| metsakeskus.433010036 |
433 |
Haiseva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347558.50400000 |
6732696.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010036 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Punelian länsirannalla Suntinniemen eteläjuurella, Haisevan lammen lounaispuolella, noin 30 m päässä järven nykyisestä rannasta.
Asuinpaikkaan viittaavat löydöt, kvartsi-iskokset ja palanut luu löytyivät rantatörmän päältä kohdasta, missä tie on halkaissut vallin. |
| metsakeskus.433010037 |
433 |
Saukonnokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
358705.02200000 |
6731946.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Loppijärven luoteisrannalla Saukonnokan niemen itärannalla, mäenkumpareella.
Mäen itäreunan päällä olevalle tasanteelta on löydetty keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Maaston perusteella kohde rajoittuu pienelle alueelle tasanteen kivettömälle osalle.
Kesällä 2002 suoritetuissa tutkimuksissa todettiin ohut ja hajanainen kulttuurikerros. Löytöinä paikalta on mesoliittiseen aikaan ajoittuva viistoteräinen nuolenkärki, varhaiskampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa ja varhaismetallikautista keramiikkaa. Paikan käyttö on siis ollut pitkäikäistä, mutta väliaikaista. |
| metsakeskus.433010037 |
433 |
Saukonnokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
358705.02200000 |
6731946.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Loppijärven luoteisrannalla Saukonnokan niemen itärannalla, mäenkumpareella.
Mäen itäreunan päällä olevalle tasanteelta on löydetty keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Maaston perusteella kohde rajoittuu pienelle alueelle tasanteen kivettömälle osalle.
Kesällä 2002 suoritetuissa tutkimuksissa todettiin ohut ja hajanainen kulttuurikerros. Löytöinä paikalta on mesoliittiseen aikaan ajoittuva viistoteräinen nuolenkärki, varhaiskampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa ja varhaismetallikautista keramiikkaa. Paikan käyttö on siis ollut pitkäikäistä, mutta väliaikaista. |
| metsakeskus.433010037 |
433 |
Saukonnokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
358705.02200000 |
6731946.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Loppijärven luoteisrannalla Saukonnokan niemen itärannalla, mäenkumpareella.
Mäen itäreunan päällä olevalle tasanteelta on löydetty keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Maaston perusteella kohde rajoittuu pienelle alueelle tasanteen kivettömälle osalle.
Kesällä 2002 suoritetuissa tutkimuksissa todettiin ohut ja hajanainen kulttuurikerros. Löytöinä paikalta on mesoliittiseen aikaan ajoittuva viistoteräinen nuolenkärki, varhaiskampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa ja varhaismetallikautista keramiikkaa. Paikan käyttö on siis ollut pitkäikäistä, mutta väliaikaista. |
| metsakeskus.433010038 |
433 |
Karhumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
358224.21200000 |
6732379.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.433010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Loppijärven luoteisrannalla, niemekkeessä. Paikka on noin 50 m pituinen ja pari kymmentä metriä leveä hiekkainen tasanne. Alueelle kaivetuista koekuopista on keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.434010001 |
434 |
Palikberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
460046.41500000 |
6700087.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.434010001 |
Laaja-alaisen enemmän tai vähemmän yhtenäisen kalliopaljastuman laella sijaitsee röykkiöitä, röykkiöiden pohjakiveyksiä ja hajotettujen röykkiöiden jäännöksiä kuudessa paikassa. Pohjoisin röykkiö (kohde 1) on parhaiten säilynyt, kraaterikeskustainen, halkaisija 5–6 m, korkeus 0,7–0,8 m. Kohteessa 3 on kaksi pitkänomaista kivilatomusta. ks. erilliskohteet. |
| metsakeskus.434010001 |
434 |
Palikberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
460046.41500000 |
6700087.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.434010001 |
Laaja-alaisen enemmän tai vähemmän yhtenäisen kalliopaljastuman laella sijaitsee röykkiöitä, röykkiöiden pohjakiveyksiä ja hajotettujen röykkiöiden jäännöksiä kuudessa paikassa. Pohjoisin röykkiö (kohde 1) on parhaiten säilynyt, kraaterikeskustainen, halkaisija 5–6 m, korkeus 0,7–0,8 m. Kohteessa 3 on kaksi pitkänomaista kivilatomusta. ks. erilliskohteet. |
| metsakeskus.434090001 |
434 |
Lekarbergen |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
460166.36500000 |
6700746.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.434090001 |
Kallion laella on laaja, suhteellisen matala ja jokseenkin epäselvärajainen, puolikaaren muotoinen kivikko, joka on kooltaan noin 17 x 6 m. Tästä alle 10 m itään on pienempi halkaisijaltaan 4 m:n suuruinen kivikko, jossa on keskellä kraaterimainen kuoppa (ilmeisesti pirunpeltoon ihmisen tekemä). Kivikosta lounaaseen on komeita silokallioita. Koilliseen ja itään päin on Stormossenin suohon jyrkkenevä rinne. |
| metsakeskus.435000001 |
435 |
Kukkolinna |
10001 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
422900.68000000 |
6848927.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435000001 |
Paikka sijaitsee Päijänteen itärannalla, Luhangan Saviselän kaakkoisrannalla, Keihäsniemen luoteisosassa olevan jyrkän Jyrtynniemen keskivaiheilla.
Jyrkähkön mäen lakialue on noin 50 m Päijänteen pintaa ylempänä. Lakialue on laajahko ja melko loivapiirteinen, mutta ei vaikuta linnoitukseksi sopivalta. Mitään varustuksia ei alueelta ole tavattu. Paikkaa ei voi pitää muinaislinnana, mutta tähystys- ja vartiopaikkana se on voinut hyvin toimia. Näkyvyys Päijänteelle on hyvä.
Vartiopaikkaan voi viitata myös nimi Kukkolinna. |
| metsakeskus.435010001 |
435 |
Sikojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426979.01500000 |
6853725.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010001 |
Paikka sijaitsee Sikojärven pohjoispäästä Päijänteeseen laskevan puron länsipuolella, loivalla kaakkoisrinttellä pellolla. Maaperä on savista hiekkaa. Törmällä, josta löydöt on tehty, maaperä on hiekkaisempaa. Löytöjä törmältä pellon alaosasta noin 150 m:n matkalta (inventointi 1965:2).
Sikojärven länsirannalla on pieni hiekkakuoppa, jonka lounaisreunassa oli näkyvissä punaruskeaa maata ja kvartsi-iskos(inventointi 1965:3).
Vuoden 2004 inventointi: Pellolla kasvoi viljaa, ja havaintojen teko oli mahdotonta. Hiekkakuoppa oli tyhjennetty. Paikan isäntä oli jatkanut sen käyttöä rauhoitusilmoituksesta huolimatta. Paikalta oli löytynyt hiiltä. Isäntä kertoi tilalla olevan myös kaksi kivettyä kuoppaa, joista toisen oli näyttänyt (sijainti: p=6856 370, i=3426 982, z=95). Kivissä oli palamisen merkkejä, ja kuopasta löytyi vähän hiiltä. |
| metsakeskus.435010002 |
435 |
Vanhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424390.08300000 |
6847477.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010002 |
Paikka sijaitsee Keihäsniemessä, Päijänteen Saviselän ja KOtkatselän välisessä Keihäsniemessä, Sysmäntien länsipuolella, Vanhalan talon maalla, lounaisrinteen pellossa ja metsässä.
Inventointi 1965: Löydöt pellon yläreunasta ja venerantaan vievän tien varrella olevan pienen hiekkakuopan reunasta, jossa oli tulisijanjäännös.
Inventointi 2004: Pellot olivat viljelyksessä, joten havaintojen teko oli mahdotonta. Talon vieressä on hiekkakuoppa, johon peruskoordinaatit yllä viittaavat (GPS koordinaatit p=6850540, i=3424540). Talon isäntä kertoi paikalla olleen kummun ja siinä kaksi nauriskuoppaa. Hiekkakuopasta ei tehty löytöjä. Sysmän tien toisella puolella on myös hiekkakuoppa, jossa talon isäntä kertoi olleen tulisijan. Kuoppa oli täynnä vettä, mutta silmämääräisesti siinä ei näkynyt merkkejä tulisijasta tai muista löydöistä. |
| metsakeskus.435010003 |
435 |
Järvelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424583.00700000 |
6847208.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010003 |
Paikka sijaitsee Päijänteen Saviselän ja Kotkatselän välisessä Keihäsniemessä, Keihäsniemen talon maalla noin 180 m rannasta. Maasto on loiva lounaisrinne, ja metsässä sijaitsee pieni hiekkakuoppa, josta löytynyt kivikirves. Polun pinnasta löytyi vuoden 1965 inventoinnissa kvartsi-iskos.
Inventointi 2004:
Hiekkakuopasta (5a) noin 10 m:n päässä rikkoutuneessa kohdassa oli usean kymmenen metrin matkalla kvartsi-iskoksia, palanutta luuta (5b) ja pari keramiikan palaa sekä savitiivistettä. Löytöpaikan ympärillä on kallioita, joiden sisäpuolelle asuinpaikka ilmeisesti rajautuu. 5b:n koordinaatit: p=6850085, i=3424715, z=87.
Edellisestä löytöpaikasta Keihäsniemen talolle päin on iso hiekkakuoppa, jossa maa on punertavaa (5c). Hiekkakuopasta löytyi yksi kvartsi-iskos. Kuopassa kerrottiin ennen olleen jälkiä tulisijasta, mutta enää niistä ei ollut merkkejä. 5c:n koordinaatit: p=6850126, i=3424500, z=89.
Keihäsniemestä itään sijaitsee Kotkatsalon saari, ja sen rannan tuntumassa kerrottiin olevan yksipuisen ruuhen.
|
| metsakeskus.435010004 |
435 |
Kotkatlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427178.95600000 |
6848767.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010004 |
Paikka sijaitsee Päijänteen Kotkatselän Kotkatkalahden pohjukan pohjoisrannasta noin 100 m pohjoiseen. Kotkatlahden talosta noin 220 m länteen oli vuonna 1965 äskettäin pelloksi raivattu metsäkaistale jyrkästi kaakkoon viettävällä rinteellä. Paikalta tehtiin hiekkamaasta, pellon yläreunasta noin 20 x 20 m:n alalta löytöjä.
Kesällä 2004 havaintojen tekomahdollisuudet olemattomat pitkän kasvillisuuden vuoksi. |
| metsakeskus.435010005 |
435 |
Hakanen/Lomakylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431117.35700000 |
6851675.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010005 |
Paikka sijaitsee Päijänteen rannasta noin 150 m luoteeseen. Hakasen talon pohjoispuolelta hiekkamultapellosta, hiekkasorakummun kohdalta löytynyt 1894 kivikirves KM 2961:1, inventoinnissa v. 1965 löytyi kvartsia (paikalta on myös myöhemmin löytynyt kvartsia, KM 27907).
Asuinpaikka ulottuu mahdollisesti viljelysmaan lisäksi metsään, mutta sen laajuutta ei ole todettu.
Inventointi 2004:
Lomakylän toiminta on loppunut, ja pellot kasvat heinää. Hakasen talosta pohjoiseen sijaitsee hiekkakuoppa, josta ei tehty löytöjä. Hiekkakuopan yläpuolelle ja Hakasen talon pihalle tehdyistä koekuopista ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Maa talon pihalla oli pehmeää rantahiekkaa. |
| metsakeskus.435010006 |
435 |
Oneinen/Ånäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
431587.16300000 |
6852525.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010006 |
Paikka sijaitsee Luhangan kirkonmäellä Päijänteen Pilkanselän ja Luhanganjärven välisellä kannaksella. Maasto on pohjoisrinteen hiekkamaata, osaksi hakamaata ja osaksi hautausmaata. Löytöjä on pienen hiekkakuopan reunoilta hautausmaan aidan ulkopuolelta ja karjan laidunhakaan kuopimista kuopista. Löydöt ovat mm. keramiikkaa, kvartsia ja luuta. Asuinpaikka on luultavasti jatkunut hautausmaan puolelle, sen laajuus on selvittämättä.
Inventointi 2004:
Laidunhakaa ei enää ole ja hautausmaan länsipuolella on pieni metsäkaistale, jossa on painanteita. Niiden luonne ei kuitenkaaan selvinnyt, koska koekuopat olivat löydöttömät. Kaksi suurinta painannetta ovat kooltaan 6 x 7 ja 4 x 3 m. Suurimman kuopan keskeltä löytyi kiviä ja hieman hiiliä, mutta liettä tms. niistä ei muodostunut.
Metsäkaistaleen ja Oneisen pihapiirin välissä oli runsas ja korkea kasvillisuus. Oneisen pellosta on löytynyt reikäkivi, ja se on toimitettu Keski-Suomen museoon. Hautausmaan ohi Oneisen tilalle johtavalta tieltä löytyi kvartsi-iskoksia (p=6855400, i=3431760, z=92) ja hautausmaalta kivilaji-iskos (p=6855400, i=3431760, z=92). |
| metsakeskus.435010007 |
435 |
Salvia |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435135.73000000 |
6854954.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010007 |
Paikka sijaitsee Tammiselän Tammilahden itärannalla, Salvian tilan maalla noin 140 m rannasta. Maasto on loivasti luoteeseen viettävää mäntykangasta. Paikalla on isompi hiekkakuoppa, ja sen itäreunalla, rinteen yläosassa pitkänomainen pienempi kuoppa. Hiekkakuopalle vievän tien leikkauksessa on ruskeanpunertavaa hiekkaa, josta löydöt on tehty.
Inventointi 2004:
Salvian tilan emäntä kertoi hiekkakuoppien tienoilla olleen ennen tiilitehtaan. Hiekkakuopista löytyi epämääräistä savitiivistettä ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.435010008 |
435 |
Päivärinne 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434506.01800000 |
6846058.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010008 |
Paikka sijaitsee pienestä Lempäänjärvestä itäkoilliseen Sopenojan luoteispuolella lähellä Päijänteen Pilkanselän itärantaa. Maasto on jyrkähköä lounaisrinnettä. Löydöt ovat pellon yläreunasta noin 30 x 40 m:n alueelta (10a).
Vesan talosta noin 300 m kaakkoon, Vesanvuoren länsirinteessä on jyrkänne, jossa on kvartsiesiintymä. Se on mahdollinen louhos (10b).
Vuonna 2004 pellot eivät enää olleet viljelyksessä ja kasvoivat heinää. Vesanvuori on hyvin kivikkoinen, ja sieltä on erinomainen näkymä Lempäänjärvelle. (Mustonen 2004). |
| metsakeskus.435010009 |
435 |
Lähteelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432846.69300000 |
6844238.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010009 |
Paikka sijaitsee Pilkanselän eteläpuolella, pienen Terriönlammen pohjoisrannalla ja noin 400 m Pilkanselän Kirkkorannasta etelään. Lähteelän talon lounaispuolelta, peltorinteeltä, noin 40 - 60 m rannasta ja noin 100 m talosta tehtiin inventoinnissa vuonna 1965 löytöjä.
Vuonna 2004 pellot kasvoivat korkeaa heinää ja havaintojen teko oli mahdotonta. |
| metsakeskus.435010010 |
435 |
Suojala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427059.02900000 |
6842729.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010010 |
Paikka sijaitsee Judinsalon saarella, Kotkatselän rannasta noin 830 m etelään ja noin 140 m pienen Särki-Heinäsen rannasta pohjoiseen ja Suojalan talosta noin 40 m koilliseen. Maasto on loivaa peltorinnettä. Löydöt on vuonna 1965 tehty pellon yläosasta, hiekkaisesta mullasta, lisäksi talon länsipuolelta on pellosta yksi kvartsi-iskos.
Vuoden 2004 inventoinnin aikaan pelto kasvoi heinää, mutta sen yläosassa oli multamaa paikoin näkyvissä. Pintapoiminnassa ei löytynyt mitään. (Mustonen 2004). |
| metsakeskus.435010011 |
435 |
Vanha Jutila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425789.54200000 |
6842399.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010011 |
Paikka sijaitsee Judinsalossa, Jutilanjärven (ent. Kotijärven) länsirannalla Vanhan Jutilan maalla, talosta noin 80 m lounaaseen. Maasto on peltoa, jonka etelärinteeltä on tehty kivikautisia löytöjä kahdesta kohdasta. Tien eteläpuolista peltoa kutsutaan Nelinurkkaseksi.
Vuoden 2004 inventoinnin aikaan pellot (kohde 13a) olivat viljelyksessä ja havaintojen teko oli mahdotonta. Kohteesta 13a itään on niemenkärjessä kattorakenteinen katettu ja muurattu tervahauta (kohde 13b), jossa on juoksutusoja (koordinaatit: p=6845319, i=3426187). Tervahaudan vieressä on vanhan rakennuksen rauniot. Vanha Jutila on Judinsalon ensimmäinen talo 1560-luvulta, ja se on pysynyt saman suvun hallussa tähän päivään saakka. |
| metsakeskus.435010011 |
435 |
Vanha Jutila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
425789.54200000 |
6842399.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010011 |
Paikka sijaitsee Judinsalossa, Jutilanjärven (ent. Kotijärven) länsirannalla Vanhan Jutilan maalla, talosta noin 80 m lounaaseen. Maasto on peltoa, jonka etelärinteeltä on tehty kivikautisia löytöjä kahdesta kohdasta. Tien eteläpuolista peltoa kutsutaan Nelinurkkaseksi.
Vuoden 2004 inventoinnin aikaan pellot (kohde 13a) olivat viljelyksessä ja havaintojen teko oli mahdotonta. Kohteesta 13a itään on niemenkärjessä kattorakenteinen katettu ja muurattu tervahauta (kohde 13b), jossa on juoksutusoja (koordinaatit: p=6845319, i=3426187). Tervahaudan vieressä on vanhan rakennuksen rauniot. Vanha Jutila on Judinsalon ensimmäinen talo 1560-luvulta, ja se on pysynyt saman suvun hallussa tähän päivään saakka. |
| metsakeskus.435010011 |
435 |
Vanha Jutila |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
425789.54200000 |
6842399.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010011 |
Paikka sijaitsee Judinsalossa, Jutilanjärven (ent. Kotijärven) länsirannalla Vanhan Jutilan maalla, talosta noin 80 m lounaaseen. Maasto on peltoa, jonka etelärinteeltä on tehty kivikautisia löytöjä kahdesta kohdasta. Tien eteläpuolista peltoa kutsutaan Nelinurkkaseksi.
Vuoden 2004 inventoinnin aikaan pellot (kohde 13a) olivat viljelyksessä ja havaintojen teko oli mahdotonta. Kohteesta 13a itään on niemenkärjessä kattorakenteinen katettu ja muurattu tervahauta (kohde 13b), jossa on juoksutusoja (koordinaatit: p=6845319, i=3426187). Tervahaudan vieressä on vanhan rakennuksen rauniot. Vanha Jutila on Judinsalon ensimmäinen talo 1560-luvulta, ja se on pysynyt saman suvun hallussa tähän päivään saakka. |
| metsakeskus.435010011 |
435 |
Vanha Jutila |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
425789.54200000 |
6842399.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010011 |
Paikka sijaitsee Judinsalossa, Jutilanjärven (ent. Kotijärven) länsirannalla Vanhan Jutilan maalla, talosta noin 80 m lounaaseen. Maasto on peltoa, jonka etelärinteeltä on tehty kivikautisia löytöjä kahdesta kohdasta. Tien eteläpuolista peltoa kutsutaan Nelinurkkaseksi.
Vuoden 2004 inventoinnin aikaan pellot (kohde 13a) olivat viljelyksessä ja havaintojen teko oli mahdotonta. Kohteesta 13a itään on niemenkärjessä kattorakenteinen katettu ja muurattu tervahauta (kohde 13b), jossa on juoksutusoja (koordinaatit: p=6845319, i=3426187). Tervahaudan vieressä on vanhan rakennuksen rauniot. Vanha Jutila on Judinsalon ensimmäinen talo 1560-luvulta, ja se on pysynyt saman suvun hallussa tähän päivään saakka. |
| metsakeskus.435010012 |
435 |
Kylmälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424190.18800000 |
6841799.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010012 |
Paikka sijaitsee Judinsalossa, Kylmälahden Syväänpohjasta noin 800 m ja pienestä Uimalammesta vajaat 200 m koilliseen. Maasto on hiekkaista peltoa, jonka kaakkoisrinne on jyrkkä. Riihen lähellä peltoa on kutsuttu Rännivainioksi. Löydöt ovat pellon yläosasta.
Vuoden 2004 inventoinnin aikaan pellot olivat viljelyksessä ja havaintojen teko oli mahdotonta. |
| metsakeskus.435010013 |
435 |
Päivärinne 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422410.89600000 |
6843159.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010013 |
Paikka sijaitsee Judinsalon länsiosassa, noin 770 m Päijänteen Rantuunlahdesta itään ja Hivunlammesta noin 800 m pohjoiseen. Maasto on loivasti viettävää peltorinnettä Huhanvuoren ja Sunttivuoren välissä. Asuinpaikka on rinteen keskivaiheilla olevalla hiekkamaalla (n. 70 x 30 m), pelto- ja piha-alueella Päivärinteen talosta noin 40 itäkoilliseen. Paikalla on tehty kaivaus vuonna 1966.
Inventoinnin 2004 aikana pellot ja piha-alue kasvoivat heinää. |
| metsakeskus.435010014 |
435 |
Kallioharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439613.91900000 |
6856424.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010014 |
Kohde sijaitsee Tammijärvellä Kallioharjun tilalla, Luhanka - Joutsa maantien (610) eteläpuolella, Kär(me)järvestä etelään noin 80 m. Maasto on vanhan ja uuden tien eteläpuolella olevaa loivaa länsirinnettä, jonka peltomaasta noin 20 x 30 m:n alalta löydöt on tehty.
Tarkemi laajuus ja säilymisaste tutkimatta. Joutsan tien oikaisu 1960-luvun lopulla on saattanut tuhota osan asuinpaikasta.
Vuoden 2004 aikaan oli teiden eteläpuolinen pelto viljelyksessä ja havaintomahdollisuudet olivat huonot. Pellolle johtavista traktorin jäljistä ei tehty löytöjä. |
| metsakeskus.435010015 |
435 |
Vanhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437214.87900000 |
6857793.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010015 |
Tammijärveen lännestä laskevan pienen Lettu- eli Nisuuslammen rannalta noin 220 m koilliseen. Vanhalan talon kaakkoispuolisella loivalla peltorinteellä sora- ja multa maassa noin 30 x 30 m:n alueelta kvartsia. Kourutaltta KM 10746 löytynyt v. 1936 tästä paikasta noin 160 m etelälounaaseen, suohon ojaa kaivettaessa.
Vuoden 2004 inventoinnissa havaittiin koko peltorinne istutetun täyteen koivuja, ja aluskasvillisuus oli korkeita koiranputkia ja nokkosia. Havaintojen teko oli mahdotonta. |
| metsakeskus.435010016 |
435 |
Salmela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438444.38700000 |
6858033.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010016 |
Paikka sijaitsee Salmelankylässä Tammijärven ja Hauhan välisen salmen länsirannasta noin 100 m länteen, Salmelan talon maalla. Maasto on loivasti itään viettävää peltorinnettä, jonka alaosasta tehtiin kahdesta kohdasta löytöjä. Noin 80 m rannasta loivalta törmältä 40 x 40 m:iä suurelta alalta löytyi pii-iskos ja kvartsia ja noin 50 m rannasta kolme kvartsia. Pellosta on löytynyt myös reikäkiven teelmä KM 16848 ja kahnauskivi KM 2214:746.
Vuoden 2004 inventoinnin aikaan pelto oli kesannolla ja siinä oli paljaita maaläikkiä, joista löytyi kvartsia ja 1700-luvun kupariäyri. Lähistöltä on aikaisemmin löytynyt raha-aarre.
Kivikautinen rantatörmä ei erotu enää pellon kohdalla, mutta näkyy paremmin viereisessä metsässä, jossa on kaksi talonrauniota. Koekuopista löytyi vain talonraunioihin liittyvää rakennusjätettä. |
| metsakeskus.435010018 |
435 |
Rentola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434336.07600000 |
6849486.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010018 |
Paikka sijaitsee Päijänteen Pilkanselästä noin 800 m itäkoilliseen, Syväjärvestä Niittulahteen virtaavan Räyhynojan eteläpuolella. Maasto on loivaa pohjoisrinnettä ja Rentolan talon koillispuolista peltoa. Noin 50 m purosta etelään löytyi vuoden 1965 inventoinnissa pellon pinnalta 10 x 20 alalta kvartsia ja kivi-iskos.
Vuoden 2004 inventointi: Talon väki muisteli löytöjä tulleen Niittulahteen laskevan Röyhynojan eteläpuolella olevalta kummulta, mutta peltoja on viljelty vain ojan pohjoispuolella. Nyt pellot ovat metsittyneet, mutta tienleikkauksesta löytyi yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.435010019 |
435 |
Vierula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427158.94400000 |
6854045.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010019 |
Paikka sijaitsee Sikojärvestä Päijänteen Vähälahteen laskevan Tönönojan pohjoispuolella. Löydöt vuoden 1965 inventoinnissa on tehty pellosta talosta noin 12 m kaakkoon, pellon alaosasta noin 10 neliömetrin alalta (kvartsia).
Vuonna 2004 havaintomahdollisuudet olivat olemattomat tiheän heinikon ja apilakasvuston vuoksi. |
| metsakeskus.435010020 |
435 |
Heinänen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427298.93500000 |
6842831.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010020 |
Heinäsen talo sijaitsee Judinsalossa, noin 860 m Päijänteen Kotkatselän rannasta etelään ja Särkiheinäsestä noin 200 m pohjoiseen. Löydöt on tehty vuoden 1965 inventoinnissa talon luoteispuolelta, pienestä hiekkaisesta pellosta, jonka alareunasta noin 10 x 20 m:n alalta löytyi kvartsia.
Vuoden 2004 inventointi: talon luoteispuolinen pelto kasvoi heinää, pellon pohjoisreunan hiekkakuopasta ei tehty löytöjä tai muita havintoja asuinpaikasta. |
| metsakeskus.435010021 |
435 |
Kukkula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421735.16500000 |
6844648.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010021 |
Paikka sijaitsee Judinsalon saaren luoteispäässä, Päijänteen Kukkulanlahden pohjukasta runsaat 100 m itään. Talo on korkean rinteen laella, ja talon itäpuolella oli etelään viettävä peltorinne ja kasvimaa, josta löytyi yksi kvartsi-iskos. Kasvimaan alapuolisesta perunapellosta, noin 35 m talosta ja noin 10 x 10 m:n alalta löytyi myös kvartsia.
Vuoden 2004 inventointi: entinen peltorinne on nyt metsittynyt ja siinä kasvaa koivuja ja koiranputkia. |
| metsakeskus.435010022 |
435 |
Avosaari |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
430837.50300000 |
6844278.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.435010022 |
Avosaari sijaitsee Päijänteen itäosassa Luhangan eteläosassa, noin 1 km Sysmän rajalta pohjoiseen, Varpusenselän ja Avoselän välissä. Maalaus sijaitsee saaren keskikohdalla, länsirannan kallioseinämän etelälaidalla. Maalauksen edustalla on pieni ja melko hankalakulkuinen tasanne, jonka eteläpuolella on usean metrin jyrkkä pudotus.
Louhikkoisen kallioseinämän etelälaidalla on muutamia punavärillä tehtyjä kuvioita, joista erottuu kolme hirvieläintä (katsovat vasemmalle). Niistä kaksi on melko pahoin tuhoutuneita. Parhaiten säilynyt hirvi on paksu ja sen sisäosassa on selkeitä, mutta merkitykseltään tunnistamattomia piirtoja. Kuva-alan korkeus on noin 75 cm ja leveys noin 80 cm. Maalaukset olivat vuonna 1996 tehdyn vaaituksen mukaan 10,46 m Päijänteen pinnan yläpuolella. Kalliotasanne on noin 9,1 m Päijänteen pintaa korkeammalla. Maalausten alimmat punaväriläiskät ovat 89,11 m mpy, ylimmät 89,86 m mpy.
Paikasta käytetään myös nimeä Varpusenlinna (peruskartalla). Peruskartan merkintä kalliomaalauksesta on väärässä paikassa, noin 100 m liiaksi etelässä. |
| metsakeskus.436010004 |
436 |
Metelinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
415031.57700000 |
7185417.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010004 |
Kohde sijaitsee Sallisenperältä Raahen tielle johtavan metsäautotien itäpuolella olevan Metelinkankaan kaakkoispäässä sorakuopan koillisreunassa. Kuopan leikkauksessa on havaittu kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä. Löytöpaikan koillispuolelle soranotosta säästyneelle alueelle tehtiin koekuoppia. Niissä ei kuitenkaan havaittu varmoja asuinpikan merkkejä. Vuonna 1999 noin 70 m hiekkakuopasta itään (?) hiekanottokaivannmon pohjoisprofiilissa havaittiin asuinpaikkalöytöjä. Tarinan mukaan kankaan etelälaidassa olisi ollut soranotossa jo tuhottuja kivirivejä, joihin on liitetty tieto venäläisten ja suomalaisten taistelupaikkana.
2022: Tien viereisestä vanhan soramontun leikkauksesta löydettiin vuoden 2022 inventoinnissa neljä kvartsi-iskosta ja yksi kvartsiitti-iskos. Löydöt jätettiin paikalleen. Kohde näytti säilyneen ennallaan. Paikka muistuttaa Aunonkankaan kohteita, ja mikäli asuinpaikka on rantasidonnainen, myös sijainti on hyvin samankaltainen. Kohde on ollut pitkänomainen saari hieman irrallaan rannikosta. Korkeudeltaan se on hieman alempana n. 39 m mpy ja ajoittuu todennäköisesti hieman myöhäisemmäksi noin 1500–1400 eaa. (ks. Vuorela et al. 2009: 78). Aiemmin kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin kivikautiseksi. |
| metsakeskus.436010005 |
791 |
Granlund, Kissaviia |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446359.00000000 |
7154273.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010005 |
Kohde, mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lumijoen ulkopalstalla Kärsämänojan länsirannalla, Pispan talosta n. 600 m kaakkoon Kissaviian kohdalla. Alue on tasaista mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Paikalla olevan kesämökin pihasta on löydetty kivituura ja sädekiviliuskeen kappale. |
| metsakeskus.436010006 |
436 |
Aunonkangas 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
414421.82600000 |
7184805.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010006 |
Kohde sijaitsee Sallisenperältä Raahen tielle johtavan metsäautotien itäpuolella Aunonkankaan länsiosassa, kapean harjanteen laella. Paikalla on kaksi röykkiötä, joista läntinen (röykkiö 2) on 6-7 x 4-5 m, korkeus n. 30-40 cm. Tästä 10 m itään on röykkiö (röykkiö 1), jonka halkisija on n. 5 m ja korkeus n. 40-50 cm. Röykkiö on osittain metsäkoneen tms. vaurioittama.
2022: Paikalla on ollut kaksi matalaa röykkiötä. Lännenpuoleinen röykkiö (röykkiö 2) on edelleen paikallaan. Se on muodoltaan pitkänomainen ja varsin matala. Kivet sammalen peittämiä ja röykkiö siksi yleisilmeeltään suhteellisen huomaamaton. Itäisempi röykkiö (röykkiö 1) on nähtävästi osittain tuhoutunut, kun sen läpi on kaivettu sorakuoppa. Todennäköisesti kyseessä on koekuoppa soranottoa varten. Kaivamisesta on jo joitain vuosia. Todennäköisesti kuoppa on kaivettu röykkiön länsireunaan ja maa on kasattu röykkiön päälle. Röykkiön todennäköistä reunaa näkyy nimittäin ainakin sen pohjoispuolella. On mahdollista, että röykkiö on suurelta osin säilynyt maakasan alla.
Korkeutensa puolesta röykkiöt voisivat ajoittua aivan kivikauden loppuun tai todennäköisemmin pronssikaudelle. Myöhempi ajoitus on alueen syrjäisyyden vuoksi epätodennäköisempää.
Vuonna 1999 kankaan itäreunalla, röykkiöistä noin 550 m itäkoilliseen on todettu suuri siirtolohkare, josta lienee lohkottu kvartsia. Tässä aiemmin alakohteena ollut louhospaikka on erotettu omaksi kohteekseen (Aunonkangas 3) |
| metsakeskus.436010006 |
436 |
Aunonkangas 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
414421.82600000 |
7184805.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010006 |
Kohde sijaitsee Sallisenperältä Raahen tielle johtavan metsäautotien itäpuolella Aunonkankaan länsiosassa, kapean harjanteen laella. Paikalla on kaksi röykkiötä, joista läntinen (röykkiö 2) on 6-7 x 4-5 m, korkeus n. 30-40 cm. Tästä 10 m itään on röykkiö (röykkiö 1), jonka halkisija on n. 5 m ja korkeus n. 40-50 cm. Röykkiö on osittain metsäkoneen tms. vaurioittama.
2022: Paikalla on ollut kaksi matalaa röykkiötä. Lännenpuoleinen röykkiö (röykkiö 2) on edelleen paikallaan. Se on muodoltaan pitkänomainen ja varsin matala. Kivet sammalen peittämiä ja röykkiö siksi yleisilmeeltään suhteellisen huomaamaton. Itäisempi röykkiö (röykkiö 1) on nähtävästi osittain tuhoutunut, kun sen läpi on kaivettu sorakuoppa. Todennäköisesti kyseessä on koekuoppa soranottoa varten. Kaivamisesta on jo joitain vuosia. Todennäköisesti kuoppa on kaivettu röykkiön länsireunaan ja maa on kasattu röykkiön päälle. Röykkiön todennäköistä reunaa näkyy nimittäin ainakin sen pohjoispuolella. On mahdollista, että röykkiö on suurelta osin säilynyt maakasan alla.
Korkeutensa puolesta röykkiöt voisivat ajoittua aivan kivikauden loppuun tai todennäköisemmin pronssikaudelle. Myöhempi ajoitus on alueen syrjäisyyden vuoksi epätodennäköisempää.
Vuonna 1999 kankaan itäreunalla, röykkiöistä noin 550 m itäkoilliseen on todettu suuri siirtolohkare, josta lienee lohkottu kvartsia. Tässä aiemmin alakohteena ollut louhospaikka on erotettu omaksi kohteekseen (Aunonkangas 3) |
| metsakeskus.436010007 |
436 |
Korkiakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
412820.46300000 |
7188184.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010007 |
Kohde sijaitsee Miehojärven eteläpuolisen Korkiakankaan lounaisreunalla ja kankaan halki vievän Ukurinperän tien länsipuolella.. Alue on etelään viettävää moreeniharjua, jonka rinne on äestetty. Paikalta poimittiin kvartsia, iskoksia ja esineitä, ja palanutta luuta kolmesta eri kohdasta. Kaikki löytökohdat ovat rinteen hiekkaisilla kohdilla. Palaneita kiviä havaittiin laajemmalla alueella kuin kvartsia. |
| metsakeskus.436010008 |
436 |
Mustosenneva luode |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
413333.26900000 |
7182116.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010008 |
Kohde on Raaheen vievän tien eteläpuolella olevan sorakuopan eteläreunalla. Kysymyksessä on 3 suurta asumuspainannetta sekä kahden peräkkäisen painanteen muodostama kokonaisuus. Ne ovat kooltaan noin 11x5x0,4 m, 8,5x4x0,4 m, 12-18x5-6x0,4 m (vahingoittunut painanne) sekä paritalomainen painanne, mitoiltaan 12x4x9,4 sekä 11x3,5x0,4 m. Painanteissa on havaittu palaneita kiviä, painanteen 1 lounaispuolelta kvartsi-iskoksia. Lisäksi alueella on ainakin kaksi epämääräisempää painannetta painanteen 1 pohjoispuolella sekä paritalomaisen eteläpuolella. Maaperä on karkeaa soraa ja maaperä on osittain soistunut. Korkeussijaintinsa perusteella asuinpaikka ajoittunee myöhäiskivikauden alkuun. Vuoden 2010 kahden tarkastuksen perusteella painanteita ei pystytty yksiselitteisesti määrittämään maanpinnan vaihteluiden takia, vaikka todennäköiset asumuspainanteet paikannettiin (ks. alakohteet).
Noin 200 m länteen painanteista havaittiin vuoden 2010 tarkastuksen yhteydessä ainakin yksi vallillinen asumuspainanne muinaisen rantavallin päällä. Se on kooltaan noin 13 x 5 m ja noin ½ m syvä. Siihen tehdyssä koepistossa tavattiin pari kvartsi-iskosta sekä rapautunutta/palanutta kiveä ja likamaata. Sen itäpuoleiset painannemaiset notkelmat lienevät luontaisia.
Lisäksi kankaan pohjoislaidalla, noin 300 m pohjoiseen asumuspainanteista, on pienempiä vallien ympäröimiä kuopanteita, kooltaan noin 2,5-5 m. Näiden lähellä on mahdollinen hiilimiilun kumpare.
Kankaan toinen nimi lienee Niilonkangas.
Arkistotutkimus 2024: läntisintä muinaisjäännösaluetta on laajennettu noin 5 metriä pohjoiseen lidar-aineiston perusteella. Samalla kohteelle on tehty neljäs muinaisjäännösalue läntisimmän alueen itäpuolelle - alueiden etäisyys toisistaan noin 23 metriä. Tällä muinaisjäännösalueella on mahdollisesti ainakin yksi asumuspainanne, jonka koko on noin 9 x 4 metriä.
Maastotarkastus 2024: lidar-aineistossa havaittu uusi painanne (alakohde: asumuspainanne) tarkastettiin maastossa ja todettiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Samalla läntisin ja tämän itäpuolella ollut muinaisjäännösalue yhdistettiin yhdeksi alueeksi. Alueen keskivaiheilta paikannettiin vielä kolmas asumuspainanne ja yksittäinen kuoppa (alakohteet: kuoppa ja asumuspainanne 3). Painanteiden alueella havaittiin kvartsi-iskos sekä hiilistä huuhtoutumis- ja rikastumiskerroksessa. |
| metsakeskus.436010009 |
436 |
Isokankaan reuna |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
405808.27300000 |
7191382.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010009 |
Kohde sijaitsi löytyessään vuonna 1997 Isokankaan silloisesta hiekanottopaikasta noin 200 m itäkaakkoon, hiekkakankaan reunalla. Paikalla erottui kuopanne, halkaisijaltaan noin 4 - 4,5 m ja syvyydeltään 50-60 cm. Osa kuopanteesta oli äestyksen tuhoama. Välittömästi kuopanteen yläpuolella erotettiin kaksi kivettyä liettä, joiden vierestä löytyi ajoittamaton hioin. Näistä noin 50 ja edelleen 75 m kaakkoon havaittiin kaksi matalampaa ja epämääräisempää painannetta, josta toisen luona oli palaneita kiviä ja hiiltä. Vuonna 2007 kaksi luoteisinta painannetta todettiin hiekanotossa tuhoutuneeksi. Kaakkoisin kolmas painanne oli jäljellä. Siitä 10 m kaakkoon todettiin palaneita liesikiviä kahdessa äestysurassa 3-4 m päässä toisistaan. Hiekkakuopan reuna luoteessa sijaitsi noin 30 m päässä. |
| metsakeskus.436010010 |
436 |
Jouhiaro |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
406098.15500000 |
7190985.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010010 |
Kohde sijaitsee Isokankaan koillisreunalla hiekanottopaikasta n. 800 m kaakkoon Jouhiaron lounaispuolisen leveähkön hiekkakaarron koillisreunalla. Paikalla on ainakin 7 - 8 pienehköä painaumaa, joiden halkaisija on 1 - 1,5 m ja syvyys n. 20 - 30 cm. Painanteiden keskinäinen etäisyys vaihtelee. |
| metsakeskus.436010011 |
436 |
Rantaharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
415075.00000000 |
7190403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010011 |
Kohde sijaitsee n. 700 m etelään Lumijoen keskustasta, Liminkaan johtavan tien eteläpuolella olevan Rantaharjun laella. Kohteen itäpuolisen kylänrajan ja harjun poikki kulkevan metsätien välissä on havaittu puolenkymmentä pyöreää painaumaa, joiden halkaisija on n. 1,5 - 2 m. Painaumien syvyys on n. 20 - 30 cm. Kysymyksessä lienee pyyntikuopparyhmä, josta vuonna 2008 havaittiin kolme kuoppaa, joista kaksi mainitun tien lounaispuolella. Ilmeisesti osa kuopista on tuhoutunut alueelle 2000-luvun alussa rakennetun omakotitalon rakentamisen yhteydessä. Lumijoen kirkonkylän osayleiskaavan inventoinnissa alueelta paikannettiin kuusi pyyntikuoppaa (ks. erilliskohteet). |
| metsakeskus.436010012 |
436 |
Korkiakangas 1-2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
412637.00000000 |
7180712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010012 |
Neljästä kuuteen asumuspainannetta kaakko-luode -suuntaisella kapealla Korkiakankaan mäntyharjanteella, Mustosennevan lounaispuolella, noin 1,4 km kaakkoon valtatie 8:lta. Ne ovat kooltaan 22x10x0,4 m, 19x10x0,6, 10,5x5-7x0,6-0,7 m ja 10-15x6-8x0,4 m, 12x7x0,6 ja vallillisia. Ainakin yhden painanteen länsipäädyssä on selkeä kulkuaukon paikka. Myös suurimman painanteen länsipäädyssä lienee ollut sen sisäänkäynti. Lisäksi alueella on muutamia pienehköjä kuoppajäänteitä. |
| metsakeskus.436010012 |
436 |
Korkiakangas 1-2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
412637.00000000 |
7180712.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010012 |
Neljästä kuuteen asumuspainannetta kaakko-luode -suuntaisella kapealla Korkiakankaan mäntyharjanteella, Mustosennevan lounaispuolella, noin 1,4 km kaakkoon valtatie 8:lta. Ne ovat kooltaan 22x10x0,4 m, 19x10x0,6, 10,5x5-7x0,6-0,7 m ja 10-15x6-8x0,4 m, 12x7x0,6 ja vallillisia. Ainakin yhden painanteen länsipäädyssä on selkeä kulkuaukon paikka. Myös suurimman painanteen länsipäädyssä lienee ollut sen sisäänkäynti. Lisäksi alueella on muutamia pienehköjä kuoppajäänteitä. |
| metsakeskus.436010013 |
436 |
Mustosenneva etelä |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
412858.47100000 |
7180536.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010013 |
Kohde sijaitsee Oulu-Raahe tien (vt. 8) kaakkoispuolella kaakko - luode -suuntaisella kapealla mäntykankaalla, Limingan rajalta 200-300 m luoteeseen. Edellisistä tieuraa noin 50-60 m kaakkoon on soistunut iso epämääräinen painanne, joka kuitenkin lienee myöhemmän kaivelun jälkiä. Sen kakkoispuolella on ryhmänä lähekkäisiä soikeita allasmaisia vallien ympäröimiä kuopanteita, kooltaan noin 4x2x0,4 m. Näistä edelleen 100-250 m kaakkoon tieuran koillispuolella on peruskartalle merkityn tervahaudan lähellä muutamia pieniä (1-2 m) ja pyöreitä kuopanteita, jotka muistuttavat lähinnä keittokuoppia. Vastaavanlaisia on myös tieuran lounaispuolella, noin 150 m lounaaseen ensimmäisistä asumuspainanteista. Noin 200 m luoteeseen on toinen asumuspainannekohde (Korkiakangas 1-2). |
| metsakeskus.436010014 |
436 |
Korkiakangas 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
412313.00000000 |
7180909.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010014 |
Kohde sijaitsee Oulu - Raahe maantien (mt. 8) kaakkoispuolella kaakko - luode -suuntaisella kapealla mäntyä kasvavalla soiden ympäröimällä hiekkakankaalla Limingan rajasta n. 700 m luoteeseen ja Ruukin rajasta n. 400 m koilliseen. Paikalla erottuu ainakin 3 asuinpainannetta. Painanteen 1 ala on noin 9 x 7 metriä, syvyys noin 40 cm. Tämän itäpuolella noin 5 metrin päässä olevan kuopan (3) halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys 30–40 cm. Polkutien lounaispuolella oleva painanne (2) on alaltaan 7 x 5 m ja syvyydeltään 30 - 40 cm. Painanteesta 1 noin 35-40 metriä koilliseen olevan painanteen (6) ala on noin 8 x 6 metriä ja syvyys 40–50 cm, koepistossa kvartsi. Tämän yläpuolella n. 10 metrin päässä lounaaseen muodoltaan epämääräinen mahdollinen painanne. Painanteesta 1 pohjoisluoteeseen polun itäpuolella on kuoppa (4), jonka halkaisija noin 2,5 metriä, syvyys 50 cm. Lisäksi painanteesta 1 satakunta metriä itäkaakkoon on kaksi vierekkäin olevaa kuoppaa (5). Numerointi noudattaa tarkastuksessa 1999 käytettyä. |
| metsakeskus.436010015 |
436 |
Korkiakangas 4 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
411903.00000000 |
7181076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010015 |
Kohde sijaitsee Oulu - Raahe tien vt. 8) kaakkoispuolella kapealla mäntyjä kasvavalla soiden ympäröimällä kankaalla, Limingan rajasta n. 1200 m luoteeseen ja Ruukin rajasta n. 300 m koilliseen. Paikalla on kivistä kasattu sammaloitunut röykkiö, kooltaan n. 3-4 x 4-5 m ja korkeudeltaan 40 cm. Kyseessä on kiuakaan jäännös historialliselta ajalta. Se siajitsee noin 4-5 metriä etelää itäkaakko-länsiluodesuuntaisesta rajasta. Kohteen sijaintia tarkistettiin 2015. Aiempi paikannus osoitti noin 90 metriä liikaa itään. Lähellä kiukaan aiemmin ilmoitettua sijaintia on tervahauta kohdassa p = 7184085, i = 3412109 (YKJ). Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 12 metriä, keskuskuopan noin 5 metriä ja syvyys noin 80 cm. |
| metsakeskus.436010015 |
436 |
Korkiakangas 4 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
411903.00000000 |
7181076.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010015 |
Kohde sijaitsee Oulu - Raahe tien vt. 8) kaakkoispuolella kapealla mäntyjä kasvavalla soiden ympäröimällä kankaalla, Limingan rajasta n. 1200 m luoteeseen ja Ruukin rajasta n. 300 m koilliseen. Paikalla on kivistä kasattu sammaloitunut röykkiö, kooltaan n. 3-4 x 4-5 m ja korkeudeltaan 40 cm. Kyseessä on kiuakaan jäännös historialliselta ajalta. Se siajitsee noin 4-5 metriä etelää itäkaakko-länsiluodesuuntaisesta rajasta. Kohteen sijaintia tarkistettiin 2015. Aiempi paikannus osoitti noin 90 metriä liikaa itään. Lähellä kiukaan aiemmin ilmoitettua sijaintia on tervahauta kohdassa p = 7184085, i = 3412109 (YKJ). Tervahaudan kokonaishalkaisija on noin 12 metriä, keskuskuopan noin 5 metriä ja syvyys noin 80 cm. |
| metsakeskus.436010016 |
436 |
Korkiakangas 5 |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
411640.95700000 |
7181245.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.436010016 |
Kohde sijaitsee Oulu - Raahe tien (mt. 8) kaakkoispuolella kaakko - luode -suuntaisella kapealla mäntyjä kasvavalla soiden ympäröimällä kankaalla, Limingan rajasta n. 1600 m luoteeseen ja Ruukin rajasta n. 300 m koilliseen. Paikalla erottuu ainakin kahdeksan pientä maakuoppaa, joiden halkaisija on n. 1 m ja syvyys n. 30 cm. Kuopat sijaitsevat n. 30 x 30 m:n alalla kankaan lounaisreunassa. Kuopat saattavat olla ns. keittokuoppia. |
| metsakeskus.439000001 |
635 |
Ansiolahti |
10001 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
373576.72600000 |
6800444.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439000001 |
Röykkiöt sijaitsevat Kukkiajärven länsipuolella, Ansiolahden rannalla pohjoiseen, kohti rantaa viettävällä metsän rinteellä. Paikalla on täysikasvuinen metsä. Maasto on kivikkoista.
Paikalle johtaa noin 650 m pitkä puomilla suljettu metsäautotie, joka päättyy kesämökkeihin. Paikka on kesämökkien pysäköintipaikalta noin 300 m vasemmalle lahden rannalla.
Röykkiöitä on siellä täällä yhteensä 21 kappaletta. Niistä pääosa on halkaisijaltaan 1-2 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä. Osa röykkiöistä on säännöllisiä kekoja, osa on tehty isomman kiven viereen. Maastossa on myös kuoppia 7 kappaletta. Ne ovat noin 1 x 3 metrin kokoisia ja syvyydeltään noin 0,5 metriä. Ottaen huomioon maaston kivisyyden, ojien puuttumisen ja vanhan metsän, voi todeta että paikalla on viljelty melko kauan aikaa sitten. Todennäköisimmin paikalla on ollut kaskiviljelyä, jonka tuotoksia on ehkä varastoitu kuopissa. |
| metsakeskus.439010001 |
635 |
Iso-Lemmittylä Monninpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364635.30100000 |
6805112.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pälkäneveden Kankahuvenlahden länsirannalla, noin 600 m lahden perukasta pohjoiseen, etelään, pieneen puronotkoon viettävällä savihiesuisella pellolla.
Löytöjä, kvartsia on kahdesta keskittymästä, jotka ovat noin 100 m päässä toisistaan.
|
| metsakeskus.439010002 |
635 |
Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364899.20000000 |
6804449.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Pälkäneveden Kankahuvenlahteen laskevan Häyläojan länsipuolella, talosta noin 40 m itään ja 100 m lähden perukasta etelään olevalla jyrkähköllä entisellä pellonrinteellä, jossa kasvaa nykyisin koivikkoa.
Löydöt, kvartsikaapimet ja -iskokset ovat suurimmaksi osaksi rinteen keskivaiheilta. Maaperä paikalla on savea. |
| metsakeskus.439010003 |
635 |
Alho |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
364796.25700000 |
6800279.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010003 |
Kohde sijaitsee Aitoosta Pitkäjärvelle vievän Sarkastentien itäpuolella, pellon reunassa olevassa metsikössä. Maasto on tasaista kuusimetsää ja melko kivikkoista. Metsässä on hujan hajan kalloja, luita yms. metsästäjien teurasjätettä. Metsän itä- ja eteläpuolella on laaja perunapelto, jota kutsutaan Alhoksi.
Vuoden 1963 inventoinnissa paikalla oli havaittu 5 kiviröykkiötä ja useita kuopanteita. Vuonna 2004 metsikössä on metsästysmaja ja puustoa on harvennettu, minkä jäljiltä hakkuujäte peittää paikoin maata. Alueella havaittiin kolme röykkiötä ja kaksi kuopannetta.
Röykkiöt ovat keskikokoisista kivistä kasattuja, vajaan metrin korkuisia ja pyöreitä, halkaisijaltaan 2 - 3 m.
On mahdollista, että osa rakenteista on tuhoutunut rakennustöissä tai metsänhoidon yhteydessä.
Metsikön eteläpuolelta on löytynyt oikokirves (Aitoon entisen koulun kokoelmat nro 6).
|
| metsakeskus.439010004 |
635 |
Viljamaa Kotipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371390.58600000 |
6804318.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Haltian tiestä 400 m länteen, noin 30 m Viljamaan tilan päärakennuksesta itään, savipohjaisella pellolla, joka loivasti koilliseen viettäen liittyy Haltianselän Soukkionpohjan vesijättömaahan.
Pellolta on löydetty kourutaltta, kivilaji-iskos ja kvartsi-iskoksia. Kaikki löydöt ovat rinteen keskiveiheilta. |
| metsakeskus.439010005 |
635 |
Soukkio Pitkätsarat |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371099.70300000 |
6804531.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Haltianselän Soukkionpohjasta n. 700 m lounaaseen, talosta 250 m kaakkoon hiekkaisella pellonreunalla, joka kaartuu jyrkästi vesijättömaalle.
Pellon kaakkoispäästä, Soukkiontien pohjoispuolelta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia. Maaperä on hiekkaa.
|
| metsakeskus.439010006 |
635 |
Viljamaa Peräpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371227.65400000 |
6804695.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Haltianselän Soukkionpohjasta n. 450 m lounaaseen, talosta noin 400 m luoteeseen viljelystien vieressä savipellolla.
Löydöt, kvartsi-iskokset ovat pellon alapäästä. |
| metsakeskus.439010007 |
635 |
Niemenmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371625.49000000 |
6804637.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Haltianselän Soukkionpohjasta noin 300 m etelään Haltian tien länsipuolella, savipellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.439010008 |
635 |
Körhämö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371759.42700000 |
6806951.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Haltianselän luoteisrannalla maantien vieressä, talosta noin 150 m lounaaseen korkean törmän päällä olevalla pellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Luopioisten kotiseutumuseossa oleva Körhämön tilalta löydetty kivitaltta on mahdollisesti myös samasta paikasta. |
| metsakeskus.439010009 |
635 |
Savivainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375007.12800000 |
6805062.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010009 |
Kohde sijaitsee Luopioisten kirkonkylän uimarannan vieressä. Nykyisin alueella on rakennuksia ja pihamaata sekä puistomainen kaakkoon, kohti järveä laskeva rinne.
Pellosta löytyi vuonna 1911 tasataltta. Vuoden 1963 inventoinnissa löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia. Tuolloin paikalla oli savinen pelto, jossa oli paikoitellen hiekkaa. Lähellä rantatörmää oli mahdollisesti palomaata paikassa josta kvartsit löytyivät.
Pelto on pääosin asutusalueena. Rantarinne on tasoitettu ja sille on istutettu nurmikkoa. Uimarannan pohjoispuolella (asuinrakennuksista itään) on joutomaata, joka on ilmeisesti myös entistä peltoa. Asuinpaikka saattaa laajentua myös tälle alueelle. Rantapenkassa on kolme tervahautamaista kuoppaa, jotka saattavat olla veteen kaatuneiden puiden juurakoiden jättämiä tai vanhoja perunakuoppia.
Kohde on ilmeisesti pääosiltaan tuhoutunut rakennusten ja rantapuistikon alle.
|
| metsakeskus.439010010 |
635 |
Pihtisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376714.42200000 |
6808914.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Läyliän ja Rautajärvenlahden välisen Pihtisalmen pohjoisrannalla etelärinteessä. Maasto on pihamaata ja koivikkoa. Noin 250 metriä länteen kulkee salmen yli silta.
Löydöt , kvartsiesine ja -iskokset ovat pellon rannanpuoleisesta päästä läheltä toisiaan. |
| metsakeskus.439010011 |
635 |
Kuivassalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378248.83400000 |
6803125.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Evinsalon mantereeseen yhdistävän kapean maakaistaleen, Kuivassalmen pohjoisrannalla. Paikka on välittömästi korkean kallion juurella olevan Aholan talon alapuolella etelään viettävässä rinteessä. Löydöt, kvartsiesineet ja -iskokset on löydetty pienestä, maaperältään moreenihiekkaa olevasta pellosta. Nykyisin alue on kesämökin pihapiiriä.
Salminkallion kalliomaalaus on paikalta noin 60 m länteen. |
| metsakeskus.439010012 |
635 |
Vedentaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
379078.47900000 |
6808755.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Rautajärvenlahden etelärannalla talosta 120-150 m pohjoiskoilliseen olevalla peltoalueella, joka sijaitsee hiekkaisessa, luoteeseen työntyvässä, pohjoisreunaltaan jyrkkään rantakallioon päättyvässä niemekkeessä.
Vuoden 1965 tarkastuksen yhteydessä todettiin paikalta kampakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja kivilaji-iskos. Paikka tarkastettiin kesällä 1999, jolloin pellon pinnalla oli havaittavissa lukuisia kvartsi-iskoksia. Niitä ei kuitenkaan otettu talteen. Asuinpaikan eteläpuolella olevaan metsäsaarekkeeseen rakennettiin kesällä 2000 rantasauna. |
| metsakeskus.439010013 |
635 |
Vehkasaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
376521.53300000 |
6801429.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010013 |
Mahdollinen lapinraunio sijaitsee Kukkiassa Evinsalon saaresta länteen 600 m olevan Vehkasaaren lounaispäässä vesirajasta kohoavalla kallioisella mäellä.
Kallion paljaalla laella on kahdesta kivirivistä koottu röykkiö, jonka koko on noin 6,3 x 0,5 m. Röykkiötä on purettu keskeltä. |
| metsakeskus.439010014 |
635 |
Nikunen Kärkivainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376343.61700000 |
6799198.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian rannalla Isosaaren pohjoispuolella, noin 400 m talosta itään loivasti etelään viettävällä peltorinteellä kahden puolen pientä metsäsaareketta, jossa on hiekkakuoppa.
Maaperä on metsäsaarekkeen itäpuolella olevassa pellossa savista, länsipuolella hiekkaa. Metsikön länsipuolella olevasta pellosta on löydetty taltan kärkiosa, iskukivi, kvartsiesineitä ja -iskoksia. Metsikön itäpuolen pellosta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.439010015 |
635 |
Hietaniemi Hietasenkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
380482.92800000 |
6804655.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Kortteenpohjan lahden itärannalla, noin 60 m talosta länteen etelään viettävällä hiekkaisella rinteellä, kahdella vanhalla rantaterassilla. Laaja-alaisen asuinpaikan eteläosa on puutarhamaata ja sen yli kulkee huvilatie.
Asuinpaikka on löytömateriaalinsa perusteella ollut käytössä tuhansia vuosia (6000-500 e.Kr.).
Vanhimpaan vaiheeseen kuuluvat isot liuskekärjet, alkeelliset kirveet ja pienet kvartsinuolet. Keramiikkaa on varhaisesta kampakeramiikasta myöhäiseen kampakeramiikkaan, eniten on kuitenkin tyypillistä kampakeramiikkaa. Kampakeraamiseen vaiheeseen kuuluvat löydöistä piiesineet, meripihka, savi-idolit sekä kynsitaltat. Paikalta on myös muutama pala nuorakeramiikkaa. Asbestikeramiikka ja tekstiilikeramiikka sekä tasakantainen nuoli ovat nuorimman vaiheen löytöjä.
Löydöissä olleesta palaneesta luusta on tehdyn lajimäärityksen mukaan paikalla on syöty kaloja, lintuja, majavia, hylkeitä, karhuja, hirviä ja jäniksiä. |
| metsakeskus.439010015 |
635 |
Hietaniemi Hietasenkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
380482.92800000 |
6804655.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Kortteenpohjan lahden itärannalla, noin 60 m talosta länteen etelään viettävällä hiekkaisella rinteellä, kahdella vanhalla rantaterassilla. Laaja-alaisen asuinpaikan eteläosa on puutarhamaata ja sen yli kulkee huvilatie.
Asuinpaikka on löytömateriaalinsa perusteella ollut käytössä tuhansia vuosia (6000-500 e.Kr.).
Vanhimpaan vaiheeseen kuuluvat isot liuskekärjet, alkeelliset kirveet ja pienet kvartsinuolet. Keramiikkaa on varhaisesta kampakeramiikasta myöhäiseen kampakeramiikkaan, eniten on kuitenkin tyypillistä kampakeramiikkaa. Kampakeraamiseen vaiheeseen kuuluvat löydöistä piiesineet, meripihka, savi-idolit sekä kynsitaltat. Paikalta on myös muutama pala nuorakeramiikkaa. Asbestikeramiikka ja tekstiilikeramiikka sekä tasakantainen nuoli ovat nuorimman vaiheen löytöjä.
Löydöissä olleesta palaneesta luusta on tehdyn lajimäärityksen mukaan paikalla on syöty kaloja, lintuja, majavia, hylkeitä, karhuja, hirviä ja jäniksiä. |
| metsakeskus.439010015 |
635 |
Hietaniemi Hietasenkärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
380482.92800000 |
6804655.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Kortteenpohjan lahden itärannalla, noin 60 m talosta länteen etelään viettävällä hiekkaisella rinteellä, kahdella vanhalla rantaterassilla. Laaja-alaisen asuinpaikan eteläosa on puutarhamaata ja sen yli kulkee huvilatie.
Asuinpaikka on löytömateriaalinsa perusteella ollut käytössä tuhansia vuosia (6000-500 e.Kr.).
Vanhimpaan vaiheeseen kuuluvat isot liuskekärjet, alkeelliset kirveet ja pienet kvartsinuolet. Keramiikkaa on varhaisesta kampakeramiikasta myöhäiseen kampakeramiikkaan, eniten on kuitenkin tyypillistä kampakeramiikkaa. Kampakeraamiseen vaiheeseen kuuluvat löydöistä piiesineet, meripihka, savi-idolit sekä kynsitaltat. Paikalta on myös muutama pala nuorakeramiikkaa. Asbestikeramiikka ja tekstiilikeramiikka sekä tasakantainen nuoli ovat nuorimman vaiheen löytöjä.
Löydöissä olleesta palaneesta luusta on tehdyn lajimäärityksen mukaan paikalla on syöty kaloja, lintuja, majavia, hylkeitä, karhuja, hirviä ja jäniksiä. |
| metsakeskus.439010016 |
635 |
Rulja Kytövainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380848.78500000 |
6804113.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Kortteenpohjan lahden itäpuolella, noin 3 km lahden perukasta etelään Ruljantien molemmin puolin olevilla hiekkapohjaisilla, luoteeseen viettävillä pelloilla.
Pellon pohjoispäästä, jossa se kohoaa rantatörmän tavoin, on löydetty liusketaltta, kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä pii-iskos. Lisäksi tien penkasta edellä mainittujen löytöjen pohjoispuolelta on löydetty pala keramiikkaa. Ruljantien pohjoispuoliselta pellolta löytyi vuoden 2004 inventoinnissa runsaasti kvartsi-iskoksia kuten myös vuoden 2019 sähkökaapelin asennustyön valvonnassa. |
| metsakeskus.439010017 |
635 |
Aapo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380543.90900000 |
6804067.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Kortteenpohjan lahden itärannalla noin 20 m päässä rannasta, talon itäpuolella olevan pellon itäpäässä hiekkapellolla.
Maaperä paikalla on hiekkaa. Löydöt paikalta ovat kvartsikaavin ja -iskoksia. Noin 60 m tästä paikasta pohjoiseen on löydetty muutama kvartsi-iskos.
Vuonna 2004 löytyi erittäin runsas löytökeskittymä pellon pohjoispäässä, jossa oli näkyvissä hyvin tiheässä kvartsi- ja pii-iskoksia. |
| metsakeskus.439010018 |
635 |
Rautia |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381585.50300000 |
6801197.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010018 |
Asuinpaikka on Kukkian Suksianlahden pohjoisrannalla entisellä pellolla, joka on noin 2 m veden pintaa korkeammalla rantapenkereen päällä. Pellon itäpuolella on soistunut notkelma. Siihen viettävältä rinteeltä pellon reunasta on löydetty kvartsiesine ja -iskoksia. Maaperä on savihiekkaa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Vanhoissa raporteissa mainittu pelto on metsittynyt, mutta yhä havaittavissa maastossa. Pintapoimintamahdollisuudet paikalla olivat olemattomat tiheän aluskasvillisuuden vuoksi. Muinaisjäännöksen aluerajauksen ulkopuolelle tehtiin useita koekuoppia, mutta mitään esihistoriaan viittaavaa niistä ei havaittu. Kohteen aluerajaus jää ennalleen. |
| metsakeskus.439010019 |
635 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381995.33800000 |
6800758.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Suksilahden etelärannalla, noin 600 m lahden perukasta länteen olevan niemen tyvessä pellolla. Kapea noin 200 m pitkä niemi on maaperältään moreenia ja hiekkaa. Paikka on entinen pelto, josta suurin osa on nykyään kesämökin pihaa. Alueelta on löytynyt kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Kohde on ilmeisesti osittain tuhoutunut kesämökin ja sen pihamaan alle. Osia voi olla vielä jäljellä vähemmän muokatuissa kohdissa.
Vuonna 2024 alueelle rakennetun sähkökaapelilinjan koekuopituksessa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.439010020 |
635 |
Niemi Pääskyslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382008.33100000 |
6800597.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkian Suksianlahden etelärannalla noin 500 m lahden perukasta länteen ja 100 m talosta kaakkoon pohjoiseen, entisellä pellolla, jonka ympärillä kasvaa kuusimetsää. Nykyään pelto on kasvimaata ja pihapiiriä.
Kvartsia, esine ja iskoksia on löytynyt koko pellon alueelta, eniten pellon keskivaiheilta. Maaperä on savea.
Vuonna 2024 alueelle rakennetun sähkömaakaapelilinjan koekuopituksessa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.439010022 |
635 |
Kantolan kärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377024.36100000 |
6795342.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010022 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Luopioisten ja Hauhon rajaa Kukkian Vuollekeskisen ja Vihajärven välisen salmen pohjoisrannalla. Paikka on entinen rantapelto, joka kasvaa nykyään koivua ja tiheää pensaikkoa. Niemen kärki on nykyisin pihamaata.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.439010023 |
635 |
Riihilahti Lammashaan kärki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
386257.56300000 |
6814331.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010023 |
Vuoden 1963 inventoinnin mukaan Vehkajärven etelärannalla Mertajärven ja sen välisellä kannaksella, talosta 200 m pohjoiseen mäellä kallion laella on noin 3x3x0,5 metrin kokoinen röykkiö, jonka länsireunassa on muutamia isohkoja lohkareita.
Vuonna 2004 varsinaista kiviröykkiötä ei paikalla havaittu. Kalliolla oli luontaiselta vaikuttavaa kiveystä, myös melko isoja kiviä. Viereisten peltojen laidoilla oli useita raivattuja kivikasoja.
Röykkiö on mahdollisesti hajonnut vuosien kuluessa tai kivet on kuljetettu pois. |
| metsakeskus.439010024 |
635 |
Riihilahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
385934.69300000 |
6814280.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010024 |
Kiviröykkiö sijaitsee Vehkajärven etelärannalla kannaksella, mäellä kallion laella noin 250 m länteen Lammashaan kärjen röykkiöstä, Riihilahdentiestä 40 m pohjoiseen ja noin 20 m lounaaseen vanhasta hiekkakuopasta. Röykkiö on kooltaan noin 4,4 x 0,7 m, rakenne on hajonnut hieman keskeltä. Se on kasattu pään kokoisista ja miehennostannaisista kivistä. Röykkiön päällä kasvaa paksulti sammalta ja muutama mänty.
Mäellä on tehty harvennushakkuuta, mutta röykkiöön ei ole kajottu. |
| metsakeskus.439010024 |
635 |
Riihilahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
385934.69300000 |
6814280.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010024 |
Kiviröykkiö sijaitsee Vehkajärven etelärannalla kannaksella, mäellä kallion laella noin 250 m länteen Lammashaan kärjen röykkiöstä, Riihilahdentiestä 40 m pohjoiseen ja noin 20 m lounaaseen vanhasta hiekkakuopasta. Röykkiö on kooltaan noin 4,4 x 0,7 m, rakenne on hajonnut hieman keskeltä. Se on kasattu pään kokoisista ja miehennostannaisista kivistä. Röykkiön päällä kasvaa paksulti sammalta ja muutama mänty.
Mäellä on tehty harvennushakkuuta, mutta röykkiöön ei ole kajottu. |
| metsakeskus.439010025 |
635 |
Lahdenniemi Pakaraisennniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383033.93400000 |
6797868.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuohijärven koillisrannalla, noin 1,2 km Kuohijoen sillasta kaakkoon ja noin 150 m talosta luoteeseen korkealla, jyrkkärantaisella niemellä pellolla. Maaperä paikalla on hiekkasavea.
Pellon etelä- ja länsipäästä, niemen kärjestä on löytynyt kvartsinuolenkärjen teelmä ja kvartsi-iskoksia.
Vuonna 2004 niemen kärki ja löytöpaikka on jäänyt kesämökin pihamaan alle. |
| metsakeskus.439010026 |
635 |
Lehmisaari Uhrikallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
378628.69200000 |
6801291.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010026 |
Lehmisaari (ent. Etusaari) sijaitsee Kukkiassa Evinsalon eteläpuolella. Lounaispäässä kohoaa vedestä korkea kallio, jonka laella on särmikkäistä kivistä koottu 30 - 50 cm korkea röykkiö (pituus n. 14,5 m). Röykkiössä on 12 - 15 kumpumaista kohoutumaa, joista melkein kaikki on avattu kalliopohjaa myöten. Ilmeisesti on kyse samasta röykkiöstä, jota A. O. Heikel on valokuvannut vuonna 1908, ja josta on kuvaus Hist. Arkisto IV:ssa (s. 174). Perimätiedon mukaan röykkiö on "ristiretkiaikainen linnoitus" tai lappalaisten uhripaikka. Pronssitikarin löytöpaikka on röykkiöistä noin 900 m luoteeseen. |
| metsakeskus.439010027 |
635 |
Isomäki |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
376306.64500000 |
6797186.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010027 |
Kiviaidat sijaitsevat Puutikkalan kylän keskellä olevan kivisen Isomäen lounais- ja kaakkoisrinteillä. Mäellä kasvaa havumetsää.
Mäellä on kolme kiviaitaa. Ensimmäinen on lounaisrinteellä. Sillä on pituutta noin 100 metriä ja sen pohjoispäähän on aidattu sisäpuolelle jonkinlainen lokero. Aidan korkeus vaihtelee 30 cm - 1 m, leveys on 0,5-1,5 m, se on ladottu pääosin miehennostannaisista kivistä. Aita on auki eteläpäästään.
Toinen aita on edellisestä noin 30 m itään. Se on yhtenäinen ja edellistä paremmassa kunnossa. Aita on ladottu samankokoisista kivistä kuin ensimmäinenkin, mutta apuna on käytetty siirtolohkareita. Aitauksen koilliskulmaan on tehty lokero siirtolohkareen viereen. Aitauksessa on eteläpuolella yksi porttiaukko.
Kolmas aitaus on mäen kaakkoisrinteellä. Se on tehty pienemmistä kivistä, mutta isompia lohkareitakin on hyödynnetty. Aidassa on porttiaukko eteläpäässä. Aitaus on selvästi tehty pitämään joku tai jotkut ulko- tai sisäpuolella, koska isojen kivenlohkareiden väliin jäävät pienetkin aukot on tilkitty tarkasti pienillä kivillä.
Vuonna 1963 inventoinnin yhteydessä oli erä vanha kyläläinen kertonut, että mäellä olleita perunamaita olisi suojattu sikoja vastaan kiviaidoilla. Osa aidoista olisi purettu kun kiviä tarvittiin muualla.
Vuonna 2004 mäellä havaittiin vielä kaksi kuoppaa, jotka ovat ilmeisesti nauris- tai perunakuoppia. Kenttätöiden jälkeen museolehtori Aino Nissinaho kertoi kuulleensa Puutikkalalaisilta, että kiviaitoja olisi metsissä enemmänkin. |
| metsakeskus.439010028 |
635 |
Salminkallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
378192.85700000 |
6803127.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010028 |
Kalliomaalaus sijaitsee Hauhon reitin varrella, Kukkiajärven Evinsalon saaren pohjoispuolella Kuivassalmen pohjoisrannalla noin 20 m korkean kalliojyrkänteen juurella. Kuvakentällä on pituutta pari metriä ja se sijaitsee noin 6 m järven nykytasosta. Maalauskohta on hieman halkeillut, jäljellä olevat kuviot on tulkittu seuraavasti: oikealla ylhäällä on ihmishahmo ja käärmekuvio sekä kuvakentän alakulmassa kaksi ihmishahmoa kädet ylös kohotettuina.
Vasemmassa ylänurkassa Kivekkään mukaan äärimmäisenä jonkinlainen pää ja siitä hieman keskemmälle karmiininpunaiseen vivahtava värialue. 2004 havaintojen perusteella äärimmäinen värjäymä voisi olla myös jonkinlainen ihmishahmo kohotettuine käsineen.
Maalaus on todennäköisesti peräisin kivikaudelta, mutta se voi olla myös pronssikautinen. Maalauksesta noin 60 m länsiluoteeseen on kivikautinen asuinpaikka ja noin 1,2 km etelään Evinsalon saaren eteläosasta on pronssitikari (KM 21491). Kallion juurelta on otettu kiviä viereisten rakennusten perus- ja rakennuskiviksi. Paikka on tunnettu näköalapaikkana.
Maalaus sijaitsee kesämökin välittömässä pihapiirissä. Kulku paikalle on pihan läpi. Muuten kalliomaalaus on helposti saavutettavissa. |
| metsakeskus.439010028 |
635 |
Salminkallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
378192.85700000 |
6803127.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010028 |
Kalliomaalaus sijaitsee Hauhon reitin varrella, Kukkiajärven Evinsalon saaren pohjoispuolella Kuivassalmen pohjoisrannalla noin 20 m korkean kalliojyrkänteen juurella. Kuvakentällä on pituutta pari metriä ja se sijaitsee noin 6 m järven nykytasosta. Maalauskohta on hieman halkeillut, jäljellä olevat kuviot on tulkittu seuraavasti: oikealla ylhäällä on ihmishahmo ja käärmekuvio sekä kuvakentän alakulmassa kaksi ihmishahmoa kädet ylös kohotettuina.
Vasemmassa ylänurkassa Kivekkään mukaan äärimmäisenä jonkinlainen pää ja siitä hieman keskemmälle karmiininpunaiseen vivahtava värialue. 2004 havaintojen perusteella äärimmäinen värjäymä voisi olla myös jonkinlainen ihmishahmo kohotettuine käsineen.
Maalaus on todennäköisesti peräisin kivikaudelta, mutta se voi olla myös pronssikautinen. Maalauksesta noin 60 m länsiluoteeseen on kivikautinen asuinpaikka ja noin 1,2 km etelään Evinsalon saaren eteläosasta on pronssitikari (KM 21491). Kallion juurelta on otettu kiviä viereisten rakennusten perus- ja rakennuskiviksi. Paikka on tunnettu näköalapaikkana.
Maalaus sijaitsee kesämökin välittömässä pihapiirissä. Kulku paikalle on pihan läpi. Muuten kalliomaalaus on helposti saavutettavissa. |
| metsakeskus.439010029 |
635 |
Nokela 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379392.36200000 |
6805752.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkianjärven Kortteenpohjan lahden puoleisen pienen, länteen työntyvän lahden pohjukassa, matalalla, järveen viettävällä peltorinteellä. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kiviesineet, keramiikka, pii- ja kvartsi-iskokset ovat itään ja pohjoiseen, kohti Kukkianjärveä (Korteenpohjan lahtea) loivasti viettävältä peltorinteeltä. Järven rantaan on 20-30 m päässä. Pellon länsipuolella kulkee Käenniementie. Löytöjä oli pellolla noin 50 x 20 m suuruisella alueella. Löytöjä on tehty myös tien mantereen puolelta. Maaperä paikalla on kyntö- kerroksen alla moreenia. |
| metsakeskus.439010030 |
635 |
Nokela 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
379538.30900000 |
6805696.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439010030 |
Röykkiö sijaitsee Kukkianjärven Kortteenpohjan lahden länsirannalla, pienellä kohti etelää työntyvällä niemellä, n. 15 m päässä järven rannasta. Paikka on moreenirinne. Röykkiö on nurmettunut, muodoltaan soikea. Siinä on isommista kivistä ladottu reunakehä. Röykkiön koko on 3,3 x 2 m ja korkeus on 0,5 m. Röykkiö on kiven- ja hiekansekainen. Siihen kaivetusta koekuopasta tavattiin hiiltä. Röykkiö on selvästi ihmisen tekemä. Röykkiöstä noin 15 m lounaaseen on kivi, jossa on kuppimaisia muodostumia. Pari kupeista vaikuttaa ihmisen tekemiltä, muut ovat ilmeisesti veden aikaansaamia. |
| metsakeskus.439500001 |
635 |
Kyynärön rajakivi |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
385062.07100000 |
6808690.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.439500001 |
Kyynärö-Padasjoki -tien varressa, Kyynäröltä n. 2 km Padasjoen suuntaan, tieltä 300-400 m oikealle on suurehko maakivi, johon on hakattu vuosiluku 1816, sen alla on viisikanta. Kivessä on mahdollisesti muitakin hakkauksia. |
| metsakeskus.440010001 |
440 |
Öuran 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
281406.63200000 |
7078314.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.440010001 |
Kohde sijaitsee Öuranin (Örarna) saaren itärannalla, Risknösenin niemenharjanteen laella, noin 60-70 m rannasta. Paikalla on luontaisessa kivivallissa neljä pyöreää kiviröykkiötä lähellä toisiaan. Röykkiöiden läpimitta on 4-6 m ja korkeus 0,5-1 m. Kaikki ovat keskeltä kuopalla. Röykkiöt ovat historialliselta ajalta, mahdollisesti merenkulkijoiden hautaröykkiöitä?
Röykkiöille ja suoja-alueelle on määrätty rajat LH:n päätöksellä 1986. |
| metsakeskus.440010002 |
440 |
Öuran 2 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
281346.00000000 |
7078034.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.440010002 |
Kohde sijaitsee Öuranin (Örarna) saaren itärannalla, noin 80 m rannasta. Moreenikohoumalla olevan vanhan pienehkön sorakuopan reunalla on osaksi katajien ja varpujen peitossa vaurioituneen jatulintarhan jäännös. Sen koko on noin 4 x 5 m. Paikallisten tiedonantajien mukaan alueella olisi ollut toinenkin jungfrudans, joka on ilmeisesti tuhoutunut soranotossa.
Samalla harjanteella, hieman korkeammalla, jatulintarhasta noin 300 m pohjoiskoilliseen sijaitsee kohde 440 01 0001. |
| metsakeskus.440010003 |
440 |
Öuran 3 |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
280673.93000000 |
7077627.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.440010003 |
Kohde sijaitsee Öuranin saaren eteläosan länsireunalla, noin 80 m merenrannasta. Paikalla on kaksi historiallisen ajan pyyntiasuinpaikkaa.
1) Pohjoisempi Kolsundetin pohjoispuolella sijaitseva käsittää neljä suorakulmaista kiveystä/asunnonpohjaa, joista kaksi on osaksi suurten siirtolohkareiden alla/vieressä. Näiden vieressä pohjoisessa on kaksi yhdensuuntaista pienistä kivistä koottua röykkiöriviä, jotka ovat ilmeisesti verkonkuivatustelineiden tukikiveyksiä.
2) Edellisestä noin 360 m etelään on toinen vastaavanlainen ulkosaariston kalastukseen liittyvä asuinpaikka. |
| metsakeskus.440010004 |
440 |
Öuran 4 |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27007 |
280616.95200000 |
7077269.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.440010004 |
Kohde sijaitsee Öuranin saaren eteläosan keskivaiheilla, runsaat 100 m rannasta. Saaren eteläkärjen poikki kulkevassa notkelmassa on ainakin viisi suorakulmaista kiveystä, ilmeisesti asunnonpohjia, sekä veneenvetopaikaksi tulkittu uramainen kiveys. Maastolliset olosuhteet huomioon ottaen muinaisjäännöksen ikä on ehkä noin 200-300 vuotta. |
| metsakeskus.440010005 |
440 |
Skräkmåsgrunden |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
289404.38600000 |
7087429.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.440010005 |
Kohde sijaitsee Eugmon Norra ön Inre Bergskäretin pohjoispuolella olevassa Skräkmåsgrundetin saari- ja luotoryhmässä. Inre Kobbarna-luotoryhmän toiseksi suurimman saaren eteläkärjessä on vallimainen kiviröykkiö, joka on koottu paikalla olevista kivistä, ilmeisesti hylkeenpyyntisuojaksi. Rakennelma on nykyisestä vesirajasta noin 15 m ja arviolta 4 m vedenpintaa korkeammalla.
Paikalta noin 30 m luoteeseen saaren laella kalliolla on noin 4 metrin läpimittainen ja 1 metrin korkuinen kiviröykkiö, joka on noin 5-7 m merenpintaa korkeammalla. Röykkiön funktiota ei tunneta; se on saattanut olla merimerkki (tai sellaisen jalusta). |
| metsakeskus.441000001 |
441 |
Valkjärvi |
10001 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
549530.00000000 |
6749808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441000001 |
Kalliossa käärmekuvio? P. Kivikäs todennut 12.3.1996.
Kohde sijaitsee Luumäen kunnan itäkolkassa, Salpaussellän itäpuolella olevan Valkjärven koillisrannalla. |
| metsakeskus.441000002 |
441 |
Rantomäki |
10001 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
519652.13600000 |
6761562.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441000002 |
Epävarma maalaus sijaitsee Hiijärven koillipäässä, Antinlahden itärannalla. Epäselvä ihmiskuvio, väriläiskiä kivipaaden yläpuolella kalliojyrkänteessä. |
| metsakeskus.441010001 |
441 |
Vaskivuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
545091.95100000 |
6748867.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010001 |
Kalliomaalaus sijaitsee Elkiänjärven itärannalla Vaskivuoren jyrkässä seinässä. Kalliossa on monessa kohdassa maalausten jäänteitä, mutta tunnistettavia kuvia on vain yksi ilmeisesti sarvipäinen ihmiskuvio.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010001 |
441 |
Vaskivuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
545091.95100000 |
6748867.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010001 |
Kalliomaalaus sijaitsee Elkiänjärven itärannalla Vaskivuoren jyrkässä seinässä. Kalliossa on monessa kohdassa maalausten jäänteitä, mutta tunnistettavia kuvia on vain yksi ilmeisesti sarvipäinen ihmiskuvio.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010002 |
441 |
Muuraisvuoret |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
532676.89800000 |
6760143.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010002 |
Kalliomaalaus sijaitsee Muuraisvuorten jyrkässä seinämässä Kivijärven länsipäässä Kokonniemen itärannalla. Maalaus käsittää yhden veneenkuvan.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010002 |
441 |
Muuraisvuoret |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
532676.89800000 |
6760143.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010002 |
Kalliomaalaus sijaitsee Muuraisvuorten jyrkässä seinämässä Kivijärven länsipäässä Kokonniemen itärannalla. Maalaus käsittää yhden veneenkuvan.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010003 |
441 |
Kalamaniemi 2 |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
520192.00000000 |
6765237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010003 |
Kalliomaalaus sijaitsee Kalamaniemen länsirannalla jyrkän kallioseinämän alaosassa. Seinämässä on näkyvissä kaksi ihmiskuviota, kaksi venekuviota ja yksi hirvikuvio. Maalauksessa on pienoiskoossa tunnistettavissa miltei kaikki kalliomaalaustemme kuva-aiheet. Tutkimuksissa kalliomaaluksen edustalta on löytynyt pii-iskoksia, kvartsi-iskos, palanutta luuta.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010004 |
441 |
Inkilä |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
519922.00500000 |
6766400.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010004 |
Maalauspaikka sijaitsee runsas kilometri Kalamaniemi 2:n maalauksesta (441 01 0003) pohjoiseen Tuohtiaisen itärannalla. Rantalahden eteläpuolella sijaitsevan jyrkän kallioseinämän tunnistettava kuva on tuhoutunut löydön jälkeen. Löytöhetkellä (1980) maalaus käsitti yhden ihmiskuvion ja punavärialueen. Ihmishahmo näkyi vielä 1990-luvun alussa. Maalaus katsoi länsilounaaseen. Tuhoutumisen syynä oli rapakiven luonnollinen mureneminen maalauksen kohdalla.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010004 |
441 |
Inkilä |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
519922.00500000 |
6766400.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010004 |
Maalauspaikka sijaitsee runsas kilometri Kalamaniemi 2:n maalauksesta (441 01 0003) pohjoiseen Tuohtiaisen itärannalla. Rantalahden eteläpuolella sijaitsevan jyrkän kallioseinämän tunnistettava kuva on tuhoutunut löydön jälkeen. Löytöhetkellä (1980) maalaus käsitti yhden ihmiskuvion ja punavärialueen. Ihmishahmo näkyi vielä 1990-luvun alussa. Maalaus katsoi länsilounaaseen. Tuhoutumisen syynä oli rapakiven luonnollinen mureneminen maalauksen kohdalla.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010005 |
441 |
Siliävuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
519102.32300000 |
6767860.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010005 |
Kalliomaalaus sijaitsee Virmojärven itärannalla Siliävuoren suoraan veteen putoavassa seinämässä. Pystysuorassa kalliossa on kaksi ihmiskuviota, hirvi ja muita viivoja sekä värjäytymiä. Maalaus on haalistunut.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010005 |
441 |
Siliävuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
519102.32300000 |
6767860.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010005 |
Kalliomaalaus sijaitsee Virmojärven itärannalla Siliävuoren suoraan veteen putoavassa seinämässä. Pystysuorassa kalliossa on kaksi ihmiskuviota, hirvi ja muita viivoja sekä värjäytymiä. Maalaus on haalistunut.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010006 |
441 |
Myllyoja |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
518912.42000000 |
6763211.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010006 |
Kalliomaalaus sijaitsee Tuohtiaisen järveen laskevan Myllyojan itäpuolella olevassa kalliojyrkänteessä. Tasaista laaksoa reunustaa pitkä luode-kaakkosuuntainen kallioseinämä, joka peittyy vähitellen tihenevään rämeeseen. Maalaukset -pystyaihe (ihmishahmo?), kaksi venekuviota ja kaksi punertavaa maalauskohtaa - sijaitsevat jyrkänteen kaakkoispäässä, sen korkeimman kohdan alapuolella.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010006 |
441 |
Myllyoja |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
518912.42000000 |
6763211.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010006 |
Kalliomaalaus sijaitsee Tuohtiaisen järveen laskevan Myllyojan itäpuolella olevassa kalliojyrkänteessä. Tasaista laaksoa reunustaa pitkä luode-kaakkosuuntainen kallioseinämä, joka peittyy vähitellen tihenevään rämeeseen. Maalaukset -pystyaihe (ihmishahmo?), kaksi venekuviota ja kaksi punertavaa maalauskohtaa - sijaitsevat jyrkänteen kaakkoispäässä, sen korkeimman kohdan alapuolella.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010007 |
441 |
Kurvi |
10002 |
12006 |
13075 |
11033 |
27000 |
522762.94900000 |
6747076.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010007 |
Jatulintarha sijaitsee n. 30 m Haminan-Taavetin maantiestä itään olevalla kalliolla. Kuusi samankeskistä/spiraalimaista kivikehää, koko 6 x 6,8 m. |
| metsakeskus.441010007 |
441 |
Kurvi |
10002 |
12006 |
13075 |
11010 |
27000 |
522762.94900000 |
6747076.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010007 |
Jatulintarha sijaitsee n. 30 m Haminan-Taavetin maantiestä itään olevalla kalliolla. Kuusi samankeskistä/spiraalimaista kivikehää, koko 6 x 6,8 m. |
| metsakeskus.441010008 |
441 |
Salmenpelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
532696.93400000 |
6749847.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010008 |
Kuppikivi sijaitsee Naarajärven eli Niemenjärven itäpuolella entisessä niemessä peltoalueella, rannasta noin 170 m itään. Kiven koko on 2 x 1 m, päällä kaksi valmista uhrikuppia (koko 4–7 cm, syvyys 1–3 cm) ja yksi puolivalmis teelmä parinkymmenen senttimetrin päässä toisistaan, kolmiomaisena kuviona. Nimi tunnetaan paikkakunnalla "Niemenkylän kuppikivenä".
Vuoden 2019 tarkastuksessa kuppikiven lounaispuolella havaittiin pyöreä röykkiö, kooltaan noin 3 x 3 x 0.5 m. Toinen röykkiö, kooltaan noin 6 x 6 x 1 m, sijaitsee kuppikivestä itäkoilliseen. Ainakin jälkimmäinen röykkiö vaikuttaa viljelyröykkiöltä. |
| metsakeskus.441010009 |
441 |
Rantanen Suurpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544212.29700000 |
6749227.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Elkiänjärven pohjoisrannalla, Rantasen talon lounaispuolella. Pellolta on löytynyt saviastianpaloja, kvartsi- ja piiesineitä sekä kvartsi-iskoksia sekä rautakuonaa ym. myöhäisempää aineistoa peltoalueen halki kulkevan tien molemmin puolin, varsin laajalta alueelta. |
| metsakeskus.441010009 |
441 |
Rantanen Suurpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
544212.29700000 |
6749227.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Elkiänjärven pohjoisrannalla, Rantasen talon lounaispuolella. Pellolta on löytynyt saviastianpaloja, kvartsi- ja piiesineitä sekä kvartsi-iskoksia sekä rautakuonaa ym. myöhäisempää aineistoa peltoalueen halki kulkevan tien molemmin puolin, varsin laajalta alueelta. |
| metsakeskus.441010009 |
441 |
Rantanen Suurpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
544212.29700000 |
6749227.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Elkiänjärven pohjoisrannalla, Rantasen talon lounaispuolella. Pellolta on löytynyt saviastianpaloja, kvartsi- ja piiesineitä sekä kvartsi-iskoksia sekä rautakuonaa ym. myöhäisempää aineistoa peltoalueen halki kulkevan tien molemmin puolin, varsin laajalta alueelta. |
| metsakeskus.441010010 |
441 |
Kalamaniemi 1 |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
520461.79500000 |
6764631.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010010 |
Kalliomaalaus sijaitsee Väliväylään kuuluvien Kelkjärven ja Tuohtiaisen välissä Kalamaniemen eteläkärjessä Kalamasalmen pohjoisrannalla (Kalamaniemi 2:n maalauksesta n. 600 m etelään). Maalauskohta on pahoin tuhoutunut. Suoraan veteen putoavassa kallioseinämässä kuvaryhmän kuvioita (hirvi, venekuva, ihminen ja mahdollisesti toinenkin hirvi) on vaikea erottaa. Kuvaryhmän koko on n. 3 x 1 m.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010010 |
441 |
Kalamaniemi 1 |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
520461.79500000 |
6764631.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010010 |
Kalliomaalaus sijaitsee Väliväylään kuuluvien Kelkjärven ja Tuohtiaisen välissä Kalamaniemen eteläkärjessä Kalamasalmen pohjoisrannalla (Kalamaniemi 2:n maalauksesta n. 600 m etelään). Maalauskohta on pahoin tuhoutunut. Suoraan veteen putoavassa kallioseinämässä kuvaryhmän kuvioita (hirvi, venekuva, ihminen ja mahdollisesti toinenkin hirvi) on vaikea erottaa. Kuvaryhmän koko on n. 3 x 1 m.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.441010011 |
441 |
Mustaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
542632.94000000 |
6749087.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Salpausselän eteläpuolella muinaisella pienehköllä moreenisaarella, suon ympäröimällä mäntykankaalla. Paikan pohjoispuolella on pieni Salajärvi. Alueella on painanne (halk. noin 3 m), mahdollinen asuinpainanne. Sen keskelle 2000 tehdystä koekuopasta, jossa hiekka oli voimakkaasti punaiseksi värjäytynyt, löytyi nokea, hiiltä, palanutta luuta (hirvieläimestä) ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on mesoliittinen. Hiilestä otettu C14-ajoitus (Hel-4395) antoi tulokseksi 8580+-140 BP, 7659 cal BC. Kaivauksissa 2001-2003 on löytynyt kivettyjä liesiä, paalunsijoja ja likamaakuopan rippeet. |
| metsakeskus.441010012 |
441 |
Hietaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
530077.94000000 |
6761362.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven länsipäässä, lasku-uoman, Huopaisenvirran suusta noin 800 m koilliseen, Hepolahden pohjoisrannalla, rantaan laskevan pellon laidalla, rannasta noin 40 m, Hietarannan talon kupeessa, pohjoiseen työntyvän ahtaan lahden pohjukassa. Paikka on pihamaata ja peltoa. Kaivettu alue yhteensä 72 neliömetriä vuosina 1998–1999. Löydöt enimmäkseen tyypillistä kampakeramiikkaa (myös ka I:2, varhaista asbestikeramiikkaa), piikärkiä, palanutta luuta. |
| metsakeskus.441010013 |
441 |
Ievasvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
519912.03000000 |
6760373.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010013 |
Kalliomaalaus sijaitsee Hiijärven itärannan keskiosassa, vastapäätä Antinsaarta. Ihmis- ja hirvikuviot, geometrisia kuvioita? |
| metsakeskus.441010014 |
441 |
Puosa |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
542393.02900000 |
6750167.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010014 |
Paikka sijaitsee Suo-Anttilassa Salajärven pohjoispään rannalla, järven laskuojan suun molemmin puolin pellossa ja länsipuolella myös metsän puolella maantien tuntumassa. Esihistoriallisia (kivikautisia?) asuinpaikkalöytöjä pellolta noin 100 m matkalta rantaviivan suuntaisesti. Löytöjä on havaittu myös ylempää luoteesta, tien varrella olevan hiekkakuopan alareunan liepeiltä. Paikan rajaus on arvio. |
| metsakeskus.441010015 |
441 |
Kontula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
530777.65300000 |
6761522.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven länsipään pohjoisrannalla, Heikinlahden koillispuolella, etelään kurottuvan harjanteen eteläreunalla. Kevyt mökkitie on osaksi runnellut paikkaa, mutta kohde on suureksi osaksi ehjä tien laidoilla. Runsaimmat löydöt tien länsireunalta aivan jyrkän törmän päältä. Punaista kulttuurimaata havaittu harjanteella olevasta puhelinpylväästä noin 7 m etelään. Maaperä on kivinen hiekkamoreeni. Löydöt kvartsia, keramiikkaa, palanutta luuta, kivilaji-iskoksia. Paikan rajaus on karkea arvio.
Kohde tunnetaan myös nimellä Kontula T. |
| metsakeskus.441010016 |
441 |
Rusanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
530937.58700000 |
6761042.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010016 |
Paikka sijaitsee Kivijärven länsipään pohjoisrannalla, Terveenniemen kärjessä, kesämökin pihamaalla sekä rantavedessä. Paikka on suureksi osaksi tuhoutunut taiteluhautojen ja mökin rakennustöissä. Löytöjä on ylempää niemen lakitasanteelta mökin portaiden edustalta sekä rantavedestä. Paikalla on ilmeisesti kaksi eri aikaista asuinpaikkaa. Paikan rajaus on karkea arvio. Löydöt kvartsia, keramiikkaa, palanutta luuta. |
| metsakeskus.441010017 |
441 |
Viuhonniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
518922.41100000 |
6765670.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010017 |
Paikka sijaitsee Tuohtiainen-järven pohjoisrannalla, pellon reunassa, rannan tuntumassa olevalla hiekkaisella, rannan suuntaisella harjanteella. Paikka ulottuu tästä 200 m lounaaseen, siellä olevan kesämökin liepeille, samaisen harjanteen päällä. Paikka on länsiosaltaan lähes täysin ehjä, itäosa on osittain pellossa ja harjanteen päällä kulkevan mökkitien alla. Paikan länsiosassa, metsässä, 20–30 m leveän harjanteen tasaisella laella on ainakin yksi soikea ja matala asumuspainanne, mahdollisesti toinenkin. Maaperä on lajittunut, paikoin karkeahko hiekka. Kyseessä on muinainen rantavallimuodostuma. Paikan rajaus länsisuuntaan on epäselvä, koska siellä olevan mökin pihamaata ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.441010018 |
441 |
Laitniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
546301.40200000 |
6761942.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven itäpään etelärannalla olevan Laitniemen lounaisrannalla, rannasta 40–50 m, kumpareiden välisessä notkelmassa, osin mökkitien alla. Kyseessä on lähes ehjä paikka, vain kevyen mökkitien hieman runtelema. Koekuoppien perusteella paikka on suppeahko, noin aarin kokoinen. Maaperä on karkeaa hiekkaa.
Paikka on muinaisen Saimaan Kärenlammen lasku-uomaan kuuluvan Jängyn- ja Kivijärven välissä ollut saari. Palaneesta luusta on tehty osteologinen analyysi (Kristiina Mannermaa 9.1.1999). Suurin osa luufragmenteista on tunnistettu majavaksi, lisäksi hauki ja kaloja. |
| metsakeskus.441010019 |
441 |
Niitniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
541513.37500000 |
6752306.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Salpausselän suuntaisessa, siitä noin 7 km etelään olevassa muinaisessa vajaan kilometrin pituisessa moreenisaaressa, suon laidalla. Paikalla on noin 60 cm vahva asuinpaikkakerros. Paikalla olleen romahtaneen ladon koillispuolella on matala 2 x 3 m kokoinen painanne, mahdollinen asumuspainanne. Maaperä on hienoa hiekkaa. Löydöt kampakeramiikkaa, kvartsia, piitä, palanutta luuta. |
| metsakeskus.441010020 |
441 |
Ontela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537530.00000000 |
6756000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.441010020 |
Asuinpaikka sijaitsee etelään loivasti viettävällä peltorinteellä, 50 metriä valtatie 6:n eteläpuolella. Asuinpaikalla on hiekkainen moreenimaa.
Pellossa esiintyy 30 x 30 m:n alalla kvartsia ja palaneen luun muruja. Mikäli kyse on merenranta-asuinpaikasta, se on ollut Yoldia-meren rannalla, Y1 rantatasolla, noin 70–72 m mpy, joka ajoittuu n. 9500 eKr.
Vuonna 2009 havaittiin kaksi eri korkeustasolla olevaa löytöaluetta, joista alempi on
törmällä noin 69-70 m mpy korkeudella ja ylempi kaltevalla rinteellä noin 71,5 metrin mpy korkeudella. Muinaisjäännösalueeksi on koekaivauksen perusteella rajattu noin 85x85 metrin kokoinen alue. |
| metsakeskus.442000001 |
51 |
Anderskeri |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
204371.61400000 |
6820238.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.442000001 |
Kohde sijaitsee kesäasuntona toimivan Anderskerin torpan pohjoispuolella, Hyviluodon saaren pohjoispäässä pienen kallion päällä. Pohjoispäätä kutsutaan Anteskeriksi, ja se on vielä pari sataa vuotta sitten ollut oma saarensa. Paikalla on (1900-luvun alussa?) ollut tuulimylly, josta ovat jäljellä myllynkivet. Kallion päällä kivikossa (pirunpelto?) torpan ja myllynpaikan välissä on kiviaitaa. Myllynpaikasta pohjoiseen sijaitsee selvä, pyöreähkö röykkiö, jonka halkaisija on 2-3 m ja korkeus 0,6 m. Röykkiö ei voi sijaintikorkeutensa perusteella ajoittua keskiaikaa vanhemmaksi. E. Granitin Luvian kiinteitä muinaisjäännöksiä käsittelevässä käsikirjoituksessa AO:n top. arkistossa (1900-l:n alku?) mainitaan paikalla olleen neljä hiidenkiuasta, joista kahta torpan isäntä sanoi alentaneensa. |
| metsakeskus.442010001 |
51 |
Lukkarila |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217341.42800000 |
6816067.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.442010001 |
Epävarmat hautaröykkiöt sijaitsevat Pori-Rauma -tieltä 3,5 km kaakkoon, Kylämaan tilan ohi vievän tien varressa noin 120 m tieltä kylänrajaa pitkin koilliseen avokalliolla.
Röykkiöitä on 12 ja niiden halkaisijat ovat 1,6-3,4 m:iin. Ne ovat matalia, osa epämääräismuotoisia, osa pyöreitä ja yhdessä on reunakehä. Vuoden 1967 inventoinnin yhteydessä yksi röykkiöistä tutkittiin osittain rakenteen ja luonteen selvittämiseksi, mutta koekaivaukessa ei tullut esiin mitään, mikä olisi selvittänyt röykkiöiden tarkoitusta. |
| metsakeskus.442010002 |
51 |
Sahari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218590.00000000 |
6812803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.442010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Luvian-Nakkilan tiestä 1,5 km Korven kylän keskustasta itään haarautuvan Kotkajärvenmaan tien varressa Haaralan talon kohdalla. Röykkiöt ovat tien pohjoispuolella oleva mäenkumpareen koilliseen viettävällä rinteellä.
Röykkiöiden koot ovat 5,6 x 5,2 m, 7,2 x 6,8 m, 4,4 x 4 m
Saharin hiidenkiuas tarkastettiin 26.4. 2020. Paikalta löydetiin Kerttu Itkosen v. 1967 inventointikertomuksesa kuvatun kaltainen röykkiö, koordinaatit tarkastettiin ja tarkentunut sijainti merkittiin rekisteriin. Sen sijaan v. 1985 inventoinnissa havaittuja kahta muuta röykkiötä ei ympäristöstä löytynyt. Löytynyt röykkiö on halkaisijaltaan n. 7 m ja korkeudeltaan n. 1 m. Se on tehty melko kookkaista kivistä ja on muodoltaan säännöllinen ja pyöreähkö. Kekskellä röykkiöitä on kuopanne. Röykkiö on paksun sammaleen peittämä ja sen pohjoispuolella maasto laskee varsin jyrkästi. |
| metsakeskus.442010003 |
51 |
Kahdensilmänkallio (Myllymetsä) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218344.00000000 |
6809370.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.442010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Korvenkylästä Pinkjärvelle johtavan tien itäpuolella, hiihtomajan maastossa, jossa kulkee latupohjaksi tehty pururata.
Kolme selkeää hiidenkiuasta on kallion päällä, röykkiöiden kaakkoispuolella rinne laskee selvästi. Röykkiöistä itäisin on iso, hyväkuntoinen kiuas, jonka koko on 9 x 8,6 m ja korkeus 1,5 m. Edellisestä 30 m lounaaseen on 7,8 x 6 m:n kokoinen ja metrin korkuinen kiuas, jonka keskellä on 2,5 m aukko. Reiällinen kiviesineen puolikas KM 8223 lienee peräisin juuri tästä röykkiöstä. Edellisessä melkein kiinni on matala, halkaisijaltaan noin 3,5 m oleva röykkiö. Myös röykkiöiden välissä on mahdollisesti ihmisen muokkaamaa luontaista kivikkoa. Röykkiöt ovat lähes koillinen - lounas-suuntaisessa rivissä. Välittömästi itäisimmän röykkiön lounaispuolelle on 1970-luvulla raivattu kuntopolku latupohjaksi.
2020 alueelle tehtiin lisäksi frisbeegolfrata. |
| metsakeskus.442010004 |
51 |
Kourula |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211253.00000000 |
6821295.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.442010004 |
Kohde sijaitsee Luvian ja Porin kaupungin rajalla Viasvedeltä Suntiin johtavan tien länsipuolella Rajakalliolla. Lähekkäin on kaksi hiidenkiuasta, joista toinen Porin (Rajakallio), toinen Luvian puolella. Luvian puoleinen hiidenkiuas on noin 35 m kunnarajasta etelään. Se on rakennettu loivasti luoteeseen viettävälle rinteelle maapohjalle. Sen koko on 12,6 x 11,5 m ja korkeus 1 ,6 m. Keskellä on 3 m:ä läpimitaltaan oleva kuoppa. Edellisestä n. 70 m koilliseen on 28 m:n pituinen noin 2 m leveä ja noin metrin korkea sammaloitunut kivivalli. Se on tehty luonnonkivistä, on pohjoisluode - eteläkaakko -suuntainen ja sen keskivaiheille on kaivettu kaksi kuoppaa. Peruskartassa oleva muinaisjäännösmerkki on suunnilleen vallin kohdalla. Vallin itäpuolella on laaja huuhtoutumiskivikko, jossa on näkyvissä kaivelun jälkiä . |
| metsakeskus.442010005 |
51 |
Huhtala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220289.25700000 |
6812077.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.442010005 |
Röykkiö sijaitsee Luvialta Punapakan kautta Nakkilaan vievän tien varressa 2 km länteen paikasta, jossa tie ylittää kunnanrajan. Röykkiö on matalalla harjulla luoteeseen maatuneesta Luvijärvestä maantien pohjoispuolelle kaivetun sorakuopan reunalla. Maasto laskee loivasti pohjoisluoteeseen.
Röykkiö on koottu suuren maakiven ympärille. Sen koko on 5 x 4,7 m ja korkeus noin 0,5 m. Maakiven korkeus on metrin. Röykkiö on koottu suurehkoista kivistä. Sorakuoppa on noin 5 m päässä. |
| metsakeskus.442010006 |
51 |
Maantila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221270.86100000 |
6812143.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.442010006 |
Röykkiö sijaitsee Luvialta Punapakan kautta Nakkilaan vievän tien pohjoispuolella 1 km länsiluoteeseen paikasta, jossa tie ylittää kunnanrajan. Röykkiö sijaitsee metsäisellä harjanteella, jota ympäröivät pienet pellot. Maasto on kivikkoista ja maaperä on varsin perusteellisesti muokattu edellisen metsänuudistuksen yhteydessä. Tarkastuksessa 2011 röykkiön ympäristössä kasvoi tiheä, noin 15-vuotias mäntytaimikko, jossa kulkeminen oli hyvin hankalaa.
Röykkiö on rakennettu harjanteen korkeimmalle kohdalle ja sen ympärillä on siellä täällä vaikeakulkuista louhikkoa. Röykkiö on laakea ja säännöllisen muotoinen. Sen koko on 6 x 7 metriä ja korkeus noin metrin. Se on koottu pääasiassa hiekkakivestä, kiviaines on tasakokoista ja röykkiön keskellä on selvä painuma tai kuoppa. Kaikkiaan röykkiö vastasi vuonna 2011 varsin hyvin vuoden 1967 inventoinnin kuvausta.
Vuoden 1999 maastokartassa Satomaan tilalla on myös toinen muinaisjäännösmerkki noin 300 metriä Maantilan hiidenkiukaasta luoteeseen. Muinaisjäännösrekisterissä ei ole tietoja tällä paikalla sijaitsevasta muinaisjäännöksestä, eikä röykkiöstä havaittu mitään merkkejä myöskään tarkastuksessa 2011. Vuonna 1987 painetussa peruskartassa muinaisjäännösmerkki on vain tässä virheellisessä kohdassa ja puuttuu kokonaan Maantilan röykkiön kohdalta. Onkin luultavaa, että vuoden 1999 karttaan on muinaisjäännösmerkki lisätty oikeaan kohtaan, mutta vanha, virheellinen merkintä on myös jäänyt paikalleen. |
| metsakeskus.443010001 |
182 |
Sirkkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
387818.76400000 |
6853292.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.443010001 |
Asuinpaikka sijaitsee itäänpäin viettävässä rinteessä Vuorijärven länsirannalla. Paikalta on kaivettu hiekkaa. |
| metsakeskus.444000003 |
444 |
Kirkkovuori |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
328914.23800000 |
6684249.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444000003 |
Röykkiö sijaitsee Lohjanjärven pohjoisrannalla, ns. Kirkkovuoren laella, kallion korkeimmalta kohdalta n. 80 m koilliseen. röykkiö oli n. 2 metrin pituinen. 0,7 metrin levyinen ja ympäröivästä maasta lähes 0,5 m kohoava. kivet olivat ihmisenpään kokoisia ja suurempiakin. |
| metsakeskus.444000004 |
444 |
Grönberga |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
341973.00500000 |
6680202.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444000004 |
Ari Siiriäisen (Lohjalaisten historia 1973) mukaan ilmeinen asuinpaikka. Paikalta on löydetty runsaasti kiviesineitä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Löytöalue sijaitsee pellolla, joka oli viljelyksessä inventointiajankohtana heinäkuussa 2014. Alue hahmottuu maastossa ja peruskartalla matalana niemekkeenä 30-35 metrin korkeuskäyrien mukaisesti. Asuinpaikka on todennäköisesti sijainnut juuri nykyisellä peltoalueella ja on mahdollista, että se on osittain säilynyt nykyisten kyntökerrosten alla. Hieman ylempänä noin 40 metrin korkeudella oleva alue on rakennettua ympäristöä ja maaperä on kallioisempaa.
Mahdollinen asuinpaikka-alue on rajattu topografian ja irtolöytötietojen perusteella. Mikäli alueelle kohdistuu rakennussuunnitelmia mahdollisen asuinpaikan säilyneisyys ja laajuus on selvitettävä koekaivauksin.
Grönbergan alueella on Kuninkaan kartaston mukaan sijainnut myös torppa 1700-luvulla. |
| metsakeskus.444000005 |
444 |
Hirsviita |
10001 |
12006 |
13085 |
11002 |
27000 |
338059.55300000 |
6685925.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444000005 |
Routiolla Karnaisten maantien ja Iloniementien risteyksessä sijaitsevan Hirsviidan talon pihamaalla on kivi kasvimaan reunassa n. 20 m talosta länteen. Kooltaan n. 50 x 35 cm. Kiven maanpinnan tasalla olevassa yläpinnassa on 2 kuoppaa, toinen syvyydeltään n. 1 cm ja halkaisijaltaan n. 3 cm. Lisäkis kivessä on reijänaihe, halkaisijaltaan n. 2 cm ja syvyydeltään 0,5 cm. |
| metsakeskus.444000006 |
444 |
Salimäki |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
338032.51900000 |
6693704.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444000006 |
Kivikehät ovat laajan ja korkean Salimäen länsipuolisella laella. Salimäen N-W-SW-rinteet ovat korkeita ja jyrkkiä. Mäeltä on hienot näköalat. Kalliopohjalla päänkokoisia rosokivistä kolme kivikehään, halk. n. 1 - 1.5 m. Kehien keskusta paljasta kalliota. Iältään epämääräisiä, voivat olla resenttejä. |
| metsakeskus.444000007 |
444 |
Tuomimäki |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
342668.65000000 |
6695925.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444000007 |
N. 300 m pohjoiseen Hiidenveden Sirkkoonselän pohjasta, n. 80 m valtatie 1:stä etelään. Peltosaareke, josta viljellyt pellot laskevat länteen.
Röykkiö 1 on mäen pohjoiskärjessä, kalliopohjalla, pienellä nyppylällä. Korkeus 0,8 m, halk. n. 3 m. Kivet ovat lapsen pään kokoisia. Röykkiö on muodoltaan säännöllinen ja ehjä.
Röykkiöt 2 ja 3 ovat edellisestä n. 40 m S-Se metsikön itäreunassa, toisistaan n. 10 m erillään, epämääräisiä ja hajonneita. Korkeudeltaan ne ovat n. 0,5 m, halkaisija n. 3 m, maansekaisia. Nämä röykkiöt ovat sammalpeitteisiä. koekuopasta röykkiö 3:n vierestä tuli hiiltä. Röykkiöt 2 ja 3 ovat maapohjalla. Röykkiöt saattavat olla peltoraunioita, ehkä röykkiötä 1 lukuun ottamatta. Metsän lounaispäässä on myös hajonneita epämääräisiä kivikasoja. |
| metsakeskus.444000008 |
444 |
Väänteenmetsänsuo |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
340672.45400000 |
6695395.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444000008 |
Väänteenmetsä ja röykkiöt ovat valtatie 1:stä 1 km eteläänja Koisjärvi-Lohja maantiestä 400 m W-SW ja 520 m Väänteenjoen suusta E, korkeiden kallioiden välisessä NW-SE-suuntaisessa laaksossa.
Röykkiöt ovat laakson N-reunalla kallion reunallla, avokallionja suolammen välisellä kapealla kuivalla kaitalls. Röykkiöt ovat epämääräisiä, mutta selvästi ihmisen latomia kivikadoja, noin 1.5-3 m halkaisijaltaan ja 0.5 - 0.8 m korkeita. Paikka on suojaisa ja lämmin, mutta varsin outo paikka maanviljelyyn. |
| metsakeskus.444000009 |
444 |
Lylyistenlahti |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
332719.70100000 |
6685387.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444000009 |
Ajoitukseltaan ilmeisen myöhäinen kivilatomus korkealla kallionlaella, Lylyistenlahden pohjukan koillispuolella n. 200 m, Lylyisiin johtavan tien pohjoipuolella. Latomus on nelikulmainen, sivuiltaan 80 cm. Myös korkeus on sama, joten latomus on kivinen kuutio. Se on koottu litteistä laakakivistä ja sisusta on tyhjä. Kivet ovat vailla sammalpeitettä ja latomus on ehjä. Se on lisäksi ympäröity laakakivistä tehdyllä kaksimetrisellä neliömäisellä kivikehällä. Latomus on ollut tiedossa vasta vähän aikaa ja lienee hyvinkin myöhäinen. Latomukselta avautuu vaikuttava näkymä Lohjanjärvelle ja Lylyisten kulttuurimaisemaan. |
| metsakeskus.444010001 |
444 |
Arorinne |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
327709.74500000 |
6679118.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010001 |
Kalmistoalue muodostaa etelä-pohjoissuuntainen harjanne, jonka itärinteellä röykkiöt sijaitsevat. Idässä kalmisto on ulottunut ns. Kraatarinpeltoon saakka, jossa Heikenl mainitsee olleen pahasti hävitettyjä röykkiöitä. Maaperä on kivikkoista hiekkamaata, jossakin kohdassa kallio tulee näkyviin ja osa röykkiöistä on kalliophjalla. Kalmisto käsittää vanhastaan ainakin 35 röykkiötä, joista 10-11 on tutkittu. Tunnettujen röykkiöiden suhteen kalmisto on pohjois-eteläsuunnassa n. 235 m ja itä-llänsisuunnassa n. 100 m. Hoitoryhmän työn yhteydessä on havaittu 51 matalaa kivistä röykkiötä |
| metsakeskus.444010002 |
444 |
Tamminiemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
326787.11400000 |
6679531.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010002 |
Kalmisto sijaitsee Jalasaaaren itäisimmässä kärjessä, Lohjanjärveen pistävällä niemellä, Jalassaaaren tilalta tulevan metsätien päässä, luonnonsuojelualueen itärajan välittömässä tuntumassa.
Paikka on tiheää metsää, etelään ja itään viettävät rinteet, jotka päättyvät pellon laitaan. Maaperä on hiekkaa.
Tallgren luettelee kaivauskertomuksessaan kuuden röykkiön lisäksi vielä 2-3, joita ei myöhemmin pystytty löytämään. Rauniot ovat hyvin maatuneita ja enemmän pyöreitä kuin neliskulmaisia. Suurin raunioista, n:o 1, on tutkittu vuonna 1919. Siitä löydettiin pieni rautarengas ja luunpala.
Aluella saattaa olla hyvinkin useampia raunioita, sillä aluskasvillisuus on varsin muhevaa ja peittävää. Paikka vaikuttaa myös sopivalta asuinpaikalle. |
| metsakeskus.444010003 |
444 |
Jönsböle Mangs |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
330959.45300000 |
6676848.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010003 |
Kalmisto sijaitsee Lohjanjärveen pistävän niemekkeen korkeimmalla kohdalla, vastapäätä Pensaarta tehdasalueen aitauksen sisäpuolella.
Kohde on melko jyrkästi sekä etelään, länteen että itään viettävä harjanne, jolla kasvaa pähkinäpensasta ja koivua, lehmusta, vaahteraa sekä kuusia. Maaperä on erittäin kivistä karkeaa hiekkaa. Kivenlohkareita on siellä täällä maastossa. Ella Kivikosken tutkimat 4 röykkiötä ja Seija Sarkin tutkimat kaksi röykkiötä sekä vm. osaksi tutkima asuinpaikka sijaitsevat mäen korkeimmalla kohdalla yhtenäisenä muinaisjäännösalueena. Tutkimaton röykkiö sijaitsee n. 40 m röykkiöstä IV koilliseen. Röykkiön mitat ovat n. 2 x 2 m, korkeus n. 0,3 m ja koostuu n. 0,2 m kokoisista kivistä. Alueella lienee vielä jäljellä tutkimatonta asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.444010003 |
444 |
Jönsböle Mangs |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
330959.45300000 |
6676848.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010003 |
Kalmisto sijaitsee Lohjanjärveen pistävän niemekkeen korkeimmalla kohdalla, vastapäätä Pensaarta tehdasalueen aitauksen sisäpuolella.
Kohde on melko jyrkästi sekä etelään, länteen että itään viettävä harjanne, jolla kasvaa pähkinäpensasta ja koivua, lehmusta, vaahteraa sekä kuusia. Maaperä on erittäin kivistä karkeaa hiekkaa. Kivenlohkareita on siellä täällä maastossa. Ella Kivikosken tutkimat 4 röykkiötä ja Seija Sarkin tutkimat kaksi röykkiötä sekä vm. osaksi tutkima asuinpaikka sijaitsevat mäen korkeimmalla kohdalla yhtenäisenä muinaisjäännösalueena. Tutkimaton röykkiö sijaitsee n. 40 m röykkiöstä IV koilliseen. Röykkiön mitat ovat n. 2 x 2 m, korkeus n. 0,3 m ja koostuu n. 0,2 m kokoisista kivistä. Alueella lienee vielä jäljellä tutkimatonta asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.444010004 |
444 |
Brännäsudden |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
328274.52400000 |
6677902.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010004 |
Röykkiöt sijaitsevat tiheää, paikoin läpitunkeutumatonta kuusimetsää kasvavalla Lohjanjärven rantaan viettävällä rinteellä, 35 m:n koreuskäyrän yläpuolella olevalla terassilla. Ne ovat halkaisijaltaan n. kolmimetrisiä ja vaikuttavat koskemattomilta. Pohjoisen röykkiön keskellä kasvaa suurehko kuusi. röykkiöiden ypärillä on lisäksi useita matalia, hyvin epämääräisiä kivikasautumia, joiden päällä kasvaa tiheää näreikköä ja joiden luonnetta on mahdoton määritellä.
Pohjoisempi röykkiö sijaitsee n. 10 m Virkin huvilan tasoitetusta pihamaasta itäkaakkoon, eteläisempi edellisestä n. 10 m samaan suuntaan, molemmat 20 m Lohjanjärven rannasta. |
| metsakeskus.444010005 |
444 |
Guntorp |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
329786.92500000 |
6676372.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010005 |
Kohde sijaitsee luode-kaakkoissuuntaisella matalalla kivikkoisella hiekkaharjanteella Guntorpin taloon ja sen takaiselle laajalle peltoaukeamalle johtavan tien päässä; raunioita on ainakin sen itäpuolella.
Vuoden 1938 inventoinnissa todettiin viisi varmaa, hieman nelikulmaista hautarauniota sekä lisäksi eräitä epämääräisia maatuneita kiviröykkiötä. V. 1991 havaittiin useita erilaisia kivikasoja, joista ehkä kahta voidaan pitää mahdollisina hautaraunioina.
1. Laajuus n. 4 x 4 m, suuri maakivi keskellä, raunion kivet kooltaan n. 0,2 m, raunion korkeus n. 0,6 m.Sijaitsee n. 15 m kaakkoon Guntorpin talolta etelään pellolle johtavalta polulta ja n. 25 m röykkiöstä 2 luoteeseen.
2. Edellisestä n. 25 m kaakkoon. Laajuus n. 4 x 4 m, kivet kooltaan n. 0,2 m, korkeus n. 0,3 m, maansekainen. Siitä koilliseen lähtee kiviaitaa navetalle päin. Röykkiön 2 etäisyys navetasta n. 25 m lounaaseen. |
| metsakeskus.444010006 |
444 |
Sjökulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
329064.21500000 |
6676335.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokka-ahon talosta Hållnäsfjärdenin rantaan vievän tien eteläpuolella, n. 190 m Sjökullan talosta luoteeseen. Maasto on etelään viettävää rinnettä, kasvillisuus on rehevää lehtometsää ja muodostaa erillisen ilmastollisen saarekkeen ympäröivässä sekametsässä. Röykkiöt ja muutkin mäkialueella olevat rakenteet liittyvät todennäköisimmin 1500-luvulla paikalla on sijainneeseen kuuden talon kylään.
1. Halkaisijaltaan n. 2,5 m, korkeus 0,5 m. Neljä metriä röykkiöstä kaakkoon on suuri kivi. röykkiö on tehty pienistä kivistä ja maasta.
2. sijaitsee alempana rinteessä, 18 m röykkiöstä 1 kaakkoon. Se on halkaisijaltaan n. 2,5 m jak orkeudeltaan n. 0,5 m.
Alueella on lisäksi useita muita asutuksen merkkejä. Mäkialueen koillisosassa ainakin kolmen rakennuksen perustat sekä seitsemän kellarinpohjaa, joista neljä on kivettyjä |
| metsakeskus.444010006 |
444 |
Sjökulla |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
329064.21500000 |
6676335.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokka-ahon talosta Hållnäsfjärdenin rantaan vievän tien eteläpuolella, n. 190 m Sjökullan talosta luoteeseen. Maasto on etelään viettävää rinnettä, kasvillisuus on rehevää lehtometsää ja muodostaa erillisen ilmastollisen saarekkeen ympäröivässä sekametsässä. Röykkiöt ja muutkin mäkialueella olevat rakenteet liittyvät todennäköisimmin 1500-luvulla paikalla on sijainneeseen kuuden talon kylään.
1. Halkaisijaltaan n. 2,5 m, korkeus 0,5 m. Neljä metriä röykkiöstä kaakkoon on suuri kivi. röykkiö on tehty pienistä kivistä ja maasta.
2. sijaitsee alempana rinteessä, 18 m röykkiöstä 1 kaakkoon. Se on halkaisijaltaan n. 2,5 m jak orkeudeltaan n. 0,5 m.
Alueella on lisäksi useita muita asutuksen merkkejä. Mäkialueen koillisosassa ainakin kolmen rakennuksen perustat sekä seitsemän kellarinpohjaa, joista neljä on kivettyjä |
| metsakeskus.444010006 |
444 |
Sjökulla |
10002 |
12004 |
13043 |
11033 |
27000 |
329064.21500000 |
6676335.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokka-ahon talosta Hållnäsfjärdenin rantaan vievän tien eteläpuolella, n. 190 m Sjökullan talosta luoteeseen. Maasto on etelään viettävää rinnettä, kasvillisuus on rehevää lehtometsää ja muodostaa erillisen ilmastollisen saarekkeen ympäröivässä sekametsässä. Röykkiöt ja muutkin mäkialueella olevat rakenteet liittyvät todennäköisimmin 1500-luvulla paikalla on sijainneeseen kuuden talon kylään.
1. Halkaisijaltaan n. 2,5 m, korkeus 0,5 m. Neljä metriä röykkiöstä kaakkoon on suuri kivi. röykkiö on tehty pienistä kivistä ja maasta.
2. sijaitsee alempana rinteessä, 18 m röykkiöstä 1 kaakkoon. Se on halkaisijaltaan n. 2,5 m jak orkeudeltaan n. 0,5 m.
Alueella on lisäksi useita muita asutuksen merkkejä. Mäkialueen koillisosassa ainakin kolmen rakennuksen perustat sekä seitsemän kellarinpohjaa, joista neljä on kivettyjä |
| metsakeskus.444010006 |
444 |
Sjökulla |
10002 |
12004 |
13043 |
11010 |
27000 |
329064.21500000 |
6676335.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokka-ahon talosta Hållnäsfjärdenin rantaan vievän tien eteläpuolella, n. 190 m Sjökullan talosta luoteeseen. Maasto on etelään viettävää rinnettä, kasvillisuus on rehevää lehtometsää ja muodostaa erillisen ilmastollisen saarekkeen ympäröivässä sekametsässä. Röykkiöt ja muutkin mäkialueella olevat rakenteet liittyvät todennäköisimmin 1500-luvulla paikalla on sijainneeseen kuuden talon kylään.
1. Halkaisijaltaan n. 2,5 m, korkeus 0,5 m. Neljä metriä röykkiöstä kaakkoon on suuri kivi. röykkiö on tehty pienistä kivistä ja maasta.
2. sijaitsee alempana rinteessä, 18 m röykkiöstä 1 kaakkoon. Se on halkaisijaltaan n. 2,5 m jak orkeudeltaan n. 0,5 m.
Alueella on lisäksi useita muita asutuksen merkkejä. Mäkialueen koillisosassa ainakin kolmen rakennuksen perustat sekä seitsemän kellarinpohjaa, joista neljä on kivettyjä |
| metsakeskus.444010007 |
444 |
Toivari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327390.86700000 |
6680475.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010007 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Toivarin talosta 250 m SSE, Jalassaaresta Lohjansaarelle tulevasta maantiestä Salmenrantaan erkanevan tien molemmin puolin.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Salmenrannan tien eteläpuolella, noin 80 m tienristeyksestä itään. Paikka on loivasti kaakkoon viettävä pelto. Löydöt tehtiin pellon luoteisreunasta, pellon luoteispuolella olevan viljelemättömän alueen reunasta.
Röykkiö 1 sijaitsee tien eteläpuolella, 40 m tienhaarasta koilliseen. Röykkiö on maansekainen kiviröykkiö, ilmeisesti osittain tehty kalliopohjalle. Länsi-itäsuunnassa röykkiön halkaisja on 5 m ja pohjois-eteläsuunnassa 6,5 m.
Röykkiö 2 on sijainnut tien pohjoispuolella, noin 10 m tienristeyksestä pohjoiseen. Se on tutkittu vuonna 1986 tienlevennyksen takia.
Röykkiö 3 sijaitsee tienhaarasta noin 60 m länsiluoteeseen. Röykkiö on säännöllisen pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 m ja verraten matala, rautakautistyyppinen. |
| metsakeskus.444010007 |
444 |
Toivari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
327390.86700000 |
6680475.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010007 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Toivarin talosta 250 m SSE, Jalassaaresta Lohjansaarelle tulevasta maantiestä Salmenrantaan erkanevan tien molemmin puolin.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Salmenrannan tien eteläpuolella, noin 80 m tienristeyksestä itään. Paikka on loivasti kaakkoon viettävä pelto. Löydöt tehtiin pellon luoteisreunasta, pellon luoteispuolella olevan viljelemättömän alueen reunasta.
Röykkiö 1 sijaitsee tien eteläpuolella, 40 m tienhaarasta koilliseen. Röykkiö on maansekainen kiviröykkiö, ilmeisesti osittain tehty kalliopohjalle. Länsi-itäsuunnassa röykkiön halkaisja on 5 m ja pohjois-eteläsuunnassa 6,5 m.
Röykkiö 2 on sijainnut tien pohjoispuolella, noin 10 m tienristeyksestä pohjoiseen. Se on tutkittu vuonna 1986 tienlevennyksen takia.
Röykkiö 3 sijaitsee tienhaarasta noin 60 m länsiluoteeseen. Röykkiö on säännöllisen pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 m ja verraten matala, rautakautistyyppinen. |
| metsakeskus.444010007 |
444 |
Toivari |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
327390.86700000 |
6680475.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010007 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Toivarin talosta 250 m SSE, Jalassaaresta Lohjansaarelle tulevasta maantiestä Salmenrantaan erkanevan tien molemmin puolin.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Salmenrannan tien eteläpuolella, noin 80 m tienristeyksestä itään. Paikka on loivasti kaakkoon viettävä pelto. Löydöt tehtiin pellon luoteisreunasta, pellon luoteispuolella olevan viljelemättömän alueen reunasta.
Röykkiö 1 sijaitsee tien eteläpuolella, 40 m tienhaarasta koilliseen. Röykkiö on maansekainen kiviröykkiö, ilmeisesti osittain tehty kalliopohjalle. Länsi-itäsuunnassa röykkiön halkaisja on 5 m ja pohjois-eteläsuunnassa 6,5 m.
Röykkiö 2 on sijainnut tien pohjoispuolella, noin 10 m tienristeyksestä pohjoiseen. Se on tutkittu vuonna 1986 tienlevennyksen takia.
Röykkiö 3 sijaitsee tienhaarasta noin 60 m länsiluoteeseen. Röykkiö on säännöllisen pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 m ja verraten matala, rautakautistyyppinen. |
| metsakeskus.444010007 |
444 |
Toivari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
327390.86700000 |
6680475.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010007 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Toivarin talosta 250 m SSE, Jalassaaresta Lohjansaarelle tulevasta maantiestä Salmenrantaan erkanevan tien molemmin puolin.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Salmenrannan tien eteläpuolella, noin 80 m tienristeyksestä itään. Paikka on loivasti kaakkoon viettävä pelto. Löydöt tehtiin pellon luoteisreunasta, pellon luoteispuolella olevan viljelemättömän alueen reunasta.
Röykkiö 1 sijaitsee tien eteläpuolella, 40 m tienhaarasta koilliseen. Röykkiö on maansekainen kiviröykkiö, ilmeisesti osittain tehty kalliopohjalle. Länsi-itäsuunnassa röykkiön halkaisja on 5 m ja pohjois-eteläsuunnassa 6,5 m.
Röykkiö 2 on sijainnut tien pohjoispuolella, noin 10 m tienristeyksestä pohjoiseen. Se on tutkittu vuonna 1986 tienlevennyksen takia.
Röykkiö 3 sijaitsee tienhaarasta noin 60 m länsiluoteeseen. Röykkiö on säännöllisen pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 m ja verraten matala, rautakautistyyppinen. |
| metsakeskus.444010008 |
444 |
Keinumäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
325554.61200000 |
6678386.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010008 |
Hermalanselän eteläpuolella kohoaa Piispalan Riihimäki, jonka itäisin huippu on nimeltään Keinumäki. Paikkaa on käytetty kylän yhteisenä keinumäkenä, josta nimi periytyy. Keinumäen korkeimman kohdan laitamilla on neljä rajoiltaan epämääräistä, mutta muuten selvää kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat suurimmaksi osaksi turpeen peittämiä, mutta osa niiden kiveyksestä näkyy turpeen alta Kivet ovat pieniä, lähinnä nyrkin kokoisia,mutta joukossa on suurempiakin.
Röykkiöistä kaksi sijoittuu Lohjanjärvelle antavan rinteen yläreunan tuntumaan ja kaksi Keinumäen lounaispuolella olevan pienen peltotilkun reunaan.
Röykkiöt sijoittuvat maastollisesti hyvin komeaan paikkaan, mutta eivät kuitenkaan sijaitse maaston maisemallisesti näkyvimmillä paikoilla, vaan ikään kuin rinteiden katveessa.
Röykkiöiden luonne jää ilman tarkempia tutkimuksia epäselväksi. Keinumäellä olevat neljä röykkiötä ovat joko osia alunperin laajemmasta kalmistosta tai sitten niiden synnyn taustalla on mäen käyttö kylän yhteisenä kokoontumispaikkana tai viljeltynä peltona. |
| metsakeskus.444010009 |
444 |
Tokinniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
331931.05900000 |
6677525.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010009 |
Röykkiö sijaitsee Virkkalan Lehtisaarella n. 250 m Lindön talosta lounaaseen, Lindön talosta Tokinniemeen vievän polun länsipuolella metsäsaarekkeen korkeimalla kohdalla. Röykkiö on matala ja pienikokoinen, halkaisijaltaan n. 2 m ja tehty isokokoisista kivistä. Kivien välissä oli täytteenä maata, eikä se vaikuta peltorauniolta, varsinkin kun pellon reunaan oli paikalta matkaa useampia kymmeniä metrejä. Röykkiön viereen länsi- ja kaakkoispuolelle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä. V:n 2005 tarkastuksessa röykkiö todettiin ehjäksi. Muita röykkiöitä ei havaittu alueella. Eteläpuolella sijaitseva peltolohko on umpeen kasvanut. |
| metsakeskus.444010010 |
444 |
Ristmäensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328929.24800000 |
6679749.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010010 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Jalassaaresta Huhtasaareen tulevan tien pohjoispuolella, aivan Huhtasaaren eteläkärjessä. Löytöpaikka on n. 40 m pohjoiseen kohdasta, jossa tie sillan jälkeen kääntyy koilliseen. Maasto löytöpaikalla viettää loivasti lounaaseen. löydöt olivat hajallaan n. 40 x 50 metrin laajuisella alueella. |
| metsakeskus.444010011 |
444 |
Salmensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329890.86800000 |
6678650.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010011 |
Asuinapikka sijaitsee harvaa mäntymetsää kasvavassa loivasti etelään viettävässä rinteessä Jalasssaaren itäpäässä n. 60 m NNE Ahtialansalmen sillasta. Paikalla on vanha hiekanottopaikka, joten ilmeisesti osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa. hiekka on mahdollisesti ajettu läheisen Ahtialansalmen sillan pengerryksiin. |
| metsakeskus.444010012 |
444 |
Kalla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326158.36000000 |
6680451.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010012 |
Asuinpaikka sijaitsee loivasti etelään viettävällä pellolla n. 200 m Kallan talosta kaakkoon. Löyötpaikalla 40 m:n klrekuskäyrä muodostaa etelään pistävän niemekkeen. Löytöinä tullet kuusi kvartsi-iskosta olivat hajallaan peltotasanteella, eivätkä ne muodostaneet minkäänlaista selvää löytökekistyymää. |
| metsakeskus.444010013 |
444 |
Nikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325806.50700000 |
6680407.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010013 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla n. 300 m Nikkilän talosta lounaaseen, kylänalustan pellon luoteispuolella olevan laajan metsäsaarekkeen kaakkoisreunassa. Maasto löytöpaikalla viettää melko jyrkästi kaakkoon. Löydöt kerättiin pellon yläreunasta n. 10 m metsän reunasta. |
| metsakeskus.444010014 |
444 |
Painiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326259.31700000 |
6680456.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010014 |
löyötpaikka on n. 200 mPainiemen talosta louanaaseen. Löytöinä tulleet neljä kvartsi-iskosta olivat hajallaan loivasti etelään viettävällä pellolla n. 40 korkeuskäyrällä. |
| metsakeskus.444010015 |
444 |
Kukkumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332554.81900000 |
6674934.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010015 |
Asuinpaikka sijaitsee heti Lohja-Karjaa-valtatien etelä- ja itäpuolella, Kukkuberget-nimisen kallion eteläpuolella, n. 200 m:n päässä kalliosta. Kohde on peltomaastoa, joka viettää hyvin loivasti lounaaseen, mutta rinne paljon jyrkempi löytöalueesta lounaaseen. Maaperä savi, paitsi, että löytöalueen koillisosassa, josta runsaasti löytöjä, maaperä osaksi silttiperäistä |
| metsakeskus.444010016 |
444 |
Arorinne S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327700.75300000 |
6678918.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Aronrinteen rautakautisesta kalmistosta noin 200 m etelään peltomaastossa, joka löytöpaikalla on suurinpiirtein tasainen. Heti löytöpaikan lounaispuolella maasto viettää jyrkästi kohti soistunutta lampea. Maaperä on peltomultaa, mahdollisesti silltiperäistä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.444010017 |
444 |
Jääkellarinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329310.12600000 |
6674681.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010017 |
Paikka on peltorinnettä, joka viettää suurimmaksi osaksi loivahkosti etelään, alueen itäosassa vietto on kuitenkin hieman jyrkempää lähinnä eteläkaakkoon. Löytöjä tavattiin kyynetyn pellon pinnalta, kolmelta erilliseltä alueelta, jotka kaikki ovat E-W-suuntaisesti samalla korkeudella em. pletorinteellä. Maaperä on kauttaltaan lähinnä mullansekaista savea ja väriltään tumma. Läntisin löytöalue A oli laajuudeltaan n. 10 x 10 m:n laajuinen ja itäisin C oli laajuudeltaan n. 20 x 20 m. Alue A oli pellon länsireunassa, B tästä n. 50 - 60 m itään ja C B:stä n. 40 - 50 m itään. Äärimmäiset löydöt poimittiin n. 110 m:n päästä toisistaan. Myös löytöalueiden väliset alueet tarkastettiin, mutta löytöjä ei havaittu. Tarkastuksen perusteella ei voida varmasti sanoa, johtuuko löytöalueiden välsiten alueiden löydöttömyys satunnaisista tekijöistä vai käsittääkö alue todella erillisiä osia, joita erottavat löydöttömät laueet. Löytöalueiden välisten löydöttömien alueiden topografia tai maaperä eivät eronneet löydöllisistä alueista. |
| metsakeskus.444010018 |
444 |
Maret W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329221.15900000 |
6674485.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010018 |
Maret-nimisen suoperäisen vesijätön länsipuolella. Pohjoispuolella mäen lakialue, joka metsikköä, idässä ja etelässä peltomaastoa, lännessä menee heti paikan länsipuolelta maantie S-N-suuntaisesti ja tämän länsipuolella metsämaastoa ja Slåttnäsvikenin ranta n. 100 m:n päässä.
Paikka on peltorinnetta, jossa maasto viettää etelään, paikan itäosassa myös kaakkoon. Tarkastuksessa tavattiin löytöjä kynnetyn pellon pinnalta, kolmelta erilliseltä alueelta, jotka ovat kaikki E-W-suuntaisesti samalla korkeudella. Rinteen vietto on loivahkoa, paitsi itäosassa, jossa se on hieman jyrkempää kuin muualla. Maaperä on alueella kauttaaltaan lähinnä mullansekaista savea.
|
| metsakeskus.444010019 |
444 |
Pensaari 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330905.46800000 |
6677642.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010019 |
Löytöpaikka sijaitsee n. 300 m ESE Osuniemen Pensaaren talosta, Pensaaren talon itäpuolella peltojen itäreunassa., löydöt kerättiin loivasti länteen viettävältä pellolta. |
| metsakeskus.444010020 |
444 |
Pensaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330805.51200000 |
6677637.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010020 |
Asuinpaikka sijaitsee 220 m kaakkoon osuniemen Pensaaren talosta. löytöinä tulleet saviastianpala, kvartsi-iskokset ja pii-iskos kerättiin etelään viettävältä pellolta. Pensaari 2 sijaitsee n. 100 m länteen Pensaari 1:stä. Löytöpaikkojen välissä olevan peltonotkelman alueelta ei tullut löytöjä ja löytöpaikkoja pidetään kahtena erillisenä asuinpaikkana, viakka ne ovatkin melko lähellä toisiaan. |
| metsakeskus.444010021 |
444 |
Pensaari 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331095.39200000 |
6677633.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010021 |
Asuinpaikka sijaitsee 500 m ESE Osuniemen kylän Pensaaren talosta, Saarelan taloon vievän maantien koillispuolella, kohdassa jossa maantie metsästä tullessaan kääntyy kohti Saarelan taloa. Löydöt kerättiin loivasti itään viettävältä pellolta. |
| metsakeskus.444010022 |
444 |
Pohjanpirtti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330370.67600000 |
6678207.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010022 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Osuniemen Pensaarella, n. 100 m SSW Pohjanpirtistä, Osuniemen kylän Pensaaren taloon vievän tien lounaispuolella. Kvartsi-iskokset kerättiin Pohjanpirtin talon lounaispuolella olevan pellon korkeimmalta kohdalta, kohdasta jossa pelto muodostaa pienen tasanteen. |
| metsakeskus.444010023 |
444 |
Tegelbruket |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329312.12300000 |
6674301.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Gerknäsin kartanosta 800 m etelään peltomaastossa, joka viettää loivasti länteen ja luoteeseen. Heti löytöpaikan eteläpuolella maasto viettää jyrkemmin etelään. Maaperä lähinna siltinsekaista savea. |
| metsakeskus.444010024 |
444 |
Koivuaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329855.89500000 |
6676129.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010024 |
Asuinpaikka sijaitsee n. 60 m Koivuahon talosta luoteeseen. löytöinä tulleet kaksi saviastianpalaa ja viis kvartsi-iskosta poimitiin länteen viettävältä pellolta, läheltä pellon yläreunaa. |
| metsakeskus.444010025 |
444 |
Peltoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329880.88800000 |
6675787.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010025 |
Asuinpaikka sijaitsee peltokumpareella n. 220 m Peltoniemen talosta WSW. Löytöpaikka on aivan Peltoniemen talon pohjoispuolitse kulkevan valtaojan luoteispuolella n. 150 m Osuniemenlahden rannasta. |
| metsakeskus.444010026 |
444 |
Pundarsängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326876.09100000 |
6677525.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010026 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla n. 40 m Puntarin talsta SSW. Löytöinä tulleet kuusi kvartsi-iskosta ja kivilaji-iskos poimitiin etelään viettävältä kynnöspellolta. |
| metsakeskus.444010027 |
444 |
Vappulanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332961.63500000 |
6679040.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010027 |
Asuinpaikka sijaitsee n. 150 m Vappulan Jusolan talosta SSW, Vappulasta Vieremään vievän maantien länsipuolella n. 50 m:n päässä tiestä. Löydöt kerättiin loivasti etelään viettävältä pellolta aivan pellon pohjoisreunasta. |
| metsakeskus.444010028 |
444 |
Linnanmäki |
10002 |
12011 |
13106 |
11019 |
27000 |
330458.59000000 |
6688461.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010028 |
Linnavuori sijaitsee välittömästi Lohja-Sammatti -maantien varressa, tien itäpuolella Karstun tilan kohdalla Lohjanjärven Karstunlahden pohjassa.
Vuoren seinämät ovat lähes pystysuorat, paitsi koillisrinne. Karstun lahti on aikoinaan ulottunut vuoren juurelle. Vuoren laen koillisreunalla on pieni lampi ja kosteikko. Linnamäellä on hajanainen 20-30 m pitkä, 5-6 m leveä kivirivi, joka yläosastaan rajoittuu matalaan kalliorinteeseen. Tämä kivikko vaikuttaa Ancylus-rannalta. Vuoren huipulta ei ole löydetty mitään esihistorilliseen kauteen viittaavaa. Em. kivirivin läpi on raivattu tie, jonka reunat erottuvat kivettyinä. tien pituus on noin 20 m. Vuoren NW-reunassa on kalliota lohkottu poralla.
Linnamäen eteläsivulle kääntyvän tien pohjoispuolella on pelto, jonka koillisreunaa vastapäätä mahdollinen kalliomaalaus sijaitsee vuoren seinämässä. Ks. alakohteet |
| metsakeskus.444010028 |
444 |
Linnanmäki |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
330458.59000000 |
6688461.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010028 |
Linnavuori sijaitsee välittömästi Lohja-Sammatti -maantien varressa, tien itäpuolella Karstun tilan kohdalla Lohjanjärven Karstunlahden pohjassa.
Vuoren seinämät ovat lähes pystysuorat, paitsi koillisrinne. Karstun lahti on aikoinaan ulottunut vuoren juurelle. Vuoren laen koillisreunalla on pieni lampi ja kosteikko. Linnamäellä on hajanainen 20-30 m pitkä, 5-6 m leveä kivirivi, joka yläosastaan rajoittuu matalaan kalliorinteeseen. Tämä kivikko vaikuttaa Ancylus-rannalta. Vuoren huipulta ei ole löydetty mitään esihistorilliseen kauteen viittaavaa. Em. kivirivin läpi on raivattu tie, jonka reunat erottuvat kivettyinä. tien pituus on noin 20 m. Vuoren NW-reunassa on kalliota lohkottu poralla.
Linnamäen eteläsivulle kääntyvän tien pohjoispuolella on pelto, jonka koillisreunaa vastapäätä mahdollinen kalliomaalaus sijaitsee vuoren seinämässä. Ks. alakohteet |
| metsakeskus.444010029 |
444 |
Ranta-Seppä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
332354.85100000 |
6684623.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010029 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Lylyistenniemellä, suurempi ryhmä Ranta-Sepän talon pihahaassa sekä näistä ruinsaat sata metriä länteen mäellä yksi röykkiö.
Maasto viettää loivasti röykkiöalueelta I pellolle etelään ja länteen. Röykkiöiden puolella on matala mäki ja asuinrakennus. Alueella on pari isoa siirtolohkaretta ja paikoin kiintokallio on paljastunut. Röykkiöalue on ilmeisesti aikaisemmin ollut hakamaana, nyt osittian umpeenkasvanut ja osittain puutarhana, maaperä on alueella hiekkaa, jonka päällä vahvahko multakerros. röykkiöalue II sijaitsee erillisellä mäennyppylällä, edellisestä paikasta n. 100 m länteen peltonotkelman tisella puolella.
I ryhmä. Röykkiöt sijaitsevat peltorinteen päällä tasanteella.
1. Koko 5 x 4 m, korkeus n. 0,3 m, epämääräisen muotoinen, sijaitsee aivan ajotien reunassa.
2. Koko 5 x 3 m, korkeus n. 0,5 m, muodoltaan soikeahko.
3. Koko 2,5 x 2 m, kokreus 0,3 m, suuri silmäkivi, jonka toisella puolella vain muutmaia pienempiä kiviä.
4. Koko 4 x 4 m, korkeus 0,6 m, muodoltaan kolmikulmainen.
5. Koko 4 x 3 m, korkeus 0,5 m, silmäkivi röykkiön laidassa, muodoltaan soikea.
6. Koko 5 x 4,5 m, korkeus 0,3 m, muodoltaan soikea.
7. Kok 7 x 3 m, korkeus 0,2 m.
8. Koko 3 x 2,5 m, korkeus 0,5 m.
9. Kok 5 x 3 m, korkeus 0,3 m.
10. Koko 4 x 4 m, korkeus 0,5 m.
11. Koko 6 x 4 m, korkeus 0,3 m.
12. Koko 3 x 3 m, korkeus 0,2 m, muodoltaan epämääräinen.
13. koko 2 x 2 m, korkeus 0,2 m. |
| metsakeskus.444010030 |
444 |
Uusi-Hontti |
10007 |
12004 |
13047 |
11006 |
27000 |
332083.95600000 |
6685056.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010030 |
Kivipöytä sijaitsee n. 600m Ranta-Sepän röykkiökalmistosta luoteeseen ja n. 100 m Uuden-Hontin päärakennuksesta luoteeseen ja n. 30 m tien pohjoispuolella olevalta pysäköintipaikalta pohjoiseen polun varressa.
Maasto on metsäistä rinnettä, pöytä on terassin reunalla. Rakennelmaan kuuluu kahden kiven varaan asetettu tasainen paasi sekä nousevan rinteen puolella puolikaaren muotoon asetetut seitsemän kiveä. Mahdollisesti rakennelmaan liittyy vielä kaksi suurempaa kiveä alarinteessä. Paaden pinnan korkeus maasta on n. 50 cm ja paaden paksuus 27 cm, paaden pituus on n. 1,9 m ja leveys n. 0,7 m. Ylärinteessä on jäännöksiä puurakennelmsta, ilmeisesti penkeistä. N. 15 m tielle päin on kiviraunio, joka on ilmeisesti syntynyt jonkinlaisen raivaustoiminnan tuloksena. Kumpareella on muitakin merkkejä ihmisen toiminnoista, kuoppia ja kasoja.
Tarkastus 2023 ja arkistotutkimus 2024:
Kivipöydän pohjoispuolella, ylärinteessä on sijainnut 1960-luvulle saakka suuri navetta tai muu ulkorakennus, johon alueelta havaitut kuopat ja kasat sekä kiviraunio liittynevät. Kivipöytä sijaitsee koilliseen ja kiinteistöille aukeavalla näköalapaikalla. Kyse on todennäköisesti 1800-luvun lopulla-1900-luvulla rakennetusta näköalapaikasta. |
| metsakeskus.444010031 |
444 |
Martin Riihipelto |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
326086.38600000 |
6681725.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010031 |
Kohde sijaitsee Seppälänsaaren ja Toralahteen johtavien teiden risteyksessä n. 20 - 50 m koilliseen Toralahden tien pohjoispuolella Martin talosta 120 - 150 m itäkoilliseen. Ympäristö on pohjoisessa peltoa muualla metsää. Pelto on raivattu Maajoen inventoinnin tietojen mukaan 1900-luvun toisella vuosikymmenellä.
Tien ja pellon välissä on n. 20 metrin levyinen alue, joka vaikuttaa erittäin myllätyltä. Siellä on suuria kiviä ja kiviaitaa erilaisissa ryhmissä. Maaston muodoiltaan paikka on tasainen, etelässä tien ja vanhan rakennuksen takana kohaa jyrkkä rinne. Maaperä on myllätyissä paikoissa savea/hiesua. Kasvillisuus on rehevää sekametsää. raunioita on n. 20 x 50 m laajuisella alueella. |
| metsakeskus.444010032 |
444 |
Ylitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327582.77900000 |
6682267.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010032 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla n. 200 m Askolan päärakennuksesta NNW ja n. 20 m W Askolan talosta Lohjanjärven rantaan vievästä tilustiestä. Löytöpaikalla pelto viettää loivasti länteen. Löydöt modostivat selvän löytökeskityymän 40 metrin korekuskäyrälle ja sen yläpuolelle. |
| metsakeskus.444010033 |
444 |
Hemmilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330161.71300000 |
6688347.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010033 |
Kohde sijaitsee Lohjanjärven Karstunlahdesta pohjoiseen, Karstun linnamäestä noin 200 m länsilounaaseen.
Löydöt, saviastianpala, pii- ja kvartsi-iskokset poimittiin lounais-koillis -suuntaisen harjanteen laelta ja sen kaakkoispuoliselta ylärinteeltä. |
| metsakeskus.444010034 |
444 |
Lahdennummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330590.55300000 |
6686345.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010034 |
Kohde sijaitsee Lahdennummen päärakennuksesta 400 m etelään, Outamonjärven länsipuolella, 100 m:n päässä rannasta. Ympäristö on peltomaastoa, loivahkosti itään viettävää rinnettä. Löytöpaikan länsipuolella rinne on jyrkempi kuin löytöalueella. Maaperä on hienoa hiekkaa. Löytöalueella on pellon pinnalle noussut kynnettäessä enemmän hiekkaa kuin ympäristöön. |
| metsakeskus.444010035 |
444 |
Isoniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325188.74600000 |
6682236.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010035 |
Asuinpaika sijaitsee Seppälänsaaren länsipäässä olevalla Isoniittu-nimisellä pellolla n. 250 m Seppälän talosta luoteeseen ja n. 20 m etelään Isonniitunlahteen laskevasta purosta. Asuinpaikka sijaitsee aivan 40 metrin korkeuskäyrällä. Kvartsi-iskokset poimitiin pellolta pieneltä kumpareelta, joka selvästi muodostaa Isonniitun korkeimman kohdan. |
| metsakeskus.444010036 |
444 |
Ketonokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325083.79000000 |
6681911.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010036 |
Ketonokan asuinpaikan muodostaa kaksi erillistä löytökeskittymää, joista läntisempi (x = 6680 50; y = 2491 32; z = 40 m) sijaitsee pellolla Seppälän talosta Ketonokkaaan vievän tien eteläpuolella n. 10 m tiestä etelään ja n. 250 m Seppälän talosta WSW. Löydöt kerättiin kynnyspellolta tien eteläpuolella olevan suuren siirtolohkareen ympäriltä. Löytöpaikalla pelto vietti loivasti etelään. |
| metsakeskus.444010037 |
444 |
Savilahdenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325918.45300000 |
6682213.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Siltalasta Kerningnokkaan vievän tien eteläpuolella n. 40 m tiestä etelään ja n. 110 m Siltalan talosta ENE. Löydöt poimittiin etelään viettävän pellon keskellä olevan kalliopaljastuman etelä- ja länsipuolelta. |
| metsakeskus.444010038 |
444 |
Seppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325416.65500000 |
6681955.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Seppälän päärakennuksesta n. 100 m kaakkoon jyrkästi etelään viettävällä pellolla aivan Seppälän talon kaakkoispuolella olevan viljelemättömän alueen kaakkoispuolella. Löydöt poimittiin kynnöspellolta rinteen puolivälistä 45 metrin korkeuskäyrän tuntumasta. |
| metsakeskus.444010039 |
444 |
Siltala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
325683.54800000 |
6682104.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010039 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla 40 m lounaaseen Siltalan talosta, Seppälänsaarelle tulevan maantien ja Siltalan talon puolivälissä. löydöt poimittiin loivasti kaakkoon viettävältä kynnöspellolta 40 m:n korkeuskäyrän tuntumasta. |
| metsakeskus.444010040 |
444 |
Isotalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333750.26300000 |
6689774.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Isotalon päärakennuksesta vajaat 200 m koilliseen, Hiidenveden Talpelanlahdesta n. 30 m luoteeseen. Maasto on peltoa, loivahkosti kaakkoon viettävä rinne. Maaperä on saviperäsistä. Löytöjä tavattiin kahdelta alueelta, jotka sijaitsevat n. 30 m:n etäisyydellä toisistaan. Lounaisen löytöalueen pituus on n. 10 m ja koillisen löytöalueen laajuuus n. 20 x 5 - 10 m. V. 2003 tehtiin valtatie 1 moottoritierakentamisen edellyttämien paikallistiejärjestelyjen takia koekuopitusta, jolla selvitettiin asuinpaikan mahdollista ulottumista edelleen länsi-lounaasen rakennettavalle Maimianniementien linjaukselle, mutta mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa ei täällä havaittu. |
| metsakeskus.444010041 |
444 |
Pitkäperänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326600.16100000 |
6684644.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010041 |
Muinaisjäännös sijaitsee torholan tilasta 1200 m koilliseen Lohjanjärven Pitkäperänlahden pohjukassa peltoalueen luoteiskulmassa. Kohde on pletokumpare, joka löytööpiaklla viettää loivasti lounaaseen ja etelään, löydöt ovat peltokumpareen laelta ja rinteiltä. Kvartsi-iskoksia poimittiin pellon pinnalta n. 150 x 40 metrin matkalta. Maaperä kumpareen laella hiekansekaista savea, muualla hiesunsekaista savea. Topografian perusteella asuinpaikka voisi ulottua vielä n. 100 m länteen. |
| metsakeskus.444010042 |
444 |
Virmonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
330758.50800000 |
6681442.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010042 |
Virmonsaari sijaitsee Vohloisten, Pietilän ja Ahtialan kylien rajallla Lohjanjärven selällä. Saarella on nykyään kaksi kesämökkiä, toinen saaren pohjoispäässä Vohloisten kylän alueella ja toinen saaren eteläkärjessä Ahtialan kylän puolella. Saaren keskellä olleesta pienestä pellosta on vuosisadan alussa löytynyt kivikautista esineistöä. A.m. Tallgren tutki kolmanneksen saarella olleesta 4 x 5 metrin kokoisesta kivistä ja palomaasta tehdystä röykkiöstä. Vuoden 1986 inventoinnissa Tallgrenin mainitsemaa röykkiötä ei enää löytynyt ja se onkin ilmeisesti tuhoutunut. Saaren pohjoispäässä olevan kesämökin pihamaan itäreunalla oli suurista kivistä tehtyä kiviaitaa, jonka kivet voisivat olla peräisin em. röykkiöstä. A.M. Tallgrenin vuoden 1914 kaivauskertomuksessa ja Väinö Maajoen vuoden 1938 inventointikertomuksessa mainittu pelto on nykyään kokonaan metsittynyt. Kesämökin eteläouolella olevalla pihamaalla oli kuitenkin hieman muokattua puutarhamaata josta löytyi neljä pientä saviastianpalaa. |
| metsakeskus.444010042 |
444 |
Virmonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
330758.50800000 |
6681442.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010042 |
Virmonsaari sijaitsee Vohloisten, Pietilän ja Ahtialan kylien rajallla Lohjanjärven selällä. Saarella on nykyään kaksi kesämökkiä, toinen saaren pohjoispäässä Vohloisten kylän alueella ja toinen saaren eteläkärjessä Ahtialan kylän puolella. Saaren keskellä olleesta pienestä pellosta on vuosisadan alussa löytynyt kivikautista esineistöä. A.m. Tallgren tutki kolmanneksen saarella olleesta 4 x 5 metrin kokoisesta kivistä ja palomaasta tehdystä röykkiöstä. Vuoden 1986 inventoinnissa Tallgrenin mainitsemaa röykkiötä ei enää löytynyt ja se onkin ilmeisesti tuhoutunut. Saaren pohjoispäässä olevan kesämökin pihamaan itäreunalla oli suurista kivistä tehtyä kiviaitaa, jonka kivet voisivat olla peräisin em. röykkiöstä. A.M. Tallgrenin vuoden 1914 kaivauskertomuksessa ja Väinö Maajoen vuoden 1938 inventointikertomuksessa mainittu pelto on nykyään kokonaan metsittynyt. Kesämökin eteläouolella olevalla pihamaalla oli kuitenkin hieman muokattua puutarhamaata josta löytyi neljä pientä saviastianpalaa. |
| metsakeskus.444010044 |
444 |
Hevossaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
335519.58600000 |
6683578.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010044 |
Röykkiö sijaitsee Ristiselän Hevossaaren korkeimman tasanteen reunassa, kalliopaljastuman kupeessa, saaren etelärannalla, 30 m rantatörmastä kesämökkien takana. röykkiö on kolmiomainen, sivuiltaan n. 10 x 10 x 10 m, 0,5 - 0,8 m korkea, kivistä ladottu. |
| metsakeskus.444010045 |
444 |
Hiittisten kartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336565.15500000 |
6685653.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010045 |
Länsi-Uudenmaan SKL, kohde 18:3 |
| metsakeskus.444010046 |
444 |
Kittiskoski W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
337813.63300000 |
6689539.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiidenveden ja Lohjanjärven välisen Kittiskosken länsirannalla, Kutsilanselän ja Koivulanselän välissä. Vahva noki- ja likamaakerros on havaittu mökkitien länsipuolella jätekuopan leikkauksessa. Myös koekuopat osoittivat noki- ja likamaata. Löytöjä kerättiin mökin yläpuolelle tehdyn auton paikoitusalueen ylärinteen leikkauksesta.
V. 2004 eteläisen naapuritilan kesämökkihankkeen aiheuttamassa tarkastuksessa havaittiin palanutta luuta tilanrajojen vaiheilta, tienmutkan yläpuolisesta leikkauksesta, sekä tästä kohti etelää nousevasta tienpohjasta mm. kvartsikaavin, palanutta luuta, keramiikkaa ja kvartsia. Löytöalueen pituus lienee 45-50 m luokkaa. Asuinpaikka sijaitsee jyrkähkön rinteen loivemalla terassilla, jota on eteläosassa uudelleen muotoiltu koskea ruopattaessa. Aluetta koekaivettiin kesäasunnon rakentamisen takia v. 2005 runsaan 15 neliömetrin ala. Löytöinä saatiin noin 1 kg lähinnä varhaiskampakeramiikkaa, kvartseiesineitä, -ytimiä ja -iskoksia sekä kivlaji-iskoksia ja palanutta luuta. Kiinteitä rakenteita ei tavattu, mutta värjäytynyttä kulttuurikerrosta oli selvästi havaittavissa. |
| metsakeskus.444010047 |
444 |
Kittiskoski E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
337847.61600000 |
6689638.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010047 |
Kittiskosken itärannalla on Honkamäen lounaisliepeellä kesämökki, jonka takaa nousee jyrkähkö noin kolme metriä korkea koillis-lounais-suuntainen törmä, jonka päällä on pienehkö puutarha ja perunamaa. Tältä törmän päälliseltä tasanteelta maasto loivenee etelään, mutta jyrkkenee voimakkaasti itään ja itäkaakkkoon. Mökin piha-aluetta ja perunamaata lukuunottamatta alueella kasvaa sekametsää. Lännessä on varsinkin etelämpänä jyrkkä usean metrin pudotus Kittiskoskeen. Maaperä on hiekkaa, mutta muuttuu etelään mentäessä saveksi.
Vuoden 1990 kaivauksissa havaittiin koekuopassa tumma likamaakerros. Aikaisemmista löydöistä KM 19656, 23149 ja 25289 ovat tulleet pelkästään Kittiskosken sortuvasta törmästä n. 100 metrin matkalta mökiltä etelään päin. Löydöistä KM 25769 suurin osa on taas kerätty tai kaivettu perunamaalta. Inventoinnissa 1991 kerätyistä löydöistä myös yli puolet on peräisin perunamaalta, lähinnä sen etelälaidalta. Törmästä tulleet löydöt ovat n. 100 metrin matkalta mökiltä etelään päin. Pohjoisessa tulee vastaan louhikkoinen ranta, mutta hieman ylempänä taas asuinpaikalle sopivaa tasaista maastoa. Täältä alueelta ei kuitenkaan löytöjä ole todettu.
Todennäköisesti säilynyttä asuinpaikka-aluetta on lähinnä ehkä perunamaan eteläpuolisella metsäalueella. Törmälle v. 1990 kaivetut koekuopat olivat vähälöytöisiä, mutta ne sijaitsivat myös hieman korkeammalla kuin em. perunamaa. Kyse saattaisi täällä olla asuinpaikan reuna-alueesta. Kittiskosken virtaama lienee syönyt lännessä jonkin verran asuinpaikkaa, koska löytöjä tulee sortuvasta törmästä. Myös kosken ruoppaus, jonka yhteydessä paikka löytyi, tuhosi jonkin verran asuinpaikkaa.
Kaikesta edellä olevasta päätellen muinaisjäännös rajoittunee n. 200 x 40 metrin suuruiselle alueelle, rajoinaan lännessä Kittiskoski, idässä perunamaan/metsän ja mäen taitekohta, pohjoisessa piha-alue ja etelässä kohta, jossa hiekka muuttuu saveksi.
Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeusluvalla rakennetun saunan perustuksia kaivettaessa n. 60 m mökistä etelään tasanteen ja tien väliseen rinteeseen ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vuonna 2006 perunamaan kohtaan tehdyssä pienessä kaivauksessa todettiin asuinpaikkalöytöjä, muttei kiinteitä rakenteita. Kahden koekuopan perusteella perunamaan itäpuolella lienee vielä tuhoutumatonta asuinpaikkaa säilyneenä.
Vuonna 2019-2020 tehtyjen koekaivausten löytöjen perusteella alue on ollut asutettuna ainakin varhaiskampakeraamisena aikana, tyypillisen ja myöhäisen kampakeramiikan, Kiukaisten kulttuurin sekä nuorakeraamisena aikana.
Vuoden 2021 kaivauksissa löydettiin varsinkin tyypillisen kampakeramiikan aikaan ajoittuvia löytöjä. Löytöjen joukossa on myös Sarsan keramiikkaa sekä mahdollisesti eriaikaisia myöhäisneoliittisia saviastianpaloja. Kaivauslöytöjen joukossa on ensimmäinen Läntiseltä Uudeltamaalta löytynyt ehjä käyrä savi-idoli (KM 43258:278). Lisäksi löytyi kivetty tulisija. |
| metsakeskus.444010047 |
444 |
Kittiskoski E |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
337847.61600000 |
6689638.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010047 |
Kittiskosken itärannalla on Honkamäen lounaisliepeellä kesämökki, jonka takaa nousee jyrkähkö noin kolme metriä korkea koillis-lounais-suuntainen törmä, jonka päällä on pienehkö puutarha ja perunamaa. Tältä törmän päälliseltä tasanteelta maasto loivenee etelään, mutta jyrkkenee voimakkaasti itään ja itäkaakkkoon. Mökin piha-aluetta ja perunamaata lukuunottamatta alueella kasvaa sekametsää. Lännessä on varsinkin etelämpänä jyrkkä usean metrin pudotus Kittiskoskeen. Maaperä on hiekkaa, mutta muuttuu etelään mentäessä saveksi.
Vuoden 1990 kaivauksissa havaittiin koekuopassa tumma likamaakerros. Aikaisemmista löydöistä KM 19656, 23149 ja 25289 ovat tulleet pelkästään Kittiskosken sortuvasta törmästä n. 100 metrin matkalta mökiltä etelään päin. Löydöistä KM 25769 suurin osa on taas kerätty tai kaivettu perunamaalta. Inventoinnissa 1991 kerätyistä löydöistä myös yli puolet on peräisin perunamaalta, lähinnä sen etelälaidalta. Törmästä tulleet löydöt ovat n. 100 metrin matkalta mökiltä etelään päin. Pohjoisessa tulee vastaan louhikkoinen ranta, mutta hieman ylempänä taas asuinpaikalle sopivaa tasaista maastoa. Täältä alueelta ei kuitenkaan löytöjä ole todettu.
Todennäköisesti säilynyttä asuinpaikka-aluetta on lähinnä ehkä perunamaan eteläpuolisella metsäalueella. Törmälle v. 1990 kaivetut koekuopat olivat vähälöytöisiä, mutta ne sijaitsivat myös hieman korkeammalla kuin em. perunamaa. Kyse saattaisi täällä olla asuinpaikan reuna-alueesta. Kittiskosken virtaama lienee syönyt lännessä jonkin verran asuinpaikkaa, koska löytöjä tulee sortuvasta törmästä. Myös kosken ruoppaus, jonka yhteydessä paikka löytyi, tuhosi jonkin verran asuinpaikkaa.
Kaikesta edellä olevasta päätellen muinaisjäännös rajoittunee n. 200 x 40 metrin suuruiselle alueelle, rajoinaan lännessä Kittiskoski, idässä perunamaan/metsän ja mäen taitekohta, pohjoisessa piha-alue ja etelässä kohta, jossa hiekka muuttuu saveksi.
Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeusluvalla rakennetun saunan perustuksia kaivettaessa n. 60 m mökistä etelään tasanteen ja tien väliseen rinteeseen ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vuonna 2006 perunamaan kohtaan tehdyssä pienessä kaivauksessa todettiin asuinpaikkalöytöjä, muttei kiinteitä rakenteita. Kahden koekuopan perusteella perunamaan itäpuolella lienee vielä tuhoutumatonta asuinpaikkaa säilyneenä.
Vuonna 2019-2020 tehtyjen koekaivausten löytöjen perusteella alue on ollut asutettuna ainakin varhaiskampakeraamisena aikana, tyypillisen ja myöhäisen kampakeramiikan, Kiukaisten kulttuurin sekä nuorakeraamisena aikana.
Vuoden 2021 kaivauksissa löydettiin varsinkin tyypillisen kampakeramiikan aikaan ajoittuvia löytöjä. Löytöjen joukossa on myös Sarsan keramiikkaa sekä mahdollisesti eriaikaisia myöhäisneoliittisia saviastianpaloja. Kaivauslöytöjen joukossa on ensimmäinen Läntiseltä Uudeltamaalta löytynyt ehjä käyrä savi-idoli (KM 43258:278). Lisäksi löytyi kivetty tulisija. |
| metsakeskus.444010047 |
444 |
Kittiskoski E |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
337847.61600000 |
6689638.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010047 |
Kittiskosken itärannalla on Honkamäen lounaisliepeellä kesämökki, jonka takaa nousee jyrkähkö noin kolme metriä korkea koillis-lounais-suuntainen törmä, jonka päällä on pienehkö puutarha ja perunamaa. Tältä törmän päälliseltä tasanteelta maasto loivenee etelään, mutta jyrkkenee voimakkaasti itään ja itäkaakkkoon. Mökin piha-aluetta ja perunamaata lukuunottamatta alueella kasvaa sekametsää. Lännessä on varsinkin etelämpänä jyrkkä usean metrin pudotus Kittiskoskeen. Maaperä on hiekkaa, mutta muuttuu etelään mentäessä saveksi.
Vuoden 1990 kaivauksissa havaittiin koekuopassa tumma likamaakerros. Aikaisemmista löydöistä KM 19656, 23149 ja 25289 ovat tulleet pelkästään Kittiskosken sortuvasta törmästä n. 100 metrin matkalta mökiltä etelään päin. Löydöistä KM 25769 suurin osa on taas kerätty tai kaivettu perunamaalta. Inventoinnissa 1991 kerätyistä löydöistä myös yli puolet on peräisin perunamaalta, lähinnä sen etelälaidalta. Törmästä tulleet löydöt ovat n. 100 metrin matkalta mökiltä etelään päin. Pohjoisessa tulee vastaan louhikkoinen ranta, mutta hieman ylempänä taas asuinpaikalle sopivaa tasaista maastoa. Täältä alueelta ei kuitenkaan löytöjä ole todettu.
Todennäköisesti säilynyttä asuinpaikka-aluetta on lähinnä ehkä perunamaan eteläpuolisella metsäalueella. Törmälle v. 1990 kaivetut koekuopat olivat vähälöytöisiä, mutta ne sijaitsivat myös hieman korkeammalla kuin em. perunamaa. Kyse saattaisi täällä olla asuinpaikan reuna-alueesta. Kittiskosken virtaama lienee syönyt lännessä jonkin verran asuinpaikkaa, koska löytöjä tulee sortuvasta törmästä. Myös kosken ruoppaus, jonka yhteydessä paikka löytyi, tuhosi jonkin verran asuinpaikkaa.
Kaikesta edellä olevasta päätellen muinaisjäännös rajoittunee n. 200 x 40 metrin suuruiselle alueelle, rajoinaan lännessä Kittiskoski, idässä perunamaan/metsän ja mäen taitekohta, pohjoisessa piha-alue ja etelässä kohta, jossa hiekka muuttuu saveksi.
Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeusluvalla rakennetun saunan perustuksia kaivettaessa n. 60 m mökistä etelään tasanteen ja tien väliseen rinteeseen ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vuonna 2006 perunamaan kohtaan tehdyssä pienessä kaivauksessa todettiin asuinpaikkalöytöjä, muttei kiinteitä rakenteita. Kahden koekuopan perusteella perunamaan itäpuolella lienee vielä tuhoutumatonta asuinpaikkaa säilyneenä.
Vuonna 2019-2020 tehtyjen koekaivausten löytöjen perusteella alue on ollut asutettuna ainakin varhaiskampakeraamisena aikana, tyypillisen ja myöhäisen kampakeramiikan, Kiukaisten kulttuurin sekä nuorakeraamisena aikana.
Vuoden 2021 kaivauksissa löydettiin varsinkin tyypillisen kampakeramiikan aikaan ajoittuvia löytöjä. Löytöjen joukossa on myös Sarsan keramiikkaa sekä mahdollisesti eriaikaisia myöhäisneoliittisia saviastianpaloja. Kaivauslöytöjen joukossa on ensimmäinen Läntiseltä Uudeltamaalta löytynyt ehjä käyrä savi-idoli (KM 43258:278). Lisäksi löytyi kivetty tulisija. |
| metsakeskus.444010048 |
444 |
Kutsila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337855.61100000 |
6690469.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010048 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kutsilan päärakennuksesta 300 m luoteeseen, Kutsilanselän eteläosasta 200 m kaakkoon ja ko. selän eteläpuolella olevasta Rasvakalliosta myös n. 200 m itään. Paikka on peltomaastoa, joka viettää luoteeseen ja itään, kohti Kutsilanlahtea. Löydöt poimittiin neljältä kohdalta, ks. koordinaattilista. |
| metsakeskus.444010049 |
444 |
Asemanrinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339556.95700000 |
6684512.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010049 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavien kvartsi-iskosten löytöpaikka Laakspohjan kartanon pellossa, 650 m kaakkoon kartanosta. Löytöpaikka on kartanolle vievän puukujan lounaispuolellla olevan saarekkeen kohdalla, Lohjanjärveä kohti laskevassa pellossa. Länsi-Uudenmaan SKL kohde 18:1 |
| metsakeskus.444010050 |
444 |
Harvakkalanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339288.05200000 |
6686090.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Laakspohjan kartanon pohjoispuolella olevasta Lintumäestä noin 200 metriä itäkoilliseen. Löytöinä tulleet 9 kvartsi-iskosta poimitiin loivasti lounaaseen ja länteen viettävältä kynnöspellolta n. 20 x 30 metrin kokoiselta alalta. Asuinpaikan lounaispuolella pellon ja Lintumäen välisellä alueella on vesijättöalue, joka on ilmeisesti muodostanut Harvakkalanlahden jatkeen kaakkoon päin. Maaperä on savikkoa.
Länsi-uudenmaan SKL kohde 18:2. V. 2003 kaivettiin Vt-1 moottoritierakentamisen yhteydessä alueelle sijoitettavan läjitysalueen takia pohjoisinta löytöaluetta C lahden koillisrannan yläpuoleisessa pellossa. Savipellossa olevalta kynnössä tuhoutuneelta asuinpaikalta löydettiin kvartsien lisäksi kivilajiesineitä ja -iskoksia sekä hieman palanutta luuta ja palaneita kiviä kyntökerroksesta. Kiinteitä säilyneitä rakenteita ei tavattu. Asuinpaikka jatkuu kuitenkin pellon pohjoispuolella olevaan metsään. |
| metsakeskus.444010051 |
444 |
Kalkkipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339177.10300000 |
6685424.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010051 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla, n. 40 m pohjoiskoilliseen Laakspohjan kartanon päärakennuksesta, n. 80 m kartanosta Lintumäelle vievän tilustien itäpuolella. Löytöpaikka on Kalkkipellon pohjoisreunalla, tien itäpuolella olevan etelään pistävän kapean metsäsaarekkeen eteläkärjessä. Löytöpaikalla pelto viettää melko jyrkästi etelään ja kaakkkoon. Löydöt poimittiin kynnöspellolta n. 20 x 20 metrin kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.444010052 |
444 |
Pappilanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338083.55000000 |
6684252.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Lohjan museosta (ent. Pappila) Kalkkilouhimolle vievän tien itäpuolella olevalla pellolla n. 30 m itään tiestä ja n. 700 m NNE Lohjan museosta. Peltomaastoa, etelään viettävän rinteen yläosa. Maaperä kevyttä peltomultaa. |
| metsakeskus.444010053 |
444 |
Ruoksionmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340042.73800000 |
6688387.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaanilan kartanosta 1,1 km lounaaseen, metsäisen Ruoksionmäen lounaispuolella, peltomaastossa. Paikka on moreenimäkeä, jonka lakialueen laajuus on n. 80 x 30 m ja jonka rinteet viettävät verraten jyrkästi. Mäki on luode-kaakko -suuntainen ja korkeimmillaan ja laajimmillaan kaakkoispäässään, josta lakialaue laskee hyvin loivasti ja tasaisesti mäen luoteispäähän, jossa on lakialueen ulkopuolella pieni metsikkö. Maaperä lakialueella on silttiperäistä, mutta rinteet heti lakialueen alapuolella ovat savea. Maanomistan mukaan mäen laki selvästi tasaantunut kyntämisen johdosta. Maanomistaja kertoi myös ajaneensa mäeltä pois runsaasti kiviä. Asuinpaikan kulttuurikerros lienee siten tuhoutunut.
Vuoden 2019 inventoinnin aikaan alue oli härkälaitumena eikä kohdetta lähemmin tarkastettu. Kauempaa katsottuna paikka vaikutti olevan ennallaan. |
| metsakeskus.444010054 |
444 |
Mikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340604.50800000 |
6689512.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010054 |
Kohde sijaitsee Mikkolan päärakennuksestan. 350 m itäkaakkkoon, Vaanilanlahden eli Vasarlanlahden länsipuolella, n. 60 m:n päässä rannasta peltomaastossa, joka loivahkosti viettää itään. Maaperä lähinnä saviperäistä.
Vuoden 2019 inventoinnin aikaan alue oli viljelyksessä olevaa peltoa eikä kohdetta voitu tarkastaa. Kauempaa katsottuna paikka on ennallaan. |
| metsakeskus.444010055 |
444 |
Jokipellonharja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338087.50800000 |
6692710.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010055 |
Asuinpaikka sijaitsee maantien itäpuolella, joen W-rannalla olevalla niemimäisellä W-E-suuntaisella harjanteella. |
| metsakeskus.444010056 |
444 |
Lepokoti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337971.55600000 |
6692365.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokelan lepokodin pohjois- ja koillispuolella, Väänteenjoen länsipuolella, pellolla. Toinen löytökeskittymä pihatien länsipuolella, toinen lähempänä rantaa. |
| metsakeskus.444010057 |
444 |
Salimäenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337646.67500000 |
6693581.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010057 |
Asunpaikka sijaitsee korkeiden kallioiden juurella olevassa peltorinteessä, entisen Pöykänjärven rannala, Kosken kartanon itäpuolella, Salimäen juurella. Pellossa kaksi eri löytökeskittymää |
| metsakeskus.444010058 |
444 |
Koivistonhaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336005.33900000 |
6692925.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Maikkalan päärakennuksesta 0,5 km luoteeseen, Koivistonhaka-nimisessä metsäisen mäen kaakkoispuolella, Hiidenvedestä vajaan 200 m:n päässä. Kohde on melko tasaista peltomaastoa. |
| metsakeskus.444010059 |
444 |
Kotikumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
341621.06400000 |
6696223.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010059 |
Asuinpaikka sijaitsee heti valtatie 1:n pohjoispuolella, itään viettävällä rinteellä, peltoalueella. |
| metsakeskus.444010060 |
444 |
Länsirinne |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
337970.58600000 |
6685949.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010060 |
Kaksi röykkiötä kallionpaljastuman päällä mäennyppylällä, jonka kaakkoispuolella maaasto laskeutuuu Lohjanjärven Pappilanlahden rantaan. Röykkiöiden sijaintipaikalla on näköyhteys järvelle. Röykkiöt aivan vierekkäin. Molempia on pengottu ja kiviä heitelty pois, joten näyttäisi olevan vain röykkiöiden pohjat jäljellä.
Röykkiö 1 lounaassa on mouodoltaan soikeahko ja kooltaan n. 4 x 5 m. Se on koottu reilun miehenpään suuruisista ja sitä pienemmista kivistä. Keskelle on kaivettu kuoppa.
Röykkiö 2 koillisessa on muodoltaan epämääräisen soikeahko ja kooltaan n. 6,5 x 5 m. Alueen yli on vedetty sahkölinja ja yksi tolppa on sijoitettu röykkiöön. |
| metsakeskus.444010061 |
444 |
Paloniemi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
334629.93000000 |
6685102.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010061 |
Kohde sijaitsee 110 m Paloniemen vanhainkodin päärakennuksesta lounaaseen ja Lohjanjärven rannasta 250 m koilliseen. Paikka on vanhan Sammatintien eteläpuolella, ympäristöstään 6–7 metriä korkeammalle kohoavalla kalliomäellä (47 m mpy). Maasto on moreeni-kallioaluetta, joka on ollut kartanon hakamaata ja puutarhaa. Nykyisin alue on osittain hoidettua puistomaista sekametsää. Röykkiöt sijaitsevat runsaan 20 metrin päässä toisistaan laen länsi- ja itäreunassa.
Kallion länsiosassa sijaitseva röykkiö 1 (3-5 x 5 x 0,5 m) on soikeahko tai kolmiomainen. Keskustassa näkyy pelkkiä kiviä (halk. 30–60 cm), reunat ovat matalia, maansekaisia sekä heinikon ja sammalen peitossa. Kivet vaikuttavat rapautuneilta. Kallion itäreunan röykkiö 2 (4-5 x 4 x 0,5 m) on pyöreähkö ja kokonaan ruohopeitteinen.
|
| metsakeskus.444010062 |
444 |
Ribacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
336460.20000000 |
6685317.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010062 |
Ribacken (nyk. Karhumäki) on ympäröivää maastoa muutaman metrin ylempänä oleva mäennyppylä, joka on rautakaudella ollut osa Lohjanjärveen pistävää niemeä. Lohjalta Sammattiin menevä tie kulkee mäen eteläpuolitse. Rivitalojen rakentamisen yhteydessä 1986 mäen maasto-olosuhteita on suuresti muutettu.
A.M. Tallgren kaivoi paikalla röykkiötä vuonna 1914 ja selostaa seuraavasti: ... on tien laidassa sen N-puolella Kullahden niityn takana mäentöyräs - Ribacken - , jolla ennen on ollut kylän talot. sen alaliepeellä, kymmenkunta metriä tiestä on matala kumpu, 4 x 5 m suuri ja n. 50 cm korkea. Se on tehty palaneista meloisista kivistä ja palomaasta. Nähdäkseni onko se muinaisjäännös kaivoin siitä kolmanneksen, löytämättä muita esineitä kuin muutaman polttamattoman luun. Kumpu on tehty useasta kerroksesta kiviä päällekkäin ja on varmasti ihmistyön tulos, mutta onko se hautaroukkio sen voi vain kokonainen tutkimus osottaa.
Helena Edgren suoritti 1986 koekaivauksen kolmeen röykkiöön, eikä löytänyt muuta kuin resenttia materiaalia.
27.10.2000 toimitettiin Lohjan museoon miekka ja keihäänkärki (KM 32250), jotka oli löydetty rivitalojen valmistuttua kaapeliojaa kaivettaessa. Eräiden tietojen mukaan olisi pohjoisemman rivitalon länsipäädyn kohdalla vuosikymmeniä sitten löytynyt nyttemmin hukassa olleita esineitä. On siis täysin perusteltua pitää kohdetta kalmistona, joskin osa röykkiöistä on viljylysröykkiöitä tai, että niiden päälle on myöhemmin kasattu lisää materiaalia. V. 2003 koekaivettiin suunnitellun vt-1- moottoritielinjaukseen liittyvän Roution sisääntulotien risteysaluetta, mutta muinaisjäännökseen viittaavaa ei löydetty. |
| metsakeskus.444010063 |
444 |
Taka-Hikiä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
329253.13100000 |
6677847.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010063 |
Röykkiöalue sijaitsee Lohjanjärven Pensaarensalmen ja Bredvikenin välisessä Osuniememen pohjoisosassa, Taka-Hikiän talon pohjoispuoleisessa mäenrinteessä metsässä. Se on talosta n. 200 m luoteeseen-koilliseen ja n. 400 m matkalla länsi-itäsuunnassa. Paikka on osittaista luonnonsuojelualuetta. Maasto kohoaa talolta jyrkähkösti luoteeseen ja röykiöt sijaitsevat pääosin rinteen yläosassa tasaisemmassa maastokohdassa. Maaperä on hiekkaa ja kasvillisuus rehevää sekametsää, mm. pähkinäpensasta ja tammia. Röykkiöitä on havaittu ainakin 16 kpl. mutta kasvillisuuden takia niiden todellinen lukumäärä on epäselvä. Ne ovat yleensä halkaisijaltaan n. 5-6-metrisiä, osin myös pienempiä. Osaa on pengottu. Osassa on silmäkivi tai muu suurempi maakivi. Ne sijainnevat kolmessa ryhmässä, joista ensimmäisessä röykkiöt 1-4 ja 13, toisessa 5 ja 14-16 sekä kolmannessa ryhmässä ainakin röykkiöt 11-12 luonnonsuojelualueen rinteessä. Keskimmäisen ryhmän tienoilla on myös epämääräistä kiviaitaa osoittamassa mahdollista viljelytoimintaa aliueella. Muinaisjäännösalueen selvittäminen edellyttää tarkempaa kartoitusta. |
| metsakeskus.444010064 |
444 |
Ruolahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
333005.58300000 |
6685084.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.444010064 |
Kiviröykkiö sijaitsee n. 200 m Lohjanjärven Ruolahden rannasta luoteeseen ja Lylyistenlahden rannasta vajaa 200 m koilliseen pienen peltoalueen pohjoislaidalla olevalla kalliolla. Röykkiön halkaisija on n. 3 metriä. Siinä on yksi suurempi kivi pienempien sammalpeitteisten kivien päällä. Muodoltaan röykkiö on likimain soikea. Lylyistenlahden länsirannalta tunnetaan Ranta-Sepän röykkiöalue sekä lahden pohjoisrannan korkean kallion huipulta ilmeisesti myöhäisen historiallisen ajan kivilatomus. |
| metsakeskus.475010001 |
475 |
Nissashaga S |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
222612.59500000 |
6983322.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010001 |
Kohde sijaitsee Maalahden länsiosassa, Storsjön kuivatun järven, nykyisen viljelysaukean itäpuolella, metsäalueella, matalalla harjanteella Storsjön viljelysten ja Innmossenin välillä. Alue on kuusivaltaista sekametsää.
Pohjoiseteläsuuntaisella, loivalla länsirinteellä on vähän yli kilometrin pituisella ja noin 300 m levyisellä vyöhykkeellä 23 erikokoista röykkiötä, kahdeksan kuppikiveä sekä ainakin kahdessa kohdassa rautakautisia asuinpaikkajäänteitä.
Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 6–25 metrin välillä. Todetut asuinpaikkajäänteet ja osa röykkiöistä on vanhojen, pienialaisten peltotilkkujen keskellä. Alueella on lisäksi rehevää niittykasvustoa. Kohde on hyvin kartoitettu. Alueen pohjoisosa on aiemmin tunnettu omana kohteenaan nimellä Nissashaga N/Långmark (475010002) Kohteen jakaminen kahteen osaa ei kuitenkaan ole perusteltua ja ne on yhdistetty ja rekisteröity eteläisemmän alueen nimellä ja tunnuksella.
Malax museiförening on viitoittanut Nissashagaan rautakauden polun, johon liittyy opasvihkonen. Inventoinnissa vuonna 2007 pantiin merkille, että alueen kasvillisuus ja puusto on siinä määrin villiintynyt, että se kaipaisi hoitoa, jotta kohde pysyisi edustavana. Alueelle on kylläkin tehty muinaisjäännösten hoitosuunnitelma vuonna 2000.
Nissashaga S kuuluu osana Storsjön rautakautiseen asutusalueeseen, joka jatkuu Storsjön länsi- ja luoteisrannalle. |
| metsakeskus.475010001 |
475 |
Nissashaga S |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
222612.59500000 |
6983322.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010001 |
Kohde sijaitsee Maalahden länsiosassa, Storsjön kuivatun järven, nykyisen viljelysaukean itäpuolella, metsäalueella, matalalla harjanteella Storsjön viljelysten ja Innmossenin välillä. Alue on kuusivaltaista sekametsää.
Pohjoiseteläsuuntaisella, loivalla länsirinteellä on vähän yli kilometrin pituisella ja noin 300 m levyisellä vyöhykkeellä 23 erikokoista röykkiötä, kahdeksan kuppikiveä sekä ainakin kahdessa kohdassa rautakautisia asuinpaikkajäänteitä.
Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 6–25 metrin välillä. Todetut asuinpaikkajäänteet ja osa röykkiöistä on vanhojen, pienialaisten peltotilkkujen keskellä. Alueella on lisäksi rehevää niittykasvustoa. Kohde on hyvin kartoitettu. Alueen pohjoisosa on aiemmin tunnettu omana kohteenaan nimellä Nissashaga N/Långmark (475010002) Kohteen jakaminen kahteen osaa ei kuitenkaan ole perusteltua ja ne on yhdistetty ja rekisteröity eteläisemmän alueen nimellä ja tunnuksella.
Malax museiförening on viitoittanut Nissashagaan rautakauden polun, johon liittyy opasvihkonen. Inventoinnissa vuonna 2007 pantiin merkille, että alueen kasvillisuus ja puusto on siinä määrin villiintynyt, että se kaipaisi hoitoa, jotta kohde pysyisi edustavana. Alueelle on kylläkin tehty muinaisjäännösten hoitosuunnitelma vuonna 2000.
Nissashaga S kuuluu osana Storsjön rautakautiseen asutusalueeseen, joka jatkuu Storsjön länsi- ja luoteisrannalle. |
| metsakeskus.475010001 |
475 |
Nissashaga S |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
222612.59500000 |
6983322.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010001 |
Kohde sijaitsee Maalahden länsiosassa, Storsjön kuivatun järven, nykyisen viljelysaukean itäpuolella, metsäalueella, matalalla harjanteella Storsjön viljelysten ja Innmossenin välillä. Alue on kuusivaltaista sekametsää.
Pohjoiseteläsuuntaisella, loivalla länsirinteellä on vähän yli kilometrin pituisella ja noin 300 m levyisellä vyöhykkeellä 23 erikokoista röykkiötä, kahdeksan kuppikiveä sekä ainakin kahdessa kohdassa rautakautisia asuinpaikkajäänteitä.
Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 6–25 metrin välillä. Todetut asuinpaikkajäänteet ja osa röykkiöistä on vanhojen, pienialaisten peltotilkkujen keskellä. Alueella on lisäksi rehevää niittykasvustoa. Kohde on hyvin kartoitettu. Alueen pohjoisosa on aiemmin tunnettu omana kohteenaan nimellä Nissashaga N/Långmark (475010002) Kohteen jakaminen kahteen osaa ei kuitenkaan ole perusteltua ja ne on yhdistetty ja rekisteröity eteläisemmän alueen nimellä ja tunnuksella.
Malax museiförening on viitoittanut Nissashagaan rautakauden polun, johon liittyy opasvihkonen. Inventoinnissa vuonna 2007 pantiin merkille, että alueen kasvillisuus ja puusto on siinä määrin villiintynyt, että se kaipaisi hoitoa, jotta kohde pysyisi edustavana. Alueelle on kylläkin tehty muinaisjäännösten hoitosuunnitelma vuonna 2000.
Nissashaga S kuuluu osana Storsjön rautakautiseen asutusalueeseen, joka jatkuu Storsjön länsi- ja luoteisrannalle. |
| metsakeskus.475010001 |
475 |
Nissashaga S |
10002 |
12004 |
13048 |
11033 |
27000 |
222612.59500000 |
6983322.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010001 |
Kohde sijaitsee Maalahden länsiosassa, Storsjön kuivatun järven, nykyisen viljelysaukean itäpuolella, metsäalueella, matalalla harjanteella Storsjön viljelysten ja Innmossenin välillä. Alue on kuusivaltaista sekametsää.
Pohjoiseteläsuuntaisella, loivalla länsirinteellä on vähän yli kilometrin pituisella ja noin 300 m levyisellä vyöhykkeellä 23 erikokoista röykkiötä, kahdeksan kuppikiveä sekä ainakin kahdessa kohdassa rautakautisia asuinpaikkajäänteitä.
Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 6–25 metrin välillä. Todetut asuinpaikkajäänteet ja osa röykkiöistä on vanhojen, pienialaisten peltotilkkujen keskellä. Alueella on lisäksi rehevää niittykasvustoa. Kohde on hyvin kartoitettu. Alueen pohjoisosa on aiemmin tunnettu omana kohteenaan nimellä Nissashaga N/Långmark (475010002) Kohteen jakaminen kahteen osaa ei kuitenkaan ole perusteltua ja ne on yhdistetty ja rekisteröity eteläisemmän alueen nimellä ja tunnuksella.
Malax museiförening on viitoittanut Nissashagaan rautakauden polun, johon liittyy opasvihkonen. Inventoinnissa vuonna 2007 pantiin merkille, että alueen kasvillisuus ja puusto on siinä määrin villiintynyt, että se kaipaisi hoitoa, jotta kohde pysyisi edustavana. Alueelle on kylläkin tehty muinaisjäännösten hoitosuunnitelma vuonna 2000.
Nissashaga S kuuluu osana Storsjön rautakautiseen asutusalueeseen, joka jatkuu Storsjön länsi- ja luoteisrannalle. |
| metsakeskus.475010003 |
475 |
Susibacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
221109.18800000 |
6984770.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010003 |
Kohde sijaitsee Storsjön luoteispuolella, soiden ympäröimän Susibackenin eteläosassa. Alue, joka on hakattu paljaaksi 1980-luvun alussa, kasvaa parikymmenvuotiasta sekametsää. Röykkiö on kasattu kumpareella ja sen läpimitta on noin 14 metriä ja korkeus noin 1,2 metriä. Röykkiön keskellä on kaksi ryöstökuoppaa ja kiveystä on purettu röykkiön etelälaidasta. Keskellä röykkiötä seisoo katkenneen koivun runko.
|
| metsakeskus.475010004 |
475 |
Holsterbacken S |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
221663.96400000 |
6985369.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010004 |
Holsterbackenin itärinteellä, heti Holsterbackmossenista länteen, Storsjölle johtavasta tiestä n. 900 metriä länteen. Alue on kallioista sekametsää.
Röykkiö 1 on kooltaan noin 12x8 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Se on kasattu kallioharjanteen eteläreunaan ja on sammalen peittämä. Röykkiö 2 on tästä noin 70 metriä pohjoiskoilliseen. Se on suurempi kuin röykkiö 1, halkaisija on noin 14 metriä ja korkeus noin 1,5 metriä. Röykkiön keskellä on kuoppa. Miettinen mainitsee, että noin 12 m röykkiön pohjoispuolella on pienehkö maakivi, jossa kaksi varmaa kuppia ja joitakin epävarmoja. Kivi on harrastajien löytämä v. 1985. Inventoinnissa kiveä ei ryhdytty etsimään, sillä tuolla etäisyydellä oli lukuisia sammaloituneita kiviä, joita ei ryhdytty puhdistamaan, jotta nähtäisiin onko kivissä kuoppia.
|
| metsakeskus.475010004 |
475 |
Holsterbacken S |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
221663.96400000 |
6985369.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010004 |
Holsterbackenin itärinteellä, heti Holsterbackmossenista länteen, Storsjölle johtavasta tiestä n. 900 metriä länteen. Alue on kallioista sekametsää.
Röykkiö 1 on kooltaan noin 12x8 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Se on kasattu kallioharjanteen eteläreunaan ja on sammalen peittämä. Röykkiö 2 on tästä noin 70 metriä pohjoiskoilliseen. Se on suurempi kuin röykkiö 1, halkaisija on noin 14 metriä ja korkeus noin 1,5 metriä. Röykkiön keskellä on kuoppa. Miettinen mainitsee, että noin 12 m röykkiön pohjoispuolella on pienehkö maakivi, jossa kaksi varmaa kuppia ja joitakin epävarmoja. Kivi on harrastajien löytämä v. 1985. Inventoinnissa kiveä ei ryhdytty etsimään, sillä tuolla etäisyydellä oli lukuisia sammaloituneita kiviä, joita ei ryhdytty puhdistamaan, jotta nähtäisiin onko kivissä kuoppia.
|
| metsakeskus.475010005 |
475 |
Holsterbacken N |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
222334.69400000 |
6985856.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010005 |
Röykkiöt sijaitsevat metsässä ja hakkuuaukeilla Holsterbackenin itäosassa. Kuivatun Storsjön, nykyisen viljelysaukean pohjois-luoteispuolella, Holsterbackmossenista luoteeseen
Röykkiöitä on noin 600 metrin matkalla lounas-koillis –suuntaisessa vyöhykkeessä, jonka leveys on pari sataa metriä ja joka seurailee 20 metrin korkeuskäyrää. Alueelta paikannettiin inventoinnissa v. 2007 13 röykkiötä. Alueelta voi löytyä niitä vielä lisää. Röykkiöiden lisäksi tutkimuksissa on tullut esiin merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta sekä kuppikiviä. Alueelta on olemassa Pentti Rislan tekemä yleiskartta vuodelta 2001, johon on merkitty röykkiöt 1-7. Muut röykkiöt ovat kooltaan seuraavanlaiset.
Röykkiö 8 on halkaisija n. 10 metriä, korkeus n. 0,8 m. Röykkiön keskellä on halkaisijaltaan parimetrinen kuoppa. Röykkiön 9 kiveykseen on kaivettu reilun metrin syvyinen kellarikuoppa. Röykkiö 10 on suon pohjoislaidassa, se on soikeahko, kooltaan noin 8x12 metriä. Röykkiön keskellä on kuoppa. Röykkiö 11 on halkaisijaltaan noin 18 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Röykkiö on hakkuualueen pohjoislaidassa ja sammaloitunut. Röykkiö 12 on samaa koko kuin edellinen, hieman matalampi. Röykkiössä on kolme selvää ryöstökuoppaa. Röykkiö 13 on kranssimainen, halkaisijaltaan noin 12 metriä, sisäosan halkaisija on noin 6 metriä ja syvyys yli metrin.
Röykkiöt sijaitsivat melko tarkkaan peruskartalle merkityillä paikoilla lukuun ottamatta röykkiötä 9, jota ei ole merkitty peruskarttaan ja röykkiöstä 8 etelään, suolle merkittyä röykkiötä.
|
| metsakeskus.475010005 |
475 |
Holsterbacken N |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
222334.69400000 |
6985856.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010005 |
Röykkiöt sijaitsevat metsässä ja hakkuuaukeilla Holsterbackenin itäosassa. Kuivatun Storsjön, nykyisen viljelysaukean pohjois-luoteispuolella, Holsterbackmossenista luoteeseen
Röykkiöitä on noin 600 metrin matkalla lounas-koillis –suuntaisessa vyöhykkeessä, jonka leveys on pari sataa metriä ja joka seurailee 20 metrin korkeuskäyrää. Alueelta paikannettiin inventoinnissa v. 2007 13 röykkiötä. Alueelta voi löytyä niitä vielä lisää. Röykkiöiden lisäksi tutkimuksissa on tullut esiin merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta sekä kuppikiviä. Alueelta on olemassa Pentti Rislan tekemä yleiskartta vuodelta 2001, johon on merkitty röykkiöt 1-7. Muut röykkiöt ovat kooltaan seuraavanlaiset.
Röykkiö 8 on halkaisija n. 10 metriä, korkeus n. 0,8 m. Röykkiön keskellä on halkaisijaltaan parimetrinen kuoppa. Röykkiön 9 kiveykseen on kaivettu reilun metrin syvyinen kellarikuoppa. Röykkiö 10 on suon pohjoislaidassa, se on soikeahko, kooltaan noin 8x12 metriä. Röykkiön keskellä on kuoppa. Röykkiö 11 on halkaisijaltaan noin 18 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Röykkiö on hakkuualueen pohjoislaidassa ja sammaloitunut. Röykkiö 12 on samaa koko kuin edellinen, hieman matalampi. Röykkiössä on kolme selvää ryöstökuoppaa. Röykkiö 13 on kranssimainen, halkaisijaltaan noin 12 metriä, sisäosan halkaisija on noin 6 metriä ja syvyys yli metrin.
Röykkiöt sijaitsivat melko tarkkaan peruskartalle merkityillä paikoilla lukuun ottamatta röykkiötä 9, jota ei ole merkitty peruskarttaan ja röykkiöstä 8 etelään, suolle merkittyä röykkiötä.
|
| metsakeskus.475010005 |
475 |
Holsterbacken N |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
222334.69400000 |
6985856.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010005 |
Röykkiöt sijaitsevat metsässä ja hakkuuaukeilla Holsterbackenin itäosassa. Kuivatun Storsjön, nykyisen viljelysaukean pohjois-luoteispuolella, Holsterbackmossenista luoteeseen
Röykkiöitä on noin 600 metrin matkalla lounas-koillis –suuntaisessa vyöhykkeessä, jonka leveys on pari sataa metriä ja joka seurailee 20 metrin korkeuskäyrää. Alueelta paikannettiin inventoinnissa v. 2007 13 röykkiötä. Alueelta voi löytyä niitä vielä lisää. Röykkiöiden lisäksi tutkimuksissa on tullut esiin merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta sekä kuppikiviä. Alueelta on olemassa Pentti Rislan tekemä yleiskartta vuodelta 2001, johon on merkitty röykkiöt 1-7. Muut röykkiöt ovat kooltaan seuraavanlaiset.
Röykkiö 8 on halkaisija n. 10 metriä, korkeus n. 0,8 m. Röykkiön keskellä on halkaisijaltaan parimetrinen kuoppa. Röykkiön 9 kiveykseen on kaivettu reilun metrin syvyinen kellarikuoppa. Röykkiö 10 on suon pohjoislaidassa, se on soikeahko, kooltaan noin 8x12 metriä. Röykkiön keskellä on kuoppa. Röykkiö 11 on halkaisijaltaan noin 18 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Röykkiö on hakkuualueen pohjoislaidassa ja sammaloitunut. Röykkiö 12 on samaa koko kuin edellinen, hieman matalampi. Röykkiössä on kolme selvää ryöstökuoppaa. Röykkiö 13 on kranssimainen, halkaisijaltaan noin 12 metriä, sisäosan halkaisija on noin 6 metriä ja syvyys yli metrin.
Röykkiöt sijaitsivat melko tarkkaan peruskartalle merkityillä paikoilla lukuun ottamatta röykkiötä 9, jota ei ole merkitty peruskarttaan ja röykkiöstä 8 etelään, suolle merkittyä röykkiötä.
|
| metsakeskus.475010006 |
475 |
Bertlasmossa |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
224444.83900000 |
6986865.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010006 |
Kohde sijaitsee Storsjöhön vievän tien varrella, Övermalaxista ja kirkolta tuovien teiden risteyksen länsipuolella. Viljelysaukean viereisellä metsäisellä harjanteella.
Peruskartalle on merkitty kuusi röykkiötä, inventoinnissa niitä löytyi vain viisi. Röykkiö 1 on tieltä länteen aukeavan peltoalueen takana. Se on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Röykkiön pohjois- ja etelälaidoille on kasattu kivivallia, joukossa isojakin, luultavasti koneella pellosta nostettuja kiviä. Röykkiö 2 on edellisestä noin 50 metriä pohjoiseen, se on silmäkivellinen, halkaisijaltaan noin 10 metriä ja korkeutta sillä on puolisen metriä. Röykkiöiden 1 ja 2 välissä on epämääräinen kivikasa, luultavasti peltoraunio. Röykkiö 3 on kooltaan 5x15 metriä ja se on noin puolitoista metriä korkea. Keskellä on iso kivi, jonka vierustaa on kaivettu. Röykkiö 4 on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja korkeutta sillä on noin metri, röykkiön keskellä on iso tasainen kivi. Röykkiö 5 on pieni ison kiven viereen kasattu kiveys, kooltaan noin 2x3 metriä.
Röykkiöt eivät kaikki vastaa sijainniltaan peruskartan merkintöjä.
|
| metsakeskus.475010007 |
475 |
Kutskinnsmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
224529.80500000 |
6987464.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010007 |
Kohde sijaitsee Storsjöhöhön kirkolta vievän tien länsipuolella, Kutskinnsmossenin kohdalla. Alue on kuusivaltaista sekametsää, röykkiöalueen pohjoispuolella on kettutarha. Röykkiöt 2-6 sijaitsevat aivan tien länsipuolella olevan talon tuntumassa.
Kohteessa on 11 röykkiötä noin 100x400 metrin kokoisella alueella. Röykkiö 1 on pituudeltaan noin 10 metriä, länsipäästä se on noin 5 metriä leveä ja itäpäässä noin 2 metriä. Korkeutta röykkiöllä on noin 70 cm ja se on kasattu isoista kivistä. Röykkiöt 2–6 ovat harvassa sekametsässä isoista kivistä kasattuja, hieman epämääräisen muotoisia. Röykkiöitä ei voitu varmuudella yhdistää Siiriäisen v. 1966 kuvauksiin, ilmeisesti röykkiö 4 on Siiriäisen kuvailema veneenmuotoinen röykkiö. Alueella on tehty hakkuita ja maata on kaiveltu sieltä täältä ja röykkiön 2 lähelle on myös kasattu uusia kivikasoja.
Röykkiö 7 on hieman neliskanttinen, kooltaan noin 8x8 metriä, korkeus on noin 0,5 metriä. Röykkiö 8 on kekomainen, halkaisijaltaan noin 12 metriä ja korkeudeltaan 1,2–metriä. Keskellä on metrin halkaisijaltaan oleva ryöstökuoppa. Röykkiössä on pystyssä metallitolppa, josta on muinaisjäännöskyltti.
Röykkiön 9 halkaisija on noin 8 metriä ja korkeus puolisen metriä. Se on pellon itälaidan tuntumassa kuusten katveessa ja sitä on kaiveltu keskeltä. Röykkiö 10 on halkaisijaltaan 16–18 metriä ja se on noin puolitoista metriä korkea. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä. Röykkiö 11 on tiheässä kuusikossa kahden kalliopaaden välissä. Osittain sammaloitunut kiveys on kooltaan noin 3x5 metriä.
|
| metsakeskus.475010008 |
475 |
Björkback |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
225184.54800000 |
6987212.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010008 |
Inv. 2007-2008: Kohde sijaitsee Börängenin länsipuolta kulkevan tien itäpuolella, Björkbackenilla. Alue on kuusivaltaista sekametsää kasvava mäki, jonka maaperä on kivistä, paikoin näkyy kalliota.
Peruskartalla olevien muinaishautamerkkien kohdalta ei löytynyt muinaisjäännöksiä. Eteläisemmän merkin kohdalla on kuoppa ja kivijalan jäännökset, joten kyseessä on rakennuksen pohja. Pohjoisemman merkin luona oli muutama irrallinen kivi kallionyppylän vieressä. Alueelta löytyi kuitenkin kaksi röykkiötä. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin 13 metriä ja sen korkeus on noin 0,8 metriä. Röykkiötä on pengottu ja siinä on useita kuoppia. Röykkiö 2 on edellisestä noin 80 metriä länsilounaaseen. Se on halkaisijaltaan 10 metriä ja korkeudeltaan noin 0,7 metriä. Röykkiö on sammalen peitossa.
2025: Peruskarttamerkit on sittemmin siirretty inventoinnissa havaittujen kahden röykkiön kohdalle. |
| metsakeskus.475010009 |
475 |
Blomberg |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
225065.59300000 |
6988205.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Börängenissä, Blombergin talon itäpuoleisen metsäisen mäen pohjoispäässä sekä peltoalueen itälaidassa että metsässä. Alue on kuusivaltaista sekametsää, maaperä on lohkareista moreenia, harjanteen korkeimmalla kohdalla on kallion paljastumia.
Röykkiö 1 on pituudeltaan lähes 40 metriä ja sen leveys on 2–8 metriä, korkeutta on parhaimmillaan noin metri. Röykkiö kapenee itäpäähän, länsipäässä röykkiöön on kaivettu noin puolitoista metriä leveä ja noin 15 metriä pitkä kaivanto, jota voisi luonnehti ”huoneeksi”. Röykkiö on kasattu kallion pohjoisreunalle. Etelässä, metsän suunnassa röykkiötä ympäröi matala kivivalli. Vaikuttaisi, että röykkiö on osaksi luonnon muovaama kivikko, jota ihminen on muokannut.
Röykkiö 2 on todennäköisesti viljelyraunio, se sijaitsee Blombergin talosta parisataa metriä itään, pellon laidassa heti metsän puolella. Lähistöllä on muutamia muitakin vastaavia, matalia halkaisijaltaan parimetrisiä kivikasoja.
Röykkiö 3 sijaitsee metsässä, tieuran pohjoispuolella. Se on kooltaan noin 4x10 metriä ja korkeus on noin 0,7 metriä ja sammaloitunut.
|
| metsakeskus.475010011 |
475 |
Finnåsmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
229788.73000000 |
6978612.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010011 |
Kohde sijaitsee 270 metriä valtatie 8 länsipuolella, noin 1,5 km Johannesdalista pohjoiseen. Maasto on soista, metsäisten, paikoin kallioisten kumpareitten täplittämää. Röykkiöt sijaitsevat mäntyä ja kuusta kasvavassa rinteessä. Itse Finnåsmossen sijaitsee valtatie 8 itäpuolella.
Röykkiöt 1 ja 2 ovat kaakkoon päin viettävällä rinteellä, parikymmentä metriä suosta, röykkiö 3 on hieman ylempänä rinteellä, noin 20 metriä edellisten pohjoispuolella. Röykkiö 1 on kooltaan noin 5x8 metriä, korkeus on noin puolisen metriä. Röykkiö 2 on edellisestä noin 10 metriä koilliseen. Röykkiö on kooltaan 2x4 metriä, korkeutta noin 0,3 metriä, koottu kallion päälle. Röykkiö 3 on halkaisijaltaan noin 7 metriä, korkeutta sillä on puolisen metriä.
|
| metsakeskus.475010012 |
475 |
Kolnebacken-Hajukoski |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
233037.42600000 |
6978612.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010012 |
Röykkiöt sijaitsevat parikymmentä metriä Jurvaan johtavan tien eteläpuolella aivan Maalahden ja Jurvan rajan tuntumassa. Rajakyltti on vain muutaman kymmenen metrin päässä röykkiöistä. Röykkiöt ovat kallionyppylällä laajahkon hakkuuaukean pohjoislaidassa.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Röykkiö 2 on kooltaan noin 4x6 metriä, hieman matalampi kuin röykkiö 1. Röykkiötä on kaivettu keskeltä. Röykkiöt ovat kiinni toisissaan. |
| metsakeskus.475010013 |
475 |
Kolnebacken-Märkäneva |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
232704.56000000 |
6978908.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010013 |
Röykkiö sijaitseen Jurvan tien eteläpuolella. Tieltä erkanee etelään vanhoille sorakuopille hiekkatie (Roukkiontie), jonka varrella kohde sijaitsee. Alue on täynnä maa-aineksenottokuoppia, joista osa on vedenvallassa.
Röykkiö on jäänyt hiekkakuopan ympäröimäksi. Röykkiön keskellä on iso, kolmiomainen kivi, sillä on läpimittaa noin viisi metriä ja korkeutta kolmisen metriä. Itse röykkiön halkaisija on 13 metriä. Röykkiötä on pengottu silmäkiven ympäriltä ja kiven alle on kaivettu noin metrin syvyinen onkalo. Röykkiön ympäristössä on äskettäin tehty hakkuu ja myös röykkiöstä on poistettu puut.
|
| metsakeskus.475010014 |
475 |
Kolnebacken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
232710.54900000 |
6980387.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010014 |
Kohde sijaitsee Kolnebackin koulusta noin 650 metriä itään, Märkänevan länsipuolella olevalla harjanteella. Alue on tiheää sekametsää, jossa havaintojen teko on vaikeaa. Maaperä on kivikkoista moreenia, siellä täällä on kallion paljastumia.
Alueelta löytyi yhteensä kahdeksan röykkiötä. Röykkiö 1 on epämääräinen kivikasa ison kiven pohjoispuolelle kasattuna, halkaisija noin 2 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. Röykkiö 2 on halkaisijaltaan noin 7 metriä ja korkeudeltaan 0,4 metriä. Röykkiö 3 on ison kiven viereen kasattu, halkaisija noin 7 metriä ja korkeus metri. Röykkiö 4 on kooltaan noin 3x15 metriä, vallimainen. Se on kasattu kallion taitteen päälle ja viereen. Röykkiö on vanhan pellon vieressä ja on todennäköisesti viljelyröykkiö. Röykkiö 5 on myös vallimainen ja se on noin 5 metriä pitkä. Röykkiö 6 on halkaisijaltaan 4 metriä ja korkeudeltaan 0,3 metriä, röykkiö on sammalen peittämä. Röykkiön 7 halkaisija on noin neljä metriä ja korkeus puolisen metriä. Röykkiö 8 on mäelle johtavan tieuran vieressä ja osin vahingoittunut. Sen halkaisija on noin neljä metriä ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiö on sammalen peittämä ja sen keskellä on pieni pystykivi, todennäköisesti rajamerkki.
Alueella on ilmeisesti sekaisin hauta- ja viljelyraunioita. Alueella voi olla myös useampia röykkiöitä, ajan puutteen takia niitä ei kuitenkaan ehditty järjestelmällisesti etsimään.
|
| metsakeskus.475010015 |
475 |
Kolnebacken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
232071.80400000 |
6981243.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010015 |
Kohde sijaitsee puolisen kilometriä Kolnebackin pohjoispuolelle, vanhan Jurvan tien varressa (nykyisin Kolinan koulutie), noin 100 metriä siitä itään. Röykkiöt ovat itään päin viettävässä kuusivaltaista sekametsää kasvavassa rinteessä, Maaperä on moreenia.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin viisi metriä ja korkeudeltaan 0,4 metriä. Sitä on hieman hajotettu ja se on sammalen peittämä. Röykkiö sijaitsee noin 30 metriä pellolle vievästä urasta pohjoiseen. Röykkiöt 2 ja 3 ovat parin metrin päässä toisistaan, noin 20 metriä hiekkakuopasta itään. Röykkiö 2 on kooltaan 2x3 metriä, 0,6 metriä korkea ja sammalen peittämä. Röykkiö 3 on edellisen itäpuolella. Se on koottu silmäkiven ympärille ja se on kooltaan 3x7 metriä, korkeutta röykkiöllä on 0,8 metriä. Röykkiö 4 on pellolle vievän uran vieressä, sen pohjoispuolella, sen halkaisija on noin 3 metriä ja korkeus 0,3 m. Röykkiö 5 on kooltaan 3x6 metriä ja korkeus on noin 0,8 metriä. |
| metsakeskus.475010016 |
475 |
Kolnebacken-Övranberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
230976.24700000 |
6981270.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010016 |
Siiriäisen mukaan valtatie 8 itäpuolella, tasaisella moreenimäellä metsässä.
Kohteessa pitäisi olla matala pieni röykkiö, jossa pieni silmäkivi. Kohdetta ei löydetty vuoden 2007 inventoinnissa
|
| metsakeskus.475010018 |
475 |
Kolnemossen 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
231001.22700000 |
6981970.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010018 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä valtatie 8 länsipuolella, kohteitten Komisjärvi A ja Kolnemossen 1-2 välissä. Alue on kuusta, mäntyä ja katajaa kasvava harjanne.
Miettisen tarkastuksen mukaan kohteessa on ”matalalla kalliopaljastumalla kolme pientä kivikasaa, havumetsässä, tiheän katajikon peitossa, suon itäreunalla. Kivikasojen läpimitta n 2 m. Vaikeat erottaa maastossa.” Sitkeästä etsinnästä huolimatta näitä röykkiöitä ei löydetty.
|
| metsakeskus.475010019 |
475 |
Komisjärvi/Fahlur |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
231382.07600000 |
6982550.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010019 |
Kohde sijaitsee valtatie 8 ja Kolinan koulutien risteyksen koillispuolella. Tielaitoksen varastoalue jää kohteen eteläpuolelle. Röykkiöt on kasattu matalan harjanteen lounaissivulle. Alue on nyt horsmaa ja heinää kasvava hakkuuaukea. Miettisen mukaan v. 1976 ja 1989 metsä oli tiheää ja röykkiöitä ei onnistuttu löytämään, nyt maasto oli avoin ja neljä röykkiötä (alun perin mainittu viisi) löytyivät.
Röykkiöt ovat pieniä ja matalia, ne sijaitsevat noin 50 metriä valtatiestä, jonka suunnasta lähestymisen estää hirviaita. Röykkiö 1 on kasattu ison kiven eteläpuolelle, se on pitkulainen, pituudeltaan noin 6 metriä, leveys kolmisen metriä. Röykkiö 2 on pyöreähkö, läpimitta noin 4 metriä. Siinä on isommat reunakivet. Röykkiön 3 läpimitta on noin 3 metriä, siinä on myös reunakivet. Röykkiö 4 on kasattu isojen kivien väliin, koko noin 1x2,5 metriä.
|
| metsakeskus.475010020 |
475 |
Habram |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
231350.08100000 |
6984305.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010020 |
Kohde sijaitsee 540 metriä valtatie 8 länsipuolella ja noin 460 Maalahdentiestä etelään, Gröndalin talon lounaispuolella olevan mäen länsirinteellä. Alue kasvaa melko tiheää havupuuvaltaista puustoa.
Kohde on melko lailla kasvillisuuden peittämä. Kehämäinen valli erottuu edelleen, koko on noin 15x10 metriä, valli on noin 4 metriä leveä, paikoin vallin ja kehän muotoa on vaikea hahmottaa kasvillisuuden vuoksi. Vuoden 1983 inventoinnissa havaittuja kolmea vallin vieressä ollutta pientä röykkiötä ei kyetty em. syistä tunnistamaan. Peruskartan nimitys ”Jättekyrka” on ei ehkä ole sopiva tälle kohteelle.
Lisäksi saatujen tietojen mukaan Habramin alueella olisi muutamia rekisteröimättömiä pieniä röykkiöitä. |
| metsakeskus.475010021 |
475 |
Kotoluhta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234397.86000000 |
6983363.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010021 |
Kohde sijaitsee Laihian rajasta 360 m, noin 800 metriä Pärisgårdarnan eteläpuolella. Röykkiö on hakkuualueen itälaidassa harjanteen korkeimmalla kohdalla, aivan palstojen rajalla, kuusikon vieressä. Kuusikossa on jonkin verran myrskytuhoja
Sammalen peittämä röykkiö on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja korkeudeltaan noin 1,5 metriä.
|
| metsakeskus.475010023 |
475 |
Junkaris N |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
228947.02800000 |
6988803.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010023 |
Kohde sijaitsee noin kaksi kilometriä Maalahden joen pohjoispuolella olevan Junkarsin mäen pohjoispäässä. Röykkiö on pihapiirissä.
Röykkiö on halkaisijaltaan noin 15 metriä ja lähes puolitoista metriä korkea. Röykkiössä kasvaa puita.
Noin 30 - 40 metriä länteen röykkiöstä on vuonna 2018 saatu metallinetsinlöytönä katkelmallinen kaarisolki (KM 42481: 1; ks. alakohteet). |
| metsakeskus.475010024 |
475 |
Svartsulan |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
229027.99000000 |
6990249.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010024 |
Kohde sijaitsee Maalahden pohjoispuolella, Langerskogenin eteläpuoleisella Svartsulan –nimisellä metsäisellä mäellä, sen pohjoispäässä, mäen läpi kulkevan tien itäpuolella.
Aiempien tietojen mukaan alueella pitäisi olla kolme röykkiötä ehkä useampiakin. Vuoden 2007 inventoinnissa löytyi yksi röykkiö, halkaisijaltaan noin seitsemän metriä, korkeudeltaan noin puoli metriä ja epämääräisemmän muotoinen silmäkiven ympärille kasattu kiveys, halkaisijaltaan noin kuusi metriä. Molemmat sijaitsevat peruskarttaan merkityn Brodtorpin tilan sikalan koillis- ja itäpuoleisessa kuusikossa. Mäellä voi tosin olla muitakin röykkiöitä, mutta aluetta ei ehditty käydä läpi.
|
| metsakeskus.475010025 |
475 |
Langerskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
229057.97300000 |
6990563.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010025 |
Kohde sijaitsee Maalahden joen pohjoispuolella Langerskogenissa. Röykkiöt ovat alueen läpi kulkevan Langerskogsvägenin itäpuolella. Röykkiöt 1 ja 2 ovat Skogbyn tilan rakennusten pihan tuntumassa. Röykkiö 8 on Snickarsin talon ulkorakennuksen lounaispään vieressä, aivan taloille johtavan tien tuntumassa. Muut röykkiöt ovat metsässä.
Röykkiö 1 on lähinnä nelikulmainen latomus, jonka sivujen pituus on noin 10 metriä ja korkeus puolisen metriä. Se sijaitsee punaisen omakotitalon länsipään lähellä. Röykkiö 2 on aivan talon vieressä, sen kaakkoispuolella, siinä on muinaisjäännöskyltti. Röykkiö rajoittuu peltoon, sen halkaisija on noin 12 metriä ja korkeus noin metri. Röykkiöitten 1 ja 2 alkuperäinen koko voi olla erilainen kuin nykyinen, erityisesti röykkiön 2 laitaan ja luultavasti päällekin on kasattu kiviä pellosta. Röykkiö 3 on röykkiöstä 1 noin 100 metriä pohjoiseen. Se on kooltaan 8x10 metriä ja korkeudeltaan noin 0,8 metriä. Röykkiö 4 on edellisestä noin 70 metriä itään, se on matala, halkaisijaltaan nelisen metriä. Röykkiö 5 on röykkiöstä 3 noin 50 metriä pohjoiseen hakkuualueen ja metsän rajassa. Se on röykkiöistä suurin. Halkaisija noin 15 metriä ja korkeutta röykkiöllä on puolitoista metriä. Keskellä röykkiötä on kuoppa. Röykkiö 6 on edellisestä noin 130 metriä länteen. Se on halkaisijaltaan 10–12 metriä ja kasvillisuuden sekä sammalen peitossa, lisäksi röykkiön päälle on kasattu hieman romua. Röykkiön korkeutta on vaikea määritellä, luultavasti hieman alle metrin. Röykkiö 7 on edellisestä noin 70 metriä pohjoiseen, aivan kettutarhan eteläpuolella. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja sen keskellä on halkaisijaltaan kolmimetrinen kuoppa. Röykkiö on kasvanut pahoin umpeen. Röykkiö 8 on röykkiöistä eteläisin, se on taloille tulevan tien itäpuolella ja muodoltaan ja kooltaan epämääräinen, koska sen päälle on kasattu myöhemmin kiviä |
| metsakeskus.475010026 |
475 |
Färdis brännan |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
227841.46800000 |
6989540.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010026 |
Kohde sijaitsee Maalahdenjoesta noin 1,2 km pohjoiseen, Fälisbrännvägenin pohjoispuolella, omakotitalon länsipäädyssä piha-alueella. Röykkiöissä kasvaa puita.
Röykkiöitä on ilmeisesti kaksi vierekkäin. Suuremmassa on muinaisjäännöskyltti. Röykkiön halkaisija on noin 15 metriä ja korkeus noin metri, sen keskellä on 3x7 metrin kokoinen kuoppa. Röykkiön pohjoispuolella on hieman erillinen pienempi kiveys, joka on ehkä osittain pellosta peräisin.
|
| metsakeskus.475010027 |
475 |
Smulterbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
227163.73600000 |
6989966.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010027 |
Kohde sijaitsee noin 1,1 km Maalahdenjoen pohjoispuolella, Smulterbackenin koillisosassa, Lumbergin tilan rakennusten pohjoispuolella, lähellä pellon reunaa tiheässä sekametsässä.
Mahdollisesti kaksi röykkiötä. Tarkkojen havaintojen teko vaikeaa tiheän kasvillisuuden takia. Eteläisempi röykkiö on halkaisijaltaan noin 12 metriä, sitä on kaiveltu. Pienempi halkaisijaltaan noin seitsemän metrinen röykkiö on heti edellisen vieressä, sen pohjoispuolella, välissä on ojan tapainen kaivanto. Röykkiöt voivat kuulua alun perin yhteenkin. Röykkiössä on vielä vanha muinaisjäännöskyltti.
|
| metsakeskus.475010028 |
475 |
Kalaschabrännan |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
226919.83300000 |
6991219.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010028 |
Kohde sijaitsee Maalahdenjoesta noin 2 km pohjoiseen, Kalasarbackenin eteläosassa, Vitmossenin pohjoispuolella. Alue on vanhaa hakkuuaukeata, joka on nyt vesakoitunut ja kasvaa lisäksi heinää ja horsmaa.
Kohteesta tunnetaan kolme suurta hautaröykkiötä ja viisi kuppikiveä. Kaivauksissa on todettu mm. merovingiaikaisten hallitalojen pohjia ja muinaispelto. Röykkiöt ovat puolisen metriä korkeita ja noin 10–15 metriä halkaisijaltaan. Alueella on mainittu olevan muitakin pienempiä kiveyksiä, mutta niitä ei inventoinnissa havaittu, myöskään kaikkia kuppikiviä ei onnistuttu löytämään. Syynä tähän on jo aiemmin mainittu alueen umpeenkasvaminen. Edustava kohde kaipaisi hoitoa.
21.9.2022. Vuosina 87-89 tehdyt tutkimukset on suoritettu röykkiön 2 pohjoispuolella ja röykkiöiden 2 ja 3 välillä. Aiempien kartoitusten perusteella kuppikiviä on röykkiöstä 3 noin 60 m kaakkoon (c) ja 30 m itään (b) sekä luoteeseen noin 10 m (f) ja 40 m (a) sekä röykkiöstä 1 noin 50 m länsiluoteeseen (d) ja 75 m länteen (e). Kuppikiviä olisi siis 6 kpl! (koontikartta s.9 raportissa "Rautakautisen asuinpaikan kaivaus vuosina 1988 jo 1989 sekä maanäytteiden täydennysottoja vuonna 1990. H. Kotivuori, L. Liedgren, A.-K. Lindqvist, O. Halen, T. Gestrin"). |
| metsakeskus.475010028 |
475 |
Kalaschabrännan |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27017 |
226919.83300000 |
6991219.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010028 |
Kohde sijaitsee Maalahdenjoesta noin 2 km pohjoiseen, Kalasarbackenin eteläosassa, Vitmossenin pohjoispuolella. Alue on vanhaa hakkuuaukeata, joka on nyt vesakoitunut ja kasvaa lisäksi heinää ja horsmaa.
Kohteesta tunnetaan kolme suurta hautaröykkiötä ja viisi kuppikiveä. Kaivauksissa on todettu mm. merovingiaikaisten hallitalojen pohjia ja muinaispelto. Röykkiöt ovat puolisen metriä korkeita ja noin 10–15 metriä halkaisijaltaan. Alueella on mainittu olevan muitakin pienempiä kiveyksiä, mutta niitä ei inventoinnissa havaittu, myöskään kaikkia kuppikiviä ei onnistuttu löytämään. Syynä tähän on jo aiemmin mainittu alueen umpeenkasvaminen. Edustava kohde kaipaisi hoitoa.
21.9.2022. Vuosina 87-89 tehdyt tutkimukset on suoritettu röykkiön 2 pohjoispuolella ja röykkiöiden 2 ja 3 välillä. Aiempien kartoitusten perusteella kuppikiviä on röykkiöstä 3 noin 60 m kaakkoon (c) ja 30 m itään (b) sekä luoteeseen noin 10 m (f) ja 40 m (a) sekä röykkiöstä 1 noin 50 m länsiluoteeseen (d) ja 75 m länteen (e). Kuppikiviä olisi siis 6 kpl! (koontikartta s.9 raportissa "Rautakautisen asuinpaikan kaivaus vuosina 1988 jo 1989 sekä maanäytteiden täydennysottoja vuonna 1990. H. Kotivuori, L. Liedgren, A.-K. Lindqvist, O. Halen, T. Gestrin"). |
| metsakeskus.475010028 |
475 |
Kalaschabrännan |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
226919.83300000 |
6991219.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010028 |
Kohde sijaitsee Maalahdenjoesta noin 2 km pohjoiseen, Kalasarbackenin eteläosassa, Vitmossenin pohjoispuolella. Alue on vanhaa hakkuuaukeata, joka on nyt vesakoitunut ja kasvaa lisäksi heinää ja horsmaa.
Kohteesta tunnetaan kolme suurta hautaröykkiötä ja viisi kuppikiveä. Kaivauksissa on todettu mm. merovingiaikaisten hallitalojen pohjia ja muinaispelto. Röykkiöt ovat puolisen metriä korkeita ja noin 10–15 metriä halkaisijaltaan. Alueella on mainittu olevan muitakin pienempiä kiveyksiä, mutta niitä ei inventoinnissa havaittu, myöskään kaikkia kuppikiviä ei onnistuttu löytämään. Syynä tähän on jo aiemmin mainittu alueen umpeenkasvaminen. Edustava kohde kaipaisi hoitoa.
21.9.2022. Vuosina 87-89 tehdyt tutkimukset on suoritettu röykkiön 2 pohjoispuolella ja röykkiöiden 2 ja 3 välillä. Aiempien kartoitusten perusteella kuppikiviä on röykkiöstä 3 noin 60 m kaakkoon (c) ja 30 m itään (b) sekä luoteeseen noin 10 m (f) ja 40 m (a) sekä röykkiöstä 1 noin 50 m länsiluoteeseen (d) ja 75 m länteen (e). Kuppikiviä olisi siis 6 kpl! (koontikartta s.9 raportissa "Rautakautisen asuinpaikan kaivaus vuosina 1988 jo 1989 sekä maanäytteiden täydennysottoja vuonna 1990. H. Kotivuori, L. Liedgren, A.-K. Lindqvist, O. Halen, T. Gestrin"). |
| metsakeskus.475010028 |
475 |
Kalaschabrännan |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27017 |
226919.83300000 |
6991219.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010028 |
Kohde sijaitsee Maalahdenjoesta noin 2 km pohjoiseen, Kalasarbackenin eteläosassa, Vitmossenin pohjoispuolella. Alue on vanhaa hakkuuaukeata, joka on nyt vesakoitunut ja kasvaa lisäksi heinää ja horsmaa.
Kohteesta tunnetaan kolme suurta hautaröykkiötä ja viisi kuppikiveä. Kaivauksissa on todettu mm. merovingiaikaisten hallitalojen pohjia ja muinaispelto. Röykkiöt ovat puolisen metriä korkeita ja noin 10–15 metriä halkaisijaltaan. Alueella on mainittu olevan muitakin pienempiä kiveyksiä, mutta niitä ei inventoinnissa havaittu, myöskään kaikkia kuppikiviä ei onnistuttu löytämään. Syynä tähän on jo aiemmin mainittu alueen umpeenkasvaminen. Edustava kohde kaipaisi hoitoa.
21.9.2022. Vuosina 87-89 tehdyt tutkimukset on suoritettu röykkiön 2 pohjoispuolella ja röykkiöiden 2 ja 3 välillä. Aiempien kartoitusten perusteella kuppikiviä on röykkiöstä 3 noin 60 m kaakkoon (c) ja 30 m itään (b) sekä luoteeseen noin 10 m (f) ja 40 m (a) sekä röykkiöstä 1 noin 50 m länsiluoteeseen (d) ja 75 m länteen (e). Kuppikiviä olisi siis 6 kpl! (koontikartta s.9 raportissa "Rautakautisen asuinpaikan kaivaus vuosina 1988 jo 1989 sekä maanäytteiden täydennysottoja vuonna 1990. H. Kotivuori, L. Liedgren, A.-K. Lindqvist, O. Halen, T. Gestrin"). |
| metsakeskus.475010029 |
475 |
Pölnemossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
227356.64800000 |
6992674.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010029 |
Kohde sijaitsee Pölnemossenin kaakkoisreunalla olevalla koillinen-lounais -suuntaisella moreeniharjanteella harjanteella noin 200 metriä Mustasaaren rajasta etelään. Maasto on kivikkoista mäntykangasta.
Kohteesta löytyi vuoden 2007 inventoinnissa kolme röykkiötä. Röykkiö 2 (1) on kranssimainen halkaisijaltaan noin seitsemän metriä, keskellä oleva kuoppa on halkaisijaltaan pari metriä. Röykkiöstä 1 parikymmentä metriä itään on röykkiö 1 (2), se on noin 15 metriä pitkä ja 4–5 metriä leveä röykkiö, jonka pohjoispäässä on isoja lohkareita. Röykkiö 3 on halkaisijaltaan noin kuusi metriä, keskellä on kuoppa, jossa kasvaa kuusi. (Kuvaus suoraan inventoinnista lainattu, mutta numero suluissa todennäköisesti kuten pitäisi olla).
Kohteesta vuonna 2007 inventoinnissa havaitut röykkiöt eivät täysin vastaa aiempia Siiriäisen ja Miettisen kuvauksia.
Röykkiöitä on samalla harjanteella myös Mustasaaren/Sulvan puolella ( ks kohde Sulva 29) |
| metsakeskus.475010030 |
475 |
Ribäcken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
223927.08500000 |
6978190.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010030 |
Kohde sijaitsee noin 200 metriä Ribäckenin läpi johtavan tien länsipuolella Österback –nimisellä mäellä. Maaperä on moreenia, jossa siellä täällä kallion paljastumia. Alue kasvaa kuusivaltaista sekametsää.
Röykkiö on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Röykkiö keskellä on (ryöstö)kuoppia. |
| metsakeskus.475010031 |
475 |
Lilltelsar |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
229457.82400000 |
6987812.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010031 |
Kohde sijaitsee noin 1,6 km Maalahdenjoen pohjoispuolella Telsar –nimisellä mäellä, peltoaukeitten keskellä. Kohde on pihapiirissä.
Kansainvaellusajalle ajoitettu röykkiö on tutkittu v. 1936. Paikalla on enää epämääräinen kasvillisuuden peittämä kiveys ulkorakennuksen takana.
Röykkiö mahd. kokonaan tuhoutunut; ei merkitty peruskarttaan |
| metsakeskus.475010032 |
475 |
Kopparbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
228260.31500000 |
6986507.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010032 |
Kohde sijaitsee parisataa metriä Maalahdenjoesta etelään, peltojen ympäröimällä mäellä.
Vuoden 2007 inventoinnissa alueella käytiin vain pikaisesti. Kopparbackenilla on tehty useita tutkimuksia ja koko mäki on rauhoitettu. Seuraava kuvaus on muinaisjäännösrekisteristä: Vanhimmat mäeltä talteen saadut muinaislöydöt ovat vuonna 1884 Lågaksen navetan rakennustöissä löytyneitä. Mäellä on muutamia matalia hautaröykkiöitä, maanalaista polttokalmistoa, ilmeisesti myös asuinpaikka (laajuus tarkemmin selvittämättä) sekä kuppikallio. Löydöt kansainvaellus- ja merovinkiajalta. Muinaisjäännösalue käsittää pääosan mäen lakea, joka on nykyisin piha- ja tonttimaata, ja on siksi myöhemmän asutuksen osaksi tuhoamaa.
Paikasta on käytetty myös nimeä Lågas. |
| metsakeskus.475010032 |
475 |
Kopparbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
228260.31500000 |
6986507.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010032 |
Kohde sijaitsee parisataa metriä Maalahdenjoesta etelään, peltojen ympäröimällä mäellä.
Vuoden 2007 inventoinnissa alueella käytiin vain pikaisesti. Kopparbackenilla on tehty useita tutkimuksia ja koko mäki on rauhoitettu. Seuraava kuvaus on muinaisjäännösrekisteristä: Vanhimmat mäeltä talteen saadut muinaislöydöt ovat vuonna 1884 Lågaksen navetan rakennustöissä löytyneitä. Mäellä on muutamia matalia hautaröykkiöitä, maanalaista polttokalmistoa, ilmeisesti myös asuinpaikka (laajuus tarkemmin selvittämättä) sekä kuppikallio. Löydöt kansainvaellus- ja merovinkiajalta. Muinaisjäännösalue käsittää pääosan mäen lakea, joka on nykyisin piha- ja tonttimaata, ja on siksi myöhemmän asutuksen osaksi tuhoamaa.
Paikasta on käytetty myös nimeä Lågas. |
| metsakeskus.475010032 |
475 |
Kopparbacken |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
228260.31500000 |
6986507.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010032 |
Kohde sijaitsee parisataa metriä Maalahdenjoesta etelään, peltojen ympäröimällä mäellä.
Vuoden 2007 inventoinnissa alueella käytiin vain pikaisesti. Kopparbackenilla on tehty useita tutkimuksia ja koko mäki on rauhoitettu. Seuraava kuvaus on muinaisjäännösrekisteristä: Vanhimmat mäeltä talteen saadut muinaislöydöt ovat vuonna 1884 Lågaksen navetan rakennustöissä löytyneitä. Mäellä on muutamia matalia hautaröykkiöitä, maanalaista polttokalmistoa, ilmeisesti myös asuinpaikka (laajuus tarkemmin selvittämättä) sekä kuppikallio. Löydöt kansainvaellus- ja merovinkiajalta. Muinaisjäännösalue käsittää pääosan mäen lakea, joka on nykyisin piha- ja tonttimaata, ja on siksi myöhemmän asutuksen osaksi tuhoamaa.
Paikasta on käytetty myös nimeä Lågas. |
| metsakeskus.475010032 |
475 |
Kopparbacken |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
228260.31500000 |
6986507.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010032 |
Kohde sijaitsee parisataa metriä Maalahdenjoesta etelään, peltojen ympäröimällä mäellä.
Vuoden 2007 inventoinnissa alueella käytiin vain pikaisesti. Kopparbackenilla on tehty useita tutkimuksia ja koko mäki on rauhoitettu. Seuraava kuvaus on muinaisjäännösrekisteristä: Vanhimmat mäeltä talteen saadut muinaislöydöt ovat vuonna 1884 Lågaksen navetan rakennustöissä löytyneitä. Mäellä on muutamia matalia hautaröykkiöitä, maanalaista polttokalmistoa, ilmeisesti myös asuinpaikka (laajuus tarkemmin selvittämättä) sekä kuppikallio. Löydöt kansainvaellus- ja merovinkiajalta. Muinaisjäännösalue käsittää pääosan mäen lakea, joka on nykyisin piha- ja tonttimaata, ja on siksi myöhemmän asutuksen osaksi tuhoamaa.
Paikasta on käytetty myös nimeä Lågas. |
| metsakeskus.475010032 |
475 |
Kopparbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
228260.31500000 |
6986507.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010032 |
Kohde sijaitsee parisataa metriä Maalahdenjoesta etelään, peltojen ympäröimällä mäellä.
Vuoden 2007 inventoinnissa alueella käytiin vain pikaisesti. Kopparbackenilla on tehty useita tutkimuksia ja koko mäki on rauhoitettu. Seuraava kuvaus on muinaisjäännösrekisteristä: Vanhimmat mäeltä talteen saadut muinaislöydöt ovat vuonna 1884 Lågaksen navetan rakennustöissä löytyneitä. Mäellä on muutamia matalia hautaröykkiöitä, maanalaista polttokalmistoa, ilmeisesti myös asuinpaikka (laajuus tarkemmin selvittämättä) sekä kuppikallio. Löydöt kansainvaellus- ja merovinkiajalta. Muinaisjäännösalue käsittää pääosan mäen lakea, joka on nykyisin piha- ja tonttimaata, ja on siksi myöhemmän asutuksen osaksi tuhoamaa.
Paikasta on käytetty myös nimeä Lågas. |
| metsakeskus.475010032 |
475 |
Kopparbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
228260.31500000 |
6986507.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010032 |
Kohde sijaitsee parisataa metriä Maalahdenjoesta etelään, peltojen ympäröimällä mäellä.
Vuoden 2007 inventoinnissa alueella käytiin vain pikaisesti. Kopparbackenilla on tehty useita tutkimuksia ja koko mäki on rauhoitettu. Seuraava kuvaus on muinaisjäännösrekisteristä: Vanhimmat mäeltä talteen saadut muinaislöydöt ovat vuonna 1884 Lågaksen navetan rakennustöissä löytyneitä. Mäellä on muutamia matalia hautaröykkiöitä, maanalaista polttokalmistoa, ilmeisesti myös asuinpaikka (laajuus tarkemmin selvittämättä) sekä kuppikallio. Löydöt kansainvaellus- ja merovinkiajalta. Muinaisjäännösalue käsittää pääosan mäen lakea, joka on nykyisin piha- ja tonttimaata, ja on siksi myöhemmän asutuksen osaksi tuhoamaa.
Paikasta on käytetty myös nimeä Lågas. |
| metsakeskus.475010032 |
475 |
Kopparbacken |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27016 |
228260.31500000 |
6986507.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010032 |
Kohde sijaitsee parisataa metriä Maalahdenjoesta etelään, peltojen ympäröimällä mäellä.
Vuoden 2007 inventoinnissa alueella käytiin vain pikaisesti. Kopparbackenilla on tehty useita tutkimuksia ja koko mäki on rauhoitettu. Seuraava kuvaus on muinaisjäännösrekisteristä: Vanhimmat mäeltä talteen saadut muinaislöydöt ovat vuonna 1884 Lågaksen navetan rakennustöissä löytyneitä. Mäellä on muutamia matalia hautaröykkiöitä, maanalaista polttokalmistoa, ilmeisesti myös asuinpaikka (laajuus tarkemmin selvittämättä) sekä kuppikallio. Löydöt kansainvaellus- ja merovinkiajalta. Muinaisjäännösalue käsittää pääosan mäen lakea, joka on nykyisin piha- ja tonttimaata, ja on siksi myöhemmän asutuksen osaksi tuhoamaa.
Paikasta on käytetty myös nimeä Lågas. |
| metsakeskus.475010032 |
475 |
Kopparbacken |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
228260.31500000 |
6986507.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010032 |
Kohde sijaitsee parisataa metriä Maalahdenjoesta etelään, peltojen ympäröimällä mäellä.
Vuoden 2007 inventoinnissa alueella käytiin vain pikaisesti. Kopparbackenilla on tehty useita tutkimuksia ja koko mäki on rauhoitettu. Seuraava kuvaus on muinaisjäännösrekisteristä: Vanhimmat mäeltä talteen saadut muinaislöydöt ovat vuonna 1884 Lågaksen navetan rakennustöissä löytyneitä. Mäellä on muutamia matalia hautaröykkiöitä, maanalaista polttokalmistoa, ilmeisesti myös asuinpaikka (laajuus tarkemmin selvittämättä) sekä kuppikallio. Löydöt kansainvaellus- ja merovinkiajalta. Muinaisjäännösalue käsittää pääosan mäen lakea, joka on nykyisin piha- ja tonttimaata, ja on siksi myöhemmän asutuksen osaksi tuhoamaa.
Paikasta on käytetty myös nimeä Lågas. |
| metsakeskus.475010034 |
475 |
Storsanden |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
183718.09700000 |
7010025.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010034 |
Maalahden ulkosaaristossa, Rönnskärin saariryhmässä, Storskäristä n 4 km lounaaseen,Bergön ja Maalahden rajalla olevan Storsanden-saaren korkeimmalla kohdalla osaksi kasvillisuuden peittämä sokkelolatomus l. jatulintarha, läpimitta n 13 m. |
| metsakeskus.475010035 |
475 |
Storskäret |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
187406.60800000 |
7013338.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010035 |
Storskäret sijaitsee ulkomerellä Rönnskärin saaristossa Merenkurkun eteläosassa, noin 20 km Bergön saarelta luoteeseen. Kivikkoisen, pohjoiskoillinen-etelälounainen suuntaisen saaren puuttomalla laella on viisi jatulintarhaa, joista osa on varpukasvillisuuden peittämiä, sekä pitkänomainen kivivallin reunustama alue, josta on käytetty nimeä "kyrkogård". Alueen sisäpuolella on useampia pieniä kivikasoja, muutamia myös ulkopuolella. Perimätiedon mukaan paikka on merenkulkijain hautausmaa; paikkaan liittyy 1900-luvun alussa muistiin merkitty tarina piispa Arvid Kurjen tyttäristä, jotka olisivat pakomatkalla Ruotsiin hukkuneet ja haudattu tänne.
Hyvin säilynyt ja ainutlaatuinen ulkosaaristokohde. Saaren itärannalla on venelaituri ja kalastajamökkejä. |
| metsakeskus.475010035 |
475 |
Storskäret |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
187406.60800000 |
7013338.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010035 |
Storskäret sijaitsee ulkomerellä Rönnskärin saaristossa Merenkurkun eteläosassa, noin 20 km Bergön saarelta luoteeseen. Kivikkoisen, pohjoiskoillinen-etelälounainen suuntaisen saaren puuttomalla laella on viisi jatulintarhaa, joista osa on varpukasvillisuuden peittämiä, sekä pitkänomainen kivivallin reunustama alue, josta on käytetty nimeä "kyrkogård". Alueen sisäpuolella on useampia pieniä kivikasoja, muutamia myös ulkopuolella. Perimätiedon mukaan paikka on merenkulkijain hautausmaa; paikkaan liittyy 1900-luvun alussa muistiin merkitty tarina piispa Arvid Kurjen tyttäristä, jotka olisivat pakomatkalla Ruotsiin hukkuneet ja haudattu tänne.
Hyvin säilynyt ja ainutlaatuinen ulkosaaristokohde. Saaren itärannalla on venelaituri ja kalastajamökkejä. |
| metsakeskus.475010035 |
475 |
Storskäret |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
187406.60800000 |
7013338.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010035 |
Storskäret sijaitsee ulkomerellä Rönnskärin saaristossa Merenkurkun eteläosassa, noin 20 km Bergön saarelta luoteeseen. Kivikkoisen, pohjoiskoillinen-etelälounainen suuntaisen saaren puuttomalla laella on viisi jatulintarhaa, joista osa on varpukasvillisuuden peittämiä, sekä pitkänomainen kivivallin reunustama alue, josta on käytetty nimeä "kyrkogård". Alueen sisäpuolella on useampia pieniä kivikasoja, muutamia myös ulkopuolella. Perimätiedon mukaan paikka on merenkulkijain hautausmaa; paikkaan liittyy 1900-luvun alussa muistiin merkitty tarina piispa Arvid Kurjen tyttäristä, jotka olisivat pakomatkalla Ruotsiin hukkuneet ja haudattu tänne.
Hyvin säilynyt ja ainutlaatuinen ulkosaaristokohde. Saaren itärannalla on venelaituri ja kalastajamökkejä. |
| metsakeskus.475010035 |
475 |
Storskäret |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
187406.60800000 |
7013338.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010035 |
Storskäret sijaitsee ulkomerellä Rönnskärin saaristossa Merenkurkun eteläosassa, noin 20 km Bergön saarelta luoteeseen. Kivikkoisen, pohjoiskoillinen-etelälounainen suuntaisen saaren puuttomalla laella on viisi jatulintarhaa, joista osa on varpukasvillisuuden peittämiä, sekä pitkänomainen kivivallin reunustama alue, josta on käytetty nimeä "kyrkogård". Alueen sisäpuolella on useampia pieniä kivikasoja, muutamia myös ulkopuolella. Perimätiedon mukaan paikka on merenkulkijain hautausmaa; paikkaan liittyy 1900-luvun alussa muistiin merkitty tarina piispa Arvid Kurjen tyttäristä, jotka olisivat pakomatkalla Ruotsiin hukkuneet ja haudattu tänne.
Hyvin säilynyt ja ainutlaatuinen ulkosaaristokohde. Saaren itärannalla on venelaituri ja kalastajamökkejä. |
| metsakeskus.475010036 |
475 |
Ljusan |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
184352.82400000 |
7014649.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010036 |
Maalahden ulkosaaristossa, Storskäriltä noin 3 km länteen, pienehkön kivikkoisen Ljusan-nimisen saaren pohjoisosassa, korkeimmalla kohdalla kivistä ladottu sokkelolatomus eli jatulintarha. |
| metsakeskus.475010037 |
475 |
Klockarbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
224371.85100000 |
6991686.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010037 |
Kohde sijaitsee Klockarbackenin eteläosassa. Mirja Miettisen mukaan alueella olisi kahdeksan röykkiötä, mutta inventoinnissa 2007-2008 todettiin, että näistä olisi säilynyt vain yksi, joka on Miettisen röykkiö numero 3 (tässä röykkiö 1). Röykkiö 1:n lisäksi inventoinnissa rekisteröitiin röykkiö numero 2. Röykkiö 1 sijaitsee rivitaloalueella ja röykkiö 2 omakotitalojen keskellä, pellon laidassa lähellä tietä. Siri Hagbackin mukaan muut röykkiöt olisivat tuhoutuneet alueen rakennustöissä.
Röykkiö 1 on kooltaan 23x15 metriä, korkeutta sillä on parhaimmillaan noin puolitoista metriä. Röykkiö on rivitalojen välissä. Röykkiössä on kaksi matalaa, halkaisijaltaan noin puolitoistametristä kuoppaa. Röykkiön laidoilla on isoja kiviä, jotka on ehkä kasattu siihen taloja rakennettaessa.
Röykkiötä 2 on edellisestä 330 metriä etelälounaaseen, tätä röykkiötä ei ilmeisesti ole mainittu Miettisen tarkastuksessa. Röykkiö on lähellä tietä, omakotitalojen rajalla peltoaukean eteläpuolella. Se on hieman epämääräinen halkaisijaltaan noin 10 metriä. Röykkiön päälle on kasattu kiviä ja maata, kyseessä voi olla myös viljelyröykkiö.
Vuonna 2008 rekisteröitiin röykkiö 2:sta noin 150-200 metriä pohjoisluoteeseen 4 muuta matalaa ja varsin epämääräistä ajoittamatonta röykkiötä ja yksi ilmeinen rakennuksen perustus. Ne sijaitsevat peltojen rajaamassa metsikössä, nykyisten viljelysten tasolla. Pohjanmaan museo, Österbottniska fornforskningssällskapet rf ja Malax museiförening tutkivat vuonna 2009 edellä mainituista kivikertymistä röykkiön numero 5. Tutkimuksissa havaittiin kivien poistamisen jälkeen humuskerroksessa viisi palaa vihreää lasia. Näistä yksi pohjapala on Karhulan lasitehtaan tuotantoa ja se ajoittuu aikaisintaan 1920-luvulle.
Edellä mainituista röykkiöistä 2, 3, 5 ja 6 puuttuvat vuosisadan alun isojakokartasta (Alamaalahden isojaon täydennyskartta 1907-1909). Sen sijaaan röykkiöt 1 ja 4 ovat isojaon täydennyskartalla numeroilla 52 ja 53 ja ovat voineet olla olemassa jo kylän peltojen 1768 tai niittyjen 1774 isojaon aikana. Sekä kaivaustutkimusten että vanhan karttamateriaalin perusteella voidaan olettaa, että alueen kaikki röykkiöt ovat suhteellisen nuoria, ja että ne ovat todennäköisesti syntyneet viljelyn tai muun raivaamisen tuloksena.
Klockarbackenissa asuvan Jan Erik Väglundin mukaan Klockarbackvägen 31:ssä (sijaitsee noin 90 metriä röykkiö 3:sta lounaaseen), on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty. Talon koordinaatit: p=6994410 ja i=3224250. |
| metsakeskus.475010038 |
475 |
Brinken |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
223867.05500000 |
6991747.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010038 |
Kohde sijaitsee Maalahdentien ja ns. rantatien risteyksen pohjoispuolisen pellon itälaidassa. Kohde on pahoin vesakoitunut.
Latomus on matala, halkaisijaltaan kahdeksan metriä, sen laidalla on pellosta kasattuja kiviä ja maa-ainesta. |
| metsakeskus.475010039 |
475 |
Johannisdal |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230427.47800000 |
6977704.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010039 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Johannisdalista koilliseen ja noin 600 metriä valtatie 8:sta itään soiden keskellä olevalla kallion paljastumien täplittämällä moreeniharjanteella. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekametsää.
Miettisen tarkastuksen perusteella alueella on kolme röykkiötä:A-C. Näistä röykkiötä A ei löydetty Miettisen antaman paikkatiedon perusteella. Miettisen merkitsemän röykkiö B:n paikalla ei ollut tunnistettavissa hänen mainitsemaansa halkaisijaltaan noin 10 metristä matalaa röykkiötä. Sen sijaan kohteessa oli kaiveltu maa-ainesta. Näiden noin metrin syvyisten kaivantojen vieressä on sammaloituneita kivikasoja. Kohde ei vaikuta muinaisjäännökseltä.
Röykkiö C koostuu itse asiassa kahdesta röykkiöstä. Isompi röykkiö on kooltaan 12x6 metriä ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Röykkiö on kasattu kallion nyppylälle, länteen päin viettävään rinteeseen. Lännenpuoleiselta sivulta röykkiö on melko ehjä, sen sijaan itäpuolta on kaiveltu melko pahoin. Välittömästi edellä mainitun röykkiön pohjoispuolella, hieman alempana, on halkaisijaltaan noin viisimetrinen röykkiö, jonka korkeus on noin puoli metriä.
Tarkastuksessa 2024 havaittiin, että muinaisjäännösalueen itäosassa oli tehty mätästystä (ks. seurantatiedot). |
| metsakeskus.475010040 |
475 |
Kalasar |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
227691.52300000 |
6991289.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010040 |
Kohde sijaitsee parisataa metriä Kalasarin halki kulkevan tien eteläpuolella, parikymmentä metriä pellon eteläpuolella olevassa rinteessä. Rinne kasvaa nuorta ja tiheää sekametsää.
Röykkiö on halkaisijaltaan noin kymmenen metriä ja korkeus on noin metri. Sen reunoilla on kehä isommista kivistä. Röykkiö on sammaloitunut ja Miettisen tarkastuksessa mainittuja pinnalla olleita punaisia hiekkakivilaakoja ei havaittu.
|
| metsakeskus.475010041 |
475 |
Storsjön 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
222373.69500000 |
6981902.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010041 |
Kohde sijaitsee Maalahden eteläosassa Storsjössä, Holmlundin tilan rakennusten lounaispuolella pihanurmella parikymmentä metriä omakotitalosta lounaaseen.
Kuppikivi on matala, vajaan neliömetri kokoinen. Sen pinnassa on Miettisen mukaan 9–10 kuppia. Vuoden 2007 inventoinnissa havaittiin, että kivi on hieman sammaloitunut ja ruohottunut eivätkä kaikki kupit olleet selvästi enää nähtävissä.
|
| metsakeskus.475010042 |
475 |
Storsjön 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
222244.74900000 |
6981249.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010042 |
Kohde sijaitsee noin 600 metriä Storsjöstä etelään, Nyhagabergetin itäpuolella olevalla moreeniharjanteella.
Miettisen vuoden 1981 tarkastuksessa mainittuja viittä röykkiötä ei löydetty vuoden 2007 inventoinnissa. Alueelta löytyi vain yksi röykkiö, aika tarkalleen eteläisemmän peruskartalle merkityn muinaisjäännösmerkin kohdalta. Röykkiö on matala ja neliskanttinen, kooltaan noin 6x6 metriä, korkeus on puolisen metriä. Röykkiö on sammalen peittämä ja eteläreunassa on halkaisijaltaan hieman yli metrin kokoinen kivi.
|
| metsakeskus.475010043 |
475 |
Västermossen S/Löikne 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
222205.74600000 |
6986458.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010043 |
Kohde sijaitsee noin 900 metriä Storsjön tien länsipuolella, pohjoisempi röykkiöryhmä on noin 150 metriä Löiknediketistä etelään, noin 300 metriä Svenas Långmark -viljelysaukean länsipuolella. Kivikkoinen lounas-koillinen –suuntainen harjanne kasvaa pääasiassa mäntyä, paikoin kuusta.
Kohde koostuu kahdesta röykkiöryhmästä, joissa yhteensä 10 röykkiötä. Harjanteen koillispäässä sijaitsevassa ryhmässä on kolme röykkiötä (1-3) (Miettisen mukaan viisi, mutta vuoden 2007 inventoinnissa tunnistettiin kolme). Röykkiöt ovat 2–3 metriä halkaisijaltaan ja matalia.
Eteläisemmässä ryhmässä, joka sijaitsee noin 150 metriä lounaaseen pohjoisesta ryhmästä, on seitsemän röykkiötä (4-10). Röykkiö 4 on kumpareen koillislaidassa. Kyseessä on ennemminkin jonkinlainen U-kirjaimen muotoinen vallirakennelma kuin röykkiö. Vallit aukenevat etelään, lisäksi pohjoisreunassa vaikuttaisi olevan parimetriä leveä aukko. Vallien leveys on 1,5–2 metriä ja koko rakenteen pituus on noin 10 metriä. Sisäosan halkaisija on 5–6 metriä. Röykkiö 5 on halkaisijaltaan noin 7 metriä ja keskeltä kaiveskeltu. Röykkiön korkeus on noin 0,7 metriä ja se on sammalen peitossa. Röykkiö 6 on aivan edellisen itäpuolella ja sen halkaisija on noin neljä metriä. Röykkiöt 7–10 ovat kooltaan jotakuinkin samanlaisia, niiden halkaisija on noin 3–4 metriä.
Kohteen eteläpuolisella kohoumalla noin 100 metriä edellisestä on myös muutama matala, epämääräinen kivikko, jotka ovat todennäköisesti luonnonmuodostumia.
|
| metsakeskus.475010044 |
475 |
Vitberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222511.66800000 |
6975640.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010044 |
Kohde sijaitsee Ribäckenin puron ja maantien länsipuolella, Björknäsin taloryhmästä vajaa kilometri luoteseen. Vittberget nimisen mäen eteläreunalla kalliopaljastumalla on
röykkiö, jonka nykyinen koko 10 x 12 m. Röykkiöstä vain osa pohjakivistä on jäljellä. 1940-luvulla röykkiöstä on otettu kiviä lähitalojen rakennuksiin.
Röykkiötä ei ole tutkittu.
Kohde on mahdollisesti Heikelin luettelon kohde no 4845. |
| metsakeskus.475010045 |
475 |
Molapne |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
229275.91600000 |
6983187.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010045 |
Kohde sijaitsee Maalahdenjoen eteläpuolella, noin 120 metriä Molapnen läpi kulkevasta hiekkatiestä länteen, noin puoli kilometriä Molapnen talojen eteläpuolella. . Röykkiöt ovat pohjoiseen pistävällä moreeniharjanteella. Röykkiöt ovat lähellä harjanteen reunaa, noin 50 länteen virtaa puro kohti Maalahdenjokea pohjoisessa. Alue kasvaa paikoin tiheää nuorta sekametsää.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin 8 metriä ja korkeudeltaan noin metri. Keskellä on halkaisijaltaan puolitoistametrinen kuoppa. Röykkiön reunoilla on isoja kiviä ja päällä on pientä kivikkoa, nyrkinkokoistakin kiveä. Röykkiö 2 on edellisestä noin 50 metriä pohjoiseen. Sen halkaisija on noin 15 metriä ja korkeus 0,5–0,7 metriä. Röykkiö on reunustettu isommilla kivillä kuten röykkiö 1. Molemmat röykkiöt ovat sammalen peitossa.
Miettisen vuoden 1982 tarkastuksessa mainitsemia neljää pientä ja matalaa röykkiötä ei löydetty vuoden 2007 inventoinnissa.
Talvella 2022 tilalla 19:66 tehdyn hakkuun yhteydessä huomattiin vanha Museoviraston rauhoituskyltti ja lumen peittämiä kivikertymiä, jotka sijaitsevat pohjoisemmasta isosta röykkiöstä noin 140 metriä pohjoiseen. Hakkuun suorittaja jätti löydön reunoille korkeat kannot ja metsäyhtiö ilmoitti asiasta aluevastuumuseoon. Todettiin, että tilojen rajat ovat 2022 samat kuin Museoviraston ensimmäisenkin tarkastuksen aikana. Vuonna 1982 on mahdollisesti raporttia kirjoitettaessa sekoitettu tilanumerot 19:60 ja 19:66, jolloin etelään oletetut röykkiöt ovatkin pohjoisessa, josta niitä ei todennäköisesti olisi etsitty 2007. Tarkastuskertomuksessa 1982 ei mainita röykkiöiden merkitsemistä, mutta tämä on voitu tehdä jälkikäteen paikallisten toimesta, kun Museovirasto on toimittanut kyltin, mikä toimintamalli on ollut tuolloin tavanomainen. On huomattava, että vieressä on ollut 1952 ilmakuvassa näkyvä ja 1970-luvulle asti tässä laajuudessa viljelty pelto, jonka maa-alan käyttö jatkui turkistarhana, joka käyttö on myös lakannut ja että metsänkäytön yhteydessä havaittu kivikko voi liittyä myös tähän aiempaan maatalouskäyttöön. |
| metsakeskus.475010046 |
475 |
Kråkbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
227962.43700000 |
6985873.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010046 |
Kohde sijaitsee noin 800 metriä Maalahdenjoen lounaispuolella, Kråkbackenin kaakkoislaidalla. Röykkiö on autiotalon ulkorakennuksen itäpuolella noin 30 metriä, kuusimetsässä.
Röykkiö on halkaisijaltaan noin 12 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Siinä on useita kaiveltuja kuoppia. Keskellä röykkiötä on tuulenkaato, jonka kanto on vielä paikoillaan. Röykkiö on sammaleen peittämä. |
| metsakeskus.475010047 |
475 |
Lillängsvägen/Långholmarna |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
221712.94600000 |
6984972.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010047 |
Kohde sijaitsee Långholmarna nimisellä mäellä Storsjössä, Storsjön taloihin vievältä tieltä 600 metriä länteen, Holsterbackenin ja Holsterbackmossenin itäpuolella. Paikka on metsäinen saareke, jonka länsi/luoteisreunalla matalassa niemekkeessä on suuren, pahasti hajoitetun röykkiön jäännös. Maaperä on moreenia, alue kasvaa tiheähköä mäntytaimikkoa.
Röykkiön kiveystä on hajoitettu halkaisijaltaan noin 20 metrin alalle. Jäljellä olevan ladotun kiveyksen halkaisija on noin 10 metriä. Röykkiön keskellä on neliskanttinen noin metrin kantiltaan oleva kuoppa. Miettisen mainitsemaa keskellä olevaa suurta laattakiveä ei inventoinnin yhteydessä havaittu. Röykkiön kaakkoispuolella olevan mäen laella on muutamia epämääräisiä kivikasoja ja kuoppia. Miettisen mukaan ”mäen tasaisella laella on kuusi pientä röykkiötä. Mäellä on myös selvästi historiallisen ajan rakennuksenperustus: kivinen suorakaide, jonka sisällä on uunin perustus, jossa on myös tiiltä. Paikalla tiedetään olleen karjamaja.” Em. rakenteita ei havaittu, tosin mäen laki kasvaa myös tiheätä taimikkoa, joten havaintojen teko oli vaikeaa. |
| metsakeskus.475010049 |
475 |
Nymansbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
227068.78800000 |
6986286.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010049 |
Kohde sijaitsee Nymansbackenin kaakkoispuolella, Lillpalnen peltojen pohjoispuolisessa metsässä. Röykkiöt 1 ja 2 sijaitsevat entisen pellon reunassa, jonka tilalla on nyt istutuskuusikkoa ja sekametsää.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Tästä noin 10 metriä luoteeseen on röykkiö 2, joka on isoista kivistä koottu halkaisijaltaan noin kaksi metriä. Miettisen tarkastuksessa v. 1984 on maininta vain yhdestä röykkiöstä, luultavasti siinä tarkoitetaan röykkiötä 1. Röykkiöistä noin 70 metriä lounaaseen on lisäksi pellon ja metsän rajassa parikymmentä metriä pitkä kiviaita, jolla on leveyttä 3–4 metriä.
|
| metsakeskus.475010050 |
475 |
Kyrobacken/Glötlägden |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
229175.97700000 |
6978880.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010050 |
Kohde sijaitsee 950 metriä valtatien 8 länsipuolella, Glötlägdenin kohdalla, moreeniharjanteen pohjoispäässä. Alue kasvaa pääasiassa nuorta ja tiheää mäntymetsää.
Miettisen tarkastuksessa vuodelta 1984 on mainittu kaksi röykkiötä. Vuoden 2007 inventoinnissa niitä löytyi neljä. On mahdollista, että alueella on useampiakin röykkiöitä, mutta havaintomahdollisuudet olivat heikot tiheän puuston takia. Röykkiö 1 ja 2 ovat halkaisijaltaan noin viisi metriä ja korkeudeltaan puolisen metriä. Röykkiö 3 on ladottu ison kiven (korkeus 1,2 metriä) viereen, sen molemmin puolin. Röykkiö 4 on melko paljas, matala kiveys halkaisijaltaan noin kolme metriä, edellisestä 8 metriä luoteeseen.
|
| metsakeskus.475010051 |
475 |
Komisjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
231039.21700000 |
6982301.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010051 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä valtatie 8:n länsipuolella ja 130–290 metriä Sammakkolammen tieltä etelään. Kohteet ovat kahdessa ryhmässä, osa hakkuuaukiolla ja osa metsässä. Kohteessa on Miettisen mukaan myös röykkiöitä Sammakkolammentien pohjoispuolella (Komisjärvi B). Näitä röykkiöitä ei kuitenkaan löydetty, lähelle röykkiöiden ilmoitettua sijaintia on rakennettu linkkiasema.
Vuonna 2007 todetut muinaisjäännökset ovat kahdessa ryhmässä. Eteläisemmässä (Komisjärvi A) ryhmässä on historiallisen ajan karja-aitaus. Alue on reunustettu parimetriä leveällä kiviaidalla, sen sivujen pituus on noin 25-30 metriä. Aitaukseen liittynee myös kivetty rakennuksen pohja. Parikymmentä metriä aitauksen länsipuolella on viisi röykkiötä noin 25x35 metriä kokoisella alueella. Röykkiöt ovat länteen päin viettävässä rinteessä, komeassa mäntymetsässä. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin 3.5 metriä, matala ja ”kranssimainen”. Röykkiö 2 on halkaisijaltaan 5 metriä ja sen keskellä on noin 1x2 metriä kokoinen kuoppa. Röykkiön korkeus on puolisen metriä ja se on sammalen peitossa. Röykkiön 3 halkaisija on noin 7 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiön 4 halkaisija on nelisen metriä ja korkeus noin puoli metriä. Röykkiö 5 on halkaisijaltaan noin 6 metriä, sen lounaiskulmassa on iso kivi. Keskellä röykkiötä on 0,5x0,7 metriä leveä ja puoli metriä syvä kuoppa.
Röykkiöistä noin 80 metriä pohjoiseen on lisäksi pätkä kiviaitaa sekä muutamia viljelyraunioita noin 50 metriä halkaisijaltaan olevalla alueella hakkuuaukealla olevan mäen lounaisreunalla (Komisjärvi C). Ylempänä esitetyt koordinaatit ovat alueen laitimmaisista röykkiöistä, alueen sisäpuolella on lisäksi muutamia viljelyraunioita ja kiviaidan pätkä.
|
| metsakeskus.475010051 |
475 |
Komisjärvi |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
231039.21700000 |
6982301.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010051 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä valtatie 8:n länsipuolella ja 130–290 metriä Sammakkolammen tieltä etelään. Kohteet ovat kahdessa ryhmässä, osa hakkuuaukiolla ja osa metsässä. Kohteessa on Miettisen mukaan myös röykkiöitä Sammakkolammentien pohjoispuolella (Komisjärvi B). Näitä röykkiöitä ei kuitenkaan löydetty, lähelle röykkiöiden ilmoitettua sijaintia on rakennettu linkkiasema.
Vuonna 2007 todetut muinaisjäännökset ovat kahdessa ryhmässä. Eteläisemmässä (Komisjärvi A) ryhmässä on historiallisen ajan karja-aitaus. Alue on reunustettu parimetriä leveällä kiviaidalla, sen sivujen pituus on noin 25-30 metriä. Aitaukseen liittynee myös kivetty rakennuksen pohja. Parikymmentä metriä aitauksen länsipuolella on viisi röykkiötä noin 25x35 metriä kokoisella alueella. Röykkiöt ovat länteen päin viettävässä rinteessä, komeassa mäntymetsässä. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin 3.5 metriä, matala ja ”kranssimainen”. Röykkiö 2 on halkaisijaltaan 5 metriä ja sen keskellä on noin 1x2 metriä kokoinen kuoppa. Röykkiön korkeus on puolisen metriä ja se on sammalen peitossa. Röykkiön 3 halkaisija on noin 7 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiön 4 halkaisija on nelisen metriä ja korkeus noin puoli metriä. Röykkiö 5 on halkaisijaltaan noin 6 metriä, sen lounaiskulmassa on iso kivi. Keskellä röykkiötä on 0,5x0,7 metriä leveä ja puoli metriä syvä kuoppa.
Röykkiöistä noin 80 metriä pohjoiseen on lisäksi pätkä kiviaitaa sekä muutamia viljelyraunioita noin 50 metriä halkaisijaltaan olevalla alueella hakkuuaukealla olevan mäen lounaisreunalla (Komisjärvi C). Ylempänä esitetyt koordinaatit ovat alueen laitimmaisista röykkiöistä, alueen sisäpuolella on lisäksi muutamia viljelyraunioita ja kiviaidan pätkä.
|
| metsakeskus.475010051 |
475 |
Komisjärvi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
231039.21700000 |
6982301.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010051 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä valtatie 8:n länsipuolella ja 130–290 metriä Sammakkolammen tieltä etelään. Kohteet ovat kahdessa ryhmässä, osa hakkuuaukiolla ja osa metsässä. Kohteessa on Miettisen mukaan myös röykkiöitä Sammakkolammentien pohjoispuolella (Komisjärvi B). Näitä röykkiöitä ei kuitenkaan löydetty, lähelle röykkiöiden ilmoitettua sijaintia on rakennettu linkkiasema.
Vuonna 2007 todetut muinaisjäännökset ovat kahdessa ryhmässä. Eteläisemmässä (Komisjärvi A) ryhmässä on historiallisen ajan karja-aitaus. Alue on reunustettu parimetriä leveällä kiviaidalla, sen sivujen pituus on noin 25-30 metriä. Aitaukseen liittynee myös kivetty rakennuksen pohja. Parikymmentä metriä aitauksen länsipuolella on viisi röykkiötä noin 25x35 metriä kokoisella alueella. Röykkiöt ovat länteen päin viettävässä rinteessä, komeassa mäntymetsässä. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin 3.5 metriä, matala ja ”kranssimainen”. Röykkiö 2 on halkaisijaltaan 5 metriä ja sen keskellä on noin 1x2 metriä kokoinen kuoppa. Röykkiön korkeus on puolisen metriä ja se on sammalen peitossa. Röykkiön 3 halkaisija on noin 7 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiön 4 halkaisija on nelisen metriä ja korkeus noin puoli metriä. Röykkiö 5 on halkaisijaltaan noin 6 metriä, sen lounaiskulmassa on iso kivi. Keskellä röykkiötä on 0,5x0,7 metriä leveä ja puoli metriä syvä kuoppa.
Röykkiöistä noin 80 metriä pohjoiseen on lisäksi pätkä kiviaitaa sekä muutamia viljelyraunioita noin 50 metriä halkaisijaltaan olevalla alueella hakkuuaukealla olevan mäen lounaisreunalla (Komisjärvi C). Ylempänä esitetyt koordinaatit ovat alueen laitimmaisista röykkiöistä, alueen sisäpuolella on lisäksi muutamia viljelyraunioita ja kiviaidan pätkä.
|
| metsakeskus.475010051 |
475 |
Komisjärvi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
231039.21700000 |
6982301.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010051 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä valtatie 8:n länsipuolella ja 130–290 metriä Sammakkolammen tieltä etelään. Kohteet ovat kahdessa ryhmässä, osa hakkuuaukiolla ja osa metsässä. Kohteessa on Miettisen mukaan myös röykkiöitä Sammakkolammentien pohjoispuolella (Komisjärvi B). Näitä röykkiöitä ei kuitenkaan löydetty, lähelle röykkiöiden ilmoitettua sijaintia on rakennettu linkkiasema.
Vuonna 2007 todetut muinaisjäännökset ovat kahdessa ryhmässä. Eteläisemmässä (Komisjärvi A) ryhmässä on historiallisen ajan karja-aitaus. Alue on reunustettu parimetriä leveällä kiviaidalla, sen sivujen pituus on noin 25-30 metriä. Aitaukseen liittynee myös kivetty rakennuksen pohja. Parikymmentä metriä aitauksen länsipuolella on viisi röykkiötä noin 25x35 metriä kokoisella alueella. Röykkiöt ovat länteen päin viettävässä rinteessä, komeassa mäntymetsässä. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin 3.5 metriä, matala ja ”kranssimainen”. Röykkiö 2 on halkaisijaltaan 5 metriä ja sen keskellä on noin 1x2 metriä kokoinen kuoppa. Röykkiön korkeus on puolisen metriä ja se on sammalen peitossa. Röykkiön 3 halkaisija on noin 7 metriä ja korkeus 0,4 metriä. Röykkiön 4 halkaisija on nelisen metriä ja korkeus noin puoli metriä. Röykkiö 5 on halkaisijaltaan noin 6 metriä, sen lounaiskulmassa on iso kivi. Keskellä röykkiötä on 0,5x0,7 metriä leveä ja puoli metriä syvä kuoppa.
Röykkiöistä noin 80 metriä pohjoiseen on lisäksi pätkä kiviaitaa sekä muutamia viljelyraunioita noin 50 metriä halkaisijaltaan olevalla alueella hakkuuaukealla olevan mäen lounaisreunalla (Komisjärvi C). Ylempänä esitetyt koordinaatit ovat alueen laitimmaisista röykkiöistä, alueen sisäpuolella on lisäksi muutamia viljelyraunioita ja kiviaidan pätkä.
|
| metsakeskus.475010052 |
475 |
Hyndbrännan |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
222349.71100000 |
6980792.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010052 |
Tark. 1984: "Maalahden Storsjössä, Storsjön eteläpäässä olevista taloista n 1100 m
etelään, vanhan tien, nykyisin polun varressa. Tien itäpuolella ankeassa
nuoressa taimikossa ainakin 3 röykkiötä, läpimitaltaan 2-4 m, niistä kaksi
melko tavalla hajoitettuja. Tien länsipuolella on myös tarkoituksella koottujen kivikasojen näköisiä muodostumia, jotka eivät kuitenkaan ole yhtä selviä kuin itäpuolella olevat
kolme."
Inv. 2007: "Kohde sijaitsee noin 1,2 km Storsjön eteläpuolella, Nyhagabergetin kaakkoispuolella ja noin 150 metriä Orrmosshalsenista pohjoiseen. Alue kasvaa tiheää mänty- ja kuusitaimikkoa. Kohteen eteläpuolitse 430 metrin päässä kulkee itä-länsi –suuntainen metsäautotie, jolta erkanee pohjoiseen johtava jo hieman umpeenkasvanut ura, jonka molemmin puolin röykkiöt ovat. Röykkiöt 1–3 sijaitsevat parikymmentä metriä vanhan tieuran länsipuolella. Ne ovat matalia ja halkaisijaltaan 2–3 metriä. Parikymmentä metriä uran itäpuolella olevat kaksi röykkiötä ovat jotakuinkin samankokoisia kuin edellä mainitut."
5.8.2024. Kohteiden status muutettu hautaröykkiöistä määrittelemättömiksi kiviröykkiöiksi. 1984 tarkastuksessa röykkiöiden rauhoitusluokka oli 3 eli kohde oli oletettu tuhoutuneeksi, jolloin se ei edes olisi ollut tuolloin kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.475010053 |
475 |
Storsjön 3 |
10007 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
221678.97300000 |
6982045.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010053 |
Kohde sijaitsee Storsjön talojen länsipuolella, metsäisessä niemekkeessä, Över- ja Yttermalaxin kylien rajalla. Paikalla on viisi matalaa ja kasvillisuuden peittämää pientä kivikasaa, joisen läpimitta on 2-4 m. Kivikasat liittyvät mahdollisesti Storsjön aikaisempaan asutukseen. 200 m kivikasoista koilliseen, metsäisen niemekkeen kärjessä on torpan perustukset. |
| metsakeskus.475010054 |
475 |
Orrmossen |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
222560.62000000 |
6982711.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010054 |
Kohde sijaitsee noin 80–100 metriä Storsjöhön johtavan tien länsipuolella, Storsjön taloista noin 700 metriä pohjoiseen. Röykkiöt ovat parisadan metrin matkalla etelä-pohjoissuuntaisella loivasti länteen viettävällä rinteellä, joka kasvaa sekametsää.
Miettinen mainitsee tarkastuskertomuksessaan vuodelta 1984, että ”.. tasaisella metsää ja vesakkoa kasvavalla niemekkeellä (vanhaa laidunta?). Alueella on pieniä matalia kivikasoja, läpimitaltaan noin 3–5 m, sekä yksi suuri kivikasa, joka on matala ja laaja, läpimitaltaan noin 15–18 m. Lisäksi epämääräisiä matalia latomuksia, rakennuksen perustuksia (useita kasvillisuuden peittämiä kivijalkoja), mahdollisten riihien, latojen sekä sahan ja myllyn perustuksia paikallisen tiedonantajan mukaan. Röykkiöt lienevät viljelysröykkiöitä.”
Vuoden 2007 inventoinnissa todettiin alueella yhdeksän erikokoista röykkiötä tai kiveystä. Näistä suurin on nro 6, se on neliskanttinen, sivujen pituus on noin 10 metriä ja korkeus on noin metri. Miettisen tarkastuksesta on kulunut jo 23 vuotta ja alue on kasvanut umpeen. Osa röykkiöistä voisi kuitenkin ehkä olla esihistoriallisia. Ulkonäkönsä puolesta muutamat eivät juuri eroa hieman pohjoisempana olevan Nisseshagenin röykkiöistä. Alue vaatisi tarkkuusinventointia ja koekaivauksen röykkiöiden luonteen selvittämiseksi.
|
| metsakeskus.475010055 |
475 |
Kolnemossen 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
231311.10900000 |
6981075.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010055 |
Kohde sijaitsee noin 500 metriä valtatie 8 itäpuolella, Kolnemossenin länsilaidalla. Röykkiöt ovat kaakkoon pistävällä, kuusta ja mäntyä kasvavalla moreeniharjanteella.
Miettisen vuoden 1984 tarkastuksen mukaan kohteessa on kaksi röykkiötä. Vuoden 2007 inventoinnin röykkiöt 1 ja 2 ovat ilmeisesti Miettisen muistiin merkitsemät. Lisäksi löydettiin viisi muuta röykkiötä.
Röykkiön 1 halkaisija on noin kuusi metriä ja korkeus vajaa puoli metriä. Röykkiö on sammalen peittämä. Edellisestä etelään noin 30 metriä kooltaan 7x5 metriä kokoinen röykkiö, jolla on korkeutta noin 0,7 metriä. Se on sammalen peittämä ja hieman kuusien katveessa.
Röykkiöt 3 ja 4 ovat halkaisijaltaan 2–3 metriä ja ne ovat matalia (noin 20 cm). Röykkiö 5 on kasattu ison kiven luoteispuolelle, se on matala ja halkaisija on pari metriä. Röykkiöt 6 ja 7 ovat halkaisijaltaan hoin viisi metriä ja matalia.
Miettinen mainitsee myös, että röykkiöiden ympäristössä lisäksi tasaisia, vähäkivisiltä vaikuttavia kohtia. Tällä hän ilmeisesti tarkoittaa, että kyseessä voi olla asuinpaikka.
|
| metsakeskus.475010056 |
475 |
Storsjön 4/Nyhagaberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
222018.84000000 |
6981059.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010056 |
Maalahden Storsjössä, Storsjön talojen eteläpuolella, Nyhagabergetin yhteismaalla olevan sorakuopan eteläpuolella.
Huomattava, että yhteismaan sorakuopan lähellä olevat kivikasat eivät ole muinaisjäännöksiä, vaan kuopasta otetusta sorasta poiskerättyjen kivien kasoja.
Vuonna 2003 alueelta noin 40 metriä vanhasta koordinaattipisteestä etelään löytyi kaksi matalaa lähes maantasaista latomusta. Toinen latomuksista on tehty pienen siirtokivilohkareen juureen.
|
| metsakeskus.475010057 |
475 |
Ribäcken 2/Gjutskogen SW |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
224071.03700000 |
6975705.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010057 |
Kohde sijaitsee Maalahden kaakkoisosassa, noin 800 metriä Ribäckenin uomasta itään ja noin puolitoista kilometriä Björknäsistä koilliseen. Röykkiöt ovat välittömästi tien metsäautotien itäpuolella, havumetsää kasvavalla moreenikumpareella
Röykkiö 2 on heti tien vieressä. Se on halkaisijaltaan noin 8 metriä ja korkeudeltaan 0,7 metriä. Röykkiön päällä on kaksi halkaisijaltaan noin 70 cm laakakiveä. Röykkiötä on ilmeisesti pengottu. Röykkiö 1 on edellisestä noin 30 metriä itään. Se on melko ehjän näköinen, halkaisijaltaan noin 7 metriä ja sammalen peittämä.
|
| metsakeskus.475010058 |
475 |
Pölnemossen S |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
227101.75500000 |
6992273.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010058 |
Kohde sijaitsee Pölnemossenin kaakkoon, Kalasariin johtavan hiekkatien pohjoispuolella, tiheää nuorta sekametsää kasvavalla loivarinteisellä moreenikumpareella. Maalahden ja Mustasaaren raja kulkeen noin 600 metriä kohteen koillispuolella.
Kohteessa paikannettiin vuoden 2007 inventoinnissa yhdeksän röykkiötä. Röykkiö 1 on niistä suurin. Sen koko on noin 9x8 metriä, röykkiö on matala, korkeus noin 30cm. Röykkiön länsipäässä on iso kivi ja röykkiökiveyksen seassa näkyy melko paljon punaista hiekkakiveä.
Röykkiö 2 on halkaisijaltaan noin 3 metriä, matala ja sammalen peittämä. Röykkiö 3 on hieman epämääräinen, matala kivikko, jonka halkaisija on noin seitsemän metriä. Röykkiöt 4 – 9 ovat halkaisijaltaan noin 3 – 5 metriä, osassa röykkiöistä vaikuttaisi olevan silmäkivi. Alueella voi olla vielä useampia röykkiöitä, mutta havaintomahdollisuudet tiheän puuston takia ovat heikot. |
| metsakeskus.475010059 |
475 |
Kalasarhalsen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
227337.66500000 |
6991713.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010059 |
Kohde sijaitsee Maalahdenjoen pohjoispuolella, Kalasarista länteen, Kalasariin johtavan hiekkatien eteläpuolella, itä-länsi –suuntaisella moreeniharjanteella.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä ja korkeudeltaan noin puoli metriä ja hieman kumpumainen. Noin viisi metriä edellisen lounaispuolella on jotakuinkin samankokoinen röykkiö 2. Miettisen vuoden 1984 tarkastuksessa mainitsemaa laajaa kivikkoa ei kyetty erottamaan. Myöskään röykköissä 1 ja 2 ei näkynyt hiekkakiveä, koska molemmat röykkiöt ovat täysin sammalen peittämiä.
Röykkiöstä 1 noin 120 metriä itäkoilliseen on matala, vaikeasti erottuva, sammalen peittämä röykkiö/latomus, kooltaan noin 5x10 metriä.
|
| metsakeskus.475010060 |
475 |
Östermossen/Löikne 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
223177.35300000 |
6987207.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010060 |
Kohde sijaitsee Löikne-Östermossenin kaakkoispuolella, Riskogenista luoteeseen, moreenipohjaisella mäntykankaalla.
Miettisen tarkastuksessa vuodelta 1985 mainitaan, että ”laajalla alueella (n. 100 x 170 m) kolmisenkymmentä pientä, matalaa röykkiötä, läpimitta 2–5 m.”
Vuoden 2007 inventoinnissa alueelta löydettiin 12 röykkiötä, joiden läpimitta oli yleensä noin 2 – 3 metriä. Röykkiö 6 oli kooltaan halkaisijaltaan noin 6 metriä. Röykkiön 4 vieressä oli mahdollinen jauhinkivi, joka oli nostettu röykkiöstä sen viereen. Lisäksi paikannettiin yksi halkaisijaltaan 1,5 metrinen ja syvyydeltään puolimetrinen kuoppa.
|
| metsakeskus.475010061 |
475 |
Långsjön |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
221144.18200000 |
6982525.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010061 |
Kohde sijaitsee Storjöstä länteen ja Långsjöstä itään, Hagibackenin pohjoisosassa, sen luoteiskulmassa. Alue kasvaa mäntyvaltaista sekametsää, maaperä on moreenia. Noin 300 metriä kohteen länsipuolella kulkee metsäautotie.
Röykkiö on halkaisijaltaan noin kolme metriä ja sammalen peitossa. Röykkiöstä noin 30 metriä lounaaseen on noin 25 metriä pitkä, etelä-pohjois -suuntainen matala kivivalli, leveydeltään pari metriä. Huom. alakohteelle annettu sijainti on röykkiöstä koilliseen! |
| metsakeskus.475010062 |
475 |
Slanbacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
226913.83500000 |
6992089.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010062 |
Kohde sijaitsee Kalasarbackenista koilliseen, noin 130 metriä Kalasariin vievän hiekkatien lounaispuolella havumetsää kasvavalla moreenikumpareella.
Vuoden 2007 löydettiin vain Kotivuoren vuoden 1986 tarkastuksesssa mainitsema hajotettu röykkiö. Kyseessä on noin 10x4 metrin kokoinen matala kivikko, jossa on viisi matalaa kuoppaa. Kotivuori mainitsee lisäksi 2 – 3 pientä, lähes maantasaista kiveystä, joita ei löydetty.
|
| metsakeskus.475010063 |
475 |
Hudholmen 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11033 |
27000 |
218268.30200000 |
6991712.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010063 |
Kohde sijaitsee Maalahden länsiosassa, Åminnestä noin 3,5 km lounaaseen, lähellä merenrantaa, kallioisen Hudholmsbergetin koillisreunassa.
Kohteessa on kahdeksan tomtninkia ja neljä säilytyskuoppaa. Tomtninkien halkaisija ulkoreunasta laskettuna on 5 – 8 metriä, sisäosan halkaisija noin 2 – 3 metriä, niitä ympäröivä valli on leveydeltään noin metri ja korkeudeltaan noin 0,3 metriä. Säilytyskuopat ovat selvästi pienempiä, halkaisijaltaan noin metrin. Tomtningit ovat noin 30x100 metrin kokoisella kaakko-luoteissuuntaisella alueella.
Tilapäisen pyyntileirin asumuksia. |
| metsakeskus.475010064 |
475 |
Hudholmen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
218077.38500000 |
6991409.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010064 |
Kohde sijaitsee Maalahden länsiosassa, Åminnestä noin 3,7 km lounaaseen, lähellä merenrantaa, Hudholmsbergetin eteläpuolisella suoalueella. Alue kasvaa tiheää parikymmenvuotista sekametsää, havaintojen teko vaikeaa.
Röykkiö 1 on kalliolla, sen halkaisijan on noin 6 metriä, keskellä noin 2x3 metrin kokoinen kuoppa. Röykkiö on pahasti hajoitettu, keskellä kasvaa koivupuska. Valli n 0,8 m korkea. Edellisestä noin 15 metriä itäkoilliseen pienen siirtokiven vieressä halkaisijaltaan noin kolmimetrinen röykkiö.
|
| metsakeskus.475010065 |
475 |
Majors-Slätmossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
220025.62400000 |
6985039.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010065 |
Kohde sijaitsee Maijorsträsketistä 1,8 km kaakkoon, Storsjön ja Maijorsträskin välisellä metsä- ja suoalueella moreenipohjaisella kivikkomäellä. Alue kasvaa tiheää nuorta mäntyvaltaista metsää.
Miettisen vuoden 1986 tarkastuksen mukaan ”suon eteläpuolella on ainakin 10 matalaa röykkiötä, jotka ovat hajonneet maanpinnan äestyksessä. Röykkiöiden läpimitta on 2-5 m, ja monet niistä on isojen kivien viereen koottuja.” Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin, että kohteen läpi on tehty metsäautotie ja osa röykkiöistä on luultavasti tuhoutunut tietä rakennettaessa. Alueelta löytyi vain kaksi pientä ja matalaa röykkiötä, halkaisijaltaan pari metriä. Havaintojen teko oli paikoin vaikeaa tiheän kasvilllisuuden vuoksi. |
| metsakeskus.475010066 |
475 |
Maijors-Träskmossbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
220465.44500000 |
6985721.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010066 |
Kohde sijaitsee Majorsträsketistä 1,3 km itäkaakkoon Träskemossenin keskellä olevalla moreeniharjanteella, sen lounaisosassa. Alue, josta röykkiöitä löytyi vuoden 2008 inventoinnissa kasvaa paikoin tiheähköä eri-ikäistä kuusi- ja mäntymetsää. Kyseisen metsän länsipuolella on hakkuuaukea, osa röykkiöistä oli aika lähellä hakkuualueen reunaa.
Miettisen tarkastuksen mukaan kohteessa on ”150 x 100 m alueella ainakin 20 pientä, matalaa kiviröykkiötä. Muutamat tehty ison maakiven viereen tai parin sellaisen väliin; yksi noin 4 m läpimittainen, lähes maantasainen röykkiö on melkein kokonaan hiekkakivilaakojen peittämä; röykkiötä ei liene pengottu. Rinteellä on myös muutama huonosti erottuva painanne, mahd. asumusten pohjia?”
Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta löytyi 9 röykkiötä, joista osa maakivien vieressä. Halkaisijaltaan röykkiöt ovat yleensä noin 3 – 4 metriä ja melko matalia. Röykkiöt ovat sammaleen peitossa. Miettisen mainitsemia 20 röykkiötä ei alueelta löytynyt, ne ovat luultavasti nykyisin kasvillisuuden peittämiä. Myöskään hänen mainitsemiaan painanteita ei maastossa erottunut. |
| metsakeskus.475010068 |
475 |
Snickaris Berget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234523.80300000 |
6984780.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010068 |
Kohde sijaitsee Maalahden itäosassa, Mustasaaren raja kulkee 250 metriä pohjoiseen ja Laihian raja 650 itään. Röykkiöt ovat Nikkarin kylästä luoteeseen olevilla harjanteilla, jotka sijaitsevat Berget –nimisestä suosta itään ja Alkärret –nimisestä suosta länteen. Alueella sijaitsee nykyään tielaitoksen Nikkarin murskealue, johon liittyvissä rakennustöissä tehtiin tutkimuksia vuosina 1989 ja 1992. Röykkiö 2 on murskealueen vieressä, röykkiöt 3 ja 4 vesakoituneessa rinteessä. Muut röykkiöt sijaitsevat hakkuualueella, joka vielä vuonna 1992 kasvoi kuusimetsää.
Röykkiö 2 on varustettu muinaisjäännöskyltillä ja toistaiseksi hyvin säilynyt. Röykkiön halkaisija on noin 10 metriä ja korkeus lähes metri. Röykkiön luoteispuolella on kuopanteita. Röykkiö 3 on edellisestä noin 60 metriä länteen. Se on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja sekn keskellä on parimetrinen kuoppa. Röykkiö 4 on nelisen metriä edellisen kaakkoispuolella, se on noin kolme metriä leveä ja puolisen metriä korkea.
Röykkiö 6 – 13 sijaitsevat murskealueelle johtavan tien itäpuoleisella mäen harjalla. Alueella oli tehty äskettäin hakkuut, mutta röykkiöt olivat säilyneet hyvin. Tarkka kuvaus röykkiöistä on Muurimäen tarkastuskertomuksessa vuodelta 1989. Yhteenvetona röykkiöistä voi sanoa, että ne ovat pieniä, halkaisijaltaan 2 – 4 metriä ja matalia. Paikoin niitä on hieman vaikea erottaa. Vuoden 2007 inventoinnissa röykkiötä nro 10 ei kyetty erottamaan. Inventoinnin yhteydessä löytyi yksi uusi röykkiö (nro 13), joka on noin 30 metriä koilliseen röykkiöstä 6. Röykkiö 13 on pari metriä halkaisijaltaan ja matala, se on kasattu kallion päälle.
|
| metsakeskus.475010068 |
475 |
Snickaris Berget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
234523.80300000 |
6984780.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010068 |
Kohde sijaitsee Maalahden itäosassa, Mustasaaren raja kulkee 250 metriä pohjoiseen ja Laihian raja 650 itään. Röykkiöt ovat Nikkarin kylästä luoteeseen olevilla harjanteilla, jotka sijaitsevat Berget –nimisestä suosta itään ja Alkärret –nimisestä suosta länteen. Alueella sijaitsee nykyään tielaitoksen Nikkarin murskealue, johon liittyvissä rakennustöissä tehtiin tutkimuksia vuosina 1989 ja 1992. Röykkiö 2 on murskealueen vieressä, röykkiöt 3 ja 4 vesakoituneessa rinteessä. Muut röykkiöt sijaitsevat hakkuualueella, joka vielä vuonna 1992 kasvoi kuusimetsää.
Röykkiö 2 on varustettu muinaisjäännöskyltillä ja toistaiseksi hyvin säilynyt. Röykkiön halkaisija on noin 10 metriä ja korkeus lähes metri. Röykkiön luoteispuolella on kuopanteita. Röykkiö 3 on edellisestä noin 60 metriä länteen. Se on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja sekn keskellä on parimetrinen kuoppa. Röykkiö 4 on nelisen metriä edellisen kaakkoispuolella, se on noin kolme metriä leveä ja puolisen metriä korkea.
Röykkiö 6 – 13 sijaitsevat murskealueelle johtavan tien itäpuoleisella mäen harjalla. Alueella oli tehty äskettäin hakkuut, mutta röykkiöt olivat säilyneet hyvin. Tarkka kuvaus röykkiöistä on Muurimäen tarkastuskertomuksessa vuodelta 1989. Yhteenvetona röykkiöistä voi sanoa, että ne ovat pieniä, halkaisijaltaan 2 – 4 metriä ja matalia. Paikoin niitä on hieman vaikea erottaa. Vuoden 2007 inventoinnissa röykkiötä nro 10 ei kyetty erottamaan. Inventoinnin yhteydessä löytyi yksi uusi röykkiö (nro 13), joka on noin 30 metriä koilliseen röykkiöstä 6. Röykkiö 13 on pari metriä halkaisijaltaan ja matala, se on kasattu kallion päälle.
|
| metsakeskus.475010069 |
475 |
Björkbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
233214.33100000 |
6985652.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010069 |
Vuoden 2007 inventoinnissa kohteesta ei löytynyt röykkiöitä. Miettisen tarkastuksessaan vuonna 1989 mainitsema vanha metsä oli hakattu ja mäki vaikutti myllätyltä. Alue kasvoi vesakkoa ja horsmaa. Miettinen kuvaili kohdetta vuonna 1989 seuraavasti: ”Vanhassa metsässä talon takana, koillisrinteessä on kaksi röykkiötä :1) läpimitta noin 5-6 m, hiukan soikea, sammaloitunut, keskellä kuopanne; pienellä harjanteella.2) edellisestä noin parikymmentä metriä kaakkoon samalla harjanteella toinen, pienempi röykkiö, läpimitta 3-4 m. Röykkiössä keskellä kuopanne, sammaloitunut; erottuu ensimmäistä heikommin. Alueella havainnointihetkellä 1989 hakkuujätteitä.” |
| metsakeskus.475010070 |
475 |
Gjutskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225863.30900000 |
6977683.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010070 |
Kohde sijaitsee noin 1,5 km Ribäckenin uoman itäpuolella, Gjutskogenin paikoin kallioisen metsäharjanteen eteläpäässä. Alue kasvaa tiheää mäntytaimikkoa, röykkiön kohta on puuton. Noin 30 metriä kohteen eteläpuolitse kulkee metsäautotie.
Röykkiö on kasattu kallion päälle, se on kranssimainen ja halkaisijaltaan noin 10 metriä. Kiveys on melko paljas. Röykkiössä on kaksi kuoppaa, isomman halkaisija noin 2.5 metriä, pienemmän noin 1,5 metriä. Röykkiön lounaispuolella on kivikasa, mahdollisesti purettua röykkiökiveystä.
|
| metsakeskus.475010073 |
475 |
Perisgårdar S |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
234750.72100000 |
6983780.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010073 |
Kohde sijaitsee Maalahden itäosassa, Laihian rajalla olevan Pärisgårdarna taloryhmän ja Maalahdenjoen eteläpuolella. Laihian raja on kohteesta 140 metriä itään. Röykkiö on kumpareen päällä, hakkuualueen länsireunassa, lähellä metsänrajaa.
Röykkiö on kranssimainen, halkaisijaltaan noin seitsemän metriä, sisäosan kuoppa on halkaisijaltaan pari metriä. Röykkiön korkeus on noin metri ja sen päällä on hieman hakkuujätettä.
|
| metsakeskus.475010074 |
475 |
Tjärubacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
229166.97400000 |
6979357.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010074 |
Kohde sijaitsee hakkualueella noin kilometrin valtatie 8 länsipuolella, Glötlägdenistä pohjoiseen ja Kyroskonista lounaaseen. Noin 50 metriä kohteen länsipuolella kulkee metsäautotie.
Röykkiön pohjoispuolella kulkee myös metsäautotie, jonka parannustöiden yhteydessä on kohteesta aiemmin tunnettu toinen röykkiö tuhoutunut. Vielä olemassa oleva röykkiö on hakkuuaukiolla. Se on kasattu ison kiven viereen, röykkiön halkaisija on noin neljä metriä ja korkeus puolisen metriä.
|
| metsakeskus.475010075 |
475 |
Korslom E |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
228944.07000000 |
6978898.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010075 |
Kohde sijaitsee noin 1,2 km valtatie 8 länsipuolella, Korslomin eteläosassa, Glötlägdenistä länteen. Röykkiöt sijaitsevat loiva rinteisellä luonas-koillinen -suuntaisella mäellä, sen korkeimmalla kohdalla, lukuun ottamatta röykkiötä 17, joka on muista noin 70 koilliseen ja hieman alempana. Maaperä on moreenia ja puusto paikoin tiheää parikymmenvuotista mäntytaimikkoa.
Miettisen tarkastuksessa mainitaan maanomistajan laskeneen ainakin 18 röykkiötä, mutta vuoden 2007 inventoinnissa niitä löytyi 15. Parissa tapauksessa röykkiöt olivat niin vierekkäin, että ne laskettiin yhdeksi. Röykkiöt ovat pieniä, halkaisijaltaan 2 – 3 metriä ja matalia. Jotkut röykkiöistä on kasattu ison kiven viereen tai kahden kiven väliin.
|
| metsakeskus.475010076 |
475 |
Kyroskogen W |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
229492.84000000 |
6980037.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010076 |
Kohde sijaitsee 850 – 1250 metriä valtatie 8 länsipuolella, Korlomin koillisosassa, Kyroskonenista länteen – luoteeseen. Alueella on kolme röykkiökeskittymää soiden ympäröimillä, paikoin kallioisilla moreeniharjanteilla.
Miettinen erottaa vuoden 1989 tarkastuksessaan kolme röykkiöaluetta, a – c. Vuoden 2007 inventoinnissa käytettiin samaa jakoa, alueitten sijainti tarkentui vanhoista karttamerkinnöistä.
Ryhmä C (röykkiöt 1-27) on eteläisin, siihen kuuluu vähintään 27 röykkiötä, joista osa sijaitsee hakkuuaukealla ja osa kuusimetsässä, hakkuualueen itäpuolella. Röykkiöt ovat enimmäkseen matalia, halkaisijaltaan 3 – 5 metriä ja ne on usein kasattu ison kiven viereen tai kahden kiven väliin. Hakkuuaukealla olevia röykkiöitä oli vaikea havaita heinikon ja horsmikon seasta. Kuusimetsässä olevat röykkiöt ovat sammaloituneita.
Ryhmä B (röykkiöt 28-34 ja kivivalli) sijaitsee edellisestä noin 230 metriä pohjoiseen. Ryhmässä on vähintään seitsemän röykkiötä, jotka kaikki ovat matalia, halkaisijaltaan 2 – 4 metriä. Kohteessa on myös kaarenmuotoinen kivivalli, joka on pituudeltaan noin 12 metriä ja halkaisijaltaan 1,5 – 2 metriä.
Eteläisimmät ryhmän A röykkiöt (35-64) ovat C:stä noin 220 metriä luoteeseen samalla hakkuuaukealla, kuin ryhmä C röykkiöt. Ryhmään A kuuluu vähintään 30 röykkiötä, luultavasti niitä on alueelle selvästi enemmän, ehkä jopa 50, sillä alue kasvaa tiheää vesakkoa ja taimikkoa ja havaintojen teko oli vaikeaa. Röykkiöt ovat pieniä, halkaisijaltaan 2 – 4- metriä ja matalia. |
| metsakeskus.475010077 |
475 |
Snickaris Berget SE |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
234713.72900000 |
6984403.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010077 |
Kohde sijaitsee Maalahden itäosassa Laihian rajasta 350 metriä länteen, Perisgårdar –nimisen taloryhmän pohjoispuoleisella harjanteella. Röykkiö on harjanteen korkeimman kohdan tuntumassa, hakkuuaukealla, joka kasvaa paikoin tiheää vesakkoa, horsmaa, vadelmaa ja heinää.
Muurimäki mainitsee tarkastuksessaan vuodelta 1989, että paikalla on röykkiö, kivikehä ja neljä kuopannetta. Vuoden 2007 inventoinnissa onnistuttiin paikantamaan vain röykkiö, sillä tiheän kasvuston takia havaintojen teko oli vaikeaa. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Sen päälle on kasattu hakkuujätettä.
|
| metsakeskus.475010078 |
475 |
Lillpölnebacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
226415.03200000 |
6992532.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010078 |
Kohde sijaitsee Maalahdenjoesta pohjoiseen, Pölnemossenin lounaispuolella, Kalasabackenista pohjoiseen. Kalasariin johtava hiekkatie kulkee kohteen pohjoispuolitse. Röykkiöt 1 – 8 sijaitsevat lounais-koillinen –suuntaisella moreeniharjanteella, joka kasvaa mäntytaimikkoa. Röykkiö 9 sijaitsee edellisistä noin 200 metriä pohjoiseen, metsäisellä harjanteella.
Hagbackin ilmoituksen mukaan alueella on kolme röykkiökeskittymää, joissa yhteensä noin 35 röykkiötä. Vuoden 2007 inventoinnissa todettiin yhdeksän varmaa röykkiötä, lisäksi alueella on muutamia hyvin matalia kiveyksiä, joita ei varmuudella voitu todeta röykkiöiksi, vaan kyseessä voi olla luonnonmuodostuma. Mainittakoon, että alue on hyvin kivikkoista.
Kaikki röykkiöt sijaitsevat 30 metrin korkeuskäyrän tuntumassa. Ne ovat halkaisijaltaan 3 – 7 metriä ja matalia. Suurin röykkiöistä on nro 1, joka on halkaisijaltaan 7 metriä ja korkeudeltaan noin puoli metriä |
| metsakeskus.475010079 |
475 |
Peris Kalkabacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
230678.36300000 |
6982338.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010079 |
Röykkiö 1 sijaitsee 530 metriä valtatie 8 länsipuolella ja 350 metriä Sammakkolammentieltä etelään. Röykkiöt ovat suuren hakkuualueen eteläpuolisessa kuusimetsässä, jonka itäpuolella on suo. Maaperä on moreenia.
Miettisen vuoden 1991 tarkastuksen mukaan kohteessa on 20 röykkiötä. Vuoden 2007 inventoinnissa paikallistetiin 11 röykkiötä. Röykkiöt ovat lounais-koillis –suuntaisena rintamana, noin 23 – 25 mpy korkeudella. Röykkiöt 1 – 6 ovat halkaisijaltaan 3 – 5 metriä ja korkeudeltaan puolisen metriä. Röykkiö 7 on suurin, se on halkaisijaltaan noin 10 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Heti sen pohjoispuolella, noin metrin päässä on kranssimainen röykkiö 8, joka kuuluu ehkä yhteen röykkiön 6 kanssa. Röykkiö 9 on kranssimainen, halkaisijaltaan 6 – 7 metriä. Röykkiön 10 halkaisija on noin kolme metriä ja korkeus puoli metriä ja röykkiön 11 halkaisija on noin viisi metriä ja korkeus vajaa puoli metriä. Röykkiöt ovat sammalen peitossa.
Paikkaa kutsutaan paikallisten oppaiden mukaan Peris Kalkabacka = Pers kalhuggen backe . |
| metsakeskus.475010080 |
475 |
Byxträsket |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230653.38400000 |
6979219.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010080 |
Ryhmä A sijaitsee noin 400 metriä valtatie 8 itäpuolella, Byxträsketistä kaakkoon, paikoin kallioisella moreenikumpareella kuusimetsässä. Ryhmä B sijaitsee edellisestä noin 250 metriä etelään, tiheäkössä nuoressa mäntymetsässä eteläänpäin viettävällä rinteellä.
Ryhmässä A on viisi röykkiötä. Röykkiön 1 halkaisija on noin 4 metriä ja korkeus 0,8 metriä, röykkiö on sammalen peitossa, keskellä on halkaisijaltaan puolimetrinen kuoppa. Röykkiön 2 halkaisija on 4 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiön 3 halkaisija on noin 6 metriä ja on matala. Röykkiö ilmeisesti osittain purettu, se on hieman levällään kuusien ja mäntyjen katveessa. Röykkiö 4 on koottu ison kiven eteläpuolelle, röykkiön koko on noin 2,5x3 metriä. Röykkiö 5 on kasattu ison kiven länsipuolelle, sen koko on noin 2x2 metriä ja korkeus puolisen metriä. Kaikki röykkiöt ovat sammalen peitossa. Korkeutensa puolesta röykkiöt ovat pronssikautisia.
Ryhmässä B on vähintään 13 röykkiötä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan yleensä 3 – 5 metriä ja matalia. Niitä on noin 100 metrin matkalla. Joukossa on myös yhdeltä sivulta oleva nelikulmainen kiveys, jonka sivujen mitat ovat noin 2.5 metriä. Kyseessä lienee pienen rakennuksen/majan pohjakiveys. On mahdollista, että röykkiöt tai ainakin osa niistä liittyy historiallisen aikaan ja että ne ovat esim. viljelyraunioita.
|
| metsakeskus.475010080 |
475 |
Byxträsket |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
230653.38400000 |
6979219.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010080 |
Ryhmä A sijaitsee noin 400 metriä valtatie 8 itäpuolella, Byxträsketistä kaakkoon, paikoin kallioisella moreenikumpareella kuusimetsässä. Ryhmä B sijaitsee edellisestä noin 250 metriä etelään, tiheäkössä nuoressa mäntymetsässä eteläänpäin viettävällä rinteellä.
Ryhmässä A on viisi röykkiötä. Röykkiön 1 halkaisija on noin 4 metriä ja korkeus 0,8 metriä, röykkiö on sammalen peitossa, keskellä on halkaisijaltaan puolimetrinen kuoppa. Röykkiön 2 halkaisija on 4 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiön 3 halkaisija on noin 6 metriä ja on matala. Röykkiö ilmeisesti osittain purettu, se on hieman levällään kuusien ja mäntyjen katveessa. Röykkiö 4 on koottu ison kiven eteläpuolelle, röykkiön koko on noin 2,5x3 metriä. Röykkiö 5 on kasattu ison kiven länsipuolelle, sen koko on noin 2x2 metriä ja korkeus puolisen metriä. Kaikki röykkiöt ovat sammalen peitossa. Korkeutensa puolesta röykkiöt ovat pronssikautisia.
Ryhmässä B on vähintään 13 röykkiötä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan yleensä 3 – 5 metriä ja matalia. Niitä on noin 100 metrin matkalla. Joukossa on myös yhdeltä sivulta oleva nelikulmainen kiveys, jonka sivujen mitat ovat noin 2.5 metriä. Kyseessä lienee pienen rakennuksen/majan pohjakiveys. On mahdollista, että röykkiöt tai ainakin osa niistä liittyy historiallisen aikaan ja että ne ovat esim. viljelyraunioita.
|
| metsakeskus.475010080 |
475 |
Byxträsket |
10002 |
12001 |
13013 |
11028 |
27000 |
230653.38400000 |
6979219.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010080 |
Ryhmä A sijaitsee noin 400 metriä valtatie 8 itäpuolella, Byxträsketistä kaakkoon, paikoin kallioisella moreenikumpareella kuusimetsässä. Ryhmä B sijaitsee edellisestä noin 250 metriä etelään, tiheäkössä nuoressa mäntymetsässä eteläänpäin viettävällä rinteellä.
Ryhmässä A on viisi röykkiötä. Röykkiön 1 halkaisija on noin 4 metriä ja korkeus 0,8 metriä, röykkiö on sammalen peitossa, keskellä on halkaisijaltaan puolimetrinen kuoppa. Röykkiön 2 halkaisija on 4 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiön 3 halkaisija on noin 6 metriä ja on matala. Röykkiö ilmeisesti osittain purettu, se on hieman levällään kuusien ja mäntyjen katveessa. Röykkiö 4 on koottu ison kiven eteläpuolelle, röykkiön koko on noin 2,5x3 metriä. Röykkiö 5 on kasattu ison kiven länsipuolelle, sen koko on noin 2x2 metriä ja korkeus puolisen metriä. Kaikki röykkiöt ovat sammalen peitossa. Korkeutensa puolesta röykkiöt ovat pronssikautisia.
Ryhmässä B on vähintään 13 röykkiötä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan yleensä 3 – 5 metriä ja matalia. Niitä on noin 100 metrin matkalla. Joukossa on myös yhdeltä sivulta oleva nelikulmainen kiveys, jonka sivujen mitat ovat noin 2.5 metriä. Kyseessä lienee pienen rakennuksen/majan pohjakiveys. On mahdollista, että röykkiöt tai ainakin osa niistä liittyy historiallisen aikaan ja että ne ovat esim. viljelyraunioita.
|
| metsakeskus.475010080 |
475 |
Byxträsket |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
230653.38400000 |
6979219.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010080 |
Ryhmä A sijaitsee noin 400 metriä valtatie 8 itäpuolella, Byxträsketistä kaakkoon, paikoin kallioisella moreenikumpareella kuusimetsässä. Ryhmä B sijaitsee edellisestä noin 250 metriä etelään, tiheäkössä nuoressa mäntymetsässä eteläänpäin viettävällä rinteellä.
Ryhmässä A on viisi röykkiötä. Röykkiön 1 halkaisija on noin 4 metriä ja korkeus 0,8 metriä, röykkiö on sammalen peitossa, keskellä on halkaisijaltaan puolimetrinen kuoppa. Röykkiön 2 halkaisija on 4 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Röykkiön 3 halkaisija on noin 6 metriä ja on matala. Röykkiö ilmeisesti osittain purettu, se on hieman levällään kuusien ja mäntyjen katveessa. Röykkiö 4 on koottu ison kiven eteläpuolelle, röykkiön koko on noin 2,5x3 metriä. Röykkiö 5 on kasattu ison kiven länsipuolelle, sen koko on noin 2x2 metriä ja korkeus puolisen metriä. Kaikki röykkiöt ovat sammalen peitossa. Korkeutensa puolesta röykkiöt ovat pronssikautisia.
Ryhmässä B on vähintään 13 röykkiötä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan yleensä 3 – 5 metriä ja matalia. Niitä on noin 100 metrin matkalla. Joukossa on myös yhdeltä sivulta oleva nelikulmainen kiveys, jonka sivujen mitat ovat noin 2.5 metriä. Kyseessä lienee pienen rakennuksen/majan pohjakiveys. On mahdollista, että röykkiöt tai ainakin osa niistä liittyy historiallisen aikaan ja että ne ovat esim. viljelyraunioita.
|
| metsakeskus.475010081 |
475 |
Svartön Kompassberget |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
221219.10300000 |
6995778.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475010081 |
Kohde sijaitsee Åminnestä vajaat kaksi kilometriä pohjoiseen Kompassbergenillä pienellä, sammaloituneella avokalliolla tiheässä mäntytaimikossa.
Kalliopinnalla on kahden ristikkäisen kivirivin muodostama kompassiruusu. Kivirivien pituudet ovat 2,95 metriä pohjois-eteläsuunnassa ja 2,5 metriä itä-länsisuunnassa.
Pentti Rislan havainto 1.7.2009: Edellisestä 15 metriä lounaaseen, seuraavalla kallionnyppylällä on toinen hajoitettu kompassiruusu. |
| metsakeskus.475500001 |
475 |
Vanhakirkko |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
224746.00000000 |
6990611.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475500001 |
Noin 400 m Maalahden nykyisestä kirkosta pohjoiseen sijaitsee Maalahden toisen, v. 1659 rakennetun kirkon raunio. Kirkon vihki käyttöön piispa Johannes Terserus v. 1660. Paikalla on myös kirkkomaa ja sen porttirakennus/kellotapulinperustukset. Kirkko purettiin v. 1831. Maalahden ensimmäinen v. 1602 rakennettu kirkko on mahdollisesti sijainnut samalla paikalla. |
| metsakeskus.475500002 |
475 |
Petolahden rukoushuone |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
216659.99800000 |
6980126.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.475500002 |
Kirkko on sijainnut vajaat 100 m nykyisestä kirkosta pohjoiskoilliseen, saman Kirkkomäen pohjoisrinteessä. Mäen luoteisosassa olevan hylätyn mökin itäpuolisella pihamaalla on rauennut kiviaita (n. 40 m x 40 m alue), jonka sisäpuolella on lukuisia hautapainaumia sekä yksi suurempi, ilmeisesti talvihautakuoppa. Alueen itäosa, puron länsipuolella on hiekanoton rikkomaa, ja sieltä on löydetty tiettävästi lukuisia ihmisluita. Vanhemmissa kartoissa paikalle on merkitty kirkko ja kirkkomaa. Kirkkomaa lienee perustettu 1700-luvun lopussa. |
| metsakeskus.476010001 |
297 |
Keskisaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
513496.00000000 |
7004582.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010001 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Keskisaaressa olevan Kaarilammen ja Syvälahden välisellä harjulla. Röykkiöt on tehty jyrkkärinteisen harjun kapeimmalle, mutta ei kuitenkaan korkeimmalle kohdalle. Röykkiöiden yli kulkee polku. Röykkiöt ovat muodoltaan pyörehtäviä ja halkaisijaltaan 7-12 m ja korkeudeltaan 1-1,5 m. Ne on tehty pelkistä kivistä. Röykkiöiden keskellä on kuoppia. Röykkiöiden pohjoispuolella heti röykkiöiden alapuolella on luontainen rantakivikko. Harjun laella kulkevalta polulta avautuu hieno näköala Maaninkajärvelle.
Suuren röykkiön (läntisin, halk. 2 m) itäkupeessa on vieri vieressä muutama pieni röykkiö. |
| metsakeskus.476010003 |
297 |
Metelinkallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
519371.00000000 |
6992256.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010003 |
Metelinkallion röykkiöt sijaitsevat noin 800 metrin matkalla kahdessa ryhmässä 50-100 m päässä Suuren eli Ala-Ruokoveden rannasta. Röykkiöt sijaitsevat avonaisella kalliolla, jossa kasvaa joitain mäntyjä, ja usein lähellä tiheäkasvuisemman metsän rajaa. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 3-15 m ja korkeudeltaan 0,5 -1,5 m. Metelinkallion röykkiöalue on ollut tunnettu 1700-luvulta lähtien.
Röykkiöiden nro 2-5 kohdalla rantakalliota veden ja röykkiöiden välissä on joskus louhittu. |
| metsakeskus.476010004 |
297 |
Metelinniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
519472.00000000 |
6991948.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010004 |
Suuren eli Ala-Ruokoveden itärannalla, noin 850 m kaaakkoon Metelinkallion röykkiöistä, Metelinniemessä, sijaitsee kolme röykkiötä. Röykkiöt on tehty kalliopohjalle . Niiden halkaisija on 8-10 m ja korkeus 0,6-1,5 m. |
| metsakeskus.476010005 |
297 |
Sämpsälä |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
518381.66700000 |
6994468.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010005 |
Lapinrauniot sijaitsevat Suuri eli Ala-Ruokoveden itärannalla, Joutenlahden pohjoispuolella olevan alueen metsikössä.
Raunio 1on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja ja korkeudeltaan 0,5 m. Kivet ovat vaihtelevankokoisia, lähinnä 20-50 cm halkaisijaltaan. Rauniossa ei ole havaittavissa kraateria.
Raunio 2 on halkaisijaltaan noin 8 metriä ja korkeudeltaan noin metrin. Raunion keskellä on pieni kraateri. Se on tehty ison siirtolohkareen viereen. Raunion päällä kasvaa sammalta ja jäkälää.
Raunio 3 on osittain hajonnut, arvioitu halkaisija on noin 8 metriä. Raunion kivet ovat halkaisijaltaan 20-50 cm. Rakennelmassa ei ole havaittavissa kraateria.
Raunio 4 on hyväkuntoinen, halkaisijaltaan noin 8 metriä. Raunion päällä kasvaa sammalta ja jäkälää. |
| metsakeskus.476010006 |
297 |
Hiturinniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
517961.83500000 |
6995428.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010006 |
Lapinrauniot sijaitsevat Suuri eli Ala-Ruokoveden itärannalla, Suurpäänlahden pohjoispuolella, Hiturinniemessä metsikössä. Raunio 1 sijaitsee noin 100 metriä rannasta koillinen - lounas -suuntaisen kalliopaljastuman lounaisen puoleisessa päässä. Ympäristön maasto on osin soista, verraten alavaa metsämaata. Raunio 2 sijaitsee tästä noin 200 metriä pohjoiseen, tasaisella maapohjalla metsikössä. Raunio 1 on halkaisijaltaan noin 6 metriä ja sen korkeus on noin 1 metri. Raunio on pengottu keskeltä. Raunio 2 on halkaisijaltaan noin 7 metriä ja kekomainen muodoltaan, myöskin pengottu keskeltä. |
| metsakeskus.476010007 |
297 |
Vehkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508625.56600000 |
7001516.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Pulkko -nimisen järven pohjoiskärjestä noin 400 m koilliseen, Vehkalahti -nimisen tilan asuinrakennuksesta 350 m itäkaakkoon, länteen viettävällä metsäisellä rinteellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille paikalla olevan hiekkakuopan reunamilta tai niitä on löydetty metsätieltä, johon hiekkakuopasta on ajettu hiekkaa. |
| metsakeskus.476010008 |
297 |
Soraharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512563.97600000 |
7004614.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Keskisaaren alueella olevan harjun luoteispäässä, tienleikkauksessa. Paikalla on useita selvästi erottuvia muinaisrantaterasseja, joiden yli johtaa tie. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien länsipuolelle aivan harjanteen päähän tehdystä koekuopasta ja rantaan kaivetun sorakuopan kaakkoispuolella sijaitsevan talon pihasta maan pinnalta.
Inventoinnin 2012 mukaan asuinpaikan kuvaus on tulkinnanvarainen. Harjanteen luoteispää on tien ja sorakuopan välillä - paikalla on ollut muinainen niemeke. Se sopisi hyvin asuinpaikan sijaksi. Tällä kohden tien itäpuolella on komea muinaisrantatörmä joka jatkuu tieltä itäkoilliseen. Törmälle tehtiin koekuoppia, mutta mitään esihistoriaan viittaavaa ei havaittu. Tien länsipuolta ei voitu koekuopittaa. Sorakuopan reunalta tai paikan lounaispuolisilla pihoilta, teiltä ja tieleikkauksista ei löydetty mitään. Paikan kaakkoispuolella on jyrkkä rinne ja sen alapuolella rannassa havaittu mitään. Paikan sijainti ja rajaus on epävarma. |
| metsakeskus.476010009 |
297 |
Huutoniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
512227.00000000 |
7004754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Keskisaaressa sijaitsevan Huutoniemen kärjessä olevan rantatörmän päällä. Alue on mäntyvaltaista sekametsää ja maaperä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahiekasta noin 10 m:n päästä vesirajasta.
Inventoinnissa 2012 asuinpaikka rajattiin ehjälle kapealle rantatörmälle niemen kärkeen. Mitään havaintoja esihistoriasta ei tarkastuksessa saatu, koska vesi oli hyvin korkealla. Lähialueelle tehtiin runsaasti koekuoppia mutta mitään ei havaittu. On ilmeistä, että asuinpaikka on osin tuhoutunut. |
| metsakeskus.476010010 |
297 |
Syvälampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523249.71000000 |
6995538.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010010 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Puuronsilmän alueen itäosassa, Syvälammen lounaispuolella. Paikalla on ollut 8 pyyntikuoppaa, jotka vuoden 2002 inventoinnissa todettiin yhtä lukuunottamatta tuhoutuneiksi maan pinnan kuorinnan seurauksena. Ehjänä säilynyt kuoppa 2 todettiin olevan risujen peitossa. Osa kuopista erottuu hahmoina maastossa. |
| metsakeskus.476010011 |
297 |
Puuronsilmä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
522759.90200000 |
6995608.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010011 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee maantiestä nro 77 noin 0,9 km etelään ja Käärmelahden koulusta 1,6 km itään, Repomäen harjualueen eteläreunalla, mäntymetsässä. Kuopat muodostavat yhtenäisen ketjun lounaasta koilliseen 110 metrin korkeuskäyrän molemmin puolin ja sijoittuvat noin 250 m pitkälle matkalle. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 2-4 m ja syvyydeltään 0,3-0,6 m. Vuoden 2002 inventoinnissa pyyntikuoppia tunnistettiin 12 kpl.
Paikan läheisyydestä on löydetty myös mahdollinen paimensauvaneula. Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 12394. |
| metsakeskus.476010011 |
297 |
Puuronsilmä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
522759.90200000 |
6995608.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010011 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee maantiestä nro 77 noin 0,9 km etelään ja Käärmelahden koulusta 1,6 km itään, Repomäen harjualueen eteläreunalla, mäntymetsässä. Kuopat muodostavat yhtenäisen ketjun lounaasta koilliseen 110 metrin korkeuskäyrän molemmin puolin ja sijoittuvat noin 250 m pitkälle matkalle. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 2-4 m ja syvyydeltään 0,3-0,6 m. Vuoden 2002 inventoinnissa pyyntikuoppia tunnistettiin 12 kpl.
Paikan läheisyydestä on löydetty myös mahdollinen paimensauvaneula. Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 12394. |
| metsakeskus.476010012 |
297 |
Puuronsilmä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522823.00000000 |
6995873.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010012 |
Pyyntikuopat sijaitsevat maantiestä nro 77 noin 0,9 km etelään ja Käärmelahden koulusta 1,5 km itään, metsäautotien molemmin puolin. Kuopat sijaitsevat kohdassa, jossa harjun rinne laskee kapeaksi kannakseksi pikkusupan ja Puuronsilmän koillispuolella. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään 30-40 cm. Kuoppa 3 sijaitsee rinteen juurella metsäautouran vieressä. Kuoppaa 1 on vaikea erottaa aluskasvillisuudesta. |
| metsakeskus.476010013 |
297 |
Puuronsilmä 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522691.00000000 |
6996061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010013 |
Pyyntikuopat sijaitsevat maantiestä nro 77 noin 0,8 km etelään, Käärmelahden koulusta noin 1,7 km itäkoilliseen, alueella kulkevan sähkölinjan kaakkoispuolella ja aivan metsätien länsipuolella kymmen metrin päässä toisistaan mäntykankaalla. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kuoppien välistä kulkee polku-ura ylös harjulle. |
| metsakeskus.476010014 |
297 |
Puuronsilmä 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
522430.03400000 |
6995508.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010014 |
Pyyntikuopat sijaitsevat maantiestä nro 77 noin 1,3 km etelään ja Käärmelahden koulusta 1,3 km eteläkaakkoon. Pyyntikuoppaketju on maastossa helposti havaittavissa ja se kulkee vaikuttavana linjana läpi kauniin mäntykankaan. Itäisimmät kuopista sijaitsevat pienen supan ja kosteikon välisellä kannaksella. Kuoppien etäisyys toisistaan on lähes poikkeuksetta noin 10 m. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 3-6 m ja syvyydeltään 0,3 -0,9 m. |
| metsakeskus.476010014 |
297 |
Puuronsilmä 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
522430.03400000 |
6995508.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010014 |
Pyyntikuopat sijaitsevat maantiestä nro 77 noin 1,3 km etelään ja Käärmelahden koulusta 1,3 km eteläkaakkoon. Pyyntikuoppaketju on maastossa helposti havaittavissa ja se kulkee vaikuttavana linjana läpi kauniin mäntykankaan. Itäisimmät kuopista sijaitsevat pienen supan ja kosteikon välisellä kannaksella. Kuoppien etäisyys toisistaan on lähes poikkeuksetta noin 10 m. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 3-6 m ja syvyydeltään 0,3 -0,9 m. |
| metsakeskus.476010015 |
297 |
Puuronsilmä 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522390.05500000 |
6995668.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010015 |
Pyyntikuopat sijaitsevat maantiestä nro 77 noin 1,3 km etelään ja Käärmelahden koulusta 1,1 km itäkaakkoon. Kuopat nro 2 ja 3 ovat vierekkäin ja kuoppa 1 noin 100 m päässä luoteessa edellisistä. Maasto kuopan 1 ympärillä on kuusimetsää ja kuoppat 2 ja 3 ovat mäntykankaalla. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään 0,4-0,5 m. |
| metsakeskus.476010016 |
297 |
Puuronsilmä 6 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522300.08600000 |
6995618.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010016 |
Pyyntikuopat sijaitsevat maantiestä nro 77 noin 1,4 km etelään, Käärmelahden koulusta 1 km itään, mäntykankaalla. Kuopat muodostavat rivistön, jossa niiden etäisyydet vaihtelevat 10 ja 20 metrin välillä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2,5 - 4 m ja syvyydeltään noin 0,4 m. |
| metsakeskus.476010017 |
297 |
Puuronsilmä 7 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522240.10900000 |
6995708.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010017 |
Pyyntikuopat sijaitsevat maantiestä nro 77 noin 1 km etelään ja Käärmelahden koulusta 0,9 km itään, mäntymetsässä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,9-3,7 m ja syvyydeltään 0,2-0,6 cm.
Vuonna 2024 havaittiin tarkoista 5-pistepilvi lidar-aineistoista, että alueella sijaitsee lukuisia uusia pyyntikuoppia (23 uutta kuoppaa), jotka jatkavat ketjua kauniisti linjassa kulkien ylös harjun rinnettä kääntyen kohti koillista. |
| metsakeskus.476010020 |
297 |
Käärmelahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
521570.37700000 |
6996228.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010020 |
Kohde on Käärmelahden pyyntikuoppakohteista läntisin. Kuopat sijaitsevat pienen törmän laella lähellä toisiaan. Kuoppien koko vaihtelee halkaisijaltaan 2 metristä 5 metriin ja syvvyydeltään 25 senttimetristä 70 senttimetriin. Maasto paikalla on mäntyvaltaista kangasta. |
| metsakeskus.476010021 |
297 |
Hetelampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523859.46400000 |
6995348.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476010021 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Heinälammen länsipuolisen suuren sorakuopan sekä tämän eteläpuolisen peltoalueen väliin jäävällä metsäkaistaleella. Soranottoalue kuopparivistön pohjoispuolella alkaa muutaman kymmenen metrin päässä kuopista. |
| metsakeskus.476500003 |
297 |
Suuri-Ruokovesi Vuohisaari |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
515770.72000000 |
6995624.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.476500003 |
Vuohisaaren sanotaan olevan vanha puutavaran lajittelupaikka, jossa on kiinnitysrenkaita puutavaralautoille.
|
| metsakeskus.479010001 |
946 |
Kullommossen/Stagnäsberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
251030.06900000 |
7013021.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.479010001 |
Röykkiö sijaitsee Kullmossen-nimisen, hajanaisen suoalueen pohjoispuolella, Vaasa-Uusikaarlepyy -tiestä noin 1,5 km kaakkoon. Maasto on luoteeseen loivasti viettävä kallio, jolla kasvaa metsää. Röykkiön mitat ovat 3,5x3,2x0,6 metriä. Sen kivivalli on keskeltä ja luoteisreunalta avoin kalliopohjaan asti. Raunion ympärillä, noin 1-2 metrin etäisyydellä on kehämäisesti kuusi isommista kivistä koostuvaa ryhmää. Kivet ovat mahdollisesti tukeneet paaluja, koska kivien välissä oli hiilensekaiset nokilaikut. |
| metsakeskus.479010002 |
946 |
Knappelback hällorna |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
253057.24300000 |
7015896.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.479010002 |
Hedorna on laaja kallioalue noin 1,3 km Vaasa-Uusikaarlepyy -tiestä kaakkoon. Paikalle johtaa valtatieltä etelään, Kolstobban -nimiselle suurelle hiekkakuoppa-alueelle vievä soratie. Tie seuraa noin 2,5 km pitkän peltolaakson reunaa. Peltoalueen itäpään pohjoisreunasta nousee jyrkästi ylös kallio, jonka laella on noin 150x50 metriä laaja luontainen kivikko. Kivikon koillis- ja itäreunalla on noin 45x25 metrin alalla joukko asuinkuopiksi ja niihin liittyviksi säilytyskuopiksi tulkittava asuinpaikkakokonaisuus.
Rakenteet ovat kärsineet vähäistä vauriota metsätraktorin korjattua talvella 1984 alueen puustoa. Avokivikossa olevista rakennelmista (noin 7-10 kpl) pari on selvästi tasapohjaisia, matalan vallin ympäröimiä nelikulmaisia rakennuksen pohjia. Noin metrin verran alempana olevassa kivikon osassa on kolme selvästi maastossa erottuvaa laakeaa kuoppaa. Useimissa kuopanteissa on oviaukon suuntaa ilmaisemassa luoteis- tai pohjoispuolella matalampi kohta kivireunuksessa. Useimpien asunonpohjiksi oletettujen rakenteiden kupeessa on pieni kivikkokuoppa. |
| metsakeskus.479010003 |
946 |
Jätteröset |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
256265.90700000 |
7027600.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.479010003 |
Djupsund on pieni kylänosa Maksamaan saaristoon vievän tien varrella, noin 8 km Kaitsorista, Vaasa-Uusikaarlepyy -tieltä Österöhön kuljettaessa. Laakean ja luontaisen kivikon keskellä oleva röykkiömäinen kasauma on tieltä noin 550 metriä pohjoiseen, Jenäsor-nimisen kallioalueen korkeimmalla kohdalla. Raunio on kooltaan noin 16 metriä laaja ja noin metrin korkea, muodoltaan pyöreä. Osin vasta äskettäin kaivellun keskiosan muodostaa yli 5 metriä laaja ja lähes metrin syvyinen kaivanne. Ulkomuotonsa perusteella rauniota voisi pitää hautaröykkiönä mutta sijainti ja korkeus merenpinnasta aiheuttavat epäilyksen. Ilmeisesti 1950-luvulla paikalla käynyt C. F. Meinander on pitänyt rauniota mahdollisena hautaröykkiönä. |
| metsakeskus.479010004 |
946 |
Boskäret |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27006 |
237758.26200000 |
7048249.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.479010004 |
Vöyrin Mikkelinsaariin kuuluvalla Boskäretin saarella on merkittävä meripyyntiin liittyvä muinaisjäännöskokonaisuus, joka käsittää useita väliaikaisten asumusten jäännöksiä (tomtningit), veneenvetopaikan, verkkovapeiden jäänteet, ainakin kaksi jatulitarhaa sekä yhden osittain vaurioituneen kompassikiveyksen.
Kohteet sijaitsevat saaren eri osissa neljässä ryhmässä noin 5 m mpy vyöhykkeellä. Maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmalliin vertaamalla voi todeta, että lahdenpohjukka ulottui saaren keskiosissa sijaitsevien tomtningien tuntumaan noin 3,8 metrin tasolla, mikä vastaa 1500-luvun loppua. Tämän jälkeen pohjukka vähitellen madaltui ja rantaviiva siirtyi kauemmas. Tämän mukaisesti tomtningit olisivat olleet käytössä 1500-luvun lopulta noin vuoteen 1700. Boskäretin itäpäässä oleva ryhmä, johon kuuluu kompassikiveys, on rannansiirtymisen perusteella ollut käytössä 1800-luvulla. Siellä sijaitsevien tomtningien korkeudet sopivat tähän hyvin, joskin itäisin tomtning on sijainnut lähellä rantaa. |
| metsakeskus.479010004 |
946 |
Boskäret |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27006 |
237758.26200000 |
7048249.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.479010004 |
Vöyrin Mikkelinsaariin kuuluvalla Boskäretin saarella on merkittävä meripyyntiin liittyvä muinaisjäännöskokonaisuus, joka käsittää useita väliaikaisten asumusten jäännöksiä (tomtningit), veneenvetopaikan, verkkovapeiden jäänteet, ainakin kaksi jatulitarhaa sekä yhden osittain vaurioituneen kompassikiveyksen.
Kohteet sijaitsevat saaren eri osissa neljässä ryhmässä noin 5 m mpy vyöhykkeellä. Maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmalliin vertaamalla voi todeta, että lahdenpohjukka ulottui saaren keskiosissa sijaitsevien tomtningien tuntumaan noin 3,8 metrin tasolla, mikä vastaa 1500-luvun loppua. Tämän jälkeen pohjukka vähitellen madaltui ja rantaviiva siirtyi kauemmas. Tämän mukaisesti tomtningit olisivat olleet käytössä 1500-luvun lopulta noin vuoteen 1700. Boskäretin itäpäässä oleva ryhmä, johon kuuluu kompassikiveys, on rannansiirtymisen perusteella ollut käytössä 1800-luvulla. Siellä sijaitsevien tomtningien korkeudet sopivat tähän hyvin, joskin itäisin tomtning on sijainnut lähellä rantaa. |
| metsakeskus.479010004 |
946 |
Boskäret |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27006 |
237758.26200000 |
7048249.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.479010004 |
Vöyrin Mikkelinsaariin kuuluvalla Boskäretin saarella on merkittävä meripyyntiin liittyvä muinaisjäännöskokonaisuus, joka käsittää useita väliaikaisten asumusten jäännöksiä (tomtningit), veneenvetopaikan, verkkovapeiden jäänteet, ainakin kaksi jatulitarhaa sekä yhden osittain vaurioituneen kompassikiveyksen.
Kohteet sijaitsevat saaren eri osissa neljässä ryhmässä noin 5 m mpy vyöhykkeellä. Maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmalliin vertaamalla voi todeta, että lahdenpohjukka ulottui saaren keskiosissa sijaitsevien tomtningien tuntumaan noin 3,8 metrin tasolla, mikä vastaa 1500-luvun loppua. Tämän jälkeen pohjukka vähitellen madaltui ja rantaviiva siirtyi kauemmas. Tämän mukaisesti tomtningit olisivat olleet käytössä 1500-luvun lopulta noin vuoteen 1700. Boskäretin itäpäässä oleva ryhmä, johon kuuluu kompassikiveys, on rannansiirtymisen perusteella ollut käytössä 1800-luvulla. Siellä sijaitsevien tomtningien korkeudet sopivat tähän hyvin, joskin itäisin tomtning on sijainnut lähellä rantaa. |
| metsakeskus.481000001 |
481 |
Sunhill |
10001 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
228249.49300000 |
6721737.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481000001 |
Kohde sijaitsee Seikelän koulun läheisyydessä, Aarnentien mutkasta haarautuvan Antinkujan oikealla puolella. Paikalla olevassa jyrkässä mäenrinteessä on n. 25 m pitkä kivivalli, joka on korkeudeltaan n. metrin. |
| metsakeskus.481000002 |
481 |
Pakattulan Myllyvuori |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
225770.51900000 |
6716189.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481000002 |
Kohde sijaitsee Luikkionlahteen pistävällä Muninpäällä, jyrkkärinteisen kalliomäen juurella. Paikalla on kaksi kivilatomusta ja kalliohakkaus. Latomusten kohdalla on ollut vielä 1940-luvulla merimiehen asumus. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2017: Kohde oli ennallaan. Vuoden 1997 raportissa on tarkka piirros kohteen rakenteista. Nyt suoritetussa inventoinnissa kiviaidan ja latomuksen tulkittiin liittyvän paikalla olleeseen peltoon. Asuinrakennuksesta ei löydetty merkkejä. Pakattulanvuoren laen tarkastuksessa ei löydetty jäänteitä myöskään tuulimyllystä. Kallion päällä havaittiin moderneja hakkauksia ja merkkipuu.
Vuodelta 1703 olevan Härmälän tiluskartan perusteella kiviraketeiden edustalla on ollut merenlahti, joten kivirakenteiden tulkintaa laiturina tms. ei voida sulkea pois. |
| metsakeskus.481000002 |
481 |
Pakattulan Myllyvuori |
10002 |
12004 |
13049 |
11042 |
27000 |
225770.51900000 |
6716189.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481000002 |
Kohde sijaitsee Luikkionlahteen pistävällä Muninpäällä, jyrkkärinteisen kalliomäen juurella. Paikalla on kaksi kivilatomusta ja kalliohakkaus. Latomusten kohdalla on ollut vielä 1940-luvulla merimiehen asumus. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2017: Kohde oli ennallaan. Vuoden 1997 raportissa on tarkka piirros kohteen rakenteista. Nyt suoritetussa inventoinnissa kiviaidan ja latomuksen tulkittiin liittyvän paikalla olleeseen peltoon. Asuinrakennuksesta ei löydetty merkkejä. Pakattulanvuoren laen tarkastuksessa ei löydetty jäänteitä myöskään tuulimyllystä. Kallion päällä havaittiin moderneja hakkauksia ja merkkipuu.
Vuodelta 1703 olevan Härmälän tiluskartan perusteella kiviraketeiden edustalla on ollut merenlahti, joten kivirakenteiden tulkintaa laiturina tms. ei voida sulkea pois. |
| metsakeskus.481000002 |
481 |
Pakattulan Myllyvuori |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
225770.51900000 |
6716189.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481000002 |
Kohde sijaitsee Luikkionlahteen pistävällä Muninpäällä, jyrkkärinteisen kalliomäen juurella. Paikalla on kaksi kivilatomusta ja kalliohakkaus. Latomusten kohdalla on ollut vielä 1940-luvulla merimiehen asumus. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2017: Kohde oli ennallaan. Vuoden 1997 raportissa on tarkka piirros kohteen rakenteista. Nyt suoritetussa inventoinnissa kiviaidan ja latomuksen tulkittiin liittyvän paikalla olleeseen peltoon. Asuinrakennuksesta ei löydetty merkkejä. Pakattulanvuoren laen tarkastuksessa ei löydetty jäänteitä myöskään tuulimyllystä. Kallion päällä havaittiin moderneja hakkauksia ja merkkipuu.
Vuodelta 1703 olevan Härmälän tiluskartan perusteella kiviraketeiden edustalla on ollut merenlahti, joten kivirakenteiden tulkintaa laiturina tms. ei voida sulkea pois. |
| metsakeskus.481000002 |
481 |
Pakattulan Myllyvuori |
10002 |
12004 |
13045 |
11042 |
27000 |
225770.51900000 |
6716189.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481000002 |
Kohde sijaitsee Luikkionlahteen pistävällä Muninpäällä, jyrkkärinteisen kalliomäen juurella. Paikalla on kaksi kivilatomusta ja kalliohakkaus. Latomusten kohdalla on ollut vielä 1940-luvulla merimiehen asumus. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2017: Kohde oli ennallaan. Vuoden 1997 raportissa on tarkka piirros kohteen rakenteista. Nyt suoritetussa inventoinnissa kiviaidan ja latomuksen tulkittiin liittyvän paikalla olleeseen peltoon. Asuinrakennuksesta ei löydetty merkkejä. Pakattulanvuoren laen tarkastuksessa ei löydetty jäänteitä myöskään tuulimyllystä. Kallion päällä havaittiin moderneja hakkauksia ja merkkipuu.
Vuodelta 1703 olevan Härmälän tiluskartan perusteella kiviraketeiden edustalla on ollut merenlahti, joten kivirakenteiden tulkintaa laiturina tms. ei voida sulkea pois. |
| metsakeskus.481000002 |
481 |
Pakattulan Myllyvuori |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
225770.51900000 |
6716189.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481000002 |
Kohde sijaitsee Luikkionlahteen pistävällä Muninpäällä, jyrkkärinteisen kalliomäen juurella. Paikalla on kaksi kivilatomusta ja kalliohakkaus. Latomusten kohdalla on ollut vielä 1940-luvulla merimiehen asumus. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2017: Kohde oli ennallaan. Vuoden 1997 raportissa on tarkka piirros kohteen rakenteista. Nyt suoritetussa inventoinnissa kiviaidan ja latomuksen tulkittiin liittyvän paikalla olleeseen peltoon. Asuinrakennuksesta ei löydetty merkkejä. Pakattulanvuoren laen tarkastuksessa ei löydetty jäänteitä myöskään tuulimyllystä. Kallion päällä havaittiin moderneja hakkauksia ja merkkipuu.
Vuodelta 1703 olevan Härmälän tiluskartan perusteella kiviraketeiden edustalla on ollut merenlahti, joten kivirakenteiden tulkintaa laiturina tms. ei voida sulkea pois. |
| metsakeskus.481000002 |
481 |
Pakattulan Myllyvuori |
10002 |
12013 |
13126 |
11042 |
27000 |
225770.51900000 |
6716189.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481000002 |
Kohde sijaitsee Luikkionlahteen pistävällä Muninpäällä, jyrkkärinteisen kalliomäen juurella. Paikalla on kaksi kivilatomusta ja kalliohakkaus. Latomusten kohdalla on ollut vielä 1940-luvulla merimiehen asumus. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2017: Kohde oli ennallaan. Vuoden 1997 raportissa on tarkka piirros kohteen rakenteista. Nyt suoritetussa inventoinnissa kiviaidan ja latomuksen tulkittiin liittyvän paikalla olleeseen peltoon. Asuinrakennuksesta ei löydetty merkkejä. Pakattulanvuoren laen tarkastuksessa ei löydetty jäänteitä myöskään tuulimyllystä. Kallion päällä havaittiin moderneja hakkauksia ja merkkipuu.
Vuodelta 1703 olevan Härmälän tiluskartan perusteella kiviraketeiden edustalla on ollut merenlahti, joten kivirakenteiden tulkintaa laiturina tms. ei voida sulkea pois. |
| metsakeskus.481010001 |
481 |
Kalmuhaka |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
230817.45200000 |
6723792.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010001 |
Kohde sijaitsee Kankaisten kansakoulun pihamaalla, pienellä peltoja kohti työntyvällä niemekkeellä, jolla kasvaa vanhoja lehtipuita. Paikka on vanhaa koulun nurmikenttää, joka todettiin 2006 inventoinnissa pahoin umpeenkasvaneeksi. Alueella on ollut kolme tai neljä hautakumpua, joista vain yksi on enää hahmotettavissa. Näiden lisäksi mäellä on havaittu aikaisemmin useita pienempiä, noin metrin laajuisia kumpuja, joista yhdessä on ollut reunakehä. Inventoinnissa 2006 niitä ei enää kyetty hahmottamaan. Lisäksi koulun kivijalassa on mahdollinen kuppikivi. Tiedot säilyneestä ja tuhoutuneista rakenteista, lukuunottamatta pieniä kumpuja, on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481010001 |
481 |
Kalmuhaka |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
230817.45200000 |
6723792.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010001 |
Kohde sijaitsee Kankaisten kansakoulun pihamaalla, pienellä peltoja kohti työntyvällä niemekkeellä, jolla kasvaa vanhoja lehtipuita. Paikka on vanhaa koulun nurmikenttää, joka todettiin 2006 inventoinnissa pahoin umpeenkasvaneeksi. Alueella on ollut kolme tai neljä hautakumpua, joista vain yksi on enää hahmotettavissa. Näiden lisäksi mäellä on havaittu aikaisemmin useita pienempiä, noin metrin laajuisia kumpuja, joista yhdessä on ollut reunakehä. Inventoinnissa 2006 niitä ei enää kyetty hahmottamaan. Lisäksi koulun kivijalassa on mahdollinen kuppikivi. Tiedot säilyneestä ja tuhoutuneista rakenteista, lukuunottamatta pieniä kumpuja, on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481010002 |
481 |
Humikkala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
231562.15200000 |
6724357.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010002 |
Kohde sijaitsee Maskun kirkon vieressä olevalla mäellä. Paikalla on sijainnut ristiretkiaikainen ruumiskalmisto, jota on tutkittu kaivauksin. Kalmisto löytyi soranotossa vuonna 1925. Kaivauksissa samana kesänä mäen laelta ja sen itärinteeltä löytyi 56 hautaa, joissa vainajat oli varustettu runsain hauta-antimin. Rahalöytöjen perusteella kalmisto on ollut käytössä ainakin ristiretkiajan alkupuolella. Kalmistoa tutkittiin kaivauksin myös myöhemmin; vuosina 1964, 1973 ja 1984. Kellotapulin vierestä ja kirkon länsipäädystä on tavattu merkkejä mahdollisestä polttokenttäkalmistosta. Hautausmaalta on löytynyt rautainen hevosenkenkäsolki ja sen läheisyydessä havaittiin matala röykkiö, johon kaivetusta koekuopasta löytyi palaneen tiilen paloja. Hautausmaalta kerrotaan myös löytyneen 1940-luvulla tiiliholveja. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11006 |
27000 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27016 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27017 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27018 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27016 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27017 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27018 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27016 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010003 |
481 |
Mäksmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
230282.67100000 |
6723760.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010003 |
Rautakaudelta historialliselle ajalle ajoittuva laaja muinaisjäännöskompleksi, joka koostuu hautaröykkiöistä, polttokenttäkalmistosta, latomuksista, mahdollisesta pajan paikasta, tunnistamattomista muinaisjäännökseksi tulkittavista rakenteista, rautakautisesta asuinpaikasta sekä historiallisen ajan kylänpaikasta.
Muinaisjäännösalueesta on erotettu alakohteet A-N ja maantieteellisesti se jakaantuu viiteen erilliseen alueeseen, joista neljä sijaitsee kokonaan Seikeläntien eteläpuolella ja yhden tie halkaisee. Tunnettu kalmistokokonaisuus on tien pohjoispuolella kyläkeskittymän alueella puutarhoissa ja pihoilla. Tiedot kohteen eri osista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Paikalla on paikoin jyrkkärinteisiä moreenimäkiä, joilla on pienialaisia kalliopaljastumia. Niitä ympäröivät pellot ovat tasaista savikkoa.
Muinaisjäännösaluetta on laajennettu vuosina 2015 - 16 pelloista tehtyjen rautakautisten metallinetsinlöytöjen löytöalueille. |
| metsakeskus.481010004 |
481 |
Salomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
231868.05500000 |
6719567.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010004 |
Kohde sijaitsee kalliolla Kustavintien ja rautatien risteyksestä n. 500 m koilliseen. Paikalla on kuperalakinen kalliomäki, jonka kaakkoisrinnettä on louhittu läheisen tontin tasaamiseksi. Kalliopohjalle rakennettu röykkiö sijaitsee louhitun kallion reunasta n. 40 m luoteeseen. Pyöreähkö röykkiö on kooltaan n. 10,1x9,9 m ja korkeudeltaan vaikeasti hahmotettavissa. Sammalpeitteisen röykkiön keskellä on kuoppa, jossa kasvaa koivu. Röykkiön kiveyksessä erottuu paasiarkun jäännöksiä. |
| metsakeskus.481010005 |
481 |
Vuorensivu |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
228047.56600000 |
6724045.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010005 |
Kohde sijaitsee Hallusvuorella, kallion korkeimmalla kohdalla vanhan kolmiomittauspaikan vieressä. Paikalla on kolme röykkiötä tiiviinä ryhmänä. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481010006 |
481 |
Hallusvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
227931.61300000 |
6723986.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010006 |
Kohde sijaitsee Hirvijoen eteläpuolella olevalla Hallusvuorella. Mäen laella olevalla kalliolla on kaksi röykkiötä ja sen alarinteessä on ollut lähde, jonka veden on uskottu omaavan parantavia voimia. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481010006 |
481 |
Hallusvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
227931.61300000 |
6723986.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010006 |
Kohde sijaitsee Hirvijoen eteläpuolella olevalla Hallusvuorella. Mäen laella olevalla kalliolla on kaksi röykkiötä ja sen alarinteessä on ollut lähde, jonka veden on uskottu omaavan parantavia voimia. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481010006 |
481 |
Hallusvuori |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
227931.61300000 |
6723986.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010006 |
Kohde sijaitsee Hirvijoen eteläpuolella olevalla Hallusvuorella. Mäen laella olevalla kalliolla on kaksi röykkiötä ja sen alarinteessä on ollut lähde, jonka veden on uskottu omaavan parantavia voimia. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481010006 |
481 |
Hallusvuori |
10002 |
12006 |
13079 |
11028 |
27000 |
227931.61300000 |
6723986.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010006 |
Kohde sijaitsee Hirvijoen eteläpuolella olevalla Hallusvuorella. Mäen laella olevalla kalliolla on kaksi röykkiötä ja sen alarinteessä on ollut lähde, jonka veden on uskottu omaavan parantavia voimia. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481010007 |
481 |
Alistalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
227260.88400000 |
6723243.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010007 |
Kohde sijaitsee Maskun ja Lemun kunnanrajan läheisyydessä, asfalttitiestä n. 20 m pohjoiseen. Paikalla on peltojen ympäröimä matala mäki, jolla on huonokuntoinen tuulimyllyn runko. Tuulimyllyn vieressä on epämääräinen kivikko, joka saattaa olla luonnonmuodostuma. Kulmikkaista kivistä koostuva kiveys on laajuudeltaan n. 7,9x8,1 m ja korkeudeltaan n. 0,4 m. |
| metsakeskus.481010008 |
481 |
Kairinen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230711.48500000 |
6725378.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010008 |
Kohde sijaitsee Hirvijoen rautatiesillasta n. 1 km eteläkaakkoon, rautatiestä n. 100 m lounaaseen. Paikalla olevan rakentamattoman mäen pohjoiskärjessä on pyöristyneistä kivistä koottu hajanainen röykkiö. Mahdollisesti matalaan kalliopainanteeseen kasattu röykkiö on halkaisijaltaan n. 10,7 m. Röykkiön pinnalla on kaksi kuoppaa ja sen itäreunalla on havaittu kehämäistä rakennetta. |
| metsakeskus.481010009 |
481 |
Kairinen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230876.41800000 |
6725534.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010009 |
Kohde sijaitsee Hirvijoen rautatiesillasta n. 850 m kaakkoon, rautatien pohjoispuolella. Paikalla olevalla laajahkolla kalliomäellä on kahdeksan pientä röykkiötä lähellä piha-aluetta. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481010010 |
481 |
Pysäkin kallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
231376.24900000 |
6719904.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010010 |
Kohde sijaitsee korkealla kalliolla rautatien läheisyydessä, n. 750 m rautatien ja Kustavintien ristyksestä pohjoiseen. Paikalla olevalla kalliolla on kolme röykkiötä, joiden tiedot on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481010011 |
481 |
Mäkelä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
230398.62400000 |
6723926.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010011 |
Kohde sijaitsee pihamaalla, n. 150 m Sopolantien ja Seikeläntien risteyksestä etelään. Paikalla on matala, sileä kalliopaljastuma, jossa on yhteensä 10-13 syvennystä tiiviinä ryhmänä. Kohde on varustettu rauhoituskilvellä. |
| metsakeskus.481010012 |
481 |
Kajamonvuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
235123.73300000 |
6722543.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010012 |
Yli 60 m korkean jyrkkäreunaisen kalliomäen laella on kivivallin jäännöksiä. Kajamonvuori on laajuudeltaan n. 200x80 m ja sen laella ja itälaidalla on rinteen yläreunaa seuraava vallimainen kiveys, joka on pituudeltaan n. 50 m ja korkeudeltaan n. 0,35 m. Vallissa on sen keskivaiheilla n. 2 m leveä aukko, jonka jälkeen se jatkuu pohjoiseen vielä n. 15 m. Vallin sisäpuolella on kalliossa luontainen syvennys, joka seuraa paikoin vallia. Lähellä rauhoitustaulua on vallissa nelikulmainen kivirakenne. Kajamonvuori on ollut Museoviraston hoitokohde vuosina 1998-2010. |
| metsakeskus.481010012 |
481 |
Kajamonvuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
235123.73300000 |
6722543.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010012 |
Yli 60 m korkean jyrkkäreunaisen kalliomäen laella on kivivallin jäännöksiä. Kajamonvuori on laajuudeltaan n. 200x80 m ja sen laella ja itälaidalla on rinteen yläreunaa seuraava vallimainen kiveys, joka on pituudeltaan n. 50 m ja korkeudeltaan n. 0,35 m. Vallissa on sen keskivaiheilla n. 2 m leveä aukko, jonka jälkeen se jatkuu pohjoiseen vielä n. 15 m. Vallin sisäpuolella on kalliossa luontainen syvennys, joka seuraa paikoin vallia. Lähellä rauhoitustaulua on vallissa nelikulmainen kivirakenne. Kajamonvuori on ollut Museoviraston hoitokohde vuosina 1998-2010. |
| metsakeskus.481010013 |
481 |
Kuusimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
231338.25300000 |
6722377.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010013 |
Kohde sijaitsee itä-länsi -suuntaisen kallioharjanteen länsikärjessä, tontin koilliskulmassa olevasta rajapyykistä n. 18,4 m kompassisuuntaan 210 astetta. Paikalla olevassa metsäisessä rinteessä on epämääräinen röykkiö, joka on halkaisijaltaan n. 6 m ja korkeudeltaan n. 0,3 m. Röykkiötä on vaikea erottaa ympäristöstään. |
| metsakeskus.481010014 |
481 |
Päivärinta |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
231298.26500000 |
6722556.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010014 |
Kohde sijaitsee pihan laidalla olevan mäen korkeimmalla kohdalla, Pirttimäentien tasoristeyksestä n. 75 m koilliseen. Paikalla olevan puuvajan pohjoisseinän pohjoispuolella on röykkiömäinen kiveys, joka on halkaisijaltaan n. 7,5 m ja korkeudeltaan n. 0,4 m. Tarkastuksessa vuonna 1990 röykkiössä havaittiin mahdollista arkkumaista rakennelmaa, mutta inventoinnissa 2006 kohdetta epäiltiin luonnonmuodostumaksi. |
| metsakeskus.481010016 |
481 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
231403.21500000 |
6724411.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010016 |
Kohde sijaitsee vanhan Raumantien länsipuolella, vastapäätä Humikkalan rautakautista kalmistoa, Maskun kirkon luoteispuolella. Myllymäki on n. 90x60 m laaja metsäinen mäki, jonka eteläosa on avokalliota ja pohjoisosa loivaa, hiekkamoreenipitoista rinnettä. Rinteen länsireunassa on vanha sorakuoppa. Paikalta on löytynyt koekaivauksissa 1985 kaksi liesikiveystä sekä pronssi- ja rautakauden vaihteeseen ajoittuvia saviastian paloja.
Myllymäen lounaisosasta tunnetaan kaksi kaiverrusta, joista toinen on tehty maakiveen ja toinen kalliopinnalle (ks. alakohteet). Kaiverrukset lienevät historialliselta ajalta, eivätkä liity paikan esihistoriallisiin muinaisjäännöksiin. |
| metsakeskus.481010016 |
481 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
231403.21500000 |
6724411.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010016 |
Kohde sijaitsee vanhan Raumantien länsipuolella, vastapäätä Humikkalan rautakautista kalmistoa, Maskun kirkon luoteispuolella. Myllymäki on n. 90x60 m laaja metsäinen mäki, jonka eteläosa on avokalliota ja pohjoisosa loivaa, hiekkamoreenipitoista rinnettä. Rinteen länsireunassa on vanha sorakuoppa. Paikalta on löytynyt koekaivauksissa 1985 kaksi liesikiveystä sekä pronssi- ja rautakauden vaihteeseen ajoittuvia saviastian paloja.
Myllymäen lounaisosasta tunnetaan kaksi kaiverrusta, joista toinen on tehty maakiveen ja toinen kalliopinnalle (ks. alakohteet). Kaiverrukset lienevät historialliselta ajalta, eivätkä liity paikan esihistoriallisiin muinaisjäännöksiin. |
| metsakeskus.481010017 |
481 |
Pasunkallion lammet |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
236651.10300000 |
6724966.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010017 |
Kohde sijaitsee Pasunkallio -nimisen mäen lounaisrinteellä. Maaperä alueella on hiekkaa, ympäristö on paikoin louhikkoista. Pasunkallion lounaisreunalla on hiekkakuoppia, jotka ovat myöhemmin täyttyneet vedellä. Hiekkakuopan reunoilta on löytynyt nuorakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä ja likamaata. Varhaisempien löytötietojen perusteella hiekkakuopasta on löytynyt vasarakirves.
Toukokuussa 2012 tehdyssä tarkastuksessa havaittiin, että paikalle, kutakuinkin juuri muinaisjäännösaluerajauksen sisäpuolelle, on rakennettu omakotitalo. Tontille on tehty uusi tie ja pihamaata on laajalti muokattu ja tasoitettu. Siten kohde lienee lähes kokonaan tuhoutunut, asuinpaikan rippeitä saattaa olla jäljellä aivan aluerajauksen kaakkoisosassa, soranottoon rajoittuvalla kapealla, noin 5 metriä leveällä metsäkaistaleella. |
| metsakeskus.481010018 |
481 |
Noopila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
233448.38700000 |
6725419.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010018 |
Kohde sijaitsee Kurittulassa, Maskunjoen etelärannalla olevan kallioisen mäkialueen lounaisreunassa. Paikalla olevassa metsäisessä rinteessä on halkaisijaltaan n. 40 m laaja vanha hiekkakuoppa, joka todettiin 2006 inventoinnissa umpeenkasvaneeksi ja reunoiltaan sammaloituneeksi. Hiekkakuopan koillisreunalta on löytynyt 1991 tarkastuksessa saviastian paloja ja iskoksia. |
| metsakeskus.481010019 |
481 |
Kreula |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
230003.78000000 |
6723575.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010019 |
Kohde, johon kuuluu kiviröykkiön ja maaakumpuja sijaitsee Kreulan talosta noin 150 m itäkaakkoon. Paikalla on pieni peltojen ja asfalttitien ympäröimä viljelemätön saareke, jolla on kaksi maakumpua ja röykkiö. Tarkastuksen 1992 yhteydessä tehdyistä koekuopista löytyi kummun pohjoispäästä palaneiden kivien muodostamaa rakennetta, tummaa maata sekä saviastian paloja, kuonaa, palanutta luuta ja savea ja rautanaula. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481010019 |
481 |
Kreula |
10002 |
12009 |
13093 |
11033 |
27000 |
230003.78000000 |
6723575.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010019 |
Kohde, johon kuuluu kiviröykkiön ja maaakumpuja sijaitsee Kreulan talosta noin 150 m itäkaakkoon. Paikalla on pieni peltojen ja asfalttitien ympäröimä viljelemätön saareke, jolla on kaksi maakumpua ja röykkiö. Tarkastuksen 1992 yhteydessä tehdyistä koekuopista löytyi kummun pohjoispäästä palaneiden kivien muodostamaa rakennetta, tummaa maata sekä saviastian paloja, kuonaa, palanutta luuta ja savea ja rautanaula. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481010019 |
481 |
Kreula |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
230003.78000000 |
6723575.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481010019 |
Kohde, johon kuuluu kiviröykkiön ja maaakumpuja sijaitsee Kreulan talosta noin 150 m itäkaakkoon. Paikalla on pieni peltojen ja asfalttitien ympäröimä viljelemätön saareke, jolla on kaksi maakumpua ja röykkiö. Tarkastuksen 1992 yhteydessä tehdyistä koekuopista löytyi kummun pohjoispäästä palaneiden kivien muodostamaa rakennetta, tummaa maata sekä saviastian paloja, kuonaa, palanutta luuta ja savea ja rautanaula. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.481500001 |
481 |
Stenberga |
10002 |
12011 |
13105 |
11010 |
27001 |
226100.36100000 |
6721377.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481500001 |
Linna on sijainnut n. kymmenen metriä korkealla kalliolla muinaisessa Maskunjokisuussa ja ollut v. 1908 kaivausten perusteella ulkomitoiltaan 13 x 13 m kokoinen tornilinna. Linnan ensimmäinen rakennusvaihe arvioidaan 1100-1200 luvun vaihteeseen, ja toinen rakennusvaihe 1300-luvun lopulle (maininta vuodelta 1389: mahdollisesti Turun voutina 1377-99 toimineen Jakob Abrahaminpojan rakennuttama). Linnaan on saattanut kuulua myös esilinna, joka olisi sijainnut linnan suojan puolella. |
| metsakeskus.481500001 |
481 |
Stenberga |
10002 |
12011 |
13105 |
11010 |
27003 |
226100.36100000 |
6721377.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.481500001 |
Linna on sijainnut n. kymmenen metriä korkealla kalliolla muinaisessa Maskunjokisuussa ja ollut v. 1908 kaivausten perusteella ulkomitoiltaan 13 x 13 m kokoinen tornilinna. Linnan ensimmäinen rakennusvaihe arvioidaan 1100-1200 luvun vaihteeseen, ja toinen rakennusvaihe 1300-luvun lopulle (maininta vuodelta 1389: mahdollisesti Turun voutina 1377-99 toimineen Jakob Abrahaminpojan rakennuttama). Linnaan on saattanut kuulua myös esilinna, joka olisi sijainnut linnan suojan puolella. |
| metsakeskus.483010001 |
483 |
Ilvessalonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
377206.94900000 |
7135224.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010001 |
Röykkiö ja siihen liittyvät kivin reunustetut "polut" sijaitsevat Pyhäjoessa olevan Ilvessalon saaren korkeimmalla kohdalla lähes keskellä saarta avokalliopaljastuman itäpäässä tiheän kuusimetsän ympäröimänä. Maasto viettää röykkiöltä jyrkästi etelään, länteen ja pohjoiseen. Röykkiö on 0,45–0,50 metriä korkea ja alaltaan 4,5 – 5 x 3 metriä. Koillis- ja lounaiskulmissa on pystykivet. Ne nostettiin kaivauksessa pystyyn. Röykkiöön liittyvät itäinen ja kaakkoinen polku jätettiin näkyviin.
Ajoittavaa kaivauksissa ei löydetty. Röykkiöstä ja ympäristöstä löydetyt kvartsit viittaavat mahdollisesti kivikauteen. Röykkiössä ei havaittu merkkejä hautauksesta. Polut saattavat viitata uhriröykkiöön. Röykkiön ja siihen liittyvien rakenteiden merkitys ei selvinnyt kaivauksissa.
Löydöt: iskukivi, kvartsikaavin, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.483010001 |
483 |
Ilvessalonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
377206.94900000 |
7135224.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010001 |
Röykkiö ja siihen liittyvät kivin reunustetut "polut" sijaitsevat Pyhäjoessa olevan Ilvessalon saaren korkeimmalla kohdalla lähes keskellä saarta avokalliopaljastuman itäpäässä tiheän kuusimetsän ympäröimänä. Maasto viettää röykkiöltä jyrkästi etelään, länteen ja pohjoiseen. Röykkiö on 0,45–0,50 metriä korkea ja alaltaan 4,5 – 5 x 3 metriä. Koillis- ja lounaiskulmissa on pystykivet. Ne nostettiin kaivauksessa pystyyn. Röykkiöön liittyvät itäinen ja kaakkoinen polku jätettiin näkyviin.
Ajoittavaa kaivauksissa ei löydetty. Röykkiöstä ja ympäristöstä löydetyt kvartsit viittaavat mahdollisesti kivikauteen. Röykkiössä ei havaittu merkkejä hautauksesta. Polut saattavat viitata uhriröykkiöön. Röykkiön ja siihen liittyvien rakenteiden merkitys ei selvinnyt kaivauksissa.
Löydöt: iskukivi, kvartsikaavin, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.483010001 |
483 |
Ilvessalonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
377206.94900000 |
7135224.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010001 |
Röykkiö ja siihen liittyvät kivin reunustetut "polut" sijaitsevat Pyhäjoessa olevan Ilvessalon saaren korkeimmalla kohdalla lähes keskellä saarta avokalliopaljastuman itäpäässä tiheän kuusimetsän ympäröimänä. Maasto viettää röykkiöltä jyrkästi etelään, länteen ja pohjoiseen. Röykkiö on 0,45–0,50 metriä korkea ja alaltaan 4,5 – 5 x 3 metriä. Koillis- ja lounaiskulmissa on pystykivet. Ne nostettiin kaivauksessa pystyyn. Röykkiöön liittyvät itäinen ja kaakkoinen polku jätettiin näkyviin.
Ajoittavaa kaivauksissa ei löydetty. Röykkiöstä ja ympäristöstä löydetyt kvartsit viittaavat mahdollisesti kivikauteen. Röykkiössä ei havaittu merkkejä hautauksesta. Polut saattavat viitata uhriröykkiöön. Röykkiön ja siihen liittyvien rakenteiden merkitys ei selvinnyt kaivauksissa.
Löydöt: iskukivi, kvartsikaavin, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.483010002 |
483 |
Laatokankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
370651.57800000 |
7135033.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010002 |
Kohde sijaitsee kuivatun Talusjärven lounaispuoliella olevan kankaan kalliokkoisella lounaisreunalla. Paikalla on neljä röykkiökeskittymää, joissa on yhteensä 7 röykkiötä. Kalliopohjalle tehdyt röykkiöt ovat enimmäkseen pitkulaisia ja niiden koko vaihtelee 4 x 5 – 10 x 6 m. Korkeutta niillä on enimmillään noin 50 cm. Joissakin röykkiöissä on vanhoja kaivelun jälkiä. |
| metsakeskus.483010003 |
483 |
Kohtakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
371397.00000000 |
7136675.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010003 |
Kohde sijaitsee Tähjänjoen ja Talusojan yhtymäkohdasta n. 1 km etelälounaaseen olevalla pienellä harjanteella heti voimalinjan länsipuolella. Paikalla on kivistä koottu lähes pyöreä röykkiö, jonka halkaisija on noin 6 m ja korkeus 60–80 cm. Röykkiön keskellä on kraaterimainen kuopanne. Röykkiö on hyvin säilynyt lukuunottamatta länsireunalla olevia kaivelun jälkiä.
Vuoden 2016 havainnto: Röykkiö on jokseenkin selvä ja sijaitsee kallionyppylällä. Sen keskellä on kaivelun jäljiltä kraateri jossa kasvaa pari koivua . Ympäristö on matalaa sekametsää. Lähiympäristöön tehdyistä lapionpistoista tuli esille tiukkaa kivistä hiekkamaata. |
| metsakeskus.483010004 |
483 |
Konikallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
372190.96600000 |
7135190.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010004 |
Kohde sijaitsee kuivatusta Talusjärvestä 0,5 km kaakkoon. Alue on loivasti länteen laskevaa kangasta, jolla paikoin on pintaan ulottuvaa kalliokkoa. Kohde koostuu kahdesta alakohteesta, joissa on yhteensä kolmesta neljään kivistä koottua röykkiötä. Röykkiöiden pyöreissä osissa keskikohta on liki kivetön, joka voi olla yhtä lailla alkuperäinen tila kuin myöhemmän availun tulosta. |
| metsakeskus.483010004 |
483 |
Konikallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
372190.96600000 |
7135190.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010004 |
Kohde sijaitsee kuivatusta Talusjärvestä 0,5 km kaakkoon. Alue on loivasti länteen laskevaa kangasta, jolla paikoin on pintaan ulottuvaa kalliokkoa. Kohde koostuu kahdesta alakohteesta, joissa on yhteensä kolmesta neljään kivistä koottua röykkiötä. Röykkiöiden pyöreissä osissa keskikohta on liki kivetön, joka voi olla yhtä lailla alkuperäinen tila kuin myöhemmän availun tulosta. |
| metsakeskus.483010006 |
483 |
Jättiläinen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
372504.00000000 |
7129086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010006 |
Röykkiö sijaitsee Merijärven ja Alavieskan kunnanrajalla olevasta Kauhanlammesta noin 800 m luoteeseen olevalla kalliolla. Alueella on laaja avokalliokko kuruineen. Kohde sijaitsee laajahkon kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on noin 9 m pitkä ja 8 m leveä. Sen korkeus on 1,2 m. Röykkiön keskellä on noin 80 cm syvä kraaterimainen kuopanne, jonka halkaisija on noin 3 m. Kuopanne ja sen itä- ja länsilaidalla olevat metrin kokoiset alueet ovat peräisin röykkiön kaivelusta.
2023: Kohteesta löytyvän suuren röykkiön todettiin olevan kuvatunlainen, tosin sen itä–länsisuuntaiseksi pituudeksi arvioitiin jopa n. 11 m. Koon mittaaminen on kuitenkin vaikeaa, kun kehäkiveys ei ole kauttaaltaan selkeästi havaittavissa eikä röykkiön itäreuna erotu täysin sitä ympäröivästä kivikosta. Röykkiö ei sijaitse suoraan kalliopaljastuman päällä, vaan matala mäennyppylä koostuu pintakerroksiltaan rakkamaisesta kivikosta. Vain alempana rinteessä voi kivikon alla olevan sammal- ja jäkälän peittämän kallion havaita. Röykkiöön tehtyjä kuoppia myös tavattiin yksi enemmän kuin aiemmin raportoitu, eli neljä – aiemmin mainittujen keskellä sijaitsevan suuremman kuopanteen ja itä- sekä länsipäissä sijaitsevien pienempien kuoppien lisäksi myös röykkiön lounaisreunamilla on yksi pienempi kuoppa, halkaisijaltaan n. metrin ja syvyydeltään n. 80 cm.
Suuren röykkiön lisäksi paikalla havaittiin neljä pientä kuoppaa kivikossa röykkiön länsi- ja eteläpuolilla –näistä kolme lähempää ovat muotonsa ja mittojensa puolesta hyvin samanlaisia, kuin pienemmät kuopat itse röykkiössä, pyöreähköjä ja jyrkkäseinämäisiä. Neljäs, eteläisin kuoppa, hieman kauempana röykkiöstä kuin kolme muuta, sen sijaan on pitkulainen ja muita kolmea matalampi.
Näiden kuoppien lisäksi paikalta tavattiin myös kaksi pienempää röykkiötä (mitoiltaan muutamia metrejä) hieman alempana lounaisrinteessä suuresta röykkiöstä katsoen. Pienemmän kokonsa lisäksi nämä poikkeavat suuresta röykkiöstä jyrkemmän muotonsa puolesta (ne ovat suunnilleen saman korkuisia, mutta muilta mitoiltaan huomattavasti pienempiä), eikä niissä ole ainakaan pintapuolisesti havaittavissa mitään sisäisiä rakenteita. Ne ovat myös molemmat lähes täysin sammalen ja muun aluskasvillisuuden peitossa, kun taas suuren röykkiön pintakivistä melko moni erottuu sammalen ja jäkälän seasta.
Edellä mainittujen kartoitettujen alakohteiden lisäksi paikalta tavattiin muitakin ihmistoiminnan jälkiä, kuten epämääräisempiä kaivelun jälkiä pienempien röykkiöiden ympäristössä, mahdollisesti suuresta röykkiöstä pois vieritettyjä kiviä sen ympärillä yms. Suuren röykkiön länsi- ja koillispuolella, sen kivikkoisen mäen alapuolisella ja mäen ja läheisten kalliopaljastumien väliin jäävällä hiekkaisella moreenialueella on myös havaittavissa useita pienimuotoisesta hiekanotosta jääneitä epämääräisiä kuopanteita ja muita jälkiä. Näitä ei kuitenkaan kartoitettu tarkemmin eikä ole sisällytetty ehdotettuun aluerajaukseen. |
| metsakeskus.483010006 |
483 |
Jättiläinen |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
372504.00000000 |
7129086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010006 |
Röykkiö sijaitsee Merijärven ja Alavieskan kunnanrajalla olevasta Kauhanlammesta noin 800 m luoteeseen olevalla kalliolla. Alueella on laaja avokalliokko kuruineen. Kohde sijaitsee laajahkon kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on noin 9 m pitkä ja 8 m leveä. Sen korkeus on 1,2 m. Röykkiön keskellä on noin 80 cm syvä kraaterimainen kuopanne, jonka halkaisija on noin 3 m. Kuopanne ja sen itä- ja länsilaidalla olevat metrin kokoiset alueet ovat peräisin röykkiön kaivelusta.
2023: Kohteesta löytyvän suuren röykkiön todettiin olevan kuvatunlainen, tosin sen itä–länsisuuntaiseksi pituudeksi arvioitiin jopa n. 11 m. Koon mittaaminen on kuitenkin vaikeaa, kun kehäkiveys ei ole kauttaaltaan selkeästi havaittavissa eikä röykkiön itäreuna erotu täysin sitä ympäröivästä kivikosta. Röykkiö ei sijaitse suoraan kalliopaljastuman päällä, vaan matala mäennyppylä koostuu pintakerroksiltaan rakkamaisesta kivikosta. Vain alempana rinteessä voi kivikon alla olevan sammal- ja jäkälän peittämän kallion havaita. Röykkiöön tehtyjä kuoppia myös tavattiin yksi enemmän kuin aiemmin raportoitu, eli neljä – aiemmin mainittujen keskellä sijaitsevan suuremman kuopanteen ja itä- sekä länsipäissä sijaitsevien pienempien kuoppien lisäksi myös röykkiön lounaisreunamilla on yksi pienempi kuoppa, halkaisijaltaan n. metrin ja syvyydeltään n. 80 cm.
Suuren röykkiön lisäksi paikalla havaittiin neljä pientä kuoppaa kivikossa röykkiön länsi- ja eteläpuolilla –näistä kolme lähempää ovat muotonsa ja mittojensa puolesta hyvin samanlaisia, kuin pienemmät kuopat itse röykkiössä, pyöreähköjä ja jyrkkäseinämäisiä. Neljäs, eteläisin kuoppa, hieman kauempana röykkiöstä kuin kolme muuta, sen sijaan on pitkulainen ja muita kolmea matalampi.
Näiden kuoppien lisäksi paikalta tavattiin myös kaksi pienempää röykkiötä (mitoiltaan muutamia metrejä) hieman alempana lounaisrinteessä suuresta röykkiöstä katsoen. Pienemmän kokonsa lisäksi nämä poikkeavat suuresta röykkiöstä jyrkemmän muotonsa puolesta (ne ovat suunnilleen saman korkuisia, mutta muilta mitoiltaan huomattavasti pienempiä), eikä niissä ole ainakaan pintapuolisesti havaittavissa mitään sisäisiä rakenteita. Ne ovat myös molemmat lähes täysin sammalen ja muun aluskasvillisuuden peitossa, kun taas suuren röykkiön pintakivistä melko moni erottuu sammalen ja jäkälän seasta.
Edellä mainittujen kartoitettujen alakohteiden lisäksi paikalta tavattiin muitakin ihmistoiminnan jälkiä, kuten epämääräisempiä kaivelun jälkiä pienempien röykkiöiden ympäristössä, mahdollisesti suuresta röykkiöstä pois vieritettyjä kiviä sen ympärillä yms. Suuren röykkiön länsi- ja koillispuolella, sen kivikkoisen mäen alapuolisella ja mäen ja läheisten kalliopaljastumien väliin jäävällä hiekkaisella moreenialueella on myös havaittavissa useita pienimuotoisesta hiekanotosta jääneitä epämääräisiä kuopanteita ja muita jälkiä. Näitä ei kuitenkaan kartoitettu tarkemmin eikä ole sisällytetty ehdotettuun aluerajaukseen. |
| metsakeskus.483010007 |
483 |
Kahlottimenkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
376760.12000000 |
7136997.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010007 |
Kohde sijaitsee Pyhäjokeen laskevan Hiito-ojan jyrkän mutkan sisään jäävällä maastoltaan epätasaisella kallioniemellä. Paikalla on ainakin kuusi röykkiötä ja neljä latomusta noin 100 x 50 metrin alalla. Pyöreiden kivistä koottujen röykkiöiden halkaisija vaihtelee 4–8 m ja korkeus 40–70 cm. Latomukset on tehty pieniin kallionotkelmiin. Niiden koko vaihtelee 2,5 x 3 – 1,2 x 2 m. Alakohteiden numerointi noudattaa vuoden 1991 inventointia. |
| metsakeskus.483010008 |
483 |
Tynkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
377019.01900000 |
7135493.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010008 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen Ilvessaaren kohdalla joen pohjoisrannalla. Alueelta on löydetty kaikkiaan viisi tasatalttaa ja kaksi taltan teräosaa. Tehdyissä tarkastuksissa ei alueelta ole löydetty merkkejä asuinpaikasta, vaikka esineiden runsaus ja laatu sellaiseen viittaavat. Kyseessä voikin olla kätkölöytö. Aivan kohteen läheltä on jokea ruopattaessa löydetty suippohamaraisen reikäkirveen teelmä. |
| metsakeskus.483010016 |
483 |
Kuoppakangas |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
373534.42800000 |
7134597.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010016 |
Kohde sijaitsee Toholanojan länsipuolisen Halmekankaan eteläreunalla. Paikalla on tutkittu kivillä täytetty hauta, jonka pituus oli noin 2 m ja 70 cm leveä. Kiviä siinä oli noin 50 cm vahvuudelta. Haudasta on löydetty kaksi vasarakirvesjäljitelmää. Kallioisessa mäntymetsässä sijaitsevat kaivaustenjälkeiset kuopat ovat yhä näkyvissä. Muita vastaavia hautoja ei Pohjois-Suomesta tunneta.
|
| metsakeskus.483010017 |
483 |
Pajander |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374552.99600000 |
7139853.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010017 |
Pajanderin kivikautinen asuinpaikka sijaitsee 1,4 kilometriä luoteeseen Pyhänkosken ylittävältä maantiesillalta, Pyhäjoen pohjoisrannalla Tolpankoskesta noin 500 m itään. Löytöpelto sijaitsee noin 200 metriä Pajanderin talosta kohti Pyhäjokirantaa. Alue on loivasti jokea kohti laskevaa hiekkapohjaista viljelysmaata. Paikalta löydettiin inventoinnin yhteydessä kvartsia, piitä ja palaneita kiviä. Aiemmin paikalta on löydetty reikäkivi sekä mahdolliseti myös kiviesine KM 3764:3. Paikalla on merkkejä myös historiallisen ajan pajatoiminnasta.
Inventointi 2016: kohdetta ei tarkastettu maastossa koska se ei ollut avoinna. |
| metsakeskus.483010020 |
483 |
Seppälänkorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371652.18800000 |
7132044.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010020 |
Kohde sijaitsee Kalajoki–Oulainen-maantien eteläpuolella olevan laajan kalliokkoisen metsäalueen länsireunalla. Paikalla on viljelysmaan ja kalliomuodostumien ympäröimä vanha hiekanottopaikka, jonka reunoilta on löydetty kvartsia. Lisäksi alueella on palaneiden kivien keskittymiä. Paikalta on aiemmin löydetty tasataltta. Asuinpaikka on osin tuhoutunut hiekanotossa.
|
| metsakeskus.483010023 |
483 |
Eero Härön Pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375578.61100000 |
7132538.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010023 |
Kohde sijaitsee Tähkijärveen pistävässä niemessä nykyisen Lahdenlammen pohjoispuolella. Härön tilan hiekkapohjaisesta kotipellosta on löydetty pienoistaltta sekä kvartsi-esineitä ja -iskoksia. Lisäksi paikalla havaittiin inventoinnin yhteydessä kaksi palaneiden kivien keskittymää. |
| metsakeskus.483010028 |
483 |
Lisälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373491.46300000 |
7128603.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010028 |
Kohde sijaitsee Merijärven ja Alavieskan kunnanrajalla olevasta Kauhanlammesta noin 300 m koilliseen sijaitsevan Lisälän talon kaakkoispuolisilla pelloilla. Asuinpaikka sijaitsee savikkopeltojen ympäröimällä hiekkapohjaisella pellon osalla. Paikalta on löydetty taltan katkelma palanutta luuta ja runsaasti kvartsia. Asuinpaikka on sijainnut suojaisessa lahdenpoukamassa, jota kiintokallioalue on suojannut. Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä oli löydettävissä ainoastaan navetan takana olevasta pellosta. Muut pellot talon ympäristössä, vaikka olivat hiekkapohjaisia, vaikuttivat tarkastushetkellä löydöttömiltä. Asuinpaikka-alueen laajuudeksi voitiin arvioida noin 200/250 x 100/150 m. Osa Lisälän asuinpaikasta ulottuu piharakennusten alle ja mahdollisesti osin pihamaalle.
2023: Kohteen todettiin olevan suunnilleen samassa tilassa kuin vuonna 1991. Lisälän pihapiirissä osa rakennuksista on ilmeisesti purettu ja uusia rakennettu tilalle, suunnilleen samoille paikoille sitten vuoden 1991 inventoinnin. Tämä on saattanut vaikuttaa mahdollisesti pihapiiriin ulottuvaan osaan asuinpaikasta – mutta vuoden 1991 inventointiraportin perusteella asuinpaikan jatkuminen pihapiiriin on spekulatiivista, eikä perustu varsinaisiin löytöihin. Peltojen sijainnit vaikuttivat olevan samat kuin vuonna 1991, ml. eteläinen pelto, jolta asuinpaikkaan viittaavat löydyt ovat peräisin. Pellot ovat yhä viljelyssä.
Asuinpaikalle tehtiin alustava aluerajaus pohjaten Mäkivuotin inventointiraporttiinsa sisällyttämään käsin piirrettyyn karttaan, joka asemoitiin vanhaa peruskarttaa apuna käyttäen nykyiselle kartalle. Tästä melko suurpiirteisesti rajattiin alue, jolta Mäkivuoti oli merkinnyt tulleen löytöjä, sekä idässä hieman idemmällekin pohjautuen raportin tekstin huomattavasti laajempaan arvioon alueen koosta. Ehdotettu rajaus on laajimmillaan n. 95 m x 55 m, eli huomattavasti pienempi kuin Mäkivuotin tekstissä mainitut mitat, mutta kuitenkin joka suuntaan vähintään muutaman kymmenen metrejä laajempi, kuin alue, jolta varsinaisia löytöjä on raportoitu – paitsi siellä, missä alue rajoittuu pihapiirin rakennuksiin, jotka on jätetty rajauksen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.483010030 |
483 |
Tappuravuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
376763.12100000 |
7135785.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010030 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen Myllysaaresta noin 200 m itään. Kohde on vuoden 1980 peruskartalle merkitty jatulintarhana. Kyseessä on kiveys, joka muodostaa epäsäännöllisiä kehiä. Jäännöksen rakenne on epäselvä. Kyseessä lienee tuhottu röykkiö. |
| metsakeskus.483010031 |
483 |
Hautakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
378534.40300000 |
7137483.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010031 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoki–Oulainen-maantien pohjoispuolisen Lampinnevan kaakkoisreunalla olevalla kallioisella mäntykankaalla. Alueella on kaksi röykkiötä, joiden halkaisija on 4–5 m ja korkeus noin 40 cm. Latomus on avokallioiden painumaan tehty kiveys, jonka koko on noin 4 x 2 m. Kaikki kohteen kivistä kootut rakenteet ovat säilyneet hyvässä kunnossa. |
| metsakeskus.483010032 |
483 |
Honkala I |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
378706.00000000 |
7136269.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010032 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen pohjoispuolella, joen ja Oulainen–Pyhäjoki-maantien välisen kallioisen kankaan pohjoisosassa. Alueella on kaksi röykkiökohdetta. Eteläisemmässä kohteessa on kaksi kivistä koottua röykkiötä ja pohjoisemmassa yksi. Kaksi eteläisempää röykkiötä sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä toisistaan pohjois-eteläsuunnassa (Röykkiö 1 ja 2). Kolmas röykkiö (Röykkiö 3) sijaitsee noin 200 metriä pohjoisemmasta röykkiöstä pohjoiseen. Kaikki röykkiöt ovat pyöreitä. Niiden halkaisija on noin 6 m ja korkeus 40-50 cm. Röykkiöiden mainitaan sijaitsevan kalliopohjalla.
2024: Sijaintikoordinaattia muutettu kohti koillista noin 15 metriä. Lisätty röykkiöiden sijainnit alakohteisiin perustuen 5p laserkeilausaineistoon. |
| metsakeskus.483010033 |
483 |
Tykänkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
372838.70800000 |
7133639.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010033 |
Kohde sijaitsee Talusojasta noin 2 km itään pienten soiden ja avokallioiden rikkomalla länteen loivasti laskevalla kankaalla, pienen avokallion päällä. Kivistä kootun kehäröykkiön pituus on noin 5 m, leveys 3,5 m ja korkeus 50 cm. Sammalen ja jäkälän peittämää röykkiötä on kaiveltu eteläosastaan. |
| metsakeskus.483010035 |
483 |
Sainsalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376065.41900000 |
7130764.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010035 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lahdenlammesta noin 1,5 km kaakkoon. Alueella olevaa osin kallioista kangasta ympäröivät suoperäiset pellot. Tilan eteläpuolisilta ylemmiltä, kynnöksellä olleilta pelloilta saatiin inventoinnin (1991) yhteydessä talteen kvartsi-iskoksia ja -esine sekä havaittiin hiiltä ja palaneita kiviä. Vuoden 1980 vaiheilla on suo-ojaa kaivettaessa löytynyt tasataltta, jonka tarkempi löytöpaikka on epäselvä. Saadun teidon mukaan myös pari muuta kiviesinettä olisi löytynyt talon pelloista.
Myös vajaa 500 m etelälounaaseen Sinsalon talosta on Raatonevan kuivattamiseksi syvennetystä kanavasta v. 1989 löydetty kivitaltta (KM 26906), joka oli tullut suokerrostuman alaisesta hiekkakerroksesta. Raatoneva lienee soistunut entinen hiekkapohjainen järviallas, jok aon osa laajempaa suoaluetta (Jahtavisneva), joka on suurelta osalta turvetuotantoaluetta. |
| metsakeskus.483010036 |
483 |
Pahaoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372691.76500000 |
7134557.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Talusojasta noin 1,5 km itään loivasti länteen laskevalla kankaalla, Tanskanperältä Talusperälle johtavan metsäautotien varrella. Pahaojan kohdalla tie kulkee hiekkaisen kankaan poikki. Idänpuoleisesta ojanpenkasta on löydetty useita kvartseja 175–200 m matkalla. Inventoinnin yhteydessä paikalla havaittiin myös hajonnut liesikiveys. |
| metsakeskus.483010037 |
483 |
Pyhänkoski Hautausmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375187.74300000 |
7138883.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010037 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen länsirannalla hautausmaan ja joen välissä. Alueella on vanhoja, osin täytettyjä hiekkakuoppia, joista yhteen on rakennettu viljankuivaamo. Alueen läpi kulkee tie, jonka vierellä on hautausmaan parkkipaikka. Pääosa asuinpaikasta on ilmeisesti tuhoutunut, mutta hiekkakuopan reunoilta on löydetty kvartsia ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.483010038 |
483 |
Myllylä |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
376443.24900000 |
7135580.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010038 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen länsipuolella joen ja Merijärvi–Pyhäkoski-tien välissä. Alue on harvennushakattua männikkökangasta, jonka korkeimmalla kohdalla kohde sijaitsee. Kyseessä on avokalliolle kivistä kasattu röykkiö, jonka pituus on noin 5,5 m, leveys 3 m ja korkeus 50 cm. Röykkiö on paksun sammalen ja jäkälän peittämä.
|
| metsakeskus.483010041 |
483 |
Tappuravuori Kotiranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
376420.25900000 |
7136362.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010041 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen Myllysaaren pohjoispuolella. Alue on kallioista, pääosin mäntyä kasvavaa kangasta. Kankaan laella on avokalliolla pahoin hajotettu röykkiö. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 5,5 x 6 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Röykkiön päällä kasvaa nuoria mäntyjä. |
| metsakeskus.483010043 |
483 |
Lakso SE |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
374711.93800000 |
7138775.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010043 |
Röykkiö sijaitsee Pyhäjoen eteläpuolella, lähellä Merijärven ja Pyhäjoen kunnanrajaa. Paikalla olevan matalahkon kalliomäen ja joen välissä on loivasti laskeva viljelysaukea. Kivistä koottu röykkiö sijaitsee kallion pohjoisreunalla tieleikkauksen kohdalla heti tien eteläpuolella. Sen halkaisija on noin 4 m ja korkeus 40–50 cm. Keskustaa on kaiveltu, jolloin osa kivistä on heitetty röykkiön vierelle. |
| metsakeskus.483010044 |
483 |
Myllyoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383059.60500000 |
7131144.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.483010044 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Merijärven kirkolta noin 7 km itäkaakkoon, Pyhäjoen Myllyojansuvannosta noin 400 itään. Alue on loivasti jokea kohti laskevaa kuusikkokangasta ja viljelysmaata. Paikalla olevassa hiekkapohjaisessa pellossa havaittiin tarkastuksen yhteydessä useita kvartsi-iskoksia ja muutama palanut kivi. Kvartsit jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.484010001 |
484 |
Isoneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
220081.14500000 |
6856710.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010001 |
Röykkiö sijaitsee Pori - Vaasa tien länsipuolella, 200 m pohjoiseen Porin kaupungin rajasta. Paikka on matalalla metsäisellä mäellä.
Röykkiö on muodoltaan pitkulainen ja matala. Sen mitat ovat 15 x 2 m. Kummassakin päässä on kaivelun jälkiä. Kohdetta ei löydetty vuoden 1986 inventoinnissa. |
| metsakeskus.484010002 |
484 |
Lystbacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
220792.85800000 |
6856795.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010002 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa tien länsipuolella, Porin kaupungin rajalta noin 100 m päässä. Paikka on matala moreenimäki.
Röykkiö on pitkulainen ja matala. Sen koko on 18 x 5 m. Röykkiön kaakkoispäässä on iso siirtolohkare. Tällä kohdalla on myös kaivelun jälkiä. |
| metsakeskus.484010003 |
484 |
Yliniitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
220910.80700000 |
6856874.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010003 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa tien länsipuolella, Porin kaupungin rajalta noin 50 m. Paikka on korkealla louhikkoisella metsämäellä soiden keskellä.
Röykkiö on pitkänomainen ja matala. Sen koko on 10 x 2,5 m. |
| metsakeskus.484010004 |
484 |
Lammela I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220659.91000000 |
6857309.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tiestä noin 600 m länteen ja Porin kaupungin rajasta 600 m pohjoiseen. Paikka on metsäisellä moreenimäellä.
Toinen röykkiö on pitkänomainen, kooltaan 11 x 3,5 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Vieressä oleva röykkiö on kooltaan 8 x 5 m ja korkeudeltaan 0,7 m. |
| metsakeskus.484010005 |
484 |
Forsbackan kalliot |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218382.82200000 |
6857570.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Ahlaisista Lammelaan johtavan tien itäpuolella korkealla kalliolla.
Pohjoisempi röykkiö kallion huipulla olevalla tasanteella. Röykkiön koko on 6,7 x 5,8 m ja korkeus on 0,3 m. Toinen röykkiö sijaitsee edellisestä noin 100 m kaakkoon omalla kalliotasanteella. Röykkiön koko on 5,2 x 3,2 m ja korkeus 0,3 m. |
| metsakeskus.484010006 |
484 |
Honkametsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218803.65100000 |
6857993.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Ahlaisista Lammelaan johtavan tien länsipuolella, korkean kallion huipulla.
Toinen röykkiö on pitkulainen ja matala. Sen koko on 12 x 4,5 m ja korkeus 0,4 m. Toinen matala ja pyöreä röykkiö on edellisestä 10 m etelään. Sen koko on 4 x 4 m ja korkeus 0,4 m. |
| metsakeskus.484010007 |
484 |
Lotokallio I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218293.83500000 |
6862040.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010007 |
Röykkiö sijaitsee Pori - Vaasa tien länsipuolella Väinölän talosta 350 m luoteeseen, korkean kallion laella.
Röykkiön koko on 13 x 12 m ja korkeus noin 0,5 m. Röykkiö on keskeltä kaiveltu kuopalle. |
| metsakeskus.484010008 |
484 |
Varheensalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216344.59900000 |
6866812.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010008 |
Röykkiö sijaitsee Merikarvianjoen länsipuolella, Salomaan talosta 300 m kaakkoon metsässä, matalan louhikkomäen luoteiskärjessä.
Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan 6 m ja matala. Korkeus on noin 0,5 m.
Kohdetta ei löydetty vuoden 1986 inventoinnissa. |
| metsakeskus.484010009 |
484 |
Haanpää |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215792.82000000 |
6866502.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Merikarvianjoen länsipuolella, Alakylään johtavan paikallistien pohjoispuolella noin 300 m tiestä.
Paikka on moreenimäellä.
Röykkiöt ovat mäen pohjoisrinteellä. Kuusi niistä on aika lähekkäin, seitsemäs röykkiö on muista noin 50 m länsiluoteeseen. Röykkiöiden koot ovat 2,5 x 1,5 x 0,7 m, 8,5 x 3 x 0,7 m, 7 x 4 x 0,6 m 4,5 x 5,5 x 0,9 m. Yksi röykkiöistä on epämääräinen kiveys, kooltaan noin 6 x 2 m ja yksi röykkiöistä on hajoitettu, halkaisija nykuisin noin 7 m. Kivien joukossa on hiekkakivilaakoja. |
| metsakeskus.484010010 |
484 |
Säynäskorvenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
215393.98000000 |
6867071.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010010 |
Röykkiöt sijaitsevat Merikarvianjoen länsipuolella, Strikkasta Alakylään johtavasta tiestä 450 m etelään luoteis-kaakkoissuuntaisella moreenimäellä. Mäen laki on laakea lukuunottamatta keskikohdalla kohoavaa avokalliota. Mäen pohjois- ja länsirinne ovat jyrkkiä ja etelärinne on loivin. Laella on louhikkoa. Kivet ovat suuria.
Mäellä on yhteensä 27 röykkiötä, valtaosa halkaisijaltaan 4 - 5 m. Kaikki röykkiöt sijoittuvat mäen kaakkois- ja etelärinteisiin.
Paikalta on tutkittu pari röykkiötä vuosina 1981 ja 1982. Toinen tutkituista röykkiöistä eroaa muista alueen röykkiöistä pitkänomaisen muotonsa ja suuren kokonsa perusteella. Röykkiön koko on 19,8 x 7 m. Tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että röykkiöitä ei ole rakennettu yhdellä kertaa, vaikka selvät erilliset rakenteet puuttuvatkin. Löytöinä röykkiöstä saatiin yksi saviastian pala.
Toinen tutkittu röykkiö, joka sijaitsee edellisestä 95 m etelään, on suurten kivien muodostama rengasmainen valli, jonka koko on 9 x 8 m. Röykkiössä todettiin rakenteita, mutta mitään esineitä ei löydetty. |
| metsakeskus.484010011 |
484 |
Lammela II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218660.69300000 |
6860036.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tiestä 1,3 km länteen metsässä kalliolla.
Röykkiöt ovat pitkänomaisia ja matalia. Niiden koot ovat 14 x 5,8 x 0,8 m, 22,5 x 6,5 x 0,8 m, 18 x 8 x 1,1 m. |
| metsakeskus.484010012 |
484 |
Marttila |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
213935.53600000 |
6872998.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Tuorilasta Merikarvian kirkolle johtavan tien vieressä, sen eteläpuolella, tasaisessa metsämaastossa.
Paikalta on aikaisemmin tunnettu vain yksi röykkiö, mutta vuoden 1998 tarkastuksessa röykkiöitä havaittiin ainakin kymmenen. Ne ovat noin 40 x 40 m:n laajuisella alueella. Röykkiöt ovat erikokoisia. Niiden koot ovat noin 2 x 2 - 5 x 5 m. Osassa on kaivelun jälkiä. Paikalla on mahdollisesti myös jokunen röykkiö tuhoutunut metsätöiden yhteydessä. Myös tien pohjoispuolella on yksi pitkänomainen röykkiö. Sen pituus on itä-länsisuunnassa 4 m.
Syksyllä 2009 tehdyn tarkastuksen mukaan röykkiöt ovat kolmea lukuunottamatta vahingoittuneet kannonnoston yhteydessä. Käsitellyn alueen itäreunassa, metsäautotien varressa on yksi ehjä röykkiö ja lisäksi alueella on kaksi muuta lähes ehjää röykkiötä. |
| metsakeskus.484010013 |
484 |
Rauniomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214634.23900000 |
6876548.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010013 |
Röykkiöt sijaitsevat Korpijärvenojan koillispuolella metsässä soiden ympäröimällä alueella.
Eteläisempi röykkiö on pienen kallion länsireunalla, laella. Röykkiön koko on 17 x 14 m ja korkeus on noin 1,3 m. Edellisestä noin 100 m pohjoiseen on toinen röykkiö pienellä kohoumalla soistuvassa metsämaastossa. Se on muodoltaan pyöreä. Röykkiön halkaisija on 11 m. Korkeutta sillä on 1,3 m. |
| metsakeskus.484010014 |
484 |
Hevostori 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212583.00000000 |
6878252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010014 |
Vuoden 2013 inventoinnissa löydettiin avokallion laelta kraatterimainen röykkiö, jonka halkaisija on noin 2 m ja korkeus noin 0,3 m. Se koostuu muutamasta kivikerroksesta Röykkiöstä on vieritetty kiviä etelän puolelle ja sen päällä kasvaa mänty.
Tällä muinaisjäännöstunnuksella on aikaisemmin ollut röykkiökohde Ylikylä (Hevostori) sijainnissa P: 6878144, i:212802. Ari Siiriäisen v. 1967 inventoinnin kuvauksen mukaan "röykkiö sijaitsee Korpijärvenojan pohjoispuolella metsässä matalalla, soiden ympäröimällä mäellä. Röykkiön koko ei tiedossa."
Ilmoitetulta paikalta ei vuoden 2010 ja 2013 inventoinnissa löydetty muinaisjäännöstä. Röykkiön paikkatiedot ovat ilmeisesti olleet virheelliset. Lähistöltä löytyi kuitenkin v. 2013 nyt nimellä Hevostori 3 oleva röykkiö, joka lienee Siiriäisen tarkoittama. |
| metsakeskus.484010015 |
484 |
Ylikylä (Mankaneva) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212690.00500000 |
6879320.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010015 |
Röykkiöt sijaitsevat Mankanevan länsipuolella olevalla pienellä kalliolla kahden tilan rajalla.
Röykkiöiden koot ovat 7 x 7 x 0,5 m, 5,6 x 4,3 x 0,2 m, 5,9 x 5,9 x 0,5 m, 7,6 x 7,3 x 0,5 m, yhden koko ei tiedossa. |
| metsakeskus.484010016 |
484 |
Heikintalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211056.00000000 |
6885964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010016 |
Röykkiöt sijaitsevat Siltanevan luoteispuolella, Saunajärvestä 600 m lounaaseen matalalla itä-länsi-suuntaisella kalliopaljastumalla.
Röykkiöiden koot ovat 7,5 x 7 x 0,4 m, 5,8 x 4,9 x 0,6 m, 6,3 x 5,4 x 0,7 m, 7,6 x 7,3 x 0,9 m.
Paikalla tehty tarkastus 16.5.2024
Kohde sijaitsee n, 2,5 km Pohjanmaan ja Satakunnan rajalta etelään. Alue sijoittuu Siltanevan vähäkankaan alueen korkeahkolle maastolle, jota ympäröi suomainen alue. Kohteen lähistöllä kulkee Halssin tie, jonka lähin osa on kohteesta n. 900 m pohjoiseen. Halssintiestä jakautuu nimeämätön peltotie, jonka avulla autolla pääsee kohdetta hieman lähemmäksi.
Kalliopaljastuma ja röykkiöt sijaitsevat soisen maaston ympäröimänä. Kohteen itäisellä suoalueella tehty muutama vuosi sitten hakkuu. Kallion lähimaasto taloustarkoitukseen kasvatettua mäntymetsää, kallio itsessään isoin osin sammaleen peitossa. Maastossa havaittavissa myös hyvin paljon puolukan varsia, sekä pienissä määrin ja paikoittain jäkälää. Suuria kivilohkareita havaittavissa useita kohteen ympäristössä. Kohteella sijaitsee neljä hautaröykkiötä, joihin selvästi aikanaan kajottu. Kaksi röykkiöistä (2 ja 3) sijaitsevat kallion keskellä ja ovat helposti näkyvissä. Röykkiöt 1 ja 4 sen sijaan sijaitsevat itä (1) ja länsi (4) päädyissä kalliopaljastumaa, sekä ovat molemmat sammaleen peitossa. Röykkiöt ovat suorassa Itä-Länsi linjassa.
Röykkiöiden uudelleen mitatut koot; Röykkiö 1: (I-L) 4,30 x 4,93 m (P-E), Röykkiö 2: (I-L) 6 x 4,50 m (P-E), Röykkiö 3: (I-L) 6,32 x 7,20 m (P-E), Röykkiö 4:(I-L) 4,50 x 5,40 m (P-E).
Merkinnät (I-L) ja (P-E) tarkoittavat mittaussuuntia (I-L) Itä-Länsi ja (P-E) Pohjoinen-Etelä
Tarkemmat tiedot röykkiöistä löytyy alakohteiden kuvauksista |
| metsakeskus.484010017 |
484 |
Rounikkomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214030.44300000 |
6884994.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010017 |
Röykkiö sijaitsee Siltanevan itäpuolella, Saunajärvestä 2 km kaakkoon pohjois-etelä-suuntaisella kallioharjanteella.
Röykkiön on lähes pyöreä. Sen koko on 7 x 6,6 x 0,7 m. Keskeltä kaiveltu pohjaan asti. |
| metsakeskus.484010018 |
484 |
Annalammi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215436.92500000 |
6874262.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tiestä 2 km länteen ja Arvenjärvestä 600 m etelään kalliolla.
Röykkiöiden koot ovat 4,1 x 2,3 x 0,3 m, 6,2 x 4,7 x 0,5 m, 6,9 x 5,7 x 0,4 m 7,5 x 5,5 x 0,5 m. Kaksi röykkiöistä on pahoin hajotettuja. Niistä on vain pohjakiviä jäljellä. Alueella on lisäksi muutakin epämääräistä kiveystä.
Paikalla tehty tarkastus 16.5.2024. Tarkastuksen yhteydessä todettu/löydetty yksi uusi röykkiö
Merikarvialla Annalammin alueella sijaitseva kahden kallion paljastuma (koulunkalliot), joista läntisemmällä kohde sijaitsee. Kohteesta 130 m pohjoiseen kulkee Mankanevantie, kyseinen tie alkaa Annalammintiestä. Kohde itsessään on keskellä talouskäyttöön tarkoitettua mäntymetsää, jonka alueella on useita korkeitakin kalliopaljastumia. Kohde on talousmetsän ympäröimä kalliopaljastuma, kallio vahvasti jäkälän peitossa, sekä eteläisin ”sarake” vahvasti sammaleen peitossa. Kallion päällä, sekä aivan läheisyydessä pientä puukasvua, sekä muutama suurempi mänty.
Kohteella sijaitsee 5 eri röykkiötä, joista kahdesta (Röykkiöt 1 ja 2) jäljellä vain pohjakivet.
Röykkiöiden koot; Röykkiö 1: (I-L) 3,50 x 5 m (P-E), Röykkiö 2: (I-L) 3,90 x 4,10 m (P-E), Röykkiö 3: (I-L) 5 x 4,50 m (P-E), Röykkiö 4: (I-L) 5,60 x 6,20 m (P-E), Röykkiö 5:(I-L) 4,50 x 4,94 m (P-E).
Röykkiöiden läheisyydessä oli myös kaksi epämääräistä kivimuodostelmaa, joissa oli selvä ympyrämuoto, mutta kivien vähyyden ja verrattain pienen kokonsa takia on mahdotonta tietää, mikä tarkoitus niillä on ollut, jos on ollut. Kivimuodostelma 1 (I-L) 2,50 x 2,10 (P-E) ja kivimuodostelma 2 (I-L) 2,70 x 2,50 (P-E).
Merkinnät (I-L) ja (P-E) tarkoittavat mittaussuuntia (I-L) Itä-Länsi ja (P-E) Pohjoinen-Etelä
Tarkemmat tiedot kohteista alakohteiden kuvauksissa |
| metsakeskus.484010019 |
484 |
Hiidenharju (Santakangas) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215735.81600000 |
6872174.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010019 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa -tiestä 2 km länteen ja Merikarvian kirkolle johtavasta tiestä 100 m etelään. Röykkiö on melko tasaisella metsämaalla pienellä kalliopaljastumalla, joka kohoaa vajaat kaksi metriä ympäröivää maastoa korkeammalle.
Röykkiön koko on 12,5 x 10 x 1,2 m. Tutkimuksissa röykkiön pohjakivien alta löytyi neljänä eri keskittymänä palanutta luuta ja hiilimaata. |
| metsakeskus.484010020 |
484 |
Metsätenhola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215579.88300000 |
6872118.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Vaasa-Pori -tiestä 2,2 km länteen ja Merikarvian kirkolle menevästä tiestä 250 m etelään pienellä pohjois-etelä-suuntaisella kalliolla.
Röykkiöt ovat pahoin hajotettuja. Niiden koot ovat 4 x 4 x 0,3 m, 6 x 5 x 0,4 m, 5,2 x 5,2 x 0,7 m. Yhden röykkiön päälle on rakennettu kiviympyrä. Kaksi röykkiöistä tutkittiin vuonna 1980. Parhaiten säilyneestä röykkiöstä löytyi palaneita luita laajalta alueelta röykkiön keskustan ympäristöstä. Toinen tutkittu röykkiö oli pitkänmallinen epämääräinen kiveys. |
| metsakeskus.484010021 |
484 |
Mustikkamaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216180.64100000 |
6871008.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010021 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa -tiestä 1,9 km länteen ja Meriakarvian kirkolle johtavasta tiestä kilometri etelään pienellä kalliolla.
Röykkiöiden koot ovat 8,7 x 6,7 x 0,7 m, 5,8 x 4,4 x0,3 m, 7,4 x 6,7 m, 5,2 x 4,8 x 0,4 m. Yksi röykkiöistä on pahoin hajotettu, siitä on jäljellä vain epämääräistä kiveystä. |
| metsakeskus.484010022 |
484 |
Hirvikallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216404.56000000 |
6870394.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010022 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa -tiestä 2 km länteen ja Merikarviajoen sivujoesta Tuorijoesta 400 m pohjoiseen pienellä kalliolla.
Röykkiöiden koot ovat 7,4 x 7,4 x 0,5 m, 8,5 x 6 m, 5 x 4,5 m, 8,5 x 3,7 m, 15 x 8,3 x 0,9 m. |
| metsakeskus.484010023 |
484 |
Pentinneva |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217151.26400000 |
6869340.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010023 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa tiestä 1,5 km länteen ja Merikarvianjoen sivujoesta Tuorijoesta 300 m etelään metsässä louhikkomäen kaakkoisreunassa.
Röykkiö on pitkulainen, kooltaan 17 x 8 x 1 m. Useita kohdin kaiveltu. Kiveystä on noin 20 x 20 m:n alueella mäen rinteessä. Voisiko kysymyksessä olla useampia rikkotuja röykkiöitä? |
| metsakeskus.484010024 |
484 |
Karipalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216406.00000000 |
6875381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010024 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tiestä 1,3 km länteen ja Arvenjärvestä 800 m itään louhikkotasanteella kalliopaljastuman koillispuolella.
Lännenpuoleinen röykkiö on muodoltaan pitkänomainen ja matala ja kooltaan 10 x 3 m. Molemmissa päissä on noin 2 x 1 m kuopat. Röykkiö on suurelta osin sammaleen peitossa ja sen päällä kasvaa pieniä puita. Idänpuoleinen röykkiö on edellisestä noin 10 m itään. Se on muodoltaan pitkänomainen ja matala ja kooltaan 6 x 3 m. Röykkiö on osittain sammaleen peitossa ja vaikuttaa hyvin säilyneeltä. Molemmat röykkiöt muodostuvat 20–60 cm kivistä, joista osa on lohjenneita ja osa pyöreitä. Lisäksi röykkiöt ovat saman-suuntaisia. |
| metsakeskus.484010025 |
484 |
Kuivaluoto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215101.05300000 |
6876384.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010025 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa tiestä 2,9 km länteen, Saunanevanojasta 400 m pohjoiseen metsässä matalan louhikkoisen kallion itäreunalla.
Röykkiön koko on 6 x 5,5 x 0,5 m. Röykkiötä on keskeltä kaiveltu. |
| metsakeskus.484010026 |
484 |
Pitkäsaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215478.00000000 |
6877074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010026 |
Kohde on pieni röykkiö, joka on pienen kallion päällä. Röykkiö on osittain sammaleen peitossa, sen päällä kasvaa pieniä puita ja se on ainakin osittain kalliossa olevassa kuopassa. Lisäksi röykkiössä ei vaikut olevan kovin montaa kerrosta kiviä jäljellä. Kooltaan röykkiö on 8 x 4 metriä korkeutta kohteella oli noin 50 cm kallion pinnasta. |
| metsakeskus.484010027 |
484 |
Kuvaskangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
219719.19200000 |
6878729.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuvaskangas-Isojoki tien ja Lauttijärven tien risteyksestä noin 50 m etelään suurten sorakuoppien reunoilla.
Paikalta on hiekanoton yhteydessä löytynyt kuusi vasarakirvestä. Vuoden 1967 inventoinnin yhteydessä kerättiin hiekkakuopan reunoilta Heikkilän taloon johtavan tien molemmin puolin asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä, saviastianmuruja, palanutta luuta sekä kvartsia. Kohteen laajuus on tuntematon ja on mahdollista, että paikka on kokonaan tuhoutunut heikanoton yhteydessä.
Inventointikertomuksen karttaliitteessä on myös maininta Lauttijärvelle johtavan tien eteläreunassa havaitusta punamultahaudasta. Paikka on 900 m länteen Heikkilän taloon johtavasta tiestä. |
| metsakeskus.484010027 |
484 |
Kuvaskangas |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
219719.19200000 |
6878729.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuvaskangas-Isojoki tien ja Lauttijärven tien risteyksestä noin 50 m etelään suurten sorakuoppien reunoilla.
Paikalta on hiekanoton yhteydessä löytynyt kuusi vasarakirvestä. Vuoden 1967 inventoinnin yhteydessä kerättiin hiekkakuopan reunoilta Heikkilän taloon johtavan tien molemmin puolin asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä, saviastianmuruja, palanutta luuta sekä kvartsia. Kohteen laajuus on tuntematon ja on mahdollista, että paikka on kokonaan tuhoutunut heikanoton yhteydessä.
Inventointikertomuksen karttaliitteessä on myös maininta Lauttijärvelle johtavan tien eteläreunassa havaitusta punamultahaudasta. Paikka on 900 m länteen Heikkilän taloon johtavasta tiestä. |
| metsakeskus.484010028 |
484 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222910.88700000 |
6883990.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuvaskankaalta Isojoelle johtavan tien ja Lauttijärven tien risteyksessä, Lauttijärvenjoen itäpuolella, Myllymäen talosta 100 m pohjoiseen olevalla pellolla.
Paikalta on löytöinä liuskekeihäänkärki?, reikäkivi ja 2 hiointa. A.M. Tallgren on vuonna 1912 suorittanut kohteessa koekaivauksia. Vuoden 1967 inventoinnin yhteydessä paikalta kerättiin porfyyri-iskos ja kvartsia. Kohteen laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.484010029 |
484 |
Raunioniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221372.00000000 |
6885151.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010029 |
Röykkiöt sijaitsevat Heitonnevan luoteispuolella metsässä moreenimäellä.
Pohjoisempi röykkiö on mäen laella. Sen halkaisija on noin 8 m. Se on matala, hieman keskeltä kaiveltu.Toinen röykkiö sijaitsee edellisestä 150 m etelään mäen kaakkoisrinteellä, aivan mäen reunalla. Sen halkaisija on noin 10 m ja korkeus 0,75 m. Sitä on keskeltä useasta kohdasta kaiveltu.
Röykkiöt tarkastettiin 2019 metsänkäsittelyn vuoksi. Ne ovat pääosin edellä kuvatussa kunnossa. Paikkatiedot tarkastettiin. |
| metsakeskus.484010030 |
484 |
Vähäraunioniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221079.61500000 |
6885596.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010030 |
Röykkiö sijaitsee Kuvaskankaalta Isojoelle johtavasta tiestä 2,4 km länteen ja Heitonnevan luoteispuolla metsässä moreenimäen laella.
Röykkiön halkaisija on 8 m. Se on matala ja hieman keskeltä kaiveltu. Kohdetta ei löydetty vuoden 1986 inventoinnissa.
Röykkiötä etsittiin v. 2019 tuloksetta. Mahdollisesti se on tuhoutunut rakennettaessa Iso-Rydistönkeitaan turvetuotantoalueelle johtavaa tietä. |
| metsakeskus.484010031 |
484 |
Heitonneva |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221571.42100000 |
6885048.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010031 |
Röykkiö sijaitsee Kuvaskankaalta Isojoelle johtavasta tiestä 1,6 km länteen nevan keskellä matalalla kalliosaarekkeella.
Röykkiön koko on 10,5 x 10,5 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiö on hajoitettu. |
| metsakeskus.484010032 |
484 |
Storträsk |
10002 |
12005 |
13072 |
11002 |
27000 |
205073.00000000 |
6883316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010032 |
Paikka on lähellä Kristiinankaupungin rajaa kuivatun Storträskin kaakkoisrannalla.
Suota ojitettessa löydettiin vene ja ruuhi.
Vuonna 1959 venevalkamassa suoritettiin tutkimus, jossa ruuhi ja veneet otettiin esille. Ruuhi on 4,5 m pitkä, korkealaitainen. Se saatiin ehjänä ylös. Viereinen vene oli pahoin hajonnut. Siitä oli jäljellä vain emäpuu ja laidan lautoja. Toinen vene oli paremmin säilynyt. Siitä oli jäljellä emäpuu ja laitalautoja kummallakin puolella, kaaria ja keulan tai perän vannas. Paikalla oli myös runsaasti liejussa katiskanpälkkejä. Kohteen laajuus on tuntematon.
Kohteen paikkatietoa on 12.4.2017 muutettu paikallisilta saatujen tietojen perusteella. |
| metsakeskus.484010033 |
484 |
Kahlukytö |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218705.69200000 |
6857701.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010033 |
Röykkiöt sijaitsevat Vaasa-Pori tiestä 2,6 km länteen, Porin kaupungin rajasta 800 m pohjoiseen ja Ahlaisista Lammelaan johtavasta tiestä 400 m itään avokalliolla.
Röykkiöiden koot ovat 5,2 x 4 x 0,2 m, 11,4 x 5 x 0,3 m. |
| metsakeskus.484010034 |
484 |
Lotokallio II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218384.79600000 |
6862373.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010034 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa tiestä 800 m länteen, Luutinjärvestä 150 m luoteeseen avokalliolla.
Röykkiön koko on 11,5 x 7 x 0,9 m. |
| metsakeskus.484010035 |
484 |
Koukunmutka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214244.35400000 |
6885788.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010035 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tiestä 2 km länteen, Saunajärvestä 1,6 km ja Santerinnevasta 1,2 km itäkaakkoon avokallion pohjoisreunalla.
Röykkiöiden koot ovat 7,5 x 6 x 0,6 m, 5,7 x 4,4 x 0,9 m, 4,3 x 3,5 x 0,4 m, 6 x 6 x 0,4 m. |
| metsakeskus.484010036 |
484 |
Kirrineva |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215168.00000000 |
6877465.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.484010036 |
Kohteessa on kolme pitkänomaista röykkiötä, jotka ovat toistensa kanssa melkein suorassa jonossa luode-kaakko-suunnassa. Luoteen röykkiö on kooltaan 13 x 4,5 metriä, keskimmäinen röykkiö on kooltaan 17 x 4 metriä ja kaakon röykkiö on kooltaan 17 x 4 metriä. Kaikki röykkiöt koostuvat pyöreistä ja lohjenneista kivistä, jotka ovat kooltaan 20–60 cm halkaisijaltaan. Lisäksi kaikki röykkiöt ovat sammaleen, jäkälän ja muun aluskasvillisuuden peitossa. Keskimmäisen röykkiön keskellä on tuulenkaato ja kaakon röykkiön päälle on kaatunut puu. |
| metsakeskus.485000001 |
529 |
Antti |
10001 |
12004 |
13053 |
11002 |
27000 |
214595.00500000 |
6716907.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485000001 |
Tiedetään saaressa olevan "ryssänhauta". Anna-Liisa Hirviluoto on kartalleen merkinnyt "ryssänuuni". Kohdetta ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.485000002 |
529 |
Lahdenperä |
10001 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
214334.13300000 |
6711636.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485000002 |
Mahdollinen hautaröykkiö.
Korkean, länsirinteeltään jyrkän kalliomäen korkeimman huipun kaakkoispuolella on kallionotkelmassa matala, röykkiömäinen kiviladelma, joka saattaa olla hautaraunio, mutta myös rantakivikkoa. röykkiö on muodoltaan hieman epämääräisen soikea ja suunnaltaan luode-pohjoinen - kaakko-etelä. Koko on n. 8,5 x 16 ja korkeus n. 0,5-1 m. Röykkiön keskiosat ovat sammaleen ja karikkeen peittämät ja sen päällä kasvaa mäntyä ja katajaa. Pohjoispäässä samoin kuin eteläosassa ovat kivet näkyvissä. Jälkimmäisellä taholla ovat kivet pienempiä verrattuna ensin mainittuu, jossa joukossa on myös suuria kiviä. Pohjoispäähän oli kaivettu möys pari kuoppaa. röykkiön etelä- ja kaakkoispuolella alkaa rinne viettä jyrkähkösti alas. Pohjois- ja länsisuunnalla mäki nousee vielä jonkin verran paljaaksi kallioharjaanteeksi, jolta on laaja näköala merenlahdelle. |
| metsakeskus.485010001 |
529 |
Kaasavuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
215976.46600000 |
6713444.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010001 |
Kaasavuoren huippu on valtavan suuri siirtolohkare. Sen eteläsivu on loivahko, muut seinämät ovat 3-4 m korkeat ja pystysuorat. Lohkareen päällä on n. 3 - 4 m läpimittainen kattilamainen syvennys kalliossa, siinä on irtaimia maalajeja ja se kasvaa ruohoa sekä muutamia mäntyjä. Tehdystä pienestä koekuopasta löytyi piilastu ja siitä saattoi todeta maan olevan erittäin nokista. Paikka on tuulilta suojassa, ja näköala merelle on laaja, eikä ole epäilystäkään, etteikö se ole ollut myöhemminkin rektikohteena. Mutta on erittäin mahdollista, että se on ollut käytössä esihistoriallisena aikana. |
| metsakeskus.485010002 |
529 |
Mälsälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
219114.18400000 |
6716876.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010002 |
Mälsälän kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Merimaskun kirkonsalmen pohjoispuolella. asuinpaikka on pellolla Mälsälään vievän tien eteläpuolella. Pelto on kapeahko ja sse jää notkelmaan, jonka länsi- ja koillispuolella nousee Kanavuoren kallioinen rinne ja itäpuolella jyrkkärinteinen kallioinen pieni mäki. Kvartsi-iskoksia löytyi etelään viettävältä pellon puolelta, koko pellon leveydeltä 20m korkeuskäyrän yläpuolellta, mutta ei enää pellon koillispäästä. Mälsälän tieltä pellon reunaan vievältä pieneltä peltotien palaselta löyti pii-iskos. Maaperä kyseisellä paikalla on hienoa hiekkaa, peltomullan alla lienee myös hietapohjaa. On mahdollista, että asuinpaikka-alue jatkuu vielä Mälsälän tien koillispuolellakin. |
| metsakeskus.485010003 |
529 |
Villivuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217857.72300000 |
6711384.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010003 |
Villivuoren luoteissivu on suora ja lähes kilometrin mittainen, se laskee melko jyrkästi alas pellolle, joka on kapea ja pitkä, vuoren rinteen suuntainen. Pellon toisella puolella nousee massto taas jyrkähkönä. Noin puolessa välissä vuoren luoteissivua, rinteen partaalla on vuoren korkein kohta, siitä laskee maasto kallioisena erittäin loivasti etelää kohti. Korkeimmalla kohdalla, paljaalla kallioilla ovat röykkiöt n. 2,5 m etäisyydellä toisistaan.
Niistä idänpuoleinen on isompi, läpimitaltaan 12 - 13 m ja korkeudeltaan n. 1,3 m. Kivet ovat n. 30-50 cm halkaisijaltaan, jäkläläpeitteisiä. Röykkiöstä on otettu kiviä myöhempiin rakennelmiin, jotka ovat röykkiön vieressä. keskellä röykkiötä on kaksi pengottua kuoppaa rinnakkain. Reunakiveystä ei ole havaittavissa, mutta alkuperäisen länsireunan voi mahdollisesti erottaa.
Lännenpuoleisen röykkiön kivet on myös hajoitettu ympäriinsä lasten rakennelmiin. Se on 7 - 8 m halkaisijaltaan ja n. 70 cm korkea. Kolmessa kohtaa ulottuvat pengotut kuopat pohjakallioon asti. Paasiarkkurakennelmaa ei näy kummassakaan. |
| metsakeskus.485010004 |
529 |
Alitalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
218049.00000000 |
6714567.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010004 |
Mäen korkein kohta on tasalakinen ja sen pohjoisosassa on pyöreä kiviröykkiö, läpimitaltaan 13 m. Se on ladottu pyöreänkulmaisista n. 30 - 60 cm kivistä ja on n. 1,5 m korkeimmalta kohdaltaan. Keskellä röykkiötä on pohjois-etelä-suuntainen syvennys, se on nähtäväst pengottu pohjaan asti. Kuopan itäsivulla on pitkä paasiarkun seinälaaka vielä pystyssä. Röykkiö on kalliopohjalla. Joitakin mänytjä kasvaa siellä täällä, alempana on tiheä kuusimetsä. Kallio laskee porrasmaisesti joka suuntaan.
Vuonna 2024 kohteen sijaintitietoa on korjattu Maanmittauslaitoksen 5p- laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.485010005 |
529 |
Killainen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
216159.37900000 |
6716432.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010005 |
Killaisten tilan pellot ympäröivät muutaman hehtaarin suuruista metsäalaa, joka nousee kallioisena ja kumpuilevana ympäristöstä. Varsinaista korkeampaa huippua ei kalliolla ole, vaan kahdesta yli 20 m merenpinnan yläpuolelle ulottuvasta alueesta idänpuoleisella on useampia pieniä kallionnyppylöitä, joista eräällä sijaitsee kyseinen hautaröykkiö. röykkiö on n. 100 m lounaaseen Killaisten kylän ja Pohjalaisten kylän välisestä merkkikivestä. Röykkiö on halkaisijaltaan 6,5 m ja se kohoaa kalliopohjalta n. 60 - 70 cm. Ainakin röykkiön itälaidalla on havaittavissa isommista kivistä tehtyä reunakehää. Röykkiö on verrattain hyvin säilynyt, pengotut kuopat eivät ulotu pohjaan asti. Varsinkin pohjoispuoli vaikuttaa koskemattomalta. Keskellä kasvaa kaksi mäntyä. |
| metsakeskus.485010006 |
529 |
Isovuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217742.00000000 |
6714705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010006 |
Isovuori on Mojoisten kylässä, korkeimmillaan n. 50 metriin kohoava kallioinen vuori. Hautaröykkiöt ovat vuoren korkeimmalla kohdalla. Röykkiöitä on ollut todennäköisesti kolme, mutta yksi niistä on hajoitettu perusteellisesti.
Röykkiö a on pohjoisin. se sijaitsee kallionyppylällä, on pahasti hajalleen heitetty. Kooltaan se on 7,5 m (W-E) - 11,5 m (N-S), korkeus n. 40 - 50 cm. Keskellä on painanne ja painanteen eteläpäässä on mahdollisesti paasiarkun jäänteinä pari kivilaakaa pystyssä.
Röykkiö b on edellisestä lounaaseen n. 23 m. Se on melko hyvin säilynyt, halkaisijaltaan n. 15 m ja lähes metrin korkuinen. koillispuolella on osa reunan kivistä vyörynyt kallion portaalta alas. Keskusvajoama on röykkiön länsilaitaa lähellä, se on kaksiosainen. Pohjoisempi osa on n. 70 cm halkaisijaltaan, eteläinen n. 1,5 m. Röykkiössä on mahdollisesti ollut reunakehä isommista kivistä tai sisäkkäisiä kehiä, lähilaidalla on tällaiseen viittaavaa järjestystä näkyvissä.
Edellisestä kaakkoon n. 18 m ja röykkiö a:sta etelään on kallionnyppylä, jossa ei ole jäljellä kuin syvänteeseen jääneitä nyrkinkokoisia kiviä ja maata niiden välissä. Mutta aivan nyppylän itälaidalla on jyrkkä n. 2,5 m syvä putous, siinä on n. 2 m leveä terassi ja sen alapuolella taas porras, n. 1,5 m syvä. Sekä välitasanteella että alhaalla on noin 30 - 60 cm:n kokoisia kiviä, jotka aivan ilmeisesti on vieritetty kukkulalta alas. Kallion päällä olevasta maasta löytyi muutamia pieniä kvartsinsiruja ja kolme kivilaji-iskosta. Tulta on pidetty myöhempinä aikoina kallion päällä, hiiltä ja nokea oli maassa. Kallioon on hakattu vuosiluku 1901.
Vuonna 2024 kohteen sijaintitietoa korjattiin Maanmittauslaitoksen 5p-laserkeilausaineiston perusteella. Ainakin röykkiö b ja mahdollisen röykkiön c sijainti näkyvät aineistossa selvästi. |
| metsakeskus.485010007 |
529 |
Taattinen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217680.77900000 |
6713731.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010007 |
Röykkiöistä läntisempi a on halkaisijaltaan 6 - 4,5 m ja n. 50 cm korkea. Keksella on N-S-suuntainen syvennys. Paasiarkusta ovat ehkä peräisin siinä pystyssä olevat pari laakakiveä.
Noin 24 m edellisestä itään on toinen röykkiö, b. se on 3 - 4 m matalmmalla kuin a, kallioharjanteella, joka laskee jyrkäst, porrasmaisesti pohjoiseen ja itään. Röykkiö b on halkaisijaltaan 6 m ja 70 - 80 cm korkea. Keskellä olevan kuopan pohjoispäässä on punainen graniittilaaka, joka on epäilemättä paasiarkun pääkivi. Lisäksi on pari laakaa nostettu syrjään. Mäellä ei ole vakinaista nimeä, kapea pitkä pelto mäen itäpuolella on nimeltään Matsuonpelto. |
| metsakeskus.485010008 |
529 |
Manuvuori |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
217594.79400000 |
6716854.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010008 |
"Tällä vuorella tarun mukaan oli saarnattu, ennenkuin Merimaskun kirkko oli rakennettu. Vuoren eteläsyrjässä on eräässä kohdassa kiviaidan tapaista rakennusta, jota nähtävästi ei ole eläinten takia tehty, sillä vuori on siinä kohden kylläkin jyrkkä. Tämä kiviaita on tavallaan eteläisenä seinänä paria syltää pitkässä soikiossa, jota vuoren kallioseinä muualta ympäröi." (SMYA VIII s. 145). Tekstissä vuoren nimeksi mainitaan Mana.
Vuori on joka puolelta varsin jyrkkäseinäinen, laki on metsää ja pensaita kasvava, pientä kivikkoa näkyy siellä täällä. Kiviaitaa ei havaittu. |
| metsakeskus.485010009 |
529 |
Kouvola/Koivula |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
219091.19300000 |
6717841.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010009 |
Kalmisto sijaitsee Lukkaraisen kylässä Merimasku - Askainen -tieltä Kouvolan tilalle vievän yksityistien varrella. Kalmisto tuli tietoon, kun 1960-luvun puolivälissä rakennettiin tietä Kouvolan taloon. Tien ohitettua Koivulan talon se kulkee n. 100 m pohjoiseen ja kääntyy sitten itään. Aivan mutkan eteläpuolella on pieni alue, joka on hakamaata. Se ei kivikkoisuuden vuoksi ole ollut viljeltynä koskaan. Hautaröykkiöt sijaitsevat siinä. Tien pohjaa tasoitettaessa havaittiin turpeen alla halkaisijaltaan n. 3 - 4 m suuruisia kiviröykkiöitä. Niitä oli ainakin neljä tai viisi tien kohdalla ja ne jouduttiin hajoittamaan. Tien molemmin puolin samanlaisia röykkiöitä on ainakin 13. Röykkiöt erottuvat pieninä kohoumina, joillakin kasvaa katajapensaita, joissakin näkyy kiviä pintaan, parissa on iso silmäkivi.
Röykkiö 1 sijaitsee tien itäpuolella, halk. n. 5 m, korkeus 50 cm. Päällä kasvaa pieni kataja. Yksi kivi pilkistää turpeen alta, kiven ja maan sekainen.
Röykkiö 2 on edellisestä 3 m koilliseen. Pieni ja pyöreä, halk. n. 3 m ja 40 cm korkea, kivistä kasattu, kiviä näkyy pinnallakin.
Röykkiö 3 on edellisestä kolme metriä koilliseen, päällä kasvaa kuusi. Halk. 3 m ja korkeus 40-50 cm. Pyöreä, kiviä näkyvissä pinnallakin.
Röykkiö 4 on edellisestä 5 m luoteeseen, halk. 5 m, korkeus 60 cm. Päällä kasvaa katajia, kuusi ja mänty. Kiven ja maan sekainen.
Röykkiö 5 on tien länsipuolella, osittain tuhoutunut tien teossa, Suuren maakiven varaan rakennettu. Halk 5 m. Ison kiven vierestä löytyi palanutta luuta.
Röykkiö 6 on aivan edellisen vieressä ja sen röykkiö 7:n kanssa "yhteenkasvanut". Molempien halk. 5,5 m ja korkeus 40-50 cm. Katajia kasvaa päällä.
Röykkiö 8 on suuren maakiven pohjoispuolelle rakennettu, kiven- ja maansekainen, halk. 2,5 m, korkeus 30 cm. Mänty kasvaa itälaidalla.
Röykkiö 9 on matala ja epämääräinen, kivi pilkistää turpeen pintaan, halk 1,5 m, korkeus 20 cm.
Röykkiö 10 on tien itäpuolelle suuren maakiven länsipuolelle rakennettu, iso ja laakea. sen halk. 5,5 m, korkeus 20-30 cm. Katajia ja kuusia kasvaa päällä.
Röykkiö 11 on pyöreä, nurmen peittämä laakea kumpu tien länsilaidassa, halk n. 3,5, korkeus 30 cm. Kaksi kuusta kasvaa sen lämnsilaidalla, kiviä tuntuu turpeen alla.
Röykkiö 12 on puolittain hajotettu, tien itäreunassa (puolet tien alla), halk. 5 m, korkeus 30 cm. Kiviä ei näy pinnassa.
Vuonna 2016 alueella tehtiin arkeologinen valvonta kaapelikaivannon takia. Kaapelikaivannosta löytöyi merkkejä kahdesta hajonneesta röykkiöstä. |
| metsakeskus.485010010 |
529 |
Pikku-Porho |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
220558.59500000 |
6720038.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010010 |
Pikku-Porho on pieni saari mantereen ja Askaisten niemen välisessä lahdessa, joka on vain muutaman metrin levyinen ja noin 30 m pitkä W-E-suunnassa. Se on korkeimmaltakin kohdalta alle 2 m merenpinnasta. Eräällä tasanteella saaren pohjoispuolella on lähellä länsipäätä kallioon hakattu labyrintti, kooltaan 37,4 x 30 cm. urat ovat 3-5 cm syviä, aika kapeita. se on huolella tehty. On syytä olettaa, että se iältään on tuskin 1700-lukua vanhempi, koska koko saari on aika myöhään tullut vasta näkyviin merestä. |
| metsakeskus.485010011 |
529 |
Killainen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
215842.50300000 |
6716592.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010011 |
Meren rannan tuntumassa oleva kalliopaljasteinen, harvakseltaan havupuuta kasvava kukkula. Röykkiö sijaitseekukkulan N-reunalla, kalliopaljastumien välisellä sorapohjalla..
Jokseenkin säännöllisen pyöreä, kivistä kasattu röykkiö, jonka keskellä suppilomainen, syvä "kaivanto" (vaikuttaa tällä vuosisadalla tehdlyltä). Röykkiön päällä sammalta, jäkälää, kariketta. Halk. n. 5,5 m. (suppilon halk. 2,3 m). Nykyinen korkeus n. 0,5 m. röykkiössä on kiviä useammassa kerroksessa ja ne ovat keskimäärin päänkokoisia. Eteläreunalla läjä pienempiä kiviä, jotka ovat ilmeisesti peräisin pohjamoreenista. Röykkiö on sorapohjalla aj keskussuppilo on n. 1 m:n syvyinen. |
| metsakeskus.485010011 |
529 |
Killainen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
215842.50300000 |
6716592.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.485010011 |
Meren rannan tuntumassa oleva kalliopaljasteinen, harvakseltaan havupuuta kasvava kukkula. Röykkiö sijaitseekukkulan N-reunalla, kalliopaljastumien välisellä sorapohjalla..
Jokseenkin säännöllisen pyöreä, kivistä kasattu röykkiö, jonka keskellä suppilomainen, syvä "kaivanto" (vaikuttaa tällä vuosisadalla tehdlyltä). Röykkiön päällä sammalta, jäkälää, kariketta. Halk. n. 5,5 m. (suppilon halk. 2,3 m). Nykyinen korkeus n. 0,5 m. röykkiössä on kiviä useammassa kerroksessa ja ne ovat keskimäärin päänkokoisia. Eteläreunalla läjä pienempiä kiviä, jotka ovat ilmeisesti peräisin pohjamoreenista. Röykkiö on sorapohjalla aj keskussuppilo on n. 1 m:n syvyinen. |
| metsakeskus.489010001 |
489 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
540923.75300000 |
6721718.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010001 |
Miehikkälän eteläosassa, Vaalimaanjoen itäsrannalla sijaitsee laaja asuinpaikkavyöhyke, jonka pituus on noin 800 metriä ja leveys 50–100 metriä. Muinaisjäännösalue on suurimmaksi osaksi pellossa, jonka yläosan yli kulkee maantie. Asuinpaikka saattaa jatkua metsään maantien vastakkaisella puolella. Löytöalueen rikkain osa on sen kaakkoisosassa Ahopellon ja Nurmirannan tilojen maalla, Vaalimaanjoen yli vievän sillan kohdalla.
Löytöaineisto käsittää lukuisia kiviesineitä ja keramiikkaa; kohde ajoittuu kampakeraamiselle ajalle. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin (Rinne 1905).
Kohteen ydinalue on sen kaakkoisosassa, toisen maailmansodan aikaisen
panssarivaunukaivannon kaakkoispuolella molemmin puolin Vaalimaanjoentietä.
Lähimmät, niin ikään Vaalimaanjoen rantapelloilla sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat ovat Miehikkälän Autiopelto Heikkilästä noin 900 metriä luoteeseen ja Virolahden Ylä-Kotola 1 ja 2 noin kilometri kaakkoon. |
| metsakeskus.489010002 |
489 |
Autiopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
540234.02400000 |
6722278.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010002 |
Kivikautinen asuinpaikka Miehikkälän eteläosassa, Vaalimaanjoen itärannalla, hiekkaisella loivasti jokeen viettävällä pellolla. Löytöalueen koko on noin 20 x 60 metriä. Löytöaineisto käsittää mm. keramiikkaa; kohde ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan aikaiseksi.
Lähimmät, niin ikään Vaalimaanjoen rantapelloilla sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat ovat Miehikkälän Heikkilä noin 900 m Autiopellosta kaakkoon ja Tervahauta noin 700 m luoteeseen. |
| metsakeskus.489010003 |
489 |
Tervahauta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
540094.07800000 |
6722958.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010003 |
Kivikautinen asuinpaikka Miehikkälän eteläosassa, Vaalimaanjoesta noin 400 m itään, maantien itäpuolella olevalla hiekkaisella peltorinteellä. Löytöalueen koko on noin 20 x 30 metriä. Löytöaineisto käsittää asuinpaikkalöytöjä.
Lähin, niin ikään Vaalimaanjoen rantapellolla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka on Miehikkälän Autiopelto noin 700 metriä Tervahaudasta kaakkoon. |
| metsakeskus.489010004 |
489 |
Pienpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
539414.34800000 |
6724137.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010004 |
Miehikkälän eteläosassa, Vaalimaanjoen itärannalla, pienen mäen juurella olevalla hiekkaisella peltorinteellä on kivikautinen asuinpaikka. Löytöalueen koko on noin 30 m x 40 m; löydöt ovat keskittyneet lähinnä pellon maantienpuoleiseen reunaan. Löytöaineisto käsittää mm. kiviesineitä ja keramiikkaa. Kohde ajoittuu kampakeraamiselle ajalle. Lähimmät kivikautiset asuinpaikat ovat Miehikkälän Lehtomäki noin 190 m Pienpellosta koilliseen ja Haapala noin 270 m luoteeseen. |
| metsakeskus.489010005 |
489 |
Lehtomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539544.29500000 |
6724277.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010005 |
Miehikkälän eteläosassa, Vaalimaanjoen itärannalla, pienen mäen juurella olevalla hiekkaisella pellolla on kivikautinen asuinpaikka. Löytöalueen koko on noin 10 m x 20 m. Löytöaineisto käsittää kiviesineitä ja asuinpaikkalöytöjä. Lähimmät kivikautiset asuinpaikat ovat Miehikkälän Pienpelto noin 190 m Lehtomäestä lounaaseen ja Haapala noin 230 m luoteeseen. |
| metsakeskus.489010006 |
489 |
Haapala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
539344.37500000 |
6724397.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010006 |
Miehikkälän eteläosassa, Vaalimaanjoesta noin 280 m itään, loivasti etelään viettävällä hiekkaisella peltorinteellä on kivikautinen asuinpaikka. Löytöalueen koko on noin 5 m x 10 m, pellon maantiehen ja metsään rajautuvassa yläosassa, mutta asuinpaikka on epäilemättä laajempi. Löytöaineisto käsittää asuinpaikkalöytöjä; kohde ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan aikaiseksi. Lähimmät kivikautiset asuinpaikat ovat Miehikkälän Lehtomäki noin 230 m Haapalasta kaakkoon ja Pienpelto noin 270 m kaakkoon. |
| metsakeskus.489010007 |
489 |
Liinalionpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
538894.55500000 |
6724237.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010007 |
Miehikkälän eteläosassa, Vaalimaanjoen länsirannalla, osin kallioon rajoittuvalla hiekkaisella törmällä on kivikautinen asuinpaikka. Löytöalueen koko on noin 30 m x 80 m. Kohde on osittain peltoa, rauhoitusluokkaan 1 kuuluva osa on koskematonta kennästä. Löytöaineisto käsittää asuinpaikkalöytöjä; kohde ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan aikaiseksi. Lähimmät kivikautiset asuinpaikat ovat Vaalimaanjoen vastakkaisella rannalla noin 500 metriä Liinalionpellosta itään sijaitsevat Miehikkälän Haapala ja Pienpelto. |
| metsakeskus.489010008 |
489 |
Nuttupelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538324.78900000 |
6724417.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010008 |
Kivikautinen asuinpaikka Miehikkälän eteläosassa, Vaalimaanjoesta noin 500 metriä länteen, hiekkaisella peltotörmällä. Löydöt ovat keskittyneet Pönnin maalle, pellon maantien puoleiseen osaan. Löytöaineisto käsittää asuinpaikkalöytöjä mm. kvartsia.
Lähimmät kivikautiset asuinpaikat ovat Miehikkälän Krouvi noin 440 metriä Nuttupellosta lounaaseen ja Liinalionpelto noin 600 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.489010009 |
489 |
Krouvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537894.95800000 |
6724317.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010009 |
Kivikautinen asuinpaikka Miehikkälän eteläosassa, maantiehen rajoittuvassa hiekkaisessa peltorinteessä. Löytöalueen koko on noin 10 x 10 metriä; löydöt ovat keskittyneet pellon alareunaan. Löytöinä on talletettu kvartsia.
Lähin kivikautinen asuinpaikka on Miehikkälän Nuttupelto noin 440 metriä Krouvista koilliseen. |
| metsakeskus.489010010 |
489 |
Länttärinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539634.25200000 |
6725097.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010010 |
Miehikkälän eteläosassa, Savanjärven ja Vaalimaanjoen välissä, Vaalimaanjoen itärannalla sijaitsevan korkeahkon mäen päällä olevalla hiekkaisella pellolla on kivikautinen asuinpaikka. Löytöalueen koko on noin 20 m x 30 m; löydöt ovat keskittyneet pellon luoteisreunaan. Löytöinä on talletettu kvartsia. Lähimmät kivikautiset asuinpaikat ovat Miehikkälän Suurenmännynpelto noin 640 metriä Länttärinmäestä koilliseen ja Haapala noin 750 m lounaaseen. |
| metsakeskus.489010011 |
489 |
Törönpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538554.68800000 |
6725337.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010011 |
Miehikkälän eteläosassa, Vaalimaanjoen länsinnalla sijaitsevan korkeahkon mäen lounaisreunalla olevalla hiekkaisella pellolla on kivikautinen asuinpaikka. Löytöalueen laajuus on noin 20 m x 40 m; löydöt ovat keskittyneet pellon yläosaan. Löytöinä on talletettu hioin ja kvartsia. Lähimmät kivikautiset asuinpaikat ovat Miehikkälän Vanha kansakoulu noin 870 metriä Törönpellosta luoteeseen ja Nuttupelto noin 940 m lounaaseen. |
| metsakeskus.489010013 |
489 |
Suurenmännynpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
540014.09900000 |
6725617.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010013 |
Miehikkälän eteläosassa, Savanjärven länsirannalla, hiekkaisella peltotörmällä on kivikautinen asuinpaikka. Löytöalueen laajuus on noin 30 m x 40 m; löydöt ovat keskittyneet pellon yläosaan. Löytöinä on talletettu mm. tyypillistä kampakeramiikkaa. Lähimmät kivikautiset asuinpaikat ovat Miehikkälän Länttärinmäki noin 640 metriä Suurenmännynpellosta lounaaseen ja Salmenaho noin 660 m koilliseen. |
| metsakeskus.489010014 |
489 |
Salmenaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
540174.03700000 |
6726256.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010014 |
Miehikkälän eteläosassa, Savanjärven länsirannalla, hiekkaisella peltotörmällä on kivikautinen asuinpaikka. Löytöalueen laajuus on noin 30 m x 40 m; löydöt ovat keskittyneet pellon yläosaan. Löytöinä on talletettu mm. tyypillistä kampakeramiikkaa.
Lähimmät kivikautiset asuinpaikat ovat Miehikkälän Länttärinmäki noin 640 metriä Suurenmännynpellosta lounaaseen ja Salmenaho noin 660 m koilliseen. |
| metsakeskus.489010015 |
489 |
Lähdepelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541493.48900000 |
6728076.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010015 |
Miehikkälän eteläosassa, Hurttalan kylässä, Vaalimaanjokeen jyrkästi pohjoisesta viettävällä hiekkaisella peltorinteellä on kivikautinen asuinpaikka. Löytöalueen laajuus on noin 30ri x 80 metriä; löydöt ovat keskittyneet pellon yläosaan. Löytöinä on talletettu kivitalttoja ja kvartsia. |
| metsakeskus.489010016 |
489 |
Villasiinpolvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
548930.52600000 |
6721328.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010016 |
Kivikautinen asuinpaikka Miehikkälän kaakkoisosassa, Hiiriharjunmäen eteläpäässä Urpalanjoen pohjoisrannan hiekkaisella osaksi sortuneella törmällä. Kohde sijaitsee rajavyöhykkeellä. Asuinpaikka-alueella on pieni hiekkakuoppa.
Kohdetta on tutkittu kaivauksin (Luho 1951). Löytömateriaalin perusteella kohde ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan aikaiseksi.
Samalla muodostumalla, noin 230 metriä Villasiinpolvesta luoteeseen sijaitsee Hiiriharjunmäen kivikautinen asuinpaikka ja 540 metriä luoteeseen vuonna 2007 inventoinnissa havaittu Vainiolan kivikautinen kvartsilöytöpaikka. Kohteet ovat saattaneet muodostaa Hiiriharjunmäen hiekka- ja soraharjannetta seurailevan yhtenäisen asuinpaikka-alueen. |
| metsakeskus.489010017 |
489 |
Hiiriharjunmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
548790.58200000 |
6721518.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010017 |
Kivikautinen asuinpaikka Miehikkälän kaakkoisosassa, mäntyä kasvavalla Hiiriharjunmäki-nimisellä hiekka- ja soraharjanteella. Kohteen länsireunaa leikkaa Laisniemen maantie, ja sen pohjoisosassa on suuri hiekkakuoppa. Hiekkakuopan ja tien rajaamalla alueella maasto on muutamaa ampumahautaa lukuun ottamatta ehyttä.
Asuinpaikka ajoittuu löytöaineiston perusteella varhaiskampakeramiikan aikaiseksi. Samalla muodostumalla, noin 230 metriä Hiiriharjunmäestä kaakkoon sijaitsee Villasiinpolven kivikautinen asuinpaikka ja 300 metriä luoteeseen vuoden 2007 inventoinnissa havaittu Vainiolan kivikautinen kvartsilöytöpaikka. Kohteet ovat saattaneet muodostaa Hiiriharjunmäen hiekka- ja soraharjannetta seurailevan yhtenäisen asuinpaikka-alueen. |
| metsakeskus.489010018 |
489 |
Sillanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549130.44200000 |
6721978.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010018 |
Kivikautinen asuinpaikka Miehikkälän kaakkoisosassa, Urpalanjoen länsirannalla, jokea kohti viettävällä hiekkaisella rantapellolla. Löytöalueen laajuus on noin 40 x 80 metriä; löydöt ovat keskittyneet pellon yläosaan. Löytöinä on talletettu kivitaltta ja kvartsia.
Lähimmät kivikautiset asuinpaikat ovat Miehikkälän Hiiriharjunmäki ja Villasiinpolvi noin 600 metriä Sillanmäestä lounaaseen. |
| metsakeskus.489010019 |
489 |
Hietala-Patolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
549730.18400000 |
6725517.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010019 |
Kivikautinen asuinpaikka Miehikkälän kaakkoisosassa, Kavalanjärven etelärannalla. Löytöalueen laajuus on noin 20 x 40 metriä; löydöt ovat keskittyneet paikalla olevan vanhan hiekkakuopan yläosaan. Löytöaineiston perusteella kohde ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan aikaiseksi.
Lähin kivikautinen asuinpaikka on vuoden 2007 inventoinnissa löytynyt Miehikkälän Hietalan asuinpaikka noin 630 metriä Hietala-Patolahdesta lounaaseen. |
| metsakeskus.489010020 |
489 |
Rivinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
549200.39500000 |
6726007.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010020 |
Kivikautinen asuinpaikka Miehikkälän kaakkoisosassa, Kavalanjärven etelärannalla, Urpalanjoen niskan eteläpuolella, järveen viettävällä hiekkaisella metsärinteellä. Löydöt ovat keskittyneet paikalla olleen vanhan pellon länsiosaan sekä pellon itäpuolella olevaan kuusikkorinteeseen (kolme löytökeskittymää). Ainakin itäosa vaikuttaa hyvin säilyneeltä. Löytöaineiston perusteella kohde ajoittuu varhaiskampakeramiikan aikaiseksi.
Huom! peruskartan muinaisjäännösmerkintä on löytöpaikkojen laskennallinen keskipiste.
Lähin kivikautinen asuinpaikka on Miehikkälän Hietala-Patolahden asuinpaikka noin 720 metriä Rivinkankaasta kaakkoon. Vuoden 2007 inventoinnissa havaittu Simolan kvartsilöytöpaikka sijaitsee Rivinkankaasta 280 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.489010021 |
489 |
Saaransivu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548490.68500000 |
6726256.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010021 |
Kivikautinen asuinpaikka Miehikkälän kaakkoisosassa, Niemisenlammesta Kavalanjärveen laskevan pienen Ravinsaara-nimisen ojan pohjoisrannalla, hiekkaisessa peltorinteessä. Löytöinä on talletettu kvartsia vuonna 1974 pellon länsiosasta noin 30 x 30 metrin laajuiselta alueelta. Vuoden 2007 tarkastuksessa löydettiin kaksi kvartsi-iskosta myös pellon itäosasta, jonne asuinpaikka saattaa siis ulottua.
Lähin kivikautinen asuinpaikka on Miehikkälän Rivinkankaan asuinpaikka noin 750 metriä Saaransivusta itäkaakkoon. |
| metsakeskus.489010022 |
489 |
Mustasuo |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
531107.65300000 |
6732778.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010022 |
Jatulintarha sijaitsee Mustasuon reunalla, tasaisella kalliolla. Tarhassa on 7?8 kivikehää, ja sen läpimitta on 7 metriä. Kivien koko vaihtelee; isoimmat kivet ovat tarhan keskellä. Kehät ovat paikoitellen katkonaisia. Kiviä on joutunut pois paikoiltaan roudan, puunjuurien ja tahallisen siirtelyn tuloksena. Jatulintarha lienee alun perin ristikeskustainen. Varsinaisen tarhan luoteis- ja pohjoisreunassa on kolme pienempää kivikehää ja epäsäännöllistä kiveystä ? mahdollisesti jatulintarhan rakentamista varten kerättyjä kiviä.
Kohde on edustava esimerkki sisämaan jatulintarhoista. |
| metsakeskus.489010023 |
489 |
Palloinmäki |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
529308.38000000 |
6732424.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010023 |
Miehikkälän kunnan länsiosassa, Suur-Miehikkälän kylän luoteispuolella, Hoikkainvuori -nimisen kalliomuodostuman luoteisosassa kalliolla on suorakaiteenmuotoisia ja (1 epämääräinen?) pyöreitä kivilatomuksia, joiden halkaisija on noin 4,5 metriä. |
| metsakeskus.489010024 |
489 |
Kaivosuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
535815.80100000 |
6723538.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010024 |
Kivilatomuksia Miehikkälän eteläosassa, Soukan talosta 660 metriä kaakkoon.Kaivosuon luoteispäässä pienellä kuusikkoa kasvavalla kalliolla on 3–4 pientä kivikasaa noin 30 neliömetrin laajuisella alueella. Latomusten halkaisija on 2–4 metriä; yksi latomuksista on hiukan hajonnut. Kaivosuosta noin 1,8 kilometriä luoteeseen sijaitsee Virolahden Kotaniemen mahdollinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.489010025 |
489 |
Ojamaa |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
526119.68600000 |
6727722.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010025 |
Jatulintarha sijaitsee Miehikkälän kirkolta Salo-Miehikkälään ja Onkamaalle vievän tien eteläpuolella, Suur-Miehikkäläntien risteyksestä noin 150 metriä lounaaseen, Vihinkankaan eteläosassa. Kivistä ladottu hyvin säilynyt spiraalikehä on matalalla tasaisella kalliolla kuusimetsässä. Rakenteen halkaisija on noin 7 metriä. Noin 15 metriä jatulintarhasta lounaaseen on epämääräistä kivikehän alkua tai jäännöstä. |
| metsakeskus.489010026 |
489 |
Ylikorvenkangas |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
528225.81000000 |
6734464.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010026 |
Jatulintarha sijaitsee Miehikkälän luoteisosassa, laajan Ylikorvenkangas-nimisen kallioselänteen länsireunalla Virojoen itäpuolella.
Muodoltaan spiraalimaisen tarhan halkaisija on noin 9 metriä, ja siinä erottuu ainakin seitsemän samankeskistä kehää. Kehät tarhan ovat eteläosassa osin rikkoutuneita ja sammaleen sekä turpeen peitossa. Kivet ovat läpimitaltaan 5–75 cm. |
| metsakeskus.489010027 |
489 |
Kivelä |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
525835.76300000 |
6735924.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010027 |
Jatulintarha sijaitsee Miehikkälän luoteisosassa, Lapjärven koillispuolella (noin 500 metriä rannasta) olevassa kalliomaastossa, pienen tasanteen päällä. Tarhan halkaisija on noin 4 metriä, ja siinä erottuu neljä samankeskistä kehää. Rakenteen pohjoispää on rikkoutunut. Kivet ovat pääosin sammalen peitossa. Perimätiedon mukaan tarha olisi tehty 1870-luvulla. |
| metsakeskus.489010028 |
489 |
Perienniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
538904.55700000 |
6722768.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010028 |
Miehikkälän eteläosassa, Vaalimaanjoen laakson länsipuolella, itään jyrkähkösti viettävän hiekkatörmän yläreunassa on kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä on peltoalueelta talletettu keramiikkaa; löytöalueen laajuus on noin 30 m x 50 m. Asuinpaikka jatkuu lännessä metsämaastoon, joka sopii rauhoitusluokkaan 1. Löytöaineiston perusteella kohde ajoittuu varhaiskampakeramiikan aikaiseksi. Lähin kivikautinen asuinpaikka on Miehikkälän Tervahaudan asuinpaikka noin 1,2 kilometriä Saaransivusta itäkoilliseen Vaalimaanjoen vastapäisellä rannalla. |
| metsakeskus.489010029 |
489 |
Soivuori |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
530470.90600000 |
6734434.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010029 |
Jatulintarha sijaitsee Miehikkälän luoteisosassa tasaisella kalliolla, jossa kasvaa matalaa taimikkoa. Tarha koostuu 6-7 spiraalimaisesti ladotusta, hajonneesta kivikehästä ja on halkaisijaltaan 5 metriä. Tarhan länsipuolella on hajonnutta kiveystä noin 7 x 4 metrin kokoisella alueella. Kivet ovat läpimitaltaan 5-35 cm.
Tarhan pohjoispuolella on kiviröykkiö, jonka lajuus on 1,75 x 1,25 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Suuri osa kivistä näyttää siirtyneen pois paikoiltaan. Noin 100 metriä lounaaseen tarhasta, kuusimetsän reunassa on 5 kiviröykkiötä, joiden halkaisija on noin 1 metri ja korkeus noin 1,5 metriä sekä matala yksikerroksinen kivivalli, jonka pituus on noin 5 metriä ja leveys noin 0,5 metriä. |
| metsakeskus.489010030 |
489 |
Jutuksenjärvi |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
543152.81100000 |
6730215.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010030 |
Miehikkälän itäosassa Jutuksenjärven koillispuolella on havaittu jatulintarhaa muistuttava, hieman epämääräinen suorakaiteinen rakennelma.
Koordinaattien osoittamassa kohdassa ei vuoden 2007 inventoinnissa havaittu minkäänlaisia kivirakenteita. |
| metsakeskus.489010031 |
489 |
Ristniemenvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
537435.07000000 |
6739871.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.489010031 |
Kalliomaalaus sijaitsee Metsäisenjärven rannalla, veteen putoavassa kalliossa. Maalauksen selkein kuvio on poikkeuksellisen suurikokoinen ihmishahmo (kork. 87 cm), jonka kädessä on siksak-tyyppinen kuvio (käärme? salama?). Maalaus katsoo koilliseen. Osaksi jäkälän peittämiä maalausjälkiä on havaittavissa myös ihmishahmosta noin 15 m etelään ehkä 4–5:ssä eri paikassa lähellä toisiaan. Kolmas maalauskohta on ihmishahmosta noin 200 m luoteeseen. |
| metsakeskus.490000001 |
503 |
Sannassuo |
10001 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
221926.92100000 |
6745633.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490000001 |
VT 8 länsipuolella olevaa laakeaa, harvaa metsää kasvava kalliomäkeä. Röykkiön jäännökset ovat noin 800 m:n päässä tiestä lounaaseen kallion lakialueen länsireunalla (ei korkeimmalla kohdalla), mistä kalliomaasto viettää länteen ja pohjoiseen. Sannassuo sijaitsee noin 400 m itä-kaakkoon.
Kiviröykkiön jäännökset sijaitsevat ympäristöstään kohoavan kalliokumpareen päällä. Röykkiö on ladottu käsin nosteltavista kivistä. Nykyisin kiviä on noin 6,5 m laajalla aluella, mutta osa vaikuttaa myöhemmin siirretyiltä, etenkin länsi-luode-sivulla kivet muodostavat nykyisin ikään kuin matalan kehävallin. Sen ja muiden röykkiökivien (halk. 3 m) välissä on n. yhden metrin laajuinen kivetön alue. Röykkiön keskiosassa (valli mukaan lukien) on pienehkö (0,3 x 0,7 m) etelä-pohjoissuuntainen ja suorakaiteen muotoinen kiviarkkurakennelma, jossa päällimmäiset kivet vaikuttavat myöhemmin asetetuilta, mutta pohjimmaiset voivat olla alkuperäisiäkin. Arkun pohjalla on sammalturvetta. Sen pinnalla ei näkynyt nuotion merkkejä. |
| metsakeskus.490010001 |
503 |
Metsola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
218257.47600000 |
6728709.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010001 |
Tervoisiin vievän maantien N-puolella olevaa metsärinnettä noin 150 m länteen Metsolan talosta. Löytöpaikka on noin 25 m:n päässä tiestä. Asuinpaikan pohjoispuolella on kalliopaljastuma.
Asuinpaikka sijaitsee loivassa lounaisrinteessä, jossa Antti Lonki oli havainnut vuonna 1970 pari kohoumaa sekä niiden kohdalle ympärille tekemistään koekuopista savitiivistettä. Kohoumat olivat noin 4-5 m halkaisijaltaan, toinen lähinnä neliskulmainen kehä, toinen pyöreähkö.
Löytöpaikka on luonnontilaista metsää, jossa luonnonkiviä. Kasvillisuus on rehevöitynyt, muinaisjäännöksestä ei oli havaittavissa maanpäällisiä merkkejä. |
| metsakeskus.490010002 |
503 |
Liljendahl |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
218655.31100000 |
6728783.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010002 |
Kalmisto sijaitsee Kaulakon kylän keskellä Heikkilän ja Rieskalan tilojen rajalla olevalla hakamaalla (ent. Liljendahlin haka), joka nousee pohjois-koillissivulla matalaksi, katajaa kasvavaksi kumpareeksi, jossa on suurehkoja maakiviä. 1960-luvun lopulla rakennettu tilustie halkaisee haan tilarajan tuntumassa. Ympäristö on alavasta peltomaastosta kohoavaa mäkialuetta Mynäjoen suun eteläpuolella.
Tien luoteisleikkauksesta haan keskipaikkeillta on todettu historiallisen ajan palokerros ja sen alapuolelta vanhempaa kerrostumaa - esihistoriallista polttokalmistokerrosta, jonka on todettu jatkuvan tien molemmin puolin. Laajuutta ei ole selvitetty.
Tien luoteisepuolella - Heikkilän puolella - haka on edelleen? avointa, ruohikkoista joutomaan luonteista hakamaata, johon kosteus kerääntyy. Tien kaakkoispuolella on nykyisin Rieskalan konehalli (rakennettu 1989-90) ja tekolammikko. Aiemmat löydöt - nuolenkärki ja helmi - löytyivät tien luoteisleikkauksesta hallin kohdalta. Rieskalan isännän mukaan hallin alla oli ollut palaneita, tummuneita kiviä. Hallin ja tien välissä kivet olivat olleet kasassa, mikäli löytöalue on jatkunut tälle puolelle, siitä tuskin on jäljellä muuta kuin rippeet. |
| metsakeskus.490010003 |
503 |
Myllymäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
219717.85800000 |
6734503.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010003 |
Röykkiö sijaitsee pellon reunassa Myllymäen länsirinteen juurella. Myllymäki on Laajoen laakson alavasta peltomaisemasta kohoavan pohjois-etelä -suuntaisen mäenharjanteen etelän puoleinen mäenkumpare. Löytöpaikka on noin 700 m:n päässä Laajoen rannasta.
Muinaisjäännös on sijainnut pellon nurkkauksessa olleen riihen pellon puoleisella sivulla, suurehkon siirtolohkareen länsipuolella. Muinaisjäännös on mahdollisesti ollut röykkiö, kalmisto tai jopa uhripaikka, josta oli löydetty esineitä (mm. kaksi miekkaa, kaksi keihäänkärkeä, kirves, sakset, rengassolki, kaksi kaarisolkea) ja jonka Hackman kaivoi vuonna 1909. Myllymäelle tehdystä koekuopista Hackman ei löytänyt mitään. 1970-luvun alussa riihestä oli enää jäljellä vain kivijalka ja pellon reunaan oli ajettu kiviä niin, että alkuperäistä röykkiön silmäkiveä ei enää erotettu.
Vuonna 1996 löytöalue oli epämääräistä ryteikköä pellon reunan ja mäkeä alas johtavan tien välissä. Riihen perustukset olivat vielä jäljellä. Sen pohjoispuolella on hoidettu puutarha. |
| metsakeskus.490010004 |
503 |
Pikku-Tahdon |
10001 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
218394.42100000 |
6728126.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010004 |
Mahdollinen uhrikivi sijaitsee metsärinteessä, joka viettää pohjoispuolella olevaan peltoon, polun varrella noin 40 m:n etäisyydellä pellon reunasta etelään. Rinteessä on kalliopaljastumia ja isoja luonnonkiviä. Mynäjoen suu on noin 1,3 km:n päässä luoteessa.
Uhrikivi on matala, tasapintainen ja lähinnä puoliympyrän muotoinen kivi, jonka koko on 80 x 110 cm. Kiven keskellä on yksi kuppimainen syvennys.
Kivi voi olla myös luonnonkivi, sillä kuppi on muihin Lounais-Suomen kuppikiviin verrattuna epätyypillinen. |
| metsakeskus.490010005 |
503 |
Innonniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
218839.23100000 |
6730896.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Mynäjoen ja Mynälahden välisessä alavassa peltomaastossa kohoavalla metsäisellää mäkialuella. Röykkiöt ovat kalliopohjaisen kumpareen pohjoisrinneessä ja laella Kuustonmaalle johtavan tien eteläpuolella.
Röykkiö A on maantiehen viettävän pohjoisrinteen yläosassa, 11 m:n päässä tiestä. Röykkiö kivistä kasattu, soikeahko, koko noin 4,4 x 3,4 m.
Röykkiö B on lakialueella kalliopaljastuman kupeessa, noin 38 m kaakkoon A:sta. Röykkiön halkaisija on 6,7 m. Se on laaja, pyöreähkö röykkiö, joka on kasattu suurehkoista kivistä. Koillisreunalla on maakivi, jonka koillispuolella on pienemmistä kivistä kasattu matala, pyöreä kylkiäinen, jonka halkaisija on 3 m.
Röykkiö C on noin 18 m lounaaseen A:sta, kalliopaljastuman pohjoispuolella. Röykkiö on pyöreähkö, halkaisijaltaan 3,5 m.
Kunkin röykkiön päällä on sammalta, osa kivistä on näkyvissä. Röykkiö C:n luoteisosassa on nuoria kuusia, ympärillä mäntyjä. |
| metsakeskus.490010006 |
503 |
Papinniitty |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
220104.73500000 |
6727925.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010006 |
Kohde sijaitsee metsäisen mäkialueen länsireunasta peltoon työntyvällä mäenkumpareella Askaisten rajalla kunnan eteläosassa. Mäenkumpare on luode-kaakko -suuntainen, varsin tasalakinen ja kivikkoinen, rinteet laskevat ympäröiviin peltoihin varsin jyrkästi muualla paitsi idässä.
Mäenkumpareen kaakkoispuoliskolla on kuusi kiviröykkiötä tai ladelmaa. Kallion päältä on löydetty saviastian- ja savitiivisteen paloja ohuesta maakerroksesta, kysymyksessä voi olla asuinpaikka.
Mäenkumpare on luonnontilaista metsää. Röykkiöt ja ladelmat ovat nykyisin kasvillisuuden - mm. sammalen ja jäkälän peitossa, minkä vuoksi niiden erottaminen ja laskeminen on vaikeaa.
Kaakkoisin röykkiö A sijaitsee mäen kaakkoisreunalla, noin 23 m kaakkoon suuresta maakivestä. Röykkiö on soikeahko ja halkaisijaltaan 5 m. Toinen selvä röykkiö B on 15 m luoteeseen maakivestä. B röykkiön halkaisija on 5 m. Edellisestä 3 m luoteeseen on mahdollinen kiviladelma ja 15 m:n päässä pieni röykkiö. Maakiven lounaispuolella A:n ja B:n välissä on ilmeisesti myös pieniä röykkiöitä tai ladelmia. Osa kivikoista voi olla luontaisiakin. |
| metsakeskus.490010006 |
503 |
Papinniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
220104.73500000 |
6727925.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010006 |
Kohde sijaitsee metsäisen mäkialueen länsireunasta peltoon työntyvällä mäenkumpareella Askaisten rajalla kunnan eteläosassa. Mäenkumpare on luode-kaakko -suuntainen, varsin tasalakinen ja kivikkoinen, rinteet laskevat ympäröiviin peltoihin varsin jyrkästi muualla paitsi idässä.
Mäenkumpareen kaakkoispuoliskolla on kuusi kiviröykkiötä tai ladelmaa. Kallion päältä on löydetty saviastian- ja savitiivisteen paloja ohuesta maakerroksesta, kysymyksessä voi olla asuinpaikka.
Mäenkumpare on luonnontilaista metsää. Röykkiöt ja ladelmat ovat nykyisin kasvillisuuden - mm. sammalen ja jäkälän peitossa, minkä vuoksi niiden erottaminen ja laskeminen on vaikeaa.
Kaakkoisin röykkiö A sijaitsee mäen kaakkoisreunalla, noin 23 m kaakkoon suuresta maakivestä. Röykkiö on soikeahko ja halkaisijaltaan 5 m. Toinen selvä röykkiö B on 15 m luoteeseen maakivestä. B röykkiön halkaisija on 5 m. Edellisestä 3 m luoteeseen on mahdollinen kiviladelma ja 15 m:n päässä pieni röykkiö. Maakiven lounaispuolella A:n ja B:n välissä on ilmeisesti myös pieniä röykkiöitä tai ladelmia. Osa kivikoista voi olla luontaisiakin. |
| metsakeskus.490010007 |
503 |
Tammimäki |
10001 |
12009 |
13095 |
11006 |
27000 |
221411.17600000 |
6734875.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010007 |
Painanteet sijaitsevat Hiivolan talosta runsas 100 m etelään olevan Tammimäen lehtomaisse länsirinteessä pellon reunassa, Mietoisten kirkolle johtavan maantien länsipuolella.
Mäen pellon puoleisessa alarinteessä on tasavälein 7-8 soikeaa tai pyöreää vajoamaa, joista pohjoisin on syvempi. Kyseessä lienee vajoama, jota isäntä Oskari Hiivola oli nuoruudessaan kaivanut löytämättä mitään. Perimätieto on pitänyt vajoamia "ryssänhautoina", mutta ne voivat olla muutakin, mm. nauriskuoppia. |
| metsakeskus.490010008 |
503 |
Pohjatalo |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
217391.82100000 |
6728515.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010008 |
Latomus sijaitsee Pohjatalosta noin 200-300 m lounaaseen olevalla metsäisellä, tasalakisella kalliomäkellä, joka viettää jyrkästo länsipuolella olevaan rantapeltoon ja maatuneeseen merenlahteen. Lakialue on loivasti pohjoiseen viettävä, siellä täällä on moreenipeitettä.
Kalliolta tien luoteispuolelta todettiin vuonna 1971 kolme kivilatomusta (A,B ja C). Latomus A on ylimpänä rinteessä. Se on suurehkon maakiven luoteissivulla oleva pyöreähkö kiviladelma, jossa on 2 sisäkkäistä kehää, ulommainen selvin. Ladelma B on pieni soikea kiviladelma noin 20 m länteen A:sta. Ladelma C on kolmiomainen kiviladelma jyrkemmän rinteen yläpuolella. Sen keskellä on laakakivi. Vuonna 1996 kallioalueen pohjoisosta, noin 103 m luoteeseen A:sta, sähkölinjasta pohjoiseen havaittiin kahden vierekkäisen maakiven eteläsivulta kolmiomainen kivikehä, jonka sivupituus on 4,5 m.
Kalliokumpareelta läheltä maantietä todettiin hevosenkengänmuotoinen kivikehä E, jonka halkaisija on 3,2 x 2,4 m. Molemmat viimeksimainitut voivat olla myöhäisiä rakennelmia, esim. lasten leikkipaikkoja.
Vuoden 1996 inventoinnissa ladelmia B ja C ei tunnistettu maastossa varmuudella. Niiden kohdalta löydetyt kivikot vaikuttivat luontaisilta. |
| metsakeskus.490010009 |
503 |
Kuustonmaa |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
217259.86500000 |
6730548.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010009 |
Latomukset sijaitsevat Kuustonmaalla, Mynälahden itärannalla, Mynäjoensuun luoteispuolella olevalla niemellä, jonka länsiosa on pohjois-eteläsuuntaista harjannetta. Löytöpaikka on havupuustoa kasvavaa kangasmaastoa.
Kuustonmaalta, noin 100 m etelään karttapolusta, todettiin mäntykankaalta ainakin kolme pientä, kivistä kasattua röykkiötä itä-länsisuuntaisessa rivissä.
Vuoden 1971 inventoinnin mukaan Kuustonmaan pohjoiskärjen lähellä on 5-10 m:n välein kuusi pientä, pelkistä kivistä kasattua kekoa, halkaisijaltaan 1-3 m. |
| metsakeskus.490010011 |
503 |
Tervoinen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
217717.68500000 |
6728849.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010011 |
Kohde sijaitsee Mynälahden itärannalla, Mynäjoen suusta n. 700 m lounaaseen olevalla metsäisellä ja kalliopohjaisella rantakukkulalla, jonka pohjois- ja itäpuolella on peltoa. Tervoisten ja Hämäläisten kyläraja on muinaisjäännöksestä noin 15 m etelään (aidanjäännökset maastossa).
Röykkiö ja kivikehä sijaitsevat kalliokukkulan polveilevassa pohjoisrinteessä noin 6 m:n etäisyydellä tosistaan. Kallioterassilla oleva röykkiö on matala ja pyöreähkö kiviladelma, jonka keskellä on kivirivi ikään kuin sellimäisestä rakennelmasta. Ladelman halkaisija on noin 5 m. Kivikehä todettiin vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä ja se on terassin alapuolella, pohjois-luoteispuolella, kalliopaljastumien välissä. Se on pyöreä ja säännöllinen kehämuodostelma, jonka halkaisija on 3,5 m. |
| metsakeskus.490010011 |
503 |
Tervoinen |
10002 |
12004 |
13048 |
11033 |
27000 |
217717.68500000 |
6728849.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010011 |
Kohde sijaitsee Mynälahden itärannalla, Mynäjoen suusta n. 700 m lounaaseen olevalla metsäisellä ja kalliopohjaisella rantakukkulalla, jonka pohjois- ja itäpuolella on peltoa. Tervoisten ja Hämäläisten kyläraja on muinaisjäännöksestä noin 15 m etelään (aidanjäännökset maastossa).
Röykkiö ja kivikehä sijaitsevat kalliokukkulan polveilevassa pohjoisrinteessä noin 6 m:n etäisyydellä tosistaan. Kallioterassilla oleva röykkiö on matala ja pyöreähkö kiviladelma, jonka keskellä on kivirivi ikään kuin sellimäisestä rakennelmasta. Ladelman halkaisija on noin 5 m. Kivikehä todettiin vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä ja se on terassin alapuolella, pohjois-luoteispuolella, kalliopaljastumien välissä. Se on pyöreä ja säännöllinen kehämuodostelma, jonka halkaisija on 3,5 m. |
| metsakeskus.490010012 |
503 |
Pinomäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
217437.76100000 |
6736772.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010012 |
Matalaa mäenkumparetta metsässä, Sydänperän tiestä pohjoiseen haarautuvan kärrytien itäpuolella, noin 40-50 metrin päässä tiestä ja noin 40 metrin etelään uudenkaupungin radasta. Mäenkumpareen länsi-etelä ja itäreunalla ainakin 7 kiviladelmaa tai röykkiötä n. 20 x 50 m laajalla alueella ja 15 - 17 m:n etäisyydellä toisistaan. Röykkiöt 2 - 5 lähes E-W-suuntaisessa jonossa. Röykkiö 1 on n. 5 x 8 m laaja maantasainen latomus, jossa on aiemmin havaittu tarhamaisia rakennelmia (Salo 1983:3).
Röykkiö 2 on soikeahko ja matala, halk. 3,5 m. Röykkiö 3 on sammaleen alla, halk. 4,5 m, sen NE-reunalla on maakivi ja siitä itään n. 1 m laakea kivipaasi. Suht. selvä (Salo 1983:6). Röykkiö 5 on pyöreähkö, halk. 3 m, sammaleen alla. Röykkiö 6 on suorakaiteenmuotoinen valllimainen kivirakennelma, joka voi olla myös keskeltä avattu kivikröykkiö (Salo 1983:4). Reunimmaiset kivet sammaleen alla. Koko on 8 x 9 m. Kiviä on useammassa kerroksessa. Kaakkoisnurkassa on mahdollinen, 4 m halkaisijaltaan oleva kylkiäinen tai rauniosta heiteltyjä kiviä. Päällä kasvaa kuusi. Röykkiö 7 on mahdollisesti suorakaiteenmuotoinen latomus, halkaisija on 5,7 m. Sijaitsee noin 8,5 m kaakkoon no:sta 1.
Vuoden 1996 inventoinnissa todettiin, että röykkiöiden rinnastaminen v. 1983 havaittuihin vaikeaa muiden kuin röykkiöiden 1,4 ja 6 osalta.
Rautatien tuntumassa ratatyömaalta peräisin olevia louhittuja kivilohkareita. |
| metsakeskus.490010013 |
503 |
Rantamaa |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
217516.73400000 |
6736644.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010013 |
Röykkiö sijaitsee matalalla mäenkumpareella metsässä, Uudenkaupungin radan eteläpuolella, Sydänperän tien mutkasta metsäpolkua n. 170 m itään ja siitä n. 40 m pohjoiseen.
Tasalakisen mäenkumpareen luoteis-pohjoisreunalla on pieni, halkaisijaltaan noin 2 m oleva pyöreähkö kiviladelma. Se on pään kokoisista kivistä, kiviä on ehkä 1-2 kerrosta. Osa kivistä on näkyvissä. |
| metsakeskus.490010014 |
503 |
Ravea |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
217305.81800000 |
6736533.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010014 |
Röykkiöt sijaitsevat Sydänperätien länsipuolella olevan mäkialueen etelä-kaakkoon viettävässä rinteessä. Röykkiöt ovat kalliopaljastuman juurella noin 20-30 m päässä tiestä ja sijaitsevat 20-40 m päässä tosistaan jokseenkin SW-NE -suuntaisessa jonossa.
Pohjoisin ladelma 1 on v. 1996 inventoinnin aikaan ollut suorakulmainen, noin 3x4 m laaja. Keskimmäinen ladelma 2 on pyöreähkö röykkiö osittain sammaleen alla, noin 3 m:n päässä kallioseinämästä. Sen halkaisija on 3,5 m. Eteläisin ladelma 3 on pyöreä röykkiö. Kivet ovat ihmispäätä suurempia. Halkaisija on 4 m. Kohteet vaikeasti erotettavissa sammalen ja varpukasvien seasta. Alueella voi olla useampiakin matalia kiviladelmia kasvillisuuden peitossa.
Vuoden 2023 tarkastuksen aikaan pohjoisin röykkiö 1 oli vaikeasti havaittavissa ja vaikuttaa levinneen maastoon alueella 2010-luvun alkupuolella tehdyissä hakkuissa. Kaksi muuta matalaa röykkiötä edelleen suhteellisen hyvässä kunnossa ja näkyvissä kivikkoisessa maastossa. |
| metsakeskus.490010015 |
503 |
Pitkäsmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
219929.00000000 |
6735374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010015 |
Kohde sijaitsee Laajoen itärannalla, alavien peltoaukeiden keskellä olevalla kapealla harjannemuodostumala, joka on kaivettu sorakuopaksi lähes kokonaan. Löytöalue on entisen soraharjanteen luoteispäässä, missä mäki viettää länteen ja luoteeseen, jossa on pellolle johtavan tien väylä. Kivillä täytetyn soramontun luoteisreunassa on mahdollisesti jäljellä rautakautista asuinpaikka tai kalmistoa. Sorakuopan reunassa on suuren siirtolohkareen pohjois-luoteis -puolella tummaa kulttuurimaata juurakoiden välissä.
Vuoden 2022 inventointi: Alue on pysynyt samanlaisena aikaisempiin havaintoihin nähden. Suuria kivenlohkareita ja kivikasoja on siellä täällä ja kivet peittävät myös jäljellä olevan rinteen pohjoisreunan. Vanhan sorakuopan reunat ovat paikoin peittyneet kasvuston alle ja alueella on paljon risukkoa. Muinaisjäännösaluetta tarkastettiin, mutta lisähavaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.490010015 |
503 |
Pitkäsmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
219929.00000000 |
6735374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010015 |
Kohde sijaitsee Laajoen itärannalla, alavien peltoaukeiden keskellä olevalla kapealla harjannemuodostumala, joka on kaivettu sorakuopaksi lähes kokonaan. Löytöalue on entisen soraharjanteen luoteispäässä, missä mäki viettää länteen ja luoteeseen, jossa on pellolle johtavan tien väylä. Kivillä täytetyn soramontun luoteisreunassa on mahdollisesti jäljellä rautakautista asuinpaikka tai kalmistoa. Sorakuopan reunassa on suuren siirtolohkareen pohjois-luoteis -puolella tummaa kulttuurimaata juurakoiden välissä.
Vuoden 2022 inventointi: Alue on pysynyt samanlaisena aikaisempiin havaintoihin nähden. Suuria kivenlohkareita ja kivikasoja on siellä täällä ja kivet peittävät myös jäljellä olevan rinteen pohjoisreunan. Vanhan sorakuopan reunat ovat paikoin peittyneet kasvuston alle ja alueella on paljon risukkoa. Muinaisjäännösaluetta tarkastettiin, mutta lisähavaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.490010016 |
503 |
Mannuinen |
10002 |
12011 |
13109 |
11006 |
27000 |
221759.06000000 |
6729313.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010016 |
Paikka on Mannuistenvuoren luoteisreunasta peltoon työntyvä metsäniemeke, jonka etäisyys Mynäjoen suusta on n. 4 km itään.
Metsäniemekkeen nokassa on matalahko kumpare, jonka rinteet nousevat jyrkähkösti lännen ja pohjoisen puoleisista pelloista. Idän suunnalla niemeke yhtyy loivasti kohoavaan peltoon, etelän suunnalla se viettää loivana metsämaana.
Niemekkeen nokassa on linnoitteelta vaikuttava rakennelma. Se koostuu tasanteesta, jonka laajuus on etelä-pohjois -suuntaisesti 15 m ja itä-länsi -suuntaan 25-35 m. Pohjoispuolella sitä suojaa vallimainen, ilmeisesti luontainen harjanne, jota lienee kuitenkin muokattu suoralinjaiseksi sisäpuolelta. Vallin itä- ja länsipäässä on suurehkot siirtolohkareet. Tasanteen länsisivu on myös suorahko ja kohtisuoraisesti edelliseen nähden. Vallimuodostuma on kuitenkin huomaamattomampi ja näyttää koostuvan lähinnä kivistä, jotka lienevät jäännöksiä jostakin rakennelmasta. Tasanteen kaakkoissivulla - pellon ja metsän puolella - on pitkä, suoralinjainen kivi-maavalli, jonka koillispää muodostaa siirtolohkareen kanssa pellon suuntaan ikäänkuin portin. Myös lounaispäässä näyttäisi olevan solamainen sisäänkäynti.
Tasanteen itäpuoliskossa, siirtolohkareen lounaispuolella on vajoama, jonka länsireuna on ikään kuin muodostettu kivin kaarevaksi. Vajoama vaikuttaa vedenkertymispaikalta. Sen pohja on turpeen alla savea ja päällä kasvaa puita.
Tasanteelle tehtiin 5 pientä koekuoppaa. Länsipuoliskossa turpeen alla oli 30-35 cm:n vahvuinen värjääntynyt hiekka, jonka alla alkoi puhdas sora. Tasanteen kaakkoisneljänneksessä, vajoaman ja vallin välissä oli peltomainen multa-savi-maaperä. Esinelöytöjä koekuopista ei löydetty. Tasanteen länsipuolisko kasvaa nurmea, itäpuoliskossa ja vallien päällä puustoa. |
| metsakeskus.490010017 |
503 |
Kotopellonmäki |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
217814.61900000 |
6735511.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010017 |
Laajoen länsipuolella olevan metsäalueen itäreunasta peltoon työntyvää metsäniemekettä, jonka eteläreunassa soranottokuoppia. Paikka sijaitsee Kustavintiestä n. 0,5 km pohjoiseen.
Loivasti kaakkoon viettävässä rinteessä on n. 40 hautavajoamaa koillis-lounaissuuntaisissa riveissä, koko 1-3 m. Osa vajoamista luode-kaakko-suuntaisia. Myös länsipuolella olevan pellonpohjukan kohdalla metsänreunassa muutama kuopanne.
Perimätieto: Seppälän vanhaemäntä oli kutsunut vajoamia ryssänhaudoiksi. Huhun mukaan pikkupojat olivat löytäneet hiekanoton aikoihin alueelta asepuvun nappeja. |
| metsakeskus.490010019 |
503 |
Kivivuori |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
221734.08100000 |
6728712.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010019 |
Mietoisten kaakkoisosassa, Lemun rajan tuntumassa sijaitsevan Kivivuoren kivikkoista lounaisrinnettä paikallistien N-puolella. Lounaaseen viettävän mäen rinteessä, n. 18 m päässä tiestä on tien suuntainen kivistä tehty kivimuurin tapainen rakennelma, jonka kokonaispituus on noin 70 m.
Muurin kaakkoispäässä, suuren siirtolohkareen juurella rakennelma muodostaa neliskulmaisen karsinan kiveä vasten. Sen S-sivu on 5,5 m pitkä ja tehty suurehkoista kivistä. Karsinaan tehdystä koekuopasta paljastui likaantunut maakerros, josta löytyi v. 1996 pienen eläimen luu.
Karsinan lounaisnurkasta kivimuuri jatkuu polveillen, mutta selkeänä linjana luoteeseen luonnonkivikkoon asti, missä se on epämääräisempi. Kivet ovat osalla matkaa suurempia ja rinnakkain asetettuja, osittain pienempiä ja päällekkäin ladottuja.
Siirtolohkareen itäpuolella mäen rinteessä on ollut rakennus, joka on muistitiedossa ja jonka kivijalka on vielä jäljellä. |
| metsakeskus.490010020 |
503 |
Mettala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
220192.69500000 |
6729004.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010020 |
Askaisiin johtavan tien länsipuolella olevan Ritavuoren etelärinnettä. Kohde pellon reunassa, n. 150 m länteen Askaisiin johtavasta maantiestä. Mynäjoen suu runsaan 2 km:n etäisyydellä.
Kalliokumpareen juurella loivasti peltoon viettävää nurmirinnettä, jossa kasvaa harvakseen katajaa ja koivuja. Turpeen alla tummaa kulttuurimaata ja kiveystä. Alueelle tehtiin 3 koekuoppaa noin 13-16 m:n etäisyydelle pellon laidasta ja 3-7 m:n etäisyydellä toisistaan. Koekuopista ei saatu löytöjä. Rinteen E-osassa, ennen ja jälkeen suurten kuusien, on kivikkoa, joka voi olla rauennettua kiviaitaa, mutta myös muiden rakennelmien jäännöksiä. |
| metsakeskus.490010020 |
503 |
Mettala |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
220192.69500000 |
6729004.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010020 |
Askaisiin johtavan tien länsipuolella olevan Ritavuoren etelärinnettä. Kohde pellon reunassa, n. 150 m länteen Askaisiin johtavasta maantiestä. Mynäjoen suu runsaan 2 km:n etäisyydellä.
Kalliokumpareen juurella loivasti peltoon viettävää nurmirinnettä, jossa kasvaa harvakseen katajaa ja koivuja. Turpeen alla tummaa kulttuurimaata ja kiveystä. Alueelle tehtiin 3 koekuoppaa noin 13-16 m:n etäisyydelle pellon laidasta ja 3-7 m:n etäisyydellä toisistaan. Koekuopista ei saatu löytöjä. Rinteen E-osassa, ennen ja jälkeen suurten kuusien, on kivikkoa, joka voi olla rauennettua kiviaitaa, mutta myös muiden rakennelmien jäännöksiä. |
| metsakeskus.490010020 |
503 |
Mettala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
220192.69500000 |
6729004.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010020 |
Askaisiin johtavan tien länsipuolella olevan Ritavuoren etelärinnettä. Kohde pellon reunassa, n. 150 m länteen Askaisiin johtavasta maantiestä. Mynäjoen suu runsaan 2 km:n etäisyydellä.
Kalliokumpareen juurella loivasti peltoon viettävää nurmirinnettä, jossa kasvaa harvakseen katajaa ja koivuja. Turpeen alla tummaa kulttuurimaata ja kiveystä. Alueelle tehtiin 3 koekuoppaa noin 13-16 m:n etäisyydelle pellon laidasta ja 3-7 m:n etäisyydellä toisistaan. Koekuopista ei saatu löytöjä. Rinteen E-osassa, ennen ja jälkeen suurten kuusien, on kivikkoa, joka voi olla rauennettua kiviaitaa, mutta myös muiden rakennelmien jäännöksiä. |
| metsakeskus.490010020 |
503 |
Mettala |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
220192.69500000 |
6729004.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010020 |
Askaisiin johtavan tien länsipuolella olevan Ritavuoren etelärinnettä. Kohde pellon reunassa, n. 150 m länteen Askaisiin johtavasta maantiestä. Mynäjoen suu runsaan 2 km:n etäisyydellä.
Kalliokumpareen juurella loivasti peltoon viettävää nurmirinnettä, jossa kasvaa harvakseen katajaa ja koivuja. Turpeen alla tummaa kulttuurimaata ja kiveystä. Alueelle tehtiin 3 koekuoppaa noin 13-16 m:n etäisyydelle pellon laidasta ja 3-7 m:n etäisyydellä toisistaan. Koekuopista ei saatu löytöjä. Rinteen E-osassa, ennen ja jälkeen suurten kuusien, on kivikkoa, joka voi olla rauennettua kiviaitaa, mutta myös muiden rakennelmien jäännöksiä. |
| metsakeskus.490010021 |
503 |
Harainen |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
220916.38700000 |
6733067.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010021 |
Mynäjoen N-rannalla, Kustavintien koillispuolella, peltojen keskellä oleva matala mäenkumpare, jolla on maalaistalo talusrakennuksineen
Tilan päärakennuksen N-puolella on pieni mäenkumpare. jonka päällä olevassa, mahd. tasoitetussa notkelmassa ja sen rinteessa on perimätiedon mukaan "ryssänhautoja". Alueella on havaittu joskus hautavajoamia, mutta inventoinnissa voitiin todeta vain yksi laajempi N-S-suuntainen vajoama alueen itäreunassa ja toinen sen koillispuolella. näiden vajoamien alkuperä on epävarma.
Oppaana toimineen Kaisa Lehtisen täti, Olga Harainen oli kertonut 1950-luvulla, että mäkeen oli haudattu Suomen sodan aikana 1800-luvun alussa venäläisisiä sotilaita. |
| metsakeskus.490010022 |
503 |
Isokorpi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
238108.44600000 |
6740333.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490010022 |
Tila on vaihtanut omistajaa 1976. Vuonna 1996 entisen omistajan sukulainen kertoi kuulleensa jostakin asuinpaikasta ja arvelee paikan olevan metsikössä Mynämäeltä tulevan tien vamemmalla (itä-) puolella ennen Isokorven peltoja. Tien itäpuolella on myös Mietoisten Viiaisten tilaan kuuuluva metsäpalsta, joka on Isokorven tapaan lohkaistu aikoinaan Mikolan tilasta. Epävarmaa on sekin, onko löytöpaikka ollut Viiaisten metsäpalstalla vai Isonkorven maalla. |
| metsakeskus.490500001 |
481 |
Temppelinmutka |
10002 |
12009 |
13093 |
11006 |
27000 |
217483.79100000 |
6726921.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.490500001 |
Maakumpu sijaitsee Askaisten kirkolta Louhisaaren kartanolinnaan johtavan tien varrella ns. Temppelinmutkassa, kohdassa, jossa tie tekee suoran kulman. Kumpu on tien ulkokaarteessa. Kumpua kiertää noin metrin levyinen matala oja ja valli, ja sen keskellä on syvänne. Rakenteen halkaisija on noin 17 metriä ja korkeus noin metrin. Kumpuun liittyy runsaasti tarinoita ja perimätietoa, ja sitä on arveltu mm. hautakummuksi, aarteen kätköpaikaksi ja tornin pohjaksi.
Kumpua on tutkittu koekaivauksin vuonna 2004. Niiden perusteella kumpu koostuu muualta tuodusta hiekasta. Syvennykseen liittyy ladottu kivirakenne, mahdollisesti jonkinlainen kivikehän reunustama lattiataso. Ajoittavia esinelöytöjä ei tehty. Perimätiedon mukaan kummun päällä on ollut jonkinlainen puinen ”temppeli” tai huvimaja. Kumpu liittyneekin 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa perustettuun englantilaistyyppiseen maisemapuistoon.
|
| metsakeskus.491010002 |
491 |
Kivisakasti |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
514753.75700000 |
6840240.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.491010002 |
Kohde sijaitsee Mikkelin keskustassa, vanhan kivisakastin luona, Porrassalmenkadun päässä. Paikalla on noin 100 m läpimittainen kalmistoalue, josta on löydetty 1400-1700 -luvun rahojen lisäksi löydetty kaksi ristiretkiaikaista kupurasolkea (KM 26912). Kalmisto on suurimmaksi osaksi (?) tuhoutunut tie- ja rakennustöissä.
Mikkelin kivisakastin ikää tarkasti määrittäviä dokumentteja ei ole olemassa. Seudun paikallishistoriallisessa kirjallisuudessa rakentamisajankohta on usein yhdistetty varhaisimpiin Savilahden seurakunnasta kertoviin lähteisiin. Nimi Savilahti mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhankirjassa vuonna 1323. Täsmällisempi tieto itse seurakunnan olemassaolosta on kuusi vuotta myöhemmin eräässä kuningas Maunu Eerikinpojan kirjeessä. Kivisakasti lienee Savon vanhin rakennus. Markus Hiekkanen ajoittaa sen 1400-luvun lopun ja 1500-luvun puolivälin aikana rakennetuksi (Hiekkanen 1994, 252). Se on harmaakivestä rakennettu ja sen yhteydessä, nähtävästi useampaan otteeseen, on ollut Savilahden seurakunnan puukirkko. Sakastin keskellä on - nyttemmin umpeen muurattu - 1,5 m syvä hirsiseinillä ja lautalattialla varustettu kuoppa. Siitä on tavattu useampia kymmeniä pääkalloja ja luita sekä arkuissa 22 ruumista, joista 7 oli aikuisten ruumita. Osassa arkkuja oli kannessa mainittu vainajan henkilöllisyystiedot ja kuolonvuodet (1740-1776 välillä). Kivisakastia restauroitaessa (arkkitehti M. Schjerfbeck 1897) nykyiseen asuunsa 1900 (1901) tavattiin kuopan lattian alta vielä viisi aikuisen luurankoa. Tällöin ei huomattu jälkiä arkuista.
Vuonna 1929 tehtäessä katutöitä sakastin ympärillä tuli esiin runsaasti luurankoja ja myöhemmin esim. 1970-luvulla alueelle rakennettaessa on tullut esiin joukkohautoja (Suur-Savon museo, Kirkkomuseo, Kivisakasti, Päämajamuseo -julkaisu s. 7). Myös viemäriverkoston kaivuutöissä vuonna 1967 tullut esille runsaasti luita, jotka on toimitettu seurakunnan hautausmaalle. |
| metsakeskus.491010002 |
491 |
Kivisakasti |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
514753.75700000 |
6840240.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.491010002 |
Kohde sijaitsee Mikkelin keskustassa, vanhan kivisakastin luona, Porrassalmenkadun päässä. Paikalla on noin 100 m läpimittainen kalmistoalue, josta on löydetty 1400-1700 -luvun rahojen lisäksi löydetty kaksi ristiretkiaikaista kupurasolkea (KM 26912). Kalmisto on suurimmaksi osaksi (?) tuhoutunut tie- ja rakennustöissä.
Mikkelin kivisakastin ikää tarkasti määrittäviä dokumentteja ei ole olemassa. Seudun paikallishistoriallisessa kirjallisuudessa rakentamisajankohta on usein yhdistetty varhaisimpiin Savilahden seurakunnasta kertoviin lähteisiin. Nimi Savilahti mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhankirjassa vuonna 1323. Täsmällisempi tieto itse seurakunnan olemassaolosta on kuusi vuotta myöhemmin eräässä kuningas Maunu Eerikinpojan kirjeessä. Kivisakasti lienee Savon vanhin rakennus. Markus Hiekkanen ajoittaa sen 1400-luvun lopun ja 1500-luvun puolivälin aikana rakennetuksi (Hiekkanen 1994, 252). Se on harmaakivestä rakennettu ja sen yhteydessä, nähtävästi useampaan otteeseen, on ollut Savilahden seurakunnan puukirkko. Sakastin keskellä on - nyttemmin umpeen muurattu - 1,5 m syvä hirsiseinillä ja lautalattialla varustettu kuoppa. Siitä on tavattu useampia kymmeniä pääkalloja ja luita sekä arkuissa 22 ruumista, joista 7 oli aikuisten ruumita. Osassa arkkuja oli kannessa mainittu vainajan henkilöllisyystiedot ja kuolonvuodet (1740-1776 välillä). Kivisakastia restauroitaessa (arkkitehti M. Schjerfbeck 1897) nykyiseen asuunsa 1900 (1901) tavattiin kuopan lattian alta vielä viisi aikuisen luurankoa. Tällöin ei huomattu jälkiä arkuista.
Vuonna 1929 tehtäessä katutöitä sakastin ympärillä tuli esiin runsaasti luurankoja ja myöhemmin esim. 1970-luvulla alueelle rakennettaessa on tullut esiin joukkohautoja (Suur-Savon museo, Kirkkomuseo, Kivisakasti, Päämajamuseo -julkaisu s. 7). Myös viemäriverkoston kaivuutöissä vuonna 1967 tullut esille runsaasti luita, jotka on toimitettu seurakunnan hautausmaalle. |
| metsakeskus.491010003 |
491 |
Visulahti kalmisto |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
518422.27400000 |
6841230.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.491010003 |
Visulahden ristiretkiaikainen kalmisto sijaitsee valtatie 5:n varrella, tien eteläpuolella, Visulahden matkailukeskuksen alueella. Kalmisto tuli esille vuonna 1954 Juvan maantien oikaisutöiden yhteydessä. Kalmiston hautaukset tutkittiin vuosina 1954 ja 1955. Tutkimuksissa löydettiin 34 hautaa, joista 28 oli ruumishautauksia, viisi polttohautaa ja kaksi polttamattomia luita käsittävää luukasahautaa. Haudoista 16 on pystytty esinelöytöjen perusteella määrittämään miestenhaudoiksi, kahdeksan naistenhaudoiksi ja kaksi lastenhaudoiksi. Kalmiston paikalla on kiviaidan rajaama muistoalue, muistokivi ja vuonna 1998 pystytetty Museoviraston opastaulu. Kalmiston lähiympäristö on tutkittu laajoin kaivauksin vuonna 1978. Aluetta ympäröiviä peltoja on tutkittu myös vuonna 1981 ja 1990. |
| metsakeskus.491010006 |
491 |
Närepelto |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
517842.50500000 |
6841290.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.491010006 |
Kohde sijaitsee valtatie 5:n eteläpuolella. Närepellon taimitarhan toimistorakennuksen lounaispuoliselta, länteen viettävältä pellolta on löytynyt kalmistoon tai asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Paikalla vuonna 1978 tehty kaivaus oli löydötön.
Alueelta on tullut esille arabialainen hopearaha (KM 19158:1, ajalta 940-944) sekä värttinänpyörä (KM 19158:2). Lisäksi alueelta on tullut esille mm. puukonterän jäännös, saviastian pala, palanutta luuta, tuluspiin pala, kuonaa ja palanutta savea (KM 19615).
Kohteesta noin 150 m luoteeseen on hajalöytöpaikka, josta on löydetty rautakuonaa, palanutta savea ja kvartsi-iskoksia (KM 25 631). |
| metsakeskus.491010007 |
491 |
Tuukkala |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
514184.00700000 |
6834633.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.491010007 |
Tuukkalan kalmisto sijaitsee Mikkelin rautatieasemalta noin 4,8 km etelään ja Tuukkalan sairaalarakennuksesta noin 0,6 km eteläkaakkoon. Tuukkala on Savon suurin ja rikkain rautakautinen kalmisto. Sen vanhimpien hautausten on arveltu ajoittuvan 1000-luvulle ja nuorimpien 1200-luvun lopulle. Uusimpien radiohiiliajoitusten mukaan kalmisto ajoittuisi 1200-luvun lopulta 1400-luvun alkuun. Kalmistoalue on nykyisin tasaista, avointa kenttää. Paikalle on pystytetty muistokivi ja vuonna 1998 Museoviraston opastaulu.
Tuukkalan kalmiston ensimmäiset haudat löydettiin vuonna 1886 armeijan harjoituskenttää tasoitettaessa, jolloin tuntematon määrä hautoja ehti tuhoutua. Vuonna 1886 J.R. Aspelinin valvonnassa Tuukkalasta kaivettiin esiin 32 hautaa, joista kuusi oli polttohautoja. Myöhemmin kesällä tasoitustöitä jatkettaessa löytyi vielä 9 ruumishautaa ja yksi polttohauta. Lisää hautoja löytyi vuosina 1933 ja 1934, mutta tällöin löytyneiden hautojen tarkkaa määrää ei tunneta. Haudat olivat pääosin vaatimattomasti varustettuja, mutta ainakin yksi rikas naisenhauta on tuhoutuneiden hautojen joukossa. Vielä vuonna 1938 muistomerkin perustuksia kaivettaessa Tuukkalasta löydettiin kaksi ruumishautaa. Vuoden 2009 tutkimuksissa jo täysin tuhoutuneeksi oletetusta kohdasta löytyi kuusi esineellistä ruumishautaa sekä yksi esineetön ruumishauta, johon oli tehty kaksi polttohautausta. Esineellisistä haudoista yksi oli melko vaatimattomasti varustettu naisen hauta, muut miespuolisten vainajien hautoja. Rikkain vuonna 2009 löydetyistä haudoista kuului noin nelivuotiaalle lapsivainajalle.
Osa vainajista on haudattu rikkaasti koristelluissa puvuissa ja hautaan on laitettu mukaan kallisarvoisia koruja. Kalmiston löytöaineiston perusteella luonnosteltiin jo vuonna 1889 Tuukkalan muinaispuku, josta 1930-luvulla laadittiin pukurekonstruktio. Vuonna 1994 valmistui Mikkelin seudun muinaispuku. Sen kaikki tärkeimmät yksityiskohdat on saatu Tuukkalan vuonna 1886 tutkitusta haudasta nro 26, joka esineistön perusteella on ajoitettu 1200-luvulle. Mikkelin seudun puku on kaikista muinaispuvuistamme värikkäin. Puvun tärkein vaatekappale on vaaleansininen, pitkähihainen, villapalttinainen mekko, joka kiinnitetään leuan alta hopeasoljella. Pitkän mekon päällä on oranssinpunainen, olkapäiltä soljilla kiinnitettävä vaippahame. Tämän päälle sidotaan komeasti kuvioidulla nauhalla vaaleamman punakeltainen esiliina, jossa vyötäistä ja helmaa koristavat pronssispiraalipunokset. Esiliinan kummassakin päässä on lisäksi tummansiniset lautanauhat. Koko komeuden päällä on vielä pitkillä hapsuilla somistettu ja hopeasoljella kiinnitetty tummansininen vaippa.
Tuukkalassa on mitä suuremmalla todennäköisyydellä vielä säilyneenä hautoja. Kohteelle on määritetty suoja-alue vuonna 1998. |
| metsakeskus.491010012 |
491 |
Latokallio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
514473.89200000 |
6835382.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.491010012 |
Latokallion polttokalmisto sijaitsee Moision sairaala-alueen ja Moisiolammen eteläpuolella tasaisen peltoaukean keskellä olevan kallion juurella ja päällä. Kallio on noin 7 m korkea ja 50 x 40 m kokoinen, loivahko reunoiltaan ja tasalakinen. Ympärillä olevan pellon pinnalta on sieltä täältä tullut myös esille rautakautisia löytöjä. Latokallion löydöt ajoittuvat noin vuoden 1000 vaiheille.
Vuonna 1993 Latokallion kaakkoispuolella tehdyssä koekaivauksessa paljastui merkkejä asuinpaikasta (kohde Moisionpelto, 491010031), jonka laajuus on vielä selvittämättä; sen löytöihin kuuluu mm. ristiretkiaikainen riipuskoru. Latokallion eteläpuolella, aivan sen juurella on säilyneenä osia ajoittamattomasta muinaispellosta. Peltoalueella on mahdollisesti myös ruumishautoja. Moisionlammen rannassa sijaitsevan kallion eteläpäästä on löydetty rautakuonaa, joten paikalla on voinut olla raudanvalmistuspaikka tai paja.
Alueen muinaisjäännöksille on määritetty vuonna 1998 suoja-alue. |
| metsakeskus.491010012 |
491 |
Latokallio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
514473.89200000 |
6835382.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.491010012 |
Latokallion polttokalmisto sijaitsee Moision sairaala-alueen ja Moisiolammen eteläpuolella tasaisen peltoaukean keskellä olevan kallion juurella ja päällä. Kallio on noin 7 m korkea ja 50 x 40 m kokoinen, loivahko reunoiltaan ja tasalakinen. Ympärillä olevan pellon pinnalta on sieltä täältä tullut myös esille rautakautisia löytöjä. Latokallion löydöt ajoittuvat noin vuoden 1000 vaiheille.
Vuonna 1993 Latokallion kaakkoispuolella tehdyssä koekaivauksessa paljastui merkkejä asuinpaikasta (kohde Moisionpelto, 491010031), jonka laajuus on vielä selvittämättä; sen löytöihin kuuluu mm. ristiretkiaikainen riipuskoru. Latokallion eteläpuolella, aivan sen juurella on säilyneenä osia ajoittamattomasta muinaispellosta. Peltoalueella on mahdollisesti myös ruumishautoja. Moisionlammen rannassa sijaitsevan kallion eteläpäästä on löydetty rautakuonaa, joten paikalla on voinut olla raudanvalmistuspaikka tai paja.
Alueen muinaisjäännöksille on määritetty vuonna 1998 suoja-alue. |
| metsakeskus.491010031 |
491 |
Moisionpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
514493.87600000 |
6835311.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.491010031 |
Moisionpellon rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Moision sairaalarakennusten eteläpuolella olevalla lähes tasaisella peltoalueella, Latokallion rautakautista polttokenttäkalmistoa (kohde 491010012) ympäröivien peltojen alueella.
Vuonna 1991 paikalta löytyi kankiketjun nivel, lasimassahelmi ja pronssiesineiden katkelmia (KM 27079) sairaalasta noin 300 m lounaaseen, ks. alakohteet.
Vuonna 1993 Latokallion etelä- ja kaakkoispuolella tehtiin arkeologisia tutkimuksia alueelle suunnitellun pumppuaseman huoltotien kohdalla. Tutkimuksissa tuli esille ruumishautoja muistuttavia rakenteita, tulisijoja, mahdollinen asumuksen jäännös sekä erilaisia esineitä, mm. pronssinen hevosriipus. Yhdestä liedestä löytyneestä hamppuköydestä saatu radiohiiliajoitus osoittaa asuinpaikan olleen käytössä vielä 1400-luvulla.
Keväällä 2010 pellolta löytyi pintapoimintana pronssinen räpyläriipus ja levymäinen pronssiesineen katkelma. |
| metsakeskus.491010031 |
491 |
Moisionpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
514493.87600000 |
6835311.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.491010031 |
Moisionpellon rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Moision sairaalarakennusten eteläpuolella olevalla lähes tasaisella peltoalueella, Latokallion rautakautista polttokenttäkalmistoa (kohde 491010012) ympäröivien peltojen alueella.
Vuonna 1991 paikalta löytyi kankiketjun nivel, lasimassahelmi ja pronssiesineiden katkelmia (KM 27079) sairaalasta noin 300 m lounaaseen, ks. alakohteet.
Vuonna 1993 Latokallion etelä- ja kaakkoispuolella tehtiin arkeologisia tutkimuksia alueelle suunnitellun pumppuaseman huoltotien kohdalla. Tutkimuksissa tuli esille ruumishautoja muistuttavia rakenteita, tulisijoja, mahdollinen asumuksen jäännös sekä erilaisia esineitä, mm. pronssinen hevosriipus. Yhdestä liedestä löytyneestä hamppuköydestä saatu radiohiiliajoitus osoittaa asuinpaikan olleen käytössä vielä 1400-luvulla.
Keväällä 2010 pellolta löytyi pintapoimintana pronssinen räpyläriipus ja levymäinen pronssiesineen katkelma. |
| metsakeskus.491040001 |
491 |
Juoneennurmi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
519101.99800000 |
6841670.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.491040001 |
Rautakautinen röykkiöalue sijaitsee Visulahdessa, Mikkeli-Kuopio -valtatien pohjoispuolella, noin 600 m päässä tiestä, Juoneennurmen tilan päärakennuksen pohjoispuolella olevassa lehmihaassa. Alueella on yli 100 erikokoista röykkiötä, jotka on rakennettu multavalle maapohjalle. Osa röykkiöistä on maansekaisia, osa pelkistä kivistä rakennettu. Röykkiöiden koko vaihtelee muutaman metrin pituisista aina 7-8 metrisiin. Juoneennurmen tilan päärakennuksen eteläpuoleiselta pellolta, tien länsipuolelta on löytynyt mm. hopeoitu krusifiksi (KM 10880) ja rautakuonaa, kvartsi-iskoksia sekä palanutta savea (KM 25630:1-3).
Krusifiksi on löytynyt kesäkuussa 1936 Mikkelin pitäjän Juonennurmen sotilasvirkatalon (Norola n:o 11) maalta. Krusifiksi on pohjoismaista alkuperää, hopeasekoitteinen, kantarenkaalta katkennut. Ristiinnaulitulla on suuret kädet, jalat epämääräisesti; käsissä ja vartalossa 3 poikkiuurretta. Kasvot ovat kuluneet. Takasivulla on vastaavanlainen ristiinnaulitun kuva. Krusifiksin koko: 51,5; 29,4 mm. Renkaan halkaisija on 7,5 mm. Esineen löysi virkatalon vuokraajan Matti Siiskosen poika Lauri Siiskonen kyntötyössä talon pohjoispuolella olevalta pellolta. Esine tuli esiin kynnettäessä viilloksesta ja ei löytäjä, Lauri Siiskonen, etsiskelyistään huolimatta tavannut paikalta muuta mainittavaa. Pelto oli silloin kesantona ja oja oli perattu ja siitä tullut multa heitetty pellolle samana vuonna (tai ehkä edellisenä), kuten talossa on tapana kesantomaalle menetellä. Ojat ovat pienehköjä noin 40 cm syviä ja maa paikalla soramultaa. Löytöseutu on laakeaa, loivasti lounaaseen, Saimaata kohti viettävää rinnettä, jonka rinnassa, lähellä yläosaa, löytökohta on. Pellossa on kiviä siellä täällä, yleensä korkeahkoja raunioita. Lähinnä löytökohtaa oleva, 4x2,5 m laaja röykkiö tarkastettiin (kesällä 1938) kaivamalla keskelle kuoppa. Mitään erikoista ei tavattu, vaan 70 cm syvältä yleensä pään ja nyrkinkokoista kiveä, välissä runsaasti humusmaata olevan kerroksen alta tuli puhdas, harmaa pohjasora. Mitkään (Sarasmon kuulemista) perimätiedoista eivät sijoita ristin löytöpaikalle kirkkoa enempää kuin kalmistoakaan. Eräässä 300-400 m lännempänä olevassa Kröpin torpassa voitiin osoittaa torpasta löytökohtaan päin kellonsoittajan ja haudankaivajan asuntojen paikat, mutta senkin mukaan kirkko olisi ollut karttaotteessa (ks. diaariota) olevan tienristeyksen luona ja hautausmaa etelämpänä. Tämän kirkon Juonennurmella on oletettu oleen 1550-1645 välillä. (ylioppilas E. Sarasmon kertomuksesta koonnut C.F. Meinander 1939) |
| metsakeskus.491040002 |
491 |
Katajalahti |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
518182.36500000 |
6841610.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.491040002 |
Mahdollinen rautakautinen hautapaikka/asuinpaikka sijaitsee Visulahdessa, Juvalle vievästä valtatie 5:stä 350 m pohjoiseen, Huusharjun tien itäpuolella olevalla mäntyä kasvavalla kumpareella. Vuonna 1969 läheltä, Katajalahden tilan pellosta, maanpinnasta, kuusentaimia harattaessa on löytynyt ristiretkiaikainen pronssisormus (KM 17982). Sormus on halkaisijaltaan 20 mm, vanteen leveys 4 mm ja paksuus 1-2 mm; koristeen kohdalta leveys on 6 mm. Sormuksen koristeena on kolme limittäin kulkevaa nauhaa, jotka on koristeltu pienillä viivoilla, Sormuksen reikä on kulmikkaan pyöreä. Sormuksen on löytänyt rouva Tyyne Piira 12.6. 1969. Paikalta on löytynyt tarkastuksen yhteydessä saviastianpala, hioinliippoja 2 kpl, tuluspiitä, liitupiipun katkelma ja pii-iskoksia. Tien leikkaamassa kivikkoisessa kumpareessa on havaittu mahdolliseen polttohautaan viittavia merkkejä. |
| metsakeskus.492010008 |
491 |
Otralan linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
516623.04800000 |
6829895.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492010008 |
Otralan linnavuori sijaitsee Ukonveden itärannalla Linnanlahden ja Tiusalanlahden välisessä niemessä. Se on ollut aikoinaan saarena, mutta nykyisin sen yhdistää idässä mantereeseen alava kannas. Myös sen länsipuolella oleva Vassaansaari on kasvanut siihen kiinni. Itse muinaislinna on sijainnut korkeimmalla kohdalla vuoren pohjoisosassa, jonka laki on noin 40 m Ukonveden pintaa korkeammalla. Rinteet ovat jyrkät, helpointa kulku on pohjoisosasta ja etelästä. Kummallakin puolella on kivivalleja. Pohjoista, lähes 2 m korkeaa vallia on kunnostettu vuonna 1955. Linnavuoren laelta on hyvä näköala Ukonvedelle.
Vuonna 1991 alueella on tehty hoitotöitä ja sinne on tehty kulkua helpottavia ja ohjaavia portaita. Varsinaisen linnoituksen pinta-ala on noin 0,5 hehtaaria. Linnoituksen alueella kasvaa eri ikäistä metsää ja katajikkoa. Linnavuoren ympäristöön on rakennettu kesäasutusta. |
| metsakeskus.492010008 |
491 |
Otralan linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
516623.04800000 |
6829895.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492010008 |
Otralan linnavuori sijaitsee Ukonveden itärannalla Linnanlahden ja Tiusalanlahden välisessä niemessä. Se on ollut aikoinaan saarena, mutta nykyisin sen yhdistää idässä mantereeseen alava kannas. Myös sen länsipuolella oleva Vassaansaari on kasvanut siihen kiinni. Itse muinaislinna on sijainnut korkeimmalla kohdalla vuoren pohjoisosassa, jonka laki on noin 40 m Ukonveden pintaa korkeammalla. Rinteet ovat jyrkät, helpointa kulku on pohjoisosasta ja etelästä. Kummallakin puolella on kivivalleja. Pohjoista, lähes 2 m korkeaa vallia on kunnostettu vuonna 1955. Linnavuoren laelta on hyvä näköala Ukonvedelle.
Vuonna 1991 alueella on tehty hoitotöitä ja sinne on tehty kulkua helpottavia ja ohjaavia portaita. Varsinaisen linnoituksen pinta-ala on noin 0,5 hehtaaria. Linnoituksen alueella kasvaa eri ikäistä metsää ja katajikkoa. Linnavuoren ympäristöön on rakennettu kesäasutusta. |
| metsakeskus.492010028 |
491 |
Ketunniemi |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
511705.00100000 |
6836092.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492010028 |
Mahdollinen rautakautinen kalmisto/hauta sijaitsee Pitkäjärven keskivaiheilla, sen länsirannalla olevassa Ketunniemessä, niemen länsipuolitse pohjoiseen pistävän Ketunlahden rannalla. Esinelöydöt ovat tulleet esille peltomullasta. Lähellä on Mäntyrannan polttokalmisto (kohde 1000002303). |
| metsakeskus.492010040 |
491 |
Verijärvi-Haukilahti |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
507236.77700000 |
6841860.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492010040 |
Kalliomaalaus sijaitsee Verijärven eteläpäässä, Haukilahden noin 20 m leveän lahdenpohjukan länsirannan jyrkässä kallioseinämässä, veteen "putoavan" seinän osan pohjoispäässä. Kallio on pinnaltaan rapautunutta. Maalaukset ovat hieman sisään kaltevan kallioseinämän pohjoispäässä noin 0,8 x 2,0 metrin suuruisella alueella, 1,4–2,2 metriä järven pinnan yläpuolella. Maalauskuvioista on tunnistettu pää alaspäin kuvattu ihmishahmo, pienikokoinen ihmishahmo sekä hirvieläin. Punaista väriä on hieman myös maalauksista 8 metriä etelään 2,5 metrin korkeudella vedenpinnasta. Mahdollisesti tästä kohdasta on lohjennut kalliopintaa pois. |
| metsakeskus.492010051 |
491 |
Alaranta 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
518382.29400000 |
6839371.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492010051 |
Kohde sijaitsee Sairilan koulukodista 900 m lounaaseen ja Sairilan linnavuoresta 700 m luoteeseen, Mustaselän pohjoispuolella olevassa niemessä, 200 m rannasta olevan mäen päällä. Alue on eteläpuolelta peltojen ympäröimää tiheähköä entiseltä kaskialueelta vaikuttavaa koivuvaltaista metsää, jossa kasvaa myös kuusia. Maaperä on moreenia. Metsässä on matalia raivausröykkiöiltä vaikuttavia kiviröykkiöitä ja kiviaitoja.
Vuonna 1995 tutkittiin matalan maakiven varaan kasattu, viisi kivikerrosta käsittävä pitkänomainen kiveys, jonka päälle oli myöhemmin kasattu viljelys-/kaskiröykkiö. Kiveys osoittautui löytöjen (KM 28820:1-52) perusteella miehen polttohautaukseksi. Löytöihin kuuluu mm. nuolenkärki, vaaka ja hihnanjakaja. Hautausta ei oltu tehty kivien kiveyksen keskelle, vaan vähäkiviselle alueelle kiveyksen itäreunaan. Paikalta on yhden matalan kiviröykkiön vierestä löydetty ristiretkiaikainen tappara (KM 26917). Kaivausalueen länsipuolelta löytyi viikinki-ristiretkiaikaisia naisen koruja, jotka viittaavat toiseen polttohautaukseen. Paikalla lienee pienialainen kalmisto, joka ajoittuu rautakauden lopulle tai keskiaikaan.
Muinaisjäännösalueen rajausta on jatkettu länteen vuonna 2017 tehtyjen metallinetsintälöytöjen jälkeen. |
| metsakeskus.492010051 |
491 |
Alaranta 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
518382.29400000 |
6839371.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492010051 |
Kohde sijaitsee Sairilan koulukodista 900 m lounaaseen ja Sairilan linnavuoresta 700 m luoteeseen, Mustaselän pohjoispuolella olevassa niemessä, 200 m rannasta olevan mäen päällä. Alue on eteläpuolelta peltojen ympäröimää tiheähköä entiseltä kaskialueelta vaikuttavaa koivuvaltaista metsää, jossa kasvaa myös kuusia. Maaperä on moreenia. Metsässä on matalia raivausröykkiöiltä vaikuttavia kiviröykkiöitä ja kiviaitoja.
Vuonna 1995 tutkittiin matalan maakiven varaan kasattu, viisi kivikerrosta käsittävä pitkänomainen kiveys, jonka päälle oli myöhemmin kasattu viljelys-/kaskiröykkiö. Kiveys osoittautui löytöjen (KM 28820:1-52) perusteella miehen polttohautaukseksi. Löytöihin kuuluu mm. nuolenkärki, vaaka ja hihnanjakaja. Hautausta ei oltu tehty kivien kiveyksen keskelle, vaan vähäkiviselle alueelle kiveyksen itäreunaan. Paikalta on yhden matalan kiviröykkiön vierestä löydetty ristiretkiaikainen tappara (KM 26917). Kaivausalueen länsipuolelta löytyi viikinki-ristiretkiaikaisia naisen koruja, jotka viittaavat toiseen polttohautaukseen. Paikalla lienee pienialainen kalmisto, joka ajoittuu rautakauden lopulle tai keskiaikaan.
Muinaisjäännösalueen rajausta on jatkettu länteen vuonna 2017 tehtyjen metallinetsintälöytöjen jälkeen. |
| metsakeskus.492010051 |
491 |
Alaranta 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
518382.29400000 |
6839371.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492010051 |
Kohde sijaitsee Sairilan koulukodista 900 m lounaaseen ja Sairilan linnavuoresta 700 m luoteeseen, Mustaselän pohjoispuolella olevassa niemessä, 200 m rannasta olevan mäen päällä. Alue on eteläpuolelta peltojen ympäröimää tiheähköä entiseltä kaskialueelta vaikuttavaa koivuvaltaista metsää, jossa kasvaa myös kuusia. Maaperä on moreenia. Metsässä on matalia raivausröykkiöiltä vaikuttavia kiviröykkiöitä ja kiviaitoja.
Vuonna 1995 tutkittiin matalan maakiven varaan kasattu, viisi kivikerrosta käsittävä pitkänomainen kiveys, jonka päälle oli myöhemmin kasattu viljelys-/kaskiröykkiö. Kiveys osoittautui löytöjen (KM 28820:1-52) perusteella miehen polttohautaukseksi. Löytöihin kuuluu mm. nuolenkärki, vaaka ja hihnanjakaja. Hautausta ei oltu tehty kivien kiveyksen keskelle, vaan vähäkiviselle alueelle kiveyksen itäreunaan. Paikalta on yhden matalan kiviröykkiön vierestä löydetty ristiretkiaikainen tappara (KM 26917). Kaivausalueen länsipuolelta löytyi viikinki-ristiretkiaikaisia naisen koruja, jotka viittaavat toiseen polttohautaukseen. Paikalla lienee pienialainen kalmisto, joka ajoittuu rautakauden lopulle tai keskiaikaan.
Muinaisjäännösalueen rajausta on jatkettu länteen vuonna 2017 tehtyjen metallinetsintälöytöjen jälkeen. |
| metsakeskus.492010052 |
491 |
Alaranta 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
518962.06300000 |
6839331.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492010052 |
Kohde sijaitsee Sairilan koulukodista noin 1 km eteläkaakkoon, Sairilan linnavuoresta noin 0,5 km pohjoiseen. Röykkiö on etelään loivasti viettävällä rinteellä, jossa on useita viljelysmaan keskelle jääneitä saarekkeita. Näiden saarekkeiden kohdalla on kiviröykkiöitä, joiden päälle on kasattu myös peltokiviä.
Hautaröykkiö on muodoltaan pitkänomainen ja kooltaan noin 8 x4-5 m. Röykkiön päällä on varmaankin pellolta raivattuja kiviä. Muuten röykkiö on säännöllinen muodoltaan ja reunaltaan. Tämän röykkiön reunasta on löydetty 12.6.1996 metallinpaljastinta apuna käyttäen KM 29612 (veitsi, pyöreän kupurasoljen katkelma, pronssipellin kappaleita). |
| metsakeskus.492010053 |
491 |
Köpeli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
517472.71800000 |
6827556.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Taavelin maantieltä Savikkolahdelle vievästä tiestä noin 80 m pohjoiseen ja Köpelin tilalta noin 700 m länsilounaaseen, metsämaalla, jota on äestetty. Saviastianpalat löytyneet 10.8.1996 tällaisesta äestysjäljestä (kampaleimakuvioinen rinteestä hiukan ylempää ja asbestisekoitteiset palat siitä noin 20-30 m) |
| metsakeskus.492010054 |
491 |
Orijärvi Kihlinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
511299.94900000 |
6837420.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492010054 |
Orijärven Kihlinpelto sijaitsee Mikkelin kaupungin ja Rantakylän taajaman välissä sijaitsevan Orijärven pohjoispuolella. Peltoalue viettää suurimmaksi osaksi etelään kohti Orijärveä. Maaperä on kivetöntä, hienoa hiekkaa. Nykyisen kyntökerroksen paksuus oli noin 30-35 cm ja sen alla on hienon hiekan ja siltin muodostama kerros, jossa säilyneet rautakautiset ja historiallisen ajan rakenteet erottuivat selvästi.
Orijärven Kihlinpellon alue on kokonaisuudessaan kaavoitettu omakotitalo- ja pienkerrostalojen rakennusalueeksi. Alue onkin nykyisin täyteen rakennettu. Rautakautinen asuinpaikka löytyi vuonna 1998 paikallisten harrastajien tutkimuksissa. Vuoden 1999 koekaivauksessa Kihlinpellolta tuli esille viikinkiaikainen raha-aarre ja asuinpaikkarakenteita. Tähän mennessä alueelta on saatu talteen yhteensä 141 länsimaista hopearahaa sekä yksi erittäin harvinaista tyyppiä oleva arabialainen hopearaha. Vuonna 2000 tutkimuksia jatkettessa alueelta tuli esille kaksi muinaispeltoa sekä lisää asuinpaikkarakenteita. Kohdetta tutkittiin lisää vuosina 2002, 2003, 2005 ja 2006. Orijärven Kihlinpellon aluetta on tutkittu yhteensä 7100 m². Tutkitulla alueella oli kaksi erillistä muinaispeltokokonaisuutta, joista toisessa oli kaksi ja toisessa kolme tai neljä muinaispeltoa. Jokaisessa pellossa oli vähintään kaksi päällekkäistä, toisistaan selkeästi erottuvaa muokkauskerrosta. Muinaispeltoa ja asuinpaikkaa on vielä säilyneenä Kihlin tilalle vievän pihatien alla sekä Kihlin tilan pihamaan kaakkoisosassa. Kihlin tilan alue on vielä lähes kokonaan tutkimatta. |
| metsakeskus.492010054 |
491 |
Orijärvi Kihlinpelto |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27018 |
511299.94900000 |
6837420.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492010054 |
Orijärven Kihlinpelto sijaitsee Mikkelin kaupungin ja Rantakylän taajaman välissä sijaitsevan Orijärven pohjoispuolella. Peltoalue viettää suurimmaksi osaksi etelään kohti Orijärveä. Maaperä on kivetöntä, hienoa hiekkaa. Nykyisen kyntökerroksen paksuus oli noin 30-35 cm ja sen alla on hienon hiekan ja siltin muodostama kerros, jossa säilyneet rautakautiset ja historiallisen ajan rakenteet erottuivat selvästi.
Orijärven Kihlinpellon alue on kokonaisuudessaan kaavoitettu omakotitalo- ja pienkerrostalojen rakennusalueeksi. Alue onkin nykyisin täyteen rakennettu. Rautakautinen asuinpaikka löytyi vuonna 1998 paikallisten harrastajien tutkimuksissa. Vuoden 1999 koekaivauksessa Kihlinpellolta tuli esille viikinkiaikainen raha-aarre ja asuinpaikkarakenteita. Tähän mennessä alueelta on saatu talteen yhteensä 141 länsimaista hopearahaa sekä yksi erittäin harvinaista tyyppiä oleva arabialainen hopearaha. Vuonna 2000 tutkimuksia jatkettessa alueelta tuli esille kaksi muinaispeltoa sekä lisää asuinpaikkarakenteita. Kohdetta tutkittiin lisää vuosina 2002, 2003, 2005 ja 2006. Orijärven Kihlinpellon aluetta on tutkittu yhteensä 7100 m². Tutkitulla alueella oli kaksi erillistä muinaispeltokokonaisuutta, joista toisessa oli kaksi ja toisessa kolme tai neljä muinaispeltoa. Jokaisessa pellossa oli vähintään kaksi päällekkäistä, toisistaan selkeästi erottuvaa muokkauskerrosta. Muinaispeltoa ja asuinpaikkaa on vielä säilyneenä Kihlin tilalle vievän pihatien alla sekä Kihlin tilan pihamaan kaakkoisosassa. Kihlin tilan alue on vielä lähes kokonaan tutkimatta. |
| metsakeskus.492500001 |
491 |
Kotalahti Sotisaari |
10007 |
12002 |
13021 |
11042 |
27000 |
502826.56800000 |
6837748.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.492500001 |
Vastapäätä Sotka Oy:n Otavan sahaa, n. 200 m sahasta on saari, johon on haudattu sisällissodan aikana surmattuja punaisia vankeja. Kansa kutsuu saarta Sotasaareksi. Hautapaikka on kunnostettu ja hoidettu. Paikalle on pystytetty muistopatsas.
(Huom! Sisällissotaan liittyviä hautoja ei luokitella ainakaan toistaiseksi muinaismuistolain tarkoittamiksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi.) |
| metsakeskus.493010001 |
790 |
Pukurinnokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295452.01900000 |
6823336.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Tupurlanjärveen laskevan jyrkän Ryömälänvuoren eteläpuolella, Ryömälän talosta200 m länsilounaaseen olevalla pellolla, pellon poikki kulkevan huvilatontille vievän tien länsipuolella.
Alueelta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia (tiedot Anna-Liisa Hirviluodon Matti Jokiselle 24.3.1975 lähettämästä kirjeestä). |
| metsakeskus.493010002 |
790 |
Tiainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293422.83500000 |
6824276.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Tupurlanjärven luoteispuolella, Tupurlantiestä 70 m etelään, Tiaisen talon lounaispuolella, rantamökille vievän tien länsipuolella savihiesuisella pellolla länsi-itä -suuntaisen voimajohdon kohdalla. Paikalla on omakotitalo.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä, -iskoksia reikäkvien puolikas, palaneen luun kappale ja piin kappale. |
| metsakeskus.493010003 |
790 |
Vuorainen |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
293162.93800000 |
6824356.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010003 |
Kohde sijaitsee Tupurlanjärven luoteisrannalla, jyrkän törmän päällä, Tururlantiestä 180 m lounaaseen.
Paikalla on seitsemän kiven- ja maansekaista kumpua Saikkalanjoen pohjoisrannalta jyrkästi nousevalla kivikkoisella laidunmäellä. Kumpujen halkaisijat vaihtelevat kooltaan 2,7 - 21 m, paitsi suurin, jonka laajuus on 40-50 m. Kumpareet ovat niihin tehtyjen koekuoppien perusteella todettu moreenikumpareiksi. Löytöinä paikalta on saatu mm. rautainen hevosenkengän naula, eläinten hampaita, palanutta savea, kuonaa, hiiltä. Yhdestä ei ole löytöjä. Tutkimustuloksena on todettu, että löydöt viittaavat historiallisen ajan asutustoiminnan jäännöksiin. Kummut ovat todennäköisesti luontaisia muodostumia. Lähistöltä on todettu vanhoista kartoista autioitunut kylätontti (Marianna Niukkanen). Paikka on osa maakunnallisesti arvokasta Häijään laidun -nimistä perinnemaisemaa.
Jussila 2010: "Kartalla v. 1795 on tällä kohdalla laajahko peltojen ja niittyjen ympäröimä saareke - eli kivikkoinen kumpare – mutta se selittyy maastolla. Paikka sijaitsee Häijän 1700 l. kylätontista n. 250 m eteläkaakkoon." Poutiainen 2009: Ei uusia havaintoja. Ei havaittavia, merkittäviä muutoksia syksyllä 2009 verrattuna Adelin 2003 kuvaukseen. |
| metsakeskus.493010004 |
790 |
Sarkavainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287015.37700000 |
6830403.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyynilä-Pukara-maantien itäpuolella, Tomulantiestä 40 m kaakkoon olevalla savihiesuisella pellolla noin 260 m Tomulan talosta länsi-lounaaseen.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesine, -iskoksia ja pii-iskos.
|
| metsakeskus.493010005 |
790 |
Paavola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
286185.72100000 |
6828924.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiusjoen koillisrannalla, Mouhijärvi-Suodenniemi-tiestä 900 m koilliseen olevalla savihiesuisella pellolla noin 200 m matkalla luode-kaakko -suunnassa ja Paavolan talosta noin 340 m itä-kaakkoon.
Löydöt paikalta ovat kvartisydin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.493010006 |
790 |
Selkee |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
285965.81500000 |
6826365.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010006 |
Röykkiö sijaitsee Mätikköjärveen pistävällä niemellä Sata-Hämeen koeaseman päärakennuksesta 100 m lounaaseen. Röykkiön koko on 4 x 3 m ja korkeus metrin. Se on muodoltaan pyöreän soikea ja profiililtaan kupera. Kysymyksessä on ilmeisesti historiallisen ajan kiuasrakennelma.
Vuoden 2009 tarkastuksen mukaan kysymyksessä voisi olla riihenkiuas. |
| metsakeskus.493010007 |
790 |
Rämi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
284766.29400000 |
6827035.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesuntiin vievän tien ja Vanhankirkontien eteläpuolella, vanhan hautausmaan itä- ja eteläpuolella savihiesuisella ja hiekkaisella pellolla.
Löydöt paikalta ovat vasarakirves, nelisivuinen oikokirves, suppiloreikäinen nuija ja kvartsikaavin sekä -iskoksia. |
| metsakeskus.493010007 |
790 |
Rämi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
284766.29400000 |
6827035.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesuntiin vievän tien ja Vanhankirkontien eteläpuolella, vanhan hautausmaan itä- ja eteläpuolella savihiesuisella ja hiekkaisella pellolla.
Löydöt paikalta ovat vasarakirves, nelisivuinen oikokirves, suppiloreikäinen nuija ja kvartsikaavin sekä -iskoksia. |
| metsakeskus.493010008 |
790 |
Tervahaudanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284356.46000000 |
6827165.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanhankirkontiestä 80 m lounaaseen, Kirkkojärven Sakolahden rannasta noin 200 m koilliseen, ison hiekkakuopan pohjoispuolella korkealla terassilla hiesu- ja hiekkapellolla.
Löydöt paikalta ovat nelisakarainen reikäkivi ja painokivi. |
| metsakeskus.493010009 |
790 |
Santamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
283806.67100000 |
6829864.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Suodenniemi-Mouhijärvi-tiestä 80 m koilliseen entisellä hiekanottopaikalla noin 20 m Santamäen talosta lounaaseen.
Paikalta on löydetty kaksi vasarakirvestä ja kvartis-iskoksia.
Kohteessa on suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia vuonna 1943. |
| metsakeskus.493010010 |
790 |
Vähä-Hoivanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
280218.10600000 |
6831413.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Mouhijärveltä Suodenniemelle johtavasta tiestä 600 m pohjoiseen, Lahdenperäntien itäpuolella. Paikka on Levon talosta koilliseen olevalla hiekkapellolla.
|
| metsakeskus.493010011 |
790 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278778.69400000 |
6828534.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Irriäisjärvestä lähtevän, Kariojaan laskevan ojan itäpuolella, Myllymäen ja Kuusijärven tiloille vievän tien eteläpuolella olevalla savihiesuisella ja hiekkaisella pellolla. |
| metsakeskus.493010012 |
790 |
Kuusjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278478.81900000 |
6828554.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Irriäisjärvestä lähtevän ja Kariojaan laskevan ojan länsipuolella noin 80 m Kuusjärven talosta lounaaseen savihiesuisella pellolla pienellä mäellä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.493010013 |
790 |
Hannula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
278213.92800000 |
6826894.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.493010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Kariojan pohjoispuolella, tien ja metsän välillä, etelään viettävällä savihiesu- ja hiekkapellon rinteellä noin 500 m Kariojan sillasta itään.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.494010001 |
494 |
Jättiläissaari |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
458780.00000000 |
7200813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010001 |
Jättiläissaari on suurimmaksi osaksi luonnontilaisen suoalueen keskellä oleva kivikkoinen kangassaareke, jonka ala on noin 200 x 400 metriä. Kasvillisuus on Rehevähköä sekametsää, osittain vanhaa puustoa. Alue kohteen ympärillä oli 2012 avohakattu ja raivattu.
Jätinkirkko sijaitsee saarekkeen korkeimmalla kohdalla melko jyrkän kaakkoisrinteen yläpuolella. Pyöristyneen suorakaiteen muotoisen, lähes ovaalin kehävallin ala on noin 12 x 17 metriä. Valli on keskimäärin noin 3-4 metriä leveä ja 0,5 - 0,8 metriä korkea. Luoteispäädyn keskellä on noin metrin leveä matalampi kohta (aukko), samanlainen on kaakkoispäädyn etelänurkassa. Vallin sisäreunalla, lähellä etelä- ja pohjoisnurkkaa on kaksi kuoppamaista syvännettä.
Raivatun sisätilan ala on 6 x 11 metriä. Inventoinnissa 1985 on havaittu sisätilassa kaksi matalaa kivikasaa, läpimitaltaan noin 2 metriä, joiden keskellä on kuoppa. Kuvaukseen sopii kaksi korkeampaa kohtaa, jotka olivat inventointihetkellä kokonaan aluskasvillisuuden peitossa; niitä ei tarkemmin tutkittu.
2024: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.494010001 |
494 |
Jättiläissaari |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
458780.00000000 |
7200813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010001 |
Jättiläissaari on suurimmaksi osaksi luonnontilaisen suoalueen keskellä oleva kivikkoinen kangassaareke, jonka ala on noin 200 x 400 metriä. Kasvillisuus on Rehevähköä sekametsää, osittain vanhaa puustoa. Alue kohteen ympärillä oli 2012 avohakattu ja raivattu.
Jätinkirkko sijaitsee saarekkeen korkeimmalla kohdalla melko jyrkän kaakkoisrinteen yläpuolella. Pyöristyneen suorakaiteen muotoisen, lähes ovaalin kehävallin ala on noin 12 x 17 metriä. Valli on keskimäärin noin 3-4 metriä leveä ja 0,5 - 0,8 metriä korkea. Luoteispäädyn keskellä on noin metrin leveä matalampi kohta (aukko), samanlainen on kaakkoispäädyn etelänurkassa. Vallin sisäreunalla, lähellä etelä- ja pohjoisnurkkaa on kaksi kuoppamaista syvännettä.
Raivatun sisätilan ala on 6 x 11 metriä. Inventoinnissa 1985 on havaittu sisätilassa kaksi matalaa kivikasaa, läpimitaltaan noin 2 metriä, joiden keskellä on kuoppa. Kuvaukseen sopii kaksi korkeampaa kohtaa, jotka olivat inventointihetkellä kokonaan aluskasvillisuuden peitossa; niitä ei tarkemmin tutkittu.
2024: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.494010002 |
494 |
Laivasuo |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
455586.00000000 |
7201220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010002 |
Kohde, käyttötarkoitukseltaan tuntematon hirsilava sijaitsee Pirttijärveen laskevan Pirttiojan suusta n. 1,3 km länsilounaaseen avoimella suolla. Lava on runsaan 20 cm:n syvyydessä, koko on n. 20x16-20 m. Lava on tehty haljaspuolikkaista
Vuoden 2005 tarkastuksen mukaan hirsilava on suunnilleen keskellä Laivasuon läntistä pientä suoaluetta ja itse kohteen päälle on kasvanut nuori männikkö. Tämä johtunee siitä, että hirsilava pitää suon pintaa hiukan ympäristöä korkeammalla johon männyn taimet ovat juurtuneet. Paikalla oli havaittavissa yksi jo lahoamistilassa oleva hirsi, jonka tarkastuksen opas muisti nostetun ylös rakenteesta jo 1960-luvulla. Nostetun hirren sija on edelleen
näkyvissä itä-länsi-suuntaisena kouruna suon pinnassa. Itse lavan muodostavat puut ovat järeän (30-50 cm) mäntytukin haljaspuolikkaita, pituudeltaan ehkä 5-8 metriä. Pistelemällä sondilla suota saatettiin todeta lavan summittaiseksi laajuudeksi inventointikertomuksessa mainittu 16-20 x 20 metriä. Hirsipuolikkaat eivät ole aivan kiinni toisissaan, vaan hirren väleissä on rakoja. Näistä tunnustelemalla vaikutti siltä, että päällimmäisen itä-länsisuuntaisen hirsikerroksen alla oli ristikkäin vielä toinen (harvempi?) hirsikerros. Pienen suon laitaa kiertävät ojat, jotka ovat laskeneet suon pintaa, mutta kun hirsilava ei ole samaa vauhtia laskeutunut, on hirsilava tulossa suosta näkyville. Paikoin hirsiä peitti enää 5-10 sentin turve, kun se oli ollut 1960-luvulla lähes saappaan syvyinen.
Tarkastuksessa otettiin puukolla pieni näyte lavan keskivaiheilla olevan hirren pintapuusta
radiohiiliajoitusta varten (tulos?).
Kokonaisuudessaan rakennelma on erikoinen ja herättää myös kysymyksen Suomen lukuisista Laiva- ja Lavasoiden nimen syystä ja alkuperästä.
Lavan todellinen sijaintipaikka on muinaisjäännöksen karttamerkistä ja koordinaateista
noin sata metriä itäkaakkoon. |
| metsakeskus.494010005 |
494 |
Honkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
461593.83600000 |
7191679.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010005 |
Kohde siajitsee Oulujoen koillisrannalla Pällin voimalaitoksen pohjoispuolisella viljelysmaalla. Asuinpaikka on tutkimushistoriallisesti merkittävä. Ensimmäiset tutkimukset paikalla tehtiin v. 1900 (Appelgren). Löydöt ovat runsaat: tyypillistä kampakeramiikkaa ja asberstikeramiikkaa, meripihkaa ja runsaasti erilaisia kiviesineitä
Nili: MUHOS 5 /1
Muhos, Pyhänsivu.
Kirj. SMYA IX:28 (117 ja 118), Ailio J.1909 (Die Steinzeitlichen Wohnplatzfund in Finland) ja Huurre M. 1983 (Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria).
Löydöt:
KAJSEM 1 kourutaltta, tasataltta,
KM 2508 kiviesine, tasataltta,
KM 3045 tasataltta,
KM 3713 kourutaltta, kiviesine, katkelmia,
KM 3735 --,
KM 3871
KM 3999 hioin, katkelma,
KM 9260 keihäänkärki, poikkikirves,
KM 11756
KM 18561
PPM 499
PPM 500
PPM 501
PPM 502
PPM 503
PPM 504
PPM 505
PPM 506
PPM 507
PPM 920 kivikirves,
PPM 933 taltta, kärkikatkelma,
PPM 938 kiviesine,
PPM 986 tasataltta, katkelma,
PPM 1497
PPM 1498
PPM 1499
PPM 1500
PPM 1501
PPM 1502
PPM 1503
PPM 1504
PPM 1505
PPM 1506
PPM 1507
PPM 1508
PPM 1509
PPM 1510
PPM 1511
PPM 1512
PPM 1513
PPM 1514
PPM 1515
PPM 1516
PPM 1517
PPM 1518
PPM 6683
PELTO 0 kiviesineitä, hukkaantuneet, nuijakivi, hukkaantunut, |
| metsakeskus.494010005 |
494 |
Honkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
461593.83600000 |
7191679.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010005 |
Kohde siajitsee Oulujoen koillisrannalla Pällin voimalaitoksen pohjoispuolisella viljelysmaalla. Asuinpaikka on tutkimushistoriallisesti merkittävä. Ensimmäiset tutkimukset paikalla tehtiin v. 1900 (Appelgren). Löydöt ovat runsaat: tyypillistä kampakeramiikkaa ja asberstikeramiikkaa, meripihkaa ja runsaasti erilaisia kiviesineitä
Nili: MUHOS 5 /1
Muhos, Pyhänsivu.
Kirj. SMYA IX:28 (117 ja 118), Ailio J.1909 (Die Steinzeitlichen Wohnplatzfund in Finland) ja Huurre M. 1983 (Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria).
Löydöt:
KAJSEM 1 kourutaltta, tasataltta,
KM 2508 kiviesine, tasataltta,
KM 3045 tasataltta,
KM 3713 kourutaltta, kiviesine, katkelmia,
KM 3735 --,
KM 3871
KM 3999 hioin, katkelma,
KM 9260 keihäänkärki, poikkikirves,
KM 11756
KM 18561
PPM 499
PPM 500
PPM 501
PPM 502
PPM 503
PPM 504
PPM 505
PPM 506
PPM 507
PPM 920 kivikirves,
PPM 933 taltta, kärkikatkelma,
PPM 938 kiviesine,
PPM 986 tasataltta, katkelma,
PPM 1497
PPM 1498
PPM 1499
PPM 1500
PPM 1501
PPM 1502
PPM 1503
PPM 1504
PPM 1505
PPM 1506
PPM 1507
PPM 1508
PPM 1509
PPM 1510
PPM 1511
PPM 1512
PPM 1513
PPM 1514
PPM 1515
PPM 1516
PPM 1517
PPM 1518
PPM 6683
PELTO 0 kiviesineitä, hukkaantuneet, nuijakivi, hukkaantunut, |
| metsakeskus.494010006 |
494 |
Tahvolan Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460564.25200000 |
7192549.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010006 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka ja pronssikautinen löytöpaikka sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella n. 1,7 km Pällin voimalasta luoteeseen. Alueelta on saatu talteen useita kivikautisia esineitä, mm. talttoja ja tuuria. Paikalta on lisäksi ns. ananjino -kirveen vuolukivinen valinmuotti.
Nili: MUHOS 6 /1
Muhos, Pyhänsivu.
Kirj. SMYA IX:29 (120), Ailio J.1909 (Die Steinzeitlichen Wohnplatzfund in Finland) s. 115-116 ja Huurre M. 1983 (Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esihistoria) sekä Suomenmaa IX,1:292.
Löydöt:
KM 2508:63 tasataltta,
KM 3045:23, 24, 25, 26, 27, 29 tuura, tasataltta, tasataltta, tasataltta,
KM 3045:37 pronssikirveen valinmuotti
KM 3713:2-3 reikäkivi, tasataltta katkelma,
KM 3999:3-5 tuura, katkelma, tasataltta,
KM 5862:1-3
KM 23251 tuura, katkelma, |
| metsakeskus.494010022 |
494 |
Kieksi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
452647.43100000 |
7191859.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010022 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella, Pyhäkosken voimalasta n. 1,8 km länteen. Kieksin asuinpaikka sijaitsee Mato-ojan tilalla, saman nimisen purouoman länsipuolella, hiekkapohjaisella lounaaseen viettävällä pellolla. Paikka on noin 450 m länteen Kieksin tilan päärakennuksesta. Asuinpaikalta 1985 löytynyt kaitataltta on tullut alueen halki kulkevan metsätien alapuolelta, mistä maanpinta on sekä tien että viljelyspellon johdosta ollut rikottua. Vuoden 1986 inventoinnin löydöt on poimittu tien alapuoleisen pienen viljelyspellon kohdalta. Löytöinä on saatu mm. kaitataltta, kvartsia ja palanutta luuta. Vuonna 2017 asuinpaikan todettiin olevan ilmeisen pienialainen ja rajautuvan maastollisesti niemekemäiselle alueelle Mato-ojan länsipuolelle, voimalinjan alla todettin yksittäinen iskos. Tien vieri ja sen pohjoispuoli on osin modernin maankäytön muuttamaa. Voimalinjakäytävän länsipuolelta ei tavattu merkkejä asuinpaikasta.
Kieksin toistaiseksi kivikautisena löytöpaikkana pidetty -löytöpaikka sijaitsee nykyisen Oulu - Vaala maantien kohdalla (ks. irtolöytökohde Kieksi 2, kohdetunnus 1000007494). Vuoden 1954 Oulujokivarren inventoinnissa sai Matti Huurre nykyisen maantien kohdalta löytyneen kiviesineen (KM 13607). Saman tilan mailta oli vuonna 1887 A.H. Snellmanin toimesta toimitettu museon kokoelmiin tilan pellosta löytynyt kiviesine (KM 2508:65). Inventointien 1954 ja 1985 yhteydessä ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa tällä alueella. Kuitenkin 1985 saadun tiedon mukaan pellosta oli aikoinaan löytynyt myös kolmas kiviesine, joka nyt on oululaisella lääkärillä.
Löytöjen perusteella voidaan suurella todennäköisyydellä arvioida, että myös Kieksi 2 löytöalueella on kivikautinen asuinpaikka. Paikka on asuinpaikaksi sopivalla kohdalla Kieksin läntisemmän asuinpaikan ja edelleen lännempänä sijaitsevan Pyöreäkankaan asuinpaikan tapaan, joka on muinaisen Oulujoen Pyhäkosken suun pohjoisreunaa.
Vuoden 2019 inventoinnissa todettiin, että alueella oli suoritettu avohakkuu ja laikutus, minkä seurauksena maanpintaa oli auki laajalla alueella. Aiemman rajauksen länsipuolelta löytyi hajonnut liesi, siitä muutaman metrin etäisyydeltä kappale kampakeramiikkaa ja muutamia kvartseja, kohteen rajausta laajennettiin uudelle löytöalueelle. Koillisessa asuinpaikan alue on voimaperäisesti tasoitettua, joten siltä osin kohde on tuhoutunut ja aluerajaus muutettu. |
| metsakeskus.494010034 |
494 |
Häikiö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458964.89600000 |
7192309.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010034 |
Kohde sijaitsee Oulujoen eteläpuolella ja on nykyisin viljelysmaata ja metsää. Paikalta on löydetty vuosien 1887-1930 välillä yht. 7 kiviesinettä. Löytöjä tiedetään tulleen ent. Häikiön päärakennuksen kohdalta, joka on sijainnut noin 20 m nykyisen asuinrakennuksen luoteispuolella. Asuinpaikan laajuus on epäselvä.
Löytöinä on saatu mm. kaksi poikkikirvestä, tasataltta ja tuuran teräkatkelma |
| metsakeskus.494010040 |
494 |
Halosentörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
442701.42100000 |
7197137.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010040 |
Kohde sijaitsee Oulujoesta noin 2 km etelään, Oulun ja Muhoksen kuntien rajalla, rautatien molemmilla puolilla, Hangaskankaalla. Hangaskangas on männikköä kasvava luode-kaakko -suuntainen 6 km pitkä ja 2 km leveää hiekkakangas, jonka eteläosan lounaaseen viettävillä rinteillä asuinpaikka sijaitsee. Paikalta on löytynyt mm. kourutaltta, tasakantaisia nuolenkärkiä, tekstiilikeramiikka, asbestisekotteista keramiikkaa, upokkaan paloja. Alueella on todettu lieden jäännöksiä, sekä rautatien itäpuolen hiekkakuopan reunassa painanteita, joista suurempi ns. lapinhauta, mahdollinen asumuspainanne.
Halosentörmän asuinpaikan laajuus on vuoden 2012 tarkastuksessa arvioitu oleellisesti aiempaa suuremmaksi asuinpaikkamerkken sijoittuessa noin 1,5 km matkalle, lähinnä rinteen alaosaan, osin ylemmäksikin luoteessa, Juurusson tien pohjoispuolella. Kohteella on asumuspainanteita, asuintasanteita, pieniä asuinpaikkakuoppia sekä löytöjä maan pinnalla poluilla, hiekkakuopan reunassa ja vanhan metsä-äestyksen vaoissa. Tarkastuksen yhteydessä löytyi keramiikkaa, liusketta, kvartsiittia ja kvartsia.
On mahdollista, että alueella on varhaisempia asutuskohtia myös ylempänä kankaalla, jota ei 2012 tarkastettu. |
| metsakeskus.494010040 |
494 |
Halosentörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
442701.42100000 |
7197137.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010040 |
Kohde sijaitsee Oulujoesta noin 2 km etelään, Oulun ja Muhoksen kuntien rajalla, rautatien molemmilla puolilla, Hangaskankaalla. Hangaskangas on männikköä kasvava luode-kaakko -suuntainen 6 km pitkä ja 2 km leveää hiekkakangas, jonka eteläosan lounaaseen viettävillä rinteillä asuinpaikka sijaitsee. Paikalta on löytynyt mm. kourutaltta, tasakantaisia nuolenkärkiä, tekstiilikeramiikka, asbestisekotteista keramiikkaa, upokkaan paloja. Alueella on todettu lieden jäännöksiä, sekä rautatien itäpuolen hiekkakuopan reunassa painanteita, joista suurempi ns. lapinhauta, mahdollinen asumuspainanne.
Halosentörmän asuinpaikan laajuus on vuoden 2012 tarkastuksessa arvioitu oleellisesti aiempaa suuremmaksi asuinpaikkamerkken sijoittuessa noin 1,5 km matkalle, lähinnä rinteen alaosaan, osin ylemmäksikin luoteessa, Juurusson tien pohjoispuolella. Kohteella on asumuspainanteita, asuintasanteita, pieniä asuinpaikkakuoppia sekä löytöjä maan pinnalla poluilla, hiekkakuopan reunassa ja vanhan metsä-äestyksen vaoissa. Tarkastuksen yhteydessä löytyi keramiikkaa, liusketta, kvartsiittia ja kvartsia.
On mahdollista, että alueella on varhaisempia asutuskohtia myös ylempänä kankaalla, jota ei 2012 tarkastettu. |
| metsakeskus.494010057 |
494 |
Jäkinsalmi |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
442281.59300000 |
7194258.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010057 |
Kohde sijaitsee Oulu-Kajaani -radan länsipuolella n. 1 km Tuohinonjärvestä länteen pienen kumpareen laella. Paikalla on neljä röykkiötä, joista yksi on metsä-äestyksen tuhoama. Röykkiöiden halkaisija on 4-9 m ja korkeus 30-60 cm.
Nili: MUHOS 57 /1
Muhos, Laitasaari.
Kiviröykkiöitä 4 kpl. |
| metsakeskus.494010061 |
494 |
Lumiainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451807.77700000 |
7190869.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010061 |
Kohde sijaitsee pohjoisesta Oulujokeen laskevan Ketolanojan länsipuolella harjanteella. Alue on mäntyvaltainen kuiva hiekkakangas, jonka kaakkoisosa on hiekanotossa tuhoutunut. Hiekkakuopan reunalta ja kohteen poikki vievältä metsätieltä on löydetty kivilajikappale ja kvartsia.
Löydöt: KM 23556
2020: Tuhoutunut keskeisiltä osin (?) maa-aineksenotossa. Lisäksi kohdetta on muokannut kohteen läpi kulkeva valaistu kuntorata. Alueelta havaittiin kaksi kivilaji-iskosta ja viisi kuumuudessa rapautunutta nk. palanutta kiveä. Löydöt keskittyivät sorakuopan pohjoisreunalle, ja ne jätettiin paikoilleen maastoon. |
| metsakeskus.494010062 |
494 |
Laitakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450328.36900000 |
7192708.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010062 |
Kohde sijaitsee Muhokselta Ylikiiminkiin johtavan tien itäpuolella olevan harjanteen laen kaakkoisosassa, josta on löydetty metsä-äestyksen paljastamana kvartsia. |
| metsakeskus.494010063 |
494 |
Sonniotsa |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
456176.06500000 |
7177435.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010063 |
Kohde sijaitsee voimakkaasti meanderoivan Muhosjoen kaakkoisrannalla kuusimetsässä jyrkästi jokeen laskevalla kankaalla ja siinä erottuvalla alemmalla terassilla. Röykkiön koko on n. 3x4 m ja korkeus 10-20 cm. Kiveys on kokonaan sammalen peitossa ja keskeltä reunoja korkeampi.
Nili: MUHOS 63 /1 |
| metsakeskus.494010067 |
494 |
Kärnänkangas SE |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
447786.39100000 |
7190952.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010067 |
Kohde sijaitsee Oulu-Kajaani -maantien ja Oulu-Kontiomäki -radan välissä, Kärnänkankaan kivikkoisen harjanteen eteläosassa, kankaan eteläkärjen kaakkoon viettävällä laidalla. Paikalla on halkaisijaltaan noin 4,5 m kokoinen, lähes pyöreä röykkiö, jonka korkeus on noin 0,5 m. Röykkiö on sammalen peitossa. Röykkiön keskellä on kuoppa, jonka syvyys on noin 0,8 m ja halkaisija lähes 2 m.
|
| metsakeskus.494010069 |
494 |
Karho-Ojankangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453587.09600000 |
7180353.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010069 |
Suurimmaksi osaksi soranoton tuhoama kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kylmälän kylään vievän tien itäpuolella, hiekkakuopan Karho-ojansuon vastaisella reunalla, kuopan ja suon välisellä maakaistaleella. Paikalla on havaittu tulen rapauttamia kiviä ja kvartseja. Löytöjä tehtiin noin 50 m2 kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.494010070 |
494 |
Saarikoski Hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457705.43900000 |
7180813.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010070 |
Kohde sijaitsee Muhosjoen pohjoispuolella, sen ja Tervo-ojan välisellä hiekkakankaalla hiekkakuopan pohjois- ja luoteisreunalla. Paikalla erottuu tulen rapauttamia kiviä ja kvartsia, joita ei poimittu. Asuinpaikka on osittain tuhoutunut maa-ainesta otettaessa.
2019: vuonna 1993 mainittu hiekkakuopan ja aiemman suon välinen leveydeltään 10-20 metrinen kaistale oli pohjoispuolista peltoa tehtäessä kaventunut hyvinkin alle puoleen, paikoin sitä ei käytännössä enää ollut. Koko kaistaleen pellonpuoleinen reuna oli kasvillisuudesta paljasta hiekkaa, eikä reunalla havaittu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Asuinpaikan jälkiä ei löydetty myöskään mainitun kaistaleen säilyneille kohdille tehdyistä koekuopista. Nyt tehtyjen havaintojen perusteella tämä alue todettiin hiekan otossa tuhoutuneeksi. Sen sijaan hiekkakuopan länsipuolelta, hieman hiekkakuopan vanhaa reunaa korkeammalta maastonkohdalta tehtiin nytkin asuinpaikkaan viittavia havaintoja. Tämä jälkimmäinen alue oli parhaiten säilynyttä myös 1993 tietojen mukaan. Kankaan reunaa tarkastettiin myös hiekkakuopan itäpuolella, mutta asuinpaikan tms. jälkiä ei löydetty. |
| metsakeskus.494010071 |
494 |
Arola hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458185.24300000 |
7180943.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010071 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Muhosjoen pohjoispuolella, sen ja Tervo-ojan suunnalla alempana sijaitsevan kosteikon välisellä kankaalla. Tien eteläpuolella on laaja hiekkakuoppa, jonka pohjoisreunalla on vuoden 1993 inventoinnissa erotettu asuinpaikkamerkkejä, tulen rapauttamia kiviä, kvartsi-iskoksia ja talteen poimittu piikaavin. Hiekkakuopan länsipuolella on mäntyä kasvava palsta (ent. 21:36, sittemmin 21:42), johon hiekanotto on rajoittunut. Löytöjä on havaittu hiekkakuopan reunasta palstan rajalta noin 65 m päähän tien suunnassa, kuopan pohjoisreunassa. Asuinpaikkaa on hiekanoton lisäksi ilmeisesti tuhonnut kohteen läpi vievä metsäautotie, jonka parantamiseksi tielle on tuota maa- ja kiviaineksia.
Metsätien parannushankkeen takia 2014 tehdyssä tarkastuksessa ei kuitenkaan hiekkakuopan leikkausta lukuun ottamatta todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Tien pohjoisreunassa on tämän alueen ylin kohta, dyynimäinen mataa harjanne, jonka pohjoispuolella maasto putoaa pari metriä varsin tasaiselle kankaalle. Sen pohjoispuolella (n. 60 m) on suon reuna, muinainen rantalinja. Todennäköisesti muinaisjäännös jatkuu tien länsipuolelle ja lounaaseen, hiekkakuopan viereisen palstan puolelle. Lienee mahdollista, että asuinpaikkka liittyy tässä suunnassa sijaitsevan muinaisen Muhosjoen fossiloituneeseen meanderiin. |
| metsakeskus.494010072 |
494 |
Murtokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
453576.06500000 |
7191605.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010072 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pyhäkosken voimalasta n. 0,9 km länteen Oulujoen Kieksinkaarteen pohjoisenpuolisella harjanteella. Paikka on männikköä kasvava moreeniharjanne, jonka länsikärjen tuntumassa asuinpaikka sijaitsee.
Paikalta on kvartsia, kiviesineen katkelma ja kivikautista asbestikeramiikkaa.
Löydöt KM 27776:1-3 ja KM 35497
Vuoden 2005 inventoinnissa paikalta havaittiin halkaisijaltaan noin kaksimetrinen latomus, joka sijaitsee hieman asuinpaikkaa ylempänä hakkuuaukean pohjoisreunalla. Vuonna 2022 latomuksen vierestä, kaatuneen puun kääntämästä maasta saatiin kansalaislöytönä kvartsi-iskoksia (KM 48162, Ilppari ILM22350).
Nili: MUHOS 72 /1
Löydöt:
KM 27776 kiviesine, katkelma, kvartsia, asbestikeramiikkaa |
| metsakeskus.494010073 |
494 |
Pyhäkoski 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
455306.36800000 |
7192339.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010073 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Oulujoen pohjoisrannalla, pääosin Vaalaan vievän tien eteläpuolella ja n. 1 km Pyhäkosken voimalasta koilliseen. Alue on loivasti kumpuilevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Laaja asuinpaikka-alue, jolla erottuu 33 asumuspainannetta ja noin 25 asuinkuopaksi tulkittavaa jäännettä. Alueen länsipäässä on yksi asumuspainanne tien pohjoispuolella, noin 200 m Tiirikkararämeen suuntaan johtavan metsäautotien risteyksestä länteen. Tien eteläpuolinen alue on jokseenkin kokonaan säilynyt ja itäisin asuinpainanne sijaitsee noin 50 m voimalinjasta itään.
Paikalla havaittiin punamultakeskittymä, jota kaivettiin v. 2000, kohde on tulkittu todennäköisimmin hautaukseksi.
2017: Uuden voimalinjan alue nykyisen itäpuolelta tarkastettiin. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, joka muuttuu kohteen pohjoispuolella kosteammaksi, eteläpuolella puolestaan virtaa Oulujoki. Muinaisjäännösalue ulottuu nykyisellä rajauksellaan hieman linjan itäpuolelle. Linjan alla on noin itä-länsi-suuntainen harjanne, joka kapenee länttä kohti ja on leveimmillään rantatörmän tuntumassa. Harjanteen länsipäässä, aivan rantatörmän päällä, havaittiin asumuspainanne, joka on osittain jo sortunut törmän rinteeseen. Painanteen halkaisija on n. 7 m ja syvyys alle puoli metriä. Sen pohjoispuolella n. 10 metrin päässä on epämääräinen painanne, joka voi olla myös luonnonmuodostuma. Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman itään päin, koska havaittu asumuspainanne jäi sen ulkopuolelle.
Edellä mainitulla hiekkaisella harjanteella on voimalinjan kohdalla kolme kuoppaa, niiden halkaisija on noin 2,5-3 m ja syvyys noin puoli metriä. Kuopat vaikuttaisivat muotonsa ja sijaintinsa puolesta olevan pyyntikuoppia. Mahdollisesti aiemmissa tutkimuksissa mainitut ns. asuinkuopat voivat myös olla pyyntikuoppia.
Vuoden 2020 inventoinnissa Pällintien eteläpuolella suunnitellun linjan ja luonnonsuojelualueen välissä havaittiin rykelmässä viisi uutta kuoppajäännöstä, asumuspainanne (1) ja kuopat (2-5). Pällintien pohjoispuolella havaittiin matalalla hiekkakankaalla viisi kuoppaa (ks. Pyyntikuoppa (6-10)). Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman pohjoiseen päin.
Vuoden 2020 koekaivauksissa suunniteltujen voimajohtopylväiden paikoilta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä eikä tehty löytöjä.
2023: Voimajohtolinjan kohdalla oli havaittavissa jokseenkin laajamittaista vaurioitumista sähkölinjan rakennustöissä noin 50 m leveästi. Tämän kohteen kohdalla vauriot eivät kuitenkaan osu alakohteiden päälle. Vaurioituneella alueella ei havaittu löytöjä.
2024: Alueen ympäristö inventoitiin tarkemmin suunnitellun sähkönsiirtolinjan osalta nykyisen olemassa olevan sähkönsiirtolinjakokonaisuuden itäpuolelta. Tarkastuksessa havaittiin pienialainen kvartsi-skosten ja -esineen keskittymä matalalta kohoumalta, Pällintien pohjoispuolelta suunnitellun sähkönsiirtolinjan linjalta. Aluetta laajennettiin löytöpaikan kohdalle. |
| metsakeskus.494010073 |
494 |
Pyhäkoski 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
455306.36800000 |
7192339.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010073 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Oulujoen pohjoisrannalla, pääosin Vaalaan vievän tien eteläpuolella ja n. 1 km Pyhäkosken voimalasta koilliseen. Alue on loivasti kumpuilevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Laaja asuinpaikka-alue, jolla erottuu 33 asumuspainannetta ja noin 25 asuinkuopaksi tulkittavaa jäännettä. Alueen länsipäässä on yksi asumuspainanne tien pohjoispuolella, noin 200 m Tiirikkararämeen suuntaan johtavan metsäautotien risteyksestä länteen. Tien eteläpuolinen alue on jokseenkin kokonaan säilynyt ja itäisin asuinpainanne sijaitsee noin 50 m voimalinjasta itään.
Paikalla havaittiin punamultakeskittymä, jota kaivettiin v. 2000, kohde on tulkittu todennäköisimmin hautaukseksi.
2017: Uuden voimalinjan alue nykyisen itäpuolelta tarkastettiin. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, joka muuttuu kohteen pohjoispuolella kosteammaksi, eteläpuolella puolestaan virtaa Oulujoki. Muinaisjäännösalue ulottuu nykyisellä rajauksellaan hieman linjan itäpuolelle. Linjan alla on noin itä-länsi-suuntainen harjanne, joka kapenee länttä kohti ja on leveimmillään rantatörmän tuntumassa. Harjanteen länsipäässä, aivan rantatörmän päällä, havaittiin asumuspainanne, joka on osittain jo sortunut törmän rinteeseen. Painanteen halkaisija on n. 7 m ja syvyys alle puoli metriä. Sen pohjoispuolella n. 10 metrin päässä on epämääräinen painanne, joka voi olla myös luonnonmuodostuma. Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman itään päin, koska havaittu asumuspainanne jäi sen ulkopuolelle.
Edellä mainitulla hiekkaisella harjanteella on voimalinjan kohdalla kolme kuoppaa, niiden halkaisija on noin 2,5-3 m ja syvyys noin puoli metriä. Kuopat vaikuttaisivat muotonsa ja sijaintinsa puolesta olevan pyyntikuoppia. Mahdollisesti aiemmissa tutkimuksissa mainitut ns. asuinkuopat voivat myös olla pyyntikuoppia.
Vuoden 2020 inventoinnissa Pällintien eteläpuolella suunnitellun linjan ja luonnonsuojelualueen välissä havaittiin rykelmässä viisi uutta kuoppajäännöstä, asumuspainanne (1) ja kuopat (2-5). Pällintien pohjoispuolella havaittiin matalalla hiekkakankaalla viisi kuoppaa (ks. Pyyntikuoppa (6-10)). Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman pohjoiseen päin.
Vuoden 2020 koekaivauksissa suunniteltujen voimajohtopylväiden paikoilta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä eikä tehty löytöjä.
2023: Voimajohtolinjan kohdalla oli havaittavissa jokseenkin laajamittaista vaurioitumista sähkölinjan rakennustöissä noin 50 m leveästi. Tämän kohteen kohdalla vauriot eivät kuitenkaan osu alakohteiden päälle. Vaurioituneella alueella ei havaittu löytöjä.
2024: Alueen ympäristö inventoitiin tarkemmin suunnitellun sähkönsiirtolinjan osalta nykyisen olemassa olevan sähkönsiirtolinjakokonaisuuden itäpuolelta. Tarkastuksessa havaittiin pienialainen kvartsi-skosten ja -esineen keskittymä matalalta kohoumalta, Pällintien pohjoispuolelta suunnitellun sähkönsiirtolinjan linjalta. Aluetta laajennettiin löytöpaikan kohdalle. |
| metsakeskus.494010073 |
494 |
Pyhäkoski 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
455306.36800000 |
7192339.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010073 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Oulujoen pohjoisrannalla, pääosin Vaalaan vievän tien eteläpuolella ja n. 1 km Pyhäkosken voimalasta koilliseen. Alue on loivasti kumpuilevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Laaja asuinpaikka-alue, jolla erottuu 33 asumuspainannetta ja noin 25 asuinkuopaksi tulkittavaa jäännettä. Alueen länsipäässä on yksi asumuspainanne tien pohjoispuolella, noin 200 m Tiirikkararämeen suuntaan johtavan metsäautotien risteyksestä länteen. Tien eteläpuolinen alue on jokseenkin kokonaan säilynyt ja itäisin asuinpainanne sijaitsee noin 50 m voimalinjasta itään.
Paikalla havaittiin punamultakeskittymä, jota kaivettiin v. 2000, kohde on tulkittu todennäköisimmin hautaukseksi.
2017: Uuden voimalinjan alue nykyisen itäpuolelta tarkastettiin. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, joka muuttuu kohteen pohjoispuolella kosteammaksi, eteläpuolella puolestaan virtaa Oulujoki. Muinaisjäännösalue ulottuu nykyisellä rajauksellaan hieman linjan itäpuolelle. Linjan alla on noin itä-länsi-suuntainen harjanne, joka kapenee länttä kohti ja on leveimmillään rantatörmän tuntumassa. Harjanteen länsipäässä, aivan rantatörmän päällä, havaittiin asumuspainanne, joka on osittain jo sortunut törmän rinteeseen. Painanteen halkaisija on n. 7 m ja syvyys alle puoli metriä. Sen pohjoispuolella n. 10 metrin päässä on epämääräinen painanne, joka voi olla myös luonnonmuodostuma. Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman itään päin, koska havaittu asumuspainanne jäi sen ulkopuolelle.
Edellä mainitulla hiekkaisella harjanteella on voimalinjan kohdalla kolme kuoppaa, niiden halkaisija on noin 2,5-3 m ja syvyys noin puoli metriä. Kuopat vaikuttaisivat muotonsa ja sijaintinsa puolesta olevan pyyntikuoppia. Mahdollisesti aiemmissa tutkimuksissa mainitut ns. asuinkuopat voivat myös olla pyyntikuoppia.
Vuoden 2020 inventoinnissa Pällintien eteläpuolella suunnitellun linjan ja luonnonsuojelualueen välissä havaittiin rykelmässä viisi uutta kuoppajäännöstä, asumuspainanne (1) ja kuopat (2-5). Pällintien pohjoispuolella havaittiin matalalla hiekkakankaalla viisi kuoppaa (ks. Pyyntikuoppa (6-10)). Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman pohjoiseen päin.
Vuoden 2020 koekaivauksissa suunniteltujen voimajohtopylväiden paikoilta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä eikä tehty löytöjä.
2023: Voimajohtolinjan kohdalla oli havaittavissa jokseenkin laajamittaista vaurioitumista sähkölinjan rakennustöissä noin 50 m leveästi. Tämän kohteen kohdalla vauriot eivät kuitenkaan osu alakohteiden päälle. Vaurioituneella alueella ei havaittu löytöjä.
2024: Alueen ympäristö inventoitiin tarkemmin suunnitellun sähkönsiirtolinjan osalta nykyisen olemassa olevan sähkönsiirtolinjakokonaisuuden itäpuolelta. Tarkastuksessa havaittiin pienialainen kvartsi-skosten ja -esineen keskittymä matalalta kohoumalta, Pällintien pohjoispuolelta suunnitellun sähkönsiirtolinjan linjalta. Aluetta laajennettiin löytöpaikan kohdalle. |
| metsakeskus.494010073 |
494 |
Pyhäkoski 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
455306.36800000 |
7192339.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010073 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Oulujoen pohjoisrannalla, pääosin Vaalaan vievän tien eteläpuolella ja n. 1 km Pyhäkosken voimalasta koilliseen. Alue on loivasti kumpuilevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Laaja asuinpaikka-alue, jolla erottuu 33 asumuspainannetta ja noin 25 asuinkuopaksi tulkittavaa jäännettä. Alueen länsipäässä on yksi asumuspainanne tien pohjoispuolella, noin 200 m Tiirikkararämeen suuntaan johtavan metsäautotien risteyksestä länteen. Tien eteläpuolinen alue on jokseenkin kokonaan säilynyt ja itäisin asuinpainanne sijaitsee noin 50 m voimalinjasta itään.
Paikalla havaittiin punamultakeskittymä, jota kaivettiin v. 2000, kohde on tulkittu todennäköisimmin hautaukseksi.
2017: Uuden voimalinjan alue nykyisen itäpuolelta tarkastettiin. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, joka muuttuu kohteen pohjoispuolella kosteammaksi, eteläpuolella puolestaan virtaa Oulujoki. Muinaisjäännösalue ulottuu nykyisellä rajauksellaan hieman linjan itäpuolelle. Linjan alla on noin itä-länsi-suuntainen harjanne, joka kapenee länttä kohti ja on leveimmillään rantatörmän tuntumassa. Harjanteen länsipäässä, aivan rantatörmän päällä, havaittiin asumuspainanne, joka on osittain jo sortunut törmän rinteeseen. Painanteen halkaisija on n. 7 m ja syvyys alle puoli metriä. Sen pohjoispuolella n. 10 metrin päässä on epämääräinen painanne, joka voi olla myös luonnonmuodostuma. Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman itään päin, koska havaittu asumuspainanne jäi sen ulkopuolelle.
Edellä mainitulla hiekkaisella harjanteella on voimalinjan kohdalla kolme kuoppaa, niiden halkaisija on noin 2,5-3 m ja syvyys noin puoli metriä. Kuopat vaikuttaisivat muotonsa ja sijaintinsa puolesta olevan pyyntikuoppia. Mahdollisesti aiemmissa tutkimuksissa mainitut ns. asuinkuopat voivat myös olla pyyntikuoppia.
Vuoden 2020 inventoinnissa Pällintien eteläpuolella suunnitellun linjan ja luonnonsuojelualueen välissä havaittiin rykelmässä viisi uutta kuoppajäännöstä, asumuspainanne (1) ja kuopat (2-5). Pällintien pohjoispuolella havaittiin matalalla hiekkakankaalla viisi kuoppaa (ks. Pyyntikuoppa (6-10)). Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman pohjoiseen päin.
Vuoden 2020 koekaivauksissa suunniteltujen voimajohtopylväiden paikoilta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä eikä tehty löytöjä.
2023: Voimajohtolinjan kohdalla oli havaittavissa jokseenkin laajamittaista vaurioitumista sähkölinjan rakennustöissä noin 50 m leveästi. Tämän kohteen kohdalla vauriot eivät kuitenkaan osu alakohteiden päälle. Vaurioituneella alueella ei havaittu löytöjä.
2024: Alueen ympäristö inventoitiin tarkemmin suunnitellun sähkönsiirtolinjan osalta nykyisen olemassa olevan sähkönsiirtolinjakokonaisuuden itäpuolelta. Tarkastuksessa havaittiin pienialainen kvartsi-skosten ja -esineen keskittymä matalalta kohoumalta, Pällintien pohjoispuolelta suunnitellun sähkönsiirtolinjan linjalta. Aluetta laajennettiin löytöpaikan kohdalle. |
| metsakeskus.494010073 |
494 |
Pyhäkoski 1 |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
455306.36800000 |
7192339.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010073 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Oulujoen pohjoisrannalla, pääosin Vaalaan vievän tien eteläpuolella ja n. 1 km Pyhäkosken voimalasta koilliseen. Alue on loivasti kumpuilevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Laaja asuinpaikka-alue, jolla erottuu 33 asumuspainannetta ja noin 25 asuinkuopaksi tulkittavaa jäännettä. Alueen länsipäässä on yksi asumuspainanne tien pohjoispuolella, noin 200 m Tiirikkararämeen suuntaan johtavan metsäautotien risteyksestä länteen. Tien eteläpuolinen alue on jokseenkin kokonaan säilynyt ja itäisin asuinpainanne sijaitsee noin 50 m voimalinjasta itään.
Paikalla havaittiin punamultakeskittymä, jota kaivettiin v. 2000, kohde on tulkittu todennäköisimmin hautaukseksi.
2017: Uuden voimalinjan alue nykyisen itäpuolelta tarkastettiin. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, joka muuttuu kohteen pohjoispuolella kosteammaksi, eteläpuolella puolestaan virtaa Oulujoki. Muinaisjäännösalue ulottuu nykyisellä rajauksellaan hieman linjan itäpuolelle. Linjan alla on noin itä-länsi-suuntainen harjanne, joka kapenee länttä kohti ja on leveimmillään rantatörmän tuntumassa. Harjanteen länsipäässä, aivan rantatörmän päällä, havaittiin asumuspainanne, joka on osittain jo sortunut törmän rinteeseen. Painanteen halkaisija on n. 7 m ja syvyys alle puoli metriä. Sen pohjoispuolella n. 10 metrin päässä on epämääräinen painanne, joka voi olla myös luonnonmuodostuma. Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman itään päin, koska havaittu asumuspainanne jäi sen ulkopuolelle.
Edellä mainitulla hiekkaisella harjanteella on voimalinjan kohdalla kolme kuoppaa, niiden halkaisija on noin 2,5-3 m ja syvyys noin puoli metriä. Kuopat vaikuttaisivat muotonsa ja sijaintinsa puolesta olevan pyyntikuoppia. Mahdollisesti aiemmissa tutkimuksissa mainitut ns. asuinkuopat voivat myös olla pyyntikuoppia.
Vuoden 2020 inventoinnissa Pällintien eteläpuolella suunnitellun linjan ja luonnonsuojelualueen välissä havaittiin rykelmässä viisi uutta kuoppajäännöstä, asumuspainanne (1) ja kuopat (2-5). Pällintien pohjoispuolella havaittiin matalalla hiekkakankaalla viisi kuoppaa (ks. Pyyntikuoppa (6-10)). Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman pohjoiseen päin.
Vuoden 2020 koekaivauksissa suunniteltujen voimajohtopylväiden paikoilta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä eikä tehty löytöjä.
2023: Voimajohtolinjan kohdalla oli havaittavissa jokseenkin laajamittaista vaurioitumista sähkölinjan rakennustöissä noin 50 m leveästi. Tämän kohteen kohdalla vauriot eivät kuitenkaan osu alakohteiden päälle. Vaurioituneella alueella ei havaittu löytöjä.
2024: Alueen ympäristö inventoitiin tarkemmin suunnitellun sähkönsiirtolinjan osalta nykyisen olemassa olevan sähkönsiirtolinjakokonaisuuden itäpuolelta. Tarkastuksessa havaittiin pienialainen kvartsi-skosten ja -esineen keskittymä matalalta kohoumalta, Pällintien pohjoispuolelta suunnitellun sähkönsiirtolinjan linjalta. Aluetta laajennettiin löytöpaikan kohdalle. |
| metsakeskus.494010073 |
494 |
Pyhäkoski 1 |
10002 |
12002 |
13216 |
11004 |
27000 |
455306.36800000 |
7192339.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010073 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Oulujoen pohjoisrannalla, pääosin Vaalaan vievän tien eteläpuolella ja n. 1 km Pyhäkosken voimalasta koilliseen. Alue on loivasti kumpuilevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta.
Laaja asuinpaikka-alue, jolla erottuu 33 asumuspainannetta ja noin 25 asuinkuopaksi tulkittavaa jäännettä. Alueen länsipäässä on yksi asumuspainanne tien pohjoispuolella, noin 200 m Tiirikkararämeen suuntaan johtavan metsäautotien risteyksestä länteen. Tien eteläpuolinen alue on jokseenkin kokonaan säilynyt ja itäisin asuinpainanne sijaitsee noin 50 m voimalinjasta itään.
Paikalla havaittiin punamultakeskittymä, jota kaivettiin v. 2000, kohde on tulkittu todennäköisimmin hautaukseksi.
2017: Uuden voimalinjan alue nykyisen itäpuolelta tarkastettiin. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta, joka muuttuu kohteen pohjoispuolella kosteammaksi, eteläpuolella puolestaan virtaa Oulujoki. Muinaisjäännösalue ulottuu nykyisellä rajauksellaan hieman linjan itäpuolelle. Linjan alla on noin itä-länsi-suuntainen harjanne, joka kapenee länttä kohti ja on leveimmillään rantatörmän tuntumassa. Harjanteen länsipäässä, aivan rantatörmän päällä, havaittiin asumuspainanne, joka on osittain jo sortunut törmän rinteeseen. Painanteen halkaisija on n. 7 m ja syvyys alle puoli metriä. Sen pohjoispuolella n. 10 metrin päässä on epämääräinen painanne, joka voi olla myös luonnonmuodostuma. Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman itään päin, koska havaittu asumuspainanne jäi sen ulkopuolelle.
Edellä mainitulla hiekkaisella harjanteella on voimalinjan kohdalla kolme kuoppaa, niiden halkaisija on noin 2,5-3 m ja syvyys noin puoli metriä. Kuopat vaikuttaisivat muotonsa ja sijaintinsa puolesta olevan pyyntikuoppia. Mahdollisesti aiemmissa tutkimuksissa mainitut ns. asuinkuopat voivat myös olla pyyntikuoppia.
Vuoden 2020 inventoinnissa Pällintien eteläpuolella suunnitellun linjan ja luonnonsuojelualueen välissä havaittiin rykelmässä viisi uutta kuoppajäännöstä, asumuspainanne (1) ja kuopat (2-5). Pällintien pohjoispuolella havaittiin matalalla hiekkakankaalla viisi kuoppaa (ks. Pyyntikuoppa (6-10)). Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman pohjoiseen päin.
Vuoden 2020 koekaivauksissa suunniteltujen voimajohtopylväiden paikoilta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä eikä tehty löytöjä.
2023: Voimajohtolinjan kohdalla oli havaittavissa jokseenkin laajamittaista vaurioitumista sähkölinjan rakennustöissä noin 50 m leveästi. Tämän kohteen kohdalla vauriot eivät kuitenkaan osu alakohteiden päälle. Vaurioituneella alueella ei havaittu löytöjä.
2024: Alueen ympäristö inventoitiin tarkemmin suunnitellun sähkönsiirtolinjan osalta nykyisen olemassa olevan sähkönsiirtolinjakokonaisuuden itäpuolelta. Tarkastuksessa havaittiin pienialainen kvartsi-skosten ja -esineen keskittymä matalalta kohoumalta, Pällintien pohjoispuolelta suunnitellun sähkönsiirtolinjan linjalta. Aluetta laajennettiin löytöpaikan kohdalle. |
| metsakeskus.494010074 |
494 |
Pyhäkoski 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
455076.45800000 |
7191799.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010074 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Oulujoen kaakkoisrannalla, Pyhäkosken voimalan itäpuolella, lähelle jokirantaa rakennetuista asuintaloista ja voimayhtiön edustusrakennuksista hieman itään. Asuinpaikalla havaitut rakenteet muodostavat lähes 400 metriä pitkän jonon Saarivirrantien itäpuolella ja Hykkyrintien pohjoispuolella.
Kohteessa on kuusi pyöreää, halkaisijaltaan keskimäärin 8 -metristä asuinpainannetta sekä viisi asuinpaikkakuoppaa. Asuinpaikan pohjoisimmat kaksi asumuspainannetta (vuoden 2005 kertomuksessa kuoppa 1 ja asumuspainanne 1) ovat Saarivirrantien ja sen itäpuolisen tieuran välissä. Täällä on myös koepistossa havaintoja kivikautisista löydöistä. Eteläisin asuinpainanne sijaitsee alueen etelässä olevan risteyksen lähellä, Hykkyrintien kaakkoislaidalla olevasta valaisinpylväästä (toinen risteyksestä lukien) pohjoiseen, tien reunasta noin 7-8 metrin päässä. Maaperä on hiekkaa ja kasvillisuustyyppi on kuivaa kangasmetsää.
2019 inventoinnissa varmistettiin, että kohde ei yllä aiemman rajauksen ulkopuolelle sekä merkittiin muodostelmat maastoon. Alueella on asumuspainanteita ja niiden lähistöllä pienempiä kuoppia. Eteläosassa rakenteille saatiin gps-mittauksilla hieman aiemmasta poikkeavat koordinaatit (ei ole päivitetty mjrekisteriin), ihan kaikkia asumuspainanteiden vieressä olevia pieniä kuoppia ei mitattu. |
| metsakeskus.494010074 |
494 |
Pyhäkoski 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
455076.45800000 |
7191799.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010074 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Oulujoen kaakkoisrannalla, Pyhäkosken voimalan itäpuolella, lähelle jokirantaa rakennetuista asuintaloista ja voimayhtiön edustusrakennuksista hieman itään. Asuinpaikalla havaitut rakenteet muodostavat lähes 400 metriä pitkän jonon Saarivirrantien itäpuolella ja Hykkyrintien pohjoispuolella.
Kohteessa on kuusi pyöreää, halkaisijaltaan keskimäärin 8 -metristä asuinpainannetta sekä viisi asuinpaikkakuoppaa. Asuinpaikan pohjoisimmat kaksi asumuspainannetta (vuoden 2005 kertomuksessa kuoppa 1 ja asumuspainanne 1) ovat Saarivirrantien ja sen itäpuolisen tieuran välissä. Täällä on myös koepistossa havaintoja kivikautisista löydöistä. Eteläisin asuinpainanne sijaitsee alueen etelässä olevan risteyksen lähellä, Hykkyrintien kaakkoislaidalla olevasta valaisinpylväästä (toinen risteyksestä lukien) pohjoiseen, tien reunasta noin 7-8 metrin päässä. Maaperä on hiekkaa ja kasvillisuustyyppi on kuivaa kangasmetsää.
2019 inventoinnissa varmistettiin, että kohde ei yllä aiemman rajauksen ulkopuolelle sekä merkittiin muodostelmat maastoon. Alueella on asumuspainanteita ja niiden lähistöllä pienempiä kuoppia. Eteläosassa rakenteille saatiin gps-mittauksilla hieman aiemmasta poikkeavat koordinaatit (ei ole päivitetty mjrekisteriin), ihan kaikkia asumuspainanteiden vieressä olevia pieniä kuoppia ei mitattu. |
| metsakeskus.494010075 |
494 |
Pyhäkoski 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
455871.14200000 |
7191995.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010075 |
Kohde sijaitsee Oulujoen etelärannalla välittömästi joen ylittävän voimalinjan itäpuolella noin 1,5 kilometriä Pyhäkosken voimalasta itäkoilliseen. Maasto on on männikköä kasvavaa kuivaa hiekkakangasta.
Paikalla erottuun Kirkkotien eteläpuolella matalan törmänteen päällä pyöreänsoikea asumuspainanne, mitoiltaan n. 9,8 x 7,7 m ja syvyydeltään n. 65 cm. Sen pohjoispuolella tiellä havaittiin kvartsi-iskos. Voimalinjojen alla tien molemmin puolin on yhteensä ainakin kaksi painaumaa, joista ei kuitenkaan tavattu kulttuurimerkkejä.
Itäisemmän voimalinjan alla, aivan rinteen partaalla, on yksittäinen, hieman tervahautaa muistuttava, noin 3,5 x 4 metrin kokoinen ja vajaa metrin syvyinen kuoppa, joka maannoksensa perusteella on asuinpaikkaa nuorempi jäännös historialliselta ajalta, mutta jonka ikä kuitenkin on useamman sata vuotta.
Vuoden 2020 inventoinnissa kohteesta noin 160 metriä lounaaseen todettiin maa-/pyyntikuoppa sekä asuinpaikalle lounaasta johtavalla metsätiellä yksittäinen kvartsi-iskos (alakohteet 4 ja 5). Iskoksen löytökohdan ja asuinpaikan välillä ei todettu selvää yhteyttä.
2023: Kohteen havaittiin vaurioituneen kaavoitetun sähkölinjan rakennustöiden yhteydessä. Muinaisjäännösalueen maastoa oli tasoitettu koneellisesti noin 65 metrin leveydeltä vanhan sähkölinjan reunalta aina muinaisjäännösalueen itäreunaan saakka. Uusille linjatolpille oli rakennettu kiviaineksesta perustukset ja linjan alle oli myös rakennettu kivimurskeesta huoltotie.
Vanhan sähkölinjan alla oleva osuus muinaisjäännöksestä oli ennallaan. Kuvauksessa mainitun tervahautamaisen kuopan saattoi havaita ja todeta sen olevan ehjä. Sitä vastoin itse muinaisjäännöspisteessä sijaitseva asumuspainanne näytti jääneen osittain lähiympäristöstä otetun täyttömaan alle. Painanteen itä- ja kaakkoispuolella oli vielä havaittavissa alkuperäistä seinävallia, mutta muutoin sen rajoja oli vaikea erottaa. Saattaa olla, että itse asumuspainanne ei ole kokonaan rikkoontunut, vaan siihen pusketun tai kipatun täyttömaan ja kantojen alla voi olla säilyneitä kulttuurikerroksia.
Alueen pohjoisreunaan merkitty alakohde, löytökohta (P: 7192035 I: 455878), ei ole säilynyt, vaan koko sen ympäristö oli puskettu tasaiseksi. Muinaisjäännösaluetta tarkastettiin paljasta maanpintaa havainnoiden, mutta uusia asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ei havaittu, joskin havainto-olosuhteet eivät olleet hyvät. Lisäksi muinaisjäännösalueesta itään maastoa tarkastettiin metallinetsimellä lähistöllä olevan rautakautisen löytöpaikan (Pyhäkoski 9) vuoksi. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.
2024: Noin 110 m itäkaakkoon Pyhäkoski 3:lta, suoksi muuttuvan hiekkakankaan reunassa todettiin matalalla dyynimäisellä penkalla laakea painanne. Ympärillä on nuorta mäntymetsää, jota on hiljattain harvennettu. Maaperä on hiekkaa. Aluskasvillisuus on varpuja, suopursua ja sammalta. Kuoppaan tehdyssä koepistossa todettiin vahva huuhtoutumiskerros. |
| metsakeskus.494010076 |
494 |
Pyhäkoski 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
456425.91000000 |
7192598.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010076 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoisrannalla Pyhäkosken voimalasta noin 2,2 kilometriä koilliseen ja Kerälän talosta noin 300 metriä kaakkoon ja rajoittuu Oulujoen ja Vaalantien (mt. 8300) väliselle hiekkatörmälle. Maasto on kuivaa hiekkakangasta, jonka puusto hakattu.
Paikalla on kaksi asumuspainannetta. Ensimmäinen painanteista sijaitsee lähellä jyrkän jokitörmän reunaa ja se on kooltaan 5-6 x 9-10 metriä ja syvyydeltään 30-40 senttiä. Toinen asumuspainanne sijaitsee tästä runsaat 20 metriä luoteeseen.
Myöhemmin paikalla havaittiin lisäksi kaksi asuinpaikkakuoppaa, jotka sijaitsevat eteläisemmän painanteen lähellä, toinen tämän lounaispuolella ja toinen tästä itäkoilliseen. Kuoppien halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys noin 20-30 senttiä.
Vuonna 2007 tarkastuksessa havaittiin, että annetuista ohjeista huolimatta asuinpaikka painanteiden ulkopuolella oli äestetty ja painanteiden vallit olivat osittain vahingoittuneet. |
| metsakeskus.494010077 |
494 |
Pyhäkoski 5 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
456964.00000000 |
7192808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010077 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella noin 2,8 kilometriä Pyhäkosken voimalasta itäkoilliseen. Maasto on loivasti kaakkoon ja etelään viettävää mäntykangasta. Alue rajautuu etelässa Vaalantiehen (mt. 8300), idässä suohon ja lännessä ja pohjoisessa soistuvaan metsään.
Asuinpaikan laajuus on todettu koekuopin ainakin 60 metrin pituiseksi tiensuuntaisesti ja tien rakentaminen näyttää tuhonneen osan siitä.
Asuinpaikalla sijaitsee myös kaksi kuoppaa, joista koekaivausten perusteella laajempi on asuinpaikkaa nuorempi ja ajoittuu historialliselle ajalle.
Koekaivauslöydöt: KM 32177:1-68, kivilaji- iskoksia, kvartsia ja paksuseinäistä orgaanissekoitteista kampakeramiikkaa, palaneita kiviä.
Vuoden 2012 inventoinnissa tehtiin seuraavat havainnot:
painanne 1: 6 x 4 m, syvyys 0,6 m, valli
mahdollinen painanne 2: 6 x 4 m, syvyys 0,4 m, pohjoispuolella heikko valli
kuoppa 3: läpimitta 2,5 m, syvyys 0,6 m
painanne 4: mitat 5 x 3 m, syvyys 0,5 m |
| metsakeskus.494010078 |
494 |
Hirsikangas 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
446200.02700000 |
7191089.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010078 |
Kohde sijaitsee pienessä kivirakassa lähellä luode - kaakko -suuntaisen moreeniharjanteen kaakkoiskärkeä, Hirsikankaan lounaisosassa. Paikalla erottuu kuusi kooltaan ja muodoltaan vaihtelevaa kuoppaa, joiden ajoitus ja funktio on tuntematon. |
| metsakeskus.494010079 |
494 |
Hirsikangas 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
446289.99700000 |
7190959.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010079 |
Kohde sijaitsee luode - kaakko -suuntaisen moreeniharjanteen luoteislaidalla, laajan Hirsikankaan lounaisosassa. Paikalla on pyöreä, halkaisijaltaan 2,7 m ja korkeudeltaan n. 30 cm oleva kiviröykkiö. Paikalla kasvaa tiheähkö nuori mannikkö, seassa harvakseltaan koivuja.
Kivet ovat nyrkinkokoisista hädin tuskin miehennostannaisia. Röykkiön kaakkoislaita näyttää ladotun suurten maakivien varaan. |
| metsakeskus.494010080 |
494 |
Heljänkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
448009.30800000 |
7190339.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010080 |
Kohde sijaitsee Oulujoen länsipuolella, Oulu-Kontiomäki -rautatiestä noin 0,1 km päässä, Heljänkangas -nimisen kivisen moreenikankaan luoteisosassa, välittömästi kankaan laen pohjoispuolella. Paikalla on halkaisijaltaan 2 m ja korkeudeltaan 0,4 m oleva pyöreä kiviröykkiö, jonka ajoitus ja funktio ovat epävarmoja. Röykkiö on koottu ihmisen pään kokoisista ja hieman pienemmistä kivistä. Se on sammalen ja jäkälän peittämä.
Röykkiön synty saattaa liittyä läheisen rautatien syntyhistoriaan, koska Heljänkankaan keskiosassa on edelleen nähtävissä suhteellisen vanhoja merkkejä kiviaineksen ottamisesta. Toisaalta kyseessä saattaa olla esihistoriallinen kiviröykkiö. |
| metsakeskus.494010081 |
494 |
Kettukangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
445830.17900000 |
7191659.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010081 |
Kohde, asuinpainanteen, asuinpaikkakuopan ja jätinkirkkoa muistuttavan, 18 x 9 m:n kokoisen painanteen kombinaatio sijaitsee pienellä soiden ympäröimällä metsäsaarekkeella Muhoksen Laitasaaren kylän Kettukankaalla. Kettukangas on moreenikangas, joka sijaitsee 2,5 km Oulujoen ylittävästä Laukan sillasta länteen. |
| metsakeskus.494010082 |
494 |
Päivärinne S |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
446329.96100000 |
7195677.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010082 |
Kohteessa, joka sijaitsee Oulujoen pohjoisrannalla Päivärinteen eteläosassa entiselle keuhkoparantolalle johtavan tien eteläpuolisessa kangasmetsässä erottuu yhteensä 14 kuoppajäännettä kankaan laen harjanteiden suuntaisesti. Kuopista suurin on mahdollisesti tervahauta, muut tyypiltään määrittelemättömiä esihistoriallisia kuoppajäänteitä.
Vuoden 2010 Päivärinteen osayleiskaava-alueen inventoinnissa havaittiin viisi selkeämpää kuoppaa, halkaisijaltaan 4 - 6 m ja syvyydeltään ½ - 1 m. |
| metsakeskus.494010083 |
494 |
Ritokangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
449538.69000000 |
7191199.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010083 |
Muhoksen kirkosta 3,5 km luoteeseen sijaitsevalla Ritokankaalla erottuu 23 kuoppajäänteen muodostama ketju, joka kuoppien koon ja keskinäisen sijainnin perusteella on hyvin todennäköisesti pyyntikuoppajärjestelmä. Kohteen ajoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.494010084 |
494 |
Petäjäkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
449058.86700000 |
7194178.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010084 |
Petäjäkangas on mäntyjä kasvava kivinen pohjamoreenimuodostuma, joka sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella 6 km Muhoksen kirkosta pohjois-luoteeseen. Kankaan etelä-kaakkoon antavan kärjen reunalla välittömästi laen alapuolella erottuu rinteessä kaksi kiviröykkiötä. Toinen on. ns. kehäröykkiö, halakisijaltaan n. 8 m. Toinen on pienempi, soikea, kooltaan n. 4 x 2 m ja sijaitsee edellisestä parikymmentä metriä pohjoiseen. |
| metsakeskus.494010085 |
494 |
Palokangas |
10002 |
12009 |
13093 |
11033 |
27014 |
443082.00000000 |
7196283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010085 |
Palokangas sijaitsee Oulujoen eteläpuolella Oulu - Kontiomäki -rautatie ja Muhos/Tyrnävä -kunnanrajan välisellä alueella. Kumpu sijaitsee pohjoiseen kohti Hangaskangasta viettävän rinteen laen tuntumassa. Kaivauksissa kummusta löydettiin katkelma hioinlaakaa, täytemassa oli pieninä hippuina saostunutta rautaa ja liki alkuperäistä pohjamaata löydettiin kaksi kiviesineen teelmää.
Kumpu on kooltaan 4,4 x 3,4 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Vieressä on n. 3 m halkaisijaltaan oleva ja n. 1 m syvä kuoppajäänne. Tutkimuksen kohteena ollut kumpu koostuu hienosta ja pehmeästä hiekasta, jonka seassa on pienehköjä kiviä ja jonkin verran hiiliä.
Kaivauksissa Kummun pohjoispäästä löydettiin liki 3 m pitkiä hiiltyneitä lautoja, jotka radiohiiliajoitus ikää aikaan 1870±70 BC (Cal. BC 10 - 330 AD, 2 sigma)
Kysymys kummun funktiosta jäi avoimksi.
Löydöt: KM 32466: 1 - 3
2024: Sijaintikoordinaattia siirretty 15 metriä kohti etelää 5p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.494010085 |
494 |
Palokangas |
10002 |
12009 |
13093 |
11033 |
27015 |
443082.00000000 |
7196283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.494010085 |
Palokangas sijaitsee Oulujoen eteläpuolella Oulu - Kontiomäki -rautatie ja Muhos/Tyrnävä -kunnanrajan välisellä alueella. Kumpu sijaitsee pohjoiseen kohti Hangaskangasta viettävän rinteen laen tuntumassa. Kaivauksissa kummusta löydettiin katkelma hioinlaakaa, täytemassa oli pieninä hippuina saostunutta rautaa ja liki alkuperäistä pohjamaata löydettiin kaksi kiviesineen teelmää.
Kumpu on kooltaan 4,4 x 3,4 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Vieressä on n. 3 m halkaisijaltaan oleva ja n. 1 m syvä kuoppajäänne. Tutkimuksen kohteena ollut kumpu koostuu hienosta ja pehmeästä hiekasta, jonka seassa on pienehköjä kiviä ja jonkin verran hiiliä.
Kaivauksissa Kummun pohjoispäästä löydettiin liki 3 m pitkiä hiiltyneitä lautoja, jotka radiohiiliajoitus ikää aikaan 1870±70 BC (Cal. BC 10 - 330 AD, 2 sigma)
Kysymys kummun funktiosta jäi avoimksi.
Löydöt: KM 32466: 1 - 3
2024: Sijaintikoordinaattia siirretty 15 metriä kohti etelää 5p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.495010001 |
495 |
Myllyranta |
10002 |
12002 |
13027 |
11002 |
27000 |
379241.85100000 |
6939900.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.495010001 |
Matalahko, sammaloitunut röykkiö sijaitsee Väätäiskylän Myllyrannan tilan maalla, talosta noin 150 m itäkaakkoon ja noin 15-20 m metsätiestä pohjoiseen tiheässä metsässä.
Röykkiön läpimitta on noin 3 m ja se on muodoltaan pyöreä, korkeus tarkastushetkellä oli noin 35-40 cm. Keskellä röykkiötä on äskettäisen kaivelun jälkiä.
Vanhan tarinan mukaan (1900-luvun alusta) röykkiö on liitetty lappalaisiin ja heidän hautoihinsa. |
| metsakeskus.495010002 |
495 |
Kiviniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
378832.01400000 |
6940559.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.495010002 |
Paikka sijaitsee Ison-Palojärven länsirannalla olevan Kiviniemen eteläpuolisella kalliorannalla, noin 600 m luoteeseen Myllyrannan talosta. Kiviniemi on pieni kallioinen niemeke, jolla on vuosisadan alussa ollut lapinraunio. Nykyään lapinrauniosta on jäljellä vain vähän sammaloitunutta kiveystä, ja sitä on vaikea havaita. Kohdetta on kaiveltu 1900-luvun alussa, jolloin siitä löytyi mm. reikäkivi, rautainen nuolenkärki ja piitä.
Raunio on liitetty lappalaisiin ja heidän hautoihinsa. |
| metsakeskus.495010002 |
495 |
Kiviniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
378832.01400000 |
6940559.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.495010002 |
Paikka sijaitsee Ison-Palojärven länsirannalla olevan Kiviniemen eteläpuolisella kalliorannalla, noin 600 m luoteeseen Myllyrannan talosta. Kiviniemi on pieni kallioinen niemeke, jolla on vuosisadan alussa ollut lapinraunio. Nykyään lapinrauniosta on jäljellä vain vähän sammaloitunutta kiveystä, ja sitä on vaikea havaita. Kohdetta on kaiveltu 1900-luvun alussa, jolloin siitä löytyi mm. reikäkivi, rautainen nuolenkärki ja piitä.
Raunio on liitetty lappalaisiin ja heidän hautoihinsa. |
| metsakeskus.495010003 |
495 |
Kuivaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
386969.81800000 |
6921415.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.495010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Sinervän järven pohjoisrannalla, Kuivaniemen koillistyvellä olevassa lahdenpoukamassa, hiekka- ja sorakankaalla. Hiekkarannan yläpuolella, noin 1,5 m nykyisen järvenpinnan yläpuolella selvä, kapea muinainen törmä, jolla kulkee polku.
Polun pinnalta on löydetty kvartsia. Asuinpaikka on ilmeisesti hyvin suppea, avoimen hiekkarannan kohdalla, ehkä noin 20-30 m leveällä rantakaistalla.
Alue kuuluu leirintäalueen maihin.
Tarkkuusinventointi 2021: asuinpaikkaan viittaavat kvartsilöydöt on tehty aivan nykyisen rantatörmän reunan päältä avoimesta polusta ja kuluneen törmän reunalta sekä v. 1996 että v. 2002 ai-van samoilta kohdilta Nyt havaittiin polulla kvartsi aiemman löytöpaikan vieressä. Koekuopituksessa ei kuitenkaan saatu esiin merkkejä esihistoriasta varsin kivikkoisessa maastossa löytökohdan ympärillä. On ilmeistä, että paikalla on suppea-alainen ja vain rantatörmän äärelle ja avoimen hiekkarannan kohdalle rajoittuva esihistoriallinen asuin- tai leiripaikka. |
| metsakeskus.495010005 |
495 |
Purstinvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
381326.08300000 |
6922728.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.495010005 |
Kohde sijaitsee Tarhapään järven pohjoispäässä, sen itärannalla, Etelälahden pohjukasta noin 300 m kaakkoon, Purstinvuoren ja Purstinmäen välissä olevan hiekkakuopan pohjoisreunalla.
Paikalla on ollut mahdollisesti kivikautinen asuinpaikka, joka lienee tuhoutunut lähes kokonaan hiekanotossa. Asuinpaikkaa voi olla hieman jäljellä hiekkakuopan pohjoispuolella. |
| metsakeskus.495010006 |
495 |
Iso-Palojärvi Laavu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379837.60700000 |
6940652.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.495010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso-Palojärven eteläosassa, sen itärannalla. Paikka on hiekkarannalla ja sen viereisessä kangasmaastossa.
Löytöinä paikalta on kvartsia ja palanutta luuta laavun ympäristöstä ja sen eteläpuolella olevasta pienestä hiekanottokuopasta. Asuinpaikka suurimmaksi osaksi ehjä. Vuonna 2010 kohde oli tarkistettaessa ennallaan. Hiekanottokuopassa ja laavun edessä havaittiin hyvälaatuista kvartsia olevia iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.495010007 |
495 |
Iso-Palojärvi Syvälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379520.73000000 |
6940957.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.495010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso-Palojärven itärannalla Syvälahden pohjukassa. Rannan tuntumassa on noin 30 m levyinen tasainen alue rinteen ja suon välissä.
Löydöt laikutusvaoista ovat kvartseja.
Vuonna 2010 paikka oli tarkistettaessa ennallaan. |
| metsakeskus.495010008 |
495 |
Uusi Hautausmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384995.61100000 |
6922228.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.495010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Multianniemen pohjoispäässä, hautausmaan pohjoispuolella.
Löydöt ovat kvartsia tieuralta. Lähellä rantatörmää laakea painanne, joka voi olla asumuspainanne. |
| metsakeskus.495010009 |
495 |
Kivisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384725.71800000 |
6922651.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.495010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Multianniemen luoteispäässä pienellä kumpareella.
Luultavasti kumpare on pieni tasalakinen muinainen saari. Löydöt ovat kvartsia tieurasta ja täytetyn kaapelikaivannon pinnasta. |
| metsakeskus.495010010 |
495 |
Rantala |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
384197.92800000 |
6922285.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.495010010 |
Röykkiö sijaitsee Iso-Multiajärven länsirannalla, sen pohjoispäässä olevasta Sorvaslahdesta noin 100 lounaaseen ja Rantalan talosta noin 140 m pohjoiseen.
Röykkiö on lähialueen korkeimmalla kohdalla, isojen kivien reunustamalla kumpareella. Se on kooltaan noin 7x6 metriä ja kiveyksen paksuus on noin 80 cm. Paikalla ei tiedetä olleen rakennuksia. Mahdollisesti kyseessä on riihen tai tuvan kiuas tai ns. lapinraunio. Kyseessä ei luultavasti ole hautaröykkiö. Röykkiöstä ei ole löytöjä. |
| metsakeskus.496000001 |
893 |
Munsala Kyrkoby |
10007 |
12013 |
13126 |
11002 |
27000 |
272544.31100000 |
7044436.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496000001 |
Munsalan kirkonkylässä, kirkosta noin 60 m koilliseen, Uuteenkaarlepyyhyn vievän maantien 727 länsipuolella, kirkon ja koulukeskuksen välillä piha- ja puistoalueella olevassa isossa siirtolohkareessa on kiveen hakattu tai uurrettu kuvio, joka muistuttaa hiukan isoa kalaa tai hyljettä? Hakkaus on varsin tuoreen näköinen. |
| metsakeskus.496010001 |
893 |
Munsala Lillbötet 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
279133.72300000 |
7029880.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010001 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn Munsalan kaakkoisosassa, Oravaisten rajalta noin 1,8 km itäkoilliseen, metsä- ja kalliomaastossa. Kahdella kallionyppylällä on kummallakin hautaröykkiöt:
a) Luoteisempi merkitty peruskarttaan 1968.
b) Kalliojyrkänteen päällä, koko noin 5 x 8 m, pahasti keskeltä pengottu, kiviä vieritetty jyrkänteeltä alas.
Sijainti tyypillinen pronssikauden hautaröykkiöille. |
| metsakeskus.496010002 |
893 |
Munsala Lillbötet 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
279380.00000000 |
7029060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010002 |
Kalliolla, peruskartalla.
Inv. 2013. Röykkiöt sijaitsevat soisen metsän ympäröimällä kalliolla. Kalliolla kasvaa mäntyjä. Toinen röykkiöistä sijaitsee kallion länsilaidalla. Se on muodoltaan pitkänomainen pohjois-etelä suuntainen. Toinen röykkiöistä sijaitsee keskemmällä kalliota mäntyjen alla ja on muodoltaan kivikehämäinen sekä ilmeisesti vaurioitunut. |
| metsakeskus.496010003 |
893 |
Munsala Mickelsbacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
275403.20900000 |
7031897.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010003 |
Uudenkaarlepyyn Munsalassa, Oravaisten rajalla olevasta Mickelsbackan kyläryhmästä noin 300 m lounaaseen, metsässä, matalilla mäenkumpareilla kolmessa kohdassa pieniä, matalia röykkiöitä.
a) Tiiviinä ryhmänä ainakin 40 matalaa latomusta yli hehtaarin alalla. Joukossa on yksi pitkänomainen, mahdollisesti laivanmuotoinen, jota on tutkittu 1980. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 2-8 m välillä.
b) Edellisistä pohjoiseen erillinen ryhmä metsässä, isojen siirtolohkareiden lähellä. Ainakin 5 selvää röykkiötä erotettavissa.
c) Kivisen mäen lounais-etelärinteellä viisi pientä, noin 3-5 m läpimittaista röykkiötä.
Osa röykkiöistä voi olla muutakin kuin hautaröykkiöitä ? |
| metsakeskus.496010004 |
893 |
Munsala Ramabacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
275569.14700000 |
7031590.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010004 |
Munsalan eteläosassa Pensalassa, Mickelsbackan taloista noin 400 metriä etelälounaaseen, kivikkoisella metsäsaarekkeella peltojen keskellä, mäenharjanteella on parikymmentä matalaa pientä ja pienehköä röykkiötä, jotka ovat osaksi rikkoutuneet hakkuissa 1970-luvun alussa. Röykkiöt sijaitsevat noin 200 x 100 metrin alalla. Niiden koko vaihtelee 3-5 metrin välillä, jokunen on 8 m läpimitaltaan. Röykkiöistä suurimpia on pengottu. |
| metsakeskus.496010005 |
893 |
Munsala-Eljasas |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
275277.26600000 |
7030482.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010005 |
Oravaisten ja Munsalan rajalla, metsikössä, mäen rinteessä on pieniä matalia röykkiöitä, joiden läpimitta on noin 1,5-2 metriä. Röykkiöt ovat epäsäännöllisen muotoisia ja saattavat liittyä läheisiin viljelyksiin? |
| metsakeskus.496010006 |
893 |
Munsala-Jöusan 1 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
254647.50500000 |
7043048.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010006 |
Munsalan ulkosaaristosssa, Storljusan eli Jöusan saaren länsirannalla olevan Västervikenin lahden pohjoispuolisella niemellä on rantakivikossa ja rantametsikössä noin 100 x 80 m alueella kaikkiaan kuusi jatulintarhaa, kaksi ryssänuunia ja kaksi kompassiruusua. Suurin labyrintti on läpimitaltaan noin 8 m, muiden koko ja kunto vaihtelevat, osa on kasvillisuuden peittämiä ja vaikeasti havaittavia. Lähellä jatulintarhoja on yksi kompassiruusu. Metsikössä on kahdessa eri paikassa kivistä ladottu uuni, ns. ryssänuuni, joista toinen on päältä rikki, mutta suuaukoltaan ehjä, toinen on täysin kasvillisuuden peittämä. |
| metsakeskus.496010006 |
893 |
Munsala-Jöusan 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
254647.50500000 |
7043048.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010006 |
Munsalan ulkosaaristosssa, Storljusan eli Jöusan saaren länsirannalla olevan Västervikenin lahden pohjoispuolisella niemellä on rantakivikossa ja rantametsikössä noin 100 x 80 m alueella kaikkiaan kuusi jatulintarhaa, kaksi ryssänuunia ja kaksi kompassiruusua. Suurin labyrintti on läpimitaltaan noin 8 m, muiden koko ja kunto vaihtelevat, osa on kasvillisuuden peittämiä ja vaikeasti havaittavia. Lähellä jatulintarhoja on yksi kompassiruusu. Metsikössä on kahdessa eri paikassa kivistä ladottu uuni, ns. ryssänuuni, joista toinen on päältä rikki, mutta suuaukoltaan ehjä, toinen on täysin kasvillisuuden peittämä. |
| metsakeskus.496010006 |
893 |
Munsala-Jöusan 1 |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
254647.50500000 |
7043048.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010006 |
Munsalan ulkosaaristosssa, Storljusan eli Jöusan saaren länsirannalla olevan Västervikenin lahden pohjoispuolisella niemellä on rantakivikossa ja rantametsikössä noin 100 x 80 m alueella kaikkiaan kuusi jatulintarhaa, kaksi ryssänuunia ja kaksi kompassiruusua. Suurin labyrintti on läpimitaltaan noin 8 m, muiden koko ja kunto vaihtelevat, osa on kasvillisuuden peittämiä ja vaikeasti havaittavia. Lähellä jatulintarhoja on yksi kompassiruusu. Metsikössä on kahdessa eri paikassa kivistä ladottu uuni, ns. ryssänuuni, joista toinen on päältä rikki, mutta suuaukoltaan ehjä, toinen on täysin kasvillisuuden peittämä. |
| metsakeskus.496010007 |
893 |
Munsala-Stormossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
272342.42700000 |
7036188.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010007 |
Stormossen-suon länsireunalla, valtatie 8:lta noin 200 m itään on röykkiöitä, kivilatomuksia. Röykkiöistä yksi on pitkä (8 x 4 m), suuria röykkiöitä (7 x 5 m) on kaksi, keskikokoisia (läpimitta 5-6 m) on kaksi, läpimitaltaan noin 4 m olevia kahdeksan kpl, loput ovat läpimitaltaan noin 3 metriä. Suuremmat ovat ilmeisiä hautaröykkiöitä, osa pienemmistä mahdollisesti muita kuin hautoja. Keskellä aluetta ja röykkiöryhmää on hiilimiilu. |
| metsakeskus.496010007 |
893 |
Munsala-Stormossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
272342.42700000 |
7036188.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010007 |
Stormossen-suon länsireunalla, valtatie 8:lta noin 200 m itään on röykkiöitä, kivilatomuksia. Röykkiöistä yksi on pitkä (8 x 4 m), suuria röykkiöitä (7 x 5 m) on kaksi, keskikokoisia (läpimitta 5-6 m) on kaksi, läpimitaltaan noin 4 m olevia kahdeksan kpl, loput ovat läpimitaltaan noin 3 metriä. Suuremmat ovat ilmeisiä hautaröykkiöitä, osa pienemmistä mahdollisesti muita kuin hautoja. Keskellä aluetta ja röykkiöryhmää on hiilimiilu. |
| metsakeskus.496010007 |
893 |
Munsala-Stormossen |
10002 |
12016 |
13151 |
11040 |
27000 |
272342.42700000 |
7036188.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010007 |
Stormossen-suon länsireunalla, valtatie 8:lta noin 200 m itään on röykkiöitä, kivilatomuksia. Röykkiöistä yksi on pitkä (8 x 4 m), suuria röykkiöitä (7 x 5 m) on kaksi, keskikokoisia (läpimitta 5-6 m) on kaksi, läpimitaltaan noin 4 m olevia kahdeksan kpl, loput ovat läpimitaltaan noin 3 metriä. Suuremmat ovat ilmeisiä hautaröykkiöitä, osa pienemmistä mahdollisesti muita kuin hautoja. Keskellä aluetta ja röykkiöryhmää on hiilimiilu. |
| metsakeskus.496010007 |
893 |
Munsala-Stormossen |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
272342.42700000 |
7036188.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010007 |
Stormossen-suon länsireunalla, valtatie 8:lta noin 200 m itään on röykkiöitä, kivilatomuksia. Röykkiöistä yksi on pitkä (8 x 4 m), suuria röykkiöitä (7 x 5 m) on kaksi, keskikokoisia (läpimitta 5-6 m) on kaksi, läpimitaltaan noin 4 m olevia kahdeksan kpl, loput ovat läpimitaltaan noin 3 metriä. Suuremmat ovat ilmeisiä hautaröykkiöitä, osa pienemmistä mahdollisesti muita kuin hautoja. Keskellä aluetta ja röykkiöryhmää on hiilimiilu. |
| metsakeskus.496010008 |
893 |
Munsala-Stormossabergen 1-2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
272659.29300000 |
7036359.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010008 |
Storsved-Harjux tieltä noin 400 m länteen, Stormossenin itäpuolella, noin 200 m toisistaan on kaksi röykkiöryhmää, joissa on yhteensä 16 röykkiötä. Lisäksi läntisemmässä ryhmässä on noin 15 x 15 metriä laaja hiilimiilun pohja. Laakeaa länteen viettävää kivikkoista metsämaata. |
| metsakeskus.496010008 |
893 |
Munsala-Stormossabergen 1-2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
272659.29300000 |
7036359.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010008 |
Storsved-Harjux tieltä noin 400 m länteen, Stormossenin itäpuolella, noin 200 m toisistaan on kaksi röykkiöryhmää, joissa on yhteensä 16 röykkiötä. Lisäksi läntisemmässä ryhmässä on noin 15 x 15 metriä laaja hiilimiilun pohja. Laakeaa länteen viettävää kivikkoista metsämaata. |
| metsakeskus.496010009 |
893 |
Munsala-Kvarnbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
275859.01700000 |
7034359.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010009 |
Jussilan kylän eteläosassa, Långbackan asutuksen alueella, Pensalaan vievän tien itäpuolella. Mäellä on röykkiö kalliopohjalla, kooltaan noin 6 x 6 metriä ja korkeus 0,4 metriä, jonkin verran hajonnut. |
| metsakeskus.496010010 |
893 |
Munsala-Storskär 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
259878.37100000 |
7052468.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010010 |
Storskärin keskiosassa sijaitseva suorakaiteenmuotoinen, n. 12 x 7 metrin kokoinen kivilatomus, jota on perimätiedon mukaan käytetty tanssipaikkana. Suurempien silakkasaaliitten yhteydessä mantereelta on tullut enemmän ihmisiä perkaamaan ja suolaamaan silakoita. Tanssilavaa on käytetty silloin, kun kalastusleirillä on ollut runsaammin väkeä. |
| metsakeskus.496010011 |
893 |
Munsala-Storskär 2 |
10002 |
12006 |
13082 |
11006 |
27008 |
259900.35500000 |
7052597.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010011 |
Maakivi Storskärin keskiosassa, saaren korkeimman kohdan itäosassa. Kiveen on hakattu risti ja vuosiluku 1861. Perimätiedon mukaan pappi on pitänyt tällä kohdalla jumalanpalveluksen tullessaan kalastusleirille lunastamaan kymmenykset kalasaaliista. |
| metsakeskus.496010012 |
893 |
Munsala-Storskär 3 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
259822.39300000 |
7052735.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010012 |
Storskärin keskiosassa sijaitseva suuri uuni, jota peittää pienempien kivien kerros. Uuni muistuttaa riihenkiuasta. |
| metsakeskus.496010013 |
893 |
Munsala-Storskär 4 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27008 |
259764.41100000 |
7052861.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010013 |
Storskärin keskiosassa sijaitseva nelikulmainen kivimuuri, jossa on oviaukko. Tätä ovat ensimmäiset luotsit käyttäneet asuntona 1840-50 -luvuilla, ennen kuin saivat Krimin sodan jälkeen puutalon asunnokseen. |
| metsakeskus.496010014 |
893 |
Munsala-Lillskär 1 |
10002 |
12006 |
13075 |
11033 |
27000 |
259202.63500000 |
7053085.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010014 |
Lillskärin eteläosan korkeimmalla kohdalla sijaitsee kaksi jatulintarhaa. Toinen jatulintarhoista on osittain vahingoittunut ja ilmeisesti vanhempi kuin toinen. Toinen on paremmin säilynyt ja turistien käymä kohde. Sen lähelle on tehty viime vuosina muitakin kivirakennelmia. |
| metsakeskus.496010014 |
893 |
Munsala-Lillskär 1 |
10002 |
12006 |
13075 |
11010 |
27000 |
259202.63500000 |
7053085.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010014 |
Lillskärin eteläosan korkeimmalla kohdalla sijaitsee kaksi jatulintarhaa. Toinen jatulintarhoista on osittain vahingoittunut ja ilmeisesti vanhempi kuin toinen. Toinen on paremmin säilynyt ja turistien käymä kohde. Sen lähelle on tehty viime vuosina muitakin kivirakennelmia. |
| metsakeskus.496010015 |
893 |
Munsala-Lillskär 2 |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
259305.59600000 |
7053115.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010015 |
Lillskärin itäosassa sijaitseva kalasaunan kivijalka. Kalasaunassa on pidetty jumalanpalveluksia. |
| metsakeskus.496010016 |
893 |
Munsala-Lillskär 3 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
259322.58800000 |
7053184.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010016 |
Lillskärissä, lähes saaren keskikohdalla, sijaitsee melko hyvin säilynyt kivijalka, jossa on sisäänkäynti pohjoisessa. |
| metsakeskus.496010017 |
893 |
Munsala-Svartören 7 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
257534.33300000 |
7046350.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010017 |
Svartöarna saaren lounaisosassa sijaitseva, suuresta maakivestä alkava, melko hyvin säilynyt kivijalka. |
| metsakeskus.496010018 |
893 |
Munsala-Svartören 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
257489.35200000 |
7046404.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010018 |
Svartören saaren lounaisosassa sijaitseva melko hyvynsäilynyt kodanpohja/kivijalka. |
| metsakeskus.496010019 |
893 |
Munsala-Svartören 3 |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
257457.36400000 |
7046488.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010019 |
Svartören saaren lounaisosassa, kalliolla, sijaitsee lähekkäin kaksi kulmikkaista kivistä rakennettua tuulensuojaa. |
| metsakeskus.496010020 |
893 |
Munsala-Svartören 4 |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
257385.38800000 |
7046584.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010020 |
Svartören saaren länsiosassa, Kummelbergetin eteläpuolella sijaitsee hyvinsäilynyt sammaleen peittämä kompassiruusu. |
| metsakeskus.496010021 |
893 |
Munsala-Svartören 5 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
257409.37700000 |
7046622.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010021 |
Svartöarna saaren länsiosassa, Kummelbergetin eteläpuolella on suuren kiven vieressä melko hyväkuntoinen asumuksenpohja/tomtning. |
| metsakeskus.496010022 |
893 |
Munsala-Svartören 6 -7 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
257515.33600000 |
7046682.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010022 |
Svartöarna saaren länsiosassa, Kummelbergetin eteläpuolella sijaitsevat kaksi melko hyväkuntoista kodanpohjaa/tomtning ja useampi tuulensuoja, jotka ovat kasvuston peittämiä.Lähellä on lisäksi psytyjä kiviä ryhminä; niitä käytetty silakkaverkkojen kuivaamiseen. Myös nämä ovat kasvillisuuden peittämiä. |
| metsakeskus.496010022 |
893 |
Munsala-Svartören 6 -7 |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
257515.33600000 |
7046682.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010022 |
Svartöarna saaren länsiosassa, Kummelbergetin eteläpuolella sijaitsevat kaksi melko hyväkuntoista kodanpohjaa/tomtning ja useampi tuulensuoja, jotka ovat kasvuston peittämiä.Lähellä on lisäksi psytyjä kiviä ryhminä; niitä käytetty silakkaverkkojen kuivaamiseen. Myös nämä ovat kasvillisuuden peittämiä. |
| metsakeskus.496010023 |
893 |
Munsala-Svartören 8 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
257973.15600000 |
7046850.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010023 |
Svartörenin saaren koillisosassa, kalliolla ja sen itäpuolella olevalla tasanteella sijaitsee hyvinsäilynyt asumuksenpohja/tomtning ja osittain hajonnut, mutta korjattu kompassiruusu. |
| metsakeskus.496010023 |
893 |
Munsala-Svartören 8 |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
257973.15600000 |
7046850.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010023 |
Svartörenin saaren koillisosassa, kalliolla ja sen itäpuolella olevalla tasanteella sijaitsee hyvinsäilynyt asumuksenpohja/tomtning ja osittain hajonnut, mutta korjattu kompassiruusu. |
| metsakeskus.496010024 |
893 |
Munsala-Svartören 10 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
257947.16200000 |
7047003.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010024 |
Svartören saaren koillisosassa, Hällskatapotten -nimisen pikkujärven pohjoispuolella on ryssänuuni, jonka yläosa on osittain avoin. |
| metsakeskus.496010025 |
893 |
Munsala-Svartören 11 |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
257943.16200000 |
7047064.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010025 |
Svartören saaren koillisosassa, Hällskatapotten -nimisen järven pohjoispuolella sijaitsee pienikokoinen tuulensuoja, joka lähtee suuren kiven luota. |
| metsakeskus.496010026 |
893 |
Munsala-Svartören 12 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
258235.04900000 |
7046534.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010026 |
Svartören saaren itäosassa, Österbrunnen-nimisen järven kaakkoispuolella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen, matalamuurinen rakennuksenpohja, jonka eteläpäädyssä on mahdollisesti ollut tulisija. |
| metsakeskus.496010027 |
893 |
Munsala-Svartören 13 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
257788.22600000 |
7046376.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010027 |
Svartöre saaren etelälaidalla, Ganla hamnen -nimisen soistuneen lahden itäpuolella sijaitsee kodanpohja. Se on ladottu kahden suuren kivenlohkareen väliin pienemmistä kivistä. |
| metsakeskus.496010031 |
893 |
Munsala Högbackrumlet |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
272418.39400000 |
7035929.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010031 |
Kiviaita sijaitsee kivisellä mäellä Uudenkaarlepyyn Munsalassa, valtatie 8 itäpuolella, Storsvedistä noin 2,4 km kaakkoon, Myranin viljelysaukean pohjoisreunalla olevasta Storsvedin talosta pohjoiseen. Kiviaita on 0,5 m korkea ja 0,5 m leveä sekä satoja metrejä pitkä. Aita on verrattain suora. Se lienee isojakoasetuksen toimeenpanoon 1856 - 1809 liittyvä raja-aita. Kyse voi olla myös Korsholman (Mustasaaren) ja Pedersören(Pietarsaaren) pitäjien rajasta. Nykyisin paikalla on kylänraja. |
| metsakeskus.496010032 |
893 |
Munsala-Jöusan 2 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
255525.15000000 |
7043996.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010032 |
Saaren pohjoisosassa, kallion reunamalla, pohjoiseen pistävän niemen tyvessä sijaitsee suuresta maakivestä lähtevä kodanpohja/kivijalka (ns. tomtning) |
| metsakeskus.496010033 |
893 |
Munsala-Storstensön |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
256162.89200000 |
7044267.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010033 |
Storstensören saaren keskiosassa, sen korkeimmalla kohdalla verkonkuivaustelineiden tukikivirivejä. Liittyvät ulkosaariston kalastukseen. |
| metsakeskus.496010034 |
893 |
Munsala-Storkalholmen 1 |
10002 |
12001 |
13002 |
11006 |
27000 |
261249.84500000 |
7045578.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010034 |
Monäsin niemen länsirannalla, Stora Kalholmenilla suuren kiven vierelle on rakennettu asumuksenperustus (tomtning), jossa on sisäänkäynti etelään. Rakenne on sammalen peittämä. |
| metsakeskus.496010035 |
893 |
Munsala-Storkalholmen 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
261397.78700000 |
7045765.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.496010035 |
Monäsin niemen länsirannalla, Stora Kalholm nimisestä paikasta koilliseen, sijaitsee kodanpohja tai kivijalka, jossa on sisäänkäynti etelään. Yhden sivun muodostaa pystysuora kallionreuna. Kodanpohja on huolellisesti rakennettu kulmikkaista kivistä. |
| metsakeskus.498010010 |
498 |
Pakasaivo, Lapin helvetti |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
363746.37600000 |
7503606.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010010 |
Pakasaivo on reilu kilometrin mittainen kapea ja 60 metriä syvä pohjois-etelä-suuntainen rotkojärvi. Järven pohjoispääty on pyöreä, reilu sata metriä halkaisijaltaan oleva allas, jota ympäröivät kallioseinämät. Kohde sijaitsee Pakajärven kaakkoispuolella. Pakasaivon kaakkoispuolella, noin 2,5 km päässä, sijaitsee puolestaan Kirkkopahta-niminen seitakivi.
Samuli Paulaharjun ”Seitoja ja seidan palvontaa” -kirjassa (1932, 48-49) kohde kuvataan seuraavasti: Pakasaivo on hyvin syvä, hyvin jyrkkärantainen, hietaiseen kangasmaahan painunut pikkujärvi, pitkä ja kapea, ja sitä sanotaan lappalaisten helvetiksi, kun se on niin kolo paikka. …Pakasaivon takana neljänneksen päässä jäkäläisellä mäntykankaalla on Seitapahta, lappalaisten vanha palvoskivi. Seitapahtaa sanotaan myös Kirkkopahaksi (Kirkkopahta).
Lapin muisteluksia -kirjassa Paulaharju (1922) kertoo entisaikaan joka lappalaisella olleen oma savonsa, josta hän kävi kalaa pyytämässä. Pakasaivo oli Suikkien oma, ja sitä sanottiinkin "Suikkilaisten helvetiksi".
Saivo-järviä on pidetty pyhinä vesialueina ja niiden rannoilla on tehty uhrauksia. Pakasaivon käytöstä ei ole arkeologisia todisteita. Kohteen arvo perustuu etnografiseen aineistoon ja saivona nimetyn yhtenäisen vesialueen pyhään merkitykseen. |
| metsakeskus.498010010 |
498 |
Pakasaivo, Lapin helvetti |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
363746.37600000 |
7503606.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010010 |
Pakasaivo on reilu kilometrin mittainen kapea ja 60 metriä syvä pohjois-etelä-suuntainen rotkojärvi. Järven pohjoispääty on pyöreä, reilu sata metriä halkaisijaltaan oleva allas, jota ympäröivät kallioseinämät. Kohde sijaitsee Pakajärven kaakkoispuolella. Pakasaivon kaakkoispuolella, noin 2,5 km päässä, sijaitsee puolestaan Kirkkopahta-niminen seitakivi.
Samuli Paulaharjun ”Seitoja ja seidan palvontaa” -kirjassa (1932, 48-49) kohde kuvataan seuraavasti: Pakasaivo on hyvin syvä, hyvin jyrkkärantainen, hietaiseen kangasmaahan painunut pikkujärvi, pitkä ja kapea, ja sitä sanotaan lappalaisten helvetiksi, kun se on niin kolo paikka. …Pakasaivon takana neljänneksen päässä jäkäläisellä mäntykankaalla on Seitapahta, lappalaisten vanha palvoskivi. Seitapahtaa sanotaan myös Kirkkopahaksi (Kirkkopahta).
Lapin muisteluksia -kirjassa Paulaharju (1922) kertoo entisaikaan joka lappalaisella olleen oma savonsa, josta hän kävi kalaa pyytämässä. Pakasaivo oli Suikkien oma, ja sitä sanottiinkin "Suikkilaisten helvetiksi".
Saivo-järviä on pidetty pyhinä vesialueina ja niiden rannoilla on tehty uhrauksia. Pakasaivon käytöstä ei ole arkeologisia todisteita. Kohteen arvo perustuu etnografiseen aineistoon ja saivona nimetyn yhtenäisen vesialueen pyhään merkitykseen. |
| metsakeskus.498010015 |
498 |
Saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378347.44500000 |
7533364.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010015 |
Jerisjärven Isosaaren lounaisrannalla oleva entinen Saaren tila sijaitsee n. 600 m kaakkoon Isosaaren Martinniemestä olevassa pienessä lahdelmassa. Rannasta maasto nousee matalan törmän yläpuolella loivahkosti muodostaen tasaisen alueen, jolla tilan rakennukset ja nykyinen perunamaa sijaitsevat. Aikaisemmin alueella on ollut laajemminkin viljelyksiä, jotka erottuvat nykyään niittynä. Lahdelman ranta antaa lounaaseen muodostaen erittäin aurinkoisen ja suojaisan paikan.
Kohde sijaitsee tilan pihapiirissä ja rannassa n. 30 x 30 m alalla. Kohteen keskusalue on tilan perunamaan kohdalla vajaan 30 m etäisyydellä rannasta ja n. 15 m tilan päärakennuksesta lounaaseen. Pitkänomainen, rannan suuntainen perunamaa sijaitsee tasanteella rannan läheisyydessä. Perunamaan peltokerroksen alla oleva maaperä on hiekkaa. Kohteen laajuus ulottunee koko tilan pihapiiriin ja rantaan asti.
Kohteelta n. 400 m kaakkoon on löytynyt liuskeveitsen katkelma (Muonio 37 Jerissaari Saari). Lisäksi kohteelta n. 600 m luoteeseen Isosaaren Martinniemessä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka (Muonio 23 Jerissaari Martinniemi).
Saaren tilalta on tehty lukuisia kivikautisia löytöjä. Ensimmäiset tehtiin jo n. vuonna 1890, jolloin talon läheltä löytyi vihreäliuskeinen kirves tai taltta (KM 7651). Vuonna 1916 uudispeltoa raivattaessa löytyi kourutaltta nykyisen perunamaan kohdalta (KM 7018). Esa Hintikaisen v. 1989 tekemässä tarkastuksessa rannasta löytyi kappale sädekiviliusketta ja perunapellosta palanutta luuta, kvartsi-iskoksia sekä kiviesine (KM 25259:1-4). Hilkka Oksalan v. 1995 inventoinnissa saatiin talteen Urpo Kinnusen lahjoittamat piikaavin ja "liuskesukkula", jotka olivat löytyneet perunamaan kaakkoispäästä sekä pari palaneen luun sirua, jotka löytyivät samalle paikalle inventoinninssa tehdystä koepistosta. Lisäksi Kinnusen mukaan paikalta on löytynyt tuuran katkelma. Kinnusen hallussa on myös yksi ilmeisesti perunapellosta löytynyt luetteloimaton vihreäliuskeinen pohjalaistaltta. Myös rantavedestä on tehty Kinnusen mukaan löytöjä, jotka ovat sittemmin joutuneet hukkaan.
Vuoden 2004 inventoinnissa tilan alueeseen käytiin tutustumassa pikaisesti. Perunamaa oli pienentynyt luoteispäädystään edellisiin käynteihin verrattuna. Samalla valokuvattiin talon perunapellosta löytynyt liuskeiskos ja rannasta löytynyt historiallisen ajan rautapadan kappale.
Paikalla on runsaiden löytöjen perusteella ollut todennäköisesti varsin laajamittaista asutusta kivikaudella, jonka vaikutusalue käsittää ainakin talon pihapiirin ja rannan välisen alueen. Perunapelto ja rakennustoiminta ovat osittain tuhonneet kohdetta. Suurin osa löydöistä on Urpo Kinnusen mukaan tullut perunamaan peltokerroksen alla olevassa hiekassa havaitun likamaan tai hiilijuovan tienoilta. Tämän tiedon perusteella voidaan olettaa, ettäperunapellonkin alla on säilynyt jonkin verran häiriötöntä kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.498010018 |
498 |
Pitkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378434.42500000 |
7528988.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010018 |
Pitkäniemi on Leustojärven ja Äkäsjärven luoteisrannan väliin jäävä vajaan kilometrin läpimittainen maakaistale. Niemen keski- ja kaakkoisosat ovat mäntyvaltaista sekametsäkangasta, jonka aluskasvillisuus koostuu lähinnä mustikasta ja sammaleista. Maaperä alueella on moreenia.
Kohde sijaitsee aivan Pitkäniemen kaakkoiskärjessä olevan tilan perunamaan kohdalla. Perunamaa sijoittuu tilan pihapiirin lounaiskulmaan pohjoiskoillis-etelälounas -suuntaisen tilustien itäpuolelle. Tilan päärakennus sijaitsee perunamaasta n. 30 m itäkaakkoon ja aivan sen eteläpuolella on kaksi ulkorakennusta. Matkaa Äkäsjärven lounaassa olevaan rantaan on n. 100 m. Paikalla on tasanne, joka viettää loivasti etelään ja lounaaseen kohti järven rantaa. Peltokerroksen alla maaperä on hiekkaa. Pihapiiri kasvaa heinikkoa.
Paikalta on löytynyt peltoa kuokkiessa tuuran teelmä (KM 9424) ja pitkulaisen tulisijan jäännökset 1910- tai 1920-luvulla. Vuoden 1995 inventoinnissa Hilkka Oksala havaitsi mielestään palaneiden kivien keskittymiä tilustiellä ja ulkorakennusten tienoilla, mutta 2004 inventoinnissa kivet todettiin palamattomiksi. Lisäksi Oksala havaitsi kvartsiittisen maakiven tien itäpuolella hiukan perunamaasta lounaaseen. Kivestä oli Oksalan mielestä mahdollisesti irrotettu kvartsiittia raaka-aineeksi. Tämäkin tulkinta vaikutti vuoden 2004 havaintojen perusteella varsin epätodennäköiseltä. Kivessä ei ollut havaittavissa selkeitä merkkejä lohkomisesta.
Kohteen tulkinta mahdolliseksi kivikautiseksi asuinpaikaksi nojautuu siis lähinnä paikan topografiaan ja talonväen pellosta 1900-luvun alussa tekemiin havaintoihin pitkulaisesta liedestä. Vuoden 2004 inventoinnissa perunamaan tienoille tehtiin muutama koepisto, joissa ei kuitenkaan havaittu merkkejä asuinpaikasta. Paikka sijaitsee aika kaukana järven rannasta, joten on hyvinkin mahdollista että tuuran teelmä on vain pelkkä irtolöytö.
Niemen kärkeen liittyy maanomistajan mukaan myös perimätietoa lappalaisten asuinpaikasta. Vuoden 2004 inventoinnissa perunamaan viereisistä ulkorakennuksista etelään, n. 20 m etäisyydellä rannasta, havaittiin tasaisella puuttomalla alueella kymmenestä latteasta, n. 20 cm läpimittaisesta kivestä, koostunut epämääräinen pitkulainen kivikeskittymä, jonka laajuus oli n. 2 x 0,8 m (pkoo=7532055, ikoo=3378545). Kivet eivät kuitenkaan olleet selkeästi palaneita, eikä paikalle tehdyissä parissa koepistossa havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.498010020 |
498 |
Kestikievari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360590.56700000 |
7541517.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010020 |
Kohde on entisen kestikievarin vainion kohdalla, maantien ja Muonionjoen välissä, myös Pajan tilalla. Paikalta on löydetty 1800-luvun lopulla useita kiviesineitä.
Vuoden 2018 inventoinnissa todetaan Lahenrannantien ympäristöä rakennetun voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen. Kohteen ympäristöä tarkastettiin maastossa, josta suurin osa oli rakennettua. Kohteelle ei voi määrittää rajausta ilman maastoon kajoavia tutkimuksia. Kohde tunnetaan aikaisemmissa inventoinneissa numerolla 20 ja sen on arveltu olevan ainakin osittain tuhoutunut. |
| metsakeskus.498010022 |
498 |
Tervakuru |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371697.11600000 |
7535250.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010022 |
Tervakurun tila sijaitsee Tervakurunniemellä, Särkijärven etelärannalla, n. 1,2 km Särkijärven koulusta kaakkoon. Matalalla niemekkeellä kasvaa mänty- ja koivuvaltaista sekametsää. Talon pihapiirissä on nurmikkoa ja istutuksia. Maaperä alueella on hiekkamoreenia.
Kohde sijaitsee aivan niemen kärjessä rannan ja tilan päärakennuksen välissä. Paikalla on hiekkainen tasanne, joka kohoaa n. metrin Särkijärven pinnasta. Aivan rannassa kasvaa suurehkoja mäntyjä ja varpukasveja sekä muutamia nuoria kuusia.
Vuonna 1961 maanomistaja löysi kolme talttaa läheltä rantaa n. 40 cm syvydestä. Lisäksi hän havaitsi hiilenmuruja syvemmällä hiekassa suurehkon kiven läheisyydessä. Aarni Erä-Eskon inventoinnissa 1961 havaittiin paikalla lisäksi punaiseksi värjäytynyt laikku hiekassa ja kaksi puutonta tasannetta löytöpaikan läheisyydessä. Paikalla tehtiin laajahkot koekaivaukset Esa Hintikaisen johdolla 1989, jotka käsittivät yhden laajemman koeojan ja n. 20 koekuoppaa. Paikalta löytyi yli 20 kvartsi-iskosta; muita merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, rakenteita tai likamaata, ei koekaivauksissa saatu.
2004 inventoinnissa kohde tarkastettiin pikaisesti mm. sijaintitietojen päivittämiseksi. Topografisesti alue vaikuttaa sopivalta kivikautisen asuinpaikan sijainnille. Taltat on tulkittu ns. kätkölöydöksi, mutta koekaivauslöydöt viittaavat asuinpaikan olemassaoloon. Kohdetta ei voi pitää loppuun tutkittuna. |
| metsakeskus.498010023 |
498 |
Martinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377846.64800000 |
7533561.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010023 |
Martinniemi on Jerisjärven Isosaaren lounaisosasta länteen työntyvä niemeke, jonka pyöreähkön kärkiosan halkaisija on n. 200 m. Niemenkärjen tyvi, keskiosa ja eteläranta ovat vanhaa kesantopeltoa. Niemenkärjen pohjoisosassa kasvaa kosteaa kuusimetsää ja sen pohjoiskärki on suota. Niemen kärjen keskiosassa on tasanne, jolla Martinniemen tilan rakennukset sijaitsevat. Pyöreähkön tasanteen laajuus on n. 50 x 50 m. Tasanne laskee loivasti kohti Jerisjärveä.
Martinniemen kivikautiset löydöt on tehty pääosin tasanteelta tilan päärakennuksesta pohjoiseen. Tasanteen länsi- ja lounaispuolelta, rannan läheisyydestä, on tehty historiallisen ajan löytöjä. Maaperä tasanteella on kauttaaltaan paksuhkon multakerroksen peitossa, jonka alla on vähäkivistä hiekkamoreenia.
Lähin kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Martinniemestä n. 600 m kaakkoon, Saaren tilalla (Muonio 15 Jerissaari Saari). Tästä edelleen n. 400 m kaakkoon on löytynyt liuskeveitsen katkelma (Muonio 37 Jerissaari Saari). Isosaaren lounaisrannalta tunnetaan siis useita kivikautisia kohteita.
Tilan rakennusten läheisyydestä on tehty useita kivikautisia löytöjä ja muutama historialliseen aikaan ajoittuva löytö. Löydöt on tehty 1910-, 1930- ja 1950-luvuilla peltotöissä. Niemen lounaisrannan läheisyydestä on löytynyt rautaveitsi (KM 9631). Kivikautiset löydöt ovat löytyneet tilan ulkorakennuksen luoteispuolelta (pkoo=7536732, ikoo=3378005). Ulkorakennus sijaitsee n. 40 m päärakennuksesta pohjoiseen. Lisäksi tasanteen länsipuolelta on löytynyt T.I. Itkoselle 1916 luovutettu luetteloimaton "terrakottapikari" (pkoo=n. 7536715, ikoo=n. 3377937).
2004 inventoinnissa kohteeseen tutustuttiin maanomistaja Jouko Saaren opastuksella, joka pystyi osoittamaan kiviesineiden tarkan löytöpaikan. Tarrakottapikarin ja rautaveitsen tarkkaa löytöpaikkaa hän ei tiennyt. Maanomistajan mukaan alueeseen liittyy vahvaa perimätietoa lappalaisasutuksesta.
Alueen topografian ja löytöaineiston perusteella paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Historiallisen ajan löydöt saattavat liittyä tradition mukaiseen saamelaisasutukseen. |
| metsakeskus.498010023 |
498 |
Martinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
377846.64800000 |
7533561.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010023 |
Martinniemi on Jerisjärven Isosaaren lounaisosasta länteen työntyvä niemeke, jonka pyöreähkön kärkiosan halkaisija on n. 200 m. Niemenkärjen tyvi, keskiosa ja eteläranta ovat vanhaa kesantopeltoa. Niemenkärjen pohjoisosassa kasvaa kosteaa kuusimetsää ja sen pohjoiskärki on suota. Niemen kärjen keskiosassa on tasanne, jolla Martinniemen tilan rakennukset sijaitsevat. Pyöreähkön tasanteen laajuus on n. 50 x 50 m. Tasanne laskee loivasti kohti Jerisjärveä.
Martinniemen kivikautiset löydöt on tehty pääosin tasanteelta tilan päärakennuksesta pohjoiseen. Tasanteen länsi- ja lounaispuolelta, rannan läheisyydestä, on tehty historiallisen ajan löytöjä. Maaperä tasanteella on kauttaaltaan paksuhkon multakerroksen peitossa, jonka alla on vähäkivistä hiekkamoreenia.
Lähin kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Martinniemestä n. 600 m kaakkoon, Saaren tilalla (Muonio 15 Jerissaari Saari). Tästä edelleen n. 400 m kaakkoon on löytynyt liuskeveitsen katkelma (Muonio 37 Jerissaari Saari). Isosaaren lounaisrannalta tunnetaan siis useita kivikautisia kohteita.
Tilan rakennusten läheisyydestä on tehty useita kivikautisia löytöjä ja muutama historialliseen aikaan ajoittuva löytö. Löydöt on tehty 1910-, 1930- ja 1950-luvuilla peltotöissä. Niemen lounaisrannan läheisyydestä on löytynyt rautaveitsi (KM 9631). Kivikautiset löydöt ovat löytyneet tilan ulkorakennuksen luoteispuolelta (pkoo=7536732, ikoo=3378005). Ulkorakennus sijaitsee n. 40 m päärakennuksesta pohjoiseen. Lisäksi tasanteen länsipuolelta on löytynyt T.I. Itkoselle 1916 luovutettu luetteloimaton "terrakottapikari" (pkoo=n. 7536715, ikoo=n. 3377937).
2004 inventoinnissa kohteeseen tutustuttiin maanomistaja Jouko Saaren opastuksella, joka pystyi osoittamaan kiviesineiden tarkan löytöpaikan. Tarrakottapikarin ja rautaveitsen tarkkaa löytöpaikkaa hän ei tiennyt. Maanomistajan mukaan alueeseen liittyy vahvaa perimätietoa lappalaisasutuksesta.
Alueen topografian ja löytöaineiston perusteella paikalla on kivikautinen asuinpaikka. Historiallisen ajan löydöt saattavat liittyä tradition mukaiseen saamelaisasutukseen. |
| metsakeskus.498010027 |
498 |
Seitaniemi |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
374087.14800000 |
7540541.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010027 |
Kohde sijaitsee Jerisjärven luoteispuolella, Törmäslompolo- eli Törmäslommolampeen pistävällä Seitaniemellä. Niemi sijaitsee lammen etelärannalla ja on 150 m pitkä, kapea suokaistale. Niemeä peittää vaivais- ja tunturikoivuvaltainen varpukasvillisuus sekä paksu turve. Niemen tyveen kulkee kiviestein suljettu metsäautotie Pallakselle johtavan maantien n:o 957 varresta.
Seidan tarkkaa sijaintipaikkaa ei enää tunneta. Jossain niemellä on Samuli Paulaharjun mukaan ollut lappalaisten seita, jonne on uhrattu poron- tai peuransarvia vielä 1870-1880-luvuilla. Turpeen alla pitäisi vieläkin olla sarvia jäljellä. Toisessa teoksessaan Paulaharju mainitsee seidan olleen n. metrin korkuinen, suippopäinen kivipatsas, joka on myöhemmin hävinnyt. Lisäksi hän kertoo paikkaan liittyvän paikallisia kansantaruja loimuavista tulista ja "naavaisen lapinäijän" muodossa ilmestyvistä hengistä.
Seidan oletettu sijaintialue lienee niemen pohjoisosassa. Niemen pohjoiskärki on perusteltua suojella seitapaikkana vahvan tradition vuoksi, vaikka varsinainen seitakivi on kadonnut tai hävitetty. Paikannimi vahvistaa vielä tätä oletusta. Kohde on merkitty muinaisjäännöksenä vuoden 1968 topografiselle kartalle.
1995 inventoinnissa Hilkka Oksala pyrki löytämään seidan tarkan sijaintipaikan. Yrityksistä huolimatta hän ei tässä onnistunut. 2004 inventoinnissa paikkaa ei katsottu tarpeelliseksi tarkastaa uudelleen.
Paikalla ei myöskään 2007 inventoinnin ja tarkastuksen yhteydessä näkynyt yhtään poikkeavaa kiveä, joka olisi voitu tulkita seidaksi. Seitakohde lienee tuhoutunut. Niemessä oli kuitenkin havaittavissa yksi tai kaksi epämääräistä turvevallin muodostamaa rinkulaa, jotka saattavat olla mahdollisesti kodanpohjia.
|
| metsakeskus.498010029 |
498 |
Saitavaara |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
353186.58700000 |
7517895.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010029 |
Seitakivi sijaitsee valtatie 21:n ja Muonionjoen välissä, Saijanjärvistä n. 3 km länteen, jyrkkäpiirteinen louhikkovaara. Paulaharju käyttää nimeä Saijanvaara. Hänen mukaansa vaaran laella on pystyssä iso kivi ja sen ympärillä pienempiä kiviä. Palvospaikka lienee joko vaaran huipulla tai laen eteläosassa, missä on havaittu Paulaharjun kuvailua jonkin verran muistuttava kivilaaka. Vuoden 2009 tarkastuksessa kivi paikallistettiin ja koordinaatit korjattiin. Sitä tukevat ympäröivät pienemmät kivet, mikä vastaa myös Paulaharjun kuvausta. Seidan läheisyydessä on kaksi vuosilukumäntyä, joiden vanhimmat merkinnät ovat 1800-luvulta. Yhdessä kelossa on myös 1800-luvun kaiverruksia. Lisäksi kahdessa kelossa on 1900-luvun loppupuolen tekstejä. Puut ovat eri suuntiin seidasta noin 10-25 m etäisyydellä. |
| metsakeskus.498010032 |
498 |
Pakajoen suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353920.00000000 |
7504576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010032 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka, on Pakajoen ja Muonionjoen yhtymäkohdassa, Pakajoen suun pohjoisrannalla, sorapohjaisen niemen terassilla. Vuoden 1988 tarkastuksessa Muonionjoen rannan 3-4 m korkean törmän päältä ja törmän luiskasta sekä erityisesti sen reunaa noudattavalta polulta havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia. Törmä on vuosittaisten kevättulvien kuluttama ja vähitellen sortama. Rannassa ylävirran suunnassa on kalliopaljastumia. Asuinpaikan tarkemman laajuuden selvittäminen edellyttää koekaivauksia.
Tasanne ja päällä sijaitsevan Kemi OY:n / Metsähallituksen Lapin hoitoalueen kämpän ympäristö olivat tarkastushetkellä runsaan pintakasvillisuuden peitossa, joten pinnan havaintomahdollisuuksia ei ollut.
Vuoden 1995 inventoinnissa aikaisemmin todetulla löytöpaikalla (niemen kärjestä?) ei havaittu "uusia esineellisiä tai kiinteitä löytöjä". Sen sijaan aiemmasta kvartsien löytöpaikasta (niemen kärjestä?) noin 140 m pohjoiseen havaittiin lisäksi halkaisijaltaan 3 metrinen ja 0,3-1,3 m syvä, mahdolliseksi pyyntikuopaksi arvioitu, osin vaurioitunut kuoppa. Tästä sittemmin (2006) varsin myöhäiseksi arvioidusta kuopasta vajaat 50 m etelään sijaitsee mainittu kämppä.
Vuoden 2013 tarkastuksessa kvartseja havaittiin runsaasti alueella olevien Metsähallituksen lomamökin ja saunan välisellä alueella Muonionjoen törmän reunalla, polullla ja tulipaikan vaiheilla, noin 30-55 m aikaisemman aivan niemen kärkeä osoittaneen kohdekoordinaatin pohjoispuolella. Pintalöytöjä todettiin noin 24 m matkalla, mutta asuinpaikan voi arvioida olevan tätä hieman suurempikin. Niemen kärkeä osoittava kohteen aiempi koordinaatti tulkittiin virheelliseksi osoittaessaan matalaa ja tulvien vaivaamaa Muonionjoen ja Pakajoen välistä niemennokkaa.
Kivikautinen asuinpaikka sijoittuu näin mökin ja saunan välialueella ja osittain niiden kohdalle. Rakennuksista pohjoisempi sauna sijainne asuinpaikan pohjoisreunan vaiheilla. Tulipaikasta noin 140 m pohjoisluoteeseen havaittiin rinteen terassilla vielä pieni kuopanne, joka ei liene 1995 inventoinnissa todettu. Tarkastuksessa alueelle ei tehty koekuoppia.
Rantörmä asuinpaikan kohdalla arvioitiin 1980-luvun havainnosta poiketen varsin kestävältä vaikuttavaksi, eikä tulvavesien kuluttamaksi.
Alueelta edelleen luoteeseen on vuonna 1912 joen suvannon rantavedestä löytynyt kivikautinen käyrä punaliuskeveitsi (KM 6064:1, Suukoskenvaara Pakamukka). Sen löytöpaikan tarkka sijainti on tuntematon, mutta vuoden 1995 inventoinnin (Oksala 1997, kohde 14) arvion mukaan se olisi noin 570 m luoteeseen mökin kohdalla olevasta asuinpaikasta (Koordinaatit x=7508 14, y=3353 66, z=175).
Vuoden 2015 iselvityksessä havaittiin kvartsi-iskoksia etenkin kämpän ja nuotiopaikan välillä. Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.498010033 |
498 |
Kukaslompolo |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
380504.62800000 |
7507148.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010033 |
Kalakenttä sijaitsee Kukastunturin itäpuolella Äkäsjoen laajentumaan Kukaslompoloon pohjoisesta pistävän niemen kärjessä. Paikalla erottuu hirsirakennuksen jäänteitä. Rannassa on myös muutamia riukuja, jotka voivat liittyä kalapatoon.
|
| metsakeskus.498010034 |
498 |
Äkässaivo |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
378986.23000000 |
7511930.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010034 |
Kohde sijaitsee Äkässaivon pohjoispuolella, Äkäsjoesta 300 m pohjoiseen olevassa kallionotkelmassa. Jyrkkärantaisen saivojärven länsipuolella nouseva kalliopaasi, nimeltään Seitapahta, nousee korkeimmillaan noin 30 metriä järven yläpuolelle. Leveyttä kalliolla on 10 metriä. Paulaharju (1922) on määritellyt kohteen nimensä perusteella seitapahdaksi. Historialliset lähteet liittävät pyhyyden saivojärveen ja siitä nouseviin jyrkänteisiin.
Paikalle johtaa metsähallituksen rakentamat pitkospuut, jotka heikkokuntoisina vuonna 2018 korvataan sorastetulla retkeilyreitillä.Lähistöllä on myös historiallisen ajan asutukseen ja toimintaan liittyviä jäännöksiä kuten kalkkiuuni. Kohde on merkitty karttaan ja paikalla on opaste.
Seitapahdan ympäristössä vajaan 2000 m2:n alueella tehtiin vuonna 2010 pienimuotoista koekaivausta ja ympäristöä inventoitiin 6,6 ha:n alueelta. Seitapahdan ympäriltä löytyi vain 2000-luvulle ajoittuvia löytöjä ja ympäristöstä löytyneet vähäiset eläintenluut tulkittiin pelkästään luontaisiksi. |
| metsakeskus.498010039 |
498 |
Vanhakenttä |
10002 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
373023.00000000 |
7536398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010039 |
Vanhakentänniemi sijaitsee Särkijärven pohjoisrannalla n. 2,2 km itäkoilliseen Särkijärven koulusta ja n. 500 m luoteesen Manalaisenniemestä. N. 200 m leveä niemi nousee n. metrin korkuisesta Särkijärven rantatörmästä ensin loivasti ja jyrkentyen n. 20-30 m etäisyydellä rannasta. Maaperä alueella on kivistä moreenia. Puusto koostuu lähinnä suurehkoista männyistä ja aluskasvillisuutena on mustikkavaltaista varvikkoa. Paikka on varsin kuiva ja aurinkoinen.
Kohde sijaitsee niemenkärjen lounaiskulmassa, rantatörmän ja rinteen välissä, loivasti järveen viettävällä tasanteella. Tasanteella maaperä on hyvin kivistä. Paikalla kasvaa ympäristöstään poiketen myös heinää.
Kohteesta n. 700 m itäkaakkoon Passisenniemessä sijaitsee historiallisen ajan kenttä (Muonio 41 Särkijärvi Passisenkenttä). Toinen historiallisen ajan kenttä (Muonio 42 Särkijärvi Keskinensaari) sijaitsee kohteesta n. 1,6 km kaakkoon.
Aki Arponen tarkasti kohteen inventoinnissaan 1989. Hän tutustui kohteeseen muoniolaisen Antti Metsolan opastamana. Paikkaan liittyy Metsolan mukaan paljon paikallisia tarinoita vanhasta asutuksesta. Tarinan mukaan paikalla asustaneet kalamiehet muuttivat myöhemmin kenttänsä Särkijärven Keskinensaareen Vanhankentänniemessä oleilleiden käärmeiden takia. Metsola arveli asukkaiden olleen 1600-luvun torniolaisia kalamiehiä. Särkijärvi on kuulunut historiallisen ajan alussa torniolaisten nautinta-alueeseen (Paulaharju 1977/1922:10). Arponen havaitsi paikalla n. 30 m pitkällä vyöhykkeellä seitsemän suorakulmaista kuopannetta, jotka hän tulkitsi vanhoiksi kalamajojen sijoiksi. Kuoppien koko vaihteli 0,5 x 1 m-1,5 x 2 m.
2004 inventoinnissa saadut havainnot poikkesivat jossain määrin Arposen 1989 huomioista. Paikalla hahmotettiin ryhmässä neljä epämääräistä kuopannetta. Yksi kuopista vaikutti suhteellisen nuorelta ja kaksi painaumaa näytti luonnonmuodostumalta. Yksikään kuopista ei ollut suorakulmainen. Ainoa jonkinlaista kalakellaria tai asuntokuoppaa muistuttava jäännös oli kaksoiskuopanne, joka oli pituudeltaan n. 6 m ja syvyydeltään n. 60-90 cm. Tämän läheisyydessä oli muutamia matalia painaumia. Kuopanteeseen tehdyssä koepistossa havaittiin ehjä huuhtoutumiskerros. Maaperä kuopanteessa oli hyvin kivistä.
Kohdetta voitaneen pitää mahdollisena kalakenttänä siihen liittyvän perimätiedon perusteella. Itse maastossa näkyviä merkkejä ei voida pitää varmoina todisteina kalakentästä. Kohteen luonteen selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia.
Kohde tarkastettiin kaavoitukseen liittyen 25.7.2012. Tarkastuksessa Antti Kravun havainnot pääosin vahvistettiin. Kaksoiskuoppa erottuu maastossa selvästi, kuten muutama muukin kuoppa. Kuopat paikannettiin gps-mittauksella ja ne on syötetty alakohteina rekisteriin.
Kuopista noin 30-60 metriä luoteeseen maasto on paksuhkon turpeen peittämään ja alueelle on nähtävissä joitakin kuvioita ja kuopanteita, mm. rantapaltteen vieressä. Nämä ovat kuitenkin luonnonmuodostumia eivätkä esim. nelisivuisen kalamajan pohjia. |
| metsakeskus.498010041 |
498 |
Passisenkenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
373673.32300000 |
7536136.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010041 |
Passisenniemi sijaitsee Särkijärven pohjoisrannalla, Manalaisenniemen tyven itäpuolella. N. 100 m leveä loivapiirteinen niemi työntyy rannasta n. 50 m kaakkoon. N. metrin Särkijärven pinnasta nouseva tasanne kasvaa mäntyä, aluskasvillisuutena on puolukkavaltaista varvikkoa, sammalta ja jäkälää. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. Kankaan länsi- ja pohjoispuolella on suo. Passisennniemen länsipuolella sijaitsevan Manalaisenniemen tyviosan soinen maakaistale on ollut muoniolaisen Antti Metsolan kertoman mukaan aikaisemmin ajettavissa veneellä läpi. Kohde sijaitsee niemen rannalla n. 50 x 50 m laajalla alueella. Paikalla kasvaa paikoin myös katajaa ja heinää. Kohde sijaitsee Särkijärven aarnimetsien suojelualueella.
Aki Arponen tarkasti kohteen inventoinnissaan 1989 muoniolaisen Antti Metsolan opastamana. Paikalla havaittiin useita epämääräisiä nelikulmaisia painaumia, joista ainakin yksi tulkittiin rakennuksen sijaksi tai kalakellariksi. Lisäksi alueelta löytyi selkeillä valleilla ympäröity rakennuksen sija.
2004 inventoinnin yhteydessä paikalla havaittiin ainakin viisi katajaa ja heinää kasvavaa suorakulmaista aluetta, joiden sivun pituus vaihteli kahdesta viiteen metriin. Osa alueista erottui vain ympäristöstään poikkeavan kasvillisuuden perusteella, mutta muutamien kohdalla oli havaittavissa matala suorakulmainen painauma. Yksi järven rannassa sijaitsevista painaumista todettiin Arposen mainitsemaksi "kalakellarin" jäännökseksi, joka oli laajuudeltaan n. 5 x 3 m ja sen pohjalla oli suurehkoja kiviä (pkoo=7539279, ikoo=3373800).
Arposen kuvailema vallien ympäröimä rakennuksen sija erottui myös selvästi. Se on n. 4,5 x 4,5 m laajuinen painauma n. 15 m "kalakellarista" pohjoisluoteeseen (pkoo=7539293, ikoo=3373791). N. 50 cm korkeat vallit erottuvat hyvin selkeinä ja jyrkkäpiirteisinä. Pohjalle tehdyssä koepistossa saatiin havaintoja 3-5 cm paksusta huuhtoutuneen ja sekoittuneen maan kerroksesta ja sen alaisista likamaa- ja hiilikerroksista. Rakenteesta n. 15 m länsiluoteeseen löytyi vielä osin vallien ympäröimä tasainen alue.
Paikkaan liittyvän perimätiedon mukaan niemessä on sijainnut Passinen -nimisen henkilön kenttä, joka olisi muuttanut seudulle 1600- tai 1700-luvulla Keminmaasta. Paikalta löytynyt vallien ympäröimä painauma vaikuttaa rakennuksen sijalta. Muiden alueella havaittujen rakenteiden luonteen selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia. Ainakin osa niistä liittynee historiallisen ajan asutukseen. |
| metsakeskus.498010042 |
498 |
Keskinensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
373654.32900000 |
7534927.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010042 |
Keskinensaari on n. 200 m pitkä ja 100 m leveä loivapiirteinen saari Särkijärven itälaidalla. Tasalakinen saari nousee loivasti järvestä. Sen korkein kohta nousee n. 5 m järvenpintaa korkeammalla. Saaren pohjoisrannalla on suo. Muualla saaressa kasvaa kuusi- ja koivuvaltaista metsikköä ja sen aluskasvillisuus koostuu mustikkavaltaisesta varvikosta. Kohde sijaitsee saaren keskiosassa n. 50 x 50 m laajalla alalla.
Kohde tarkastettiin Aki Arposen inventoinnissa 1989 muoniolaisen Antti Metsolan opastuksella. Paikalla on neljä eri-ikäistä rakennuksen pohjaa ja epämääräinen kuoppa. Saaren koillisrannalla on Antti Metsolan mukaan Karhu-Väinön eli Väinö Kangosjärven 1940- tai 1950-luvulla rakentaman kalakellarin tai -korsun paikka, joka erottuu nelikulmaisena kuopanteena järvelle päin. Tämän vieressä on n. 2 x 3 m kokoinen matala rakennuksen pohja. Lisäksi edellisistä n. 10 m kaakkoon n. viiden metrin etäisyydellä rannasta on n. 2 x 2,5 x 0,5 m laajuinen, matalareunainen rakennuksen sija. Tästä n. 20 m lounaaseen sijaitsee epämääräinen 2,5 x 3,5 x 1-1,2 m laajuinen kuoppa, jonka yksi pääty on suora ja toinen suippeneva. Kuopan reunoilla erottuu vallit ja sitä reunustaa metrin levyinen ja 50-70 cm syvä kaivanto. Kuoppa sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla. Kuopasta itään, aivan rannassa on lisäksi 2,5 x 2 m laajuinen rakennuksen sija, joka on järven puolelta avoin ja saaren puolelta n. 30-50 cm korkuisen vallin rajaama. Kohde sijaitsee aarnimetsien suojelualueella. |
| metsakeskus.498010043 |
498 |
Siepinkuru |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
371734.00000000 |
7537847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010043 |
Kohde sijaitsee Särkijärven ja Toras-Sieppi -järveä yhdistävän Siepinkurun lounaispuolella kulkevalla harjulla yli 800 m matkalla. Pohjoisosiltaan kohde ulottuu lähes harjun laelle, eteläosiltaan harjun lounaisrinteille. Eteläkaakko-pohjoisluode -suuntaisen pyyntikuoppaketjun leikkaa Pallakselle johtava maantie n:o 957 n. 1,15 km etelälounaaseen Toras-Siepin kylälle kääntyvän tien risteyksestä. Harjun maaperä on hiekkamoreenia ja siinä esiintyy paikoin kivisempiä alueita. Pyyntikuopat on kaivettu harjun vähäkivisiin osiin. Kasvillisuudeltaan harju on kuivaa mäntykangasta. Eteläosassa aluskasvillisuus on jäkälää, keski- ja pohjoisosissa puolukkavaltaista varvikkoa.
N:o 957 maantien kaakkoispuolella sijaitsevalle harjulle on rakennettu äskettäin (2004) uusia loma-asuntoja ja kauempana tiestä on toiminnassa oleva soranottoalue. Sorakuopalle ja sen poikki kulkee pieni metsäautotie, joka osin leikkaa pyyntikuoppajärjestelmää. Maantien luoteispuolella maasto on koskemattomampaa.
Paikalla on yhteensä 29 pyyntikuopan jonosta muodostuva reilun 800 m mittainen pyyntijärjestelmä. Kohde tarkastettiin 1989 sekä 2004 inventoinneissa. Vuoden 1989 inventoinnissa kohde sijoitettiin n. 300-400 m liikaa pohjoiseen; sijaintitietoja päivitettiin 2004 GPS-mittauksin. Pyyntikuoppien sijaintitiedot löytyvät muinaisjäännösrekisterin Erilliskohteet -välilehdeltä.
Suuri osa kuopista on matalahkon vallin ympäröimiä soikeahkoja, n. 4 x 3 m laajoja ja n. 60-80 cm syviä kuopanteita. Muutamat kuopat ovat suhteellisen epämääräisiä, mm. Pyyntikuopat 5 ja 12. Osassa kuoppia ei ole havaittavissa lainkaan vallia. Monet kuopista ovat lähes pyöreitä. Soikeiden kuoppien pituusakseli on yleensä harjun suunnan vastainen eli pituusakseli osoittaa ylärinteeseen kohti koillista.
Arposen havaitsema viidenneksi eteläisin kuoppa (Pyyntikuoppien 4. ja 5. välissä) oli 2004 tuhoutunut soranoton yhteydessä. Maantien n:o 957 pohjoispuolelta löytyi samassa inventoinnissa uusi pyyntikuoppa. Modernin kaivelun jälkiä erottui ainakin Pyyntikuopissa 17, 19, 24 ja 25. Mahdollisesti vanhaan pyyntikuoppaan sijoitettu hirsirakennus oli asetettu kiviperustuksille. Paikalla oli vielä muutama hirsikerta. Rakennuksen keskelle tehdyssä koepistossa havaittiin selkeästi sekoittunutta maata.
2004 inventoinnissa tien eteläpuolella sijaitsevaan muutamaan pyyntikuoppaan tehtiin koepistot ja osaa kuopista tutkittiin kairalla. Suurimmassa osaa kuoppia havaittiin ehjä, suhteellisen paksu huuhtoutumiskerros, joten pyyntikuoppajärjestelmällä on ikää vähintään useita satoja vuosia. Myös kuoppien loivapiirteisyys sekä suurehkot puut ja paksut kannonjäännökset tukevat tätä ajoitusta. Kohde on erittäin näyttävä esimerkki peuranpyynnistä.
Vuoden 2011 tarkastuksessa havaittiin kaksi aiemmin dokumentoimatonta kuoppaa. Näistä ensimmäinen sijaitsee kuoppien 11 ja 12 välissä, toinen pyyntikuoppaketjun pohjoispäässä, 20 metriä pyyntikuopan 29 pohjoispuolella. |
| metsakeskus.498010045 |
498 |
Ylinenjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356439.22300000 |
7550503.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010045 |
Kohde sijaitsee Ylinenjärven (Utkujärven) lounaispään kaakkoisrannalla. Paikalta on hahmotettu kaksi kivikautisten/pyyntikulttuurin löytökeskittymää: hiekkarannalla Utkujärven sillan itäpäästä 200-250 m koilliseen sekä jyrkän rantatörmän päällisen metsäautotien pinnasta edellisestä noin 280 m pohjoiskoilliseen. Lisäksi näiden ääripäiden välillä rantahietikolla on muutamia kvartseja sekä palaneita kiviä.
Vuonna 2013 omakotitalon rakennussuunnitelman takia tehdyssä tarkastuksessa rantahietikolla ei löytöjä havaittu. Eteläisellä löytöalueella havaittiin törmän leikkauksessa kuitenkin palaneita kiviä. Kvartseja todettiin ainoastaan pohjoisella löytöpaikalla tieuralla.
Kankaalla ja osin myös rinteessä paikannettiin kuitenkin ainakin 16 kiinteinä muinaisjäännöksinä pidettäviä kuoppia ja kuopanteita. Niistä ainakin pääosa tulkittiin pyyntikuopiksi. Nämä muodostavat melko yhtenäisen alueen alkaen etelästä Jäämerentieltä noin 100 m kankaan laen päältä pohjoiseen johtavan tieuran länsipuolelta suuntautuen melko jyrkkään järvenrannan rinteeseen, lähes 200 m matkalla (ainakin 8 kuoppaa). Alue on myös aiempien rannan kvartsilöytöjen aluetta.
Toinen alue muodostuu pohjoisen aiemman kvartsien löytöalueen vaiheille, jossa kahden tieuran välillä on niemekkeen itäreunassa kaksi pyyntikuoppaa.
Kolmas kuoppa-alue on isohkon supan (osin hiekanottoalueen?) itäpuolella, jossa on ainakin kuusi pyyntikuopaksi tulkittua rakennetta lounais-koillissuuntaisesti sekä yksi ilmeisen myöhäinen kuoppa.
Muinaisten kuoppien lisäksi alueella on osin samoilla alueilla ilmeisen myöhäisiä kuoppia, ainakin etelässä, Jäämerentien suuntaan laskevassa rinteessä isoja kuoppia sekä pohjoispuolella sijaitsevan toisen muinaisjäännöskohteen Ruottojoensuu alueella, jossa on myös soranottokuoppia. |
| metsakeskus.498010045 |
498 |
Ylinenjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
356439.22300000 |
7550503.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010045 |
Kohde sijaitsee Ylinenjärven (Utkujärven) lounaispään kaakkoisrannalla. Paikalta on hahmotettu kaksi kivikautisten/pyyntikulttuurin löytökeskittymää: hiekkarannalla Utkujärven sillan itäpäästä 200-250 m koilliseen sekä jyrkän rantatörmän päällisen metsäautotien pinnasta edellisestä noin 280 m pohjoiskoilliseen. Lisäksi näiden ääripäiden välillä rantahietikolla on muutamia kvartseja sekä palaneita kiviä.
Vuonna 2013 omakotitalon rakennussuunnitelman takia tehdyssä tarkastuksessa rantahietikolla ei löytöjä havaittu. Eteläisellä löytöalueella havaittiin törmän leikkauksessa kuitenkin palaneita kiviä. Kvartseja todettiin ainoastaan pohjoisella löytöpaikalla tieuralla.
Kankaalla ja osin myös rinteessä paikannettiin kuitenkin ainakin 16 kiinteinä muinaisjäännöksinä pidettäviä kuoppia ja kuopanteita. Niistä ainakin pääosa tulkittiin pyyntikuopiksi. Nämä muodostavat melko yhtenäisen alueen alkaen etelästä Jäämerentieltä noin 100 m kankaan laen päältä pohjoiseen johtavan tieuran länsipuolelta suuntautuen melko jyrkkään järvenrannan rinteeseen, lähes 200 m matkalla (ainakin 8 kuoppaa). Alue on myös aiempien rannan kvartsilöytöjen aluetta.
Toinen alue muodostuu pohjoisen aiemman kvartsien löytöalueen vaiheille, jossa kahden tieuran välillä on niemekkeen itäreunassa kaksi pyyntikuoppaa.
Kolmas kuoppa-alue on isohkon supan (osin hiekanottoalueen?) itäpuolella, jossa on ainakin kuusi pyyntikuopaksi tulkittua rakennetta lounais-koillissuuntaisesti sekä yksi ilmeisen myöhäinen kuoppa.
Muinaisten kuoppien lisäksi alueella on osin samoilla alueilla ilmeisen myöhäisiä kuoppia, ainakin etelässä, Jäämerentien suuntaan laskevassa rinteessä isoja kuoppia sekä pohjoispuolella sijaitsevan toisen muinaisjäännöskohteen Ruottojoensuu alueella, jossa on myös soranottokuoppia. |
| metsakeskus.498010046 |
498 |
Ruottojoensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356979.00400000 |
7551032.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010046 |
Kohde on Ylisenjärveen kaakosta mutkitellen laskevan Ruottojoen suussa ja sen luoteisrannalla. Joen ja järven välisellä hiekkakankaalla erottuu merkkejä asuinpaikasta kolmessa kohdassa. Soranotto ja rantavoimat ovat tuhonneet osan kohteista. Vuoden 2006 inventoinnissa asuinpaikan merkkejä havaittiin vain jokitörmästä oheisista keskikoordinaateista n. 80 m etelään. |
| metsakeskus.498010047 |
498 |
Muuraissaarenmulkku |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
377207.90500000 |
7533219.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010047 |
Muuraissaarenmulkku on piskuinen, halkaisijaltaan n. 15 m oleva saareke Jerisjärven länsiosassa olevasta Muuraissaaresta n. 150 m kaakkoon. Maaperältään varsin kivinen saari nousee n. metrin korkeudelle Jerisjärven pinnasta. Saarella kasvaa koivua ja paksuhkon turpeen päällä rehottavaa varvikkoa, joka koostuu lähinnä mustikasta ja suopursuista.
Saareke on perimätiedon mukaan kesähautapaikka. Paikalla on havaittavissa kolme pitkänomaista kuopannetta, joista yksi on selkeä ja kaksi epämääräisempää. Keskellä saarta sijaitseva selkein kuoppa on mitoiltaan n. 1,5 x 1 x 1 m. Sen ympärillä on havaittavissa pyöeähkö matala valli. 1995 inventoinnissa Hilkka Oksala otti selkeimmästä kuopasta maakairalla näytteen, jossa näkyi paksun turpeen alla hieno podsoloitunut hiekka.
Paikka lienee tilapäinen hautapaikka, joka ajoittuu historialliseen aikaan. 1962 inventoinnissa Aarni Erä-Esko luuli erheellisesti kohteen sijaitsevan Muuraissaaren eteläosassa, joten ainakin teoksessa "Tunturi-Lapin kiinteät muinaisjäännökset" vuodelta 1993 kohde on merkitty väärään paikkaan. Kohteen sijainti on merkitty kuitenkin oikein Maanmittauslaitoksen digitaaliselle peruskartalle. 2004 inventoinnissa kohteen sijainti tarkastettiin GPS-laitteella. |
| metsakeskus.498010050 |
498 |
Äkäsjärvi |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
377811.69100000 |
7518592.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010050 |
Kohde sijaitsee Äkäsjärven kapean eteläpään Ruonankaula -nimisen kapeikon itärannan rinteessä, n. 500 m Ruonajoen suusta koilliseen. Paikalla kohoaa jyrkkä kallioinen rinne n. 15 m korkeudelle Äkäsjärven pinnasta. Rinteen päällä on kivisessä moreenimaassa tasanne, jolta aukeaa näyttävä näköala järvelle. Paikalla kasvaa harvakseltaan suuria mäntyjä ja aluskasvillisuus koostuu retkeilijöiden matalaksi tallaamista sammaleista ja jäkälistä sekä kanerva- ja mustikkavaltaisesta varvikosta. Seitakivi sijaitsee n. 40 m etäisyydellä järven rannasta. Paikalle johtaa Metsähallituksen ylläpitämä merkitty polku.
Tasanteella on n. metrin korkuinen, pystyyn kammettu laakakivi, joka muistuttaa hieman ihmiskasvojen profiilia. Kivi on n. 10 m päässä tasanteen reunasta. Kiven järven puolelle on kasattu moderni, alttarimainen rakenne, joka koostuu n. 25 cm läpimittaisesta laakakivestä ja sen ympärille asetelluista pikkukivistä. Tälle rakennelmalle ovat retkeilijät uhranneet pikkukolikoita.
Kohde tarkastettiin ensimmäisen kerran 1995 inventoinnissa. Seitakivi oli tullut Metsähallituksen tietoon tuntemattomasta lähteestä ja se on merkitty 1:50 000 peruskartalle, Maanmittauslaitoksen digitaaliselle peruskartalle sekä GT 16 -tiekartalle. Seitakiveen liittyy myös perimätietoa Hilkka Oksalan 1995 haastatteleman kohteen vastarannalla asuvan Pasi Baasin mukaan. Kivi on ollut hänen tiedossaan jo pitkään. 2004 inventoinnissa kohteen sijaintitieto tarkastettiin GPS-laitteella. Kiven vieressä on Metsähallituksen asettama kyltti ja paikalle johtavan polun opasteissa lukee seitakivi. Kohde sijaitsee Äkäsjoen varren luonnonsuojelualueella. |
| metsakeskus.498010051 |
498 |
Sonkajoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
346862.04500000 |
7564370.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010051 |
Kohde sijaitsee Muonion ja Enontekiön rajasta n. 1 km kaakkoon, molemmin puolin maantietä 21. Paikalla on pyyntikuoppia kolmessa ryhmässä: Myllykorvan pohjoispuolisella kankaalla kahta puolen Kilpisjärventietä, kaarevassa jonossa Sonkajoen länsipuolella Kilpisjärventiestä koilliseen ja edellisistä koilliseen Sonkajoen ylittävän sillan pohjoispuolella (muinaisjäännösmerkki). Eteläisin ryhmä on vielä 1956 jatkunut etelään muodostaen 30 soranotossa ja tienrakennuksessa tuhoutunutta kuoppaa. Nykyisin kuoppia on koko alueella jäljellä reilut 30.
|
| metsakeskus.498010052 |
498 |
Kenttäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376159.31800000 |
7537578.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010052 |
Keimiöniemi on pohjois-eteläsuuntainen, n. 2 km pitkä ja eteläosassa n. kilometrin levyinen niemi Jerisjärven pohjoisrannalla. Niemen eteläosassa maaperä on kivistä moreenia ja kasvillisuus mäntyvaltaista sekametsää.
Kohde sijaitsee Keimiöniemen tilan pohjoispuolella, niemen eteläosan länsirannalla yhteensä yli 300 m matkalla. Paikalle johtaa useita polkuja Keimiöniemen keskiosassa kulkevalta hiekkatieltä. Maasto nousee loivasti Jerisjärvestä. Rannalle jää hiukan järven yläpuolella oleva n. 15-40 m leveä tasanne. Tasanteella kasvillisuus on tallaantunut ja muodostuu heinistä, sammaleista ja varvuista sekä muutamista koivuista. Tasanne on laajalti avointa pihamaata. Piha-alueita yhdistää hyvin tallaantunut polku.
Kohde koostuu länsirannan 340 m pitkästä kalakentästä, jossa on rivissä 17 kalapirttiä tai -aittaa sekä kivikautisesta asuinpaikasta pirttirivin keskivaiheilla. Pirtit ovat eri ikäisiä ja edelleenkin käytössä. Niitä on korjailtu vuosien saatossa tarpeen mukaan ja tuhoutuneiden tilalle on rakennettu tai siirretty uusia pirttejä. Pirtit sijaitsevat neljässä 40-90 m pitkässä ryhmässä, joita erottaa muutaman kymmenen metrin väli. Rakennukset muodostavat 13 erillistä, eri tiloille kuuluvaa kenttää. Kenttäryhmät kuvastavat eri tilojen kesken jaettujen apajapaikkojen jakoa.
Kalakentän käyttöhistoria ulottunee 1500-luvun puolelle, jolloin torniolaiset tulivat hyödyntämään Jerisjärven kalavesiä. Keimiöniemi sijaitsee lähellä Jerisjoen suuta, jonka kautta silloinen liikkuminen on tapahtunut. Verotietojen mukaan Jerisjärvi on kuulunut Ylitornion armassaarelaisten nautinta-alueeseen jo vuonna 1553. Yksikään Keimiöniemen nykyisistä rakennuksista ei ole säilynyt tuolta ajalta, sillä ilmeisesti vanhimmat pirtit poltettiin venäläisten toimesta vuonna 1592. Jotkut nykyisistä pirteistä lienevät ainakin osittain rakennettu jo 1600-1700-luvuilla. Vanhin Keimiöniemellä olleista kalapirteistä on tiettävästi ollut sen itärannan Hurulanniemessä sijainnut Hurulan pirtti, joka tuhoutui 1991 ilkivallan seurauksena. Hurulan pirtin oletettu rakennusvuosi oli 1608.
Venevalkaman kaivannosta, kenttärannan puolenvälin tienoilta löytyi 1995 pohjalainen kirves, jonka yksityishenkilö luovutti Kansallismuseon kokoelmiin (KM 29492:1). 1995 inventoinnissa Hilkka Oksala havaitsi löytöpaikalla vielä muutamia kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Kenttärannan pohjoisosasta löytyi vielä yksi mahdollinen kvartsiydin.
2004 inventoinnissa löytyi kivikirveen löytöpaikan läheisyydestä useita kvartsi-iskoksia sekä liesimäinen palaneiden kivien keskittymä. Löydöt jätettiin paikoilleen maahan. Paikalla todettiin löytöjen levinnän perusteella olevan vähintään n. 35 x 15 m laaja kivikautinen asuinpaikka.
Kenttäranta on erittäin näyttävä muinaisjäännöskohde, jonka käyttö- ja asutushistoria ulottuu kivikaudelta tähän päivään. Koko Keimiöniemi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. |
| metsakeskus.498010052 |
498 |
Kenttäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
376159.31800000 |
7537578.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.498010052 |
Keimiöniemi on pohjois-eteläsuuntainen, n. 2 km pitkä ja eteläosassa n. kilometrin levyinen niemi Jerisjärven pohjoisrannalla. Niemen eteläosassa maaperä on kivistä moreenia ja kasvillisuus mäntyvaltaista sekametsää.
Kohde sijaitsee Keimiöniemen tilan pohjoispuolella, niemen eteläosan länsirannalla yhteensä yli 300 m matkalla. Paikalle johtaa useita polkuja Keimiöniemen keskiosassa kulkevalta hiekkatieltä. Maasto nousee loivasti Jerisjärvestä. Rannalle jää hiukan järven yläpuolella oleva n. 15-40 m leveä tasanne. Tasanteella kasvillisuus on tallaantunut ja muodostuu heinistä, sammaleista ja varvuista sekä muutamista koivuista. Tasanne on laajalti avointa pihamaata. Piha-alueita yhdistää hyvin tallaantunut polku.
Kohde koostuu länsirannan 340 m pitkästä kalakentästä, jossa on rivissä 17 kalapirttiä tai -aittaa sekä kivikautisesta asuinpaikasta pirttirivin keskivaiheilla. Pirtit ovat eri ikäisiä ja edelleenkin käytössä. Niitä on korjailtu vuosien saatossa tarpeen mukaan ja tuhoutuneiden tilalle on rakennettu tai siirretty uusia pirttejä. Pirtit sijaitsevat neljässä 40-90 m pitkässä ryhmässä, joita erottaa muutaman kymmenen metrin väli. Rakennukset muodostavat 13 erillistä, eri tiloille kuuluvaa kenttää. Kenttäryhmät kuvastavat eri tilojen kesken jaettujen apajapaikkojen jakoa.
Kalakentän käyttöhistoria ulottunee 1500-luvun puolelle, jolloin torniolaiset tulivat hyödyntämään Jerisjärven kalavesiä. Keimiöniemi sijaitsee lähellä Jerisjoen suuta, jonka kautta silloinen liikkuminen on tapahtunut. Verotietojen mukaan Jerisjärvi on kuulunut Ylitornion armassaarelaisten nautinta-alueeseen jo vuonna 1553. Yksikään Keimiöniemen nykyisistä rakennuksista ei ole säilynyt tuolta ajalta, sillä ilmeisesti vanhimmat pirtit poltettiin venäläisten toimesta vuonna 1592. Jotkut nykyisistä pirteistä lienevät ainakin osittain rakennettu jo 1600-1700-luvuilla. Vanhin Keimiöniemellä olleista kalapirteistä on tiettävästi ollut sen itärannan Hurulanniemessä sijainnut Hurulan pirtti, joka tuhoutui 1991 ilkivallan seurauksena. Hurulan pirtin oletettu rakennusvuosi oli 1608.
Venevalkaman kaivannosta, kenttärannan puolenvälin tienoilta löytyi 1995 pohjalainen kirves, jonka yksityishenkilö luovutti Kansallismuseon kokoelmiin (KM 29492:1). 1995 inventoinnissa Hilkka Oksala havaitsi löytöpaikalla vielä muutamia kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Kenttärannan pohjoisosasta löytyi vielä yksi mahdollinen kvartsiydin.
2004 inventoinnissa löytyi kivikirveen löytöpaikan läheisyydestä useita kvartsi-iskoksia sekä liesimäinen palaneiden kivien keskittymä. Löydöt jätettiin paikoilleen maahan. Paikalla todettiin löytöjen levinnän perusteella olevan vähintään n. 35 x 15 m laaja kivikautinen asuinpaikka.
Kenttäranta on erittäin näyttävä muinaisjäännöskohde, jonka käyttö- ja asutushistoria ulottuu kivikaudelta tähän päivään. Koko Keimiöniemi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. |
| metsakeskus.499000001 |
499 |
Vassor Kilen |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
248882.92600000 |
7014126.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499000001 |
Kohde sijaitsee Mjölnarsin tilan päärakennuksesta noin 320 metriä länsi-lounaaseen, Maxmon kirkolle vievän tien länsipuolella noin 60 m. Paikka on Vassorfjärdeniin viettävä kallioinen länsirinne.
Länsirinteellä, kalliopainanteessa on turpeen suureksi osaksi peittämä latomus, joka on kivistä tehty. Latomus on tasasivuisen kolmion muotoinen, sivun pituus on noin 3 metriä. Keskellä on pienemmillä kivillä tuettu noin 1 m korkuinen, neliön muotoinen (0,4 x 0,4 m) luonnonkivi. Ikä ja tarkoitus ovat tuntemattomat.
Paikalla ei tiedetä kulkeneen vanhoja rajoja. |
| metsakeskus.499000002 |
499 |
Vassor Laggen |
10001 |
12006 |
13075 |
11002 |
27000 |
249247.77700000 |
7014906.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499000002 |
Kohde sijaitsee Vassorfjärdenin itäpuolella, Laggen-nimisellä kallioisella mäellä, jonka itäreunalla on pirunpeltoa. Sen itäreunassa on jatulintarhan jäännökset; jatulintarha on lähes täysin tuhoutunut. Paikalla on runsaasti "aarteenetsijöiden" kaivelujen jälkiä, osa hyvin tuoreita.
Jatulintarha on pirunpellon päälle ja sen kivistä tehty? |
| metsakeskus.499000003 |
499 |
Vassor Kuniberget |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
245845.15300000 |
7012366.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499000003 |
Kunin peltoaukean eteläpuolella olevalla kallioisella mäellä, Rådmanin(?) päärakennuksesta n. 100-120 m koilliseen, kalliolla metsässä on kaksi latomusta:
Latomus (1) on pyöreistä kivistä tehty, suorakulmainen, n. 6 x 5 m kokoinen kivirakenne länteen viettävällä kalliolla. Rakenteen poikkileikkaus on kiilamainen, länsireunan korkeus on n. 0,5 m, itäreuna on matalampi. Rakennelmassa on isoista kivistä tehty reunakehä ja sisäpuoli on täytetty pienemmillä kivillä. Latomus on sammaloitunut, ja sen päällä kasvaa muutama 20-30 -vuotias puu.
Edellisestä n. 25-30 m lounaaseen, kalliopohjalla on särmikkäistä kivistä rakennettu, kolmion muotoinen latomus (2), jonka koko on 2,5,x 2,5,x 2 m ja korkeus 0,3-0,5 m. Latomuksen kaakkoispuolella on vielä epämääräinen kivikasa. |
| metsakeskus.499010001 |
499 |
Middagshult |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
238386.00000000 |
6996203.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499010001 |
Kohde sijaitsee Laihianjoen eteläpuolella, noin 3,5 km joesta, valtatie 3:n eteläpuolella, Hälsingby-Pundars maantieltä noin runsas kilometri itään. Viljelyaukean itä-kaakkoisreunalla olevan laajan metsä- ja mäkialueen äärimmäisessä luoteispäässä, osaksi kalliolla on ryhmä röykkiöitä, matalia, läpimitta noin 7-3 m välillä. Osa röykkiöistä on pyöreitä, jokunen suorakulmainen, useimpia on pengottu. Suurimmat ja eniten pengotut ovat kiistatta hautaröykkiöitä, pienet epävarmoja.
Röykkiöistä yksi on tutkittu 1981 ja kaksi 1982. Vuoden 1981 löydöt varhaista rautakautta.
Inv. 2023: Paikalta havaittiin neljä röykkiöitä. Röykkiöt sijoittuvat mäkialueen kaakkoisosaan. Suurin röykkiöistä (röykkiö 1) sijaitsee aivan mäkialueen äärimmäisessä kaakkoispäässä. Alue on melko tiheää sekametsää ja maasto on paikalla kivistä.
Röykkiö 1 on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 7 metriä. Se on korkeudeltaan noin 30 cm ja sen keskellä on noin 50 cm halkaisijaltaan oleva kuoppa. Röykkiötä on ilmeisesti pengottu. Röykkiö sijaitsee mäkialueen kaakkoiskärjessä. Kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa.
Röykkiö 2 sijaitsee noin 4 metrin päässä röykkiöstä 1 luoteeseen. Epämääräisemmän muotoinen röykkiö on kooltaan noin 2 x 3 metriä. Korkeutta tällä on noin 25 cm. Kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa.
Röykkiö 3 sijaitsee noin 3 metrin päässä röykkiöstä 2 luoteeseen. Se on kooltaan noin 3 x 2 metriä ja melko kulmikas. Röykkiön korkeus on noin 25 cm. Röykkiön länsi- ja lounasreunoilla erottuu selvästi isommat reunakivet. Kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa.
Röykkiö 4 sijaitsee röykkiöstä 3 noin 12 metriä luoteeseen. Se on muodoltaan pyöreä ja sen halkaisija on noin 3 metriä. Röykkiön keskellä on noin 0,8 metriä syvä kuoppa, jonka halkaisija on noin 1,5 metriä. Röykkiön pohjoispuolella on suurehko maakivi. Reunoilla erottuvat kivet ovat sammaleen peitossa.
Muuta: Röykkiö 5. Ei tarkastettu inventoinnissa 2023. Honkasen 1982 kaivama röykkiö ja sen viereistä ladelmaksi tulkittua kivikertymää. Merkitty Museoviraston kuparikyltillä. Tuskin muinaishauta, mahdollisesti myöhempi raivauskivikko liittyen ehkä vieressä olleeseen luonnonluhtaan. Sijainti 1982 tutkimuskertomuksen mukaan (KKJ1, x=6988 920, y= 1542 380 ja z=13.00). |
| metsakeskus.499010002 |
499 |
Storhällorna 1-2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
238537.16000000 |
6993032.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499010002 |
Metsä, kallioalue Pundarsista Helsingbyhyn vievän tien itäpuolella, noin 800 metriä tiestä, kivikko. Röykkiöt ovat kahdessa ryhmässä:
Storhällorna 1: 12 röykkiötä, metsässä, röykkiöistä kaksi on tutkittu. Röykkiöt ovat matalia, muutamassa punaisia hiekkakivilaakoja pinnalla. Röykkiöiden läpimitta on noin 3-5 metriä. Röykkiöistä löytyneen keramiikan perusteella ne ajoittuvat esiroomalaiseen aikaan.
Storhällorna 2: 2 röykkiötä, sijaitsevat edellisistä noin 80-90 metriä koilliseen, toinen tutkittu ja löydötön. |
| metsakeskus.499010002 |
499 |
Storhällorna 1-2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27013 |
238537.16000000 |
6993032.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499010002 |
Metsä, kallioalue Pundarsista Helsingbyhyn vievän tien itäpuolella, noin 800 metriä tiestä, kivikko. Röykkiöt ovat kahdessa ryhmässä:
Storhällorna 1: 12 röykkiötä, metsässä, röykkiöistä kaksi on tutkittu. Röykkiöt ovat matalia, muutamassa punaisia hiekkakivilaakoja pinnalla. Röykkiöiden läpimitta on noin 3-5 metriä. Röykkiöistä löytyneen keramiikan perusteella ne ajoittuvat esiroomalaiseen aikaan.
Storhällorna 2: 2 röykkiötä, sijaitsevat edellisistä noin 80-90 metriä koilliseen, toinen tutkittu ja löydötön. |
| metsakeskus.499010005 |
499 |
Tölby Brännskogen |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
237000.00000000 |
6991103.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499010005 |
Kohde sijaitsee Mustasaaren Tölbyssä, Rimalan ja Pundarsin välisessä metsämaastossa, suuren voimalinjan länsipuolella vajaat 200 m linjasta, metsäautotieltä etelään noin 200 m. Paikka on kivikkoista mäkeä, joka on palanut noin 150 vuotta sitten. Mäellä on näkyvissä vanhan metsän ja istutusmetsän raja, jolla vanhan metsän puolella selvä kivivallin reunustama majanpohja ja siitä noin 10 m istutusmetsän puolella soikea painuma. Maanpinta on kivinen, rakenteet ovat lohkareisen kivirakan itäreunalle jäävällä tasaisella alueella, jonka ympärillä on harvakseen siirtolohkareita. Pohjoiseen laskeva rinne on louhikkoa.
Majanpohja on pyöreä, sisähalkaisija noin 4 m ja valli noin 1,5 m leveä. Valli on tehty noin päänkokoisista kivistä, suuaukko koillisessa, lounaisreunasta valli on maanpinnan tasalla ja erottuu kivettynä painumana. Suuaukon sivut jatkuvat noin 1,5-2 m suoran vallin reunustamana ja merkinnevät eteistilaa. Majanpohjasta noin 10 m länteen sijaitseva painauma on kooltaan noin 4 x 2 m.
Inv. 2023: Kohde on muinaisjäännösrekisterin mukainen. Kuvauksessa mainittua majanpohjasta noin 10 m länteen sijaitsevaa painaumaa ei havaittu maastossa. |
| metsakeskus.499010006 |
499 |
Storhällorna-norra |
10002 |
12013 |
13130 |
11010 |
27004 |
238471.18600000 |
6993510.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499010006 |
Kohde sijaitsee Mustasaaren ja Laihian rajan tuntumassa, Hälsingbyn kylän rajalla, Storhällorna -nimisen mäki- ja kallioalueen pohjoiskärjessä. Turvettuneella kalliopinnalla on kivirivien muodostama kompassiruusu. Kivirivit on ladottu kalliosta lohjenneista tai lohkaistuista, osaksi suorakaiteen muotoisista kivistä kahtena kerroksena. Rakennelman koko on 2,85 metriä pohjois-eteläsuunnassa ja 2,8 metriä itä-länsisuunnassa.
Latomuksesta kerrotaan, että se olisi tehty aikanaan maanmittaria odoteltaessa. |
| metsakeskus.499010007 |
499 |
Staversby |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
244084.88000000 |
7007634.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499010007 |
Luonnonkivistä noin metrin korkuiseksi ladottu kiviaita, jonka pituus on noin 150 m. Kiviä on kasattu kymmeniä metrejä suurelta siirtolohkareelta toiselle niiden välit täyttäen. Aita on osin melko hutera ja sitä peittää sammal ja jäkälät. Rakenteessa ei ollut merkkejä siitä, että sitä olisi lähiaikoina korjailtu. Näitä rakennustekniikaltaan yksinkertaisia kiviaitoja löytyy yleensä peltotilkkujen, luonnonniittyjen ja metsälaitumien yhteydestä. |
| metsakeskus.499010008 |
499 |
Rosenlund |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
238946.99000000 |
6993968.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499010008 |
Alue on hakattu ja kohoumalla kasvaa nuori mäntymetsä. Kivirakenteiden koko on läpimitaltaan alle 3 metriä ja ne on tehty maakivien viereen ja/tai päälle. Annetussa koordinaattipisteessä sijaitsee osin suuren maakiven päälle, osin viereen tehty kivilatomus, joka sijaitsee korkeimmalla kohdalla, siitä koilliseen sijaitsee ainakin 7 ihmisen tekemää kivirakennetta ja lounaisrinteessä yksi. Luoteessa on asuinpaikaksi sopivaa tasannetta ja kivirakenteet näyttävät rajautuvan koillisrinteeseen. Koillisrinteessä kohti pohjoista on ehkä enemmänkin kivirakenteita vielä noin 30 m päässä annetusta koordinaattipisteestä, joskin näiden laadusta ei saa selvää ilman turpeen poistoa. Yksi kohteista on tehty asettelemalla yksi kivikerta pienen siirtolohkareen päälle. Pohjanmaalta tunnetaan siirtolohkareen päälle tehtyjä muinaishautoja (mm. Vöyri Vitmossen), mutta tämä rakenne on pieni ja syntynyt ehkä laitumen raivauksessa ellei se ole kalmistoon liittyvä kenotafi. Kohde voi olla moniperiodinen ja sisältää rinnan hautoja sekä myöhempiä metsälaitumen raivauksessa syntyneitä kivikasoja.
Annetusta koordinaattipisteestä 100 m koilliseen (6986 804/1543 094) on kivilatomus, mutta se on vanhalle niitylle johtavan talvitien kiveystä ja sijaitsee selvästi alempana kuin ym. rakenteet. |
| metsakeskus.499500004 |
499 |
Stora Slätgrund |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
214934.54200000 |
7016275.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499500004 |
Stora Slätgrund -nimisessä saaressa on kiviladelma ison maakiven kupeessa. Kyseessä on mahdollisesti kalastajien/hylkeenpyytäjien kodansija. Jäännös sijaitsee n. 3 m mpy korkeudella eli se ajoittuu aikaisimmillaan 1700-luvulle. |
| metsakeskus.499500005 |
499 |
Södra Vallgrund Djupörhålet |
10001 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
205933.12700000 |
7023762.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499500005 |
Stenmur (50-60 m lång, 1-1.5 m hög, 1.5 m bred) finns i Södra Vallgrund by. Denna stenmur som stänger av viken förutom en 1 m stor öppning har fungerat som hinder för lekfisken och annan fisk som tvingades genom öppningen in och ut till de bakomliggande stora vattenåområdena. I öppningen kunde fisken fångas i ryssjor i stora mängder. Fisket vid verkan har varit reglerat med fiskrättigheter. Verkan har byggst ca. 1880. |
| metsakeskus.499500009 |
905 |
Korsholma |
10002 |
12011 |
13105 |
11006 |
27000 |
233475.14800000 |
7004317.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499500009 |
Korsholman linna mainitaan ensi kerran Krytzeborgina vuonna 1384. Ilmeisesti Albrekt Mecklenburgilainen perusti linnan jo 1360-luvulla ja linna toimi Norrlannin (Pohjanmaan) hallintokeskuksena. Paikalla lienee sijainnut entuudestaan kirkko ja satama, kun linnaa perustettiin pienen saaren moreenikummulle kaupunginsalmen ääreen.
Tasoitettua noin 50 x 100 metrin suuruista lakea kiersi valli ja tätä matalampi valli sekä vallihauta, joka 1600-luvun lopulla oli vielä veden täyttämä. Vallien päällä oli hirsinen paaluvarustus. Varmuutta rakennusten materiaalista ei ole, mutta asiakirjoissa puhutaan vuodesta 1505 lähtien Korsholman kartanosta, joka oli puinen ja käsitti useita rakennuksia.
Nykyisin siitä on enää jäljellä tasalakinen kumpu.
Valleille alettiin rakentaa vuonna 1748 uutta maaherran virka-asuntoa, ja alkuperäinen rakennuskanta tuhottiin. Valleja tuhottiin vielä vuonna 1851 uuden virka-asunnon tieltä, mutta seuraavan vuoden Vaasan palo esti suunnitelmat. Nykyisin paikalla on nähtävissä rakennuskokonaisuuden ääriviivat ja muistoristi, jossa on teksti "Här restes Kristi kors i hednisk Nord/Tähän pohjan pakanoille Pyhä Risti rakennettihin". |
| metsakeskus.499500009 |
905 |
Korsholma |
10002 |
12011 |
13105 |
11010 |
27003 |
233475.14800000 |
7004317.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.499500009 |
Korsholman linna mainitaan ensi kerran Krytzeborgina vuonna 1384. Ilmeisesti Albrekt Mecklenburgilainen perusti linnan jo 1360-luvulla ja linna toimi Norrlannin (Pohjanmaan) hallintokeskuksena. Paikalla lienee sijainnut entuudestaan kirkko ja satama, kun linnaa perustettiin pienen saaren moreenikummulle kaupunginsalmen ääreen.
Tasoitettua noin 50 x 100 metrin suuruista lakea kiersi valli ja tätä matalampi valli sekä vallihauta, joka 1600-luvun lopulla oli vielä veden täyttämä. Vallien päällä oli hirsinen paaluvarustus. Varmuutta rakennusten materiaalista ei ole, mutta asiakirjoissa puhutaan vuodesta 1505 lähtien Korsholman kartanosta, joka oli puinen ja käsitti useita rakennuksia.
Nykyisin siitä on enää jäljellä tasalakinen kumpu.
Valleille alettiin rakentaa vuonna 1748 uutta maaherran virka-asuntoa, ja alkuperäinen rakennuskanta tuhottiin. Valleja tuhottiin vielä vuonna 1851 uuden virka-asunnon tieltä, mutta seuraavan vuoden Vaasan palo esti suunnitelmat. Nykyisin paikalla on nähtävissä rakennuskokonaisuuden ääriviivat ja muistoristi, jossa on teksti "Här restes Kristi kors i hednisk Nord/Tähän pohjan pakanoille Pyhä Risti rakennettihin". |
| metsakeskus.500010003 |
500 |
Riitamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
429457.83400000 |
6896497.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.500010003 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Jyväskylän rajaa, Riitamäen talosta 200 m länsiluoteeseen, metsässä loivalla itärinteellä.
Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan 4-4,5 m ja korkeutta sillä on 60-70 cm. Kyseessä voivat olla kiukaan jäännökset. |
| metsakeskus.500010005 |
500 |
Pukkiniittu /Tommoissuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
431377.08000000 |
6892389.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.500010005 |
Röykkiö sijaitsee valtatie 9 itäpuolella kuusivaltaisessa metsässä mäenharjanteen päällä, Tommoissuon etelään.
Kiviröykkiö on pieni, kooltaan 3,6x3,6 m ja sammaloitunut, selvästi ihmisen kasaama. Se on muodoltaan pyöreä, ja koottu pelkistä kivistä. |
| metsakeskus.501000001 |
734 |
Klipparinahde |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294243.08600000 |
6701040.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501000001 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Arttulan talon luota menee luoteeseen Vehkaojan tilustie, joka Klipparinnummen ylitettyään kulkee nummen koillisreunaa. Sen koillispuolella on suonotko, joka on suureksi osaksi raivattu viljelykselle. Nummesta pistää suohon päin, itään, niemeke, jonka kohdalla tien varressa on vanhan sysimiilun paikka. Tämän niemekkeen päällä ja etelärinteeltä löytyi kvartsia. Sitä oli myös tien länsireunassa olevan hiekkakuopan reunalla. Maaperä on hiekkaa. Vastapäätä hiekkakuoppaa on tien varressa lähde.
Mahdollisesti osittain tuhoutunut VT 1 Turun moottoritien rakennusvaiheessa. Kuitenkin v:n 2002 inventoinnin perusteella asuinpaikkaa olisi todennäköisesti jäljellä, mahdollisesti paljonkin. Löytöinä havaittiin kvartsi-iskoksia ja palaneita luunpaloja n. 10 m matkalla moottoriten leikkauksessa. Paikalla ollut sysimiilu on tuhoutunut tienrakennuksessa. |
| metsakeskus.501000002 |
734 |
Klipparinnummi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294433.01200000 |
6700771.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501000002 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Vehkaojan (l. Toivarin) tilustien varrelta Klipparinnummelta löytyi kvartsia. Sitä tuli Terholasta ja Arttulasta tulevien teiden yhtymäkohdan seutuvilta n. 100 - 200 m taloista. Kvartsia oli sekä Terholan että Arttulan teillä, hietikkoisessa etelärinteessä. Metsään kaivetuista koekuopista ei sen sijaan löytynyt mitään. Paikka on männikkönummea. V:n 2002 inventoinnissa merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu. |
| metsakeskus.501000003 |
734 |
Uusipelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294982.79100000 |
6700396.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501000003 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: N. 100 m etelään Vartjomäestä on Tapanin talon Uusipelto. Se on samaa aluetta kuin Vartjomäki, mutta sitä alempana. Kesällä alue oli viljalla , joten siitä ei saanut selvää. Syyskynnön yhteydessä oli mv Esko Rannikko kuitenkin löytänyt hioimen KM 16116:1 ja Arvid Kuusola muita löytöjä. Uudenpellon ja Vartjomäen asuinpaikan väliltä puuttuu vielä löytöjä, jonka vuoksi ne on tässä erillään. N. 100 m Uudestapellosta etelään, vanhan Turuntien eteläpuolella on Vironkoukku niminen pelto, josta löytyi kvartsinen iskukivi (KM 15098). Se on ehkä kulkeutunut sinne ylempää. Vuoden 2002 inventoinnissa havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta ei tehty, mutta tarkastusolosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset. |
| metsakeskus.501000004 |
734 |
Rytkönpää |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298221.50100000 |
6698446.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501000004 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka on pellon keskellä oleva kivikkoinen pensaikkokumpare. Sen eteläpuoleiselta hiesurinteeltä löytyi kvartsinen iskukivi. Epävarmaksi jäi, onko kyseessä asuinpaikka. Aivan läheltä on nimittäin löytynyt Rytkönpään talon maalta oikokirves (KM 14751) ja ehkä myös tasataltta., joka ei ole tallessa. V:n 2002 inventoinnissa alue oli metsäistutettuna ja ruoholla, joten pintahavaintojen tekeminen ei ollut mahdollista. |
| metsakeskus.501000005 |
734 |
Hentu |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296372.23500000 |
6700046.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501000005 |
Kohteeseen on yhdistetty kaksi 1994 inventoitua kohdetta Hentu (kohde 4) ja Laurilanpelto (kohde 5). Maaperä on hiesua tai hiesusavea.
Kohde sijaitsee pellolla n. 125 m pohjoiseen Laurilan talosta kahden peltotien välissä ja itäpuolella itään laskevalla peltorinteellä. Löydöt koostuvat lähinnä palaneesta savesta, joka saattaa olla pyöristynyttä tiiltä. Kohteesta on myös kvatsi-iskoksia, kvartsiittia ja hiekkakiveä. Löydöt ovat voineet ajautua paikalle Viisaan asuinpaikalta, joka sijaitsee kohteen koillispuolella.
V:n 2002 inventoinnissa moottoritien rakentaminen oli tekeillä ja ympäröivät alueet olivat kasvillisuuden peitossa eikä havaintoja voitu tehdä. Kohteen molemmat löytöalueet ovat jääneet joko kokonaan tai suurelta osin VT 1 moottorien alle.
|
| metsakeskus.501000006 |
734 |
Knaapi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296688.10900000 |
6699821.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501000006 |
Löytöpaikka sijaitsi 120 m Ruotsalanjoesta länteen ja Knaapin talosta 200 m itään. Löytöpaikka oli pellon keskellä. Maaperä oli savea. Pellon pintaa peitti tiheä sänki. Pellon pinnalta löytyi 40x50 m alueelta asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Löydöt ovat saattaneet ajautua paikalle muualta.
V:n 2002 inventoinnissa moottoritielinjauksen viereinen peltovainio oli oraalla, joten havaintomahdollisuudet olivat heikot. Iventoijan mukaan maaperä on hiesua.
Ainakin osittain tuhoutunut VT 1 moottoritien rakennustöissä. |
| metsakeskus.501010001 |
734 |
Kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294552.96600000 |
6700753.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010001 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Arttulan talon kaakkoispuoliselta pellolta löytyi kivikautiseen asutukseen viittaavia merkkejä. Maasto on etelään päin viettävää peltorinnettä, maaperä hienoa hiekkaa. Pellon itäpuolella on jyrkkäreunainen rotko, Hossankrotti, jonka toisella puolella on Hossanummen asuinpaikka.
Mahdollisesti tuhoutunut osittain VT 1 Turun moottoritien rakentamisessa? |
| metsakeskus.501010002 |
734 |
Hossanummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294652.92100000 |
6700865.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010002 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Ylöstuvan talosta n. 100 m luoteeseen, hietikkoiselta loivalta peltorinteeltä on emäntä Helmi Aaltonen löytänyt kourutaltan KM 14752 ja inventointimatkalla siitä löytyi kvartsien lisäksi puolikas tasatalttaa (KM 15905:1). Pellon pohjoispuolella olevasta metsiköstä, jossa on erilaisia vanhoja kuoppia, ei löytöjä tullut. Sen sijaan Ylöstuvasta pohjoiseen, tien toisella puolella olevan Heponotkon (ent. Hossa) pellolta oli iskoksia (KM 15905:10)
Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin VT 1 Turun moottoritien rakentamisen takia. Paikka on luultavasti lähes täysin tuhoutunut, koko asuinpaikka sijaitsee tielinjalla.
Kohteen lähellä sijaitsevat myös 1963 inventointikertomukseen lisätyt löytöpaikat Hossanummi, Lähdeahde (195.), Ylöstuvan talosta n. 300 m luoteeseen suon itälaidassa kulkevan peltotien varresta löytyneet kvartsit KM 16503:1-2 ja Ojakontaustan pelto (196.), Ylöstuvan talosta 100 etelään löytyneet kourutaltta KM 16335 ja kvartsit KM 16504:1-3. Nämä kohteet sijaitsevat syvän "Hossankrotin" pohjoispuolella kuten Hossanummen asuinpaikkakin. Hossankrotin eteläpuolella sijaitsee myös useita kohteita, lähimpänä Kotopelto aivan Hossanummea vastapäätä. |
| metsakeskus.501010003 |
734 |
Koivisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294872.83800000 |
6700885.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010003 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Koiviston entinen torppa, nykyisin autiona, on peltojen ympäröimällä kummulla Ylöstuvasta n. 100 m 1tään, tien toisella puolella. Torpan ympärillä olevista pelloista löytyi hiukan kvartsia, pari rakennuksesta 50 - 100 m itään olevilta saroilta, itään ja kaakkoon viettäviltä peltorinteeltä, yksi aivan torpan luota. Hioinlaatan pala KM 15906:4 löytyi Ylöstuvan ohi itään vievän tien varresta pohjoispuolelta, Koivistosta kaakkoon. Pellot ovat hiesumaata.
Kohdetta on tutkittu VT 1 Turun moottoritien rakentamisen takia ja se on todettu osittain maanmuokkauksen tuhoamaksi. Kohde on myös osittain tielinjojen alla. |
| metsakeskus.501010004 |
734 |
Vartjomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294982.79000000 |
6700546.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010004 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Vartjomäki on peltojen keskellä oleva metsää kasvava kalliomäki. Ylöstupa (Hossanummi) on mäestä noin 200 metriä luoteeseen, Koivisto taas noin 150 metriä pohjoiseen. Mäen eteläpuoliselta peltorinteeltä, varsinkin mäen kaakkoispään seutuvilta tuli paljon asuinpaikkalöytöjä, mm keramiikkaa, josta pinta kuitenkin on rapautunut pois. Kvartsia löytyi sekä Mölkkärin että Mannin maalta. Rinne on lounaaseen, etelään ja kaakkoon viettävää hiekkapeltoa. V:n 2002 inventoinnin aikana (31.5.) pellot olivat jo pitkällä oraalla, joten havaintomahdollisuudet olivat heikot. Vanhalla löytöalueella erotettiin pari kvartsi-iskosta.
Mahdollisesti osittain tuhoutunut VT 1 Turun moottoritien rakennustöissä? |
| metsakeskus.501010005 |
734 |
Ilola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294492.99200000 |
6700246.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010005 |
Kohteeseen on yhdistetty useita M. Huurteen inventoimia kohteita (8. Terholanpelto, 9. Ilola I, 10. Ilola II, 11. Ilola III ja 12. Kelola). Kohde sijaitsee Vartjomäen länsipuolisella peltoaukella Ylisjärven pohjoispäässä. Alue on loivarinteistä hietikkopeltoa vanhan ja uuden valtatien 1 välissä.
Ilola I(Metsolanpelto) on myöhemmissä tutkimuksissa arveltu tuhoutuneeksi. |
| metsakeskus.501010006 |
734 |
Myllypelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295132.00000000 |
6700086.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010006 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Mannin Myllypelto on talosta n. 200 m länteen, uuden ja vanhan maantien välillä. Se on länteen ja luoteeseen viettävää hiesupeltoa. Kesällä siinä kasvoi viljaa, mutta syksyllä A. Kuusola on kerännyt löytöjä kynnöksestä. |
| metsakeskus.501010007 |
734 |
Töyrylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294264.00000000 |
6699950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010007 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Töyrylän talo on pellon keskellä olevalla kankareella vanhan ja uuden maantien välillä, Suolopin kylästä uuden maantien ylitse vanhalle vievän tien länsipuolella, siitä noin 150 metriä ja uudesta maantiestä samoin noin 150 metriä. Kesällä olivat ympäröivät pellot viljalla, joten niiden tutkiminen jäi. Syksyllä löysi Arvid Kuusola talon etelä- ja kaakkoispuolella olevilta pelloilta, jotka ovat Töyrylän, osaksi Tapanin, runsaasti kvartsia. Pelto viettää etelään ja kaakkoon.
Inventoinnissaan v. 2002 Esa Laukkanen havaitsi kvartsilöytöjä runsaasti Töyrylän ja Tapanin tilanrajan molemmin puolin, erityisesti eteläpuolella Tapanin maalla. Maaperä on savea ja hiesua. Vilejelykasvit kuitenkin haittasivat havaintojen tekoa ja löytöalueen rajaamista. Löytöjä, mahdollisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsiydin ja -iskos) havaittiin myös valtatien vierestä, sen pohjoispuolelta ja n. 260 m Vähämetsän asuinpaikasta. Mahdollisesti nämä osoittavat asuinpaikan alarajan ulottumista tänne saakka.
Vuonna 2019 koekaivausryhmä teki koekuopituksen osassa aluetta rakennushankkeen yhteydessä. Hankealueelta ei löydetty merkkejä asuinpaikasta ja tutkimuksen perusteella kohteen rajausta muutettiin. |
| metsakeskus.501010008 |
734 |
Vähämetsä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294073.15700000 |
6699723.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010008 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Uuden maantien etelälaidassa, kilometripylvään Helsinki 107/Turku 60 kohdalla, Ylisjärven pohjoispään länsipuolella on pieni matala metsikköinen kankare, jonka itäosassa on tasalakinen jyrkkäseinäinen kallio. Paikan nimi on Vähämetsä. Mäessä, joka on hiekkamaata ja kalliota, on paljon vanhoja perunakuoppia. Niiden reunoilla ei näkynyt mitään. Sen sijaan mäen itäpuolella jyrkän kallion juurelta pellolta löytyi kvartsikaavin. Pelto on tasaista ja alavaa savihiesumaata, se oli kesantona, mikä haittasi tutkimuksia. Asuinpaikan sijainti pellolla tuntuu epätodennäköiseltä. Kankare sopisi sellaiseksi, mutta siellä ei näkynyt mitään merkkejä. Mahdollisesti kaavin on kulkeutunut paikalle ylempää, Töyrylän asuinpaikalta on tänne matkaa 250 - 300 m. V:n 2002 invenmtoinnin aikana inventoijan mukaan savi-/hiesuperäinen pelto oli pitkällä oraalla, mikä haittasi havainnointia. |
| metsakeskus.501010009 |
734 |
Järvenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294288.08000000 |
6698282.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010009 |
Kohteeseen on yhdistetty useita M. Huurteen inventoimia kohteita (16. Kuopanpelto, 17. Haansyrjänpelto l. Kotikoivunnummi, 18. Isolohko l. Kotopelto). Järvenpään talo on Ylisjärven länsirannalla. Talon koillispuolella lähellä järven rantaa on Arvid Kuusolan talo. Järvenpää on peltojen väliin pistävällä kallioisella mäellä.
Kuopanpellon asuinpaikka on kallion koillispuolella, koilliseen laskeutuvalla metsitetyllä peltomaalla Järvenpään pihamaan länsi- ja luoteispuolella (koordin. p=6701220; i=3294 370; z=35). Haansyrjänppelto l. Kotikoivunnummi on kallioiden välisessä itä-länsisuuntaisessa solamaisessa laaksossa metsiteyllä peltomaalla. Laakso ulottuu idässä Huvilatiehen asti ja lännessä Suolopintiehen saakka (p=6701 100; i=3294 370; z=35). Isolohko on puolestaan itään laskeutuvaa metsitettyä hiesupeltoa Huvilatien ja Ylisjärven välissä (p=6701 110-200; i=3294 450-530; z=30). |
| metsakeskus.501010009 |
734 |
Järvenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
294288.08000000 |
6698282.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010009 |
Kohteeseen on yhdistetty useita M. Huurteen inventoimia kohteita (16. Kuopanpelto, 17. Haansyrjänpelto l. Kotikoivunnummi, 18. Isolohko l. Kotopelto). Järvenpään talo on Ylisjärven länsirannalla. Talon koillispuolella lähellä järven rantaa on Arvid Kuusolan talo. Järvenpää on peltojen väliin pistävällä kallioisella mäellä.
Kuopanpellon asuinpaikka on kallion koillispuolella, koilliseen laskeutuvalla metsitetyllä peltomaalla Järvenpään pihamaan länsi- ja luoteispuolella (koordin. p=6701220; i=3294 370; z=35). Haansyrjänppelto l. Kotikoivunnummi on kallioiden välisessä itä-länsisuuntaisessa solamaisessa laaksossa metsiteyllä peltomaalla. Laakso ulottuu idässä Huvilatiehen asti ja lännessä Suolopintiehen saakka (p=6701 100; i=3294 370; z=35). Isolohko on puolestaan itään laskeutuvaa metsitettyä hiesupeltoa Huvilatien ja Ylisjärven välissä (p=6701 110-200; i=3294 450-530; z=30). |
| metsakeskus.501010010 |
734 |
Leevintöörä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294341.06000000 |
6698177.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010010 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Leevintöörä on Träsvikistä Putinkallion kautta rantaa kiertävän tien varressa, lähellä Järvenpään, Koivurannan ja Majaniemen tilojen kulmausta. Kesällä paikkaa ei voinut tutkia, mutta syksyllä Arvid Kuusola poimi siitä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.501010011 |
734 |
Tuulmoottorinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294254.09900000 |
6697810.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010011 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Suolopin kylän Träsvikin Tuulmoottorinpelto on talon luota pohjoiseen vievän tien ja Ylisjärven välillä, n. 350 m pohjoiseen Träsvikistä ja n. 200 m etelään rannassa olevasta kesäsiirtolasta. Pelto on koilliseen viettävää hiesupeltoa. Arvid Kuusola löysi siitä syksyllä kaapimen.
V:n 2002 inventoinnissa havaittiin aisoastaan yksi kvartsi-iskos kuivassa ja kokkareisessa hiekka- ja hiesuperäisessä pellonpinnassa. |
| metsakeskus.501010012 |
734 |
Vanhatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293728.31300000 |
6697473.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010012 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Träsvikin kartanon vanhan päärakennuksen (Vanhatalo) paikka on ollut Träsvikin lahden päässä. Nykyisin paikka on peltona eikä rakennuksista ole jäljellä kunnon raunioitakaan. Paikalla haarautuu kirkonkylältä tuleva tie kahtaalle. Paikka on hiesupitoista peltorinnettä, joka viettää etelään ja lounaaseen kohti ojaa, joka laskee Träsvikin lahteen. Tienhaaran seutuvilta, sekä entisen rakennuksen vaiheilta että Lammijärvelle vievän tien eteläpuolelta löytyi hiukan asuinpaikkaan viittaavia jälkiä. Paikalla on paljon tiilenkappaleita ym. rakennusjätettä, jotka sekoittavat löytöjä.
V:n 2002 inventoinnissa (Esa Laukkanen, TMM) ei esihistoriallisia löytöjä havaittu, mutta kylläkin historiallisia vanhaan kartanonpaikkaan liittyviä lasinkappaleita ym. |
| metsakeskus.501010013 |
734 |
Ylijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296976.99400000 |
6700229.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010013 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963:Ylijoen talo sijaitsee Ruotsalanjoen itäpuolella, sen ja Kaukelmaan tiehaarasta Pertteliin vievän tien välillä. Talon eteläpuolella on peltoaukea, jonka lännessä erottaa joen varresta kallioinen ja kivikkoinen laidunmäki. Pelto on hietikkoista etelään viettävää rinnettä, johon ajettu maata joen rannasta. Tältä pellolta, läntisimmästä sarasta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia sirpaleita, mm pala hiotusta kiviaseesta. Alue oli pitkällä oreaalla v:n 2002 inventoinnin aikana. Löytöalueen länsipuolen kallion eteläkärjessä on vanha rakennuksenpaikka kohdassa n. p=6703 010; i=3297 030. |
| metsakeskus.501010014 |
734 |
Viisas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296766.07800000 |
6700208.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010014 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Vastapäätä Ylijokea, Ruotsalanjoen länsirannalla, on Viisaan mäki, jolla on aikoinaan ollut mm. kyläkeinu. Tämän mäen itäpuolelta löytyi pellosta kvartsiesine. Paikka on talosta noin 200 m itään, loivasti jokeen viettävää hiesurinnettä. Kasvillisuus esti enemmät havainnot ja on epävarmaa, merkitseekö esine asuinpaikkaa.
Vuoden 1994 inventoinnissa saatiin alueelta lisää löytöjä, mm.kvartsikaavin ym. kvartseja noin 120x40 metrin alalla. Palaneita kiviä oli niin ikään koko löytöalueella, erityisesti kuitenkin mäensyrjässä. Inventoinnissa asuinpaikan eteläreunan arvioitiin jäävän VT 1 Turun moottoritierakentamisen takia rakennettavan ylitysliittymän PT 12219 linjauksen ja rakentamisen alle. Ilmeisesti rakentaminen on vaurioittanut määritettyä asuinpaikka-aluetta, mutta kaivauksia ei ole kuitenkaan tehty.
Ennen liittymän rakentamista v. 2002 tehdyssä inventoinnissa havaittiin yksi kvartsi-iskos arviolta asuinpaikka-alueen kaakkoisosassa, ilmeisesti uuden liittymän pohjoispuolella. |
| metsakeskus.501010016 |
734 |
Sillanpäänpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296921.01900000 |
6699871.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010016 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka on Kaukelmaan tiehaarasta Pertteliin vievän tien länsipuolella ja Ruotsalan kylästä joen yli tälle tielle tulevan tien eteläpuolella, siis Ruotsalanjoen itärannalla ja lähellä siltaa. Maasto on loivasti länteen viettävää peltorinnettä, ylempänä hiekkaista, alempana joen lähellä savikkoista. Hioinlaatan kappale löytyi n. 50 m Ruotsalan tiestä etelään, suunnilleen joen ja Perttelin tien puolivälistä. Sen yksinään ei tarvitse merkitä asuinpaikkaa, mutta sillan vaiheilta joesta on löydetty kaksi kourutalttaa (KM 9004:1-2) ja reikäkivi (KM 14962), joten asuinpaikka on mahdollinen. |
| metsakeskus.501010017 |
734 |
Santaoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
298397.42700000 |
6699323.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010017 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka on aivan Perttelin vastaisella rajalla, hiekkaista nummenlaitaa. Santaojan talon lounaispuolella syvässä notkossa virtaa kaakkoon oja, joka yhtyy Vähän-Rytkön järvestä pohjoiseen, Kurenjokeen laskevaan ojaan. Keijo Santaojan lahjoittamat hioimet ovat löytyneet jostain pellosta. Maasto on sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi.
Myöhemmin v. 1963 saatiin lisäyksenä useita esinelöytöjä ertyisesti Pellontöörä nimisestä pellosta n. 50 m luoteeseen talosta aivan Perttelin rajalla. Paikka on hiekkainen peltokumpu, jossa on vanha hiekkakuoppa. Liuskekärjet osoittavat asuinpaikan Suomusjärven kulttuurin aikaiseksi.
V:n 2002 inventoinnissa havaittiin pintalöytöjä nykyisestä Santaojan puutarhasta kaakkoon viettävästä rinteestä. Puutarhan luoteispuolelle tehdyistä kahdesta kesantopellon koekuopasta ei saatu löytöjä. Asuinpaikan rajat ovat edelleen epäselvät, mutta se kattanee mäkialuetta laajemminkin ja voinee ulottua Perttelin kunnan puolelle.
V. 2017 koekaivausten perusteella kohteen aluerajausta muutettiin. Alueella on tehty melko voimakkaita maanmuokkauksia, joten kohde lienee ainakin osittain tuhoutunut. |
| metsakeskus.501010018 |
734 |
Reimala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
297690.71400000 |
6698084.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010018 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Kaukelmaan kylän Reimalan talo on uuden Turun maantien eteläpuolella n. 700 m Kaukelmaan itäisestä (Pertttelin tien) tiehaarasta itään. Reimalasta länteen kohoaa metsäinen Juusmäki, jonka länsipuolella on Kaukelmaan kartano. Talo on maantiestä n. 60 m. Sen eteläpuolella on kapeahko pohjois-eteläsuuntainen peltoalue, notko, jonka pohjalla virtaa oja pohjoiseen. Viljelys haittasi paikkojen tutkimista. N. 50 m talosta löytyi itäänpäin viettävän rinteen yläosasta kvartsi-iskos. Se jäi ainoaksi löydöksi ja asuinapikka siis epävarmaksi. Maaperä on hiekkaa. Inventoinnin jälkeen paikalta löytyi myös alkeellinen kirves ja sellaisen teelmä, jotka varmistavat paikan. Asuinpaikka tarkastettiin inventoinnin yhteydessä 2002, jolloin Esa Laukkanen löysi kvartsi-iskoksen jpiha-alueen kasvihuoneen läheltä. Inventoijalle näytettiin lisäksi kvartsiydintä, jonka sanottiin löytyneen kasvimaann penkkien luota. Paikka ajoittuu korkeuden ja kirveslöytöjen perusteella mesoliittiisen Suomusjärven kulttuurin aikaiseksi. |
| metsakeskus.501010019 |
734 |
Paltta Muurla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296466.20500000 |
6698030.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010019 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka on asuinpaikaksi sopiva: etelään viettävä hiekkarinne. Kuitenkaan ei kesällä löytynyt mitään asuinpaikan merkkejä. Myöhemmin oli emäntä Eeva Halme kuitenkin löytänyt talon luota mansikkamaasta kvartsitaltan, joten asuinpaikka on mahdollinen. V:n 2002 inventoinnissa ei pintahavaintomahdollisuuksia ollut.
Paltan mahdollinen Suomusjärven kullttuurin asuinpaikka sijaitsee Hakolan kylässä. |
| metsakeskus.501010020 |
734 |
Ketomäki Muurla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
295956.41200000 |
6698913.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010020 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Ketomäen Takapelto sijaitsee Ketomäen talosta 100 m koilliseen. Paikka on itäänpäin viettävän jyrkähkön metsärinteen alaosassa, missä pellon kulmaus pistää länteen. Maaperä on hietikkoista. Itäänpäin maasto on alavaa ja tasaista peltoa ja niittyä. Aivan rinteen juurella asuinpaikan kohdalla on Vesnavan lähde, joka on mainittu parannuslähteenä. A. Kuusola on kerännyt paikalta myöhemmin mm keramiikkaa ja piiveitsen, jotka ajoittavat paikan vanhemman tyypillisen kampakeramiikan aikaiseksi.
V:n 2002 inventoinnin mukaan asuinpaikan laajuus arvioidaaan ½ ha:n suuruiseksi. Löytöjä oli runsaahkosti havaittavissa pellon oraasta huolimatta. Alempaa, jokirannan suuntaan n. 80 m pohjoiseenlöytyi erillinen kvartsi-iskos, joka voi olla erilinen osoitus kivikautisesta toiminnasta tai sinne Ketomäen asuinpaikalta myöhemmin kulkeutunut (lp:n koordin. p=6701 840; i=3296 050; z=27,5-30). |
| metsakeskus.501010021 |
734 |
Sahanummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296101.35100000 |
6698136.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010021 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Sahanummi on vanhan Turun maantien ja Kaukelmaan läntisestä tiehaarasta Muurlaan vievän tien risteyksen eteläpuolella n. 1 km mainitusta tienhaarasta. Muurlaan vievä tie kulkee asuinpaikan poikki. Sen länsipuolella olevasta Paavolan pellosta, rakennusten eteläpuolelta löytyi mm kappaleet hioinlaakaa, itäpuolelta Eriksbergin pellossa on runsaasti kvartsia. Maaperä on pehmeää hiekkaa. Peltojen vieressä kasvaa männikköä. Tien itäpuolella maasto on melko tasaista, länsipuolella se viettää luoteeseen.
Paikalta on löytynyt kvartsia myös myöhemmin. Kaavan takia tehdyssä tarkastuksessa keväällä 2002 havaittiin koepistoissa asuinpaikan ulottuvan etelän suunnalla inventoinnin löytöalueen eteläpuolelle n. 30-35 m. Hiekkaperäinen männikkörinne viettää etelään muodostaen selvemmän rantamuodostuman 55 m vaiheille, jossa oli vielä paikoin asuinpaikan merkkejä. Löydöt käsittivät kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä palaneita luunpaloja. Yhdessä kuopassa saattoi olla kivettyä rakennetta. Mainitulla rantavallilla on epävarma pieni asumuspainanne, tienreunan lähellä pieni kuopanne. Muurlantien kevyenliikenteen väylän rakentamisen takia linjausta kaivettiin v. 2005. Likamaakuoppien ohella rakenteita ei löydetty. Asuinpaikan korkeussijainnin ohella runsas löytöaineisto osoittaa asutuksen olevan mesoliittiselta kivikaudelta. Asuinpaikan on v. 2005 katsottu rajoittuvan enää Muurlantiehen luoteessa, josta eteenpäin maankäyttö näyttää käytännössä tuhonneen muinaisjäännöksen. Sen arvioitu jäljellä oleva laajuus on noin 130x60 m.
Kesällä 2008 paikalla oli yleisökaivaus. Sen luuaineistosta tehtiin osteologinen analyysi. Aineistosta tunnistettiin eniten hylkeen luita. Lisäksi tunnistettiin linnunluita ja kalanluita. |
| metsakeskus.501010022 |
734 |
Koskimäenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295171.72200000 |
6698829.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010022 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Koskimäenpelto sijaitsee Rannan kylässä samannimisen talon luoteispuolella Kaarlan tilalla. Se on loivaa länteen, siis järveen päin, viettävää hiesupeltoa, pohjois- ja koillispuolella on kallioista metsää. Pellon pohjoisosasta läheltä metsän reunaa, n. 100 m järvestä ja n. 4000-450 m Rannan talosta pohjoisluoteeseen oli Arvid Kuusola löytänyt kynnön jälkeen suuren määrän erilaista asuinpaikkatavaraa (kesällä ei peltoa voinut ollenkaan tutkia sen ollessa heinämaana), ja käydessäni syksyllä uudelleen Muurlassa löysimme vielä lisää. Vuoden 2002 inventoinnin perusteella asuinpaikka on arvioitu n. ½ ha:n laajuiseksi. Pari kvartsia, iskos ja ydin, havaittiin pelto-oraassa (ydin kohdassa p=6701 590; i=3295 320). |
| metsakeskus.501010023 |
734 |
Taponpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295317.67100000 |
6698302.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010023 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Rannan kylän ja talon lounaispuolella on Taponpelto, joka on saanut nimensä läheisestä humalatarhasta (=tappo). Pelto on länteen viettävää hiesurinnettä. Löytöjä tuli etupäässä läheltä peltotietä, joka Taponpellon pohjoispuolitse vie Rannan talosta Ylisjärven rantaan. Todennäköisesti asuinpaikka ulottuu myös mainitun tien pohjoispuolelle. Ainakin kourutaltta KM 4596:2 on löydetty sieltä, Rannan puutarhasta. Mahdollisesti myös vasarakirves, jonka myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat. V:n 2002 inventoinnin yhteydessä oraspellossa havaittiin kvartsikimpale, jota ei talletettu. Alue on Kaarlan talon maata, talon asuinrakennuksesta 10-100 m etelään. Asuinpaikan laajuus on Esa Laukkasen arvion mukaan ehkä n. ½ ha. |
| metsakeskus.501010024 |
734 |
Kausto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295975.41200000 |
6696249.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010024 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Pyölin kylän Kauston entisen talon paikka on Männyn talosta 600 m kaakkoon. Paikka on alavan niitty- ja peltoaukean itäpuolella olevasta nummesta koillissuuntaan peltojen väliin pistävä mäkiniemeke. Sen pää, jossa talo on ollut, on metsikköistä ja kivikkoista, mutta tämän ja nummen välillä on "niemen" poikki kulkeva peltoaukio, jonka koillisreunassa on Metsolan torppa. Pellon etelään viettävältä rinteeltä löytyi melkoisesti kvartsia. Maaperä on hienoa hiekkamultaa. Muurlan uuden v. 2002 inventoinnin aikana pelto oli kesannolla. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin 40x40 m. |
| metsakeskus.501010025 |
734 |
Uudensuontöyräs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296804.08700000 |
6695101.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010025 |
Paikka on Pyölin kylässä peltojen keskellä oleva metsikkömäki, joka kohoaa
savipohjaisesta laaksosta. Sen itäpuolelta virtaa pieni oja etelään ja yhtyy Muurlanjokeen laskevaan Myllyojaan. Mäki on hiekkaperäinen, vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä talletetut löydöt tulivat sen peltona olevalta hiekkaiselta etelärinteeltä.
Asuinpaikasta ei saatu oleellisia uusia havaintoja vuoden 2002 inventoinnissa, asuinpaikan itäpuolelle oli istutettu metsää ja maaperä oli syvään aurattua. Vuonna
2017 havaintomahdollisuudet olivat huonot, pelto oli talven jäljiltä
vielä kyntämättä. Metsän puolella oli hiekanottokuoppia ja mäyrien tekemiä kasoja ja onkaloita.
Vuonna 2023 tehdyissä koekaivauksissa otettiin talteen kvartsi-iskoksia noin 10 x 15 metrin alalta 12–15 cm syvyydeltä korkeuskäyrien 48 ja 50 m mpy väliltä mäen rinteestä alueelta, jossa maaperä on hietaa. Mäen yläosan koekuopista havaittiin hiilensekaista hiekkaa, mahdollisesti kivikautista kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.501010026 |
734 |
Metssiantöyräs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296870.06000000 |
6694807.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010026 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka on Vuorelan Uudensuontöyräästä 200-300 m eteläkaakkoon, Välilän talosta 1,2 km kaakkoon ja Takalan talosta 300 m itään. Sama oja, joka virtaa Uudensuontöyrään itäpuolitse, kiertää Metssiantöyrään itä- ja eteläpuolelta yhtyen Myllyojaan niillä paikoin, missä tämä tekee mutkan länteen päin. Myllyojan mutkasta Metssiantöyräs on 100 m koilliseen. Töyräs on peltojen ja niittyjen keskellä oleva metsämäki. Maaperä on hiekkaa. Nimensä se on saanut mäyristä, joiden koloja on siellä paljon. Paikalta on myös ajettu hiekkaa suopellolle ja siellä on hiekkakuoppia. Suurin niistä on mäen lounaisosassa ja ilmeisesti reikäkivi KM 12102 on sen paikkeilta. Mäen kaakkoisosasta löytyi pari kvartsi-iskosta, toinen matalasta hiekkakuopasta, toinen mäen pelloksi raivatulta kaakkoon viettävältä rinteeltä. .
V. 2002 inventoinnin aikana saarekkeessa todettiin maisemoitu hiekkakuoppa ja vapaa-ajan asumus. Peltoalua oli nurmella, eikä löytöjä havaittu. |
| metsakeskus.501010027 |
734 |
Kuturmäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
295292.69100000 |
6696027.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010027 |
Kuturmäki on Muurlanjoen itäpuolella oleva n. 0,5 km pituinen ja suunnilleen pohjois-eteläsuuntainen kallioselänne, jonka päällä on hiidenkiukaita. Tämän mäen ja joen välillä on paikoin varsin alava peltoalue, joka viettää länteen ja lounaaseen. Pellosta löytyi vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä sieltä täältä kvartsia Koivumäen juurelta aina Kuturmäen päähän asti. Hioinlaatta löytyi mäen päässä pellon keskellä olevan ladon luota. Löytöjä arvioitiin olevan 50 x 600 m matkalla pellossa. Vastapäätä, joen länsirannalla on kivikautinen asuinpaikka (Jokiranta 501010028).
Vuoden 2002 inventoinnin aikana peltoalue oli oraalla, eikä pellon yläreunassa havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Vuonna 2022 koekaivauksien perusteella todettiin, että pellon itäosassa maaperä on savista ja alueelle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä. Länsiosassa maaperä muuttuu hiedaksi ja pintapoiminnassa kerättiin runsaasti kivikautisia löytöjä (hiottuja kiviesineitä, saviastian paloja ja kvartsia). Kyseiselle löytöalueelle tehdyt koekuopat olivat myös pääsääntöisesti löydöllisiä, ja muutamista paljastui kyntökerroksen alta paksu kivikautinen likamaakerros, joka ulottui jopa lähemmäs metrin syvyyteen. |
| metsakeskus.501010027 |
734 |
Kuturmäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
295292.69100000 |
6696027.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010027 |
Kuturmäki on Muurlanjoen itäpuolella oleva n. 0,5 km pituinen ja suunnilleen pohjois-eteläsuuntainen kallioselänne, jonka päällä on hiidenkiukaita. Tämän mäen ja joen välillä on paikoin varsin alava peltoalue, joka viettää länteen ja lounaaseen. Pellosta löytyi vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä sieltä täältä kvartsia Koivumäen juurelta aina Kuturmäen päähän asti. Hioinlaatta löytyi mäen päässä pellon keskellä olevan ladon luota. Löytöjä arvioitiin olevan 50 x 600 m matkalla pellossa. Vastapäätä, joen länsirannalla on kivikautinen asuinpaikka (Jokiranta 501010028).
Vuoden 2002 inventoinnin aikana peltoalue oli oraalla, eikä pellon yläreunassa havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Vuonna 2022 koekaivauksien perusteella todettiin, että pellon itäosassa maaperä on savista ja alueelle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä. Länsiosassa maaperä muuttuu hiedaksi ja pintapoiminnassa kerättiin runsaasti kivikautisia löytöjä (hiottuja kiviesineitä, saviastian paloja ja kvartsia). Kyseiselle löytöalueelle tehdyt koekuopat olivat myös pääsääntöisesti löydöllisiä, ja muutamista paljastui kyntökerroksen alta paksu kivikautinen likamaakerros, joka ulottui jopa lähemmäs metrin syvyyteen. |
| metsakeskus.501010027 |
734 |
Kuturmäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
295292.69100000 |
6696027.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010027 |
Kuturmäki on Muurlanjoen itäpuolella oleva n. 0,5 km pituinen ja suunnilleen pohjois-eteläsuuntainen kallioselänne, jonka päällä on hiidenkiukaita. Tämän mäen ja joen välillä on paikoin varsin alava peltoalue, joka viettää länteen ja lounaaseen. Pellosta löytyi vuoden 1963 inventoinnin yhteydessä sieltä täältä kvartsia Koivumäen juurelta aina Kuturmäen päähän asti. Hioinlaatta löytyi mäen päässä pellon keskellä olevan ladon luota. Löytöjä arvioitiin olevan 50 x 600 m matkalla pellossa. Vastapäätä, joen länsirannalla on kivikautinen asuinpaikka (Jokiranta 501010028).
Vuoden 2002 inventoinnin aikana peltoalue oli oraalla, eikä pellon yläreunassa havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Vuonna 2022 koekaivauksien perusteella todettiin, että pellon itäosassa maaperä on savista ja alueelle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä. Länsiosassa maaperä muuttuu hiedaksi ja pintapoiminnassa kerättiin runsaasti kivikautisia löytöjä (hiottuja kiviesineitä, saviastian paloja ja kvartsia). Kyseiselle löytöalueelle tehdyt koekuopat olivat myös pääsääntöisesti löydöllisiä, ja muutamista paljastui kyntökerroksen alta paksu kivikautinen likamaakerros, joka ulottui jopa lähemmäs metrin syvyyteen. |
| metsakeskus.501010028 |
734 |
Jokiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295052.78300000 |
6696167.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010028 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka on vastapäätä Kuturmäkeä, Muurlanjoen länsirannalla. Alue on kaakkoon ja koilliseen (jokeen) viettävää hietikkopeltoa. Tältä pellolta tuli runsaasti kvartsia, piitä ym. asuinpaikkaesineistöä, joskaan ei yhtä laajalta alueelta kuin joen vastakkaiselta puolelta. Täällä löydöt keskittyivät Jokirinteen talon kuusiaidan ympäröimän puutarhan itä- ja kaakkoispuolelle, ehkä n. 200 m pitkälle ja 100 m leveälle alueelle. Puutarhasta ei löytöjä ole tiettävästi tehty. Vuoden 2002 inventonnissa koko peltoalue oli kesantona ja heinikkona. Huurteen havaintojen pohjalta Laukkanen avioi asuinpoaikan laajuudeksi n. 1 ha. |
| metsakeskus.501010029 |
734 |
Kaunela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294256.10400000 |
6695867.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010029 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Alue on Muurlan kylässä sijaitsevaa lounaaseen viettävää hiekkaista peltorinnettä. Se oli viljalla, mutta sarkaojien alaosasta löytyi pari kvartsi-iskosta, jotka voivat merkitä asuinpaikkaa. Paikka on sellaiseksi kaikin puolin sopiva. V:n 2002 inventoinnin aikaan (23.5.2002) alueen itäpuoli oli oraalla, läntinen osa nurmella. Arvioitu laajuus on 30x40 m luokkaa. |
| metsakeskus.501010030 |
734 |
Nikula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
294199.13700000 |
6695069.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010030 |
Kohde sijaitsee peltoaukean keskellä olevan kivikkoisen mäen eteläpäässä, jota on kaiveltu monin paikoin. Vuoden 1963 inventoinnissa mäen eteläpuoliselta loivalta hiekkaiselta pellolta kerättiin mm. kvartsikaavin ja -iskoksia, saviastian murunen sekä kiviesineen katkelma.
Vuoden inventoinnissa pellon pinnalta löydettiin kolme kvartsi-iskosta. Lisäksi löydettiin palaneita kiviä pitkin pellon itäsivua ja yksi kvartsi-iskos pellon lounaisreunalta. Etelä- ja kaakkoisosassa havaittiin myös punaiseksi palanutta hiekkaa.
Vuonna 2022 koekaivauksissa pellolle tehdyistö koeojista ei havaittu mitään selkeästi kivikautiseen asuinpaikkaan viittavaa, mutta metsäisen mäen kaakkoisosasta, läheltä pellon reunaa saatiin n. 40 cm syvyydestä koekuopasta esiin kaivetusta tiiviistä kiveyksestä radiohiiliajoitus (teetetty 4.1.2023): Ua-76392 5 159 ± 34 BP δ13C‰ V-PDB -29.2 (ajoitettu näyte hiiltä). |
| metsakeskus.501010031 |
734 |
Puistokankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295287.69300000 |
6695220.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010031 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Muurlan kylän Puistokankareen (Kankareen) talo on maantien varressa olevalla pitkänomaisella hiekkakummulla, ympärillä on peltoja. Talon eteläpuolella, kummun peltona olevasta eteläosasta löytyi kvartsi. Viljan kasvu esti paikan kunnollisen tarkastamisen.
V. 2002 inventoinnissa havaittiin kivikautisia asuinpaikalöytöjä pellossa etelä-pohjoissuuntaisen matalan mäen loivalla etelärinteellä. Asuinpaikan alaksi arvioitiin n. 70x110 m.
2017: Havaintomahdollisuudet eivät olleet hyvät, sillä peltoa ei ollut kynnetty vaan pinta oli talven jäljiltä tamppaantunut ja korsien peittämä. Harjanteen yläosan maaperä vaikuttaa olevan hiekkaa, mutta muuttuu savisemmaksi hieman alempana. |
| metsakeskus.501010032 |
734 |
Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295694.53000000 |
6695141.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010032 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka on länteen viettävää peltorinnettä, joka ylempänä muuttuu hiekkanummeksi. Pellon laidassa on perunakellari ja sen luota, n. 30 m ulkorakennuksesta löytyi kvartsia, joka tekee asuinpaikan todennäköiseksi. V:n 2002 inventoinnissa kohdetta ei tarkastettu tarkemmin.
Vuoden 2017 inventoinnissa kohde tarkastettiin, mutta pelto oli osin metsittynyt ja osin kyntämättä, joten havaintoja ei tehty. Asuinpaikan säilyneisyys ja laajuus selviää koekaivauksella. |
| metsakeskus.501010033 |
734 |
Fiulmaakarinahde |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
295822.00000000 |
6695113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010033 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka, jossa Muurlan kirkolta Kaukolaan vievä maantie nousee Koskelan talon lähellä nummelle ja kääntyy jyrkästi etelään on nimeltään Fiulmaakarin ahde (saanut nimensä lähellä asuneesta pyöräntekijästä=hjulmakare, A. Kuusolan tiedonanto). Alue on havumetsäistä hiekkanummea. Tien mutkan vaiheilta ja siitä etelään on ajettu hiekkaa ja soraa eri tahoille, mm suopelloille ja niille vieville teille. Tämän hiekkakuopan eteläosan reunamista, tien itäpuolelta löytyi kaksi toisiinsa sopivaa palaa kourutaltan teräpuolesta, nelisivuisen hioimen kappale ja kvartsi-iskoksia. Nykyisen maantien itäpuolella on kulkenut vanha tie, jonka pohja on vielä näkyvissä kuopan reunalla. Paikalta on ajettu jatkuvasti hiekkaa, joskin pieniä määriä kerrallaan.
Hiekkakuoppien todettiin 2002 inventoinnissa olevan 1999 peruskartan mukaiset, jolloin niiden jyrkkiä reunoja oli vaikea tarkastella. Eteläisemmän kuopan pohjoisseinämästä havaittiin katkennnut heikkakivihioin. Kauempaa hiekakuopista, n. 150 m itään/kaakkoon löytyi porfyyriydin Myllyojaan laskevalle sivupurolle viettävän rinteen puolivälistä hiekkamaasta ajotien leikkauksesta, kohdasta p=6697 840; i=3296 020. Muuta ei havaittu tällä kohdalla, vaikka reunaleikkausta oli helppo tarkastella. Todennäköisesti kankaalla on usempia eriaikaisia ja erillisiä kivikautisia asuinpaikkoja.
Vuoden 2017 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka on laajempi kuin tähän asti oli luultu ja siihen kuuluu eri-ikäisiä vaiheita. Alempaa rinteestä havaittiin asumuspainanteeksi tulkittu ilmiö.
Vuoden 2022 koetutkimuksissa kaivettiin yhteensä 377 koekuoppaa, joista 100:sta tuli löytöjä. Rakenteita ei koekuoppiin osunut. Niiden lisäksi kaivettiin yksi koeoja mahdollisen hiilimiilun läpi muinaisjäännösalueen itäpuolen pohjoisosassa. Koetutkimukset vahvistivat näkemystä, että Fiulmaakarinahde on pääasiassa hyvin säilynyt ja erittäin laaja moniperiodinen kivikautinen asuinpaikka, joka on ollut käytössä mesoliittiselta ajalta varhaiselle neoliittiselle kaudelle asti. Kohteen aluerajausta tarkistettiin koekaivausten havaintojen pohjalta. |
| metsakeskus.501010033 |
734 |
Fiulmaakarinahde |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
295822.00000000 |
6695113.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010033 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka, jossa Muurlan kirkolta Kaukolaan vievä maantie nousee Koskelan talon lähellä nummelle ja kääntyy jyrkästi etelään on nimeltään Fiulmaakarin ahde (saanut nimensä lähellä asuneesta pyöräntekijästä=hjulmakare, A. Kuusolan tiedonanto). Alue on havumetsäistä hiekkanummea. Tien mutkan vaiheilta ja siitä etelään on ajettu hiekkaa ja soraa eri tahoille, mm suopelloille ja niille vieville teille. Tämän hiekkakuopan eteläosan reunamista, tien itäpuolelta löytyi kaksi toisiinsa sopivaa palaa kourutaltan teräpuolesta, nelisivuisen hioimen kappale ja kvartsi-iskoksia. Nykyisen maantien itäpuolella on kulkenut vanha tie, jonka pohja on vielä näkyvissä kuopan reunalla. Paikalta on ajettu jatkuvasti hiekkaa, joskin pieniä määriä kerrallaan.
Hiekkakuoppien todettiin 2002 inventoinnissa olevan 1999 peruskartan mukaiset, jolloin niiden jyrkkiä reunoja oli vaikea tarkastella. Eteläisemmän kuopan pohjoisseinämästä havaittiin katkennnut heikkakivihioin. Kauempaa hiekakuopista, n. 150 m itään/kaakkoon löytyi porfyyriydin Myllyojaan laskevalle sivupurolle viettävän rinteen puolivälistä hiekkamaasta ajotien leikkauksesta, kohdasta p=6697 840; i=3296 020. Muuta ei havaittu tällä kohdalla, vaikka reunaleikkausta oli helppo tarkastella. Todennäköisesti kankaalla on usempia eriaikaisia ja erillisiä kivikautisia asuinpaikkoja.
Vuoden 2017 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka on laajempi kuin tähän asti oli luultu ja siihen kuuluu eri-ikäisiä vaiheita. Alempaa rinteestä havaittiin asumuspainanteeksi tulkittu ilmiö.
Vuoden 2022 koetutkimuksissa kaivettiin yhteensä 377 koekuoppaa, joista 100:sta tuli löytöjä. Rakenteita ei koekuoppiin osunut. Niiden lisäksi kaivettiin yksi koeoja mahdollisen hiilimiilun läpi muinaisjäännösalueen itäpuolen pohjoisosassa. Koetutkimukset vahvistivat näkemystä, että Fiulmaakarinahde on pääasiassa hyvin säilynyt ja erittäin laaja moniperiodinen kivikautinen asuinpaikka, joka on ollut käytössä mesoliittiselta ajalta varhaiselle neoliittiselle kaudelle asti. Kohteen aluerajausta tarkistettiin koekaivausten havaintojen pohjalta. |
| metsakeskus.501010034 |
734 |
Alho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
292443.00000000 |
6695088.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010034 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Alhon taloon on matkaa Muurlan-Salon maantiestä n. 750 m, Salon-Kiskon maantiestä Pullolan tienhaaran kohdalta n. 600 m (koilliseen). Talon itäpuolella olevasta pellosta, lähinnä sen alaosasta tuli asuinpaikkalöytöjä: mm nuorakeramiikkaa. Pelto on itään viettävää hiekkaista rinnettä, sen etelä- ja itäpuolitse virtaa pieni puro. N. 400 m täältä kaakkoon on ent. Saariluoman alue, josta on peräisin poikkikirves KM 6548:2. V:n 2002 inventoinnin yhteydessä saadun tiedon mukaan olisi asuinpaikalta löytynyt reikäkivi, joka on maanomistajan hallussa. Uusia havaintoja ei tämän inventoinnin yhteydessä tehty. |
| metsakeskus.501010035 |
734 |
Männyntöyräs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294787.90100000 |
6694802.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010035 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Muurlanjoen etelärannalla on pellon keskellä pieni kumpare, jonka länsilaidassa on kalliota, mutta josta suurin osa kuitenkin on peltona. Kumpareella kasvaa suuri mänty. Alhaisten ja Sepän raja kulkee luoteis-kaakko suunnassa kumpareen yli. Maaperä on hietikkoista. Tämän kumpareen päältä tuli löydöksiä. Ne ovat etupäässä Sepän puolelta, jossa kasvoi sokerijuurikasta. Alhaisen puolella ruispelto esti tutkimukset.
V. 2002 inventoinnin aikana havaintomahdollisuudetv olivat melko huonot. Pari kvartsi-iskosta talletettiin kallionnokan länsi- ja lounaispuolelta ja yksi ydin havaittiin sen vaiheilla. Asuinpaikka ulottunee n. 20 m länteen kallionnokasta. |
| metsakeskus.501010036 |
734 |
Kiiliä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294857.87400000 |
6694358.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010036 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Kiiliän talo on peltoaukean keskellä olevan kallioisen metsämäen eteläpäässä aivan Kistolan ja Kaukolan kylien rajalla. Talon eteläpuolella olevasta hietikkoisesta pellosta oli Lauri Vuorinen löytänyt kiviaseen, ehkä kadoksissa olevan taltan tai oikokirveen KM 15932. Pellolla oli jokunen kvartsi. Mäen itäpuoliselta pellolta oli löytynyt pitkä hiukan lieriömäinen kivi KM 15948:4, jossa on hiukan hiontaa. Täällä on mäen syrjässä kuonaa, ehkä vanha pajan paikka. Kourutaltasta KM 3187:7 sanotaan, että se on löydetty "Kiiliän niitystä Kistolan Vuotilan talon maalta". Ilmeisesti se on siis jostain tämän paikan lähistöltä.
Vuoden 2002 inventoinnissa asuinpaikalta talletettiin yksi kvartsi-iskos kuivasta oraspellosta. |
| metsakeskus.501010037 |
734 |
Myllymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293678.34500000 |
6694632.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010037 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Kistolan Myllymäellä on ennen ollut tuulimyllyjä, nyt siinä on jotain ulkorakennuksia, kotitarvesaha jne. Mäen kaakkoisreunalta, loivalta peltorinteeltä löytyi kvartsikaavin ja kolme piin palaa, jotka lienevät tuluspiitä. Asuinpaikan olemassaolo on epävarmaa, eikä v:n 2002 inevntoinnissakaan esihistoriallisia löytöjä havaittu pellossa, vaikka tarkastusolosuhteet olivat suhteellisen hyvät. |
| metsakeskus.501010038 |
734 |
Hankelinin pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292986.62400000 |
6694153.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010038 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Kistolan kylän Antin talon Hankelinin pelto on kaakkoon viettävää rinnettä, sen itäpuolella virtaa pieni puro, joka yhtyy Muurlanjokeen hiukan sillan alapuolella. Kauempana luoteessa kohoaa Toramäki, jonka päällä on hiidenkiukaita. Maaperä on hiesumultaa. Pellolla on runsaasti kvartsia. Pii, joka on löydössä mukana, lienee tuluspiitä. V:n 2002 inventoinissa oraalla olevassa pellossa havaittiin kvartsikimpale ja jonkin verran kiviä, muttei muuta asuinpaikkan viittaavaa. |
| metsakeskus.501010039 |
734 |
Harimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293600.37900000 |
6693795.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010039 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Harimäen talo on mäellä, jonka yli Salosta Kiskoon vievä maantie menee. Talon itäpuolella maa laskee itään ja kaakkoon alavaan notkoon. Rinteeltä tien molemmin puolin olevilta pelloilta, n. 100 m talosta löytyi jokunen kvartsi. Pelto on hietikkoista rinnettä, varsinkin tien eteläpuolella haittasi vilja tutkimuksia. Ilmeisesti kyseessä on asuinpaikka, jonka halki tie kulkee. V. 2002 inventoinnin yhteydessä ei uusia havaintoja ollut mahdollista tehdä oraalla olevan pellon takia. |
| metsakeskus.501010040 |
734 |
Peltoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293115.57400000 |
6693257.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010040 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Peltoniemen talo kuuluu Kistolan kylään, vaikka onkin varsinaisesta kylästä erillään: se on entisen Alajärven etelärannalla, kapealla Kistolan Tuomolan talolle aikoinaan kuuluneella palstalla, joka pistää Muurlanjoesta kaakkoon. Paikka on luoteeseen viettävää harjun rinnettä, myös entistä järvenrantaa. Talon länsipuolella olevalta pellolta, joka on miltei tasaista maata, löytyi kvartseja. Pelto oli oraalla v:n 2002 inevntoinnin aikaan. Lehden asuinpaikka on vain n. 200 m itäänn Peltoniemestä. |
| metsakeskus.501010041 |
734 |
Lehti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293336.48500000 |
6693277.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010041 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka on Alasjärven entinen koilliseen pistävä niemi. Maasto on hietikkoista peltoa. Mv. Kallio on löytänyt kourutaltan KM 15959:1 talon kaakkoispuolelta, eteläsuuntaan viettävältä hiekkarinteeltä. Aluetta tarkasteltaessa löytyi sokerijuurikasmaasta n. 100 m talosta eteläkaakkoon oikokirves ja kvartsi-iskos. Asuinpaikka on siis melko varma. Talon länsipuolelta on löytynyt pieni taltta (Muurlan museossa), mutta asuinapikan merkkejä ei siellä voinut havaita. Peltoniemen asuinpaikka on Lehden talosta n. 300 m länteen. Uuden v:n 2002 inventoinnin aikana pelto oli oraalla. |
| metsakeskus.501010042 |
734 |
Ruohola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
291819.09500000 |
6694026.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010042 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka on Pullolan kylää, Alasjärven entistä rantaa, Ruoholan talon itäpuolella n. 50 m. Etelään viettävän pellon yläosasta löytyi pari kvartsia. V. 2002 alue oli mansikkaviljelmänä, eikä havaintomahdollisuuksia ollut. Vuonna 2006 alueen pintapuolisessa tarkastuksessa pellossa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Länsipuolen metsäsaarekkeen eteläosassa todettiin parissa koekuopassa enimmäkseen savimaata, eikä merkkejä muinaisjäännöksestä tavattu. Pellon yläosaa ei mansikkaviljelmän takia voitu lähemmin tarkastaa. Pellon ylä- ja keskiosa on hiekkaperäistä aluetta. |
| metsakeskus.501010043 |
734 |
Isotupa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292079.99300000 |
6694034.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010043 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Pullolan Isotupa, jossa aikoinaan on ollut kansakoulukin, on Alasjärven entisellä rannalla. Talon itäpuolelta, sen ja Ylöstuvan sekä Vähäntuvan välillä olevan pellon yläosasta löytyi pari kvartsia. Maasto on etelään viettävää hietikkorinnettä. Tämä löytöalue lienee n. 40x80 m laajuinen. Tällä alueella ei v. 2002 havaittu löytöjä, mutta siitä n. 150-200 m kaakkoon löytyi pellosta iskoksia ja mahdollinen kvartsiesine (p=6696 720-750; i=3292 360-370) lähes puolivälissä Riihenmäen mahdollisesti rautakautisen hautaröykkiön suuntaan (kohde 64). Ne voivat olla kulkeutuneita paikalle ylempää aiemmin tiedossa olleelta asuinpaikalta, mutta todennäköisemmin osoittavat alemmalla korkeustasolla sijaitsevaa erillistä, hieman nuoremman kivikautisen asuinpaikan kohtaa. |
| metsakeskus.501010044 |
734 |
Kankarpyöli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
293015.62000000 |
6693051.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010044 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Löydöt tulivat Pullolan Ylöstalon entiseltä maalta, Kaivonpyölin nummialueella olevalta palstalta. Paikka on Kistolan Harimäen luota Salon-Kiskon maantiestä Lehden ja Peltoniemen ohi nummea pitkin Äijälään vievän tien eteläpuolella. Paikalle on täässä annettu nimi sen lähellä, 25 m länteen olevan entisen Kankarpöylin, nykyisen Kangasmäen, talon mukaan. Löytöpaikka on Kangasmäen ulkorakennusten luona aivan tien varressa. Siinä on vanha matala hiekkakuoppa, jonka luoteisosassa tien reunassa on miilunpohja. Kuopan korkeammassa itälaidassa näkyy suurikivisen lieden? profiilia: hiiltä ja palanutta kiveä. Tämän eteläpuolelta tuli kuopan reunasta keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta sekä tasatalttakin (KM 15958:4). Paikalla on jonkinlaista kivikkoista hiekkakumparetta. Hiukan idempänä, etelään vievän metsätien itäreunassa on maatunut kivikasa, jossa näkyy hiiliä. Keramiiikka muistuttaa lähinnä nuorakeramiikkaa, yhdessä palassa näkyy nuorapainannettakin. Yksi pala on kuitenkin karkeampaa ja muistuttaa rautakautista. V. 2002 inventoinnissa hiekkakuoppaa eikä löyutöjä näkynyt enää. Mahdollisesti tietä on levennetty ja sen ojia syvennetty. Peltoniemen asuinpaikka on n. 200 m koilliseen harjun luoteispuolella. |
| metsakeskus.501010045 |
734 |
Prännäri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
290894.47200000 |
6693778.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010045 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Prännärin talosta on Uskelan rajalle n. 0,5 km. Paikka on entisen Alasjärven pohjoisrantaa. Prännärin talo on rakennettu hiekkakuopan vierelle. Kuopasta tai sen vaiheilta on aiemmin löytynyt KM 10642:1-2 vasarakirves ja tasataltta sekä kourutaltta (Salon yhteiskoululla). Talon ympäristöä on tasoitettu pihamaaksi ja kuoppa on osittain täytetty. Alkuperäisenä säilyneessä maassa ei näkynyt mitään asuinpaikan merkkejä. Löytö KM 10642 vaikuttaa hautalöydöltä. Sen sijaan kauempana talon ympäristössä oli eri tahoilla merkkejä asuinpaikasta.
a) Prännärin talon koillispuolella olevalta pellolta löytyi pari kvartsi-iskosta (KM 15951:2). Pelto on talosta n. 50 m, itään ja etelään viettävää hiekkapeltoa. Paikan itäpuolella on notko, jonka pohjalla virtaa pieni puro Muurlanjokeen päin. Notkoon, tien pohjoispuolella oli tekeillä uima-allas.
b) Tien eteläpuolella, Prännärin talosta kaakkoon löytyi Vähän-Pullolan pellosta myös pari kvartsia (KM 15951:1). Paikka on Alasjärven rantaa, hietikkoista peltoa. Osa siitä kuuluu Vähän-Pullolan taloon.
c) Prännäristä n. 100 m lounaaseen, samoin tien eteläpuolella olevasta peltorinteestä löytyi myös pari kvartsia. Kysymksessä voi olla yhtenäinen asuinpaikka, vaikka löydöt tulivat näin melko kaukaa toisistaan. Kasvillisuus haittasi osittain huomioiden tekoa.
Talon pohjoispuoleisella alueella tehtiin v. 1979 koekaivausta soranottoa varten kuoritulla alueella pintalöytöjen havaintopaikalla. Löytöalue oli pienehkö ja vähäiset löydöt koostuivat kvartsi-iskoksista ja -kaapimesta. Sorakuoppa on sittemmin laajentunut suureksi 1980-luvulta lähtien, ja sorakuopan tontilta asuinpaikanon kokonaan tuhoutunut (tarkastus v. 2004). V:n 2002 inventoinnissa kvartseja havaittiin b-alueella Noppilantien pohjoispuolelta pellosta (kaksi kvartsi-iskosta). Alueelta c, ent. Alasjärven rantan veivän ajotien länsipuolelta n. 30 m pituudella etel-pohjoissuunnassa havaittin kvartseja lähinnä savisessa pellossa. |
| metsakeskus.501010046 |
734 |
Vähä-Pullola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
291474.23300000 |
6693711.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010046 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Vähän-Pullolan talo on Pullolan tiehaarasta (Salon-Kiskon maantieltä) Perniöön vievän maantien itäpuolella, Alasjärven entisellä rannalla. Reikäkivi KM 14960 on löydetty Vähän-Pullolan tilan Kotopellosta juurikasveja korjatessa. Paikka on talon itäpuolella oleva pelto, joka viettää itään, kaakkoon ja etelään. Tältä pellolta, talon kaakkoispuolelta löytyi myös pari kvartsi-iskosta. Muurlan museossa oleva reikäkivi lienee täältä niin ikään. Paikkaa ei tarkastettu v:n 2002 inventoinnissa. |
| metsakeskus.501010047 |
734 |
Jäppi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290994.43200000 |
6692759.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010047 |
Kohteeseen on yhdistetty kaksi 1963 inventoitua kohdetta (57. Jäppi ja 58. Heinäkari)
Kohteen kuvaus vuodelta 1963. Jäpin ja Heinäkarin talot ovat samalla mäellä Pullolan tienhaarasta Perniöön vievän maantien itäpuolella. Tämä mäki on ennen Alasjärven kuivausta ollut etelästä pohjoiseen pistävänä niemenä, jonka vain kapea kannas on nykyisen maantien kohdalla etelässä yhdistänyt mantereeseen. Jäpin pellolta maantien länsipuolelta, mäestä n. 300 m kaakkoon löytyi hioimen pala ja kvartsia, joukossa yksi esinekin. Pelto viettää pohjoiseen ja koilliseen Alasjärven lakeutta kohti. Maaperä on hiesua. Edellämainitun Jäpin pellon kohdalla maantien itäpuolella olevasta Heinäkarin pellosta löytyi myös kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (pii tosin lienee myöhäistä tuluspiitä). Tämäpaikka on Heinäkarin mäen etelälaitaa ja aikoinaan, mäen ollessa saarentona, on se ollut rannassa. Maa viettää loivasti etelään, maaperä on hiesua.
V:n 2002 inventoinnissa (16.5.2002) alueen pellot olivat oraalla. Esa Laukkanen havaitsi kvartsi-iskoksia ja piinsirun n. 125 m edelleen länteen läntisemmästä (Jäpin) aiemmin havaitusta löytöalueesta, pienen viljelemättömän saarekkeen länsipuolelta n. 25 m (löytökohta p=6695 600; i=3290 880, z=n. 30). On siis ilmeistä, että alueella on laajempaa asuinpaikka-aluetta/pieniä erillisiä asuinpaikkoja pellossa muinaisen länsi-itäsuuntaisen merenlahden ja kuivatun Alasjärven etelärannalla. |
| metsakeskus.501010048 |
734 |
Kanturi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293282.51700000 |
6692308.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010048 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Pelto, josta löydöt tulivat on Kanturin talon koillispuolella, kaakkoon viettävä hiesuinen rinne. Täällä oli runsaasti kvartsia, esineitä ja iskoksia. Pullassuo on jo suurelta osalta kuivattu, mutta vielä on siinä vetisiä kohtia. Kvartsi-iskos ja mahdollinen kivilaji-iskos tallennettiin v:n 2002 invntoinnissa Kanturin aution luhistumaisillaan olevan vanhan päärakennuksen lähipellosta, aiemmin tunnetun löytöalueen itälaidalta. Tallentamaton kvartsi oli näiden ja Kanturin puolivälissä. |
| metsakeskus.501010049 |
734 |
Eskola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294720.93300000 |
6693563.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010049 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Kaukolan kylän Eskolan talon pohjoispuolella, navetasta luoteeseen on luoteeseen päin viettävä peltorinne. Maaperä on hiesua, siinä on paljon pientä kiveä. Tästä pellosta löytyi muutama kvartsi, niiden joukossa yksi taltta. V. 2002 inventoinnissa ilmeni, että tilan kuivuria rakennettaessa pellon reunaan v. 1999 oli löytynyt pyöreä reikäkivi, jonka inventoija dokumentoi, muttei saanut museon talletettavaksi. pellon laidalta n. 20 m kuivurista havaittiin kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.501010050 |
734 |
Kylä-Havula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294504.02700000 |
6692523.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010050 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Kylä-Havulan talon eteläpuoliselta pellolta oli Taimi Päivärinta löytänyt kourutaltan ja "nalkin", jotka oli luovutettu luonnonvaraintutkijalle Leo Suvenmaalle. Tältä saatiin kourutaltta Kansallismuseoon (KM 16143), mutta hän ilmoitti, ettei hän ole muita saanutkaan. Samalta pellolta löytyi runsaasti asuinpaikkalöydöksiä. Pelto on loivasti etelään viettävää hietikkorinnettä. Sen alaosassa on jyrkkä törmä, entinen ranta. Sieltä on otettu myös jonkin verran hiekkaa. Sen eteläpuolella on alava notko, jonka pohjalla virtaa oja länteen ja luoteeseen, kohden Muurlanjokea. V:n 2002 inventoinnissa alueella ei ollut pintahavaintomahdollisuuksia. |
| metsakeskus.501010051 |
734 |
Santasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295457.64300000 |
6692359.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010051 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Kaukolan tiehaarasta n. 1,2 km kaakkoon, Kiskoon vievän maantien länsipuolella olevalta peltorinteeltä löytyi pari kvartsi-iskosta. Maasto on länteen viettävää hiesupeltoa. Naapuritilan Leppäkosken maalta, n. 200 m etelään, on lisäksi löytynyt tasataltta. uusai löytöjä ei havaittu v:n 2002 inventoinnin tarkastuksessa, jolloin pelto oli kesantona. |
| metsakeskus.501010052 |
734 |
Hankkaannummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295412.61700000 |
6701481.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010052 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Paikka on Järven kylästä Mainiemen taloon vievän tien länsipuolella. N. 700 m ennen Maintietä eroaa tien vieressä olevan ladon kohdalta metsätie länteen ja tältä tieltä, n. 50 m ladosta, A. Kuusola on syksyllä 1964 löytänyt kvartsiesineitä ja iskoksia. Paikka on metsäistä hiekkanummea, joka tässä viettää melko jyrkästi itään. V:n 2002 inventoinnissa Havaittiin pari kvartsi-iskosta värjäytyneen hiekan alueella, joka oli n. 55 m Hannkkaantien ja kärrytien risteyksestä ylärinteeseen. (löytökohta p=6704 290; i=3295 510; z=50) Esa Laukkanen arvelee asuinpaikkaa Muurlan kivikautisista asuinpaikoista ehkä parhaiten säilyneenä. |
| metsakeskus.501010053 |
734 |
Mäntylä Muurla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294159.13300000 |
6698595.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010053 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Mäntylän talo on Suolopin kylässä, Järven ja Suolopin rajalla, Järvenpään talosta 300 m luoteeseen, metsäisen mäen etelärinteellä. A. Kuusola löysi kvartsin talon pohjoispuolelta, missä oli tasoitettu tietä. Mahdollisesti asuinpaikka.
V:n 2002 inventoinnin aikana peltoa äestettiin parhaillaan ja havaintomahdolisuudet olivat hyvät. Mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei kuitenkaan havaittu joten kohdetta on pidettävä sangen epävarmana asuinpaikkana. |
| metsakeskus.501010054 |
734 |
Koski 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295865.44300000 |
6699283.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010054 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Eriksbergin kartanon Myllypelto eli Pumpuntöörä on sen mäen eteläosassa, jolla kartanon rakennukset ovat, päärakennuksesta n. 250 m kaakkoon, uuden maantien ja Ruotsalan välissä. Mäen etelärinteestä läheltä joenrantaniittyjä keräsi A. Kuusola asuinpaikkalöytöjä.
V. 2002 inventoinnissa oersa esti havbaintojen tekoa ja vain yksi ruusukvartsi havaittiin ennestään tunnetulla löytöalueella. Pellolla havaittiin lähteensilmäke. Savea tai hiesua. |
| metsakeskus.501010055 |
734 |
Granbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295723.50100000 |
6699084.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010055 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Granbacka on Kosken kansakoulusta n. 100 m luoteeseen, uudelle maantielle vievän tien lounaispuolella. Paikka on loivasti koilliseen viettävää mäenrinnettä. A. Kuusola keräsi löydöt tasoitetusta pihamaasta.
V:n 2002 inventointihavaintojen perusteella kohde on sangen epävarma kivikautiseksi asuinpaikaksi. Löytöjä ei tuolloin havaittu. |
| metsakeskus.501010056 |
734 |
Knuutinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295094.75600000 |
6698242.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010056 |
Rannan kylän Rannan tilan Knuutinpelto on Ylisjärven itärannalla, Rannan talosta 250 m lounaaseen, länteen viettävällä peltorinteellä. |
| metsakeskus.501010057 |
734 |
Koski 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295464.60600000 |
6699326.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010057 |
Kosken kartanon päärakennuksesta 250 m lounaaseen. Ruotsalanojan eteläpuolella oleva savinen pelto, josta löydöt tulivat Kansallismuseoon v. 1965 Kosken Eriksbergin Taponpellon nimellä.
Ilmeisesti entistä jokisuuta järvenrannan läheisyydessä. V:n 2002 inventoinnissa osa alueesta oli oraalla, osa ei. Havaintoja useista kvartsi-iskoksista, joita ei tallennettu. Pellon pinnassa oli lähteensilmäkkeen tapainen. |
| metsakeskus.501010058 |
734 |
Riihenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295270.68000000 |
6699616.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010058 |
Kosken kartanon päärakennuksesta 400 m länteen Ruotsalanjoen suun pohjoispuolella Ylisjärveen viettävää rantapeltoa. Löydöt saatu kokoelmiin inventoinni jälkeen v. 1965. V. 2002 alue oli muokattuna ja tarkasteluolosuhteet olivat hyvät, mutta löytöjä ei liene havaittu. Maalaji on hietaa. |
| metsakeskus.501010059 |
734 |
Koivumäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
295154.74200000 |
6696392.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010059 |
Koivumäki on Ylisjärvestä lähtevän Muurlanjoen niskan itärannalla sijaitseva kalliomäki. Mäen rinteillä on rakennuksia mm. kansakoulu sen länsipuolella. Koivumäen laella matalan kalliojyrkänteen reunalla sijaitsee matalahko pyöreä raunio, läpimitaltaan n. 9 m. Sen keskellä on kuoppa, jota on ehkä täytetty myöhemmin. Myös muualta näyttää rauniota pengotun. Ympärillä ja alhaalla jyrkänteen juurella on kiviä hajallaan. Länsilaidalla on röykkiön reunakiveys hyvä. Röykkiölle johtaa puupaaluin merkitty polku ja kohteella on opastaulu.
Tämän lisäksi Koivumäen eteläisimmässä päässä, miltei sen juurella on pieni vare noin 150 m kaakkoon kansakoulusta. Se on kalliopohjalla rakennusten ympäröimänä. Lounaaseen päin maasto viettää jyrkästi, itään päin se on loivaa. Raunio on pyöreä, läpimitaltaan n. 4 m. Keskellä on kuoppa ja kivet ovat hyvin sammaleiset. |
| metsakeskus.501010060 |
734 |
Kuturmäki 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
295357.00000000 |
6696123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010060 |
Kuturamäki on Koivumäen kaakkoispuolella oleva noin 0,5 km pitkä kallioharjanne, suunnaltaan pohjoisluode-eteläkaakko. Koivumäestä sen erottaa notkelma, jonka kautta kulkee ajotie.
Anna-Liisa Hirviluodon tarkastuksen (1961) ja Matti Huurteen inventoinnin (1963) mukaan Kuturamäellä on ollut viisi röykkiötä, joista kahteen on kiinnitetty rauhoituskyltti. Röykkiöistä neljän mainitaan sijainneen Kuturamäen kallioisella lakialueella ja viides, Hjalmar Appelgrenin vuonna 1886 tutkima röykkiö, olisi sijainnut Kuturamäen luoteispäässä, Päivölän talon maalla, muita röykkiöitä hieman alempana. Viimeksi mainitun röykkiön kerrotaan sijainneen Päivölän talosta noin 20-30 metriä kaakkoon ja sen päälle olisi aikoinaan rakennettu kanatarha. Huurre mainitsee kertomuksessaan, että talonväen mukaan röykkiötä ei olisi hajoitettu kanatarhaa tehtäessä, vaan siitä olisi otettu kiviä sähköpylvästä pystytettäessä.
Huhtikuussa 2015 tehdyssä tarkastuksessa voitiin maastossa löytää varmuudella enää kolme röykkiötä: Huurteen luetteloimat röykkiöt numerot 159, 161 ja 162, joista numerot 161 ja 162 ovat tällä hetkellä vahvan pusikkokasvillisuuden peitossa, ja siksi melko vaikeasti havaittavissa. Appelgrenin tutkima röykkiö (nro 158) on todennäköisesti kokonaan tuhoutunut. Myöskään röykkiötä nro 160 ei varmuudella pystytty maastossa löytämään ja paikantamaan. Röykkiölle 160 on rekisteriin viety Esa Laukkasen inventointikertomuksessaan (2012) mainitsemat koordinaatit ja röykkiölle 158 on annettu Päivölän talon vanhan kanatarhan koordinaatit.
Röykkiöihin nro 159 ja nro 162 on kiinnitetty rauhoituskyltit. |
| metsakeskus.501010061 |
734 |
Pyymäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
294176.13600000 |
6696311.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010061 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Muurlan kirkonkylässä Ylisjärven lounaispuolella kohoaa korkea Pyymäki. Se on Muurlan-Salon maantien pohjoispuolella, pappilan luoteispuolella. Se on jyrkkäseinäinen kallio, rinteillä on kivikkoa. Mäen korkeus on 83 m. Pyymäellä tai sen vaiheilla on ollut useampia vareita mutta nykyisin ne ovat hävinneet. Kallion korkeimmalla laella saattaa olla hiukan kiveystä jäljellä: palaneita kiviä ja musta nokimaa. Appelgrenin piirros kuvaa ehkä juuri tätä, hän myös kaivoi yhden röykkiön mäen juuressa. Pyymäen itäreunassa pystyssä kallioseinämässä on lähellä maanpintaa syvennys, josta käytetään v. 1965 inventointikertomuksen mukaan nimeä Syytinkoukar. Sitä olisi käytetty metsänhaltijalle uhraamiseen 1800-luvun puolivälissä. Samalta mäeltä löytynyt myös rautamiekka ja jonkinlainen litistynyt kaatonokalla varustettu messinkiesine, joita ei ole saatu kokoelmiin. |
| metsakeskus.501010062 |
734 |
Varemäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
293859.26200000 |
6695955.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010062 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Vare on mäen koillisreunalla, kallion korkeimmalla kohdalla. Siitä on jäljellä enää pohja, 6x6 m. Siihen on kiinnitetty rauhoitustaulu. N. 20 m länteen sijaitsee Vareemöhk, suurehko siirtolohkare, perimätiedon mukainen haltijavaha, siirtolohkare. Se on paikaallisen perimäiedon mukaan uhripaikka, jossa on uhrattu metsän äijälle eli Freistreikalle (ks. erilliskohteet). |
| metsakeskus.501010062 |
734 |
Varemäki |
10002 |
12006 |
13085 |
11028 |
27000 |
293859.26200000 |
6695955.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010062 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Vare on mäen koillisreunalla, kallion korkeimmalla kohdalla. Siitä on jäljellä enää pohja, 6x6 m. Siihen on kiinnitetty rauhoitustaulu. N. 20 m länteen sijaitsee Vareemöhk, suurehko siirtolohkare, perimätiedon mukainen haltijavaha, siirtolohkare. Se on paikaallisen perimäiedon mukaan uhripaikka, jossa on uhrattu metsän äijälle eli Freistreikalle (ks. erilliskohteet). |
| metsakeskus.501010063 |
734 |
Toramäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
292453.83700000 |
6694548.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010063 |
Kallioisen N-S -suuntaisen mäenharjanteen korkeimmalla kohdalla ihmisen pään kokoisista lohkareisista kivistä koottuja matalia, osin hajotettuja röykkiöitä kalliopohjalla. Vuonna 1963 röykkiöitä identifioitu kaikkiaan kahdeksan neljänä ryhmänä. Ilmeisesti 300 m päässä sijaitseva kohde 1000050901 Poramäki luettu kuuluvaksi samaan kohteeseen. Vuonna 2024 kohteella kuusi selkeästi havaittavissa olevaa röykkiötä. Paikalla muinaisjäännöskyltti. |
| metsakeskus.501010064 |
734 |
Riihenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
292475.83200000 |
6693910.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010064 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Pullolan Vähätalon kohdalta pistää kaakkoon pitkä harjanne, jolla on n. 400 m talosta kuivatusriihi. Harjanteen päällä kulkee talosta riihelle ja sen ohikin peltotie. Aivan riihen luona on tämä tie leikannut lähes puolet matalasta kivikkoisesta kumpareesta. Tästä on maata käytetty kai riihen kulkusillan pohjaksi. Kumpareen leikkauksessa näkyy keskellä suurehko silmäkivi ja selvää kivilatomusta. Maa on hiilipitoista. Silmäkiven vaiheilta löytyi saviastianpalasia, jotka ovat etupäässä koristettomia. Kolmessa palassa (KM 15957:3) on "kissantassukuvioita". Keramiikan lisäksi paikalta löytyi muutama palanut luunsiru ja ruostemuruja.
Harjanteen koillislaita on peltoa, jossa ei kuitenkaan ollut mitään näkyvissä. Lounaispuoli oli laitumena. Siinä on riihestä taloon päin matalia kumpareita, pienempiä kuin riihen luona oleva. mahdollisesti niidenkin joukossa on hautoja, vaikka koekuopat eivät tuottaneet tulosta. Mainitun ladon itäpuolella mäen laidassa on laajahko hiekkakuoppa. Sen reunassa näkyi palomaata, mutta löytöjen puutteessa ei voi sanoa liittyykö se kalmistoon. |
| metsakeskus.501010065 |
734 |
Heinäkari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27016 |
291254.32700000 |
6693069.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010065 |
Kohteen kuvaus vuodelta 1963: Heinäkarin talo sijaitsee entisen Alasjärven lakeudelle etelästä pistävän niemen päässä olevan niemen päällä. Mäki on korkea kalliomäki, sen päällä ovat Jäpin ja Heinäkarin talot aivan vieretysten. Pihatöissä on löytynyt vanhempaan kansainvaellusaikaan ajoitettavaa esineistöä. Vuonna 1916 Hackman tutki aluetta. Mitään uutta ei ole sen jälkeen löydetty. Puutarhan paikka on tasoitettu ja siinä tuskin on enää mitään löydettävissä. Talosta pohjoiseen soljen löytöpaikan vaiheilta on koskematonta aluetta ja uudet löydöt mahdollisia. Mitään ei siellä kuitenkaan ollut metsikköisessä ja epätasaisessa maastossa havaittavissa. Vuoden 2002 inventoinnissa poimittiin palanutta savea/savitiivistettä mäenlaen viljelysmaasta, talon piha-alueen läheltä. |
| metsakeskus.501010066 |
734 |
Linnamäki Muurla |
10002 |
12011 |
13106 |
11002 |
27000 |
293283.48100000 |
6700036.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010066 |
Linnavuori on kallioinen , joka puolelta erittäin jyrkkärinteinen mäki, joka kohoaa yli 90 m mpy korkeuteen. Sen päällys on soikea ja kallion keskikohdalla sijaitsevassa notkelmassa on suorakaiteen muotoisen rakennuksen peruskivet. Vuoren etelälounaaseen avautuvan solan tukkeena on isoista kivenlohkareista tehty valli, jonka pituus on 10 m. Se jatkuu ylös mäenrinnettä kohti kaakkoa pienikokoisina kivistä tehtynä latomuksena. Kallion pohjoiseen aukeavassa solassa on isoista kivistä tehty valli. Siitä länteen on toinen pohjoiseen aukeava sola, jonka tukkeena on kivivalli. Kallion luoteiskielekkeellä on on pienistä pyöreistä kivistä kasattuja raunioita. Niitä on myös etelälaidalla. Rauhoituskilpi on vuoren koillislaidassa olevan vallin kivessä.
Kaakossa aivan Linnamäen vierellä, kapean solamaisen laakson siitä erottamana on Pikku Linnamäki, myös yli 90 m korkea. Sillä ei ole mitään varustuksia nähtävänä. |
| metsakeskus.501010068 |
734 |
Kuturamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297090.94900000 |
6699202.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.501010068 |
Kohteeseen on yhdistetty kaksi 1994 inventoitua kohdetta Kuturamäki a (kohde 8) ja Kuturamäki b (kohde 9).
Kohde sijaitsee n. 600 m pohjoiseen VT 1 ja paikallistie 2402 risteyksestä tien molemmilla puolilla. Länsipuolella muinaisjäännösalue sijaitsi 30 m käyrän mukaan leveähkön poukaman eteläreunalla. Alue oli kynnetyssä jyrkästi nousevassa peltorinteessä. Tien itäpuolella pelto rajoituu idässä ja pohjoisessa kallioon. Löytöpaikka sijaitsi sänkipellolla n. 120 m tiestä.
Kohde saattaa liittyä Hietamäen asuinpaikkaan. Niitä erottaa vain pieni oja.
Mahdollisesti osittain tuhoutunut VT 1 Turun moottoritien rakennustöissä? |
| metsakeskus.503010001 |
503 |
Hirvola Myllymäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
225835.38800000 |
6736535.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010001 |
Pienellä kummulla tienristeyksessä. Paikalla tummaa maata, hiiltä ja kuonaa. Tuhoutunut polttokenttäkalmisto/rautakautinen löytöpaikka. Lounais- ja eteläpuoliselta pellolta on saatu rautakautisia metallinetsintälöytöjä, jotka on luetteloitu alakohteiksi. |
| metsakeskus.503010002 |
503 |
Hautausmaa |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
226498.11700000 |
6737518.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010002 |
Mynämäen kirkon pohjoispuolella oleva hautausmaan 1920-luvulla tehty laajennusosa, johon haudataan yhä. Hautausmaa on matala, loivarinteinen harjanne Mynäjoen länsipuolella. Polttokenttäkalmisto, palokuoppahautauksia, kattilahautaus.
Todennäköisesti Mynämäen kirkon piha-alueelta pois viedystä maa-aineksesta löytyi (28.5.2019) metallinetsinnässä viikinkiaikainen ketjunjakaja (KM 43875: 1). Vuodelta 2019 on myös kaksi epämääräistä sulaneen metallin palaa (KM 43962: 1-2), jotka on löydetty samalta maa-aineksen kaatopaikalta. Löydöt voivat olla peräisin kalmistosta. Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 11461 ja 12680. |
| metsakeskus.503010003 |
503 |
Otikan mäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
226170.25400000 |
6737228.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010003 |
Rautakautisia löytöjä pellosta, mahdollinen polttokenttäkalmisto. Löytöpaikkatiedot kuitenkin ristiriitaiset ja ehkä virheelliset. |
| metsakeskus.503010004 |
503 |
Hiittiömäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
226688.04900000 |
6736075.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010004 |
Mahdollisesti muinaislinna ja rautakautinen kalmisto (tai asuinpaikka). Kivikkoinen pitkänomainen harjanne, jonka laella kiviaitaa ja röykkiöitä. Lounaisrinteeltä löytynyt keramiikkaa, palanutta luuta ja savea.
Rakenteet kohteen länsiosassa on kartoitettu vuonna 2018. Kohteen aluerajaus perustuu sen luoteis- ja länsiosalta tutkimuksiin, mutta etelä- ja itäosassa muinaisjäännöksen tarkka rajaus vaatii lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.503010004 |
503 |
Hiittiömäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
226688.04900000 |
6736075.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010004 |
Mahdollisesti muinaislinna ja rautakautinen kalmisto (tai asuinpaikka). Kivikkoinen pitkänomainen harjanne, jonka laella kiviaitaa ja röykkiöitä. Lounaisrinteeltä löytynyt keramiikkaa, palanutta luuta ja savea.
Rakenteet kohteen länsiosassa on kartoitettu vuonna 2018. Kohteen aluerajaus perustuu sen luoteis- ja länsiosalta tutkimuksiin, mutta etelä- ja itäosassa muinaisjäännöksen tarkka rajaus vaatii lisäselvityksiä. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27014 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27014 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27015 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27016 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27017 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27018 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27019 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27014 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27015 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27016 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27014 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010005 |
503 |
Franttilannummi - Junttilannummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
226581.09200000 |
6736889.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010005 |
Pieni mäennyppylä välittömästi Pelliläntien pohjoispuolella, n. 600 m Mynämäen
kirkosta ja 140 m Mynäjoesta etelään. Mäki on piha-aluetta. Franttilan ja Junttilan talojen välissä on vanha hiekkakuoppa, josta tehty kalmistolöytöjä. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tullut mäen länsipuolelta, viereiseltä peltoalueelta sekä harjanteen lounais- ja luoteisrinteeltä (Junttilannummi). Kohde ajoittuu vanhemmalta roomalaisajalta ristiretkiaikaan.
Mäen reunat ovat pahasti eroosion syövyttämät, ja kohde nykyaikaisen maankäytön (maa-aineksen otto ja asutus) vaurioittama. |
| metsakeskus.503010006 |
503 |
Rautio, Pahikkalanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
226899.96400000 |
6736638.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010006 |
Polttokenttäkalmisto, mäenharjanteella piha-alueella. |
| metsakeskus.503010007 |
503 |
Myllymäki (Keijainen, Vänni) |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
226945.94500000 |
6736916.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010007 |
Röykkiö- ja polttokenttäkalmisto, asuinpaikka (liesiä, tunkiokuoppa) Tursunperän kylässä. Hiekanotto tuhonnut osan paikan muinaisjäännöksistä. Mäen länsirinteellä matala röykkiö (halk. 4-5 m). Ajoitus: nuorempi roomalaisaika - viikinkiaika. Tarkastuksissa vuosina 2001 ja 2002 paikalta pienistä koepistoista tai eteläosan maaleikkauksista peräisin mm. rautakautistyyppisiä saviastianpaloja, palanutta savea ja epämääräisiä löytöjä ilm. historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.503010007 |
503 |
Myllymäki (Keijainen, Vänni) |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
226945.94500000 |
6736916.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010007 |
Röykkiö- ja polttokenttäkalmisto, asuinpaikka (liesiä, tunkiokuoppa) Tursunperän kylässä. Hiekanotto tuhonnut osan paikan muinaisjäännöksistä. Mäen länsirinteellä matala röykkiö (halk. 4-5 m). Ajoitus: nuorempi roomalaisaika - viikinkiaika. Tarkastuksissa vuosina 2001 ja 2002 paikalta pienistä koepistoista tai eteläosan maaleikkauksista peräisin mm. rautakautistyyppisiä saviastianpaloja, palanutta savea ja epämääräisiä löytöjä ilm. historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.503010007 |
503 |
Myllymäki (Keijainen, Vänni) |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
226945.94500000 |
6736916.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010007 |
Röykkiö- ja polttokenttäkalmisto, asuinpaikka (liesiä, tunkiokuoppa) Tursunperän kylässä. Hiekanotto tuhonnut osan paikan muinaisjäännöksistä. Mäen länsirinteellä matala röykkiö (halk. 4-5 m). Ajoitus: nuorempi roomalaisaika - viikinkiaika. Tarkastuksissa vuosina 2001 ja 2002 paikalta pienistä koepistoista tai eteläosan maaleikkauksista peräisin mm. rautakautistyyppisiä saviastianpaloja, palanutta savea ja epämääräisiä löytöjä ilm. historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.503010007 |
503 |
Myllymäki (Keijainen, Vänni) |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
226945.94500000 |
6736916.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010007 |
Röykkiö- ja polttokenttäkalmisto, asuinpaikka (liesiä, tunkiokuoppa) Tursunperän kylässä. Hiekanotto tuhonnut osan paikan muinaisjäännöksistä. Mäen länsirinteellä matala röykkiö (halk. 4-5 m). Ajoitus: nuorempi roomalaisaika - viikinkiaika. Tarkastuksissa vuosina 2001 ja 2002 paikalta pienistä koepistoista tai eteläosan maaleikkauksista peräisin mm. rautakautistyyppisiä saviastianpaloja, palanutta savea ja epämääräisiä löytöjä ilm. historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.503010007 |
503 |
Myllymäki (Keijainen, Vänni) |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
226945.94500000 |
6736916.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010007 |
Röykkiö- ja polttokenttäkalmisto, asuinpaikka (liesiä, tunkiokuoppa) Tursunperän kylässä. Hiekanotto tuhonnut osan paikan muinaisjäännöksistä. Mäen länsirinteellä matala röykkiö (halk. 4-5 m). Ajoitus: nuorempi roomalaisaika - viikinkiaika. Tarkastuksissa vuosina 2001 ja 2002 paikalta pienistä koepistoista tai eteläosan maaleikkauksista peräisin mm. rautakautistyyppisiä saviastianpaloja, palanutta savea ja epämääräisiä löytöjä ilm. historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.503010007 |
503 |
Myllymäki (Keijainen, Vänni) |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
226945.94500000 |
6736916.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010007 |
Röykkiö- ja polttokenttäkalmisto, asuinpaikka (liesiä, tunkiokuoppa) Tursunperän kylässä. Hiekanotto tuhonnut osan paikan muinaisjäännöksistä. Mäen länsirinteellä matala röykkiö (halk. 4-5 m). Ajoitus: nuorempi roomalaisaika - viikinkiaika. Tarkastuksissa vuosina 2001 ja 2002 paikalta pienistä koepistoista tai eteläosan maaleikkauksista peräisin mm. rautakautistyyppisiä saviastianpaloja, palanutta savea ja epämääräisiä löytöjä ilm. historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.503010008 |
503 |
Kankare |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
227255.81600000 |
6736797.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010008 |
Röykkiökalmisto? - polttokalmisto? Mäennyppylällä pellon laidassa, pihamaalla. Vuoden 1994 inventoinnissa ei havaittu röykkiöitä. |
| metsakeskus.503010009 |
503 |
Mäki (ent. Impon Riihimäki) |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
227171.84300000 |
6738291.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010009 |
Kohde sijaitsee pienellä N-S -suuntaisella mäellä peltoalueen keskellä. Matkaa Mynäjoen rantaan on hieman alle 200 m länteen päin. Polttokenttäkalmisto mäennyppylällä peltojen keskellä. Mäen eteläosassa on kalliopaljastuma ja pohjoisessa asuinrakennus.
Vuoden 1929 kaivaus paljasti mäen koillisreunalta polttokenttäkalmistoon viittaavia löytöjä KM 9039:1-45. Aiemmat löydöt KM8974:1-2. |
| metsakeskus.503010010 |
503 |
Raimelantien ja Keskitien risteys |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
227230.82500000 |
6738497.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010010 |
Kaksi maansekaista kiviröykkiötä peltoalueen keskellä olevilla katajaisilla kumpareilla Keskitien molemmin puolin. Röykkiö A tien itäpuolella on länsilaidaltaan tien rikkoma ja kooltaan 8 x 8 x 0,8 m. Siinä on kaksi isoa kivenlohkaretta keskellä. Röykkiö B tien itäpuolella on lähes kokonaan tuhoutunut tien teossa. Se koko on 8,5 x 5 x 0,6 m ja sen länsireunassa on iso maakivi. |
| metsakeskus.503010011 |
503 |
Keskitie 5 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
227255.80800000 |
6738434.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010011 |
Maansekainen röykkiö (koko 18 x 8 x 1 m) sijaitsee kumpareella, omakotitalon pihassa, Keskitien varressa.
Röykkiön koillisreunassa on isompi maakivi, lisäksi röykkiössä on muita, pienempiä maakiviä. Röykkiön rajat ovat epämääräiset. |
| metsakeskus.503010012 |
503 |
Keskitie 9 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
227271.80600000 |
6738390.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010012 |
Maansekainen röykkiö (koko 10 x 8 x 1 m) sijaitsee omakotitalon pihalla Keskitien varressa. Röykkiö on osittain rikkoutunut. Röykkiön länsipäässä on suuri maakivilohkare.
Vuoden 1974 tarkastuskertomuksen mukaan röykkiö on rikkoutunut viemärin kaivamisen yhteydessä. Silloin on paljastunut nokimaata, palaneita kiviä ja keramiikkaa. |
| metsakeskus.503010013 |
503 |
Ylätie 7 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
227351.77300000 |
6738385.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010013 |
Polttokalmisto kumpareen NW-päässä, Ylätie 5:n kohdalla ja mahdollisesti matala röykkiö (halk. 7-8 m) harjanteen toisessa päässä Ylätie 7:n takapihalla. Polttokenttäkalmiston kohdalla maa erittäin nokista. Paikalta on joskus löytynyt pari saviastianpalaa. |
| metsakeskus.503010013 |
503 |
Ylätie 7 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
227351.77300000 |
6738385.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010013 |
Polttokalmisto kumpareen NW-päässä, Ylätie 5:n kohdalla ja mahdollisesti matala röykkiö (halk. 7-8 m) harjanteen toisessa päässä Ylätie 7:n takapihalla. Polttokenttäkalmiston kohdalla maa erittäin nokista. Paikalta on joskus löytynyt pari saviastianpalaa. |
| metsakeskus.503010014 |
503 |
Alatie 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
227356.77400000 |
6738334.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010014 |
Maansekainen röykkiö/kumpare (koko 20 x 3-4 x 1 m), jonka eteläpäässä on maakivi. Kohde sijaitsee omakotitalon takapihalla. Itäreunaa on tasattu pihanurmikoksi. |
| metsakeskus.503010015 |
503 |
Katajisto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
227345.77600000 |
6738647.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010015 |
Polttokenttäkalmisto sijaitsee omakotitalon pihalla, talon ja Korkkismäentien välissä. Kalmisto on Korkkismeän lakialueella sekä mahdollisesti myös mäen luoteis- ja kaakkoisrinteellä. Kalmistosta on näkyvissä nurmikosta esiin pistäviä kiviä. Nurmenalaisen kiveyksen muoto ja laajuus epäselviä. |
| metsakeskus.503010016 |
503 |
Mäntyharju |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
227314.78900000 |
6738750.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010016 |
Kalmisto sijaitsee Yläneentien reunassa, Korkkismäentien risteyksen lounaispuolella, pohjois-etelä-suuntaisen mäen pohjoispäässä, rinteen alaosassa.
Paikka havaittiin kevyenliikenteen väylän rakentamisen yhtyedessä. |
| metsakeskus.503010017 |
503 |
Kivikoski |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
227231.81700000 |
6738838.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010017 |
Kuppikallio sijaitsee Mynäjoen rannassa, Krappalantien varressa pitkänomaisella harjanteella, kupit (ainakin 11 kpl) harjanteen keskiosassa, miltei laella. Kallio on turpeen peitossa, mutta siitä on poistettu turvetta 50x40 cm suuruiselta alalta, jossa kupit ovat. Kuppien halkaisija on 5 cm syvyys 1-2 cm. |
| metsakeskus.503010018 |
503 |
Isotalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
228222.41100000 |
6741199.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010018 |
Röykkiö on laaja (halk. 30 m) kivikko moreenimaaperällä, aivan pellon reunassa. Itäosassa kaksi aitamaista rakennelmaa (kork. 0,5-1 m). Osa kivistä ehkä pellosta koottuja (?). |
| metsakeskus.503010019 |
503 |
Leinassuonkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
228820.16800000 |
6741643.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010019 |
Röykkiöt sijaitsevat kalliopohjalla, etelään viettävällä rinteellä. Röykkiö a on epämääräinen (hautarauniona epävarma), matala kivikasa (halkaisija 3 m). Röykkiö b on suurempi (halkaisija 7 m, korkeus 0,5 m). |
| metsakeskus.503010020 |
503 |
Pekonharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
228919.12800000 |
6741235.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010020 |
Röykkiö sijaitsee lounaaseen viettävällä moreenirinteellä. Röykkiön on pyöreä, halkaisija on 9,5 m, korkeus 0,8 m. Röykkiön etelälaidassa on suuri silmäkivi, jonka korkeus on 1,5 m ja pituus 2 m.
Röykkiön vieressä on maakellarin pohja. Röykkiötä on tutkittu vuonna 1894. Löytöinä (KM 2994:5) on saatu mm. epineoliittista keramiikkaa, palanutta luuta, pala piitä. |
| metsakeskus.503010021 |
503 |
Pekonharju 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
229022.00000000 |
6740992.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010021 |
Röykkiöt sijaitsevat metsärinteellä, osa pellon ja metsän rajalla. Röykkiöt ovat mahdollisesti varhaismetallikautisia. Röykkiöiden (a-f) muoto on pyöreä tai soikea. Suurimman röykkiön (c) pituus 19 m, leveys 13 m, ja korkeus 0,8 m. Paikalla on suoritettu kaivauksia yhdessä röykkiössä vuonna 1894. Siitä löydettiin palanutta luuta. Katso alakohteet. |
| metsakeskus.503010022 |
503 |
Pekonharju 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
228699.22000000 |
6741009.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010022 |
Röykkiö sijaitsee peltojen keskellä olevalla metsäisellä ja kivikkoisella harjanteella. Harjanteen länsipäähän on rakennettu omakotitalo. Röykkiön koko on 12 x 11 x 1,4 m. Keskellä on silmäkivi. Röykkiö tutkittiin vuonna 1894 ja löytöinä saatiin mm. palanutta ja palamatonta luuta, saviastianpaloja ja tuluspii. |
| metsakeskus.503010023 |
503 |
Penttilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
229025.09000000 |
6740532.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010023 |
Röykkiö sijaitsee peltojen keskellä mäenharjanteella Penttilän navetan takana. Röykkiön halkaisija on 6 m. Se on muodoltaan epämääräinen kiveys, joka muodostuu suurehkoista kivistä kootusta kehästä silmäkiven (korkeus 1,2 m) ympärillä. |
| metsakeskus.503010024 |
503 |
Nunnankukkula |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230278.58900000 |
6740249.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010024 |
Röykkiöt sijaitsevat mäenharjanteella Mynäjoesta etelään. Röykkiöt ovat kalliotöyräillä. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja ja niitä kaikkia on kaiveltu. |
| metsakeskus.503010025 |
503 |
Varppeenkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230846.36200000 |
6740124.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010025 |
Röykkiöt sijaitsevat Mynäjoen eteläpuolella, avokallioharjanteen länsirinteen laella, kahdella kallionyppylällä. Kahdessa kookkaassa röykkiössä (b ja c) on reunakehä ja kaivelujälkiä. Röykkiö a:sta on vain pohja jäljellä. |
| metsakeskus.503010026 |
503 |
Yli-Hoppela 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
232240.79600000 |
6740539.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010026 |
Kivikautinen asuinpaikka ja vasarakirveskulttuurin hauta sijaitsevat Yli-Hoppelan talosta 300 m kaakkoon pienellä mäennyppylällä peltojen keskellä. Paikan koillispuolelta kulkee kärrytie. Mäen itäosassa on vanha hiekkakuoppa, josta ei ole otettu hiekkaa aikoihin (tieto vuodelta 1994). |
| metsakeskus.503010026 |
503 |
Yli-Hoppela 1 |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
232240.79600000 |
6740539.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010026 |
Kivikautinen asuinpaikka ja vasarakirveskulttuurin hauta sijaitsevat Yli-Hoppelan talosta 300 m kaakkoon pienellä mäennyppylällä peltojen keskellä. Paikan koillispuolelta kulkee kärrytie. Mäen itäosassa on vanha hiekkakuoppa, josta ei ole otettu hiekkaa aikoihin (tieto vuodelta 1994). |
| metsakeskus.503010028 |
503 |
Sorri, Muuransuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
234616.83000000 |
6743828.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010028 |
Paikka on metsäseutua Mynämäeltä Yläneelle johtavan maantien luoteispuolella, n. 1 km tiestä ja Mynäjoesta n. 1.5 km luoteeseen.
Kivikautista keramiikkaa (myöhäiskampakeramiikkaa) on löytynyt pellolta ja sorakuopan reunasta. Sorakuoppa sijaitsee lounaaseen viettävässä livahkossa metsärinteessä. Metsätie kuopan kaakkoisreunalla. Asuinpaikka saattaa olla hyvinkin laaja. |
| metsakeskus.503010029 |
503 |
Santala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
235108.63700000 |
6742707.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010029 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä pellolta kaakkoon Mynäjokea kohti laskevalta rinteeltä. Löydöt on kerännyt v:een 1935 mennessä palstilallinen Kustaa Santio kotitilastaan Sorrista erotetun Santalan tilan pellonraivauksen yhteydessä. V. 1952 J. Leppäaho tarkasti paikan, eikä havainnut löytöjä, ja paikka olisi isännän mukaan tuhoutunut jo aiemmin. Pellossa oli Santion mukaan ollut n. 1,5-metrinen kiveys, ilmeisesti liesikiveys, jonka ympärillä löytöjä oli ollut. Löytötiedoissa mainittua neljän sylen mittaista kumpua hän ei muistanut. V. 1994 inventoinnissa ei löytöjä myöskään havaittu. |
| metsakeskus.503010030 |
503 |
Myllynummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
239956.66700000 |
6747567.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010030 |
Kalelan kylän Myllynummen asuinpaikka on sijainnut jokilaakson leikkaavalla harjulla Mynäjoen mutkassa, jossa Raasinjoki yhtyy koillisesta Mynäjokeen. Kohde on hiekanotossa pahoin tuhoutunut. Jäänteitä kivikautisesta asuinpaikasta voi harjualueellla olla jäljellä hyvin pienialaisina kohdissa jotka ovat säästyneet maa-aineksen otolta. Kaivauksia paikalla on tehty vuonna 1955 ja 1990. |
| metsakeskus.503010031 |
503 |
Munkkionlevo |
10002 |
12005 |
13064 |
11010 |
27000 |
239663.76600000 |
6750718.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010031 |
Mynämäen ja entisen Yläneen, nykyisin Pöytyän, kunnan rajalla olevan avokallion korkeimmalla kohdalla sijaitsee kuntien rajakivi. Perimätiedon mukaan paikka on ollut levähdyspaikka Köyliön Kirkkokarilta lähtevän ja Nousiaisten kirkolle päätyvän Pyhän Henrikin tien varrella. Kulkureittiä pidetään vanhana pyhiinvaellusreittinä. Koska reitin todellisesta alkuperäisestä linjauksesta ei ole varmuutta nykyinen Pyhän Henrikin reitiksi nimetty ulkoilureitti noudattelee vanhoja kulkuväyliä, jotka hyvin saattavat pohjautua muinaiseen reittiin. Munkkionlevolla suorakulmaisen rajaröykkiön päällä on litteä rajakivi ja sen ympärillä noin 10 metrin päässä merkistä on kussakin ilmansuunnassa pieni kiviladelma. On hyvin todennäköistä, että vanha kulkureitti on kulkenut tämän merkin ohitse. Se on käytännössä myös ainoa kohta, jossa sen on ollut mahdollista tässä ympäristössä sijaita, koska Munkkionlevon kallioita ympäröivät eri suunnissa vaikeakulkuiset suoalueet. |
| metsakeskus.503010031 |
503 |
Munkkionlevo |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
239663.76600000 |
6750718.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010031 |
Mynämäen ja entisen Yläneen, nykyisin Pöytyän, kunnan rajalla olevan avokallion korkeimmalla kohdalla sijaitsee kuntien rajakivi. Perimätiedon mukaan paikka on ollut levähdyspaikka Köyliön Kirkkokarilta lähtevän ja Nousiaisten kirkolle päätyvän Pyhän Henrikin tien varrella. Kulkureittiä pidetään vanhana pyhiinvaellusreittinä. Koska reitin todellisesta alkuperäisestä linjauksesta ei ole varmuutta nykyinen Pyhän Henrikin reitiksi nimetty ulkoilureitti noudattelee vanhoja kulkuväyliä, jotka hyvin saattavat pohjautua muinaiseen reittiin. Munkkionlevolla suorakulmaisen rajaröykkiön päällä on litteä rajakivi ja sen ympärillä noin 10 metrin päässä merkistä on kussakin ilmansuunnassa pieni kiviladelma. On hyvin todennäköistä, että vanha kulkureitti on kulkenut tämän merkin ohitse. Se on käytännössä myös ainoa kohta, jossa sen on ollut mahdollista tässä ympäristössä sijaita, koska Munkkionlevon kallioita ympäröivät eri suunnissa vaikeakulkuiset suoalueet. |
| metsakeskus.503010032 |
503 |
Isovuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
220678.45000000 |
6738253.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010032 |
Kohde sijaitsee korkean, kivikkoisen avokallion laella, hieman kallion korkeamman kohdan alapuolella, kallioalueen pohjoisosassa. Paikalta itään avautuu laaja peltoaukea.
Kyseessä on todennäköisesti pahasti hajoitetun hautaröykkiön jäännökset. Röykkiöstä on pohja jäljellä. Kalliolla on isohkoja, n. hevosenpään kokoisia kiviä n. 20 m suuruisella alueella. Röykkiön kivet ovat sekä pyöristyneitä että särmikkäitä. Raunion kivistä on rakennettu erilaisia käytäviä ja mm. neljän maakiven varaan ladottu "linnoitus", jonkinlainen suoja. Resenteissä rakennustöissä on käytetty myös edellä mainittua pienempiä, nyrkinkokoisia kiviä. |
| metsakeskus.503010033 |
503 |
Korvensuu, Vesiniittu |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
219396.00000000 |
6739442.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010033 |
Kaksi röykkiötä (a-b) moreenimaalla kahden kivikkoisen harjanteen välissä. Röykkiö a: 6x4x0,7 m, röykkiö b: 5x5x0,5 m. Röykkiöt eivät välttämättä ole hautaraunioita, kylläkin ihmisen kasaamia. Vuoden 1959 inv.kertomuksessa paikalta mainitaan 4 röykkiötä. |
| metsakeskus.503010034 |
503 |
Aatinmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
219700.83100000 |
6741353.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010034 |
Röykiöt sijaitsevat pienellä, peltojen keskellä olevalla mäennyppylällä. Laajoki on röykkiöistä noin 200 m kaakkoon. Mäen luoteispuolitse kulkee maantie Korvensuusta Kivikylään. Moreenirinteellä olevat röykkiöt ova kasattu vain kivistä. Röykkiö a (koko 9,8x9,6x0,5 m) on kraaterimainen ja reunakehällinen. Röykkiö b (koko 13,5x13,0x0,5 m) on reunakehällinen (keskustassa ei ole kiviä). |
| metsakeskus.503010035 |
503 |
Hyntilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
218535.29200000 |
6742277.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010035 |
Kaki kiviröykkiötä, jotka sijaitsevat peltojen keskellä moreenimäellä. Molemmat ovat kraaterimaisia. Röykkiö a: 12,8x11,6x2,0 m, röykkiö b: 13,2x12,7x1,3 m. |
| metsakeskus.503010036 |
503 |
Pappistenmäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
218266.40200000 |
6742412.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010036 |
Röykkiöitä peltojen keskellä moreenimäen etelärinteellä. Aiemmin ollut 4 röykkiötä, joista yksi tuhoutunut. Röykkiössä a (koko 8,4x8,0x0,7 m) silmäkivi. Röykkiö b: 6,5x6,2x1,1 m. Röykkiö c: 7,5x6,8x0,9 m. |
| metsakeskus.503010037 |
503 |
Pappistenmäki 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
218258.40300000 |
6742322.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010037 |
Röykkiö on peltojen keskellä moreenimäen etelärinteen alaosassa. Röykkiön koko on 18,8x10,8x1,7 m. |
| metsakeskus.503010038 |
503 |
Vasikkalato |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
220864.00000000 |
6743620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010038 |
Asuinpaikka sijaitsee lounaaseen, Viljalanojaa kohti viettävällä peltorinteellä, molemmin puolin Juvaorvontietä. Maaperä on hiekkapitoista. Kivikautiset löydöt, kivilaji- ja kvartsi-iskokset ja -ytimet sekä kaksi pientä palaa keramiikaa ovat kynnöspellosta tien molemmin puolin. Tihein löytöalue oli noin 10-20 m tien koillispuolella. |
| metsakeskus.503010039 |
503 |
Ristimäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
222006.90300000 |
6742330.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010039 |
Kuopanteita (ns. ryssänhautoja) ja röykkiö loivarinteisellä mäenkumpareella. Röykkiö nelikulmainen ja reunakehällinen, koko 5x5x0,5m. Röykkiön itäpuolella ja röykkiöstä lounaaseen kuopanteita n. 18 kpl, jotka muodostavat selviä rivejä. |
| metsakeskus.503010039 |
503 |
Ristimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
222006.90300000 |
6742330.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010039 |
Kuopanteita (ns. ryssänhautoja) ja röykkiö loivarinteisellä mäenkumpareella. Röykkiö nelikulmainen ja reunakehällinen, koko 5x5x0,5m. Röykkiön itäpuolella ja röykkiöstä lounaaseen kuopanteita n. 18 kpl, jotka muodostavat selviä rivejä. |
| metsakeskus.503010040 |
503 |
Pyheensilta, Laajoen luoteispuoli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
223583.25500000 |
6744297.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010040 |
Laaja asuinpaikka-alue pitkällä hiekkaharjanteella Laajoen varressa (Knuutila, Sillanpää, Nummilan hiekkakuoppa, TVL:n hiekkakuoppa). Ajoitus Pyheensillan vaihe ja esiroomalainen rautakausi (kiveysten C14-ajoitukset). |
| metsakeskus.503010040 |
503 |
Pyheensilta, Laajoen luoteispuoli |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
223583.25500000 |
6744297.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010040 |
Laaja asuinpaikka-alue pitkällä hiekkaharjanteella Laajoen varressa (Knuutila, Sillanpää, Nummilan hiekkakuoppa, TVL:n hiekkakuoppa). Ajoitus Pyheensillan vaihe ja esiroomalainen rautakausi (kiveysten C14-ajoitukset). |
| metsakeskus.503010042 |
503 |
Pyheensilta, Jokiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
223886.00000000 |
6744130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Laajoen kaakkoispuolella loivalla rinteellä, hiekkakuopan reunalla. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa, kvartsikaavin ja -iskoksia ja kivilaji-iskoksia sekä hiekkakivinen hioin.
Inventointi 2011: Asuinpaikka sijaitsee Laajoen rantaterassilla, jonka etelä- ja kaakkoispuolella on sorakuoppa. Terassilla on omakotitalo. Hiekkakuoppa jatkuu talon pihalle johtavan tien ja talon aidan viereen. Hiekkakuopan profiileista saatiin löytöjä kahdesta kohtaa. Toinen kohta on pihalle menevän tien eteläpuolelta ja toinen piha-aidan eteläpuolelta. Asuinpaikkaa on todennäköisesti jäljellä hiekkakuopan reunasta joelle saakka. Alue on suurimmaksi osaksi talon pihapiiriä ja siksi osittain tuhoutunutta. |
| metsakeskus.503010043 |
503 |
Pyheensilta, Tuomala & Hiekkamonttu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
224084.06200000 |
6743839.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010043 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatie 8:n koillispuolella, Luhdan tienhaarasta luoteeseen kohti Laajokea laskevalla rinteellä. Paikan etäisyys joesta on 350-400 m. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi paikalta on tutkittu vuonna 1938 vasarakirveskulttuurin hauta. |
| metsakeskus.503010043 |
503 |
Pyheensilta, Tuomala & Hiekkamonttu |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
224084.06200000 |
6743839.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010043 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatie 8:n koillispuolella, Luhdan tienhaarasta luoteeseen kohti Laajokea laskevalla rinteellä. Paikan etäisyys joesta on 350-400 m. Kivikautisen asuinpaikan lisäksi paikalta on tutkittu vuonna 1938 vasarakirveskulttuurin hauta. |
| metsakeskus.503010044 |
503 |
Ihamuotila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
224230.99100000 |
6746106.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010044 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Lemminojan ja Ihamuotilan talon välisellä pellolla. Löydöt paikalta ovat kirveen teelmä, oikokirves ja poikkitaltta. |
| metsakeskus.503010045 |
503 |
Kuusivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
226389.10200000 |
6751122.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010045 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee mäenharjanteen koillisrinteellä Laajoen koillispuolella. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa. |
| metsakeskus.503010046 |
503 |
Kolmihaara, Rautavuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
225684.37000000 |
6752744.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010046 |
Röykkiöt sijaitsevat Laajoen mutkassa metsäisen mäen kivikkoisella kaakkoon viettävällä rinteellä. Röykkiöiden länsipuolella, noin 20-30 m päässä kulkee metsautotie. Alue on äestetty vuonna 1994. Yksi röykkiöistä on reunakehällinen. Röykkiöiden halkaisijat ovat 2,1-5,5 m, ja korkeudet 0,4-0,5 m. |
| metsakeskus.503010047 |
503 |
Suomensaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
225590.40600000 |
6753534.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010047 |
Metsäsaarekkeella Mynämäen ja Laitilan rajalla moreenimaaperällä. Kasattu pelkistä kivistä. Mynämäen puolella 32 röykkiötä. Röykkiöt muodostavat tiiviin ryhmän. Halkaisijat ovat 2-6 m, korkeudet alle 1 m. Laitilan puolelta on kartoitettu 26 röykkiötä. Sama kuin 1000004628 Suomensaari 1 (Laitila). |
| metsakeskus.503010048 |
503 |
Yli-Sippola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
229452.85400000 |
6753957.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010048 |
Asuinpaikka sijaitsee kohti Laajokea viettävällä peltorinteellä. Paikka on 100-150 m joesta pohjoiseen. |
| metsakeskus.503010049 |
503 |
Yli-Sippola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
229748.73600000 |
6753810.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010049 |
Asuinpaikka sijaitsee kohti Laajokea viettävältä peltorinteeltä. Etäisyys joesta on 150-200 m.
Löydöt pellolta ovat kvartseja ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.503010050 |
503 |
Uitto (Seppälä) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
229619.79000000 |
6754031.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Suutilantien eteläpuolella, Laajokeen viettävän rinteen yläosassa. Etäisyys joesta on 250 m. Paikka on perunamaana.
Vuoden 1994 inventointikertomuksessa mainituista kivikautisista löydöistä ei ole tietoa. |
| metsakeskus.503010051 |
503 |
Mäki-Mikola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
229927.66700000 |
6753661.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010051 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla kohti Laajokea viettävällä rinteellä. Etäisyys joesta on noin 200 m. Löydöt paikalta ovat mm. kampakeramiikkaa, kivikirveitä, ja -talttoja sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.503010051 |
503 |
Mäki-Mikola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
229927.66700000 |
6753661.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010051 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla kohti Laajokea viettävällä rinteellä. Etäisyys joesta on noin 200 m. Löydöt paikalta ovat mm. kampakeramiikkaa, kivikirveitä, ja -talttoja sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.503010052 |
503 |
Hella |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230304.51000000 |
6753827.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Suutilantien varressa, teine teläpuolella kohti etelää Laajokea viettävällä peltorinteellä. Etäisyys joesta on noin 600 m.
Löydöt paikalta ovat mm. kiviesineiden katkelmia. |
| metsakeskus.503010053 |
503 |
Kairanta (Mikola & Käenranta) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230762.33200000 |
6753343.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Suutilantien molemmin puolin, kaakkoon kohti Laajokea viettävän mäen töyräällä. Etäisyys joesta on noin 100 m.
Vuoden 1994 inventointikertomuksessa mainituista kivikautista löydöistä ei ole tietoa. |
| metsakeskus.503010054 |
503 |
Vuottenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
230795.31500000 |
6753159.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010054 |
Asuinpaikka sijaitsee kohti Laajokea viettävällä metsäisellä mäenrinteellä. Etäisyys joesta on 50 m. Sairistentie kulkee löytöpaikan kaakkoispuolitse.
Löydöt paikalta ovat mm. keramiikkaa, kiviesineiden katkelmia ja kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.503010055 |
503 |
Sillanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230976.24700000 |
6753263.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010055 |
Asuinpaikka sijaitsee luoteeseen kohti Laajokea viettävällä peltorinteellä. Etäsiyys joesta on noin 100 m. Löydöt paikalta ovat kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä saven paloja. |
| metsakeskus.503010056 |
503 |
Lehtinen (Nieminen) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232609.58100000 |
6754641.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010056 |
Asuinpaikka sijaitsee etelään viettävällä peltorinteellä maantien vieressä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä ytimiä. |
| metsakeskus.503010057 |
503 |
Aisti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
231173.15500000 |
6756179.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010057 |
Pitkäikäinen asuinpaikka ja kalmistoalue, jonka löydöissä on sekä Jäkärlän keramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa ja nuorakeramiikkaa. Kohde sijaitsee kuusivaltaisessa havumetsässä, käytöstä poistetussa pienessä hiekkakuopassa ja ympäröivässä metsässä. Maasto on varsin tasaista ja lähistössä on metsäojia.
Alueelta on löytynyt mm. 5 paasiarkkuhautaa, joissa punamultaa, niiden ajoitus on kuitenkin epävarma. |
| metsakeskus.503010057 |
503 |
Aisti |
10002 |
12002 |
13032 |
11019 |
27012 |
231173.15500000 |
6756179.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010057 |
Pitkäikäinen asuinpaikka ja kalmistoalue, jonka löydöissä on sekä Jäkärlän keramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa ja nuorakeramiikkaa. Kohde sijaitsee kuusivaltaisessa havumetsässä, käytöstä poistetussa pienessä hiekkakuopassa ja ympäröivässä metsässä. Maasto on varsin tasaista ja lähistössä on metsäojia.
Alueelta on löytynyt mm. 5 paasiarkkuhautaa, joissa punamultaa, niiden ajoitus on kuitenkin epävarma. |
| metsakeskus.503010057 |
503 |
Aisti |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
231173.15500000 |
6756179.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010057 |
Pitkäikäinen asuinpaikka ja kalmistoalue, jonka löydöissä on sekä Jäkärlän keramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa ja nuorakeramiikkaa. Kohde sijaitsee kuusivaltaisessa havumetsässä, käytöstä poistetussa pienessä hiekkakuopassa ja ympäröivässä metsässä. Maasto on varsin tasaista ja lähistössä on metsäojia.
Alueelta on löytynyt mm. 5 paasiarkkuhautaa, joissa punamultaa, niiden ajoitus on kuitenkin epävarma. |
| metsakeskus.503010058 |
503 |
Paltta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
246523.04900000 |
6743359.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010058 |
Röykkiö sijaitsee metsässä, umpeen kasvaneen pellon tuntumassa moreenimaalla. Tiiviiksi kasatun röykkiön halkaisija on 4m, ja korkeus 0,8 m.
Vuoden 1994 inventoinnissa röykkiötä ei löytynyt. Paikalla on tehty metsätöitä ja alue myllerretty. |
| metsakeskus.503010061 |
503 |
Sunilan metsä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
228147.47200000 |
6734244.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010061 |
Kohde sijaitsee kahden kallioalueen välissä kapeahkossa laaksossa, jossa on oja tai puro. Maaperä on hiekkaa, ja pinnanmuodot ovat melko tasaisia. Avokalliota on aivan löytökohdan vieressäkin.
Metsätien varteen on tehty tukinlastauspaikka tms. kenttä, jonka kohdalla pintamaita on puskettu sivuun penkoiksi. Löytöjä havaittiin maanpenkoista sekä niitä puskettaessa kuoritulta kohdalta sekä ajotien vieriltä. Paikoin näytti kuorituilla kohdilla olevan tummaa likamaata. Hauraaksi pakaneita kiviä havaittiin. |
| metsakeskus.503010062 |
503 |
Sunilan metsä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
228449.35000000 |
6734357.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010062 |
Kohde sijaitsee mäen etelärinteessä ja tavallaan kallioalueiden välisessä laaksossa. Maaperä on hiekkaa. Avokalliota on lähistöllä. Puusto on harvaa männikköä. Pintamaa kuorittu. |
| metsakeskus.503010063 |
503 |
Mielismäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
230539.48000000 |
6740393.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010063 |
Mynäjoen eteläpuolella Nunnankukkulan itäpuolella, Ylänteentien varressa on kaksi röykkiötä ja asuinpaikka. Viimeksi mainittu on viljelyksessa olevaa peltoa, joka viettää loivasti itään ja länteen. Pohjoispuolella matala metsäharjanne, jonka puolella asuinpaikka voi jatkua. Pellon eteläpuolella metsärinne kohoaa moreenikumpaareeksi, jonka laella on röykkiö n:o 1. Peltokynnöksestä keskipaikkeilta, koko pellon leveydeltä, löytyy saviastianpaloja ja iskoksia.
Harjanteen reunassa, pellon pohjoispuolella, on ollut torppa, jonka kellarinjäännös ja omenapuu jäljellä. Kyseisen harjanteen päällä erotettavissa ainakin yksi pyöreähkö painauma tai kuopanne. Harjanteella kivikkoa, myös sen reunamilla kivikkoa, joka lienee osin pellolta heitetty.
Röykkiö 1 on ympäristöstään kohoavan moreenikumpereen laella. Kivet ovat pään kokoisia ja sitä suurempia. Kiviä on useammassa kerroksessa, siinä on kaivelun jälkiä. Pinnalla jäkälää, sammalta ja nuoria havupuita. Muoto on soikeahko, pisin halkaisija E-W-suunnassa 9 m.
Röykkiö 2 sijaitsee metsikön itäosassa ympäristöstään kohoavalla kumpareella, joka lisää kokovaikutelmaa. Pohjoispuolella olevaan peltoon viettävä rinne on jyrkähkö. Röykkiö on suuren siirtolohkareen ympärille kasattu. Siirtolohkareen koko N-S-suuntaisesti n. 2 x 4 m. Röykkiön halkaisija n. 10 m. |
| metsakeskus.503010063 |
503 |
Mielismäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
230539.48000000 |
6740393.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010063 |
Mynäjoen eteläpuolella Nunnankukkulan itäpuolella, Ylänteentien varressa on kaksi röykkiötä ja asuinpaikka. Viimeksi mainittu on viljelyksessa olevaa peltoa, joka viettää loivasti itään ja länteen. Pohjoispuolella matala metsäharjanne, jonka puolella asuinpaikka voi jatkua. Pellon eteläpuolella metsärinne kohoaa moreenikumpaareeksi, jonka laella on röykkiö n:o 1. Peltokynnöksestä keskipaikkeilta, koko pellon leveydeltä, löytyy saviastianpaloja ja iskoksia.
Harjanteen reunassa, pellon pohjoispuolella, on ollut torppa, jonka kellarinjäännös ja omenapuu jäljellä. Kyseisen harjanteen päällä erotettavissa ainakin yksi pyöreähkö painauma tai kuopanne. Harjanteella kivikkoa, myös sen reunamilla kivikkoa, joka lienee osin pellolta heitetty.
Röykkiö 1 on ympäristöstään kohoavan moreenikumpereen laella. Kivet ovat pään kokoisia ja sitä suurempia. Kiviä on useammassa kerroksessa, siinä on kaivelun jälkiä. Pinnalla jäkälää, sammalta ja nuoria havupuita. Muoto on soikeahko, pisin halkaisija E-W-suunnassa 9 m.
Röykkiö 2 sijaitsee metsikön itäosassa ympäristöstään kohoavalla kumpareella, joka lisää kokovaikutelmaa. Pohjoispuolella olevaan peltoon viettävä rinne on jyrkähkö. Röykkiö on suuren siirtolohkareen ympärille kasattu. Siirtolohkareen koko N-S-suuntaisesti n. 2 x 4 m. Röykkiön halkaisija n. 10 m. |
| metsakeskus.503010064 |
503 |
Linnavuori |
10002 |
12011 |
13106 |
11004 |
27000 |
223397.37500000 |
6734919.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.503010064 |
Linnavuori on Vallaisten ja Nuuskalan kylien rajalla sijaitseva jyrkkä, rinteiltään louhikkoinen kalliomäki, jonka laella ja rinteillä kasvaa havupuustoa. Se kohoaa ympäristöstään erottuen keskellä Mynäjoen laakson peltoaukeita. Rautatie Turusta Uuteenkaupunkiin kulkee Linnavuoren pohjoispuolelta noin 200 metrin päässä, ja Mynäjoki virtaa itäpuolelta vajaan kilometrin päässä.
Linnavuori on jyrkkärinteinen kukkula, joka on noustavissa vain itä- ja koillisreunoiltaan. Kivivallien jäännöksiä ei ole, mutta lakialueen juurella itä- ja koillisrinteen puolella on luonnonkivikkoa, jota on paikoin voitu muodostella. Laelta on mahtavat näkymät Mynäjoen laaksoon. Linnavuorelta ei aiemmin ole löydetty muinaisjäännökseen viittaavia löytöjä, eikä sen rinteillä tai laella ole tunnistettu selkeitä rakenteita, mutta nimen, topografian ja sijainnin perusteella se on hyvin voinut olla mahdollinen puolustus- ja vartiopaikka. Siten se voisi myös täydentää tunnettujen linnavuorien muodostamaa ketjua (Kuuvanvuori ja Nousiaisten Kaitarainen mm.).
Linnavuoren juurella, sen itä–koillispuolella, on noin 50 x 50 m kokoinen terassi, jonka eteläpäässä havaittiin metsänkaadosta johtuneita maanmuokkauksen jälkiä elokuussa 2014. Maanpinta oli rikkoutunut noin 20 x 20 m kokoisella alalla, ja paikoin maahan oli kaivettu kuoppia ja maa-aines kasattu kuoppien viereen. Rikkoutuneesta maanpinnasta löytyi rautakautisilta vaikuttavia saviastian paloja sekä rautakuonaa. Saviastian paloja löytyi koko rikkoutuneen maanpinnan alalta. Paikoin metsätöiden yhteydessä maahan kaivettujen kuoppien profiileissa vaikutti turpeen alla olevan melko mustaa maata, mikä saattaa viitata kulttuurikerrokseen. Terassin itäreunalla oli runsaasti kivenlohkareita, mutta kyseessä saattaa olla luonnonmuovaama louhikko. Selkeitä rakenteita ei havaittu, joskin kasvillisuus haittasi paikoin havainnointia. |
| metsakeskus.504010001 |
504 |
Mansikka-aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433606.95800000 |
6720328.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.504010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankkilan kylässä Humalkoskelta Pukkilaan johtavan tien eteläpuolella loivasti etelään viettävällä pellolla, laajojen kallio- ja metsäalueiden eteläpuolella. Paikalta on löytynyt kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Myrskylän kotiseutumuseon kokoelmissa olevat kivikirves, kaitataltta ja liuskekärki ovat löytyneet Mansikka-ahon metsäojituksen yhteydessä. |
| metsakeskus.504010002 |
504 |
Yrjäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433057.17200000 |
6720538.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.504010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankkilan kylässä Hemträskinojan pohjoispuolella, noin 600 m länsilounaaseen Mansikka-ahon kivikautiselta asuinpaikalta. Kivikautisesta asuinpaikasta kertovat löydöt, kvartsi-iskokset, on kerätty loivasti etelälounaaseen viettävältä pellolta, laajojen kallio- ja metsäalueiden lounaispuolelta. |
| metsakeskus.504010003 |
504 |
Ojala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
435106.32300000 |
6725996.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.504010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Myrskylän kirkonkylässä, Kirkkojärvestä Myrskylänjokeen yhtyvän Järvenojan pohjoisrannalla. Paikalla on selkeästi ympäröivästä pellosta erottuva muinainen niemi. Hietainen rantatöyräs on laajuudeltaan noin 40 x 30 m ja se laskee jyrkästi ympäröivälle pellolle. Asuinpaikalta on löydetty useita kiviesineitä sekä kvartsi-iskoksia, -esineitä ja palanutta luuta. Suomusjärven kulttuurin aikainen asuinpaikka rajautuu selkeästi hieta-alueen reunojen mukaan päättyen terassin jyrkille reunoille. Löytöjä on myöskin valunut rinteisiin peltoviljelyn vaikutuksesta.
|
| metsakeskus.504010004 |
504 |
Somalimaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434556.54500000 |
6726276.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.504010004 |
Asuinpaikka sijaitsee kirkonkylän länsiosassa, laajojen metsien ympäröimällä, Takusenojaan idässä rajoittuvalla peltoalueella. Peltoalueen itä- ja eteläosissa havaittiin tarkastuksen yhteydessä kvartsi-iskoksia. Asuinpaikkaa on mahdollisesti säilynyt myös metsän puolella. |
| metsakeskus.504010006 |
504 |
Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434616.52000000 |
6726676.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.504010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Myrskylän kirkonkylältä länsiluoteeseen, Paavolan kylän alueella. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kvartsi-iskoksia, on kerätty talteen noin 20 x 30 m laajuiselta alueelta Takusenojan länsirannalta, loivasti itäkaakkoon viettävältä peltorinteeltä. Alue on kivikaudella muodostanut kapean, leveydeltään noin 100–200 m levyisen solan korkeiden kallioiden välille.
|
| metsakeskus.504010007 |
504 |
Järvenoja S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435736.07400000 |
6725866.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.504010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Myrskylän kirkonkylän länsiosassa, Myrskylän ja Pukkilan välisen tien pohjoispuolella, peltoaukean reunassa. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kvartsi-iskoksia ja -ydin, sekä hiotun kiviesineen katkelma, on kerätty talteen Järvenojan etelärannan hietaiselta terassilta, suhteellisen jyrkästi itään viettävältä peltorinteeltä. Löydöt sijoittuvat suhteellisen suppealle, noin 20 x 20 metrin laajuiselle alueelle 40 metrin korkeuden alapuolelle. |
| metsakeskus.504010008 |
504 |
Järvenoja SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435276.25800000 |
6726096.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.504010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Myrskylän kirkonkylän itäosissa, Myrskylän ja Pukkilan välisen tien pohjoispuolisella peltoaukealla olevan metsäsaarekkeen luoteisreunassa. Kivikautisesta asuinpaikasta kertovia löytöjä, kvartsiydin ja -iskoksia, kerättiin talteen Järvenojan kaakkoisrannalta, kohdasta, jossa länsi-itä-suuntainen vesiuoma tekee mutkan etelään. Paikalla on loivasti luoteeseen viettävä peltorinne. Savisen pellon ylärinteellä havaittiin hiekansekaisen terassin reuna noin 37,50 m tuntumassa.
Ojalan asuinpaikka sijaitsee Järvenojan toisella puolella, noin 200 metrin etäisyydellä lounaaseen. |
| metsakeskus.504010009 |
504 |
Järvenoja N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
435806.04500000 |
6726036.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.504010009 |
Kohde sijaitsee Myrskylän kirkolta Paavolaan johtavan maantien eteläpuolella. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, lehdenmuotoisen liuskekärjen katkelma ja kvartsi-iskos ja -ydin, on kerätty talteen suppealta alalta Järvenojan pohjoispuolella sijaitsevan pellon loivasti etelään viettävältä rinteeltä, Paakanojan ja Järvenojan yhtymäkohdan länsipuolelta. Löytöalue on terassin päällä. Maaperä on hiekansekaista multaa. |
| metsakeskus.504010010 |
504 |
Svennilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435876.01500000 |
6726316.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.504010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Myrskylän kirkolta itään, Paavolaan johtavan maantien eteläpuolella. Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, hiomalaaan katkelma ja kvartsi-iskos, on kerätty talteen Järvenojaan yhtyvän Pakaanojan itärannalta, loivasti lounaaseen viettävältä pellolta. Paikalla on havaittavissa muinainen rantaterassi noin 40 m korkeudessa. Havainnot tehtiin terassin alarinteestä. |
| metsakeskus.504010011 |
504 |
Seikkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436035.94500000 |
6726836.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.504010011 |
Asuinpaikka Myrskylän kirkosta länsiluoteeseen, Paavolaan johtavan maantien pohjoispuolella. Lounaaseen viettävällä peltorinteellä Pakaanojan itärannalla on kaksi muinaista rantaterassia, joilta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä.
Hietaisella rinteellä havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia, Alempi, noin 50 metrin korkeudella sijaitseva terassi oli ylempänä, noin 55 metrin korkeudessa sijaitsevaa rantaterassia runsaslöytöisempi. Löytöalue on suhteellisen laaja, yhteensä noin 120 x 200 m. Viljelytoiminta on liikutellut löytöjä, mutta kyseessä lienee kaksi erillistä asutusvaihetta. Rinteessä havaittiin myös palaneita kiviä.
Koekaivauksissa vuonna 2011 selvitettiin, jatkuuko asuinpaikka metsän puolelle. Koekuopista ei saatu havaintoja asuinpaikasta, joten se rajautuu pellon terasseille. |
| metsakeskus.504010013 |
504 |
Malminharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
428439.03800000 |
6719779.03500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.504010013 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Myrskylän kunnan länsinurkassa, Kankkilasta Pukkilaan johtavan maantien pohjoispuolella. Kuusikkoisella rinteellä on pienehkö sorakuoppa ja sen yläreunalla neljä pyyntikuoppaa. Kuopat ovat loivareunaisia, symmetrisen pyöreitä, halkaisijaltaan noin 1,7 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Ne ovat keskenään samankokoisia ja -syvyisiä |
| metsakeskus.505010001 |
505 |
Tasakallio |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
396202.02800000 |
6714142.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010001 |
Louhos sijaitsee Kellokoskelta Mäntsälään johtavan tien länsipuolella olevalla, länsi- ja itäpuoleltaan soiden ympäröimällä kallioaluella. Kallion länsiosassa, sen korkeimmalla kohdalla kvartsisuoni kulkee kallionnyppylän läpi. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.505010002 |
505 |
Jortinkallio |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
403497.09000000 |
6715880.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010002 |
Kvartsilouhos sijaitsee Koivulan tilan päärakennuksesta noin 800 m länsiluoteeseen kallion korkeimmalla kohdalla. Löydöt kvartseja.
Kallion korkeimmalla kohdalla oli havaittu 1971 merkkejä mahdollisesta kvartsilouhoksesta. Inventoinneissa 1984 ja 2019 ei jälkiä siitä enää havaittu. Vuoden 2019 inventoinnin aikaan alueella kasvoi mäntytaimikkoa. Alueella oli muutamia kalliopaljastumia, joita inventoinnissa käytiin läpi. Pääosin alue on sammalen ja jäkälän peitossa. Kalliossa voi olla kvartsijuonteita, mutta niitä on mahdoton havaita peitteisyyden takia. Kohteelle ei voi tehdä aluerajausta, koska sen sijainti ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.505010003 |
505 |
Ylikartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
405734.00000000 |
6714653.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010003 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Mäntsälänjoen itärannalla, jokea kohti viettävällä peltoaukeamalla, Alikartanosta Ylikartanoon ja Pornaisista Mäntsälän kirkolle johtavien teiden risteyksessä, 300 m kartanon päärakennuksesta luoteeseen. Löydöt vasarakirves, kivinuija, kvartsiitti-iskoksia, kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Kohde tarkastettiin vuoden 2020 inventoinnissa. Pellolla erottuu hiekkaisempi alue muinaisen rantatörmän päällä tien ja joen välissä. Alue on kooltaan noin 100x50 metriä. Pelto oli tarkastusaikana kynnetty ja em. alueella havaittiin pikaisen läpikäynnin aikana kolme selvää kvartsi-iskosta, jotka jätettiin paikalleen. Pelto on ollut käytössä pitkään mutta kivikautisen asuinpaikan alue erottuu kohtalaisen selkeästi. On mahdollista, että kyntökerrosten alla on vielä säilynyt hieman kivikautista asuinpaikkakerrosta. Kohteen aluerajaus tehtiin pintapoimintalöytöjen, topografian ja maaperän perusteella. Aikaisempi vasakirveslöytö viittaa siihen, että kyseessä on kivikauden lopun vasarakirveskulttuurin asuinpaikka, joka on sijainnut joen tuntumassa eikä mesoliittinen Ancylusjärven rannalla sijainnut kohde. On kuitenkin mahdollista, että paikalla on ollut molempien aikakausien asutusta. |
| metsakeskus.505010005 |
505 |
Pikkusuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
404437.67900000 |
6722902.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010005 |
Kohde sijaitsee soiden ja mäkien ympäröimänä matalan kannaksen eteläreunalla 400 m koilliseen Ilolan tilan päärakennuksesta. Röykkiön koko on noin 2 x 2 x 0,5 m ja sen muoto on säännöllinen. Röykkiö on hyvin säilynyt.
Tiainen 2015: Röykkiön luoteispuolelta kulkee polku, jota käytetään mitä ilmeisimmin myös maastoajoneuvourana. Polku on urautunut ajamisen seurauksena. Pikkusuon röykkiön ja ajouran välillä on kulumatonta maata jäljellä alle puoli metriä. Muuten nyt tehdyt havainnot yhtenevät mj-rekisterin kuvauksen kanssa. |
| metsakeskus.505010006 |
505 |
Ilomaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
403958.00000000 |
6723271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010006 |
Röykkiö sijaitsee 600 m luoteeseen Ilomaan tilan päärakennuksesta soiden ja peltojen ympäröimän mäkialueen itälaidalla, pellolle viettävän mäen rinteessä. Röykkiön koko on 2 x 2 m.
Tiainen 2015: Röykkiö sijaitsee vahvasti heinittyneellä vanhalla hakkuuaukealla ja oli inventoinnin hetkellä vaikeasti löydettävissä ja havaittavissa. Aluetta tarkasteltiin tarkoin ja laajasti. Ainoa röykkiöksi katsottava rakenne havaittiin muutaman kymmenen metriä muinaisjäännösrekisterissä olleista koordinaateista (N: 6723 295 E: 403 956) etelään. Nyt havaitun röykkiön maanpäällinen laajuus on n. 1 x 1 m. Kohdetiedoissa on tässä inventoinnissa mitattu röykkiön koordinaatti.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohde ei löytynyt tiheän kasvillisuuden seasta. |
| metsakeskus.505010007 |
505 |
Rajaniitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
404190.00000000 |
6724051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010007 |
Röykkiö sijaitsee 1,4 km Ilomaan päärakennuksesta pohjoiseen soiden ja peltojen ympäröimän mäen pohjoisreunalla kalliopohjalla. Se sijaitsi 50 metriä itäkaakkoon vuoden 2020 peruskartassa olevasta muinaisjäännösmerkistä. Alue on kuusimetsää.
Kohde tarkastettiin viimeksi vuoden 2020 inventoinnissa. Röykkiön halkaisija oli noin 2,5 metriä ja korkeus alle puoli metriä. Röykkiö ei sijatse nykyisellä rajalla, joten rajaröykkiö se tuskin on. Röykkiön tarkoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.505010008 |
505 |
Vierumäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
401375.00000000 |
6723640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010008 |
Röykkiö sijaitsee Jatilan tilan uudesta päärakennuksesta 400 m etelään, Sälinkään– Hirvihaaran tien länsipuolella, noin 20 m:n päässä tiestä männikköä kasvavan kallioalueen kaakkoisreunalla.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Röykkiö on merkitty virheellisesti vuoden 2020 peruskartalle. Se sijaitsee peruskartan muinaisjäännösmerkistä noin 60 metriä itään. Röykkiö on melko huomaamaton. Se on sammaleen ja heinikon peittämä. Röykkiön koko on noin 2x2 metriä ja korkeus noin 80 cm. |
| metsakeskus.505010009 |
505 |
Tammisto |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
399294.00000000 |
6724175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010009 |
Uuni sijaitsee metsässä loivasti pohjoiseen viettävän mäen rinteellä, noin 400 m etelään Tammiston tilan päärakennuksesta. Uunin suuaukko on etelään.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Uuni on puolisen metriä korkea ja yli metrin leveä. Takaseinänä on iso pystykivi. Uunin suuaukko on romahtanut. Uunin itäpuolella, kuuden metrin päässä kallion sivussa on pieni notkelma, joka on mahdollisesti rakennuksen pohja, joka on kooltaan noin 2x3,5 metriä. Näyttää siltä, että kallion kulma on toiminut rakennuksen yhden seinän perustana. Muilla sivuilla näkyy epämääräistä kiviperustaa. Kulku rakennukseen on ollut pohjoisesta. |
| metsakeskus.505010010 |
505 |
Kerlamminkalliot |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
398646.00000000 |
6724697.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010010 |
Kerlamminkalliot sijaitsevat noin 700 m länsilounaaseen Seppälän tilan päärakennuksesta. Paikalla on kaksi kvartsisuonta. Kohde a on kalliolla aikanaan sijainneen kolmiomittaustornin juurella pystyssä kalliopinnassa. Kohde b sijaitsee noin 20 m tornista itään loivassa kalliorinteessä. Kohteesta tehdyt löydöt ovat kvartsin kappaleita, joista osassa on iskujälkiä.
Inventoinnissa 2019-2020 tornista ovat jäljellä enää lahonneet jäännökset kallion päällä. Kalliot olivat peitteiset, joten havaintoa kvartsilouhoksesta ei tehty. Kohteeseen lisättiin muinaisjäännösalueen rajaus aiempien tietojen perusteella. Kvartsilouhoksen tarkka paikantaminen selviäisi poistamalla pintaturvetta laajalta alueelta. |
| metsakeskus.505010011 |
505 |
Kerlamminkalliot NW |
10002 |
12004 |
13053 |
11002 |
27000 |
398473.00000000 |
6724728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010011 |
Uuni sijaitsee Kerlamminkallioiden luoteispuolella, noin 100 m:n päässä kalliolla aikanaan sijainneesta kolmiomittaustornista, heinää kasvavalla hakkuuaukealla. Se sijaitsee noin noin 50 metriä vuoden 2020 peruskartan muinaisjäännösmerkistä länteen. Uunin länsipuolella, siitä noin 50 m:n etäisyydellä, kulkee metsäautotie.
Ryssänuuni on sammaleen peittämä, se on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja korkeudeltaan noin puoli metriä. Uunin päältä on nostettu yksi kivi ja sen kohdalla olevasta aukosta näkee uunin sisään, jolloin voi todeta, että rakenne on latomalla tehty ja sisällä on uunimainen tyhjä tila. Hakkuuaukealla havaintomahdollisuudet olivat hyvin huonot, joten havaintoja esim. uunin läheisyydessä olevista rakennuksen pohjista ei saatu. Noin kilometrin päässä Kerlamminkallioiden kaakkoispuolella on myös ryssänuuni kohteessa Tammisto 505010009. Uunit voivat liittyä levottomien aikojen piilopirtteihin historiallisella ajalla. |
| metsakeskus.505010012 |
505 |
Olkkostenmäki |
10002 |
12012 |
13124 |
11004 |
27000 |
414059.77200000 |
6730478.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010012 |
Kvartsilouhos sijaitsee Olkkostenmäellä Kaukalammilta Hautjärvelle johtavan tien eteläpuolella, noin 200 m:n päässä tiestä. Louhos on kallioalueen kaakkoon viettävällä puolella, mäkialueen koillispäässä. Etelään viettävän avokallion laakealla pinnalla on 20–24 m pitkä kvartsisuoni. Löydöissä on kvartsi-iskoksia, joissa on työstön jälkiä.
Vuoden 2016 inventoinnissa kohde pyrittiin tarkastamaan, mutta sitä ei pystytty paikallistamaan tarkasti. Oletettu louhoksen paikka käytiin kuitenkin valokuvaamassa. |
| metsakeskus.505010013 |
505 |
Vähäsuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
409485.58900000 |
6735470.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010013 |
Röykkiö sijaitsee 220 m pohjoiskoilliseen Kuuselan tilalta, soiden ympäröimällä kalliopohjaisella maastonkohoumalla. Röykkiö on mäen itälaidalla, mäen korkeimmalla kohdalla. Sen koko on 2 x 3 m ja korkeus 1 m. Röykkiö on rakennettu tasakokoisista kivistä, jotka ovat sammaloituneita. Keskellä kiveystä on kuopanne. Röykkiön lounaislaidalla on näkyvissä kivilatomusta. |
| metsakeskus.505010014 |
505 |
Hunttijärvi |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
416036.94300000 |
6736952.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010014 |
Kohde sijaitsee etelään viettävässä kalliomaastossa. Louhos on kallion etelä-kaakkoisreunalla, jyrkän kalliokielekkeen päällä. Osa kvartsisuonesta on näkynyt paljaana. Alueen pohjoispuolella, siitä noin 500 m etäisyydellä, kulkee Levannon–Hautjärven tie. Löydöt kvartsia.
Kohde pyrittiin tarkastamaan vuoden 2016 inventoinnissa, mutta sitä ei pystytty paikallistamaan. Mahdollisesti suoni on sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.505010015 |
505 |
Vähämaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
416370.00000000 |
6715918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010015 |
Kiviröykkiö sijaitsee Vähämaan tilan alueella, Vähätalo-nimisen tilan rakennukset ovat noin 50 m:n päässä lounaassa kuusi- ja mäntymetsässä. Röykkiön halkaisija on 3 m ja korkeus noin 1 m. Raunion lähellä on useita pitkänomaisia painanteita.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Röykkiö sijaitsee Vähätalon pohjoispuolella lehtimetsässä. Röykkiötä etsiskeltiin hetken aikaan ja ainoa röykkiöksi sopiva rakenne löytyi hieman vuoden 2019 peruskartan muinaisjäännösmerkin pohjoispuolelta. Lehtien ja kasvillisuuden peittämä röykkiö on melko matala, kolmisen metriä leveä. Ympäristössä on kuoppia ja maan muokkauksen merkkejä. Röykkiö ei vaikuta rautakautiselta ja on muutenkin melko epämääräinen. |
| metsakeskus.505010017 |
505 |
Mikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
410792.09100000 |
6728596.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.505010017 |
Kohde sijaitsee vanhan Lahdentien (140) itäpuolella Mäntsäläjoen laaksossa. Koekaivausten perusteella paikalla on kyntämisen osittain tuhoama kivikautinen asuinpaikka. Löydöt kvartsi- ja porfyriittiesine ja iskoksia.
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, mutta peltoalueella ei tehty uusia havaintoja. Asuinpaikka sijaitsee Mäntsälänjoen varressa, kohdalla, joka on muinoin ollut Kaukalammen muinaisjärven rannalla. Mikkolan tilan mailta on lisäksi löytynyt irtolöytönä alkeellinen kirves KM 3535:1 (kohde Mikkola |
| metsakeskus.506010001 |
508 |
Hietalahti Aluesairaala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376328.27700000 |
6877101.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.506010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Mäntän aluesairaalan vieressä, noin 50 m päärakennuksesta etelään ja hiekkapohjarinteellä Mänttävuoren suojassa, Kuoreveden rantaviivalla ja sen yläpuolella, Mäntänkosken alajuoksulla. Kohde on osittain tuhoutunut sairaalan rakennuskannan rakennustöissä sekä soranotossa. Koskematonta muinaisjäännöstä on jäljellä rantakaistaleella noin 30 m säteellä rannasta sekä lähellä Sairaalatietä metsärinteellä. Asuinpaikan laajuudeksi on arvioitu vuoden 1997 inventoinnissa 250 x 75 m. Paikalta saatujen löytöjen perusteella kohde ajoittuisi kampakeramiikan aikaan.
Asuinpaikan itäosassa tehtiin kesällä 2007 koekaivauksia, joissa todettiin paikan ulottuvan itäosaltaan Sairaalatielle asti. Löydöt paikalta ovat kampakeramiikkaa, kvartsi-, kvartsiitti- ja pii-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.506010002 |
508 |
Kotkansalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376397.25800000 |
6876417.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.506010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Mäntän aluesairaalasta 600 m eteläkaakkoon, Kotkansalmen sillan luoteispuolella Pettuniemen ja Talasniemen välisellä alueella Kuoreveteen kuuluvan Kotkanselän luoteisrannalla. Asuinpaikka-alueen eteläosa on hiekkaista lounaisrinnettä, jossa asuinpaikka alkaa vesirajan alapuolelta, noin 2-3 m päässä rantaviivasta ja ulottunee koekemattomana noin 5 m päähän rannasta kuivalle maalle. Kotkansillan ja Talasniemen väliseltä alueelta todettiin neljä löytökeskittymää 400 m matkalta.
Löydöt ovat kvartsi-iskoksia. Kohteen laajuus on vuoden 1997 inventoinnin perusteella 400 x 30 m. Asuinpaikan maaperää ylärinteellä on voimakkaasti muokattu levähdysaluetta tehtäessä. Täytemaita on ajettu levähdysalueelta osittain asuinpaikan päälle. Myös sillanrakentaminen on saattanut rikkoa asuinpaikkakerroksia.
Asuinpaikan ympäristössä tehtiin kesällä 2007 koekaivauksia. Kiinteää muinaisjäännöstä ei todettu. Koekuopista löydettiin muutamia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.506010003 |
508 |
Pieskansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
373766.30600000 |
6878821.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.506010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Mäntän aluesairaalasta 3 km luoteeseen. Paikka on noin 300 m leveän, loivasti kaartuvan lahden rantavyöhykkeellä. Paikalta on alunperin alkeellinen kirves. Vuoden 1997 inventoinnissa löydöksiä ( kvartsi- ja kivilaji-iskoksia) on neljästä eri tihentymästä. Maaperä on vedenrajassa savensekaista hiekkaa ja noin 2-3 m rannan yläpuolella alkaa soransekainen hiekka. Asuinpaikka alkaa vesirajan alapuolelta ja jatkuu 3-4 m päässä rantaviivasta ja ulottuu ainakin alueen länsiosassa kuivalle maalle noin 20 m päähän rannasta. Kohde on suurimmaksi osaksi alkuperäisessä tilassaan oleva. Metsäautotie on hieman rikkonut muinaisjäännösaluetta. Kohteen laajuus on 300 x 35 m. |
| metsakeskus.506010004 |
508 |
Kaijanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375055.78800000 |
6877922.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.506010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Mäntän aluesairaalasta 1,2 km luoteeseen Kuoreveteen kuuluvan Savonselän kaakkoisrannalla, kallionokan molemmin puolin. Maasto on kallioista ja kuusikkoista vanhaa metsää.
Hiekkapuokamasta on löytöjä, kvartsia löytyy kuivalta maalta, ainakin 4-5 m päässä rantaviivasta ja veden alta. Lounaisranta on kivinen ja sorainen ja löytöjä on 2-3 m päässä rantaviivasta. Kohteen laajuus on 40 x 90 m. |
| metsakeskus.506010005 |
508 |
Pättiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374492.01400000 |
6878507.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.506010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Mäntän aluesairaalasta 2,1 km luoteeseen Kuoreveteen kuuluvan Laakkoselän itärannalla olevan Käänninsalmen kapeikon tuntumassa. Asuinpaikka sijoittuu länteen pistävän kallioniemen nokkaan ja sen molemmin puolin. Paikalla on leiripaikka.
Rannalta löytyy kvartsia, myös niemen kallioisesta nokasta, veden alta, kivikosta. Löydöt alkavat veden alta 2-3 m päässä rantaviivasta ja jatkuvat kuivalle maalle ainakin 15 m päähän rantaviivasta. Löytöjen perusteella muinaisjäännösalueen pituus on mutkittelevaa rantaviivaa seuraten noin 150 m. Kohteen laajuus kokonaisuudessaan on 110 x 60 m. |
| metsakeskus.506010006 |
508 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
375618.53900000 |
6884030.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.506010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Keurusselkään kuuluvan Lyhdeselän itärannalla etelään ja lounaaseen viettävällä hiekkapohjaisella alueella, josta pistää länteen tasapohjainen pieni niemennokka. Kohde on Mäntänkosken yläjuoksulla, noin 4,4 km koskesta pohjoiseen. Alueella ei ole kesämökkejä. Asuinpaikan itä- ja koillispuolella on mäki.
Asuinpaikka-alueesta voidaan erottaa neljä löytöaluetta, jotka ovat jääneet jäljelle aluetta pirstoneesta soranotosta. Löytöalue 1 on noin 35 x 30 m laaja tasanne niemennokassa, 10-15 m päässä rantaviivasta. Tasanteella on halkaisijaltaan 5 x 5 m laaja ja noin 15 cm syvä pyöreähkö painanne, mahdollinen asumuspainanne. Siitä noin 5 m etelään on maanpinnan tasalla 1 x 1 m halkaisijaltaan oleva liesi ja siitä 4 m itään on toinen, joka on ollut modernissa leirikäytössä. Löytöjä (iskoksia, luuta, keramiikan muruja) on näkyvissä soranoton aiheuttamissa leikkauksissa.
Kaksi muuta löytöaluetta on 10 - 15 m säteellä ja neljäs löytöalue on 130 m niemennokasta kaakkoon. |
| metsakeskus.506010007 |
508 |
Vuolleniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377147.93900000 |
6880527.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.506010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuolleniemen loivalla etelärinteellä, noin 80 m leveän Keurusselkään kuuluvan Vuollesalmen itärannalla, välittömästi Mäntänkosken tuntumassa, sen yläjuoksulla. Paikka on hiekkamaalla. Inventoinnin yhteydessä tehdyistä koekuopsta löydettiin pääasiassa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohteen laajuus on noin 70 x 70 m, ja siellä on ollut myös Mäntän taloon kuuluva Vuolleniemen torppa. Rakennuksen pohjia paikalta ei löytynyt, mutta koekuopista löydettiin lasia, posliinia ja punasavikeramiikkaa. Kiviröykkiöitä havaittiin myös laajalla alueella. Muutamaan röykkiöön tehtyjen koekuoppien perusteella niitä voitaneen pitää viljelysröykkiöinä. Osa röykkiöistä on kivikautisen asuinpaikan päällä. |
| metsakeskus.506010007 |
508 |
Vuolleniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
377147.93900000 |
6880527.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.506010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuolleniemen loivalla etelärinteellä, noin 80 m leveän Keurusselkään kuuluvan Vuollesalmen itärannalla, välittömästi Mäntänkosken tuntumassa, sen yläjuoksulla. Paikka on hiekkamaalla. Inventoinnin yhteydessä tehdyistä koekuopsta löydettiin pääasiassa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohteen laajuus on noin 70 x 70 m, ja siellä on ollut myös Mäntän taloon kuuluva Vuolleniemen torppa. Rakennuksen pohjia paikalta ei löytynyt, mutta koekuopista löydettiin lasia, posliinia ja punasavikeramiikkaa. Kiviröykkiöitä havaittiin myös laajalla alueella. Muutamaan röykkiöön tehtyjen koekuoppien perusteella niitä voitaneen pitää viljelysröykkiöinä. Osa röykkiöistä on kivikautisen asuinpaikan päällä. |
| metsakeskus.506010007 |
508 |
Vuolleniemi |
10002 |
12001 |
13014 |
11019 |
27000 |
377147.93900000 |
6880527.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.506010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuolleniemen loivalla etelärinteellä, noin 80 m leveän Keurusselkään kuuluvan Vuollesalmen itärannalla, välittömästi Mäntänkosken tuntumassa, sen yläjuoksulla. Paikka on hiekkamaalla. Inventoinnin yhteydessä tehdyistä koekuopsta löydettiin pääasiassa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohteen laajuus on noin 70 x 70 m, ja siellä on ollut myös Mäntän taloon kuuluva Vuolleniemen torppa. Rakennuksen pohjia paikalta ei löytynyt, mutta koekuopista löydettiin lasia, posliinia ja punasavikeramiikkaa. Kiviröykkiöitä havaittiin myös laajalla alueella. Muutamaan röykkiöön tehtyjen koekuoppien perusteella niitä voitaneen pitää viljelysröykkiöinä. Osa röykkiöistä on kivikautisen asuinpaikan päällä. |
| metsakeskus.506010007 |
508 |
Vuolleniemi |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27008 |
377147.93900000 |
6880527.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.506010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuolleniemen loivalla etelärinteellä, noin 80 m leveän Keurusselkään kuuluvan Vuollesalmen itärannalla, välittömästi Mäntänkosken tuntumassa, sen yläjuoksulla. Paikka on hiekkamaalla. Inventoinnin yhteydessä tehdyistä koekuopsta löydettiin pääasiassa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohteen laajuus on noin 70 x 70 m, ja siellä on ollut myös Mäntän taloon kuuluva Vuolleniemen torppa. Rakennuksen pohjia paikalta ei löytynyt, mutta koekuopista löydettiin lasia, posliinia ja punasavikeramiikkaa. Kiviröykkiöitä havaittiin myös laajalla alueella. Muutamaan röykkiöön tehtyjen koekuoppien perusteella niitä voitaneen pitää viljelysröykkiöinä. Osa röykkiöistä on kivikautisen asuinpaikan päällä. |
| metsakeskus.506010008 |
508 |
Kohosalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378608.35600000 |
6880079.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.506010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Keurusvedeen kuuluvan Kohosalmen noin 130 m leveän kapeikon luoteisrannalla, noin 25 - 40 m rannasta voimajohdon läheisyydessä. Paikka on 20 m leveällä ja 70 m pitkällä rantaterassilla, jyrkähkön mäen päällä. Maaperä on hiekkaa.
Löytöinä paikalta on saatu kvartsia ja palanutta luuta. Inventoinnin yhteydessä kaivettujen koekuoppien perusteella kulttuurikerros on 20 cm paksu ja paikoin punertavaksi värjäytynyt.
Muinaisjäännösalueella sijaitsee kaksi kuopannetta (kuopanteet 1 ja 2), jotka muotonsa ja kuopanteisiin tehtyjen kairausten perusteella ovat resenttejä. Vuoden 2023 tarkastuksessa havaittiin myös kaksi laakeaa painannetta (painanteet A ja B), joissa molemmissa oli selkeä huuhtoutumiskerros ja kaksoismaannos. Painanteessa B oli lisäksi vanhemman maannoksen alla paikoin hyvin punaista hiekkaa. Löytöjä painanteisiin tehtyjen kairausten yhteydessä ei kuitenkaan tehty. |
| metsakeskus.507000001 |
507 |
Halenneenvuori |
10001 |
12013 |
13000 |
11002 |
27000 |
507066.99700000 |
6806224.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.507000001 |
Halenneenvuori on Kallaveden eteläosassa oleva vuori, jonka edustalla on vuoresta järveen pudonnut iso kivi. Lähellä vesirajaa on lohkareessa punaväriä. Punavärikohdassa on "havaittavissa" pystyviivoja. Kivessä on samalla korkeudella muutenkin punaväriä ja siten kuvioiden aitous on epävarmaa. Myös kivimateriaalissa on havaittu olevan luontaista pystyraidoistusta. Lisäksi punavärikohta on kivessä sellaisella kohdalla, joka on suoraan sateelle antavassa pinnassa veden huuhtelukorkeudella. Punavärikohta on noin 78 cm pitkä ja siinä on ainakin 13 pystyviivaa. Niistä korkeimman huippu on alareunasta on noin 23 cm. Kuvion alareuna on ollut dokumentointihetkellä 25.6.2000 noin 12 cm vedenpinnasta. |
| metsakeskus.507010001 |
507 |
Linnasaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
484136.23700000 |
6804625.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.507010001 |
Lapinraunio sijaitsee Juolasveden Linnasaaren pohjoispäässä olevan jyrkkärinteisen kallion laella. Lapinraunion koko on 16 x 20 m ja korkeus 1 m. Paikalla oleva kasvillisuus on heikosti kasvavaa mäntyä. |
| metsakeskus.507010002 |
507 |
Haukkavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
487878.00000000 |
6799970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.507010002 |
Kalliomaalaus sijaitsee Sarkaveden luoteispään itärannalla olevan Haukkavuoren järvenpuoleisessa jyrkässä seinämässä. Maalaukset ovat lounaaseen katsovassa pystyseinässä kolmessa eri kohdassa noin 200 m:n matkalla. Maalauskuvioina on alaspäin oleva ihmishahmo, verkkokuvio, kädenjälki, venekuvioita sekä katkelmallisia, eläinhahmoiksi tulkittuja jäänteitä. |
| metsakeskus.507010003 |
507 |
Itkonlahti |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
506327.29400000 |
6806804.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.507010003 |
Kalliomaalaus sijaitsee Kallaveden etelärannalla, Puukonvuoren itärannalla ja Itkonlahden suun länsirannalla. Maalaus on itään katsovan matalan rantakallion seinämässä noin metrin korkeudella vedenpinnasta. Maalausjälkiä on havaittu noin 3,7 x 1,0 m suuruisella alueella. Kallion osittaisesta siloisuudesta huolimatta seinämän maalauksista on on jäljellä vain joitakin epämääräisiä hahmoja ja läiskiä. Niitä on vaikea hahmottaa ja merkkien näkyvyys vaihtelee. Maalauksesta on kuitenkin voitu tunnistettu katkelmia hirvistä sekä yksi ihmiskuvio. |
| metsakeskus.507010003 |
507 |
Itkonlahti |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
506327.29400000 |
6806804.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.507010003 |
Kalliomaalaus sijaitsee Kallaveden etelärannalla, Puukonvuoren itärannalla ja Itkonlahden suun länsirannalla. Maalaus on itään katsovan matalan rantakallion seinämässä noin metrin korkeudella vedenpinnasta. Maalausjälkiä on havaittu noin 3,7 x 1,0 m suuruisella alueella. Kallion osittaisesta siloisuudesta huolimatta seinämän maalauksista on on jäljellä vain joitakin epämääräisiä hahmoja ja läiskiä. Niitä on vaikea hahmottaa ja merkkien näkyvyys vaihtelee. Maalauksesta on kuitenkin voitu tunnistettu katkelmia hirvistä sekä yksi ihmiskuvio. |
| metsakeskus.507010004 |
507 |
Aholansaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
504328.16800000 |
6791450.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.507010004 |
Ajoittamattomat röykkiöt sijaitsevat kahdessa eri kohtaa, Aholansaareen johtavan tien varrella Pienisalmessa sekä Aholansaaressa. Röykkiöt ovat matalia kiviraunioita ja osa niistä on hajoitettu. Ympäristö on mäntymetsää. Röykkiöt saattavat olla viljelys- tai kaskiraunioita. |
| metsakeskus.507010031 |
507 |
Kannonalus |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
487444.91600000 |
6800686.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.507010031 |
Kalliomaalaus sijaitsee Sarkaveden itärannalla, Haukkavuoren kalliomaalauksista (pohjoisimmasta maalausryhmästä) noin 600 m pohjoisluoteeseen, Kannonalus-nimisen lahdenpohjukan suulla olevassa jykevässä kalliossa. Kallion yläosassa on vaakasuora halkeama ja kallio taipuu lievästi sisäänpäin, jolloin yläpuolelle muodostuu vähäinen suojaava "lippa". Maalaukset sijoittuvat tälle sisään päin hiukan viistolle osalle kallioseinämää. Maalauksen alaosa on noin 3,5 m:n korkeudella vedenpinnasta. Kalliopinnassa on kaksi noin 30 cm pitkää venekuviota alekkain. Ylemmässä venekuviossa on todettavissa kuusi pystyviivaa (miehistöviivaa) ja alemmassa niitä on ainakin kolme. Kuviot ovat loivasti kaarevia. Kalliopinta on vahvasti jäkälän peittämä ja siitä on irronnut monin paikoin pintakerrosta laajoina paloina pois. |
| metsakeskus.529010001 |
529 |
Käköläntie |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
226068.41600000 |
6712612.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.529010001 |
Kiviröykkiön pohja Luonnonmaalla, Viialan kylässä, Naantalinsalmesta 400-500 m lounaaseen. Sen läpimitta itä-länsi -suunnassa on 5,5 m, etelä-pohjois -suunnassa 4,5 m. Röykkiön korkeus on noin 0,3 m. Kivien suurin läpimitta on 0,15-0,35 m. Röykkiön pohjan muoto on epämääräinen, samoin röykkiön reuna. Leikkaus on laakean kupera. Kivien välissä on maata. Keskellä röykkiötä on 0,8 m korkuinen kivi ja sen reunoilla on kaksi muuta kookkaaampaa kiveä. Röykkiö on aivan peltovainion reunassa. Lähellä on avokalliota. Aivan lähellä röykkiötä kulkee uusi tie. Röykkiö on maapohjalla. Vuoden 2006 inventoinnin arvion mukaan rakenne on todennäköisimmin peltoraunio. Röykkiön lähistöllä kasvaa mm. ketomarunaa, nuokkukohokkia, mäkikuismaa ja sikoangervoa. |
| metsakeskus.529500001 |
529 |
Naantalin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11010 |
27004 |
226133.37900000 |
6713966.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.529500001 |
Naantalin kaupunki perustettiin nykyään kuivuneen Lahdenperän lahden eteläpuolelle vuonna 1443 palvelemaan birgittalaisluostarin kirkkoon matkaavia pyhiinvaeltajia. Paikalla oli aikaisemmin Ailosen kylän maita.
1600-luvun kartan perusteella rakennettu alue sijoittui Myllyvuoren ympärille; rakennettuja kortteleita oli kuusi. Niistä neljä pitkänomaista sijaitsi mäen koillispuolella; kaupungin pääkatu kulki niiden keskellä. Yksi suuri, epäsäännöllisen muotoinen kortteli sijaitsi mäen lounaispuolella ja kuudes Piispan- eli Lokaniemen luoteiskärjessä Myllyvuoren rinteessä ja sen laella. Keskiaikaisen kaupunkialueen tarkka laajuus ei ole tiedossa. Vanhin kaupunkimainen autus sijaitsi todennäköisesti pääkadun luostarinpuoleisessa päässä.
Pitkittäinen pääkatu, Isokatu, on noudatellut keskiajalla Lahdenperän lahden rantaa, ja se oli luostariin Turusta ja Raisiosta johtavan pyhiinvaellustien päätekohta. Pääkadun sivukatu Feminginkatu on ainoa keskiaikaisesta asemakaavasta säilynyt katu Naantalissa. Pääkadun pohjoispäässä oli epäsäännöllisen muotoinen pieni aukio tai tori, josta lähti kirkolle ja pappilaan johtanut silta. Kaupungin keskiaikainen, hyväksi tunnettu satama lienee sijainnut aukion rannassa. Nykyinen Mannerheiminkatu muodostettiin 1600-luvulla suoristamalla Isokatu.
2015 valmistuneen kaupunkiarkeologisen inventoinnin perusteella määritettiin alueen rajat, joita tarkennettiin 2017 Kaivokatu 11:n tutkimusten jälkeen. |
| metsakeskus.531010001 |
531 |
Sorto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
230213.29500000 |
6807143.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Eurajoen Irjanteelta Nakkilan kirkolle johtavasta tiestä noin kilometri itään Kiukaisten kunnan rajalla. Kohde kuuluu Nakkilan (ent. Kiukaisten) Uotinmäen laajaan asuinpaikka-alueeseen. Paikka on maastoltaan loivaa luoteisrinnettä. Asuinpaikan laajuus on tuntematon. Sorron talon mailta on löydetty runsaasti kiviesineitä. |
| metsakeskus.531010003 |
531 |
Rantanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222481.36400000 |
6814769.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010003 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee kuivatun Leistilänjärven länsipuolella Rantasen talon maalla tasaisessa hiekkamaassa. Vuosisadan alkupuolella on talon maalta peltoa raivattaessa löytynyt kiviesineitä ja saviastianpaloja, jotka ovat kuitenkin joutuneet hukkaan. Kohteen laajuus on tuntematon.
Vuoden 2001 inventoinnin aikana peltoalue oli kyntämättä, joten tarkastettiin pellon itäpuolisen maantien ojaleikkauksia, mutta niissä ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.531010004 |
531 |
Kokkoniemenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
224447.57500000 |
6815552.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010004 |
Kohde, joka käsittää kivikautisen asuinpaikan ja röykkiöitä sijaitsee Haistilasta - Järvikylään johtavan tien länsipuolella, Järvikylän koulun etelä-ja luoteispuolella. Muinaisjäännöstä on useampien tilojen alueella Kokkoniemenmäen itäpuolella.
Röykkiöitä on todettu ainakin 200x300 m laajalla alueella. Röykkiöt ovat erikokoisia ja -tyyppisiä. Osa niistä voi olla pronssikautisia, osa nuorempia. Jotkut röykkiöt voisivat olla rautakautisiakin. Joukossa voi olla myös varsin nuoria, sillä alueelle on raivattu kaksi peltoa, toinen 1800-luvun lopulla. Se sijaitsee keskeisimmällä röykkiöalueella Ruohosen pihamaalla olevan lammen pohjoispuolisessa etelärinteessä. Se itäpuolella on toinen pelto, joka on mahdollisesti raivattu viime sotien aikaan. Molempia peltoja kiertää kiviaita. Vuoden 2001 inventoinnissa kartoitettiin alueelta 47 röykiötä/kiveystä. |
| metsakeskus.531010004 |
531 |
Kokkoniemenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
224447.57500000 |
6815552.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010004 |
Kohde, joka käsittää kivikautisen asuinpaikan ja röykkiöitä sijaitsee Haistilasta - Järvikylään johtavan tien länsipuolella, Järvikylän koulun etelä-ja luoteispuolella. Muinaisjäännöstä on useampien tilojen alueella Kokkoniemenmäen itäpuolella.
Röykkiöitä on todettu ainakin 200x300 m laajalla alueella. Röykkiöt ovat erikokoisia ja -tyyppisiä. Osa niistä voi olla pronssikautisia, osa nuorempia. Jotkut röykkiöt voisivat olla rautakautisiakin. Joukossa voi olla myös varsin nuoria, sillä alueelle on raivattu kaksi peltoa, toinen 1800-luvun lopulla. Se sijaitsee keskeisimmällä röykkiöalueella Ruohosen pihamaalla olevan lammen pohjoispuolisessa etelärinteessä. Se itäpuolella on toinen pelto, joka on mahdollisesti raivattu viime sotien aikaan. Molempia peltoja kiertää kiviaita. Vuoden 2001 inventoinnissa kartoitettiin alueelta 47 röykiötä/kiveystä. |
| metsakeskus.531010004 |
531 |
Kokkoniemenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
224447.57500000 |
6815552.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010004 |
Kohde, joka käsittää kivikautisen asuinpaikan ja röykkiöitä sijaitsee Haistilasta - Järvikylään johtavan tien länsipuolella, Järvikylän koulun etelä-ja luoteispuolella. Muinaisjäännöstä on useampien tilojen alueella Kokkoniemenmäen itäpuolella.
Röykkiöitä on todettu ainakin 200x300 m laajalla alueella. Röykkiöt ovat erikokoisia ja -tyyppisiä. Osa niistä voi olla pronssikautisia, osa nuorempia. Jotkut röykkiöt voisivat olla rautakautisiakin. Joukossa voi olla myös varsin nuoria, sillä alueelle on raivattu kaksi peltoa, toinen 1800-luvun lopulla. Se sijaitsee keskeisimmällä röykkiöalueella Ruohosen pihamaalla olevan lammen pohjoispuolisessa etelärinteessä. Se itäpuolella on toinen pelto, joka on mahdollisesti raivattu viime sotien aikaan. Molempia peltoja kiertää kiviaita. Vuoden 2001 inventoinnissa kartoitettiin alueelta 47 röykiötä/kiveystä. |
| metsakeskus.531010004 |
531 |
Kokkoniemenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224447.57500000 |
6815552.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010004 |
Kohde, joka käsittää kivikautisen asuinpaikan ja röykkiöitä sijaitsee Haistilasta - Järvikylään johtavan tien länsipuolella, Järvikylän koulun etelä-ja luoteispuolella. Muinaisjäännöstä on useampien tilojen alueella Kokkoniemenmäen itäpuolella.
Röykkiöitä on todettu ainakin 200x300 m laajalla alueella. Röykkiöt ovat erikokoisia ja -tyyppisiä. Osa niistä voi olla pronssikautisia, osa nuorempia. Jotkut röykkiöt voisivat olla rautakautisiakin. Joukossa voi olla myös varsin nuoria, sillä alueelle on raivattu kaksi peltoa, toinen 1800-luvun lopulla. Se sijaitsee keskeisimmällä röykkiöalueella Ruohosen pihamaalla olevan lammen pohjoispuolisessa etelärinteessä. Se itäpuolella on toinen pelto, joka on mahdollisesti raivattu viime sotien aikaan. Molempia peltoja kiertää kiviaita. Vuoden 2001 inventoinnissa kartoitettiin alueelta 47 röykiötä/kiveystä. |
| metsakeskus.531010005 |
531 |
Kuusisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
230684.10400000 |
6808004.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010005 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kolme röykkiötä ja kivikautisen asuinpaikan. Kohde sijaitsee lähellä Kiukasten rajaa, Matomäentiestä 200 m etelään olevan Kuusiston talon maalla.
Talon vieressä olevasta hiekkakuopasta ja tämän allapuolella olevalta pellosta on löydetty saviastianpaloja. Julius Ailio totesi tutkimuksissa paikalta Kiukaisten kulttuuriin ja pronssikauden taitteeseen ajoittuvaa keramiikkaa.
Kuusiston talosta 100 m etelään, pohjois-etelä-suuntaisella ja etelään laskevalla harjulla on kolme vuonna 1911 tutkittua röykkiötä hiekkakuopan reunalla. Röykkiöden koot ovat 4,2 x 4 m, 5,5 x 5,5 m, 6 x 6 m.
Röykkiöistä todettiin tutkimuksissa palaneita luunsiruja ja kvartsia, joka mahdollisesti liittyy asuinpaikkakerrokseen. Kahdesta röykkiöistä todettiin myös rautaesine. Toisesta veitsen katkelma ja toisesta silmukkapäinen esine.
Röykkiöistä on vuoden 2001 inventointikertomuksen mukaan jäljellä heikosti näkyvät sammaloituneet pohjat. Röykkiöiden ympäristössä kasvaa männikkö. |
| metsakeskus.531010005 |
531 |
Kuusisto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230684.10400000 |
6808004.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010005 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kolme röykkiötä ja kivikautisen asuinpaikan. Kohde sijaitsee lähellä Kiukasten rajaa, Matomäentiestä 200 m etelään olevan Kuusiston talon maalla.
Talon vieressä olevasta hiekkakuopasta ja tämän allapuolella olevalta pellosta on löydetty saviastianpaloja. Julius Ailio totesi tutkimuksissa paikalta Kiukaisten kulttuuriin ja pronssikauden taitteeseen ajoittuvaa keramiikkaa.
Kuusiston talosta 100 m etelään, pohjois-etelä-suuntaisella ja etelään laskevalla harjulla on kolme vuonna 1911 tutkittua röykkiötä hiekkakuopan reunalla. Röykkiöden koot ovat 4,2 x 4 m, 5,5 x 5,5 m, 6 x 6 m.
Röykkiöistä todettiin tutkimuksissa palaneita luunsiruja ja kvartsia, joka mahdollisesti liittyy asuinpaikkakerrokseen. Kahdesta röykkiöistä todettiin myös rautaesine. Toisesta veitsen katkelma ja toisesta silmukkapäinen esine.
Röykkiöistä on vuoden 2001 inventointikertomuksen mukaan jäljellä heikosti näkyvät sammaloituneet pohjat. Röykkiöiden ympäristössä kasvaa männikkö. |
| metsakeskus.531010006 |
531 |
Vähä-Teinilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
231037.96200000 |
6807801.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010006 |
Röykkiö sijaitsee Matomäentien länsipuolella, lähellä tietä, tien pohjoispuoella olevasta koulusta 100 m etelään. Paikka on metsässä. Pyöreästä, smmaleen peittämästä röykkiöstä on jäljellä pohjaosa. Röykkiön keskiosa on hävitetty, sen reunat ovat korkeammalla. Röykkiön koko on 10 x 9 m. Röykkiöstä on mahdollisesti peräisin poltetut luut KM 5793. |
| metsakeskus.531010007 |
531 |
Mäkelä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
231392.82100000 |
6807627.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010007 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Kiukaisten rajaa, Mäkelän talosta noin 150 m itäkaakkoon metsikön länsireunassa.
Röykkiö on pyöreä. Sen koko on 14,5 x 14 m ja korkeus noin metrin. Röykkiön pohjoisreuna on matala. Röykkiöstä on ajettu kiviä talon navettaan.
Vuoden 2001 inventointikertomuksen mukaan hiidenkiuas on sammaloitunut ja sen ympäristössä kasvaa kuusimetsä. |
| metsakeskus.531010008 |
531 |
Rauvola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230740.07900000 |
6808502.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010008 |
Röykkiö sijaitsee Matomäentien koillispuolella, noin 200 m tiestä, melko korkealla mäellä kalliopohjalla.
Röykkiö on pyöreähkö, kooltaan 15 x 11,5 m ja korkeutta sillä on noin metri. Kiukaasta on ajettu kiviä 1919-1920 joilloin suuri osa röykkiöstä tuhoutui. Röykkiössä on kaksi pohjaan asti ulottuvaa kuoppaa.
Vuoden 2001 inventoinnin mukaan röykkiö on osittain sammaleen ja jäkälän peitossa. Sen ympäristössä kasvaa mäntytaimikko. |
| metsakeskus.531010009 |
531 |
Knihti, Suomi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230469.18600000 |
6808507.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Matomäen tien molemmin puolin.
Tien pohjoispuolen röykkiöt, yhteensä seitsemän ovat matalalla harjanteella metsässä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 2,5 - 6 m välillä. Niiden korkeus on 50-70 cm. Ovat heinän peitossa, mutta erottuvat kohoumina maastossa.
Tien eteläpuolella, suuren hiekkakuopan reunalla on suuri, kumpumainen, halkaisijaltaan 8 m oleva röykkiö, josta osa on vierinyt hiekkakuopaan. Suurta röykkiötä ei kuitenkaan löydetty vuoden 2001 inventoinnissa. Edellä mainitusta röykkiöstä noin 80 m etelään on toinen pienempi röykkiö. Sen halkaisja on 4 m.
Röykkiön pohjoispuolella aivan sorakuopan reunassa on kuoppaliesi, sen halkaisija on 2 m. Kuoppaliesi tutkittiin vuonna 2008. Samassa yhteydessä avattiin lähistölle koealue, josta löydettiin uusi, ennestään tuntematon röykkiö. Se myös tutkittiin. |
| metsakeskus.531010010 |
531 |
Kyllijoki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229969.39000000 |
6808744.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010010 |
Röykkiö sijaitsee Nakkilasta Eurajoelle johtavan tien itäpuolella, Pakarin talon takana, Kyllijoen talosta 100 m koilliseen mätsäisellä mäen töyräällä. Röykkiön koko on 13 x 10 m. Röykkiö on matala, muodoltaan soikea. Kiuas on sammaloitunut, ympäristössä kasvaa mänty/kuusimetsä. Tilojen raja kulkee röykkiön läpi. Röykkiön koillispuolella on toinen röykkiö, jonka koko on 4x7 m. Se on sammaloitunut. Pronssinen keihäänkärki KM 5922 on löydetty röykkiön pohjoispuolella olleesta pellosta. |
| metsakeskus.531010011 |
531 |
Isohuhdan metsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229839.43800000 |
6809409.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010011 |
Röykkiö sijaitsee Nakkilasta Eurajoelle johtavasta tiestä noin 100 m länteen mäen harjanteella.
Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö ja kehämäinen. Sen koko on 8,5 x 7 m. Se on rakennettu päänkokoisista kivistä. Se on sammaleen peitossa ja siitä on lähinnä reunakiviä näkyvissä. Ympäristössä on mäntymetsää. |
| metsakeskus.531010012 |
531 |
Iso-Teinilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
229996.37300000 |
6809372.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Nakkilasta Eurajoelle johtavasta tiestä noin 35 itään metsässä mäen harjanteella, Keski-Pakarin talolle menevän tien etelä- ja pohjoispuolella.
Tien pohjoispuolella on suurin röykkiö, kooltaan 10x9 m. Röykkiön keskiosaa on hävitetty, niin että jäljellä on vallimaiset reunat. Muut röykkiöt ovat Keski-Pakarille menevän tien eteläpuolella. Edellisestä 50 m etelälounaaseen on toinen röykkiö. Sen halkaisija on 5 m ja sen keskellä on 2x2x0,5 m kuoppa. Edellisestä 30 m koilliseen on kolmas röykkiö. Sen halkaiisja on 3 m. Edellisestä 7 m pohjoiseen on neljäs röykkiö, jonka halkaisija on myös 3 m. Viides röykkiö sijaitsee röykkiöstä kaksi 10 m etelään. Se on hieman epämääräinen kiveys, jonka koko on 2x3x0,5 m. |
| metsakeskus.531010013 |
531 |
Iso-Huhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230150.30600000 |
6810274.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010013 |
Röykkiö sijaitsee Nakkilasta Eurajoelle johtavasta tiestä noin 80 m itään loivassa rinteessä.
Röykkiön koko on 10 x 10 m. Se on luonteeltaan epämääräinen, ei todennäköisesti kuitenkaan luontainen. Sitä on pengottu ja sen päällä kulkee polkuja. |
| metsakeskus.531010014 |
531 |
Kaasanmäki (metsäsarka) |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
233725.88200000 |
6808297.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010014 |
Röykkiöt sijaitsevat Kaasanmäen metsäsaarekkeen lounaisrinteellä Harjavallan rajan pinnassa, röykkiöt liittyvät Harjavallan rajan puolella olevaan suureen muinaisjäännösalueeseen. Paikka on Tattaranjoesta itään.
Röykkiöiden joukossa on kolme kooltaan vähän isompaa röykkiötä. Yksi niistä on rajalinjalla. Se on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 m ja korkeutta sillä on noin 70 cm. Toinen sijaitsee noin 20 m rajasta. Se on halkaisijaltaan 8 m ja korkeutta sillä on 50 cm. Se on kasattu pääkokoisista kivistä Kolmas röykkiö on edellisistä itään. Se on pyöreä, kumpumainen. keskellä on kuoppa, jossa näkyy silmäkivi. Röykkiön halkaisija on noin 7 m. Muut ovat matalia maatuneita kiveyksiä, joista osa saattaa olla luontaisiakin. Niiden halkaisijat ovat 3 - 6 m.
Vuoden 1985 inventoinnissa on todettu kooltaan 13 x 11 m, 17 x 15 m ja 12 x 10 m suuruiset röykkiöt. Vuoden 2001 inventoinnissa alueelta löydettiin kolme röykkiötä. Havaintomahdollisuudet olivat heikot taimikon ja pitkän heinän vuoksi. |
| metsakeskus.531010015 |
531 |
Kaasanmäki (Soinila) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233580.00000000 |
6808829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010015 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Pori-Helsinki tiestä 2,2 km lounaaseen ja Tattaranjoesta 600 m itään metsäisellä harjanteella. Kohde käsittää röykkiöitä ja asuinpaikan.
Asuinpaikka on sijainnut peltojen ympäröimällä metsämäellä Kukonharjan kylän yhteismaalla olevan sorakuopan reunalla. Paikalta on löydetty mm. ns. Seiman tyypin kirves (SatM 16 545). Paikalla on vuonna 1967 suoritettu koekaivauksia. Kohde on todennäköisesti kokonaan tuhoutunut soranotossa. Asuinpaikan pohjoispuolella on neljä röykkiötä.
Röykkiöt sijaitsevat mäen harjanteella kaakko-luode -suuntaisen polun varressa vanhan sorakuopan lounaisreunassa. Kaakkoisin röykkiö on polun länsipuolella. Röykkiöstä erottuu noin 1x2x0,8 m suuruinen kuoppa. Kiviä ei ole juurikaan näkyvissä. Kuopassa on maatunut kyltti, jossa on käsin kirjoitettu teksti "muinaisjäännös". Röykkiön koko on 6x8 m. Toinen röykkiö on edellisestä noin 20 m luoteeseen, polkua pitkin. Polku halkaisee röykkiön. Röykkiön halkaisija on 9 m ja korkeus 0,4 m ja sen pohjoispää rajoittuu sorakuoppaan. Se on kasattu osittain hiekkakivilaaoista. Kolmas röykkiö on edellisestä 8 m luoteeseen. Se on matala ja heikosti erottuva. Polku kulkee sen yli. Röykkiön koko on 5x6 m. Neljäs röykkiö on edellisestä 7 m luoteeseen. Sen halkaisija on 7 m ja senkin yli kulkee polku. Kiveystä on hieman näkyvissä. Keskellä on sammaloitunut kuoppa. Vuoden 2001 inventointikertomuksen mukaan sorakuopasta on otettu soraa röykkiöiden puoleisesta päästä.
Tarkastuksessa 2020 todettiin, että soranottoa ei ole tapahtunut vuosiin, sen sijaan vanhaa kuoppaa on maisemoitu varsinkin reunoiltaan kiveämällä, jotta sorakuopan hyvin jyrkät reunat eivät sortuisi. Harjanteen päällä on edelleen löydettävissä kuvatut röykkiöt. Niiden havaitseminen on kuitenkin hankalaa, sillä ne ovat hyvin matalia, mutta hiekkakivilaakoja on sammaleiden alla näkyvissä. Kiveyksiin on kaivettu kuoppia. Koko sorakuoppien välille jäänyt korkea kannas on mahdollista muinaisjäännösaluetta, sillä kiveyksiä näkyy muuallakin. |
| metsakeskus.531010015 |
531 |
Kaasanmäki (Soinila) |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
233580.00000000 |
6808829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010015 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Pori-Helsinki tiestä 2,2 km lounaaseen ja Tattaranjoesta 600 m itään metsäisellä harjanteella. Kohde käsittää röykkiöitä ja asuinpaikan.
Asuinpaikka on sijainnut peltojen ympäröimällä metsämäellä Kukonharjan kylän yhteismaalla olevan sorakuopan reunalla. Paikalta on löydetty mm. ns. Seiman tyypin kirves (SatM 16 545). Paikalla on vuonna 1967 suoritettu koekaivauksia. Kohde on todennäköisesti kokonaan tuhoutunut soranotossa. Asuinpaikan pohjoispuolella on neljä röykkiötä.
Röykkiöt sijaitsevat mäen harjanteella kaakko-luode -suuntaisen polun varressa vanhan sorakuopan lounaisreunassa. Kaakkoisin röykkiö on polun länsipuolella. Röykkiöstä erottuu noin 1x2x0,8 m suuruinen kuoppa. Kiviä ei ole juurikaan näkyvissä. Kuopassa on maatunut kyltti, jossa on käsin kirjoitettu teksti "muinaisjäännös". Röykkiön koko on 6x8 m. Toinen röykkiö on edellisestä noin 20 m luoteeseen, polkua pitkin. Polku halkaisee röykkiön. Röykkiön halkaisija on 9 m ja korkeus 0,4 m ja sen pohjoispää rajoittuu sorakuoppaan. Se on kasattu osittain hiekkakivilaaoista. Kolmas röykkiö on edellisestä 8 m luoteeseen. Se on matala ja heikosti erottuva. Polku kulkee sen yli. Röykkiön koko on 5x6 m. Neljäs röykkiö on edellisestä 7 m luoteeseen. Sen halkaisija on 7 m ja senkin yli kulkee polku. Kiveystä on hieman näkyvissä. Keskellä on sammaloitunut kuoppa. Vuoden 2001 inventointikertomuksen mukaan sorakuopasta on otettu soraa röykkiöiden puoleisesta päästä.
Tarkastuksessa 2020 todettiin, että soranottoa ei ole tapahtunut vuosiin, sen sijaan vanhaa kuoppaa on maisemoitu varsinkin reunoiltaan kiveämällä, jotta sorakuopan hyvin jyrkät reunat eivät sortuisi. Harjanteen päällä on edelleen löydettävissä kuvatut röykkiöt. Niiden havaitseminen on kuitenkin hankalaa, sillä ne ovat hyvin matalia, mutta hiekkakivilaakoja on sammaleiden alla näkyvissä. Kiveyksiin on kaivettu kuoppia. Koko sorakuoppien välille jäänyt korkea kannas on mahdollista muinaisjäännösaluetta, sillä kiveyksiä näkyy muuallakin. |
| metsakeskus.531010015 |
531 |
Kaasanmäki (Soinila) |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
233580.00000000 |
6808829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010015 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Pori-Helsinki tiestä 2,2 km lounaaseen ja Tattaranjoesta 600 m itään metsäisellä harjanteella. Kohde käsittää röykkiöitä ja asuinpaikan.
Asuinpaikka on sijainnut peltojen ympäröimällä metsämäellä Kukonharjan kylän yhteismaalla olevan sorakuopan reunalla. Paikalta on löydetty mm. ns. Seiman tyypin kirves (SatM 16 545). Paikalla on vuonna 1967 suoritettu koekaivauksia. Kohde on todennäköisesti kokonaan tuhoutunut soranotossa. Asuinpaikan pohjoispuolella on neljä röykkiötä.
Röykkiöt sijaitsevat mäen harjanteella kaakko-luode -suuntaisen polun varressa vanhan sorakuopan lounaisreunassa. Kaakkoisin röykkiö on polun länsipuolella. Röykkiöstä erottuu noin 1x2x0,8 m suuruinen kuoppa. Kiviä ei ole juurikaan näkyvissä. Kuopassa on maatunut kyltti, jossa on käsin kirjoitettu teksti "muinaisjäännös". Röykkiön koko on 6x8 m. Toinen röykkiö on edellisestä noin 20 m luoteeseen, polkua pitkin. Polku halkaisee röykkiön. Röykkiön halkaisija on 9 m ja korkeus 0,4 m ja sen pohjoispää rajoittuu sorakuoppaan. Se on kasattu osittain hiekkakivilaaoista. Kolmas röykkiö on edellisestä 8 m luoteeseen. Se on matala ja heikosti erottuva. Polku kulkee sen yli. Röykkiön koko on 5x6 m. Neljäs röykkiö on edellisestä 7 m luoteeseen. Sen halkaisija on 7 m ja senkin yli kulkee polku. Kiveystä on hieman näkyvissä. Keskellä on sammaloitunut kuoppa. Vuoden 2001 inventointikertomuksen mukaan sorakuopasta on otettu soraa röykkiöiden puoleisesta päästä.
Tarkastuksessa 2020 todettiin, että soranottoa ei ole tapahtunut vuosiin, sen sijaan vanhaa kuoppaa on maisemoitu varsinkin reunoiltaan kiveämällä, jotta sorakuopan hyvin jyrkät reunat eivät sortuisi. Harjanteen päällä on edelleen löydettävissä kuvatut röykkiöt. Niiden havaitseminen on kuitenkin hankalaa, sillä ne ovat hyvin matalia, mutta hiekkakivilaakoja on sammaleiden alla näkyvissä. Kiveyksiin on kaivettu kuoppia. Koko sorakuoppien välille jäänyt korkea kannas on mahdollista muinaisjäännösaluetta, sillä kiveyksiä näkyy muuallakin. |
| metsakeskus.531010015 |
531 |
Kaasanmäki (Soinila) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
233580.00000000 |
6808829.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010015 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Pori-Helsinki tiestä 2,2 km lounaaseen ja Tattaranjoesta 600 m itään metsäisellä harjanteella. Kohde käsittää röykkiöitä ja asuinpaikan.
Asuinpaikka on sijainnut peltojen ympäröimällä metsämäellä Kukonharjan kylän yhteismaalla olevan sorakuopan reunalla. Paikalta on löydetty mm. ns. Seiman tyypin kirves (SatM 16 545). Paikalla on vuonna 1967 suoritettu koekaivauksia. Kohde on todennäköisesti kokonaan tuhoutunut soranotossa. Asuinpaikan pohjoispuolella on neljä röykkiötä.
Röykkiöt sijaitsevat mäen harjanteella kaakko-luode -suuntaisen polun varressa vanhan sorakuopan lounaisreunassa. Kaakkoisin röykkiö on polun länsipuolella. Röykkiöstä erottuu noin 1x2x0,8 m suuruinen kuoppa. Kiviä ei ole juurikaan näkyvissä. Kuopassa on maatunut kyltti, jossa on käsin kirjoitettu teksti "muinaisjäännös". Röykkiön koko on 6x8 m. Toinen röykkiö on edellisestä noin 20 m luoteeseen, polkua pitkin. Polku halkaisee röykkiön. Röykkiön halkaisija on 9 m ja korkeus 0,4 m ja sen pohjoispää rajoittuu sorakuoppaan. Se on kasattu osittain hiekkakivilaaoista. Kolmas röykkiö on edellisestä 8 m luoteeseen. Se on matala ja heikosti erottuva. Polku kulkee sen yli. Röykkiön koko on 5x6 m. Neljäs röykkiö on edellisestä 7 m luoteeseen. Sen halkaisija on 7 m ja senkin yli kulkee polku. Kiveystä on hieman näkyvissä. Keskellä on sammaloitunut kuoppa. Vuoden 2001 inventointikertomuksen mukaan sorakuopasta on otettu soraa röykkiöiden puoleisesta päästä.
Tarkastuksessa 2020 todettiin, että soranottoa ei ole tapahtunut vuosiin, sen sijaan vanhaa kuoppaa on maisemoitu varsinkin reunoiltaan kiveämällä, jotta sorakuopan hyvin jyrkät reunat eivät sortuisi. Harjanteen päällä on edelleen löydettävissä kuvatut röykkiöt. Niiden havaitseminen on kuitenkin hankalaa, sillä ne ovat hyvin matalia, mutta hiekkakivilaakoja on sammaleiden alla näkyvissä. Kiveyksiin on kaivettu kuoppia. Koko sorakuoppien välille jäänyt korkea kannas on mahdollista muinaisjäännösaluetta, sillä kiveyksiä näkyy muuallakin. |
| metsakeskus.531010016 |
531 |
Tarringinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235286.25200000 |
6808665.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010016 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Helsinki tiestä 1,1 km lounaaseen, Kauniston talosta 100 m länteen olevalla loivalla lounais- ja länsirinteellä, joka on osittain metsää, taimikkoa ja hakkuuaukeaa.
Röykkiö 1 on hiidenkiukaan pohja, jossa on näkyvissä paasiarkku. Arkun koko on 3,8 x 1,3 m. Sen suunta on itä-länsi. Alunperin suurröykkiöstä oli jäljellä 18-metrinen pohja. Tutkimuksissa vuonna 1959 siitä todettiin neljä samankeskistä kivikehää. Röykkiön päällä kasvaa koivikkoa. Edellisestä röykkiöstä noin 20 m itään on taimikossa rikkiaurattu röykkiö, jonka halkaisija on 5-6 m. Röykkiön Ella Kivikoski kaivoi vuonna 1937. Edellisestä röykkiötä 10 m itäkaakkoon on hävitetyn röykkiön pohja. Se on muodoltaan soikea ja kooltaan 8 x 6 m. Yhdellä reunalla on jäännöksiä isonjen kivien kehästä. Pohjassa näkyy hiekkakivilaa ´an kappaleita. Röykkiötä ei löydetty vuoden 2001 inventoinnissa. Se on joko hävinnyt metsäaurauksessa tai on heinän peitossa. Neljäs röykkiö on ensimmäisestä noin 20 m länteen. Sekin on röykkiön pohja. Reunat ovat hieman korkeammalla. Röykkiön halkaisija on 8 - 10 m. Viides röykkiö sijaitsee edellisestä noin 20 m länteen. Röykkiö on pitkänomainen, kooltaan 2,5x4 m, korkeus on 0,5 m. Se on sammaleen peitossa. Kuudes röykkiö on noin 10 m lounaaseen röykkiöistä 4. Sen halkaisija on 6 m ja korkeus 0,4 m. Se on paksun sammaleen peitossa. Seitsemäs röykkiö sijaitsee 10 m etelään röykkiöstä 4. Sen halkaisija on 5 m ja korkeus 0,6 m.
Tarringinmäestä on löydetty rautaiset rannerenkaat (SatM 5518-19) röykkiöistä kiviä ajettaessa vuonna 1903. Renkaat ovat yksinkertaisia muodoltaan, massiivisia, päihin suippenevia ja pahasti ruostuneita.
Vuoden 1985 Turun yliopiston inventoinnissa todettiin edellämainittujen röykkiöiden länsipuolelta vielä neljä muuta kiviröykkiötä. Niitä ei löydetty vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä, koska alue on hakkuujätteen peitossa. |
| metsakeskus.531010017 |
531 |
Klomsi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235245.26500000 |
6810065.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010017 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Helsinki tiestä 200 m etelään ja Niittumaan talosta 80 m länsiluoteeseen metsän laidassa matalalla kumpareella. Vuoden 2009 inventointikertomuksen mukaan paikalla on talo ja röykkiö on sen välittömässä pihapiirissä, osittain kulku-uran alla.
Röykkiöstä on jäljellä pohja. Varsinainen röykkiö on hävitetty keskiosasta lähes kokonaan. Reunoilla on vallimaista kiveystä. Röykkiö on muodoltaan pyöreä. Halkaisija on 14 m. Se on kasattu punaisista hiekkakivistä.
Vuoden 2001 inventointikertomuksen mukaan röykkiöön on tehty hiljattain kaksi sekundäärihautausta, joiden merkkeinä on puuristit. |
| metsakeskus.531010018 |
531 |
Kukonharja |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235512.15100000 |
6811308.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010018 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Helsinki tiestä 800 m koilliseen ja Kokemäenjoesta 700 m länteen. Paikka on sähkölinjasta noin 50 m itään ja kylätiestä 100 m länteen loivan mäen korkeimmalla kohdalla.
Röykkiö on muodoltaan pyöreä, kumpumainen, halkaisijaltaan 5 m ja korkeus on 0,7 m. Se on sammaleen ja varpujen peittämä, mutta erottuu kumpareena. Röykkiön itäreunasta on kaatunut kuusi ja juurakko on paljastanut röykkiön kiveystä.
Röykkiöstä 10 m pohjoiseen on sammaloitunut hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.531010020 |
531 |
Penttala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27014 |
234442.57300000 |
6813455.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010020 |
Penttala sijaitsee Kokemänjoesta 250 m länteen ja Nakkila-Harjavalta maantiestä 250 m koilliseen talon puutarhassa, loivassa kaakkoisrinteessä.
Vanhemman roomalaisajan kalmistossa suoritettiin kaivauksia vuosina 1910-1912. Kalmiston 32 m pitkä ja 8-10 m leveä kiveys rajouttui alareunastaan arkkumaisiin rinnakkaistarhoihin, jotka oli rakennettu kenttäkalmiston jatkeeksi. Poltto- ja ruumishautauksista todistavat rikkaat löydöt: soljet, rengaskorut ja neulat, onsikirveet, keihäänkärjet jne. Esineissä ei ole palopatinaa. Löytöjen joukossa myös nuorempaa rautakautta (kirves, tulilapio). Muinaisjäännöksen laajuus ei ole tiedossa.
Vuonna 1987 suoritettiin kalmiston ja joen välisellä peltoalueella koekaivauksia. Alueelta todettiin kiveyksiä ja värjäytynyttä maata. Niiden luonne jäi kuitenkin epäselväksi. Löytöinä saatiin kuonaa ja mahdollisesti rautakautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.531010020 |
531 |
Penttala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27016 |
234442.57300000 |
6813455.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010020 |
Penttala sijaitsee Kokemänjoesta 250 m länteen ja Nakkila-Harjavalta maantiestä 250 m koilliseen talon puutarhassa, loivassa kaakkoisrinteessä.
Vanhemman roomalaisajan kalmistossa suoritettiin kaivauksia vuosina 1910-1912. Kalmiston 32 m pitkä ja 8-10 m leveä kiveys rajouttui alareunastaan arkkumaisiin rinnakkaistarhoihin, jotka oli rakennettu kenttäkalmiston jatkeeksi. Poltto- ja ruumishautauksista todistavat rikkaat löydöt: soljet, rengaskorut ja neulat, onsikirveet, keihäänkärjet jne. Esineissä ei ole palopatinaa. Löytöjen joukossa myös nuorempaa rautakautta (kirves, tulilapio). Muinaisjäännöksen laajuus ei ole tiedossa.
Vuonna 1987 suoritettiin kalmiston ja joen välisellä peltoalueella koekaivauksia. Alueelta todettiin kiveyksiä ja värjäytynyttä maata. Niiden luonne jäi kuitenkin epäselväksi. Löytöinä saatiin kuonaa ja mahdollisesti rautakautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.531010020 |
531 |
Penttala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
234442.57300000 |
6813455.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010020 |
Penttala sijaitsee Kokemänjoesta 250 m länteen ja Nakkila-Harjavalta maantiestä 250 m koilliseen talon puutarhassa, loivassa kaakkoisrinteessä.
Vanhemman roomalaisajan kalmistossa suoritettiin kaivauksia vuosina 1910-1912. Kalmiston 32 m pitkä ja 8-10 m leveä kiveys rajouttui alareunastaan arkkumaisiin rinnakkaistarhoihin, jotka oli rakennettu kenttäkalmiston jatkeeksi. Poltto- ja ruumishautauksista todistavat rikkaat löydöt: soljet, rengaskorut ja neulat, onsikirveet, keihäänkärjet jne. Esineissä ei ole palopatinaa. Löytöjen joukossa myös nuorempaa rautakautta (kirves, tulilapio). Muinaisjäännöksen laajuus ei ole tiedossa.
Vuonna 1987 suoritettiin kalmiston ja joen välisellä peltoalueella koekaivauksia. Alueelta todettiin kiveyksiä ja värjäytynyttä maata. Niiden luonne jäi kuitenkin epäselväksi. Löytöinä saatiin kuonaa ja mahdollisesti rautakautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.531010021 |
531 |
Kiviumpaidanmäki eli Pellasmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229850.42300000 |
6812140.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010021 |
Röykkiöt sijaitsevat Leistilänjärvelle vievän tien eteläpuolella, Palojoesta länteen, tonttitien molemmin puolin noin 400 x 400 m laajuisella alueella. Paikkaa on nimitetty Kiviumpaidanmäeksi, Pellasmäeksi tai myös Virkinmäeksi. Alue on kaakkoon viettävää loivaa rinnettä.
Vuoden 1952 inventointikertomuksen mukaan paikalla on 26 mahdollista hautaröykkiötä ja kolme peltorauniota. Vuoden 1985 inventoinnin mukaan alueella on 33 röykkiötä. Vuoden 2001 inventoinnissa löydettiin 31 röykkiötä ja lisäksi asumuspainanne.
Komein röykkiöistä on tien länsipuolella mäen rinteessä. Röykkiö on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 20 m. Korkeutta sillä on 1,5 m. Röykkiöstä on ajettu kiviä. Muut ovat kooltaan pienempiä. Niiden halkaisijat vaihtelevat 3 - 12 m:iin. Osa tien länsipuolen röykkiöistä on tuhoutunut 1980-luvulla metsätöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.531010022 |
531 |
Vilenin metsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235935.96400000 |
6815024.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010022 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokemäenjoen Arantilankoskesta 1,8 km ja Nakkila Harjavalta tiestä noin kilometrin koilliseen matalalla harjulla joka on Mäkirannantien koillispuolella.
Vuoden 1952 inventoinnin mukaan metsän reunassa on ollut neljä röykkiötä.
Vuoden 2001 inventoinnin mukaan läntisin röykkiö sijaitsee harjanteella noin 30 m tiestä. Se on sammaleen peittämä ja halkaisijaltaan 7 m. Edellisestä 15 m kaakkoon on toinen röykkiö. Se on kooltaan 5x7 m. Edellisestä 30 m kaakkoon, kellarista itään on halkaisijaltaan 3 m oleva maatunut kumpu. Pintaturpeen alla on maansekainen kiveys, jossa on mm. punaisia hiekkakivilaakoja. Edellisestä parikymmentä metriä kaakkoon on halkaisijaltaan 4 m oleva maatunut kumpu. Vuoden 1985 inventoinnissa ei röykkiöistä kahta ensinmainittua löydetty.
Kohde tarkastettiin 2023, jolloin havaittiin metsätaloustoimenpiteissä tapahtuneita vaurioita. (Ks. tutkimukset). |
| metsakeskus.531010023 |
531 |
Kurru |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235598.09800000 |
6815217.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010023 |
Röykkiöt sijaitsevat Rongonkalliolta 300 m lounaaseen. Toinen on moreenimäellä suulin ja tien välissä, Mäkirannan tien länsipuolella.
Röykkiöstä on jäljellä muodoltaan pyöreä pohja. Kiuas on alkuaan ollut varsin kookas. Nyt sen halkaisija on 15 x 12 m.
Metsä röykkiön ympärillä on kaadettu ja maapohja laikutettu.
Peruskartan muinaisjäännösmerkki sijaitsee liian etelässä.
Tien pohjoispuolella on laikutus paljastanut ojien läheisyydestä esiin matalan pienistä kivistä koostuvan, halkaisijaltaan 4 m olevan toisen röykkiön. |
| metsakeskus.531010024 |
531 |
Levomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235145.27800000 |
6815726.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010024 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokemäenjoesta 1,8 km ja Nakkila-Harjavalta tiestä kilometrin koilliseen, Selkäkankaan läpi vievän tien itäpuolella tien risteyksessä mäntyjä kasvavalla mäellä.
Eteläinen röykkiö on matala, muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 10 m. Reunassa on kehäkiveystä. Röykkiö on lähes koskematon, siinä on pieni kuoppa.
Edellisestä kymmenkunta metriä pohjoiseen on röykkiön pohja. Se on pyöreä ja kooltaan 17 x 15 m. Röykkiön keskellä on paasiarkun jäännökset. Arkun koko on 1,5x1 m. Itäreunan pystypaasi on kumollaan. |
| metsakeskus.531010025 |
531 |
Keskimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235179.26400000 |
6815817.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010025 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokemäenjoesta 1,9 km ja Nakkila-Harjavalta tiestä 1,2 km koilliseen metsän reunassa, jokseenkin tasaisella maalla.
Pohjoiseen johtavan tien länsipuolella metsänlaidassa on röykkiön pohja, joka on pienten kiviliuskojen peitossa. Muodoltaan se on soikeahko ja kooltaan 10 x 6 m. Edellisestä 30 m lounaaseen, melkein tasaisella maalla on matala röykkiö. Se on muodoltaan kumpumainen ja soikeahko ja kooltaan 6 x 9 m. Korkeus on 0,5 m.
Edellisestä neljä metri kaakkoon on epäsäännöllinen, pitkänomainen röykkiö, joka on kooltaan 5 x 6 m. Edellisestä kymmenkunta metriä lounaaseen on röykkiönpohja, josta erottuu osittain säilynyt reunakehä. Keskellä on maakivi. Röykkiön halkaisija on 8 m. Viides röykkiö on edellisestä röykkiöstä parikymmentä metriä länsilounaaseen. Se on häviteyn suuren röykkiön pohja. Sen reunat ovat korkeampana jääneet jäljelle. Röykkiön halkaisija 17 x 16 m.
Kuudes röykkiö on pohjoiseen menevän tien itäpuolella, metsätieuran varressa. Röykkiön koko on 4x5 m. Seitsemäs röykkiö sijaitsee edellisestä 15 m itään metsätien eteläpuolella. Se on matala, kooltaan 5x6 m. Kahdeksas röykkiö sijoittuu 50 m päähän edellisistä metsäojan itäpuolelle. Röykkiö on metrin korkuinen symmetrinen kumpu, jonka koko on 8x10 m. Yhdeksäs röykkiö sijaitsee edellisestä 10 m etelään. Sen koko on 6x4 m. Pohjoispää on kuopalla. |
| metsakeskus.531010026 |
531 |
Sipilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234941.36300000 |
6815820.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010026 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokemäenjoesta 1,9 km ja Nakkila-Harjavalta tiestä 900 m koilliseen.
Vuoden 1952 inventointikertomuksen mukaan Sipilän talon maalla on ollut alunperin 3 - 4 röykkiötä. Röykkiöistä kaksi (invent.kert. nrot 78-79) oli vuonna 1952 osittain hävitetty. Kivet niistä oli ajettu Anolan kartanoon. Kolmas röykkiö oli tuolloin koskematon (invent.kert. nro 80). neljäs röykkiö oli epävarma muinaisjäännös. Vuoden 1994 tarkastuksessa voitiin todeta seuraavaa.
Röykkiö nro 80 on kuvattu vuoden 1952 kertomuksessa pyöreäksi, kivistä rakennetuksi kummuksi, jonka halkaisija on ollut 7 m ja korkeus 1 m. Vuonna 1994 todettiin pellon laidassa kumpare, joka oli täysin kasvillisuuden peittämä. Päällä kasvoi katajia ja haapoja. Kummussa tuntui kokeilemalla joitakin kiviä. Todennäköisesti kysymyksessä on röykkiö nro 80. (Se sijaitsee tilan 2:216 puolella).
Röykkiö nro 78 on vuonna 1952 kuvattu laajaksi kiveykseksi, jonka halkaisija on ollut 16 m. Reunoja oli tuolloin hieman jäljellä ja pohjan pikku kiveystä. Vuonna 1994 todettiin talosta noin 12 m länteen kuopanne, jossa näkyi pientä kiveystä. Kuopanteen ympärillä voitiin nurmikon alla havaita joitakin maakiviä.
Röykkiö nro 79 on ollut samalla harjanteella kuin edellinenkin, siitä noin 50 m länteen. Röykkiöstä oli vuonna 1952 jäljellä pohjakiveystä. Vuoden 1994 tarkastuksessa ei kohdetta löydetty. Kuten ei myöskään edellisen vieressä sijainnutta mahdollisesti luontaista kiveystä.
Vuoden 2009 inventointikertomuksen mukaan paikalla on epämääräisiä kiveyksiä risukon ja heinän seassa. |
| metsakeskus.531010027 |
531 |
Selkäkangas (Viikala I) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235274.22700000 |
6816161.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010027 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokemäenjäesta 2,1 km koilliseen olevilla metsäalueilla, paikallistien molemmilla puolella, matalalla, kapealla harjanteella.
Tien länsipuolella on kolme röykkiötä. Yksi niistä on aivan tien vieressä, mutkan kohdalla. Röykkiöstä on ajettu kiviä itä- ja eteläpuolelta niin, että se on puoliksi tuhoutunut. Röykkiö on suurehkoista kivistä kasattu, turpeen ja sammaleen peittämä. Ehjä puoli on kumpumainen. Röykkiön pituus on 7 m ja korkeus 1,1 m.
Edellisestä 45 m länteen on koko kapean harjun täyttävä suuri röykkiö. Se on 43 m pitkä, 9-11 m leveä ja 1-1,4 m korkea. Tutkimuksissa kiveyksestä paljastui 40 m pitkä, 6,5 m leveä suorakaiteen muotoinen muurilatomus. Röykkiön keskellä on 2,5 m pitkä ja 1,1 m leveä arkku. Löytöinä saatiin palanutta luuta sekä muutama palamaton naudan hammas. Röykkiön monumentaalisuuden perusteella se ajoitettiin vanhemmalle pronssikaudelle. Vuonna 2010 Selkäkankaan röykkiön palaneista ihmisluista ja yhdestä palamattomasta naudan hampaasta teetettiin radiohiiliajoitus, jonka mukaan sekä ihmisluut että naudan hampaat ajoittuvat varhaiselle pronssikaudelle, noin 1500–1200-luvuille eaa. Ajoitus on toistaiseksi vanhin Suomessa naudasta tehty.
Kolmas röykkiö on edellisestä 80 m länteen. Röykkiö on pyöreä ja siinä on kehäkiveys. Sen koko on 8 x 6 m ja korkeus on 0,4 m.
Neljäs röykkiö on edellisistä 100 m eteläkaakkoon, tiestä noin 30-40 m itään. Röykkiö on pyöreä, säännöllinen, keskeltä hieman kuopalla. Sen koko on 13 x 11 m ja korkeus on 0,5 m. |
| metsakeskus.531010028 |
531 |
Viikala II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235486.13700000 |
6816282.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010028 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokemäenjoesta 2,3 km ja Nakkila-Harjavalta tiestä 1,7 km koilliseen mäellä jyrkän rinteen yläpuolella paikallistiestä vajaat 200 m itään
Läntisempi röykkiö on pyöreä, tasalakinen ja kooltaan 7 x 7 m. Korkeutta sillä on noin metri. Edellisestä kymmenkunta metriä kaakkoon on kumpumainen, pyöreä, iso röykkiö. Keskelle on kaivettu pohjaan asti ulottuva kuoppa. Röykkiön koko on 15 x 14 m ja korkeus noin metrin. Ympäristössä kasvaa kuusimetsää.
Kohde tarkastettiin 2021. Röykkiöiden ympäristö on hakattu ja laikutettu, mutta muinaisjäännökset ovat säilyneet hyvin. Kahden edellä mainitun röykkiön välissä on mahdollisesti kolmas pienempi röykkiö. |
| metsakeskus.531010029 |
531 |
Lindvall |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235471.13900000 |
6816555.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010029 |
Röykkiö sijaitsee Kokemäenjoesta 2,4 km ja Nakkila - Harjavalta tiestä 1,8 km koilliseen aivan Anolan ja Viikalan kylien rajalla. Röykkiö on talon pihamaalla, talosta koilliseen olevalla harjulla.
Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja kooltaan 11 x 10,5 m. Korkeutta sillä on 0,6 m. Keskellä on 3 - 4 m pitkä kuoppa. |
| metsakeskus.531010030 |
531 |
Kalomäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11033 |
27014 |
231445.75800000 |
6817027.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010030 |
Kohde sijaitsee Kokemäenjoen lounaisrannalla olevan kuusikkokumpareen laella, Aikalan talosta 100 m pohjoiseen.
Vuoden 1952 inventoinnin mukaan mäen korkeimmalla kohdalla on kivinen, pyöreä alue, jonka halkaisija on 10 m. Keskellä on 2-3 suurta irtokiveä. Kysymyksessä voisi olla hautaröykkiön pohja. Edellisen lounaispuolella on toinen samankokoinen kiveys.
Vuoden 2001 inventointikertomuksen mukaan mäen laella ja lounaisrinteellä on hajanaista kivikkoa, joukossa isompia maakiviä. Paikalle tehtiin muutama koepisto, joissa ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Keväällä 2025 mäeltä löydettiin metallinetsinnässä torvipäinen kaularengas, kaarisolki sekä veitsi, jotka ajoittuvat vanhemmalle roomalaisajalle. |
| metsakeskus.531010031 |
531 |
Haapakallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234634.46900000 |
6818812.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010031 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokemäenjoen Ruskilankoskesta 3,4 km koilliseen ja Anola-Kaasmarkku tiestä 400 m länteen metsässä kalliolla. Röykkiöt ovat kahdessa ryhmässä.
Eteläisin röykkiö on kalliokumpareen päällä mäen kaakkoiskärjessä. Se on matala ja sammaleen peittämä. Röykkiön halkaisija on 7 m. Ympärillä kasvaa kuusimetsää. Toinen röykkiö sijaitsee edellisestä 100 m luoteeseen mäen lakialueella, pienen kalliokumpareen päällä. Röykkiön halkaisija on 8 m. Röykkiö on paksun sammaleen peitossa. Ympärillä kasvaa männikköä. Kolmas röykkiö sijaitsee lakialueen koilliseen laskevan rinteen syrjällä. Röykkiö on sammaleen peitossa. Halkaisija on 6 m. Keskellä on kuoppa. Ympärillä kasvaa mäntymetsää. Neljäs röykkiö sijaitsee edellisestä noin 15 m lounaaseen. Kyseessä on röykkiön pohja. Reunan idän puoleiset kivet ovat paikallaan. Röykkiön halkaisija on 5 m. Ympärillä kasvaa mäntymetsää. |
| metsakeskus.531010032 |
531 |
Ojala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234832.38900000 |
6819647.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010032 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokemäenjoesta 4 km koilliseen, Anolasta Kaasmarkkuun johtavan tien länsipuolella, Ojalan talosta länteen olevassa kumpuilevassa metsämaastossa.
Ojalasta 100 m länteen on sammaloitunut, pyöreä halkaisijaltaan 5 x 5 m oleva röykkiö. Edellisestä kymmenkunta metriä itään on pienempi, sammaloitunut, pyöreä röykkiö. Sen halkaisija on 4 x 4 m. Röykkiöä voi olla luontainenkin. Ojalasta 200 m lounaaseen on kivikkoisella kummulla pieni, pyöreä röykkiö, jonka koko on 3,8 x 2,6 m. Edellisestä 100 m kaakkoon on mäen rinteessä suurehko, pyöreä röykkiö, jonka koko on 11,7 x 10,7 m. Ojalan kuivuria vastapäätä, tien toisella puolella on matala, pyöreä sammaloitunut röykkiö, jonka koko on 5 x 4 m.
Vuoden 2001 inventoinnissa alueelta löydettiin kaksi röykkiötä. Havainto-olosuhteet olivat huonot kuusitaimikon ja tiheän heinän vuoksi. Toinen havaituista röykkiöistä sijaitsee kuusitaimikossa, pienen kumpareen päällä ja on halkaisijaltaan 10 m. Toinen röykkiö sijaitsee Ojalasta noin 100 m luoteeseen pienellä kumpareella noin 30 m tiestä. Ympäristössä kasvaa kuusikkoa.
Syksyllä 2023 kohteelle tehtiin tarkastus metsäpohjan laikuttamisen vuoksi. Röykkiöiden paikkatiedot tarkistettiin ja kohde rajattiin uudestaan. Tarkastuksessa löydettiin kolme röykkiötä, joista röykkiö 1 on edellisten tarkastusten mukainen, halkaisijaltaan n.10-11 m oleva pyöreä röykkiö. Ojalan talosta noin 100 m luoteeseen/itään sijaitseva röykkiö 2 on todennäköisesti edellä mainittu pienellä kumpareella sijaitseva röykkiö, sen itäpuolelta löytyi lisäksi pienehkö röykkiö, joka lienee v. 1952 inventoinnissa mainittu. |
| metsakeskus.531010033 |
531 |
Rantala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235839.00000000 |
6817638.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010033 |
Röykkiöt sijaitsevat Anolasta Kaasmarkkuun johtavasta tiestä noin kilometrin itään korkealla mäellä Rantalan tilan pihapiirissä ja sen eteläpuolisella mäellä.
Ensimmäinen röykkiö sijaitsee asuinrakennuksen länsipuolella pienen kallionyppylän päällä piha-alueella. Röykkiö on matala ja sammaleen peittämä, sen rajoja on vaikea havaita. Röykkiön koko on 3x5x0,2 m. Edellisen eteläpuolella samalla kalliolla on matala, lähes maantasainen kiveys heinien ja sammalen seassa. Kyseessä on ehkä aikaisempien tietojen mukainen röykkiö, jonka kooksi on ilmoitettu 10x9 m. Nykyisin kiveystä on vaikea hahmottaa röykkiöksi. Kolmas röykkiö on talon eteläpuolisen mäen laella. Sen koko on 5x7 m. Korkeus on metrin. Se on sammalen peitossa. Keskellä on kuoppa. Edellisen eteläpuolella on neljäs röykkiö. Sen koko on 11x14 m ja korkeus metrin. Sitäkin on aikoinaan kaiveltu. Noin 10 m eteläisimmästä röykkiöstä etelään on tehty kärrytie. |
| metsakeskus.531010034 |
531 |
Salomonkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236416.75600000 |
6818306.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010034 |
Röykkiöt sijaitsevat Anolasta Kaasmarkkuun johtavasta tiestä 1,1 km itäkoilliseen ja Kettumäen talosta 700 m kaakkoon näköalakalliolla, jyrkän rinteen yläpuolella. Muinaisjäännösten pohjoispuolelle on vuonna 1989 -1990 rakennettu hiistohissi. Pohjoispuoliset alueet ovat täysin tuhoutuneet mm. siten, että röykkiöiden vieressä kohoaa kymmeniä metrejä korkea maa-ainesseinämä.
Röykkiöt ovat luode-kaakko-suuntaisen kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla. Suuremman röykkiön, kooltaan 11 x 9 m, viereen on kasattu suuria maakasoja. Pienemmästä, eteläisemmästä röykkiöstä on jäljellä pohjakiveys. Sen koko on 5 x 2 m. |
| metsakeskus.531010035 |
531 |
Rieskaronmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235753.01600000 |
6819393.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010035 |
Kohde sijaitsee lähellä Ulvilan rajaa Anolasta Kaasmarkkuun johtavan tien itäpuolella metsässä. Muinaisjäännösalue on ympäristöään korkeammalla oleva moreeniharjanne, joka vielä 1000 eKr. oli saarena. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 200x50 m. Se käsittää 11-12 hautaröykkiötä ja 2-3 rakennuksen jäännöstä.
Röykkiöt ryhmittyvät kahden rakennuksen ympärille. Näin ollen läntisen ryhmän muinaisjäännökset sijaitsevat mäen laella ja ylärinteellä. Itäisempi rakennus ja röykkiöt ovat alempana.
Läntiseen ryhmään kuuluu kuusi röykkiötä ja neliömäinen katollinen rakennus sekä paja. Kaikki röykkiöt on tutkittu ja todettu haudoiksi. Röykkiöissä oli kehärakenteita ja paasiarkkuja. Löytöinä on saatu mm. pronssinappi ja pronssinen kaularengas sekä palanutta luuta. Yhden röykkiön yhteydessä oli myös pajan paikka.
Itäinen ryhmä käsittää rakennuksen jäännöksen ja viisi hautaröykkiötä sekä yhden epämääräisen kiveyksen. Muinaisjäännökset näyttäisivät kuuluvan yhteen. Suuri röykkiö korkealla kumpareella sijaitsee talonjäännöksestä 20 m koilliseen, toinen röykkiö talosta 15 m etelään ja kolme muuta röykkiötä talosta hiukan kauempana kaakossa. Näin haudat ympäröivät rakennuksen kolmelta suunnalta. Rakennuksen pohjan mitat ovat 16,8 x 8,2 m. Taloa on pidetty asunnon, karjasuojan ja talaan? muodostamana kokonaisuutena.
Kumpareella olevassa pyöreässä, 2,2 m korkeassa suurröykkiössä todettiin viisi-kuusi polttohautausta. Luiden lisäksi siitä on löydetty mm. pronssipinsetit. Neljästä muustakin röykkiöstä todettiin polttohautoja.
Kohde on entistetty. |
| metsakeskus.531010035 |
531 |
Rieskaronmäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11028 |
27000 |
235753.01600000 |
6819393.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010035 |
Kohde sijaitsee lähellä Ulvilan rajaa Anolasta Kaasmarkkuun johtavan tien itäpuolella metsässä. Muinaisjäännösalue on ympäristöään korkeammalla oleva moreeniharjanne, joka vielä 1000 eKr. oli saarena. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 200x50 m. Se käsittää 11-12 hautaröykkiötä ja 2-3 rakennuksen jäännöstä.
Röykkiöt ryhmittyvät kahden rakennuksen ympärille. Näin ollen läntisen ryhmän muinaisjäännökset sijaitsevat mäen laella ja ylärinteellä. Itäisempi rakennus ja röykkiöt ovat alempana.
Läntiseen ryhmään kuuluu kuusi röykkiötä ja neliömäinen katollinen rakennus sekä paja. Kaikki röykkiöt on tutkittu ja todettu haudoiksi. Röykkiöissä oli kehärakenteita ja paasiarkkuja. Löytöinä on saatu mm. pronssinappi ja pronssinen kaularengas sekä palanutta luuta. Yhden röykkiön yhteydessä oli myös pajan paikka.
Itäinen ryhmä käsittää rakennuksen jäännöksen ja viisi hautaröykkiötä sekä yhden epämääräisen kiveyksen. Muinaisjäännökset näyttäisivät kuuluvan yhteen. Suuri röykkiö korkealla kumpareella sijaitsee talonjäännöksestä 20 m koilliseen, toinen röykkiö talosta 15 m etelään ja kolme muuta röykkiötä talosta hiukan kauempana kaakossa. Näin haudat ympäröivät rakennuksen kolmelta suunnalta. Rakennuksen pohjan mitat ovat 16,8 x 8,2 m. Taloa on pidetty asunnon, karjasuojan ja talaan? muodostamana kokonaisuutena.
Kumpareella olevassa pyöreässä, 2,2 m korkeassa suurröykkiössä todettiin viisi-kuusi polttohautausta. Luiden lisäksi siitä on löydetty mm. pronssipinsetit. Neljästä muustakin röykkiöstä todettiin polttohautoja.
Kohde on entistetty. |
| metsakeskus.531010036 |
531 |
Uotinperä I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235854.97600000 |
6819192.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010036 |
Röykkiöt sijaitsevat Anolasta Kaasmarkkuun johtavan tien itäpuolella, Rieskaronmäen muinaisjäännösalueen eteläpuolella, Uotinperän talosta 100-150 m pohjoiseen metsässä mäen harjalla ja etelärinteessä. Kaksi röykkiöistä on sijainnut ryhmästä erillään, pohjoisrinteessä, Meskasen talon maalla. Röykkiöitä on ollut kaikkiaan 12.
Vuosina 1963-1964 suoritetuissa tutkimuksissa latomuksia tai kumpuja ei voitu varmasti todeta haudoiksi. Paikalta löydettyn keramiikan ajoitusta ei tiedetä.
Vuoden 1985 inventoinnin mukaan röykkiöiden halkaisjat vaihtelivat 2,5 - 14 m:iin. Viittä röykkiötä ei pystytty toteamaan.
Vuoden 2001 inventoinnissa löydettiin alueelta, aiemmin tunnettujen eteläpuolelta ennestään tuntematon röykkiö. |
| metsakeskus.531010037 |
531 |
Uotinperä II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235879.96600000 |
6819572.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010037 |
Kohde sijaitsee Rieskaronmäen pohjoisreunassa pienellä mäen kumpareella.
Paikalla on 11 hautaröykkiötä ja kolme epämääräistä kiveystä.
Alue oli vuoden 2001 inventoinnin aikaan hakkuuaukeana, jolla kasvoi noin metrin korkuista mäntyä. Havaintoolosuhteet olivat heikot hakkuujätteiden ja heinikon vuoksi.
Aikaisempien tietojen mukaan röykkiöt ja latomukset sijaitsevat lähekkäin 25 m:n pituisella alueella, pienen epätasaisen mäen laella ja loivassa rinteessä. Ylinnä on keskusröykkiö, jonka halkaisija on 9 m ja korkeus 0,6-1 m. Siinä on reunakehä. Tutkimuksissa siitä löydettiin pronssipinsetit ja palanutta luuta. Toiseksi suurimman röykkiön halkaisija on 4 m ja se on 0,4-0,6 m korkea. Tutkimuksissa siitä löydettiin pronssiveitsi ja palanutta luuta. Muut röykkiöt ovat matalia latomuksia.. Ne ovat halkaisijaltaan 2-4 m, kehäkiveyksen ympäröimiä. Kaksi on suorakaiteenmuotoista, muut pyöreähköjä ta pitkänomaisia tai muodoltaan epäsäännöllisiä. Yksi latomus oli löydötön, muut sisälsivät palanutta luuta.
Röykkiöt on rakennettu vanhemman asuinpaikkakerroksen päälle. |
| metsakeskus.531010038 |
531 |
Kankerin metsäpalsta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234720.00000000 |
6811310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010038 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Helsinki tiestä 600 m koilliseen ja Kokemäenjoesta 1,6 km länteen, Kankerin talosta 400 m kaakkoon loivassa kaakkoisrinteessä rajalinjalla.
Röykkiö on kasattu hiekkakivistä. Se on matala, kooltaan 8x6 m. Korkeus on 0,2 m. Röykkiö on pahoin tuhottu. Mitään säännöllisiä rakenteita ei ole näkyvissä. Röykkiön yli kulkee metsäkoneajoura. Röykkiön pohjoispuolella on nuorta kuusikkoa ja koivikkoa. |
| metsakeskus.531010039 |
531 |
Isopere III |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234801.43800000 |
6810992.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010039 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Helsinki tiestä 300 m ja radasta 100 m koilliseen, metsässä, Rapakonmäen eteläpäässä voimajohtolinjan alla.
Röykkiön halkaisija on noin 15 m ja se on hyvin matala. Se on lähes sammaleton. Röykkiössä on isompia ja pienempiä kuoppia.
V. 2011 inventoinnin mukaan koordinaattien osoittamassa kohdassa on laaja rakkakivikko, jossa on useita ihmisen tekemiä kuoppia, mahdollisia säilytyskuoppia. Kivikon kaakkoispuolella on kuitenkin pienen kallioniemekkeen päällä kivikkoa korkeampi, selvästi röykkiömäinen kivikasa, jonka keskiosassa on suuri kuoppa. Röykkiö on suurelta osalta puiden ja pensaiden peittämä ja vaikeasti havaittavissa. |
| metsakeskus.531010040 |
531 |
Kaapelinkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222170.49400000 |
6814286.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010040 |
Röykkiö sijaitsee kuivatusta Leistilänjärvestä länteen metsäalueella, kallion laella.
Röykkiön koko 8 x 8 m ja korkeus on 1,5 m. Röykkiö on sammaleen peittämä. |
| metsakeskus.531010041 |
531 |
Huru |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230593.00000000 |
6811748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010041 |
Röykkiö sijaitsee Palojoesta 400 m länteen ja Hurun talosta 350 m koilliseen kangasmaastossa.
Röykkiö vaikuttaa epävarmalta, mutta kyseesä voi olla röykkiön pohja. Röykkiön halkaisija on noin 6-7 m. Röykkiö on sammaleen peitossa ja maantasainen. |
| metsakeskus.531010042 |
531 |
Ketolanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230631.00000000 |
6811502.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Palojoesta 200 m koilliseen metsässä ja pihamaalla.
Röykkiö 1 on pihapiirin itäreunassa. Sen koko on 6 x 9 m, korkeus on 0,4 m. Röykkiö on sammaleen peittämä. Röykkiö 2 on edellisestä 4 m itään. Sen koko on 2 x 3 m, korkeus 0,3 m. Röykkiö on sammaloitunut. Sen päällä on tiiltä ja ruostunutta peltiä. Röykkiö 3 on edellisestä 20 m kaakkoon pienellä kumpareella. Röykkiön halkaisija on 7 m, korkeus 0,3 m. Röykkiön keskellä on kuoppa. Röykkiön on sammaleen ja kuusikon peittämä. Röykkiö 4 on edellisestä 10 m etelään. Sen halkaisija on 3 m, korkeus 0,3 m. Ympärillä kasvaa pihlajia. |
| metsakeskus.531010043 |
531 |
Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
237659.27600000 |
6814565.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010043 |
Muinaisjäännösryhmän muodostaa röykkiö ja sen läheisyydessä oleva mahdollinen kivikautinen asuinpaikka.
Röykkiö sijaitsee lähellä Harjavallan rajaa, Huhtalan talolle johtavan metsätien varressa. Röykkiö on pienellä harjanteella tien länsipuolella. Sen halkaisija on 5-6 m ja keskellä on kraaterimainen syvennys. Röykkiössä on varsin suuria kiviä, ehjemmällä kaakkoispuolella on pienempiä kiviä pinnalla. Röykkiön sisältä on heitelty pois punaisia hiekkakivilaakoja. Jäljellä olevan röykkiön korkeus on 70-80 cm.
Röykkiön ympäristössä rikkoutuneelta maanpinnalta näkyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löydöt keskittyivät harjanteen kaakkois- ja eteläpuolelle, lähinnä harjanteen yläosaan. |
| metsakeskus.531010043 |
531 |
Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
237659.27600000 |
6814565.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010043 |
Muinaisjäännösryhmän muodostaa röykkiö ja sen läheisyydessä oleva mahdollinen kivikautinen asuinpaikka.
Röykkiö sijaitsee lähellä Harjavallan rajaa, Huhtalan talolle johtavan metsätien varressa. Röykkiö on pienellä harjanteella tien länsipuolella. Sen halkaisija on 5-6 m ja keskellä on kraaterimainen syvennys. Röykkiössä on varsin suuria kiviä, ehjemmällä kaakkoispuolella on pienempiä kiviä pinnalla. Röykkiön sisältä on heitelty pois punaisia hiekkakivilaakoja. Jäljellä olevan röykkiön korkeus on 70-80 cm.
Röykkiön ympäristössä rikkoutuneelta maanpinnalta näkyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löydöt keskittyivät harjanteen kaakkois- ja eteläpuolelle, lähinnä harjanteen yläosaan. |
| metsakeskus.531010043 |
531 |
Hakala |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
237659.27600000 |
6814565.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010043 |
Muinaisjäännösryhmän muodostaa röykkiö ja sen läheisyydessä oleva mahdollinen kivikautinen asuinpaikka.
Röykkiö sijaitsee lähellä Harjavallan rajaa, Huhtalan talolle johtavan metsätien varressa. Röykkiö on pienellä harjanteella tien länsipuolella. Sen halkaisija on 5-6 m ja keskellä on kraaterimainen syvennys. Röykkiössä on varsin suuria kiviä, ehjemmällä kaakkoispuolella on pienempiä kiviä pinnalla. Röykkiön sisältä on heitelty pois punaisia hiekkakivilaakoja. Jäljellä olevan röykkiön korkeus on 70-80 cm.
Röykkiön ympäristössä rikkoutuneelta maanpinnalta näkyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löydöt keskittyivät harjanteen kaakkois- ja eteläpuolelle, lähinnä harjanteen yläosaan. |
| metsakeskus.531010043 |
531 |
Hakala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
237659.27600000 |
6814565.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.531010043 |
Muinaisjäännösryhmän muodostaa röykkiö ja sen läheisyydessä oleva mahdollinen kivikautinen asuinpaikka.
Röykkiö sijaitsee lähellä Harjavallan rajaa, Huhtalan talolle johtavan metsätien varressa. Röykkiö on pienellä harjanteella tien länsipuolella. Sen halkaisija on 5-6 m ja keskellä on kraaterimainen syvennys. Röykkiössä on varsin suuria kiviä, ehjemmällä kaakkoispuolella on pienempiä kiviä pinnalla. Röykkiön sisältä on heitelty pois punaisia hiekkakivilaakoja. Jäljellä olevan röykkiön korkeus on 70-80 cm.
Röykkiön ympäristössä rikkoutuneelta maanpinnalta näkyi kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löydöt keskittyivät harjanteen kaakkois- ja eteläpuolelle, lähinnä harjanteen yläosaan. |
| metsakeskus.532010002 |
398 |
Linnakallio |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
444172.50100000 |
6763801.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010002 |
Salajärven itärannalla, korkean, jyrkkäseinäisen kallion loivimmalla pohjoissivustalla on noin 15 - 18 m pituisen kivivallin jäännökset. Valli on paikoin yli 5 m leveä. Vallia on pengottu jonkin verran. Kallion seinämät ovat pystyt ja äkkijyrkät. Myös eteläpäässä on jonkin verran loivempi kohta, josta pääsee kallion laelle. Siinä on epämääräistä kiveystä, mahdollisesti vallin jäännöksiä. Pellolla, noin 100 m Linnavuoresta koilliseen, mainitaan olleen lähteen.
Pohjoispuolella olevan vanhan huvilan ulkorakennuksista osa on aivan kallion kupeessa, rannan ja kalliojyrkänteen välille on tehty aikanaan pengerretty kapea ajotie. Vuoren eteläpuolella, kallion ja pellon välillä, on omakotitalo tai huvila.
Muinaislinnalla ei ole tehty tarkempia tutkimuksia tai kartoitusta, eikä sieltä ole esinelöytöjä.
Paikkaa on kutsuttu myös nimellä Kalkkolan linnavuori. |
| metsakeskus.532010003 |
398 |
Kovalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
452209.26900000 |
6763561.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven jyrkkärinteisellä pohjoisrannalla, Kovalanlahden pohjoisreunalla. Mäkien ja kallioiden välillä on savisia peltoja, joista on tehty löytöjä. Vuoden 1991 koekaivauksen jälkeen paikalle on rakennettu kesäasuntoja.
Löytöjä on lueteltu myös paikannimellä Kettula.
Vuoden 2021 tarkastuksessa todettiin, että asuinpaikka-alue oli koskematon, hoidettu piha-alueen metsäsaareke. Aluerajauksen laajuus noin 25 x 17 m |
| metsakeskus.532010004 |
398 |
Tervala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436530.00000000 |
6773724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Evattujärven pohjoisrannalla, etelärinteellä, hiekkapellolla, noin 100 m Tervalan talosta länteen. Löydöt, kiviesineet, kvartsi sekä palanutta kiveä, on kerätty ruokamullasta törmältä, pari metriä järven pinnan yläpuolelta.
Vuoden inventoinnissa 2008 asuinpaikan rajat määriteltiin koekuoppien ja löytökohtien perusteella. |
| metsakeskus.532010006 |
398 |
Ristimäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
446871.38700000 |
6768799.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010006 |
Kalmisto sijaitsee Nastolan Ruuhijärven kylätaajamassa, Ruuhijärven - Korkeen tien kahden puolen, pellolla ja tien penkereessä, tienhaarassa olevasta muistokivestä pohjoiseen ja koilliseen. Paikalta on Ruuhijärven rantaan noin 600 m. Kohde on suurimmaksi osaksi tuhoutunut.
Useita tutkimuksia vuodesta 1908 alkaen, viimeisimmät kaivaukset 1973-1974.
Vuoden 2021 tarkastuksessa ei löydetty merkkejä haudoista, muista rakenteista eikä yhtenäistä selvää kulttuurikerrosta. Kuitenkin mahdollisen kulttuurikerroksen rippeitä havaittiin muutamassa kohdassa. Havainnot tutkitulla alueella viittaavat pikemminkin asuinpaikkaan kuin kalmistoon joka lienee pääosin tuhoutunut maankäytön seurauksena. On myös mahdollista, ettei kalmisto ole ulottunut pitemmälle Korkeentien nykyisen linjauksen lounaispuolelle. Aluetta kairattiin tiheästi. Koekuoppien sijainti valittiin pääosin maanäytekairausten perusteella. |
| metsakeskus.532010006 |
398 |
Ristimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
446871.38700000 |
6768799.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010006 |
Kalmisto sijaitsee Nastolan Ruuhijärven kylätaajamassa, Ruuhijärven - Korkeen tien kahden puolen, pellolla ja tien penkereessä, tienhaarassa olevasta muistokivestä pohjoiseen ja koilliseen. Paikalta on Ruuhijärven rantaan noin 600 m. Kohde on suurimmaksi osaksi tuhoutunut.
Useita tutkimuksia vuodesta 1908 alkaen, viimeisimmät kaivaukset 1973-1974.
Vuoden 2021 tarkastuksessa ei löydetty merkkejä haudoista, muista rakenteista eikä yhtenäistä selvää kulttuurikerrosta. Kuitenkin mahdollisen kulttuurikerroksen rippeitä havaittiin muutamassa kohdassa. Havainnot tutkitulla alueella viittaavat pikemminkin asuinpaikkaan kuin kalmistoon joka lienee pääosin tuhoutunut maankäytön seurauksena. On myös mahdollista, ettei kalmisto ole ulottunut pitemmälle Korkeentien nykyisen linjauksen lounaispuolelle. Aluetta kairattiin tiheästi. Koekuoppien sijainti valittiin pääosin maanäytekairausten perusteella. |
| metsakeskus.532010007 |
398 |
Harakkamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
445745.73900000 |
6769718.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010007 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Lassinjoen luoteis- ja Hevossuonojan koillispuolella olevalla Harakkamäellä Ruuhijärven kylän länsilaidalla. Kalmisto on pienellä peltoalueella ja metsänreunassa olevalla kalliomuodostelmalla. Alue on pahoin tuhoutunut maankäytön seurauksena, mutta muinaisjäännöstä on silti vielä jäljellä.
Vierestä on löydetty hopeaesineitä sisältänyt kätkölöytö ristiretkiajalta (Harakkamäki B). Polttokenttäkalmisto vuorostaan on viikinkiaikainen, ja vuoden 1990 koekaivauksessa todettiin merkkejä myös asuinpaikasta. |
| metsakeskus.532010007 |
398 |
Harakkamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
445745.73900000 |
6769718.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010007 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Lassinjoen luoteis- ja Hevossuonojan koillispuolella olevalla Harakkamäellä Ruuhijärven kylän länsilaidalla. Kalmisto on pienellä peltoalueella ja metsänreunassa olevalla kalliomuodostelmalla. Alue on pahoin tuhoutunut maankäytön seurauksena, mutta muinaisjäännöstä on silti vielä jäljellä.
Vierestä on löydetty hopeaesineitä sisältänyt kätkölöytö ristiretkiajalta (Harakkamäki B). Polttokenttäkalmisto vuorostaan on viikinkiaikainen, ja vuoden 1990 koekaivauksessa todettiin merkkejä myös asuinpaikasta. |
| metsakeskus.532010007 |
398 |
Harakkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
445745.73900000 |
6769718.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010007 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Lassinjoen luoteis- ja Hevossuonojan koillispuolella olevalla Harakkamäellä Ruuhijärven kylän länsilaidalla. Kalmisto on pienellä peltoalueella ja metsänreunassa olevalla kalliomuodostelmalla. Alue on pahoin tuhoutunut maankäytön seurauksena, mutta muinaisjäännöstä on silti vielä jäljellä.
Vierestä on löydetty hopeaesineitä sisältänyt kätkölöytö ristiretkiajalta (Harakkamäki B). Polttokenttäkalmisto vuorostaan on viikinkiaikainen, ja vuoden 1990 koekaivauksessa todettiin merkkejä myös asuinpaikasta. |
| metsakeskus.532010007 |
398 |
Harakkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
445745.73900000 |
6769718.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010007 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Lassinjoen luoteis- ja Hevossuonojan koillispuolella olevalla Harakkamäellä Ruuhijärven kylän länsilaidalla. Kalmisto on pienellä peltoalueella ja metsänreunassa olevalla kalliomuodostelmalla. Alue on pahoin tuhoutunut maankäytön seurauksena, mutta muinaisjäännöstä on silti vielä jäljellä.
Vierestä on löydetty hopeaesineitä sisältänyt kätkölöytö ristiretkiajalta (Harakkamäki B). Polttokenttäkalmisto vuorostaan on viikinkiaikainen, ja vuoden 1990 koekaivauksessa todettiin merkkejä myös asuinpaikasta. |
| metsakeskus.532010007 |
398 |
Harakkamäki |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27018 |
445745.73900000 |
6769718.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010007 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Lassinjoen luoteis- ja Hevossuonojan koillispuolella olevalla Harakkamäellä Ruuhijärven kylän länsilaidalla. Kalmisto on pienellä peltoalueella ja metsänreunassa olevalla kalliomuodostelmalla. Alue on pahoin tuhoutunut maankäytön seurauksena, mutta muinaisjäännöstä on silti vielä jäljellä.
Vierestä on löydetty hopeaesineitä sisältänyt kätkölöytö ristiretkiajalta (Harakkamäki B). Polttokenttäkalmisto vuorostaan on viikinkiaikainen, ja vuoden 1990 koekaivauksessa todettiin merkkejä myös asuinpaikasta. |
| metsakeskus.532010007 |
398 |
Harakkamäki |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27019 |
445745.73900000 |
6769718.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010007 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Lassinjoen luoteis- ja Hevossuonojan koillispuolella olevalla Harakkamäellä Ruuhijärven kylän länsilaidalla. Kalmisto on pienellä peltoalueella ja metsänreunassa olevalla kalliomuodostelmalla. Alue on pahoin tuhoutunut maankäytön seurauksena, mutta muinaisjäännöstä on silti vielä jäljellä.
Vierestä on löydetty hopeaesineitä sisältänyt kätkölöytö ristiretkiajalta (Harakkamäki B). Polttokenttäkalmisto vuorostaan on viikinkiaikainen, ja vuoden 1990 koekaivauksessa todettiin merkkejä myös asuinpaikasta. |
| metsakeskus.532010008 |
398 |
Leikkola A |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
446368.00000000 |
6768492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010008 |
Kuppikallio sijaitsee Ruuhijärven kylässä, Nastolaan vievältä maantieltä Leikkolan taloon haarautuvan kylätien eteläpuolella, Ruuhijärven rannasta noin 500 m.
Noin 50 x 10 m kokoisen avokallion koillispäässä on suunnilleen 1 x 2 m sammaleesta vapaa alue, jossa on viisi kuppimaista syvennystä; niistä kolme on erityisen selvää. Kuppien läpimitta vaihtelee 5 - 6 cm. Kupit ovat noin 40 cm:n enimmäisetäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.532010009 |
398 |
Leikkola B |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
446460.00000000 |
6768503.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010009 |
Kuppikallio sijaitsee Ruuhijärven rannasta noin 500 m, Ruuhijärven kylästä Nastolaan vievältä tieltä Leikkolaan haarautuvan tien pohjoispuolella.
Pellolla on tiehen rajoittuva matala avokallio, jonka koillisosassa on kuoppia kalliolle nostetun kiven vierellä. Kolme kuppimaisista syvennyksistä on selviä ja säännöllisiä, läpimitta vaihtelee 7 - 9 cm, syvyys 1 - 1,5 cm. Lähellä on pieni, noin 3 - 4 cm läpimittainen, epävarma kuppi.
Kupit ovat noin 30 x 30 cm alalla. |
| metsakeskus.532010010 |
398 |
Lassinkoski A |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
446671.46800000 |
6768779.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruuhijärven kylässä, seurantalolta ja Ristimäen kalmiston kohdalta noin 250 m länteen, Lassinkosken itäpuolisella pellolla, Ruuhijärven rannasta noin 600 m. Pellolla on useita erikokoisia ja -muotoisia nokimaa-alueita, jotka voivat liittyä rautakautisiin keramiikkakeskittymiin tai historiallisen ajan toimintoihin tai molempiin. Maaperä on mullan sekaista hietaa, alempana hienojakoista.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteelle rajattiin alue koekuoppien ja kairausten pohjalta. |
| metsakeskus.532010011 |
398 |
Lassinkoski B-C |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
446631.48800000 |
6768879.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010011 |
Lassinkoski B: Asuinpaikka sijaitsee Ruuhijärven kylän seurantalosta ja Ristimäen kalmisto noin 300 m luoteeseen, Lassinkosken pohjois- ja koillispuolella pellolla. Rautakauden tyypin keramiikkka on löytynyt lounaaseen viettävän, pääasiassa hiekkapohjaisen pellon pinnalta n. 50 m säteeltä.
Lassinkoski C: Kohteisiin liittyy mahdollisesti läheltä löydetyt rautakauden keramiikka, mahdollisesti rautakautinen helmi, palanut luu ja kuona. Löydöt on tehty pellosta, ison, lohkotun kiven läheltä, noin 5 m säteellä. Paikan luonne on epäselvä, löydöt ovat niukkoja; saattaa liittyä Lassinkoski A ja B kohteisiin. (KM 29451:1-4) |
| metsakeskus.532010012 |
398 |
Töyrylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
446531.52000000 |
6769759.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruuhijärven kylästä Vierumäelle ja Pärnämäelle johtavien teiden risteyksen tuntumassa, risteyksestä noin 20 m luoteeseen Pärnämäen suuntaan. Tien koillispuolisen ojan leikkauksesta on löytynyt rautakautista keramiikkaa ja savitiivistettä; leikkauksessa on paikoin tummaa likamaata. Vastapäätä, tien eteläpuoliselta pellolta, pellon reunasta ja mökin länsipuolelta on myös löytynyt pala keramiikkaa ja kappale palanutta savea. Paikalla ei ole kaivettu koekuoppia.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohteen alueelle kaivettiin koekuoppia. Selvää kulttuurikerrosta ei kuitenkaan havaittu. |
| metsakeskus.532010013 |
398 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
445991.73900000 |
6769759.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruuhijärvellä, Anttilan talon länsi- ja Karasen talon kaakkoispuolella pellolla, pääosaksi Harakkamäen kalmistolle vievän tien eteläpuolella. Kohde on itä-länsisuuntaisella harjanteella, sen laen eteläosasta; toinen löytökeskittymä on kalliopaljastuman ympäristössä ja toinen siitä n. 100 m koilliseen. Kalliopaljastumalle on koottu rojua.
Koekairauksissa 1998 löytyi sekoittuneen pintakerroksen alta ehjä musta kulttuurikerros, jossa on paikoin kiveystä; kuopista löytyi hiukan palanutta luuta ja pronssirengas, pellosta keramiikkaa.
Lokakuussa vuonna 2014 kohteelta ja sen välittömästä läheisyydestä on löytynyt useita metallinilmaisinlöytöjä (KM 40467: 1-7): mm. soikean kupurasoljen katkelma, rullapäinen hevosenkenkäsolki, kaularenkaan katkelma ja linturiipuksen osa. Esineiden löytösyvyys peltomullassa oli noin 5-15 cm.
Vuoden 2021 tarkastuksessa alue rajattiin pellolla sijaitsevalle saarekkeen viereen. Paikallisen kertoman mukaan paikalla on aikaisemmin toiminut sepän paja. Myöhemmin saareketta on käytetty erilaisten jätteiden polttamiseen. |
| metsakeskus.532010014 |
398 |
Skinnari |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
446451.56500000 |
6767379.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010014 |
Kohde sijaitsee Ruuhijärven länsirannalla, pienellä kallioisella niemellä. Niemen ytimenä on pohjoiskoillisests etelälounaaseen suuntautuva, lähes sata metriä pitkä ja noin 30 m leveä kallioharjanne. Se yhdistyy mannermaahan luoteessa leveällä, alavammalla kannaksella. Muilla suunnilla kalliota ympäröi vesi. Kallioharjanne kohoaa korkeimmillaan, lähellä eteläpäätä, noin viisi metriä järven pinnan yläpuolelle. Maasto kallioharjanteella on suurelta osin avokalliota, jonka koloissa on vähän mineraalimaata. Harjanteella kasvaa mäntymetsää. Harjanteen laella on pieni kesähuvila noin 50 m niemen kärjestä pohjoiseen.
Paikalta on löytynyt viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma KM 14681, joka on tullut museoon vuonna 1959. Vuoden 1971 inventoinnissa on selvitetty, että löytökohta on 20-30 m niemen kärjestä pohjoiseen ja 10-15 m silloin harjanteen laella olleesta huvilasta kaakkoon, kallioharjanteen itärinteellä. Paikalla on ollut kiviröykkiö, joka on aikoja sitten jo purettu. Jäljellä on vuonna 1971 ollut vain röykkiön pohja, josta on valokuva inventointikertomuksessa.
Vuonna 1998 inventoinnissa paikalla havaittiin epämääräistä kiveystä kalliopohjalla sekä tummaa humuksensekaista maata, ei kuitenkaan selvää röykkiötä. Niemessä olevissa painanteissa havaittiin kairauksen yhteydessä paikoin mustaa ohutta nokimaakerrosta ja metallinilmaisimen avulla löytyi tasavartinen viikinkiaikainen solki KM 31278:1.
Koekaivauksissa 1999 kallioisen niemen kärjessä todettiin olevan viikinkiaikainen polttokalmisto. Löytöinä (KM 31607:1-174) saatiin talteen runsaasti palanutta luuta sekä rautakautista pienesineistöä ja esinekatkelmia (helmiä, pronssiesineiden katkelmia) varsin pienestä määrästä maa-ainesta, joka kaivettiin avokallion painanteista ja koloista. Kalmistolöytöjen lisäksi samoissa kallionkoloissa, osittain samassa rapautuneesta (palaneesta) kiveiaineksesta muodostuneessa kerroksessa kuin kalmistolöydöt, osittain sen alla mineraalimaassa, havaittiin myös kvartsi-esineitä sekä kvartsi-ja pii-iskoksia. Nämä ovat mahdollisesti merkkejä kivikautisesta oleskelusta paikalla, vaikka kaivauksessa tutkittu avokallioalue ei olekaan maastoltaan tyypillinen kivikautinen asuinpaikka.
Maisemallisesti paikka on hieno, ja muinaisjäännös on pääosaksi säilynyt ehjänä. |
| metsakeskus.532010014 |
398 |
Skinnari |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27000 |
446451.56500000 |
6767379.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010014 |
Kohde sijaitsee Ruuhijärven länsirannalla, pienellä kallioisella niemellä. Niemen ytimenä on pohjoiskoillisests etelälounaaseen suuntautuva, lähes sata metriä pitkä ja noin 30 m leveä kallioharjanne. Se yhdistyy mannermaahan luoteessa leveällä, alavammalla kannaksella. Muilla suunnilla kalliota ympäröi vesi. Kallioharjanne kohoaa korkeimmillaan, lähellä eteläpäätä, noin viisi metriä järven pinnan yläpuolelle. Maasto kallioharjanteella on suurelta osin avokalliota, jonka koloissa on vähän mineraalimaata. Harjanteella kasvaa mäntymetsää. Harjanteen laella on pieni kesähuvila noin 50 m niemen kärjestä pohjoiseen.
Paikalta on löytynyt viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma KM 14681, joka on tullut museoon vuonna 1959. Vuoden 1971 inventoinnissa on selvitetty, että löytökohta on 20-30 m niemen kärjestä pohjoiseen ja 10-15 m silloin harjanteen laella olleesta huvilasta kaakkoon, kallioharjanteen itärinteellä. Paikalla on ollut kiviröykkiö, joka on aikoja sitten jo purettu. Jäljellä on vuonna 1971 ollut vain röykkiön pohja, josta on valokuva inventointikertomuksessa.
Vuonna 1998 inventoinnissa paikalla havaittiin epämääräistä kiveystä kalliopohjalla sekä tummaa humuksensekaista maata, ei kuitenkaan selvää röykkiötä. Niemessä olevissa painanteissa havaittiin kairauksen yhteydessä paikoin mustaa ohutta nokimaakerrosta ja metallinilmaisimen avulla löytyi tasavartinen viikinkiaikainen solki KM 31278:1.
Koekaivauksissa 1999 kallioisen niemen kärjessä todettiin olevan viikinkiaikainen polttokalmisto. Löytöinä (KM 31607:1-174) saatiin talteen runsaasti palanutta luuta sekä rautakautista pienesineistöä ja esinekatkelmia (helmiä, pronssiesineiden katkelmia) varsin pienestä määrästä maa-ainesta, joka kaivettiin avokallion painanteista ja koloista. Kalmistolöytöjen lisäksi samoissa kallionkoloissa, osittain samassa rapautuneesta (palaneesta) kiveiaineksesta muodostuneessa kerroksessa kuin kalmistolöydöt, osittain sen alla mineraalimaassa, havaittiin myös kvartsi-esineitä sekä kvartsi-ja pii-iskoksia. Nämä ovat mahdollisesti merkkejä kivikautisesta oleskelusta paikalla, vaikka kaivauksessa tutkittu avokallioalue ei olekaan maastoltaan tyypillinen kivikautinen asuinpaikka.
Maisemallisesti paikka on hieno, ja muinaisjäännös on pääosaksi säilynyt ehjänä. |
| metsakeskus.532010014 |
398 |
Skinnari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
446451.56500000 |
6767379.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010014 |
Kohde sijaitsee Ruuhijärven länsirannalla, pienellä kallioisella niemellä. Niemen ytimenä on pohjoiskoillisests etelälounaaseen suuntautuva, lähes sata metriä pitkä ja noin 30 m leveä kallioharjanne. Se yhdistyy mannermaahan luoteessa leveällä, alavammalla kannaksella. Muilla suunnilla kalliota ympäröi vesi. Kallioharjanne kohoaa korkeimmillaan, lähellä eteläpäätä, noin viisi metriä järven pinnan yläpuolelle. Maasto kallioharjanteella on suurelta osin avokalliota, jonka koloissa on vähän mineraalimaata. Harjanteella kasvaa mäntymetsää. Harjanteen laella on pieni kesähuvila noin 50 m niemen kärjestä pohjoiseen.
Paikalta on löytynyt viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma KM 14681, joka on tullut museoon vuonna 1959. Vuoden 1971 inventoinnissa on selvitetty, että löytökohta on 20-30 m niemen kärjestä pohjoiseen ja 10-15 m silloin harjanteen laella olleesta huvilasta kaakkoon, kallioharjanteen itärinteellä. Paikalla on ollut kiviröykkiö, joka on aikoja sitten jo purettu. Jäljellä on vuonna 1971 ollut vain röykkiön pohja, josta on valokuva inventointikertomuksessa.
Vuonna 1998 inventoinnissa paikalla havaittiin epämääräistä kiveystä kalliopohjalla sekä tummaa humuksensekaista maata, ei kuitenkaan selvää röykkiötä. Niemessä olevissa painanteissa havaittiin kairauksen yhteydessä paikoin mustaa ohutta nokimaakerrosta ja metallinilmaisimen avulla löytyi tasavartinen viikinkiaikainen solki KM 31278:1.
Koekaivauksissa 1999 kallioisen niemen kärjessä todettiin olevan viikinkiaikainen polttokalmisto. Löytöinä (KM 31607:1-174) saatiin talteen runsaasti palanutta luuta sekä rautakautista pienesineistöä ja esinekatkelmia (helmiä, pronssiesineiden katkelmia) varsin pienestä määrästä maa-ainesta, joka kaivettiin avokallion painanteista ja koloista. Kalmistolöytöjen lisäksi samoissa kallionkoloissa, osittain samassa rapautuneesta (palaneesta) kiveiaineksesta muodostuneessa kerroksessa kuin kalmistolöydöt, osittain sen alla mineraalimaassa, havaittiin myös kvartsi-esineitä sekä kvartsi-ja pii-iskoksia. Nämä ovat mahdollisesti merkkejä kivikautisesta oleskelusta paikalla, vaikka kaivauksessa tutkittu avokallioalue ei olekaan maastoltaan tyypillinen kivikautinen asuinpaikka.
Maisemallisesti paikka on hieno, ja muinaisjäännös on pääosaksi säilynyt ehjänä. |
| metsakeskus.532010014 |
398 |
Skinnari |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
446451.56500000 |
6767379.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010014 |
Kohde sijaitsee Ruuhijärven länsirannalla, pienellä kallioisella niemellä. Niemen ytimenä on pohjoiskoillisests etelälounaaseen suuntautuva, lähes sata metriä pitkä ja noin 30 m leveä kallioharjanne. Se yhdistyy mannermaahan luoteessa leveällä, alavammalla kannaksella. Muilla suunnilla kalliota ympäröi vesi. Kallioharjanne kohoaa korkeimmillaan, lähellä eteläpäätä, noin viisi metriä järven pinnan yläpuolelle. Maasto kallioharjanteella on suurelta osin avokalliota, jonka koloissa on vähän mineraalimaata. Harjanteella kasvaa mäntymetsää. Harjanteen laella on pieni kesähuvila noin 50 m niemen kärjestä pohjoiseen.
Paikalta on löytynyt viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma KM 14681, joka on tullut museoon vuonna 1959. Vuoden 1971 inventoinnissa on selvitetty, että löytökohta on 20-30 m niemen kärjestä pohjoiseen ja 10-15 m silloin harjanteen laella olleesta huvilasta kaakkoon, kallioharjanteen itärinteellä. Paikalla on ollut kiviröykkiö, joka on aikoja sitten jo purettu. Jäljellä on vuonna 1971 ollut vain röykkiön pohja, josta on valokuva inventointikertomuksessa.
Vuonna 1998 inventoinnissa paikalla havaittiin epämääräistä kiveystä kalliopohjalla sekä tummaa humuksensekaista maata, ei kuitenkaan selvää röykkiötä. Niemessä olevissa painanteissa havaittiin kairauksen yhteydessä paikoin mustaa ohutta nokimaakerrosta ja metallinilmaisimen avulla löytyi tasavartinen viikinkiaikainen solki KM 31278:1.
Koekaivauksissa 1999 kallioisen niemen kärjessä todettiin olevan viikinkiaikainen polttokalmisto. Löytöinä (KM 31607:1-174) saatiin talteen runsaasti palanutta luuta sekä rautakautista pienesineistöä ja esinekatkelmia (helmiä, pronssiesineiden katkelmia) varsin pienestä määrästä maa-ainesta, joka kaivettiin avokallion painanteista ja koloista. Kalmistolöytöjen lisäksi samoissa kallionkoloissa, osittain samassa rapautuneesta (palaneesta) kiveiaineksesta muodostuneessa kerroksessa kuin kalmistolöydöt, osittain sen alla mineraalimaassa, havaittiin myös kvartsi-esineitä sekä kvartsi-ja pii-iskoksia. Nämä ovat mahdollisesti merkkejä kivikautisesta oleskelusta paikalla, vaikka kaivauksessa tutkittu avokallioalue ei olekaan maastoltaan tyypillinen kivikautinen asuinpaikka.
Maisemallisesti paikka on hieno, ja muinaisjäännös on pääosaksi säilynyt ehjänä. |
| metsakeskus.532010015 |
398 |
Ruuhijärvi Uimaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
446731.44700000 |
6768199.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruuhijärven länsirannalla, rannasta n. 100 m. Löydöt on tehty pellosta, jossa terassi ja loiva rataa kohti laskeva rinne. Löydöt viittaavat asuinpaikkaan, mutta sen luonne on avoin. Löydöt KM 31279:1-9: lasihelmi, keramiikkaa, piitä ja kvartsia.
Vuoden 2021 tarkastuksessa nurmella ollutta aluetta koekuopitettiin ja kairattiin, mutta ei saatu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Kohde lienee ainakin osittain tuhoutunut myöhemmän maankäytön seurauksena. |
| metsakeskus.532010015 |
398 |
Ruuhijärvi Uimaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
446731.44700000 |
6768199.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruuhijärven länsirannalla, rannasta n. 100 m. Löydöt on tehty pellosta, jossa terassi ja loiva rataa kohti laskeva rinne. Löydöt viittaavat asuinpaikkaan, mutta sen luonne on avoin. Löydöt KM 31279:1-9: lasihelmi, keramiikkaa, piitä ja kvartsia.
Vuoden 2021 tarkastuksessa nurmella ollutta aluetta koekuopitettiin ja kairattiin, mutta ei saatu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Kohde lienee ainakin osittain tuhoutunut myöhemmän maankäytön seurauksena. |
| metsakeskus.532010016 |
398 |
Oso |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444952.18300000 |
6765280.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Salajärven ja Ruuhijärven välisellä kannaksella, Ruuhijärven rantapellolla. Löydöt ovat matalalta terassilta, hietamaasta. Terassi kulkee pellon läpi metsan reunasta pellon toiseen reunaan. Rantaan on paikalta noin 100 m. Kohteen pohjoispuolella kulkee mökkitie.
Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin, että pellon länsipuolella oleva laaja kallio ja itäiselle puolelle rakennettu mökki rajaavat kohteen topografisesti pellon alueelle. Kohdetta paikannettiin kairaamalla, mutta kulttuurikerrosta ei kairaamalla tavoitettu. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut maankäytön seurauksena. |
| metsakeskus.532010017 |
398 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442013.35200000 |
6766920.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Salajärven länsipuolella, järveen laskevan Luhtaanjoen pohjoispuolisella rantapellolla, hiesumaalla. Löydöt on tehty 87,5 m korkeuskäyrän tuntumassa. |
| metsakeskus.532010018 |
398 |
Evattu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436295.62300000 |
6773497.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010018 |
Asuinpaikka sijiatsee Evattujärven pohjoispäässä, länsirannalla ja noin 650 m Pykälän talosta pohjoiskoilliseen. Löydöt ovat järvenrantaa myötäilevän peltotien leikkauksesta, jossa maa on hiekkamoreenia. Leikkauksessa havaittiin nokea ja palaneita kiviä, ilmeisesti liesikiviä, sekä punertavaa kulttuurikerrosta. Kvartsin ohella löytyi palanutta luuta. Myös vuoden 2021 tarkastuksessa ojanleikkauksessa havaittiin hiiltä ja punertavaa hiekkaa |
| metsakeskus.532010019 |
398 |
Jokitarha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448750.65300000 |
6765340.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuolenkoskelle menevän tien länsipuolella, Metsäkylässä, peltoaukean itäreunalla Halkokorvenojan itäpuolella, noin 400 m Suokkosen talosta itään. Asuinpaikka on pienellä terassilla. Kohteen itäpuolella on korkea ja hyvin suojaava Tupakallio.
Pellosta Tupakallion edestä löytynyt oikokirves on Nastolan museossa.
Vuoden 2021 tarkastuksessa alue rajattiin topografian avulla. Kohteen laajuutta itäisen metsän puolelle on vaikea arvioida. Kallion edustalla oleva kivikkoinen maa toimii ainakin luonnollisena rajana. |
| metsakeskus.532010020 |
398 |
Hirtelahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446511.55600000 |
6764401.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruuhijärven itärannalla, Hirtelahden pohjukan rantapellolla, noin 60 m rannasta. Osa löydöistä on viljelysmaalta, osa kesämökin kasvimaalta.
Vuoden 2021 tarkastuksessa ei havaittu uusia löytöjä ja kairaamalla ei löydetty merkkejä kulttuurikerroksesta. Muokkauskerros on kohteen alueella paikoitellen erityisen syvä (20-30 cm), joten kohde on todennäköisesti tuhoutunut maankäytön seurauksena. |
| metsakeskus.532010021 |
398 |
Kilpisaari 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
450949.78800000 |
6760782.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Iitin ja Nastolan rajasta noin 200 m pohjoiseen, Arrajärven Kilpisaaren eteläpään keskimmäisen niemenkärjessä. Pienellä, selvällä terassilla, hienossa hiekka- ja hietamaassa on laakea painanne, johon tehdystä koekuopasta löydettiin vuonna 1999 saviastianpaloja, kvartsikaavin ja -iskoksia sekä palanutta luuta.
Vuoden 2000 koekaivauksessa löytyi pieneltä alalta myös runsaasti palanutta luuta, saviastianpaloja (hieman vanhempaa varhaiskampakeramiikkaa, pääosa Sarsan keramiikkaa), kvartsia (mm. poikkiteräinen nuolenkärki), hiukan piitä ja kivilajiesineiden katkelmia. Kulttuurikerros paikalla on 60–80 cm paksu. Paikalta löytyi myös metallinkäsittelyssä käytetty laatikkouuni, joka ajoittunee varhaismetallikaudelle. Lisäksi löytyi muita tulisijoja ja kiveystä. Löytöjen ja stratigrafian perusteella paikalla erottuu vanhempi mesoliittisen ja neoliittisen kivikauden taitteeseen, ja nuorempi varhaismetallikaudelle ajoittuva asutusvaihe. |
| metsakeskus.532010021 |
398 |
Kilpisaari 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
450949.78800000 |
6760782.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Iitin ja Nastolan rajasta noin 200 m pohjoiseen, Arrajärven Kilpisaaren eteläpään keskimmäisen niemenkärjessä. Pienellä, selvällä terassilla, hienossa hiekka- ja hietamaassa on laakea painanne, johon tehdystä koekuopasta löydettiin vuonna 1999 saviastianpaloja, kvartsikaavin ja -iskoksia sekä palanutta luuta.
Vuoden 2000 koekaivauksessa löytyi pieneltä alalta myös runsaasti palanutta luuta, saviastianpaloja (hieman vanhempaa varhaiskampakeramiikkaa, pääosa Sarsan keramiikkaa), kvartsia (mm. poikkiteräinen nuolenkärki), hiukan piitä ja kivilajiesineiden katkelmia. Kulttuurikerros paikalla on 60–80 cm paksu. Paikalta löytyi myös metallinkäsittelyssä käytetty laatikkouuni, joka ajoittunee varhaismetallikaudelle. Lisäksi löytyi muita tulisijoja ja kiveystä. Löytöjen ja stratigrafian perusteella paikalla erottuu vanhempi mesoliittisen ja neoliittisen kivikauden taitteeseen, ja nuorempi varhaismetallikaudelle ajoittuva asutusvaihe. |
| metsakeskus.532010021 |
398 |
Kilpisaari 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
450949.78800000 |
6760782.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Iitin ja Nastolan rajasta noin 200 m pohjoiseen, Arrajärven Kilpisaaren eteläpään keskimmäisen niemenkärjessä. Pienellä, selvällä terassilla, hienossa hiekka- ja hietamaassa on laakea painanne, johon tehdystä koekuopasta löydettiin vuonna 1999 saviastianpaloja, kvartsikaavin ja -iskoksia sekä palanutta luuta.
Vuoden 2000 koekaivauksessa löytyi pieneltä alalta myös runsaasti palanutta luuta, saviastianpaloja (hieman vanhempaa varhaiskampakeramiikkaa, pääosa Sarsan keramiikkaa), kvartsia (mm. poikkiteräinen nuolenkärki), hiukan piitä ja kivilajiesineiden katkelmia. Kulttuurikerros paikalla on 60–80 cm paksu. Paikalta löytyi myös metallinkäsittelyssä käytetty laatikkouuni, joka ajoittunee varhaismetallikaudelle. Lisäksi löytyi muita tulisijoja ja kiveystä. Löytöjen ja stratigrafian perusteella paikalla erottuu vanhempi mesoliittisen ja neoliittisen kivikauden taitteeseen, ja nuorempi varhaismetallikaudelle ajoittuva asutusvaihe. |
| metsakeskus.532010022 |
398 |
Kilpisaari 2 |
10002 |
12016 |
13178 |
11033 |
27000 |
451069.74000000 |
6761022.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010022 |
Röykkiö sijaitsee Arrajärven Kilpisaaren kaakkoisosassa, Iitin ja Nastolan rajalta noin 400 m pohjoiseen. Kiviröykkiö on kalliolla hiukan ympäristöään korkeammalla, sen lähistöllä on muutamia suurehkoja maakiviä. Kallio on sammalen ja varvuston peitossa.
Kohde tarkastettiin vuonna 1999 yleisöilmoituksen perusteella. Tarkastuksen perusteella röykkiö arvioitiin varhaismetallikautiseksi lapinraunioksi. Kalliolle kasatun röykkiön koko on noin 3 x 4,9 x 0,7 m, ja se on kasattu kalliopohjalle. Se on muodoltaan soikeahko, mutta säännöllinen.
Röykkiö tutkittiin kaivauksessa vuonna 2013. Sen todettiin olevan tulisijan jäännös. Löytöinä saatiin palanutta luuta, todennäköisesti siasta. Nokimaakerroksesta saatiin talteen myös hiiltyneitä viljanjyviä. Neljästä viljanjyvästä saatiin radiohiiliajoitus Hela-3404: 195±47 BP, syvemmältä nokimaakerroksesta löytyneistä hiiltyneistä männyn käpysuomuista saatiin radikohiiliajoitukset Hela-3405: 881±40 BP ja Hela-3406: 395±40 BP. Ajoitusten ja kaivaushavaintojen perusteella röykkiö on ollut toistuvassa käytössä myöhäiseltä rautakaudelta ainakin 1600-luvulle saakka. Viimeisessä käyttövaiheessa se on selvästikin toiminut riihen kiukaana kaskialueella. Kaivauksen jälkeen röykkiö entistettiin. |
| metsakeskus.532010022 |
398 |
Kilpisaari 2 |
10002 |
12016 |
13178 |
11010 |
27000 |
451069.74000000 |
6761022.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010022 |
Röykkiö sijaitsee Arrajärven Kilpisaaren kaakkoisosassa, Iitin ja Nastolan rajalta noin 400 m pohjoiseen. Kiviröykkiö on kalliolla hiukan ympäristöään korkeammalla, sen lähistöllä on muutamia suurehkoja maakiviä. Kallio on sammalen ja varvuston peitossa.
Kohde tarkastettiin vuonna 1999 yleisöilmoituksen perusteella. Tarkastuksen perusteella röykkiö arvioitiin varhaismetallikautiseksi lapinraunioksi. Kalliolle kasatun röykkiön koko on noin 3 x 4,9 x 0,7 m, ja se on kasattu kalliopohjalle. Se on muodoltaan soikeahko, mutta säännöllinen.
Röykkiö tutkittiin kaivauksessa vuonna 2013. Sen todettiin olevan tulisijan jäännös. Löytöinä saatiin palanutta luuta, todennäköisesti siasta. Nokimaakerroksesta saatiin talteen myös hiiltyneitä viljanjyviä. Neljästä viljanjyvästä saatiin radiohiiliajoitus Hela-3404: 195±47 BP, syvemmältä nokimaakerroksesta löytyneistä hiiltyneistä männyn käpysuomuista saatiin radikohiiliajoitukset Hela-3405: 881±40 BP ja Hela-3406: 395±40 BP. Ajoitusten ja kaivaushavaintojen perusteella röykkiö on ollut toistuvassa käytössä myöhäiseltä rautakaudelta ainakin 1600-luvulle saakka. Viimeisessä käyttövaiheessa se on selvästikin toiminut riihen kiukaana kaskialueella. Kaivauksen jälkeen röykkiö entistettiin. |
| metsakeskus.532010022 |
398 |
Kilpisaari 2 |
10002 |
12016 |
13178 |
11006 |
27000 |
451069.74000000 |
6761022.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010022 |
Röykkiö sijaitsee Arrajärven Kilpisaaren kaakkoisosassa, Iitin ja Nastolan rajalta noin 400 m pohjoiseen. Kiviröykkiö on kalliolla hiukan ympäristöään korkeammalla, sen lähistöllä on muutamia suurehkoja maakiviä. Kallio on sammalen ja varvuston peitossa.
Kohde tarkastettiin vuonna 1999 yleisöilmoituksen perusteella. Tarkastuksen perusteella röykkiö arvioitiin varhaismetallikautiseksi lapinraunioksi. Kalliolle kasatun röykkiön koko on noin 3 x 4,9 x 0,7 m, ja se on kasattu kalliopohjalle. Se on muodoltaan soikeahko, mutta säännöllinen.
Röykkiö tutkittiin kaivauksessa vuonna 2013. Sen todettiin olevan tulisijan jäännös. Löytöinä saatiin palanutta luuta, todennäköisesti siasta. Nokimaakerroksesta saatiin talteen myös hiiltyneitä viljanjyviä. Neljästä viljanjyvästä saatiin radiohiiliajoitus Hela-3404: 195±47 BP, syvemmältä nokimaakerroksesta löytyneistä hiiltyneistä männyn käpysuomuista saatiin radikohiiliajoitukset Hela-3405: 881±40 BP ja Hela-3406: 395±40 BP. Ajoitusten ja kaivaushavaintojen perusteella röykkiö on ollut toistuvassa käytössä myöhäiseltä rautakaudelta ainakin 1600-luvulle saakka. Viimeisessä käyttövaiheessa se on selvästikin toiminut riihen kiukaana kaskialueella. Kaivauksen jälkeen röykkiö entistettiin. |
| metsakeskus.532010023 |
398 |
Kilpisaari 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
450799.85100000 |
6760742.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven Kilpisaaren etelärannalla, loivalla kaakkoon viettävällä tasanteella, 85 m:n korkeuskäyrän vaiheilla. Pienialaisen asuinpaikan maasto on metsää ja maaperä moreenia. Löydöt on tehty koekuopista vain noin 5 x 6 m suuruiselta alueelta, eikä asuinpaikan koko laajuutta ole selvitetty. Löydöt ovat kvartsia (mm. nuolenkärki), kivilaji-iskoksia ja palanutta savea. |
| metsakeskus.532010024 |
398 |
Kilpisaari 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
450669.90200000 |
6760832.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven Kilpisaaren läntisimmässä niemenkärjessä. Rannan tuntumassa olevan hiekkamuodostuman yläpuolella on kaksi loivasti länteen viettävää tasannetta, joille tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsiesineen teelmiä, kvartsiydin ja -iskoksia.
Vuoden 2021 tarkastuksessa alueen rajat varmistettiin koekuopituksella. |
| metsakeskus.532010025 |
398 |
Kilpisaari 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
450739.87300000 |
6761082.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven Kilpisaaren länsirannalla, kalliojyrkänteen kaakkoispuolella olevalla tasanteella 80 m:n korkeuskäyrän vaiheilla ja noin 20 m rannasta. Löydöt ovat peräisin metsästä koekuopista ja lapionpistoista. Kohde on pienialainen ja vähälöytöinen. |
| metsakeskus.532010027 |
398 |
Kilpisaari 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451219.67600000 |
6761502.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven Kilpisaaren itärannalla, saaren eteläkärkeen vievältä tieltä noin 30 m etelään. Paikalla on kaksi löytökohtaa, joista a) on rehevässä metsässä kivisellä rantavyöhykkeellä oleva tasanne. Sen kohdalla ei kuitenkaan ole kiviä näkyvissä. Koekuopista, joista on rantaan matkaa 48 - 53 m, löydettiin kvartsia. Toinen löytökohta b) sijaitsee edellisestä paikasta noin 65 m pohjoiseen. Samalta tasanteelta löytyi kahden suuren siirtolohkareen viereen tehdystä koekuopasta kvartsia ja tekstiilikeramiikkaa.
Vuoden 2021 tarkastuksessa alueen laajuus varmistettiin koekuopittamalla. |
| metsakeskus.532010027 |
398 |
Kilpisaari 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
451219.67600000 |
6761502.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven Kilpisaaren itärannalla, saaren eteläkärkeen vievältä tieltä noin 30 m etelään. Paikalla on kaksi löytökohtaa, joista a) on rehevässä metsässä kivisellä rantavyöhykkeellä oleva tasanne. Sen kohdalla ei kuitenkaan ole kiviä näkyvissä. Koekuopista, joista on rantaan matkaa 48 - 53 m, löydettiin kvartsia. Toinen löytökohta b) sijaitsee edellisestä paikasta noin 65 m pohjoiseen. Samalta tasanteelta löytyi kahden suuren siirtolohkareen viereen tehdystä koekuopasta kvartsia ja tekstiilikeramiikkaa.
Vuoden 2021 tarkastuksessa alueen laajuus varmistettiin koekuopittamalla. |
| metsakeskus.532010028 |
398 |
Kilpisaari 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
451329.63300000 |
6761692.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Arrajärven Kilpisaaren itärannalla, pienen Haapasaaren eteläpuolella ja soratien itäpuolella. Tasaiselta metsäiseltä maastokohdalta, noin 20 m rannasta, löydettiin kvartsi-iskoksia kahdesta koekuopasta.
Vuoden 2021 tarkastuksessa kohde rajattiin koekuoppien avulla. |
| metsakeskus.532010029 |
398 |
Arramaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
450120.12100000 |
6760082.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532010029 |
Kohde sijaitsee Arrajärven länsirannalla olevassa niemessä seurakunna leirikeskuksen alueella. Löytöjä on kolmesta kohdasta:
a) keramiikkaa rantaviivasta noin 12 m etäisyydellä olevalta tasanteelta, jossa on leirikeskuksen illanviettopaikka. Maan pinta on kulunut. (Rajattu alue)
b) rautakuonaa pohjoiseen ja järven suuntaan viettävältä rinteeltä, kvartsia ja kuonaa myös polulta. (Löytöpaikka 1)
c) kvartsia mäen lounaispuolen kapealta tasanteelta, sen korkeimman kohdan alapuolelta, ulkokeittiölle vievältä polulta. (Löytöpaikka 2) |
| metsakeskus.532500003 |
398 |
Hettosuo Kalliojärven luola |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
441270.00000000 |
6763139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532500003 |
Hettosuon rannassa, äkkijyrkässä kalliossa on lippaluolaluola, jonka suuaukko avautuu länteen. Lippamaisen alueen maksimileveys on noin 6 m, lippaluolan maksimisyvyys 2,2 m ja maksimikorkeus 1,5 m. Luolan katto viettää maantasoon saakka ja muodostaa samalla taka- ja sivuseinämät. Luolan perukalla, maantasossa, on runsaan puolen metrin laajuinen onkalo.
Luolan edustalla on maa- ja kivivallia: pituus on 4 m, maksimileveys runsaat puoli metriä ja maksimikorkeus 30 cm. Mahdollisesti luolan pohjaa on raivattu kivistä ja kasattu niitä sen edustalle. Käytännössä kivettömän alueen laajuus lipan alla noin 3 x 2 m. Pohjalla, luolan keskivaiheilla, on kerros hiiltä. Sen alla on moreenia, joka nähtävästi kuumentumisen takia on muuttunut selvästi punertavammaksi kuin moreeni on lähiympäristössä.
Nastolan takavuosien museonhoitajan tietämän kansantarinan mukaan (Toivo Rajala, Kalliojärven luola, Suur-Hollolan kirja, 1963, s.142) luola olisi toiminut piilopaikkana Suomen sodan (1808–1809) aikana. Tarinan mukaan kalliota vasten oli ladottu vieri viereen puita, niiden päälle tuohia ja turvetta. Luolan pohjalla oli kiuas, yläosassa savuaukko.
Vuoden 2021 tarkastuksessa tehdyt maastohavainnot ovat yhteneväiset Rajalan tekemien huomioiden kanssa. Maastohavainnot sopivat varsin hyvin yhteen sen kanssa, mitä kansantarinassa mainitaan lippaluolan ominaispiirteistä.
Kohde sijaitsee noin 6 km Nastolan kirkosta pohjoiseen, Salajärven ja Kalliojärven välisellä kallioisella metsäalueella, Kumianhaaran pohjukasta vajaat 300 m koilliseen. |
| metsakeskus.532500004 |
398 |
Immilä kansakoulu |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
446636.50700000 |
6763340.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532500004 |
Kerrotaan, että Immilän kansakoulun läheisyydessä on kaksi hautapaikkaa, tervahauta ja sotilasleiripaikka. Hautapaikat ovat olleet ristillä merkittyjä. Niitä on arveltu 1700-luvulla ruttoon kuolleiden ruotusotilaiden haudoiksi. |
| metsakeskus.532500004 |
398 |
Immilä kansakoulu |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
446636.50700000 |
6763340.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.532500004 |
Kerrotaan, että Immilän kansakoulun läheisyydessä on kaksi hautapaikkaa, tervahauta ja sotilasleiripaikka. Hautapaikat ovat olleet ristillä merkittyjä. Niitä on arveltu 1700-luvulla ruttoon kuolleiden ruotusotilaiden haudoiksi. |
| metsakeskus.533000001 |
445 |
Prostvik Kasberget |
10001 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
225879.63000000 |
6685343.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000001 |
Namnet Kasberget antyder att på berget i tiden bränts vårdkasar. |
| metsakeskus.533000002 |
445 |
Gyttja Kasudden |
10001 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
224122.37100000 |
6678522.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000002 |
Namnet Kasudden antyder att på berget i tiden bränts vårdkasar. |
| metsakeskus.533000003 |
445 |
Kaslot Fyrbergen |
10001 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
214235.29000000 |
6687983.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000003 |
Såväl namnet på ön Kaslot som Fyrbergen antyder att på berget i tiden bränts vårdkasar. |
| metsakeskus.533000004 |
445 |
Norrnäset |
10001 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
207262.24000000 |
6659079.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000004 |
Enligt Mickelsons inveteringsberättelse har berget benämnts "kasberget", vilket skulle antyda att på berget bränts vårdkasar. |
| metsakeskus.533000005 |
445 |
Kasan |
10001 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
207650.00200000 |
6674386.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000005 |
Namnet på ön, Kasan samt Kasasundet norrom ön, antyder att på ön i tiden bränts vårdkasar. De angivna koordinaterna är den högsta punkten på öns mitt. |
| metsakeskus.533000006 |
445 |
Paitalbötet |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
214142.38300000 |
6677934.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000006 |
Bötesberget eller Paitalbötet är känt för sägnen, enligt vilken fysiskt undermåliga barn (enligt en annan version missdådare) kastades ner i en klyfta i berget. |
| metsakeskus.533000007 |
445 |
Verkberget |
10007 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
225026.00100000 |
6679284.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000007 |
En 15 m lång stenbarriär i en svag cirkel, i E - W riktning. Barriären har en höjd om 0.7 m och är byggd i två varv stenar på varandra. Man känner inte till att den skulle vara gräns av något slag och den ser heller inte ut som en stengärdesgård. |
| metsakeskus.533000008 |
445 |
Västerskogen |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
212245.10400000 |
6686215.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000008 |
"Runskrift". Tre grupper av tecken. Tecknens höjd varierar mellan 20 och 30 cm. Teckengrupperna är i rad efter varandra, inristade i en ungefärlig 1 m bred ådra av en hårdare stenart än omgivningen. "Runskriften" är en smula skadad.
Kivihakkauksia kalliossa. Ei löydetty vuoden 2014 inventoinnissa. |
| metsakeskus.533000009 |
445 |
Söderby |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
227611.00000000 |
6684124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000009 |
I östkanten av ett bergsmaasiv på terrass nedanom en bergsklack finns ett strukturlöst röse, som mäter 5.0 x 2.4 m och är 0.3 - 0.4 m högt. Något tveksamt huruvida det är en naturformation eller ett gravröse.
Metsäisessä mäenrinteessä siirtolohkareen vieressä erottuva mukulakivikko, vähän matkan päässä vastaavaa. Ne voinevat olla Litorinatransgression aikaisia muinaisrantoja. |
| metsakeskus.533000009 |
445 |
Söderby |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
227611.00000000 |
6684124.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000009 |
I östkanten av ett bergsmaasiv på terrass nedanom en bergsklack finns ett strukturlöst röse, som mäter 5.0 x 2.4 m och är 0.3 - 0.4 m högt. Något tveksamt huruvida det är en naturformation eller ett gravröse.
Metsäisessä mäenrinteessä siirtolohkareen vieressä erottuva mukulakivikko, vähän matkan päässä vastaavaa. Ne voinevat olla Litorinatransgression aikaisia muinaisrantoja. |
| metsakeskus.533000010 |
445 |
Bryggars |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
223557.60200000 |
6677729.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000010 |
Två murar av gråsten parallelt löpande i en bergig sluttning nära åkerkanten.
Den östra muren går i E-W-riktnng, böjer sig en aning. Dess längd är 21 m, bredd 1.0 - 1.5 m, höjden mätt från nedre sluttningen är som högst 1.4 m. I E finns änn spridda stenar, som kan ha hört till muren. Stenarna är mest runda blocka som väger 30 kg eller mera. Sydsiddan i nedre sluttningen är kallmurad.
W-muren är belägen ett tiotal meter W om föregående, en aning högre upp i sluttningen. Också den löper i E-W-riktning. Den är 9.8 m lång, bredden varierar mellan 1.0 och 1.5 m, höjden mätt i nedre sluttningen är högst 1.1 m. Muren slutar i W i vå flyttblock och W om denna finns ytterligare några block på varandra. Blocken är såväl runda som kantiga och i medeltal mindre än i E-muren, ca från 10 kg uppåt.
E-muren är belägen vid punkten x = 6670 54, y = 1556 82,
W-muren är belägen vid punkten x = 6670 54, y = 1156 79. |
| metsakeskus.533000011 |
445 |
Lökholm |
10007 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
213999.56600000 |
6652408.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533000011 |
På ett berg S om Sjökulla manbyggnad har i en stenåker byggts upp ett jaktskydd, som numera snarast har formen av ett röse med en grop i mitten. |
| metsakeskus.533010001 |
445 |
Hvits |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
216327.46900000 |
6684819.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010001 |
I gott skick varande jungfrudans på kal berggrund. Labyrintens diameter ca 14 m.
Keskuskivestä lukien kivirivejä on 1800-luvun piirroksessa 11, mutta vuoden 2014 inventoinnissa niitä mainitaan olevan yhdeksän.
Labyrintti sijaitsee kuivassa kalliomännikössä NW-rinteessä. Kallionpinta on tasainen, sileä ja kalteva suuntaan NW. Pinnassa kiveyksen lähellä N-S-suuntaisia halkeamia. Labyrintin mitat ovat 13.4 m ja 11.8 m. Kivet ovat tasakokoisia, pääosin särmikkäitä. Käytävä on leveimmillään S- ja SE-sektoreissa, missä kallionpinnan kallistus on suuri, noin 12° NW eli kohtisuoraan kivirivin suuntaan nähden. Paikoin kivirivi katkeaa vajaan metrin pituudelta. Käytävän tyypillinen leveys muilta osin on 0.3-0.5 m. Labyrintin keskellä on erillinen särmikäs muita suurempi lohkare.
Kohteen monitorointi osoittaa, että kiviriveistä on paikoin viety pois kiviä, mutta enemmän kuitenkin on tuotu lisää kiviä rakennelmaan. Maatuvan karikkeen määrä kivien ympärillä on lisääntynyt. On ilmeistä, että kivirivejä paikkaillaan kulkijoiden jäljiltä.
Paikan ohi kulkee luontopolku. Sen käyttäjät kävelevät labyrintissa usein. Kävely pitää käytävän pinnat paljaina. Kesäisin paikalle tuodaan kukkia. Labyrintin N-reunassa on luontopolkuun kuuluva muinaisjäännöstä esittelevä opastaulu, jonka ovat tuottaneet Nagu hembygdsförening ja Nagu kommun. |
| metsakeskus.533010002 |
445 |
Lillskogsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226195.51400000 |
6683296.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010002 |
Det runda rösets diameter ca 6 m, höjden är 1 m. Röset har en grop ii mitten och är rätt väl bevarat.
Keskeltä pahoin pengottu kiviröykkiö avokalliolla pienialaisella kallion huipulla. Pohjan muoto on ehkä ollut alun perin lähinnä pyöreä. Nyt läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on noin 6,0 metriä. Kivet röykkiössä ovat hieman pyöristyneitä, läpimitaltaan noin 0,2 – 0,4 metriä. Kiviä on röykkiönä myös tästä noin viiden metrin päässä kalliojyrkänteen alla vasten pystysuoraa kallioseinämää. |
| metsakeskus.533010002 |
445 |
Lillskogsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
226195.51400000 |
6683296.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010002 |
Det runda rösets diameter ca 6 m, höjden är 1 m. Röset har en grop ii mitten och är rätt väl bevarat.
Keskeltä pahoin pengottu kiviröykkiö avokalliolla pienialaisella kallion huipulla. Pohjan muoto on ehkä ollut alun perin lähinnä pyöreä. Nyt läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on noin 6,0 metriä. Kivet röykkiössä ovat hieman pyöristyneitä, läpimitaltaan noin 0,2 – 0,4 metriä. Kiviä on röykkiönä myös tästä noin viiden metrin päässä kalliojyrkänteen alla vasten pystysuoraa kallioseinämää. |
| metsakeskus.533010003 |
445 |
Kantola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226787.00000000 |
6682772.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010003 |
Tre rösen uppe på ett högt berg. Två av dem är belägna strax intill varandra (koord. x = 6675 86, y = 1559 58). Av dessa är det ena 2.5 m i diameter och 1 m högt samt kraftigt demolerat. Det andra röset mäter 6-7 m i diameter och är 1.5 m högt. Det tredje röset är beläget ca 50 m i NW riktning från de föregående (x = 6675 92, y = 1559 52). Det mäter 4 m i diameter och är 0.5 m högt och synnerligen kraftigt demolerat. I Tyarktika finns förtecknat endast 2 rösen.
Mäen korkeimman laen kaakkoisreunalla on avokalliolla suuri määrä liikuteltua kivikkoa. Alun perin paikalla on mahdollisesti ollut yksi kiviröykkiö tai kaksi vierekkäistä kiviröykkiötä. Kiviä on siirrelty niin, että on muodostunut korkeareunainen syvennys, joka on voinut toimia metsästyksessä linnustajan väijymäsuojana. Edellisestä noin 70 metriä pohjoisluoteeseen on kolmas, myös niin pahoin rikottu röykkiö, että siitä on muodostunut kaksi erillistä kivikkoa. |
| metsakeskus.533010004 |
445 |
Ugnsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225352.00000000 |
6683725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010004 |
Ett runt röse uppe på ett berg. Dess diameter är 11-12 m, höjden 1 m. Det finns tre gropar i röset. Vid rösets SE sida finns en 1-2 m lång, en aning i båge gående gång. Gången är ca 1 m bred, med stenrader på sidorna och flata stenar i gångens mitt. Röset är demolerat.
Hautaröykkiö kalliopohjalla kuperan kallion korkeimmalla kohdalla. Keskellä röykkiötä on iso vanha purkamiskuoppa. Röykkiön pohja-alan muoto on epämääräinen, korkeus on noin metri, ja läpimitta pohjois–etelä-suunnassa 9,7 metriä. Röykkiön itälaitaan liittyy matalampi osa, joka on satunnainen ehkä keskempää purettujen kivien rykelmä. Jos myös tämän matalamman osan kivet lasketaan röykkiön leveyteen, niin sen leveydeksi saadaan itä–länsi-suunnassa noin 11,0 metriä, muutoin noin 8,6 metriä. Sijaintipaikalta on näköaloja kauaksi. |
| metsakeskus.533010005 |
445 |
Södergård 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225925.00000000 |
6683153.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010005 |
Jättekast uppe på högt berg. Röset mäter 15 - 18 m i diameter och är 3 m högt. I centrum en djup grop, som dick inte når till botten. Demolerat.
Kohde sijaitsee Lillvikin merenlahden rannalla olevan laajan mäen harjalla heti Kekuvikintiestä itään. Pahoin pengottu hiidenkiuas kalliomäen huipulla olevalla itä–länsi-suuntaisella korkealla kallionharjalla. Keskellä näkyy noin 1½ X 3½ metrin laajuinen pohjalta sammaltunut purkamisjälki. Purkaminen on ulottunut ehkä kallioon asti. Kiviä on hiidenkiukaan alapuolella kahden puolen sitä kallionharjaa, jolla se sijaitsee. Röykkiön pituus on itä–länsi-suunnassa noin 11,9 metriä. |
| metsakeskus.533010006 |
445 |
Södergård 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225364.00000000 |
6682850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010006 |
Ett runt röse med en diameter om 12 m, 1 m högt. röset har en grop i mitten. Det är demolerat.
Hiidenkiuas, joka on mäen tasanteella ehkä kalliopinnalla tai ohuen maakerroksen päällä. Pohjiltaan sammaltuneita purkamisjälkiä on yksi röykkiön luoteislaidalla ja yksi keskellä. Röykkiön pohja-ala on lähes pyöreä, läpimitta itä–länsi-suunnassa 11,3 metriä ja pohjois–etelä-suunnassa 10 metriä. Sen korkeus on noin metrin luokkaa. Jotkut lounaisreunan kivet näyttävät olevan kehään aseteltuja, ja ehkä ne on sijoitettu reunakiviksi. Röykkiön sijaintipaikalta näkyy merelle. |
| metsakeskus.533010007 |
445 |
Östergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224974.00800000 |
6682353.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010007 |
Fem välbevarade rösen uppe på ett berg.
a. mäter 10.3 x 3.8 m och är 0.7 m (koord. x = 6675 26, y = 1557 81).
b. mäter 15.4 x 5.0 m och är 0.7 m högt (koord. x = 6675 27, y = 1557 78).
c. mäter 6.2 x 6.0 m och är 1.2 m högt (koord. x = 6675 27, y = 1557 81).
d. mäter 5.1 x 4.8 m (koord. x = 6675 29, y = 1557 79).
e. mäter 10.2 x 8.5 m och är 1 m högt (koord. x = 6675 29, y = 1557 82).
Viisi hyvin säilynyttä röykkiötä, jotka sijaitsevat ikään kuin kolmella erillisellä kallionnyppylällä. Kuudes röykkiö on hieman epävarmempi, se sijaitsee sähkölinjan alla ja saattaa olla osin rikkoutunut sähkölinjaa rakennettaessa. Hieno ja edustava kohde. |
| metsakeskus.533010007 |
445 |
Östergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
224974.00800000 |
6682353.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010007 |
Fem välbevarade rösen uppe på ett berg.
a. mäter 10.3 x 3.8 m och är 0.7 m (koord. x = 6675 26, y = 1557 81).
b. mäter 15.4 x 5.0 m och är 0.7 m högt (koord. x = 6675 27, y = 1557 78).
c. mäter 6.2 x 6.0 m och är 1.2 m högt (koord. x = 6675 27, y = 1557 81).
d. mäter 5.1 x 4.8 m (koord. x = 6675 29, y = 1557 79).
e. mäter 10.2 x 8.5 m och är 1 m högt (koord. x = 6675 29, y = 1557 82).
Viisi hyvin säilynyttä röykkiötä, jotka sijaitsevat ikään kuin kolmella erillisellä kallionnyppylällä. Kuudes röykkiö on hieman epävarmempi, se sijaitsee sähkölinjan alla ja saattaa olla osin rikkoutunut sähkölinjaa rakennettaessa. Hieno ja edustava kohde. |
| metsakeskus.533010008 |
445 |
Ernholmsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218322.00000000 |
6683036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010008 |
Välbevarat runt röse som mäter 9 m i diameter och är 1 m högt. Röset har en grop i mitten.
Röykkiö on rakennettu tasaisen kalliomäen päällykselle lähelle taitekohtaa, jossa mäki muuttuu etelään laskeutuvaksi. Röykkiön pohja-ala on lähinnä soikea, ja sen läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on 9,7 metriä ja itä–länsi-suunnassa 10,7 metriä. Sen korkeus on noin 1 metri. Keskellä on noin kahden metrin läpimittainen purkamiskuoppa, joka on pohjaltaan sammaloitunut. |
| metsakeskus.533010009 |
445 |
Gammelhaga |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223721.00000000 |
6679822.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010009 |
Ett rektangulärt röse som mäter 19 x 2.5 m och är 0.5 m högt. Konstruktionen är högre i ändarna och rätt väl bevarad.
Kohde sijaitsee Dalkarbyssä Gammelhaga-nimisen laajan mäen yhdellä huipulla. Pitkänomainen latomus sijaitsee pienialaisella melko epätasaisella kallionharjalla. Sen pohja-ala on melko epäsäännöllinen ja jossakin mielessä kaksijatkoinen. Näyttää niin kuin sen läntisimmät kivet olisivat tarkoituksella ladotut matalaan kallionhalkeamaan kohdassa, jossa kallio viettää loivasti alaspäin lounaaseen. Halkeamassa on kiviä noin kuuden metrin matkalla, ja ne ovat ehkä latomukseen kuuluva kapeampi jakso, jonka yläpäästä latomus jatkuu välittömästi noin 5,2 metrin levyisenä kohti kallionnokan itälaitaa. Latomuksen koko pituus on 23,7 metriä, jos kallionhalkeaman kuuden metrin matkalla olevat kivet luetaan siihen mukaan. Latomuksen itäisessä päässä on leveyttä noin 5,5 metriä, ja päätykivenä latomuksessa on noin 1,4 metrin pituinen paasi. |
| metsakeskus.533010010 |
445 |
Öbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228418.62800000 |
6681566.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010010 |
Väl bevarad rösanläggning som mäter 50 x 3.75 m och är en aning högre och bredare i ändarna än i mitten. Ändarnas bredd 5-6 m. Har således formen av en rektangel med insvängda långsidor. Konstruktionen är 0.5 m hög i mitten och 1 m hög i ändarna.
Möjligen rör det sig om två separata rösen. Tyarktika har förtecknat två rösen på denna punkt.
Kohde sijaitsee Ön saarella, Käldingen kylästä noin 3,3 km kaakkoon, yhden Öbergenin kallion korkeimman huipun pohjoispuolella. Paikka on pohjoiseen viettävää kallioista moreenikangasta.
Kohteessa on kaksi erillistä hautaröykkiötä, joista toinen (röykkiö 1) sijaitsee yllä ilmoitetuissa koordinaateissa. Kyse on lähes länsi-itäsuuntaisesta pitkänomaisesta
hautaröykkiöstä, joka on kooltaan 15 x 5 x 0,5-1 m. Röykkiö on päistään hieman keskiosaansa korkeampi ja leveämpi, onkin mahdollista että kyseessä on kaksi eri hautausta. Röykkiöstä 1 10 m etelälounaaseen havaittiin toinen hieman matalampi pitkänomainen hautaröykkiöksi tulkittava kivirakenne lähes pohjois eteläsuuntaisena (röykkiö 2). Se on kooltaan 12 x 5 x 0,5-0,7 m. |
| metsakeskus.533010010 |
445 |
Öbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
228418.62800000 |
6681566.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010010 |
Väl bevarad rösanläggning som mäter 50 x 3.75 m och är en aning högre och bredare i ändarna än i mitten. Ändarnas bredd 5-6 m. Har således formen av en rektangel med insvängda långsidor. Konstruktionen är 0.5 m hög i mitten och 1 m hög i ändarna.
Möjligen rör det sig om två separata rösen. Tyarktika har förtecknat två rösen på denna punkt.
Kohde sijaitsee Ön saarella, Käldingen kylästä noin 3,3 km kaakkoon, yhden Öbergenin kallion korkeimman huipun pohjoispuolella. Paikka on pohjoiseen viettävää kallioista moreenikangasta.
Kohteessa on kaksi erillistä hautaröykkiötä, joista toinen (röykkiö 1) sijaitsee yllä ilmoitetuissa koordinaateissa. Kyse on lähes länsi-itäsuuntaisesta pitkänomaisesta
hautaröykkiöstä, joka on kooltaan 15 x 5 x 0,5-1 m. Röykkiö on päistään hieman keskiosaansa korkeampi ja leveämpi, onkin mahdollista että kyseessä on kaksi eri hautausta. Röykkiöstä 1 10 m etelälounaaseen havaittiin toinen hieman matalampi pitkänomainen hautaröykkiöksi tulkittava kivirakenne lähes pohjois eteläsuuntaisena (röykkiö 2). Se on kooltaan 12 x 5 x 0,5-0,7 m. |
| metsakeskus.533010011 |
445 |
Sandö sund |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228749.49900000 |
6681345.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010011 |
Två rösen. Det ena är ett rektangulärt röse som är 32 m lång och 5 - 6 m brett och med en höjd om 1 m. I ändarna är stenarna större än i mitten. Det finns flera gropar i röset, som är rätt kraftigt demolerat. Det andra mäter 3.7 x 3.0 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.533010012 |
445 |
Österudden 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
231089.00000000 |
6682905.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010012 |
Två rösen på Sandös nordöstra sida. Det ena mäter 6 m i diameter och är 0.5 m högt och är väl bevarat. det andra röset ligger 8 m NW från föregående, är byggt av kantiga stenblock, mäter 2 - 3 m i diameter och är 0.5 m högt.
Kohde sijaitsee Sandön saaren koillisosan kallioilla, noin 2,2 km koilliseen Sandön kylästä. Paikka on kallioinen moreenikangas, röykkiöt sijaitsevat paljaalla kalliopohjalla. Kohteessa on kaksi kivirakennetta, jotka tulkittiin hautaröykkiöiksi. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan 6-7 metriä ja korkeudeltaan 0,5 m (1-3 kivikerrosta). Röykkiö 2 on edellistä pienempi ja sijaitsee edellisestä 10 metriä luoteeseen. Röykkiön 2 koko on 2 x 1,5 x 0,4m (1-3 kivikerrosta). |
| metsakeskus.533010013 |
445 |
Österudden 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230861.64300000 |
6682910.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010013 |
Röse på Sandö norra sida. Det runda synnerligen väl bevarade röset mäter 6 - 7 m i diameter och är 1 m högt. |
| metsakeskus.533010014 |
445 |
Fallskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213884.00000000 |
6684529.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010014 |
Det delvis demolerade öset mäter 5 - 6 m i diameter och är 0.5 m högt.
Koordinaterna ovan är den punkt på vilken det enligt grundkartan finns en fornlämning. I Tyaktika är koordinaterna x = 667645 y = 154658.
Kohde sijaitsee metsässä noin 200 metriä pohjoiseen Mövikenin lahden perukasta. Röykkiö on loivassa painanteessa, ja sijaitsee maapohjalla. Röykkiön läpimitta
itä–länsi-suunnassa on noin 5,8 metriä ja pohjois–etelä-suunnassa 5,6 metriä. Keskelle röykkiötä näyttää kaivetun syvennys. Kuitenkaan röykkiön ympärillä ei juuri näy hajallaan olevia kiviä. Sen korkeus on noin 0,3 metriä. Pohja-ala on pyöreähkö, ulkoreunaltaan se on paikoin melko säännönmukainen, ja ainakin osaksi kohoaa selvästi sitä ympäröivästä maan pinnasta. |
| metsakeskus.533010015 |
445 |
Tackork 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208992.00000000 |
6682379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010015 |
Det ena röset mäter 10 - 11 m i diameter och är 1.5 m högt. Röset är byggt i koncentriska cirklar. Flera rader är synliga. I det väl bevarade röset finns några mindre gropar. Ca 100 m E från föregående finns ett mindre, kraftigt demolerat röse med diameter om 5 - 6 m och höjd 0.5 m.
Kohteeseen kuuluu kaksi osaa:
Röykkiö A sijaitsee avokalliolla mäen harjalla. Keskellä A:ta on vanha penkomisjälki. Röykkiön pohja-alan muoto on lähinnä pyöreä. Sen läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on noin 12,1 metriä ja itä–länsisuunnassa noin 10,8 metriä, korkeus on noin metri.
Röykkiö B: Paikalla on matalaa pystyä kallioseinämää vasten nojaava kivikasa lähes mäen harjan korkeimmalla kohdalla, ja toinen samalla tavalla matalaa pystyä kallioseinämää vasten nojaava kivikasa aivan toisen lähellä. Mahdollisesti puretun röykkiön jäännöksiä. Vuoden 1955 inventoinnin mukaan paikalla on pahoin tuhottu pyöreä 5–6 metrin läpimittainen raunio noin 100 metriä itään röykkiöstä A. |
| metsakeskus.533010016 |
445 |
Tackork 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209249.00000000 |
6682369.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010016 |
Runt, rätt väl bevarat röse med en diameter om 5 m och 0.5 m:s höjd.
Laajan mäen harjalla oleva ehjä hautaraunio. Röykkiö on sijoitettu avokalliolle pienelle kallionkohoumalle, jonka se peittää melko tarkoin. Röykkiön pohja-ala on soikeahko, sen läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on noin 4,9 metriä ja itä–länsisuunnassa noin 6,1 metriä, ja korkeus on noin 0,4 metriä. Kiviä on röykkiössä useassa kerroksessa, purkamisjälkiä ei erotu. Röykkiön ulkoreuna kaartuu melkoisen säännöllisen muotoisena ja sen länsilaita on tehty kallion pinnassa olevaa luontaista särmää seurailevaksi.
Lähettyvillä on kiviä, jotka voivat olla jäänteenä hävitetystä toisesta rauniosta(p=6682360, i=209222). |
| metsakeskus.533010017 |
445 |
Norrskogsbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
207466.00000000 |
6683057.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010017 |
Rätt väl bevarat runt röse med stor grop i mitten (koordinaterna x = 6674 48, y = 1540 33). Röset mäter 12-13 m i diameter och är 1.5 m högt. Ca 75 m S om föregående (koord. x = 667440, y = 1540 33) finns ett runt röse med 12 metes diameter och en höjd om 1.5 m.
Kaksi hiidenkiuasta laajalla harvaa metsää kasvavalla merenrantakalliolla.
A: Kiviröykkiö tasaisella kohdalla kallioisen mäen laella kohdalla, josta näkyy laajalti merelle. A:n pohja-ala on pyöreähkö, läpimitaltaan koillinen–lounas-suunnassa 13,2 metriä ja luode–kaakko-suunnassa 11,2 metriä. Korkeus arviolta noin 1,2 metriä. Keskellä röykkiötä iso, noin kolmen metrin läpimittainen penkomisjälki.
B: Kiviröykkiö kalliopinnalla kallioisen mäen laella, josta näkyy merelle. B:ssä on keskellä noin neljän metrin laajuinen pohjalta sammaltunut purkamiskuoppa, ja siinä kuopassa erottuu vielä noin 1½ metrin laajuinen syvempi kohta. B:n etelälaidallakin on purkamiskuoppa. B:n pohja-ala on pyöreähkö, ja sen läpimitta itä–länsisuunnassa on 11,3 metriä ja pohjois–etelä-suunnassa 11,2 metriä. B:n korkeus on arviolta noin 1,3 metriä. |
| metsakeskus.533010018 |
445 |
Kvivlax |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
209030.43600000 |
6677405.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010018 |
Ryssugn som mäter 2 x 1,5 m och är 0,7 m hög. Man kan skönja ugnsmynningen. Det finns sprickor på inre sidan. Valvet är insjunket. Ugnen är rätt kraftig demolerad.
Vuoden 1955 inventointikertomuksessa on mainittu Österstun maalla oleva uuni, jonka mitat ovat 2 X 1,5 metriä ja korkeus 0,75 metriä. Uunin suu oli ollut näkyvissä, ja katto oli luhistunut. Uuni oli oli ollut pahoin rikkoutunut.
Inventoinnissa 2014 kohdetta ei löydetty. Uunin piti sijaita Kvivlaxin kylässä Österstun maalla noin 13 metriä meren pinnan yläpuolella.
Rakennusinventoinnissa 2016 maanomistaja näyttänyt kohteen maastossa. Kohteen todelliset koordinaatit ovat mahdollisesti: P = 6677404, I = 208861. |
| metsakeskus.533010019 |
445 |
Halsholm |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
209809.12800000 |
6676470.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010019 |
Två jungfrudanser. Den ena, mycket välbevarad, mäter 11.5 m i diameter. Den har 11 ringar. Ingången ligger i S. Den är byggd av mindre och större stenar. Den andra ligger ca 75 m SW från föregående, mäter 4- 7 m i diameter. Byggd av små stenar och är rätt kraftigt demolerad. |
| metsakeskus.533010020 |
445 |
Kaiplot |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
219118.33600000 |
6686553.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010020 |
Fyra ryssugnar. Den första, a. mäter 1.5 x 1.5 m. Ugnsmynningen vätter mot S. Den har sprickor på inre sidan av stenarna. Valvet är insjunket. Ugnen är kraftigt demolerad. Den ligger 8 m ovanom vattenytan.
b. mäter 2 x m. Ugnsmynningen vätter mot S. Rektangulär inuti. Valvet är insjunket. Ugnen är rätt väl bevarad. Den är belägen ca 10 m NE om a. Ligger på 10 m.shöjd ovanom vattenytan.
c. mäter 2 x 2 m och har rektangulärt inandöme. Ugnsmynnningen vätter mot SE. Valvet är insjunket. Ugnen är rätt väl bevarad. Den är belägen ca 15 m N om b på 14 m.s höjd ovanom vattenytan.
d. mäter 2 x 2 m och har rektangulärt inandöme. Ugnsmynningen vätter mot S. Valvet är insjunket. Ugnen är rätt väl bevarad. Den är belägen strax intill c på ca 14 m.s höjd ovanom vattenytan. |
| metsakeskus.533010021 |
445 |
Korsgrund |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
220107.92000000 |
6690529.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010021 |
Airiston lounaispuolella, itäisellä Kaksoissaarella, joka tunnetaan myös vanhalla nimellään Korsgrund, on ryssänuuniksi tulkittu kivilatomus. Kiviuuni sijaitsee saaren pohjoispuolella, mäntymetsää kasvavalla kalliolla. Rakenne on kooltaan noin 2 metriä x 2 metriä ja korkeudeltaan noin 0,8 metriä. |
| metsakeskus.533010022 |
445 |
Taslot |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215624.00000000 |
6686688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010022 |
Två rösen av vilka ett är väl bevarat rektangulärt röse och mäter 13.4 x 4.4 m och är 0.5 m högt (koord. x = 6678 82, y = 1548 11). Det andra är delvis demolerat och mäter 10.4 x 4.0 m och är 0.5 m högt (koord. x = 6678 76, y = 1548 11).
Kohteeseen kuuluu kaksi latomusta:
A on kallion päälle tehty kivilatomus loivasti kuperalla kallionnokalla. Mahdollisesti sitä on vähän purettu. Röykkiön pohja-alan muoto on kulmiltaan pyöristynyt suorakaide. Sen pituus koillinen–lounas-suunnassa on 10,0 metriä, ja leveys keskeltä 3,4 metriä. Röykkiön korkeus on noin 0,3 metriä ja siinä näytti paikoin olevan melko säännöllistä ulkoreunaa.
B on pitkä kivilatomus melko tasaisella ja laajalla avokalliolla. Siinä on ehkä paikoin pieniä purkamisen jälkiä, koska latomuksen päällyksessä erottuu kolme matalaa karikkeen peittämää painanteen näköistä. Röykkiön pohja-ala on pitkänomainen, ja päitä lukuun ottamatta melko säännöllisen tasaleveä. Sen pituus itä–länsisuunnassa on 13,4 metriä, leveys keskellä 4,0 metriä ja korkeus noin 0,5–0,7 metriä. Röykkiön ulkoreuna näytti melko säännölliseltä. |
| metsakeskus.533010023 |
445 |
Sänkäng 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226052.00000000 |
6681526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010023 |
Väl bevarat rektangulärt röse som mäter 22 x 3 m och är 0.25 - 0.5 m högt. Röset är högre och bredare i ändarna.
Pitkänomainen kivilatomus tasaisella kalliolla metsäalueella. Röykkiö on rakennettu sileän loivasti kuperan avokallion korkeimmalle kohdalle. Röykkiö on ehjän näköinen, mutta kiviä on ehkä kuitenkin liikuteltu sen keskikohdalta, jossa niitä on harvassa. Pohjan muoto on kaksiosainen siten, että latomusta on noin 18 metriä pitkänä pohjois–etelä-suuntaisena jaksona, jonka pohjoispäästä välittömästi alkaa luoteeseen päin jatkuva noin 8,2 metrin mittainen toinen jakso, joka on kallionhalkeamassa olevaa kivikkoa. Pitemmän jakson leveys sen eteläpään lähellä on noin 3,9 metriä, keskellä 3,5 metriä ja lähellä lyhyen jakson liittymiskohtaa 2,3 metriä. Latomuksen korkeus on arviolta noin 0,3 metriä. Latomuksen ulkoreuna näytti melko säännölliseltä sen eteläpäässä, mutta muualla ei niin selvästi. |
| metsakeskus.533010024 |
445 |
Grannas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217393.08700000 |
6675457.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010024 |
Rätt väl bevarat runt röse som mäter 6 m i diameter och är 0.7 m högt.
Regionplaneförbundets katalogs koordinater troligen felaktiga. |
| metsakeskus.533010025 |
445 |
Lodos |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
215182.97200000 |
6675900.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010025 |
Jungfrudans byggd av vanliga strandstenar, mäter 9 m i diameter. En smula skadad |
| metsakeskus.533010026 |
445 |
Vessor 1 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
212601.94500000 |
6688805.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010026 |
Rätt skadad och mossbelupen jungfrudans med en större sten i mitten. Diameter 10 m. År 1987 helt övervuxen av mossa. |
| metsakeskus.533010027 |
445 |
Bårnholm |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
223608.54200000 |
6684788.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010027 |
Ön Bårn- eller Borgholm har ypperliga naturliga förutsättningar för att vara en fornborg. Holmen är rätt hög, ca 200 m i diameter och har mycket branta bergväggar. Man kommer upp på krönet endast från SE. Ett uttorkat kärr finns mitt på ön. I SE på bergets krön kan man skönja två stenrader, som kan ha tjänat som skydd för uppgången till berget. Stenraderna är inte så väl bevarade. Ön är även naturskyddsområde. |
| metsakeskus.533010027 |
445 |
Bårnholm |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
223608.54200000 |
6684788.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010027 |
Ön Bårn- eller Borgholm har ypperliga naturliga förutsättningar för att vara en fornborg. Holmen är rätt hög, ca 200 m i diameter och har mycket branta bergväggar. Man kommer upp på krönet endast från SE. Ett uttorkat kärr finns mitt på ön. I SE på bergets krön kan man skönja två stenrader, som kan ha tjänat som skydd för uppgången till berget. Stenraderna är inte så väl bevarade. Ön är även naturskyddsområde. |
| metsakeskus.533010028 |
445 |
Vessor 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
212724.89600000 |
6688834.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010028 |
Sex strukturlösa rösen med okänd funktion på ön Vessors SE sida.
1. mäter 2.7 x 2.0 m och är 0.6 m högt. Byggt av kantiga block av varierande storlek Mossbelupet, befinner sig nära stranden.
2. struktur- och formlöst, byggt av runda och kantiga stenar. Ungefär av samma storlek som 1. Mossbelupet, befinner sig nära stranden.
3. mäter 1.5 x 1.5 m, höjd 0.4 m. Mossbelupet, befinner sig på en liten bergsklack.
4. Byggt övervägande av runda stenar. Stenarna spridda över en bergsyta som sluttar åt norr.
5. Triangelformad konstruktion, vars sidor mäter 3.0 x 2.6 x 2.4 m. Höjden är 0.6 m. Byggd av såväl runda som kantiga stenrar på ett jämt vågrätt mossbelupet berg.
6. Byggt av runda stnear av varierande storelk. Tre sidor bildar regelbundan avrundade väggar. Mitten är plan och utgörs av mindre stenar, mäter 3.6 x 2.9 m och är 0.9 m hög. Mossbelupen , befinner sig nära stranden. |
| metsakeskus.533010029 |
445 |
Andal 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208953.55800000 |
6659890.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010029 |
Röset mäter 4.1 x 4.0 m. |
| metsakeskus.533010029 |
445 |
Andal 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208953.55800000 |
6659890.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010029 |
Röset mäter 4.1 x 4.0 m. |
| metsakeskus.533010030 |
445 |
Andal 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209003.53900000 |
6660115.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010030 |
Röset mäter 4.5 x 4.3 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.533010030 |
445 |
Andal 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209003.53900000 |
6660115.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010030 |
Röset mäter 4.5 x 4.3 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.533010031 |
445 |
Sundbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208480.75200000 |
6659561.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010031 |
Viisi röykkiötä Nötön saaren pohjoisimman (Sundbergen nimisellä) kallion itälaidalla. Neljä näistä sijaitsevat harvahkona ryhmänä Röykkiöt nro 1 ja 2 on tutkittu vuonna 1988. Viides röykkiö on kallion kaakkoisosassa muita matalammalla. Kohdekuvaukset ks. alakohteet |
| metsakeskus.533010031 |
445 |
Sundbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208480.75200000 |
6659561.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010031 |
Viisi röykkiötä Nötön saaren pohjoisimman (Sundbergen nimisellä) kallion itälaidalla. Neljä näistä sijaitsevat harvahkona ryhmänä Röykkiöt nro 1 ja 2 on tutkittu vuonna 1988. Viides röykkiö on kallion kaakkoisosassa muita matalammalla. Kohdekuvaukset ks. alakohteet |
| metsakeskus.533010032 |
445 |
Pokmo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211578.43000000 |
6674601.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010032 |
Röset mäter 10.2 x 9.3 m och är 1.2 m högt. |
| metsakeskus.533010032 |
445 |
Pokmo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211578.43000000 |
6674601.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010032 |
Röset mäter 10.2 x 9.3 m och är 1.2 m högt. |
| metsakeskus.533010033 |
445 |
Åsnabba |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226258.00000000 |
6680739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010033 |
Ett delvis demolerat röse som mäter 8.9 x 3.6 m och är 0.7 m högt.
Kivilatomus pienialaisella kallionnokalla. Paikalta näkyy merelle. Keskellä latomusta on kaksi pientä purkamisjälkeä. Latomuksen vierellä olevan jyrkänteen alla on ehkä niistä viskeltyjä kiviä. Latomuksen pohja-alan muoto on pitkänomainen, sen pituus koillinen–lounas-suunnassa on 9,7 metriä ja leveys keskeltä noin 3,1 metriä. Latomuksen lounaispää on muodoltaan lähinnä pyöreä ja koillispäässä se päättyy kutakuinkin suoraan sivuun, joka on osapuilleen kohtisuorassa pitkiä sivuja vastaan. Latomuksen korkeus on noin 0,3 metriä. Sen pitkät sivut ovat melkoisen suorat, ja toinen niistä on asetettu niin, että se myötäilee sen kallionnokan ulkolaitaa, jolle tämä latomus on koottu. |
| metsakeskus.533010033 |
445 |
Åsnabba |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
226258.00000000 |
6680739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010033 |
Ett delvis demolerat röse som mäter 8.9 x 3.6 m och är 0.7 m högt.
Kivilatomus pienialaisella kallionnokalla. Paikalta näkyy merelle. Keskellä latomusta on kaksi pientä purkamisjälkeä. Latomuksen vierellä olevan jyrkänteen alla on ehkä niistä viskeltyjä kiviä. Latomuksen pohja-alan muoto on pitkänomainen, sen pituus koillinen–lounas-suunnassa on 9,7 metriä ja leveys keskeltä noin 3,1 metriä. Latomuksen lounaispää on muodoltaan lähinnä pyöreä ja koillispäässä se päättyy kutakuinkin suoraan sivuun, joka on osapuilleen kohtisuorassa pitkiä sivuja vastaan. Latomuksen korkeus on noin 0,3 metriä. Sen pitkät sivut ovat melkoisen suorat, ja toinen niistä on asetettu niin, että se myötäilee sen kallionnokan ulkolaitaa, jolle tämä latomus on koottu. |
| metsakeskus.533010034 |
445 |
Sänkäng 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225599.00000000 |
6681971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010034 |
Delvis demolerat röse som mäter 7.4 x 5.9 m och är 0.8 m högt.
Latomus on tehty pienen kapean itä–länsi-suuntaisen avokallionnokan päälle. Kallionnokka on tasaisen mäen päällyksen reunalla lähellä pohjoiseen laskeutuvan mäenrinteen ylintä reunaa. Kiviä on hajallaan latomuksen ympärillä sellaisissa kohdissa, että ne näyttävät mahdollisesti olevan latomuksesta sitä pengottaessa heitettyjä. Selviä purkamiskuoppia ei erotu, mutta latomus on varmaankin madaltunut alkuperäisestä korkeudestaan penkomisen vuoksi. Latomuksen alkuperäinen läpimitta on ollut noin 5 metriä. Alkuperäisen pohjan muoto ei varmuudella selviä. Latomuksen korkeus on nyt noin 0,2 metriä. Sen luoteislaidalla ja muuallakin oli paikoin näkyvissä kuin röykkiön tasaisen kaarevaan reunaan aseteltuja kiviä vieretysten. |
| metsakeskus.533010034 |
445 |
Sänkäng 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
225599.00000000 |
6681971.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010034 |
Delvis demolerat röse som mäter 7.4 x 5.9 m och är 0.8 m högt.
Latomus on tehty pienen kapean itä–länsi-suuntaisen avokallionnokan päälle. Kallionnokka on tasaisen mäen päällyksen reunalla lähellä pohjoiseen laskeutuvan mäenrinteen ylintä reunaa. Kiviä on hajallaan latomuksen ympärillä sellaisissa kohdissa, että ne näyttävät mahdollisesti olevan latomuksesta sitä pengottaessa heitettyjä. Selviä purkamiskuoppia ei erotu, mutta latomus on varmaankin madaltunut alkuperäisestä korkeudestaan penkomisen vuoksi. Latomuksen alkuperäinen läpimitta on ollut noin 5 metriä. Alkuperäisen pohjan muoto ei varmuudella selviä. Latomuksen korkeus on nyt noin 0,2 metriä. Sen luoteislaidalla ja muuallakin oli paikoin näkyvissä kuin röykkiön tasaisen kaarevaan reunaan aseteltuja kiviä vieretysten. |
| metsakeskus.533010035 |
445 |
Ådholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225116.92500000 |
6686900.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010035 |
Röset mäter 18.9 x 5.4 m |
| metsakeskus.533010035 |
445 |
Ådholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
225116.92500000 |
6686900.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010035 |
Röset mäter 18.9 x 5.4 m |
| metsakeskus.533010036 |
445 |
Piparby |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221491.41600000 |
6680851.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010036 |
Röset mäter 8.7 x 4.5 m och är 0.5 m högt.
Röykkiö avokalliolla, kallioharjanteen kaakkoispäässä. Röykkiössä jäljellä enää pohja sekä osittainen reunakiveys. Muodoltaan pitkänomainen. Kohteelta edelleen hyvä näkymä n. 300 m päässä etelässä siintävälle merenlahdelle. |
| metsakeskus.533010036 |
445 |
Piparby |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
221491.41600000 |
6680851.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010036 |
Röset mäter 8.7 x 4.5 m och är 0.5 m högt.
Röykkiö avokalliolla, kallioharjanteen kaakkoispäässä. Röykkiössä jäljellä enää pohja sekä osittainen reunakiveys. Muodoltaan pitkänomainen. Kohteelta edelleen hyvä näkymä n. 300 m päässä etelässä siintävälle merenlahdelle. |
| metsakeskus.533010037 |
445 |
Brännskär |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218363.67900000 |
6678494.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010037 |
Två rösen, av vilka det ena är intakt och mäter 5.1 x 3.3 m och är 0.9 m högt. Det andra mäter 13.7 x 5.6 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.533010037 |
445 |
Brännskär |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
218363.67900000 |
6678494.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010037 |
Två rösen, av vilka det ena är intakt och mäter 5.1 x 3.3 m och är 0.9 m högt. Det andra mäter 13.7 x 5.6 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.533010038 |
445 |
Kungen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221977.00000000 |
6683079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010038 |
Två rösen på 20 meters avstånd från varandra, av vilka Tyarktika anger att det ena är totalt förstört, medan det andra mäter 13.1 x 3.7 m och är 0.6 m högt.
Kivilatomus ja rikottu kivirakenne lähellä toisiaan rakentamattomassa metsässä kallioisella alueella.
Röykkiö a on ladottu lähelle kohtaa, jossa on kallion pinnassa matala kalliossa oleva pystysuora pinta erottamassa kahta suunnilleen vaakasuoraa vierekkäistä kallion tasannetta. Röykkiön lounainen ulkoreuna on ylemmällä kalliotasolla lähes mainitussa kallion pystyseinämän tapaisessa kiinni. Latomus näytääi säilyneen ehjänä. Sen pohja-alan muoto on hieman epämääräisen soikea. Pituus itä–länsi-suunnassa on noin 13,2 metriä ja leveys keskeltä 2,5 metriä ja länsipäästä noin 2,7 metriä. Korkeus on noin 0,3 metriä.
Röykkiö b sijaitsee 28 metrin etäisyydellä a:sta. Röykkiö b on pahoin rikottu. Sen
alkuperäinen muoto ei selviä. Nyt b:hen kuuluneet kivet ovat pienen kallionnokan päällä ja vierillä. Röykkiö b on ehjänä ollut noin kolmen metrin läpimittainen. |
| metsakeskus.533010038 |
445 |
Kungen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
221977.00000000 |
6683079.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010038 |
Två rösen på 20 meters avstånd från varandra, av vilka Tyarktika anger att det ena är totalt förstört, medan det andra mäter 13.1 x 3.7 m och är 0.6 m högt.
Kivilatomus ja rikottu kivirakenne lähellä toisiaan rakentamattomassa metsässä kallioisella alueella.
Röykkiö a on ladottu lähelle kohtaa, jossa on kallion pinnassa matala kalliossa oleva pystysuora pinta erottamassa kahta suunnilleen vaakasuoraa vierekkäistä kallion tasannetta. Röykkiön lounainen ulkoreuna on ylemmällä kalliotasolla lähes mainitussa kallion pystyseinämän tapaisessa kiinni. Latomus näytääi säilyneen ehjänä. Sen pohja-alan muoto on hieman epämääräisen soikea. Pituus itä–länsi-suunnassa on noin 13,2 metriä ja leveys keskeltä 2,5 metriä ja länsipäästä noin 2,7 metriä. Korkeus on noin 0,3 metriä.
Röykkiö b sijaitsee 28 metrin etäisyydellä a:sta. Röykkiö b on pahoin rikottu. Sen
alkuperäinen muoto ei selviä. Nyt b:hen kuuluneet kivet ovat pienen kallionnokan päällä ja vierillä. Röykkiö b on ehjänä ollut noin kolmen metrin läpimittainen. |
| metsakeskus.533010039 |
445 |
Kungen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222230.00000000 |
6683044.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010039 |
Ett röse som mäter 7.6 x 6.9 m och är 0.6 m högt.
Hautaraunio rakentamattomassa metsässä lähellä Saariston rengastietä. Kohde sijaitsee noin 140 metriä pohjoiseen kohdasta, jossa linkkimastolle vievä tie Vikomin seudulla haarautuu Saariston rengastiestä.
Paikalla on kiviröykkiö, joka on rakennettu rinteestä kohoavalle korokemaiselle luonnolliselle avokallion osalle. Röykkiön keskellä on matala jäkälän ja sammalen peittämä runsaan metrin laajuinen syvennys. Lähistöllä on näkyvissä joitakin kiviä, jotka ovat ehkä heitetyt purettaessa sivuun. Röykkiön läpimitta pohjoinen–
etelä-suunnassa on noin 5,8 metriä. Pohjan alkuperäinen läpimitta itä – länsi-suunnassa on ollut noin 6,1 metrin vaiheilla. Korkeus on noin 0,5 metriä. Pohja-alan muoto on epämääräinen. |
| metsakeskus.533010039 |
445 |
Kungen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
222230.00000000 |
6683044.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010039 |
Ett röse som mäter 7.6 x 6.9 m och är 0.6 m högt.
Hautaraunio rakentamattomassa metsässä lähellä Saariston rengastietä. Kohde sijaitsee noin 140 metriä pohjoiseen kohdasta, jossa linkkimastolle vievä tie Vikomin seudulla haarautuu Saariston rengastiestä.
Paikalla on kiviröykkiö, joka on rakennettu rinteestä kohoavalle korokemaiselle luonnolliselle avokallion osalle. Röykkiön keskellä on matala jäkälän ja sammalen peittämä runsaan metrin laajuinen syvennys. Lähistöllä on näkyvissä joitakin kiviä, jotka ovat ehkä heitetyt purettaessa sivuun. Röykkiön läpimitta pohjoinen–
etelä-suunnassa on noin 5,8 metriä. Pohjan alkuperäinen läpimitta itä – länsi-suunnassa on ollut noin 6,1 metrin vaiheilla. Korkeus on noin 0,5 metriä. Pohja-alan muoto on epämääräinen. |
| metsakeskus.533010040 |
445 |
Dragonängen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221732.00000000 |
6683266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010040 |
Röse som mäter 8 x 3 m.
Hajotetun latomuksen jäännöksiä kallionhuipulla ja sen vierillä. Röykkiön pohja-alan muoto ennen hajottamista on ollut pitkänomainen, ja pituussuunta on ollut pohjoinen–etelä tai luode–kaakko. Alkuperäinen pituus on nyt arvioituna ollut kahdeksan metrin vaiheilla tai ylikin sen. Latomuksen leveys on noin 2,0–2,2 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. |
| metsakeskus.533010040 |
445 |
Dragonängen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
221732.00000000 |
6683266.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010040 |
Röse som mäter 8 x 3 m.
Hajotetun latomuksen jäännöksiä kallionhuipulla ja sen vierillä. Röykkiön pohja-alan muoto ennen hajottamista on ollut pitkänomainen, ja pituussuunta on ollut pohjoinen–etelä tai luode–kaakko. Alkuperäinen pituus on nyt arvioituna ollut kahdeksan metrin vaiheilla tai ylikin sen. Latomuksen leveys on noin 2,0–2,2 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä. |
| metsakeskus.533010041 |
445 |
Tvärbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221940.00000000 |
6683304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010041 |
Röset mäter 3.2 x 3.0 m och är 0.7 m högt.
Pieni kiviröykkiö tai kivilatomus korkean kallioisen mäen laella rakentamattomalla metsäalueella. Röykkiö on rakennettu laajan tasaisen kallioalueen reunalle. Keskellä röykkiötä näkyy joistakin kohdin sammaltunut kallion pinta, ja ehkä niiltä kohdin on joskus purettu kiviä. Kiviä on ehkä viskelty röykkiöstä länteen alas korkeata jyrkännettä, jonka juurella on irtokiviä, joita ei muutoin ympärillä ole. Röykkiön pohja-alan muoto on lähellä neliötä; sen pohjoisen laidan pituus on noin 2,9 metriä ja itäisen 3,2 metriä. Röykkiön korkeus on noin 0,5 metriä. |
| metsakeskus.533010041 |
445 |
Tvärbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
221940.00000000 |
6683304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010041 |
Röset mäter 3.2 x 3.0 m och är 0.7 m högt.
Pieni kiviröykkiö tai kivilatomus korkean kallioisen mäen laella rakentamattomalla metsäalueella. Röykkiö on rakennettu laajan tasaisen kallioalueen reunalle. Keskellä röykkiötä näkyy joistakin kohdin sammaltunut kallion pinta, ja ehkä niiltä kohdin on joskus purettu kiviä. Kiviä on ehkä viskelty röykkiöstä länteen alas korkeata jyrkännettä, jonka juurella on irtokiviä, joita ei muutoin ympärillä ole. Röykkiön pohja-alan muoto on lähellä neliötä; sen pohjoisen laidan pituus on noin 2,9 metriä ja itäisen 3,2 metriä. Röykkiön korkeus on noin 0,5 metriä. |
| metsakeskus.533010042 |
445 |
Kalvbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
227514.00000000 |
6686053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010042 |
Röset mäter 6.7 x 5.0 m och är 0.7 m högt.
Röykkiö sijaitsee Nauvon keskustaan lossilta johtavan maantien nro 180 pohjoispuolella, tien ja meren välissä olevan korkean avokallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiön halkaisija on 5 metriä, mutta röykkiötä on hajotettu. Osa röykkiöstä voi olla koskematonta. |
| metsakeskus.533010042 |
445 |
Kalvbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
227514.00000000 |
6686053.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010042 |
Röset mäter 6.7 x 5.0 m och är 0.7 m högt.
Röykkiö sijaitsee Nauvon keskustaan lossilta johtavan maantien nro 180 pohjoispuolella, tien ja meren välissä olevan korkean avokallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiön halkaisija on 5 metriä, mutta röykkiötä on hajotettu. Osa röykkiöstä voi olla koskematonta. |
| metsakeskus.533010043 |
445 |
Öudden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228656.53000000 |
6681755.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010043 |
Ett röse som mäter 48.8 x 5.8 m och är 1.4 m högt. |
| metsakeskus.533010044 |
445 |
Lillmotti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
226560.00000000 |
6683542.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010044 |
På en liten bergsklack i en åker finns ett delvis deomlerat gravröse, som ursprungligen torde ha varit runt och haft en kupig gneomskärning. Nu återstår två bågformade kantformationer mitt på bergsklacken. I mitten finns en större sten stödd av två mindre. Stenar från röset mitt har rösats i en mindre hög i bergsklackens östra kant. Röset har varit byggt av runda stenar, den ursprungliga diametern torde ha varit 4 - 5 m.
Pellon laidassa olevalla viljelemättömällä saarekkeella oleva laaja matala kiviraunio. Kiviä on koottu melkoinen määrä pienelle matalalle sileälle loivasti kuperalle kalliolle, jota viljelysmaa ympäröi joka suunnalta. Pellosta on ehkä ajettu kalliolle ainakin viisi noin 0,8 metrin läpimittaista kiveä, jotka ovat tiiviisti vieretysten. Kivien ympärillä on pienempiä kiviä. Kiviä on kalliolla melkoisen laajalla epämääräisen muotoisella alueella, jonka läpimitta on noin 7,7 metriä mitattuna suuntaan luode–kaakko. |
| metsakeskus.533010045 |
445 |
Sandvall |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210736.68600000 |
6690934.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010045 |
Ett röse som mäter 4.8 x 2.6 m och är 0.2 m högt. |
| metsakeskus.533010045 |
445 |
Sandvall |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210736.68600000 |
6690934.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010045 |
Ett röse som mäter 4.8 x 2.6 m och är 0.2 m högt. |
| metsakeskus.533010046 |
445 |
Numminvor |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210344.83400000 |
6691493.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010046 |
Två rösen. Det ena mäter 10.3 x 3.4 m och är 0.4 m högt. Det andra mäter 4.7 x 3.9 m och är 0.5 m högt. |
| metsakeskus.533010046 |
445 |
Numminvor |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210344.83400000 |
6691493.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010046 |
Två rösen. Det ena mäter 10.3 x 3.4 m och är 0.4 m högt. Det andra mäter 4.7 x 3.9 m och är 0.5 m högt. |
| metsakeskus.533010047 |
445 |
Vähä-Kuusinen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214424.17500000 |
6695561.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010047 |
Ett röse beläget på öns västra sida på berget. Det mäter 7.9 x 5.6 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.533010047 |
445 |
Vähä-Kuusinen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
214424.17500000 |
6695561.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010047 |
Ett röse beläget på öns västra sida på berget. Det mäter 7.9 x 5.6 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.533010048 |
445 |
Innamo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209898.01900000 |
6691433.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010048 |
Röset mäter 7.1 x 7.0 moch är 1.3 m högt. |
| metsakeskus.533010048 |
445 |
Innamo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209898.01900000 |
6691433.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010048 |
Röset mäter 7.1 x 7.0 moch är 1.3 m högt. |
| metsakeskus.533010049 |
445 |
Gaudis |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210142.92100000 |
6691039.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010049 |
Röset mäter 4.5 x 4.1 m. |
| metsakeskus.533010049 |
445 |
Gaudis |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210142.92100000 |
6691039.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010049 |
Röset mäter 4.5 x 4.1 m. |
| metsakeskus.533010050 |
445 |
Södergård 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225769.68400000 |
6682922.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010050 |
Vid en bergsbrant på gränsen mellan morän och berg finns två rösen. Det större är byggt av runda stenar. I mitten av röset finns en djup krater. Rösets yta har demolerats i dess södra del. Här kan skönjas en kallmurad vägg av stora flata stenblock. Den demolerade delen är mossbelupen. Röset mäter 15 x 10 m och är 2 m högt. De ca 20 m söderom föregående belägna mindre röset är runt och har en krater i mitten. Vid byggandet av röset har man börjat med att konstruera kantkeden av större stenar och sedan har man fyllt mitten med mindre stenar. Röset mäter 7.2 m i diameter och är 1 m högt.
Kaksi hautarauniota rakentamattomassa metsäisessä mäenrinteessä sähkölinjan alla.
Röykkiö a on rakennettu kallioalueelle melko tasaiselle kohdalle lähelle taitetta, jossa tämä tasainen kohta liittyy selvästi länteen päin kallistuvaan rinteeseen. Sen pohja on ainakin osaksi avokalliolla. Röykkiötä on pahoin rikottu kahdesta kohtaa; keskelle on kaivettu syvä kuoppa, ja kaakkoislaidalla on pienempi penkomisjälki. Röykkiön pohja-ala on ennen penkomista ollut muodoltaan soikea, ja sen läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on nyt 18,3 metriä.
Röykkiö b on sijoitettu ainakin osaksi avokalliolle, ja myös b on länteen laskeutuvan rinteen yläreunaan rajoittuvalla tasaisella mäen päällyksellä lähellä tämän mäen päällyksen ja länteen laskeutuvan rinteen taitetta. Sen keskellä on noin kahden metrin laajuinen penkomisjälki. Röykkiön pohja-ala lienee ennen penkomista ollut pyöreähkö. Sen läpimitta pohjois–etelä-suunnassa on 8,2 metriä ja itä–länsi-suunnassa 7,3 metriä. Röykkiön korkeus on noin 0,7 metriä. Röykkiöiden etäisyys toisistaan on noin 13,1 metriä. |
| metsakeskus.533010051 |
445 |
Södergård 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225917.00000000 |
6682857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010051 |
På en liten bergsklack finns ett liten runt röse som byggts av stora stenblock. Mitten har synbarligen delivs raserats. I ENE kanten kan skönjas en kantked byggd av större stenar. Inandeömet är fyllt med mindrre stenar. Diameter 5.4 m, höjd 0.9 m.
Röykkiö sijaitsee itä–länsi-suuntaisella kapealla kallionharjalla. Röykkiön läpimitta on noin 5,8 metriä, pohja-alan muoto ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä. Kiviä on liikuteltu. |
| metsakeskus.533010051 |
445 |
Södergård 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
225917.00000000 |
6682857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010051 |
På en liten bergsklack finns ett liten runt röse som byggts av stora stenblock. Mitten har synbarligen delivs raserats. I ENE kanten kan skönjas en kantked byggd av större stenar. Inandeömet är fyllt med mindrre stenar. Diameter 5.4 m, höjd 0.9 m.
Röykkiö sijaitsee itä–länsi-suuntaisella kapealla kallionharjalla. Röykkiön läpimitta on noin 5,8 metriä, pohja-alan muoto ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä. Kiviä on liikuteltu. |
| metsakeskus.533010052 |
445 |
Slättkärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224750.00000000 |
6682221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010052 |
I SE ändan av en kalbergsrygg finns två rösen. Det ena är runt, lågt röse byggt av runda stenar. Röset är uppenbarligen byggt över en bergsskreva. Det mäter 3.6 x 3.2 m och är 0.4 m högt. Det andra röset är en mera diffus konstruktion byggd av små runda stenar. Genomskärningen är dock jämn. På stensättningen och bred vid den finns några större stenar. Röset mäter 4 x 2 m och är 0.2 m högt.
Kivilatomus ja hajanainen epämääräinen kiviryhmä vierekkäin rakentamattomassa metsässä matalalla kallionnokalla. Selvemmin erottuu latomus, joka on kallion pinnalla ehkä osaksi siinä olevan kallionsyvennyksen päällä. Latomus näyttää ehjältä. Latomuksen pohja-ala on muodoltaan epämääräinen, sen läpimitta kaakko–luode-suunnassa on noin 3,5–4,2 metriä ja koillinen–lounas-suunnassa 2,6 metriä. Latomuksen korkeus on noin 0,2 metriä.
Latomuksen reunasta noin 1½ metriä luoteeseen on muutaman metrin laajuisen ympäristöään kivisemmän alueen laita. Alue on samalla kalliolla, jolla latomus on. |
| metsakeskus.533010052 |
445 |
Slättkärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
224750.00000000 |
6682221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010052 |
I SE ändan av en kalbergsrygg finns två rösen. Det ena är runt, lågt röse byggt av runda stenar. Röset är uppenbarligen byggt över en bergsskreva. Det mäter 3.6 x 3.2 m och är 0.4 m högt. Det andra röset är en mera diffus konstruktion byggd av små runda stenar. Genomskärningen är dock jämn. På stensättningen och bred vid den finns några större stenar. Röset mäter 4 x 2 m och är 0.2 m högt.
Kivilatomus ja hajanainen epämääräinen kiviryhmä vierekkäin rakentamattomassa metsässä matalalla kallionnokalla. Selvemmin erottuu latomus, joka on kallion pinnalla ehkä osaksi siinä olevan kallionsyvennyksen päällä. Latomus näyttää ehjältä. Latomuksen pohja-ala on muodoltaan epämääräinen, sen läpimitta kaakko–luode-suunnassa on noin 3,5–4,2 metriä ja koillinen–lounas-suunnassa 2,6 metriä. Latomuksen korkeus on noin 0,2 metriä.
Latomuksen reunasta noin 1½ metriä luoteeseen on muutaman metrin laajuisen ympäristöään kivisemmän alueen laita. Alue on samalla kalliolla, jolla latomus on. |
| metsakeskus.533010053 |
445 |
Brakakärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225328.00000000 |
6681337.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010053 |
På ett berg med många krön finns på det högsta krönet ett röse som ursprungligen varit halvsväriskt. det har senare raserats i mitten ända till berget. Runt den stenfria mitten löper en krets av stenar. Stenar har spritt i S, SW, NE, E och SE. I den stenfria mitten syns en en rektangulär sänka i berget, som mäter 2.8 x 1.0 m, djup 0.6 m, på vilken röset blivit byggt. Röset har ursprungligen mätt 7 - 8 m i diameter, den nuvarande diametern är 10 m, höjden är 0.8 m.
Kohde sijaitsee noin 2 km Hangslaxin kylästä kaakkoon, kilometrin verran Käldingen kylästä pohjoiseen, Ön saareen vievän tien itäpuolella. Paikka on etelään viettävän kallioisen moreenikankaan kallionyppylällä.
Pahoin hajotettu röykkiö korkealla terävällä kallion huipulla rakentamattomassa metsässä. Kiviä on röykkiön keskeltä syydetty noin 1½ X 3 metrin alalta pois niin, että näkyviin on tullut kallion pintaa, jossa on syvä syvennys sillä kohtaa, missä röykkiön keskikohta näyttää olleen. Nyt röykkiön pohja-alan muoto on soikea. Sen läpimitta itä–länsi-suunnassa on noin 8,2 metriä ja pohjoinen–etelä-suunnassa 10,9 metriä. Röykkiön korkeus on noin 0,4 metriä. |
| metsakeskus.533010054 |
445 |
Udden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211118.62000000 |
6673527.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010054 |
Två rösen på ca 40 meters avstånd från varandra uppe på ett berg. Det ena är runt och mäter ca 3.9 x 3.4 m och är 0.4 m högt. Det andra är obestämt till formen och mäter ca 6.7 x 6.5 moch är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.533010054 |
445 |
Udden |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211118.62000000 |
6673527.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010054 |
Två rösen på ca 40 meters avstånd från varandra uppe på ett berg. Det ena är runt och mäter ca 3.9 x 3.4 m och är 0.4 m högt. Det andra är obestämt till formen och mäter ca 6.7 x 6.5 moch är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.533010055 |
445 |
Högsar |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214519.22200000 |
6678864.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010055 |
Röse uppe på ett berg mellan två åkerarealer. Röset är runt och mäter 2.6 x 2.5 m och är 0.3 m högt. |
| metsakeskus.533010056 |
445 |
Seili Ängesnäs bergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221544.35400000 |
6688387.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010056 |
Röykkiö sijaitsee havupuuta kasvavalla korkealla kalliopaljastumalla. Röykkiön koko on 7,8 x 5,3 m ja korkeus on 0,7 m. Kohde on tutkittu vuonna 1993. Esinelöytöjä ei tehty, mutta kaivauksen yhteydessä röykkiö todettiin rakennetuksi kalliopaljastumalle niin, että kivet oli ladottu poikkeuksellisen tiiviisti kaikki kolot täyttäen. Röykkiö on ennallistettu.
Röykkiöstä 60 m luoteeseen on aitamainen kivilatomus. Se on 3,9 m pitkä ja metrin leveä ja 0,5 m korkea. Latomus on itä-länsisuuntainen. |
| metsakeskus.533010056 |
445 |
Seili Ängesnäs bergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
221544.35400000 |
6688387.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010056 |
Röykkiö sijaitsee havupuuta kasvavalla korkealla kalliopaljastumalla. Röykkiön koko on 7,8 x 5,3 m ja korkeus on 0,7 m. Kohde on tutkittu vuonna 1993. Esinelöytöjä ei tehty, mutta kaivauksen yhteydessä röykkiö todettiin rakennetuksi kalliopaljastumalle niin, että kivet oli ladottu poikkeuksellisen tiiviisti kaikki kolot täyttäen. Röykkiö on ennallistettu.
Röykkiöstä 60 m luoteeseen on aitamainen kivilatomus. Se on 3,9 m pitkä ja metrin leveä ja 0,5 m korkea. Latomus on itä-länsisuuntainen. |
| metsakeskus.533010057 |
445 |
Simonby |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
225136.93500000 |
6684467.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010057 |
Boplats på sandområdet i norra Simonby. Boplatsen upptäcktes i ett sandtags skärning.
Asuinpaikkalöytöjä on tallennettu metsäalueella olevan laajan hiekanottopaikan reunasta. Maastonkohta, josta esihistoriallisen asuinpaikan löytöjä on tallennettu, on suunnilleen pohjois–eteläsuuntaisen tilusrajan itäpuolella, ei kaukana tilusrajasta. Hiekkakuopan länsilaita on ollut näillä paikkeilla jo vuonna 1993, kun asuinpaikka löydettiin. Löytöpaikan läheisyydessä maalaji on hienoa hiekkaa, jonka joukossa on paljon pieniä pyöristyneitä kiviä. |
| metsakeskus.533010057 |
445 |
Simonby |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
225136.93500000 |
6684467.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010057 |
Boplats på sandområdet i norra Simonby. Boplatsen upptäcktes i ett sandtags skärning.
Asuinpaikkalöytöjä on tallennettu metsäalueella olevan laajan hiekanottopaikan reunasta. Maastonkohta, josta esihistoriallisen asuinpaikan löytöjä on tallennettu, on suunnilleen pohjois–eteläsuuntaisen tilusrajan itäpuolella, ei kaukana tilusrajasta. Hiekkakuopan länsilaita on ollut näillä paikkeilla jo vuonna 1993, kun asuinpaikka löydettiin. Löytöpaikan läheisyydessä maalaji on hienoa hiekkaa, jonka joukossa on paljon pieniä pyöristyneitä kiviä. |
| metsakeskus.533010058 |
445 |
Västerpetisholmen |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
212259.08300000 |
6689238.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010058 |
Tre ryssugnar belägna på öns sydsida.
Ugn 1 byggd av stora kantiga block, öppningen åt SE, längd 2.9 m, bredd 1.5 m. Byggd vid sidan av en bergsklack nära stranden.
Ugn 2 är byggd av stora kantiga block, öppningen åt E, längd 2.2 m, bredd 1.9 m. Byggd vid sidan av en bergsklack nära stranden. Ugnens bakdel välbevarad.
Ugn 3 byggd av stora kantiga block på en bergsklack. Öppningen åt E. Längd 1.7 m, bredd 1.2 m. |
| metsakeskus.533010059 |
445 |
Suranpäudden |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
209804.04800000 |
6691844.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010059 |
Ristningarna befinner sig på Suranpäuddens W strand , som är belägen på Innamoöns W sida. Ristningarna har huggits på en slät klippa som sluttar mot vattnet. Ristningarna är olika initialer, som antingen är inramade eller saknar ram. därutöver har årtal inristats. Ytterligare finns en tydlig avbildning av en galeas. På flera ställen återfinns initialerna "E.H.A.J." bland årtalen kan man urskilja åtmnstone åren 1860, 1838, 1846, 1852 och 1859.
Vattneområdet utanför klippan är byns samfällda, som går på fyra års skifte. Enligt sagesmannen Jordbrukaren Stig Fredriksson har på stället dragti sommarnot ännu på 1950-talet. |
| metsakeskus.533010060 |
445 |
Tammort |
10002 |
12013 |
13127 |
11006 |
27000 |
210121.92600000 |
6691795.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010060 |
Inristningarna finns på Innamoöns norra strand, på en en slät mot vattnet sluttande strandklippa strax intill vattenlinjen. På platsen fanns vid 1900-talets början en ångbåtsbrygga. Utanför finns ett notfänge vid namn Tammort eller Truutti.
Figurer, initialer och årtal finns inalles ett tiotal. Årtalen 1859, 1865, 1847, och 1853. Följandeinitialer är bl.a. iaklttagbara.
E.H.A.S. + Innamo Mellangårds bomärke
C.A.C.S.
1859 C.T.C.S.
C.H.I.S. 1865
W.A.S. 1859 |
| metsakeskus.533010061 |
445 |
Lill-Kuusis |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
213964.35900000 |
6695483.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010061 |
Vd punkten x = 6687 15, y = 1545 90 finns i strandberget inhugget initialer, årtal, av vilka det yngsta är från år 1871. Vidare är en tremastad segelfarkost, snarast galeas avbildad. Tecknen och bilderna fördelar sig på sluttande, nästan lodräta bergytor över en strandremsa som sträcker sig flera tiotal meter. ristningarna är inte lavbeklädda. Stranden är brådjup på detta ställe. Vid en senare inspektion 1987 påträffades vid punkten x = 6687 34, y = 1545 65 inhuggningar. En del av dem är otydliga. Tydligt urskiljer man blott bokstäverna AAY, under vilka finns årtalet 1838. Texten läses från stranden sett. Platsen är en välvd bergsklack i grov granit. Den stupar vid vattenbrynet. |
| metsakeskus.533010062 |
445 |
Klockarstenen |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
208316.00000000 |
6659144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010062 |
Klockarstenen benämnda klippblock finns på Nötö ca en km NNW om byn. På kalbergets N sida finns en brant sluttande däld där det finns rikligt med klippblock. N om sluttningen består terrängen åtminstone delvis av plan grusyta. Klockarstenen ligger i däldens övre del strax söder om ett stort flyttblock.
Klockarstenens övre yta är jämn, en aning skrovlig och till formen triangulär. Sidorna mäter 1.5, 1.7 och 1.6 m. Ytan sluttar något åt norr. Längs med kanten finns en rad gropar. De är inalles 13 och har en diameter som varierar från 10 till 15 cm. Deras djup varierar från 1.5 - 5.0 cm. Groparna är regelbundna till formen, skålformade och jämt slipade i botten. Då Tapani Tuovinen inspekterade sten fanns en sten lämnad på Klockarstenen. Då man slår med en sten på Klockarstenen klingar den klart.
Tapani Tuovinen har vid dokumentationen år 1987 gjort ljudmätningar.
Enligt traditionen har det tidigare varit brukligt att lämna stenar i Klockarstenens gropar. Enligt Nötöbon Elna Karlssons mor (f. 1875) spelade man på stenen med stenar och att stenen benämndes Klockarstenen. |
| metsakeskus.533010063 |
445 |
Haverö |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228070.72600000 |
6689434.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010063 |
Röset på Haverös NE udde mäter 12.7 x 10.0 m och är 1.1 m högt. |
| metsakeskus.533010064 |
445 |
Prostvik 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
226354.43400000 |
6685370.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010064 |
Kvartsavslag påträffades i dikena på båda sidor om skogsvägen, ca 10 - 20 m söder om vägkorsningen. Dessutom påträffades en välgjord kvartsskrapa.
Inventointi 2014: Kivikautisia löytöjä (kvartsikaavin ja kvartseja). Maaperä löytöpaikalla on kivistä moreenia. Ajotien vierillä on ojaleikkauksia, jotka ovat kasvaneet umpeen. Ilmoitetun löytöpaikan tienoilla ei inventoinnin aikana ollut mitään sellaisia maaleikkauksia, joista pintalöytöjä olisi voinut havainnoida. Mitään löytöjä tai muuta muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. |
| metsakeskus.533010064 |
445 |
Prostvik 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
226354.43400000 |
6685370.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010064 |
Kvartsavslag påträffades i dikena på båda sidor om skogsvägen, ca 10 - 20 m söder om vägkorsningen. Dessutom påträffades en välgjord kvartsskrapa.
Inventointi 2014: Kivikautisia löytöjä (kvartsikaavin ja kvartseja). Maaperä löytöpaikalla on kivistä moreenia. Ajotien vierillä on ojaleikkauksia, jotka ovat kasvaneet umpeen. Ilmoitetun löytöpaikan tienoilla ei inventoinnin aikana ollut mitään sellaisia maaleikkauksia, joista pintalöytöjä olisi voinut havainnoida. Mitään löytöjä tai muuta muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. |
| metsakeskus.533010065 |
445 |
Prostvik 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
225719.69100000 |
6685027.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010065 |
Öster om en svacka mellan två höjder påträffades kvarts- och stenavslag i spåren efter en skogskultivator. Jordmånen mycket grov morän.
Koordinaattien osoittamalta kohdalta on löytynyt kivilaji- ja kvartsi-iskoksia metsäaurauksessa pintamaista kuorituista kohdista. |
| metsakeskus.533010065 |
445 |
Prostvik 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
225719.69100000 |
6685027.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010065 |
Öster om en svacka mellan två höjder påträffades kvarts- och stenavslag i spåren efter en skogskultivator. Jordmånen mycket grov morän.
Koordinaattien osoittamalta kohdalta on löytynyt kivilaji- ja kvartsi-iskoksia metsäaurauksessa pintamaista kuorituista kohdista. |
| metsakeskus.533010066 |
445 |
Prostvik 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227820.85300000 |
6683831.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010066 |
Rikligt med kvartsavslag och en benbit påträffades i skärningen vid vägen till Ryssjeviken på ett ställe där vägen går genom en svacka. Också brända stenar kunde iakttas. Jordmånen är morän.
Ryssjevikenin lahdelle menevän tien varrelta on löytynyt runsaasti kvartsia ja luun pala tien reunaleikkauksesta. Maaperä moreenia, myös palaneita kiviä havaittu. |
| metsakeskus.533010066 |
445 |
Prostvik 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
227820.85300000 |
6683831.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010066 |
Rikligt med kvartsavslag och en benbit påträffades i skärningen vid vägen till Ryssjeviken på ett ställe där vägen går genom en svacka. Också brända stenar kunde iakttas. Jordmånen är morän.
Ryssjevikenin lahdelle menevän tien varrelta on löytynyt runsaasti kvartsia ja luun pala tien reunaleikkauksesta. Maaperä moreenia, myös palaneita kiviä havaittu. |
| metsakeskus.533010067 |
445 |
Storängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
226350.45300000 |
6683342.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010067 |
Boplatsen ligger på en åker. Jordarten är lera.
Esihistoriallisia asuinpaikkalöytöjä tasaiselta savipellolta. |
| metsakeskus.533010067 |
445 |
Storängen |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
226350.45300000 |
6683342.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533010067 |
Boplatsen ligger på en åker. Jordarten är lera.
Esihistoriallisia asuinpaikkalöytöjä tasaiselta savipellolta. |
| metsakeskus.533500001 |
445 |
Kirjais Klockarbergen |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
217348.06600000 |
6683476.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.533500001 |
Kallioilla on perimätiedon mukaan luolia, joita käytettiin ennen muinoin sotien aikaan pakopaikkana. Luolien sijaintipaikaksi sanottu maastonkohta on jyrkkä merenrantamäki Klockarberget. |
| metsakeskus.534010001 |
297 |
Haasianniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563813.35600000 |
7001526.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuotjärven länsipäässä, Rakkinesalmen pohjoisrannalla, Haasianniemen talon eteläpuolella olevan viljelyspellon alueella. Löytöjä on noin 200 metrin matkalta. Asuinpaikka-alue sijoittuu noin 4 m korkean rantatörmän päälle. Maaperä alueella on savipitoista. |
| metsakeskus.534010002 |
297 |
Kuisti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563363.50800000 |
7009952.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Syvärin ja Vuotjärven väliseen Lastukoskeen johtavan vesiväylän koillisrannalla, noin 1,3 km Lastukoksesta luoteeseen, Kuistin talosta noin 80 m luoteeseen sijaitsevan Riihipellon alueella. Asuinpaikka-alue on lounaaseen viettävää istutusmetsää (entistä peltoa), jonka kohdalla on jyrkähkö rantatörmä.
Ensimmäiset löydöt 1920- luvulla on tehty veden kuluttamasta rantatörmästä. |
| metsakeskus.534010004 |
297 |
Kumpuharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564886.87900000 |
7014941.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Raatinjärven ja Ylä-Siikajärven välisellä kannaksella, noin 300 m Raatinjärven rannasta ja noin 100 m luoteeseen uudesta Rautavaaralle vievästä tiestä, Kumpuharjun tilan asuinrakennuksesta noin 40 m pohjoiseen olevan hiekkaperäisen viljelyspellon alueelta. |
| metsakeskus.534010005 |
297 |
Pirinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561304.32600000 |
7012861.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Syväri-järven koillisosassa olevan Karttusensaaren keskivaiheilla, Pirisen tilan asuinrakennuksesta noin 70 m luoteeseen olevan viljelyspellon alueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Riihipellosta naapuriin vievän tien vierestä sekä tiestä noin 30 m:n päähän tehdyn koekuopan kohdalta. |
| metsakeskus.534010006 |
297 |
Karttusensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561344.30300000 |
7013461.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010006 |
Karttusensaari sijaitsee Syväri-järven kaakkoisosassa, noin 5 km Lastukoskesta luoteeseen. Asuinpaikka-alue on saaren pohjoisosassa, Karttusensaari-tilan asuinrakennuksesta koilliseen, sen ja rannan välillä olevan hiekkaisen mäntyrinteen kohdalla, jonka laidassa on pieni pelto. Alueen arvioitu laajuus on noin 50 x 150 m. |
| metsakeskus.534010007 |
297 |
Lähteenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561604.19500000 |
7014660.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Syväri-järven kaakkoisosassa Illaistenniemen tyvessä Jokilahden länsirannalla, Lähteenniemen tilan asuinrakennuksesta etelään olevan etelä-kaakkoon viettävän rinnepellon alueelta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Illaistenniemeen vievän tien pinnalta ja osaksi tietä reunustavien peltojen pinnasta, multasoramaasta. |
| metsakeskus.534010008 |
297 |
Marjoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562203.95200000 |
7014900.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Levälahden länsirannalla, Marjaniemen talosta noin 60 m pohjoiseen, peltojen keskelle työntyvän harjanteen päässä, viljelysmaalla.
Talosta noin 200 metriä lounaaseen korkean mäntyharjun päältä pellosta on vuonna 1961 tehty irtolöytö, KM 16067:3 (kivikirveen teräkatkelma). |
| metsakeskus.534010009 |
297 |
Hirvilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563003.62800000 |
7015260.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Syväri-järven Hirvilahdessa, Raatin koululta noin 0,5 km länteen, Hirvilahden talosta noin 120 m lounaaseen, järvelle viettävän pellon kohdalla. Maaperä alueella on savimaata. |
| metsakeskus.534010010 |
297 |
Hiekkaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559784.92200000 |
7017059.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Syväri-järven Syvärinlahden länsirannalla, noin 400 m etelään lahden pohjukasta, lahden rantaa kulkevan kapean soraharjun pohjoispäästä, Hiekkaranta-nimisen mökistä noin 10 m itään. Asuinpaikkalöydöt on poimittu mökin ohi kulkevalta polulta. |
| metsakeskus.534010012 |
297 |
Autiosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556666.19100000 |
7013161.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010012 |
Autiosaari on noin 2,2 km pitkä ja noin 700 m leveä saari Syvärijärvessä. Asuinpaikka sijaitsee saaren eteläosassa, matalalla ja tasaisella hiekkaharjanteella, jonka itäpuolella on ennen lahtena ollut notkelma. Asuinpaikka-alue on nyt jo viljleyksestä jääneen pellon kohdalla. |
| metsakeskus.534010012 |
297 |
Autiosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
556666.19100000 |
7013161.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010012 |
Autiosaari on noin 2,2 km pitkä ja noin 700 m leveä saari Syvärijärvessä. Asuinpaikka sijaitsee saaren eteläosassa, matalalla ja tasaisella hiekkaharjanteella, jonka itäpuolella on ennen lahtena ollut notkelma. Asuinpaikka-alue on nyt jo viljleyksestä jääneen pellon kohdalla. |
| metsakeskus.534010013 |
297 |
Kettusaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555746.55400000 |
7014850.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010013 |
Kettusaari on noin 200 x 100 m kooltaan oleva pieni saari Syvärissä. Asuinpaikka-alue sijoittuu saaren pohjoispäähän. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. Maaperä saaren alueella on hiekka-sorapitoista. Saaren länsirannalla on vanhoja hiekanottokuoppia. |
| metsakeskus.534010014 |
297 |
Kuikanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556066.43000000 |
7013961.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010014 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 2,2 km ja 700 m leveän Autiosaaren luoteisosassa, Kuikanlahden ja Mustaselän välisen kannaksen eteläosassa. Asuinpaikkaa on kahdella eri korkeustasolla. Asuinpaikka-alueella on yksi matalana painaumana maastossa näkyvä asumuksenpohja. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekupista. |
| metsakeskus.534010015 |
297 |
Hiekkolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558745.35900000 |
7011202.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Syväri-järvessä olevan Hietasalon saaren kaakkoisrannalla, Hiekkolahden länsiosan rannasta noin 100 m pohjoiseen, harjun alapuolisella terassilla, jyrkähkön 1-1,5 m korkean muinaisen rantatörmän päällä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista.
Asuinpaikan eteläpuolella kulkee metsäautotieura, jonka pohjoisreunassa muutama kotitarvemaa-ainesottokuoppa. Maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.534010016 |
297 |
Nurmesniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559704.95700000 |
7016780.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Syvärinlahden länsipuolella olevan kapean Nurmesniemen tyvessä, Syvärinlahden pohjukasta noin 700 m etelään, niemen kärkeen menevän mökkitien alla ja länsipuolella olevassa loivassa länsirinteessä, sähkölinjasta ja sen alla olevasta isosta kivestä noin 60 m etelään. Maaperä alueella on hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista ja mökkitien pinnalta. Asuinpaikka-alue ulottuu harjanteen laelta länteen, alemmalle muinaisrantaterassille. |
| metsakeskus.534010017 |
297 |
Lohilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
560364.72000000 |
7009163.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Syväri-järven etelärannalla, Kumpuniemen tyvessä, Lohilahden tilan asuinrakennuksesta noin 230 m pohjoisluoteeseen, Kumpuniemeen vievän tien länsipuolella olevan vanhan hiekkakuopan ympärillä ja myös tien itäpuolisella alueella. Asuinpaikka-alue lienee laajuudeltaan noin 200 x 100 m. Se on teiden ja hiekkauoppien osittain tuhoama. Löydöt ovat tulleet esille tien pinnasta ja vanhan hiekkakuopan reunamilta sekä raivatun ajouran pinnasta tien itäpuolella. |
| metsakeskus.534010018 |
297 |
Pisa |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
566662.17300000 |
7010212.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.534010018 |
Täyssinnän rauhan rajamerkki sijaitsee Pisan luonnonsuojelualuella, joka sjoittuu aivan Nilsiän ja Juankosken kuntien rajalle. Suurin osa Pisan alueesta on Nilsiän kunnan puolella.
Täyssinnän rauhan (1595) raja kulki Pisan huipun kautta. Täyssinän rauha päätti kaksikymmentäviisi vuotta jatkuneen sotajakson Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Rauha solmittiin 18.5.1595 Täyssinän kylässä Inkerinmaalla. Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen valtakunnan raja oli ollut epäselvä ja riidanalainen Pähkinänsaaren rauhasta (1323) lähtien. Rajan tuntumassa oli ollut jatkuvasti selkkauksia sekä puolin ja toisin tehtyjä hävitysretkiä. Tämän johdosta talonpoikia ei uskaltautunut asumaan vakituisesti rajan läheisyyteen. Täyssinän rauhansopimus vakiinnutti rajamaakuntana olleen Savon itärajan.
Ruotsin ja Venäjän valtuuskunnilla oli toisistaan poikkeava käsitys rajan kulusta. Ruotsin valtuuskunnan saamissa ohjeissa korostettiin, että tosiasiallisen nautinnan tuli mennä vanhojen asiakirjojen edelle. Ruotsin ja Venäjän valtuuskuntien välisissä neuvotteluissa saatiin huomattavatkin erimielisyydet kuitenkin sovituiksi tosiasiallisen nautinnan pohjalta. Lokakuun 19. päivänä 1595 voitiin allekirjoittaa asiakirja, joka määritti rajan kulun Säämingin Varpavuoresta Nilsiän Pisamäkeen.
Ruotsi-Suomen puolelta rajaa kävi kaksi komissiota, Savon ja Pohjanmaan komissiot. Ruotsalaisten merkissä on rajakomission ruotsalaisten jäsenten nimikirjaimet. Ensimmäinen monogrammi kuuluu Arvid Henrinkinpoika Tavastille, toinen Yrjänä Henrikinpoika Hornille (kivenhakkaaja tosin on kirjoittanut etunimen alkukirjaimen niin kuin on kuullut sen äännettävän), seuraava Klaus Hermaninpoika Flemingille ja viimeinen merkki Gödik Finckelle, Savonlinnan linnanherralle. Savon komission merkin vieressä on Pohjanmaan komission merkki. Ruotsin merkin kirjaimet ovat lyhennys sanoista Sigismundus Rex Swecia. Tämä lienee viimeinen Sigismundia koskeva virallinen merkintä, sillä hän ei enää merkkiä tehtäessä ollut hallitsijana.
Venäläisten merkintänä on ortodoksinen risti . Merkitystä rajapisteestä osoittaa rajan suuntaa viiva eteläkaakkoon kohti Vuotjärveä ja luoteeseen kohti Keyritynjoen suuntaa. |
| metsakeskus.535010001 |
535 |
Salmensuu |
10002 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
404671.04800000 |
7094496.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010001 |
Kohde sijaitsee Erkkisjärven ja Malisjoen välisessä salmessa, Salmensuun sillan pohjois- ja eteläpuolella joen molemmin puolin. Paikalta on löytynyt liistekatiskojen jäännöksiä vuonna 1937 noin 130 m matkalta joen kuivuneesta uomasta. Pohjasavessa pystyssä olleiden liisteiden leveys oli noin 2,5 cm ja paksuus alle 1 cm. Liisteet oli liitetty toisiinsa ohuella, ehkä pajun oksalla vahvistetulla tuohipunoksella. Liisteet muodostivat erilaisia kaarevia ja suoria rivejä. Kohdetta arvellaan kivikautiseksi liistekatiskojen tyypin ja lähistöltä löytyneiden lukuisten kivikautisten jäänteiden perusteella. Inventoinnissa 2005 löytöalueen havaittiin jatkuvan etelään kohti kuivatetun Vähäjärven suuta, yhteensä noin 900 m pituiselta matkalta. Paikalta löytyy vielä jäänteitä ehjistä liisteriveistä ja niitä yhdistävistä tuohipunoksista.
|
| metsakeskus.535010002 |
535 |
Hemminkangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
403876.41400000 |
7079876.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010002 |
Kohde sijaitsee Töllinperällä, Somerontien ja Hemmiläntie välisellä metsäisellä mäellä, Hituran kaivoksesta noin 1,5 km etelään. Mäen lounaisreunalla sijaitsee neljä maakumpua. Paikalla on myös muutamia kuoppia ja vanha tervahauta. Kohde on merkitty peruskartalle maakumpuina. |
| metsakeskus.535010015 |
535 |
Kiviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394745.00000000 |
7090170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010015 |
Kohde sijaitsee Välikylässä, Kalajoen niskasta noin 3,5 km länsiluoteeseen Silvastinperällä. Alue on Kalajoen lounaispuoleisen, hieman ympäröiviä viljelysmaita korkeamman kivikkoisen kankaan länsi-reunaa, joka viettää loivasti etelään. Talon eteläpuolella sijaitsevalta pellolta on löytynyt kvartsi-iskos. Aiemmin paikalta on löytynyt tasataltta.
|
| metsakeskus.535010024 |
535 |
Ojalehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404292.19700000 |
7095374.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010024 |
Kohde sijaitsee Erkkisjärven länsirannalla, Erkkilän koulun pohjoispuolella. Alue on loivasti järveä kohti laskevaa hiesupohjaista viljelysmaata. Ojalehdon talon ja järven puolivälistä on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä.
|
| metsakeskus.535010026 |
535 |
Pihlajaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406009.52200000 |
7089770.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010026 |
Kohde sijaitsee Pihlajaperällä, Mutalammesta Malisjokeen laskevan Mutaojan pohjoisrannalla. Alue on piha- ja viljelysmaata. Paikalta on löytynyt kaksi kivitalttaa. Maastollisesti ja löytöjen perusteella kyseessä on asuinpaikka.
|
| metsakeskus.535010030 |
535 |
Keskikotila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400833.61900000 |
7086472.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010030 |
Kohde sijaitsee Kotilassa, Nivalan kirkosta noin 4,5 km eteläkaakkoon, Pidisjärven kaakkoisrannalla, Kalajoen suun itäpuolella. Alue on piha- ja viljelysmaata, jonka pohjoispuolella on kallio. Alueelta on löytynyt kiviesineen katkelma, kvartsi-iskos ja palaneita kiviä. Vuoden 2009 tarkastuksen perusteella asuinpaikka on varsin pienialainen ja suurelta osin tuhoutunut peltoviljelyn yhteydessä. |
| metsakeskus.535010042 |
535 |
Palola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396975.14500000 |
7093867.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Paloperällä, Nivalan kirkosta noin 4,2 km luoteeseen, Kalajoesta noin 2 km koilliseen, Paloperäntien eteläpuolella. Alue on Paloperän eteläpuoleisen jokeen ulottuvan viljelysmaa-alueen pohjoisreunalla. Paikalla olevalta pellolta on löytynyt kaksi tasatalttaa ja kvartsia. Todennäköisesti asuinpaikka on pääosin tuhoutunut peltoviljelyksessä. |
| metsakeskus.535010043 |
535 |
Onnela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404342.18000000 |
7095171.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010043 |
Kohde sijaitsee Erkkisjärven lounaisrannalla, Erkkilän koulun eteläpuolella. Alue on loivasti järveä kohti viettävää peltorinnettä. Paikalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.535010044 |
535 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405249.81300000 |
7095090.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010044 |
Kohde sijaitsee Erkkisjärven itärannalla. Alue on loivasti järveä kohti viettävää peltorinnettä. Paikalta on löytynyt lukuisia kiviesineitä rantaniityn pellonraivauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.535010047 |
535 |
Järvenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
404971.92500000 |
7094619.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Erkkisjärven etelärannalla, Malisjoen itäpuolella. Alue on loivasti jokea kohti viettävää peltorinnettä. Paikalta on löytynyt runsaasti kiviesineitä ja niiden katkelmia (erilaisia talttoja, kirves, hioin) sekä kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Asuinpaikalla tehdyissä kaivauksissa tavattiin lisäksi keramiikkaa (mahdollisesti nuorempaa varhaiskampakeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa ja asbestikeramiikkaa) ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.535010048 |
535 |
Junttikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394961.94800000 |
7093622.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010048 |
Kohde sijaitsee Välikylässä, Kalajoen koillispuolella, noin 500 m joesta. Alue on loivasti jokeen päin viettävää peltorinnettä, jonka pohjoispuolella on Junttikankaan kyläasutus. Aivan peltojen koillispäästä, asutuksen läheltä, on löytynyt kivinen keihäänkärki ja tuuran kärkiosa. Paikalta on tietoja lieden jäännöksistä. Maaston ja löytöjen perusteella kyseessä on kivikautinen asuinpaikka. Alueelta on löytynyt myös rautainen keihäänkärki (KM 22384), mutta sen tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta. |
| metsakeskus.535010057 |
535 |
Hallakorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402955.74400000 |
7092495.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010057 |
Kohde sijaitsee Maliskylässä, Pidisjärveen laskevan Malisjoen luoteispuolella. Alue on joenvarren laajaa tasaista peltoaukeaa, joka laskee hyvin loivasti kohti jokea. Paikalta on löytynyt kivitaltta ja reiällisen kiviesineen katkelma (Nivalan museo N:o 16 ja n:o 1480). |
| metsakeskus.535010067 |
535 |
Sirviönsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399935.98200000 |
7086227.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.535010067 |
Kohde sijaitsee Konttipuolella, Pidisjärven eteläpuolella, Kalajoen suusta länteen. Paikalla on pieni viljelysmaiden ympäröimä metsäsaareke. Saarekkeen eteläpuolen rinteen pienestä pellosta on löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.536000001 |
536 |
Pitkäniemi 6 |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
318031.96100000 |
6821347.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536000001 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pitkäniemen sairaalan päärakennuksesta pohjoiseen henkilökunnan asuntojen, puutarhan ja päiväkodin ympäröimänä. Paikka on osittain hoidettua metsää ja niittymäistä aluetta. Paikalle kaivetuista koekuopista on löydetty muutama palaneen saven kappale. Kiinteään muinaisjäännökseen voisivat viitata kulttuurikerrokselta vaikuttava noen sekainen likakerros koekuopissa. |
| metsakeskus.536010001 |
536 |
Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
305449.00400000 |
6822437.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010001 |
Siuron linnavuori sijaitsee Jokisjärven itärannallla kalliopohjaisella mäellä. Vuorelta noin kilometrin verran lounaaseen virtaavat Jokisjärven vedet Siuronkosken kautta Kuloveteen. Jokisjärveä pitkin on päässyt pohjoisessa Hämeenkyröön asti.
Vallin pohjakiveyksen sisäpuolelle jäävä alue jakaantuu kahteen osaan. Itäpuoli on louhikkomaastoa ja länsipuoli eli järven puoli on muutamia metrejä itäpuolta korkeammalla ja kallioista maastoa. Koko itärinne on täynnä suuria kivenlohkareita. Pohjoisrinne on luoteiskulmastaan jyrkkä ja kulkureitiksi mahdoton. Siirryttäessä itään, muuttuu pohjoisrinne tasanteiden ja jyrkänteiden portaikoksi. Itärinne on äkkijyrkkä kallio. Sitä on ainakin alaosastaan louhittu teollisuusaluetta rakennettaessa.
Mäen laen kaakkoisreunassa on massiivisin vallin kiveys. Pohjoisreunalla on kiveystä kuten myös lounais- ja länsireunalla. Vallin pohjat on rakennettu erikokoisista kivistä. Paikoin kiveys on toista metriä korkea ja yli kaksi metriä leveä. Kaakkoisvallin kiveyksen molemmissa päissä on porttiaukko. Kolmas mahdollinen portin paikka on pohjoisessa vallissa.
Kesällä 2000 paikalla suoritettiin kaivaustutkimuksia. Vallin kohdalla ei havaittu merkkejä puurakenteista. Vallin alta otetut hiilinäytteet antavat vallille "terminus post quem" -ajoituksen 400 j.Kr. Linnamäeltä löydettiiin savitiivistettä, joka muotonsa persteella voidaan liittää rakennukseen. Lisäksi löydettiin kvartsimateriaalia. |
| metsakeskus.536010002 |
536 |
Lukkilansalmi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
307189.31700000 |
6820005.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Nokianvirran pohjoispuolella rantatörmällä, välittömästi Lukkilantien pohjoispuolella, entisen saunan ja tien päässä olevan talon välissä piha-alueella.
Toisesta röykkiöstä on paikalle jäänyt vuoden 1928 tutkimusten jälkeen noin 1 x 1 metrin kokoinen silmäkivi. Kun röykkiötä raivattiin aikanaan perunamaaksi, löydettiin siitä veitsi ja kolme pajulehtistä keihäänkärkeä sekä pronssinen emalikoristeinen hevosenkenkäsolki. Jäljelle jäänyt röykkiö tutkittiin.
Toisesta röykkiöstä on jäljellä paikalla isoja maakiviä noin 8 x 10 m:n alueella ja kalliopaljastuma. Tämäkin röykkiö tutkittiin vuonna 1928. Röykkiöstä löytyi pronssitangosta tehty rannerenkaan katkelma, pari veitsen katkelmaa, saviastianpaloja, palanutta luuta ja hiiltä.
Röykkiöt on ajoitettu nuoremmalle roomalaisajalle ja kansainvaellusaikaan. Vuoden 2018 inventoinnissa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.536010002 |
536 |
Lukkilansalmi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
307189.31700000 |
6820005.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Nokianvirran pohjoispuolella rantatörmällä, välittömästi Lukkilantien pohjoispuolella, entisen saunan ja tien päässä olevan talon välissä piha-alueella.
Toisesta röykkiöstä on paikalle jäänyt vuoden 1928 tutkimusten jälkeen noin 1 x 1 metrin kokoinen silmäkivi. Kun röykkiötä raivattiin aikanaan perunamaaksi, löydettiin siitä veitsi ja kolme pajulehtistä keihäänkärkeä sekä pronssinen emalikoristeinen hevosenkenkäsolki. Jäljelle jäänyt röykkiö tutkittiin.
Toisesta röykkiöstä on jäljellä paikalla isoja maakiviä noin 8 x 10 m:n alueella ja kalliopaljastuma. Tämäkin röykkiö tutkittiin vuonna 1928. Röykkiöstä löytyi pronssitangosta tehty rannerenkaan katkelma, pari veitsen katkelmaa, saviastianpaloja, palanutta luuta ja hiiltä.
Röykkiöt on ajoitettu nuoremmalle roomalaisajalle ja kansainvaellusaikaan. Vuoden 2018 inventoinnissa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.536010003 |
536 |
Ollila |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
307848.05700000 |
6820390.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Nokiavirran pohjoispuolella, Ollilan talosta 300-400 m luoteesee peltosaarekkeilta, Porin-Tampereen -maantien ja rautatien välistä.
Vuoden 1948 inventoinnissa paikalta todettiin kolme kiven- ja maasekaista röykkiötä tai kumpua. Vuonna 1993 todettiin yhden röykkiön tuhoutuneen. Vuoden 2000 inventoinnissa löydettiin uusi, ennestään tuntematon röykkiö sekä historiallisen ajan kivi- ja maarakenteita.
Röykkiö 1 on peltosaarekkeella Nokianvirralle vievästä pikkutiestä itäkaakkoon. Röykkiön koko on 10 x17 m. Röykkiön päälle ja reunoille on kasattu pellosta siirrettyjä kiviä. Röykkiön päällä on jossakin vaiheessa ollut rakennus, jonka kivisistä perustuksista on jäljellä vielä merkkejä.
Röykkiö 2 on kokonaan tuhoutunut pellon raivauksessa. Sen halkaisija on ollut 5 m ja korkeus noin metrin.
Röykkiö 3 sijaitsee Ollilan Pajavainiolla, röykkiöstä 1 120 m kaakkoon peltotiehaaran kohdalla peltosaarekkeessa. Röykkiön koko on noin 11 x 15 m. Röykkiön profiili on kupera. Pinnalle on näkyvissä muutamia sammaloituneita kiviä. Röykkiön eteläreunassa on sorakuoppaleikkaus, josta vuoden 2000 inventoinnissa poimittiin rautakauden keramiikkaa, palanutta luuta, kuonaa ja kvartsi-iskos.
Röykkiö 4 sijaitsee edellisestä 70 m itäkaakkoon, tien lounaispuolella, pellon reunassa. Röykkiö on maan- ja kivensekainen kooltaan 12,5 x 8 m. Korkeus on noin 1,5 m. Kummun profiili on kupera. Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä kumpareeseen kaivettiin koekuoppa, josta löydettiin kivikautisen? saviastian pala, kvartsiydin ja -iskos.
Kesällä 2006 röykkiön 4 kohdalla suoritettiin arkeologisia tutkimuksia suunnitellun rakentamisen vuoksi. Paikalta ei todettu kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.536010004 |
536 |
Kalmaanmäenkallio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
308144.93600000 |
6820111.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010004 |
Kalmisto sijaitsee Tampereen-Porin rautatiestä 15 m pohjoiseen, vanhan radanylistyspaikan kohdalla, Nokianvirran pohjoispuolella, Ollilan talosta 250 m koilliseen. Paikka on pienellä metsäniemekkeellä itärajanaan pihatie. Paikalla on myös vanhoja sorakuoppia. Ensimmäiset löydöt paikalta ovat tulleet radan rakentamisen yhteydessä vuonna 1891. Kohteen esinelöydöt, joista mainittakoon mm. uset keihäänkärjet, kaksi miekkaa, väkipuukko, rautainen ns. ruoskanvarsi, kaksi kilvenkupuraa ajoittuvat merovingiaikaan. Vuoden 2000 inventoinnin perusteella kalmistoa on arveltu olevan jäljellä vielä 20 x 20 m laajuinen alue kalliopohjaisen mäen etelälounaispuolella. |
| metsakeskus.536010005 |
536 |
Laurila |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
308446.81600000 |
6819927.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010005 |
Kalmisto sijaitsee Tampere-Pori radasta noin 130 m etelään, Korvolantiestä noin 40 m koilliseen, Laurilan talon pihapiirissä, Nokianvirran pohjoispuolella. Paikalta on löydetty erilaisten rakennustöiden yhteydessä merovingiajan esineistöä, kaksi keihäänjkärkeä, kaksi angoa ja palanutta luuta.
Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä pihamaalle kaivetuista koekuopista löydettiin mm. pronssi- ja rautaesineiden kappaleita, saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Pääosa polttokenttäkalmistosta on tuhoutunut rakennustöiden yhteydessä, mutta sitä on säilynyt pesäkkeinä noin 70 x 20 m laajuisella alueella loivalla etelärinteellä.
Poutiainen & Tiainen 2015 (kohde nro 3): Ei uusia havaintoja. |
| metsakeskus.536010006 |
536 |
Nikkilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
308519.78500000 |
6819763.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010006 |
Kohde sijaitsee Nokianvirtaan viettävällä lounaisrinteellä, Korvolantiestä 60 m lounaaseen ja Nikkilän talosta 100 m lounaaseen.
Röykkiö on turpeen peittämä kiven- ja maansekainen kumpu, jonka koko on noin 11,5 x 10,5 m ja korkeus on 1,5 - 3,0 m. Röykkiön kunto on hyvä, vain reunoille on kasattu kiviä pellolta. |
| metsakeskus.536010007 |
536 |
Vuorela |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
308857.65300000 |
6819717.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010007 |
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee Nokianvirran pohjoispuolella Pöllövaaran talolle vievän tien laidassa peltosaarekkeella.
Kumpumaisen röykkiön pituus on 13 m ja leveys 12 m sekä korkeus 1,5 m. Röykkiön päällä kasvaa isoja koivuja ja siinä on näkyvissä muutamia isoja kiviä. |
| metsakeskus.536010008 |
536 |
Rantavainio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
309424.00000000 |
6819014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010008 |
Röykkiöt sijaitsevat Nokianvirran eteläpuolella Mikkolan talon maalla, Taivalkunnantiestä 250-400 m pohjoiseen
Aikaisempien tietojen mukaan paikalla on ollut viisi matalaa kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöistä kolme on tuhoutunut vuoden 2000 inventoinnin mukaan. Mikkolan talosta 200 m luoteeseen on peltosaarekkeen länsiosassa, pienellä kalliopohjaisella niemekkeellä 10 x 10 m:n laajuinen kiveys, joka voisi olla polttokalmisto. Paikalle kaivetusta koekuopasta löydettiin palanutta luuta. Toinen röykkiö sijaitsee talosta 200 m luoteeseen, heinäladon kaakkoispuolella ja peltotien itäpuolella koivuja kasvavalla kaistaleella, johon on kerätty romua.
Heinäladon lounaispuolella on ladonparven sillan perustuskiveystä. |
| metsakeskus.536010008 |
536 |
Rantavainio |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
309424.00000000 |
6819014.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010008 |
Röykkiöt sijaitsevat Nokianvirran eteläpuolella Mikkolan talon maalla, Taivalkunnantiestä 250-400 m pohjoiseen
Aikaisempien tietojen mukaan paikalla on ollut viisi matalaa kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöistä kolme on tuhoutunut vuoden 2000 inventoinnin mukaan. Mikkolan talosta 200 m luoteeseen on peltosaarekkeen länsiosassa, pienellä kalliopohjaisella niemekkeellä 10 x 10 m:n laajuinen kiveys, joka voisi olla polttokalmisto. Paikalle kaivetusta koekuopasta löydettiin palanutta luuta. Toinen röykkiö sijaitsee talosta 200 m luoteeseen, heinäladon kaakkoispuolella ja peltotien itäpuolella koivuja kasvavalla kaistaleella, johon on kerätty romua.
Heinäladon lounaispuolella on ladonparven sillan perustuskiveystä. |
| metsakeskus.536010010 |
536 |
Haapaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
306234.70900000 |
6819728.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010010 |
Röykkiö sijaitsee Kuloveden itäpäässä olevan Haapaniemensalmen etelärannalla, Kallioniemen talon pihapiirin ja rannan välisen laitumen laidalla.
Röykkiö on kiven- ja maansekainen, muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan 3,5 m. Korkeutta sillä on 0,5 m. |
| metsakeskus.536010011 |
536 |
Urhatunsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
312863.05700000 |
6816269.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010011 |
Kalliopohjaisen saarekkeen eteläkärjessä on kolme lähekkäin sijaitsevaa lapinrauniota.
Raunio 1 on alunperin ollut kooltaan noin 5 x 5 m, korkeus on ollut 0,5 m. Raunio 2 on ollut noin 5 x 5, raunio 3 noin 7 x 7 m, korkeus 0,5 m. Raunio 1 on hajotettu ja sen paikalla on kasvimaa.
Raunioiden 2 ja 3 kivistä on enin osa viety huvilan rakennustöihin. |
| metsakeskus.536010011 |
536 |
Urhatunsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
312863.05700000 |
6816269.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010011 |
Kalliopohjaisen saarekkeen eteläkärjessä on kolme lähekkäin sijaitsevaa lapinrauniota.
Raunio 1 on alunperin ollut kooltaan noin 5 x 5 m, korkeus on ollut 0,5 m. Raunio 2 on ollut noin 5 x 5, raunio 3 noin 7 x 7 m, korkeus 0,5 m. Raunio 1 on hajotettu ja sen paikalla on kasvimaa.
Raunioiden 2 ja 3 kivistä on enin osa viety huvilan rakennustöihin. |
| metsakeskus.536010012 |
536 |
Huvilaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305107.00000000 |
6820065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuloveden etelärannalla Kapakanmäen pohjoispuolella kivisellä niemellä ja sen itärinteellä. Niemen pohjoiskärjessä on ollut kuusi kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista viisi on tutkittu vuosina 1941 ja 1988-89 ja osittain ennallistettu. Seitsemäs röykkiö, joka on tutkittu vuosina 1989-90 sijaitsee Kapakanmäen itäosassa omakotitalon pihassa.
Vanhan päärakennuksen eteläpuolelta vuonna 1941 tutkittu röykkiö on ajoitettu merovingiaikaiseksi. Kaivauksissa löytyi mm. useita kiehäänkärkiä, väkipuukkoja, veitsenteriä, miekkojen ja kilpien osia, pronssiesineiden kappaleita ja vähän palanutta luuta. Kaikkia paikalta tutkituja röykkiöitä ei voida kuitenkaan pitää hautoina.
Aikaisemmissa tiedoissa mainittuja Kapakanmäen pohjoisosan kolmea matalaa röykkiötä ei voitu enää myöhemmin paikallistaa.
Lisäksi Kapakkamäen itäosassa olevan röykkiön lähipelloilta on merkkejä rautakautisesta ja kivikautisesta asuinpaikasta (kohteet 37 ja 39). |
| metsakeskus.536010012 |
536 |
Huvilaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
305107.00000000 |
6820065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuloveden etelärannalla Kapakanmäen pohjoispuolella kivisellä niemellä ja sen itärinteellä. Niemen pohjoiskärjessä on ollut kuusi kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista viisi on tutkittu vuosina 1941 ja 1988-89 ja osittain ennallistettu. Seitsemäs röykkiö, joka on tutkittu vuosina 1989-90 sijaitsee Kapakanmäen itäosassa omakotitalon pihassa.
Vanhan päärakennuksen eteläpuolelta vuonna 1941 tutkittu röykkiö on ajoitettu merovingiaikaiseksi. Kaivauksissa löytyi mm. useita kiehäänkärkiä, väkipuukkoja, veitsenteriä, miekkojen ja kilpien osia, pronssiesineiden kappaleita ja vähän palanutta luuta. Kaikkia paikalta tutkituja röykkiöitä ei voida kuitenkaan pitää hautoina.
Aikaisemmissa tiedoissa mainittuja Kapakanmäen pohjoisosan kolmea matalaa röykkiötä ei voitu enää myöhemmin paikallistaa.
Lisäksi Kapakkamäen itäosassa olevan röykkiön lähipelloilta on merkkejä rautakautisesta ja kivikautisesta asuinpaikasta (kohteet 37 ja 39). |
| metsakeskus.536010012 |
536 |
Huvilaniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
305107.00000000 |
6820065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuloveden etelärannalla Kapakanmäen pohjoispuolella kivisellä niemellä ja sen itärinteellä. Niemen pohjoiskärjessä on ollut kuusi kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista viisi on tutkittu vuosina 1941 ja 1988-89 ja osittain ennallistettu. Seitsemäs röykkiö, joka on tutkittu vuosina 1989-90 sijaitsee Kapakanmäen itäosassa omakotitalon pihassa.
Vanhan päärakennuksen eteläpuolelta vuonna 1941 tutkittu röykkiö on ajoitettu merovingiaikaiseksi. Kaivauksissa löytyi mm. useita kiehäänkärkiä, väkipuukkoja, veitsenteriä, miekkojen ja kilpien osia, pronssiesineiden kappaleita ja vähän palanutta luuta. Kaikkia paikalta tutkituja röykkiöitä ei voida kuitenkaan pitää hautoina.
Aikaisemmissa tiedoissa mainittuja Kapakanmäen pohjoisosan kolmea matalaa röykkiötä ei voitu enää myöhemmin paikallistaa.
Lisäksi Kapakkamäen itäosassa olevan röykkiön lähipelloilta on merkkejä rautakautisesta ja kivikautisesta asuinpaikasta (kohteet 37 ja 39). |
| metsakeskus.536010012 |
536 |
Huvilaniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
305107.00000000 |
6820065.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuloveden etelärannalla Kapakanmäen pohjoispuolella kivisellä niemellä ja sen itärinteellä. Niemen pohjoiskärjessä on ollut kuusi kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista viisi on tutkittu vuosina 1941 ja 1988-89 ja osittain ennallistettu. Seitsemäs röykkiö, joka on tutkittu vuosina 1989-90 sijaitsee Kapakanmäen itäosassa omakotitalon pihassa.
Vanhan päärakennuksen eteläpuolelta vuonna 1941 tutkittu röykkiö on ajoitettu merovingiaikaiseksi. Kaivauksissa löytyi mm. useita kiehäänkärkiä, väkipuukkoja, veitsenteriä, miekkojen ja kilpien osia, pronssiesineiden kappaleita ja vähän palanutta luuta. Kaikkia paikalta tutkituja röykkiöitä ei voida kuitenkaan pitää hautoina.
Aikaisemmissa tiedoissa mainittuja Kapakanmäen pohjoisosan kolmea matalaa röykkiötä ei voitu enää myöhemmin paikallistaa.
Lisäksi Kapakkamäen itäosassa olevan röykkiön lähipelloilta on merkkejä rautakautisesta ja kivikautisesta asuinpaikasta (kohteet 37 ja 39). |
| metsakeskus.536010013 |
536 |
Mattila |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
311510.59100000 |
6819295.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010013 |
Kohde käsittää kaksi kalmistoa ja mahdollisen asuinpaikan. Kohde sijaitsee Nokianvirran eteläpuolella ja Taivalkunnantien eteläpuolella, Mattilan talon vieressä. Mattilan talon navetan kulmalta on todettu vuonna 1933 merovingiaikainen polttokenttäkalmisto. Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä kaivettiin alueelle koekuoppia, joissa löydettiin kalmistoon liittyviä rakenteita ja löytöjä. Näin ollen kalmistoa on jäljellä navetan, pellon ja pihan halki kulkevan tien välisellä alueella. Talosta noin 45 m koilliseen olevasta metsäsaarekkeestä todettiin myös edellä mainitussa inventoinnissa todennäköinen kalmisto. Paikalle kaivetuista koekuopista löydettiin palanutta luuta, palanutta savea sekä kvartsi- ja pii-iskoksia.
2017 koekaivauksissa päärakennuksen pohjoispuolen piha-alueelle tehdyistä koekuopista saatiin viitteitä muinaisjäännöksestä. 2018 tasokaivettu alue vaikuttaa sijoittuvan kalmistoalueen reunalle tai muuten vähälöytöiseen kohtaan, valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Edellä mainitun metsäsaarekkeen ja Taivalkunnantien väliseltä peltoalueelta on löydetty mm. rautakauden keramiikkaa, palanutta savea ja kvartsi- ja pii-iskoksia. Löydöt viittaisivat asuinpaikkaan. Mattilan tilan alueella sijaitsee myös historiallisen Taipaleen kylän tonttimaa. |
| metsakeskus.536010013 |
536 |
Mattila |
10002 |
12002 |
13030 |
11006 |
27000 |
311510.59100000 |
6819295.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010013 |
Kohde käsittää kaksi kalmistoa ja mahdollisen asuinpaikan. Kohde sijaitsee Nokianvirran eteläpuolella ja Taivalkunnantien eteläpuolella, Mattilan talon vieressä. Mattilan talon navetan kulmalta on todettu vuonna 1933 merovingiaikainen polttokenttäkalmisto. Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä kaivettiin alueelle koekuoppia, joissa löydettiin kalmistoon liittyviä rakenteita ja löytöjä. Näin ollen kalmistoa on jäljellä navetan, pellon ja pihan halki kulkevan tien välisellä alueella. Talosta noin 45 m koilliseen olevasta metsäsaarekkeestä todettiin myös edellä mainitussa inventoinnissa todennäköinen kalmisto. Paikalle kaivetuista koekuopista löydettiin palanutta luuta, palanutta savea sekä kvartsi- ja pii-iskoksia.
2017 koekaivauksissa päärakennuksen pohjoispuolen piha-alueelle tehdyistä koekuopista saatiin viitteitä muinaisjäännöksestä. 2018 tasokaivettu alue vaikuttaa sijoittuvan kalmistoalueen reunalle tai muuten vähälöytöiseen kohtaan, valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Edellä mainitun metsäsaarekkeen ja Taivalkunnantien väliseltä peltoalueelta on löydetty mm. rautakauden keramiikkaa, palanutta savea ja kvartsi- ja pii-iskoksia. Löydöt viittaisivat asuinpaikkaan. Mattilan tilan alueella sijaitsee myös historiallisen Taipaleen kylän tonttimaa. |
| metsakeskus.536010013 |
536 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
311510.59100000 |
6819295.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010013 |
Kohde käsittää kaksi kalmistoa ja mahdollisen asuinpaikan. Kohde sijaitsee Nokianvirran eteläpuolella ja Taivalkunnantien eteläpuolella, Mattilan talon vieressä. Mattilan talon navetan kulmalta on todettu vuonna 1933 merovingiaikainen polttokenttäkalmisto. Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä kaivettiin alueelle koekuoppia, joissa löydettiin kalmistoon liittyviä rakenteita ja löytöjä. Näin ollen kalmistoa on jäljellä navetan, pellon ja pihan halki kulkevan tien välisellä alueella. Talosta noin 45 m koilliseen olevasta metsäsaarekkeestä todettiin myös edellä mainitussa inventoinnissa todennäköinen kalmisto. Paikalle kaivetuista koekuopista löydettiin palanutta luuta, palanutta savea sekä kvartsi- ja pii-iskoksia.
2017 koekaivauksissa päärakennuksen pohjoispuolen piha-alueelle tehdyistä koekuopista saatiin viitteitä muinaisjäännöksestä. 2018 tasokaivettu alue vaikuttaa sijoittuvan kalmistoalueen reunalle tai muuten vähälöytöiseen kohtaan, valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Edellä mainitun metsäsaarekkeen ja Taivalkunnantien väliseltä peltoalueelta on löydetty mm. rautakauden keramiikkaa, palanutta savea ja kvartsi- ja pii-iskoksia. Löydöt viittaisivat asuinpaikkaan. Mattilan tilan alueella sijaitsee myös historiallisen Taipaleen kylän tonttimaa. |
| metsakeskus.536010013 |
536 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
311510.59100000 |
6819295.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010013 |
Kohde käsittää kaksi kalmistoa ja mahdollisen asuinpaikan. Kohde sijaitsee Nokianvirran eteläpuolella ja Taivalkunnantien eteläpuolella, Mattilan talon vieressä. Mattilan talon navetan kulmalta on todettu vuonna 1933 merovingiaikainen polttokenttäkalmisto. Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä kaivettiin alueelle koekuoppia, joissa löydettiin kalmistoon liittyviä rakenteita ja löytöjä. Näin ollen kalmistoa on jäljellä navetan, pellon ja pihan halki kulkevan tien välisellä alueella. Talosta noin 45 m koilliseen olevasta metsäsaarekkeestä todettiin myös edellä mainitussa inventoinnissa todennäköinen kalmisto. Paikalle kaivetuista koekuopista löydettiin palanutta luuta, palanutta savea sekä kvartsi- ja pii-iskoksia.
2017 koekaivauksissa päärakennuksen pohjoispuolen piha-alueelle tehdyistä koekuopista saatiin viitteitä muinaisjäännöksestä. 2018 tasokaivettu alue vaikuttaa sijoittuvan kalmistoalueen reunalle tai muuten vähälöytöiseen kohtaan, valvonnassa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Edellä mainitun metsäsaarekkeen ja Taivalkunnantien väliseltä peltoalueelta on löydetty mm. rautakauden keramiikkaa, palanutta savea ja kvartsi- ja pii-iskoksia. Löydöt viittaisivat asuinpaikkaan. Mattilan tilan alueella sijaitsee myös historiallisen Taipaleen kylän tonttimaa. |
| metsakeskus.536010014 |
536 |
Kuirinmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
311617.54300000 |
6819440.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010014 |
Röykkiöt sijaitsevat Nokianvirran eteläpuolella, Taivalkunnantien ja jyrkän rantarinteen välissä Kuirin talon pihapiirissä. Kiven- ja maansekaisia röykkiöitä on ollut yhteensä kahdeksan, mutta kaksi niistä on tuhoutunut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Röykkiöt ovat pieniä ja erottuvat maastossa huonosti. Niistä ei ole ajoittavia löytöjä. Osa röykkiöistä on peitetty rakennusjätteellä ja osaa on myös rakentaminen tuhonnut. Kyseessä voi olla myös historiallisen ajan raivausröykkiöt. |
| metsakeskus.536010014 |
536 |
Kuirinmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
311617.54300000 |
6819440.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010014 |
Röykkiöt sijaitsevat Nokianvirran eteläpuolella, Taivalkunnantien ja jyrkän rantarinteen välissä Kuirin talon pihapiirissä. Kiven- ja maansekaisia röykkiöitä on ollut yhteensä kahdeksan, mutta kaksi niistä on tuhoutunut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Röykkiöt ovat pieniä ja erottuvat maastossa huonosti. Niistä ei ole ajoittavia löytöjä. Osa röykkiöistä on peitetty rakennusjätteellä ja osaa on myös rakentaminen tuhonnut. Kyseessä voi olla myös historiallisen ajan raivausröykkiöt. |
| metsakeskus.536010016 |
536 |
Utola |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
311970.00000000 |
6820178.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010016 |
Röykkiö sijaitsee Nokianvirran pohjoispuolella noin 150 metriä rannasta jyrkästi Nokianvirtaan laskevan kallion ja pohjoisessa kesantopeltojen rajaamalla lehtokaistaleella, Haavistontiestä 70 m kaakkoon. Röykkiö on kiven- ja maansekainen, muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan viisi metriä. Keskellä on pari isompaa kiveä. Röykkiö sijaitsee vanhan pellon reunassa (merkitty jo 1768 kartalle), joten kyseessä voi olla myös raivausröykkiö.
Alueella on toinen röykkiö on osoittautunut muinaisjäännösten hoitotöiden yhteydessä tiheän kasvillisuuden peittämäksi kalliokumpareeksi. |
| metsakeskus.536010017 |
536 |
Sotkanlinna |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
313394.83100000 |
6818247.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010017 |
Kohde sijaitsee Liukuslahden rannasta noin 80 m päässä Sotkanlinnan kalliomäen laella ja etelärinteessä, kallion syvennyksessä. Kiven- ja maansekainen kumpareen koko on 6,5 x 7 x 0,6 m. Kumpu on muodoltaan lähes pyöreä ja kupera. Röykkiö on todettu vuoden 1948 inventoinnin yhteydessä. Paikalla on suoritettu 1990-luvulla kaivauksia, joissa se on rautakautiseksi kalmistoksi, joka voidaan esinelöytöjen perusteella ajoittaa merovingiajan lopulta viikinkiajan alkuun. Lisäksi todettiin vuoden 2000 inventoinnissa Sotkanlinnan (Harakkakallion) koillisrinteeltä, paikasta, jossa on maanpinnalle näkyvissä joitakin isoja maakiviä koekuopasta kiveystä, kulttuurimaata, hiiltä ja keramiikan palasia. Muinaisjäännös jatkuu tälle alueelle. |
| metsakeskus.536010017 |
536 |
Sotkanlinna |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
313394.83100000 |
6818247.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010017 |
Kohde sijaitsee Liukuslahden rannasta noin 80 m päässä Sotkanlinnan kalliomäen laella ja etelärinteessä, kallion syvennyksessä. Kiven- ja maansekainen kumpareen koko on 6,5 x 7 x 0,6 m. Kumpu on muodoltaan lähes pyöreä ja kupera. Röykkiö on todettu vuoden 1948 inventoinnin yhteydessä. Paikalla on suoritettu 1990-luvulla kaivauksia, joissa se on rautakautiseksi kalmistoksi, joka voidaan esinelöytöjen perusteella ajoittaa merovingiajan lopulta viikinkiajan alkuun. Lisäksi todettiin vuoden 2000 inventoinnissa Sotkanlinnan (Harakkakallion) koillisrinteeltä, paikasta, jossa on maanpinnalle näkyvissä joitakin isoja maakiviä koekuopasta kiveystä, kulttuurimaata, hiiltä ja keramiikan palasia. Muinaisjäännös jatkuu tälle alueelle. |
| metsakeskus.536010018 |
536 |
Keho |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
313340.00000000 |
6817870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhäjärven Liukuslahteen johtavan Sotkavirran rannalla entisen kappalaisen virkatalon, nykyisen Pappilan tontilla. Jäljellä ovat röykkiöt 2 ja 3 sekä vuonna 2015 löydetty uusi röykkiö (6).
Röykkiön 1 (kaivettu osittain vuonna 1905 ja loput 1990) koko on ollut 11 x 8 x 1 m. Röykkiö 2 on siitä noin 240 m pohjoiseen (Rinteen ja Erä-Eskon nro II, kaivettu vuosina 1991 ja 1993). Sen koko on noin 9 x 12 m. Röykkiö 3 (Erä-Eskon nro IV) on röykkiöstä 1 noin 140 m luoteeseen. Sen lähiympäristöä on tutkittu vuosina 1994 ja 1995. Silmäkivellisen röykkiön 4 (kaivettu 1907) koko oli 3,6 x 3,9 m. Se ei ole enää paikallistettavissa. Erä-Eskon inventointikertomuksessa Kehon röykkiö nro III on merkitty Latosaareen.
Alueelta on tutkittu yksi ajoitukseltaan kansainvaellusaikainen ja toinen kansainvaellus- ja meronkingiaikaisia hautauksia sisältänyt röykkiö sekä yksi silmäkivellinen löydötön röykkiö. Vuoden 1994 kaivauksissa röykkiön 3 eteläpuolelta niemekkeen korkeimmalta kohdalta todettiin edellisistä poikkeava hautamuoto. Kyseessä on lähinnä maantasainen latomus, joka sisälsi 3 - 5 hautausta nuoremmalta roomalaisajalta merovingiajalle.Vuoden 2010 tutkimuksissa voitiin tarkentaa kohteen rajausta, kuten myös vuoden 2015 tutkimusten perusteella. Vuonna 2015 löydettiin myös yksi ennestään tuntematon röykkiö (alakohde 5).
Vuonna 2017 tehtiin tutkimuksia alakohteilla 1 ja 3.
Koska alueen röykkiöiden/kumpujen nimeämisessä on vuosikymmenien mittaan ollut ristiriitaisuuksia, on suositeltavaa perehtyä tutkimushistoriaan esim. vuoden 2015 tutkimusten raportin ja muiden 2000-luvun tutkimusraporttien sekä julkaisun "Pirkanmaan alta 10" (2009) avulla. |
| metsakeskus.536010018 |
536 |
Keho |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
313340.00000000 |
6817870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhäjärven Liukuslahteen johtavan Sotkavirran rannalla entisen kappalaisen virkatalon, nykyisen Pappilan tontilla. Jäljellä ovat röykkiöt 2 ja 3 sekä vuonna 2015 löydetty uusi röykkiö (6).
Röykkiön 1 (kaivettu osittain vuonna 1905 ja loput 1990) koko on ollut 11 x 8 x 1 m. Röykkiö 2 on siitä noin 240 m pohjoiseen (Rinteen ja Erä-Eskon nro II, kaivettu vuosina 1991 ja 1993). Sen koko on noin 9 x 12 m. Röykkiö 3 (Erä-Eskon nro IV) on röykkiöstä 1 noin 140 m luoteeseen. Sen lähiympäristöä on tutkittu vuosina 1994 ja 1995. Silmäkivellisen röykkiön 4 (kaivettu 1907) koko oli 3,6 x 3,9 m. Se ei ole enää paikallistettavissa. Erä-Eskon inventointikertomuksessa Kehon röykkiö nro III on merkitty Latosaareen.
Alueelta on tutkittu yksi ajoitukseltaan kansainvaellusaikainen ja toinen kansainvaellus- ja meronkingiaikaisia hautauksia sisältänyt röykkiö sekä yksi silmäkivellinen löydötön röykkiö. Vuoden 1994 kaivauksissa röykkiön 3 eteläpuolelta niemekkeen korkeimmalta kohdalta todettiin edellisistä poikkeava hautamuoto. Kyseessä on lähinnä maantasainen latomus, joka sisälsi 3 - 5 hautausta nuoremmalta roomalaisajalta merovingiajalle.Vuoden 2010 tutkimuksissa voitiin tarkentaa kohteen rajausta, kuten myös vuoden 2015 tutkimusten perusteella. Vuonna 2015 löydettiin myös yksi ennestään tuntematon röykkiö (alakohde 5).
Vuonna 2017 tehtiin tutkimuksia alakohteilla 1 ja 3.
Koska alueen röykkiöiden/kumpujen nimeämisessä on vuosikymmenien mittaan ollut ristiriitaisuuksia, on suositeltavaa perehtyä tutkimushistoriaan esim. vuoden 2015 tutkimusten raportin ja muiden 2000-luvun tutkimusraporttien sekä julkaisun "Pirkanmaan alta 10" (2009) avulla. |
| metsakeskus.536010018 |
536 |
Keho |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
313340.00000000 |
6817870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhäjärven Liukuslahteen johtavan Sotkavirran rannalla entisen kappalaisen virkatalon, nykyisen Pappilan tontilla. Jäljellä ovat röykkiöt 2 ja 3 sekä vuonna 2015 löydetty uusi röykkiö (6).
Röykkiön 1 (kaivettu osittain vuonna 1905 ja loput 1990) koko on ollut 11 x 8 x 1 m. Röykkiö 2 on siitä noin 240 m pohjoiseen (Rinteen ja Erä-Eskon nro II, kaivettu vuosina 1991 ja 1993). Sen koko on noin 9 x 12 m. Röykkiö 3 (Erä-Eskon nro IV) on röykkiöstä 1 noin 140 m luoteeseen. Sen lähiympäristöä on tutkittu vuosina 1994 ja 1995. Silmäkivellisen röykkiön 4 (kaivettu 1907) koko oli 3,6 x 3,9 m. Se ei ole enää paikallistettavissa. Erä-Eskon inventointikertomuksessa Kehon röykkiö nro III on merkitty Latosaareen.
Alueelta on tutkittu yksi ajoitukseltaan kansainvaellusaikainen ja toinen kansainvaellus- ja meronkingiaikaisia hautauksia sisältänyt röykkiö sekä yksi silmäkivellinen löydötön röykkiö. Vuoden 1994 kaivauksissa röykkiön 3 eteläpuolelta niemekkeen korkeimmalta kohdalta todettiin edellisistä poikkeava hautamuoto. Kyseessä on lähinnä maantasainen latomus, joka sisälsi 3 - 5 hautausta nuoremmalta roomalaisajalta merovingiajalle.Vuoden 2010 tutkimuksissa voitiin tarkentaa kohteen rajausta, kuten myös vuoden 2015 tutkimusten perusteella. Vuonna 2015 löydettiin myös yksi ennestään tuntematon röykkiö (alakohde 5).
Vuonna 2017 tehtiin tutkimuksia alakohteilla 1 ja 3.
Koska alueen röykkiöiden/kumpujen nimeämisessä on vuosikymmenien mittaan ollut ristiriitaisuuksia, on suositeltavaa perehtyä tutkimushistoriaan esim. vuoden 2015 tutkimusten raportin ja muiden 2000-luvun tutkimusraporttien sekä julkaisun "Pirkanmaan alta 10" (2009) avulla. |
| metsakeskus.536010019 |
536 |
Viik 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
314917.21000000 |
6820220.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Tampere-Turku tien pohjoispuolella, Putaanvirran rannalla jyrkällä törmällä, Viikin kartanosta 300 m etelälounaaseen rivitalojen ympäröimän Saviselänkadun varressa ja päässä.
Röykkiöitä eli kumpuja on neljä. Röykkiö 1 sijaitsee Saviselänkatu 10 pihalla ja on kooltaan 7 x 15 x 1 m. Röykkiö 2 sijaitsee Saviselänkatu 14 itäpuolella ja on kooltaan 6 x 7 x 1,5 m. Röykkiöt 3 ja 4 sijaitsevat puolestaan Saviselänkadun pään ja Turku-Tampere -tien välisessä lehtometsikössä. Kumpu 3 on halkaisijaltaan noin 5 m ja korkeudeltaan 0,7 m. Se tutkittiin vuosina 1986 ja 1988 ja se osoittautui 1700-1800-luvuilla tehdyksi maakummuksi. Kumpu 4 puolestaan tutkittiin vuosina 1986-87. Suuri, 18 x 7 x 1,5 m kooltaan oleva maakumpu sisälsi kaksi kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista toiseen liittyi kaksi erilliskiveystä. Kumpu ajoittuu nuoremmalta roomalaisajalta viikinkiajalle. |
| metsakeskus.536010019 |
536 |
Viik 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
314917.21000000 |
6820220.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Tampere-Turku tien pohjoispuolella, Putaanvirran rannalla jyrkällä törmällä, Viikin kartanosta 300 m etelälounaaseen rivitalojen ympäröimän Saviselänkadun varressa ja päässä.
Röykkiöitä eli kumpuja on neljä. Röykkiö 1 sijaitsee Saviselänkatu 10 pihalla ja on kooltaan 7 x 15 x 1 m. Röykkiö 2 sijaitsee Saviselänkatu 14 itäpuolella ja on kooltaan 6 x 7 x 1,5 m. Röykkiöt 3 ja 4 sijaitsevat puolestaan Saviselänkadun pään ja Turku-Tampere -tien välisessä lehtometsikössä. Kumpu 3 on halkaisijaltaan noin 5 m ja korkeudeltaan 0,7 m. Se tutkittiin vuosina 1986 ja 1988 ja se osoittautui 1700-1800-luvuilla tehdyksi maakummuksi. Kumpu 4 puolestaan tutkittiin vuosina 1986-87. Suuri, 18 x 7 x 1,5 m kooltaan oleva maakumpu sisälsi kaksi kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista toiseen liittyi kaksi erilliskiveystä. Kumpu ajoittuu nuoremmalta roomalaisajalta viikinkiajalle. |
| metsakeskus.536010019 |
536 |
Viik 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
314917.21000000 |
6820220.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Tampere-Turku tien pohjoispuolella, Putaanvirran rannalla jyrkällä törmällä, Viikin kartanosta 300 m etelälounaaseen rivitalojen ympäröimän Saviselänkadun varressa ja päässä.
Röykkiöitä eli kumpuja on neljä. Röykkiö 1 sijaitsee Saviselänkatu 10 pihalla ja on kooltaan 7 x 15 x 1 m. Röykkiö 2 sijaitsee Saviselänkatu 14 itäpuolella ja on kooltaan 6 x 7 x 1,5 m. Röykkiöt 3 ja 4 sijaitsevat puolestaan Saviselänkadun pään ja Turku-Tampere -tien välisessä lehtometsikössä. Kumpu 3 on halkaisijaltaan noin 5 m ja korkeudeltaan 0,7 m. Se tutkittiin vuosina 1986 ja 1988 ja se osoittautui 1700-1800-luvuilla tehdyksi maakummuksi. Kumpu 4 puolestaan tutkittiin vuosina 1986-87. Suuri, 18 x 7 x 1,5 m kooltaan oleva maakumpu sisälsi kaksi kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista toiseen liittyi kaksi erilliskiveystä. Kumpu ajoittuu nuoremmalta roomalaisajalta viikinkiajalle. |
| metsakeskus.536010019 |
536 |
Viik 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
314917.21000000 |
6820220.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Tampere-Turku tien pohjoispuolella, Putaanvirran rannalla jyrkällä törmällä, Viikin kartanosta 300 m etelälounaaseen rivitalojen ympäröimän Saviselänkadun varressa ja päässä.
Röykkiöitä eli kumpuja on neljä. Röykkiö 1 sijaitsee Saviselänkatu 10 pihalla ja on kooltaan 7 x 15 x 1 m. Röykkiö 2 sijaitsee Saviselänkatu 14 itäpuolella ja on kooltaan 6 x 7 x 1,5 m. Röykkiöt 3 ja 4 sijaitsevat puolestaan Saviselänkadun pään ja Turku-Tampere -tien välisessä lehtometsikössä. Kumpu 3 on halkaisijaltaan noin 5 m ja korkeudeltaan 0,7 m. Se tutkittiin vuosina 1986 ja 1988 ja se osoittautui 1700-1800-luvuilla tehdyksi maakummuksi. Kumpu 4 puolestaan tutkittiin vuosina 1986-87. Suuri, 18 x 7 x 1,5 m kooltaan oleva maakumpu sisälsi kaksi kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista toiseen liittyi kaksi erilliskiveystä. Kumpu ajoittuu nuoremmalta roomalaisajalta viikinkiajalle. |
| metsakeskus.536010020 |
536 |
Viik 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
315292.06500000 |
6820532.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Tampere-Turku maantien pohjoispuolella, noin 500 m Putaanvirrasta koilliseen ja Viikin kartanosta 300 m itään. Paikka on entistä hakamaata, nykyisin lehtipuita ja vadelmia kasvava metsikkö. Röykkiöt ovat metsikön lounaisosassa.
Yksi röykkiöistä tutkittiin kokonaan vuonna 1999. Se oli kiven- ja maansekainen röykkiö, joka oli rakennettu maakivien varaan. Löytöinä saatiin mm. keramiikkaa, kuonaa, kvartsia ja palanutta luuta vähän. Lisäksi yhteen röykkiöön kaivettiin koekuoppa, jossa todettiin kiveystä, palanutta savea ja palaneen luun kappale.
Edellisistä röykkiöistä noin 100 m etelälounaaseen on mahdollinen röykkiön jäännös.
Ns. Junkkarin mätäs, johon liittyy pakanallisia uskomuksia koskevaa perimätietoa sijaitsee röykkiöistä koilliseen, peltoalueen keskellä, tiestä noin 80 m luoteeseen ja pappilasta noin 120 m lounaaseen.
Kohde Viik 1 sijaitsee edellä mainituista röykkiöistä noin 500 m lounaaseen. |
| metsakeskus.536010021 |
536 |
Hakamäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
314382.43400000 |
6819263.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010021 |
Ristiretkiaikainen ruumiskalmisto sijaitsee Pyhäjärven Kurjenhännänlahden perukasta noin 380 m länsiluoteeseen, pihamaalla ja puutarhassa, ilmeisesti myös talon alla.
Kalmisto löytyi vuonna 1921 rakennustöiden yhteydessä. Hautoja saattaa olla vielä mäellä jäljellä. |
| metsakeskus.536010022 |
536 |
Sotkanvirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313199.00000000 |
6817253.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010022 |
Kivikautista asuinpaikkaa sijaitsee ehkä vielä Luotosaaren pohjoiskärjessä, josta on löydetty eri kohdista kvartsia.
Kohde a (alakohteena), joka todettiin 1948 Viinikanniemen kärjestä, on leirintäaluetta ja tuhoutunut. Löytöpaikoilla suoritettiin koekaivauksia vuonna 1974. Jo tuolloin todettiin, ettei paikalla enää ole muinaisjäännöstä. Myöskään vuoden 2014 tarkkuusinventoinnin perusteella ei Viinikanniemessä ole enää jäljellä kivikautista asuinpaikkaa.
Kohde b on savisella paikalla Kehonnokan kärjessä (ei kartalla).
Kohde c on Luotosaaren pohjois- ja koillispäässä. Paikalle on kaivettu koekuoppia vuonna 1948, ja sieltä on löydetty useasta kohdasta kvartsi-iskoksia. Koska aluetta ei ole lähemmin tutkittu, ei sen laajuutta tai säilyneisyyttä tunneta. |
| metsakeskus.536010023 |
536 |
Kirkkosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
314084.56100000 |
6817795.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010023 |
Röykkiö sijaitsee saaressa Pyhäjärven Saviselällä, Kehonnokasta noin 600 m koilliseen. Röykkiö on saaren korkeimmalla kohdalla luontaisessa kivikossa.
Kyseessä on luontaiseen kivikkoon tehty hautaus, joka vastaa sekä rakenteeltaan että sijainniltaan roomalaisajan nk. lapinraunioita. Paikalla on noin 8 x 14 m kokoinen matalahko rakenteeton kiveys, joka on kasattu maakiven ympärillä. Paikalta on löydetty kaksi roomalaisaikaista rannerenkaan katkelmaa ja putkikirves. |
| metsakeskus.536010023 |
536 |
Kirkkosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27015 |
314084.56100000 |
6817795.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010023 |
Röykkiö sijaitsee saaressa Pyhäjärven Saviselällä, Kehonnokasta noin 600 m koilliseen. Röykkiö on saaren korkeimmalla kohdalla luontaisessa kivikossa.
Kyseessä on luontaiseen kivikkoon tehty hautaus, joka vastaa sekä rakenteeltaan että sijainniltaan roomalaisajan nk. lapinraunioita. Paikalla on noin 8 x 14 m kokoinen matalahko rakenteeton kiveys, joka on kasattu maakiven ympärillä. Paikalta on löydetty kaksi roomalaisaikaista rannerenkaan katkelmaa ja putkikirves. |
| metsakeskus.536010024 |
536 |
Ketolanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
313583.75700000 |
6819299.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010024 |
Kalmisto sijaitsee Tampere-Huittinen tien SE-laidalla, urheilukentän NW-puolella, Nokian kartanosta noin kilometri lounaaseen. Tarkka sijainti ei ole tiedossa. Kohde on löytynyt vuonna 1959 tienrakennustöiden yhteydessä. Tien luiskasta, noin 40-60 cm syvyydestä on kaksi viikinkiaikaista keihäänkärkeä, hevosenkenkäsolki ja rannerengas. Kohteen säilyneisyydestä ei ole ajantasaista tietoa. Senaatin kartaston mukaan alueella on sijainnut 1900-alussa torppa. |
| metsakeskus.536010026 |
536 |
Tappurinoja |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
305768.00000000 |
6822748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010026 |
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee Pieni-Tappuri -järvestä Jokisjärveen virtaavan Hietaanojan (ent. Tappurinojan) pohjoisrannalla, Siuroon vievän tien vieressä, tiheässä kuusimetsässä. Röykkiön halkaisija on noin 4 m.
Vuoden 2018 tarkastuksessa todettiin, että röykkiön paikannuskoordinaattien osoittamaan kohtaan on rakennettu pumppaamo. Sen pohjoispuolelta metsiköstä paikannettiin röykkiön jäännös. Kyseessä on matala, lähes maantasainen kiven- ja maansekainen röykkiön osa. Sen koko on noin 1.5 x 3 m.
Röykkiöstä on aivan ilmeisesti osa hävinnyt kevyenliikenteenväylän rakentamisen yhteydessä. Ojan luiskassa erottuu röykkiön säilyneen osan kohdalla kiviä (muualla leikkauksessa niitä ei niillä kohdin ole) ja leikkauksesta löytyi suhteellisen runsaasti pieniä palaneen saven rippusia kohdassa N 6822748 E 305768. Paikan koordinaatti korjattu edellä olevaksi. |
| metsakeskus.536010027 |
536 |
Hanhisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
299529.39500000 |
6820637.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveden pohjoisosassa olevan pienen saaren kaakkoisosassa kivikkoisella harjunlaella ja sen loivalla luoteisrinteellä, entisen pellon itäosassa.
Paikalta on löydetty reikäkivi, siimanpaino ja pienoiskourutaltta sekä palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.536010028 |
536 |
Kamppi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298229.92700000 |
6817624.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveden itäpuolella, rannasta 60 m päässä ja Kampin talosta 180 m kaakkoon. Paikka on pellolla ja kuusivaltaista sekämetsää kasvavan kalliopohjaisen mäen tasanteella.
Kohteen alaosa on pellon keskiosassa, hautausmaan ja talolle vievän tien eteläpuolella. Kohteen yläosa on pellon ja järven välisen mäen itäosassa. Löydöt alueelta ovat kvartsi- ja pii-iskoksia ja historiallisen ajan asutuksen jälkiä, kuten tiiltä, kivikasoja. |
| metsakeskus.536010029 |
536 |
Talola 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
300122.18600000 |
6814163.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010029 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuloveden Sarkolanlahden kaakkoispohjukassa, Talolan talosta 80 m kaakkoon, loivasti itään viettävällä kivisellä rinteellä keskellä peltoa. Paikalla on alunperin ollut ainakin 9 kiven- ja maansekaista röykkiöitä tai kumpua. Röykkiöt ovat matalia ja pieniä, aluskasvillisuuden peittämiä. Niistä on tutkittu 4 (Sarasmon kartoituksen nrot I, II ja V) sekä yksi laaja, matala kiveys, joka liittyy raudanvalmistukseen. Alueen eteläpäähän on pellolta kasattu kiviä. Kesän 2002 inventoinnissa paikalla oli kolme röykkiötä (Sarasmon kartoituksen nrot III, IV ja VII).
Röykkiöistä on tutkimuksissa löydetty palanutta luuta, keramiikkaa, rautakuonaa ja palanutta luuta. Pellon raivauksen yhteydessä on yhdestä kumpareesta löydetty myös luuesine. Vuoden 2012 kaavainventoinnissa muinaisjäännöksen todettiin säilyneen ennallaan. |
| metsakeskus.536010030 |
536 |
Kulju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
304557.37300000 |
6821557.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokisjärven länsirannalla noin 50 m rannasta luoteeseen loivasti itään viettävällä vanhalla pellolla. Asuinpaikan luoteispuolelle on tehty kävelytie.
Vuoden 2018 tarkastuksessa todettiin, että vuoden 2002 tarkastuksen ja koekuoppien teon jälkeen on asuinpaikan itäpuolelle tehty maan läjitystä, rannan ja asuinpaikan välille. Loivaa rinnettä ei siis ole asuinpaikan ja rannan välillä.
Kohde vaatii lisätutkimuksia esim. systemaattisella koekuopituksella. |
| metsakeskus.536010031 |
536 |
Pelttari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
301195.00000000 |
6808573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010031 |
Kohde sijaitsee Lanajoen itäpuolella, Pelttarin talosta 110 m luoteeseen.
Kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto ovat lounaaseen viettävän, käytöstä jätetyn hiekkakuopan reunalla. Paikka on kasvanut umpeen. Vasarakirveskulttuurin aikaista asuinpaikkaa ja kalmistoa voi olla jäljellä kuopan yläosassa pellon alla. |
| metsakeskus.536010031 |
536 |
Pelttari |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
301195.00000000 |
6808573.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010031 |
Kohde sijaitsee Lanajoen itäpuolella, Pelttarin talosta 110 m luoteeseen.
Kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto ovat lounaaseen viettävän, käytöstä jätetyn hiekkakuopan reunalla. Paikka on kasvanut umpeen. Vasarakirveskulttuurin aikaista asuinpaikkaa ja kalmistoa voi olla jäljellä kuopan yläosassa pellon alla. |
| metsakeskus.536010032 |
536 |
Perttula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
308309.91000000 |
6811293.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Pirunsalmen itäpuolella, pienen lahden pohjukassa olevalla niemekkeellä, Perttulan talosta 350 m luoteeseen. Paikka on rantatörmällä olevalla pienellä metsitetyllä hiesupellolla. Löydöt paikalta ovat vasarakirveen katkelma, kourutaltta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.536010033 |
536 |
Naulonsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311080.77400000 |
6816004.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Naulonlahden pohjukasta noin 450 m länteen Sorvantien kaakkoispuolella Ketteenniementien risteyksen kohdalla loivasti itään laskevalla hiesupellolla. Löydöt paikalta ovat käyräselkäinen kourutaltta ja värttinänpyörä sekä kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.536010034 |
536 |
Talola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
300192.15800000 |
6814150.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010034 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kulovedestä kaakkoon pistävän Sarkolanlahden kaakkoispuolella, rannan ja Sarkolantien välisellä peltoalueella. Toinen löytöalue on Talolan talosta 180 m etelälounaaseen, pellon lounaisosassa tasaisella maalla. Toinen alue on Talolan talosta noin 160 m kaakkoon, loivalla pohjoisrinteellä. Löydöt paikalta ovat kvartsia ja piitä. Asuinpaikan läheisyydessä on tehty rakennushankkeeseen liittyviä koekaivauksia 2012. Tutkimuksissa ei löytynyt mitään merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.536010035 |
536 |
Liukuslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
313210.00000000 |
6818299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010035 |
Mahdollinen asuinpaikka, joka koostuu useista pesäkkeistä sijaitsee Liukuslahden pohjois- ja koillisrannan entisillä pelloilla ja Harakkakallio- nimisen kalliomäen juurella metsässä. Kohteen koillisosan yli kulkee kevytväylä.
Vuoden 2000 tutkimuksissa todettiin koillisosasta entiseltä peltoalueelta joitakin kvartseja ja palanutta, mutta ei kulttuurikerrosta. Paikka on kokonaan tuhoutunut. Harakkakallion (Sotkanlinnan) ympäristöön tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsia. Sen esiintymisen voi selittää Harakkakalliossa todetut 10 cm leveät kvartsijuonet. |
| metsakeskus.536010036 |
536 |
Pikkuvainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
301138.77600000 |
6814266.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Turku -tiestä 800 m luoteeseen, Kuloveden Sarkolanlahden kaakkoispäästä 900 m itään, Sanasjärven lounaisrannasta 250 m lounaaseen, loivasti länteen laskevalla savimultapellolla n. 100 m säteellä koordinaattipisteestä. Löydöt paikalta ovat kvartsia, piitä ja hioimen katkelma. |
| metsakeskus.536010037 |
536 |
Tapanila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
305243.10100000 |
6819934.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Huvilaniemellä Kulovettä kohti laskevalla pellolla, noin 100 rannasta.
Pellon kaakkoiskulmasta, noin 50 x 50 m llaajalta alueelta on löydetty kvartsi- ja pii-iskoksia ja asuinpaikan eteläpuolelta on rauatkautisen röykkiön kaivauksessa löydetty pala Kiukaiskeramiikkaa.
Välittömästi kivikautisen asuinpaikan eteläpuolella on Tapanila 2 rautakautinen asuinpaikka ja pohjoispuolella Tappurinojan röykkiö. Samalla niemellä on myös Huvilaniemen röykkiökalmisto. |
| metsakeskus.536010038 |
536 |
Rekola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310725.92000000 |
6814915.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Kylänlahden koillisrannalla, Rekolan talosta 210 m luoteeseen. Paikka on pellolla ja metsän rajalla pienellä tasanteella ja loivalla rinteellä omakotitalon pihapiirissä, entisellä perunapellolla. Talon rakentamisen yhteydessä paikka on todennäköisesti lähes kokonaan tuhoutunut. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.536010039 |
536 |
Tapanila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
305332.06800000 |
6819890.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Huvilaniemen Kapakanmäen itäosassa pellolla noin 100 m Nokianvirran rannasta.
Paikalta on noin 100 x 20 m laajalta alalta löydetty rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja rautakuonaa sekä kavartsi-iskos. Asuinpaikan luoteispuolella on kivikautinen asuinpaikka Tapanila 1. Rautakautisten ja kivikautisten asuinpaikkalöytöjen väliseltä alueelta on tutkittu rautakautinen kivirakenne, joka saattaa olla uhriröykkiö tai hautaröykkiö. Välittömässä läheisyydessä on myös Huvilaniemen röykkiökalmisto. |
| metsakeskus.536010039 |
536 |
Tapanila 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
305332.06800000 |
6819890.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Huvilaniemen Kapakanmäen itäosassa pellolla noin 100 m Nokianvirran rannasta.
Paikalta on noin 100 x 20 m laajalta alalta löydetty rautakautista keramiikkaa, palanutta savea ja rautakuonaa sekä kavartsi-iskos. Asuinpaikan luoteispuolella on kivikautinen asuinpaikka Tapanila 1. Rautakautisten ja kivikautisten asuinpaikkalöytöjen väliseltä alueelta on tutkittu rautakautinen kivirakenne, joka saattaa olla uhriröykkiö tai hautaröykkiö. Välittömässä läheisyydessä on myös Huvilaniemen röykkiökalmisto. |
| metsakeskus.536010040 |
536 |
Urhatunniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
312833.07200000 |
6816471.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010040 |
4 lapinrauniota Pyhäjärven rannalla Urhatunniemen kallioisen kärjen korkeimmalla kohdalla. Röykkiöt 1 ja 2 ovat pitkänomaisia. Röykkiöt 3 ja 4 ovat muodoltaan epämääräisempiä. Kaikki röykkiöt muodostuvat särmikkäistä ja halkaisijaltaan noin 15–50 cm kivistä. Röykkiöiden lomasta kulkee polku, ja vaikuttaa, että kiviä on nosteltu pois sen tieltä. |
| metsakeskus.536010040 |
536 |
Urhatunniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
312833.07200000 |
6816471.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010040 |
4 lapinrauniota Pyhäjärven rannalla Urhatunniemen kallioisen kärjen korkeimmalla kohdalla. Röykkiöt 1 ja 2 ovat pitkänomaisia. Röykkiöt 3 ja 4 ovat muodoltaan epämääräisempiä. Kaikki röykkiöt muodostuvat särmikkäistä ja halkaisijaltaan noin 15–50 cm kivistä. Röykkiöiden lomasta kulkee polku, ja vaikuttaa, että kiviä on nosteltu pois sen tieltä. |
| metsakeskus.536010042 |
536 |
Pelto-Aho |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
300551.94800000 |
6814749.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Kulovedestä kaakkoon työntyvän Sarkolanlahden itäpuolella, Sarkolantiestä noin 60 m koilliseen, Peltoahon tilan koillispuolella peltojen keskellä olevalla hehtaarin kokoisella viljelemättömällä alueella. Röykkiöitä on yli 50. Ne ovat pieniä, osa pelkistä kivistä rakennettuja todennäköisesti kaski- tai peltoraunioita. Röykkiöalueen länsiosasta on koekuopista löydetty mm. rautakautista keramiikkaa. Röykkiöiden keskimääräinen halkaisija on 2,5 m, isoimman 6 m. Röykkiöt sijaitsevat metsikössä. Aluetta rajoittaa koillisessa metsäinen mäki, etelässä Sanasjärvestä Kuloveteen laskeva oja. Röykkiöt on kartoitettu vuosina 1993 - 1994. Vuoden 2012 inventoinnissa on todettu kaksi röykkiötä aikaisemmin tunnetun muinaisjäännöksen kaakkoispuolisesta metsäsaarekkeesta. |
| metsakeskus.536010042 |
536 |
Pelto-Aho |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
300551.94800000 |
6814749.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Kulovedestä kaakkoon työntyvän Sarkolanlahden itäpuolella, Sarkolantiestä noin 60 m koilliseen, Peltoahon tilan koillispuolella peltojen keskellä olevalla hehtaarin kokoisella viljelemättömällä alueella. Röykkiöitä on yli 50. Ne ovat pieniä, osa pelkistä kivistä rakennettuja todennäköisesti kaski- tai peltoraunioita. Röykkiöalueen länsiosasta on koekuopista löydetty mm. rautakautista keramiikkaa. Röykkiöiden keskimääräinen halkaisija on 2,5 m, isoimman 6 m. Röykkiöt sijaitsevat metsikössä. Aluetta rajoittaa koillisessa metsäinen mäki, etelässä Sanasjärvestä Kuloveteen laskeva oja. Röykkiöt on kartoitettu vuosina 1993 - 1994. Vuoden 2012 inventoinnissa on todettu kaksi röykkiötä aikaisemmin tunnetun muinaisjäännöksen kaakkoispuolisesta metsäsaarekkeesta. |
| metsakeskus.536010043 |
536 |
Erkkilä 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
300282.11800000 |
6814366.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010043 |
Kaksi kiven- ja maansekaista röykkiötä sijaitsee Kulovedestä kaakkoon pistävän Sarkolanlahden kaakkoispohjukassa, Erkkilän talosta noin 90 m luoteeseen ja lahden rannasta noin 60 m päässä olevalla niityllä. Isompi röykkiö on pitkänomainen, kooltaan noin 8 x 5 m ja korkeudeltaan metrin. Pienempi röykkiö on kooltaan 4 x 3 m ja korkeutta sillä on 0,7 m. Se on sammaleen peitossa ja sen keskellä erottuu iso kivi. |
| metsakeskus.536010044 |
536 |
Tapanila 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305218.11000000 |
6819815.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveden etelärannalla olevassa Huvilaniemessä, sen eteläpuolella oleva länsi-itä-suuntainen ojannotkon pohjoispuolella, nykyisin vesijättömaana olevan pellon luoteiskulmassa, Tapanilan talosta 50 m lounaaseen.
Noin 110 x 40 m laajalta alueelta on löydetty kvartsi- ja pii-iskoksia ja kvartsiesineitä, mm. kaavin. |
| metsakeskus.536010045 |
536 |
Haapaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306517.59300000 |
6819555.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveden itäpäässä olevan Alasenlahden länsirannalla, Haapaniementien ja järven välisen pellon koillisosassa, tiestä noin 50-80 m koilliseen ja Haapaniemen talosta noin 80 m itään.
Paikalta on korkeudeltaan kahdesta eri paikasta löydetty kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kvartsiesine, -iskoksia, -ytimiä sekä palanutta luuta. Alempi, itäinen paikka on 150 m pitkä ja 60 m leveä kaitale ja ylempi, läntisen löytöalue on 65 m pitkä kaistale pellon luoteiskulmassa, |
| metsakeskus.536010046 |
536 |
Pitkäniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
317651.11200000 |
6820673.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Pitkäniemen sairaalan lounaispuolella, Pyhäjärven pohjoisrannalla, pienen niemekkeen kärjessä, terassin reunassa. Paikka on vanhaa peltoa ja puutarhaa.
Rantaterassilta, veden tuntumasta löydettiin vuoden 2000 koekaivauksissa kampakeraaminen asuinpaikka.
Kesällä 2001 paikalla suoritettiin kaivaus. Löydöt paikalta ovat tyypillistä kampakeramiikkaa, palanutta luuta, kvartsi-, pii- ja kivilaji-iskoksia sekä piinuolenkärjen katkelma. |
| metsakeskus.536010047 |
536 |
Kulju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
303655.73800000 |
6821098.71700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveden pohjoisrannasta noin 80 m ja Kuljun koulusta noin 110 m länteen kahden metsäisen mäen välissä olevalla pellolla.
Löydöt, kvartsi-iskokset ja raaka-ainekappaleet keskittyivät pellon eteläosaan. Maaperä paikalla on hiekkaa. Vuoden 2018 inventoinnissa kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.536010048 |
536 |
Kulju 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
301867.44800000 |
6821411.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Piikkilänjärven koillisrannalla, Rannan talosta 230 m kaakkoon olevalla pellolla.
Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kvartis-iskoksia on löydetty alueelta, jonka pohjoispuoella on itä-länsi-suuntainen, lehtipuumetsää kasvava heikkaharju. |
| metsakeskus.536010049 |
536 |
Kesäniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
301674.52900000 |
6820698.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveden pohjoisosassa olevan Kesäniemen eteläisimmällä niemekkeellä peltoalueen ja rantaviivan välisessä metsikössä.
Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta on koekuopista terassimaiselta tasanteelta. |
| metsakeskus.536010050 |
536 |
Kesäniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
301430.63000000 |
6820840.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveden pohjoisosassa olevan Kesäniemen etelärannalla, pienen lahden pohjukassa peltoalueen eteläreunalla tasaisella maalla, 15-20 m rannasta.
Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsi-kaavin, -iskokset ja kaksi -ydintä ovat noin 60 x 25 m laajalta alueelta. |
| metsakeskus.536010051 |
536 |
Kesäniemi 3 |
10002 |
12016 |
13000 |
11033 |
27000 |
301517.59400000 |
6820766.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010051 |
Kohde sijaitsee Kuloveden pohjoisosassa olevan Kesäniemen etelärannalla, pienen niemekkeen kohdalla, metsäisellä mäellä. Rautakautiseksi raudankäsittelypaikaksi tulkittu paikka onpienellä tasanteellä omakotitalotontin itäreunassa rannasta noin 20 m päässä. Paikalta on löydetty rauta- ja savikuonaa, kvartsia, hiiltä ja palaneita kiviä. Lähellä on pyöreähkö kiven ja maasekainen röykkiö. Sen koko on 2 x 2 m ja korkeus 0,6 m. Alueella on toinenkin röykkiö, joka on kasattu pelkistä kivistä ja vaikuttaa peltoröykkiöltä. |
| metsakeskus.536010052 |
536 |
Kesäniemi 4 |
10002 |
12016 |
13000 |
11033 |
27000 |
301250.70000000 |
6820838.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010052 |
Raudansulatuspaikka sijaitsee Kuloveden pohjoisosassa olevan Kesäniemen etelärannalla, pienen niemekkeen kohdalla, metsää kasvavalla rantaterassilla. Paikalta on todettu hiekka/hietakerros, jossa oli rauta- ja savikuonaa, rautakautista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja hiiltä. |
| metsakeskus.536010053 |
536 |
Sadanleukaluut 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299766.29400000 |
6821217.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveden ja sen pohjoispuolella olevan Piikkilänjärven välisellä saarella, Kuloveden rannasta noin 40 m koilliseen. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsi-iskokset ovat saaren länsiosasta, kesämökkialueelta pienen mäen laelta. Kohdetta rajaa pohjoisessa kallioon louhittu rautatien pohja ja etelärajalla on kesämökki. |
| metsakeskus.536010055 |
536 |
Miinanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
302476.21900000 |
6818970.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulovedestä etelään pistävän Miinanlahden luoteisrannalla, Pappilasta noin 600 m itäkaakkoon, laajan peltoalueen itäpäässä.
Asuinpaikkaan liityviä löytöjä, kvartsi-iskoksia ja liuskehioin on todettu tien eteläpuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.536010056 |
536 |
Kalmesaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296970.00000000 |
6817010.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuloveden keskiosassa olevassa saaressa, kahden kalliorinteen ympäröimällä niemellä, kahden kesämökin pihassa. Paikka on loivasti Kuloveteeen viettävä vanha pelto. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.536010057 |
536 |
Erkkilä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
300275.12000000 |
6814436.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulovedestä kaakkoon pistävän Sarkolanlahden kaakkoispohjukan itärannalla, Erkkilän talosta 110 m pohjoisluoteeseen, kohti järven rantaa laskevan pellon länsireunalla. Asuinpaikkalöytöjä, kvartsi-iskoksia ja pala palanutta luuta, on talletettu 80 x 30 m laajalta alueelta.
Peltoalue, jolla asuinpaikka sijaitsee, oli vuoden 2012 inventoinnin aikana kasvillisuuden peitossa, eikä havaintoja muinaisjäännöksestä saatu. Muinaisjäännösalueen luoteispäässä pellon reunassa tarkastettiin ojaleikkaukset. Nekin olivat osittain kasvillisuuden peitossa. Luoteessa metsän puolella maasto muuttuu samalla korkeustasolla pian kallioiseksi, eikä ole asuinpaikkamaastoksi erityisen sopivaa. |
| metsakeskus.536500001 |
536 |
Haapaniemi Huvilaniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
305163.13400000 |
6819961.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.536500001 |
Huvilaniemen tilan pihalla (nyk. Tampereen kesäsiirtola) on 2 kiviröykkiötä, joihin kerrotaan haudatun Nuijasodan uhreja. |
| metsakeskus.537010001 |
609 |
Laurila |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
221989.46400000 |
6837683.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Noormarkun ja Porin rajalla, kuivatun Pyntösjärven luoteispään koillisrannalla, Laurilan talosta runsas kilometri lounaaseen. Osa röykkiöistä on metsämaastossa harjanteen lakialueella. Osa röykkiöistä on pienen laakean kallion laella ja rinteellä.
Röykkiöt ovat matalia, etupäässä halkaisijaltaan 2 - 5 m. |
| metsakeskus.537010002 |
609 |
Rintala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222372.00000000 |
6837415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010002 |
Röykkiö sijaitsee kuivatun Pyntösjärven luoteispään koillisrannalla metsäisellä harjanteella, pienellä kalliolla. Röykkiö on kasattu osittain punaisista hiekkakivilaaoista. Sen koko on 5,5 x 4 m. Korkeus on 0,3 m. Röykkiön pohjoispuolella on iso maakivi, joka ei ole röykkiössä kiinni.
Röykkiö tarkastettiin vuonna 2018 tärvelyilmoituksen perusteella ja siinä havaittiin kaivamisen jälkiä. Röykkiön keskelle kaivettu kuoppa peitettiin ympärille heitetyin kivin. |
| metsakeskus.537010003 |
609 |
Ingemari 1. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225950.87900000 |
6835746.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tien itäpuolella, noin 1,5 km kaakkoon Noormarkkuun erkanevan tien risteyksestä. Ingemarin talon koillis- ja itäpuolella olevien soisten metsäalueiden keskellä olevilla kalliokukkuloilla.
Ingemarin vanhasta päärakennuksesta noin 700 m pohjoiskoilliseen, sähkölinjan länsipuolella on metsän keskellä olevan kallion korkeimmalla kohdalla pyöreä, röykkiö. Edellisestä noin 7 m lounaaseen on toinen röykkiö. Lisäksi kallioalueella on kaksi epämääräisempää latomusta. Edellisistä noin 140 m kaakkoon on kaksi latomusta matalalla, pienialaisella kalliolla. |
| metsakeskus.537010004 |
609 |
Ingemari 2. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225906.89900000 |
6835201.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tien itäpuolella, noin 1,5 km kaakkoon Noormarkkuun erkanevasta tiestä, lähellä Porin rajaa, metsäisellä kalliolla.
Pohjoinen röykkiö on kalliolla Ingmarin vanhasta päärakennuksesta 300 m koilliseen. Eteläinen röykkiö on edellisestä noin 130 m kaakkoon korkeamman kallion laella.
Pohjoinen röykkiö on metsien ympäröimän pienehkön kallioalueen kaltevalla rinteellä hieman korkeimman kohdan alapuolella. Eteläinen röykkiö on jyrkkäpiirteisen kallion korkeimmalla kohdalla sen kaakkoispäässä. Paitsi jyrkkä, kallion lakialue on hyvin kivikkoinen ja on vaikea sanoa, onko esimerkiksi röykkiön lounaispuoleisen rinteen kivet röykkiöstä peräisin vai ovatko ne luontaisesti paikalla. |
| metsakeskus.537010005 |
609 |
Ingemari 3. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225908.89700000 |
6834869.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tien itäpuolella, Noorkarkun tiehaarasta 1,5 km kaakkoon, kalliolla metsässä.
Läntisin röykkiö (nro 3) on Ingmarin vanhasta päärakennuksesta noin 400 m kaakkoon kallion länsireunalla ja pienen kalliokohouman pohjoispuolella. Edellisestä noin 160 m itäkoilliseen, toisen kallion itäreunalla on kaksi röykkiötä. Ne ovat aivan kallioalueen reunassa, jossa kasvaa pääasiassa mäntyä ja kuusta. Edellisistä pohjoiseen on pieni kivivalli. Se sijaitsee ison, metsäisen kallioalueen koillislaidalla, pienellä kumpareella. |
| metsakeskus.537010006 |
609 |
Ingemari 4. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
225994.86800000 |
6834489.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tien itäpuolella, Noormarkun tien risteyksestä 1,5 km kaakkoon,Ingemarin vanhasta päärakennuksesta noin 700 m eteläkaakkoon, Peräniityn aukion koillispuolella.
Röykkiöt sijaitsevat isohkon kallioalueen lounaislaidalla pienen kallion korkeimmalla kohdalla. Kalliot ovat melko puuttomia, mutta niitä ympäröivät kosteat, metsäiset alueet. Röykkiöt ovat lähellä toisiaan. |
| metsakeskus.537010007 |
609 |
Ingemari 5. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226230.77100000 |
6835523.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010007 |
Röykkiö sijaitsevat Pori-Vaasa tien itäpuolella, Noormarkkuun erkanevasta tiestä 1,5 km kaakkoon, Ingemarin vanhasta päärakennuksesta noin 750 m koilliseen.
Röykkiöt sijaitsevat metsien ympäröimän laakean kallioalueen laella. Kallion laella on korkeampia kohtia ja niiden välisiä, kosteita ja osittain metsää kasvavia notkopaikkoja.
Kallion pohjoisosan korkeimmalla kohdalla on koillis-lounais -suuntainen röykkiö. Sen lounaispuolella on kolme muuta röykkiötä/latomusta ja neljäs röykkiö on röykkiön 1 koillispuolella. |
| metsakeskus.537010008 |
609 |
Ingemari 6. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226376.71100000 |
6835147.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010008 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tien itäpuolella, Noormarkkuun erkanevasta tiestä 1,5 km, Ingemarin vanhasta päärakennuksesta 750 m itäkoilliseen.
Röykkiöt ovat metsien keskellä olevan matalan kallion lakialueella. Kallion ja metsäalueen puolella on laaja vetinen aukea, ilmeisesti ojitettu suo. |
| metsakeskus.537010010 |
609 |
Myyrykulmanhaka |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
223750.74600000 |
6838254.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010010 |
Louhos sijaitsee Pori-Vaasa tiestä 450 m länteen, Röömaarinojan eteläpuolella. Kallion pohjoisreunassa on itä-länsi-suuntainen "juoksuhauta", jonka pituus on noin 20 m ja leveys 1,5 m ja syvyys noin metrin. Seinämässä on poranjälkiä ja mahdollisesti siitä on louhittu kvartsia. |
| metsakeskus.537010011 |
609 |
Riuta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223888.69100000 |
6838884.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010011 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa tiestä 200 m länteen, talon kaakkoispuolella olevan pienen kallion pohjoispäässä aivan kallion reunalla noin 15 m talon päädystä. Alue on muuten metsäistä seutua, mutta kallion kohdat ovat vähäpuustoisempia. Röykkiön päällä kasvaa mänty.
Aikaisempi tieto: Kallion laella on ollut hiidenkiuas, kertoman mukaan noin metrin korkuinen ja halkaisijaltaan ehkä 6 m. Vuosien mittaan sitä on hävitetty ja nykyisin on jäljellä hajanainen kivikerros haudan pohjasta.
Vuoden 2010 tieto: 5 x 3 metrin alalla on kerros pyöreitä, 15-25 cm kokoisia kiviä, joista osa on punaista hiekkakiveä. Röykkiö – tai
oikeammin latomus – on jäkälöitynyt ja saattaa osaksi sijaita kallion kuopanteessa. Päällä kasvaa mänty. Huurre mainitsee, että röykkiö on hajotettu vierittämällä kivet alas kalliota, mutta mitään merkkejä tällaisesta ei havaittu, vaan röykkiö
rinnastuu samalla seudulla oleviin muihin sekä Ingemarin pieniin, hiekkakiveä sisältäviin latomuksiin. |
| metsakeskus.537010012 |
609 |
Peltoniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223818.71800000 |
6839102.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010012 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa tiestä 200 m länteen ja Peltoniemen talosta noin 50 m koilliseen olevan jyrkän kallion korkeimmalla kohdalla. Kalliota ympäröivät metsät, joissa eri aikoina on tehty hakkuita eri alueilla. Samalla aluetta on ojitettu.
Röykkiö on 6 x 5 x 0,3 m kokoinen levinnyt röykkiö kallion koillisreunalla. Täysin sammalen ja jäkälän peittämä. Reunoilla, osittain röykkiön päällä kasvaa kuusia ja pieniä mäntyjä. Päältä röykkiö on epätasainen eli sitä lienee pengottu tai
muuten vaurioitettu. Kiviä on levinnyt röykkiön ympäristöön. Kivien koko on 20-40 cm. Röykkiön luoteispuolella kalliorinteessä on 5-15 cm kokoisia kiviä tiheämmin noin 2,5x2,5 m alalla. Kysymyksessä voi olla erillinen latomus. |
| metsakeskus.537010013 |
609 |
Peltola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223958.66000000 |
6839310.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010013 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tien itäpuolella olevan kallioleikkauksen päällä erillisillä pienten notkelmien erottamilla kalliopaljastumilla. Kalliolla ja etenkin notkopaikoissa kasvaa pääasiassa mäntyjä, mutta jonkin verran myös kuusia ja
koivuja.
Aikaisemmat tiedon mukaan kallioleikkauksen päällä on puhelinpylväs, jonka vierellä on hajanainen kiviröykkiö. Vuoden 2010 tiedon mukaan kalliolla havaittiin kolmessa kohdassa vähäisiä latomuksia. Huurre oli dokumentoinut yhden, joka on alla olevassa listassa numero 1. |
| metsakeskus.537010014 |
609 |
Praka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224118.59800000 |
6839257.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010014 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa tiestä 150 m itään ja Prakan talosta 600 m pohjoiseen, Roolmyyryn pellosta noin 50 m lounaaseen metsäisellä alueella pienellä kalliolla, jossa on notkelmia ja kuopanteita. Röykkiö on kallion eteläosassa pienen
jyrkänteen reunalla. Kallion päällys on koskematonta, pääasiassa kuusta kasvavaa.
Röykkiö on pohjakaavaltaan pyöreä, noin 5 m halkaisijaltaan ja 50-60 cm korkea. Sen keskelle on kaivettu 1,5 x 1,1 m laajuinen, kolmen kivikerroksen eli 30-40 cm syvä kuoppa. Laajuus on pohjalla noin 1,2 x 0,5 m. Pohja on sammaloitunut. Röykkiö itse on sammaloitunut ja jäkälöitynyt. Kuoppa on syvä, muttei ilmeisesti ulotu kallioon asti. Kivet ovat 15-30 cm. Itäreunassa on kalliota vasten alimpana kaksi noin 50 cm kokoista kiveä, jotka ilmeisesti tukevat röykkiön kivimassaa valumasta alas melko jyrkkää kalliorinnettä. |
| metsakeskus.537010015 |
609 |
Rainiola 2. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224115.59700000 |
6839819.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010015 |
Röykkiöt sijaitsevat Rainiolan talosta 150-250 m koilliseen.
Röykkiö 1 on kallioalueen itäpuolella aivan noin 1-1,5 m korkean kalliojyrkänteen yläpuolella.
Röykkiöt 2-6 sijaitsevat röykkiöstä 1 noin 60 m pohjoiseen omalla, selkeästi erottuvalla maapohjaisella mäellä, jonka koko on noin 30-40 x 20 m. Kallion, jolla röykkiö 1 ja tämän mäen välialue on pääasiassa vetistä, heinittynyttä
notkopaikkaa. Röykkiöt ovat mäen kaakkoisosassa laen ja mäen alareunan välissä.
Röykkiöt 7-13 ovat kivikkoisen maapohjaisen matalan mäen etelärinteellä ja laen eteläosassa. |
| metsakeskus.537010016 |
609 |
Rainiola 3. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224212.55900000 |
6839989.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010016 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tiestä 500 m itään ja Rainiolan talosta 200 m itään metsäisen pienen kallion lakialueella, röykkiöt 1-4 samalla hieman isommalla kalliolla ja numero 5 sen itäpuolella notkelman takana olevalla hieman matalammalla ja pienemmällä kalliolla.
Kalliolla kasvaa mm. mäntyjä sekä jonkin verran muuta puustoa. Ympäröivät alueet ovat sekametsää, jossa on tehty eriaikoina metsätöitä.
Osa röykkiöistä on tutkittu. |
| metsakeskus.537010017 |
609 |
Rainiola 4. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224355.49900000 |
6840148.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010017 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa tiestä 600 m itään ja Rainiolan talosta 300 m itäkoilliseen metsäisellä kallioalueella, joka muodostuu pienistä kallion nyppylöistä.
Röykkiö on muodoltaan soikea ja kooltaan 10 x 5 m. Korkeus on 0,6 m. Länsireunassa on 80 cm laajuinen painauma. Kivet ovat 20-40 cm, pienempiä enemmän. |
| metsakeskus.537010018 |
609 |
Rainiola 1. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223898.68300000 |
6840097.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010018 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa tien itäpuolella Rainiolan talosta noin 200 m luoteeseen kallion laella, sen kaakkoispäässä.
Röykkiö on pitkänomainen, kooltaan 10,2 x 6,1 m. Korkeus on 0,7 m. Sitä on osittain hajotettu. |
| metsakeskus.537010019 |
609 |
Rainiola 5. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223992.64800000 |
6840331.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tiestä 250 m itään metsämäellä, jonka tasaisella, loivasti luoteeseen viettävällä laella, tilojen Rainiola ja Karimaa (Vuorenmaa?) rajalla. Rajalla kulkee sähkölinja.
Röykkiöt ovat matalia, joissakin on silmäkivi. Valtaosan röykkiöistä halkaisija on 2 - 4 m. Röykkiöiden ajoitus ja luonne ovat epävarmoja.
Vuoden 2010 inventoinnissa löydettiin 38 röykkiötä. Aiemman tiedon mukaan alueella on 55 röykkiötä. Osa röykkiöistä on tuhoutunut tai peittynyt hakkuujätteen alle. |
| metsakeskus.537010020 |
609 |
Karimaa 1. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223700.76100000 |
6840760.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010020 |
Röykkiöt sijaitsee Pori-Vaasa tiestä 100 m itään ja Karimaan talosta 260 m pohjoiseen metsässä.
Röykkiöt ovat matalia ja maatuneita, joista osa voi olla hautoja.
Röykkiöiden koot 3,6 x 3,6 m ja 3 x 4m, toisen kiveyksen halkaisija on 2 m, toinen kiveys on epämääräinen.
Vuoden 2010 inventoinnissa ei edellä mainittuja röykkiöitä löydetty. Sitä vastoin löydettiin röykkiö niistä 60 m itään olevalta pieneltä pyöreälakiselta kalliolta, noin 20 m metsäautotiestä pohjoiseen. Ehjä röykkiö on kallion kaakkoisosassa sen korkeimmalla kohdalla. Se on kooltaan 3,5x3x0,3 m. Muodoltaan kupera. Kivet ovat 15-40 cm kokoisia. |
| metsakeskus.537010021 |
609 |
Karimaa 2. ryhmä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
223975.64600000 |
6840695.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010021 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tiestä 400 m itään ja Karimaan talosta 300 m itäkoilliseen. Alue on kallion reunaa ja kallionalusrinnettä.
Suurin vallimainen röykkiö on avokallion alapuolella, rinteellä. Muut röykkiöt ovat sen eteläpuolella, laaksossa. Muiden röykkiöiden halkaisijat ovat 2,7 - 6,5 m.
Yksi osittain hajotettu röykkiö on tutkittu vuonna 1981. Siinä oli runsaasti punaisia hiekkakivilaakoja, hiiltä ja nokimaata, mutta ei löytöjä |
| metsakeskus.537010022 |
609 |
Karimaa 3. ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224174.57300000 |
6840566.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010022 |
Röykkiöt sijaitsevat laajalla alueella noin 0,5 km matkalla metsäautotien varressa Pori-Vaasa tiestä 600-800 m itään ja noin 500 m itään Karimaan talosta.
Monet röykkiöt ovat hajonneet tietä tehtäessä 1960-luvulla. Tie on raivattu röykkiöalueen halki ja tällöin röykkiöistä on hajonnut joko kokonaan tai osittain. Röykkiöissä on tällaisissa kohdissa voitu havaita palonjälkiä. Yhdestä hajonneesta röykkiöstä on löydetty pari palaa keramiikkaa, joka voi olla pronssikautista.
Vuonna 1981 paikalla kaivettiin 5 röykkiötä. Röykkiöt olivat kiven- ja maansekaisia rakenteita. Röykkiöissä todettiin isommista kivistä tehtyjä kehärakentaita, hiekkakivistä kasattuja latomuksia. Yhdestä röykkiöstä löydettiin rautaneula ja kahdessa röykkiössä oli palanutta luuta. Kysymyksessä ovat siis todennäköisesti hautaröykkiöt.
Talvella 2018 alueella on tehty uudistushakkuu ja maanmuokkauksen yhteydessä suuri osa röykkiöistä on tuhoutunut. |
| metsakeskus.537010023 |
609 |
Kantola I |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
225171.16900000 |
6840874.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010023 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tiestä 1,8 km itään, Kantolan talosta noin 400 m länsiluoteeseen. Paikka on pellon pohjoisreunassa olevan avokallion länsipäässä.
Alueella on kaksi selkeää kiviröykkiötä ja niiden lisäksi yksi epämääräisempi pieni kivikasa, joka säännöllisyytensä vuoksi voisi olla latomus.
Vuoden 1966 inventointikertomuksen mukaan paikalla olisi toinenkin pinempi kiveys.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan ympäröivillä metsäalueilla on tehty metsätöitä, mutta kallionlaki, jossa röykkiöt sijaitsevat on jäänyt koskemattomaksi. |
| metsakeskus.537010024 |
609 |
Kuivaniitty |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224399.48000000 |
6841369.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010024 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa -tiestä 900 m itään kalliokumpareen päällä. Ympäristö on etupäässä soista metsää, josta kohoaa louhikkoisia harjanteita ja kallioita.
Röykkiön koko on 9 x 6 x 0,6 m. Toinen pää on puiden alla, mika vaikeuttaa koon arviointia. Röykkiön kaakkoisosassa on pitkänomainen, 6 x 0,8 m kokoinen kaivettu kuoppa, joka ilmeisesti ulottuu kallioon asti. Kivet on nostettu kaivannon länsipuolelle. Kivien koko röykkiössä on 20-30 cm. |
| metsakeskus.537010025 |
609 |
Saunalaakso |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
222893.08100000 |
6841478.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010025 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa -tiestä 500 m länteen ja Mäkelän talosta 200 m pohjoiseen metsäkumpareella suon ja peltoalueen välissä.
Suurimmalla osalla alueesta on tehty eriaikoina metsätöitä, vain pellon eteläpuolinen mäen harjanne on säästynyt niiltä. Tuoreimpia metsätyöt ovat harjanteella, jossa kasvaa tiheässä pientä puustoa. Toinen ryhmä sijaitsee aukiolla, joka todennäköisesti myös on ollut peltoa, sillä kuviot ovat säännöllisiä. Pelto on pieni ja paikoin kapea ja sen umpeen kasvaminen on edennyt jo pitkälle.
Röykkiö ovat pieniä ja matalia kivikasoja, halkaisijaltaan noin 2 - 3 m. |
| metsakeskus.537010026 |
609 |
Kultakallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222627.18600000 |
6842085.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010026 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa -tiestä 800 m länteen ja 200 m itäkaakkoon Söörmarkun ja Noormarkun sekä Alakylän ja Kellahdenkylän yhteisestä rajapyykistä kallion itäreunalla, lakea alempana.
Röykkiö on halkaisijaltaan 8 m ja noin 1,1 m korkea. Röykkiön keskellä on
kolmemetrinen, noin metrin syvyinen kuoppa, jonka pohja on tasainen. Tähän tasaiseen pohjaan on kaivettu vielä yksi, noin 50x50 cm kokoinen neliömäinen kuoppa. Kuoppa on sammaloitunut, muuten röykkiö on jäkälöitynyt. Kivien koko on 20-50 cm. |
| metsakeskus.537010027 |
609 |
Kärri |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226139.77200000 |
6842655.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010027 |
Röykkiö sijaitsee Noormarkun kirkolta Pori-Vaasa tielle vievästä tiestä 800 m koilliseen ja Stenbackan talosta noin 500 m itäkaakkoon metsäkumpareella.
Röykkiö on pohjois-etelä-suuntainen sammaloitunut kiveys, jonka koko on 11,5 x 4,4 m. Sitä on jonkin verran pengottu. Mahdollisesti siinä on kaksi pientä röykkiötä yhdessä.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan havaittiin mäen laella vain halkaisijalta 4 m ja 30 cm korkea pyöreähkö röykkiö ja sen eteläpuolella kivikkoinen 4 x 2 m ja 20 cm korkea jatke. Havaintojen tekoa vaikeutti tiivis havupuista syntynyt hakkuujätekerros, joka peittää koko röykkiön. |
| metsakeskus.537010028 |
609 |
Lammela |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230354.06300000 |
6846342.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010028 |
Röykkiö sijaitsee Poosjärven koillispuolella lähellä Pomarkun rajaa, Kiviniemen talosta 100 m lounaaseen kivikkoisessa metsässä. Alueen halki menee metsätie ja paikalta on otettu myös maa-ainesta.
Röykkiö on halkaisijaltaan noin 5 m ja 50 cm korkea sammaloitunut ja sijaitsee metsässä tien vieressä ja melko lähellä viereistä pihamaata. Röykkiön keskellä on halkaisijaltaan 1 m ja 20 cm syvä kuoppa, josta kivet on nostettu röykkiön
päälle. Myös ohikulkeva tie on hieman rikkonut röykkiön reunaa. Kivien koko on 10-25 cm ja ne on selkeästi valikoitua, jos vertaa maastoon. Päällä kasvaa pieniä kuusia. Viereisen talon omistajan mukaan on suulin kohdalta purettu röykkiö ja pihatien reunassa on myös kiviaineksensa puolesta röykkiöön rinnastuva kivikasa, joka osaksi on peittynyt kookkaampien kivien alle.
Aluetta ei ehditty tarkastaa röykkiön dokumentointia huolellisemmin, mutta on mahdollista, että ainakin metsäalueella voi olla lisää röykkiöitä. |
| metsakeskus.537010029 |
609 |
Vehmanen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229098.56300000 |
6847093.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010029 |
Röykkiö sijaitsee Poosjärven koillispuolella korkean kivikkoisen metsämäen luoteisosassa. Mäen kaakkoisreunalla on Vehmasen talo. Röykkiön koko on 4,5 x 3,7 m. Se on matala kiveys, jonka keskellä on kuoppa. Poosjärvi on aikoinaan ulottunut mäen juurelle. |
| metsakeskus.537010030 |
609 |
Hiittenkiukaanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
236251.72900000 |
6838667.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010030 |
Röykkiö sijaitsee Pikku-Haukijärven eteläpuolella, Järvensivun talosta noin 200 m eteläkaakkoon metsäisen Hiittenkiukaanmäen laella.
Harjanteen korkeimmalla kohdalla on laajahko kumpumainen kivikko, Siihen on kaiveltu matalia kuoppia. Kivikon laajuus on 14 x 14 m ja korkeus 80 cm. Ympäristö on melko kivistä, eikä ole mahdotonta, että kiveys olisi luontainen. |
| metsakeskus.537010031 |
609 |
Rajasalo-Viitaluoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
238650.77000000 |
6837721.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Noormarkusta Lassilaan vievän tien varressa Iso-Lakkojärven pohjoispuolella.
Löytöjä, kourualttoja, reikäkivi, liuskeveitsi ym., on entisen Forssin (myöhemmin kauppa) talon paikalta, maantien eteläpuolelta. Siitä noin 100 m lounaaseen on ollut Rajaniemen talo. Löydöt ovat näiden väliseltä alueelta, joka on aikaisemmin ollut peltoa. Alue on tasaista hiekkamaata. Maantien pohjoispuoli on Rajasalon peltoa, joka viettää pohjoiseen ja itään. Vuoden 1966 inventoinnin aikaan alue oli perunamaana ja siinä näkyi jonkin verran kvartsia. Paikan laajuus on tuntematon.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan alueen luonne on muuttunut siten, että se on kauttaaltaan metsäistä maastoa sekä kaupan, joka nykyään on asuinkäytössä, pihamaata. Avonaisia maastonkohtia ei näkynyt missään. Peltokäytön jälkinä alueen maasto on tasaista ja siellä täällä on jonkinlaisia raivauskivikoita. Mitään merkkejä asuinpaikasta ei havaittu. |
| metsakeskus.537010032 |
609 |
Isokallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
237722.14100000 |
6838540.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Haukijärven koillispuolella Isokallion talosta 100 m itään olevalla ns. Kenttäpellolla.
Paikalta on vuonna 1929 löydetty vasarakirves ja myöhemmin mm. oikokirves.
Vuoden 1966 inventoinnissa paikka todettiin etelään ja länteen viettäväksi soraiseksi peltorinteeksi, jonka keskivaiheilta useimmat löydöt ovat. Ainakin yksi löytö, kirveen kanta on noin 50 m lännempää talon pohjoispuolelta. Paikan laajuus on tuntematon.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan kohde sijaitsee heinittyneellä, osittain jo hieman metsittyneellä pellolla, josta ei voinut havaita mitään. |
| metsakeskus.537010033 |
609 |
Koivuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
238475.83600000 |
6838873.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Lassilan tiestä noin 1,5 km pohjoiseen, Alajärven ja Inhottujärven välistä kiertävän tien varressa länsipuolella mäen päällä peltorinteellä.
Pelto on kivistä hiekkamaata.
Vuoden 1966 inventoinnin yhteydessä pellolla todettiin runsaasti kvartsia ja pieni pala nuorakeramiikkaa. Asuinpaikan laajuus on tuntematon. Aikaisemmin paikalta on löydetty kirves ja reikäkiven puolikas sekä käyrä liuskeveitsi.
Vuoden 2010 inventoinnin mukaan pelto on jäänyt viljelystä. Paikalta on löydetty edellä mainittujen löytöjen lisäksi mahdollisen kiviesine, tasapaksu, poikkileikkaukseltaan pyöreä hioin- tai hierrinkivi. |
| metsakeskus.537010034 |
609 |
Oravasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11000 |
27000 |
241302.68700000 |
6841625.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010034 |
Röykkiöt sijaitsevat Oravasaaren itärannalla metsässä. Oravasaari on laaja saari Inhottujärven länsiosassa, josta järven länteen lähtevä laskujoki alkaa Hanhijokena ja Oravajokena. Saaren itäosan kulkee Lassilan tieltä Pomarkkuun meneva ns. Riutansalmen tie. Saaren koillisosassa, tien itäpuolella on laajahko mäki. Mäen keskivaiheilla on aukeampia paikkoja, joiden reunoilla on kivikkoa. Vaikuttaa kun paikalla olisi ollut peltoa, josta kivet on raivattu. Tarinan mukaan paikalla olisi ollut ison vihan aikaan venäläisten leiri tai kartano. Paikallisten asukkaiden mukaan mäellä on ollut uittokämppä runsaat 100 vuotta sitten.
Paikalla on kuusi pientä kiven- ja maansekaista tai pelkää kiveä olevaa röykkiötä sekä kivivalli. |
| metsakeskus.537010035 |
609 |
Rääkkähuhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
242363.27200000 |
6839839.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010035 |
Röykkiö sijaitsee Inhottujärven lounaispuolelta Pomarkkuun vievän Riutansalmen tien länsipuolella Koiviston talosta noin 600 m pohjoiskoilliseen.
Tien itäpuolella on metsäiset jyrkät ja korkeat kivikkoharjanteet pellon keskellä. Niitä kutsutaan Rääkkähuhdan Iso Kloppa ja Rako-ojan Kloppa. Rääkkähuhdan Iso-Klopan länsipäässä on rinteellä kivikasa isohkoista kivistä. Sen halkaisija on 2 m. Koska ympäröivä pelto on kivetöntä, ei näitä kiviä liene siitä kasattu. Kiveys ei vaikuta luontaiselta.
Pellon laidoilta on löydetty useita kiviesineitä. Pelto on niin alavaa, ettei sitä voi pitää asuinpaikkana. Mahdollinen paikka olisi pellon itäosa. |
| metsakeskus.537010036 |
609 |
Puumala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
245188.13700000 |
6840402.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010036 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Noormarkun kirkolta Lassilaan tulevan tien varressa Puumalan talon maalla. Talo on korkealla mäellä, jonka etelä-, itä- ja pohjoispuolella on alavaa maata. Talon pellosta on löydetty viime vuosisadalla kiviesineitä, joiden tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä.
Vuoden 1966 inventoinnin yhteydessä mäen etelälaidalla olevalta pellolta maantien itäpuolelta löytyi kvartsi-iskos (ei otettu talteen), joka voi merkitä asuinpaikkaa. Maaperä on kivikkoista hiekkamaata. Asuinpaikan laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.537010037 |
609 |
Preiranki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
246202.72100000 |
6840951.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Noormarkun kirkolta Lassilaan vievän tien pohjoispuolella, Perttulan talosta 300 m pohjoiseen olevalla pellolla ja laidunmaalla joen etelärannalla.
Perttulan talon pellosta on löydetty useita kiviesineitä viime vuosisadalla. Vuoden 1966 inventoinnin yhteydessä löytöpaikaksi arveltiin mäen joen puoleista pohjoisrinnettä. Inventointi ei tuottanut tulosta, mutta lukuisten löytöjen perusteella on ilmeistä, että mäellä on asuinpaikka. Kohteen laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.537010038 |
609 |
Vainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
246727.51500000 |
6841083.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Vähäjärven lounaispuolella, Vainio-Anttilan talosta 600 m kaakkoon Järvikulmantien ja Lassilanjoen pohjoispuolella.
Paikka on korkeahko hiekkainen peltokumpu, joka viettää länteen, etelään ja kaakkoon. Siitä on löytynyt kvartsia ja pieni pala kampakeramiikkaa. Kohteen laajuus on tuntematon.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan asuinpaikka-alue on nykyisin entistä peltoa, joka on kokonaisuudessaan metsitetty. Maanpintaa peittää heinä ja horsma eikä avoimia maastonkohtia ollut. Metsittämisen lisäksi pellolle on kaivettu muutaman metrin välein noin 50x50 cm kokoisia ja 20 – 40 cm syviä kuoppia. Osa kuopista ilmeisesti ulottuu kyntökerroksen alle. |
| metsakeskus.537010039 |
609 |
Marjamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
245298.08300000 |
6841376.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Lassilanjoen pohjoisrannalla Lassilan kirkosta 1,3 km länteen. Rintalan talosta 100 m etelään on ollut Marjamäen torppa, josta on jäljellä rauniot.
Paikka on hiekkaisella peltoharjanteella, jonka yli vie peltotie rantaan ja jonka itäreunassa on perunakuoppa. Kourutaltan kappale on perunakuopan kaakkoispuolelta ja tien länsipuolelta on kvartsia ja perunakuopan länsipuolelta on piinuolen kärjen kappale. Löytövyöhyke ulottuu aivan rinteen juurelle, vesijättöön asti. Kohteen laajuus on tuntematon.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan asuinpaikka sijaitsee peltonotkelmassa, joka tarkastushetkellä oli heinällä eikä mitään havaintoja asuinpaikasta tai maaperästä voinut tehdä. Huurteen mukaan paikalta on löytynyt mm. piinuolenkatkelma ja kvartsia, jota maanomistajan mukaan pellolla näkyy edelleen. Hän oli myös vuoden 1966 jälkeen löytänyt muutamia kiviesineitä,
jotka nyt saatiin museokokoelmiin. Lisäksi hän mainitsi, että mäen päältä, kivikautisen asuinpaikan takaa ja sitä korkeammalta, oli piharakennuksen portaan pielestä löytynyt kivitaltta tai –kirves, joka oli toimitettu museoon. Tätä ei
toistaiseksi ole kokoelmista tunnistettu. |
| metsakeskus.537010040 |
609 |
Koppelovainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
246943.42600000 |
6840702.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Lassilanjoen eteläpuolella koulun ja joen välillä, vanhan ja uuden tien haaran luoteispuolella pellolla.
Pelto on pohjoiseen ja luoteeseen viettävää hiekkapeltoa. Maantien ojasta muuntajan läheltä löytyi vuoden 1966 inventoinnin yhteydessä kvartsia, piitä ja muutama pieni keramiikan muru. Kohteen laajuus on tuntematon.
Vuoden 2010 inventoinnin mukaa pelto oli oraalla ja siten näkyvyys hyvä. Tarkastus kohdistettiin viljelemättömiin piennaralueisiin, joilta ei havaittu mitään. Maa on hyvin kivistä hiekkaa. |
| metsakeskus.537010041 |
609 |
Kaalimaanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
250829.86700000 |
6840049.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010041 |
Röykkiö sijaitsee Lassilasta Lavialle johtavan tien pohjoispuolella, pitäjänrajasta noin 700 m länteen.
Noin 150 m Isokalliosta koilliseen on Kaalimaanmäki -niminen pelto. Sen pohjoispuolella olevassa rinteessä on röykkiö, jonka koko on 5,6 x 3,6 m ja korkeus on 0,5 m. Keskelle on kaivettu kuoppa. Osa kivistä on selvästi lohkottuja. |
| metsakeskus.537010042 |
609 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
246871.45700000 |
6841010.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Vähäjärven lounaispuolella ja Lassilanjoen sekä Järvikulmantien pohjoispuolella Anttilan talosta 100 m luoteeseen olevalta pellolla.
Pelto on kivikkoista etelään ja lounaaseen loivasti viettävää hiekkamaata, jonka reunoilla on pellosta raivatuista kivistä tehdyt kiviaidat. Vuoden 1966 inventoinnissa pellolta kerättiin kvartsi-iskoksia. Vuonna 1974 alueella suoritettiin koekaivaus. Pellon länsipuolella olevasta metsiköstä löytyi mm. kampakeramiikkaa. Pellolle tehdyt koekuopat jäivät tuloksettomiksi.
Vuoden 2010 inventoinnin mukaan pelto on jäänyt käytöstä ja on täysin heinittynyt ja pääosin metsittynyt. Pellon kivistä tehdyt massiiviset kiviaidat erottuvat vielä, mutta muita havaintoja ei maaston peitteisyyden takia ollut mahdollista tehdä. |
| metsakeskus.537010043 |
609 |
Seppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
246853.46400000 |
6840811.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Lassilanjoen pohjoispuolella, vanhan ja uuden tien välisen tienpätkän varressa, noin 400 m Lassilan kirkosta lounaaseen. Paikka on ennen ollut Heikkilän eli Isosavon talon peltoja. Talo on kokonaan hävinnyt ja maat hajaantuneet eri omistajille. Heikkilän mailta on useita kiviesineitä Satakunnan Museossa.
Edellä mainittu peltorinne on maastoltaan sopiva asuinpaikaksi: korkea hiekkainen etelään viettävä rinne. Alueelta löytyi vuoden 1966 inventoinnissa kvartsi-iskos. Kohteen laajuus on tuntematon.
Vuoden 2010 inventoinnissa alue oli oraalla eikä sitä voitu tarkastaa kuin aivan reunoilta. Mitään ei havaittu. |
| metsakeskus.537010044 |
609 |
Rajakangas ja Lehtikangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
251274.65500000 |
6848075.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010044 |
Röykkiö sijaitsee aivan Kairilan ja Harhalan kylien rajalla sekä Rajakankaan ja Lehtikankaan tilojen rajalla. Se on suurimmaksi osaksi Rajakankaan tilan alueella, talosta 500 m koilliseen kangasmaalla voimalinjan vieressä.
Kivikko on kumpumainen ja kaiveltu. Se on 12 m halkaisijaltaan.
Kysymyksessä voi olla luontainen kivikko, joskin se on pirunpelloksi pienialainen. Toisaalta kysymyksessä voi olla suurehko hiidenkiuas, joka on perusteellisesti myllätty.
Vuoden 2010 inventoinnin mukaan kivet ovat lähes kaikki pyöreähköjä ja 20 – 50 cm kokoisia. Röykkiö on vaurioitunut joko metsätöissä tai sähkölinjan
raivauksessa, joka tapauksessa melko äskettäin. Tämän lisäksi siellä täällä näkyy röykkiöön kaivettuja kuoppia. |
| metsakeskus.537010045 |
609 |
Lahnajärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
234786.33100000 |
6836430.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010045 |
Röykkiöt sijaitsevat kuivatun, nyt pientä koivua kasvavan järven länsirannalla olevassa vanhassa kuusimetsässä, Alisen Lähnajärven luoteispuolella. Pohjoispuolella kivikkoista kalliomäen rinnettä.
Röykkiöt ovat kuitenkin tasamaalla ja näyttävät reunustavan ympäristöään kivettömämpää tasaista maaston kohtaa. Röykkiöt poikkeavat muodoltaan ja kooltaan selvästi toisistaan.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan röykkiöt ovat pikemminkin historiallisen ajan raivauskivikoista kuin pronssikautisista hautaröykkiöistä. Ensinnäkin röykkiöiden väliin jäävä alue eroaa kivettömyytensä takia ympäröivistä alueita. Röykkiöt 1-4 reunustavat tätä kivetöntä aluetta. Myös röykkiön 4 ilmeisesti eriaikaiset rakennusvaiheet, mitkä näkyvät sekä röykkiön osien erilaisuudessa että kiviaineksen laadussa viittaavat siihen, että samaan paikkaan on useaan otteeseen kasattu kiviä. Ja lukuun ottamatta röykkiötä 3 mikään ei muodoltaan muistuta pronssikaudelta tunnettuja. |
| metsakeskus.537010045 |
609 |
Lahnajärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
234786.33100000 |
6836430.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010045 |
Röykkiöt sijaitsevat kuivatun, nyt pientä koivua kasvavan järven länsirannalla olevassa vanhassa kuusimetsässä, Alisen Lähnajärven luoteispuolella. Pohjoispuolella kivikkoista kalliomäen rinnettä.
Röykkiöt ovat kuitenkin tasamaalla ja näyttävät reunustavan ympäristöään kivettömämpää tasaista maaston kohtaa. Röykkiöt poikkeavat muodoltaan ja kooltaan selvästi toisistaan.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan röykkiöt ovat pikemminkin historiallisen ajan raivauskivikoista kuin pronssikautisista hautaröykkiöistä. Ensinnäkin röykkiöiden väliin jäävä alue eroaa kivettömyytensä takia ympäröivistä alueita. Röykkiöt 1-4 reunustavat tätä kivetöntä aluetta. Myös röykkiön 4 ilmeisesti eriaikaiset rakennusvaiheet, mitkä näkyvät sekä röykkiön osien erilaisuudessa että kiviaineksen laadussa viittaavat siihen, että samaan paikkaan on useaan otteeseen kasattu kiviä. Ja lukuun ottamatta röykkiötä 3 mikään ei muodoltaan muistuta pronssikaudelta tunnettuja. |
| metsakeskus.537010046 |
609 |
Lepistö |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
240214.13500000 |
6838710.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010046 |
Röykkiö sijaitsee Alajärven pohjoisrannalla kulkevan tien renassa pienen kumpareen laella.
Röykkiön koko on 3 x 5 m. Röykkiö on osittain tuhoutunut tien rakentamisen yhteydessä.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan etsiskelyistä huolimatta rakennetta ei nyt löydetty eikä myöskään selvää syytä sen häviämiselle. Yhdessä soveliaassa kohdassa oli kasattu kiviä tien pientareelle ja voi olla, että rakenne on peittynyt siinä yhteydessä. |
| metsakeskus.537010047 |
609 |
Karimaa 4. ryhmä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
223992.64700000 |
6840552.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010047 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tien itäpuolella, noin 350 m tiestä metsässä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 3,2 - 7,6 m. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja matalia. Korkeudet ovat 0,3-0,5 m. Kohteen laajuus on 100 x 80 m.
Vuoden 2010 inventoinnissa aikaisemmin ilmoitetuista 14 röykkiöstä löydettiin 12, joista niistäkin suurin osa on hyvin epävarmoja muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.537010048 |
609 |
Karimaa 5. ryhmä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
223797.72100000 |
6840510.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010048 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tien itäpuolella, 200 m tiestä kalliolla ja kallion alla maapohjaissa rinteessä.
Röykkiöt ovat pääasiassa pyöreitä ja matalia latomuksia. |
| metsakeskus.537010049 |
609 |
Mäkisalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
222931.06900000 |
6840424.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010049 |
Kivivalli sijaitsee Pori-Vaasa tien länsipuolella, noin 700 m tiestä, metsässä pienen kallionnyppylän lounaisreunalla.
Vallin koko on 10 x 2 m. Kivet ovat pyöreähköjä lohkareita, isoja, 40 – 60 cm kokoisia ja niitä on vain yksi kerros. Luultavasti ei ole muinaisjäännös, vaan
paremminkin poikkeuksellisen säännöllinen rinnekivikko. Vallin pohjoispuolella on kalliopohjalla noin 2 m alue irtonaista kiveä. |
| metsakeskus.537010050 |
609 |
Karimaa 6. ryhmä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
223684.76300000 |
6840913.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010050 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tien itäpuolella noin 200 m tiestä metsäisen kumpareen rinteillä ja lakialueella. Mäellä on ilmeisesti jo useampi vuosi sitten tehty metsätöitä, minkä seurauksena puusto on pientä ja etenkin pari-kolme
senttiä leveät koivut kasvavat hyvinkin tiheästi. Ilmeisesti alueella on myös ollut peltoja ja matalammat kohdat ovat hyvin vetisiä. Lisäksi alueella on lähde tai lampi.
Röykkiöt ovat erikokoisia ja -muotisia latomuksia ja kiveyksiä, joista osa on rakennettu maakiven viereen. |
| metsakeskus.537010051 |
609 |
Karimaa 7. ryhmä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
223965.65100000 |
6840806.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010051 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tien itäpuolella noin 400 m tiestä metsässä.
Röykkiöt ovat pyöreitä ja matalia. Niiden halkaisijat ovat 3,6 - 4,5 m. Joukosa on myös pitkänomainen "kivivyö". |
| metsakeskus.537010052 |
609 |
Isohuhdanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
223781.70800000 |
6845556.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010052 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Porin rajaa, Poikeljärven itärannalla. Paikka on noin 15 m kesämökistä itään, järven ja harjanteen väliin alue.
Röykkiön koko 12 x 5 m. Se on suorakaiteenmuotinen ja korkeus vaihtelee 1 - 2 m:iin. Latomus on tehty suurista kivistä. Keskellä on röykkiön suuntainen kuoppa, jota reunustavat isohkot pystyynasetetut kivet. |
| metsakeskus.537010053 |
609 |
Kantola II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
225448.06400000 |
6839986.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010053 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa tiestä 1,6 km itään avokalliolla, jyrkkäpiirteisen, mutta pienen kallioharjanteen länsiosan korkeimmalla kohdalla.
Röykkiön koko on 9 x 3 x 0,3 m. Se on sammaloitunut ja jäkälöitynyt kivilatomus. Latomus kapenee keskellä 1,5 – 2 m levyiseksi – ikään
kuin kaksi erillisillä kalliokumpareilla sijainnutta hieman leveämpää latomusta olisi myöhemmin yhdistetty kivivallilla. Kuusentaimia, pieniä kuusia ja eteläpäässä kaksi hieman isompaa mäntyä. Melko ehjä, jonkin verran kiviä on levinnyt ympäristöön, mutta esimerkiksi penkomisen jälkiä ei todettu. Kivien koko on 20-40 cm. |
| metsakeskus.537010054 |
609 |
Kantola III |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
225250.13800000 |
6840346.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.537010054 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Vaasa tiestä 1,6 km itään avokallion korkeimmalla kohdalla.
Röykkiöiden koot ovat 4,5 x 33,3 m ja 5,2 x 4 m. Pienempää röykkiötä on hajotettu.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan kallioalueen eteläkaakkoispäässä on 14 x 3 x 0,4 m kokoinen sammalen ja jäkälän peittämä röykkiö. Pitkänomaisen röykkiön päät ovat kallionyppylöillä, keskiosa kulkee pienen notkelman yli. Röykkiö on muuten ehjä, mutta itäpuolelle on valunut kiviä noin 2 m leveydeltä.
Muinaisjäännösrekisterin mukaan paikalla pitäisi olla kaksi röykkiötä, mutta etsiskelyistä huolimatta vain tämä löydettiin eikä se mittojen osalta vastaa kumpaakaan muinaisjäännösrekisterissä kuvattua kohdetta |
| metsakeskus.538000002 |
538 |
Granströminmäki |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
233355.40700000 |
6729678.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000002 |
Pohjamoreenimuodostuma, jossa erityisesti itäpuolella jyrkät rinteet. Sekä kalliopaljastumia että isoja siirtolohkareita. Kuusivaltainen havumetsä. Yhdestä koekuopasta 2 saviastianpalaa, toisissa humuksen väri musta ja maa-aines hiilensekaista. Asuinpaikka tai kalmisto. |
| metsakeskus.538000005 |
538 |
Katunpäänmäki |
10001 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
233846.00000000 |
6729505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000005 |
Katunpäänmäki on jyrkkärinteninen pohjamoreenimuodostuma Luhdanojan peltomaiseman koillisosassa. Mäen pohjoislaidalla on valli- ja ojarakennetta, jonka ikä ei ole tiedossa. Rakenteiden tuntumasta on vuonna 2019 löytynyt metallinetsinnässä kaksi rautaveistä ja mahdollinen nuolenkärki (Ilppari ILM33322). |
| metsakeskus.538000006 |
538 |
Rauvolan pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
233606.30300000 |
6729675.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000006 |
Peltoaukeama Kalmamäen itä- ja koillispuolella. Pellon korkeimmalla kohdalla, silttiesiintymällä värjäytynyttä kerrostumaa. Asuinpaikkaan viittavia löytöjä eri puolelta peltoa. |
| metsakeskus.538000007 |
538 |
Rauvola 2 |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
234183.07600000 |
6729281.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000007 |
Kvartsi- ja kivilaji-iskosten löytöpaikka on terassimainen tasanne, nykyisin perunamaata, jonka pohjoispuolella nousee tasannetta selvästi korkeampi ja siitä erottuva lohkareinen moreenimuodostuma. Tasanteen länsi-lounaispuolella näkyy peruskalliopaljastumina. |
| metsakeskus.538000008 |
538 |
Finni-Pietilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
234125.09300000 |
6729849.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000008 |
Peltoaluetta, jossa on havaittu kultturimaata ja liesi merkkinä mahdollisesta rautakautisesta asuinpaikasta. Pellon reunassa Pietilän tilan maalla on kaksi kuppikiveä, joista toisessa on ainakin 10 kuppia, halkaisija 5 cm. Toisessa kivessä on havaittu kolme kuppia, halkaisijaltaan 4-5 cm.
Kuulunee samaan muinaisjäännöskokonaisuuteen kohteen Finni-Pietilä 2 kanssa. |
| metsakeskus.538000008 |
538 |
Finni-Pietilä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
234125.09300000 |
6729849.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000008 |
Peltoaluetta, jossa on havaittu kultturimaata ja liesi merkkinä mahdollisesta rautakautisesta asuinpaikasta. Pellon reunassa Pietilän tilan maalla on kaksi kuppikiveä, joista toisessa on ainakin 10 kuppia, halkaisija 5 cm. Toisessa kivessä on havaittu kolme kuppia, halkaisijaltaan 4-5 cm.
Kuulunee samaan muinaisjäännöskokonaisuuteen kohteen Finni-Pietilä 2 kanssa. |
| metsakeskus.538000009 |
538 |
Kärrystentie |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
227234.84500000 |
6732609.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000009 |
Kaksi kiviröykkiötä sijaitsevat Anttilan talosta 200 m kaakkoon, 35 m Kärrystentiestä etelään rakentamattomalla louhikkoisella laakealla metsää kasvavalla mäellä. |
| metsakeskus.538000010 |
538 |
Linnamäki 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
230282.00000000 |
6729228.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000010 |
Kalliokumpareen päällä sijaitseva silmäkivellinen kivikehä, jonka halkaisija on n. 5 m, mahdollinen hautaröykkiön jäännös. Kiviröykkiöstä on varsinaisesti enää 13 kiveä jäljellä, mutta sammalpeitteen alla saattaa olla pikkukiviä jäljellä. Kohde on edelleen yllättävän hyvin säilynyt vaikka on jäänyt rakennusten väliin. |
| metsakeskus.538000011 |
538 |
Mustanlehmänmäki |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
225279.64600000 |
6730567.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000011 |
Kolmen kiviröykkiön ryhmä sijaitsee Kuuvanjoen ja Nummelta Mietoisiin vievän tien välisellä mäellä. Niistä yksi on metsää kasvavan kallioisen mäen päällä, ja kaksi koillisrinteellä. |
| metsakeskus.538000012 |
538 |
Laukvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226343.22000000 |
6730450.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000012 |
Röykkiöt, hiidenkiukaat sijaitsevat kalliojyrkänteellä Nutturlantien itä- ja yläpuolella, 500 m pohjoiseen rautatien ja Mietoisten kirkonkylään vievän tien tasoristeyksestä. |
| metsakeskus.538000013 |
538 |
Pahan ämmän mäki |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
226100.30900000 |
6731849.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000013 |
Kalliokumpu Kaisselmäen itäkupeessa, paikallistien itäpuolella. N-, E- ja S-puolella kumpare rajautuu peltoon, länsipuolella tiehen, joka on leikannut kumparetta. Uudenkaupungin rata kulkee Kaisselmäen länsipuolella, n. 300 m:n päässä.
Mäki on luode-kaakkosuuntainen, kalliopohjainen kumpare, jonka N-osa on avokalliota ja S-puolisko nurmettunutta etelään ja länteen viettävää rinnettä. Myös tien reunassa avokalliota. Itärinne on äkkijyrkkä.
Mäen keskipaikkeilla on etelään ja lounaaseen viettävässä rinteesä tiereunan kalliopaljastuman yläpuolella, ainakin 4 ihmisen mittaista vajoamaa. Kolme on rinnakkain luode-kaakkosuunnassa ja neljäs näihin nähden poikittian eteläpuolella, siis lounais-koillissuunnassa. näiden itäpuolella kasvaa suuri käkkäräinen koivu.
Noin 5 m haudoista etelään- alarinteeseen on suurehkojen kivien ryhmä ja sen kupeessa nelikulmainen "karsina", toinen suurempi kivin rajattu "karsina" on n. 3 m:n päässä lounaaseen. Nämä ovat tien reunassa olevan kallion päällä.
Mäen koillisreunassa, jyrkänteen reunalla maata on ikään kuin pengerretty lakialueen kalliosta lähtien alempana olevaan suurehkoon maakiveen asti. Mäen eteläosaan on ehkä tuotu maata.
Kivikarsinat saattavat ehkä olla jonkun rakennuksenkin perustuskiviä.
Mäkeä on vanha kansa kutsunut Pahan ämmän mäeksi, jonka ohi tuli kulkea nopeasti pahojen voimien takia. Paikkakunnalla asunut, noitana pidetty naishenkilö oli kerännyt mäeltä rohtokasveja. Nykyisin mäellä kasvaa indikaattorikasveja.
Metallinpanljastimen antamiin signaalikohtiin tehtiin noin neljä lapiionpiston kokoista koekuoppaa. Niistä löytyi vain olutpullon korkkeja. Mäki on ollut rallikilpailujen "katsomona". |
| metsakeskus.538000013 |
538 |
Pahan ämmän mäki |
10001 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
226100.30900000 |
6731849.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000013 |
Kalliokumpu Kaisselmäen itäkupeessa, paikallistien itäpuolella. N-, E- ja S-puolella kumpare rajautuu peltoon, länsipuolella tiehen, joka on leikannut kumparetta. Uudenkaupungin rata kulkee Kaisselmäen länsipuolella, n. 300 m:n päässä.
Mäki on luode-kaakkosuuntainen, kalliopohjainen kumpare, jonka N-osa on avokalliota ja S-puolisko nurmettunutta etelään ja länteen viettävää rinnettä. Myös tien reunassa avokalliota. Itärinne on äkkijyrkkä.
Mäen keskipaikkeilla on etelään ja lounaaseen viettävässä rinteesä tiereunan kalliopaljastuman yläpuolella, ainakin 4 ihmisen mittaista vajoamaa. Kolme on rinnakkain luode-kaakkosuunnassa ja neljäs näihin nähden poikittian eteläpuolella, siis lounais-koillissuunnassa. näiden itäpuolella kasvaa suuri käkkäräinen koivu.
Noin 5 m haudoista etelään- alarinteeseen on suurehkojen kivien ryhmä ja sen kupeessa nelikulmainen "karsina", toinen suurempi kivin rajattu "karsina" on n. 3 m:n päässä lounaaseen. Nämä ovat tien reunassa olevan kallion päällä.
Mäen koillisreunassa, jyrkänteen reunalla maata on ikään kuin pengerretty lakialueen kalliosta lähtien alempana olevaan suurehkoon maakiveen asti. Mäen eteläosaan on ehkä tuotu maata.
Kivikarsinat saattavat ehkä olla jonkun rakennuksenkin perustuskiviä.
Mäkeä on vanha kansa kutsunut Pahan ämmän mäeksi, jonka ohi tuli kulkea nopeasti pahojen voimien takia. Paikkakunnalla asunut, noitana pidetty naishenkilö oli kerännyt mäeltä rohtokasveja. Nykyisin mäellä kasvaa indikaattorikasveja.
Metallinpanljastimen antamiin signaalikohtiin tehtiin noin neljä lapiionpiston kokoista koekuoppaa. Niistä löytyi vain olutpullon korkkeja. Mäki on ollut rallikilpailujen "katsomona". |
| metsakeskus.538000014 |
538 |
Pilpola W |
10001 |
12016 |
13164 |
11006 |
27000 |
233276.43600000 |
6729364.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000014 |
Hirvijoen kaakkoispuolella olevan metsäisen mäen itärinnettä, jonne idästä työntyy nykyisinkin kapea peltosuikale, on pellon luoteisnurkan pohjoispuolella olevassa havumetsässä umpeen kasvanut peltotilkku, joka on ilmeisesti kuulunut aiemmin nykyisen pellon yhteyteen. Muinaispelto on loivassa etelään viettäväss rinteessä. Itäpuolella se rajautuu kalliopaljastumaan, jonka päälle on muodostunut matala valli pellon heittokivistä. Pellon länsi- (Topoisten rajalla) ja pohjoisreunaa rajaa matala ojanne. Peltokuvio on juuri ja juuri erotettavissa maastossa, mutta karikkeen peitossa. Alueen puusto on vanhaa.. |
| metsakeskus.538000015 |
538 |
Ulkomuseon mäki |
10001 |
12009 |
13093 |
11002 |
27000 |
233231.45600000 |
6729308.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538000015 |
Hirvijoen ja Luhdanojan välisellä kalliosella metsäalueella sijaitsevan Nousiaisten ulkomuseon kaakkoispuolella n. 150 m päässä kukkulan lakialueella on sammaleen peittämä soikea kumpare. Se on kalliokumpareen koillispuolella ja erottuu maastossa heikosti. Kumpareen länsisivu omn miltei kiinni kallioseinämässä. Sen halkaisija on 3,5x2,4 m. Kumpareen luonne muinaisjäännöksenä on epäselvä. Se on mahdollisesti liitettävissä 1700-luvun hautaukseen arkistomaininnan perustella, jonka kohteen havainnut ilmoittaja on löytänyt. Tämän tiedon mukaan "Nousiaisten pitäjän lukkari Paavali Tuomaanpoika, joka oli hirttäytynyt kellonuoraan, Keikeli niinikään joutui kuoppaamaan metsään hovioikeuden lokakuun 11 p:nä 1710 vahvistaman tuomion perusteella". Kumpu voi olla myös muukin kuin hauta. |
| metsakeskus.538010001 |
538 |
Isotalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
234569.91500000 |
6731093.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010001 |
Keskiselle rautakaudelle ajoittuva kalmistoalue sijaitsee peltojen ympäröimän Palon kylämäen etelälaidassa kivikkoisella mäkiharjanteella. Paikalla sijaitsee 13 hautarauniota muutamassa ryhmässä. Viisi niistä on tutkittu kaivauksin. Ainakin osassa röykkiöistä on reunakehä ja silmäkivi. Osa röykkiöistä on ollut osittain hajonnut jo ennen niiden tutkimusta, eikä alkuperäinen muoto enää ole ollut selvitettävissä.
Kalmiston ajoittavat löydöt kuuluvat nuorempaan roomalaisaikaan, kansainvaellusaikaan ja mahdollisesti vielä merovinkiajalle. Alueelta on löydetty mm. emalikoristeinen hevosenkenkäsolki, aseita, korujen katkelmia ja saviastianpaloja karkeatekoisista saviastioista.
Alueelta on 1900-luvun alkupuolella toimitettu Kansallismuseon kokoelmiin useita irtolöytöjä, joiden alkuperäistä sijaintipaikka ei tarkalleen tunneta. Paikalla on saattanut alun perin olla useampikin hautoja. |
| metsakeskus.538010001 |
538 |
Isotalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
234569.91500000 |
6731093.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010001 |
Keskiselle rautakaudelle ajoittuva kalmistoalue sijaitsee peltojen ympäröimän Palon kylämäen etelälaidassa kivikkoisella mäkiharjanteella. Paikalla sijaitsee 13 hautarauniota muutamassa ryhmässä. Viisi niistä on tutkittu kaivauksin. Ainakin osassa röykkiöistä on reunakehä ja silmäkivi. Osa röykkiöistä on ollut osittain hajonnut jo ennen niiden tutkimusta, eikä alkuperäinen muoto enää ole ollut selvitettävissä.
Kalmiston ajoittavat löydöt kuuluvat nuorempaan roomalaisaikaan, kansainvaellusaikaan ja mahdollisesti vielä merovinkiajalle. Alueelta on löydetty mm. emalikoristeinen hevosenkenkäsolki, aseita, korujen katkelmia ja saviastianpaloja karkeatekoisista saviastioista.
Alueelta on 1900-luvun alkupuolella toimitettu Kansallismuseon kokoelmiin useita irtolöytöjä, joiden alkuperäistä sijaintipaikka ei tarkalleen tunneta. Paikalla on saattanut alun perin olla useampikin hautoja. |
| metsakeskus.538010002 |
538 |
Mäeksmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27014 |
233611.30200000 |
6730166.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010002 |
Mäeksmäki sijaitsee Hirvijoen pohjoispuolella, vastapäätä Nousiaisten kirkkoa ja Alakylän Hinttermäkeä, välittömästi Nummi-Vahto maantien pohjoispuolella. Mäeksmäen länsiosassa on Nousiaisten kirkonpiirin peruskoulu, jonka kohdalta ja piha-alueelta on tehty rautakautisia kalmistolöytöjä roomalaisajalta viikinkiajalle. Alueella on ollut ainakin polttokenttäkalmistoa mutta ilmeisesti myös asuinpaikkaa. Merkkejä muinaisjäännöksestä havaittiin myös kaakkoisrinteessä kevyenliikenteen väylän kaivauksessa vuonna 1983. Koulurakennuksen laajennuksen yhteydessä muinaisjäännöstä tutkittiin rakennuksen eteläosassa vuonna 1989. Vuonna 2007 koulurakennusta ym. laajennettiin itään, jolloin alueelle tehtiin koekuopitusta pääosin koneellisesti valvonnassa. Varsinaisesti yhdestä koekuopasta (28) noin 20 m laajennusosasta itään mäen kaakkoisrinteen yläosasta löytyi koristelemattomia keramiikanpaloja, jotka osittanevat, että tällä alueella on vielä muinaisjäännöstä säilyneenä. Muualta löytyneet muutamat palaneen luun murut lienevät seknundääristä maasta peräisin. Täytemaata havaittiin paikoin pitkälle toista metriä ja monin paikoin mäen laella havaittu kivikko tulkittiin luontaiseksi. |
| metsakeskus.538010002 |
538 |
Mäeksmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
233611.30200000 |
6730166.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010002 |
Mäeksmäki sijaitsee Hirvijoen pohjoispuolella, vastapäätä Nousiaisten kirkkoa ja Alakylän Hinttermäkeä, välittömästi Nummi-Vahto maantien pohjoispuolella. Mäeksmäen länsiosassa on Nousiaisten kirkonpiirin peruskoulu, jonka kohdalta ja piha-alueelta on tehty rautakautisia kalmistolöytöjä roomalaisajalta viikinkiajalle. Alueella on ollut ainakin polttokenttäkalmistoa mutta ilmeisesti myös asuinpaikkaa. Merkkejä muinaisjäännöksestä havaittiin myös kaakkoisrinteessä kevyenliikenteen väylän kaivauksessa vuonna 1983. Koulurakennuksen laajennuksen yhteydessä muinaisjäännöstä tutkittiin rakennuksen eteläosassa vuonna 1989. Vuonna 2007 koulurakennusta ym. laajennettiin itään, jolloin alueelle tehtiin koekuopitusta pääosin koneellisesti valvonnassa. Varsinaisesti yhdestä koekuopasta (28) noin 20 m laajennusosasta itään mäen kaakkoisrinteen yläosasta löytyi koristelemattomia keramiikanpaloja, jotka osittanevat, että tällä alueella on vielä muinaisjäännöstä säilyneenä. Muualta löytyneet muutamat palaneen luun murut lienevät seknundääristä maasta peräisin. Täytemaata havaittiin paikoin pitkälle toista metriä ja monin paikoin mäen laella havaittu kivikko tulkittiin luontaiseksi. |
| metsakeskus.538010002 |
538 |
Mäeksmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
233611.30200000 |
6730166.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010002 |
Mäeksmäki sijaitsee Hirvijoen pohjoispuolella, vastapäätä Nousiaisten kirkkoa ja Alakylän Hinttermäkeä, välittömästi Nummi-Vahto maantien pohjoispuolella. Mäeksmäen länsiosassa on Nousiaisten kirkonpiirin peruskoulu, jonka kohdalta ja piha-alueelta on tehty rautakautisia kalmistolöytöjä roomalaisajalta viikinkiajalle. Alueella on ollut ainakin polttokenttäkalmistoa mutta ilmeisesti myös asuinpaikkaa. Merkkejä muinaisjäännöksestä havaittiin myös kaakkoisrinteessä kevyenliikenteen väylän kaivauksessa vuonna 1983. Koulurakennuksen laajennuksen yhteydessä muinaisjäännöstä tutkittiin rakennuksen eteläosassa vuonna 1989. Vuonna 2007 koulurakennusta ym. laajennettiin itään, jolloin alueelle tehtiin koekuopitusta pääosin koneellisesti valvonnassa. Varsinaisesti yhdestä koekuopasta (28) noin 20 m laajennusosasta itään mäen kaakkoisrinteen yläosasta löytyi koristelemattomia keramiikanpaloja, jotka osittanevat, että tällä alueella on vielä muinaisjäännöstä säilyneenä. Muualta löytyneet muutamat palaneen luun murut lienevät seknundääristä maasta peräisin. Täytemaata havaittiin paikoin pitkälle toista metriä ja monin paikoin mäen laella havaittu kivikko tulkittiin luontaiseksi. |
| metsakeskus.538010002 |
538 |
Mäeksmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
233611.30200000 |
6730166.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010002 |
Mäeksmäki sijaitsee Hirvijoen pohjoispuolella, vastapäätä Nousiaisten kirkkoa ja Alakylän Hinttermäkeä, välittömästi Nummi-Vahto maantien pohjoispuolella. Mäeksmäen länsiosassa on Nousiaisten kirkonpiirin peruskoulu, jonka kohdalta ja piha-alueelta on tehty rautakautisia kalmistolöytöjä roomalaisajalta viikinkiajalle. Alueella on ollut ainakin polttokenttäkalmistoa mutta ilmeisesti myös asuinpaikkaa. Merkkejä muinaisjäännöksestä havaittiin myös kaakkoisrinteessä kevyenliikenteen väylän kaivauksessa vuonna 1983. Koulurakennuksen laajennuksen yhteydessä muinaisjäännöstä tutkittiin rakennuksen eteläosassa vuonna 1989. Vuonna 2007 koulurakennusta ym. laajennettiin itään, jolloin alueelle tehtiin koekuopitusta pääosin koneellisesti valvonnassa. Varsinaisesti yhdestä koekuopasta (28) noin 20 m laajennusosasta itään mäen kaakkoisrinteen yläosasta löytyi koristelemattomia keramiikanpaloja, jotka osittanevat, että tällä alueella on vielä muinaisjäännöstä säilyneenä. Muualta löytyneet muutamat palaneen luun murut lienevät seknundääristä maasta peräisin. Täytemaata havaittiin paikoin pitkälle toista metriä ja monin paikoin mäen laella havaittu kivikko tulkittiin luontaiseksi. |
| metsakeskus.538010002 |
538 |
Mäeksmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
233611.30200000 |
6730166.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010002 |
Mäeksmäki sijaitsee Hirvijoen pohjoispuolella, vastapäätä Nousiaisten kirkkoa ja Alakylän Hinttermäkeä, välittömästi Nummi-Vahto maantien pohjoispuolella. Mäeksmäen länsiosassa on Nousiaisten kirkonpiirin peruskoulu, jonka kohdalta ja piha-alueelta on tehty rautakautisia kalmistolöytöjä roomalaisajalta viikinkiajalle. Alueella on ollut ainakin polttokenttäkalmistoa mutta ilmeisesti myös asuinpaikkaa. Merkkejä muinaisjäännöksestä havaittiin myös kaakkoisrinteessä kevyenliikenteen väylän kaivauksessa vuonna 1983. Koulurakennuksen laajennuksen yhteydessä muinaisjäännöstä tutkittiin rakennuksen eteläosassa vuonna 1989. Vuonna 2007 koulurakennusta ym. laajennettiin itään, jolloin alueelle tehtiin koekuopitusta pääosin koneellisesti valvonnassa. Varsinaisesti yhdestä koekuopasta (28) noin 20 m laajennusosasta itään mäen kaakkoisrinteen yläosasta löytyi koristelemattomia keramiikanpaloja, jotka osittanevat, että tällä alueella on vielä muinaisjäännöstä säilyneenä. Muualta löytyneet muutamat palaneen luun murut lienevät seknundääristä maasta peräisin. Täytemaata havaittiin paikoin pitkälle toista metriä ja monin paikoin mäen laella havaittu kivikko tulkittiin luontaiseksi. |
| metsakeskus.538010003 |
538 |
Hinttermäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
233780.23600000 |
6729931.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010003 |
Kalmisto sijaitsee Hirvijoen eteläpuolella olevalla mäellä pihamaalla. Kalmistosta ei ole maanpäällisiä merkkejä näkyvissä. Kohde Torsten Edgrenin inventointikertomuksessa nro 5.
Vuosina 2018 ja 2019 saatiin kokoelmiin mäen eteläpuoliselta pellolta ja länsipuoliselta pihamaalta rautakautisia metallinilmaisinlöytöjä (ks. alakohteet). Lisää rautakautisia peltolöytöjä löytynyt 2023 (Ilppari ILM26792, ILM33579). |
| metsakeskus.538010004 |
538 |
Prehtun Myllymäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
232038.93400000 |
6729557.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010004 |
Polttokenttäkalmisto.
Maasto nurmikkoista mäen rinnettä. Muinaisjäännöksestä ei ole maanpäällisiä merkkejä.
Kohde nro 6 Torsten Edgrenin vuoden 1958 inventointikertomuksessa |
| metsakeskus.538010005 |
538 |
Moision Myllymäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
231263.24900000 |
6728664.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010005 |
Maasto metsää kasvavaa mäkeä, jonka välitön ympäristö on rakennettua taajama-aluetta. Muinaisjäännöksestä ei ole maanpäällisiä merkkejä näkyvissä.
Myllymäen haudat ovat löytyneet vuonna 1929 soranotossa. Alueella on tehty kaivaustutkimuksia erityisesti 1930-luvulla, jolloin todettiin, että kohteella on merovingi- ja viikinkiaikaisia polttohautauksia sekä niiden lisäksi 75 ruumishauta, joihin oli yhteensä haudattu ainakin 84 vainajaa. Hautojen suunta on länsi-itä. Ruumishaudat ajoittuvat 1100-luvun lopulta 1200 -luvun alkuun.
Ruumishautojen päällä oli vielä yhtenäinen polttohautauskerros päällä. Ilmiö on tulkittu ns. pakanalliseksi vastareaktioksi. Eli kalmistoa käyttänyt väestö olisi palannut takaisin vanhaan uskontoon kristillisen uskon omaksumisen jälkeen. Kalmistosta on löydetty kaksi suipon normannikilven kupuraa, joista toisessa on kultausta ja tähtikuvio. Kilvenkupurat ja kaksi ruotsalaista hopearahaa liittyvät myöhäisempään polttohautakerrokseen.
Lisäksi paikalta on tutkittu kellotapulin perustaksi tulkittu rakenne ruumishautojen pohjoispuolella (ks. alakohde). Kyseessä on 4 x 4 kivettyä paalunsijaa. Rakennelmana se muistuttaa Liedon Ristinpellon kalmistossa olevaa paalunsija rakennetta.
Juhani Rinne on olettanut surmatun Henrik-piispan haudan olleen alun perin Santamalan
hautausmaassa, mutta päätelmää pidetään epävarmana. Myöhempien koetutkimusten perusteella kalmisto on totaalitutkittu. |
| metsakeskus.538010005 |
538 |
Moision Myllymäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
231263.24900000 |
6728664.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010005 |
Maasto metsää kasvavaa mäkeä, jonka välitön ympäristö on rakennettua taajama-aluetta. Muinaisjäännöksestä ei ole maanpäällisiä merkkejä näkyvissä.
Myllymäen haudat ovat löytyneet vuonna 1929 soranotossa. Alueella on tehty kaivaustutkimuksia erityisesti 1930-luvulla, jolloin todettiin, että kohteella on merovingi- ja viikinkiaikaisia polttohautauksia sekä niiden lisäksi 75 ruumishauta, joihin oli yhteensä haudattu ainakin 84 vainajaa. Hautojen suunta on länsi-itä. Ruumishaudat ajoittuvat 1100-luvun lopulta 1200 -luvun alkuun.
Ruumishautojen päällä oli vielä yhtenäinen polttohautauskerros päällä. Ilmiö on tulkittu ns. pakanalliseksi vastareaktioksi. Eli kalmistoa käyttänyt väestö olisi palannut takaisin vanhaan uskontoon kristillisen uskon omaksumisen jälkeen. Kalmistosta on löydetty kaksi suipon normannikilven kupuraa, joista toisessa on kultausta ja tähtikuvio. Kilvenkupurat ja kaksi ruotsalaista hopearahaa liittyvät myöhäisempään polttohautakerrokseen.
Lisäksi paikalta on tutkittu kellotapulin perustaksi tulkittu rakenne ruumishautojen pohjoispuolella (ks. alakohde). Kyseessä on 4 x 4 kivettyä paalunsijaa. Rakennelmana se muistuttaa Liedon Ristinpellon kalmistossa olevaa paalunsija rakennetta.
Juhani Rinne on olettanut surmatun Henrik-piispan haudan olleen alun perin Santamalan
hautausmaassa, mutta päätelmää pidetään epävarmana. Myöhempien koetutkimusten perusteella kalmisto on totaalitutkittu. |
| metsakeskus.538010005 |
538 |
Moision Myllymäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
231263.24900000 |
6728664.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010005 |
Maasto metsää kasvavaa mäkeä, jonka välitön ympäristö on rakennettua taajama-aluetta. Muinaisjäännöksestä ei ole maanpäällisiä merkkejä näkyvissä.
Myllymäen haudat ovat löytyneet vuonna 1929 soranotossa. Alueella on tehty kaivaustutkimuksia erityisesti 1930-luvulla, jolloin todettiin, että kohteella on merovingi- ja viikinkiaikaisia polttohautauksia sekä niiden lisäksi 75 ruumishauta, joihin oli yhteensä haudattu ainakin 84 vainajaa. Hautojen suunta on länsi-itä. Ruumishaudat ajoittuvat 1100-luvun lopulta 1200 -luvun alkuun.
Ruumishautojen päällä oli vielä yhtenäinen polttohautauskerros päällä. Ilmiö on tulkittu ns. pakanalliseksi vastareaktioksi. Eli kalmistoa käyttänyt väestö olisi palannut takaisin vanhaan uskontoon kristillisen uskon omaksumisen jälkeen. Kalmistosta on löydetty kaksi suipon normannikilven kupuraa, joista toisessa on kultausta ja tähtikuvio. Kilvenkupurat ja kaksi ruotsalaista hopearahaa liittyvät myöhäisempään polttohautakerrokseen.
Lisäksi paikalta on tutkittu kellotapulin perustaksi tulkittu rakenne ruumishautojen pohjoispuolella (ks. alakohde). Kyseessä on 4 x 4 kivettyä paalunsijaa. Rakennelmana se muistuttaa Liedon Ristinpellon kalmistossa olevaa paalunsija rakennetta.
Juhani Rinne on olettanut surmatun Henrik-piispan haudan olleen alun perin Santamalan
hautausmaassa, mutta päätelmää pidetään epävarmana. Myöhempien koetutkimusten perusteella kalmisto on totaalitutkittu. |
| metsakeskus.538010005 |
538 |
Moision Myllymäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
231263.24900000 |
6728664.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010005 |
Maasto metsää kasvavaa mäkeä, jonka välitön ympäristö on rakennettua taajama-aluetta. Muinaisjäännöksestä ei ole maanpäällisiä merkkejä näkyvissä.
Myllymäen haudat ovat löytyneet vuonna 1929 soranotossa. Alueella on tehty kaivaustutkimuksia erityisesti 1930-luvulla, jolloin todettiin, että kohteella on merovingi- ja viikinkiaikaisia polttohautauksia sekä niiden lisäksi 75 ruumishauta, joihin oli yhteensä haudattu ainakin 84 vainajaa. Hautojen suunta on länsi-itä. Ruumishaudat ajoittuvat 1100-luvun lopulta 1200 -luvun alkuun.
Ruumishautojen päällä oli vielä yhtenäinen polttohautauskerros päällä. Ilmiö on tulkittu ns. pakanalliseksi vastareaktioksi. Eli kalmistoa käyttänyt väestö olisi palannut takaisin vanhaan uskontoon kristillisen uskon omaksumisen jälkeen. Kalmistosta on löydetty kaksi suipon normannikilven kupuraa, joista toisessa on kultausta ja tähtikuvio. Kilvenkupurat ja kaksi ruotsalaista hopearahaa liittyvät myöhäisempään polttohautakerrokseen.
Lisäksi paikalta on tutkittu kellotapulin perustaksi tulkittu rakenne ruumishautojen pohjoispuolella (ks. alakohde). Kyseessä on 4 x 4 kivettyä paalunsijaa. Rakennelmana se muistuttaa Liedon Ristinpellon kalmistossa olevaa paalunsija rakennetta.
Juhani Rinne on olettanut surmatun Henrik-piispan haudan olleen alun perin Santamalan
hautausmaassa, mutta päätelmää pidetään epävarmana. Myöhempien koetutkimusten perusteella kalmisto on totaalitutkittu. |
| metsakeskus.538010005 |
538 |
Moision Myllymäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
231263.24900000 |
6728664.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010005 |
Maasto metsää kasvavaa mäkeä, jonka välitön ympäristö on rakennettua taajama-aluetta. Muinaisjäännöksestä ei ole maanpäällisiä merkkejä näkyvissä.
Myllymäen haudat ovat löytyneet vuonna 1929 soranotossa. Alueella on tehty kaivaustutkimuksia erityisesti 1930-luvulla, jolloin todettiin, että kohteella on merovingi- ja viikinkiaikaisia polttohautauksia sekä niiden lisäksi 75 ruumishauta, joihin oli yhteensä haudattu ainakin 84 vainajaa. Hautojen suunta on länsi-itä. Ruumishaudat ajoittuvat 1100-luvun lopulta 1200 -luvun alkuun.
Ruumishautojen päällä oli vielä yhtenäinen polttohautauskerros päällä. Ilmiö on tulkittu ns. pakanalliseksi vastareaktioksi. Eli kalmistoa käyttänyt väestö olisi palannut takaisin vanhaan uskontoon kristillisen uskon omaksumisen jälkeen. Kalmistosta on löydetty kaksi suipon normannikilven kupuraa, joista toisessa on kultausta ja tähtikuvio. Kilvenkupurat ja kaksi ruotsalaista hopearahaa liittyvät myöhäisempään polttohautakerrokseen.
Lisäksi paikalta on tutkittu kellotapulin perustaksi tulkittu rakenne ruumishautojen pohjoispuolella (ks. alakohde). Kyseessä on 4 x 4 kivettyä paalunsijaa. Rakennelmana se muistuttaa Liedon Ristinpellon kalmistossa olevaa paalunsija rakennetta.
Juhani Rinne on olettanut surmatun Henrik-piispan haudan olleen alun perin Santamalan
hautausmaassa, mutta päätelmää pidetään epävarmana. Myöhempien koetutkimusten perusteella kalmisto on totaalitutkittu. |
| metsakeskus.538010005 |
538 |
Moision Myllymäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
231263.24900000 |
6728664.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010005 |
Maasto metsää kasvavaa mäkeä, jonka välitön ympäristö on rakennettua taajama-aluetta. Muinaisjäännöksestä ei ole maanpäällisiä merkkejä näkyvissä.
Myllymäen haudat ovat löytyneet vuonna 1929 soranotossa. Alueella on tehty kaivaustutkimuksia erityisesti 1930-luvulla, jolloin todettiin, että kohteella on merovingi- ja viikinkiaikaisia polttohautauksia sekä niiden lisäksi 75 ruumishauta, joihin oli yhteensä haudattu ainakin 84 vainajaa. Hautojen suunta on länsi-itä. Ruumishaudat ajoittuvat 1100-luvun lopulta 1200 -luvun alkuun.
Ruumishautojen päällä oli vielä yhtenäinen polttohautauskerros päällä. Ilmiö on tulkittu ns. pakanalliseksi vastareaktioksi. Eli kalmistoa käyttänyt väestö olisi palannut takaisin vanhaan uskontoon kristillisen uskon omaksumisen jälkeen. Kalmistosta on löydetty kaksi suipon normannikilven kupuraa, joista toisessa on kultausta ja tähtikuvio. Kilvenkupurat ja kaksi ruotsalaista hopearahaa liittyvät myöhäisempään polttohautakerrokseen.
Lisäksi paikalta on tutkittu kellotapulin perustaksi tulkittu rakenne ruumishautojen pohjoispuolella (ks. alakohde). Kyseessä on 4 x 4 kivettyä paalunsijaa. Rakennelmana se muistuttaa Liedon Ristinpellon kalmistossa olevaa paalunsija rakennetta.
Juhani Rinne on olettanut surmatun Henrik-piispan haudan olleen alun perin Santamalan
hautausmaassa, mutta päätelmää pidetään epävarmana. Myöhempien koetutkimusten perusteella kalmisto on totaalitutkittu. |
| metsakeskus.538010006 |
538 |
Takahaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
235920.36300000 |
6732898.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso-Heikkilän maalla, n. 1100 m talosta itään. asuinpaikan pohjoispuolella kohoaa Kausvuori. Tien ja vuoren välillä n. 50 m leveä sora-alue, jonka takana peltoja.
Kohde on nro 8 Torsten Edgrenin vuoden 1958 inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.538010007 |
538 |
Kolisuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
235321.59900000 |
6732712.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010007 |
Asuinpaikka sijaitsee osaksi metsäalueella, osaksi tiemaalla ja loma-asumuksen pihamaalla.
Kohde no nro 9 Torsten Edgrenin vuoden 1958 inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.538010008 |
538 |
Kujanpäämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
235157.66700000 |
6732653.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010008 |
Kujanpäämäen asuinpaikka sijaitsee n. 200 m länteen Kolisuon asuinpaikalta, lähellä Paistanojaa, joen yli vievän sillan lähellä. Asuinpaikan ja joen välissä on peltoja.
Kohde no nro 10 Torsten Edgrenin vuoden 1958 inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.538010009 |
538 |
Vastamäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
230215.00000000 |
6729316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010009 |
Kaksi hautaröykkiötä.
1. Koko n. 7,5 x 7 m, keskellä on kaksi isompaa kiveä, joiden ympäri kivikehä. länsiosassa on kaksikin kehää.
2. Rakennettu suoraan kalliolle. Röykkiön mitat 5 x 6 m, keskellä isompi kivi.
2023 tarkastuksessa röykkiöiden todetiin sijaitsevan lähellä omakotitaloja, eteläisemmän röykkiön (röykkiö 1) reunaan on rakennettu kiinteistön puuaita. |
| metsakeskus.538010010 |
538 |
Vastamäki 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
230204.00000000 |
6729487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010010 |
Kallion huipulla osittain hajoitettu röykkiö. Mitat n. 10 x 8 m, korkeus 0,8 m. |
| metsakeskus.538010010 |
538 |
Vastamäki 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
230204.00000000 |
6729487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010010 |
Kallion huipulla osittain hajoitettu röykkiö. Mitat n. 10 x 8 m, korkeus 0,8 m. |
| metsakeskus.538010011 |
538 |
Palmumäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
233967.14900000 |
6731309.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010011 |
Todennäköisesti polttokenttäkalmisto ja siitä pohjoiseen röykkiö, jonka mitat n. 4 x 4 m.
Torsten Edgrenin vuoden 1958 inventointikertomuksessa nro 12 |
| metsakeskus.538010011 |
538 |
Palmumäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
233967.14900000 |
6731309.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010011 |
Todennäköisesti polttokenttäkalmisto ja siitä pohjoiseen röykkiö, jonka mitat n. 4 x 4 m.
Torsten Edgrenin vuoden 1958 inventointikertomuksessa nro 12 |
| metsakeskus.538010012 |
538 |
Repolan linnavuori |
10002 |
12011 |
13106 |
11033 |
27000 |
230650.48500000 |
6731292.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010012 |
Linnavuori sijaitsee keskellä Repolan kylää. Kallion etelärinteellä kasvaa puita kun sen sijaan pohjoispuli on puuton. Kallio laskee jyrkästi länteen ja pohjoiseen kun taas etelärinne on tasaisempi. Linnavuoren talo sijaitysee muinaislinnan etelärinteellä.Vuoren etelärinteellä on n. 30 m pitkä, itä-länsisuunnassa kulkeva valli, jonka korkeus paikoitellen on noin 1 m. Se on tehty verrattain suurista kivistä, paikoitellen niitä on kahdessa kerroksessa. Vallin leveys on n. 1,5 - 2 m. Vallin keskellä on porttiaukko.
Lounais-eteläosasta lähes neljännes linnavuoresta on louhittu vuonna 2001. Paikalle oli ollut tarkoitus rakentaa omakotitalo. |
| metsakeskus.538010014 |
538 |
Kukonharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230175.65400000 |
6735213.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010014 |
Asuinpaikka sijiatsee Kukonharjan soranottoalueen itäosassa. alue on hiekkakangasta, jossa valtapuuna kasvaa mäntyä, mutta joukossa on myös joitakin kuusia. Maaperä on hienoa, lähes kivetöntä hiekkaa.
Paikkaa tunnetaan myös nimellä Kukonharju tai Luolinniittu.
V. 2003 alueen itäpuolella kesämökkitiehankkeen takia tehdyssä tarkastuksessa ei koekuopituksessa havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa. On ilmeistä, että asuinpaikka on lähes kokonaisuudessaan tuhoutunut. Hiekkakuoppa-alueen eteläpuolella, josta kulkee alueelle lounaasta saapuva tieyhteys, on edelleen kajoamatonta hiekkaharjannetta, jolla saattaa olla asuinpaikan osia säilyneenä. |
| metsakeskus.538010015 |
538 |
Kirjunpaju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
236171.25800000 |
6732996.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010015 |
Kirjunpajun kivikautinen asuinpaikka on laajalla soranottoalueella. Pohjoinen löytöalue on kallioiden luotiespuolella luoteeseen viettävässä rinteessä ja toinen löytöalue saman kallion lounaispuolella lounaaseen viettävässä rinteessä noin sadanmetrin päässä edellisestä. kohteiden välissä on kallioon saakka ulottuva sorakuoppa. |
| metsakeskus.538010017 |
538 |
Pitulannummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
236410.00000000 |
6731016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010017 |
Sorakuopasta on löytynyt saviastian paloja, ja vuonna 1934 kuopan itälaidalta tutkittiin kolme liettä ja kaksi nokipesäkettä. Löytöinä kaivauksissa tavattiin iskoksia. Vuonna 2003 hiekkakuopan reunaleikkauksesta tien pohjoispuolelta kuopan itäreunalta löytyi kaksi iskosta. Asuinpaikkaa saattaa olla säilyneenä sorakuopan reunoilla tai ympäristössä, mutta sen laajuus ei ole tiedossa.
Kohteen sijaintitieto korjattiin vuonna 2024 karttatarkastelun perusteella. |
| metsakeskus.538010017 |
538 |
Pitulannummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
236410.00000000 |
6731016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010017 |
Sorakuopasta on löytynyt saviastian paloja, ja vuonna 1934 kuopan itälaidalta tutkittiin kolme liettä ja kaksi nokipesäkettä. Löytöinä kaivauksissa tavattiin iskoksia. Vuonna 2003 hiekkakuopan reunaleikkauksesta tien pohjoispuolelta kuopan itäreunalta löytyi kaksi iskosta. Asuinpaikkaa saattaa olla säilyneenä sorakuopan reunoilla tai ympäristössä, mutta sen laajuus ei ole tiedossa.
Kohteen sijaintitieto korjattiin vuonna 2024 karttatarkastelun perusteella. |
| metsakeskus.538010018 |
538 |
Laihoisten linnamäki |
10002 |
12011 |
13106 |
11033 |
27000 |
230093.71300000 |
6730033.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010018 |
Peltojen ympäröimä kalliosaareke, jolla kasvaa mäntyä, kuusta, muutama tammi sekä pähkinäpensasta. Vuoden 1958 inventoinnissa ei havaittu rakennettuja varustuksia.
Appelgren 1885: "Keskipaikoilla käy vuoren poikki pitkä rotko, jonka kummassakin suusa näkyy olleen varustus. Sen itäinen suu on 14 asekelen levyinen, keskikohta 4 ask. ja länsisuu noin 8 ask.; kallion seinät viimeksi mainitulla paikalla ovat noin 4 kyynärän korkuiset. Rotkosta astutaan alas eräälle 30 ask:n levyiselle ja 50 à 60 ask:n pituiselle jokseenkin tasaiselle penkereelle, jossa on oikein rehottava kasvillisuus, ruohosta alkaen tammipuihin saakkam jotka siinä hyvästi menestyvät. Tällä tasangolla on 5 eli 6 isoa kiveä (pienimmät 1 met. kanttiinsa) asetetut kehään ikäänkuin ns. Hiittentarhoissa." |
| metsakeskus.538010019 |
538 |
Koljolan linnavuori |
10002 |
12011 |
13000 |
11033 |
27000 |
232347.80600000 |
6730634.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010019 |
Peltojen ympäröimä kallio. Vuoden 1958 inventoinnissa ei havaittu rakennettuja varustuksia.
Vuoden 2003 inventoinnin mukaan vuorella olevat kivivallit sijaitsevat lähellä sen pohjoisreunaa solassa, jossa rinne nousee loivasti. Vuoren rinteellä on 2 m korkea siirtolohkare. Sen länsipuolella on valli ja siitä noin 13,5 m ylärinteeseen on toinen valli. Vuoren päällä on hyvä lähde. |
| metsakeskus.538010020 |
538 |
Nunnavuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
226094.31500000 |
6731568.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010020 |
Pronssikautinen hautaröyykiö pienilakisen ja jyrkkärinteisen kallion laella Mitat n. 21 x 14,5 m, korkeus yli 1 m. Keskellä on vajoama. |
| metsakeskus.538010021 |
538 |
Kalmamäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
233532.33200000 |
6729632.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010021 |
Kalmamäki on noin koillis-lounaissuuntainen moreenimuodostuma, jonka länsi-, pohjois- ja itäsivut ovat jyrkät. Lasku etelään on loivempi. Mäellä on polttokenttäkalmisto ja kuppikivi. |
| metsakeskus.538010021 |
538 |
Kalmamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
233532.33200000 |
6729632.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010021 |
Kalmamäki on noin koillis-lounaissuuntainen moreenimuodostuma, jonka länsi-, pohjois- ja itäsivut ovat jyrkät. Lasku etelään on loivempi. Mäellä on polttokenttäkalmisto ja kuppikivi. |
| metsakeskus.538010022 |
538 |
Anttila |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
226375.00000000 |
6729882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010022 |
Röykkiö sijaitsee 4 km länsi-luoteeseen VT 8:n risteyksestä Nousiaisten Nummella kalliokukkulan länsirinteessä, luode-kaakko-suuntaisella kallioterassikumpareella. Röykkiö on pahoin hajoitetun hautaröykkiön jäännös. Alkuperäisten reunojen hahmottaminen vaikeaa ja röykkiössä on useita kaivelukuoppia ja osa kivistä on itäpuolen notkelmassa. Nykyisellään röykkiö on matala. Pituus luode-kaakkosuuntaisesti n. 13 m ja leveys 6 m. Päällä kasvaa jokunen nuorehko mänty. |
| metsakeskus.538010023 |
538 |
Paijula |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
226726.06500000 |
6729361.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010023 |
Röykkiö sijaitsee 3,5 km länsi-luoteeseen VT 8:n risteyksestä Nousiaisten Nummella metsän keskellä itä-länsi-suuntaisen kalliokumpareen päällä. Röykkiö on matala, pahoin hajoitettu kiveys, jonka länsiosa kuitenkin selkeämpi. Länsiosa on suurempikokoisista kivistä ja keskellä on silmäkivi, jonka länsipuolella kivirivi muita suuremmista kivistä. Tämän osan koko 5 x 6 m. Edellä mainitun osan itäsivulla on matalaa kivikkoa noin 5 x 6-7 m:n alueella. Päällä on sammalta ja varpukasveja. Kiviröykkiön koko laajuus on noin 10 x 6-7 m. Röykkiö sijaitsee rajalinjalla ja em. kivirivi on saatettu tehdä röykkiökivistä rajalinjaksi. Rajapyykkinä röykkiötä ei voitane suoralta kädeltä pitää. |
| metsakeskus.538010024 |
538 |
Alakoulunmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
226211.26600000 |
6730975.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010024 |
Asuinpaikka tai kalmisto Nousiaisiin johtavan maantien itäreunassa olevalla peltojen ympäröimällä mäenharjanteella.
Mäki on lähe pohjois-eteläsuuntainen matala, rinteeltään jyrkähkö harjanne, jolla on kalliopaljastumat pohjois- ja eteläpuoliskossa. Muilta osin mäki on nurmipeitteinen ja katajaa, mäntyä ym puustoa ja pensaita kasvava. Rautakautista kalmistoa tai asuinpaikkaa todettiin ainakin mäen eteläosassa olevan kallliopaljastuman N-puolelta, jossa o n osin näkyvissä, osin nurmen alla peitossa olevaa kivikkoa. |
| metsakeskus.538010025 |
538 |
Takamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
225790.43800000 |
6730777.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010025 |
Hiidenkiuas sijaitsee peltojen ympäröimän mäen korkeimmalla kohdalla.
Kuperalla kalliopinnalla on kivistä kasattu näyttävä hautaraunio, jonka halkaisija on noin 11 x 13 m ja muoto pyöreähkö. Raunion keskiosassa on vajoama - kaivelun jälkiä ja maanomistajan mukaan lounais-länsiosasta on viety kiviä rakennuksiin. Rauniossa näyttäisi olevan suurempia maakiviä, joiden lomaan kannettavissa olevat kivet on ladottu. Rauniota peittää osin sammal ja päällä kasvaa pari kuusta. |
| metsakeskus.538010026 |
538 |
Pehkutehdas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
236046.00000000 |
6730728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010026 |
Asuinpaikkalöytöjä on havaittu metsässä vainion länsipuolella asfalttitiestä pohjoiseen olevilta hiekkakuopilta. Löytöpaikat ovat Pehkutehtaalta pohjoiseen Haverinnummelle lähtevän tien ja Ojankulmalle menevän tien (Vahdontie) risteyksen koillispuolelta. Salmo on käyttänyt tästä nimitystä Kyläsuon santakuoppa. Maalaji on melko karkeaa käytännöllisesti katsoen kivetöntä hiekkaa.
Ensimmäinen löytö tältä asuinpaikalta näyttää olleen Frans Leivon löytämä kivitaltta KM 10518. Tarkastuksessa vuonna 1987 löytyi hiekkakuopan eteläreunasta kolme saviastian palaa ja kvartsi-iskos. Silloin havaittiin kaksi erillistä löytökohtaa noin 30 metrin etäisyydellä toisistaan. Vuonna 2003 inventoinnissa hiekkakuopan kaakkoisreunasta löytyi yksi iskos, joka oli ehkä joitakin kymmeniä metrejä itään niiltä kohdin, joilta vuoden 1987 löydöt saatiin. |
| metsakeskus.538010026 |
538 |
Pehkutehdas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
236046.00000000 |
6730728.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010026 |
Asuinpaikkalöytöjä on havaittu metsässä vainion länsipuolella asfalttitiestä pohjoiseen olevilta hiekkakuopilta. Löytöpaikat ovat Pehkutehtaalta pohjoiseen Haverinnummelle lähtevän tien ja Ojankulmalle menevän tien (Vahdontie) risteyksen koillispuolelta. Salmo on käyttänyt tästä nimitystä Kyläsuon santakuoppa. Maalaji on melko karkeaa käytännöllisesti katsoen kivetöntä hiekkaa.
Ensimmäinen löytö tältä asuinpaikalta näyttää olleen Frans Leivon löytämä kivitaltta KM 10518. Tarkastuksessa vuonna 1987 löytyi hiekkakuopan eteläreunasta kolme saviastian palaa ja kvartsi-iskos. Silloin havaittiin kaksi erillistä löytökohtaa noin 30 metrin etäisyydellä toisistaan. Vuonna 2003 inventoinnissa hiekkakuopan kaakkoisreunasta löytyi yksi iskos, joka oli ehkä joitakin kymmeniä metrejä itään niiltä kohdin, joilta vuoden 1987 löydöt saatiin. |
| metsakeskus.538010027 |
538 |
Seinäkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
235566.51200000 |
6730695.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010027 |
Paikka sijaitsee lähellä avokallion nokkaa, jota on hieman louhittu Vahdontien itäpuolelta. Löytöpaikka on loivasti länteen viettävässä rinteessä. Maapinnan muodot ovat laajoilla alueilla lähes pöytämäisen tasaista. Maakiviä on jokseenkin runsaasti tällä tasaisella mäkialueella. Metsä löytöpaikan ympäristössä on mäntyvaltaista. Maaperää peittää paljolti sammalikko, kanervan ja puolukan varpua on runsaasti.
Vuonna 1994 paikalta löytyi saviastian paloja ja iskoksia, paikasta, jossa maanpintaa oli kuorittu. Muita havaintoja ei ole tehty, mutta paikalla lienee asuinpaikka. |
| metsakeskus.538010028 |
538 |
Kurjenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
229474.94500000 |
6733536.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Nousiaisten Nummen taajaman keskeltä 5,5 km pohjoisluoteeseen. Kohde on kallioisen mäen etelärinteen juurella. Löydöt ovat peräisin kaksiosaisen hiekkakuopan eteläisemmästä puoliskosta sen länsiseinämän siitä osasta, joka tulee lähemmin N-S-suuntaista kuopan ohi kulkevaa kärrytietä. Eteläisempi hiekkakuopan osa on syvimmillään 4 m:n syvyinen, valtaosaltaan kuitenkin vain 2 m:n syvyinen. Sen länsipuolella on nuorta männikköä ja eteläpuolella nuoria kuusia sekä täysmittaista männikköä.
Pohjoisemman hiekkakuopan seinämistä ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.538010028 |
538 |
Kurjenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
229474.94500000 |
6733536.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Nousiaisten Nummen taajaman keskeltä 5,5 km pohjoisluoteeseen. Kohde on kallioisen mäen etelärinteen juurella. Löydöt ovat peräisin kaksiosaisen hiekkakuopan eteläisemmästä puoliskosta sen länsiseinämän siitä osasta, joka tulee lähemmin N-S-suuntaista kuopan ohi kulkevaa kärrytietä. Eteläisempi hiekkakuopan osa on syvimmillään 4 m:n syvyinen, valtaosaltaan kuitenkin vain 2 m:n syvyinen. Sen länsipuolella on nuorta männikköä ja eteläpuolella nuoria kuusia sekä täysmittaista männikköä.
Pohjoisemman hiekkakuopan seinämistä ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.538010029 |
538 |
Ampumarata |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227794.62500000 |
6732414.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Mynämäeltä Kärrysiin menevän tien eteläpuolella, ampumaradan eteläpuolella olevassa metsässä, harvassa männikkössä. Alueen pinnanmuoto on loivasti etelään viettävää tasamaata. Löydöt ovat peräisin kahdelta, noin sadan metrin päässä toisistaan olevalta alueelta. Pohjoinen löytöalueen löydöt, iskokset, keramiikan murut ja palaneet luut ovat äestysvaoista. Eteläinen löytöalue, mm. nuolenkärki, keramiikan pala, iskoksia, on alempana rinteellä hiekkakuopan länsireunalla. |
| metsakeskus.538010030 |
538 |
Mustimetiä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234197.02900000 |
6737384.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Lähellä Nousiaisten ja Mynämäen rajaa, Järvenrahkan suon eteläpuolella, Mustimetiän vainion eteläpuolella kohdassa, jossa Järvenkulmantien länsipuolella on tasamaata ja itäpuolella mäenrinne. Asuinpaikka on tässä rinteessä, hiekkakuopan laajennuksessa, joka on tehty vanhaan, jo umpeen kasvaneen noin 5 aarin laajuisen hiekkuopan lounaisreunaan. Hiekkakuopan laajennuksen seinämien yläosassa erottuu ruskeanpunertavaksi värjäytynyttä hiekkaa. |
| metsakeskus.538010031 |
538 |
Rauanniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
230979.33500000 |
6734699.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010031 |
Asuinpaikka sijaitsee 6,5 km Nummen keskustasta pohjoiseen, Hautvuorensuon pohjoisreunassa ja Rauanniitun peltoalueen länsipuolella hiekkkakuopan reunassa.
Paikalla on tehty koekaivaus. Sen tulosten perusteella kohde on hyvin säilynyt. Paikalta löytyi tulisijoja, likamaata ja runsaasti keramiikkaa. |
| metsakeskus.538010032 |
538 |
Levonniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230188.65400000 |
6733604.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010032 |
Kohde on hiljattain raivatun pellon ja viljelemättömän alueen yhtymäkohdassa Levonniitusta pohjoiseen. Peltotie sivuaa löytöpaikkaa. Osittain umpeen kasvanut hiekkakuoppa kuuluu löytöpaikan lähiympäristöön |
| metsakeskus.538010033 |
538 |
Perkkovuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
231887.99400000 |
6729724.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010033 |
Löytöpaikka on etelään laskeutuvassa mäenrinteessä metsätien kaarteessa. Vieressä on vanha, laaja hiekanottopaikka. Santamalan alueen kaavainventoinnissa vuonna 1999 löytynyt asuinpaikka-alueen erillinen löytöalue sijaitsee n. 100 m koilliseen, itään laskevassa maastossa. Paikalla rakentamisen takia tehdyssä koekaivauksessa vuonna 2002 löydettiin mm. suorakaiteen muotoinen liesi, kulttuurimaaläikkiä, palanutta luuta, kivi- ja kvartsiaineistoa ja keramikkaa, joka ajoittanee asuinpaikan ainakin pronssikauden loppupuolelle. |
| metsakeskus.538010033 |
538 |
Perkkovuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
231887.99400000 |
6729724.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010033 |
Löytöpaikka on etelään laskeutuvassa mäenrinteessä metsätien kaarteessa. Vieressä on vanha, laaja hiekanottopaikka. Santamalan alueen kaavainventoinnissa vuonna 1999 löytynyt asuinpaikka-alueen erillinen löytöalue sijaitsee n. 100 m koilliseen, itään laskevassa maastossa. Paikalla rakentamisen takia tehdyssä koekaivauksessa vuonna 2002 löydettiin mm. suorakaiteen muotoinen liesi, kulttuurimaaläikkiä, palanutta luuta, kivi- ja kvartsiaineistoa ja keramikkaa, joka ajoittanee asuinpaikan ainakin pronssikauden loppupuolelle. |
| metsakeskus.538010034 |
538 |
Tevavuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233173.48800000 |
6728459.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010034 |
Kohde on luoteeseen Luhdanaukiaksi sanotulle peltoaukeamalle jyrkästi laskeutuvassa rinteessä. Toistaiseksi tunnetun löytöalueen tuntumassa lännen puolella on kiemurteleva ja maaperään syvän uoman uurtanut puro ja sen itäpuolella oleva rinne. Se on avohakattu ja laikutettu pellon reunaan asti. Hiekanottopaikka on peltoaukeaman ja metsämaan rajakohdassa metsän puolella rajoittuen lounaassa/lännessä maataloustien ojaan. Kuoppa on yli 2 m syvä syvimmiltä osiltaan ja se muoto ylhäältä katsottuna on lähes pyöreä, halkasija noin 10 m. Mäenrinteen maaperä on karkeaa hiekkaa.
Hiekanottokuopan kaakkois-/eteläseinämästä on havaittu likamaata. |
| metsakeskus.538010034 |
538 |
Tevavuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
233173.48800000 |
6728459.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010034 |
Kohde on luoteeseen Luhdanaukiaksi sanotulle peltoaukeamalle jyrkästi laskeutuvassa rinteessä. Toistaiseksi tunnetun löytöalueen tuntumassa lännen puolella on kiemurteleva ja maaperään syvän uoman uurtanut puro ja sen itäpuolella oleva rinne. Se on avohakattu ja laikutettu pellon reunaan asti. Hiekanottopaikka on peltoaukeaman ja metsämaan rajakohdassa metsän puolella rajoittuen lounaassa/lännessä maataloustien ojaan. Kuoppa on yli 2 m syvä syvimmiltä osiltaan ja se muoto ylhäältä katsottuna on lähes pyöreä, halkasija noin 10 m. Mäenrinteen maaperä on karkeaa hiekkaa.
Hiekanottokuopan kaakkois-/eteläseinämästä on havaittu likamaata. |
| metsakeskus.538010035 |
538 |
Luhdanoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232488.76100000 |
6728441.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010035 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Luhdanojan luoteispuolella, Kylävuoren koillispuolella. Kohde erottu pellon pinnassa olevana löytöalueena. Maataloustie kulkee löytöalueen läpi. |
| metsakeskus.538010036 |
538 |
Mäntyniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
234158.07300000 |
6731855.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010036 |
Vadanvainiolle vievän tien länsipuoella olevaa etelään viettävää metsärinnettä, jossa kalliopaljastuma pohjoispuolella. Kiviröykkiö sijaitsee metsässä hakkkuualueen itäpuolella. Eteläpuolella olevan pellon kulmaan on matkaa noin 75 m. Rakenteeltaan hyvin epämääräinen, matala kiviröykkiö, jonka halkaisija on 5 m, itäreuna suhteellisen selvärajainen, eteläreunassa maakivi, kiviä osin ainakin kahdessa kerroksessa. Sammaleen peittämä, osa kivistä näkyvissä. Röykkiö voi olla luontainen kivipaukkauma. Muinaisjäännösluonne on hyvin kyseenlaianen |
| metsakeskus.538010037 |
538 |
Kylävuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232178.88400000 |
6728128.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010037 |
Kuusikkoa kasvavaa mäenrinne, joka on kaakkoon melko jyrkästi laskeva. Asuinpaikkalöytöjä ojanleikkauksessa. Ei havaintoja värjäytymisestä yms. |
| metsakeskus.538010038 |
538 |
Koivuniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
227846.62700000 |
6727549.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010038 |
Röykkiö sijaitsee 2,5 km lounaaseen VT 8:n risteyksestä Nousiaisten Nummella. Paikka on metsäinen kalliokukkula noin 1 km lounaaseen Uudenkaupungin radasta ja noin 0,4 km:n etäisyydellä kaakkoon Lemuun johtavasta paikallistiestä. Kalliokukkulan korkeimmasta huipusta jonkin verran luoteeseen on luode-kaakko-suuntainen kalliokohouma, jonka päällä ja länsikupeella on hajotetutn kiviröykkiön jäännökset. Röykkiön pohjoisosa on nuotiopaikka, jonka ympärille on kasattu pyöreä suojamuuri röykkiökivistä. Kiviä on heitelty länsireunalle ja kumpareen juurelle. Nykyinen laajuus on noin 9 x 9 m. |
| metsakeskus.538010039 |
538 |
Ritamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
233422.36600000 |
6732826.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010039 |
Hautaröykkiö kahden maakiven välissä. Maakivet röykkiön itä- ja länsisivuilla, niistä jälkimmäinen suurempi. Röykkiö kasattu kivistä matalhkoksi ja pyöreähköksi siten, että ainakin eteläpuolella on selvä kaareva reuna. Halkaisija pohjois-eteläsuunnassa n. 4,5 m ja maakivien välissä ristiin 3,6 m. Röykkiön päällä sammalta ja kivien välissä saattaa olla maatakin alaosassa. Pohjoispuoliskossa kasvaa mänty. |
| metsakeskus.538010040 |
538 |
Koljola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232662.67100000 |
6732180.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010040 |
Etelään loivasti viettävä mäenrinne, viljelysmaan ja viljelemättömän mäkialueen rajakohta. Maaperä karkeaa hiekkaa, paikalla matalia laakeita kallionnokkia. Löydöt osaksi makasiinin itä- ja eteläpuolelta, n. 2-3 m:n päästä makasiinista ja osaksi myös makasiinista WSW:hen suuntautuvasta pellonreunasta, aina arviolta n. 20 m:n päästä makasiinista. |
| metsakeskus.538010041 |
538 |
Otemäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
229900.78600000 |
6731056.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010041 |
Hautapaikka sijaitsee peltosaarekkeessa noin 100 m valtatie 8:sta itään Nousiaisten keskustaajamasta eli Nummelta noin 3 km luoteeseen. Mäellä on kalliopaljastumia ja muutama selvästi erottuva siirtolohkare. Mäen maaperä on moreenia. Puusto on harvaa mäntymetsää, kuusta ja katajaa. Kahdesta koekuopasta on löydetty runsaasti nokimaata, jossa palanutta luuta, rautakautista keramiikkaa ja pronssiesineitä. Todennäköisesti kysymyksessä on polttokenttäkalmisto. |
| metsakeskus.538010042 |
538 |
Markulanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
233251.00000000 |
6730679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010042 |
Röykkiö sijaitsee Koljolan kylämäessä, joka on pohjois-eteläsuuntainen harjanne, jolla on paikoin kalliopaljastumia. Röykkiöstä pohjoiseen harjanne on asumaton, eteläpuolella on Koljolan kyläasutus. Röykkiö on 6,3 x 10,5 m suuruinen, soikeahko. Silmäkivet muodostaa haljennut siirtolohkare. Silmäkiviä ympäröi selvä kehäkiveys. Kaivauksen jälkeen röykkiö entisöity.
Röykkiön eteläpuolella on löydetty nokipitoista tummaa maata ja keramiikkaa. Röykkiön ympärillä on mahdollisesti polttohautauksia. |
| metsakeskus.538010043 |
538 |
Hiidenmäki 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
230133.70500000 |
6728553.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010043 |
Röykkiö sijaitsee Nummen kylässä Hiidenmäen tilalla, Turku-Rauma-tien länsipuolella, tiestä n. 40 m länteen ja noin 150 m:n luoteeseen Nummen tienristeyksestä. Sijaintipaikka on kahden kalliopaljasteisen kukkulan välinen notkelma, jonka maasto nousee etelään ja pohjoiseen ja viettää röykkiön alueelta sekä länteen että itään. Alueella maapohja ja kasvillisuus on sekametsää. Röykkiö on Nummen rajan tuntumassa, joten rajamerkin mahdollisuus ei ole poissuljettu.
Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö ja sen suurin halkaisija on 4,3 m. Sen korkeus pohjoispuolessa on noin 0,6 m, muualla matalampi. Pohjoisisivu on pystyseinäinen. Röykkiön pohjakivet ovat suurempikokoisia kuin pinnalla olevat kivet ja niiden päällä on sammalta ja kariketta. Röykkiön päällä olevat kivet ovat luonteeltaan lohkareita, ikään kuin myöhemmin kasaan heitettyjä. |
| metsakeskus.538010044 |
538 |
Himilänmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
232897.58400000 |
6730769.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010044 |
Läntinen, pienempi Himilänmäki sijaitsee suuremman, itäisen Himilänmäen luoteispuolella, siitä noin 30 m:n päässä peltokaistaleen erottamana. Aikaisemmin nämä ovat luultavaasti olleet yhtä metsikköä. Mäet ovat peltojen ympäröiminä.
Läntisellä Himilänmäellä on kuokuoppien perusteella polttokenttäkalmisto. Myös itäisellä Himilänmäellä näyttää olevan kiinteä muinaisjäännös, polttokenttäkalmisto. Paikalla on vuonna 2024 tehty metallinetsintää (Ilppari ILM29536). |
| metsakeskus.538010045 |
538 |
Sukkinen |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
229523.95400000 |
6727768.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010045 |
Kuppikallio sijaitsee Nousiaisten Nummen länsipuolisella peltoauleella kohoavalla, näyttävällä kalliopaljastumalla Fatijoesta noin 0,5 km lounaasenn ja Rauman tieltä 1 km länteen.
Kalliopaljastuman laella ja pohjoislappeella on 15 kuppia, joista 13 varmoja. Lisäksi 2 kuppia on kallion lounaisreunalla. Kupit ovat halkaisjaltaan 8-9 cm ja useat ovat syviä. |
| metsakeskus.538010046 |
538 |
Töyhä |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
228891.20100000 |
6728539.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010046 |
Fatijoen varren peltoaukeaman länsiosassa olevalla mäkialueella, noin 0,5 km joesta ja n. 1,2 km:n päässä Rauman tiestä. Paikka on Lemuun johtavan tien länsipuolella oleva itä-länsisuuntainen kallipopaljastuma, jota ympäröivät pellot. ympärillä nurmea.
Kalliopaljastuman matalemmassa länsipäässä on 1 kuppi. Halkaisija on noin 5 cm. Paíkka on sähköpylväästä länteen noin 5 m. |
| metsakeskus.538010047 |
538 |
Etuperkki |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
230068.72500000 |
6729624.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010047 |
Kuppikallio sijaitsee Fatijoen itärannan peltomaastossa noin 60 m itään joesta, Laihoistentien länsireunassa, uuden hallirakennuksen eteläpuolella. Pellon reunassa olevan kalliopaljastuman pinnassa on 17 kuppikiviä, joista 14 varmoja. Kupit noin 265 cm:n pitkällä alueella. |
| metsakeskus.538010048 |
538 |
Uusi-Hemminki |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
230021.73700000 |
6731065.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010048 |
Kuppikallio sijaitsee kallioisessa, peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa aivan Fatijoen länsirannalla, noin 350 m itään VT 8-tiestä. Kallion joenpuoleinen itärinne on jyrkkä. Mäntyä ja katajaa kasvaa alueella.
Kuppikallio on kalliopaljastuman harjalla, kallion koilliskulmalla on 14 varmaa kuppia, joista 10 parijonossa pohjois-eteläsuuntaisesti, noin 110 x 65 cm:n laajalla alueella. Kallio viettää kuppien alueella pohjoiseen. Kuppien länsipuolella pellon reunassa pari kalliopaljastumaa, joista toisessa mahdollisesti 1-2 kuppia, mutta ne ovat epävarmoja. |
| metsakeskus.538010049 |
538 |
Hietamäki |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
230003.74300000 |
6731029.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010049 |
Kuppikallio sijaitsee Fatijoen länsirannalla olevassa peltojen ympäröimässä metsäisessä saarekkeessa kallionnokassa, VT 8-tiestä noin 350 m itään.
Pellossa olevan matalan kalliopaljastuman pinnassa on 27 kuppia, joista 21 varmoja. Osa kupeista on itä-länsi suuntaisesti parijonossa. Osa kupeista soikiomaisia, 2-3 kupin yhteensulautumia. Kupit ovat 165 x 90 cm laajalla laueella. |
| metsakeskus.538010050 |
538 |
Kylähuitti |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
230228.65400000 |
6731126.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010050 |
Kuppikallio sijaitsee Fatijoen itärannalla olevan Kylähuitin talon pihan luoteisreunassa, pihalle johtavan tien ja Repolantien risteyksessä. Pohjoispuolella on peltoalue.
Tien itäreunalla olevan kalliopaljastuman pohjoislappeella on 9 kuppia, joista 7 on varmoja. Kallio viettää pohjoiseen ja nousee etelänpuolella olevaan pihanurmikkoon päin. Kalliolla on sementtiä. |
| metsakeskus.538010051 |
538 |
Metsola |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
232947.56300000 |
6730867.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010051 |
Kuppikivi sijaitsee Koljolan kylämäen ja Koljolan Linnavuoren välisen peltoaukean keskellä Himilänmäestä (538 01 0044) n. 120 m pohjoiseen. Kivi sijaitsee ainakin viiden maakiven rykelmässä ja lisäksi peltotyössä on paikalle liikutettu lisää kiviä. Kiven itäpuolella, alempana, on kaivo. Lähellä, ko. paikasta lounaaseen on toinen kivirykelmä. Tätä pelto-osuutta laidunnettiin vuonna 1985.
Kivi on 170 x 140 cm:n suuruinen ja tasainen. Kupit sijaitsevat kiven eteläreunassa. Kuppeja on viisi ja ne ovat pyöreitä. Kupit ovat halkaisijaltaan 5-6 cm:n suuruisia ja suurimmat n. 2,5 cm syviä.
Heljä Brusilan vuonna 1991 tehdyn arvion mukaan kivi ilmeisesti siirretty muualta nykyiselle paikalle. |
| metsakeskus.538010052 |
538 |
Viitala |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
233391.00000000 |
6730837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010052 |
Paistanojantien ja tonttitien risteyksessä, tien länsipuolella. Ympärillä on peltoa, joka kuuluu Hirvijokilaakson peltomaisemaan.
Muinaisjäännöskohde on kuppikivi. Ison maakiven, kooltaan 1,8 x 4,3 x 3,5 m, eteläsyrjällä on 7 kuppia. Kupit ovat parijonossa itä-länsisuuntaisesti. |
| metsakeskus.538010053 |
538 |
Pelto-Uotila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
233738.24500000 |
6731076.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010053 |
Hirvijokilaakson länsipuolella olevalla peltoaukealla Paistanojantien ja Vadanvainiontien välissä sijaitseva laidunhaka, jossa sijaitsee kaksi suurta siirtolohkaretta. Näistä suuremmassa on uhrikuppeja. Kuppikiven länsilappeella on 5 kuppia, joista 4 on varmoja. Kiven itäsivu on jyrkkä, länsilape on länteen viettävä. Kupit ovat matalia. |
| metsakeskus.538010054 |
538 |
Pietilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
234481.95200000 |
6729743.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010054 |
Kohde sijaitsee Pietilän talosta 150 m itäkaakkoon, korkean ja kallioisen metsäharjun kohdalla. Alueella on hiekkakuoppa, josta on otettu hiekkaa Pietilän tilalle kotitarvekäyttöön. Nykyisen hiekkakuoppa-alueen eteläpuolelta, noin 30 x 20 m kooltaan olleelta alueelta, on pintamaa kuorittu pois muutama vuosikymmen sitten. Nyt tällä kuoritulla alueella kasvaa männikköä. Maaperä erittäin karkeaa soraa. Ilmeisesti suurin osa asuinpaikasta on tuhottu soronaoton yhteydessä. |
| metsakeskus.538010055 |
538 |
Pilpola |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
233448.36900000 |
6729484.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010055 |
Kuppikallio sijaitsee pellolla n. 70 m Kalmamäen kalmistosta etelään. Kohteen lounaispuoliseen metsäsaarekkeeseen on matkaa n. 30 m.
Kalliopaljastuma on n. 6 x 6 m suuruinen, n. 1.2 m korkea ja epätasainen. Kuppeja on kahdessa kohdassa.
1. Kallion korkeimmassa kohdassa on 4 - 5 pyöreää, halkaisijaltaan n. 5 cm suuruista kuppia.
2. alempana kallion eteläreunassa on kolme pyöreää, halkaisjaltaan n. 5 cm suuruista, matalaa kuppia. |
| metsakeskus.538010056 |
538 |
Rauvola-Mäkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234236.05600000 |
6729306.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010056 |
Alakylässä on sekä Rauvolan että viereisen Mäkilän tilan pihapiiristä löydetty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Ilmeisesti yhden asuinpaikan kaksi eri löytökohdetta. Koordinaattilistassa eri löytökohdat. |
| metsakeskus.538010058 |
538 |
Ympyrniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
236411.15900000 |
6734079.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010058 |
Asuinpaikka sijaitsee peltojen ympäröimällä hiekanottopaikalla.
Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja (nuorakeramiikkaa). |
| metsakeskus.538010059 |
538 |
Mäkilä |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
234984.74700000 |
6729921.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010059 |
Kalliopohjaisen mäen laella kalliokuopanteen reunamille ladottu pyöreähkö kivikehärakennelma, "muuri", jossa on suuaukko etelään. Rakenteen sisähalkaisija on 1,3 m, ulkohalkaisija 2,3 m ja suuaukon leveys 0,7 m. Kivet ovat sammaloituneet ja sisäpuolella näkyvissä. Rakenteen sisällä on vahva sammalpohja ja keskellä on kivi. Rakenteen tarkoitus on epäselvä. Mahdollisesti se on riistan väijytyspaikan jäännös. Sen ympärillä on isoja luonnonkiviä ja n. 7 m SW suuri siirtolohkare. Paikka sijaitsee Hirvijoen kaakkoispuolella peltoaukean takana kohoavan metsäisen kalliokukkulan länsiosassa. Joesta ja sen rantaa pitkin kulkevasta Vahdon tiestä on matkaa 700–800 m. |
| metsakeskus.538010060 |
538 |
Ojankulman santakuopat |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
238417.38200000 |
6728019.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010060 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä, joita arkeologi Esa Laukkanen ryhmineen on löytänyt v. 1987 ja erityisesti 29.6.2002 paikkaa uudelleen tarkastaessaan. Löytöpaikka on laajahkon hiekanottoalueen loivasti etelään laskevalla etelälaidalla pintakuoritulla alueella, n. 3x10 m alalta. Löytöpaikasta n. 15 etelään on itä-länsisuuntainen ajotie, jonka etelälaita rajoittuu talon pihamaahan. Löytöinä on saatu saviastianpaloja ja porfyyri ? -iskoksia. Hiekanotto paikalla on jatkunut viime aikoihin saakka ja kuorittu alue oli v:n 2002 tarkastuksessa tuore. |
| metsakeskus.538010061 |
538 |
Teva |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
233417.38700000 |
6728294.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.538010061 |
Nousiaisten Hirvijoen ja sen kanssa samansuuntaisen Luhdanojan kaakkoispuolella metsäalueella sijaitsevat kaksi vaatimatonta kiviladelmaa. Ne ovat kolmiomainen ja soikea ja sijoittuvat kalliokumpareen etelärinteeseen, n. 4,5 m etäisyydellä toisistaan, humus- ja sammalpeitteiselle terassille. Pohjoispuolella kallio kohoaa jyrkähkösti ja terassin alapuolella etelän suunnalla maasto on suoperäinen.
Eteläisempi kolmiomainen matala ladelma on pääosin koottu pään kokoisista kivistä, mutta osin myös sekä pienemmistä että myös suuremmista kivistä. Ladelman sivujen koot ovat 2,4 - 2,2 m. Ladelma on osin sammaleen peitossa ja sen päällä on männyntaimia.
Pohjoisempi, ylärinteen puoleinen ladelma, on soikeahko, halkaisijaltaan 2,7 m suunnassa luode-kaakko. Leveys on n. 2 m. Päällä on kariketta sekä iso mänty. Edellistä vaikeammin erotettavissa. |
| metsakeskus.540010001 |
444 |
Kampelat |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328891.16700000 |
6699565.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Nummi-Somero-maantiestä n. 200 m SE pienten peltojen ympäröimien Kampelat-nimisten metsäsaarekkeiden itäreunalla. Saarekkeet ovat jyrkkärinteisellä mäellä, jonka rinteet ovat viljellyt. Asuinpaikkarinne on kuivatun Hyvelänjärven rantaa (järven pinta on ulottunut 40 m:n korkeuskäyrälle asti) ja lihavaa savikkoa. V:n 1968 inventointikertomuksen ja Ailion v:n 1916 tarkastustietojen perusteella asuinpaikka-alue voi ulottua aina maantiestä pohjoisessa n. 300 m matkan etelä-kaakkoon pellon rinteessä ja sen päällä. |
| metsakeskus.540010002 |
444 |
Juoppoispakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329573.89600000 |
6699844.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Numm-Somero-tieltä Jakovan tilalle johtavan paikallistien S-puolella länteen, kuivatun Hyvelänjärven laaksoon työntyvän viljellyn niemekkeen SSE-rinteellä. Kvartseja löytyi niemekkeen kärjessä olevan ladon luota n. 100 m:n matkalta itään, Nummen ja Jakovan kylien rajalle. Asuinpaikka on sijainnut Hyvelänjärven rannalla. Maaperä on lihavaa savikkoa. |
| metsakeskus.540010003 |
444 |
Kuilunnokka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329901.76100000 |
6699569.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Jakovan tilalta etelään, kohti Hyvelänjärven laaksossa juoksevaa Nummenjokea vievän maanviljelystien itäpuolella. Löytöjä havaittiin Kuilunokaksi kutsutun keskirinteeltään jyrkän viljellyn mäen loivalta ylärinteeltä (Kuilunokka 1) sekä alempaa rinteen loivalta juurelta (Kuilunokka 2, 540 01 0004). Kysymyksessä voi olla kaksi eri-ikäistä asuinpaikkavyöhykettä. Maaperä on ylhäällä hiekkaa, hiesua ja alimpana savihiesua. |
| metsakeskus.540010004 |
444 |
Kuilunnokka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329976.73500000 |
6699445.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010004 |
Asuinapikka sijaitsee asuinpaikasta 570 01 0003 - Kuilunokka 1 100-200 m etelään saman rinteen loivalla alaosalla, S- ja W-rinteellä. Kvartseja löytyi n. 300 m:n matkalta. tiheimmässä niitä on Kuilunokan S-kärjessä. Löytövyöhykkeen alaraja noudattaa tarkasta 40 m:n korkeuskäyrää, joka on ollut kuivatun Hyvelänjärven rantakorkeus. Maaperä on lihavaa savikkoa. |
| metsakeskus.540010005 |
444 |
Kantturi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330095.68700000 |
6699200.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010005 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Hyvelänjärven viljek´llyn laaksotasanteen keskellä, Nummenjoen NE-puolella, joesta n. 100 - 15 0 m, olevan n. 300 x 75 m laajan Kantturi-nimisen mäen SW-rinteellä. Mäen pituusakseli on suunnassa NW-SE, sen SE-pää on viljelemätön. Viljellyn pään kynnöksessä löyti kvartseja melko tiheässä n. 100 m pituiselta alueelta metsiköstä lähtien NW:een. Löytövyöhykkeen alarajana on 40 m:n korkeuskäyrä eli Hyvelänjärven vanha rantakorkeus. Maaperä on lihavaa savikkoa. |
| metsakeskus.540010006 |
444 |
Sitturi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330635.46800000 |
6699415.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Sitturi-nimisellä, kuivatun HYvelänjärven laaksotasanteesta nousevan 200 x 200 m laajan, suurimmaksi osaksi viljellyn mäen S- ja SW-rinteellä. Kvartseja löyti n. 150 m pitusielta vyöhykkeeltä jyrkähköltä rinteeltä, vyöhykkeen alaraja oli tarkalleen 40 m:n korkeuskäyrällä. Maaperä on laihaa savihiesua. |
| metsakeskus.540010007 |
444 |
Retlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340981.30700000 |
6700206.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010007 |
Asuinapaikka sijaitsee Hiidenveden Retlahden perukassa jyrkällä, mutta alaosaltaan loivenevalla peltorinteellä, joka viettää S:ään ja SE:oon. Löytövyöhyke ulottuu alas lähelle vesirajaa viljelemättömälle rantakaistaleelle. |
| metsakeskus.540010008 |
444 |
Kaunike 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340321.58600000 |
6697363.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Retlahden kylätien varressa, sen W-puolella. Maasto on kumpuilevaa savikkopeltoa ja löytöpaikka SW-rinnettä, joka viettää kapeaan laaksooon, joka yhdistäää toisaalta Hiidenveden altaan idässä ja toisaalta Sorkkojärven-Kyynärjärven ja sitä kautta Häntjäoen laakson etelässä ja lännessä. löytöalue on suppea, ehkä 30 x 30 m, alaraja tarkasti 40 m ymp. Maaperä on hietaa ja rinteen yläosassa hiekkaa. |
| metsakeskus.540010009 |
444 |
Kaunike 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
340588.47900000 |
6697290.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010009 |
Asuinpaikka sijaitseelähellä Vihdin vastaista rajaa asuinpaikasta 570 01 0008 Kaunik 1 n. 300 m ESE. Maasto on melko tasaista, hyvin loivasti SW:een viettävää rinnettä jyrkän metsämäen juurella. Paikka näyttä topografisesti erittäin epätodennäköiseltä asuinpaikalta. Maaperä on savikkoa. |
| metsakeskus.540010010 |
444 |
Uro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336648.05200000 |
6699121.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010010 |
Asuinpaikka sijaitsee matalan ja umpeutuvan Koisjärven NW-rannalla, Hyrsylä-Vihti-maantien S-puolella. 40m:n korkeuskäyrä, joka on löytöalueen alaraja, tekee löytöpaikalla niemekkeen etelään, kvartsit löytyivät tämän viljellyn niemekkeen kärjestä ja W-rinteeltä. |
| metsakeskus.540010011 |
444 |
Hevoshaka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337680.65000000 |
6697173.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Hevoshaka-nimisen metsäisen mäen viljellyllä S-rinteellä. Kvartseja löytyi suppealta alueelta, n. 70 x 20 m, jonka alarajana oli 35 m:n korkeuskäyrä. Käyrä mutkittelee alueella muodostaen asuinpaikan kohdalla ahtaan NW-SE-suuntaisen salmen, jonka "rannalta" vähän etelämpänä löytyi toinen kohde- mahdollisesti tämän kohteen kanssa yhteenkuuluva. |
| metsakeskus.540010012 |
444 |
Jussinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337602.68000000 |
6696996.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010012 |
Asuinpaikka sijaitsee korkean, metsäisen Jussinmäen pohjoispuolella, peltotien pohjoispuolella, länteen laskevan peltorinteen alaosassa. |
| metsakeskus.540010013 |
444 |
Punalahdenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337168.86000000 |
6696485.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010013 |
Asuinpaikka sijaitsee korkean ja kallioisen Punalahdenmäen loivalla SE-rinteellä, joka työntyy pitkulaisen mäen jatkona niemekkeestä kohti SE:a, Sitarlanjokea. Niemekkeen kärjen viljelyksen kynnöksestä löytyi n. 50 x 50 m:n alalta runsaasti kvartseja. Maaperä lihavaa savikkoa. |
| metsakeskus.540010014 |
444 |
Torsti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337493.72500000 |
6696580.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010014 |
Asuinpaikka sijaitsee keskellä peltoaukeaa kohoavan viljellyn drumliinimaisen SSE-NNW-suuntaisen pitkulaisen mäen S-kärjessä, S-, W- ja E-rinteillä. löytöjä on n. 100 x 50 m:n alalla. Maaperä on lihavaa savikkoa. |
| metsakeskus.540010015 |
444 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337485.72900000 |
6696381.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010015 |
Asuinpaikka sijaitsee korkean mäen länsirinteellä, jolla sijaitsee Niemelän talo, talosta noin 100 m luoteeseen, jyrkän kalliorinteen alapuolella, pienellä erillisellä pellolla. Löytöalue käsittää koko pellon. Maaperä on savikkoa.
Vuoden 2009 inventoinnin mukaan asuinpaikan länsiosassa on talo. |
| metsakeskus.540010016 |
444 |
Hevoshaka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337885.56300000 |
6697063.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Ali-Kyynärän suon pohjoispuolella, Hevoshaan metsämäen lounaisrinteellä. Maaperä on savikkoa. |
| metsakeskus.540010017 |
444 |
Rinteelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337049.90300000 |
6695861.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Karhunpäänmäen jyrkän SE-rinteen alla kapealla peltosaralla, loivalla Häntäjokeen viettävällä rinteenosalla, joen ylittävän paikallistien pohjoispuolella. Häntäjoen laakso on löytöpaikan kohdalla kapeimmillaan ja 35 m:n korkeuskäyrä, joka on löytöalueen alarajana, muodostaa tässä ahtaan salmen. Löytöalue on n. 200 m pitkä. Maaperä on lihavaa savikkoa. |
| metsakeskus.540010018 |
444 |
Liukaskallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336261.23400000 |
6693274.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Lohjanjärvestä pohjoiseen ulottuvan kapean salmen erottaman Kutsilan- ja Maikkalanselän pohjoispohjukassa, lähellä Häntäjoen suuta Lohjan rajaa vasten. Paikka on Saukkolasta Lohjalle vievän tien W- ja korkean, kallioisen Hyyppiönmäen SE-puolella, loivalla S- ja Se-rinteellä jyrkän rantatörmän päällä. Maaperä on savihiesua. |
| metsakeskus.540010020 |
444 |
Pitkämäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
331321.23500000 |
6691616.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010020 |
Pitkämäen korkeimmalla kohdalla pronssikautisia? röykkiöitä ja kivivalli.
Röykkiö 1 sijaitsee mäen aivan korkeimmalla kohdalla. röykkiön laajuus on n. 10 x 10 m ja siitä on heitelty kiviä ympäristöön (lähinnä itäpuolella) kaiveltaessa. Keskelle on kaivettu suuri n. 1 x 1 m läpimitaltaan oleva kuoppa, jonka perusteella on nähtävissä kiveystä n. metrin syvyyteen asti.
Röykkiö 2. välittömästi edellisen eteläpuolella. Laajuus n. 3 x 7 m, korkeus n. 0,2 m. Myös tähän raunioon kaivaltu pari kuoppaa. olemukseltaan epämääräisempi kuin raunio 1.
Röykkiö 3. Edellisestä n. 20 m etelään. Laajuus n. 6 x 4 m, korkeus n. 0,2 m. Muodoltaan soikeahko. epämääräinen.
Kivivalli. edellisestä lähtee itään n. 30 m mittainen 1,5 m leveä, matala (n. 0,3 m) turpeen peittämä kivivalli. Vuonna 2006 keväällä saadun tiedon mukaan Pitkämäki (Laveamäki) olisi perimätiedon mukainen käräjäpaikka. Röykkiöt olisivat syntyneet käräjiiä pidettäessä ja niihin osallistuneiden tuodessa kiven mukanaan. Samalla saadun tiedon mukaan olisi vuoden 1954 vaiheilla kaksi muinaistutkijaa kaivellut röykkiöitä mitään kuitenkaan löytämättä. |
| metsakeskus.540010021 |
444 |
Jättölän koulu |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
331477.11400000 |
6702500.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010021 |
Kalliopaljastuma n. 20 m ns. vanhasta koulurakennuksesta pohjoiseen harjumaisemassa.
Kallio on poimutettu, poimut, koillis-lounaissuuntaiset. Itäisimmällä poimuharjalla ainakin 11 kuppia rivissä poimun suunnassa. Jotkut ovat parittain vierekkäin. Kuppien koko: halk. n. 5 cm. Kuppikalliosta suoraan luoteeseen lähempänä ns. pikkukoulua on toinen, isompi kalliopaljastuma, jossa ei havaittu kuppeja.
Vuonna 2014 havaittiin läheltä vanhaa koulurakennusta, kallionnyppylältä, jossa on lipputanko, kaikkiaan viisi kuppia. |
| metsakeskus.540010022 |
444 |
Immola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336628.09100000 |
6693417.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Häntäjoen sillalta, n. 100 m Saukkolaan päin, maantien NE-puolella, jokeen viettävällä loivalla peltorinteellä. Maalaji on silttia ja savea. |
| metsakeskus.540010023 |
444 |
Immola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336575.11100000 |
6693570.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Immola 1:stä n. 100 m pohjoiseen. kohde sijaitsee tien eteläpuolella, S-SE-rinteessä. |
| metsakeskus.540010024 |
444 |
Salokorpi |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
334398.83900000 |
6722791.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.540010024 |
Kivestä rakennettu ulkouuni Saloveden pohjoisrannalla, Kärkölän kirkolta n. 2 km kaakkoon. Uuni sijaitsee runsaat 100 metriä Saloveden rannasta huvilan pihapiirissä, noin 10 metriä kesämökistä kaakkoon. Maasto on metsäistä järven rantaa.
Jukka-Pekka Taavitsainen on tarkastanut ja kartoittanut uunin 1981. Uunin mitat ovat 6x4 metriä. Sille on ilmeisesti määritelty samalla 2 metrin suojavyöhyke, joka on merkittynä uunin ympärille mittakeihän.
Vuoden 2007 inventoinnissa paikka tarkastettiin. Uuni oli peittynyt kasvillisuudella ja vain peräseinä oli oikeastaan näkyvissä. Muureissa ei kasvanut suuria puita. GPS-mittaus otettiin uunin päältä.
|
| metsakeskus.541010001 |
541 |
Suomalanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
619769.68900000 |
7036920.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010001 |
Kohde sijaitsee Suomalanniemen kapeimmalla kohdalla. Niemen törmät ovat vierineet ja ja asuinpaikka osittain tuhoutunut. Kuitenkin sitä on jäljellä entisen kisakentän alueella ja ympärillä. Paikalla on myös raudanvalmistuspaikka ja sudenkuoppa, perimätiedon mukaan siinä on ollut myös uhripaikka. |
| metsakeskus.541010001 |
541 |
Suomalanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
619769.68900000 |
7036920.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010001 |
Kohde sijaitsee Suomalanniemen kapeimmalla kohdalla. Niemen törmät ovat vierineet ja ja asuinpaikka osittain tuhoutunut. Kuitenkin sitä on jäljellä entisen kisakentän alueella ja ympärillä. Paikalla on myös raudanvalmistuspaikka ja sudenkuoppa, perimätiedon mukaan siinä on ollut myös uhripaikka. |
| metsakeskus.541010001 |
541 |
Suomalanniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
619769.68900000 |
7036920.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010001 |
Kohde sijaitsee Suomalanniemen kapeimmalla kohdalla. Niemen törmät ovat vierineet ja ja asuinpaikka osittain tuhoutunut. Kuitenkin sitä on jäljellä entisen kisakentän alueella ja ympärillä. Paikalla on myös raudanvalmistuspaikka ja sudenkuoppa, perimätiedon mukaan siinä on ollut myös uhripaikka. |
| metsakeskus.541010001 |
541 |
Suomalanniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27000 |
619769.68900000 |
7036920.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010001 |
Kohde sijaitsee Suomalanniemen kapeimmalla kohdalla. Niemen törmät ovat vierineet ja ja asuinpaikka osittain tuhoutunut. Kuitenkin sitä on jäljellä entisen kisakentän alueella ja ympärillä. Paikalla on myös raudanvalmistuspaikka ja sudenkuoppa, perimätiedon mukaan siinä on ollut myös uhripaikka. |
| metsakeskus.541010002 |
541 |
Kokkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597821.49500000 |
7047379.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010002 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Karhunpääjoen eli Valimonjoen suun itäpuolella. Löydöt ovat tulleet esille talon luoteispuolella olevasta perunapellosta, asuinpaikka jatkunee myös metsään. |
| metsakeskus.541010003 |
541 |
Hiekkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
598115.37700000 |
7046653.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010003 |
Kohde sijaitsee Kuokkastenjärven itärannalla, Purolan talosta n. 200 m luoteeseen. Alue on kallioiden lännestä, pohjoisesta ja idästä suojaamaa hiekkarinnettä, osaksi raivattu pelloksi. Metsässä on pieniä heikkakuoppia. Löydöt ovat kampa- ja asbestikeramiikkaa, kiviesinteitä. |
| metsakeskus.541010003 |
541 |
Hiekkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
598115.37700000 |
7046653.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010003 |
Kohde sijaitsee Kuokkastenjärven itärannalla, Purolan talosta n. 200 m luoteeseen. Alue on kallioiden lännestä, pohjoisesta ja idästä suojaamaa hiekkarinnettä, osaksi raivattu pelloksi. Metsässä on pieniä heikkakuoppia. Löydöt ovat kampa- ja asbestikeramiikkaa, kiviesinteitä. |
| metsakeskus.541010005 |
541 |
Niittyrinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606450.96900000 |
7061606.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010005 |
Paikka on korkean mäen itärinnettä, maaperä hienoa hiekkaa. Löydöt reikäkivi, talttoja ja kvartsia (KM 16440 ja 19084) |
| metsakeskus.541010007 |
541 |
Piimäpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606499.94700000 |
7062058.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010007 |
Kohde sijaitsee Piimäpuron länsipuolella olevan lounaaseen laskevan rinnepellon yläosassa. Asuinpaikalta löydetty tasataltta, kourutaltta, 2 reikäkiveä ja kvartsia. |
| metsakeskus.541010008 |
541 |
Kalmoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
624513.64800000 |
7074865.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Mujejärven länsiosassa, järveen pistävän luoteis-kaakko -suuntaisen, noin 300 m:n pituisen Kalmoniemen keskiosassa harjun päällä. Samalla niemellä ortodoksikalmisto (Nurmes nro 12). Asuinpaikalta on löydetty 9 kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.541010009 |
541 |
Pekkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601777.86500000 |
7057333.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Pekkalan talon itäpuolella , löydöt (KM 24224:1-3 kvatsia ja palanutta luuta) kerätty maantieleikkauksesta ja sen lähelle tehdystä koekuopasta. Paikalta löydetty myös kourutaltta (Nurmeksen yhteislyseo).
Alue on savista peltoa Ylikylänjärven eteläpäässä. Kohteen rajaus on karkea. |
| metsakeskus.541010010 |
541 |
Kelokoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597492.56100000 |
7066740.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Sivakkajoesta noin 300 m kaakkoon, aivan Nurmeksen ja Valtimon rajan tuntumassa. Löydöt on poimittu heikka-hietapitoiselta rinnepellolta, joka löytöpaikalla viettää pohjoiseen ja luoteeseen. Löytöpaikan vieressä, sen itäpuolella, on pieni sorakuoppa. Löydöt (KM 27656:1-3 ovat 22 kpl kvartsi-iskoksia ja 7 kpl palanutta luuta). |
| metsakeskus.541010011 |
541 |
Kuohattijärvi Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
622799.40400000 |
7056819.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010011 |
Noin 200 m Kuohattijärven länsirannasta sijaitsevaa Kalmosaarta on käytetty kesäkalmistona. Lönnbergin inventointikertomuksessa mainitaan saaressa olevan kolme painaumaa (Lönnberg, 1972, s. 28). |
| metsakeskus.541010012 |
541 |
Mujejärvi Kalmoniemi |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
624575.62000000 |
7074818.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010012 |
Kohde sijaitsee Mujejärveen työntyvällä Kalmoniemellä. Kalmoniemi on pitkä, kapea ja mäntyä kasvava hietikkoniemi, maaperä on kivistä moreenia. Paikka on yleisesti tunnettu ja siihen liittyy lukuisia tarinoita. Kohdetta on myös kaiveltu useampaan otteeseen. Niemen keskivaiheilla kivikautinen asuinpaikka Kalmoniemi (541010008).
Inventoinnissa tehtyjen koekuoppien perusteella todettiin kaivelujälkiä sekä löydettiin luita laakeasta painanteesta, joka oli jo aiemmin osittain kaivettu. Hautoja saattaa olla harjun laella hyvinkin tiheässä.
Niemen kärjessä on kasa järvimalmia, joka paljastui polun kohdan kulutettua malmihiput näkyville. |
| metsakeskus.541010012 |
541 |
Mujejärvi Kalmoniemi |
10002 |
12012 |
13000 |
11006 |
27000 |
624575.62000000 |
7074818.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010012 |
Kohde sijaitsee Mujejärveen työntyvällä Kalmoniemellä. Kalmoniemi on pitkä, kapea ja mäntyä kasvava hietikkoniemi, maaperä on kivistä moreenia. Paikka on yleisesti tunnettu ja siihen liittyy lukuisia tarinoita. Kohdetta on myös kaiveltu useampaan otteeseen. Niemen keskivaiheilla kivikautinen asuinpaikka Kalmoniemi (541010008).
Inventoinnissa tehtyjen koekuoppien perusteella todettiin kaivelujälkiä sekä löydettiin luita laakeasta painanteesta, joka oli jo aiemmin osittain kaivettu. Hautoja saattaa olla harjun laella hyvinkin tiheässä.
Niemen kärjessä on kasa järvimalmia, joka paljastui polun kohdan kulutettua malmihiput näkyville. |
| metsakeskus.541010013 |
541 |
Karsikkoselkä Saunasaari |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
601101.19500000 |
7041239.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010013 |
Pielisen länsirannalla, Pielisen ja Kuokkastenjärven yhtymäkohdassa sijaitsevalla Karsikkoselällä oleva pyöreälakinen, melko korkea saari. Maanpinta on laella kivinen, joka on todennäköisesti muinaisrantakivikkoa. Saareen liittyy runsaasti perimätietoa hautauksista. Saunasaari on kooltaan noin 140 x 100 m.
Painanteisiin 2 ja 5 tehdyissä koekuopissa ei tavattu merkkejä hautauksista. Kalmisto lienee osittain tuhoutunut ja ulottunut saaren eteläosaan.
Painanteet 4, 6 ja 7 sijaitsevat itärinteessä lähekkäin, muutaman metrin niiden kaakkoispuolella on kivinen rajapyykki.
Painanteita saarella on todennäköisesti enemmän kuin inventoinnissa nyt kartoitettiin, inventoinnin ajankohtana korkea heinikko vaikeutti havainnointia. |
| metsakeskus.541010014 |
541 |
Savikylä Koivistola |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
594744.73900000 |
7045762.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010014 |
Kohde sijaitsee Hiisjoen etelärannalla, pellon reunasta noin 20 m kaakkoon olevassa metsikössä, Jokivaara-nimisen mäen luoteisnurkassa, jyrkässä rinteessä. Paikalla erottuu vanha maanottokohta. Koivikon talon vanha isäntä osoitti paikan, josta vielä 1940-luvulla on ajettu maata pelloille. Tuolloin paikalta kerrotaan löytyneen toistakymmentä pääkalloa sekä muita luita. Viimeisimmät luulöydöt ovat ilmeisesti 1940-luvulta.
Inventoinnissa 2011 koordinaattien osoittaman hiekkakuopan yläpuolella rinteessä on toinen hiekkakuoppa tasaisemmalla maalla. Hiekkakuopan yläpuolella on pyöreä painauma, jonka kohdalle on haudattu tilalla kuolleita eläimiä.
Inventoinnissa ei löydetty merkkejä hautauksista; mahdollisten säilyneiden hautojen toteaminen vaatii koekaivauksen. Vuoden 2024 inventoinnissa muinaisjäännöksen pohjoisosasta dokumentoitiin yksi pyyntikuopaksi tulkittu ilmiö sekä kaksi mahdollista hautapainannetta.
Inventoinnissa havaittiin rinteen päältä kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.541010014 |
541 |
Savikylä Koivistola |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27000 |
594744.73900000 |
7045762.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010014 |
Kohde sijaitsee Hiisjoen etelärannalla, pellon reunasta noin 20 m kaakkoon olevassa metsikössä, Jokivaara-nimisen mäen luoteisnurkassa, jyrkässä rinteessä. Paikalla erottuu vanha maanottokohta. Koivikon talon vanha isäntä osoitti paikan, josta vielä 1940-luvulla on ajettu maata pelloille. Tuolloin paikalta kerrotaan löytyneen toistakymmentä pääkalloa sekä muita luita. Viimeisimmät luulöydöt ovat ilmeisesti 1940-luvulta.
Inventoinnissa 2011 koordinaattien osoittaman hiekkakuopan yläpuolella rinteessä on toinen hiekkakuoppa tasaisemmalla maalla. Hiekkakuopan yläpuolella on pyöreä painauma, jonka kohdalle on haudattu tilalla kuolleita eläimiä.
Inventoinnissa ei löydetty merkkejä hautauksista; mahdollisten säilyneiden hautojen toteaminen vaatii koekaivauksen. Vuoden 2024 inventoinnissa muinaisjäännöksen pohjoisosasta dokumentoitiin yksi pyyntikuopaksi tulkittu ilmiö sekä kaksi mahdollista hautapainannetta.
Inventoinnissa havaittiin rinteen päältä kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.541010015 |
541 |
Lipinlahti Karsikkoniemi |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27000 |
612407.64400000 |
7040658.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010015 |
Kohde sijaitsee Leipävaarasta järven selälle työntyvällä kaksiosaisella Karsikkoniemellä, Pielisen itärannalla. Välissä on pieni Niittylahti -niminen lahdenpoukama. Se on kivikkorantainen, mäntyjä kasvava puolukkakangas. Männyt ovat suuria ja vanhoja ja niistä moneen on veistetty karsikko. Paikalla on ollut ainakin 12 karsikkomäntyä, joista 4-5 on lähtetetty Seurasaareen ja yksi on jäljellä, siinä vuosiluku 1827, joka on osittain jäänyt kuoren alle ja nimikirjaimet MM. Karsikkoniemeltä näkyy Nurmeksen kirkko.
|
| metsakeskus.541010016 |
541 |
Mujejärvi Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
625458.26900000 |
7075219.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010016 |
Kalmosaari sijaitsee Mujejärven koillisosassa ja on kooltaan noin 80x40 m. Maaperä on kivistä hiekkamoreenia. Kasvillisuus on varvikkoa ja sekametsää. Kohde merkitty muinaisjäännösmerkillä peruskarttalle (päällepainatus vuonna 1992). Saareen liittyy runsaasti erilaista perimätietoa. |
| metsakeskus.541010017 |
541 |
Seppola |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
595213.53400000 |
7051832.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010017 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Jokikyläntien länsipuolella, vanhan rantaterassin niemekkeeksi työntyvällä osalla. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 2 - 3 m ja syvyydeltään noin 0,5 m.
Alueella on useita pieniä sorakuoppia. |
| metsakeskus.541010019 |
541 |
Niittylehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599090.97600000 |
7049321.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokikylän Lingonjärven koillispuolella, Niittylehdon talosta noin 300 m kaakkoon, viljelyspellon keskellä olevan kumpareen kohdalla, L-kirjaimen muotoisen pellon koilliskulmassa. Peltomulta on asuinpaikan kohdalla voimakkaan punertavaa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille pellon pinnalta. |
| metsakeskus.541010020 |
541 |
Honkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601344.11500000 |
7036992.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanhakylä - Joensuun -maantien länsipuolella ja Savikylä - Särkikorpi -paikallistien länsipuolella olevan Honkalan tilan alaniityllä, Hiiripuron varressa. Maaperä asuinpaikka-alueella on savimultaa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille pellon pinnalta.
Sampolan talon länsipuolelta, perunapeltona olleelta alueelta löytyi vuoden 2006 inventoinnissa palanutta luuta. Asuinpaikka on todennäköisesti sijainnut Sampolan talon lounaispuolisessa peltorinteessä, joka laskee kohti länttä ja Hiiripuroa. |
| metsakeskus.541010022 |
541 |
Viitaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
604124.91300000 |
7059345.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Saramojen pohjoispuolella sijaitsevan Viitaniemen Pulkkilan talon itä-, etelä- ja länsipuolisilla pelloilla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kynnetyltä viljelyspellolta. |
| metsakeskus.541010022 |
541 |
Viitaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
604124.91300000 |
7059345.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Saramojen pohjoispuolella sijaitsevan Viitaniemen Pulkkilan talon itä-, etelä- ja länsipuolisilla pelloilla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kynnetyltä viljelyspellolta. |
| metsakeskus.541010023 |
541 |
Viitaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
603790.05300000 |
7059229.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Saramojoen pohjoispuolella olevalla peltoalueella, rannasta noin 50 m, Pentikkälän talon itäpuolisilla pelloilla. Maaperä alueella on kivetöntä peltomultaa. |
| metsakeskus.541010023 |
541 |
Viitaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
603790.05300000 |
7059229.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Saramojoen pohjoispuolella olevalla peltoalueella, rannasta noin 50 m, Pentikkälän talon itäpuolisilla pelloilla. Maaperä alueella on kivetöntä peltomultaa. |
| metsakeskus.541010026 |
541 |
Heinälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604774.64700000 |
7061277.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Saramojoen lja Riihivaaraan johtavan maantien välisellä alueella, Pitkäkosken eteläpuolella ja Heinälän tilan päärakennuksesta noin 180 m länteen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Saramojokeen viettävältä hiekan sekaiselta savipellolta, noin 105 mmpy olevan terassin päältä. |
| metsakeskus.541010027 |
541 |
Poroinjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
609325.79100000 |
7068694.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010027 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Poroinjärven länsipuolella, rantaterassia myötäilevän polun länsipuolella, paikassa joka on polun haarautumiskohdan eteläpuolella 3-5 m. Pyyntikuopan halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 40 cm. Pyyntikuopan kohdalta on tullut esille yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.541010028 |
541 |
Koirilammit |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
623583.02000000 |
7075071.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010028 |
Pyyntikuoppa sijaitsee noin 30 m Koirilammista itään, kapeassa solassa itä-länsisuuntaisen harjun ja alavahkon maan välillä. Pyyntikuoppa on muodoltaan pyöreähkö,kooltaan noin 3x3 m ja syvyydeltään noin 80 cm. |
| metsakeskus.541010029 |
541 |
Multiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
623953.87800000 |
7074629.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Mujejärven kaakkoispuolella, Multiniemen itäpuolella, alueella olevan kesämökin pihamaalla, aivan rannassa. Asuinpaikaksi määritelty alue on noin 20 m leveä ja 100 m pitkä rannan suuntainen kaistale. Asuinpaikalta on vuoden 2008 inventoinnissa havaittu modernin tulisijan lisäksi eroosion kuluttamassa rantatörmässä kolmessa kohdassa tulenpidon merkkejä, palanutta luuta sekä kvartsi-iskoksia. Palaneet luut ovat tulleet esille veteen sortuneesta hiekkaisesta rantatörmästä. |
| metsakeskus.541010030 |
541 |
Koirilammit 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
623823.92800000 |
7075116.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010030 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Akonlahden eteläpuolisella harjanteella, Mujejärveen lännestä pistävässä niemessä. Niemi on pyyntikuopan kohdalla 600-700 m leveä. Pyyntikuoppa on kooltaan 4x4 m, syvyys 1,7 m. Kuopan pohjoispäässä erottuu reunavalli. |
| metsakeskus.541010031 |
541 |
Syvälampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
617150.63300000 |
7069334.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010031 |
Aikaisempien tietojen (1998 ja 2006) mukaan paikalla on kaksi selkeää ja yksi epävarma pyyntikuoppa. Kuopat sijaitsevat Syvälammen ja Matalajärven välisellä kannaksella Kuhmontien itäpuolella, Kolkonjärven lounaispuolella.
Vuoden 2011 inventoinnissa havaittiin, että kyseessä on kuitenkin kaksi tervahautaa. Kohde sijaitsee Syvälammen eteläpuolisella kannaksella, kuivalla kankaalla, etelään viettävällä rinteellä. Rinne on hakattu viime vuosina mutta hautojen ympärille on jätetty säästöpuuryhmä. Paikalla on kaksi tervahautaa, molemmat halkaisijaltaan noin 9,5m. Selvästi erottuvat halssit ovat kohti etelää. Itäisemmän halssi on pituudeltaan noin 7m, leveys 3m ja korkeus 1,5m. Läntisemmän tervahaudan mitat ovat 3m x 2m x 1,5m. Tervahaudat sijaitsevat vierekkäin lähes kiinni toisissaan. |
| metsakeskus.541010032 |
541 |
Maunola |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
625236.48900000 |
7037296.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010032 |
Maunolan tila sijaitsee Konnalammen itärannalla. Maasto muodostaa terassin pohjoista kohti ja alava maasto jatkuu itään. Talon pohjoispuolen pelloista löytyi tuluspiitä, kvartsia, lasia ja lasitettua keramiikkaa. |
| metsakeskus.541010033 |
541 |
Hetesuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
621059.16500000 |
7039723.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Höljäkän kylässä, rautatien pohjoispuolella, Jurtinvaaran etelärinteellä, josta pistää etelää kohti niemimäinen uloke. Alueella on hiekkakuoppa ja asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kuopan itälaidalta. Hiekkakuoppa lienee tuhonnut asuinpaikan melkein kokonaan. |
| metsakeskus.541010034 |
541 |
Lammintauskangas |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
617813.45500000 |
7044054.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010034 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Lieksa - Vanhakylä- maantien ja rautatien lounaispuolella, rautatiestä noin 400 m lounaaseen, ja Joutenlammen rannasta noin 400 m itään. Pyyntikuopat ovat varsin tasaisella metsämaalla. Niiden koko on (pohjoisesta etelään): 1,8 x 2,3 m, 2,7 x 1,9 m, 2,2 x 2,5 m. Kuoppien syvyys on 15-30 cm.
Inventoinnissa 2006 pyyntikuoppia ei voitu paikallistaa. |
| metsakeskus.541010035 |
541 |
Taipale |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
614757.68700000 |
7043490.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Lipinlahdessa, rautatiestä noin 400 m lounaaseen, Taipaleen tilalle johtavan tien molemmin puolin. Asuinpaikkalöytöjä kerrotaan tulleen esille tietä tehtäessä. Inventoinnin yhteydessä on havaittu paikalla palaneita kiviä. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut tien teon yhteydessä. |
| metsakeskus.541500002 |
541 |
Lipinlahti Lipinsaari |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
613329.26100000 |
7043469.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541500002 |
Pielisen itärannan tuntumassa olevan saaren eteläosassa on perimätiedon mukaan kalmisto. |
| metsakeskus.541500003 |
541 |
Höljäkkä Ukonniemi |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
622434.62600000 |
7035814.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541500003 |
Pieliseen pistävällä korkealla ja jyrkkärantaisella niemellä on kalmisto, jonne on perimätiedon mukaan haudattu vielä Isovihan aikoihin. Vuoden 2024 inventoinnissa ei kohteen luonnetta ollut mahdollista valottaa enempää. Kalmiston tarkempi määrittely vaatinee koekuopituksen. |
| metsakeskus.541500008 |
541 |
Saramo Jokihaara |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
609558.69000000 |
7069219.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541500008 |
Mahdollinen hautapaikka sijaitsee kankaalla Mäntyjoen ja Palojoen yhtymäkohdassa. |
| metsakeskus.541500009 |
541 |
Saramo Määttälä |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
608713.00000000 |
7069104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541500009 |
Kalmisto sijaitsee Kokkosärkät-nimisellä metsäalueella, joka on Pörtsyn talon länsipuolella, Suonpään talon koillispuolella. Paikalla on kapea pohjoinen-etelä -suuntainen harjanne, jolla kasvaa mäntymetsää. Maaperä on hienoa kivetöntä hiekkaa. Harjanteen päällä on kuusi painannetta. Kohteessa on myös epämääräisiä matalia painanteita, jotka voivat olla hautapainanteita. Lisäksi kohteessa on kaksi kuoppaa, joiden luonne on epäselvä. Painanteeseen 2 avatun koekuopan perusteella kyseinen kuoppa on aiemmin kaiveltu. |
| metsakeskus.541500012 |
541 |
Kuohattijärvi Sikosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
621075.09000000 |
7057908.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.541500012 |
Tarinan mukaan Sikosaaren itä- ja pohjoispäähän on haudattu joskus isonvihan aikaan saareen piiritetyttyjä ja kuolemaan jätetyttyjä venäläisiä. Inventoinnissa saaren korkeimmalta kohdalta löytyi kolme pitkulaista painannetta etelä-pohjoissuuntaisessa rivissä. Suurin niistä on kooltaan 2,9 x 2 x 0,70 metriä. Koepistoissa ei havaittu mitään hautaukseen viittaavaa. |
| metsakeskus.543000002 |
543 |
Nukarinkoski |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
385507.34300000 |
6711935.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543000002 |
Maakuoppa sijaitsee Vantaanjoen Nukarinkosken itärannalla. Joki tekee paikalla mutkan ja rannalla on pieni kumpare, johon kuoppa on kaivettu. Maa viettää notkoon myös kumpareen itäpuolella. Kumpareen länsipuolella on suuri siirtolohkare. Maasto on alavaa rantalehtoa ja kumpare on hiekkaa. Kuoppa on suorakaiteen muotoinen, mitat noin 5 x 4 m, syvyys noin 1,5 m. Kylmämuurausta on näkyvissä kuopan itä- ja pohjoissivulla. Nukarinkoskella (Pengerkoskella) on ollut saha ja muuta teollisuustoimintaa jo 1600-luvulla. Pitkin kosken vartta on säilynyt eri-ikäisiä kivi- ja tiilirakenteita. Kuoppa liittyy varmaankin näihin historiallisiin vaiheisiin. Joen rantaan on rakennettu luontopolku ja laavu. |
| metsakeskus.543010001 |
543 |
Ala-Pekkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379961.61200000 |
6704166.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010001 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Nurmijärven koillisrannalla, kirkon ja hautausmaan kaakkoispuolella. Maasto on lounaaseen laskevaa peltorinnettä. Pellon ylälaitaa kulkee Ojakkalantie ja pohjoispuoli on rakennettua taajamaa.
Tarkastuksissa on havaittu löytöjä pellon pinnalla useissa kohdin. Kyseessä on joko laaja asuinpaikka tai useita lähekkäisiä löytökeskittymiä. Alakohteita on erotettu neljä (1a-1d). Löydöt ovat saviastianpaloja, palanutta luuta, kivilaji-iskoksia ja kvartsia.
Vuoden 2006 inventoinnissa todettiin alakohde 1d tuhoutuneeksi. |
| metsakeskus.543010002 |
543 |
Halmela 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377158.72700000 |
6706658.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän luoteispuolella laajan tasaisen viljelyaukean luoteisreunalla. Maasto on peltoa, joka laskee loivasti kaakkoon kohti Kyläjokea. Jokeen on matkaa noin 800 metriä. Vanhasta peruskartasta näkee, että joen mutkittelevaa uomaa on tällä kohdin oikaistu. Tasangon kaakkoispäästä joki kulkee kapeikosta kohti kuivattua Nurmijärveä. Asuinpaikasta 250 metriä luoteeseen mäen kärjessä teiden risteyksessä sijaitsee luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu suuri siirtolohkare (merkitty peruskarttaan). 1975 inventoinnissa paikalta löytyi kvartsia. |
| metsakeskus.543010003 |
543 |
Halmela 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377461.60800000 |
6706760.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän luoteispuolella laajan tasaisen viljelyaukean luoteisreunalla. Maasto on peltoa, joka laskee loivasti kaakkoon kohti Kyläjokea. Jokeen on matkaa noin 700 metriä. Vanhasta peruskartasta näkee, että joen mutkittelevaa uomaa on tällä kohdin oikaistu. Tasangon kaakkoispäästä joki kulkee kapeikosta kohti kuivattua Nurmijärveä. Asuinpaikan pohjoispuolella on pieni kumpare, jolla on asuinrakennus (peruskartassa Mäntylä) ja vierellä länsipuolella peltosaareke. Maaperä on kivetöntä hiesua. 1975 inventoinnissa paikalta löytyi kvartsia. Maanomistaja on löytänyt paikalta kaksoistaltan, jota säilytetään Halmelan talossa. |
| metsakeskus.543010004 |
543 |
Lautala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377911.42400000 |
6706089.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010004 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Kyläjoentien ja Kyläjoen välissä, siinä kohdassa missä joki tekee jyrkän mutkan jokilaaksossa itään Pitkämäen ja Parkkimäen välissä. Tie ylittää joen asuinpaikan pohjoispuolella ja asuinpaikka on tien länsipuolella. Pellossa on selvä törmä, joka laskee länteen kohti jokea ja muodostaa kapean niemen. Tie kulkee niemen laella. Sijaintipaikka on kapeikon pohjoispäässä, josta Kyläjoki virtaa etelään kohti kuivattua Nurmijärveä. Maaperä jokilaaksossa on hiesusavea.
1975 inventoinnissa paikalta löytyi kvartsia kahdesta toisistaan noin 100 metrin etäisyydellä olevasta kohdasta. Peruskartasta mitatut koordinaatit kahdelle löytökohdalle: 4a 6708840/3378020, 4b 6708920/3378050. Maaston mukaan kaksi löytökohtaa ovat todennäköisesti samaa asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.543010005 |
543 |
Luhtapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
378113.35900000 |
6703629.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010005 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Nurmijärven luoteisrannalla Luhtajoen varrella noin 100 metriä joesta etelään. Paikalla on pieni peltokumpare, jossa on aiemmin ollut lato ja savikuoppa. Kivikaudella kumpare on ollut pieni saari tai niemennokka muuten alavalla järven rannalla Niemimäen ja Haakinmäen välissä. Niemimäen kärjessä on pumppuasema. Taipaleentie kulkee asuinpaikan pohjoispuolelta joen vartta. Maaperä on savea.
Paikalta on toimitettu Kansallismuseoon useita kiviesineitä ja keramiikkaa. 1971 tarkastuksessa on löytynyt lisää asuinpaikkalöytöjä peltokumpareen ympäristöstä, pääosin savikuopan länsi- ja eteläpuoliselta 100x80 m suuruiselta alueelta. |
| metsakeskus.543010005 |
543 |
Luhtapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
378113.35900000 |
6703629.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010005 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Nurmijärven luoteisrannalla Luhtajoen varrella noin 100 metriä joesta etelään. Paikalla on pieni peltokumpare, jossa on aiemmin ollut lato ja savikuoppa. Kivikaudella kumpare on ollut pieni saari tai niemennokka muuten alavalla järven rannalla Niemimäen ja Haakinmäen välissä. Niemimäen kärjessä on pumppuasema. Taipaleentie kulkee asuinpaikan pohjoispuolelta joen vartta. Maaperä on savea.
Paikalta on toimitettu Kansallismuseoon useita kiviesineitä ja keramiikkaa. 1971 tarkastuksessa on löytynyt lisää asuinpaikkalöytöjä peltokumpareen ympäristöstä, pääosin savikuopan länsi- ja eteläpuoliselta 100x80 m suuruiselta alueelta. |
| metsakeskus.543010006 |
543 |
Niemimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378264.29700000 |
6703951.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010006 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Nurmijärven luoteisrannalla Luhtajoen varrella noin 100 metriä joesta ja pumppuasemasta luoteeseen aivan Niemimäen eteläkärjessä. Ylempänä mäen rinteessä maaperä on hiekkaa, pellossa savea. Kivikaudella Niemimäki on ollut pitkä Nurmijärveen pistävä niemi ja kapea Kyläjoen laakso alkaa sen itäsivulta. Tämän kapeikon suulla on useita asuinpaikkoja.
1975 inventoinnissa paikalta löytyi kvartsia, aikaisemmin on löytynyt kivikirves. |
| metsakeskus.543010007 |
543 |
Rintelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377052.78200000 |
6703759.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010007 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Nurmijärven länsipuolella Haakinmäen pohjoiskärjessä, loivasti pohjoiseen kohti Luhtajokea viettävässä peltorinteessä. Jokeen on matkaa noin 400 metriä koilliseen ja Rintelän taloon 300 metriä länteen. Pieni tilustie kulkee mäenrinteen poikki asuinpaikan eteläpuolitse. Haakinmäen itäpuolella on suota. Maaperä pellossa on hiesua.
Paikalta on löytynyt kivikirves KM 9540 ja 1975 inventoinnissa kvartsia. |
| metsakeskus.543010009 |
543 |
Alitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
376471.05000000 |
6697151.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010009 |
Asuinpaikka sijaitsee matalalla, maaperältään savea olevalla peltokumpareella Ylisjoen (nyk. Luhtajoki) eteläpuolella. Löydöt saviastianpaloja, kvartsikaapimia, kvartsiittikaavin, kvartsiesineitä ja -iskoksia, talttoja ja niiden teelmiä ja katkelmia, kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta.
Vuoden 2022 inventoinnissa muinaisjäännösaluerajauksen itä- ja länsipuolelle tehtiin runsaasti koekuoppia. Niistä ei saatu havaintoja asuinpaikan jatkumisesta rajauksen ulkopuolelle. Myöskään topografia ei mitenkään tue aikaisemmassa inventoinnissa esitettyä ajatusta asuinpaikan jatkumisesta Yli-Kunnarin asuinpaikalle saakka. Asuinpaikan rajaus korjattiin topografian perusteella järkeväksi ottaen huomioon alkuperäinen, Lesellin raportissa esitetty rajaus, joka poikkeaa huomattavasti rekiserissä olleesta. Aikaisemman muinaisjäännösrekisterin rajauksen sisällä olleet jyrkät rinteet sekä kalliojyrkänteet jätettiin rajauksen ulkopuolelle. Niillä ei voi asuinpaikkaa olla. |
| metsakeskus.543010009 |
543 |
Alitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
376471.05000000 |
6697151.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010009 |
Asuinpaikka sijaitsee matalalla, maaperältään savea olevalla peltokumpareella Ylisjoen (nyk. Luhtajoki) eteläpuolella. Löydöt saviastianpaloja, kvartsikaapimia, kvartsiittikaavin, kvartsiesineitä ja -iskoksia, talttoja ja niiden teelmiä ja katkelmia, kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta.
Vuoden 2022 inventoinnissa muinaisjäännösaluerajauksen itä- ja länsipuolelle tehtiin runsaasti koekuoppia. Niistä ei saatu havaintoja asuinpaikan jatkumisesta rajauksen ulkopuolelle. Myöskään topografia ei mitenkään tue aikaisemmassa inventoinnissa esitettyä ajatusta asuinpaikan jatkumisesta Yli-Kunnarin asuinpaikalle saakka. Asuinpaikan rajaus korjattiin topografian perusteella järkeväksi ottaen huomioon alkuperäinen, Lesellin raportissa esitetty rajaus, joka poikkeaa huomattavasti rekiserissä olleesta. Aikaisemman muinaisjäännösrekisterin rajauksen sisällä olleet jyrkät rinteet sekä kalliojyrkänteet jätettiin rajauksen ulkopuolelle. Niillä ei voi asuinpaikkaa olla. |
| metsakeskus.543010010 |
543 |
Kiiala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373835.12600000 |
6693284.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Lepsämänjoen eteläpuolella loivalla, koilliseen viettävällä peltorinteellä 240 m Kiialan talosta etelälounaaseen. Löytöinä kirveen teelmä, kivilaji-iskos, kvartsikaavin ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.543010011 |
543 |
Koivumäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
376636.00300000 |
6693247.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010011 |
Pieni röykkiö kallioisella aukeamalla. Röykkiö on matala, läpimitaltaan runsaat kaksi metriä, keskellä matala kuoppa, osa kivistä näyttäisi olevan lohkottuja. |
| metsakeskus.543010012 |
543 |
Yli-Kunnari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376709.95700000 |
6696636.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010012 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee Luhtajoen ympärillä olevan peltoaukean länsipuolella. Jyrkällä, itään päin viettävällä rinteellä Ylösjoen talosta 400 m pohjoiseen on aikanaan löytynyt taltan teelmä, piikaavin, saviastianpala, palanutta luuta, kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Paikalla 2021 tehdyn koekaivauksen perusteella rinteen alueella asuinpaikka lienee lähes kauttaaltaan tuhoutunut aiemmassa maanmuokkauksessa ja hiekanotossa. Sen sijaan rinteen juurella kulkevan tien itäpuolelle, peltoon tehdystä koeojasta havaittiin peltomultakerroksen alta turvekerros noin 50 cm syvyydellä, josta löytyi rikkinäisiä ja ehjiä vesipähkinän kuoria sekä puumateriaalia, jossa on selkeitä majavan jyrsimäjälkiä mutta myös mahdollisesti jälkiä ihmisen tekemästä työstöstä. Vesipähkinät ajoittuvat radiohiilianalyysin perusteella noin vuosiin 1870–1620 eaa. Löytöpaikasta noin 400 m koilliseen sijaitsevan Ylisjoen kivikautisen asuinpaikan kohdalta löytyi 2021 pellolta samanlaisen turvekerroksen alapuolelta neoliittiseen kivikauteen ajoittuvan kalastusrakenteen liisteitä.
Koekaivausten perusteella Luhtajoen ympäristön peltoalueella olevissa turvekerroksissa ja niiden alapuolisissa pohjasavissa on mahdollisesti kosteiden ja hapettomien olosuhteiden säilyttämänä runsaastikin kalastukseen sekä muuhun ihmisen toimintaan liittyvää orgaanista materiaalia sekä muuta kivikaudelle ajoittuvaa löytöaineistoa. Yli-Kunnarin potentiaalisin löytöalue on muinaisen rantaviivan kohdalla noin 32 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, johon muinaisjäännöksen alue on rajattu paikkatietokannassa. Kalastusrakenteita saattaa olla kuitenkin huomattavasti laajemmalla alueella.
Orgaanisen materiaalin löydöt ovat Suomessa harvinaisia ja useiden kivikautisten asuinpaikkojen reunustama Luhtajoen laakso on merkittävä arkeologinen kulttuuriperintökokonaisuus. |
| metsakeskus.543010012 |
543 |
Yli-Kunnari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
376709.95700000 |
6696636.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010012 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee Luhtajoen ympärillä olevan peltoaukean länsipuolella. Jyrkällä, itään päin viettävällä rinteellä Ylösjoen talosta 400 m pohjoiseen on aikanaan löytynyt taltan teelmä, piikaavin, saviastianpala, palanutta luuta, kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Paikalla 2021 tehdyn koekaivauksen perusteella rinteen alueella asuinpaikka lienee lähes kauttaaltaan tuhoutunut aiemmassa maanmuokkauksessa ja hiekanotossa. Sen sijaan rinteen juurella kulkevan tien itäpuolelle, peltoon tehdystä koeojasta havaittiin peltomultakerroksen alta turvekerros noin 50 cm syvyydellä, josta löytyi rikkinäisiä ja ehjiä vesipähkinän kuoria sekä puumateriaalia, jossa on selkeitä majavan jyrsimäjälkiä mutta myös mahdollisesti jälkiä ihmisen tekemästä työstöstä. Vesipähkinät ajoittuvat radiohiilianalyysin perusteella noin vuosiin 1870–1620 eaa. Löytöpaikasta noin 400 m koilliseen sijaitsevan Ylisjoen kivikautisen asuinpaikan kohdalta löytyi 2021 pellolta samanlaisen turvekerroksen alapuolelta neoliittiseen kivikauteen ajoittuvan kalastusrakenteen liisteitä.
Koekaivausten perusteella Luhtajoen ympäristön peltoalueella olevissa turvekerroksissa ja niiden alapuolisissa pohjasavissa on mahdollisesti kosteiden ja hapettomien olosuhteiden säilyttämänä runsaastikin kalastukseen sekä muuhun ihmisen toimintaan liittyvää orgaanista materiaalia sekä muuta kivikaudelle ajoittuvaa löytöaineistoa. Yli-Kunnarin potentiaalisin löytöalue on muinaisen rantaviivan kohdalla noin 32 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, johon muinaisjäännöksen alue on rajattu paikkatietokannassa. Kalastusrakenteita saattaa olla kuitenkin huomattavasti laajemmalla alueella.
Orgaanisen materiaalin löydöt ovat Suomessa harvinaisia ja useiden kivikautisten asuinpaikkojen reunustama Luhtajoen laakso on merkittävä arkeologinen kulttuuriperintökokonaisuus. |
| metsakeskus.543010013 |
543 |
Santamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376084.21900000 |
6693883.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Lepsämäjoen pohjoisrannalla peltorinteellä joen ja maantien välissä aivan tien vieressä Koivulan tilan kohdalla. Löytöinä kivikirves, pii-iskos, kvartsiesineitä ja -iskoksia. Toinen löytöalue on edellisestä noin 100 m lounaaseen samalla peltorinteellä. Tältä paikalta löydöt ovat kvartsiesineitä, liusketuuran katkelma ja hioimen katkelma. Löytökeskittymät kuulunevat samaan asuinpaikkaan. Kesällä 2001 paikalla suoritettiin arkeologisia kaivaustutkimuksia. Asuinpaikan kulttuurikerroksen todettiin kokonaan tuhoutuneen kyntämisen seurauksena. |
| metsakeskus.543010014 |
543 |
Yli-Olli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374506.85200000 |
6694835.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010014 |
Asuinpaikka sijaitsee peltorinteen yläosassa Isosuon laidassa Kuonanmäeltä Klaukkalan keskustaan menevältä maantieltä 300 m itään. Löytöinä kvartsikaavin, kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskos, palanutta luuta ja palanutta savea. |
| metsakeskus.543010015 |
543 |
Ylisjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
376948.86000000 |
6697035.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010015 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka ja siihen liittyvä kalastusrakenne, jotka sijaitsevat Luhtajoen ympärillä olevan peltoaukean itäpuolella. Asuinpaikka sijaitsee loivasti länteen viettävällä rinteellä metsän ja pellon rajalla. Metsä on lehtipuuvaltaista sekametsää. Asuinpaikan reunassa on käytöstä poistunut hiekkakuoppa, jossa kasvaa kuusia. Asuinpaikan länsipuolella on lato.
Syksyn 2021 koekaivauksissa rinteeseen kaivettiin 29 koekuoppaa. Löytöinä oli kvartsi-iskoksia, palanutta luuta sekä kaksi saviastian palaa. Radiohiiliajoituksen perusteella luut ajoittuvat neoliittiselle kivikaudelle 4156–3818 eaa. Kulttuurikerrokset ulottuivat kuopissa 30–63 cm syvyyteen. Rinteen länsireunan juurelle, pellolle kaivetusta koeojasta havaittiin 20 cm paksuisen peltomullan alta 25–50 cm paksuinen turvekerros (29,83–30,53 mmpy) ja paikoin välissä oli ohut 2–10 cm paksuinen puhdas savikerros. Turvekerroksen alta havaittiin jäännöksiä kalanpyydyksen puisista liisteistä, jotka radiohiiliajoituksen perusteella ajoittuvat neoliittisen kivikauden puoliväliin 3357–3099 eaa. Lisäksi peltoalueelta löytyi hiekkakivisen hioimen kappale.
Ylisjoen asuinpaikka on rajattu muinaisjäännösrekisterin paikkatietokantaan koetutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella. Tehtyjen löytöjen lisäksi Luhtajoen ympäristön peltoalueella olevissa turvekerroksissa ja niiden alapuolisissa pohjasavissa on mahdollisesti kosteiden ja hapettomien olosuhteiden säilyttämänä runsaastikin kalastukseen sekä muuhun ihmisen toimintaan liittyvää orgaanista materiaalia sekä muuta kivikaudelle ajoittuvaa löytöaineistoa. Orgaanisen materiaalin löydöt ovat Suomessa harvinaisia ja useiden kivikautisten asuinpaikkojen reunustama Luhtajoen laakso on merkittävä arkeologinen kulttuuriperintökokonaisuus. |
| metsakeskus.543010017 |
543 |
Joentausta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377618.59300000 |
6696375.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010017 |
Asuinpaikka sijaitsee lounaan ja luoteen väliin viettävällä peltorinteellä Luhtajoen koillispuolella Äijäniitulta virtaavan ojan eteläpuolella. Löydöt hioimen katkelma ja kvartsi-iskos.
Asuinpaikka tarkastettiin vuoden 2022 inventoinnin yhteydessä, jolloin muinaisjäännösrajauksen ulkopuolelle tehtiin koekuoppia. Niistä ei saatu uusia havaintoja. Asuinpaikka on entistä peltoa, jossa kasvaa istutettu kuusimetsä. |
| metsakeskus.543010018 |
543 |
Hyypiönmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368975.04100000 |
6702250.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Nummenpään kylässä Kohon viljelyaukean eteläpäässä Lepsämänjoen itärannalla ja Hyypiönmäen länsirinteessä. Lepsämänjoki alkaa tältä tasangolta ja tekee jyrkän mutkan Hyypiönmäen pohjoispuolitse itään. Kivikaudella Kohon tasanko on saattanut olla lahtena ja Hyypiönmäki sen etelärannalla saarena tai niemenä. Asuinpaikka sijaitsee mäen rinteen muodostamalla pikku niemellä, joka erottuu selvästi alavasta ympäristöstään. Maaperä niemessä on vaaleaa hietaa, ympäristössä joen laaksossa multaa ja turvetta. Maasto nousee kohti pohjoista ja muuttuu hiekkaiseksi Nummenpään harjulla. Ympäristössä on useita asuinpaikkoja.
Löytöinä kivikirves Nurmijärven museossa ja 1975 inventoinnissa paikalta on löytynyt kvartsia.
Kohde on tarkastettu vuoden 2024 inventoinnissa. Koska pellot olivat kyntämättä, havaintoja kohteesta ei voitu tehdä. |
| metsakeskus.543010019 |
543 |
Suopelto |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
384639.71600000 |
6706475.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Nurmijärven kirkonkylän koillispuolella Vantaanjoen itäpuolella metsäisellä mäellä noin 150 metriä Suopellon talosta länsiluoteeseen. Mäen etelälaitaa kulkee Haapakorventie ja eteläisimmälle röykkiölle kulkee polku tien laidassa olevan ladon luota. Röykkiön eteläpuolella on suuri siirtolohkare. Myös ylempänä mäellä, jossa kaksi muuta röykkiötä sijaitsevat, on useita siirtolohkareita. Maasto on osittain hakattua metsää.
Helmer Salmon tarkastuskertomuksen mukaan maanomistaja avasi vuonna 1950 lähinnä taloa (150 m) sijaitsevan röykkiön ja löysi siitä palanutta luuta. Tämän röykkiön halkaisija oli 5 metriä. Tästä avatusta röykkiöstä 30 m länteen lähellä tilojen rajaa sijaitsee toinen röykkiö, joka oli koskematon. Sen halkaisija on noin 3 metriä ja sen keskellä on kivilaatoista tehty pieni arkku. Kolmas röykkiö, eteläisin, sijaitsee talosta noin 250 m länteen. Tämä röykkiö on myös avattu 1950-luvulla, mutta siitä ei löytynyt mitään. Kivilaattojen perusteella siinäkin on ollut arkkurakennelma. Maanomistajaa oli kehotettu kokoamaan haudat entiselleen.
Vuoden 2006 inventoinnissa paikallistettiin varmasti vain eteläisin yksittäinen röykkiö (GPS-mittaus 6709291/3384763). Ylempänä mäellä lähempänä taloa sijainnet kaksi röykkiötä ovat mahdollisesti tuhoutuneet metsäaurauksessa (GPS-mittaus 6709384/3384863).
|
| metsakeskus.543010020 |
543 |
Numlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374415.85500000 |
6701844.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Numlahdessa kuivatun Kuhajärven, nykyisin Kuhajoen eteläpuolella. Maasto on luoteeseen viettävää peltoa Lopelle vievän maantien (132) koillispuolella, 200 metriä maantien sillasta kaakkoon. Rinteessä, entisessä rantatörmässä on pitkulainen peltosaareke. Asuinpaikka on peltosaarekkeen ja maantien välissä. Maaperä peltorinteessä on savea. Kivikaudella paikka on ollut kapeikon suulla, josta Kuhajärvi on ollut yhteydessä etelään (nyk. Kuhakoski). Kuhajärven rannoilla on useita asuinpaikkoja.
Löytöinä kvartsikaavin, kvartsi-iskoksia ja palanutta savea. Löydöt ovat peräisin kahdesta löytökohdasta 180 metrin etäisyydellä toisistaan.
Vuonna 2022 tehdyssä tarkkuusinventoinnissa löydettiin tutkimusalueen luoteispuoliskolta ehjää kivikautista löytökerrosta, sekä siihen mahdollisesti liittyviä tulenpidon merkkejä. Tulenpidon merkit voivat mahdollisesti liittyä myös paikalla 1800-luvulla olleeseen rakennukseen. |
| metsakeskus.543010021 |
543 |
Suoranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375155.58900000 |
6695228.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Klaukkalasta Kuonamäkeen johtavan tien pohjoispuolella, lähellä tien laitaa ja Isosuon kaakkoispuolella savipohjaisella pellolla. Löytöpaikka on pellolla sijaitsevasta ladosta n. 110 m länteen. Löydöt paikalta ovat kaksi kvartsikaavinta ja -iskoksia. |
| metsakeskus.543010022 |
543 |
Isosuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374797.73300000 |
6695082.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Klaukkalasta Kuonamäkeen johtavan tien länsipuolella, Isosuon eteläpuolella, Suorannan talosta 200 m länteen olevalla savipohjaisella pellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja liusketaltan teelmä. |
| metsakeskus.543010023 |
543 |
Suoniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374544.83800000 |
6694353.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Klaukkalasta Kuonamäkeen johtavan tien länsipuolella, Suoniittu-nimisen peltoalueen eteläreunalla savimaalla. Paikalta on löydetty taltta ja kvartsikaavin. Tästä paikasta noin 200 m koilliseen tien laidasta on lisäksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.543010024 |
543 |
Ahola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374241.96100000 |
6693542.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Lepsämänjoen pohjoisrannalla pellossa joen mutkassa Kuonomäentien ja joen välissä. Peltoaukean keskellä on loiva kumpare, muuten rinne laskee etelään kohti jokea. Maaperä on kivetöntä hiesua. Aholan tilan ympäristössä on hyvin tiheässä useita asuinpaikkoja, joissa on yhdistetty monia pienialaisia löytöalueita. Kivikaudella paikalla on ilmeisesti ollut vesireitin haarakohta, kapea lahti tai puronuoma pohjoiseen kohti Isosuota ja Valkjärveä.
Vuoden 2006 inventoinnin jälkeen Ahola 1:ssä löytökohtia on yhteensä neljä. Ennestään tunnettu Ahola 1 sijaitsee niistä itäisimpänä aivan joen mutkan pohjoispäässä. Uusi löytökohta sijaitsee samalla rinteellä 100 metriä lounaaseen. Maaston mukaan nämä voidaan yhdistää samaksi alueeksi. GPS-mittaukset löytökohdista 6696304/3374292 (=”länsiraja”) ja 6696353/3374361 (=”itäraja”, vanha löytökohta). Kaksi muuta uutta löytökohtaa sijaitsevat pellon keskellä olevan kumpareen länsi- ja eteläreunalla. GPS-mittaukset 6696095/3374264 (=eteläreunalla) ja 6696194/3374346 (=länsireunalla) arvioiduista löytöpaikoista. Löytöpaikkoja erottaa pieni peltosaareke joen rannassa. Löytöinä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.543010025 |
543 |
Ahola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373604.21900000 |
6693475.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiialankallion pohjoispuolella, Klaukkalan-Lepsämän maantien ja Lepsämänjoen väliseltä pellolta, sen kohdan itäpuolelta, missä Isosuolta virtaa oja Lepsämänjokeen. Löydöt paikalta ovat hiotun kivilajiesineen kappale, kvartsi-kaavin, -iskoksia, -raaka-ainekappaleet ja palanut luu. |
| metsakeskus.543010026 |
543 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
376070.20900000 |
6697177.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Klaukkalan taajaman pohjoispuolella, Ylisjoen eteläpuolella olevalla savipohjoisella pellolla.
Löytöjä: kvartsi-iskoksia, -kaavin, retusoitu kvartsi, piin kappale ja palanutta savea saatiin talteen kolmesta eri kohtaa 200 m:n matkalta. |
| metsakeskus.543010027 |
543 |
Sillanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377630.59500000 |
6693992.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Helsingin-Hämeenlinnan tieltä Klaukkalaan johtavan tien länsipuolella ja Luhtajoen länsipuolella, Sillanpää-nimisen tilan kohdalla pellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsikaapimia ja -iskoksia. |
| metsakeskus.543010028 |
543 |
Penttilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374562.79000000 |
6702792.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Uotilan kylässä kuivatun Kuhajärven pohjoisrannalla. Löytöjä on noin 300 metrin matkalta selvän muinaistörmän alapuoliselta tasanteelta, Penttilän talon eteläpuolelta, noin 100 metriä talosta etelään. Pelto viettää etelään kohti entisen Kuhajärven pohjaa.
Kvartsia ja palanutta luuta on löytynyt Penttilän talon eteläpuolelta kaakkoispuolella olevalle ladolle asti. Inventoinnissa 2006 aikaisempi löytöpaikka oli heinällä, mutta törmän alareunaa tarkastettiin muista muokatuista kohdista. Tällä kertaa runsaimmat löydöt havaittiin talon kaakkoispuolisen ladon koillispuolelta. Asuinpaikka saattaa siis olla laajakin, löytöjä on noin 300 metrin matkalta, tai paikalla on erillisiä keskittymiä. GPS-mittaukset löytöalueelle: 6705558/3374492 =länsiraja, 6705607/3374682 =keskikoordinaatti, 6705671/3374330 =itäraja. Asuinpaikalla saattaa olla myös korkeammalle törmän päälle ulottuva osa. Pari kvartsia löytyi myös törmän rinteen päältä talon länsipuolelta. Täällä pelto oli oraalla ja siinä näkyi myös lasia ja posliinia. Törmällä oli pieni kalliopaljastuma, jossa on kvartsisuoni. Kvartsia oli lohkeillut vähän, mutta se ei näyttänyt louhitulta. GPS-mittaukset törmän päältä: 6705648/3374485 =kvartsin löytöpaikka, keskikoordinaatti, 6705611/3374453 =kallio, kvartsisuoni. Törmän päällä saattaa olla asuinpaikan vanhempi osa tai kvartsit ovat peräisin luontaisesti kalliosta.
Irtolöytö KM 6502 tasataltta Iso-Pentti -nimisen tilan maalta saattaa liittyä tähän tilaan. |
| metsakeskus.543010029 |
543 |
Marttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375009.61800000 |
6701917.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Numlahdessa kuivatun Kuhajärven etelärannalla länteen viettävällä rantatörmällä. Asuinpaikan eteläpuolitse kulkee Hongisojantie. Maaperä on hiesua. Kuhajärvi (nyk. Kuhajoki) on yhteydessä Valkjärveen etelässä Kuhakosken kautta ja Nurmijärveen pohjoisessa Luhtajoen kautta. Entisen järven rannoilla on useita kivikautisia asuinpaikkoja.
Löytöinä kvartsia. |
| metsakeskus.543010030 |
543 |
Kyläjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378374.24500000 |
6704427.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän länsipuolella Niemimäen itärinteellä paikassa, jossa Kyläjoki laskee kuivattuun Nurmijärveen. Paikka on itään loivasti laskevaa peltoa. Maaperä on kivistä hiesua. Niemimäen itälaidalla kulkee Taipaleentie. Rinne nousee jyrkästi tien länsipuolella. Kyläjoki laskee Nurmijärveen kapeasta laaksosta Pitkämäen ja Parkkimäen välistä. Sekä järven että jokilaakson rannoilla on useita asuinpaikkoja.
Löytöinä kvartsia. |
| metsakeskus.543010031 |
543 |
Einola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378861.05600000 |
6704385.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Nurmijärven keskustaajaman eteläpuolella kuivatun Nurmijärven pohjoisrannalla. Paikka on loivasti etelään viettävää peltoa. Maaperä on hiesua ja savea. Asuinpaikan länsipuolella Kyläjoki laskee Nurmijärveen kapeasta laaksosta Pitkämäen ja Parkkimäen välistä. Sekä järven että jokilaakson rannoilla on useita asuinpaikkoja. Samalla peltorinteellä 100 metriä länteen lähempänä Kyläjoen laakson suuta on Havukan asuinpaikka. Asuinpaikan pohjoispuolella on heinikkoalue ja omakotialuetta (Polvitie).
Löytöinä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.543010032 |
543 |
Hevoshaantie |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
380763.28200000 |
6705005.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010032 |
Kuppikivi sijaitsee omakotialueella Nurmijärven kirkonkylän itäreunalla osoitteessa Hevoshaantie 20 (tai Hevoshaantie 18 vieressä) Hevoshaantien ja Mustakorventien risteyksessä, tien pohjoisreunalla. Kivi on tontin ja tiealueen rajalla, tienpenkassa. Tien eteläpuolella on kalliota ja teiden risteykseen on aseteltu muitakin suuria maakiviä. Kivi on hoidetulla nurmikkoalueella ja sen itäpuolella kasvaa koivu. Maasto on ollut ennen talojen rakentamista sankkaa kuusimetsää.
Kuppikivi on harmaata gneissiä, sen koko on 2,5x1,3 metriä. Kiven pinta on lohkeillut ja puhdas, siinä ei ole sammalta. Kuppeja on viisi kiven itäsivulla. Kuppien koko on 10x10 cm ja syvyys 4 cm. Kaksi keskellä kiveä olevaa kuoppaa ovat matalampia kuin muut.
|
| metsakeskus.543010034 |
543 |
Ahola 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373976.06700000 |
6693959.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010034 |
Ahola 3 -niminen asuinpaikka sijaitsee Kuonomäentien pohjoispuolella olevan pellon koillisosassa, Isosuonlaita-nimisestä tiestä n. 300 m lounaaseen. Asuinpaikka on lounaaseen viettävällä peltorinteellä, rinteen yläosassa. Löydöt ovat kvartsiytimiä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.543010035 |
543 |
Yli-Klaukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375156.58800000 |
6695716.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010035 |
Yli-Klaukan mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Klaukkalan jäähallista länteen, Lepsämäntiestä etelään olevilla pelloilla. Löydöt, kolme kvartsi-iskosta, on saatu pellolla olevan pienen metsäsaarekkeen kaakkoispuolelta. |
| metsakeskus.543010036 |
543 |
Männistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379450.85300000 |
6697700.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010036 |
Männistön asuinpaikka sijaitsee Hämeenlinnantien länsipuolella ja Metsäkyläntien pohjoispuolella olevalla pellolla, lähellä Hämeenlinnantiestä alkavan metsän länsireunaa. Paikalta on löytynyt kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.543010037 |
543 |
Nummela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378479.24000000 |
6698442.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010037 |
Nummelan asuinpaikka sijaitsee Nummelantien eteläpuolella ja Järventaustantien länsipuolella olevan pellon ylärinteeltä. Löydöt on saatu Järventaustantien ja pellolle työntyvän metsäsaarekkeen välistä, metsäsaarekkeesta lounaaseen ja täällä sijaitsevan yksinäisen metsäsaarekkeen eteläpuolelta. Paikan löydöt ovat kvartsiydin ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.543010038 |
543 |
Tuhkurinoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
372179.74600000 |
6702847.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543010038 |
Asuinpaikka sijaitsee laajan viljelylaakson, Valkeissuon etelärinteellä. Laakson pojalla virtaa Tuhkurinoja, joka laskee lännessä Hyypiönmäen ja Passanmäen välistä Kohon aukiolle ja edelleen Lepsämänjokeen. Laakson reunoilla on selvä törmä noin 40 m mpy. Laakson pohjoisreuna on loivempi. Eteläreunalla on useita pikku mäennyppylöitä (peltosaarekkeita), jotka kohoavat törmästä hieman ylemmäksi. Tuhkurinojan asuinpaikka on yhdellä näistä nyppylöistä Yli-Lepsämäntien varressa, sen pohjoispuolella olevasta muuntoasemasta 140 metriä länteen. Tien eteläpuolella on Viinakojunmäki. Rinne viettää tässä kohdin jyrkästi laakson pohjalle. Maaperä on hiesua. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia ja laakeita kiviä, jotka ovat mahdollisesti peräisin esihistoriallisesta rakenteesta. |
| metsakeskus.543040003 |
543 |
Mäntysalo |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
376890.87700000 |
6697528.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.543040003 |
Kvartsikaavin on löydetty Luhtajoen itäpuolelta, Mäntysalo-nimisen mäen välistä pellon ja metsän rajalta.
Paikalla on peltokumpare, joka nousee pari metriä ympäröivää peltoa korkeammalle. Peltokumpare on ollut aikanaan matala muinaiseen järveen työntynyt niemi. Kumpare jatkuu koilliseen metsän puolelle, jossa maasto nousee. Alueelle tehdyistä koekuopista yhdestä löydettiin kaksi kvartsi-iskosta. Kvartsit löytyivät noin 30 cm syvyydessä sijaitsevasta humuspitoisesta kerroksesta. Maaperä rinteessä on savea. |
| metsakeskus.544010001 |
743 |
Sippola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294888.62800000 |
6969813.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.544010001 |
Paikka sijaitsee Nurmojoen itäpuolella, viljelysmaalla, Alavus-Nurmo -tiestä Hirvikoskella eroavan kaakkoon vievän tien päässä. Kohde on todettu vuonna 1968, jolloin löytöjä on kerätty talosta noin 200 metriä itään olevalta alueelta pellon ja metsän rajalta.
Inventoinnissa 2010 pelto oli korkealla oraalla, eikä pellon reunalta tehty havaintoja. Metsänpuolella maasto on tasaista, mutta hieman kauempana kohoaa matala törmä, joka on hiekkaa. Pellon reunamilla ja metsän puolella em. törmän tienoilla maata on kaivettu - otettu hiekkaa. Maasto on kuoppainen, paikoin laajempia kapeita hiekanottopaikan jäänteitä. Erinomainen paikka kivikautiselle asuinpaikalle. Kauempana metsässä, kuoppien koillispuolella noin 10-20 m tehtiin koekuoppia, mutta ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. On mahdollista, että osa tai kenties suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut. Asuinpaikan rajaus on arvioitu. Heti asuinpaikan länsipuolella on golfkenttä. |
| metsakeskus.544010002 |
743 |
Mäki-Hakola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292936.40400000 |
6970665.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.544010002 |
Paikka sijaitsee Nurmonjoen lounaispuolella Aution kyläryhmässä, Kuortaneelle vievän tien lounaispuolella. Löytöalue on noin 100 m tieltä lounaaseen ja Mäki-Hakolan tilan rakennuksista noin 80 m etelään. Löydöt ovat viljelysmaalta, metsän reunasta ja tiealueelta, loivalta koillisrinteeltä. Maaperä on mäkimultaa, paikoin näkyvissä on kalliota.
Inventointi 2010: Paikalla on tuskin havaittava koilliseen viettävä rinteen tapainen; korkeusero on vähäinen. Mäki-Hakolan marjamaan eteläpuolella on pellossa pieni kallionykämä, jonka vierellä on suuri kuusi. Mäki-Hakolan nykyinen isäntä kertoi isänsä sanoneen, että paikalta tehdyt kiviesinelöydöt ovat niiltä tienoilta. Pelto oli nurmella ja korkealla heinällä paikalla käytäessä. Maaperä on silttiä. Parista koekuopasta ei tehty mitään havaintoja esihistoriasta. Inventoinnissa tehtiin koekuoppia myös pellon länsipuolelle metsään, jossa maasto oli tasaista ja maaperä hietaa, mutta täältäkään ei saatu mitään merkkejä esihistoriasta. Paikan pohjoispuolella oli avointa ryytimaata tms. sekä marjapensaita, joiden juurilla oli avointa maata. Myöskään täältä ei havaintoja. Topografisesti mahdollinen asuinpaikan sija on tuskin havaittavalla kohoumalla puutarhan eteläpuolella, mistä Torvinen on ilmeisesti kvartseja poiminut. Paikan rajaus on arvio. |
| metsakeskus.544010002 |
743 |
Mäki-Hakola |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
292936.40400000 |
6970665.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.544010002 |
Paikka sijaitsee Nurmonjoen lounaispuolella Aution kyläryhmässä, Kuortaneelle vievän tien lounaispuolella. Löytöalue on noin 100 m tieltä lounaaseen ja Mäki-Hakolan tilan rakennuksista noin 80 m etelään. Löydöt ovat viljelysmaalta, metsän reunasta ja tiealueelta, loivalta koillisrinteeltä. Maaperä on mäkimultaa, paikoin näkyvissä on kalliota.
Inventointi 2010: Paikalla on tuskin havaittava koilliseen viettävä rinteen tapainen; korkeusero on vähäinen. Mäki-Hakolan marjamaan eteläpuolella on pellossa pieni kallionykämä, jonka vierellä on suuri kuusi. Mäki-Hakolan nykyinen isäntä kertoi isänsä sanoneen, että paikalta tehdyt kiviesinelöydöt ovat niiltä tienoilta. Pelto oli nurmella ja korkealla heinällä paikalla käytäessä. Maaperä on silttiä. Parista koekuopasta ei tehty mitään havaintoja esihistoriasta. Inventoinnissa tehtiin koekuoppia myös pellon länsipuolelle metsään, jossa maasto oli tasaista ja maaperä hietaa, mutta täältäkään ei saatu mitään merkkejä esihistoriasta. Paikan pohjoispuolella oli avointa ryytimaata tms. sekä marjapensaita, joiden juurilla oli avointa maata. Myöskään täältä ei havaintoja. Topografisesti mahdollinen asuinpaikan sija on tuskin havaittavalla kohoumalla puutarhan eteläpuolella, mistä Torvinen on ilmeisesti kvartseja poiminut. Paikan rajaus on arvio. |
| metsakeskus.544010003 |
743 |
Ala-Viitala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299485.80100000 |
6963632.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.544010003 |
Paikka sijaitsee Viitalan kyläryhmässä, Nurmojoen itärannalla, Seinäjoki-Kuortane -tiestä haahautuvan, Kouraan vievän tien varrella. Paikka on loivasti länteen Nurmojokeen viettävä viljelysmaata tien ja joen välillä. Ala-Viitalan tilalta on 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa löytynyt viisi kiviesinettä. Inventoinnissa 1978 löytyi viljelysmaalta, Nurmojokeen laskevan pienen puron penkalta hiukan kvartsia.
Inventoinnissa 2010 alue oli vahvalla nurmella, hevoslaitumena ja aidattu, joten kohdetta tarkasteltiin vain kauempaa. Uusia havaintoja ei siis tehty. Tarkka laajuus ja sijainti jäivät selvittämättä, ja tehty rajaus on karkea arvio. |
| metsakeskus.544010004 |
743 |
Kirkkomäki |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27011 |
299306.89700000 |
6957633.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.544010004 |
Paikka sijaitsee Nurmon Kouran kylän lounaispuolella, noin 2700 metriä Kouran asemalta etelälounaseen. Kirkkomäen laella ja pohjoisrinteellä on luontaista kivikkoa, ns. pirunpeltoa, johon on kaiveltu kuoppia. Hautaröykkiöitä ei alueella ole havaittu. Kuoppien funktio on epäselvä.
Inventoinnissa 2010 alueella havaittiin vain yksi kuoppa mäen lakikumpareella olevassa pienessä rakassa. Kuoppa on noin 1 metriä syvä, hieman pitkänomainen ja siitä lähtee matala "ränni" etelään, rinteeseen. Kuopan halkaisija on noin 3 metriä. Vieressä on kivikautinen asuinpaikka Kirkkomäki 2 (nro 9). Inventoija arvelee, että kuoppa liittyisi keskimesoliittiseen asuinpaikkaan. Kivinen ja tiukka maaperä mahdollistaisi kuopan säilymisen tuhansia vuosia.
Vuoden 2020 tarkastuksessa/kartoituksessa havaittiin välittömästi kuopan lounaispuolella noin 0.3 m syvä, 6 x 3.5 m laajuinen kivikkoon raivattu painanne, joka yhdistyy kuoppaan kapean kujan kautta. |
| metsakeskus.544010005 |
743 |
Harjumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292199.67200000 |
6977848.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.544010005 |
Kohde sijaitsee Nurmon Martikkalankylässä, Nurmojoen luoteispuolella, Nurmon ja Lapuan rajasta 250 m etelään. Löydöt ovat viljelysmaan pohjoisreunalla olevan ladon kaakkoispuolelta noin 30 metrin päässä ladosta, pieneltä alalta.
Inventoinnissa 2010 pelto oli oraalla, eikä täydentäviä havaintoja pystytty tekemään. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Rinne laskee loivasti itään, kauempana pellon reunassa on muinaisrantatörmä, josta ei myöskään havaintoja. Metsänpuolelle pohjoiseen tehtiin inventoinnissa koekuoppia, mutta tuloksetta. Paikan rajaus on arvio Torvisen vuonna 1981 tekemän kuvauksen perusteella. |
| metsakeskus.544010006 |
743 |
Murhavuoret |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
292443.00000000 |
6969868.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.544010006 |
Kohde sijaitsee Keski-Nurmossa, Nurmonjoen länsipuolella, noin 1400 m Hirvikoskelta länteen, Murhavuorten kallioalueen pohjoisrinteellä. Alueella sijaitsee viisi röykkiötä, joista neljä röykkiötä on merkitty muinaisjäännökseksi.-
Vuonna 2015 alueella tehtiin koetutkimuksia ja määritettiin kohteiden aluerajaus.
Koetutkimuksissa (sektoritutk.) ei saatu selville röykkiöiden luonnetta ja ajoitusta.
Röykkiöt
1) 4,4m x 4,2 m
2) 3,7m x 2,4 m
3) ojankaivamiseen liittyvä röykkiö - ei mj.
4) 4,6 m x 2,7 m, korkeus n.25-30 cm.
5) halkaisija n.1,5 m, korkeus n.35cm |
| metsakeskus.545010001 |
545 |
Pjelax Salen |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
210252.78700000 |
6925773.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Kristiinankaupungin ja Närpiön rajalta noin 15 km pohjoiseen, valtatie 8:lle Kristiinankaupungista vievän tien itäpuolella, tieojan takana metsässä, loivalla länsirinteellä.
Paikalla on neljä röykkiötä:
1) Suurin röykkiö, 11x8x2-1,4 metriä, pitkänomainen, koillis-lounais-suuntainen. Röykkiön pinnalla on pitkänomainen kuoppa, koillispäätä on hajoitettu ja siellä on vain pohjakivet paikallaan. Röykkiö on sammaloitunut, vesakon peitossa.
2) Seitsemän metrin päässä röykkiöstä 1. Mitat ovat 3,5x2,5x0,6 metriä.
3) Mitat ovat 3x3x9,7 metriä.
4) Mitat ovat 3x2x0,5 mteriä.
Pienemmät röykkiöt sijaitsevat suuren röykkiön ja maantien välissä. Yksi on tuhoutunut osaksi maantien ojaa kaivettaessa. Röykkiöalueen tarkka laajuus ei ole tiedossa.
Kysymyksessä ovat todennäköisemmin viljelykseen ja kotitarveottoon liittyvät röykkiöt ja kivikertymät. Pentti Rislan tarkastus 2011. |
| metsakeskus.545010002 |
545 |
Änkmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210647.63300000 |
6926018.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Närpiön ja Kristiinankaupungin rajalta 1,2 km pohjoisluoteeseen, Kristiinasta valtatielle vievän tien itäpuolella, valtatien länsipuolella ja teiden risteyksestä noin 600 metriä eteläkaakkoon. Röykkiöt ovat harjun laella ja koillisrinteellä. Maasto on harvaa männiköä ja maaperä kivikkoinen.
Röykkiöiden koko vaihtelee 8 ja 2 metrin välillä. Pienet röykkiöt ovat sammaloituneita, suurempia on kaiveltu ja ne ovat näkyvissä. Kaksi suurinta on merkitty peruskartalle. Röykkiöalueen tarkka laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.545010003 |
545 |
Bredmossen |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
213968.28700000 |
6928332.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010003 |
Kivirakenteet sijaitsevat Närpiön ja Kristiinankaupungin rajalta noin 700 metriä luoteeseen, Bredmossenin kaakkois- ja Svartträsketin koillispuolella kallioisella ja harvapuustoisella mäellä. Vuoden 1972 inventointikertomuksen mukaan alueella on kolme tai neljä "kivettyä kuoppaa" sekä kolme kiviröykkiötä. Kuoppien läpimitta on 4-3 metriä.
Kohteet ovat epävarmoja, osa on mahdollisesti luontaisia. Alueen laajuus ei ole tiedossa.
År 2013 observerades 4 stycken diverse odaterade gropanläggningar. Rapport 2013: "På backen förekommer naturliga steniga arealer/stensamlingar. Inga människogjorda rösen finns på backen. Groparna kan vara t.ex. anskaffningsgropar av sten från historisk tid." |
| metsakeskus.545010005 |
545 |
Mannfolk Bergkullen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211460.26400000 |
6935399.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010005 |
Hautaröykkiöt sijaitsevat Bäcklidenin viljelyaukean länsilaidalla, valtatie 8 länsipuolella, kilometrin tiestä länteen. Röykkiöt ovat kalliolla koillis-lounais-suuntaisen harjanteen korkeimmalla kohdalla ja koillisrinteessä. Paikalla kolme röykkiötä:
1) suurin hautaröykkiö on kallion koillispäässä korkeimmalla kohdalla. Sen koko noin 10x10 m, korkeus 1,5 m. Sen keskellä on laaja kraatterimainen kuoppa, joka kerrotaan kaivetun joskus 1920-luvulla. Eteläreunassa 2-3 m matkalla noin 0,35 cm korkea "reunusmainen" kynnys, jollainen mahdollisesti reunustanut koko röykkiötä. Röykkiössä paljon laakamaisia kiviä. Komea hiidenkiuas.
2) edellisestä noin 109 m lähes pohjoiseen alempana rinteessä on ollut röykkiö kolmen maakiven välissä. Nyt paikalla 2 m läpimittainen kuoppa, joka ehkä avattu 1920-luvulla.
3) suuresta röykkiöstä noin 75 m pohjoisluoteeseen on kahden kallionyppylän sivuilla ja niiden päällä kiveystä noin 7,5 x 2,6 metrin alalla. Kiveyksen korkeus on 40 senttimetriä. Tämä kiveys saattaa olla hajoitetun röykkiön jäänteet. |
| metsakeskus.545010006 |
545 |
Tusunkallio/Finnåsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217613.79700000 |
6935107.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010006 |
Hautaröykkiö sijaitsee valtatie 8:n ja Närpiö-Teuva tien rieteyksestä Kallmossenissa 5,840 km kaakkoon, Viitin viljelysaukean etelälaidalla ja Tusunkallion eli FinnÅsbergetin itäkoillispuolella. Maasto viettää loivasti pohjoiseen. Paikalla on peruskallio paikottain näkyvissä ja rinne on metsäinen.
Röykkiön koko on 12x12 m, korkeus 0,7 m. Röykkiö on laakea ja sen pinnalla on 6-7 epämääräistä kuoppaa. Eteläosasta on poistettu kiviä 2 x 1,5 m laajalta alalta kalliopohjaan asti. Röykkiökivet ovat erikokoisia, joukossa on varsin suuriakin kiviä. |
| metsakeskus.545010007 |
545 |
Lillmossen |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
215820.50000000 |
6938620.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010007 |
Röykiöt sijaitsevat Närpiö-Teuva tiestä 150 metriä pohjoiseen, noin 2,4 km tien ja valtatie 8:n risteyksestä itään ja Lillmossenin länsipuolella, peltoalueelle pistävän metsäniemekkeen länsirinteellä, harvassa kuusimetsässä. Vuoden 1972 inventoinnissa paikalla havaittiin viisi matalaa sammaleen peittämää röykkiötä. Ne ovat läpimitaltaan 4 ja 1,5 metrin välillä, muutamissa on kuoppa ja hajottamisjälkiä. Etenkin pienimmät ovat epämääräisiä. Röykkiöt sijaitsevat lähellä toisiaan vain muutaman metrin välin.
Näistä röykkiöistä 40-50 metriä itään sijaitsee toiset viisi röykkiötä ja noin 26 metriä pitkä kiviaidan pätkä. Idemmät röykkiöt ovat samoin pieniä, matalia, osa epämääräisiä. Ne saattavat liittyä viljelyyn. Röykkiöalueiden tarkka laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.545010008 |
545 |
Drakboet |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
202551.00000000 |
6944886.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010008 |
Röykkiö sijaitsee Nämpnäsissä, Närpiöstä Korsnäsiin vievän Strandvägenin koillispuolella ja Stordraken-harjun pohjoisosan korkeimmalla kohdalla. Maasto on harvaa sekametsää, jossa on aluskasvillisuutena heinää ja kallio on monin paikoin näkyvissä. Röykkiön mitat ovat 15,5x14,5 m, korkeus on 1,5 m. Röykkiössä on hyvin suuri silmäkivi ja röykkiön kivet ovat sekakokoisia. Silmäkiven luoteispuolelle on kaivettu 2,5 m laaja ja 1,6 m syvä kuoppa. Kaiveluja on myös silmäkiven pohjoispuolella. Paikkaa kustutaan Drakboksi. |
| metsakeskus.545010009 |
545 |
Häggfors/Mjödträsket |
10002 |
12009 |
13093 |
11002 |
27000 |
203509.40300000 |
6947244.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010009 |
Kumpualue sijaitsee Nämpnäsin kylältä vajaat 4 km pohjoiskoilliseen Mjödträsketissä. Paikka on viljelysaukealle eli muinaiseen merenlahteen pistävä harjanne, joka on nykyisin vajaat 10 metriä merenpintaa korkeammalla. Maasto on loivaa itään viettävää laidunmaata, jolla on pieniä maakumpuja. Kummut ovat ruohottuneita ja monista pistää esille kiviä. Kumpujen lukumäärää ei mainita vuoden 1972 inventointikertomuksessa (10 kpl on summittainen arvio). Kumpujen koko vaihtelee 2-2,5 m ja 1-1,5 m välillä, korkeus 0,5 m. Sijoittelu on epäsäännöllistä, samoin kumpujen suunta.
Paikallisen vanhan perimätiedon mukaan kysymyksessä on kalmistoalue. Kumpuja ei ole tutkittu, ne ovat ajoittamattomia. Myöskään kumpualueen laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.545010010 |
545 |
Rävliden |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
206233.30900000 |
6948318.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010010 |
Röykkiöt sijaitsevat Västra Yttermarkin kylältä noin 5,9 km länsiluoteeseen, Nixmossenin länsipuolella ja Rävliden nimisen niityn luoteispuolella. Maasto on hakkuuaukeaa, jossa on suuria siirtolohkareita. Röykkiöt ovat itärinteellä noin 25 m rantalinjan tuntumassa. Suurin röykkiö on merkitty peruskarttaan.
1) suurin röykkiö, osaksi hajoitettu laajalle alalle, tai mahdollisesti kaksi vierekkäistä röykkiötä. Nykyisin läpimitta on noin 15 metriä. Röykkiön vieressä on suuri siirtolohkare.
2) matala pitkänomainen röykkiö, 5x2x0,5 m. Se sijaitsee 20 metrin päässä röykkiöstä 1.
3) laakea pitkänomainen röykkiö, koko 4x3x0,5 m. Röykkiön päällä on halkaisijaltaan yhden metrin levyinen kuoppa. Röykkiö 3 sijaitsee 11 metrin päässä röykkiöstä 2.
4) röykkiö laakean kivipaaden päällä, mitat 6x5x1,6 m (kivi mukana korkeudessa?), kahden kivikerroksen paksuinen, sammaloitunut. Se sijaitsee 7 metrin päässä röykkiöstä 1.
Näiden röykkiöiden luoteispuolella 25 metrin käyrällä ja noin 100 metriä leveällä ja 400 metriä pitkällä matkalla on lisää röykkiöitä. Röykkiöiden lukumäärä ei ole tarkkaan tiedossa, niitä on tarkastuksen mukaan ainakin 20. Röykkiöt ovat matalia ja sammaloituneita, pääosin pienehköjä, halkaisijaltaan 2-3 metriä. Joukossa on suurempiakin, joiden halakisija on noin 8 metriä. Maasto on kivikkoista ja peitteistä loivaa rinnettä, jossa on paikoin näkyvissä punaisia hiekkakiviä. Röykkiöistä on 1900-luvun alussa ajettu punaisia hiekkakivilaakoja talon perustuksiin. Talo sijaitsee taloryhmässä noin 700 m pohjoiskoilliseen röykkiöstä 1. |
| metsakeskus.545010011 |
545 |
Alliden/Vadströms skogsskifte |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
209487.99700000 |
6949380.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Västra Yttermarkin kylästä 3,2 km länteen, Västermossenin ja Eiden länsipuolella, 300 metriä Furueidetiin vievän metsätien länsipuolella. Laakealla kaakkoisrinteellä on röykkiöitä, joita Jakob Tegengren kirjasi 1927 kaikkiaan 25 kpl, myöhemmät tiedot kertovat 40 röykkiöstä. Tegengren kutsuu paikkaa nimellä Vadströmin metsäsarka. Röykkiöt pieniä ja pienehköjä, läpimitta tavallisimmin 3-2,5 metriä, korkeus 0,5-0,6 metriä. Röykkiöiden lukumäärä ja alueen laajuus ei ole tarkasti tiedossa.
Inv. 2013: Paikalta löytyi peruskartalle merkittyjen muinaisjäännösmerkkien länsi- ja lounaispuolella ainakin 20 röykkiötä. Rakennelmat ovat n. 2,5-4,5 m halkaisijoiltaan, enimmillään yli puolimetriä korkeita, pintaa peittää sammal/paksu turvekrs. ja/tai heinä, yksi on tehty ison maakiven viereen. Röykkiöt eivät pääosin ole kompakteja. Kankaan luoteisosassa sijaitsevia röykkiöitä kairattiin ja maannoksessa ei todettu huuhtoutumiskerrosta, jonkin verran esiintyi hiiltä. Eteläosassa on joitakin kymmeniä metriä laaja tasainen heinittynyt alue, joka voi olla vanha pelto. Sen lähellä sijaitsee röykkiöitä. Kohteen röykkiöt tulkittiin viljelyröykkiöiksi.
Muuta: Muinaisjäännösmerkkien ja Furueidsvägenin välistä aluetta ei tarkastettu. |
| metsakeskus.545010011 |
545 |
Alliden/Vadströms skogsskifte |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
209487.99700000 |
6949380.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Västra Yttermarkin kylästä 3,2 km länteen, Västermossenin ja Eiden länsipuolella, 300 metriä Furueidetiin vievän metsätien länsipuolella. Laakealla kaakkoisrinteellä on röykkiöitä, joita Jakob Tegengren kirjasi 1927 kaikkiaan 25 kpl, myöhemmät tiedot kertovat 40 röykkiöstä. Tegengren kutsuu paikkaa nimellä Vadströmin metsäsarka. Röykkiöt pieniä ja pienehköjä, läpimitta tavallisimmin 3-2,5 metriä, korkeus 0,5-0,6 metriä. Röykkiöiden lukumäärä ja alueen laajuus ei ole tarkasti tiedossa.
Inv. 2013: Paikalta löytyi peruskartalle merkittyjen muinaisjäännösmerkkien länsi- ja lounaispuolella ainakin 20 röykkiötä. Rakennelmat ovat n. 2,5-4,5 m halkaisijoiltaan, enimmillään yli puolimetriä korkeita, pintaa peittää sammal/paksu turvekrs. ja/tai heinä, yksi on tehty ison maakiven viereen. Röykkiöt eivät pääosin ole kompakteja. Kankaan luoteisosassa sijaitsevia röykkiöitä kairattiin ja maannoksessa ei todettu huuhtoutumiskerrosta, jonkin verran esiintyi hiiltä. Eteläosassa on joitakin kymmeniä metriä laaja tasainen heinittynyt alue, joka voi olla vanha pelto. Sen lähellä sijaitsee röykkiöitä. Kohteen röykkiöt tulkittiin viljelyröykkiöiksi.
Muuta: Muinaisjäännösmerkkien ja Furueidsvägenin välistä aluetta ei tarkastettu. |
| metsakeskus.545010011 |
545 |
Alliden/Vadströms skogsskifte |
10002 |
12016 |
13182 |
11040 |
27000 |
209487.99700000 |
6949380.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Västra Yttermarkin kylästä 3,2 km länteen, Västermossenin ja Eiden länsipuolella, 300 metriä Furueidetiin vievän metsätien länsipuolella. Laakealla kaakkoisrinteellä on röykkiöitä, joita Jakob Tegengren kirjasi 1927 kaikkiaan 25 kpl, myöhemmät tiedot kertovat 40 röykkiöstä. Tegengren kutsuu paikkaa nimellä Vadströmin metsäsarka. Röykkiöt pieniä ja pienehköjä, läpimitta tavallisimmin 3-2,5 metriä, korkeus 0,5-0,6 metriä. Röykkiöiden lukumäärä ja alueen laajuus ei ole tarkasti tiedossa.
Inv. 2013: Paikalta löytyi peruskartalle merkittyjen muinaisjäännösmerkkien länsi- ja lounaispuolella ainakin 20 röykkiötä. Rakennelmat ovat n. 2,5-4,5 m halkaisijoiltaan, enimmillään yli puolimetriä korkeita, pintaa peittää sammal/paksu turvekrs. ja/tai heinä, yksi on tehty ison maakiven viereen. Röykkiöt eivät pääosin ole kompakteja. Kankaan luoteisosassa sijaitsevia röykkiöitä kairattiin ja maannoksessa ei todettu huuhtoutumiskerrosta, jonkin verran esiintyi hiiltä. Eteläosassa on joitakin kymmeniä metriä laaja tasainen heinittynyt alue, joka voi olla vanha pelto. Sen lähellä sijaitsee röykkiöitä. Kohteen röykkiöt tulkittiin viljelyröykkiöiksi.
Muuta: Muinaisjäännösmerkkien ja Furueidsvägenin välistä aluetta ei tarkastettu. |
| metsakeskus.545010011 |
545 |
Alliden/Vadströms skogsskifte |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
209487.99700000 |
6949380.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Västra Yttermarkin kylästä 3,2 km länteen, Västermossenin ja Eiden länsipuolella, 300 metriä Furueidetiin vievän metsätien länsipuolella. Laakealla kaakkoisrinteellä on röykkiöitä, joita Jakob Tegengren kirjasi 1927 kaikkiaan 25 kpl, myöhemmät tiedot kertovat 40 röykkiöstä. Tegengren kutsuu paikkaa nimellä Vadströmin metsäsarka. Röykkiöt pieniä ja pienehköjä, läpimitta tavallisimmin 3-2,5 metriä, korkeus 0,5-0,6 metriä. Röykkiöiden lukumäärä ja alueen laajuus ei ole tarkasti tiedossa.
Inv. 2013: Paikalta löytyi peruskartalle merkittyjen muinaisjäännösmerkkien länsi- ja lounaispuolella ainakin 20 röykkiötä. Rakennelmat ovat n. 2,5-4,5 m halkaisijoiltaan, enimmillään yli puolimetriä korkeita, pintaa peittää sammal/paksu turvekrs. ja/tai heinä, yksi on tehty ison maakiven viereen. Röykkiöt eivät pääosin ole kompakteja. Kankaan luoteisosassa sijaitsevia röykkiöitä kairattiin ja maannoksessa ei todettu huuhtoutumiskerrosta, jonkin verran esiintyi hiiltä. Eteläosassa on joitakin kymmeniä metriä laaja tasainen heinittynyt alue, joka voi olla vanha pelto. Sen lähellä sijaitsee röykkiöitä. Kohteen röykkiöt tulkittiin viljelyröykkiöiksi.
Muuta: Muinaisjäännösmerkkien ja Furueidsvägenin välistä aluetta ei tarkastettu. |
| metsakeskus.545010012 |
545 |
Mattfolk/Eide |
10001 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
210401.63200000 |
6949697.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Västra Yttermarkin Eidessä, Västermossenin viljelysaukean länsipuolella. Johannes Åbonden ilmoituksen mukaan paikalla on 6 röykkiötä, pieniä ja matalia. Röykkiöt ovat samanlaisia kuin kohteessa Alliden/Vadströms skogsskifte 545010011. Röykkiöalueen laajuus ei ole tiedossa. Kohde mainitaan vuoden 1972 inventointikertomuksessa, mutta ilmeisesti sitä ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.545010013 |
545 |
Edsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
210594.55700000 |
6949176.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010013 |
Hautaröykkiöt sijaitsevat Västra Yttermarkin kylästä 2,4 km länteen, Västermossenin viljelysaukean länsipuolella, mäellä ja sen kaakkoisrinteellä. Hautaröykkiöt ovat Stenforsin talon pihamaalla ja metsässä talon pohjoispuolella laajahkolla alueella.
Vuosina 1938-1939 Jakob Tegengren tutki muutamia röykkiöitä (löydöistä päätellen ainakin 9 kpl) ja kartoitti alueen. Löydöt ovat rautakaudelta 300-luvulta 500-luvulle jKr.
Röykkiöistä osa vaurioitunut pihapiirissä, osa pengottu omin luvin jo kauan sitten. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 9 ja 4 metrin välillä.
Löytöinä mm: rannerenas, keihäänkärkiä, putkikirves, värttinänpyörä, luisen kamman katkelmia, sormuksia, lasia(?), solki (okasasolki), palanutta luuta. |
| metsakeskus.545010013 |
545 |
Edsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
210594.55700000 |
6949176.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010013 |
Hautaröykkiöt sijaitsevat Västra Yttermarkin kylästä 2,4 km länteen, Västermossenin viljelysaukean länsipuolella, mäellä ja sen kaakkoisrinteellä. Hautaröykkiöt ovat Stenforsin talon pihamaalla ja metsässä talon pohjoispuolella laajahkolla alueella.
Vuosina 1938-1939 Jakob Tegengren tutki muutamia röykkiöitä (löydöistä päätellen ainakin 9 kpl) ja kartoitti alueen. Löydöt ovat rautakaudelta 300-luvulta 500-luvulle jKr.
Röykkiöistä osa vaurioitunut pihapiirissä, osa pengottu omin luvin jo kauan sitten. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 9 ja 4 metrin välillä.
Löytöinä mm: rannerenas, keihäänkärkiä, putkikirves, värttinänpyörä, luisen kamman katkelmia, sormuksia, lasia(?), solki (okasasolki), palanutta luuta. |
| metsakeskus.545010014 |
545 |
Finby Muliberget |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27006 |
210876.47100000 |
6941212.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010014 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n ja Nämpnäs-Perälä -tien (681) risteyksestä n. 2,5 km länsiluoteeseen, Nordströmin tilalla Muliberget- nimisen mäen etelärinteen alaosassa. Paikalla on kivistä kylmämuurattu kehämuuri, jossa on kulkuaukko etelään. Muurilla on yhteensä pituutta noin 50 m, ja sen rajaaman kehän suurin halkaisija on noin 15 m. Muurin korkeus ja leveys vaihtelevat metristä puoleentoista metriin. Mäellä on avokivikkoa, jota on pengottu. Kehämuurin kivet ovatkin todennäköisesti peräisin tästä kivikosta.
Maanomistajan mukaan hänen isoisänsä on viljellyt paikalla humalaa 1800-luvulla, mutta tietoa muurin rakentamisajankohdasta ei hänelläkään ole. Kehämuurin sisällä maaperä on viljelysmaata, joka on lähempänä muuria moreeninsekaista. Muurin alla oleva kallio on paikoin sään ja ilmeisesti tulenpidon rapauttama. Viljelykerroksen alta löydetyistä hiilistä tehdyn radiohiiliajoituksen antama tulos on 1276 AD. Ajoituksen yhteys muuriin on kuitenkin epäselvä.
Vuonna 2001 kaivettiin koekuoppa muurin alle, kohtaan jossa muuri ei ollut suoraan kalliopohjalla. Muurin alla olevan hiekan yhteydestä löytyi liitupiipun varren katkelma. Vaikuttaa ilmeiseltä, ettei fragmentti ole voinut joutua sinne muurin rakentamisen jälkeen. Liitupiipun esiintyminen ajoittaa rakenteen summittaisesti 1600-1800-luvuille ja onkin todennäköistä että se on rakennettu alun perin humalatarhan suojaksi mäellä sijaitsevista kivistä.
Mulibergetin kohteeseen liittyy erilaisia tarinoita ja mm. puolustusvarustus- ja temppeli-teemoja on kerrottu. |
| metsakeskus.545010014 |
545 |
Finby Muliberget |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27007 |
210876.47100000 |
6941212.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010014 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n ja Nämpnäs-Perälä -tien (681) risteyksestä n. 2,5 km länsiluoteeseen, Nordströmin tilalla Muliberget- nimisen mäen etelärinteen alaosassa. Paikalla on kivistä kylmämuurattu kehämuuri, jossa on kulkuaukko etelään. Muurilla on yhteensä pituutta noin 50 m, ja sen rajaaman kehän suurin halkaisija on noin 15 m. Muurin korkeus ja leveys vaihtelevat metristä puoleentoista metriin. Mäellä on avokivikkoa, jota on pengottu. Kehämuurin kivet ovatkin todennäköisesti peräisin tästä kivikosta.
Maanomistajan mukaan hänen isoisänsä on viljellyt paikalla humalaa 1800-luvulla, mutta tietoa muurin rakentamisajankohdasta ei hänelläkään ole. Kehämuurin sisällä maaperä on viljelysmaata, joka on lähempänä muuria moreeninsekaista. Muurin alla oleva kallio on paikoin sään ja ilmeisesti tulenpidon rapauttama. Viljelykerroksen alta löydetyistä hiilistä tehdyn radiohiiliajoituksen antama tulos on 1276 AD. Ajoituksen yhteys muuriin on kuitenkin epäselvä.
Vuonna 2001 kaivettiin koekuoppa muurin alle, kohtaan jossa muuri ei ollut suoraan kalliopohjalla. Muurin alla olevan hiekan yhteydestä löytyi liitupiipun varren katkelma. Vaikuttaa ilmeiseltä, ettei fragmentti ole voinut joutua sinne muurin rakentamisen jälkeen. Liitupiipun esiintyminen ajoittaa rakenteen summittaisesti 1600-1800-luvuille ja onkin todennäköistä että se on rakennettu alun perin humalatarhan suojaksi mäellä sijaitsevista kivistä.
Mulibergetin kohteeseen liittyy erilaisia tarinoita ja mm. puolustusvarustus- ja temppeli-teemoja on kerrottu. |
| metsakeskus.545010014 |
545 |
Finby Muliberget |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27008 |
210876.47100000 |
6941212.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010014 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n ja Nämpnäs-Perälä -tien (681) risteyksestä n. 2,5 km länsiluoteeseen, Nordströmin tilalla Muliberget- nimisen mäen etelärinteen alaosassa. Paikalla on kivistä kylmämuurattu kehämuuri, jossa on kulkuaukko etelään. Muurilla on yhteensä pituutta noin 50 m, ja sen rajaaman kehän suurin halkaisija on noin 15 m. Muurin korkeus ja leveys vaihtelevat metristä puoleentoista metriin. Mäellä on avokivikkoa, jota on pengottu. Kehämuurin kivet ovatkin todennäköisesti peräisin tästä kivikosta.
Maanomistajan mukaan hänen isoisänsä on viljellyt paikalla humalaa 1800-luvulla, mutta tietoa muurin rakentamisajankohdasta ei hänelläkään ole. Kehämuurin sisällä maaperä on viljelysmaata, joka on lähempänä muuria moreeninsekaista. Muurin alla oleva kallio on paikoin sään ja ilmeisesti tulenpidon rapauttama. Viljelykerroksen alta löydetyistä hiilistä tehdyn radiohiiliajoituksen antama tulos on 1276 AD. Ajoituksen yhteys muuriin on kuitenkin epäselvä.
Vuonna 2001 kaivettiin koekuoppa muurin alle, kohtaan jossa muuri ei ollut suoraan kalliopohjalla. Muurin alla olevan hiekan yhteydestä löytyi liitupiipun varren katkelma. Vaikuttaa ilmeiseltä, ettei fragmentti ole voinut joutua sinne muurin rakentamisen jälkeen. Liitupiipun esiintyminen ajoittaa rakenteen summittaisesti 1600-1800-luvuille ja onkin todennäköistä että se on rakennettu alun perin humalatarhan suojaksi mäellä sijaitsevista kivistä.
Mulibergetin kohteeseen liittyy erilaisia tarinoita ja mm. puolustusvarustus- ja temppeli-teemoja on kerrottu. |
| metsakeskus.545010014 |
545 |
Finby Muliberget |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27006 |
210876.47100000 |
6941212.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010014 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n ja Nämpnäs-Perälä -tien (681) risteyksestä n. 2,5 km länsiluoteeseen, Nordströmin tilalla Muliberget- nimisen mäen etelärinteen alaosassa. Paikalla on kivistä kylmämuurattu kehämuuri, jossa on kulkuaukko etelään. Muurilla on yhteensä pituutta noin 50 m, ja sen rajaaman kehän suurin halkaisija on noin 15 m. Muurin korkeus ja leveys vaihtelevat metristä puoleentoista metriin. Mäellä on avokivikkoa, jota on pengottu. Kehämuurin kivet ovatkin todennäköisesti peräisin tästä kivikosta.
Maanomistajan mukaan hänen isoisänsä on viljellyt paikalla humalaa 1800-luvulla, mutta tietoa muurin rakentamisajankohdasta ei hänelläkään ole. Kehämuurin sisällä maaperä on viljelysmaata, joka on lähempänä muuria moreeninsekaista. Muurin alla oleva kallio on paikoin sään ja ilmeisesti tulenpidon rapauttama. Viljelykerroksen alta löydetyistä hiilistä tehdyn radiohiiliajoituksen antama tulos on 1276 AD. Ajoituksen yhteys muuriin on kuitenkin epäselvä.
Vuonna 2001 kaivettiin koekuoppa muurin alle, kohtaan jossa muuri ei ollut suoraan kalliopohjalla. Muurin alla olevan hiekan yhteydestä löytyi liitupiipun varren katkelma. Vaikuttaa ilmeiseltä, ettei fragmentti ole voinut joutua sinne muurin rakentamisen jälkeen. Liitupiipun esiintyminen ajoittaa rakenteen summittaisesti 1600-1800-luvuille ja onkin todennäköistä että se on rakennettu alun perin humalatarhan suojaksi mäellä sijaitsevista kivistä.
Mulibergetin kohteeseen liittyy erilaisia tarinoita ja mm. puolustusvarustus- ja temppeli-teemoja on kerrottu. |
| metsakeskus.545010014 |
545 |
Finby Muliberget |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27007 |
210876.47100000 |
6941212.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010014 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n ja Nämpnäs-Perälä -tien (681) risteyksestä n. 2,5 km länsiluoteeseen, Nordströmin tilalla Muliberget- nimisen mäen etelärinteen alaosassa. Paikalla on kivistä kylmämuurattu kehämuuri, jossa on kulkuaukko etelään. Muurilla on yhteensä pituutta noin 50 m, ja sen rajaaman kehän suurin halkaisija on noin 15 m. Muurin korkeus ja leveys vaihtelevat metristä puoleentoista metriin. Mäellä on avokivikkoa, jota on pengottu. Kehämuurin kivet ovatkin todennäköisesti peräisin tästä kivikosta.
Maanomistajan mukaan hänen isoisänsä on viljellyt paikalla humalaa 1800-luvulla, mutta tietoa muurin rakentamisajankohdasta ei hänelläkään ole. Kehämuurin sisällä maaperä on viljelysmaata, joka on lähempänä muuria moreeninsekaista. Muurin alla oleva kallio on paikoin sään ja ilmeisesti tulenpidon rapauttama. Viljelykerroksen alta löydetyistä hiilistä tehdyn radiohiiliajoituksen antama tulos on 1276 AD. Ajoituksen yhteys muuriin on kuitenkin epäselvä.
Vuonna 2001 kaivettiin koekuoppa muurin alle, kohtaan jossa muuri ei ollut suoraan kalliopohjalla. Muurin alla olevan hiekan yhteydestä löytyi liitupiipun varren katkelma. Vaikuttaa ilmeiseltä, ettei fragmentti ole voinut joutua sinne muurin rakentamisen jälkeen. Liitupiipun esiintyminen ajoittaa rakenteen summittaisesti 1600-1800-luvuille ja onkin todennäköistä että se on rakennettu alun perin humalatarhan suojaksi mäellä sijaitsevista kivistä.
Mulibergetin kohteeseen liittyy erilaisia tarinoita ja mm. puolustusvarustus- ja temppeli-teemoja on kerrottu. |
| metsakeskus.545010014 |
545 |
Finby Muliberget |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27008 |
210876.47100000 |
6941212.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010014 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n ja Nämpnäs-Perälä -tien (681) risteyksestä n. 2,5 km länsiluoteeseen, Nordströmin tilalla Muliberget- nimisen mäen etelärinteen alaosassa. Paikalla on kivistä kylmämuurattu kehämuuri, jossa on kulkuaukko etelään. Muurilla on yhteensä pituutta noin 50 m, ja sen rajaaman kehän suurin halkaisija on noin 15 m. Muurin korkeus ja leveys vaihtelevat metristä puoleentoista metriin. Mäellä on avokivikkoa, jota on pengottu. Kehämuurin kivet ovatkin todennäköisesti peräisin tästä kivikosta.
Maanomistajan mukaan hänen isoisänsä on viljellyt paikalla humalaa 1800-luvulla, mutta tietoa muurin rakentamisajankohdasta ei hänelläkään ole. Kehämuurin sisällä maaperä on viljelysmaata, joka on lähempänä muuria moreeninsekaista. Muurin alla oleva kallio on paikoin sään ja ilmeisesti tulenpidon rapauttama. Viljelykerroksen alta löydetyistä hiilistä tehdyn radiohiiliajoituksen antama tulos on 1276 AD. Ajoituksen yhteys muuriin on kuitenkin epäselvä.
Vuonna 2001 kaivettiin koekuoppa muurin alle, kohtaan jossa muuri ei ollut suoraan kalliopohjalla. Muurin alla olevan hiekan yhteydestä löytyi liitupiipun varren katkelma. Vaikuttaa ilmeiseltä, ettei fragmentti ole voinut joutua sinne muurin rakentamisen jälkeen. Liitupiipun esiintyminen ajoittaa rakenteen summittaisesti 1600-1800-luvuille ja onkin todennäköistä että se on rakennettu alun perin humalatarhan suojaksi mäellä sijaitsevista kivistä.
Mulibergetin kohteeseen liittyy erilaisia tarinoita ja mm. puolustusvarustus- ja temppeli-teemoja on kerrottu. |
| metsakeskus.545010015 |
545 |
Vitmossberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212918.65300000 |
6941122.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010015 |
Röykkiö sijaitsee valtatie 8:n länsipuolella, sen ja Teuva-Närpiö tien (681) luoteispuolella ja teiden risteyksestä noin 2 km luoteeseen. Paikka on koillis-lounais-suuntaisen moreeniharjanteen laki, jolla on paikoin näkyvissä avokalliota. Alueen yli kulkee Finnvägen/Mjölkvägen, vanha Teuvalle vievä kirkkotie, jonka varrella on useita hautaröykkiöitä. Röykkiö on itä-länsi-suuntainen ja pitkänomainen. Se on kooltaan 12x9 metriä, korkeus 1,3 metriä. Itä-, länsi- ja eteläsivuilla on pienempiä "kylkiäisröykkiöitä" sekä kaakkoisosassa tarhamaisia latomuksia noin 6 metrin matkalla. Tarhojen leveys on noin kolme metriä. Pääröykkiön keskellä on 3x2,4 metriä laaja ja 0,4 m syvä kuoppa. Röykkiö erottuu hyvin kalliomaastossa. Röykkiötä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.545010016 |
545 |
Milstolpliden A |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
213746.00000000 |
6941212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010016 |
Röykkiöt sijaitsevat Finnvägenin ja vanhan Teuvaan vievän kirkkotien varrella, Milstolplidenin eteläpäässä. Paikka on loiva etelään viettävä metsäinen rinne. Röykkiöt ovat sammaloituneita.
1) itäisin röykkiö on kooltaan 4,3x3,6x0,6 m. Sen itäpäässä on suurehko maakivi.
2) edellisestä 17 m länsiluoteeseen on lähes ehjältä vaikuttava röykkiö, joka on paikan röykkiöistä suurin. Sen koko on 8x7x1,5 m. Sen ympärillä on lähes nelikulmainen isoista kivistä ladottu reunus. Reunakiveys on selvästi näkyvissä etelä- ja länsipuolella. Röykkiön keskellä kasvaa kuusi.
3) Finnvägenin pohjoispuolella, edellisestä 26 metrin päässä, tilan 26:11 maalla on kolmas röykkiö, joka on kooltaan 7x4,5x0,8 m. Sen keskellä on soikea 1,8x1 metrin kokoinen kuoppa.
Milstoplidenin pohjoispäässä, noin 300 metriä näistä röykkiöistä pohjoiseen on suurempi röykkiöalue Milstopliden B 545010026. |
| metsakeskus.545010017 |
545 |
Finby Brännskogen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
214639.96800000 |
6941042.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010017 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8:n ja Teuva-Närpiö tien (MT 681) risteyksestä 2,3 km pohjoiskoilliseen metsämaalla, joka on sora- ja kalliopohjaista. Röykkiöt ovat verrattain pienellä alalla lähekkäin. Useat röykkiöistä ovat muodoltaan pitkänomaisia, niiden koko vaihtelee 5 ja 2 metrin välillä. Pääosa röykkiöistä on hyvin matalia ja monet ovat kalliopohjalla. Röykkiöitä ei ole tutkittu eikä aluetta ole kartoitettu.
Näistä röykkiöistä noin 80 metriä etelälounaaaseen sijaitsee toinen röykkiöryhmä Finby Brännskogen 2 (545010018). |
| metsakeskus.545010018 |
545 |
Finby Brännskogen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
214589.98700000 |
6940946.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010018 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8:n ja Svartbäckenin välillä, Svartlidenin viljelysaukean länsipuolella metsässä, Vargbergetin laelta noin 1500 metriä etelään. Maaperä on soraa ja kalliota. Paikalla on neljä röykkiötä lähellä toisiaan.
1) suurin 7x4,7 m, korkeus 0,5 m
2) röykkiöstä 1 kymmenen metrin päässä ja on kooltaan 5x8 m, korkeus 0,6 m. Röykkiö on kalliopohjalla ja sen juurella on suorakulmainen reunakiveys. Röykkiö on sammaloitunut.
3) röykkiöstä 2 kolmen metrin päässä on pieni röykkiö, kooltaan 3x4 m, korkeus 0,4 m.
4) röykkiöstä 3 kahdentoista metrin päässä on matalaa kiveystä, jonka läpimitta 2,6 m(epämääräinen).
Noin 80 metriä näistä röykkiöistä pohjoiskoilliseen sijaitsee toinen röykkiöryhmä Finby Brännskogen 1 (545010017). |
| metsakeskus.545010019 |
545 |
Svartliden |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
214853.88200000 |
6941099.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Vargbergetin laelta 1,3 km etelään, Svartbäckenin ja valtatie 8:n välillä, valtatien itäpuolella, Finbyn ja Kåtnäsin kylien rajalla, noin 25 m rajalta etelään. Maasto on loivasti etelään viettävää metsäistä rinnettä, jossa on paikoin avokalliota. Kohteessa on kolme röykkiötä vierekkäin.
1) suurin röykkiö 4,8x3x0,4 m
2) metrin päässä röykkiöstä 1 on toinen röykkiö 4x2,6x0,5 m
3) kahden metrin päässä röykkiöstä 2 on epämääräinen kiveys, jonka koko on 2,5x1x0,4 m.
Kohdetta ei ole tutkittu tai kartoitettu.
Sijainti olisi 1972 inventoinnin perusteella tilalla 2:52 (nykyinen 2:79) eli noin 60 metriä rekisteripisteestä itään noin tilojen 2:79 ja 5:107 ja 21:17 leikkauskohdassa. rekisteripiste tilall 2:54 ja tämä numero ei ole muuttunut sitten 1971 peruskartan! Läpi kulkee peltotie ja kohde on voinut tuhoutua myös metsänkäsittelyssä. |
| metsakeskus.545010020 |
545 |
Lassanders |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
215074.79400000 |
6940860.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010020 |
Kohde sijaitsee Svartbäckissä, Svartliden-peltoaukean pohjoispuolella olevassa pitkänomaisessa metsäniemekkeessä, Svartbäckenin tieltä noin 650 metriä länteen.
Maasto on tasaista metsämaata. Kohteessa on kolme erilaista kivirakennelmaa: jatulintarha, kaksi kivivallia tai -aitaa ja matala kiveys.
Jatulintarha on hyväkuntoinen vaikkakin sammaloitunut, sen läpimitta on 7,9x7 m. Se on koottu pienehköistä kivistä. Se sijaitsee tasaisella metsäaukealla. Siitä noin 11 metrin päässä on isoista suorakaiteen muotoista kivistä tehty sammaloitunut vallimainen rakennelma, jossa neljä isoa kiveä päät vastakkain. Samassa rinteessä alempana on epämääräisempi pienemmistä kivistä oleva matala valli, jonka korkeus on 0,4 m. Metsässä seitsemän metrin päässä jatulintarhasta on myös matala 4,5x5,5 m kiveys, mahdollisesti hautaröykkiön pohjakiveys.
Kohteita ei ole tutkittu. Jatulintarha ja röykkiö on mahdollisesti tunnettu aikaisemmin. Vallimuodostumat ovat mahdollisesti viljelykseen liittyviä. |
| metsakeskus.545010021 |
545 |
Svartbäck Skog 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
215454.63700000 |
6940513.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010021 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8:n ja Närpiö-Teuva tien risteyksestä 2,5 kilometriä koilliseen. Paikka on koillis-lounais-suuntainen metsäharjanne, jolla kasvaa kuusimetsää. Metsäharjanteen eteläpäässä on kaksi röykkiötä 26 metrin päässä toisistaan.
1) peruskarttaan merkitty röykkiö, jonka mitat ovat 10x8,8x1 m. Se on muodoltaan epäsäännöllinen ja siihen kuuluu suuri maakivi. Kiveyksessä on useita kuoppia, joista yhdessä on näkyvissä kyljellään oleva kivilaaka.
2) edellisestä 26 m pohjoiskoilliseen on toinen röykkiö, joka vaikuttaa ehjältä. Sen mitat ovat 4,4x3,8x0,5 m. Röykkiön pohjoispäässä on kalliota tai iso maakivi.
Röykkiöitä ei ole tutkittu. Molemmat ovat lähes kokonaan sammalen peitossa. Näistä röykkiöistä 120 metriä pohjoiskoilliseen sijaitsee vielä yksi röykkiö Svartbäck Skog 2 (545010022). |
| metsakeskus.545010022 |
545 |
Svartbäck Skog 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
215522.61300000 |
6940598.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010022 |
Röykkiö sijaitsee valtatie 8:n ja Närpiö-Teuva tien risteyksestä 2,5 kilometriä koilliseen, Karlå-Svartbäcken tien länsipuolella noin 180 m. Metsämaalla on suurehko, pitkänomainen sammaloitunut röykkiö, jonka koko on 8x4,5x0,4 m. Röykkiön pinnalla on kolme pitkänomaista, sammaloitunutta kuoppaa. Vuoden 1972 inventoinnissa oppaana ollut maanomistaja kertoi (1930-luvulla?) löytäneensä eräästä kuopista hapettuneen ohuen renkaan (pronssisormus?), jota ei enää osannut tarkemmin kuvailla. Rengas oli "aikoja sitten rikkoutunut ja hukkaantunut".
Röykkiötä ei ole tutkittu. 120 metriä sen etelälounaispuolella on kaksi muuta röykkiötä, kohde Svartbäck Skog 1 (545010021). |
| metsakeskus.545010023 |
545 |
Mattberget |
10002 |
12006 |
13075 |
11000 |
27000 |
218920.00000000 |
6940351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010023 |
Kohde sijaitsee Mattbergetillä, metsätien ja metsästystuville vievän tien itäpuolella kalliolla. Jatulintarha on aivan metsätien vieressä ja ilmeisesti tien vuoksi pääosaksi tuhoutunut. Mahdollisesti tarhassa on ollut 7-8 kivikehää, nykyisin se on hajallaan. Tarhan lähellä, noin 16 metriä siitä on pieni hajoitettu röykkiö kalliolla, koko noin 2,5x2 m.
12.5.2017 todettu, että röykkiönä pidetty kiviasetelma on kompassiruusu.
2020: Kohde oli ennallaan. Jatulintarhat sijaitsevat n. 95 m etäisyydellä toisistaan. Myöskin itäisemmän jatulintarhan alkuperäinen rakenne on osin hajonnut, ladottuja kivikehiä ei voinut selvästi maan pinnalta hahmottaa, tarhaan kuuluneita kiviä on ainakin n. 10 m halkaisijaltaan olevalla alueella. Paikalla on myös n. 4 x 1,5 m kokoinen matala kuopanne, jonka reunamilla on kiviä, kuopan itäreuna on jyrkkä, mikä voi viitata louhintaan, jatulintarhan keskuskivi on kuopanteessa. Kuopan ja kivien pinnalla kasvaa turvetta ja sammalta. Samuli Paulaharjun vuonna 1908 ilmeisesti itäisemmästä jatulintarhasta ottamasta kuvasta voisi tulkita, että kivien pinnalla tai rakenteen pinnalla oli poistettu kasvillisuutta, osa kivistä näyttää kulmikkailta, mahdollisesti lohkotuilta. Peruskartan muinaisjäännösmerkit sijaitsevat hieman pohjoiseen ja kaakkoon kohdista, joissa havaittiin selvimmin maanpinnalla jatulintarhojen kiviä. Jo vuoden 2000 inventoinnin aikana paikalla olleet huonokuntoiset opasteet ja infotaulut ovat yhä jäljellä. Jatulintarhojen alkuperäinen rakenne jäi epäselväksi. Niiden läheisyydessä sijaitsevat kompassikivi ja ilmeinen rajakarsikko antavat lähtökohtia jatkopohdintaan. |
| metsakeskus.545010023 |
545 |
Mattberget |
10002 |
12006 |
13076 |
11000 |
27000 |
218920.00000000 |
6940351.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010023 |
Kohde sijaitsee Mattbergetillä, metsätien ja metsästystuville vievän tien itäpuolella kalliolla. Jatulintarha on aivan metsätien vieressä ja ilmeisesti tien vuoksi pääosaksi tuhoutunut. Mahdollisesti tarhassa on ollut 7-8 kivikehää, nykyisin se on hajallaan. Tarhan lähellä, noin 16 metriä siitä on pieni hajoitettu röykkiö kalliolla, koko noin 2,5x2 m.
12.5.2017 todettu, että röykkiönä pidetty kiviasetelma on kompassiruusu.
2020: Kohde oli ennallaan. Jatulintarhat sijaitsevat n. 95 m etäisyydellä toisistaan. Myöskin itäisemmän jatulintarhan alkuperäinen rakenne on osin hajonnut, ladottuja kivikehiä ei voinut selvästi maan pinnalta hahmottaa, tarhaan kuuluneita kiviä on ainakin n. 10 m halkaisijaltaan olevalla alueella. Paikalla on myös n. 4 x 1,5 m kokoinen matala kuopanne, jonka reunamilla on kiviä, kuopan itäreuna on jyrkkä, mikä voi viitata louhintaan, jatulintarhan keskuskivi on kuopanteessa. Kuopan ja kivien pinnalla kasvaa turvetta ja sammalta. Samuli Paulaharjun vuonna 1908 ilmeisesti itäisemmästä jatulintarhasta ottamasta kuvasta voisi tulkita, että kivien pinnalla tai rakenteen pinnalla oli poistettu kasvillisuutta, osa kivistä näyttää kulmikkailta, mahdollisesti lohkotuilta. Peruskartan muinaisjäännösmerkit sijaitsevat hieman pohjoiseen ja kaakkoon kohdista, joissa havaittiin selvimmin maanpinnalla jatulintarhojen kiviä. Jo vuoden 2000 inventoinnin aikana paikalla olleet huonokuntoiset opasteet ja infotaulut ovat yhä jäljellä. Jatulintarhojen alkuperäinen rakenne jäi epäselväksi. Niiden läheisyydessä sijaitsevat kompassikivi ja ilmeinen rajakarsikko antavat lähtökohtia jatkopohdintaan. |
| metsakeskus.545010024 |
545 |
Mjölkvägen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213536.40300000 |
6941928.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010024 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8:n länsipuolella, valtatien ja Teuva-Närpiö tien pohjoispuolella, teiden risteyksestä 2,8 kilometriä pohjoisluoteeseen. Maasto on kallioinen moreeniharjanne Mjölkvägenin varrella (vanha Närpiön ja Teuvan välinen kirkkotie), jonka laella on kaksi röykkiötä kalliopohjalla noin 22 metrin etäisyydellä toisistaan.
1) eteläisempi hajotettu röykkiö, mitat 4,8x4,6x0,3-0,4 m, kalliopohjalla.
2) pohjoisempi suuri röykkiö kalliolla, mitat 14x13,5x1,7-1,2 m. Röykkiö on koottu suurehkoista kivistä, sen keskellä 1,4 m syvä kuoppa ja siinä kasvaa koivu (v. 1972). Röykkiön itäpäätä hajotettu jonkinverran.
Röykkiöitä ei ole tutkittu. Näistä röykkiöistä 90 metriä pohjoiskoilliseen sijaitsee vielä yksi röykkiö, ks. kohde Mjölkvägen 2 (545010025). |
| metsakeskus.545010025 |
545 |
Mjölkvägen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213609.37100000 |
6942062.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010025 |
Röykkiö sijaitsee valtatie 8:n länsipuolella, valtatien ja Teuva-Närpiö tien risteyksestä 2,9 kilometriä pohjoisluoteeseen, Mjölkvägenin varrella, tien länsipuolella. Maasto on kuivaa kallioista soraharjua. Röykkiö on harjanteella kalliopohjalla. Se on hajoitettu laajalle alueelle. Kivet ovat sekakokoisia. Röykkiön pohja-ala on nykyisin 6x6 metriä.
Röykkiötä ei ole tutkittu. Noin 90 metriä etelälounaaseen siitä sijaitsevat röykkiöt Mjölkvägen 2 (545010024).
|
| metsakeskus.545010026 |
545 |
Milstolpliden B |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
213831.28700000 |
6941429.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010026 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8:n länsipuolella 150-200 metriä tiestä, Milstolplidenin eteläpuolella olevalla metsäharjanteella, jossa on paikoin kallio näkyvissä. Röykkiöt ovat verrattain tiiviinä ryhmänä. Niiden koko vaihtelee 8 ja 2 metrin välillä. Osa on koottu maakivien viereen tai niissä on iso kivi silmäkivenä. Osa on hajoitettu metsätien teossa tai kaiveltuja. Röykkiöt ovat yleensä matalia, osa pitkänomaisia.
Röykkiöitä ei ole tutkittu tai kartoitettu. Alueen laajuus ei ole tarkasti tiedossa. Näistä röykiöistä noin 300 meriä etelään sijaisee kohde Milstolpliden A (545010016). |
| metsakeskus.545010027 |
545 |
Björklund/Vargberget södra |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214064.19700000 |
6941337.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010027 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8:n itäpuolella, tieltä 60-80 metriä itään, Vargbergetin kallioalueen eteläisimmässä kärjessä. Röykkiöt ovat kalliopohjalla harjanteen lounaispäässä.
1) isompi röykkiö on kooltaan 12,5x9,5x2 metriä. Sen keskellä on kalliopohjaan ulottuva laaja kraatteri, jonka läpimitta on 3 m. Purettujen kivien seassa on runsaasti punaisia hiekkakivilaakoja.
2) edellisen lähellä 13 metrin päässä on pienehkö hajoitettu röykkiö noin 6 m²:n alalla. Vuoden 1972 inventoinnissa sammaloituneesta pohjasta otettiin talteen palanutta luuta. |
| metsakeskus.545010028 |
545 |
Vargberget A |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214463.03300000 |
6941567.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010028 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8:n itäpuolella, Vargbergetin laen kallioalueen eteläkärjessä, laelta noin 900 m etelälounaseen. Maasto on metsäistä ja kallioista harjanteen lounaisrinnettä. Paikalla on kalliopohjalla neljä selvästi erottuvaa röykkiötä sekä joukko epämääräisiä, luonnonkivikossa olevia matalia kiveyksiä tai latomuksia, joiden luonteesta ja lukumäärästä ei ole mahdollista saada selvää ilman tutkimuksia.
Suurin röykkiö on merkitty peruskartalle. Sen koko on 7,5x6 metriä ja keskellä on laaja kuoppa. Muut neljä kalliolla olevaa röykkiötä ovat noin 4-2 metriä läpimitaltaan, enemmän tai vähemmän hajoitettuja. |
| metsakeskus.545010029 |
545 |
Lilla Vargberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215557.59000000 |
6942483.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010029 |
Röykkiö sijaitsee Lilla Vargbergetin lounaisosassa, tieltä noin 70 metriä pohjoiseen kalliolla. Röykkiö on kooltaan 7x6,8 m, sen korkeus on 1,3 m. Röykkiön keskellä on laajahko kuoppa. Samalla kallioalueella koilliseen röykkiöstä on kiveystä, josta osa on luontaista, mutta osa ilmeisesti myös ihmisen tekemiä latomuksia ja röykkiöitä. Viimeksimainituista jotkut voivat olla itseasiassa luonnonkivikkoon tehtyjen kuoppien (rakkakuopat) reunavallia. Kohdetta ei ole tutkittu tai kartoitettu. |
| metsakeskus.545010030 |
545 |
Yttermark Forsell |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
214412.04000000 |
6943776.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010030 |
Röykkiö sijaitsee valtatie 8:n länsipuolella, Östra Yttermarkin eteläosassa olevan Gärdsbackenin ja Bengtsbackenin asutusten välillä, paikan pohjoispuollella ollut Petter Håkanin torppa. Röykkiö on metsämaalla loivalla pohjoisrinteellä, lähellä pientä metsätietä. Maaperä on soraa. Lähistöllä on sorakuoppia. Röykkiö on pitkänomainen, mitoiltaan 15,5x8 m, korkeus noin 1 m. Röykkiössä on neljä kuoppaa tai painaumaa, joiden läpimitta vaihtelee 1-2,7 metrin välillä. Kysymys on mahdollisesti pitkästä röykkiöstä tai neljästä vierekkäisestä röykkiöstä, jotka on rakennettu yhteen. Röykkiötä ei ole tutkittu.
Vielä 1971 peruskartassa nykyinen RN:o 2:9 röykkiön pohjoispuolella on viljelys. |
| metsakeskus.545010031 |
545 |
Yttermark Bengts |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
214832.87900000 |
6943977.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010031 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Västra Yttermarkin kylästä 4,3 km itäkaakkoon, valtatie 8:n itäpuolella, tieltä noin 20 m. Kiviröykkiöt ovat linjassa metsätien ja vanhan niittyalueen välissä, kosteassa lehtomaisessa metsässä. Kysymys on ilmeisesti vanhoista viljelysröykkiöistä, joita on paikalla ainakin 13. Aluetta ei ole kartoitettu eikä sen laajuus ole tarkasti tiedossa. |
| metsakeskus.545010032 |
545 |
Vargberget B |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
215033.79800000 |
6942519.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010032 |
Kiveykset sijaitsevat valtatie 8:n itäpuolella olevan Vagrbergetin pitkällä itärinteellä lähes kilometrin matkalla. Vargbergetin loivempi itärinne on kivistä moreenia, jossa on laajalla alueella kasvillisuuden peittämää alkujaan luontaista kiveystä. Siinä on kuitenkin myös ihmisen tekemiä latomuksia, mm. muutamia röykkiön tapaisia, joissa näkyvissä myös punaista hiekkakiveä.
Koekaivauksessa vuonna 1982 tutkitut kaksi pientä latomusta olivat luontaiseen kivikkoon kuuluvia muodostumia. Ne sijaitsevat vuorella olevan urheilumajan eteläpuolella. Vuonna 1983 aluetta tarkastettiin lisää, mutta selkeitä röykkiöitä ei kotiseutuyhdistyksen ilmoituksesta huolimatta löytynyt. Alueen selvät röykkiöt ovat tarkemmin kartoittamatta. |
| metsakeskus.545010034 |
545 |
Västermossen/Bonde |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
210491.59200000 |
6950010.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010034 |
Röykkiöt sijaitsevat Västermossenin viljelysaukean länsipuolella, Edsbackenin (Närpiö 13) röykkiöryhmästä noin 700 m pohjoiseen. Johannes Åbonden ilmoituksen mukaan paikalla on kaksi yksittäistä suurehkoa röykkiötä, joiden koko on 10x8 metriä ja korkeus 0,6 metriä.
Paikkaa ei ole ilmeisesti tarkastettu vuoden 1972 inventoinnissa. Sijaintitieto on epävarma. |
| metsakeskus.545010035 |
545 |
Västermossen/Åbonde |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
210920.00000000 |
6950509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010035 |
Röykkiöt sijaitsevat Västermossenin länsipuolella, metsämaalla. Johannes Åbonden ilmoituksen mukaan paikalla on kaksi röykkiötä, jotka ovat noin 3x2 metrin kokoisia. Paikka on 1500 m pohjoiskoilliseen Edsbackenilta (545010013).
Kohdetta ei ole ilmeiseti tarkastettu vuoden 1972 inventoinnissa ja sijaintitieto on epävarma. Peruskartalle on kuitenkin merkitty kolme röykkiöitä tilalle 5:78 lähelle Kvelvervägeniä.
10.3.2021. Röykkiöiden olemassaolosta ei ole varmennettua tietoa. Röykkiöt on rekisteröity alun perin varhaismetallikautisina, mutta sijainti tai röykkiöiden kerrottu koko ei erityisesti tue tätä oletusta, vaan yhtä hyvin kyseessä voisi olla nuorempikin toiminta, joten röykkiöt merkittiin ajoittamattomiksi. Lidar-kuvan perusteella peruskartan röykkiömerkinnöistä noin 50 metriä itään näyttäisi saman tilan 5:78 etelärajan tuntumassa olevan halkaisijaltaan noin 10 metrin kokoinen tervahauta, jonka halssi aukeaa itään kohti rajan viertä kulkevaa ojaa.
2023: Ensiharvennuksen suorittaja arvioi, että tilojen 5:78 ja 5:85 rajalla noin 90 m Kvelvervägenistä itään olisi pieni tervahauta. Peruskarttamerkkien kohdalla voisi olla lähinnä myöhempään maankäyttöön liittyvää kivien raivausta. |
| metsakeskus.545010035 |
545 |
Västermossen/Åbonde |
10007 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
210920.00000000 |
6950509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010035 |
Röykkiöt sijaitsevat Västermossenin länsipuolella, metsämaalla. Johannes Åbonden ilmoituksen mukaan paikalla on kaksi röykkiötä, jotka ovat noin 3x2 metrin kokoisia. Paikka on 1500 m pohjoiskoilliseen Edsbackenilta (545010013).
Kohdetta ei ole ilmeiseti tarkastettu vuoden 1972 inventoinnissa ja sijaintitieto on epävarma. Peruskartalle on kuitenkin merkitty kolme röykkiöitä tilalle 5:78 lähelle Kvelvervägeniä.
10.3.2021. Röykkiöiden olemassaolosta ei ole varmennettua tietoa. Röykkiöt on rekisteröity alun perin varhaismetallikautisina, mutta sijainti tai röykkiöiden kerrottu koko ei erityisesti tue tätä oletusta, vaan yhtä hyvin kyseessä voisi olla nuorempikin toiminta, joten röykkiöt merkittiin ajoittamattomiksi. Lidar-kuvan perusteella peruskartan röykkiömerkinnöistä noin 50 metriä itään näyttäisi saman tilan 5:78 etelärajan tuntumassa olevan halkaisijaltaan noin 10 metrin kokoinen tervahauta, jonka halssi aukeaa itään kohti rajan viertä kulkevaa ojaa.
2023: Ensiharvennuksen suorittaja arvioi, että tilojen 5:78 ja 5:85 rajalla noin 90 m Kvelvervägenistä itään olisi pieni tervahauta. Peruskarttamerkkien kohdalla voisi olla lähinnä myöhempään maankäyttöön liittyvää kivien raivausta. |
| metsakeskus.545010035 |
545 |
Västermossen/Åbonde |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
210920.00000000 |
6950509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010035 |
Röykkiöt sijaitsevat Västermossenin länsipuolella, metsämaalla. Johannes Åbonden ilmoituksen mukaan paikalla on kaksi röykkiötä, jotka ovat noin 3x2 metrin kokoisia. Paikka on 1500 m pohjoiskoilliseen Edsbackenilta (545010013).
Kohdetta ei ole ilmeiseti tarkastettu vuoden 1972 inventoinnissa ja sijaintitieto on epävarma. Peruskartalle on kuitenkin merkitty kolme röykkiöitä tilalle 5:78 lähelle Kvelvervägeniä.
10.3.2021. Röykkiöiden olemassaolosta ei ole varmennettua tietoa. Röykkiöt on rekisteröity alun perin varhaismetallikautisina, mutta sijainti tai röykkiöiden kerrottu koko ei erityisesti tue tätä oletusta, vaan yhtä hyvin kyseessä voisi olla nuorempikin toiminta, joten röykkiöt merkittiin ajoittamattomiksi. Lidar-kuvan perusteella peruskartan röykkiömerkinnöistä noin 50 metriä itään näyttäisi saman tilan 5:78 etelärajan tuntumassa olevan halkaisijaltaan noin 10 metrin kokoinen tervahauta, jonka halssi aukeaa itään kohti rajan viertä kulkevaa ojaa.
2023: Ensiharvennuksen suorittaja arvioi, että tilojen 5:78 ja 5:85 rajalla noin 90 m Kvelvervägenistä itään olisi pieni tervahauta. Peruskarttamerkkien kohdalla voisi olla lähinnä myöhempään maankäyttöön liittyvää kivien raivausta. |
| metsakeskus.545010035 |
545 |
Västermossen/Åbonde |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
210920.00000000 |
6950509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010035 |
Röykkiöt sijaitsevat Västermossenin länsipuolella, metsämaalla. Johannes Åbonden ilmoituksen mukaan paikalla on kaksi röykkiötä, jotka ovat noin 3x2 metrin kokoisia. Paikka on 1500 m pohjoiskoilliseen Edsbackenilta (545010013).
Kohdetta ei ole ilmeiseti tarkastettu vuoden 1972 inventoinnissa ja sijaintitieto on epävarma. Peruskartalle on kuitenkin merkitty kolme röykkiöitä tilalle 5:78 lähelle Kvelvervägeniä.
10.3.2021. Röykkiöiden olemassaolosta ei ole varmennettua tietoa. Röykkiöt on rekisteröity alun perin varhaismetallikautisina, mutta sijainti tai röykkiöiden kerrottu koko ei erityisesti tue tätä oletusta, vaan yhtä hyvin kyseessä voisi olla nuorempikin toiminta, joten röykkiöt merkittiin ajoittamattomiksi. Lidar-kuvan perusteella peruskartan röykkiömerkinnöistä noin 50 metriä itään näyttäisi saman tilan 5:78 etelärajan tuntumassa olevan halkaisijaltaan noin 10 metrin kokoinen tervahauta, jonka halssi aukeaa itään kohti rajan viertä kulkevaa ojaa.
2023: Ensiharvennuksen suorittaja arvioi, että tilojen 5:78 ja 5:85 rajalla noin 90 m Kvelvervägenistä itään olisi pieni tervahauta. Peruskarttamerkkien kohdalla voisi olla lähinnä myöhempään maankäyttöön liittyvää kivien raivausta. |
| metsakeskus.545010036 |
545 |
Skrabbåsen |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
205180.71700000 |
6951792.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010036 |
Kivirakennelmat sijaitsevat Norrnäsin kylästä 1,6 kilometriä itään, Skrabbåsenin kivikko- ja kallioharjanteen lounaisosassa, Nygårdin rakennusten länsipuolella. Kallion lähelle on tehty kaksi toisistaan noin 38 metrin päässä olevaa, kivistä ladottua "huonemaista" rakennelmaa, joista yksi seinä kuitenkin puuttuu. Rakennelmien tai latomusten koko on 4,6x4,4 m, korkeus 2,5 m. Alempi ei ole yhtä selvä kuin sen itäpuolella oleva ylempi rakennelma, mutta muuten samanlainen.
Rinteessä alempana on maakivien varaan rakennetut noin 110 asteen kulmassa toisiinsa olevat kivivallinpätkät, joiden pituudet ovat 3 ja 4 m. Rinne on silokalliota ja kohtalaisen jyrkkä, ei vaikeakulkuinen. Paikalla on ollut jyrkähkö ranta, joka on voinut olla hyvä satamapaikka (rautakauden lopulla tai keskiajalla?). |
| metsakeskus.545010037 |
545 |
Västra Kompassberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
206882.03500000 |
6951465.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010037 |
Kohde sijaitsee metsämaastossa Kompassbergetin länsipuolella kapean peltoalueen koillispuolella. Metsän poikki kulkee vanha osittain umpeen kasvanut metsätie. Paikalla on useampia röykkiöitä 22,5-25 m korkeuskäyrien tuntumassa. Osa niistä sijaitsee Näsbyn ja osa Norrnäsin kylien mailla. Röykkiöiden lukumäärä on epävarma, sillä vuoden 1972 inventoinnissa paikalla todettiin yhteensä 12 röykkiötä ja vuoden 2009 inventoinnissa 11. Osa havaituista röykkiöistä ei ole samoja kuin aiemmin todetut, joten on latomuksia on ilmeisesti useampia, mahdollisesti 15.
Röykkiöt ovat läpimitaltaan 2-5 metrin välillä ja niiden korkeus vaihtelee 30-80 cm:n välillä. Osa kiveyksistä on ladottu maakivien viereen tai ympärille. Latomukset ovat sammaloituneita ja joissakin on kaivelujen jälkiä. Neljä röykkiöistä on suorakaiteen muotoisia ja yhdessä niistä on isommista kivistä ladottu reunakiveys.
Vuonna 1972 inventoituja röykkiöitä ei ole kartoitettu, mutta vuonna 2009 havaituista latomuksista on otettu gps-tiedot (ks. erilliskohteet). Osa näistä on pystytty yhdistämään aikaisempiin inventointitietoihin. |
| metsakeskus.545010038 |
545 |
Kompassberget 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
206924.01700000 |
6951877.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010038 |
Kohde sijaitsee Kompassbergetiltä n. 620 m länteen kuusta ja mäntyä kasvavassa metsässä. Paikalla on länteen viettävässä rinteessä ja sen päällä kolme kiviröykkiötä.
Röykkiö 1 sijaitsee mäntyä kasvavassa rinteessä. Kiveys on lähes kokonaan sammalen peittämä. Latomus on pyöreähkö ja sen halkaisija on n. 4,5 m ja korkeus 0,4–0,8 m. Röykkiön keskellä on kuoppa. Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä 42 metriä pohjoisluoteeseen kookkaan maakiven päällä. Latomus on matala ja pitkänomainen, kooltaan n. 3 x 2 m. Maakivi mukaan luettuna sen korkeus on 1 m. Röykkiö 3 sijaitsee röykkiöstä 1 39 m pohjoiskoilliseen. Latomus on kasattu maakiven viereen. Röykkiö on matala ja epämääräisen muotoinen ja se on kooltaan n. 2,5 x 2 m. |
| metsakeskus.545010039 |
545 |
Kompassberget 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
207598.74600000 |
6951742.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010039 |
Kohde sijaitsee Kompassbergetin eteläisen kallion itäreunassa sijaitsevalla kapealla ja matalalla kaakko-luodesuuntaisella kivi- ja moreeniharjanteella. Paikalla kasvaa havupuita, sammalta ja varpuja. Harjanteella on kaksi sammalen piettämää kiviröykkiötä, joista röykkiön 1 halkaisija on noin 11 m ja korkeus 1,6 m. Kiveyksen keskellä on kraatterimainen kuoppa, jonka läpimitta on 4 m ja syvyys 1,2 m. Röykkiö 2 on kooltaan edellistä pienempi ja sen halkaisija on 7,5 m ja korkeus 1,2 m. Kiveyksen keskellä on kraatterimainen kuoppa, jonka läpimitta on 2,5 m ja syvyys 0,9 m. Röykkiöt ovat säilyneet hyvin. Röykkiö 2 on merkitty peruskartalla röykkiön 1 eteläpuolelle, kun se todellisuudessa sijaitsee röykkiöstä 1 noin 16 m luoteeseen.
Röykkiöltä 1 noin 25 m etelään on harjanteen päällä heikosti erottuva matala kivivallien ympäröimä painanne, jonka halkaisija valleineen on noin 7 m. Painanteen halkaisija on n. 2 m.
Röykkiöiden ja kallion edustalla on terassimainen tasanne, joka sopisi hyvin asuinpaikaksi. Vaikka paikalle tehdyistä muutamasta koekuopasta ei ole löytynytkään merkkejä asuinpaikasta, niin on mahdollista, että sellainen on alueella ollut.
Kohteen länsipuolella noin 50 m päässä sijaitsee kompassiruusu (Kompassberget 3). Lisäksi arkistotietojen mukaan paikalla on ollut myös jatulintarha, mutta siitä ei ole löytynyt mitään merkkejä. |
| metsakeskus.545010040 |
545 |
Kvelvermossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
211726.08700000 |
6952156.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010040 |
Röykkiöt sijaitsevat Västra Yttermarkin kylästä koilliseen, Kvelvermossenin ja Rotmossenin itäpuolella, metsäharjanteen kaakkoisrinteellä. Alueella on kahdeksan pientä ja pienehköä röykkiötä sekä kivikehä. Röykkiöiden koko vaihtelee 4 ja 0,6 metrin välillä. Ne ovat matalia. Osa pienistä röykkiöistä ovat epävarmoja. Suurin (n:o 1) on merkitty peruskartttaan. Röykkiöaluetta ei ole kartoitettu ja sen laajuutta ei tiedetä tarkasti. |
| metsakeskus.545010042 |
545 |
Ängsby Pellfolk |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211137.31700000 |
6954130.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010042 |
Röykkiö sijaitsee Västra Yttermarkin Rotmossenin koillispuolella, Rangsby-Ylimarkku tien eteläpuolella metsässä. Röykkiö on suohon pistävällä metsäniemekkeellä, kivikossa. Röykkiö on pitkänomainen, sammaloitunut. Sen koko on 5x4,5 metriä ja korkeus noin 0,6 metriä. Röykkiö on kasattu suurehkoista kivistä, sen keskellä on pitkänomainen kuoppa.
Jakob Tegengren mainitsee röykkiön 1928. Röykkiötä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.545010043 |
545 |
Jättehöjden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208149.51100000 |
6955937.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010043 |
Röykkiöt sijaitsevat Rangsbystä 2,5 km itäkoilliseen, Närpiö-Träskböle tieltä Ömosseniin vievän tien haarasta noin kilometri itään, Starrmossenin luoteispuolisen ylängön itäosassa, jota kutsutaan nimellä Jättehöjden. Maasto on metsää, rinne viettää loivasti itään ja kaakkoon. Alueella on kuusi röykkiötä, joiden läpimitta vaihtelee 7 ja 2 metrin välillä. Röykkiöt ovat matalia, useassa on keskellä kuoppa.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan röykkiöt sijaitsevat matalan ja melko kapean, vallimaisen harjanteen laella, sen itäpäässä. Maaperä röykkiöiden lähialueella on kivikkoinen hiekkamoreeni. Lähistölle tehdyissä koekuopissa ei ole havaittu merkkejä asuinpaikasta. Asuinpaikka voisi sijaita röykkiöiden etelä- tai länsipuolella, topografian ja maaperän perusteella arvioituna. Röykkiötä nro 6 ei havaittu - maasto on kyseisellä alueella luontaisesti melko kivinen. |
| metsakeskus.545010044 |
545 |
Grytskäret W |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
195148.75000000 |
6950597.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010044 |
Jatulintarha sijaitsee Grytskäretin länsirannalla, Söderhamnin eteläpuolella ja Storträsketin pohjoispuolella kalliolla noin 100 metriä rannasta. Säilyneisyys tai koko ei ole tiedossa. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.545010045 |
545 |
Grytskäret N |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
195545.58600000 |
6952048.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010045 |
Jatulintarha sijaitsee Grytskäretin luoteisosassa, Högskäretin koillispäässä, kallioalueen itä-koillispuolella olevalla laajahkolla luontaisella kivikolla tai pirunpellolla noin 7,5 metriä nykyistä merenpintaa korkeammalla. Paikka on luonnonsuojelualueella. Jatulintarha on ladottu kivikolle, se on verrattain hyväkuntoinen, näkyvissä olevan osan läpimitta on 4-5 metriä. |
| metsakeskus.545010046 |
545 |
Norrnäs Österbyn |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
203682.32200000 |
6950691.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010046 |
Kivirakenteet sijaitsevat Norrnäsin nuorisoseurantalon (Föreningshus) eteläpuolella, rehutehdasrakennusten itäpuolella, vanhan viljelysmaan eteläpuolella. Kallioisessa rinteessä ja osaksi kalliolla on kiviaitaa, kivikasoja, röykkiöntapaisia rakennelmia ja kivivallia. Paikka on tarkastettu vuonna 1980. Rakennelmat eivät vaikuta asumusten perustuksilta, mutta eivät luultavasti liity myöskään viljelyyn. Maastosuhteista ja tyypistä päätellen rakennelmat ovat verrattain myöhäisiä. Peruskartassa on muinaisjäännösmerkki tällä kohtaa.
2021. Kivirakenteet jatkuvat tilan 11:79 Träskhagen (niittyhaka) pohjoisrajalla, jossa on mm. iso kivimuuri ja heittokivivallia sekä kivinen karjasuoja tai kellari sähkölinjan paikkeilla rajaa. Rakenteet ovat arviolta noin 1800-luvun puolivälistä tai nuorempia. Tilan kivirakenteet liittyvät todennäköisesti tavalla tai toisella lähihistoriassa harjoitettuun maatalouteen oli sitten kyse kesälaitumista tai viljelystä. |
| metsakeskus.545010047 |
545 |
Sofimyrsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
215450.62000000 |
6944784.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010047 |
Röykkiö sijaitsee Öster Yttermarkissa, valtatie 8:n itäpuolella, Svinbäcksmyranin hiekkakuoppa-alueen pohjoispuolella, Bredåsenin ja valtatien välissä. Paikka on kallioalueen eteläpäässä, länsirinteellä. Röykkiö on kalliopohjalla, sen läpimitta on 7 metriä, itäreuna on hajoitettu. Röykkiön keskellä on kaiveltu kuoppa, reunoilla kasvaa kaksi mäntyä. |
| metsakeskus.545010048 |
545 |
Gammeläng |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
215168.74000000 |
6944348.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010048 |
Röykkiöt sijaitsevat Öster Yttermarkissa, valtatie 8:n itäpuolella, Bredåsenin soranottoalueen ja valtatien välillä. Maasto on metsäistä kosteata kuusikkoa vanhojen metsittyneiden peltotilkkujen vieressä. Paikalla on pieniä matalia röykkiöitä, joiden läpimitta 4-5 metriä. Lukumäärää ei ole laskettu. Peltoa on viljelty noin 70-100 vuotta sitten, vanhat ojat ovat yhä näkyvissä. Yksi röykkiöistä on muita isompi, sen läpimitta on 10 metriä. Se on muodoltaan pyöreä ja sijaitsee matalalla mäenkumpareella. Röykkiötä ei ole kaiveltu keskeltä, kuten useimpia hautaröykkiöitä. Röykkiö on pinnaltaan sammaloitunut, sen korkeus on 60-80 cm.
Kysymyksessä lienevät vanhat viljely- ja raivausröykkiöt. |
| metsakeskus.545010049 |
545 |
Karvamossen |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
217964.00000000 |
6945884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010049 |
1978. Kiviaitaus sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella olevan pitkänomaisen Karvamossenin suoalueen kaakkoispuolella metsämaalla. Paikalla on kivistä ladottu aitaus, jonka koko on 8-10x28 metriä. Kivimuurin leveys on 1,5-1,8 metriä ja korkeus 50-70 cm välillä. Alueella on turpeen ja sammaleen alla hyvää multamaata, aitauksen sisäosaa on ilmeisesti raivattu. Rakennelma liittynee verrattain myöhäisen viljelyyn aikana, jolloin karja laidunsi metsissä ja pienet viljelyalat olivat aidattuja. Paikkaan ei liity säilynyttä perimätietoa Hembygdsföreningenin mukaan.
2020: Paikka on länteen laskeva kivikkoinen rinne, puusto on nuorta mänty-kuusimetsää, pohjoispuolella kasvaa hakkuiden jäljiltä tiheää taimikkoa. Aiemman kuvauksen mukaista kiviaitausta ei voitu havaita. Lidar-aineistossa ei erotu aitaukseen viittaavia kuvioita. Paikalla on yksi röykkiömäinen muodostelma, joitakin epämääräisiä kivikasoja lähinnä itäpuolella metsätien reunamilla, jotka ovat voineet syntyä, kun metsätie on tehty. Maanpinta on kivisestä maaperästä johtuen epätasaista, viljelmäksi sopivaa tasaisempaa kohtaa ei alueelta löytynyt. On mahdollista, että kiviaitaus on hävinnyt metsätöissä jossakin vaiheessa. Vuonna 1933-1938 mitatulle peruskartalle on merkitty n. 100 metrin etäisyydelle länsipuolelle suoviljelys, mikä voi viitata alueen vanhempaan viljelyperinteeseen. |
| metsakeskus.545010050 |
545 |
Svinberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
216978.00600000 |
6945694.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010050 |
1978. Röykkiö sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella, Bredåsenilta koilliseen. Metsäautotien pohjoispuolella on Svinberget niminen kallioalue, jonka laki on noin 55 m merenpinnasta. Kalliolla, mäen pohjoisrinteellä, noin 100 metriä länteen laella olevasta sorakuopasta on kiviröykkiö. Röykkiö on hyvin huonokuntoinen, sen läpimitta on 6-8 metriä. Se on keskeltä kuopalle kaiveltu ja hajoitettu. Röykkiökivien joukossa on punaisia hiekkakivilaakoja.
2020. Kohde oli ennallaan. Röykkiö on matala ja siinä oleva kuoppa n. 1,5 metriä halkaisijaltaan ja n. 30-40 cm syvä, pinnalla kasvaa sammalta, jäkäliä ja varpuja, punaista hiekkakiveä ei nyt ollut näkyvillä. Röykkiö sijaitsee ohuen pintakasvillisuuden peittämien kallioiden välissä suojaisessa kohdassa, joten se ei erotu helposti ympäristöstään. Svinbergetin laella on runsaasti soranotossa syntyneitä kuoppia, ei kuitenkaan röykkiön välittömässä läheisyydessä (50 metriä kaakkoon on vanha soranoton koekuoppa). |
| metsakeskus.545010051 |
545 |
Myran NW |
10002 |
12005 |
13061 |
11006 |
27000 |
201877.04300000 |
6952261.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010051 |
Kiviröykkiö sijaitsee Norrnäsin länsipuolella, Norra bystä Verkanin venerantaan vievän tien pohjoispuolella, Myran-nimisen vilejlysaukean länsipuolella, 750 metriä tieltä pohjoiseen. Maasto on loivasti itään ja etelään laskeva kalliomaasto, joka kasvaa harvaa männikköä. Sen itäosassa olevan korkeamman kohdan laella on pienialainen pirunpelto, joka on pääosin kasvillisuuden peittämä. Sen reunalla on säännöllisen pyöreä, noin 6 metrin läpimittainen ja 0,5-0,7 metrin korkuinen kiviröykkiö, jossa on toista metriä laaja kuoppa keskellä. Röykkiö on hyväkuntoinen ja selvärajainen, joskin sammalen ja jäkälän peittämä. Lähellä, muutaman metrin päässä on sammaleen alla matalia kivikasautumia, jotka voivat olla Hembygdsföreningenin tarkoittamia epämääräisiä röykkiöitä, tai voivat olla myös pirunpellon kivikossa tehtyjen kaivelujen jälkiä. Tuoreita kaivelujälkiä ei kuitenkaan ollut näkyvissä.
Röykkiö on "pronssikautistyyppinen", mutta sijaintinsa perusteella se voi olla peräisin aikaisintaan esihistoriallisen ajan lopulta tai keskiajalta. Kysymys voi myös olla esimerkiksi merimerkistä tai jopa rajaröykkiöstä. Asia tulisi selvittää historiallisista lähteistä. |
| metsakeskus.545010052 |
545 |
Lappnäsberget |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
208679.33600000 |
6946742.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010052 |
Röykkiöt sijaitsevat 3 km luoteeseen Närpiönjoesta Näveråsenin kohdalta, noin 600 m Lappnäsin taloista länteen, metsämaastossa, maantien länsipuolella. Lappnäsbergetin laella, korkeimman kohdan lounaispuolella rinteellä, verrattain tasaisella alueella on taimikossa 3-4 selvästi erottuvaa matalaa, läpimitaltaan noin 3-4 metriä olevaa röykkiötä. Niistä pari on tehty suurten siirtolohkareiden vierelle. Paikallisten oppaiden mukaan röykkiöitä on viereisellä hakkuuaukealla enemmänkin, mutta niitä ei äestykseltä ja hakkuujätteiltä pystynyt erottamaan. Taimikossa, jossa röykkiöt ovat, on lisäksi havaittavissa tasaisia, kivettömän näköisiä, ympäristöstä poikkeavia alueita, jotka saattavat liittyä röykkiöihin tai mahdolliseen muuhun muinaiseen ihmistoimintaan. Kohdetta ei ole kartoitettu tai rajattu tarkasti.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan alue sijaitsee kallioilla, ja sieltä ei löytynyt aiemman kuvauksen mukaisia röykkiöitä. Ilmoitetun koordinaattipisteen kohdalla on luontaista karkeaa kivikkoa. Aiempi kuvaus sopisi paremmin n. 50-100 m luoteeseen sijaitsevaan mäntytaimikoita/nuorta metsää kasvavaan tai hakattuun alueeseen, mistä röykkiöitä etsittiinkin, tosin tuloksetta. Maanpinta on siellä epätasainen metsänaurausten jäljiltä ja heinittynyt, maasto kivistä ja myös isoja
maakiviä esiintyy. Kallioista itään ja kaakkoon on rämeistä maastoa ja kuusivaltaista metsää ja hieman yli 100 m etelään hiljattain hakattu metsäpalsta, joita alueita ei tarkastettu.
Kallion laella on kolmiomittaustornin 4 tukiröykkiötä alle 10:n metrin etäisyydellä toisistaan. Yksi röykkiöistä on hajonnut. Ympärillä on kasvillisuuden peittämiä kuoppia, joista kivet on otettu röykkiöihin. Kolmiomittaustorni on merkitty vuoden 1971 peruskartalle. Röykkiöt eivät ole muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.545010053 |
545 |
Lappnäsmossen |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
207938.00000000 |
6946631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010053 |
Röykkiöt sijaitsevat Näsbyn länsipuolisella metsäalueella, Lappnäsbergetiltä noin 800 metriä länsilounaaseen, hakkuuaukealla ja mäntytaimikossa, suopainanteen itäpuolella. Hakkuuaukean laidassa on muutaman kymmenen metrin säteellä kolme pyöreähköä noin 3-5 m läpimittaista röykkiötä, joiden korkeus on enimmillään 0,5-0,6 m. Korkeimmassa röykkiössä on isohko kuoppa keskellä, kaksi muuta ovat matalampia eivätkä sanottavasti kaiveltuja. Myöskään hiekkakivilaattoja ei ole näkyvissä.
Vuoden 2013 inventoinnissa kohteessa havaittiin yksi keskuskuopallinen noin 5 m läpimitaltaan oleva röykkiö. Lähietäisyydellä ei tunnistettu muita röykkiöitä. Röykkiön tulkinta haudaksi ei ole varma. Kysymys voisi olla myös esim. säilytyspurnusta. Vuoden 1988 inventoinnissa eteläkaakosta havaittuja
röykkiöitä ei etsitty.
Edellä mainitusta noin 150-200 metriä eteläkaakkoon taimikossa on matalia, vahvasti ruohottuneita röykkiöitä, joita erottui ainakin 4-5 kpl. Paikallisten oppaiden mukaan niitä on enemmänkin. Röykkiöaluetta ei ole kartoitettu eikä sen laajuus ole tiedossa. |
| metsakeskus.545010054 |
545 |
Norrskogens Fäbobacke |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
208513.38700000 |
6949971.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010054 |
Röykkiöt sijaitsevat Nixmossenin tieltä 1,5 km pohjoiseen. Maasto on metsää laakealla mäellä, jonka laella ja rinteillä on noin 200x200 metrin suuruisella alueella suuri määrä matalia ruohoturpeen peittämiä röykkiöitä. Närpes Hembygdsföreningenin laskujen mukaan röykkiöitä on yli 90.
Pääosa röykkiöistä on matalia, noin 2-4 m läpimittaisia ja vaikuttavat pinnalta katsoen rakenteettomilta. Osa on tehty isojen maakivien viereen tai ympärille. Yhdessä röykkiöistä mäen etelä-lounaisrinteessä on pinnalla näkyvissä hiekkakivilaakoja. Ryhmän suurin röykkiö sijaitsee alueen pohjoisreunalla rinteessä ja sen koko on 14x9 metriä. Röykkiö on turpeen ja kasvillisuuden peittämä, mutta pinnalla on näkyvissä runsaasti punaisia hiekkakivilaakoja. Röykkiö tutkittiin 1987-1988, jolloin löytöinä oli hiukan palanutta ja palamatonta luuta. Röykkiöön on tehty ilmeisesti useita eriaikaisia hautauksia, osa polttohautauksia, osa polttamatta. Viimeksimainittuun hautaustapaan viittaa länsipäässä ollut hiekkakivilaatoista tehty ihmisenmittainen, metsätöissä pahasti vaurioitunut paasiarkku.
Osa mäen pienistä röykkiöistä on mahdollisesti viljelysmuistoja, kenties esihistorilalliselta ajalta. Maaperässä on merkkejä mahdollisesta kaskeamisesta tai polttamalla raivaamisesta. Paikoin mäellä on pienialaisia tasaisia ja kivettömiltä vaikuttavia raivattuja alueita. Hembygdsföreningenin mainitsemia rakennuksenperustuksia ei tutkimusten aikana mäellä havaittu. Ne sijaitsevat mahdollisesti tien lähellä. Tarkka kartoitus on tekemättä koko alueella.
Vuoden 2013 inventoinnissa pyrittiin selvittämään jatkuuko muinaisjäännösalue aiemmin rajatusta etelämmäksi. Muinaisjäännösalue vaikutti olevan entisellään lukuun ottamatta useita tuulenkaatoja. Ilmoitettu määrä n. 90-120 röykkiötä vaikutti suurelta siihen nähden, kuinka paljon niitä kursorisesti havaittiin. Rakenteiltaan selvimmät, suurimmat ja kompakteilta vaikuttavat röykkiöt sijaitsevat mäen keskiosassa korkeimman alueen tuntumassa. Tutkittujen röykkiöiden läheisyydessä oli useita tuulenkaatoja sekä muuallakin pohjoisrinteellä. Niiden kohdilla havaittiin runsaasti punaista hiekkakiveä ja yhdessä puun juuristossa heikosti hiiltä. |
| metsakeskus.545010054 |
545 |
Norrskogens Fäbobacke |
10002 |
12016 |
13154 |
11040 |
27000 |
208513.38700000 |
6949971.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010054 |
Röykkiöt sijaitsevat Nixmossenin tieltä 1,5 km pohjoiseen. Maasto on metsää laakealla mäellä, jonka laella ja rinteillä on noin 200x200 metrin suuruisella alueella suuri määrä matalia ruohoturpeen peittämiä röykkiöitä. Närpes Hembygdsföreningenin laskujen mukaan röykkiöitä on yli 90.
Pääosa röykkiöistä on matalia, noin 2-4 m läpimittaisia ja vaikuttavat pinnalta katsoen rakenteettomilta. Osa on tehty isojen maakivien viereen tai ympärille. Yhdessä röykkiöistä mäen etelä-lounaisrinteessä on pinnalla näkyvissä hiekkakivilaakoja. Ryhmän suurin röykkiö sijaitsee alueen pohjoisreunalla rinteessä ja sen koko on 14x9 metriä. Röykkiö on turpeen ja kasvillisuuden peittämä, mutta pinnalla on näkyvissä runsaasti punaisia hiekkakivilaakoja. Röykkiö tutkittiin 1987-1988, jolloin löytöinä oli hiukan palanutta ja palamatonta luuta. Röykkiöön on tehty ilmeisesti useita eriaikaisia hautauksia, osa polttohautauksia, osa polttamatta. Viimeksimainittuun hautaustapaan viittaa länsipäässä ollut hiekkakivilaatoista tehty ihmisenmittainen, metsätöissä pahasti vaurioitunut paasiarkku.
Osa mäen pienistä röykkiöistä on mahdollisesti viljelysmuistoja, kenties esihistorilalliselta ajalta. Maaperässä on merkkejä mahdollisesta kaskeamisesta tai polttamalla raivaamisesta. Paikoin mäellä on pienialaisia tasaisia ja kivettömiltä vaikuttavia raivattuja alueita. Hembygdsföreningenin mainitsemia rakennuksenperustuksia ei tutkimusten aikana mäellä havaittu. Ne sijaitsevat mahdollisesti tien lähellä. Tarkka kartoitus on tekemättä koko alueella.
Vuoden 2013 inventoinnissa pyrittiin selvittämään jatkuuko muinaisjäännösalue aiemmin rajatusta etelämmäksi. Muinaisjäännösalue vaikutti olevan entisellään lukuun ottamatta useita tuulenkaatoja. Ilmoitettu määrä n. 90-120 röykkiötä vaikutti suurelta siihen nähden, kuinka paljon niitä kursorisesti havaittiin. Rakenteiltaan selvimmät, suurimmat ja kompakteilta vaikuttavat röykkiöt sijaitsevat mäen keskiosassa korkeimman alueen tuntumassa. Tutkittujen röykkiöiden läheisyydessä oli useita tuulenkaatoja sekä muuallakin pohjoisrinteellä. Niiden kohdilla havaittiin runsaasti punaista hiekkakiveä ja yhdessä puun juuristossa heikosti hiiltä. |
| metsakeskus.545010055 |
545 |
Norrskogen/kaatopaikka-alue |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
208689.00000000 |
6949365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010055 |
Röykkiöt sijaitsevat Norrskogenin metsäautotien varressa, kunnan kaatopaikka-alueen aitauksen sisällä ja osaksi ulkopuolella. Alueella on noin 25 metrin korkeuskäyrällä ainakin 20 pientä ja matalaa kiviröykkiötä. Röykkiöistä ilmoitti Närpes Hembygdsförening vuonna 1986 (kohde 2), joka on myös kartoittanut röykkiöitä.
Vuonna 1988 tutkittiin röykkiöistä yksi. Röykkiö oli laakealle maakivelle ladottu 6 x 4 metrin kokoinen, matala ja osaksi hajonnut kiveys, joka oli löydötön.
Muista röykkiöistä sijaitsee varastorakennuksen länsipuolella 4 tai 5 matalaa röykkiötä tai lähes maantasista kiveystä. Samanlaisia on myös kaatopaikka-alueen ulkopuolella, tien itäpuolella.
Vuonna 2007 kaatopaikan länsipuolella tutkittiin kolme röykkiötä. Röykkiöt 1 ja 2 vaikuttivat rakenteensa puolesta huolella kootuilta, mikä saattaa viitata hautaröykkiöihin, kun taas röykkiö 4 vaikutti enemmän kaski- tai raivausröykkiöltä. Myös tutkimatta jäänyt röykkiö 3 vaikutti vastaavanlaiselta.
Vuoden 2013 inventoinnissa tarkastettiin suunniteltu huoltotielinjaus, joka tulisi kulkemaan kaatopaikka-alueen halki itä-länsisuunnassa. Täytetyn alueen länsipuolelta on otettu laajasti maa-aineksia, osin alue on matalaa taimikkoa kasvavaa aurattua hakkuualuetta. Jonkin verran ehjiä alueita on säilynyt täytetyn kaatopaikka-alueen koillispuolella, missä oli pieni metsikkö ja paikoin idässä metsäautotieltä kaatopaikalle johtavan ajotien varrella. Näiden alueiden tarkastuksessa ei tehty havaintoja röykkiöistä.
Aiempi muinaisjäännösrajaus yltää myös kaatopaikka-alueen eteläpuolelle, missä kasvoi tiheää nuorta metsää, maasto on osin soistunutta ja alavaa. Ko. alueelle ei ole suunnitteilla tuulivoimahankkeeseen liittyvää rakentamista, ja aluetta ei tarkastettu. Metsäautotien ja kaatopaikalle johtavan tien risteyskohdalla tien itäpuolella on noin 4 m halkaisijaltaan oleva matala kiveys, jossa on maakiviä ja useita isoja laattamaisia kiviä. Kyseessä on rajamerkintä, joka sijaitsee nykyisellä rajalinjalla. Muita röykkiöitä tien itäpuolelta ei havaittu. |
| metsakeskus.545010056 |
545 |
Linjebacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
219736.89800000 |
6946776.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Närpiön Öster Yttermarkissa, valtatie 8:n itäpuolella, Risåsenilta itään vievää metsäautotietä noin 4 km valtatieltä. Laakean, osaksi kallioisen mäenharjanteen itäpuolella on hiekkakuoppia, joista eteläisemmän reunassa oli näkyvissä liesi. Kuopan reunasta löytyi kvartsia lieden itä- ja länsipuolelta. Asuipaikka sijaitsee noin 65 m korkeuskäyrän muodostaman pienen saaren suojan eli idän puolella. Sijainti on useille kivikautisille pohjalaisasuinpaikoille tyypillinen.
Asuinpaikasta noin 180 metriä lounaaseen on metsässä sammaloitunut matala kivikasa. Se on tuskin kuitenkaan hautaröykkiö, pikemminkin rajaröykkiö. |
| metsakeskus.545010058 |
545 |
Ömossa |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
209820.82200000 |
6959198.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010058 |
Röykkiöt sijaitsevat Närpiön pohjoisosassa, entisen Ylimarkun rajalta etelään, Hinjärven eteläpuolella, matalassa metsä- ja suomaastossa, metsäautotien vierellä. Paikalla on kolme röykkiöryhmää, joissa on yhteensä 19 röykkiötä. Katso erilliskohteet a, b ja c. Aluetta ei ole kartoitettu, koko alueen laajuus on 800x400 metriä.
|
| metsakeskus.545010059 |
545 |
Uggelliden |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
207271.88300000 |
6950733.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010059 |
Kohde sijaitsee Västra Kompassbergetille vievän metsäautotien vieressä. Alue on osittain metsää ja osittain hakkuuaukeaa. Paikalla on havaittu vuoden 1988 tarkastuksen yhteydessä kiviröykkiöitä kahdessa eri kohdassa. Pohjoisempana on ollut tielinjan ojaleikkauksessa pahoin rikkoontunut röykkiö. Sen itäpuolella on metsässä kaksi röykkiötä, jotka ovat myös osittain hajonneita. Etelämpänä tielinjan mutkassa on vielä yksi osin hajonnut röykkiö. |
| metsakeskus.545010060 |
545 |
Västerberg |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
206116.35700000 |
6947283.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010060 |
Röykkiöt sijaitsevat Västra Yttermartkista länteen, Pålåsenilta noin 700 metriä itäkaakkoon metsäisellä laakealla mäellä. Mäen eteläosassa on matala, noin 8-9 metrin läpimittainen röykkiö, jossa keskellä kaivelun jäljiltä vanha kuoppa. Röykkiö on sammaloitunut. Samalla mäellä, isosta röykkiöstä etelään on ainakin 5 pientä matalaa kivikasaa, joista yksi ison maakiven vierellä. Vahva heinäkasvullisuus esti 1988 pienten röykkiöiden tarkan lukumäärän laskemisen, mutta niitä on paikallisten mukaan alueella enemmän. Aluetta ei ole kartoitettu.
Vuoden 2013 inventoinnissa paikannettiin yksi röykkiö, joka on vuonna 1989 löytynyt suurin röykkiö.
Lisähavaintona aikaisempaan tuli se, että röykkiö on koottu ison matalan maakiven viereen. Röykkiön funktio ei selvinnyt. Eteläpuolinen mäen kärki tarkastettiin, mutta muita röykkiöitä ei löytynyt. Alueella oli tehty hiljattain metsänharvennusta, ja jonkin verran hakkuujäte vaikeutti näkyvyyttä, mutta mahdolliset röykkiöt olisi ollut mahdollista havaita, jos niitä paikalla olisi. On
mahdollista, että ne ovat hävinneet aiemmissa metsätöissä. |
| metsakeskus.545010061 |
545 |
Bastubacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
205888.45100000 |
6946781.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010061 |
Röykkiöt sijaitsevat Väster Yttermarkin länsipuolella, Pålåsenilta noin 1 km kaakkoon, metsämaalla. Paikalla on kaksi ryhmää röykkiöitä 200 metrin päässä toisistaan, yhteensä röykkiötä on seitsemän tai kahdeksan. Aluetta ei ole kartoitettu. Katso erilliskohteet.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan alue oli hakkuiden jälkeen tiheän koivupusikon valtaama, jossa kulkeminen oli mahdotonta ja kohteiden etsiminen ei juurikaan onnistunut. Maan pintakerrokset ovat tuhoutuneet metsänaurauksessa. Vain yksi röykkiö voitiin paikantaa, noin 50 m luoteeseen ilmoitetusta koordinaattipisteestä. Se on jonkin verran tuhoutunut, ilmeisestikin metsätöissä. Röykkiön mitat: noin 4 x 2 m, korkeus noin 30 cm, kivet keskimäärin noin 30 cm halkaisijoiltaan, mutta useita isompiakin kiviä. Rakenteen pinta oli auki ja hautaukseen viittaavaa, kuten palanutta luuta tms. ei havaittu. Vuoden 1971 peruskartalle on merkitty pelto noin 400 m kaakkoon.
Noin 300 metriä lounaaseen paikalta on Bastuback, joka tarkoittanee ns. metsäsaunaa eli tilapäistä oleskelua (tervan- tai hiilenpoltto) varten. Paikalla ei ole käyty, mutta oppaiden mukaan rakennuksesta ei ole merkkejä näkyvissä. |
| metsakeskus.545010062 |
545 |
Storskatan |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27007 |
200617.61700000 |
6935514.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010062 |
Storskatanniemen kaakkoisrannalla, kivisessä ja kallioisessa maastossa, metsäisellä rannalla, rantahuviloiden yläpuolella ja pihoilla on noin 300 metrin matkalla kaikkiaan 32 kivistä tehtyä rakennelmaa, joista pääosa on ryssänuuneja, osa röykkiöitä. Yksi uuneista on lähes ehjä ja hyväkuntoinen, muut hajonneita ja hajoitettuja, osa aivan tunnistamattomiksi maatuneita ja sammalen peittämiä kivikasoja. Lukumäärä perustuu Närpes Hembygdsförningenin tietoihin. Selvästi maastossa erottuvia, uuneiksi luokiteltavia rakennelmia oli vuonna 1988 tehdyssä tarkastuksessa 10.
Ryhmässä A on 19 kpl, ryhmässä B 13 kpl. Ryhmän B kohteista osa on karttalehden 1241 01 Kaldonskär puolella. Aluetta ei ole kartoitettu tarkasti. |
| metsakeskus.545010063 |
545 |
Björkholmen |
10001 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
200436.68800000 |
6934868.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.545010063 |
Ryssänuunit sijaitsevat Tjärlaxiin kuuluvan suuren Järvön saaren pohjoisessa kärjessä, jonka nimenä on Björkholmen. Se on ollut erillinen saari, mutta sen ja Järvön välinen salmi on maatunut viimeksikuluneina vuosisatoina (kartalla Bjärkholmssundet). Björkholmenin luoteisrannalla, vastapäätä Storskatan niemeä on pitkän ja suojaisen lahden etelärannalla noin 300 metrin matkalla kaikkiaan 15 kivirakennelmaa 60-120 metrin etäisyydellä rannasta. Ne ovat Närpes Hembygdsföreningin mukaan ryssänuuneja, hajonneita ryssänuuneja ja röykkiöitä. Ne liittyvät Storskatan niemellä vastapäätä olevaan ryssänuuni- ja röykkiökompleksiin (545010062). Ne liittynevät Venäjän laivaston oleskeluun Pohjanlahdella 1700- ja/tai 1800-luvulla. Kohdetta ei ole tarkastettu tai kartoitettu. |
| metsakeskus.559000001 |
946 |
Tallus Kinnkangan |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
269608.00000000 |
7026420.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559000001 |
Kohteet sijaitsevat Oravainen-Kimo maantien pohjoispuolella ja Talluksen asumuksista noin 600 (kohde 1) ja 800 m (kohde 2) pohjoiseen.
1) Viljelysmaalla, metsäniemekkeen kärjessä hiesupellossa löytöinä savitiivisteen tapaisia kappaleita, ruokamullassa tiiltä, mm. vanhaa tiilisavea. Esihistoriallisen asuinpaikan merkkejä ei todettu. Paikalla on ilmeisesti historiallisen ajan asutuksen jäänteitä.
2) Metsässä verrattain hyväkuntoisia rakennusten pohjia, joissa näkyvissä kellarikuoppa ja muurinperustus. Yhdessä perustuksessa on kiilakiviä, muissa pyöreitä luonnonkiviä. Näkyvissä on yksi selvä navetan kivijalka. Alueella on myös kiviaitaa kasvillisuuden peitossa ja muutama matala röykkiö, joista selvimmän läpimitta on noin 4 m.
Paikalla ei ole asutuksen merkkejä 1700-luvun ja vuoden 1844 kartoilla. Toisaalta pitäjässä on tieto, että 1800-luvulla ja 1910-luvulla jossain täällä on ollut asutusta.
Kysymyksessä ovat selkeästi historiallisen ajan asumisjäänteet.
Inv. 2024: Oravaisten kirkonkylän kaakkoispuolella, Talluksen talokeskittymästä noin 600–800 metriä pohjoiseen, voimalinjan luoteispuolella sijaitseva vanha hylätty kylätontti. Rakennusjään-teen sijaitsevat Skrymlorna-nimisen kalliokohouman etelä- ja lounaisrinteellä ja siitä eteenpäin levittyvillä hiesupelloilla. Alueen kasvillisuus ja ympäristö käsittää avohakattua moreeniharjannetta, mäntymetsää kasvavaa kalliopaljastumaa sekä kuusi- ja lehtipuumetsiksi metsittyneitä vanhoja raivattuja peltoalueita. Alueen eteläosa rajoittuu edelleen viljelyskäytössä oleviin peltoihin. Alueella sijaitsee erittäin hyvin säilynyt kylätonttikokonaisuus, joka käsittää neljä talotonttia.Talotonteilla on säilynyt asuinrakennusten tulisijojen ja lattianalaisten kellareiden jäännöksiä, kolmen kylmämuuratun osin maahan kaivetun kivinavetan jäännökset, tulisijattomien rakennusten perustuksia, peltoraunioita ja hyvin säilyneitä ladottuja kiviaitakokonaisuuksia.
Kylätonttikokonaisuus ajoittuu historialliselle ajalle. Alueen peltopalstat on piirretty 1900-luvun uusjakokarttaan (Heikkilä 1905a). Asuttuja tontteja kartalle ei kuitenkaan ole piirretty, joten kokonaisuus on kartoituksen aikaan ollut jo varmasti hylätty. 60 vuotta vanhemmalla pitäjänkartalla kohteen alueelle ei ole viitteitä asutuksesta eikä viljelyksistä. Koska pitäjänkartat voivat perustua laatimisaikaan jo hyvinkin vanhentuneeseen kartoitusaineistoon, olisi kohteen ajoitusta varten hyvä käyttää myös muuta kartta-aineistoa. Alueen isojakokartat on laadittu vuosina 1751–1782. Isojakokartoissa alue on merkitty karttaan Kinkangas-nimisenä kalliona ja suoalueena. Kartoissa ei ole viitteitä asutuksesta eikä niitty- tai viljelysmaasta. Asutus on siis syntynyt 1780-luvun jälkeen. |
| metsakeskus.559010001 |
946 |
Brännmossen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
275542.20800000 |
7019036.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010001 |
Kohde sijaitsee Oravaisten itä-kaakkoisosassa, Komossan asutuksen länsi-luoteispuolella, Röukasträsketin (Röykäsjärvi) pohjoispäästä noin 2 km pohjoiseen. Brännmossenin itälaidalla olevilla kalliosaarekkeilla on kaikkiaan viisi hautaröykkiöitä, kohteet 559 01 0001-559 01 0004.
Keskimmäisessä, luode-kaakko suuntaisessa saarekkeessa on luoteisreunalla kalliopohjalla röykkiö, läpimitta noin 3-5 m.
Merkitty peruskarttaan 1968 täydennyskartoituksen yhteydessä.
|
| metsakeskus.559010002 |
946 |
Brännmossen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
275589.18400000 |
7018973.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010002 |
Kohde sijaitsee Oravaisten itä-kaakkoisosassa, Komossan asutuksen länsi-luoteispuolella, Röukasträsketin (Röykäsjärvi) pohjoispäästä noin 2 km pohjoiseen. Brännmossenin itälaidalla olevilla kalliosaarekkeilla on kaikkiaan viisi hautaröykkiöitä, kohteet 559 01 0001-559 01 0004.
Röykkiö sijaitsee keskimmäisen saarekkeen kaakkoisosassa kalliolla, läpimitta noin 3-5 m. |
| metsakeskus.559010004 |
946 |
Brännmossen 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
275581.18400000 |
7019234.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010004 |
Kohde sijaitsee Oravaisten itä-kaakkoisosassa, Komossan asutuksen länsi-luoteispuolella, Röukasträsketin (Röykäsjärvi) pohjoispäästä noin 2 km pohjoiseen. Brännmossenin itälaidalla olevilla kalliosaarekkeilla on kaikkiaan viisi hautaröykkiöitä, kohteet 559 01 0001-559 01 0004.
Brännmossenin pohjoisimmat röykkiöt sijaitsevat pienehköllä saarekkeella, toinen ylempänä kalliolla, toinen lounaisrinteellä. Röykkiöiden läpimitta on 3-5 m. |
| metsakeskus.559010005 |
946 |
Björnkärret |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
272341.46500000 |
7025589.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010005 |
Kimonjoen viljelysaukean itäpuolella, Björnkärretin luoteispuolella on kalliolla kaksi hautaröykkiötä, joiden läpimitat ovat noin 6 ja 4 metriä. |
| metsakeskus.559010006 |
946 |
Jätteberget 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
276879.63000000 |
7027924.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010006 |
Kohde sijaitsee Oravaisten ja Munsalan/nykyisen Uusikaarlepyyn rajan lähellä, runsas kilometri rajalta länteen, Jättebergetin pohjoispuolella olevalla kallioisella erillisellä saarekkeella, Österbyn asutuksesta runsaat 2 km eteläkaakkoon. Kalliopohjalla on noin 14 metrin läpimittainen kiviröykkiö, joka on keskeltä pengottu. Röykkiötä ei ole tutkittu.
Kohde on merkitty kartalle täydennyskartoituksessa 1968.
Inv. 2013. Kohteen kuvaus vastaa aiempaa. Röykkiö erottuu selkeänä rakenteena avokalliolla. Keskellä näkyvä kuoppa saattaa kuulua röykki-ön alkuperäiseen rakenteeseen, eli kyse ei olisi myöhemmästä penkomisesta. Kohteen läheisyydessä kulkee metsäkoneen ajoura ja läheisellä metsäalueella on suoritettu kunnostustoimenpiteitä. |
| metsakeskus.559010007 |
946 |
Jätteberget 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
276948.60900000 |
7027700.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010007 |
Oravaisten ja Munsalan/Uusikaarlepyyn rajalta noin 1,2 km länteen, Jättebergetin kallioalueen länsiosassa, kallioisella niemekkeellä on kalliopohjalla pitkänomainen hautaröykkiö tai mahdollisesti kaksi vierekkäistä ja pengottua röykkiötä. Rakennelman koko on kaikkiaan noin 30 x 14 metriä.
Ei tutkittu.
Inv. 2013. Aiemman kuvauksen mukainen. Kohde näyttää laajalta kallion korkeim-malla kohdalla sijaitsevalta kivikolta, jossa useita kraatterimaisia muodostelmia. Paikalla tuli vaikutelma useasta kivirakennelmasta koostuvasta kokonaisuudesta. |
| metsakeskus.559010008 |
946 |
Björnstensberget 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
277499.39000000 |
7027053.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010008 |
Kohde sijaitsee Oravaisten ja Munsalan/Uudenkaarlepyyn rajalta länteen noin 1 km, Jättebergetin-Björnstensbergetin kalliomaastossa. Björnstensbergetin laella kalliolla on kolme hautaröykkiötä, joiden läpimitta on 2-6 metriä. Kaikkia on pengottu ja ne ovat tutkimattomia.
Vuoden 1948 raportissaan Jacob Tegengren mainitsee paikalta kaksi röykkiötä, kooltaan 3,5 x 4 m ja 4,2 x 3 m, molemmat ovat keskeltä pengottuja.
Röykkiöt ovat noin 80 m länteen Björnsteniksi kutsutusta siirtolohkareesta (peruskartalla).
Inv. 2013: Paikalla havaittiin vain kaksi röykkiötä, jotka sopivat mittojensa puolesta Jacob Tegengrenin kuvaukseen. Kolmatta röykkiötä ei havaittu. Kolmas röykkiöksi tulkittu kohde saattaa olla röykkiöstä 1 noin 75 m lounaaseen sijaitseva rajamerkki. Röykkiöt sijaitsevat harvaa mäntymetsää kasvavalla avokalliolla. |
| metsakeskus.559010008 |
946 |
Björnstensberget 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
277499.39000000 |
7027053.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010008 |
Kohde sijaitsee Oravaisten ja Munsalan/Uudenkaarlepyyn rajalta länteen noin 1 km, Jättebergetin-Björnstensbergetin kalliomaastossa. Björnstensbergetin laella kalliolla on kolme hautaröykkiötä, joiden läpimitta on 2-6 metriä. Kaikkia on pengottu ja ne ovat tutkimattomia.
Vuoden 1948 raportissaan Jacob Tegengren mainitsee paikalta kaksi röykkiötä, kooltaan 3,5 x 4 m ja 4,2 x 3 m, molemmat ovat keskeltä pengottuja.
Röykkiöt ovat noin 80 m länteen Björnsteniksi kutsutusta siirtolohkareesta (peruskartalla).
Inv. 2013: Paikalla havaittiin vain kaksi röykkiötä, jotka sopivat mittojensa puolesta Jacob Tegengrenin kuvaukseen. Kolmatta röykkiötä ei havaittu. Kolmas röykkiöksi tulkittu kohde saattaa olla röykkiöstä 1 noin 75 m lounaaseen sijaitseva rajamerkki. Röykkiöt sijaitsevat harvaa mäntymetsää kasvavalla avokalliolla. |
| metsakeskus.559010008 |
946 |
Björnstensberget 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11028 |
27000 |
277499.39000000 |
7027053.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010008 |
Kohde sijaitsee Oravaisten ja Munsalan/Uudenkaarlepyyn rajalta länteen noin 1 km, Jättebergetin-Björnstensbergetin kalliomaastossa. Björnstensbergetin laella kalliolla on kolme hautaröykkiötä, joiden läpimitta on 2-6 metriä. Kaikkia on pengottu ja ne ovat tutkimattomia.
Vuoden 1948 raportissaan Jacob Tegengren mainitsee paikalta kaksi röykkiötä, kooltaan 3,5 x 4 m ja 4,2 x 3 m, molemmat ovat keskeltä pengottuja.
Röykkiöt ovat noin 80 m länteen Björnsteniksi kutsutusta siirtolohkareesta (peruskartalla).
Inv. 2013: Paikalla havaittiin vain kaksi röykkiötä, jotka sopivat mittojensa puolesta Jacob Tegengrenin kuvaukseen. Kolmatta röykkiötä ei havaittu. Kolmas röykkiöksi tulkittu kohde saattaa olla röykkiöstä 1 noin 75 m lounaaseen sijaitseva rajamerkki. Röykkiöt sijaitsevat harvaa mäntymetsää kasvavalla avokalliolla. |
| metsakeskus.559010008 |
946 |
Björnstensberget 1 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
277499.39000000 |
7027053.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010008 |
Kohde sijaitsee Oravaisten ja Munsalan/Uudenkaarlepyyn rajalta länteen noin 1 km, Jättebergetin-Björnstensbergetin kalliomaastossa. Björnstensbergetin laella kalliolla on kolme hautaröykkiötä, joiden läpimitta on 2-6 metriä. Kaikkia on pengottu ja ne ovat tutkimattomia.
Vuoden 1948 raportissaan Jacob Tegengren mainitsee paikalta kaksi röykkiötä, kooltaan 3,5 x 4 m ja 4,2 x 3 m, molemmat ovat keskeltä pengottuja.
Röykkiöt ovat noin 80 m länteen Björnsteniksi kutsutusta siirtolohkareesta (peruskartalla).
Inv. 2013: Paikalla havaittiin vain kaksi röykkiötä, jotka sopivat mittojensa puolesta Jacob Tegengrenin kuvaukseen. Kolmatta röykkiötä ei havaittu. Kolmas röykkiöksi tulkittu kohde saattaa olla röykkiöstä 1 noin 75 m lounaaseen sijaitseva rajamerkki. Röykkiöt sijaitsevat harvaa mäntymetsää kasvavalla avokalliolla. |
| metsakeskus.559010009 |
946 |
Hyphällorna |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
269422.66000000 |
7019313.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010009 |
Kohde sijaitsee Oravaisten koillisosassa, Oravaisten ja Vöyrin rajalta noin 260 m koilliseen, noin 3 km Kimon tehtaalta lounaaseen, Kuckusmossenin viljelysaukean länsireunalla. Kohde on metsäinen laaja kallioalue. Loivalla itärinteellä metsikössä on lähekkäin kaksi suurta röykkiötä kalliopohjalla, muodoltaan pyöreitä, läpimitta noin 6-10 m. Kummassakin on keskellä kuoppa, mutta muuten hyväkuntoisia. |
| metsakeskus.559010010 |
946 |
Fallback |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
271921.64700000 |
7022615.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010010 |
Kohde sijaitsee Kimonjokilaaksossa, noin 660 m itään maantieltä ja 820 m itään Kimonjoesta, Kimon tehtailta noin 1800 m pohjoiseen. Alueella on viljelysaukean itälaidalla avokallioita, joista eteläisin alue on nimeltään Fallback. Pitkänomaisella, pohjois-eteläsuuntaisen kallion laella on lähekkäin neljä röykkiötä, joista kolme on hyvin maastossa erottuvia, neljäs on kokonaan hajoitettu. Edellisten läpimitat ovat noin 12 - 6 m välillä, jokaisessa on aarteenkaivajien kuoppia.
Röykkiöiden sijainti on komea ja pronssikauden hautaröykkiöille tyypillinen. |
| metsakeskus.559010011 |
946 |
Rimsberget/Högbergskärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
272074.57900000 |
7023385.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010011 |
Kohde sijaitsee Kimonjoen laakson itäreunalla, joesta noin 1 km itään, Kimon tehtaalta noin 2,6 km pohjoiseen, kallioalueella, Bäckeshällorna ja Fallback röykkiöryhmien välissä.
Kalliolla, joka on tunnettu nimellä Rimsberget on kaksi kiviröykkiötä:
1) pyöreä, noin 8 m läpimittainen, matala, hajoitettu röykkiö kalliopohjalla
2) noin 8 m edellisestä itään röykkiö, pyöreä, läpimitaltaan noin 14 m, verrattain hyväkuntoinen (tiedot 1921).
Röykkiö on merkitty peruskartalle 1968. |
| metsakeskus.559010012 |
946 |
Bäckeshällorna S |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
272314.48600000 |
7023583.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010012 |
Kohde sijaitsee Kimo-Oravainen maantieltä noin 1400 m itään, Kimonjokilaakson itäpuolella olevan kallioselänteen pohjoisosassa, noin 3 km Kimon tehtaalta pohjoiseen. Laajan ja laakean kallioalueen laella, länsi-lounaisrinteellä on kolme hautaröykkiötä, joista ilmeisesti suurin on merkitty peruskartalle.
Röykkiöiden mitat (1921 tarkastuksen tietojen mukaan):
1) läpimitta 10 m, pyöreä, matala, verrattain hyväkuntoinen, kalliopohjalla
2) pyöreä, läpimitta noin 4 m, lähes kokonaan hajoitettu
3) pyöreä, läpimitta noin 6 m, melkein koskematon |
| metsakeskus.559010013 |
946 |
Bäckeshällorna N |
10002 |
12004 |
13041 |
11028 |
27000 |
272470.41800000 |
7023749.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010013 |
Kimonjokilaakson itäreunalla kalliomaastossa, Bäckeshällorna (Bäckishällorna) kallioalueen luoteis- ja eteläreunassa:
A) Kallion luoteisosassa on jo vuoden 1902 luettelossa mainitut viisi röykkiötä, joista kaksi on suurta, läpimitaltaan noin 12 ja 17-15 metriä, molemmat yli 1 metrin korkuisia. Lisäksi mainitaan kolme muuta röykkiötä lähistöllä, kooltaan noin 8 ja 6 metriä läpimitaten. Kalliolla on vuonna 1976 tutkittu ja entistetty matala, pieni kokonaan hajotettu röykkiö.
B) Alueen etelä-lounaisrinteessä, röykkiöistä noin 170 metriä eteläkaakkoon osaksi luontaisessa rantakivikossa on kasvillisuuden osaksi peittämiä vallimuodostumia. Niistä osa kuuluu vuoden 1993 ja 1999 tutkimuksissa todettuihin jätinkirkkotyyppisiin asumusjäänteisiin, osa on rakkakuoppatyyppisiä, kivikkoon tehtyjä kehävallin ympäröimiä muodostelmia. Osa vallituksista ja kuopista on mahdollisesti luontaisia, osa selvästi ihmisen tekemiä ja käyttämiä. Löydöt viittaavat pyyntileiriin ja todennäköinen käyttöaika on pronssikauden alkupuoli.
Alueen kohteista puuttuu tarkempi yleiskartta. |
| metsakeskus.559010015 |
946 |
Gamla-Paljak |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
275431.24000000 |
7020943.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010015 |
Kohde sijaitsee Oravaisten ja Alahärmän rajan tuntumassa, Paljakan kylässä, Paljakan taloista (vanha Kihlin torppa ym.) noin 600 m länteen. Asuinpaikka sijaitsee viljelysmaalla peltojen läpi luode-kaakko suunnassa laskevan Skatabäckenin yläjuoksun varressa, lounaaseen viettävällä hiekkaisella rinteellä, jossa on heikosti erottuvaa törmää. Peltoalueelta on otettu aikaisemmin talteen kiviesineitä. Koekaivauksessa 1977 ei todettu ehjää kulttuurikerrosta tai rakenteita. Löydöt olivat ruokamultakerroksessa. |
| metsakeskus.559010017 |
946 |
Lund |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
269022.79500000 |
7025981.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010017 |
Kohde sijaitsee Oravaisten kirkolta Kimoon vievän maantien varressa, mäenkumpareella tien pohjoispuolella. Moreenimäellä kivikossa, harvassa metsässä on pyöreähkö, noin 5-7 m läpimittainen, verrattain selvärajainen kivikasa. Tien ojasta on nostettu maata röykkiön reunan päälle, muualla myös varvukko peittää sitä. Keskellä kaivelun jälkiä.
Röykkiöstä ei ole aikaisempia tietoja. Lähimmät viljelykset ovat nykyisin noin 150 m päässä.
Mahdollinen hautaröykkiö, mutta myös myöhemmän viljely- tms. toiminnan tulosta. |
| metsakeskus.559010018 |
946 |
Fårmossen 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
276040.00000000 |
7020570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010018 |
Kohde sijaitsee Oravaisten ja Alahärmän rajan tuntumassa, Paljakannevan/Paljakmossenin länsipuolella, Paljakan asutuksen länsiosassa.
Fårmossen 1, löydöt pellosta. Koekaivaukset 1980, 1981.
Fårmossen 2, kaivaus metsätien ja pellon välissä edellisestä paikasta noin 200 m etelään. Maasto on hienoa, verrattain tasaista hiekkakangasta. Koekaivaukset 1985 ja 1986.
Fårmossen asuinpaikka näyttää sijoittuvan 1 ja 2 väliselle alueelle. Löydöt sekä nuorakeramiikkaa että Kiukaisten keramiikkaa.
Lähilalueelta on asuinpaikkalöytöjä lisäksi noin 700 m länteen olevalta Gamla-Paljak -nimiseltä peltoalueelta (kohde Oravainen 15, MJR 559 01 0015) sekä noin 800 m luoteeseen Torplindorna-peltoalueen reunalta ja mäkirinteen alaosasta (kohde Oravainen 22, MJR 559 01 0022). |
| metsakeskus.559010019 |
946 |
Björnstensberget 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
277636.33600000 |
7026987.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010019 |
Kohde sijaitsee Oravaisten ja Munsalan/Uusikaarlepyyn rajalta noin 1 km länteen, Jättebergetin ja Furbergetin metsä- ja kalliomaastossa, Björnstensbergetillä, noin 80 m kaakkoon Björnstenen-siirtolohkareesta. Metsäautotien ojaleikkauksista hiekkamaasta on saatu löytöjä harvakseltaan noin 70 m matkalta molemmilta puolilta tietä sekä Björnstenille vievän polun alun läheltä. Tien eteläpuolelta koepistosta kvartsia ja hiukan palanutta luuta. Kulttuurikerrosta ei ole näkyvissä. Alueella on paikoin avokallioita, joista päätellen asuinpaikka ei liene kovin laaja. Metsäautotien rakentamisessa tuhoutunut osa.
Lähimmät pronssikauden tyypin hautaröykkiöt ovat noin 120 m päässä länsiluoteeseen Björnstensbergetillä (kohde Oravainen 8, 559 01 0008)
Inv. 2013: Asuinpaikkahavainnot ovat vajaan 30 vuoden takaa, jona aikana puusto ja metsänpohja on kasvanut umpeen. Pintahavaintojen perusteella kohteen laajuuden tai säilyneisyyden luotettava määrittely ei ole mahdollista. Kohteen rajaaminen ja arvon määrittely vaatii maaperään kajoavia tarkempia tutkimuksia kuten koekaivausta. On kuitenkin todennäköistä, että kohde on ainakin osin tuhoutunut aiemman maankäytön seurauksena. |
| metsakeskus.559010019 |
946 |
Björnstensberget 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
277636.33600000 |
7026987.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010019 |
Kohde sijaitsee Oravaisten ja Munsalan/Uusikaarlepyyn rajalta noin 1 km länteen, Jättebergetin ja Furbergetin metsä- ja kalliomaastossa, Björnstensbergetillä, noin 80 m kaakkoon Björnstenen-siirtolohkareesta. Metsäautotien ojaleikkauksista hiekkamaasta on saatu löytöjä harvakseltaan noin 70 m matkalta molemmilta puolilta tietä sekä Björnstenille vievän polun alun läheltä. Tien eteläpuolelta koepistosta kvartsia ja hiukan palanutta luuta. Kulttuurikerrosta ei ole näkyvissä. Alueella on paikoin avokallioita, joista päätellen asuinpaikka ei liene kovin laaja. Metsäautotien rakentamisessa tuhoutunut osa.
Lähimmät pronssikauden tyypin hautaröykkiöt ovat noin 120 m päässä länsiluoteeseen Björnstensbergetillä (kohde Oravainen 8, 559 01 0008)
Inv. 2013: Asuinpaikkahavainnot ovat vajaan 30 vuoden takaa, jona aikana puusto ja metsänpohja on kasvanut umpeen. Pintahavaintojen perusteella kohteen laajuuden tai säilyneisyyden luotettava määrittely ei ole mahdollista. Kohteen rajaaminen ja arvon määrittely vaatii maaperään kajoavia tarkempia tutkimuksia kuten koekaivausta. On kuitenkin todennäköistä, että kohde on ainakin osin tuhoutunut aiemman maankäytön seurauksena. |
| metsakeskus.559010020 |
946 |
Storbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
272491.39900000 |
7026540.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010020 |
Kohde sijaitsee Oravaisten tehtailta noin 2,6 km kaakkoon, Kimonjoen itäpuolella, harvassa, 1980-luvun keskivaiheilla hakatussa metsässä. Maastossa on korkeampi, länteen pistävä niemeke, jonka länsi- ja itäpuolella on suota. Paikka on metsäautotieltä noin 200 m länteen.
Kalliopohjalla laajalla alalla on pahasti hajotettu röykkiö, jonka läpimitta nykyisin on noin 9-10 m. Sen keskellä on useita pengottuja kuoppia, joissa kasvaa koivuja. Kivet ovat keskikokoisia; joukossa muutamia hiekkakivilaakoja. |
| metsakeskus.559010021 |
946 |
Lövholmsbacken |
10002 |
12002 |
13024 |
11002 |
27000 |
275841.00000000 |
7024117.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010021 |
Kohde sijaitsee Vöyrin keskustasta 21 km koilliseen, Oravaisten koilliosassa, Pensalkangan-nimisen hiekkaisen kangasalueen eteläpuolella. Metsäautotien varrella on noin 300 m pitkä ja noin 200 m leveä Lövhomsbacken-niminen mäkisaareke. Sen laen lähellä luoteisrinteessä on tieltä noin 5-8 m länteen pitkänomainen kiviröykkiö, jonka molemmissa päissä on näkyvissä isot maakivet. Röykkiö tai latomus on noin 14 x 3 metrin suuruinen, korkeus vaihteleva, keskimäärin noin 60-80 cm. Muodostelma erottuu melko selvästi muutoin kivisessä mäkirinteessä. Latomuksen leveys vaihtelee 3-4 m välillä.
Latomuksen/röykkiön sijainti on pronssikauden hautaröykkiöille tyypillinen.
Vuoden 2016 inventoinnin mukaan röykkiö löytyi n. 60-70 m ilmoitetuista koordinaateista koilliseen. Vuoden 1986 jälkeen metsätietä on levennetty ja röykkiö rajautuu nykyisin itäpäädyssä tieojaan. Ojan reunalle on tien parannuksessa siirretty kiviä, mutta röykkiö ei ole tässä vaurioitunut, muutamia kiviä on kuitenkin vyörynyt rakenteen itäosan päälle.
Maan pintakerrokset ovat itäpuolella osin hävinneet metsätien teossa, ja on vaikea päätellä olisiko näillä alueilla voinut myös olla röykkiöitä tai muita kivimuodostelmia. Tieojien leikkauksista tai metsätien itäpuolella metsäaurausurista ei löydetty tästä tai asuin- ja leiripaikkaa indikoivaa. Maaperä siellä on kivikkoista. Noin 40 m koilliseen tien itäpuolella on n, 1,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, joka todettiin kairauksessa resentiksi. Maaperä on liian kivikkoista koekuopitukseen. |
| metsakeskus.559010022 |
946 |
Torplindorna S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
275551.19100000 |
7021378.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010022 |
Kohde sijaitsee Oravaisten itäosassa, Paljakan entisestä asutuksesta noin 800 m luoteeseen. Pitkän ja kapean peltoalueen/Torplindorna kapeikkokohdalta löytyi keväällä 1986 kyntötöissä muutama pala Kiukaistentyypin keramiikkaa. Pelto on ollut kesantona pitempään ennen edellä mainittua kyntämistä. Koillispuolelle metsään tehdyissä koepistoissa löytöinä kvartsia ja palanutta luuta, samoin ojaleikkauksesta.
Paikalla on ilmeinen asuinpaikka, jonka laajuus on tarkemmin määrittämättä. Maaperä on hienoa, kivetöntä hiekkaa. |
| metsakeskus.559010024 |
946 |
Kimoängarna |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
271457.81900000 |
7026014.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010024 |
Kohde sijaitsee Oravaisten tehtailta noin 2,4 km eteläkaakkoon, Kimonjoen itäpuolella. Kivikkoisen mäen laella on ainakin kolme tai neljä kivikasaa, kooltaan noin 2-4 m läpimitaten, matalia, muutamat ison kiven viereen koottuja. Alempana länsirinteellä on vanhaa raivattua ja vieläkin maastossa erottuvaa viljelysmaata.
Kysymys voi olla kaski- ja hakamaasta, ja röykkiöt saattavat olla historiallisen ajan viljelysmuistoja. |
| metsakeskus.559010025 |
946 |
Torplindorna N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
275381.25500000 |
7021586.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010025 |
Kohde sijaitsee Oravaisten ja Alahärmän rajalta noin 1400 m länteen, Paljakan taloista noin 1 km luoteeseen, Torplindorna -nimisen pitkän ja kapean viljelysmaan luoteispuolella, lounaaseen viettävällä kivikkoisella rinteellä. Rinne on hakattu aukeaksi ja äestetty vuonna 1986 tai 1987. Rinteen alaosassa, joka yläosa on jonkin verran vähäkivisempää, on hiesu- ja hiekkamaata. Asuinpaikkalöydöt ovat keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsia, muutama hiotun kiviesineen sirpale. Myös ruskeaa kulttuurimaata on näkyvissä äestysurissa. Löydöt näyttävät alhaalla rajautuvan rinteen alla kulkevaan traktoriuraan, jonka alapuolella on soistunut notkelma.
Löytöalueen pituus rinteen suunnassa on arviolta noin 80-100 m (koekaivaus tarpeen), leveys enintään muutama kymmenen metriä. Ylärinteen puolella on kivikkoa, joka on liian kivistä asumiseen.
Kohde on mahdollisesti samaa asuinpaikkaa kuin kohde Oravainen 22 Torplindorna S, joka sijaitsee hienohiekkaisella viljelysmaalla, samalla lounaisrinteellä paikalta noin 200 m kaakkoon.
Paikalta noin 600-700 m pohjoiseen on uusi metsäautotie. |
| metsakeskus.559010026 |
946 |
Lågtöuren |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
277295.50100000 |
7019074.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559010026 |
Kohde sijaitsee Oravaisten kaakoisosassa, Komossan ja Paljakan välillä, Härmän maantien varressa olevalta Lågbergetin kallioalueelta noin 500 m lounaaseen, viljelusaukealla nimeltä Lågtöuren. Toukokuussa 1987 kynnöspellosta, hienosta, kivettömästä hiesumaasta löytyi kvartseja maan pinnalta muutaman kymmenen metrin säteellä. Maasto on tuskin havaittavasti lounaaseen laskevaa peltoa.
Kohteen laajuus, luonne ja säilymisaste edellyttävät koekaivauksia. |
| metsakeskus.559500001 |
946 |
Kimon ruukki |
10002 |
12015 |
13140 |
11006 |
27007 |
272176.54900000 |
7020816.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.559500001 |
Röykasjärvestä laskevan Kimojoen varrella on noin viiden kilometrin matkalla useita peräkkäisiä koskia, joiden kaikkien rannoilla on ollut Kimon ruukkiin liittyviä tuotantorakennuksia, myllyjä, sahoja ja erityyppisiä rakenteita. Alimmasta vasarapajasta on noin kahdeksan kilometrin matka Oravaisten ruukille. Kimon ruukki sai perustamisprivilegion vuonna 1703. Masuuni rakennettiin melkein kymmenen kilometriä lähemmäksi merta, Oravaisiin. Rautamalmi saatiin Utöstä, Pohjanmeren eteläsaaristosta ja Herrängin kaivokselta Roslagenissa. Masuunilta harkkorauta kuljetettiin jokea pitkin Kimoon, jossa se taottiin kankiraudaksi.
Kimon rautaruukin toiminta on jakautunut kolmeen erilliseen yksikköön saman joen rannoilla (Alaruukki/Nedre hammaren, Keskiruukki/Mellanbruket ja Yliruukki/Övre hammaren). Niiden vesivoimaa säädellyt Röykasjärven rannalla oleva pato on yksi Suomen vanhimmista ja kookkaimmista.
Yläruukilla (Övre hammaren) on pato ja hyvin säilynyt 1784 rakennettu, myllyksi muutettu vasarapaja. Ruukinpaikan yläpuolella on käytöstä jäänyt tielinja ja komea kivisilta. Nykyisin alueella toimii Oravaisten teatteri. Keskiruukki/Mellanbruket eli Nyhammare on nuorin Kimon kolmesta kankivasarapajasta Mutta-nimisen kosken varrella.
Alaruukki/Nedre hammaren, Kimon ruukin varsinainen ydinosa, on sijainnut alimman kaksiosaisen kosken varrella. Siellä ruukkimaisema patoineen, patoaltaineen, ruukinkatuineen ja monine tuotantorakennuksineen on säilyttänyt hyvin 1700-luvun luonteensa. Ruukin päärakennuksen lisäksi siellä on käsipaja, mekaaninen verstas, joka rakennettiin nippupajan paikalle ja vasarapajan rauniot. Vasarapajasta on jäljellä noin puolitoista metriä paksut harmaakiviseinät ja niiden sisäpuolella voimakanavan rauniot sekä ahjojen pohjia. Pajan pohja-ala on neliömäinen ja se on kooltaan n. 20 m x 20 m. Etelä-, pohjois- ja länsiseinässä (seinät n. 3-4 m korkeat) on pyörökaarinen oviaukko. Itäseinää on revitty matalammaksi, kiviä on mahdollisesti käytetty sillan ja padon tarpeisiin. Läntisen oven päällä on luku 1791 ja kirjaimet BMB. Pohjoismuuri on kallellaan, ja länsiseinässä on halkeamia.
Kohteen sijaintitieto on arvioitu peruskartalta (vasarapajan paikka Alaruukilla) ja esitetty pistemäisenä. Mahdollisia ruukkiin ja sen varhaisvaiheisiin liittyviä rakenteita on voinut säilyä laajemmallakin alueella myös Keski- ja Yläruukin alueella. 1980-luvulta lähtien Kimon ruukki on toiminut museona, jota hoitaa Oravaisten kotiseutuyhdistys. |
| metsakeskus.560000001 |
560 |
Bokholma |
10001 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
423620.89300000 |
6736592.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560000001 |
Mallusjärven itärannalla, Berg-Mäkelän röykkiöstä (Orimattila 23) vajaa kilmometri länsiluoteeseen on Bokholma-niminen paikka (GT-kartalla Holma), joka on suurelta osin karjan laidun- ja hakamaata. Siellä olevan ladosta (merkitty peruskarttaan) n. 5 m järvelle päin (etelään/lounaaseen) on kalliossa syvennys, n. 6,5 cm syvä kuppi (halk. 6-6,5 cm) ja toinen matalampi kuppi (halk. 2-3 cm). Syvennykset eivät välttämättä ole vanhoja; paikassa on myös kolmiomainen reikä. Mahdollinen mutta epävarma kohde kuppikallioksi. Bokholmassa ladon länsipuolella laidunniemekkeen kärjessä on kiviaidan tapainen kaareva kivirakenne (raivauksen tulosta?). |
| metsakeskus.560000001 |
560 |
Bokholma |
10001 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
423620.89300000 |
6736592.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560000001 |
Mallusjärven itärannalla, Berg-Mäkelän röykkiöstä (Orimattila 23) vajaa kilmometri länsiluoteeseen on Bokholma-niminen paikka (GT-kartalla Holma), joka on suurelta osin karjan laidun- ja hakamaata. Siellä olevan ladosta (merkitty peruskarttaan) n. 5 m järvelle päin (etelään/lounaaseen) on kalliossa syvennys, n. 6,5 cm syvä kuppi (halk. 6-6,5 cm) ja toinen matalampi kuppi (halk. 2-3 cm). Syvennykset eivät välttämättä ole vanhoja; paikassa on myös kolmiomainen reikä. Mahdollinen mutta epävarma kohde kuppikallioksi. Bokholmassa ladon länsipuolella laidunniemekkeen kärjessä on kiviaidan tapainen kaareva kivirakenne (raivauksen tulosta?). |
| metsakeskus.560000002 |
560 |
Annasenmäki |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
425208.27000000 |
6734170.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560000002 |
Kaksi röykkiötä, jotka sijaitsevat Mallusjärven kaakkoispuolella, Annasenmäen pohjoislaidalla. Toinen röykkiöistä sijaitsee pienen kalliopudotuksen alapuolella maapohjalla, viitisen metriä pellon reunasta etelään. Se on soikean muotoinen ja kooltaan 6 x 4 m, korkeus n. 0,5 m. Toinen röykkiöistä sijaitsee edellisestä 3 m länteen myös kallion alapuolella. Halkaisija 2, 5 m, korkeus 0,5 m.
Epävarmoja muinaisjäännöksiä, peltoraunioita? |
| metsakeskus.560000003 |
560 |
Kurppa |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
426059.92500000 |
6734213.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560000003 |
Matala kiven- ja maansekainen röykkiö, jossa keskellä vajoama. Röykkiö on aivan metsän rajassa. Perimätiedon mukaan röykkiö on Suomen sodan aikaisen sotilaan hauta. Epävarma muinaisjäännös. |
| metsakeskus.560010001 |
560 |
Henna Visu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417350.38500000 |
6743997.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010001 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Möllinojaan viettävällä pellolla Keiturin kylään vievän tien pohjoispuolella noin 100 m tiestä. |
| metsakeskus.560010002 |
560 |
Henna Toimi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417537.31300000 |
6743708.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Möllinojan ja Lahti-Helsinki -tien välisellä peltoalueella. |
| metsakeskus.560010003 |
560 |
Maukola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425130.29800000 |
6734313.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Mallusjärven eteläpuolella olevalla pellolla Mallusjoen kansakoulusta n. 200 m pohjoisluoteeseen.
Erään tiedon mukaan alueella olisi myös iso kiviröykkiö (Timo T. Laine 1997). |
| metsakeskus.560010004 |
560 |
Punanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427209.46400000 |
6733393.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Mallusjoen Punasen tilan päärakennuksesta 300 m koilliseen, itään viettävällä hiekkaperäisellä pellolla, Orimattilan–Helsigin-tien itäpuolella. Löydöt kvartsi-iskoksia. Vuonna 1984 paikalla tehtiin koekaivauksia maakaasuputken rakentamisen vuoksi. |
| metsakeskus.560010005 |
560 |
Takala |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437555.29800000 |
6734413.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010005 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka, josta on löydetty kvartsikaavin ja sellaisen teelmä, sijaitsee pellolla Riihiojan itärannalla. Paikalla saattaa olla pienialainen asuinpaikka, mikä pitäisi uudella maastokäynnillä tarkistaa. |
| metsakeskus.560010006 |
560 |
Uusi-Paavola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422901.18400000 |
6737631.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010006 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Mallusjärven pohjoisrannalla. |
| metsakeskus.560010007 |
560 |
Luttula |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
427939.12700000 |
6742549.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010007 |
Kuppikallio. Uhrikuopat sijaitsevat kiintokalliossa pellon laidassa Luttulan riihen kupeessa. Lähistöllä, n. 100 m itään kuppien paikasta, on pieni hiidenkirnu (halk. 40 - 50 cm). |
| metsakeskus.560010009 |
560 |
Honkavero |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
420293.17200000 |
6749841.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010009 |
Röykkiö sijaitsee kalliolla, Orimattilan ja Hollolan rajalta n. 40 m lounaaseen. Röykkiö on matala, halkaisijaltaan n. 2,5 - 3 m. |
| metsakeskus.560010009 |
560 |
Honkavero |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
420293.17200000 |
6749841.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010009 |
Röykkiö sijaitsee kalliolla, Orimattilan ja Hollolan rajalta n. 40 m lounaaseen. Röykkiö on matala, halkaisijaltaan n. 2,5 - 3 m. |
| metsakeskus.560010010 |
560 |
Alestalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
429288.53600000 |
6754135.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010010 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Renkojoen länsipuolella, Renkojoen ja Lahti-Orimattila -tien välisellä alueella. Vuoden 2001 koekaivauksissa löytöpaikka paikannettiin viljelyalueen ulkopuolelle, istutetun koivikon keskelle aivan Lahden ja Orimattilan rajalle. Löydöt mm. kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.560010010 |
560 |
Alestalo |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27012 |
429288.53600000 |
6754135.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010010 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Renkojoen länsipuolella, Renkojoen ja Lahti-Orimattila -tien välisellä alueella. Vuoden 2001 koekaivauksissa löytöpaikka paikannettiin viljelyalueen ulkopuolelle, istutetun koivikon keskelle aivan Lahden ja Orimattilan rajalle. Löydöt mm. kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.560010011 |
560 |
Latomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429518.44000000 |
6753965.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Renkojoen itäpuolella olevalla pellolla n. 50 m Latomäen tilan rakennusryhmästä etelään ja lounaaseen. Löytöjä on saatu n. 100 m:n matkalta rakennusryhmästä metsänreunaan saakka matalalla terassilla juuri 70 m:n korkeuskäyrän alapuolelta. |
| metsakeskus.560010012 |
560 |
Tietävälä Heinhuhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
431597.67600000 |
6737991.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010012 |
Röykkiö sijaitsee kallion juurella metsässä pellon reunassa. |
| metsakeskus.560010013 |
560 |
Koskunen Lillukkala |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
444722.36500000 |
6745108.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010013 |
Röykkiö sijaitsee pienen kalliotöppäreen päällä Kartanonmäen eteläosassa. Röykkiö on kooltaan n. 8 x 9 m ja noin 0,5 m korkea. Se koostuu varsin suurista kivistä. |
| metsakeskus.560010014 |
560 |
Itälä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427589.30800000 |
6734433.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsipuolella. Pohjoisimman löytökohdan vieressä on Itälän talo. Alueelta löytyi maakaasun runkoputken maastoinventoinnin yhteydessä merkkejä (kvartsi-iskoksia) kivikautisesta asuinpaikasta, kolmesta eri kohdasta, hiekkaperäisen loivasti Porvoonjokea kohti laskevan pellon pinnasta. Löytöalueen pituus n. 240 m. Vuoden 1998 inventoinnissa löytöjä poimittiin kahden puolen uutta maantietä, joka halkaisee asuinpaikka-alueen. Maaperä tällä alueella oli hiesua ja savea. |
| metsakeskus.560010015 |
560 |
Kalle-Kustaan kalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
437648.22000000 |
6743910.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010015 |
Röykkiö sijaitsee kalliolla. Kyseessä näyttää olevan muutaman isomman kiven varaan tehty kiviröykkiö. Halkaisija 3,5 m, korkorkeus 0,5 m. Röykkiötä on pengottu. |
| metsakeskus.560010017 |
560 |
Pappilanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427819.22200000 |
6734063.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Mallusjoen Pappilanmäen luoteisosassa, länteen viettävällä hiekkaperäiselllä rinteellä olevalla peltotilkulla. Porvoonjoki on noin 300 m päässä.
Kvartsi-iskokset löytyivät vuoden 1984 inventoinnissa noin 10 x 15 m alueelta 55 m korkeudelta. Vuoden 2007 koekaivauksissa peltotilkut pintapoimittiin ja paikalle tehtiin koekuoppia. Löytöjä tehtiin runsaasti, varsinkin kauniston pihapiiristä. Vuoden 2011 koekaivauksissa todettiin asuinpaikan jakautuvan kahdeksi runsaslöytöiseksi alueeksi, joista toinen on loma-asunnon pihapiirissä ja toinen siitä pohjoiseen metsässä.
Vuonna 2012 koekaivauksia jatkettiin kohti alueella sijaitsevaa niemekettä. Niemekkeellä maakerrokset olivat huomattavan paksuja ja löytöjä tuli vielä yli 1,5 metrin syvyydestä. Niemeke on todennäköisesti syntynyt vedensekaisen maanvyöryn seurauksena, mikä voi selittää esimerkiksi palaneen luun puuttumisen löytöaineistosta. Koekuoppien avulla havaittiin uusi löytöalue istutuskoivikon koillispuolella olevasta kuusikosta. Merkittävää on, että osa uusista löydöistä tuli lähes 10 metriä ennestään tunnettua asuinpaikkaa korkeammalta tasolta. Korkeampi taso on Ancylustransgression yläpuolella, mutta myöskään sieltä ei ajoittavaa materiaalia saatu.
Vuoden 2013 koekaivausten ja vuoden 2012 tutkimusten perusteella voidaan päätellä
Pappilanmäen pohjoispuolen rinteellä sijainneen varhaiskivikautisen aktiviteettialueen.
On todennäköistä, että alueella on sijainnut myös asuinpaikka, mutta sellaisesta ei
toistaiseksi ole löydetty konkreettisia todisteita. Aktiviteettialue rajautuu rinteessä olevalle
terassille, joka sijaitsee noin korkeudella 67,50 – 69,50 m mpy. Ancylusjärven
transgressiomaksimi samalla paikalla on ollut noin 65 metrin korkeudella nykyisen
merenpinnan yläpuolella. |
| metsakeskus.560010018 |
560 |
Huhdanoja |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
419922.36200000 |
6741700.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010018 |
Röykkiö sijaitsee kalliopohjalla kuusimetsässä. Sen halkaisija on noin 3 m. Röykkiön keskellä on kraateri, joka on syntynyt maanomistajan pengottua kiveystä joskus 1960-1970 -luvun taitteessa: tuolloin röykkiöstä oli löytynyt hiiltä. |
| metsakeskus.560010019 |
560 |
Pakkamäki 1 |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
424420.56900000 |
6736972.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010019 |
Kiviaita sijaitsee Pakkamäen eteläreunassa, jyrkänteen alapuolella. Aidan pituus on n. 40 m, leveys 0,5 m ja kork. 0,6 m. |
| metsakeskus.560010021 |
560 |
Itälä 2 |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
427639.29000000 |
6734573.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010021 |
Mahdollisesti esihistoriallinen kuppikivi sijaitsee talon kulmasta n. 10 m pohjoisluoteeseen. Pienehkön puolipallomaisen kiven korkeimmalla kohdalla on yksi kuppi. Talosta koilliseen on matala epämääräinen kiviröykkiö (halk. 2,5 m). Liittyy kohteeseen Orimattila 560 01 0014 (kivikautinen asuinpaikka, Itälä 1).
Huom. löydöt KM 22358:1-5 linkitetty väärin tähän (p.o. 560 01 0014). |
| metsakeskus.560010022 |
560 |
Mimmakanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
424560.52500000 |
6735902.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010022 |
Mimmakanmäki (Mimmakantöyry) sijaitsee Mallusjärven pohjoisrannalla. Kallion laella on kaksi kiviröykkiötä. Itäisempi röykkiö 1 on n. 8 m pitkä ja 3-4 m leveä. Röykkiön päällä on myös lohkottuja kiviä. Siitä n. 4 m pohjoiseen on pieni kivikasa (2 x 1 m). Läntisempi röykkiö 2 on edellistä epämääräisempi, kooltaan 6 x 3 m; röykkiön kivien seassa on myös betonijätettä (?). Molempien röykkiöiden lapinrauniomainen sijainti antaa aiheen pitää niitä mahdollisina hautaröykkiöinä, joiden päälle on myöhemmin kasattu nuorempaa ainesta. |
| metsakeskus.560010023 |
560 |
Berg-Mäkelä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
424480.54900000 |
6736172.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010023 |
Suorakaiteinen röykkiö (tai latomus) sijaitsee Mimmakanmäen (-töyryn) pohjoispuolella olevan mäen länsilaidassa. Röykkiö on pohjois-eteläsuuntainen, kooltaan n. 1,5-3 x 4 m. |
| metsakeskus.560010024 |
560 |
Pakkamäki 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
424220.64900000 |
6737072.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010024 |
Kvartsilouhos. Laajan kallion raunassa olevassa halkeamassa näkyvän kvartsisuonen kohdalla on selvästi louhittu kvartsia. Ajoitus on silti epäselvä. |
| metsakeskus.560010025 |
560 |
Hannula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426999.47500000 |
6749287.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen koillispuolella, Hannulan talon ja joen välimaastossa. Kvartsikaavin ja -iskokset löytyivät pellon reunasta pieneltä alueelta lounaaseen loivasti viettävästä rinteestä. Ilmeisesti asuinpaikka jatkuu myös peitteisellä alueella.
|
| metsakeskus.560010026 |
560 |
Kamomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425620.09100000 |
6735852.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Malllusjärven pohjoisrannalla, Koiviston tilan päärakennuksesta noin 300 m luoteeseen, Terriniemestä Huhdanojalle kulkevan tien (11801) koillispuolella. Eniten löytöjä on tullut etelään järveä kohti viettävän peltorinteen alaosasta, mutta myös ylempää. Löytöalueen laajuus n. 60 x 70 m.
Löydöt piikaavin, -iskoksia, kvartsikaavin, - iskoksia. |
| metsakeskus.560010027 |
560 |
Korkeakallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429568.46400000 |
6744908.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010027 |
Pienialainen asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen pohjoispuolella Korkeakallio-nimisen mäen eteläpuolella peltojen ympäröimällä metsäalueella. Asuinpaikka on aivan mäen kiertävän peltotien vieressä. Löytöjen, kvartsiesineiden ja -iskoksten, keskittyminen suppealle alueelle vahvistaa käsitystä siitä, että paikalla on oleskeltu vain lyhyaikaisesti.
Noin 40 ja 100 metriä asuinpaikan eteläpuolella havaittiin kaksi pienialaista löytökeskittymää peltoalueella. Pintapoimintalöydöt (KM 33825:36-41): kvartsi-esineitä, -ydin ja -iskoksia, pii-iskos.
Suurin osa alueen keskeisistä löytöalueista on tutkittu kaivauksissa vuosina 2003 ja 2004. |
| metsakeskus.560010028 |
560 |
Iso-Huovila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417290.38400000 |
6749043.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010028 |
Hiesupitoinen laaja peltoalue Luhdanjoen eli Porvoonjoen itäpuolella, 100 m lähimmästä joen mutkasta. Kaikki pellon pinnalla näkyneet löydöt on kerätty talteen pienestä keskittymästä. Todennäköisesti vähälöytöinen ja suppea-alainen asuinpaikka. Asuinpaikan koillispuolella on kesämökki. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.560010029 |
560 |
Ali-Huovila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417508.30000000 |
6748552.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010029 |
Hiesupitoinen laaja peltoalue Luhdanjoen eli Porvoonjoen itäpuolella, n. 100-150 m joesta. Löydöt kerätty pintapoiminnalla. Todennäköisesti vähälöytöinen ja suppea-alainen asuinpaikka. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.560010030 |
560 |
Holmanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424720.40500000 |
6746968.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Puujoen länsipuolella ja Puujokeen laskevan Mustasjoen pohjoispuolisella peltoalueella, joka on Holmanmäen itäpuolella lähellä metsänreunaa, 100-150 m joesta. Maalaji on hiesu. Paikalla on hyvin matala ja loiva terassi. Tulva-aikana Puujoen vesi nousee lähelle sitä aluetta, josta löytyi kvartsiartefakteja. Todennäköisesti runsaslöytöinen mutta suhteellisen pienialainen asuinpaikka. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.560010031 |
560 |
Puujoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424660.42700000 |
6747287.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Puujoen länsipuolisella peltoalueella, pienen metsäsaarekkeen itäpuolella, lähellä sen reunaa, noin 100 m joesta. Maalaji on hiesua. Paikalla on matala ja loiva terassi. Kvartsiesineitä löytyi myös läheltä tulvivan Puujoen vesirajaa. Todennäköisesti kyseessä on varsin runsaslöytöinen, mutta pienialainen asuinpaikka. Asuinpaikkaa vastapäätä itäpuolella on korkea kallio jyrkkine seinämineen.
Huom. Kohteet Puujoki 1 ja Puujoki 3 ovat menneet vuoden 1998 raportissa kartalle eri päin kuin mitä tekstissä on kuvailtu. Luultavasti tästä johtuen kohteet ovat väärinpäin myös vuoden 2000 raportissa. |
| metsakeskus.560010032 |
560 |
Puujoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
424680.41400000 |
6747767.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Puujoen itäpuolisella pellolla. Maalaji on hiesua. Kvartseja löytyi kahdesta eri kohdasta. Toinen (A) on pienen kallioalueen eteläpuolella matalalla ja loivalla terassilla, 67,5 m mpy. korkeuskäyrän alapuolella, 10 - 20 m Puujoesta itäkoilliseen. Toinen kohta (B) on saman kallioalueen itäpuolella, missä on selviä ja jyrkkärinteisempiä terasseja, lähellä 70 m korkeuskäyrää. Todennäköisesti kyseessä on suhteellisen vähälöytöinen ja pienialainen asuinpaikka, jossa on eri-ikäisiä mesoliittisia löytöjä. |
| metsakeskus.560010033 |
560 |
Puujoki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424300.56600000 |
6749187.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Puujoen itäpuolisella pellolla, joesta sekä Hollolan ja Orimattilan kuntarajasta 40-50 m kaakkoon sekä Anttilan tilasta 200 m etelään. Maalaji on moreenia ja hiesua. Kvartseja löytyi kohdasta, missä pienen metsäsaarekkeen ja pellon väliin on kaivettu oja ja levitetty kaivettua maata pellolle. Löydöt kvartsia, kivilaji-iskoksia. Paikalla on matala mutta selvä terassi. Ilmeisesti pienialainen asuinpaikka.
Huom. Kohteet Puujoki 1 ja Puujoki 3 ovat menneet vuoden 1998 raportissa kartalle eri päin kuin mitä tekstissä on kuvailtu. Luultavasti tästä johtuen kohteet ovat väärinpäin myös vuoden 2000 raportissa. |
| metsakeskus.560010034 |
560 |
Sammalistonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422541.34000000 |
6734373.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010034 |
Pienehkö pelto maantien, kallioalueen, Mallusjärven ja Halmaanojan sisäpuolisella alueella. Asuinpaikka on pienen kalliopaljastuman vieressä viettävällä peltorinteellä, osin sen laella. Mallusjärven rantaan on 120 m koilliseen. Maalaji on hieta tai hiesu. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.560010035 |
560 |
Härmälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429218.64800000 |
6736192.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010035 |
Hiesusavipitoinen laaja peltoalue Porvoonjoen itäpuolella. Asuinpaikka on 50-100 m joesta koilliseen. Ilmeisesti melko runsaslöytöinen asuinpaikka. Löytöjä (kvartsia) tullut pellolta kahden puolen peltotietä, joka johtaa jokirannasta takakautta Härmälän taloon. |
| metsakeskus.560010036 |
560 |
Korkeamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426639.71400000 |
6730054.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010036 |
Hiesusavipitoinen laaja peltoalue Porvoonjoen itäpuolella. Asuinpaikka on joesta 400 m etelään ja 550 m itään ja kylätien eteläpuolella. Kvartsit löytyivät Korkeamäen pohjoispään länsipuoliselta peltorinteeltä. Ilmeisesti melko pienialainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.560010037 |
560 |
Jyrilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427159.50400000 |
6730494.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010037 |
Hiesupitoinen laaja peltoalue Porvoonjoen itäpuolella. Asuinpaikka on keskellä peltoa n. 300 m joesta kaakkoon. Ilmeisesti melko pienialainen asuinpaikka. Kvartseja löytyi erittäin matalalta terassilta 50 m:n korkeudelle asti (viljan takia ei ylempää osaa ole inventoitu). |
| metsakeskus.560010038 |
560 |
Mikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427279.44600000 |
6731174.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010038 |
Asuinpaikka sijaitsee 100 - 200 m joesta peltotien suuntaisesti kaakkoon hiesupitoisella laajalla peltoalueella Porvoonjoen itäpuolella. Asuinpaikka on 100 - 200 m pitkä. Ilmeisesti kyseessä on melko runsaslöytöinen ja laajahko asuinpaikka. Kvartsilöydöt ovat jokirannasta Mikkolan tilalle johtavan peltotien ja metsäsaarekkeen lounaispuolelta. |
| metsakeskus.560010039 |
560 |
Myllykoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
427739.19100000 |
6746068.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itäpuolisella peltoalueella ja pellon luoteispuoleisella metsäalueella, 20 - 40 m joesta koilliseen ja 200 m Rintalan tilasta lounaaseen.
Metsäalueella tehtiin koekaivaus 2002: Löytöjä tuli laajalta alueelta myös Porvoonjokeen viettävästä rinteestä, runsaslöytöisin alue kuitenkin rinteen päällä. Löydöt kvartsiesineitä, ytimiä ja -iskoksia ja palanutta luuta.
|
| metsakeskus.560010040 |
560 |
Luumyllynkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429188.63700000 |
6740170.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010040 |
Asuinpaikka sijaitsee hietapitoisella peltoalueella Porvoonjoen itäpuolella ja noin 200 m joesta itään, metsäsaarekkeen ja kylätien välisellä peltolohkolla.
Pintalöytöjen ja paikan eteläosiin tehtyjen koekuoppien perusteella asuinapaikan laajuus näyttää tällä hetkellä olevan noin 0,8 ha. Alueen koillisosaan voimajohtopylvään uusimisen vuoksi suoritetun koekaivauksen perusteella asuinpaikan säilyneisyyttä ei voitu määritellä. Asuinpaikan koon ja säilyneisyyden määrittely vaativatkin lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.560010041 |
560 |
Hevoskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
428878.77100000 |
6739491.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010041 |
Asuinpaikka sijaitsee hietapitoisella peltoalueella Porvoonjoen länsipuolella, 150-200 m joesta länteen. Asuinpaikan länsipuolella on metsäalue, jonka itäreunassa on kalliopaljastuma, mihin pelto ja löytöalue rajoittuvat. Kaivaus- ja pintalöytöjen perusteella pienialainen (n. 30 x 30 m) esikeraaminen asuinpaikka. |
| metsakeskus.560010042 |
560 |
Lavinmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429268.61000000 |
6738751.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsipuolella, 100 - 150 m joesta länteen. Pienialainen terassi kallioisen metsäalueen itäpuolella. Alimmat löydöt kenties valuneet alaspäin maanmuokkauksen ja eroosion takia. Todennäköisesti pienialainen kohde. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.560010043 |
560 |
Lauttankulma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426909.60000000 |
6731084.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010043 |
Asuinpaikka sijaitsee hiesupitoisella laajalla peltoalueella Porvoonjoen länsipuolella, 50-150 m joesta länsiluoteeseen. Pintalöytöjen (kvartsia) perusteella melko runsaslöytöinen ja laajahko asuinpaikka. |
| metsakeskus.560010044 |
560 |
Maijanoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
429398.48600000 |
6754205.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010044 |
Asuinpaikka on pellolla Rengonjoen itäpuolella, Latomäen tilan rakennusryhmästä satakunta metriä luoteeseen. Löydöt - saviastianpalat (kampakeramiikkaa), kvartsit ja palanut luu - ovat aivan Maijanojan läheltä, sen etelä- tai lounaispuolelta. Paikalla on matala hiekkamuodostuma, joka on ympäröivää hiekka-aluetta hieman korkeammalla tasolla. |
| metsakeskus.560010045 |
560 |
Rengonjoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429278.54500000 |
6753165.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanhan Orimattilantien itäpuolisella peltoalueella, Rengonjoen länsipuolella. Joelle on matkaa 150 m. Asuinpaikka on itään aukeavalla terassilla törmän päällä, noin 150 m päässä joesta länteen. Maaperä on hiesua.
Vanhalta Orimattilantieltä joenrantaan haarautuvan peltotien etelä- ja kaakkoispuolelta on tehty eniten löytöjä. Löytöjä on myös pellolla tien pohjois- ja luoteispuolella. Löydöt ovat mm. kvartsikaapimia, -ytimiä ja -iskoksia. Asuinpaikka lienee ollut alunperin yhtenäinen, vaikka löytöalueiden välissä onkin peltotie, oja ja ilmeinen vanha savenottopaikka. |
| metsakeskus.560010046 |
560 |
Rengonjoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429478.46800000 |
6752545.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010046 |
Asuinpaikka on Vanhan Orimattilantien itäpuoleisella peltoalueella, Rengonjoen länsipuolella, joelle on matkaa 150 m. Pellon pinnalta löytyi kvartseja (ydin ja iskoksia) kohdalta, joka on pienen metsäsaarekkeen eteläpuolella. Pelto viettää tällä kohdalla etelään. |
| metsakeskus.560010047 |
560 |
Rengonjoki 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
429538.43000000 |
6753725.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010047 |
Asuinpaikka on Rengonjoen länsipuolella, joelle on matkaa 250 m. Pellon pinnalta, metsänreunasta poimittiin kvartseja kohdalta, jossa metsä pistää niemekkeenä peltoaukealle. Löytöjä (mm. saviastianpala, kvartsikaavin, -ydin, iskoksia) tuli noin parinkymmenen metrin mittaiselta matkalta aivan metsän rajasta. Pelto viettää tällä kohdalla kohti Rengonjokea. |
| metsakeskus.560010048 |
560 |
Kissakoski 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428259.03500000 |
6735212.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010048 |
Asuinpaikka on Porvoonjoen länsipuolisella pellolla Ylöstalon ja Jokirannan tilojen mailla, mistä löytyi suhteellisen runsaasti kvartseja. Ylöstalon puolella löytöjä oli ainakin 30 m matkalla ja Jokirannan puolella vastaavasti noin 10 m matkalla. Löydöt, kvartsiesineet ja -iskokset, tulivat 47,5 ja 50 m mpy korkeuskäyrien välistä. Maalaji on hiesua/savea. |
| metsakeskus.560010049 |
560 |
Kissakoski 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428339.00100000 |
6735092.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010049 |
Asuinpaikka on Porvoonjoen itäpuolisella peltokumpareella, mistä löytyi muutamia kvartseja (kvartsiteelmiä ja iskoksia). Löytöjä ei ollut kumpareen laella, vaan niitä löytyi sen etelä- ja länsisivustalta, lähes tasamaalta. Maalaji on hiesua/savea. |
| metsakeskus.560010050 |
560 |
Hongistonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429538.50400000 |
6738041.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010050 |
Asuinpaikka sijaitsee peltoalueen reunassa jokeen viettävän rinteen päällä. Kohteen itä- ja kaakkoispuolella on kallioinen Hongistonmäki. Asuinpaikka on melko pieni ja rajautuu kokonaan peltoalueelle kumpareen korkeimman kohdan tuntumaan. Kyntäminen on tuhonnut valtaosan asuinpaikasta. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.560010051 |
560 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428259.02400000 |
6737441.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsipuolella, lähellä Pukkila-Orimattila -tietä. Asuinpaikan vieressä virtaa Porvoonjokeen vetensä laskeva Humaloja. Kvartseja löytyi sieltä täältä Humalojan ja Mattilan taloon vievän tien väliseltä pellolta; löytökeskittymää ei todettu. |
| metsakeskus.560010052 |
560 |
Vehkakorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429358.59500000 |
6735392.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010052 |
Asuinpaikka on Porvoonjoen itäpuolisella peltoalueella. Pääosa löydöistä tuli Mallusjoen ja Karkkulan kylärajan kahden puolen, läheltä pienen metsäsaarekkeen eteläkärjessä olevaa latoa. Maalaji rinteessä on hiesu/savi, tasaisella rinteen alapuolisella osalla humus. Eniten löytöjä kertyi siltä osalta, joka vuoden 1998 inventoinnin aikaan oli nurmella. |
| metsakeskus.560010053 |
560 |
Vääräkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429358.56400000 |
6742010.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010053 |
Asuinpaikka on Porvoonjoen länsipuolella pellolla, joka viettää loivasti itään ja itäkaakkoon. Selvä löytökeskittymä todettiin metsänreunan tuntumassa ja voimalinjan länsipuolella. Alueella havaittu vuonna 2005 runsaasti löytöjä Vääräkosken voimalaitokselle vievän tien vieressä, noin 80 metrin matkalla pääasiassa 65 m korkeuskäyrän tuntumassa. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia. Maalaji on hiesu. Vuoden 2011 koekaivauksen perusteella asuinpaikka rajautuu vain pellolle ja siinä olevalle loivalle terassille 65 m korkeudelle mpy. |
| metsakeskus.560010054 |
560 |
Vähä-Mallusjoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426699.67800000 |
6732593.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010054 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsipuolella ja Pukkilasta Orimattilaan menevän tien itäpuolella. Paikalla on itään ja etelään viettävä rinne, löydöt, kaksi kvartsiesineen teelmää ja iskokset, kerättiin itään viettävältä rinteen osalta. Vieressä on sähkölinja ja ladon vierestä menevä peltotienura. Maalaji on rinteessä hiesu/savi, tasaisella rinteen alapuolisella osalla humus. |
| metsakeskus.560010055 |
560 |
Vähä-Mallusjoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426839.62100000 |
6732593.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010055 |
Asuinpaikka on Porvoonjoen länsipuolella ja Orimattilaan menevän tien itäpuolella. Löydöt, kvartsikaavin, teelmät ja iskokset, tulivat lounaaseen ja etelään viettävältä rinteeltä sähkölinjan alapuolelta. Pellon keskellä on kumpare; sen päältä ja muilta rinteiltä ei löytynyt kvartseja. Maalaji rinteessä on hiesu ja savi, tasaisella rinteen alapuolisella osalla humus. |
| metsakeskus.560010056 |
560 |
Vähä-Mallusjoki 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427179.48500000 |
6732274.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsipuolella ja Orimattilaan menevän tien itäpuolella. Löydöt kerättiin 50-100 m jokirannasta olevan kumpareen koillisreunalta. Porvoojoki tekee tällä kohdalla lähes 90 asteen mutkan länteen. Maalaji on hiesua ja savea. Kumpareen halkaisevan ojan eteläpuolinen pelto oli inventointihetkellä nurmella, ja se vaikutti hyvin lupaavalta asuinpaikka-alueelta. |
| metsakeskus.560010057 |
560 |
Metsämäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
429848.31200000 |
6752985.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010057 |
Kohde sijaitsee Rengonjoen itäpuolella, pohjois - etelä -suuntaisen harjanteen eteläpäässä olevalla tasanteella. Tasanteella on hakkuuaukea, jossa kasvaa nuoria männyntaimia. Löydöt tulivat aukealle kaivetusta koekuopasta. Koekaivauksissa paikalta löytyi keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsia. Ajoitus kivi- tai varhaismetallikautinen. |
| metsakeskus.560010058 |
560 |
Metsämäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
429828.32200000 |
6753095.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Rengonjoen itäpuolella, jyrkähkön ja kivisen törmän päällä olevalla tasanteella, joka muodostaa pienen länsiluoteeseen avautuvan niemekkeen. Tasanteen leveys on enimmillään noin 8 metriä. Asuinpaikka on hakkuuaukealla, jossa kasvaa nuoria männyntaimia.
Löydöt tulivat tasanteelle kaivetuista koekuopista. Saman vuoden kesällä asuinpaikalla järjestettiin pienet koekaivaukset, joissa tehtiin erittäin runsaasti löytöjä. Keramiikkalöytöjen perusteella asuinpaikka ajoittuu myöhäiselle kivikaudelle ja mahdollisesti varhaismetallikaudella.
Löydöt: keramiikkaa, kvartsikaapimia, -iskoksia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.560010059 |
560 |
Tuomala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429498.50200000 |
6743029.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010059 |
Tuomalan asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsipuolella sijaitsevan laajan peltoalueen pohjoisreunassa. Maa asuinpaikalla viettää etelälounaaseen. Kvartsikaavin ja -iskoksia löytyi pellon reunasta 67,5 metrin korkeuskäyrän alapuolelta, pienen kumpareen alueelta. Muutama kvartsi-iskos löytyi myös aivan pellon halkaisevan tien itäpuolelta, läheltä tien ja pellon kulmaa.
Löytöalue 1: p = 6745 86, i = 3429 64 , löytöalue 2: p = 6745 94, i = 3429 56
Löydöt: kvartsikaavin, -teelmä, -iskoksia |
| metsakeskus.560010060 |
560 |
Tönnönkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429238.61700000 |
6740620.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010060 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 300 m Porvoonjoesta itään, länteen viettävällä peltoaukealla. Pellon poikki kulkee Orimattilan kirkolle menevä tie. Löytöjä on poimittu laajalta alueelta sekä tien pohjois- että eteläpuolelta. Tien pohjoispuolelta löytöjä tuli pellon yläosasta ja sähkölinjan itäpuolella sijaitsevalta kumpareelta, tien eteläpuolelta pellon yläosasta 70 metrin käyrän tuntumasta. Ei selvää löytökeskittymää.
Löydöt: kvartsiytimiä, -iskoksia, raaka-ainekvartsia. |
| metsakeskus.560010061 |
560 |
Urtoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427899.10000000 |
6752885.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.560010061 |
Asuinpaikka sijaitsee peltoalueella noin 400 m Porvoonjoen ja Rengonjoen yhtymäkohdasta itäkoilliseen. Kvartseja löytyi luoteeseen viettävän kumpareen päältä ja rinteestä. Löydöt keskittyivät noin 20 x 20 metrin suuruiselle alueelle pellon poikki kulkevan sähkölinjan alapuolelle.
Löydöt: kvartsiytimiä, -iskoksia ja raaka-ainekvartsia |
| metsakeskus.561010001 |
561 |
Tanskila Kalevanhauta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
269642.73200000 |
6750595.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.561010001 |
Kivikautinen asuinpaikka Oripäänkankaan lounaisrinteellä hiekkapohjaisessa metsärinteessä. Asuinpaikka sijaitsee aivan Oripään - Mellilän paikallistien lounaispuolella. Asuinpaikan kohdalla tien koillispuolella on suuria hiekkakuoppia ja Kalavanhaudaksi nimitetty suuri harjusuppa. Metsikön eteläpuolella on 80 m korkeuskäyrän alapuolella soistunut alue, jonka alapuolella on laaja peltoalaue. Inventoinnissa 2004 alueelle tehdyissä 5-7 koakuopassa ei havaittu merkkejä kulttuurikerroksesta tai löydöistä. Kohdetta on siten pidettävä epävarmana kivikautisena asuinpaikkana. Sen sijaan n. 600 m kaakkoon Huovintien eteläpuolella löytyi kivikautinen asuinpaikka Metsäranta. |
| metsakeskus.561090001 |
561 |
Sikakiven kallio |
10007 |
12012 |
13000 |
11006 |
27000 |
269802.64400000 |
6754763.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.561090001 |
Kivilatomuksia n. 40x30 m alalla heti Sikakiven mäenlaen koillispuolella, loivasti koilliseen viettävässä rinteessä. Mäellä on 13 pääasiassa pitkänomaista kivistä kasattua latomusta. Osa niistä on huolellisesti ladottuja ja aitamaisia. Pääosin ne ovat n. kaakko-luode -suuntaisia, pitkänomaisia ja hieman kaarevia. Osa on muodoltaan enemmän epämääräisiä, yksi (11) muodostaa suorankulman. Niiden koko vaihtelee n. 2-4 x 2-16 m välillä. Latomusten väliin jää n. 1-10 m samoin maaperältään kivikkoa olevaa kasvipeitteistä aluetta. Latomukset ovat selvästi ihmisen kasvipeitteiseen pirunpeltoon tekemiä ja kivet paikalta kerättyjä.
Lehdessä Uutissivut (Loimaan alueen paikallislehti) 7.9.1997 kerrotaan, että latomukset on ladottu vuonna 1926 talvella vietäväksi tallinperustaksi. Mahdollisesti kuitenkin jo Sjöstedt (1913) viittaa näihin kiviaineksen hakupaikkana Käinän torpan mäessä, ja ne tai ainakin niiden nykyinen muoto on voinut muodostua kiviainesta kerättäessä. Kohde ei ole Käinän hauta tai muukaan kirjallisuudessa (Killinen 1877) mainittu ns. "hiiden hauta", jotka ovat harjusuppia. Paikan länsipuolella olevan kivimurskaamon laajennussuunnitelmien vuoksi tehtiin v. 2002 latomuksilla viikon pelastuskoekaivaus, jossa mitään ajoittavaa ei löydetty. Myöskään latomusten funktio ei yksiselitteisesti selvinnyt. Kiviainesvaraston kokoamisen tai keräyspaikan lisäksi on esitetty niiden liittyminen harjoitettuun hangaspyyntiin "pyyntisokkelona". On mahdollista, että lähialueen kankailla on pyyntikuoppia, mutta näiden sijainti ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.562010001 |
562 |
Ikkala |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
349349.27100000 |
6843396.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Siitinjärven ja Vähä-Musturi-järven välissä mäen korkeimmalla kohdalla, jyrkän pohjoisreunan tuntumassa.
Läntinen röykkiö on pyöreähkö, kooltaan 3 x 2 m, korkeudeltaan noin metrin. Röykkiö on sammaloitunut, ja keskellä kasvavan kuusen vaurioittama. Edellisestä 20 m itään on miltei nelikulmainen röykkiö. Sen koko on 2 x 2,5 m, korkeus on yli 0,5 m. Röykkiön luoteisreunassa on muuta kiveystä korkeammalle nouseva pystykivi. Kolmas kiveys on edellisestä 30 m eteläkaakkoon. Siinä on ison maakiven reunalle kasattu 1 x 1 m suuruinen kivikeko. |
| metsakeskus.562010002 |
562 |
Riuttasalo |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
349768.08500000 |
6848142.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010002 |
Enojärven ja Riuttalammen välisellä mäenharjalla, lähes paljaalla kalliolla pohjoisreunan partaalla on 3 kivirakennetta.
Ensimmäinen rakenne on sellainen, että pienten kivien päällä on viisi isoampaa kiveä ympyrässä, jonka halkaisija on noin 1,5 m. Edellisestä 2 m lounaaseen on isohkoja kiviä kolmiomaisessa kasassa, jonka sivu on noin 1,5 m pitkä. Kolmas rakenne on kallion päällä. Siinä on kiviä kolmiomaisessa kasassa, jonka sivu on noin 2 m. Kysymyksessä saattaa olla myös luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.562010003 |
562 |
Lauttametsä |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
350383.80600000 |
6854540.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010003 |
Kiveys sijaitsee Rutajärven ja Rooppiojan välissä Särkijärveen pistävässä jyrkkäseinäisessä kallioniemessä, lähellä lounaisreunaa. Rakenne muodostuu kahdesta kivikehikosta, joissa on kiviä 3 - 5 kerrosta päällekkäin, sisäänkäytävät lounaispäässä, ja idänpuoleisen katteena 3 kivilaattaa. Sammaloitunut, lännenpuoleinen kehikko on rikottu. |
| metsakeskus.562010005 |
562 |
Tähtiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360896.64100000 |
6840292.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriselkään pistävällä Tähtiniemellä. Paikka on varhemmin todennäköisesti ollut saari.
Asuinpaikka on metsää kasvavalla kumpareella, ja sen länsipuolella olevilla hiesupohjaisilla pelloilla. Löydöt paikalta ovat kivitalttoja. |
| metsakeskus.562010006 |
562 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359594.15000000 |
6844818.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Nihuanjärven luoteisrannalla, hiesupellolla harjanteen rinteellä ja laella kahtena erillisenä löytökohtana Taipaleenjoen suusta etelään.
Löydöt paikalta ovat kaksi tasatalttaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.562010009 |
562 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
367006.00000000 |
6843002.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurikkojärven pohjoisrannalla kahdella mäennyppylällä peltorinteellä.
Mäennyppylöitten välissä oleva laakso on vielä 1900-luvun alussa ollut vesitienä. Paikalta on peltotöissä löydetty kourutaltta ja poikkirves. Itäisemmältä kumpareelta on löydetty myös kvartsia. |
| metsakeskus.562010010 |
562 |
Sulkuvuori |
10001 |
12011 |
13106 |
11033 |
27000 |
367803.86400000 |
6842065.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010010 |
Paikka, jota on pidetty mahdollisena linnavuorena, sijaitsee Aurikkokärven ja Laasolanjärven välissä, Sulkusalmen itärannalla. Se on korkea jyrkkäseinäinen vuori, joka sijaintinsa perusteella voisi olla linnamäki, mutta mitään vallituksia tai muita rakenteita ei ole nähtävillä. Jouko Voionmaa ei ole pitänyt paikkaa sopivana linnavuoreksi (J. Voionmaa, Hämeen muinaislinnoja, s. 148). Vuoren eteläreunaa rikkoo Oriveden-Jämsänkosken -rautatien kallioleikkaus. |
| metsakeskus.562010011 |
562 |
Nunnankirkko |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
364208.35700000 |
6829630.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010011 |
Kiviröykkiö sijaitsee Eräpyhä-nimisen niemen kärjessä luonnonsuojelualueella, loivasti Längelmäveteen viettävällä sileällä kalliolla noin 25 m vedenpinnan yläpuolella. Osittain hajotettu röykkiö on koottu uudelleen, ja on noin 1,8 m korkea, halkaisijaltaan noin 6 m. Kivien koko on 20-40 cm. Paikalliset nimittävät kiviröykkiöitä nunnankirkoiksi. Appelgren-Kivalon mainitsemaa pientä röykkiötä ei paikalla enää ole. |
| metsakeskus.562010011 |
562 |
Nunnankirkko |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
364208.35700000 |
6829630.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010011 |
Kiviröykkiö sijaitsee Eräpyhä-nimisen niemen kärjessä luonnonsuojelualueella, loivasti Längelmäveteen viettävällä sileällä kalliolla noin 25 m vedenpinnan yläpuolella. Osittain hajotettu röykkiö on koottu uudelleen, ja on noin 1,8 m korkea, halkaisijaltaan noin 6 m. Kivien koko on 20-40 cm. Paikalliset nimittävät kiviröykkiöitä nunnankirkoiksi. Appelgren-Kivalon mainitsemaa pientä röykkiötä ei paikalla enää ole. |
| metsakeskus.562010012 |
562 |
Koskis-Heikkilä |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
363616.58900000 |
6831559.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010012 |
Kiviröykkiö sijaitsee Lehtisensaaren lounaiskärjessä Kovanokka-nimisen niemen korkeimmalla kohdalla Eräjärven ja Oriveden entisen rajan kulmauksessa. Röykkiö on ainakin osittain hajotettu. Se on ollut 8 x 4 m kooltaan, silmäkivellinen, matalahko, lapinrauniota muistuttava. |
| metsakeskus.562010012 |
562 |
Koskis-Heikkilä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
363616.58900000 |
6831559.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010012 |
Kiviröykkiö sijaitsee Lehtisensaaren lounaiskärjessä Kovanokka-nimisen niemen korkeimmalla kohdalla Eräjärven ja Oriveden entisen rajan kulmauksessa. Röykkiö on ainakin osittain hajotettu. Se on ollut 8 x 4 m kooltaan, silmäkivellinen, matalahko, lapinrauniota muistuttava. |
| metsakeskus.562010013 |
562 |
Kiviniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
354717.16600000 |
6831749.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.562010013 |
Kiviröykkiö ja kivilatomus sijaitsevat Vesijärven Taipaleenlahden suussa Kiviniemessä lounaaseen viettävässä rinteessä noin 100 m rannasta, avokallion reunalla. Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 m, sammaloitunut, ja pensaita kasvava. Latomuksen koko on 5 x 3 m. |
| metsakeskus.563010007 |
563 |
Hyvärilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383986.00000000 |
7128791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjokeen etelästä laskevan Vaikonojan suusta 1,3 km itäkaakkoon ja Pyhäjoen rannasta noin 500 m koilliseen. Paikalla on matala harjanne, jonka kaakkoispäässä Hyvärisen talo on aiemmin sijainnut. Mäen rinteillä ja ympärillä on vanhaa peltoa, joka on vastikään metsitetty. Alue on nykyisin entistä talon pihapiiriä ja sen lähipeltoja. Harjanteen kaakkoisosassa havaittiin inventoinnin yhteydessä kvartsia, aiemmin alueelta on löydetty yksi kiviesine. |
| metsakeskus.563010012 |
563 |
Herrala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405516.61200000 |
7122618.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen sivuhaaran varrella, sen niskasta runsas kilometri alaspäin. Alue on maatalon pihapiiriä ja viljelysmaata. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä (8 tasatalttaa; KM 3169:2-9). Osa löydöistä on ilmeisesti peräisin vastarannalta Salon tilan mailta. Kohteesta noin 500 m kaakkoon olevan Jylhänkosken itärannalta on löydetty lehdenmuotoisen piinuolenkärjen katkelma.
Vuoden 2014 inventoinnissa n. 200 metriä Herralan talosta kaakkoon löytyi hioimen katkelma ja sen läheisyydestä palaneita kiviä. Koepistoissa ja kairauksissa ei havaittu merkkejä kulttuurikerroksesta eikä kohteen rajausta ei voitu tehdä. Hioimen löytöpaikan koordinaatit 7122489, 405647, 77,50 m. |
| metsakeskus.563010015 |
563 |
Keski-Honkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401142.33500000 |
7132573.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010015 |
Asuinpaikka sijaisee Piipsjärven itärannalla vastapäätä Martikkalanniemeä, noin 150 m järven rannasta. Alue on järveen viettävää hiekkamultaista viljelysmaata. Alueelta löydettiin inventoinnin yhteydessä useita kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen. Aiemmin alueelta on löydetty tasataltta. |
| metsakeskus.563010019 |
563 |
Rautio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398628.34500000 |
7131901.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Piipsjärven länsirannasta noin 300 m länteen. Alue on järveä kohti laskevaa hiekkamultaista viljelysmaata. Alueelta on löydetty kivikautinen kiviesine (KM 3512:6), jota sittemmin on käytetty kovasimena. Esineen sanotaan löytyneen Raution pellosta. Vanhimman Raution talon paikan on kerrottu sijainneen nykyisen päärakennuksen itäpuolella, nykyisellä pihalla. Vanhan kartan mukaan talon ensimmäiset pellot ovat sijainneet aivan talon läheisyydessä.
Vuoden 1995 Oulaisten perusinventoinnin yhteydessä Raution talon päärakennuksen länsipuoleisesta peruna- ja kasvimaasta tavattiin puolenkymmestä kvartsi-iskosta, jotka jätettiin paikoilleen. Talon isännän mukaan valkoista ukonkiveä on lähipelloilla enemmänkin, mutta inventoinnin aikaan alkukesästä pellot olivat heinällä, eikä alueita voitu tarkemmin havainnoida. Alueelta kivikautiset löydöt sekä tiedot kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavista löytöhavainnoista ja alueen topografia viittaavat alueella sijaitsevaan laajempaan kivikautiseen asuinpaikkaan. Muinaisjäännöksen selvittäminen edellyttää tarkempia arkeologisia selvityksiä, erityisesti koekaivausta.
Vuonna 2013 tehtiin Raution talon länsipuoleisen viljelysmaan länsipuolella uuden tielinjauksen takia paikalle tarkastus ja koekuopitus, jossa ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.563010020 |
563 |
Äijänaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399277.09200000 |
7129528.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Piipsjärvestä Pyhäjokeen laskevaan Piipsanjoen länsirannalla noin 1 km joen niskasta etelään. Alue on loivasti koilliseen laskevaa viljelysmaata, jonka yläosassa ovat Äijänahon ja Eskolan talot. Alueelta on löydetty tasataltta (KM 3512:7). Inventoinnin yhteydessä löydettiin kvartsi-iskoksia kahdesta eri kohdasta. |
| metsakeskus.563010025 |
563 |
Ala-Kastari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384563.01700000 |
7127790.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen pohjoisrannalla, noin 100 m joesta olevan pitkän joensuuntaisen harjanteen kaakkoispäässä. Alue on jokea kohti laskevaa hiekkapohjaista viljelysmaata. Alakastarin talon länsipuoliselta pellolta on löydetty yksi kouruja kaksi tasatalttaa. Inventoinnin yhteydessä paikalla havaittiin kvartsia. |
| metsakeskus.563010031 |
563 |
Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403365.46900000 |
7124541.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen länsirannalla, Haaramäen pohjoispuolella. Alue on loivasti jokeen viettävää viljelysmaata. Maaperä muuttuu hiekkaiseksi talon pihapiirin tasalla. Pihapiirin luoteispuolella havaittiin inventoinnissa kvartsi-iskoksia. Aikaisemmin paikalta on löydetty tasataltta.
Vuoden 2014 inventoinnissa havaittin ettei em. asuintalo on purettu ja alue on tasattu piharakennusten keskellä. Inventoinnissa ei tehty uusia havaintoja muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.563010038 |
563 |
Mäyrä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404909.86700000 |
7119304.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjokeen kaakosta laskevan Mäyränojan varrella, noin 1,2 km Mäyräojan suusta. Alue on tasaista ojan lounaisrannan hiekkapohjaista viljelysmaata. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä, mm. kolme tasatalttaa, mutta inventoinnin yhteydessä ei nurmella olleelta pellolta muita enempiä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.563010042 |
563 |
Irvankoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
388359.49000000 |
7128712.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen pohjoisrannalla, Irvankosken alapuolella, Häkkiojan suun pohjoispuolella. Alue on viljelysmaata, jota halkoo Oulaisten keskustasta Laulumaanperälle johtava tie. Alueen eri peltolohkoilta on löydetty kvartsin lisäksi useita kiviesineitä, mm. talttoja, reikäkiviä, talttoja (kaita- ja pienoistalttoja) sekä alapellolta kynsitaltta ja välipelloilta piinuolenkärki. Suurin osa löydöistä keskittyy tien ja joen väliselle pellolle, asuinpaikan eteläosaan alapellolle. Pohjoisempana olevan uuden (1995) navetan takaa on mainittu löydetyn kiviesineen, mutta tältä alueelta tai heti navetan eteläpuoliselta pellolta ei inventoinnissa todettu jälkiä asuinpaikasta. Asuinpaikka on todennäköisesti nyt tunnettua laajempi etenkin lännen suuntaan. sekä irvantien etelä- että pohjoispuolella. |
| metsakeskus.563010044 |
563 |
Hautamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388165.56400000 |
7129062.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen Irvansuvannon koillisrannasta runsaat 250 m koilliseen. Alueen ja joen välissä on kallioinen kankaansyrjä. Kallioiden länsipuolella on pohjoiseen viettävä rinne, jonka partaalla olevan Hautamäen talon kaakkoispuolisesta pellosta on löydetty kaksi tasatalttaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.563010046 |
563 |
Laulumaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
382854.69700000 |
7129772.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen itärannalla, lähellä Merijärven rajaa. Alueella on kapea niemeke, jonka eteläreunalla asuinpaikka sijaitsee. Paikalta on löydetty kivinen keihäänkärki. Inventoinnin yhteydessä paikalla havaittiin kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuutta ei voitu tarkemmin määritellä, mutta mm. mainitusta löytöpaikasta noin 100 m kaakkoon löydettiin kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.563010052 |
563 |
Honkimaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401641.13000000 |
7132749.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Piipsjärven itärannalla, järveen laskevan Myllyojan eteläpuolella. Alue on koilliseen laskevaa hiekkapohjaista viljelysmaata, jonka läpi kulkee tie. Paikalta on löydetty kivitaltta. Inventoinnin yhteydessä alueella havaittiin kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikalleen. |
| metsakeskus.563010055 |
563 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400445.61200000 |
7132655.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Piipsjärveen pohjoisesta pistävän laajan Martikkalanniemen eteläkärjessä. Niemen kärki on matala saareke, jota Haikosaaresta erottaa alavampi peltoalue. Saarekkeen eteläosasta on löydetty kiviesineitä (mm. tasataltta) ja runsaasti kvartsi-iskoksia. Alueella on myös palanutta kiveä.
Kohde tarkastettiin vuonna 2012, jolloin pellot olivat mullalla ja alkavalla oraalla, joten tarkastusolosuhteet olivat erinomaiset. Tarkastuksen aikana asuinpaikan todettiin keskittyvän niemen kärjessä olevalle kumpareelle ja sen läheisyyteen. Myös viereistä aluetta tarkastettiin varsin laajasti keskittyen asuinpaikan lähialueille ja rantaan viettäville maastollisesti sellaisille alueille, jotka katsottiin potentiaalisiksi asuinpaikkaa ajatellen. Näiltä alueilta ei kuitenkaan tavattu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.563010058 |
563 |
Kotirinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393879.26800000 |
7128392.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen pohjoisrannalla. Alue on hiekkapohjaista jokeen loivasti viettävää rinnettä. Alueelta on löydetty useita kiviesineitä, mm. kaksi tasatalttaa, omakotitaloa rakennettaessa. Tuolloin paikalla havaittiin myös kvartsia ja lieden jäänteet. Asuinpaikka on nykyisin pihamaan ja osin viereisen kirkkotarhan alla. |
| metsakeskus.563010060 |
563 |
Kirkkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402001.98900000 |
7133613.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Piipsjärven Likolahden itärannalla, noin 150 m rannasta. Alue on rantaa kohti viettävää entistä peltomaata. Paikalla olevan uuden omakotitalon ja tien väliseltä alueelta on löytynyt useita kiviesineitä (mm. kirves, kaksoistaltta). Inventoinnin yhteydessä ei nurmella olleelta pellolta löydetty muita asuinpaikan merkkejä. |
| metsakeskus.563010065 |
563 |
Pölläys |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
387515.82400000 |
7128852.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen Irvansuvannon luoteispuolisella rannalla noin 150 m joesta. Alue on loivasti jokea kohti viettävää havumetsän ympäröimää peltoa. Pellon halki kulkee hiekkainen vyöhyke. Paikalla havaittiin inventoinnin yhteydessä runsaasti kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Lisäksi asuinpaikan ja joen väliseltä pellolta on löydetty rombimainen reikäase. |
| metsakeskus.563010066 |
563 |
Hiidenlinko |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
387448.84600000 |
7129996.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010066 |
Röykkiö sijaitsee Pyhäjoen pohjoispuolella olevan kalliokkoisen, soiden rikkoman ja rajaaman kankaan koillislaidalla, Irvanojan peltoalueen luoteispuolella. Kivistä koottu röykkiö on pienen kallionyppylän korkeimmalla kohdalla. Röykkiön halkaisija on noin 6 m ja korkeus 40–50 cm. Sitä on joskus kaiveltu, mutta nykyään se on sammalen ja jäkälän peittämä. |
| metsakeskus.563010070 |
563 |
Suvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398991.22100000 |
7126449.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010070 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoen etelärannalla Haapavedentien varrella olevan mäen etelärinteellä. Alueelta on löydetty tasataltta ja taltan katkelma. Nurmelta olleelta pellolta ei inventoinnin yhteydessä löydetty enempiä asuinpaikan merkkejä, vaikka maastollisesti paikka sopii asuinpaikaksi. Lisäksi lähialueelta on löydetty tasataltat Koivulan ja Pokelan tiloilta.
Vuoden 2014 inventoinnissa alueelta ei havaittu uusia merkkejä muinaisjäännöksestä. Esinelöydöt 700 metrin matkalta voivat indikoida kivikautista asuinpaikkaa tai -paikkoja alueella, joilla nyt sijaitsee asutusta. Muinaiset rakenteet voivat siten olla osittain asutuksen alla. |
| metsakeskus.563010078 |
563 |
Lintukangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400104.78400000 |
7122053.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010078 |
Asuinpaikka sijaitse Matkanivan Ohukaisenperältä noin 2,5 km länteen olevan hiekkakankaan kaakkoispäässä. Kankaan itäpuolella on suopelto. Alueella olevien hiekkakuoppien reunoilta löydettiin inventoinnin yhteydessä palanutta kiveä ja kvartsia, jotka jätettiin paikoilleen. Aiemmin paikalta on löydetty kivikirveen teelmä. Asuinpaikka on pahoin tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.563010082 |
563 |
Höylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401856.04100000 |
7134130.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010082 |
Asuinpaikka sijaitsee Piipsjärven pohjoisimman lahden itärannalla, Piipsanjoen suusta noin 300 m eteläkaakkoon. Alue on hiekkapohjaista pihapiiriä, lähinnä entistä viljelysmaata. Paikalla olleesta pienestä perunamaasta löydettiin inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.563010083 |
563 |
Turula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401572.15500000 |
7134484.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010083 |
Asuinpaikka sijaitsee Piipsjärven pohjoisimman lahden pohjoisrannalla, Piipsanjoen suun länsipuolella. Alue on kaakkoon viettävää viljelysmaata. Paikalta löydettiin inventoinnin yhteydessä muutamia kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikalleen. Aiemmin paikalta on löydetty kiviesineitä, mm. reikäkivi. |
| metsakeskus.563010084 |
563 |
Koskikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403743.27300000 |
7136793.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010084 |
Asuinpaikka sijaitsee Piipsjärveen laskevan Piipsanjoen etelärannalla, Autionkoskesta noin 500 m itään. Alueella on mäntyvaltaiseen hiekkakankaaseen tehty laaja hiekkakuoppa, jonka pohjoispuolisella säilyneellä kankaalla kohde sijaitsee. Joen ja asuinpaikan välissä on alava suo. Alueelta löydettiin palanutta kiveä ja kvartsia, joka jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.563010086 |
563 |
Rahkakallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
400160.71800000 |
7134681.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010086 |
Kohde sijaitsee Piipsjärven Hurnaslahden rannasta 1,4 km pohjoiseen, Ouluun johtavan tien pohjoispuolella. Rahkakallion itärinteen partaalla on yksi kivistä koottu röykkiö, jonka halkaisija on noin 2,5 m ja korkeus noin 40 cm. Röykkiön pohjois- ja eteläpuolella on yhteensä kolme luonnonkivikkoon tehtyä pyöreää kuopannetta. Niiden halkaisija vaihtelee 3–4 m.
|
| metsakeskus.563010087 |
563 |
Haisukallio E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398152.52800000 |
7135395.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010087 |
Asuinpaikka sijaitsee Piipsjärveen luoteesta laskevan Hurnasojan ja Haisukallion välissä Ahonperään johtavan tien itäpuolella. Alue on hiekkakangasta, jonka alava suoalue erottaa ojasta. Paikalla on laaja hiekkakuoppa, jonka reunoilta löydettiin inventoinnin yhteydessä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Alueella tavattiin myös palanutta kiveä. Ilmeisesti suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.563010088 |
563 |
Hattuvuori |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
395018.77400000 |
7138546.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.563010088 |
Kohde sijaitsee Oulaisten keskustan pohjoispuolisen laajan kalliokkoisen metsäalueen pohjoisosassa, Yritysperästä noin 2 km etelälounaaseen. Hattuvuori on alueen korkein kallio, jonka jyrkähkön itärinteen partaalla on luonnonkivikko. Kivikkoon on tehty puolenkymmentä kuopannetta, joiden halkaisija vaihtelee 1,5–3 m. |
| metsakeskus.564010000 |
564 |
Kiviniemi Kiviharju 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
432315.56600000 |
7205423.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010000 |
Rautatien eteläpuolisessa rakassa on yksi kuoppa. Tästä vajaat 300 metriä länsiluoteeseen on radan eteläpuolella kivilatomus, joka todennäköisesti on tehty ratatöiden aikana. Latomuksesta on kaksi paikkatietoa noin 80 metrin päässä toisistaan. |
| metsakeskus.564010004 |
564 |
Ala-Korkiakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
442211.58600000 |
7205763.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010004 |
Kohde sijaitsee Pilpasuon ja Kehäsuon välisellä Ala-Korkiakankaan laajalla metsäsaarekkeella, n. kilometrin Pilpajärven rannasta länteen. Maaperä alueella on kivirakkaa ja paikalla kasvaa havumetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Itse rakkakivikko on monin paikoin paljasta.
Röykkiöt ovat olleet tunnettuja jo 1800-luvun lopulta lähtien. Kivirakennekokonaisuus koostuu kuudesta röykkiöstä, yhdestä suuresta ja seitsemästä pienemmästä rakkakivikkoon tehdystä kuopasta. Kohde on varustettu opastauluin. Lisätiedot kivirakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
|
| metsakeskus.564010004 |
564 |
Ala-Korkiakangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
442211.58600000 |
7205763.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010004 |
Kohde sijaitsee Pilpasuon ja Kehäsuon välisellä Ala-Korkiakankaan laajalla metsäsaarekkeella, n. kilometrin Pilpajärven rannasta länteen. Maaperä alueella on kivirakkaa ja paikalla kasvaa havumetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää ja puolukkavaltaista varvikkoa. Itse rakkakivikko on monin paikoin paljasta.
Röykkiöt ovat olleet tunnettuja jo 1800-luvun lopulta lähtien. Kivirakennekokonaisuus koostuu kuudesta röykkiöstä, yhdestä suuresta ja seitsemästä pienemmästä rakkakivikkoon tehdystä kuopasta. Kohde on varustettu opastauluin. Lisätiedot kivirakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
|
| metsakeskus.564010006 |
564 |
Iso Polvikangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
443473.00000000 |
7212147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010006 |
Rakkakuoppa, joka sijaitsee Kalimenlammesta n. 1km lounaaseen olevalla korkealla, kaksilakisella moreeniharjanteella. Kankaan koilliosan laen rakassa on yksi mahdollinen rakkakuoppa. Kohteeseen kuuluu myös röykkiö, josta ei ole tarkempia tietoja. Aiemmin tähän kohteeseen kuuluneet mahdolliset pyyntikuopat on eriytetty vuoden 2022 inventoinnin jälkeen muuksi kohteeksi Iso Polvikangas 3 (1000045279).
Nili: OULU 6 /1 (rakkakuoppa)
Nili: OULU 6 / 3 (röykkiö)
Oulu, Oulujoki.
Kirj. SMYA IX:109.
(Lisätietoja tutkimuskortiston huomautuksissa)
2022: Kohde sijaitsee koilliseen laskevan rinteen päällä. Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsää ja maasto on kivikkoista. Lounaispuolitse kulkee retkeilyreitti. Kohteen päällä ei kasva puita.
Kuvaus
Paikalla on kivikkoon kaivettu kuoppa, jonka kokonaislaajuus vallit mukaan lukien hahmottuu 5 x 5,5 metrin kokoisena. Valli erottuu selkeimmin alarinteen puolella. Kaivetun kaakko-luoteissuuntaisen sisäosan koko on noin 3 x 2 metriä. Kuoppa on syvimmillään noin 60 cm pohjoislaidalla, jossa kaivetut kivet muodostavat alarinteen puolelle noin 1,2 metriä leveän vallin. Valli on alarinteen puolelta, rakenteen ulkopuolelta, mitattuna 40–50 cm korkea. Kivet ovat pääasiassa sammalen ja jäkälän peitossa, mutta osa kivistä on kasvillisuudesta paljaita. |
| metsakeskus.564010006 |
564 |
Iso Polvikangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
443473.00000000 |
7212147.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010006 |
Rakkakuoppa, joka sijaitsee Kalimenlammesta n. 1km lounaaseen olevalla korkealla, kaksilakisella moreeniharjanteella. Kankaan koilliosan laen rakassa on yksi mahdollinen rakkakuoppa. Kohteeseen kuuluu myös röykkiö, josta ei ole tarkempia tietoja. Aiemmin tähän kohteeseen kuuluneet mahdolliset pyyntikuopat on eriytetty vuoden 2022 inventoinnin jälkeen muuksi kohteeksi Iso Polvikangas 3 (1000045279).
Nili: OULU 6 /1 (rakkakuoppa)
Nili: OULU 6 / 3 (röykkiö)
Oulu, Oulujoki.
Kirj. SMYA IX:109.
(Lisätietoja tutkimuskortiston huomautuksissa)
2022: Kohde sijaitsee koilliseen laskevan rinteen päällä. Alueella kasvaa mäntyvaltaista metsää ja maasto on kivikkoista. Lounaispuolitse kulkee retkeilyreitti. Kohteen päällä ei kasva puita.
Kuvaus
Paikalla on kivikkoon kaivettu kuoppa, jonka kokonaislaajuus vallit mukaan lukien hahmottuu 5 x 5,5 metrin kokoisena. Valli erottuu selkeimmin alarinteen puolella. Kaivetun kaakko-luoteissuuntaisen sisäosan koko on noin 3 x 2 metriä. Kuoppa on syvimmillään noin 60 cm pohjoislaidalla, jossa kaivetut kivet muodostavat alarinteen puolelle noin 1,2 metriä leveän vallin. Valli on alarinteen puolelta, rakenteen ulkopuolelta, mitattuna 40–50 cm korkea. Kivet ovat pääasiassa sammalen ja jäkälän peitossa, mutta osa kivistä on kasvillisuudesta paljaita. |
| metsakeskus.564010007 |
564 |
Lehtikangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
444880.53600000 |
7200305.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010007 |
Kohde sijaitsee Pilpajärven rannasta n. 4,7 km etelään, kivisen kankaan laella, Vaalantieltä nro 8300 Törmälän risteyksestä n. 1 km koilliseen. Kankaan koillisosassa on kaksi rakkakivikkoa, joilla kasvaa kuivaa kangasmetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälää, kanervaa, puolukkaa ja variksenmarjaa.
Alueella on seitsemän kivikkokuoppaa kahdessa ryhmässä (alakohteet A ja B). Pohjoisella alueella A on kaksi kuoppaa, joista kookkaampi matalan vallin reunustama on alaltaan noin 5,5 x 6 m. Heti tämän kaakkoispuolella on halkaisijaltaan noin 1,0 metriä oleva kuoppa. Tästä vajaat 60 metriä etelään kiinteistön rajan tuntumassa olevassa kivikossa (alue B) on viisi erikokoista kivikkoon kaivettua kuoppaa, joista suurimman ala on noin 7 x 7,7 metriä ja syvyys noin 80 cm. Muut kuopat ovat pienempiä ja sijaitsevat tämän koillis-kaakkoispuolella.
Kivikoissa on yhteensä kuusi erikokoista, soikeaa rakkakuoppaa. Kohde on mainittu jo A. H. Snellmanin matkakertomuksessa vuodelta 1887. |
| metsakeskus.564010017 |
564 |
Turkansaari |
10002 |
12016 |
13163 |
11010 |
27000 |
438902.93100000 |
7203334.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010017 |
Kohde sijaitsee Oulujoen saaressa n. 1,5 km ylävirtaan kohdasta, missä Sanginjoki laskee Oulujokeen. Kauppapaikka saarelle syntyi viimeistään Pohjanmaan voudin määräyksestä vuonna 1489, jolloin karjalaisten kanssa käytävä kauppa määrättiin käytäväksi saarella. Saaressa on toiminut myös kirkko 1600-luvun lopulta lähtien; vanha vuonna 1814 varastoksi pois siirretty kirkkorakennus on palautettu entiselle paikalleen vanhan kivijalan päälle v. 1922. Saaressa on tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta keskiaikaista esineistöä ei ole löydetty; vanhimmat löydöt ovat 1600-luvulta. Nykyisin saarella toimii Turkansaaren ulkomuseo.
Vuosina 2009 ja 2010 vanhan kirkonpaikan ympäristössä tehtiin koekaivauksia tiedon lisäämiseksi markkina- ja kirkonpaikasta. Vuonna 2009 todettiin mahdollisesti kirkon kivijalkaan liittyviä rakenteita. 1600-1700-luvuille ajoittuvia löytöjä oli niukalti. Ne koostuivat enimmäkseen lasista, liitupiipun paloista nauloista ja keramiikasta, minkä lisäksi oli muutamia rahoja 1600-1700-luvuila.
2010 jatkettiin edellisvuoden tutkimuksia kirkon kohdalla, löytöinä mm. muutamia rahoja 1700-luuvlta. Kirkonpaikasta 30m pohjoiseen tutkittiin harjua, josta saatu raha on v:lta 1629. Tällä paikalla todettiin kiuasrakenne sekä palo- ja likamaa-alue.
Myös kirkon sisäosassa tehtiin arkeologiset kaivaukset vuonna 2010. Kulttuurikerros oli paksuudeltaan 20 cm, mutta merkkejä hautauksista ei todettu. Löydöt koostuivat pääosin ikkunalasista, nauloista ja rahoista, joista vanhin v:lta 1592; nuorimmat 1760-luvulta. |
| metsakeskus.564010017 |
564 |
Turkansaari |
10002 |
12016 |
13163 |
11006 |
27005 |
438902.93100000 |
7203334.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010017 |
Kohde sijaitsee Oulujoen saaressa n. 1,5 km ylävirtaan kohdasta, missä Sanginjoki laskee Oulujokeen. Kauppapaikka saarelle syntyi viimeistään Pohjanmaan voudin määräyksestä vuonna 1489, jolloin karjalaisten kanssa käytävä kauppa määrättiin käytäväksi saarella. Saaressa on toiminut myös kirkko 1600-luvun lopulta lähtien; vanha vuonna 1814 varastoksi pois siirretty kirkkorakennus on palautettu entiselle paikalleen vanhan kivijalan päälle v. 1922. Saaressa on tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta keskiaikaista esineistöä ei ole löydetty; vanhimmat löydöt ovat 1600-luvulta. Nykyisin saarella toimii Turkansaaren ulkomuseo.
Vuosina 2009 ja 2010 vanhan kirkonpaikan ympäristössä tehtiin koekaivauksia tiedon lisäämiseksi markkina- ja kirkonpaikasta. Vuonna 2009 todettiin mahdollisesti kirkon kivijalkaan liittyviä rakenteita. 1600-1700-luvuille ajoittuvia löytöjä oli niukalti. Ne koostuivat enimmäkseen lasista, liitupiipun paloista nauloista ja keramiikasta, minkä lisäksi oli muutamia rahoja 1600-1700-luvuila.
2010 jatkettiin edellisvuoden tutkimuksia kirkon kohdalla, löytöinä mm. muutamia rahoja 1700-luuvlta. Kirkonpaikasta 30m pohjoiseen tutkittiin harjua, josta saatu raha on v:lta 1629. Tällä paikalla todettiin kiuasrakenne sekä palo- ja likamaa-alue.
Myös kirkon sisäosassa tehtiin arkeologiset kaivaukset vuonna 2010. Kulttuurikerros oli paksuudeltaan 20 cm, mutta merkkejä hautauksista ei todettu. Löydöt koostuivat pääosin ikkunalasista, nauloista ja rahoista, joista vanhin v:lta 1592; nuorimmat 1760-luvulta. |
| metsakeskus.564010017 |
564 |
Turkansaari |
10002 |
12016 |
13163 |
11006 |
27006 |
438902.93100000 |
7203334.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010017 |
Kohde sijaitsee Oulujoen saaressa n. 1,5 km ylävirtaan kohdasta, missä Sanginjoki laskee Oulujokeen. Kauppapaikka saarelle syntyi viimeistään Pohjanmaan voudin määräyksestä vuonna 1489, jolloin karjalaisten kanssa käytävä kauppa määrättiin käytäväksi saarella. Saaressa on toiminut myös kirkko 1600-luvun lopulta lähtien; vanha vuonna 1814 varastoksi pois siirretty kirkkorakennus on palautettu entiselle paikalleen vanhan kivijalan päälle v. 1922. Saaressa on tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta keskiaikaista esineistöä ei ole löydetty; vanhimmat löydöt ovat 1600-luvulta. Nykyisin saarella toimii Turkansaaren ulkomuseo.
Vuosina 2009 ja 2010 vanhan kirkonpaikan ympäristössä tehtiin koekaivauksia tiedon lisäämiseksi markkina- ja kirkonpaikasta. Vuonna 2009 todettiin mahdollisesti kirkon kivijalkaan liittyviä rakenteita. 1600-1700-luvuille ajoittuvia löytöjä oli niukalti. Ne koostuivat enimmäkseen lasista, liitupiipun paloista nauloista ja keramiikasta, minkä lisäksi oli muutamia rahoja 1600-1700-luvuila.
2010 jatkettiin edellisvuoden tutkimuksia kirkon kohdalla, löytöinä mm. muutamia rahoja 1700-luuvlta. Kirkonpaikasta 30m pohjoiseen tutkittiin harjua, josta saatu raha on v:lta 1629. Tällä paikalla todettiin kiuasrakenne sekä palo- ja likamaa-alue.
Myös kirkon sisäosassa tehtiin arkeologiset kaivaukset vuonna 2010. Kulttuurikerros oli paksuudeltaan 20 cm, mutta merkkejä hautauksista ei todettu. Löydöt koostuivat pääosin ikkunalasista, nauloista ja rahoista, joista vanhin v:lta 1592; nuorimmat 1760-luvulta. |
| metsakeskus.564010017 |
564 |
Turkansaari |
10002 |
12016 |
13163 |
11006 |
27007 |
438902.93100000 |
7203334.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010017 |
Kohde sijaitsee Oulujoen saaressa n. 1,5 km ylävirtaan kohdasta, missä Sanginjoki laskee Oulujokeen. Kauppapaikka saarelle syntyi viimeistään Pohjanmaan voudin määräyksestä vuonna 1489, jolloin karjalaisten kanssa käytävä kauppa määrättiin käytäväksi saarella. Saaressa on toiminut myös kirkko 1600-luvun lopulta lähtien; vanha vuonna 1814 varastoksi pois siirretty kirkkorakennus on palautettu entiselle paikalleen vanhan kivijalan päälle v. 1922. Saaressa on tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta keskiaikaista esineistöä ei ole löydetty; vanhimmat löydöt ovat 1600-luvulta. Nykyisin saarella toimii Turkansaaren ulkomuseo.
Vuosina 2009 ja 2010 vanhan kirkonpaikan ympäristössä tehtiin koekaivauksia tiedon lisäämiseksi markkina- ja kirkonpaikasta. Vuonna 2009 todettiin mahdollisesti kirkon kivijalkaan liittyviä rakenteita. 1600-1700-luvuille ajoittuvia löytöjä oli niukalti. Ne koostuivat enimmäkseen lasista, liitupiipun paloista nauloista ja keramiikasta, minkä lisäksi oli muutamia rahoja 1600-1700-luvuila.
2010 jatkettiin edellisvuoden tutkimuksia kirkon kohdalla, löytöinä mm. muutamia rahoja 1700-luuvlta. Kirkonpaikasta 30m pohjoiseen tutkittiin harjua, josta saatu raha on v:lta 1629. Tällä paikalla todettiin kiuasrakenne sekä palo- ja likamaa-alue.
Myös kirkon sisäosassa tehtiin arkeologiset kaivaukset vuonna 2010. Kulttuurikerros oli paksuudeltaan 20 cm, mutta merkkejä hautauksista ei todettu. Löydöt koostuivat pääosin ikkunalasista, nauloista ja rahoista, joista vanhin v:lta 1592; nuorimmat 1760-luvulta. |
| metsakeskus.564010017 |
564 |
Turkansaari |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
438902.93100000 |
7203334.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010017 |
Kohde sijaitsee Oulujoen saaressa n. 1,5 km ylävirtaan kohdasta, missä Sanginjoki laskee Oulujokeen. Kauppapaikka saarelle syntyi viimeistään Pohjanmaan voudin määräyksestä vuonna 1489, jolloin karjalaisten kanssa käytävä kauppa määrättiin käytäväksi saarella. Saaressa on toiminut myös kirkko 1600-luvun lopulta lähtien; vanha vuonna 1814 varastoksi pois siirretty kirkkorakennus on palautettu entiselle paikalleen vanhan kivijalan päälle v. 1922. Saaressa on tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta keskiaikaista esineistöä ei ole löydetty; vanhimmat löydöt ovat 1600-luvulta. Nykyisin saarella toimii Turkansaaren ulkomuseo.
Vuosina 2009 ja 2010 vanhan kirkonpaikan ympäristössä tehtiin koekaivauksia tiedon lisäämiseksi markkina- ja kirkonpaikasta. Vuonna 2009 todettiin mahdollisesti kirkon kivijalkaan liittyviä rakenteita. 1600-1700-luvuille ajoittuvia löytöjä oli niukalti. Ne koostuivat enimmäkseen lasista, liitupiipun paloista nauloista ja keramiikasta, minkä lisäksi oli muutamia rahoja 1600-1700-luvuila.
2010 jatkettiin edellisvuoden tutkimuksia kirkon kohdalla, löytöinä mm. muutamia rahoja 1700-luuvlta. Kirkonpaikasta 30m pohjoiseen tutkittiin harjua, josta saatu raha on v:lta 1629. Tällä paikalla todettiin kiuasrakenne sekä palo- ja likamaa-alue.
Myös kirkon sisäosassa tehtiin arkeologiset kaivaukset vuonna 2010. Kulttuurikerros oli paksuudeltaan 20 cm, mutta merkkejä hautauksista ei todettu. Löydöt koostuivat pääosin ikkunalasista, nauloista ja rahoista, joista vanhin v:lta 1592; nuorimmat 1760-luvulta. |
| metsakeskus.564010017 |
564 |
Turkansaari |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
438902.93100000 |
7203334.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010017 |
Kohde sijaitsee Oulujoen saaressa n. 1,5 km ylävirtaan kohdasta, missä Sanginjoki laskee Oulujokeen. Kauppapaikka saarelle syntyi viimeistään Pohjanmaan voudin määräyksestä vuonna 1489, jolloin karjalaisten kanssa käytävä kauppa määrättiin käytäväksi saarella. Saaressa on toiminut myös kirkko 1600-luvun lopulta lähtien; vanha vuonna 1814 varastoksi pois siirretty kirkkorakennus on palautettu entiselle paikalleen vanhan kivijalan päälle v. 1922. Saaressa on tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta keskiaikaista esineistöä ei ole löydetty; vanhimmat löydöt ovat 1600-luvulta. Nykyisin saarella toimii Turkansaaren ulkomuseo.
Vuosina 2009 ja 2010 vanhan kirkonpaikan ympäristössä tehtiin koekaivauksia tiedon lisäämiseksi markkina- ja kirkonpaikasta. Vuonna 2009 todettiin mahdollisesti kirkon kivijalkaan liittyviä rakenteita. 1600-1700-luvuille ajoittuvia löytöjä oli niukalti. Ne koostuivat enimmäkseen lasista, liitupiipun paloista nauloista ja keramiikasta, minkä lisäksi oli muutamia rahoja 1600-1700-luvuila.
2010 jatkettiin edellisvuoden tutkimuksia kirkon kohdalla, löytöinä mm. muutamia rahoja 1700-luuvlta. Kirkonpaikasta 30m pohjoiseen tutkittiin harjua, josta saatu raha on v:lta 1629. Tällä paikalla todettiin kiuasrakenne sekä palo- ja likamaa-alue.
Myös kirkon sisäosassa tehtiin arkeologiset kaivaukset vuonna 2010. Kulttuurikerros oli paksuudeltaan 20 cm, mutta merkkejä hautauksista ei todettu. Löydöt koostuivat pääosin ikkunalasista, nauloista ja rahoista, joista vanhin v:lta 1592; nuorimmat 1760-luvulta. |
| metsakeskus.564010017 |
564 |
Turkansaari |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
438902.93100000 |
7203334.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010017 |
Kohde sijaitsee Oulujoen saaressa n. 1,5 km ylävirtaan kohdasta, missä Sanginjoki laskee Oulujokeen. Kauppapaikka saarelle syntyi viimeistään Pohjanmaan voudin määräyksestä vuonna 1489, jolloin karjalaisten kanssa käytävä kauppa määrättiin käytäväksi saarella. Saaressa on toiminut myös kirkko 1600-luvun lopulta lähtien; vanha vuonna 1814 varastoksi pois siirretty kirkkorakennus on palautettu entiselle paikalleen vanhan kivijalan päälle v. 1922. Saaressa on tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta keskiaikaista esineistöä ei ole löydetty; vanhimmat löydöt ovat 1600-luvulta. Nykyisin saarella toimii Turkansaaren ulkomuseo.
Vuosina 2009 ja 2010 vanhan kirkonpaikan ympäristössä tehtiin koekaivauksia tiedon lisäämiseksi markkina- ja kirkonpaikasta. Vuonna 2009 todettiin mahdollisesti kirkon kivijalkaan liittyviä rakenteita. 1600-1700-luvuille ajoittuvia löytöjä oli niukalti. Ne koostuivat enimmäkseen lasista, liitupiipun paloista nauloista ja keramiikasta, minkä lisäksi oli muutamia rahoja 1600-1700-luvuila.
2010 jatkettiin edellisvuoden tutkimuksia kirkon kohdalla, löytöinä mm. muutamia rahoja 1700-luuvlta. Kirkonpaikasta 30m pohjoiseen tutkittiin harjua, josta saatu raha on v:lta 1629. Tällä paikalla todettiin kiuasrakenne sekä palo- ja likamaa-alue.
Myös kirkon sisäosassa tehtiin arkeologiset kaivaukset vuonna 2010. Kulttuurikerros oli paksuudeltaan 20 cm, mutta merkkejä hautauksista ei todettu. Löydöt koostuivat pääosin ikkunalasista, nauloista ja rahoista, joista vanhin v:lta 1592; nuorimmat 1760-luvulta. |
| metsakeskus.564010017 |
564 |
Turkansaari |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
438902.93100000 |
7203334.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010017 |
Kohde sijaitsee Oulujoen saaressa n. 1,5 km ylävirtaan kohdasta, missä Sanginjoki laskee Oulujokeen. Kauppapaikka saarelle syntyi viimeistään Pohjanmaan voudin määräyksestä vuonna 1489, jolloin karjalaisten kanssa käytävä kauppa määrättiin käytäväksi saarella. Saaressa on toiminut myös kirkko 1600-luvun lopulta lähtien; vanha vuonna 1814 varastoksi pois siirretty kirkkorakennus on palautettu entiselle paikalleen vanhan kivijalan päälle v. 1922. Saaressa on tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta keskiaikaista esineistöä ei ole löydetty; vanhimmat löydöt ovat 1600-luvulta. Nykyisin saarella toimii Turkansaaren ulkomuseo.
Vuosina 2009 ja 2010 vanhan kirkonpaikan ympäristössä tehtiin koekaivauksia tiedon lisäämiseksi markkina- ja kirkonpaikasta. Vuonna 2009 todettiin mahdollisesti kirkon kivijalkaan liittyviä rakenteita. 1600-1700-luvuille ajoittuvia löytöjä oli niukalti. Ne koostuivat enimmäkseen lasista, liitupiipun paloista nauloista ja keramiikasta, minkä lisäksi oli muutamia rahoja 1600-1700-luvuila.
2010 jatkettiin edellisvuoden tutkimuksia kirkon kohdalla, löytöinä mm. muutamia rahoja 1700-luuvlta. Kirkonpaikasta 30m pohjoiseen tutkittiin harjua, josta saatu raha on v:lta 1629. Tällä paikalla todettiin kiuasrakenne sekä palo- ja likamaa-alue.
Myös kirkon sisäosassa tehtiin arkeologiset kaivaukset vuonna 2010. Kulttuurikerros oli paksuudeltaan 20 cm, mutta merkkejä hautauksista ei todettu. Löydöt koostuivat pääosin ikkunalasista, nauloista ja rahoista, joista vanhin v:lta 1592; nuorimmat 1760-luvulta. |
| metsakeskus.564010019 |
564 |
Sadinselkä, Korkeuspiste |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
443521.04900000 |
7209961.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010019 |
Kohde sijaitsee Sanginjoen pohjoispuolella Sanginsuusta Sanginkylään johtavan tien varressa ja eteläpuolella Sadinselän itäosassa. Kohteessa erottuu neljä kivirakennelmaa. Suurimman halkaisija on 8 m ja korkeus n. 50 cm. Muiden kiveysten läpimitta on 3-5 m. Kohteesta n. 270 m itään on löydetty punaliuskeesta valmistettu keihäänkärki KM 19900.
Vuoden 2006 tarkastuksen aikana paikalta tavattiin röykkiöiden lisäksi kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikasta kertovaa esineistöä löydettiin röykkiön 1 läheisyydestä.
Nili: OULU 19 /1
Oulu, Sanginjoki.
Kiviröykkiöitä 3 kpl.
2022:
Ympäristön kuvaus
Alue on harvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammalista. Edellisen inventoinnin aikaan noin 48 m koilliseen röykkiöstä 1 oli vanha muuntamo, josta on nykyään jäljellä betoninen jalka. Alue on harvaa mäntymetsää, jossa kasvaa myös kuusia. Vain muutama kymmenen metriä muinaisjäännöksistä länteen on myrskytuhoalue.
Kuvaus
Parhaiten kohteessa erottuvat röykkiöt 1 ja 3, mutta röykkiö 2 ja erityisesti aiemmin inventoitu epämääräinen röykkiö 4 ovat heikommin erotettavissa. Nyt paikallistetut kohteet ovat todennäköisesti aiemmin inventoituja. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.564010019 |
564 |
Sadinselkä, Korkeuspiste |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443521.04900000 |
7209961.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010019 |
Kohde sijaitsee Sanginjoen pohjoispuolella Sanginsuusta Sanginkylään johtavan tien varressa ja eteläpuolella Sadinselän itäosassa. Kohteessa erottuu neljä kivirakennelmaa. Suurimman halkaisija on 8 m ja korkeus n. 50 cm. Muiden kiveysten läpimitta on 3-5 m. Kohteesta n. 270 m itään on löydetty punaliuskeesta valmistettu keihäänkärki KM 19900.
Vuoden 2006 tarkastuksen aikana paikalta tavattiin röykkiöiden lisäksi kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikasta kertovaa esineistöä löydettiin röykkiön 1 läheisyydestä.
Nili: OULU 19 /1
Oulu, Sanginjoki.
Kiviröykkiöitä 3 kpl.
2022:
Ympäristön kuvaus
Alue on harvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuus koostuu varvuista ja sammalista. Edellisen inventoinnin aikaan noin 48 m koilliseen röykkiöstä 1 oli vanha muuntamo, josta on nykyään jäljellä betoninen jalka. Alue on harvaa mäntymetsää, jossa kasvaa myös kuusia. Vain muutama kymmenen metriä muinaisjäännöksistä länteen on myrskytuhoalue.
Kuvaus
Parhaiten kohteessa erottuvat röykkiöt 1 ja 3, mutta röykkiö 2 ja erityisesti aiemmin inventoitu epämääräinen röykkiö 4 ovat heikommin erotettavissa. Nyt paikallistetut kohteet ovat todennäköisesti aiemmin inventoituja. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.564010021 |
564 |
Rokkapalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
446678.00000000 |
7202181.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010021 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella Rokkapalo -nimisellä kankaalla. Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan 5, 5 m ja n. 1 m korkea. Keskellä on 20 - 30 cm syvyinen painanne, halkaisijaltaan n. 1 m. Paikka on n. 100 m: n päässä Oulu/Oulunsalo -kunnanrajasta oleva moreeniharjanne.
Rokkapalon röykkiö löytyi uusintakartoituksen yhteydessä 1977. H. Taskinen tarkasti kohteen 1985 ja totesi inv. raportissaan (Oulu 21), että kyseessä ei ole muinaisjäännös. Oulun yliopiston inv. kurssin tarkastuksessa 22. 5. 2001 kohde tulkittiin uudelleen kiinteäksi muinaisjäännökseksi, keskuskuopalliseksi kiviröykkiöksi. Vuoden 2001 kertomuksessa olevan kohdepiirroksen mukaan röykkiöstä noin 10 metriä itään olisi mahdollisnen rajakivi. Siitä ei kuitenkaan ole kuvuasta |
| metsakeskus.564010022 |
564 |
Välikangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
430631.00000000 |
7205250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010022 |
Kohde, rautakautinen kalmisto sijaitsee valtatie 4:n itäpuolella Kaakkurin asutusalueen keskellä olevalla moreeniharjanteella. Tutkimuksissa todettiin, että neljä röykkiötä kätkivät sisäänsä yhteensa 12 hautausta, joista kaksi oli polttohautausta. Kohde ajoittuu lähinnä keskiselle rautakaudelle, n. 150-500 jKr. Rautaisten aseiden lisäksi saatiin talteen rengaskoruja, erilaisia heloja, pinsetit, luukampoja ja -kärkiä sekä Sär 2 -keramiikkaa. Röykkiöt on ennallistettu ja alue on nykyään puistona. Kohteessa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ollut opastaulu poistettu ilkivallan vuoksi vuonna 2014. |
| metsakeskus.564010022 |
564 |
Välikangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
430631.00000000 |
7205250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010022 |
Kohde, rautakautinen kalmisto sijaitsee valtatie 4:n itäpuolella Kaakkurin asutusalueen keskellä olevalla moreeniharjanteella. Tutkimuksissa todettiin, että neljä röykkiötä kätkivät sisäänsä yhteensa 12 hautausta, joista kaksi oli polttohautausta. Kohde ajoittuu lähinnä keskiselle rautakaudelle, n. 150-500 jKr. Rautaisten aseiden lisäksi saatiin talteen rengaskoruja, erilaisia heloja, pinsetit, luukampoja ja -kärkiä sekä Sär 2 -keramiikkaa. Röykkiöt on ennallistettu ja alue on nykyään puistona. Kohteessa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ollut opastaulu poistettu ilkivallan vuoksi vuonna 2014. |
| metsakeskus.564010022 |
564 |
Välikangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
430631.00000000 |
7205250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010022 |
Kohde, rautakautinen kalmisto sijaitsee valtatie 4:n itäpuolella Kaakkurin asutusalueen keskellä olevalla moreeniharjanteella. Tutkimuksissa todettiin, että neljä röykkiötä kätkivät sisäänsä yhteensa 12 hautausta, joista kaksi oli polttohautausta. Kohde ajoittuu lähinnä keskiselle rautakaudelle, n. 150-500 jKr. Rautaisten aseiden lisäksi saatiin talteen rengaskoruja, erilaisia heloja, pinsetit, luukampoja ja -kärkiä sekä Sär 2 -keramiikkaa. Röykkiöt on ennallistettu ja alue on nykyään puistona. Kohteessa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ollut opastaulu poistettu ilkivallan vuoksi vuonna 2014. |
| metsakeskus.564010023 |
564 |
Tahkokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
431016.09000000 |
7206563.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010023 |
Kohde sijaitsee valtatie 4:n ja Tahkokankaan keskuslaitoksen itäpuolella olevalla harjanteella laen länsipäässä rakassa. Paikalla erottuu neljä matalaa kiveystä, joiden halkaisija on 3-5 m ja joiden keskustassa on kuopanne. Näiden kaakkoispuolella on muutamia epämääräisiä kivirakennelmia.
Vuoden 2010 kartoituksen ja koekaivausten perusteella alueella todettiin kaikkiaan 12 kivilatomusta, jotka voivat olla rautakauteen ajoittuvia hautarakenteita. Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei todettu.
Kaivaukset toteutettiin vuonna 2011. Tutkimuksessa hautaröykkiöiden lukumääräksi todettiin 9, joista kuusi tutkittiin kaivauksin. Kaikki hautaröykkiöt dokumentoitiin piirtämällä ja osasta kalmistoa tehtiin laserkeilaus. Rakennelmista ei löytynyt esihistoriallisia metallilöytöjä, vaan kaikki aiemmat metallisignaalit johtuivat joko resentistä metalliromusta tai malmikivien signaaleista. Kaivauksen ainoa esihistoriallinen löytö oli piiesineen fragmentti latomuksesta 2. Tutkimusten aikana rakennelmien pohjista sekä niiden ympäristöstä otettiin myös analysoitavia maaperänäytteitä.
Huolimatta kivirakennelmien lähes täydellistä löydöttömyydestä ovat kaikki kohteen
latomukset rakenteellisia ja jokseenkin selväpiirteisiä, haudoiksi luonnehdittavia ihmisen
tekemiä rakennelmia. Tutkimusten jälkeenkin Tahkokankaan kohdetta on latomusten korkeussijainnin sekä niiden latomusten ulkoisten piirteiden perusteella pidettävä varhaiselle rautakaudelle ajoittuvana kalmistona.
Kohde on näyttävä esimerkki varhaisen metallikauden hautapaikasta, jonka kulttuuriperinnöllistä arvoa lisää sen sijoittuminen vilkkaan ulkoilureitin varrelle. |
| metsakeskus.564010023 |
564 |
Tahkokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27013 |
431016.09000000 |
7206563.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010023 |
Kohde sijaitsee valtatie 4:n ja Tahkokankaan keskuslaitoksen itäpuolella olevalla harjanteella laen länsipäässä rakassa. Paikalla erottuu neljä matalaa kiveystä, joiden halkaisija on 3-5 m ja joiden keskustassa on kuopanne. Näiden kaakkoispuolella on muutamia epämääräisiä kivirakennelmia.
Vuoden 2010 kartoituksen ja koekaivausten perusteella alueella todettiin kaikkiaan 12 kivilatomusta, jotka voivat olla rautakauteen ajoittuvia hautarakenteita. Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei todettu.
Kaivaukset toteutettiin vuonna 2011. Tutkimuksessa hautaröykkiöiden lukumääräksi todettiin 9, joista kuusi tutkittiin kaivauksin. Kaikki hautaröykkiöt dokumentoitiin piirtämällä ja osasta kalmistoa tehtiin laserkeilaus. Rakennelmista ei löytynyt esihistoriallisia metallilöytöjä, vaan kaikki aiemmat metallisignaalit johtuivat joko resentistä metalliromusta tai malmikivien signaaleista. Kaivauksen ainoa esihistoriallinen löytö oli piiesineen fragmentti latomuksesta 2. Tutkimusten aikana rakennelmien pohjista sekä niiden ympäristöstä otettiin myös analysoitavia maaperänäytteitä.
Huolimatta kivirakennelmien lähes täydellistä löydöttömyydestä ovat kaikki kohteen
latomukset rakenteellisia ja jokseenkin selväpiirteisiä, haudoiksi luonnehdittavia ihmisen
tekemiä rakennelmia. Tutkimusten jälkeenkin Tahkokankaan kohdetta on latomusten korkeussijainnin sekä niiden latomusten ulkoisten piirteiden perusteella pidettävä varhaiselle rautakaudelle ajoittuvana kalmistona.
Kohde on näyttävä esimerkki varhaisen metallikauden hautapaikasta, jonka kulttuuriperinnöllistä arvoa lisää sen sijoittuminen vilkkaan ulkoilureitin varrelle. |
| metsakeskus.564010023 |
564 |
Tahkokangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
431016.09000000 |
7206563.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010023 |
Kohde sijaitsee valtatie 4:n ja Tahkokankaan keskuslaitoksen itäpuolella olevalla harjanteella laen länsipäässä rakassa. Paikalla erottuu neljä matalaa kiveystä, joiden halkaisija on 3-5 m ja joiden keskustassa on kuopanne. Näiden kaakkoispuolella on muutamia epämääräisiä kivirakennelmia.
Vuoden 2010 kartoituksen ja koekaivausten perusteella alueella todettiin kaikkiaan 12 kivilatomusta, jotka voivat olla rautakauteen ajoittuvia hautarakenteita. Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei todettu.
Kaivaukset toteutettiin vuonna 2011. Tutkimuksessa hautaröykkiöiden lukumääräksi todettiin 9, joista kuusi tutkittiin kaivauksin. Kaikki hautaröykkiöt dokumentoitiin piirtämällä ja osasta kalmistoa tehtiin laserkeilaus. Rakennelmista ei löytynyt esihistoriallisia metallilöytöjä, vaan kaikki aiemmat metallisignaalit johtuivat joko resentistä metalliromusta tai malmikivien signaaleista. Kaivauksen ainoa esihistoriallinen löytö oli piiesineen fragmentti latomuksesta 2. Tutkimusten aikana rakennelmien pohjista sekä niiden ympäristöstä otettiin myös analysoitavia maaperänäytteitä.
Huolimatta kivirakennelmien lähes täydellistä löydöttömyydestä ovat kaikki kohteen
latomukset rakenteellisia ja jokseenkin selväpiirteisiä, haudoiksi luonnehdittavia ihmisen
tekemiä rakennelmia. Tutkimusten jälkeenkin Tahkokankaan kohdetta on latomusten korkeussijainnin sekä niiden latomusten ulkoisten piirteiden perusteella pidettävä varhaiselle rautakaudelle ajoittuvana kalmistona.
Kohde on näyttävä esimerkki varhaisen metallikauden hautapaikasta, jonka kulttuuriperinnöllistä arvoa lisää sen sijoittuminen vilkkaan ulkoilureitin varrelle. |
| metsakeskus.564010023 |
564 |
Tahkokangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27013 |
431016.09000000 |
7206563.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010023 |
Kohde sijaitsee valtatie 4:n ja Tahkokankaan keskuslaitoksen itäpuolella olevalla harjanteella laen länsipäässä rakassa. Paikalla erottuu neljä matalaa kiveystä, joiden halkaisija on 3-5 m ja joiden keskustassa on kuopanne. Näiden kaakkoispuolella on muutamia epämääräisiä kivirakennelmia.
Vuoden 2010 kartoituksen ja koekaivausten perusteella alueella todettiin kaikkiaan 12 kivilatomusta, jotka voivat olla rautakauteen ajoittuvia hautarakenteita. Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei todettu.
Kaivaukset toteutettiin vuonna 2011. Tutkimuksessa hautaröykkiöiden lukumääräksi todettiin 9, joista kuusi tutkittiin kaivauksin. Kaikki hautaröykkiöt dokumentoitiin piirtämällä ja osasta kalmistoa tehtiin laserkeilaus. Rakennelmista ei löytynyt esihistoriallisia metallilöytöjä, vaan kaikki aiemmat metallisignaalit johtuivat joko resentistä metalliromusta tai malmikivien signaaleista. Kaivauksen ainoa esihistoriallinen löytö oli piiesineen fragmentti latomuksesta 2. Tutkimusten aikana rakennelmien pohjista sekä niiden ympäristöstä otettiin myös analysoitavia maaperänäytteitä.
Huolimatta kivirakennelmien lähes täydellistä löydöttömyydestä ovat kaikki kohteen
latomukset rakenteellisia ja jokseenkin selväpiirteisiä, haudoiksi luonnehdittavia ihmisen
tekemiä rakennelmia. Tutkimusten jälkeenkin Tahkokankaan kohdetta on latomusten korkeussijainnin sekä niiden latomusten ulkoisten piirteiden perusteella pidettävä varhaiselle rautakaudelle ajoittuvana kalmistona.
Kohde on näyttävä esimerkki varhaisen metallikauden hautapaikasta, jonka kulttuuriperinnöllistä arvoa lisää sen sijoittuminen vilkkaan ulkoilureitin varrelle. |
| metsakeskus.564010024 |
564 |
Kummunkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
441891.72500000 |
7204704.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010024 |
Kohde sijaitsee Pilpajärvestä n. 1,5 km länsilounaaseen, Pilpasuon ympäröimän metsäsaarekkeen pohjoisosassa. Maaperä alueella on hyvin kivistä. Kankaan laella on n. 30-40 m laaja rakkakivikko. Paikalla kasvaa havumetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta, mustikkaa ja puolukkaa.
Paikalla on neljä röykkiötä, jotka sijaitsevat kankaan laella itä-länsi -suuntaisessa jonossa. Röykkiöistä n. 5 m pohjoiseen on muutamia epämääräisiä kuopanteita. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.564010024 |
564 |
Kummunkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
441891.72500000 |
7204704.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010024 |
Kohde sijaitsee Pilpajärvestä n. 1,5 km länsilounaaseen, Pilpasuon ympäröimän metsäsaarekkeen pohjoisosassa. Maaperä alueella on hyvin kivistä. Kankaan laella on n. 30-40 m laaja rakkakivikko. Paikalla kasvaa havumetsää. Aluskasvillisuutena on sammalta, mustikkaa ja puolukkaa.
Paikalla on neljä röykkiötä, jotka sijaitsevat kankaan laella itä-länsi -suuntaisessa jonossa. Röykkiöistä n. 5 m pohjoiseen on muutamia epämääräisiä kuopanteita. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.564010025 |
564 |
Saunakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
441140.00000000 |
7211862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010025 |
Kohde sijaitsee Kalimenlammesta n. 3 km länsilounaaseen Kalimenojan eteläpuolisen harjanteen koillisosassa. Kohteessa on kaksi röykkiötä, toinen n. 6x3 m alaltaan ja 40 cm korkea toinen halkaisijaltaan n. 3 m ja korkeudeltaan n.30 cm. Molemmat ovat sammalen peitossa.
Nili: OULU 25 /1
Kiviröykkiöitä 2 kpl.
2022: Aiemman kuvailun perusteella nyt paikallistettiin röykkiö 1, joka oli kooltaan noin 3 x 6 metriä, pitempi sivu itälänsisuunnassa, ja korkeudeltaan 20–30 cm. Sen itäpuoliskolla on kuoppa, joka on halkaisijaltaan 50 cm ja syvyydeltään 30 cm. Röykkiön itäreunalla kasvaa kuusi ja koivu. Röykkiötä 2 ei nyt onnistuttu hahmottamaan siitä huolimatta, että sen sijainti röykkiöön 1 nähden (vain viiden metrin päässä) oli edellisessä inventoinnissa selkeästi kuvailtu. Toisen röykkiön pitäisi sijaita 5 metriä itään röykkiöstä 1. |
| metsakeskus.564010026 |
564 |
Myllykangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
432986.00000000 |
7217773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010026 |
Kohde sijaitsee Kalimenojan länsipuolella olevan Myllykoskenkankaan koillisosassa moreenikankaan pohjoislaen kaakkoispuolella, loivasti koilliseen viettävällä rinteellä. Alueella on kaikkiaan seitsemän röykkiötä, joista neljä röykkiötä (3-6) on tiiviissä jonomaisessa ryhmässä, yksi röykkiö on näistä 150 m koilliseen (1), yksi 70 m pohjoiseen (7) ja yksi noin 30 m etelään (2). Keittokuopista kaksi sijaitsee röykkiöiden 2 - 3-6 välissä tien vierellä ja yksi röykkiöistä 3-6 noin 15 metriä koilliseen.
Paikalta 1950-luvulla löytynyt röykkiö (1) on osin sammalen peitossa. Se on halkaisijaltaan n. 6,5 m ja korkeudeltaan n. 70 cm. Röykkiön keskustassa on painauma. Röykkiö on osittain tutkittu, mutta löytöjä ei ole saatu. Kohteen eteläisin röykkiö on tutkittu kaivauksin 2004. Löytöjä ei tehty.
Kesällä 2012kohteessa olleen tiedotustaulun mukaan kohde on entisöity ja kunnostettu kaivausten jälkeen. Alueen äestäminen on vaikuttaa tapahtuneen tämän jälkeen, mihin myös alueen kasvusta viittaa. Äestysurat olivat kasvaneet umpeen, joten mahdollinen asuinpaikka jäi löytymättä. |
| metsakeskus.564010026 |
564 |
Myllykangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
432986.00000000 |
7217773.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010026 |
Kohde sijaitsee Kalimenojan länsipuolella olevan Myllykoskenkankaan koillisosassa moreenikankaan pohjoislaen kaakkoispuolella, loivasti koilliseen viettävällä rinteellä. Alueella on kaikkiaan seitsemän röykkiötä, joista neljä röykkiötä (3-6) on tiiviissä jonomaisessa ryhmässä, yksi röykkiö on näistä 150 m koilliseen (1), yksi 70 m pohjoiseen (7) ja yksi noin 30 m etelään (2). Keittokuopista kaksi sijaitsee röykkiöiden 2 - 3-6 välissä tien vierellä ja yksi röykkiöistä 3-6 noin 15 metriä koilliseen.
Paikalta 1950-luvulla löytynyt röykkiö (1) on osin sammalen peitossa. Se on halkaisijaltaan n. 6,5 m ja korkeudeltaan n. 70 cm. Röykkiön keskustassa on painauma. Röykkiö on osittain tutkittu, mutta löytöjä ei ole saatu. Kohteen eteläisin röykkiö on tutkittu kaivauksin 2004. Löytöjä ei tehty.
Kesällä 2012kohteessa olleen tiedotustaulun mukaan kohde on entisöity ja kunnostettu kaivausten jälkeen. Alueen äestäminen on vaikuttaa tapahtuneen tämän jälkeen, mihin myös alueen kasvusta viittaa. Äestysurat olivat kasvaneet umpeen, joten mahdollinen asuinpaikka jäi löytymättä. |
| metsakeskus.564010027 |
564 |
Kalikkakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
432375.50800000 |
7217059.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010027 |
Kohde sijaitsee Kalimenojan länsipuolella kankaalla, sen laen itäpuolella rakasta etelään. Röykkiön koko on n. 3 x 5 m ja korkeus n. 40 cm. Keskellä on n. 30 cm syvä painauma. Röykkiö on osittain sammalen peitossa. Rakassa on lisäksi mahdollisia rakkakuoppia.
Paikalla on lisäksi ainakin viisi keittokuoppaa kolmessa eri kohdassa. Ne sijaitsevat paljaan lakikivikon kaakkois-, pohjois- ja luoteispuolella, keskenään jokseenkin samalla korkeudella lakea kiertävällä tasaisella terassilla.
2023: Kohteesta löydettiin inventoinnissa röykkiö (röykkiö 2), viisi rakkakuoppaa (kuoppa 6-9 ja 11) sekä yksi mahdollinen rakkakuoppa (kuoppa 10) ja yksi painanne. Rakkakuopat olivat kooltaan 0,7–5 m ja syvyydeltään 20–70 cm. Aiemmin havaituista keittokuopista ei onnistuttu paikantamaan kuin yksi painanne, joka on mahdollisesti keittokuoppa. Röykkiö on sammaleen peitossa ja sen keskellä on matala painanne. Röykkiön kuntoa ei voitu todeta kajoamatta siihen. Röykkiön koilliskulmassa oli lisäksi pienempi, kooltaan 2 x 2,5 x 0,3–0, 4 m kokoinen mahdollinen röykkiö. Kohteet ovat päällisin puolin suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta voimakkaasti sammaloituneita. |
| metsakeskus.564010027 |
564 |
Kalikkakangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
432375.50800000 |
7217059.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010027 |
Kohde sijaitsee Kalimenojan länsipuolella kankaalla, sen laen itäpuolella rakasta etelään. Röykkiön koko on n. 3 x 5 m ja korkeus n. 40 cm. Keskellä on n. 30 cm syvä painauma. Röykkiö on osittain sammalen peitossa. Rakassa on lisäksi mahdollisia rakkakuoppia.
Paikalla on lisäksi ainakin viisi keittokuoppaa kolmessa eri kohdassa. Ne sijaitsevat paljaan lakikivikon kaakkois-, pohjois- ja luoteispuolella, keskenään jokseenkin samalla korkeudella lakea kiertävällä tasaisella terassilla.
2023: Kohteesta löydettiin inventoinnissa röykkiö (röykkiö 2), viisi rakkakuoppaa (kuoppa 6-9 ja 11) sekä yksi mahdollinen rakkakuoppa (kuoppa 10) ja yksi painanne. Rakkakuopat olivat kooltaan 0,7–5 m ja syvyydeltään 20–70 cm. Aiemmin havaituista keittokuopista ei onnistuttu paikantamaan kuin yksi painanne, joka on mahdollisesti keittokuoppa. Röykkiö on sammaleen peitossa ja sen keskellä on matala painanne. Röykkiön kuntoa ei voitu todeta kajoamatta siihen. Röykkiön koilliskulmassa oli lisäksi pienempi, kooltaan 2 x 2,5 x 0,3–0, 4 m kokoinen mahdollinen röykkiö. Kohteet ovat päällisin puolin suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta voimakkaasti sammaloituneita. |
| metsakeskus.564010027 |
564 |
Kalikkakangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
432375.50800000 |
7217059.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010027 |
Kohde sijaitsee Kalimenojan länsipuolella kankaalla, sen laen itäpuolella rakasta etelään. Röykkiön koko on n. 3 x 5 m ja korkeus n. 40 cm. Keskellä on n. 30 cm syvä painauma. Röykkiö on osittain sammalen peitossa. Rakassa on lisäksi mahdollisia rakkakuoppia.
Paikalla on lisäksi ainakin viisi keittokuoppaa kolmessa eri kohdassa. Ne sijaitsevat paljaan lakikivikon kaakkois-, pohjois- ja luoteispuolella, keskenään jokseenkin samalla korkeudella lakea kiertävällä tasaisella terassilla.
2023: Kohteesta löydettiin inventoinnissa röykkiö (röykkiö 2), viisi rakkakuoppaa (kuoppa 6-9 ja 11) sekä yksi mahdollinen rakkakuoppa (kuoppa 10) ja yksi painanne. Rakkakuopat olivat kooltaan 0,7–5 m ja syvyydeltään 20–70 cm. Aiemmin havaituista keittokuopista ei onnistuttu paikantamaan kuin yksi painanne, joka on mahdollisesti keittokuoppa. Röykkiö on sammaleen peitossa ja sen keskellä on matala painanne. Röykkiön kuntoa ei voitu todeta kajoamatta siihen. Röykkiön koilliskulmassa oli lisäksi pienempi, kooltaan 2 x 2,5 x 0,3–0, 4 m kokoinen mahdollinen röykkiö. Kohteet ovat päällisin puolin suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta voimakkaasti sammaloituneita. |
| metsakeskus.564010028 |
564 |
Järvikangas 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
446309.92800000 |
7209702.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010028 |
Kohde sijaitsee Sanginjoen pohjoispuolella Isonkankaanjärvestä koilliseen sekametsää kasvavalla kankaalla, sen itäosassa. Röykkiö on sammalen peitossa ja kooltaan n. 4x6 m. Keskellä on 3 x 1,5 metrin kokoinen kuoppa, joka on noin 60 cm syvä.
Nili: OULU 28 /1
2022: Kohdetta etsittiin kolmeen eri otteeseen yhteensä useamman tunnin ajan. Käytössä oli edellisen inventoinnin sijaintikartta, sanallinen kuvaus sekä raportissa olevat kaksi valokuvaa, josta mahdollista sijaintipaikkaa yritettiin haarukoida, mutta siitä huolimatta röykkiötä ei saatu paikallistettua. Röykkiö on saattanut tuhoutua tai sitä ei tunnistettu maastosta. |
| metsakeskus.564010030 |
564 |
Kummunkorpi |
10007 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
446354.00000000 |
7211062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010030 |
Kohde, seitsemän pyyntikuoppaa, sijaitsee Isokankaanjärvestä n. 1,7 km pohjoiskoilliseen laajan kankaan luoteisosassa lähellä kohtaa, jossa Kiimingin, Ylikiimingin ja Oulun kuntien rajat kohtaavat. Kuopat ovat vallin ympäröimiä, halkaisija on 2-4 m ja syvyys 0,6-1 m. Kuopat ovat harjun korkeimmalla ja samalla kapeimmalla kohdalla noin 100 metrin matkalla.
Nili: OULU 30 /1
Epämääräisiä kuoppia harjulla (pyyntikuoppia?) 7 kpl.
2022:
Ympäristön kuvaus
Kuopat sijaitsevat Kummunkorven koillispuolisen kankaan korkeimmilla harjanteilla. Harjanteet ovat suuntautuneet noin koillis-lounaissuuntaisesti sekä länsiluoteis- ja idempänä lähes itä-länsisuuntaisesti. Alue on mäntyvaltaista ja helppokulkuista kangasta. Maaperä on kuopista paikoittain näkyvän maa-aineksen perusteella suhteellisen kivistä. Lähellä suojelualueen rajaa on vanha hiekan- ja soranottopaikka, jonka läpi kulkee metsätie.
Kuvaus: Kuoppia havaittiin jonoissa melko tasaisin välimatkoin 14 kappaletta, mutta ainakin yksi, todennäköisesti samantyyppinen kuoppa on näiden lisäksi havaittavissa vinovalovarjosteessa pisteessä 7210974 446558. Syvyys mitattu pääasiassa kuopan keskeltä vallien tasalle. Valtaosassa kuopista ei kasva puita. Joissain on nuoria puita, yhdessä kanto. Kuoppien vallit ovat valtaosin sammaloituneita. Ks. alakohteet.
Jotkut loivareunaisemmat kuopat vaikuttavat yleisolemuksensa ja sijaintinsakin puolesta mahdollisilta pyyntikuopilta tai yleensä ottaen vanhemmilta kuopilta, mutta kairaukset, joita oli haastavaa kivikkoiseen maahan tehdä, eivät antaneet vihjettä ainakaan iäkkäistä kohteista. Osa kuopista on selkeästi jyrkkäreunaisempia ja on mahdollista, että osa niistä on tehty koneella, sillä niistä on nostettu suuriakin kiviä. Läheisen maanottopaikan reunat ja vallit ovat samantyyppisesti sammaloituneet kuin monet yksittäisetkin kuopat. Keskenään samantyyppisiä ovat ainakin kuopat 4 ja 6–11, jotka olivat suurimpia ja jyrkkäreunaisimpia ja niistä nostettu kiviaines suurinta. |
| metsakeskus.564010035 |
564 |
Hirvikangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
444410.68500000 |
7210881.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010035 |
Kohde sijaitsee n. 1 km pohjoiseen Sanginjoesta, joen ja Kalimenlammen välisen Hirvikankaan laella. Laen rakassa erottuu useita kuopanteita ja pieniä kivirakennelmia. Rakan länsipäässä on kaksi suurinta rakennelmaa, joiden halkaisija on 4-6 m ja kuopanneosan syvyys n. 60 cm.
2022: Alueelta dokumentoitiin rakenteita 15 pisteestä: vallillisia ja vallittomia kuoppia, mahdollisia keskiosastaan kaivettuja röykkiöitä sekä kivivalleja. Kuoppien syvyydet on mitattu keskeltä vallin tasalle (ks. alakohteet). Rajautuu pääasiassa retkeilypolun itä- ja kaakkoispuolelle. Rakenteita on sekä korkeimmalla kohdalla että hieman alempana rinteessä korkeimman kohdan kaakkoispuolella. Vallimaiset rakenteet ovat korkeimman kohdan reunalla tai päällä ja muodostavat yhdessä, katkonaisesti tosin, yhden pitemmän kivisten vallien linjan. Jotkut vallit, kuten pisteessä 10, muistuttavat pieniä saaliin väijytyspaikkoja. |
| metsakeskus.564010036 |
564 |
Teerikangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
445510.27800000 |
7200751.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010036 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella, jokeen laskevan Hepo-ojan suusta n. 2,4 km pohjoiskoilliseen olevan Teerikankaan laen pohjoisosassa kivirakassa. Maaperä alueella on moreenia ja osittain hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa, kanervaa ja jäkälää.
Kankaan pohjoisosan korkeimmalla kohdalla, n. 60 x 20 m laajassa rakkakivikossa on yhteensä viisi kuoppaa:
Kuoppa 1. suurin, kohteen keskellä sijaitseva kuoppa on Y-kirjaimen muotoinen ja sen keskuskuopanteen laajuus on n. 3,2 x 2,2 m ja syvyys n. 60 cm. Sen koillispäässä on tuoreemman kaivamisen merkkejä.
Kuoppa 2. sijaitsee edellisestä n. 2 m luoteeseen ja on halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään n. 70 cm.
Kuoppa 3. sijaitsee edellisestä n. 2 m luoteeseen ja on halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään n. 40 cm.
Kuoppa 4. sijaitsee kuopan 1. kaakkoispuolella ja on halkaisijaltaan n. 1,8 m ja syvyydeltään n. 50 cm.
Kuoppa 5. sijaitsee kuopasta 1. etelään ja on halkaisijaltaan n. 1,5 m ja syvyydeltään n. 40 cm.
Edellisten lisäksi kivikon reunoilla on havaittu epämääräisempiä kuoppia. |
| metsakeskus.564010037 |
564 |
Pyöriäsuo Metsokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
432273.00000000 |
7203363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010037 |
Asuinpaikka on sijainnut laajan moreeniharjanteen laen koillisreunalla. Maaperä alueella on hiekkaa. Paikalla kasvoi aikaisemmin osin aukkohakattua mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena oli variksenmarjaa, puolukkaa, sammalta ja jäkälää. Metsänuudistuksessa rikkoutuneen maan pinnalla havaittiin inventoinnissa 1986 kvartsi-iskoksia n. 20 x 15 m laajalla alueella. Inventoinnissa 2001 ja siihen liittyneessä koekuopituksessa havaittiin, että asuinpaikan itäreuna noudattelee sitä sivuavaa, pohjois-etelä -suuntaista metsätietä. Kohdetta on vuonna 2004 tutkittu myös koekaivauksin. Asuinpaikalta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä Sär2-tyypin ns. Anttilan keramiikkaa. Asuinpaikka ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian sekä löytöjen perusteella varhaismetallikauteen, noin 700 - 300 eKr. Asuinpaikka tutkittiin kokonaan Metsokankaan asuinalueen rakennustöiden takia vuonna 2011.
Kahden kuoppajäännöksen sijainti mitattiin vuonna 2011. Ne on kaivettu kivikkoon muistuttaen siten enemmän rakka- kuin keittokuoppia. Ne sijaitsevat puistoalueeksi kaavoitetussa metsässä Savottatien ja Lustokujan välissä. Maasto on metsäistä moreeniharjanteen lakea. Tontin 3 ja Lustokujan päässä olevien talojen välissä on noin 50 metrin mittainen pätkä harjannetta jäljellä ja sen kivikkoiseen lakeen on kaivettu kuoppia. Selkein kuoppa (kuoppa 1) on vain noin 10 metrin päässä Lustokuja 8:n talon seinästä koilliseen juuri pihan ulkopuolella. Kuoppa on kaivettu moreenikivikkoon, kuopan seinämissä sammalen alta erottuu vain kiviä, ei hiekkaa. Kuopan koko on 5,5 x 4,5 metriä. Pitempi sivu on etelä-pohjois-suuntainen. Kuopan vallissa on alle metrin levyinen aukko pohjoiseen ja kaakkoon. Kuopan syvyys on noin 60 cm. Matkaa Lustokujan päähän on noin 25 metriä länteen.
Pohjoisempi kuoppajäännös (2) sijaitsee eteläisestä kuopasta noin 40 metriä pohjoisluoteeseen. Asuinpaikan kaivausten aikaan (2011) tämä oli metsässä. aivan hakkuuaukean reunassa. Kuopan läpi kulkee polku ja se on myös aurattu metsäkoneella. Kuoppa on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 6 metriä, eivätkä sen vallit ole kovin selkeät. Kuopan syvyys on 60 – 70 cm. Tämän kuopan eteläpuolella tiheän puuston peitossa voi olla vielä kaksi kuoppaa ”jonossa”, reunavallit vierekkäin.
Vuoden 2023 inventoinnissa alueella todettiin neljä kuoppajäännöstä (alakohteet kuoppa 3-6), joista yksi oli muita epämääräisempi (kuoppa 5). Kuopissa oli jätteitä ja puutavaraa. Kuoppa 1 oli jäänyt miltei pihan alle, sillä se oli vain muutaman metrin päässä autokatosrakennuksen seinästä ja välissä oli kapea nurmikaistale. Kuoppien päältä kulki myös polkuja. Mitään uusia vaurioita ei havaittu. |
| metsakeskus.564010037 |
564 |
Pyöriäsuo Metsokangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11040 |
27000 |
432273.00000000 |
7203363.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010037 |
Asuinpaikka on sijainnut laajan moreeniharjanteen laen koillisreunalla. Maaperä alueella on hiekkaa. Paikalla kasvoi aikaisemmin osin aukkohakattua mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena oli variksenmarjaa, puolukkaa, sammalta ja jäkälää. Metsänuudistuksessa rikkoutuneen maan pinnalla havaittiin inventoinnissa 1986 kvartsi-iskoksia n. 20 x 15 m laajalla alueella. Inventoinnissa 2001 ja siihen liittyneessä koekuopituksessa havaittiin, että asuinpaikan itäreuna noudattelee sitä sivuavaa, pohjois-etelä -suuntaista metsätietä. Kohdetta on vuonna 2004 tutkittu myös koekaivauksin. Asuinpaikalta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä Sär2-tyypin ns. Anttilan keramiikkaa. Asuinpaikka ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian sekä löytöjen perusteella varhaismetallikauteen, noin 700 - 300 eKr. Asuinpaikka tutkittiin kokonaan Metsokankaan asuinalueen rakennustöiden takia vuonna 2011.
Kahden kuoppajäännöksen sijainti mitattiin vuonna 2011. Ne on kaivettu kivikkoon muistuttaen siten enemmän rakka- kuin keittokuoppia. Ne sijaitsevat puistoalueeksi kaavoitetussa metsässä Savottatien ja Lustokujan välissä. Maasto on metsäistä moreeniharjanteen lakea. Tontin 3 ja Lustokujan päässä olevien talojen välissä on noin 50 metrin mittainen pätkä harjannetta jäljellä ja sen kivikkoiseen lakeen on kaivettu kuoppia. Selkein kuoppa (kuoppa 1) on vain noin 10 metrin päässä Lustokuja 8:n talon seinästä koilliseen juuri pihan ulkopuolella. Kuoppa on kaivettu moreenikivikkoon, kuopan seinämissä sammalen alta erottuu vain kiviä, ei hiekkaa. Kuopan koko on 5,5 x 4,5 metriä. Pitempi sivu on etelä-pohjois-suuntainen. Kuopan vallissa on alle metrin levyinen aukko pohjoiseen ja kaakkoon. Kuopan syvyys on noin 60 cm. Matkaa Lustokujan päähän on noin 25 metriä länteen.
Pohjoisempi kuoppajäännös (2) sijaitsee eteläisestä kuopasta noin 40 metriä pohjoisluoteeseen. Asuinpaikan kaivausten aikaan (2011) tämä oli metsässä. aivan hakkuuaukean reunassa. Kuopan läpi kulkee polku ja se on myös aurattu metsäkoneella. Kuoppa on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 6 metriä, eivätkä sen vallit ole kovin selkeät. Kuopan syvyys on 60 – 70 cm. Tämän kuopan eteläpuolella tiheän puuston peitossa voi olla vielä kaksi kuoppaa ”jonossa”, reunavallit vierekkäin.
Vuoden 2023 inventoinnissa alueella todettiin neljä kuoppajäännöstä (alakohteet kuoppa 3-6), joista yksi oli muita epämääräisempi (kuoppa 5). Kuopissa oli jätteitä ja puutavaraa. Kuoppa 1 oli jäänyt miltei pihan alle, sillä se oli vain muutaman metrin päässä autokatosrakennuksen seinästä ja välissä oli kapea nurmikaistale. Kuoppien päältä kulki myös polkuja. Mitään uusia vaurioita ei havaittu. |
| metsakeskus.564010039 |
564 |
Metsokangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
432584.47200000 |
7202744.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010039 |
Kohde sijaitsee Metsokangas -nimisen hiekkamoreeniharjun kaakkoisosassa. Maaperä alueella on paikoin kivistä hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, variksenmarjaa, sammalta ja jäkälää.
Kankaan kaakkoisreunalla, itään viettävän rinteen juurella, sijaitsee pyöreä kuoppa, joka on halkaisijaltaan n. 4,6 m ja syvyydeltään n. 80 cm. Sen reunoja kiertää n. metrin leveä ja n. 10 cm korkea valli. Kuoppaa on tutkittu koepistoin ja kaivauksin, joissa löytyi ehjä podsolimaannos, hiiltä, kvartsiesineiden katkelmia ja palaneita kiviä. Kuoppa on tulkittu keittokuopaksi ja se on ajoitettu radiohiilimenetelmällä sekä Oulun seudun rannasiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikautiseksi.
Tarkastus vuonna 2011: Keittokuoppa sijaitsee uuden Metsokankaan asuinalueen eteläreunalla, Palstatien ja Pukkuritien välisessä metsikössä, noin 50 metrin päässä Palstatien taloista. Kuoppa on selvästikin talojen “takamaata” ja metsikön reunaan, myös kuoppaan, oli heitelty roskia. Kuoppaan oli esimerkiksi valutettu betonia.
2023: Kohde kunnossa. |
| metsakeskus.564010040 |
564 |
Tuohinonsaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
441028.09500000 |
7196822.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010040 |
Kohde sijaitsee Pikkaralasta Juurussuolle menevän tien pohjoispuolella, Oulun ja Muhoksen rajalla, Oulujoesta n. 3,5 km lounaaseen. Paikalla sijaitsee halkaisijaltaan n. 100 m laaja Tuohinonsaaren metsäsaareke, joka nousee pari metriä ympäröiviä peltoja korkeammalle. Maaperä alueella on kivistä hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa sekametsää, aluskasvillisuutena on mustikkaa, sammalta ja jäkälää. Aivan saarekkeen laella kasvaa myös heinää.
Tuohinonsaaren röykkiö mainitaan jo A. H. Snellmanin matkakertomuksessa vuodelta 1887. Muodoltaan säännöllisen pyöreän, tasalakisen röykkiön halkaisija on n. 11 m ja korkeus n. 60 cm. Röykkiön päällä kasvaa muutama suurehko puu. Kohde on tarkastettu 1986 ja 2002 inventoinneissa. Röykkiöltä avautuu komeat maisemat ympäröiville pelloille. |
| metsakeskus.564010041 |
564 |
Pieni Jättisaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
441415.93500000 |
7196727.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010041 |
Pieni Jättisaari sijaitsee n. 3 km Oulujoesta lounaaseen, Pikkaralasta Juurussuolle kulkevan tien eteläpuolella. Oulun ja Muhoksen kuntaraja tekee paikalla etelään työntyvän piikin. Metsäsaareke kohoaa vajaan metrin ympäröiviä peltoja korkeammalle. Paikalla kasvaa kuusivaltaista sekametsää, jonka aluskasvillisuutena on varpuja, sammalta ja heinää.
A. H. Snellman manitsee Pienellä Jättisaarella sijaitsevan kaksi kiviröikkiötä vuonna 1887, joista toisen manitaan olleen jo silloin hajallaan. Helena Taskisen 1986 inventoinnissa saarekkeelta löytyi vain yksi, n. 3,5 x 2,5 m laaja ja n. 20-30 cm korkea röykkiö. 2002 inventoinnissa paikalla havaittiin yksi epämääräinen kiveys, joka vaikutti viljelyrauniolta. Metsäsaarekkeella havaittiin myös muutama nuorelta vaikuttava kuoppa. Saarekkeen itälaidalta löytyi metsäkoneen ajouran paljastamalla alueella muutamia kiviä kasassa, jotka saattavat olla peräisin Snellmanin vuonna 1887 mainitsemasta toisesta röykkiöstä. Jos kyseessä on hautaröykkiökohde, se on pahasti tuhoutunut. |
| metsakeskus.564010042 |
564 |
Iso Jättisaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
441321.97600000 |
7196522.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010042 |
Iso Jättisaari on halkaisijaltaan n. 100 m laaja metsäkumpare n. 400 m Pikkaralasta Juurussuolle kulkevan tien eteläpuolella. Oulun ja Muhoksen kuntaraja muodostaa alueella etelään työntyvän piikin. Kumpare nousee muutamia metrejä ympäröiviä peltoja korkeammalle. Maaperä saarekkeella on hyvin kivistä. Paikalla kasvaa kuusivaltaista metsää ja aluskasvillisuutena on mustikkaa ja sammalta.
Hjalmar Appelgrenin vuonna 1888 tutkima röykkiö sijaitsee saarekkeen laella, sen korkeimmalla kohdalla. Alkuperäinen röykkiö oli halkaisijaltaan n. 7 m ja se oli löydötön. Röykkiötä ei ajan tavan mukaisesti ennallistettu, vaan kivet jätettiin hajalleen kankaan laelle. 2002 inventoinnissa paikalla rekisteröitiin n. 7 m pitkä sammalpeitteinen kivikko, joka osoittaa todennäköisesti tutkitun röykkiön paikkaa.
Kohde on ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaalla tutkittu röykkiö ja samalla myös ensimmäinen arkeologisesti tutkittu kiinteä muinaisjäännös Pohjois-Suomessa. |
| metsakeskus.564010043 |
564 |
Myllykoskenkangas S |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
433026.00000000 |
7217406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010043 |
Kohde sijaitsee Lalimenojan länsipuolella lähellä Haukiputaan rajaa olevan Myllykoskenkankaan kaakkoisosassa ja kankaan eteläisen laen itäpuolitse johtavan metsätien ja Kalimenojan välissä. Paikalla on yksi röykkiö, kooltaan n. 6,5x3,5 m. Röykkiö on osittain sammalen peitossa. Osin sammalen peittämä 40-50 cm korkea röykkiö on hieman epämääräinen ja kyseessä voi olla hajotettu kiuas.
2023: Kohteen todettiin olevan erittäin sammaloitunut. Kohde on kuitenkin kohtalaisen hyvässä kunnossa. Kaakkoispäädystä on yksi kivi lähtenyt paikaltaan. |
| metsakeskus.564010044 |
564 |
Oulunsuu Kastelli |
10002 |
12011 |
13000 |
11010 |
27000 |
431295.96400000 |
7210581.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010044 |
Kohde sijaitsee Oulujoen etelärannalla kummulla Kastellin omakotialueella. Paikalla on sijainnut Oulun vanhin linna viimeistään 1370-luvulla. Lähinnä historian- ja nimistötutkimuksen, myös topografian ja löytöjen perusteella on linnan tarkka sijainti kyetty määrittämään. Alueen aikaisemmat löydöt ovat tuhoutuneet Pohjois-Pohjanmaan museon paloissa 1920- ja 1930-luvuilla. 1970-luvulla linnan alueelta on saatu talteen 1300 -luvulle ajoittuva rautaveitsi. Kastellin kummun luonne ei kuitenkaan ole selvä. Nykyisin linnan kummulla on omakotitalo. |
| metsakeskus.564010048 |
564 |
Peurasuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
445630.23700000 |
7198716.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010048 |
Kohde sijaitsee Peurasuo -nimisen pellon luoteis- ja länsipuolella, n. 1 km pohjoiseen Vaalantien Oulun ja Muhoksen kuntarajasta. Paikalla on kuiva mäntykangas, joka jää Metelinmäen harjun ja Peurasuota kiertävän vanhan rantavallin väliin. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa, joka on muodostanut alueelle loivasti kumpuilevia, matalia dyynejä. Paikalla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää, sammalta ja suopursua.
Kohde löytyi 1994, kun paikalla havaittiin kaksi suurta asumuspainannetta ja viisi kuoppaa. Asumuspainanteen Peurasuo N kaivausten yhteydessä vuosina 1997-1999 painanteen viereltä kartoitettiin 16 kuoppaa. Vuoden 2002 inventoinnissa esitetettiin, että osa painanteen N alueella olevista kuopista olisi luontaisia. Loput kuopat sijoittuvat painanteiden väliselle kankaalle painateen W läheisyyteen. Tiedot asumuspainanteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Painanteen W lähellä olevat kuopat alakohteina. Painanteen N lähellä olevat kuopat ks. karttapiirros 1997-1999 raportissa. |
| metsakeskus.564010048 |
564 |
Peurasuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
445630.23700000 |
7198716.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010048 |
Kohde sijaitsee Peurasuo -nimisen pellon luoteis- ja länsipuolella, n. 1 km pohjoiseen Vaalantien Oulun ja Muhoksen kuntarajasta. Paikalla on kuiva mäntykangas, joka jää Metelinmäen harjun ja Peurasuota kiertävän vanhan rantavallin väliin. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa, joka on muodostanut alueelle loivasti kumpuilevia, matalia dyynejä. Paikalla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää, sammalta ja suopursua.
Kohde löytyi 1994, kun paikalla havaittiin kaksi suurta asumuspainannetta ja viisi kuoppaa. Asumuspainanteen Peurasuo N kaivausten yhteydessä vuosina 1997-1999 painanteen viereltä kartoitettiin 16 kuoppaa. Vuoden 2002 inventoinnissa esitetettiin, että osa painanteen N alueella olevista kuopista olisi luontaisia. Loput kuopat sijoittuvat painanteiden väliselle kankaalle painateen W läheisyyteen. Tiedot asumuspainanteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Painanteen W lähellä olevat kuopat alakohteina. Painanteen N lähellä olevat kuopat ks. karttapiirros 1997-1999 raportissa. |
| metsakeskus.564010048 |
564 |
Peurasuo |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27012 |
445630.23700000 |
7198716.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010048 |
Kohde sijaitsee Peurasuo -nimisen pellon luoteis- ja länsipuolella, n. 1 km pohjoiseen Vaalantien Oulun ja Muhoksen kuntarajasta. Paikalla on kuiva mäntykangas, joka jää Metelinmäen harjun ja Peurasuota kiertävän vanhan rantavallin väliin. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa, joka on muodostanut alueelle loivasti kumpuilevia, matalia dyynejä. Paikalla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää, sammalta ja suopursua.
Kohde löytyi 1994, kun paikalla havaittiin kaksi suurta asumuspainannetta ja viisi kuoppaa. Asumuspainanteen Peurasuo N kaivausten yhteydessä vuosina 1997-1999 painanteen viereltä kartoitettiin 16 kuoppaa. Vuoden 2002 inventoinnissa esitetettiin, että osa painanteen N alueella olevista kuopista olisi luontaisia. Loput kuopat sijoittuvat painanteiden väliselle kankaalle painateen W läheisyyteen. Tiedot asumuspainanteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Painanteen W lähellä olevat kuopat alakohteina. Painanteen N lähellä olevat kuopat ks. karttapiirros 1997-1999 raportissa. |
| metsakeskus.564010048 |
564 |
Peurasuo |
10002 |
12009 |
13094 |
11028 |
27000 |
445630.23700000 |
7198716.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010048 |
Kohde sijaitsee Peurasuo -nimisen pellon luoteis- ja länsipuolella, n. 1 km pohjoiseen Vaalantien Oulun ja Muhoksen kuntarajasta. Paikalla on kuiva mäntykangas, joka jää Metelinmäen harjun ja Peurasuota kiertävän vanhan rantavallin väliin. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa, joka on muodostanut alueelle loivasti kumpuilevia, matalia dyynejä. Paikalla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää, sammalta ja suopursua.
Kohde löytyi 1994, kun paikalla havaittiin kaksi suurta asumuspainannetta ja viisi kuoppaa. Asumuspainanteen Peurasuo N kaivausten yhteydessä vuosina 1997-1999 painanteen viereltä kartoitettiin 16 kuoppaa. Vuoden 2002 inventoinnissa esitetettiin, että osa painanteen N alueella olevista kuopista olisi luontaisia. Loput kuopat sijoittuvat painanteiden väliselle kankaalle painateen W läheisyyteen. Tiedot asumuspainanteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Painanteen W lähellä olevat kuopat alakohteina. Painanteen N lähellä olevat kuopat ks. karttapiirros 1997-1999 raportissa. |
| metsakeskus.564010049 |
564 |
Metelinmäki SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
444624.63800000 |
7198136.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010049 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella olevan Metelinmäen lounaisrinteen terassilla, n. kilometrin etäisyydellä Oulun ja Muhoksen kuntarajasta. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa, jossa paikoin on kivisempiä alueita. Paikalla kasvaa nuorta mäntytaimikkoa ja 1990-luvun äestysurat ovat kasvaneet umpeen sammalta, jäkälää ja heinää. Kohde on muinoin sijainnut Oulujoen suistossa.
Asuinpaikka löytyi 1994, kun äestetyltä alueelta löytyi kvartsiesineitä, -iskoksia ja palaneita kiviä. Löydöt jätettiin kuitenkin paikoilleen ja kohteen laajuudeksi määritettiin n. 40 x 40 m. 2002 inventoinnissa kohdetta tutkittiin koepistoin ja sen sijainti tarkastettiin GPS-mittauksella. Paikalla ei kuitenkaan havaittu löytöaineistoa. Asuinpaikka ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. |
| metsakeskus.564010051 |
564 |
Hangaskangas |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
442423.53000000 |
7197501.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010051 |
Kohde sijaitsee Hangaksentien ja Oulusta Kontiomäelle johtavan junaradan risteyksen pohjoiskulmauksessa. Paikalla sijaitsee Hangaskankaan laaja hiekka-alue, jonka yli kulkee hevosten tallaama ura. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntyjä, aluskasvillisuutena on jäkälää ja puolukkaa. Paikka on muinoin ollut suuri saari Oulujoen suistossa.
Kohde löytyi 1997, kun ratsupolulta paljastui palaneita luita. 1998 kaivauksissa kumpumaiselta dyyniltä löytyi merkkejä n. 80 x 50 cm laajasta hautauksesta, josta löytyi palaneita ihmisen ja eläinten luita, luu- ja kiviesineistöä sekä kappaleita pronssitikarista. Luuanalyysin perusteella paikalle oli haudattu 30-40-vuotias mies. Hautauksen läheisyydestä ei ole löytynyt merkkejä muista hautauksista tai löydöistä. Kohteen lähialueita on tutkittu 1998 ja 2002 inventoinneissa koepistoin. Kohteesta n. 200 m kaakkoon on löytynyt ojankaivun yhteydessä kivikirves (KM 32527). Hautaus ajoittuu varhaiselle pronssikaudelle. |
| metsakeskus.564010052 |
564 |
Mikonkangas SE |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
437183.61500000 |
7205493.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010052 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella, Mikonkangas -nimisen hiekkamoreenikankaan kaakkoislaidalla, Vaalantien eteläreunalla. Maaperä alueella on kivistä hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on puolukkaa, sammalta ja jäkälää.
Kohde löytyi vuonna 2000, kun Vaalantien eteläpuoleiselta metsäkaistaleeta löytyi yhteensä 440 m pitkältä vyöhykkeeltä 26 kuoppaa. Valtaosa hiekkamaahan kaivetuista kuopista on muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan n. 3 m ja syvyydeltään n. 40 cm vallittomia kaivantoja. Järjestelmän itäreunalla on kaksi hieman suurempaa ja syvempää kuoppaa, joiden funktio saattaa olla muista kuopista poikkeava. Kuoppia on tutkittu koepistoin ja maaperäkairalla inventoinnissa 2002 ja niissä kaikissa havaittiin vahva huuhtoutumiskerros. Useimmissa havaittiin lisäksi hiilta ja/tai palaneita kiviä, jonka perusteella kuopat on tulkittu keittokuopiksi. Muutamat kuopat ovat kivettömiä, joten on mahdollista, että osa niistä on pyyntikuoppia. Jos kohde on rantasidonnainen, se ajoittuisi varhaismetallikauteen, n. 700 eKr. Järjestelmä on oletettavasti ollut nykyistä laajempi ennen Vaalantien rakentamista. Kuoppien sijaintitiedot on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Kohde on tarkastettu uudelleen syksyllä 2013, kun Vaalantien eteläreunaan suunniteltiin kevyenliikenteen väylää. Suunnitelman vaikutusten ei arvioitu ulottuvan todettuihin kuoppiin saakka, joista lähimmäs, noin 12-19 m suunnitellusta k-l väylästä sijoittuvat merkittiin suunnitemlan toteuttamista varten. Tarkastuksessa todettiin kaksi aiemmin havaitsematonta kuoppaa sekä alueen länsipäässä suon reunassa muutamia palaneita kiviä. |
| metsakeskus.564010053 |
564 |
Oulunsuu Kiviharju 2 |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
436029.07200000 |
7207316.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010053 |
Kohde sijaitsee luode-kaakko -suuntaisen moreeniharjanteen päällä, sen metsä-äestyksen tuhoamalla laella. Harjanteen poikki kulkee metsäautotie Sanginjoen maantieltä vanhalle Vaalantielle. Maaperä alueella on paikoin kivikkoista, karkeaa moreenihiekkaa. Paikalla kasvaa nuorta mäntytaimikkoa, jonka aluskasvillisuutena on kanervaa, sammalta ja jäkälää.
Paikalla erottuu ainakin kahdeksan keittokuopaksi tulkittua jäännöstä, jotka ovat osittain metsä-äestyksen tuhoamia. Kuopista ja niiden läheisyydestä on löytynyt palaneita kiviä. Kuopat 1.-7. sijaitsevat omana ryhmänään, jonka jonka länsipuolella yksittäinen rakkakuoppa (10). Näiden alueesta noin 85 metriä itään maanoton tuhoaman kohdan itäpuolella on yksittäinen maakuoppa 8 (erillisalue). Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Edellisten lisäksi alueella on 5-10 epämääräisempää kuoppaa, joiden tulkitseminen edellyttäisi lisätutkimuksia. Myös muinaisjäännöksen laajuuden arvioihti perustuu vain näkyviin rakenteisiin. Kohde ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen.
Sama kohde on aiemmin vuoden 2000 tarkastuksen perusteella ollut rekisterissä nimellä Kiviniemi N (564010078). |
| metsakeskus.564010054 |
564 |
Vesankangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
435141.42800000 |
7207476.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010054 |
Kohde sijaitsee Vesankangas -nimisen moreeniharjanteen juuressa n. kilometrin Oulujoesta pohjoiseen. Maaperä alueella on paikoin kivikkoista moreenihiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on sammalta ja jäkälää.
Vesankankaan luoteisosassa, tasaiselta hiekkakankaalta nousevan moreeniharjanteen juurella on yhteensä yhdeksän kuoppaa, yhteensä n. 30 x 40 m laajalla alueella. Kuoppia on tutkittu koekuopin ja maaperäkairalla. Kuopat on tulkittu keittokuopiksi niistä löytyneiden palaneiden kivien perusteella. Kohde ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2023: Kuopat olivat säilyneet suhteellisen hyvässä kunnossa. Kolme kuopista tosin oli metsäkoneen yliajamia ja metsäkoneen ajouralla, josta oli muotoutunut polku. Päällisin puolin tästä ei kuitenkaan ollut aiheutunut suuria näkyviä vaurioita. |
| metsakeskus.564010056 |
564 |
Hirsikangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
433868.93500000 |
7209853.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010056 |
Kohde sijaitsee Oulujoesta n. 1,4 km itäkoilliseen, Vaalantieltä Valkeisjärvelle johtavalta tieltä n. 90 m etelään. Maaperä alueella on moreenihiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on varvikkoa, sammalta ja jäkälää.
Rämeet ympäröivät Hirsikangasta, jonka itäisemmän harjanteen länsirinteessä on yksi keittokuopaksi tulkittu kuoppa. Kuoppaa on tutkittu maaperäkairalla ja siinä havaittiin paksun huuhtoutumiskerroksen alapuolella palaneita kiviä, tummaa likamaata ja hiiliä. Kuoppa on halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään n. 0,3-0,4 m. Keittokuoppa ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen.
Keittokuopan pohjoispuolella on kaksi muuta kuoppaa, joita on arveltu mahdollisiksi asuinpaikkakuopiksi. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1-2 m ja syvyydeltään 0,2-0,5 m ja kairatessa niissä havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Metsätien molemmin puolin on lisäksi useita Puolustusvoimain harjoituspoteroita.
Alue tarkastettiin uudelleen vuonna 2010, eikä aikaisempiin huomioihin todettu varsinaisia muutoksia. Kuitenkin aivan keittokuopan ja sen länsipuoleisen kuopan viereen tehdyssä koekuopassa oli palaneen kiven sirpaleita sekä hiiltä osoittamassa muinaista toimintaa alueella. Kohteen laajuuden arviointi perustuu näkyviin rakenteisiin eikä kohde rajaudu maastollisesti, mutta 2010 tarkastuksen arvion mukaan muinaisjäännös rajautunee mainittujen kuoppien lähialueelle. Kohteen laajuuden arviointi edellyttää kuitenkin varsinaisia koekaivauksia.
2023: Kohteelle johtavalta polulta ja sen ympäristöstä havaittiin iskoksia n. 11 metrin säteellä sekä eteläisimmästä iskoksesta n. 15 m etelään kaksi palaneen luun kappaletta polulta. Löydöt kuvattiin ja jätettiin paikoilleen. Aluetta laajennettiin havaintojen perusteella hieman kaakkoon. |
| metsakeskus.564010057 |
564 |
Valkiaisjärvi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
436685.79800000 |
7211284.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010057 |
Kohde sijaitsee Valkiaisjärven länsirannalla, n. 50 m kaupungin yleisestä uimarannasta etelään. Alue on karua ja kuivaa männikkö- ja koivukangasta. Maaperä alueella on hiekkaa.
Järven hiekkarannalla havaittiin n. 10 x 10 m:n kokoisella alueella kvartsi-iskoksia. Löytöjä ei otettu talteen. Kohde on voimakkaan eroosion kuluttama. Kohde on pikaisesti tuhoutumisuhan alainen mm. uimarannan laajennussuunnitelmien takia.
2022: Todettiin, että uimarantaa on jatkettu muinaisjäännösalueen rajalle saakka. Kohde vaikuttaa olevan muuten ennallaan. Joitain kvartsi-iskoksia oli näkyvillä leveämmällä polulla kaakkoispuoliskolla. Noin 0,7 metriä korkean rantavallin kummaltakin puolelta kulkee rannan mukaisesti polut, joista noin 2,5 metriä leveä on lounaispuolella, noin 0,8 metriä leveä koillispuolella.
2023: Kohteelle johtavalta polulta ja sen ympäristöstä havaittiin iskoksia n. 11 m säteellä
sekä eteläisimmästä iskoksesta n. 15 m etelään kaksi palaneen luun kappaletta polulta. Löydöt kuvattiin ja jätettiin paikoilleen. Muinaisjäännösalueen rajausta laajennettiin hieman etelään. |
| metsakeskus.564010061 |
564 |
Vehkakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
435365.34600000 |
7204689.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010061 |
Kohde sijaitsee Oulujoen eteläpuolella, kivisen moreenikankaan laella, Kajaanintieltä n. 250 m etelään. Paikalla kasvaa sekametsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta. Ympäristössä on siellä täällä näkyvillä irtokiviä ja todennäköisesti myöhemmästä maankäytöstä aiheutuneita kuoppia.
Röykkiö löytyi inventoinnissa 2000. Paikalla on soikeahko, kooltaan n. 3,7 x 2,4 m laaja röykkiö. Sen keskellä on n. 1 x 0,8 m laaja, n. 20 cm syvä vajoama. Röykkiö on kasattu osittain sen eteläpuolella sijaitsevan suuren maakiven varaan. |
| metsakeskus.564010062 |
564 |
Jylkynkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
430934.08500000 |
7217976.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010062 |
Kohde sijaitsee Alakyläntien länsipuolella, Oulun ja Haukiputaan kunnarajan eteläpuolella olevan Jylkynkankaan itälaidalla. Maaperä alueella on moreenihiekkaa. Paikalla kasvaa nuorta männikköä, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa ja jäkälää.
Alakyläntieltä kankaalle johtavan metsäpolkujen risteyksestä pohjoiseen on löytynyt kvartsiesine ja -iskoksia. Aluetta on tutkittu koekuopin, jotka olivat kuitenkin löydöttömiä. Oulun seudun rannasiirtymiskronologian perusteella mahdollinen asuinpaikkaa ajoittuu varhaismetallikauteen.
Vuoden 2023 inventoinnissa ja tarkastuksessa ei tehty asuinpaikkaan viittaavia pintahavaintoja poluilla ja polkujen reunoilla olevilta paljaana olleitlta maastonkohdilta. Vuoden 2001 jälkeen havaintokohdan pohjoispuolelle on tehty kuntopolku, jolle etelästä Karmikujan pistää yhdyspolku/kuntopolku. Vanha kaakosta tuleva polku erottuu yhä maastossa. lisäksi aivan vastikään on tehty sorattu kävyle- tms. polku havaintokloohdan itäpuolelle. Vaikka ympäristö on polkujen syntymisen myöstä muuttunut, on alkuperäistä kangasmaastoa itä-länsisuuntaisen harjanteen kohdalla säilynyt. |
| metsakeskus.564010063 |
564 |
Mustikkakangas N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
443311.15100000 |
7204644.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010063 |
Kohde sijaitsee Pilpajärven lounaisrannalla, Mustikkakankaan moreenimuodostuman pohjoispäässä. Paikalla kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa, kanervaa, sammalta ja jäkälää.
Kohde löytyi 1988, jolloin paikalla rekisteröitiin viisi asumuspainannetta ja kiviröykkiö. 2001 inventoinnissa paikalla havaittiin yhteensä 13 asumuspainannetta, kolme mahdollista asuinpaikkakuoppaa, kivilatomus ja mahdollinen merkkikivi. Jäännökset sijaitsevat Mustikkakankaan pohjoisosassa kahdessa ryhmässä. Aluetta on tutkittu 2001 inventoinnissa maaperäkairalla. Tiedot kohteessa olevista rakenteista on liitetty rekisterin alakohteet -välilehdelle (rakenteille vuonna 2001 gps-mitattuja sijainteja voidaan pitää ainakin osin ohjeellisina). |
| metsakeskus.564010063 |
564 |
Mustikkakangas N |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
443311.15100000 |
7204644.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010063 |
Kohde sijaitsee Pilpajärven lounaisrannalla, Mustikkakankaan moreenimuodostuman pohjoispäässä. Paikalla kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa, kanervaa, sammalta ja jäkälää.
Kohde löytyi 1988, jolloin paikalla rekisteröitiin viisi asumuspainannetta ja kiviröykkiö. 2001 inventoinnissa paikalla havaittiin yhteensä 13 asumuspainannetta, kolme mahdollista asuinpaikkakuoppaa, kivilatomus ja mahdollinen merkkikivi. Jäännökset sijaitsevat Mustikkakankaan pohjoisosassa kahdessa ryhmässä. Aluetta on tutkittu 2001 inventoinnissa maaperäkairalla. Tiedot kohteessa olevista rakenteista on liitetty rekisterin alakohteet -välilehdelle (rakenteille vuonna 2001 gps-mitattuja sijainteja voidaan pitää ainakin osin ohjeellisina). |
| metsakeskus.564010064 |
564 |
Mustikkakangas E |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
443256.17900000 |
7203642.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010064 |
Kohde sijaitsee Pilpajärven eteläpuolella sijaitsevan Mustikkakankaan itäreunalla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Paikalla kasvaa hoidettua mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa ja sammalta.
Kohde löytyi 2001 inventoinnissa. Paikalta löytyi osin Karttiontien leikkaama, pyöreähkö asumuspainanne, jonka alkuperäinen muoto ei ole enää pääteltävissä. Asumuspainanteen säilyneen osan suurin halkaisija on n. 6 m ja syvyys n. 50 cm. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia ja suurempi kvartsinkappale. Löytöjä ei otettu talteen. Kohteesta n. 50 m etelään löytyi toinen painanne, johon tehty koekuoppa oli löydötön. |
| metsakeskus.564010065 |
564 |
Mustikkakangas S |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
443121.23000000 |
7203409.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010065 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella, Mustikkakankaan eteläosassa loivassa länsirinteessä. Maasto alueella on kuivaa mäntykangasta, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, variksenmarjaa, sammalta ja jäkälää. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa.
Paikalla sijaitsee kolme, mahdollisesti neljä kuoppaa yhteensä n. 100 x 10 m laajalla, koillis-lounaissuuntaisella vyöhykkeellä. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.564010066 |
564 |
Karjosuo N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443866.92800000 |
7202931.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010066 |
Kohde sijaitsee Heikinsuon ja Karjosuon välisen kankaan loivalla koillisrinteellä, joka on 2000-luvun alussa äestetty. Soiden ympäröimällä kankaalla kasvaa mäntymetsää, äestysurissa pientä taimikkoa. Maaperä rinteen yläosassa on hienoa hiekkaa; alempana rinteessä maalaji muuttuu kivisemmäksi.
Paikalta on löytynyt äestysurista kvartsi-iskoksia, kivilajiraaka-ainekappaleita sekä palaneita kiviä. Löydöt keskittyvät rinteen yläosaan. Löytöjä ei ilmeisesti otettu talteen. |
| metsakeskus.564010067 |
564 |
Matkalamminaho |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
445540.25600000 |
7202694.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010067 |
Kohde sijaitsee Matkalamminaho -nimisen kankaan pohjoisreunalla, loivan rinteen alaosassa n. 10 m etäisyydellä suosta. Maaperä kankaalla on kivistä moreenia ja siellä kasvaa nuorta mäntymetsää. Aluskasvillisuutena on puolukkaa ja variksenmarjaa.
Kuopat sijaitsevat kankaan alaosassa suon reunalla soistuvassa maastossa. Kuopat vaikuttavat koskemattomilta ja molemmissa havaittiin inventoinnissa 2001 kairattaessa selkeä huuhtoutumiskerros. Kuopat saattavat olla pyyntikuoppia. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.564010068 |
564 |
Karjosuo W |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
443569.04900000 |
7202642.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010068 |
Kohde sijaitsee Heikinsuon ja Karjosuon välisen kankaan etelärinteessä sijaitsevassa rakkakivikossa. Ympäröivillä alueilla maaperä on kivistä hiekkamoreenia, jossa kasvaa mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on varpukasveja ja sammalta.
Kankaan etelärinteen koillis-lounaissuuntaisessa kivirakassa on viisi kuoppaa rivissä. Kuopat ovat sammalen ja jäkälän peitossa. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.564010069 |
564 |
Korkiakangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
444965.48800000 |
7202668.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010069 |
Kohde sijaitsee Korkiakangas -nimisen mäen muinaisella rantavallilla. Maaperä alueella on kivistä moreenia ja kohteesta n. 100 m pohjoiskoilliseen on laaja soranottopaikka, joka oli vielä 2000-luvun alkupuolella aktiivisessa käytössä. Paikalla kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on varvikkoa, sammalta ja jäkälää.
Paikalla sijaitsee kaksi kivikkoon tehtyä kuoppaa. Toinen kuopista sijaitsee harjanteen laella ja toinen rinteessä. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä. Kuoppien läheisyydessä on muutamia epämääräisiä kuoppia, jotka saattavat liittyä muinaisjäännökseen. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.564010070 |
564 |
Lapinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
442997.28300000 |
7201357.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010070 |
Kohde sijaitsee laajan Lapinkangas -nimisen mäen eteläosassa, Tervaojan tilasta n. 300 m koilliseen. Paikalla on hakkuuaukea kahden koillis-lounais -suuntaisen harjanteen välissä. Maaperä alueella on hienoa hiekkamoreenia. 2000-luvun alussa äestetyllä hakkuuaukealla kasvaa puolukkaa, sammalta ja maitohorsmaa.
Ajopolun pinnasta löytyi 2001 inventoinnissa n. 50 m pitkällä vyöhykkeellä kvartsi-iskoksia. Löytöjä ei otettu talteen. Asuinpaikka on ajoitettu korkeutensa perusteella varhaismetallikautiseksi. |
| metsakeskus.564010071 |
564 |
Merisuo E |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
431763.80100000 |
7203343.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010071 |
Kohde sijaitsee Merisuon itäreunaa rajaavan luode-kaakko -suuntaisen männikköisen moreeniharjanteen kaakkoispäässä lähellä kankaan lounaisreunaa. Maaperä alueella on moreenihiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, variksenmarjaa, sammalta ja jäkälää.
Kankaan kaakkoisosassa sijaitseva kuoppa on halkaisijaltaan n. 1,5 m ja syvyydeltään n. 35 cm. Muodoltaan epämääräistä kuoppaa on tutkittu koepistoin ja siinä havaittiin ehjä podsolimaannos ja jonkin verran hiiltä. Kuopasta ei löytynyt palaneita kiviä, joten kyseessä ei ilmeisesti ole keittokuoppa.
2023: Kohde on suhteellisen hyvässä kunnossa, tosin se on alkanut metsittyä. |
| metsakeskus.564010072 |
564 |
Vasikkaniitty SW |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
432782.38400000 |
7203789.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010072 |
Kohde sijaitsee Vasikkaniityn lounaispuolella olevan mäntyvaltaisen moreeniharjanteen laella. Maaperä alueella on paikoin runsaskivistä hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa vaihtelevankokoista mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, kanervaa ja sammalta.
Kankaan laen koillislaidalla sijaitsee suuren maakiven varaan kasattu kivilatomus. Se on keskuskuopallinen ja halkaisijaltaan n. 2 m ja korkeudeltaan n. 40 cm. Latomusta on tutkittu kaivauksin 2003. Latomus on osin tuhoutunut, sillä sitä on käytetty nuotiopaikkana.
Alempana harjanteella on viisi kuoppaa. Kuoppia on tutkittu koepistoin, joissa havaittiin ehjä podsolimaannos. Latomuksen ja kuoppien funktio tai ajoitus eivät ole selvinneet tutkimuksissa. Tiedot jäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2023: Tarkennettu kolmen kuopan sijaintia (kuopat 1, 3 ja 4) ja inventoinnissa havaittiin kaksi uutta kuoppaa (kuopat 6 ja 7). Pohjoisinta kuoppaa 5 ei havaittu. Alueelta tavattiin myös kaksi kvartsi-iskosta, tiedot niistä on alakohteissa. Aluerajausta laajennettiin kuopan 7 alueelle. |
| metsakeskus.564010072 |
564 |
Vasikkaniitty SW |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
432782.38400000 |
7203789.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010072 |
Kohde sijaitsee Vasikkaniityn lounaispuolella olevan mäntyvaltaisen moreeniharjanteen laella. Maaperä alueella on paikoin runsaskivistä hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa vaihtelevankokoista mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, kanervaa ja sammalta.
Kankaan laen koillislaidalla sijaitsee suuren maakiven varaan kasattu kivilatomus. Se on keskuskuopallinen ja halkaisijaltaan n. 2 m ja korkeudeltaan n. 40 cm. Latomusta on tutkittu kaivauksin 2003. Latomus on osin tuhoutunut, sillä sitä on käytetty nuotiopaikkana.
Alempana harjanteella on viisi kuoppaa. Kuoppia on tutkittu koepistoin, joissa havaittiin ehjä podsolimaannos. Latomuksen ja kuoppien funktio tai ajoitus eivät ole selvinneet tutkimuksissa. Tiedot jäännöksistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2023: Tarkennettu kolmen kuopan sijaintia (kuopat 1, 3 ja 4) ja inventoinnissa havaittiin kaksi uutta kuoppaa (kuopat 6 ja 7). Pohjoisinta kuoppaa 5 ei havaittu. Alueelta tavattiin myös kaksi kvartsi-iskosta, tiedot niistä on alakohteissa. Aluerajausta laajennettiin kuopan 7 alueelle. |
| metsakeskus.564010073 |
564 |
Savikorpi |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
432911.33300000 |
7202907.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010073 |
Kohde sijaitsee Savikorpi -nimisen peltoalueen luoteispuolella kohoavan hiekkamoreeniharjanteen pohjoisella laella. Paikalla kasvaa paikoin harvennettua männikköä, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, variksenmarjaa, suopursua, horsmaa ja sammalta.
Paikalla sijaitsee yhteensä neljä kuoppaa, joiden keskimääräinen halkaisija on n. 3 m ja syvyys n. 60 cm. Kuoppia on tutkittu koepistoin ja niissä havaittiin ehjä podsolimaannos sekä palaneita kiviä. Keittokuopiksi tulkitut kuopat ajoittuvat Oulun seudun rannasiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2023: Neljän kuopan lisäksi alueelta löytyi yksi epämääräinen, mahdollinen keittokuoppa, sekä pienempi, halkaisijaltaan 1,5 m, kuoppa, joka voi olla osin pyörätien alle jääneen/osittain täytetyn kuopan jatkoa. Isomman ja pienen kuopan välissä kulkee polku.
Kuoppien pohjalla on kerääntynyt melko paljon roskia, mutta muuten ne ovat hyväkuntoisia. Alakohteina olevien kuoppien sijainnit ja koot mukailevat vuoden 2023 inventointiraportin tietoja. |
| metsakeskus.564010074 |
564 |
Navettakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
433214.21300000 |
7203153.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010074 |
Kohde sijaitsee Navettakangas -nimisen luode-kaakko -suuntaisen moreeniharjanteen laen hakatulla ja äestetyllä eteläreunalla. Maaperä alueella on kivistä hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa paikoin avohakattua taimikkoa ja sekametsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, horsmaa ja sammalta.
Metsä-äestetyn alueen keskivaiheilta on löytynyt kivilajihioin, kvartsi-iskoksia sekä palaneita kiviä. Kohdetta on tutkittu koekuopittamalla, joista löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia. Kohde ajoittuu Oulun seudun rannasiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen.
2023: Kohde on säilynyt ennallaan. |
| metsakeskus.564010075 |
564 |
Mökinmaa |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
433528.09100000 |
7203176.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010075 |
Kohde sijaitsee Mökinmaa -nimisen moreeniharjanteen kaakkoislaidalla. Maaperä alueella on hiekkaa. Paikalla kasvaa tiheää kuusikkoa, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, mustikkaa ja sammalta.
Lähellä kankaan harjanteen kaakkoislaitaa sijaitsee kuoppa, joka on halkaisijaltaan n. 1,5 m ja syvyydeltään 80 cm. Sijaintikorkeuden, koepistossa havaitun podsolimaannoksen ja esiin tulleiden palaneiden kivien perusteella kyseessä on keittokuoppa. Kohde ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen.
2023: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.564010076 |
564 |
Majakangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
433852.95800000 |
7202837.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010076 |
Kohde sijaitsee Sääskensuo -nimisen pellon eteläreunalla kohoavalla Majakankaalla. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa, sammalta ja jäkälää.
Kankaan korkeimman laen itäreunalla sijaitsee yhteensä 20:n kuopan rykelmä. Koepistoissa havaittu podsolimaannos, hiilet ja palaneet kivet sekä kohteen sijainti osoittavat, että kysymyksessä on todennäköisesti keittokuopparyhmä. Kohde ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen.
2023: Alueelta tavattiin 20 kuoppajäännöstä, joista kolme oli hieman epämääräisiä. Pääosin havaitut kuopat olivat pyöreitä, mutta seassa oli myös jonkin verran soikeita tai suppilomaisia kuoppia. Kuopat ovat säilyneet hyvin. Alakohteet vastaavat vuoden 2023 koordinaatteja ja kokoja. Eteläisisimmän kuopan 21 tiedot ovat vuoden 2001 inventoinnista. |
| metsakeskus.564010077 |
564 |
Sääskensuo SE |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
434234.80300000 |
7202954.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010077 |
Kohde sijaitsee Sääskensuon kaakkoislaidalla kohoavalla moreeniharjanteella. Maaperä alueella on runsaskivistä hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa hoitamatonta metsää, jonka aluskasvillisuutena on horsmaa, variksenmarjaa, puolukkaa, heinää, sammalta ja jäkälää.
Kankaan laen eteläpuolella, n. 15 m Sääskensuontiestä länteen, on kaksi kuoppaa. Kuoppia on tutkittu koepistoin, joissa havaittiin podsolimaannos sekä useita palaneita kiviä. Kyseessä on keittokuoppakohde, joka ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2023: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.564010079 |
564 |
Matokangas NE |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
436913.72000000 |
7206603.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010079 |
Kohde, 6 kuoppajäännöstä sijaitsee Matokankaan tasannemaisella koillislaidalla. Halkaisijaltaan 3 -metriset kuopat sijaitsevat etäällä toisistaan, n. 50 - 100 m. Kairattaessa kaikissa kuopissa tavattiin podsolimaannos, yhdestä lisäksi koepistossa tuli esiin hiiliä ja tulen rapauttamia kiviä. Näin ollen kuopat voitaneen tulkita keittokuopiksi. |
| metsakeskus.564010080 |
564 |
Matokangas E |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
436723.79700000 |
7206253.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010080 |
Kohde, kaikkiaan 28 kuoppajäännettä sijaitsee Matokangas -harjun pohjoispuolella liki harjun itäreunaa ja n. 200 m ns: Kiekon majasta pohjoiseen.Kuopparyhma rajoittuu idässä sorakuoppaan, jonka länsipuolella on yhteensa 22 suurehkoa kuoppaa, suurimmat halkaisijaltaan 5 m ja syvyydeltään 1 m. Jäänteet muodostavat kolme rinteen suuntaista nauhaa ja rinteen vastaisia kolmen kuopan jonoja.Kuoppien esihistoriallisuus varmistettiin kairaamalla ja koepistoin, kaikissa esiintyi podsolimaannos ja tulen rapauttamia kiviä, jolloin kuopat voidaan tulkita keittokuopiksi. Tulkinta voidaan ulottaa koskemaan myöskin harjanteen eteläpuolella sijaitsevaa kuutta kuoppajäännettä. Keittokuoppakohteeksi Matokangas E on erittäin näyttävä. |
| metsakeskus.564010081 |
564 |
Mikonkangas X |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
437113.64200000 |
7205843.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010081 |
Kohde, 19 keittokuopan ja 4 muun kuopan ryhmä, sijaitsee laajan Mikonkankaan korkeimmalla harjanteella osin laen yli vedetyn voimalinjan alla. Suurimmat kuopat ovat halkaisijaltaan 4 -metrisiä ja syvyydeltään 50 - 70 cm. Kuoppien esihistoriallisuus on varmistettu kairaamalla.
2022: Muinaisjäännösalueen pohjoisreunalta löydettiin yksi aiemmin tuntematon keittokuoppa. Kuoppaa 17 ei löydetty. |
| metsakeskus.564010082 |
564 |
Mikonkangas N |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
437423.51200000 |
7205863.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010082 |
Kohde sijaitsee Mikonkankaan pohjoisreunalla laakealla hiekkatasanteella. Alueella on valaistu pururata ja pieneläinten hautausmaa. Maaperä alueella on hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa ja jäkälää.
Paikalla kulkevalta metsäautotieltä on löytynyt kvartseja ja vuolukivisekoitteista keramiikkaa yhteensä n. 50 - 100 m pitkällä vöhykkeellä. Kohdetta on tutkittu koepistoin sekä koekaivauksin. Kaivauksissa paikalta löytyi kvartsi-iskoksia, -esineitä ja palanutta luuta. On mahdollista, että metsäautotien raivaus on tuhonnut suurimman osan asuinpaikasta. Kohde ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella pronssikauteen. |
| metsakeskus.564010083 |
564 |
Mikonkangas E |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
437663.42000000 |
7205603.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010083 |
Kohde, 19 kuoppajäännettä käsittävä kuoppajäännöskohde sijaitsee Mikonkankaan itäreunan hiekkaisella rinteellä. Keskeinen osa kuopista sijaitsee suuren hiekkakuopan itäpuolisessa metsikössä, jokka kuopat sijaitsevat n. 400 m:n matkalla kankaan laitaa noudattaen. Kaikissa kuopissa havaittiin koepistoissa podsolimaannos, osassa on myös runsaasti kiviä. Järjestelmä on ilmeisesti muodostanut kokonaisuuden kohteen Mikonkangas SE:n kanssa (Oulu 52) kunnes Vaalantien rakentaminen katkaisi yhteyden. |
| metsakeskus.564010084 |
564 |
Sanginkangas E |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
437416.51700000 |
7205124.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010084 |
Kohde sijaitsee pääosin Sanginkankaan Orion Oyj:n tehdasalueen itäpuolen muinaisilla rantaterasseilla. Maaperä alueella vaihtelee hiekasta kiviseen moreeniin. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää ja sammalta.
Alueella on yhteensä 29 keittokuoppaa käsittävä kokonaisuus sekä varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kuopat eivät muodosta yhdessä selkeää järjestelmää, vaan niitä sijaitsee hajallaan eri rantaterasseilla. Suurin osa kuopista sijaitsee tehdasalueen itäpuolella, kolme sen pohjoispuolella ja kaksi kankaan etelärinteellä tehdasalueen sisäpuolella. Kuoppia on varmaankin tuhoutunut tehtaan rakentamisen yhteydessä.
Yksi kaapelikaivannon puolittama kuoppa tutkittiin 1999, jossa se todettiin keittokuopaksi. Inventoinnissa 2002 osaa kuopista tutkittiin maakairalla ja kaikissa niissä havaittiin selvä huuhtoutumiskerros, osassa myös hiiltä ja kivimurskaa. Kuopat ovat muodoltaan pyöreähköjä ja suppilomaisiksi maatuneita. Ne ovat halkaisijaltaan n. 1,75-3,5 m ja syvyydeltään n. 30-80 cm.
Varhaismetallikautinen asuinpaikka löytyi sorakuopan laidalta inventoinnissa 2002. Paikalta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esine. Asuinpaikka on ilmeisesti lähes tuhoutunut soranotossa, koska sen ympäristöön tehdyistä koepistoista ei löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Asuinpaikka ajoittuu korkeutensa perusteella varhaismetallikauteen.
2023: Alueella tehtiin koekaivaus, jonka yhteydessä selvitettiin muinaisjäännökseen kuuluvien rakenteiden ja kulttuurikerrosten sijoittumista alueelle sekä kartoitettiin alueen kuoppajäännökset. Tutkimusten aikana alueelta paikannettiin 35 kuoppajäännöstä, joista seitsemän tulkittiin keittokuopaksi ja 17 hiilihaudaksi. Kuoppajäännöksistä 11 jäi tarkemmin tunnistamattomaksi. Tiedot kohteista on lisätty alakohteisiin. Alakohteet mukailevat vuoden 2023 raportin tietoja. Alakohteiden numerointi ei vastaa raportin kuoppanumerointia, sillä muinaisjäännösrekisteriin ei ole viety raportin kuoppajäännösluettelossa olevaa mahdollista tuulenkaatoa ja modernia kaivantoa.
Kuoppajäännöksistä on tehty kolme ajoitusta (kaksi vuoden 2023 tutkimusten aikana ja yksi vuoden 1999 tutkimuksista), joiden perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikaudelta rautakauden loppupuolelle.
Alueelle tehdyistä 68 koekuopasta löydettiin muutamia kvartsi-iskoksia, mutta ei merkkejä kulttuurikerroksista. Tutkimustulosten perusteella alue on ollut enemmän esihistoriallinen työ- ja valmistuspaikkakäytössä kuin varsinainen asuinpaikka-alue. |
| metsakeskus.564010084 |
564 |
Sanginkangas E |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
437416.51700000 |
7205124.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010084 |
Kohde sijaitsee pääosin Sanginkankaan Orion Oyj:n tehdasalueen itäpuolen muinaisilla rantaterasseilla. Maaperä alueella vaihtelee hiekasta kiviseen moreeniin. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää ja sammalta.
Alueella on yhteensä 29 keittokuoppaa käsittävä kokonaisuus sekä varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kuopat eivät muodosta yhdessä selkeää järjestelmää, vaan niitä sijaitsee hajallaan eri rantaterasseilla. Suurin osa kuopista sijaitsee tehdasalueen itäpuolella, kolme sen pohjoispuolella ja kaksi kankaan etelärinteellä tehdasalueen sisäpuolella. Kuoppia on varmaankin tuhoutunut tehtaan rakentamisen yhteydessä.
Yksi kaapelikaivannon puolittama kuoppa tutkittiin 1999, jossa se todettiin keittokuopaksi. Inventoinnissa 2002 osaa kuopista tutkittiin maakairalla ja kaikissa niissä havaittiin selvä huuhtoutumiskerros, osassa myös hiiltä ja kivimurskaa. Kuopat ovat muodoltaan pyöreähköjä ja suppilomaisiksi maatuneita. Ne ovat halkaisijaltaan n. 1,75-3,5 m ja syvyydeltään n. 30-80 cm.
Varhaismetallikautinen asuinpaikka löytyi sorakuopan laidalta inventoinnissa 2002. Paikalta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esine. Asuinpaikka on ilmeisesti lähes tuhoutunut soranotossa, koska sen ympäristöön tehdyistä koepistoista ei löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Asuinpaikka ajoittuu korkeutensa perusteella varhaismetallikauteen.
2023: Alueella tehtiin koekaivaus, jonka yhteydessä selvitettiin muinaisjäännökseen kuuluvien rakenteiden ja kulttuurikerrosten sijoittumista alueelle sekä kartoitettiin alueen kuoppajäännökset. Tutkimusten aikana alueelta paikannettiin 35 kuoppajäännöstä, joista seitsemän tulkittiin keittokuopaksi ja 17 hiilihaudaksi. Kuoppajäännöksistä 11 jäi tarkemmin tunnistamattomaksi. Tiedot kohteista on lisätty alakohteisiin. Alakohteet mukailevat vuoden 2023 raportin tietoja. Alakohteiden numerointi ei vastaa raportin kuoppanumerointia, sillä muinaisjäännösrekisteriin ei ole viety raportin kuoppajäännösluettelossa olevaa mahdollista tuulenkaatoa ja modernia kaivantoa.
Kuoppajäännöksistä on tehty kolme ajoitusta (kaksi vuoden 2023 tutkimusten aikana ja yksi vuoden 1999 tutkimuksista), joiden perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikaudelta rautakauden loppupuolelle.
Alueelle tehdyistä 68 koekuopasta löydettiin muutamia kvartsi-iskoksia, mutta ei merkkejä kulttuurikerroksista. Tutkimustulosten perusteella alue on ollut enemmän esihistoriallinen työ- ja valmistuspaikkakäytössä kuin varsinainen asuinpaikka-alue. |
| metsakeskus.564010084 |
564 |
Sanginkangas E |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
437416.51700000 |
7205124.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010084 |
Kohde sijaitsee pääosin Sanginkankaan Orion Oyj:n tehdasalueen itäpuolen muinaisilla rantaterasseilla. Maaperä alueella vaihtelee hiekasta kiviseen moreeniin. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää ja sammalta.
Alueella on yhteensä 29 keittokuoppaa käsittävä kokonaisuus sekä varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kuopat eivät muodosta yhdessä selkeää järjestelmää, vaan niitä sijaitsee hajallaan eri rantaterasseilla. Suurin osa kuopista sijaitsee tehdasalueen itäpuolella, kolme sen pohjoispuolella ja kaksi kankaan etelärinteellä tehdasalueen sisäpuolella. Kuoppia on varmaankin tuhoutunut tehtaan rakentamisen yhteydessä.
Yksi kaapelikaivannon puolittama kuoppa tutkittiin 1999, jossa se todettiin keittokuopaksi. Inventoinnissa 2002 osaa kuopista tutkittiin maakairalla ja kaikissa niissä havaittiin selvä huuhtoutumiskerros, osassa myös hiiltä ja kivimurskaa. Kuopat ovat muodoltaan pyöreähköjä ja suppilomaisiksi maatuneita. Ne ovat halkaisijaltaan n. 1,75-3,5 m ja syvyydeltään n. 30-80 cm.
Varhaismetallikautinen asuinpaikka löytyi sorakuopan laidalta inventoinnissa 2002. Paikalta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esine. Asuinpaikka on ilmeisesti lähes tuhoutunut soranotossa, koska sen ympäristöön tehdyistä koepistoista ei löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Asuinpaikka ajoittuu korkeutensa perusteella varhaismetallikauteen.
2023: Alueella tehtiin koekaivaus, jonka yhteydessä selvitettiin muinaisjäännökseen kuuluvien rakenteiden ja kulttuurikerrosten sijoittumista alueelle sekä kartoitettiin alueen kuoppajäännökset. Tutkimusten aikana alueelta paikannettiin 35 kuoppajäännöstä, joista seitsemän tulkittiin keittokuopaksi ja 17 hiilihaudaksi. Kuoppajäännöksistä 11 jäi tarkemmin tunnistamattomaksi. Tiedot kohteista on lisätty alakohteisiin. Alakohteet mukailevat vuoden 2023 raportin tietoja. Alakohteiden numerointi ei vastaa raportin kuoppanumerointia, sillä muinaisjäännösrekisteriin ei ole viety raportin kuoppajäännösluettelossa olevaa mahdollista tuulenkaatoa ja modernia kaivantoa.
Kuoppajäännöksistä on tehty kolme ajoitusta (kaksi vuoden 2023 tutkimusten aikana ja yksi vuoden 1999 tutkimuksista), joiden perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikaudelta rautakauden loppupuolelle.
Alueelle tehdyistä 68 koekuopasta löydettiin muutamia kvartsi-iskoksia, mutta ei merkkejä kulttuurikerroksista. Tutkimustulosten perusteella alue on ollut enemmän esihistoriallinen työ- ja valmistuspaikkakäytössä kuin varsinainen asuinpaikka-alue. |
| metsakeskus.564010084 |
564 |
Sanginkangas E |
10002 |
12016 |
13155 |
11033 |
27000 |
437416.51700000 |
7205124.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010084 |
Kohde sijaitsee pääosin Sanginkankaan Orion Oyj:n tehdasalueen itäpuolen muinaisilla rantaterasseilla. Maaperä alueella vaihtelee hiekasta kiviseen moreeniin. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on puolukkaa, jäkälää ja sammalta.
Alueella on yhteensä 29 keittokuoppaa käsittävä kokonaisuus sekä varhaismetallikautinen asuinpaikka. Kuopat eivät muodosta yhdessä selkeää järjestelmää, vaan niitä sijaitsee hajallaan eri rantaterasseilla. Suurin osa kuopista sijaitsee tehdasalueen itäpuolella, kolme sen pohjoispuolella ja kaksi kankaan etelärinteellä tehdasalueen sisäpuolella. Kuoppia on varmaankin tuhoutunut tehtaan rakentamisen yhteydessä.
Yksi kaapelikaivannon puolittama kuoppa tutkittiin 1999, jossa se todettiin keittokuopaksi. Inventoinnissa 2002 osaa kuopista tutkittiin maakairalla ja kaikissa niissä havaittiin selvä huuhtoutumiskerros, osassa myös hiiltä ja kivimurskaa. Kuopat ovat muodoltaan pyöreähköjä ja suppilomaisiksi maatuneita. Ne ovat halkaisijaltaan n. 1,75-3,5 m ja syvyydeltään n. 30-80 cm.
Varhaismetallikautinen asuinpaikka löytyi sorakuopan laidalta inventoinnissa 2002. Paikalta löytyi kvartsi-iskoksia ja -esine. Asuinpaikka on ilmeisesti lähes tuhoutunut soranotossa, koska sen ympäristöön tehdyistä koepistoista ei löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Asuinpaikka ajoittuu korkeutensa perusteella varhaismetallikauteen.
2023: Alueella tehtiin koekaivaus, jonka yhteydessä selvitettiin muinaisjäännökseen kuuluvien rakenteiden ja kulttuurikerrosten sijoittumista alueelle sekä kartoitettiin alueen kuoppajäännökset. Tutkimusten aikana alueelta paikannettiin 35 kuoppajäännöstä, joista seitsemän tulkittiin keittokuopaksi ja 17 hiilihaudaksi. Kuoppajäännöksistä 11 jäi tarkemmin tunnistamattomaksi. Tiedot kohteista on lisätty alakohteisiin. Alakohteet mukailevat vuoden 2023 raportin tietoja. Alakohteiden numerointi ei vastaa raportin kuoppanumerointia, sillä muinaisjäännösrekisteriin ei ole viety raportin kuoppajäännösluettelossa olevaa mahdollista tuulenkaatoa ja modernia kaivantoa.
Kuoppajäännöksistä on tehty kolme ajoitusta (kaksi vuoden 2023 tutkimusten aikana ja yksi vuoden 1999 tutkimuksista), joiden perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikaudelta rautakauden loppupuolelle.
Alueelle tehdyistä 68 koekuopasta löydettiin muutamia kvartsi-iskoksia, mutta ei merkkejä kulttuurikerroksista. Tutkimustulosten perusteella alue on ollut enemmän esihistoriallinen työ- ja valmistuspaikkakäytössä kuin varsinainen asuinpaikka-alue. |
| metsakeskus.564010085 |
564 |
Marttilankangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
437015.67800000 |
7204313.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010085 |
Kohde sijaitsee Marttilankangas -nimisen mäen laella, sekä sen itä- ja lounaislaidalla. Maaperä alueella on kivistä moreenia, kankaan lounaisreunalla hiekkaa. Alueella kasvaa sekametsää, lounaisreunalla maasto on mäntykangasta. Aluskasvillisuutena on pääosin mustikkaa ja sammalta.
Alueelta on löytynyt yhteensä 20 kuoppaa, jotka on tulkittu keittokuopiksi. Muutamia kuopista on tutkittu koepistoin ja maaperäkairalla. Tutkittujen kuoppien huuhtoutumiskerroksessa on havaittu hiiliä ja palaneita kiviä. Kuopat ovat pyöreähköjä ja halkaisijaltaan n. 3-4 m ja syvyydeltään n. 50 cm. Ne eivät muodosta yhdessä selkeää järjestelmää. Jos kyseessä on rantasidonnainen muinaisjäännös, se ajoittuu korkeutensa perusteella varhaismetallikauteen.
Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
2024: Alueella on ainakin 45 kuoppaa ja kuoppia voi olla vielä enemmän. Lisäksi ennestään tunnettujen kuoppien sijainteja on tarkennettu. Aluerajausta on pienennetty etelästä ja laajennettu pohjoisesta. |
| metsakeskus.564010086 |
564 |
Särkikangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
436801.76900000 |
7202924.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010086 |
Kohde sijaitsee laajahkon Särkikangas -nimisen mäen laen itä- ja länsilaidalla. Maaperä alueella on kivistä hiekkamoreenia. Paikalla kasvaa mänty- ja sekametsää ja aluskasvillisuutena on varpuja, sammalta ja jäkälää. Kankaan laella on omakotitaloasutusta ja sen lävistää Madekoskelta Juurussuolle kulkeva tie.
Mäen laen korkeimmalla kohdalla on yhteensä kahdeksan kuoppaa omakotitalojen jakamana kahteen ryppääseen. Osa kuopista on mahdollisesti tuhoutunut taloja rakentaessa 1980-luvulla. Kuoppia on tutkittu inventoinnissa 2001 maaperäkairalla ja niissä havaittiin huuhtoutumiskerros ja palaneita kiviä. Kuopat ovat mahdollisesti keittokuoppia. Jos kuopat ovat rantasidonnaisia, ne ajoittuvat Oulun seudun rannasiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.564010087 |
564 |
Särkilampi NE |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
437978.30300000 |
7201644.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010087 |
Kohde sijaitsee Särkilampi -nimisen suon koillis- ja itäpuolella olevalla kankaalla. Maaperä alueella on hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on kanervaa, puolukkaa, sammalta ja jäkälää. Kankaan kaakkoisosassa on soranottokuoppa n. 10 m etäisyydellä muinaisjäännöksestä.
Alueella on yhteensä kahdeksan keittokuopaksi tulkittua kuoppaa. Kuoppia on tutkittu koepistoin ja niissä on havaittu huuhtoutumiskerros ja palaneita kiviä. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä ja suppilomaisia. Ne ovat halkaisijaltaan 2,5-3 m ja syvyydeltään 50-70 cm. Jos keittokuopat ovat rantasidonnaisia, ne ajoittuvat Oulun seudun rannasiirtymiskäyrän perusteella varhaismetallikauteen. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.564010088 |
564 |
Särkilampi NW |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
437373.54200000 |
7202065.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010088 |
Kohde sijaitsee Särkilampi -nimisen suon luoteispuolella olevalla harjanteella. Maaperä alueella on hiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa, sammalta ja jäkälää.
Alueella sijaitsee toistaiseksi laajin Oulujokilaaksossa tunnettu keittokuoppakohde. Paikalla on yhteensä yli 50 keittokuopaksi tulkittua jäännöstä n. 170 x 140 m laajalla alueella. Kuoppajono alkaa harjanteen etelärinteeltä ja jatkuu sen itäreunaa pitkin hieman koilliskärjen yli. Osa niistä sijaitsee lähellä harjanteen lakea, osa lähellä kankaan kaakkoisreunaa kulkevaa metsäautotietä.
Kuoppia on tutkittu koepistoin ja maaperäkairalla ja niissä on havaittu huuhtoutumiskerros sekä palaneita kiviä ja hiiltä. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä ja suppilomaisia. Ne ovat halkaisijaltaan n. 1,5-4 m ja suurimmat ovat jopa yli metrin syvyisiä. Jos kohde on rantasidonnainen, se on ajoitettu Oulun seudun rannasiirtymiskäyrän perusteella varhaismetallikautiseksi. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.564010089 |
564 |
Ruunakangas SE |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
436266.99100000 |
7202015.11600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010089 |
Kohde sijaitsee laajan Ruunakangas -nimisen mäen laella olevan kivirakan eteläpuolella. Maaperä alueella on moreenihiekkaa, eteläreunalla kivikkoa. Paikalla kasvaa harvennettua mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on puolukkaa, sammalta ja jäkälää.
Kankaan kaakkoisreunan kivirakan eteläpuolella on kaksi kuoppaa. Kuoppia on tutkittu koepistoin ja niissä on havaittu paksuhko huuhtoutumiskerros ja palaneita kiviä. Koepistohavaintojen lisäksi kuoppien sijainti kankaan reunalla ja kivirakan läheisyydessä tukee niiden tulkintaa keittokuopiksi. Jos kohde on rantasidonnainen, se ajoittuu Oulun seudun rannasiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.564010090 |
564 |
Ruunakangas X |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
435955.11700000 |
7202282.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564010090 |
Kohde sijaitsee Ruunakangas -nimisen mäen keskiosan korkeimmalla kohdalla olevan kivirakan etelä- ja lounaispuolella. Maaperä alueella on moreenihiekkaa ja kivikkoa. Paikalla kasvaa mäntyjä ja aluskasvillisuutena on variksenmarjaa, puolukkaa, sammalta ja jäkälää.
Kankaan laen kivirakan etelä- ja lounaispuolella on yhteensä kuusi keittokuopaksi tulkittua kuoppaa. Ne ovat halkaisijaltaan varsin suuria, lähes 4 m, ja syvyydeltään n. 50-70 cm. Osa kuopista on kaivettu varsin kiviseen moreeniin ja niitä peittää maksu sammal- ja varpukasvillisuus.
Kuoppia on tutkittu koepistoin ja niissä on havaittu podsolimaannos sekä palaneita kiviä. Osa kuopista on muodoltaan suppilomaisia ja loivapiirteisiä. On kuitenkin mahdollista, että joku niistä on voinut syntyä kiviaineksen oton seurauksena. Jos kohde oletetaan rantasidonnaiseksi, se ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen. Tiedot kuopista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.564040058 |
564 |
Valkiaiskangas W |
10002 |
12008 |
13000 |
11040 |
27000 |
436663.80300000 |
7211641.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564040058 |
Kvartsiesineen löytöpaikka sijaitsee Valkiaisjärven luoteisrannasta n. 130 m luoteeseen ja ns. vanhalta Vaalantieltä Valkiaisjärvelle vievältä maantieltä 10 m länteen. Kohde sijoittuu Valkiaisjärven länsipuolella olevien sorateiden risteysalueen keskelle. Paikka on tuhoutunut soranotossa.
2023: Muinaisjäännösrekisteriin merkityn pisteen lähettyviltä löytyi neljä kuoppajäännöstä
vanhan puskittuneen hiekkamontun sekä maantien välissä. Pienimmät 1,5 x 1 x 0,5 m kokoiset kuopat vaikuttivat resenteiltä (ei alakohteina). Kummastakaan kuopasta ei saatu huuhtoutumiskerrosta ja toinen kuoppa oli poteromainen.
Yhdestä kuopasta saatiin kairanäytteestä satunnaisia hiilenpaloja sekä n. 20 cm syvyydestä
pieni pala palanutta luuta, joka murentui sitä tarkasteltaessa. Kairanäytteestä ei erottunut
varsinaista huuhtoutumiskerrosta, vaan koko näyte oli likamaata. Toisessa soikeassa kuopassa oli 10 cm huuhtoutumiskerros sekä hiilen paloja. Nämä kaksi kuoppaa tulkittiin luultavasti esihistoriallisiksi (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.564040058 |
564 |
Valkiaiskangas W |
10002 |
12009 |
13094 |
11040 |
27000 |
436663.80300000 |
7211641.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.564040058 |
Kvartsiesineen löytöpaikka sijaitsee Valkiaisjärven luoteisrannasta n. 130 m luoteeseen ja ns. vanhalta Vaalantieltä Valkiaisjärvelle vievältä maantieltä 10 m länteen. Kohde sijoittuu Valkiaisjärven länsipuolella olevien sorateiden risteysalueen keskelle. Paikka on tuhoutunut soranotossa.
2023: Muinaisjäännösrekisteriin merkityn pisteen lähettyviltä löytyi neljä kuoppajäännöstä
vanhan puskittuneen hiekkamontun sekä maantien välissä. Pienimmät 1,5 x 1 x 0,5 m kokoiset kuopat vaikuttivat resenteiltä (ei alakohteina). Kummastakaan kuopasta ei saatu huuhtoutumiskerrosta ja toinen kuoppa oli poteromainen.
Yhdestä kuopasta saatiin kairanäytteestä satunnaisia hiilenpaloja sekä n. 20 cm syvyydestä
pieni pala palanutta luuta, joka murentui sitä tarkasteltaessa. Kairanäytteestä ei erottunut
varsinaista huuhtoutumiskerrosta, vaan koko näyte oli likamaata. Toisessa soikeassa kuopassa oli 10 cm huuhtoutumiskerros sekä hiilen paloja. Nämä kaksi kuoppaa tulkittiin luultavasti esihistoriallisiksi (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.567010002 |
564 |
Kudelmakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
447219.57600000 |
7205983.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010002 |
Röykkiöryhmä sijaitsee Sanginjoen eteläpuolella. Sankilammesta n. 1,8 km länsiluoteeseen männikköä kasvavan harjanteen laella. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 4-10 m ja korkeutta niillä on 30-100 cm. Seitsemän keskellä erottuu vajoama. Röykkiöt ovat osittain sammalen peittämiä. Maastollisesti kohde on näyttävä. |
| metsakeskus.567010008 |
564 |
Sorvari |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27012 |
447859.31000000 |
7207353.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010008 |
Kivikautinen löytöpaikka sijaitsee Sanginjoen pohjoisrannalla Jylhänkylän ja Lamminkylän välisellä Oulunsaloon kuuluvalla maakaistalla.Alueelta on löydetty skandinaavinen käyrä liuskeveitsi, joka ajoittunee kampakeraamista aikaa nuoremmaksi sekä tasataltta. Nykyisin paikka on viljelysmaana.
Löydöt: PPM 543 ja 544 |
| metsakeskus.567010045 |
564 |
Oulunsalon uhrikirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
425496.31900000 |
7202233.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010045 |
Kohde sijaitsee Oulunsalon kirkon kirkkomaalla, sen kaakkoiskulmassa. Uhrikirkko on rakennettu vuonna 1665 ja poistettu käytöstä 1855. Paikka on merkitty muistokivellä. Kirkolla oli uhrikirkon maine Pohjanmaalla ja Lapissa, myös Etelä-Suomessa ja Ruotsin Länsipohjassa. Uhraamista tapahtui vielä 1700 -luvulla. Kirkon maine uhrikirkkona, uhraamisen ajankohdat - Olavin ja Tapanin päivinä - sekä kirjallinen tieto viittaavat siihen, että Oulunsalossa olisi ollut kappeli keskiajalla ennen Oulun kirkon perustamista v. 1608. Kaivaustutkimuksia paikalla ei ole tehty.
Mittaustutkimukset Ahti Paulaharju 1957.
2022: Kohde sijaitsee nykyisellä hautuumaalla sen kaakkoisosassa. Paikalla sijaitsee muistokivi, jossa lukee ”TÄLLÄ PAIKALLA ON SEISSYT V:STA 1665 UHRIKIRKKONA KUULU OULUNSALON I:NEN KIRKKO, JOKA YNNÄ ERILLINEN TAPULI PURETTIIN V. 1870 JA PUUTAVA KÄYTETTIIN PAPPILAN KORJAUKSEEN. KIRKKOA KORISTIVAT LARS GALLENIUKSEN V. 1689 SEINÄMAALAUKSET. MAA JA TAIVAS KATOAVAT, UTTA HERRAN SANA PYSYY IANKAIKKISESTA IANKAIKKISEEN.”
Hautausmaalla muistokiven kohdalla sekä siitä kaakkoon erottuu maastosta kaksi korkeampaa kohtaa, joiden toisen kohdalla kirkko on voinut sijaita. Alueella on paljon hautoja, joista vanhimmat ovat ilmeisesti 1800-luvun loppupuolelta. Kirkko sekä kellotapuli on merkitty vuoden 1764/1788 isojakokarttaan. Karttatarkastelun perusteella kirkko on sijannut vanhan hautausmaan koillisosassa, kutakuinkin muistomerkin kohdalla ja kellotapuli on sijainnut nykyisen hautausmaan ulkopuolella (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.567010045 |
564 |
Oulunsalon uhrikirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
425496.31900000 |
7202233.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010045 |
Kohde sijaitsee Oulunsalon kirkon kirkkomaalla, sen kaakkoiskulmassa. Uhrikirkko on rakennettu vuonna 1665 ja poistettu käytöstä 1855. Paikka on merkitty muistokivellä. Kirkolla oli uhrikirkon maine Pohjanmaalla ja Lapissa, myös Etelä-Suomessa ja Ruotsin Länsipohjassa. Uhraamista tapahtui vielä 1700 -luvulla. Kirkon maine uhrikirkkona, uhraamisen ajankohdat - Olavin ja Tapanin päivinä - sekä kirjallinen tieto viittaavat siihen, että Oulunsalossa olisi ollut kappeli keskiajalla ennen Oulun kirkon perustamista v. 1608. Kaivaustutkimuksia paikalla ei ole tehty.
Mittaustutkimukset Ahti Paulaharju 1957.
2022: Kohde sijaitsee nykyisellä hautuumaalla sen kaakkoisosassa. Paikalla sijaitsee muistokivi, jossa lukee ”TÄLLÄ PAIKALLA ON SEISSYT V:STA 1665 UHRIKIRKKONA KUULU OULUNSALON I:NEN KIRKKO, JOKA YNNÄ ERILLINEN TAPULI PURETTIIN V. 1870 JA PUUTAVA KÄYTETTIIN PAPPILAN KORJAUKSEEN. KIRKKOA KORISTIVAT LARS GALLENIUKSEN V. 1689 SEINÄMAALAUKSET. MAA JA TAIVAS KATOAVAT, UTTA HERRAN SANA PYSYY IANKAIKKISESTA IANKAIKKISEEN.”
Hautausmaalla muistokiven kohdalla sekä siitä kaakkoon erottuu maastosta kaksi korkeampaa kohtaa, joiden toisen kohdalla kirkko on voinut sijaita. Alueella on paljon hautoja, joista vanhimmat ovat ilmeisesti 1800-luvun loppupuolelta. Kirkko sekä kellotapuli on merkitty vuoden 1764/1788 isojakokarttaan. Karttatarkastelun perusteella kirkko on sijannut vanhan hautausmaan koillisosassa, kutakuinkin muistomerkin kohdalla ja kellotapuli on sijainnut nykyisen hautausmaan ulkopuolella (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.567010045 |
564 |
Oulunsalon uhrikirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27008 |
425496.31900000 |
7202233.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010045 |
Kohde sijaitsee Oulunsalon kirkon kirkkomaalla, sen kaakkoiskulmassa. Uhrikirkko on rakennettu vuonna 1665 ja poistettu käytöstä 1855. Paikka on merkitty muistokivellä. Kirkolla oli uhrikirkon maine Pohjanmaalla ja Lapissa, myös Etelä-Suomessa ja Ruotsin Länsipohjassa. Uhraamista tapahtui vielä 1700 -luvulla. Kirkon maine uhrikirkkona, uhraamisen ajankohdat - Olavin ja Tapanin päivinä - sekä kirjallinen tieto viittaavat siihen, että Oulunsalossa olisi ollut kappeli keskiajalla ennen Oulun kirkon perustamista v. 1608. Kaivaustutkimuksia paikalla ei ole tehty.
Mittaustutkimukset Ahti Paulaharju 1957.
2022: Kohde sijaitsee nykyisellä hautuumaalla sen kaakkoisosassa. Paikalla sijaitsee muistokivi, jossa lukee ”TÄLLÄ PAIKALLA ON SEISSYT V:STA 1665 UHRIKIRKKONA KUULU OULUNSALON I:NEN KIRKKO, JOKA YNNÄ ERILLINEN TAPULI PURETTIIN V. 1870 JA PUUTAVA KÄYTETTIIN PAPPILAN KORJAUKSEEN. KIRKKOA KORISTIVAT LARS GALLENIUKSEN V. 1689 SEINÄMAALAUKSET. MAA JA TAIVAS KATOAVAT, UTTA HERRAN SANA PYSYY IANKAIKKISESTA IANKAIKKISEEN.”
Hautausmaalla muistokiven kohdalla sekä siitä kaakkoon erottuu maastosta kaksi korkeampaa kohtaa, joiden toisen kohdalla kirkko on voinut sijaita. Alueella on paljon hautoja, joista vanhimmat ovat ilmeisesti 1800-luvun loppupuolelta. Kirkko sekä kellotapuli on merkitty vuoden 1764/1788 isojakokarttaan. Karttatarkastelun perusteella kirkko on sijannut vanhan hautausmaan koillisosassa, kutakuinkin muistomerkin kohdalla ja kellotapuli on sijainnut nykyisen hautausmaan ulkopuolella (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.567010045 |
564 |
Oulunsalon uhrikirkko |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27006 |
425496.31900000 |
7202233.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010045 |
Kohde sijaitsee Oulunsalon kirkon kirkkomaalla, sen kaakkoiskulmassa. Uhrikirkko on rakennettu vuonna 1665 ja poistettu käytöstä 1855. Paikka on merkitty muistokivellä. Kirkolla oli uhrikirkon maine Pohjanmaalla ja Lapissa, myös Etelä-Suomessa ja Ruotsin Länsipohjassa. Uhraamista tapahtui vielä 1700 -luvulla. Kirkon maine uhrikirkkona, uhraamisen ajankohdat - Olavin ja Tapanin päivinä - sekä kirjallinen tieto viittaavat siihen, että Oulunsalossa olisi ollut kappeli keskiajalla ennen Oulun kirkon perustamista v. 1608. Kaivaustutkimuksia paikalla ei ole tehty.
Mittaustutkimukset Ahti Paulaharju 1957.
2022: Kohde sijaitsee nykyisellä hautuumaalla sen kaakkoisosassa. Paikalla sijaitsee muistokivi, jossa lukee ”TÄLLÄ PAIKALLA ON SEISSYT V:STA 1665 UHRIKIRKKONA KUULU OULUNSALON I:NEN KIRKKO, JOKA YNNÄ ERILLINEN TAPULI PURETTIIN V. 1870 JA PUUTAVA KÄYTETTIIN PAPPILAN KORJAUKSEEN. KIRKKOA KORISTIVAT LARS GALLENIUKSEN V. 1689 SEINÄMAALAUKSET. MAA JA TAIVAS KATOAVAT, UTTA HERRAN SANA PYSYY IANKAIKKISESTA IANKAIKKISEEN.”
Hautausmaalla muistokiven kohdalla sekä siitä kaakkoon erottuu maastosta kaksi korkeampaa kohtaa, joiden toisen kohdalla kirkko on voinut sijaita. Alueella on paljon hautoja, joista vanhimmat ovat ilmeisesti 1800-luvun loppupuolelta. Kirkko sekä kellotapuli on merkitty vuoden 1764/1788 isojakokarttaan. Karttatarkastelun perusteella kirkko on sijannut vanhan hautausmaan koillisosassa, kutakuinkin muistomerkin kohdalla ja kellotapuli on sijainnut nykyisen hautausmaan ulkopuolella (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.567010045 |
564 |
Oulunsalon uhrikirkko |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27007 |
425496.31900000 |
7202233.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010045 |
Kohde sijaitsee Oulunsalon kirkon kirkkomaalla, sen kaakkoiskulmassa. Uhrikirkko on rakennettu vuonna 1665 ja poistettu käytöstä 1855. Paikka on merkitty muistokivellä. Kirkolla oli uhrikirkon maine Pohjanmaalla ja Lapissa, myös Etelä-Suomessa ja Ruotsin Länsipohjassa. Uhraamista tapahtui vielä 1700 -luvulla. Kirkon maine uhrikirkkona, uhraamisen ajankohdat - Olavin ja Tapanin päivinä - sekä kirjallinen tieto viittaavat siihen, että Oulunsalossa olisi ollut kappeli keskiajalla ennen Oulun kirkon perustamista v. 1608. Kaivaustutkimuksia paikalla ei ole tehty.
Mittaustutkimukset Ahti Paulaharju 1957.
2022: Kohde sijaitsee nykyisellä hautuumaalla sen kaakkoisosassa. Paikalla sijaitsee muistokivi, jossa lukee ”TÄLLÄ PAIKALLA ON SEISSYT V:STA 1665 UHRIKIRKKONA KUULU OULUNSALON I:NEN KIRKKO, JOKA YNNÄ ERILLINEN TAPULI PURETTIIN V. 1870 JA PUUTAVA KÄYTETTIIN PAPPILAN KORJAUKSEEN. KIRKKOA KORISTIVAT LARS GALLENIUKSEN V. 1689 SEINÄMAALAUKSET. MAA JA TAIVAS KATOAVAT, UTTA HERRAN SANA PYSYY IANKAIKKISESTA IANKAIKKISEEN.”
Hautausmaalla muistokiven kohdalla sekä siitä kaakkoon erottuu maastosta kaksi korkeampaa kohtaa, joiden toisen kohdalla kirkko on voinut sijaita. Alueella on paljon hautoja, joista vanhimmat ovat ilmeisesti 1800-luvun loppupuolelta. Kirkko sekä kellotapuli on merkitty vuoden 1764/1788 isojakokarttaan. Karttatarkastelun perusteella kirkko on sijannut vanhan hautausmaan koillisosassa, kutakuinkin muistomerkin kohdalla ja kellotapuli on sijainnut nykyisen hautausmaan ulkopuolella (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.567010045 |
564 |
Oulunsalon uhrikirkko |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27008 |
425496.31900000 |
7202233.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010045 |
Kohde sijaitsee Oulunsalon kirkon kirkkomaalla, sen kaakkoiskulmassa. Uhrikirkko on rakennettu vuonna 1665 ja poistettu käytöstä 1855. Paikka on merkitty muistokivellä. Kirkolla oli uhrikirkon maine Pohjanmaalla ja Lapissa, myös Etelä-Suomessa ja Ruotsin Länsipohjassa. Uhraamista tapahtui vielä 1700 -luvulla. Kirkon maine uhrikirkkona, uhraamisen ajankohdat - Olavin ja Tapanin päivinä - sekä kirjallinen tieto viittaavat siihen, että Oulunsalossa olisi ollut kappeli keskiajalla ennen Oulun kirkon perustamista v. 1608. Kaivaustutkimuksia paikalla ei ole tehty.
Mittaustutkimukset Ahti Paulaharju 1957.
2022: Kohde sijaitsee nykyisellä hautuumaalla sen kaakkoisosassa. Paikalla sijaitsee muistokivi, jossa lukee ”TÄLLÄ PAIKALLA ON SEISSYT V:STA 1665 UHRIKIRKKONA KUULU OULUNSALON I:NEN KIRKKO, JOKA YNNÄ ERILLINEN TAPULI PURETTIIN V. 1870 JA PUUTAVA KÄYTETTIIN PAPPILAN KORJAUKSEEN. KIRKKOA KORISTIVAT LARS GALLENIUKSEN V. 1689 SEINÄMAALAUKSET. MAA JA TAIVAS KATOAVAT, UTTA HERRAN SANA PYSYY IANKAIKKISESTA IANKAIKKISEEN.”
Hautausmaalla muistokiven kohdalla sekä siitä kaakkoon erottuu maastosta kaksi korkeampaa kohtaa, joiden toisen kohdalla kirkko on voinut sijaita. Alueella on paljon hautoja, joista vanhimmat ovat ilmeisesti 1800-luvun loppupuolelta. Kirkko sekä kellotapuli on merkitty vuoden 1764/1788 isojakokarttaan. Karttatarkastelun perusteella kirkko on sijannut vanhan hautausmaan koillisosassa, kutakuinkin muistomerkin kohdalla ja kellotapuli on sijainnut nykyisen hautausmaan ulkopuolella (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.567010047 |
564 |
Kudelmakangas NE |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
447269.55700000 |
7206383.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010047 |
Kohde sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella Pilpajärvestä 3,4 km itäkoilliseen ja koostuu asuinpaikkapinnan ja kahden asuinkuopan muodostamasta kokonaisuudesta. Alue on äestetty hakkuuaukea, jota ympäröi suo. Metsäautotien halkoman asuinpaikan laajuus on n. 26 x 21 m. Tästä 55 m lounaaseen on kuoppajäännös, halkaisijaltaan 1,8 m ja syvyydeltään 0,3 m. Toinen kuoppajäännös sijaitsee edellisestä 30 m eteläkaakkoon. Kuoppa on kooltaan 5 x 6 m ja syvyydeltään0,6 m. Kuoppa on pahoin tuhoutunut äestettäessä. |
| metsakeskus.567010048 |
564 |
Riitanpalonsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
448099.00000000 |
7205974.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010048 |
Kohde, halkaisijaltaan n. 5 -metrinen ja korkeudeltaan 0,3 - 0,5 m oleva röykkiö sijaitsee Riitanpalonsaaren korkeimman kohdan itäosassa Oulujoen pohjoispuolella ja Pilpajärvestä 4,2 km itäkoilliseen. Miehonsuon turvetuotantoalue on röykkiöstä n. i km etelään. Alueella kasvaa nuorta männikköä, on kangasmetsää ja maaperä moreenia.
Vuonna 2001 havaittu äestysuran vaikutus ei enää 2016 erottunut vahvan sammalen peittämän röykkiön alta. Kohde harvennushakattu 2016. |
| metsakeskus.567010049 |
564 |
Mikonkangas N |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
447815.00000000 |
7205780.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010049 |
Kohde, kolmen selvän ja kahden epämääräisemmän kuopan kohde sijaitsee n. 3,8 km Pilpajärvestä itään Miehonsuon turvetuotantoalueen pohjoispuolella Mikonkankaan pohjoisosassa kohoavalla harjanteella. Kuoppien halkaisija on 1,5 - 2 m (ks. alakohteet). Kuopat siajitseva metsätien luoteispuolella. Maasto on kuivahkoa kangasta. Valtapuuna on mänty (hakattu 2016), aluskasvillisuutena ovat puolukka, variksenmarja ja sammaleet. Sijainti korjattu 19.8.2016. |
| metsakeskus.567010050 |
564 |
Karttiokangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
447899.30400000 |
7205103.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010050 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka ja ainakin 13 asumuspainannetta sekä 10 muuta kuoppaa tai painannetta. Ne sijaitsevat Miehonsuon itäreunalla turvetuotantoalueelle johtavan pistotien ja Karttiontien välissä olevalla hakkuuaukealla sekä myös Karttiontien koillispuolella. Alueen laajuus on ainakin 110 x 90 m. Maasto on kuivaa kangasta. Inventoinnissa 2007 havaittiin vielä yksi ilmeisesti ennestään tuntematon asumuspainanne, jonka kooksi mitattiin 9,1 x 5,9 m.
2024: Aluerajausta laajennettiin etelään ja länteen kattamaan kaikki 5p laserkeilausaineistossa havaitut asumuspainanteet. 5p aineiston perusteella inventoinnissa 2007 havaittu painanne on sama kuin vuoden 2001 inventoinnin painanne 1. 5p laserkeilausaineiston perusteella ei ole mahdollista havaita pienten asunpaikkakuoppien sijainteja. |
| metsakeskus.567010051 |
564 |
Karttio N |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
448439.08600000 |
7204874.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010051 |
Kohde sijiatsee Oulujoen pohjoispuolella hiekkamoreenisen Karttiokankaan pohjoisosassa äestetyllä metsäpalstalla. Paikalla on havaittu tulen rapauttamia kiviä ja kvartsia. Kohde on osittain pahoin äestyksen tuhoama. |
| metsakeskus.567010052 |
564 |
Pohjoishaara E |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
448562.76400000 |
7203385.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.567010052 |
Kohde, 10:n pyöreähkön halkaisijaltaan keskimäärin 1,5 m:n kokoisen kuopan ryhmä sijaitsee Oulujoen pohjoispuolella Miehonsuon turvetuotantoalueelta n. 800 m kaakkoon. Ensimmäinen kuoppa on kankaan laella, muut noudattelevat harjanteen lakea n. 150 m: matkalla. Pohjoishaara on moreeniharjanne, valtapuuna mänty ja aluskasvillisuutena varvikko. |
| metsakeskus.573000001 |
445 |
Orrberget |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
238632.44100000 |
6697512.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573000001 |
Texten "FONS RANARUM 1839 Lasse" är omsorgsfullt inhuggen på den släta ytan på en rät hällartad bergvägg. Inskriften finns strax intill en stenlagd källa, vid foten av ett högt berg.
Stället är beläget vid Vapparns sydstrand, ca 200 m från strandlinjen. Stället är granskog intill en åker. |
| metsakeskus.573010001 |
445 |
Tennby |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
241395.35400000 |
6694105.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010001 |
Korkeimmillaan noin metrin korkuinen ja 60 cm levyinen kiviaita, jonka pituus n. 10 m pohjois-eteläsuunnassa, ja joka kääntyy sen jälkeen kulkemaan Tennbyntien pyörätien suuntaisesti sen eteläpuolella. Kiviaitarakenteen läheisyydessä myös jäänteitä rakennuksen kivijalasta.
Paikalle alunperin merkittyä halkaisijaltaan 4 m kivikehää ei havaittu: joko rakenne on tuhoutunut kerrostalon parkki- ja pyykinkuivaustelinepaikan rakentamisen yhteydessä, tai Tennbyn tilan kivikehän vuoden 1954 inventointiin pohjautuvat paikkatiedot ovat väärät. |
| metsakeskus.573010002 |
445 |
Bredviksbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
243546.46300000 |
6699845.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010002 |
Två rösen, av vilka det sydligare belägna mäter 12.9 x 8.8 m och är 0.6 m högt. Det nordligare mäter 3 m i diameter och är 0.5 m högt. Båda rösena är rätt kraftigt demolerade.
Enligt anmälan från år 1997 finns det ytterligare rösen eller rester av dylika i området.
Bredvikinmäen länsipää vuonna 2024 voimakkaasti modernin maankäytön muokkaama eikä pienempää röykkiötä löytynyt. Isompi röykkiö näyttäytyy maantasaisena, hieman hajanaisena kiveyksenä. |
| metsakeskus.573010003 |
445 |
Uppgård (Rösbacken) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230413.76300000 |
6693684.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010003 |
Två rösen på mineraljorden på ca 40 meters avstånd från varandra. Det nordligare belägna mäter 12,9 x 9,2 m och är 0,9 m högt och har en grop i mitten.
Enligt inventeringen 1954 går från röset i sydostlig riktning en rak, nästan helt sammanhängnande stenväg. Denna stenväg slutar tvärt, är 48 m lång, 2 m bred och byggd av vanliga slätslipade, medelstora strandstenar.
Det sydligare mäter 5,7 x 5.0 m och är 0,4 m högt.
Provgrävningar gjordes över stensträngen i maj 2008 för att kunna se hur den var konstruerad. Fynden är kvartsskävor, porfyritavslag och små benbitar.
Det viktigaste undersökningobjektet år 2009 var den tiotals meter långa stensträngen. Iakttagelserna och fyndmaterialet från undersökningen våren 2009 påminner mycket om materialet från de tidigare undersökningarna och gav ingen ny utgångspunkt för tolkning av stenkonstruktionens funktion. |
| metsakeskus.573010004 |
445 |
Norrgård |
10002 |
12002 |
13024 |
11028 |
27000 |
229510.12600000 |
6694306.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010004 |
Röykkiö sijaitsee ent. Paraisten Ålönsaaren länsirannalla kohoavalla kalliokukkullla. Aikanaan Korolaxvikenin lahdenpohjukka on ulottunut mäen länsijuurelle. Kivilatomus on pitkänomainen ja saattaa koostua kahdesta röykkiöstä ja niiden välisestä tiestä tai useammasta matalasta latomuksesta, jotka ovat levinneet yhteen kiviä liikuteltaessa. Kivirakennelman itäpäässä on neliskulmainen kivilaotmus, jossa isommat kivet ovat reunoilla ja keskiosa on ladottu pienemmistä kivistä. Myös länsipää on muodoltaan neliskulmainen. Latomuksen koko pituus on 18,5 m ja leveys keskiosassa noin 2,5 m ja länsi- ja itäpäässä 3,5 m. |
| metsakeskus.573010005 |
445 |
Södergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236633.26200000 |
6694097.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010005 |
Ett röse på kalberget som mäter 4.6 x 4.4 m och är 0.9 m högt. |
| metsakeskus.573010006 |
445 |
Tara Norrgård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
237052.09000000 |
6695606.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010006 |
Två rösen uppe på kalbeberget. Det västligare belägna (koord. x = 6689 56, y =1568 59) mäter 14.6 x 13.3 moch är 0.8 m högt. Det östligare (koord. x = 6689 56, y = 1568 65) mäter 9.5 x 7.1 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.573010007 |
445 |
Mågbyklobben |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234855.00000000 |
6682215.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010007 |
Röse på kalberget som mäter 6.6 x 4.0 m och är 0.5 m högt.
Aivan Stortervolandetin eteläosassa oleva kallioinen niemi, jonka ympäristössä on pääasiassa mökkiasutusta. Kallioisempien kohtein välissä ja ympäristössä maisemaa rikkovat pienet, osin viljelyksestä jääneet peltoalueet.
Paikalla on pohjoisluoteis-eteläkaakkoisuuntainen, 6,2x2,6x0,2 metrin kokoinen, suorakaiteen muotoinen latomus kallioalueen itäreunassa pienen erillisen kalliokumpareen laella ja laen luoteispuoleisen rinteen yläosassa. Kivet ovat 20-30 cm kokoisia, muutama 40 cm. Ne ovat pyöreitä, yhdessä tai kahdessa kerroksessa. Paikoin sammaloitunut. Ehjä.
Lisäksi samalla kalliolla paikannettiin viisi epämääräistä kivikkoa, jotka ovat hankalasti määritettäviä. Ainakin osin ne lienevät luontaisia huuhtoutumiskivikkoja, jota ihminen on muokannut. |
| metsakeskus.573010008 |
445 |
Långstrandsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234766.00000000 |
6683222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010008 |
Ett röse på kalberget som mäter 6.8 x 6.2 m och är 0.8 m högt.
Röykkiö sijaitsee Stortervolandetin lounaisosassa Haraldsholmin kylässä Långstranberget-nimisen kallion laella, toisella sen korkeimmista kohdista. Siitä länteen aukeaa melko tasainen kalliorinne, itään kallio on rikkonaisempaa ja maasto metsäisempää. Paikalta on merinäköala.
Laakean kallion yläosassa sijaitseva, koillis-lounaissuuntainen, 5,6x5,5x0,8-1 metrin kokoinen mahdollinen röykkiö. Röykkiö on runsaan metrin levyinen ja 80-100 cm korkea hevosenkengän muotoinen valli, jossa on luoteen puolella ylhäältä 2,5 m ja maanpinnan tasalla 1 m leveä aukko. Alkuperäistä lienevät vallin alaosassa sisäpuolella – jossa kallionpintaa peittävät irtokivet ja sammal – kallion päälle asetellut, 50-80 cm kokoiset (kehä)kivet. Osan tasainen sivu on ulospäin. Jonkin verran kiviä on levitelty kalliolle. Ilmeisesti kiviä on nosteltu myös valliin, sillä ympäristön kivien määrä ei riitä selittämään keskustan aukon laajuutta. Sisäpuolella on pidetty parissakin paikassa nuotiota. Lisäksi paikka on kolmiomittauspiste: kalliossa on rautapultteja, joista yhden ympärille on hakattu kolmio. Röykkiön vallikiveykseen on nostettu kivilaaka, jossa on rautapultti kiinni. Kiviaines on sekä pyöreää että kulmikasta ja 20-50 cm kokoista. Ajanviettopaikka päätellen mm. pullon korkeista. |
| metsakeskus.573010008 |
445 |
Långstrandsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
234766.00000000 |
6683222.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010008 |
Ett röse på kalberget som mäter 6.8 x 6.2 m och är 0.8 m högt.
Röykkiö sijaitsee Stortervolandetin lounaisosassa Haraldsholmin kylässä Långstranberget-nimisen kallion laella, toisella sen korkeimmista kohdista. Siitä länteen aukeaa melko tasainen kalliorinne, itään kallio on rikkonaisempaa ja maasto metsäisempää. Paikalta on merinäköala.
Laakean kallion yläosassa sijaitseva, koillis-lounaissuuntainen, 5,6x5,5x0,8-1 metrin kokoinen mahdollinen röykkiö. Röykkiö on runsaan metrin levyinen ja 80-100 cm korkea hevosenkengän muotoinen valli, jossa on luoteen puolella ylhäältä 2,5 m ja maanpinnan tasalla 1 m leveä aukko. Alkuperäistä lienevät vallin alaosassa sisäpuolella – jossa kallionpintaa peittävät irtokivet ja sammal – kallion päälle asetellut, 50-80 cm kokoiset (kehä)kivet. Osan tasainen sivu on ulospäin. Jonkin verran kiviä on levitelty kalliolle. Ilmeisesti kiviä on nosteltu myös valliin, sillä ympäristön kivien määrä ei riitä selittämään keskustan aukon laajuutta. Sisäpuolella on pidetty parissakin paikassa nuotiota. Lisäksi paikka on kolmiomittauspiste: kalliossa on rautapultteja, joista yhden ympärille on hakattu kolmio. Röykkiön vallikiveykseen on nostettu kivilaaka, jossa on rautapultti kiinni. Kiviaines on sekä pyöreää että kulmikasta ja 20-50 cm kokoista. Ajanviettopaikka päätellen mm. pullon korkeista. |
| metsakeskus.573010009 |
445 |
Sandviken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235800.00000000 |
6682854.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010009 |
Ett röse på kalberget, som mäter 13.8 x 8.6 m och är 0.9 m högt.
Laajan kallioalueen länsireunassa omalla kalliokumpareella. Lännen suuntaan maasto viettää nopeasti kohti metsää.
Luoteis-kaakkoissuuntainen, 12,1x8,8x0,6 metrin kokoinen röykkiö, joka on tehty pienen kalliokumpareen varaan (kumpareen eteläsivun suora seinämä ja pieni jyrkänne erottuvat kivivaipan alta) kallioalueen länsireunalle. Melko ehjä. Kivet ovat pyöreitä, 15-35 cm kokoisia. Röykkiön kiviä on valunut reunoilta viereisiin kuopanteisiin ja sen keskellä on matala, halkaisijaltaan 2 m kuoppa. Kokonaisuutena kuitenkin melko ehjä. |
| metsakeskus.573010010 |
445 |
Sandviken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235883.00000000 |
6682689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010010 |
Två rösen uppe på kalberget. Det sydligare (koord. x = 6676 58, y = 1568 64) mäter 6.7 x 3.6 m och är 0.3 m högt. Det nordligare (koord. x = 6676 59, y = 1568 64) mäter 9 m i diameter och är 1.9 m högt.
Ison, osittain metsäisen kallioalueen lounaisosassa lähellä kallioalueen reunaa noin kahden sadan metrin päässä nykyisestä merenrannasta on kaksi röykkiötä.
Röykkiö 1 on 15,1x15x0,8 m kokoinen röykkiö tasaisen kallion huipulla, osittain valunut kallion-koloihin ja pohjoispuolen rinnettä alas (mistä koko johtuu). Ehjä, laki aavistuksen kuopalla. Kivet ovat sekä pyöreitä että kulmikkaita ja 20-50 cm kokoisia.
Röykkiö 2 on edellisen vieressä samalla kalliolla 10 metriä etelään. Se on 5,9x2,6x0,2 cm ko-koinen, etelä-pohjoissuuntainen, suorakaiteen muotoinen röykkiö tai paremminkin latomus. Kivet ovat sekä pyöreitä että kulmikkaita ja 20-40 cm kokoisia. Paikoin kallion pinta näkyy röykkiön keskelläkin kivien välissä, mutta penkomisaste on epäselvä. |
| metsakeskus.573010011 |
445 |
Sandviken 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236138.00000000 |
6682707.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010011 |
Två rösen på kalberget på ca 70 meters avstånd från varandra. Det sydligare (koord. x = 6676 60, y = 1568 84) mäter 11.0 x 7.4 m och är 0.8 m högt. Det nordligare (koord. x = 6676 64, y = 1568 90) mäter 10.8 x 4.4 m och är 0.5 m högt.
Röykkiöt sijaitsevat laajan kallioalueen eteläosassa erillisillä pienillä kalliokumpareilla noin 50 m päässä toisistaan. Meren rantaan on matkaa noin 200 metriä.
Röykkiö 1 on pienen kallion huipulla, osittain kallion muotoja hyödyntävä 7,7x5,9x0,6 kokoinen, luode-kaakkosuuntainen röykkiö. Keskelle on kaivettu 1,2 m laajuinen kuoppa. Kuopassa näkyy kaksi isoa graniittilaakaa, n. 70-80 x 50 x 20 cm vaakatasossa ja yksi syvemmällä kiveyksessä pystyasen-nossa. Mahdollisesti kyseessä on avattu paasiarkku. Itäreunassa erottuu laakakivistä tehtyä mahdollista kylmämuuria noin 1½ m matkalla. Muu kiviaines on pyöreähköä, 20-40 cm kokoista.
Röykkiö 2 on pienen pitkänomaisen kallion eteläpäässä. Se on pohjoiseteläsuuntainen pitkäröykkiö, jonka pohjoispäähän on kaivettu kuoppa. Kivet ovat sekä pyöreitä että kulmikkaita 20-50 cm kokoisia. Röykkiön koko on 10,6x3x0,3-0,4. Ehjä. |
| metsakeskus.573010012 |
445 |
Sandviken 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236306.00000000 |
6682742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010012 |
Två rösen på kalberget på ca 120 meters avstånd från varandra. Det västligare (koord. x = 6676 80, y = 1569 00) mäter 7.2 x 4.6 m och är 0.7 m högt. Det östligare (koord. x = 6676 69, y = 1569 04) mäter 18.1 x 3.4 m och är 0.4 m högt.
Röykkiöt sijaitsevat Stortervolendetin eteläosassa laajan kallioalueen itälaidalla aivan metsän ja kallion rajalla. Kallioalueen itäpuolella on laakea, avohakattu laakso, jota sekä nämä röykkiöt että kohde Lindviken (mj.rek. nro 573010026) reunustavat.
Röykkiö 1 on 18x2-3,4x0,4 m kokoinen pitkä röykkiö (SSE-NNW) kallioalueen aivan koillisreunalla, korkeamman lakialueen alapuolisella tasanteella, joka laskee metsäalueelle. Kyseinen alue on nyt avohakattu ja laikutettu/aurattu. Röykkiön kummassakin päässä on isot kivet (80-100 cm), muuten kiviaines on 20-30 cm kokoista pyöreää ja kulmikasta kiveä. Ehjä sammaleen peittämä rakenne, joka on tasaleveä ja vain pohjoispäässä kapeneva. Alarinteen puoleisessa reunassa on keskellä röykkiötä muutama isompi kivi, ehkä tukena. Rakenne muistuttaa hieman kiviaitaa, mutta paikka on sellaiselle epätyypillinen.
Röykkiö 2 on 4,6x4,4x0,3 m kokoinen röykkiö (SSE-NNW) tasaisen kallion aivan itäreunalla metsän (nyt hakkuualue) rajalla. Mitat rakenteen ehjimmästä osasta. Röykkiön kiviä on levitelty ympäristöön laajemmaltikin ja sen keskelle on kaivettu kaksi kuoppaa, pohjoisosassa on halkaisijaltaan 1 m ja 30 cm syvä kanervaa kasvava kuoppa, eteläosassa pienempi. Röykkiön kivet ovat pyöreitä, 15-40 cm kokoisia. Muutama on tätä isompi. Muodoltaan lähinnä soikea. |
| metsakeskus.573010012 |
445 |
Sandviken 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
236306.00000000 |
6682742.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010012 |
Två rösen på kalberget på ca 120 meters avstånd från varandra. Det västligare (koord. x = 6676 80, y = 1569 00) mäter 7.2 x 4.6 m och är 0.7 m högt. Det östligare (koord. x = 6676 69, y = 1569 04) mäter 18.1 x 3.4 m och är 0.4 m högt.
Röykkiöt sijaitsevat Stortervolendetin eteläosassa laajan kallioalueen itälaidalla aivan metsän ja kallion rajalla. Kallioalueen itäpuolella on laakea, avohakattu laakso, jota sekä nämä röykkiöt että kohde Lindviken (mj.rek. nro 573010026) reunustavat.
Röykkiö 1 on 18x2-3,4x0,4 m kokoinen pitkä röykkiö (SSE-NNW) kallioalueen aivan koillisreunalla, korkeamman lakialueen alapuolisella tasanteella, joka laskee metsäalueelle. Kyseinen alue on nyt avohakattu ja laikutettu/aurattu. Röykkiön kummassakin päässä on isot kivet (80-100 cm), muuten kiviaines on 20-30 cm kokoista pyöreää ja kulmikasta kiveä. Ehjä sammaleen peittämä rakenne, joka on tasaleveä ja vain pohjoispäässä kapeneva. Alarinteen puoleisessa reunassa on keskellä röykkiötä muutama isompi kivi, ehkä tukena. Rakenne muistuttaa hieman kiviaitaa, mutta paikka on sellaiselle epätyypillinen.
Röykkiö 2 on 4,6x4,4x0,3 m kokoinen röykkiö (SSE-NNW) tasaisen kallion aivan itäreunalla metsän (nyt hakkuualue) rajalla. Mitat rakenteen ehjimmästä osasta. Röykkiön kiviä on levitelty ympäristöön laajemmaltikin ja sen keskelle on kaivettu kaksi kuoppaa, pohjoisosassa on halkaisijaltaan 1 m ja 30 cm syvä kanervaa kasvava kuoppa, eteläosassa pienempi. Röykkiön kivet ovat pyöreitä, 15-40 cm kokoisia. Muutama on tätä isompi. Muodoltaan lähinnä soikea. |
| metsakeskus.573010013 |
445 |
Mellangård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236532.00000000 |
6686007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010013 |
Ett röse på kalberget, som mäter 7.6 x 5.0 m och är 0.5 m högt.
Röykkiö sijaitsee pienen kallion tasaisen laen eteläreunalla kohdassa, jossa maaperä muuttuu mineraalimaaksi ja alkaa loivasti viettää etelään. Pelto on noin 60-70 m päässä. Alueella on tehty metsätöitä. Röykkiö on 5,6 (N-S) x 5,2 x 0,3 m kokoinen pyöreähkö, hieman kekomainen 2-3 kivikertaa korkea röykkiö. Suurin osa kivistä 20-30 cm kokoisia, mutta kiveyksessä on myös muutama hieman isompi, 60-80 cm kokoinen kivi. Sammaloitunut ja kanervan peittämä. Ei rakenteita. |
| metsakeskus.573010013 |
445 |
Mellangård |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
236532.00000000 |
6686007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010013 |
Ett röse på kalberget, som mäter 7.6 x 5.0 m och är 0.5 m högt.
Röykkiö sijaitsee pienen kallion tasaisen laen eteläreunalla kohdassa, jossa maaperä muuttuu mineraalimaaksi ja alkaa loivasti viettää etelään. Pelto on noin 60-70 m päässä. Alueella on tehty metsätöitä. Röykkiö on 5,6 (N-S) x 5,2 x 0,3 m kokoinen pyöreähkö, hieman kekomainen 2-3 kivikertaa korkea röykkiö. Suurin osa kivistä 20-30 cm kokoisia, mutta kiveyksessä on myös muutama hieman isompi, 60-80 cm kokoinen kivi. Sammaloitunut ja kanervan peittämä. Ei rakenteita. |
| metsakeskus.573010014 |
445 |
Nygård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
232996.00000000 |
6686206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010014 |
Tre rösen med diametrar om 6-7, 4-5 och 3-4 m. Tyarktika upptar dock endast två rösen, av vilka det sydligare (koord. x = 6679 85, y = 1565 42) mäter 11.0 x 7.1 moch är 0.9 m högt och det nordliagre (koord. x = 6679 87, y = 1565 49) mäter 11.3 x 10.5 m och är 1.5 m högt.
Röykkiöt 1 ja 2 sijaitseva matalan kallion rinteessä aivan metsän rajassa, röykkiö 3 on sijoitettu selkeämmin kallion puolelle. Lilltervon saaren lounaisosassa kallioisella alueella noin 200 metriä rannasta.
Röykkiö 1. Paikalla on kaksi röykkiötä vierekkäin, joista pohjoisempi on kalliopohjalla aivan kallion laen kaakkoisreunassa, hieman lakea alempana. Se on pyöreähkö ja 5,5(N-S)x5,2x0,4 m kokoinen. Kivet ovat sekä pyöreitä että kulmikkaita ja 25-40 cm kokoisia. Sammaleen peittämä. Melko ehjä, mutta keskellä on kuoppa.
Röykkiö 2. Edellisen eteläpuolella 1-2 m päässä (raja röykkiöiden välillä on epämääräinen) on toinen röykkiö kallion reunan alapuolella mineraalimaalla. Se on muodoltaan epämääräisen neliömäinen, kivet pääasiassa kulmikkaita 25-60 cm, isompikokoisia on vähemmän. Osittain röykkiö on tehty maakivien varaan. Keskellä röykkiötä on kuoppa ja siinä pystyssä rajakivenkaltai-nen lohkottu kivi, jossa ei kuitenkaan ole merkkejä. Koko on 5,1(N-S)x4,9x0,4 m
Röykkiö 3. Kolmas samaan ryhmään luettu röykkiö on edellistä jonkin matkan päässä omalla kalliolla, sen itäreunalla. Se on pyöreä, profiililtaan tasalakinen, mikä johtuu keskellä olevasta suppilomaisesta kuopasta. Kuoppa on halkaisijaltaan 3,5 m ja noin 80 cm syvä ja säännöllinen. Se ei vaikuta olevan kaivelun tulosta, sillä havaintojen perusteella ei voi osoittaa, mihin kivet olisi nostettu. Kivet ovat pääasiassa pyöreitä ja 20-35 cm kokoisia. Koko on 10,1(NW-SE)
x 8,8 x 1 m. |
| metsakeskus.573010014 |
445 |
Nygård |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
232996.00000000 |
6686206.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010014 |
Tre rösen med diametrar om 6-7, 4-5 och 3-4 m. Tyarktika upptar dock endast två rösen, av vilka det sydligare (koord. x = 6679 85, y = 1565 42) mäter 11.0 x 7.1 moch är 0.9 m högt och det nordliagre (koord. x = 6679 87, y = 1565 49) mäter 11.3 x 10.5 m och är 1.5 m högt.
Röykkiöt 1 ja 2 sijaitseva matalan kallion rinteessä aivan metsän rajassa, röykkiö 3 on sijoitettu selkeämmin kallion puolelle. Lilltervon saaren lounaisosassa kallioisella alueella noin 200 metriä rannasta.
Röykkiö 1. Paikalla on kaksi röykkiötä vierekkäin, joista pohjoisempi on kalliopohjalla aivan kallion laen kaakkoisreunassa, hieman lakea alempana. Se on pyöreähkö ja 5,5(N-S)x5,2x0,4 m kokoinen. Kivet ovat sekä pyöreitä että kulmikkaita ja 25-40 cm kokoisia. Sammaleen peittämä. Melko ehjä, mutta keskellä on kuoppa.
Röykkiö 2. Edellisen eteläpuolella 1-2 m päässä (raja röykkiöiden välillä on epämääräinen) on toinen röykkiö kallion reunan alapuolella mineraalimaalla. Se on muodoltaan epämääräisen neliömäinen, kivet pääasiassa kulmikkaita 25-60 cm, isompikokoisia on vähemmän. Osittain röykkiö on tehty maakivien varaan. Keskellä röykkiötä on kuoppa ja siinä pystyssä rajakivenkaltai-nen lohkottu kivi, jossa ei kuitenkaan ole merkkejä. Koko on 5,1(N-S)x4,9x0,4 m
Röykkiö 3. Kolmas samaan ryhmään luettu röykkiö on edellistä jonkin matkan päässä omalla kalliolla, sen itäreunalla. Se on pyöreä, profiililtaan tasalakinen, mikä johtuu keskellä olevasta suppilomaisesta kuopasta. Kuoppa on halkaisijaltaan 3,5 m ja noin 80 cm syvä ja säännöllinen. Se ei vaikuta olevan kaivelun tulosta, sillä havaintojen perusteella ei voi osoittaa, mihin kivet olisi nostettu. Kivet ovat pääasiassa pyöreitä ja 20-35 cm kokoisia. Koko on 10,1(NW-SE)
x 8,8 x 1 m. |
| metsakeskus.573010015 |
445 |
Lilltervo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
232830.00000000 |
6686047.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010015 |
Två rösen på kalberget. Tyarktika upptar endast ett och anger dess storlek vara 8.2 x 6.8 m med en höjd om 0.9 m.
Röykkiö sijaitsee Lilltervon saaren lounaisosassa kesämökin takapihalla. Alue on korkeamman kallion maapeitteistä lakialuetta, ei kuitenkaan korkeinta kohtaa. Sekametsää.
Röykkiö sijaitsee kesämökin pihamaalla asuinrakennuksen takapihalla rakennuksen itäpuolella. Hoidettua pihamaata, metsä alkaa aivan röykkiön itäpuolella. Röykkiön koko on 5,5 (W-E) x 6,9 x 0,6 metriä. Kallion maapeitteistä lakialuetta. Profiili on kumpumainen, näkyvissä olevat kivet ovat pyöreitä ja 20-30 cm kokoisia. Pääosa röykkiöstä on sammaloitunut. Röykkiön itäpuoliskoon on kaivettu pieniä kuoppia ja niistä kivet on nostettu keskelle.
Vuoden 2012 inventoinnissa ei vuoden 1954 kuvauksessa mainittua toista röykkiötä löydetty. |
| metsakeskus.573010016 |
445 |
Sandholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
230008.96700000 |
6686565.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010016 |
Röse på mineraljorden som mäter9.0 x 8.8 m och är 1.1 m högt. |
| metsakeskus.573010016 |
445 |
Sandholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
230008.96700000 |
6686565.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010016 |
Röse på mineraljorden som mäter9.0 x 8.8 m och är 1.1 m högt. |
| metsakeskus.573010017 |
445 |
Lofsdal 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236851.00000000 |
6688798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010017 |
Röse på kalberget som mäter 11.5 x 9.8 m och är 1.2 m högt.
Kohde sijaitsee pienen pyöreähkön, luode-kaakkoissuuntaisen kallion laen luoteisosassa. Mäellä kasvaa mäntyjä (yksi röykkiön päällä) ja katajia. Ympäröivät alueet ovat peltoja ja metsäisempiä alueita.
Röykkiö on melko ehjä, länsi-itäsuuntainen, 8,8x8,5x0,8-1 metrin laajuinen profiililtaan kupera röykkiö. Se on sammaloitunut. Kivet ovat 20-40 cm kokoisia ja pyöreitä. Keskikohdasta länteen on kiveyksessä halkaisijaltaan 1,2 m ja 20 cm syvä kuoppa, joka on sammaloitunut muun röykkiön tavoin. Kyseessä on kaivelu, koska kuopan reunoille on nosteltu kiviä, mutta mitenkään tuoreesta työstä ei ole kyse. Röykkiön ulkopuolella reunoilla tuntuu kiveystä maan tasalla eri puolilla, ehkä kyseessä on lievekiveys tai aloitettu laajennus. |
| metsakeskus.573010017 |
445 |
Lofsdal 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
236851.00000000 |
6688798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010017 |
Röse på kalberget som mäter 11.5 x 9.8 m och är 1.2 m högt.
Kohde sijaitsee pienen pyöreähkön, luode-kaakkoissuuntaisen kallion laen luoteisosassa. Mäellä kasvaa mäntyjä (yksi röykkiön päällä) ja katajia. Ympäröivät alueet ovat peltoja ja metsäisempiä alueita.
Röykkiö on melko ehjä, länsi-itäsuuntainen, 8,8x8,5x0,8-1 metrin laajuinen profiililtaan kupera röykkiö. Se on sammaloitunut. Kivet ovat 20-40 cm kokoisia ja pyöreitä. Keskikohdasta länteen on kiveyksessä halkaisijaltaan 1,2 m ja 20 cm syvä kuoppa, joka on sammaloitunut muun röykkiön tavoin. Kyseessä on kaivelu, koska kuopan reunoille on nosteltu kiviä, mutta mitenkään tuoreesta työstä ei ole kyse. Röykkiön ulkopuolella reunoilla tuntuu kiveystä maan tasalla eri puolilla, ehkä kyseessä on lievekiveys tai aloitettu laajennus. |
| metsakeskus.573010018 |
445 |
Lofsdal 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236537.00000000 |
6688747.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010018 |
Röse på kalberget, som mäter 8.3 x 8.0 m och är 0.6 m högt.
Kohde sijaitsee pienipiirteisessä kalliomaastossa, jossa vuorottelevat metsäiset notkopaikat ja kalliopaljastumat. Meri näkyy lännessä.
Röykkiö on pienen kallion laella ja pohjoisrinteellä. Kivistä suurin osa on 20-40 cm. Röykkiön pohjoisosassa on halkaisijaltaan noin 3 m kuoppa, 20-30 cm syvä. Osaa kivistä on käännelty, mikä on pääteltävissä jäkälän kasvusta. Etelään on levitetty kiviä, niiden ulkoreunasta mitta pohjois-eteläsuunnassa: 7,5 m, länsi-itä 7,7 m. Röykkiö on tehty matalaan kalliokuopanteeseen, mutta myös pienen kallionhuipun varaan niin, että kallion korkein kohta on osa röykkiön muotoa. Kiviä on levinnyt kallion alapuolelle röykkiön pohjoispuolella. Pohjakaava on lähes pyöreä. Kivet pyöreäkulmaisia ja paikallista kivilajia. |
| metsakeskus.573010019 |
445 |
Lofsdal 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236338.00000000 |
6688515.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010019 |
Röse på kalberget, som mäter 8.3 x 8.2 m och är 0.7 m högt.
Röykkiö sijaitsee lähellä länsi-itä –suuntaisen kallion länsipäätä kalliopohjalla pienessä notkossa. Kal-lion notkopaikoissa kasvaa mäntymetsää ja lisäksi on katajaa.
Röykkiö on sammaloitunut, sen päällä kasvaa noin 20 cm halkaisijaltaan oleva mänty sekä jokunen pienempi. Pohjakaavaltaan röykkiö on pyöreä ja 5,5 (N-S) x 6,3 m kokoinen. Röykkiön korkeus vaihtelee 20 ja 50 cm välillä. Kivet ovat 20-30 cm kokoisia, pyöreäkulmaisia, paikallista kivilajia paitsi itäpäässä on punaista hiekkakiveä. Keskellä on noin 80x80 cm kokoinen silmäkivi, joka nousee 20-30 cm muuta röykkiötä korkeammalle. Pinta on epätasainen, penkomisjälkiä on silmäkiven NE-E –puolilla: ensinnäkin on pyöreä halkaisijaltaan 1½ m kuoppa, josta kivet on nostettu röykkiön päälle, E-puolella on 3 m pitkä ja metrin levyinen ojamainen kaivanto, joka tulee kiinni kuoppaan. Röykkiön itäpuoli on melko täysin tuhottu. Eteläpuoli on korkeampi ja erottuu selkeämmin. Röykkiön vieressä kalliolla kasvaa ukontulikukka. |
| metsakeskus.573010020 |
445 |
Kummelberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
237059.00000000 |
6686919.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010020 |
Två rösen 1.2 km SE från Lofsadal gård uppe på kalberhet. Det västligare (koord. x = 668093, y = 156940) mäter 18.7 x 16.2 m och är 1.9 m högt. Det östligare (koord. x = 668093, y = 156943) mäter 10.4 m x 8.8 m och är 0.4 m högt.
Kohteen ympäristö on metsäistä kallioaluetta. Rakentamatonta aluetta. Aivan röykkiöiden vierestä kulkee merkitty ulkoilureitti. Paikalla on kaksi röykkiötä.
Kookas röykkiö 1 sijaitsee kallion korkeimmalla kohdalla. Kivet ovat pääasiassa pyöreitä, 20-40 cm kokoisia. Röykkiön koko on 17,8 (N-S) x 15,1x n. 2,2 m. Keskellä on kaksi kuoppaa, joista itäisempi on syvempi. Kumpikaan ei ole tuoreen kaivelun tulosta. Syvempi ehkä 1,2-1,3 m, mutta ei ulotu pohjaan. Läntisempi on matala, 50-70 cm. Molempien halkaisija ylhäällä 2,5-3 m.
Varmoja rakenteita ei ole näkyvissä, mutta länsilounaisessa osassa noin 1,6 m reunasta erottuu kivivaipassa muusta kiviaineksesta erottuvia laattamaisia kiviä päällekkäin. Tämä voisi olla kylmämuurattua seinämää. Joillakin reunoilla kiviä hieman levinnyt ympäristöön, mutta kokonaisuutena ehjä.
Edellisestä noin 30 m itään on samalla kalliolla hajallaan kiviä noin 11x10 metrin alalla. Tämän kal-liotasanteen pienellä huipulla kivikon itäosassa kivikko muodostaa 7,6(N-S)x5x0,3 m laajuisen röykkiömäisen muodostuman. Kivet ovat 15-35 cm kokoisia ja enin osa pyöreitä. Kyseessä on toinen, edellistä huomattavasti vaatimattomampi ja merkittävästi enemmän kaiveltu röykkiö 2.
Röykkiöiden välissä, kiinni röykkiön 1 kiveyksessä on kalliopohjalla hajanaista kivikkoa, johon koottu erilaisia rakenteita, kuten tulisijoja, mahdollisia rajamerkkejä, erinäköisiä rakennelmia sekä pari outoa kivillä täytettyä kallionkoloa. Näiden kivet erottuvat röykkiöiden pyöreistä kivistä, sillä ne ovat pääasiassa erilaisia lohkokiviä. Paikalla on myös portaikkomaisia kynnyksiä kalliossa ja halkaistu kivi, jotka viittaavat alueella louhitun kiviä. Näyttää siltä, että enin osa välialueen kivistä ei olisi peräisin röykkiöistä. |
| metsakeskus.573010021 |
445 |
Lofsdal 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235910.00000000 |
6687813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010021 |
Röse på kalberget 400 m SW från Lofsdal gård. Röset mäter 11.0 x 10.4 m och är 1.2 m högt.
Röykkiö sijaitsee kallioalueen eteläosassa melko tasaisella korkeahkolla, pienemmällä kallioalueella melkein keskellä. Kallion notkoissa on mäntyjä, muuten alue on avoin. Paikka on kesämökin takamaastoa.
Paikalla on 7,7 (W-E) x 8 (N-S) x 0,6-0,8 m kokoinen röykkiö, joka todennäköisesti on tehty kalliokohouman päälle. Kivet ovat pääasiassa pyöreähköjä, 25-40 cm kokoisia. Röykkiön pohjakaava on pyöreä. Keskellä on halkaisijaltaan 1½ m kuoppa, joka on syvimmillään noin ½ m. Todennäköisesti myöhempää kaivelua, koska kiviä näyttäisi nostetun kuopan koillispuolelle röykkiön päälle, joka on samalla röykkiön korkein kohta. Tosin voi johtua myös alla olevan kallion muodosta. Aivan tuoreesta kaivelusta ei ole kyse, koska kuopan pohjalla on sammalta. Pohjoispuolella erottuu tiiviimmin ladottuja kehäkiviä, eteläpuolella niitä on harvemmassa. Kehäkiviksi tulkitut ovat muuta kiviainesta kookkaammat, suurimmat kaksi ovat noin 1,2 ja 1 m pituisia. Havaituissa kehäkivissä oli ulkopuolen näkyvissä oleva sivu tasainen. |
| metsakeskus.573010022 |
445 |
Fagervik |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230451.77400000 |
6689759.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010022 |
Boplatsen från stenåldern på Fagervik är belägen i västra delen av Stormälö. En åssträckning går i nord-sydlig riktning. Sandtäkt har förstört största delen av boplatsen. En smal remsa mellan två sandgropar har undersökts. sammanlagt har ca 20 m2 utgrävts. Fynden består av grov kerami, som inte närmare har bestämts samt kvarts och stenredskap. |
| metsakeskus.573010023 |
445 |
Björkholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236697.30300000 |
6681464.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010023 |
Två rösen på Björkholmens östra dels högsta krön. Det västligare röset (koord. x = 667545, y = 1569550) mäter 3.7 x 2.6 m och är 0.2 m högt. Det östligare röset (koord. x = 667546, y = 1569550) mäter 12.7 x 12.1 m och är 1 m högt. |
| metsakeskus.573010024 |
445 |
Granvik |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
237203.00000000 |
6682904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010024 |
Röse på kalberget, som mäter 5.7 x 2.3 m och är 0.3 m högt.
Paikalla on 5,8 (SW-NE)x2x0,15 metrin kokoinen latomus aivan kallioalueen kaakkoisreunalla pienen, parilta sivulta pystysuoran kalliokohouman laen syvennyksessä kallion koillispäässä. Latomuksen koillispää on tehty pienen kalliohuipun kylkeä vasten. Kiviaines latomuksen keskiosissa on 10-25 cm kokoista pyöreää kiveä, reunoilla harvakseltaan isompia, 40-50 cm kokoisia. Kiviä näyttäisi olevan enimmillään kaksi kerrosta.
Kysymyksessä on muodoltaan suorakaiteinen ns. pitkäröykkiö. Pohjoispuoleisen pitkän sivun koillispäässä on vierekkäin kolme isompaa laakakiveä pystyasennossa röykkiön rajana. Koillispäästä noin 2 m päässä näyttäisi latomuksen poikki kulkevan jokin korkeampi kivivyöhyke niin, että syntyy vaikutelma tarhasta. Luultavammin kyse on alla olevan kallion aiheuttamasta muodosta. Lounaispään kiviä on levitelty kaakkoon pitkin kallion pintaa 1-2 matkan. |
| metsakeskus.573010025 |
445 |
Ön |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
232634.92000000 |
6684286.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010025 |
Röse på kalberget som mäter 9.1 x 7.9 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.573010026 |
445 |
Lindviken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236392.00000000 |
6682714.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010026 |
Röse på kalberget som mäter 7.4 x 3.5 m och är 0.5 m högt.
Kohde sijaitsee isomman kallioalueen reunalla olevan pienen kallion laen reunassa. Sijaitsee kohdalla, josta on näköala viereiseen laaksoon, joka nyt avohakattuna erottuu hyvin.
Paikalla on 6,45 (W-E)x3,6 (E-pää)-3,4 (W-pää)x0,3-0,4 m kokoinen röykkiö pienellä pyöreällä kalliohuipulla isomman kallioalueen länsireunalla. Kivet ovat sekä pyöreitä että kulmikkaita ja 20-40 cm kokoisia. Muoto on lähes suorakaide, ainakin itä- ja pohjoisseinämät ovat täysin suoria. |
| metsakeskus.573010027 |
445 |
Mågby |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
235946.00000000 |
6684299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010027 |
Röse på kalberget som mäter 6.4 x 2.8 m och är 0.3 m högt.
Röykkiö sijaitsee kallion laella, ympäröivät alueet ovat mäntymetsää.
Paikalla on 6,3 (SW-NW) x 2,6 x 0,3 metrin kokoinen röykkiö, jonka lounaispää on terävä ja koillispää pyöreähkö. Enimmillään röykkiössä on kaksi kivikerrosta, osa niistä on pienessä kallion pinnassa olevassa notkossa. Kivet ovat pyöreitä ja 20-30 cm kokoisia. Paikoin niitä on levitelty ympäri kallion lakea ja viereistä notkoa. |
| metsakeskus.573010028 |
445 |
Labbholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
242700.91100000 |
6678124.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010028 |
Två rösen uppe på kalberget. Det sydligare (koord. x = 6672 66, y = 1575 83) mäter 7.3 x 7.0 m och är 0.7 m högt. Det nordligare (koord. x = 6672 67, y = 1575 83) mäter 3.1 x 2.2 m och är 0.6 m högt. |
| metsakeskus.573010029 |
445 |
Nyboda 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
242983.76900000 |
6683211.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010029 |
Tre rösen uppe på kalberget. Det västligaste mäter (koord. x = 6672 66, y = 1575 64) mäter mäter 5.7 m i diameter och är 0.5 m högt. Det mellersta (koord. x = 6677 76, y = 1575 65) mäter 27.6 x 5.0 m och det östligast belägna (koord. x = 6677 76, y = 1575 66) mäter 5.4 x 3.3 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.573010029 |
445 |
Nyboda 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
242983.76900000 |
6683211.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010029 |
Tre rösen uppe på kalberget. Det västligaste mäter (koord. x = 6672 66, y = 1575 64) mäter mäter 5.7 m i diameter och är 0.5 m högt. Det mellersta (koord. x = 6677 76, y = 1575 65) mäter 27.6 x 5.0 m och det östligast belägna (koord. x = 6677 76, y = 1575 66) mäter 5.4 x 3.3 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.573010030 |
445 |
Nyboda 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
243155.70000000 |
6683274.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010030 |
Röse på kalberget som mäter 8.0 x 6.6 m och är 0.3 m högt. År 2004 granskades ett röse till på bergets sydvästra sluttning, ca. 60 m SW om det förra. Det är helt mossbevuxet men sys som ett lågt och tämligen begränsat höjning, 3 m i diameter. S om detta ligger ett tredje röse, förmoldligen ett ödlingsröse, bredvid en gammmal åker, 16 steg fr. den nuvarande åkerkanten. |
| metsakeskus.573010031 |
445 |
Fanaviken |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
244357.22100000 |
6683297.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010031 |
Röse på kalberget som mäter 4.0 x 2.5 m och är 0.5 m högt.
2019: kohde on aikaisemmin ollut merkitty hautaröykkiöksi, mutta maanomistaja epäili ryssänuuniksi. Kiveyksen alin kerros on nelinömäinen ja sen päällä on pyöreämpi rakennelma, jonka keskellä on reikä. Kiviä on tippunut pitkin rinnettä. Rakennelma näyttää enemmän hajonneelta ryssänuunilta kuin hautaröykkiöltä. Lisäksi se on melko matalalla korkeudella. |
| metsakeskus.573010032 |
445 |
Portnäset |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
238766.49000000 |
6677499.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010032 |
Röse på kalberget som mäter 12.7 x 11.3 m och är 1.3 m högt. |
| metsakeskus.573010033 |
445 |
Österudden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
241129.55100000 |
6676540.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010033 |
Röse delvis på kalberget, delvis på mineraljorden, som mäter 12.2 m x 9.7 m och är 0.7 m högt. |
| metsakeskus.573010034 |
445 |
Västergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
240667.69100000 |
6684478.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010034 |
Två rösen i skogen. Det sydligare belägna (koord. x = 6678 81, y = 1573 24) är byggt på mineraljorden och mäter 7.0 x 3.0 m och är 0.4 m högt. Det nordligare (koord. x = 6678 82, y = 1573 23) mäter 9.9 x 4.7 m och är 0.3 m högt. Det ligger på kalberget. |
| metsakeskus.573010034 |
445 |
Västergård |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
240667.69100000 |
6684478.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010034 |
Två rösen i skogen. Det sydligare belägna (koord. x = 6678 81, y = 1573 24) är byggt på mineraljorden och mäter 7.0 x 3.0 m och är 0.4 m högt. Det nordligare (koord. x = 6678 82, y = 1573 23) mäter 9.9 x 4.7 m och är 0.3 m högt. Det ligger på kalberget. |
| metsakeskus.573010035 |
445 |
Degerby |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229440.17700000 |
6689801.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010035 |
Röse på kalberget som mäter 6.5 x 5.9 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.573010035 |
445 |
Degerby |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
229440.17700000 |
6689801.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010035 |
Röse på kalberget som mäter 6.5 x 5.9 m och är 0.4 m högt. |
| metsakeskus.573010036 |
445 |
Skärmola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
232649.87900000 |
6691618.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010036 |
Röykkiö sijaitsee ent. Paraisten Ålönsaaren eteläosassa, Norrsundetin salmen pohjoisrannalla kallioharjanteella.
Röykkiön kooksi on aikaisemmissa tiedoissa ilmoitettu 8,1 x 6,6 m ja korkeudeksi 1 m. Vuoden 2001 tarkastuksen mukaan halkaisija on noin 5 m. Röykkiön keskellä on kraateri. |
| metsakeskus.573010037 |
445 |
Nultoviken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229784.02700000 |
6692352.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010037 |
Röykkiö sijaitsee ent. Parasiten Ålönsaaren lounaisrannalla, Nultoviken lahden länsipuolella sijaitsevalla niemekkeellä. Röykkiö on kalliokukkulan lakialueen kumpareella sähköpylvään vieressä. Röykkiö vaikuttaa lähes koskemattomalta, mutta länsireunalla sähköpylvään juurella reunakiviä on liikuteltu. Röykkiön halkaisija on 3,5 m. Se on muodoltaan soikeahko ja matala. Sammalleen ja jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.573010037 |
445 |
Nultoviken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
229784.02700000 |
6692352.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010037 |
Röykkiö sijaitsee ent. Parasiten Ålönsaaren lounaisrannalla, Nultoviken lahden länsipuolella sijaitsevalla niemekkeellä. Röykkiö on kalliokukkulan lakialueen kumpareella sähköpylvään vieressä. Röykkiö vaikuttaa lähes koskemattomalta, mutta länsireunalla sähköpylvään juurella reunakiviä on liikuteltu. Röykkiön halkaisija on 3,5 m. Se on muodoltaan soikeahko ja matala. Sammalleen ja jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.573010038 |
445 |
Fyrudden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229217.26300000 |
6689671.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010038 |
Röse på mineraljorden, som mäter 9.6 x 7.2 m och är 0.7 m högt. |
| metsakeskus.573010038 |
445 |
Fyrudden |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
229217.26300000 |
6689671.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573010038 |
Röse på mineraljorden, som mäter 9.6 x 7.2 m och är 0.7 m högt. |
| metsakeskus.573500002 |
445 |
Kuitia - Qvidja |
10002 |
12001 |
13003 |
11010 |
27004 |
245849.56600000 |
6693289.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573500002 |
Kuitian kartanolinna sijaitsee Lemlahden saarella, Paraisten itäsaaristossa lähellä pitkää Paimionlahtea. Kartano seisoo mäellä, jonka kolme sivua ovat jyrkähköt, pohjoispuolella lienee ollut vettä vielä keskiajalla. Kartanon piha rakennuksen länsipuolella on voinut olla talousrakennusten ympäröimä jo keskiajalla. Kartanon kaksi alinta kerrosta ovat vanhimmat ja periytyvät todennäköisesti keskiajalta.
Ensimmäinen maininta Kuitian kartanosta on vuodelta 1439. Sen ensimmäisiä tunnettuja omistajia oli Turun piispa Maunu Tavast, joka v. 1439 lahjoitti Kuitian veljelleen Jöns Olofinpojalle ja tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle. Joachim Fleming aloitti harmaakivilinnan rakennuttamisen luultavasti 1480-luvulla. Fleming-suvun jälkeläiset omistivat sen vuoteen 1674. Sata vuotta myöhemmin kartanon omistajasuku vaihtui.
Vuonna 2019 Kuitian kartanolla toteutettiin kaivaustutkimuksia sen puisen päärakennuksen paalutukseen liittyen. Tutkimus kohdistui päärakennuksen kellareihin ja ryömintätiloihin. Säilyneitä paikalleen muodostuneita kulttuurikerroksia havaittiin vain vähän ja kerrospaksuus oli ohut. Kulttuurikerroksista saatiin pääosin 1700-luvulle ja 1800-luvun alkupuolelle ajoittuvia esinelöytöjä. Yksi vanhempi rakenne, kiviperustus lasiverannan alla, löydettiin ja dokumentoitiin. Esinelöydöistä vanhimmat löytyivät tämän rakenteen läheisyydestä. Nämä olivat mahdollisesti keskiaikainen keramiikan pala ja panssarinuolenkärki. |
| metsakeskus.573500002 |
445 |
Kuitia - Qvidja |
10002 |
12011 |
13101 |
11010 |
27004 |
245849.56600000 |
6693289.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.573500002 |
Kuitian kartanolinna sijaitsee Lemlahden saarella, Paraisten itäsaaristossa lähellä pitkää Paimionlahtea. Kartano seisoo mäellä, jonka kolme sivua ovat jyrkähköt, pohjoispuolella lienee ollut vettä vielä keskiajalla. Kartanon piha rakennuksen länsipuolella on voinut olla talousrakennusten ympäröimä jo keskiajalla. Kartanon kaksi alinta kerrosta ovat vanhimmat ja periytyvät todennäköisesti keskiajalta.
Ensimmäinen maininta Kuitian kartanosta on vuodelta 1439. Sen ensimmäisiä tunnettuja omistajia oli Turun piispa Maunu Tavast, joka v. 1439 lahjoitti Kuitian veljelleen Jöns Olofinpojalle ja tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle. Joachim Fleming aloitti harmaakivilinnan rakennuttamisen luultavasti 1480-luvulla. Fleming-suvun jälkeläiset omistivat sen vuoteen 1674. Sata vuotta myöhemmin kartanon omistajasuku vaihtui.
Vuonna 2019 Kuitian kartanolla toteutettiin kaivaustutkimuksia sen puisen päärakennuksen paalutukseen liittyen. Tutkimus kohdistui päärakennuksen kellareihin ja ryömintätiloihin. Säilyneitä paikalleen muodostuneita kulttuurikerroksia havaittiin vain vähän ja kerrospaksuus oli ohut. Kulttuurikerroksista saatiin pääosin 1700-luvulle ja 1800-luvun alkupuolelle ajoittuvia esinelöytöjä. Yksi vanhempi rakenne, kiviperustus lasiverannan alla, löydettiin ja dokumentoitiin. Esinelöydöistä vanhimmat löytyivät tämän rakenteen läheisyydestä. Nämä olivat mahdollisesti keskiaikainen keramiikan pala ja panssarinuolenkärki. |
| metsakeskus.576010001 |
576 |
Isohiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
393935.50400000 |
6807524.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Padasjoen Vesijaon järveen pistävän Kainiemen etelärannan rantatörmällä.
Maaperä on hienoa hiekkaa, alueen länsiosa on metsää, muuten mökkiasuttua rantaa, jonka kohdalta muinaisjäännös on pahasti tuhoutunut.
Paikka on löytynyt inventoinnissa vuonna 1971. Löytöluettelon mukaan tällöin on otettu talteen asuinpaikkalöytöjä kahdesta kohdasta, jotka ovat noin 300 m päässä toisistaan. Löydöt KM19292:1-5 (kampakeramiikkaa, saviastianmuruja, kivi-iskos, palanutta luuta, kvartsi-iskoksia) ovat alueen itäosasta: x = 6809 18, y = 2554 40 eli P 6807508 I 393933. Tämä piste osuu tonttien 576-415-1-64 (lähteissä mainitttu entinen kesäsiirtola) ja 576-415-1-63 rajan ja rantatörmän leikkauspisteen tienoille. Löydöt KM19292:6-9 (kampakeramiikkaa, isketty kiven kappale, palanutta luuta, kvartsi-iskos) ovat alueen länsiosasta: x = 6809 22, y = 2554 10 eli P 6807562 I 393635. Tämä paikka on Kainiemen tilan (576-415-9-10) maalla (alakohde "läntinen löytökohta")
Vuonna 1986 tontilla 576-415-1-63 tehtiin koekaivaus suunniteltujen rakennusten paikoilla. Tutkimuksissa löydettiin mm. liesi ja muuta kivikautista löytöaineistoa KM 23247:1-136. Ennen koekaivausta suoritetussa tarkastuksessa oli otettu talteen löydöt KM 23305:1-6. Vuonna 1986 koekaivausten yhteydessä on luetteloitu myös irtolöytönä järven pohjasta talteen otettu kourutaltta KM 23277. Löytöpaikaksi ilmoitetaan Pikkuhiekka. Tarkkaa löytökohtaa löytöluettelossa ei mainita, mutta"paikka liittyy Kainiemen tunnettuun asuinpaikkaan".
Kohteen tarkastuksessa 4.11.2020 todettiin, että tontilla, jolla vuonna 1986 oli koekaivaukset (576-415-1-63), lähempänä rantaa olevan kaivausalueen (alue II) kohdalle on rakennettu rakennus, mutta suuremmalle, kauempana rannasta olevalle alueelle (alue I) ei ole rakennettu suunniteltua rakennusta. Muuten rakennetuilla tonteilla ei havaittu jälkiä tuoreesta maaperään vaikuttaneesta toiminnasta. Rakennettujen tonttien länsipuolella maasto jatkuu samanlaisena ja erittäin hyvin asuinpaikaksi sopivana noin 300 m matkalla vuoden 1971 läntisen löytökohdan tienoille ja vielä muutamia kymmeniä metrejä siitä länteen. |
| metsakeskus.576010002 |
576 |
Kalsporinmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
408224.78000000 |
6803155.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010002 |
Kalmisto sijaitsee Padasjoen Saksalan maalla, Päijänteen ja Kirkkolammin välisen joen eteläpuolella, viljelysten keskellä olevalla mäellä, Saksalan koivukujan luoteispuolella.
Kivikkoisella kumpareella (n. 30 x 50 m) on todettu maanalainen polttokalmisto vuoden 1971 inventoinnissa. Kalmiston tarkka ikä, laajuus ja säilymisaste ovat selvittämättä. |
| metsakeskus.576010003 |
576 |
Saksala Pikkumäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
408394.71400000 |
6803367.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010003 |
Viljelysten keskellä Saksalan koivukujan luoteispuolella oleva pieni kivikkoinen mäki, jossa inventoinnissa 1971 todettu polttokalmisto |
| metsakeskus.576010004 |
576 |
Hietaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
408440.69500000 |
6803715.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuusikujan ja Kirkkojoen välisellä peltoalueella, molemmin puolin Saksalan kartanoon luoteesta johtavaa puukujaa.
Asuinpaikka havaittiin vuoden 1971 inventoinnissa. Peltoalueelta kerättiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (KM 19293:1-7 muun muassa kampakeramiikkaa). Löytövyöhykkeen lounaispään koordinaateiksi on tällöin todettu x = 6806 05, y = 2569 07 eli P 6803709 I 408439 ja koillispään koordinaateiksi x = 6806 36, y = 2569 30 eli P 6804008 I 408683. Runsaslöytöisimmän alueen todettiin olevan Saksalan kartanoon vievän lehtikuusikujan koillispuolella (eli noin 400 m pituisen löytövyöhykkeen keskiosassa). Koillispää sijaitsi jo inventoinnin aikaan rakennetulla omakotitontilla (tämä ja sen länsipuolinen tontti ovat rakennettuja jo vuoden 1965 peruskartassa).
Vuoden 2003 inventoinnissa todettiin asuinpaikan koillisosan tuhoutuneen rakentamisen yhteydessä, mutta samalla todettiin myös asuinpaikan ulottuvan kauemmas lounaaseen kuin aiemmin luultiin. Inventoinnissa tämä osa on nimeltään Hietaranta B (alakohteena), mutta kuulunee samaan muinaisjäännökseen. Sieltä on löydetty myös rautakautisia saviastianpaloja (KM 33939:1-2). |
| metsakeskus.576010005 |
576 |
Leirintäalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408620.00000000 |
6804840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen rannalla, metsäisen, hiekkapohjaisen ja itään laskevan pitkän ranta-alueen ja kivikkoisen harjun, Kullasvuoren, välissä.
Harjun ja rannansuuntaisen tien välinen löytövyöhyke on lähes 400 m pitkä, mutta pesäkkeinen. Asuinpaikka-alue on kulunut etenkin alaosiltaan, ja siellä on teitä, leirintäalueen purettuja rakenteita ym. Yläosiltaan alue on ehjä.
Nykyään asuinpaikka-alue on Padasjoen Kullasvuori - Mainiemi asemakaava-alueella. Kaavoituksen ja muiden maankäyttösuunnitelmien vuoksi alueella on tehty koekaivaus vuonna 1999 sekä muita kaivauksia vuosina 2001, 2002, 2006, 2007 ja 2013. Vuonna 2013 paikalla tehtiin myös fosfaattikartoitus. |
| metsakeskus.576010006 |
576 |
Karolanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
407809.93800000 |
6804574.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010006 |
Karolanmäki sijaitsee peltojen ympäröimällä moreenikumpareella Osoilantien molemmin puolin. Maanalainen polttokalmisto on todettu inventoinnissa 1971. Alueella kasvaa tummaa tulikukkaa ja nurmilaukkaa.
Vuoden 2005 toukokuussa havaittiin Osoilantien oikaisun tuhonneen kalmistomäen länsiosaa. Ojan penkasta, tien itäpuolelta löytyi mm. pronssinen kaularengas, kaksi kokonaista rannerengasta, katkelmia mahdollisesti kolmesta muusta rannerankaasta, ketjulaitteen osia, kahden, mahdolisesti kolmen, skandinaavisen kupurasoljen katkelmia (lähes kokonainen P37), ruodollinen veitsi, veitsen katkelmia, rautainen koruneula, rautainen soljen neula, hammasriipus, sulaneita lasimassahelmiä sekä osittain palanutta ihmisen luuta. Löytöihin kuuluu myös pieniä paloja tekstiiliä. Kyseeessä lienee kuitenkin polttohautaus, vaikka esineistössä ei ole tuleen joutumisen merkkejä. Poltto on luista päätellen jäänyt osittaiseksi.
Vuonna 2005 kalmiston länsiosaa tuhoutui lisää ilman asianmukaista lupaa toteutetun tienteon yhteydessä. |
| metsakeskus.576010007 |
576 |
Jaakkolanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
407809.93600000 |
6804995.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010007 |
Pellon keskellä oleva kivikkoinen mäki, jolla on sijainnut Jaakkolan talo. Paikalla on 1971 todettu maanalainen polttokalmisto, mahdollisesti myös hautakumpuja. Nykyisin paikalla on omakotitalo. |
| metsakeskus.576010008 |
576 |
Verho 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409875.13300000 |
6800297.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010008 |
Päijänteen Nyystolänlahden rannalta, hiesuisella etelään viettävällä peltorinteeltä on kerätty kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.576010009 |
576 |
Linnasaari |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
415460.81700000 |
6814269.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010009 |
Muinaislinna sijaitsee Päijänteen Virmailansaaren koillispuolella olevan Linnasaaren Västinginlahden pohjois- ja koillispuoleisella niemellä, kallioisella Västinginvuorella eli Linnamäellä. Rinteet ovat jyrkät, ja niiden loivimmilla kohdilla idässä on näkyvillä puolustusvarustuksista matalaa kivivallia. Selvimmät vallinjäänteet ovat kuitenkin vuoren korkeimman kohdan länsipuolella.
Valtakunnallisesti merkittävien muinaisjäännösten joukkoon Linnasaaren muinaislinna kuuluu harvinaisen saarisijaintinsa, topografiansa ja hyvin säilyneiden varustusten jäännöstensä vuoksi. Koska muinaislinnalla ei ole tehty kaivaustutkimuksia, sen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta se liittynee Hämeen myöhäisrautakautiseen ja varhaiskeskiaikaiseen asutushistoriaan muiden muinaislinnojen tapaan.
Virkistysalueen ja muinaislinnan jyrkänteen rajalla ollut vanha kuparinen muinaisjäännöskyltti on mahdollisesti hävitetty. Ylempänä, vallikiveyksessä on ollut toinen rauhoituskyltti. |
| metsakeskus.576010009 |
576 |
Linnasaari |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
415460.81700000 |
6814269.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010009 |
Muinaislinna sijaitsee Päijänteen Virmailansaaren koillispuolella olevan Linnasaaren Västinginlahden pohjois- ja koillispuoleisella niemellä, kallioisella Västinginvuorella eli Linnamäellä. Rinteet ovat jyrkät, ja niiden loivimmilla kohdilla idässä on näkyvillä puolustusvarustuksista matalaa kivivallia. Selvimmät vallinjäänteet ovat kuitenkin vuoren korkeimman kohdan länsipuolella.
Valtakunnallisesti merkittävien muinaisjäännösten joukkoon Linnasaaren muinaislinna kuuluu harvinaisen saarisijaintinsa, topografiansa ja hyvin säilyneiden varustusten jäännöstensä vuoksi. Koska muinaislinnalla ei ole tehty kaivaustutkimuksia, sen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta se liittynee Hämeen myöhäisrautakautiseen ja varhaiskeskiaikaiseen asutushistoriaan muiden muinaislinnojen tapaan.
Virkistysalueen ja muinaislinnan jyrkänteen rajalla ollut vanha kuparinen muinaisjäännöskyltti on mahdollisesti hävitetty. Ylempänä, vallikiveyksessä on ollut toinen rauhoituskyltti. |
| metsakeskus.576010010 |
576 |
Jussila |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
395595.85600000 |
6803595.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010010 |
Vesijaon kylässä, järven eteläkaakkoispäässä olevan kylän pitkänomaisen viljelysaukean pohjoisreunalla, loivassa lounaisrinteessä, mäntymetsässä on useita pyöreäsärmäisistä kivista kasattuja kivikasoja, läpimaltaan noin 3 m. Mahdollisesti viljelysröykkiöitä.
Laurenin tarkastusraportissa ovat menneet paikkatiedot ja omistaja sekaisin. Raportin saatetekstissä mainitaan kohteen sijaitsevan rekisteriin merkitystä paikasta noin 2 kilometriä etelään (Syrjänalusta). Tietoja ei ole kuitenkaan vielä maastossa tarkastettu, mistä johtuen paikkatietoa ei ole muutettu. |
| metsakeskus.576010011 |
576 |
Toilanmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
408276.76900000 |
6800570.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010011 |
Nyystölän Toilanmäen länsireunalla on noin 150 x 200 m laaja hakamaa, jossa on kolme kuppikiveä. Haassa on lisäksi useita kiviraunioita ja mahdollisesti rautakautinen kalmisto. Molemmissa kuppikivissä on ainakin 3 kuppia. Hakamaa on katajikkoista ja kivikkoista, ojitettua. Hakamaan kasvisto on rikas, siellä esiintyy mm. nurmilaukkaa, tummaa tulikukkaa, ketokaunokkia, pölkkyruohoa ja malia. |
| metsakeskus.576010012 |
576 |
Nyystölän Museo |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
409082.45000000 |
6800683.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010012 |
Kuppikallio sijaitsee Nyystölän kylän keskustassa, noin 50 m Padasjoen tien (14169)länsipuolella kapeassa kylätiessä kiinni ja osittain Kosojokeen viettävässä rinteessä. Puromainen Kosojoki laskee Päijänteen Nyystölänlahteen. Noin 2,5 x 5 m laajuisen ja metrin korkuisen kalliopaljastuman lakialueella on 19 kuoppaa, kahdessa ryhmässä.
Nyystölän museo -nimeä käytetään sittemmin laajasta aluerajatusta muinaisjäännösalueesta Kosojokilaaksossa. |
| metsakeskus.576010012 |
576 |
Nyystölän Museo |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
409082.45000000 |
6800683.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010012 |
Kuppikallio sijaitsee Nyystölän kylän keskustassa, noin 50 m Padasjoen tien (14169)länsipuolella kapeassa kylätiessä kiinni ja osittain Kosojokeen viettävässä rinteessä. Puromainen Kosojoki laskee Päijänteen Nyystölänlahteen. Noin 2,5 x 5 m laajuisen ja metrin korkuisen kalliopaljastuman lakialueella on 19 kuoppaa, kahdessa ryhmässä.
Nyystölän museo -nimeä käytetään sittemmin laajasta aluerajatusta muinaisjäännösalueesta Kosojokilaaksossa. |
| metsakeskus.576010013 |
576 |
Verho 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
410020.06800000 |
6800410.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010013 |
Kuppikivi sijaitsee Nyystölän Verhon kartanon päärakennuksesta n. 250 m itään, pellon keskellä, pensaikon laidassa. Pelto hiekkapohjaista ja tasaista maata. Verhon pelloista on löytynyt rautakauden lopun miekka KM 6320.
Peltotien eteläreunalla on törmä, jossa on rikas ahokasvillisuus. Paikalla esiintyvät lähes kaikki nuoremman rautakauden löytöpaikkoihin liittyvät indikaattorikasvit. |
| metsakeskus.576010014 |
576 |
Puuksamenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
391084.63700000 |
6811028.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijakojärven pohjoispäässä olevassa Puuksamenniemessä, noin 250 m niemen kärjestä pohjoiseen, niemen korkean osan eteläkärjessä lounaaseen avautuvan lahden rannalla. Lahdelman rannalla on kolme rakennusta: venevaja, sauna ja puuvaja, jotka liittyvät harjulla noin 100 m pohjoisempana olevaan huvilaan. Löytöjä poimittiin tieltä saunan läheltä tieleikkauksesta. Rakennusten kaakkoispuolelle tehdyistä koekuopista löytyi keramiikkaa, kvartsia ja runsaasti palanutta luuta sekä punaruskea likamaakerros. Keramiikka on mahdollisesti myöhäiskivikautista tai varhaismetallikautista.
Asuinpaikka on hyvin säilynyt, maasto on ehjää. Koko tasanne harjun rinteen ja rannan välissä on potentiaalista asuinpaikka-aluetta, samoin harjun matala kärkiosa etelämpänä.
Kaavahankkeeseen liittyneessä inventoinnissa vuonna 2022 kohde tarkastettiin ja sille määriteltiin rajaus. Koekuopituksen ja topografian perusteella kohde vaikuttaa muodostuvan kahdesta alueesta. Aiemmin tunnetun alueen länsipuolella on RA-alueella erillinen, pieni asuinpaikan osa, joka rajautuu idässä kivikkoon ja lännessä kiviseen ja viettävään rinteeseen. |
| metsakeskus.576010014 |
576 |
Puuksamenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
391084.63700000 |
6811028.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesijakojärven pohjoispäässä olevassa Puuksamenniemessä, noin 250 m niemen kärjestä pohjoiseen, niemen korkean osan eteläkärjessä lounaaseen avautuvan lahden rannalla. Lahdelman rannalla on kolme rakennusta: venevaja, sauna ja puuvaja, jotka liittyvät harjulla noin 100 m pohjoisempana olevaan huvilaan. Löytöjä poimittiin tieltä saunan läheltä tieleikkauksesta. Rakennusten kaakkoispuolelle tehdyistä koekuopista löytyi keramiikkaa, kvartsia ja runsaasti palanutta luuta sekä punaruskea likamaakerros. Keramiikka on mahdollisesti myöhäiskivikautista tai varhaismetallikautista.
Asuinpaikka on hyvin säilynyt, maasto on ehjää. Koko tasanne harjun rinteen ja rannan välissä on potentiaalista asuinpaikka-aluetta, samoin harjun matala kärkiosa etelämpänä.
Kaavahankkeeseen liittyneessä inventoinnissa vuonna 2022 kohde tarkastettiin ja sille määriteltiin rajaus. Koekuopituksen ja topografian perusteella kohde vaikuttaa muodostuvan kahdesta alueesta. Aiemmin tunnetun alueen länsipuolella on RA-alueella erillinen, pieni asuinpaikan osa, joka rajautuu idässä kivikkoon ja lännessä kiviseen ja viettävään rinteeseen. |
| metsakeskus.576040001 |
576 |
Ruhansilta |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390258.00000000 |
6812691.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576040001 |
Kohde sijaitsee Vesijakojärven pohjoispäässä, Vehkajärvestä laskevan Alavirran ylittävästä Ruhansillasta noin 200 m luoteeseen, vanhalla rantatörmällä, 25 m Ruhansillantiestä itään ja 25 m Huuhtasentiestä etelään.
Paikalta löytyi vuonna 2000 inventoinnissa koekuopasta pieni murunen palanutta luuta ja muutamia pieniä iskosmaisia kvartsisiruja (ei talletettu), jotka voivat viitata asuinpaikkaan. Paikalle tehtiin muutamia koekuoppia, mutta asuinpaikkaa ei kuitenkaan pystytty toteamaan. |
| metsakeskus.576500001 |
576 |
Jokioinen kirkon paikka |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
407902.91000000 |
6803540.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576500001 |
Padasjoen keskiaikaisen kirkon paikka (kirkkopitäjä perustettu v.1497) verrattuna paikalla nyt olevaan kirkkoon on epäselvä, mutta se lienee ainakin osittain nykykirkon alla. Kirkko on ollut kiviseinäinen pienoiskirkko (rak. ajankohtaa ei tunneta, omistettu Pyhälle Birgitalle), josta tehtiin sittemmin suuremman puukirkon sakasti. Paikalle v.1668 rakennettiin puinen ristikirkko edellisen täydennykseksi, joka paloi v.1924. Nykykirkko valmistui paikalle v.1928. Tarinoiden mukaan Nyystölässä ja Maakesken kylässä olisi ollut vanhimpien kirkkojen paikat. |
| metsakeskus.576500002 |
576 |
Nyystölä Kirkkomäki |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
408586.64300000 |
6801447.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576500002 |
Perimätiedon mukaan paikalla on keskiajalla ollut puinen kappelikirkko ja hautausmaa, jonne olisi Nuijasodan loppuvaiheessa joulun alla v. 1596 haudattu viereisellä pellolla teloitettujen talonpoikien ruumit. Luulöytöjä on tiettävästi tehty pellolta ja läheiseltä mäeltä (eivät tallessa).
Padasjoen kirkolle vievän tien parantaminen sekä tien itäpuolella oleva (n. 40 m x 30 m) hiekkakuoppa ovat tuhonneett osan mäkeä ja mäellä mahdollisesti olleita rakennuksenpaikkoja, jotka I. Kronqvist oli tarkastusmatkallaan v. 1924 havainnut. Paikalla on nykyisin v. 1936 pystytetty nuijasodan muistomerkki, jonka pystytys sekä sen eteläpuolisen tilustien pengerrys että pohjoisen pellon laajennus, ovat osaltaan jättäneet jälkensä mäkeen.
2019 tarkastuksen yhteydessä mäenharjalla havaittiin useita noin pari metriä pitkiä, matalia painaumia. Mäen etelärinteessä havaittiin myös matala neliskanttinen kiveys, kooltaan noin 4 m X 4 m (ETRS-TM35FIN -koordinaatit: N 6801413 E 408582). Kiveys on mahdollisesti rakennuksen kivijalan jäännös. |
| metsakeskus.576500003 |
576 |
Nyystölänlahti Nuijasaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
411421.50000000 |
6802306.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576500003 |
Tarinan mukaan Padasjoella 1597 Nuijasodan aikaan kaatuneet olisi haudattu Nyystölänlahden suulla olevaan saareen, jota alettiin sen jälkeen nimittää Nuijasaareksi. |
| metsakeskus.576500008 |
576 |
Auttoinen Kotkansiipi Honttihauta |
10001 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
396896.35200000 |
6799055.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576500008 |
Tilan (Nuori Kotka?) metsäalueella, Ison ja Vähän Hankajärven välillä on korkeahkojen harjanteiden ympäröimä syvä pyöreä kuoppa, johon on haudattu ruttoon kuolleita kertojan mukaan Suuren pohjan sodan (vv. 1700-21) aikaan, v. 1773 punataudin ja -kuuumeen aikaan, ja ehkä myös vuosien 1831, 1853 ja 1873 koleraepidemioiden aikaan. Ilmeisesti vainajia ei ole siirretty pois. Nimi tulee ruttoon sairastuneiden hourailusta (höntti). |
| metsakeskus.576500009 |
576 |
Auttoinen Kylä-Heistola/Ryssänmäki |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
397248.21800000 |
6797780.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.576500009 |
Kaivoa rakennettaessa 1900-luvun alussa löytyi maasta ihmisen luita. Alueen vanhan nimen mukaan paikalle arveltiin haudatun venäläisiä sotilaita. |
| metsakeskus.577010001 |
577 |
Nakolinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
261304.27000000 |
6711857.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010001 |
Linnavuori sijaitsee Paimionjoen länsirannalla, n. 1 km:n päässä joesta. Paimiosta Liedon Yliskulmaan johtava tie kulkee välittömästi linnavuoren itäpuolella etelä-pohjois -suuntaisesti Paimionjokea myötäillen. Linnavuori on n. 200x200 m:n suuruinen, kallioinen, n. 78 metrin korkeuteen ulottuva loivarinteinen mäki. Mäkeä kiertää lähes katkeamaton, rakenteeton kivimuuri, jossa kiviä on kahdesta neljään kerrosta. Ainoastaan linnavuoren koilliskulmalla ei ole vallia; tällä kohtaa linnavuori on muuten luoksepääsemätön. Inventoinnissa 2005 linnavuoren laajuudeksi arvioitiin n. 4 hehtaaria. |
| metsakeskus.577010002 |
577 |
Rekottila |
10002 |
12011 |
13106 |
11004 |
27000 |
265909.44400000 |
6706570.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010002 |
Kohde sijaitsee Vainionojasta n. 120 m länteen. Moottoritie halkaisee kallioalueen aivan röykkiöiden eteläpuolelta. Kohteeseen kuuluu koillis- ja itärinteiltään hyvin jyrkkä, kallioinen n. 30x50 m:n laajuinen ainakin eteläpäästään vallitettu mahdollinen muinaislinna. Linnavuoren laesta n. 70 m lounaaseen kohoavalla mäellä on kolme hautaröykkiötä ja kahden ilmeisesti hajotetun röykkiön pohjakehät. Kaikki viisi röykkiötä sijaitsevat korkealla kalliolla, n. 10 m etäisyydellä toisistaan. Suurin röykkiö on osaksi hajotettu ja siinä on näkyvillä paasiarkkumainen rakenne. Luoteisessa röykkiössä on myös arkkuladelma näkyvillä, kaakkoinen röykkiö on taas ehjä. Appelgren-Kivalo on kaivanut kaksi röykkiötä ja löytänyt niistä palanutta luuta. Linnavuoren kaakkoiskulman alapuolella kallioseinämässä on mahdollinen kalliomaalaus. Tiedot muinaisjäännösryhmän kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.577010002 |
577 |
Rekottila |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
265909.44400000 |
6706570.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010002 |
Kohde sijaitsee Vainionojasta n. 120 m länteen. Moottoritie halkaisee kallioalueen aivan röykkiöiden eteläpuolelta. Kohteeseen kuuluu koillis- ja itärinteiltään hyvin jyrkkä, kallioinen n. 30x50 m:n laajuinen ainakin eteläpäästään vallitettu mahdollinen muinaislinna. Linnavuoren laesta n. 70 m lounaaseen kohoavalla mäellä on kolme hautaröykkiötä ja kahden ilmeisesti hajotetun röykkiön pohjakehät. Kaikki viisi röykkiötä sijaitsevat korkealla kalliolla, n. 10 m etäisyydellä toisistaan. Suurin röykkiö on osaksi hajotettu ja siinä on näkyvillä paasiarkkumainen rakenne. Luoteisessa röykkiössä on myös arkkuladelma näkyvillä, kaakkoinen röykkiö on taas ehjä. Appelgren-Kivalo on kaivanut kaksi röykkiötä ja löytänyt niistä palanutta luuta. Linnavuoren kaakkoiskulman alapuolella kallioseinämässä on mahdollinen kalliomaalaus. Tiedot muinaisjäännösryhmän kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.577010003 |
577 |
Merianttila |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
257778.72000000 |
6705176.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010003 |
Kohde sijaitsee Piikkiönlahden pohjukan länsipuolella pitkänomaisen, peltojen keskellä olevan pienen kalliokumpareen päällä. Paikalla on kaksi matalaa, mahdollisesti rautakautista hautaröykkiötä. Ne ovat kooltaan n. 9x10 m ja korkeudeltaan n. 20-30 cm. Röykkiöt sijaitsevat niin matalalla, etteivät ne ole pronssikautisia. On myös mahdollista, että ne ovat viljelyröykkiöitä. Seutukaavaliiton luettelon perusteella röykkiöitä olisi useampiakin, mutta muita ei kyetty paikantamaan 2005 inventoinnissa. Röykkiöiden sijaintitiedot on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.577010004 |
577 |
Kolvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258552.40300000 |
6705698.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010004 |
Kohde sijaitsee maantieltä 110 lähtevän pienen kylätien länsipuolella olevan Kolvuoren laella, Paimionlahdesta n. 1,2 km itään. Korkean mäen päällä, mistä aukeaa komea näköala etelään Paimionjoen suistoon, on pyöreä pronssikautinen hautaröykkiö, joka on kooltaan n. 15,5x14,5 m ja korkeudeltaan n. 1,6 m. Röykkiön laki on tasainen ja sen keskellä on matala kuopanne. Röykkiö on rakennettu lohkarekivistä ja siinä on eri puolilla kuusi kuoppaa. Kauttaaltaan sammapeitteinen röykkiö on suhteellisen hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.577010005 |
577 |
Vakkavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
257900.66000000 |
6706944.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010005 |
Röykkiö sijaitsee korkealla mäellä, n. 3 km Paimionjoesta länteen ja n. 700 m entisestä valtatiestä 1 etelään. Mäeltä aukeaa laaja näköala. Röykkiö on kooltaan n. 9,5x9 m ja korkeudeltaan n. 0,3-0,4 m. Se on melko hyvin säilynyt ja sen keskellä on kuoppa. Röykkiötä on selvästi pengottu ja sen kivistä on rakenennettu eteläpuolelle kehä. V. 1962 kallionlaki oli hakattu lähes puuttomaksi. Lindroos (1927) on nimittänyt kohdetta Aroksi, Hirviluoto Valkiavuoreksi (1962). Röykkiön läheisyydessä kulkee ulkoilupolku ja kallioalueelle on rakennettu laavu tulisijoineen. Kohde on mainittu ulkoilureitin esitteessa. |
| metsakeskus.577010006 |
577 |
Peräniitty |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258087.58300000 |
6707849.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010006 |
Kohde sijaitsee korkealla Kivilänmäki -nimisellä mäellä Paimionjoesta n. 3 km länteen ja valtatiestä 1 n. 200 m pohjoiseen. Lohkarekivistä rakennettu röykkiö on kooltaan n. 15x8 m ja korkeudeltaan lähes metrin. Röykkiön keskellä on itä-länsi -suuntainen, n. 5x1x0,5 m laaja kuoppa. Röykkiön reunat ovat hajonneet tai hajotetut. Röykkiön eteläreunalla on vielä havaittavissa hieman reunakehää. Röykkiö arvioitiin jo lähes kokonaan tuhotuksi 1927 inventoinnissa, mutta 2005 inventoinnissa se oli vielä selvästi maastossa havaittavissa. |
| metsakeskus.577010007 |
577 |
Viksberg |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258922.24900000 |
6707319.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010007 |
Kohde sijaitsee korkealla mäellä aivan valtatien 1 pohjoispuolella, Paimionjoesta n. 2 km länteen. Mäeltä on näkynyt aina Turun tuomiokirkon tornille saakka. Röykkiö on kooltaan n. 12x10,5 m ja korkeudeltaan n. metrin. Röykkiö on länsipuolen kalliojyrkänteen reunalta täysin hajotettu ja kivet heitetty rinnettä alas. Itäreunaa on pengottu ja sen eteläpäässä on kuoppa. Röykkiö on rakennettu pyöristyneistä rantakivistä ja sen alkuperäinen muoto on saattanut olla pyöreä. Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan ja rakennussuojelukohteita. |
| metsakeskus.577010008 |
577 |
Hiidenala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
259929.83900000 |
6707064.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010008 |
Suurempi röykkiö sijaitsee korkealla mäellä VT-1 pohjoispuolella, Paimionjoesta 1 km länteen. Isommasta röykkiöstä etelään noin 200 m on mäen rinteessä toinen epämääräinen röykkiö. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Isompi röykkiö on noin 10,5 x 8 m kokoinen, ja sijaitsee kallion korkeimmalla lakikohdalla (64 m), josta avautuu näköala länteen. Röykkiössä on useita kuoppia. Eteläisempi röykkiö on halkaisijaltaan noin 5 m ja epämääräinen. Vuonna 2005 sen paikantaminen oli vaikeaa alueella tehtyjen metsätöiden vuoksi.
Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan ja rakennussuojelukohteita. |
| metsakeskus.577010009 |
577 |
Penimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
259791.89900000 |
6707460.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010009 |
Penimäen eteläpäässä on kaksi kalliopinnalle rakennettua pronssikauden hautaröykkiötä, joista toinen on tutkittu ja ennallistettu vuonna 1926. Tutkittu röykkiö on metrin korkuinen, tasalakinen, pyöreä ja halkaisijaltaan 14-15 m. Sen reuna on tehty päällekkäin asetetuista laakakivistä. Tutkimusten yhteydessä röykkiön rakenteeseen todettiin kuuluvan kahdeksan pystykiveä. Tutkimaton röykkiö on 9x10 m:n kokoinen. Röykkiöiden välinen etäisyys pohjois-etelä -suunnassa on 30-40 m. Lisäksi 270 m edellisistä itään on hajotettu röykkiö.
Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan ja rakennussuojelukohteita. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.577010010 |
577 |
Lassinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
259383.06300000 |
6706499.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010010 |
Kohde sijaitsee jyrkkäreunaisen mäen korkeimmalla kohdalla, Paimionjoesta 1,5 km länteen, valtatien 1 eteläpuolella. Röykkiö on kooltaan n. 9,5x9 m ja korkeudeltaan hieman alle metrin. Soikea röykkiö on koottu pääosin pyöristyneistä rantakivistä, jonka itäreunalla kiveyksen keskelllä pilkottaa kylmämuurattua rakennetta. Röykkiön laella on kaksi kuoppaa ja se on kauttaaltaan sammalen peitossa. Kohteesta on näkymä Paimionjokilaaksoon. Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan ja rakennussuojelukohteita. |
| metsakeskus.577010011 |
577 |
Lovenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260179.73600000 |
6708123.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010011 |
Hautaröykkiö sijaitsee Lovenmäen korkeimmalla kohdalla, Paimionjoesta n. 1 km länteen ja valtatiestä 1 n. 1,4 km pohjoiseen. Röykkiö on soikea, täysin umpeenkasvanut, kooltaan n. 10x4-5 m ja korkeudeltaan hieman alle metrin. Sen muoto on lattea ja se on koottu lohkarekivistä. Reunoilla näkyy paikoin reunakehän jäännöksiä. Röykkiön eteläpäässä on lounas-kaakko -suuntainen paasiarkku. joka on kooltaan n. 1,6x0.8 m. Röykkiö on pahoin hajotettu ja sen kiviä on vierinyt alas rinnettä. Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan ja rakennussuojelukohteita. |
| metsakeskus.577010012 |
577 |
Tanninen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258945.22900000 |
6708887.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010012 |
Röykkiöt (4 kpl) sijaitsevat Tanistenmäen länsiosassa, mäen korkeimmilla kohdilla kolmiomaisessa muodostelmassa. Läntisimmän ja itäisimmän röykkiön välinen etäisyys on n. 120 m. Kaikki röykkiöt ovat vahvan sammakerroksen peitossa. |
| metsakeskus.577010013 |
577 |
Iso-Kuusvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
260386.00000000 |
6710064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010013 |
Kohde sijaitsee Paimionjoesta n. 2 km länteen peltojen keskellä olevan mäen etelärinteellä. Paikalla on n. 6x6 m:n laajuinen, kivistä rakennettu kehä, jonka keskellä on keskuskivi. Kaivauksissa kehän sisältä löytyi palaneita luunpaloja, pronssihela ja pronssinen vyönsolki. Inventoinnissa 2005 kivikehää ei kyetty enää varmuudella paikantamaan. Syksyn 2009 tarkastuksessa löydettiin kiveys, joka vastaisi tutkittua kohdetta. Kivikehästä luoteeseen sijaitsee laajuudeltaan n. 5x6 m epäsäännöllinen, maansekainen röykkiö, joka ei vaikuta luontaiselta. Edellisestä hieman pohjoiseen on toinen epämääräinen röykkiö. Mäen länsipuoleisella kalliopaljastumalla on yksi osin hajotettu röykkiö, jossa inventoinnissa 2005 havaittiin kylmämuurausta. Mäen itäosassa on lisäksi epämääräistä kivikkoa, vuonna 2024 tarkastuksessa tämän röykkiön koillispuolelta havaittiin kallion reunalta muurimaista kiveystä. Koordinaatit rakenteista on liitetty rekisterin alakohteiksi. |
| metsakeskus.577010014 |
577 |
Laukkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
260373.66200000 |
6707694.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010014 |
Kohde sijaitsee Paimionjoesta 0,8 km länteen peltojen keskellä olevalla Laukkamäki -nimisellä mäenkumpareella. Paikalta on löytynyt savitiivisteenpaloja, palanutta luuta ja hiiltä. Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan ja rakennussuojelukohteita. |
| metsakeskus.577010015 |
577 |
Lautela |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
262969.60000000 |
6711579.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010015 |
Kohde sijaitsee Paimionjoesta n. 300 m itään, Tarvasjoelle vievän tien länsipuolella sijaitsevan jokilaakson reunalla, loivalla etelärinteellä. Lautelan tilan alueelta on löytynyt kivikirves, mahdollisesti pronssikautisen silmäsoljen katkelma ja palanutta luuta. Pihapiirissä on mullalla tasoitettu röykkiö, johon tehdystä koekuopasta on löytynyt nokimaata ja palaneita kiviä n. 40 cm:n paksuudelta. Maakummun koko oli vuonna 1961 8x14 m ja sitä reunustivat suuret maakivet. Inventoinnissa 2005 kumpu todettiin osittain tuhoutuneeksi. Kaivauksin 1954 tutkitun röykkiön kalmistokiveys oli n. 7x7,5 m:n kokoinen, neliömäinen alue. Muinaisjäännösryhmän kokonaislaajuus ei ole selvillä; tilan eteläpuoliselle alueelle tehtiin inventoinnissa 2005 muutamia koekuoppia ja niistä löytyi hiiltä, palanutta savea sekä selkeä likamaakerros. |
| metsakeskus.577010015 |
577 |
Lautela |
10002 |
12002 |
13000 |
11004 |
27000 |
262969.60000000 |
6711579.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010015 |
Kohde sijaitsee Paimionjoesta n. 300 m itään, Tarvasjoelle vievän tien länsipuolella sijaitsevan jokilaakson reunalla, loivalla etelärinteellä. Lautelan tilan alueelta on löytynyt kivikirves, mahdollisesti pronssikautisen silmäsoljen katkelma ja palanutta luuta. Pihapiirissä on mullalla tasoitettu röykkiö, johon tehdystä koekuopasta on löytynyt nokimaata ja palaneita kiviä n. 40 cm:n paksuudelta. Maakummun koko oli vuonna 1961 8x14 m ja sitä reunustivat suuret maakivet. Inventoinnissa 2005 kumpu todettiin osittain tuhoutuneeksi. Kaivauksin 1954 tutkitun röykkiön kalmistokiveys oli n. 7x7,5 m:n kokoinen, neliömäinen alue. Muinaisjäännösryhmän kokonaislaajuus ei ole selvillä; tilan eteläpuoliselle alueelle tehtiin inventoinnissa 2005 muutamia koekuoppia ja niistä löytyi hiiltä, palanutta savea sekä selkeä likamaakerros. |
| metsakeskus.577010016 |
577 |
Luonnonmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263045.56600000 |
6711848.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010016 |
Kohde sijaitsee entisen Luonnonmaan parantolan tekolammen eteläpuolella, Lautelan muinaisjäännösryhmästä n. 200 m pohjoiseen. Asuinpaikka viettää länteen, kohti Paimionjokea, jonne on matkaa n. 300 m. Maaperä alueella on hiekkapohjaista. Paikalta on löytynyt tulisijoja ja nokista maata sekä kivikirves ja -taltta. Lisäksi n. 500 m entisestä parantolarakennuksesta luoteeseen, Paimionjoen töyräältä, on löytynyt hioimen katkelma, kvartsikaavin ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.577010017 |
577 |
Alhola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
262879.63800000 |
6711935.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010017 |
Kohde sijaitsee Paimionjoen itäpuoleisella rinteellä, n. 300 m:n etäisyydellä jokirannasta. Maasto on viljeltyä peltoa ja metsää. Alueen vanhimmat löydöt ovat jo 1800-luvun lopulta. Osa löydöistä on tullut esiin mäen päällä sijaitsevan Alholan tilan pihamaalta sekä pihamaan läpi kulkevan tien penkoista. Myös alueen luoteisosassa olevan talon pihapiiristä on saatu talteen sekä kivikautisia löytöjä että mahdollisesti myös rautakauteen ajoittuvia kuppikiviä, joita ei ole yrityksistä huolimatta kyetty paikantamaan. |
| metsakeskus.577010017 |
577 |
Alhola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
262879.63800000 |
6711935.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010017 |
Kohde sijaitsee Paimionjoen itäpuoleisella rinteellä, n. 300 m:n etäisyydellä jokirannasta. Maasto on viljeltyä peltoa ja metsää. Alueen vanhimmat löydöt ovat jo 1800-luvun lopulta. Osa löydöistä on tullut esiin mäen päällä sijaitsevan Alholan tilan pihamaalta sekä pihamaan läpi kulkevan tien penkoista. Myös alueen luoteisosassa olevan talon pihapiiristä on saatu talteen sekä kivikautisia löytöjä että mahdollisesti myös rautakauteen ajoittuvia kuppikiviä, joita ei ole yrityksistä huolimatta kyetty paikantamaan. |
| metsakeskus.577010017 |
577 |
Alhola |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27012 |
262879.63800000 |
6711935.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010017 |
Kohde sijaitsee Paimionjoen itäpuoleisella rinteellä, n. 300 m:n etäisyydellä jokirannasta. Maasto on viljeltyä peltoa ja metsää. Alueen vanhimmat löydöt ovat jo 1800-luvun lopulta. Osa löydöistä on tullut esiin mäen päällä sijaitsevan Alholan tilan pihamaalta sekä pihamaan läpi kulkevan tien penkoista. Myös alueen luoteisosassa olevan talon pihapiiristä on saatu talteen sekä kivikautisia löytöjä että mahdollisesti myös rautakauteen ajoittuvia kuppikiviä, joita ei ole yrityksistä huolimatta kyetty paikantamaan. |
| metsakeskus.577010017 |
577 |
Alhola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
262879.63800000 |
6711935.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010017 |
Kohde sijaitsee Paimionjoen itäpuoleisella rinteellä, n. 300 m:n etäisyydellä jokirannasta. Maasto on viljeltyä peltoa ja metsää. Alueen vanhimmat löydöt ovat jo 1800-luvun lopulta. Osa löydöistä on tullut esiin mäen päällä sijaitsevan Alholan tilan pihamaalta sekä pihamaan läpi kulkevan tien penkoista. Myös alueen luoteisosassa olevan talon pihapiiristä on saatu talteen sekä kivikautisia löytöjä että mahdollisesti myös rautakauteen ajoittuvia kuppikiviä, joita ei ole yrityksistä huolimatta kyetty paikantamaan. |
| metsakeskus.577010018 |
577 |
Varasvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264666.92300000 |
6710502.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010018 |
Kohde sijaitsee Varasvuorella, aivan Paimion hyppyrimäen kupeessa. Röykkiö sijaitsee korkealla kalliolla Paimion keskustasta Vaskiolle vievän tien pohjoispuolella. Suurelta osaa tuhoutunut röykkiö on kooltaan n. 14x11 m ja korkeudeltaan n. 0,8 m. Röykkiön reunamuuria oli vielä 1926 jäljellä; säilynein osa oli lähes 80 cm korkea. Röykkiö on tutkittu hyppyrimäen rakentamisen yhteydessä. Siitä löytyi palanutta luuta ja saviastianpaloja. |
| metsakeskus.577010019 |
577 |
Herrankartano |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
261312.28400000 |
6707201.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010019 |
Rautakautinen kalmisto ja keskiaikaisen asumuksen pohja sijaitsevat Paimionjoen itäpuolella peltojen keskellä sijaitsevalla kallioisella mäellä. Joesta matkaa on n. 150 m ja valtatieltä 1. pohjoiseen n. 1 km. Mäen pohjoisosassa oli 1933 muinaisjäännöksiä, jotka olivat mahdollisia kaskiaikaisia rakennusten jäännöksiä. Kartanon päärakennuksen raunioista löytyi suuri ns. silmäsolki. Herrankartanon alueelta on löytynyt myös 13 roomalaisen rautakauden rannerengasta. Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan ja rakennussuojelukohteita. |
| metsakeskus.577010019 |
577 |
Herrankartano |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
261312.28400000 |
6707201.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010019 |
Rautakautinen kalmisto ja keskiaikaisen asumuksen pohja sijaitsevat Paimionjoen itäpuolella peltojen keskellä sijaitsevalla kallioisella mäellä. Joesta matkaa on n. 150 m ja valtatieltä 1. pohjoiseen n. 1 km. Mäen pohjoisosassa oli 1933 muinaisjäännöksiä, jotka olivat mahdollisia kaskiaikaisia rakennusten jäännöksiä. Kartanon päärakennuksen raunioista löytyi suuri ns. silmäsolki. Herrankartanon alueelta on löytynyt myös 13 roomalaisen rautakauden rannerengasta. Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan ja rakennussuojelukohteita. |
| metsakeskus.577010019 |
577 |
Herrankartano |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27015 |
261312.28400000 |
6707201.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010019 |
Rautakautinen kalmisto ja keskiaikaisen asumuksen pohja sijaitsevat Paimionjoen itäpuolella peltojen keskellä sijaitsevalla kallioisella mäellä. Joesta matkaa on n. 150 m ja valtatieltä 1. pohjoiseen n. 1 km. Mäen pohjoisosassa oli 1933 muinaisjäännöksiä, jotka olivat mahdollisia kaskiaikaisia rakennusten jäännöksiä. Kartanon päärakennuksen raunioista löytyi suuri ns. silmäsolki. Herrankartanon alueelta on löytynyt myös 13 roomalaisen rautakauden rannerengasta. Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan ja rakennussuojelukohteita. |
| metsakeskus.577010019 |
577 |
Herrankartano |
10002 |
12001 |
13013 |
11010 |
27000 |
261312.28400000 |
6707201.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010019 |
Rautakautinen kalmisto ja keskiaikaisen asumuksen pohja sijaitsevat Paimionjoen itäpuolella peltojen keskellä sijaitsevalla kallioisella mäellä. Joesta matkaa on n. 150 m ja valtatieltä 1. pohjoiseen n. 1 km. Mäen pohjoisosassa oli 1933 muinaisjäännöksiä, jotka olivat mahdollisia kaskiaikaisia rakennusten jäännöksiä. Kartanon päärakennuksen raunioista löytyi suuri ns. silmäsolki. Herrankartanon alueelta on löytynyt myös 13 roomalaisen rautakauden rannerengasta. Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan ja rakennussuojelukohteita. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13218 |
11019 |
27012 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27014 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27015 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27016 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27019 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27014 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27012 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27014 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13024 |
11019 |
27012 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27014 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27015 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27016 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010020 |
577 |
Spurila |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27019 |
263565.36300000 |
6710821.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010020 |
Kohde sijaitsee Spurilan kartanosta lounaaseen olevalla peltoalueella, peltosaarekkeilla ja pellon pohjoispuolisessa metsikössä. Laaja muinaisjäännösalue käsittää usemman kalmiston ja asuinpaikan peltomaisemassa Vähäjoen länsi- ja pohjoispuolella. Entisessä lehmihaassa Spurilaan johtavan tien eteläpuolella on sekä vanhemman että nuoremman rautakauden polttokalmisto että kivikautisen asuinpaikan jäännökset. Peltosaarekkeella Spurilan kartanon puutarhan ja peltoaukean rajalla on nuoremman rautakauden kalmisto kuten peltosaarekkeella siitä 300 m länteen. Kalmisto D kartanon entisessä omenapuutarhassa, tien eteläpuolella, ajoittuu kansainvaellusajalle. Rautakauden asuinpaikkajäännöksiä on löydetty monesta eri kohtaa, ennen kaikkea pellosta n. 400 m Vähäjoen mutkasta luoteeseen. |
| metsakeskus.577010021 |
577 |
Nenämäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260809.50300000 |
6704971.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010021 |
Röykkiö sijaitsee Paimionjoen itäpuolella, joesta 450 m itään peltojen keskellä kohoavalla kalliomäellä. Röykkiö on melko hyvin säilynyt ja se on kooltaan n. 17 x 8,5 m ja korkeudeltaan n. 1,5 m. Röykkiö on hieman sortunut luoteisreunaltaan ja se on koottu pyöreistä ranta- ja lohkarekivistä. Röykkiön keskellä on laaja kuopanne. Vahvan jäkäläpeitteisen röykkiön luoteisreunalla erottuu mahdollista reunakehää.
Kohde kuuluu laajaan Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman suojelualueeseen, joka sisältää muinaisjäännösten lisäksi useita historiallisen ajan ja rakennussuojelukohteita. |
| metsakeskus.577010022 |
577 |
Ylhäinen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261759.11800000 |
6705184.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010022 |
Röykkiö sijaitsee korkealla Tipumäki-nimisellä kalliolla noin 1,2 km Paimionjoesta itään, 700 m etelään valtatieltä 1. Kalliolta avautuu hieno näköala ympäristöön. Röykkiö on lähes pyöreä; kooltaan noin 12 x 12,5 m ja korkeudeltaan hieman alle 2 m. Röykkiö on koottu pyöreistä ranta- ja lohkarekivistä ja sen keskellä on epäsymmetrinen, alle metrin syvyinen kuoppa. Röykkiössä on eri puolilla pieniä kuoppia, mutta se on reunoiltaan hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.577010023 |
577 |
Kirkkoniitunmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
265285.70600000 |
6704590.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010023 |
Röykkiöt sijaitsevat Maljamäen kylässä, Kirkkoniitunmäen jyrkkärinteisellä kalliolla lähes huomaamattoman Vainionojan länsipuolella. Eteläisempi röykkiöistä on osittain tuhoutunut, pohjoisempi on paremmin säilynyt, lukuunottamatta keskellä olevaa kuoppaa. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.577010024 |
577 |
Toispuolojannummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
263528.36800000 |
6713648.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010024 |
Kohde sijaitsee Paimionjoen itäpuolella peltojen ympäröimällä mäntymetsäniemekkeellä, joesta n. 800 m itään, Tarvasjoelle johtavan tien varressa. Alueen länsiosassa on suuri hiekkakuoppa, jonka reunamille asti jäljellä oleva muinaisjäännösalue jatkuu. Tämän laajan hiekkakuopan kohdalla on suoritettu kaivaustutkimuksia 1928 ja 1931 ennen sen laajentamista. Vuoden 1992 koekaivauksessa mäen laelta löytyi harvinainen pronssikaudelle ajoittuva viulunjousisolki, joka on toistaiseksi ainoa periodinsa edustaja Suomessa. Inventoinnissa 2005 alue todettiin melko umpeenkasvaneeksi ja osaa hiekkakuopasta näytti käytetyn pienimuotoisena kaatopaikkana. Muinaisjäännösalueen laajuudeksi arvioitiin n. yksi hehtaari. |
| metsakeskus.577010024 |
577 |
Toispuolojannummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
263528.36800000 |
6713648.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010024 |
Kohde sijaitsee Paimionjoen itäpuolella peltojen ympäröimällä mäntymetsäniemekkeellä, joesta n. 800 m itään, Tarvasjoelle johtavan tien varressa. Alueen länsiosassa on suuri hiekkakuoppa, jonka reunamille asti jäljellä oleva muinaisjäännösalue jatkuu. Tämän laajan hiekkakuopan kohdalla on suoritettu kaivaustutkimuksia 1928 ja 1931 ennen sen laajentamista. Vuoden 1992 koekaivauksessa mäen laelta löytyi harvinainen pronssikaudelle ajoittuva viulunjousisolki, joka on toistaiseksi ainoa periodinsa edustaja Suomessa. Inventoinnissa 2005 alue todettiin melko umpeenkasvaneeksi ja osaa hiekkakuopasta näytti käytetyn pienimuotoisena kaatopaikkana. Muinaisjäännösalueen laajuudeksi arvioitiin n. yksi hehtaari. |
| metsakeskus.577010025 |
577 |
Sievolanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
261132.34500000 |
6710733.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010025 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Paimionjoen länsipuolella, peltoaukeitten keskellä kylämäkenä. Tutkimuksissa, joiden tavoitteena oli tämän asemaltaan keskeisen Paimion jokilaakson kylän historian selvittäminen, havaittiin mäen olleen voimakkaasti asuttu rautakaudella ja senaikaisen Paimion keskuksia. Koko mäki on esihistoriallisen asutuksen kattama. Tutkitut kohteet sijaitsivat mäen länsipäässä, joka on ollut asumaton viime vuosisadat ja siksi hyvin säilynyt. Mäen lounaisimmassa päässä on ollut asuinpaikka ja mäen laella ja etelärinteellä on ollut kalmisto. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tavattu mäen eteläpuoleiselta peltoaukealta ja asuinpaikasta lienee kysymys myös mäen koilliskulmassa. Inventoinnissa 2005 todettiin, että mäellä tehdään korjaustöitä, mm. talojen salaoja- ja viemärijärjestelmiä uusittiin.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Mäki kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Inventoinnissa ympäröivä pelto oli kyntämättä, joten pintapoimintaa ei voitu tehdä. Kohteesta ei tullut esiin lisätietoa, se vaikuttaa olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisessa tilassa. Kohteen aluerajausta hieman tarkennettiin rajaamalla rakennukset sen ulkopuolelle. Rajaus perustuu aiempiin tutkimuksiin.
Vuonna 2022 ratalinjan pohjoispuolella tehtiin koetutkimuksia, joissa selvitettiin muinaisjäännösalueen laajuutta. Tutkimusten perusteella kohteen aluerajausta laajennettiin hieman lounaassa lähellä nykyistä ratalinjaa. |
| metsakeskus.577010025 |
577 |
Sievolanmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
261132.34500000 |
6710733.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010025 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Paimionjoen länsipuolella, peltoaukeitten keskellä kylämäkenä. Tutkimuksissa, joiden tavoitteena oli tämän asemaltaan keskeisen Paimion jokilaakson kylän historian selvittäminen, havaittiin mäen olleen voimakkaasti asuttu rautakaudella ja senaikaisen Paimion keskuksia. Koko mäki on esihistoriallisen asutuksen kattama. Tutkitut kohteet sijaitsivat mäen länsipäässä, joka on ollut asumaton viime vuosisadat ja siksi hyvin säilynyt. Mäen lounaisimmassa päässä on ollut asuinpaikka ja mäen laella ja etelärinteellä on ollut kalmisto. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tavattu mäen eteläpuoleiselta peltoaukealta ja asuinpaikasta lienee kysymys myös mäen koilliskulmassa. Inventoinnissa 2005 todettiin, että mäellä tehdään korjaustöitä, mm. talojen salaoja- ja viemärijärjestelmiä uusittiin.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Mäki kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Inventoinnissa ympäröivä pelto oli kyntämättä, joten pintapoimintaa ei voitu tehdä. Kohteesta ei tullut esiin lisätietoa, se vaikuttaa olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisessa tilassa. Kohteen aluerajausta hieman tarkennettiin rajaamalla rakennukset sen ulkopuolelle. Rajaus perustuu aiempiin tutkimuksiin.
Vuonna 2022 ratalinjan pohjoispuolella tehtiin koetutkimuksia, joissa selvitettiin muinaisjäännösalueen laajuutta. Tutkimusten perusteella kohteen aluerajausta laajennettiin hieman lounaassa lähellä nykyistä ratalinjaa. |
| metsakeskus.577010025 |
577 |
Sievolanmäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27000 |
261132.34500000 |
6710733.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010025 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Paimionjoen länsipuolella, peltoaukeitten keskellä kylämäkenä. Tutkimuksissa, joiden tavoitteena oli tämän asemaltaan keskeisen Paimion jokilaakson kylän historian selvittäminen, havaittiin mäen olleen voimakkaasti asuttu rautakaudella ja senaikaisen Paimion keskuksia. Koko mäki on esihistoriallisen asutuksen kattama. Tutkitut kohteet sijaitsivat mäen länsipäässä, joka on ollut asumaton viime vuosisadat ja siksi hyvin säilynyt. Mäen lounaisimmassa päässä on ollut asuinpaikka ja mäen laella ja etelärinteellä on ollut kalmisto. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on tavattu mäen eteläpuoleiselta peltoaukealta ja asuinpaikasta lienee kysymys myös mäen koilliskulmassa. Inventoinnissa 2005 todettiin, että mäellä tehdään korjaustöitä, mm. talojen salaoja- ja viemärijärjestelmiä uusittiin.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Mäki kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Inventoinnissa ympäröivä pelto oli kyntämättä, joten pintapoimintaa ei voitu tehdä. Kohteesta ei tullut esiin lisätietoa, se vaikuttaa olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisessa tilassa. Kohteen aluerajausta hieman tarkennettiin rajaamalla rakennukset sen ulkopuolelle. Rajaus perustuu aiempiin tutkimuksiin.
Vuonna 2022 ratalinjan pohjoispuolella tehtiin koetutkimuksia, joissa selvitettiin muinaisjäännösalueen laajuutta. Tutkimusten perusteella kohteen aluerajausta laajennettiin hieman lounaassa lähellä nykyistä ratalinjaa. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27012 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27015 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27012 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27016 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010026 |
577 |
Alastalo-Keskitalo |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
262949.60200000 |
6713474.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010026 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee peltojen keskellä olevalla Askalan kylämäellä Alastalon ja Keskitalon tilojen pihapiirissä, Paimionjoesta n. 400 m itään. Polttokenttäkalmisto sijaitsee Keskitalon pihassa. Inventoinnissa 2005 paikalla olevan ladon reunoilla havaittiin nokimaata, palaneita kiviä ja palanutta luuta. Keskitalon maalla on ollut kuppikivi, joka on räjäytetty vuoden 1934 jälkeen. Alastalon pihapiirissä on ollut roomalaisaikainen maansekainen hautaröykkiö, jonka Ella Kivikoski kaivoi 1934. Lisäksi molempien tilojen maalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. kampakeramiikkaa. Kylämäen pelloilta on löytynyt peltotöissä useita kivikautisia esineitä, jotka ovat kadonneet. Muinaisjäännösryhmä on osin tutkittu, osin hävitetty ja mahdollisesti siitä on vielä jotain jäljellä ainakin Keskitalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.577010027 |
577 |
Luuspää |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
265581.59100000 |
6702744.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010027 |
Röykkiöt sijaitsevat Poutajoen länsipuolella, Löyhäistenmäki -nimisellä kalliolla, mistä avautuu laaja näkymä jokilaaksoon. Eteläisimmän ja pohjoisimman röykkiön välimatka on pohjois-etelä -suunnassa n. 160 m. Muinaisjäännösmerkki peruskartalla ei täsmää 2005 inventoinnissa annettujen röykkiöiden GPS-keskikoordinaattien kanssa. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.577010028 |
577 |
Muurmäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
268893.22200000 |
6710599.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010028 |
Muinaislinna (Muurmäki, Muurimäki tai Ruoklinna) sijaitsee Vistan itäpuolella, Ruokolinnan kartanon itäpuolella, peltojen ympäröimällä kallioniemekkeellä. Linnavuori on suojattu kivivallein. Vallien sisäpuolinen alue on kooltaan n. 75x90 m. Valli erottuu heikoimmin mäen itäpuolella. Vallin leveys vaihtelee 2-4 metriin ja korkeus 1-1,25 metriin. Itse mäki on matalahko ja sen rinteillä on paljon pirunpeltoa. Vallitukset on mahdollisesti koottu luontaista pirunpeltoa hyödyntäen. Linnavuori on laajuudeltaan n. 7400 m2. |
| metsakeskus.577010029 |
577 |
Nokkala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262400.81400000 |
6714357.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010029 |
Röykkiö sijaitsee Paimionjoen länsipuolella kallion korkeimmalla kohdalla, n. 500 m joesta länteen. Röykkiö on suurimmaksi osaksi hajotettu; 1927 siinä oli vielä reunamuuria näkyvissä. Röykkiö on ollut kooltaan n. 10x7,5 m ja korkeudeltaan hieman alle metrin. Inventoinnissa 2005 röykkiön muoto ja koko olivat vaikeasti hahmotettavissa. Kehämuuria ei ollut enää havaittavissa. Kylän lasten tiedetään kaivelleen röykkiötä aarteiden toivossa. |
| metsakeskus.577010030 |
577 |
Kehioja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263934.18900000 |
6716393.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Paimionjoen itäpuolella, joesta n. 200 m itään, peltojen keskelle pohjoista kohti työntyvällä metsäniemekkeellä, niemekkeen päässä Kehiojan (Kehinojan) talon pihapiirissä. Maasto alueella viettää loivasti länteen, kohti Paimionjokea. Maaperä alueella on mullansekaista hiekkaa. Inventoinnissa 2005 talon kasvimailta ja pelloilta löytyi muutamia kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.577010031 |
577 |
Fuila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260085.79800000 |
6703645.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010031 |
Röykkiö sijaitsee Paimionlahden itäpuolella, rannasta 200 m itään, Fuilan kartanosta 500 m pohjoiseen. Röykkiö on pohjoiseen työntyvän kallioniemekkeen kärjessä. Se on kooltaan n. 6x4 m, matala ja muodoltaan epämääräinen. Pahoin hajonnut röykkiö on koottu pyöristyneistä rantakivistä ja lohkareista ja sen keskellä on pyöreähkö kuoppa. Löydötön röykkiö on tutkittu kaivauksin vuonna 1885. |
| metsakeskus.577010032 |
577 |
Lautelantie |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
263030.58000000 |
6711382.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010032 |
Uhrikallio sijaitsee Paimion keskustasta n. 1 km pohjoiseen, Mäkeläntien ja Lautelantien risteyksen tuntumassa. Alueella on omakotitaloasutusta ja myös uhrikivi sijaitsee omakotitalotontin nurmialueella. Etelässä on peltoalue ja uhrikivestä n. 300 m pohjoiseen sijaitsee Lautelan muinaisjäännös. Silokalliossa on ainakin yhdeksän uhrikuoppaa, joista kahdeksan on yhdessä rykelmässä. Kupit ovat halkaisijaltaan n. 5 cm ja syvyydeltään n. 2 cm tai matalampia. |
| metsakeskus.577010033 |
577 |
Litto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266534.20100000 |
6705160.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010033 |
Röykkiö sijaitsee peltojen ympäröimällä, metsäisellä mäellä, jolla kalliopohja pistää paikoin esiin. Mäen länsipuolella virtaa Vainionoja. Mäki on asuttu ja röykkiö sijaitsee heti Kinnarin saunan länsipuolella. Röykkiö on hajotettu; enää siitä on vain pohjakivet jäljellä. Soikeahko röykkiö on kooltaan n. 10,7x9,5 m. Röykkiön länsipuoliskon keskiosassa on suorakaiteenmuotoinen, suurista kivistä koottu karsina. Sen sisätila on kooltaan n. 1x1,7 m ja kyseessä lienee ruumishautauksen paikka. Peruskartalle Litton talo on merkitty n. 600 m etelälounaaseen. |
| metsakeskus.577010034 |
577 |
Kumpumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
260965.40900000 |
6710361.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010034 |
Kohde sijaitsee vanhan Turuntien (mt 234) pohjoispuolella, Paimionjoen länsipuolella, joesta n. 1,3 km länteen. Kohde erottuu peltojen ympäröimänä mäkenä, jonka läpi kulkee maantie. Mäki on kaksiosainen ja kummallakin on oma nimensä; itäistä osaa kutsutaan Kumpumäeksi, läntistä Katajamäeksi. Koetutkimuksissa paikalta löytyi sekä rautakautista että nuorempaa keramiikkaa, muutama pala palanutta savea, rautakuonaa sekä pieni kulkusmainen saviriipus. Tutkimuksissa asuinpaikka todettiin melko tuhoutuneeksi. Inventoinnissa 2005 paikalla oli omakotitalo ja laaja pihanurmikko. Muinaisjäännösryhmän laajuudeksi arvioitiin n. 3100 m2. |
| metsakeskus.577010034 |
577 |
Kumpumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
260965.40900000 |
6710361.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010034 |
Kohde sijaitsee vanhan Turuntien (mt 234) pohjoispuolella, Paimionjoen länsipuolella, joesta n. 1,3 km länteen. Kohde erottuu peltojen ympäröimänä mäkenä, jonka läpi kulkee maantie. Mäki on kaksiosainen ja kummallakin on oma nimensä; itäistä osaa kutsutaan Kumpumäeksi, läntistä Katajamäeksi. Koetutkimuksissa paikalta löytyi sekä rautakautista että nuorempaa keramiikkaa, muutama pala palanutta savea, rautakuonaa sekä pieni kulkusmainen saviriipus. Tutkimuksissa asuinpaikka todettiin melko tuhoutuneeksi. Inventoinnissa 2005 paikalla oli omakotitalo ja laaja pihanurmikko. Muinaisjäännösryhmän laajuudeksi arvioitiin n. 3100 m2. |
| metsakeskus.577010034 |
577 |
Kumpumäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
260965.40900000 |
6710361.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010034 |
Kohde sijaitsee vanhan Turuntien (mt 234) pohjoispuolella, Paimionjoen länsipuolella, joesta n. 1,3 km länteen. Kohde erottuu peltojen ympäröimänä mäkenä, jonka läpi kulkee maantie. Mäki on kaksiosainen ja kummallakin on oma nimensä; itäistä osaa kutsutaan Kumpumäeksi, läntistä Katajamäeksi. Koetutkimuksissa paikalta löytyi sekä rautakautista että nuorempaa keramiikkaa, muutama pala palanutta savea, rautakuonaa sekä pieni kulkusmainen saviriipus. Tutkimuksissa asuinpaikka todettiin melko tuhoutuneeksi. Inventoinnissa 2005 paikalla oli omakotitalo ja laaja pihanurmikko. Muinaisjäännösryhmän laajuudeksi arvioitiin n. 3100 m2. |
| metsakeskus.577010034 |
577 |
Kumpumäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
260965.40900000 |
6710361.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010034 |
Kohde sijaitsee vanhan Turuntien (mt 234) pohjoispuolella, Paimionjoen länsipuolella, joesta n. 1,3 km länteen. Kohde erottuu peltojen ympäröimänä mäkenä, jonka läpi kulkee maantie. Mäki on kaksiosainen ja kummallakin on oma nimensä; itäistä osaa kutsutaan Kumpumäeksi, läntistä Katajamäeksi. Koetutkimuksissa paikalta löytyi sekä rautakautista että nuorempaa keramiikkaa, muutama pala palanutta savea, rautakuonaa sekä pieni kulkusmainen saviriipus. Tutkimuksissa asuinpaikka todettiin melko tuhoutuneeksi. Inventoinnissa 2005 paikalla oli omakotitalo ja laaja pihanurmikko. Muinaisjäännösryhmän laajuudeksi arvioitiin n. 3100 m2. |
| metsakeskus.577010035 |
577 |
Katajamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
260873.44400000 |
6710325.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010035 |
Kohde sijaitsee vanhan Turuntien (mt 234) pohjoispuolella, Paimionjoen länsipuolella, joesta n. 1,3 km länteen. Kohde erottuu peltojen ympäröimänä mäkenä, jonka läpi kulkee maantie. Mäki on kaksiosainen ja kummallakin on oma nimensä, itäistä osaa kutsutaan Kumpumäeksi, läntistä Katajamäeksi. Paikalta on löytynyt keihäänkärki, pronssinen rannerengas, rautaniittejä, lasihelmiä, saviastianpaloja ja palaneen luun kappaleita. Mäen laella on selviä merkkejä polttokenttäkalmistosta ja kallion reunalla on merkkejä palamattomasta vyöhykkeestä, jonka löydöt viittaavat rautakautiseen asuinpaikkaan. Inventoinnissa 2005 kohteen laajuudeksi arvioitiin n. 4000 m2. |
| metsakeskus.577010035 |
577 |
Katajamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
260873.44400000 |
6710325.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010035 |
Kohde sijaitsee vanhan Turuntien (mt 234) pohjoispuolella, Paimionjoen länsipuolella, joesta n. 1,3 km länteen. Kohde erottuu peltojen ympäröimänä mäkenä, jonka läpi kulkee maantie. Mäki on kaksiosainen ja kummallakin on oma nimensä, itäistä osaa kutsutaan Kumpumäeksi, läntistä Katajamäeksi. Paikalta on löytynyt keihäänkärki, pronssinen rannerengas, rautaniittejä, lasihelmiä, saviastianpaloja ja palaneen luun kappaleita. Mäen laella on selviä merkkejä polttokenttäkalmistosta ja kallion reunalla on merkkejä palamattomasta vyöhykkeestä, jonka löydöt viittaavat rautakautiseen asuinpaikkaan. Inventoinnissa 2005 kohteen laajuudeksi arvioitiin n. 4000 m2. |
| metsakeskus.577010036 |
577 |
Leikola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266702.13300000 |
6705073.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010036 |
Kohde sijaitsee n. 300 m etelään valtatieltä 1., Vainionojan laakson itäreunalla metsää kasvavan kukkulan lakialueella. Kukkulan ojan puoleinen, läntinen sivu on jyrkkä. Paikalla kohoavalla kahdella kalliopaljastumalla on kaksi röykkiötä. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.577010037 |
577 |
Tuomola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266135.37100000 |
6702128.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010037 |
Kohde sijaitsee Poutajoen itäpuolella metsäisen kukkulan korkeimmalla kohdalla kallioharjanteen pohjoispäässä. Röykkiö on koottu kalliopohjalle ja se on varsin pahoin tuhoutunut. Kiviä on heitetty ja levitetty viuhkamaisesti alas rinteeseen sen pohjoispuolelle. Röykkiön ilmeisen alkuperäisen ytimen kohdalta on paljastunut pitkänomainen, kammiomainen, suorakaiteenmuotoinen, päältä avoin ja selvästi kylmämuurattu rakennelma, joka on luode-kaakko -suuntainen ja 3x1,5x1 m:n kokoinen. Alue on merkitty peruskartalle louhikkona. |
| metsakeskus.577010039 |
577 |
Nummenalho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264844.81900000 |
6716601.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Paimionjoen itäpuolella Tarvasjoentien varrella. Paikka on hiekkaharjanteen itäreunalla. Tarvasjoentien itäpuolella on laaja hiekkakuoppa, jonka lounais-, itä- ja koillisreunoilla oli 1996 äestetty hakkuualue. Hiekkakuopan kaakkois- ja koillispuolilta löytyi harvakseltaan iskoksia äestysvaoista. Iskoksia löytyi myös hiekkakuopan tuntumaan jääneeltä hieman ympäristöään ylemmäs kohoavalta niemekkeeltä, mutta ei kauempaa tasaiselta maalta. Asuinpaikka lienee tuhoutunut suurelta osin hiekanotossa, mutta se saattaa kuitenkin jatkua pohjoiseen alueelle, jossa maasto on ehjää. Inventoinnissa 2005 todettiin, että hiekkakuoppaa oli laajennettu entisestään, mutta sen reunoilla ei havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittavaa. Hakkuualue oli jo umpeenkasvanut. Kohteen laajuutta ei kyetty arvioimaan. |
| metsakeskus.577010040 |
577 |
Kivimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259835.83200000 |
6716540.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010040 |
Asuinpaikka sijaitsee loivasti länteen ja luoteeseen laskevalla, Kivimäen laajan kallioalueen luoteisrinteen alla olevalla kapealla hiekkakankaalla. Kangasta pitkin pohjoiseen ja edelleen koilliseen kulkee tie. Löydöt on kerätty n. 100 m:n matkalta ojaleikkauksesta, ojasta nostetusta maasta ja tien itäpuolella olevan hiekkakuopan reunalta. Inventoinnissa 2005 paikalla ei havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa eikä raportissa ole mainintaa aiemmin havaituista painanteista.
Metsähakkuisiin liittyen paikalla tehtiin tarkastus 2021. Tarkastuksessa ei havaittu vuonna 1998 havaittuja kahta mahdollista asumuspainnannetta. Vuoden 1998 jälkeen alueella on tehty hakkuita, ja alueella on nähtävissä vanhoja metsäkoneuria. Mainittu eteläisempi painanne sijaitsee mahdollisesti koorinaateissa P: 6716564 I: 259836, mutta tällä alueella on havaittavissa myös vanhoja metsäkoneen jälkiä. |
| metsakeskus.577010041 |
577 |
Vuohimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
260156.73300000 |
6711288.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010041 |
Asuinpaikka sijaitsee noin puoli kilometriä läpimitaltaan olevan mäkialueen kaakkoisreunalla, eteläkaakkoon työntyvän harjanteen eteläkärjessä. Harjanteen kärkeä kiertää vanhan Paimiontien ja Veikkarintien välinen uusi yhdystie. Tien pohjoislaidalla on leikkaus, joka harjanteen laen kohdalla on enimmillään n. 4 m:n korkuinen. Löydöt (saviastianpalat, kivilaji- ja kvartsi-iskokset) on kerätty tästä leikkauksesta 50 m:n matkalta. Asuinpaikka voi olla huomattavasti laajempi; alueen topografian perusteella se saattaa jatkua varsinkin tieleikkauksen päästä länteen metsäalueelle. Inventoinnissa 2005 tieleikkauksesta löytyi kivilaji-iskoksia, joita ei otettu talteen. Kohteen laajuutta ei kyetty arvioimaan. |
| metsakeskus.577010042 |
577 |
Laukonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
259796.87400000 |
6711084.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Laukonmäen eteläkärjessä loivasti etelään laskevalla rinteellä. Mäen eteläkärjen poikki kulkee idästä länteen Kauhaistentie. Tien pohjoislaidalla on oja ja maaleikkaus, joka on enimmillään kahden metrin korkuinen. Löydöt (palaneet luunkappaleet, kivilaji- ja kvartsi-iskokset) on kerätty tästä leikkauksesta sen korkeimmasta osasta n. 45 m:n matkalta. Tie on ilmeisesti ainakin löytöalueen kohdalla tuhonnut pahasti asuinpaikkaa, mutta asuinpaikka voi olla huomattavasti laajempikin jatkuen mahdollisesti löytöalueen päästä länteen ja länsiluoteeseen metsäalueelle. Inventoinnissa 2005 ojaleikkauksessa ei havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 45x10 m. |
| metsakeskus.577010043 |
577 |
Nummentalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
262911.61200000 |
6713085.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010043 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Paimionjoen itäpuolella kivikautisen niemen länsireunalla. Kivikautinen niemi kohoaa nykyään harjuna Kaimalan, Tomeron ja Spurilan peltojen sekä Paimionjoen välisellä alueella. Tihein löytöalue sijaitsee pellon keskellä olevan suuren ladon länsi- ja lounaispuolella, toinen tihentymä on pellon etelälaidalla. Paikalta on löytynyt mm. taltta, kourutaltan katkelma, oikokirveen teräosa, lehdenmuotoisen keihäänkärjen katkelma, tasataltan katkelma ja saviastianpaloja. Inventoinnissa 2005 pellolla havaittiin kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. Maaperä löytöalueella on hiekansekaista peltomultaa. Inventoinnissa arvioitiin, että asuinpaikka saattaa olla jopa yli 4 hehtaarin suuruinen. |
| metsakeskus.577010043 |
577 |
Nummentalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
262911.61200000 |
6713085.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010043 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Paimionjoen itäpuolella kivikautisen niemen länsireunalla. Kivikautinen niemi kohoaa nykyään harjuna Kaimalan, Tomeron ja Spurilan peltojen sekä Paimionjoen välisellä alueella. Tihein löytöalue sijaitsee pellon keskellä olevan suuren ladon länsi- ja lounaispuolella, toinen tihentymä on pellon etelälaidalla. Paikalta on löytynyt mm. taltta, kourutaltan katkelma, oikokirveen teräosa, lehdenmuotoisen keihäänkärjen katkelma, tasataltan katkelma ja saviastianpaloja. Inventoinnissa 2005 pellolla havaittiin kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. Maaperä löytöalueella on hiekansekaista peltomultaa. Inventoinnissa arvioitiin, että asuinpaikka saattaa olla jopa yli 4 hehtaarin suuruinen. |
| metsakeskus.577010044 |
577 |
Hellberginkylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
262771.67000000 |
6712852.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010044 |
Asuinpaikka sijaitsee entisellä pellolla Paimionjoen itäpuolella. Alue on muodostanut kivikaudella niemen ja kohoaa nykyään harjuna Kaimalan, Tomeron ja Spurilan peltojen sekä Paimionjoen välisellä alueella. Alueelta on pellolta pintalöytöinä saatu talteen hiottuja kivilajiesineitä ja niiden kappaleita, pii- ja kvartsi-iskoksia sekä saviastianpaloja. Lähes kaikki löydöt on saatu talteen melko suppealta alueelta pellon kaakkoisosasta. Inventoinnissa 2005 peltoalue oli kesannolla, joten havaintoja ei tehty. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin n. 3000 m2. Sittemmin alueelle on istutettu lehtikuusia ja koivuja.
Kesällä 2008 todettiin, että asuinpaikan itäpuoliselta Vartialan tontilta, RN:o 5:54 on myös löydetty vuosien ajan runsaasti kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, keramiikkaa, hiottujen kiviesineiden kappaleita, kiekkokiviä jne.). Löydöt on kerätty puutarha- ja pihatöiden yhteydessä. Asuinpaikka on aiemmin arvioitua laajempi. |
| metsakeskus.577010045 |
577 |
Hossila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
262840.64900000 |
6712608.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Paimionjoen itäpuolella kivikautisen niemen länsireunalla metsässä. Kivikautinen niemi kohoaa nykyään harjuna Kaimalan, Tomeron ja Spurilan peltojen sekä Paimionjoen välisellä alueella. Koekuopista löytyi runsaasti saviastianpaloja, piikaavin, pii-, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä hiotun kiviesineen fragmentti. Asuinpaikka vaikuttaa sijoittuvan metsäisessä maastossa olevan tasaisen terassin päälle. Välittömästi asuinpaikan pohjoispuolella on suurista kivistä rakennettu röykkiö, joka on lähes kokonaan tuhoutunut. Maan pinnalle näkyy vain muutama kivikerros. Röykkiön kivet ovat levinneet n. 14x10 metrin laajuiselle alueelle, mutta se on todennäköisesti ollut tätä pienempi. Röykkiön keskellä on suuri kuoppa.
Inventoinnissa 2005 alueelle kaivettiin yksi koepisto, josta löytyi kvartsi-iskos ja saviastianpala. Löydöt jätettiin kuoppaan. Muinaisjäännöksen laajuudeksi arvioitiin vähintään 4000 m2. |
| metsakeskus.577010045 |
577 |
Hossila |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
262840.64900000 |
6712608.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Paimionjoen itäpuolella kivikautisen niemen länsireunalla metsässä. Kivikautinen niemi kohoaa nykyään harjuna Kaimalan, Tomeron ja Spurilan peltojen sekä Paimionjoen välisellä alueella. Koekuopista löytyi runsaasti saviastianpaloja, piikaavin, pii-, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä hiotun kiviesineen fragmentti. Asuinpaikka vaikuttaa sijoittuvan metsäisessä maastossa olevan tasaisen terassin päälle. Välittömästi asuinpaikan pohjoispuolella on suurista kivistä rakennettu röykkiö, joka on lähes kokonaan tuhoutunut. Maan pinnalle näkyy vain muutama kivikerros. Röykkiön kivet ovat levinneet n. 14x10 metrin laajuiselle alueelle, mutta se on todennäköisesti ollut tätä pienempi. Röykkiön keskellä on suuri kuoppa.
Inventoinnissa 2005 alueelle kaivettiin yksi koepisto, josta löytyi kvartsi-iskos ja saviastianpala. Löydöt jätettiin kuoppaan. Muinaisjäännöksen laajuudeksi arvioitiin vähintään 4000 m2. |
| metsakeskus.577010045 |
577 |
Hossila |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
262840.64900000 |
6712608.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Paimionjoen itäpuolella kivikautisen niemen länsireunalla metsässä. Kivikautinen niemi kohoaa nykyään harjuna Kaimalan, Tomeron ja Spurilan peltojen sekä Paimionjoen välisellä alueella. Koekuopista löytyi runsaasti saviastianpaloja, piikaavin, pii-, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä hiotun kiviesineen fragmentti. Asuinpaikka vaikuttaa sijoittuvan metsäisessä maastossa olevan tasaisen terassin päälle. Välittömästi asuinpaikan pohjoispuolella on suurista kivistä rakennettu röykkiö, joka on lähes kokonaan tuhoutunut. Maan pinnalle näkyy vain muutama kivikerros. Röykkiön kivet ovat levinneet n. 14x10 metrin laajuiselle alueelle, mutta se on todennäköisesti ollut tätä pienempi. Röykkiön keskellä on suuri kuoppa.
Inventoinnissa 2005 alueelle kaivettiin yksi koepisto, josta löytyi kvartsi-iskos ja saviastianpala. Löydöt jätettiin kuoppaan. Muinaisjäännöksen laajuudeksi arvioitiin vähintään 4000 m2. |
| metsakeskus.577010045 |
577 |
Hossila |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
262840.64900000 |
6712608.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Paimionjoen itäpuolella kivikautisen niemen länsireunalla metsässä. Kivikautinen niemi kohoaa nykyään harjuna Kaimalan, Tomeron ja Spurilan peltojen sekä Paimionjoen välisellä alueella. Koekuopista löytyi runsaasti saviastianpaloja, piikaavin, pii-, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä hiotun kiviesineen fragmentti. Asuinpaikka vaikuttaa sijoittuvan metsäisessä maastossa olevan tasaisen terassin päälle. Välittömästi asuinpaikan pohjoispuolella on suurista kivistä rakennettu röykkiö, joka on lähes kokonaan tuhoutunut. Maan pinnalle näkyy vain muutama kivikerros. Röykkiön kivet ovat levinneet n. 14x10 metrin laajuiselle alueelle, mutta se on todennäköisesti ollut tätä pienempi. Röykkiön keskellä on suuri kuoppa.
Inventoinnissa 2005 alueelle kaivettiin yksi koepisto, josta löytyi kvartsi-iskos ja saviastianpala. Löydöt jätettiin kuoppaan. Muinaisjäännöksen laajuudeksi arvioitiin vähintään 4000 m2. |
| metsakeskus.577010046 |
577 |
Heikkilänmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
262821.64100000 |
6715062.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010046 |
Kohde sijaitsee Paimionjoen länsipuolella etelään pistävällä kallioniemekkeellä, joesta 300 m länteen. Kaivauksessa todettiin mäen eteläisessä päässä säännöllinen polttokenttäkalmiston kiveys, jossa maa oli paikoitellen hyvinkin nokista. Löytöinä paikalta saatiin talteen palanutta luuta ja saviastianpaloja. Inventoinnissa 2005 paikalle tehtiin muutama koepisto, joista löytyi hyvin nokista maata, palaneita kiviä ja palanutta savea. Löydöt jätettiin löytöpaikoilleen. Muinaisjäännöksen laajuudeksi arvioitiin n. 4500 m2. |
| metsakeskus.577010047 |
577 |
Mansikkamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263259.46700000 |
6714341.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577010047 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellolla Paimionjoen itäpuolella, jokiuomasta n. 200 m itään ja Askalan vanhainkodista n. 1050 m pohjoiseen. Pelto oli 1986 tarkastuksen aikana mansikkamaana. Maaperä on savista, osin hiekansekaista savimultaa. Pelto on muodoltaan kaukalomainen; pellonreunat kohoavat koilliseen, kaakkoon, lounaaseen ja viettävät luoteeseen kohti Paimionjoen jyrkkää reunaa. Paikalta on löytynyt hioinlaakaan kuuluvia kappaleita sekä kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Inventoinnissa 2005 pelto oli umpeenkasvanut, joten pintapoiminta kohteella ei onnistunut. |
| metsakeskus.577040001 |
577 |
Kakkarvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
260290.69500000 |
6708529.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577040001 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee valtatietä 1 ja Tammisilta-Paimio -tietä yhdistävän Käräjätien itäpuolella, Kakkarvuoren eteläpuolella välittömästi tien vieressä. Löytöpaikka sijaitsee Paimionjokilaakson länsireunalla olevalla pellolla hiesusavialueella, vanhalla rantaterassilla. Paikalta on löytynyt porfyriittinen iskentäydin, 11 porfyriitti-iskosta ja kaksi kvatrtsi-iskosta. Pintalöytöjen levinnän perusteella muinaisjäännösalue lienee melko pienialainen. Korkeuden perusteella löydöt ajoittuisivat lähinnä pronssikauteen. Inventoinnissa 2005 pellolla havaittiin muutamia porfyriitti-iskoksia ja ne jätettiin paikoilleen. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin alle 2000 m2. |
| metsakeskus.577040001 |
577 |
Kakkarvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
260290.69500000 |
6708529.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577040001 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee valtatietä 1 ja Tammisilta-Paimio -tietä yhdistävän Käräjätien itäpuolella, Kakkarvuoren eteläpuolella välittömästi tien vieressä. Löytöpaikka sijaitsee Paimionjokilaakson länsireunalla olevalla pellolla hiesusavialueella, vanhalla rantaterassilla. Paikalta on löytynyt porfyriittinen iskentäydin, 11 porfyriitti-iskosta ja kaksi kvatrtsi-iskosta. Pintalöytöjen levinnän perusteella muinaisjäännösalue lienee melko pienialainen. Korkeuden perusteella löydöt ajoittuisivat lähinnä pronssikauteen. Inventoinnissa 2005 pellolla havaittiin muutamia porfyriitti-iskoksia ja ne jätettiin paikoilleen. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin alle 2000 m2. |
| metsakeskus.577040002 |
577 |
Kerossaaren kankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
261626.16700000 |
6706203.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.577040002 |
Mahdollinen rautakautinen asuinpaikka sijaitsee lähellä Helsinki-Turku ja Sauvo-Paimio teiden risteystä, valtatien 1 pohjoispuolella. Kohde on pellolla Paimionjokilaaksossa, joesta 800 m itään sijaitsevan pienen katajaa, havu- ja lehtipuita kasvavan moreenimuodostuman vieressä, kumpareen itäpuolella. Koepistoissa ei kuitenkaan havaittu merkittäviä anomalioita. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja. Inventoinnissa 2005 moreenikumpareen itäosaan tehtiin kaksi koekuoppaa, joista toisesta löytyi yksi saviastianpala. Paikalta ei saatu havaintoja likamaasta tai asuinpaikkaan liittyvistä rakenteista. Muinaisjäännöksen laajuudeksi arvioitiin korkeintaan 1500 m2. |
| metsakeskus.578010002 |
578 |
Kempele |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
540892.08000000 |
7144668.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimänjoen itärannalla, Kempeleen talon lounaispuolella olevalla pellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta. Pelto on tasaista maata, mutta sen länsipuolella on jyrkkä ja korkea törmä. |
| metsakeskus.578010003 |
578 |
Päätalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
540572.21800000 |
7144068.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimäjoen länispuolella, joesta noin 300 m:n päässä olevan hiekkakuopan itäosassa. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkakuopan reunamilta. Kuopan kaakkoisreunassa on havaittu palaneita kiviä ja nokimaata. |
| metsakeskus.578010004 |
578 |
Virtalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541651.77600000 |
7145708.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimäjoen itärannalla, Virtalahti -nimisen tilan asuinrakennuksesta 50 koilliseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille loivasti pohjoista kohti viettävän viljelyspellon kohdalle kaivetuista koeojista ja pellon pinnalta. |
| metsakeskus.578010005 |
578 |
Kaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541361.88700000 |
7145838.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimäjoen länsirannalla vastapäätä Virtalahden kivikautista asuinpaikkaa. Noin 30 metrin päässä jyrkästä jokitörmästä on havaittavissa joen suuntainen noin metrin korkuinen terassi, jota on noin 150 m:n pituudelta. Asuinpaikka-alue sijoittuu juuri tämän terasiin pituiselle alueelle sen yläpuoliselle alueelle. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon kohdalta. Vuoden 2005 inventoinnissa paikalla todettiin kasvavan lepikkoa. |
| metsakeskus.578010006 |
578 |
Koivuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541711.75100000 |
7146057.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimäjoen länisrannalla, Kaarteen asuinpaikasta noin 300 m pohjoiseen. Asuinpaikkalöyödt ovat tulleet esille viljelyspellon kohdalta. Lisäksi kerrotaan, että Koivuniemen tilan navettarakennuksen perustuksia kaivettaessa on tullut esille kivetty tulisija. |
| metsakeskus.578010007 |
578 |
Leppikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542171.56000000 |
7148147.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Leppikosken voimalaitoksen kohdalla Kiehimäjoen länsirannalla, padon yli vievän tien pohjoispuolella olevan viljelyspellon kohdalla. Maasto on jokeen päin terasseittain laskevaa rinnettä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta. Vuoden 2005 inventoinnissa paikan todettiin metsittyneen ja pusikoituneen. |
| metsakeskus.578010008 |
578 |
Paavola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543451.03600000 |
7150166.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010008 |
Kiehimänjoen itärannalla 9 km rautatieltä on Paavolan tila. (Taloudellisella kartalla Paavola on merkitty väärälle puolelle kalliota.) Talon luoteispuolella on rantapelto, jonka kohdalla on joskus ollut tervahauta ja peltoa nimitetään Hautapelloksi. Pelto viettää melko jyrkästi jokeen päin. Sen itäpuolella on metsää ja korkea kallio . Tältä pellolta löytyi kvartsi-iskoksia ja pari palaneen luunsirua, joten siinä lienee asuinpaikka. Vesi noussee sen alaosaan. |
| metsakeskus.578010009 |
578 |
Ruutinlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543451.03600000 |
7150166.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimänjoen länsipuolella olevan Ruutinlammen pohjoisrannalla. Lammen etelä- ja länsipuolella on viljelysaukeaa, pohjoispuolella sen sijaan on pääasiassa metsää. Kuitenkin myös täällä on pieni peltoalue, joka laskee loivana terassina lampeen päin. Lammen rannat ovat matalat ja vetiset. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltorinteestä ja sen alaosasta. |
| metsakeskus.578010010 |
578 |
Tuokkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543830.88400000 |
7150646.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimäjoen länsirannalla olevassa niemen kärjessä, Tuokkilan talosta koilliseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta. Tuokkilan talosta etelään olevalla pellolla havaittiin hiotun kiviesineen kappale sekä kvartsi-iskoksia. Tällä pellolla oli havaittu hiili- ja tuhkakuoppa sekä kiviraunioita.
Pellon eteläpuolella, Virtaniemeen vievän polun varressa oli ainakin kaksi sammaloitunutta maansekaista kivirauniota, joista toiseen kaivetussa kuopassa näkyi hiiltä. |
| metsakeskus.578010010 |
578 |
Tuokkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
543830.88400000 |
7150646.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimäjoen länsirannalla olevassa niemen kärjessä, Tuokkilan talosta koilliseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta. Tuokkilan talosta etelään olevalla pellolla havaittiin hiotun kiviesineen kappale sekä kvartsi-iskoksia. Tällä pellolla oli havaittu hiili- ja tuhkakuoppa sekä kiviraunioita.
Pellon eteläpuolella, Virtaniemeen vievän polun varressa oli ainakin kaksi sammaloitunutta maansekaista kivirauniota, joista toiseen kaivetussa kuopassa näkyi hiiltä. |
| metsakeskus.578010011 |
578 |
Välitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543730.91900000 |
7150956.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimäjoen itärannalla, Uuran koulun luoteispuolella. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille Välitalo ja Tervonen -nimisten tilojen väliseltä alueelta viljelyspellolta. Löydöt on poimittu pellon pinnalta. |
| metsakeskus.578010012 |
578 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543660.94600000 |
7151755.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimäjoen itärannan Revonlahden kohdalla, joessa olevan Uurajärven kohdalla. Joen rannassa on kapeahko, viljelemätön kaistale, joka viettää loivasti jokea kohti. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille juuri tältä alueelta. |
| metsakeskus.578010013 |
578 |
Alila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543191.13700000 |
7151045.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimäjoen länsilaidassa olevan Uurajärven Revonlahden etelärannalla. Asuinpaikka-alue on entistä peltoa. Vastapäisestä Autioniemestä on löydetty Paltamon karhunpääkirves. Alilan tilan alueelta on löydetty myös pronssipäinen puukko (Kansat. tsto 8731). Vuoden 2005 inventoinnissa paikan todettiin jääneen suureksi osaksi veden alle ja paikalla kasvoi ruokoa ja heinää. |
| metsakeskus.578010014 |
578 |
Autioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543411.04300000 |
7152175.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiehimäjoen länsipuolella olevan Uurajärven pohjoisrannalla, Autioniemellä. Järven etelärannalle laskee Väljänjoki. Sen suuhun on muodostunut suistoalue, joka ennen säännöstelyä erotti Uurajärven Kiehimäjoesta. Myös pohjoisrannalla on matalaa niittyä, joka kaikesta päätellen on muodostunut joen tuomista maa-aineksista. Vedenpinnan nosto 131 metristä 135 metriin on tuhonnut suistosta suurimman osan, pohjoisrannalla entisistä rantaniityistä ei ole enää mitään jäljellä. Autioniemellä lienee ollut kaksi erillistä asuinpaikkaa. Peltoalueella sijainnut on täysin tuhoutunut. Sen sijaan metsäalueella sijiaitseva asuinpaikka on säilynyt ehyenä.
Vuonna 1938 Autioniemen tilan alueelta on löydetty Paltamon karhunpääasenaan tunnettu esine (KM 13275:1)
KAIVAUS: Esa Suominen 1999 (17 neliömetriä), löydöt KM 33637:1-122). |
| metsakeskus.578010016 |
578 |
Putkonsaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547439.41800000 |
7154004.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Iijärvessä olevan suurimman saaren, Putkonsaaren etelärannalla, pienen hiekkaisen niemekkeen kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.578010017 |
578 |
Putkonsaari N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548009.19200000 |
7154024.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Iijärvessä olevan suurimman saaren, Putkonsaaren pohjoisrannalla, vastapäätä Iijärven pohjosirannalla olevaa terävää Lehtokanta -nimistä niemenkärkeä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille sortuneesta rantatörmästä. |
| metsakeskus.578010018 |
578 |
Tihilänranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548588.95000000 |
7155074.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Iijärven Uvanlahden suun länsirannalla, Tihilänniemen tyven itärannalla, pienen luoteeseen työntyvän kaksioisaisen poukaman kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille l pohjoisemman poukaman luoteisrannalta kaakkoon antavan hiekkaisen rannan kohdalta, rannasta. |
| metsakeskus.578010020 |
578 |
Koitto |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
526937.70900000 |
7141069.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010020 |
Mahdollinen rautakautinen hautapaikkakohde sijaitsee Paltaselän Varislahden pohjoisrannalla, Kirvesjärvestä laskevan Varisjoen suulta noin 0,5 km itään. Löydöt ovat tulleet esille Koitto -nimisen talon pohjoispuolelle raivatulta pellolta. Lähellä on myös raudanvalmistuksen (?) jälkiä. |
| metsakeskus.578010021 |
578 |
Nahkapuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528577.04600000 |
7143029.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Nahkapuron mutkan koillispuolella, rautatiestä noin 250 m etelään ja Sahin talosta noin 0,5 km luoteeseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille suurehkon hiekkakuopan itäreunalta.
Tarkastus 2022: Aivan hiekkakuopan rinteen yläosaan profiilin suoristus, leveys noin 60 cm ja suoristuksen syvyys noin 45 cm. Profiilin yläosa oli jonkin verran ruosteen sekaista hiekkaa. Noin 35 sentin syvyydeltä näkyi kolme ohutta tummaa kulttuurikerrosta noin sentin välein, ja siitä vielä viisi senttiä syvemmältä oli myös kolme ohutta tummaa kerrosta päällekkäin noin sentin välein.
Hiekkakuopan reunalla on selkeä terassimainen tasanne, mutta se on syntynyt hiekanoton myötä. Maa oli siellä kovaa, koska kaira ei uponnut kuin muutaman sentin. Noin 20 metriä edellisestä pohjoiseen näkyy maassa kuoppa/painauma, mistä otettiin kairanäyte. Turpeen jälkeen näkyi noin 30 cm harmaata hiekkaa. Kohteessa on ollut päällekkäisten kulttuurikerroksien perusteella pitkäaikainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.578010022 |
578 |
Rahula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522659.41800000 |
7146067.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.578010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivesjärven itärannalla, Kivesjärven asemalta noin 3,5 km etelään. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Rahulan tilan navettarakennuksen takaisen karjatarhan alueelta ja asuinrakennuksesta etelään olevan pellon kohdalta. |
| metsakeskus.580010001 |
580 |
Kangasranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
625626.18200000 |
6821518.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven länsirannalla, Peruspohjanlahden suun etelärannalla, koilliseen viettävällä hiekkaisella mäntykankaalla. Paikka on Simpelejärven laskua edeltäneellä vanhalla rantatörmällä. Löydöt ovat venerantaan tulevan tien länsipuolella olevan hiekkakuopan reunoilta sekä tieltä. Lisäksi kivikautista keramiikkaa on havaittu saman rantatörmän päällä tuulenkaadosta n 80 m hiekkakuopasta itäkaakkoon. |
| metsakeskus.580010002 |
580 |
Luukkaanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
627248.52300000 |
6823676.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven länsirannalla, luoteesta Kurhonselkään työntyvän kapean Sorkanniemen kaakkoiskärjen, Luukkaanniemen tyvellä, etelään viettävällä hiekkamaalla. Löydöt pellon ylälaidalta.
Vuoden 2021 inventoinnin aikaan asuinpaikan eteläpuoleinen pelto oli istutettu koivulle. |
| metsakeskus.580010003 |
580 |
Kangasrannanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626924.64900000 |
6823970.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven länsirannalla, Sorkanniemessä, Kangasrannanlahden lounaisrannalla, koilliseen viettävällä hiekkaisella mäntykankaalla. Löydöt rantaa kulkevan tilustien reunoilta. |
| metsakeskus.580010004 |
580 |
Reuranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626326.89400000 |
6824123.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven länsirannalla, Muskanlahden pohjoisimman perukan, Reurannan lahdekkeen pohjoisrannalla, Reurannan pohjoispuolitse vievän tien varressa. Löytöpaikka on etelään kallistuvaa hiekkapohjaista peltoa. |
| metsakeskus.580010005 |
580 |
Paala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625436.24600000 |
6824112.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven länsirannalla, Kokkosaarenlahden perukassa, Lahdenpohjasta Peruspohjaan vievän tien pohjoispuolella. Löytöpaikka hiekkapohjaisella pellolla, puronotkon itärinteellä, n. 20 x 30 m kokoisella alueella. |
| metsakeskus.580010006 |
580 |
Käinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625359.27000000 |
6825780.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Haapalahdessa, Käinniemen kärjen lounaisreunalla. Paikka on pääosin peltoa, maaperä hienoa hiekkaa. Alun perin löydöt on saatu niemen lounaisreunassa olevasta hiekkakuopasta.
Vuoden 2021 inventoinnissa hiekkakuoppa ei ollut enää tunnistettavissa. Ilmeisesti kohta on muokattu pelloksi. Löytöjä esiintyi pellon pinnalla n 50 m itään entisen hiekkakuopan kohdasta. |
| metsakeskus.580010007 |
580 |
Jouhtsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626124.96100000 |
6826556.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven länsirannalla, Haapalahden suulla olevan Jouhtsalmen pohjoisrannalla. Löydöt Kiprinkallion ja pellon väliltä kulkevan tilustien kohdalta n. 50 m salmesta. Löytöalueen koko n. 20 x 10 m.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohde oli ennallaan. Uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.580010008 |
580 |
Savikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625143.35400000 |
6827431.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Haapalahden itärannalla, Lahdenpohjasta Lahdenkylään vievän tien varrella, hiekkaisella männikkörinteellä. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. Kyseessä lienee laaja, vähälöytöinen ja pesäkkeinen asuinpaikka, jota tie on tuhonnut. |
| metsakeskus.580010009 |
580 |
Lahdenpohjankangas A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
624456.62800000 |
6828441.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Haapalahden pohjoispäässä, Lahdenpohjasta Peruspohjaan ja Vuoriniemeen vievien teiden risteyksen ympäristössä, hiekkaisella mäntykankaalla. Löydöt (kvartsia, palanutta luuta) ojaleikkauksesta. Asuinpaikka on laaja. Löytöjä on kerätty tieleikkauksista n. 200 metrin matkalta risteyksestä etelään ja 30 m risteyksestä luoteeseen. |
| metsakeskus.580010010 |
580 |
Viitasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
628741.90400000 |
6827097.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärvessä Oravaniemen pohjoispuolella olevan Viitasaaren etelärannalla. Löytöpaikka hiekkaista peltoa etelään laskevan vanhan rantatörmän päällä, talosta 100-200 m itään. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä, tasataltta, palanutta luuta ym. Löytöalueen laajuus ehkä n. 100 x 50 m.
Vuoden 2021 inventoinnissa entinen pelto oli jo täysikasvuista koivu- ja mäntymetsää. |
| metsakeskus.580010011 |
580 |
Iso Kontiosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
631247.89800000 |
6827012.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärvessä olevan Ison Kontiosaaren etelälaidalla, Oravaniemen pohjoispuolella. Löytöpaikka on hienohiekkaista eteläkaakkoon viettävää rinnettä. Löydöt talon pihapiiristä. Asuinpaikka ulottunee talon länsipuolisille pelloille. |
| metsakeskus.580010013 |
580 |
Mustienpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
628863.83100000 |
6832267.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven luoteisrannallla, pienen Mustienpohjanlammen pohjoisrannalla. Löydöt Mustienpohjanlammen (Pyöreälammen) pohjoispuolella olevan peltorinteen yläosasta ja talon piha-alueelta. Löydöt keramiikkaa, piitä, kvartsia, kourutaltta (Koitsanlahden museossa) ym. |
| metsakeskus.580010014 |
580 |
Kosinonniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
629142.72400000 |
6831869.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven luoteisrannalla, Haljakanselän ja Mustienpohjanlahden välisen Kosinonniemen itäkärjessä. Paikka on hiekkapohjaista mäntykangasta niemen itäkärjen kaakkoisreunalla. Lähellä kumpareen reunaa on soikea painanne, joka voisi olla asuinpainanne. Löydöt nuolenkärki, keramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta ym. |
| metsakeskus.580010015 |
580 |
Haljakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
630017.37400000 |
6832000.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Haljakanselän koillisrannalla Koukunniemen länsipuolella, jossa uimarantaa suuren hiekkakuopan länsipuolella. Paikka on lounaaseen laskevaa hiekkakangasta. Löydöt rantaan tulevan tien reunalta vanhasta rantatörmästä ja hiekkakuopasta. Löydöt kivikirves, keramiikkaa, kvartsia. |
| metsakeskus.580010016 |
580 |
Koukunniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
630507.17600000 |
6831362.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärveen työntyvän Koukunniemen tyvessä, hiekkaisella mäntykankaalla kahden notkon välisellä kannaksella. Löydöt rajavartiosasemalle tulevan tien luoteisreunasta n. 80 m matkalta. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta, savi-idolin kappale ym. |
| metsakeskus.580010017 |
580 |
Kaunissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
630913.01300000 |
6830800.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010017 |
Asuinpaikka sijaitsee pienessä pyöreähkössä hiekkaperäisessä Simpelejärven saaressa Koukunniemen ja Moskuunniemen välillä. Saaressa on ollut kivikauden ja vanhemman metallikauden asuinpaikka. Simpelejärven laskun (1833, uudelleen laskettu 1960-l.) jälkeen saari on paljon alkuperäistä suurempi. Saari on pääosin tuhoutunut hiekanotossa jo 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa (1902-1908), jolloin lähes koko saaren vedenpinnan yläpuolinen osa kuljetettiin rautatien rakennusmateriaaliksi. Rauhoitetun alueen rajaa Simpelejärven laskua edeltävä rantalinja. Sen sisäpuolella on säästynyt joitakin kohtia alkuperäisestä saaresta (J. Ailion kartalla 1908 alueet a-f). |
| metsakeskus.580010017 |
580 |
Kaunissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
630913.01300000 |
6830800.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010017 |
Asuinpaikka sijaitsee pienessä pyöreähkössä hiekkaperäisessä Simpelejärven saaressa Koukunniemen ja Moskuunniemen välillä. Saaressa on ollut kivikauden ja vanhemman metallikauden asuinpaikka. Simpelejärven laskun (1833, uudelleen laskettu 1960-l.) jälkeen saari on paljon alkuperäistä suurempi. Saari on pääosin tuhoutunut hiekanotossa jo 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa (1902-1908), jolloin lähes koko saaren vedenpinnan yläpuolinen osa kuljetettiin rautatien rakennusmateriaaliksi. Rauhoitetun alueen rajaa Simpelejärven laskua edeltävä rantalinja. Sen sisäpuolella on säästynyt joitakin kohtia alkuperäisestä saaresta (J. Ailion kartalla 1908 alueet a-f). |
| metsakeskus.580010017 |
580 |
Kaunissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
630913.01300000 |
6830800.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010017 |
Asuinpaikka sijaitsee pienessä pyöreähkössä hiekkaperäisessä Simpelejärven saaressa Koukunniemen ja Moskuunniemen välillä. Saaressa on ollut kivikauden ja vanhemman metallikauden asuinpaikka. Simpelejärven laskun (1833, uudelleen laskettu 1960-l.) jälkeen saari on paljon alkuperäistä suurempi. Saari on pääosin tuhoutunut hiekanotossa jo 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa (1902-1908), jolloin lähes koko saaren vedenpinnan yläpuolinen osa kuljetettiin rautatien rakennusmateriaaliksi. Rauhoitetun alueen rajaa Simpelejärven laskua edeltävä rantalinja. Sen sisäpuolella on säästynyt joitakin kohtia alkuperäisestä saaresta (J. Ailion kartalla 1908 alueet a-f). |
| metsakeskus.580010018 |
580 |
Sillanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
635962.97300000 |
6833075.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010018 |
asuinpaikka sijaitsee Savikummun kylän itäpuolella, Jängensalmeen menevältä tieltä Sillanpään taloon erkanevan tien risteyksessä, 300 m Sillanpäästä etelään. Alueella on laaja hiekkakuoppa, jonka länsipuolella Savikummusta tuleva tie haarautuu. Löydöt lähinnä tienhaaran ja hiekkakuopan väliseltä alueelta, etelään laskevalta hiekkakankaalta. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.580010019 |
580 |
Somostensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
637028.52800000 |
6836217.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Rautalahden suulla olevan Somostensaaren lounaisrannalla. Löytöalue pellon yläosassa, ja toisaalta sen alla. Paikka on hiekansekaista etelälounaaseen viettävää rinnettä. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.580010020 |
580 |
Kontioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
636562.71500000 |
6836785.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Rautalahden pohjoisrannalla, Muukkosenselän länsirannalla Kontioniemen (Koiralanniemen) etelälaidalla. Löydöt pellolta vanhan törmän päältä n. 120 m:n matkalta. Löydöt kvartsia.
Vuoden 2021 inventoinnissa Miettisen 1979 löytöalueen länsipuolelta todettiin myös muutamia kvartseja pellon pinnalta. |
| metsakeskus.580010021 |
580 |
Niittylä A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
636736.63900000 |
6837354.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Muukkosenselän länsirannalla Hassonlahden kohdalla. Löytöalue on valtatien no 6 kaakkoisreunassa pellon yläosassa. Paikka on loivasti kaakkoon Hassonlahteen laskevaa hiekkarinnettä. Tien rakentaminen lienee tuhonnut asuinpaikkaa. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.580010022 |
580 |
Hiukkoinmäki (Myllyniemi) |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
636538.72200000 |
6837735.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautalahteen laskevan Majovienjoen itärannalla, sillan eteläpuolella olevan hiekkakuoppa-alueen reunalla ja jatkunee n. 120 m itään, Hiukkoinmäen länsipäästä pohjoiseen vievän polun kohdalla. Kyseessä on korkea hiekkatöyräs, harjun pää. Itäinen alue on kangasmaastoa. Paikalla on havaittavissa pyöreähkö painanne (halk. n. 4m), joka on todennäköisesti asuinpainanne. Löydöt keramiikkaa, kvartsia. |
| metsakeskus.580010023 |
580 |
Silvu |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
636127.00000000 |
6821398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010023 |
Kuppikivi sijaitsee Simpelejärven Kukkarolahden pohjukassa, 400 m rannalta, Salpausselän luoteisrinteellä. Kummunmäen laidassa länteen viettävällä rinteellä lähellä metsitetyn pellon reunaa on suuri siirtokivilohkare (koko 4 x 4 x 6 m). Laen korkeimmalla harjalla lounaisreunassa on 7(-8) kuppia. Kivi on haljennut kahteen osaan niin, että halkeamaan on kiven itäreunalle muodostunut kapeat "portaat". |
| metsakeskus.580010023 |
580 |
Silvu |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
636127.00000000 |
6821398.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010023 |
Kuppikivi sijaitsee Simpelejärven Kukkarolahden pohjukassa, 400 m rannalta, Salpausselän luoteisrinteellä. Kummunmäen laidassa länteen viettävällä rinteellä lähellä metsitetyn pellon reunaa on suuri siirtokivilohkare (koko 4 x 4 x 6 m). Laen korkeimmalla harjalla lounaisreunassa on 7(-8) kuppia. Kivi on haljennut kahteen osaan niin, että halkeamaan on kiven itäreunalle muodostunut kapeat "portaat". |
| metsakeskus.580010024 |
580 |
Myllymäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
633935.00000000 |
6821101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010024 |
Kuppikivi sijaitsee 200 metriä Mustalammen pohjoispäästä itään lampeen viettävällä rinteellä, Myllymäen talon navetan takana rakennuksen eteläpuolella karjapihassa. Laakea maakivi, koko 2 x 1,5 x 0,7 metriä. Kiven laella, sen lounaisosassa on 11 kuppia. |
| metsakeskus.580010024 |
580 |
Myllymäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
633935.00000000 |
6821101.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010024 |
Kuppikivi sijaitsee 200 metriä Mustalammen pohjoispäästä itään lampeen viettävällä rinteellä, Myllymäen talon navetan takana rakennuksen eteläpuolella karjapihassa. Laakea maakivi, koko 2 x 1,5 x 0,7 metriä. Kiven laella, sen lounaisosassa on 11 kuppia. |
| metsakeskus.580010025 |
580 |
Ehronniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
628689.93400000 |
6825393.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven vanhalla rantatörmällä. Löydöt tieleikkauksesta vanhasta rantatörmästä n. 5 m matkalta. Törmä on hiekkaperäinen, päällä tasamaata ja sivuilla kallioita. Löydöt tyypillistä kampakeramiikkaa, asbestisekoitteista keramiikkaa, piitä, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.580010026 |
580 |
Sikoharju A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
632731.30100000 |
6826530.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärveen pistävällä Sikoharjulla, jyrkällä harjun rinteellä pienellä tasanteella. Löydöt saviastianpaloja (kampakeramiikkaa?). Harju on luonnonsuojelualuetta. |
| metsakeskus.580010027 |
580 |
Sikoharju B |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
632582.35600000 |
6826733.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärveen työntyvän Sikoharjun laella, josta on kuluneelta polun pinnalta löytynyt 200 m:n matkalta kvartsia, palanutta savea ja palanutta luuta. Ajoitus kivikausi/pronssikausi tai rautakausi. |
| metsakeskus.580010028 |
580 |
Niininiemenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
633680.92400000 |
6824612.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven vanhalla rantatörmällä, pikkutien molemmin puolin. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. Lähistöllä, noin 20 metriä etelään löytöpaikasta on kaksi matalaa painannetta, joihin tehdyistä kuopista löytyi hiiltä (kenties hiilimiiluja). |
| metsakeskus.580010029 |
580 |
Kärikkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
633251.06500000 |
6833060.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Lemmikonselän pohjoisrannalla, vanhalla rantatörmällä, lähinnä hietaperäisellä kangasmaalla, Koirajen puron suun länsipuolella. Löytöjä ojasta tien varrelta ja viereiseltä pellolta. Kivikautiselta vaikuttava löytöaineisto pitää sisällään keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta, rautakautiselta vaikuttava keramiikkaa, kuonaa, savitiivistettä. |
| metsakeskus.580010029 |
580 |
Kärikkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
633251.06500000 |
6833060.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Lemmikonselän pohjoisrannalla, vanhalla rantatörmällä, lähinnä hietaperäisellä kangasmaalla, Koirajen puron suun länsipuolella. Löytöjä ojasta tien varrelta ja viereiseltä pellolta. Kivikautiselta vaikuttava löytöaineisto pitää sisällään keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta, rautakautiselta vaikuttava keramiikkaa, kuonaa, savitiivistettä. |
| metsakeskus.580010030 |
580 |
Kitkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
636885.59000000 |
6835630.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautalahden suulla, sen etelärannalla, hiekkaisen niemekkeen etelään pistävässä kärjessä. Löydöt (kvartsia) perunapellosta. |
| metsakeskus.580010031 |
580 |
Hassonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
637117.48900000 |
6837552.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven vanhalla rantatörmällä Hassonlahden pohjoisrannalla. Löydöt (kvartsia) rantaan menevän tieleikkauksen seinämistä. |
| metsakeskus.580010032 |
580 |
Niemenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
636670.70400000 |
6828574.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikalahden itärannalla, lahteen loivasti laskevalla hiekkarinteellä. Löydöt (kampakeramiikkaa, kvartsia) tien varrelta ojan seinämästä. |
| metsakeskus.580010033 |
580 |
Petäjäpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
638784.80700000 |
6838720.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Kinnarsalmen entisellä itärannalla, Simpelejärven vanhalla rantatörmällä. Asuinpaikkalöytöjä (keramiikkaa, kvartsia) on tavattu n. 200 m matkalta tien pohjoispuolelta, pellolta ja tien varrelta ojasta. |
| metsakeskus.580010034 |
580 |
Ristisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
638734.82200000 |
6839378.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Kinnarsalmen entisellä itärannalla Simpelejärven vanhalla rantatörmällä. Löydöt (kvartsia) on tavattu pellolta n. 20 m matkalta. |
| metsakeskus.580010035 |
580 |
Niittylä B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
636568.70700000 |
6837526.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautalahdessa Hassonlahden perukasta 350 m länteen, Simpelejärven vanhalla rantatörmällä. Törmän päällä on viljelyksessä olevaa tasaista hiekkakangasta. Löytöjä (kvartsia) on tavattu pellolta n. 20 m matkalta. |
| metsakeskus.580010036 |
580 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
636418.77100000 |
6837079.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautalahden ja Hassonlahden välissä olevan Koiralanniemen (eli Kontioniemen) länsireunalla, valtatien molemmilla puolilla. Kyseessä on luoteeseen työntyvä hiekkaniemeke, jonka tie katkaisee. Löydöt (kivilajikaavin, kvartsia) on tavattu pellolta valtatien molemmilta puolilta. |
| metsakeskus.580010037 |
580 |
Kontiosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
637157.47100000 |
6836893.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Hassonlahden suulla olevan Kontiosaaren kaakkoisrannalla, jossa ennen Simpelejärven laskua on ollut kaakkoon pistävä hiekkainen moreeniniemeke. Löydöt (pii-iskos, kvartsia) on tavattu kynnösvaoista metsitetyltä pellolta törmän päältä, etenkin niemekkeen kärjestä ja itäreunalta. |
| metsakeskus.580010038 |
580 |
Pieni Vääräjoki A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
637960.00000000 |
6841875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Vääräjoen suun koillispuolella. Löydöt (kvartsikaavin ja -iskoksia) on kerätty Simpelejärven laskua edeltävän rantatörmän rinteestä ja juurelta, pellon laidalta.
Asuinpaikan alueeksi on arvioitu Putikon-Kirjavalan tien ja rantatörmän välinen alue löytöpaikkojen kohalla. Asuinpaikan laajuus itään on epävarma. |
| metsakeskus.580010039 |
580 |
Kopsanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
628749.89400000 |
6829319.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Tarvassaaren kaakkoisrannalla, kaakkoon laskevalla rinteellä, hiekansekaisella moreenimaalla. Löydöt (kvartsia, siimanpaino?) on tavattu kynnöspellolta.
Vuoden 2021 inventoinnissa ei todettu uusia löytöjä. |
| metsakeskus.580010040 |
580 |
Muikunmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625513.19600000 |
6828320.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven luoteisrannalla Muikkulahden pohjukassa. Paikka on itään laskevaa hiekkarinnettä. Löydöt (kvartsia) on tavattu kynnöspellolta. |
| metsakeskus.580010041 |
580 |
Saukkosensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626030.99600000 |
6827492.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven luoteisrannalla, Muikkulahteen etelästä johtavan saukkosensalmen itärannalla Loikonsaaressa. Paikka on hiekkainen moreenitörmä kallion alla. Löydöt (kvartsia) ojaleikkauksesta tien varrelta. Paikalla on havaittu myös palaneita kiviä ja nokista maata sisältävä kuoppa (tulisija tai kaskenpolttoon liittyvä esiintymä). |
| metsakeskus.580010042 |
580 |
Romanonjoki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
628654.92300000 |
6831147.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010042 |
Asuinpaikka sijaitsee romanonjoen pohjoisrannalla. Paikka on hiekkakankaan etelään pistävä kärki joen ja törmän välissä. Alueella esiintyy pyöreähkö, hyvin matala painanne (halk. n. 10 m), ilmeisesti asumuspainanne. Sen keskelle tehdystä koekuopasta löytyi saviastianpala ja kvartsia. Alueella esiintyy myös tummaa likamaata. |
| metsakeskus.580010043 |
580 |
Kankaanranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
628869.83700000 |
6831706.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Haljakanselän länsirannalla, tasaisesta hiekkakankaasta kohoavalla särkkämäisellä rantamuodostumalla. Särkän harjalla on selvä asuinpainanne, kooltaan 10 x 6 m, syvyydeltään lähes puoli metriä (N-S -suuntainen). Löydöt saviastianpaloja (tyypillistä kampakeramiikkaa) sekä rautakuonan kappale. Asuinpainanteesta n. 100 m pohjoiseen on terva- tai hiilihauta. |
| metsakeskus.580010044 |
580 |
Mustienpohjanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629209.69700000 |
6832153.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Haljakanselän rannalla Mustienpohjan lahden suulla, sen pohjoisrannalla vastapäätä Kosinonniemen kärkeä. Paikka on tasaista hiekkamaata Simpelejärven vanhalla rantatörmällä. Löydöt: pieni pala asbestikeramiikkaa. |
| metsakeskus.580010045 |
580 |
Niemelänsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
636803.61600000 |
6836556.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Rautalahden suulla sen pohjoisrannalla. Niemelänsaari on entinen saari vesijätön keskellä. Löydöt (saviastianpala, kvartsia, palanutta luuta) ovat peräisin pienistä hiekkakuopista soraharjun reunoilta. |
| metsakeskus.580010046 |
580 |
Kurkkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
642693.27700000 |
6828421.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Tyrjänjärvestä Simpelejärveen laskevan Joensuunjoen niskalla, sen pohjoispuolella. Paikka on etelään laskevaa hiekkaista moreenirinnettä. Löydöt ovat peräisin pellolta kalliokumpareen ja tien välistä. Kvartsilöydöt viittaavat pyyntikulttuurin asuinpaikkaan. Kivimurskasekoitteinen saviastianpala lienee historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.580010047 |
580 |
Sepänrinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
634190.00000000 |
6823655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Sammallammen pohjoisrannalla, Simpelejärven vanhalla rantatörmällä lounaaseen laskevan hiekkaisen rinteen alaosassa. Löydöt on poimittu pellolta n. 100 m matkalta. Löydöt kvartsia, palanutta luuta ja saviastianpaloja (kampakeramiikkaa? historiallisen ajan keramiikkaa). Lähistöllä sijainnut (1500-l. lähtien?) Joukion eli Sammatlammen kappeliseurakunnan kirkko. |
| metsakeskus.580010048 |
580 |
Rajaniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
630095.34000000 |
6830963.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven luoteisrannalla Särkisalmen eteläpuolella olevan Rajaniemen eli Koukunniemen länsirannalla. Paikka on loivasti länteen laskevaa hiekkakangasta Simpelejärven vanhan rantatörmän päällä. Löydöt (saviastianpaloja, kvartsia, palanutta luuta) paikalle rakennetun vajan seinustoilta.
Vuonna 2014 tehdyissä kaivauksissa todettiin paikalla olevan laaja-alainen kivikautinen asuinpaikka, jonka päällimmäiset kulttuurikerrokset ovat osittain tuhoutuneet ilmeisesti historiallisella ajalla harjoitetun kaskeamisen seurauksena. Asuinpaikka ajoittuu löytöjen ja radiohiiliajoituksen perustella lähinnä nuoremmalle kivikaudelle, mutta toimintaa on ollut jo mesoliittisella kaudella ja se on jatkunut ilmeisesti jossain määrin varhaismetallikaudelle asti.
Kohteen eteläraja on hyvin epävarma. |
| metsakeskus.580010048 |
580 |
Rajaniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
630095.34000000 |
6830963.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven luoteisrannalla Särkisalmen eteläpuolella olevan Rajaniemen eli Koukunniemen länsirannalla. Paikka on loivasti länteen laskevaa hiekkakangasta Simpelejärven vanhan rantatörmän päällä. Löydöt (saviastianpaloja, kvartsia, palanutta luuta) paikalle rakennetun vajan seinustoilta.
Vuonna 2014 tehdyissä kaivauksissa todettiin paikalla olevan laaja-alainen kivikautinen asuinpaikka, jonka päällimmäiset kulttuurikerrokset ovat osittain tuhoutuneet ilmeisesti historiallisella ajalla harjoitetun kaskeamisen seurauksena. Asuinpaikka ajoittuu löytöjen ja radiohiiliajoituksen perustella lähinnä nuoremmalle kivikaudelle, mutta toimintaa on ollut jo mesoliittisella kaudella ja se on jatkunut ilmeisesti jossain määrin varhaismetallikaudelle asti.
Kohteen eteläraja on hyvin epävarma. |
| metsakeskus.580010048 |
580 |
Rajaniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
630095.34000000 |
6830963.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven luoteisrannalla Särkisalmen eteläpuolella olevan Rajaniemen eli Koukunniemen länsirannalla. Paikka on loivasti länteen laskevaa hiekkakangasta Simpelejärven vanhan rantatörmän päällä. Löydöt (saviastianpaloja, kvartsia, palanutta luuta) paikalle rakennetun vajan seinustoilta.
Vuonna 2014 tehdyissä kaivauksissa todettiin paikalla olevan laaja-alainen kivikautinen asuinpaikka, jonka päällimmäiset kulttuurikerrokset ovat osittain tuhoutuneet ilmeisesti historiallisella ajalla harjoitetun kaskeamisen seurauksena. Asuinpaikka ajoittuu löytöjen ja radiohiiliajoituksen perustella lähinnä nuoremmalle kivikaudelle, mutta toimintaa on ollut jo mesoliittisella kaudella ja se on jatkunut ilmeisesti jossain määrin varhaismetallikaudelle asti.
Kohteen eteläraja on hyvin epävarma. |
| metsakeskus.580010049 |
580 |
Rajaniemi B |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
630301.26400000 |
6830832.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven luoteisrannalla, Särkisalmen eteläpuolella olevan Rajaniemen eli Koukunniemen itärannalla. Paikka on Simpelejärven vanhalla rantatörmällä. Alueella on todettu asuinpainanne, kooltaan 5 x 4 m, sekä nokimaata, hiiltä ja palaneita kiviä. Löydöt on poimittu traktoritieltä, törmän reunasta ja asuinpainanteeseen tehdystä koekuopasta. Löydöt saviastianpaloja (sekä asbestisekoitteista että asbestia sisältämätöntä keramiikkaa), kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.580010050 |
580 |
Rajaniemi C |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
630278.26900000 |
6830681.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven luoteisrannalla, Särkisalmen eteläpuolella olevan Rajaniemen eli Koukunniemen etelärannalla. Paikka on hiekkainen tasanne lounaaseen laskevan mäen alla. Löydöt (kvartsia, palanutta luuta) koekuopista vanhan rantatörmän päältä. Paikalla todettiin myös likamaata. |
| metsakeskus.580010051 |
580 |
Likolahti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
644224.65900000 |
6829512.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Tyrjänjärven luoteisrannalla Likolahden talon kohdalla, loivasti kaakkoon laskevalla hiekkaisella moreenirinteellä. Löydöt (kvartsia, historiallisen ajan? saviastianpala) on poimittu kesämökin kasvimaalta vanhan rantatörmän reunalta. |
| metsakeskus.580010052 |
580 |
Niemenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
625028.40000000 |
6827977.36700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven Haapalahden itärannalla, Lahdenpohjasta Lahdenkylään vievän tien varrella. Paikka on tasaista hiekkakangasta vanhan rantatörmän reunalla. Löydöt (palanutta luuta) on poimittu ojan seinämästä tien varrelta. |
| metsakeskus.580010053 |
580 |
Päivärinta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
637618.00000000 |
6821934.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010053 |
Pyyntikuoppa sijaitsee lähellä Kolmikannan tieltä Rantalaan vievää tietä, Päivärinnan talosta 350 m pohjoiskoilliseen. Kuoppa on suorakaiteen muotoinen (3,2 x 1,3 x 0,6 m). |
| metsakeskus.580010054 |
580 |
Varpavaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
639565.00000000 |
6824825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010054 |
Pyyntikuopat (4 kpl) sijaitsevat Kolmikannantien varrella, 60 m sen ja Terävänmäkeen menevän tien risteyksestä länteen, pienen harjukumpareen päällä, sen itäpäässä. Pyyntikuopat ovat tiiviinä rykelmänä. Kuoppien halkaisija on 2–3 m ja syvyys 0,5–1 m. |
| metsakeskus.580010055 |
580 |
Romanonkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
628193.10600000 |
6832624.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010055 |
Pyyntikuopat (yli 30 kpl) sijaitsevat Tarvaslammen päästä puoli kilometriä itään, Melkoniemen tien varrella, sen eteläpuolella. Romanonkangas on tasainen loivasti etelään laskeva hiekkakangas kahden notkon välillä Melkoniementien eteläpuolella. Kankaan poikki kulkee kaksi yhdensuuntaista pyyntikuoppien jonoa, joiden välinen etäisyys on n. 140 m. Pohjoisempaan jonoon (pituus n. 150 m) kuuluu 7–10 selvää ja muutamia matalia epäselviä kuoppia. Eteläisessä jonossa (pituus n. 200 m) on liki 30 kuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2-4 m, syvyydeltään muutamasta kymmenestä sentistä noin metriin.
Vuoden 2019 tarkastuksessa muutaman eteläisen ketjun pyyntikuopista todettiin vaurioituneen metsätöiden yhteydessä |
| metsakeskus.580010055 |
580 |
Romanonkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
628193.10600000 |
6832624.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010055 |
Pyyntikuopat (yli 30 kpl) sijaitsevat Tarvaslammen päästä puoli kilometriä itään, Melkoniemen tien varrella, sen eteläpuolella. Romanonkangas on tasainen loivasti etelään laskeva hiekkakangas kahden notkon välillä Melkoniementien eteläpuolella. Kankaan poikki kulkee kaksi yhdensuuntaista pyyntikuoppien jonoa, joiden välinen etäisyys on n. 140 m. Pohjoisempaan jonoon (pituus n. 150 m) kuuluu 7–10 selvää ja muutamia matalia epäselviä kuoppia. Eteläisessä jonossa (pituus n. 200 m) on liki 30 kuoppaa. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2-4 m, syvyydeltään muutamasta kymmenestä sentistä noin metriin.
Vuoden 2019 tarkastuksessa muutaman eteläisen ketjun pyyntikuopista todettiin vaurioituneen metsätöiden yhteydessä |
| metsakeskus.580010056 |
580 |
Lahdenpohjankangas B |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
624360.66400000 |
6828557.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010056 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Simpelejärven Haapalahden pohjoispäässä, Melkoniemen tien ja Vuoriniemen tien risteyksestä 200 m Vuoriniemen suuntaan ja 30 m tieltä koilliseen. Paikka on tasaista hiekkakangasta. Kuopan halkaisija on 5 m, syvyys alle 2 m. |
| metsakeskus.580010057 |
580 |
Pieni Vääräjoki B |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
637887.15600000 |
6841921.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010057 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Simpelejärven pohjoispuolella, Pienen Vääräjoen purorotkon itäreunalla, n. 60 m Putikon ja Kirjavalan väliseltä tieltä luoteeseen. Paikka on tasaista hiekkakangasta, jonka lounaispuolella on puronotko. Kuoppa on suppilomainen, halkaisijaltaan 6 m, syvyydeltään 1,8 m. |
| metsakeskus.580010058 |
580 |
Kivimäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
624266.68100000 |
6833866.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010058 |
Pyyntikuopat (2 kpl) sijaitsevat n. 2 km Tarvaslammen luoteispäästä länteen, lähellä Parikkalan ja Punkaharjun rajaa. Paikka on suolle pistävä kuivan maan niemeke, joka on kuusikkoista kangasta. Kuopat ovat niemekkeen kärjessä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2 m, syvyydeltään lähes metrin. |
| metsakeskus.580010059 |
580 |
Koitsanlahti Välimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
630422.27100000 |
6816905.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010059 |
Asuinpaikka sijaitsee keskellä Koitsanlahden kylän peltoaukeaa, länteen pistävän matalan harjanteen päässä olevalla kumpareella, hiekkamaalla. Löydöt (saviastianpaloja dreijatuista astioista, joukossa mahdollisesti jokin rautakauden loppuun ajoittuva saviastianpala) on poimittu pellolta. |
| metsakeskus.580010060 |
580 |
Koitsanlahti Koitsanlahden koulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
630127.39000000 |
6816571.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010060 |
Asuinpaikka sijaitsee peltoalueella, hiekkamaalla, valtatien ja Koitsanlahden koulun välissä. Paikka on loivasti itään laskeva matala notkelma. Löydöt (saviastianpaloja dreijatuista astioista, joukossa mahdollisesti muutamia rautakauden loppuun ajoittuvia saviastianpaloja) on poimittu pellolta. |
| metsakeskus.580010061 |
580 |
Rasvaniemi Likolahti B |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
644200.66200000 |
6829601.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.580010061 |
Asuinpaikka sijaitsee Tyrjänjärven luoteisrannalla, kaakkoon eli rantaan viettävällä rinteellä. Löytöpaikka on matalalla harjanteella. Löydöt (saviastianpaloja ilmeisesti historiallisen ajan astioista, isoja kvartsin kappaleita) on poimittu pellolta pienen kalliokumpareen ympäriltä. |
| metsakeskus.581000001 |
581 |
Kellarikangas |
10001 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
294295.25300000 |
6876202.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.581000001 |
Kellarikangas on soiden ympäröimä osittain kallioinen mäkialue. Mäen pohjoislaita on hyvin kivikkoista. Kellarikankaan koillisosassa on useita kivirakkaan raivattuja kuopannemaisia rakenteita.
Alueen itäisin ja hiidenkiuasta muistuttava rakenne on kooltaan noin 7 x 7 m. Siinä on laakea syvennys keskellä. Kivet on raivattu reunoille vallimaiseksi muodostelmaksi. Vallin eteläosassa on aukko. Kivet ovat sammaleen ja jäkälän peitossa. Tästä rakenteesta noin 3 m luoteeseen on kraateriröykkiötä muistuttava kiveys. Sen koko on noin 3 x 3 m ja keskellä oleva syvennys on noin metrin. Tästä noin 3 m länteen on iso, kaksiosainen kraaterimainen rakenne. Sen halkaisija pohjois-etelä -suunnassa on noin 10 m ja etelä-länsi -suunnassa 7 m. Rakenne on pohjoisosastaan matalampi ja kapeampi kuin muualta. Pohjoisosan syvyys on noin metrin, kun röykkiö muuten on noin 1,5 m syvä.
Edellä mainittujen röykkiöiden eteläpuolella muutaman metrin säteellä on ainakin neljä pienempää kuopannetta, joista suurimman halkaisija on noin 1,2 m ja syvyys alle puolimetriä. Kaikissa kivet ovat sammaleen ja jäkälän peitossa. Esihistoriallisia rakenteet eivät ole. Kankaan nimi antanee viitettä siitä, mitä rakenteet ovat saattaneet olla. Peruskartassa (painettu 1984) Kellarikankaan kohdalla lukee "Hiidenkiuas". |
| metsakeskus.581010001 |
581 |
Yli-Saukkoski |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
274149.00000000 |
6875359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.581010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuusijoelle johtavasta tiestä 500 m itään sekametsässä hiekkapohjaisessa maastossa polun molemmin puolin. Röykkiöt ovat matalia. |
| metsakeskus.581010003 |
581 |
Lystilä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
290483.73600000 |
6886291.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.581010003 |
Kiviröykkiö sijaitsee sekametsässä Ison-Visurin etelärannalla. |
| metsakeskus.581010004 |
581 |
Luomanperä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
291319.46700000 |
6871174.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.581010004 |
Kivilatomus sijaitsee Leppäsjärveltä Parkanon keskustaan johtavalta tieltä länteen 800 m ja Keskisen tilalta noin 600 m koilliseen.
Paikka on moreenipohjaisella mäellä kuusimetsässä. Röykkiö on kehämäinen ja matala, sen halkaisija on 5 m. Keskustaa on hiukan kaiveltu. Röykkiön kivet olivat tarkastushetkellä hyvin sammaloituneita. |
| metsakeskus.581010006 |
581 |
Kartiskakorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
276855.22400000 |
6883146.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.581010006 |
Kivilatomus sijaitsee soiden ympäröimässä sekametsässä Häädetjärven kokeilualueella, noin 600 m pohjoiseen Kartiskajärvestä. Kivirakenne on pyöreä, kehämäinen halkaisijaltaan noin 3 m, kiviä on kahdessa kerroksessa. Kehän keskellä on neliskulmainen kivi.
Vuoden 2012 inventoinnissa kivilatomuksen todettiin olevan ennallaan, mutta matala latomus on vaikea havaita aluskasvillisuuden keskeltä. |
| metsakeskus.581010007 |
581 |
Häädetkeidas |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
278253.65300000 |
6886526.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.581010007 |
Kehämäinen latomus sijaitsee Häädetkeitaan luonnonpuistossa noin 800 m pohjoiseen Häädetjärvestä, Rainenevan keskellä mäntyjä kasvavalla kohoumalla.
Latomus on kalliopohjalla. Se on yhdestä sivusta avoin, ja siinä on pari kivikerrosta. Sen halkaisija on 2 m, ja aukko on kaakkoispuolella. Tarkastusajankohtana oli kivistä raaputettu sammal ja jäkälä pois. |
| metsakeskus.581500002 |
581 |
Kaidatvedet Ruumissaari |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
294589.07400000 |
6889912.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.581500002 |
Kuivasjärven-Kyrösjärven vesireitillä, Kaidatvedet -nimisessä uomassa, ns. Rännärin sillasta noin 500 m etelään on Ruumissaari. Kun Parkano kuului Ikaalisten, ja sitä ennen Hämeenkyrön seurakuntaan, on Parkanon pohjoisosien vainajia perimätiedon mukaan säilytetty saaressa. Tarinan mukaan vainajia olisi säilytetty talvella puiden oksilla, ruumiiden kuivattamiseksi, jotta ne olisivat kesällä kevyempiä kuljettaa eteenpäin vesiteitä pitkin. |
| metsakeskus.582010001 |
678 |
Kastelli Linnakangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
390631.44000000 |
7169360.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010001 |
Kohde sijaitsee Kastellinperän Linnakankaan laen kaakkoisreunalla. Kivikkoisen kankaan laella on jätinkirkko, suurin maassamme, kooltaan noin 36 x 62 metriä. Vallin korkeus on enimmillään lähes 2 metriä ja siinä erottuu kuusi porttiaukkoa (kohde Pattijoki 1). Kaivauksissa vallin sisäpuolelta ja ulkopuolelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, joista erityisesti liuske-esineet ajottavat jätinkirkon myöhäiskivikautiseksi. Harjanteella kirkon ulkopuolella on kolmisenkymmentä röykkiötä ja useita erilaisia painanteita. Kankaan laella ja kaakkoisreunassa hiekkakuopan ja metsätien välissä on kivikautinen (kvartsi-)asuinpaikka. Kauimpana harjun laen koillispäässä erottuu pyyntikuopalta vaikuttavia kuoppia (Kohde Pattijoki 6).
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Kohde on merkitty karttaan ja paikalla on opastaulu (MV 1994).
Päätös Pattijoen Linnakankaan Kastellinlinnan muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajojen vahvistamisesta 24.3.1998 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus |
| metsakeskus.582010001 |
678 |
Kastelli Linnakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
390631.44000000 |
7169360.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010001 |
Kohde sijaitsee Kastellinperän Linnakankaan laen kaakkoisreunalla. Kivikkoisen kankaan laella on jätinkirkko, suurin maassamme, kooltaan noin 36 x 62 metriä. Vallin korkeus on enimmillään lähes 2 metriä ja siinä erottuu kuusi porttiaukkoa (kohde Pattijoki 1). Kaivauksissa vallin sisäpuolelta ja ulkopuolelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, joista erityisesti liuske-esineet ajottavat jätinkirkon myöhäiskivikautiseksi. Harjanteella kirkon ulkopuolella on kolmisenkymmentä röykkiötä ja useita erilaisia painanteita. Kankaan laella ja kaakkoisreunassa hiekkakuopan ja metsätien välissä on kivikautinen (kvartsi-)asuinpaikka. Kauimpana harjun laen koillispäässä erottuu pyyntikuopalta vaikuttavia kuoppia (Kohde Pattijoki 6).
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Kohde on merkitty karttaan ja paikalla on opastaulu (MV 1994).
Päätös Pattijoen Linnakankaan Kastellinlinnan muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajojen vahvistamisesta 24.3.1998 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus |
| metsakeskus.582010001 |
678 |
Kastelli Linnakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
390631.44000000 |
7169360.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010001 |
Kohde sijaitsee Kastellinperän Linnakankaan laen kaakkoisreunalla. Kivikkoisen kankaan laella on jätinkirkko, suurin maassamme, kooltaan noin 36 x 62 metriä. Vallin korkeus on enimmillään lähes 2 metriä ja siinä erottuu kuusi porttiaukkoa (kohde Pattijoki 1). Kaivauksissa vallin sisäpuolelta ja ulkopuolelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, joista erityisesti liuske-esineet ajottavat jätinkirkon myöhäiskivikautiseksi. Harjanteella kirkon ulkopuolella on kolmisenkymmentä röykkiötä ja useita erilaisia painanteita. Kankaan laella ja kaakkoisreunassa hiekkakuopan ja metsätien välissä on kivikautinen (kvartsi-)asuinpaikka. Kauimpana harjun laen koillispäässä erottuu pyyntikuopalta vaikuttavia kuoppia (Kohde Pattijoki 6).
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). Kohde on merkitty karttaan ja paikalla on opastaulu (MV 1994).
Päätös Pattijoen Linnakankaan Kastellinlinnan muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajojen vahvistamisesta 24.3.1998 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus |
| metsakeskus.582010003 |
678 |
Mäntyselkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
387668.00000000 |
7168409.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010003 |
Kohde sijaitsee Raahesta Vihantiin johtavan tien pohjoispuolisella kankaalla. Alueella on ainakin neljä röykkiötä, joista kolme keskuskuopallista. Röykkiöiden halkaisija on 3–4 m ja korkeus 20–40 cm. Röykkiö 1 on tuhoutunut soranotossa. Röykkiö 2 on jäänyt osittain metsätien alle. Röykkiön 4 kohdalla tien itäpuolella 2,5 x 4 metriä oleva yhden kivikerran sammalen peittämä mahdollinen latomus.
2022: Kohde ennallaan. Röykkiöiden sijaintikoordinaatteja on tarkennettu tarkastuksen mittausten perusteella. Myös aluerajausta muokattiin röykkiöiden uusien sijaintikoordinaattien mukaisesti. |
| metsakeskus.582010005 |
678 |
Pomminkangas |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
394130.06600000 |
7160386.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010005 |
Kohde sijaitsee Raahesta Vihantiin johtavan tien pohjoispuolisella kankaalla. Kankaan laen kivikossa on 15–20 rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 1–4 m ja syvyys enimmillään noin 0,5 metriä. Osa kuopista on hyvin epämääräisiä. Rakan eteläreunassa, 10–15 m lounaaseen on keskuskuopallinen röykkiö, jonka halkaisija on 4–5 m ja korkeus noin 30 cm. Röykkiöstä noin 10 m luoteeseen on epämääräinen kuopanne. |
| metsakeskus.582010008 |
678 |
Korvenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
389997.69900000 |
7169089.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010008 |
Kastellinlinnasta vajaat kilometri lounaaseen sijaitsevan Korvenkankaan röykkiön halkaisija on noin 6 m ja korkeus 80–100 cm. Kookkaista kivistä kootun röykkiön päällys on hieman notkolla. Kivien halkaisija vaihtelee pääosin 30–60 cm. Röykkiö on sammalen peittämä. Röykkiön läheisyydestä ei tavattu asuinpaikkaan tms. viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.582010009 |
678 |
Kissakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
390955.31500000 |
7168794.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010009 |
Kissakangas on mäntyä kasvava moreenikangas, jonka eteläosan korkeimman kohdan reunalla kohde sijaitsee. Paikalla on useita toisistaan eroavia rakenteita ja kivikautinen asuinpaikka. Kissakankaan eteläreunalla olevan viiden röykkiön halkaisijat vaihtelevat 4–7 m ja korkeudet 30–80 cm. Röykkiöiden lisäksi alueella on yksi matala kivilatomus. Lisäksi alueella on havaittu ainakin kolme asumuspainannetta, joiden koko vaihtelee 6–7 x 5 metriä.
2022: Alueelta tavattiin 3 maastosta sammaloituneena kumpuna erottuvaa latomusta, jotka olivat vaurioituneet metsäaurauksessa. Lisäksi alueella sijaitsee 6 röykkiötä, joista ainakin kolme on keskuskuopallisia. Tällä tarkastuskäynnillä havaittiin vain yksi asumuspainanne. |
| metsakeskus.582010009 |
678 |
Kissakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
390955.31500000 |
7168794.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010009 |
Kissakangas on mäntyä kasvava moreenikangas, jonka eteläosan korkeimman kohdan reunalla kohde sijaitsee. Paikalla on useita toisistaan eroavia rakenteita ja kivikautinen asuinpaikka. Kissakankaan eteläreunalla olevan viiden röykkiön halkaisijat vaihtelevat 4–7 m ja korkeudet 30–80 cm. Röykkiöiden lisäksi alueella on yksi matala kivilatomus. Lisäksi alueella on havaittu ainakin kolme asumuspainannetta, joiden koko vaihtelee 6–7 x 5 metriä.
2022: Alueelta tavattiin 3 maastosta sammaloituneena kumpuna erottuvaa latomusta, jotka olivat vaurioituneet metsäaurauksessa. Lisäksi alueella sijaitsee 6 röykkiötä, joista ainakin kolme on keskuskuopallisia. Tällä tarkastuskäynnillä havaittiin vain yksi asumuspainanne. |
| metsakeskus.582010011 |
678 |
Myllysaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390830.36000000 |
7168710.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010011 |
Kohde sijaitsee Kastellinperällä Latvaojan pohjoispuolella, Myllysaaren talosta noin 200 metriä koilliseen ja Kastellin linnasta noin 650 metriä kaakkoon, Kissakankaan eteläpuolella kankaan ohitse kulkevan metsätien alueella. Kohteen eteläpuolella on peltoa ja näiden takana Latvaoja.
Paikalta on löydetty useita kvartsi-iskoksia. Kohde liittyy heti sen pohjoispuolella olevaan Kissakankaan röykkiö- ja asuinpaikka-alueeseen.
2022: Metsätielle on ajettu sepeliä joitakin vuosia sitten, tietä on ilmeisesti vahvistettu metsätyökoneiden kulkua varten. |
| metsakeskus.582010012 |
678 |
Jylhänharju N |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
388010.50500000 |
7165380.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010012 |
Kohde sijaitsee Raahesta Vihantiin johtavasta tiestä noin 250 m lounaaseen, Jylhänharjun koilliskärjessä. Paikalla on ainakin viisi kiviröykkiötä, joiden halkaisija on 3–7 m ja korkeus 30–50 cm. Röykkiöistä kolme on pyöreätä, yksi lähinnä suunnikas ja yksi osin tuhottu. Lisäksi paikalla on pari epämääräistä kiven ja maansekaista kumparetta, mahdollisia röykkiöitä.
2022: Kohde oli ennallaan. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää, koillis- eteläpuolella taimikkoa hakkuiden jäljiltä. Paikalla havaittiin seitsemän röykkiötä ks. alakohteet. Kankaalla on lisäksi joitakin epämääräisiä pieniä kivikasoja ja kuoppia, joiden esihistoriallisuus on epäselvää. |
| metsakeskus.582010013 |
678 |
Liekokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
391401.00000000 |
7170144.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010013 |
Kohde sijaitsee Ylipään Tuohinnonperän kaakkoispuolella, Kastellin linnasta 1,1 km koilliseen. Liekokankaan koillisreunalla kankaan korkeimmalla kohdalla on kaksi röykkiötä noin 20 metrin päässä toisistaan. Röykkiöiden halkaisija on noin 7 metriä, pohjoisempi on hieman eteläistä matalampi. Molemmissa on matala keskuskuopanne, eteläisessä on myös myöhempiä kaivelun jälkiä. |
| metsakeskus.582010014 |
678 |
Pihlajakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
388413.33300000 |
7168163.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010014 |
Kohde sijaitsee Ylipään koulusta noin 700 m etelään. Pihlajakankaan korkeimman kohdan reunalla on halkaisijaltaan 4–4,5 m:n laajuinen pyöreähkö keskuskuopallinen röykkiö, jonka korkeus on 60–70 cm. Jäkälän ja sammalen peittämän röykkiön vallissa kasvaa pari petäjää. |
| metsakeskus.582010016 |
678 |
Juntinkangas |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
389426.92700000 |
7167744.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010016 |
Mäntymetsää kasvava Juntingas on laeltaan varsin tasainen ja kivikkoinen kangassaareke. Kartoittajat ovat ilmoittaneet vuonna 1975 kankaalla olevan mahdollisen kiviröykkiön. Vuoden 1997 inventoinnissa kankaalta ei kuitenkaan onnistuttu löytämään kiviröykkiötä tai muuta kiinteätä muinaisjäännöstä. Myöskään vuoden 2017 tarkastuksessa ei merkkejä muinaisjäännöksestä tavattu. |
| metsakeskus.582010017 |
678 |
Kehäkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
390310.57100000 |
7167653.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010017 |
Kohde sijaitsee Kastellin linnasta noin 1,5 km etelään. Kehäkangas on Yhteisenkankaan länsipuolella sijaitseva kosteikkojen ympäröimä pieni kangassaareke, jonka korkeimmalla kohdalla on kaksi röykkiötä. Niiden halkaisija on 3–5 m ja korkeus noin 30–40 cm. Lisäksi alueella on pyöreähkö maansekainen valli, jonka ala on 20 x 21 m. Kyseessä on mahdollinen jätinkirkko. |
| metsakeskus.582010017 |
678 |
Kehäkangas |
10002 |
12009 |
13096 |
11004 |
27000 |
390310.57100000 |
7167653.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010017 |
Kohde sijaitsee Kastellin linnasta noin 1,5 km etelään. Kehäkangas on Yhteisenkankaan länsipuolella sijaitseva kosteikkojen ympäröimä pieni kangassaareke, jonka korkeimmalla kohdalla on kaksi röykkiötä. Niiden halkaisija on 3–5 m ja korkeus noin 30–40 cm. Lisäksi alueella on pyöreähkö maansekainen valli, jonka ala on 20 x 21 m. Kyseessä on mahdollinen jätinkirkko. |
| metsakeskus.582010018 |
678 |
Someronkangas |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
388924.00000000 |
7172447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010018 |
Kohde sijaitsee Tuohinnonperältä noin 2 km luoteeseen. Someronkankaan pohjoisosassa on kolme keskuskuopallista röykkiötä, joiden halkaisija on noin 5 m ja korkeus 0,5 m. Näistä vajaat 150 m lounaaseen olevassa kivikossa on kaksi rakkakuoppaa. Lisäksi röykkiöistä noin 100 m luoteeseen on ainakin yksi rantavalliin tehty pieni röykkiö.
Vuoden 2011 tuulipuistoinventoinnissa ei uusia muinaisjäännöksiä todettu lähialueen kairauksessa pääosin hyvin kivisellä kankaalla. Röykkiöiden ja noin 200 m eteläkaakkossa olevan olevan kohteen Someronkangas SE väliä tarkastettiin ilman havaintoja muinaisjäännöksistä. |
| metsakeskus.582010019 |
678 |
Pikku Liekokangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
391841.95200000 |
7169982.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010019 |
Kohde sijaitsee Kastellin linnasta noin 1,3 km koilliseen olevan kankaan itäosassa, sen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on suorakaiteen muotoinen jätinkirkko, jonka ala on 13 x 18 m. Vieressä on myös toinen epämääräinen vallikehä. Lisäksi alueella on yhteensä kuusi röykkiötä, joiden halkaisija on 4–8 m. Alueen tutkimuksissa on löytynyt mm. kvartsia, piitä, kiviesineitä ja niiden katkelmia sekä Pöljän keramiikkaa. |
| metsakeskus.582010019 |
678 |
Pikku Liekokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
391841.95200000 |
7169982.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010019 |
Kohde sijaitsee Kastellin linnasta noin 1,3 km koilliseen olevan kankaan itäosassa, sen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on suorakaiteen muotoinen jätinkirkko, jonka ala on 13 x 18 m. Vieressä on myös toinen epämääräinen vallikehä. Lisäksi alueella on yhteensä kuusi röykkiötä, joiden halkaisija on 4–8 m. Alueen tutkimuksissa on löytynyt mm. kvartsia, piitä, kiviesineitä ja niiden katkelmia sekä Pöljän keramiikkaa. |
| metsakeskus.582010019 |
678 |
Pikku Liekokangas |
10002 |
12004 |
13048 |
11019 |
27012 |
391841.95200000 |
7169982.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010019 |
Kohde sijaitsee Kastellin linnasta noin 1,3 km koilliseen olevan kankaan itäosassa, sen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on suorakaiteen muotoinen jätinkirkko, jonka ala on 13 x 18 m. Vieressä on myös toinen epämääräinen vallikehä. Lisäksi alueella on yhteensä kuusi röykkiötä, joiden halkaisija on 4–8 m. Alueen tutkimuksissa on löytynyt mm. kvartsia, piitä, kiviesineitä ja niiden katkelmia sekä Pöljän keramiikkaa. |
| metsakeskus.582010019 |
678 |
Pikku Liekokangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
391841.95200000 |
7169982.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010019 |
Kohde sijaitsee Kastellin linnasta noin 1,3 km koilliseen olevan kankaan itäosassa, sen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on suorakaiteen muotoinen jätinkirkko, jonka ala on 13 x 18 m. Vieressä on myös toinen epämääräinen vallikehä. Lisäksi alueella on yhteensä kuusi röykkiötä, joiden halkaisija on 4–8 m. Alueen tutkimuksissa on löytynyt mm. kvartsia, piitä, kiviesineitä ja niiden katkelmia sekä Pöljän keramiikkaa. |
| metsakeskus.582010020 |
678 |
Yhteinenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
390897.00000000 |
7167816.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010020 |
Kohde sijaitsee Kastellin linnasta noin 1,5 km eteläkaakkoon. Yhteinenkangas on laaja pohjois–eteläsuuntainen kangas, jonka pohjoisosan eteläisimmällä harjanteella on halkaisijaltaan 5–6 m oleva pyöreä röykkiö. Loivaan rinteeseen tehdyn keskuskuopallisen röykkiön korkeus on 60–100 cm.
Vuoden 2011 tuulipuistoinventoinnissa röykkiön yli todettiin ajetun metsäkoneella ja eteläpuoleisen metsäpalstan maaperä oli käsitelty voimaperäisesti auraamalla. Ympäristöstä ei todettu ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä.
Röykkiö on merkitty peruskartalle muinaisjäännösmerkillä ja Lapinrauniona sijaintipaikastaan noin 40 m länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.582010022 |
678 |
Piittakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
392544.67500000 |
7169189.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010022 |
Ylipään itäpuolisella metsäalueella Kastellin linnasta 1,9 km itään. Kohde sijaitsee Piittakankaan pohjoisimman laen itäosassa, sen korkeimmalla kohdalla rinteen reunalla. Paikalla on röykkiö, jonka halkaisija on 5–5,5 m ja korkeus 30–40 cm. Jäkälän ja sammalen peittämän röykkiön keskellä on pieni kuopanne.
Vuonna 2011 todettiin, että kankaalla oli tehty metsäpohjan laikutusta. Mahdollisen asuinpaikan paikantamiseksi alueen korkeimman kohdan kaakkoispuoleisella rinteellä tarkastettiin muokattua aluetta, mutta merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu. |
| metsakeskus.582010024 |
678 |
Kiviojankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
390050.67200000 |
7168506.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010024 |
Kohde sijaitsee Kastellin linnasta vajaa kilometri lounaaseen. Kiviojankankaalla on viisi röykkiötä, joiden halkaisija on 5–6 m ja korkeus 30–60 cm. Lisäksi alueella on kolmen rakkakuoppamaisen rakenteen muodostama noin 10 m pitkä ja 3–4 m leveä rakenne sekä isoja maakiviä ympäröivä kivikehä, jonka koko on 4–6 x 7–10 m.
Alueella on myös pieni kuopanne (1 x 1,5 m, syvyys 40-50 cm) ja maakiven kupeessa pieni kivikasa.
Katso myös Korvenkangas (582010008). |
| metsakeskus.582010024 |
678 |
Kiviojankangas |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
390050.67200000 |
7168506.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010024 |
Kohde sijaitsee Kastellin linnasta vajaa kilometri lounaaseen. Kiviojankankaalla on viisi röykkiötä, joiden halkaisija on 5–6 m ja korkeus 30–60 cm. Lisäksi alueella on kolmen rakkakuoppamaisen rakenteen muodostama noin 10 m pitkä ja 3–4 m leveä rakenne sekä isoja maakiviä ympäröivä kivikehä, jonka koko on 4–6 x 7–10 m.
Alueella on myös pieni kuopanne (1 x 1,5 m, syvyys 40-50 cm) ja maakiven kupeessa pieni kivikasa.
Katso myös Korvenkangas (582010008). |
| metsakeskus.582010025 |
678 |
Alatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
389707.82600000 |
7164019.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010025 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kopsan koulusta noin 800 m luoteeseen ja Pattijoesta noin 50 m itään. Loivasti jokea kohti viettävältä pellolta on löydetty kivikirves ja epämääräisiä asuinpaikan merkkejä, mm. pii-iskoksia, jotka voivat olla historialliseltakin ajalta. |
| metsakeskus.582010026 |
678 |
Poltemaankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
389876.73000000 |
7173288.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010026 |
Kohde sijaitsee Tuohinnonperältä 2,5 km pohjoisluoteeseen olevan Poltemaankankaan korkeimmalla kohdalla. Paikalla on kaksi röykkiötä. Pohjoisemman (röykkiö 1) ala on 3 x 8 m ja korkeus 50 cm. Tästä 30 m etelään olevan röykkiön 2 koko on 3,5 x 10 m ja korkeus 40–50 cm. Sen pohjoispäässä on kaksi kuoppaa kaivelun jäljiltä. |
| metsakeskus.582010028 |
678 |
Jylhänharju 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
387661.64400000 |
7164775.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010028 |
Kohde sijaitsee Pattijoelta Vihantiin johtavan tien lounaispuolella, Raahen rajan tuntumassa, Jylhänharjun korkeimmalla kohdalla. Paikalla on kaksi kiviröykkiötä. Läntisemmän halkaisija on noin 5 m ja korkeus on noin 50 cm. Itäisemmän, keskeltä kuoppamaisen röykkiön halkaisija on noin 2,5 m ja korkeus on noin 10 cm. |
| metsakeskus.582010029 |
678 |
Mäntyselkä SW |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
386887.95100000 |
7167244.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010029 |
Kohde sijaitsee Raahesta Vihantiin johtavasta tiestä noin 200 m, tien lounaispuolella olevan hiekkakuopan eteläpuolella, Mäntyselän eteläosan korkeimman kohdan eteläpäässä. Paikalla on kolme rakkaan tehtyä pientä kuoppaa, joista suurimmassa on heikkoa vallia. |
| metsakeskus.582010030 |
678 |
Yhteinenkangas N |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
391096.00000000 |
7168272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010030 |
Röykkiöt sijaitsevat laajan Yhteisenkankaan pohjoispäässä, n. 1,5 km Kastellin Linnakankaan jätinkirkosta eteläkaakkoon ja Myllysaaren talosta noin 250 m kaakkoon. Kohteen peruskartalle merkitty röykkiö 1 sijaitsee kahdesta muusta röykkiöstä n. 100 m itäkoilliseen, välittömästi metsätien itäpuolella. Se on n. 4 m halkaisijaltaan ja n. 70 cm korkea.
Röykkiöt 2-3 sijaitsevat metsätiestä n. 50-80 m länteen rinteen reunalla. Niistä itäisempi röykkiö 2 on n. 3 m halkaisijaltaan ja n. 40 cm korkea, keskellä on kuoppa. Muutamien metrien päässä itäpuolella on n. 40 cm syvä ja n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa. Läntisin röykkiö 3 on n. 4,5 m halkaisijaltaan, keskellä on n. 50 cm syvä ja n. 1,8 m läpimitaltaan oleva kuoppa. Kohteessa on myös hyvin säilynyt tervahauta, jonka läpimitta on yli 10 m, kynä on n. 5 m pitkä. |
| metsakeskus.582010030 |
678 |
Yhteinenkangas N |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
391096.00000000 |
7168272.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010030 |
Röykkiöt sijaitsevat laajan Yhteisenkankaan pohjoispäässä, n. 1,5 km Kastellin Linnakankaan jätinkirkosta eteläkaakkoon ja Myllysaaren talosta noin 250 m kaakkoon. Kohteen peruskartalle merkitty röykkiö 1 sijaitsee kahdesta muusta röykkiöstä n. 100 m itäkoilliseen, välittömästi metsätien itäpuolella. Se on n. 4 m halkaisijaltaan ja n. 70 cm korkea.
Röykkiöt 2-3 sijaitsevat metsätiestä n. 50-80 m länteen rinteen reunalla. Niistä itäisempi röykkiö 2 on n. 3 m halkaisijaltaan ja n. 40 cm korkea, keskellä on kuoppa. Muutamien metrien päässä itäpuolella on n. 40 cm syvä ja n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa. Läntisin röykkiö 3 on n. 4,5 m halkaisijaltaan, keskellä on n. 50 cm syvä ja n. 1,8 m läpimitaltaan oleva kuoppa. Kohteessa on myös hyvin säilynyt tervahauta, jonka läpimitta on yli 10 m, kynä on n. 5 m pitkä. |
| metsakeskus.582010033 |
678 |
Miilukangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
394318.95300000 |
7171357.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010033 |
Kivikautinen asuinpaikka, jolla erottuu noin 50 asumuspainannetta, sijaitsee Siikajoen ja Raahen kuntien (ent. Pattijoen, Siikajoen ja Ruukin kuntien) alueella Relletin seisakkeesta noin 2,3 kilometriä pohjoisluoteeseen molemmin puolin Tuomiojan tietä. Asumuspainanteista noin kymmenkunta on Raahen puolella. Kohde Siikajoki Miilukangas (vanha mjreknro 748010012) on yhdistetty tähän kohteeseen 3.5.2021.
Alue on tasaista männikkökangasta, jossa vanhat rantadyynit erottuvat loivina harjanteina. Painanteet ovat pääasiassa pyöreitä, mutta joukossa on myös suorakaiteen muotoisia. Koepistoissa painanteissa tavattiin selvää likamaata. Alueelta on löydetty kvartsia ja palanutta luuta. Myös tulen rapauttamia kiviä havaittiin paikalla. Valtaosa kohteesta sijaitsee Siikajoen puolella.
Kansallismuseon kokoelmissa olevat löydöt (KM 30700, kvartsia ja palanutta luuta) ovat asuinpaikan Siikajoen alueella olevasta osasta.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.582010034 |
678 |
Someronkangas SE |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
389078.05700000 |
7172275.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010034 |
Kohde sijaitsee Jokelanperältä Tuohinonperälle vievän tien ja rautatien välissä Someronkankaan eteläosassa olevan sorakuopan itäpuolisella kivikkoisella mäntykankaalla. Paikalla on kaksi kaksoisröykkiötä, jotka sijaitsevat alueen korkeimmalla kohdalla. Eteläisempi on 9 x 4–5 m ja molemmissa puoliskoissa on keskuskuopanne. Pohjoisempi röykkiö vastaa rakenteeltaan edellistä, mutta on noin 1 m pitempi. Kohde on kärsinyt maaainesoton seurauksena.
Harjanteen eteläreunalla on lisäksi mahdollinen latomus, jonka halkaisija on noin 3 m. Röykkiöistä pohjoiseen on edelleen laakea painanne, halkaisijaltaan noin 3 m ja tästä edelleen pohjoiseen on palstan rajan molemmin puolin kaksi pientä rakkakuoppaa.
Vuonna 2005 tehdyssä tarkastuksessa röykkiöiden itäpuolisen rinteen yläosasta löydettiin merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, yksi kvartsiesine kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikka on tuhoutunut maa-ainesotossa.
|
| metsakeskus.582010035 |
678 |
Someronkangas N |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
388964.09800000 |
7172621.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.582010035 |
Kohde sijaitsee Jokelanperältä Tuohinonperälle johtavan tien ja rautatien välissä Someronkankaan pohjoisosassa vasta hakatulla metsäpalstalla kankaan kivikkoisella luoteisrinteellä. Kts. myös kohteet Pattijoki 18 ja 34. Paikalla erottuu useita muinaisen rannan suuntaisia (jäiden muovaamia) kivivalleja. Erääseen niistä on koottu noin 2,5 m halkaisijaltaan oleva pyöreä röykkiö, jossa erottuu keskuskuoppa. Samassa vallissa 15 m:n päässä edellisestä on mahdollisesti toinenkin röykkiö. |
| metsakeskus.583010001 |
583 |
Lapinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521179.19700000 |
7446307.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010001 |
Kivikautinen asuinpaikka Kemijoen ja Kitisen yhtymäkohdassa Kemijoen länsirannalla Lapinniemen tilalla. Kohde on valtionmaalla viljelysmaassa ja tulvavesien kuluttamassa jokirannassa. Lapinniemen tilalta on useita asuinpaikkalöytöjä. Keskeisin löytöalue sijaitsee päärakennuksesta runsaat 100 m etelään. Geologi Väinö Tanner on tehnyt esineiden löytöpaikalla kaivauksia 1907. Löydöt KM 4979:1-6, 5850, 19140:1-2, 19141:1-4, 24459. |
| metsakeskus.583010005 |
583 |
Pyhätunturi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
506605.08500000 |
7433372.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010005 |
Luola Pyhätunturin korkeimman laen, Noitatunturin, huipusta n. 500 m pohjoiskoilliseen. Kuorinkikuruun viettävässä rakkaisessa rinteessä. Takaosastaan kohoavalla luolakäytävällä on syvyyttä 4 m. |
| metsakeskus.583010007 |
583 |
Purasmantere |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525857.31200000 |
7445737.32100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010007 |
Kemijoen pohjoisrannalla hiekkaisella, sortuvalla rantatörmällä, Keminsaarista n. 500 m itään. Havaintoja rannan suunnassa n. 60 m:n matkalla, myös törmän päällä. |
| metsakeskus.583010008 |
583 |
Kaakkuripalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525707.37500000 |
7445527.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010008 |
Pyyntikuoppa Kemijoen etelärannalla vesakkoa kasvavalla rantatörmällä eteläisimmästä Keminsaaresta vajaat 200 m itäkaakkoon. Kivikautisia asuinpaikkahavaintoja rannan suunnassa n. 50 m:n matkalla. |
| metsakeskus.583010008 |
583 |
Kaakkuripalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
525707.37500000 |
7445527.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010008 |
Pyyntikuoppa Kemijoen etelärannalla vesakkoa kasvavalla rantatörmällä eteläisimmästä Keminsaaresta vajaat 200 m itäkaakkoon. Kivikautisia asuinpaikkahavaintoja rannan suunnassa n. 50 m:n matkalla. |
| metsakeskus.583010010 |
583 |
Kaikuranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534763.71000000 |
7453694.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010010 |
Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 16,5 kilometriä koilliseen. Kemijoen koillisrannalta on löydetty asuinpaikkaan viittaavia löytöjä kahdesta eri kohdasta 120 metrin päässä toisistaan. Löytökohdat sijaitsevat sortuvassa jokitörmässä ja törmän päällä Kaikurannan talosta noin 400 - 550 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.583010011 |
583 |
Serrinsuvanto N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535543.39800000 |
7453564.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kemijoen Serrinsuvannon pohjoisrannalla Serrinojan suusta n. 50 m länteen rantatörmällä ja -kivikossa. Löytöjä rannan suunnassa n. 100 m:n matkalla. |
| metsakeskus.583010012 |
583 |
Haltioharju 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
524487.85800000 |
7446656.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010012 |
Kohde sijaitsee Kemijoen koillispuolella joen ja Haltiojärven välisellä harjulla ja Haltiojärven lounaisrannan kankaalla. Kohde jakautuu kolmeen alakohteeseen, joista ensimmäisellä on painaumia ja kuoppia. Osassa kuopista on havaittavissa valli. Paikalta on myös löydetty palanutta luuta tuulenkaadosta.
Alakohde kaksi sijaitsee Haltioharjun laella. Sen kapeimmalla ja samalla korkeimmalla kohdalla on 30 metrin matkalla neljä pyyntikuoppaa. Aivan harjun pohjoispäässä, kankaan reunan tuntumassa, on vielä yksi yksittäinen kuoppa. Alakohde kolme sijaitsee tiheässä sekametsässä. Paikalla on kuoppa. |
| metsakeskus.583010016 |
583 |
Kellonivat |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533694.16700000 |
7442028.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010016 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vuotosjoen lounaisrannalla Kellonivojen kohdalla mäellä. Paikalla on myös 2-3 peurakuoppaa. |
| metsakeskus.583010016 |
583 |
Kellonivat |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
533694.16700000 |
7442028.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010016 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vuotosjoen lounaisrannalla Kellonivojen kohdalla mäellä. Paikalla on myös 2-3 peurakuoppaa. |
| metsakeskus.583010017 |
583 |
Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
508117.47700000 |
7433770.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010017 |
Kohde sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuiston itäsosassa, Ukonhatun pohjoispuolella. Uhriharju on noin 600 m pitkä ja 150 m leveä, itä-länsisuuntainen kallio- ja moreenimuodostuma. Harjun itäpuolella, Pyhäkurun pohjalla, sijaitsee Pyhänkasteenlampi -niminen pieni lampi. Lampeen laskee Uhriharjun etelänpuolisen kurun kautta Pyhänkasteenputous.
Perimätiedon mukaan kyseessä on metsäsaamelaisten palvospaikka, jossa heitä paikallistarinan mukaan olisi kastanut Inarissa ja Kemijärvellä 1600-luvulla pappina toiminut Esaias Mansveti Fellman. Pyhänkasteenlammen vastakkaisessa päässä olevaa kivimuodostumaa on arveltu uhrikiveksi. Mitään varmaa lähdetietoa paikalle uhraamisesta ei kuitenkaan ole löydetty.
Vuoden 2011 inventoinnissa todettiin aivan putouksen vieressä, lammen pintaa muutaman metrin korkeammalla on noin 1.3 x 1 x 0.7 metrin suuruinen, vinosti lappeellaan oleva kivi, jonka tasaiseen yläpintaan on kaiverrettu vuosiluku 1917 sekä kirjamet LU.A.K. Kivi on mahdollisesti perimätiedoissa kerrottu "uhrikivi".
Uhriharjulle Karhunjuomalammelta vievän tien länsipäässä on polun pohjoisreunassa epämääräinen kuoppa, joka saattaa olla luontainenkin. Uhriharjun laki on puiston retkeilykäytössä paikoin pahasti kulunut. Eroosion ehkäisemiseksi on aloitettu kunnostustyöt 2007. Kohde on merkitty karttaan ja paikalla on opaste. |
| metsakeskus.583010023 |
583 |
Taklamo-oja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538412.24200000 |
7453584.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010023 |
Asuinpaikka on Kemijoen kaakkoisrannalla Taklamo-ojan suussa. Suureksi osaksi huuhtoutunut. |
| metsakeskus.583010024 |
583 |
Ontinsuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537142.75500000 |
7452914.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010024 |
Asuinpaikka on Kemijoen pohjoisrannalla, Ontinsuvannon itäpäässä. |
| metsakeskus.583010025 |
583 |
Ontinojansuu N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537302.68800000 |
7452944.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010025 |
Asuinpaikka on Kemijoen pohjoisrannalla vastapäätä Ontinojan suuta. |
| metsakeskus.583010026 |
583 |
Haltioharju 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523958.07000000 |
7446766.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010026 |
Pyyntikuoppa sijaitsee 480 m Haltiojärvestä länteen, Kemijoen pohjoispuolella kangasharjanteella. |
| metsakeskus.583010027 |
583 |
Haltioharju 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
524008.05200000 |
7446946.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010027 |
Kolme pyyntikuoppaa sijaitsevat Haltiojärvestä 420 m länteen, harjulla Kemijoen pohjoispuolella. |
| metsakeskus.583010028 |
583 |
Soramontunlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
524078.02200000 |
7447426.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010028 |
Pyyntikuoppa ja mahd. kivikautinen asuinpaikka sijaitsevat 300 m soramontunlammesta lounaaseen soranottoalueen ja vanhan Pelkosenniemi-Savukoski -maantien välissä harjulla. |
| metsakeskus.583010028 |
583 |
Soramontunlampi |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
524078.02200000 |
7447426.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010028 |
Pyyntikuoppa ja mahd. kivikautinen asuinpaikka sijaitsevat 300 m soramontunlammesta lounaaseen soranottoalueen ja vanhan Pelkosenniemi-Savukoski -maantien välissä harjulla. |
| metsakeskus.583010029 |
583 |
Kupittaja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
524028.03900000 |
7447886.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010029 |
Ahvenlammen, Syväjärven ja Soramontunlammen välisellä harjulla soranottoalueen reunalla on kaksi pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.583010030 |
583 |
Pitkäjärvi NW |
10002 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
523228.35900000 |
7448906.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010030 |
Pitkäjärven kaakkoisreunaa myötäilevällä harjulla pyyntikuoppa ja Pitkäjärven rannalla tupasija. 1,4 km Kitisestä itään |
| metsakeskus.583010030 |
583 |
Pitkäjärvi NW |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523228.35900000 |
7448906.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010030 |
Pitkäjärven kaakkoisreunaa myötäilevällä harjulla pyyntikuoppa ja Pitkäjärven rannalla tupasija. 1,4 km Kitisestä itään |
| metsakeskus.583010031 |
583 |
Pitkäjärvi SE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523558.22800000 |
7448586.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010031 |
Pyyntikuoppa sijaitsee harjulla Pitkäjärven lounaisreunassa. Kitisestä itään 1,7 km ja vastaavan matkan Kemijoesta pohjoiseen. |
| metsakeskus.583010032 |
583 |
Syväjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
524397.89400000 |
7447906.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010032 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Syväjärven kaakkoiskulmassa olevalla harjulla. 1,3 km Kemijoesta pohjoiseen. |
| metsakeskus.583010033 |
583 |
Kaijanjänkä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526137.20000000 |
7444757.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010033 |
Itäisimmän kaakkurinlammin ja Kaijanjängän välisen harjanteen korkeimman kohdan tuntumassa on loivapiirteinen painauma. |
| metsakeskus.583010034 |
583 |
Itäinen Kaakkurilammi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526007.25200000 |
7444747.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010034 |
Pyyntikuoppa sijaitsee itäisemmän Kaakkurilammin ja Kaijajängän välisellä harjanteella. 880 m Kemijoesta etelään. |
| metsakeskus.583010035 |
583 |
Läntinen Kaakkurilammi NE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
525827.33000000 |
7444757.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010035 |
Pyyntikuoppa sijaitsee läntisemmän Kaakkurilammin koillisrannan harjanteella. 800 m Kemijoesta etelään. |
| metsakeskus.583010036 |
583 |
Läntinen Kaakkurilammi N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
525717.37100000 |
7444947.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010036 |
Palokangas-nimisen harjun eteläpäässä, kaakkoisemman Palokankaanlammin itäpuolella olevan harjun eteläkärjessä on kaksi kuoppaa |
| metsakeskus.583010037 |
583 |
Kaijanjänkä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526077.22400000 |
7444377.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010037 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kaijanjänkään rajoittuvalla kankaalla, 180 m itäisestä Kaakkurilammesta eteläkaakkoon ja 50 m Kemijokivarresta Palokankaalle kulkevasta metsäautotiestä suuntaan WSW. Kuoppa on kahden kosteikon välisellä harjanteella. |
| metsakeskus.583010038 |
583 |
Kotakkojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
525837.32700000 |
7443828.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010038 |
Tupasija on Kotakkojärven koillisrannan harjulla, 1,75 km Kemijoesta etelään. |
| metsakeskus.583010039 |
583 |
Kaijanjänkä 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526237.16400000 |
7444467.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010039 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kaijanjängän kaakkoisreunassa, keskellä matalaa hiekkakumperetta. |
| metsakeskus.583010040 |
583 |
Kaijanjänkä 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526317.13000000 |
7444497.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010040 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kaijanjängän kaakkoiskulmassa, 150 m itäisemmästä Kaakkurinlammista itäkaakkoon. Pyyntikuopasta 10 m lounaaseen on löytynyt irtolöytönä reikäkivi in situ. |
| metsakeskus.583010041 |
583 |
Kaijanjänkä 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526187.18100000 |
7445087.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010041 |
Pyyntikuoppa sijaitsee 25 m Kaijanjängän reunasta ja n. 3 m jängänpintaa ylempänä moreeniharjanteella. Kuoppa on pitkänsoikea, selvästi vallillinen. |
| metsakeskus.583010042 |
583 |
Kaijanjänkä 6 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526347.11400000 |
7444747.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010042 |
Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsevat harjanteella Kaijanjängän itäreunassa 10 m päässä toisistaan. Ne ovat muodoltaan soikeita. |
| metsakeskus.583010043 |
583 |
Kaijanjänkä 7 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
525807.33100000 |
7445327.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010043 |
Pyyntikuoppa sijaitsee matalan harjanteen koillisreunassa Kaijanjängän läntisemmän haaran pohjoispäästä noin 90 m itään. |
| metsakeskus.583010044 |
583 |
Persesilmälampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526117.21300000 |
7443638.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010044 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Persesilmälammen pohjoispuolella olevan harjanteen kärjessä. 2 km Kemijoesta etelään ja 100 m Kotakkojärvestä koilliseen |
| metsakeskus.583010045 |
583 |
Sorsalammit |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
526617.01000000 |
7442448.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010045 |
Tupasija on rinteessä, Palokangas-nimisen harjun itäreunassa olevasta eteläisemmän Sorsalammin eteläpäästä itään. |
| metsakeskus.583010046 |
583 |
Kuikkalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
526317.13600000 |
7441838.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010046 |
Tupasija on Palokangas-nimisen harjun keskellä olevan Kuikkalammen etelänpuoleisessa rinteessä. |
| metsakeskus.583010047 |
583 |
Tammelan kämppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532734.57600000 |
7433492.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010047 |
Kohde sijaitsee Säynäjäjärven lounaispuolella olevan suosaarekkeen kapealla kannaksella. Kohde on pienialainen leiripaikka, jota eroosio on osittain tuhonnut. |
| metsakeskus.583010048 |
583 |
Siiamonkartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530495.46900000 |
7435851.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010048 |
Kohde sijaitsee Syväjärven ja Siiamonjärven välisellä kannaksella Syväjärven kaakkoisrannalla. Alue on tasaista kivistä maastoa ja siellä on Siiamonkartanon rakennusten jäännöksiä. |
| metsakeskus.583010049 |
583 |
Siiamonreikä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
531814.94300000 |
7434311.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010049 |
Kohde sijaitsee Siiamonreikä-nimisen suoalueen länsirannalla, itään pistävällä hiekkaisella niemekkeellä. Kuopat 4 kpl ovat niemekkeen päällä lähes rivin muodossa. |
| metsakeskus.583010050 |
583 |
Palokankaanlammit |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526856.92100000 |
7440439.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010050 |
Palokangas-nimisen harjun eteläpäässä, kaakkoisemman Palokankaanlammin itäpuolella olevan harjun eteläkärjessä on kaksi kuoppaa. |
| metsakeskus.583010051 |
583 |
Rääsikkö-oja 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
526966.87900000 |
7440949.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010051 |
Palokangas-nimisen harjun itäpuolella virtaavan Rääsikkö-ojan tulvaniityn itäreunassa olevalla kankaalla. |
| metsakeskus.583010052 |
583 |
Leililampi E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
529635.81400000 |
7436231.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010052 |
Kaksi kuoppaa sijaitsevat luode-kaakko suuntaisen harjanteen päällä, Leililammen itäpuolella. |
| metsakeskus.583010053 |
583 |
Rytijärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
528036.45500000 |
7437330.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010053 |
Kuoppa sijaitsee melko tasaisella ja korkealla luode-kaakko suuntaisen harjanteen päällä, Rytijärven lounaisrannalla. Tässä kohdassa rinne järveen on jyrkkä ja korkea. |
| metsakeskus.583010054 |
583 |
Pitkälampi W |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526856.92100000 |
7440289.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010054 |
Palokangas-nimisen harjun eteläkärjessä, kaakkoisemman Palokankaanlammin ja Pitkälammin välisen kankaan itäreunassa. |
| metsakeskus.583010055 |
583 |
Pitkälampi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526956.88500000 |
7440309.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010055 |
Palokangas-nimisen harjun eteläkärjessä, Pitkälammin ja Rääsikkö-ojan tulvaniittyjen välisellä harjulla. |
| metsakeskus.583010056 |
583 |
Polvilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526956.88700000 |
7439449.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010056 |
Rytivaaran pohjoiskärjestä luoteeseen ja Polvilammesta länteen, 80-120 m Rytiojan ja Rääsikkö-ojan yhtymäkohdasta pohjoisluoteeseen. Kosteikkoon rajautuvan kankaan reunassa on kaksi kuoppaa. |
| metsakeskus.583010057 |
583 |
Rytijärvi N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
528026.45900000 |
7437930.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010057 |
Rytivaaran itäpuolella ja 280 m Rytiojan niskasta pohjoiseen. Rytiojan ja Rytijärven koillispuolella olevalla harjulla. |
| metsakeskus.583010058 |
583 |
Rytivaara N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
527006.86100000 |
7439239.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010058 |
Rytivaaran pohjoispäässä, runsaat 100 m Rytiojan ja Rääsikkö-ojan yhtymäkohdasta etelään, korkealla jokitörmällä. |
| metsakeskus.583010059 |
583 |
Kotakko-oja 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525107.61800000 |
7444977.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010059 |
Kohde sijiatsee Pelkosenniemen kirkosta noin 3,5 kilometriä itäkoilliseen ja Kemijoesta 400 metriä etelään. Asuinpaikka sijaitsee metsäautotien eteläpuolella noin 60 metriä Kotakko-ojasta kaakkoon. Täältä on aivan kankaan reunan yläosasta, avonaisesta törmästä löytynyt noin 5 metrin matkalta kvartsia ja jonkin verran hiiltä. Pyyntikuoppa on metsäautotien pohjoispuolella vajaat 100 metriä Kotakko-ojasta itään. Se on soikea ja kooltaan noin 2,5 x 2,5 x 0,3 metriä. |
| metsakeskus.583010059 |
583 |
Kotakko-oja 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
525107.61800000 |
7444977.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010059 |
Kohde sijiatsee Pelkosenniemen kirkosta noin 3,5 kilometriä itäkoilliseen ja Kemijoesta 400 metriä etelään. Asuinpaikka sijaitsee metsäautotien eteläpuolella noin 60 metriä Kotakko-ojasta kaakkoon. Täältä on aivan kankaan reunan yläosasta, avonaisesta törmästä löytynyt noin 5 metrin matkalta kvartsia ja jonkin verran hiiltä. Pyyntikuoppa on metsäautotien pohjoispuolella vajaat 100 metriä Kotakko-ojasta itään. Se on soikea ja kooltaan noin 2,5 x 2,5 x 0,3 metriä. |
| metsakeskus.583010060 |
583 |
Kotakko-oja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524857.71700000 |
7444697.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010060 |
Asuinpaikka on pienen suolammen reunan aurausalueella, 800 m Kemijoesta etelälounaaseen ja 100 m Kotakko-ojasta kaakkoon. |
| metsakeskus.583010061 |
583 |
Kotakko-oja 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
524897.70500000 |
7444507.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010061 |
Kotakko-ojan tulvaniittyjen luoteispuolella olevalla kumpareella on kaksi kuoppaa. 900 m Kemijoesta lounaaseen. |
| metsakeskus.583010062 |
583 |
Tekkionjänkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
524118.01200000 |
7446187.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010062 |
Kohde sijiatsee Pelkosenniemen kirkosta noin 3 kilometriä koilliseen ja 250 metriä Kemijoesta etelään. Tekkionjängän itäreunaa myötäilevällä kankaalla on kolme kuoppaa vajaan 100 metrin matkalla. |
| metsakeskus.583010063 |
583 |
Jaurujoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536732.96600000 |
7432882.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010063 |
Kivikautinen/pyyntikulttuurin asuinpaikka sijaitsee noin 100 m Jaurujoen länsirantaa ja suon ympäröimän kumpareen koillis- ja lounaispuolella. Melko jyrkkäseinäinen kumpare laskee kuitenkin loivasti koillista ja etelää kohti, jossa sekä asuinpaikka että pyyntikuopat sijaitsevat. Asuinpaikka on kumpareen koillispuolella ja pyyntikuopista yksi on lounais- ja loput koillispuolella. Maaperä on hiekkaa, jossa on kiviä joukossa.
Kohde muodostuu kuudesta pyyntikuopasta ja kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikka sijaitsee kumpareen koillispuolella olevan soiden ympäröimän lähes tasaisen kannaksen kahdella rannalla. Niiden välisellä alueella ei tavattu löytöjä. Täällä havaittiin sekä palaneita kiviä että kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin noin 300 m2.
Pyyntikuopat ovat sekä samalla kannaksella asuinpaikan kanssa että kumpareen lounaisella puolella olevalla niemekkeellä. Kuoppien mitat ovat 1 : 2,3x1,5x0,6 m; 2: 2,6x1,9x0,3 m; 3: 3,2x3,2x0,5 m; 4: 3,2x2,5x0,9 m; 5: 3,0x2,oxo,5 m; 6: 4,0x3,0x0,2 m. |
| metsakeskus.583010063 |
583 |
Jaurujoki 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
536732.96600000 |
7432882.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010063 |
Kivikautinen/pyyntikulttuurin asuinpaikka sijaitsee noin 100 m Jaurujoen länsirantaa ja suon ympäröimän kumpareen koillis- ja lounaispuolella. Melko jyrkkäseinäinen kumpare laskee kuitenkin loivasti koillista ja etelää kohti, jossa sekä asuinpaikka että pyyntikuopat sijaitsevat. Asuinpaikka on kumpareen koillispuolella ja pyyntikuopista yksi on lounais- ja loput koillispuolella. Maaperä on hiekkaa, jossa on kiviä joukossa.
Kohde muodostuu kuudesta pyyntikuopasta ja kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikka sijaitsee kumpareen koillispuolella olevan soiden ympäröimän lähes tasaisen kannaksen kahdella rannalla. Niiden välisellä alueella ei tavattu löytöjä. Täällä havaittiin sekä palaneita kiviä että kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuudeksi arvioitiin noin 300 m2.
Pyyntikuopat ovat sekä samalla kannaksella asuinpaikan kanssa että kumpareen lounaisella puolella olevalla niemekkeellä. Kuoppien mitat ovat 1 : 2,3x1,5x0,6 m; 2: 2,6x1,9x0,3 m; 3: 3,2x3,2x0,5 m; 4: 3,2x2,5x0,9 m; 5: 3,0x2,oxo,5 m; 6: 4,0x3,0x0,2 m. |
| metsakeskus.583010064 |
583 |
Kaarronlampi 300 E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536593.02600000 |
7431832.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010064 |
Avosuo ympäröi kaakkoon pistävää niemekettä etelästä ja idästä sekä rämesuo lännestä. Kuopat ovat lähellä niemekkeen kärkeä sen harjalla. |
| metsakeskus.583010065 |
583 |
Kaarronlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
536173.18900000 |
7431712.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010065 |
Kohde sijaitsee Kaarronlammen eteläpuolella, mäen kupeessa olevan matalamman harjanteen päällä. |
| metsakeskus.583010066 |
583 |
Säynäjäjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533794.15200000 |
7432632.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010066 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Säynäjäjärven eteläpuolella olevan suosaarekkeen pohjoisrannalla. Tämä alue on hakattua ja aurattua maastoa, jonka taustalla, kumpareen takana on rämesuota. Asuinpaikka on melko pienialainen. |
| metsakeskus.583010067 |
583 |
Suumaa 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536493.05500000 |
7434751.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010067 |
Kohde sijaitsee Vuotos- ja Jaurujoen haaran länsipuolella olevalla suosaarekkeella. Asuinpaikka on lähes saarekkeen päällä; lähimpään rämesuohon on matkaa n. 80 m. Alue on hakattua ja aurattua maastoa. Asuinpaikka on melko pienialainen. |
| metsakeskus.583010068 |
583 |
Suumaa 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
536613.00800000 |
7434971.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010068 |
Kivikautinen asuinpaikka on Vuotos- ja Jaurujoen haaran länsipuolella olevalla suosaarekkeella. Asuinpaikka on lähellä saaren itärantaa; rämesuolle on matkaa vain parikymmentä metriä. Alue on hakattua ja aurattua maastoa. Asuinpaikka on melko pienialainen. |
| metsakeskus.583010069 |
583 |
Jänkäläisenkoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
529825.71000000 |
7449105.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010069 |
Kohde sijaitsee Kemijoen itärannalla, Jänkäläisen kosken alaosassa. Kuoppa on lähes tasaisessa maastossa mänty- ja koivumetsässä. |
| metsakeskus.583010070 |
583 |
Haapana |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529615.80400000 |
7445087.59200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010070 |
Haapana-nimisen kosken alapuolella olevan suvannon rannalla. Maasto on hieman jokeen päin viettävää sekä osittain hakattua ja aurattua. Asuinpaikka on suvantopaikan rannassa ja toinen löytöpaikka hieman kauempana rannasta aurausalueella |
| metsakeskus.583010072 |
583 |
Keminsaaret N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525337.51900000 |
7446207.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Keminsaarten kohdalla olevan pohjoisimman pudaksen rannalla. Maasto on osittain hakattua ja aurattua aluetta. Pyyntikuopat 5 kpl ovat asuinpaikan takana, hieman kauempana metsässä. |
| metsakeskus.583010072 |
583 |
Keminsaaret N |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
525337.51900000 |
7446207.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Keminsaarten kohdalla olevan pohjoisimman pudaksen rannalla. Maasto on osittain hakattua ja aurattua aluetta. Pyyntikuopat 5 kpl ovat asuinpaikan takana, hieman kauempana metsässä. |
| metsakeskus.583010073 |
583 |
Pietarinranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523498.25500000 |
7446586.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010073 |
Kohde sijaitsee Kemijoen etelärannalla. Maasto on joen kerrostamaa lössimaata ja osittain joen huuhtomaa aluetta. Osa asuinpaikasta on huuhtoutunut jokeen |
| metsakeskus.583010074 |
583 |
Rytivaara S |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
527786.55400000 |
7437190.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010074 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Rytivaaran eteläpäässä ja Ahvenjärven kaakkoispuolella olevan lammen korkealla koillistörmällä. |
| metsakeskus.583010075 |
583 |
Säynäjoen suu E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
532744.55000000 |
7442378.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010075 |
Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 10,5 kilometriä itään Vuotosjoen etelärannalla. Tupasija on Säynäjäjoen suusta kaakkoon olevalla kankaalla. Tästä vajaan 200 metrin matkalla itään, hieman kohoavalla harjulla, on seitsemän pyyntikuopan jono. |
| metsakeskus.583010075 |
583 |
Säynäjoen suu E |
10002 |
12001 |
13002 |
11002 |
27000 |
532744.55000000 |
7442378.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010075 |
Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 10,5 kilometriä itään Vuotosjoen etelärannalla. Tupasija on Säynäjäjoen suusta kaakkoon olevalla kankaalla. Tästä vajaan 200 metrin matkalla itään, hieman kohoavalla harjulla, on seitsemän pyyntikuopan jono. |
| metsakeskus.583010076 |
583 |
Leppäoja E |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
530955.26200000 |
7445847.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010076 |
Kohde sijaitsee 9,0 km Pelkosenniemen kirkolta itäkoilliseen , Vuotosjoen oikealla eli koillisrannalla , melko korkean mäen ja joen välisellä tasanteella . Sekä mäki, joka on kokonaisuudessaan metsäaurattu , että ko. tasanne rajoittuu luoteessa ja kaakosssa jänkiin.
Kodansija sijaitsee tasanteen luoteispäässä, seitsemän metrin päässä kohdasta, jossakankaan reuna taittuu ja alkaa laskeutuakohti Vuotosjokea ja toisaalta parin metrin päässä metsäaurausalueesta. Kodansijan ulkomitat ovat 5x4 m 2 . Se on muutoin soikea, mutta sen pohjoispäässä on neliömäinen lisäke . Kodansijan hiekkavallit , joissa on myös lahonnutta puuta, ovat 10- 20 cm korkeat ja korkeintaan metrin levyiset . Liesikiveystä ei ollut havaittavissa , ei myöskään podsolimaannosta. |
| metsakeskus.583010077 |
583 |
Säynäjoensuu N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532884.49300000 |
7442668.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010077 |
Kivikautinen asuinpaikka Vuotosjoen pohjois- ja itärannalla, Säynäjäjoen suun kohdalla Vuotosjoessa olevan mutkan rantatörmällä. Paikalla on 12 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.583010077 |
583 |
Säynäjoensuu N |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
532884.49300000 |
7442668.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010077 |
Kivikautinen asuinpaikka Vuotosjoen pohjois- ja itärannalla, Säynäjäjoen suun kohdalla Vuotosjoessa olevan mutkan rantatörmällä. Paikalla on 12 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.583010078 |
583 |
Messinkioja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533274.33700000 |
7442448.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010078 |
Vuotosjoen koillispuolella, Messinkiaavalta virtaavan ojan kaakkoisrannan metsäaurausalueella. |
| metsakeskus.583010079 |
583 |
Kellonivat N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533434.27000000 |
7442298.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010079 |
Vuotosjoen pohjoisrannalla, Kellonivojen kohdalla olevassa rinteessä, n. 270 m Messinkiojan suusta itäkaakkoon. |
| metsakeskus.583010080 |
583 |
Säynäjäjoki E 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534393.90100000 |
7436680.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010080 |
Kohde sijaitsee Vuotos- ja Säynäjäjokien välissä olevan suosaarekkeen reunalla. Asuinpaikka koostuu kolmesta keskittymästä, jotka on todettu aurausurista. Löydöt kvartsi-iskoksia ja -esineitä. |
| metsakeskus.583010081 |
583 |
Säynäjäjoki E 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534553.83400000 |
7436371.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010081 |
Kohde sijaitsee Vuotos- ja Säynäjäjokien välissä olevan suosaarekkeen reunalla. Löytöjä tehtiin kahdesta kohdasta, mikä viittaa kahteen erilliseen pienialaiseeen leiripaikkaan. |
| metsakeskus.583010082 |
583 |
Säynäjoen suu S 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532614.60300000 |
7442278.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010082 |
Noin 35 m itäkaakkoon kohdasta, jossa Vuotosjoen itäpuolinen metsäautotie ylittää Säynäjäjoen. Aurausjäljestää löytyi kvartseja - kohde lienee tuhoutunut. Toinen kvartsilöytökohde n. 70 m edellisestä kaakkoon. |
| metsakeskus.583010083 |
583 |
Säynäjoen suu SW 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532594.60500000 |
7442388.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010083 |
Vuotosjoen lounaispuolella, 50 m pohjoiseen kohdasta, jossa Vuotosjoen lounaispuolella oleva metsäautotie ylittää Säynäjäjoen. Asuinpaikka on Säynäjäjoen luoteispuolella olevan kankaan reunassa. |
| metsakeskus.583010084 |
583 |
Säynäjoen suu S 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532604.60800000 |
7442048.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010084 |
Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 10,5 kilometriä itään Säynäjäjoen itärannalla. Kohde sijaitsee joen suusta noin 250 - 400 metriä lounaaseen. Asuinpaikkaan viittaavat pesäkkeelliset havainnot ovat äestysurista, neljästä kohdasta lähes 200 metrin matkalta. Paikalta on löytynyt kvartseja ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.583010085 |
583 |
Säynäjoen suu S 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532524.63400000 |
7442038.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010085 |
Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kirkosta noin 10,4 kilometriä itään. Asuinpaikka on Säynäjäjoen länsirannalla, joen suusta noin 300 - 400 metriä lounaaseen. Asuinpaikkaan viittaavat pesäkkeelliset havainnot ovat äestysurista, kahdesta kohtaa noin 150 metrin matkalta. Paikalta on löytynyt kvartsia, palanutta luuta ja tulisijoja. |
| metsakeskus.583010086 |
583 |
Säynäjäjoen mutka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532314.72100000 |
7441678.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010086 |
Vuotosjoen lounaispuolella, 600-800 m Säynäjäjoen ylittävästä tiestä. Asuinpaikka on laaja ja koostuu erikokoisista keskittymistä, joiden välissä hajalöytöjä. Löydöt pääasiassa kvartsia, palanutta luuta, mutta myös yksi sädekiviliuskeinen ruodonkärki |
| metsakeskus.583010087 |
583 |
Säynäjäjoki E 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534014.05100000 |
7436730.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010087 |
Kohde sijaitsee Vuotos- ja Säynäjäjokien välissä olevan suosaarekkeen reunalla. Länteen viettävän rinteen päältä havaittiin n. 100m:n matkalla kvartsi-iskoksia- ja esineitä sekä palaneita luita ja kiviä. Paikalla on kaksi löytökeskitymää. |
| metsakeskus.583010088 |
583 |
Säynäjäjoki E 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534343.91800000 |
7436950.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010088 |
Asuinpaikka on pienialainen ja sijaitsee suohon rajoittuvan kumpareen itäreunalla, sen alarinteessä. Löytöjä tehtiin noin 20 m:n matkalta suon suunnassa ja n. 10-20 m sisämaahan päin. |
| metsakeskus.583010089 |
583 |
Säynäjäjoki E 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534094.01700000 |
7437010.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010089 |
Kohde sijaitsee Vuotos- ja Säynäjäjokien välissä olevan suosaarekkeen reunalla. Löydöt (kvartsi-iskokset, -esineet, palaneet kivet) tulivat n. 80 m matkalta rannan suunnassa, 15-20 m rannasta. Paikka muodostuu useasta pienestä leiripaikasta |
| metsakeskus.583010090 |
583 |
Säynäjäjoki E 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533994.06100000 |
7437210.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010090 |
Kohde sijaitsee Vuotos- ja Säynäjäjokien välissä olevan suosaarekkeen reunalla. Asuinpaikkalöydöt (kvartsi-iskokset, -esineet, palaneet kivet) tulivat melko suppealta alueelta n. 15 m:n matkalta rannan suunnassa, 25-35 m rannasta. |
| metsakeskus.583010091 |
583 |
Säynäjäjoki E 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533904.09100000 |
7437370.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010091 |
Kohde sijaitsee Vuotos- ja Säynäjäjokien välissä olevan suosaarekkeen reunalla. Asuinpaikkaan viittaavat löydöt, kvartsi-iskoksia ja palaneet luut tulivat yhdestä aurausurasta 10 m matkalta. Kyseessä on pienialainen leiripaikka. |
| metsakeskus.583010092 |
583 |
Säynäjäjoki E 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534833.71800000 |
7437150.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010092 |
Kohde sijaitsee Vuotos- ja Säynäjäjokien välissä olevan suosaarekkeen reunalla. Asuinpaikkaan viittaavat kvartsi-iskokset löytyivät kahdesta aurausurasta. Kyseessä on mahdollisesti suppea-alainen leiripaikka. |
| metsakeskus.583010093 |
583 |
Säynäjäjoki E 9 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534173.98200000 |
7437410.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010093 |
Kohde sijaitsee Vuotos- ja Säynäjäjokien välissä olevan suosaarekkeen reunalla. Asuinpaikka on melko pienialainen, vain kahden aurausuran alueella n. 15 m matkalla. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.583010094 |
583 |
Jaurujoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538732.16700000 |
7430013.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010094 |
Kohde sijaitsee Jaurujoen itärannalla olevan mäenkumpareen länteen viettävässä rinteessä. Asuinpaikka on pienialainen. Alue on osittain hakattua ja aurattua maastoa. |
| metsakeskus.583010095 |
583 |
Jauru-Karjalaisenjoki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538872.11100000 |
7429613.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010095 |
Kohde sijaitsee Jaurujoen ja Karjalaisen joen haaran pohjoispuolella olevan suosaarekkeen länsirannalla. Asuinpaikka on pienialainen ja se on loivasti länteen viettävällä rinteellä. Alue on hakattua ja aurattua maastoa. |
| metsakeskus.583010096 |
583 |
Jauru-Karjalaisenjoki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539112.01800000 |
7429543.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010096 |
Kohde sijaitsee Jaurujoen ja Karjalaisen joen haaran pohjoispuolella olevan suosaarekkeen itärannalla. Asuinpaikka on pienialainen ja se sijaitsee saarekkeen nurkassa lähes tasaisella alueella. Alue on hakattua ja aurattua maastoa. |
| metsakeskus.583010097 |
583 |
Säynäjoen suu SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532374.69600000 |
7442068.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010097 |
Vuotosjoen lounaispuolella, 330 m lounaaseen kohdasta, jossa Vuotosjoen lounaispuolella oleva metsäautotie ylittää Säynäjäjoen. Asuinpaikka on metsäauratun mäen laella, Säynäjäjoen länsipuolella. |
| metsakeskus.583010098 |
583 |
Säynäjälammen suo SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532164.78300000 |
7441838.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010098 |
Vuotosjoen lounaispuolella, 630 m lounaaseen kohdasta, jossa Vuotosjoen lounaispuolella oleva metsäautotie ylittää Säynäjäjoen. Asuinpaikka on Säynäjälammen kaakkoispuolella laajan suon reunassa, metsäauratussa rinteessä. |
| metsakeskus.583010099 |
583 |
Säynäjäjoen mutka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532094.81200000 |
7441569.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010099 |
Vuotosjoen lounaispuolella, 900 m Säynäjäjoen ylittävästä metsäautotiestä lounaaseen. Kahdesta metsäaurausurasta löytyi kvartsikaavin ja kvartsiesine. |
| metsakeskus.583010100 |
583 |
Säynäjäjoen mutka 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532234.75500000 |
7441579.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010100 |
Vuotosjoen lounaispuolella, 740-820 m Säynäjäjoen ylittävästä metsäautotiestä lounaaseen. Asuinpaikka sijaitsee Säynäjäjoen jänkä-tulvaniittyrantaan rajoittuvan kumpareen laella. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.583010101 |
583 |
Säynäjäjoen mutka 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532474.66100000 |
7441599.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010101 |
Vuotosjoen lounaispuolella, 750 m Säynäjäjoen ylittävästä metsäautotiestä lounaaseen. Pienialainen asuinpaikka sijaitsee selänteen lakialueella. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.583010102 |
583 |
Säynäjäjoen suu SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532954.46500000 |
7441988.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010102 |
Vuotosjoen lounaispuolella, 400 m kaakkoon kohdasta, jossa Vuotosjoen lounaispuolella oleva metsäautotie ylittää Säynäjäjoen. Asuinpaikka on metsäautotiestä 60 m etelälounaaseen, metsäauratulla, soiden ympäröimällä kankaalla. |
| metsakeskus.583010103 |
583 |
Lavakaarto 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533054.43400000 |
7436111.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010103 |
Kohde sijaitsee Säynäjäjoen länsipuolella olevalla Lavakaarto-nimisen suosaarekkeen kaakkoisrannalla. Asuinpaikka on etelään viettävällä rinteellä. Alue on hakattua ja aurattua maastoa. |
| metsakeskus.583010105 |
583 |
Lavakaarto 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532674.59000000 |
7437410.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010105 |
Kohde sijaitsee Säynäjäjoen länsipuolella olevalla Lavakaarto-nimisen suosaarekkeen itärannalla. Asuinpaikka on itään viettävällä rinteellä. Alue on hakattua ja aurattua maastoa. |
| metsakeskus.583010106 |
583 |
Haltiojärvi SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524797.73600000 |
7446556.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010106 |
Asuinpaikka sijaitsee Kemijoen pohjoispuolella, Haltiojärven kaakkoiskulmassa metsäauratun kankaan reunassa. |
| metsakeskus.583010107 |
583 |
Haltiojärvi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524777.74600000 |
7446736.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010107 |
Asuinpaikka on Kemijoen pohjoispuolella, Haltiojärven itärannalla niemen pohjoistörmällä, metsäaurausalueella. |
| metsakeskus.583010108 |
583 |
Ahvenaapa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
526577.04300000 |
7437090.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010108 |
Kemijoen ja Arvospuolen taajaman itäpuolella olevan Ahvenjärven eteläpuolella, järven ja soiden ympäröimällä harjanteella. Paikalla erottuu 5 tai 6 kuoppaa.
Pyyntikuoppakohde on osittain tutkittu vuonna 1994 tavoitteena kohteen riittävä tutkiminen ja vapauttaminen rauhoituksesta suunnitellun Vuotoksen altaan patorakennelmien rakentamiseksi. Osassa kuoppia oli maaperässä havaintoja rakenteista, kerrostumista ym., mutta puurakenteita tai löytöjä ei todettu. Yksi hiilinäyte otettiin ajoitusta varten. |
| metsakeskus.583010109 |
583 |
Rääsikkö-oja 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
527056.84100000 |
7440309.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010109 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Palokankaan eteläpäässä, Pitkälammesta itään, Rääsikkö-ojan ja siihen koillisesta laskevan ojan välisen kankaan kulmassa. |
| metsakeskus.583010110 |
583 |
Sammakkolampi SSE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535893.30400000 |
7431573.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.583010110 |
Pyyntikuoppa sijaitsee kahden mäen välisessä laakeassa notkelmassa Sammakkolammen ja avonaisen suon välillä. |
| metsakeskus.584010001 |
584 |
Komanne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373348.92400000 |
7016120.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.584010001 |
Paikka sijaitsee Komanne-järven länsilounaisrannalla, n. 50 m järvestä. Paikalta on vuonna 1946 toimitettu Komanteen tilan maalta pelto-ojan kaivuun yhteydessä löytyneitä kiviesineitä (KM 11635:1-8). Löydöt ovat pellon alareunasta ja järvenrannan suuntaisesta ojasta. Yksi esineistä oli löytynyt muista hieman kauempaa, näistä noin 300 m länteen, pellon länsiosasta, talosta noin 25 m rantaan päin. Paikalta on kerrottu löytyneen myös hiiltä, nokea, palaneita kiviä ja kvartseja. Tarkastuksessa 1952 ja inventoinnissa 1990 ei ole löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Kohteen laajuus on toistaiseksi tuntematon. |
| metsakeskus.584010002 |
584 |
Harju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
354553.46900000 |
7016579.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.584010002 |
Paikka sijaitsee Peltokankaan kylän länsipuolisen Harju-nimisen hiekkakankaan itäosassa, Vimpelin rajalta noin 500 metriä, Patananojan länsipuolella. Kohde on paljastunut hiekanotossa ja on osin hiekanoton tuhoama. Vuonna 1990 inventoinnissa paikalta löytyi kivikautista esineistöä (KM 25971:1-10) kahdesta erillisestä kohdasta, hiekanottoalueen etelä- ja kaakkoispäästä. Eteläisempi löytökohta (A) sijoittuu aivan hiekanottoalueen eteläisimpään kulmaukseen, jossa löytöjä oli noin 15-20 metrin matkalla. Toinen löytökohta (B) oli edellisen koillispuolella muutaman kymmenen metrin etäisyydellä, osittain saman kuopan reunan ja sen itäpuolella olevan kuopan reunan välisellä kannaksella. Asuinpaikan alaraja lienee runsas 135 m mpy ja se ajoittunee mesoliittiseen kivikauteen.
|
| metsakeskus.584010003 |
584 |
Tiala/Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380109.17800000 |
7023900.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.584010003 |
Paikka sijaitsee Salamajärven pohjoisluoteisrannalla, järven ja Kinnulaan vievän paikallistien välissä, etelään viettävällä rantarinteellä. Tialan talon läheltä on jo 1800-luvulla pellosta löytynyt tasataltta (KM 2045:2). Vuonna 1990 inventoinnissa löytyi kynnöspellolta kvartsi-iskoksia (KM 25972:1-3) kahdesta eri kohdasta. Näistä itäisempi (a) on melko matalaa rantapeltoa Tialan rakennuksesta noin 200 m länsilounaaseen. Ylempää rinteestä ei löytöjä havaittu. Toinen löytökohta (b) on tästä noin 150 m länteen, Rantalan tilan alueella rinteessä sijaitseva pieni rantapelto kesämökin kohdalla.
Löytökohta b:n koordinaatit: x=7024760 y=2530410
Vuoden 2012 inventoinnin mukaan itäisempi löytöpaikka on kesähuvilan tasoitettua piha- ja puutarha-aluetta. Läntisempi löytöalue on pellolla. |
| metsakeskus.585000001 |
434 |
Ängsbacka |
10001 |
12004 |
13054 |
11000 |
27000 |
445652.19500000 |
6702326.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585000001 |
Kaksi kiviröykkiötä sijaitsevat peltojen tuntumassa olevilla kalliokumpareilla. Röykkiö 1 sijaitsee lähempänä kylätietä kalliopohjalla (koko 5 x 2,6 m, suunta lounas-koillinen). Sen muoto on toiseen (koillispäähän) kapeneva ja siinä päässä on iso keulakivi. Röykkiö on kaivettu keskeltä kuopalle (kuopan syvyys n. 80 cm, ulottuu kallion päällä olevaan maakerrokseen asti). Röykkiö 2 sijaitsee peltojen keskellä olevalla pienellä kalliokumpareella, kahden kallioharjanteen välissä (koko 3,3 x 2,0 m, suunta kaakko-luode). Myös tämä röykkiö kapenee muodoltaan toiseen (kaakkois)päähän, jossa on iso keulakivi. Röykkiöt voivat olla viljelyröykkiöitä, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. Sijaintikorkeuden perusteella röykkiöt voisivat olla ehkä rautakauden loppupuolelta tai keskiajalta. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.585010001 |
434 |
Ryssön leiripaikka |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27000 |
442733.36000000 |
6704185.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010001 |
Ryssön kaakkoisreunalla noin sadan metrin päässä Klobbvikenin rannasta on kuusivaltaisessa sekametsässä useita ryssänuuneja ja mahdollisia majanpohjia. Alueella on isoja kivilohkareita, joiden vierelle on kylmämuurattu harmaakivistä ns. kiviuuneja. Kiviuunien seinä- ja kattorakenteet ovat ajan kuluessa hajonneet siten, että jäljellä on ainoastaan n. 2 x 2 m laajoja kiviröykkiöitä. Joistakin uuneista erottuvat edelleen suuaukkoa reunustaneet kivet.
Yhden ison kiven kupeessa, uunia vastakkaisella puolella on majanpohja. Lisäksi kahdessa tapauksessa kiviuuni saattaa itse asiassa olla majanpohja. Varma majanpohja on pohjakaavaltaan nelikulmainen n. 4 x 2 m laaja kivikehä. Alueella on myös yksi n. 5 m halkaisijaltaan oleva matala painanne.
(Ks. myös Ryssön linnoitus 1000 00 3234).
|
| metsakeskus.585010002 |
434 |
Jomalberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
443944.87000000 |
6704912.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010002 |
Pahasti tuhoutunut kiviröykkiö meren rannasta jyrkästi kohoavan kallion laella. Vain jotkut hajallaan olevat kivet paljastavat paikalla ehkä joskus olleen röykkiön sijainnin.
Vuoden 2010 tarkastuksen aikana ei löydetty selkeitä merkkejä röykkiöstä. Yksittäisiä kiviä on siellä täällä. Eniten niitä on kohdassa pkoo 6707727, ikoo 3444092, joka on noin 30 m itään Pohjakallion ilmoittamasta paikasta. Valokuvien ja korkeuden perusteella se vaikuttaisi olevan sama paikka kuin Pohjakallion tarkastama. Paikkana Jomalberget on erittäin tyypillinen pronssikauden röykkiölle. Se on merestä äkkijyrkästi nousevan kallion laella. |
| metsakeskus.585010003 |
434 |
Hästhageberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
445212.37200000 |
6703275.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010003 |
Röykkiö sijaitsee merenlahden rannalla, kallionnyppylän laella. Halkaisijaltaan noin 5 m oleva röykkiö, jota on jonkin verran pengottu. |
| metsakeskus.585010004 |
434 |
Högmalmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444952.46300000 |
6706064.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoon-Loviisan tien leikkauksessa, tien eteläpuolella, Högmalmenin harjun luoteispäässä olevan kalliopaljastuman juurella. Maaperä on hienoa hiekkaa. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.585010005 |
434 |
Nätisand |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
451689.84500000 |
6685992.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010005 |
Useita ryssänuuneja rinteellä Nätisandin hiekkarannasta noin 100 m saaren itäosaan. |
| metsakeskus.585010006 |
434 |
Norra Altarskär |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
459076.87300000 |
6685452.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010006 |
Kivilatomukset sijaitsevat saaren keskiosassa, mäntyä kasvavalla tasaisella kalliolla. Latomukset ovat pyöreitä reunoilta kivettyjä, keskeltä paljaita kivirakennelmia ja yksi suorakaiteenmuotoinen kiveys. Lännessä aluetta rajoittaa kaareva muurimainen kiveys. Pohjoisessa, idässä ja etelässä alaspäin laskeutuva kallioreuna. |
| metsakeskus.585010007 |
434 |
Majholmen |
10002 |
12001 |
13208 |
11006 |
27000 |
459726.60700000 |
6686692.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010007 |
Kivistä tehtyjä puolikaaren muotoisia rakennelmia saaren luoteisosassa, kalliorinteen alapuolella. Vaikuttavat lähinnä tomtning rakenteilta. |
| metsakeskus.585010008 |
434 |
Sandö |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
459386.74200000 |
6687352.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010008 |
Useita hajonneita ryssänuuneja heti Sandön Folkhusetin pohjoispuolella loivasti merenrantaan viettävässä rinteessä. |
| metsakeskus.585010009 |
434 |
Jätteberg II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
441054.02000000 |
6707983.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010009 |
Kiviröykkiö sijaitsee Jätteberg-nimisen matalan kallion jyrkkäseinäisen koillisrinteen päällä. Kalliota ympäröi kuusi ja lehtimetsä. Röykkiö on pyöreä ja kooltaan 7,5 x 8 m. Sen kivet on ladottu kehämäisesti. |
| metsakeskus.585010010 |
434 |
Jätteberg I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
440974.05200000 |
6708223.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010010 |
Jätteberg sijaitsee metsäsaarekkeessa korkean kallion pohjoisimmalla huipulla. Paikalta on aikoinaan ollut näkyvyys kaikkiin ilman suuntiin. Kalliomäen pohjois- ja eteläpuolella on nykyisin omakotitaloasutusta. Kalliopohjaisella mäenlaella on harva havumetsä ja röykkiön päällä kasvaa koivu. Röykkiön eteläpuolella on kalliosola.
Röykkiön keskellä on yli metrin syvyinen kuoppa ja pohjoispuolella matalampi painanne. Painanteet ovat ilmeisesti muodostuneet, kun röykkiötä on pengottu 1920-luvulla. Röykkiön päällä on myös ollut toisen maailmansodan aikana ilmavalvonta-asema, jota tehtäessä röykkiö on vahingoittunut. Röykkiö on ladottu halkaisijaltaan 20-70 cm kivistä, joista suurin osa on lohkomaisia. Röykkiö on pyöreä ja kooltaan noin 11,5 x 10,5 metriä. Sen korkeus on 0,5 - 2 metriä. |
| metsakeskus.585010011 |
434 |
Hannusmalmen I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
441153.97300000 |
6708323.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010011 |
Asuinpaikka sijaitsee peltorinteellä, jossa on omakotiasutuksen puutarhamaita. Löydöt: kiviesineitä, kiviesineen katkelma, kvartseja, saviastianpala. |
| metsakeskus.585010012 |
434 |
Hannusmalmen II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
441123.98900000 |
6708453.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010012 |
Asuinpaikka sijaitsee metsäisessä rinteessä, maantien laidassa. Paikka on lounaaseen viettävän hieno hiekkarinne, jolla kasvaa harvennettua kuusikkoa sekä koivuja. Rinteen koillisosassa on 50 m mpy nouseva kallio. Rikentien länsipuolella on viljelysaukea (entinen merenlahti), joka on noin 5 m tietä alempana. Alueen eteläosassa on kaksi laakeaa kuopannetta, jotka todennäköisesti ovat syntyneet hiekanotossa esim. Rikentietä tehtäessä. Kuopanteet eivät vaikuta asumuspainanteilta. Lauri Pohjakallion inventoinnin yhteydessä oli Rikentien leikkauksesta löytynyt saviastian paloja. Nykyisin leikkaus on ruohottunutja maantiestä lentäneen sepelin peittämä.
Pohjoisosassa asuinpaikan laajuuden arviointia haittasi metsään jätetty hakkuujäte ja eteläosa lienee tuhoutunut 1980-luvulla omakotitalon rakentamisen yhteydessä. Länsiosa päättyy Rikentiehen ja koillisosa rajautuu kallioon. |
| metsakeskus.585010013 |
434 |
Hannusmalmen III |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
441054.01600000 |
6708683.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010013 |
Asuinpaikka sijaitsee länsilounaaseen viettävässä rinteessä, maantien laidassa. Löydöt: saviastianpaloja. |
| metsakeskus.585010014 |
434 |
Ninkoskmalmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
441773.72700000 |
6708833.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010014 |
Röykkiöt sijaitsevat Hammarträsketin länsipuolella, valtatie 6:sta n. 850 m pohjoiseen olevalla kallionnyppylällä. Suurin röykkiö on hajotettu ja lounaisrinteesssä on runsaasti röykkiöstä pudotettuja kiviä. Röykkiön koko 5 x 7 m ja se on rakennettu kallionnotkelmaan. 7 m kohteen kaakkoispuolella on kallion notkelmassa mahdollisesti toisen pitkänomaisen hajoitetun röykkiön pohja. Vuonna 2015 löytyi röykkiöiden kaakkoispuolelta keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta KM 40728:1-4. |
| metsakeskus.585010015 |
434 |
Strömbo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
443972.83000000 |
6711152.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010015 |
Kivikautisesta asuinpaikasta kertovia löytöjä on tehty tasaiselta pellolta. Itse asuinpaikan sijainnista ei ole varmuutta. Löydöt: saviastianpaloja, kvartseja, kivilaji-iskos, poikkikirves, reikäkirves. |
| metsakeskus.585010016 |
434 |
Lövön |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
451839.76400000 |
6689811.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010016 |
Kolme kiviröykkiötä sijaitsee kallionotkelmassa kallion korkeimmalla kohdalla. |
| metsakeskus.585010017 |
434 |
Sondarö |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
449000.94200000 |
6683823.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010017 |
Kiviröykkiö sijaitsee kallion laella Bastuvikenin ja Lervikenin välissä. |
| metsakeskus.585010019 |
434 |
Hannusmalmen IV |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
441453.85500000 |
6708683.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010019 |
Kohde sijaitsee noin 9,8 kilometriä Pernajan kirkolta luoteeseen ja valtatie 6:sta n. 700 metriä pohjoiseen. Asuinpaikka sijaitsee Forskärret -nimisen pellon länsiosassa itään ja kaakkoon vietävällä rinteellä. Sen luoteis- ja eteläosassa on kallionyppylä ja lounaisosassa peltokumpare, joka erottaa Forskärretin Nykullan pellosta. Löydöt KM 17678:1-5 saviastianpaloja, kvartsia, kuonaa. Löydöt ovat Ville Luhon ja geologi Risto Tynin keräämiä.
Inventointi 2002: Paikalta löytyi muutama tiilenpala ja 1800-luvulle ajoittuvaa fajanssia, joita ei otettu talteen sekä punasavikeramiikan pala. Asuinpaikan länsi- ja luoteispuolella noin 5 metriä ylempänä olevalla metsäisellä niemekkäällä havaittiin 9 soikeaa kuoppaa. Niiden koko oli noin 0,5 x 3 metriä ja syvyys noin 30 cm. Kahteen kuoppaan tehdyssä lapionpistossa turpeen alla oli likainen ruskea hiekka. Kuopat ovat uusia, korkeintaan 200-300 vuotta vanhoja, mutta voivat olla 1900-luvultakin. |
| metsakeskus.585010020 |
434 |
Nöuskärrmalmen |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
457207.50200000 |
6711102.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010020 |
Jatulintarhat (alunperin kaksi tarhaa) sijaitsevat Nöuskärretistä noin 250 m luoteeseen metsäisellä kalliolla. Hyvin säilyneessä jatulintarhassa on 7 kivikehää aseteltuna spiraalin muotoon. Jatulintarhan halkaisija on 5,5–6,0 m. Jatulintarhasta noin 15 m luoteeseen on toisen samanlaisen jatulintarhan jäännökset. Jatulintarhoista noin 100 m lounaaseen on neljä pientä halkaisijaltaan noin metrin olevaa pyöreää kivikehää, jotka on ladottu suoraan kalliolle. On myös olemassa tieto tästä paikasta 1,1 km lounaaseen sijainneesta jatulintarhasta, joka olisi rikkoutunut tukinajossa (p = 6713 52, i = 3456 36, z = noin 25). |
| metsakeskus.585010021 |
434 |
Stengärdsberget |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
456212.00000000 |
6709475.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010021 |
Stengärdsberget sijaitsee Tavastbystä Kuggomiin johtavan maantien itäpuolella, jatulintarha noin 60 m tiestä sekä Veckmansin talosta 450 m kaakkoon. Alueella on alunperin ollut kaksi jatulintarhaa. Paremmin säilynyt jatulintarha on ladottu tasaiselle kalliolle ja on spiraalin muotoinen käsittäen kuusi kivikehää. Jatulintarhan halkaisija on noin 4 m. Tarhasta noin 150 m itään on toisen jatulintarhan jäänteitä, jossa lienee ollut 7 kivikehää. Tämä jatulintarha on pahasti rikkoutunut. |
| metsakeskus.585010023 |
434 |
Kokärret |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446651.78100000 |
6704685.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010023 |
Asuinpaikka sijaitsee suhteellisen tasaisella etelä-lounaaseen viettävällä terassilla, jonka yli kulkee 1970-luvulla rakennettu voimajohto ja jonka viereen vanhan pohjoispuolelle on tulossa uusi 400 kV:n johto Länsisalmi-Kymi. Löydöt kvartsi-iskoksia. Mahdollinen asumuspainanne 30 m korkeuskäyrän tuntumassa olevalla tasanteella. Asuinpaikan laajuus tuntematon. Sopivaa terassia 25 m:n ja 30 m:n korkeuskäyrien tienoilla. |
| metsakeskus.585010024 |
434 |
Brännmalmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
443872.88500000 |
6707344.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010024 |
Asuinpaikka sijaitsee lounaaseen viettävällä metsäisellä rinteellä. Löydöt tieleikkauksesta tien länsipuolelta, jossa on pieni hiekkainen tasanne. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. Mesoliittinen aika. |
| metsakeskus.585010025 |
434 |
Stormossen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458586.96600000 |
6707684.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010025 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella niemekkeellä, metsäteiden rikkoma. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.585010026 |
434 |
Stormossen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458327.06900000 |
6707823.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585010026 |
Hiekkakuopan eteläreunasta löytynyt kvartsi-iskoksia. Noin 20 m päässä hiekkakuopasta etelään näyttäisi olevan asuinpaikaksi soveltuva tasanne. |
| metsakeskus.585500001 |
434 |
Tjusterbyn kartanolinna |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27005 |
443992.87500000 |
6699747.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.585500001 |
Tjusterbyn kartanolinna sijaitsee vuonna 1867 rakennetusta kartanon nykyisestä päärakennuksesta noin 400 metriä itäkoilliseen. Kartanolinnasta on jäljellä n. 26,5 x 10 m laaja harmaakivinen perustus ja syvälle maan alle ulottuvat kellarit. Kartanolinnan pohjan päälle on rakennettu puinen vajarakennus.
Tjusterby on keskiaikainen rälssisäteri, jonka ensimmäinen tunnettu omistaja on 1400-luvun alkupuolella elänyt Björn Pedersson Diekn. Vanha säteri on mahdollisesti sijainnut puoli kilometriä kartanolinnasta lounaaseen paikalla, missä 1700-luvun lopulla oli Gammelgård-niminen torppa. Nykyisin paikalla on hiekkanottopaikka, eikä paikalla ole havaittavissa merkkejä vanhoista rakenteista.
Tjusterbyn kartanolinnan rakentajana on pidetty Olof Lilleä. Hänen tiedetään tuoneen Tallinnasta kalkkia vuosina 1515 ja 1516. Lisäksi Lillen vuoden 1545 perinnönjaossa Tjusterby oli paremmin varustettu kuin hänen toinen kartanonsa Gammelgård. Venäläiset polttivat Tjusterbyn kartanolinnan sekä 1500-luvun lopulla että 1700-luvun alussa.
Tjusterbyn kartanolinna restauroitiin vuosien 1929 ja 1939 välisenä aikana. Tällöin havaittiin, että pohjoisessa sijaitseva parihuonepohjakaavainen n. 17 x 10 m laaja osa edustaa vanhempaa rakennusvaihetta. Rakennuksen eteläpuoli ja tornit kuulunevat sen sijaan vasta Vaasa-aikaan ja 1500-luvun lopulle. |
| metsakeskus.586000003 |
734 |
Risamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
285995.44800000 |
6691247.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000003 |
Löytöpaikka sijaitsee peltoalueella Ristikartanoon kuuluvan Risamäen eteläpuolella, n. 200 m etäisyydellä Perniönjoesta.
Löytöinä rautakautista keramiikkaa, palanutta savea/savitiivistettä ja hioin.
Löydöt osoittanevat paikalla olevaan rautakautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.586000004 |
734 |
Hamarinkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
286018.44500000 |
6691029.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000004 |
Löytöpaikka sijaitsee peltoalueella melko lähellä Hamarinkoskea, n. 100 m etäisyydellä Perniönjoesta, joen länsipuolella.
Löytöinä rautakautista keramiikkaa, savitiivistettä ja punasavikeramiikkaa.
Mahdollinen rautakautinen kiinteä muinaisjäännös, asuinpaikka. |
| metsakeskus.586000004 |
734 |
Hamarinkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
286018.44500000 |
6691029.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000004 |
Löytöpaikka sijaitsee peltoalueella melko lähellä Hamarinkoskea, n. 100 m etäisyydellä Perniönjoesta, joen länsipuolella.
Löytöinä rautakautista keramiikkaa, savitiivistettä ja punasavikeramiikkaa.
Mahdollinen rautakautinen kiinteä muinaisjäännös, asuinpaikka. |
| metsakeskus.586000005 |
734 |
Nokoinen |
10001 |
12004 |
13000 |
11033 |
27000 |
293014.63900000 |
6688836.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000005 |
Kavanderin torpan pohjoispuolella tien vierellä kaksi matalaa kivikasaa. Toinen kooltaan 4 x 2,5 m, korkeus 30 cm. Sen pohjoispäässä kaksi yhdensuuntaista syrjälleen asetettua kivilaakaa ja muita isoja laakoja oli näkyvissä vieressä. Arkun tai uunin suun edessä palanutta hiekkaa ja hiiliä ja ulkopuolella myös hiiliä ja palaneita kiviä. Ei luita tai muita löytöjä. Salmo ei löytänyt paikkaa inventoinnissaan. |
| metsakeskus.586000006 |
734 |
Alitalo |
10001 |
12002 |
13000 |
11002 |
27000 |
293014.63900000 |
6688836.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000006 |
Alitalon lehmihaassa, n. 1 km talosta koilliseen, metsän rajassa luoteeseen pistävän hietakankaan nokka, jonka alapuolella peltoaukea. Paikalla yli 60 n. 2 m pituista kapeata kuoppaa, joista pari mäen harjalla. Appelgren-Kivalo tutki kolme kuoppaa, mutta ei voinut niiden perusteella päätellä mistä on kysymys. |
| metsakeskus.586000007 |
734 |
Pietilä |
10001 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
293014.63900000 |
6688836.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000007 |
Hautaröykkiö Pietilän metsässä 16 m Pitilän ja Pieton tilojen rajasta lounaaseen ja Harjolan tiestä Pietilä-Pieton metsän rajaa 107 m luoteeseen. Koko 7 x 6,3 m. Lounaissivu suorakulmainen - latomus ollut alunperin suorakulmainen? Kivikehän leveys n. 3 m. Keskellä laaja, pohjaan asti ulottuva kuoppa. Korkeus korkeimmillaan 85 cm. Jo v. 1926 pahasti tuhoutunut. Löytöinä luunsiruja. |
| metsakeskus.586000009 |
734 |
Radanvarsi |
10001 |
12004 |
13000 |
11033 |
27000 |
285614.61800000 |
6688592.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000009 |
Löytöalue sijaitsee Salo-Perniö maantien itäpuolella, aivan nykyisen radan lähellä. Paikka on pellonnotkelmassa ja maaperä on savista. Lähellä sijaitsee Öfverbygård 2 kuppikallio. Löytöinä keramiikkaa, saviesineiden katkelma, savitiivistettä, hiotun/hoiutuneen kiven katkelma ja sulanutta lasia. Mahdollinen rautakautinen kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.586000010 |
734 |
Ristinkulma |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
286086.42800000 |
6687950.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000010 |
Löytöpaikka sijaitsee Salo-Perniö -maantien varressa, 100 m estäisyydellä Perniönjoesta, aivan rautatien itäreunalla. Maasto on tasaista peltoa, mutta länsipuolella on moreenikukkula ja luoteessa hiekansekainen peltoalue 10-12,5 m mpy korkeudella. Löytöinä keramiikkaa, saviesineitä, savitiivistettä, tiiltä, piiesineitä, kuonaa, sulanutta ja sulamatonta lasia/lasimassaa.
Mahdollinen rautakautinen kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.586000011 |
734 |
Vähätupa |
10001 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
286388.30700000 |
6687997.11400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000011 |
Löytöpaikka sijaitsee Perniönjoesta n. 200 m itään ja sen eteläpuolella virtaa Perniönjokeen laskeva luonnonoja. Arpalahden Tyynelän kalmistoon on matkaa n. 300 m. Paikka on pellolla luode-kaakko -suuntaisen moreenimuodostuman eteläpuolella. Löytönä keramiikkaa. Mahdollinen rautakautinen kiinteä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.586000012 |
734 |
Anttila |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
285929.49700000 |
6687156.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000012 |
Kuhmisista Arpalahteen vievän tien oikealla puolella, n. 150 m Anttilan puimahuoneesta pohjoiseen olevalla mäen kielekkeellä on kiven- ja maansekainen kumpu. kooltaan 3,9 x 3,8 m. Kivet itä- ja eteläpuolella asetettu suoraviivaisesti. |
| metsakeskus.586000013 |
734 |
Kankare |
10001 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
288578.42800000 |
6688157.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000013 |
Tilan talousrakennusten, suhteellisen tasaisesta maastosta kiviröykkiö, jonka läpimitta oli n. 6 m ja korkeus n. 75 cm. Kaivettaessa röykkiön pohjalta oli löytynyt pronssitikari ja hiiltä. Paikalta myös kivikautisia irtolöytöjä. Vastapäätä torppaa on ilmeisesti ollut samantyyppinen röykkiö. |
| metsakeskus.586000013 |
734 |
Kankare |
10001 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
288578.42800000 |
6688157.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000013 |
Tilan talousrakennusten, suhteellisen tasaisesta maastosta kiviröykkiö, jonka läpimitta oli n. 6 m ja korkeus n. 75 cm. Kaivettaessa röykkiön pohjalta oli löytynyt pronssitikari ja hiiltä. Paikalta myös kivikautisia irtolöytöjä. Vastapäätä torppaa on ilmeisesti ollut samantyyppinen röykkiö. |
| metsakeskus.586000014 |
734 |
Hakala |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
293570.43300000 |
6686087.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000014 |
Entinen Dalmannin torppa. Talon pihalla pitäisi olla kivipanos, mutta Salmo ei sitä enää löytänyt. Appelgren-Kivalon kuvauksen mukaan kiviä olisi n. 1 m paksuudelta 12 x 9 m kokoisessa kehässä. kehän länsipuolelta löytyi kaivauksessa hiilen- ja noensekaista maata, palanutta hiekkaa sekä keramiikkaa ja palanen "rikkikiveä". |
| metsakeskus.586000015 |
734 |
Forss |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
293577.43200000 |
6685807.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000015 |
Forssin torpan mailla lähellä Hakalan mahdollista röykkiötä Appelgren-Kivalo on havainnut samantyyppisen kiviröykkiön, jonka reunoilla oli tuhkapitoista maata. Salmon kuvailee 4,5 x 3 m kokoisen kivikehän, jonka korkeus on 20 cm. |
| metsakeskus.586000016 |
734 |
Maritajo |
10001 |
12004 |
13000 |
11028 |
27000 |
288568.44200000 |
6686615.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000016 |
Entisen Lundvallin torpan mailla, Maritajon päärakennuksen pohjoispuolella mäen nyppylällä 3-4 kuoppaa, muodoltaan pyöreitä tai soikeita. N. 50 m torpasta lounaaseen rautakeihäänkärjen löytöpaikka. Maritajosta löydetty joskus myös pronssikautinen (?) kirves. Appelgren-Kivalo näki paikalla suunnikkaan muotoisen kivikehän, jonka pituus oli n. 5 m, ja soikean maakummun, joka oli myös 5 m pitkä. Muinaisjäännökset luultavasti tuhoutuneet Maritajon tilan navetan rakennustöissä. |
| metsakeskus.586000016 |
734 |
Maritajo |
10001 |
12004 |
13000 |
11033 |
27000 |
288568.44200000 |
6686615.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000016 |
Entisen Lundvallin torpan mailla, Maritajon päärakennuksen pohjoispuolella mäen nyppylällä 3-4 kuoppaa, muodoltaan pyöreitä tai soikeita. N. 50 m torpasta lounaaseen rautakeihäänkärjen löytöpaikka. Maritajosta löydetty joskus myös pronssikautinen (?) kirves. Appelgren-Kivalo näki paikalla suunnikkaan muotoisen kivikehän, jonka pituus oli n. 5 m, ja soikean maakummun, joka oli myös 5 m pitkä. Muinaisjäännökset luultavasti tuhoutuneet Maritajon tilan navetan rakennustöissä. |
| metsakeskus.586000017 |
734 |
Kullaa |
10001 |
12002 |
13000 |
11002 |
27000 |
286828.14200000 |
6686214.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000017 |
Kullan Kavanderin torpan rakennusten eteläpuolella, mäenrinteessä 42 soikeahkoa miehenmittaista kuoppaa. Mahdollisia hautoja. |
| metsakeskus.586000018 |
734 |
Ketunpyöli |
10001 |
12002 |
13000 |
11002 |
27000 |
290729.58900000 |
6683513.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000018 |
Jyrkästi viettävän hiekkamäen rinteessä vajonneita kuoppia. Samanlaisia on Prahdin talon eteläpuolella sijaitsevalla pienellä kankareella. |
| metsakeskus.586000019 |
734 |
Sinervo |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
295662.57000000 |
6689440.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000019 |
Entinen Silfvergrenin torppa, sittemmin Sinervon torppa Naarjärven itärannalla, Tuohitun kylässä. Paikalta kivikautinen irtolöytö ja rautakautisia (?) hioimia. Aivan rannassa, alavalla maalla on ollut 2 matalaa kivilatomusta, joista toinen on tutkittu ja toinen tuhoutunut peltoa raivatessa. Kaivetun latomuksen halkaisija oli n. 3 m ja korkeus 30-40 cm. Sen eteläosasta löytyi palanutta savea ja palaneita kiviä sekä hiiltä. |
| metsakeskus.586000020 |
734 |
Foula |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
282063.09600000 |
6677861.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000020 |
Foudilan talon lounaispuolella olevan mäen rinteellä hiekkamaassa säännöllisissä riveissä useita soikeita, suurimmillaan 1x2 m kokoisia matalia kuoppia. |
| metsakeskus.586000023 |
734 |
Anttila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
289503.08700000 |
6681407.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000023 |
Kallioisen mäen eteläkärjessä, sen korkeimmalla kohdalla kalliopohjalle kasattu röykkiö, jossa yksi syvä ja pari pienempää kaivelukuoppaa. Osittain sammaleen ja kasvillisuuden peitossa.
Viereiselle mäelle Lemun Lehmihaan 1979 kaivauskertomuksen kartassa merkitty kivirivejä. |
| metsakeskus.586000024 |
734 |
Mylly |
10001 |
12002 |
13000 |
11002 |
27000 |
284427.13200000 |
6680537.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000024 |
Haarlan kartanosta luoteeseen , Perniön kirkolta Särkisaloon vievän tien varrella ja n. 25 m Hämeenkylään vievästä tiestä kirkolle päin on pieni kankare, jonka korkeimmalla kohdalla on paljaalla kalliolla kiven-ja maansekainen kumpu, kooltaan 3,5 x 3,15 m ja korkeudeltaan 50 cm. |
| metsakeskus.586000025 |
734 |
Laiterla |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
284065.29400000 |
6676979.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000025 |
Laiterlan Isostatalosta n. 150 m Heikkilään päin, mäen vasemmalla puolella on kivilatomus, 5,3 x 3 m. Tästä 20 m pohjoiseen on toinen latomus ja lisäksi mäellä on muita samanlaisia. Epävarmoja. |
| metsakeskus.586000026 |
734 |
Kukkurinkankare |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
285429.74900000 |
6676166.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000026 |
Kyynämäen kylän koillispuolella mäellä 3 kivilatomusta. Yksi mäellä sijainneen torpan päärakennuksesta luoteeseen ja sen halkaisija on 6,7 m. Toinen keskellä peltoja ja pahoin tuhoutunut. Kolmas lähellä torppaa, edellisestä kaakkoon ja sen halkaisija on 5,6 m. |
| metsakeskus.586000027 |
734 |
Liiri |
10001 |
12004 |
13000 |
11028 |
27000 |
286549.30300000 |
6675675.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000027 |
Mäen korkeimmalla kohdalla, 75 m mäen luoteispäästä pahasti tuhoutunut röykkiö, jonka halkaisija on 2,7 m. Tästä 12 m länteen on mäen reunassa kiviä, jotka ovat luultavasti peräsisin edellisestä. Tästä luoteeseen on mäen reunassa penkereen tapaisella halkaisijaltaan 3,2 m kokoinen ja 20 cm korkea röykkiön pohja. |
| metsakeskus.586000028 |
734 |
Kestrikki |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
283295.62700000 |
6673260.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586000028 |
Iso-Kestrekin talosta n. 200 m lounaaseen on halkaisijaltaan 9 m kokoinen matala kivikasa, jonka päällä kasvaa katajia. Kivien alla on hiiliä. Vanhemman rautakauden hauta?
Talon isännällä myös kiviesine. |
| metsakeskus.586010001 |
734 |
Mutainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
279178.19400000 |
6689486.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010001 |
Hiekkamäen laki Mutaisten kartanon päärakennuksesta 150 m lounaaseen. Maasto viettää jyrkästi pohjoiseen aina Halinkonlahden rantaan saakka. Löytöinä tyypillistä kampakeramiikkaa, tyyliä II:1. Meinanderin kaivama alue sijaitsee Mutaisten tilan navetan ja konehallin välissä. |
| metsakeskus.586010002 |
734 |
Tattaroistenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
277697.78600000 |
6689974.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010002 |
Kohde sijaitsee jyrkänteellä aivan Kirjakkanselän itärannalla, kalliopaljastuman laella, jossa on matalahko kiviröykkiö, jonka keskellä on kuoppa. Röykkiö on levinnyt etelään päin. Mahdollisesti vuoden 1900 kaivauksen yhteydessä röykkiö kasattu nopeasti. Röykkiön päällä kasvaa nuoria haapoja. Näkyvyys Kirjakkalanselälle hyvä. Röykkiön pohjalla suuremmista (halkaisija n. 30-50 cm) kivistä tehty latomus. Löytöinä pronssiveitsi, kvartsia. Mitat: N-S -suuntaisesti 10,20 m, W-E -suuntaisesti 8 m, korkeus noin 0,5 m. Röykkiön itäpuolella noin 20 metrin päässä on kapea soratie. |
| metsakeskus.586010003 |
734 |
Onnelannummi |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
279218.19100000 |
6687512.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010003 |
Kohde sijaitsee Hamarijärven pohjoisrannalla koivuvaltaisessa sekametsässä tasamaalla. Kohteeseen kuuluu kaksi rakennetta ja se sijaitsee retkeilyreitin tien molemmin puolin nuotiopaikasta n. 25 m luoteeseen.
Ryssänuuni eli mahdollinen miilumajan tai potaskanvalmistuspaikan jäännös sijaitsee tien pohjoisreunassa. Tie on osin tuhonnut uunia ympäröivää maavallirakennetta, mutta itse uuni on hyvässä kunnossa. Sen katossa on savuaukko. Vallirakenteen suuaukko on etelään miilulle päin. Vallien ulkomitat ovat 3,5 x 3,5 metriä ja vallien korkeus on noin 0,7 metriä.
Edellistä vastapäätä, tien eteläreunassa on hiilimiilun jäännös, jota tie on osin tuhonnut sen pohjoisreunasta muutaman metrin alalta. Miilun alkuperäinen halkaisija on ollut noin 15 metriä. Miilukumpu on tasalakinen, tien puolella lähes maan tasainen, mutta järven puolella noin metrin korkuinen. Miilukummun ulkokehällä viisi kuoppaa eli ilmansäätöaukkoa eli jalka-aukkoa. Miilukummun
päällä kasvaa tiheä puusto. |
| metsakeskus.586010004 |
734 |
Kuusimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
291114.40400000 |
6689102.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010004 |
Länteen ja etelään viettävä, hiekkapohjainen peltorinne. Rinteen alapuolella virtaa kapea joki, joka on ilmeisesti kivikaudella ollut leveä salmi. Ojaleikkauksessa nähty palaneen maan kerros (Salmon tarkastus 1963). Asuinpaikka jatkunee itään metsän puolelle. Löytöinä mm. hioinkivi. |
| metsakeskus.586010005 |
734 |
Kieronperä 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
287462.87300000 |
6688948.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010005 |
Ryökkiö sijaitsee Kieronperältä Pohjankylään vievästä vanhasta paikallistiestä (nyk. huonokuntoinen traktoritie) noin 20 metriä länteen, kartalla merkitystä muinaisjäännösmerkistä hieman etelään. Röykkiö on matala sammaleen ja jäkälän peittämä, jonka itäosaan on kasattu metalliromua. Lähellä epämääräinen asumus, jota käytetty väliaikaisena asuntona. Romuja lukuunottamatta röykkiö on melko hyväkuntoinen. Mitat: S-N -suuntaisesti 5,3 m, W-E -suuntaisesti 5,5 m, korkeus noin 0,3 m. |
| metsakeskus.586010007 |
734 |
Öfverbygård 2 |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
285713.57200000 |
6688567.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010007 |
Kohde sijaitsee peltoaukealla Yliskylän kartanosta lounaaseen, noin 300 m etäisyydellä Perniönjoesta. Kupit ovat silokallion luoteeseen viettävällä sivulla ja niitä on ainakin 27 kappaletta. Pienimmät ovat halkaisijaltaan 3 cm ja syvyydeltään 0,5 cm ja suurimmat halkaisijaltaan 9 cm ja syvyydeltään 3 cm. Mukana on myös yksi soikea kuppi. Kolme kuppia on tehty mannerjään aikaansaamaan uurteeseen ja 16 kuppia on ryhmässä. Kupeista 2 oli näkyvissä ja loput palajastettiin turpeen alta. On mahdollista, että kuppeja on enemmän kuin inventoinnin yhteydessä havaitut 27 kappaletta. Vuonna 1989 ympäristöstä löytyi rautakautisia esineitä, mutta selviä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei saatu. |
| metsakeskus.586010008 |
734 |
Öfverbygård 1 |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
285832.53200000 |
6688542.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010008 |
Kohde sijaitsee peltoaukealla Yliskylän kartanon eteläpuolella ja Perniönjoen rantaan on matkaa noin 200 m. Kupit ovat silokallion luoteeseen viettävällä sivulla ja niitä on ainakin 20 kappaletta. Pienimmät ovat halkaisijaltaan 4 cm ja syvyydeltään 0,5 cm ja suurimmat halkaisijaltaan 9 cm ja syvyydeltään 2 cm. Osa kupeista oli näkyvissä, osa turpeen ja mullan alla.
Inventoinnin yhteydessä koko kallioaluetta ei paljastettu ja on mahdollista että kuppeja on enemmän kuin 20 kappaletta. Kallion päältä löytyi rautakautista keramiikkaa ja savitiivistettä, jotka ovat luultavasti peräisin ympäröiviltä peltoalueilta.
Vuonna 1989 kuppikallion maapeitteistä löytyi kultuurikerrosta (tummaa maata, nokea ja hiiltä), josta löytöinä saatiin keramiikkaa, savitiivistettä ja palanutta luuta. Alueella on myös mahdollinen rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.586010010 |
734 |
Yliskylän hautausmaa |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
286095.42700000 |
6688380.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010010 |
Yliskylän kappelin hautausmaata laajennettaessa löydettiin kesällä 1893 piilukirves ja tulusrauta. Samana vuonna tutkittiin yksi polttohauta ja vuonna 1895 11 ruumishautaa, jotka olivat rivissä pohjois-eteläsuunnassa. Polttohautaus oli pienessä maakummussa, jossa oli myös isohkoja kiviä. Esinelöydöt olivat kaikki n. 80 cm kokoisella alalla, jonka syvyys oli n. 40 cm. Esineet olivat nokisessa ja hiilisessä maassa, jossa oli myös paljon palanutta luuta. Hiekka haudan alla oli myös palanutta. Esineitä oli yhteensä 74 ja niittausnauloja 850. Erillään näistä löytyi vielä pronssinen kaarisoljen katkelma. Polttohautaus ajoittuu vanhemmalle rautakaudelle. Ruumishaudat olivat hiekkaisessa maassa ja ne olivat syvyydeltään 55-80 cm. Ruumiiden päät olivat länteenpäin. Ruumishautaukset ajoittuvat nuoremmalle rautakaudelle. |
| metsakeskus.586010011 |
734 |
Tyynelä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
286560.23900000 |
6687809.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010011 |
Kohde sijaitsee Tyynelän tilan päärakennuksen kaakkoispuolella jyrkkäreunaisella kalliolla. Esineiden löytöpaikoissa maa oli mustaa ja nokista ja siinä oli jonkin verran kiviä. Talon rakentaminen ja ihmistoiminta ovat tuhonneet suurimman osan muinaisjäännöksestä, jota kaivoivat Ailio vuonna 1900 ja Cleve vuonna 1930. |
| metsakeskus.586010012 |
734 |
Antlanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
286435.29300000 |
6687694.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010012 |
Kohde on peltoaukealla hieman muuta ympäristöä korkeammalla paikalla. Lännessä Perniönjokeen on matkaa noin 75 metriä ja koillisessa sijaitsee Tyynelän kalmistoon noin 100 metrin päässä. Maalaji poikkeaa ympäristöstään ja peruskallio on ilmeisesti lähellä maanpintaa. Maa on n. 30 x 50 m kokoiselta alueelta noen tummaksi värjäämää ja ilmeisesti hiukan humuksensekaista. Löytöinä keramiikkaa, saviesineiden katkelmia, savitiivistettä, tiiltä, piiesine. kvartsiesineitä, metallikuonaa ja savikuonaa. |
| metsakeskus.586010013 |
734 |
Linnamäki Perniö |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
289935.88900000 |
6686964.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010013 |
Pöyreä, moreenirinteinen, kalliolakinen Linnamäki sijaitsee Kuhmisten kylässä Perniön asemalta Muurlaan vievän maantien pohjoispuolella. Mäen kalliolakisella huipulla on neljä röykkiötä, jotka vanhojen tietojen mukaan ovat pahoin tuhottuja. Nykyisin röykkiöt näyttävät uudelleen kasatuilta. Mäen laella kasvaa harvakseltaan havupuita. On myös ehdotettu että paikalla olisi ollut linnoitus ja joskus mäen ympärillä on nähty kivikehä sen länsi-, etelä- ja itäpuolella, jotka ovat myös mäen loivimmat rinteet. Kivikehät on myöhemmin tuhottu. |
| metsakeskus.586010013 |
734 |
Linnamäki Perniö |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
289935.88900000 |
6686964.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010013 |
Pöyreä, moreenirinteinen, kalliolakinen Linnamäki sijaitsee Kuhmisten kylässä Perniön asemalta Muurlaan vievän maantien pohjoispuolella. Mäen kalliolakisella huipulla on neljä röykkiötä, jotka vanhojen tietojen mukaan ovat pahoin tuhottuja. Nykyisin röykkiöt näyttävät uudelleen kasatuilta. Mäen laella kasvaa harvakseltaan havupuita. On myös ehdotettu että paikalla olisi ollut linnoitus ja joskus mäen ympärillä on nähty kivikehä sen länsi-, etelä- ja itäpuolella, jotka ovat myös mäen loivimmat rinteet. Kivikehät on myöhemmin tuhottu. |
| metsakeskus.586010014 |
734 |
Onnenmäki 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
292641.80700000 |
6686370.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010014 |
Röykkiö sijaitsee Aaljoen kylässä Kosken asemalle vievän maantien länsipuolella olevalla kallioisella selänteellä. Kallioselänteen huipuista itäisin on Onnenmäki. Onnenmäki 1 sijaitsee mäen eteläpäässä. Kalliopaljastuman ympäristössä on tehty avohakkuuta sekä metsäaurausta. Mäeltä on hyvät näkymät Aaljoen suuntaan eli itäkaakkoon.
Röykkiö on peittynyt risujen ja oksien alle, joita on syntynyt metsän raivauksen yhteydessä. Röykkiö on muodoltaan lähes pyöreä. Mitat: N-S -suuntaisesti 5 m, W-E -suuntaisesti 5,1 m, korkeus noin 0,3 m. |
| metsakeskus.586010015 |
734 |
Onnenmäki 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
292599.81500000 |
6686552.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010015 |
Onnenmäki 2:n kaksi röykkiötä sijaitsee Aaljoen kylässä Kosken asemalle vievän maantien länsipuolella olevan kallioselänteen itäisimmällä Onnenmäki nimisellä kalliohuippuisella mäellä. Onnenmäki 2:n röykkiöt sijaitsevat noin 200 metriä pohjois-luoteeseen Onnenmäki 1:n röykkiöstä. Kalliopaljastuman ympäristössä on tehty avohakkuuta ja metsäaurausta. |
| metsakeskus.586010016 |
734 |
Pihlajamäki |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
285811.55000000 |
6686751.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010016 |
Kohde sijaitsee loivasti länteen viettävässä kalliossa. Siinä on 53 uhrikuoppaa ja 2 kaukalomaista syvennystä sekä 2 syvennyksellä yhdistettyä kuoppaa. Kuopat ovat kapealla ja pitkällä alalla. Suurin kuopista on halkaisijaltaan 9 cm ja syvyydeltään 3,5-4 cm. |
| metsakeskus.586010017 |
734 |
Kuhminen |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
286464.27800000 |
6687012.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010017 |
Perniönjoen itäpuolella, pellonlaidassa, mäenrinteessä 2 röykkiötä. peltoraunioita topografian, sijainnin ja rakenteen perusteella. |
| metsakeskus.586010018 |
734 |
Riihimäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
286006.47000000 |
6686191.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010018 |
Polttokenttäkalmisto sijaitsee Riihimäen asutustilan päärakennuksen itä-kaakkoispäädyssä. Kalmisto rajoittunee hiekkaharjun laelle lounais-koillissuuntaisena. Pohjois- ja luoteispuolella on pellot , joten tällä puolella mahdollisesti ollut kalmisto on tuhoutunut. Itään, kaakkoon ja eteläänpäin on taas jyrkästi viettävä rinne, josta on otettu soraa. Kaakkoisrinteessä oli vuonna 1959 muutamia etelä-pohjissuuntaisia haudantapaisia vajoamia, joista Salmo aukaisi yhden. Hänen mielestään se oli ilmeinen hauta, vaikkei siitä löytöjä tullutkaan.
Polttokenttäkalmisto on noin 200 metriä länteen Perniön joesta ja Kettukankareen röykkiökalmistosta noin 80 metriä kaakkoon. Kalmiston kohdalta on hyvä näkyvyys kaikkiin muihin suuntiin paitsi länteen, jonne maasto kohoaa. Kaivaukset suoritettiin vuonna 1959 päärakennuksen itä-koillispäässä. Taloa rakennettaessa oli tullut esille mustaa kalmistomaata, joten se tuhoutui osin jo rakennustöiden yhteydessä.
Säilyneen polttokenttäkalmiston laajuus ennen vuoden 1959 kaivauksia oli ehkä noin 32 neliömetriä. Nykyisin kalmisto on mahdollisesti kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.586010019 |
734 |
Erkintalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
286028.46400000 |
6686240.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010019 |
Kohde sijaitsee pienellä, keskellä peltoaluetta olevalla mäellä, jonka itäpuolella virtaa Perniönjoki noin 150 m etäisyydellä. Päärisen kalmisto sijaitsee noin 80 m länsilounaaseen sekä Ketunkankareen röykkiökalmisto noin 100 metriä länsi-lounaaseen asuinpaikasta. Löytöinä keramiikkaa, savitiivistettä, palanutta savea ja kuonaa. |
| metsakeskus.586010020 |
734 |
Lepistö |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
286262.36900000 |
6685879.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010020 |
Kalmisto sijaitsee noin 45 metriä itään päin Perniön joesta Jokela nimisen tilan päärakennuksen länsipuolella olevassa puutarhassa. Puutarhaan rakennettu mahdollisesti 1970-luvulla uima-allas. Löydöt tulivat esille tilan puutarhasta ja navetan tienoilta. Kalmistoa on osin tutkinut Pälsi vuonna 1926. Nykyisin voidaan pitää, että kalmisto on kokonaan tuhoutunut erilaisten maanmuokkaus ym. töiden yhteydessä. |
| metsakeskus.586010021 |
734 |
Paarskylän kartano |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
286543.26000000 |
6685246.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010021 |
Kalmisto sijaitsee noin 500 metriä Perniön joesta itään päin, Paarkylän kartanon puutarhan länsireunassa ja navettarakennuksen edustalla. Nykyisin alue on hyvin hoidettuna nurmikenttänä. Tätä nuoremman rautakauden polttokenttäkalmistoa on tutkittu useaan otteeseen. Vuosina 1893 ja 1895 Appelgren-Kivalo, vuonna 1938 Voionmaa ja Leppäaho ja vuonna 1966 Keskitalo. |
| metsakeskus.586010022 |
734 |
Varemäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
290025.85500000 |
6685868.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010022 |
Röykkiö sijaitsee Sormijärven kylässä olevan Varemäen kaakkoisosassa noin 300 metriä Sällylän päärakennuksesta pohjois-luoteeseen korkeimmalla kallion laella. Kallion laelta hyvä näkyvyys itään ja etelään.
Röykkiön ympärillä kasvaa nuoria kuusia ja yksi kataja. Röykkiö on hyvin säilynyt ja on muodoltaan kekomainen. Mitat: S-N -suuntaisesti 4,4 m, W-E -suuntaisesti 4,4 m, korkeus noin 0,5 m. |
| metsakeskus.586010023 |
734 |
Puolanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
289494.00000000 |
6684566.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010023 |
Vanhan Sormijärven (nyk. suo) eteläpuolella olevan lounais-koillis -suuntaisen kallioharjanteen jyrkkäreunaisen lakialueen koillispäässä on röykkiöryhmä. Röykkiöistä neljä sijaitsee ryhmänä kallion korkeimmalla kohdalla. Pohjoisin röykkiö on hieman erillään toisista. Kaikki röykkiöt ovat selvästi näkyvissä, niiden päällä ei kasva vesakkoa, puita tms. |
| metsakeskus.586010024 |
734 |
Varemäki Perniö |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
292587.83400000 |
6684751.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010024 |
Neljän röykkiön ryhmä sijaitsee Aaljoen laakson länsilaidalla kohoavalla moreenirinteisellä, kalliopaljasteisella selänteellä, Haukkurinmäen kaakkoisosassa olevan mäen itäpuolella olevalla kalliopaljastumalla. Mäen moreenirinteet viettävät itään ja kaakkoon. |
| metsakeskus.586010025 |
734 |
Mäntylä Perniö |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
292583.83500000 |
6684651.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010025 |
Mäen etelä-kaakkorinteessä hiekkakuopan reunassa on pieni ja matala röykkiö (3,5 x 2 m). Samalla korkeudella on tien vasemmalla puolella paasiarkku röykkiössä. Tien oikealla puolella on kivilatomus, joka on kooltaan 2,9 x 1,8 m ja jonka Tallgren tutki v. 1925. Vähän matkaa eteenpäin, tien vasemmalla puolella on toinen tutkittu kivilatomus, kooltaan 3,5 x 2,25 m. Tien oikealla puolella hiekkakuopan reunalla on myös hiekkaa otettaessa löydetty 4,7 x 3,5 m kokoinen kivilatomus. Ensin mainitusta röykkiöstä on vielä yksi sen kaakkoispuolella.
Vuonna 2023 jäljellä enää vuonna 1925 tutkitun röykkiön ennallistettu jäänne (reunakiveys ja arkkumainen rakenne), muut röykkiöt tuhoutuneet maankäytön ja maa-aineksen oton vuoksi. Tontilla 734-576-1-7 olevan asuinrakennuksen pohjoispuolella moderni kivipengerrys, johon käytetty alueella sijainneiden hautaröykkiöiden kiviä. |
| metsakeskus.586010026 |
734 |
Tamminummi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291461.28600000 |
6684622.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010026 |
Knaapilan kylän Kuuttassuon itälaidalla, Haukkurinmäen luonaispuolella sijaitsevan mäen länsireunassa olevalla matalalla mäen laella ja sen länsi-luonaisrinteellä on kolmen röykkiön ryhmä sammaleisella kalliopaljastumalla. Alueella valtapuuna on kuusi, jonkin verran myös mäntyjä. Röykkiöiden kaakkoispuolella epämääräisiä kivirykelmiä ja kuoppia. |
| metsakeskus.586010027 |
734 |
Hepohaanmäki 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
290180.80700000 |
6683339.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010027 |
Hepohaanmäki sijaitsee Kuuttassuon lounaispuolella. Hepohaanmäen ja sen itäpuolella olevan mäen väliin jää kapea kohta, joka on ollut joskus salmena. Mäkien alapuolella kulkee 15 metrin korkeuskäyrä. Nykyisin kohdassa on pieni, kapea Kuuttasoja. Hepohaanmäki 1:n röykkiö sijaitsee mäen itälaidalla kapealla pohjois-eteläsuuntaisella kalliopaljastumalla. Laen rinne länteen päin on osin hyvin jyrkkä. Röykkiö on muodoltaan pyöreä kekomainen. Sen keskellä on syvä pyöreä kraateri, jonka halkaisija on 4,3 metriä. Röykkiön kivet ovat sammaloituneet ja keskellä kasvaa iso mänty. Röykkiön halkaisija N-S -suuntaisesti on 13 metriä ja korkeus osin yli 2 metriä.
Aikaisemmissa lähteissä on, että alueella olisi kaksi röykkiötä, mutta vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä löydettiin vain yksi. Vuonna 2023 röykkiön pohjoispuolella n. 2 m päässä kivikehä, joka voi olla joko moderni tai vanhimmissa lähteissä mainitun röykkiön pohja. |
| metsakeskus.586010028 |
734 |
Mäkisauru |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
285021.87900000 |
6684134.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010028 |
Peltosaareke sijaitsee 5,4 kilometriä länteen Perniön joesta. Uusi Iso-Perheen rautakautinen mahdollinen kalmisto sijaitsee 400 metriä koilliseen. Peltosaareke on laajan peltoaukean keskellä. Tämän kallioydindrumliinin päällä on kalmisto ja sen etelä- ja länsipuolella asuinpaikka. Näiden lisäksi länsipuolella olevalla luoteeseen viettävällä kalliopaljastumalla on 12-14 uhrikuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaa alle 10 cm ja syvyydeltään vain 2-3 cm.
Mäen eteläpuolella maa-aines on saven sekaista moreenia, länsipuolella savea. Mäellä on paikka paikoin kalliopaljastumia. Turpeen alta musta noen-, humuksen- ja kivennäismaansekainen kerros, jossa on myös hiiltä ja kiviä. |
| metsakeskus.586010028 |
734 |
Mäkisauru |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
285021.87900000 |
6684134.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010028 |
Peltosaareke sijaitsee 5,4 kilometriä länteen Perniön joesta. Uusi Iso-Perheen rautakautinen mahdollinen kalmisto sijaitsee 400 metriä koilliseen. Peltosaareke on laajan peltoaukean keskellä. Tämän kallioydindrumliinin päällä on kalmisto ja sen etelä- ja länsipuolella asuinpaikka. Näiden lisäksi länsipuolella olevalla luoteeseen viettävällä kalliopaljastumalla on 12-14 uhrikuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaa alle 10 cm ja syvyydeltään vain 2-3 cm.
Mäen eteläpuolella maa-aines on saven sekaista moreenia, länsipuolella savea. Mäellä on paikka paikoin kalliopaljastumia. Turpeen alta musta noen-, humuksen- ja kivennäismaansekainen kerros, jossa on myös hiiltä ja kiviä. |
| metsakeskus.586010028 |
734 |
Mäkisauru |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
285021.87900000 |
6684134.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010028 |
Peltosaareke sijaitsee 5,4 kilometriä länteen Perniön joesta. Uusi Iso-Perheen rautakautinen mahdollinen kalmisto sijaitsee 400 metriä koilliseen. Peltosaareke on laajan peltoaukean keskellä. Tämän kallioydindrumliinin päällä on kalmisto ja sen etelä- ja länsipuolella asuinpaikka. Näiden lisäksi länsipuolella olevalla luoteeseen viettävällä kalliopaljastumalla on 12-14 uhrikuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaa alle 10 cm ja syvyydeltään vain 2-3 cm.
Mäen eteläpuolella maa-aines on saven sekaista moreenia, länsipuolella savea. Mäellä on paikka paikoin kalliopaljastumia. Turpeen alta musta noen-, humuksen- ja kivennäismaansekainen kerros, jossa on myös hiiltä ja kiviä. |
| metsakeskus.586010028 |
734 |
Mäkisauru |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
285021.87900000 |
6684134.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010028 |
Peltosaareke sijaitsee 5,4 kilometriä länteen Perniön joesta. Uusi Iso-Perheen rautakautinen mahdollinen kalmisto sijaitsee 400 metriä koilliseen. Peltosaareke on laajan peltoaukean keskellä. Tämän kallioydindrumliinin päällä on kalmisto ja sen etelä- ja länsipuolella asuinpaikka. Näiden lisäksi länsipuolella olevalla luoteeseen viettävällä kalliopaljastumalla on 12-14 uhrikuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaa alle 10 cm ja syvyydeltään vain 2-3 cm.
Mäen eteläpuolella maa-aines on saven sekaista moreenia, länsipuolella savea. Mäellä on paikka paikoin kalliopaljastumia. Turpeen alta musta noen-, humuksen- ja kivennäismaansekainen kerros, jossa on myös hiiltä ja kiviä. |
| metsakeskus.586010028 |
734 |
Mäkisauru |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
285021.87900000 |
6684134.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010028 |
Peltosaareke sijaitsee 5,4 kilometriä länteen Perniön joesta. Uusi Iso-Perheen rautakautinen mahdollinen kalmisto sijaitsee 400 metriä koilliseen. Peltosaareke on laajan peltoaukean keskellä. Tämän kallioydindrumliinin päällä on kalmisto ja sen etelä- ja länsipuolella asuinpaikka. Näiden lisäksi länsipuolella olevalla luoteeseen viettävällä kalliopaljastumalla on 12-14 uhrikuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaa alle 10 cm ja syvyydeltään vain 2-3 cm.
Mäen eteläpuolella maa-aines on saven sekaista moreenia, länsipuolella savea. Mäellä on paikka paikoin kalliopaljastumia. Turpeen alta musta noen-, humuksen- ja kivennäismaansekainen kerros, jossa on myös hiiltä ja kiviä. |
| metsakeskus.586010028 |
734 |
Mäkisauru |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
285021.87900000 |
6684134.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010028 |
Peltosaareke sijaitsee 5,4 kilometriä länteen Perniön joesta. Uusi Iso-Perheen rautakautinen mahdollinen kalmisto sijaitsee 400 metriä koilliseen. Peltosaareke on laajan peltoaukean keskellä. Tämän kallioydindrumliinin päällä on kalmisto ja sen etelä- ja länsipuolella asuinpaikka. Näiden lisäksi länsipuolella olevalla luoteeseen viettävällä kalliopaljastumalla on 12-14 uhrikuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaa alle 10 cm ja syvyydeltään vain 2-3 cm.
Mäen eteläpuolella maa-aines on saven sekaista moreenia, länsipuolella savea. Mäellä on paikka paikoin kalliopaljastumia. Turpeen alta musta noen-, humuksen- ja kivennäismaansekainen kerros, jossa on myös hiiltä ja kiviä. |
| metsakeskus.586010029 |
734 |
Naarjärven saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295275.73400000 |
6689033.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010029 |
Naarjärvi sijaitsee aivan Perniön itäosassa. Osa järven itäpuolesta kuuluu jo Kiskon kunnalle. Naarjärven pohjoisassa on pieni saari, joka on ollut 1900-luvun alussa pääasiassa peltoa. Sen eteläosasta on löytynyt tulisija ja saarelta on myös kivikautisia irtolöytöjä. Nykyisin saaren keskiosaan on rakennettu kesämökki ja etelärannassa on vanha saunarakennus. Kuitenkin potenttiaalinen asuinpaikkakohta on rakentamaton. |
| metsakeskus.586010031 |
734 |
Viikinkivuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
270966.55800000 |
6676924.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010031 |
Viikinkivuori sijaitsee Perniön länsiosassa, Perniön ja Kemiön välissä olevan Falkinselän itäpuolella. Vuori kohoaa suoraan vedestä 20 metriä. ensimmäisellä tasanteella on yksi röykkiö. Tämän tasanteen jälkeen vuori kohoaa vielä runsaat 20 metriä. Vuoren päällä noin 42 metrin korkeudessa on toinen röykkiö.
Cederhvarfin inventointi kertomuksessa vuodelta 1895 on mainittu vain yksi röykkiö, jonka koko on 16 x 14 m ja korkeus 1-1,5 m (Itäinen röykkiö). Ilmeisesti röykkiötä on kaivettu 1800-luvulla ja siitä on löytynyt sormus. |
| metsakeskus.586010032 |
734 |
Takaniityn kallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
271604.31300000 |
6675973.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010032 |
Takaniitynkallio sijaisee Kemiön ja Perniön toisistaan erottavan Falkinselän itäpuolella. Röykkiö on mäen länsireunan kalliopaljastumalla. Mäkeä ympäröi vanha havumetsä. Röykkiö on kekomainen, jonka keskellä on hyvin laaja kuopanne. Tämän laajan kuopanteen sisäpuolella on neljä melko uudennäköistä syvään kaivettua kuoppaa. Röykkiö on keskeltä melko pahoin tuhottu. Se on rakennettu suurehkoista lohkarekivistä ja mitat ovat N-S -suuntaisesti 14,5 m, W-E -suuntaisesti 13,2 m ja korkeus yli 2 metriä. |
| metsakeskus.586010033 |
734 |
Innanportaannummi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
280294.78300000 |
6682357.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010033 |
Kohde sijaitsee noin 25 metriä Punassuon eteläreunasta etelään matalan harjanteen tyvessä ja siihen kuuluu sekä hiilumiilu, jossa uuni että miilumajan jäännös.
Harjanteen juuressa on kivistä ladottu tulipesällinen sammaloitunut, mutta hyväkuntoinen rakenne, jonka suuaukko on pohjoiseen. Uunin katto on myös
laakakivistä tehty ja siinä on savuaukko. Uuni on neliskanttisen maavallirakenteen eteläpäässä, jonka leveys on noin neljä ja pituus noin kuusi metriä. Maavallirakenteen suuaukko on pohjoiseen miilulle päin, joka sijaitsee siitä noin kolmen metrin etäisyydellä.
Kivirakenteen pohjoispuolella on em. hiilimiilun jäännös. Miilukummun halkaisija on
noin 14 metriä ja korkeus noin 0,4 metriä. Miilukummun ulkokehällä on säännöllisin välein kuusi kuoppaa eli jalka-aukkoa eli ilmansäätöaukkoa. Niiden koko on noin metri x kaksi ja puoli metriä ja syvyys noin 0,8 metriä. Miilukummun päällä kasvaa noin 15 mäntyä, jotka paksuutensa puolesta vaikuttavat yli sata
vuotiailta. Kohde on erittäin hyvin säilynyt ja näyttävä.
Kyseessä on historiallisen ajan hiilimiilu ja siihen liittyvän mahdollisen miilumajan tai
potaskanvalmistuspaikan jäännökset (Ns. ryssänuuni maavallirakenteineen). Alueella on ollut ruukkitoiminta vuosina 1686-1908, joten rakenteet ajoittunevat tuolle ajalle. |
| metsakeskus.586010034 |
734 |
Lakiassuo |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
276043.50000000 |
6681029.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010034 |
Kohde sijaitsee loivassa etelärinteessä. Kohde muodostuu sekä ryssänuunista että hiilimiilusta.
Kyseessä on matala puuston peittämä pyöreä kumpu, jonka halkaisija on noin 15 metriä ja korkeus noin metrin. Kummun reunoilla ylärinteen puolella on kaksi kaivantoa, joiden leveys on noin metri ja pituudet kolme ja viisi metriä. Ne sijaitsevat kummun ulkokehällä. Kummun keskelle tehdystä koekairauksesta paljastui kairan mittainen hiili ja nokimaa ( n. 60 cm.). Miilunpohjasta noin kuusi metriä koilliseen sijaitsee Lakiassuon ennestään tunnettu kivilatomus eli ryssänuuni.
Kyseessä on historiallisen ajan hiilimiilu ja siihen liittyvän mahdollisen miilumajan tai
potaskanvalmistuspaikan jäännökset (Ns. ryssänuuni maavallirakenteineen). Alueella on ollut ruukkitoiminta vuosina 1686-1908, joten rakenteet ajoittunevat tuolle ajalle.
Katso kohde Lakiassuo 2 mj.rek.nro 1000017631 |
| metsakeskus.586010035 |
734 |
Kirakanjärvi |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
276301.40400000 |
6680186.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010035 |
Kivirakenne on harjanteella, josta maasto laskee itään ja länteen. Harjanteen molemmin puolin on kosteikkoja, jotka ovat yhteydessä Vähäjärveen, Kirakanjärveen ja Lakiassuohon. Kivirakenteen eli ryssänuunin pohjoispuolella noin 150 metrin päässä on uusi metsäautotie.
Ryssänuuni sijaitsee harjanteen pohjoisrinteellä ja on hyvin säilynyt. Sen mitat ovat: pituus 1,7 m, leveys noin 1 m ja korkeus 0,5 m. Uunin suu on pohjoispuolella. Sen koillispuolella on viiden painanteen etelä-pohjoissuuntainen rivi.
Yleisöilmoituksen mukaan kiviuuni sijaitsee soikeahkon rakenteen sisällä ja vieressä on kaksi halkaisijaltaan 10-metristä hiilimiilua. Jouni Taivainen on inventoinut kiviuuni-hiilimiilu -yhdistelmiä Teijon kansallispuiston alueelta. |
| metsakeskus.586010036 |
734 |
Isorahka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
275796.60200000 |
6679648.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010036 |
Kohde sijaitsee harvaa havupuustoa kasvavalla hiekkakankaalla, joka viettää loivasti itä-kaakkoon. Alueen koillis- ja luoteispuolella on kallionpaljastumat, kaakkoispuolella on Isorahkan suo ja itäpuolella 400 m päässä Vähäjärvi. Asuinpaikan kohta on tasainen ja vaikuttaa terassimaiselta. Terassin reuna kulkee koillisessa. Maaperä on hienoa, kivetöntä hiekkaa. Vain paikalla olevan hiekkakuopan pohjoisreunalla on jälkiä asuinpaikasta. Löytöinä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä.
Vuonna 1997 paikalla oli jatkettu hiekanottoa ja hiekkakuoppa laajentunut jonkin verran. Sen pohjoisreunalta löytyi vielä joitakin kvartsi-iskoksia ja esineitä. |
| metsakeskus.586010038 |
734 |
Kivelä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
281843.18200000 |
6678752.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010038 |
Röykkiöt sijaitsevat Perniön kirkolta Kemiöön kulkevan maantien eteläpuolella Kivelän tilan päärakennuksen pihapiirissä, hoidetun puutarhan ulkopuolella loivasti luonaaseen viettävällä rinteellä.
Röykkiön 1 tutki Sirelius vuonna 1902. Röykkiö on hyvin matala kiveys, joka on nykyisin aluskasvillisuuden peitossa pienen ulkorakennuksen länsipuolella. Mitat: N-S -suuntaisesti 10 m ja W-E -suuntaisesti 10 m.
Röykkiö 2 on röykkiöstä 1 noin 50 metriä kaakkoon päin, pihan eteläreunassa. Nykyisin matala röykkiö on ladottu suurista kivistä. Osa kivistä mahdollisesti heitetty jälkeen päin nurmikon tieltä röykkiön päälle. Röykkiö on mahdollisesti tuhoutunut osin pohjoisosastaan, kun hoidettua pihapiiriä on laajennettu. |
| metsakeskus.586010039 |
734 |
Vaarnummi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
281456.33700000 |
6678389.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010039 |
Vaarnummi sijaitsee Perniön kirkolta Kemiöön vievän tien kaakkoispuolella. Luoteisosa mäestä on hieman jäänyt tien alle. Vaarnummi on peltojen keskellä oleva mäki, jonka korkeimmalla kohdalla on neljä röykkiötä ja alempana kaakkoisrinteellä kaksi röykkiötä.
Kolme hyvin säilynyttä pyöreän kekomaista röykkiötä mäen laella ovat kooltaan N-S -suuntaisesti 17 m, W-E -suuntaisesti 17-15 m ja korkeudeltaa noin 2-3 m. Rökkiöiden keskellä on kuopanteet. Näistä n. 40 m luoteeseen sijaitsee röykkiö 6, jonka keskellä iso kivi kuopassa. Röykkiö on keinotekoisen näköinen, ja siihen on mehdollisesti kajottu maantien levennyksen yhteydessä. Röykkiön mitat N-S suuntaisesti 9 m, W-E -suuntaisesti 8 m.
Noin 60 m pääryhmästä kaakkoon matala säännöllisen pyöreä röykkiö 2 joka on rakennettu veden hiomista, nykyisin sammaleen peittämistä kivistä. Tästä n. 50 m kaakkoon maantasainen, hajotettu röykkiö 1. |
| metsakeskus.586010040 |
734 |
Uusitalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
281392.36000000 |
6678532.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010040 |
Uudentalon röykkiö sijaitsee Perniön kirkolta Kemiöön vievän tien luoteispuolella, Vaarnummen röykkiöalueesta noin 600 metriä luoteeseen päin. Uudentalon päärakennus on noin 60 metriä länteen röykkiöstä, joka sijaitsee puistomaisella harvakseltaan mäntyä kasvavalla alueella. Röykkiössä on silmäkivi ja reunoilla pienempiä kiviä kehänä. Silmäkivessä on muinaisjäännöslaatta. Röykkiön mitat: NW-SE -suuntaisesti 9,8 m ja NE-SW -suuntaisesti 8 m. Röykkiön muuten hyvin matala paitsi silmäkivi on noin 0,5 metriä korkea. |
| metsakeskus.586010041 |
734 |
Penttilä 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
283084.68300000 |
6678755.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010041 |
Vuoden 1926 inventointiraportissa mainittu metsää kasvavalla mäen kumpareella röykkiö tai kaksi. Toinen on suorakaiteen muotoinen kivikehä (4,8 x 3,5 m, korkeus 40 cm), jonka keskellä on maakumpu ja toinen, 50 m koilliseen, on matala kivikasa, jonka koko on 11,5 x 10 m ja korkeus 30 cm.
Paikka on merkitty peruskarttaan Metsäkyläntien eteläpuolelle, Penttilän päärakennuksesta noin 400 metriä luoteeseen päin. Vuoden 1997 inventoinnissa mainittu paikan olevan virheellisesti merkitty, kun vertaa vuoden 1926 inventointikarttoihin. Myöskään muinaisjäännösrekisterin osoittamien paikkatietojen perusteella ei Metsäkylän eteläpuoliselta mäen rinteelta tai sen laelta voitu havaita selkeitä hautaröykkiöihin viittaavia kivirakenteita kesällä 2022. |
| metsakeskus.586010042 |
734 |
Penttilä 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
283083.68200000 |
6678515.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010042 |
Peltojen keskellä olevalla metsäsaarekkeella röykkiöalue. Penttilän talosta n. 350 m länteen sijaitseva kohde Penttilä 2 on vanhalta nimeltään Kruuvankankare, joka sijaitsee Metsäkyläntien eteläpuolella, noin 1,5 kilometriä länteen Melkkilän kylästä.
Saarekkeen korkeimmalla kohdalla (n. 23 m mpy) kolme selkeästi erottuvaa varsin laajalle alueelle levittyvää röykkiötä, osittain suurten maakivien ympärillä.
Metsäkankareella oli vuoden 1926 inventoinnissa mainittu 12 erilaista kivikasaa. Vuoden 1997 inventoinnissa pystyttiin löytämään kuusi erilaista kivikasaa, joita voidaan pitää röykkiöinä. Kankareen korkeimmalla kohdalla olevat röykkiöt ovat hyvin selviä, mutta muut tulkinnanvaraisia. Penttilän päärakennukselta ladon kautta kankareen päälle on johtanut jonkinlainen tie, jonka rakentamisen yhteydessä on saattanut tuhoutua röykkiöitä, samoin kuin alueen metsänhoitotoimissa. |
| metsakeskus.586010043 |
734 |
Penttilä 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
283515.50900000 |
6678545.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010043 |
Penttilän päärakennuksen itäpuolella, puretun saunan pohjoispäässä matalalla kalliolla kiviröykkiö, joka hyvin umpeenkasvanut. Matalan röykkiön päällä kasvaa kuusia ja vanhoja lahoavia katajia. Muodoltaan lähes pyöreä, halkaisija N-S -suuntaisesti 7,2 metriä ja korkeus noin 0,3 metriä.
Röykkiön kunto tarkastettiin vuoden 1997 inventoinnissa, jolloin todettiin röykkiön olevan hyvin matala ja hyvin umpeenkasvanut ja sitä oli vaikea havaita. Saattaa olla vaarassa tuhoutua Penttilän pihapiirissä, mm. jätelautoja oli jätetty röykkiön läheisyyteen.
Vuonna 2022 muinaisjäännösrekisterin osoittamien koordinaattien paikalla epämääräinen kehämäinen muodostuma isohkoista luonnonkivistä. Ei vastaa vuoden 1997 inventoinnin kuvausta. |
| metsakeskus.586010044 |
734 |
Kallela |
10002 |
12009 |
13092 |
11006 |
27000 |
282302.01200000 |
6675638.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010044 |
Muodoltaan suppilomainen kuoppa, jonka suurin halkaisija on n. 5 m. Seinämät ilmeisesti ainakin osittain luonnonkivillä kivetyt. Nykyinen syvyys n. 2 m. Kuopan keskellä kasvaa mänty. Sen pohjoispuolella laaja kuopanne, joka on matalampi kuin varsinainen kivetty kuoppa. |
| metsakeskus.586010045 |
734 |
Töyrylän mäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291014.47200000 |
6682720.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010045 |
Kohde sijaitsee Perniön kirkolta Ylikulmalle vievältä maantieltä noin 260 m pohjoiseen ja sieltä on hyvä näköala eteläiseen peltolaaksoon. Röykkiö on kallioisen mäen päällä pienten varastorakennusten ympäröimänä. Matalan, 8 x 7 m kokoisen röykkiön päällä kasvaa mänty ja siitä on viskottu kiviä lännenpuoleiseen jyrkähköön rinteeseen. |
| metsakeskus.586010046 |
734 |
Alhaisten metsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
290895.00000000 |
6682606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010046 |
Kohde sijaitsee Perniön kirkolta Ylikulmalle vievän maantie pohjoispuolella, noin 200 metrin päässä maantiestä. Etelään loivasti viettävällä metsäisellä rinteellä on vuonna 2023 havaittavissa yksi selkeä isohkon maakiven viereen kasattu matala röykkiö, jonka halkaisija noin 7 m ja kivet kauttaaltaan sammaloituneet.
Kohteen nykytila ei vasta aiempien inventointien kuvausta eikä paikkatietoja. On mahdollista, että paikalla on ollut ennen metsäautotien rakentamista enemmän röykkiöitä, mutta ne on sen, tai muun alueen modernin maankäytön yhteydessä hajotettu. |
| metsakeskus.586010047 |
734 |
Leuarinmäki 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291571.25900000 |
6681763.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010047 |
Leuarinmäki sijaitsee Perniön kirkolta Ylikulmalle vievän maantien eteläpuolella. Leuarinmäki 1:n röykkiö on mäen eteläkärjessä, muusta Leuarinmäestä pienellä notkolla erottuvalla korkealla kalliolla. Röykkiö on muodoltaan pitkänomainen ja koostuu ehkä kahdesta erillisestä röykkiöstä. Röykkiössä on neljä kuoppaa, joista luoteisin on syvä kraaterimainen. Röykkiö on hyvässä kunnossa eikä sen päällä ole kasvillisuutta. Röykkiön mitat: NW-SE -suuntaisesti pituus 21,5 m, leveys 9 m ja korkeus yli 2 m.
Leuarinmäki 2:n röykkiöt sijaitsevat noin 100 metriä pohjoiskoilliseen päin, notkon pohjoispuolella olevalla kalliolla. |
| metsakeskus.586010048 |
734 |
Leuarinmäki 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291596.24800000 |
6682093.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010048 |
Leuarimäki sijaitsee Perniön kirkolta Ylikulmalle vievän tien eteläpuolella. Leuarinmäki 4:n röykkiryhmä on Leuarinmäen keskellä korkeimmalla kohdalla. Kallion päällä on viiden röykkiön ryhmä. Röykkiöt ovat melko tiivinä ryhmänä kalliolaen pohjoispuolella, josta avautuu hyvä näkyvyys länteen ja pohjoiseen. Tämä sekä Leuarinmäki 3 ja 5 kuuluvat Museoviraston hoitoyksikön kohteisiin. Röykkiöiden lisäksi niiden itä-kaakkoispuolella olevassa notkelmassa on noin 37 metrin pituinen ja 14 metrin levyinen kiveys, jonka keskivaiheilla on kuoppa.
Leuarinmäki 5 sijaitsee tästä kohteesta noin 200 metriä pohjoiskoilliseen ja Leuarinmäki 3 noin 150 metriä etelälounaaseen. |
| metsakeskus.586010049 |
734 |
Leuarinmäki 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291626.23400000 |
6681861.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010049 |
Leuarinmäen eteläpäässä kallion laella on kahden röykkiön ryhmä. |
| metsakeskus.586010050 |
734 |
Tuomolanhaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291181.41200000 |
6682222.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010050 |
Kohde sijaitsee Alhaisten päärakennuksesta noin 100 metriä koilliseen ympäristöstään selkeästi erottuvan mäen kallioisella laella. Suurin röykkiö 1 vielä varsin hyväkuntoinen, keskellä kraaterimainen painauma. Muut röykkiöt 2 - 5 osin tai lähes kokonaan hajotettuja. Mäen kallioisessa länsirinteessä runsaasti irtokiviä, jotka todennäköisesti peräisin röykkiöistä 4 ja 5. Kilometrin säteellä kohteesta useita pronssikautisia hautaröykkiöalueita. |
| metsakeskus.586010051 |
734 |
Ritanummi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291176.41200000 |
6681891.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010051 |
Ritanummi sijaitsee Perniön kirkolta Ylikulmalla vievän maantien eteläpuolella, Leuarinmäestä noin 300 metriä lounaaseen. Lampolan päärakennus sijaitsee noin 250 metriä kaakkoon Ritanummesta. Ritanummi on pieni korkea mäki, jonka kalliopaljastumalta löydettiin vuoden 1997 inventoinnissa neljä röykkiötä. Suurin röykkiö on Museoviraston hoitoyksikön hoitama kohde. |
| metsakeskus.586010052 |
734 |
Varemäki-Huhdinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
290076.85800000 |
6682142.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010052 |
Perniön kirkolta Ylikulmalle vievästä tiestä noin 400 metriä etelään päin, Huhdin päärakennuksesta noin 150 metriä pohjoisluoteeseen sijaitsee Huhdinmäki, jonka päällä on kaksi röykkiötä. Mäestä eteläkaakkoon noin 600 metriä virtaa Asteljoki peltotasankojen keskellä. |
| metsakeskus.586010053 |
734 |
Antinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
289799.97100000 |
6681784.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010053 |
Perniön kirkolta Ylikulmalle vievästä maantiestä 650 metriä etelään päin sekä Huhdinmäestä 300 metriä lounaaseen päin sijaitsee Antinmäen 3 röykkiötä melko tiiviinä ryhmänä. Röykkiöt ovat Antinmäen kalliopaljastuman koillisnurkassa. Röykkiöiden lisäksi mäellä on viiden pystyssä olevan kiven muodostama kivirivi. Noin 600 metrin päässä kaakossa virtaa peltojen keskellä Asteljoki. |
| metsakeskus.586010054 |
734 |
Tilkkala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
293141.63100000 |
6680631.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010054 |
Kohde sijaitsee Tuohitusta Koskelle vievästä maantiestä noin 80 metriä länteen päin, Tilkkalan päärakennuksesta etelä-lounaaseen noin 150 metriä. Kohteen röykkiöt ovat moreenimäen länsirinteellä sekä mäen kalliopaljastuman päällä. Koskenjoki virtaa kohteesta länteen noin 200 metrin päässä peltojen keskellä.
Eteläisin hajoitettu röykkiö 1, jossa näkyvissä kivistä tehty luoteis-kaakkosuuntainen arkkurakennelma keskellä röykkiötä. Arkkurakennelma on pituudeltaan 4,1 m ja leveydeltään 1,55 m. Röykkiön kivet ovat vähäisiä, mutta pohjakiveys on näkyvissä. Tästä pohjoiseen noin 40 metriä on röykkiö 2, joka on rakennettu kalliopaljastuman päälle. Röykkiössä on osin käytetty hyväksi isoja maakiviä. Röykkiön päällä kasvaa puustoa ja kivet ovat hyvin sammaloituneet.
Em. röykkiöiden lisäksi mäen kallioisella laella n. 100 m röykkiö 1:sta koilliseen kehämäinen matala röykkiö 3. Tämän lähistölllä etelässä ja lounaassa pienet kivikasat kallion päällä, ainakin toinen näistä saattaa olla rajamerkki.
Röykkiöstä 1 noin 20 m länteen on laaja hiekkakuoppa, jonka itäreunasta on löydetty kivikautista asuinpaikkaa osoittavia kvartseja, saviastianmuruja ja kulttuurikerrosta sekä hautaukseen viittaava venekirves (KM 12026). Hiekkakuopan reunan lähellä oli vielä vuonna 1949 myös 7x7 m laajuinen kiviladelma, jonka keskellä oli arkuntapainen ilmeinen hautarakenne. |
| metsakeskus.586010054 |
734 |
Tilkkala |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
293141.63100000 |
6680631.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010054 |
Kohde sijaitsee Tuohitusta Koskelle vievästä maantiestä noin 80 metriä länteen päin, Tilkkalan päärakennuksesta etelä-lounaaseen noin 150 metriä. Kohteen röykkiöt ovat moreenimäen länsirinteellä sekä mäen kalliopaljastuman päällä. Koskenjoki virtaa kohteesta länteen noin 200 metrin päässä peltojen keskellä.
Eteläisin hajoitettu röykkiö 1, jossa näkyvissä kivistä tehty luoteis-kaakkosuuntainen arkkurakennelma keskellä röykkiötä. Arkkurakennelma on pituudeltaan 4,1 m ja leveydeltään 1,55 m. Röykkiön kivet ovat vähäisiä, mutta pohjakiveys on näkyvissä. Tästä pohjoiseen noin 40 metriä on röykkiö 2, joka on rakennettu kalliopaljastuman päälle. Röykkiössä on osin käytetty hyväksi isoja maakiviä. Röykkiön päällä kasvaa puustoa ja kivet ovat hyvin sammaloituneet.
Em. röykkiöiden lisäksi mäen kallioisella laella n. 100 m röykkiö 1:sta koilliseen kehämäinen matala röykkiö 3. Tämän lähistölllä etelässä ja lounaassa pienet kivikasat kallion päällä, ainakin toinen näistä saattaa olla rajamerkki.
Röykkiöstä 1 noin 20 m länteen on laaja hiekkakuoppa, jonka itäreunasta on löydetty kivikautista asuinpaikkaa osoittavia kvartseja, saviastianmuruja ja kulttuurikerrosta sekä hautaukseen viittaava venekirves (KM 12026). Hiekkakuopan reunan lähellä oli vielä vuonna 1949 myös 7x7 m laajuinen kiviladelma, jonka keskellä oli arkuntapainen ilmeinen hautarakenne. |
| metsakeskus.586010054 |
734 |
Tilkkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
293141.63100000 |
6680631.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010054 |
Kohde sijaitsee Tuohitusta Koskelle vievästä maantiestä noin 80 metriä länteen päin, Tilkkalan päärakennuksesta etelä-lounaaseen noin 150 metriä. Kohteen röykkiöt ovat moreenimäen länsirinteellä sekä mäen kalliopaljastuman päällä. Koskenjoki virtaa kohteesta länteen noin 200 metrin päässä peltojen keskellä.
Eteläisin hajoitettu röykkiö 1, jossa näkyvissä kivistä tehty luoteis-kaakkosuuntainen arkkurakennelma keskellä röykkiötä. Arkkurakennelma on pituudeltaan 4,1 m ja leveydeltään 1,55 m. Röykkiön kivet ovat vähäisiä, mutta pohjakiveys on näkyvissä. Tästä pohjoiseen noin 40 metriä on röykkiö 2, joka on rakennettu kalliopaljastuman päälle. Röykkiössä on osin käytetty hyväksi isoja maakiviä. Röykkiön päällä kasvaa puustoa ja kivet ovat hyvin sammaloituneet.
Em. röykkiöiden lisäksi mäen kallioisella laella n. 100 m röykkiö 1:sta koilliseen kehämäinen matala röykkiö 3. Tämän lähistölllä etelässä ja lounaassa pienet kivikasat kallion päällä, ainakin toinen näistä saattaa olla rajamerkki.
Röykkiöstä 1 noin 20 m länteen on laaja hiekkakuoppa, jonka itäreunasta on löydetty kivikautista asuinpaikkaa osoittavia kvartseja, saviastianmuruja ja kulttuurikerrosta sekä hautaukseen viittaava venekirves (KM 12026). Hiekkakuopan reunan lähellä oli vielä vuonna 1949 myös 7x7 m laajuinen kiviladelma, jonka keskellä oli arkuntapainen ilmeinen hautarakenne. |
| metsakeskus.586010054 |
734 |
Tilkkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
293141.63100000 |
6680631.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010054 |
Kohde sijaitsee Tuohitusta Koskelle vievästä maantiestä noin 80 metriä länteen päin, Tilkkalan päärakennuksesta etelä-lounaaseen noin 150 metriä. Kohteen röykkiöt ovat moreenimäen länsirinteellä sekä mäen kalliopaljastuman päällä. Koskenjoki virtaa kohteesta länteen noin 200 metrin päässä peltojen keskellä.
Eteläisin hajoitettu röykkiö 1, jossa näkyvissä kivistä tehty luoteis-kaakkosuuntainen arkkurakennelma keskellä röykkiötä. Arkkurakennelma on pituudeltaan 4,1 m ja leveydeltään 1,55 m. Röykkiön kivet ovat vähäisiä, mutta pohjakiveys on näkyvissä. Tästä pohjoiseen noin 40 metriä on röykkiö 2, joka on rakennettu kalliopaljastuman päälle. Röykkiössä on osin käytetty hyväksi isoja maakiviä. Röykkiön päällä kasvaa puustoa ja kivet ovat hyvin sammaloituneet.
Em. röykkiöiden lisäksi mäen kallioisella laella n. 100 m röykkiö 1:sta koilliseen kehämäinen matala röykkiö 3. Tämän lähistölllä etelässä ja lounaassa pienet kivikasat kallion päällä, ainakin toinen näistä saattaa olla rajamerkki.
Röykkiöstä 1 noin 20 m länteen on laaja hiekkakuoppa, jonka itäreunasta on löydetty kivikautista asuinpaikkaa osoittavia kvartseja, saviastianmuruja ja kulttuurikerrosta sekä hautaukseen viittaava venekirves (KM 12026). Hiekkakuopan reunan lähellä oli vielä vuonna 1949 myös 7x7 m laajuinen kiviladelma, jonka keskellä oli arkuntapainen ilmeinen hautarakenne. |
| metsakeskus.586010055 |
734 |
Lehmihaka |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
290605.64900000 |
6681006.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010055 |
Kohde sijaitsee Lemu-Ervelä tiestä noin 100 metriä koilliseen päin metsän peittämällä matalalla mäellä, Keskitalon päärakennuksesta 100 metriä itään. Mäen laella ja sen rinteillä on 4 maansekaista kiviröykkiötä, joista kolme on tutkittu vuonna 1979. Aikaisemmissa tutkimuksissa alueella mainitaan olevan 5 hautarakennetta, mutta vuoden 1982 kaivauskertomuksessa röykkiö 4 luokitellaan luontaiseksi. Nykyään se on tuhoutunut Keskitalon konehallin rakentamisen yhteydessä. Lemu-Ervelä tien lounaispuolella Lehmihaan muinaisjäännösalueesta noin 150 metrin päässä on Lemun Ahon muinaisjäännösalue |
| metsakeskus.586010055 |
734 |
Lehmihaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
290605.64900000 |
6681006.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010055 |
Kohde sijaitsee Lemu-Ervelä tiestä noin 100 metriä koilliseen päin metsän peittämällä matalalla mäellä, Keskitalon päärakennuksesta 100 metriä itään. Mäen laella ja sen rinteillä on 4 maansekaista kiviröykkiötä, joista kolme on tutkittu vuonna 1979. Aikaisemmissa tutkimuksissa alueella mainitaan olevan 5 hautarakennetta, mutta vuoden 1982 kaivauskertomuksessa röykkiö 4 luokitellaan luontaiseksi. Nykyään se on tuhoutunut Keskitalon konehallin rakentamisen yhteydessä. Lemu-Ervelä tien lounaispuolella Lehmihaan muinaisjäännösalueesta noin 150 metrin päässä on Lemun Ahon muinaisjäännösalue |
| metsakeskus.586010056 |
734 |
Aho |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
290429.71900000 |
6680874.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010056 |
Kohde on samaa Lehmihaan röykkiöaluetta kuin tien pohjoispuolella olevat Lehmihaan nimellä erotetut hautarauniotkin. Tien eteläpuolella on kaksitoista röykkiötä, joista suurin osa on tutkittu vv. 1979-1982. Ahon puolella sijaitsevista röykkiöistä on tutkittu n:rot 6-9, 11-13, 15 ja 16. Tutkimusten perusteella alueen rakenteista 11 olisi hautoja. Mäen lounaisosassa hautojen 15, 16 ja 8 välisellä alueella sekä hautojen 15,16 ja 11 alla ja täytemaassa todettiiin selviä asuinpaikkaan liittyviä kulttuurikerrosalueita sekä kaksi kivetöntä tulisijaa. Selviä rakenteita ei löydetty.
Alueella on tehty hakkuut 2010 -luvulla, jonka jälkeen alueen pohjoisosassa on lähes läpikulkematon ryteikkö ja keskualueella noin metrin korkuinen saniaskasvusto. Matalampien röykkiöiden hahmottaminen on vaikeaa kasvukaudella. |
| metsakeskus.586010056 |
734 |
Aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
290429.71900000 |
6680874.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010056 |
Kohde on samaa Lehmihaan röykkiöaluetta kuin tien pohjoispuolella olevat Lehmihaan nimellä erotetut hautarauniotkin. Tien eteläpuolella on kaksitoista röykkiötä, joista suurin osa on tutkittu vv. 1979-1982. Ahon puolella sijaitsevista röykkiöistä on tutkittu n:rot 6-9, 11-13, 15 ja 16. Tutkimusten perusteella alueen rakenteista 11 olisi hautoja. Mäen lounaisosassa hautojen 15, 16 ja 8 välisellä alueella sekä hautojen 15,16 ja 11 alla ja täytemaassa todettiiin selviä asuinpaikkaan liittyviä kulttuurikerrosalueita sekä kaksi kivetöntä tulisijaa. Selviä rakenteita ei löydetty.
Alueella on tehty hakkuut 2010 -luvulla, jonka jälkeen alueen pohjoisosassa on lähes läpikulkematon ryteikkö ja keskualueella noin metrin korkuinen saniaskasvusto. Matalampien röykkiöiden hahmottaminen on vaikeaa kasvukaudella. |
| metsakeskus.586010057 |
734 |
Hyypiänmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291173.42000000 |
6680940.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010057 |
Hyypiänmäen muinaisjäännöskohde sijaitsee korkealla jyrkkäreunaisella kuusi- ja mäntymetsää kasvavalla mäellä. Mäen luoteispuolella sijaitsevat röykkiöt 2-5 ja sen kaakkoispäässä röykkiö 1. Kaikki röykkiöt on rakennettu kalliopaljastumalle. Hyypiänmäestä pohjois-koilliseen noin 950 metrin päässä on Leuarinmäki 1. Hyypiänmäen ja Leuarinmäen välissä peltojen keskellä virtaa Asteljoki. |
| metsakeskus.586010058 |
734 |
Pajapakankankare |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291092.45500000 |
6680264.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010058 |
Pajapakankankareen talosta (nykyisin kesämökki) noin 70 metriä pohjoiseen on Pajapakankankareen röykkiö, jonka mitat ovat N-S -suuntaisesti 10 metriä ja W-E -suuntaisesti 8,3 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiön eteläreunassa on näkyvissä ladottua reunakehää. Sen keskellä on kaksi kuoppaa. Kivet ovat hyvin sammaloituneet. Alueella kasvaa nuorta kuusimetsää. |
| metsakeskus.586010059 |
734 |
Suulpakankankare |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291221.40100000 |
6680228.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010059 |
Suulpakankankareen eteläreunassa, Suulpakan autiotalosta noin 100 metriä pohjoiseen päin on säännöllisen pyöreä röykkiö, joka on rakennettu kalliopohjalle. Röykkiön keskellä on matala painanne. Röykkiöstä noin 2 metriä etelään päin on rakennettu suurista lohkotuista kivistä vallia sekä pieni kivikasa. Röykkiön koilllispuolelle heitelty jonkin verran metalliromua. Muuten röykkiö on hyväkuntoinen. Röykkiön mitat: N-S -suuntaisesti 12 m, W-E -suuntaisesti 10,5 m ja korkeus noin 2 m. |
| metsakeskus.586010060 |
734 |
Rajakallio 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291274.38400000 |
6679645.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010060 |
Kohde Rajakallio 1 sijaitsee Korttilan kylän ja Lemunkartanon maitten rajamaastossa olevan mäen korkeimmalla kohdalla n. 45 m mpy. Kallioinen mäki kohoaa jyrkkärinteisenä Lemunsuon itäreunalta ja ja jatkuu suon suuntaisesti pitkulaisena luoteis-kaakko -suuntaisena selänteenä. Mäeltä näköala länteen ja luoteeseen Lemunsuolle ja Asteljokilaaksoon. Turusta Helsinkiin vievä ratalinja kulkee mäeltä lounaaseen noin 130 metriä.
Paikalla on klassinen massiivinen pronssikauden hautaröykkiö, jonka mitat ovat n. 17 x 18 m ja korkeus hieman yli 2 m. Röykkiön keskellä on kolme kraaterinomaista kuoppaa. Kohde on ollut tunnettu jo 1800-luvun lopulla. Kaikkia vuoden 1926 inventoinnissa alueelta havaittuja kivirakenteita ei ole sittemmin pystytty varmuudella identifioimaan.
Aiemmissa inventoinnoissa alakohteiksi merkittyjä pieniä röykkiöitä tai hajotettujen röykkiöiden pohjia on siirretty kuuluvaksi kohteeseen Rajamäki 586010063. |
| metsakeskus.586010061 |
734 |
Rajakallio 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291445.32100000 |
6679657.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010061 |
Kohteen Rajakallio 2 röykkiö sijaitsee Rajamäen koillispuolella jatkuvalla kallioselänteellä 40 m mpy noin 160 metriä itään Rajakallio 1:stä. Röykkiön mitat: N-S -suuntaisesti 5 m, W-E -suuntaisesti 5,4 m ja korkeus 0,6 m. Kalliopohjalle rakennetun röykkiön kivet ovat hieman levinneet ympäristöön, mutta muutoin se on hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.586010062 |
734 |
Uutela |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291500.29600000 |
6679754.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010062 |
Röykkiö sijaitsee samalla 40 m mpy kallioselänteellä kuin Rajakallio 2, mutta omalla kalliopaljastumallaan tästä n. 100 m koilliseen. Röykkiön keskellä on maakivi, jonka ympärille se on kasattu. Röykkiön keskellä on kuoppa. Oletettavasti röykkiöstä viety jonkin verran kiviä, koska tien puolella kiveys hyvin matala. Röykkiön mitat: NE-SW -suuntaisesti 10 metriä, NW-SE -suuntaisesti 10,5 m ja korkeus 1,5 m.
Röykkiöstä n. 20 m lounaaseen hieman hajonnut n. 4 m pitkä ja 2 m leveä kivivalli joka koottu isohkoista luonnonkivistä. On mahdollista, että kivet tähän rakennelmaan otettu aikoinaan Uutelan röykkiöstä. |
| metsakeskus.586010063 |
734 |
Rajamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291331.36300000 |
6679562.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010063 |
Rajamäen röykkiöalue sijaitsee kallioisella mäellä hieman 40 m korkeuskäyrän yläpuolella. Mäeltä laaja näköala länteen ja luoteeseen Lemunsuolle ja Asteljokilaaksoon. Rajamäeltä on jo 1800-luvulla tunnettu Korttilan ja Lemun kylän alueilta useita pieniä röykkiöitä ja reunakehällisiä maantasaisia kiveyksiä, joista osa on noin parinkymmenen metrin välein lähellä länsipuolen jyrkkää reunaa ja osa mäen keskiosassa sen korkeimmalla kohdalla.
Samaisen mäen pohjoisosan korkeimmalla kohdalla sijaitsee klassinen pronssikautinen hautaröykkiö Rajakallio 1. Aiemmissa inventoinneissa Rajakallio 1:een määritetyt alakohteet on siiretty kuuluvaksi kohteeseen Rajamäki 586010063. Kaikkia vuonna 1926 havaittuja pieniä röykkiöitä ei ole pystytty sittemmin varmuudella identifioimaan maastossa. |
| metsakeskus.586010064 |
734 |
Alitalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291363.35200000 |
6679400.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010064 |
Rajamäen pohjoispäässä kalliokielekkeellä kaksi röykkiötä. Turku-Helsinki ratalinja kulkee lounaassa noin 80 metrin päässä kohteesta.
Röykkiö 1 on rakennettu kalliopaljastuman päällä aivan kielekkeen reunalle. Pahoin hajoitettu ja kivet levinneet kalliolle. Röykkiö on hieman kolmion muotoinen, jonka sivujen pituudet ovat 15 m, 9 m ja 11,5 m, korkeus on ehkä noin 0,3 m. Tästä pari metriä itään pieni 3 x 4 m kokoinen kehämäinen röykkiö aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.586010065 |
734 |
Jokiharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
288738.39700000 |
6680881.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010065 |
Jokiharjuun vievän tien vieressä, sammalpohjaisessa etelä-lounaaseen viettävässä kuusimetsässä on varhaisimpien tutkimusten mukaan 1-3 röykkiötä. Kohteesta etelään noin 600 metrin päässä peltojen keskellä virtaa Asteljoki. Vuonna 1949 Meinander havaitsi tien pohjoispoulella kaksi ja eteläpuolella yhden röykkiön. Salmon mukaan vain yksi kivikasoista olisi röykkiöhauta ja muut luonnonmuodostumia. Vuoden 1997 inventoinnissa alueelta ei löydetty yhtään selvää röykkiötä. Alue on luonnostaan hyvin kivinen. Noin 300 m kaakkoon on Nakolan talon puutarhasta pronsiinen putkikirveslöytö vilejlyaukean yläosasta. Mahdollisesti se osoittaa pronssikautista asuinpaikkaa, vaikka selvempiä merkkejä tästä ei olekaan tiedossa. |
| metsakeskus.586010066 |
734 |
Asteljoen kartano |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
287180.02800000 |
6679651.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010066 |
Perniön kirkolta Kiskoon vievästä maantiestä noin 220 metriä pohjoiseen päin on Asteljoen kartano nimellä tunnettu röykkiö. Sen itäpuolella noin 500 metrin päässä virtaa Asteljoki. Ryökkiö on pienellä peltosaarekkeella ja mahdollisesti ainakin osa sen kivistä on myöhemmin pellolta tuotuja. Pelto on vain noin 1 metrin päässä röykkiön länsipuolella. Röykkiön pohjoisosassa kasvaa pensaita ja lehtipuita. Kohtalaisen hyvin säilynyt, vaikka hieman levinnyt itään ja koilliseen päin. Röykkiön mitat: N-S -suuntaisesti 8,5 m, W-E- suuntaisesti 11 m ja korkeus. Röykkiöstä luoteeseen toisella peltosaarekkeella on kaksi peltorauniota. |
| metsakeskus.586010067 |
734 |
Hiettaronmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
288887.34700000 |
6679773.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010067 |
Hiettaronmäki sijaitsee Perniön kirkolta Kiskoon vievän maantien pohjoispuolella. Mäen länsi-luoteispuolella, n. 500 m päässä peltolaaksossa virtaa vähäinen Asteljoki. Mäen laella, sen länsi-luoteispuolella olevalla kalliopaljastumalla on useita röykkiöitä. Suurin röykkiö 1 on kooltaan N-S -suuntaisesti 19,6 m, W-E -suuntaisesti 20,5 m ja sen korkeus noin 2,5 m. Keskellä röykkiötä syvä kuoppa, samoin sen koillisosassa, mutta se on pienempi kuin edellinen. Röykkiön lounaisreunassa ja itäosassa kaivelusta aiheutuneita vaurioita.
Röykkiöstä 1 n. 75 m lounaaseen on röykkiö 2, josta on jäljellä vain pohjakivet. Edelleen n. 40 m lounaaseen röykkiöstä 2 on röykkiö 3:n pohjakiveys. Röykkiöstä 3 noin 35 metriä kaakkoon päin on matala röykkiö 4, joka on ehjä ja muodoltaan pyöreähkö. Röykkiöstä 4 noin 50 metriä lounaaseen on röykkiö 5, joka on noin 0,3 m korkuinen ja muodoltaan lähes pyöreä. Edelleen röykkiöstä 4 noin 12 m länsilounaaseen lohkareista koottu matala röykkiö. Lisäksi röykkiöstä 1 noin 70 m itään maantasainen, halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen kiveys/röykkiö kalliopaljastuman reunalla.
Vuoden 1926 inventointikertomuksessa on mainittu, että mäen itä-kaakkoisrinteellä olisi ollut kaksi röykkiöitä. Kuitenkin tällä puolen mäkeä on tehty voimakasta metsänraivausta, jonka yhteydessä röykkiöt ovat ilmeisesti tuhoutuneet. |
| metsakeskus.586010068 |
734 |
Isonnummenahde |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
289191.22700000 |
6678738.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010068 |
Perniön kirkolta Koskelle vievän tien pohjoispuolella on ollut 2 kumpuhautaa Salmon inventointikertomuksen mukaan. Ensimmäinen on kooltaan 7 x 6,5 m, muodoltaan pyöreä ja korkeudeltaan 50 cm. Tästä 11 m luoteeseen on 6 x 5 m kokoinen ja 50 cm korkea kumpu. Näiden lisäksi viimeksimainitusta 7,5 m koilliseen on soikea kivilatomus, kooltaan 5,6 x 3,8 m ja korkeudeltaan 40 cm. Kummuista n. 100 m Perniön kirkolle päin on lisäksi tien lounaispuolella soikea kumpu (4,6 x 3,5 m ja 60 cm korkea). Vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä ei havaittu selviä kumpuja tai kiveyksiä alueella. Aivan maantien ojan leikkauksessa oli yksi mahdollinen kumpu. Muutoin alue oli hyvin kivistä ja kumpuilevaa luonnostaan. |
| metsakeskus.586010069 |
734 |
Suksenböle |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
286160.44600000 |
6678575.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010069 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee kuusikossa, etelään laskevalla hiekkarinteellä, hiekkakuopan reunalla, eikä sen laajuutta tunneta tarkasti. Löytöpaikasta noin 400 metriä länsiluoteeseen on Prestkullanmäen röykkiöt. Löytöinä keramiikkaa ja palanutta savea. Löytöjen lisäksi hiekakuopan seinämissä oli havaittavissa nokista maata, rautakuonaa ja palaneita kiviä. Lähellä oli myös mahdolinen raudanvalmistuspaikka. Vuonna 1997 inventoinnin yhteydessä havaittiin, että hiekkakuoppa on jatkuvasti käytössä ja laajentunut. Vuoden 1997 inventoinnissa ei hiekkakuopan reunoilta havaittu mitään asuinpaikkaan viittaa. Mahdollista on, että asuinpaikka on tuhoutunut kokonaan hiekanotossa. |
| metsakeskus.586010070 |
734 |
Prestkullanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
285821.58400000 |
6678831.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010070 |
Prestkullanmäki on luoteis-kaakkoissuuntainen kallioselänne. Mäen etelä-lounaispuoleinen reuna on hyvin jyrkkä. Röykkiöt sijaitsevat mäen luoteisosan luonaisreunassa, kohdassa, jossa reuna on jyrkimmillään. Asteljoki virtaa mäen etelä-lounaispuolella noin 300 metrin päässä peltojen keskellä. Salmon inventoinnissa mainitaan alueelta kolme röykkiötä, mutta vuoden 1997 inventoinnissa löydettiin vain kaksi. Kalliolla on paljon kiviä, jotka voivat olla peräisin tutkituista röykkiöistä. |
| metsakeskus.586010071 |
734 |
Horttomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
287073.08300000 |
6678174.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010071 |
Horttomäki on länsi-itä suuntainen korkea kallioselänne, jonka länsiosan lounaispuolen jyrkkäreunaisen kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla on kolme lohkareista rakennettua röykkiötä. Asteljoki virtaa Horttomäen länsi-luoteispuolella noin 500 metrin päässä. Kohteelta on vaikuttava näkymä länteen, jokilaaksoon päin.
Kohteen suurin ja kaakkoisin röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 17 m, korkeudeltaan 3 m, ja sen keskellä on suppilomainen kuopanne, jonka halkaisija noin 3 metriä ja syvyys 1,3 metriä. Röykkiön pohjoispuolella on melko uudennäköinen kaivanto.
Noin 50 m pohjoiseen sijaitsee halkaisijaltaan 13 metrinen ja metrin korkuinen, maisteri Färlingin aikoinaan tutkima ja kehämäiseksi ennallistama röykkiö. Sen keskellä kasvaa suuri mänty. Tästä n. 50 m länteen on niinikään Färlingin tutkima halkaisijaltaan n. 10 m kokoinen kolmas röykkiö, jonka keskellä on mahdollisesti ollut arkkurakenne. |
| metsakeskus.586010072 |
734 |
Karpinmäki 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
285216.83000000 |
6677638.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010072 |
Kohde sijaitsee luoteis-kaakkosuuntaisen kallioselänteen luoteispäässä. Paikalta on avautuu laaja näkymä nykyiseen Perniöjokilaaksoon länteen ja lounaaseen.
Kallioselänteen länsireunalla on tuhotun röykkiön pohja. Länsipuolella vielä selkeästi näkyvissä röykkiön reunan kehäkiveystä ja alkuperäisellä keskikohdalla myös pieni kiveys (mahdollinen entisöity arkkurakennelma) jäljellä. Tämän itäpuolella noin 6,6 x 9,5 m kokoinen röykkiö, jonka korkeus noin 1,5 m. Molemmat röykkiöt tutkittu vuonna 1876. |
| metsakeskus.586010073 |
734 |
Karpinmäki 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
285383.76800000 |
6677570.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010073 |
Karpinmäki on luoteis-kaakkoissuuntainen kallioselänne, jonka keskivaiheilla mäen korkeimmalla kohdalla on Karpinmäki 2:n röykkiö. Röykkiön keskellä on kuoppa, jonka reunalla on näkyvissä litteitä pystykiviä. Röykkiön mitat: N-S -suuntaisesti 15 m, W-E -suuntaisesti 12,7 m ja korkeus 2 m. |
| metsakeskus.586010074 |
734 |
Uusitalo |
10002 |
12002 |
13033 |
11033 |
27015 |
285938.53900000 |
6677455.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010074 |
Kohde sijaitsee Lupajan kylässä, Perniönjoen ja Karpinmäen itäpuolella, aivan Salosta Tammisaareen johtavan tien varrella, pienen, loivasti itään laskevan metsäkumpareen laella. Paikalla on vuonna 1899 tutkittu ja ennallistettu hautaraunio, nk. Lupajan tyypin yksittäistarha. Hautauksen reunakehä on n.5 x 8 m ja korkeudeltaan noin 0,7 m. Kehän sisäpuolinen kiveys on hyvin matala ja sisältänyt polttohautauksen jäänteitä. Paikalla on opastaulu ja ympäristö hoidettua.
Kohde on ajoitettu nuoremman roomalaisen rautakauden lopulle siitä löytyneen pronssisen kiertojalkasoljen perusteella, mutta linnunmuotoisin nupein koristeltu pronssineulalöytö viittaa siihen, että hautapaikkaa on voitu käyttää vielä kansainvaellusajallakin. Löydöt KM 3720:168-206.
Lupajan kylän alueella, ilmeisesti etelään (sijaintitiedot epämääräiset) yksittäistarhasta, seppä Karpin torpan lähistöllä on ollut vuonna 1899 tutkittu röykkiö/latomus, jonka mitat olivat 8 metriä NE-SW -suuntaisesti ja 6 metriä NW-SE -suuntaisesti ja korkeus noin 0,4 m. Löydöt KM 3720:207-217. |
| metsakeskus.586010075 |
734 |
Rantala 1 |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
285659.65600000 |
6677247.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010075 |
Karpinmäen kaakkoisosan eteläpuolella heti Rantalan tilan navetan takana pellon reunassa on kalliokieleke, jonka mitat on: pituus 2,5 metriä ja leveys 0,9 metriä leveä. Kalliokielekkeen päällä on kolme kuppia rivissä. |
| metsakeskus.586010076 |
734 |
Rantala 2 |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
285586.68700000 |
6677200.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010076 |
Karpinmäeltä Tiikkinummelle johtavan peltotien länsipuolella peltojen keskellä on kallioinen saareke, jonka koillispuolella on kuppikallio. Kalliossa on ainakin 53 pyöreäpohjaista kuppia noin 3,5 x 2 metrin alueella. Kuoppien koko on 6-8 cm ja syvyys noin 2-4 cm. |
| metsakeskus.586010077 |
734 |
Tiikkinummi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
285497.00000000 |
6676894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010077 |
Tiikkinummi on luode-kaakkosuuntainen moreeniharjanne Perniönjoen itäpuolella, Karpin- entisen Preitinmäen eteläpuolella. Karpinmäen alueella olevien muinaisjäännösten kanssa Tiikkinummi muodostaa laajan muinaisjäännösalueen.
Tiikkinummen harjanteelta on löydetty yhteensä 30 hautaa, joista on tutkittu neljä nk. Lupajan tyypin hautalatomusta (KM 3720:1-167,207-221) sekä osa Tiikkinummen kaakkoisrinteessä olevaa merovinkiajalle ajoittuvaa polttokenttäkalmistoa (KM 7752:1-60), josta on hienoja aselöytöjä mm. kolme frankkilaista miekkaa. Näiden lisäksi alueelta tunnetaan 2 kuppikalliota sekä mahdollinen asuinpaikka polttokenttäkalmiston läheisyydestä. Muinaisjäännöksistä selvimmin erottuu kolme kehämäistä hautalatomusta. |
| metsakeskus.586010077 |
734 |
Tiikkinummi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
285497.00000000 |
6676894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010077 |
Tiikkinummi on luode-kaakkosuuntainen moreeniharjanne Perniönjoen itäpuolella, Karpin- entisen Preitinmäen eteläpuolella. Karpinmäen alueella olevien muinaisjäännösten kanssa Tiikkinummi muodostaa laajan muinaisjäännösalueen.
Tiikkinummen harjanteelta on löydetty yhteensä 30 hautaa, joista on tutkittu neljä nk. Lupajan tyypin hautalatomusta (KM 3720:1-167,207-221) sekä osa Tiikkinummen kaakkoisrinteessä olevaa merovinkiajalle ajoittuvaa polttokenttäkalmistoa (KM 7752:1-60), josta on hienoja aselöytöjä mm. kolme frankkilaista miekkaa. Näiden lisäksi alueelta tunnetaan 2 kuppikalliota sekä mahdollinen asuinpaikka polttokenttäkalmiston läheisyydestä. Muinaisjäännöksistä selvimmin erottuu kolme kehämäistä hautalatomusta. |
| metsakeskus.586010077 |
734 |
Tiikkinummi |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27017 |
285497.00000000 |
6676894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010077 |
Tiikkinummi on luode-kaakkosuuntainen moreeniharjanne Perniönjoen itäpuolella, Karpin- entisen Preitinmäen eteläpuolella. Karpinmäen alueella olevien muinaisjäännösten kanssa Tiikkinummi muodostaa laajan muinaisjäännösalueen.
Tiikkinummen harjanteelta on löydetty yhteensä 30 hautaa, joista on tutkittu neljä nk. Lupajan tyypin hautalatomusta (KM 3720:1-167,207-221) sekä osa Tiikkinummen kaakkoisrinteessä olevaa merovinkiajalle ajoittuvaa polttokenttäkalmistoa (KM 7752:1-60), josta on hienoja aselöytöjä mm. kolme frankkilaista miekkaa. Näiden lisäksi alueelta tunnetaan 2 kuppikalliota sekä mahdollinen asuinpaikka polttokenttäkalmiston läheisyydestä. Muinaisjäännöksistä selvimmin erottuu kolme kehämäistä hautalatomusta. |
| metsakeskus.586010077 |
734 |
Tiikkinummi |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27015 |
285497.00000000 |
6676894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010077 |
Tiikkinummi on luode-kaakkosuuntainen moreeniharjanne Perniönjoen itäpuolella, Karpin- entisen Preitinmäen eteläpuolella. Karpinmäen alueella olevien muinaisjäännösten kanssa Tiikkinummi muodostaa laajan muinaisjäännösalueen.
Tiikkinummen harjanteelta on löydetty yhteensä 30 hautaa, joista on tutkittu neljä nk. Lupajan tyypin hautalatomusta (KM 3720:1-167,207-221) sekä osa Tiikkinummen kaakkoisrinteessä olevaa merovinkiajalle ajoittuvaa polttokenttäkalmistoa (KM 7752:1-60), josta on hienoja aselöytöjä mm. kolme frankkilaista miekkaa. Näiden lisäksi alueelta tunnetaan 2 kuppikalliota sekä mahdollinen asuinpaikka polttokenttäkalmiston läheisyydestä. Muinaisjäännöksistä selvimmin erottuu kolme kehämäistä hautalatomusta. |
| metsakeskus.586010077 |
734 |
Tiikkinummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
285497.00000000 |
6676894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010077 |
Tiikkinummi on luode-kaakkosuuntainen moreeniharjanne Perniönjoen itäpuolella, Karpin- entisen Preitinmäen eteläpuolella. Karpinmäen alueella olevien muinaisjäännösten kanssa Tiikkinummi muodostaa laajan muinaisjäännösalueen.
Tiikkinummen harjanteelta on löydetty yhteensä 30 hautaa, joista on tutkittu neljä nk. Lupajan tyypin hautalatomusta (KM 3720:1-167,207-221) sekä osa Tiikkinummen kaakkoisrinteessä olevaa merovinkiajalle ajoittuvaa polttokenttäkalmistoa (KM 7752:1-60), josta on hienoja aselöytöjä mm. kolme frankkilaista miekkaa. Näiden lisäksi alueelta tunnetaan 2 kuppikalliota sekä mahdollinen asuinpaikka polttokenttäkalmiston läheisyydestä. Muinaisjäännöksistä selvimmin erottuu kolme kehämäistä hautalatomusta. |
| metsakeskus.586010077 |
734 |
Tiikkinummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
285497.00000000 |
6676894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010077 |
Tiikkinummi on luode-kaakkosuuntainen moreeniharjanne Perniönjoen itäpuolella, Karpin- entisen Preitinmäen eteläpuolella. Karpinmäen alueella olevien muinaisjäännösten kanssa Tiikkinummi muodostaa laajan muinaisjäännösalueen.
Tiikkinummen harjanteelta on löydetty yhteensä 30 hautaa, joista on tutkittu neljä nk. Lupajan tyypin hautalatomusta (KM 3720:1-167,207-221) sekä osa Tiikkinummen kaakkoisrinteessä olevaa merovinkiajalle ajoittuvaa polttokenttäkalmistoa (KM 7752:1-60), josta on hienoja aselöytöjä mm. kolme frankkilaista miekkaa. Näiden lisäksi alueelta tunnetaan 2 kuppikalliota sekä mahdollinen asuinpaikka polttokenttäkalmiston läheisyydestä. Muinaisjäännöksistä selvimmin erottuu kolme kehämäistä hautalatomusta. |
| metsakeskus.586010077 |
734 |
Tiikkinummi |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27017 |
285497.00000000 |
6676894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010077 |
Tiikkinummi on luode-kaakkosuuntainen moreeniharjanne Perniönjoen itäpuolella, Karpin- entisen Preitinmäen eteläpuolella. Karpinmäen alueella olevien muinaisjäännösten kanssa Tiikkinummi muodostaa laajan muinaisjäännösalueen.
Tiikkinummen harjanteelta on löydetty yhteensä 30 hautaa, joista on tutkittu neljä nk. Lupajan tyypin hautalatomusta (KM 3720:1-167,207-221) sekä osa Tiikkinummen kaakkoisrinteessä olevaa merovinkiajalle ajoittuvaa polttokenttäkalmistoa (KM 7752:1-60), josta on hienoja aselöytöjä mm. kolme frankkilaista miekkaa. Näiden lisäksi alueelta tunnetaan 2 kuppikalliota sekä mahdollinen asuinpaikka polttokenttäkalmiston läheisyydestä. Muinaisjäännöksistä selvimmin erottuu kolme kehämäistä hautalatomusta. |
| metsakeskus.586010077 |
734 |
Tiikkinummi |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27015 |
285497.00000000 |
6676894.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010077 |
Tiikkinummi on luode-kaakkosuuntainen moreeniharjanne Perniönjoen itäpuolella, Karpin- entisen Preitinmäen eteläpuolella. Karpinmäen alueella olevien muinaisjäännösten kanssa Tiikkinummi muodostaa laajan muinaisjäännösalueen.
Tiikkinummen harjanteelta on löydetty yhteensä 30 hautaa, joista on tutkittu neljä nk. Lupajan tyypin hautalatomusta (KM 3720:1-167,207-221) sekä osa Tiikkinummen kaakkoisrinteessä olevaa merovinkiajalle ajoittuvaa polttokenttäkalmistoa (KM 7752:1-60), josta on hienoja aselöytöjä mm. kolme frankkilaista miekkaa. Näiden lisäksi alueelta tunnetaan 2 kuppikalliota sekä mahdollinen asuinpaikka polttokenttäkalmiston läheisyydestä. Muinaisjäännöksistä selvimmin erottuu kolme kehämäistä hautalatomusta. |
| metsakeskus.586010078 |
734 |
Sivinaho |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
283534.50500000 |
6678514.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010078 |
Vuoden 1926 inventointi mainitsee Mälkkilän talon maalla Penttilän raja-aidan luona ja Penttilän saunarakennuksen takana (itäpuolella), n. 10 m saunasta olevan sammaltuneen kivikasan, joka on 4,3 x 3 m laaja ja 1 m korkea. Tästä 10 m kaakkoon, tien toisella puolella oli toinen 15 x 15 m kokoinen röykkiö.
Vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä ei löydetty mitään viitteitä näistä röykkiöistä, mutta vuoden 2022 tarkastuksen yhteydessä havaittu vuoden 1926 kuvaukseen sopiva täysin sammaleen ja ruohon peitossa oleva n. 4 x 4 m kokoinen kivikasa muutama metri metsäautotiestä länteen pienen ulkorakennuksen kulman takana. |
| metsakeskus.586010080 |
734 |
Osala |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27014 |
285495.73600000 |
6674982.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010080 |
Perniönjoen länsipuolella Osalan taloon ja Puolpyöliin vievän tien maantien risteyksessä, Osalan taloon erkanevan tien pohjoispuolella noin 150 metriä Osalan talosta länsi-luoteeseen on ollut kahden matalan hautaröykkiön jäännökset. Toinen on tuhottu jo vuonna 1938 savustussaunaa rakennettaessa. Parikymmentä metriä tästä itään on toinen tutkimaton röykkiö. Alue hyvin kivinen, joka vaikeutti röykkiöjäännöksen tarkkaa paikallistamista.
Paikalta on löydetty mm. roomalaiseen rautakauteen ajoittuva keihäänkärki. |
| metsakeskus.586010080 |
734 |
Osala |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27015 |
285495.73600000 |
6674982.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010080 |
Perniönjoen länsipuolella Osalan taloon ja Puolpyöliin vievän tien maantien risteyksessä, Osalan taloon erkanevan tien pohjoispuolella noin 150 metriä Osalan talosta länsi-luoteeseen on ollut kahden matalan hautaröykkiön jäännökset. Toinen on tuhottu jo vuonna 1938 savustussaunaa rakennettaessa. Parikymmentä metriä tästä itään on toinen tutkimaton röykkiö. Alue hyvin kivinen, joka vaikeutti röykkiöjäännöksen tarkkaa paikallistamista.
Paikalta on löydetty mm. roomalaiseen rautakauteen ajoittuva keihäänkärki. |
| metsakeskus.586010081 |
734 |
Ryssäntorninmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
286851.20400000 |
6671654.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010081 |
Salosta Tammisaaren vievän maantien länsipuolella on korkea Ryssäntorninmäki, joka tunnetaan myös Kalkutanmäkenä. Mäen pohjoispuolella virtaa Kiskonjoki, jonka toisella puolella mäkeä vastapäätä on vanha pruukki. Ryssäntorninmäen pohjoispuolella kalliomäen koilliskärjessä, jyrkän rinteen reunalla on röykkiö, joka on koottu isoista kivilohkareista. Röykkiö on hieman levinnyt ympäristöön. Sen mitat ovat pohjois-etelä -suuntaisesti 13 m, länsi-itä -suuntaisesti 10 m ja korkeus hieman alle 1 m. Keskellä röykkiötä on pohjaan asti ulottuva kuoppa. Paikalta aukeaa näkymä pohjoiseen ja luoteeseen, jokilaaksoon. |
| metsakeskus.586010082 |
734 |
Ketunkankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
285774.54800000 |
6689025.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010082 |
Kohde, joka on peltojen keskellä oleva saareke, sijaitsee Yliskylän kartanon ja Pohjanjärven välisellä peltoalueella. Vuonna 1955 löynyt solki (KM 16632) on luultavasti Ketunkankareen eteläpuolelta Yliskylän tilalta Pohjanjärven rantaan vievän peltotien varresta, pellosta 25-30 cm syvyydestä. Kumpareen pohjoispuolelta löytyi keramiikkaa ja saviesineiden kappaleita. Alueella on joko rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto tai molemmat. |
| metsakeskus.586010082 |
734 |
Ketunkankare |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
285774.54800000 |
6689025.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010082 |
Kohde, joka on peltojen keskellä oleva saareke, sijaitsee Yliskylän kartanon ja Pohjanjärven välisellä peltoalueella. Vuonna 1955 löynyt solki (KM 16632) on luultavasti Ketunkankareen eteläpuolelta Yliskylän tilalta Pohjanjärven rantaan vievän peltotien varresta, pellosta 25-30 cm syvyydestä. Kumpareen pohjoispuolelta löytyi keramiikkaa ja saviesineiden kappaleita. Alueella on joko rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto tai molemmat. |
| metsakeskus.586010083 |
734 |
Preitti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283119.69700000 |
6673128.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010083 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta eteläkaakkoon 200 metriä. Asuinpaikka sijaitsee osittain pellolla ja pellon luoteispuolella olevalla metsäalueen reunalla. Pellon yläpuoli on hiesun sekaista savea. Kohteesta on löytynyt rautakauden tyyppistä keramiikkaa, savitiivistettä ja kuutiokivi. |
| metsakeskus.586010084 |
734 |
Preitti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283161.68000000 |
6673186.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010084 |
Kohde sijaitsee 70 metriä Preitin tilan päärakennuksesta etelälounaaseen peltojen keskellä olevan luoteis-kaakkosuuntaisen metsäisen kankareen luoteisosassa. Kankareen leveys on noin 20 metriä. Kankareella on näkyvissä kivirivejä, jotka saattavat olla jäännöksiä mahdollisesta talon paikkasta. Kankareen koillispuolella on matala pyöreä röykkiö, jonka mitat ovat N-S -suuntaisesti 11,5 metriä ja W-E -suuntaisesti 11,2 metriä ja korkeus noin 0,5 m. Röykkiön kivistä ainakin osa on pellolta tuotuja. Paikalta on löytynyt rautakauden tyyppistä keramiikkaa ja savitiivistettä sinne kaivetusta koekuopasta. |
| metsakeskus.586010085 |
734 |
Preitti 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
282985.75000000 |
6673054.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010085 |
Asuinpaikkakohde sijaitsee Preitin päärakennuksesta 300 metriä etelään päin, metsäautotien kaakkoispuolella etelään ja kaakkoon viettävällä rinteellä. Pellon yläpuoli on hiekansekaista savea. Alueelta on löytynyt hyvin paljon keramiikkaa, joitakin palaneen luun palasia ja hiiltyneitä pähkinän kuoria. |
| metsakeskus.586010086 |
734 |
Preitti 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
282950.76300000 |
6673156.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010086 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta 200 metriä lounaaseen päin metsäautotien pohjoispuolella. Alue on etelä-lounaaseen viettävä metsärinne, jossa on tehty metsätöitä ja sen jälkeen metsäauraus. Maaperältään alue on moreenia. Alueelta on löytynyt metsäaurausvaoista keramiikkaa, joka on tyypiltään epineoliittista. Alueella on löytöjen perusteella asuinpaikka. Preitti 3 sijaitsee kaakkoon 150 metrin päässä. |
| metsakeskus.586010086 |
734 |
Preitti 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
282950.76300000 |
6673156.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010086 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta 200 metriä lounaaseen päin metsäautotien pohjoispuolella. Alue on etelä-lounaaseen viettävä metsärinne, jossa on tehty metsätöitä ja sen jälkeen metsäauraus. Maaperältään alue on moreenia. Alueelta on löytynyt metsäaurausvaoista keramiikkaa, joka on tyypiltään epineoliittista. Alueella on löytöjen perusteella asuinpaikka. Preitti 3 sijaitsee kaakkoon 150 metrin päässä. |
| metsakeskus.586010087 |
734 |
Preitti 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
283208.66200000 |
6673563.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010087 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta 220 metriä koilliseen päin. Kohde sijaitsee kahden pellon välissä pohjois-eteläsuuntaisella peltosaarekkeella, jolle on kasattu pelloilta kiviä. Saarekkeen sekä etelä- että pohjoispuolella on kalliota. Keskikohdassa on mahdollinen asuinpaikkakohta. Peltosaarekkeen molemmille puolille tehtyjen ojien leikkauksista on löytynyt saviastian paloja, palanutta savea ja kuonaa. Joitakin löytöjä on tullut myös pelloilta. Alueella on selvästi epineoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.586010087 |
734 |
Preitti 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283208.66200000 |
6673563.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010087 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta 220 metriä koilliseen päin. Kohde sijaitsee kahden pellon välissä pohjois-eteläsuuntaisella peltosaarekkeella, jolle on kasattu pelloilta kiviä. Saarekkeen sekä etelä- että pohjoispuolella on kalliota. Keskikohdassa on mahdollinen asuinpaikkakohta. Peltosaarekkeen molemmille puolille tehtyjen ojien leikkauksista on löytynyt saviastian paloja, palanutta savea ja kuonaa. Joitakin löytöjä on tullut myös pelloilta. Alueella on selvästi epineoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.586010088 |
734 |
Preitti 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
283127.69400000 |
6673537.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010088 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta noin 180 metriä koilliseen päin. Kohde on kahden peltosaarekkeen välisellä pellolla sekä pellon koillispuoleisella peltosaarekkeella. Pelto on savipeltoa, jossa kyntökerroksen alapuolella on noin 10 cm paksuinen likamaakerros. Peltosaareke on hiekkamaata, jonne on heitelty pellolta kiviä. Peltosaareke on luoteis-kaakkosuuntainen ja sen kaakkoisosaan tehdystä koekuopasta on ollut näkyvissä noin 25 cm paksuinen likamaakerros. Saarekkeen luoteisosasta ei ole löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.586010088 |
734 |
Preitti 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283127.69400000 |
6673537.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010088 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta noin 180 metriä koilliseen päin. Kohde on kahden peltosaarekkeen välisellä pellolla sekä pellon koillispuoleisella peltosaarekkeella. Pelto on savipeltoa, jossa kyntökerroksen alapuolella on noin 10 cm paksuinen likamaakerros. Peltosaareke on hiekkamaata, jonne on heitelty pellolta kiviä. Peltosaareke on luoteis-kaakkosuuntainen ja sen kaakkoisosaan tehdystä koekuopasta on ollut näkyvissä noin 25 cm paksuinen likamaakerros. Saarekkeen luoteisosasta ei ole löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.586010089 |
734 |
Preitti 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
283096.70000000 |
6673518.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010089 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta 200 metriä pohjoiskoilliseen päin. Kohde on luoteis-kaakkosuuntainen peltosaareke, jonka koillispuolella on kohde 6. Mahdollisesti kohteet Preitti 6 ja 7 voivat olla samaa asuinpaikkakohdetta. Kohteen 7 ympärillä olevat pellot ovat savipeltoja. Löydöt ovat tulleet saarekkeen luoteisosasta. |
| metsakeskus.586010089 |
734 |
Preitti 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283096.70000000 |
6673518.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010089 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta 200 metriä pohjoiskoilliseen päin. Kohde on luoteis-kaakkosuuntainen peltosaareke, jonka koillispuolella on kohde 6. Mahdollisesti kohteet Preitti 6 ja 7 voivat olla samaa asuinpaikkakohdetta. Kohteen 7 ympärillä olevat pellot ovat savipeltoja. Löydöt ovat tulleet saarekkeen luoteisosasta. |
| metsakeskus.586010090 |
734 |
Preitti 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
282974.75100000 |
6673474.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010090 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta 200 metriä pohjoisluoteeseen päin, pienen lammen pohjoispuolella. Kohde 7 sijaitsee noin 150 metriä koilliseen päin. Ervastoon vievän tien länsipuolella olevalla alueella, joka viettää etelälouonaaseen päin. Maaperä on moreenia, joka syvemmällä muuttuu hienoksi hiekaksi. Maanomistajan kaivamassa koekuopassa oli hyvin paljon kiviä. |
| metsakeskus.586010090 |
734 |
Preitti 8 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
282974.75100000 |
6673474.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010090 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta 200 metriä pohjoisluoteeseen päin, pienen lammen pohjoispuolella. Kohde 7 sijaitsee noin 150 metriä koilliseen päin. Ervastoon vievän tien länsipuolella olevalla alueella, joka viettää etelälouonaaseen päin. Maaperä on moreenia, joka syvemmällä muuttuu hienoksi hiekaksi. Maanomistajan kaivamassa koekuopassa oli hyvin paljon kiviä. |
| metsakeskus.586010091 |
734 |
Preitti 9 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
283119.69600000 |
6673367.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010091 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta noin 100 metriä itäkoilliseen päin. Pellon keskellä olevan peltosaarekkeen kalliopaljastuman länsiluoteispuolelta on löytynyt saviastian paloja aivan pellon reunasta. Kohda viettää hieman lounaaseen. |
| metsakeskus.586010091 |
734 |
Preitti 9 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283119.69600000 |
6673367.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010091 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta noin 100 metriä itäkoilliseen päin. Pellon keskellä olevan peltosaarekkeen kalliopaljastuman länsiluoteispuolelta on löytynyt saviastian paloja aivan pellon reunasta. Kohda viettää hieman lounaaseen. |
| metsakeskus.586010092 |
734 |
Preitti 10 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283218.65800000 |
6673333.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010092 |
Kohde sijaitsee pienen peltosaarekkeen luoteispuolella olevalla kalliopaljatuman länsipuolella. Rinne viettää koilliseen. Lähipellot ovat savipeltoja. Preitti 9 sijaitsee noin 100 metriä luoteeseen päin ja Preitti 11 noin 100 metriä kaakkoon päin. Voi olla, että Preitti 9-11 ovat samaa laajaa asuinapikkakompleksia. |
| metsakeskus.586010093 |
734 |
Preitti 11 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283276.63100000 |
6673291.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010093 |
Kohde sijatsee Pretin tilan päärakennuksesta 220 metriä itään päin pienellä peltosaarekkeella. Saarekkeen luoteispäässä on kohta, josta on löytynyt saviastianpaloja ja palanutta savea. Koekuopasta tuli esiin hyvin nokinen kerros, jonka johdasta kohde voi yhtä hyvin olla rautakautinen kalmisto. Kohteet Prietti 9-11 saattavat olla yhtä ja samaa muinaisjäännöskompleksia. |
| metsakeskus.586010094 |
734 |
Preitti 12 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
283115.69900000 |
6672828.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010094 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta noin 420 metriä etelään päin kapean mökkitien eteläpuolella. Kohteen alue on hakattua metsäaluetta, jossa metsänkaadon jälkeen on tehty metsäaurausta. Kohteen eteläpuolella on kosteikkoalue. Alue viettää eteläluonaaseen. Rinteen yläreunassa alue on hiekkamaata, mutta alaspäin mentäessä maaperä muuttuu savisemmaksi ja melko märäksi.Tasaisin alue on juuri uuden tiealueen kohdalla. Metsäaurausvaoista on löytynyt saviastianpaloja. Lähin muinaisjäännöskohde on 300 metrin päässä luoteessa Preitti 3. |
| metsakeskus.586010094 |
734 |
Preitti 12 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283115.69900000 |
6672828.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010094 |
Kohde sijaitsee Preitin tilan päärakennuksesta noin 420 metriä etelään päin kapean mökkitien eteläpuolella. Kohteen alue on hakattua metsäaluetta, jossa metsänkaadon jälkeen on tehty metsäaurausta. Kohteen eteläpuolella on kosteikkoalue. Alue viettää eteläluonaaseen. Rinteen yläreunassa alue on hiekkamaata, mutta alaspäin mentäessä maaperä muuttuu savisemmaksi ja melko märäksi.Tasaisin alue on juuri uuden tiealueen kohdalla. Metsäaurausvaoista on löytynyt saviastianpaloja. Lähin muinaisjäännöskohde on 300 metrin päässä luoteessa Preitti 3. |
| metsakeskus.586010095 |
734 |
Leikkonen 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
284059.31300000 |
6674206.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010095 |
Kohde sijaitsee Leikkosen tilan päärakennuksesta 340 metriä pohjoiskoilliseen päin. Se on pitkä ja kapea viljelemätön niemi peltojen keskellä, jotka viettävät pohjoiseen päin. Koilliskärjessä on peltoja hieman korkeampi kivinen alue, jossa sijaitsee kalmisto. Kohteen pohjoispuolella noin 220 metrin päässä virtaa Perniönjoki. Alueella on autojen kääntöpaikka sekä kuoppa, jotka ovat tuhonneet aluetta melko pahoin. Kuopan reunoilta pystyi havaitsemaan karikkeen alla olevat kivisen tumman noin 30 cm paksuisen likamaakerroksen, joka saattaa olla polttokenttäkiveystä. Niemen aivan koilliskärki noin 10 metrin pituudeltaan on vielä jokseenkin koskematonta aluetta. K. Leikkosen mukaan alueella kasvaa sikoangervoa. |
| metsakeskus.586010096 |
734 |
Leikkonen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
283984.34100000 |
6673889.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010096 |
Kohde sijaitsee Leikkosen tilan päärakennuksesta noin 100 metriä itäkaakkoon päin nk. puimahuoneen kankareella.Kohteen etelä- ja kaakkoispuolella olevat pellot viettävät koilliseen päin ja kohteen kaakkoispuolella noin 120 metrin päässä on pieni joki/oja. Uuden tien leikkauksesta löytyi 1980-luvun loppupuolella lähes kokonainen palasiksi mennyt naarmupintainen saviastia (KM 45587: 1). Alueella kasvaa K. Leikkosen mukaan pölkkyruohoa. |
| metsakeskus.586010096 |
734 |
Leikkonen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283984.34100000 |
6673889.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010096 |
Kohde sijaitsee Leikkosen tilan päärakennuksesta noin 100 metriä itäkaakkoon päin nk. puimahuoneen kankareella.Kohteen etelä- ja kaakkoispuolella olevat pellot viettävät koilliseen päin ja kohteen kaakkoispuolella noin 120 metrin päässä on pieni joki/oja. Uuden tien leikkauksesta löytyi 1980-luvun loppupuolella lähes kokonainen palasiksi mennyt naarmupintainen saviastia (KM 45587: 1). Alueella kasvaa K. Leikkosen mukaan pölkkyruohoa. |
| metsakeskus.586010097 |
734 |
Iso-Perhe |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
285382.73200000 |
6684368.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010097 |
Kohde sijaitsee Iso-Perheen tilan vanhemman talon itäkoillispuolella. Talon päädystä kaivettaessa maata löytyi keihäänkärki, jonka H. Karhumäki otti talteen ja ilmoitti Museovirastolle. Alueelle tehtiin yksi koekuoppa, josta ei löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Kohde sijaitsee peltojen ympäröivällä mäellä, jonka itäpuolella 250 metrin päässä virtaa Perniönjoki ja lounaispuolella noin 400 metrin päässä on Mäkisaurun rautakautinen muinaisjäännöskohde. Iso-Perheen kohde sopii hyvin rautaukautiseksi kalmistoalueeksi, vaikkakin kohde on varmaakin lähes kokonaan tuhoutunut erilaisissa rakennus- ja pihatöissä. |
| metsakeskus.586010098 |
734 |
Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285256.77700000 |
6685575.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010098 |
Kohde sijatsee Päärisen kylässä Hakalan vanhan talon lounais- ja eteläpuolella olevalla kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikka sijaitsee suurimmaksi osaksi hiekansekaisella peltoalueella. Kohteen eteläpuolella on suuret kasvihuoneet. Peltoalueen länsi ja luoteispuolella mäki nousee voimakkaasti. Pellon ja metsäalueen rajalla saattaa asuinpaikka olla vielä säilynyt. Kohteestä itään päin noin 800 metriä virtaa Perniönjoki. |
| metsakeskus.586010099 |
734 |
Kieronperä 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
287427.88700000 |
6689050.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010099 |
Röykkiöt sijaitsevat Kieronperältä Pohjankylään vievästä vanhasta paikallistiestä (nykyisin huonokuntoinen traktoritie) 60 metriä länteen, Kieronperä 1:n röykkistä noin 100 metriä pohjois-koilliseen. Röykkiöt ovat pienellä ympäristöä korkeammalla olevalla kallion laella ja ovat kiiinni toisissaan. Kokonaisuus on pitkänomainen matala kivikasa. Mitat kokonaisuudessaan: N -S suuntaisesti 11,8 m, leveys noin 5,10 m, Korkeus noin 0,5 m. |
| metsakeskus.586010100 |
734 |
Kieronperä 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
287244.95800000 |
6689219.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010100 |
Kohteen röykkiöt sijaitsevat Kieronperältä Pohjankylään vievästä paikallistiestä (nykyisin huonokuntoinen traktoritie) noin 200 metriä länteen. Kohde sijaitsee Kieronperä 2:n röykkiöistä 100 metriä luoteeseen. Röykkiöt ovat pitkänmuotoisen kalliopaljastuman itäosassa tiivinä neljän röykkiön ryhmänä. Röykkiöt 2-4 ovat kiinni toisissaan. Niiden yhteispituus on 15 metriä. Röykkiön 4 kaakkoispuolella noin metrin päässä on lisäksi kivikehä, jonka halkaisija on 2,7 metriä. Alueella kasvaa harvakseltaan havupuita. |
| metsakeskus.586010101 |
734 |
Kieronperä 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
287160.99200000 |
6689343.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010101 |
Kohteen röykkiöt sijaitsevat Kieronperältä Pohjankylään vievästä vanhasta paikallistiestä (nykyisin huonokuntoinen traktoritie) noin 120 metriä länteen. kieronperä 3:n röykkiöistä noin 200 metriä luoteeseen. Röykkiöt sijaitsevat noin 150 metrin päässä toisistaan itä-kaakkoon viettävällä rinteellä, aivan avokallion reunassa. Ryökkiöiden välisessä maastossa on useita kuopanteita, joiden halkaisija on noin 2 metriä. Rinteessä, heti kalliopaljastuman alapuolella kasvaa tiheä havupuusto. |
| metsakeskus.586010102 |
734 |
Hepohaanmäki 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
289884.92300000 |
6683333.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010102 |
Röykkiö sijaitsee Hepohaanmäen pohjoispuolen kahden korkeamman lakialueen keskellä pienellä kalliopaljastumalla, noin 300 metriä länteen Hepohaanmäki 1:n röykkiöstä. Hepohaanmäki 2:n röykkiö on suuren kivilohkareen eteläpuolella. Röykkiö on melko matala, sammaleiden peitossa. Muodoltaan röykkiö on soikea ja se on levininnyt pahoin länsipuolelta. Mitat: N-S -suuntaisesti 8,8, m, W-E -suuntaisesti 11,5 m ja korkeus 0,5 m. |
| metsakeskus.586010103 |
734 |
Öfverbygård 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
285818.53700000 |
6688663.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010103 |
Kohde sijaitsee Yliskartanon eteläpuolella, peltoalueella Perniönjoen itärannalla. Keihäänkärjen löytöpaikka on päärakennuksen takana olevassa puutarhassa. Perniönjoelle on matkaa n. 200 m. Peltoalueelta pintalöytöinä savitiivistettä, palanutta luuta, keramiikkaa ja pronssinen vyönsolki (historiallinen?). Mahdollinen rautakautinen asuinpaikka ja/tai kalmisto. |
| metsakeskus.586010103 |
734 |
Öfverbygård 3 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
285818.53700000 |
6688663.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010103 |
Kohde sijaitsee Yliskartanon eteläpuolella, peltoalueella Perniönjoen itärannalla. Keihäänkärjen löytöpaikka on päärakennuksen takana olevassa puutarhassa. Perniönjoelle on matkaa n. 200 m. Peltoalueelta pintalöytöinä savitiivistettä, palanutta luuta, keramiikkaa ja pronssinen vyönsolki (historiallinen?). Mahdollinen rautakautinen asuinpaikka ja/tai kalmisto. |
| metsakeskus.586010104 |
734 |
Leuarinmäki 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291549.26500000 |
6681945.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010104 |
Leuarinmäki sijaitsee Perniön kirkolta Ylikulmalle vievän tien eteläpuolella. Korkea mäki peltojen keskellä, jolla viidessä kohteessa röykkiöitä. Leuarinmäki 3 on läntisin Leuarinmäen kohteista. Siitä 100 metriä kaakkoon on Leuarinmäki 2 ja noin 200 metriä pohjoiskoilliseen on Leuarinmäki 4. Leuarinmäki 3:n röykkiö on kalliopaljastuman reunalla, josta on hyvä näkyvyys lounaaseen päin. Röykkiön keskellä on kuoppa ja reunakehää on näkyvissä röykkiön luoteispuolella. Mitat: N-S -suuntaisesti 8 m, W-E -suuntaisesti 8,3 m ja korkeus noin 1 m. |
| metsakeskus.586010105 |
734 |
Leuarinmäki 5 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291714.19700000 |
6682268.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010105 |
Leuarinmäki sijaitsee Perniön kirkolta Ylikulmalle vievän tien eteläpuolella. Korkea etelä-pohjoissuuntainen mäki peltojen keskellä, jolla viidessä kohteessa röykkiöitä. Leuarinmäki 5 on pohjoisin röykkiö. Leduarinmäki 4:n röykkiöryhmä on noin 200 metriä lounaaseen päin pienen notkelman toisella puolella. Leuarinmäki 5:n röykkiöltä on hyvä näkyvyys pohjoiseen päin. Röykkiön mitat: N-S -suuntaisesti 18 m, W-E -suuntaisesti 18 m ja korkeus noin 3 m. |
| metsakeskus.586010106 |
734 |
Kettukankare |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
285947.49600000 |
6686234.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586010106 |
Kettukankareen röykkiö/kumpukalmisto sijaitsee noin 80 metriä luoteeseen Riihimäen polttokenttäkalmistosta. Idässä noin 300 metrin päässä virtaa Perniön joki. Kettukankare on ympäristöään hieman korkeampi pieni mäki, jolla on ainakin kaksi maansekaista röykkiötä/kumpua, joiden suuruutta on vaikea havaita. Mäellä kasvaa havupuita ja joitakin lehtipuita. H. Salmon mukaan Kettukankareella olisi kolme isoa maansekaista kumpua. |
| metsakeskus.586040028 |
734 |
Hakala |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294732.98300000 |
6681593.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586040028 |
Kokkilan tilasta 1920-luvulla erotetun Hakalan talosta noin 400-500 m etelään löytyi tieleikkauksesta hiekkamaasta pronssisen keihäänkärki. Löytöpaikka sijaitsee Hakalasta Tilkkalaan vieneen kylätien vieressä Kokkila-Mussaari-Torkkila peltoaukean itäreunalla. Pälsin mukaan Mussaarin Uusitalo on löytöpaikalta noin 800 m länsilounaaseen ja Tilkkala 2 km etelälounaaseen, Tilkkalan ja Mussarin maiden keskellä. Löytöpaikalla ns. Rentselin nummelle nousevassa tieleikkauksessa oli mustaa maata n. 50 cm syvyydessä maanpinnan alapuolella, josta keihäänkärki löytyi. Myös tien toisella puolella oli havaittavissa tumma maakerros. Seuraavana kesänä Cleve kaivoi paikalta lieden tai polttokuoppahaudan. Paikalta on löytynyt myös kourutaltta (KM 9193:1). Siinä lienee m,yöhäiskivikautinen - pronssikautinen asuinpaikka. Myös Hakalan torpan asuinrakennuksen läheisyydestä on löytynyt neljä kivikautista esinettä, josiat osa on Kansallismuseon kokoelmissa (KM 9151:1-2; 9193:3), joten sen vaiheilla lienee myös kivikautienn asuinaikka. Hakalaa ei ole enää ollut merkittynä peruskartalle 1960-luvulta alkaen. |
| metsakeskus.586040028 |
734 |
Hakala |
10001 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
294732.98300000 |
6681593.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.586040028 |
Kokkilan tilasta 1920-luvulla erotetun Hakalan talosta noin 400-500 m etelään löytyi tieleikkauksesta hiekkamaasta pronssisen keihäänkärki. Löytöpaikka sijaitsee Hakalasta Tilkkalaan vieneen kylätien vieressä Kokkila-Mussaari-Torkkila peltoaukean itäreunalla. Pälsin mukaan Mussaarin Uusitalo on löytöpaikalta noin 800 m länsilounaaseen ja Tilkkala 2 km etelälounaaseen, Tilkkalan ja Mussarin maiden keskellä. Löytöpaikalla ns. Rentselin nummelle nousevassa tieleikkauksessa oli mustaa maata n. 50 cm syvyydessä maanpinnan alapuolella, josta keihäänkärki löytyi. Myös tien toisella puolella oli havaittavissa tumma maakerros. Seuraavana kesänä Cleve kaivoi paikalta lieden tai polttokuoppahaudan. Paikalta on löytynyt myös kourutaltta (KM 9193:1). Siinä lienee m,yöhäiskivikautinen - pronssikautinen asuinpaikka. Myös Hakalan torpan asuinrakennuksen läheisyydestä on löytynyt neljä kivikautista esinettä, josiat osa on Kansallismuseon kokoelmissa (KM 9151:1-2; 9193:3), joten sen vaiheilla lienee myös kivikautienn asuinaikka. Hakalaa ei ole enää ollut merkittynä peruskartalle 1960-luvulta alkaen. |
| metsakeskus.587000001 |
734 |
Toivola |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295160.70200000 |
6703434.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587000001 |
Toivolan talo (peruskartalla Karistoja) on Karistojan luoteisrannalla, Latopuostasta n. 600 m SW, metsän reunassa, Kaakkoon, ojaan päin, viettävät pellot ovat etupäässä hiekkamaata, joka alempana, lähempänä ojaa muuttuu hiesuksi. Latopuostastatulevan tien varressa hiekka on erittäin hienoa.
Talon itäpuolella olevan pellon keskeltä, talosta n. 60 m, löytyi kvartsikaavin. Se jäi ainoaksi löydöksi, vaikka tarkastusmahdollisuudet olivat hyvät.
Asuinpaikka on mahdollinen. V:n 2002 inventoinnissa ei uusia löytöjä havaittu, mutta tarkastusolosuhteet olivat melko huonot. |
| metsakeskus.587000002 |
734 |
Kotiranta |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293190.47800000 |
6707209.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587000002 |
Paikka on Kotirannan talosta etelään ja Kantolan talosta länteen. Maantieltä tulevan tien eteläpuolella on kapea Kotirannalle kuuluva peltosarka, josta löytyi pari kvartsia. Pieni sirpale löytyi myös tästä etelään, Kantolan pellon pinnasta.
Alue on livasti lounaaseen viettävää hiekkapeltoa. Sen tarkastaminen oli helppoa, mutta useampia kvartseja ei näkynyt. V. 2002 inventoinnissa havaittiin heikoissa pintatarkastusolosuhteissa yksi epämääräinen piinkappale, muttei esim. kvartseja. |
| metsakeskus.587000003 |
734 |
Ali-Kauko |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293349.41700000 |
6707182.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587000003 |
Mahdollinen asuinpaikka on Ali-Kaukon talosta 60 - 70 m etelään Uskelanjokeen päin viettävän pellon yläosassa. Hiesuisen pellon ympäröimänä täällä on hietikkokumpare, jonka rinteeltä löytyi muutama kvartsi. Oras haittasi huomioiden tekoa vuonna 1965. Vuoden 2002 inventoinnissa ei löytöjä havaittu. |
| metsakeskus.587010001 |
734 |
Muovitehdas |
10002 |
12015 |
13135 |
11006 |
27008 |
295362.61700000 |
6705228.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010001 |
Kohde sijaitsee Inkereen taajaman tuntumassa viljelyksessä olevalla muovitehtaan eteläpuolisella pellolla. Lasitehdas toimi vuosina 1794-1865 ja tuotti aluksi ikkunalasia, 1810-luvulta alkaen päätuotteeksi muodostui pullolasi.
Kohdetta pidettiin aluksi epävarmana kivikautisen asuinpaikkana, mutta vuoden 2002 inventoinnin havaintojen mukaan löydöt olivat historialliselta ajalta ja tulivat 40 m korkeuskäyrän yläpuoliselta alueelta, joka muodostaa kumpareen pellon länsiosaan. Eniten havaittiin erilaista lasijätettä, kuten astian sirpaleita ja sulanutta tumman vihreää lasimassaa, jonkin verran oli myös tiilen paloja, laastia ja kvartsin paloja, joten kohde tulkittiin lasitehtaan jätemaan paikaksi.
Kohteella suoritettiin arkeologinen valvonta vuonna 2024 kun paikalle haluttiin rakentaa lastaus- ja pysäköintialue. Valvonnassa löydettiin Inkereen lasitehtaan jäännökset. Säilyneistä rakenteista merkittävin on sulatusuunikompleksin pohjaosa, näkyviin tuli myös jonkin verran perustakiviä. Havaitut rakenteet kuorittiin esiin ja dokumentoitiin, mutta ne jätettiin muutoin koskemattomana paikalleen. Ennen alueen peittämistä täyttösoralla sille levitettiin suodatinkangas.
Koska peltoa ei kaikkialla kuorittu pohjaan saakka on mahdollista, että alueella on syvemmällä säilynyt vielä muitakin lasitehtaaseen liittyviä rakenteita. Lisäksi rakenteet todennäköisesti jatkuvat itään, viljelyyn jäävän pellon puolelle, jossa sijainnee ainakin tehdasrakennuksen toisen pitkän seinän seinälinja.
Löytömateriaali on monipuolista ja sitä on kookkaammista vihreistä ja kirkkaista pullojen suu- ja pohjaosista pienempiin apteekkipullon osiin, pöytälasia, ikkunalasia, työvälineiden osia, upokkaiden katkelmia, liitupiipun paloja ja
muutama keramiikkalöytöjä. |
| metsakeskus.587010002 |
734 |
Yhteismaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295444.58900000 |
6704824.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010002 |
Santakarin talon länsi- ja lounaispuolella on hiekkakuoppia, joista on löydetty kvartsia ja palanutta luuta.
Vuoden 2002 inventoinnissa ei havaittu selkeitä merkkejä asuinpaikasta, koska mm. hiekkakuopat ovat laidoilta maatuneet, metsittyneet ja niitä on osittain täytetty. |
| metsakeskus.587010003 |
734 |
Latopuosta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295493.57300000 |
6703910.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010003 |
Asuinpaikka on tasainen alava hiesupelto ja pellon keskellä viljelemätön kumpare. Vuoden 2002 inventoinnin mukaan kumpareelle on tehty omakotitalo. |
| metsakeskus.587010004 |
734 |
Ojanperä W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
296472.18100000 |
6703645.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010004 |
Ojanperän talo on pohjois-eteläsuuntaisen metsää kasvavan soraharjanteen pohjoispäässä Romsilan kylän luoteisimmassa kulmassa. Harjanteen itärinne on raivattu pelloksi, jossa on asuinpaikka loivasti itään viettävällä pellolla. Toinen kohde on Karistojan rantapellossa, talosta n. 200 m etelään. Vuonna 2003 havaittiin, että asuinpaikka on aiemmin arveltua laajempi erityisesti pohjoisen suunnassa, jossa se jatkuu naapuritilan Kanniston puolelle. Asuinpaikan pituus korkeuskäyrien suunnassa arvioitiin vähintään 150 m suuruiseksi ja leveys noin 100 metriksi idästä länteen. Löytöinä havaittiin vähintäänkin kymmenittäin kvartsi-iskoksia sekä myös kivikaji-iskoksia, jotka keskittyivät noin 33 m korkeusvaiheille eteläiselle pellolle. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuisi varhaiskampakeramiikasta (37 m mpy.) tyypilliseen kampakeramiikkaan (n. 33 m mpy.), mutta keramiikkalöytöjä ei ole havaittu. Tilakeskuksen kohdalla pellon reunassa olevan vajan vaiheilla oli vuonna 2003 suoritettu maansiirtotöitä, jotka ovat vaurioittaneet asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.587010005 |
734 |
Ojanperä E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296788.05500000 |
6703540.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010005 |
Loivasti lounaaseen viettävää savista, viljelyksessä olevaa peltoa aivan Karistonojan rannassa. Huurteen 1965 havaintojen mukaan asuinpaikka sijaitsee n. 100 leveällä ja lähes 400 m pitkällä luode-kaakkoissuuntaisena vyöhykkeellä. |
| metsakeskus.587010006 |
734 |
Kuusiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296838.03100000 |
6703099.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Karisojan länsipuolella itään viettävällä hiesupellolla talosta 200 m koilliseen. Löydöt paikalta ovat pääasiassa kvartsia. |
| metsakeskus.587010007 |
734 |
Niku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298070.53800000 |
6703142.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010007 |
Kohde sijaitsee Inkereeltä Muuriaan vievän tien itäpuolella, tiehen ja kallio-
pohjaiseen mäkeen rajoittuvan pellon rinteessä. Peltolohkon kaakkoispuolella on Luhdanoja. Maaperä on savea, jonka seassa on mäkeen rajoittuvissa osissa kivisempää maata. Paikalta on 1965 inventoinnissa löytynyt pari kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.587010008 |
734 |
Harjula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298631.31200000 |
6703137.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010008 |
Asuinpaikka sijaitsee loivasti lounaaseen viettävällä peltorinteella Luhdanojan itäpuolella, Harjulan talosta luoteeseen. |
| metsakeskus.587010010 |
734 |
Venhekarppi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295347.63100000 |
6703015.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010010 |
Kivikautinen asuinpaikka Karistojan kaakkoisrannalla, peltojen keskellä olevan hiekkaisen kumpareen länsirinteessä. Löytöalue on n. 50 m pituinen joen suunnassa ja kapea (n. 20 m). Asuinpaikan alapuolella peltoalue joen molemmin puolin on melko tasainen, josta peltorinne kohoaa melko jyrkästi ja pellon keskiosiin muodostuu joenuoman suuntainen rantamuodostuma tai kaksi, josita alemmalla on asuinpaikka. Paikalta on aiempina löytöinä 1980-luvulta kaksi kivikirvestä sekä inventoinnissa havaitut kvartsi- ja kvartsiitti-iskokset sekä mahdollinen hioin. Kahden peltolohkon ojaleikkauksessa oli myös mahdollista kulttuurikerrosta näkyvissä. Mahdollisesti niukkalöytöinen ja pienialainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.587010011 |
734 |
Halla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295129.68700000 |
6709343.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010011 |
Hallan talosta n. 1,2 km pohjoiseen on metsässä sorakuoppa-alue. Metsän reunassa kulkee Kristerin talon luota Ojalan taloon tie. Tältä tieltä kuopalle vievän tien länsipuolella on pienen kallion vierestä otettu jonkin verran hiekkaa. Siitä löytyi taltan kanta, palanutta luuta ja iskoksia.
Maasto on etelään loivasti viettävää mäntymetsää, maaperä on paikoin sangen kivistä hietikkoa, siellä täällä on kalliota. Myön savipaikkoja esiintyy.
Kuopan eteläpuolella sen ja pellon välillä on metsässä kymmeniä soikeita kuopanteita, suunta NNE-SSW. Mahdollisesti ne ovat peruna- tai nauriskuoppia.
Alueelle on rakennettu tornisiilo ja vapaa-ajan rakennus. |
| metsakeskus.587010012 |
734 |
Hiironpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297111.92600000 |
6702540.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010012 |
Karistojan länsipuolella, noin 900 m Rinteen talosta luoteeseen on pellon keskellä laajahko hiekkainen kumpare, joka sekin on peltona. Kumpareen kaakkoisreunassa on iso lato. Talon luota tulee peltotie kumpareen eteläosaan ja kääntyy sen ylitse ladolle. Kumpare on pehmeää hietaa, joukossa on myös isoja kiviä. alempana maa muuttuu hiesuksi.
Kumpareen päältä, ladon päädystä n. 10 m luoteeseen löytyi aivan pellon pinnasta tuura. Itään viettävällä rinteellä oli paljon kvartsi-iskoksia ja ladon seinustoille heiteltyjen kivien joukossa oli hiomakivien kappaleita. |
| metsakeskus.587010013 |
734 |
Kalliola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298685.29800000 |
6702133.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010013 |
Asuinpaikka sijaitsee pienen metsäsaarekkeeseen pistävän peltolohkon keski- ja alaosassa. Paikka on hietikkoista etelään viettävää loivaa rinnettä, ent. Kalliolan torpan lähettyvillä. Löydöt paikalta ovat kvartsikaavin ja -iskoksia sekä vuonna 1912 saatu kivikirves. |
| metsakeskus.587010014 |
734 |
Linnamäki Pertteli |
10002 |
12011 |
13000 |
11033 |
27000 |
298249.47700000 |
6700911.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010014 |
Linnamäki sijaitsee Pöytiön kylästä Juvankoskelle vievän tien varressa, sen lounaispuolella. Tie kulkee aivan vuoren juurelta ja tekee sen kohdalla pohjois- ja koillispuolella pienen mutkan.
Vuoren itäpuolella on märkä suonotko, jossa virtaa pieni oja. Siitä itään maasto kohoaa, koillisessa on korkea Marjavuori. Pohjoisessa ja luoteesssa on alavaaa peltoaukiota, lännessä niittynotko, jonka takana laaja mäki. Etelässä matala soraharjanne yhdistää Linnamäen Ahtmäkeen.
Muualla paitsi etelässä ovat Linnamäen rinteet korkeat ja jyrkät; peruskartan mukaan sen korkeus on n. 30 m. Mäen laki on alaltaan n. 50 x 80 m. Se on epätasaista kalliota, jossa ei ole ollut tilaa ainakaan kovin suurille rakennuksille. Kallionyppylöiden välissä on kuitenkin jonkun verran tasaista oleskelupaikkaa.
Vain eteläosissa on tarvittu varustuksia. Siellä rajoittaa vuoren lakea itä-länsisuuntainen vallinjäännös, joka ulottuu jyrkänteestä jyrkänteeseen. Se on sangen pahasti hajoitettu. Tämän vallin eteläpuolella maasto on vielä loivaa ja edellyttäisi jonkinlaista esivarustusta. Alempana onkin kivikkoa, joka saattaa olla hävinneen vallin jäännöstä.
Rotko, josta Appelgren puhuu, tarkoittanee vain matalampaa kohtaa kalliossa. Hänen mainitsemansa kalliopenger kiertää vuoren laitaa ylhäältä idästä alas pohjoiseen. Pohjoisessa melko alhaalla sen katkaisee joukko suuria kivenlohkareita, jotka eivät - ainakaan nyt - muodosta selvää vallia. Vuoren ja sen eteläpuolisen harjukannaksen rinteet ovat yleensä kivikkoiset. Penger on tuskin ollut kulkutie vuorelle, helpommin sinne on päässyt harjukannaksen rinteitä.
Vallin pohjoispuolella, itärinteessä olevalla pienellä kalliotasanteella, vallia matalammalla on "kivimaja": muutamien kivien varaan jääneen ison paaden alla on onkalo. Sen itäpää on tukittu ulkopuolelta isommilla kivillä ja sisäpuolelta seinämä on tiivistetty pienemmillä. Rakennelma on nuori eikä liity linnamäen käyttövaiheeseen. |
| metsakeskus.587010015 |
734 |
Varkaankellarinmäki |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
299531.95200000 |
6702255.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010015 |
Tarinapaikka.
Varkaankellarinmäki on korkea metsämäinen kalliomäki pinen Hossuksenjärven eteläpään länsipuolella. Mäen louhikkoisella itärinteellä on "luola", jossa kerrotaan rosvojen aikoinaan majailleen. Eräästä talosta ryöstämäänsä piikaa he olivat pitäneet siellä vuosikausia vankinaan (vrt. Kalanti Varhela Varkaanvuori). |
| metsakeskus.587010016 |
734 |
Kankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
291504.13900000 |
6711050.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010016 |
Kohde on Perttelin ja Salon rajalla Kurajoen pohjoisrannalla. Pieni metsämäki, jonka itäpäässä Perttelin puolella ovat Kuusniitun ja Kankareen talot, lounaislaidalla Salon puolella Kynttelkosken talo. Joen ranta on peltoa, joka Kankareen maalla ulottuu ylemmäksi rinteeseen. Pelto on loivasti jokeen viettävää hiekkamaata, joka muodostaa terassin ja muuttuu alempana savikoksi. Vuoden 1965 inventoinnin aikaan se oli kesantona ja helppo tarkastaa. Hiekkamaassa näkyi runsaasti kvartsi-iskoksi ja aivan pitäjien rajalla, missä on pieni kynnys raivaamattoman metsän ja pellon välillä, löytyi turpeen alta keramiikkaa n. 10 m pellon yläkulmasta etelään. Salon puolella asuinpaikka jatkuu koskemattomana metsään. Siellä saattaa havaita kaksi rantaterassia ja paikoin maasto on huomattavan kivistä.
Kvartsia löytyi myös pellon yläosasta ja asuinpaikka jatkunee metsän puolelle. |
| metsakeskus.587010017 |
734 |
Yli-Kauko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292905.59500000 |
6706903.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010017 |
Aivan Kaukolan ja Kaivolan kylien rajlla, Ukselanjokeen viettävässä pellon yläreunassa on kivikautinen asuinapaikka, joka on osaksi Mikolan, osaksi Yli-Kaukon maalla. Täällä pistää metsän reunassa koillisesta lounaaseen pieni ja kapea mutta korkea soraharjanne, jonka laidassa on Yli-Kaukolan puimala.
Harjanteen eteläpuolella viettää hiekkainen pelto loivasti etelään ja muuttuu miltei tasaiseksi savipelloksi. Mainitusta hiekkaisesta osasta löytyi varsin paljon kvartsi- ja kvartsikeratofyyri-iskoksia. Enemmän niitä näytti olevan Kaivolan puolella, sieltä löytyi myös siru hiotusta kiviesineestä. Alueen pituus iskosten perusteella arvioiden on n. 100 m ja leveys n. 40 m. |
| metsakeskus.587010018 |
734 |
Kärri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293715.00000000 |
6707200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010018 |
Kärrin talon pellosta Perttelin kirkon ja hautausmaan pohjoispuolelta löytyi kivikautisen asuinpaikan merkkejä.
Paikka on Kärrin talosta itään ja kaakkoom oleva peltorinne. Maaperä on hiekkamultaa. Sen yläosassa on melkoisesti kvartsi-iskoksia. Kaikesta päätellen asuinpaikka ulottuu myös hautausmaan alueelle. Sieltä oli näet haudankaivaja Artturi Nummenpää löytänyt 1950-luvulla kivikirveen, jonka keräilijä Jouko Pukki Perniöstä oli saanut haltuunsa. Syksyllä 1965 esine tuli Kansallismuseon (KM 16897).
Löytäjä ei enää varmuudella muistanut löytöpaikkaa, Mahdollisesti se on tullut esille kirkon eteläpuolelta Nikun sukuhautaa kaivettaessa. (Pukin tietojen mukaan löytynyt kirkon itäpuolelta). Vuonna 2002 syksyllä hautausmaan laajennuksen takia alueella tehtiin täytemaakerroksen vahvuuden arviointi ja arkeologinen koekaivaus (Kaivola, Kirkkomaa), mutta esihistorialliseen muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Vanhan hautausmaan ja tulevan laajennuksen välissä havaittiin osin säilynyt vanha kirkkomaan aita, mahdollisesti 1800-luvulta. |
| metsakeskus.587010019 |
734 |
Ylöjoen pelto |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
294437.97100000 |
6707773.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010019 |
Kesällä 1911 tuli Kansallismuseoon kaksi rautaista keihäänkärkeä, jotka oli löytänyt Werner Lehti Perttelin pitäjän Tattulan kylän Ali-Tolpan talon Ylijoen pellosta kyntäessään. Vuonna 1914 A. Hackman kävi tarkastamassa paikkaa, teki siitä karttaluonnoksen ja otti valokuvan, Sen sijaan kertomusta ei ole.
Ali-Tolpan talo on hävinnyt nyttemmin niin perusteellisesti, että nimikään ei ole säilynyt. Se on ollut Perttelin kirkosta runsas 1 km koilliseen Kurajoen (Hackmanilla Tattulanjoki) itäpuolella nykyisen Jussin talon luona, Perttelistä Tattulan kautta Kuusjoelle vievän tien ja Vihmalosta tulevan tien risteyksen eteläpuolella. Ylijoen, eli kuten nykyisin sanotaan, Ylöjoen pelto on Kurajoen länsirannalla vastapäätä Jussin taloa, kirkolta tulevan maantien varressa sen eteläpuolella aivan Tattulan ja Kaivolan rajalla.
Jokilaakso on leveä ja korkeatörmäinen, kuten yleensä tämän seudun jokilaaksot. Pelto törmän päällä on tasaista kivetöntä savimultaa.
Opettaja Juvan kautta tuli keihäänkärki KM 16679:1, jonka koululainen Matti Vierjoki oli tuonut Kaivolan koululle ja jonka hänen isänsä mv Oiva Vierjoki oli joskus löytänyt tästä pellosta. Kolmen keihäänkärjen löytyminen samalta paikalta viittasi kalmistoon, vaikka paikka ensi silmäyksellä ei ollenkaan vaikuta sellaiselta. Lähemmin tarkastellen löytyi pellon pinnalta oraiden joukosta runsaasti pientä keramiikan murua, palaneen luun sirpaleita jne, joka merkitsee polttokalmistoa. Tiheimmin siruja näytti olevan maantien lähellä, siinä jossa rinne alkaa jyrkemmin viettää jokeen, ja josta Hackmanin kartan mukaan ovat v:n 1911 keihäänkärjet löytyneet.
Pelto on, kuten sanottu tasaista ja kivetöntä. Vain maantien ja pellolle tulevan tien kulmauksessa on kiven- ja maansekainen kumpare, joka nähtävästi on syntynyt tienteossa. Palanut luu viittaa polttokalmistoon. Mikäli siinä jotain kiveystä on ollut, on se raivattu pois varsin tarkkkaan.
Monet Perttelin rautakautisista irtolöydöiksi merkityistä esineistä ovat löydetyt samantapaisilta paikoilta joenrantapelloita. Mahdollisesti samanlaisia kalmistopaikkoja on siis muitakin, vaikka niiden toteaminen on vaikeaa varsinkin kasvillisuuden ehdittyä nousta tiheäksi. |
| metsakeskus.587010020 |
734 |
Pajari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
294826.82700000 |
6706634.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010020 |
Rautakautinen kalmisto tai asuinpaikka.
Joskus sodan aikan löysi emäntä Sigrid Niinistö Inkereen kylän Pajarin talon puutarhasta ristiretkiaikaisen sormuksen, jonka hän vuonna 1949 lahjoitti Kansallismuseolle.
Pajarin talo on Uskelanjoen itärannalla sillan luona maantien eteläpuolella. Talon länsipuolella, sen ja joen välillä, on puutarha, joka suhteellisen jyrkästi viettää jokeen. Rinteen yläosassa on pihamaata tasoitettu rakentamalla terassia, alempana on omenapuita. Puutarhan eteläpuolella on peltoa.
Koko puutarha on vanhaa moneen kertaan myllättyä peltomultaa, jonka seassa on paljon eriaikasta rojua. Sormuksen lisäksi oli emäntä löytätänyt sieltä palan koristettua rautakautista savisastiaa (16769:33). Inventoinnin yhteydessä löytyi omenapuiden juurelta melkoisesti keramiikkaa ja hiukan muutakin mahdollisesti esihistoriallista. Myös puutarhan eteläpuolella olevalla pellolla näkyi hiukan keramiikkaa. Tiilenpalasten ym. jätteiden vuoksi oli niitä hankala erottaa, samoin omenapuiden välillä kasvava nurmi haittasi. Paikalla on selvästi ollut jokin rautakauden lopun kiinteä muinaisjäännös, josta ei ainakaan maan päällä ole nykyisin merkkiäkään. Mahdollisesti kysymyksessä on asuinpaikka, mutta ruumiskalmisto on myös mahdollinen. V. 2005 löytyi Yrjän tilan puolelta lammasaidan korjauksessa Museovirastoon toimitettu toinen pronssisormus Pajarin ja maantien 2403 pohjoispuolelta. Alue on viljeltyä ja mustaa multaa, mahdollisesti vanhaa kasvimaata.
Pajarin talon luota on myös kivikautiseen asuinpaikkaa viittaavia löytöjä. Ks. 587010021. |
| metsakeskus.587010020 |
734 |
Pajari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
294826.82700000 |
6706634.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010020 |
Rautakautinen kalmisto tai asuinpaikka.
Joskus sodan aikan löysi emäntä Sigrid Niinistö Inkereen kylän Pajarin talon puutarhasta ristiretkiaikaisen sormuksen, jonka hän vuonna 1949 lahjoitti Kansallismuseolle.
Pajarin talo on Uskelanjoen itärannalla sillan luona maantien eteläpuolella. Talon länsipuolella, sen ja joen välillä, on puutarha, joka suhteellisen jyrkästi viettää jokeen. Rinteen yläosassa on pihamaata tasoitettu rakentamalla terassia, alempana on omenapuita. Puutarhan eteläpuolella on peltoa.
Koko puutarha on vanhaa moneen kertaan myllättyä peltomultaa, jonka seassa on paljon eriaikasta rojua. Sormuksen lisäksi oli emäntä löytätänyt sieltä palan koristettua rautakautista savisastiaa (16769:33). Inventoinnin yhteydessä löytyi omenapuiden juurelta melkoisesti keramiikkaa ja hiukan muutakin mahdollisesti esihistoriallista. Myös puutarhan eteläpuolella olevalla pellolla näkyi hiukan keramiikkaa. Tiilenpalasten ym. jätteiden vuoksi oli niitä hankala erottaa, samoin omenapuiden välillä kasvava nurmi haittasi. Paikalla on selvästi ollut jokin rautakauden lopun kiinteä muinaisjäännös, josta ei ainakaan maan päällä ole nykyisin merkkiäkään. Mahdollisesti kysymyksessä on asuinpaikka, mutta ruumiskalmisto on myös mahdollinen. V. 2005 löytyi Yrjän tilan puolelta lammasaidan korjauksessa Museovirastoon toimitettu toinen pronssisormus Pajarin ja maantien 2403 pohjoispuolelta. Alue on viljeltyä ja mustaa multaa, mahdollisesti vanhaa kasvimaata.
Pajarin talon luota on myös kivikautiseen asuinpaikkaa viittaavia löytöjä. Ks. 587010021. |
| metsakeskus.587010021 |
734 |
Pajarin kotoniittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294820.82400000 |
6706524.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010021 |
Vuonna 1904 toimitti Kustaa Wass museoon kiviesineet KM 4403:1 ja 2, jotka verifikaatin mukaan on löytänyt Johan Kustaa Lindfors Perttelin Inkeren kylän Pajarin talon kotoniitusta.
Kotoniittu on Pajarin talon itä- ja eteläpuolella oleva peltoalue. Sieltä, navetan itäpuolelta, on löydetty myös kirveen pala, joka on Perttelin museossa (peruskartta 2023 03, koord. x = 6703 80, y = 2460 10).
Kotoniittu on tasaista peltoa. Inventoinnissa vuonna 1965 oras haittasi tarkastusta, eikä mitään löytynyt. Sen sijaan joenrantapellon yläosasta navetan kohdalta löytyi muutama kvartsi. Ilmeisesti täällä on myös kivikautinen asuinpaikka. Rantapellosta ovat myös karkeatekoinen luukärki ja pieni reikäkivi, joiden aika on epävarma. Vuonna 2002 kuntainventoinnissa ei muinaisjäännökseen viittaavaa havaittu. Rakennussuunnitelmien takia vuonna 2003 tehdyssä tarkastuksessa havaittiin ajaltaan epämääräinen hioin sekä 1-2 rautakautistyyppistä saviastianpalaa tasaisessa kynnöspellossa, muttei alueen savimaahan kaivetuissa 12:ssa koekuopassa. Onkin mahdollista, että nämä löydöt ovat peräisin viereisestä Pajarin rautakautisesta kohteesta. Kivikautisen asuinpaikan sijainti on epäselvä. Mahdollisesti se on kokonaisuudessan tuhoutunut savimaapellon muokkauksessa. |
| metsakeskus.587010022 |
734 |
Ali-Arkkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
292250.00000000 |
6705920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010022 |
Ali-Arkkilan talo on Uskelanjoen eteläpuolella, laajahkon nummialueen pohjoisrinteellä. Sen ja joen välistä kulkee maantie Salosta Kiikalaan ym.
Tien ja talon navetan välillä on loiva pohjoiseen viettävä peltorinne, talo itse on ylempänä puistikossa. Maaperä paikalla on hiekkamultaa.
Esineet, eteläsuomalainen tasataltta, pohjalainen kourutaltta, käyräselkäinen kourutaltta, kaksoiskourutaltta ja kourutaltta ovat löytyneet pellosta navetan ja maantien väliltä, lähinnä alueen yläosasta. Joku niistä on löydetty kaivettaessa perustusta vanhan väen rakennusta varten maantieltä tulevan tien länsipuolelle noin 60 m maantiestä. Tarkemmin ei löytöjä osattu paikallistaa.
Vuoden 1965 inventoinnissa oli alueen yläosa lähinnä navettaa laitumena ja alempana kasvoi tiheä oras, joten tarkastus oli hankalaa. Navetan itäpuolella ulottuu pelto ylemmäksi rinteeseen ja koska siellä oli perunaa, oli tarkastaminen helpompaa. Sieltä, aivan perunamaan luoteiskulmasta löytyi yksi kvartsi-iskos, joka jäi ainoaksi inventointilöydöksi. Talon pohjoispuolella puutarhassa oli viemärioja auki, maaperä oli hiekkaa, mutta mitään ei näkynyt. Ei myöskään pihassa tai taloon tulevan tien varresta enempää kuin sen länsipuolella olevalla pellolla voinut havaita mitään. Esineiden lukumäärä viittaa asuinpaikkaan, joskaan inventoidessa ei sitä voitu varmistaa. Vuoden 2002 invennoinnissa asuinpaikkaa ei myöskään pystytty paikallistamaan. Maanomistajan havaintojen mukaan, joka osaa tunnistaa kivikautisen asuinpaikkamateriaalin, asuinpaikan keskus olisi todennäköisesti talon ja pellon välisellä nurmettuneella hiekkaisella harjanteella ja siitä länteen.
Omistajien hallussa on kuusi kiviesinettä, kirveitä ja talttoja. |
| metsakeskus.587010023 |
734 |
Mäkimaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292133.91000000 |
6705325.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010023 |
Vuoden 1965 inventoinnissa löytyi maantien ojasta kirves KM 16784:1. Maaperä paikalla on kivikkoista hiekkamaata. Sitä tarkasteltaessa löytyi ojasta vielä keratofyyri-iskos. Maasto viettää länteen päin ja sopisi asuinpaikaksi. Sekä kirves että iskos olivat irtaimen hiekan joukossa ojan pohjalla, joten on mahdollsta, että ne ovat joutuneet sinne tilalle ajetun soran joukosta.
Nykyisin kohde on asutuksen keskellä ja on voinut jää pyörätien alle. |
| metsakeskus.587010024 |
734 |
Toramäki |
10002 |
12013 |
13000 |
11006 |
27000 |
295355.60900000 |
6707270.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010024 |
Toramäki on Ukselanjoen itäpuolella peltojen keskellä oleva metsää kasvava kalliomäki, sen eteläosassa on Yli-Suutarin talo, itälaidalla on pari muuta taloa. Sen pohjoispuolella joen rannassa on Uskelan Pappilaan kuuluva niittykappale.
Mäen korkeimman kohdan länsilaidalla on kallioon hakattu risti, 17 x 16 cm, jonka haarojen päässä on pyörykät. Jonkin matkan päässä siitä on niinikään kallioon hakattuna kaksi kuviota, jotka ehkä voisi tulkita numeroiksi.
Mitään tietoa kuvioiden merkityksestä ei ole. Ainakaan nykyisin ei mitään rajojakaan mene niin läheltä, että kuviot voisi yhdistää niihin. |
| metsakeskus.587010025 |
734 |
Kalkkimäki |
10002 |
12012 |
13000 |
11006 |
27000 |
298200.47400000 |
6705539.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010025 |
Kalkkimäki on korkeahko metsää kasvava kalliomäki samannimisen talon kaakkoispuolella.
Sieltä on aikoinaan luohittu kalkkikiveä, josta on muistona peruskartallakin näkyvä melko syvä kuilu. Pohjois-etelä-suuntaisen avolouhoksen koko on 40x10 m. |
| metsakeskus.587010026 |
734 |
Haavikeoja |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
295431.57000000 |
6708498.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010026 |
Kun A. Björck vuonna 1879 kiersi Halikon kihlakuntaa, sai hän Perttelistä muutaman rautakautisen esineen, joista hän mainitsee kertomuksessaan (SMYA VI s. 48). "Vihmalan kylän Sipilän puustellin omistaja taasen lahjoitti useita pronssisisa esineitä, jotka ovat olleet maan sisällä eräällä niitulla".
Vuonna 1901 kävi Appelgren-Kivalo paikkaa tarkastamassa. Hän ilmoitti, että esineet ovat löytyneet Haavikeojan varresta Hallan talon ja suutari Stenin torpan keskiväliltä, noin 172 m Hallasta. Löytäjiä olivat suutari Stenin tyttäret "viettävästä ojan rinteestä noin 3 metr. ojaa ylempänä, paikasta josta maata oli vierinyt". Sten oli itse myös kaivellut paikkaa ja löytänyt pronssikierukoita, jotka antoi Appelgrenille. Appelgren ei löytänyt mitään kulttuurijätettä ja katsoo syyksi tapahtuneet maanvierimiset. Hän arvailee, että kysymyksessä on hauta, joka on ylhäältä vierinyt alas. Törmän päällä olevalla tasaisella pellolla hän suoritti koekaivauksia, mutta ne jäivät tuloksettomiksi.
Myös Hackman on käynyt paikalla vuonna 1914, mutta hänen käynnistään ei ole kertomusta, vain valokuva.
Vaikka siis kolme henkilöä on jättänyt jotain tietoja paikasta, ei sen löytäminen vuoden 1965 inventoinnissa ollut helppoa. Mitään karttaa ei ollut eikä Hackmanin valokuvasta ollut apua. Appelgren mainitsee kiintopisteinä Hallan talon ja Stenin torpan. Edellinen on kartallakin, mutta alkoi näyttää siltä, ettei kukaan enää tiennyt Stenin torpasta mitään. Sen nimistä suutaria muistettiin hämärästi, mutta ei tiedetty, missä hän oli asunut. Lopulta löysin miehen, Rikhard Mäkisen, joka tiesi, että Stein etunimi oli ollut Adolf ja häntä oli sanottu Efraimin Aatuksi. Efraimin Aatun tuvan tiesivätkin sitten monet muutkin. Se on ollut Vihmalon kylässä Uudentalon ja Kariston välillä, Hallasta n. 800m koilliseen. Löytöpaikka lienee siis ollut Haavikeojan itärannalla Hallasta n. 1/2 km koilliseen, paikalla, jonka eteläpuolella laskee Haavikeojaan lisäoja. Hackmanin valokuva sopii paikkaa edellyttäen, että se on otettu pohjoisesta.
Haavikeoja on Tattulan ja Vihmalon rajaoja, joka laskee Uskelanjokeen kirkon kaakkoispuolella. Kuten yleensä seudun ojat ja joet, on se savitasankoon kuluttanut itselleen leveän ja syvän laakson, jonka törmät vierivät jatkuvasti.
Ojan laakso oli laitumena ja pelloissa törmän päällä kasvoi viljaa eikä mitään näkynyt. Jos kysymyksessä on samanlainen kalmisto kuin Tattulan Jussin Ylöjoen pellolla, ei sen toteaminen ole helppoa. |
| metsakeskus.587010027 |
734 |
Kankareenpelto |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27007 |
295344.60400000 |
6709003.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010027 |
Haavikeoja on Tattulan ja Vihmalon kylien rajalla. Sen varressa, Hallan talosta n. 850 m NNE on ojan mutkassa tasainen pieni kallio, Hakalan ja Ojalan talojen rajalla. Paikalla on ollut vesimylly, joka näkyy isojakokartoissa vuosilta 1798-99 ja 1800-05.
Kallioon on hakattu vuosilukuja, kruununkuvia ja kirjoituksia. Osa kirjaimista ja numeroista on epäselviä. Kysymyksessä on rajamerkki. Kunnallisneuvos Aitamäeltä saadun tiedon mukaan on isojako toimitettu Tattulassa 1798, joka on vanhin kivessä näkyvä vuosiluku.
Vuoden 2002 inventoinnissa ei löydetty kaikkia vuoden 1965 inventoinnissa dokumentoituja merkkejä, mutta toisaalta havaittiin merkkejä, joita ei ole vuoden 1965 inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.587010027 |
734 |
Kankareenpelto |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27008 |
295344.60400000 |
6709003.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010027 |
Haavikeoja on Tattulan ja Vihmalon kylien rajalla. Sen varressa, Hallan talosta n. 850 m NNE on ojan mutkassa tasainen pieni kallio, Hakalan ja Ojalan talojen rajalla. Paikalla on ollut vesimylly, joka näkyy isojakokartoissa vuosilta 1798-99 ja 1800-05.
Kallioon on hakattu vuosilukuja, kruununkuvia ja kirjoituksia. Osa kirjaimista ja numeroista on epäselviä. Kysymyksessä on rajamerkki. Kunnallisneuvos Aitamäeltä saadun tiedon mukaan on isojako toimitettu Tattulassa 1798, joka on vanhin kivessä näkyvä vuosiluku.
Vuoden 2002 inventoinnissa ei löydetty kaikkia vuoden 1965 inventoinnissa dokumentoituja merkkejä, mutta toisaalta havaittiin merkkejä, joita ei ole vuoden 1965 inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.587010027 |
734 |
Kankareenpelto |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
295344.60400000 |
6709003.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010027 |
Haavikeoja on Tattulan ja Vihmalon kylien rajalla. Sen varressa, Hallan talosta n. 850 m NNE on ojan mutkassa tasainen pieni kallio, Hakalan ja Ojalan talojen rajalla. Paikalla on ollut vesimylly, joka näkyy isojakokartoissa vuosilta 1798-99 ja 1800-05.
Kallioon on hakattu vuosilukuja, kruununkuvia ja kirjoituksia. Osa kirjaimista ja numeroista on epäselviä. Kysymyksessä on rajamerkki. Kunnallisneuvos Aitamäeltä saadun tiedon mukaan on isojako toimitettu Tattulassa 1798, joka on vanhin kivessä näkyvä vuosiluku.
Vuoden 2002 inventoinnissa ei löydetty kaikkia vuoden 1965 inventoinnissa dokumentoituja merkkejä, mutta toisaalta havaittiin merkkejä, joita ei ole vuoden 1965 inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.587010027 |
734 |
Kankareenpelto |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
295344.60400000 |
6709003.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010027 |
Haavikeoja on Tattulan ja Vihmalon kylien rajalla. Sen varressa, Hallan talosta n. 850 m NNE on ojan mutkassa tasainen pieni kallio, Hakalan ja Ojalan talojen rajalla. Paikalla on ollut vesimylly, joka näkyy isojakokartoissa vuosilta 1798-99 ja 1800-05.
Kallioon on hakattu vuosilukuja, kruununkuvia ja kirjoituksia. Osa kirjaimista ja numeroista on epäselviä. Kysymyksessä on rajamerkki. Kunnallisneuvos Aitamäeltä saadun tiedon mukaan on isojako toimitettu Tattulassa 1798, joka on vanhin kivessä näkyvä vuosiluku.
Vuoden 2002 inventoinnissa ei löydetty kaikkia vuoden 1965 inventoinnissa dokumentoituja merkkejä, mutta toisaalta havaittiin merkkejä, joita ei ole vuoden 1965 inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.587010027 |
734 |
Kankareenpelto |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
295344.60400000 |
6709003.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010027 |
Haavikeoja on Tattulan ja Vihmalon kylien rajalla. Sen varressa, Hallan talosta n. 850 m NNE on ojan mutkassa tasainen pieni kallio, Hakalan ja Ojalan talojen rajalla. Paikalla on ollut vesimylly, joka näkyy isojakokartoissa vuosilta 1798-99 ja 1800-05.
Kallioon on hakattu vuosilukuja, kruununkuvia ja kirjoituksia. Osa kirjaimista ja numeroista on epäselviä. Kysymyksessä on rajamerkki. Kunnallisneuvos Aitamäeltä saadun tiedon mukaan on isojako toimitettu Tattulassa 1798, joka on vanhin kivessä näkyvä vuosiluku.
Vuoden 2002 inventoinnissa ei löydetty kaikkia vuoden 1965 inventoinnissa dokumentoituja merkkejä, mutta toisaalta havaittiin merkkejä, joita ei ole vuoden 1965 inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.587010027 |
734 |
Kankareenpelto |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27008 |
295344.60400000 |
6709003.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.587010027 |
Haavikeoja on Tattulan ja Vihmalon kylien rajalla. Sen varressa, Hallan talosta n. 850 m NNE on ojan mutkassa tasainen pieni kallio, Hakalan ja Ojalan talojen rajalla. Paikalla on ollut vesimylly, joka näkyy isojakokartoissa vuosilta 1798-99 ja 1800-05.
Kallioon on hakattu vuosilukuja, kruununkuvia ja kirjoituksia. Osa kirjaimista ja numeroista on epäselviä. Kysymyksessä on rajamerkki. Kunnallisneuvos Aitamäeltä saadun tiedon mukaan on isojako toimitettu Tattulassa 1798, joka on vanhin kivessä näkyvä vuosiluku.
Vuoden 2002 inventoinnissa ei löydetty kaikkia vuoden 1965 inventoinnissa dokumentoituja merkkejä, mutta toisaalta havaittiin merkkejä, joita ei ole vuoden 1965 inventointikertomuksessa. |
| metsakeskus.588010001 |
507 |
Ahvenniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
474580.00700000 |
6821338.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.588010001 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Peruveden Ahvenlahteen laskevan Linnajoen itärannalla, sekametsää kasvavalla kallioisella alueella. Röykkiöt ovat kiven ja maan sekaisia, kooltaan 10 x 9 x 1 m ja 4 x 3 x 1 m. Ne ovat noin 70 m päässä toisistaan. Kiviröykkiöt ovat mahdollisesti rautakautisia hautoja, mutta alueella on myös pellosta raivattuja kiviä.
Vuoden 2003 inventoinnin aikana röykkiöitä ei voitu erottaa pelloilta raivatuista kivistä. |
| metsakeskus.588010002 |
507 |
Kuusela |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
473542.43700000 |
6819033.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.588010002 |
Hautaröykkiöt ovat sijainneet Peruveden Uittosalmen länsipuolella olevan Kuuselan talon maalla, talosta noin 80 m koilliseen olevalla pellolla tien mutkassa. Alueella on ollut neljä maan ja kiven sekaista, kooltaan noin 3-5 x 2-3 m olevaa röykkiötä. Osa röykkiöstä 1 on tutkittu vuonna 1929 ( toisesta puolesta röykkiötä oli edellisenä vuonna tullut raivaustöissä esille KM 8995:1-11 löydöt). Tutkimuksissa röykkiö osoittautui noin 1000 jKr. olevaksi naisen polttohaudaksi.
Rauniot ovat olleet vanhalla kivisellä pellolla. Niiden kohdalle oli aikojen kuluessa kerätty viljelyksiltä lisää kiviä. Esineet olivat hajallaan pitkin kiviröykkiötä, mullan ja kivien seasta. Helmiä ilmoitettan jääneen runsaasti röykkiöön. Nykyisin paikalla on laidun, jolla röykkiöt 1 ja 2 ovat olleet ja peltoa, jolla on ollut röykkiö 3 sekä röykkiö 4, joka Cleven mukaan saattoi olla riihen kiuas. Laitumen kohdalla maassa on paikoin nähtävissää kiviä, jotka saattavat olla jäänne röykkiöistä. |
| metsakeskus.588010003 |
507 |
Linnamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
474591.99800000 |
6821267.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.588010003 |
Linnamäki sijaitsee Peruveden Ahvenlahteen laskevan Linnajoen itärannalla, Ahvenniemen (Pertunmaa 1) eteläpuolella olevalla hiekkaisella peltoalueella. Paikalla on todettu kaksi maansekaista röykkiötä (ks. Ahvenniemi). Lisäksi paikalta löydetty kvartsikaavin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.588010004 |
507 |
Linnajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
474478.04800000 |
6821311.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.588010004 |
Linnajoki -niminen kohde sijaitsee Peruveden Ahvenlahteen laskevan Linnajoen länsipuolella olevalla hiekkaisella peltoalueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltomullasta. |
| metsakeskus.588010005 |
507 |
Pöylinniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
475697.59100000 |
6813086.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.588010005 |
Asuinpaikka sijaitsee peruveen etelärannalla, Pöylinniemen kaakkoiskainalossa, lomakylän uimarannan kohdalla. Asuinpaikka-alue on kulunutta hiekkamaata. Löydöt ovat tulleet esille vanhalta rantaterassilta. |
| metsakeskus.588010006 |
507 |
Pöylinniemi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
475737.57700000 |
6813373.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.588010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Peruveden etelärannalla, Pöylinniemen itärannan keskivaiheilla, lomakylän "perhesaunasta" etelään. Paikalla on havaittu runsaasti kvartsi-iskoksia, mutta niitä ei ole otettu talteen. Kvartsi-iskoksia on havaittu vanhan rantaterassin kohdalta noin 70 x 30 m kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.589010001 |
743 |
Kaurankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
301204.21000000 |
6938814.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.589010001 |
Kohde sijaitsee Seinäjoen asemalta 33,1 km etelään, Peräseinäjoella, Kalajärven
eteläpuolella noin 1 km. Paikka sijaitsee etelä-pohjoissuuntaisen Kaurankankaan harjujakson pohjoisemman sora- ja hiekkakuopan itäreunassa, Latva-Perälän talon pohjoispuolella noin 90 m, kankaalla. Nykyisin alue on hiekanottoaluetta.
Paikalta on inventoinnissa 1987 kerätty kvartseja noin 10 metrin matkalta hiekkakuopan itäreunasta. Vuoden 2008 inventoinnissa paikalla käytäessä ei alueesta saatu lisätietoja. Silti kohde voi olla mahdollinen asuinpaikka maaperän ja topografian puolesta. Hiekanotto on mahdollisesti tuhonnut asuinpaikan osin tai kokonaan. Alkuperäinen maasto on paikalla loivasti itää kohti laskeutuvaa kangasmetsää.
Alueelta on ilmeisesti myös Peräseinäjoen museossa säilytettävä kourutaltta. |
| metsakeskus.590010001 |
475 |
Petalax-Rimossbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
221023.26500000 |
6975095.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010001 |
Kohde sijaitsee Maalahden eteläosassa, Rimossenin länsipuolella, Flatbergetistä lounaaseen. Rimossbacken on pitkä noin kaakko-luode –suuntainen moreeniharjanne, joka kasvaa lähinnä mäntyä. Kohteen pohjoisosaa halkoo metsäautotie.
Kyseessä on Maalahden laajin ja röykkiömäärältään suurin kohde. Röykkiöitä on noin pitkin harjannetta noin kilometrin matkalla, leveyttä kohteella on parhaimmillaan lähes 300 metriä. Röykkiöalue on kartoitettu vuonna 1974, mutta vuoden 2008 inventoinnissa tehtyjen havaintojen perusteella kohde ulottuu hieman pohjoisempaan kuin aiemmin dokumentoitu.
Vuoden 1974 kartoituksessa laskettiin ainakin 222 röykkiötä. Pääosa röykkiöistä on pieniä, läpimitaltaan noin 2 – 4 metriä, lisäksi on halkaisijaltaan 5 – 8 metrisiä sekä kolme yli 10 metristä röykkiötä. Gps-koordinaatteja ei mitattu röykkiöiden suuren lukumäärän ja ajan puutteen vuoksi, alue kierrettiin aluerajauksen saamiseksi.
Röykkiöistä tutkittiin 1974 – 75 kolme. Ne ajoittuvat paikan korkeuden ja
röykkiötyypin perusteella lähinnä esiroomalaiseen rautakauteen ja
aivan ajanlaskun vaihteeseen. Ajoittavaa esineistöä tai absoluuttisia ajoituksia kohteesta ei ole.
Vuoden 2013 inventoinnissa kartoitettiin voimajohtolinjauksen molemmilla puolilla röykkiöitä noin 450 m leveällä vyöhykkeellä. Metsätien eteläpuolella on tehty avohakkuu ja metsänauraus, ja tiheä pusikoitunut alue yltää tiestä lähes 100 m etelään. Röykkiöt sijoittuvat lähinnä mäentönkille, niiden välisistä notkelmista havaittiin joitakin röykkiöitä. Tien eteläpuolelta havaittiin joitakin metsänaurauksessa hajonneita röykkiöitä.
Osa röykkiöistä voi olla kaskiröykkiöitä. Kaskipeltoja on voitu perustaa entisille metsäpaloalueille.
Inv. 2023: Inventoinnissa tarkasteltiin muinaisjäännösalueen rajaa, jonka yhteydessä havaittiin 21 röykkiötä, jotka mitattiin GPS-paikantimella. Röykkiöiden koko vaihteli 2-6 metrin välillä. Alueen röykkiöitä ei kartoitettu tarkemmin. Tämä vaatisi kohdennetumman tutkimuksen. Muinaisjäännösalueen pohjoisosan läpi kulkee Flatbergsvägen-niminen metsäautotie. Sen pohjoispuolelta havaittiin kolme röykkiöitä noin 20–40 metrin päästä tiestä. Tämän kauempaa röykkiöitä ei havaittu. Inventoinnin aikaan ko. alueen havainnointimahdollisuudet olivat heinikosta ja hakkuutähteistä johtuen lähes olemattomat. Tien eteläpuolelta havaittiin 17 röykkiötä muinaisjäännösalueen reunojen läheisyydestä. Tiestä noin 70–90 metriä eteläkaakkoon havaittiin alueen isoimmat ja näyttävimmät röykkiöt. Yksi suunnitelluista tuulivoimaloista (nro 6) sijoittuisi muinaisjäännösalueelle sen länsiosaan. |
| metsakeskus.590010001 |
475 |
Petalax-Rimossbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27013 |
221023.26500000 |
6975095.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010001 |
Kohde sijaitsee Maalahden eteläosassa, Rimossenin länsipuolella, Flatbergetistä lounaaseen. Rimossbacken on pitkä noin kaakko-luode –suuntainen moreeniharjanne, joka kasvaa lähinnä mäntyä. Kohteen pohjoisosaa halkoo metsäautotie.
Kyseessä on Maalahden laajin ja röykkiömäärältään suurin kohde. Röykkiöitä on noin pitkin harjannetta noin kilometrin matkalla, leveyttä kohteella on parhaimmillaan lähes 300 metriä. Röykkiöalue on kartoitettu vuonna 1974, mutta vuoden 2008 inventoinnissa tehtyjen havaintojen perusteella kohde ulottuu hieman pohjoisempaan kuin aiemmin dokumentoitu.
Vuoden 1974 kartoituksessa laskettiin ainakin 222 röykkiötä. Pääosa röykkiöistä on pieniä, läpimitaltaan noin 2 – 4 metriä, lisäksi on halkaisijaltaan 5 – 8 metrisiä sekä kolme yli 10 metristä röykkiötä. Gps-koordinaatteja ei mitattu röykkiöiden suuren lukumäärän ja ajan puutteen vuoksi, alue kierrettiin aluerajauksen saamiseksi.
Röykkiöistä tutkittiin 1974 – 75 kolme. Ne ajoittuvat paikan korkeuden ja
röykkiötyypin perusteella lähinnä esiroomalaiseen rautakauteen ja
aivan ajanlaskun vaihteeseen. Ajoittavaa esineistöä tai absoluuttisia ajoituksia kohteesta ei ole.
Vuoden 2013 inventoinnissa kartoitettiin voimajohtolinjauksen molemmilla puolilla röykkiöitä noin 450 m leveällä vyöhykkeellä. Metsätien eteläpuolella on tehty avohakkuu ja metsänauraus, ja tiheä pusikoitunut alue yltää tiestä lähes 100 m etelään. Röykkiöt sijoittuvat lähinnä mäentönkille, niiden välisistä notkelmista havaittiin joitakin röykkiöitä. Tien eteläpuolelta havaittiin joitakin metsänaurauksessa hajonneita röykkiöitä.
Osa röykkiöistä voi olla kaskiröykkiöitä. Kaskipeltoja on voitu perustaa entisille metsäpaloalueille.
Inv. 2023: Inventoinnissa tarkasteltiin muinaisjäännösalueen rajaa, jonka yhteydessä havaittiin 21 röykkiötä, jotka mitattiin GPS-paikantimella. Röykkiöiden koko vaihteli 2-6 metrin välillä. Alueen röykkiöitä ei kartoitettu tarkemmin. Tämä vaatisi kohdennetumman tutkimuksen. Muinaisjäännösalueen pohjoisosan läpi kulkee Flatbergsvägen-niminen metsäautotie. Sen pohjoispuolelta havaittiin kolme röykkiöitä noin 20–40 metrin päästä tiestä. Tämän kauempaa röykkiöitä ei havaittu. Inventoinnin aikaan ko. alueen havainnointimahdollisuudet olivat heinikosta ja hakkuutähteistä johtuen lähes olemattomat. Tien eteläpuolelta havaittiin 17 röykkiötä muinaisjäännösalueen reunojen läheisyydestä. Tiestä noin 70–90 metriä eteläkaakkoon havaittiin alueen isoimmat ja näyttävimmät röykkiöt. Yksi suunnitelluista tuulivoimaloista (nro 6) sijoittuisi muinaisjäännösalueelle sen länsiosaan. |
| metsakeskus.590010002 |
475 |
Petalax-Långbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
213224.00000000 |
6974809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010002 |
Inv. 2024
Beskrivning i fornlämningsregistret (förkortad): Objektet är beläget i östra Malax, knappt en kilometer norr om Viitala och Vargmossen. Rösområdet ligger i en moränbacke omgiven av mossmarker strax väster om Smedmossen. Det växer mestadels ogallrad och tät tallskog i området. a) Föremål daterade till järnålder hittades vid en sandgrop i den södra delen av en sandmoränbacke. År 1974 observerades ingen fast fornlämning i området. b) Cirka 500 m nordöst om fyndplatsen finns ett tiotal låga rösen med en diameter 2-3 m. c) Cirka 700 m nordväst om fyndplatsen finns en välbevarad stenugn s.k. ryssugn. Ingångsöppning mot söder, rasad i mitten. År 2008 hittades fyra rösen i området b. Det största (nr 1), längd 7 m, bredd 3 m och höjd halv meter, är satt ihop av en stor sten i den östra sidan. De andra rösena har en diameter på 2-3 meter och är låga. Det finns fler rösen markerade i grundkartan. Det var dock svårt att hitta alla rösen pga. tätt trädbestånd och därmed är området avgränsat enligt markeringarna. Objektet kräver en mer noggrann undersökning som inte var möjligt att genomföra pga. tidsbrist 2008. År 2013 kontrollerades alla lägen med grundkartmarkering. Under inventeringen lokaliserades det största röset som hittades år 2008.
Observationer vid inventeringen:
Under inventeringen kontrollerades fyndplatsen (a), ryssugnen (c) och den södra delen av rösområdet (b). På fyndplatsen (underobjekt) hittades inget av arkeologiskt intresse. På kanten av den gamla sandgropen grävdes ett fåtal provgropar men bara moderna jordlager observerades. I området b kontrollerades den södra delen av fornlämningsområdet som kommer att påverkasav den planerade elledningen. I området observerades en låg stenläggning (underobjekt) som nämndes redan vid inventeringen 2013. Läggningen är rund, 3 m i diameter, och antagligen gjort av en människa.I området c hittades en ryssugn och en husgrund (underobjekt). Ugnen motsvarar uppgifter i fornlämningsregistret. Husgrunden är 4 x 2 m stor och 1,3 m djup. Formen är fyrkantig. Det finnsrester av stenfoten i kanterna. |
| metsakeskus.590010002 |
475 |
Petalax-Långbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
213224.00000000 |
6974809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010002 |
Inv. 2024
Beskrivning i fornlämningsregistret (förkortad): Objektet är beläget i östra Malax, knappt en kilometer norr om Viitala och Vargmossen. Rösområdet ligger i en moränbacke omgiven av mossmarker strax väster om Smedmossen. Det växer mestadels ogallrad och tät tallskog i området. a) Föremål daterade till järnålder hittades vid en sandgrop i den södra delen av en sandmoränbacke. År 1974 observerades ingen fast fornlämning i området. b) Cirka 500 m nordöst om fyndplatsen finns ett tiotal låga rösen med en diameter 2-3 m. c) Cirka 700 m nordväst om fyndplatsen finns en välbevarad stenugn s.k. ryssugn. Ingångsöppning mot söder, rasad i mitten. År 2008 hittades fyra rösen i området b. Det största (nr 1), längd 7 m, bredd 3 m och höjd halv meter, är satt ihop av en stor sten i den östra sidan. De andra rösena har en diameter på 2-3 meter och är låga. Det finns fler rösen markerade i grundkartan. Det var dock svårt att hitta alla rösen pga. tätt trädbestånd och därmed är området avgränsat enligt markeringarna. Objektet kräver en mer noggrann undersökning som inte var möjligt att genomföra pga. tidsbrist 2008. År 2013 kontrollerades alla lägen med grundkartmarkering. Under inventeringen lokaliserades det största röset som hittades år 2008.
Observationer vid inventeringen:
Under inventeringen kontrollerades fyndplatsen (a), ryssugnen (c) och den södra delen av rösområdet (b). På fyndplatsen (underobjekt) hittades inget av arkeologiskt intresse. På kanten av den gamla sandgropen grävdes ett fåtal provgropar men bara moderna jordlager observerades. I området b kontrollerades den södra delen av fornlämningsområdet som kommer att påverkasav den planerade elledningen. I området observerades en låg stenläggning (underobjekt) som nämndes redan vid inventeringen 2013. Läggningen är rund, 3 m i diameter, och antagligen gjort av en människa.I området c hittades en ryssugn och en husgrund (underobjekt). Ugnen motsvarar uppgifter i fornlämningsregistret. Husgrunden är 4 x 2 m stor och 1,3 m djup. Formen är fyrkantig. Det finnsrester av stenfoten i kanterna. |
| metsakeskus.590010002 |
475 |
Petalax-Långbacken |
10002 |
12004 |
13053 |
11033 |
27000 |
213224.00000000 |
6974809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010002 |
Inv. 2024
Beskrivning i fornlämningsregistret (förkortad): Objektet är beläget i östra Malax, knappt en kilometer norr om Viitala och Vargmossen. Rösområdet ligger i en moränbacke omgiven av mossmarker strax väster om Smedmossen. Det växer mestadels ogallrad och tät tallskog i området. a) Föremål daterade till järnålder hittades vid en sandgrop i den södra delen av en sandmoränbacke. År 1974 observerades ingen fast fornlämning i området. b) Cirka 500 m nordöst om fyndplatsen finns ett tiotal låga rösen med en diameter 2-3 m. c) Cirka 700 m nordväst om fyndplatsen finns en välbevarad stenugn s.k. ryssugn. Ingångsöppning mot söder, rasad i mitten. År 2008 hittades fyra rösen i området b. Det största (nr 1), längd 7 m, bredd 3 m och höjd halv meter, är satt ihop av en stor sten i den östra sidan. De andra rösena har en diameter på 2-3 meter och är låga. Det finns fler rösen markerade i grundkartan. Det var dock svårt att hitta alla rösen pga. tätt trädbestånd och därmed är området avgränsat enligt markeringarna. Objektet kräver en mer noggrann undersökning som inte var möjligt att genomföra pga. tidsbrist 2008. År 2013 kontrollerades alla lägen med grundkartmarkering. Under inventeringen lokaliserades det största röset som hittades år 2008.
Observationer vid inventeringen:
Under inventeringen kontrollerades fyndplatsen (a), ryssugnen (c) och den södra delen av rösområdet (b). På fyndplatsen (underobjekt) hittades inget av arkeologiskt intresse. På kanten av den gamla sandgropen grävdes ett fåtal provgropar men bara moderna jordlager observerades. I området b kontrollerades den södra delen av fornlämningsområdet som kommer att påverkasav den planerade elledningen. I området observerades en låg stenläggning (underobjekt) som nämndes redan vid inventeringen 2013. Läggningen är rund, 3 m i diameter, och antagligen gjort av en människa.I området c hittades en ryssugn och en husgrund (underobjekt). Ugnen motsvarar uppgifter i fornlämningsregistret. Husgrunden är 4 x 2 m stor och 1,3 m djup. Formen är fyrkantig. Det finnsrester av stenfoten i kanterna. |
| metsakeskus.590010002 |
475 |
Petalax-Långbacken |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
213224.00000000 |
6974809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010002 |
Inv. 2024
Beskrivning i fornlämningsregistret (förkortad): Objektet är beläget i östra Malax, knappt en kilometer norr om Viitala och Vargmossen. Rösområdet ligger i en moränbacke omgiven av mossmarker strax väster om Smedmossen. Det växer mestadels ogallrad och tät tallskog i området. a) Föremål daterade till järnålder hittades vid en sandgrop i den södra delen av en sandmoränbacke. År 1974 observerades ingen fast fornlämning i området. b) Cirka 500 m nordöst om fyndplatsen finns ett tiotal låga rösen med en diameter 2-3 m. c) Cirka 700 m nordväst om fyndplatsen finns en välbevarad stenugn s.k. ryssugn. Ingångsöppning mot söder, rasad i mitten. År 2008 hittades fyra rösen i området b. Det största (nr 1), längd 7 m, bredd 3 m och höjd halv meter, är satt ihop av en stor sten i den östra sidan. De andra rösena har en diameter på 2-3 meter och är låga. Det finns fler rösen markerade i grundkartan. Det var dock svårt att hitta alla rösen pga. tätt trädbestånd och därmed är området avgränsat enligt markeringarna. Objektet kräver en mer noggrann undersökning som inte var möjligt att genomföra pga. tidsbrist 2008. År 2013 kontrollerades alla lägen med grundkartmarkering. Under inventeringen lokaliserades det största röset som hittades år 2008.
Observationer vid inventeringen:
Under inventeringen kontrollerades fyndplatsen (a), ryssugnen (c) och den södra delen av rösområdet (b). På fyndplatsen (underobjekt) hittades inget av arkeologiskt intresse. På kanten av den gamla sandgropen grävdes ett fåtal provgropar men bara moderna jordlager observerades. I området b kontrollerades den södra delen av fornlämningsområdet som kommer att påverkasav den planerade elledningen. I området observerades en låg stenläggning (underobjekt) som nämndes redan vid inventeringen 2013. Läggningen är rund, 3 m i diameter, och antagligen gjort av en människa.I området c hittades en ryssugn och en husgrund (underobjekt). Ugnen motsvarar uppgifter i fornlämningsregistret. Husgrunden är 4 x 2 m stor och 1,3 m djup. Formen är fyrkantig. Det finnsrester av stenfoten i kanterna. |
| metsakeskus.590010002 |
475 |
Petalax-Långbacken |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
213224.00000000 |
6974809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010002 |
Inv. 2024
Beskrivning i fornlämningsregistret (förkortad): Objektet är beläget i östra Malax, knappt en kilometer norr om Viitala och Vargmossen. Rösområdet ligger i en moränbacke omgiven av mossmarker strax väster om Smedmossen. Det växer mestadels ogallrad och tät tallskog i området. a) Föremål daterade till järnålder hittades vid en sandgrop i den södra delen av en sandmoränbacke. År 1974 observerades ingen fast fornlämning i området. b) Cirka 500 m nordöst om fyndplatsen finns ett tiotal låga rösen med en diameter 2-3 m. c) Cirka 700 m nordväst om fyndplatsen finns en välbevarad stenugn s.k. ryssugn. Ingångsöppning mot söder, rasad i mitten. År 2008 hittades fyra rösen i området b. Det största (nr 1), längd 7 m, bredd 3 m och höjd halv meter, är satt ihop av en stor sten i den östra sidan. De andra rösena har en diameter på 2-3 meter och är låga. Det finns fler rösen markerade i grundkartan. Det var dock svårt att hitta alla rösen pga. tätt trädbestånd och därmed är området avgränsat enligt markeringarna. Objektet kräver en mer noggrann undersökning som inte var möjligt att genomföra pga. tidsbrist 2008. År 2013 kontrollerades alla lägen med grundkartmarkering. Under inventeringen lokaliserades det största röset som hittades år 2008.
Observationer vid inventeringen:
Under inventeringen kontrollerades fyndplatsen (a), ryssugnen (c) och den södra delen av rösområdet (b). På fyndplatsen (underobjekt) hittades inget av arkeologiskt intresse. På kanten av den gamla sandgropen grävdes ett fåtal provgropar men bara moderna jordlager observerades. I området b kontrollerades den södra delen av fornlämningsområdet som kommer att påverkasav den planerade elledningen. I området observerades en låg stenläggning (underobjekt) som nämndes redan vid inventeringen 2013. Läggningen är rund, 3 m i diameter, och antagligen gjort av en människa.I området c hittades en ryssugn och en husgrund (underobjekt). Ugnen motsvarar uppgifter i fornlämningsregistret. Husgrunden är 4 x 2 m stor och 1,3 m djup. Formen är fyrkantig. Det finnsrester av stenfoten i kanterna. |
| metsakeskus.590010002 |
475 |
Petalax-Långbacken |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
213224.00000000 |
6974809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010002 |
Inv. 2024
Beskrivning i fornlämningsregistret (förkortad): Objektet är beläget i östra Malax, knappt en kilometer norr om Viitala och Vargmossen. Rösområdet ligger i en moränbacke omgiven av mossmarker strax väster om Smedmossen. Det växer mestadels ogallrad och tät tallskog i området. a) Föremål daterade till järnålder hittades vid en sandgrop i den södra delen av en sandmoränbacke. År 1974 observerades ingen fast fornlämning i området. b) Cirka 500 m nordöst om fyndplatsen finns ett tiotal låga rösen med en diameter 2-3 m. c) Cirka 700 m nordväst om fyndplatsen finns en välbevarad stenugn s.k. ryssugn. Ingångsöppning mot söder, rasad i mitten. År 2008 hittades fyra rösen i området b. Det största (nr 1), längd 7 m, bredd 3 m och höjd halv meter, är satt ihop av en stor sten i den östra sidan. De andra rösena har en diameter på 2-3 meter och är låga. Det finns fler rösen markerade i grundkartan. Det var dock svårt att hitta alla rösen pga. tätt trädbestånd och därmed är området avgränsat enligt markeringarna. Objektet kräver en mer noggrann undersökning som inte var möjligt att genomföra pga. tidsbrist 2008. År 2013 kontrollerades alla lägen med grundkartmarkering. Under inventeringen lokaliserades det största röset som hittades år 2008.
Observationer vid inventeringen:
Under inventeringen kontrollerades fyndplatsen (a), ryssugnen (c) och den södra delen av rösområdet (b). På fyndplatsen (underobjekt) hittades inget av arkeologiskt intresse. På kanten av den gamla sandgropen grävdes ett fåtal provgropar men bara moderna jordlager observerades. I området b kontrollerades den södra delen av fornlämningsområdet som kommer att påverkasav den planerade elledningen. I området observerades en låg stenläggning (underobjekt) som nämndes redan vid inventeringen 2013. Läggningen är rund, 3 m i diameter, och antagligen gjort av en människa.I området c hittades en ryssugn och en husgrund (underobjekt). Ugnen motsvarar uppgifter i fornlämningsregistret. Husgrunden är 4 x 2 m stor och 1,3 m djup. Formen är fyrkantig. Det finnsrester av stenfoten i kanterna. |
| metsakeskus.590010003 |
475 |
Petalax-Lill-Tallmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
219241.99100000 |
6972910.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010003 |
Kohde sijaitsee Maalahden eteläosassa, Nybystä itään. Ryhmät a ja b sijaitsevat Petolahdelta valtatielle 8 johtavan tien varrella, sen pohjoispuolella, Trodamossenista itään, noin 230 metrin etäisyydellä toisistaan. Ryhmä c sijaitsee Holmströmasbackenilla, em. tieltä ampumaradalle erkanevan tien itäpuolella noin 700 metriä ryhmästä 1 itäkaakkoon. Ryhmät sijaitsevat moreenipohjaisilla mäntykankailla.
Ryhmässä a on 13 ja ryhmässä b 8 röykkiötä. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 2 ja 6 metrin välillä, ne ovat enimmäkseen sammaloituneita, joissakin on kaivelun merkkejä. Röykkiöitä on luultavasti tuhoutunut tietä uusittaessa. Ryhmän c röykkiöistä ei löydetty kuin yksi. Se on L-kirjaimen muotoinen, pitkän sivun pituus on noin viisi metriä ja leveys noin puolitoista metriä, korkeus on noin puoli metriä. Kivirakennelma ei vaikuta esihistorialliselta.
Inv. 2023: Ryhmä c tarkastettiin inventoinnin yhteydessä. Alueen länsiosasta löydettiin yksi röykkiö, jonka koko oli noin 3,5 x 2 metriä ja sillä on korkeutta noin 0,7 metriä. Röykkiön kivet ovat suurimmaksi osaksi sammaleen peitossa. Ryhmän c itäpuolelta Holmströmasbackenin alueelta löydettiin kuusi uutta röykkiötä. Läpimitaltaan röykkiöt ovat noin 2,5–4,5 metriä, muodoltaan ne ovat pääosin pyöreitä. Yksi röykkiöistä on kranssimainen. Röykkiöt ovat voimakkaasti sammaleen peitossa, ja niiden korkeus vaihtelee 0,3–0,5 metrin välillä. Ulkomuodoltaan ne muistuttavat hautaröykkiöitä. Röykkiöt sijaitsevat kivikkoisella harjanteella noin 27 metrin korkeuskäyrällä. Etäisyys nykyisen muinaisjäännösalueen rajalta läntisimmälle röykkiölle on noin 19 metriä ja itäisimmälle noin 53 metriä. Petolahden ampumaradalle kulkevalle metsäautotielle etäisyyttä on noin 160 metriä. Kohteen aluerajausta laajennettiin itään kattamaan inventoinnissa löydettyjen röykkiöiden alue.
2024 tarkastuksessa havaittiin metsätalouden aiheuttamia vaurioita. Ks. seurantatiedot. |
| metsakeskus.590010004 |
475 |
Petalax-Raineliden |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
220085.65200000 |
6972145.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010004 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä Petolahti-Pirttikylä maantien eteläpuolella, Rainemossenista pohjoiseen. Röykkiöt ovat kuusta ja mäntyä kasvavalla moreeniharjanteella, osa röykkiöistä on harjanteen länsipuoleisen hakkuualueen laidassa.
Alueelta löytyi vuoden 2008 inventoinnissa 46 erikokoista röykkiötä, Miettisen inventoinnissa vuonna 1974 havaittiin noin 20. Suurin röykkiöist, nro 32, on halkaisijaltaan noin 12 metriä, siinä on kaivelun merkkejä ja röykkiön päällä on tuulenkaato. Harjanteella olevat röykkiöt ovat kooltaan isompia, halkaisijaltaan noin 3-6 metriä, kuin sen alaosassa ja hakkuuaukealla olevat, joiden halkaisija on pari metriä. Harjanteen päällä on myös kivivalli, jonka pituus on noin kymmenen metriä ja leveys 2,5-3 metriä, korkeutta vallilla on puolisen metriä.
Vuoden 2024 tarkastuksessa havaittiin muinaisjäännösalueella vähäisiä metsätalouden aiheuttamia vaurioita. Ks. seurantatiedot. |
| metsakeskus.590010006 |
475 |
Petalax-Gorjuthbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
219541.85300000 |
6976315.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010006 |
Kohde sijaitsee Petolahden kirkosta kaakkoon, Ribackskogenista pohjoiseen, Gorrgjutanin tuntumassa. Röykkiöt ovat kahdessa ryhmässä, niiden välistä kulkee pohjois-etelä –suuntainen metsäautotie. Alueen maaperä on moreenia. Länsiosan röykkiöt ovat kuusimetsässä ja hakkuuaukealla, itäosan röykkiöt ovat paikoin tiheässä kuusi/mäntymetsässä, itäosan eteläisimmät röykkiöt ovat hakkuualueen laidalla.
Länsiosan röykkiöt ovat matalia, halkaisijaltaan 3-6 metriä. Osassa on kaivelun merkkejä. Itäosan röykkiöistä suurin osa on vastaavanlaisia kuin läntisetkin, mutta joukossa on pari isompaa ns. kranssimaista eli kehällistä röykkiötä. Eteläisimmät röykkiöt ovat pieniä halkaisijaltaan 1-2 metriä. Osa röykkiöistä voisi olla peltoraunioita.
Inv. 2023: Maastossa pyrittiin tarkastelemaan muinaisjäännösalueen laajuutta. Entuudestaan tunnettiin 41 röykkiötä ja 2023 havaittiin 24 röykkiötä, joiden sijainti GPS-paikannettiin. Alueen röykkiöiden koko on muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen.
Hömossvägen nimisen metsäautotien länsipuolelta havaittiin 11 röykkiötä. Suurimmat röykkiöt sijaitsevat muinaisjäännösalueen pohjoisosassa harvennetussa kuusimetsässä korkeamman mäen laella. Pienemmät röykkiöt sijaitsevat lähempänä metsäautotietä melko tiheässä mäntytaimikossa, jossa niiden havaitseminen on hankalaa.
Metsäautotien itäpuolelta havaittiin 13 röykkiöitä. Itäpuolella on tehty harvennushakkuita ja alueella on paljon metsäkoneen jälkiä sekä oksia ja puunrankoja maassa, joka vaikeutti röykkiöiden havaitsemista. Osa hakkuutähteistä peittää röykkiöitä. Röykkiöt sijaitsevat mäkisen alueen laella sekä sen itä- ja koillisrinteellä, jossa sijaitsevat myös alueen suurimmat röykkiöt.
Muuta: GPS:n tarkkuus huomioiden 2008/2023 on voitu havaita samoja röykkiöitä. |
| metsakeskus.590010007 |
475 |
Petalax-Högbackkärret |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
220046.65200000 |
6975888.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010007 |
Kohde sijaitsee viitisen kilometriä Petolahdesta kaakkoon, Ribackskogenin koillispuolella, Gorjuthbackenista noin 300 metriä kaakkoon. Kohde muodostuu kahdesta röykkiöryhmästä, jotka sijaitsevat noin 100 metrin päässä toisistaan. Luoteisryhmässä on 17 röykkiötä ja kaakkoisessa 8. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta.
Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 3-6 metriä, osa on matalia ja osa selvemmin erottuvia, korkeudeltaan puolisen metriä. Röykkiöt ovat enimmäkseen sammaloituneita. Röykkiöalueen läpi kulkee ajopolku palstojen rajaa myöten ja yhden matalan röykkiön päältä on ajettu.
Inv. 2023: Maastossa pyrittiin tarkastelemaan muinaisjäännösalueen laajuutta.
Entuudestaan tunnettiin 25 röykkiöitä, joista 17 sijaitsee luoteisemmalla alueella ja kahdeksan kaakkoisemmalla alueella. Vuonna 2023 havaittiin luoteisemmalta alueelta seitsemän röykkiöitä ja kaakkoisemmalta alueelta neljä röykkiötä. Havaittujen kohteiden sijainti GPS-paikannettiin. Röykkiöiden kivet ovat pääsääntöisesti sammaleen peitossa. Selvemmin erottuvat ja suurimmat röykkiöt sijaitsevat luoteisemman alueen pohjoisosassa melko tiheässä sekapuumetsässä. Kaakkoisemman alueen röykkiöt olivat matalia ja pienempiä ja erottuvat heikommin ympäristöstä.
Muuta: GPS:n tarkkuus huomioiden 2008/2023 on voitu havaita samoja röykkiöitä. |
| metsakeskus.590010008 |
475 |
Petalax-Högbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
219659.81300000 |
6975665.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010008 |
Kohdetta ei löytynyt vuoden 2008 inventoinnissa. Koordinaattipisteen ympäristöä käytiin läpi, mutta röykkiöitä ei löytynyt. Seuraavassa on Mirja Miettisen kuvaus kohteesta vuonna 1974: ”Runsaat 2 km itään Lolaxin taloista, metsäalueella, pitkän luode-kaakko suuntaisen moreeniharjanteen koillisrinteellä on röykkiöitä kahdessa kohdassa. Koordinaattien osoittamassa paikassa on kymmenen matalaa, kasvillisuuden peittämää pientä röykkiötä. Niistä n 300 m kaakkoon kolme samanlaista röykkiötä. Röykkiöistä n 700 m itäkaakkoon on metsäsaarekkeilla Högmossenissa painanteita, jotka muistuttavat pyöreitä majan asumuksenpohjia. Koepistoissa ei löytynyt mitään , mutta maannos muistutti asuinpainanteissa Tallmosenissa (kohde Petolahti 16) ja Brännskogenissa (Petolahti 10) todettuja maannoksia.” |
| metsakeskus.590010009 |
475 |
Petalax-Smalmosskärr |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
218725.18300000 |
6975820.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010009 |
Miettisen mukaan ”metsä- ja suoalueella, hakkuuaukealla (v 1974) metsäkumpareella n 60 x 80 m alueella todettu 7 röykkiötä, kooltaan n 4-6 m
läpimittaisia. Kahdessa keskellä kaivelujen jäljiltä kuoppa.” Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta löydettiin kolme röykkiötä. Röykkiö 1 on kranssimainen, matala, halkaisijaltaan noin 5 metriä. Keskikuoppa on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä. Röykkiön 2 halkaisija on noin neljä metri ja siinä keskellä matala kuoppa. Röykkiö kolme on edellisiä matalampi, halkaisijaltaan noin kolme metriä.
Inv. 2023: Alueelta löydettiin kolme röykkiötä, jotka vastaavat muinaisjäännösrekisterin tietoja. Kranssimainen röykkiö on sammaloitunut, mutta erottuu maastossa edelleen. Pyöreänmuotoinen röykkiö 2 on isokokoinen ja näkyvä, korkeudeltaan noin 1,4 metriä. Sen läheisyydestä löydettiin sitä huomattavasti pienempi röykkiö 3. |
| metsakeskus.590010010 |
475 |
Petalax-Viitala Brännskogen |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
213809.15400000 |
6975649.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010010 |
Kohde sijaitsee Maalahden lounaisosassa Bjurnäs-Viitala maantien varrella, noin 200 m tieltä länteen, Brännskogen nimisellä paikoin louhikkoisella hiekkaisella moreeniharjanteella. Alue on mäntykangasta.
Miettisen aiempi kuvaus kohteesta kuuluu seuraavasti: ”Laakean mäkimaan korkein kohta on 26,3 m mpy ja sillä on pienialainen nyt osaksi kasvillisuuden peittämä luonnonkivikko ja siitä 200-300 m koilliseen on isompi luonnonkivikko. Pienemmän kivikon reunassa on pyöreä, kooltaan 7 x 8 m pinnalta kivetön alue, jonka keskellä on 1,5 x 2 m matala painanne. Kysymyksessä on ilmeinen asumuksenpohja, josta osa tutkittiin 1975-1976. Löytöinä paikalta on varhaisen metallikauden Morby-tyypin keramiikkaa. Punaruskeaksi värjäytyneessä kulttuurimaassa runsaasti hiiltä, palomaata ja palaneita ja rapautuneita kiviä.
Mäellä asumuspainanteen lounais- ja kaakkoispuolella on yli 90 erikokoista kiviröykkiötä, joista tutkittiin kaikkiaan neljä vuosina 1976 ja 1978. Röykkiöt olivat löydöttömiä, mutta osassa oli todettavissa rakenteita.”
Vuoden 2008 inventoinnissa asumuspainannetta ei onnistuttu paikallistamaan. Mäen päällä olevat kivikasat eivät vaikuttaneet röykkiöiltä vaan hiekanotossa syntyneiltä, joukossa voi tosin olla hautaröykkiöitäkin, mutta niitä on mahdoton erottaa joukosta ainakaan tarkemmin tutkimatta. Aiemmat löydöt kuitenkin todistavat, että alueella on ainakin asuinpaikka. Kohde vaatisi tarkkuusinventoinnin tarkkojen rajojen löytämiseksi.
Peter Holmbladin tarkastus 2009:
Pienien röykkiöiden muodostaman suuren ryhmän lisäksi Holmblad löysi Miettisen tutkiman asuinpaikka-/toimintakohteen. Viimeksi mainittu erottui lähinnä banaanin muotoisena palokivikumpuna tai vallina. Tätä rakennetta Holmblad vertaa lähinnä suuriin keittokuoppiin. Palokivien ja nokimaan muodostama korkea valli ei sovi muinaisen saariston kodanpohjalle tai vastaavalle, mutta suurista keittokuopista se ei eroaisi kovinkaan paljon.
Vuoden 2013 inventointi kohdistettiin muinaisjäännösalueen ja suunnitellun voimajohtolinjauksen väliselle alueelle. Inventoinnissa paikannettiin lisää röykkiöitä aiemmin rajatun muinaisjäännösalueen eteläpuolelta ja johtolinjauksen tuntumasta yksi peltoaita läheltä nykyisiä viljelyksiä.
Osa kartoitetuista röykkiöistä on kompakteja, osa epämääräisempiä. Kankaan kaakkoisreunalla toisen peruskartalle merkityn muinaisjäännösmerkin kohdalla on joitakin kuoppia, kivistä koostuvia vallimaisia ja röykkiömäisiä muodostelmia ja niiden välissä tasaisempia alueita. Joidenkin kuoppien epäsäännöllisen muodon ja jyrkkien reunojen perusteella paikalta on otettu lähihistoriassa maa-aineksia, myös osa röykkiömäisistä kivikasoista on selvästi resenttejä. Muinaisjäännösalueen kohdekoordinaattien paikkeilla on sijainnut vuoden 1970 peruskartan mukaan kolmiomittaustorni, ja voi olla, että jokunen alueen muodostelma liittyisi siihenkin. Vuoden 1974 inventointiraportissa mainitaan, että röykkiöitä on kaiveltu mahdollisesti jo vuosisadan alussa ja tämän jälkeenkin. |
| metsakeskus.590010010 |
475 |
Petalax-Viitala Brännskogen |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
213809.15400000 |
6975649.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010010 |
Kohde sijaitsee Maalahden lounaisosassa Bjurnäs-Viitala maantien varrella, noin 200 m tieltä länteen, Brännskogen nimisellä paikoin louhikkoisella hiekkaisella moreeniharjanteella. Alue on mäntykangasta.
Miettisen aiempi kuvaus kohteesta kuuluu seuraavasti: ”Laakean mäkimaan korkein kohta on 26,3 m mpy ja sillä on pienialainen nyt osaksi kasvillisuuden peittämä luonnonkivikko ja siitä 200-300 m koilliseen on isompi luonnonkivikko. Pienemmän kivikon reunassa on pyöreä, kooltaan 7 x 8 m pinnalta kivetön alue, jonka keskellä on 1,5 x 2 m matala painanne. Kysymyksessä on ilmeinen asumuksenpohja, josta osa tutkittiin 1975-1976. Löytöinä paikalta on varhaisen metallikauden Morby-tyypin keramiikkaa. Punaruskeaksi värjäytyneessä kulttuurimaassa runsaasti hiiltä, palomaata ja palaneita ja rapautuneita kiviä.
Mäellä asumuspainanteen lounais- ja kaakkoispuolella on yli 90 erikokoista kiviröykkiötä, joista tutkittiin kaikkiaan neljä vuosina 1976 ja 1978. Röykkiöt olivat löydöttömiä, mutta osassa oli todettavissa rakenteita.”
Vuoden 2008 inventoinnissa asumuspainannetta ei onnistuttu paikallistamaan. Mäen päällä olevat kivikasat eivät vaikuttaneet röykkiöiltä vaan hiekanotossa syntyneiltä, joukossa voi tosin olla hautaröykkiöitäkin, mutta niitä on mahdoton erottaa joukosta ainakaan tarkemmin tutkimatta. Aiemmat löydöt kuitenkin todistavat, että alueella on ainakin asuinpaikka. Kohde vaatisi tarkkuusinventoinnin tarkkojen rajojen löytämiseksi.
Peter Holmbladin tarkastus 2009:
Pienien röykkiöiden muodostaman suuren ryhmän lisäksi Holmblad löysi Miettisen tutkiman asuinpaikka-/toimintakohteen. Viimeksi mainittu erottui lähinnä banaanin muotoisena palokivikumpuna tai vallina. Tätä rakennetta Holmblad vertaa lähinnä suuriin keittokuoppiin. Palokivien ja nokimaan muodostama korkea valli ei sovi muinaisen saariston kodanpohjalle tai vastaavalle, mutta suurista keittokuopista se ei eroaisi kovinkaan paljon.
Vuoden 2013 inventointi kohdistettiin muinaisjäännösalueen ja suunnitellun voimajohtolinjauksen väliselle alueelle. Inventoinnissa paikannettiin lisää röykkiöitä aiemmin rajatun muinaisjäännösalueen eteläpuolelta ja johtolinjauksen tuntumasta yksi peltoaita läheltä nykyisiä viljelyksiä.
Osa kartoitetuista röykkiöistä on kompakteja, osa epämääräisempiä. Kankaan kaakkoisreunalla toisen peruskartalle merkityn muinaisjäännösmerkin kohdalla on joitakin kuoppia, kivistä koostuvia vallimaisia ja röykkiömäisiä muodostelmia ja niiden välissä tasaisempia alueita. Joidenkin kuoppien epäsäännöllisen muodon ja jyrkkien reunojen perusteella paikalta on otettu lähihistoriassa maa-aineksia, myös osa röykkiömäisistä kivikasoista on selvästi resenttejä. Muinaisjäännösalueen kohdekoordinaattien paikkeilla on sijainnut vuoden 1970 peruskartan mukaan kolmiomittaustorni, ja voi olla, että jokunen alueen muodostelma liittyisi siihenkin. Vuoden 1974 inventointiraportissa mainitaan, että röykkiöitä on kaiveltu mahdollisesti jo vuosisadan alussa ja tämän jälkeenkin. |
| metsakeskus.590010010 |
475 |
Petalax-Viitala Brännskogen |
10002 |
12004 |
13048 |
11040 |
27000 |
213809.15400000 |
6975649.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010010 |
Kohde sijaitsee Maalahden lounaisosassa Bjurnäs-Viitala maantien varrella, noin 200 m tieltä länteen, Brännskogen nimisellä paikoin louhikkoisella hiekkaisella moreeniharjanteella. Alue on mäntykangasta.
Miettisen aiempi kuvaus kohteesta kuuluu seuraavasti: ”Laakean mäkimaan korkein kohta on 26,3 m mpy ja sillä on pienialainen nyt osaksi kasvillisuuden peittämä luonnonkivikko ja siitä 200-300 m koilliseen on isompi luonnonkivikko. Pienemmän kivikon reunassa on pyöreä, kooltaan 7 x 8 m pinnalta kivetön alue, jonka keskellä on 1,5 x 2 m matala painanne. Kysymyksessä on ilmeinen asumuksenpohja, josta osa tutkittiin 1975-1976. Löytöinä paikalta on varhaisen metallikauden Morby-tyypin keramiikkaa. Punaruskeaksi värjäytyneessä kulttuurimaassa runsaasti hiiltä, palomaata ja palaneita ja rapautuneita kiviä.
Mäellä asumuspainanteen lounais- ja kaakkoispuolella on yli 90 erikokoista kiviröykkiötä, joista tutkittiin kaikkiaan neljä vuosina 1976 ja 1978. Röykkiöt olivat löydöttömiä, mutta osassa oli todettavissa rakenteita.”
Vuoden 2008 inventoinnissa asumuspainannetta ei onnistuttu paikallistamaan. Mäen päällä olevat kivikasat eivät vaikuttaneet röykkiöiltä vaan hiekanotossa syntyneiltä, joukossa voi tosin olla hautaröykkiöitäkin, mutta niitä on mahdoton erottaa joukosta ainakaan tarkemmin tutkimatta. Aiemmat löydöt kuitenkin todistavat, että alueella on ainakin asuinpaikka. Kohde vaatisi tarkkuusinventoinnin tarkkojen rajojen löytämiseksi.
Peter Holmbladin tarkastus 2009:
Pienien röykkiöiden muodostaman suuren ryhmän lisäksi Holmblad löysi Miettisen tutkiman asuinpaikka-/toimintakohteen. Viimeksi mainittu erottui lähinnä banaanin muotoisena palokivikumpuna tai vallina. Tätä rakennetta Holmblad vertaa lähinnä suuriin keittokuoppiin. Palokivien ja nokimaan muodostama korkea valli ei sovi muinaisen saariston kodanpohjalle tai vastaavalle, mutta suurista keittokuopista se ei eroaisi kovinkaan paljon.
Vuoden 2013 inventointi kohdistettiin muinaisjäännösalueen ja suunnitellun voimajohtolinjauksen väliselle alueelle. Inventoinnissa paikannettiin lisää röykkiöitä aiemmin rajatun muinaisjäännösalueen eteläpuolelta ja johtolinjauksen tuntumasta yksi peltoaita läheltä nykyisiä viljelyksiä.
Osa kartoitetuista röykkiöistä on kompakteja, osa epämääräisempiä. Kankaan kaakkoisreunalla toisen peruskartalle merkityn muinaisjäännösmerkin kohdalla on joitakin kuoppia, kivistä koostuvia vallimaisia ja röykkiömäisiä muodostelmia ja niiden välissä tasaisempia alueita. Joidenkin kuoppien epäsäännöllisen muodon ja jyrkkien reunojen perusteella paikalta on otettu lähihistoriassa maa-aineksia, myös osa röykkiömäisistä kivikasoista on selvästi resenttejä. Muinaisjäännösalueen kohdekoordinaattien paikkeilla on sijainnut vuoden 1970 peruskartan mukaan kolmiomittaustorni, ja voi olla, että jokunen alueen muodostelma liittyisi siihenkin. Vuoden 1974 inventointiraportissa mainitaan, että röykkiöitä on kaiveltu mahdollisesti jo vuosisadan alussa ja tämän jälkeenkin. |
| metsakeskus.590010011 |
475 |
Petalax-Holmströms myran |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
219593.84800000 |
6971882.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010011 |
Kohde sijaitsee Rainemossenin pohjoispäässä Petolahti-Pirttikylä -maantiestä 400 m etelään. Paikka on metsäistä paikoin hiukan suoperäistä maastoa, jossa matalilla kumpareilla on ainakin 17 röykkiötä. Röykkiöt ovat pieniä ja matalia ja muutamissa on kaivelujen jäljiltä keskellä kuoppa.
Vuoden 2008 täydennysinventoinnissa todettiin 24 röykkiötä.
Inv. 2023. Tarkastus rajoittui aurinkovoiman hanke-alueelle eli muinaisjäännösalueen länsireunaan röykkiöiden 2 ja 24 muodostaman pohjois-etelä-suuntaisen linjan länsipuolelle, jossa ei kuitenkaan todettu röykkiöitä. |
| metsakeskus.590010012 |
475 |
Petalax-Kallkärr/Skarpback |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
217798.54300000 |
6978653.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010012 |
Kohdetta ei löytynyt vuoden 2008 inventoinnissa koordinaattien osoittamalta paikalta eikä siitä noin 50 metrin säteellä. Alue kasvaa tiheää taimikkoa, joten havaintojen teko oli vaikeaa. Miettinen kuvailee kohdetta inventointikertomuksessaan seuraavasti: ”Kallkörretin taloista n 900 m etelään, matalan metsäisen mäenkumpareen pohjoisrinteellä kivikasa, n 10 x 12 m. Kiven hajanaisena, matalana kehänä, jonka sisällä muutama hyvin iso kivi. Röykkiötä pengottu useaan kertaan eikä alkuperäisestä muodosta ja koosta ole selvyyttä. Röykkiö on mahdollisesti sama, jonka sijainnista Chydenius mainitsee 1883 Korsholman kihlakunnan kertomuksessa : "…ett par ryska verst on kyrkan i Kalltjerrskogen".” |
| metsakeskus.590010013 |
475 |
Petalax-Tuckara |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
216325.16400000 |
6971391.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010013 |
Kohde sijaitsee Velkmossenista runsas kilometri koilliseen, Nybyn-Velmossenin maantien pohjoispuolella. Pitkänomaisen viljelysaukean (Tuckara) länsipuolella on moreenimäki, joka v. 1974 oli hakattu aukeaksi. Harjanteen pohjoispäässä, sen laella on ainakin neljä röykkiötä, joista suurimman läpimitta on 8 m, muut ovat läpimitaltaan 4-6 m. Hakkuujätteiden vuoksi vain em. neljä oli mahdollista erottaa, vaikka on luultavaa että alueella on pienempiäkin röykkiöitä. Kaikissa röykkiöissä oli kaivelujen jälkiä, osassa metsäkoneiden aiheuttamia vaurioita. Kaikissa näkyi myös punaisia hiekkakivilaakoja pintakivien joukossa.
Vuoden 2008 inventoinnissa aiempia havaintoja ei voitu vahvistaa, röykkiöt ovat sammaloituneet ja suurinta röykkiötä ei tunnistettu. Todettiin 3 röykkiötä. Ei ole tiedossa onko peruskartan muinaishautamerkin paikkeilla röykkiöitä (eli kohouma röykkiöstä 1 noin 75 m pohjoiseen). |
| metsakeskus.590010014 |
475 |
Petalax-Tallmossen/Ängsbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
219784.76900000 |
6973035.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010014 |
Kohde sijaitsee Maalahden eteläosassa noin 700 metriä Petolahti-Pirttikylä maantiestä pohjoiseen Trodamossenin itäpuolella. Röykkiöt ovat metsästysmajan ja ampumaradan länsi- ja pohjoispuolella. Osa röykkiöistä on hakkuualueella ja niistä muutamat ovat vaurioituneet hakkuussa. Yli puolet röykkiöistä on kuusimetsässä hakkuuaukean pohjoispuolella.
Miettisen inventoinnin mukaan alueella oli 18 röykkiötä vuonna 1974, mutta vuonna 2008 niitä löytyi 33. Lisäksi osa röykkiöistä on todennäköisesti tuhoutunut ampumarataa tehtäessä (ryhmä a). Komeimmat röykkiöt, suurimmat halkaisijaltaan 8-10 metriä ja lähes metrin korkeita, ovat vielä jäljellä kuusimetsässä, hakkuualueella olevat röykkiöt ovat pienempiä.
Inv. 2023: Röykkiöiden lukumäärää ei kartoitettu, vaan kohteen laajuus, jossa yhteydessä suoja-alueelta havaittiin 24 röykkiötä. Alueen eteläosassa on vanhaa hakkuuaukeaa, joka oli pusikoitunut ja heinittynyt. Alueen keskiosassa kasvoi tiheää nuorta koivua ja kuusta sekä puskaa ja korkeaa heinää. Röykkiöiden havaitseminen oli haastavaa. Alueen pohjoisosassa oli avarampaa sekapuumetsää. Alueen keskivaiheilta paikannettiin kaksi suurempaa ja edustavaa halkaisijaltaan lähes kahdeksan metristä ja noin puoli metriä korkeaa röykkiötä. Muut röykkiöt olivat kooltaan pienempiä, niiden halkaisijat vaihtelivat noin 1,5-3 metrin välillä ja korkeus oli noin 0,2-0,3 metriä. |
| metsakeskus.590010015 |
475 |
Petalax-Viitala Bergen |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
215195.60300000 |
6974930.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010015 |
Kohde sijaitsee Maalahden eteläosassa, Viitalan ja Ribackan välisellä soisella metsäalueella. Röykkiöt ovat mäntyä kasvavalla moreeniharjanteella, joka länsipuolella rajoittuu suohon.
Vuoden 2008 inventoinnissa kohteesta löytyi seitsemän röykkiötä, Miettinen oli havainnut vuonna 1975 ainakin 10. Röykkiöt on yleensä kasattu isojen kivien viereen ja ne ovat 3-5 metriä halkaisijaltaan. Röykkiö 5 on selvästi suurin, se on kooltaan noin 5x10 metriä korkeudeltaan noin 0,7 metriä.
. |
| metsakeskus.590010016 |
475 |
Petalax-Tallmossen B |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
220703.39700000 |
6973728.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010016 |
Kohdetta ei löytynyt vuoden 2008 inventoinnissa. Miettinen on kuvaillut kohteen seuraavasti: ”Kohde sijaitsee Rimossenin suon länsipuolella, metsästysmajasta 1200 m koilliseen. Metsämaalla matalalla kumpareella on kolme painannetta, joista yksi erottui hakkuuaukealla muita selvempänä. Painanteen halkaisija on 8 m, muodoltaan se on pyöreä, ei aivan säännöllinen. Painanteen keskellä on 4 m läpimittainen syvennys ja reunaa ympäröi matala, leveähkö valli. Painanteesta löydettiin keramiikkaa. Kahta muuta painannetta ei ole tutkittu.”
Peter Holmblad paikansi kohteen maastossa vuonna 2009. Hänen mukaansa Tallmossenissa on selvä tavanomainen iso keittokuoppa, jota kiertää valli.
Inv. 2023: Tarkastettiin Holmbladin koordinaatteja vastannut keittokuoppa, sekä paikannettiin toinen vastaavanlainen keittokuoppa tunnetusta kuopasta noin 225 metriä luoteeseen. Entuudestaan tunnettu keittokuoppa vastaa muinaisjäännösrekisterin tietoja. Uusi keittokuoppa on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 6 metriä. Kuopan ympärillä on havaittavissa noin 1,5 metriä leveä valli. Kuopan alareunalta otettiin maakairanäyte, josta havaittiin paksu huuhtouma. Alueella kasvaa harvaa mäntymetsää. Kummankin keittokuopan vallin vierestä erottuu metsäkoneen jälkiä. Keittokuopat liittynevät aiempiin havaintoihin alueella sijaitsevista painanteista (Miettinen 1978).
Huomioitavaa: Metsänkäytöllä on voinut olla vaikutuksia vuosikymmeniä sitten havaittujen maarakenteiden säilymisedellytyksiin. |
| metsakeskus.590010017 |
475 |
Petalax-Ribäcksbergen/Flatbergen |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
221554.05300000 |
6975508.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010017 |
Kohde sijaitsee Ribäckenin laakson länsipuolella, Flatbergenin eteläpuolella, 50 m metsäautotien pohjoispuolella. Kivikkoisella, aukeaksi hakatulla kangasmaalla, kallioiden juurella on kaksi painannetta, joista molempia koekaivettiin 1978.
Pohjoisemmassa painanteessa oli keskustan syvennyksessä palaneita kiviä ja hiiltä, ja kysymys lienee isosta kuoppaliedestä, ei asumuksenpohjasta. Eteläisemmässä oli hiilensekaista rikastunutta maakerrosta/likamaata, mutta ei palaneita kiviä tai muuta lieteen viittaavaa. Painanteet ovat ihmisen muovaamia ja liittynevät rannikon varhaiseen pyyntiasutukseen.
Inv. 2008. Tiheä mäntytaimikko, kohdetta ei löytynyt.
Inv. 2012: Nuorta havumetsää. Havaittu yksi laakea kuoppa. Maapohjaa ei ole muokattu, joten lähiympäristö ilmeisesti säilynyt ennallaan vuoden 1978 kaivauksen jälkeen. |
| metsakeskus.590010018 |
475 |
Petalax-Grankärr |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
217888.50100000 |
6980263.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010018 |
Kohde sijaitsee noin kilometrin Petolahden kirkosta itään, Kallkärrin talojen pohjoispuolella. Röykkiö 1 on kuusikossa kesannolla olevan peltoaukean länsipuolella. Muut röykkiöt ovat tästä noin 350 metriä etelälounaaseen, peltotien vieressä.
Röykkiö 1 on kooltaan noin 8x10 metriä ja sen korkeus on noin 0,7 metriä. Röykkiön itä- ja eteläsivut ovat suorat ja ne on reunustettu isoilla kivillä. Röykkiöt 2 ja 3 ovat peltotien vieressä olevia matalia, epämääräisen näköisiä kivikasoja, halkaisijaltaan 2-3 metriä. Miettisen vuonna 1974 muistiinmerkitsemät röykkiöt olivat isompia. Mahdollisesti kyseessä on raivauskivikasat, kuten Miettinen ehdotti.
Myöhemmin Peter Holmbladilta saadun tiedon mukaan alueella olisi muitakin röykkiöitä. |
| metsakeskus.590010019 |
475 |
Petalax-Rimossen E |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
221550.05100000 |
6975424.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010019 |
Kohde sijaitsee Maalahden eteläosassa Rimossenin pohjoispuolella, Rimossbackenista 400 metriä itään. Kohteen pohjoispuolitse kulkee metsäautotie. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Vuonna 1982, kun Mirja Miettinen tarkasti kohteen, se oli hakkuuaukea.
Kohteesta löytyi 22 röykkiötä (Miettinen mainitsee, että niitä on ainakin 12) noin 70x200 metrin alueelta. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 2 – 6 metriä ja matalia, korkeimmat ovat noin puoli metriä korkeita. Osa röykkiöistä on koottu ison kiven viereen.
Vuoden 2013 inventoinnissa tarkastettiin yltääkö muinaisjäännöskohde voimajohtolinjauksen alueelle. Röykkiöiden pinnassa kasvaa sammalta, jäkälää,
puolukanvarpua ja heinää. Kaakkoisimmassa ihan linjauksen tuntumasta havaitussa röykkiössä kivet ovat löysästi paikoillaan, mikä viittaa lähihistoriassa syntyneeseen muodostelmaan.
Linjauksen tuntumasta havaittiin neliön muotoinen pintakasvillisuuden peittämä n. 4 m
halkaisijaltaan oleva kuoppa, jonka reunoilla on vallia. Kairauksessa todettiin turpeen alla ruskea sekoittunut maa. Kysymys on maanottokuopasta. Vieressä on kaksi pienempää kuoppaa. |
| metsakeskus.590010020 |
475 |
Petalax-Långjuth |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
214890.71500000 |
6977759.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.590010020 |
Talon pihanurmikolla on suurehko laakea kivi, jossa on 3-4 kuppimaista, pyöreää syvennystä. Yksi kupeista on selvä, läpimitaltaan 3-4 cm ja toinen suunnilleen samankokoinen joskin hiukan epäselvempi. Loput syvennyksistä voivat olla osin luontaisia. |
| metsakeskus.592010001 |
592 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
415341.45500000 |
6910001.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010001 |
Paikka sijaitsee Ylä-Kintauden eteläpuolella, Välijoen itärannalla, lähellä joenniskaa.
Alue on soista ja matalaa maastoa.
Saviastianpalat (KM 19951) on löydetty Välijoesta, noin metrin päästä joen itärannan laiturista ja noin metrin syvyydeltä. Inventoinnin yhteydessä paikalta ei ole tehty mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.592010002 |
592 |
Uimala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404672.77300000 |
6904791.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Jämsänveden itärannalla, Petäjäveden kirkonkylässä uimarannan alueella, aivan rannassa sekä rannalle tulevan tien ja parkkipaikan tasolla. Alue on hiekkamaata.
Vuoden 1983 inventoinnin mukaan suurin osa inventointilöydöistä on kesäteatterin näyttämöalueen ja katsomon rajalta. Vuoden 2006 inventoinnissa havaittiin aivan rannasta laiturin kupeesta kvartsi-iskoksia. Lisäksi löydettiin kvartsi-iskos rannalle tulevan tien tasalta törmän päältä. Näyttäisi siltä, että paikalla on kaksi eri aikaista asuinpaikkaa. Toinen on 117 m tasolla ja toinen nykyisessä rannassa 11-112 m tasolla. Myöhemmät maankäytöntoimenpiteet ovat tuhonneet paikkoja. |
| metsakeskus.592010003 |
592 |
Honkaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406560.03300000 |
6900161.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010003 |
Paikka sijaitsee Petäjäveden lounaisrannan Pitkäniemen (peruskartalla Oiniemi) tyvessä, Honkaniemen talosta noin 300 m koilliseen.
Löydöt (reikäkivi ja kvartsia) on tehty niemelle johtavaa tietä kunnostettaessa hiekkamaasta, löytöalue jatkuu noin 30 m päähän niemenkärjessä olevalta kesämökiltä. |
| metsakeskus.592010004 |
592 |
Honkaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406447.07800000 |
6899876.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010004 |
Paikka sijaitsee Petäveden lounaisosan Hankalahden pohjoisosassa, Honkaniemen tilalta etelään noin 100 m, kapean niemen tyvessä, niemeen johtavan tien mutkan kohdalla.
Maaperä on hiekkaa. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.592010005 |
592 |
Majaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406844.91900000 |
6898537.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010005 |
Paikka sijaitsee Petäjäveden eteläosassa Majaniemen tyvessä ja siitä kaakkoon. Maasto on hiekkakangasta.
Löydöt, kvartsi-iskokset on niemessä kulkevalta metsätieltä 350 m matkalta. |
| metsakeskus.592010006 |
592 |
Pirttiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404229.97600000 |
6898268.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010006 |
Paikka sijaitsee Piesasjärven eli Suoliveden länsirannalla olevan Pirttiniemen etelärannalla pellolla.
Niemen maasto on sorapohjaista mäntymetsää ja peltoa. Löydöt, kvartsi-iskokset, ovat etupäässä peräisin kyntöpellosta läheltä rantaa, mutta myös etäämmältä noin 70 m päästä, niemen keskiosasta, samalta pellolta. |
| metsakeskus.592010007 |
592 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403872.11800000 |
6898744.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010007 |
Paikka sijaitsee Piesasjärven eli Suoliveden Mansikkalahden luoteisrannalla, Mäntylän tilalla.
Löytöalue alkaa asuinrakennuksen nurkalta ja jatkuu noin 20 m:n päähän rannasta. Löydöt, kvartsi-iskokset on tehty kasvimaasta ja kyntöpellosta, joka viettää melko jyrkästi etelään. |
| metsakeskus.592010008 |
592 |
Piesala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404996.66300000 |
6898392.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010008 |
Paikka sijaitsee Suoliveden eli Piesasjärven pohjoisosan niemellä, Piesalan tilan maalla.
Ns. Harjupelolta on inventointilöytöjä noin 150 m päärakennuksesta länteen, luode-kaakkosuuntaisen harjanteen länsipuolelta. Saman harjanteen itäpuolelta, läheltä rantaa on löytynyt tasataltta ja jostain tilan mailta toinen kiviesine. Viimeksi mainitut esineet ovat löytäjän hallussa. |
| metsakeskus.592010009 |
592 |
Kurttuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407182.00000000 |
6897883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010009 |
Paikka sijaitsee Petäjäveden etelärannalla olevalla kapealla, pohjoisluoteeseen työntyvällä niemellä, jonka kapea salmi erottaa vastarannan Majaniemestä.
Löytöpaikka oli vuonna 1983 perunapelto, joka sijaitsi niemen kärjessä olevasta mökistä noin 50 m etelään. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia. Rajaus on karkea arvio. |
| metsakeskus.592010010 |
592 |
Autionsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408291.33600000 |
6899400.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010010 |
Paikka sijaitsee Karikkoselän lounaisosassa, Autionsalmen rannassa, salmeen luode-kaakkosuuntaisena työntyvän kapean (noin 20 m) niemen luoteispäässä. Niemellä kulkee maantie, ja silta ylittää salmen.
Maaperä on hiekkaa, ja niemen kärjessä se ja rantakivikko sekä turvekerros muodostavat vajaan metrin korkuisen törmän. Inventointilöydöt (kvartsia) on tehty niemen molemmin puolin rantahietikolta ja rantavedestä noin 30 - 60 m päästä niemen kärjestä.
Paikalla on opastaulu. |
| metsakeskus.592010011 |
592 |
Souru |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409053.02600000 |
6900626.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010011 |
Paikka sijatsee Karikkoselän pohjoisosassa, Hassulanniemen etelärannan tuntumassa.
Inventointilöydöt (kvartsia) ovat Sourun talon pihamaalta, asuinrakenuksen lounaispuolelta läheltä kaivoa ja rannasta, asuinrakennuksesta etelään. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.592010012 |
592 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404606.78600000 |
6906395.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010012 |
Paikka sijaitsee Multialle johtavan valtatien 18 länsipuolella, Jämsänveden pohjoisrannasta noin 550 m pohjoiskoilliseen, suurten hiekkakuoppien reunalla ja voimajohtojen alapuolella. Inventointilöydöt (kvartsia) on tehty noin 10 m päästä Multialle johtavaa vanhaa tietä.
Vuoden 2004 tarkastuksen yhteydessä hiekkakuopan reunoilla oli kvartsia. Muuta asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu. Kvartsien löytöpaikan GPS-koordinaatit ovat
eteläinen piste: x=6909291, i=3404744
pohjoinen piste: x=6909331, i=3404743.
Asuinpaikka on melko huonossa kunnossa ja osittain tuhoutunut hiekkakuopan, teiden ja voimalinjan takia. Jonkin verran säilynyttä metsämaata on jäljellä, erityisesti pohjoiseen joen suuntaan. Asuinpaikka on vaarassa tuhoutua kokonaan.
|
| metsakeskus.592010014 |
592 |
Myllypelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413140.00000000 |
6906662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Kintausjärven Myllylahden länsirannan tuntumassa Ala-Kintausjärvestä Kipposeen laskevan joen pohjoisrannalla.
Löydöt (kvartsia) on tehty Myllypellon talon pienestä perunamaasta. Vuoden 2006 inventoinnin aikana paikka oli pihamaata.
Vuoden 2018 tarkkuusinventoinnin havaintojen perusteella paikalla on vähälöytöinen ja/tai puutarhaviljelyn osin tuhoama kivikautinen asuinpaikka, jonka todellinen laajuus on selvittämättä. Koekuopituksessa saatiin löytöinä kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja historiallisen ajan liippakiven katkelma.
2024 inventoinnissa ei uusia havaintoja, mutta peruskoordinaattia korjattu. |
| metsakeskus.592010017 |
592 |
Majaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27000 |
406825.00000000 |
6898558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010017 |
Paikka sijaitsee Piesalankylän alueella, hiekkaisen Majaniemen tyvessä, asuinpaikan Majaniemi 1 (592 01 0005) luoteispuolella.
Paikalla on Majaniemen kärkeen vievän polun laidalla kuopanne (läpimitta noin 2,5 m, syvyys vajaa metri). Kuopanteessa on selvät reunavallit (noin 0,5-1 m leveät, muutaman kymmenen cm korkeat). Reunavallin kaakkoisosa levenee röykkiömäiseksi. Reunavallille tehdystä koepistosta paljastui hyvin mustaa nokimaata, jossa oli runsaasti palaneita kiviä, palanutta ja osaksi palanutta luuta sekä (tulus)piitä.
Kyseessä voisi olla asumuksen ja sen tulisijan jäännökset joko rautakauden lopulta tai keskiajalta, kenties niemelle nimen antaneen asumuksen jäännökset. |
| metsakeskus.592010017 |
592 |
Majaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11010 |
27000 |
406825.00000000 |
6898558.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010017 |
Paikka sijaitsee Piesalankylän alueella, hiekkaisen Majaniemen tyvessä, asuinpaikan Majaniemi 1 (592 01 0005) luoteispuolella.
Paikalla on Majaniemen kärkeen vievän polun laidalla kuopanne (läpimitta noin 2,5 m, syvyys vajaa metri). Kuopanteessa on selvät reunavallit (noin 0,5-1 m leveät, muutaman kymmenen cm korkeat). Reunavallin kaakkoisosa levenee röykkiömäiseksi. Reunavallille tehdystä koepistosta paljastui hyvin mustaa nokimaata, jossa oli runsaasti palaneita kiviä, palanutta ja osaksi palanutta luuta sekä (tulus)piitä.
Kyseessä voisi olla asumuksen ja sen tulisijan jäännökset joko rautakauden lopulta tai keskiajalta, kenties niemelle nimen antaneen asumuksen jäännökset. |
| metsakeskus.592010018 |
592 |
Hankalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
406470.06800000 |
6899084.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Piesalankylän alueella, Hankalahden eteläpohjukassa, kapealla tasanteella. Maasto on hiekkaharjua.
Luoteeseen, kohti rantaa jyrkähkösti laskevan törmän juurella kapealla ja kymmenisen metriä pitkällä tasanteella, pari metriä järvenintaa ylempänä on koekuoppahavintojen mukaan vahvaa likamaata ja siinä keramiikkaa, kvartsia ja muita asuinpaikkalöytöjä. Paikka on maastosuhteiden vuoksi pienialainen, mutta ilmeisen intensiivisesti asuttu. Asuinpaikkaa saattaa olla noin 100 m päässä olevan kesämökin pihapiirissäkin, jota ei kuitenkaan ole tutkittu.
|
| metsakeskus.592010019 |
592 |
Kelven |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406224.15200000 |
6902418.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Jämsänveden ja Kelvejärven välisen salmen kohdalla.
Salmesta noin 80 m etelään olevan pumppuaseman kohdalta, pohjoispuolisesta tienleikkauksesta löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sekä likamaata.
Ympäristössä on laajalti ehjää, asuinpaikaksi sopivaa maastoa, jolta ei ole kuitenkaan asuinpaikkaan viittavia havaintoja.
Asuinpaikkaan viittavia merkkejä myös salmen pohjoispuolelta maanpinnalta. Alue on luonnonsuojelualuetta. Tie rikkonut asuinpaikkoja, mutta ehjääkin aluetta lienee kohtalaisesti jäljellä. |
| metsakeskus.592500002 |
592 |
Petäjävesi Kuoliosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
406467.00000000 |
6901264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592500002 |
Petäjäveden Mustallavedellä sijaitsevaa Kuoliosaarta on kutsuttu usealla eri nimellä , esim. Peltosensaari, Justunsaari, Hu(o)htiansaari. Saaren eteläosaan on rakennettu 1920-luvulla Peltosen talo ja saari on ilmeisesti otettu tuolloin viljelyyn.
Saarelta on löytynyt luita useaan otteeseen ja vaikuttaa siltä, että saarelle on haudattu moneen eri paikkaan. Tarkkoja tietoja löytöpaikoista ei kuitenkaan ole. |
| metsakeskus.592500003 |
592 |
Kirrinjärvi Solikkosaari |
10001 |
12011 |
13098 |
11006 |
27000 |
405807.31800000 |
6903215.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592500003 |
Solikkosaari on pitkä, kapea saari vanhan kirkon itäpuolella Petäjäveden keskustassa. Saaressa on suuria kuoppia, joiden sanotaan olevan v. 1918 sisällissodan ja "sitä aikaisempienkin sotien" ammusvarastoja. |
| metsakeskus.592500005 |
592 |
Ala-Kintaus Kuoliosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
413859.00000000 |
6906664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592500005 |
Hautasaari sijaitsee Kintauden kylän koillispuolella Paloniemen ja Pekkalanmäen välissä, Ala-Kintausjärvessä. Saaren pituus on suurimmillaan 270 m ja leveimmillään 120 m. Vuoden 2007 inventoinnissa saaren länsipuolelta kartoitettiin lähes 100 hautamaista painannetta kolmesta erillisestä kallioalueiden ja maaston korkeuserojen erottamasta keskittymästä. Pohjoisin hautapainannekeskittymä on laajin, noin 70 x 50 m. Kaksi muuta ovat selvästi pienempiä, noin 20 x 15 m. Havaittujen hautojen suunnat olivat pääasiassa itä-länsi tai koillinen-lounas. Osa haudoista kaivettu auki 1800-luvulla sekä mahdolliseti tätä myöhemminkin.
Saaren keskiosassa on useita pystykiviä, joista ainakin osaa voidaan pitää hautakivinä.
Paikka tunnetaan myös nimillä Koljonsaari, Kolansaari ja Cuollehen saari. |
| metsakeskus.592500006 |
592 |
Uusi-Räihä |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
406109.17700000 |
6908077.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592500006 |
Uusi-Räihän mailla on kiviraunio, jota kansa sanoo lapinkiukaaksi. Siinä sanottiin majailleen lappalaisia.
Päivitys: Kohde saattaa olla tuhoutunut edellisen päivityksen jälkeen (vuodelta 2005), kohdepisteen paikalla on nykyään kartoissa talo. |
| metsakeskus.592500007 |
592 |
Kuivasmäki Kuoliokynnys |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
404909.63100000 |
6915011.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.592500007 |
Tikan talon ja Iso-Mustiainen-järven välisellä kannaksella on vanha kalmisto: Kuolinkynnäs/Kuoliokynnys. Peruskartassa alueen nimeksi on merkitty Kuoliosaari.
Kuoliosaari on vanha saari, jota nykyisin ympäröi metsää kasvava turvesuo. Saaren keskiosan läpi kulkee kylätie. Paikalla on sijannut laaja hautausmaa, sillä jo pelkästään eri-ikäisten tutkimusten perusteella paikalta on tullut esiin useita kymmeniä kalloja. Suurin osa saarekkeen pinta-alasta on tuhoutunut täysin hiekanotossa, säilyneitä hautauksia on kuitenkin saaren pohjoispuollella arviolta useita kymmeniä. |
| metsakeskus.593010001 |
593 |
Tahinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
507496.37500000 |
6910952.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.593010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksänjärven Tahinniemen länsireunalla, Herneniemen alueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vanhan rantatörmän päältä. Maaperä alueella on hiekkaa. Nykyisen ja muinaisen rantatörmän välinen alue on pensoittunutta vesijättöaluetta.
Vanhan rantatörmän päällä 110 m matkalla on kolme asumuspainannetta, joista yksi on tutkittu osittain v. 1985 ja toinen liki kokonaan 1986. Painanteiden koordinaatit: 1) 6911017 E 507520, 2) 6910981 E 507507, 3) 6910922 E 507481.
Löydöt mm. asbestikeramiikkaa, kivi- ja kvartsiesineitä, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta purupihkaa. C14-ajoitusten ja keramiikan perusteella paikalla on asuttu noin 3000 eKr.
Asumuspainanteiden pohjois- ja eteläpuolelta koekuopista tai törmästä ei saatu mitään esihistoriaan viittaavia löytöjä. Eteläisimmän painanteen eteläpuolelle n. 15–90 m etäisyydelle siitä etelään törmän päälle tehtiin kymmeniä koekuoppia, mutta niistä ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa.
Painanteiden pohjoispuolelle tehtiin v. 1985 koekuoppia ja pieni kaivausala. Niissä ja avoimessa törmässä ei havaittu tuolloin mitään mainittavaa. |
| metsakeskus.593010002 |
593 |
Vangasniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503847.85800000 |
6909363.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.593010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Vangasjärven itäreunassa olevassa Vangasniemessä, maaseurakunnan leirikeskuksen alueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille läheltä niemen kärkeä, kahdesta eri paikkaa (ehkä yhtenäistä asuinpaikkaa). Alue on metsää kasvavaa kivikkoista hiekkamaata. |
| metsakeskus.594000001 |
593 |
Mäntyniemi |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
502568.39200000 |
6903285.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594000001 |
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vuonna 1996 Mäntyniemi-nimiseltä kesämökkitontilta. |
| metsakeskus.594010001 |
593 |
Naarajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
502288.50100000 |
6904455.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010001 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Pieksämäen-Kangasniemen ja Naarajärven-Kantalan maanteiden itäpuolella, Naarajärven länsirannalla, Naarajoensuun ja leirintäalueen välillä, tasaisella hiekkakankaalla, noin kilometrin pituisella alueella. Alueella on noin 3 m:n korkuinen jyrkkä ja kulunut rantatörmä. |
| metsakeskus.594010001 |
593 |
Naarajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
502288.50100000 |
6904455.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010001 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Pieksämäen-Kangasniemen ja Naarajärven-Kantalan maanteiden itäpuolella, Naarajärven länsirannalla, Naarajoensuun ja leirintäalueen välillä, tasaisella hiekkakankaalla, noin kilometrin pituisella alueella. Alueella on noin 3 m:n korkuinen jyrkkä ja kulunut rantatörmä. |
| metsakeskus.594010001 |
593 |
Naarajärvi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
502288.50100000 |
6904455.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010001 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Pieksämäen-Kangasniemen ja Naarajärven-Kantalan maanteiden itäpuolella, Naarajärven länsirannalla, Naarajoensuun ja leirintäalueen välillä, tasaisella hiekkakankaalla, noin kilometrin pituisella alueella. Alueella on noin 3 m:n korkuinen jyrkkä ja kulunut rantatörmä. |
| metsakeskus.594010001 |
593 |
Naarajärvi |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
502288.50100000 |
6904455.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010001 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Pieksämäen-Kangasniemen ja Naarajärven-Kantalan maanteiden itäpuolella, Naarajärven länsirannalla, Naarajoensuun ja leirintäalueen välillä, tasaisella hiekkakankaalla, noin kilometrin pituisella alueella. Alueella on noin 3 m:n korkuinen jyrkkä ja kulunut rantatörmä. |
| metsakeskus.594010002 |
593 |
Hietalahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
502528.40500000 |
6905254.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksämäki - Jyväskylä - Kangasniemi teiden risteyksen itäpuolella, Naarajärven pohjoisrannalla, hiekkakankaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä ja Muhosen talon pohjoispuolelta kasvimaasta sekä noin 35 m talosta itään olevan rantapenkan päältä. Alue on osittain tuhoutunut. |
| metsakeskus.594010003 |
593 |
Siilinsalmi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
503028.19900000 |
6905254.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksämäen-Jyväskylän tien eteläpuolella, noin 300 m:n matkalla Siilinsalmen itärannalla, hiekkakankaalla. Asuinpaikka-alueen pohjoispäässä on kaksi asumuksenpohjaa. Asuinpaikan eteläpuoli on osittain tuhoutunut.
Inventointi 2016: Siilinsalmen ranta-aluetta tarkastettiin tämän inventoinnin yhteydessä vain tien pohjoispuolelta, eikä muinaisjäännösalueen todettu jatkuvan sinne saakka. |
| metsakeskus.594010004 |
593 |
Selkäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503228.12500000 |
6903665.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven Selkäsaari-nimisessä pienessä noin 100 x 80 m kooltaan olevassa saaressa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä saaren etelärannalta, pienestä poukamasta ja koekuopasta.
N. 10 m pohjoiseen isosta rantakivestä on halkaisijaltaan 1,5 m kuopanne, johon tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia sekä järvimalmia ja hiiltä. |
| metsakeskus.594010005 |
593 |
Palokinsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501278.90900000 |
6904644.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Palokin ja Hako-Palokin välisen salmen molemmin puolin. Asuinpaikka-alue sijoittuu pääosin 120 m:n matkalle salmen länsipuolelle, alueella olevan tulvavallin alle ja sen molemmin puolin. Salmen itäpuolella asuinpaikka-aluetta on pienellä alalla ja se sijoittuu noin 10 m rantatörmästä kaakkoon. |
| metsakeskus.594010006 |
593 |
Hako-Palokki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501828.68600000 |
6904425.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Hako-Palokin koillisrannalla, hiekkakankaalla, taimitarhan ulkovarastoalueella. Hajalöytöjä on tullut esille rannalta lounaissuuntaan parin sadan metrin alueelta. Löydöt on poimittu varastoalueelta, josta pintaturve on kuorittu pois. |
| metsakeskus.594010007 |
593 |
Metsola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502408.44200000 |
6907623.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Siilin ja Vangasjärven välisellä alueella, Metsolan tilan rakennuksista noin 40 m länsilounaaseen, muinaisella rantatörmällä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellolta. |
| metsakeskus.594010008 |
593 |
Pieksänniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
509625.50900000 |
6915240.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksänjärven pohjoispäässä olevan soraharjusta muodostuneen luoteissuuntaisen niemen kärjessä, länsirannalla. Paikalla on kolme selvää ja kaksi epävarmaa asumuspainannetta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta, tuulenkaadosta sekä kuluneesta pihatantereesta. |
| metsakeskus.594010009 |
593 |
Tuoppuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515623.14200000 |
6903065.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokojärven keskikohdalla, järven länsirannan hiekkakankaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta metsäautotien päästä, Tuoppuniemen kaakkoiskärjestä eli Kotiniemestä. Koekuopan länsipuolella rantatörmän päällä on kahden tervahaudan jäännökset.
Tästä paikasta noin 350 m pohjoiseen on koekuopasta havaittu heikohkoa kulttuurikerrosta, josta ei kuitenkaan ole tullut esille löytöjä.
Myrskytuhoja kesällä 2010: ks. seuranta.
Inventointi 2019: muinaisjäännösalueelle on pystytetty, ilmeisesti aivan viime vuosina, muutamia retkeilyopasteita. |
| metsakeskus.594010010 |
593 |
Kaivannonhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
506486.84200000 |
6896548.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010010 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Iso-Naakkiman järven luoteisrannalla, edellä mainitun järven ja Pieni-Valkeinen lammen välisellä mäntykankaalla, noin 600 m:n levyisellä rantakaistalla. Ranta on erikoinen, rantahiekka on kerrostunut näyttäviksi vallimaisiksi muodostumiksi. Asuinpaikka sijoittuu noin 20 m leveän ja 2-3 m korkean rantavallin päälle. Alueen länsiosassa rantavalli on loivempi ja matalampi kuin puron itäpuolisella alueella. Rantavallin päällä on asumuspainanteita, jotka ovat halkaisijaltaan 3-8 m ja syvyydeltään noin 50 cm. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista rantavallin päältä sekä lammen rannalta puron koillispuolelta.
Asuinpaikka-alueen länsiosassa, rantamökin länsipuolella on myös historiallisen ajan pajan paikka. |
| metsakeskus.594010011 |
593 |
Marketanhiekka |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
507806.31100000 |
6896908.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010011 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Kaivannonhiekan asuinpaikasta noin 600 m itään, Iso-Naakkimajärven pohjoisrannalla, 15‒20 m leveän rantavallin päällä noin 400 m:n pituisella alueella, järven ja suon välissä. Kuperan rantavallin päällä on asumuspainanteita. Alueen länsiosassa on halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen painanne. Löydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.594010011 |
593 |
Marketanhiekka |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
507806.31100000 |
6896908.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010011 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Kaivannonhiekan asuinpaikasta noin 600 m itään, Iso-Naakkimajärven pohjoisrannalla, 15‒20 m leveän rantavallin päällä noin 400 m:n pituisella alueella, järven ja suon välissä. Kuperan rantavallin päällä on asumuspainanteita. Alueen länsiosassa on halkaisijaltaan noin 5 m kokoinen painanne. Löydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.594010012 |
593 |
Puruniemenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503468.07200000 |
6893909.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajoen pohjoisrannalla, Etelä-Niskamäessä olevan Iso-Nivu -järven eteläpuolelle ulottuvan drumliinin eteläkärjessä, metsäautotien päässä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.594010013 |
593 |
Vemmellahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509265.64400000 |
6916540.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksänjärven koilliskulmalla olevan Vemmellahden pohjoisrannalla sijaitsevassa niemessä, kolmen mökkitontin alueella. Maaperä alueella on kivikkoista kangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rakennustöiden vuoksi raivatuilta alueilta sekä koekuopista. |
| metsakeskus.594010013 |
593 |
Vemmellahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
509265.64400000 |
6916540.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksänjärven koilliskulmalla olevan Vemmellahden pohjoisrannalla sijaitsevassa niemessä, kolmen mökkitontin alueella. Maaperä alueella on kivikkoista kangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rakennustöiden vuoksi raivatuilta alueilta sekä koekuopista. |
| metsakeskus.594010014 |
593 |
Vemmellahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
509965.36900000 |
6915780.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksänjärven koillisosassa oelvan Vemmellahden itärannalla. Asuinpaikka-alue on pienellä kangassaarekkeella Härskiönlammesta Vemmellahteen laskevan ojan suun pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.594010015 |
593 |
Vemmellahti 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
508883.00000000 |
6916725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksänjärven koillisosassa olevan Vemmellahden luoteisrannalla. Asuinpaikka-alue sijoittuu järven ja pienen suon väliselle kangasmaalle, yhteismaalla olevan rantamökin alueelle. Alueella on asumuspainanteita. |
| metsakeskus.594010016 |
593 |
Vemmellahti 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509557.00000000 |
6916534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksänjärven koillisosassa olevan Vemmellahden koillisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantatörmän päällä kulkevan metsäautotien varresta hiekkakankaalta. |
| metsakeskus.594010017 |
593 |
Matoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
509145.69400000 |
6915510.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksänjärven koillisosassa Vemmellahden suulla olevassa Matoniemessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vanhan rantatörmän päältä, kaatuneen männyn juurakosta. |
| metsakeskus.594010018 |
593 |
Kahvikivi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507886.20200000 |
6915340.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksänjärven pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vanhan hiekkatörmän tuntumasta. Asuinpaikalla on vuonna 1989 suoritettu arkeologisia tutkimuksia 30 m²:n suuruisella alueella. Paikalla on suuria kivenlohkareita, joista yhden nimi on metsämiesten leiriytymispaikan mukaan nimetty Kahvikiveksi. |
| metsakeskus.594010019 |
593 |
Ruokolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507226.46300000 |
6916150.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieksänjärven luoteisosassa olevan pienen Ruokolahden pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille savikkoisen pellon etelälaidasta. |
| metsakeskus.594010020 |
593 |
Hiekkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501708.72000000 |
6907503.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Siili -nimisen järven itälaidalla olevassa pienessä ja matalassa saaressa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille aivan rannasta. |
| metsakeskus.594010021 |
593 |
Pohoskangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503777.91100000 |
6901426.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven ja Ison-Syvän välillä olevalla Pohoskankaalla, Ison-Syvän rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vanhasta, kuluneesta rantatörmästä. |
| metsakeskus.594010022 |
593 |
Telataipale |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
504207.74400000 |
6901046.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010022 |
Uhrikivi sijaitsee Naarajärven ja Iso-Syvän välisellä kannaksella olevan Telataipaleen talon pihassa, navetan vieressä. Uhrikivi on suuri, tasapintainen kivi, jonka päällä on yksi kuppi. Kupin halkaisija on noin 10 cm. Kuppia on hakattu sekundäärisestikin. |
| metsakeskus.594010023 |
593 |
Ukkola |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
494491.56000000 |
6924696.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010023 |
Uhrikivi sijaitsee Ahvenisen järvestä lounaaseen pistävän Kinnulanlahden luoteisrannassa. Talosta noin 100 m kaakkoon olevan pellon alaosassa on kivi, jonka loivasti kaakkoon viettävässä pinnassa on kolme (?) uhrikuppia. |
| metsakeskus.594010024 |
593 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504427.67400000 |
6895838.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajoen itärannalla, Kuuselan talosta 200 m lounaaseen. Asuinpaikka-alue on kuusikkoa ja maaperä hiekkamaata. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kuluneesta rantatörmästä ja pienestä hiekkakuopasta. Rajaus on tarkastettava. |
| metsakeskus.594010025 |
593 |
Pieni-Tuoppu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513274.07500000 |
6904754.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison-Tuopun pohjoispään ja Pienen-Tuopun nykyisin suona olevan pohjoisosan välisellä hiekkakankaalla. Alueen halki kulkee Ison- ja Pienen-Tuopun välikannakselle tie, jonka länsipuolella on hiekkakuoppa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet tämän hiekkakuopan reunalta sekä tien varresta.
Inventointi 2019: Kohde tarkastettiin inventoinnin yhteydessä. Mäen ja tien länsipuolelta on otettu maata, mutta mäen eteläosa, tien molemmin puolin, vaikuttaa koskemattomalta. Rikkoontuneiden maanpintojen ja teiden leikkausten tarkastelun lisäksi alueelle tehtiin useita koekuoppia, mutta kiinteästä muinaisjäännöksestä ei saatu havaintoja. Kohde rajattiin muinaisjäännösrekisterin tietojen ja paikalla nähdyn perusteella, mutta tarkempi rajaus vaatisi arkeologisen tarkkuusinventoinnin tai koekaivauksen. |
| metsakeskus.594010026 |
593 |
Iso-Tuoppu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514534.00000000 |
6903656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison-Tuopun itärannalla olevan pienen niemen kärjessä. Niemi on mäntyä kasvavaa moreenimaata. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille moreenimäen laelta, kaatuneen puun juurakosta.
Inventointi 2019: Niemen eteläosa on sen muuta osaa korkeampi kallioinen ja kivinen pienialainen kohouma. Niemen pohjoisosa on kosteapohjaista kivikkoa. Kivisyyden vuoksi niemen korkeammalle osalle saatiin tehtyä vain muutama koekuoppa: niiden kohdalla kivien väleissä oli hiekkaa. Yhdestä koekuopasta löytyi palaneen luun pieniä muruja, joista otettiin talteen muutamia paloja (KM 42230:1). Kohde rajattiin muinaisjäännösrekisterin tietojen, niemen kärjen topografian ja löydöllisen koekuopan perusteella. |
| metsakeskus.594010027 |
593 |
Hietaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522400.43700000 |
6897228.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Längelmäenjärven pohjoisosassa oelvan Hietalahden koillisrannalla, Hietaniemen tyvessä. Rannassa kulkee metsäautotie, joka nousee vanhalle rantatörmälle Hietalahden kämpästä noin 300 m itään. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille törmästä tien kohdalta.
Inventointi 2013: koordinaattien osoittamaan kohtaan ja sen lähistölle kaivettiin kolme
koepistoa, joiden maannoksessa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Kohdasta noin 100 m länteen sen sijaan kulkee nykyäänkin metsäautotie, joka nousee noin 210 m päässä Hietalahden kämpästä vanhan rantaterassin päälle. Myös tälle paikalle kaivettiin koepistoja ja kulunutta tienpintaa havainnoitiin silmämääräisesti. Tien molemmin puolin löydettiin kohteeseen Hietalahti 2 liittyvät rakenteet.
Kohteen luonnetta on syytä selvittää tarkemmin, mikäli alueelle suunnitellaan maankäyttöä. |
| metsakeskus.594010028 |
593 |
Siilinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502148.54900000 |
6906804.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Siilin järveen etelästä pistävän Siilinniemen kärjessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille autojen kääntöpaikalta ym. kohdilta, mistä maan pinta on kulunut.
Vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä suinpaikkalöytöjä tuli kolmesta koekuopasta, joten niemessä on laajahko kohde.
Eteläisin koekuoppa kaivettiin niemen kärkeen vievän ajouran ja rannan väliin, noin 10 m rannasta ja 10 m tieurasta. Kuopasta löytyi 10-20 cm turpeen alta palaneen näköisiä kiviä ja kvartsiesine. Kuoppaa ei kaivettu syvemmälle. Lähellä oli vanhoja kaivelun jälkiä.
Pohjoisin koekuoppa kaivettiin niemen kärkeen, noin 10 m rantatörmästä lounaaseen ja noin 10 m ”kellarista” itään matalaan painanteeseen, joka voi olla asumuspainanne. Kuopasta löytyi pieniä kvartsi-iskoksia noin 20 cm syvyydestä ja isompia iskoksia noin 25 cm syvyydestä. Kuoppaa ei kaivettu syvemmälle.
Läntisin koekuoppa kaivettiin niemen pohjoisrantaa kulkevan polun viereen, noin 15 m rannasta. Koepistosta noin 20 cm syvyydestä löytyi kvartsi-iskos eikä kuoppaa kaivettu enempää.
Siilinniemessä on runsaahkosti jälkiä kaiveluista, joista osa liittyy hautausmaan toimintaan, osa muuhun toimintaan (mm. asuinpaikalla oleva mahdollinen kellarikuoppa Siilinniemi 3 ja mahdollinen hiilihauta Siilinniemi 4). Luultavasti samaa asuinpaikkaa Siilinniemen kohteen kanssa.
|
| metsakeskus.594010029 |
593 |
Kuuvaanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496151.01100000 |
6895558.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Porsaskoskella olevan Pitkäsjärven pohjoisrannalla, Kuuvanniemessä. Alue on metsäistä niemenkärkeä, jonne on ilmakuvien perusteella 2010-luvun alkupuolella rakennettu asuinrakennus ja ulkorakennuksia. Asuinpaikka lienee pääosin tuhoutunut rakennustöissä. |
| metsakeskus.594010030 |
593 |
Tervaniemen tie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499389.68200000 |
6900246.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Niskajärven itäpuolelta Tervaniemeen ym. vievän tien varressa, Kangasniementiestä noin 1 km kaakkoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien itäreunan leikkauksesta. Kohteen rajaus on tarkastettava. |
| metsakeskus.594010031 |
593 |
Kaivanto |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
503787.91200000 |
6901986.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajärven ja Pienen-Syvän välisen Kaivannon (Syväkaivanto) molemmin puolin. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pohjoispuolelta, Peltoniemestä pistävän niemen alueella olevasta hiekkakuopasta, tien itäpuolelta. Kaivannon eteläpuolella olevalla tasanteella on havaittavissa kaksi asumuspainannetta. |
| metsakeskus.594010032 |
593 |
Lötönpuro |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
503647.95500000 |
6905364.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010032 |
Pyyntikuopat sijaitsevat valtatie 23 eteläpuolella, Heiskalantien ja Lötönpuron välissä olevalla metsäalueella. Yksi kuopista (kuoppa nro 1) sijaitsee Heiskalantien länsipuolella, muut sen itäpuolella. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2-4 metriä ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. |
| metsakeskus.594010033 |
593 |
Alanteenlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502078.59000000 |
6903785.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010033 |
Kohde sijaitsee Naarajärven itäpuolella, Alanteenlammen koillispuolella, Naarajoen niskan muodostaman mutkan eteläpuolella. Paikalla on kesämökki ja sen pihassa kasvimaa, jota muokatessa on löytynyt asuinpaikkaan viittaavaa esineistöä (KM 30126:1-8). Paikalla kerrotaan havaitun myös tulisijan jäänteet noin 0,5 m syvyydessä. Maaperä paikalla on hiekkaa. Mökkitontti on kauttaaltaan muokattu ja tontin rantaa on ruopattu. |
| metsakeskus.594010034 |
593 |
Laaninkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501588.74100000 |
6913741.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Koivuaho-nimisen tilan päärakennuksesta noin 700 m länsilounaaseen olevan viljelyspellon alueella ja se erottuu lievänä kohoumana ympäristöstään. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelystöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.594010035 |
593 |
Lapinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499499.64900000 |
6898367.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010035 |
Lapinsaari on pieni, noin 200 x 60 m kooltaan oleva saari Niskajärven keskivaiheilla, sen itäosassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille saaren etelärannalla olevan kesämökin kohdalta.
Perimätieto kertoo saareen myös haudatun vainajia.
Kohteen rajaus on tarkastettava. |
| metsakeskus.594010036 |
593 |
Tuomaankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502988.23800000 |
6900846.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarasuon ja Naarajoen itäpuolella, Tuomaankankaan pohjoispäässä, pohjoispään laajalla tasanteella, harjanteen länsireunalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille 1,5 m²:n koekuopasta ja polun pinnasta. |
| metsakeskus.594010037 |
593 |
Siilin päiväkoti |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
503128.16000000 |
6906024.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010037 |
Kohde sijaitsee Siilin päiväkodille johtavan Jäniksenpolku-nimisen tien vieressä. Kuppikivi on iso maakivi, jonka koko on 1,95 x 2,50 m ja korkeus 1,1 m. Kiven päällä on yksi kuppi, jonka halkaisija on 15 cm ja syvyys 5 cm. |
| metsakeskus.594010038 |
593 |
Rajakivi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
504327.67400000 |
6906784.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010038 |
Rajakivi sijaitsee Vangasjärven länsirannalla olevalla uimarannalla. Kohteesta ei ole käytettävissä tarkempia tietoja.
Pieksämäen Lehden 18.3.1986 mukaan kivi löytyi omakotitaloa rakennettaessa, jolloin kiveä työnnettiin syrjään alkuperäiseltä paikaltaan. Artikkelin mukaan kiven päälle on hiottu M-kirjaimen muotoinen kuvio, miekkaa muistuttava kuvio ja sen kanssa ristissä oleva pienempää miekkaa muistuttava kuvio. Lehdessä on kaksi kuvaa kivestä, johon kuviot on liiduttu. |
| metsakeskus.594010039 |
593 |
Tuoppuniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515043.36900000 |
6904155.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokojärven länsirannalla, laajan Tuopunkankaan koillislaidalla, järven rannassa mäntykankaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta.
Inventointi 2019: Muinaisjäännösrekisterin mukaisen koordinaattipisteen ympäristöön tehtiin yli kymmenen koekuoppa noin 15 x 35 m kokoiselle alueelle, mutta havaintoja muinaisjäännöksestä ei saatu. Aiempien tietojen perusteella paikalla on mitä ilmeisimmin kivikautinen asuinpaikka. Kohteen tarkempi rajaus vaatisi arkeologisen tarkkuusinventoinnin tai koekaivauksen. |
| metsakeskus.594010040 |
593 |
Tuoppuniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515353.24700000 |
6903935.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokojärven länsirannalla,laajan Tuopunkankaan koillislaidalla, järven rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta.
Inventointi 2019: Paikka on loivasti kohti itäkoillista viettävää avarapohjaista mäntykangasta. Muinaisjäännösrekisterin mukaisen koordinaattipisteen ympäristöön tehtiin 15 koekuoppaa noin 20 x 40 m kokoiselle alueelle, mutta havaintoja muinaisjäännöksestä ei saatu. Kohteen laajuuden ja luonteen selvittäminen vaatisi arkeologisen tarkkuusinventoinnin tai koekaivauksen. |
| metsakeskus.594010041 |
593 |
Tuomaankangas pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502898.26900000 |
6900986.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarasuon ja Naarajoen itäpuolella, Tuomaankankaan pohjoiskärjessä olevalla kapealla ja alavalla tasanteella, lähellä joen rantaa, aivan suon reunassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.594010042 |
593 |
Iso-Nivu E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501588.80300000 |
6898587.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Niskamäen eteläpuolella olevan Iso-Nivu -järven koillisrannalla, rannassa kulkevan tien itälaidalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tienleikkauksesta noin 100 m matkalta. Aluerajaus on tarkastettava. |
| metsakeskus.594010043 |
593 |
Kivisuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
498250.13600000 |
6901746.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Niskamäen länsipuolella, Kangasniementien ja Kivisuon välisellä alueella, suon reunalla, muinaisen rantatörmän laella, hiekkakuopan eteläpuolella. Paikalla on myös yksi asumuspainanne. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille asumuspainanteen kohdalle tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.594010044 |
593 |
Niskamäki länsirinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498789.92100000 |
6901046.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Niskamäen länsirinteen juurella,aivan Kangasniementien varrella, sen eteläpuolella, muinaisen rantatörmän päällä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljestä. Koekuoppia ei v. 2000 tehty. |
| metsakeskus.594010045 |
593 |
Korkeakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502648.36300000 |
6901986.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Naarajoen itäpuolella,suon laidalla, vanhan rantavallin päällä, Korkeakankaan juurella, Naarajokisuusta 2 km eteläkaakkoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.594010046 |
593 |
Tuopunniemi 4 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
513943.81500000 |
6904275.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso-Tuoppujärven rannalla, Tuopunniemen tilan kohdalla itärannalla. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille muinaisen rantatörmän päältä, alueella olevan kesämökin lähettyviltä. Kesämökistä noin 60 m itään on mahdollinen asumuspainanne, johon tehdyssä koekuopassa palanutta luuta ja likamaakerros 40 cm syvyyteen. Painanteen halkaisija noin 5-6 m. |
| metsakeskus.594500001 |
593 |
Naarajärvi Letkunniitty |
10001 |
12016 |
13180 |
11002 |
27000 |
505327.29100000 |
6901846.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.594500001 |
Naarajärven kaakkoisosassa Itälahteen laskevan pienen Myllypuron varressa 200-300 m järvestä. Puron suuosa soista niittyä, jonka koillispuolisella hiekkatöyräällä on tervahauta (halk. 6 m). Puro virtaa vuolaana koskena Letkunniitylle. Paikalla on rakenteita: alempi pato (25 m) puron pohjoispuolella 12 m ja eteläpuoli 13 m, leveys on n. 2 m ja korkeus 0,5-0,7 m - eteläinen osa on osin hajoitettu, puron kohdalla ei rakenteita; ylempi pato on edellisestä n. 70 m ylävirtaan, pohjoisosa n. 9 m ja eteläosa n. 15 m, korkeus ja leveys samoin kuin edellisessä. Pato on ehjä puron kohtaa lukuunottamatta. Paikkaan ei näytä liittyvän muistitietoa. |
| metsakeskus.595010001 |
595 |
Virranniska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483855.50900000 |
7008063.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielaveden rannalla, noin 0,5 km itään Säviän kanavasta ja noin 250 m pohjoiskoilliseen Virranniskan talosta, noin 50 m Pielaveden rannasta. Asuinpaikka-alue on loivasti pohjoiseen viettävää hiekkamaata. Asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1919 lähtien. |
| metsakeskus.595010001 |
595 |
Virranniska |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
483855.50900000 |
7008063.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielaveden rannalla, noin 0,5 km itään Säviän kanavasta ja noin 250 m pohjoiskoilliseen Virranniskan talosta, noin 50 m Pielaveden rannasta. Asuinpaikka-alue on loivasti pohjoiseen viettävää hiekkamaata. Asuinpaikka on ollut tunnettu vuodesta 1919 lähtien. |
| metsakeskus.595010003 |
595 |
Jokiharju |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
464963.03800000 |
7028195.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010003 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pielavesi-Pyhäsalmi -maantien itäpuolella ja Kolunpuron lounaispuolella, 150-200 m Kotamäen koulusta, puolivälissä Kotamäen tien ja Jokiharjun talon välistä peltoa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Kolunpuron rantapellosta, talosta noin 30-40 m kaakkoon.
Vuoden 2020 inventoinnissa paikalta ei tehty havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.595010004 |
595 |
Tupakkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488833.50600000 |
7008063.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Uitonlammen ja Petäjäjärvelle vievän tien itäpuolella, Tupakkaniemen talosta noin 100 koilliseen. Asuinpaikka on loivasti länteen viettävällä, hiekkaisella viljelyspellolla. Peltoalueet on sittemmin metsitetty. |
| metsakeskus.595010005 |
595 |
Hiekkakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481186.61800000 |
6999066.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilakan itärannalla, hiekkaisella kohti rantaa viettävällä metsämaalla. Löydöt on saatu talteen rantahiekalta. |
| metsakeskus.595010006 |
595 |
Meijerinkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
482146.24400000 |
6996987.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010006 |
Meijerinkankaan asuinpaikka sijaitsee Nilakan itäosassa olevan Paanaslahden lounaisrannalla. Paanaslahti on pitkä ja kapeahko, luode-kaakko -suuntainen lahti, jonka kaakkois- lounaisosaa ympäröivät suoalueet. Paanaslahden lounaispäässä lähellä rantaa kohoaa hieman ympäristöään korkeampi lähes pyöreä ja keskeltä tasainen noin 200 x 200 m kooltaan oleva suon ympäröimä saareke. Tämän saarekkeen itäreunalla on tervahauta, jonka molemmin puolin on pienet umpeenkasvaneet hiekkakuopat. Tervahaudan eteläpuolisesta hiekkakuopasta on löydetty paikan ensimmäiset saviastian palat.
Saarekkeella kasvaa pääosin rehevää sekametsää, reunalla koivuja ja leppiä. Saareketta ympäröi suo tai soistuva kosteikko. Maaperä saarekkeen alueella on lähes kivetöntä hienoa hiekkaa.
Asuinpaikka on ollut käytössä kivikaudelta varhaismetallikaudelle, joista ensiksi mainittu asutusvaihe on sijoittunut asuinpaikka-alueen eteläosaan ja myöhäisempi, Luukonsaaren vaiheen asuinpaikka, alueen koillisosaan, lähemmäksi nykyistä rantaa. Alueella on havaittavissa yhteensä 11 painannetta, joista suurin on halkaisijaltaan noin 8 m ja pienin noin 2 m. Yksi painanteista on kaksosispainanne. Ainakin osa painanteista on todennäköisesti esihistoriallisia asumuspainanteita. Yksi painanne on osoittautunut moderniksi painanteesta saadun radiohiiliajoituksen perusteella. Koko asuinpaikka-alueella on havaittavissa selvä ja paikoin hyvinkin paksu kulttuurikerros.
Myöhemmästä ihmistoiminnasta alueella on merkkinä saarekkeen itäreunalla oleva tervahauta sekä pohjoiskulmalla vielä vuosisadan alussa asuttuna olleen torpan rauniot. |
| metsakeskus.595010006 |
595 |
Meijerinkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
482146.24400000 |
6996987.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010006 |
Meijerinkankaan asuinpaikka sijaitsee Nilakan itäosassa olevan Paanaslahden lounaisrannalla. Paanaslahti on pitkä ja kapeahko, luode-kaakko -suuntainen lahti, jonka kaakkois- lounaisosaa ympäröivät suoalueet. Paanaslahden lounaispäässä lähellä rantaa kohoaa hieman ympäristöään korkeampi lähes pyöreä ja keskeltä tasainen noin 200 x 200 m kooltaan oleva suon ympäröimä saareke. Tämän saarekkeen itäreunalla on tervahauta, jonka molemmin puolin on pienet umpeenkasvaneet hiekkakuopat. Tervahaudan eteläpuolisesta hiekkakuopasta on löydetty paikan ensimmäiset saviastian palat.
Saarekkeella kasvaa pääosin rehevää sekametsää, reunalla koivuja ja leppiä. Saareketta ympäröi suo tai soistuva kosteikko. Maaperä saarekkeen alueella on lähes kivetöntä hienoa hiekkaa.
Asuinpaikka on ollut käytössä kivikaudelta varhaismetallikaudelle, joista ensiksi mainittu asutusvaihe on sijoittunut asuinpaikka-alueen eteläosaan ja myöhäisempi, Luukonsaaren vaiheen asuinpaikka, alueen koillisosaan, lähemmäksi nykyistä rantaa. Alueella on havaittavissa yhteensä 11 painannetta, joista suurin on halkaisijaltaan noin 8 m ja pienin noin 2 m. Yksi painanteista on kaksosispainanne. Ainakin osa painanteista on todennäköisesti esihistoriallisia asumuspainanteita. Yksi painanne on osoittautunut moderniksi painanteesta saadun radiohiiliajoituksen perusteella. Koko asuinpaikka-alueella on havaittavissa selvä ja paikoin hyvinkin paksu kulttuurikerros.
Myöhemmästä ihmistoiminnasta alueella on merkkinä saarekkeen itäreunalla oleva tervahauta sekä pohjoiskulmalla vielä vuosisadan alussa asuttuna olleen torpan rauniot. |
| metsakeskus.595010007 |
595 |
Suottaniemen rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
481316.49900000 |
7016979.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010007 |
Suottaniemen kapeimmalla kohdalla olevan, n. 3 x 3 m kokoisen kiviraunion keskellä on pystyssä kivilaaka, jonka toisella puolella on mahdollisesti hakkauksia. Kivi saattaa olla Pähkinäsaaren rauhan rajakivi. |
| metsakeskus.595010010 |
595 |
Rytkölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486583.00000000 |
6995732.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010010 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 50 metriä lounaaseen Rytkölän asuinrakennuksesta, Jokijärvelle vievän tien luoteisreunasta alkaen länsilounaaseen Kivipuroon vietävällä peltorinteellä. |
| metsakeskus.595010011 |
595 |
Vauhkola |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
482176.25000000 |
6991210.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010011 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Tervon kunnan rajaa. Kiviröykkiö 1 on suolla ja röykkiöt 2-4 metsäisessä maastossa. Röykkiö 1 voisi olla rajamerkki. Röykkiöt 2-4 ovat halkaisijaltaan noin 10 m. |
| metsakeskus.595010014 |
595 |
Vanhapappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484090.00000000 |
7013500.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen itäreunalla olevalla pelto- ja niittyalueella. Noin 1 km:n pituinen löytöalue ulottuu Kuuselan tilan pellolta Parolan Tuhannenniemeen. Alue on lähinnä kaakkoon loivasti viettävää viljelysmaata. Maaperä on hiesuista.
Parolan talo on aikoinaan ollut pappila, mistä johtuu nimi Vanhapappila tai Saarenpappila. Siitä noin 300 m länteen sijaitsee Pielaveden ensimmäinen kirkko ja paikalla on vielä tapuli ja vanha hautausmaa. Siitä kaakkoon olevan Kalmalahden nimi periytyy hautausmaan käytön ajoilta. |
| metsakeskus.595010015 |
595 |
Kivimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
480466.77100000 |
7035492.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivimäki-nimisen mäen loivasti länteen päin viettävällä rinteellä, jonka alaosassa on jyrkempi törmä. Törmän alapuolella on metsittynyt suoalue. Matti Saarniston (1971:51-52) mukaan Kivimäki on ollut saari Saimaan vesistöaluella ja sen eteläpuolella oleva metsittynyt suoalue on saattanut olla läheisten järvien osan varsin pitkäänkin Päijänteeseen johtavan lasku-uoman umpeuduttua.
Mäen länsirinteessä oleva hiekkamuodostuma, jolla asuinpaikka sijaitsee, on suureksi osaksi hiekanoton tuhoama. Vanhojen hiekkakuoppien välillä on pieniä alueita, joissa ehjää asuinpaikka-aluetta saattaa vielä olla jäljellä. |
| metsakeskus.595010015 |
595 |
Kivimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
480466.77100000 |
7035492.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivimäki-nimisen mäen loivasti länteen päin viettävällä rinteellä, jonka alaosassa on jyrkempi törmä. Törmän alapuolella on metsittynyt suoalue. Matti Saarniston (1971:51-52) mukaan Kivimäki on ollut saari Saimaan vesistöaluella ja sen eteläpuolella oleva metsittynyt suoalue on saattanut olla läheisten järvien osan varsin pitkäänkin Päijänteeseen johtavan lasku-uoman umpeuduttua.
Mäen länsirinteessä oleva hiekkamuodostuma, jolla asuinpaikka sijaitsee, on suureksi osaksi hiekanoton tuhoama. Vanhojen hiekkakuoppien välillä on pieniä alueita, joissa ehjää asuinpaikka-aluetta saattaa vielä olla jäljellä. |
| metsakeskus.595010016 |
595 |
Korvala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
479517.20900000 |
7021008.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Korvalanniemen eteläkärjessä, Korvalan talosta noin 60 m lounaaseen, hiekkaisella, lounaaseen viettävällä rantapellolla. |
| metsakeskus.595010017 |
595 |
Kotamäki |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
474258.00000000 |
7032316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010017 |
Kotamäen korkeimman laen etelään viettävän rinteen juurella, mäen laella olevan vesivaraajan kaakkoispuolella, laelle johtavan tieuran länsipuolella on luontaista ns. pirunpeltoa eli paljaaksi huuhtoutunutta mukulakivikkoa muutaman aarin alueella. Siihen on raivattu kuopanteita. Kohdetta on aikaisemmissa tarkastuksissa pidetty lapinrauniona.
Kyseessä ei kuitenkaan ole röykkiö (lapinraunio) vaan luontaiseen kivikkoon raivatut kuopanteet, mahdollisesti rakkakuopat tai muut säilytyskuopat. Ajoitus on avoin, mutta kohdalla ei liene ollut sellaista historiallisen ajan maankäyttöä, joka selittäisi kuopanteet. Kyseessä voivat olla esihistorialliset ns. rakkakuopat, vaikka muuten sellaisia ei Pohjois-Savosta aikaisemmin tunneta. Kohteen esihistoriallinen rantataso on Itämeren Ancylusjärvi vaiheesta (jolloin kivikko syntynyt), mutta kohde ei välttämättä ole rantasidonnainen.
Kymmenisen metriä näistä itään, vesitornille johtavan huoltotien länsilaidalla on kymmenisen metriä pitkä kivivalli, joka liittyy selvästi huoltotien raivaamiseen. |
| metsakeskus.595010018 |
595 |
Metsälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484695.18000000 |
7006563.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Metsälän talosta eteläkaakkoon viettävällä viljelyspellolla. Pellon eteläreunasta, humuksen ja mullan sekaiselta viljelysmaalta on tullut esille muutamia kvartsi-iskoksia.
Paikalta on aiemmin löytynyt poikkiteräinen, liuskeesta valmistettu kirves (Pielaveden kotiseutumuseo N:o 1037 sekä eteläkarjalainen tasataltta (KuM 6149). |
| metsakeskus.595010019 |
595 |
Tuliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477857.92800000 |
7007413.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilakan Pohjalevälahden itärannalla, jyrkällä rantatörmällä ja laajahkon hiekkakuopan reunoilla. Vuoden 2008 havaittiin kvartsi-iskoksia hiekkakuopan pohjoispuolella olevan muinaisen rantatörmän päältä. Tämän tasanteen yläpuolella olevalta toiselta tasanteelta löydettiin palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikkaa on säilynyt hiekkakuopan ja läheiselle kesämökille vievän tien välissä. |
| metsakeskus.595010020 |
595 |
Koivumäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
465043.00700000 |
7027455.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010020 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pielavesi - Pyhäsalmi -maantiestä noin 400 m länteen, Kolunpuroon viettävällä viljelyspellolla. Vanhoja löytöjä on tehty asuinrakennuksesta länsilounaaseen ja Kolunpuron rantaan päin sekä Kolunpuron vastakkaiselta rannalta hajallaan. Vuoden 1983 tarkastuksen lödöt on tehty uudispellosta talosta pohjoiseen, jotka on todettu vuoden 2021 inventoinnissa kahdeksi asuinpaikaksi, Palokangas 1 ja Palokangas 2. |
| metsakeskus.595010021 |
595 |
Pulloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477907.90600000 |
7008123.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Huosaanlammen eteläosaan työntyvän Pulloniemen pohjoisosassa. Paikalla kesämökki ja puutarha. |
| metsakeskus.595010022 |
595 |
Renssinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
465829.00000000 |
7026612.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Renssinkankaalla olevan hiekkakuopan reunamilla. Kuopan reunalta on havaittu kvartseja. Havainnot keskittyvät noin 100-150 metrin päähän lounaaseen Pekanahoon vievän tien mutkasta mutta yksi kvartsi havaittiin aivan kuopan länsipäästä. |
| metsakeskus.595010023 |
595 |
Kalttonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
465642.77100000 |
7026115.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielavesi - Pyhäsalmi -maantien länsipuolella, Sulkavanjärvelle eroavan maantien tienhaaran ympäristössä. Kangasmaasto laskee noin 200 m:n päässä Pielavesi-Pyhäsalmi -maantiestä länteen olevaan Korppinen-järveen. Alueella on havaittavissa kaksi muinaisrantaterasssia.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Sulkavanjärven-tien eteläpuolella olleelta metsänäestysalueelta, alueen alemman muinaisrantaterassin kohdalta. Löytöpaikka sijaitsee noin 200 m tienristeykseksestä länteen. |
| metsakeskus.595010024 |
595 |
Jatalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482955.84700000 |
7015680.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielaveden Kirkkosaaren etelästä pistävän Jatanlahden pohjukassa olevalla hiekkaharjanteella. Asuinpaikka-aluetta on tuhoutunut tienteon, viljelyn ja hiekanoton yhteydessä ja sitä on jäljellä vain rippeitä maantien länsipuolella, hiekkatörmän korkeimmalla kohdalla. |
| metsakeskus.595010025 |
595 |
Kotalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482536.08000000 |
6999246.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilakan Kotalahden pohjukkaan viettävällä rinteellä. Alue on osaksi puutarhamaata. Metsässä kesämökin itäpuolella havaittiin kuoppa (3-4 x 2 m), jonka tarkoitus ei selvinnyt sekä kaksi selvää kaskirauniota. |
| metsakeskus.595010026 |
595 |
Kemilänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480756.79300000 |
6999566.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Kemilänniemen nokkaan johtavan maantien länsipuolella, kangasmaastossa. Löydöt ovat tuleet esille ojanleikkauksesta ja vanhan hiekkakuopan laidalta.
Asuinpaikka-aluetta on todennäköisesti ainakin osittain tuhoutunut tienteon ja hiekanoton yhteydessä. Ehjää asuinpaikkaa voi olla vielä jäljellä tien pohjois-lounaispuolella ojasta nostettujen maakasojen alla ja loivassa rinteessä. |
| metsakeskus.595010027 |
595 |
Saarinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486064.63600000 |
7005404.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Saarinen-järven kapeimman kohdan itärannalla olevalla viljelyspellolla, Saarisen tilan päärakennuksesta noin 100 m luoteeseen. Vuoden 2008 inventoinnissa paikan todettiin olevan metsitettyä peltoa ja pihamaata. |
| metsakeskus.595010028 |
595 |
Tulikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490222.95900000 |
7005114.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Välijoesta noin 100 m itään olevalla vanhalla, hiekkaisella rantatörmällä. Vuoden 2008 inventoinnissa kohteesta ei saatu lisätietoja. Asuinpaikka on sijaitsee vanhalla peltoalueella, joka sittemmin on metsitetty. |
| metsakeskus.595010029 |
595 |
Joensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490522.84200000 |
7004942.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Petäjäjärven pohjoisrannasta noin 200 m pohjoiseen, Joensuun talosta noin 90 m länteen, hiekkaisella pihapellolla. Vuoden 2008 inventoinnin aikana pellot olivat kyntämättä, joten uusia havaintoja ei voitu tehdä. |
| metsakeskus.595010030 |
595 |
Amerikankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491312.52700000 |
7004584.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Petäjäjärveen laskevan Pankajoen suupuolessa, joen pohjoispuolella sijaitsevan vanhan hiekkakuopan reunamilla. Paikka on suon ympäröimä entinen hiekanottoalue. Paikka on muinaisen saaren etelärannalla. Vuoden 2008 inventoinnin aikana paikalla oli kyntämätön pelto.
Vuoden 2023 inventoinnissa kohteesta ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.595010031 |
595 |
Kallioharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496031.00000000 |
7005105.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010031 |
Kivitaltan löytöpaikan koordinaatit on korjattu vuoden 2016 inventoinnissa Pukkilan v. 1992 tarkastuskertomuksen kuvien ja kuvauksen perusteella. Paikalta on löytynyt vesirajasta reikäkivi ja Pukkila löysi v. 1992 tarkastuksen yhteydessä kivitaltan n. 20 m rannasta, talon kaakkoispuolelta, perunapellosta. Paikka oli tarkastettaessa kasvillisuuden peitossa eikä mitään havaintoja siitä saatu. Asuinpaikka on epävarma - onko sitä - mutta kuitenkin mahdollinen, ehkä todennäköinenkin. |
| metsakeskus.595010032 |
595 |
Hiekkaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478657.59800000 |
7009162.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Huosaanlammen rannasta, samoin kuin Kärväspurosta noin 300 m päässä rannasta. Asuinpaikka-alue on hiekkarinnettä, josta on ottu hiekkaa. Vuoden 2008 inventoinnissa alue oli metsittynyt, eikä uusia havaintoja tehty. |
| metsakeskus.595010033 |
595 |
Halla-aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478087.83100000 |
7009572.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Huosaanlammen pohjoisosasta noin 450 m luoteeseen, pienen kumpareen laella ja rinteellä. Paikka on ollut aiemmin viljelysmaana. |
| metsakeskus.595010034 |
595 |
Jatalahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482755.92700000 |
7015860.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Haukkalahteen johtavan tien varressa, hiekkakuopan reunalla. Haukkalahteen vievän tien rakentaminen on aikoinaan hävittänyt hiekkaharjanteen lounaisreunan alempia osia. Asuinpaikka-alueella havaittu tarkastamisen yhteydessä myös punamultaa. |
| metsakeskus.595010035 |
595 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486954.25100000 |
7011831.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010035 |
Asuinpaikka sijaitsee hautausmaan aidasta noin 100 m luoteeseen, noin 30 m:n päässä Pielaveden rannasta, hiekkamaalla. Alue ollut aiemmin viljelysmaana, nykyisin osin metsitettyä ja kevyen liikenteen väylää lukuunottamatta rakentamatonta. Paikalla on kaksi löytökohtaa (pohjoisemman löytöpaikan koordinaatit: p= 7014 960, i= 3486960), joista toinen on aivan rannan tuntumassa. |
| metsakeskus.595010036 |
595 |
Pirttiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480356.95300000 |
6999916.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Kemilääniemen Pirttiniemessä, sekametsää kasvavalla kivisellä hiekkamaalla. Kvartsi-iskokset on poimittu noin 15 m etäisyydeltä rannasta, hieman kohoavan hiekkapohjaisen terassin kohdalta.
Vuoden 2008 inventoinnissa ojan seinämästä, noin 20 m rannasta löytyi kvartsi-iskoksia. Maasto laskee loivasti rantaan. Löytöpaikka on veden tasosta vain 1-1,5 m yläpuolella. |
| metsakeskus.595010037 |
595 |
Kemilä |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
480077.06400000 |
7000716.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010037 |
Lapinraunio sijaitsee Kemilänniemen luoteiskärjessä olevalla avokalliolla. Kohteesta avautuvat avarat näköalat Nilakka -järvelle.
Lapinraunio on sammaloitunut, halkaisijaltaan noin 6 m ja korkeudeltaan noin 40 cm. |
| metsakeskus.595010038 |
595 |
Jänishiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485124.98800000 |
7012741.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010038 |
Asuinpaikka sijaitsee pangansalon saaren länsiosassa, saaren etelärannasta noin 150 m pohjoiseen, Jänishiekalle vievän tieuran länsipuolella olevan noin 80 x 60 m kooltaan olevan mäennyppylän tasaisella pohjoislaella. Kasvillisuus alueella on kuusivaltaista sekametsää.
Asuinpaikka-alue on täysin ehjä ja koskematon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. |
| metsakeskus.595010039 |
595 |
Yläpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485854.69400000 |
7012911.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Pangansalon saaren keskivaiheilla, saaren korkeimman mäen itälaidalla olevan pellon länsiosassa, rinteen laella, muinaisessa niemekkeessä, Pangansalon talsota noin 300 m pohjoiseen.
Asuinpaikka-alue sijaitsee rannasta noin 220 m etelään. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rinteen laelta ja reunoilta viljelyspellolta. On mahdollista, että asuinpaikka jatkuu kohti Pangansalon taloa. |
| metsakeskus.595010040 |
595 |
Kivisalmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482276.13200000 |
7013181.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen länsirannalla, Kivisalmen itärannalla, Paloniemestä noin 200 m pohjoiseen, Ukkolan mökistä 80-90 m etelään, jyrkän rantatörmän päällä.
Asuinpaikka-alue on täysin ehjää, nuorta mäntymetsää kasvavaa hiekkaista kangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. Paikalla on havaittu vahva kulttuurikerros, jossa on runsaasti palaneen luun siruja.
Paikalla 2012 rakentamisen takia tehdyissä koekaivauksissa todettiin, että alueella oli hyvin vähäisiä ja huonosti säilyneitä jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta. Yhdessä koekuopassa dokumentoitiin rakenne, joka mahdollisesti liittyy paikalla olleen esihistorialliseen toimintaan. Tontin itäosassa todettiin historialliseen kaskiviljelykseen viittaavia maakerroksia. Tontin lounaisosassa sijaitsee rantatörmän päällä kaksi tervahautaa. Rakennuspaikkojen kohdilta ei löytynyt mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vähäiset esihistorialliset löydöt ja mahdollisesti niihin liittyvä ja suurimmilta osin tuhoutunut rakenne löytyi päärakennuksen ja saunan välille jäävältä alueelta. Tervahaudat ovat rakennuttajan tiedossa ja niihin ei rakennushankkeen vaikutusalue ulotu. |
| metsakeskus.595010040 |
595 |
Kivisalmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
482276.13200000 |
7013181.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen länsirannalla, Kivisalmen itärannalla, Paloniemestä noin 200 m pohjoiseen, Ukkolan mökistä 80-90 m etelään, jyrkän rantatörmän päällä.
Asuinpaikka-alue on täysin ehjää, nuorta mäntymetsää kasvavaa hiekkaista kangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. Paikalla on havaittu vahva kulttuurikerros, jossa on runsaasti palaneen luun siruja.
Paikalla 2012 rakentamisen takia tehdyissä koekaivauksissa todettiin, että alueella oli hyvin vähäisiä ja huonosti säilyneitä jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta. Yhdessä koekuopassa dokumentoitiin rakenne, joka mahdollisesti liittyy paikalla olleen esihistorialliseen toimintaan. Tontin itäosassa todettiin historialliseen kaskiviljelykseen viittaavia maakerroksia. Tontin lounaisosassa sijaitsee rantatörmän päällä kaksi tervahautaa. Rakennuspaikkojen kohdilta ei löytynyt mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vähäiset esihistorialliset löydöt ja mahdollisesti niihin liittyvä ja suurimmilta osin tuhoutunut rakenne löytyi päärakennuksen ja saunan välille jäävältä alueelta. Tervahaudat ovat rakennuttajan tiedossa ja niihin ei rakennushankkeen vaikutusalue ulotu. |
| metsakeskus.595010040 |
595 |
Kivisalmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
482276.13200000 |
7013181.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen länsirannalla, Kivisalmen itärannalla, Paloniemestä noin 200 m pohjoiseen, Ukkolan mökistä 80-90 m etelään, jyrkän rantatörmän päällä.
Asuinpaikka-alue on täysin ehjää, nuorta mäntymetsää kasvavaa hiekkaista kangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. Paikalla on havaittu vahva kulttuurikerros, jossa on runsaasti palaneen luun siruja.
Paikalla 2012 rakentamisen takia tehdyissä koekaivauksissa todettiin, että alueella oli hyvin vähäisiä ja huonosti säilyneitä jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta. Yhdessä koekuopassa dokumentoitiin rakenne, joka mahdollisesti liittyy paikalla olleen esihistorialliseen toimintaan. Tontin itäosassa todettiin historialliseen kaskiviljelykseen viittaavia maakerroksia. Tontin lounaisosassa sijaitsee rantatörmän päällä kaksi tervahautaa. Rakennuspaikkojen kohdilta ei löytynyt mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vähäiset esihistorialliset löydöt ja mahdollisesti niihin liittyvä ja suurimmilta osin tuhoutunut rakenne löytyi päärakennuksen ja saunan välille jäävältä alueelta. Tervahaudat ovat rakennuttajan tiedossa ja niihin ei rakennushankkeen vaikutusalue ulotu. |
| metsakeskus.595010040 |
595 |
Kivisalmi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
482276.13200000 |
7013181.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen länsirannalla, Kivisalmen itärannalla, Paloniemestä noin 200 m pohjoiseen, Ukkolan mökistä 80-90 m etelään, jyrkän rantatörmän päällä.
Asuinpaikka-alue on täysin ehjää, nuorta mäntymetsää kasvavaa hiekkaista kangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. Paikalla on havaittu vahva kulttuurikerros, jossa on runsaasti palaneen luun siruja.
Paikalla 2012 rakentamisen takia tehdyissä koekaivauksissa todettiin, että alueella oli hyvin vähäisiä ja huonosti säilyneitä jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta. Yhdessä koekuopassa dokumentoitiin rakenne, joka mahdollisesti liittyy paikalla olleen esihistorialliseen toimintaan. Tontin itäosassa todettiin historialliseen kaskiviljelykseen viittaavia maakerroksia. Tontin lounaisosassa sijaitsee rantatörmän päällä kaksi tervahautaa. Rakennuspaikkojen kohdilta ei löytynyt mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vähäiset esihistorialliset löydöt ja mahdollisesti niihin liittyvä ja suurimmilta osin tuhoutunut rakenne löytyi päärakennuksen ja saunan välille jäävältä alueelta. Tervahaudat ovat rakennuttajan tiedossa ja niihin ei rakennushankkeen vaikutusalue ulotu. |
| metsakeskus.595010040 |
595 |
Kivisalmi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11028 |
27000 |
482276.13200000 |
7013181.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen länsirannalla, Kivisalmen itärannalla, Paloniemestä noin 200 m pohjoiseen, Ukkolan mökistä 80-90 m etelään, jyrkän rantatörmän päällä.
Asuinpaikka-alue on täysin ehjää, nuorta mäntymetsää kasvavaa hiekkaista kangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. Paikalla on havaittu vahva kulttuurikerros, jossa on runsaasti palaneen luun siruja.
Paikalla 2012 rakentamisen takia tehdyissä koekaivauksissa todettiin, että alueella oli hyvin vähäisiä ja huonosti säilyneitä jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta. Yhdessä koekuopassa dokumentoitiin rakenne, joka mahdollisesti liittyy paikalla olleen esihistorialliseen toimintaan. Tontin itäosassa todettiin historialliseen kaskiviljelykseen viittaavia maakerroksia. Tontin lounaisosassa sijaitsee rantatörmän päällä kaksi tervahautaa. Rakennuspaikkojen kohdilta ei löytynyt mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vähäiset esihistorialliset löydöt ja mahdollisesti niihin liittyvä ja suurimmilta osin tuhoutunut rakenne löytyi päärakennuksen ja saunan välille jäävältä alueelta. Tervahaudat ovat rakennuttajan tiedossa ja niihin ei rakennushankkeen vaikutusalue ulotu. |
| metsakeskus.595010040 |
595 |
Kivisalmi 1 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
482276.13200000 |
7013181.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen länsirannalla, Kivisalmen itärannalla, Paloniemestä noin 200 m pohjoiseen, Ukkolan mökistä 80-90 m etelään, jyrkän rantatörmän päällä.
Asuinpaikka-alue on täysin ehjää, nuorta mäntymetsää kasvavaa hiekkaista kangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. Paikalla on havaittu vahva kulttuurikerros, jossa on runsaasti palaneen luun siruja.
Paikalla 2012 rakentamisen takia tehdyissä koekaivauksissa todettiin, että alueella oli hyvin vähäisiä ja huonosti säilyneitä jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta. Yhdessä koekuopassa dokumentoitiin rakenne, joka mahdollisesti liittyy paikalla olleen esihistorialliseen toimintaan. Tontin itäosassa todettiin historialliseen kaskiviljelykseen viittaavia maakerroksia. Tontin lounaisosassa sijaitsee rantatörmän päällä kaksi tervahautaa. Rakennuspaikkojen kohdilta ei löytynyt mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Vähäiset esihistorialliset löydöt ja mahdollisesti niihin liittyvä ja suurimmilta osin tuhoutunut rakenne löytyi päärakennuksen ja saunan välille jäävältä alueelta. Tervahaudat ovat rakennuttajan tiedossa ja niihin ei rakennushankkeen vaikutusalue ulotu. |
| metsakeskus.595010041 |
595 |
Kivisalmi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
482236.14400000 |
7013321.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen länsirannalla, Kivisalmen itäpuolella ja Paloniemi-nimisestä niemestä noin 300 m pohjoiseen, rannan ja Sikoniemeen rannan suuntaisesti kulkevan tien välissä, jyrkän rantatörmän päällä.
Asuinpaikka-alueella on törmän päällä rannan suuntaisesti havaittavissa kolme soikena painaumana maastossa näkyvää asumuspainannetta. Neljännen painanteen kerrotaan olleen Ukkolan mökin pihamaalla, mutta sen tulleen tasoitetuksi pihatöissä. Lisäksi aivan nykyisen rannan äärellä, Ukkolan mökin laiturin pohjoispuolella on noin 1,5 m halkaisijaltaan oleva kuoppanne.
Asuinpaikka-alue on mäntyä kasvavaa metsää ja maaperältään hiekkaa. Alueen eteläosassa olevaa mökkiä ja sen pihamaan tasoitustöitä lukuun ottamatta alue on ehjä. |
| metsakeskus.595010042 |
595 |
Kivisalmi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
482216.15400000 |
7013411.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen länsirannalla, Kivisalmen itärannalla, Ukkolan mökistä noin 150 m pohjoiseen sijaitsevan pienen niemekkeen kohdalla, paikassa missä ylempänä rinteessä Sikoniemeen menevä tie kaartuu lähemmäksi rantaa ja leikkaa muinaisen rantatörmän. alavalla. Asuinpaikka-alue on alavaa, rannan äärellä olevaa tasannetta. Puusto on sekametsää ja maaperä hienoa hiekkaa. Asuinpaikka-alueen koko on noin 30 x 20 m. |
| metsakeskus.595010043 |
595 |
Sikoniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
482296.11900000 |
7013631.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen länsirannalla, Kivisalmen pohjoispään itärannalla, Sikoniemen tyvessä, alueen kesämökeistä koillispuolella.
Asuinpaikka-alue on mäntymetsää ja maaperältään hiekkaa. Alueen pohjoispäässä, niemen taitteessa nykyisen rantatörmän päällä on havaittavissa yksi asumuspainanne. |
| metsakeskus.595010044 |
595 |
Sikoniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482276.12900000 |
7013770.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen luoteisrannalla, Kivisalmen pohjoispuolella Sikonimen kärjen länsirannalla. Asuinpaikka-alue on kallioden välissä ja kupeessa olevaa maaperältään hiekkaista, mäntymetsää kasvavaa aluetta. |
| metsakeskus.595010044 |
595 |
Sikoniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
482276.12900000 |
7013770.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen luoteisrannalla, Kivisalmen pohjoispuolella Sikonimen kärjen länsirannalla. Asuinpaikka-alue on kallioden välissä ja kupeessa olevaa maaperältään hiekkaista, mäntymetsää kasvavaa aluetta. |
| metsakeskus.595010045 |
595 |
Sikoniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482316.10800000 |
7013840.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen luoteisrannalla, Sikoniemen kärjessä kalliorannan länsikupeessa hiekkaisella tasanteella. Asuinpaikka-alue on täysin ehjää metsärantaa. |
| metsakeskus.595010045 |
595 |
Sikoniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
482316.10800000 |
7013840.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen luoteisrannalla, Sikoniemen kärjessä kalliorannan länsikupeessa hiekkaisella tasanteella. Asuinpaikka-alue on täysin ehjää metsärantaa. |
| metsakeskus.595010046 |
595 |
Kärpänsaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480886.00000000 |
7014820.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkoselän länsipuolella olevan Kärpänsaaren eteläkärjen länsiosassa. Kärpänsaari on noin 200 x 150 m kooltaan oleva hiekkapohjainen saari. Eteläpäässä on matala ja laakea noin 30 x 20 m kooltaan oleva tasanne, jonka kohdalle asuinpaikka sijoittuu. |
| metsakeskus.595010047 |
595 |
Kärpänsaari N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480826.00000000 |
7014930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkoselän länsipuolella olevan Kärpänsaaren pohjoisosan länsiosassa, kallioiden välisillä hiekkapohjaisilla tasanteilla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. |
| metsakeskus.595010048 |
595 |
Kokkosaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481276.52600000 |
7015320.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkoselän pohjoispuolella olevan Kokkosaaren eteläkärjen länsipäässä, rantakallioden takana olevalla tasaisella hiekkamaalla. Alue on mäntymetsää kasvavaa rantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. Asuinpaikan itäosan aluerajaus on epävarma. |
| metsakeskus.595010049 |
595 |
Haukkalahti S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481776.31600000 |
7016509.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren luoteisosassa, Haukkalahden tilan päärakennuksesta noin 500 m etelälounaaseen, vastapäätä Koskelonsaarta olevan, rantaan viettävän rinteen laella, rannasta noin 30 m päässä, viljelyspellolla. Maaperä alueella on hiekkamoreenia. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellolta suppealta alalta muinaisen niemekkeen kärjen kohdalta. |
| metsakeskus.595010050 |
595 |
Suottaniemen tyvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481586.39100000 |
7016709.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren luoteiskärjessä olevan Suottaniemen tyvessä olevssa etelään aukeavassa lahdekkeessa, pellon eteläpuoleisella metsäkaistalla, jyrkähkön rantatörmän päällä. Asuinpaikka-alue on mäntyvaltaista sekametsää, jota lienee käytetty myös laitumena. Kohde on osittain tuhoutunut tai vaurioitunut paikalle kaivettujen erilaisten kuoppien ja kaivantojen johdosta. Rantatörmä on kulunut ja paikoin sortuva. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille sortuvasta rantatörmästä ja paikalle kaivetusta koekuopasta. |
| metsakeskus.595010051 |
595 |
Karkonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481336.49500000 |
7017399.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren luoteiskärjen, Suottaniemen, pohjoispuoella olevan Karkonsaaren eteläkärjen länsirannalla. Asuinpaikka-alue on mäntyvaltaista sekametsää, jyrkän rantatörmän päällä olevaa hiekkaista aluetta. Asuinpaikka-aluetta on arviolta noin 100 m pituudelta saaren eteläkärjestä luoteeseen päin. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.595010052 |
595 |
Multaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482945.85900000 |
7013750.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren Kirkkoniemen pohjoisrannalla, Lohilahden itäpuolella olevan Multaniemen kärjesssä, kesämökin eteläpuolella ja mökkitien länsipuolella, muinaisen matalan rantatörmän päällä.
Asuinpaikka-alueella on havaittavissa yksi soikeana painaumana maastossa näkyvä asumuspainanne, jonka kohdalle kaivetusta koekuopasta löydöt ovat peräisin. Alue on mäntymetsää (osin vähäpuustoista kesämökin pihamaata) ja maaperältään hiekkaa. |
| metsakeskus.595010053 |
595 |
Syväsalmi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483145.76200000 |
7018279.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyttyselän itärannalla, Marjoniemeen menevästä tiestä noin 450 m länteen, Syväsalmen talosta noin 150 m koilliseen, lahdenpoukaman koillisrannalla, kesämökkitien alla ja koillispuolella.
Kivikkoisessa moreenimaassa on asuinpaikka-alueen kohdalla vähäkivisempi hiekkapohjainen rantakaista ja terassitasanne jyrkähkön rantatörmän päällä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien kohdalta ja koekuopasta. |
| metsakeskus.595010054 |
595 |
Pieni Lapinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
481586.37900000 |
7019998.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010054 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivitaalanselän keskellä olevan Pienen Lapinsaaren itäosassa. Pieni Lapinsaari on noin 120 x 40 m kooltaan oleva saari, jonka länsipuoli on hyvin alavaa ja kosteaa. Itäpuoli, jossa asuinpaikka sijaitsee on korkeampi ja tasainen. Maaperä saaressa vähäkivistä hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.595010055 |
595 |
Iso Lapinsaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
481556.39300000 |
7020288.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivitalaanselän pohjoispuolella olevan Ison Lapinsaaren etelärannan itäosassa, pienessä, alavassa niemekkeessä, pienellä laakealla hiekkakumpareella noin 15 m päässä nykyisestä rannasta.
Lapinsaaren eteläranta on alava ja kivinen. Kauempana rannasta (n. 50 m päässä)
on muinainen rantatörmä, joka kohoaa yli 105 m korkeustason. Saaren etelärannalla
on pieniä niemekkeitä ja maasto on hyvin kivistä. Toiseksi itäisimmässä, tuskin
huomattavassa niemekkeessä on kauempana rannasta (n.15 m) pieni
hiekkapohjainen, vähäkivisempi ja alavasta rannasta erottuva hieman korkeampi
kohta, alaltaan ehkä 10 x 10 m. Kvartsit löytyivät tälle paikalle tehdystä yhdestä
koekuopasta. Asuinpaikka lienee varsin suppea-alainen. |
| metsakeskus.595010056 |
595 |
Iso Lapinsaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481506.41200000 |
7020337.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivitalaanselän pohjoispuolella olevan Lapinsaaren etelärannan keskivaiheilla, rannasta noin 50-60 m, muinaisen rantatörmän päällä.
Ison Lapinsaaren etelärannan keskivaiheilla erottuu selvästi muinainen rantatörmä noin 100 m matkalla. Törmän alueella maaperä on vähäkivistä, lajittunutta hiekkaa, kun muualla maaperä on tällä tasolla varsin kivistä moreenia. Törmä häviää länteen ja itään mentäessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista.
Maaperästä ja kasvillisuudesta päätellen alueella on ollut joskus pelto. Saaressa on myös talon rauniot. |
| metsakeskus.595010057 |
595 |
Rauniosaarensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
477058.19400000 |
7022227.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010057 |
Asuinpaikka ja röykkiökohde sijaitsee Hirvenselän itärannalla olevan suuren Salonsaaren eteläpään länsirannalla, venesatamasta noin 220 m luoteeseen, rantakallioiden takana, rannasta 10-20 m päässä.
Asuinpaikka-alue on tasaista, hiekkapohjaista aluetta. Tasanteen pohjoispään itäpuolella on pieni suo ja täällä tasanne muodostaa pienen niemekkeen. Asuinpaikan pohjoispäässä on nelisivuinen kiviraunio, joka on kooltaan noin 2,5 x 2,5 m kooltaan oleva vallimainen rakennelma, jonka pohjoispää on avoin. |
| metsakeskus.595010058 |
595 |
Mustaniemi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
474349.29500000 |
7018688.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhänselän pohjoisosan itärannalla, Kaatiolahden pohjoispuolella olevan Mustaniemen pohjoispuolisella kankaalla Koruluodon kohdalla, lähellä nykyistä rantaa.
Aluee on aukkohakattua ja äestettyä, kivistä hiekkamoreenia. Muinaisen lahdenpoukaman ympärillä maaperä on vähäkivisempää. Asuinpaikkalöydöt (kvartsi-iskokset) ovat tulleet esille äestyskohdista. |
| metsakeskus.595010059 |
595 |
Mustaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
474379.28800000 |
7018579.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010059 |
Röykkiö sijaitsee Jylhänselän pohjoisosan itärannalla, Kaatiolahden pohjoispuolella olevan Mustaniemen pohjoispuolisen kankaan eteläreunalla, alueella olevasta kesämökistä noin 30 m luoteeseen ja rannasta noin 65 m:n päässä.
Kiviröykkiö on aivan tilan etelärajalla, aukkohakatussa ja äestetyssä metsässä. Maaperä alueella on kivistä hiekkamoreenia. Kiviröykkiö on metsäkoneen vaurioittama, mutta se erottuu kekomaisena nelisivuisena kasana. Noin 2,5 m pitkät sivut ovat suorat ja kivistä ladotut. Röykkiöstä noin 15 m päästä on tullut esille kaksi mahdollista tiilenpalaa. |
| metsakeskus.595010060 |
595 |
Kaatiojoensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
474159.37200000 |
7018279.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhänselän länsirannalla, Kaatiolahden luoteispuolella, Kaationjoesta 150 m pohjoiseen, pellon reunassa olevasta ladosta noin 80 m koilliseen ja mökkitien kaakkoispuolella olevan rantatörmän päällä.
Maaperä alueella on hiekkaa ja kasvillisuus mäntyvaltaista sekametsää. Harjanteen eteläreunalla on heikosti erottuva asumuspainanne valleineen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille asumuspainanteen kohdalle tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.595010060 |
595 |
Kaatiojoensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
474159.37200000 |
7018279.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhänselän länsirannalla, Kaatiolahden luoteispuolella, Kaationjoesta 150 m pohjoiseen, pellon reunassa olevasta ladosta noin 80 m koilliseen ja mökkitien kaakkoispuolella olevan rantatörmän päällä.
Maaperä alueella on hiekkaa ja kasvillisuus mäntyvaltaista sekametsää. Harjanteen eteläreunalla on heikosti erottuva asumuspainanne valleineen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille asumuspainanteen kohdalle tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.595010061 |
595 |
Rusalanniemen kärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477676.96400000 |
7017204.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010061 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhänselän etelärannalla olevan suuren Rusalanniemen pohjoiskärjen länsirannalla, muinaisen salmen erottaman niemennipukan eteläkärjessä, rannasta 15-20 m:n päässä olevalla hiekkaisella tasanteella.
Alueen maasto on kallioinen ja hyvin kivinen. Asuinpaikka-alue sijoittuu kapealle terassille, joka levenee pieneksi tasalakiseksi niemenkärjeksi. Paikalla on rantakerrostumahiekkaa ja maan pinta on kivetön. Asuinpaikan laajuus on arviolta noin 10 x 20 m . |
| metsakeskus.595010061 |
595 |
Rusalanniemen kärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
477676.96400000 |
7017204.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010061 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhänselän etelärannalla olevan suuren Rusalanniemen pohjoiskärjen länsirannalla, muinaisen salmen erottaman niemennipukan eteläkärjessä, rannasta 15-20 m:n päässä olevalla hiekkaisella tasanteella.
Alueen maasto on kallioinen ja hyvin kivinen. Asuinpaikka-alue sijoittuu kapealle terassille, joka levenee pieneksi tasalakiseksi niemenkärjeksi. Paikalla on rantakerrostumahiekkaa ja maan pinta on kivetön. Asuinpaikan laajuus on arviolta noin 10 x 20 m . |
| metsakeskus.595010062 |
595 |
Pikkuhiekka N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477216.15300000 |
7016377.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010062 |
Asuinpaikka sijaitsee Rusalanniemen länsirannalla, Ala-Rusalavuoren länsipuolella, Pikkuhiekka-lahden pohjoispuolella, louhikon pohjoispuolella olevan korkean törmän päällä, rannasta noin 15 m:n päässä.
Alue on maaperältään hiekkaa. Kasvillisuutena on nuorta mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille törmän reunalle kaivetusta koekuopasta. Pohjoisempana maaperä muuttuu kivisemmäksi ja terasssi kapenee. Idässä alueen rajana on muinainen rantatörmä. |
| metsakeskus.595010063 |
595 |
Pikkuhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477178.16900000 |
7016189.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010063 |
Asuinpaikka sijaitsee Rusalanniemen länsirannalla, Ala-Rusalavuoren länsipuolella, Pikkuhiekka-lahden etelärannalla, rannasta noin 50 m päässä.
Pikkuhiekka on pohjoiseen avautuva hiekkaranta korkeiden ja louhikkoisten harjanteiden välissä. Ranta nousee loivasti etelään. Noin 50 m:n päässä rannasta on leveämmän tasanteen takana loiva törmä, jonka kupeessa on asumuspainanne. Maaperä alueella on karkeaa hiekkaa ja kasvillisuutena on nuorta mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille asumuspainanteen kohdalle kaivetusta koekuopasta. Parikymmentä metriä asumuspainanteen "takana" maaperä muuttuu kiviseksi ja nousee jyrkäksi harjanteeksi. Asuinpaikan rajaus jäi epäselväksi. |
| metsakeskus.595010064 |
595 |
Lähdekaarre N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477178.17000000 |
7016020.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Rusalanniemen länsirannalla, Ala-Rusalanvuoren länsipuolella, Lahnakaarre-lahden pohjoisrannalla olevalla kapealla tasanteella.
Asuinpaikka-alue on aukkohakattua ja äestettyä aluetta. Mäen alarinteessä, rantatörmän päällä oleva tasanne on muinainen etelään pistävä niemeke, joka on maaperältään hiekkaa. Asuinpaikka-alueen laajuudeksi on arveltavissa noin 10 x 25 m. |
| metsakeskus.595010064 |
595 |
Lähdekaarre N |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
477178.17000000 |
7016020.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Rusalanniemen länsirannalla, Ala-Rusalanvuoren länsipuolella, Lahnakaarre-lahden pohjoisrannalla olevalla kapealla tasanteella.
Asuinpaikka-alue on aukkohakattua ja äestettyä aluetta. Mäen alarinteessä, rantatörmän päällä oleva tasanne on muinainen etelään pistävä niemeke, joka on maaperältään hiekkaa. Asuinpaikka-alueen laajuudeksi on arveltavissa noin 10 x 25 m. |
| metsakeskus.595010065 |
595 |
Lähdekaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477278.12600000 |
7015860.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Rusalanniemen tyven länsirannalla, Ala-Rusalavuoren lounaispuolella, Lähdekaarre-lahden itärannalla, metsätieuran alla ja länsipuolella.
Asuinpaikka-alue on aukkohakattua ja äestettyä aluetta, josta löytöjä on tullut esille kahdelta eri korkeustasolta. Löydöt ovat tulleet esille äestyskohdista.
Muinaisjäännösalueen eteläkärki on muutettu pelloksi vuosien 2011-2015 välisenä aikana. |
| metsakeskus.595010065 |
595 |
Lähdekaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
477278.12600000 |
7015860.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Rusalanniemen tyven länsirannalla, Ala-Rusalavuoren lounaispuolella, Lähdekaarre-lahden itärannalla, metsätieuran alla ja länsipuolella.
Asuinpaikka-alue on aukkohakattua ja äestettyä aluetta, josta löytöjä on tullut esille kahdelta eri korkeustasolta. Löydöt ovat tulleet esille äestyskohdista.
Muinaisjäännösalueen eteläkärki on muutettu pelloksi vuosien 2011-2015 välisenä aikana. |
| metsakeskus.595010066 |
595 |
Rusalanlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478287.72500000 |
7016259.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Rusalanlahden itärannalla, Viitaniemen eteläpuolella, Viitaniemen tilan päärakennuksesta noin 450 m luoteeseen, lahdenpoukaman rannalla, rantatörmän reunalla.
Asuinpaikka-alue on kapeahkon, tasaisen terassin päällä. Alueella on havaittavissa yksi kaksoispainanne, jonka rannanpuoleisen osan päältä kulkee metsäautotie. Maaperä alueella on hiekkaa ja kasvillisuutena mäntymetsää. |
| metsakeskus.595010067 |
595 |
Rusalanlahti 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
478227.74900000 |
7016180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010067 |
Kuopparakenne sijaitsee Rusalanlahden itärannalla, Viitaniemen tilan päärakennuksesta noin 420 m luoteeseen, Viitaniemeen vievästä tiestä noin 70 m länteen, rantakallion ja ylärinteen välisellä tasanteella pienen lahdekkeen eteläpuolella.
Kuoppa on halkaisijaltaan noin 1,5 m ja noin 20-30 cm syvällä nykyisestä maanpinnasta on siinä havaittavissa kiveystä. Kivet ovat lohkoontuneita ja palaneita. |
| metsakeskus.595010068 |
595 |
Pielavesi Kalmasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
484335.27000000 |
7022157.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010068 |
Kalmasaari sijaitsee Pielavesi-järven koillisnurkassa, Tikkalanniemen koillispuolella. Saari on pieni ja siellä on havaittavissa kahdeksan haudan muotoista pitkänomaista painannetta. |
| metsakeskus.595010069 |
595 |
Lassila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
479817.10900000 |
7016519.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010069 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Jylhänniemen tyven länsirannalla, pienellä hiekkapohjaisella kumpareella, kohdalla missä niemeen menevä tie kaartuu rannan tuntumaan. Jylhänniemen tyven alue on kauttaaltaan alavaa ja kivistä. Asuinpaikan alue on ainoa vähäkivinen, hiekkainen ja tasalakinen. Alue on aukkohakattu ja äestetty muutamia vuosia sitten. |
| metsakeskus.595010069 |
595 |
Lassila |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
479817.10900000 |
7016519.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010069 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Jylhänniemen tyven länsirannalla, pienellä hiekkapohjaisella kumpareella, kohdalla missä niemeen menevä tie kaartuu rannan tuntumaan. Jylhänniemen tyven alue on kauttaaltaan alavaa ja kivistä. Asuinpaikan alue on ainoa vähäkivinen, hiekkainen ja tasalakinen. Alue on aukkohakattu ja äestetty muutamia vuosia sitten. |
| metsakeskus.595010070 |
595 |
Suidenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484865.05000000 |
7023866.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010070 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Suidenlahden pohjoispuolella, suon ympäröimän niemekkeen etelärannalla. Asuinpaikka-alue on entistä peltoa tai laidunta, jonka maaperä on hienoa hiekkaa. Niemen eteläranta on tasainen ja asuinpaikaksi sopivaa, joskin alueelle kaivetuista useista koekuopista on tullut esille vain yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.595010071 |
595 |
Lapinsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481366.46800000 |
7020548.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010071 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Iso-Lapinsaaren länsirannan keskiosassa, vanhan rakennuksen raunion eteläpuolella, muinaisen rantatörmän päällä. Alue on entistä peltoa. Törmän päälle tehdystä koekuopasta on tullut esille yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.595010072 |
595 |
Mustanpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484055.40500000 |
7014360.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010072 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kirkkosaaren keskivaiheilla, saaren kapeimman kohdan länsirannalla, paikassa missä tie nousee kulkemaan rannasta ylemmäksi harjulle, sähkölinjan alla.
Paikalla on kaksi muinaista rantaterassia tien ja rannan välillä. Maaperä on hienoa hiekkaa. Alueelle tehdyistä koekuopista yhdestä on tullut esille kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.595010073 |
595 |
Kirkkoranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486794.31800000 |
7012021.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595010073 |
Asuinpaikka sijaitsee Pielaveden luterilaisen kirkon ja rannnan välisellä alueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille noin 15 m:n päästä rannasta, polun reunasta, alueella olevan muinaisen rantaterassin päältä. Maaperä alueella on hiekkaista kangasmaata. |
| metsakeskus.595500001 |
595 |
Säviä Tauluaho |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
482290.14300000 |
7008529.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595500001 |
Maantien vieressä on kivitaulu, joka on pystytetty ryövärin surmaaman henkilön muistoksi. Kivessä on vuosiluku. Heinämäen kylässä on kertojan mukaan samantapainen kivi. |
| metsakeskus.595500003 |
595 |
Säviänvirta Virtasaari |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
483295.73900000 |
7007683.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595500003 |
Saarelle on paikallisen perimätiedon mukaan haudattu n. 1700, ehkä aikaisemminkin. Säviänvirran ja Virtasaaren yli kulkee nykyisin maantie. |
| metsakeskus.595500004 |
595 |
Pielavesi Pangansalo |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27005 |
486430.00000000 |
7012349.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.595500004 |
Sundholman eli Pangansalon saaressa, lähellä Pielaveden kirkkoa on paikallisen kertojan mukaan hautapaikka, josta on löytynyt luita.
Sundholman hautapaikka sijaitsee aivan Pangansalon kaakkoiskulmassa, lähellä Salmelan taloa. Paikalta, järveen rajoittuvalta matalalta hiekkakumpareelta, on viety runsaasti hiekkaa. Gustaf Retziuksen retkikunta kaivoi paikalta vuonna 1873 kalloja. Myöhemmin kirkkoherran poika Rudolf Jack toimitti lisää kalloja Tukholmaan. |
| metsakeskus.598010001 |
598 |
Näsiskatan |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
281995.43500000 |
7066992.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.598010001 |
Kohde sijaitsee Fäbodassa, Näsiskatanille vievän tien varressa, "Kaffestuganista" muutama kymmenen metriä länteen, Holmenin asutusalueelle luoteeseen vievän tien ja Näsiskatan tien risteyksen länsipuolella. Paikalla on ruohottuneet ja kasvillisuuden peittämät, saadun tiedon mukaan 1700-luvun rakennuksenpohjat (navetta ym.), joiden vierellä on kaksi pienehköä, matalaa maakiveä. Lähinnä rakennuksenperustusta olevassa kivessä on 6-7 kuppia. Edellisestä noin 6-7 m pohjoiseen on toinen kivi, jossa on näkyvissä yksi kuppimainen syvennys.
Paikan korkeuden perusteella kuppikivet ovat historialliselta ajalta. Paikkaan liittyvä tieto 1700-luvun asumuksista sekä jäänteet tukevat käsitystä, että kuppikivet kuuluvat samaan yhteyteen. Vuoden 2012 inventoinnissa ei asumusjäännöksiä todettu. |
| metsakeskus.599000003 |
599 |
Esse-Bastubacken |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
313933.00000000 |
7054145.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000003 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, jolloin havaittiin, että muinaisjäännöäsrekisterin koordinaattipiste oli 300 metriä liian pohjoisessa, koordinaatit on nyt korjattu. Kohteeseen kuuluu kaksi tervahautaa, jotka ovat noin 40 metrin etäisyydellä toisistaan. Haudat ovat melko isoja, halkaisija vallin päältä mitattuna on noin 15 metriä. Pohjoisemmassa on viisi metriä pitkä halssi etelään. Halssin kohta on vahvistettu kivimuurilla. Alue kasvoi vuonna 2016 tiheää taimikkoa ja havaintomahdollisuudet olivat huonot. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000), kohteeseen kuuluu myös tervanpolttajien sauna ja mahdollisesti hautaröykkiöitä. Tiheän puuston takia näitä ei löydetty, mutta todennäköisesti kyse ei ole hautaröykkiöistä vaan tervanpolttoon liittyvistä kivikasoista. Tervahaudan vahvistamiseen on käytetty kiveä ja paikka millä haudat sijaitsevat on melko kivetön. Haudan vieressä olleet kivikasat ovat todennäköisesti tervahaudan rakentamiseen liittyviä. |
| metsakeskus.599000004 |
599 |
Esse-Häggmans |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
310867.90800000 |
7049047.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000004 |
Häggmannin tontilla lähellä Ähtävä-Evijärvi maantietä, Ähtävänjoen eteläpuolella Heiden keskustan länsipuolella paljastui pelkistysuuni vesijohtolinjaa kaivettaessa. Uunin ympärillä on kiviä. Uunin korkein osa on 33 cm maanpinnan alapuolella, itse pelkistysuunin korkeus on 47 cm. Uunista pistää luoteeseen 8 cm leveä hiilikerros, joka on 5 cm paksu ja sijaitsee 40 cm maanpinnan alapuolella. Uunin kiveyksen ympärillä on hiekkaa ja kuonaa. Kivirakennelman halkaisija on 42 cm. |
| metsakeskus.599000005 |
599 |
Esse-Lillmossbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
300095.00000000 |
7058606.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000005 |
Lillmossbacken sijaitsee Ähtävänjoen länsipuolella, noin 2,5 km etelään kohdasta, jossa Mattbäcken ja Ähtävänjoki yhtyvät. Röykkiö sijaitsee mäen pohjoispäässä. Se on rakennettu suuren kiven ympärille, sen läpimitta on 8 metriä ja se on matala. Röykkiö on osittain tutkittu vuonna 1935, ja siitä on löytynyt palanutta luuta ja raudanpala, jonka otaksutaan olevan keihäänkärjestä. Hieman etelään ensin mainitusta röykkiöstä on toinen, lähes täysin tuhoutunut röykkiö. Mahdollisesti tuhoutuneesta röykkiöstä ovat A. O. Heikelin vuonna 1901 talteen ottamat palaneet luunpalat.
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiö on kasvillisuuden peitossa ja erottuu huonosti lukuun ottamatta keskuskiveään. Etelään tästä olevaa lähes tuhoutuneeksi mainittua röykkiötä ei onnistuttu tunnistamaan. |
| metsakeskus.599000006 |
599 |
Esse-Kokullbacken |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
301081.00000000 |
7059700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000006 |
Kohde sijaitsee noin 500 metriä Ähtävänjoen länsipuolella, Osmossintien ja Fors Gersintien välissä olevalla Kokullback-nimisellä mäellä. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta.
Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) mäen korkeimmalla kohdalla on röykkiö ja sen pohjoispuolella kodanpohja. Vuoden 2016 inventoinnissa todettiin, että röykkiöksi tulkittu rakenne on halkaisijaltaan noin 1,5 m kuoppa, syvyys alle puoli metriä. Kuoppa ei vaikuta muinaisjäännökseltä. Tästä noin 20 metriä pohjoiseen on kodanpohjaksi aiemmin tulkittu kuoppa, mutta kyseessä on pieni tervahauta läpimitta on 4,5 m ja syvyys 0,8 m, pari metrinen halssi on pohjoiseen. |
| metsakeskus.599000007 |
599 |
Esse-Höutjärvbacken, Bäckby |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
307578.17200000 |
7062777.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000007 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, jolloin havaittiin, että alue kasvaa noin 10-vuotiasta tiheää mäntytaimikkoa ja alue on äestetty metsän uudistuksen yhteydessä. Havaintojen teko oli huonon näkyvyyden takia mahdotonta. Kuoppien näkyvyyteen vaikuttaa myös alueen äestäminen. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000). Houtjärvbacken sijaitsee pohjoiseen Pietarsaari-Kaustinen maantiestä ja noin 1,2 km länteen pienestä, Inbovattnet -nimisestä lammesta. John Finnäsin havaintojen mukaan mäen pohjoisosassa on kolme kuoppariviä. Mäen lounaisosassa sijaitseva rivi koostuu kuudesta kuopasta, joiden läpimitta on noin 3 metriä ja syvyys vaihtelee 0,3-0,5 metrin välillä. Kuoppien pohjalla on hiiltä. Edellisistä pohjoiseen on toinen kuopparivi, jossa on viisi kuoppaa, kuoppien koot ovat kuten ensin mainitussa kuopparivissä. Mäen itäreunalla on vielä kolme kuoppaa rivissä. Kuopparivit ovat luode-kaakko -suuntaisia. |
| metsakeskus.599000010 |
599 |
Esse-Äntvattensbacken, Skrattlass |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
314386.47700000 |
7053617.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000010 |
Kohdetta etsittiin vuoden 2016 inventoinnissa, mutta sitä ei löytynyt muinaisjäännösrekisterin koordinaattien osoittamalla paikalta eikä siitä noin 50-70 metriä säteellä. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) kohde on kodanpohja, mutta kyseessä on todennäköisesti pieni tervahauta. Vuoden 2016 inventoinnissa tarkastettiin lukuisia kodanpohjina pidettyjä kohteita, jotka osoittautuivat tervahaudoiksi. Aiempi mj-rekisterin kuvaus:” Kodanpohja sijaitsee Äntvattnet -nimisen pienen järven koillispuolella, luoteis-kaakkois -suuntaisen mäen keskiosassa. Kodanpohjan läpimitta on noin 5 metriä ja sitä ympäröi valli. Sisäänkäynti on koilliseen.” |
| metsakeskus.599000011 |
599 |
Esse-Rödningskärret 3 |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
307187.00000000 |
7052382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000011 |
Kohde sijaitsee Rödningskärretin suoalueen itälaidalla noin 300 metriä Dragnäsintien pohjoispuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Aiemmin kodanpohjana pidetty muinaisjäännös on pieni tervahauta. Vastaavia aiemmin kodanpohjiksi tulkittuja tervahautoja on Ähtävällä useita. Tervahaudan halkaisija on noin 6 metriä ja syvyys hieman alle metri, pari metrinen halssi on alarinteeseen, lounaaseen. Kohde sijaitsee luonnonsuojelualueella. |
| metsakeskus.599000012 |
599 |
Esse-Oxhålet 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
309666.37200000 |
7052878.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000012 |
Kohde sijaitsee Oxhålforsenin kohdalla noin 100 metriä Ähtävänjoesta itään, voimalinjan alla. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiö on metsäautotien kääntöpaikan vieressä, moreenikumpareen eteläpäässä. Röykkiön läpimitta on noin 5 metriä ja se puolisen metriä korkea. Röykkiön keskellä on isompi kivi halkaisija noin metri ja sen ympärillä on kaivelun merkkejä. Röykkiö on hieman epämääräisen muotoinen ja ei ole varmaa, että kyseessä on pronssikautinen hautaröykkiö. Röykkiön vieressä on puinen muinaisjäännöskyltti, jonka teksti on kulunut pois. |
| metsakeskus.599000013 |
599 |
Esse-Ormharju |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
309094.00000000 |
7050624.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000013 |
Kohde sijaitsee Lappforsin pohjoispuolella noin 800 metriä Evijärventiestä länteen Ormharjulla. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Aiempien tietojen (Finnäs 2000) paikalla on vierekkäin kaksi röykkiötä. Kyseessä on kuitenkin kaksi rakkakuoppaa. Kuopat ovat 9 metrin etäisyydellä toisistaan niiden halkaisija 1,5-2 metriä syvyys noin puoli metriä. Kuopat ovat selkeän kaakko-luode –suuntaisen noin 50 metriä pitkän harjanteen päällä, jonka yläosa on sammalen peittämää kivikkoa. Korkeutensa perusteella kohde kuuluu kivikauteen. |
| metsakeskus.599000014 |
599 |
Esse-Dunders S |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
304992.00000000 |
7050051.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000014 |
Kohde sijaitsee Nådjärven eteläpuolella Dundersintiestä jatkuvan tieuran itäpuolella noin 40 metrin päässä tiestä. Dundersin tila sijaitsee noin 600 metriä pohjoiseen. Röykkiön läpimitta on 5 m ja korkeus 0,3 m. Röykkiön keskellä on halkaisijaltaan 2 m oleva ja 0,5 m syvä kuoppa. Alue kasvaa parikymmenvuotiasta mäntytaimikkoa ja aiemmin on mainittu (Finnäs 2000), että röykkiö on vaurioitunut maanmuokkauksen yhteydessä. Vuoden 2016 inventoinnissa röykkiö oli sammalen ja varvuston peitossa eikä vauriota enää havainnut. Röykkiön vieressä on puinen ”forngrav”-kyltti. |
| metsakeskus.599000015 |
599 |
Esse-Storkärrbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
310691.00000000 |
7051523.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000015 |
Kohde sijaitsee noin 500 metriä Ähtävänjoesta koilliseen Storkärrbackenin eteläosassa. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, jolloin havaittiin, että aiemmat muinaisjäännösrekisterin koordinaatit osoittivat yli 200 metriä pohjoisempaan kuin mitä röykkiöt ovat. Röykkiöitä on viisi kappaletta, suurin on läpimitaltaan noin 5 metriä ja korkeus puolisen metriä, pienemmät röykkiöt ovat halkaisijaltaan 2-2.5 metriä ja matalampia. Röykkiöt ovat noin 30 metrin matkalla harjanteen suuntaisesti. Harjanne on tällä kohtaa noin 20 metriä leveä ja kasvaa mäntyä.
Kohde on selvästi kivikautisella korkeudella. Röykkiöiden lisäksi kohteessa on hieman painanteen näköinen raivattu alue ja kuoppia. Vaikuttaa, että kivikkoa on muokattu jotain tarkoitusta varten, voi mahdollisesti liittyä kivikautiseen toimintaan tai asumiseen, alempana rinteessä on Jättegobacken/Smedasforsen A+B –niminen kivikautinen asuinpaikka ja mahdollisesti pronssikautinen röykkiö.
Aika lailla vastaava kohde on noin 2,5 km itäkoilliseen oleva Esse-Björkbackavägen E, jossa on harjanteella röykkiö ja painanne sekä alempana rinteessä kivikautinen asuinpaikka äestetyllä alueella |
| metsakeskus.599000016 |
599 |
Esse-Dragnäslandet |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
307334.00000000 |
7050810.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000016 |
Stora Angjärv -nimisen järven luoteispuolella harjulla, sen korkeimmalla kohdalla, on soikea painanne. Sen pituus on noin 17 metriä ja leveys noin 7 metriä. Sitä ympäröi valli, joka erottuu selvästi erityisesti eteläpuolella. Painanteen päät ovat matalammat ja erityisesti luoteispäässä vaikuttaisi olevan kulkuaukko. Vuoden 2016 inventoinnissa painanteeseen tehtiin kaksi koepistoa, mutta löytöjä ei tullut. Kyseessä on mahdollisesti iso, hieman pientä jätinkirkkoa muistuttava, asumus. Kohde sijaitsee kuivahkolla mäntykankaalla, maaperä on moreenia. Kohteen on alun perin löytänyt harrastaja-arkeologi John Finnäs vuonna 2000, hän mainitsee myös, että alueella on myös rivi pieniä kuoppia harjanteen eteläpäässä noin 300 metriä painanteesta eteläkaakkoon. Näitä pieniä kuoppia ei tarkastettu vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.599000017 |
599 |
Esse-Spänbacken A |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
305948.00000000 |
7055062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000017 |
Kohde sijaitsee Spänbackenin itäosassa. Alue on moreenipohjaista kangasmaastoa, valtapuuna mänty. Tervahaudan läpimitta on 4,5 m, syvyys 0,7 m ja sitä ympäröivä valli on 1 m leveä. Halssi on itään. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Tervahautaa oli aiemmin (Finnäs 2000) pidetty kodanpohjana, kuten monia pieniä tervahautoja Ähtävällä. |
| metsakeskus.599000018 |
599 |
Esse-Spänbacken B |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
306239.00000000 |
7055205.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000018 |
Storbackenin vieressä Spännbackenin itäosassa, mäkien välissä virtaavan ojan länsipuolella sijaitsee läpimitaltaan 4 m ja syvyydeltään 0,75 m oleva pieni tervahauta, jota ympäröivä valli on 1 m leveä. Halssi koilliseen ja se on 1 m pitkä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, jolloin alue kasvoi noin 20-vuotiasta mäntytaimikkoa. Tervahautaa oli aiemmin (Finnäs 2000) pidetty kodanpohjana, kuten monia pieniä tervahautoja Ähtävällä. |
| metsakeskus.599000019 |
599 |
Esse-Spänbacken C |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
305637.98000000 |
7054919.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000019 |
Kohdetta etsittiin vuoden 2016 inventoinnissa, mutta sitä ei löydetty muinaisjäännösrekisterin osoittamien koordinaattien kohdalta eikä noin 50-70 metrin säteellä siitä. Finnäsin (v. 2000) kuvauksen perusteella kyseessä on halkaisijaltaan noin 3 metrinen pieni tervahauta, jota on aiemmin pidetty kodanpohjana, kuten monia pieniä tervahautoja Ähtävällä. |
| metsakeskus.599000020 |
599 |
Esse-Spänbacken D |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
305052.21600000 |
7054615.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000020 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Muinaisjäännösrekisterin kohdalla oli kivivallin rajaama alue ilmeisesti luonnonmuodostuma, joka ei kuitenkaan muistuttanut muinaisjäännösrekisterin kuvausta, joka perustuu John Finnäsin ilmoitukseen v. 2000. Myöhemmin havaittiin ilmalaserkeilausaineistossa mahdollinen tervahaudan pohja noin 80 metriä tästä pisteestä länsiluoteeseen. Todennäköisesti Finnäsin tarkoittama kodanpohja ts. tervahauta on siellä. Ähtävällä on tulkittu monia pieniä tervahautoja kodanpohjiksi, joten kyseessä lienee samanlainen tulkintavirhe. Finnäsin ilmoittamien tietojen mukana ”Kodanpohjan läpimitta on 5,35 m ja syvyys 1 m. Se on matalan vallin ympäröimä. Ulosmenoaukko on lounaaseen ja se on 3,5 m pitkä ja 1 m leveä. Tämä kodanpohja on hieman pyöreämpi kuin alueen muut kodanpohjat. Sen kulttuurikerros on 15-20 cm paksu ja noensekainen. Kodanpohjasta kaakkoon on joitain kuoppia, joista yhden pohjalla on hiiltä.” |
| metsakeskus.599000021 |
599 |
Esse-Spänbacken E |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
306154.00000000 |
7054462.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000021 |
Spänbackenin kaakkoisosassa, noin 230 m koilliseen Brottvatten -nimisestä suosta, sijaitsee läpimitaltaan 5 m oleva tervahauta, joka on 0,7 m syvä. Sitä ympäröivä valli on 1,4 m leveä. Halssi on itään, se on 2 m pitkä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, jolloin alue kasvoi nuorta kuusitaimikkoa. Tervahautaa oli aiemmin (Finnäs 2000) pidetty kodanpohjana, kuten monia pieniä tervahautoja Ähtävällä. |
| metsakeskus.599000022 |
599 |
Esse-Spänbacken, keskiosa |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
304878.00000000 |
7055016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000022 |
Röykkiö sijaitsee Spänbackenin luoteisosassa moreenipohjaisella mäntykankaalla. Keskellä mäkeä sijaitsee kooltaan 7 x 7 x 0,8 metriä oleva röykkiö. Se on kraaterimainen ja sammalen peittämä. Röykkiössä kasvaa pari kuusen taimea. Röykkiön eteläpuolella kulkee ajoura, jota ei ole merkitty peruskarttaan. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.599000023 |
599 |
Esse-Häranmossbacken |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
305635.00000000 |
7056312.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000023 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Se sijaitsee 450 metriä Evijärventiestä länteen Häramossbackenin länsiosassa. Pienen tervahaudan halkaisija on noin 4,5 metriä. Halssi on etelään, alas rinteeseen. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta, mutta tällä kohtaa hiekkaisempaa. Aiempien tietojen (Finnäs 2000) 12 metriä lounaaseen olisi toinen, mutta vahingoittunut tervahauta, mutta kyseisessä kohdassa havaittiin vuoden 2016 inventoinnissa vain jotakuinkin edellisen tervahaudan kokoinen muutama vuosi sitten kaivettu kuoppa. Ähtävän muinaisjäännöskohteissa on useita vastaavia pieniä tervahautoja, joita on aiemmin pidetty kodanpohjina. Tervahauta on merkitty puisella kyltillä, josta on kulunut teksti pois. |
| metsakeskus.599000024 |
599 |
Esse-Freisteinsbacken |
10001 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
306871.46700000 |
7061158.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000024 |
Kohde sijaitsee Freinsteinbackvägenin tuntumassa. Suurin piirtein Freisteinsbackenin korkeimmalla keskikohdalla on ollut noin 20 kuoppaa, joista kymmenkunta on tuhoutunut tienrakennuksen yhteydessä. Tuhoutuneissa kuopissa, mahdollisissa keittokuopissa, on ollut pohjalla palaneita kiviä ja hiiltä. Huomion tehnyt tietä rakentamassa ollut kaivinkoneen kuljettaja. Paikallisen arkeologian harrastaja John Finnäsin mukaan jäljellä olevien kuoppien läpimitta on keskimäärin 1,5 m ja syvyys 0,3-0,4 m. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa ja alueella ei havaittu kuopiksi tunnistettavia rakenteita. Freinsteinbackenvägenin länsipuolinen osa on hakattu ja äestetty ja kasvoi tarkastuksen aikaan noin 15-vuotiasta taimikkoa. Maanmuokkaus ja taimikko ovat aiheuttaneet ilmeisesti sen, ettei kuoppia enää voi havaita. |
| metsakeskus.599000026 |
599 |
Esse-Nystbacken |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
307472.00000000 |
7054508.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000026 |
Kohde sijaitsee Nystbackenin luoteiskärjessä, noin 300 metriä Evijärventieltä länteen. Koilliseen laskevassa rinteessä on pieni tervahauta. Alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Palsta jolla tervahauta sijaitsee kasvaa muutaman vuoden ikäistä mäntytaimikkoa. Tervahauta on pieni, läpimitaltaan 4 m, syvyys on 0,6 m ja reunavalli on 1 m leveä. Halssi on alarinteeseen ja pari metriä pitkä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, sitä oli siihen asti pidetty kivikautisena kodanpohjana, kuten useita pieniä tervahautoja Ähtävällä. |
| metsakeskus.599000027 |
599 |
Esse-Märangjutan |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
302524.23300000 |
7055145.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000027 |
Kohde sijaitsee 2,6 km Ähtävänjoesta etelään peltoaukeiden eteläpuolella . Kohteen länsipuolitse kulkee metsäautotie. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Aiempien tietojen (Finnäs 2000) mukaan kohteeseen kuuluu kuusi röykkiötä ja kuoppia. Pohjoiseen viettävässä rinteessä havaittiin kaksi halkaisijaltaan pari metriä olevaa kuoppaa, kuoppien syvyys oli noin 0,3-0,4 metriä. Nämä ovat todennäköisesti Finnäsin tarkoittamia kuoppia ja hänen mukaansa röykkiöiden pitäisi olla kuopista 70 metriä pohjoiseen. Alue käytiin läpi, mutta röykkiöitä ei alueella ollut. |
| metsakeskus.599000028 |
599 |
Esse-Brännbacken |
10001 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
306782.51200000 |
7057558.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000028 |
Värnumissa Brännbacken -nimisellä mäellä on 27 kuoppaa, jotka ovat mäellä luoteis-kaakkois -suuntaisessa, noin 150 m pitkässä rivissä. Keskimäärin kuoppien halkaisija on 3 metriä syvyyden vaihdellessa 0,8-0,6 m. Kuopissa on hiiltä ja palaneita kiviä. Kuoppia on pidetty keittokuoppina. |
| metsakeskus.599000029 |
599 |
Esse-Imbovattnet, Bäckby |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
308717.00000000 |
7062546.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000029 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Inbovattnet -niminen lampi sijaitsee Pietarsaari-Kaustinen maantiestä noin 0,9 km pohjoiseen. Lammen eteläpuolella, melko kivisellä mäellä sijaitsee lähekkäin, noin 20 metrin matkalla neljä kuoppaa. Kuoppien läpimitta on noin 3 m ja syvyys 0,5 m. Ne ovat harrastaj-arkeologi John Finnäsin löytämiä (2000). Näistä noin 40 metriä pohjoiseen alempana rinnettä löytyi vuoden 2016 inventoinnissa vielä yksi kuoppa. Kivisen maan takia kuoppia ei voitu kairata vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.599000030 |
599 |
Esse-Stenryggen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
315016.00000000 |
7053365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000030 |
Kohde sijaitsee Äntvattnesista 800 metriä itään Stenryggenillä. Stenryggenin harjanteen korkein kohta on eteläpäästään rakkakivikkoa, jolla on kolme rakkakuoppaa. Kaksi niistä on rinnakkain ja yksi näistä kuopista 20 metriä länteen. Kuoppien halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys vajaa metri. Rakkakuopista 120 metriä luoteeseen on harjanteen korkeimmalla kohdalla asumuspainanne. Rakkakivikon ja painanteen välillä on harjanteen laelle tehty koneella ajoura, joka loppuu hieman ennen asumuspainannetta. Asumuspainanteen halkaisija on noin 8 metriä, syvyyttä lähes metri, sitä ympäröi matala valli. Painanteessa näyttäisi olevan sisäänkäynti molemmissa päissä. John Finnäsin tarkastuksessa vuonna 2000 on painanteessa havaittu hiiltä noin 10 cm syvyydessä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Se muistuttaa kohdetta Esse-Björkbackvägen, joka tarkastettiin samassa inventoinnissa. Björkbackvägenillä oli myös kivikkoisella harjanteella raivattu asumuspainanne, kivet olivat röykkiöinä ympärillä, hieman alapuolella hiekkaisessa rinteessä on kivikautinen asuinpaikka, joka löytyi äestysjäljistä. On mahdollista, että myös Stenryggenin alarinteellä on kivikautinen asuinpaikka, sillä se muodostaa sopivan luonaaseen suuntautuvan terassin, joka mukailee 55 metrin korkeuskäyrää. Vuoden 2016 inventoinnissa ei ollut aikaa tutkia aluetta tarkemmin. Alue kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.599000030 |
599 |
Esse-Stenryggen |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27000 |
315016.00000000 |
7053365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000030 |
Kohde sijaitsee Äntvattnesista 800 metriä itään Stenryggenillä. Stenryggenin harjanteen korkein kohta on eteläpäästään rakkakivikkoa, jolla on kolme rakkakuoppaa. Kaksi niistä on rinnakkain ja yksi näistä kuopista 20 metriä länteen. Kuoppien halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys vajaa metri. Rakkakuopista 120 metriä luoteeseen on harjanteen korkeimmalla kohdalla asumuspainanne. Rakkakivikon ja painanteen välillä on harjanteen laelle tehty koneella ajoura, joka loppuu hieman ennen asumuspainannetta. Asumuspainanteen halkaisija on noin 8 metriä, syvyyttä lähes metri, sitä ympäröi matala valli. Painanteessa näyttäisi olevan sisäänkäynti molemmissa päissä. John Finnäsin tarkastuksessa vuonna 2000 on painanteessa havaittu hiiltä noin 10 cm syvyydessä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Se muistuttaa kohdetta Esse-Björkbackvägen, joka tarkastettiin samassa inventoinnissa. Björkbackvägenillä oli myös kivikkoisella harjanteella raivattu asumuspainanne, kivet olivat röykkiöinä ympärillä, hieman alapuolella hiekkaisessa rinteessä on kivikautinen asuinpaikka, joka löytyi äestysjäljistä. On mahdollista, että myös Stenryggenin alarinteellä on kivikautinen asuinpaikka, sillä se muodostaa sopivan luonaaseen suuntautuvan terassin, joka mukailee 55 metrin korkeuskäyrää. Vuoden 2016 inventoinnissa ei ollut aikaa tutkia aluetta tarkemmin. Alue kasvaa nuorta mäntytaimikkoa. |
| metsakeskus.599000031 |
599 |
Esse-Norrmossbacken A-B |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
307837.06400000 |
7063395.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000031 |
Norrmossbacken sijaitsee soiden ympäröimänä Kruunupyyn rajan tuntumassa noin 1,2 km länteen Furuträsketin eteläkärjestä. Mäen kaakkoisosassa sijaitsee neljä kuoppaa pienellä kukkulalla (A). Eteläisin kuoppa on läpimitaltaan 5 m ja sen syvyys on 0,4 m. Muut kolme ovat läpimitaltaan 4 m ja niiden syvyys on 0,7 m. Kuopat ovat pohjois-etelä -suuntaisessa rivissä. Edellisistä 260 metriä luoteeseen on kaksi lähekkäin olevaa suurempaa kuoppaa (B). |
| metsakeskus.599000032 |
599 |
Esse-Smedjestråkabacken |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
313700.00000000 |
7049188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000032 |
Kohde sijaitsee noin 3 km Lappforsin itäpuolella Smedjestråkabackenilla, se tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Tervahauta on noin 150 metrin päässä etelään Ähtävänjoesta. Se on kaivettu itään viettävään rinteeseen, alue on moreenipohjaista mäntykangasta. Tervahauta on läpimitaltaan 5 m ja sen syvyys on 0,8 m. Halssi on luoteessa, se on 2 m pitkä. Tervahautaa oli aiemmin (Finnäs 2000) pidetty kodanpohjana, kuten monia pieniä tervahautoja Ähtävällä. |
| metsakeskus.599000033 |
599 |
Esse-Stormossbacken N |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
307060.00000000 |
7063987.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000033 |
Kohde sijaitsee Höutjärvin länsipuolella, Stormossbackenin itäosassa. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan kohteeseen kuului 10 kuoppaa, mutta vuonna 2016 niitä löytyi vain viisi. Kuoppien läpimitat ovat 2-3 metriä ja syvyydet 0,5-0,7 metriä. Alueen maaperä on moreenia, paikoin melko kivistäkin. Alue kasvaa mäntytaimikkoa. Kuopat ovat varhaismetallikautisella korkeudella ja niiden luonne on selvittämättä. Pyyntikuopilta ne eivät vaikuta. |
| metsakeskus.599000034 |
599 |
Esse-Storbrännbacken |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
303002.00000000 |
7065047.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000034 |
2016. Kohde sijaitsee suoalueiden keskellä olevalla moreeni- ja kallioharjanteella Storbrännbackenin länsiosassa. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja syvyys on noin metri. Halssi on koilliseen, alarinteeseen. Alue kasvoi vuoden 2016 inventoinnin aikana tiheää mäntytaimikkoa. Tervahautaa oli aiemmin (Finnäs 2000) pidetty kodanpohjana "hyddbotten".
2022. Tilan nimi on Tjärdalsskiftet ja pääkohteesta 70 metriä itään on suuri tervahauta (halk.20 m) ja siitä reilu 250 metriä kaakkoon on mahdollisesti toinen pieni tervahauta (halk. 8 m), jonka kaakkoisreunaa kulkee ajoura koilliseen. |
| metsakeskus.599000035 |
599 |
Esse-Töllisbacken |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
314053.63900000 |
7043962.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000035 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) Juurikkajärven pohjoispuolella sijaitsevalla Töllisbackenilla, sen korkeimmalla kohdalla on pieni röykkiö. Muinaisjäännösrekisterin koordinaatit osoittavat kostealle alueelle, joka kasvoi vuonna 2016 tiheää vesakkkoa. Röykkiötä etsittiin myös Töllisbackenin korkeimmalta kohdalta ja harjannetta pitkin, mutta sitä ei löytynyt. |
| metsakeskus.599000036 |
599 |
Esse-Holmmossen E, Skrattlass |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
314655.00000000 |
7055595.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000036 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Röykkiö sijaitsee 120 metriä Kruunupyyn rajasta, Holmossklubbarnan koillispuolella olevalla suosaarekkeella. Lähimmälle metsäautotielle on matkaa noin 900 metriä. Röykkiö on moreenikumpareen korkeimmalla kohdalla. Kumpare on mäntykangasta, joukossa myös kuusia ja koivuja. Röykkiö on pitkulainen, 7 x 2 x 0,4 metrin kokoinen ja se on sammalen peittämä. Röykkiön eteläpäässä on iso kivi. Röykkiön leveys vaihtelee paikoin ja se on itä-länsi -suuntainen. Ähtävältä tunnetaan useita pitkiä ja kapeita röykkiöitä, joista yhtään ei ole vielä tutkittu niiden luonteen selvittämiseksi. Kyseessä voi siis olla hautaröykkiökin. |
| metsakeskus.599000037 |
599 |
Esse-Holmmossen S, Skrattlas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
314116.00000000 |
7055092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000037 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Holmmossenin eteläosassa, Kåtabackenista pohjoiseen suon keskellä olevalla mäellä on mahdollinen hautaröykkiö. Röykkiö on kooltaan noin 5x5 metriä, hieman neliskanttinen ja kivijalkamainen. Kaakkoiskulmassa on isompi kivi muut kivet ovat noin0,5-0,7 metriä halkaisijaltaan, siis kivet ovat hautakiviksi melko isoja. Finnäs (2000) mainitsee, että röykkiön kulmalla on noin metrin korkuinen bautakivi. Tätä havaintoa ei kuitenkaan voitu vahvistaa vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.599000038 |
599 |
Esse-Norråker |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27000 |
314914.00000000 |
7051352.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000038 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Se sijaitsee noin 100 metriä Teerijärventien pohjoispuolella mäen laella, Endtbackantie kulkee noin 130 metriä itään. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) Kisksjön luoteispuolella Norråkernin viereisellä mäellä sijaitsee hautaröykkiö ja kohteessa on ollut aikaisemmin useita röykkiöitä, mutta ne ovat tuhoutuneet. Vuoden 2016 inventoinnissa röykkiöitä etsittiin muinaisjäännösrekisterin koordinaatin mukaiselta alueelta, mutta niitä ei löytynyt. Sen sijaan tästä noin 100 metriä etelään on mäki, jonka yläosa on rakkakivikkoa, jossa sijaitsee rakkakuoppia. Todennäköisesti röykkiöillä on tarkoitettu näitä. Vastaavia röykkiöiksi tulkittuja rakkakuoppia tarkastettiin Ähtävällä useampiakin vuonna 2016. Kohde sijaitsee kivikautisella korkeudella ja samalla harjulla on useita asumuspainanteita noin 200 metriä pohjoiseen/koilliseen (mj.rek. Nygårdsharju) |
| metsakeskus.599000039 |
599 |
Esse-Myrosstorstein |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
311277.00000000 |
7050978.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000039 |
Kohde sijaitsee Heiden kylän kohdalla, Ähtävänjoen ja pienen Kalljärv -nimisen järven puolivälissä olevan mäen päällä. Paikka on nykyisessä peruskartassa nimellä Myros Storstenen, mäki on erittäin kivinen. Mäen eteläsivulla sijaitsee 5 x 6 x 0,4 metrin kokoinen röykkiö. Röykkiön molemmilla lyhyillä sivuilla on suuri kivi. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. |
| metsakeskus.599000040 |
599 |
Esse-Dunders N |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
304944.27500000 |
7050817.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000040 |
Kohde sijaitsee Nådjärven eteläpuolella Dundersintien vieressä. Kertomuksessaan Ähtävän röykkiöistä Sirelius mainitsee Dundersin talon länsipuolella olevan hautaröykkiön. Alue on viljeltyä ja röykkiön tarkkaa paikkaa on hankala määrittää. Aiemmin on arveltu, että tilasta 200 m pohjoiseen tilustien länsipuolella on kiviröykkiö, joka näyttää kasatun hautaröykkiön päälle. Sireliuksen luettelossa hautaröykkiön läpimitta on 5 m.
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Paikalla todettiin noin 30 metriä pitkä ja 2-3 metriä leveä kiviaita, joka kasattu viereiseltä pellolta ja piha-alueelta raivatuista kivistä. Tien vieressä on iso kivi, jonka ympärillä on hieman kumpumaista kiveystä, mutta on hyvin epävarmaa sijaitseeko siinä kyseinen röykkiö. Valtavan kivimäärän vuoksi röykkiön erottaminen ympäristöstä on melko mahdotonta. Alue kasvaa tiheähköä kuusivaltaista sekametsää. |
| metsakeskus.599000041 |
599 |
Esse-Bjobacken,Överesse |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
304270.53700000 |
7053091.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000041 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Koordinaattipisteen tuntumassa ei havaittu merkkejä alla mainituista rakenteista. Aluetta käytiin läpi myös noin 50-70 metrin säteellä pisteestä, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Alueen läpi kulkee vanha tie, jonka vieressä oli jonkin verran kaivantoja, ne eivät kuitenkaan muistuta alla olevaa harrastaja-arkeologi John Finnäsin kuvailemia kuoppia. Finnäsin kodanpohjana pitämä rakenne on todennäköisimmin pieni tervahauta, joiksi useimmat vastaavat kodanpohjina pidetyt rakenteet todettiin vuoden 2016 inventoinnissa.
Aiempi kuvaus: Nådjärvin järven pohjoispuolella Bjobackenilla, Purmon tien itäpuolella mäen korkeimmalla kohdalla on kodanpohja ja linjassa kodanpohjasta poispäin on seitsemän kuoppaa. Kodanpohjasta noin 100 m pohjoiseen on Finnäsin mukaan neljä pientä, nelikulmaista hautaa. Kuopat ovat vahingoittuneet metsätöissä, kodanpohja ei. Kodanpohjan läpimitta on 3,5 m, syvyys 0,6 m, sen vallin leveys on 1 m. Sisäänkäynti on itään ja se on 1,5 m pitkä.
Vuonna 1992 Finnäs löysi kodanpohjasta noin 100 m kaakkoon myös tulisijan. |
| metsakeskus.599000042 |
599 |
Esse-Bjobacken, Bäckby |
10002 |
12016 |
13155 |
11002 |
27000 |
310178.00000000 |
7059221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000042 |
Kohde sijaitsee Perkanbäckenin itäpuolella olevan Bjobackenin korkeimmalla kohdalla. Aiempien tietojen mukaan paikalla on seitsemän kuoppaa, jotka luultavasti ovat kodanpohjia. Kuoppien pohjalla on hiiltä ja palaneita kiviä. Kuopat voivat olla myös keittokuoppia. Kuoppien läpimitta on 2-3 m ja syvyys 0,4-0,7 m. Suurimpien kuoppien etäisyys toisistaan on 3 metriä. Kohde on merkitty kyltillä. Vuoden 2016 inventoinnissa löydettiin kaksi vierekkäistä kuoppaa. Alue kasvoi mäntytaimikkoa, joka oli äskettäin harvennettu ja havaintojen teko oli erittäin hankalaa. Kyseessä eivät kuitenkaan ole kodanpohjat, mutta on mahdollista että kuopat ovat keittokuoppia. Kuoppaan tehdystä koepistosta paljastui palanutta kiveä ja hieman hiiltä, kuten aiemminkin oli todettu. |
| metsakeskus.599000044 |
599 |
Esse-Timmerbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
305634.00000000 |
7053392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000044 |
Kohde sijaitsee 1,5 km Nådjärventiestä itää, Timmerbackenin pohjoisosassa, se tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnessa. Yläosastaan louhikkoisen moreeniharjanteen eteläpäässä on 13 x 3 x 0,7 metrin kokoinen pitkä röykkiö. Se on sammalen peittämä ja kapenee hieman keskeltä. Röykkiö on luode-kaakko-suuntainen, sen vieressä on puinen ”Forngrav”-kyltti. Alue kasvoi melko tiheää mänty- ja kuusitaimikkoa vuonna 2016. Metsäautotie kulkee noin 35 metriä kohteen itäpuolitse. Ähtävältä tunnetaan useita vastaavanlaisia pitkiä röykkiöitä, niiden luonne ja ikä on vielä selvittämättä, koska niitä ei ole tutkittu. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiö ajoittuu pronssikauteen, mutta voi olla myöhempikin. |
| metsakeskus.599000045 |
599 |
Esse-Messisbacken W |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
307237.00000000 |
7055056.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000045 |
Tervahauta sijaitsee Messisbackenin luoteisosassa kosteikon keskellä olevalla moreenimäellä, sen luoteiskärjessä. Alue kasvaa mäntytaimikkoa. Tervahauta on läpimitaltaan 3 m ja 0,6 m syvä. Halssi on pohjoisessa ja se on noin 1,8 m pitkä. Valli on 0,5 m leveä. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa, sitä oli siihen asti pidetty kivikautisena kodanpohjana, kuten useita pieniä tervahautoja Ähtävällä. Tervahaudasta noin 60 metriä itään on noin 30 metriä pitkä ja reilu puoli metriä korkea kiviaita länteen laskevan mäen rinteessä. |
| metsakeskus.599000046 |
599 |
Esse-Lampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
315260.00000000 |
7049833.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000046 |
Aiemmin kohde on tulkittu kodanpohjaksi, mutta vuoden 2016 inventoinnissa lähes kaikki kodanpohjiksi tulkitut kohteet Ähtävällä osoittautuivat pieniksi tervahaudoiksi. Lammen kohdetta ei ole tarkastettu, mutta aiemman kuvauksen (Finnäs 2000) perusteella voi varmuudella olettaa, että kyseessä on pieni tervahauta. Se sijaitsee Marastallsbackenin lounaisrinteellä, joen yli menevän sillan pohjoispuolella. Marastallsbacken sijaitsee Ähtävänjoen ja Kisksjön välisellä kannaksella. Tervahaudan läpimitta on 5,4 m ja se on 1 m syvä ja sitä ympäröivän vallin leveys on 1 m. Halssi on lounaaseen ja se on 2 m pitkä. Kuopan keskellä on 10 cm paksu hiilikerros. Kohdetta ei ole tarkastettu, joten paikkatieto ei ole varma. |
| metsakeskus.599000047 |
599 |
Esse-Kallkärrbacken |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
312557.00000000 |
7051160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000047 |
Kohde sijaitsee Kallkärrbackenin korkeimmalla kohdalla, Kalljärv -nimisen järven kaakkoispuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Mäki on luoteis-kaakkois –suuntainen moreeniharjanne. Aiempien tietojen (Finnäs 2000) mukaan mäen korkeimman kohdan yli menevän tien etelä- ja pohjoispuolella on pieniä röykkiöitä, jotka ovat sammalen peittämiä ja vaikeasti havaittavissa. Röykkiöitten läpimitta on 2-4 m ja korkeus 0,3-0,5 m. Eteläisimmän ja pohjoisimman röykkiön välimatka olisi noin 60 metriä.
Vuoden 2016 inventoinnissa alueella havaittiin 4 röykkiötä (aiempi tarkastamaton lukumäärätieto 18 kpl) tai pikemminkin vaikuttaisi, että kyse on rakkakuopista, joista tulleet kivet muodostavat röykkiön. Näitä löytyi tien molemmin puolin, tien pohjoispuolella oli myös modernilta kaivelulta vaikuttavia kohtia.
Eteläpuolella on myös noin 5 metriä halkaisijaltaan olevan painanne, joka voi olla mahdollisesti myös asumuksen pohja. Röykkiöt/rakkakuopat ovat selvästi kivikautisella korkeudella, joten röykkiöt/rakkakuopat ja painanne voivat liittyä kivikautiseen asutukseen ja toimintaan. Usein tämän tyyppisissä kohteissa asuinpaikka on löytynyt alempaa rinteestä. Kohteessa olisi syytä tehdä koekaivaus sen luonteen ja laajuuden selvittämiseksi. |
| metsakeskus.599000048 |
599 |
Esse-Stavurlandet |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
305498.01800000 |
7060051.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000048 |
Stavurlandet nimisen kohouman eteläosassa Stavurin metsätien itäpuolella on todettu vahingoittunut röykkiö v.2000. Röykkiön läpimitta oli 5 metriä ja se oli kasattu kahden maakiven väliin. Paikalla on nykyään rakennettu, joten röykkiö on oletettvasti tuhoutunut. Röykkiön sijainnista noin 200 m pohjoisluoteeseen tulisi olla ryhmä kuoppia kts. alakohde. Röykkiö ja kuoppat on merkitty myös peruskartalle ja ilmeisesti kotiseutututkija Finnäsin havaintoihin perustuen. |
| metsakeskus.599000048 |
599 |
Esse-Stavurlandet |
10001 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
305498.01800000 |
7060051.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000048 |
Stavurlandet nimisen kohouman eteläosassa Stavurin metsätien itäpuolella on todettu vahingoittunut röykkiö v.2000. Röykkiön läpimitta oli 5 metriä ja se oli kasattu kahden maakiven väliin. Paikalla on nykyään rakennettu, joten röykkiö on oletettvasti tuhoutunut. Röykkiön sijainnista noin 200 m pohjoisluoteeseen tulisi olla ryhmä kuoppia kts. alakohde. Röykkiö ja kuoppat on merkitty myös peruskartalle ja ilmeisesti kotiseutututkija Finnäsin havaintoihin perustuen. |
| metsakeskus.599000048 |
599 |
Esse-Stavurlandet |
10001 |
12009 |
13094 |
11028 |
27000 |
305498.01800000 |
7060051.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000048 |
Stavurlandet nimisen kohouman eteläosassa Stavurin metsätien itäpuolella on todettu vahingoittunut röykkiö v.2000. Röykkiön läpimitta oli 5 metriä ja se oli kasattu kahden maakiven väliin. Paikalla on nykyään rakennettu, joten röykkiö on oletettvasti tuhoutunut. Röykkiön sijainnista noin 200 m pohjoisluoteeseen tulisi olla ryhmä kuoppia kts. alakohde. Röykkiö ja kuoppat on merkitty myös peruskartalle ja ilmeisesti kotiseutututkija Finnäsin havaintoihin perustuen. |
| metsakeskus.599000048 |
599 |
Esse-Stavurlandet |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
305498.01800000 |
7060051.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000048 |
Stavurlandet nimisen kohouman eteläosassa Stavurin metsätien itäpuolella on todettu vahingoittunut röykkiö v.2000. Röykkiön läpimitta oli 5 metriä ja se oli kasattu kahden maakiven väliin. Paikalla on nykyään rakennettu, joten röykkiö on oletettvasti tuhoutunut. Röykkiön sijainnista noin 200 m pohjoisluoteeseen tulisi olla ryhmä kuoppia kts. alakohde. Röykkiö ja kuoppat on merkitty myös peruskartalle ja ilmeisesti kotiseutututkija Finnäsin havaintoihin perustuen. |
| metsakeskus.599000049 |
599 |
Esse-Söderbacken W |
10007 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
303719.74800000 |
7055860.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599000049 |
Kohde sijaitsee noin 400 metriä Nådjärventiestä länteen, Gråftlandetin pellolle vievän metsätien varressa. Aiempien tietojen mukaan (Finnäs 2000) Söderbackenin lounaisosassa on kaksi matalaa röykkiötä. Ensimmäinen sijaitsee aivan Gräftlandetin vieressä, toinen siitä 22 metriä itään. Tien vieressä olevan röykkiön läpimitta on 4 m, korkeus 0,45 m. Toisen röykkiön läpimitta on 4 m ja korkeus 0,3 m. Kumpaakaan röykkiötä ei löydetty vuoden 2016 inventoinnissa muinaisjäännösrekisterin ilmoittaman koordinaatin kohdalta eikä koko tien varresta, jota tarkasteltiin koko matka kahden pellon välissä. Tien vieressä oli joitakin kivikasoja, jotka ovat peräisin tien teosta.
Painanne/kodanpohja, josta Finnäs oli ilmoittanut löytyi ja osoittautui pieneksi tervahaudaksi, jonka halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys reilu puoli metriä, halssi on itään alarinteeseen. |
| metsakeskus.599010001 |
599 |
Pedersöre-Storback |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
298814.70700000 |
7058443.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010001 |
Kohde sijaitsee Ähtävänjoen eteläpuolella, metsä ja suomaastossa, Tallmossenin etelälaidalla, Storbackenin kallioisen mäkialueen pohjoisreunassa, Åmanin päärakennuksesta noin 740 metriä koilliseen ja Ähtävän pitäjänrajasta noin 340 metriä länteen. Laakealla jäkäläisellä kalliolla harvassa männikössä on pieni säännöllisen muotoinen uunilatomus, jonka syvyys on 1 metriä, leveys noin 0,8 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Uuni on päältä avoin.
Perimätiedon mukaan uuni olisi isonvihan ajalta; lähistöltä on paikallisen tiedon mukaan löytynyt plooturahoja. |
| metsakeskus.599010002 |
599 |
Pedersöre-Högbacka |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
292905.08900000 |
7057108.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010002 |
Kohde sijaitsee Pännäisten ja Forsbyn välillä, Purmonjokisuun eteläpuolella, Pännäinen -Purmo maantien eteläpuolella. Högbackan talosta noin 100 metriä lounaaseen on loivalla koillisrinteellä mustikkatyypin metsässä viisi matalaa röykkiötä noin 50 metrin säteellä. Röykkiöiden läpimitta on keskimäärin 4 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Yhdestä röykkiöstä oli turvetta poistettu; se oli selvärajainen ja sen keskellä olevaa kuoppaa oli turpeenpoiston yhteydessä syvennetty.
Mahdollisesti viljelys- tai raivausröykkiöitä? |
| metsakeskus.599010003 |
599 |
Pedersöre-Gåsmossbacken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
300301.13300000 |
7053838.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010003 |
Kohde sijaitsee Purmonjoen pohjoispuolella, Pedersören ja Purmon rajan tuntumassa, Stormyranin eteläpuolella olevalla Gåsmossbackenilla. Puolukkatyypin metsässä, loivalla koillisrinteellä, noin 15 metriä metsäautotieltä koilliseen on matala röykkiö, jonka läpimitta on noin 4 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiö on sammaloitunut ja sen keskellä on kuoppa. Hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.599010004 |
599 |
Pedersöre-Gåsmossbacken 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
300324.12000000 |
7053697.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010004 |
Kohde sijaitsee Purmonjoen pohjoispuolella, Hundrabergetiltä luoteeseen, Gåsmossbackenin etelälaidalla, metsäautotien lounaispuolella. Etelä-lounaisrinteessä sekametsässä on viisi matalaa röykkiötä. Ne ovat kasvillisuuden peittämiä, joten muotoa on vaikea määrittää. Mahdollisesti alueella on useampiakin samanlaisia röykkiöitä.
V. 1987 tarkastuksessa alue oli metsänuudistamisen yhteydessä äestetty ja röykkiöitä vaurioitettu. |
| metsakeskus.599010005 |
599 |
Pedersöre-Hundraberget I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
300413.08900000 |
7053242.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010005 |
Purmonjoen pohjoispuolella, entisen Pedersören ja Purmon pitäjänrajan tuntumassa on Hundrabergetillä kaksi ryhmää suuria, tyypiltään pronssikautisia hautaröykkiöitä.
Pohjoisenpi ryhmä, Hundraberget I on Stormyranin kaakkoispuolella, kallioisella luoteisrinteellä, joka rajoittuu suohon lännessä. Noin 100 x 50 metrin laajuisella alueella on kaikkiaan 11 kivistä koottua hautaröykkiötä, joista kaksi on pitkänomaista. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 3-10 metrin välillä, pitkänomaiset ovat jopa 15 metriä. Röykkiöiden korkeus vaihtelee 0,5-1,5 metrin välillä. Röykkiöt on koottu sekakokoisista vierinkivistä ja useissa on eri-ikäisiä penkomisjälkiä. |
| metsakeskus.599010006 |
599 |
Pedersöre-Hundraberget II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
300548.03100000 |
7053125.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010006 |
Kohde sijaitsee Purmonjoen pohjoispuolella, vanhan Pedersören maalaiskunnan ja Purmon pitäjänrajan tuntumassa. Kysymyksessä on Hundrabergetillä olevista kahdesta röykkiöryhmästä eteläisempi.
Ryhmään kuuluu harvassa männikössä kalliopohjalla olevia röykkiöitä yhteensä 7 kpl. Ne sijaitsevat noin 170 x 60 metrin laajuisella alueella. Röykkiöistä yksi on pitkänomainen, kooltaan 12 x 6 metriä ja korkeudeltaan noin 1 metri. Muut ovat pyöreitä tai pyöreähköjä, läpimitaltaan 5-11 metriä, keskikoon ollessa noin 9 metriä ja keskimääräisen korkeuden noin 1 metri. Röykkiöt on koottu sekakokoisista vierinkivistä ja kaikissa on penkomisjälkiä. Siitä huolimatta ne ovat komeita ja useimmat ovat hyväkuntoisia. |
| metsakeskus.599010007 |
599 |
Pedersöre-Himmelskullen |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
297291.34400000 |
7053278.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010007 |
Himmelskullenin itärinteellä on komeat muinaiset huuhtoutuneet rantakivikot. Mäen laella on kaksi kivikkoon tehtyä, selvää asumuspainannetta muistuttavaa laajahkoa, pyöreää ja vallin ympäröimää kuoppaa, joiden keskellä kasvaa puu.
Painanteiden läpimitta valli mukaanlukien on noin 6 metriä. Alempana rinteessä on kivikossa 6 kpl edellisiä pienempiä kuoppia, joiden läpimitta on noin 3,5 - 4 metriä ja syvyys noin 0,6 - 1,2 metriä. Viimeksimainitut ovat vierekkäin ja niillä on ikään kuin yhteisiä väliseiniä. Mahdollisia pyyntiasumusten pohjia ja säilytyskuoppia?
Lidar 5p -korkekeusmallissa näkyy yllä mainittujen rakenteiden länsi-, luoteis- ja lounaispuolella hajallaan rinteessä ainakin seitsemän muuta kuoppaa ja lisäksi yksi mäen kaakkoisjuurella. Nämä näyttäisivät olevan samaa kokoluokkaa kuin maastossa havaitut kuopat, mutta syvemmän oloisia. |
| metsakeskus.599010008 |
599 |
Pedersöre-Hundraberget III |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
300464.06600000 |
7052829.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010008 |
Purmonjoen pohjoispuolella, Hundrabergetille vievän tien länsipuolella, Pertar -nimisen viljelysaukean pohjoispuolella, loivalla länsirinteellä metsässä on matala, hajoitettu röykkiö. Röykkiön koko on noin 4 x 6 m ja korkeus 0,6 m. Se on kasattu sekakoisista vierinkivistä. |
| metsakeskus.599010009 |
599 |
Pedersöre-Storkullan |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
293931.68900000 |
7052955.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010009 |
Kohde sijaitsee Purmonjoen lounaispuolella, Nåpjärvbäckenin ja Hömossenin viljelysalueen länsipuolella ja Lammossenin niitty- ja suoalueen pohjois-koillispuolella. Noin 300 metriä lounaaseen Järnin tilan päärakennuksesta kuusimetsässä on pienehköllä, tasaisella alueella noin 20 metriä tieltä kolme röykkiötä. Ne ovat "kranssimaisia", selvärajaisia, sammaloituneita ja melko isoista kivistä koottuja. Röykkiöiden läpimitta on keskimäärin noin 6 m ja korkeus noin 0,4-0,7 m. Kaikissa röykkiöissä on syvennys keskellä. Kahden röykkiön välissä on lisäksi epämääräistä kiveystä, joka voi kuulua röykkiörakennelmiin. |
| metsakeskus.599010010 |
599 |
Pedersöre-Vistbacken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
298339.92400000 |
7052598.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010010 |
Kohde sijaitsee Purmonjoen pohjoispuolella, Vistbackenin länsiosassa, jokivarressa olevan Lindin tilan rakennuksista koilliseen, viljelysaukean luoteiskulmassa. Hakkuualueen laidassa (vuonna 1974) tiheässä mäntytaimikossa lounaisrinteellä on kasvillisuuden peittämä ja vaikeasti havaittava matala, ilmeisesti hajoitettu ja levitetty röykkiö. Röykkiön läpimitta on noin 5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Sen keskeltä on kiviä poistettu maanpintaan saakka. |
| metsakeskus.599010011 |
599 |
Pedersöre-Vistbacken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
298469.87400000 |
7052362.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010011 |
Paikka on moreenimäki viljelysten keskellä, Purmonjoen haarajokien (Purmo norra å ja Purmo södra å) välisellä niemekkeellä, maantien 741 itäpuolella. Taimikossa mäen laella ja ylärinteellä on 32 röykkiötä, joiden läpimitta on keskimäärin 4 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Useissa on keskellä kuoppa.
Pääosa röykkiöistä on yhteismaalla. |
| metsakeskus.599010011 |
599 |
Pedersöre-Vistbacken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
298469.87400000 |
7052362.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010011 |
Paikka on moreenimäki viljelysten keskellä, Purmonjoen haarajokien (Purmo norra å ja Purmo södra å) välisellä niemekkeellä, maantien 741 itäpuolella. Taimikossa mäen laella ja ylärinteellä on 32 röykkiötä, joiden läpimitta on keskimäärin 4 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Useissa on keskellä kuoppa.
Pääosa röykkiöistä on yhteismaalla. |
| metsakeskus.599010013 |
599 |
Pedersöre-Namnlösabacken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
293682.79600000 |
7051055.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010013 |
Kohde sijaitsee Kovjoen itäpuolella olevan Namnlösabacken -nimisen kallioalueen itäreunalla, tieltä noin 5 metriä luoteeseen. Metsässä on ehjä noin 4 metrin läpimittainen, sammaloitunut röykkiö, jonka korkeus on noin 0,6-0,5 metriä. |
| metsakeskus.599010016 |
599 |
Pedersöre-Tegelstensbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
288863.71700000 |
7055476.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010016 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella, Lövöstä etelään Sandåsenille vievän kylätien länsipuolella, Tegelstensbacken -nimisellä mäen lounaisrinteellä, tieltä noin 70 metriä luoteeseen. Metsässä on iso röykkiö, joka on koottu sekakokoisista kivistä. Röykkiön läpimitta on noin 15 m ja sen keskellä on iso kuoppa (koko noin 10 x 4 m ja syvyys noin 2 m), jossa kasvaa mm. kaksi petäjää. Röykkiö on melko huonokuntoinen ja pengottu. |
| metsakeskus.599010019 |
599 |
Pedersöre-Gjubbaskärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
293629.81700000 |
7050787.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010019 |
Kohde sijaitsee Kovjoen itäpuolella, suon ja joen välissä olevalla pitkällä kallioharjanteella, noin 230 metriä tieltä etelään. Metsäisen kallioalueen pohjoispäässä on matala röykkiön pohjakiveys. |
| metsakeskus.599010020 |
599 |
Pedersöre-Fräkmossbacka |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
293859.72800000 |
7051197.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010020 |
Pedersören ja Purmon entisestä pitäjänrajasta noin 1 km länteen, Kovjoen itäpuolella, kalliomaastossa, kallion korkeimmalla kohdalla on epämääräinen kivilatomus, jonka läpimitta on noin 8 metriä. Mahdollinen hautaröykkiö? |
| metsakeskus.599010021 |
599 |
Pedersöre-Grävlandsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
292846.14000000 |
7049862.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010021 |
Kohde sijaitsee Pedersören itä-kaakkoisosassa, noin 700 metriä Uudenkaarlepyyn rajalta itään ja 1,9 km Purmon entiseltä pitäjänrajalta länteen, Kovjoesta noin 900 metriä länteen. Kallioisen mäen kaakkoispäässä on hautaröykkiö, jonka läpimitta on noin 8 m ja korkeus noin 1 metriä. Röykkiön keskellä on kuopanne, jonka seinämissä näkyy paikoin selvää latomusta. Hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.599010022 |
599 |
Pedersöre-Spangarbacken |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
289155.56400000 |
7065745.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.599010022 |
Pietarsaaren kaupungin keskustasta kaakkoon, kaupungin kaatopaikan eteläpuolella, metsässä kallioilla on kahdessa ryhmässä yhteensä seitsemän röykkiötä, joista kaksi on tutkittu vuonna 1987. Eteläisen ryhmän tutkittu röykkiö on matala, 4 x 3 metrin kokoinen, silmäkivellinen röykkiö. Kivien lomassa oli hiekkaa ja jonkin verran hiiltä, osa kivistä oli palaneita. Pohjoisen ryhmän tutkittu röykkiö oli edellisen kokoinen, kivet olivat tasakokoisia ja yhdessä kerroksessa. Ainoa löytö oli pii-iskos.
Röykkiöiden ikä ja funktio jäivät tutkimuksissa tarkemmin selvittämättä. Ulkoisesti ne muistuttavat varhaisen metallikauden/pronssikauden hautaröykkiöitä, mutta sijainnin perusteella (vain noin 10 metriä merenpintaa ylempänä) ne ajoittuvat aikaisintaan rautakauden lopulle/keskiajan alkupuolelle? |
| metsakeskus.601010001 |
601 |
Lähdeaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432276.21800000 |
7019918.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilosjärven etelärannalla, hiekkaisella, länteen viettävällä viljelysmaalla, Lähdeahon talosta 200 m luoteeseen. Paikalta on löytynyt kivitaltta (KM 12303) ja kivikirves. Vuoden 1964 inventointikertomuksen mukaan paikalta olisi kolmaskin kiviesine, taltta (KM 2029:97), jonka löytötiedoiksi mainitaan Ilosjärven talon maa. Esine saattaa olla tältä paikalta, koska alue on kuulunut aikaisemmin Ilosjärven taloon.
Lähdeahon talon isännän mukaan tien alle, noin 200 m paikasta etelään, olisi jääneen tulisija. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010002 |
601 |
Hommala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432516.11500000 |
7020298.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010002 |
Kohde sijaitsee Ilosjärven eteläpuolella, maantien itäpuolella, Hommalan mökin edustalla, metsä- ja tonttimaalla. Osa asuinpaikkaa on jäänyt teiden alle. Paikalta on löytynyt useita kivi- ja kvartsiesineitä. |
| metsakeskus.601010003 |
601 |
Saparoniemi pohjoinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431736.42200000 |
7023606.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010003 |
Paikka sijaitsee Niemenharjun eteläkärjessä, Saparoniemessä, jossa on nykyisin uimaranta. Sinne vievän tien pinnassa vuonna 1964 havaittiin palomaaläikkä, jonka kohdalta ei kuitenkaan vuoden 1996 inventoinnissa tehty löytöjä tai muita havaintoja. Maasto on ehjää kangasmetsää muinaisine rantaterasseineen, asuinpaikaksi sopivaa.
Koekaivauksessa vuonna 2004 todettiin kulttuurikerrosta ja löydettiin palanutta luuta, kvartsia, kivilaji-iskoksia, hiotun kiviesineen katkelma ja hajanaisia tulenpidon jälkiä, jotka keskittyivät maastossa näkyvälle, välittömästi noin 115 m korkeudella olevan rantatörmän päälle. Vuonna 1964 näkynyt palomaaläikkä lienee ollut juuri tieleikkauksessa em. rantatörmän kohdalla, jossa yhäkin on jonkinverran likamaata näkyvissä.
Asuinpaikka on rannan ja terassin suuntainen pitkänomainen vyöhyke tien molemmin puolin. Suppealla koekuopituksella ei muinaisjäännöksen laajuutta voitu selvittää. Todetun löytöalueen koko oli noin 20 x 60 m.
Kauempana luoteessa Saparoniemen keskiosissa on erilaisia kuopanteita ja moderneja sorakuoppia. Koekaivetuista kolmesta matalasta painanteesta yksi oli hiilimiilu ja toinen likamaakuoppa. Molemmat ovat ilmeisesti suhteellisen myöhäiseltä ajalta. Kolmas kuoppa oli luontainen, lahonneen kannon kuoppa. |
| metsakeskus.601010005 |
601 |
Kunnalliskoti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430436.93400000 |
7025456.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Putaanlahden länsirannalla, Niemenharjun itärinteessä, entisen kunnalliskodin ja rannan välisellä pellolla.
Vuonna 1964 paikalla on havaittu liesikiveys (palaneita kiviä metsästä, noin 3 m järven pinnasta) ja luuta, jota ei ole otettu talteen. Vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä paikalla ei tehty muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja useista koekuopista huolimatta. Vuonna 2006 tarkastettiin paikan ympäristöä. Todettiin, että asuinpaikka on sortunut rantaveteen ja kohdetta on myös tuhonnut laituripengerryksen rakentaminen. |
| metsakeskus.601010006 |
601 |
Luomala |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432096.26800000 |
7025136.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010006 |
Kohde sijaitsee Koliman itärannalla, loivalla rantatörmällä olevan Luomalan talon maalla. Paikalta on löytynyt tasataltta (KM 2029:127) vuonna 1880; esineen tarkka löytöpaikka on kuitenkin tuntematon. Inventoinnissa 1964 paikalta on löytynyt piin pala, joka saattaa olla tuluspiitä. Talon pihalta kerrotaan löytyneen kiveystä vesijohtoa tehtäessä; kiveyksen tarkemmasta sijainnista tai luonteesta ei kuitenkaan ole tietoa.
Maastollisesti nykyisen päärakennuksen ja talli-/navettarakennuksen vaiheilla, törmän päällä, on saattanut olla kivikautista asutusta. Tila on yksi Pihtiputaan kauimmin viljeltyjä tiloja, mahdollisesti 1600-luvulta alkaen. Merkkejä asuinpaikasta ei tonttimaalta luultavasti ole enää löydettävissä. Pellot talon itä- ja koillispuolella ovat olleet vuonna 1997 viljalla ja laitumena, eikä niistä ole ollut mahdollista tehdä havaintoja. |
| metsakeskus.601010007 |
601 |
Virtala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440193.02700000 |
7021177.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010007 |
Kohde sijaitsee Koliman itärannalla, Harmaalanrannan kylässä, pienen Myllyjoen eteläpuolella, Virtalan talon länsipuolella olevalla viljelysmaalla. Pellolta on löytynyt kvartsi-iskos. Viemärin kaivuutöissä talon itäpuolelta on löytynyt palaneita kiviä. |
| metsakeskus.601010008 |
601 |
Looteharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441902.34900000 |
7019268.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010008 |
Kohde sijaitsee Koliman itärannalla, talon pohjoispuolella olevalla viljelysmaalla. Paikalta on löytynyt kourutaltta (KM 3801:16) ja pellosta kerrotaan löytyneen kvartsia kyntötöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.601010009 |
601 |
Karjalanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426598.46600000 |
7028154.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemellä, Kammolankankaan luoteisosassa, laajan hiekanottoalueen reunalla, tien ja hiekkakuopan välisellä alueella.
Paikalla on tehty kaivaus vuonna 1964, mutta kaivausalueen tarkka sijainti ei ole tiedossa. Asuinpaikka lienee osaksi tuhoutunut maa-aineksen otossa, ja se kuulunee samaan asuinpaikkakompleksiin kuin läheinen Tilkku -niminen asuinpaikka, jonne matkaa on vain noin 100 m. |
| metsakeskus.601010010 |
601 |
Majakaarre 1/Kumpulainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
426358.56800000 |
7028060.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Alvajärven kaakkoispäässä, Pohjoisniemellä, kapean niemen tyvessä, vanhan törmän päällä, rannan suuntaisella tasanteella, jota etelässä rajoittaa luontainen kivikko.
Paikalla on reunoiltaan metsittynyt hiekkakuoppa, jota on käytetty 1950- ja -60 -luvuilla. Löytöjä on tehty hiekkakuopan reunoilta, lisäksi kuopan pohjoisreunoilla on havaittu heikosti punertavaa maata.
Kaivauksia on tehty ainakin kahden puolen kuoppaa vuonna 1964, lisäksi vuonna 2000 hiekkakuopan pohjoispuolella oli koekaivaus mökkihankkeen vuoksi. Silloin löytyi vähän myöhäiskivikautista tai varhaismetallikautista keramiikkaa.
Asuinpaikan laajuutta itään ei ole selvitetty rakennuspaikkaa edemmäs, ja rakennuksen ja hiekkakuopan välissä on löytöaluetta jäljellä, etenkin kuopan reunan lähellä. |
| metsakeskus.601010010 |
601 |
Majakaarre 1/Kumpulainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
426358.56800000 |
7028060.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Alvajärven kaakkoispäässä, Pohjoisniemellä, kapean niemen tyvessä, vanhan törmän päällä, rannan suuntaisella tasanteella, jota etelässä rajoittaa luontainen kivikko.
Paikalla on reunoiltaan metsittynyt hiekkakuoppa, jota on käytetty 1950- ja -60 -luvuilla. Löytöjä on tehty hiekkakuopan reunoilta, lisäksi kuopan pohjoisreunoilla on havaittu heikosti punertavaa maata.
Kaivauksia on tehty ainakin kahden puolen kuoppaa vuonna 1964, lisäksi vuonna 2000 hiekkakuopan pohjoispuolella oli koekaivaus mökkihankkeen vuoksi. Silloin löytyi vähän myöhäiskivikautista tai varhaismetallikautista keramiikkaa.
Asuinpaikan laajuutta itään ei ole selvitetty rakennuspaikkaa edemmäs, ja rakennuksen ja hiekkakuopan välissä on löytöaluetta jäljellä, etenkin kuopan reunan lähellä. |
| metsakeskus.601010011 |
601 |
Pohjoisniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426438.53500000 |
7027935.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Alvajärven kaakkoispäässä, Pohjoisniemellä, hiekkakuopan reunalla. Siellä on havaittu pyöreä, noin 1 m läpimittainen kiveys vuoden 1964 inventoinnin yhteydessä. Lähistöltä, eri hiekanottopaikkojen reunoilta, kerrotaan löytyneen samanlaisia kiveyksiä. |
| metsakeskus.601010012 |
601 |
Madeneva |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
427837.96800000 |
7028734.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemellä, Kanavan etelärannalla, radan molemmin puolin kangasmetsässä sekä tonttialueella. Paikka on osaksi erittäin hyvin säilynyt.
Vuonna 1997 tehtiin koekaivaus radan itäpuolella, törmän reunalla, jossa on havaittu muutamia laakeita, epävarmoja asumuspainanteita. Länsiosassa, lähellä rataa on kulttuurimaata ja kvartsia. Siellä on tehty koekaivauksia vuonna 1998 ja tasokaivauksia vuonna 1999. Maastossa erottuu pienehköjä pyöreitä painanteita, joista osassa on koekuopituksessa tai kairauksessa todettu liesikiveys.
Vuoden 1963 kaivausalueen reunaa on ilmeisesti näkyvissä radan länsipuolella metsäniemekkeessä, jossa on pieniä kotitarvehiekkakuoppia. Niitä on paikoin pengottu. Vieressä on soikea ja laakea painanne, jonka maannos on häiriintynyt, ja jota tiedetään käytetyn "mopokirnuna" 1960-luvulla; kyseessä lienee tutkittu ja metsittynyt asumuspainanne.
Vuonna 2006 kartoitettiin asuinpaikan ympäristöä. Kartoituksessa todettiin, ettei kohde jatku nykyisistä rajoistaan etelämmäs. Tien eteläpuolella, rakentamattomalla tontilla havaittiin kuitenkin asumuspainanne. Muualta tien länsipuolelta ei löydetty mitään esihistoriaan viittaavaa. Vuonna 2008 painannetta tutkittiin koekaivauksin ja talletettiin runsaasti löytöjä.
Kivikauden asutus on sijainnut kapean, suojaisen väylän hiekkaisella etelärannalla, mahdollisesti jopa muutaman kilometrin matkalla. On todennäköistä, että kivikautinen asuinalue jatkuu raviradan toisella (lounais)puolella samanlaisena ketjumaisena nauhana koko Pohjoisniemen rannan läpi. |
| metsakeskus.601010013 |
601 |
Pohjoisniemi 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426958.32900000 |
7027395.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010013 |
Kohde sijaitsee Alvajärven jyrkähköllä rantatörmällä, Pohjoisniemen etelärannalla kangasmetsässä olevalla mökkitontilla.
Rantatörmässä on havaittu kulttuurimaata ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.601010014 |
601 |
Ainola 1 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426918.34200000 |
7027435.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010014 |
Kohde sijaitsee Alvajärven rantatörmällä, jossa on vuoden 1964 inventoinnissa havaittu mahdollinen tuhoutunut tulisija. Vuonna 1997 tehdyssä maastotarkastuksessa on todettu, että 1950-luvulla rantatörmää on leikattu ja pengerretty, ja mökkirakennus on tehty täyttömaalle. Yläpuoliselle törmällekin on viety jonkin verran täyttömaata. Sen sijaan itäpuoli, liiterin alapuolinen törmä, on luonnontilassa. Kohde vaikuttaa epävarmalta. Ehjää kulttuurikerrosta voi olla enintään tontin itäosassa. |
| metsakeskus.601010015 |
601 |
Pohjoisniemi 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426598.46800000 |
7027495.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010015 |
Kohde sijaitsee Pohjoisniemen etelärannalla, niemen länsiosassa, Alvajärven rantatörmässä.
Rakennuksesta noin 18 m itään on todettu liesi vuoden 1964 inventoinnin yhteydessä, jolloin havaittiin myös kulttuurimaata ja kvartsia. Vuoden 1996 koekuopista niitä ei havaittu. |
| metsakeskus.601010017 |
601 |
Virtala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428737.60000000 |
7029134.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010017 |
Kohde sijaitsee Saanijoen länsirannalla, entisen Virtalan torpan kaakkoispuolella olevalla viljelysmaalla. Alue on nykyisin tonttimaata ja metsää. Maasto on kivistä moreenia. Tiedot löytöalueen tarkasta sijainnista ja laajuudesta ovat puutteellisia. Paikalla on erotettu 1900-luvun alussa "hauturoita", joilla Ailio tarkoittanee maassa erottuvia painanteita, joissa on palaneita kiviä (kuoppaliesiä?). Vuonna 1997 ylempänä rinteessä olevan rakennuspaikan koekaivauksessa ei löytynyt merkkejä asuinpaikasta.
Vuoden 2013 inventointikertomus: Alue on talon pihapiiriä, pihapeltoa (lähinnä mansikkamaata) ja lähimetsää joka on matalalla niemekkeellä Saaninjoen yläpuolella. Kesannolla olevasta mansikkamaasta löytyi yksi kvartsi-iskos (P566), jota ei otettu talteen. Talossa asuva Seppo Pasanen on havainnut esihistoriallisia löytöjä vain mansikkamaan alueella, ei hieman ylempänä olevassa pihapiirissä. Hän on kerännyt jonkin verran keramiikkaa ja kiviesineitä myös talteen ja näistä otettiin valokuvia inventoinnin yhteydessä. Asuinpaikka on rajattu pääasiassa pellon ja loivan törmän mukaisesti 115 m mpy yläpuoliselle alueelle. Asuinpaikasta lounaaseen olevalta niemeltä löytyi ennestään tuntematon asuinpaikka, joka on nimetty Virtala 3:ksi. |
| metsakeskus.601010018 |
601 |
Sadinniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428397.73900000 |
7028874.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010018 |
Kohde sijaitsee Saanijoen ja Putaanvirran risteyskohdan pohjoispuolisessa niemessä. Alue on peltoa ja puutarhaa. Paikalla on havaittu tulisija ja nokimaata taloa tehtäessä. Metsässä on mahdollisia pyyntikuoppia. Mahdollisesti pihanurmikon alla on jäljellä kivikautista asuinpaikkaa. Samalla niemellä on kolme muutakin kivikauteen ajoittuvaa kohdetta (Sahinniemi, Sahinniemi 2-3) sekä mahdollisesti keskiaikaan ajoittuva rajamerkki. |
| metsakeskus.601010020 |
601 |
Rönny |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
432148.00000000 |
7033704.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010020 |
Kohde sijaitsee Saanijärven itärannalla, järven ja valtien 4 välillä, Alakosken eteläpuolella, Kortteisenjoen suun eteläpuolella, viljelys- ja tonttimaalla. Paikalla on ilmeisen laaja asuinpaikka, jonka kokonaislaajuus on kuitenkin tuntematon. Asuinpaikka saattaa ulottua metsänkin puolelle. Paikalta saatu löytöaineisto ulottuu esikeraamiselta ajalta kivikauden lopulle.
Inventointikertomus 2013:
Rönnynkylän kivikautinen asuinpaikka-alue on tunnettu jo 1900-luvun alusta lähtien. Ensimmäisenä tutki-jana paikalla kävi Theodor Schwindt, joka vuonna 1900 teki kaivauksen Rönnyn Salokankaalla (nyk. Hylkylä). Kaksi vuotta myöhemmin Julius Ailio tutkitutti yli 100 m2 alueen Schwindtin kaivausten ympärillä ja vuonna 1925 Ailio palasi vielä tutkimaan Rönnynkylän asuinpaikkoja. Tutkimuksiin johtaneet irtolöydöt ovat peräisin eri puolilta Rönnynkylää, eikä kaikkien täsmällisiä löytöpaikkoja pysty enää määrittelemään eikä niiden yhdistäminen kylän eri asuinpaikkoihin ole aina mahdollista.
Muinaisjäännösrekisterissä Rönnyn asuinpaikka on merkitty Vanhasta Rönnin talosta (Vanhatalo) 400 metriä länteen, Kylmäpuron koillisrannan pellolle, Pihlajaharjun talon eteläpuolelle. Missään löytökuvauksissa tänne ei kuitenkaan sijoitu irtolöytöjä.
Vuoden 2013 inventoinnissa Kylmäpuron koillisranta Vanhallle Rönnille johtavan tien 4-tien välisellä alueella oli tarkastettavissa. Pellolla oli viljanoras ja maanpinta hyvin näkyvissä, sateinen ilma vielä edesauttoi inventointia. Muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukainen asuinpaikka-alue sijaitsee loivasti puroon viettävällä tasangolla, jonka itäpuolella nousee muinaisrantatörmä. Maaperä on kosteaa hietaa tai hiesua. Rajauksen mukaiselta alueelta ei löytynyt yhtään mitään, mikä on erikoista mikäli paikalla olisi kivikautinen asuinpaikka.
Inventoinnissa tästä rajauksesta ylempää, em. törmältä ja vajaa 100 metriä itään, sen sijaan löytyi selviä merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta: kvartsia ja kiviesineiden katkelmia. Runsain keskittymä oli hiekkaisella pellon osalla aivan 4-tien vieressä, pellolla olevan notkelman (muinainen lahti) yläpuolella. Löytöjä oli harvakseltaan myös törmän rinteessä vanhalle asuinpaikkarajaukselle päin sekä joitakin kvartseja myös törmän reunasta ”sisämaahan” Pihlajaharjun talolle päin olevalla hiekkatasangolla lähellä Hylkylään johtavan tien laitaa.
Vaikuttaa siltä, että Rönnyn asuinpaikan alkuperäinen rajaus ei perustu maastoinventointiin, vaan se on rekonstruoitu esim. vanhoista löytökuvauksista. Todennäköisesti Rönnyn asuinpaikkaan liittyvät löydöt ovat nyt v. 2013 inventoinnissa rajatulta löytöalueelta. Varmana asiaa ei voi pitää, joten vanhan rajauksen mukaista Rönnyn löytöaluetta lienee edelleen syytä pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.601010020 |
601 |
Rönny |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
432148.00000000 |
7033704.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010020 |
Kohde sijaitsee Saanijärven itärannalla, järven ja valtien 4 välillä, Alakosken eteläpuolella, Kortteisenjoen suun eteläpuolella, viljelys- ja tonttimaalla. Paikalla on ilmeisen laaja asuinpaikka, jonka kokonaislaajuus on kuitenkin tuntematon. Asuinpaikka saattaa ulottua metsänkin puolelle. Paikalta saatu löytöaineisto ulottuu esikeraamiselta ajalta kivikauden lopulle.
Inventointikertomus 2013:
Rönnynkylän kivikautinen asuinpaikka-alue on tunnettu jo 1900-luvun alusta lähtien. Ensimmäisenä tutki-jana paikalla kävi Theodor Schwindt, joka vuonna 1900 teki kaivauksen Rönnyn Salokankaalla (nyk. Hylkylä). Kaksi vuotta myöhemmin Julius Ailio tutkitutti yli 100 m2 alueen Schwindtin kaivausten ympärillä ja vuonna 1925 Ailio palasi vielä tutkimaan Rönnynkylän asuinpaikkoja. Tutkimuksiin johtaneet irtolöydöt ovat peräisin eri puolilta Rönnynkylää, eikä kaikkien täsmällisiä löytöpaikkoja pysty enää määrittelemään eikä niiden yhdistäminen kylän eri asuinpaikkoihin ole aina mahdollista.
Muinaisjäännösrekisterissä Rönnyn asuinpaikka on merkitty Vanhasta Rönnin talosta (Vanhatalo) 400 metriä länteen, Kylmäpuron koillisrannan pellolle, Pihlajaharjun talon eteläpuolelle. Missään löytökuvauksissa tänne ei kuitenkaan sijoitu irtolöytöjä.
Vuoden 2013 inventoinnissa Kylmäpuron koillisranta Vanhallle Rönnille johtavan tien 4-tien välisellä alueella oli tarkastettavissa. Pellolla oli viljanoras ja maanpinta hyvin näkyvissä, sateinen ilma vielä edesauttoi inventointia. Muinaisjäännösrekisterin rajauksen mukainen asuinpaikka-alue sijaitsee loivasti puroon viettävällä tasangolla, jonka itäpuolella nousee muinaisrantatörmä. Maaperä on kosteaa hietaa tai hiesua. Rajauksen mukaiselta alueelta ei löytynyt yhtään mitään, mikä on erikoista mikäli paikalla olisi kivikautinen asuinpaikka.
Inventoinnissa tästä rajauksesta ylempää, em. törmältä ja vajaa 100 metriä itään, sen sijaan löytyi selviä merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta: kvartsia ja kiviesineiden katkelmia. Runsain keskittymä oli hiekkaisella pellon osalla aivan 4-tien vieressä, pellolla olevan notkelman (muinainen lahti) yläpuolella. Löytöjä oli harvakseltaan myös törmän rinteessä vanhalle asuinpaikkarajaukselle päin sekä joitakin kvartseja myös törmän reunasta ”sisämaahan” Pihlajaharjun talolle päin olevalla hiekkatasangolla lähellä Hylkylään johtavan tien laitaa.
Vaikuttaa siltä, että Rönnyn asuinpaikan alkuperäinen rajaus ei perustu maastoinventointiin, vaan se on rekonstruoitu esim. vanhoista löytökuvauksista. Todennäköisesti Rönnyn asuinpaikkaan liittyvät löydöt ovat nyt v. 2013 inventoinnissa rajatulta löytöalueelta. Varmana asiaa ei voi pitää, joten vanhan rajauksen mukaista Rönnyn löytöaluetta lienee edelleen syytä pitää mahdollisena muinaisjäännöksenä. |
| metsakeskus.601010021 |
601 |
Pöhlökangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
431080.00000000 |
7034269.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010021 |
Kohde sijaitsee Rönnynkylässä, Saanijärven koillisrannalla, Alakosken suun pohjoispuolella, rantatörmällä. Paikalla on tehty kaivauksia 1920- ja 1990-luvuilla. Paikalta on löytynyt kiviesineitä, kvartsi- ja pii-iskoksia, palanutta luuta sekä rautainen kirves (KM 8702:10).
Inventointikertomus 2013:
Pöhlökankaan kivikautisen asuinpaikan tarkasti ensimmäisen kerran Sakari Pälsi vuonna 1926 ja samalla hän tutki kaivauksin törmältä sortumassa olevan liesikiveyksen. Vuonna 1950 Ville Luho on kerännyt paikalta lisää löytöjä. Vuonna 1993 Mirja Miettinen teki alueella pienen koekaivauksen ja otti hiilinäytteitä törmällä vuoden 1991 tarkastuksen yhteydessä havaitusta tulisijasta. Miettisen mukaan asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut, vaikkakin rannan syöpyminen ei olisi enää viimeisinä vuosikymmeninä ollut niin voimakasta kuin aiemmin.
Vuoden 2013 inventoinnissa rantatörmän ja huvilavyöhykkeen takana oleva hiekkapelto oli pääosin kynnetty ja tarkastettavissa, jolloin alueelta löytyi runsaahkosti merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. erityisesti pellon laidalla olevan vajan kohdalta ja siitä itään. Rantatörmälle tehtiin yksi koekuoppa (P614), jossa oli valkeaa huuhtoutunutta hiekkaa.
Pälsin kuvauksen ja kartan mukaan asuinpaikkavyöhykettä on rannalla noin 325 metrin matkalla. Vuoden 2013 inventointilöytöjen perusteella ei liene mitään syytä olettaa, etteikö pellolla ja rantatörmällä olisi säilynyttä kivikautista asuinpaikkaa. Kohde on rajattu Pälsin kartan sekä vuoden 2013 inventointilöytöjen perusteella. |
| metsakeskus.601010021 |
601 |
Pöhlökangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431080.00000000 |
7034269.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010021 |
Kohde sijaitsee Rönnynkylässä, Saanijärven koillisrannalla, Alakosken suun pohjoispuolella, rantatörmällä. Paikalla on tehty kaivauksia 1920- ja 1990-luvuilla. Paikalta on löytynyt kiviesineitä, kvartsi- ja pii-iskoksia, palanutta luuta sekä rautainen kirves (KM 8702:10).
Inventointikertomus 2013:
Pöhlökankaan kivikautisen asuinpaikan tarkasti ensimmäisen kerran Sakari Pälsi vuonna 1926 ja samalla hän tutki kaivauksin törmältä sortumassa olevan liesikiveyksen. Vuonna 1950 Ville Luho on kerännyt paikalta lisää löytöjä. Vuonna 1993 Mirja Miettinen teki alueella pienen koekaivauksen ja otti hiilinäytteitä törmällä vuoden 1991 tarkastuksen yhteydessä havaitusta tulisijasta. Miettisen mukaan asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut, vaikkakin rannan syöpyminen ei olisi enää viimeisinä vuosikymmeninä ollut niin voimakasta kuin aiemmin.
Vuoden 2013 inventoinnissa rantatörmän ja huvilavyöhykkeen takana oleva hiekkapelto oli pääosin kynnetty ja tarkastettavissa, jolloin alueelta löytyi runsaahkosti merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. erityisesti pellon laidalla olevan vajan kohdalta ja siitä itään. Rantatörmälle tehtiin yksi koekuoppa (P614), jossa oli valkeaa huuhtoutunutta hiekkaa.
Pälsin kuvauksen ja kartan mukaan asuinpaikkavyöhykettä on rannalla noin 325 metrin matkalla. Vuoden 2013 inventointilöytöjen perusteella ei liene mitään syytä olettaa, etteikö pellolla ja rantatörmällä olisi säilynyttä kivikautista asuinpaikkaa. Kohde on rajattu Pälsin kartan sekä vuoden 2013 inventointilöytöjen perusteella. |
| metsakeskus.601010022 |
601 |
Juntinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429797.15500000 |
7034612.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010022 |
Kohde sijaitsee Saanijärven luoteisrannnalla, Raudanjoen suun koillispuolella, hiekkaisessa matalassa, mäntyä kasvavassa niemessä Sointulan tilan koillispuolella, jossa on pieni kesämökki ja muita pienempiä vajarakennuksia. Asuinpaikasta vajaa kilometri länteen on Saanijärveen laskevan Raudanjoen suu. Joen-suun suistoon, sen koilllis- ja itäpuolelle on kerrostunut hiekkamuodostuma, jolla Juntinniemen asuinpaikat sijaitsevat. Toinen Saanijärven vastaava hiekkamuodostuma on Elämäjärveltä laskevan Kortteisen kanavan suussa Rönnynkylässä, jossa ovat alueen tunnetuimmat kivikautiset asuinpaikat.
Asuinpaikka on löytynyt vuonna 1962, jolloin aivan järven rannassa olevan hiekkakuopan reunasta on löytynyt keramiikkaa. Kohteen samana vuonna tarkastanut Anna-Liisa Hirviluoto totesi paikalla likamaata ja löytöjä. Vuonna 1993 Mirja Miettinen teki paikalla pienen koekaivauksen, joka keskittyi hieman ylempänä ja lähempänä Sointulan rakennuksia olevan toisen hiekkakuopan ympärille, mutta jossa kaivettiin koekuoppia myös muualle niemelle. Koekaivausten perusteella asuinpaikka on rajattavissa niemelle noin 60 x 60 metrin laajuiselle alueelle. Mäen laella, asuinpaikan luoteispuolella on havaittu lisäksi halkaisijaltaan n. 14-metrinen kiviraunio kivirakassa, jota Miettinen kuitenkin on arvellut todennäköisesti luontaiseksi muodostumaksi.
Vuoden 2013 inventoinnissa paikalla käytiin toteamassa sen olevan jokseenkin samassa kunnossa kuin 20 vuotta aiemmin. Nurkkakiville rakennettua mökkiä varten maata on aikanaan hieman tasoitettu ja näissä työnnetyissä kasoissa on vielä jonkin verran paljasta hiekkaa näkyvissä. Mökin rakentaminen ja hiekkakuopat ovat tuhonneet asuinpaikkaa vain hieman, joten kohdetta voi pitää lähes ehjänä varhaismetallikautisena asuinpaikkana (paikalta on ST-keramiikkaa). Inventoinnin yhteydessä paikalla ei näkynyt löytöjä. Sen sijaan asuinpaikan pohjoispuolella oleva karjahaka tarkastettiin ja sieltä löydettiin ennestään tuntematon kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, Juntinniemi 2. |
| metsakeskus.601010022 |
601 |
Juntinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
429797.15500000 |
7034612.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010022 |
Kohde sijaitsee Saanijärven luoteisrannnalla, Raudanjoen suun koillispuolella, hiekkaisessa matalassa, mäntyä kasvavassa niemessä Sointulan tilan koillispuolella, jossa on pieni kesämökki ja muita pienempiä vajarakennuksia. Asuinpaikasta vajaa kilometri länteen on Saanijärveen laskevan Raudanjoen suu. Joen-suun suistoon, sen koilllis- ja itäpuolelle on kerrostunut hiekkamuodostuma, jolla Juntinniemen asuinpaikat sijaitsevat. Toinen Saanijärven vastaava hiekkamuodostuma on Elämäjärveltä laskevan Kortteisen kanavan suussa Rönnynkylässä, jossa ovat alueen tunnetuimmat kivikautiset asuinpaikat.
Asuinpaikka on löytynyt vuonna 1962, jolloin aivan järven rannassa olevan hiekkakuopan reunasta on löytynyt keramiikkaa. Kohteen samana vuonna tarkastanut Anna-Liisa Hirviluoto totesi paikalla likamaata ja löytöjä. Vuonna 1993 Mirja Miettinen teki paikalla pienen koekaivauksen, joka keskittyi hieman ylempänä ja lähempänä Sointulan rakennuksia olevan toisen hiekkakuopan ympärille, mutta jossa kaivettiin koekuoppia myös muualle niemelle. Koekaivausten perusteella asuinpaikka on rajattavissa niemelle noin 60 x 60 metrin laajuiselle alueelle. Mäen laella, asuinpaikan luoteispuolella on havaittu lisäksi halkaisijaltaan n. 14-metrinen kiviraunio kivirakassa, jota Miettinen kuitenkin on arvellut todennäköisesti luontaiseksi muodostumaksi.
Vuoden 2013 inventoinnissa paikalla käytiin toteamassa sen olevan jokseenkin samassa kunnossa kuin 20 vuotta aiemmin. Nurkkakiville rakennettua mökkiä varten maata on aikanaan hieman tasoitettu ja näissä työnnetyissä kasoissa on vielä jonkin verran paljasta hiekkaa näkyvissä. Mökin rakentaminen ja hiekkakuopat ovat tuhonneet asuinpaikkaa vain hieman, joten kohdetta voi pitää lähes ehjänä varhaismetallikautisena asuinpaikkana (paikalta on ST-keramiikkaa). Inventoinnin yhteydessä paikalla ei näkynyt löytöjä. Sen sijaan asuinpaikan pohjoispuolella oleva karjahaka tarkastettiin ja sieltä löydettiin ennestään tuntematon kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, Juntinniemi 2. |
| metsakeskus.601010022 |
601 |
Juntinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
429797.15500000 |
7034612.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010022 |
Kohde sijaitsee Saanijärven luoteisrannnalla, Raudanjoen suun koillispuolella, hiekkaisessa matalassa, mäntyä kasvavassa niemessä Sointulan tilan koillispuolella, jossa on pieni kesämökki ja muita pienempiä vajarakennuksia. Asuinpaikasta vajaa kilometri länteen on Saanijärveen laskevan Raudanjoen suu. Joen-suun suistoon, sen koilllis- ja itäpuolelle on kerrostunut hiekkamuodostuma, jolla Juntinniemen asuinpaikat sijaitsevat. Toinen Saanijärven vastaava hiekkamuodostuma on Elämäjärveltä laskevan Kortteisen kanavan suussa Rönnynkylässä, jossa ovat alueen tunnetuimmat kivikautiset asuinpaikat.
Asuinpaikka on löytynyt vuonna 1962, jolloin aivan järven rannassa olevan hiekkakuopan reunasta on löytynyt keramiikkaa. Kohteen samana vuonna tarkastanut Anna-Liisa Hirviluoto totesi paikalla likamaata ja löytöjä. Vuonna 1993 Mirja Miettinen teki paikalla pienen koekaivauksen, joka keskittyi hieman ylempänä ja lähempänä Sointulan rakennuksia olevan toisen hiekkakuopan ympärille, mutta jossa kaivettiin koekuoppia myös muualle niemelle. Koekaivausten perusteella asuinpaikka on rajattavissa niemelle noin 60 x 60 metrin laajuiselle alueelle. Mäen laella, asuinpaikan luoteispuolella on havaittu lisäksi halkaisijaltaan n. 14-metrinen kiviraunio kivirakassa, jota Miettinen kuitenkin on arvellut todennäköisesti luontaiseksi muodostumaksi.
Vuoden 2013 inventoinnissa paikalla käytiin toteamassa sen olevan jokseenkin samassa kunnossa kuin 20 vuotta aiemmin. Nurkkakiville rakennettua mökkiä varten maata on aikanaan hieman tasoitettu ja näissä työnnetyissä kasoissa on vielä jonkin verran paljasta hiekkaa näkyvissä. Mökin rakentaminen ja hiekkakuopat ovat tuhonneet asuinpaikkaa vain hieman, joten kohdetta voi pitää lähes ehjänä varhaismetallikautisena asuinpaikkana (paikalta on ST-keramiikkaa). Inventoinnin yhteydessä paikalla ei näkynyt löytöjä. Sen sijaan asuinpaikan pohjoispuolella oleva karjahaka tarkastettiin ja sieltä löydettiin ennestään tuntematon kivi- tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, Juntinniemi 2. |
| metsakeskus.601010023 |
601 |
Keidas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414198.38600000 |
7046792.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010023 |
Kohde sijaitsee Muurasjärven pohjoisosan lounaisrannalla, kapean harjun pohjoisosassa, hiekkaisessa niemessä, jossa on hiekanottokuoppia. |
| metsakeskus.601010024 |
601 |
Halmeniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415138.01000000 |
7045927.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010024 |
Kohde sijaitsee Muurasjärven pohjoisosan lounaisrannalla, kapean harjun eteläosassa, hiekkaisessa niemessä. Paikalta on löytynyt kivikirves ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.601010025 |
601 |
Kivikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413648.60500000 |
7047879.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010025 |
Kohde sijaitsee Muurasjärvellä, Markkuskankaan länsipuolella olevalla pellolla, Kivikon talosta koilliseen. Paikalta on löytynyt kiviesineitä. |
| metsakeskus.601010027 |
601 |
Männikkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408973.47200000 |
7049760.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010027 |
Kohde sijaitsee Muurasjärven kylän luoteisosassa, Savijärven pohjoispuolella olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt kaksi kivikirvestä. Pellolta kerrotaan löytyneen peltotöiden yhteydessä kvartseja ja hiiltä. |
| metsakeskus.601010028 |
601 |
Santaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408575.63400000 |
7050658.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Pihtiputaan ja Reisijärven rajalta noin 800 m päässä, Pajupuron mutkan itäpuolella, pellolla. Paikalta on löydetty kourutaltta ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.601010029 |
601 |
Viipylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408575.63400000 |
7050595.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010029 |
Kohde sijaitsee Pihtiputaan ja Reisijärven kuntien rajalta nloin 0,8 km päässä, Pajupuron mutkan itäpuolella olevalla pellolla. Paikalta on löytynyt kivitaltta (KM 16660). Esineessä sanotaan löydettäessä olleen kiinni savisen puuvarren, joka sittemmin on joutunut hukkaan. |
| metsakeskus.601010030 |
601 |
Metsälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408988.47300000 |
7048377.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010030 |
Kohde sijaitsee Savijärven eteläpään itärannalla, Metsälän talon luoteispuolella, pellolla. Paikalta on löytynyt kiviesineitä ja kvartsi-iskos (KM 8604:14-18, KM 16663, KM 16934:7-8). |
| metsakeskus.601010031 |
601 |
Koivukangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416699.36700000 |
7050198.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010031 |
Kohde sijaitsee Koivujoen länsipuolella, Koivukankaan talon itäpuolisella pellolla/niityllä. Paikalta on löytynyt kiviesineitä ja kvartsi-iskoksia (KM 10422:1-3, KM 16664:1-3). |
| metsakeskus.601010032 |
601 |
Rimpisalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420824.72200000 |
7046401.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010032 |
Kohde sijaitsee Kojolan kaakkoisosassa, maantien kaakkoispuolella, Rimpisalon talosta noin 0,1 km kaakkoon olevalla pellolla ja laidunniityllä. |
| metsakeskus.601010033 |
601 |
Teini |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420591.81300000 |
7046132.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010033 |
Kohde sijaitsee Kojolan kaakkoisosassa, pellossa. |
| metsakeskus.601010034 |
601 |
Auhtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420070.02400000 |
7046517.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010034 |
Kohde sijaitsee Kojolan eteläosassa, Niittyjärven eteläpuolella, pellolla. |
| metsakeskus.601010035 |
601 |
Siirtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435794.73900000 |
7037171.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010035 |
Paikalta on löytynyt taltta (KM 3354:10) ja kaksi kourutalttaa (KM 2029:123, KM 3617:3).
Siirtolan tilan pellolta on löytynyt lisäksi kaksi soikeaa tuluskiveä (KM 2929:170, KM 3354:82).
Todennäköinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Elämäjärven etelärannalla, Liitonjoen suun länsipuolella olevalla vanhalla kylämäellä. Roineen inventointikertomuksen mukaan asuinpaikka sijaitsee päärakennuksesta noin 60 metriä lounaaseen olevalla entisellä pellolla, joka on sittemmin ollut laitumena. Vanhoista löytötiedoista sijaintia ei voi päätellä, joten mahdollisesti Roine on saanut lisätietoa paikan päältä. Ainoa maininta löytöpaikasta on KM 3617:3 Siekkilän talon rantahietikko, mikä viittaa Liitonjoen suun länsipuoliseen alueeseen.
Vuonna 2013 muinaisjäännökseksi määritelty alue oli laitumena, eikä sitä voinut tarkastaa. Myös kaikki muut Elämäjärven etelärannan pellot olivat inventointiaikana ummessa. Löytöpaikka on seitsemän metriä ylempänä kuin Elämäjärven pinnan nykytaso, mutta mahdollisesti asuinpaikka onkin suuntautunut ennemminkin lounaaseen, jossa Salapuron laakso on saattanut olla vesialueena kivikaudella. Toisaalta Siekkilän talon kourutaltan löytöpaikka viittaa mahdollisuuteen, että asuinpaikka voisi olla nykyrannallakin. |
| metsakeskus.601010035 |
601 |
Siirtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
435794.73900000 |
7037171.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010035 |
Paikalta on löytynyt taltta (KM 3354:10) ja kaksi kourutalttaa (KM 2029:123, KM 3617:3).
Siirtolan tilan pellolta on löytynyt lisäksi kaksi soikeaa tuluskiveä (KM 2929:170, KM 3354:82).
Todennäköinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Elämäjärven etelärannalla, Liitonjoen suun länsipuolella olevalla vanhalla kylämäellä. Roineen inventointikertomuksen mukaan asuinpaikka sijaitsee päärakennuksesta noin 60 metriä lounaaseen olevalla entisellä pellolla, joka on sittemmin ollut laitumena. Vanhoista löytötiedoista sijaintia ei voi päätellä, joten mahdollisesti Roine on saanut lisätietoa paikan päältä. Ainoa maininta löytöpaikasta on KM 3617:3 Siekkilän talon rantahietikko, mikä viittaa Liitonjoen suun länsipuoliseen alueeseen.
Vuonna 2013 muinaisjäännökseksi määritelty alue oli laitumena, eikä sitä voinut tarkastaa. Myös kaikki muut Elämäjärven etelärannan pellot olivat inventointiaikana ummessa. Löytöpaikka on seitsemän metriä ylempänä kuin Elämäjärven pinnan nykytaso, mutta mahdollisesti asuinpaikka onkin suuntautunut ennemminkin lounaaseen, jossa Salapuron laakso on saattanut olla vesialueena kivikaudella. Toisaalta Siekkilän talon kourutaltan löytöpaikka viittaa mahdollisuuteen, että asuinpaikka voisi olla nykyrannallakin. |
| metsakeskus.601010036 |
601 |
Keto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436873.00000000 |
7037485.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010036 |
Kohde sijaitsee Elämäjärven kaakkoisrannalla, Mäkelan talon maalla, pellolla. Paikalta on löytynyt kiviesineitä ja kvartsi-iskoksia (KM 4300:1, 4340:31, 5218:20-21, 16657, 16658:1-3).
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Elämäjärven etelärannalla, Liitonjoen suun koillispuolella olevalla pelto-alueella. Kohteen sijaintitiedot ovat sekavat. Roineen inventointikertomuksen mukaan löydöt KM 16657 ja 16658 ovat Kedon talon ja rannan väliseltä alueelta talon pohjoispuolelta, mutta muinaisjäännösrekisterin piste on Kedon talon itäpuolella. Edelleen muinaisjäännösrekisterissä todetaan asuinpaikan sijaitsevan Mäkelän talon maalla ja paikalta on useita vanhoja irtolöytöjä.
Vuonna 2013 Kedon talon ympäristön pellot olivat kokonaan ummessa ja talon pihapiiri oli pusikoitunut, joten asuinpaikan varsinaista sijaintia ei voinut tarkentaa. Hyvin mahdollisesti em. vanhoista löydöistä osa on tältä alueelta (Kedon alue lienee kuulunut Mäkelän tiluksiin aiemmin), mutta eivät kaikki sillä KM 5218:20 mainitaan löytyneen Mäkelän talon itäpuolelta. Varmin tieto asuinpaikan sijainnista lienee Roineen inventointikertomuksessa ja sen mukaisesti asuinpaikka on rajattu Kedon talon ja rannan väliselle peltoalueelle. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11010 |
27000 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010037 |
601 |
Majakaarre 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
|
|
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjoisniemessä, Alvajärven rantatörmällä, mökkitontilla. Rakennustöissä on löytynyt osaksi tuhoutuneita, pieniä, matalia röykkiöitä sekä tummaa likamaata.
Paikan löydöt ovat varhaismetallikautista ja rautakautista keramiikkaa, rautaesineitä, palanutta ja palamatonta luuta, luuesineen katkelmia ja tuohta. Muinaisjäännöksen koko laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010038 |
601 |
Kotiranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
435484.86000000 |
7037479.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010038 |
Kohde sijaitsee Elämäjärven lounaisrannalla, harjun päällä. Paikalla on tavattu maanalainen raunio, joka on puoliksi tuhoutunut tietöissä. Ehjä puolikas on vielä näkyvissä, mutta sen päälle on kasattu kiviä pellolta. Röykkiön vieressä, sen lounaispuolella metsässä, on kolme samanlaista maanalaista röykkiötä. Ne ovat koskemattomia, mutta kyseessä saattavat olla viljelysröykkiöt eivätkä hautaröykkiöt.
Inventointikertomus 2013:
Alkuperäinen röykkiö on jäänyt tien rakennuksessa raivattujen kivien alle ja on hyvin vaikeaa erottaa mikä on vanhaa kiveystä ja mikä on raivauskivikkoa. Kotirannan tien länsipuolella on kuusikkometsää, joka on juuri mainitun röykkiön taustalla selvästikin vanhaa viljelystä kapeine sarkaojineen. Metsässä kulkevan hakkuulinjan (tilusraja?) kohdalla on pitkähkö matalan kivikon alue hieman notkelmakohdassa, joka saattaa olla luontaista tai em. pellosta poistettua kivikkoa. Joidenkin tietojen mukaan rautakautiset löydöt KM 2029:201-203 olisivat peräisin kiviröykkiöstä, mutta mitään dokumenttia asiasta ei ole. On kuitenkin pidettävä mahdollisena, että vaikka kiveykset paikalla olisivatkin viljelysraunioita, on paikalla saattanut olla myös rautakautisia hautoja |
| metsakeskus.601010038 |
601 |
Kotiranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
435484.86000000 |
7037479.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010038 |
Kohde sijaitsee Elämäjärven lounaisrannalla, harjun päällä. Paikalla on tavattu maanalainen raunio, joka on puoliksi tuhoutunut tietöissä. Ehjä puolikas on vielä näkyvissä, mutta sen päälle on kasattu kiviä pellolta. Röykkiön vieressä, sen lounaispuolella metsässä, on kolme samanlaista maanalaista röykkiötä. Ne ovat koskemattomia, mutta kyseessä saattavat olla viljelysröykkiöt eivätkä hautaröykkiöt.
Inventointikertomus 2013:
Alkuperäinen röykkiö on jäänyt tien rakennuksessa raivattujen kivien alle ja on hyvin vaikeaa erottaa mikä on vanhaa kiveystä ja mikä on raivauskivikkoa. Kotirannan tien länsipuolella on kuusikkometsää, joka on juuri mainitun röykkiön taustalla selvästikin vanhaa viljelystä kapeine sarkaojineen. Metsässä kulkevan hakkuulinjan (tilusraja?) kohdalla on pitkähkö matalan kivikon alue hieman notkelmakohdassa, joka saattaa olla luontaista tai em. pellosta poistettua kivikkoa. Joidenkin tietojen mukaan rautakautiset löydöt KM 2029:201-203 olisivat peräisin kiviröykkiöstä, mutta mitään dokumenttia asiasta ei ole. On kuitenkin pidettävä mahdollisena, että vaikka kiveykset paikalla olisivatkin viljelysraunioita, on paikalla saattanut olla myös rautakautisia hautoja |
| metsakeskus.601010039 |
601 |
Heinonneimi |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
435095.08800000 |
7017779.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010039 |
Kohde sijaitsee Ilosjoen kylässä, Koliman länsirannalla, Heinonniemen talosta 120 m luoteeseen. Paikalla on vuoden 1964 inventoinnissa todettu kivistä kasattu, noin kaksi metriä halkaisijaltaan oleva röykkiö, jonka alta olisi löytynyt tasataltta.
Vuoden 1996 inventoinnin mukaan paikalla oli epämääräisiä kivikasoja, joiden alta kulki vanhoja sarkaojia. Röykkiöt olivat resenttejä peltoraunioita. Paikalta tai ympäristöstä ei havaittu mitään esihistoriallisia hautoja. |
| metsakeskus.601010040 |
601 |
Iso-Päiviö |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
431076.69400000 |
7021787.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010040 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven Iso-Päiviön saaressa, Ilosjoen pohjoispuolella, metsäisen saaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla on halkaisijaltaan 3 m oleva sammaloitunut röykkiö. |
| metsakeskus.601010040 |
601 |
Iso-Päiviö |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
431076.69400000 |
7021787.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010040 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven Iso-Päiviön saaressa, Ilosjoen pohjoispuolella, metsäisen saaren korkeimmalla kohdalla. Paikalla on halkaisijaltaan 3 m oleva sammaloitunut röykkiö. |
| metsakeskus.601010041 |
601 |
Haapasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
434695.23000000 |
7022917.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010041 |
Kohde sijaitsee Kolima-järvellä olevan Haapasaaren luoteisosassa, kivikkoisessa metsärinteessä. Paikalla on neljä mataa, pientä, ihmisen kokoamaa kiviröykkiöitä, joiden ikä ja tarkoitus ovat tutkimusten puuttuessa epäselviä. Röykkiöt saattavat olla hautaröykkiötä. |
| metsakeskus.601010042 |
601 |
Koliman Hämeensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
430876.76000000 |
7025656.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010042 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven Hämeensaaressa, joka on pienehkö, verrattain korkea saari. Sen metsäisellä lakitasanteella, jolla sijaitsee uudehko huvila, on esihistoriallinen asuinpaikka ja pienehkö röykkiö.
Asuinpaikka on löytynyt huvilan perustuksia tehtäessä. Paikalla on tehty koekaivauksia vuosina 1991–1992 rakennuksen edellyttämältä alueelta. Rakennuksen vieressä on kekomainen, kasvillisuuden peittämä röykkiö, joka on merkitty peruskartalle. Röykkiö on koekuopasta päätellen kiuasröykkiö, joka on ajoittamaton.
Asuinpaikan löydöt ovat kivikauden lopulta tai varhaiselta metallikaudelta, rautakaudelta tai eräkaudelta. Luuaineistossa on sekä palanutta että maatunutta luuta. Kulttuurikerroksessa on selvästi erottuva stratigrafia: alempi/vanhempi punertava kerros, josta on löytynyt kivikauden lopun/varhaisen metallikauden keramiikkaa, palanutta luuta, sekä ylempi/nuorempi kerros, joka on musta ja vahvasti hiilensekainen, ja jossa on rautakautistyyppistä, karkeaa keramiikkaa ja myös maatunutta luuta. Ylemmässä kerroksessa voi olla sekä rautakautista että eräkauteen ajoittuvaa aineistoa.
Kaivausalueen vierestä on löytynyt myöhemmin pihaa tasoitettaessa tasakantainen kvartsikärki.
Paikka on lähinnä kausiluontoinen pyyntipaikka, leiripaikka, erinomainen vesilläkulkijoiden tarkkailupaikka. |
| metsakeskus.601010042 |
601 |
Koliman Hämeensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
430876.76000000 |
7025656.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010042 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven Hämeensaaressa, joka on pienehkö, verrattain korkea saari. Sen metsäisellä lakitasanteella, jolla sijaitsee uudehko huvila, on esihistoriallinen asuinpaikka ja pienehkö röykkiö.
Asuinpaikka on löytynyt huvilan perustuksia tehtäessä. Paikalla on tehty koekaivauksia vuosina 1991–1992 rakennuksen edellyttämältä alueelta. Rakennuksen vieressä on kekomainen, kasvillisuuden peittämä röykkiö, joka on merkitty peruskartalle. Röykkiö on koekuopasta päätellen kiuasröykkiö, joka on ajoittamaton.
Asuinpaikan löydöt ovat kivikauden lopulta tai varhaiselta metallikaudelta, rautakaudelta tai eräkaudelta. Luuaineistossa on sekä palanutta että maatunutta luuta. Kulttuurikerroksessa on selvästi erottuva stratigrafia: alempi/vanhempi punertava kerros, josta on löytynyt kivikauden lopun/varhaisen metallikauden keramiikkaa, palanutta luuta, sekä ylempi/nuorempi kerros, joka on musta ja vahvasti hiilensekainen, ja jossa on rautakautistyyppistä, karkeaa keramiikkaa ja myös maatunutta luuta. Ylemmässä kerroksessa voi olla sekä rautakautista että eräkauteen ajoittuvaa aineistoa.
Kaivausalueen vierestä on löytynyt myöhemmin pihaa tasoitettaessa tasakantainen kvartsikärki.
Paikka on lähinnä kausiluontoinen pyyntipaikka, leiripaikka, erinomainen vesilläkulkijoiden tarkkailupaikka. |
| metsakeskus.601010042 |
601 |
Koliman Hämeensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
430876.76000000 |
7025656.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010042 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven Hämeensaaressa, joka on pienehkö, verrattain korkea saari. Sen metsäisellä lakitasanteella, jolla sijaitsee uudehko huvila, on esihistoriallinen asuinpaikka ja pienehkö röykkiö.
Asuinpaikka on löytynyt huvilan perustuksia tehtäessä. Paikalla on tehty koekaivauksia vuosina 1991–1992 rakennuksen edellyttämältä alueelta. Rakennuksen vieressä on kekomainen, kasvillisuuden peittämä röykkiö, joka on merkitty peruskartalle. Röykkiö on koekuopasta päätellen kiuasröykkiö, joka on ajoittamaton.
Asuinpaikan löydöt ovat kivikauden lopulta tai varhaiselta metallikaudelta, rautakaudelta tai eräkaudelta. Luuaineistossa on sekä palanutta että maatunutta luuta. Kulttuurikerroksessa on selvästi erottuva stratigrafia: alempi/vanhempi punertava kerros, josta on löytynyt kivikauden lopun/varhaisen metallikauden keramiikkaa, palanutta luuta, sekä ylempi/nuorempi kerros, joka on musta ja vahvasti hiilensekainen, ja jossa on rautakautistyyppistä, karkeaa keramiikkaa ja myös maatunutta luuta. Ylemmässä kerroksessa voi olla sekä rautakautista että eräkauteen ajoittuvaa aineistoa.
Kaivausalueen vierestä on löytynyt myöhemmin pihaa tasoitettaessa tasakantainen kvartsikärki.
Paikka on lähinnä kausiluontoinen pyyntipaikka, leiripaikka, erinomainen vesilläkulkijoiden tarkkailupaikka. |
| metsakeskus.601010042 |
601 |
Koliman Hämeensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
430876.76000000 |
7025656.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010042 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven Hämeensaaressa, joka on pienehkö, verrattain korkea saari. Sen metsäisellä lakitasanteella, jolla sijaitsee uudehko huvila, on esihistoriallinen asuinpaikka ja pienehkö röykkiö.
Asuinpaikka on löytynyt huvilan perustuksia tehtäessä. Paikalla on tehty koekaivauksia vuosina 1991–1992 rakennuksen edellyttämältä alueelta. Rakennuksen vieressä on kekomainen, kasvillisuuden peittämä röykkiö, joka on merkitty peruskartalle. Röykkiö on koekuopasta päätellen kiuasröykkiö, joka on ajoittamaton.
Asuinpaikan löydöt ovat kivikauden lopulta tai varhaiselta metallikaudelta, rautakaudelta tai eräkaudelta. Luuaineistossa on sekä palanutta että maatunutta luuta. Kulttuurikerroksessa on selvästi erottuva stratigrafia: alempi/vanhempi punertava kerros, josta on löytynyt kivikauden lopun/varhaisen metallikauden keramiikkaa, palanutta luuta, sekä ylempi/nuorempi kerros, joka on musta ja vahvasti hiilensekainen, ja jossa on rautakautistyyppistä, karkeaa keramiikkaa ja myös maatunutta luuta. Ylemmässä kerroksessa voi olla sekä rautakautista että eräkauteen ajoittuvaa aineistoa.
Kaivausalueen vierestä on löytynyt myöhemmin pihaa tasoitettaessa tasakantainen kvartsikärki.
Paikka on lähinnä kausiluontoinen pyyntipaikka, leiripaikka, erinomainen vesilläkulkijoiden tarkkailupaikka. |
| metsakeskus.601010043 |
601 |
Koirainsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
424625.25600000 |
7030132.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010043 |
Kohde sijaitsee Alvajärvessä olevassa Koirainsaaressa, sen itärinteessä. Paikalla on kaksi pengottua röykkiötä, joista toisen halkaisija on 3-4 m, toinen on kooltaan noin 1,5 x 2 m.
Röykkiöiden esihistoriallisuus on epävarma. Röykkiöitä ei ole tutkittu kaivauksin. |
| metsakeskus.601010044 |
601 |
Alvajärven Hämeensaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
424813.17700000 |
7030304.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010044 |
Kohde sijaitsee Alvajärven pienehkössä Hämeensaaressa, sen eteläpäässä, osittain kalliolla. Paikalla on halkaisijaltaan noin 4 m oleva röykkiö, jota on pengottu.
Vuonna 1999 tehdyssä tarkastuksessa vanhasta huvilasta länteen, metsässä, rannan lähellä ja naapurin rajan tuntumassa, havaittiin epämääräistä matalaa kiveystä, joka oli varvukon peitossa. Kyseessä ovat mahdollisesti rippeet vuonna 1964 todetusta matalasta röykkiöstä. |
| metsakeskus.601010045 |
601 |
Vuohtojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
413418.00000000 |
7046774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010045 |
Kohde sijaitsee Muurasjärven kylässä, Vuohtojärven pohjois-, itä- ja kaakkoispuolilla, viljelysmaalla, noin 1 neliökilometrin laajuisella alueella. Kyseessä on merkittävä muinaisjäännöskompleksi, jonka löytötiedot ovat vaikeaselkoiset. Alue on ollut pitkään peltona ja tonttimaana. Paikalla on tehty useita kaivauksia 1900-luvun alkupuolella.
Kivikautista aluetta on jäljellä Vuohtojärven pohjoispuolisilla pelloilla. Muurasjärven kylän kohdalla harjun eteläreunan asuinpaikat ovat jääneet modernin rakentamisen alle. Vuohtojärven itäpuolisilla alueilla on 120 mmpy käyrän yläpuolella alueita, joilla ei ole peltoviljelyn lisäksi paljoa maankäyttöä, jolloin kivikautiset kerrostumat ovat todennäköisesti paremmassa kunnossa kuin Vuohtojärven pohjoispuolella. |
| metsakeskus.601010045 |
601 |
Vuohtojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
413418.00000000 |
7046774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010045 |
Kohde sijaitsee Muurasjärven kylässä, Vuohtojärven pohjois-, itä- ja kaakkoispuolilla, viljelysmaalla, noin 1 neliökilometrin laajuisella alueella. Kyseessä on merkittävä muinaisjäännöskompleksi, jonka löytötiedot ovat vaikeaselkoiset. Alue on ollut pitkään peltona ja tonttimaana. Paikalla on tehty useita kaivauksia 1900-luvun alkupuolella.
Kivikautista aluetta on jäljellä Vuohtojärven pohjoispuolisilla pelloilla. Muurasjärven kylän kohdalla harjun eteläreunan asuinpaikat ovat jääneet modernin rakentamisen alle. Vuohtojärven itäpuolisilla alueilla on 120 mmpy käyrän yläpuolella alueita, joilla ei ole peltoviljelyn lisäksi paljoa maankäyttöä, jolloin kivikautiset kerrostumat ovat todennäköisesti paremmassa kunnossa kuin Vuohtojärven pohjoispuolella. |
| metsakeskus.601010046 |
601 |
Peukaloisenkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
417958.90800000 |
7037349.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010046 |
Kohde sijaitsee Alvajärven ja Muurasjärven välisen joen itärannalla mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Noin 1000 x 700 m laajuisella alueella 120 korkeuskäyrän yläpuolella sijaitsee yli 100 pyyntikuoppaa tai pyyntikuoppamaista rakennetta. Osa kuopista saattaa olla myös myöhäisempiä hiilimiiluja.
Peukaloisenkankaan alueella on myös ainakin viisi erillistä asuinpaikkaa, joista keskimmäisessä (Peukaloisenkangas 3) on myös näkyvillä asumuspainanteiksi tulkittavia painaumia. Asuinpaikat ovat ainakin osittain olleet todennäköisesti käytössä eri aikoina, kohde edustanee hyvin pitkä-ikäistä asutusta. Alueella on useampia muinaisia rantavalleja.
Asuinpaikkojen kuvaukset alakohteissa. Aluerajaukset liitetiedostossa.
2024 tarkastuksessa havaittiin pieniä metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamia vaurioita. Ks. seurantatiedot. |
| metsakeskus.601010046 |
601 |
Peukaloisenkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
417958.90800000 |
7037349.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010046 |
Kohde sijaitsee Alvajärven ja Muurasjärven välisen joen itärannalla mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Noin 1000 x 700 m laajuisella alueella 120 korkeuskäyrän yläpuolella sijaitsee yli 100 pyyntikuoppaa tai pyyntikuoppamaista rakennetta. Osa kuopista saattaa olla myös myöhäisempiä hiilimiiluja.
Peukaloisenkankaan alueella on myös ainakin viisi erillistä asuinpaikkaa, joista keskimmäisessä (Peukaloisenkangas 3) on myös näkyvillä asumuspainanteiksi tulkittavia painaumia. Asuinpaikat ovat ainakin osittain olleet todennäköisesti käytössä eri aikoina, kohde edustanee hyvin pitkä-ikäistä asutusta. Alueella on useampia muinaisia rantavalleja.
Asuinpaikkojen kuvaukset alakohteissa. Aluerajaukset liitetiedostossa.
2024 tarkastuksessa havaittiin pieniä metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamia vaurioita. Ks. seurantatiedot. |
| metsakeskus.601010046 |
601 |
Peukaloisenkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27000 |
417958.90800000 |
7037349.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010046 |
Kohde sijaitsee Alvajärven ja Muurasjärven välisen joen itärannalla mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Noin 1000 x 700 m laajuisella alueella 120 korkeuskäyrän yläpuolella sijaitsee yli 100 pyyntikuoppaa tai pyyntikuoppamaista rakennetta. Osa kuopista saattaa olla myös myöhäisempiä hiilimiiluja.
Peukaloisenkankaan alueella on myös ainakin viisi erillistä asuinpaikkaa, joista keskimmäisessä (Peukaloisenkangas 3) on myös näkyvillä asumuspainanteiksi tulkittavia painaumia. Asuinpaikat ovat ainakin osittain olleet todennäköisesti käytössä eri aikoina, kohde edustanee hyvin pitkä-ikäistä asutusta. Alueella on useampia muinaisia rantavalleja.
Asuinpaikkojen kuvaukset alakohteissa. Aluerajaukset liitetiedostossa.
2024 tarkastuksessa havaittiin pieniä metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamia vaurioita. Ks. seurantatiedot. |
| metsakeskus.601010046 |
601 |
Peukaloisenkangas |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
417958.90800000 |
7037349.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010046 |
Kohde sijaitsee Alvajärven ja Muurasjärven välisen joen itärannalla mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Noin 1000 x 700 m laajuisella alueella 120 korkeuskäyrän yläpuolella sijaitsee yli 100 pyyntikuoppaa tai pyyntikuoppamaista rakennetta. Osa kuopista saattaa olla myös myöhäisempiä hiilimiiluja.
Peukaloisenkankaan alueella on myös ainakin viisi erillistä asuinpaikkaa, joista keskimmäisessä (Peukaloisenkangas 3) on myös näkyvillä asumuspainanteiksi tulkittavia painaumia. Asuinpaikat ovat ainakin osittain olleet todennäköisesti käytössä eri aikoina, kohde edustanee hyvin pitkä-ikäistä asutusta. Alueella on useampia muinaisia rantavalleja.
Asuinpaikkojen kuvaukset alakohteissa. Aluerajaukset liitetiedostossa.
2024 tarkastuksessa havaittiin pieniä metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamia vaurioita. Ks. seurantatiedot. |
| metsakeskus.601010046 |
601 |
Peukaloisenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
417958.90800000 |
7037349.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010046 |
Kohde sijaitsee Alvajärven ja Muurasjärven välisen joen itärannalla mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Noin 1000 x 700 m laajuisella alueella 120 korkeuskäyrän yläpuolella sijaitsee yli 100 pyyntikuoppaa tai pyyntikuoppamaista rakennetta. Osa kuopista saattaa olla myös myöhäisempiä hiilimiiluja.
Peukaloisenkankaan alueella on myös ainakin viisi erillistä asuinpaikkaa, joista keskimmäisessä (Peukaloisenkangas 3) on myös näkyvillä asumuspainanteiksi tulkittavia painaumia. Asuinpaikat ovat ainakin osittain olleet todennäköisesti käytössä eri aikoina, kohde edustanee hyvin pitkä-ikäistä asutusta. Alueella on useampia muinaisia rantavalleja.
Asuinpaikkojen kuvaukset alakohteissa. Aluerajaukset liitetiedostossa.
2024 tarkastuksessa havaittiin pieniä metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamia vaurioita. Ks. seurantatiedot. |
| metsakeskus.601010046 |
601 |
Peukaloisenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
417958.90800000 |
7037349.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010046 |
Kohde sijaitsee Alvajärven ja Muurasjärven välisen joen itärannalla mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Noin 1000 x 700 m laajuisella alueella 120 korkeuskäyrän yläpuolella sijaitsee yli 100 pyyntikuoppaa tai pyyntikuoppamaista rakennetta. Osa kuopista saattaa olla myös myöhäisempiä hiilimiiluja.
Peukaloisenkankaan alueella on myös ainakin viisi erillistä asuinpaikkaa, joista keskimmäisessä (Peukaloisenkangas 3) on myös näkyvillä asumuspainanteiksi tulkittavia painaumia. Asuinpaikat ovat ainakin osittain olleet todennäköisesti käytössä eri aikoina, kohde edustanee hyvin pitkä-ikäistä asutusta. Alueella on useampia muinaisia rantavalleja.
Asuinpaikkojen kuvaukset alakohteissa. Aluerajaukset liitetiedostossa.
2024 tarkastuksessa havaittiin pieniä metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamia vaurioita. Ks. seurantatiedot. |
| metsakeskus.601010047 |
601 |
Koivukangas 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
416467.45700000 |
7050788.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010047 |
Kohde sijaitsee Koivujoen itäpuolella, Koivukankaan talon pohjoispuolella, pitkällä ja kapealla harjulla noin 1,3 km matkalla, soiden keskellä. Alueella on ollut useita pyyntikuopparyhmiä.
Vuoden 2005 inventoinnissa paikalla todettiin hakatun metsää ja maata kynnetyn niin pahasti, että kuoppaketjustosta oli jäljellä vain muutama kuoppa. Osa pyyntikuopista oli täytetty maalla.
inventointi 2023: Inventoinnissa tarkastettiin vain pyyntikuoppaketjun pohjoisin osuus Korkiakankaan kaakkoispuolisella osuudella harjujaksoa, niin että kartoitettiin suunnitellun sähkönsiirtolinjauksen keskilinjasta 100 m sisällä oleva alue sekä sinne johtavan polun varrella sijaitsevat rakenteet. Tällä osuudella ei havaittu vuoden 2005 inventoinnissa todettuja metsätöiden aiheuttamia vahinkoja. Alueelta tavattiin 7 selkeää pyyntikuoppaa sekä 4 suurempaa, vallin ympäröimää kuoppaa, joiden pohjasta tavattiin kairausnäytteessä hiilikerros (paksuus vaihtelevasti 3–5 cm, mutta yhdessäkään kuopassa kaira ei mennyt
tämän syvemmälle, joten hiilikerroksien todellinen paksuus jäi selvittämättä); ne voisivat olla joko suuria pyyntikuoppia tai kuoppamallisia hiilimiiluja. |
| metsakeskus.601010048 |
601 |
Hiekanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426738.40800000 |
7028414.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010048 |
Kohde sijaitsee Alvajärven rannnalla, Pohjoisniemen pohjoisrannalla, rantatörmässä ja hiekalla. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.601010049 |
601 |
Lylysaari 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
431836.38400000 |
7021997.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010049 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven Lylysaaren suojaisella länsirannalla, hiekkatörmän päällä olevalla luontaisella tasanteella. Alueen metsä on kaadettu ja äestetty vuonna 1993. Ensimmäiset löydöt on tehty äestysurista. Maastossa erottuu hakkuutähteiden ja äestyksen vuoksi heikosti matalia asumuspainanteen tapaisia pyöreitä ja soikeita painanteita, joista yhtä tutkittiin vuonna 1994. Saaressa on idempänä myös pyyntikuoppia, ja peruskartalle on merkitty tervahauta.
Tasanteella tehtiin asuinpaikan koekaivauksia vuosina 1994 ja 1995. Vuoden 1994 kaivauksissa löytöinä saatiin kvartsia, kiviesineitä ja niiden katkelmia, muutamia pikkutalttoja sekä keramiikkaa, josta osa on asbestinsekaista (ilmeisesti myöhäisneoliittista). Vuoden 1995 kaivauksessa ylemmän törmän juurelta koekuopasta löytyi kivimurska- ja kiillesekoitteista, leveällä leimalla ja sisältä päin painetuin kuopin koristettua Sarsan-Tomitsan keramiikkaa.
Koekaivauksella asuinpaikka voitiin rajata alustavasti, mutta tarkka rajaus tekemättä. |
| metsakeskus.601010049 |
601 |
Lylysaari 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
431836.38400000 |
7021997.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010049 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven Lylysaaren suojaisella länsirannalla, hiekkatörmän päällä olevalla luontaisella tasanteella. Alueen metsä on kaadettu ja äestetty vuonna 1993. Ensimmäiset löydöt on tehty äestysurista. Maastossa erottuu hakkuutähteiden ja äestyksen vuoksi heikosti matalia asumuspainanteen tapaisia pyöreitä ja soikeita painanteita, joista yhtä tutkittiin vuonna 1994. Saaressa on idempänä myös pyyntikuoppia, ja peruskartalle on merkitty tervahauta.
Tasanteella tehtiin asuinpaikan koekaivauksia vuosina 1994 ja 1995. Vuoden 1994 kaivauksissa löytöinä saatiin kvartsia, kiviesineitä ja niiden katkelmia, muutamia pikkutalttoja sekä keramiikkaa, josta osa on asbestinsekaista (ilmeisesti myöhäisneoliittista). Vuoden 1995 kaivauksessa ylemmän törmän juurelta koekuopasta löytyi kivimurska- ja kiillesekoitteista, leveällä leimalla ja sisältä päin painetuin kuopin koristettua Sarsan-Tomitsan keramiikkaa.
Koekaivauksella asuinpaikka voitiin rajata alustavasti, mutta tarkka rajaus tekemättä. |
| metsakeskus.601010049 |
601 |
Lylysaari 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
431836.38400000 |
7021997.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010049 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven Lylysaaren suojaisella länsirannalla, hiekkatörmän päällä olevalla luontaisella tasanteella. Alueen metsä on kaadettu ja äestetty vuonna 1993. Ensimmäiset löydöt on tehty äestysurista. Maastossa erottuu hakkuutähteiden ja äestyksen vuoksi heikosti matalia asumuspainanteen tapaisia pyöreitä ja soikeita painanteita, joista yhtä tutkittiin vuonna 1994. Saaressa on idempänä myös pyyntikuoppia, ja peruskartalle on merkitty tervahauta.
Tasanteella tehtiin asuinpaikan koekaivauksia vuosina 1994 ja 1995. Vuoden 1994 kaivauksissa löytöinä saatiin kvartsia, kiviesineitä ja niiden katkelmia, muutamia pikkutalttoja sekä keramiikkaa, josta osa on asbestinsekaista (ilmeisesti myöhäisneoliittista). Vuoden 1995 kaivauksessa ylemmän törmän juurelta koekuopasta löytyi kivimurska- ja kiillesekoitteista, leveällä leimalla ja sisältä päin painetuin kuopin koristettua Sarsan-Tomitsan keramiikkaa.
Koekaivauksella asuinpaikka voitiin rajata alustavasti, mutta tarkka rajaus tekemättä. |
| metsakeskus.601010050 |
601 |
Koivukangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416585.41700000 |
7050323.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010050 |
Kohde sijaitsee Koivujoen länsipuolella, Koivukankaan talon pohjoispuolella, pellolla/niityllä. Paikalta on löytynyt kiviesineitä (KM 2105:1, KM 11568:1-8). |
| metsakeskus.601010052 |
601 |
Lylysaari 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
432076.28900000 |
7022347.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010052 |
Kohde sijaitsee Lylysaaren pohjoisosassa, Heinälammen eteläpuolella. Paikalla on pyyntikuoppia sekä pieni tervahauta. |
| metsakeskus.601010053 |
601 |
Vaaksianniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
431976.31800000 |
7024276.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010053 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven Putaanlahden suun, itärannalla, Vaaksianniemen länsiosassa, kallion korkeimmalla kohdalla, noin 100 m rannasta, harvassa männikössä. Paikalla on kaksi matalaa kiviröykkiötä, lapinrauniota, jotka sijaitsevat tontin pohjoisrajalla, toinen aivan sähköpylvään/muuntajapylvään vierellä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 4 ja 6 m ja vahvasti sammaloituneita. Isommassa röykkiössä kasvaa pari pientä mäntyä. Röykkiön penkomisjäljet ovat vanhoja.
Vuonna 2002 läheisen yksityistielinjan koekuopituksessa löytyi pienemmän raunion hajallaan olevien kivien ulkopuolelta metallinilmaisimella pieni pronssilevykatkelma. Rauniota ei kuitenkaan tutkittu kaivauksin. |
| metsakeskus.601010053 |
601 |
Vaaksianniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
431976.31800000 |
7024276.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010053 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven Putaanlahden suun, itärannalla, Vaaksianniemen länsiosassa, kallion korkeimmalla kohdalla, noin 100 m rannasta, harvassa männikössä. Paikalla on kaksi matalaa kiviröykkiötä, lapinrauniota, jotka sijaitsevat tontin pohjoisrajalla, toinen aivan sähköpylvään/muuntajapylvään vierellä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 4 ja 6 m ja vahvasti sammaloituneita. Isommassa röykkiössä kasvaa pari pientä mäntyä. Röykkiön penkomisjäljet ovat vanhoja.
Vuonna 2002 läheisen yksityistielinjan koekuopituksessa löytyi pienemmän raunion hajallaan olevien kivien ulkopuolelta metallinilmaisimella pieni pronssilevykatkelma. Rauniota ei kuitenkaan tutkittu kaivauksin. |
| metsakeskus.601010054 |
601 |
Tilkku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
426478.51300000 |
7028095.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010054 |
Kohde sijaitsee Alvajärven eteläpäässä, pohjoiseen aukeavalla hiekkarannalla, nykyisen rantatörmän yläpuolella. 50-100 m päässä rannasta on vanhempi, kivikkoinen rantamuodostuma, jonka edessä/pohjoispuolella on tasaista hiekkakangasta. Maasto laskee varsin loivana ja maastossa vain paikoin erottuvana törmänä 0,5-0,7 m verran kohti nykyistä rantavyöhykettä.
Koekaivauksissa tilan Tilkku (RN:o 3:65) maalla, ylemmällä kapealla terassilla aivan kivikkotörmän juurella, on todettu asuinpaikkalöytöjä, punamultahauta ja tulisijoja. Asuinpaikka jatkuu ilmeisesti molempien naapuritonttien puolelle. |
| metsakeskus.601010054 |
601 |
Tilkku |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
426478.51300000 |
7028095.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010054 |
Kohde sijaitsee Alvajärven eteläpäässä, pohjoiseen aukeavalla hiekkarannalla, nykyisen rantatörmän yläpuolella. 50-100 m päässä rannasta on vanhempi, kivikkoinen rantamuodostuma, jonka edessä/pohjoispuolella on tasaista hiekkakangasta. Maasto laskee varsin loivana ja maastossa vain paikoin erottuvana törmänä 0,5-0,7 m verran kohti nykyistä rantavyöhykettä.
Koekaivauksissa tilan Tilkku (RN:o 3:65) maalla, ylemmällä kapealla terassilla aivan kivikkotörmän juurella, on todettu asuinpaikkalöytöjä, punamultahauta ja tulisijoja. Asuinpaikka jatkuu ilmeisesti molempien naapuritonttien puolelle. |
| metsakeskus.601010055 |
601 |
Pitkähiekka 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433405.76500000 |
7019578.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010055 |
Kohde sijaitsee Kolima-järven länsirannalla, Iloskankaan Pitkähiekan eteläpäässä, nykyisen, 2–3 m korkean rantatörmän päällä sekä muinaisen rantatörmän päällä, nykyisestä rantatörmästä noin 30 m länteen (ks. alakohteet). Nykyinen rantatörmä on kulunut ja se sortuu rantaveteen. Löydöt (KM 30169:1–2) on poimittu sortumasta. Muinaisen törmän päällä on asumuspainanteita ja muita kuoppia/kuopanteita. Löydöt ovat törmän päälle tehdystä koekuopasta (KM 30170:1–2).
Kohteesta käytetty myös nimeä Iloskangas-Pitkähiekka 2. |
| metsakeskus.601010057 |
601 |
Niemenharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
431196.63100000 |
7023836.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010057 |
Kohde sijaitsee Niemenharjun lounaisreunalla, Riihilahden itä-/koillisrannalla, Karvalammen eteläpuolella olevilla harjanteilla, Niemen talon ympäristössä, länsilounaaseen viettävällä hiekkaisella viljelys- ja pihamaalla.
Koekaivauksessa 2005 löytyi pellon muokkauskerroksen alta kivikautistyyppinen liedenpohja, mutta ei säilynyttä kulttuurikerrosta. Talon pihapiirissä on 2 tai 3 historiallisen ajan rakennuksenpohjaa, jotka löydöistä päätellen lienevät 1700-luvulta. Paikka on asuttu kiinteästi 1400-luvulta lähtien. Rakennuksenpohjien alta tuli esiin likamaakuoppa, josta löytyi pala mahdollisesti epineoliittista keramiikkaa. |
| metsakeskus.601010057 |
601 |
Niemenharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
431196.63100000 |
7023836.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010057 |
Kohde sijaitsee Niemenharjun lounaisreunalla, Riihilahden itä-/koillisrannalla, Karvalammen eteläpuolella olevilla harjanteilla, Niemen talon ympäristössä, länsilounaaseen viettävällä hiekkaisella viljelys- ja pihamaalla.
Koekaivauksessa 2005 löytyi pellon muokkauskerroksen alta kivikautistyyppinen liedenpohja, mutta ei säilynyttä kulttuurikerrosta. Talon pihapiirissä on 2 tai 3 historiallisen ajan rakennuksenpohjaa, jotka löydöistä päätellen lienevät 1700-luvulta. Paikka on asuttu kiinteästi 1400-luvulta lähtien. Rakennuksenpohjien alta tuli esiin likamaakuoppa, josta löytyi pala mahdollisesti epineoliittista keramiikkaa. |
| metsakeskus.601010058 |
601 |
Niemenharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431226.62200000 |
7024136.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010058 |
Kohde sijaitsee Niemenharjun kaakkoisreunalla, Kolima-järven Putaanlahden länsirannalla, Saparoniemen tyven pohjoispuolella. Asuinpaikka on 170 m pituinen, vanhan rantatörmän päällä.
Kyseessä on laaja asuinpaikka, joka on osaksi mökkien alla ja pihoissa, osaksi ehjässä kangasmaastossa. Maasto on osittain kulunut. |
| metsakeskus.601010059 |
601 |
Raudanjokisuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429317.34800000 |
7034982.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010059 |
Kohde sijaitsee Saanijärven luoteisrannalla, Raudanjoesta noin 0,3 km itään, Sointulaan/Junttiin vievältä tieltä noin 30 m etelään, harjun loivalla etelärinteellä, sorakuopalta noin 0,1 km luoteeseen. Alue on hiekkapohjaista mäntymetsää, tukkivarastojen hieman rikkomaa maata. Löydöt ovat tulleet koekuopasta. Vuoden 2013 inventoinnissa paikalle tehtiin muutama löydötön koekuoppa lisää. |
| metsakeskus.601010060 |
601 |
Alakoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431506.47000000 |
7034342.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010060 |
Kohde sijaitsee Saanijärven koillisrannalla, Alakosken suusta noin 0,2 km koilliseen, kapean harjun länsipäässä, harjua kulkevan tien eteläpuolella, harjun länsipäässä olevalla hiekkamaalla. Löydöt ovat tulleet paikalle tehdystä koekuopasta.
Asuinpaikka liittyy Pöhlökankaan-Rönnyn muinaisjäännöskompleksiin. |
| metsakeskus.601010061 |
601 |
Kutemainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429507.29700000 |
7028484.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010061 |
Kohde sijaitsee Alvajärvelle menevän tien ja valtatien 4 risteyksestä 0,1 km luoteeseen, Alvajärven suuntaan, linja-autopysäkin kohdalla, harjun laella. Harjua on leikattu tienteon yhteydessä.
Vuoden 2005 inventoinnissa asuinpaikasta todettiin suuren osan olevan ehjää risteyksen laajennuksen aiheuttamista tuhoista huolimatta. |
| metsakeskus.601010062 |
601 |
Suvannonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428157.86600000 |
7021937.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010062 |
Kohde sijaitsee Alvajärven kaakkoispäässä olevan Suvannonlahden pohjoispuolella, rautatien alikulkusillasta noin 0,5 km itäkoilliseen, rannasta noin 120 m päässä, harjanteen tai mäen kaakkoisreunassa, jyrkän törmän päällä. Kivisessä maastossa on hiekkainen, vähäkivinen alue, muinainen niemennokka. Paikalla pieni hakkuuaukea. Löydöt ovat tulleet paikalle tehdyistä koekuopista. |
| metsakeskus.601010063 |
601 |
Häyhtiönjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
425438.92500000 |
7031123.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010063 |
Kohde sijaitse Alvajärven pohjoisrannan tuntumassa, rautatiestä noin 0,1 km pohjoiseen ja Häyhtiönjoesta noin 70 m luoteeseen, matalan mäenkumpareen keskivaiheilla, itärinteellä, hiekkamaalla. Kyseessä on täysin ehjä asuinpaikka, jonka laajuus ei ole tiedossa. Keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta on poimittu talteen tuulenkaadoista. Paikka on ollut muinoin saarena. |
| metsakeskus.601010063 |
601 |
Häyhtiönjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
425438.92500000 |
7031123.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010063 |
Kohde sijaitse Alvajärven pohjoisrannan tuntumassa, rautatiestä noin 0,1 km pohjoiseen ja Häyhtiönjoesta noin 70 m luoteeseen, matalan mäenkumpareen keskivaiheilla, itärinteellä, hiekkamaalla. Kyseessä on täysin ehjä asuinpaikka, jonka laajuus ei ole tiedossa. Keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta on poimittu talteen tuulenkaadoista. Paikka on ollut muinoin saarena. |
| metsakeskus.601010064 |
601 |
Mökkiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424086.46200000 |
7031878.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010064 |
Kohde sijaitsee Alvajärven koillisrannalla, radan ja rannan välillä, radan eteläpuolella, loivan ratamutkan kohdalta noin 0,2 km luoteiseen, pienessä niemekkeessä, Ruokolahden talosta noin 0,5 km länteen. Löydöt ovat mökkien pihapiireistä ja mökkiteiden liepeiltä. Ne on poimittu talteen mökkityömaalta. Paikka on kivistä moreenimaata. Mökkien ja teiden rakentaminen on tuhonnut asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.601010065 |
601 |
Säkkilahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
420713.81700000 |
7033567.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010065 |
Kohde sijaitsee Alvajärven pohjoisrannalla, Säkkilahden rannasta noin 120 m pohjoisluoteeseen, Pilkkamäen kaakkoislaidalla, mökkitien itäpuolella, muinaisen matalan rantatörmän päällä, mäntymetsässä. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt luuta ja kvartsia. Maastossa erottuu mahdollinen asumuspainanne. Asuinpaikka on ehjä. Maaperä on hienoa, tasarakeista hiekkaa. |
| metsakeskus.601010066 |
601 |
Pilkkamäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419965.11400000 |
7033612.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010066 |
Kohde sijaitsee Alvajärven koillisosassa, Pilkanniemen Pilkanmäen länsirinteen eteläosassa, muinais-Päijänteen korkeimman törmän yläpuolisella tasanteella. Harvahkossa hoidetussa mäntymetsässä on tuulenkaatoja, joista löytöinä on saatu talteen isoja, palaneita luunmuruja. Paikka on maastoltaan täysin ehjä. |
| metsakeskus.601010067 |
601 |
Pilkkamäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419961.11400000 |
7033743.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010067 |
Kohde sijaitsee Alvajärven koillisosassa, Pilkkaniemen Pilkkamäen länsirinteellä, Ripaniemen ja Hirviniemien välisen lahden keskivaiheilta rannasta noin 130 m rannasta itään, metsätien länsipuolella, pellon yläpuolisella tasanteella. Loivalla törmällä kasvaa nuorta metsää. Löydöt ovat tulleet paikalle tehdyistä koekuopista. Kyseessä lienee ehjä asuinpaikka. |
| metsakeskus.601010069 |
601 |
Karankajoensuu 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417089.26400000 |
7035888.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010069 |
Kohde sijaitsee Alvajärven pohjoispäässä, Karankajoen suun pohjoispuolisella matalalla mäellä, mäen etelälaidalla, maantien itäpuolella. Asuinpaikka on metsäisellä mäenkumpareella, jokisuun pohjoispuolella, kivisellä hiekkamaalla. Alue on mäntyvaltaista sekametsää. Löydöt ovat tulleet paikalle tehdyistä koekuopista. Kyseessä on ehjä asuinpaikka. |
| metsakeskus.601010070 |
601 |
Karankajoensuu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416973.31000000 |
7035974.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010070 |
Kohde sijaitsee Alvajärven pohjoispäässä, Karankajoen suun luoteispuolisella mäellä, tienristeyksen luoteispuolella. Kvartsi-iskoksia on poimittu talteen tieleikkauksesta. Kyseessä lienee tien tuhoama asuinpaikka. |
| metsakeskus.601010076 |
601 |
Marjoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417831.92800000 |
7045311.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010076 |
Kohde sijaitsee Muurasjärven koillisrannalla olevan Marjoniemen keskellä ja sen korkeimman laen eteläreunalla, osaksi mökkitien alla, teiden risteyksessä, Muinais-Päijänteen rantapalteen takana. Löydöt on pomittu törmän takaa, tien molemmin puolin. Alue on osaksi metsänäestyksen rikkoma. Paikka on ollut muinoin saarena. |
| metsakeskus.601010077 |
601 |
Koivujoenharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416707.36600000 |
7050368.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010077 |
Kohde sijaitsee Koivujoen länsipuolella, Muinais-Päijänteen lasku-uoman alueella, Matinlammesta noin 150 m länteen ja Koivukankaan talosta noin 0,2 km pohjoiseen, kapean soraharjun laella, osaksi äestyksen rikkoma. |
| metsakeskus.601010078 |
601 |
Koivujoenhaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416567.42100000 |
7050994.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010078 |
Kohde sijaitsee Koivujoen länsipuolella, Koivukankaan talosta 800 m pohjoiseen Karhunpiiloon vievän polun varrella, Muinais-Päijänteen lasku-uoman itärannalla, korkean törmän päällä, hiekkamaalla. Löydöt on peräisin koekuopasta, jossa on havaittu vahvaa likamaata. |
| metsakeskus.601010079 |
601 |
Rimminharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417931.87900000 |
7048939.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010079 |
Kohde sijaitsee Ollovenlahden itäpuolella, rannasta noin 800 m päässä, Muuraksen asemalta noin 340 m länsiluoteeseen, Rimminharjun pohjoispäässä, maantien pohjoispuolella, rinteen alaosassa. Löydöt ovat äestetyltä metsämaalta. |
| metsakeskus.601010080 |
601 |
Korkiakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
416499.44400000 |
7051057.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010080 |
Kohde sijaitsee Koivujoen länsipuolella, Korkiakankaan eteläisimmässä kärjessä, Muinais-Päijänteen lasku-uoman alueella, Koivukankaan talosta 0,9 km pohjoiseen, harjanteen juurella, nuoressa mäntymetsässä, kivikkoisella hiekkamaalla. Paikka on ollut muinoin saarena. Alueella on mahdollisesti myös asumuspainanne. Kyseessä on ehjä asuinpaikka. Löydöt ovat peräisin koekuopasta, jossa on havaittu myös likamaata. |
| metsakeskus.601010081 |
601 |
Karhunpiilonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416696.36400000 |
7051829.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010081 |
Kohde sijaitsee Iso-Olloven länsirannalla, Karhunpiilokankaan pohjoiskärjen itäreunalla, törmän päällä, Muinais-Päijänteen lasku-uoman alueella. Löydöt on poimittu tuulenkaadoista. Kyseessä on ehjä paikka. Kohteen laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010082 |
601 |
Lammintauslehto |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
417232.14600000 |
7051724.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010082 |
Kohde sijaitsee Iso-Olloven itäpuolella, Lammintauslehdon kankaalla, pienessä lounaaseen pistävässä niemessä, Muinais-Päijänteen lasku-uoman alueella. Paikalla on painanne, joka lienee asumuspainanne. Löydöt ovat peräisin koekuopasta, metsämaalta. Kyseessä on ehjä asuinpaikka. |
| metsakeskus.601010083 |
601 |
Humalaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415611.81500000 |
7047277.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010083 |
Kohde sijaitsee Muurasjärven koillisrannalla, Humalaniemen länsirannalla, korkean törmän päällä, mökkitien päässä, tien itäpuolella, hiekkamaalla. Löydöt ovat hiekanottopaikalta ja tieleikkauksesta. Kohde lienee lähes kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.601010084 |
601 |
Muuttola |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
432436.15200000 |
7019318.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010084 |
Kohde sijaitsee Ilosjoella, Iloskankaan eteläpuolella, Muuttolan talosta noin 70 m pohjoiseen, tasaisen kalliopaljastuman eteläreunassa, lähellä osaksi metsittynyttä peltoa. Kallion matalassa reunassa on näkyvissä olevasta kvartsisuonesta lohkottu kvartsia. Kallio on noin 10 m säteellä suonesta kvartsisilpun peitossa. |
| metsakeskus.601010087 |
601 |
Lahdentaus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417059.27200000 |
7035670.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010087 |
Kohde sijaitsee Alvajärven pohjoispäässä, järven luoteispuolella, Karankajoen suun eteläpuolella, Lahdentauksen talon pohjoispuolisella viljelyaukealla. Alue on pohjois- ja itärinnettä. Paikka on vanhaa viljelysmaata, nykyään kesantona ja osin metsitettynä. Asuinpaikka lienee lähes kokonaan tuhoutunut viljelyksessä. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.601010088 |
601 |
Leppäkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
441659.37700000 |
7037672.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010088 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Liitonjoen kylän koillispuolella olevan Leppämäen länsipuolella, kankaan eteläreunalla, metsämaalla, metsätien molemmin puolin.
Pyyntikuoppia on rivissä runsaan 200 m matkalla. Tien itäpuolella on todettu seitsemän kuoppaa. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5– 6,0 m ja syvyys 0,3–1,0 m. Osa kuopista on täyttynyt. |
| metsakeskus.601010089 |
601 |
Kukkaspuro |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
452218.00000000 |
7020588.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010089 |
Kohde sijaitsee Kolkku-nimisen järven koillisrannalla, Kukaslahden itärannalla, järveen koillisesta laskevan pienen Kukaspuron (kartalla oleva nimi Kukkaspuro ei ole paikkakunnalla käytössä) suulta noin 0,1 km etelään. Pienen kallioniemekkeen kainalossa, rantatörmällä on kivikasa eli raunio. Se on keskeltä rauennut ja siihen kasattu äskettäin pieni "kivitorni". Kasa täyttää lapinraunion tunnusmerkit; toisaalta se voi liittyä lähistöllä joskus olleeseen taloon.
Vuoden 2013 inventointikertomus:
Kiviröykkiö on kasattu veteen viettävälle rantakalliolle eikä se sijaintinsa puolesta vaikuta olevan ainakaan mikään pirtin kiuas tms. Kalasaunan kiuas se saattaisi olla, mutta asia tuskin selviää ilman kaivaustutkimuksia. Lapinraunion kaakkois- ja itäpuolelle tehtiin muutamia koepistoja, joissa oli puhdasta keltaista hiekkaa. Röykkiön pohjoispuoliselta tasanteelta löytyi mahdollinen kivikautinen asuinpaikka, Kukkaspuronsuu. |
| metsakeskus.601010090 |
601 |
Kallioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452368.13200000 |
7020078.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010090 |
Kohde sijaitsee Kolkku-järven koillisrannalla, Kukaslahden itärannalla, lahteen laskevan Kukaspuron suulta 600 m etelään, Kallioniemi-nimisen matalan laakean niemenkärjen tasanteella, aivan rannan lähellä. Paikalle tehdyssä koekuopassa on havaittu vahvaa likamaata ja siitä on löytynyt kvartsi-iskos ja palanutta luuta. Asuinpaikka on ehjä.
Inventointikertomus 2013:
Välittömästi asuinpaikan itäpuolelle on rakennettu uusi kesämökki. Rantavyöhyke on kuitenkin säilynyt silmämääräisesti arvioiden täysin koskemattomana noin 15 metrin leveydeltä, joten ehkä asuinpaikka on kuitenkin säilynyt rakentamisesta huolimatta. Asuinpaikka on rajattu topografian perusteella niemekkeelle ja kesämökin edustalle n. 60 x 35 m laajuiseksi alueeksi. |
| metsakeskus.601010091 |
601 |
Kukasniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451768.37400000 |
7019898.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010091 |
Kohde sijaitsee Pihtiputaan itäosassa, Keiteleen ja Pihtiputaan kuntien rajalta noin 5 km länteen, pitkän Kolkunjärven pohjoispäässä olevan Kukasniemen äärimmäisessä itä/kaakkoiskärjessä. Niemen kärki on muusta niemestä vain muutaman metrin levyisen kannaksen erottama. Niemen länsipuolella on matala pitkä hiekkaranta, jonka yläpuolella on matala moreenitörmä. Niemen kärki on samanlaista moreenitörmää, joka on kokonaisuudessaan vain 1–2 m järven pinnan yläpuolella. Niemellä kasvaa harvahkoa metsää, joka paikoin on soistunutta. Aivan rannassa ja kärjessä, missä on kovempaa moreenimaata, on isompaa männikköä, mm. komea vanha mänty, jossa kalasääksi pesii.
Niemen kärki on kooltaan vain muutamia kymmeniä neliöitä. Rantahiekalla ja niemessä tulenpidon jälkiä, joista nuorimmat ovat moderneja.
Rantahiekalta on löytynyt kvartsia ja niemennokkaan tehdystä lapionpistosta palaneita kiviä ja kvartsia. On mahdollista, että paikka on ollut alkujaan laajempi ja että vesi on syönyt ja siirtänyt hienomman aineksen siten, että vain niemennokka on jäljellä.
Vuoden 2013 inventoinnissa Kukasniemen kaakkoiseen suuntautuvan pitkän rantahietikon koillispäästä löytyi rantavedestä yksi hieman vedessä pyöristynyt kvartsi-iskos, noin 85 metriä varsinaisesta asuinpaikasta länteen. Muualla alueella ei havaittu asuinpaikan merkkejä, mutta vesi ei ollut erityisen matalalla, joten rantaa ei kovin paljon voinut tarkastella. Asuinpaikka lienee pitkälti aiemmin rajatun laajuinen. |
| metsakeskus.601010092 |
601 |
Ainola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
428817.57600000 |
7028834.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010092 |
Saanijärvestä Putaanvirtaan ja sen kautta Kolimaan laskevan Saanijoen itärannalla, omakotitontilla, jonka keskellä on pieni moreenisaareke. Maanomistajan puutarhamaasta ja pihalta on eri yhteyksissä löytynyt esineitä: taltta, reikäkiven puolikas, kvartsia, kiviesineiden paloja, keramiikkaa, palanutta luuta ym.
Paikalla on ilmeinen asuinpaikka, joka on maastosuhteiden perusteella pienialainen. Kohde on ainakin osaksi jäänyt myöhemmän asutuksen alle. Löydöt ovat pääasiassa talon länsipuolelta, Saanijoen rannalta.
Vastapäätä sijaitsevat tunnetut asuinpaikat Virtala ja Sahinniemi/Sadinniemi. |
| metsakeskus.601010092 |
601 |
Ainola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
428817.57600000 |
7028834.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010092 |
Saanijärvestä Putaanvirtaan ja sen kautta Kolimaan laskevan Saanijoen itärannalla, omakotitontilla, jonka keskellä on pieni moreenisaareke. Maanomistajan puutarhamaasta ja pihalta on eri yhteyksissä löytynyt esineitä: taltta, reikäkiven puolikas, kvartsia, kiviesineiden paloja, keramiikkaa, palanutta luuta ym.
Paikalla on ilmeinen asuinpaikka, joka on maastosuhteiden perusteella pienialainen. Kohde on ainakin osaksi jäänyt myöhemmän asutuksen alle. Löydöt ovat pääasiassa talon länsipuolelta, Saanijoen rannalta.
Vastapäätä sijaitsevat tunnetut asuinpaikat Virtala ja Sahinniemi/Sadinniemi. |
| metsakeskus.601010095 |
601 |
Karjansillankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
427178.19800000 |
7038310.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.601010095 |
Kohde sijaitsee Pihtiputaan pohjoisosassa, Saanijärven pohjoisrannasta noin 5 km luoteeseen, Raudanjoen itäpuolella, joen ja Karjalsillansuon välisellä luode-kaakko -suuntaisella harjulla, soranottoalueen luoteispuolella. Soranotto on rikkonut harjun eteläosaa, mutta luoteeseen kääntyvällä pohjoisosalla on kapean harjun laella rivissä näkyvissä ainakin seitsemän selkeästi erottuvaa pyyntikuoppaa.
Kuopat sijaitsevat keskimäärin 4–6 metrin päässä toisistaan. Lähimpänä sorakuoppaa olevien pienempien ja matalampien ja etempänä harjulla olevien, edellistä suurempien kuoppien välimatka on noin 13 m. Kuopat ovat selvästi näkyvissä nuorehkossa männikössä. Soranotto on mahdollisesti tuhonnut osan kuopista.
Alueella on tehty syksyllä 2002 harvennushakkuu, jossa muinaisjäännökset on otettu huomioon. |
| metsakeskus.602010001 |
202 |
Alitalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
257006.01200000 |
6708288.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010001 |
Alueella kolme kivistä kasattua hautarauniota luodekaakko -suuntaisessa jonossa ympäristöstään erottuvien kalliokohouminen päällä. Etäisyydet noin 30 ja 60 metriä. Kaakkoisin hautaraunio, halkaisijaltaan noin 10,5 metriä, on näyttävästi jyrkän rinteen reunalla. Raunion keskellä vajoma. Keskimmäinen raunio on halkaisijaltaan noin 7,5 metriä ja se on kaivettu keskeltä pohjaan asti. Luoteenpuoleinen raunio on halkaisijaltaan 10,5 metriä. Sen itäosa on avattu ja koillis- sekä länsiosissa on selvät kuopat. |
| metsakeskus.602010002 |
202 |
Ylitalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
257394.85300000 |
6708681.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010002 |
Alueella kuusi hautaröykkiötä ympäristöstään kohoavilla kalliokumpareilla. Keskimäinen raunio A; halkaisija noin 8,5 metriä, keskellä vajoama, korjailtu. Edellisen kaakkoissivulla, samalla kummulla on raunio B; matala, halkaisija noin 5 metriä, mahdollisesti koskematon. Raunio C sijaitsee omalla kummullaan, edellisestä n. 20 m luoteeseen. Sen halkaisija on noin 7 metriä. Raunio D sijaitsee sähkölinjan ja moottoritien välissä edellisestä raunio C:stä koilliseen. SE on matala, halkaisijaltaan noin 7 metriä. Rauniot E-F sijaitsevat keskimmäisistä noin 50 metriä etelään olevalla kalliokumpareella vierekkäin. Ne ovat vaatimattomia, halkaisijaltaan noin 4 -5,5 metriä. Molemmissa on kaivelun jälkiä. |
| metsakeskus.602010003 |
202 |
Kesäkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
257607.76900000 |
6708376.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010003 |
Hautaraunion pohja kalliopohjalla omakotitalon länsipäädyn vieressä. Alunperin kyseessä lienee ollut suurikokoinen röykkiö, halkaisijaltaan noin 20 metriä, josta vietiin vuonna 1946 kiviä kymmeniä kuormia Ylitalon makasiirakennukseen. Tontin omistaja kunnostanut rauniopohjan pyöreäksi perennaksi. Kivien välit täytetty mullalla. Koristekasvi- ja pensasistutuksia. |
| metsakeskus.602010004 |
202 |
Bussila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
254716.92300000 |
6709873.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Hepojoen ja Hepojoentien välisellä peltoalueella, joen länsirannalla sijaitsevalla metsäisellä mäellä. Mäen länsi-lounaisreunalla on pieni terassi, jolta on havaittu tummaa kulttuurimaata sekä palanutta savea ja keramikkaa. Mäkeä ympäröivän pellon reunamilta on löydetty mm. iskoksia ja pieni nurmettunut terassi, jossa maaperä on tummaa, noen sekaista, joukossa on kuonaa ja tiilenpaloja. Terassin tienpuoleisessa reunassa rakennuksen perustus - paja? |
| metsakeskus.602010007 |
202 |
Skänkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
254370.06200000 |
6709540.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010007 |
Kohde sijaitsee noin 3 km Piikkiöstä pohjoiseen välittömästi Helsinki-Turku moottoritien pohjoispuolella. Inventoinneissa peltosaarekkeen luoteispuolelta on löytynyt rautakaudelle ja keskiajalle ajoittuvia keramiikkalöytöjä merkkinä kyseisten aikakausien asuinpaikoista. Lisäksi pellolta on myös kivikauden löytöjä, jotka ovat hieman ylempänä rinteessä ja kuuluvat Bussila 2 -nimiseen kohteeseen.
Vuoden 2019 inventoinnissa dokumentoitiin osittain kallioisella peltosaarekkeella olevia rakennuksen pohjia. Kivijalat ovat kooltaan noin 7x10 metriä ja noin 8x12 metriä. Toisen rakennuksen eteläkulmassa on ruohon peittämä uunin pohja, joka erottuu kooltaan noin 2x3 metriä olevana kumpareena. Rakennus jakaantuu pohjoisosassa kahteen kivirivien jakamaan tilaan. Tilajako ei ole aivan selkeä, koska kivirivit eivät ole kokonaan näkyvissä. Paikalla on ollut Skänkilän tilan rakennuksia historiallisella ajalla, mahdollisesti keskiajalta lähtien. On mahdollista, että alueen asutus juontaa rautakaudelle asti. Skänkilä on merkitty autioksi vuosien 1777-1784 isojakokartoituksessa ja 1800-luvun pitäjänkartassa. Vuoden 1703 se oli vielä asuttu, kun tiluksia kartoitettiin.
Skänkilän yksinäistalo on ollut Horn-suvun ja Joensuun kartanon (Halikko) rälssiä 1600-luvun lopulle asti, jolloin se päätyi Kemiön Viikin kartanon alustalaiseksi. Skänkilä peruutettiin kruunulle vuonna 1702, mutta ratsumestari Henning Johan Grass lunasti sen verolliseksi rälssiksi jo v. 1710. Ilmeisesti talo jäi asumattomaksi vuoden 1713 jälkeen, asumattomuus liittynee Ison vihan aikaisiin levottomuuksiin ja tuhoamiseen.
Vuonna 2022 alueelle kaivettiin neljä koeojaa ja 14 koekuoppaa. Lisäksi dokumentoitiin peltosaarekkeella havaitut kivirakenteet, sekä mahdollisen puretun rakennuksen paikka. Rakenne 1 ajoittunee 1800-luvulle. Sen länsipuolisessa korkeassa heinikossa voi olla vielä havaitsemattomia jäännöksiä kivijaloista. Rakenne 2 on tätä vanhempi, mutta ajoitus jää epäselväksi. Rakenne 3 on myös ajoitukseltaan epävarma, mutta lienee 1800-lukua varhaisempi. Saarekkeella havaittiin myös paikoin säilyneitä kulttuurikerroksia, mutta 1800-luvun rakentaminen näyttää rikkoneen suuren osan vanhemmista kulttuurikerroksista ja rakenteista. Koeojissa havainnot jäivät vähäisiksi. Koeojan 8 eteläosassa havaittu kivirakenne jäi tarkemmin tulkitsematta, mutta sitä voi pitää 1800-lukua vanhempana. Peltokerroksen alla saattaa siis olla vielä säilyneitä rakenteita, myös nykyisen muinaisjäännösrajauksen itä- ja eteläpuolella.
Alueella tehtiin vuonna 2022 myös metallinetsintää, jossa tehtiin löytöjä rautakaudelta pitkälle historialliselle ajalle, mutta mitään selvää löytökeskittymää ei havaittu. Vanhempia löytöjä tuli pääasiassa alueen etelä- ja itäosista. |
| metsakeskus.602010007 |
202 |
Skänkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
254370.06200000 |
6709540.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010007 |
Kohde sijaitsee noin 3 km Piikkiöstä pohjoiseen välittömästi Helsinki-Turku moottoritien pohjoispuolella. Inventoinneissa peltosaarekkeen luoteispuolelta on löytynyt rautakaudelle ja keskiajalle ajoittuvia keramiikkalöytöjä merkkinä kyseisten aikakausien asuinpaikoista. Lisäksi pellolta on myös kivikauden löytöjä, jotka ovat hieman ylempänä rinteessä ja kuuluvat Bussila 2 -nimiseen kohteeseen.
Vuoden 2019 inventoinnissa dokumentoitiin osittain kallioisella peltosaarekkeella olevia rakennuksen pohjia. Kivijalat ovat kooltaan noin 7x10 metriä ja noin 8x12 metriä. Toisen rakennuksen eteläkulmassa on ruohon peittämä uunin pohja, joka erottuu kooltaan noin 2x3 metriä olevana kumpareena. Rakennus jakaantuu pohjoisosassa kahteen kivirivien jakamaan tilaan. Tilajako ei ole aivan selkeä, koska kivirivit eivät ole kokonaan näkyvissä. Paikalla on ollut Skänkilän tilan rakennuksia historiallisella ajalla, mahdollisesti keskiajalta lähtien. On mahdollista, että alueen asutus juontaa rautakaudelle asti. Skänkilä on merkitty autioksi vuosien 1777-1784 isojakokartoituksessa ja 1800-luvun pitäjänkartassa. Vuoden 1703 se oli vielä asuttu, kun tiluksia kartoitettiin.
Skänkilän yksinäistalo on ollut Horn-suvun ja Joensuun kartanon (Halikko) rälssiä 1600-luvun lopulle asti, jolloin se päätyi Kemiön Viikin kartanon alustalaiseksi. Skänkilä peruutettiin kruunulle vuonna 1702, mutta ratsumestari Henning Johan Grass lunasti sen verolliseksi rälssiksi jo v. 1710. Ilmeisesti talo jäi asumattomaksi vuoden 1713 jälkeen, asumattomuus liittynee Ison vihan aikaisiin levottomuuksiin ja tuhoamiseen.
Vuonna 2022 alueelle kaivettiin neljä koeojaa ja 14 koekuoppaa. Lisäksi dokumentoitiin peltosaarekkeella havaitut kivirakenteet, sekä mahdollisen puretun rakennuksen paikka. Rakenne 1 ajoittunee 1800-luvulle. Sen länsipuolisessa korkeassa heinikossa voi olla vielä havaitsemattomia jäännöksiä kivijaloista. Rakenne 2 on tätä vanhempi, mutta ajoitus jää epäselväksi. Rakenne 3 on myös ajoitukseltaan epävarma, mutta lienee 1800-lukua varhaisempi. Saarekkeella havaittiin myös paikoin säilyneitä kulttuurikerroksia, mutta 1800-luvun rakentaminen näyttää rikkoneen suuren osan vanhemmista kulttuurikerroksista ja rakenteista. Koeojissa havainnot jäivät vähäisiksi. Koeojan 8 eteläosassa havaittu kivirakenne jäi tarkemmin tulkitsematta, mutta sitä voi pitää 1800-lukua vanhempana. Peltokerroksen alla saattaa siis olla vielä säilyneitä rakenteita, myös nykyisen muinaisjäännösrajauksen itä- ja eteläpuolella.
Alueella tehtiin vuonna 2022 myös metallinetsintää, jossa tehtiin löytöjä rautakaudelta pitkälle historialliselle ajalle, mutta mitään selvää löytökeskittymää ei havaittu. Vanhempia löytöjä tuli pääasiassa alueen etelä- ja itäosista. |
| metsakeskus.602010007 |
202 |
Skänkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
254370.06200000 |
6709540.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010007 |
Kohde sijaitsee noin 3 km Piikkiöstä pohjoiseen välittömästi Helsinki-Turku moottoritien pohjoispuolella. Inventoinneissa peltosaarekkeen luoteispuolelta on löytynyt rautakaudelle ja keskiajalle ajoittuvia keramiikkalöytöjä merkkinä kyseisten aikakausien asuinpaikoista. Lisäksi pellolta on myös kivikauden löytöjä, jotka ovat hieman ylempänä rinteessä ja kuuluvat Bussila 2 -nimiseen kohteeseen.
Vuoden 2019 inventoinnissa dokumentoitiin osittain kallioisella peltosaarekkeella olevia rakennuksen pohjia. Kivijalat ovat kooltaan noin 7x10 metriä ja noin 8x12 metriä. Toisen rakennuksen eteläkulmassa on ruohon peittämä uunin pohja, joka erottuu kooltaan noin 2x3 metriä olevana kumpareena. Rakennus jakaantuu pohjoisosassa kahteen kivirivien jakamaan tilaan. Tilajako ei ole aivan selkeä, koska kivirivit eivät ole kokonaan näkyvissä. Paikalla on ollut Skänkilän tilan rakennuksia historiallisella ajalla, mahdollisesti keskiajalta lähtien. On mahdollista, että alueen asutus juontaa rautakaudelle asti. Skänkilä on merkitty autioksi vuosien 1777-1784 isojakokartoituksessa ja 1800-luvun pitäjänkartassa. Vuoden 1703 se oli vielä asuttu, kun tiluksia kartoitettiin.
Skänkilän yksinäistalo on ollut Horn-suvun ja Joensuun kartanon (Halikko) rälssiä 1600-luvun lopulle asti, jolloin se päätyi Kemiön Viikin kartanon alustalaiseksi. Skänkilä peruutettiin kruunulle vuonna 1702, mutta ratsumestari Henning Johan Grass lunasti sen verolliseksi rälssiksi jo v. 1710. Ilmeisesti talo jäi asumattomaksi vuoden 1713 jälkeen, asumattomuus liittynee Ison vihan aikaisiin levottomuuksiin ja tuhoamiseen.
Vuonna 2022 alueelle kaivettiin neljä koeojaa ja 14 koekuoppaa. Lisäksi dokumentoitiin peltosaarekkeella havaitut kivirakenteet, sekä mahdollisen puretun rakennuksen paikka. Rakenne 1 ajoittunee 1800-luvulle. Sen länsipuolisessa korkeassa heinikossa voi olla vielä havaitsemattomia jäännöksiä kivijaloista. Rakenne 2 on tätä vanhempi, mutta ajoitus jää epäselväksi. Rakenne 3 on myös ajoitukseltaan epävarma, mutta lienee 1800-lukua varhaisempi. Saarekkeella havaittiin myös paikoin säilyneitä kulttuurikerroksia, mutta 1800-luvun rakentaminen näyttää rikkoneen suuren osan vanhemmista kulttuurikerroksista ja rakenteista. Koeojissa havainnot jäivät vähäisiksi. Koeojan 8 eteläosassa havaittu kivirakenne jäi tarkemmin tulkitsematta, mutta sitä voi pitää 1800-lukua vanhempana. Peltokerroksen alla saattaa siis olla vielä säilyneitä rakenteita, myös nykyisen muinaisjäännösrajauksen itä- ja eteläpuolella.
Alueella tehtiin vuonna 2022 myös metallinetsintää, jossa tehtiin löytöjä rautakaudelta pitkälle historialliselle ajalle, mutta mitään selvää löytökeskittymää ei havaittu. Vanhempia löytöjä tuli pääasiassa alueen etelä- ja itäosista. |
| metsakeskus.602010008 |
202 |
Hepojoenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
255101.77000000 |
6710007.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010008 |
Kalliokumpareen etelä-lounaisrinteellä, kalliopaljastuman juurella vahvasti nurmettunut terassi, jonka lounaissivu viettää peltoon. Turpeen alta tumma kulttuurikerros, jossa varsin runsaasti palanutta savea, hiilensirua ja yksi rautakautistyyppinen keramiikanpala. Alla kellertävä hiekka-savi. Eteläreunana koekuopassa kiveystä. |
| metsakeskus.602010008 |
202 |
Hepojoenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
255101.77000000 |
6710007.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010008 |
Kalliokumpareen etelä-lounaisrinteellä, kalliopaljastuman juurella vahvasti nurmettunut terassi, jonka lounaissivu viettää peltoon. Turpeen alta tumma kulttuurikerros, jossa varsin runsaasti palanutta savea, hiilensirua ja yksi rautakautistyyppinen keramiikanpala. Alla kellertävä hiekka-savi. Eteläreunana koekuopassa kiveystä. |
| metsakeskus.602010009 |
202 |
Vuortenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
255580.00000000 |
6709456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010009 |
Vuortenpään kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Piikkiön kirkosta 3,1 km koilliseen, Turku-Helsinki moottoritien pohjoispuolella, Hepojoen sillasta 800-1000 metriä koilliseen. Vuorenpää on metsäharjanne Hepojoen itärannalla. Sen maasto on kumpareista metsää ja suota. Maaperä vaihtelee hiekasta ja moreenista kallioon. Harjanteella on myös käytöstä poistettuja hiekkakuoppia. Harjanteen itäpuolella moottoritien pohjoislaidalla on kapea peltokaistale. Asuinpaikka sijaitsee harjanteen koillisreunalla ja notkelmassa sen itäpuolella.
Asuinpaikan osia on löytynyt tarkastuksessa vuonna 1984 ja 1995 Piikkiön kunnan inventoinnissa, jolloin havaittiin Makarlan sorakuopan pohjoispuolella, koilliseen viettävällä rinteellä rantaterassin päällä ja rinteessä kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä kulttuurikerrosta (KM 29088:1-7). Hiekanotto alueelta näyttää loppuneen ja kuopat ovat kasvamassa umpeen. Makarlan puoleisen kuopan alue maisemoitu. Joissakin yhteyksissä Makarlan puoleinen osa asuinpaikasta on yhdistetty Ojalan hiekkakuopan asuinpaikkaan, joka sijaitsee täältä n. 1,5 km koilliseen. Vuonna 1999 löytyi uusi löytöalue moottoritien pohjoislaidassa olevalta pellolta. Välimatkaa aiempiin löytöpaikoihin on noin 200 metriä kaakkoon. Löytöalue nimettiin uudeksi asuinpaikaksi Vuorenpää 2, koska se erottui selvästi aiemmista löytöalueista.
Vuonna 2014 harjanteen itäpuolella oli hakattu metsää ja laajalta alueelta aiempien löytöalueiden välistä poimittiin pintapoimintana runsaasti kivikautisia löytöjä (KM 40286). Löytöalueen laajuus on noin 330x280 metriä. Se sijoittuu Vuorenpään harjanteen ja sen koillispuolisten pienempien mäkien väliseen notkelmaan. Alueelle on tehty runsaasti syviä ojia, tiepohjia sekä ilmeisesti metsänhoitoon liittyviä kuoppia. Kaikkia paljastuneissa kohdissa havaittuja löytöjä ei ole otettu talteen, havainnoista ja löydöistä on gps-mittaukset (kartta ja taulukot verifikaatissa). Eteläisimmät löydöt ovat aivan pellon laidasta, läntisimmät vain muutaman kymmenen metrin päästä vuoden 1999 löytöalueesta, itäisimmät ja korkeimmat itäpuolisen mäen kalliopaljastumien reunoilta. Yksittäinen luulöytö on vielä tästä noin 200 metriä itään (jätetty rajauksen ulkopuolelle).
Asuinpaikan laajuusarvio perustuu pääosin vuoden 2014 pintalöytöihin, sisältäen myös aiemmat havainnot. Vuorenpää 2 on yhdistetty alakohteeksi. Keskikoordinaatti on runsaasta löytökohdasta mitattu löytöpiste nro 173, josta on löytynyt kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, keramiikkaa ja palanutta luuta. Keramiikka on hyvin huokoista ja orgaanissekoitteista.
Vuonna 2022 toteutetussa koekaivauksessa selvitettiin kohteen laajuutta. Tutkimuksissa alueen koillisreunasta havaittiin merkkejä myös rautakautisesta käyttövaiheesta. |
| metsakeskus.602010009 |
202 |
Vuortenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
255580.00000000 |
6709456.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010009 |
Vuortenpään kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Piikkiön kirkosta 3,1 km koilliseen, Turku-Helsinki moottoritien pohjoispuolella, Hepojoen sillasta 800-1000 metriä koilliseen. Vuorenpää on metsäharjanne Hepojoen itärannalla. Sen maasto on kumpareista metsää ja suota. Maaperä vaihtelee hiekasta ja moreenista kallioon. Harjanteella on myös käytöstä poistettuja hiekkakuoppia. Harjanteen itäpuolella moottoritien pohjoislaidalla on kapea peltokaistale. Asuinpaikka sijaitsee harjanteen koillisreunalla ja notkelmassa sen itäpuolella.
Asuinpaikan osia on löytynyt tarkastuksessa vuonna 1984 ja 1995 Piikkiön kunnan inventoinnissa, jolloin havaittiin Makarlan sorakuopan pohjoispuolella, koilliseen viettävällä rinteellä rantaterassin päällä ja rinteessä kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä kulttuurikerrosta (KM 29088:1-7). Hiekanotto alueelta näyttää loppuneen ja kuopat ovat kasvamassa umpeen. Makarlan puoleisen kuopan alue maisemoitu. Joissakin yhteyksissä Makarlan puoleinen osa asuinpaikasta on yhdistetty Ojalan hiekkakuopan asuinpaikkaan, joka sijaitsee täältä n. 1,5 km koilliseen. Vuonna 1999 löytyi uusi löytöalue moottoritien pohjoislaidassa olevalta pellolta. Välimatkaa aiempiin löytöpaikoihin on noin 200 metriä kaakkoon. Löytöalue nimettiin uudeksi asuinpaikaksi Vuorenpää 2, koska se erottui selvästi aiemmista löytöalueista.
Vuonna 2014 harjanteen itäpuolella oli hakattu metsää ja laajalta alueelta aiempien löytöalueiden välistä poimittiin pintapoimintana runsaasti kivikautisia löytöjä (KM 40286). Löytöalueen laajuus on noin 330x280 metriä. Se sijoittuu Vuorenpään harjanteen ja sen koillispuolisten pienempien mäkien väliseen notkelmaan. Alueelle on tehty runsaasti syviä ojia, tiepohjia sekä ilmeisesti metsänhoitoon liittyviä kuoppia. Kaikkia paljastuneissa kohdissa havaittuja löytöjä ei ole otettu talteen, havainnoista ja löydöistä on gps-mittaukset (kartta ja taulukot verifikaatissa). Eteläisimmät löydöt ovat aivan pellon laidasta, läntisimmät vain muutaman kymmenen metrin päästä vuoden 1999 löytöalueesta, itäisimmät ja korkeimmat itäpuolisen mäen kalliopaljastumien reunoilta. Yksittäinen luulöytö on vielä tästä noin 200 metriä itään (jätetty rajauksen ulkopuolelle).
Asuinpaikan laajuusarvio perustuu pääosin vuoden 2014 pintalöytöihin, sisältäen myös aiemmat havainnot. Vuorenpää 2 on yhdistetty alakohteeksi. Keskikoordinaatti on runsaasta löytökohdasta mitattu löytöpiste nro 173, josta on löytynyt kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, keramiikkaa ja palanutta luuta. Keramiikka on hyvin huokoista ja orgaanissekoitteista.
Vuonna 2022 toteutetussa koekaivauksessa selvitettiin kohteen laajuutta. Tutkimuksissa alueen koillisreunasta havaittiin merkkejä myös rautakautisesta käyttövaiheesta. |
| metsakeskus.602010010 |
202 |
Myrskylinna |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
252015.02700000 |
6706776.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010010 |
Piikkiölahden pohjoisrannalla, Pukkilanojan suun pohjoispuolella oleva kalliopohjainen, metsäinen mäkialue, jota VT1 leikkaa eteläreunalla. Mäen laella omakotirakennus pihapiireineen ja itäkoillispuolella omakotitaloja, muilla suunnilla alavaa peltomaastoa. Mäen länsi- ja keskiosassa kalliopaljastumia. Kalmistoalue pääosin mäen länsi- ja luoteisosassa kallioiden välissä.
Myrskylinnan kaivauksissa vuosina 1963, 1967-68 ja 1970 on tutkittu toistakymmentä kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä kivilatomuksia. Valtaosa röykkiöistä oli vaatimattomia ja epäsäännöllisen pyöreän muotoisia. Osa niistä oli kasattu ison maakiven eli nk. silmäkiven ympärille. Hautaröykkiöiden lisäksi paikalta on tutkittu kaksi ruumishaudan paikkaa. Tutkimattomia hautaraunioiksi tulkittuja röykkiöitä alueella on ainakin vielä kuusi.
Röykkiöiden lisäksi Myrskylinnan kalmistoalueella on myös hautauksia sisältäviä latomuksia, joissa on osittain käytetty rakennusmateriaalina. Yhdessä näistä oli nk. pallokivi, jossa matalan, suorakaiteenmuotoisen kiveyksen keskelle oli asetettu luonnon muovaama pyöreä kivi. Se on ilmeisesti toiminut haudan merkkinä. Kiven luoteispuolella oli polttohautauksen jäämistö, joka on kuulunut 200-luvulla jKr. eläneelle naiselle. Pronssisolki, rannerenkaat ja muut koruston osat ovat alkuperältään virolaisia tai balttilaisia. Hautamuodolle on sen sijaan löydettävissä vastineita Skandinaviasta. |
| metsakeskus.602010010 |
202 |
Myrskylinna |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27019 |
252015.02700000 |
6706776.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010010 |
Piikkiölahden pohjoisrannalla, Pukkilanojan suun pohjoispuolella oleva kalliopohjainen, metsäinen mäkialue, jota VT1 leikkaa eteläreunalla. Mäen laella omakotirakennus pihapiireineen ja itäkoillispuolella omakotitaloja, muilla suunnilla alavaa peltomaastoa. Mäen länsi- ja keskiosassa kalliopaljastumia. Kalmistoalue pääosin mäen länsi- ja luoteisosassa kallioiden välissä.
Myrskylinnan kaivauksissa vuosina 1963, 1967-68 ja 1970 on tutkittu toistakymmentä kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä kivilatomuksia. Valtaosa röykkiöistä oli vaatimattomia ja epäsäännöllisen pyöreän muotoisia. Osa niistä oli kasattu ison maakiven eli nk. silmäkiven ympärille. Hautaröykkiöiden lisäksi paikalta on tutkittu kaksi ruumishaudan paikkaa. Tutkimattomia hautaraunioiksi tulkittuja röykkiöitä alueella on ainakin vielä kuusi.
Röykkiöiden lisäksi Myrskylinnan kalmistoalueella on myös hautauksia sisältäviä latomuksia, joissa on osittain käytetty rakennusmateriaalina. Yhdessä näistä oli nk. pallokivi, jossa matalan, suorakaiteenmuotoisen kiveyksen keskelle oli asetettu luonnon muovaama pyöreä kivi. Se on ilmeisesti toiminut haudan merkkinä. Kiven luoteispuolella oli polttohautauksen jäämistö, joka on kuulunut 200-luvulla jKr. eläneelle naiselle. Pronssisolki, rannerenkaat ja muut koruston osat ovat alkuperältään virolaisia tai balttilaisia. Hautamuodolle on sen sijaan löydettävissä vastineita Skandinaviasta. |
| metsakeskus.602010010 |
202 |
Myrskylinna |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27014 |
252015.02700000 |
6706776.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010010 |
Piikkiölahden pohjoisrannalla, Pukkilanojan suun pohjoispuolella oleva kalliopohjainen, metsäinen mäkialue, jota VT1 leikkaa eteläreunalla. Mäen laella omakotirakennus pihapiireineen ja itäkoillispuolella omakotitaloja, muilla suunnilla alavaa peltomaastoa. Mäen länsi- ja keskiosassa kalliopaljastumia. Kalmistoalue pääosin mäen länsi- ja luoteisosassa kallioiden välissä.
Myrskylinnan kaivauksissa vuosina 1963, 1967-68 ja 1970 on tutkittu toistakymmentä kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä kivilatomuksia. Valtaosa röykkiöistä oli vaatimattomia ja epäsäännöllisen pyöreän muotoisia. Osa niistä oli kasattu ison maakiven eli nk. silmäkiven ympärille. Hautaröykkiöiden lisäksi paikalta on tutkittu kaksi ruumishaudan paikkaa. Tutkimattomia hautaraunioiksi tulkittuja röykkiöitä alueella on ainakin vielä kuusi.
Röykkiöiden lisäksi Myrskylinnan kalmistoalueella on myös hautauksia sisältäviä latomuksia, joissa on osittain käytetty rakennusmateriaalina. Yhdessä näistä oli nk. pallokivi, jossa matalan, suorakaiteenmuotoisen kiveyksen keskelle oli asetettu luonnon muovaama pyöreä kivi. Se on ilmeisesti toiminut haudan merkkinä. Kiven luoteispuolella oli polttohautauksen jäämistö, joka on kuulunut 200-luvulla jKr. eläneelle naiselle. Pronssisolki, rannerenkaat ja muut koruston osat ovat alkuperältään virolaisia tai balttilaisia. Hautamuodolle on sen sijaan löydettävissä vastineita Skandinaviasta. |
| metsakeskus.602010010 |
202 |
Myrskylinna |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27019 |
252015.02700000 |
6706776.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010010 |
Piikkiölahden pohjoisrannalla, Pukkilanojan suun pohjoispuolella oleva kalliopohjainen, metsäinen mäkialue, jota VT1 leikkaa eteläreunalla. Mäen laella omakotirakennus pihapiireineen ja itäkoillispuolella omakotitaloja, muilla suunnilla alavaa peltomaastoa. Mäen länsi- ja keskiosassa kalliopaljastumia. Kalmistoalue pääosin mäen länsi- ja luoteisosassa kallioiden välissä.
Myrskylinnan kaivauksissa vuosina 1963, 1967-68 ja 1970 on tutkittu toistakymmentä kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä kivilatomuksia. Valtaosa röykkiöistä oli vaatimattomia ja epäsäännöllisen pyöreän muotoisia. Osa niistä oli kasattu ison maakiven eli nk. silmäkiven ympärille. Hautaröykkiöiden lisäksi paikalta on tutkittu kaksi ruumishaudan paikkaa. Tutkimattomia hautaraunioiksi tulkittuja röykkiöitä alueella on ainakin vielä kuusi.
Röykkiöiden lisäksi Myrskylinnan kalmistoalueella on myös hautauksia sisältäviä latomuksia, joissa on osittain käytetty rakennusmateriaalina. Yhdessä näistä oli nk. pallokivi, jossa matalan, suorakaiteenmuotoisen kiveyksen keskelle oli asetettu luonnon muovaama pyöreä kivi. Se on ilmeisesti toiminut haudan merkkinä. Kiven luoteispuolella oli polttohautauksen jäämistö, joka on kuulunut 200-luvulla jKr. eläneelle naiselle. Pronssisolki, rannerenkaat ja muut koruston osat ovat alkuperältään virolaisia tai balttilaisia. Hautamuodolle on sen sijaan löydettävissä vastineita Skandinaviasta. |
| metsakeskus.602010011 |
202 |
Rekolanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
252575.79900000 |
6707099.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010011 |
Teollisuusalueen luoteispohjoispuolella olevan mäkialueen läntisen harjanteen lakialuetta ja etelään viettävää rinnettä. Löytöalue osin lehtipuustoa ja nurmea kasvavaa puistoaluetta, osin omakotitontin nurmettunutta rinneterassia. Mäen pohjoispuolella kerrostaloja ja lasten leikkipuisto, etelärinteellä omakotitontteja. Maapinnalle nurmen läpi näkyvissä vain joitakin kiviä. Nurmen alla kiveystä, joka osin suurehkoista kivistä koottua, sekä tumma noensekainen kulttuurikerros, jossa mm. keramiikkaa.
2022 tehdyn koetutkimuksen perusteella alurajausta tarkennettiin kiinteistön 202-460-2-41 osalta. Muinaisjäännösalueeksi rajatulta alueelta havaittiin nokista ja kivistä maata, josta löytyi runsaasti rautakauden tyylistä keramiikkaa. Osin kulttuurikerroksen paksuus on yli 50 cm. Löytöaineiston perusteella kohde on todennäköisesti asuinpaikka, joka radiohiiliajoitusten perusteella ajoittuu merovingi- ja viikinkiajalle. |
| metsakeskus.602010011 |
202 |
Rekolanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
252575.79900000 |
6707099.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010011 |
Teollisuusalueen luoteispohjoispuolella olevan mäkialueen läntisen harjanteen lakialuetta ja etelään viettävää rinnettä. Löytöalue osin lehtipuustoa ja nurmea kasvavaa puistoaluetta, osin omakotitontin nurmettunutta rinneterassia. Mäen pohjoispuolella kerrostaloja ja lasten leikkipuisto, etelärinteellä omakotitontteja. Maapinnalle nurmen läpi näkyvissä vain joitakin kiviä. Nurmen alla kiveystä, joka osin suurehkoista kivistä koottua, sekä tumma noensekainen kulttuurikerros, jossa mm. keramiikkaa.
2022 tehdyn koetutkimuksen perusteella alurajausta tarkennettiin kiinteistön 202-460-2-41 osalta. Muinaisjäännösalueeksi rajatulta alueelta havaittiin nokista ja kivistä maata, josta löytyi runsaasti rautakauden tyylistä keramiikkaa. Osin kulttuurikerroksen paksuus on yli 50 cm. Löytöaineiston perusteella kohde on todennäköisesti asuinpaikka, joka radiohiiliajoitusten perusteella ajoittuu merovingi- ja viikinkiajalle. |
| metsakeskus.602010012 |
202 |
Rekola 1 |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
252533.00000000 |
6707118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010012 |
Teollisuusalueen luoteispohjoispuolella olevan mäkialueen läntisen harjanteen pohjois- ja luoteisreunaa, rinteen alaosaa. Osin kalliopaljasteinen rinne viettää entiseen peltoon, nykyiseen omakotialueeseen. Kuppien ympärillä nurmettunutta maata ja pohjoispuolella lasten leikkipaikka. Länteen viettävässä tasaisessa kalliopinnassa noin 1,4 metriä leveänä ryhmänä 37 kuppia, joista 28 varmoja. |
| metsakeskus.602010013 |
202 |
Rekola 2 |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
252569.00000000 |
6707109.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010013 |
Teollisuusalueen luoteispohjoispuolella olevan mäkialueen läntisen harjanteen avointa ja kalioista lakialuetta. Mäen pohjoispuolella kerrostaloja ja lasten leikkipuisto, etelärinteellä omakotiasustusta. Kalliopaljastuman keskellä pieni kallionotkelma, jonka eteläreunan päällä vierekkäin 2 kuppia. Kupeista vain toinen on selkeä kuppi. Vuonna 2023 kupit olivat samalleen peitossa. |
| metsakeskus.602010014 |
202 |
Mattilanmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
252730.00000000 |
6707140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010014 |
Teollisuusalueen luoteispohjoispuolella olevan mäkialueen itäisen harjanteen etelärinnettä ja pohjoispuolista peltoa. Mäen laki avokalliota, etelärinteellä osin avointa nurmimaata ja osin harvaa puustoa. Mäen etelään viettävältä rinneterassilta todettiin vuonna 1983 ristiretkiaikaisen talon paikka ja sen etelä- ja itäpuolisesta rinteestä rautakautisia asutuskerrostumia. Osa asuinpaikasta tuhoutunut Kolamäentien reunaluiskaa tehtäessä.
Mäen lakialueen ja sen luoteispuolella peltoon rajoittuvan kumpareen välimaastossa uudemman ajan rakennusjäännöksiä. Mäen etelärinteen länsiosasta on havaittu historiallisen ajan kulttuurikerrosta. Lähempänä tietä on suurehko maakivi, jonka ympärille kasattu kiviröykkiö. Röykkiö on todennäköisemmin historialliselta ajalta.
Mäen pohjoisosassa on vanhaa umpeen kasvavaa peltoa, josta on vuonna 1995 löytynyt rautakautisia löytöjä (KM 29409: 1-3). Paikalla saattaa olla erillinen asuinpaikka-alue. |
| metsakeskus.602010015 |
202 |
Asunto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
252907.00000000 |
6707141.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010015 |
Teollisuusalueen koilliskulmalla olevan kumpareen länsi- ja lounaisrinnettä. Lakialueella ja länsirinteellä paikoin avokalliota, muuten rinteet nurmettuneet. Lounaisrinteeltä löydettiin koekuopituksessa merkkejä mahdollisesta polttokenttäkalmistokiveyksestä. Polttokenttäkalmistosta ei ole selkeitä maanpäällisiä viitteitä. Rinteen lounaisreuna, joka on pääosin kalliota, on teollisuusalueen aidan sisäpuolella, muuten aitaamatonta, vapaata tonttia. Mäen toisella puolen on pientaloalue. Mäeltä on suora näköyhteys Piikkiönlahdelle.
Mäen lounaissivua louhittiin ja maata kuorittiin vuonna 2016 teollisuushallin rakentamisen yhteydessä, jolloin muinaisjäännöksen reunaosaa on tuhoutunut. |
| metsakeskus.602010016 |
202 |
Kärmä 1 |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
252324.00000000 |
6707163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010016 |
Rekolantien ja Kärmäntien risteyksen koillispuolella olevaan peltoon koillisesta työntyvä niemeke, jonka länsiosassa matalalla kalliopaljastumalla lato. Pellon reunassa olevan ladon luoteispäädyn puolella kallion pinnassa 8 varmaa kuppia. Kuppeja lienee lisää ladon alle jatkuvassa kalliossa.
Vuonna 2023 kupit olivat sammaleen ja heinän peitossa. |
| metsakeskus.602010017 |
202 |
Kärmä 2 |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
252350.88800000 |
6707209.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010017 |
Rekolantien ja Kärmäntien risteyksen koillispuolella olevaan peltoon koillisesta työntyvä niemeke, jolla kalliopaljastuma. Kuppikallio omakotitonttien eteläpuolella, paikallistien länsireunassa olevan pienen kivirakennuksien pohjoispuolella. Kalliokohouman viettävässä pinnassa kahdella taholla 9 kuppia, joista 8 varmoja, sekä kallioon hakattu rengaskuvio, jonka vieressä n:o 2.
Vuonna 2023 kupit olivat sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.602010018 |
202 |
Tuorla |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
249079.00000000 |
6706127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010018 |
Tuorlan maatalousoppilaitoksen eteläpuolella, Myllyojan itärannalla, noin 300 metrin päässä merenrannasta oleva metsäinen kalliokumpare, joka laskee rantapeltoon. Mäen laella kaksi mahdollista hautaröykkiön jäännöstä, A ja B, kumpikin omilla kalliokumpareillaan noin 60 metrin päässä toisistaan. Jäännöksestä A jäljellä muutaman kehän muodostava kivi, halkaisijaltaan noin 2,5 - 3 metriä. Jäännöksestä B jäljellä suurehkoja kiviä, eteläreunassa mahdollinen kehä, halkaisijaltaan noin 4-5 metriä.
Mäen etelärinteellä on kolme kivilatomusta, ja tuulenkaadosta on löytynyt savitiivistettä ja saviastian paloja. Paikalla saattaa sijaita asuinpaikka. |
| metsakeskus.602010018 |
202 |
Tuorla |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
249079.00000000 |
6706127.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010018 |
Tuorlan maatalousoppilaitoksen eteläpuolella, Myllyojan itärannalla, noin 300 metrin päässä merenrannasta oleva metsäinen kalliokumpare, joka laskee rantapeltoon. Mäen laella kaksi mahdollista hautaröykkiön jäännöstä, A ja B, kumpikin omilla kalliokumpareillaan noin 60 metrin päässä toisistaan. Jäännöksestä A jäljellä muutaman kehän muodostava kivi, halkaisijaltaan noin 2,5 - 3 metriä. Jäännöksestä B jäljellä suurehkoja kiviä, eteläreunassa mahdollinen kehä, halkaisijaltaan noin 4-5 metriä.
Mäen etelärinteellä on kolme kivilatomusta, ja tuulenkaadosta on löytynyt savitiivistettä ja saviastian paloja. Paikalla saattaa sijaita asuinpaikka. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27018 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27019 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27013 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27014 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27015 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27016 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27017 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27013 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27014 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27015 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27016 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010019 |
202 |
Huttalanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
254234.12900000 |
6707444.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010019 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Makarlanjoen pohjoispuolella, Piikkiön kunnantalon ja ohitustien välissä olevan korkean, metsäisen mäen kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikan ja talonpohjan jäännökset sekä ruumiskalmisto sijaitsevat rinteen puolivälissä olevalla metsäisellä terassilla. Koko aluetta kiertää katkonainen kiviaita. Sekä rakennuksen pohja että ruumiskalmisto ovat osittain tutkimatta.
Vanhimmat löydöt paikalta ovat esiroomalaiselta rautakaudelta. Rakennuksen perustus (kooltaan 5 x 5 m) ajoittuu viikinki- tai ristiretkiaikaan. Rakennuksen lounaispuolella oleva ruumiskalmisto on ristiretkiaikainen. Tutkimuksissa paikalta todettiin 24 hautaa. Niistä viisi on varmuudella naisten hautoja ja yksi niistä on kokonsa perusteella tehty lapselle. Hautojen vähälöytöisyys saattaa viitata siihen, että ne ovat pakanallisen ja kristillisen ajan vaihteesta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Rakennuksen pohjan ja kalmiston ympärillä on matala oja sekä kivestä tehty katkonainen aitaus.
Kohteeseen on vuonna 1994 pystytetty Museoviraston informaatiotaulu. |
| metsakeskus.602010020 |
202 |
Pohtionvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
255799.50300000 |
6707302.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010020 |
VT 1:n ja Tammisillanojan eteläpuolella kohoavan metsäisen ja kallioisen mäkialueen korkeinta lakialuetta. Näyttävä, suurikokoinen hautaraunio kallion korkeimmalla huipulla. Eri puolille rauniota on kaivettu kuoppia. Länsiosassa syvempi kuoppa ja siinä avattu paasiarkku. Vuonna 1995 raunion halkaisijaksi mitattiin noin 13 metriä ja korkeudeksi noin 1,5 metriä. |
| metsakeskus.602010021 |
202 |
Kiettiönhaanvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
256588.18300000 |
6707476.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010021 |
Röykkiö sijaitsee VT 1:n ja Tammisillanojan eteläpuolella kohoavan metsäisen mäkialueen itäisen kalliokukkulan kohdalta noin 100 metriä pohjoiseen.
Röykkiön keskusta on tyhjennetty kivistä pohjaan asti. Kivet ovat muurimaisesti ympärillä. Nykyinen koko on 6,5x9,5 m. |
| metsakeskus.602010022 |
202 |
Pussilan linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
255003.80200000 |
6711594.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010022 |
Piikkiön pohjoisosassa, Suolanväljän peltoaukeiden keskellä Hepojokeen laskevan Vettojan lounaispuolella kohoava metsäinen kalliokukkula. Lounais- ja länsirinteiltä luoksepääsemättömän jyrkkärinteinen ja muiltakin rinteiltä jyrkkä kukkula, jonka lakialaue on suurimmaksi osaksi avokalliota ja osin myös tasannetta. Notkelmissa nurmea ja katajaa, itärinteellä metsää. Ei maapinnalle näkyviä rakenteita. Vuonna 1979 löydettiin koekuopista nokea ja hiiltä. |
| metsakeskus.602010023 |
202 |
Kylänpään palsta |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
253389.47500000 |
6706490.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010023 |
Raivonmäen luoteiskupeessa, Luodontien länsipuolella oleva kallioinen mäenkumpare, joka viettää länsipuolella olevaan alavaan puutarhamaahan. Hepojoen itärantaa. Kalliolla aivan Luodontien reunaleikkauksen yläpuolella talo pihapiireineen. Talon pihapiiristä nykyisen talon itäpuolelta ja tien kohdalta tutkittu röykkiömäisen haudan ja polttokalmiston jäännöksiä sekä löydetty jokunen esinelöytö.
Kallion päällä kalmistoa saattaa olla jäljellä kallionkoloissa, mutta paikalla ei ole tehty säilyneisyyttä valottavia tutkimuksia. Kallion juurella oleva puutarha-alue liian matalaa maastoa. |
| metsakeskus.602010024 |
202 |
Ylhäinen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
256450.23300000 |
6708183.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010024 |
Tammisillanojan ja Vt 1:npohjoispuolella kohoavan Etelävuoren metsäistä mäenharjannetta kukkulan lounaisosassa. Hautaraunion pahoin hajonneet jäännökset pohjoiseen, lounaaseen ja etelään viettävällä harjanteella olevan kalliokumpareen päällä. Rauniosta pohjakivet jäljellä. Koko noin 13 x 7,5 metriä luode-kaakkoissuuntaiseti. |
| metsakeskus.602010025 |
202 |
Etelävuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
256636.15700000 |
6708295.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010025 |
Tammisillanojan ja Vt 1:npohjoispuolella sijaitsevan Etelävuoren metsäistä mäenharjannetta, jossa maasto viettää loivemmin länteen ja jyrkemmin pohjoiseen ja etelään. Suhteellisen näyttävä hautaraunio harjanteella olevalla kalliokumpareella. Raunion eteläosassa laaja vajoama. Raunion halkaisija noin 8, 5 metriä. |
| metsakeskus.602010026 |
202 |
Katari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
255904.46200000 |
6706746.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010026 |
Viukkalanojan laakson pohjoisreunalla, Heernummentien pohjoispuolella kohoavan metsäisen kalliokukkulan lakialueen eteläreunaa. Hyväkuntoinen, näyttävä röykkiö avokallion eteläreunalla, josta laaja näköala Viukkalanojan laaksoon. Keskellä kraaterimainen vajoama. Röykkiön halkaisija noin 11,5 metriä ja korkeus noin 1 metrin. |
| metsakeskus.602010027 |
202 |
Huttalan linnavuori |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27013 |
255183.74800000 |
6706759.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010027 |
Ympäristöstään noin 40 metriä korkeammalle ulottuva kalliomäki, jossa etelä-, länsi- ja pohjoisrinteet ovat erittäin jyrkät. Hiukan loivemmalla itärinteellä on kivivalli, joka on todennäköisesti ollut linnavuorta suojaavan varustuksen perusta. Vuonna 1983 tehdyissä koekaivauksissa osoittautui, että kivivallin sisäpuolella on ainakin kahdessa kohdassa kiveystä. Alueen voimakas kulttuurikerros ja rautakautisen keramiikan runsas esiintyminen viittaavat siihen, että alueella on vietetty pidempiä aikoja. Keramiikan ohella tutkimuksissa löydettiin rautakuonaa. Huomionarvoista on, että paikalla on runsas kulttuurikasvilajisto.
Muinaislinnan lakialue on pinta-alaltaan verraten pieni. Kulku laelle on mahdollista vain kaakkoisrinteen tasanteen kautta. Kalliomäki ei ole ainoa näyttävä ja korkealle kohoava vuori ympäristössään. Sieltä on kuitenkin erittäin hieno näköala Piikkiönlahdelle. |
| metsakeskus.602010027 |
202 |
Huttalan linnavuori |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27019 |
255183.74800000 |
6706759.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010027 |
Ympäristöstään noin 40 metriä korkeammalle ulottuva kalliomäki, jossa etelä-, länsi- ja pohjoisrinteet ovat erittäin jyrkät. Hiukan loivemmalla itärinteellä on kivivalli, joka on todennäköisesti ollut linnavuorta suojaavan varustuksen perusta. Vuonna 1983 tehdyissä koekaivauksissa osoittautui, että kivivallin sisäpuolella on ainakin kahdessa kohdassa kiveystä. Alueen voimakas kulttuurikerros ja rautakautisen keramiikan runsas esiintyminen viittaavat siihen, että alueella on vietetty pidempiä aikoja. Keramiikan ohella tutkimuksissa löydettiin rautakuonaa. Huomionarvoista on, että paikalla on runsas kulttuurikasvilajisto.
Muinaislinnan lakialue on pinta-alaltaan verraten pieni. Kulku laelle on mahdollista vain kaakkoisrinteen tasanteen kautta. Kalliomäki ei ole ainoa näyttävä ja korkealle kohoava vuori ympäristössään. Sieltä on kuitenkin erittäin hieno näköala Piikkiönlahdelle. |
| metsakeskus.602010027 |
202 |
Huttalan linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27013 |
255183.74800000 |
6706759.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010027 |
Ympäristöstään noin 40 metriä korkeammalle ulottuva kalliomäki, jossa etelä-, länsi- ja pohjoisrinteet ovat erittäin jyrkät. Hiukan loivemmalla itärinteellä on kivivalli, joka on todennäköisesti ollut linnavuorta suojaavan varustuksen perusta. Vuonna 1983 tehdyissä koekaivauksissa osoittautui, että kivivallin sisäpuolella on ainakin kahdessa kohdassa kiveystä. Alueen voimakas kulttuurikerros ja rautakautisen keramiikan runsas esiintyminen viittaavat siihen, että alueella on vietetty pidempiä aikoja. Keramiikan ohella tutkimuksissa löydettiin rautakuonaa. Huomionarvoista on, että paikalla on runsas kulttuurikasvilajisto.
Muinaislinnan lakialue on pinta-alaltaan verraten pieni. Kulku laelle on mahdollista vain kaakkoisrinteen tasanteen kautta. Kalliomäki ei ole ainoa näyttävä ja korkealle kohoava vuori ympäristössään. Sieltä on kuitenkin erittäin hieno näköala Piikkiönlahdelle. |
| metsakeskus.602010027 |
202 |
Huttalan linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27019 |
255183.74800000 |
6706759.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010027 |
Ympäristöstään noin 40 metriä korkeammalle ulottuva kalliomäki, jossa etelä-, länsi- ja pohjoisrinteet ovat erittäin jyrkät. Hiukan loivemmalla itärinteellä on kivivalli, joka on todennäköisesti ollut linnavuorta suojaavan varustuksen perusta. Vuonna 1983 tehdyissä koekaivauksissa osoittautui, että kivivallin sisäpuolella on ainakin kahdessa kohdassa kiveystä. Alueen voimakas kulttuurikerros ja rautakautisen keramiikan runsas esiintyminen viittaavat siihen, että alueella on vietetty pidempiä aikoja. Keramiikan ohella tutkimuksissa löydettiin rautakuonaa. Huomionarvoista on, että paikalla on runsas kulttuurikasvilajisto.
Muinaislinnan lakialue on pinta-alaltaan verraten pieni. Kulku laelle on mahdollista vain kaakkoisrinteen tasanteen kautta. Kalliomäki ei ole ainoa näyttävä ja korkealle kohoava vuori ympäristössään. Sieltä on kuitenkin erittäin hieno näköala Piikkiönlahdelle. |
| metsakeskus.602010027 |
202 |
Huttalan linnavuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
255183.74800000 |
6706759.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010027 |
Ympäristöstään noin 40 metriä korkeammalle ulottuva kalliomäki, jossa etelä-, länsi- ja pohjoisrinteet ovat erittäin jyrkät. Hiukan loivemmalla itärinteellä on kivivalli, joka on todennäköisesti ollut linnavuorta suojaavan varustuksen perusta. Vuonna 1983 tehdyissä koekaivauksissa osoittautui, että kivivallin sisäpuolella on ainakin kahdessa kohdassa kiveystä. Alueen voimakas kulttuurikerros ja rautakautisen keramiikan runsas esiintyminen viittaavat siihen, että alueella on vietetty pidempiä aikoja. Keramiikan ohella tutkimuksissa löydettiin rautakuonaa. Huomionarvoista on, että paikalla on runsas kulttuurikasvilajisto.
Muinaislinnan lakialue on pinta-alaltaan verraten pieni. Kulku laelle on mahdollista vain kaakkoisrinteen tasanteen kautta. Kalliomäki ei ole ainoa näyttävä ja korkealle kohoava vuori ympäristössään. Sieltä on kuitenkin erittäin hieno näköala Piikkiönlahdelle. |
| metsakeskus.602010027 |
202 |
Huttalan linnavuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
255183.74800000 |
6706759.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010027 |
Ympäristöstään noin 40 metriä korkeammalle ulottuva kalliomäki, jossa etelä-, länsi- ja pohjoisrinteet ovat erittäin jyrkät. Hiukan loivemmalla itärinteellä on kivivalli, joka on todennäköisesti ollut linnavuorta suojaavan varustuksen perusta. Vuonna 1983 tehdyissä koekaivauksissa osoittautui, että kivivallin sisäpuolella on ainakin kahdessa kohdassa kiveystä. Alueen voimakas kulttuurikerros ja rautakautisen keramiikan runsas esiintyminen viittaavat siihen, että alueella on vietetty pidempiä aikoja. Keramiikan ohella tutkimuksissa löydettiin rautakuonaa. Huomionarvoista on, että paikalla on runsas kulttuurikasvilajisto.
Muinaislinnan lakialue on pinta-alaltaan verraten pieni. Kulku laelle on mahdollista vain kaakkoisrinteen tasanteen kautta. Kalliomäki ei ole ainoa näyttävä ja korkealle kohoava vuori ympäristössään. Sieltä on kuitenkin erittäin hieno näköala Piikkiönlahdelle. |
| metsakeskus.602010028 |
202 |
Kellotapulinmäki |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
253376.47800000 |
6707312.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010028 |
Piikkiön kirkon pohjoispuolella olevan kellotapulin mäen lakialueen itäosa, jossa löytökohteen koillispuolella jyrkänne. Jyrkänteen reunalla, puolen metrin etäisyydellä toisistaan 4 kuppia, joista 3 varmoja. Vuonna 2023 kupit olivat sammaleen peittämiä. Kallioon on korkeimmasta laesta etelään, lähemmäs kellotapulia tehty porauksia mm. ankkuroimaan valotolppaa. |
| metsakeskus.602010029 |
202 |
Metsärinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252623.77200000 |
6708137.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010029 |
Turun ohikulkutien eteläpuolella sijaitsevan Kirismäen mäkialueen eteläosassa olevaa peltorinnettä. Loivasti kaakkoon viettävässä peltorinteessä havaittavissa 20 metrin korkeuskäyrän tuntumassa terassi, jonka päältä ja alapuolelta löytyy kivilaji-iskoksia runsaasti. Kohde on kivikauden lopulla (20 m mpy) sijainnut koillis-lounasuuntaisen salmen vesistön pohjoisreunalla.
Vuonna 2023 kohteen havaittiin olevan osin pellolla ja osin metsittynyttä aluetta. |
| metsakeskus.602010030 |
202 |
Rungon Koskenhaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27014 |
251027.41700000 |
6707298.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010030 |
Koskenhaan kalmisto sijaitsee Piikkiönlahden tuntumassa vajaan kilometrin päässä sen pohjoisrannasta. Rautakauden alussa meri on ollut vain parin sadan metrin päässä. Kalmiston itäpuolella virtaavaan Pukkilanojaan on matkaa parisataametriä.
Vuosina 1937-38 tehdyissä arkeologisissa kaivaustutkimuksissa paikalta löydettiin tarhakalmisto ja kolme röykkiötä. Tarhakalmiston pituus on noin 30 metriä ja sen leveys vaihtelee neljästä kuuteen metriin. Hautatyyppi on Suomessa harvinainen ja sen katsotaan heijastavan virolaisvaikutteita. Hauta-antimet ovat olleet poikkeuksellisen upeita. Kalmistosta löydettiin mm. torvipäinen kaularengas ja lasisen juomasarven osia. vainajille oli laitettu hautoihin mukaan tuonpuoleista varten kaularenkaita, rannerenkaita, pronssisolkia ja neuloja sekä aseita mm. kolme miekkaa ja kilvenkupura, jonka reunoissa oli hopeointia. Väestön harjoittamaan elinkeinoon puolestaan viittaa yhdestä haudasta löytynyt sirppi. Tarhakalmisto ajoittuu esineiden perusteella vanhemmalle roomalaisajalle eli n. 0-200 jKr.
Kolmesta alueella sijaitsevasta röykkiöstä on tutkittu yksi, josta löytyi ainakin yhden vainajan poltettuja luita. Hauta-antimina oli mm. miekka, kilpi ja keihäs. Vainajan vauraudesta kertoo aseiden lisäksi se, että hänellä oli laitettu mukaan keltaisesta lasista tehty astia. Röykkiö on tarhakalmistoa nuorempi ajoittuen merovingiajalle eli noin 550-800 jKr.
1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa kalmiston itä- ja kaakkoispuolella, nykyisellä peltoalueella, on tavoitettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta.
Kohteen aluerajausta korjattiin vuoden 2023 inventoinnissa vastaamaan paremmin aikaisempien tutkimusten havaintoja. |
| metsakeskus.602010030 |
202 |
Rungon Koskenhaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
251027.41700000 |
6707298.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010030 |
Koskenhaan kalmisto sijaitsee Piikkiönlahden tuntumassa vajaan kilometrin päässä sen pohjoisrannasta. Rautakauden alussa meri on ollut vain parin sadan metrin päässä. Kalmiston itäpuolella virtaavaan Pukkilanojaan on matkaa parisataametriä.
Vuosina 1937-38 tehdyissä arkeologisissa kaivaustutkimuksissa paikalta löydettiin tarhakalmisto ja kolme röykkiötä. Tarhakalmiston pituus on noin 30 metriä ja sen leveys vaihtelee neljästä kuuteen metriin. Hautatyyppi on Suomessa harvinainen ja sen katsotaan heijastavan virolaisvaikutteita. Hauta-antimet ovat olleet poikkeuksellisen upeita. Kalmistosta löydettiin mm. torvipäinen kaularengas ja lasisen juomasarven osia. vainajille oli laitettu hautoihin mukaan tuonpuoleista varten kaularenkaita, rannerenkaita, pronssisolkia ja neuloja sekä aseita mm. kolme miekkaa ja kilvenkupura, jonka reunoissa oli hopeointia. Väestön harjoittamaan elinkeinoon puolestaan viittaa yhdestä haudasta löytynyt sirppi. Tarhakalmisto ajoittuu esineiden perusteella vanhemmalle roomalaisajalle eli n. 0-200 jKr.
Kolmesta alueella sijaitsevasta röykkiöstä on tutkittu yksi, josta löytyi ainakin yhden vainajan poltettuja luita. Hauta-antimina oli mm. miekka, kilpi ja keihäs. Vainajan vauraudesta kertoo aseiden lisäksi se, että hänellä oli laitettu mukaan keltaisesta lasista tehty astia. Röykkiö on tarhakalmistoa nuorempi ajoittuen merovingiajalle eli noin 550-800 jKr.
1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa kalmiston itä- ja kaakkoispuolella, nykyisellä peltoalueella, on tavoitettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta.
Kohteen aluerajausta korjattiin vuoden 2023 inventoinnissa vastaamaan paremmin aikaisempien tutkimusten havaintoja. |
| metsakeskus.602010030 |
202 |
Rungon Koskenhaka |
10002 |
12002 |
13033 |
11033 |
27014 |
251027.41700000 |
6707298.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010030 |
Koskenhaan kalmisto sijaitsee Piikkiönlahden tuntumassa vajaan kilometrin päässä sen pohjoisrannasta. Rautakauden alussa meri on ollut vain parin sadan metrin päässä. Kalmiston itäpuolella virtaavaan Pukkilanojaan on matkaa parisataametriä.
Vuosina 1937-38 tehdyissä arkeologisissa kaivaustutkimuksissa paikalta löydettiin tarhakalmisto ja kolme röykkiötä. Tarhakalmiston pituus on noin 30 metriä ja sen leveys vaihtelee neljästä kuuteen metriin. Hautatyyppi on Suomessa harvinainen ja sen katsotaan heijastavan virolaisvaikutteita. Hauta-antimet ovat olleet poikkeuksellisen upeita. Kalmistosta löydettiin mm. torvipäinen kaularengas ja lasisen juomasarven osia. vainajille oli laitettu hautoihin mukaan tuonpuoleista varten kaularenkaita, rannerenkaita, pronssisolkia ja neuloja sekä aseita mm. kolme miekkaa ja kilvenkupura, jonka reunoissa oli hopeointia. Väestön harjoittamaan elinkeinoon puolestaan viittaa yhdestä haudasta löytynyt sirppi. Tarhakalmisto ajoittuu esineiden perusteella vanhemmalle roomalaisajalle eli n. 0-200 jKr.
Kolmesta alueella sijaitsevasta röykkiöstä on tutkittu yksi, josta löytyi ainakin yhden vainajan poltettuja luita. Hauta-antimina oli mm. miekka, kilpi ja keihäs. Vainajan vauraudesta kertoo aseiden lisäksi se, että hänellä oli laitettu mukaan keltaisesta lasista tehty astia. Röykkiö on tarhakalmistoa nuorempi ajoittuen merovingiajalle eli noin 550-800 jKr.
1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa kalmiston itä- ja kaakkoispuolella, nykyisellä peltoalueella, on tavoitettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta.
Kohteen aluerajausta korjattiin vuoden 2023 inventoinnissa vastaamaan paremmin aikaisempien tutkimusten havaintoja. |
| metsakeskus.602010030 |
202 |
Rungon Koskenhaka |
10002 |
12002 |
13033 |
11033 |
27017 |
251027.41700000 |
6707298.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010030 |
Koskenhaan kalmisto sijaitsee Piikkiönlahden tuntumassa vajaan kilometrin päässä sen pohjoisrannasta. Rautakauden alussa meri on ollut vain parin sadan metrin päässä. Kalmiston itäpuolella virtaavaan Pukkilanojaan on matkaa parisataametriä.
Vuosina 1937-38 tehdyissä arkeologisissa kaivaustutkimuksissa paikalta löydettiin tarhakalmisto ja kolme röykkiötä. Tarhakalmiston pituus on noin 30 metriä ja sen leveys vaihtelee neljästä kuuteen metriin. Hautatyyppi on Suomessa harvinainen ja sen katsotaan heijastavan virolaisvaikutteita. Hauta-antimet ovat olleet poikkeuksellisen upeita. Kalmistosta löydettiin mm. torvipäinen kaularengas ja lasisen juomasarven osia. vainajille oli laitettu hautoihin mukaan tuonpuoleista varten kaularenkaita, rannerenkaita, pronssisolkia ja neuloja sekä aseita mm. kolme miekkaa ja kilvenkupura, jonka reunoissa oli hopeointia. Väestön harjoittamaan elinkeinoon puolestaan viittaa yhdestä haudasta löytynyt sirppi. Tarhakalmisto ajoittuu esineiden perusteella vanhemmalle roomalaisajalle eli n. 0-200 jKr.
Kolmesta alueella sijaitsevasta röykkiöstä on tutkittu yksi, josta löytyi ainakin yhden vainajan poltettuja luita. Hauta-antimina oli mm. miekka, kilpi ja keihäs. Vainajan vauraudesta kertoo aseiden lisäksi se, että hänellä oli laitettu mukaan keltaisesta lasista tehty astia. Röykkiö on tarhakalmistoa nuorempi ajoittuen merovingiajalle eli noin 550-800 jKr.
1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa kalmiston itä- ja kaakkoispuolella, nykyisellä peltoalueella, on tavoitettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta.
Kohteen aluerajausta korjattiin vuoden 2023 inventoinnissa vastaamaan paremmin aikaisempien tutkimusten havaintoja. |
| metsakeskus.602010030 |
202 |
Rungon Koskenhaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
251027.41700000 |
6707298.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010030 |
Koskenhaan kalmisto sijaitsee Piikkiönlahden tuntumassa vajaan kilometrin päässä sen pohjoisrannasta. Rautakauden alussa meri on ollut vain parin sadan metrin päässä. Kalmiston itäpuolella virtaavaan Pukkilanojaan on matkaa parisataametriä.
Vuosina 1937-38 tehdyissä arkeologisissa kaivaustutkimuksissa paikalta löydettiin tarhakalmisto ja kolme röykkiötä. Tarhakalmiston pituus on noin 30 metriä ja sen leveys vaihtelee neljästä kuuteen metriin. Hautatyyppi on Suomessa harvinainen ja sen katsotaan heijastavan virolaisvaikutteita. Hauta-antimet ovat olleet poikkeuksellisen upeita. Kalmistosta löydettiin mm. torvipäinen kaularengas ja lasisen juomasarven osia. vainajille oli laitettu hautoihin mukaan tuonpuoleista varten kaularenkaita, rannerenkaita, pronssisolkia ja neuloja sekä aseita mm. kolme miekkaa ja kilvenkupura, jonka reunoissa oli hopeointia. Väestön harjoittamaan elinkeinoon puolestaan viittaa yhdestä haudasta löytynyt sirppi. Tarhakalmisto ajoittuu esineiden perusteella vanhemmalle roomalaisajalle eli n. 0-200 jKr.
Kolmesta alueella sijaitsevasta röykkiöstä on tutkittu yksi, josta löytyi ainakin yhden vainajan poltettuja luita. Hauta-antimina oli mm. miekka, kilpi ja keihäs. Vainajan vauraudesta kertoo aseiden lisäksi se, että hänellä oli laitettu mukaan keltaisesta lasista tehty astia. Röykkiö on tarhakalmistoa nuorempi ajoittuen merovingiajalle eli noin 550-800 jKr.
1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa kalmiston itä- ja kaakkoispuolella, nykyisellä peltoalueella, on tavoitettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta.
Kohteen aluerajausta korjattiin vuoden 2023 inventoinnissa vastaamaan paremmin aikaisempien tutkimusten havaintoja. |
| metsakeskus.602010030 |
202 |
Rungon Koskenhaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
251027.41700000 |
6707298.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010030 |
Koskenhaan kalmisto sijaitsee Piikkiönlahden tuntumassa vajaan kilometrin päässä sen pohjoisrannasta. Rautakauden alussa meri on ollut vain parin sadan metrin päässä. Kalmiston itäpuolella virtaavaan Pukkilanojaan on matkaa parisataametriä.
Vuosina 1937-38 tehdyissä arkeologisissa kaivaustutkimuksissa paikalta löydettiin tarhakalmisto ja kolme röykkiötä. Tarhakalmiston pituus on noin 30 metriä ja sen leveys vaihtelee neljästä kuuteen metriin. Hautatyyppi on Suomessa harvinainen ja sen katsotaan heijastavan virolaisvaikutteita. Hauta-antimet ovat olleet poikkeuksellisen upeita. Kalmistosta löydettiin mm. torvipäinen kaularengas ja lasisen juomasarven osia. vainajille oli laitettu hautoihin mukaan tuonpuoleista varten kaularenkaita, rannerenkaita, pronssisolkia ja neuloja sekä aseita mm. kolme miekkaa ja kilvenkupura, jonka reunoissa oli hopeointia. Väestön harjoittamaan elinkeinoon puolestaan viittaa yhdestä haudasta löytynyt sirppi. Tarhakalmisto ajoittuu esineiden perusteella vanhemmalle roomalaisajalle eli n. 0-200 jKr.
Kolmesta alueella sijaitsevasta röykkiöstä on tutkittu yksi, josta löytyi ainakin yhden vainajan poltettuja luita. Hauta-antimina oli mm. miekka, kilpi ja keihäs. Vainajan vauraudesta kertoo aseiden lisäksi se, että hänellä oli laitettu mukaan keltaisesta lasista tehty astia. Röykkiö on tarhakalmistoa nuorempi ajoittuen merovingiajalle eli noin 550-800 jKr.
1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa kalmiston itä- ja kaakkoispuolella, nykyisellä peltoalueella, on tavoitettu merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta.
Kohteen aluerajausta korjattiin vuoden 2023 inventoinnissa vastaamaan paremmin aikaisempien tutkimusten havaintoja. |
| metsakeskus.602010031 |
202 |
Ristkankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
251299.31100000 |
6707414.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010031 |
Pukkilanojan ja rautatien koillispuolella oleva mäki, jonka loivemmallla kaakkoisrinteellä nurmettunut, yläosastaan puuistutettu peltoalue, muut rinteet jyrkemmin viettävät ja puustovaltaiset. Mäen itäkaakkoisrinteessä kasvihuoneita. Mäen radanpuoleisella lounaisrintellä terassimainen muodostuma. Mäen laelle istutettu puita. Lounaisrinteen terassin reunalla umpeen kasvaneita kaivantoja ja eteläpuolella rakennuksen perustukset. Mäen koillisrinteessä nurmettunut tiepengerrys ja porttikivet tien rakennusten puoleisessa päässä.
Ennen vuoden 2017 kaivaustutkimuksia mäeltä ja sen läheisyydestä oli löytynyt lähinnä yksittäisiä, rautakaudelle ajoittuvia metalliesineitä sekä saviastian kappaleita. Mäkeä on pidetty rautakautisena kalmistona ja siihen on myös liitetty tarina Piikkiön vanhimmasta kirkosta ja hautausmaasta.
Ristkankareella on vuonna 2017 kaivettujen tutkimusalueiden perusteella ollut ihmistoimintaa esihistorian aikakausilta nykypäiviin asti. Mäen vanhimmat löydöt ajoittuvat kivikauden loppuvaiheeseen tai pronssikautiseen ihmistoimintaan. Tähän löytöaineistoon kuuluu mm. pii-iskennälle tyypillisellä laakaiskennällä tehty kvartsinuolenkärjen katkelma ja ilmeisesti Morbyn keramiikkaa edustavat saviastianpalat. Mäen korkeusasemasta (korkein kohta noin 23 m mpy) johtuen on kivikauden loppupuolta vanhempi ihmistoiminta joka tapauksessa ollut mahdotonta.
Ristkankareen intensiivisin ihmistoiminnan vaihe vaikuttaisi esinelöytöjen perusteella ajoittuvan rautakaudelle, lähinnä merovingi- ja viikinkiaikaan. Ajoittavista esinelöydöistä mainittakoon häränsilmäkoristeisen rapusoljen katkelma, joka ajoittuu merovingiaikaan noin 600–800-luvuille. Kookas rautainen hevosenkenkäsolki sekä koristeneula saattavat kuulua tämän aikakauden lopulle tai tätä seuraavaan viikinkiaikaan. Runsaasta keramiikka-aineistosta etenkin nuora- ja aaltokuvioilla koristellut kappaleet liittyvät samoin rautakauden loppuun. Löytöaineisto (keramiikan lisäksi mm. savikiekkojen katkelmat, hioinlaa’an
katkelma sekä palanut savi ja savitiiviste) sekä havaitut rakenteet, kuten paalunsijat, viittaavat kalmiston sijaan asuinpaikkaan.
Kolmatta ihmistoiminnan vaihetta mäellä edustaa sen peltoviljelyvaihe 1800-luvulta 1900-luvun loppupuolelle. Viimeistään tuolloin ovat mäen pintakerrokset, jyrkkiä reunoja lukuun ottamatta, sekoittuneet vähintään kyntösyvyydeltä. Löytöinä tähän ajanjaksoon liittyvät tiilen kappaleet, punasavikeramiikka, fajanssi sekä ainakin osa hevosenkengän nauloista.
Viljelytoiminnasta huolimatta alue on varsin hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.602010031 |
202 |
Ristkankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
251299.31100000 |
6707414.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010031 |
Pukkilanojan ja rautatien koillispuolella oleva mäki, jonka loivemmallla kaakkoisrinteellä nurmettunut, yläosastaan puuistutettu peltoalue, muut rinteet jyrkemmin viettävät ja puustovaltaiset. Mäen itäkaakkoisrinteessä kasvihuoneita. Mäen radanpuoleisella lounaisrintellä terassimainen muodostuma. Mäen laelle istutettu puita. Lounaisrinteen terassin reunalla umpeen kasvaneita kaivantoja ja eteläpuolella rakennuksen perustukset. Mäen koillisrinteessä nurmettunut tiepengerrys ja porttikivet tien rakennusten puoleisessa päässä.
Ennen vuoden 2017 kaivaustutkimuksia mäeltä ja sen läheisyydestä oli löytynyt lähinnä yksittäisiä, rautakaudelle ajoittuvia metalliesineitä sekä saviastian kappaleita. Mäkeä on pidetty rautakautisena kalmistona ja siihen on myös liitetty tarina Piikkiön vanhimmasta kirkosta ja hautausmaasta.
Ristkankareella on vuonna 2017 kaivettujen tutkimusalueiden perusteella ollut ihmistoimintaa esihistorian aikakausilta nykypäiviin asti. Mäen vanhimmat löydöt ajoittuvat kivikauden loppuvaiheeseen tai pronssikautiseen ihmistoimintaan. Tähän löytöaineistoon kuuluu mm. pii-iskennälle tyypillisellä laakaiskennällä tehty kvartsinuolenkärjen katkelma ja ilmeisesti Morbyn keramiikkaa edustavat saviastianpalat. Mäen korkeusasemasta (korkein kohta noin 23 m mpy) johtuen on kivikauden loppupuolta vanhempi ihmistoiminta joka tapauksessa ollut mahdotonta.
Ristkankareen intensiivisin ihmistoiminnan vaihe vaikuttaisi esinelöytöjen perusteella ajoittuvan rautakaudelle, lähinnä merovingi- ja viikinkiaikaan. Ajoittavista esinelöydöistä mainittakoon häränsilmäkoristeisen rapusoljen katkelma, joka ajoittuu merovingiaikaan noin 600–800-luvuille. Kookas rautainen hevosenkenkäsolki sekä koristeneula saattavat kuulua tämän aikakauden lopulle tai tätä seuraavaan viikinkiaikaan. Runsaasta keramiikka-aineistosta etenkin nuora- ja aaltokuvioilla koristellut kappaleet liittyvät samoin rautakauden loppuun. Löytöaineisto (keramiikan lisäksi mm. savikiekkojen katkelmat, hioinlaa’an
katkelma sekä palanut savi ja savitiiviste) sekä havaitut rakenteet, kuten paalunsijat, viittaavat kalmiston sijaan asuinpaikkaan.
Kolmatta ihmistoiminnan vaihetta mäellä edustaa sen peltoviljelyvaihe 1800-luvulta 1900-luvun loppupuolelle. Viimeistään tuolloin ovat mäen pintakerrokset, jyrkkiä reunoja lukuun ottamatta, sekoittuneet vähintään kyntösyvyydeltä. Löytöinä tähän ajanjaksoon liittyvät tiilen kappaleet, punasavikeramiikka, fajanssi sekä ainakin osa hevosenkengän nauloista.
Viljelytoiminnasta huolimatta alue on varsin hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.602010031 |
202 |
Ristkankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
251299.31100000 |
6707414.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010031 |
Pukkilanojan ja rautatien koillispuolella oleva mäki, jonka loivemmallla kaakkoisrinteellä nurmettunut, yläosastaan puuistutettu peltoalue, muut rinteet jyrkemmin viettävät ja puustovaltaiset. Mäen itäkaakkoisrinteessä kasvihuoneita. Mäen radanpuoleisella lounaisrintellä terassimainen muodostuma. Mäen laelle istutettu puita. Lounaisrinteen terassin reunalla umpeen kasvaneita kaivantoja ja eteläpuolella rakennuksen perustukset. Mäen koillisrinteessä nurmettunut tiepengerrys ja porttikivet tien rakennusten puoleisessa päässä.
Ennen vuoden 2017 kaivaustutkimuksia mäeltä ja sen läheisyydestä oli löytynyt lähinnä yksittäisiä, rautakaudelle ajoittuvia metalliesineitä sekä saviastian kappaleita. Mäkeä on pidetty rautakautisena kalmistona ja siihen on myös liitetty tarina Piikkiön vanhimmasta kirkosta ja hautausmaasta.
Ristkankareella on vuonna 2017 kaivettujen tutkimusalueiden perusteella ollut ihmistoimintaa esihistorian aikakausilta nykypäiviin asti. Mäen vanhimmat löydöt ajoittuvat kivikauden loppuvaiheeseen tai pronssikautiseen ihmistoimintaan. Tähän löytöaineistoon kuuluu mm. pii-iskennälle tyypillisellä laakaiskennällä tehty kvartsinuolenkärjen katkelma ja ilmeisesti Morbyn keramiikkaa edustavat saviastianpalat. Mäen korkeusasemasta (korkein kohta noin 23 m mpy) johtuen on kivikauden loppupuolta vanhempi ihmistoiminta joka tapauksessa ollut mahdotonta.
Ristkankareen intensiivisin ihmistoiminnan vaihe vaikuttaisi esinelöytöjen perusteella ajoittuvan rautakaudelle, lähinnä merovingi- ja viikinkiaikaan. Ajoittavista esinelöydöistä mainittakoon häränsilmäkoristeisen rapusoljen katkelma, joka ajoittuu merovingiaikaan noin 600–800-luvuille. Kookas rautainen hevosenkenkäsolki sekä koristeneula saattavat kuulua tämän aikakauden lopulle tai tätä seuraavaan viikinkiaikaan. Runsaasta keramiikka-aineistosta etenkin nuora- ja aaltokuvioilla koristellut kappaleet liittyvät samoin rautakauden loppuun. Löytöaineisto (keramiikan lisäksi mm. savikiekkojen katkelmat, hioinlaa’an
katkelma sekä palanut savi ja savitiiviste) sekä havaitut rakenteet, kuten paalunsijat, viittaavat kalmiston sijaan asuinpaikkaan.
Kolmatta ihmistoiminnan vaihetta mäellä edustaa sen peltoviljelyvaihe 1800-luvulta 1900-luvun loppupuolelle. Viimeistään tuolloin ovat mäen pintakerrokset, jyrkkiä reunoja lukuun ottamatta, sekoittuneet vähintään kyntösyvyydeltä. Löytöinä tähän ajanjaksoon liittyvät tiilen kappaleet, punasavikeramiikka, fajanssi sekä ainakin osa hevosenkengän nauloista.
Viljelytoiminnasta huolimatta alue on varsin hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.602010033 |
202 |
Moisio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27013 |
256009.42000000 |
6706631.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010033 |
Heernummentien pohjoispuolella, kalliokukkuloiden juurella olevaa metsäistä etelärinnettä. Pyöreä ja matala, kivistä kasattu röykkiö, halkaisijaltaan vähintään 6 metriä. Kivet suurelta osin ruohoturpeen ja sammaleen peitossa. Reunakivien lomasta löydetty keramikkaa. |
| metsakeskus.602010034 |
202 |
Heernummenkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
256331.28900000 |
6706677.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010034 |
Raunio kalliokielekkeellä, kaakkoon viettävän kalliorinteen eteläreunalla. Kielekkeen lounaissivu jyrkkä, muuten raunion kohdalla loivasti kaakkoon viettävä. Vaikka raunion yläosaa on vaurioitettu, kiviä on jäljellä vielä useammassa kerroksessa. Keskellä kivipaasia - paasiarkkusta? Raunion koko noin 13 metriä (pohjois-etelä) x 10 metriä (itä-länsi). |
| metsakeskus.602010035 |
202 |
Kaatopaikan kallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
256102.37800000 |
6706707.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010035 |
Kalliopohjalla rinnakkain kaksi matalaa, soikeahkoa kiviladelmaa tai röykkiön pohjaa. Mahdollista myös, että toinen röykkiöistä on muodostunut toisesta heitetyistä kivistä. Ladelmissa isompien kivien välissä pienikivistä ladelmaa. Idän puoleisen halkaisija noin 7 x 2,5 metriä ja läntisen 5 x 3,5 metriä. Vuonna 1995 kivet olivat osin sammaleen, jäkälän ja kanervan peitossa, mutta selvästi havaittavissa. Jäännösten lounaispuolella, viettävässä rinteessä myös pieni kivirakennelma, joka on todennäköisesti sekundaarinen. |
| metsakeskus.602010036 |
202 |
Alistalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
256281.30700000 |
6706659.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010036 |
Kohde sijaitsee sorakuopan reunalla, Heernummentien pohjoispuolella olevassa etelään viettävässä metsärinteessä. Jäljellä oleva asuinpaikka-alue hiekanottoalueen itäreunalla, kalliojyrkänteen juurella olevassa etelään viettävässä rinteesä. Kallion juurella rinne näyttää muodostavan noin 30 x 32 metriä laajan terassin, jonka eteläreunalla näyttäisi olevan kolme heikosti erottuvaa painaumaa. Keskimmäisen halkaisija noin 4 metriä. Hiekkakuopan leikkauksesta, terassin kohdalla ja ylempänä, noin 40 metrin matkalla valuvassa hiekassa saviastianpaloja. |
| metsakeskus.602010037 |
202 |
Kalmukankare |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
254303.10500000 |
6706108.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010037 |
Viukkalanojan itäpuolisella peltoalueella kohoava kalliopohjainen, havupuuta kasvava mäenkumpare. Mäen pohjoisrinne jyrkkä, mutta etelä- ja länsirinteet ovat hieman loivemmat. Mäellä omakotitontteja. Kalmistohavainnot mäen keskiosassa olevalta rakentamattomalta tasanteelta ja mäen itäosassa olevan tontin pohjoisosasta, jossa kalmiston todettiin vuoden 1975 koekaivauksien perusteella jatkuvan ainakin kaakkoon. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. |
| metsakeskus.602010038 |
202 |
Raadelma |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
250259.00000000 |
6706200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010038 |
Entisestä pellosta kohoavalla kallioterassilla, polun eteläpuolella kivirakenne. Nykyisin kohde on omakotialueen keskellä. Vuonna 2001 paikalla tehtiin koetutkimus, jossa todettiin paikalla olevan halkaisijaltaan vähintään 15 metriä laaja kiveys. Suurimmat kivet (halk. 1 m) muodostaa joko kehiä tai ns. tarhoja. Pienet kivet (halk. alle 0,5 m) sijaitsevat isompien kivien väleissä ja ympärillä. Silmäkiven viereen tehdystä koekuopasta havaittiin kiveystä, jonka alla on peruskallio. Löytöinä koekuopasta on tiilimurskaa. Tutkimuksen perusteella paikalla saattaa olla historiallisen ajan rakennuksen perustus, mutta varmuutta kohteen luonteesta ei ole. |
| metsakeskus.602010038 |
202 |
Raadelma |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
250259.00000000 |
6706200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010038 |
Entisestä pellosta kohoavalla kallioterassilla, polun eteläpuolella kivirakenne. Nykyisin kohde on omakotialueen keskellä. Vuonna 2001 paikalla tehtiin koetutkimus, jossa todettiin paikalla olevan halkaisijaltaan vähintään 15 metriä laaja kiveys. Suurimmat kivet (halk. 1 m) muodostaa joko kehiä tai ns. tarhoja. Pienet kivet (halk. alle 0,5 m) sijaitsevat isompien kivien väleissä ja ympärillä. Silmäkiven viereen tehdystä koekuopasta havaittiin kiveystä, jonka alla on peruskallio. Löytöinä koekuopasta on tiilimurskaa. Tutkimuksen perusteella paikalla saattaa olla historiallisen ajan rakennuksen perustus, mutta varmuutta kohteen luonteesta ei ole. |
| metsakeskus.602010038 |
202 |
Raadelma |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
250259.00000000 |
6706200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010038 |
Entisestä pellosta kohoavalla kallioterassilla, polun eteläpuolella kivirakenne. Nykyisin kohde on omakotialueen keskellä. Vuonna 2001 paikalla tehtiin koetutkimus, jossa todettiin paikalla olevan halkaisijaltaan vähintään 15 metriä laaja kiveys. Suurimmat kivet (halk. 1 m) muodostaa joko kehiä tai ns. tarhoja. Pienet kivet (halk. alle 0,5 m) sijaitsevat isompien kivien väleissä ja ympärillä. Silmäkiven viereen tehdystä koekuopasta havaittiin kiveystä, jonka alla on peruskallio. Löytöinä koekuopasta on tiilimurskaa. Tutkimuksen perusteella paikalla saattaa olla historiallisen ajan rakennuksen perustus, mutta varmuutta kohteen luonteesta ei ole. |
| metsakeskus.602010038 |
202 |
Raadelma |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
250259.00000000 |
6706200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010038 |
Entisestä pellosta kohoavalla kallioterassilla, polun eteläpuolella kivirakenne. Nykyisin kohde on omakotialueen keskellä. Vuonna 2001 paikalla tehtiin koetutkimus, jossa todettiin paikalla olevan halkaisijaltaan vähintään 15 metriä laaja kiveys. Suurimmat kivet (halk. 1 m) muodostaa joko kehiä tai ns. tarhoja. Pienet kivet (halk. alle 0,5 m) sijaitsevat isompien kivien väleissä ja ympärillä. Silmäkiven viereen tehdystä koekuopasta havaittiin kiveystä, jonka alla on peruskallio. Löytöinä koekuopasta on tiilimurskaa. Tutkimuksen perusteella paikalla saattaa olla historiallisen ajan rakennuksen perustus, mutta varmuutta kohteen luonteesta ei ole. |
| metsakeskus.602010039 |
202 |
Rojolanmäen rinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
250410.67100000 |
6706259.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010039 |
Entisen pellon, nykyisen asuinalueen reunasta kohoavan mäen rinteessä, polun pohjoispuolella kivestä ja maasta rakennettuja terassimuodostelmia 2-3 tasossa. Terassin ovat rakennusten pohjia, joihin kuuluu 2-osainen rakennelma, jonka idän puoleinen osa on noin 6 metriä pitkä (itä-länsi) terassi, joka jatkuu idempänä huomaamattomampana kivirakennelmana noin 5 metrin matkan. Terassin länsipuolella hieman alempana suorakaiteen muotoinen, polulle päin avoin vallimainen rakennelma. Tämän yläpuolella, noin 6 metrin päässä edellä mainitun terassin eteläreunasta toinen terassirakennelma, jonka pituus on noin 19-20 metriä ja leveys 7 metriä. Tämän keskiosassa noin 5-6 metrin leveä kellarimainen kuoppa (osin täytetty), jonka pohjoisseinä näyttäisi olevan kylmämuurattua luonnonkivimuuria. Tämän rakennelman yläpuolella rinne nousee jyrkästi. Paikalla on nähtävissä myös tiiltä.
Vuoden 1772 isojakokartassa paikalle on merkitty taloja. Polun eteläpuolella rakennus on ollut vielä 1951, mutta se on purettu vuoteen 1964 mennessä. |
| metsakeskus.602010040 |
202 |
Rojolanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
250366.69200000 |
6706334.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010040 |
Eteläkaakko-suuntaan viettävän kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla, kahden matalan kohouman välissä mahdollinen hautaraunion pohja. Kivet hajanaisesti pyöreähkön muotoisella, halkaisijaltaan noin 5 metrin kokoisella alueella. Kivet ovat melko kookkaita, pohja nurmettunut. |
| metsakeskus.602010041 |
202 |
Onnela |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
250838.00000000 |
6707195.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010041 |
Hautaraunio metsässä, mäen lakialueen pohjoisreunalla. Luonnonsuojelualuetta, metsäinen maasto vaikuttaa häiriintymättömältä. Alue reilun kasvuston peitossa. Röykkiö on rakenteeltaan pyöreä ja matala, lähes maantasainen. Röykkiön laajuutta on vaikea havaita, mutta se on jotain 7-8 ja 11 metrin välillä. |
| metsakeskus.602010042 |
202 |
Tiitusmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
251698.00000000 |
6707027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010042 |
Tiitusmäen lakialueelta tutkittu polttokalmistokiveystä ja hautaraunio. Toinen röykkiö tutkimattomana rinteen yläosassa edellä mainitun eteläpuolella (1941). Kalmistoalue ja mäen rinteet, tontin pihapiiriä lukuunottamatta, luonnontilassa. Tutkimattomaksi jääneen ja röykkiöksi tulkitun röykkiön kivien väliin tehty jossain vaiheessa runsaan neliön kokoinen kaivanto.
Kohde tarkastettiin vuoden 2019 inventoinnissa. Se sijaitsee Kaarinan Piikkiön Rungossa noin 60 metriä junaradan eteläpuolella olevalla mäellä. Mäen laella on tutkittu rautakautista polttokenttäkalmistoa, josta osa on vielä tutkimatta ja tarkemmin kartoittamatta. Mäen lakiosa on luonnontilassa olevaa mäntymetsää, lännessä ja etelässä se rajautuu omakotitalotontteihin, pohjoiseen ja itään on metsää. Mäen laella on kivikkoa, selvää röykkiötä ei ole havaittavissa. Muinaisjäännösalueen rajaus ei vastannut aiempien tutkimusten karttamerkintöjä, se muutettiin inventoinnin ja arkistotietojen perusteella käsittämään mäen lakiosa. |
| metsakeskus.602010043 |
202 |
Sipiranta |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
251529.00000000 |
6707043.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010043 |
Kuppikallio sijaitsee Pukkilanjoen pohjoisrannalla, peltojen ja osin omakotiasutuksen keskellä kohoavalla mäellä, jolla on maatilan pihapiiri ja Piikkiön kesäteatteri. Kupit kesäteatterin piha-alueen pohjoisreunalla olevassa kalliossa, joka viettää jyrkästi pohjoispuolella olevaan tiehen. Kupit, 25 kpl, joista 21 varmoja, noin metrin laajuisen ryhmänä. |
| metsakeskus.602010044 |
202 |
Kiettiö |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
256613.17600000 |
6707135.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010044 |
Kalliokukkulan lähes korkeimmalla kohdalla, terassin koillisreunasta noin 8 metrin päässä matala, huolimattomalta vaikuttava röykkiö. Röykkiön puolella reunakehää ja luoteispuolella mahdollinen kylkiäinen. Röykkiön halkaisija koillis-lounais -suunnassa 8 metriä ja kaakkois-luoteis -suunnassa noin 5,5 metriä + 1,8 metriä (kylkiäinen). Pohjoispuolella, jäkälän alla, noin 4 metrin päässä, kallion pinnalla on matala, pyöreä kiviladelma, jonka halkaisija 2 metriä. |
| metsakeskus.602010045 |
202 |
Lausmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
256155.32700000 |
6712902.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010045 |
Asuinpaikasta ei näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Aiemmat löytöhavainnot, vasarakirveskulttuurin hauta ja kulttuurikerrostumat, on tehty hiekkakuopan ylemmän puoliskon koillis- ja itäreunasta. Vuonna 1995 havaittiin hiekkakuoppa-alueen itä-länsisuuntaisesti halkaisevan metsätien pohjoispuolella olevan hiekkakuopan pohjois- ja koillisreunalla kolme uudehkoa pientä hiekanottopaikkaa. |
| metsakeskus.602010046 |
202 |
Palomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256811.06400000 |
6712793.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010046 |
Peltoalueeseen viettävää Lausmäen kaakkoisrinnettä voimalinjan alla. Alue hiekkarinteistä hakkuualuetta, jolle istutettu kuusentaimia. Rinteen alaosassa olevan metsätien ja pellon välissä vanhoja hiekanottokuoppia. Asuinpaikasta ei ole havaittavissa maanpäällisiä merkkejä. Kuusenistutuskuopista nostetussa hiekassa ja koekuopissa iskoksia. Muutamssa koepistossa mahdollisesti myös värjäytynyttä kulttuurikerrostumaa. Ylimmät havainnot rinteessä noin 20 metrin etäisyydellä metsätiestä. |
| metsakeskus.602010047 |
202 |
Lehmusto |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
251564.20000000 |
6707561.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010047 |
Pukkilanojan koillispuolella olevan Teppalan kylämäen kaakkoon viettävää rinnettä, jossa löytöalueella loiva peltoterassi. Puutarhan puolella rinne nousee voimakkaammin taloja kohti. Esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavat esinelöydöt ovat Lehmuston tilan maalta pellon reunasta noin 20 metrin levyiseltä vyöhykkeeltä, talon puutarhan kohdalta. Lisäksi Kylämäen länsirinteeltä, perunapellosta löytyi iskos. Asuinpaikan eteläosaa lienee tuhoutuneen omakotialueen rakentamisessa. Kohteen tarkat rajat eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.602010048 |
202 |
Teppalanmäki |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
251621.00000000 |
6707666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010048 |
Teppalan mäellä olevan pellon eteläreunassa, kylätien pohjoispuolella oleva matala kalliopaljastuma. Kalliopaljastuman loivalla luoteissivulla on 7 kuppia, joista 4 varmoja. Kupit luode-kaakko -suuntaisessa rivissä, osa mahdollisesti pareittain. Omakotitalon rakennushankkeen takia maakúntamuseo tarkasti paikan v. 2005, jolloin kupikallion viereeen tehtiin kaksi koekuopaa, tulevan rakennuksen paikalle ja yksi entisen raknennuksen kivijalan viereen. Muinaisjäännökseen viittaavaa ei kuopituksessa havaittu.
Vuonna 2023 kallioon havaittiin poratun sähkötolpan haruksia. |
| metsakeskus.602010049 |
202 |
Leskelä ja Kurkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
254807.00000000 |
6705942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010049 |
Paikalta on havaittu koekuopista rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanuta savea sekä ohutta kulttuurikerrosta. Kohde on asuinpaikka tai kalmisto. Löytöalue osin avonaista, kalliopaljasteista nurmirinnettä, mäen kaakkoon viettävässä rinteessä. Mäen kaakkoissivulla on umpeenkasvava, suorakaiteenmuotoinen peltokuvio, jonka leveys noin 8-10 metriä. Kyseessä on mahdollisesti muinaispelto.
Mäellä on myös historiallisen ajan rakennuksenperustuksia, ja muun muassa vuoden 1783 isojakokarttaan paikalle on merkitty kellari. |
| metsakeskus.602010049 |
202 |
Leskelä ja Kurkola |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
254807.00000000 |
6705942.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010049 |
Paikalta on havaittu koekuopista rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja palanuta savea sekä ohutta kulttuurikerrosta. Kohde on asuinpaikka tai kalmisto. Löytöalue osin avonaista, kalliopaljasteista nurmirinnettä, mäen kaakkoon viettävässä rinteessä. Mäen kaakkoissivulla on umpeenkasvava, suorakaiteenmuotoinen peltokuvio, jonka leveys noin 8-10 metriä. Kyseessä on mahdollisesti muinaispelto.
Mäellä on myös historiallisen ajan rakennuksenperustuksia, ja muun muassa vuoden 1783 isojakokarttaan paikalle on merkitty kellari. |
| metsakeskus.602010050 |
202 |
Järvenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
256168.36700000 |
6705062.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010050 |
Kohde sijaitsee kallioisen kukkulan korkeimmalla kohdalla, Kuoppajärven länsirannalla. Kivistä kasattu röykkiö ympäristöstään kohoavalla kumpareella. Länsipuolella on mahdollinen matala, kiveysmäinen kylkiäinen. Länsireunassa on ilmeisesti vielä myös kivikehää jäljellä. Röykkiön halkaisija noin 9 metriä + 6 metriä (kylkiäinen). |
| metsakeskus.602010051 |
202 |
Kylänpää |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
254493.03200000 |
6705659.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.602010051 |
Kylätien eteläpuolella, pellon reunaan ulottuvan matalan avokallion itäosassa, kallion pinnassa 12 kuppia, joista 6 varmoja. Kupit kahtena ryhmänä pareittain.
Vuonna 2023 vain kuppi oli selkeästi näkyvillä, loput paksun sammalpeitteen alla. |
| metsakeskus.603010006 |
630 |
Kitinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
458025.55400000 |
7104184.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.603010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Vähä-Lamujärven eteläosassa, ylipäänlahden pohjoispuolella olevassa saaressa, sen eteläpään korkeimmalla kohdalla. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä, mm. talttoja, alkeellinen kirves ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.603010008 |
791 |
Majakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460304.60300000 |
7115999.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.603010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Oulaistenojan pohjoispuolella, Leivoperälle johtavan metsäautotien kaakkoispuolella. Alue on etelään kohti suota ja Oulaistenojaan laskevaa laeltaan kivikkoisen moreenikankaan hiekkavaa reunaa. Paikalta on löydetty useita kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Lisäksi alueelta on myös kivitalttoja ja reikäkivi. |
| metsakeskus.603010009 |
791 |
Piippo |
10002 |
12006 |
13077 |
11004 |
27000 |
457025.95600000 |
7104424.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.603010009 |
Kohde sijaitsee Vähän Lamujärven etelärannalla rannan korkeimmalla mäellä harjumaisen niemekkeen pohjoispäässä. Piipon talon koillispuolella lähellä rantaa sijaitsee matalassa rantakalliossa, jonka ala on noin 5 x 6 m, ainakin kuusi ihmisen tekemää kuoppaa. Talon kaakkoispuolisessa maakivessä on yksi kuoppa. |
| metsakeskus.603010010 |
791 |
Piippo Kiviniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
457280.00000000 |
7104525.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.603010010 |
Röykkiö sijaitsee Vähän Lamujärven etelärannalla, Piipon päärakennuksesta noin 300 m itäkoilliseen. Paikalla on halkaisijaltaan noin 8 m oleva pyöreähkö, vajaat puoli metriä korkea kivistä koottu röykkiö rantakoivikon katveessa.
Vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä kohteen rakenteen todettiin poikkeavan alueen rantakivikoista. Raunio sijaitsee jyrkimmän rantatörmän alapuolella. Törmän partaalla olevan rantakivikon päälle on kasattu kiviä törmän yläpuolisesta pellosta. Nämä kiveykset poikkeavat selvästi kuvatusta alempana olevasta rauniosta. Raunion keskellä olleen kuopan pohjalla oli hiekkainen entinen järvenpohja, joka vaikutti puhtaalta niiltä osin kun voitiin havaita. Osa raunion keskusosan kivistä oli selvästi palaneita ja poikkesivat näin pintakivistä.
Raunion muistuttaa kehäröykkiöitä. Lähinnä kohteen sijainnin perusteella voidaan kohdetta arvailla paremminkin joksikin historiallisen ajan jäänteeksi.
Muut vuoden 1979 tarkastuskertomuksessa Vähä Lamujärvi b mainitut
kohteet ovat selvästi luonnonkivikoita tai viljelysraunioita.
2025: Kohteen sijaintia on muutettu noin 20 metriä etelälounaaseen 5p laserkeilausaineiston perusteella. Kohteelle tehtiin myös aluerajaus saman aineiston perusteella. |
| metsakeskus.603010011 |
791 |
Alanko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457745.67300000 |
7102945.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.603010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Vähästä Lamujärvestä noin 650 m etelään, Ylipäänojan länsipuolella, tilan päärakennuksesta 70–80 m pohjoiseen. Paikalta on löydetty liuskeinen kärki ja taltta, joita ei ole saatu kokoelmiin. Näiden löytöpaikasta noin 100 m itäkoilliseen peltojen halki kulkevan kanavan reunalta on löydetty reikäkivi. |
| metsakeskus.603010012 |
791 |
Myllylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440602.51800000 |
7117789.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.603010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Lamujoesta 70–80 m luoteeseen. Myllylän päärakennuksesta 60–70 m itäkoilliseen on löydetty kourutaltta, mahdollisia kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Lähialueelta on kolme löytöä. Kosken kourutaltta on löydetty Myllylästä noin 100 m luoteeseen ja Alikosken tasataltta 250 m länsilounaaseen. Vesalan kaksoistaltan löytökohtaa ei ole paikannettu. |
| metsakeskus.603010013 |
791 |
Murtosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449668.86300000 |
7121897.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.603010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Ouluntien itäpuolella, Majanperälle johtavan tien eteläpuolella, matalan kankaan pohjoispäässä. Murtosaaren päärakennuksen koillipuoliselta pellolta on löydetty tasataltta, jonka lisäksi päärakennuksesta etelään olevan hiekkavan pellon pohjoispuolelta on löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.603010014 |
791 |
Köllölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453047.52100000 |
7117059.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.603010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhännälle johtavan tien eteläpuolella Kortteisen tekojärven luoteisrannalla. Alue on loivaa hiekkapohjaista järveä kohti loivasti laskevaa peltoa. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Paikalleen jätetyt löydöt keskittyvät pellon itäpäähän.
2020: Pellon länsiosa oli tarkastuksen aikana viljelemätön ja peitteinen, joten pintahavainnointimahdollisuudet olivat huonot. Pellon itäpäässä oli paikoin avointa maanpintaa, missä havaittiin pellon yläreunassa joitakin palaneita kiviä. Maasto kohoaa kohteesta loivasti koilliseen Kortteisentielle, jonka ympäristössä alue vaikuttaa hiekkaa olevan maaperänsä ja topografian perusteella otolliselta kivikautisen asuinpaikan sijainnille, pintatarkastelussa siellä ei kuitenkaan havaittu ainakaan avoimista tien reunamista kivikautista materiaalia. Tien varrella sijaitsee myös omakotitaloja. Kohteesta itään kasvoi tiheää sekametsää ja maapohja muuttuu kosteammaksi, se alue ei vaikuta niinkään otolliselta asuinpaikan sijainnille. Kohteelle tehtiin rajaus, joka perustuu vuoden 1996 inventointihavaintoihin, nyt tehtyihin havaintoihin ja paikan topografiaan. |
| metsakeskus.603010015 |
791 |
Rytikorpi W |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
448489.34000000 |
7120258.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.603010015 |
Kohde sijaitsee Ouluntien ja Rytikorven välisillä hiekkakankailla. Vanhan maantien koillispuolelta kahden hiekkaharjanteen välisessä notkelmassa on noin 200 m matkalla ainakin yhdeksän matalaa painannetta. Niiden keskinäinen etäisyys vaihtelee. Pyöreiden halkaisija on 3–5 m ja syvyys 30–40 cm.
2020: Kohde oli ennallaan. Yksi uusi pyyntikuoppa löytyi aiemman rajauksen luoteispuolelta, joten kohderajausta laajennettiin 35 m luoteeseen. Kohteen länsipuolella hiekkainen rinne oli laajasti aurattu, ja se käytiin tarkasti pintahavainnoimalla läpi, mutta mitään esihistoriaan viittaavaa ei havaittu. |
| metsakeskus.603010018 |
791 |
Pajumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
450168.65500000 |
7122417.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.603010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Viitaojan ja Mehtojan välisen Pajumäen hiekkaisella länsireunalla. Paikalle johtavan metsätien pään kohdalle on kaivettu Mehto-ojaan laskeva oja. Sen reunalla on tavattu turpeen alainen palaneen kiven keskittymä 10–15 m tiestä. Paikalla on myös likamaata. Vaikka kohteesta ei ole tavattu esineitä, viittaavat havainnot asuinpaikkaan.
Vuoden 2022 inventointi: Maasto tällä alueella on vanhaa metsää kasvavaa paksuturpeista, mutta kuivapohjaista loivaa rinnettä, joka sopii hyvin asuinpaikaksi. Mitään pinnalle näkyviä asuinpaikkaan viittaavia piirteitä (painanteita, kuoppia tai luontaisia rantamuodostumia) paikalla ei kuitenkaan havaittu. Inventoinnissa ei saatu uusia havaintoja asuinpaikasta. Toisaalta alueen topografian ja maaperän perusteella on hyvin mahdollista, että vuoden 1996 havainnot tosiaan liittyvät esihistorialliseen asuinpaikkaan. Mikäli paikalla on asuinpaikka, se on todennäköisesti säilynyt hyvin metsäautotien, kääntöpaikan ja lännessä olevan soistuneen tasamaan välisellä ehjällä metsäalueella. Koska paikalla on niukasti asuinpaikkaa rajaavia topografisia piirteitä, sen luotettava rajaaminen edellyttäisi laajaa koekuopitusta. Tähänastisten havaintojen perusteella ehdotettu rajaus kattaa ehjänä säilyneen metsäalueen vuoden 1996 löytökohtien ympäristössä. |
| metsakeskus.604010001 |
604 |
Savilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314588.36900000 |
6814809.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Savilahden länsirannalla, niemekkeellä, peltorinteen alaosassa jyrkähkön törmän päällä tasanteella.
Asuinpaikka on ainakin osittain tuhoutunut peltotöissä sekä kesämökkiä rakennettaessa. Mökki on rakennettu asuinpaikan keskelle. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.604010002 |
604 |
Isomoisio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
314772.29900000 |
6814680.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010002 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää 2 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä mahdollisen rautakautisen asuinpaikan.
Röykkiöt sijaitsevat pienellä metsäsaarekkeella Savilahden kaakkoisrannalla ja mahdollinen asuinpaikka peltorinteellä 200 m röykkiöistä koilliseen, samalla kohtaa, missä vuoden 1948 inventoinnin aikana todettiin kolme röykkiöitä. Asuinpaikkaan viittaavat löydöt voivat olla peräisin tuhoutuneista röykkiöistä. Kohteessa on alunperin ollut viisi röykkiötä.
Röykkiöt ovat noin 5 m päässä toisistaan. Röykkiö 1 sijaitsee sähköpylväästä 6 m etelään. Röykkiö on rakennettu 1,5 x 1,2 m laajan maakiven ympärille. Itse röykkiön halkaisija on 2 x 1,7 m ja korkeus on 30 cm. Röykkiön pinnalla on palanutta savea.
Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä 5 m etelään. Se on maansekainen, halkaisijaltaan 2,3 x 2 m ja korkeus on 20 cm.
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karuniemeen menevän paikallistien länsipuolella. Paikalla ei voi enää havaita röykkiöitä. Pellolta löydettiin rautakautista keramiikkaa ja palanutta savea. |
| metsakeskus.604010002 |
604 |
Isomoisio |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
314772.29900000 |
6814680.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010002 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää 2 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä mahdollisen rautakautisen asuinpaikan.
Röykkiöt sijaitsevat pienellä metsäsaarekkeella Savilahden kaakkoisrannalla ja mahdollinen asuinpaikka peltorinteellä 200 m röykkiöistä koilliseen, samalla kohtaa, missä vuoden 1948 inventoinnin aikana todettiin kolme röykkiöitä. Asuinpaikkaan viittaavat löydöt voivat olla peräisin tuhoutuneista röykkiöistä. Kohteessa on alunperin ollut viisi röykkiötä.
Röykkiöt ovat noin 5 m päässä toisistaan. Röykkiö 1 sijaitsee sähköpylväästä 6 m etelään. Röykkiö on rakennettu 1,5 x 1,2 m laajan maakiven ympärille. Itse röykkiön halkaisija on 2 x 1,7 m ja korkeus on 30 cm. Röykkiön pinnalla on palanutta savea.
Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä 5 m etelään. Se on maansekainen, halkaisijaltaan 2,3 x 2 m ja korkeus on 20 cm.
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karuniemeen menevän paikallistien länsipuolella. Paikalla ei voi enää havaita röykkiöitä. Pellolta löydettiin rautakautista keramiikkaa ja palanutta savea. |
| metsakeskus.604010003 |
604 |
Sapala Toiva |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
316891.43300000 |
6818086.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010003 |
Kohteeseen kuuluu kaksi röykkiötä ja kaksi löytöaluetta pellolla, tilanrajan pohjois- ja eteläpuolella. Röykkiöt sijaitsevat Vartiovuoren länsireunalla 400 m päässä Pyhäjärven Kotolahdesta itäkoilliseen pellolla ja pihalla. Lisäksi alueella on epämääräinen kumpu. Kaikki kohteet ovat jossain määrin vahingoittuneita. Yhden röykkiön päällä on huvimaja. Yhden röykkiön päälle on pellolta kerätty kiviä. Kumpu, jonka halkaisija on 6 x 7,5 m todennäköisesti nuorempi.
Itäinen röykkiö sijaitsee Toivan talosta 27 m länteen. Sen halkaisija on 7,6 x 9 m ja korkeus on 70 cm. Se on kiven- ja maansekainen röykkiö. Läntinen röykkiö sijaitsee Toivan talosta 35 m länteen. Sen halkaisija on 8 x 11 m ja korkeus 120 cm (päälle on tuotu kiviä). Koekuopasta on todettu tiivis maansekainen kiveys.
Röykkiöiden pohjois-länsipuolisilta pelloilta on löydetty rautakautista keramiikkaa ja palanutta luuta
Toivan talon takana, tilojen rajalla ja Vartiovuoren rinteellä on noin 30 m pitkä kiviaita. |
| metsakeskus.604010004 |
604 |
Nuoliala |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
323493.77300000 |
6819724.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010004 |
Röykkiö sijaitsee Pirkkalaan johtavan tien pohjoispuolella, Nuolialan koulusta 40 m länteen Kirkkoveräjä-nimisen mäen itäosassa kalliopohjalla.
Röykkiön muoto on kumpumainen ja soikea ja korkeutta sillä on muutamia kymmeniä senttejä. Pinta on sammaleen ja ruohon peittämä. Kiviä tuntuu turpeen alla. Röykkiön koko on 4 x 4 m. |
| metsakeskus.604010005 |
604 |
Vihtamo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318251.87900000 |
6819385.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Sankilahden länsirannan niemessä savipohjaisella, koilliseen viettävällä pellolla vanhan rantatörmän päällä n. 60 m leveänä vyöhykkeenä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.604010006 |
604 |
Katajisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317667.11600000 |
6819512.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven etelärannalla, Sikojoen itäpuolella pellolla niemessä. Asuinpaikka on ehkä alunperin ollut yhtenäinen, koko niemenkärjen kattava 40 - 80 m leveä alue välittömästi 80 m korkeuskäyrän yläpuolella. Löytöjä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on tullut alueelta kolmessa keskittymässä.Vuonna 2003 pohjoisimman löytöalueen etelä-osassa suoritettiin arkeologisia koekaivaustutkimuksia, joissa ei todettu kiinteää muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.604010007 |
604 |
Rajapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
317595.00000000 |
6819175.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Sikojoen itärannalla Rajapelto-nimisen pellon alaosassa, osittain omakotitalon pihassa, noin 200 m päässä Pyhäjärven rannasta. Vanha rantatörmä alkaa pellon alapuolelta. Kyseessä on mahdollisesti Katajiston asuinpaikan (kohde 6) jatko. |
| metsakeskus.604010008 |
604 |
Kotopelto/Riihentausta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
317749.07900000 |
6819118.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010008 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 250 m lounaaseen Pyhäjärven rannasta Sikojoen itäpuolella kahdella alueella pienen SW - NE -suuntaisen ojan molemmin puolin. Läntisempi löytöalue on etelään ja kaakkoon laskevalla pellolla ja itäisempi kahden omakotitalon piha-alueella, jossa maasto viettää luoteeseen ja länteen. Pellolla on havaittavissa 80 m korkeuskäyrää noudatteleva vanha lahdenpoukama, jonka rannalla asuinpaikka on ollut. Maaperä paikalla on savea. Läntisemmän löytöalueen pohjoispuolella olevassa metsäsaarekkeessa maaperä on osittain moreenipitoista.
Löydöt alueelta ovat kvartsi-,kivilaji- ja pii-iskoksia sekä uurrenuija. |
| metsakeskus.604010009 |
604 |
Vähälammi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
318251.88100000 |
6818734.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010009 |
Asuinpaikka sijaitsee kirkonkylän koulusta 100-300 m länsiluoteeseen, koulun urheilukentän ja pohjoisessa olevan Säijäntien ja lounaassa olevan Vähälammin rajaamalla, lounaaseen ja etelään laskevalla pellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja saviastian pala. |
| metsakeskus.604010010 |
604 |
Raunila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318822.65200000 |
6818297.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Heikkiläntien eteläpuolella, Isolammin pohjoisrannalla, Hanhonojan suun itäpuolella pellolla kahtena keskittymänä. Itäisen löytöalueen kohdalle, niemekkeen keskelle on rakennettu uudisrakennus.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesineitä ja -iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.604010013 |
604 |
Mäkitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315514.99300000 |
6815816.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Saviselän Topparinlahden pohjukassa loivasti luoteeseen laskevalla savipellolla, ojan ja 80 m korkeuskäyrän välissä 30 x 40 m alueella. Löydöt paikalta ovat hioin ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.604010014 |
604 |
Kenttämäenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
314775.29600000 |
6814740.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Savilahden itärannalla, kaakkoon laskevan Kentämäenojan molemmin puolin, toinen löytöalue on lounaispuolella ja toinen koillispuolella. Lounainen alue on loivasti pohjoiseen laskevalla pellolla niemen kärjessä. Koillinen alue on loivasti lounaaseen laskevaa peltorinnettä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12001 |
13007 |
11019 |
27012 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27018 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27019 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12001 |
13007 |
11019 |
27012 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27018 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27019 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27012 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27018 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27019 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12006 |
13079 |
11019 |
27012 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12006 |
13079 |
11033 |
27018 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12006 |
13079 |
11010 |
27000 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12006 |
13079 |
11033 |
27019 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010015 |
604 |
Tursiannotko |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
316578.55700000 |
6818041.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010015 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella. Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata.
Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina. Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella. Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki). Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki).
Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale. Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä. Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita. Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.604010017 |
604 |
Kirkkoveräjä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
323201.88900000 |
6819477.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Tampereen - Pirkkalan -maantien eteläpuolella, Killon omakotitaloalueelle vievän tien itäpuolella olevassa metsikössä.
Paikalta on vuoden 1971 inventoinnissa todettu kaksi röykkiöitä. Niistä toinen sijaitsee lähellä metsikön itäpäätä, noin 10 päässä pyörätiestä. Röykkiö on maakumpare, jossa vähän pieniä palaneita kiviä. Röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeus 1 m. Edellisestä lounaaseen on lähellä pellon reunaa maansekainen röykkiö. Sen halkaisija on 3 m ja korkeus 0,5 m. Edellisestä 10 m kaakkoon, polun toisella puolella, pellon laidassa on edellisen kokoinen röykkiö. Tästä 30 m luoteeseen, Killoon menevän tien haarassa on kaksi röykkiötä vierekkäin 5 m päässä toisistaan. Röykkiöt ovat maansekaisia ja rakennuksen tulisijoja. Perustukset erottuvat maastossa vielä selvästi. |
| metsakeskus.604010017 |
604 |
Kirkkoveräjä |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
323201.88900000 |
6819477.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Tampereen - Pirkkalan -maantien eteläpuolella, Killon omakotitaloalueelle vievän tien itäpuolella olevassa metsikössä.
Paikalta on vuoden 1971 inventoinnissa todettu kaksi röykkiöitä. Niistä toinen sijaitsee lähellä metsikön itäpäätä, noin 10 päässä pyörätiestä. Röykkiö on maakumpare, jossa vähän pieniä palaneita kiviä. Röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeus 1 m. Edellisestä lounaaseen on lähellä pellon reunaa maansekainen röykkiö. Sen halkaisija on 3 m ja korkeus 0,5 m. Edellisestä 10 m kaakkoon, polun toisella puolella, pellon laidassa on edellisen kokoinen röykkiö. Tästä 30 m luoteeseen, Killoon menevän tien haarassa on kaksi röykkiötä vierekkäin 5 m päässä toisistaan. Röykkiöt ovat maansekaisia ja rakennuksen tulisijoja. Perustukset erottuvat maastossa vielä selvästi. |
| metsakeskus.604010017 |
604 |
Kirkkoveräjä |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27000 |
323201.88900000 |
6819477.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Tampereen - Pirkkalan -maantien eteläpuolella, Killon omakotitaloalueelle vievän tien itäpuolella olevassa metsikössä.
Paikalta on vuoden 1971 inventoinnissa todettu kaksi röykkiöitä. Niistä toinen sijaitsee lähellä metsikön itäpäätä, noin 10 päässä pyörätiestä. Röykkiö on maakumpare, jossa vähän pieniä palaneita kiviä. Röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeus 1 m. Edellisestä lounaaseen on lähellä pellon reunaa maansekainen röykkiö. Sen halkaisija on 3 m ja korkeus 0,5 m. Edellisestä 10 m kaakkoon, polun toisella puolella, pellon laidassa on edellisen kokoinen röykkiö. Tästä 30 m luoteeseen, Killoon menevän tien haarassa on kaksi röykkiötä vierekkäin 5 m päässä toisistaan. Röykkiöt ovat maansekaisia ja rakennuksen tulisijoja. Perustukset erottuvat maastossa vielä selvästi. |
| metsakeskus.604010017 |
604 |
Kirkkoveräjä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
323201.88900000 |
6819477.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Tampereen - Pirkkalan -maantien eteläpuolella, Killon omakotitaloalueelle vievän tien itäpuolella olevassa metsikössä.
Paikalta on vuoden 1971 inventoinnissa todettu kaksi röykkiöitä. Niistä toinen sijaitsee lähellä metsikön itäpäätä, noin 10 päässä pyörätiestä. Röykkiö on maakumpare, jossa vähän pieniä palaneita kiviä. Röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeus 1 m. Edellisestä lounaaseen on lähellä pellon reunaa maansekainen röykkiö. Sen halkaisija on 3 m ja korkeus 0,5 m. Edellisestä 10 m kaakkoon, polun toisella puolella, pellon laidassa on edellisen kokoinen röykkiö. Tästä 30 m luoteeseen, Killoon menevän tien haarassa on kaksi röykkiötä vierekkäin 5 m päässä toisistaan. Röykkiöt ovat maansekaisia ja rakennuksen tulisijoja. Perustukset erottuvat maastossa vielä selvästi. |
| metsakeskus.604010017 |
604 |
Kirkkoveräjä |
10002 |
12004 |
13044 |
11033 |
27000 |
323201.88900000 |
6819477.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Tampereen - Pirkkalan -maantien eteläpuolella, Killon omakotitaloalueelle vievän tien itäpuolella olevassa metsikössä.
Paikalta on vuoden 1971 inventoinnissa todettu kaksi röykkiöitä. Niistä toinen sijaitsee lähellä metsikön itäpäätä, noin 10 päässä pyörätiestä. Röykkiö on maakumpare, jossa vähän pieniä palaneita kiviä. Röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeus 1 m. Edellisestä lounaaseen on lähellä pellon reunaa maansekainen röykkiö. Sen halkaisija on 3 m ja korkeus 0,5 m. Edellisestä 10 m kaakkoon, polun toisella puolella, pellon laidassa on edellisen kokoinen röykkiö. Tästä 30 m luoteeseen, Killoon menevän tien haarassa on kaksi röykkiötä vierekkäin 5 m päässä toisistaan. Röykkiöt ovat maansekaisia ja rakennuksen tulisijoja. Perustukset erottuvat maastossa vielä selvästi. |
| metsakeskus.604010017 |
604 |
Kirkkoveräjä |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
323201.88900000 |
6819477.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Tampereen - Pirkkalan -maantien eteläpuolella, Killon omakotitaloalueelle vievän tien itäpuolella olevassa metsikössä.
Paikalta on vuoden 1971 inventoinnissa todettu kaksi röykkiöitä. Niistä toinen sijaitsee lähellä metsikön itäpäätä, noin 10 päässä pyörätiestä. Röykkiö on maakumpare, jossa vähän pieniä palaneita kiviä. Röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeus 1 m. Edellisestä lounaaseen on lähellä pellon reunaa maansekainen röykkiö. Sen halkaisija on 3 m ja korkeus 0,5 m. Edellisestä 10 m kaakkoon, polun toisella puolella, pellon laidassa on edellisen kokoinen röykkiö. Tästä 30 m luoteeseen, Killoon menevän tien haarassa on kaksi röykkiötä vierekkäin 5 m päässä toisistaan. Röykkiöt ovat maansekaisia ja rakennuksen tulisijoja. Perustukset erottuvat maastossa vielä selvästi. |
| metsakeskus.604010018 |
604 |
Sankila Vesala |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
321720.49400000 |
6816883.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010018 |
Pyhäjärventiestä noin 400 m etelään, metsäisen mäen harjanteella ja itärinteellä, Jasperinojan länsipuolella on ladottu kiviaitaus. Rakenne on n. 0,5 m leveä ja 0,4 - 0,6 m korkea, ja se muodostaa 5-kulmaisen kehän 20 x 16 m alueella. Kaakkoispuolella on 1,5 m leveä aukko. Luoteiskulmaan on rakennettu 3,5 x 3,5 m kokoinen "huone", jonka kohdalla on reunoilta sortunut 1,5 m leveä aukko aidassa. Sisäpuolen seinät ovat kapeammat ja matalammmat kuin ulkoseinät. Sisäpuolella kasvaa metsää, ja kivet ovat sammaloituneita. Rakenne on verrattain hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.604010019 |
604 |
Ania Kränstolppa |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
313478.82400000 |
6813988.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010019 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven rannasta 200 m itään, Kränstolppenin talon pohjoispuolella, 200 x 40 m laajuisella, pohjois-etelä -suuntaisella moreeniharjanteella, entisellä laitumella peltojen keskellä. Muinaisjäännösryhmä käsittää 2 hiilimiilua ja 6 viljelysröykkiötä.
Peltosaarekkeen länsiosassa sijaitsevat miilut, jotka erottuvat 6-10 m halkaisijaltaan olevina kumpuina. Eteläisessä, isommassa miilussa on keskellä halkaisijaltaan 1,5 m oleva kuopanne. Kumpuja rajaa ojanne.
Miiluista kaakkoon on kuusi 2-3 m halkaisjaltaan olevaa kiviröykkiötä. Kaikki röykkiöt, yhtä lukuunottamatta on koottu isompien maakivien ympärille. Kysymyksessä ovat todennäköisesti pääosin kaskiröykkiöt. |
| metsakeskus.604010019 |
604 |
Ania Kränstolppa |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
313478.82400000 |
6813988.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010019 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven rannasta 200 m itään, Kränstolppenin talon pohjoispuolella, 200 x 40 m laajuisella, pohjois-etelä -suuntaisella moreeniharjanteella, entisellä laitumella peltojen keskellä. Muinaisjäännösryhmä käsittää 2 hiilimiilua ja 6 viljelysröykkiötä.
Peltosaarekkeen länsiosassa sijaitsevat miilut, jotka erottuvat 6-10 m halkaisijaltaan olevina kumpuina. Eteläisessä, isommassa miilussa on keskellä halkaisijaltaan 1,5 m oleva kuopanne. Kumpuja rajaa ojanne.
Miiluista kaakkoon on kuusi 2-3 m halkaisjaltaan olevaa kiviröykkiötä. Kaikki röykkiöt, yhtä lukuunottamatta on koottu isompien maakivien ympärille. Kysymyksessä ovat todennäköisesti pääosin kaskiröykkiöt. |
| metsakeskus.604010020 |
604 |
Ania Outinen |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
315197.14900000 |
6810416.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Lempäälän - Pirkkalan -tien länsipuolella, tien vieressä olevalla metsäsaarekkeella. Röykkiöt ovat pyöreähköjä ja sammalpeitteisiä. Pohjoisempi röykkiö 1 sijaitsee maastossa alempana. Se on matalan laakea, halkaisijaltaan 3,5 m. Röykkiö 2 on kumpareen länsirinteessä. Sen halkaisija on 5,5 m, ja siinä on isot reunakivet. Röykkiö 2:n keskellä kasvanut kuusi on kaatuessaan rikkonut rakennetta. Peruskartalla (1991) ei näy vastikään tehtyä tienoikaisua, jonka seurauksena tie kulkee nykyisin lähempänä röykkiöitä. |
| metsakeskus.604010021 |
604 |
Ania Heikkilä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
315327.09700000 |
6810410.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010021 |
Röykkiö ja kivilatomus sijaitsevat tiestä 100 itään, lounaaseen laskevalla kivisellä moreeniharjanteella. Vanhan asuinrakennuksen paikka on 20 m päässä koillisessa, ylempänä rinteellä. Soikean kiviröykkiön pituus on 5,7 m ja leveys 3,8 m. Korkeutta sillä on 0,6 m. Röykkiöön kaivettiin vuoden 1998 inventoinnin yhteydessä koekuoppa. Sen todettiinn koostuvan mullasta ja kivistä. Mullan joukossa oli palanutta savea, punasavikeramiikkaa ja rautanaula.
Röykkiöstä noin 10 m kaakkoon on suorakaiteenmuotoinen kivilatomus. Sen koko on 5 x 4 m ja korkeutta sillä on 20 cm. Kiveyksen eteläpuolella on suorakaiteenmuotoinen painanne, jonka eteläreunalla on kiviä. Viimeksi mainitut rakenteet muodostanevat rakennuksen pohjan. |
| metsakeskus.604010022 |
604 |
Hirvisaaret |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315613.95100000 |
6816762.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010022 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven Hirvisaaren suurimman saaren eteläkärjessä, loivalla etelälounaisrinteellä.
Asuinpaikkaa rajaa pohjoisessa ja lännessä kallio. Kohteen laajuus on 12 x 35 m. Paikalle kaivettiin inventoinnin yhteydessä koekuoppa, josta löydettiin kvartsi-iskoksia ja mahdollinen tulisija. Rantavedestä havaittiin useita kvartsin kappaleita. |
| metsakeskus.604010024 |
604 |
Juoksianoja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316906.42200000 |
6817765.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010024 |
Asuinpaikka sijaitsee peltomaalla Juoksianojan koillisrannalla, Vartiovuorten loivalla lounaisrinteellä kahtena alueena. Toisen laajuus on 150 x 50 m ja toisen 50 x 50 m.
Ensin mainittu alue on Juoksianojan pohjoispuolinen, hyvin loivasti lounaaseen laskeva peltorinne, josta inventoinnin yhteydessä poimittiin kvartsi-iskoksia, piitä ja hieman palanutta luuta. Maaperä paikalla on savea. Toinen alue sijaitsee 85 m yläpuolella, loivasti lounaaseen laskevalla vanhalla pellolla. Löytöinä paikalta poimittiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Maaperä paikalla on hiekkaa. |
| metsakeskus.604010025 |
604 |
Juoksianoja 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316870.44300000 |
6817627.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010025 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Juoksianojan lounaisrannalla, Kalmovuoren-Paravuoren ja Vartiovuoren välissä, loivalla pohjois- ja luoteisrinteellä kahtena alueena. Kohteiden laajuudet ovat 80 x 50 m ja 110 x 80 m.
Viimeksi mainittu alue on loivasti luoteeseen laskeva peltorinne. Paikalta poimittiin inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia ja pii-iskos. Maaperä paikalla on savea. Toinen alue on 85 m yläpuolella oleva, loivasti lounaaseen laskeva vanha peltorinne. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia, palanut luun kappale, reikäkiven katkelma ja piitä. Maaperä paikalla on hiekansekaista ja kivistä.
Muinaisjäännösalueelle on tammikuussa 2008 rakennettu tie. Teiltä läjitetty maakasa seulottiin toukokuussa 2008. |
| metsakeskus.604010027 |
604 |
Lehtisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316747.48200000 |
6819965.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Lehtisaaren eteläosassa, hyvin loivalla rinteellä, hiekkaperäisellä rantaterassilla.
Inventoinnin yhteydessä paikalle tehdyistä koekuopista todettiin 10 - 30 cm:n syvyydestä likamaakerrosta. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Kohteen laajuus on 150 x 50 m. Kohde on lähes koskematon ja ympäristöltään alkuperäinen. |
| metsakeskus.604010028 |
604 |
Isosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
317352.23200000 |
6820267.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Isosaaren etelärannalla, hiekkamoreeniperäisellä rantaterassilla. Paikalla on kaksi mökki.
Inventoinnin yhteydessä tehdyistä koekuopista löytyi mm. kvartsi-iskoksia, palanutta luuta, keramiikkaa, kivilaji-iskos, hiotun kiviesineen katkelma ja piitä. Kohteen laajuus on 30 x 150 m. Asuinpaikan pohjoisreunassa on historialliseen aikaan liittyviä rakennuksien jäänteitä ja vanhoja ojia. |
| metsakeskus.604010029 |
604 |
Lepolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
315054.17900000 |
6814927.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Lepolahden itärannalla, siitä kaakkoon työntyvän muinaislahden pohjoisrannalla, lounaaseen laskevalla savipellolla, noin 25 m rannasta.
Paikalta pintapoimittiin kvartsi-iskoksia, -esineitä ja -ytimiä sekä pellon eteläpäästä rautakautinen? saviastianpala. Kohteen laajuus on 60 x 150 m. |
| metsakeskus.604010029 |
604 |
Lepolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
315054.17900000 |
6814927.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven Lepolahden itärannalla, siitä kaakkoon työntyvän muinaislahden pohjoisrannalla, lounaaseen laskevalla savipellolla, noin 25 m rannasta.
Paikalta pintapoimittiin kvartsi-iskoksia, -esineitä ja -ytimiä sekä pellon eteläpäästä rautakautinen? saviastianpala. Kohteen laajuus on 60 x 150 m. |
| metsakeskus.604010030 |
604 |
Haikanniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
322068.34000000 |
6820301.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.604010030 |
Kiven- ja maasekainen röykkiö sijaitsee kalliolla Pyhäjärven rannassa Haikanniemen kärjessä tanssilavan läheisyydessä.
Röykkiö on matala, pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 4 m. Kivien välissä oleva maa on hiekkaa. Kiveyksessä on jälkiä tulen pidosta. Kysymyksessä saattaa olla puretun röykkiön pohjakiveys. |
| metsakeskus.605010001 |
545 |
Pörtom-Raineåsen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
220987.30200000 |
6968798.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010001 |
Asuinpaikan sijaintipaikka on Pirttikylän länsiosassa metsämaastossa oleva hiekkainen matala harjanne, jonka eteläpäässä on vanha pieni hiekkakuoppa. Hiekkakuopasta ensimmäiset saviastianpalat on saatu museoon jo 1904 ja 1912. Paikalla on tehty pienialaisia kaivauksia vuosina 1949 ja 1950 ja koekaivaus 1975. Ilmeisesti pääosa suhteellisen pienialaisesta asuinpaikasta säilynyt on metsämaalla. Asuinpaikka ajoittuu paikan korkeuden ja keramiikkatyypin perusteella kivikauden lopulle Kiukaisten kulttuurin aikaan. Liittyy maastollisesti ja myös ajallisesti noin 100 metrin päässä metsätien itäpuolella oleviin komeisiin pronssikauden hautaröykkiöihin (Småstenrösbacken 605010005).
Vuonna 1998 ympäristön metsä on hakattu aukeaksi. Asuinpaikka lähiympäristöineen on jätetty kuitenkin äestämättä. Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että alue kasvaa mäntytaimikkoa. Alue on rajattu kaivaustutkimuksisssa tehtyjen havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.605010001 |
545 |
Pörtom-Raineåsen |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
220987.30200000 |
6968798.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010001 |
Asuinpaikan sijaintipaikka on Pirttikylän länsiosassa metsämaastossa oleva hiekkainen matala harjanne, jonka eteläpäässä on vanha pieni hiekkakuoppa. Hiekkakuopasta ensimmäiset saviastianpalat on saatu museoon jo 1904 ja 1912. Paikalla on tehty pienialaisia kaivauksia vuosina 1949 ja 1950 ja koekaivaus 1975. Ilmeisesti pääosa suhteellisen pienialaisesta asuinpaikasta säilynyt on metsämaalla. Asuinpaikka ajoittuu paikan korkeuden ja keramiikkatyypin perusteella kivikauden lopulle Kiukaisten kulttuurin aikaan. Liittyy maastollisesti ja myös ajallisesti noin 100 metrin päässä metsätien itäpuolella oleviin komeisiin pronssikauden hautaröykkiöihin (Småstenrösbacken 605010005).
Vuonna 1998 ympäristön metsä on hakattu aukeaksi. Asuinpaikka lähiympäristöineen on jätetty kuitenkin äestämättä. Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että alue kasvaa mäntytaimikkoa. Alue on rajattu kaivaustutkimuksisssa tehtyjen havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.605010002 |
545 |
Pörtom-Mässmossbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220939.33000000 |
6966933.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010002 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8:n länsipuolella, Pirttikylästä Velkmosseniin johtavan Velkmossenvägenin eteläpuolella. Tieltä erkanee Långgjutanille vievä metsäautotie, jonka varrella kohde sijaitsee, noin 250 metriä risteyksestä. Röykkiöt ovat tien itäpuolella aivan tien tuntumassa. Pohjoisempi röykkiö näkyy tielle, eteläisempi on metsän peitossa.
Röykkiöt ovat pienellä moreenikumpareelle, jota ympäröivät soiset metsäalueet. Pohjoisempi röykkiö on läpimitaltaan noin 10 metriä ja sen korkeus on vajaa metri. Röykkiön laita on vain noin kolmen metriä tiestä.
Eteläisemmän röykkiön kokoa on vaikea arvioida tiheän kasvillisuuden takia, aiempien tietojen mukaan se on noin 8 metriä leveä. Röykkiö sijaitsee noin 8-10 metriä tien reunasta. |
| metsakeskus.605010003 |
545 |
Pörtom-Timmeråsen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221343.17800000 |
6964490.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010003 |
Kohde sijaitsee Velkmossvägenin eteläpuolella noin 2.6 km valtatie 8:sta länteen. Timmeråsen skogsväg kulkee noin 30 metriä röykkiön länsipuolitse. Röykkiö on Timmeråsenin harjualueen eteläpäässä, Södra Lammossenista lounaaseen. Alueella on kosteampien alueiden ympäröimiä moreenikumpuja, jollaisella röykkiökin sijaitsee. Korkeammilla maastonkohdilla maasto on kuivahkoa kangasmetsää, ympäröivät kosteammat alueet ovat tuoretta tai soistunutta kangasmetsää, joka kasvaa paikoin tiheää vesakkoa.
Röykkiö on läpimitaltaan noin kooltaan 10x6 metriä ja korkeus on noin puoli metriä ja sen kivet ovat sammalen peitossa. Röykkiön itäpuolella on tasaisempaa asuinpaikaksi sopivaa aluetta, joka olisi jatkossa syytä tarkastaa. Inventoinnissa ei ollut aikaa alueeln koekuopitukseen. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu röykkiö ja osa asuinpaikaksi sopivalta näyttävää aluetta. |
| metsakeskus.605010004 |
545 |
Pörtom-Brännlandet |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221245.22200000 |
6963381.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010004 |
Miettinen: Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8:n ja Närpiönjoen länsipuolella, jokilaakson viljelysaukean länsireunalla kulkevalta Strandvägeniltä 300-800 metriä länteen. Maasto on metsämaata, jossa on neljällä erillisellä moreenikumpareella (ryhmät a-c) röykkiöitä kaikkiaan 12 kpl (ks. erilliskohteet), usean eri tilan metsämailla. Röykkiöiden koko vaihtelee 9 ja 5 metrin välillä, osa pyöreitä, osa pitkänomaisia, useissa on penkomisen jälkiä.
Vuoden 2009 inventointi: Miettisen mainitsemista kohteista ja yhdestä muusta on muodostettu tämän lisäksi kolme muuta kohdetta Brännlandet 2-4.
Tässä kyseisessä kohteessa röykkiöitä on kaksi kappaletta. Ne sijaitsevat noin 550 metriä vanhan Vaasantien länsipuolella olevalla moreeniharjanteella, joka kasvaa tiheää nuorta mäntytaimikkoa. Röykkiöt sijaitsevat aivan vierekkäin. Niiden halkaisija on noin 9 metriä ja korkeus puolisen metriä, molemmissa on keskellä kuoppa. |
| metsakeskus.605010005 |
545 |
Pörtom-Småstenrösbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221037.28300000 |
6968942.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Pirttikylän pohjoisosassa, metsäisessä mäkimaastossa, metsäautotien itäpuolella. Moreenimäellä on seitsemän hautaröykkiötä, joista kaksi on hyvin suurta ja komeaa (läpimitat 11,5 ja 17 m). Muut röykkiöt ovat matalampia, läpimitaltaan 5-8 m. Toista suurista röykkiöistä on osittain tutkittu 1950-luvun alussa. Kaikki röykkiöt ovat hyväkuntoisia, näyttävällä paikalla mäellä. Pörtom Hembygdsföreningenin 1980-luvulla pystyttämät opasteet ovat tien vierellä. Sijainniltaan ja muodoltaan röykkiöt ovat tyypillisiä pronssikautisia hautaröykkiöitä. Niistä ei ole ajoittavia löytöjä. Röykkiöt kuuluvat Pohjanmaan komeimpiin ja ne ovat valtakunnallisia suojelukohteita.
Röykkiöt on numeroitu 1-13 Pörtom Hembygdsföreningenin laatimassa kartassa, röykkiöistä suurimmat ovat nrot 6 ja 7. Vuoden 2009 inventoinissa havaittiin, että alue alkaa hiljalleen vesakoitumaan ja olisi kunnossapidon tarpeessa, samoin kohteeseen tehdyt penkit ovat lahonneet ja tarvitsevat kunnostusta. |
| metsakeskus.605010006 |
475 |
Pörtom-Storstenrösbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220950.31400000 |
6970660.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010006 |
Kohde sijaitsee Maalahteen liitetyssä Pirttikylän (Pörtom) kunnan pohjoisosassa, aivan nykyisen Maalahden eteläosassa, lähellä Närpiön rajaa. Pirttikylä-Petolahti maantie kulkee noin 1,3 km kohteen pohjoispuolella.
Selvästi erottuvalla moreenimäkiharjanteella on kaikkiaan 17 kiviröykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat mäen pohjois- ja länsireunoilla osittain melkein rivissä. Röykkiöistä kuusi on hyvin suuria, läpimitaltaan 10-20 metriä. Näitä on jonkin verran kaiveltu. Muiden röykkiöiden läpimitta on 3-9 metriä ja ne ovat matalampia.
Storstenrösbacken on eräs komeimpia ja parhaiten säilyneitä röykkiökokonaisuuksia Pohjanmaan rannikolla. Röykkiöt mainitaan jo 1600-luvun lopun ja 1700-luvun lähteissä.
Pörtom hembygdsföreningenin opasteet tien vierellä ja paikalla. |
| metsakeskus.605010007 |
475 |
Pörtom-Storhagen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222352.74100000 |
6972251.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010007 |
Kohde sijaitsee noin 300 metriä Petolahti-Pirttikylä tien pohjoispuolella ja Rainebäck-Ribäcken tieltä 250 metriä länteen. Röykkiö sijaitsee moreeniharjanteella tiheässä kuusivaltaisessa sekametsässä.
Röykkiön halkaisija on noin 8 metriä ja sen korkeus on noin metri. Keskellä röykkiötä on kuoppa. |
| metsakeskus.605010007 |
475 |
Pörtom-Storhagen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
222352.74100000 |
6972251.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010007 |
Kohde sijaitsee noin 300 metriä Petolahti-Pirttikylä tien pohjoispuolella ja Rainebäck-Ribäcken tieltä 250 metriä länteen. Röykkiö sijaitsee moreeniharjanteella tiheässä kuusivaltaisessa sekametsässä.
Röykkiön halkaisija on noin 8 metriä ja sen korkeus on noin metri. Keskellä röykkiötä on kuoppa. |
| metsakeskus.605010008 |
475 |
Pörtom-Villesro |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
222239.78400000 |
6972730.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010008 |
Röykkiöt sijaitsevat entisen Petolahden ja Pirttikylän rajan lähellä, Pirttikylä-Petolahti maantien pohjoispuolella 750 m, Rönnholmissa, Rainebäcken-Ribäckenin tieltä ja Villesron talosta länteen noin 250 m.
a) Peltoalueen eteläreunassa, matalassa metsäsaarekkeessa on vanhojen rakennusten perustoja/latoja, kiviaitoja, sekä selvästi pellosta raivattuja kiviä. Aivan niemekkeen kärjessä on matala röykkiötä muistuttava kivikasa, jossa on päällä peltokiviä.
b) a:n paikalta noin 200 m itään, tilustieltä noin 60 m pohjoiseen, lähellä muuntajaa (kartalla) on kaksi tai kolme röykkiötä, joiden läpimitta 6 m. Röykkiöt sijaitsevat vierekkäin, molemmissa on myös päällä pellosta kerättyjä kiviä. Alueella kasvaa katajaa, näkyvissä on lisäksi kiviaitoja. Kohdan b) röykkiöt näyttävät selkeämmin hautaröykkiöiltä kuin kohdan a).
Inventoinnissa vuonna 2008 alueella a oli nähtävissä todennäköisesti viljelyraunioita ja ladonpohja. Alueen b röykkiöitä ei onnistuttu paikallistamaan. |
| metsakeskus.605010009 |
475 |
Pörtom-Brinken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223237.37900000 |
6973940.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010009 |
Kohde sijaitsee Rönnholm-Ribäcken maantien (Ribäcksvägen) itäpuolella noin 450 metriä ja Hagan tilan kohdalta itään päin erkanevan metsäautotien pohjoispuolella noin 250 metriä. Röykkiöt sijaitsevat moreenikumpareella, joka kasvaa tiheää kuusikkoa.
Kohteessa vaikuttaisi olevan kaksi röykkiötä aiemmin mainitun (Siiriäinen 1968) yhden sijaan. Ne voivat tosin kuulua samaan yhtenäiseen kiveykseen, mutta sen muotoa ja tarkkaa kokoa on vaikea hahmottaa tiheän kuusikon takia. Toinen röykkiöistä on matala, pituudeltaan 5-6 metriä ja leveydeltään noin 1,5 metriä. Tästä noin 6 metriä lounaaseen on toinen kiveys, joka on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä ja korkeudeltaan noin 0,7 metriä. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä. |
| metsakeskus.605010009 |
475 |
Pörtom-Brinken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
223237.37900000 |
6973940.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010009 |
Kohde sijaitsee Rönnholm-Ribäcken maantien (Ribäcksvägen) itäpuolella noin 450 metriä ja Hagan tilan kohdalta itään päin erkanevan metsäautotien pohjoispuolella noin 250 metriä. Röykkiöt sijaitsevat moreenikumpareella, joka kasvaa tiheää kuusikkoa.
Kohteessa vaikuttaisi olevan kaksi röykkiötä aiemmin mainitun (Siiriäinen 1968) yhden sijaan. Ne voivat tosin kuulua samaan yhtenäiseen kiveykseen, mutta sen muotoa ja tarkkaa kokoa on vaikea hahmottaa tiheän kuusikon takia. Toinen röykkiöistä on matala, pituudeltaan 5-6 metriä ja leveydeltään noin 1,5 metriä. Tästä noin 6 metriä lounaaseen on toinen kiveys, joka on halkaisijaltaan noin seitsemän metriä ja korkeudeltaan noin 0,7 metriä. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä. |
| metsakeskus.605010010 |
475 |
Pörtom-Tallmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
220019.67500000 |
6972860.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010010 |
Kohde sijaitsee puoli kilometriä Petolahdentien pohjoispuolella ja metsäautotie kulkee sen pohjoispuolitse. Ampumarata on noin 150 metriä pohjoisluoteeseen. Röykkiöt ovat noin 70x170 metrin kokoisella etelä-pohjois –suuntaisella kaistaleella. Alue on moreenipohjaista, paikoin tiheäkasvuista kangasmaastoa.
Miettisen inventoinnin (1975) mukaan alueella on ainakin 13 röykkiötä, joista kolme suurempaa. Hänen kuvauksensa mukaan ”Suuret ja selkeät röykkiöt:
1) suunnilleen alueen keskellä, läpimitta 4-6 m
2) läpimitta noin 8 m, pyöreä tai soikea, punaisia hiekkakivilaakoja on näkyvissä, metsätraktorin rikkoma
3) erillään alueen lounaiskulmassa, erillisellä kumpareella on iso, 8-9 m läpimittainen, hiukan pitkänomainen röykkiö luoteis-kaakko-suunnassa. Röykkiössä on pintakiviä näkyvissä, joukossa on runsaanlaisesti punaisia hiekkakivilaakoja. Metsätraktorin osaksi rikkoma, keskellä on kuoppa. Röykkiö on korkeudeltaan 0,7 - 1,0 m.”
Vuoden 2008 inventoinnissa löydettiin 19 röykkiötä, joista röykkiö nro 13 vastaa Miettisen röykkiön 3 kuvausta. Muut röykkiöt ovat kooltaan pienempiä, halkaisijaltaan 3-5 metriä.
Inv. 2023: Kohteen röykkiöitä ei kartoitettu vaan tarkoituksena oli tarkastaa kohteen laajuus. Tunnetulta muinaisjäännösalueelta havaittiin viisi röykkiötä. Muinaisjäännösalueen ulkopuolelta, alueen rajasta noin 4-25 metriä länteen havaittiin viisi uutta röykkiöitä. Röykkiöiden halkaisija oli noin 4-4,5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiötä havaittiin noin 35 x 25 metrin kokoisella alueella. Vuoden 1756 isojaon erilliseen toimituskarttaan ja vuoden 1846 pitäjänkarttaan nyt havaittujen röykkiöiden sekä muinaisjäännösalueen eteläosassa sijaitsevien röykkiöiden läheisyyteen on merkitty Rönnholmin talotontti sekä sen peltoalueita. On mahdollista, että ainakin osa kohteen röykkiöistä liittyy tähän myöhempään maankäyttöön. Röykkiöalueen rajausta laajennettiin etelään ja lounaaseen. Tonttia tai peltoalueita ei ole merkitty vuoden 1970 peruskartalle. |
| metsakeskus.605010011 |
545 |
Pörtom-Raineuddarna |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
219485.90000000 |
6970328.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010011 |
Raineuddarna sijaitsee Rainemossenin eteläpuolella, noin 700 metriä Maalahden rajasta. Noin 200 metriä kohteen eteläpuolelle päättyy metsäautotie. Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan kohteesta tunnetaan useita kymmeniä röykkiöitä, Pörtom Hembygdsföreningenin vuonna 1977 tekemän kartoituksen mukaan 49 kpl. Röykkiöt ovat pieniä, halkaisijaltaan 2-4 metriä, osassa röykkiöistä on punaisia hiekkakivilaattoja pintakivien joukossa. Röykkiöistä on yksi tutkittu ja se oli löydötön. Tutkimuksia tehneen Mirja Miettisen mukaan röykkiöt ovat kuitenkin todennäköisimmin hautoja.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että kohde kasvaa vesakkoa ja taimikkoa ja pienten röykkiöiden havaitseminen on vaikeaa. Alue käytiin läpi muinaisjäännöksen rajojen määrittämiseksi, samalla otettiin koordinaatit 19 röykkiöstä.
Miettisen aiempi kuvaus: Röykkiöalue sijaitsee Pirttikylä-Petolahti maantien eteläpuolella olevan pitkänomaisen Rainemossenin eteläosassa, Krankkärretin länsi-etelä ja itäpuolilla, suon reunoilla pienillä mäenkumpareilla. Maasto on osaksi aivan matalaa ja soistunutta metsämaastoa. Röykkiöitä on useana ryhmänä erillisillä kumpareilla lähes kilometrin pituisella alueella. Osa erottuu maastossa selvästi. Niiden läpimitta vaihtelee 3 ja 10 metrin välillä, tavallisimmin koko on 4-5 m. Röykkiöt ovat matalia ja vahvan kasvillisuuden peitossa. Isommissa on penkomisjälkiä ja näkyvissä reunakehää. Suurin röykkiö sijaitsee tilan 11:68 maalla alueen eteläosassa. Sen läpimitta on noin 10 metriä ja siinä on hiekkakivilaakoja pinnalla.
Aluetta ei ole tarkasti kartoitettu eikä röykkiöiden tarkka lukumäärä ole tiedossa. Alueen keskikoordinaatti: 6973523/3219250 |
| metsakeskus.605010012 |
545 |
Pörtom-Småbäckarna |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
220313.56800000 |
6970135.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010012 |
Miettisen aiempi kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat Rainemossenin kaakkoisreunalla, metsäautotien päässä, matalla mäenharjanteella, jossa on kaksi ryhmää pieniä ja matalia röykkiöitä.
a) tien lähellä, vanhassa metsässä, tasaisella on maalla useita kymmeniä röykkiöitä. Pääosa on pieniä ja matalia. Ne ovat metsämaastossa ja vaikeasti erotettavia. Suurimpien (3 kpl) läpimitta on 4-5 m, niissä on keskellä pengotut kuopat. Näiden lähellä on pieniä, matalia ja sammaloituneita röykkiöitä, joista osa jäänyt puutavarapinojen alle tien kääntöalueen reunalla. Alueen keskikoordinaatti: 6973234/3220299.
b) edellisistä noin 200 m kaakkoon, tien lähellä, matalalla metsäisellä mäellä, on samanlaisia pieniä kasvillisuuden peittämiä röykkiöitä, joiden tarkka lukumäärä on laskematta. Tiedot perustuvat Pörtom hembygdsföreningenin ilmoittamiin määriin, jotka lienevät lähellä todellisia.
Kaikki alueen röykkiöt eivät välttämättä ole hautoja. Pienimmät saattavat olla viljelysröykkiöitä eri ajanjaksoilta. Ryhmän a röykkiöt ovat vahingoittuneet metsä-äestyksessä vuonna 2001
Vuoden 2009 inventointi: Miettisen kohde b on tämä kohde ja kohteesta a muodostettiin uusi kohde, Småbäckarna 2. Kohde sijaitsee Småbäckarna -nimisellä alueella sen poikki kulkevan kaakko-luode -suuntaisen metsäautotien molemmin puolin sekä tältä tieltä länteen erkanevan ajouran molemmin puolin parinsadan metrin matkalla. Alue on kuivahkoa kangasta. Röykkiöitä havaittiin 24 kpl, ne ovat läpimitaltaan 4-6 metriä ja korkeudeltaan puolisen metriä. Röykkiöt erottuvat melko selvästi maastossa. Alueella on tehty metsän harvennusta ja osa raivausjätteistä on kasattu röykkiöiden päälle. |
| metsakeskus.605010013 |
545 |
Pörtom-Grässmossback-Krusaback |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
215550.47900000 |
6970622.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010013 |
Kohde sijaitsee Pörtomin Velkmossenissa, Maalahden rajan lähellä, Nojärvestä noin 1,6 km kaakkoon, maanteiden risteyksessä olevasta entisestä Pörtom Andelshandelnin filiaalista noin 100-150 m koilliseen.
Miettinen: Metsässä, mäenkumpareella, tasaisella kaakkoisrinteellä on ainakin 10 röykkiötä, jotka erottuivat vanhassa kuusimetsässä vuonna 1975 hyvin. Röykkiöt ovat läpimitaltaan noin 4-8 m, matalia, osassa on keskellä painanne. Alueella saattaa lisäksi olla pieniä ja vielä matalampia röykkiöitä. Opettaja Eino Ketolan tietojen mukaan 1959 alueella olisi noin 1 ha alalla ollut näkyvillä jopa 45 röykkiötä.
Tarkastus 2006: Avohakatulla alueella havaittiin kaikkiaan ainakin nelisenkymmentä pientä röykkiötä (otettu GPS-pisteet), joista osa oli rakennettu ison maakiven ympärille. Röykkiöt sijaitsivat noin 180 x 100 metrin laajuisella alueella. Pienempien röykkiöiden erottaminen tavallisesta metsäkivikosta oli varsin vaikeaa ja osaa onkin pidettävä jonkin verran epävarmoina, mutta osa röykkiöistä oli aivan selviä ja komeitakin. Komeimmat röykkiöt sijaitsivat tasaisesta metsämaastosta erottuvalla matalalla kumpareella, noin 70 m tiestä itäkaakkoon (koordinaattipiste).
Lisäksi röykkiöalueen pohjoispäässä oli ikään kuin kivirivejä ja kivettömämpiä alueita; ilmeisesti paikalla on myös vanhoja peltoraivioita.
Vuoden 2009 inventoinnissa tarkastettiin vielä Ribackvägenin länsipuolinen alue, josta löytyi vielä yksi röykkiö. |
| metsakeskus.605010014 |
545 |
Pörtom-Kyrkskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
216383.15800000 |
6968158.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010014 |
Miettisen aiempi kuvaus; Röykkiöt sijaitsevat Pirttikylän Velkmossenissa, noin 2,3 km kaakkoon Velkmossenin tienristeyksestä, seurakunnan metsämaalla, Sturiksback-torpetin/Kyrktorpetin ympäristössä. Metsässä on kolmessa kohdassa röykkiöitä, niistä osa on ilmeisiä hautaröykkiöitä, osa luultavasti viljelys- tai raivauskivikasoja verrattain myöhäiseltä ajalta. Ne liittyvät ehkä Kyrktorpetin asutukseen. Paikasta käytetty myös nimeä Lisasback (torpan mukaan?).
Vuoden 1975 inventoinnin aikana metsä oli noin 15 vuoden ikäistä taimikkoa. Kun aluskasvillisuus ja risut oli aikanaan poltettu, olivat suurimmat röykkiöistä paikoin hyvin näkyvillä. Röykkiöitä on kolme ryhmää(ks. erilliskohteet). Ryhmä a on eteläisin (merkki peruskartalla), siitä 400 metriä luoteeseen sijaitsee ryhmä b ja tästä taas 400 metriä pohjoiseen sijaitsee ryhmä c.
Vuoden 2009 inventointi: Inventoinnissa ryhmistä a-c muodostettiin kustakin oma muinaisjäännöksensä. Ryhmä a = Pörtom Kyrkskogen, ryhmä b = Kyrkskogen 2 ja ryhmä c = Kyrkskogen 3.
Kohteessa on Pörtom Hembygsföreningenin 1970-luvulla tekemä kartoituksen mukaan useita kymmeniä röykkiöitä ja satamaksi arveltu kivirakennelma. Kartoitus ole tehty alueen kulotuksen jälkeen, jolloin röykkiöt ovat näkyneet hyvin. Kyseessä on enimmäkseen melko matalia ja pienehkö röykkiöitä, mutta joukossa muutamia hieman suurempiakin, joista kaksi isointa halkaisijaltaan noin 6 metriä ja korkeudeltaan puoli metriä ovat ns. sataman tuntumassa. Röykkiö ovat muutaman metrin etäisyydellä toisistaan ja niiden välissä on kuoppa. Satamaksi määritelty rakenne muodostuu kivivallista, jonka päissä on "siivekkeet" ulospäin. Vallilla on pituutta noin 12 metriä ja siivekkeillä 5-6 metriä. Arkeologi Peter Holmbladin arvion mukaan kyseessä voisi olla myös asumuksenpohja.
Inventoinnissa alueelta havaittiin parikymmentä röykkiötä, kivivalli mukaanluettuna. Inventoinnissa ei kyetty havaitsemaan kaikkia aikoinaan kartoituksessa havaittuja, koska alue kasvaa nykyisin noin 30-vuotiasta männikköä ja kenttäkasvusto on varvukkoa. Röykkiöitä paikannettiin siinä määrin, että alueen rajat saatiin määritettyä. |
| metsakeskus.605010015 |
545 |
Pörtom-Styvasback |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
217716.61700000 |
6968466.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010015 |
Vuoden 2009 inventointi: Noin 150 metriä Styvasbackenin rakennuksista itään olevalla mäellä havaittiin yksi matala röykkiö. Mäen länsireunaa pitkin kulkee tie Velkmossvägeniltä tilan pihaan. Alueella voi olla niitä enemmänkin, mutta vanha hakkuuaukea kasvoi inventointiajankohtana tiheää vesakkoa, heinää ja horsmaa, joten havaintojen teko oli vaikeaa. Mikäli alueelle kohdistuu maankäyttösuunnitelmia, se tulisi vielä tarkastaa. Samassa yhteydessä löydettiin kaksi uutta röykkiökohdetta tien lounaispuolella olevilta kumpareilta: Styvasbacken 2 ja 3.
Aiempi kuvaus: Viljelyröykkiöt sijaitsevat Pirttikylän länsiosassa, Velkmossenin maantien eteläpuolella, Brännskogeniin vievän tienhaaran lounaispuolella noin 500 metriä. Maasto on hiukan lounaaseen viettävä metsäinen rinne Styvasbackenilla, rakennusten (vuoden 1970 kartalla myös itäisemmät rakennukset ovat merkittynä) itäpuolella. Vanhojen ulkorakennusten takana on 3-4 matalaa, pientä ja epämääräisen näköistä kivikasaa noin 40 x 50 metrin alueella. Kivikasoissa on kaivelujen jälkiä. Ne eivät näytä hautaröykkiöiltä, vaan saattavat olla todennäköisesti historiallisen ajan viljelyyn tai raivaukseen liittyviä. Vuoden 2003 tarkastuksessa ei löytynyt tästä koordinaattipisteestä mitään latomuksiksi tulkittavaa. Sijaintitieto saattaa olla virheellinen.
Vuoden 1987 peruskartalla on muinaisjäännösmerkki näistä 500 metriä lounaaseen, mutta Museovirastolla ei ole tietoa haudoista tässä paikassa. |
| metsakeskus.605010016 |
545 |
Pörtom-Fallback/Dalsback |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220620.46600000 |
6964827.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010016 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8:n ja Gevanebäckenin länsipuolella, metsäautotien mutkan kohdalla, tieltä noin 100 metriä pohjoiseen, metsässä. Paikalla on kaksi hautaröykkiötä.
1) eteläisempi röykkiö, jonka läpimitta on 8 metriä ja sen keskellä on kuoppa.
2) edellisen parina on samantyyppinen röykkiö, jonka läpimitta on 8 m.
Molemmat röykkiöt ovat hyvin näkyvillä. Röykkiöiden eteläpuolella on pieniä kivikasoja, joita ei ole enemmin noteerattu.
Vuoden 2009 inventointi: Röykkiöt olivat aiemman kuvauksen mukaisessa kunnossa. Alue kasvaa tiheää, noin 25-vuotiasta, mäntymetsää. Röykkiöiden lisäksi havaittiin röykkiöistä noin 50 metriä etelään halkaisijaltaan noin puolitoistametrinen ja syvyydeltään noin puoli metriä oleva kuoppa (ks. erilliskohde). Kuopan ja röykkiöiden välissä oli myös muutamia muita epämääräisiä kuoppia. Kuopat voivat olla keittokuoppia. Havaintojen teko ja kuoppien paikallistaminen alueella oli vaikeaa tiheän puuston takia. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu havaittuihin rakenteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.605010017 |
545 |
Pörtom-Pörtbäcken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
221621.07000000 |
6962669.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010017 |
Röykkiöt sijaitsevat 700 metriä koilliseen vanhasta Pirttikylän ja Ylimarkun rajasta, Närpiönjoesta 200 metriä luoteeseen ja 300 metriä itään vanhalta maantieltä (Strandvägen). Viljelysten keskellä, talon koillispuolella jokivarressa on mäenkumpare, joka on 1970-luvulla paljaaksi hakattu. Maaperä on kivistä moreenia. Kumpareen laella on 48 kiviröykkiötä, jotka ovat läpimitaltaan 3-7 metriä. Röykkiöt ovat matalia ja tarkastuksen aikaan hakkuujätteiden vuoksi osittain vaikeita todeta. Isommissa on näkyvissä keskellä pengottu kuoppa. Röykkiöistä on tutkittu vuonna 1954 yksi ja 1976 yksi. Löytöinä oli Morby-tyypin keramiikkaa.
Mäellä on mahdollisesti myös asuinpaikka, vaikka sitä ei 1976 fosfaattikartoituksella voitu tarkemmin rajata.
Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2009 inventoinnissa. |
| metsakeskus.605010018 |
545 |
Pörtom-Laplom |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
221473.13800000 |
6962160.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010018 |
Miettisen aiempi kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat Närpiönjoen itäpuolella, vanhan maantien eli Strandvägenin itäpuolella noin 400 metriä tieltä, uudelta valtatie 8:lta länteen 1,4 km, lähellä entistä Pirttikylä-Ylimarkku pitäjänrajaa. Paikka on Östramossen-Pörtmossläton-suoalueiden luoteispuolella, jokilaakson kaakkoisreunalla, viljelysten itäpuolella ja Laplomin talosta kaakkoon. Maasto on metsää, jossa on loivalla luoteisrinteellä kiviröykkiöitä. Muutamat ovat matalan kalliotasanteen ja sen alapuolisen terassin vierellä. Röykkiöt matalia ja pieniä, niiden läpimitta on 3-5 metriä. Paikalla on kymmenen röykkiötä hajallaan laajahkolla alueella. Aluetta ei ole tarkemmin kartoitettu.
Vuoden 2009 inventointi: Muinaisjäännökseksi merkitty alue käytiin inventoinnissa läpi, mutta yhtään selkeästi röykkiöksi luokiteltavaa kohdetta ei havaittu. Alue kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Peruskarttaan merkityn muinaisjäännösmerkin kohdalla ei havaittu muinaisjäännöstä. Alueella on monia kaivelun merkkejä, mm. pieni sorakuoppa. Alue on voinut olla maankäytön piirissä pitkän aikaa. Alueella on kuitenkin syytä tehdä vielä prospektointia mikäli siihen kohdistuu maankäyttösuunnitelmia. |
| metsakeskus.605010019 |
545 |
Pörtom-Karkåsback |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223440.34700000 |
6962210.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010019 |
Kohteet sijaitsevat valtatie 8:n itäpuolella, Närpiönjokilaakson viljelysaukean reunalla, joen Pirttikylän kohdalla tekemästä mutkasta vajaat 3 km etelään. Viljelysaukealta kohoaa koillinen-lounainen-suuntainen korkeahko moreenimäki, joka on 400 m pitkä ja 200-300 m leveä. Mäen laella on muinaishautoja, eteläpäässä ja laella myös merkkejä asuinpaikasta.
Röykkiöistä osa on suuria, yksi pitkänomainen ja vallimainen (mahdollisesti luontainen). Selvien isojen hautaröykkiöiden läpimitta on 8-10 metriä, yhdessä on silmäkivi, yhdessä on punaisia hiekkakiviä pinnalla, kaikissa on penkomisjälkiä. Lisäksi paikalla on useita pienempiä, selvärajaisia matalia ja pengottuja röykkiöitä, joiden koko on 4x2 m, 6x3 m ja 5x2 m. Röykkiöiden lisäksi on vielä muutamia 2-6 m läpimittaisia matalia latomuksia. Turkistarhojen vierellä eteläosassa mäkeä on yksi röykkiö, jonka läpimitta on 4-5 metriä. Hiekkakuopan itäreunalla on epämääräisiä matalia kivikasoja, jotka saattavat olla luontaisiakin. Rakenteiden lukumäärä on tuntematon ja tarkka kartoitus tekemättä. Pörtom Hembygdsförening on laatinut opaskartan paikalle.
Kohdetta ei tarkistettu vuoden 2009 inventoinnissa. |
| metsakeskus.605010019 |
545 |
Pörtom-Karkåsback |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
223440.34700000 |
6962210.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010019 |
Kohteet sijaitsevat valtatie 8:n itäpuolella, Närpiönjokilaakson viljelysaukean reunalla, joen Pirttikylän kohdalla tekemästä mutkasta vajaat 3 km etelään. Viljelysaukealta kohoaa koillinen-lounainen-suuntainen korkeahko moreenimäki, joka on 400 m pitkä ja 200-300 m leveä. Mäen laella on muinaishautoja, eteläpäässä ja laella myös merkkejä asuinpaikasta.
Röykkiöistä osa on suuria, yksi pitkänomainen ja vallimainen (mahdollisesti luontainen). Selvien isojen hautaröykkiöiden läpimitta on 8-10 metriä, yhdessä on silmäkivi, yhdessä on punaisia hiekkakiviä pinnalla, kaikissa on penkomisjälkiä. Lisäksi paikalla on useita pienempiä, selvärajaisia matalia ja pengottuja röykkiöitä, joiden koko on 4x2 m, 6x3 m ja 5x2 m. Röykkiöiden lisäksi on vielä muutamia 2-6 m läpimittaisia matalia latomuksia. Turkistarhojen vierellä eteläosassa mäkeä on yksi röykkiö, jonka läpimitta on 4-5 metriä. Hiekkakuopan itäreunalla on epämääräisiä matalia kivikasoja, jotka saattavat olla luontaisiakin. Rakenteiden lukumäärä on tuntematon ja tarkka kartoitus tekemättä. Pörtom Hembygdsförening on laatinut opaskartan paikalle.
Kohdetta ei tarkistettu vuoden 2009 inventoinnissa. |
| metsakeskus.605010021 |
545 |
Pörtom-Södrahagback |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224081.08500000 |
6962843.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010021 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat pitkänomaisen mäenharjanteen pohjoispäässä, valtatie 8:n itäpuolella noin 640 metriä ja Närpiönjoen eteläpuolella, Sandåsenin talosta runsaat 100 metriä pohjoiseen. Mäenharjanteella on vuonna 1975 tehty aukkohakkuualue tien itäpuolelle. Mäen etelä-lounaisrinteessä korkeimman kohdan lähellä on kaksi matalaa, hiukan vaikeasti havaittavaa kiviröykkiötä, joiden läpimitta on 4-5 m. Röykkiöt ovat mahdollisesti hautaröykkiöitä.
Vuoden 2009 inventointi: Mäen harjanne kasvaa nykyisin tiheää vesakkoa ja taimikkoa, havaintojen teko on vaikeaa. Kohteessa havaittiin kuitenkin yksi matala kiviröykkiö, jonka tarkkaa kokoa oli vaikea arvioida kasvillisuuden takia. Todennäköisesti kyseessä on toinen aiemmin mainituista röykkiöistä. |
| metsakeskus.605010022 |
545 |
Pörtom-Ryttåsback |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
224019.11000000 |
6963279.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010022 |
Röykkiöt sijaitsevat Närpiönjoen itäpuolella, noin 400 metriä itään valtatie 8:lta. Maasto on viljelysaukealla oleva pienehkö metsäinen mäenkumpare, jonka korkeimmalla, tasaisella laella on isoja siirtolohkareita ja koillisreunassa on pienehkö hiekkakuoppa (yhteismaata).
Mäellä kasvaa katajaa. Katajien seassa on useita kivikasoja, joista 2 tai 3 on selvärajaisempia, mahdollisesti hautaröykkiöitä.
1) röykkiö hiekkakuopan reunan lähellä, osaksi hajonnut tai hajoitettu, läpimitaltaan noin 8 m, esiintyy vanhoissa tiedoissa vuodelta 1959.
2) ja 3) pienempiä kiviröykkiöitä, läpimitoiltaan noin 4-5 m, edellisen lähellä, matalia.
Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2009 inventoinnissa. |
| metsakeskus.605010025 |
475 |
Pörtom-Partane |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
228437.28900000 |
6973890.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010025 |
Röykkiöt sijaitsevat Pirttikylän pohjoisosassa valtatie 8:n länsipuolella, tien ja kuivatun Partaträsketin välisillä kallio- ja kangasmailla.
Alueella on kolme röykkiörykelmää:
a) mäenkumpareen eteläreunalla, kalliolla, matala ja hajoitettu kiviröykkiö, koko 7x4,5 m.
b) edellisestä länteen runsaat 100 m, saman kankaan länsireunalla, lähempänä Partaträsketin rantaa, matalalla mäenkumpareella, sen etelä- ja keskivaiheilla on kolme röykkiötä: 4x3 m, pyöreähkö, kaiveltu keskeltä; 5x3 m, keskikokoinen, keskeltä kaiveltu; edellisistä länteen noin 30 m, koko 6x5 m, epäselvä, matala kiveys.
c) valtatien itäpuolella, Partamossenin pohjoisreunalla, röykkiöstä a vajaat 100 m itäkaakkoon: Viisi röykkiöitä, matalia, pieniä, osa saman suuruisia kuin b:ssä, kaivelujen jälkiä kaikissa. |
| metsakeskus.605010027 |
545 |
Pörtom-Velkanebäcken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
221490.09500000 |
6970386.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010027 |
Miettisen aiempi kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat Pirttikylä-Petolahti maantien eteläpuolella, Rainebäckin taloista noin 1400 metriä etelään, Velkanebäckenin länsipuolella 100 metriä, Rainebäckin viljelysaukean eteläreunasta 200-300 metriä etelään. Aukeaksi hakatulla alueella on ollut tarkastuksen aikaan näkyvissä parikymmentä pientä matalaa kiviröykkiötä, joitain lisää viereisessä metsässä. Alueen koko on noin 150x100 metriä. Pörtom Hembygdsföreningenin laskujen mukaan röykkiöitä on ainakin 40, mutta aluetta ei ole tarkasti kartoitettu.
Todetut röykkiöt ovat matalia, useat isojen maakivien vieressä tai ympärille koottuja. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 1,4 ja 4 metrin välillä. Useimmissa röykkiöissä on paksu turve ja heinä päällä, joitain on pengottu ehkä vuosia sitten.
A.M.Tallgren on kaivanut alueella viisi röykkiötä vuonna 1912. Niiden paikallistamista vaikeuttaa yleiskartan puuttuminen.
Vuoden 2009 inventointi: Kohde sijaitsee Velkanebäckenin länsipuolella, Maalahden rajan tuntumassa. Alue on kuusimetsää kasvavaa kangasta, maaperä moreenia. Tarkastuksessa alueelta löytyi 17 sammaloitunutta röykkiötä, joiden halkaisija vaihtee kolmesta seitsemään metriin ja korkeus on yleensä puolisen metriä. Osa röykkiöistä on kasattu ison kiven viereen. Röykkiöt ovat noin 200 x 200 metrin kokoisella alueella 27-30 metrin korkeudella. Röykkiöitten sijainti painottuu kohteen pohjoisosaan, missä on kymmenen röykkiötä, etelässä on yksi kolmen röykkiön rypäs ja loput neljä röykkiötä ovat hajallaan kohteen itäosassa.
Inv. 2023: Kohteen pohjois- sekä itärajaa tarkastettiin suunnitellun sähkönsiirtoreitin vaikutusalueelta. Havaittiin vain kaksi röykkiöitä, jotka ovat ilmeisesti vuoden 2009 inventoinnin röykkiöt 13 ja 17. Röykkiöiden paikkatietoja tarkennettiin. Rekisteriin rajatusta röykkiöiden alueesta noin 65 metriä pohjoiseen havaittiin yksi uusi röykkiö (röykkiö 18). |
| metsakeskus.605010028 |
545 |
Pörtom-Prekamyron |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219841.76200000 |
6969002.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010028 |
Aiempi kuvaus, Miettinen: Röykkiö sijaitsee Raineåsenilla, Småstenrösbackenin isoista röykkiöistä (605010005) noin 1,18 km länteen. Moreenimäellä on erillinen iso, komea ja hyväkuntoinen röykkiö. Paikalle on matkaa metsäautotien päästä koillisesta noin 300 m. Röykkiön läpimitta on 14 metriä, korkeus runsaat 1 metri. Röykkiö on tehty luontaiselle kumpareelle. Paikka oli vanhaa metsää tarkastuksen aikaan vuonna 1977.
Vuoden 2009 inventointi: Todettiin, että röykkiö on säilynyt aiemmin mainitussa kunnossa. Röykkiön länsipuolelle oli kuitenkin rakennettu pieni mökki, väliin oli jätetty muutaman metrin suoja-alue. Inventoinnin yhteydessä ei selvitetty, onko mökin rakentamisesta oltu yhteydessä Museovirastoon, joka tapauksessa mökki pilaa vaikuttavan hautamonumentin maisemaa. |
| metsakeskus.605010029 |
545 |
Pörtom-Brändskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
218711.21700000 |
6968960.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010029 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat Pirttikylän luoteisosassa, Brändskogenissa, Petolahdenjokeen laskevan Brändskogsdiketin ja maantien itäpuolella, metsässä laajalla noin 1,5 km pitkällä alueella. Röykkiöitä on seitsemässä eri kohdassa ryhminä, metsässä mäenkumpareilla ja rinteillä. Röykkiöt ovat eri kokoisia ja muotoisia. Niiden läpimitta vaihtelee 3-9 metrin välillä, kaikki ovat verrattain matalia. Kaksi suurinta röykkiötä alueen keskivaiheilla ovat noin 30 m korkeudella merenpinnasta, toisen vierellä on tervahauta. Samoin alueen eteläosassa on suuri, lähes 10 metrin läpimittainen röykkiö. Näissä röykkiöissä on näkyvissä turpeen ja sammalen alta punaisia hiekkakivilaakoja. Pääosa röykkiöistä on pieniä, matalia ja turpeen peittämiä, osaksi vaikeasti erotettavissa. Joissakin pienemmistä on keskellä tai reunalla iso maakivi.
Röykkiöaluetta ei ole tarkasti kartoitettu eikä röykkiöiden lukumäärä ole tiedossa. Osa röykkiöistä on karttalehden 1242 08 Nyby puolella.
Vuoden 2009 inventointi: Inventoinnissa käytiin läpi kaikki seitsemän aluetta, joille on merkitty röykkiöitä, mutta niitä löydettiin vain kahdelta alueelta. Näiden kahden alueen, Brändskogen 2 ja Brändskogen 3, lisäksi muinaisjäännösrekisterissä säilytetään tämä kohde, jossa tiheä mäntytaimikko ja vesakko esti havaintojen tekoa. |
| metsakeskus.605010030 |
545 |
Pörtom-Storberget |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
224518.92000000 |
6959474.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylimarkun-Pirttikylän pitäjänrajalta noin 800 metriä koilliseen ja 200 metriä eteläkaakkoon Storbergetin laelta. Löytöalue on Storbergetin loivalla moreenipohjaisella itärinteellä, metsäpalstalla, jossa tarkastuksen aikaan 1975 oli laaja hakkuuaukea. Metsänuudistusta varten satunnaisesti rikotulta maan pinnalta saatiin löytöinä runsaasti kvartseja. Asuinpaikan laajuutta ei sivusuunnassa maaston peitteisyyden vuoksi voitu määrittää. Kohde voi jatkua sekä lounaaseen että koilliseen, muinaisen rantaviivan (70 m korkeudella) suuntaisesti.
Storbergetin laella on Pörtom hembygdsföreningin tulkinnan mukaan hautaröykkiö, joka kuitenkin vaikutti luontaisesti kiviselle mäelle äskettäin kasatulta.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että alue kasvaa tiheää 25-30 -vuotiasta männikköä ja havaintojen teko on vaikeaa. Aiemmat löydöt olivat tulleet hakkuualueen rikkoutuneesta maaperästä, nyt maanpinta oli eheentynyt. Kohde rajattiin aiempien tietojen ja topografian perusteella. Rajaus on vain suuntaa antava, koska topografiassa ei ole selviä rajaavia piirteitä ja aiemmassa tarkastuksessakaan vuonna 1975 laajuutta ei voitu todeta. Asuinpaikkapesäkkeitä voi sijaita huomattavasti laajemmallakin alueella mitä nyt on rajattu muinaisjäännösalueeksi. Kohteen laajuuden selvittäminen vaatii koekaivauksen. |
| metsakeskus.605010031 |
301 |
Pörtom-Grytbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
226789.02200000 |
6957022.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010031 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Närpiön Pirttikylän ja Jurvan rajalla, Valsmossenin eli Siulannevan kaakkoisreunalla. Paikalla on pieni metsäinen vesakoitunut ja hiekkainen kumpare, jonne vie traktoritie. Kumpareesta on otettu hiekkaa kotitarpeiksi. Löydöt ovat peräisin hiekkakuopan reunasta. Pääosa kuoppaa ja löytöaluetta on Jurvan puolella rajaa. Ks kohde 175010017 Jurva Patamäki. Mahdollisesti pienialainen, enintään kumpareen kokoinen asuinpaikka.
Vuoden 2009 inventointi: Inventoinnissa todettiin, että muinaisjäännösrekisterin koordinaatit ovat aiemmin olleet väärin, koordinaatit on nyt korjattu. Asuinpaikaksi määritelty kumpare sijaitsee nykyään kokonaan nykyisen Kurikan alueella (Jurva yhdistettiin Kurikkaan vuonna 2009). Hiekkakuopat, joista löytöjä oli tehty ovat nyt turvettuneet ja kasvaneet umpeen. Alueella kasvaa tiheä parikymmenvuotias mäntymetsä. Kurikan Patamäen kohde on aivan sama kohde kuin Grytbacken, vain sillä erotuksella, että se on eri kunnan puolella. Kahden eri nimen käyttäminen kohteesta ei ole tarkoituksenmukaista. |
| metsakeskus.605010032 |
545 |
Pörtom-Ekstrand |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227100.88000000 |
6960439.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttikylän Sidbäckissä, Valsmossenin peltoaukealta ja suolta länteen, Valsåsenin harjanteen itäreunalla, pitkän koillis-lounais-suuntaisen moreeniharjanteen koillispäässä. Asuinpaikkalöytöjä on metsämaalta tuulenkaadoista vuoden 1975 tarkastuksesta metsätien molemmin puolin sekä ojaleikkauksista ja muutaman pienen, vanhan hiekkakuopan reunalta. Pääosa löydöistä on tien ala- eli itäpuoliselta rinteeltä. Kohteen tarkempi laajuus on määrittämättä. Löytöalue jatkunee etelään kuten koekaivaus vuonna 1982 osoitti.
Vuoden 2009 inventoinnissa kohde tarkastettiin, mutta havaintoja oli kasvillisuuden takia vaikea tehdä. Muinaisjäännöksen rajaus perustuu Anne Vikkulan vuonna 1982 tekemään koekaivaukseen ja topografiaan. |
| metsakeskus.605010033 |
545 |
Pörtom-Högback-Branten/Dalshagen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
226643.07300000 |
6959195.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttikylän Sidbäckissä, Valsåsenin hiekkaisella itärinteellä laajalla, noin 600 metriä pitkällä ja 50-300 metriä leveällä alueella, metsämaalla, osaksi tiealueella. Alimmat löydöt ovat rinteen alaosasta viljelyksiin rajoittuvasta metsästä, ylimmät tieleikkauksista rinteen yläosasta. Alarinteellä on rivi eri kokoisia ruohottuneita maakumpuja, joista yhtä on tutkittu 1993. Kummussa oli palanutta kiveä ja asuinpaikkalöytöjä. Löydöt olivat keramiikkaa (Ka II ja nuorakeramiikkaa), jonkin verran piitä, runsaasti kvartsia, hiekkakiviesineitä ja palanutta luuta.
Paikalla on tehty koekuopitusta 1982 alueen laajuuden selvittämiseksi ja rinteen alaosassa pieni kaivaus 1993. Välittömästi eteläpuolella on Granlidenin asuinpaikka 605010034 ja pienen matkan päässä pohjoisessa Ekstrandin asuinpaikka 605010032.
Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa ja se on aiemmin mainitun mukaisessa tilassa. Muinaisjäännöksen rajaus perustuu koekaivauksiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.605010034 |
545 |
Pörtom-Granliden |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
226184.26200000 |
6958374.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttikylän Valsåsenin itärinteellä, laajalla metsäalueella. Ylimmät löydöt ovat rinteen suuntaisen metsäautotien itä- eli alapuolelta, alimmat noin 50 metrin tasolta viljelysmaan yläreunasta. Yläosassa aluetta on metsittynyt hiekkakuoppa-alue, jonka pohjoisreunassa on liedenjäännös (67,15 m korkeudella). Siitä on saatu ajoitustulos 5580+-140 BP (Hel-968), cal 4456 BC. Löytöjä on kerätty eri aikoina viljelyksille vievän tien leikkauksista, metsästä tuulenkaadoista, vanhojen hiekkakuoppien reunoista ja metsäojien reunoista.
Rinteellä erottuu metsässä useita loivia rantaterasseja. Kyseessä on ilmeisen laaja ja pitkäikäinen asuinpaikka. Alueen laajuus on arviolta 600x500 metriä.
Talvella 2007-08 kohde on vahingoittunut hakkuita seuranneessa kannonnostossa (ks. Kaisa Lehtosen tarkistuskertomus 28.5.2008). Alue tarkistettiin myös vuoden 2009 inventoinnisssa mutta aiempiin asuinpaikan laajuutta koskeviin havaintoihin ei saatu täydennystä. Hakkuualue kasvoi horsmaa ja oli jo hyvää vauhtia turvettumassa. Ehjää asuinpaikka-aluetta on vielä jäljellä kannonnostoalueen etelä- ja länsipuolella. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu kaivaus- ja tarkistuslöytöihin sekä topografiaan. |
| metsakeskus.605010035 |
545 |
Pörtom-Storliden |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
225584.50700000 |
6957546.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Sidbäckissä, entiseltä Ylimarkun ja Pirttikylän rajalta noin 300 metriä koilliseen, Valsåsista Sidbäckiin vievän metsäautotien varrella ja noin 1 km koilliseen Valsåsin taloista. Maasto on moreeni- ja hiekkakankangasta, josta on tieleikkauksessa ja tuulenkaadoissa löytynyt hiukan asuinpaikkalöytöjä, kvartsia (KM 20151:45). Asuinpaikan laajuus ja luonne on toteamatta.
Vuoden 2009 inventoinnissa kohde tarkistettiin, mutta löytöjä ei tehty. Tienleikkaus on kasvanut umpeen ja parista tuulenkaadosta ei havaittu löytöjä. Muinaisjäännöksen rajaus on tehty aiempien löytötietojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.605010036 |
545 |
Pörtom-Svinbacken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
232113.86400000 |
6962036.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010036 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Röykkiö sijaitsee Närpiön Pirttikylän ja Jurvan rajalta runsas kilometri länteen, pitäjän itäisimmässä osassa olevalla Lokåsenin alueella. Maasto on mäntykangasta, jossa on matalalla mäenharjanteella röykkiö. Röykkiö on pahasti hajoitettu. Sen läpimitta on 6-7 metriä. Röykkiö on matala ja rakennettu suhteellisen tasakokoisista kivistä. Se on sammaloitunut. Mahdollisesti kyseessä on hautaröykkiö. Lähellä pari muuta pientä kivikasaa, joiden läpimitta on 2-3 m.
Vuoden 2009 inventointi: Inventoinnissa havaittiin, että kohteen aiempi sijaintitieto oli virheellinen. Röykkiö sijaitse noin 150 metriä luoteeseen ilmoitetusta koordinaattipisteestä. Sijaintitieto on nyt korjattu. Muutoin röykkiö oli aiemman kuvauksen mukaisessa kunnossa. Aiemmin mainittuja pieniä kivikasoja ei maastossa havaittu. Kohteen ympäristö on nykyisin noin 25-vuotiasta mäntymetsää, kenttäkasvillisuus on varvukkoa. Aivan röykkiön vierestä, sen koillispuolella, kulkee ajoura. |
| metsakeskus.605010037 |
545 |
Pörtom-Lokåsen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
232508.70700000 |
6962185.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Närpiön Pirttikylän ja Jurvan rajalla, Sidbäckin Lokåsenilla, runsaat 3 km koilliseen Närvijoen ylittävältä maantiesillalta ja noin 600 metriä luoteeseen pitäjänrajalta. Loivalla hiekkakankaalla on vanhoja hiekkakuoppia, joista tiedetään haetun muuraushietaa. Vuoden 1936 hiekanotossa on löytynyt ehjä nuorakeraaminen saviastia, joka on mahdollisesti vasarakirveshaudasta. Todennäköinen löytökohta paikallistettu myöhemmin ja sen ympäristöstä on todettu mahdollisesti asuinpaikka, löytöinä on kvartseja ja nokimaata.
Alueella on tehty jonkin verran koekaivauksia asuinpaikan rajaamiseksi. Värjääntynyttä kulttuurimaata on tuskin lainkaan, löydöt ovat lähes puhtaassa hiekassa. Tämä on pohjalaisille asuinpaikoille tavallinen piirre. Tarkan laajuuden selvittäminen vaatisi laajempia koekaivauksia. Hiekanotto ja tiet ovat tuhonneet aluetta pahoin.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että hiekkakuopat ovat kasvaneet umpeen ja osaa asuinpaikka-aluetta peittä tiheä mäntytaimikko. Havaintojen teko oli vaikeaa, eikä lisäinformaatiota paikan laajuudesta saatu. Muinaisjäännöksen rajaus perustuu aiempiin kaivaus- ja löytötietoihin sekä topografiaan. |
| metsakeskus.605010037 |
545 |
Pörtom-Lokåsen |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
232508.70700000 |
6962185.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Närpiön Pirttikylän ja Jurvan rajalla, Sidbäckin Lokåsenilla, runsaat 3 km koilliseen Närvijoen ylittävältä maantiesillalta ja noin 600 metriä luoteeseen pitäjänrajalta. Loivalla hiekkakankaalla on vanhoja hiekkakuoppia, joista tiedetään haetun muuraushietaa. Vuoden 1936 hiekanotossa on löytynyt ehjä nuorakeraaminen saviastia, joka on mahdollisesti vasarakirveshaudasta. Todennäköinen löytökohta paikallistettu myöhemmin ja sen ympäristöstä on todettu mahdollisesti asuinpaikka, löytöinä on kvartseja ja nokimaata.
Alueella on tehty jonkin verran koekaivauksia asuinpaikan rajaamiseksi. Värjääntynyttä kulttuurimaata on tuskin lainkaan, löydöt ovat lähes puhtaassa hiekassa. Tämä on pohjalaisille asuinpaikoille tavallinen piirre. Tarkan laajuuden selvittäminen vaatisi laajempia koekaivauksia. Hiekanotto ja tiet ovat tuhonneet aluetta pahoin.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että hiekkakuopat ovat kasvaneet umpeen ja osaa asuinpaikka-aluetta peittä tiheä mäntytaimikko. Havaintojen teko oli vaikeaa, eikä lisäinformaatiota paikan laajuudesta saatu. Muinaisjäännöksen rajaus perustuu aiempiin kaivaus- ja löytötietoihin sekä topografiaan. |
| metsakeskus.605010038 |
545 |
Pörtom-Nojärvskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
215238.60500000 |
6970209.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010038 |
Miettisen aiempi kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat Närpiön Pirttikylän Velkmossenissa, Ylimarkun ja Pirttikylän rajoilla olevalla metsäalueella nimeltä Nojärvskogen. Paikalla on kaksi ryhmää röykkiötä noin 600 metrin päässä toisistaan. Katso erilliskohteet a ja b.
Vuoden 2009 inventointi: Pentti Risla oli tarkastanut kohteen vuonna 2002. Hän oli määritellyt suoja-alueen. Rislan havainnot vahvistettiin vuoden 2009 inventoinnissa. Peruskartan muinaisjäännösmerkin sijainti on virheellinen, sen pitäisi olla noin 150 metriä lounaaseen nykyisestä merkinnästä. Alueella on kaksi pöyreää kivivallien rajaamaa aluetta, halkaisijaltaan ne ovat noin 5-6 metriä. Rakenteet eivät ole röykkiöitä, pikemminkin mieleen tulee jonkinlainen asumuksen pohja. Lisäksi alueella Rislan mukaan muutamia isojen kiveen kasattuja röykkiöitä, todennäköisimmin hautoja, joiden sijaintia ei ehditty vuoden 2009 inventoinnissa vahvistaa. Kohteen rajaus perustuu inventoinnissa havaittuihin rakenteisiin ja Rislan tarkastukseen.
Erilliskohde b:stä muodostettiin oma muinaisjäännöskohde, Nojärvskogen 2. |
| metsakeskus.605010039 |
545 |
Pörtom-Frönäsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
215035.69100000 |
6969178.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010039 |
Miettisen aiempi kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat Närpiön Pirttikylän ja Ylimarkun vanhan pitäjänrajan tuntumassa, Nojärvskogenin eteläosassa. Maasto on moreeniylänköä, joka laskee kaakkoon kohti Velkmossenia. Alueella on todettu inventoinnissa kahdessa kohdassa röykkiöitä mäenharjanteilla 100 metrin päässä toisistaan.
a) korkeimmalla mäellä, metsämaalla on kaksi suurehkoa röykkiötä. Toisen läpimitta on 8 m, toinen on pitkänomainen, mitoiltaan 8x6 m. Molemmissa on kaivelujen jälkiä.
b) edellisistä pohjoiseen runsaat 100 m, alempana rinteellä on muutamia (1-3 kpl) pienehköjä metsämaassa vaikeasti erotettavia röykkiöitä, joita saattaa olla alueella enemmänkin. Näiden koordinaatti on 6972245/3215180.
Paikallisten tietojen mukaan noin 360 metriä etelään röykkiöryhmästä a olevalla mäenkumpareella on myös röykkiöitä. Paikkaa ei ole tarkastettu.
Vuoden 2009 inventointi: Frönäsbergetiltä löytyi yksi röykkiö. Sen halkaisija on noin kuusi metriä ja korkeus puolisen metriä. Röykkiö on hieman kuusikon katveessa eikä erotu helposti maastosta. Toista röykkiötä ei harjanteella havaittu. Aiemmassa kuvauksessa mainitut b-ryhmän röykkiöt jäivät myös löytymättä. Alue, jolla röykkiöiden on ilmoitettu sijaitsevan, kasvaa hyvin tiheää nuorta mäntytaimikkoa, pieniä ja vaikeasti havaittavia röykkiöitä ei löytynyt. Samalla harjanteella röykkiön kanssa on myös kaksi kuoppaa. Toinen sijaitsee röykkiöstä noin 90 metriä luoteeseen, lähellä metsäautotietä. Kuopan halkaisija on pari metriä ja syvyyttä sillä on puolisen metriä. Röykkiöstä 100 metriä pohjoiseen on toinen kuoppa. Se ei vaikuta esihistorialliselta. Kuoppa on kraaterimainen, halkaisijaltaan noin neljä metriä ja syvyydeltään noin puolitoista metriä.
Inventoinnissa tarkastettiin myös aiemmassa kuvauksessa mainittu alue noin 360 metriä etelään. Alueelta löytyi yksi röykkiö, joka sijaitsee Frönäsbergetin röykkiöstä 280 metriä etelään. Röykkiöstä muodostettiin uusi muinaisjäännöskohde, Frönäsberget 2. |
| metsakeskus.605010040 |
545 |
Pörtom-Korpskogen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
229607.88400000 |
6959099.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010040 |
Miettisen aiempi kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Närpiön Pirttikylän ja Jurvan rajalla, Valsmossenin viljelysaukean itäreunalla, Finnmossenin eli Siulannevan itäpuolella ja 1 km Latvalan taloista lounaaseen. Kunnanrajalla kulkee metsäautotie, jonka varrelta on todettu asuinpaikkalöytöjä metsätien ojaleikkauksista, tuulenkaadoista ja koepistoista sekä Pirttikylän että Jurvan puolelta. Löytöalueen pituus on Pirttikylän puolella noin 300 metriä, leveys 30-40 metriä tieltä länteen, suunnilleen 50 m korkeuskäyrän mukaisesti ja sen yläpuolelle rajoittuen. Jurvan puolella löytöjä vielä lähes 100 metrin päässä tieltä kaakkoon metsästä. Ks Jurva Siulantie (175010003).
Vuoden 2009 inventointi: Kohde tarkastettiin, mutta tarkennuksia aiempiin laajuus tietoihin ei saatu. Tien leikkaukset olivat turvettuneet ja havaintojen teko metsässä oli vaikeaa. Muinaisjäännöksen laajuus on arvioitu aiempien löytöjen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.605010041 |
545 |
Pörtom-Lokbäcken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232271.79100000 |
6963735.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Jurvan ja Närpiön Pirttikylän rajan tuntumassa, noin 400 metriä lounaaseen rajalta, Sidbäckissä Luokankankaan pohjoisosassa. Maasto on metsämaata, hiekkakankangasta, jota aurattu ja ojitettu. Löydöt ovat peräisin aurausvaoista ja istutuslaikuista metsäautotieltä itään noin 100 m. Kangasmetsä on lähes tasaista ja hienohiekkaista, kivettömältä vaikuttavaa. Lokbäcken-puro on nykyisin yksi alueen ojista. Kohteen tarkempi laajuus on määrittämättä.
Vuoden 2009 inventoinnissa kohde tarkistettiin, mutta kohteen laajuuteen ei saatu selvyyttä tiheästä kasvillisuudesta johtuen. Kohde on rajattu aiempien tietojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.605010042 |
545 |
Pörtom-Pörtmossliden |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222297.81400000 |
6960767.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010042 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Pirttikylän ja Ylimarkun entisellä pitäjänrajalla, sen ja valtatie 8:n risteyksessä, Östra mossenin itäpuolisen rinteen alaosassa, valtatien itäpuolella. Pitäjänrajalla on valtatien suuntaisia osaksi vesakoituneita sorakuoppia, joista on löytöjä sekä Ylimarkun että Pirttikylän puolella rajaa. Metsäautotien pohjoispuolella yhteismaalla ja tilan 24:9 rajalla olevan pienehkön sorakuopan reunasta on myös löytöjä. Asuinpaikan laajuutta ei ole selvitetty. Huomattava osa lienee tuhoutunut soranotossa ennen löytymistä.
Vuoden 2009 inventointi: Aiemmassa kuvauksessa mainitut sorakuopat kasvoivat tiheää vesakkoa, havaintojen teko niissä oli mahdotonta. On mahdollista, että asuinpaikka-alue jatkuu hieman ylemmäs, itäänpäin, mutta alueen tarkempaan tutkimukseen ei ollut aikaa. Muinaisjäännösalueeksi on rajattu osa ylempää, tuhoutumatonta osaa, koska maaperän ja topografian vuoksi voidaan olettaa asuinpaikan jatkuvan siihen suuntaan. Asuinpaikan laajuuden määrittäminen vaatii koekaivauksen. |
| metsakeskus.605010043 |
545 |
Pörtom-Jämnåsen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
223620.28900000 |
6959281.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010043 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Löytöpaikka sijaitsee valtatie 8:n ja Östra mossenin itäpuolella, vanhalla Pirttikylän ja Ylimarkun pitäjänrajalla. Maaperä on hiekka-moreenimaata ja rinne laskee länteen ja luoteeseen. Metsäautotien reunassa ojaleikkauksessa tien mutkan pohjoisreunalla on ollut näkyvissä jonkin verran kvartsia, jota ei kuitenkaan ole otettu talteen. Paikalta ei ole muita havaintoja. Mahdollisesti kyseessä on pienialainen asuinpaikka, joka on tuhoutunut tienteossa.
Vuoden 2009 inventointi: Ojan leikkaus mistä aiemmin oli saatu löytöjä oli nyt turvettunut ja umpeenkasvanut. Alue kasvaa tiheää metsää ja maaperä oli koskematonta, havaintoja asuinpaikasta ei voitu tehdä. Aiempia löytöjä ei ole otettu talteen ja kohdetta ei ole koskaan varmennettu, joten aluerajauksen tekeminen on vaikeaa, varsinkin kun tasaisella kankaalla ei ole mitään topografisia piirteitä, joilla aluetta voisi rajata. Em. viitaten kohteen aiempaa rajausta ei muutettu. |
| metsakeskus.605010044 |
301 |
Pörtom-Sarne |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
231215.19900000 |
6968332.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010044 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat Närpiön Pirttikylän ja Jurvan rajalla, Pirttikylän koillisosassa, Sanemossenin eli Sarvinevan itäreunalla olevilla pienillä ja matalilla suosaarilla. Alueella on kolme röykkiöryhmää, erilliskohteet a, b ja c. Ryhmä a on niistä eteläisin, siitä 320 metriä luoteeseen sijaitsee ryhmä b ja edelleen 440 metriä pohjoiskoilliseen röykkiö c. Kaikki ryhmät on merkitty peruskarttaan. Röykkiö c on mahdollisesti osittain Jurvan puolella.
Vuoden 2009 inventointi: Kaikki kolme erilliskohdetta tarkastettiin, mutta vain kohteesta a löytyi yksi röykkiö. Se sijaitsee ajouran vieressä, tarkalleen Kurikan, entisen Jurvan rajalla. Röykkiö halkaisija on noin 5 metriä, siinä on laaja kuoppa keskellä ja siinä kasvaa kuusi. Röykkiöryhmän b karttaan merkityltä sijaintipaikalta ja sen lähistöltä ei havaittu merkkejä röykkiöistä. Röykkiöryhmä c:n paikalta löytyi matala kiveys, joka on osittain ajouran kohdalla. Kiveys vaikuttaa luontaiselta.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan kohteen b ympäristö on tuoretta kangasmetsää,
ilmoitetun röykkiön kohdalla kasvaa tiheästi nuoria kuusia. Ympäröivä alue inventoitiin
laajasti ja tarkasti. Kohde c kohdalla on joitakin osin pintakasvillisuuden peittämiä isohkoja kiviä, joista ei voi hahmottaa rakennetta. Kohteissa b ja c ei ole muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.605010045 |
545 |
Pörtom-Gangusholmen |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
230222.59100000 |
6969993.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010045 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat Närpiön Pirttikylän ja Jurvan rajalla, Pirttikylän koillisosassa, Sanemossenin eli Sarvinevan koillisreunalla. Suosaarilla on kaikkiaan 9 röykkiötä kolmessa eri kohdassa. Katso erilliskohteet a, b ja c. Ryhmä a on läntisin, ryhmä b sijaitsee siitä 410 metriä itään ja ryhmä c edelleen 355 metriä itäkaakkoon.
Vuoden 2009 inventointi: Ryhmästä c muodostettiin oma muinaisjäännöksensä, Gangusholmen 2. Ryhmän b paikalla ei havaittu röykkiöitä.
Ryhmä a on tämä kohde. Kohde sijaitsee noin 100 metriä pitkällä ja parikymmentä metriä leveällä moreeniharjanteella keskellä suota. Alueelta ei löytynyt yhtään selvää röykkiötä. Harjanne on luonnostaan aika kivikkoinen. Kohteessa havaittin pari matalaa kiveystä noin 10 metrin päässä toisistaan. Toinen vaikuttaa isompien kivien ympäröivältä kivetyltä tulisijalta ja toinen on matala ja epämääräinen. Ensisijaisesti kohteesta tulee mieleen erämiesten leiripaikka soiden keskellä. Mainittakoon vielä, että peruskartan osoittama muinaisjäännösmerkki osoittaa suolle, saarekkeen vieressä. |
| metsakeskus.605010046 |
545 |
Pörtom-Branten W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
226031.31400000 |
6959534.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010046 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Pirttikylän Sidbäckissä, Högbacken-Storberget ylängön koillisosassa, soranottoalueella. Rinne laskee länteen ja luoteeseen. Tarkastuksen aikaan alue oli hakattu paljaaksi ja kuorittu osaksi hiekanottoa varten. Maaperä on hienoa hiekkamaata. Noin 240 metriä etelään metsäautotieltä löytyi asuinpaikkalöytöjä. Kohde jatkuu mahdollisesti länteen ja lounaaseen metsämaalle. Tarkempi laajuus on selvittämättä. Osa paikasta on ilmeisesti tuhoutunut soranotossa.
Vuoden 2009 inventointi: Todettiin, että vanha soranottoalue on jo kasvanut umpeen ja vesakoitunut. Muutenkin alue kasvoi tiheää puustoa, joten havaintomahdollisuudet oliva olemattomat. Alueella on parissa kohdin vielä tuoreita jälkiä hyvin pienimuotoisesta soranotosta. Näissä parissa kohden ei rikkoutuneessa maanpinnassa ollut löytöjä eikä muitakaan merkkejä asuinpaikasta. Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu aiempiin löytötietoihin ja topografiaan. |
| metsakeskus.605010047 |
545 |
Pörtom-Flakåsback |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
225592.48500000 |
6960640.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010047 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Löytöpaikka sijaitsee Pirttikylän kirkonkylän eteläpuoleisella ylängöllä, Storbergetin-Lillbergetin mäkialueen itärinteellä. Metsäautotien viereisestä sorakuopasta on otettu maata teiden rakentamiseen 1960-luvulla. Kuopan reunoilta, pääasiassa itäosasta on löytynyt muutamia kvartseja. Maaperä on karkeaa soraa.
Topografialtaan mahdollinen asuinpaikaksi, mutta löydöt ovat vähäisiä. Paikka on samantapainen kuin kohde Branten W, joka sijaitsee 1 km kaakkoon, samoilla rinteillä mutta hiukan korkeammalla ja sen maaperä on parempi.
Vuoden 2009 inventointi: Todettiin, että sorakuoppa on umpeenkasvanut, samoin metsäautotien leikkaus. Maaperä oli ehjää ja havaintojen teko sen vuoksi hankalaa. Alue on tasaista mäntykangasta ja rajaaminen topografisin perustein on myös vaikeaa. Alueelle aiempien löytötietojen perusteella tehty rajaus on vain suuntaa antava. Asuinpaikan laajuuden toteamiseksi tarvitaan koekaivaus. |
| metsakeskus.605010048 |
545 |
Pörtom-Husgärdsfäbodar |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
221929.94400000 |
6964036.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010048 |
Miettisen aiempi kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Pirttikylän kirkolta länsilounaaseen, Södrabyn Timmeråsenin ylängön itäreunalla Pörtomskogenissa. Södra Lammossenin lounaispuolella noin 1 km on moreenipohjainen kivinen mäki, jossa löytyi istutusvaoista jonkin verran kvartsia vuonna 1978. Paikan tarkempi laajuus on määrittämättä. Myöhemmän tarkastuksen aikaan heinikko oli peittänyt avoimen maan.
Vuoden 2009 inventointi: Kohde kasvoi tiheää mäntytaimikkoa, havaintomahdollisuudet olivat olemattomat. Kohteen laajuuden määrittämiseen tarvitaan koekaivaus. Aiempien löytötietojen ja topografian avulla tehty aluerajaus on vain suuntaa antava.
Inv. 2023: Paikalla kasvaa tiheää nuorta havupuumetsää, jossa on rehevää aluskasvillisuutta. Havaintomahdollisuudet olivat huonot, eikä paikalta saatu minkäänlaisia havaintoja muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.605010049 |
545 |
Pörtom-Österkarkås |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223667.25500000 |
6961553.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010049 |
Miettisen aiempi kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8:n itäpuolella, kirkonkylän eteläpuolisen viljelyaukean (Racklet-Hästhagen) länsireunalla, noin 200 m viljelyksistä itään. Maasto on loivasti kaakkoon kohoavaa moreenipohjaista metsämaata, mäntymetsää. Rinteessä on neljä röykkiöitä:
- yksi suuri, 6-8 metriä läpimitaltaan ja kaksi pienempää lähekkäin.
- edellisistä jonkin matkaa itään on pitkänomainen röykkiö, pituudeltaan 10 metriä, suurin leveys keskellä on 3-4 m, korkeus 80 cm (suurin). Röykkiö on päihin kapeneva, päissä on isot kivet. Reunoilla on harvakseltaan isompia kiviä ja keskusta on täytetty pienemmillä kivillä reunakivien tasolle saakka. Keskelle on kaivettu kuoppa, jossa kasvaa kaksi pienehköä koivua. Röykkiö muistuttaa muodoltaan venettä tai laivaa.
Rinteellä on lisää pieniä matalia röykkiöitä, joista ei ole tarkkoja lukumäärätietoja. Aluetta ei ole kartoitettu. "Laivalatomuksen" äärelle on Pörtom hembygdsförening pystyttänyt laatimansa informaatiokyltin vuonna 1984.
Vuoden 2009 inventointi: Kohteessa havaittiin pitkä röykkiö valli ja epämääräisiä kiveyksiä, jotka olivat paksun sammalen peitossa ja joista ei voinut selkeästi hahmottaa minkäänlaista erityistä muotoa. Kivirakenteet olivat noin 40 metrin matkalla harjanteen päällä. Alue kasvoi tiheää, noin 25-vuotiasta, mäntymetsää, joten havaintomahdollisuudet olivat heikohkot. |
| metsakeskus.605010050 |
545 |
Pörtom-Backback |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
224931.73800000 |
6964960.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010050 |
Kuppikivi sijaitsee Pirttikylän kirkonkylässä, Jurvaan vievän maantien pohjoispuolella, tonttimaiden rajalla olevassa avokalliossa. Pensasaidan eteläpuolella on kallion pinnassa kaksi selvää noin 5 cm läpimittaista säännöllisen muotoista kuppimaista syvennystä sekä kaksi epäselvempää, suunnilleen samankokoista syvennystä, kaikki verrattain lähekkäin. Kallio on osaksi sammalen ja turpeen peittämä, joten syvennyksiä saattaa olla enemmänkin. Paikkaan tai kuppeihin ei liity perimätietoa.
Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2009 inventoinnissa. |
| metsakeskus.605010051 |
545 |
Pörtom-Rackle |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
222958.54500000 |
6960715.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010051 |
Miettisen aiempi kuvaus: Röykkiö sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella, Pirttikylän kirkonkylän viljelysaukean eteläreunalla. Suon keskellä on pyöreä saareke, joka on kooltaan 50x60 metriä. Sen reunoilla on epämääräistä vallimaista kiven ja maansekaista muodostumaa, joka mahdollisesti on kokonaan luontaista. Vallin leveys vaihtelee 2-4 m välillä, korkeus 0,5-1 m välillä. Kivet ovat sekakokoisia, paikoin kiviä on näkyvissä vain vähän. Muodostelma on metsittynyt ja turvettunut. Vallin sisäpuolinen alue on verrattain tasaista ja vähäkivistä. Muutamasta koepistosta löytyi hiukan kvartsia. Kyseessä on mahdollisesti pienialainen asuinpaikka. Kohteen tarkempi luonne ja ikä ovat kuitenkin epäselviä.
Pörtom hembygdsförening pystyttänyt paikalle laatimansa taulun, jossa muodostelmaa kutsutaan perustelematta nimellä "Laplom rundborg". Muinaislinnasta ei kuitenkaan ole kysymys.
Vuoden 2009 inventointi: Todettiin, että kohteen itä-, länsi- ja pohjoisosassa on hahmotettavissa vallimaisia rakenteita. Ne vaikuttavat aika luonnollisilta isoista kivistä muodostuneilta kivivalleilta, kohteen itäpäästä ne puuttuvat. Vallien sisäosa on kooltaan noin 25x35 metriä. Aiemmat kvartsilöydöt viittaavat asuinpaikkaan. Inventoinnin yhteydessä kuitenkin löytyi pari luonnollisesti lohjennutta, iskokselta vaikuttavaa, kvartsia, joten kohde vaatii koekaivauksen sen luonteen ja iän määrittämiseksi. Muinaisjäännösalueksi on rajattu kumpare, jolla vallit ovat.
Inv. 2023: Kohde tarkastettiin sen koillis-itäpuolelle suunnitellun sähkölinjan inventoinnin yhteydessä. Paikalla on kuvauksen mukainen kumpare, sekä sitä osittain kiertävä kivivalli. Kumpare ja valli vaikuttavat luonnon muodostamilta. Kohteen tarkempi luonne ei inventoinnin yhteydessä selvinnyt. |
| metsakeskus.605010053 |
545 |
Pörtom-Stampåsen |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
224422.93100000 |
6967703.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010053 |
Löytöpaikka sijaitsee valtatie 8:n länsipuolella, Bergan Bruksbacenilta länteen, Dragmossenin länsipuolella Langåshagen nimisessä paikassa, moreeniharjanteella suon reunalla. Vuoden 1982 tarkastuksessa tuulenkaadoista ja koepistoista on löytynyt vähän kvartsia. Kyseessä saataisi olla kivikautinen asuinpaikka.
Vuoden 2000 tarkastuksessa paikalla havaittiin terassi, kiviaita ja pieniä viljelysröykkiöitä. Ei havaintoja asuinpaikasta, sen sijaan historiallisen ajan viljelyn merkkejä.
Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2010 inventoinnissa. |
| metsakeskus.605010054 |
545 |
Pörtom-Småstenrösback E |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
221185.22500000 |
6969191.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010054 |
Miettisen aiempi kuvaus: Röykkiöt sijaitsevat Raineåsenin metsäautotien varrella, Småstenrösbackenin pronssikautisista röykkiöistä (605010005) noin 120 m itään. Maasto on ollut ilmoitusaikaan aukeaksi hakatua metsämaata, jossa on mäenkumpareella (tilan 2:148 maalla) 5-6 matalaa latomusta. Muutamassa on mahdollisesti ollut pystykivi. Äestysvaoista on löytynyt jonkin verran kvartsia (Pörtom hembygdsförening toimittanut). Latomukset ovat ajoittamattomia, asuinpaikka on epävarma. Kohdetta ei ole tarkastettu ja sijaintitieto on epätarkka.
Vuoden 2009 inventointi: Röykkiöitä etsittiin aiemmin ilmoitetulta alueelta koordinaattipisteen ympäristöstä, mutta niitä ei löydetty. Alueen kasvillisuus oli tiheää ja hankaloitti havaintojen tekoa. |
| metsakeskus.605010056 |
545 |
Pörtom-Svinbacken 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
231964.92500000 |
6962175.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010056 |
Miettisen aiempi kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee Närpiön Pirttikylän ja Jurvan rajan lähellä, Lokåsenin kangasmaalla, joka viettää loivasti länteen ja lounaaseen. Avohakkuualueella metsäautotien pohjoispuolella on pieni hiekkakuoppa, jonka reunoilta ja viereen kuoritulta alueelta löytyi kvartseja ja palanutta luuta vuonna 1988. Löytöjä saatiin talteen myös ympäristöstä metsäkoneen telojen urista. Paikoin oli näkyvissä heikosti värjäytynyttä maata kuopan reunassa. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kyseessä on asuinpaikka, jonka tarkempi laajuus on tuntematon. Löytöalue näyttäisi keskittyvän noin 60 m korkeuskäyrän tuntumaan. Alue on ilmeisesti myöhemmin äestetty.
Vuoden 2009 inventointi: Tarkastuksessa todettiin, että asuinpaikka-alue kasvaa pääosin tiheää mäntytaimikkoa ja vesakkoa. Hiekkakuoppa-alue lienee vielä jossain määrin käytössä, myös sen ympäristö on myllätty. Rikkoutuneessa maaperässä hiekkakuopan eteläosassa havaittiin pari sirua palanutta luuta, niitä ei kerätty talteen. Asuinpaikan rajaus on tehty aiempien löytötietojen, inventointihavaintojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.605010057 |
545 |
Pörtom-Storflakåsen |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
224144.07100000 |
6959770.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.605010057 |
Aiempi Miettisen kuvaus: Löytöpaikka sijaitsee valtatien 8:n itäpuolella, Storbergetin ylängön länsirinteellä, metsäautotien itäpuolella. Paikalla olevalta hiekkakuoppa- ja aukkohakkuualueelta ovat Pörtom hembygdsföreningenin jäsenet keränneet asuinpaikkalöytöjä (kvartsia). Vuonna 1982 paikan tarkastuksessa ei kyseiseltä kohdalta löydetty merkkejä asuinpaikasta, ei myöskään myöhemmissä tarkastuksissa. Kohde on epävarma. Alkuperäinen sijaintitieto on ehkä virheellinen.
Vuoden 2009 inventointi: Alueella on laaja maa-aineksenottoalue. Alueen tarkastuksessa ei löytynyt merkkejä asuinpaikasta, mutta mm. arkeologi Peter Holblad kertoo havainneensa kvartsi-iskoksia alueen hiekkakuoppien laidalla. On mahdollista, että asuinpaikkaa on vielä jonkin verran jäljellä. Asuinpaikan olemassaolon ja laajuuden toteaminen vaatii kuitenkin koekaivauksen. |
| metsakeskus.606000001 |
710 |
Pururadan kallio |
10001 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
306010.53200000 |
6666861.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606000001 |
Pohjan kirkonkylän keskustan länsipuolella Karjaa-Tenhola-tiestä etelään on suuri kalliomassiivi, jonka eteläreunalla sijaitsevat mm. Pohjan kirkonkylän koulut. Kallion laitoja seurailevan pururadan laidalta kallion läntisestä osasta tavattiin tarkastuksen yhteydessä (1993) joukko epämääräisen muotoisia kiviraunioita, jotka määritettiin ryssänuudeneiksi. Niiden läpimitta vaihtelee kahdesta metristä kuteen metriin (mitat on otettu rauenneista kivikasoista). Osassa raunioista on vielä jäljellä neliömäisiä tai suorakaiteen muotoisia keskusrakenteita, ilmeisesti uuninpesien jäänteitä. Lähes kaikissa raunioissa on keskellä syvennys.
Rauniot sijaitsevat kolmella erikorkuisella kalliotasanteella, suurin osa niistä on kuitenkin matalimmalla näistä terasseissa.
Ilmeisesti Dalhbergin Pohjan inventointikertomuksessa (1930) oleva maininta "...berget ovanför Flemingsbacka, men fann jag här endast ryssugnar och ej några kummel..." tarkoittaa juuri Pururadan kallion ryssänuuneja. |
| metsakeskus.606000002 |
710 |
Brunkom |
10001 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
310692.63900000 |
6668561.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606000002 |
Viidentoista röykkiön ryhmä Brunkom träsketin pohjoisrannalla rantaa (eli eteläkaakkoa) kohti viettävällä moreenirinteellä. Röykkiöalueen ja rannan väliin jää pelto, jolta ei tarkastelun yhteydessä löydetty merkkejä muinaisjäännöksestä.
Röykkiöt muodostavat tiiviin ryhmän ja ne ovat keskimäärin 3-4 m läpimitaltaan. Muodoltaan ne ovat pyöreähköjä ja varsin matalia. Ne on rakennettu suhteellisen pienistä kivistä (alle pään kokoisista). Kahteen röykkiöistä on kajottu kaivamalla niiden keskustaan kuoppa (nrot 3 ja 11).
Röykkiö 15 eroaa muista, sillä se muodostuu laajsta 7,5 x 20 m suuruisesta kiveyksestä. Kartoituksen yhteydessä ei voitu päätellä sitä, onko kysymyksessä yksi suuri yhtenäinen latomus vai kolmesta eri röykkiöstä niiden rauetessa muodostunut epämääräinen kivipatja, joka on levinnyt alarinteen suuntaan.
Röykkiö 9 on epämääräinen turpeen alla oleva kiveys. |
| metsakeskus.606000003 |
710 |
Katajamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308349.60700000 |
6663472.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606000003 |
Pohjan Katajamäen röykkiöalue löydettiin vuonna 1992. Röykkiöalueeseen kuuluu 14 matalaa, kooltaan ja muodoltaan vaihtelevaa röykkiötä ja yksi nelisivuinen latomus, jonka koko on 20 m x 10 m. Vuonna 1993 alueelle tehtiin joitakin koekuoppia, joista tavattiin varhaiseen rautakauteen ajoittuvaa asuinpaikkamateriaalia. Vuonna 1994 Katajamäen nelisivuinen latomus avattiin puoliksi ja röykkiöiden eteläpuolelle avattiin tasokaivausalue koekuoppien perusteella löytörikkaimmaksi arvioidulle paikalle.
Turpeen poiston jälkeen latomuksessa alkoi hahmottua suurten reunakivien muodostama suorakaiteen muotoinen kehä, jonka sisäpuolella oli melko tiivis kiveys. Latomus oli kasattu pelkistä kivistä lukuunottamatta pohjatasoja, jotka olivat maansekaista. Maa latomuksen pohjatasossa ja sen alapuolella oli värjääntynyttä likamaata. Latomuksen kaivetusta osasta löydettiin vain epämääräinen metalliesineen fragmentti ja kasa naarmupintaista keramiikkaa. Latomuksen kohdalta otetuista spot-fosforinäytesarjoista näkyy korkeiden fosforiarvojen keskittymiä latomuksen reunakivien sisäpuolella. Yksittäisiä korkeita arvoja oli tosin myös latomuksen ulkopuolella. Latomuksen alla oli noin 20 cm hiekkakerros ennen kalliota.
Tasokaivausalue osoittautui vähälöytöiseksi ja sen maakerrokset sekoittuneiksi. Sieltä tavattiin myös kaksi noin metrin läpimittaista kiveystä, jotka ovat ilmeisesti resenttejä. Katajamäellä tehdystä spot-fosforitestistä näkyy, että tasokaivausalueen kohdalle muodostuu yksittäinen suurehko korkean fosforipitoisuuden alue, mutta että varsinaiset laajemmat korkean fosforipitoisuuden alueet ovat pohjoisempana röykkiöiden ja niistä hieman erillään olevan nelisivuisen latomuksen välillä. |
| metsakeskus.606000003 |
710 |
Katajamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
308349.60700000 |
6663472.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606000003 |
Pohjan Katajamäen röykkiöalue löydettiin vuonna 1992. Röykkiöalueeseen kuuluu 14 matalaa, kooltaan ja muodoltaan vaihtelevaa röykkiötä ja yksi nelisivuinen latomus, jonka koko on 20 m x 10 m. Vuonna 1993 alueelle tehtiin joitakin koekuoppia, joista tavattiin varhaiseen rautakauteen ajoittuvaa asuinpaikkamateriaalia. Vuonna 1994 Katajamäen nelisivuinen latomus avattiin puoliksi ja röykkiöiden eteläpuolelle avattiin tasokaivausalue koekuoppien perusteella löytörikkaimmaksi arvioidulle paikalle.
Turpeen poiston jälkeen latomuksessa alkoi hahmottua suurten reunakivien muodostama suorakaiteen muotoinen kehä, jonka sisäpuolella oli melko tiivis kiveys. Latomus oli kasattu pelkistä kivistä lukuunottamatta pohjatasoja, jotka olivat maansekaista. Maa latomuksen pohjatasossa ja sen alapuolella oli värjääntynyttä likamaata. Latomuksen kaivetusta osasta löydettiin vain epämääräinen metalliesineen fragmentti ja kasa naarmupintaista keramiikkaa. Latomuksen kohdalta otetuista spot-fosforinäytesarjoista näkyy korkeiden fosforiarvojen keskittymiä latomuksen reunakivien sisäpuolella. Yksittäisiä korkeita arvoja oli tosin myös latomuksen ulkopuolella. Latomuksen alla oli noin 20 cm hiekkakerros ennen kalliota.
Tasokaivausalue osoittautui vähälöytöiseksi ja sen maakerrokset sekoittuneiksi. Sieltä tavattiin myös kaksi noin metrin läpimittaista kiveystä, jotka ovat ilmeisesti resenttejä. Katajamäellä tehdystä spot-fosforitestistä näkyy, että tasokaivausalueen kohdalle muodostuu yksittäinen suurehko korkean fosforipitoisuuden alue, mutta että varsinaiset laajemmat korkean fosforipitoisuuden alueet ovat pohjoisempana röykkiöiden ja niistä hieman erillään olevan nelisivuisen latomuksen välillä. |
| metsakeskus.606000003 |
710 |
Katajamäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
308349.60700000 |
6663472.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606000003 |
Pohjan Katajamäen röykkiöalue löydettiin vuonna 1992. Röykkiöalueeseen kuuluu 14 matalaa, kooltaan ja muodoltaan vaihtelevaa röykkiötä ja yksi nelisivuinen latomus, jonka koko on 20 m x 10 m. Vuonna 1993 alueelle tehtiin joitakin koekuoppia, joista tavattiin varhaiseen rautakauteen ajoittuvaa asuinpaikkamateriaalia. Vuonna 1994 Katajamäen nelisivuinen latomus avattiin puoliksi ja röykkiöiden eteläpuolelle avattiin tasokaivausalue koekuoppien perusteella löytörikkaimmaksi arvioidulle paikalle.
Turpeen poiston jälkeen latomuksessa alkoi hahmottua suurten reunakivien muodostama suorakaiteen muotoinen kehä, jonka sisäpuolella oli melko tiivis kiveys. Latomus oli kasattu pelkistä kivistä lukuunottamatta pohjatasoja, jotka olivat maansekaista. Maa latomuksen pohjatasossa ja sen alapuolella oli värjääntynyttä likamaata. Latomuksen kaivetusta osasta löydettiin vain epämääräinen metalliesineen fragmentti ja kasa naarmupintaista keramiikkaa. Latomuksen kohdalta otetuista spot-fosforinäytesarjoista näkyy korkeiden fosforiarvojen keskittymiä latomuksen reunakivien sisäpuolella. Yksittäisiä korkeita arvoja oli tosin myös latomuksen ulkopuolella. Latomuksen alla oli noin 20 cm hiekkakerros ennen kalliota.
Tasokaivausalue osoittautui vähälöytöiseksi ja sen maakerrokset sekoittuneiksi. Sieltä tavattiin myös kaksi noin metrin läpimittaista kiveystä, jotka ovat ilmeisesti resenttejä. Katajamäellä tehdystä spot-fosforitestistä näkyy, että tasokaivausalueen kohdalle muodostuu yksittäinen suurehko korkean fosforipitoisuuden alue, mutta että varsinaiset laajemmat korkean fosforipitoisuuden alueet ovat pohjoisempana röykkiöiden ja niistä hieman erillään olevan nelisivuisen latomuksen välillä. |
| metsakeskus.606000003 |
710 |
Katajamäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
308349.60700000 |
6663472.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606000003 |
Pohjan Katajamäen röykkiöalue löydettiin vuonna 1992. Röykkiöalueeseen kuuluu 14 matalaa, kooltaan ja muodoltaan vaihtelevaa röykkiötä ja yksi nelisivuinen latomus, jonka koko on 20 m x 10 m. Vuonna 1993 alueelle tehtiin joitakin koekuoppia, joista tavattiin varhaiseen rautakauteen ajoittuvaa asuinpaikkamateriaalia. Vuonna 1994 Katajamäen nelisivuinen latomus avattiin puoliksi ja röykkiöiden eteläpuolelle avattiin tasokaivausalue koekuoppien perusteella löytörikkaimmaksi arvioidulle paikalle.
Turpeen poiston jälkeen latomuksessa alkoi hahmottua suurten reunakivien muodostama suorakaiteen muotoinen kehä, jonka sisäpuolella oli melko tiivis kiveys. Latomus oli kasattu pelkistä kivistä lukuunottamatta pohjatasoja, jotka olivat maansekaista. Maa latomuksen pohjatasossa ja sen alapuolella oli värjääntynyttä likamaata. Latomuksen kaivetusta osasta löydettiin vain epämääräinen metalliesineen fragmentti ja kasa naarmupintaista keramiikkaa. Latomuksen kohdalta otetuista spot-fosforinäytesarjoista näkyy korkeiden fosforiarvojen keskittymiä latomuksen reunakivien sisäpuolella. Yksittäisiä korkeita arvoja oli tosin myös latomuksen ulkopuolella. Latomuksen alla oli noin 20 cm hiekkakerros ennen kalliota.
Tasokaivausalue osoittautui vähälöytöiseksi ja sen maakerrokset sekoittuneiksi. Sieltä tavattiin myös kaksi noin metrin läpimittaista kiveystä, jotka ovat ilmeisesti resenttejä. Katajamäellä tehdystä spot-fosforitestistä näkyy, että tasokaivausalueen kohdalle muodostuu yksittäinen suurehko korkean fosforipitoisuuden alue, mutta että varsinaiset laajemmat korkean fosforipitoisuuden alueet ovat pohjoisempana röykkiöiden ja niistä hieman erillään olevan nelisivuisen latomuksen välillä. |
| metsakeskus.606000003 |
710 |
Katajamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
308349.60700000 |
6663472.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606000003 |
Pohjan Katajamäen röykkiöalue löydettiin vuonna 1992. Röykkiöalueeseen kuuluu 14 matalaa, kooltaan ja muodoltaan vaihtelevaa röykkiötä ja yksi nelisivuinen latomus, jonka koko on 20 m x 10 m. Vuonna 1993 alueelle tehtiin joitakin koekuoppia, joista tavattiin varhaiseen rautakauteen ajoittuvaa asuinpaikkamateriaalia. Vuonna 1994 Katajamäen nelisivuinen latomus avattiin puoliksi ja röykkiöiden eteläpuolelle avattiin tasokaivausalue koekuoppien perusteella löytörikkaimmaksi arvioidulle paikalle.
Turpeen poiston jälkeen latomuksessa alkoi hahmottua suurten reunakivien muodostama suorakaiteen muotoinen kehä, jonka sisäpuolella oli melko tiivis kiveys. Latomus oli kasattu pelkistä kivistä lukuunottamatta pohjatasoja, jotka olivat maansekaista. Maa latomuksen pohjatasossa ja sen alapuolella oli värjääntynyttä likamaata. Latomuksen kaivetusta osasta löydettiin vain epämääräinen metalliesineen fragmentti ja kasa naarmupintaista keramiikkaa. Latomuksen kohdalta otetuista spot-fosforinäytesarjoista näkyy korkeiden fosforiarvojen keskittymiä latomuksen reunakivien sisäpuolella. Yksittäisiä korkeita arvoja oli tosin myös latomuksen ulkopuolella. Latomuksen alla oli noin 20 cm hiekkakerros ennen kalliota.
Tasokaivausalue osoittautui vähälöytöiseksi ja sen maakerrokset sekoittuneiksi. Sieltä tavattiin myös kaksi noin metrin läpimittaista kiveystä, jotka ovat ilmeisesti resenttejä. Katajamäellä tehdystä spot-fosforitestistä näkyy, että tasokaivausalueen kohdalle muodostuu yksittäinen suurehko korkean fosforipitoisuuden alue, mutta että varsinaiset laajemmat korkean fosforipitoisuuden alueet ovat pohjoisempana röykkiöiden ja niistä hieman erillään olevan nelisivuisen latomuksen välillä. |
| metsakeskus.606000003 |
710 |
Katajamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
308349.60700000 |
6663472.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606000003 |
Pohjan Katajamäen röykkiöalue löydettiin vuonna 1992. Röykkiöalueeseen kuuluu 14 matalaa, kooltaan ja muodoltaan vaihtelevaa röykkiötä ja yksi nelisivuinen latomus, jonka koko on 20 m x 10 m. Vuonna 1993 alueelle tehtiin joitakin koekuoppia, joista tavattiin varhaiseen rautakauteen ajoittuvaa asuinpaikkamateriaalia. Vuonna 1994 Katajamäen nelisivuinen latomus avattiin puoliksi ja röykkiöiden eteläpuolelle avattiin tasokaivausalue koekuoppien perusteella löytörikkaimmaksi arvioidulle paikalle.
Turpeen poiston jälkeen latomuksessa alkoi hahmottua suurten reunakivien muodostama suorakaiteen muotoinen kehä, jonka sisäpuolella oli melko tiivis kiveys. Latomus oli kasattu pelkistä kivistä lukuunottamatta pohjatasoja, jotka olivat maansekaista. Maa latomuksen pohjatasossa ja sen alapuolella oli värjääntynyttä likamaata. Latomuksen kaivetusta osasta löydettiin vain epämääräinen metalliesineen fragmentti ja kasa naarmupintaista keramiikkaa. Latomuksen kohdalta otetuista spot-fosforinäytesarjoista näkyy korkeiden fosforiarvojen keskittymiä latomuksen reunakivien sisäpuolella. Yksittäisiä korkeita arvoja oli tosin myös latomuksen ulkopuolella. Latomuksen alla oli noin 20 cm hiekkakerros ennen kalliota.
Tasokaivausalue osoittautui vähälöytöiseksi ja sen maakerrokset sekoittuneiksi. Sieltä tavattiin myös kaksi noin metrin läpimittaista kiveystä, jotka ovat ilmeisesti resenttejä. Katajamäellä tehdystä spot-fosforitestistä näkyy, että tasokaivausalueen kohdalle muodostuu yksittäinen suurehko korkean fosforipitoisuuden alue, mutta että varsinaiset laajemmat korkean fosforipitoisuuden alueet ovat pohjoisempana röykkiöiden ja niistä hieman erillään olevan nelisivuisen latomuksen välillä. |
| metsakeskus.606010001 |
710 |
Larsberg |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
304819.02400000 |
6663112.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010001 |
Skogbevuxet berg. Kumlet mäter i N-S 10, 2 m, i W-E 12,6 m. Höjden är 1,5 m. I mitten av kulmet finns en 2 m bred och 0,5 m djup grop. Även på kumlets södra sida har en del stenar avlägsnats |
| metsakeskus.606010002 |
710 |
Dragontorp 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
305278.83800000 |
6663531.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010002 |
Terrängen är skogbevuxet berg. Kumlets diamter 10-12 m. Det är illa söndrat. |
| metsakeskus.606010003 |
710 |
Dragontorp 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
305145.89200000 |
6663697.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010003 |
Terrängen skogbevuxet berg norr om Tomasböleviken. Kumlet är väl bibehållet. Kumlets storlek 12,2 x 11,1 m. Höjd 1,25 m. |
| metsakeskus.606010004 |
710 |
Fredriksberg |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
304883.00000000 |
6663734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010004 |
Kumlet ligger på kalberget, är delvis förstört i det en hel del stenar blivit bortplockade.Knappt ett stenlager återstår. Diameter 5-6 m. Höjden är 0,8 m. |
| metsakeskus.606010005 |
710 |
Övervästerby 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
304708.06800000 |
6663977.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010005 |
Glest skogbevuxet berg norr om Tomasböleviken. Kumlet har blivit genomgrävt av skattsökare och har en djup vik, som från W går in och utsträcker sig förbi mitten av kumlet. Berget är blottat hela vägen. Kumlets diameter 7-8 m, höjden 1 m. |
| metsakeskus.606010006 |
710 |
Övervästerby 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
304655.08700000 |
6664119.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010006 |
Skogbevuxet berg norr om Tomasböleviken. Kumlet är ganska stort och svagt fyrkantigt. Mäter i N-S 11,7 m och i W-E 12,2 m. Höjden är ca 1 m. 2 m SW om kumlet finns en stenfot, 5 x 6 m, som synbarligen härrör sig från en gammal vaktstuga. |
| metsakeskus.606010007 |
710 |
Offerberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
303988.35400000 |
6664210.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010007 |
Kumlet är välbyggt, mäter i N-S riktning 14,3 m, i W-E 13,4 m. Höjden är 2 m. Kumlet är väl bibehållet om man frånser några grunda hål som härrör sig från att där i ten stått en mätningstriangel. Rakt nedanför berget åt NW ligger en liten sjö. |
| metsakeskus.606010008 |
710 |
Pilhäll |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
304732.04200000 |
6666929.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010008 |
Skogbevuxet berg. Kumlet ligger på berget ca 400 m från vägkorsningen vid Björsby åt NW.
Kumlets diameter är i N-S 11,7 m , i W-E 10,3 m. Höjden är ca 1 m. Kumlet är ganska väl bibehållet och har endast en mindre grop i NW. Bergets sydsluttning kallas Galgbacken, ty där har socknens gamla avrättningsplats varit belägen. |
| metsakeskus.606010009 |
710 |
Anneberg |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
304176.26700000 |
6667465.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010009 |
På det skogbevuxna berget har legat två rösen.
1. Kumlet är så gott som alldeles förstört. Vid byggandet av ett hus i närheten har man tagit stenar härifrån till stenfoten så att högen är alldeles genomgrävd och de mindre stenarna har man hopkastat i nya högar. Förstöringen har skett på 1920-talet. Kumlets diameter har varit i N-S 8,9 m och W-E 9,5 m.
2. 90 m SE om ovan angivna koordinater i den skogbevuxna bergssluttningen har funnits ett annat röse, ännu mera föstört än det föregående. Förstöringen har skett på 910-talet. diameterna har varit ca 9,7 m i N-S och 7,8 m i W-E. |
| metsakeskus.606010010 |
710 |
Kasberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
307154.07000000 |
6667350.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010010 |
Glest skogbevuxet berg. Kumlet är ovanligt ståtligt där det reser sig på bergets krön. Diameter är i N-S 15,6 m och i W-E 19,9 m. Höjden är 1,7 m. Två gropar med någon meters diameter finns i SW och NE. |
| metsakeskus.606010011 |
710 |
Tunnelberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
308516.51900000 |
6666927.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010011 |
Glest skogbevuxen bergssluttning. Kumlets diameter i N-S 10, 6 och W-E 9,8 m. Höjden är ca 1 m. Kumlet har en utgrävning i mitten med en diameter om 2 m. Detta har skett för mycket länge sedan, ty Wefvar nämner redan i sin beskrivning om öppningen. |
| metsakeskus.606010012 |
710 |
Järnvik |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27013 |
309669.04300000 |
6670315.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010012 |
Gravfältet är beläget i Kohagen, som är kuperad, blandskogbevuxen mark med flera smärre bergsknallar. en sänka som löper i riktningen W-E, avskiljer hagens SW del från huvuddelen. Samtliga rösen finns i SW-delen, som på tre sidor omges av åkrar, på den fjärde av ovan nämnda svacka. Marken är jämn och sluttar svagt mot SE. På hagens högst belägna punkt låg röset A. Gravfältet omfattar 12 säkra och 2 osäkra rösen. Med undantag för röse A framträder samtliga rösen i terängen som låga, rundade, mer eller mindre övervuxna stensamlingar.
Rösena A och F är utgrävda 1948.
A. mätte 13 - 14 m i diameter och var ca 2 m högt. Röset anlagt på en bergsknall och konstruktionen var således betydligt mindre än vad den såg ut att vara.
B. Diam. 4 m. Stor grop i mitten. Osäkert röse.
C. Diam. 5 m. Liten grop i mitten.
D. Diam. 6 m. Halva röset utplånat.
E. Diam. 7 m. Liten grop i mitten.
F. Lågt runt röse, diam. 6 m. Höjd 0,5 m. Stenar i två lager. I mitten en grop som var fylld med stenar.
G Diam. 7 m. skadat i ena sidan.
H. Diam. 7 m.
I. 5.5 x 5.6 m
J. Diam. 6,3 m.
K. 5,2 x 7,5 m.
L. 6,4 x 7,5 m.
M. Diam. 6,5 m. Stora stenar. Plundrad.
N. Osäkert.
Enligt forskningen år 1994 finns det till och med 18 rösen på området.
Det finns också en boplats eller ett annat verksamhetsområde på fornlämningsområdet. |
| metsakeskus.606010012 |
710 |
Järnvik |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27013 |
309669.04300000 |
6670315.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010012 |
Gravfältet är beläget i Kohagen, som är kuperad, blandskogbevuxen mark med flera smärre bergsknallar. en sänka som löper i riktningen W-E, avskiljer hagens SW del från huvuddelen. Samtliga rösen finns i SW-delen, som på tre sidor omges av åkrar, på den fjärde av ovan nämnda svacka. Marken är jämn och sluttar svagt mot SE. På hagens högst belägna punkt låg röset A. Gravfältet omfattar 12 säkra och 2 osäkra rösen. Med undantag för röse A framträder samtliga rösen i terängen som låga, rundade, mer eller mindre övervuxna stensamlingar.
Rösena A och F är utgrävda 1948.
A. mätte 13 - 14 m i diameter och var ca 2 m högt. Röset anlagt på en bergsknall och konstruktionen var således betydligt mindre än vad den såg ut att vara.
B. Diam. 4 m. Stor grop i mitten. Osäkert röse.
C. Diam. 5 m. Liten grop i mitten.
D. Diam. 6 m. Halva röset utplånat.
E. Diam. 7 m. Liten grop i mitten.
F. Lågt runt röse, diam. 6 m. Höjd 0,5 m. Stenar i två lager. I mitten en grop som var fylld med stenar.
G Diam. 7 m. skadat i ena sidan.
H. Diam. 7 m.
I. 5.5 x 5.6 m
J. Diam. 6,3 m.
K. 5,2 x 7,5 m.
L. 6,4 x 7,5 m.
M. Diam. 6,5 m. Stora stenar. Plundrad.
N. Osäkert.
Enligt forskningen år 1994 finns det till och med 18 rösen på området.
Det finns också en boplats eller ett annat verksamhetsområde på fornlämningsområdet. |
| metsakeskus.606010013 |
710 |
Karlsro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
306837.19200000 |
6667865.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010013 |
Boplatsen är belägen vid vägen från Pojo till Karislojo via Fiskars, sydöst om det brant sluttande Tomtberget. Boplatsen ligger på en mycket svagt åt sydväst sluttande terrass i skydd mot norr av berget. Sydväst om boplatsen blir terrängen brantare sluttande. Fynden gjordes i potatisåkern norr om Karlsro bostadshus. Jordmånen består av sand. På Tomtbergets krön ligger rester av ett gravröse samt uppenbarligen en senare stenkonstruktuion i form av ett stenröse. |
| metsakeskus.606010014 |
710 |
Hemträsket |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
303674.00000000 |
6664403.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010014 |
Invid bergsbranten ovanom Hemträsket. Delvis förstört, diam. 7 m. |
| metsakeskus.606010015 |
710 |
Harudden |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
304407.22100000 |
6658005.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010015 |
Röset är obestämt fyrkantigt till formen, ca 9 x 11 m. i mitten av röset stenarna åsformigt placerade, vilket tyder på att det blivit undersökt. |
| metsakeskus.606010016 |
710 |
Rönnberga |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
306470.38600000 |
6659342.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010016 |
Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahdesta n. 1,8 km itään Korpbergetin itäpuolisen harjanteen koillisosassa. Karlslundin tilan rakennuksista parisataa metriä luoteeseen.
Röykkiö on matala, kooltaan noin 3x5 metriä. Siihen tehdyssä koekuopassa oli tummaa maata, jonka joukossa pieniä hiilenmuruja. Vieressä on toinen pienempi, epämääräinen röykkiö.
|
| metsakeskus.606010016 |
710 |
Rönnberga |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
306470.38600000 |
6659342.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010016 |
Kohde sijaitsee Pohjanpitäjänlahdesta n. 1,8 km itään Korpbergetin itäpuolisen harjanteen koillisosassa. Karlslundin tilan rakennuksista parisataa metriä luoteeseen.
Röykkiö on matala, kooltaan noin 3x5 metriä. Siihen tehdyssä koekuopassa oli tummaa maata, jonka joukossa pieniä hiilenmuruja. Vieressä on toinen pienempi, epämääräinen röykkiö.
|
| metsakeskus.606010017 |
710 |
Kila |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
302238.05000000 |
6665802.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010017 |
Det större röset har en diameter om 9 m. i mitten finns en grop. Fem m N om dett ligger ett eller flera mindre, försötrda rösen. |
| metsakeskus.606010018 |
710 |
Sumpen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
302858.00000000 |
6664800.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010018 |
Röset ligger på bergsbranten i snårskogen. röset har en diameter om ca 9 m och är ca 1 m högt. Det är mossbelupet och har två låga gropar. Röset förefaller likväl rätt intakt.
Inventointi 2022:
Kohteen koordinaatit osoittavat pisteeseen, joka sijaitsee noin 35 metriä röykkiöstä länteen. Kohteen koordinaatit tarkastettiin ja otettiin talteen GPS laitteella. Paikalla on näyttävä sammalen peittämä röykkiö, jonka vastaa muinaisjäännösrekisterin kuvausta. |
| metsakeskus.606010019 |
710 |
Kex |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
303577.50500000 |
6666861.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010019 |
Röset byggt på sanden. Det har en diameter om ca 16 m. Höjden är ca 1,5 m. I mitten en grund grop. Norra kanten störd. |
| metsakeskus.606010020 |
710 |
Skuruberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
308686.00000000 |
6668261.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010020 |
Röset är beläget på Skurubergets krön, strax intill ett stup. Rösets diameter är 10 m, höjden ca 1m. Rösets mitt är grävt. Stenrar har rulat ner längs med sluttningen. Ca 40 m i NNE riktning på andra sidan bergskrönet finns en grop omgärdad av en stenkrets. |
| metsakeskus.606010021 |
710 |
Skurubacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
309012.32000000 |
6667496.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010021 |
Rösgravfältet är beläget på bergssluttningen, som sluttar svagt mot S, mot en sumpig sänka i bergssvackan. Området hör till det omfatande bergsmassivet E om Pojoviken, Svartån och mellan Pojo och Karis, på vilket påträffats ett stort antal fornlämningar.
Stället där rösena befinner sig har varit utsatt för skogskultivering och tall har planterats. Vid kultiveringen upptäcktes rösena, som svårligen är iakttagbara på orörd mark.
Till rösgravfältet hör åtminstone tre låga stensättningar av småsten. Förutom dessa finns en konstruktion påminnande om en trasig mur, som går i svag båge i E-W-rktning ca 60 m lång och 1-2 m bred. I W slutar knstruktionen i röse 1.
Röse 1. Byggt av små stenar, diameter 10 m.
Röse 2. är beläget 10 m i W riktning från 1, är litet och byggt av småsten.
Röse 3 befinner sig SW om 2 och är stort, men skadat på flera ställen. |
| metsakeskus.606010022 |
710 |
Torby |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
308651.44000000 |
6672538.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010022 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Kylässä on ollut kuusi tilaa 1550-luvun alussa.
Degersjön rannan tuntumassa sijaitseva mäki, jonka kaikilla reunoila on terassoituja peltoja. Peltojen laidoilla on matalia kivikasoja, turpeen peitossa. Kivien välissä on suuria määriä savitiivistetta ja rautakuonaa. Mäen laella kallioisella alueella on ainakin yksi kiviröykkiö.
Alueella kasvaa lehtomaista kasvillisuutta. Pohjoispuolella on hyvin säilynyt ja näyttävä pähkinälehto. Eteläpuolella avautuu Torbyåkernin peltoalue, jonka keskikohta on Degersjön pintaa alempana.
Alueen röykkiöistä vain osa on katsottava hautapaikoiksi. Rautakuonaa sisältävät kivikasat voivat olla merkkejä historiallisella tai esihistorialllisella ajalla tapahtuneesta raudanvalmistuksesta. Terassoituja alueita on ilmeisesti varsin pitkän aikaa käytetty peltoina, mutta varsinkin eteläpuolinen terassi on jo varsin pitkään ollut laitumena tai muussa kuin viljelykäytössä. |
| metsakeskus.606010022 |
710 |
Torby |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
308651.44000000 |
6672538.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010022 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Kylässä on ollut kuusi tilaa 1550-luvun alussa.
Degersjön rannan tuntumassa sijaitseva mäki, jonka kaikilla reunoila on terassoituja peltoja. Peltojen laidoilla on matalia kivikasoja, turpeen peitossa. Kivien välissä on suuria määriä savitiivistetta ja rautakuonaa. Mäen laella kallioisella alueella on ainakin yksi kiviröykkiö.
Alueella kasvaa lehtomaista kasvillisuutta. Pohjoispuolella on hyvin säilynyt ja näyttävä pähkinälehto. Eteläpuolella avautuu Torbyåkernin peltoalue, jonka keskikohta on Degersjön pintaa alempana.
Alueen röykkiöistä vain osa on katsottava hautapaikoiksi. Rautakuonaa sisältävät kivikasat voivat olla merkkejä historiallisella tai esihistorialllisella ajalla tapahtuneesta raudanvalmistuksesta. Terassoituja alueita on ilmeisesti varsin pitkän aikaa käytetty peltoina, mutta varsinkin eteläpuolinen terassi on jo varsin pitkään ollut laitumena tai muussa kuin viljelykäytössä. |
| metsakeskus.606010022 |
710 |
Torby |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27000 |
308651.44000000 |
6672538.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010022 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Kylässä on ollut kuusi tilaa 1550-luvun alussa.
Degersjön rannan tuntumassa sijaitseva mäki, jonka kaikilla reunoila on terassoituja peltoja. Peltojen laidoilla on matalia kivikasoja, turpeen peitossa. Kivien välissä on suuria määriä savitiivistetta ja rautakuonaa. Mäen laella kallioisella alueella on ainakin yksi kiviröykkiö.
Alueella kasvaa lehtomaista kasvillisuutta. Pohjoispuolella on hyvin säilynyt ja näyttävä pähkinälehto. Eteläpuolella avautuu Torbyåkernin peltoalue, jonka keskikohta on Degersjön pintaa alempana.
Alueen röykkiöistä vain osa on katsottava hautapaikoiksi. Rautakuonaa sisältävät kivikasat voivat olla merkkejä historiallisella tai esihistorialllisella ajalla tapahtuneesta raudanvalmistuksesta. Terassoituja alueita on ilmeisesti varsin pitkän aikaa käytetty peltoina, mutta varsinkin eteläpuolinen terassi on jo varsin pitkään ollut laitumena tai muussa kuin viljelykäytössä. |
| metsakeskus.606010022 |
710 |
Torby |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
308651.44000000 |
6672538.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010022 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Kylässä on ollut kuusi tilaa 1550-luvun alussa.
Degersjön rannan tuntumassa sijaitseva mäki, jonka kaikilla reunoila on terassoituja peltoja. Peltojen laidoilla on matalia kivikasoja, turpeen peitossa. Kivien välissä on suuria määriä savitiivistetta ja rautakuonaa. Mäen laella kallioisella alueella on ainakin yksi kiviröykkiö.
Alueella kasvaa lehtomaista kasvillisuutta. Pohjoispuolella on hyvin säilynyt ja näyttävä pähkinälehto. Eteläpuolella avautuu Torbyåkernin peltoalue, jonka keskikohta on Degersjön pintaa alempana.
Alueen röykkiöistä vain osa on katsottava hautapaikoiksi. Rautakuonaa sisältävät kivikasat voivat olla merkkejä historiallisella tai esihistorialllisella ajalla tapahtuneesta raudanvalmistuksesta. Terassoituja alueita on ilmeisesti varsin pitkän aikaa käytetty peltoina, mutta varsinkin eteläpuolinen terassi on jo varsin pitkään ollut laitumena tai muussa kuin viljelykäytössä. |
| metsakeskus.606010022 |
710 |
Torby |
10002 |
12016 |
13181 |
11033 |
27000 |
308651.44000000 |
6672538.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010022 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Kylässä on ollut kuusi tilaa 1550-luvun alussa.
Degersjön rannan tuntumassa sijaitseva mäki, jonka kaikilla reunoila on terassoituja peltoja. Peltojen laidoilla on matalia kivikasoja, turpeen peitossa. Kivien välissä on suuria määriä savitiivistetta ja rautakuonaa. Mäen laella kallioisella alueella on ainakin yksi kiviröykkiö.
Alueella kasvaa lehtomaista kasvillisuutta. Pohjoispuolella on hyvin säilynyt ja näyttävä pähkinälehto. Eteläpuolella avautuu Torbyåkernin peltoalue, jonka keskikohta on Degersjön pintaa alempana.
Alueen röykkiöistä vain osa on katsottava hautapaikoiksi. Rautakuonaa sisältävät kivikasat voivat olla merkkejä historiallisella tai esihistorialllisella ajalla tapahtuneesta raudanvalmistuksesta. Terassoituja alueita on ilmeisesti varsin pitkän aikaa käytetty peltoina, mutta varsinkin eteläpuolinen terassi on jo varsin pitkään ollut laitumena tai muussa kuin viljelykäytössä. |
| metsakeskus.606010022 |
710 |
Torby |
10002 |
12016 |
13181 |
11006 |
27000 |
308651.44000000 |
6672538.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010022 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Kylässä on ollut kuusi tilaa 1550-luvun alussa.
Degersjön rannan tuntumassa sijaitseva mäki, jonka kaikilla reunoila on terassoituja peltoja. Peltojen laidoilla on matalia kivikasoja, turpeen peitossa. Kivien välissä on suuria määriä savitiivistetta ja rautakuonaa. Mäen laella kallioisella alueella on ainakin yksi kiviröykkiö.
Alueella kasvaa lehtomaista kasvillisuutta. Pohjoispuolella on hyvin säilynyt ja näyttävä pähkinälehto. Eteläpuolella avautuu Torbyåkernin peltoalue, jonka keskikohta on Degersjön pintaa alempana.
Alueen röykkiöistä vain osa on katsottava hautapaikoiksi. Rautakuonaa sisältävät kivikasat voivat olla merkkejä historiallisella tai esihistorialllisella ajalla tapahtuneesta raudanvalmistuksesta. Terassoituja alueita on ilmeisesti varsin pitkän aikaa käytetty peltoina, mutta varsinkin eteläpuolinen terassi on jo varsin pitkään ollut laitumena tai muussa kuin viljelykäytössä. |
| metsakeskus.606010022 |
710 |
Torby |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
308651.44000000 |
6672538.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010022 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Kylässä on ollut kuusi tilaa 1550-luvun alussa.
Degersjön rannan tuntumassa sijaitseva mäki, jonka kaikilla reunoila on terassoituja peltoja. Peltojen laidoilla on matalia kivikasoja, turpeen peitossa. Kivien välissä on suuria määriä savitiivistetta ja rautakuonaa. Mäen laella kallioisella alueella on ainakin yksi kiviröykkiö.
Alueella kasvaa lehtomaista kasvillisuutta. Pohjoispuolella on hyvin säilynyt ja näyttävä pähkinälehto. Eteläpuolella avautuu Torbyåkernin peltoalue, jonka keskikohta on Degersjön pintaa alempana.
Alueen röykkiöistä vain osa on katsottava hautapaikoiksi. Rautakuonaa sisältävät kivikasat voivat olla merkkejä historiallisella tai esihistorialllisella ajalla tapahtuneesta raudanvalmistuksesta. Terassoituja alueita on ilmeisesti varsin pitkän aikaa käytetty peltoina, mutta varsinkin eteläpuolinen terassi on jo varsin pitkään ollut laitumena tai muussa kuin viljelykäytössä. |
| metsakeskus.606010022 |
710 |
Torby |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
308651.44000000 |
6672538.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010022 |
Keskiaikainen kylänpaikka. Kylässä on ollut kuusi tilaa 1550-luvun alussa.
Degersjön rannan tuntumassa sijaitseva mäki, jonka kaikilla reunoila on terassoituja peltoja. Peltojen laidoilla on matalia kivikasoja, turpeen peitossa. Kivien välissä on suuria määriä savitiivistetta ja rautakuonaa. Mäen laella kallioisella alueella on ainakin yksi kiviröykkiö.
Alueella kasvaa lehtomaista kasvillisuutta. Pohjoispuolella on hyvin säilynyt ja näyttävä pähkinälehto. Eteläpuolella avautuu Torbyåkernin peltoalue, jonka keskikohta on Degersjön pintaa alempana.
Alueen röykkiöistä vain osa on katsottava hautapaikoiksi. Rautakuonaa sisältävät kivikasat voivat olla merkkejä historiallisella tai esihistorialllisella ajalla tapahtuneesta raudanvalmistuksesta. Terassoituja alueita on ilmeisesti varsin pitkän aikaa käytetty peltoina, mutta varsinkin eteläpuolinen terassi on jo varsin pitkään ollut laitumena tai muussa kuin viljelykäytössä. |
| metsakeskus.606010023 |
710 |
Torbybacken 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
308571.47400000 |
6672551.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010023 |
Pelto-ojan vieressä sijaitseva röykkiö, mahdollisesti peltoraunio. Röykkiössä on kuitenkin havaittavissa suuremmista kivistä muodostuva reuna. Reunakiven sisäpuolella on selvästi pienemmistä kivistä muodostuva täyttöaines. Itäosassa on selvästi pellosta kasattuja kiviä, muita kohtia röykkiöstä peittää turve.
Röykkiön koko on 7 x 12 - 15 m, alkuperäiseltä vaikuttavan röykkiön osan korkeus on n. 1 m. |
| metsakeskus.606010024 |
710 |
Torbybacken 3 |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
308579.46400000 |
6672731.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010024 |
Kohde sijaitsee kapealla kannaksella, joka jää kalliojyrkänteen ja tieleikkauksen väliin. Ko. tie vie Myllyjärvelle Pohja-Karjalohja-tieltä. Lähistöllä, eteläkaakossa on saunarakennus. Tieleikkauksessa näkyy palaneiden kivien ja tumman maan muodostama läikkä, jonka läpimitta on noin 2 m ja syvyys turpeen pinnasta n. 50 cm. Muodostuma alkaa heti turpeen alapuolelta. Tumman maan joukossa voitiin havaita savitiivistettä.
Tieleikkaus oli vuonna 1991 tarkastuksessa varsin tuore ja kiveys on ilmeisesti lähes kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.606010025 |
710 |
Torbybacken 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
308526.48400000 |
6672874.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010025 |
Kaksi epävarmaa röykkiötä, joiden kummankin pohjoislaita on peittynyt Pohja-Karjalohja-tieltä Myllyjärvelle vievän metsätien pengerryksen alle. Ne sijaitsevat tien ja niityn välissä, lounaaseen työntyvällä kalliolla. Etelässä avautuu n. 40 m korkeudelle sijoittuva laajahko terassi. Pohjoispuolella on kalliota. Röykkiöiden etelälaidalla on havaittavissa reunakiveystä. Kummatkin röykkiöt sijaitsevat aivan vierekkäin.
1 (E). Helpommin hahmotettavissa. Etelässä ja idässä on selvä reunakiveys. Röykkiö on suhteellisen korkea ja reuna erottuu selvästi eteläpuolisesta pellosta. Röykkiön kokoa on vaikea määritellä (mahd. yli 10 m läpimitaltaan).
2. (W). Tiheän kasvillisuuden peitossa. Rakenteissa ilmeisesti yhtäläisyyksiä röykkiön 1 kanssa. Ei selvää reunakiveystä. |
| metsakeskus.606010026 |
710 |
Starrböleträsket |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
308683.47300000 |
6663776.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010026 |
Röset ligger vid Starrböleträskets N strand på en åkrar omgiven bergsklack. Kullen är betesmark. Röset är delvis förstört, till formen obestämt, i E är en kantked iakttagbar. Röset mäter 8 x 5,3 m, höjd 0,8 m. Stenarnas storlek 0,3-1 m.
Från röset 60-70 m i Sw riktning finns en terras som sluttar mot träsket. Denna är troligen konstruerad. I provgropar påträffades sotig jord och små kolbitar. |
| metsakeskus.606010027 |
710 |
Sjösäng 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
307832.81100000 |
6663785.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010027 |
Gravfältet är beläget ca 650 E om Grantorp sommarkoloni på en delvis mot N vättande moränsluttning och delvis på kalberget. på stället har planterats tall. E om gravfältet finns en mosse, i vilken växer äldre barrskog.
1. Ovalt, ligger på marken. längd 3,3, bredd 2,7 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
2. Till formen obestämt, på bergrund. Längd 4,7 m, bredd 4,1 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,7 m.
3. Delvis förstört, till formen obestämt, på berggrund. Längd 3,6 m, bredd 2,6 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,1-0,3 m.
4. Runt, på berggrund. Längd 4 m, bredd 3,7 m. Höjd 0,7 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
5. Avlångt, med kantked av större stenar, på jordbotten. Längde 2,9 m, bredd 2,6 m. Höjd 0,5 m.
6. Runt på jordgrund.. Diameter 4,9 m. Höjd 0,7 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,7 m.
7. Runt med en stor jordfast sten i ESE hörnet, på jordbotten. Diameter 3,7 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2- 1 m.
8. |
| metsakeskus.606010027 |
710 |
Sjösäng 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
307832.81100000 |
6663785.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010027 |
Gravfältet är beläget ca 650 E om Grantorp sommarkoloni på en delvis mot N vättande moränsluttning och delvis på kalberget. på stället har planterats tall. E om gravfältet finns en mosse, i vilken växer äldre barrskog.
1. Ovalt, ligger på marken. längd 3,3, bredd 2,7 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
2. Till formen obestämt, på bergrund. Längd 4,7 m, bredd 4,1 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,7 m.
3. Delvis förstört, till formen obestämt, på berggrund. Längd 3,6 m, bredd 2,6 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,1-0,3 m.
4. Runt, på berggrund. Längd 4 m, bredd 3,7 m. Höjd 0,7 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
5. Avlångt, med kantked av större stenar, på jordbotten. Längde 2,9 m, bredd 2,6 m. Höjd 0,5 m.
6. Runt på jordgrund.. Diameter 4,9 m. Höjd 0,7 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,7 m.
7. Runt med en stor jordfast sten i ESE hörnet, på jordbotten. Diameter 3,7 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2- 1 m.
8. |
| metsakeskus.606010028 |
710 |
Sjösäng 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
307847.80600000 |
6663894.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010028 |
Rösena är belägna på sluttningarna till berg som höjer sig ovanom omgivningen och som bildar en nästan 100 m lång rät linje. Jordmånen mellan bergen är morän. På området växer ung tallskog. Undervegetationen består va gräs, ris och mossa.
Rösena är byggda av sten och jord och sten.
1. Avlångt (N-S), på berggrund, rösat på Länd 3,6 m, bredd 2,4 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,5 m. Från det röse ca 2 m i SE rktning finns en obestämd 1,5 x 1,5 m stor stensättning.
2. Obestämt, runt, på berggrund. Diameter 1,5 m. Höjd 0,3 m.
3. Till formen obestämt, beläget på bergets NW-sluttning, påberggrund. Längd 2 m, bredd 1,5 m. Höjd 0,3 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
4. Avlångt (W-E), på bergets krön. Längd 8,2 m. Bredd 5 m. Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning
5. Obestämt. Längd 1,9 m. Bredd 1,2 m. Höjd 0,3 m.
Vuonna 2021 tehdyn tarkastuksen yhteydestä alueelta löytyi yksi ilmeisesti aiemmin kartoittamaton röykkiö sijainnista P = 6663971 I = 307895. Röykkiö on pitkänomainen ja kallion päälle kasattu. Sen itäreunalla on noin 1,5 x 2,0 metrin kokoinen ja noin 0,5 metrin korkuinen säännöllisen nelikulmainen latomus jossa on kiviä ainakin kahdessa kerroksessa. Latomuksen länsipuolella röykkiö jatkuu kooltaan noin 1,5 x 3,0 metrin laajuisena, kallion lakea myötäilevänä matalana lähes maantasaisena kivikenttänä. |
| metsakeskus.606010028 |
710 |
Sjösäng 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
307847.80600000 |
6663894.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010028 |
Rösena är belägna på sluttningarna till berg som höjer sig ovanom omgivningen och som bildar en nästan 100 m lång rät linje. Jordmånen mellan bergen är morän. På området växer ung tallskog. Undervegetationen består va gräs, ris och mossa.
Rösena är byggda av sten och jord och sten.
1. Avlångt (N-S), på berggrund, rösat på Länd 3,6 m, bredd 2,4 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,5 m. Från det röse ca 2 m i SE rktning finns en obestämd 1,5 x 1,5 m stor stensättning.
2. Obestämt, runt, på berggrund. Diameter 1,5 m. Höjd 0,3 m.
3. Till formen obestämt, beläget på bergets NW-sluttning, påberggrund. Längd 2 m, bredd 1,5 m. Höjd 0,3 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
4. Avlångt (W-E), på bergets krön. Längd 8,2 m. Bredd 5 m. Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning
5. Obestämt. Längd 1,9 m. Bredd 1,2 m. Höjd 0,3 m.
Vuonna 2021 tehdyn tarkastuksen yhteydestä alueelta löytyi yksi ilmeisesti aiemmin kartoittamaton röykkiö sijainnista P = 6663971 I = 307895. Röykkiö on pitkänomainen ja kallion päälle kasattu. Sen itäreunalla on noin 1,5 x 2,0 metrin kokoinen ja noin 0,5 metrin korkuinen säännöllisen nelikulmainen latomus jossa on kiviä ainakin kahdessa kerroksessa. Latomuksen länsipuolella röykkiö jatkuu kooltaan noin 1,5 x 3,0 metrin laajuisena, kallion lakea myötäilevänä matalana lähes maantasaisena kivikenttänä. |
| metsakeskus.606010029 |
710 |
Sjösäng 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
308210.65400000 |
6664158.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010029 |
Gravfältet befinner sig 400 m i NE riktning från Sjösäng 2. Rösena är del byggda av sten, dels sten- och jordblandade. De befinner sig på en bergig sluttning mot SE, där jordmånen mellan bergsklackarna är morän. Gravfältet gränsar i Ne till ett högt och brant berg, i övriga riktningar omges det av mosse och våtmark.
Området är kargt med glest växande tall och gran.
1. Avlångt, på berggrund. Längd 4,5 m, bredd 4 m.Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
2. Till formen obestämt, på berggrund. Längd 3,9 m, bredd 3,7 m. Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,8 m.
3. Avlångt (W-E), på berggrund. Längd 4 m, bredd 2,2 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,8 m.
4. Avlångt (W-E), på berggrund. Längd 4,2 m, bredd 1,6 m. Höjd 0,4. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
5. Obestämt till formen, på berggrund. Längd 2,2 m, bredd 2 m. Höjd 0,3 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
6. Runt, på jordgrund, runt omkring jordfasta stenar. Längd 2,6 m. Bredd 2,2 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,8 m.
7. Avlångt, på berggrund. Längd 5,4 m, bredd 4,7 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,6 m.
8. Runt, på jordgrund, runt omrking jordfasta stenar. längd 3 m, bredd 2,6 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,-0,8 m.
9. Ovalt, på jordgrund. Längd 4 m, bredd 3 m. Höjd 1,2 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,7 m.
10. Avlångt, ppå berggrund. Längd 3,7 m, bredd 1,2 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
11. Till formen obestämt, med centralsten, på jordgrund. Längd 3 m, bredd 2,3 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,2-1 m.
12. Avlångt (NW-SE), på jordgrund. Längd 2,8 m, bredd 2,2 m. Höjd 0,6m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
13. Till formen obestämt, på berggrund, i SE ändan en jordfast sten. Diameter 1,5 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2-01,2 m.
14. Till formen obestämt, i N ändan en stor jordfast sten, på jordgrund. Längd 2,8 m, bredd 2,5 m, Höjd 1,2 m. Stenarnas genomskärning 0,2.1,5 m.
15. Toppigt, på bergrund. Längd 3 m, bredd 2,5 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
16. Rektangulärt (NE-SE), på berggrund. I SW delen en stor grop, stenarna radade åt sidan. I SE ändan stora kanstenar. Längd 8,5 m, bredd 5 mm. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,8 m.
17. Till formen obestämt, på berggrund. Längd 3,2 m, bredd 3 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m. |
| metsakeskus.606010029 |
710 |
Sjösäng 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
308210.65400000 |
6664158.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010029 |
Gravfältet befinner sig 400 m i NE riktning från Sjösäng 2. Rösena är del byggda av sten, dels sten- och jordblandade. De befinner sig på en bergig sluttning mot SE, där jordmånen mellan bergsklackarna är morän. Gravfältet gränsar i Ne till ett högt och brant berg, i övriga riktningar omges det av mosse och våtmark.
Området är kargt med glest växande tall och gran.
1. Avlångt, på berggrund. Längd 4,5 m, bredd 4 m.Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
2. Till formen obestämt, på berggrund. Längd 3,9 m, bredd 3,7 m. Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,8 m.
3. Avlångt (W-E), på berggrund. Längd 4 m, bredd 2,2 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,8 m.
4. Avlångt (W-E), på berggrund. Längd 4,2 m, bredd 1,6 m. Höjd 0,4. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
5. Obestämt till formen, på berggrund. Längd 2,2 m, bredd 2 m. Höjd 0,3 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
6. Runt, på jordgrund, runt omkring jordfasta stenar. Längd 2,6 m. Bredd 2,2 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,8 m.
7. Avlångt, på berggrund. Längd 5,4 m, bredd 4,7 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,6 m.
8. Runt, på jordgrund, runt omrking jordfasta stenar. längd 3 m, bredd 2,6 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,-0,8 m.
9. Ovalt, på jordgrund. Längd 4 m, bredd 3 m. Höjd 1,2 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,7 m.
10. Avlångt, ppå berggrund. Längd 3,7 m, bredd 1,2 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
11. Till formen obestämt, med centralsten, på jordgrund. Längd 3 m, bredd 2,3 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,2-1 m.
12. Avlångt (NW-SE), på jordgrund. Längd 2,8 m, bredd 2,2 m. Höjd 0,6m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
13. Till formen obestämt, på berggrund, i SE ändan en jordfast sten. Diameter 1,5 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2-01,2 m.
14. Till formen obestämt, i N ändan en stor jordfast sten, på jordgrund. Längd 2,8 m, bredd 2,5 m, Höjd 1,2 m. Stenarnas genomskärning 0,2.1,5 m.
15. Toppigt, på bergrund. Längd 3 m, bredd 2,5 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
16. Rektangulärt (NE-SE), på berggrund. I SW delen en stor grop, stenarna radade åt sidan. I SE ändan stora kanstenar. Längd 8,5 m, bredd 5 mm. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,8 m.
17. Till formen obestämt, på berggrund. Längd 3,2 m, bredd 3 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m. |
| metsakeskus.606010030 |
710 |
Sjösäng 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
308373.59200000 |
6664231.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010030 |
Gravfältet är beläget 200 m ENE från Sjösäng 3. Det befinner sig på en mot sydost sluttande bergig betesmark, där det växer några enstaka granar. Undervegetationen består av gräs. På de dels av stenar, dels av jord och stenar byggda rösena har senare rösats ytterligare stenar. Till området har också tranporterats avlagda jordbrukmaskiner och annat avfall.
1. Avlångt (W-E), i ändarna jordfasta stenar, på jordgrund. Längd 2,9 m, bredd 1,9 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,4-1,2 m.
2. Avlångt, runt omkring stora jordfasta stenar, på jordgrund. Längd 4,6 m, bredd 2,2 m. Höjd 1,2 m. Stenarnas genomskärning 0,4-1 m.
3. Till formen obestämt, på berggrund. Längd 4 m, bredd 3 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
4. Till formen obestämt, på berggrund. Längd 2,9 m. Bredd 2,4 m. Höjd 0,3 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
5. Till formen obestämt, på ytan nyligen radade stenar. Längd 3,6 m, bredd 2,4 m. Höjd 1,2 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
6. Till formen obestämt, förstört, på berggrund. längd 2,3 m, bredd 1,9 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,4 m.
7. På röset rösats stenar från åkern. Längd 3,4 m, bredd 2,2 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,3-1,3 m. |
| metsakeskus.606010030 |
710 |
Sjösäng 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
308373.59200000 |
6664231.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010030 |
Gravfältet är beläget 200 m ENE från Sjösäng 3. Det befinner sig på en mot sydost sluttande bergig betesmark, där det växer några enstaka granar. Undervegetationen består av gräs. På de dels av stenar, dels av jord och stenar byggda rösena har senare rösats ytterligare stenar. Till området har också tranporterats avlagda jordbrukmaskiner och annat avfall.
1. Avlångt (W-E), i ändarna jordfasta stenar, på jordgrund. Längd 2,9 m, bredd 1,9 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,4-1,2 m.
2. Avlångt, runt omkring stora jordfasta stenar, på jordgrund. Längd 4,6 m, bredd 2,2 m. Höjd 1,2 m. Stenarnas genomskärning 0,4-1 m.
3. Till formen obestämt, på berggrund. Längd 4 m, bredd 3 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
4. Till formen obestämt, på berggrund. Längd 2,9 m. Bredd 2,4 m. Höjd 0,3 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
5. Till formen obestämt, på ytan nyligen radade stenar. Längd 3,6 m, bredd 2,4 m. Höjd 1,2 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
6. Till formen obestämt, förstört, på berggrund. längd 2,3 m, bredd 1,9 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,4 m.
7. På röset rösats stenar från åkern. Längd 3,4 m, bredd 2,2 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,3-1,3 m. |
| metsakeskus.606010031 |
710 |
Sjösäng 5 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
308357.60100000 |
6664532.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010031 |
Gravfältet är beläget ca 350 i NNE riktning från Sjösäng 3 på en svagt mot S sluttande plöjd moränmark. Tre av stenrösena (1-3) är delvis förstörda av plöjningen. Växer enstaka tallar samt planterade tallplantor med undervegetationen av duntrav och gräs. Längs gravfältet N- och E-sida går en skogsbilväg. Gravfältet upptäcktes delvis först år 1992 .
Boplatsområdena koncentrerar sig dels till A-områdets SE hörn, dels till B-området. Dessa representerar två kronol. faser inom den tidiga metallålderns keramiska tradition.
Tarkastus 2022:
Kohde tarkastettiin alueen B lähellä vuonna 2020 tehdyn metsänkäytön vuoksi. Alueen B todettiin olevan pääosin vaurioitumaton, mutta laikutetulta hakkuualueelta paikannettiin kaksi mahdollista tuhoutunutta röykkiötä.
Alueen A todettiin olevan aiempia kuvauksia vastaavassa tilassa. Alueen A pohjoisosasta paikannettiin kuitenkin yksi ilmeisesti aiemmin kartoittamaton röykkiö. Tarkastuksesta erillinen raportti. |
| metsakeskus.606010031 |
710 |
Sjösäng 5 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
308357.60100000 |
6664532.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010031 |
Gravfältet är beläget ca 350 i NNE riktning från Sjösäng 3 på en svagt mot S sluttande plöjd moränmark. Tre av stenrösena (1-3) är delvis förstörda av plöjningen. Växer enstaka tallar samt planterade tallplantor med undervegetationen av duntrav och gräs. Längs gravfältet N- och E-sida går en skogsbilväg. Gravfältet upptäcktes delvis först år 1992 .
Boplatsområdena koncentrerar sig dels till A-områdets SE hörn, dels till B-området. Dessa representerar två kronol. faser inom den tidiga metallålderns keramiska tradition.
Tarkastus 2022:
Kohde tarkastettiin alueen B lähellä vuonna 2020 tehdyn metsänkäytön vuoksi. Alueen B todettiin olevan pääosin vaurioitumaton, mutta laikutetulta hakkuualueelta paikannettiin kaksi mahdollista tuhoutunutta röykkiötä.
Alueen A todettiin olevan aiempia kuvauksia vastaavassa tilassa. Alueen A pohjoisosasta paikannettiin kuitenkin yksi ilmeisesti aiemmin kartoittamaton röykkiö. Tarkastuksesta erillinen raportti. |
| metsakeskus.606010031 |
710 |
Sjösäng 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
308357.60100000 |
6664532.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010031 |
Gravfältet är beläget ca 350 i NNE riktning från Sjösäng 3 på en svagt mot S sluttande plöjd moränmark. Tre av stenrösena (1-3) är delvis förstörda av plöjningen. Växer enstaka tallar samt planterade tallplantor med undervegetationen av duntrav och gräs. Längs gravfältet N- och E-sida går en skogsbilväg. Gravfältet upptäcktes delvis först år 1992 .
Boplatsområdena koncentrerar sig dels till A-områdets SE hörn, dels till B-området. Dessa representerar två kronol. faser inom den tidiga metallålderns keramiska tradition.
Tarkastus 2022:
Kohde tarkastettiin alueen B lähellä vuonna 2020 tehdyn metsänkäytön vuoksi. Alueen B todettiin olevan pääosin vaurioitumaton, mutta laikutetulta hakkuualueelta paikannettiin kaksi mahdollista tuhoutunutta röykkiötä.
Alueen A todettiin olevan aiempia kuvauksia vastaavassa tilassa. Alueen A pohjoisosasta paikannettiin kuitenkin yksi ilmeisesti aiemmin kartoittamaton röykkiö. Tarkastuksesta erillinen raportti. |
| metsakeskus.606010031 |
710 |
Sjösäng 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
308357.60100000 |
6664532.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010031 |
Gravfältet är beläget ca 350 i NNE riktning från Sjösäng 3 på en svagt mot S sluttande plöjd moränmark. Tre av stenrösena (1-3) är delvis förstörda av plöjningen. Växer enstaka tallar samt planterade tallplantor med undervegetationen av duntrav och gräs. Längs gravfältet N- och E-sida går en skogsbilväg. Gravfältet upptäcktes delvis först år 1992 .
Boplatsområdena koncentrerar sig dels till A-områdets SE hörn, dels till B-området. Dessa representerar två kronol. faser inom den tidiga metallålderns keramiska tradition.
Tarkastus 2022:
Kohde tarkastettiin alueen B lähellä vuonna 2020 tehdyn metsänkäytön vuoksi. Alueen B todettiin olevan pääosin vaurioitumaton, mutta laikutetulta hakkuualueelta paikannettiin kaksi mahdollista tuhoutunutta röykkiötä.
Alueen A todettiin olevan aiempia kuvauksia vastaavassa tilassa. Alueen A pohjoisosasta paikannettiin kuitenkin yksi ilmeisesti aiemmin kartoittamaton röykkiö. Tarkastuksesta erillinen raportti. |
| metsakeskus.606010032 |
710 |
Sjösäng 6 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
308796.41800000 |
6664272.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010032 |
Gravfältet ligger i en SW-sluttning. På området växer barrskog. Undervegetationen är ormbunkar och gräs.
Rösena är byggda dels av sten, dels av jord och sten blandat.
1. Avlångt, på jordgrund. Längd 5,4 m, bredd 3,1 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
2. Till formen obestämt, på jordgrund, helt täckt av grästorv. Längd 2,6 m, bredd 2,1 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,5 m.
3. till formen obestämt, på jordgrund. Längd 4,1 m, bredd 3,8 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,3-1 m.
4. Avlångt, på jordgrund. Längd 3,4 m, bredd 2,3 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,3-1 m.
5. Avlångt, på berggrund. Längd 4,7 m, bredd 3 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,1-0,4 m.
6. Delvis förstört vid breddning av vägen. Röset har centralsten, ligger på jordgrund. längd 4 m, bredd 2,7 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-1 m. |
| metsakeskus.606010032 |
710 |
Sjösäng 6 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
308796.41800000 |
6664272.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010032 |
Gravfältet ligger i en SW-sluttning. På området växer barrskog. Undervegetationen är ormbunkar och gräs.
Rösena är byggda dels av sten, dels av jord och sten blandat.
1. Avlångt, på jordgrund. Längd 5,4 m, bredd 3,1 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
2. Till formen obestämt, på jordgrund, helt täckt av grästorv. Längd 2,6 m, bredd 2,1 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,5 m.
3. till formen obestämt, på jordgrund. Längd 4,1 m, bredd 3,8 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,3-1 m.
4. Avlångt, på jordgrund. Längd 3,4 m, bredd 2,3 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,3-1 m.
5. Avlångt, på berggrund. Längd 4,7 m, bredd 3 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,1-0,4 m.
6. Delvis förstört vid breddning av vägen. Röset har centralsten, ligger på jordgrund. längd 4 m, bredd 2,7 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-1 m. |
| metsakeskus.606010033 |
710 |
Sjösäng 7 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
309061.31500000 |
6664390.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010033 |
Gravfältet är beläget ca 300 m I ENE riktning från Sjösäng 6. Rösena, byggda dels av enbart sten, dels av jord och sten, ligger på en sydlig moränsluttning. Omårdet gränsar i S till landsvägen, i E och N till en våtmark. I området N del finns en låg bergshöjd. På området växer barrskog, undervegetationen är ormbunkar, ris och gräs.
1. Avlångt, i S-ändan byggd en "utvidgning" runt en stor jordfast sten, på jordgrund. Längd 8,7 m, bredd 5,5 m. Höjd 1,5 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
2. Till formen obestämt, på jordgrund. Längd 3,2 m, bredd 2,9 m. Höjd 0,3 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
3. Avlångt, i NW-ändan en stor jordfast sten, på jordgrund. L. 4 m, bredd 3,7 m. Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,1-1,5 m.
4. Runt (?), nästan helt täckt av grästorv, på jordgrund. Längd 4 m, bredd 3,7 m.Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,5 m.
5. Ovalt, på jordgrund. Längd 5,1 m, bredd 4,4 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
6. Runt, nästan helt täckt av grästorv, på jordgrund. Längd 3,6 m, bredd 3,4 m. Höjd 0,7 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
7. Runt, i N-ändan stora jordfasta stenar, på jordgrund. Längd 5,2 m, bredd 5,3 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,3-1 m.
8. Obestämt, till formen runt, på jordgrund. Diameter 2,5 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
9. Runt, i kanterna stora jordfasta stenar, på jordgrund. Längd 4 m , bredd 3,3 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
10. Obestämt, till formen runt, på jordgrund. Längd 1,8 m, bredd 1,8 m. Höjd . Stenarnas genomskärning 0,3-0,5m.
11. Runt, på jordgrund. längd 3,3 m, bredd 3 m. höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,3 m.
12. Formen obestämd, stora jordfasta stenari N- och S-kanterna. Längd 4,6 m, bredd 3,6 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,8 m.
13. Avlångt, vid foten av en bergshöjd, ligger i W-E-riktning, på berggrund. Längd 6,2 m, bredd 2,5 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
14. Avlångt, på berggrund, i N-S-riktning. längd 3,1 m, bredd 1,8 m. Höjd 0,6m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
15. Avlångt, i mitten växer en stor gran, på berggrund. Längd 9 m, bredd 5,8m. Höjd 1,2 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,7 m.
16. Formen obestämd, på jordgrund. längd 2,7 m, bredd 2,4 m. Höjd 0,3 m. Stenarnas genomskärning 0,1-0,3 m.
17. Avlångt, helt täckt av grästorv, på jordgrund. Längd 3,6 m, bredd 2,6 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
18. Runt, på berggrund. Längd 2 m, bredd 1,9 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
19. Avlångt, på jordgrund. Längd 4,3 m, bredd 3 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,6 m.
20. Runt, helt täckt av grästorv, på jordgrund. Diameter 3,2 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m. |
| metsakeskus.606010033 |
710 |
Sjösäng 7 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
309061.31500000 |
6664390.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010033 |
Gravfältet är beläget ca 300 m I ENE riktning från Sjösäng 6. Rösena, byggda dels av enbart sten, dels av jord och sten, ligger på en sydlig moränsluttning. Omårdet gränsar i S till landsvägen, i E och N till en våtmark. I området N del finns en låg bergshöjd. På området växer barrskog, undervegetationen är ormbunkar, ris och gräs.
1. Avlångt, i S-ändan byggd en "utvidgning" runt en stor jordfast sten, på jordgrund. Längd 8,7 m, bredd 5,5 m. Höjd 1,5 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
2. Till formen obestämt, på jordgrund. Längd 3,2 m, bredd 2,9 m. Höjd 0,3 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
3. Avlångt, i NW-ändan en stor jordfast sten, på jordgrund. L. 4 m, bredd 3,7 m. Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,1-1,5 m.
4. Runt (?), nästan helt täckt av grästorv, på jordgrund. Längd 4 m, bredd 3,7 m.Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,5 m.
5. Ovalt, på jordgrund. Längd 5,1 m, bredd 4,4 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
6. Runt, nästan helt täckt av grästorv, på jordgrund. Längd 3,6 m, bredd 3,4 m. Höjd 0,7 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
7. Runt, i N-ändan stora jordfasta stenar, på jordgrund. Längd 5,2 m, bredd 5,3 m. Höjd 1 m. Stenarnas genomskärning 0,3-1 m.
8. Obestämt, till formen runt, på jordgrund. Diameter 2,5 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
9. Runt, i kanterna stora jordfasta stenar, på jordgrund. Längd 4 m , bredd 3,3 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
10. Obestämt, till formen runt, på jordgrund. Längd 1,8 m, bredd 1,8 m. Höjd . Stenarnas genomskärning 0,3-0,5m.
11. Runt, på jordgrund. längd 3,3 m, bredd 3 m. höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,3 m.
12. Formen obestämd, stora jordfasta stenari N- och S-kanterna. Längd 4,6 m, bredd 3,6 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,8 m.
13. Avlångt, vid foten av en bergshöjd, ligger i W-E-riktning, på berggrund. Längd 6,2 m, bredd 2,5 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
14. Avlångt, på berggrund, i N-S-riktning. längd 3,1 m, bredd 1,8 m. Höjd 0,6m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
15. Avlångt, i mitten växer en stor gran, på berggrund. Längd 9 m, bredd 5,8m. Höjd 1,2 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,7 m.
16. Formen obestämd, på jordgrund. längd 2,7 m, bredd 2,4 m. Höjd 0,3 m. Stenarnas genomskärning 0,1-0,3 m.
17. Avlångt, helt täckt av grästorv, på jordgrund. Längd 3,6 m, bredd 2,6 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
18. Runt, på berggrund. Längd 2 m, bredd 1,9 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m.
19. Avlångt, på jordgrund. Längd 4,3 m, bredd 3 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,6 m.
20. Runt, helt täckt av grästorv, på jordgrund. Diameter 3,2 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,4 m. |
| metsakeskus.606010034 |
710 |
Sjösäng 8 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
309215.25200000 |
6664453.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010034 |
Gravfältet ligger i en sydsluttning på bägge sidor om vägen till Pinjais. Vid vägarbetet har röset 1 förstörts. Rösena har byggts enbart av sten.
1. Stenkretsen delvis förstörd vid vägbygget. På berggrund. Längd 6,5 m, brddd 5,4 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,7 m.
2. Oval, på jordbotten. Längd 4,5 m, bredd 4,1 m. Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,1-0,5 m.
3. Avlångt, på berggrund. längd 5,4 m, bredd 4,1 m. höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,6 m. |
| metsakeskus.606010034 |
710 |
Sjösäng 8 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
309215.25200000 |
6664453.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010034 |
Gravfältet ligger i en sydsluttning på bägge sidor om vägen till Pinjais. Vid vägarbetet har röset 1 förstörts. Rösena har byggts enbart av sten.
1. Stenkretsen delvis förstörd vid vägbygget. På berggrund. Längd 6,5 m, brddd 5,4 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,7 m.
2. Oval, på jordbotten. Längd 4,5 m, bredd 4,1 m. Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,1-0,5 m.
3. Avlångt, på berggrund. längd 5,4 m, bredd 4,1 m. höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,6 m. |
| metsakeskus.606010035 |
710 |
Sjösäng 9 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
309641.08400000 |
6664574.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010035 |
Gravfältet och boplatsen ligger ca 450 m från Sjösäng 8 i ENE riktning på en sluttning mot S och SE, norr om vägen till Pinjais. Jordmånen är sand. Högre upp i gravfältets N del är sluttningen stenig. Boplatsfynden har gjorts S om rösena i vägskärningen.
1. Avlångt (NW-SE), på jordbotten. Längd 9,1 m, bredd 7,4 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
2. Rund gles kantked, på jordbotten. Diameter 5,7 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
3. I mitten finns en grävd grop, runt, på jordbotten. Diameter 5,2 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,8 m.
4. SW-delen grävd, en stor jordfast sten i NE-sektorn, rund, på jordbotten. Diameter 4,7 m. Höjd 0, 5 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,5 m.
5. Runt, i SE-sektorn en stor jordfast sten, på jordbotten, Längd 2,1 m, bredd 1,7 m., Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
6. Ovalt, på jordbotten. längd 3,3 m, bredd 2,8 m. höjd 0, 6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,6 m.
7. Ovalt, på jordbotten. Längd 2,6 m, bredd 2,1 m. Höjd 0,7 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,6 m.
8.
9. |
| metsakeskus.606010035 |
710 |
Sjösäng 9 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
309641.08400000 |
6664574.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010035 |
Gravfältet och boplatsen ligger ca 450 m från Sjösäng 8 i ENE riktning på en sluttning mot S och SE, norr om vägen till Pinjais. Jordmånen är sand. Högre upp i gravfältets N del är sluttningen stenig. Boplatsfynden har gjorts S om rösena i vägskärningen.
1. Avlångt (NW-SE), på jordbotten. Längd 9,1 m, bredd 7,4 m. Höjd 0,4 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
2. Rund gles kantked, på jordbotten. Diameter 5,7 m. Höjd 0,6 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,6 m.
3. I mitten finns en grävd grop, runt, på jordbotten. Diameter 5,2 m. Höjd 0,8 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,8 m.
4. SW-delen grävd, en stor jordfast sten i NE-sektorn, rund, på jordbotten. Diameter 4,7 m. Höjd 0, 5 m. Stenarnas genomskärning 0,3-0,5 m.
5. Runt, i SE-sektorn en stor jordfast sten, på jordbotten, Längd 2,1 m, bredd 1,7 m., Höjd 0,5 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,5 m.
6. Ovalt, på jordbotten. längd 3,3 m, bredd 2,8 m. höjd 0, 6 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,6 m.
7. Ovalt, på jordbotten. Längd 2,6 m, bredd 2,1 m. Höjd 0,7 m. Stenarnas genomskärning 0,2-0,6 m.
8.
9. |
| metsakeskus.606010036 |
710 |
Starrböle 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
310047.92100000 |
6664486.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010036 |
Kohde sijaitsee Åminneforsista n. 2,5 km etelään, Storbergetin länsipuolella. Topografia on vaihtelevaa – kallioisten mäkien välejä täyttävät peltoalueet ja kosteikot. Suurin osa Starrböle 1:n röykkiöistä sijaitsee kuivalla moreenipohjaisella kankaalla, v. 2007 inventoinnissa löytyneet 2 röykkiötä (röykkiöt 14 ja 15) sen sijaan ovat kuusikossa Storbergetin länsirinteellä. Kohteesta on olemassa Juha Laurénin v. 1990 inventoinnin yhteydessä tekemä kartta, johon on merkitty 13 röykkiötä, sen jälkeen on löytynyt vielä neljä röykkiötä lisää (nrot 14-17). Suurin röykkiöistä on nro 8 , joka on pituudeltaan lähes 11 metriä ja muodoltaan nelisivuinen. Röykkiö on koottu kallion päälle, harjanteen korkeimmalle kohdalle. Muut röykkiöt ovat pienempiä, yleensä maapohjalle kasattuja, niiden pituus vaihtelee vajaasta kolmesta metristä reiluun kuuteen metriin. Osa röykkiöstä on matalia, vaikeasti havaittavia, osa taas on yli metrin korkuisia ja selvästi ympäristöstä erottuvia. Yksittäiset röykkiökuvaukset on kirjattu erilliskohteisiin. Kohde tarkastettiin vuonna 2007, jolloin erityisesti kohteen pohjoisosan röykkiöiden (Laurenin röykkiöt 1-6) osalta huomattiin ristiriitaisuuksia Laurenin kartan kanssa. Kohteen röykkiöt on merkitty maastoon.
|
| metsakeskus.606010036 |
710 |
Starrböle 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
310047.92100000 |
6664486.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010036 |
Kohde sijaitsee Åminneforsista n. 2,5 km etelään, Storbergetin länsipuolella. Topografia on vaihtelevaa – kallioisten mäkien välejä täyttävät peltoalueet ja kosteikot. Suurin osa Starrböle 1:n röykkiöistä sijaitsee kuivalla moreenipohjaisella kankaalla, v. 2007 inventoinnissa löytyneet 2 röykkiötä (röykkiöt 14 ja 15) sen sijaan ovat kuusikossa Storbergetin länsirinteellä. Kohteesta on olemassa Juha Laurénin v. 1990 inventoinnin yhteydessä tekemä kartta, johon on merkitty 13 röykkiötä, sen jälkeen on löytynyt vielä neljä röykkiötä lisää (nrot 14-17). Suurin röykkiöistä on nro 8 , joka on pituudeltaan lähes 11 metriä ja muodoltaan nelisivuinen. Röykkiö on koottu kallion päälle, harjanteen korkeimmalle kohdalle. Muut röykkiöt ovat pienempiä, yleensä maapohjalle kasattuja, niiden pituus vaihtelee vajaasta kolmesta metristä reiluun kuuteen metriin. Osa röykkiöstä on matalia, vaikeasti havaittavia, osa taas on yli metrin korkuisia ja selvästi ympäristöstä erottuvia. Yksittäiset röykkiökuvaukset on kirjattu erilliskohteisiin. Kohde tarkastettiin vuonna 2007, jolloin erityisesti kohteen pohjoisosan röykkiöiden (Laurenin röykkiöt 1-6) osalta huomattiin ristiriitaisuuksia Laurenin kartan kanssa. Kohteen röykkiöt on merkitty maastoon.
|
| metsakeskus.606010037 |
710 |
Permortan |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
310396.77500000 |
6664686.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010037 |
Permortan rautakautista asuinpaikka- ja röykkiöaluetta tutkittiin vuosina 1987 ja 1988 uuden ratalinjan rakentamisen takia. Kaivauksissa tutkittiin asuinpaikka ja ratalinjalla sijainneet röykkiöt. Alueella sijanneista röykkiöistä on vielä seitsemän jäljellä. Kolme röykkiöistä on matalia, kallionkoloon tai sen päälle kasattuja läpimitaltaan 3-4 metriä ja muodoltaan epämääräisiä (Laurénin kartoitus v. 1987, röykkiöt 7-8). Ne on kasattu radan koillispuolella olevan kallion harjanteen koillisreunaan, noin 70 metriä Billnäsin tien eteläpuolella. Radan lounaispuolella on neljä röykkiötä, joista rataa lähimpänä oleva on melko epämääräinen (Laurén röykkiöt 3, 10-12) . Röykkiöitten 10 ja 12 muoto on vaikeasti hahmotettavissa, sen sijaan röykkiö 11 on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 7 metriä ja puolisen metriä korkea. Röykkiö on täysin sammalen peittämä. Ampumaradan tien ja radan välisessä kosteassa sekametsässä on lisäksi kivikasa, joka ei luultavasti ole esihistoriallinen vaan lähinnä peltorauniota muistuttava. Röykkiöiden lisäksi ampumaradan tien risteyksen kohdalla, heti Sjösängin tien pohjoispuolella on viitisenkymmentä metriä pitkä kivivalli, jonka tarkoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.606010037 |
710 |
Permortan |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
310396.77500000 |
6664686.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010037 |
Permortan rautakautista asuinpaikka- ja röykkiöaluetta tutkittiin vuosina 1987 ja 1988 uuden ratalinjan rakentamisen takia. Kaivauksissa tutkittiin asuinpaikka ja ratalinjalla sijainneet röykkiöt. Alueella sijanneista röykkiöistä on vielä seitsemän jäljellä. Kolme röykkiöistä on matalia, kallionkoloon tai sen päälle kasattuja läpimitaltaan 3-4 metriä ja muodoltaan epämääräisiä (Laurénin kartoitus v. 1987, röykkiöt 7-8). Ne on kasattu radan koillispuolella olevan kallion harjanteen koillisreunaan, noin 70 metriä Billnäsin tien eteläpuolella. Radan lounaispuolella on neljä röykkiötä, joista rataa lähimpänä oleva on melko epämääräinen (Laurén röykkiöt 3, 10-12) . Röykkiöitten 10 ja 12 muoto on vaikeasti hahmotettavissa, sen sijaan röykkiö 11 on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 7 metriä ja puolisen metriä korkea. Röykkiö on täysin sammalen peittämä. Ampumaradan tien ja radan välisessä kosteassa sekametsässä on lisäksi kivikasa, joka ei luultavasti ole esihistoriallinen vaan lähinnä peltorauniota muistuttava. Röykkiöiden lisäksi ampumaradan tien risteyksen kohdalla, heti Sjösängin tien pohjoispuolella on viitisenkymmentä metriä pitkä kivivalli, jonka tarkoitus on epäselvä. |
| metsakeskus.606010038 |
710 |
Nyåkersberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
309801.01700000 |
6664346.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010038 |
Kohde sijaitsee Nyåkersbergetin koillispuolella kangasmaastossa, maaperä on hiekkaista moreenia, siellä täällä on kallionpaljastumia. Kohteessa on 37 röykkiötä, kivirivi, kivivalli ja yksi kaivanto. Osa röykkiöitä on kasattu kalliopohjalle, osa maapohjalle. Rakenteet ovat suhteellisen hyvin säinyt kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta suurimpia röykkiöitä, joihin on kaivettu kuoppia.
Välittömästi Nyåkersbergetin röykkiöalueen koillispuolella sijaitsee Starrböle 1 röykkiökohde, jossa on 15 röykkiötä.
|
| metsakeskus.606010038 |
710 |
Nyåkersberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
309801.01700000 |
6664346.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010038 |
Kohde sijaitsee Nyåkersbergetin koillispuolella kangasmaastossa, maaperä on hiekkaista moreenia, siellä täällä on kallionpaljastumia. Kohteessa on 37 röykkiötä, kivirivi, kivivalli ja yksi kaivanto. Osa röykkiöitä on kasattu kalliopohjalle, osa maapohjalle. Rakenteet ovat suhteellisen hyvin säinyt kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta suurimpia röykkiöitä, joihin on kaivettu kuoppia.
Välittömästi Nyåkersbergetin röykkiöalueen koillispuolella sijaitsee Starrböle 1 röykkiökohde, jossa on 15 röykkiötä.
|
| metsakeskus.606010039 |
710 |
Stormossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
308695.00000000 |
6665189.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010039 |
Röset är beläget 20 m W om byvägen som går från Sjösäng till Åminne i bergig skogsterräng med stenig morän och flyttblock. Röset mäter 3 x 4 m, höjden är under 0,5 m. Det är rösat av knytnävsstora och huvudstora stenar och täckt med ett tunnt torvlager.
Tarkastus 2022:
Kohteen virheellinen sijaintitieto korjattu. Kohteen kunto tarkastushetkellä kutakuinkin aiemman kuvauksen mukainen. Nelisivuinen, kooltaan noin 3 x 4 metrinen röykkiö on osin vahvan sammal- ja kasvillisuuskerroksen peittämä, kivirakenne erottuu selvimmin röykkiön länsireunalta. Lisäksi röykkiön luoteiskulmalla, noin 2 metrin päässä röykkiöstä on yksittäisistä suuremmista kivenlohkareista koostuva kasa, joka saattaa liittyä röykkiöön.
Röykkiö sijaitsee golfkentän etelälaidan viheriötä rajaavan metsäisen ja kallioisen mäen eteläreunalla. Noin 2 metrin päässä röykkiöstä on golfkentälle kulkeva kävelytie. Röykkiö on kuitenkin vahingoittumaton. |
| metsakeskus.606010040 |
710 |
Hirvikallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
310091.90500000 |
6663263.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010040 |
Maasto on Lomsjön ympäristön kalliopaljastumien ja vähäisten soistuneiden alueiden rikkonaista kokonaisuutta. Maasto muodostaa röykkiön kohdalla itä-länsi -suuntaisen moreeni- ja kallioharjanteen, jonka yli kulkee mökkitie. Röykkiö sijaitsee noin neljä metriä tien länsipuolella.
Röykkiö on läpimitaltaan noin viisi metriä ja alle puoli metriä korkea, muodoltaan melko säännöllinen ja sammalen peittämä. Sen keskellä on noin 1,5 x 0,5 metrin suuruinen suorakaiteen muotoinen kuoppa, joka on kaivettu pohjamaahan saakka. Vuoden 1992 tarkastuksessa kuoppa vaikutti tuoreelta. Röykkiön kivet ovat vaihtelevan kokoisia, mutta eivät miehen nostettavaa suurempia. Röykkiö on rakennettu maapohjalle.
|
| metsakeskus.606010041 |
710 |
Gunnars |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
309593.10200000 |
6663755.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010041 |
Kohde sijaitsee Sjösängin ja Starrbölen kylien läpi lännestä itää ulottuneen entisen merenlahden pohjoisrannalla, nykyisen Starrböleträsketiin laskevan puron pohjoispuolella. Puro virtaa kohteen kohdalla suhteellisen jyrkkärinteisessä laaksossa. Kohteen itäpuolella on konehalli ja Laaksorinteen tilan pihapiiri. Länsipuolella on lyhyen välimatkan päässä naapurin pihapiiri ja pohjoisessa kallionyppylän takana Starrbölentie.
Latomus on hieman etelään viettävällä kalliorinteellä melkein kallion korkeimmalla kohdalla. Se on rakennettu osittain kalliopohjalle ja osittain hiekkamaalle. Kohde vaikuttaa joukolta suorakaiteenmuotoisia latomuksia, jotka erottuvat turpeen pinnalle joko suurten reunakivien tai turpeen alle peittyneiden kivirivien muodostamina valleina. Kohde muodostuu ainakin kolmesta tällaisesta nelisivuisesta latomuksesta, jotka ovat vieri vieressä toisissaaan kiinni. Latomusten sisällä on paksu ja suhteellisen tiivis pienehköistä kivistä muodostuva täyteaines, Keskimmäisen latomuksen itäreunassa on röykkiömäinen kivialue, jonka muotoa ei turpeen alta voi erottaa.
Kohteen vieressä on konehalli, jonka rakentamisen yhteydessä koilliskulmassa oleva latomus on vahingoittunut. |
| metsakeskus.606500001 |
710 |
Långträsket Vikan |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
301309.42600000 |
6665770.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606500001 |
Långträsket -nimiseen järveen työntyvän, Vikaudden -nimisen niemen kärjessä, n. 250 metriä Vikanin huvilalta itäkaakkoon, n. 1 metrin korkeudella vesirajasta on kallioon hakattu koristeelliset H ja L-kirjaimet. Hakkaukset ovat mahdollisesti huvilan suunnittelijan, arkkitehti Hugo Lindbergin tekemiä (1800-luvun loppu - 1900-luvun alku). |
| metsakeskus.607000001 |
607 |
Sotkuma Iikkilänvaara |
10001 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
623804.35500000 |
6958711.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607000001 |
Mahdollinen, vanha karjapolku sijaitsee Sotkuman kylän Iikkilänvaaralla, Kapavuoren talosta luoteeseen, Sotkuman rukoushuoneelta 500 m länteen, Pohjanlammen entisellä lounaisrannalla. Iikkilänvaara on korkeahko mäki, jonka koillisrinne on hyvin jyrkkä. Vaaran lakialueella on kalliopaljastumia ja täällä on kivimuurin pätkiä, jotka lähtevät jyrkänteeltä kulkien laen poikki lounaisrinteelle. Tämä linja näyttäisi noudattavan suurin piirtein tonttirajaa 75:13 ja 17:46. Lounaisrinteellä kivimuuri lähtee kohti Kapavuoren taloa. Kivimuuri kulkee pääasiassa synkässä metsässä, mutta lähempänä Kapavuoren taloa myös pitkin niityn viertä. Heti Iikkilänvaaran laen alapuolella kivimuuri ohittaa niittymäisen raunioalueen, jossa on useita maatuneita kiviraunioita. Täällä kasvaa ympäristöstään poiketen paljon myös lehtipuuta. Tämä alue lienee entistä kaskipeltoa. Perimätiedon mukaan Iikkilänvaaralla on ollut myös talo, joten kyse voi toki olla myös tästä. Rinteen huipulla, kalliopaljastumalla, oli kaksi mahdollista lapinrauniota. On myös mahdollista, että nämäkin röykkiöt ovat syntyneet pellon raivauksessa.
Lähempänä Kapavuoren taloa kivimuurista tulee kaksiosainen ja muurien välissä kulkee noin 2 metriä leveä polku. Muurien välissä on myös noin 10 metrin välein poikittaiset muurit katkaisemassa polkua. Poikittaiset muurit eivät kuitenkaan ulotu koko polun yli, pitkältä muurilta toiselle. Ilmeisesti loppuväli on tukittu puisella rakenteella, ehkä siirrettävällä portilla. Muurit loppuvat Kapavuoren talon pohjoispuolella olevan niityn laitaan.
Mahdollisesti Iikkilänvaaran kivimuuri on jäännös perusteellisesti rakennetusta karjapolusta, jota pitkin karjaa on kuljetettu navetasta laitumelle tai laitumelta toiselle. Tällaisista rakennetuista poluista on kansatieteellisiä esimerkkejä. |
| metsakeskus.607000002 |
607 |
Sotkuma Iljala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
624056.26100000 |
6958472.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607000002 |
Kohde sijaitsee Sotkuman kylän länsiosassa, Sotkumasta Käsämään vievän tien varressa, Iljalan tilalla. Tila on Viinijärven pohjoisosassa sijaitsevan Kylänlampi-nimisen lahden pohjukassa noin 300 m päässä nykyisestä rantaviivasta.
Vuosina 1995-97 tilan perunapellosta löytyi 46 kolikkoa, joista 45 oli hopeista ja yksi kuparinen. Vanhin raha ajoittuu vuoteen 1664. Kesän 1998 koekaivauksissa löytyi 39 hopeakolikkoa, jotka ajoittuvat vuosien 1670 ja 1762 väliseen aikaan. Rahoissa on sekä ruotsalaisia että venäläisiä rahoja. Syksyllä 1998 kaikki löytyneet rahat on siirretty Joensuun Carelicumin näyttelyyn. Vuoden 2000 kaivauksissa paikalta löydettiin merkkejä pystypaalurakenteisesta rakennuksesta, jossa on ollut kivetty kuoppaliesi, ja kivijalalle perustetusta lamasalvosrakenteisesta rakennuksesta. |
| metsakeskus.607000002 |
607 |
Sotkuma Iljala |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27007 |
624056.26100000 |
6958472.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607000002 |
Kohde sijaitsee Sotkuman kylän länsiosassa, Sotkumasta Käsämään vievän tien varressa, Iljalan tilalla. Tila on Viinijärven pohjoisosassa sijaitsevan Kylänlampi-nimisen lahden pohjukassa noin 300 m päässä nykyisestä rantaviivasta.
Vuosina 1995-97 tilan perunapellosta löytyi 46 kolikkoa, joista 45 oli hopeista ja yksi kuparinen. Vanhin raha ajoittuu vuoteen 1664. Kesän 1998 koekaivauksissa löytyi 39 hopeakolikkoa, jotka ajoittuvat vuosien 1670 ja 1762 väliseen aikaan. Rahoissa on sekä ruotsalaisia että venäläisiä rahoja. Syksyllä 1998 kaikki löytyneet rahat on siirretty Joensuun Carelicumin näyttelyyn. Vuoden 2000 kaivauksissa paikalta löydettiin merkkejä pystypaalurakenteisesta rakennuksesta, jossa on ollut kivetty kuoppaliesi, ja kivijalalle perustetusta lamasalvosrakenteisesta rakennuksesta. |
| metsakeskus.607000002 |
607 |
Sotkuma Iljala |
10002 |
12008 |
13091 |
11006 |
27006 |
624056.26100000 |
6958472.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607000002 |
Kohde sijaitsee Sotkuman kylän länsiosassa, Sotkumasta Käsämään vievän tien varressa, Iljalan tilalla. Tila on Viinijärven pohjoisosassa sijaitsevan Kylänlampi-nimisen lahden pohjukassa noin 300 m päässä nykyisestä rantaviivasta.
Vuosina 1995-97 tilan perunapellosta löytyi 46 kolikkoa, joista 45 oli hopeista ja yksi kuparinen. Vanhin raha ajoittuu vuoteen 1664. Kesän 1998 koekaivauksissa löytyi 39 hopeakolikkoa, jotka ajoittuvat vuosien 1670 ja 1762 väliseen aikaan. Rahoissa on sekä ruotsalaisia että venäläisiä rahoja. Syksyllä 1998 kaikki löytyneet rahat on siirretty Joensuun Carelicumin näyttelyyn. Vuoden 2000 kaivauksissa paikalta löydettiin merkkejä pystypaalurakenteisesta rakennuksesta, jossa on ollut kivetty kuoppaliesi, ja kivijalalle perustetusta lamasalvosrakenteisesta rakennuksesta. |
| metsakeskus.607000002 |
607 |
Sotkuma Iljala |
10002 |
12008 |
13091 |
11006 |
27007 |
624056.26100000 |
6958472.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607000002 |
Kohde sijaitsee Sotkuman kylän länsiosassa, Sotkumasta Käsämään vievän tien varressa, Iljalan tilalla. Tila on Viinijärven pohjoisosassa sijaitsevan Kylänlampi-nimisen lahden pohjukassa noin 300 m päässä nykyisestä rantaviivasta.
Vuosina 1995-97 tilan perunapellosta löytyi 46 kolikkoa, joista 45 oli hopeista ja yksi kuparinen. Vanhin raha ajoittuu vuoteen 1664. Kesän 1998 koekaivauksissa löytyi 39 hopeakolikkoa, jotka ajoittuvat vuosien 1670 ja 1762 väliseen aikaan. Rahoissa on sekä ruotsalaisia että venäläisiä rahoja. Syksyllä 1998 kaikki löytyneet rahat on siirretty Joensuun Carelicumin näyttelyyn. Vuoden 2000 kaivauksissa paikalta löydettiin merkkejä pystypaalurakenteisesta rakennuksesta, jossa on ollut kivetty kuoppaliesi, ja kivijalalle perustetusta lamasalvosrakenteisesta rakennuksesta. |
| metsakeskus.607010001 |
607 |
Suovaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
620265.76000000 |
6964641.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi-Joensuu (väliseltä 502-maantieltä lähtevän Solan tien pohjoispuolella, Paljakansuohon etelästä pistävän Suovaaran länsirinteellä. Suovaara on kivikaudella ollut Viinijärveen työntyvä niemeke. Maaperä vaihtelee hienosta hiekasta karkeaan soraan ja kivikkoon, etenkin harjun laella on kivistä. Suovaara päättyy luoteessa jyrkähköön kalliomuodostumaan. Asuinpaikka-aluetta on tutkittu vuosina 1960-61 yhteensä noin 244 m²n laajuudelta. Paikka on nykyisin hiekanoton pahasti vaurioittama.
Asuinpaikalta on löydetty maamme vanhin metalliesine (Edgren 1992, 70). Kuparista tehty pronssirengas (KM 14982:1) on tullut esille vuoden 1960 kaivausten yhteydessä. |
| metsakeskus.607010002 |
607 |
Hautakari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
612162.01400000 |
6967136.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi-Outokumpu -maantiestä noin 1 km luoteeseen, Hautakari -tilan asuinrakennuksesta noin 300 m länteen, pienen Paljakansuon laidassa. Kohteessa on hiekkakuoppa, asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkakuopan reunamista. Asuinpaikka-alue jatkuu myös pellon puolelle. |
| metsakeskus.607010003 |
607 |
Saarikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
619737.96400000 |
6968219.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi-Joensuu -maantiestä noin 150 m itään, kuivuneen Viinijoen lounaisrannalla. Asuinpaikka-alueen kohdalla on tällä hetkellä keskikokoinen hiekkakuoppa, joka hyvin todennäköisesti on tuhonnut kohteen lähes kokonaan. Asuinpaikka-alue on osittain Saarikosken talon pihamaata. |
| metsakeskus.607010004 |
607 |
Ketola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617794.69200000 |
6982861.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010004 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Polvijärven keskustan pohjoispuolella, noin 12 kilometrin päässä Polvijärven kirkosta, Kanavatien varrella olevan Ketola-nimisen kiinteistön pihapiirissä. Piha-alueen ympäristö on pääosin metsittynyttä viljelysmaata, joka itään mentäessä muuttuu kosteikkoiseksi jo ennen 100 metrin korkeuskäyrää. Alueen ensimmäinen kivikautiseen asuinpaikkaan viittaava esinelöytö on 1959 kokoelmiin toimitettu kivikirves, joka on tullut esiin perunapeltoa muokatessa. Tämän jälkeen pihapiiristä on löytynyt muun muassa kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä kourutaltta. Asuinpaikan rajaaminen edellyttänee tarkkuusinventointia. Muinaisjäännösrekisterissä esitetty rajaus on vuoden 2024 tarkastuksen yhteydessä määritelty, lähinnä topografiaan nojaava suuntaa-antava arvio. |
| metsakeskus.607010005 |
607 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
618312.48300000 |
6982045.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Juuan maantiestä noin 500 m luoteseen Kiskojoen itäpuolella, Heikkilän talosta länteen olevalla pellolla ja sen reunassa, talosta noin 100 m olevan pienen hiekkakuopan luona. Alueen länsipuolella on suota. |
| metsakeskus.607010006 |
607 |
Multavieru |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
619354.07200000 |
6979451.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Juuan maantiestä noin 800 m kaakkoon, Kiskojoen itärannalla, Multavierun talosta noin 300 m kaakkkoon. Asuinpaikka sijoittuu joen rannassa olevan hiekkakuopan etelä- ja itäpuolelle. Maasto on hiekkaista mäntykangasta ja asuinpaikka-alueen halkaisee pieni paikallistie. Kohteessa on myös suuria tervahautoja ja raudanvalmistuskuoppia.
Multavierun asuinpaikka sijaitsi Höytiäisen kuivatukseen (vuoteen 1858) saakka pitkälle sisämaahan ulottuneen lahden koillisrannalla. Nykyisin asuinpaikan ohi virtaa noin 5 m:n levyinen, hitaasti virtaava Kiskonjoki. Järvenlaskun yhteydessä kuivattu maa on nykyisin laajana viljelysaukeana Kiskonjoen luoteispuolella. Asuinpaikka sijaitsee matalan luode-kaakko -suuntaisen, useita kilometrejä pitkän, kapean harjumuodostuman kohdalla. Harjulla on erotettavissa kaksi hyvin selvää terassia, joista Multavierun asuinpaikka sijaitsee maastossa selvimmin näkyvän 101 m:n korkeudella olevan terassin kohdalla.
Kaivauksia on suoritettu Multavierun talosta noin 350 m kaakkoon olevan hiekkakuopan ympärillä. Tutkimusten yhteydessä on asuinpaikka-aluetta todettu lisäksi talosta noin 100 m kaakkoon olevalla ylemmällä terassilla. Aivan Multavierun talon eteläpuolella olevalta perunapellosta on myös löydetty asuinpaikkalöytöjä, jonka kohdalta oletettavasti on tullut esille aiemmin irtolöytöinä esille tulleita löytöjä. Multavierun talosta noin 80 m pohjoiseen, tien itäpuolelta alkaa yli 100 m pitkä peltokaista, jonka pinnalta on tullut esille myös kvartsi-iskoksia. Osa vanhoista löydöistä voi olla tullut esille myös tältä peltoalueelta. |
| metsakeskus.607010006 |
607 |
Multavieru |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
619354.07200000 |
6979451.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Juuan maantiestä noin 800 m kaakkoon, Kiskojoen itärannalla, Multavierun talosta noin 300 m kaakkkoon. Asuinpaikka sijoittuu joen rannassa olevan hiekkakuopan etelä- ja itäpuolelle. Maasto on hiekkaista mäntykangasta ja asuinpaikka-alueen halkaisee pieni paikallistie. Kohteessa on myös suuria tervahautoja ja raudanvalmistuskuoppia.
Multavierun asuinpaikka sijaitsi Höytiäisen kuivatukseen (vuoteen 1858) saakka pitkälle sisämaahan ulottuneen lahden koillisrannalla. Nykyisin asuinpaikan ohi virtaa noin 5 m:n levyinen, hitaasti virtaava Kiskonjoki. Järvenlaskun yhteydessä kuivattu maa on nykyisin laajana viljelysaukeana Kiskonjoen luoteispuolella. Asuinpaikka sijaitsee matalan luode-kaakko -suuntaisen, useita kilometrejä pitkän, kapean harjumuodostuman kohdalla. Harjulla on erotettavissa kaksi hyvin selvää terassia, joista Multavierun asuinpaikka sijaitsee maastossa selvimmin näkyvän 101 m:n korkeudella olevan terassin kohdalla.
Kaivauksia on suoritettu Multavierun talosta noin 350 m kaakkoon olevan hiekkakuopan ympärillä. Tutkimusten yhteydessä on asuinpaikka-aluetta todettu lisäksi talosta noin 100 m kaakkoon olevalla ylemmällä terassilla. Aivan Multavierun talon eteläpuolella olevalta perunapellosta on myös löydetty asuinpaikkalöytöjä, jonka kohdalta oletettavasti on tullut esille aiemmin irtolöytöinä esille tulleita löytöjä. Multavierun talosta noin 80 m pohjoiseen, tien itäpuolelta alkaa yli 100 m pitkä peltokaista, jonka pinnalta on tullut esille myös kvartsi-iskoksia. Osa vanhoista löydöistä voi olla tullut esille myös tältä peltoalueelta. |
| metsakeskus.607010006 |
607 |
Multavieru |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
619354.07200000 |
6979451.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Juuan maantiestä noin 800 m kaakkoon, Kiskojoen itärannalla, Multavierun talosta noin 300 m kaakkkoon. Asuinpaikka sijoittuu joen rannassa olevan hiekkakuopan etelä- ja itäpuolelle. Maasto on hiekkaista mäntykangasta ja asuinpaikka-alueen halkaisee pieni paikallistie. Kohteessa on myös suuria tervahautoja ja raudanvalmistuskuoppia.
Multavierun asuinpaikka sijaitsi Höytiäisen kuivatukseen (vuoteen 1858) saakka pitkälle sisämaahan ulottuneen lahden koillisrannalla. Nykyisin asuinpaikan ohi virtaa noin 5 m:n levyinen, hitaasti virtaava Kiskonjoki. Järvenlaskun yhteydessä kuivattu maa on nykyisin laajana viljelysaukeana Kiskonjoen luoteispuolella. Asuinpaikka sijaitsee matalan luode-kaakko -suuntaisen, useita kilometrejä pitkän, kapean harjumuodostuman kohdalla. Harjulla on erotettavissa kaksi hyvin selvää terassia, joista Multavierun asuinpaikka sijaitsee maastossa selvimmin näkyvän 101 m:n korkeudella olevan terassin kohdalla.
Kaivauksia on suoritettu Multavierun talosta noin 350 m kaakkoon olevan hiekkakuopan ympärillä. Tutkimusten yhteydessä on asuinpaikka-aluetta todettu lisäksi talosta noin 100 m kaakkoon olevalla ylemmällä terassilla. Aivan Multavierun talon eteläpuolella olevalta perunapellosta on myös löydetty asuinpaikkalöytöjä, jonka kohdalta oletettavasti on tullut esille aiemmin irtolöytöinä esille tulleita löytöjä. Multavierun talosta noin 80 m pohjoiseen, tien itäpuolelta alkaa yli 100 m pitkä peltokaista, jonka pinnalta on tullut esille myös kvartsi-iskoksia. Osa vanhoista löydöistä voi olla tullut esille myös tältä peltoalueelta. |
| metsakeskus.607010007 |
607 |
Veihtivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
619593.97000000 |
6981824.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi-Ahmovaara -maantiestä noin 700 m itään, Veihtisen taloon tulevan tien eteläpuolella, Veihtivaaran luoteislaidassa. Asuinpaikka-alue on Veihtisuon reunalla olevaa matalien hiekkakuoppien tuhoamaa aluetta. |
| metsakeskus.607010008 |
607 |
Vaarala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
622583.84300000 |
6959775.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Rukkojärven kaakkoispuolella olevan Vaaralan tilan maalla, talosta lounaaseen vievän peltotien varressa olevan hiekkakuopan reunassa, asuinrakennuksesta noin 150 m lounaaseen. Lisäksi asuinpaikkalöytöjä on tullut esille hiekkatieltä ja ojan penkereen reunamasta. Solan tien toisella puolella on Pohjanperänkangas -niminen asuinpaikka (Polvijärvi 23), jonka kohdalta on havaittu kolme asumuspainanne. Kohteet lienevät samaa asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.607010009 |
607 |
Niittyranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
619604.97800000 |
6978802.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi - Juuka -maantien ja Kiskojoen itäpuolella. Kohde on ollut ennen Höytiäisen laskua vuonna 1868 Suur-Höytiäisen rannalla sijainneella niemekkeellä, joka avautuu länteen. Asuinpaikka liittyy harjumuodostumaan, johon miltei kaikki alueen asuinpaikat kuuluvat. Maaperä alueella on hietaa. Asuinpaikkalöydöt ovat kylätien ja joen väliseltä hietapitoiselta pellolta kahdelta eri korkeustasolta.
Asuinpaikka-aluetta on todettu yli 100 m:n pituisella alueella. |
| metsakeskus.607010009 |
607 |
Niittyranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
619604.97800000 |
6978802.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi - Juuka -maantien ja Kiskojoen itäpuolella. Kohde on ollut ennen Höytiäisen laskua vuonna 1868 Suur-Höytiäisen rannalla sijainneella niemekkeellä, joka avautuu länteen. Asuinpaikka liittyy harjumuodostumaan, johon miltei kaikki alueen asuinpaikat kuuluvat. Maaperä alueella on hietaa. Asuinpaikkalöydöt ovat kylätien ja joen väliseltä hietapitoiselta pellolta kahdelta eri korkeustasolta.
Asuinpaikka-aluetta on todettu yli 100 m:n pituisella alueella. |
| metsakeskus.607010010 |
607 |
Sotkuma Lamminniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
624920.91200000 |
6957742.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010010 |
Kohde sijaitsee Kylänlammen kaakkoisrannalla, Saharilan talosta noin 200 m länsiluoteeseen, Tilliniemeen vievän tien pohjoispuolella keskellä laajaa länteen ja pohjoiseen viettävää peltoaluetta. Maaperä on kivetöntä hiesu-hietapitoista maata.
Vuonna 1998 suoritetuissa kaivauksissa tutkittiin liesikiveys, kaksi paalunsijaa ja kolme mahdollista likamaakuoppaa / liesikuopparakennetta. Paikalta on kaivauslöytöinä mm. karjalaista keramiikkaa, piitä, liitupiipun katkelmia, kupariraha 1600-luvun loppupuolelta, rautapadan kappaleita, savitiivistettä, luuta, piitä ja kvartsi-iskoksia.
|
| metsakeskus.607010011 |
607 |
Sotkuma Kylänlampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
624867.93000000 |
6958229.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010011 |
Kohde sijaitsee Viinijärven itäpuoliskon pohjoispäässä, Kylänlammen länsirannalla, n. 100 m rannasta. Löydöt on poimittu hieta-hiesupitoiselta, kivettömältä viljelysmaalta. Peltoalue on loivasti länteen viettävää rantapeltoa. Paikalta on löydetty karjalaista keramiikkaa, kvartsia ja liitupiipunkatkelma.
|
| metsakeskus.607010012 |
607 |
Sotkuma Kylänlampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
624789.95900000 |
6958396.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010012 |
Kohde sijaitsee Viinijärven Venepohjanselän pohjoisrannalla, Lamminiemen tyvessä, Kylänlammen koillisrannalla. Alue on lounaaseen, Kylänlampeen, viettävää hiekkaista peltoa sekä Outilan marjatilan vadelma- ja viinimarjapeltoa ja mansikkamaata. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille Outilan talosta rannalle johtavan tien ja vadelmapensaiden väliseltä kapealta peltoalueelta noin 160 metrin matkalta. Maaperä alueella on kivetöntä hiekkamaata. Paikalta on löydetty karjalaista keramiikkaa, kvartsia, piitä, liitupiipun-, hioinliipan- ja rautakirveen- ja pronssiristin katkelma sekä kahden taalerin plooturaha. Vuoden 2020 tarkastuksen yhteydessä sekä pellon etelä- että pohjoispäässä havaittiin merkkejä peltotöissä vaurioituneista kivirakenteista. |
| metsakeskus.607010013 |
607 |
Sotkuma Ortodoksikalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27006 |
625069.85500000 |
6957759.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010013 |
Kalmisto sijaitsee Lamminniemessä, Saharilan tilasta noin 200 m koilliseen, mäntykankaalla. Paikalla ei ole havaittavissa hautapainanteita. Kalmistosta on tutkittu osa, yhteensä 9 vainajaa on nostettu. Analyysi on tehty Oulun yliopistossa.
Alueella on kymmenkunta vanhaa mäntyä, joiden iäksi on arveltu jopa noin 300 vuotta.
Tutkimuksista ei ole raporttia, mutta tuloksista on julkaistu yksi artikkeli. |
| metsakeskus.607010013 |
607 |
Sotkuma Ortodoksikalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27007 |
625069.85500000 |
6957759.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010013 |
Kalmisto sijaitsee Lamminniemessä, Saharilan tilasta noin 200 m koilliseen, mäntykankaalla. Paikalla ei ole havaittavissa hautapainanteita. Kalmistosta on tutkittu osa, yhteensä 9 vainajaa on nostettu. Analyysi on tehty Oulun yliopistossa.
Alueella on kymmenkunta vanhaa mäntyä, joiden iäksi on arveltu jopa noin 300 vuotta.
Tutkimuksista ei ole raporttia, mutta tuloksista on julkaistu yksi artikkeli. |
| metsakeskus.607010013 |
607 |
Sotkuma Ortodoksikalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11019 |
27000 |
625069.85500000 |
6957759.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010013 |
Kalmisto sijaitsee Lamminniemessä, Saharilan tilasta noin 200 m koilliseen, mäntykankaalla. Paikalla ei ole havaittavissa hautapainanteita. Kalmistosta on tutkittu osa, yhteensä 9 vainajaa on nostettu. Analyysi on tehty Oulun yliopistossa.
Alueella on kymmenkunta vanhaa mäntyä, joiden iäksi on arveltu jopa noin 300 vuotta.
Tutkimuksista ei ole raporttia, mutta tuloksista on julkaistu yksi artikkeli. |
| metsakeskus.607010013 |
607 |
Sotkuma Ortodoksikalmisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
625069.85500000 |
6957759.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010013 |
Kalmisto sijaitsee Lamminniemessä, Saharilan tilasta noin 200 m koilliseen, mäntykankaalla. Paikalla ei ole havaittavissa hautapainanteita. Kalmistosta on tutkittu osa, yhteensä 9 vainajaa on nostettu. Analyysi on tehty Oulun yliopistossa.
Alueella on kymmenkunta vanhaa mäntyä, joiden iäksi on arveltu jopa noin 300 vuotta.
Tutkimuksista ei ole raporttia, mutta tuloksista on julkaistu yksi artikkeli. |
| metsakeskus.607010013 |
607 |
Sotkuma Ortodoksikalmisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
625069.85500000 |
6957759.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010013 |
Kalmisto sijaitsee Lamminniemessä, Saharilan tilasta noin 200 m koilliseen, mäntykankaalla. Paikalla ei ole havaittavissa hautapainanteita. Kalmistosta on tutkittu osa, yhteensä 9 vainajaa on nostettu. Analyysi on tehty Oulun yliopistossa.
Alueella on kymmenkunta vanhaa mäntyä, joiden iäksi on arveltu jopa noin 300 vuotta.
Tutkimuksista ei ole raporttia, mutta tuloksista on julkaistu yksi artikkeli. |
| metsakeskus.607010013 |
607 |
Sotkuma Ortodoksikalmisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625069.85500000 |
6957759.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010013 |
Kalmisto sijaitsee Lamminniemessä, Saharilan tilasta noin 200 m koilliseen, mäntykankaalla. Paikalla ei ole havaittavissa hautapainanteita. Kalmistosta on tutkittu osa, yhteensä 9 vainajaa on nostettu. Analyysi on tehty Oulun yliopistossa.
Alueella on kymmenkunta vanhaa mäntyä, joiden iäksi on arveltu jopa noin 300 vuotta.
Tutkimuksista ei ole raporttia, mutta tuloksista on julkaistu yksi artikkeli. |
| metsakeskus.607010014 |
607 |
Veihtisuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
618766.30500000 |
6981545.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveltä Juukaan johtavan maantien varrella. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille maantien ja sen länsipuolella olevan pellon väliseltä alueelta noin 50 m pitkältä vyöhykkeeltä. Maantie on tuhonnut asuinpaikasta todennäköisesti suuren osan. |
| metsakeskus.607010015 |
607 |
Ahopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617974.61500000 |
6982430.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Ahopellon talon eteläpuolella, noin 100 m Hirvikankaalle johtavalta tieltä, Höytiäisen vanhalla rantamuodostumalla. Asuinpaikan käyttöaikana paikalla on ollut noin 1 km:n pituinen luode-kaakko -suuntainen niemi. Kohteen muinaisranta on avautunut lounaaseen.
Asuinpaikka on sijainnut noin 2 m kuiville jääneen Höytiäisen rannan yläpuolella, terassilta ylöspäin kohoavan vanhemman rantamuodostuman yhteydessä.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.607010016 |
607 |
Nisäpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
618698.32800000 |
6981923.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Mäntyahon ja Lehtolan talojen välissä viljelysmaalla. Asuinpaikka-alue sijoittuu Höytiäisen laskun jälkeen Nisäjärvestä kaivetun kanavan sekä aiemmin Nisäjärven laskujokena toimineen Nisäpuron välissä hieman ympäristöään korkeammalle kohoavalle peltosaarekkeelle. Nykyisin Nisäpuro on kuivunut kokonaan kanavan kaivamisen johdosta. Maaperä alueella on hietaa ja paikoin myös hiesua. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille loivasti kohti etelää laskevalta saarekkeen rinteeltä. |
| metsakeskus.607010017 |
607 |
Mäntyaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
618454.42100000 |
6982011.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010017 |
Asuinpaikka sijaitsee pienen niemen eteläkärjessä, hieman 100 m:n korkeuskäyrän yläpuolella. Maasto kohteella on loivasti etelään laskevaa rinnettä. Maaperä on kivetöntä hietaa. Nykyisin rinne on hyvin loiva, ja mahdollisesti sen muoto on tasoittunut pellon kyntämisen vuoksi. |
| metsakeskus.607010018 |
607 |
Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
619036.20100000 |
6980057.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi - Juuka -maantien itäpuolella. Kiskojoen yli kulkeva maantiesilta on noin 150 m kohteesta länteen. Asuinpaikka-alue on Kiskojoesta - ja aiemmin Höytiäisestä- kohonneen terassin päällä, joka avautuu lounaaseen. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille Niittyrannan taloon kulkevan tien molemmilta puolilta.
Asuinpaikka on osittain tuhoutunut pellolle kaivetun syvän ojan sekä Niittyrannan taloon johtavan tien vuoksi.
Veihtisuolta länteen laskevan ojan pohjoispuolelta, aivan karttaan merkityn hiekkakuopan pohjoisreunalta löytyi kvartsi-iskos vuoden 2002 inventoinnissa. Iskos tuli esille vahvasti punaiseksi värjäytyneestä maasta, huuhtoutumiskerroksen alapuolelta. Luultavasti Sillankorvan asuinapaikka jatkuu siis Veihtisuolta laskevan ojan pohjoispuolella, paikka on myös samalla korkeudella kuin Sillankorva, 100 m mpy terassilla. |
| metsakeskus.607010019 |
607 |
Rukoushuone |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
624210.00000000 |
6958888.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010019 |
Sotkuman kylä sijaitsee Viinijärven Venepohjanselän pohjoisrannalla ja rukoushuone on kylän keskeisellä paikalla, Sotkumasta Solantielle johtavan Malanintien varressa. Asuinpaikka sijaitsee rukoushuoneen eteläpuolella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla. Asuinpaikalla on näkyvissä kaksi selkeää rantatörmää, joista alemman terassin harjan korkeus on noin 86 m mpy ja ylemmän 88 m mpy. Molemmilta korkeuksilta on löytöjä, tosin pääosin ylemmältä terassilta, jolla sijaitsee myös neljä noin 7 x 5 m kooltaan olevaa pitkänomaista asumuspainannetta |
| metsakeskus.607010021 |
607 |
Ala-Kisko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
618712.32500000 |
6981193.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärveltä Ahmovaaraan johtavan tien varressa, sen länsipuolella, pellon yläpuolisella töyräällä, Ala-Kiskon talosta noin 200 m pohjoiseen. Asuinpaikka on sijainnut ennen vuonna 1858 tapahtunutta Höytiäisen laskua sen itärannalla. Nykyään lahdesta on jäljellä vain kapea Kiskojoki asuinpaikan länsipuolella.
Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille noin 250 m matkalta pellon ja tien välissä olevalta vanhalta rantatöyräältä. Löytöjä on ollut näkyvissä pellon pinnalla, pellon ja töyrään ojanleikkauksessa sekä jonkin verran myös äestetyllä kankaalla. |
| metsakeskus.607010022 |
607 |
Lahnasuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
622162.99700000 |
6964635.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Lahnajärven ja sen pohjoisrannalla olevan Lahnasuon pohjoispuolella, hiekkapohjaisella mäntykankaalla, muinaisen rantaterasssin päällä, Polvijärven tieltä noin 80 m päässä.
Asuinpaikka-alueella on todettu olevan kaksi asumuspainannetta, joiden koot ovat noin 9 x 8 ja 5,5 x 5 m, painanteiden etäisyys on noin 48 m. Painanteet sijaitsevat metsäautotien molemmin puolin. Suurempi painanteista on lähempänä terassin reunaa, noin 10 m päässä. Pienempi painanne on noin 30 m päässä terassin reunasta.
Kohteen laajuuden määrittämiseksi tehtiin koekaivaus vuonna 2010. Tutkimukset liittyivät siirtoviemärilinjan rakentamiseen Joensuun tien eteläpuolelle. Tutkimuksissa todettiin, että asuinpaikka ei ulotu siirtoviemärilinjan suunnittelualueella asti.
Asuinpaikka suuntautuu lähinnä etelään, sen luoteispuolella kangas nousee matalaksi nyppyläksi, suojaten asuinpaikkaa pohjoistuulilta. Kohteen maaperä on hiekkaa, mutta sen luoteis- ja kaakkoispuolella maaperä muuttuu kivikkoiseksi, mikä luultavasti rajaa myös asuinpaikkaa. Kohteesta noin 100 m kaakkoon on avohakkuualue, ja aukiolla kasvaa lähinnä heinää.
Vuoden 2007 kesällä alue todettiin avohakatuksi ja laikutetuksi. Laikutus on vaurioittanut suurempaa asumuksenpohjaa. Laikuista löytyi tyypillistä kampakeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.607010023 |
607 |
Pohjanperänkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
622835.74900000 |
6959737.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Sotkumasta Solaan johtavan tien eteläpuolella, Rukkojärven kaakkoispuolella, Pohjanperän pohjoispuolisella mäntykankaalla, ja kuivuneen Pohjanlammen luoteispuolella. Asuinpaikka on lounaaseen suuntautuvan hiekkakankaan päässä. Vesiyhteys asuinpaikalta on ollut aikoinaan sekä Pohjanlammen että Rukkojärven kautta Viinijärvelle.
Asuinpaikalla on havaittavissa viisi asumuspainannetta, näistä kolme (1-3) on asuinpaikan lounaispäädyssä ja kaksi (4-5) asuinpaikan kaakkoon laskevalla rinteellä. Painanne 1 on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 5 m. Siitä noin 50 m itäkaakkoon sijaitsee painanne 2, jonka koko on noin 9x5,5 m. Painanne 3 sijaitsee painanteesta 1 noin 22 m länteen. Se on kooltaan 6,5x4 m ja se on hyvin matala. Painanne 4 on kooltaan 5x3,5 m. Itäisin painanne nro 5 erottuu hyvin selvästi maastossa ja on kooltaan 7x5 m. Tämä painanne sijaitsee muita yli metrin alempana.
Lisäksi asuinpaikalta kartoitettiin muita kuopanteita, joista osa on historialliselta tai uudelta ajalta, esim. tervahaudat ja osa on esihistorialliselta ajalta.
Asuinpaikkalöydöistä suurin osa on kvartsia ja palanutta luuta. Kivilajimateriaalia löytyi vain kolmen hiotun liuske-esineen kappaleen verran. Saviastian palaset ovat asbestisekoitteisia, osa kuuluu varhaiseen asbestikeramiikkaan ja osa myöhäiseen, mahdollisesti Pöljän ryhmään. Asuinpaikalla todettiin myös selvä kulttuurikerros, joka paikoin alueen länsiosassa, muinaisrantatörmällä oli noin 45-55 cm:n syvyydellä puhtaan podsoloituneen hiekan alapuolella.
Asuinpaikka sijoittuu kahden eri muinaisrantatörmän päälle ja on laajuudeltaan 500 x 75-100 m. |
| metsakeskus.607010024 |
607 |
Hirvikumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610985.48400000 |
6969633.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Horsmanaho-Mutkanvaara -välisen tien numero 15683 ja Olkiojalle johtavan tien risteyksestä noin 500 m länsi-lounaaseen, Olkiojan itäpuolella, noin 50 m ojan uomasta, pellolla kohoavalla kummulla. Kummun lounaisreunalta löydettiin 6 kpl kvartsi-iskoksia.
Kohde sijaitsee varsinaisesta, karttaan merkitystä Hirvikummusta noin 350 m luoteeseen. Kohdetta ei pystytty tutkimaan kunnolla pitkälle nousseen oraan vuoksi. |
| metsakeskus.607010025 |
607 |
Kuikkapuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
622797.74700000 |
6962487.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010025 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 400 m länteen Polvijärvi-Joensuu -maantieltä 502, Kuikkapurolta Sotkumaan johtavan paikallistien länsipuolisella pellolla, loivan terassin päällä. Maasto viettää länteen kohti Lahnajärveä. Maaperä on hiekkaa.
Kohteesta noin 2,2 km päässä pohjoiseen sijaitsee Lahnasuon kivikautinen asuinpaikka (22). Asuinpaikat sijaitsevat samalla Lahnajärven muinaisella terassilla. Kvartsi-iskoksia löytyi muinaisen loivan terassin päältä, noin 60 x 50 m kokoiselta alueelta, noin 20 m Lahnajärveen laskevan Kuikkapuron pohjoispuolelta. Iskoksia löytyi myös tilan 47:15 itäpuoliselta palstalta. |
| metsakeskus.607010026 |
607 |
Saarvalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
629389.00000000 |
6956180.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi-Joensuu tieltä noin 0,6 km lounaaseen, Saarvalammen lounaispuolella sijaitsevalla pellolla, välittömästi Polvijärvi-Liperi -välisen kunnanrajan pohjoispuolella. Pelto viettää loivasti etelään, kohti Saarvalammesta Viinijärveen laskevaa puroa. Pelto ja asuinpaikka jatkuvat myös Liperin kunnan puolelle. Kvartsi-iskoksia löytyi loivasti etelään viettävältä pellolta noin 60 x 20 m laajalta alueelta, noin 40-60 m Saarvalammen länsipuolelta. |
| metsakeskus.607010027 |
607 |
Paskalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
622702.77900000 |
6963874.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010027 |
Asuinpaikka sijaitsee välittömästi Polvijärvi-Joensuu -välisen tien 502 ja siitä länteen eroavan Josulantien välisellä pellolla, Paskalammen pohjoispuolella. Maasto laskee etelään Paskalampea kohti. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee rinteessä noin 90 m mpy korkeudella, ja historiallisen ajan asuinpaikka sijoittuu hieman sitä ylemmäs, noin 92,5-95 m mpy.
Esihistorialliseen asutukseen viittaavat kvartsi-iskokset ja historialliseen asutukseen punasavikeramiikka, kuona ja savitiiviste.
Vuonna 2010 kohteessa tehtiin koekuopitusta Joensuuntien länsipuolelle suunnitellun siirtoviemärilinjan kohdalle. Alueella ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.607010027 |
607 |
Paskalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
622702.77900000 |
6963874.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010027 |
Asuinpaikka sijaitsee välittömästi Polvijärvi-Joensuu -välisen tien 502 ja siitä länteen eroavan Josulantien välisellä pellolla, Paskalammen pohjoispuolella. Maasto laskee etelään Paskalampea kohti. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee rinteessä noin 90 m mpy korkeudella, ja historiallisen ajan asuinpaikka sijoittuu hieman sitä ylemmäs, noin 92,5-95 m mpy.
Esihistorialliseen asutukseen viittaavat kvartsi-iskokset ja historialliseen asutukseen punasavikeramiikka, kuona ja savitiiviste.
Vuonna 2010 kohteessa tehtiin koekuopitusta Joensuuntien länsipuolelle suunnitellun siirtoviemärilinjan kohdalle. Alueella ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.607010028 |
607 |
Kultalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
621758.19700000 |
6955803.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010028 |
Asuinapaikka sijaitsee Sotkuma-Käsämä -maantien 5031 länsipuolella sijaitsevan Kultalammen luoteispuolella, Kultalammen rantaan saakka ulottuvalla peltosaralla, pellon halki kulkevan ojan eteläpuolella. Maasto viettää kaakkoon kohti lampea. Kultalammen itä- ja länsipuolella maasto on erittäin kallioista ja kivikkoista, mutta lammen pohjois- ja eteläpuolella maasto on peltoa, jonka maaperä on hiekkaa/hietaa.
Kohteesta noin 900 m kaakkoon sijaitsee Ranta-aitan kivikautinen irtolöytöpaikka. Kohteesta löytyi 4 kvartsi-iskosta noin 30 x 40 kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.607010029 |
607 |
Huosiolampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
622498.86200000 |
6965455.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi-Joensuu -maantiestä ja siitä lähtevän Solantien risteyksestä noin 1 km itä-koilliseen, Huosiolammen pohjoispuolisella pellolla. Kohde sijaitsee noin 90 m mpy korkeudella, pienen terassin yläpuolella. Maasto viettää länteen. Maaperä on hiekkaa/hietaa.
Lahnasuon asuinpaikka (22) sijaitsee kohteesta noin 900 m etelä-lounaaseen. Huosiolammen asuinpaikalta löytyi kvartsiesineen katkelma sekä kvartsi-iskoksia, löytöjä tuli 100 x 50 m kokoiselta alueelta. |
| metsakeskus.607010030 |
607 |
Huosiolampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
622375.91100000 |
6965520.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi-Joensuu -maantien itäpuolella, Lampelan talosta noin 850 m pohjoiskoilliseen, noin 200 m pellolle johtavan tien pohjoispuolella, Huosiolammen pohjoispuolisella pellolla olevalla kumpareella. Lahnasuon asuinpaikka (22) sijaitsee kohteesta noin 1 km etelälounaaseen. Asuinpaikka sijoittuu noin 90 m mpy. Maaperä on hiekkaa/hietaa.
Pellolla sijaitsevalta kumpreelta löytyi kvartsinen raaka-ainekappale sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.607010031 |
607 |
Huosiolampi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
622229.96700000 |
6965013.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi-Joensuu -maantien itäpuolella, Huosiolammen etelä- ja länsipuolisella pellolla, Lampelan talosta noin 200 m koilliseen. Paikalta löytyi sekä esihistoriallisen että historiallisen ajan löytöjä. Maasto viettää lampea kohti pohjoiseen ja itään. Maaperä on hiekkaa. Lahnasuon kivikautinen asuinpaikka sijaitsee kohteesta noin 400 m etelälounaaseen.
Paikalta löytyi historiallisia ja esihistoriallisia löytöjä kaikkiaan neljästä eri kohdasta. Historiallisen ajan löytöjä tuli pellon halki vievän tien itäpuolelta, kohteen korkeimmalta kohdalta, sekä tien vieressä sijaitsevan pienen kallioisen kumpareen luota, mistä löytyi myös kvartsi-iskoksia. Lammen länsireunaan vievän tien eteläpuolelta löytyi kaksi kvartsikaavinta sekä -iskoksia. Kivikautinen asutus sijoittuu löytöjen perusteella noin 90 m mpy. |
| metsakeskus.607010031 |
607 |
Huosiolampi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
622229.96700000 |
6965013.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi-Joensuu -maantien itäpuolella, Huosiolammen etelä- ja länsipuolisella pellolla, Lampelan talosta noin 200 m koilliseen. Paikalta löytyi sekä esihistoriallisen että historiallisen ajan löytöjä. Maasto viettää lampea kohti pohjoiseen ja itään. Maaperä on hiekkaa. Lahnasuon kivikautinen asuinpaikka sijaitsee kohteesta noin 400 m etelälounaaseen.
Paikalta löytyi historiallisia ja esihistoriallisia löytöjä kaikkiaan neljästä eri kohdasta. Historiallisen ajan löytöjä tuli pellon halki vievän tien itäpuolelta, kohteen korkeimmalta kohdalta, sekä tien vieressä sijaitsevan pienen kallioisen kumpareen luota, mistä löytyi myös kvartsi-iskoksia. Lammen länsireunaan vievän tien eteläpuolelta löytyi kaksi kvartsikaavinta sekä -iskoksia. Kivikautinen asutus sijoittuu löytöjen perusteella noin 90 m mpy. |
| metsakeskus.607010032 |
607 |
Huosiolampi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
622068.03100000 |
6965056.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi-Joensuu -välisen maantien itäpuolella, Lampelan talosta noin 300 m luoteeseen sijaitsevalla pellolla. Maasto laskee loivasti luoteeseen. Maaperä on hiekkaa. Lahnasuon kivikautinen asuinpaikka (22) sijaitsee noin 450 m kohteesta kaakkoon. Paikalta löytyi sekä historiallisen että esihistoriallisen ajan löytöjä, mm. punasavikeramiikkaa, savitiivistettä, kuonaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.607010032 |
607 |
Huosiolampi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
622068.03100000 |
6965056.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärvi-Joensuu -välisen maantien itäpuolella, Lampelan talosta noin 300 m luoteeseen sijaitsevalla pellolla. Maasto laskee loivasti luoteeseen. Maaperä on hiekkaa. Lahnasuon kivikautinen asuinpaikka (22) sijaitsee noin 450 m kohteesta kaakkoon. Paikalta löytyi sekä historiallisen että esihistoriallisen ajan löytöjä, mm. punasavikeramiikkaa, savitiivistettä, kuonaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.607500004 |
607 |
Sotkuma Paljakkavaara |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
615141.81200000 |
6968625.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.607500004 |
Paljakkavaarassa on laakea kivi (100 cm x 60 cm x 30 cm), jonka keskellä on n. 10 cm levyinen kuoppa. Alunperin kivi on ollut 1.5 m korkean raunion päällä, josta "aarteenetsijät" ovat sen pudottaneet. Kivestä 150 m itään on toinen (60 x 60 x 40 cm) kivi, johon on hakattu 20 cm ympyrä. Kyseessä ovat mahdollisesti rajamerkit. |
| metsakeskus.608010001 |
608 |
Kirkkokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232088.36600000 |
6847048.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010001 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Noormarkun rajaa Valtasen talosta 100 m etelään. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt ovat alavalta pellolta. Asuinpaikan laajuus on kuitenkin epäselvä, ja asuinpaikka-alue saattaa jatkua myös harjun ylätasanteelle talon ja vanhan saunan väliselle alueelle.
Vuoden 2024 inventoinnissa käytöstä poistuneelle pellolle kaivettiin yksi koekuoppa, josta havaittiin kvartsi-iskos. Koekuopasta todettiin myös syvä, sekoittunut peltokerros, jonka alta alkoi savimaa. |
| metsakeskus.608010002 |
608 |
Kallioneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
226238.00000000 |
6851863.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010002 |
Kohde on suuri sammaleen ja jäkälän peittämä pyöreähkö röykkiö, joka erottuu maastosta helposti. Kooltaan se on noin 35 x 25 metriä ja selvästi ympäröivää maata korkeampi. Kohde koostuu pyöreistä ja lohjenneista kivistä, jotka ovat ympäröivässä maastossa olevia kiviä huomattavasti pienempiä. kivet ovat 20–60 cm halkaisijaltaan. Röykkiön keskellä olevan kuusen ympärillä on kuoppa kuten myös röykkiön itäpäässä. |
| metsakeskus.608010003 |
608 |
Plootuluoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
227656.11100000 |
6853758.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010003 |
Kohde, luola sijaitsee Isojärven eteläosassa olevassa saaressa. Luola on kalliossa saaren keskellä.
Kallion päältä johtaa viistosti alaspäin käytävä kallion sisällä olevaan luolaan. Luolan seinämissä on nimikirjaimia. Paikkaan liittyy tarinoita aarteista ja jättiläisistä. |
| metsakeskus.608010004 |
608 |
Peltomäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
230138.14800000 |
6847410.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Uusikylästä Poosjärvelle johtavan Hiidenmäentien länsipuolella, Noormarkun rajasta 250 m pohjoiseen, talon eteläpuolella olevalla perunapellolla. Maaperä on kivistä hiesupeltoa, joka viettää loivasti etelään.
Paikalta on aikaisemmin löydetty rombinmuotoinen reikäase ja inventoinnin yhteydessä kvartsia. Vuoden 2007 tarkastuksessa pellon pinnalla oli myös runsaasti kvartsi-iskoksia ja muita kappaleita näkyvissä. Niitä ei kerätty talteen. Vuoden 1966 inventoinnin perusteella paikan laajuudeksi on arvioitu noin 40 x 40 m.
Vuonna 2008 asuinpaikan läheisyydessä tehtiin arkeologisia koekaivauksia paikalle suunnitellun rakennushankkeen vuoksi. Rakennuspaikalta ei todettu kiinteää muinaisjäännöstä. Se on tuhoutunut pellonmuokkauksen yhteydessä. Löydöt olivat kvartsiesineitä ja -iskoksia, kivilaji- ja kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta.
Vuoden 2024 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka-alue on nykyisin pihanurmea. Suunniteltu asuinrakennus on lopulta rakennettu Hiidenmäentien etäpuolelle muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.608010005 |
608 |
Kerimanni |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
230687.89200000 |
6854602.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010005 |
Röykkiö sijaitsee Isojärven itärannalla Kerimannin niemessä sorakankaalla. Aivan rannassa on kesämökki. Röykkiö on 10 m mökistä pohjoiseen. Tie on hieman leikannut röykkiöitä ja maassa oli nähtävissä vuonna 1966 vahvat palamisen jäljet:hiiltä, nokimaata ja palanutta kiveä. Näkyvissä oli myös palanutta ja palamatonta eläimen luuta, piin sirpaleita ja kvartsi-iskoksia sekä pari rautanaulaa.
Röykkiön koko on 3,9 x 3,2 m. |
| metsakeskus.608010006 |
608 |
Sauvakoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
236574.58800000 |
6841560.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Noormarkun rajalla olevan Sauvakosken pohjoisrannalla olevalla metsikkökummulla noin kilometri etelään Ruok(e)järven talosta. Paikan läpi kulkee tie. Paikalta on löydetty kvartsia, keramiikkaa, 2 piikärkeä ja mahdollisesti kourutalttakin. Kohteen laajuus on tuntematon.
Eteläjoen-Noormarkunjoen koskialueiden inventoinnin 2015 yhteydessä kohde tarkastettiin. Tien länsilaidassa leikkauksessa havaittiin iskoksia ja palanutta luuta. Tien länsipuolelle on rakennettu kesäasunto ja kulkuväyliä. |
| metsakeskus.608010007 |
608 |
Sammallahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236752.49600000 |
6845441.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010007 |
Röykkiö sijaitsee Veikasjärven lounaispuolella, Sammallahden talosta noin 500 m länsiluoteeseen metsäharjanteella, sen korkeimmalla kohdalla. Röykkiön koko on 8 x 15 m. Siihen on kaiveltu useita kuoppia. Kiveys vaikuttaa toisaalta myös luontaiselta. |
| metsakeskus.608010008 |
608 |
Hiidenmäki I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
233223.91000000 |
6846391.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Pori-Kankaanpää tien länsipuolella, 200-300 m tiestä, Hiidenmäen etelärinteellä, metsäisellä terassilla. Mäkeä ympäröi pohjoisessa ja lännessä suo, etelässä kosteikko ja idässä pelto. Mäen laella on laaja sorakuoppa.
Mäen etelälaidan terassilta, jossa maaperä on hienoa hiekkaa on inventoissa löydetty asuinpaikkalöytöjä: kampakeramiikkaa, piitä ym. Kohteen laajuus on 180 x 40 m. |
| metsakeskus.608010009 |
608 |
Hiidenmäki II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
233241.90300000 |
6846590.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Pori-Kankaanpää tien länsipuolella, noin 400 m tiestä Hiidenmäen laella, soranottoalueen etelälaidalla.' Paikalla on kaksi ehjää röykkiötä ja epämääräisempiä kiveyksiä useampia, mahdollisia röykkiön jäännöksiä. Röykkiöiden koot ovat 13,1 x 12,2 m, 2 x 3 m, 7,5 x 6,2 m. Paikalla ollut kaikkiaan 9 röykkiötä, joista osa on tuhoutunut soranotossa. |
| metsakeskus.608010010 |
608 |
Pispalampi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
237748.10900000 |
6842295.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010010 |
Röykkiö sijaitsee (Iso) Pispanlammen pohjoiskoillisrannalla kivikkoisessa rinteessä, noin 10 m rannasta.
Matala, pyöreä röykkiö on halkaisijaltaan 4 m. |
| metsakeskus.608010012 |
608 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
237300.00000000 |
6845145.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Mattilankulmalta Ruokejärvelle johtavan tien itäpuolella, kuivuneen Veikasjärven eteläpuolella, Ylikosken talon pihamaalla ja pellolla sekä edellisestä 100 m kaakkoon Kuuselan talon länsipuolella olevalla pellolla. Paikalta on löydetty kiviesineitä (reikäkiviä, taltta, kiviesineden kappaleita, hioimia) sekä kvartsia. Kohteen laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.608010013 |
608 |
Herramäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
236415.61300000 |
6849618.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010013 |
Asuinpaikka sijaitsee rautatien luoteispuolella olevalla kivikoisella mäellä. Mäen luoteisrinteessä on vanha pelto, jonka länsipuolella on soista metsää. Pelto on kivikkoista hiekkamaata. Sen pinnalta on löydetty kvartsia ja keramiikan muru. Kohteen laajuudeksi on arvioitu 60 x 60 m. |
| metsakeskus.608010014 |
608 |
Vesterinmoisio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
235971.79000000 |
6850798.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Pomarkunjoen pohjoispuolella, etelään viettävällä rinteellä, joka on entistä peltoa. Muinaisjäännösalueen poikki kulkevan Kasevankujan länsipuolelta on löydetty vuoden 1966 inventoinnissa kvartsia alueen ollessa vielä peltokäytössä. Paikalta on myös taltta. Kohteen laajuudeksi arvioitiin tällöin 60 x 60 m.
Vuoden 2024 inventoinnissa asuinpaikka-alueen peltokäytön todettiin päättyneen ja alue oli suurelta osin metsittynyttä. Asuinpaikka-alueen pohjois- ja itäpäädyt jäivät puolestaan omakotitalojen pihamaille. Käyttämättömälle metsätilalle kaivettiin inventoinnin yhteydessä koekuoppia, joista todettiin syvälle jatkunut, sekoittunut peltokerros. Sekoittuneesta peltokerroksesta havaittiin yksittäisiä kvartsi-iskoksia ja historiallisen ajan keramiikkaa. Metästä havaittiin myös useita, vaihtelevankokoisia peltoröykkiöitä. |
| metsakeskus.608010015 |
608 |
Peltomäki 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
236408.00000000 |
6855074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010015 |
Kohde sijaitsee Kunviikiin vievän tien itäpuolella, Peltomäen talosta 200 m kaakkoon. Paikka on kivikko kallion pienten nyppylöiden välissä olevassa notkelmassa. Siinä on kaksi laajaa kuoppaa, joista itäisemmän halkaisija on 2 m ja syvyys 0,5 m Kivien alla on hiekkaa ja punertavaa palomaata. Hiekasta on löydetty kvartsin siruja. Paikalla on ollut mahdollisesti kaksi hiidenkiuasta, joiden alkuperäinen koko ja muoto ovat hajoituksen vuoksi epäselvät.
Vuoden 2024 inventoinnissa röykkiön välittömästä läheisyydestä havaittiin osin sammaleen peittämä kvartsijuonne, jota oli louhittu. Tämän viereisestä tuulenkaadosta havaittiin puolestaan useita erikokoisia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.608010015 |
608 |
Peltomäki 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11028 |
27000 |
236408.00000000 |
6855074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010015 |
Kohde sijaitsee Kunviikiin vievän tien itäpuolella, Peltomäen talosta 200 m kaakkoon. Paikka on kivikko kallion pienten nyppylöiden välissä olevassa notkelmassa. Siinä on kaksi laajaa kuoppaa, joista itäisemmän halkaisija on 2 m ja syvyys 0,5 m Kivien alla on hiekkaa ja punertavaa palomaata. Hiekasta on löydetty kvartsin siruja. Paikalla on ollut mahdollisesti kaksi hiidenkiuasta, joiden alkuperäinen koko ja muoto ovat hajoituksen vuoksi epäselvät.
Vuoden 2024 inventoinnissa röykkiön välittömästä läheisyydestä havaittiin osin sammaleen peittämä kvartsijuonne, jota oli louhittu. Tämän viereisestä tuulenkaadosta havaittiin puolestaan useita erikokoisia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.608010016 |
608 |
Kunvik |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
236448.57200000 |
6856491.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010016 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Valkjärven lahden lounaisrannalla pellolla.
Vuoden 1966 inventoinnissa löydettiin kvartsi-iskos 100 m Kunviikin talosta pohjoiseen olevalta hiesuiselta peltorinteeltä. Tältä pellolta ovat todennäköisesti pari muutakin Kunvikin tilalta löytynyttä esinettä, taltta ja kiviesineen katkelma. Kohteen laajuus on 40 x 40 m.
Vuoden 2024 inventoinnissa asuinpaikaksi rajatulta peltokaistaleelta ei havaittu kivikautisia asuinpaikkolöytöjä. Pellon pohjoislaidalta havaitiin yksi peltoröykkiö. |
| metsakeskus.608010017 |
608 |
Ala-Nissi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
239314.43600000 |
6853151.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010017 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Kankaanpää tien ja rautatien välisellä kivikkoisella metsäharjanteella. Harjanteen itä- ja pohjoispuolella maasto on matalaa ja kosteaa, etelässä ja lännessä korkeampaa ja kivikkoista.
Röykkiö on muodoltaan pitkänsoikea, matala ja kooltaan 8 x 12 m. Siinä on kaivelun jäljiltä kolme kuoppaa. |
| metsakeskus.608010018 |
608 |
Kirveskallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242134.30600000 |
6852358.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Myllykulman alueella kuivatun Kirvesjärven pohjoispuolella etelään ja lounaaseen viettävällä peltorinteellä Kirveskallion talon läheisyydessä. Löytöjä on sekä talon kaakkois- että lounaispuoleisilta pelloilta. Paikalta on useita kiviesineitä. Vuoden 1966 inventoinnissa löytyi myös kvartsia. Kohteen laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.608010019 |
608 |
Vastamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241216.66200000 |
6855899.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010019 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pori-Kankaanpää tiestä 400 m länteen entisellä pellolla, talosta noin 30 m lounaaseen. Pellolta on löydetty kaksi kiviesinettä. Vuoden 1966 inventoinnin yhteydessä paikalta löydettiin hiukan epämääräistä kvartsia.
Vuoden 2024 inventoinnin aikana asuinpaikan peltokäytön todettiin loppuneen ja alueella kasvaa nykyisin nuorehkoa sekametsää. Asuinpaikkaa ei koekuopitettu. |
| metsakeskus.608010020 |
608 |
Törmä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
240678.87500000 |
6855949.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Pori-Kankaanpää -tiestä noin kilometri länteen, Honkakoskelta Siikaisiin menevän tien eteläpuolella olevalla entisellä peltorinteellä.
Vuoden 1966 inventoinnissa löytyi talon lounaispuoliselta peltorinteeltä kvartsiesine. Samalta alueelta, vahoista sorakuopista on mahdollisesti löytynyt kivikirves. Tilan alueelta on myös kourutaltta.
Vuoden 2024 inventoinnin aikaan tilan asuinkäyttö oli päättynyt ja entisessä peltorinteessä kasvoi tiheä kuusikko. Alueelle on istutettu taimia, joiden laikuista ei havaittu kivikautisia löytöjä. |
| metsakeskus.608010021 |
608 |
Vanhatalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242826.00900000 |
6857006.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkakoskelta Poriin johtavan vanhan tien länsipuolella ja joen etelärannalla pellolla.
Vuoden 1966 inventoinnissa löydettiin kvartsia Vanhantalon rakennuksista aina 300 m länteen pellon yläosasta noin 100 m levyiseltä alueelta. Aikaisemmin pellolta on löydetty kaksi kivikirvestä.
Vuoden 2024 inventoinnissa pelto oli sängellä ja löytöjen havainnointi rajoittui traktorin ajouriin sekä pellon eteläpuoliseen penkkaan, mistä havaittiinkin runsaasti kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.608010022 |
608 |
Ala-Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242986.94300000 |
6857012.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010022 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Honkakoskenjoen pohjoisrannalla, vanhan maantien sillasta 60 itään entisellä pellolla. Talo on rakennettu todennäköisesti asuinpaikalle. Perustuksia kaivettaessa oli löydetty taltta, joka ei ole tallessa.
Vuoden 1966 inventoinnissa ei ollut mitään nähtävissä, koska piha oli nurmena. Inventointikertomuksessa on maininta, että Ville Luho oli käynyt paikalla mahdollisesti vuonna 1953 ja löytänyt paikalta kvartsia. Tällä perusteella kohde olisi todettu asuinpaikaksi.
Vuoden 2024 inventoinnissa pellon käytön todettiin päättyneen. Asuinpaikkarajauksen todettiin ulottuvan vain omakotitalon pihamaalle. |
| metsakeskus.608010023 |
608 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242745.04000000 |
6857224.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Leväsjoen pohjoisrannalla vanhan maantien sillasta 200 m luoteeseen pellolla. Anttilan talon mailta on useita kiviesinelöytöjä. Niitä ei voi kaikkia kuitenkaan tarkemmin paikallistaa.
Vuoden 1966 inventoinnissa talon länsipuolella olevilta pelloilta alkaen navetan takana olevasta rinteestä ja ulottuen ainakin 200 m länteen olevalle Isomäelle löytyi asuinpaikkaan viittaavia merkkejä.
Vuoden 1993 tarkastuksessa ei Anttilan päärakennuksen länsipuolella olevan aittarakennuksen takaa todettu kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Tälle kohdalle oli suunnitteilla rakentaa saha. Asuinpaikan rajaus päivitettiin vastaamaan tarkastuksen seurauksena.
Vuoden 2024 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta havaittiin muuntajarakennuksen itäpuolisella pellolla lähellä pellon pohjoisrajaa. Pento oli sängellä, joten löytöjä voitiin havainnoida ainoastaan traktorin ajourista ja padotun puron penkoilta. |
| metsakeskus.608010024 |
608 |
Anttilan metsä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
242554.11200000 |
6857332.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Leväsjoen pohjoispuolella, noin 350 m länsiluoteeseen Anttilan tilan päärakennuksesta metsäalueella. Kohteen läpi kulkee vanha metsäautotie. Vuoden 1966 inventoinissa löydettiin tien reunan, kallion ja etelään viettävän rinteen väliseltä tasanteelta keramiikkaa, kaitataltta ja kvartsi-iskoksia.
Tien leventämisen vuoksi suoritettiin vuonna 1994 alueella tutkimuksia. Tutkimuksissa kohde todettiin pienialaiseksi. Se on sijoittunut kapealle rinnetasanteelle kallion eteläpuolelle. |
| metsakeskus.608010025 |
608 |
Vääräkoskenmaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
245056.17000000 |
6843870.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010025 |
Hiidenkiuas sijaitsee Kynäsjoen itäpuolella, lähellä Noormarkun rajaa olevalla metsäalueella, jota on kutsuttu Vääräkoskenmaaksi.
Metsässä, peltotien itäpuolella kallion päällä, jyrkän rinteen kohdalla on röykkiö. Sen koko on 4,1 x 3,7 m ja korkeus on noin 0,5 m. Keskellä on kuoppa, joka ulottuu maahan asti. Vuoden 1966 inventoinnissa löytyi pohjalla olevasta hienosta hiekasta kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.608010026 |
608 |
Patakoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
244360.00000000 |
6855715.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkakoskenjoen rautatiesillasta noin 1,5 km kaakkoon, Patokosken alapuolella olevan suvannon ja siitä 80 m kaakkoon olevan pellon välillä olevassa sankassa kuusimetsässä. Alue on rinne, joka viettää etelälounaaseen. Sen pohjoislaidalla on kalliota, josta koskeen päin on selvä terassi. Asuinpaikka on terassilla noin 40 m koilliseen suvannon rannasta ja joen suulta. Kohteen laajuus on noin 20 x 50 m. Paikalta on löydetty keramiikkaa. |
| metsakeskus.608010027 |
608 |
Mäkituuna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249549.32300000 |
6853018.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010027 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Tuunajärven pohjoispuolella, peltoaukion luoteiskolkassa. Takana on kallioinen mäki, joka lounaassa ulottuu lähelle entistä rantaa ja pelto on siellä kapea kieleke. Tästä kielekkeestä löytyi vuoden 1966 inventoinnissa kvartsia. Kohteen laajuus on mahdollisesti 6 0 x 40 m. |
| metsakeskus.608010028 |
608 |
Kamppikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243662.67100000 |
6856497.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Pori-Kankaanpää -tien itäpuolella, tiestä 500 m kaakkoon Kamppikosken pohjoisrannalla olevalla pellolla. Paikka on etelään ja lounaaseen viettävää rinnepeltoa, jonka reunoille ja keskelle on kerätty kivikasoja. Jostain tältä alueelta on useita kiviesineitä. Vuoden 1966 inventoinnissa löydettiin pellon ja metsän reunaan kaivetusta koekuopasta kvartsia ja palanutta luuta. Kohteen laajuus on ehkä 30 x 40 m. Vuonna 1999 tehdyssä tarkastuksessa pelto todettiin umpeenkasvaneeksi. Tarkastuksessa 2018 ei löydetty merkkejä asuinpaikasta. Pelto on edelleen avointa niittyä. |
| metsakeskus.608010029 |
608 |
Myllytörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
243515.73000000 |
6856641.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Pori-Kankaanpää -tien itäpuolella, tiestä noin 250 m kaakkoon, joen pohjoisrannalla metsässä. Paikka on harjun pohjoisosassa kallion ja törmän välisellä tasanteella.
Paikalta otettiin vuonna 1932 soraa, jolloin löydettiin kivikautista asuinpaikkaa merkitseviä löytöjä, kuten saviastianpaloja. Vuonna 1933 paikalla suoritettiin kaivaustutkimuksia. Tällöin tutkittiin 28 neliömetrin suuruinen alue. Löydöt olivat keramiikkaa, kavrtsia, palanutta luuta ja kiviesineen kappaleita. Kohteen laajuudeksi on arvioitu 70 x 20 m.
Paikalta ovat maanomistajat keräilleet myös löytöjä ja koska Patokosken asuinpaikka on lähellä, onkin mahdollista, että osa löydöistä on sieltä. |
| metsakeskus.608010030 |
608 |
Kalliomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243322.80700000 |
6856950.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Pori-Kankaanpää -tien länsipuolella, asuinrakennusten välisellä puuttomalla kaistaleella noin 100 metriä tiestä. Alue on entistä peltoa, josta löydettiin vuoden 1966 inventoinnin yhteydessä kvartsia ja palanutta luuta. Kohteen laajuuden arvioitiin tällöin olevan noin 50 x 20 m.
Vuoden 2024 inventoinnin aikaan alueen peltokäyttö oli päättynyt ja alue oli nurmea. |
| metsakeskus.608010031 |
608 |
Liljeroos |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
245452.00000000 |
6845879.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010031 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kynäsjoen itäpuolella, loivasti länteen viettävällä pellolla aivan talon eteläpuolella.
Paikalta löytyi vuoden 1966 inventoinnissa kvartsia. Tältä alueelta on mahdollisesti myös vasakirveen terä. Kohteen laajuudeksi on arvioitu 80 x 100 m. |
| metsakeskus.608010032 |
608 |
Honkaharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243199.85600000 |
6856811.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.608010032 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pori-Kankaanpää -tien länsipuolella Honkakosken etelärannalla olevalla penkereellä. Penkereeseen on tehty hiekkakuoppa, jonka reunoilta valuneesta hiekasta on poimittu tarkastuskertomuksen mukaan joitakin kvartseja. Kuopan reunoilla on havaittu likamaata. Kohteen laajuudeksi on arvioitu 100 x 50 m.
Vuoden 2024 inventoinnin aikaan alueella kasvoi runsaasti kasvillisuutta eikä alueelta pystytty havainnoimaan merkkejä asuinpaikasta. Alueelle kaivetusta koekuopasta todettiin paksu peltokerros. |
| metsakeskus.609010001 |
609 |
Linjaharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
208981.72100000 |
6830012.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Preiviikinlahden eteläpuolella olevalla Kuuminaistenniemellä, Kuuminaisten talosta 900 m etelään, loivan harjanteen laella. Röykkiöt ovat noin 200 m matkalla viivasuorana ryhmänä harjun pohjoisrinteen yläpuolella.
Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreähköjä, suhteellisen matalia ja osaksi kiveyksen kaltaisia. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 6 - 12 m:iin ja korkeudet 0,4 - 1 m:iin. Röykkiöt on rakennettu erikokoisista mukulakivistä, laatoista ja lohkareista. Silmäkivi on viidessä. Kaksi röykkiöistä on maasekaisia. Kolmessa röykkiössä on kivistä rakennettu kehä. Kaikki röykkiöt on tutkittu. On esitetty, että vainajat on haudattu polttamatta, yhtä hautausta lukuun ottamatta. Löytöinä on saatu palanutta ihmisluuta, palamatonta eläinluuta, kvartsia ja hieman rautaa. Koska löydöt puuttuvat, röykkiöt on ajoitettu rantakorkeuden perusteella 300 - 600 jKr.
Ajotie on rakennettu röykkiöiden väliin. |
| metsakeskus.609010002 |
609 |
Viljanen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213581.00000000 |
6822516.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010002 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Porin etelärajaa, noin 1 1/2 km Viasvedenlahden pohjukasta itään. Ympäristö on kangasmetsää. Röykkiö on laaja-alaisella mäellä, jossa on laajasti pirunpeltoa. Tarkastuksen v. 2022 aikaan pirunpelto oli jo täysin aluskasvillisuuden peittämää, mutta tuntui jalkojen alla.
Röykkiö ei ole kalliolla, mutta sijaitsee ympäristöään vähän korkeammalla. Kiukaan pinnassa on ainakin kaksi syvennystä. Röykkiön muoto pyöreä ja sen koko on 13,9 x 13,6 x 1,6 m. Länsireunassa näkyvissä muuriladelmaa. |
| metsakeskus.609010003 |
609 |
Peräpellonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217356.00000000 |
6823856.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010003 |
Röykkiöt sijaitsevat moreenin peittämällä kalliolla noin 80 m matkalla, siten kaksi läntisintä röykkiötä on yhdessä ja kolmas erillään, edellisistä kaakkoon. Erityisen selvää kiinnekohtaa maastossa paikantamista varten ei ole. Kohteet ovat harvassa mäntymetsässä, joukossa on myös nuoria kuusia ja koivuja.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 8,6-6,8 m:iin. Kaikki kolme röykkiötä on tutkittu. Ne olivat löydöttömiä. Vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä todettiin röykkiöissä purkamisjälkiä. Röykkiöt ovat sammaloituneita.
Vuoden 2011 inventoinnin perusteella koordinaatteihin tehtiin muutos. Röykkiöt olivat ennallaan. |
| metsakeskus.609010005 |
609 |
Kirkkokangas II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217012.52100000 |
6823181.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010005 |
Hiidenkiuas sijaitsee tasaisella kangasmaalla. Ympäröivässä maastossa ei ole erityisiä kiinnekohtia muinaisjäännöksen sijainnin kuvaamiseksi.
Röykkiön ympärillä oli vuoden 1996 inventoinnin aikaan nuorta männikköä. Röykkiötä on puretttu keskeltä. Röykkiön koko on 16,1x14,4x2 m. Sen pohjan muoto on pyöreähkö. |
| metsakeskus.609010006 |
609 |
Kämpän maasto |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217303.40500000 |
6823064.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010006 |
Kaksi kiviröykkiötä ja latomus sijaitsevat pienellä mäellä Susisuon pohjoispuolella. Mäellä on avokalliota ja kohteiden ympärillä vuoden 1996 inventoinnin aikaan nuorta havumetsää.
Toisen röykkiön pohjan muoto on pyöreä, sen halkaisija on 2,7 m. Toisen röykkiön pohjan muoto on soikea, sen mitat ovat 9,4 x 6,7 m. Kolmas kiveys muistuttaa laivalatomusta. Siihen on kiinnitetty huomioita vasta myöhempien tutkimusten aikana, joka on aiheuttanut epäilyjä sen aitoudesta. |
| metsakeskus.609010007 |
609 |
Hiittenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
215415.16600000 |
6823620.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010007 |
Röykkiöt sijaitsevat pohjois-etelä -suuntaisella soraharjanteella noin 300 m matkalla vanhan Pori-Luvia -tien varrella. Yksi röykkiöistä on Luvian tien länsipuolella, muut itäpuolella.
Röykkiöitä on ollut kaikkiaan 13, osa on tuhoutunut. Tien länsipuolella, röykkiöistä luoteeseen on mikroautorata. Puusto röykkiöiden kohdalla vuoden 1996 inventoinnin aikaan oli nuorta mäntyä, kuusta ja koivua. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 13,5- 6,2 m:iin. Kaikissa on penkomisjälkiä.
Röykkiöalueen eteläpuolella on myös I maailmansodan aikainen puolustusvarustus, maahankaivettua ja kiviladonnalla vahvistettua taisteluvarustusta usean sadan metrin matkalla. |
| metsakeskus.609010007 |
609 |
Hiittenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27009 |
215415.16600000 |
6823620.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010007 |
Röykkiöt sijaitsevat pohjois-etelä -suuntaisella soraharjanteella noin 300 m matkalla vanhan Pori-Luvia -tien varrella. Yksi röykkiöistä on Luvian tien länsipuolella, muut itäpuolella.
Röykkiöitä on ollut kaikkiaan 13, osa on tuhoutunut. Tien länsipuolella, röykkiöistä luoteeseen on mikroautorata. Puusto röykkiöiden kohdalla vuoden 1996 inventoinnin aikaan oli nuorta mäntyä, kuusta ja koivua. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 13,5- 6,2 m:iin. Kaikissa on penkomisjälkiä.
Röykkiöalueen eteläpuolella on myös I maailmansodan aikainen puolustusvarustus, maahankaivettua ja kiviladonnalla vahvistettua taisteluvarustusta usean sadan metrin matkalla. |
| metsakeskus.609010007 |
609 |
Hiittenmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11028 |
27000 |
215415.16600000 |
6823620.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010007 |
Röykkiöt sijaitsevat pohjois-etelä -suuntaisella soraharjanteella noin 300 m matkalla vanhan Pori-Luvia -tien varrella. Yksi röykkiöistä on Luvian tien länsipuolella, muut itäpuolella.
Röykkiöitä on ollut kaikkiaan 13, osa on tuhoutunut. Tien länsipuolella, röykkiöistä luoteeseen on mikroautorata. Puusto röykkiöiden kohdalla vuoden 1996 inventoinnin aikaan oli nuorta mäntyä, kuusta ja koivua. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 13,5- 6,2 m:iin. Kaikissa on penkomisjälkiä.
Röykkiöalueen eteläpuolella on myös I maailmansodan aikainen puolustusvarustus, maahankaivettua ja kiviladonnalla vahvistettua taisteluvarustusta usean sadan metrin matkalla. |
| metsakeskus.609010007 |
609 |
Hiittenmäki |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
215415.16600000 |
6823620.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010007 |
Röykkiöt sijaitsevat pohjois-etelä -suuntaisella soraharjanteella noin 300 m matkalla vanhan Pori-Luvia -tien varrella. Yksi röykkiöistä on Luvian tien länsipuolella, muut itäpuolella.
Röykkiöitä on ollut kaikkiaan 13, osa on tuhoutunut. Tien länsipuolella, röykkiöistä luoteeseen on mikroautorata. Puusto röykkiöiden kohdalla vuoden 1996 inventoinnin aikaan oli nuorta mäntyä, kuusta ja koivua. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 13,5- 6,2 m:iin. Kaikissa on penkomisjälkiä.
Röykkiöalueen eteläpuolella on myös I maailmansodan aikainen puolustusvarustus, maahankaivettua ja kiviladonnalla vahvistettua taisteluvarustusta usean sadan metrin matkalla. |
| metsakeskus.609010008 |
609 |
Rajakalliot |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211313.82200000 |
6821416.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010008 |
Hiidenkiuas sijaitsee lähellä Porin ja Luvian rajaa, Suntiin johtavan tien eteläpuolella, noin 9 km tiestä. Röykkiö on pienellä avokallion nokalla.
Röykkiössä on kaksi erillistä penkomisjälkeä. Röykkiössä on kehärakennetta. Röykkiön pohjan muoto on epämääräinen. Sen koko on 9x8,6x0,7 m. |
| metsakeskus.609010009 |
609 |
Parkkalin metsäsarka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211051.88900000 |
6828494.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Yleisradion kaukoantennimaston aidan vieressä ja vanhan hiekkakuopan lähellä. Paikka on loivalla harjulla. Alunperin röykkiöitä on ollut neljä. Yksi röykkiöistä on tuhoutunut linkkiaseman rakentamisen yhteydessä.
Röykkiöt on kaikki tutkittu vuonna 1966. Kaksi niistä voitiin todeta varmuudella haudoiksi. Löytöinä saatiin mm. palanutta ihmisen luuta ja eläimen luuta sekä rautainen putkikives, tulusrauta, hartsia. Kahdessa röykkiössä oli kivistä tehtyjä kehiä, yhdessä muurilatomusta ja yhdessä tarharakenteita.
Röykkiöiden ympäristössä suoritettiin kaivauksia vuonna 1988.
Paikalla on informaatiotaulu. |
| metsakeskus.609010010 |
609 |
Rajakalmisto |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
210767.01000000 |
6828561.29600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010010 |
Röykkiöt sijaitsevat noin 200 luoteeseen linkkimastosta, kankaalla loivalla harjanteella ja sen rinteessä noin 10 m matkalla.
Röykkiöt on tutkittu vuonna 1967 ja entistetty. Kaikki viisi latomusta todettiin haudoiksi. Röykkiöista neljä on muodoltaan pitkänomaista ja yksi pyöreä. Rakennusaineena on käytetty laattakiviä ja soraa, ainakin yhdessä on paasiarkkuja ja yhdessä tarharakennelmia. Löytöinä saatiin rauta- ja pronssiesineitä, palamatonta ja palanutta luuta.
Kohde merkitty informaatiotaululla. |
| metsakeskus.609010011 |
609 |
Leppänen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210895.95300000 |
6829193.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010011 |
Röykkiökalmisto sijaitsee Kuuminaistenniemelle vievän tien pohjoispuolella loivalla harjanteella kangasmetsässä ja talon pihapiirissä.
Röykkiöt on tutkittu vuonna 1966. Röykkiöiden pohjan muoto on pyöreä. Niiden halkaisijat ovat 6-9,6 m:iin. Osassa röykkiöitä on silmäkivi. Kaikissa todettiin kehärakenteita. Neljä röykkiöistä on ihmisen tekemää, kolmea pidetään tutkimusten perusteella hautoina, yksi röykkiöistä saattaa olla luonnonmuodostuma.
Kolmesta röykkiöstä on löytöjä, mm. pronssi- ja rautaesineitä sekä palaneita ihmisen luita. |
| metsakeskus.609010012 |
609 |
Ruosniemi I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
227116.41200000 |
6835210.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010012 |
Hiidenkiuas sijaitsee lähellä peltoaukeaa kalliolla Porista Noormarkun kirkolle johtavan tien länsipuolella, lähellä Noormarkun rajaa.
Röykkiön ympärillä kasvaa sekametsää ja röykkiö on sammaloitunut. Se on täysin ehjä. Kiukaan koko on 9,6x5,9x1,2 m. |
| metsakeskus.609010013 |
609 |
Ruosniemi II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
227329.32500000 |
6835111.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010013 |
Hiidenkiuas sijaitsee Pori-Noormarkku tien länsipuolella, lähellä Noormarkun rajaa. Röykkiö on kalliolla. Sen päällä on sammalta ja jäkälää.
Röykkiön kiveys on sekavan näköistä, ikäänkuin sitä olisi joskus liikuteltu. Röykkiön koko on 6,1 x 5,9 x 0,3 m. |
| metsakeskus.609010015 |
609 |
Ahola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228555.84400000 |
6833721.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010015 |
Hiidenkiukaat sijaitsevat Porista Noormarkkuun johtavan tien itäpuolella ja Pori-Parkano radasta noin 400 m länteen. Paikka on Viikerinojan pohjois- ja länsipuolella peltoalueen laidalla olevalla kallioalueella.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 8,5 m, 12,4 m, 7,9 m, 3 m ja 7,3 m. Röykkiöissä on yhtä lukuunottamatta penkomisjälkiä. Vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä löydettiin viides röykkiö. |
| metsakeskus.609010016 |
609 |
Viikerin aukee I |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
227534.24800000 |
6834729.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010016 |
Vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä ilmeni, että yllämainittujen koordinaattien kohdalla ei ole röykkiötä, mutta siitä noin 200 m luoteeseen on röykkiö, johon mainittu kuvaus sopii. Se on kohde 73. |
| metsakeskus.609010017 |
609 |
Viikerin aukee II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228783.75200000 |
6833790.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010017 |
Röykkiöalue sijaitsee Porista Parkanoon johtavan radan länsipuolella, noin 100-150 m radasta. Röykkiöalue on laajuudeltaan noin 150x150 m. Röykkiöt ovat hajallaan metsässä kallionnyppylöillä. Peltoaukeama on röykkiöiden eteläpuolella noin 100 m eteläisimmästä röykkiöstä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 11,6-3,5 m. Muodoltaan ne ovat pyöreähköjä. Kuuden röykkiön lisäksi alueella on myös epävarma röykkiön jäännös, pitkänomainen kiveys. |
| metsakeskus.609010019 |
609 |
Ruosniemi metsäsarat |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
227800.15900000 |
6830434.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010019 |
Hiidenkiukaat sijaitsevat Pori-Parkano radan itäpuolella noin 150 m:n päässä radasta kaakkois-luoteis -suuntaisella kalliolla metsässä noin 400 x 100 m:n suuruisella alueella.
Röykkiöitä on neljä ja lisäksi yhden hävitetyn kiukaan jäännökset. Kohteet ovat merkityn luontopolun läheisyydessä. Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreähköjä ja halkaisijaltaan 10,5-7,8 m:iin. |
| metsakeskus.609010020 |
609 |
Emppulan metsäsarka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226489.68100000 |
6832052.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010020 |
Hiidenkiuas sijaitsee Suo-ojan ja Pyntösjärven ojan yhtymäkohdan koillispuolella olevan korkean kallion laella. Juurella on ajotie.
Röykkiön kivet ovat sammaloituneita ja jäkälöityneitä ja röykkiössä kasvaa eri-ikäisiä puita. Kivikon keskellä on laajahkoja penkomisjälkiä, joista yksi näyttää vuoden 1996 inventoinnin mukaan melko uudelta. Röykkiön koko on 12,5x11,8x1 m. |
| metsakeskus.609010022 |
609 |
Kappelinluoto |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
205614.00300000 |
6845447.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010022 |
Rautaketjujen ympäröimä alue matalan kivikkoisen mäen laella, Reposaaren ja Tahkoluodon lähellä on perimätiedon mukaan kappelin paikka. Satakunnan museo on tutkimuksissaan 1982 todennut, että Kappelinluodolla on perimätiedon mukaisen kappelin paikan lisäksi mahdollisia hautoja eri ajoilta, kaivo sekä muinaisen kalastajakylän jäännökset. Rauhoituksen piiriin kuuluu koko mäki kappelin muistomerkiltä Tahkoluodon rata-alueelle asti.
Vuoden 2010 tarkastuksessa havaittiin, että mäen laella muistomerkin ympäristössä
on erimuotoisia matalia, melko epäsäännöllisiä kuoppia. Niiden koko vaihtelee noin 2 x 1 metristä alle metriin. Havaintojen perusteella on mahdoton sanoa, ovatko ne luontaisia vai ihmisen tekemiä. Minkäänlaista säännöllistä kuviota ne eivät muodostaneet. Maasto on kivistä ja paikoin mäen reunasta näyttää joskus ajetun hiekkaa, mutta kuopan reunat ovat jo maatuneet.
Vuoden 2023 inventoinnissa muinaisjäännösalueen lounaisosassa havaittiin kivikellarin jäännös n. 30 m muistomerkistä lounaaseen. Kellarin seinät on tehty kylmämuurauksella ja se on kooltaan n. 4x4 m. |
| metsakeskus.609010022 |
609 |
Kappelinluoto |
10002 |
12002 |
13218 |
11006 |
27000 |
205614.00300000 |
6845447.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010022 |
Rautaketjujen ympäröimä alue matalan kivikkoisen mäen laella, Reposaaren ja Tahkoluodon lähellä on perimätiedon mukaan kappelin paikka. Satakunnan museo on tutkimuksissaan 1982 todennut, että Kappelinluodolla on perimätiedon mukaisen kappelin paikan lisäksi mahdollisia hautoja eri ajoilta, kaivo sekä muinaisen kalastajakylän jäännökset. Rauhoituksen piiriin kuuluu koko mäki kappelin muistomerkiltä Tahkoluodon rata-alueelle asti.
Vuoden 2010 tarkastuksessa havaittiin, että mäen laella muistomerkin ympäristössä
on erimuotoisia matalia, melko epäsäännöllisiä kuoppia. Niiden koko vaihtelee noin 2 x 1 metristä alle metriin. Havaintojen perusteella on mahdoton sanoa, ovatko ne luontaisia vai ihmisen tekemiä. Minkäänlaista säännöllistä kuviota ne eivät muodostaneet. Maasto on kivistä ja paikoin mäen reunasta näyttää joskus ajetun hiekkaa, mutta kuopan reunat ovat jo maatuneet.
Vuoden 2023 inventoinnissa muinaisjäännösalueen lounaisosassa havaittiin kivikellarin jäännös n. 30 m muistomerkistä lounaaseen. Kellarin seinät on tehty kylmämuurauksella ja se on kooltaan n. 4x4 m. |
| metsakeskus.609010022 |
609 |
Kappelinluoto |
10002 |
12004 |
13042 |
11006 |
27000 |
205614.00300000 |
6845447.49900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010022 |
Rautaketjujen ympäröimä alue matalan kivikkoisen mäen laella, Reposaaren ja Tahkoluodon lähellä on perimätiedon mukaan kappelin paikka. Satakunnan museo on tutkimuksissaan 1982 todennut, että Kappelinluodolla on perimätiedon mukaisen kappelin paikan lisäksi mahdollisia hautoja eri ajoilta, kaivo sekä muinaisen kalastajakylän jäännökset. Rauhoituksen piiriin kuuluu koko mäki kappelin muistomerkiltä Tahkoluodon rata-alueelle asti.
Vuoden 2010 tarkastuksessa havaittiin, että mäen laella muistomerkin ympäristössä
on erimuotoisia matalia, melko epäsäännöllisiä kuoppia. Niiden koko vaihtelee noin 2 x 1 metristä alle metriin. Havaintojen perusteella on mahdoton sanoa, ovatko ne luontaisia vai ihmisen tekemiä. Minkäänlaista säännöllistä kuviota ne eivät muodostaneet. Maasto on kivistä ja paikoin mäen reunasta näyttää joskus ajetun hiekkaa, mutta kuopan reunat ovat jo maatuneet.
Vuoden 2023 inventoinnissa muinaisjäännösalueen lounaisosassa havaittiin kivikellarin jäännös n. 30 m muistomerkistä lounaaseen. Kellarin seinät on tehty kylmämuurauksella ja se on kooltaan n. 4x4 m. |
| metsakeskus.609010024 |
609 |
Välimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
218288.02400000 |
6820994.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010024 |
Röykkiöt sijaitsevat kivikkoisella kankaalla Turku-Pori-tiestä noin kilometrin länteen.
Röykkiöt on rakennettu luode-kaakko -suuntaisen moreeniharjanteen päälle, yksi röykkiöistä muista kauemmas luoteeseen. Alueella on yksi ehjä, muodoltaan pyöreähkö röykkiö ja vallimainen röykkiö sekä röykkiön pohja, joka todettiin kesän 2005 kaivauksessa haudaksi.
Kesällä 2006 saatettiin röykkiön pohjan tutkimukset loppuun. Löydöt röykkiöstä ovat palanutta luuta, joukossa esineen katkelma, keramiikkaa, josta valtaosa naarmupintaista ja kvartsi-iskoksia.
Paikalla ollutta neljättä röykkiötä, joka on sijainnut ensiksi mainitun röykkiön vieressä, ei havaittu vuoden 2005 tutkimusten yhteydessä. |
| metsakeskus.609010025 |
609 |
Koski |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
221760.53200000 |
6842376.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010025 |
Röykkiö sijaitsee Noormarkkuun johtavan tien länsipuolella kalliolla aivan tien vieressä, lähellä piha-aluetta.
Kivikko on hajallaan ja levinnyt alkuperäistä pohja-alaansa laajemmalle. Röykkiö on rakennettu avokalliolle. Röykkiön koko on vuoden 1996 inventoinnin mukaan 8,9x4,6x0,2 m. Aikaisempien tutkimusten mukaan röykkiön läpimitta on ollut suurempi. |
| metsakeskus.609010026 |
609 |
Säteri |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220772.92200000 |
6843000.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010026 |
Hiidenkiuas sijaitsee Noormarkkuun johtavan tien luoteispuolella avokalliolla Järvisuon ja Vuorensuon välisellä alueella.
Röykkiön keskellä on laaja, sammaloitunut kuopanne. Röykkiön koko on 6,4x6,1x0,6 m. |
| metsakeskus.609010027 |
609 |
Renfors |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221720.54200000 |
6843033.53800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010027 |
Hiidenkiukaat sijaitsevat tien no 8 länsipuolella ja vanhan Noormarkkuun johtavan tien pohjoispuolella metsäalueella ja avokalliolla. Röykkiöiden läheisyydessä ei ole rakennuksia.
Yksi röykkiöistä on muodoltaan pyöreähkö, yksi röykkiöstä on pahoin hajotettu ja isoin röykkiö on pitkänomainen. |
| metsakeskus.609010028 |
609 |
Hiitteenkiukaankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217665.16600000 |
6843951.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010028 |
Röykkiö sijaitsee Ämttööseen ja Ahlaisten kirkolle johtavan tien pohjois-koillispuolella Ruusulaakson talon pohjoispuolella olevalla kalliolla, hakkuuaukeaman reunassa. Talosta tuleva tie leikkaa röykkiötä.
Mäellä on myös luontaista kivikkoa, aivan röykkiön lähelläkin. Vuoden 1996 inventoinnin perusteella röykkiö vaikuttaa luontaiselta. Vuoden 1966 inventoinnin mukaan kysymyksessä on hiidenkiuas. Röykkiön kivet ovat pyöristyneitä, halkaisijaltaan 15-50 cm:iin. Röykkiö on sammaloitunut ja jäkälöitynyt. Kiviä on siirrelty ajotien raivaamiseksi. Röykkiön halkaisija on noin 10 m. |
| metsakeskus.609010029 |
609 |
Salokorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
221690.55700000 |
6843257.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010029 |
Kohde sijaitsee tien no 8 länsipuolella ja vanhan Noormarkkuun johtavan tien pohjoispuolella kalliolla. Paikalla on röykkiön lisäksi kivivalli. Maastossa on myös pirunpeltoa. Röykkiö ja valli on rakennettu avokalliolle.
Röykkiössä on purkamisjälkiä. Sen pohjan muoto on pyöreähkö ja koko 6,2x5,8x0,4 m. Kivivallin pituussuunta on kaakko-luode. Sen koko on 17,6x4,3x0,5 m. |
| metsakeskus.609010030 |
609 |
Isot kalliot |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221298.70800000 |
6843474.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010030 |
Kohde sijaitsee Ylisen Pohjanjärven ja Eteläjoen välillä olevalla kallioalueella. Paikalla on hiidenkiukaan lisäksi kaksi kiviröykkiötä sekä ladottuja kivijonoja. Kaikki röykkiöt on rakennettu avokalliolle.
Hiidenkiuas on kooltaan suurin. Se on tasalakinen. Röykkiöt ovat pohjan muodoltaan pyöreähköjä ja ehjiä. Lisäksi paikalla on kolme kivistä ladottua kuviota, joiden ajoitus ja luonne ovat epävarmoja. |
| metsakeskus.609010031 |
609 |
Ylinen Pohjajärvi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220931.85800000 |
6843508.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010031 |
Hiidenkiukaat sijaitsevat Ylinen Pohjajärvi -nimisen suon pohjoispuolella olevalla kalliolla. Röykkiö A on pienellä kallionnokalla ja röykkiö B avokallion päällä. Röykkiöiden välimatka on noin 120 m.
Röykkiössä A kaksi kuopannetta eli penkomisjälkeä. Yksittäisiä löhkareita on röykkiön yhtenäisen pohja-alan ulkopuolellakin. Röykkiön koko on 6,9x6,6x0,4 m. Röykkiössä B on iso kuopanne keskellä. Kiviä ei ole heitetty röykkiön ulkopuolelle. Röykkiön koko on 9,7x9,6x1 m. |
| metsakeskus.609010032 |
609 |
Hiitteenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220237.13000000 |
6845029.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010032 |
Hiidenkiuas sijaitsee Eteläjoen eteläpuolella, lähellä Sahakoskea kallion korkeimmalla kohdalla. Lähellä ei ole rakennuksia.
Röykkiön koko on 10,4x8,5x0,5 m. Pohjan muoto on soikeahko ja röykkiön leikkaus kupera. |
| metsakeskus.609010033 |
609 |
Vähäsuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
220464.03000000 |
6846395.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010033 |
Röykkiöt sijaitsevat Eteläjoen pohjoispuolella, Sahakoskelle johtavasta teistä noin 500 m pohjoiseen, kalliolla metsässä ja Vähäsuon länsipuolella. Vuoden 1966 inventoinnissa paikalla todettiin yksi röykkiö, mutta vuoden 1986 inventoinnissa havaittiin toinenkin.
Röykkiöt ovat avokalliolla noin 15 m etäisyydellä toisistaan. Toinen röykkiöistä on kallion reunalla ja siitä on heitelty jonkin verran kiviä alas kallion juurelle. Röykkiön keskellä on kuopanne. Röykkiön koko on 4,6x3,1x0,2 m. Toisessa röykkiössä on keskellä laajoja purkamisjälkiä, jotka ovat sammaloituneita. Röykkiön koko on 4,7x4,1x0,4 m. |
| metsakeskus.609010034 |
609 |
Kytöniitynkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220282.10200000 |
6846824.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010034 |
Röykkiöt, hiidenkiukaat sijaitsevat Eteläjoen pohjoispuolella ja Ahlaisten kirkolle johtavan maantien eteläpuolella, kallioalueella.
Kolmesta röykkiöstä kaksi on lähekkäin, mutta kolmas on niistä noin 200 m lounaaseen. Kaksi röykkiöistä on rakennettu avokalliolle. Yksi röykkiöstä vaikuttaisi lähes koskemattomalta, muissa on pelkomisjälkiä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 8,6-4,1 m:iin. Röykkiön 3 välittömässä läheisyydessä, noin metrin päässä on kivikko, jonka koko on 2,6 x2x 0,2 m. |
| metsakeskus.609010035 |
609 |
Salmio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220692.93800000 |
6846916.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010035 |
Hiidenkiuas sijaitsee Ahlaisten kirkolle johtavan tien eteläpuolella, noin 200 m tiestä, kalliolla. Röykkiössä on useita penkomisjälkiä, jotka ovat sammaloituneita. Kuopateessa näkyy laakakiviä, jotka voisivat olla paasiarkun laitaa. Kiviä on heitetty röykkiön ulkopuolelle. Röykkiön koko on 9x8,5x0,5 m. |
| metsakeskus.609010036 |
609 |
Pappila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219751.31800000 |
6847606.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010036 |
Hiidenkiuas sijaitsee Ahlaisten kirkolle johtavan maantien eteläpuolella, noin 300 m päässä tiestä kalliolla. Röykkiön kiveys on hajallaan, mutta siinä ei ole uusia penkomisjälkiä. Kivet sammaloituneita. Vuoden 1966 inventoinnin mukaan röykkiöstä tai ehkä kahdestakin röykkiöstä on jäljellä noin 5x13 m laaja kivikkoalue. |
| metsakeskus.609010037 |
609 |
Törmä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
220540.99400000 |
6847553.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010037 |
Hiidenkiuas sijaitsee Ahlaisten kirkolle johtavan tien pohjoispuolella, noin 120 m tiestä kalliolla. Röykkiön kiveys on pahoin hajotettu . Röykkiön pohjan muoto on hyvin epämääräinen. Sen halkaisija on noin 8 m. |
| metsakeskus.609010038 |
609 |
Haapajärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
222121.00000000 |
6848931.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010038 |
Hiidenkiuas sijaitsee valtatie 8 itäpuolella, noin 350 m tiestä Haapajärveen pitävän niemen päässä kalliolla. Röykkiössä on neljä kuoppaa, suurimman mitat ovat 1,2 x 1,3 x 0,3 m. Kivet ovat sammaloituneita. Röykkiön koko on 5,9 x 3,8 x 0,3 m. Toinen vuoden 1996 inventoinnissa havaittu röykkiö sijaitsee noin 150 m länsiluoteeseen. Se sijaitsee moreenirinteen yläreunalla. Röykkiön koko on 3,5 x 2,5 x 0,6 m. Röykkiön esihistoriallisuus on epävarma. |
| metsakeskus.609010039 |
609 |
Vanhasaha |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
221461.61900000 |
6849578.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010039 |
Hiidenkiuas sijaitsee valtatie 8 länsipuolella, noin 200 m päässä tiestä ja Lampinkoskesta 500 m pohjoiseen kalliolla.
Kiviä on tasaisella lounaaseen viettävällä kalliopohjalla matalana röykkiönä. Penkomisen aiheuttamia kuoppia ei ole. Röykkiön pohjan muoto on epämääräinen. Se koko on noin 3 x 4 m. |
| metsakeskus.609010040 |
609 |
Letonmäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
221426.62900000 |
6850506.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010040 |
Kohde käsittää kolme kivivalli ja kivikon. Ne sijaitsevat valtatie 8 länsipuolella.
Itäisin rakenne on tiestä noin 50 m päässä. Muut rakenteet sijaitsevat tästä noin 60 m länteen. Vallien pituudet ovat 15,5, 13,2 ja 7,2 m. Kivivallien lisäksi paikalla on siirtolohkareen ympärillä oleva kivikko. |
| metsakeskus.609010041 |
609 |
Lamppi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
221012.00000000 |
6850664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010041 |
Hiidenkiuas sijaitsee kallion laella valtatie no 8 länsipuolella, noin 500 m:n päässä tiestä.
Röykkiö on rakennettu kalliossa olevan pohjois-etelä -suuntaisen halkeaman päälle. Matti Huurre löysi vuonna 1966 halkeaman reunoilta pienen piin sirun ? ja kaksi kvartsi-iskosta. Röykkiö on pahoin hajotettu. Siitä on jäljellä "rengasmainen kivikasa". Röykkiön halkaisija on noin 4 m.
Röykkiö tarkistettiin v. 2013 inventoinnin yhteydessä. Koordinaatit mitattiin GPSllä ja sijaintiin tehtiin pieni korjaus. |
| metsakeskus.609010042 |
609 |
Kröger |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
221430.62600000 |
6850988.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010042 |
Röykkiö sijaitsee valtatie no 8 länsipuolella, tien vieressä olevalla kalliolla, ison siirtolohkareen luona.
Röykkiössä on penkomisjälkiä keskellä. Röykkiön koko on 3,7x2,9x0,3 m. |
| metsakeskus.609010043 |
609 |
Råfors |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
219503.39800000 |
6850684.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010043 |
Kohde käsittää kolme hiidenkiuasta ja kaksi kivivallia metsäisellä soraharjulla noin 150 m matkalla. Kohde sijaitsee Råforsin talosta 250 m koilliseen.
Metsäautotie kulkee röykkiöiden vierestä. Alueella on myös pirunpeltoa johon ainakin yksi röykkiöistä on rakennettu. Kaksi röykkiöistä voisi olla rakenteensa perusteella hautaröykkiötä.
Vuoden 2013 inventoinnissa muinaisjäännökset todettiin olevan aiempien kuvausten mukaisessa kunnossa. Koordinaatit mitattiin GPS-laitteella. Kohteen lähistölle suunnitellaan tuulivoimalaa. |
| metsakeskus.609010044 |
609 |
Hollampi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218756.68800000 |
6853145.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010044 |
Hiidenkiukaat sijaitsevat valtatie no 8 länsipuolella, 2,8 km tiestä länteen ja valtatieltä Pohjajoen kylään johtavan tien pohjoispuolella, noin 400 m:n päässä tiestä olevalla kalliolla.
Mäen lakialueen itäreunalla sijaitsevalla pienialaisella avokalliokumpareella on kaksi pronssikautista hautaröykkiötä. Suurempi röykkiö on kooltaan 6x6x0,4 m. Sen keskellä on kuopanne ja ympärillä ilmeisesti röykkiöstä purettuja kiviä. Toinen röykkiö on kasattu kalliolle. Keskellä on laaja kivetön alue. Röykkiön mitat ovat 2,5x2,2x0,2 m. |
| metsakeskus.609010045 |
609 |
Sääksluoto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220281.07200000 |
6855063.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010045 |
Röykkiö sijaitsee Uksjärven Sääksluodolla.
Sääksluoto on korkea, pyöreä ja kivikkoinen saari, jonka korkeimmalla kohdalla onmatala sammaleinen kiveys, mahdollinen hiidenkiukaan pohja. Sen halkaisija on 3 m. Vuoden 1996 inventoinnissa ei käyty paikalla. |
| metsakeskus.609010046 |
609 |
Hiidenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218359.00000000 |
6856395.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010046 |
Hiidenkiukaat sijaitsevat Uksjärvestä noin 1,4 km luoteeseen kallioilla kahtena ryhmänä, joiden välistä matkaa on noin 130 m.
Röykkiöt on rakennettu kalliopohjalle ja niissä kaikissa on penkomisjälkiä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 10,9, 8,8 m ja 6,1 m.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 19.11.2014. Kaikkien kolmen röykkiön todettiin olevan aikaisempien kuvausten mukaisessa kunnossa. Eteläisimmän röykkiön päälle on kuitenkin äskettäin kaatunut suuri mänty. Sen oksat peittivät suuren osan röykkiöstä. |
| metsakeskus.609010047 |
609 |
Linnankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
221892.47600000 |
6842394.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010047 |
Röykkiö sijaitsee valtatie no 8 Kellahdelle johtavan tien eteläpuolella, noin 50 m tiestä, pienellä avokalliolla.
Röykkiö on pahoin hajotettu. Keskiosassa on vielä röykkiötä jonkin verran jäljellä. Röykkiön pohjan muoto on epämääräinen. Sen halkaisija on 5,2 m. |
| metsakeskus.609010048 |
609 |
Leppäkorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
217522.30100000 |
6827284.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010048 |
Kohde sijaitsee Leppäkorven kaupunginosassa osittain puistoalueella ja osittain talojen pihoissa.
Siihen kuuluu kiviröykkiöitä, asumuksen pohjia ja kiviaita. Erilaisia kivirakenteita alueella on kaikkiaan yli kaksikymmentä. Osa röykkiöistä on tutkittu. Osaa tutkija on pitänyt myöhäisrautakautisina hautoina. Löydöt ovat kuitenkin erittäin tulkinnanvaraisia. Osa rakenteista on selvästi historiallisia. |
| metsakeskus.609010048 |
609 |
Leppäkorpi |
10002 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
217522.30100000 |
6827284.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010048 |
Kohde sijaitsee Leppäkorven kaupunginosassa osittain puistoalueella ja osittain talojen pihoissa.
Siihen kuuluu kiviröykkiöitä, asumuksen pohjia ja kiviaita. Erilaisia kivirakenteita alueella on kaikkiaan yli kaksikymmentä. Osa röykkiöistä on tutkittu. Osaa tutkija on pitänyt myöhäisrautakautisina hautoina. Löydöt ovat kuitenkin erittäin tulkinnanvaraisia. Osa rakenteista on selvästi historiallisia. |
| metsakeskus.609010048 |
609 |
Leppäkorpi |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
217522.30100000 |
6827284.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010048 |
Kohde sijaitsee Leppäkorven kaupunginosassa osittain puistoalueella ja osittain talojen pihoissa.
Siihen kuuluu kiviröykkiöitä, asumuksen pohjia ja kiviaita. Erilaisia kivirakenteita alueella on kaikkiaan yli kaksikymmentä. Osa röykkiöistä on tutkittu. Osaa tutkija on pitänyt myöhäisrautakautisina hautoina. Löydöt ovat kuitenkin erittäin tulkinnanvaraisia. Osa rakenteista on selvästi historiallisia. |
| metsakeskus.609010049 |
609 |
Linnala |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
214639.47600000 |
6823812.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010049 |
Kohde sijaitsee Porista Luvialle johtavan tien länsipuolella, mikroautoradasta 400 m luoteeseen kalliopohjaisella harjanteella.
Röykkiön halkaisja on noin 6 m ja korkeus 1,5 m. Vuoden 1996 inventoinnissa kohdetta ei löydetty. |
| metsakeskus.609010049 |
609 |
Linnala |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
214639.47600000 |
6823812.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010049 |
Kohde sijaitsee Porista Luvialle johtavan tien länsipuolella, mikroautoradasta 400 m luoteeseen kalliopohjaisella harjanteella.
Röykkiön halkaisja on noin 6 m ja korkeus 1,5 m. Vuoden 1996 inventoinnissa kohdetta ei löydetty. |
| metsakeskus.609010050 |
609 |
Nummensuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
214951.35000000 |
6823703.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010050 |
Kohde sijaitsee Porista Luvialle johtavan tien länsipuolella, mikroautoradan länsipuolella, sen välittömässä läheisyydessä. Paikka on rinteessä, joka viettää jyrkästi vanhaa jokiuomaa kohti.
Kivilatomuksessa, jonka koko on 2,5x2,1, on keskuskivi. Latomuksen päällys on tasainen lukuunottamatta sitä, että keskuskivi kohoaa korkemmalle muuta kiveystä. Kiveys on sammaloitunut. Latomuksen pohjoislaitaa sivuaa kuopanne. |
| metsakeskus.609010051 |
609 |
Mikroautorata |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
215319.20100000 |
6823880.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010051 |
Röykkiöt sijaitsevat Porista Luvialle johtavan tien länsipuolella ja mikroautoradan koillispuolella metsässä. Röykkiöt ovat epämääräisiä luonteeltaan, ainakin yksi voi olla myös paikalleen lohkeillut siirtolohkare. Kaksi röykkiöistä on kumpumaisia yksi röykkiöistä voi olla vanha kiuas. Alueella on ollut myös vuoden 1986 inventoinnin mukaan maakumpuja, jotka ovat tuhoutuneet. Maakummut ovat saattaneet liittyä paikkalla maastossa vielä näkyviin neljään 1. maailmansodan aikaiseen juoksuhautaan. |
| metsakeskus.609010051 |
609 |
Mikroautorata |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
215319.20100000 |
6823880.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010051 |
Röykkiöt sijaitsevat Porista Luvialle johtavan tien länsipuolella ja mikroautoradan koillispuolella metsässä. Röykkiöt ovat epämääräisiä luonteeltaan, ainakin yksi voi olla myös paikalleen lohkeillut siirtolohkare. Kaksi röykkiöistä on kumpumaisia yksi röykkiöistä voi olla vanha kiuas. Alueella on ollut myös vuoden 1986 inventoinnin mukaan maakumpuja, jotka ovat tuhoutuneet. Maakummut ovat saattaneet liittyä paikkalla maastossa vielä näkyviin neljään 1. maailmansodan aikaiseen juoksuhautaan. |
| metsakeskus.609010052 |
609 |
Hiisi |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
215508.12300000 |
6824084.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010052 |
Röykkiö sijaitsee Luvian tien länsipuolella, noin 50 m tiestä, suon ja tien välisen kannaksen keskivaiheilla.
Röykkiön koko on 4x 4x0,8 m. Kivien halkaisijat ovat 30-80 cm. Röykkiön keskellä on kuopanne. Vuoden 1996 inventoinnissa röykkiötä ei kuitenkaan löytynyt ko. paikasta. |
| metsakeskus.609010052 |
609 |
Hiisi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
215508.12300000 |
6824084.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010052 |
Röykkiö sijaitsee Luvian tien länsipuolella, noin 50 m tiestä, suon ja tien välisen kannaksen keskivaiheilla.
Röykkiön koko on 4x 4x0,8 m. Kivien halkaisijat ovat 30-80 cm. Röykkiön keskellä on kuopanne. Vuoden 1996 inventoinnissa röykkiötä ei kuitenkaan löytynyt ko. paikasta. |
| metsakeskus.609010053 |
609 |
Pohjanranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
212775.12800000 |
6844202.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010053 |
Röykkiö sijaitsee Reposaaren ja mantereen välillä Rankkuun saaren korkeimmalla kohdalla.
Röykkiön koko on 17x21 m. Paikalla ei käyty vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.609010054 |
609 |
Kieha |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
215217.24600000 |
6822885.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010054 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Santakankaan tien ja vahan Pori-Luvia -tien liittymäkohtaa, 30 m Luvian tiestä itään, pienellä kalliolla. Röykkiön koko on 6,3 x 5,6 m x 0,4 m. Röykkiötä on pengottu. |
| metsakeskus.609010054 |
609 |
Kieha |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
215217.24600000 |
6822885.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010054 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Santakankaan tien ja vahan Pori-Luvia -tien liittymäkohtaa, 30 m Luvian tiestä itään, pienellä kalliolla. Röykkiön koko on 6,3 x 5,6 m x 0,4 m. Röykkiötä on pengottu. |
| metsakeskus.609010055 |
609 |
Kirkkokangas III |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
216593.69600000 |
6822888.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010055 |
Röykkiöt sijaitsevat luode-kaakko -suuntaisella harjanteella vanhan Pori-Luvia tien itäpuolella, metsässä. Alueen läpi on rakennettu metsätie, joka on tuhonnut yhden röykkiön. Mäellä on pitkä säännöllinen muinaisrantakivikko.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 2,2-8,6 m:in. Yhden kivilatomuksen pituus on 12,5 m. Röykkiöiden korkeudet ovat 0,4 - 1,1 m:iin. Röykkiöt ovat sammalpeitteisiä. Yhdessä on selviä penkomisjälkiä, muuten röykkiöt ovat koskemattomia. Tien rakentamisen yhteydessä on tullut joihinkin röykkiöihin vähäisiä kivien paikaltaan siirtymisiä. Yhden röykkiön läheisyydessä on maakivi, jonka pinnassa on uhrikuopan näköisiä syvennyksiä. Koska osa kuopanteista on myös kiven sivuilla ja kuopat ovat pieniä, ne ovat todennäköisesti luontaisia.
Vuoden 2011 havainnot:
Harjanteelle oli rakennettu metsästyskäyttöön mm. ampumalavoja ja riistan ruokintapisteitä sekä metsäautotie. Metsäautotien rakentaminen oli vaurioittanut mäen laella sijaitsevia röykkiöitä.
Harjanteen laella sijaitsee useita röykkiöitä, joiden muoto ja koko vaihtelee.
Osa röykkiöistä on ilmeisesti yhteydessä toisiinsa. Luonteenomaista harjun
laella sijaitseville raunioille on niiden itä-länsi tai luode-kaakko –suuntaisuus.
Osalle röykkiöistä on mahdotonta arvioida kokoa, koska tienteon yhteydessä
niiden päälle on kasattu maata tai niiden rakenteeseen on muuten kajottu.
Mäen laella saattaa sijaita röykkiöiden lisäksi myös muita rakenteita. |
| metsakeskus.609010055 |
609 |
Kirkkokangas III |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
216593.69600000 |
6822888.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010055 |
Röykkiöt sijaitsevat luode-kaakko -suuntaisella harjanteella vanhan Pori-Luvia tien itäpuolella, metsässä. Alueen läpi on rakennettu metsätie, joka on tuhonnut yhden röykkiön. Mäellä on pitkä säännöllinen muinaisrantakivikko.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 2,2-8,6 m:in. Yhden kivilatomuksen pituus on 12,5 m. Röykkiöiden korkeudet ovat 0,4 - 1,1 m:iin. Röykkiöt ovat sammalpeitteisiä. Yhdessä on selviä penkomisjälkiä, muuten röykkiöt ovat koskemattomia. Tien rakentamisen yhteydessä on tullut joihinkin röykkiöihin vähäisiä kivien paikaltaan siirtymisiä. Yhden röykkiön läheisyydessä on maakivi, jonka pinnassa on uhrikuopan näköisiä syvennyksiä. Koska osa kuopanteista on myös kiven sivuilla ja kuopat ovat pieniä, ne ovat todennäköisesti luontaisia.
Vuoden 2011 havainnot:
Harjanteelle oli rakennettu metsästyskäyttöön mm. ampumalavoja ja riistan ruokintapisteitä sekä metsäautotie. Metsäautotien rakentaminen oli vaurioittanut mäen laella sijaitsevia röykkiöitä.
Harjanteen laella sijaitsee useita röykkiöitä, joiden muoto ja koko vaihtelee.
Osa röykkiöistä on ilmeisesti yhteydessä toisiinsa. Luonteenomaista harjun
laella sijaitseville raunioille on niiden itä-länsi tai luode-kaakko –suuntaisuus.
Osalle röykkiöistä on mahdotonta arvioida kokoa, koska tienteon yhteydessä
niiden päälle on kasattu maata tai niiden rakenteeseen on muuten kajottu.
Mäen laella saattaa sijaita röykkiöiden lisäksi myös muita rakenteita. |
| metsakeskus.609010056 |
609 |
Järvikallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
225608.02700000 |
6833129.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010056 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Noormarkun rajaa, Pyntösjärvenaukeen etelälaidalla, kallioharjanteella.
Kallioalueen yli vedetyn pururadan pohja kulke röykkiön pohjoislaidan yli siten, että röykkiön kiveystä on tasoitettu 2 m:n leveydeltä. Röykkiön koko on 9,1x8,2x1,3 m. |
| metsakeskus.609010057 |
609 |
Kirkkokallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
226607.62000000 |
6834383.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010057 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Noormarkun rajaa, Porista Noormarkkuun johtavan tien länsipuolella kallioalueella. Röykkiö on avokalliolla . Se on sammaloitunut ja jäkälöitynyt. Siinä on useita penkomisjälkiä. Röykkiön koko on 17,4 x 8 x 1,5 m. |
| metsakeskus.609010058 |
609 |
Koliahde |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
227912.09100000 |
6835237.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010058 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Noormarkun rajaa, Porista Noormarkun kirkolle tien länsipuolella, 440 m tiestä moreeniharjanteella. Harjanne viettää lounaaseen ja sen juurella kulkee tie. Röykkiö on pengottu pohjiaan myöten. Sen koko on 15,4 x 11,6 x 1,4 m. |
| metsakeskus.609010059 |
609 |
Luolakallio 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
227951.09000000 |
6832337.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010059 |
Röykkiö sijaitsee Parkanon radan itäpuolella, 100 m radasta, pienellä kallionyppylällä.
Röykkiön keskellä on laaja penkomisjälki. Röykkiö on sammaloitunut ja jäkälöitynyt. Röykkiön keskellä kasvaa iso mänty ja laidalla iso pihjala. Röykkiön länsiluoteisreunassa on kiinni loivan kupera kielekemäinen, noin 2,5 m hälkaisijaltaan oleva kiveys. Röykkiön koko ilman kielekettä on 12,5 x 11,8 x 1,4 m. |
| metsakeskus.609010059 |
609 |
Luolakallio 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
227951.09000000 |
6832337.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010059 |
Röykkiö sijaitsee Parkanon radan itäpuolella, 100 m radasta, pienellä kallionyppylällä.
Röykkiön keskellä on laaja penkomisjälki. Röykkiö on sammaloitunut ja jäkälöitynyt. Röykkiön keskellä kasvaa iso mänty ja laidalla iso pihjala. Röykkiön länsiluoteisreunassa on kiinni loivan kupera kielekemäinen, noin 2,5 m hälkaisijaltaan oleva kiveys. Röykkiön koko ilman kielekettä on 12,5 x 11,8 x 1,4 m. |
| metsakeskus.609010060 |
609 |
Luolakallio 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
228090.03900000 |
6832377.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010060 |
Röykkiöt sijaitsevat Parkanon radan itäpuolella, noin 200-300 m päässä radasta kalliolla ja 120 m päässä toisistaan.
Röykkiöiden halkaisijat 4,7 ja 3,4 m. Toisen röykkiön pohjan muoto on pyöreä, toisen epämääräinen. Toisessa röykkiössä on hajottamisen merkkejä. |
| metsakeskus.609010060 |
609 |
Luolakallio 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
228090.03900000 |
6832377.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010060 |
Röykkiöt sijaitsevat Parkanon radan itäpuolella, noin 200-300 m päässä radasta kalliolla ja 120 m päässä toisistaan.
Röykkiöiden halkaisijat 4,7 ja 3,4 m. Toisen röykkiön pohjan muoto on pyöreä, toisen epämääräinen. Toisessa röykkiössä on hajottamisen merkkejä. |
| metsakeskus.609010063 |
609 |
Perko |
10002 |
12011 |
13000 |
11006 |
27009 |
224240.57500000 |
6833778.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010063 |
Kolme 1. maailmansodan aikaista juoksuhautaa, jotka sijaitsevat nykyisen valtatie 8 varrella, sen molemmin puolin. Kohteessa ei käyty vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen kuvaus: Juoksuhauta on runsaat 60 m pitkä rakenne kivikkoisen harjanteen laella laen pituussuunnassa. Se on kulmikkaasti
mutkitteleva, ylhäältä 1,5-1 m ja alhaalla 1 m leveä, 0,5 – 1,5 m syvä kaivanto. Ampumasuunta on ollut pohjoiseen Pyntösjärvenaukeelle ja sen eteläpuolella oleva vetiselle aukealle. Itäpäässä, aivan linkkimastolle vievän tien ja juoksuhaudan välissä on kaksi halkaisijaltaan 2,5-3 m laajuista matalaa kuoppaa, ilmeisesti jonkinlaisia pesäkkeitä. Juoksuhaudan takana itäpäässä on 5 m päässä kuoppa ja kiviröykkiö, jotka nekin ovat rakenteita. Juoksuhauta on tehty maapohjaisen mäen laelle kaivamalla ja raivaamalla kivet pois sen kohdalta. Osa kivistä on ilmeisesti käytetty seinämien tukemiseen. Länsipäätä kohden kaivanto madaltuu ja lopulta häviää maastoon. Etualalla on ainakin yhdessä kohtaa jonkinlainen eteenviety ampumasuoja tms. Valtatien toisella puolella pitäisi myös olla juoksuhautoja, joita ei nyt tarkastettu.
Juoksuhaudan E-pää: p=6836821, i=3224230, +- 6 m
Juoksuhaudan W-pää: p=6836831, i=3224162, +- 6 m |
| metsakeskus.609010064 |
609 |
Yrjönkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
222911.10600000 |
6834412.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010064 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Vaasa -tiestä 1,3 km länteen ja Pyntösjärvestä noin kilometri eteläkaakkoon olevalla kalliolla, kalliojyrkänteen alla. Röykkiötä ympäröi soinen kallionhalkeama.
Röykkiö on selvärajainen ja rakenteeton. Siinä on keskellä kolme kuoppaa. Röykkiön koko on 15-20x5x0,7 m.
Ei tartarkastettu vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä.
Vuoden 2010 inventointikertomuksen mukaan koordinaattien ilmoittamaa röykkiötä ei löydetty, mikä johtui siitä, että sitä etsittiin harjanteen lakialueilta ja tasanteilta eikä epätyypilliseltä paikalta kalliolla olevan vetisen notkelman reunalta. |
| metsakeskus.609010065 |
609 |
Polkukallio II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
226796.54800000 |
6833381.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010065 |
Kohde käsittää kolme röykkiötä. Ne sijaitsevat Pyntösjärvenaukeen koillispuolella avokalliolla ja vanhasta Porista-Noormarkkuun johtavan tiestä 900 m länteen noin 80 x 80 m:n suuruisella alueella. Röykkiöiden koot vaihtelevat suuresti, pituudet ovat 12,7, 3,2 ja 8,5 m. Kaksi röykkiöistä on muodoltaan pyöreätä ja yksi pitkänomainen. Kaksi röykkiöistä on matalaa, yksi kekomainen. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.609010066 |
609 |
Suonkalliot II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
228526.86800000 |
6830483.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010066 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Porin kaupungin itärajaa, kallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiön koko on 8,8 x 5,2 - 6 x 1,5 m. Kivikertoja röykkiössä on 1-2. Siinä on selvät sisä- ja ulkokehät. Kivien halkaisijat ovat 30-40 cm. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.609010067 |
609 |
Luolakallio 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
228705.79000000 |
6831858.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010067 |
Röykkiö sijaitsee Parkanon radasta kilometrin itään, avokalliolla. Kiveys on matala latomus, joka kapenee molempiin päihin muistuttaen laivaa. Latomuksen pituus 14 m, leveys 1,5 - 2,4 m, korkeus 30 - 40 cm. Pituussuunta on luode-kaakko. Sisällä on kiveystä. Kivikerroksia on 1-3. Latomuksen päällä on turvetta. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.609010068 |
609 |
Suonkalliot III |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
227668.21200000 |
6831070.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010068 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Parkano -radasta noin 200 m itään korkean kallion korkeimman kohdan luoteispäässä olevalla kielekkeellä. Röykkiötä on osittain tuhottu. Osa kivistä on vieritetty alas kalliolta. Röykkiö on ollut alunperin pyöreä tai soikea. Sen koko on noin 5,3 x 6 x 0,5 m. Kivien halkaisijat ovat 20 - 70 cm. Röykkiön luoteisreunassa on näkyvissä kehärakennetta. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.609010069 |
609 |
Polkukallio I |
10002 |
12004 |
13000 |
11028 |
27000 |
226991.47400000 |
6833312.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010069 |
Röykkiö sijaitsee Pyntösjärvenaukeen koillispuolella kalliotasanteella.
Se on pitkänomainen luode-kaakko-suuntainen kiveys, jonka koko on 11-12x2,7 mx20-25 cm. Kivien koko on 20-70 cm. Kivikertoja kiveyksessä on yksi tai kaksi. Ympäristössä on kiviä levällään, jotka ovat todennäköisesti tästä kohteesta. Kiveyksessä ei ole havaittavissa säännöllisiä rakenteita. |
| metsakeskus.609010070 |
609 |
Järvikylä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
227370.32400000 |
6832845.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010070 |
Röykkiö sijaitsee Pyntösjärvenaukeen itäkoillispuolella luode-kaakko -suuntaisen kapean kallioharjanteen korkeimmalla kohdalla, hieman koilliseen viettävällä rinteellä. Röykiö on muodoltaan pyöreä, pahoin hajotettu. Röykkiön alkuperäinen koko lienee ollut 6 x 6,6 m. Röykkiöstä on jäljellä reunaa ja keskiosassa alin kivikerros sekä muutamia isompia kiviä. Kivien koko on 20-90 cm. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.609010071 |
609 |
Viikeri |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
228315.93900000 |
6833291.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010071 |
Röykkiöt sijaitsevat vanhasta Pori - Noormarkku tiestä 400 m itään, luode-kaakko suuntaisella kallioharjanteella. Toinen röykkiöstä on pitkänomainen, pyöreälakinen, pituudeltaan 5,8 m. Röykkiön eteläreunassa on näkyvissä mahdollista kehärakennetta. Toinen röykkiö on lähes pyöreä, halkaisijaltaan 4 m. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.609010072 |
609 |
Isohohka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226361.72100000 |
6833803.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010072 |
Röykkiö sijaitsee Pyntösjärvenaukeen pohjoispuolella, Noormarkun kunnan rajasta noin 500 m itään, kalliomäen korkeimmalla kohdalla.
Röykkiön koko on 5,4x6,5x0,90 m. Kivien koko on 20-60 cm. Kivikerroksia on 4-5. Röykkiötä on osittain hajotettu. Keskellä on pitkänomainen 2,4 m pitkä luode-kaakko -suuntainen vajoama, jossa on yksi kivikerros. Vajoama ei näytä pengotulta. Röykkiössä on myös mahdollisia kehärakenteita. |
| metsakeskus.609010073 |
609 |
Alinenviikeri |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
227429.29000000 |
6834882.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010073 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Noormarkun rajaa, Viikerinojan pohjoispuolella olevan peltoaukeaman laidalla metsän reunassa. Röykkiöstä muutamia kymmeniä metrejä kaakkoon on suulirakennus. Röykkiö on mäenkumpareella.
Se on pyöreälakinen. Röykkiön koko on 6,9x7xnoin 1 m. Selviä rakenteita ei ole näkyvissä. Röykkiö on sammaleen ja heinien peitossa. |
| metsakeskus.609010074 |
609 |
Alinen Pohjajärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
219921.25900000 |
6844445.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010074 |
Röykkiö sijaitsee Eteläjoesta Sahakosken kohdalta 900 m etelään olevalla moreenimäellä, kuivuneen Alisen Pohjajärven luoteispuolella. Röykkiö on pyöreähkö, matala ja sammaleen peitossa. Sen koko on 10 x 10 x 0,3-0,4 m. Röykkiön keskellä on noin 35 cm syvä painanne, jonka laajuus on 1,1 x 1,4 m. Kivien koko on enimmillään 35 cm. Kohdetta ei tarkastettu vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.609010075 |
609 |
Nättälänjärvi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
220852.88600000 |
6845284.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010075 |
Röykkiö sijaitsee Eteläjoesta noin 400 m pohjoiseen ja Sahakoskelle johtavasta tiestä 550 m etelään olevalla korkealla kalliolla.
Röykkiö on muodoltaan lähes soikea. Sen koko 6x4x0,3 m. Kivien koko on 0,2-0,4 m. Kivet ovat särmikkäitä ja ne ovat sammaleen ja jäkälän peitossa. Röykkiön päällä kasvaa katajia ja männyntaimia. Pori-Ämttöö tielinja kulkee kallion juurella noin 40 m päässä röykkiöstä. |
| metsakeskus.609010077 |
609 |
Korpilakso |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217560.00000000 |
6846121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010077 |
Röykkiö sijaitsee Eteläjoen Sahakoskesta 2,3 km luoteeseen pienialaisella, jyrkästi kohoavalla kallionnokalla, peltoaukean eteläpuolella ja noin 200 m tiestä. Latomus on paikassa, josta kallionpinta viettää alaspäin joka suuntaan. Kivien muoto ja koko vaihtelevat 10 - 50 cm:iin. Ainakin toistakymmentä hiekkakivilaakaa näkyi latomuksessa. Kivet osittain hajallaan. Niitä on yhdessä kerroksessa. Röykkiön läpimitta on 3,8 m.
6.7.2021 tehdyn tarkastuksen yhteydessä havaittiin myös osan röykkiöstä valuneen etelärinnettä alas.
Röykkiö tutkittiin kokonaisuudessaan kesällä 2024. |
| metsakeskus.609010078 |
609 |
Viikala-Soinila |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
220001.34700000 |
6817670.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010078 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Nakkilan rajaa ja noin 15 m ajotien itäpuolella metsämaalla.
Maasto viettää paikalla loivasti itään. Maaperä on soraa ja hiekkaa ja pinnanmuodot ovat melko tasaisia. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt kvartsi-iskokset ja luun siru havaittiin 5,5x2 m:n laajuiselta alueelta, josta humus oli kuoriutunut pois. Paikan laajuus on tuntematon. |
| metsakeskus.609010079 |
609 |
Viikerinoja I |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
227477.26900000 |
6834543.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010079 |
Röykkiö sijaitsee Viikerinojasta 80 m lounaaseen ja lähellä olevasta asuinrakennuksesta noin 30 m luoteeseen. Kiveys on pienialaisella ja ympäristöstään selvästi kohoavalla noin metrin korkuisella kallionnokalla. Peltoaukeama on noin 20 m:n etäisyydellä röykkiöstä. Röykkiön koko on 8,6 x 6 x 0,8 m. Kiveystä on purettu. Purkamisjälkiä on kaksi. Kivien välissä ei ole maata. Röykkiön kiviaines on aika järeää. Kivien läpimitta vaihtelee 0,15-0,8 m, mutta tavallisimmin ollen 0,3-0,4 m. Kivikertoja on useita. Ei vaikuta peltoröykkiöltä, mutta kivien suuren koon vuoksi ei oikein vastaa hautaröykkiötäkään. |
| metsakeskus.609010080 |
609 |
Aromaantie |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
227717.17300000 |
6835295.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010080 |
Kohde koostuu kahdesta kiviröykkiöstä, kivivallista ja epämääräisestä kivikosta. Läntisimmän röykkiön lähellä sijaitsevat kivivalli ja kivikko. Läntinen röykkiö sijaitsee Aromaantie 80: ssä olevan uuden asuinrakennuksen takana, noin 15 m vanhasta, puretusta rakennuksesta pohjoiseen. Kohde on pienellä moreenimäellä oleva lähes pyöreä hautaröykkiö. Toinen röykkiö on matalalla mäellä peltoaukeaman lähellä. Röykkiö on pyöreähkö, pinnan muodoltaan kupera ja sammaleen peittämä. Kivivalli sijaitsee ensiksi mainitusta röykkiöstä vain noin 2 m etelään. Valli vaikuttaa hautaröykkiöltä. Epämääräinen kivikko sijaitsee itään viettävällä maaperällä. Kiveys on lähes pyöreä, laattamaisista kivistä rakennettu. |
| metsakeskus.609010081 |
609 |
Viikerinoja II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
227645.20000000 |
6834631.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010081 |
Röykkiöt sijaitsevat Viikerinojan pohjoispuolella, metsässä ja maapohjalla. Maamerkkinä paikalla on kaksi suurta siirtolohkaretta, jotka ovat 20 m:n etäisyydellä toisistaan.
Röykkiö A on kivikko siirtolohkareen vieressä. Röykkiö B on pyöreähkö, rakenteeton ja päältä tasainen kiveys kuten myös muodoltaan säännöllisen pyöreä röykkiö C. Kaikki röykkiöt vaikuttavat hautaröykkiöiltä. |
| metsakeskus.609010082 |
609 |
Luolakallio 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
228198.98600000 |
6832568.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010082 |
Röykkiö sijaitsee Pori-Parkano -radan itäpuolella, noin 100 m radasta, pienellä selvästi ympäristöstään erottuvalla kalliolla. Kiveys on kasattu tasaisen avokallion itäpäähän tasaiselle kallionnokalle.
Röykkiön pohjan muoto on epämääräinen. Röykkiön länsipäässä katajien alla on kiviä useassa kerroksessa. Maatäytettä ei ole, eikä säännöllisiä rakenteita. Röykkiön koko on 4,6 x 4,6 x 0,3 m. Röykkiön pituus on tulkinnanvarainen, koska sen itäpuolella on matalaa, harvaa kiveystä, joka saattaa kuulua röykkiöön. |
| metsakeskus.609010083 |
609 |
Susisuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217044.51100000 |
6822977.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010083 |
Röykkiöt sijaitsevat Susisuon pohjoispuolella vapaa-ajan asunnon pihassa. Maasto laskee etelään kohti tekolampea ja suota.
Röykkiöt ovat maapohjalla, toinen suuren maakiven vieressä, jonka korkeus on 2 m. Sitä vasten rakennetun röykkiön koko on 2,2 x 2,8 x 0,9 m. Röykkiön kivet ovat tasakokoisia ja kulmikkaita, joukossa hiekkakiviä. Toinen röykkiö on pinnaltaan kupera. Sen koko on 3,3 x 3,5 m ja korkeus 0,4 m. Kiviaines on pääasiassa hiekkakiveä. Röykkiötä peittää paksu sammal. Kumpikin röykkiö ovat hieman rikkoutuneita toiselta laidaltaan.
Paikalla käydessä syksyllä 2021 röykkiöitä ei enää havaittu ja piha-alue oli peitetty soralla. |
| metsakeskus.609010084 |
609 |
Kirkkokangas IV |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
216952.54400000 |
6823287.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010084 |
Asuinpaikka sijaitsee metsätien kohdalla siten, että tie kulkee asuinpaikan läpi. Paikasta 100 m kaakkoon on suuri hiidenkiuas, kohde no 2. Lähistöllä ei ole rakennuksia.
Maasto laskee loivasti etelään. Maastoa voi luonnehtia tasaiseksi. Maaperä on hiekkaista kangasta. Kohde on ehjä, paitsi niiltä osin, kuin ajoura ja käytöstä poistunut hiekkakuoppa ovat sitä rikkoneet. Vuoden 2021 koekaivauksen perusteella asuinpaikan läpimitaksi pohjois-eteläsuunnassa on arvioitu vähintään 110 m.
Löydöt paikalta ovat Kiukaisten kulttuurin keramiikkaa, kivitalttoja ja niiden teräkatkelmia, palanutta luuta sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Vuonna 2022 kaivausalueelta löytyneen saviastian karstasta saatiin radiohiiliajoitus 3592±31 (Ua-77271), ajoittaen kohteen
myöhäiskivikauteen. Ajoitusta tukevat saviastioiden palat, jotka ovat kaikki Kiukaisten kulttuurin keramiikkaa. |
| metsakeskus.609010085 |
609 |
Kirkkokangas V |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217304.40300000 |
6823948.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010085 |
Röykkiö sijaitsee erillisellä kallionnokalla, joka kohoaa ympäröivästä maastosta 0,3-2 m:n korkuisena ja jyrkkäreunaisena. Kallionnokan reunat ovat pystysuorat, joten se erottuu selvästi maastossa.
Röykkiö peittää lähes koko kallion. Paikasta noin 50 m luoteeseen on hiekkakuoppa. Röykkiön koko on 5,5 x 5,2 m ja korkeus on 0,3 m. Siinä on laaja penkomisjälki. Röykkiön kivet ovat läpimitaltaan 0,15 - 0,4 m. Jotkut kivet ovat laattamaisia, useimmat pyöristyneitä. Säännöllisiä rakenteita ei ole erotettavissa.
Vuoden 2011 havainnot:
Muinaisjäännösrekisterin kuvaukseen soveltuva röykkiö sijaitsee koordinaattien
P = 6826 795 ja I = 3217 390 osoittamassa paikassa. Vanhojen koordinaattien
osoittamassa paikassa (P = 6826 813; I = 3217 363) sijaitsee pyöreähköistä
kivistä kasattu C – kirjaimen mallinen kiviröykkiö, jonka pohjoispuolella
maasto laskee jyrkästi. |
| metsakeskus.609010086 |
609 |
Kirkkokangas VI |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217403.36500000 |
6823929.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010086 |
Röykkiö ja mahdollisesti kahden hävitetyn kiviröykkiön jäännökset sijaitsevat 100 m itään kohteesta 85.
Ehjin röykkiöistä sijaitsee lähellä kallionjyrkännettä. Kallio kohoaa 0,5-1 m:n verran ympäristöstään. Röykkiö peittää lähes koko kallion. Röykkiössä on 1,3 x 1,2 x 0,3 m:n suuruinen kuoppa. Röykkiön koko on 6,9 x 5,4 m ja korkeus noin 0,3 m. Kiviä on useassa kerroksessa. Maata niiden välissä ei ole havaittavissa. Suurimmaksi osaksi kivet ovat pyöristyneitä, mutta joukossa on hiekkakivilaa´an kappaleita. Kivien suurin läpimitta on 0,15 - 0,25 m. Säännöllisiä rakenteita ei ole erotettavissa.
Samalla kallionkielekkeellä, noin 12 m koilliseen on 3 x 6,1 x 0,2 m:n suuruinen kiveys. Siinä on useita kivikerroksia. Kivien välissä ei ole maata. Kivet ovat pyöristyneitä, koko vaihtelee 0,15 - 0,4 m. Hiekkakivilaakoja on joukossa.
Kolmas kiveys sijaitsee edellisestä noin 7 m itään. Röykkiön halkaisija pohjois-etelä -suunnassa on 3,5 m ja korkeus 0,4 m. Kivikerroksia on useita, päällimmäisiä on ehkä purettu. Kiveys on sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.609010087 |
609 |
Polkukallio 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
226600.62700000 |
6833439.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010087 |
Röykkiö sijaitsee Pyntösjärvenaukeen koillispuolella pienellä, korkealla kallionnyppylällä. Kallion jyrkin seinämä putoaa etelään.
Röykkiö on kallion korkeimmalla kohdalla, noin metrin päässä eteläreunasta. Röykkiö on matala, osittain hajonnut ja osittain se sijaitsee pienessä kallionnotkelmassa. Röykkiön koko on 3 x 4 m. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 20 - 30 cm. Röykkiö on jäkälän peittämä. |
| metsakeskus.609010087 |
609 |
Polkukallio 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
226600.62700000 |
6833439.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010087 |
Röykkiö sijaitsee Pyntösjärvenaukeen koillispuolella pienellä, korkealla kallionnyppylällä. Kallion jyrkin seinämä putoaa etelään.
Röykkiö on kallion korkeimmalla kohdalla, noin metrin päässä eteläreunasta. Röykkiö on matala, osittain hajonnut ja osittain se sijaitsee pienessä kallionnotkelmassa. Röykkiön koko on 3 x 4 m. Kivet ovat halkaisijaltaan noin 20 - 30 cm. Röykkiö on jäkälän peittämä. |
| metsakeskus.609010088 |
609 |
Lampinkoski |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
222103.36100000 |
6849349.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010088 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8 itäpuolella Lampinkoskesta noin 400 m koilliseen.
Röykkiöt ovat pitkulaisen kallion korkeimmalla kohdalla. Ne sijaitsevat toisistaan noin 10 m päässä suunnassa länsi-itä.
Toinen, kallion luoteisreunalla oleva röykkiö on epäsäännöllisen pyöreä ja kooltaan 5x5 m. Kivien halkaisija on noin 20-40 cm.
Toinen röykkiö on pyöreä, kooltaan noin 6x7 m. Rakennettu 20-40 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Keskellä on kaivelun merkkejä. Tämä röykkiö on paremmin säilynyt kuin edellinen. |
| metsakeskus.609010088 |
609 |
Lampinkoski |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
222103.36100000 |
6849349.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609010088 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatie 8 itäpuolella Lampinkoskesta noin 400 m koilliseen.
Röykkiöt ovat pitkulaisen kallion korkeimmalla kohdalla. Ne sijaitsevat toisistaan noin 10 m päässä suunnassa länsi-itä.
Toinen, kallion luoteisreunalla oleva röykkiö on epäsäännöllisen pyöreä ja kooltaan 5x5 m. Kivien halkaisija on noin 20-40 cm.
Toinen röykkiö on pyöreä, kooltaan noin 6x7 m. Rakennettu 20-40 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Keskellä on kaivelun merkkejä. Tämä röykkiö on paremmin säilynyt kuin edellinen. |
| metsakeskus.609500001 |
609 |
Ahlaisten 1. kirkon paikka |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
215469.02100000 |
6849844.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609500001 |
Ahlaisten ensimmäisen, v. 1691 rakennetun kirkon tuhosivat venäläiset isonvihan aikaan. Kirkon paikalle rakennettiin uusi n. 1796. |
| metsakeskus.609500002 |
609 |
Malmgårdin kartanon hytti |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
216361.66800000 |
6849416.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609500002 |
Kartanon mailla on kivilatomus, jonka halkaisija on 6-7 m (v. 1954). Rakennetta on epäilty primitiivisen raudansulatusuunin pohjaksi. |
| metsakeskus.609500005 |
609 |
Tyltyn piirroskallio |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27006 |
208806.00000000 |
6844223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609500005 |
Saarella on kallioon hakattuina piirroksia, nimikirjoituksia ja aurinkokello.
Tarkastuksessa 2015 piirroskallio paikallistettiin. Pinta-alaltaan vain joidenkin neliöiden laajuinen kalliopaljastuma sijaitsee Lampaluotoon kiinnikasvaaneen Tyltyn lounaisosassa, Reposaarentien ja Mäntyluotoon menevän radan välisessä metsässä. Silokallioon on tehty hakkauksia, jotka ovat hyvin kuluneita ja matalia. Aurinkokello ja muutamat vuosiluvut (ANNO 1671, ANNO 1665) ja kirjaimet näkyvät päivänvalossa, mutta osa hakkauksista näkyy vain voimakkaassa sivuvalossa.
Kalliopaljastuma on ilmeisesti ollut ketjulla ympäröity, sillä edelleen sitä kiertää harvahko isojen kivien rinki, kivissä on pultattuna rautaputken pätkät, joissa ketju lienee ollut kiinnitettynä. Kallion länsireunalla on betonista valettu kuutio, jonka päällä on muinaisjäännöksen rauhoituskyltti.
Kalliohakkaukset ovat kuvailtuna Unto Salon artikkelissa "Tyltyn kalliopiirrosten arvoitus" (Kotiseutu n:o 6-7, 1962)
Inventoinnissa 2024 kohteen paikkatiedot tarkentuivat. |
| metsakeskus.609500006 |
609 |
Reposaari Riitakallio/Storberget |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
204165.58100000 |
6844551.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.609500006 |
Satakunnan museo on on rekisteröinyt v. 1986 Reposaaren takarannalla, Riitakalliolla (ennen Storberget), tykkipatterin 2 kehävallia. Rakenteet ovat luultavasti Venäjän vallan ajalta, 1800-luvun alusta. Kohteesta ei ole kirjallisia tietoja, mutta vastaavia kohteita tunnetaan länsirannikolta muutamia. |
| metsakeskus.611000001 |
611 |
Lasiaisniitty |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
416282.01700000 |
6700657.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000001 |
Tervahaudat sijaitsevat hiekkakankaalla, Vähä-Laukkoskentien ja Myllyniitynojan välisellä alueella. Ensimmäinen haudoista on Kankaanpään talosta 320 m pohjoisluoteeseen hiekkakuopan eteläpään itäreunalla. Se on halkaisijaltaan n. 10 m ja sen syvyys on n. 3 m. Juoksutusränniä ei ole nähtävissä. Kasvillisuus on tiheää sekametsää. Toiset kaksi hautaa sijaitsevat 520 m Kankaanpään talosta pohjoiseen, Kauashuhtaan johtavan tien pohjoispuolella. Molemmat ovat kooltaan n. 7 m ja syvyydeltään n. 2 m, myöskään niissä ränniä ei ole näkyvissä. Puusto on männikköä/sekametsää. |
| metsakeskus.611000003 |
611 |
Kurunkallio |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
413560.11700000 |
6699781.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000003 |
Kurunkallion laaksossa sijaitseva neliönmuotoinen kivirakennelma, kooltaan 3 x 3 m. |
| metsakeskus.611000004 |
611 |
Suutarinmäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
414508.73100000 |
6701279.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000004 |
Tervahauta sijaitsee Vähä-Laukkoskentien tien pohjoispuolella metsässä, Laukkoskelle vievän tien risteyksen tuntumassa. Hauta on halkaisijaltaan n. 6 m ja siinä on havaittavissa juoksutusränni. |
| metsakeskus.611000005 |
611 |
Luontopolun rajakivi |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
413559.11500000 |
6701512.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000005 |
Rajamerkki on yksi Laukkosken Luontopolun kohteista. Se sijaitsee Kyrönmäen eteläpuolella, Myllykosken lähellä. Merkki on neliönmuotoinen kivikasa, jossa on yksi suurempi kivi pystyssä keskellä. Kivessä on hakattuna joko "166" tai "991". Kiveyksen sivun pituus on 1,70 m. Rajakivi on tonttien 4:42 ja 8:5 rajalla. |
| metsakeskus.611000006 |
611 |
Myllykosken mylly |
10001 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
413729.04300000 |
6701284.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000006 |
Myllykosken vanhan vesimyllyn rauniot ovat yksi Laukkosken luontopolun kohteista. Rauniot ovat Kotojärvestä laskevan Isonniitynojan Myllykoskessa. Kosken rannalla on kolme ehjää myllynkiveä ja lisäksi vedessä ja rannalla on ainakin yhden kiven kappaleita. Myllynkivien vieressä rannalla on kivipengerrys, joka lienee myllyn perustaa. Mylly on toiminut paikalla vielä tämän vuosisadan alussa ja myllyn jälkeen paikalla toimi vielä pärehöylä. |
| metsakeskus.611000007 |
611 |
Kalkkikivilouhos |
10001 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
413489.14400000 |
6701305.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000007 |
Kalkkikivilouhos sijaitsee metsässä Laukkosken luontopolun varrella. Louhoksella on opaskyltti, jossa kerrotaan sen historiasta. Louhos on ollut käytössä pääasiassa 1800-luvulla, sieltä on louhittu dolomiittia ja se on ollut Krouvarin talon käytössä. |
| metsakeskus.611000008 |
611 |
Santamäki |
10001 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
413496.13300000 |
6702985.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000008 |
Tervahaudat, hiilimiilut tms. kuopat sijaitsevat Ruokijärventien varrella, Santamäen hiekkaisella kummulla, tien molemmin puolin. Mäellä on 6-7 suurta hauturaa (6-7 m kokoisia) ja kymmenkunta halkaisijaltaan n. 1,5 m laajuisia kuoppaa. |
| metsakeskus.611000009 |
611 |
Pitkämäki |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
408130.24200000 |
6712147.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000009 |
Halkian Pitkämäen suuren hiekkakuopan koilliskärjen seinämässä on likamaakuoppa, jossa on jonkin verran hiiliä ja jonka pohja on verraten tasainen. Mahdollisesti kyseessä on hautakuoppa. |
| metsakeskus.611000010 |
611 |
Sysitönkänmäki |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
413309.17800000 |
6708758.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000010 |
Kaksi kiviröykkiötä. |
| metsakeskus.611000011 |
611 |
Ruttokangas |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27007 |
416239.00000000 |
6700432.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000011 |
Aiemmin Ruttokankaaksi kutsutulta hiekkapohjaiselta kankaalta, Kankaanpään tilan mailta Laukkoskelta Hinthaaraan johtavan maantien länsipuolelta paljastui soranoton yhteydessä joukkohauta huhtikuussa 1975. Sorakuopan itäreunassa havaittiin tarkastuksen yhteydessä noin metrin syvyydessä 10-20 cm paksu maatuneesta orgaanisesta aineksesta muodostunut kerros, jossa oli jäännöksiä lahonneista arkuista, rautanauloja sekä ihmisten luita ja kalloja. Hauta on luultavasti ollut ojamainen, koillis-lounaissuuntainen kaivanto. Osa löytyneistä luista on haudattu kirkkomaahan. Paikalla on oletettavasti edelleen hautoja jäljellä.
Perimätieto kertoo, että paikalla olisi aiemmin ollut kelohonkaan kaiverrettuna tieto ruttoon kuolleiden hautauksista ja vuosiluku 1711. Teksti RK 1711 on siirretty nykyisin paikalla olevaan kiveen ilmeisesti 1930-luvulla.
Vuonna 2023 tehtiin tarkkuusinventointi, jossa paikannettiin hautaus. Inventoinnin tietojen perusteella kohteen sijaintia on korjattu ja kohteelle on luotu aluerajaus. On mahdollista, että joukkohauta ulottuu laajemmalle alueelle ja hautoja saattaa olla säilynyt myös pohjoisempana tien itäpuolella, missä muinaisjäännökseen liittyvä muistomerkki (ks. alakohde) on aiemmin sijainnut. Aluerajaus tien länsipuolella on tarkka, mutta tien itäpuolen rajaus perustuu enemmän olettamukseen, että hautoja voi olla sielläkin |
| metsakeskus.611000011 |
611 |
Ruttokangas |
10002 |
12002 |
13031 |
11006 |
27007 |
416239.00000000 |
6700432.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000011 |
Aiemmin Ruttokankaaksi kutsutulta hiekkapohjaiselta kankaalta, Kankaanpään tilan mailta Laukkoskelta Hinthaaraan johtavan maantien länsipuolelta paljastui soranoton yhteydessä joukkohauta huhtikuussa 1975. Sorakuopan itäreunassa havaittiin tarkastuksen yhteydessä noin metrin syvyydessä 10-20 cm paksu maatuneesta orgaanisesta aineksesta muodostunut kerros, jossa oli jäännöksiä lahonneista arkuista, rautanauloja sekä ihmisten luita ja kalloja. Hauta on luultavasti ollut ojamainen, koillis-lounaissuuntainen kaivanto. Osa löytyneistä luista on haudattu kirkkomaahan. Paikalla on oletettavasti edelleen hautoja jäljellä.
Perimätieto kertoo, että paikalla olisi aiemmin ollut kelohonkaan kaiverrettuna tieto ruttoon kuolleiden hautauksista ja vuosiluku 1711. Teksti RK 1711 on siirretty nykyisin paikalla olevaan kiveen ilmeisesti 1930-luvulla.
Vuonna 2023 tehtiin tarkkuusinventointi, jossa paikannettiin hautaus. Inventoinnin tietojen perusteella kohteen sijaintia on korjattu ja kohteelle on luotu aluerajaus. On mahdollista, että joukkohauta ulottuu laajemmalle alueelle ja hautoja saattaa olla säilynyt myös pohjoisempana tien itäpuolella, missä muinaisjäännökseen liittyvä muistomerkki (ks. alakohde) on aiemmin sijainnut. Aluerajaus tien länsipuolella on tarkka, mutta tien itäpuolen rajaus perustuu enemmän olettamukseen, että hautoja voi olla sielläkin |
| metsakeskus.611000012 |
611 |
Riitakorpi |
10001 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
412759.40400000 |
6708333.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000012 |
Kallion päällä oleva parittaisten kivien rivi, mahdollisesti aidan seipäiden tukina. |
| metsakeskus.611000013 |
611 |
Peltomäki |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
409632.69500000 |
6700990.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611000013 |
Rauennut kiviraunio metsäsaarekkeella peltojen välissä, luultavasti vanha rajamerkki. |
| metsakeskus.611010001 |
611 |
Metsä-Nikula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408765.99500000 |
6710736.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010001 |
Asuinpaikka sijaitsee 1,4 km Mustijoesta itään ja 1 km itään Pornaisten kirkolle vievän ja Suoksemaalle vievän tien risteyksestä pellolla. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.611010002 |
611 |
Yli-Heikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
411735.84500000 |
6700816.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvooseen menevän maantien pohjoispuolella. Löydöt vasarakirveen teriä 2 kpl, tasatalttoja, hioimia, oikokirves, oikokirveen terä ja kanta, kourutalttoja, poikkikirves, kirveen katkelma, keihäänkärki, palanutta luuta ja kivilaji- sekä kvartsi-iskoksia. Löydöt KM 5571:1-5, 5700:1-2, 5912:4-9, 6363:2-5, 6528, 6657, 9015, 10824:1-2, 18128:1-2, 30517. |
| metsakeskus.611010002 |
611 |
Yli-Heikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
411735.84500000 |
6700816.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvooseen menevän maantien pohjoispuolella. Löydöt vasarakirveen teriä 2 kpl, tasatalttoja, hioimia, oikokirves, oikokirveen terä ja kanta, kourutalttoja, poikkikirves, kirveen katkelma, keihäänkärki, palanutta luuta ja kivilaji- sekä kvartsi-iskoksia. Löydöt KM 5571:1-5, 5700:1-2, 5912:4-9, 6363:2-5, 6528, 6657, 9015, 10824:1-2, 18128:1-2, 30517. |
| metsakeskus.611010003 |
611 |
Lepola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412448.56800000 |
6699111.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustijoen itäpuolella pellolla kallion ja joen välissä Lepolan talosta 300 m lounaaseen. Löytöinä kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.611010004 |
611 |
Vähä-Niinikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410764.24700000 |
6698587.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinijärven länsipuolella Anttilaan menevän maantien ja järven välissä, Niinijärvestä 220 m länteen ja maantiestä 300 m länteen tilustien eteläpuolella Vähä-Niinikosken kohdalla pellolla. |
| metsakeskus.611010005 |
611 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410666.26100000 |
6704015.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010005 |
Asuinpaikka sijaitsee peltokumpareella Mustijoen länsirannalla Niemelän talosta 600 m länteen. Löytöinä liuskekeihäänkärki, liuskekeihäänkärjen katkelma, kiviesineen teelmä, tasataltta, reikäkivi ja kvartsiesineitä ja -iskoksia (KM 25918: 1-8). Myös tasataltta (KM 6046:1), joka on löydetty Mikkolanrannasta, on ilmeisesti samalta asuinpaikalta. |
| metsakeskus.611010006 |
611 |
Kantola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409940.55500000 |
6703788.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kantolan talosta 40 m länteen pellolla ja pihamaalla. Löytöinä tasatalttoja, poikkiteräinen kirves, kivilajiesineitten katkelmia ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.611010007 |
611 |
Myllyniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416816.80800000 |
6700112.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankaanpään talosta 500 m itään Myllyniitynojan itäpuolella louteeseen pistävällä peltoniemekkeellä. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.611010008 |
611 |
Kullanrannankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
408525.08600000 |
6712698.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010008 |
Röykkiö sijaitsee Isojärven etelärannasta n. 400 m lounaiseen kuusimetsässä Kullanrannankallion luoteisosassa. Röykkiö on soikea, se on rakennettu pelkistä kivistä, siinä on keskellä kuoppa ja sen koko on 3 x 4 x 0,7 m. |
| metsakeskus.611010009 |
611 |
Taka-Huovila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
408527.08800000 |
6711232.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010009 |
Asuinpaikka peltoalueella lähellä Taka-Huovilan tilaa. Löydöt kvartsia, palanutta luuta ja saviastian paloja (nuorakeramiikkaa). |
| metsakeskus.611010010 |
611 |
Poteri |
10002 |
12016 |
13167 |
11033 |
27000 |
407817.38000000 |
6709459.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010010 |
Peltoaluetta Mustijoen sillan itärannalla, tien molemmin puolin. Aiemmin paikalla on ollut kiviröykkiöitä, jotka on peltotöissä kuitenkin tasattu. 1800-luvulla on löytynyt F-tyypin pyöreän kupurasoljen katkelma (KM 3312:1). Kohteen muiden rautakautisten löytöjen perusteella vaikuttaa siltä, että paikalla on toiminut paja, jossa on käytetty uusioraaka-aineena ehkä Hämeen kalmistoista ryöstettyä metallia. Ajoitus lienee keskiaikainen. |
| metsakeskus.611010010 |
611 |
Poteri |
10002 |
12016 |
13167 |
11010 |
27000 |
407817.38000000 |
6709459.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010010 |
Peltoaluetta Mustijoen sillan itärannalla, tien molemmin puolin. Aiemmin paikalla on ollut kiviröykkiöitä, jotka on peltotöissä kuitenkin tasattu. 1800-luvulla on löytynyt F-tyypin pyöreän kupurasoljen katkelma (KM 3312:1). Kohteen muiden rautakautisten löytöjen perusteella vaikuttaa siltä, että paikalla on toiminut paja, jossa on käytetty uusioraaka-aineena ehkä Hämeen kalmistoista ryöstettyä metallia. Ajoitus lienee keskiaikainen. |
| metsakeskus.611010011 |
611 |
Rantala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409406.77200000 |
6703155.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Pornaisten kirkosta 2,6 km lounaaseen, Rantalantien mutkan tietämillä, Rantalan talosta 80-220 m lounaaseen. |
| metsakeskus.611010012 |
611 |
Tuomala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409566.72100000 |
6701306.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Pornaisten kirkosta 4,2 km etelälounaaseen, Jokimäen länsi- ja lounaisrinteellä, Mustijokeen laskevan puron rannalla. Rikas asuinpaikka. |
| metsakeskus.611010013 |
611 |
Franti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412511.54000000 |
6699609.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Pornaisten kirkosta 6 km eteläkaakkoon, Mustijoen itärannalla, Niinikosken koillispuolella. |
| metsakeskus.611010014 |
611 |
Vanha-Krouvari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412945.36500000 |
6700996.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Pornaisten kirkosta 4,8 km kaakkoon, Isonniityntien varrella, sen pohjoispuolella, Vanhan-Krouvarin talon pohjois- ja koillispuolisilla pelloilla. |
| metsakeskus.611010015 |
611 |
Rännipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412507.53600000 |
6700609.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010015 |
Rännipelto on pienen ojalaakson etelärannalla oleva peltoalue ja löytöalue on laakson länsipäässä oleva peltotöyräs, joka laskee sekä pohjoiseen että länteen. |
| metsakeskus.611010016 |
611 |
Rajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414474.75900000 |
6698967.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010016 |
Asuinpaikka sijaitsee lähes Pornaisten ja Porvoon rajalla, Rajalan talon mailla, Hinthaaraan johtavan tien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.611010017 |
611 |
Rauhala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
414390.78500000 |
6700663.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Laukkosken Isoniityllä Rauhalan tilan pelloilla. Löydöt: Pornaisten kotiseutumuseo, olkakirveen teräkatkelma, KM 25916: 1-3 pallonuijan teelmä, poikkikirves, olkakirves, KM 31198 kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.611010017 |
611 |
Rauhala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
414390.78500000 |
6700663.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Laukkosken Isoniityllä Rauhalan tilan pelloilla. Löydöt: Pornaisten kotiseutumuseo, olkakirveen teräkatkelma, KM 25916: 1-3 pallonuijan teelmä, poikkikirves, olkakirves, KM 31198 kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.611010018 |
611 |
Hepokallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415696.25000000 |
6701204.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010018 |
Kvarts-iskoksia kahden eri hiekkakuopan seinämistä. Ilmeisesti kuitenkin yhtä asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.611010019 |
611 |
Uusitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408675.08300000 |
6700403.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Sipoon ja Pornaisten rajasta noin 200 m koilliseen, Laukkoskenniityn peltoalueen pohjoislaidalla, Uusitalon länsipuolella. Löytöalue noin 125 x 25 m. Löydöt 4 kvartsi-iskosta. Myöhemmin on löytynyt kivitaltta. |
| metsakeskus.611010020 |
611 |
Rinnemaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
411493.94200000 |
6700996.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010020 |
Asuinpaikka sijaitsee laajalla peltoalueella lähes Laukkosken kylän keskustassa, ei kuitenkaan aivan vanhoilla kylätonteilla vaan entisillä Åbackan kartanon mailla. Rinnemaan asuinpaikka on ilmeisesti paikkakunnan laajimpia ja keskeisimpiä. Löytöaineisto viittaa ainakin vasarakirveskulttuuriin. Löydetty keramiikka on ehkä Kiukaisten keramiikkaa tai varhaismetallikautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.611010021 |
611 |
Tuomponmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410413.00000000 |
6701259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokimäessä, Tuomponmäen talon pelloilla, aivan Pornaisten-Nikkilän maantien varrella, Mustijoen pohjoisrannalla, maantiesillasta vajaa 100 m koilliseen. lPaikalla tehdyissä kaivauksissa löytyi kvartsi-iskoksia, pii-iskoksia ja piiesine, kiviesineen katkelmia, kivilaji-iskoksia, palanutta luuta sekä historiallisen ajan asutuslöytöjä. |
| metsakeskus.611010022 |
611 |
Alikoski 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411043.12800000 |
6700986.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Laukkosken kylän laitamilla, Mustijoen pohjoisrannalla, Jokimäen suuntaan johtavan Myllyojantien pohjoispuolella, pellolla ja perunamaalla. |
| metsakeskus.611010023 |
611 |
Alikoski 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411007.14100000 |
6700858.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustijoen pohjoisrannalla, lähellä Laukkosken kylää. Joen rannalla on omakotitalo, jonka itäpuolen pelloilla löytöalue sijaitsee hiesusavisella pellolla. |
| metsakeskus.611010024 |
611 |
Siivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412030.00000000 |
6700700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010024 |
Inventointi 1998: Asuinpaikka sijaitsee Siivolan taloa ympäröivillä pelloilla Mustijoen pohjoisrannalla. Useita löytöalueita. Ensimmäinen löytö, vuosikymmeniä sitten Kansallismuseoon toimitettu poikkikirves (KM 6077:3) on löydetty Siivolan Alaspellosta, joka on pelto talon eteläpuolella. Myös talon nykyinen isäntä Kari Siivola muisteli juuri tältä pellolta joskus löydetyn kiviesineen. Inventoinnin yhteydessä löysimme tältä Alaspellolta muutaman kvartsin (löytöalue 2). Maaperä paikalla on hiesua, paikka on hieman rinteessä - muutamia kvartseja oli myös alempana olevan ladon yläpuolella peltorinteessä. Löytöalue 3 on tästä länteen jyrkähköllä peltorinteellä, maaperä hiesua. Löytöalue 1 on multaista hiesusavea, peltotasanteella, kaupan yläpuolella. Lisäksi Kari Siivola näytti pelloiltaan löytämiä erilaisia kivenkappaleita, joiden joukossa oli myös rautakuonan kappale. Tarkempi löytöpaikka ei ole tiedossa. Kivistä yksikään ei ollut esihistoriallinen artefakti. |
| metsakeskus.611010025 |
611 |
Junna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
414390.78200000 |
6701324.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Isoniityn peltolaakson luoteiskulmassa, peltoaukean laidalla hiekkaisella kumpareella. Tältä kumpareelta on löytynyt nuorakeramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.611010026 |
611 |
Peltomäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409788.62800000 |
6700893.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokimäen eteläpuolella, Pornaisten-Nikkilän väliseltä maantieltä 200 m luoteeseen, niinikään luoteeseen viettävällä peltorinteellä. |
| metsakeskus.611010027 |
611 |
Valkeamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411469.95600000 |
6700476.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustijoen eteläpuolella sijaitsevan Valkeamäen pohjoisrinteessä, kahden kallion välisellä peltotasanteella suuntautuen luoteeseen, Silta-Heikan talosta 200 m lounaaseen. Paljon löytöjä: kivilaji- ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.611010028 |
611 |
Ylöjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411849.80700000 |
6700028.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustijoen länsirannan pelloilla, Ylöjoen talon länsi- ja lounaispuolella, pääasiassa kuitenkin tien länsipuolen pelloilla. |
| metsakeskus.611010029 |
611 |
Tösseli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410781.22200000 |
6702049.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010029 |
Kotojärven muinaisen lahden pohjoispuolella oleva mäenrinne, Tösseli -nimisen peltoalueen pohjoispuolella ja itse pelloilla. Löytöjä tien leikkauksesta ja pellosta. |
| metsakeskus.611010030 |
611 |
Suutarinmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415089.49400000 |
6701292.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010030 |
Asuinpaikka on Isonniityntien pohjoispuolella kangasmetsässä, hiekkaisella tasanteella kallioiden välissä. Asuinpaikka suuntautuu lähinnä lounaaseen. Löytöinä kvartsi-iskoksia metsäautotien pinnalta. |
| metsakeskus.611010031 |
611 |
Alikoski 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410747.24300000 |
6701070.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustijoen pohjoisrannalla, Myllykujantien pohjoispuolella, suoraan Alikosken yläpuolella. |
| metsakeskus.611010032 |
611 |
Vesala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410539.31200000 |
6703751.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010032 |
Pienialainen asuinpaikka Mustijoen länsipuolen rantapellon kumpareella. |
| metsakeskus.611010033 |
611 |
Rantala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409581.00000000 |
6703246.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010033 |
Inventointi 1999: Paikka on hiesupeltoa Rantalantien pohjoispuolella, Rantalan tilan itäpuolella, välittömästi Äijälään johtavalta tilustieltä lähtien. Eniten asuinpaikan merkkejä oli n. 60 x 30 m alalla teiden risteyksen itäpuolella. Lisäksi kvartseja oli useita ylempänä pellolla, Äijälän tilustietä n. 120 m risteyksestä pohjoiseen. Samassa yhteydessä tarkastettiin myös Rantalantien eteläpuolen alavaa peltoaluetta, havaitsematta siellä kuitenkaan mitään. Asuinpaikka saattaa olla yhtenäinen kohteen Rantala 1 kanssa, mutta koska välillä on lähes 200 m Rantalan piha-aluetta, on nämä erotettu omiksi kohteikseen. |
| metsakeskus.611010034 |
611 |
Alanko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409256.83500000 |
6702871.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010034 |
Asuinpaikan merkkejä on Alangon talon ympäristön pelloilla. |
| metsakeskus.611010035 |
611 |
Nahkistenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408844.99800000 |
6702807.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Nahkianojan länsipuolella, peltotörmällä. |
| metsakeskus.611010036 |
611 |
Sonnikonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410950.15900000 |
6701361.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonnikonmäen kaakkoisella peltorinteellä. |
| metsakeskus.611010037 |
611 |
Koivumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
409476.75200000 |
6701376.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010037 |
Erittäin runsaslöytöinen mesoliittinen asuinpaikka Likojanmetsän kaakkoisrinteen pellolla, Laukkoskenniityltä Mustijokeen laskevan puron luoteisrannalla. Löytöjä koko peltoalueelta. |
| metsakeskus.611010038 |
611 |
Rauhala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413920.96500000 |
6700885.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Isonniityntien varrella peltokumpareella, Rauhalan talosta 250 m länsikoilliseen. |
| metsakeskus.611010039 |
611 |
Suviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
405675.23200000 |
6712079.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustijoen länsirannan puolella, Suviniemen tilasta noin 200 m länteen savipellolla. Vuonna 2000 löytyi kiveen tai kourutaltan katkelma pellosta, noin 25 m Tikkarontieltä länteen. Samalta paikalta on vuonna 1949 löytynyt toinenkin, sittemmin hukkaan joutunut kiviesine, ilmeisesti alkeellinen taltta. Asuinpaikkalöytöjä tavattiin tarkastuksessa näiden löytöpaikasta joitakin kymmeniä metrejä länteen. |
| metsakeskus.611040071 |
611 |
Hevonselkä |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
410174.00000000 |
6706603.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.611040071 |
Hevonselän asutus on saanut alkunsa viimeistään 1400-luvun puolivälin tienoilla. Kirjallisissa lähteissä ensimmäiset maininnat kylästä ovat 1540-luvulta ja vuoden 1543 maakirjan mukaan Hevonselässä on ollut tuolloin jo kahdeksan tilaa. 1600-luvulle mentäessä tilojen määrä nousi välillä kymmeneen. Vuoden 1710 maakirjassa mainitaan yhdeksän Hevonselän todennäköisesti jo 1500-luvulta periytyvää kantataloa: Ylösjoki, Klemola, Halla, Grannila, Anttila, Mattila, Jaakkola, Penttilä ja Greijula. Kuninkaan kartastossa (1776-1805) Hevonselän kylä on vielä tiivis ryhmäkylä. Tihein asutuskeskittymä on Mustijoen itäpuolella, mutta muutama talo on merkitty myös joen länsipuolelle.
Hevonselän vanha kylänpaikka on edelleen asuttu, mutta osa tiloista on siirtynyt muualle. Paikalle on rakennettu myös uusia rakennuksia. Alueen pohjoisosa on nykyisin peltona ja Anttilan tilan isäntä on kerännyt siitä talteen runsaasti historialliseen aikaan ajoittuvia löytöjä, kuten mm. 1700-luvun ruotsalaisia ja venäläisiä rahoja sekä liitupiipun katkelmia. Pintapoiminnassa pellolta löytyi lisää historiallisen ajan asuinpaikkaan liittyviä löytöjä. Alueelle tehtyjen koekuoppien perusteella kylätontti ei näyttäisi jatkuvan etelässä nykyisiä asuintontteja pidemmälle. Joen länsipuolella kylätonttia on saattanut säilyä hieman nykyisen asuintalon ympäristössä, mutta itse talon kohdalla on tuskin säilynyt vanhoja rakenteita.
Kohteella toteutettiin koekaivaus syksyllä 2013, jossa tutkittiin kunnan omistama osa muinaisjäännösalueesta, johon kohdistuu rakentamista. Peltokaistaleilta ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita tai esinelöytöjä. Sen sijaan peltojen väliin jäävältä niittykaistaleelta paljastui koeojassa noin 7 metriä leveä hirsistä, kivistä ja maatuneesta puusta koostuva rakenne, joka jatkuu pidemmälle koillis-lounaissuuntaisesti. Rakenteen esiin kaivetut osat dokumentoitiin ja peitettiin, mutta sitä ei varsinaisesti tutkittu koekaivauksen yhteydessä. Rakenteen ajoitusta ei saatu selville ajoittavien esinelöytöjen puuttuessa.
Alueella toteutettiin tonttien myynnin yhteydessä koekaivauksia sekä 2020 ja 2021. Merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu. Kartta-analyysissä todettiin, että vanha kylätontti tulisi merkitä etelämmäksi. Vuoden 2013 kaivauksissa havaittua rakennetta ei ole saatu ajoitettua ja havainto muutetaan kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.612010024 |
638 |
Kunnalliskoti |
10001 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
425160.47400000 |
6696328.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.612010024 |
Kohde sijaitsee Johannisbergin alueella, 200 m Porvoonjoesta lounaaseen. Paikka on Johannisbergin vanhainkodin itäpuolisen pellon reunassa olevan etelä–pohjoissuuntaisen moreenikalliomäen länsilaitaa, jonka maaperä on hiekkaa ja hiesua.
Kalliomäen länsireunassa olevasta pellonreunan leikkauksesta on 1965 poimittu löytöinä Morbyn keramiikkaa, palanutta luuta ja savea. Tuolloin on myös todettu, että osa asuinpaikaksi tai kalmistoksi tulkitusta jäännöksestä on tuhoutunut maanpintaa leikattaessa. Maaperä on muinaisjäännöksen kohdalla tummaa ja nokista.
Paikallisten kuulopuheiden mukaan viereistä asuinaluetta rakennettaessa on tullut esiin asuinpaikkaan liittyviä löytöjä. Asuinpaikka lienee pääosin tuhoutunut, mutta pienialaisesti jotain voisi olla säilynyt. |
| metsakeskus.612010025 |
638 |
Pikku Linnamäki |
10002 |
12002 |
13033 |
11033 |
27013 |
425460.34700000 |
6696728.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.612010025 |
Porvoonjoen itärannalla sijaitseva Pikku Linnamäki on havupuuvaltaisella sora- ja hiekkaharjulla. Pikku Linnamäellä on roomalaisajan kalmisto, joka on tutkittu vuosina 1966–1967. Kalmisto on tehty kumpareen laelle osaksi luontaista kivikkoa hyväksi käyttäen. Käyttöaikanaan kalmisto on ollut pieni saari. Tasatun kalmistokiveyksen alta on todettu yhdeksän ruumishautausta. Haudoissa oli runsaasti löytöjä. Myös kiveyksessä oli ruumis- tai polttohautauksiin kuuluvia esineitä, mm. rannerenkaita, pronssisormus, sirppejä, putkikirves, nuolenkärki. Esineistön perusteella kalmistoon on haudattu 14–16 vainajaa, sekä naisia että miehiä. Suurin osa hautauksista ajoittuu vanhemmalle roomalaisajalle, mutta joukossa on esineitä myös nuoremmalta roomalaisajalta. Kiveyksen pohjasta on löytynyt myös mahdollisia asuinpakkaan liittyviä saviastianpaloja.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.612010025 |
638 |
Pikku Linnamäki |
10002 |
12002 |
13033 |
11033 |
27014 |
425460.34700000 |
6696728.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.612010025 |
Porvoonjoen itärannalla sijaitseva Pikku Linnamäki on havupuuvaltaisella sora- ja hiekkaharjulla. Pikku Linnamäellä on roomalaisajan kalmisto, joka on tutkittu vuosina 1966–1967. Kalmisto on tehty kumpareen laelle osaksi luontaista kivikkoa hyväksi käyttäen. Käyttöaikanaan kalmisto on ollut pieni saari. Tasatun kalmistokiveyksen alta on todettu yhdeksän ruumishautausta. Haudoissa oli runsaasti löytöjä. Myös kiveyksessä oli ruumis- tai polttohautauksiin kuuluvia esineitä, mm. rannerenkaita, pronssisormus, sirppejä, putkikirves, nuolenkärki. Esineistön perusteella kalmistoon on haudattu 14–16 vainajaa, sekä naisia että miehiä. Suurin osa hautauksista ajoittuu vanhemmalle roomalaisajalle, mutta joukossa on esineitä myös nuoremmalta roomalaisajalta. Kiveyksen pohjasta on löytynyt myös mahdollisia asuinpakkaan liittyviä saviastianpaloja.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.612010025 |
638 |
Pikku Linnamäki |
10002 |
12002 |
13033 |
11033 |
27015 |
425460.34700000 |
6696728.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.612010025 |
Porvoonjoen itärannalla sijaitseva Pikku Linnamäki on havupuuvaltaisella sora- ja hiekkaharjulla. Pikku Linnamäellä on roomalaisajan kalmisto, joka on tutkittu vuosina 1966–1967. Kalmisto on tehty kumpareen laelle osaksi luontaista kivikkoa hyväksi käyttäen. Käyttöaikanaan kalmisto on ollut pieni saari. Tasatun kalmistokiveyksen alta on todettu yhdeksän ruumishautausta. Haudoissa oli runsaasti löytöjä. Myös kiveyksessä oli ruumis- tai polttohautauksiin kuuluvia esineitä, mm. rannerenkaita, pronssisormus, sirppejä, putkikirves, nuolenkärki. Esineistön perusteella kalmistoon on haudattu 14–16 vainajaa, sekä naisia että miehiä. Suurin osa hautauksista ajoittuu vanhemmalle roomalaisajalle, mutta joukossa on esineitä myös nuoremmalta roomalaisajalta. Kiveyksen pohjasta on löytynyt myös mahdollisia asuinpakkaan liittyviä saviastianpaloja.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.613010001 |
638 |
Bastäng |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
411684.88600000 |
6697504.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Anttilan kylän pohjoisosassa, 200 m länteen Mustijoesta, jokilaaksoa kohti loivasti viettävässä peltorinteessä. Löydöt kiviesineitä, saviastianpaloja ja kvartsia. |
| metsakeskus.613010002 |
638 |
Västanå I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411815.83400000 |
6697959.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Anttilan kylän pohjoisosassa, 200 m länsiluoteeseen Mustijoesta, jokilaaksoa kohti viettävällä pellolla ja metsän reunassa.
Löytöjä, mm. kivikirveitä, talttoja, piitä ja kvartsia, on eri aikoina otettu talteen Vestanån tilan luoteis- ja koillispuolella olevilta pelloilta ja metsänreunasta. Rikkain löytöalue on tilalle johtavan tien koillispuolella olevan pellon yläosassa ja metsänreunan tuntumassa noin 200 m matkalla. Vyöhykkeen leveys on 60–80 m. |
| metsakeskus.613010002 |
638 |
Västanå I |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
411815.83400000 |
6697959.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Anttilan kylän pohjoisosassa, 200 m länsiluoteeseen Mustijoesta, jokilaaksoa kohti viettävällä pellolla ja metsän reunassa.
Löytöjä, mm. kivikirveitä, talttoja, piitä ja kvartsia, on eri aikoina otettu talteen Vestanån tilan luoteis- ja koillispuolella olevilta pelloilta ja metsänreunasta. Rikkain löytöalue on tilalle johtavan tien koillispuolella olevan pellon yläosassa ja metsänreunan tuntumassa noin 200 m matkalla. Vyöhykkeen leveys on 60–80 m. |
| metsakeskus.613010003 |
638 |
Västanå II |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
411878.80900000 |
6697806.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010003 |
Kohde sijaitsee Anttilan kylän pohjoisosassa lähellä Pornaisten rajaa Västanån tilan pellolla ja Holma-nimisellä kumpareella. Paikka on havu- ja lehtipuuta kasvavaa luode–kaakkosuuntaista moreenimäkeä sekä koilliseen viettävää peltoa. Kohteessa on kivi–pronssikautinen asuinpaikka ja ajoittamaton röykkiö.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Holma-nimisen moreenikumpareen koillispäässä pellossa. Paikalta on löydetty 1960-luvulla maataloustöissä siimanpainoja ja pieni taltta. (Porvoon museo 63-109-110)
Metsässä on aiemmissa tarkastuksissa todettu matala epämääräinen röykkiö. ks. alakohde |
| metsakeskus.613010003 |
638 |
Västanå II |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
411878.80900000 |
6697806.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010003 |
Kohde sijaitsee Anttilan kylän pohjoisosassa lähellä Pornaisten rajaa Västanån tilan pellolla ja Holma-nimisellä kumpareella. Paikka on havu- ja lehtipuuta kasvavaa luode–kaakkosuuntaista moreenimäkeä sekä koilliseen viettävää peltoa. Kohteessa on kivi–pronssikautinen asuinpaikka ja ajoittamaton röykkiö.
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Holma-nimisen moreenikumpareen koillispäässä pellossa. Paikalta on löydetty 1960-luvulla maataloustöissä siimanpainoja ja pieni taltta. (Porvoon museo 63-109-110)
Metsässä on aiemmissa tarkastuksissa todettu matala epämääräinen röykkiö. ks. alakohde |
| metsakeskus.613010004 |
638 |
Silverängsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
415046.54200000 |
6696171.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010004 |
Röykkiö sijaitsee Yli-Vekkosken kylän itäosassa lähellä Hinthaaran kylän rajaa. Paikka on mäntyä kasvavaa korkeata kalliomäkeä, jota ympäröivät pellot. Röykkiö on rakennettu lounaaseen viettävän kallioselänteen laen Mustijoen puoleiselle reunalle.
Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopinnalle luode–kaakko-suuntaan. Röykkiö on muodoltaan säännöllisen pitkänomainen ja kooltaan 18 x 15 x 0,5 m. Kivien halkaisija on keskimäärin 30–40 cm, mutta joukossa on muutama läpimitaltaan metrinkin kokoinen lohkare. Röykkiön kaakkoispäähän on pengottu ainakin yksi noin 2 x 2 m:n suuruinen kuoppa. Osa kivistä on pudotettu myös kallion alarinteeseen.
Röykkiöstä itäkoilliseen sijaitsee todennäköisesti historiallisen ajan latomus. |
| metsakeskus.613010005 |
638 |
Sofiaberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
415463.37500000 |
6695871.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010005 |
Röykkiö sijaitsee Boen kylän länsiosassa lähellä Hinthaaran ja Yli-Vekkosken kylän rajaa, korkealla ja jyrkällä kalliolla. Röykkiö on rakennettu kalliolaen korkeimman kohdan pohjoiselle, Mustijoen puoleiselle reunalle.
Röykkiö on pitkänomainen ja rakennettu kalliopohjalle kaakko–luode-suuntaan. Matalan ja muodoltaan epämääräisen röykkiön koko on 8 x 6 x 0,3 m. Kahdessa tai kolmessa kerroksessa olevat, läpimitaltaan noin 30 cm:n kokoiset kivet ovat lähes täysin sammaleen ja jäkälän peitossa. Jäännöstä on todennäköisesti pengottu kauan sitten levittämällä kiviä. |
| metsakeskus.613010006 |
638 |
Grindåkersbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
415279.45200000 |
6694480.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010006 |
Röykkiö sijaitsee Ali-Vekkosken kylän itäosassa, 250 m koilliseen Mustijokeen laskevasta Grindängsbäcken-nimisestä purosta. Paikka on peltojen ympäröimä sekametsää kasvava moreenisaareke, jossa on useita kalliopaljastumia. Röykkiö sijaitsee saarekkeen kaakkoispään korkeimmalla kohdalla.
Röykkiö on rakennettu kalliopaljastuman päälle pelkistä kivistä, joiden läpimitta on 50–70 cm. Pyöreähkön röykkiön koko on noin 14 x 13 x 0,8 m. Jäännöksen reunaa on luultavasti pengottu kauan sitten.
|
| metsakeskus.613010006 |
638 |
Grindåkersbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
415279.45200000 |
6694480.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010006 |
Röykkiö sijaitsee Ali-Vekkosken kylän itäosassa, 250 m koilliseen Mustijokeen laskevasta Grindängsbäcken-nimisestä purosta. Paikka on peltojen ympäröimä sekametsää kasvava moreenisaareke, jossa on useita kalliopaljastumia. Röykkiö sijaitsee saarekkeen kaakkoispään korkeimmalla kohdalla.
Röykkiö on rakennettu kalliopaljastuman päälle pelkistä kivistä, joiden läpimitta on 50–70 cm. Pyöreähkön röykkiön koko on noin 14 x 13 x 0,8 m. Jäännöksen reunaa on luultavasti pengottu kauan sitten.
|
| metsakeskus.613010007 |
638 |
Grindängsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
415661.00000000 |
6693789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010007 |
Röykkiö sijaitsee Ali-Vekkosken kylän itäosassa, 200 m koilliseen Mustijokeen laskevasta Grindängsbäcken-nimisestä purosta. Paikka on kuusivaltaista moreenimäkeä, jossa on useita kalliopaljastumia. Röykkiö sijaitsee lounaaseen viettävän mäen laella noin 15 m metsään johtavasta tilustiestä pohjoiseen.
Röykkiö on lähes pyöreä, kooltaan 13 x 13 x 1,5 m. Se on rakennettu moreenimaalle 40–50 cm:n kokoisista kivistä. Röykkiön keskelle on kaivettu 2 x 2 m suuruinen kuoppa, johon on kasvanut puu. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiö voi olla pronssi- tai rautakautinen.
|
| metsakeskus.613010007 |
638 |
Grindängsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
415661.00000000 |
6693789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010007 |
Röykkiö sijaitsee Ali-Vekkosken kylän itäosassa, 200 m koilliseen Mustijokeen laskevasta Grindängsbäcken-nimisestä purosta. Paikka on kuusivaltaista moreenimäkeä, jossa on useita kalliopaljastumia. Röykkiö sijaitsee lounaaseen viettävän mäen laella noin 15 m metsään johtavasta tilustiestä pohjoiseen.
Röykkiö on lähes pyöreä, kooltaan 13 x 13 x 1,5 m. Se on rakennettu moreenimaalle 40–50 cm:n kokoisista kivistä. Röykkiön keskelle on kaivettu 2 x 2 m suuruinen kuoppa, johon on kasvanut puu. Sijaintikorkeutensa perusteella röykkiö voi olla pronssi- tai rautakautinen.
|
| metsakeskus.613010008 |
638 |
Råberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
414897.61200000 |
6693346.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010008 |
Röykkiö sijaitsee Ali-Vekkoskella, 500 m länteen Mustijokeen laskevasta Grindängsbäcken-nimisestä purosta. Paikka on korkeaa ja jyrkkää kalliota, joka kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Röykkiö sijaitsee Råbergetin pohjoisosassa, pohjoiseen viettävän jyrkänteen laella.
Röykkiö on rakennettu kalliopinnalle pelkistä kivistä, joiden halkaisija on 50–70 cm, reunoilla on muutamia isompia kiviä. Se on muodoltaan pyöreähkö ja kooltaan 10 x 10 x 0,8 m. Sitä on luultavasti pengottu jo kauan sitten.
Mäen itäosassa on vuoden 1933 inventoinnin mukaan toinen, neliömäinen röykkiö.
|
| metsakeskus.613010009 |
638 |
Snickars Åkerbacke |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
415615.00000000 |
6693069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010009 |
Röykkiö sijaitsee Mickelsbölen ja Vekkosken rajalla Snickarsissa. Alueella on lisäksi toinen röykkiö noin 200 metriä kaakkoon.
Alueella on kaksi röykkiötä. Kylien rajalla oleva röykkiö on iso. Halkaisijaltaan noin 13 metriä ja korkeudeltaan reilu metri, osittain se on sammalen peittämä. Röykkiön sijaintiympäristö on poikkeuksellinen länteen viettävässä rinteessä moreenimaalla.
Röykkiön vieressä on messinkinen muinaisjäännöskyltti, joka on pystytetty vuonna 1997 tai 1998, jolloin kohde oli Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikön hoidossa.
Isosta röykkiöstä noin 200 metriä kaakkoon oleva röykkiö on pienempi, halkaisija ehkä noin 5 metriä. Röykkiön muotoa ja kokoa oli vaikea hahmottaa runsaan heinikon ja horsmikon seasta. Myös tämän vieressä on muinaisjäännöskyltti. |
| metsakeskus.613010010 |
638 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421801.78200000 |
6704335.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010010 |
Kohde sijaitsee 100–600 m itään Porvoon ja Mäntsälän välisestä tiestä, Vanhamoision kylän pohjoisosassa lähellä Kaarenkylän rajaa, Jokelan tilan länsi- ja itäpuolisilla pelloilla (alue A) sekä niistä 400–600 m itään ja kaakkoon olevien Laidunmaan/Hakamaan (alue B) ja Sinkkalan (alue C) tilojen alueilla. Paikat ovat Porvoonjokeen laskevan Vähäojan suuntaan etelään ja lounaaseen viettävällä pelloilla ja soranottoalueilla.
Jokelan ja siihen kuuluvan Laidunmaan/Hakamaan sekä Sinkkalan tiloilta on löytynyt useita kivikautisiin asuinpaikkoihin viittaavia löytöjä. Kyseessä on luultavasti varsin laaja ja runsaslöytöinen alue. |
| metsakeskus.613010011 |
638 |
Larsmo Ribacka/Plåtåkersbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
422441.55800000 |
6698247.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Saksalan kylän eteläosassa lähellä Kiialan kartanon rajaa, noin kilometri Porvoonjoesta lounaaseen. Paikka on peltojen ympäröimää moreenikalliomäkeä.
Röykkiö A sijaitsee Larsmon tilan pihapiirissä Ribackan metsikössä, nykyisestä päärakennuksesta 70 m luoteeseen ja talousrakennuksesta 15 m itäkoilliseen suurten kuusten alla. Luode–kaakkosuuntainen röykkiö on kasattu pelkistä kivistä lähes tasaiselle moreenikalliopohjalle. Sen muoto on soikea ja koko 12 x 11 x 1 m. Kivien halkaisija on 30–40 cm. Röykkiön reunaa on pengottu kauan sitten. Jäännös on lähes täysin sammaleen peitossa.
Röykkiö B on edellisestä 60 m itäkoilliseen metsikön itälaidalla kalliolla. Matala lounais–koillissuuntainen röykkiö on kasattu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on pitkänomainen ja kooltaan 9 x 7 x 0,5 m. Kivien halkaisija on 30–40 cm, itäreunassa on isompia kiviä. Kiviä peittää sammal ja jäkälä.
Röykkiö C on tilan päärakennuksesta 300 m lounaaseen pellon keskellä kohoavassa Plåtåkersbacken-nimisessä matalassa saarekkeessa. Se on rakennettu moreenimaalle saarekkeen korkeimmalle kohdalle. Se on lähes pyöreä, kooltaan 10 x 10 x 0,5 m. Kivien koko on 20–40 cm. Röykkiön lounaispäätä on pengottu pahasti ilmeisesti 1990-luvun alussa. Pengotun kuopan halkaisija on noin 3 m ja kivet on ladottu siististi kehäksi kuopan ympärille. |
| metsakeskus.613010011 |
638 |
Larsmo Ribacka/Plåtåkersbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
422441.55800000 |
6698247.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Saksalan kylän eteläosassa lähellä Kiialan kartanon rajaa, noin kilometri Porvoonjoesta lounaaseen. Paikka on peltojen ympäröimää moreenikalliomäkeä.
Röykkiö A sijaitsee Larsmon tilan pihapiirissä Ribackan metsikössä, nykyisestä päärakennuksesta 70 m luoteeseen ja talousrakennuksesta 15 m itäkoilliseen suurten kuusten alla. Luode–kaakkosuuntainen röykkiö on kasattu pelkistä kivistä lähes tasaiselle moreenikalliopohjalle. Sen muoto on soikea ja koko 12 x 11 x 1 m. Kivien halkaisija on 30–40 cm. Röykkiön reunaa on pengottu kauan sitten. Jäännös on lähes täysin sammaleen peitossa.
Röykkiö B on edellisestä 60 m itäkoilliseen metsikön itälaidalla kalliolla. Matala lounais–koillissuuntainen röykkiö on kasattu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on pitkänomainen ja kooltaan 9 x 7 x 0,5 m. Kivien halkaisija on 30–40 cm, itäreunassa on isompia kiviä. Kiviä peittää sammal ja jäkälä.
Röykkiö C on tilan päärakennuksesta 300 m lounaaseen pellon keskellä kohoavassa Plåtåkersbacken-nimisessä matalassa saarekkeessa. Se on rakennettu moreenimaalle saarekkeen korkeimmalle kohdalle. Se on lähes pyöreä, kooltaan 10 x 10 x 0,5 m. Kivien koko on 20–40 cm. Röykkiön lounaispäätä on pengottu pahasti ilmeisesti 1990-luvun alussa. Pengotun kuopan halkaisija on noin 3 m ja kivet on ladottu siististi kehäksi kuopan ympärille. |
| metsakeskus.613010012 |
638 |
Pås |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
424090.88500000 |
6698687.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010012 |
Röykkiö sijaitsee Suomenkylässä, 200 m koilliseen Porvoonjoesta, Suomenkylän urheilukentältä 200 m länsilounaaseen. Paikka on korkeata ja kallioista mäkeä, joka viettää jyrkästi lounaaseen. Jäännös sijaitsee kallion Porvoonjoen puoleisella reunalla, 100 m etelään mäen korkeimmasta kohdasta.
Paljaalle kalliopohjalle rakennettu röykkiö on lähes kokonaan tuhoutunut, kiviä on levitetty pitkin kalliota. Pohjan mukaan arvioituna röykkiön laajuus on ollut noin 8 x 7 m.
Vaikka röykkiö on pahoin tuhoutunut edustaa sen ympäristö erittäin hyvin pronssikautisten röykkiöitten miljöötä. |
| metsakeskus.613010013 |
638 |
Henttala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
423641.04600000 |
6704085.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010013 |
Henttalan asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen rannalla, Kerkkoon kylän pohjoisosassa lähellä Askolan rajaa. Paikka on korkeiden kallioiden ja harjumaaston eteläpuolella avautuvaa loivasti etelään ja kaakkoon viettävää hiesu- ja hiekkarinnettä.
Asuinpaikka ulottuu noin 500 m pituisena ja 200 m levyisenä löytöalueena Porvoonjoen Henttalankosken rantamilta itään pitkin peltoa Kerkkoon kylän sorakuopalle saakka. Löytöalueen yläosa noudattaa laidunmaan, puutarhan ja pihan yläreunaa, joka puolestaan rajautuu pohjoispuolella kohoavaan kallio- ja harjumaastoon. Alueen arkeologisissa tutkimuksissa on kulttuurikerroksen todettu muodostuvan esikeraamisia, kampakeraamisia sekä nuorakeraamisia asuinpaikkoja osoittavista tulisijoista, mahdollisista kodanpohjista sekä löydöistä.
Henttalan, Jaakonpellonmäen ja Putaanpellon asuinpaikkakokonaisuus kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.613010013 |
638 |
Henttala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
423641.04600000 |
6704085.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010013 |
Henttalan asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen rannalla, Kerkkoon kylän pohjoisosassa lähellä Askolan rajaa. Paikka on korkeiden kallioiden ja harjumaaston eteläpuolella avautuvaa loivasti etelään ja kaakkoon viettävää hiesu- ja hiekkarinnettä.
Asuinpaikka ulottuu noin 500 m pituisena ja 200 m levyisenä löytöalueena Porvoonjoen Henttalankosken rantamilta itään pitkin peltoa Kerkkoon kylän sorakuopalle saakka. Löytöalueen yläosa noudattaa laidunmaan, puutarhan ja pihan yläreunaa, joka puolestaan rajautuu pohjoispuolella kohoavaan kallio- ja harjumaastoon. Alueen arkeologisissa tutkimuksissa on kulttuurikerroksen todettu muodostuvan esikeraamisia, kampakeraamisia sekä nuorakeraamisia asuinpaikkoja osoittavista tulisijoista, mahdollisista kodanpohjista sekä löydöistä.
Henttalan, Jaakonpellonmäen ja Putaanpellon asuinpaikkakokonaisuus kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.613010014 |
638 |
Bergsta Jerusalemberget |
10002 |
12004 |
13053 |
11002 |
27000 |
424997.00000000 |
6698631.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010014 |
Kohde sijaitsee Suomenkylän keskustan tuntumassa Jerusalemberget-nimisellä korkealla kalliomäellä. Paikka on lähes paljasta kalliolakea, joka viettää jyrkästi etelään. Muinaisjäännökset ovat laen etelä- ja kaakkoisreunalla, korkeimman kohdan eteläpuolella.
Röykkiö A on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle kaakko–luodesuuntaisesti. Se on muodoltaan soikea ja kooltaan 12 x 9 x 1 m. Kivien koko on 30–60 cm. Röykkiön keskelle on kaivettu 2 x 2 m:n kokoinen kuoppa, josta on heitelty kiviä ympäristöön.
Röykkiö B sijaitsee noin 10 m edellisestä lounaaseen. Se on rakennettu kalliopohjalle pelkistä kivistä pyöreähköön muotoon. Röykkiön koko on 6 x 6 x 0,5 m. Kivet ovat suuria, halkaisijaltaan noin 50–60 cm. Röykkiötä on ilmeisesti pengottu melko lailla, koska kivet ovat aivan hajallaan kalliolla. Osa kivistä on aseteltu kehämäisesti.
Röykkiö C sijaitsee noin 30 m röykkiöstä B länsilounaaseen. Se on rakennettu kalliopohjalle pelkistä kivistä pyöreähköön muotoon. Röykkiön koko on 8 x 8 x 0,5 m. Kivet ovat halkaisijaltaan 50–60 cm. Kiviä on pengottu ja levitetty ympäristöön.
Vuoden 1886 tietojen mukaan alueella pitäisi olla myös seitsemän jatulintarhaa. Kaikki ovat ilmeisesti tuhoutuneet.
Jussila et al. 2020 raportista:
Röykkiöt kuten aiemmin on kuvattu. Röykkiön C vieressä vaikuttaisi olevan kallioseinämää louhittu. Seinämän juurella on runsaasti mahdollisesti louhittua kiveä kalliota vasten. Vai onko kyseessä hajotetun röykkiön kivet, jotka on työnnetty tasanteelta alas.
Röykkiö B on sammaleen ja varpujen peittämä mutta selvä matala röykkiö. Sen vieressä on ilmeisesti röykkiöstä otettuja kiviä hujan hajan ja myös nuotion pohjana.
Röykkiössä A on pinnalla laakakivi, jossa on hakkaus: ”B E M” ja pienemmällä epäselvä teksti ”??UMH” ja vuosiluku ”1888” (tulkinnanvarainen, voi olla myös ”1988”, ”1998” tai ”1958”). |
| metsakeskus.613010015 |
638 |
Norrnäs |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
420692.27100000 |
6695068.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010015 |
Röykkiö sijaitsee Treksilässä, Norrnäsbergetin laella, sen Mustijoen puoleisella länsireunalla. Paikka on kaakko–luodesuuntaista, länteen melko jyrkästi viettävää kallioselännettä. Kohdasta on laaja näköala Mustijoen laaksoon.
Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on soikeahko, kaakko–luodesuuntainen ja kooltaan 10 x 8 x 0,5 m. Röykkiön keskellä on 4,5 x 1,5 m kokoinen kuoppa, josta on heitelty kiviä ympäristöön. Toinen mahdollinen röykkiö sijaitsee tästä noin 60 m pohjois-luoteeseen. Sen halkaisija on 3–4 m.
Vuoden 2020 inventoinnissa toista röykkiötä ei havaittu. |
| metsakeskus.613010016 |
638 |
Drägsby Klåsbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
420395.39800000 |
6694047.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010016 |
Neljä, mahdollisesti viisi pronssikautista hautaröykkiötä sijaitsevat kaakko–luodesuuntaisessa muodostelmassa kallioselänteen päällä, selänteen koillisella, Mustijoen puoleisella reunalla. Kaikki on rakennettu pelkistä kivistä lähes paljaalle kalliopinnalle. Röykkiöt ovat matalia ja ulkonäöltään vaatimattomia. Korkeussijaintinsa ja ympäristönsä puolesta niitä voidaan pitää pronssikautisina.
Röykkiö A: soikea, pohjois–eteläsuuntainen. Koko 10 x 9 x 0,6 m
Röykkiö B: Röykkiöstä A 3 m kaakkoon. Pyöreähkö. Koko 5 x 4 x 0,3 m. Epävarma röykkiö, kivet on ehkä siirretty röykkiöstä A.
Röykkiö C: Röykkiöstä A 9 m kaakkoon. Soikea, itä–länsi-suuntainen. Koko 5 x 4 x 0,3 m.
Röykkiö D: Röykkiöstä C 14 m eteläkaakkoon. Pyöreähkö, koko 6 x 6 x 0,3 m.
Röykkiö E: Röykkiöstä D 14 m kaakkoon. Pyöreähkö, koko 6 x 6 x 0,3 m. Kivet ovat kehämäisesti aseteltuja. Luultavasti röykkiötä on pengottu hajottamalla kiviä ympäristöön. |
| metsakeskus.613010017 |
638 |
Brasas Himlaberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
420377.00000000 |
6691068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010017 |
Röykkiö sijaitsee Mustijoella, Himlaberget-nimisen kallion korkeimman kohdan luoteisella, Kvarnkärrin-nimisen suon puoleisella reunalla.
Röykkiö on kooltaan 12 x 8 x 1 m ja se on rakennettu kivistä. Sen reunaan ja keskelle on kaivettu kuoppa. Kysymys saattaa olla luontaiseen kivikkoon tehdystä rakennelmasta. Kohteen sijainti on epäselvä, mahdollisesti alueella on toinenkin röykkiö 200 m lounaaseen peruskarttaan merkitystä kohteesta.
Jussila & al. 2020 (Sepänmaa ja Roiha): raportista: Epämääräinen matala, pyöreähkö röykkiö, jonka päällä melko runsas varpukerros sekä kasvillisuutta ja siksi röykkiötä on vaikea erottaa. Halkaisija on noin 6-7 m. Lähialueella ei havaittu muita röykkiöitä muistuttavia kiveyksiä. Maastokartalle tästä 200 m lounaaseen merkittyä röykkiötä ei löydetty. |
| metsakeskus.613010019 |
638 |
Koitö |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
421022.16700000 |
6689371.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010019 |
Kohde sijaitsee Koitholmen-nimisen niemen luoteisrannalla. Paikka on moreenimäkeä, jossa on runsaasti kalliopaljastumia. Alfred Hackman tutki röykkiöt vuonna 1928. Tutkitut röykkiöt ovat sijainneet niemen, muinaisen saaren luoteisosassa olevan kallion itäpuolella, 30–40 m rannasta.
Röykkiö 1: Runsaat 100 metriä kalastaja Höglundin torpasta länteen. Matala, moreenipohjalle kivistä, sorasta ja hiekasta tehty pitkänomainen röykkiö, etelä–pohjoissuuntainen, koko 4,5 x 3,5 m. Tulkittu ruumishautaukseksi. Löydöt rannerengas (KM 8693) ja saviastia, sirppi ja nauloja (KM 8891:1–8)
Röykkiö 2: kaksi metriä etelälounaaseen röykkiöstä 1. Matala, kalliopohjalle kivistä rakennettu röykkiö, etelä–pohjoissuuntainen, koko 4,6 x 4,6 m. Löydötön.
Röykkiö 3: 12 m länteen röykkiöstä 2, rantakallion itäreunassa. Matala, epätasaiselle kalliopohjalle kivistä ja maasta rakennettu röykkiö, koko 4,5 x 4,35 m. Ruumis- tai polttohauta. Löydöt: keihäänkärki (KM 8827), kirtojalkasolkia, rannerenkaita, kaularengas, lasihelmiä, veitsi (KM 8891:11–23).
Hautaukset on ajoitettu roomalaisajalle. Kaivausten jälkeen röykkiöt entistettiin.
Nykyisellään alueella on kolme kesämökkiä, joista kahden piha-alueella muinaisjäännös on ilmeisesti aikanaan sijainnut. Vuoden 2006 tarkastuksessa ilmeni, että tutkittujen röykkiöiden kivet on käytetty 1940-luvulla paikalla olleen kesämökin perustaksi, mahdollisesti myös ulkorakennusten kivijalkojen rakentamiseen. Mahdollisesti röykkiöiden pohjakiveystä on säilynyt kallion laella tai piha-alueella. Säilyneiden osien selvittäminen vaatii kaivaustutkimuksia.
Jussila & al. 2020:
Paikka on pihamaana, joka vaikuttaa vähän käsitellyltä eli se on metsäpohjaista tannerta. Kallio on ilmeisen lähellä pintaa. Pihaa ei tutkittu tarkemmin. Itäpuolista metsäaluetta tutkittiin muutamin koekuopin. Ei havaintoa esihistoriasta. Vanhojen dokumenttien ja paikan topografian perusteella muinaisjäännöstä - mahdollista asuinpaikkaa tai maan alaista kalmiston jäännöstä - voisi olla koko pihamaan alalla, joka vaikuttaa siis varsin vähän käsitellyltä maastolta. |
| metsakeskus.613010020 |
638 |
Tojberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
420814.00000000 |
6689406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010020 |
Kohde sijaitsee Svarstån Sillvikin alueella. Paikka on paljasta, muutamia mäntyjä ja jäkälää kasvavaa kalliota, joka viettää etelään ja kaakkoon. Röykkiöt A–C sijaitsevat yhdessä ryhmässä kallioalueen itäosassa 80 m rannasta pohjoiseen. Röykkiö D sijaitsee edellisistä 110 m länteen ja 120 m pohjoiseen rannasta kallioalueen länsiosan laella.
Röykkiö A: matala, kalliolle pelkistä kivistä luonais–koillissuuntaan rakennettu, koko 5 x 4 m. Kivien koko on 30–40 cm. Röykkiötä on pengottu pahasti levittämällä kivet pitkin kalliota. Röykkiössä on vielä 1930-luvulla havaittu selvä soikea reunakehä
Röykkiö B: Röykkiöstä A 12 metriä itäkaakkoon hieman edellistä alempana. Matalahko, kalliopohjalle pelkistä kivistä rakennettu neliömäinen röykkiö. Luode–kaakkosuuntainen, koko 5 x 5,5 x 0,3 m. Kivien koko 30–40 cm. Osittain pengottu levittämällä kiviä ympäristöön. Röykkiön päällä ja reunassa kasvaa muutama mänty.
Röykkiö C: Röykkiöstä A 12 m etelälounaaseen ja röykkiöstä B 12 m lounaaseen. Matalaan luode–kaakkosuuntaiseen kallionkoloon rakennettu epämääräinen röykkiö. Pitkänomainen, koko 7 x 4 m. Pengottu hajalle levittämällä kiviä ympäristöön.
Röykkiö D: Edellisistä 110 m länteen ja 8 m korkeammalla. Kalliopohjalle pelkistä kivistä rakennettu matala, epämääräisen muotoinen röykkiö. Etelä–pohjoissuuntaiseen, kooltaan 6 x 5 x 0,3 m. Kivien koko 30–40 cm. Keskelle kaivettu 1 x 1 m suuruinen kuoppa. Munckin ja Boströmin saamien tietojen mukaan röykkiöstä olisi löydetty rengas ja keltaisia helmiä, mutta ne ovat hävinneet.
Jussila & al. 2020:
Röykkiöt A-D ennallaan. Alue on metsäistä kalliota jossa ei ole tapahtunut mitään muutoksia Seppälän 1994 kuvaukseen verrattuna. Röykkiö D sijaitsee pihapiirissä rakennuksen länsipuolella olevalla kallionyppylällä. Tämän ja muun röykkiöalueen välillä on polveilevaa ja osin sammalpeitteistä kalliota, joiden välissä rotkojakin, joten asuinpaikkaa tältä "muhkuraiselta" välialueelta ei ole löydettävissä. |
| metsakeskus.613010020 |
638 |
Tojberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
420814.00000000 |
6689406.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010020 |
Kohde sijaitsee Svarstån Sillvikin alueella. Paikka on paljasta, muutamia mäntyjä ja jäkälää kasvavaa kalliota, joka viettää etelään ja kaakkoon. Röykkiöt A–C sijaitsevat yhdessä ryhmässä kallioalueen itäosassa 80 m rannasta pohjoiseen. Röykkiö D sijaitsee edellisistä 110 m länteen ja 120 m pohjoiseen rannasta kallioalueen länsiosan laella.
Röykkiö A: matala, kalliolle pelkistä kivistä luonais–koillissuuntaan rakennettu, koko 5 x 4 m. Kivien koko on 30–40 cm. Röykkiötä on pengottu pahasti levittämällä kivet pitkin kalliota. Röykkiössä on vielä 1930-luvulla havaittu selvä soikea reunakehä
Röykkiö B: Röykkiöstä A 12 metriä itäkaakkoon hieman edellistä alempana. Matalahko, kalliopohjalle pelkistä kivistä rakennettu neliömäinen röykkiö. Luode–kaakkosuuntainen, koko 5 x 5,5 x 0,3 m. Kivien koko 30–40 cm. Osittain pengottu levittämällä kiviä ympäristöön. Röykkiön päällä ja reunassa kasvaa muutama mänty.
Röykkiö C: Röykkiöstä A 12 m etelälounaaseen ja röykkiöstä B 12 m lounaaseen. Matalaan luode–kaakkosuuntaiseen kallionkoloon rakennettu epämääräinen röykkiö. Pitkänomainen, koko 7 x 4 m. Pengottu hajalle levittämällä kiviä ympäristöön.
Röykkiö D: Edellisistä 110 m länteen ja 8 m korkeammalla. Kalliopohjalle pelkistä kivistä rakennettu matala, epämääräisen muotoinen röykkiö. Etelä–pohjoissuuntaiseen, kooltaan 6 x 5 x 0,3 m. Kivien koko 30–40 cm. Keskelle kaivettu 1 x 1 m suuruinen kuoppa. Munckin ja Boströmin saamien tietojen mukaan röykkiöstä olisi löydetty rengas ja keltaisia helmiä, mutta ne ovat hävinneet.
Jussila & al. 2020:
Röykkiöt A-D ennallaan. Alue on metsäistä kalliota jossa ei ole tapahtunut mitään muutoksia Seppälän 1994 kuvaukseen verrattuna. Röykkiö D sijaitsee pihapiirissä rakennuksen länsipuolella olevalla kallionyppylällä. Tämän ja muun röykkiöalueen välillä on polveilevaa ja osin sammalpeitteistä kalliota, joiden välissä rotkojakin, joten asuinpaikkaa tältä "muhkuraiselta" välialueelta ei ole löydettävissä. |
| metsakeskus.613010021 |
638 |
Storberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
420572.34600000 |
6689461.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010021 |
Röykkiö sijaitsee Svartsån Sillvikin alueella, Storberget-nimisen kallioalueen kaakkoisreunalla. Paikka on lounaaseen ja etelään viettävää merenrantakalliota.
Röykkiö on rakennettu kalliopohjalle pelkistä kivistä luode–kaakko suuntaan. Se on kooltaan 8 x 9 m. Pyöreähkössä röykkiössä on sisällä neliömäinen rakenne. Rakenteen ja korkeussijainnin perusteella röykkiö voi olla yhtä hyvin rautakautinen kuin pronssikautinenkin. |
| metsakeskus.613010021 |
638 |
Storberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
420572.34600000 |
6689461.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010021 |
Röykkiö sijaitsee Svartsån Sillvikin alueella, Storberget-nimisen kallioalueen kaakkoisreunalla. Paikka on lounaaseen ja etelään viettävää merenrantakalliota.
Röykkiö on rakennettu kalliopohjalle pelkistä kivistä luode–kaakko suuntaan. Se on kooltaan 8 x 9 m. Pyöreähkössä röykkiössä on sisällä neliömäinen rakenne. Rakenteen ja korkeussijainnin perusteella röykkiö voi olla yhtä hyvin rautakautinen kuin pronssikautinenkin. |
| metsakeskus.613010022 |
638 |
Stenbacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
421060.00000000 |
6689665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010022 |
Röykkiö sijaitsee Mustijoella Sillvikin alueella Stenbacka-nimisellä kalliolla, noin 80 m Sillvikin rannasta länteen. Paikka on eteläkaakkoon pistävän kallioniemen lakea, jossa on asunrakennus ja hirsisauna. Röykkiö sijaitsee pihamaalla talojen välissä.
Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on soikea, kooltaan 8 x 6 x 1 m. Kivien koko on 30–40 cm. Keskelle on kaivettu kuoppa. Munckin ja Boströmin tietojen mukaan röykkiöstä olisi viety hevoskuormittain kiviä pois. |
| metsakeskus.613010027 |
638 |
Hotton Storkärrbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
422841.42900000 |
6691660.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010027 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä Tolkkisiin ja Emäsaloon johtavasta maantiestä kaakkoon Storkärrbacken-nimisen moreenikalliomäen kaakkoisosassa. Paikka on kaakkoon viettävää, kuusivaltaista sekametsärinnettä, jossa on muutamia kalliopaljastumia. Alue rajoittuu kaakossa mäen alla olevaan pieneen suohon, jonka keskellä kulkee lounaaseen Sillvikiin laskeva puro.
Alueella on yli 30 vaihtelevankokoista (halkaisija/pituus 2–6 m), pyöreähköä tai pitkänomaisia röykkiötä, joista yksi on tutkittu. Tutkitusta röykkiöstä löytyi vähäisiä raudankappaleita sekä pieni reiällinen pronssilevy. Se on mahdollinen hauta.
Yksitoista röykkiötä on ryhmittynyt rinteessä havaittavan raivatun ja tasatun alueen liepeille. Tasatussa alueessa erottuu pellon piennarta ja muutamia rinnettä alaspäin kulkevia ojamaisia painanteita. Ainakin osa näistä röykkiöistä on luultavasti viljelyyn liittyviä. Muutamat suurehkot ja varsinkin silmäkivelliset röykkiöt vaikuttavat kuitenkin haudoilta.
Alueen koillisosassa on toinen yhdentoista röykkiön kokonaisuus. Niiden liittyminen viljelyyn ei ole niin selvä kuin edellisten. Kolme röykkiöistä muodostaa vallimaisen terassin reunan.
Vain osa koko alueen jäännöksistä ja peltomuodoista on kartoitettu. Röykkiöiden tarkoituksen ja ajoituksen selvittämiseksi alueella olisi tehtävä lisätutkimuksia. Todennäköistä on kuitenkin, että jäännökset ovat syntyneet vuosisatoja sitten.
Paikka saattaa olla keskiaikainen autiopyöli.
Vuoden 2020 inventoinnissa (Jussila et al.) kartoitettiin 28 röykkiötä. Kts. alakohteet.
Haikkoon ja Svartsån kylien raja kulkee alueen halki ja röykkiöitä on rajan molemmin puolin, suurin osa kuitenkin Haikkoon puolella. Se voisi viitata siihen, että paikalla on toimittu ennen kylärajoja. Pellonmerkkejä ei metsässä ole (kuten ojia) mutta maaston kivikkoisuus on alu-een pohjoisosassa, röykkiöiden itäpuolella, puroon laskevassa loivassa rinteessä vähäinen - olisiko maaperän kivet röykkiöissä. Mutta eteläosassa maaperä on "normaalin" kivikkoinen samoin alueen länsiosissa missä rinne nousee hieman ylemmäksi.
Röykkiöitä on monen muotoisia. Läntisin ja isoin on muodoltaan aivan tyypillinen pronssikauden röykkiö. Joskin sen paikka ei ole tyypillinen kumpare tai korkeampi paikka. Pari röykkiötä on ovaalimaista ja pienellä mielikuvituksella niissä voisi nähdä laivalatomuksen.
Paikan korkeussijainti sopisi pronssikaudelle ja vielä rautakauden alkuunkin, jolloin meri on ollut vielä lähellä ja paikka on ollut kapean lahden pohjukassa puron suussa.
Paikka voi olla ajoitukseltaan mitä tahansa viime vuosisadalta pronssikauden lopulle tai siinä voi ehkä olla useita eriaikaisia kerrostumiakin. |
| metsakeskus.613010027 |
638 |
Hotton Storkärrbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
422841.42900000 |
6691660.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010027 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä Tolkkisiin ja Emäsaloon johtavasta maantiestä kaakkoon Storkärrbacken-nimisen moreenikalliomäen kaakkoisosassa. Paikka on kaakkoon viettävää, kuusivaltaista sekametsärinnettä, jossa on muutamia kalliopaljastumia. Alue rajoittuu kaakossa mäen alla olevaan pieneen suohon, jonka keskellä kulkee lounaaseen Sillvikiin laskeva puro.
Alueella on yli 30 vaihtelevankokoista (halkaisija/pituus 2–6 m), pyöreähköä tai pitkänomaisia röykkiötä, joista yksi on tutkittu. Tutkitusta röykkiöstä löytyi vähäisiä raudankappaleita sekä pieni reiällinen pronssilevy. Se on mahdollinen hauta.
Yksitoista röykkiötä on ryhmittynyt rinteessä havaittavan raivatun ja tasatun alueen liepeille. Tasatussa alueessa erottuu pellon piennarta ja muutamia rinnettä alaspäin kulkevia ojamaisia painanteita. Ainakin osa näistä röykkiöistä on luultavasti viljelyyn liittyviä. Muutamat suurehkot ja varsinkin silmäkivelliset röykkiöt vaikuttavat kuitenkin haudoilta.
Alueen koillisosassa on toinen yhdentoista röykkiön kokonaisuus. Niiden liittyminen viljelyyn ei ole niin selvä kuin edellisten. Kolme röykkiöistä muodostaa vallimaisen terassin reunan.
Vain osa koko alueen jäännöksistä ja peltomuodoista on kartoitettu. Röykkiöiden tarkoituksen ja ajoituksen selvittämiseksi alueella olisi tehtävä lisätutkimuksia. Todennäköistä on kuitenkin, että jäännökset ovat syntyneet vuosisatoja sitten.
Paikka saattaa olla keskiaikainen autiopyöli.
Vuoden 2020 inventoinnissa (Jussila et al.) kartoitettiin 28 röykkiötä. Kts. alakohteet.
Haikkoon ja Svartsån kylien raja kulkee alueen halki ja röykkiöitä on rajan molemmin puolin, suurin osa kuitenkin Haikkoon puolella. Se voisi viitata siihen, että paikalla on toimittu ennen kylärajoja. Pellonmerkkejä ei metsässä ole (kuten ojia) mutta maaston kivikkoisuus on alu-een pohjoisosassa, röykkiöiden itäpuolella, puroon laskevassa loivassa rinteessä vähäinen - olisiko maaperän kivet röykkiöissä. Mutta eteläosassa maaperä on "normaalin" kivikkoinen samoin alueen länsiosissa missä rinne nousee hieman ylemmäksi.
Röykkiöitä on monen muotoisia. Läntisin ja isoin on muodoltaan aivan tyypillinen pronssikauden röykkiö. Joskin sen paikka ei ole tyypillinen kumpare tai korkeampi paikka. Pari röykkiötä on ovaalimaista ja pienellä mielikuvituksella niissä voisi nähdä laivalatomuksen.
Paikan korkeussijainti sopisi pronssikaudelle ja vielä rautakauden alkuunkin, jolloin meri on ollut vielä lähellä ja paikka on ollut kapean lahden pohjukassa puron suussa.
Paikka voi olla ajoitukseltaan mitä tahansa viime vuosisadalta pronssikauden lopulle tai siinä voi ehkä olla useita eriaikaisia kerrostumiakin. |
| metsakeskus.613010027 |
638 |
Hotton Storkärrbacken |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
422841.42900000 |
6691660.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010027 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä Tolkkisiin ja Emäsaloon johtavasta maantiestä kaakkoon Storkärrbacken-nimisen moreenikalliomäen kaakkoisosassa. Paikka on kaakkoon viettävää, kuusivaltaista sekametsärinnettä, jossa on muutamia kalliopaljastumia. Alue rajoittuu kaakossa mäen alla olevaan pieneen suohon, jonka keskellä kulkee lounaaseen Sillvikiin laskeva puro.
Alueella on yli 30 vaihtelevankokoista (halkaisija/pituus 2–6 m), pyöreähköä tai pitkänomaisia röykkiötä, joista yksi on tutkittu. Tutkitusta röykkiöstä löytyi vähäisiä raudankappaleita sekä pieni reiällinen pronssilevy. Se on mahdollinen hauta.
Yksitoista röykkiötä on ryhmittynyt rinteessä havaittavan raivatun ja tasatun alueen liepeille. Tasatussa alueessa erottuu pellon piennarta ja muutamia rinnettä alaspäin kulkevia ojamaisia painanteita. Ainakin osa näistä röykkiöistä on luultavasti viljelyyn liittyviä. Muutamat suurehkot ja varsinkin silmäkivelliset röykkiöt vaikuttavat kuitenkin haudoilta.
Alueen koillisosassa on toinen yhdentoista röykkiön kokonaisuus. Niiden liittyminen viljelyyn ei ole niin selvä kuin edellisten. Kolme röykkiöistä muodostaa vallimaisen terassin reunan.
Vain osa koko alueen jäännöksistä ja peltomuodoista on kartoitettu. Röykkiöiden tarkoituksen ja ajoituksen selvittämiseksi alueella olisi tehtävä lisätutkimuksia. Todennäköistä on kuitenkin, että jäännökset ovat syntyneet vuosisatoja sitten.
Paikka saattaa olla keskiaikainen autiopyöli.
Vuoden 2020 inventoinnissa (Jussila et al.) kartoitettiin 28 röykkiötä. Kts. alakohteet.
Haikkoon ja Svartsån kylien raja kulkee alueen halki ja röykkiöitä on rajan molemmin puolin, suurin osa kuitenkin Haikkoon puolella. Se voisi viitata siihen, että paikalla on toimittu ennen kylärajoja. Pellonmerkkejä ei metsässä ole (kuten ojia) mutta maaston kivikkoisuus on alu-een pohjoisosassa, röykkiöiden itäpuolella, puroon laskevassa loivassa rinteessä vähäinen - olisiko maaperän kivet röykkiöissä. Mutta eteläosassa maaperä on "normaalin" kivikkoinen samoin alueen länsiosissa missä rinne nousee hieman ylemmäksi.
Röykkiöitä on monen muotoisia. Läntisin ja isoin on muodoltaan aivan tyypillinen pronssikauden röykkiö. Joskin sen paikka ei ole tyypillinen kumpare tai korkeampi paikka. Pari röykkiötä on ovaalimaista ja pienellä mielikuvituksella niissä voisi nähdä laivalatomuksen.
Paikan korkeussijainti sopisi pronssikaudelle ja vielä rautakauden alkuunkin, jolloin meri on ollut vielä lähellä ja paikka on ollut kapean lahden pohjukassa puron suussa.
Paikka voi olla ajoitukseltaan mitä tahansa viime vuosisadalta pronssikauden lopulle tai siinä voi ehkä olla useita eriaikaisia kerrostumiakin. |
| metsakeskus.613010027 |
638 |
Hotton Storkärrbacken |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
422841.42900000 |
6691660.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010027 |
Kohde sijaitsee noin 100 metriä Tolkkisiin ja Emäsaloon johtavasta maantiestä kaakkoon Storkärrbacken-nimisen moreenikalliomäen kaakkoisosassa. Paikka on kaakkoon viettävää, kuusivaltaista sekametsärinnettä, jossa on muutamia kalliopaljastumia. Alue rajoittuu kaakossa mäen alla olevaan pieneen suohon, jonka keskellä kulkee lounaaseen Sillvikiin laskeva puro.
Alueella on yli 30 vaihtelevankokoista (halkaisija/pituus 2–6 m), pyöreähköä tai pitkänomaisia röykkiötä, joista yksi on tutkittu. Tutkitusta röykkiöstä löytyi vähäisiä raudankappaleita sekä pieni reiällinen pronssilevy. Se on mahdollinen hauta.
Yksitoista röykkiötä on ryhmittynyt rinteessä havaittavan raivatun ja tasatun alueen liepeille. Tasatussa alueessa erottuu pellon piennarta ja muutamia rinnettä alaspäin kulkevia ojamaisia painanteita. Ainakin osa näistä röykkiöistä on luultavasti viljelyyn liittyviä. Muutamat suurehkot ja varsinkin silmäkivelliset röykkiöt vaikuttavat kuitenkin haudoilta.
Alueen koillisosassa on toinen yhdentoista röykkiön kokonaisuus. Niiden liittyminen viljelyyn ei ole niin selvä kuin edellisten. Kolme röykkiöistä muodostaa vallimaisen terassin reunan.
Vain osa koko alueen jäännöksistä ja peltomuodoista on kartoitettu. Röykkiöiden tarkoituksen ja ajoituksen selvittämiseksi alueella olisi tehtävä lisätutkimuksia. Todennäköistä on kuitenkin, että jäännökset ovat syntyneet vuosisatoja sitten.
Paikka saattaa olla keskiaikainen autiopyöli.
Vuoden 2020 inventoinnissa (Jussila et al.) kartoitettiin 28 röykkiötä. Kts. alakohteet.
Haikkoon ja Svartsån kylien raja kulkee alueen halki ja röykkiöitä on rajan molemmin puolin, suurin osa kuitenkin Haikkoon puolella. Se voisi viitata siihen, että paikalla on toimittu ennen kylärajoja. Pellonmerkkejä ei metsässä ole (kuten ojia) mutta maaston kivikkoisuus on alu-een pohjoisosassa, röykkiöiden itäpuolella, puroon laskevassa loivassa rinteessä vähäinen - olisiko maaperän kivet röykkiöissä. Mutta eteläosassa maaperä on "normaalin" kivikkoinen samoin alueen länsiosissa missä rinne nousee hieman ylemmäksi.
Röykkiöitä on monen muotoisia. Läntisin ja isoin on muodoltaan aivan tyypillinen pronssikauden röykkiö. Joskin sen paikka ei ole tyypillinen kumpare tai korkeampi paikka. Pari röykkiötä on ovaalimaista ja pienellä mielikuvituksella niissä voisi nähdä laivalatomuksen.
Paikan korkeussijainti sopisi pronssikaudelle ja vielä rautakauden alkuunkin, jolloin meri on ollut vielä lähellä ja paikka on ollut kapean lahden pohjukassa puron suussa.
Paikka voi olla ajoitukseltaan mitä tahansa viime vuosisadalta pronssikauden lopulle tai siinä voi ehkä olla useita eriaikaisia kerrostumiakin. |
| metsakeskus.613010028 |
638 |
Illvarden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
419952.60500000 |
6687971.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010028 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Röykkiö sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen edustalla olevassa Illvarden-nimisessä saaressa. Se on kasattu saaren korkeimmalle kohdalle, josta on näkyvyys kaikkiin suuntiin. Kohde on merkitty maastoon muinaisjäännöstaululla ja rautakettingillä. Röykkiön on suuri, halkaisijaltaan noin 12 metriä ja noin 1,5 metriä korkea. Röykkiön keskellä oleva kuoppa on vuoden 1933 inventoinnin tietojen mukaan syntynyt kansalaissodan aikana puolustusasemaksi |
| metsakeskus.613010029 |
638 |
Sköldvikbergen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
419932.61900000 |
6687192.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010029 |
Kohde sijaitsee Nesteen tuotantolaitosten alueella. Paikka on jyrkästi itään viettävän merenrantakallion itäreunaa. Röykkiö on muodoltaan soikea ja kooltaan 6 x 4 x 0,5 m. Kohde sijaitsee aidatulla ja vartioidulla teollisuusalueella, jonne pääsemiseen vaaditaan kulkulupa. Röykkiön ympärillä on ketju ja vieressä vanha kuparinen muinaisjäännöstaulu. |
| metsakeskus.613010030 |
638 |
Svartbäck Klobborna I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
419572.76700000 |
6685702.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010030 |
Röykkiö sijaitsee Svartbäckfjärdenin länsirannalla, Nesteen tuotantolaitosten alueella. Paikka on itään viettävän merenrantakallion itäreunaa. Kohdasta on laaja näkyvyys itään. Kohde on merkitty maastoon muinaisjäännöstaululla ja rautakettingillä.
Kalliopohjalle pelkistä kivistä rakennettu röykkiö on muodoltaan soikea ja suunnaltaan kaakko–luoteinen. Se on kooltaan 8 x 7 x 1 m. Kivien koko on 30–50 cm. Koillisosaa on hieman pengottu levittämällä kiviä ympäristöön.
|
| metsakeskus.613010031 |
638 |
Svartbäck Klobborna II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
419568.00000000 |
6685334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010031 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee aidatulla ja vartioidulla teollisuusalueella, jonne pääsemiseen vaaditaan kulkulupa. Röykkiöt ovat kalliolla, noin 50 metriä rannasta. Kallioiden päällä kasvillisuus on kuivaa mäntykangasta, kallioiden rinteellä ja alaosassa on myös kuusikkoa.
Kohteessa on kaksi röykkiötä. Toinen sijaitsee kallion päällä ja toinen on siitä noin 20 metriä lounaaseen nelisen metriä alempana. Kallion päällä oleva röykkiö on halkaisijaltaan noin 10 metriä, korkeus noin metri. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä, siihen on muodostunut pitkänomainen kuoppa. Röykkiön ympärillä on kettinki ja vanha kuparinen muinaisjäännöskyltti. Röykkiössä kasvaa muutamia nuoria mäntyjä.
Lounaassa sijaitseva röykkiö on hieman pienempi, sen keskellä on myös kuoppa. Röykkiön halkaisija on noin 8 metriä. Siinä on myös kuparinen muinaisjäännöskyltti. Röykkiön sammaloitunut ja siinä kasvaa nuoria kuusia. |
| metsakeskus.613010031 |
638 |
Svartbäck Klobborna II |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
419568.00000000 |
6685334.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010031 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee aidatulla ja vartioidulla teollisuusalueella, jonne pääsemiseen vaaditaan kulkulupa. Röykkiöt ovat kalliolla, noin 50 metriä rannasta. Kallioiden päällä kasvillisuus on kuivaa mäntykangasta, kallioiden rinteellä ja alaosassa on myös kuusikkoa.
Kohteessa on kaksi röykkiötä. Toinen sijaitsee kallion päällä ja toinen on siitä noin 20 metriä lounaaseen nelisen metriä alempana. Kallion päällä oleva röykkiö on halkaisijaltaan noin 10 metriä, korkeus noin metri. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä, siihen on muodostunut pitkänomainen kuoppa. Röykkiön ympärillä on kettinki ja vanha kuparinen muinaisjäännöskyltti. Röykkiössä kasvaa muutamia nuoria mäntyjä.
Lounaassa sijaitseva röykkiö on hieman pienempi, sen keskellä on myös kuoppa. Röykkiön halkaisija on noin 8 metriä. Siinä on myös kuparinen muinaisjäännöskyltti. Röykkiön sammaloitunut ja siinä kasvaa nuoria kuusia. |
| metsakeskus.613010032 |
638 |
Bergudd Lervik |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
419322.87900000 |
6684653.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010032 |
Röykkiö sijaitsee Svartbäckfjärdenin länsirannalla, Nesteen tuotantolaitosten alueella. Se sijaitsee aidatulla ja vartioidulla teollisuusalueella, jonne pääsemiseen vaaditaan kulkulupa. Röykkiö sijaitsee noin 50 metriä merenrannasta jyrkän rantakallion päällä. Se on halkaisijaltaan noin 10 metriä. Röykkiötä on pengottu ja kiviä on levitetty jonkin verran ympäristöön. |
| metsakeskus.613010033 |
638 |
Klobbudden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
418903.04600000 |
6683803.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010033 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Röykkiö sijaitsee Svartbäckfjärdenin länsirannalla, Klobbudden-nimisellä niemellä. Paikka on etelään pistävän jyrkkärinteisen ja mäntyä kasvavan kallioniemen länsiosassa kohoavan laen länsireunaa Röykkiö on halkaisijaltaan noin kolme metriä. Kiveys on sammalen ja turpeen peitossa, muuta erottuu selvästi, siinä kasvaa myös kataja ja vieressä käppyräinen mänty. |
| metsakeskus.613010034 |
638 |
Storholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
418043.39400000 |
6683253.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010034 |
Röykkiö sijaitsee Svartbäckfjärdenin länsirannalla Storholmen-nimisen mäntyjä kasvavan kallioniemen korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on muodoltaan soikea, suunnaltaan noin lounais–koillinen ja kooltaan 10 x 8 x 1,5 m. Kivien koko on 20–40 cm. Röykkiötä on pengottu keskeltä kauan sitten.
|
| metsakeskus.613010035 |
638 |
Kvarnviken Näsudden |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
421761.91400000 |
6679945.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010035 |
Mahdollinen 1600-luvun rajaröykkiö sijaitsee Emäsalon saaren länsiosassa Varlaxin ja Bengtsbyn kylien rajalla, Kvarnviken-nimisen lahden etelärannalla, noin 30 m lahden rannassa olevasta talosta kaakkoon. Paikka on kallioisen moreenimäen länsireunalla. Kohdasta on hyvä näkyvyys länteen ja luoteeseen.
Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on muodoltaan neliömäinen, suunnaltaan lounais-koillinen ja kooltaan 10 x 7 x 0,8 m. Koillispäässä on suurehko kivipaasi (viisarikivi?). |
| metsakeskus.613010036 |
638 |
Rågskär |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
417125.00000000 |
6673326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010036 |
Jatulintarhat sijaitsevat Rågskärin saaren pohjoisosassa kalliolla.
Jatulintarha A sijaitsee saaren pohjoisosassa luoteeseen viettävällä rantakalliolla. Se on kooltaan 10,5 x 10 metriä ja se avautuu itäkaakkoon. Tarhan alapuolella kallion kupeessa on iso kivikasa.
Jatulintarha B sijaitsee edellisestä noin 100 m itään, kaakkoon vietävällä kalliolla. Se on kooltaan 7 x 6 metriä. Tarha B on sammaloitunut ja heikosti näkyvissä.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.613010037 |
638 |
Skallerhamn |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
427479.63200000 |
6676066.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010037 |
Jatulintarha sijaitsee Emäsaloon kuuluvan Haxalön kaakkoispuolella olevassa Skallerholmarna-nimisessä saaressa. Paikka on loivasti lounaaseen viettävää kalliota saaren lounaiskärjessä. Tarha on kooltaan 12 x 11 m ja se avautuu pohjoisluoteeseen. Paikalla saattaa olla toinenkin tarha (Jukka Eenilän ilmoitus 1995). |
| metsakeskus.613010038 |
638 |
Vävarsbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
430578.24600000 |
6705124.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010038 |
Kohde sijaitsee Ilolan Vävarsbackan eli Kankurinmäen koskesta 0–600 m pohjoiseen. Muinaisjäännös koostuu peltotöissä ja soranotossa paljastuneesta kolmesta löytökeskittymästä (A–C).
Alue A sijaitsee aivan Vävarsbackan kosken pohjoisrannalla entisen Vävarsbackan kartanon alueella. Paikka on loivasti itään viettävää peltoa. Löydöt kvartseja sekä koskesta löytynyt kiviesine KM 2542:48.
Alue B sijaitsee edellisestä 500–600 m pohjoiseen ja luoteeseen osittain kesannolle jätetyssä pellossa olevan kumpareen päällä sekä itäisellä ja pohjoisella rinteellä. Löytöjä on saatu talteen useista eri kohdista. Keskeisin niistä on peltokumpareen itäreuna, jossa Aarne Europaeus teki vuonna 1923 kaivauksia. Asuinpaikalta (= Vävarsbacka I) tavattiin muutamia tulisijojen jäännöksiä, mahdollisia paalunsijoja sekä Uskelan keramiikkaa.
Alue C (= Vävarsbacka II) sijaitsee 100 m alueesta B itään, alueita erottavan puron, muinaisen salmen, itäpuolella. Paikka on sekametsää kasvavaa harjua, josta on otettu hiekkaa ja soraa. Paikalla on suoritettu arkeologiset kaivaukset vuonna 1951. Asuinpaikan aineisto on monipuolista ja pitkäikäistä, keramiikan joukossa on tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäiskampakeramiikka ja nuorakoristeista keramiikkaa. Jotkut palat ovat asbestisekoitteisia. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut soranotossa.
Vuonna 2018 tehdyssä koekaivauksessa löytöaineisto koostui pääosin keramiikasta, joka ajoittuu kivikauden eri periodeille. Suurin osa keramiikasta kuuluu tyypillisen kampakeramiikan vaiheeseen (Ka II:2 och Ka III). Lisäksi löydettiin nuorakeramiikkaa, koristelematonta asbestisekoitteista keramiikka sekä naarmupintaista tai ns. "rapattua" keramiikkaa. Kiviesineistö koostuu iskoksista, kaapimista ja taltoista.
Vuonna 2020 avatusta koeojasta ja kahdesta koeruuduista saatiin kivikautisia löytöjä. Kaivauksilla todettiin myös horisontaalista stratigrafiaa: korkeammalla sijaitsevasta koeojan osasta tuli esiin lähinnä tyypillistä kampakeramiikkaa (Ka II:1). Kaivausalueen pohjoisimmista ruuduista löytöaineisto oli myöhempää tyypillistä kampakeramiikkaa (Ka II:2), Uskelan keramiikkaa, asbestisekoitteista keramiikkaa ja nuorakeramiikkaa. |
| metsakeskus.613010039 |
638 |
Ilola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
431050.00000000 |
6703060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010039 |
Kohde sijaitsee Ilolan kylän keskustasta runsaat 500 m luoteeseen sekä Ilolanjoesta 100 m pohjoiseen. Tunnetaan myös nimellä Ilola/Risuängen, alue A.
Asuinpaikka harjun lounaisrinnettä myötäilevän tilustien lounaispuolella, soranottopaikan eteläreunassa. Kohde todettiin vuoden 1965 tarkastuksen yhteydessä, jolloin sorakuopan eteläreunassa havaittiin hiekassa 40 cm:n paksuudelta kulttuurikerrosta, palanutta kiveystä ja noensiruja sekä löytöinä saviastianpaloja sekä palanutta luuta. Vuoden 1994 inventoinnissa paikkaa ei voitu varmentaa. Paikalta on todennäköisesti otettu lisää soraa ja paikka on osittain tuhoutunut. Sijainti ja laajuus epäselvä. |
| metsakeskus.613010041 |
638 |
Ny Knuts Broberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
436026.08300000 |
6699202.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010041 |
Röykkiöt sijaitsevat Renumissa, Nyknutsin tilan pohjoispuolella kohoavalla Broberget-nimisellä korkealla kalliomäellä, runsaan kilometrin pohjoiseen Pienestä Pernajanlahdesta ja siihen laskevan Ilolanjoen suusta. Paikka on jyrkkärinteisen mäntyä kasvavan kallion lakea, josta on hyvä näkyvyys etelään ja kaakkoon.
Röykkiöitä lienee ollut alkujaan kuusi, niistä on jäljellä vain kaksi.
Röykkiö A on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on muodoltaan soikea ja suunnaltaan etelä–pohjoinen ja kooltaan 6 x 5 x 1 m. Kivien koko on 20–40 cm. Röykkiön keskelle on kaivettu kuoppa, josta on heitelty kiviä ympäristöön.
Röykkiö B sijaitsee edellisestä 25 m luoteeseen, laen korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on muodoltaan soikea ja suunnaltaan lounais–koillinen ja kooltaan 7 x 6 x 1 m. Kivien koko on 20–40 cm. Röykkiötä on luultavasti pengottu levittämällä kiviä ympäristöön.
Röykkiöistä A ja B länteen olevalla tasanteella havaittiin lisäksi muutamia irtokiviä, mahdollisesti yhden röykkiön jäännöksiä. |
| metsakeskus.613010042 |
638 |
Högholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
436529.97000000 |
6681881.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010042 |
Röykkiö sijaitsee kalliolla Stora Högholmen-nimisen saaren korkeimmalla laella. Röykkiö on rakennettu kalliohalkeaman päälle pelkistä kivistä. Suurin osa kivistä on heitetty alas kalliolta, ja siitä on ainoastaan pohja jäljellä. Sen halkaisija on 3–4 m. |
| metsakeskus.613010044 |
638 |
Maren |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
438795.00000000 |
6681884.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010044 |
Röykkiöt sijaitsevat lounais–koillissuuntaisella kallioselänteellä, Kardragista 700–1000 m itään, röykkiö A selänteen lounaiskärjessä ja röykkiö B kallion keskellä.
Röykkiö A on rakennettu pelkistä kivistä loivasti länteen viettävälle kalliopohjalle. Se on muodoltaan pyöreähkö ja kumpumainen. Sen koko on 12 x 11 x 1,5 m. Kivien halkaisija on 30–40 cm. Röykkiön keskellä on 2 x 1 x 1 m:n laajuinen silmäkivi. Silmäkiven ympäristöä on pengottu kuopalle. Röykkiön itälaidalla on laajentuma, mahdollisesti sekin penkomisen jäljiltä. Sijainnin ja rakenteenkin perusteella kyseessä saattaa olla vanha merimerkki muinaisen vesiväylän varrella. Joka tapauksessa röykkiö on niin matalalla, 10–12,5 m meren pinnan yläpuolella, että se kuuluu pronssikauden jälkeiseen aikaan.
Röykkiö B on kumpumainen rakennelma mahdollisesti luontaisessa, 35 x 20 m:n laajuisessa kivikossa. Rakennelman halkaisija on muutamia metrejä. Kivien koko on 20–40 cm. Kumpareen kohdalle on kaivettu neljä runsaan neliömetrin kokoista kuoppaa. Röykkiöstä on mahdollisesti löytynyt luita, ruukunpaloja ja rautaesine. Löydöt eivät ole tallessa. |
| metsakeskus.613010046 |
638 |
Utsiktsberget-Tornberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
425200.47000000 |
6692879.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010046 |
Jyrkästi etelään ja kaakkoon viettävällä kalliomäen lounaisrinteellä on kaksi erillistä röykkiöryhmää (A ja B), ks. alakohteet. Kohteessa A on ollut kaksi pronssikautista röykkiötä, joista toisen pohja on edelleen havaittavissa.
Kohteessa B on vuoden 2006 tarkastuksen perusteella kuusi röykkiötä, hajotettu potero ja kolme epämääräistä kiveystä. Röykkiöt ovat pieniä, niiden halkaisija on 1,5–2 m ja korkeus 0,5–0,7 m. Ne vaikuttavat rakenteensa perusteella olevan viljelyröykkiöitä: ne ovat maatäytteettömiä ja niiden pinnalla on humusta.
Yksi röykkiöistä muodostaa matalan vallimaisen kivirakenteen, joka on noin metrin levyinen ja 10 metriä pitkä. Se muistuttaa vanhempaan viljelykseen liittyviä matalia kivivalleja.
Jussila 2017: Havaitsin alueella vain kolme röykkiötä jotka Seppälän raportin kartan perusteella näyttäisivät osuvan jokseenkin samoille kohdille kuin Seppälän dokumentoimat röykkiöt 1-3. Näiden kolmen kivikasan lisäksi havaitsin nelisivuisen kiveyksen (kartalla nro 4), jota ei aiemmissa raporteissa ole (ilmeisesti) kuvailtu, sekä Seppälän dokumentoimat ”kivipoterot”. Maarasen havaitsemat epämääräiset kivikot G ja H ovat nykyajan tuotteita. Rinteen länsireunaa on hieman leikattu ja rinteen reunaan on puskettu kiviä etelä-lounaasta urheilukentän kaakkoiskulmaan tulleelta teiltä. Tie on nyt polkuna.
Vuoden 1922 yleiskartassa on merkitty talo heti Tornivuoren luoteispuolelle. Aiemmilla ja myöhemmillä kartoilla kohdalla ei ole taloa. |
| metsakeskus.613010046 |
638 |
Utsiktsberget-Tornberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
425200.47000000 |
6692879.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010046 |
Jyrkästi etelään ja kaakkoon viettävällä kalliomäen lounaisrinteellä on kaksi erillistä röykkiöryhmää (A ja B), ks. alakohteet. Kohteessa A on ollut kaksi pronssikautista röykkiötä, joista toisen pohja on edelleen havaittavissa.
Kohteessa B on vuoden 2006 tarkastuksen perusteella kuusi röykkiötä, hajotettu potero ja kolme epämääräistä kiveystä. Röykkiöt ovat pieniä, niiden halkaisija on 1,5–2 m ja korkeus 0,5–0,7 m. Ne vaikuttavat rakenteensa perusteella olevan viljelyröykkiöitä: ne ovat maatäytteettömiä ja niiden pinnalla on humusta.
Yksi röykkiöistä muodostaa matalan vallimaisen kivirakenteen, joka on noin metrin levyinen ja 10 metriä pitkä. Se muistuttaa vanhempaan viljelykseen liittyviä matalia kivivalleja.
Jussila 2017: Havaitsin alueella vain kolme röykkiötä jotka Seppälän raportin kartan perusteella näyttäisivät osuvan jokseenkin samoille kohdille kuin Seppälän dokumentoimat röykkiöt 1-3. Näiden kolmen kivikasan lisäksi havaitsin nelisivuisen kiveyksen (kartalla nro 4), jota ei aiemmissa raporteissa ole (ilmeisesti) kuvailtu, sekä Seppälän dokumentoimat ”kivipoterot”. Maarasen havaitsemat epämääräiset kivikot G ja H ovat nykyajan tuotteita. Rinteen länsireunaa on hieman leikattu ja rinteen reunaan on puskettu kiviä etelä-lounaasta urheilukentän kaakkoiskulmaan tulleelta teiltä. Tie on nyt polkuna.
Vuoden 1922 yleiskartassa on merkitty talo heti Tornivuoren luoteispuolelle. Aiemmilla ja myöhemmillä kartoilla kohdalla ei ole taloa. |
| metsakeskus.613010047 |
638 |
Isomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
421811.81000000 |
6697527.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010047 |
Röykkiöt sijaitsevat Kiialassa, pohjoiseen viettävällä moreenikalliomäellä, erillisillä kumpareilla.
Röykkiö A (rauhoitusluokka 2): Asuinrakennuksesta noin 20 m itäkoilliseen kohoavalla itä–länsisuuntaisella moreenikumpareella oleva röykkiö on luultavasti rakennettu pelkistä kivistä. Se on muodoltaan epämääräinen ja kooltaan noin 10 x 10 x 0,3 m. Kiviä on harvakseen ja niiden läpimitta on 30–40 cm. Röykkiö saattaa olla myös luonnonmuodostuma, sillä maasto on hyvin kivikkoista.
Röykkiö B (rauhoitusluokka 1): Edellisestä 30 m itään, pienen korkeahkon moreenikumpareen länsipäähän pelkistä kivistä rakennettu röykkiö. Se on muodoltaan pyöreähkö, kooltaan 10 x 10 x 1 m. Kivien koko on 20–40 cm.
Kohteet on merkitty peruskarttaan. Kolmas, itäisin muinaisjäännösmerkeistä on virheellinen. |
| metsakeskus.613010048 |
638 |
Blåkulla/Annorlunda |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422611.47700000 |
6699877.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010048 |
Kohde sijaitsee 500 m pohjoiseen Saksalan kylän keskustasta ja 250 m länteen Porvoonjoesta korkean kallioisen mäen kaakkoisosassa, joka viettää jyrkästi itään ja koilliseen. Kohde jakaantuu neljään osaan, joista asuinpaikkajäännökset 1–3 sijaitsevat Blåkullan huvilatontin pihalla ja kohteen 4 röykkiöt Annorlundan tilan huvilan edustalla kalliorinteessä.
1 ja 2 Blåkulla: Asuinpaikka
Blåkullan huvilasta 6-8 m luoteeseen ja tästä 50 m lounaaseen on löytynyt kivikautisia esineitä. On ilmeistä, että asuinpaikka-alue jatkuu ainakin Annorlundan tontin puolelle lounaaseen. Löydöt KM 18121:1-7 ja 21907:1-6.
3 Blåkulla: löytöpaikka
Blåkullan huvilasta noin 15 m etelään on löytynyt rautaisia nuolenkärkiä, KM 21907:7. Nuolenkärkiä on löytynyt alunperin nipullinen, mutta vain kaksi on saatu talteen.
4 Annorlunda: röykkiöitä
Röykkiö A sijaitsee huvilasta 2 m länteen. Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle matalaan syvänteeseen. Se on muodoltaan soikea, kooltaan 5 x 3 x 0,5 m ja suunnaltaan luode–kaakko. Kivien koko on 40–50 cm.
Röykkiö B sijaitsee huvilasta 2 m kaakkoon. Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä jyrkkään kalliorinteeseen. Se on muodoltaan pyöreähkö ja kooltaan 5 x 2 x 1 m. Röykkiötä käytetään kukkapenkkinä ja siitä on luultavasti poistettu muutamia kiviä
Molemmat röykkiöt ovat selvästi ihmisen tekemiä rakennelmia, mutta muuten niiden luonne ja ajoitus on selvittämättä. |
| metsakeskus.613010048 |
638 |
Blåkulla/Annorlunda |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
422611.47700000 |
6699877.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010048 |
Kohde sijaitsee 500 m pohjoiseen Saksalan kylän keskustasta ja 250 m länteen Porvoonjoesta korkean kallioisen mäen kaakkoisosassa, joka viettää jyrkästi itään ja koilliseen. Kohde jakaantuu neljään osaan, joista asuinpaikkajäännökset 1–3 sijaitsevat Blåkullan huvilatontin pihalla ja kohteen 4 röykkiöt Annorlundan tilan huvilan edustalla kalliorinteessä.
1 ja 2 Blåkulla: Asuinpaikka
Blåkullan huvilasta 6-8 m luoteeseen ja tästä 50 m lounaaseen on löytynyt kivikautisia esineitä. On ilmeistä, että asuinpaikka-alue jatkuu ainakin Annorlundan tontin puolelle lounaaseen. Löydöt KM 18121:1-7 ja 21907:1-6.
3 Blåkulla: löytöpaikka
Blåkullan huvilasta noin 15 m etelään on löytynyt rautaisia nuolenkärkiä, KM 21907:7. Nuolenkärkiä on löytynyt alunperin nipullinen, mutta vain kaksi on saatu talteen.
4 Annorlunda: röykkiöitä
Röykkiö A sijaitsee huvilasta 2 m länteen. Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle matalaan syvänteeseen. Se on muodoltaan soikea, kooltaan 5 x 3 x 0,5 m ja suunnaltaan luode–kaakko. Kivien koko on 40–50 cm.
Röykkiö B sijaitsee huvilasta 2 m kaakkoon. Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä jyrkkään kalliorinteeseen. Se on muodoltaan pyöreähkö ja kooltaan 5 x 2 x 1 m. Röykkiötä käytetään kukkapenkkinä ja siitä on luultavasti poistettu muutamia kiviä
Molemmat röykkiöt ovat selvästi ihmisen tekemiä rakennelmia, mutta muuten niiden luonne ja ajoitus on selvittämättä. |
| metsakeskus.613010048 |
638 |
Blåkulla/Annorlunda |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
422611.47700000 |
6699877.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010048 |
Kohde sijaitsee 500 m pohjoiseen Saksalan kylän keskustasta ja 250 m länteen Porvoonjoesta korkean kallioisen mäen kaakkoisosassa, joka viettää jyrkästi itään ja koilliseen. Kohde jakaantuu neljään osaan, joista asuinpaikkajäännökset 1–3 sijaitsevat Blåkullan huvilatontin pihalla ja kohteen 4 röykkiöt Annorlundan tilan huvilan edustalla kalliorinteessä.
1 ja 2 Blåkulla: Asuinpaikka
Blåkullan huvilasta 6-8 m luoteeseen ja tästä 50 m lounaaseen on löytynyt kivikautisia esineitä. On ilmeistä, että asuinpaikka-alue jatkuu ainakin Annorlundan tontin puolelle lounaaseen. Löydöt KM 18121:1-7 ja 21907:1-6.
3 Blåkulla: löytöpaikka
Blåkullan huvilasta noin 15 m etelään on löytynyt rautaisia nuolenkärkiä, KM 21907:7. Nuolenkärkiä on löytynyt alunperin nipullinen, mutta vain kaksi on saatu talteen.
4 Annorlunda: röykkiöitä
Röykkiö A sijaitsee huvilasta 2 m länteen. Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle matalaan syvänteeseen. Se on muodoltaan soikea, kooltaan 5 x 3 x 0,5 m ja suunnaltaan luode–kaakko. Kivien koko on 40–50 cm.
Röykkiö B sijaitsee huvilasta 2 m kaakkoon. Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä jyrkkään kalliorinteeseen. Se on muodoltaan pyöreähkö ja kooltaan 5 x 2 x 1 m. Röykkiötä käytetään kukkapenkkinä ja siitä on luultavasti poistettu muutamia kiviä
Molemmat röykkiöt ovat selvästi ihmisen tekemiä rakennelmia, mutta muuten niiden luonne ja ajoitus on selvittämättä. |
| metsakeskus.613010048 |
638 |
Blåkulla/Annorlunda |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
422611.47700000 |
6699877.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010048 |
Kohde sijaitsee 500 m pohjoiseen Saksalan kylän keskustasta ja 250 m länteen Porvoonjoesta korkean kallioisen mäen kaakkoisosassa, joka viettää jyrkästi itään ja koilliseen. Kohde jakaantuu neljään osaan, joista asuinpaikkajäännökset 1–3 sijaitsevat Blåkullan huvilatontin pihalla ja kohteen 4 röykkiöt Annorlundan tilan huvilan edustalla kalliorinteessä.
1 ja 2 Blåkulla: Asuinpaikka
Blåkullan huvilasta 6-8 m luoteeseen ja tästä 50 m lounaaseen on löytynyt kivikautisia esineitä. On ilmeistä, että asuinpaikka-alue jatkuu ainakin Annorlundan tontin puolelle lounaaseen. Löydöt KM 18121:1-7 ja 21907:1-6.
3 Blåkulla: löytöpaikka
Blåkullan huvilasta noin 15 m etelään on löytynyt rautaisia nuolenkärkiä, KM 21907:7. Nuolenkärkiä on löytynyt alunperin nipullinen, mutta vain kaksi on saatu talteen.
4 Annorlunda: röykkiöitä
Röykkiö A sijaitsee huvilasta 2 m länteen. Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle matalaan syvänteeseen. Se on muodoltaan soikea, kooltaan 5 x 3 x 0,5 m ja suunnaltaan luode–kaakko. Kivien koko on 40–50 cm.
Röykkiö B sijaitsee huvilasta 2 m kaakkoon. Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä jyrkkään kalliorinteeseen. Se on muodoltaan pyöreähkö ja kooltaan 5 x 2 x 1 m. Röykkiötä käytetään kukkapenkkinä ja siitä on luultavasti poistettu muutamia kiviä
Molemmat röykkiöt ovat selvästi ihmisen tekemiä rakennelmia, mutta muuten niiden luonne ja ajoitus on selvittämättä. |
| metsakeskus.613010049 |
638 |
Pedarsändan |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
418403.25200000 |
6683673.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010049 |
Röykkiö sijaitsee Svartbäckfjärdenin länsirannalla, Pedarsändan-nimisessä kallioniemessä. Paikka on niemen kaakkoisosassa olevaa, harvakseltaan mäntyä kasvavaa kalliolakea, jonka rinteet viettävät melko jyrkästi kaakkoon, etelään ja lounaaseen. Kohdasta on hyvä näkyvyys etelään ja kaakkoon Svartbäckfjärdenin suuntaan.
Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on muodoltaan pitkänomainen ja hieman suorakaiteinen, lounais–koillinen-suuntainen Se on kooltaan 8 x 2,5 x 0,4 m. Kiviä on melko harvassa ja niiden koko on keskimäärin 20–40 cm. |
| metsakeskus.613010050 |
638 |
Lindbyholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
432557.48200000 |
6698867.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010050 |
Röykkiö sijaitsee Sannaisissa, Lindbyholmin tilan pohjoispuolisella kalliomoreenimäellä, loivasti etelään viettävällä kalliontasanteella. Röykkiö on muodoltaan epämääräinen ja se koostuu vain yhdestä tai kahdesta kivikerrasta. Se on kooltaan 7 x 7 x 0,8 m, kivien halkaisija on 30–60 cm, joukossa muutamia isojakin lohkareita. Rakennelman ajoitus on epäselvä. Luonteensa ja korkeutensa puolesta se voisi olla aikaisintaan pronssikauden lopulta. Todennäköisesti kyseessä on kuitenkin huomattavasti myöhäisempi jäännös. |
| metsakeskus.613010050 |
638 |
Lindbyholm |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
432557.48200000 |
6698867.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010050 |
Röykkiö sijaitsee Sannaisissa, Lindbyholmin tilan pohjoispuolisella kalliomoreenimäellä, loivasti etelään viettävällä kalliontasanteella. Röykkiö on muodoltaan epämääräinen ja se koostuu vain yhdestä tai kahdesta kivikerrasta. Se on kooltaan 7 x 7 x 0,8 m, kivien halkaisija on 30–60 cm, joukossa muutamia isojakin lohkareita. Rakennelman ajoitus on epäselvä. Luonteensa ja korkeutensa puolesta se voisi olla aikaisintaan pronssikauden lopulta. Todennäköisesti kyseessä on kuitenkin huomattavasti myöhäisempi jäännös. |
| metsakeskus.613010051 |
638 |
Sannäs gård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
433557.08300000 |
6698047.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010051 |
Röykkiö sijaitsee Sannaisissa noin 400 m Sannäsin kartanosta lounaaseen Sommarberget-nimisen moreenikalliomäen itäreunassa. Paikka on pyöreähkö kallioinen moreenikumpare, joka viettää kohti idässä olevaa peltoaluetta.
Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on muodoltaan epäsäännöllisen soikea, kaakko–luodesuuntainen. Se on kooltaan 6 x 6 x 0,8 m. Kivet ovat kulmikkaita ja niiden halkaisija on 70–80 cm. Röykkiötä on mahdollisesti pengottu. |
| metsakeskus.613010051 |
638 |
Sannäs gård |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
433557.08300000 |
6698047.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010051 |
Röykkiö sijaitsee Sannaisissa noin 400 m Sannäsin kartanosta lounaaseen Sommarberget-nimisen moreenikalliomäen itäreunassa. Paikka on pyöreähkö kallioinen moreenikumpare, joka viettää kohti idässä olevaa peltoaluetta.
Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on muodoltaan epäsäännöllisen soikea, kaakko–luodesuuntainen. Se on kooltaan 6 x 6 x 0,8 m. Kivet ovat kulmikkaita ja niiden halkaisija on 70–80 cm. Röykkiötä on mahdollisesti pengottu. |
| metsakeskus.613010052 |
638 |
Aparnäsbötet |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27007 |
435956.21700000 |
6677656.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010052 |
Ryssänuunit sijaitsevat Ison Pellingin saaren pohjoisosassa olevassa Aparnäsin moreenikallioniemessä, Aparnäsbötet-nimisestä mäestä 200 m itään. Paikka on loivasti koilliseen viettävää kivistä moreenirinnettä, jossa kasvaa harvaa mäntymetsää. Kohdasta on hyvä näkyvyys pohjoiseen ja koilliseen.
Uuni 1: Moreenimaalle 20–40 cm:n kokoisista kivistä rakennettu, pitkänomainen ja suorakaiteinen lounais–koillissuuntainen rakennelma, jossa on päältä avoin käytävämäinen lounaaseen aukeava pesä. Uunin koko on 2 x 1 x 0,5 m.
Uuni 2: Edellisestä 2 metriä lounaaseen. Moreenimaalle 20–40 cm:n kokoisista kivistä rakennettu neliömäinen rakennelma, jossa on pieni päältä avoin, koilliseen aukeava pesä. Uunin koko on 2 x 2 x 0,5 m.
Inventointi 2013:
Kohde sijaitsee Ison Pellingin saaren pohjoisosassa olevassa Aparnäsin moreenikallionemessä, Aparnäsbötet-nimisen mäen itärinteellä ja alempana rannalla. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä kahdella eri tunnuksella ja nimellä: Aparnäsbötet (613010052) ja Pellinki Kanonudden (1000003249). Mäen rinteellä olevat uunit erottuvat maastossa selkeämmin, rannalla kesämökin lähellä olevat ovat sammalen peittämiä ja matalampia rakennelmia.
Kesämökin lähellä olevat kaksi uunia sijaitsevat uuninsuut toisiaan vasten noin kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Uunit on rakennettu 20-40 cm kokoisista kivistä. Sammalen peittämä uuni 1 on kooltaan n. 2 x 2 x 0,5 m jonka pesä aukeaa koilliseen. Selvemmin erottuva uuni 2 on kooltaan n. 2 x 1 x 0,5 m, sen pesä aukeaa lounaaseen. Tällä alueella on havaittu vuoden 2003 inventoinnissa vielä kolme muuta mahdollista ryssänuunia.
Em. peruskartallekin merkityistä kiviuuneista 120-140 metriä länteen, mäenrinteellä on ainakin kolme kiviuunia, joista kaksi on lähekkäin jyrkällä rinteellä. Uuni 3 on kooltaan n. 2 x 2 m ja se on rakennettu ison maakiven viereen, uuni 4 on kooltaan n. 2 x 1,8 m. Näistä uuneista 50 m pohjoiseen oleva uuni 5 on rakennettu myös ison maakiven varaan, kooltaan se on n. 2 x 1,5 m. Alue on kivikkoista, harvaa männikköä. |
| metsakeskus.613010053 |
638 |
Grottabacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423191.24200000 |
6700556.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010053 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kallolan Grottbackan harjumuodostuman soranottoalueella, Porvoonjoesta 300–600 m koilliseen. Kohde jakaantuu kahteen paikkaan (A–B). Löytöalue A sijaitsee harjuun tehdyn sorakuopan eteläreunassa sekametsää kasvavassa länsirinteessä, Porvoosta Kerkkooseen johtavan tien itäpuolella. Kohde B on siitä 300 m lounaaseen harjumuodostuman lounaisreunassa, lounaaseen kohti Porvoonjokea viettävässä hiekkarinteessä, johon on istutettu mäntyä ja kuusta.
Alue A: Sorakuopan eteläreunalta kuoritulta paikalta poimittiin vuoden 1971 tarkastuksen yhteydessä kvartsi-iskoksia. Asuinpaikaksi tulkittu jäännös on ainakin osaksi tuhoutunut. Paikalla on jatkettu soranottoa ensimmäisen tarkastuksen jälkeen.
Alue B: Paikka on merkitty arkeologian osaston kiinteiden muinaisjäännösten luetteloon, mutta muita tietoja siitä ei ole. Vuoden 1994 inventoinnissa alueelta ei tavattu merkkejä muinaisjäännöksistä. Alueella on useita vanhoja ojia ja kaivantoja, joten on todennäköistä, että kohde on ainakin osittain tuhoutunut.
Molempien kohteiden luonteen ja laajuuden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
|
| metsakeskus.613010054 |
638 |
Forsberg |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
432557.41700000 |
6712282.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010054 |
Kohde sijaitsee Tamminiemen kylän pohjoisosassa lähellä Askolan rajaa, 750 m Ilolanjoesta koilliseen. Paikka on moreenikalliomäestä lounaaseen pistävällä peltojen ympäröimällä sora- ja harjuniemellä, tilan vanhasta päärakennuksesta 20 m lounaaseen.
Hauta tuli esiin vuonna 1957 pihan ojankaivussa, jolloin arviolta puolet haudasta tuhoutui. Loput tutkittiin välittömästi löydön jälkeen.
Hauta oli noin 120 cm syvyydessä ja se oli itä–länsisuuntainen ja muodoltaan soikea. Haudan koko oli 120 x 100 cm. Haudassa oli säilynyt arkun rakenteita. Niistä saatiin C14-ajoituksia (vasarakirveskulttuuri). Haudassa oli useita saviastioita.
Kohde ei ehkä ole kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.613010055 |
638 |
Kiviharju Katajatie 12 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
423920.98500000 |
6693219.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010055 |
Kohde sijaitsee Gammelbackaan kuuluvan Lehtimäen alueella, Katajatie 12:n tontilla. Paikka on hiekka- ja hiesumäellä, omakotitontin pihamaalla. Muinaisjäännös tuli esiin kaivutöissä. Kaivannosta löytyi pääkallon osia. Paikalla tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa kaivannon leikkauksesta paljastui 55 cm:n syvyydestä pääkallon ja muita luurangon osia sekä lasihelmiä. Vainaja on ollut luultavasti kyljellään, pää lounaaseen. Arkku- tai muita rakennelmia ei todettu.
Ajoittamattomien hautalöytöjen lisäksi leikkauksessa havaittiin myös liesiprofiilia muistuttava nokimaaesiintymä, noin 2 m edellisistä kaakkoon sekä kaksi nokimaalaikkua 4,3 ja 6,1 m edelleen kaakkoon. Nokimaaesiintymästä saatiin talteen naarmupintaisia saviastianpaloja. Kohde tulkittiin tutkimuksissa varhaismetallikautiseksi asuinpaikaksi.
Hirviluodon mukaan pääkallolöydöllä ja asuinpaikalla ei ole keskinäistä yhteyttä. Muinaisjäännöksen mahdollisen laajuuden selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.613010056 |
638 |
Box |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
415144.49400000 |
6697997.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010056 |
Kohde sijaitsee Hinthaaran keskustasta runsas kilometri luoteeseen, Laukkoskelle vievän tien lounaispuolella. Paikka on eteläkaakkoon pistävää moreenikallioniemeä, jota pellot reunustavat. Alueelta on todettu merkkejä vähintään kahdesta erillisestä muinaisjäännöksestä. (huom. kohteet jaettu kahdeksi erilliseksi kohteeksi 19.1.2016, rautakautisen soljen löytöpaikka on eriytetty omaksi kohteekseen)
Laaja peltomaassa sekä sen alaisessa mineraalimaassa todettu kivikautinen asuinpaikkavyöhyke, joka ulottuu tilan eteläpuolelta pellon länsireunaa pitkin ainakin 800 m matkan lohkon päähän luoteeseen. Muutamia löytöjä on myös niemen koillispuolella. Rikkain löytöalue on kuitenkin tilan päärakennuksesta 250–300 m luoteeseen ja pellon reunassa olevasta talousrakennuksesta 20–50 m kaakkoon oleva pieni peltolohko, jonka hiekkamaasta maanomistaja on poiminut suurimman osan Kansallismuseoon toimitetuista löydöistä KM 25603:1-48.
Koko alueen löytöaineisto ajoittuu tyypillisen ja myöhäisen kampakeramiikan sekä nuorakeramiikan vaiheeseen. |
| metsakeskus.613010057 |
638 |
Yrjäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
415003.58300000 |
6691059.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010057 |
Kohde sijaitsee Mickelsbölessä, 300 metriä Yrjäsin tilasta lounaaseen olevalla kaakkoon viettävällä pellolla. Paikalta on löydetty kivikautisia löytöjä vuoden 1991 inventoinnissa ja Yrjäsin talosta on saatu 1980-luvun puolivälissä paikalta löytynyt kivikirves. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu kampakeraamiseen aikaan. Asuinpaikka on rajattu näiden havaintojen perusteella. Vuoden 2015 inventoinnissa pellot olivat kyntämättä, joten alueelta ei saatu lisähavaintoja. |
| metsakeskus.613010058 |
638 |
Malmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
415687.00000000 |
6691483.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010058 |
Kohde tarkastettiin vuonna 2015. Se on muinaisjäännösrekisterin mukaisessa kunnossa, mutta röykkiön sijaintitieto on ollut hieman virheellinen. Röykkiö sijaitsee noin 30 metriä peruskartan muinaisjäännösmerkistä koilliseen. Röykkiön on halkaisijaltaan noin 5 metriä ja se on puolisen metriä korkea ja se on sammalen peitossa. Röykkiö poikkeaa pronssikautisesta hautaröykkiöstä, koska sitä ei ole koottu näkyvälle paikalle kallion päälle, vaan hieman alempaan maastonkohtaan moreenipohjalle. Röykkiön koko on myös melko pieni verrattuna alueen pronssikautisiin röykkiöihin. Sijainti korkealla mäen päällä viittaa sen sijaan pronssikauteen. Röykkiön ajoitus ja luonne selviävät vain kaivaustutkimuksin. |
| metsakeskus.613010059 |
638 |
Västerkattrons |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413605.13300000 |
6694189.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010059 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ali-Vekkoskelta Anttilaan ja Yli-Vekkoskelle johtavien teiden risteyksestä 200–300 m luoteeseen. Paikka on länsilounaaseen ja kaakkoon viettävällä pellolla, jonka keskellä notkossa virtaa puro lounaasta koilliseen kohti Grindängsbackenia ja Mustijokea.
Paikalta on löydetty useita kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, mm. kiviesineitä ja kvartsi-iskoksia. Pellon rinteet ovat melko jyrkät ja vaikuttaa siltä, että löydöt ovat siirtyneet alaspäin alkuperäisiltä paikoiltaan. |
| metsakeskus.613010060 |
638 |
Sandvik |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
419522.79600000 |
6685132.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010060 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Röykkiö sijaitsee Svartbäckfjärdenin länsirannalla, Nesteen tuotantolaitosten alueella. Paikka on Sandvikin lahden itäpuolella olevan, eteläkaakkoon pistävän melko jyrkkäjyrkkärinteisen kallioniemen lakea. Röykkiö on rakennettu kalliopohjalle. Röykkiön kiviä on heitelty ympäröivälle kalliolle. Jäännös on luode–kaakkosuuntainen ja kooltaan 4 x 2 x 0,3 m. Röykkiön keskellä kasvaa mänty. Paikalta on hyvä näköala merelle. Kohde sijaitsee aidatulla ja vartioidulla teollisuusalueella, jonne pääsemiseen vaaditaan kulkulupa. |
| metsakeskus.613010061 |
638 |
Sointula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424300.78400000 |
6703595.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010061 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Porvoonjokeen laskevan puron mutkan lounais- ja koillispuolella olevalla peltorinteellä ja -tasanteella. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, mm. kourutaltta, kiviesineen katkelma ja kvartsi-iskoksia, on poimittu molemmin puolin puroa suunnilleen samoilta korkeuksilta. |
| metsakeskus.613010064 |
638 |
Dyvik |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
421342.07800000 |
6681664.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010064 |
Röykkiö sijaitsee Emäsalon länsirannalla, Dyvik-nimisen lahden eteläpuolella siitä noin 250 m etelään. Paikka on melko pieni kalliotasanne kivikkoisessa moreenimaastossa.
Röykkiö on rakennettu pelkistä kivistä kalliopohjalle. Se on muodoltaan pyöreähkö, kooltaan 6 x 5 x 0,5 m. Kivien koko on 30–50 cm. Sijainniltaan ja luonteeltaan röykkiö sopisi pronssikautiseksi mutta se saattaa olla myös korkeusmittaukseen liittyvä rakennelma. |
| metsakeskus.613010065 |
638 |
Telegrafberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
414847.00000000 |
6686210.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010065 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Kilpilahdentien eteläpuolella olevalla Telegrafbergetillä. Mäen laki osa on kallioista ja röykkiöt sijaitsevat siellä jonossa lounas-koillinen suuntaisesti noin 150 metrin matkalla. Röykkiöitä on neljä kappaletta. Niistä kolme on halkaisijaltaan noin metrin ja korkeudeltaan vajaa metri, ne ovat kekomaisia ja vaikuttavat lähinnä rajamerkeiltä, ne ovat linjassa nykyisen tilarajan kanssa. Yksi matalampi röykkiö on kallionotkelmassa, se on halkaisijaltaan noin kolme metriä ja korkeus on alle puoli metriä. Vuoden 1991 tarkastuksessa pidettiin mahdollisena, että kyseessä on venäläisten 1850-luvulla rakentaman lennätinketjun jäännös, tälle tiedolle ei saatu vahvistusta vuoden 2015 inventoinnissa ainakaan vanhojen karttojen perusteella. |
| metsakeskus.613010066 |
638 |
Husholmen |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27003 |
437055.68400000 |
6696788.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010066 |
Kohde sijaitsee Pieni Pernajalahden länsirannalla lahteen työntyvässä Husholmen-nimisessä niemessä Djupsundetin pohjoispuolella.
Tarkemmin kohde on Pieni Pernajanlahden entinen saari nimeltä Husholmen, joka on nykyisin mantereeseen kiinni kuroutunut, itäkoilliseen pistävä jyrkkärinteinen kallioniemi. Niemen laajuus on n. 110 x 100 m. Laella on kaksi kallioista tasannetta, joista alempi on 7 metriä ja ylempi 10 metriä vesirajaa ylempänä. Kohtessa on havaittavissa keskiaikaan ajoittuvia vallimuodostelmia, rakennuksen perustoja sekä muita kivirakenteita, joihin liittyy tiiltä ja muurilaastia. Osa rakenteista on tutkittu arkeologisin kaivauksin.
Vedessä Husholmenin ympärillä on noin 600 puolustusvarustukseen liittyvää paalua riveissä ainakin kahdessa kehässä. Ulompi kehä on 35–60 metriä ja sisempi 10–25 metriä rannasta. Lisäksi vedessä on havaittu 2 arkkumaista kivirakennetta. Paaluvarustuksesta otettujen näytekiekkojen viimeiset säilyneet lustot on ajoitettu dendrokronologisesti välille 1369–1383. Todennäköistesti puut on kaadettu 1380-luvun jälkipuoliskolla, ja koko varustuksen rakentaminen on tapahtunut samalla kertaa. Kyseessä on toistaiseksi vanhin Suomessa ajoitettu paaluvarustus.
Harvinaisten lehtokasvien ja kallion liepeen iäkkään puuston ansiosta Husholmen on myös luonnonsuojelukohde.
Kohteen aluerajaus perustuu arkeologisten kenttätöiden tuottamana tietoon. |
| metsakeskus.613010067 |
638 |
Grindilä Koskenniemi |
10002 |
12004 |
13046 |
11006 |
27000 |
424060.88700000 |
6701586.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010067 |
Funktioltaan epäselvä kohde sijaitsee moreenikalliomäen kumpareella Porvoosta Kerkkooseen johtavasta tiestä noin 500 m itään ja Tanhumäestä noin 400 m kaakkoon.
Paikalla on vaihtelevan kokoisista kulmikkaista kivistä koottu aitaus, jonka koko pituus on 57 m. |
| metsakeskus.613010068 |
638 |
Hagnäs kyrkogård |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27005 |
435046.58200000 |
6677326.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010068 |
Bastuhamnin lahteen viettävällä moreenikallioalueella sijaitseva Kyrkogård muodostuu pohjakaavaltaan lähes pyöreästä kiviaidasta (halkaisija 30–40 m), jonka sisäpuolella on hautapainanteita. Hautausmaata kiertävä noin metrin leveä ja 0,5 metriä korkea muuri on osittain sammaleen peitossa. Hautausmaalla on useita nelikulmaisia hautakuoppia. Osa haudoista erottuu hyvin sen vuoksi, että ne on jossain vaiheessa avattu. Lisäksi muutamat haudat on merkitty kivellä.
A.O. Freudenthalin käydessä paikalla vuonna 1861 näkyi yhdessä kivessä tekstiä ja vuosiluku 17??. Hagnäsin itäpuolinen merenlahti on merkitty satamapaikaksi 1800-luvun alun hydrologiseen karttaan. Koska läheisyydestä ei tunneta pysyvä asutusta, voitaneen pitää mahdollisena, että hautausmaa liittyy merenkulkuun.
Kyrkogårdin eteläpuolella oleva kallio on merkitty 1800-luvun alun hydrologiseen karttaan tähystyspaikaksi. Kallion laelle ei ole rakenteita.
Inventointi 2013:
Kohde sijaitsee Ison Pellingin saaren pohjoisosassa olevan Hagnäsin pohjoisossa, Hagnäsbötet-nimisen mäenja Hagnäsin pohjoisen kallioharjanteen välisellä tasanteella. Maasto alkaa viettää tasanteen jälkeen koilliseen kohti Bastuhamnin lahtea. Alueella kasvaa mäntymetsää, muinaisjäännöksen kohdalla kasvaa harvaa mäntytaimikkoa. Muinaisjäännös on noin 26 x 34 metrin laajuinen soikea, puolisen metriä korkea kiviaitaus, jossa on muutamia aukkoja, näistä pohjoiskoillisosassa sijaitseva on ilmeisesti alkuperäinen kulkuaukko.
Vuonna 1861 A.O. Freudenthal havaitsi kiviaidan sisällä ainakin 20 kivillä merkittyä hautaa, joista neljää oli pengottu. Freudenthal avasi vielä yhden, jossa oli karkeaa sekoittunutta hiekkaa. Perimätiedon mukaan aitauksessa on ollut kivi, johon on hakattu luku 17 ja risti. Lisäksi läheisellä Hagnäsbötet-mäellä on tarinan mukaan ollut kaiverrus, johon olisi kirjoitettu neljä kirjainta ja risti. Noin vuoden 1910 tienoilla paikalla on kaiveltu ja löydetty luita. Yleisin tulkinta muinaisjäännökselle onkin, että sinne olisi haudattu venäläisiä sotilaita.
Vuonna 1996 Torsten Edgren kartoitti kohdetta metallinetsimen kanssa ja havaitsi, että kivikehän keskustassa on runsaasti metallia maassa. Kahdesta koekuopasta löytyi sulanutta pronssia ja mahdollisen metalliastian kappaleita. Kolmannesta koekuopasta löytyi metalliraha, joka on Juhana III:n lyöttämä 2 äyriä vuodelta 1573.
Vuoden 2013 inventoinnissa kohde tarkastettiin ja sieltä otettiin valokuvia. Kiviaita erottuu selvästi, samoin aitauksen sisällä olevat neljä kuoppaa, jotka ovat olleet näkyvillä ilmeisesti 1800-luvun puolestavälistä lähtien. |
| metsakeskus.613010069 |
638 |
Norråkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415323.44700000 |
6692796.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010069 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2015 inventoinnissa. Se sijaitsee Mickelsbölen ja Ali-Vekkosken rajasta noin 100 metriä etelään, Råbergin kallioalueen kaakkoiskulman viereisellä pellolla. Rinne viettää kohti Grindängsbäckenin uomaa. Inventointiajankohtana vuonna 2015 pellot olivat kyntämättä, joten havaintoja paikalla ei tehty. Rajaus perustuu vuoden 1994 inventoinnin löytöihin ja havaintoihin. |
| metsakeskus.613010070 |
638 |
Humlegård |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424210.83900000 |
6698547.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010070 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Suomenkylässä, lounaaseen kohti Porvoonjokea viettävällä pellolla.
Paikalta on löydetty mm. kaksi kirvestä, useita kvartsikaapimia ja mahdollinen saviastianpala. Asuinpaikkakerrosta on puutarha- ja peltomaassa. Pellon yläosa on hiekkaa ja hietaa, mutta alaosa muuttuu nopeaksi saveksi. Asuinpaikka näyttää noudattavan hiekka-aluetta ja suunnilleen 16–21 metrin korkeuskäyriä.
|
| metsakeskus.613010071 |
638 |
Viksberg |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
426516.00000000 |
6701882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010071 |
Kohde sijaitsee 300 m Viksberginjärvestä länteen, Myrskylään vievän tien länsipuolella. Pienikokoinen, pyöreä "lapinrauniotyyppinen" röykkiö on metsäisellä moreenikallioalueella. Kohteen on tarkastanut Hirviluoto.
Inventoinnin 2021 perusteella (Jussila) kohde on maankäytössä tuhoutunut. Sijainti: 6701896/426580.
Vuonna 2025 maanomistaja ilmoitti museolle, että kyseinen röykkiö voisi olla heidän pihallaan. Kohde käytiin tarkastamassa. Metsäisessä hakamaana toimivassa rinteessä on kaksi ihmisen kasaamaa kiviröykkiötä. Ne sijaitsevat reilut 300 m järvestä ja ovat ilmoitetulla korkeudella 25 m mpy. Toinen niistä on pyöreähkö 3 x 2,5 metrin kokoinen kivilatomus suuremman maakiven kupeessa. Lähellä on toinen laakeampi kivikasa. Pyöreähkön kivikasan päällä kasvaa kookas kuusi. Se ei välttämättä ole sama röykkiö, jonka Hirviluoto on paikantanut. Röykkiö saattaa liittyä hakamaan raivaukseen eläinten käyskentelyä varten, mutta tämä ei ole varmaa. Tämän vuoksi kohde on merkitty kulttuuriperintökohteeksi ja koordinaatteja on siirretty aikaisemmasta Jussilan tarkastamasta sijainnista hieman länteen päin. |
| metsakeskus.613010072 |
638 |
Andersholmen |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
417791.00000000 |
6671970.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010072 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Andersholmenin entisen luotsiaseman rakennusten eteläpuolella on jatulintarha, jonka halkaisija on noin kuusi metriä. Tarha, kuten myös ympäröivä kallio, ovat melko sammaloituneita. Pari metriä tarhan pohjoispuolella on pieni jatulintarha, jossa on vain kolme kivikehää, sen halkaisija on pari metriä. Jatulintarhan ympäristössä on aika paljon irtokiviä. Kallioalueella kasvaa kituliaita mäntyjä ja katajaa. |
| metsakeskus.613010073 |
638 |
Rotistenberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
426020.16500000 |
6687032.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613010073 |
Mahdollineni pronssikautinen röykkiö sijaitsee moreenikalliomäen korkeimmalla kohdalla, kalliopohjalla. Se on kooltaan 9 x 9 x 1 m. |
| metsakeskus.613500003 |
638 |
Burkholmsfjärden Burkholmen |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
437801.00000000 |
6678082.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613500003 |
Pienen Burkholmenin saaren pohjoisrannalla on kalliohakkaus vuodelta 1786.
Inventointi 2013:
Kohde sijaitsee Burkholmsfjärdenin väylällä olevan Burkholmenin saaren koillisrannalla olevalla kalliolla. Burkholmenin saarella on ilmeisesti ollut luotsiasema ennen Getörenin saaren luotsiasemaa, joka puolestaan siirrettiin Äggskäriin vuonna 1875. Burkholmenin luotsiasemasta ei ole säilynyt mitään jäännöksiä. Kallioon on hakattu nimikirjoitus G F Funck 1786. Kyse lienee Kustaan laivaston meriupseerista.
Vuoden 2013 inventoinnissa hakkausta etsittiin kalliolta tuloksetta. |
| metsakeskus.613500004 |
638 |
Burkholmsfjärden Tullandet W |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
439645.00000000 |
6677988.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613500004 |
Tullandetin saaren länsirannan kallioon on hakattu vedenkorkeusmerkki, joka on vuodelta 1848.
Inventointi 2013:
Kohde sijaitsee Sundön ja Vähä-Pellingin saaren välisellä väylällä olevan Tullsundetin saaren länsipäässä, saaren pohjoisrannalla. Rantakallioon on hakattu vedenkorkeusmerkki ja vuosiluku 1848. Kirjoitus on suuri, 110 cm pitkä ja luvut ovat 55 cm korkeita. Korkeusmerkki on 40 cm korkeammalla kuin nykyvedenpinta. Vuoden 2013 inventoinnissa itse kalliolla ei käyty, mutta paikka valokuvattiin veneeltä ohimennessä. |
| metsakeskus.613500005 |
638 |
Burkholmsfjärden Lökön Skeppsberget |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27007 |
440708.00000000 |
6678331.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613500005 |
Saaren pohjoisrannalla "Skeppsbergetin" kalliossa sanotaan olevan hakkauksia 1700 -luvulta.
Inventointi 2013:
Skeppsberget sijaitsee Lökön saaren länsiosassa, saaren pohjoisrannalla. Kallio on selvästi vesiltä erottuva matala rantakallio, jonka päähän on tehty kesämökin laituri. Kalliolla on runsaasti erilaisia kalliohakkauksia. Näistä vanhimmaksi mainitaan vuonna 1755 hakattu Upplannin ja Södermanlandin maakuntavaakuna. Stig Weckmanin tietojen mukaan kaikki hakkaukset ovat 1700-luvulta. Kalliossa on mm. Kustaan sodan aikaisia nimihakkauksia.
Vuoden 2013 inventoinnissa paikalla käytiin valokuvaamassa kallio. Auringonpaiste häiritsi hakkausten havaitsemista, mutta esimerkiksi Carl Fredric Arnkihlin v. 1788 tekemä nimihakkaus oli erotettavissa. |
| metsakeskus.613500006 |
638 |
Burkholmsfjärden Tullandet NE |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
440277.00000000 |
6678157.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.613500006 |
Inventointi 2013:
Tullandetin saaren itäpään pohjoisrannalla.
Tullandetin koillisosan hakkaukset sijaitsevat saaren itäpään pohjoisrannalla kahdella eri kallioalueella, joista läntisemmällä on 1900-luvun ”protestikirjoitus” ja itäisemmällä vanhempia 1600-1800 –luvun hakkauksia. Hakkauksista on jäljennöspiirroksia Weckmanin artikkeleissa.
Tullandetin itäpään kalliot tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Läntinen hakkaus on tehty vuonna 1900 protestiksi venäläisten sortovaltaa kohtaan. Siinä on Suomen leijona sekä teksti ”än kommer dag – än är ej allt förbi” Vänrikki Stoolin tarinoista. Itäisemmällä kalliolla on kesämökin länsipuolella olevan saunan luona olevalla kalliolla useita hakkauksia, joista osa on tullut uudelleen näkyviin vasta vuonna 2012 kun sauna on rakennettu ja kalliolta on poistettu sammalta. Vanhin erotettu nimihakkaus on saunan itäpuolella oleva ”?LUBERG” vuodelta 1650 tai 1656. Nimen etukirjain saattaa olla H tai B tai sitten yhdistetyt H ja B, jolloin etunimi alkaisi H:lla ja sukunimi olisi Bluberg. Muita saunan itäpuolella olevia tekstejä ovat ”IWD”, ”J.P.”, ”AK”, ”GS” ja ”WD”. Piirrokset ovat noin 2-3 metrin alueella. Saunamökin pohjoispuolella erottui vaakaviivan erottamana teksti ”J.O.O” ja vuosiluku 1896 sekä erillisenä kirjaimet ”BO”. |
| metsakeskus.614010001 |
614 |
Ahvensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551267.36700000 |
7330443.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Soudunjärveen pistävällä niemellä Taivalkoskentien eteläpuolella ja Ahvensalmen itäpuolella. Löydöt ovat taltta, hävinnyt taltta, palanut luu, kvartsi ja pajakuona. |
| metsakeskus.614010003 |
614 |
Kuorikkiselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568117.59600000 |
7323943.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Akanlahdenniemen etelärannalta Välilahteen pistävällä niemellä Taivalkosken-Posiontielle vievän tien pohjoispuolella. Löytöinä kolme kourutalttaa, reikäkiven katkelma ja hioin. |
| metsakeskus.614010005 |
614 |
Kämäräinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
551107.42600000 |
7330533.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Soudunjärveen pistävällä niemellä Taivalkoskelle vievän tien eteläpuolella paikalla sijaitsevan talon itäpuolella n. 40 m itään kohteesta 1 Ahvensalmi, kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.614010009 |
614 |
Niskapalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549627.94400000 |
7361941.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010009 |
Kohde sijaitsee Murtoselkäjärven koillisosan lounaisrannalla, hiekkapohjaisella entisellä viljelysmaalla. Asuinpaikkamerkkejä on havaittu paikalla olleen asuinrakennuksen pohjoispuolella. |
| metsakeskus.614010013 |
614 |
Soudunsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550047.85100000 |
7330873.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010013 |
Kohde sijaitsee Vanhan Ranualle vievän tien ja siitä Karhusuonlehtoon erkanevan tien risteyksen kohdalla. Löydöksiä on tien molemmin puolin metsämaassa ja soranottoalueella. Soranotto ja teiden rakentaminen ovat tuhonneet suurehkon osan asuinpaikasta |
| metsakeskus.614010017 |
614 |
Niskasuo S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550707.58600000 |
7330913.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010017 |
Suoperäisen, osin pelloksi raivatun laakson eteläpuolella, hiekkapohjaisessa mäntymetsässä oleva kohde. Vanhalta Ranuan tieltä Honkaniemen taloon vievän tien molemmilla puolilla. Asuinpaikkamerkkejä erottuu kapealla vyöhykkeellä sadan metrin matkalla. |
| metsakeskus.614010018 |
614 |
Niskasuo N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550402.70900000 |
7331123.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010018 |
Niskasuon pohjoispuolisen Kuudenmarkanharjun eteläreunalla on pesäkkeellisiä asuinpaikan merkkejä hiekkapohjaisessa männikkömetsässä usean sadan metrin matkalla.
Löydöt: kvartsia, palanutta luuta (KM 15737:1-7, 19928:1-2, 29991:1-2)
2024: Rajausta muutettu vastaamaan lähemmin v. -93 inventoinnin muistiinpanojen luonnoksia. LiDARin perusteella kohteeseen vaikuttaisi mahdollisesti kuuluvan myös pari kuoppajäännöstä, jotka ovat mj-alueen sisäpuolella. |
| metsakeskus.614010019 |
614 |
Tyynelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551707.18200000 |
7331533.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010019 |
Posionjärven kaakkoisrannalla, Kattavanlahden ja Tammilahden välissä. Tyynelän tilan pihapiirissä, rantaan johtavan polun kohdalla oleva asuinpaikka asuinrakennusten länsipuolella. Kivikkoisessa hiekkamultamaassa on löydöksiä vanhalla rantatörmällä. |
| metsakeskus.614010023 |
614 |
Kemppaisenpalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
573167.45200000 |
7369720.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010023 |
Maaninkajärven länsirannalla, kuusikkometsässä eli "Kemppaisenpalossa" erottuu kiukaan raunio. |
| metsakeskus.614010033 |
614 |
Kälkäjänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565831.57000000 |
7304724.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010033 |
Kostonjärven luoteisosan Keminperän koillisrannalla, Kälkäjänniemen ja Vuoskanlahden puolivälissä on löydöksiä huuhtoutuneella rantahietikolla, jossa erottuu liesikiveyksiä. |
| metsakeskus.614010034 |
614 |
Lotanniemi |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
560253.80700000 |
7307782.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010034 |
Kohde sijaitsee Kynsijärveen idästä pistävän niemen kärjessä, järveen jyrkästi viettävällä mäntykankaalla. Rannasta 30 metrin päässä on 11 kahden metrin laajuista ja noin metrin syvää painannetta. Hautausmaan rajat erottuvat maastossa mätäsvallina. Paikalla on seurakunnan pystyttämä muistokivi. Kohde ajoittuu 1600-1700-luvulle. Kohteesta on yleiskartta Taisto Karjalaisen tarkastusraportissa vuodelta 1988. |
| metsakeskus.614010035 |
614 |
Kuivaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
553816.35200000 |
7324919.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010035 |
Yli-Kitkan Turjanselän etelärannalla, Mustavaaran kohdalla itään pistävällä Kuivaniemellä. Röykkiö on niemen nokasta vajaa 300 m länteen, männikkökankaalla. Se on jyrkästi Yli-Kitkajärveen laskevan rannan yläpuoleisella terassilla, noin 10 m järven yläpuolella. Se on halkaisijaltaan n. 5 m ja keskellä on metrin syvyinen kuoppa. Tarkastuksessa 1988 saadun tiedon mukaan kuoppa on kaivettu 1980-luvulla, jota ennen kiviröykkiö oli noin metrin ympäröivää maastoa korkeampi. |
| metsakeskus.614010036 |
614 |
Kalmonjoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
562822.77700000 |
7307523.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010036 |
Kynsilammen ja Kynsivaarasta Inkeeseen vievän maantien välisessä maastossa, Kalmonjoen mutkan luoteispuolella tasaisella hiekkakankaalla. Noin 0,5 hehtaarin laajuisella alueella on 22 kuoppaa käsittävä kivikautinen pyyntikuoppa-alue, joka muodostuu kahdesta limikkäistä kuopparivistä Kalmonjoelta
Heinäkankaan yli lännessä sijaitsevalle suolle.
Kohteeseen liittyy myös inventoinnissa 2010 havaittu raudanpelkistysuuni.
Museovirasto on hoitanut kohdetta ja hoitoraportissa kerrotaan seuraavaa: Posio Heinäkangas. Hoidon aikana vuonna 1988 pyyntikuoppien ympäristöstä raivattiin puustoa ja risukkoa, jotta kuopat olisivat selvästi nähtävissä. Hoidon yhteydessä pyyntikuoppa-alue myös kartoitettiin.
V. 2020 maanomistaja ilmoittanut, että kuoppa 2 on tuhoutunut maanotossa jossakin vaiheessa.
Kohde tarkastettiin v. 2021. Tarkastuksessa todettiin kuopan 2 tuhoutuminen maanotossa. Aluetta oli laajalti muokattu metsänkäytön yhteydessä, mutta kuopat olivat pääosin säästyneet hyvin. Muokatulta alueelta löydettiin runsaasti asuinpaikkalöytöjä, joten kohteessa on myös esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.614010036 |
614 |
Kalmonjoki |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
562822.77700000 |
7307523.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010036 |
Kynsilammen ja Kynsivaarasta Inkeeseen vievän maantien välisessä maastossa, Kalmonjoen mutkan luoteispuolella tasaisella hiekkakankaalla. Noin 0,5 hehtaarin laajuisella alueella on 22 kuoppaa käsittävä kivikautinen pyyntikuoppa-alue, joka muodostuu kahdesta limikkäistä kuopparivistä Kalmonjoelta
Heinäkankaan yli lännessä sijaitsevalle suolle.
Kohteeseen liittyy myös inventoinnissa 2010 havaittu raudanpelkistysuuni.
Museovirasto on hoitanut kohdetta ja hoitoraportissa kerrotaan seuraavaa: Posio Heinäkangas. Hoidon aikana vuonna 1988 pyyntikuoppien ympäristöstä raivattiin puustoa ja risukkoa, jotta kuopat olisivat selvästi nähtävissä. Hoidon yhteydessä pyyntikuoppa-alue myös kartoitettiin.
V. 2020 maanomistaja ilmoittanut, että kuoppa 2 on tuhoutunut maanotossa jossakin vaiheessa.
Kohde tarkastettiin v. 2021. Tarkastuksessa todettiin kuopan 2 tuhoutuminen maanotossa. Aluetta oli laajalti muokattu metsänkäytön yhteydessä, mutta kuopat olivat pääosin säästyneet hyvin. Muokatulta alueelta löydettiin runsaasti asuinpaikkalöytöjä, joten kohteessa on myös esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.614010036 |
614 |
Kalmonjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
562822.77700000 |
7307523.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010036 |
Kynsilammen ja Kynsivaarasta Inkeeseen vievän maantien välisessä maastossa, Kalmonjoen mutkan luoteispuolella tasaisella hiekkakankaalla. Noin 0,5 hehtaarin laajuisella alueella on 22 kuoppaa käsittävä kivikautinen pyyntikuoppa-alue, joka muodostuu kahdesta limikkäistä kuopparivistä Kalmonjoelta
Heinäkankaan yli lännessä sijaitsevalle suolle.
Kohteeseen liittyy myös inventoinnissa 2010 havaittu raudanpelkistysuuni.
Museovirasto on hoitanut kohdetta ja hoitoraportissa kerrotaan seuraavaa: Posio Heinäkangas. Hoidon aikana vuonna 1988 pyyntikuoppien ympäristöstä raivattiin puustoa ja risukkoa, jotta kuopat olisivat selvästi nähtävissä. Hoidon yhteydessä pyyntikuoppa-alue myös kartoitettiin.
V. 2020 maanomistaja ilmoittanut, että kuoppa 2 on tuhoutunut maanotossa jossakin vaiheessa.
Kohde tarkastettiin v. 2021. Tarkastuksessa todettiin kuopan 2 tuhoutuminen maanotossa. Aluetta oli laajalti muokattu metsänkäytön yhteydessä, mutta kuopat olivat pääosin säästyneet hyvin. Muokatulta alueelta löydettiin runsaasti asuinpaikkalöytöjä, joten kohteessa on myös esihistoriallinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.614010037 |
614 |
Särkiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569835.89800000 |
7326087.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010037 |
Yli-Kitkan Ruumisselän eteläpuolella. Verkkosalmen sillasta 650 m pohjoiseen olevan hiekkakankaan hakkuualalla. Aurausurissa erottuu useissa kohdissa merkkejä tulenpidosta. Paikalta on otettu talteen kvartsi-iskoksia (KM 25129). |
| metsakeskus.614010039 |
614 |
Kuorikkikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
568146.58700000 |
7323754.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010039 |
Yli-Kitkan Kuorikkiselän ja Akanlahden välisen salmen eteläpuolella. Paikka on Välilahden kohdalla, Kuorikkikankaan itäpään männikkökankaalla. Havaintoja viljelystieltä ja poluilta.
Kuorikkikankaan asuinpaikka on 1995 koetutkimusten perusteella varsin laaja, mutta pesäkkeinen. Tähänastisten tutkimusten perusteella paikalla on asuttu ainakin vuosien 5800 ja noin 2000 BP välillä. Paikalla on tutkittu suorakaiteen muotoinen myöhäiskivikautinen asumuksen jäännös (6 x 4 m). Siinä on ollut kaksi tulisijaa ja kaksi kulkuaukkoa. Asuinpaikalta on löydetty Sär 1 -keramiikkaa, Pöljän keramiikkaa ja Sär 2 -keramiikkaa sekä runsaasti kiviesineistöä.
|
| metsakeskus.614010039 |
614 |
Kuorikkikangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
568146.58700000 |
7323754.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010039 |
Yli-Kitkan Kuorikkiselän ja Akanlahden välisen salmen eteläpuolella. Paikka on Välilahden kohdalla, Kuorikkikankaan itäpään männikkökankaalla. Havaintoja viljelystieltä ja poluilta.
Kuorikkikankaan asuinpaikka on 1995 koetutkimusten perusteella varsin laaja, mutta pesäkkeinen. Tähänastisten tutkimusten perusteella paikalla on asuttu ainakin vuosien 5800 ja noin 2000 BP välillä. Paikalla on tutkittu suorakaiteen muotoinen myöhäiskivikautinen asumuksen jäännös (6 x 4 m). Siinä on ollut kaksi tulisijaa ja kaksi kulkuaukkoa. Asuinpaikalta on löydetty Sär 1 -keramiikkaa, Pöljän keramiikkaa ja Sär 2 -keramiikkaa sekä runsaasti kiviesineistöä.
|
| metsakeskus.614010040 |
614 |
Jakkarasaari 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552077.03500000 |
7332133.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010040 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Mikkolan taloon johtavan tien pohjoispuolella Jakkarasaaren kaakkoisosassa n. 40 m länteen hiekkakuopasta, jonka kohdalla on sijainnut kohde 38, Posio Jakkarasaari E kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.614010041 |
614 |
Jakkarasaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
551857.12600000 |
7332113.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Jakkarasaaren eteläosassa Mikkolan taloon vievän tien eteläpuolella talon pihamaalla. Paikalla on myös mahdollinen lappalaisasuinpaikka. Löydöt ovat kvartsia. |
| metsakeskus.614010041 |
614 |
Jakkarasaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
551857.12600000 |
7332113.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Jakkarasaaren eteläosassa Mikkolan taloon vievän tien eteläpuolella talon pihamaalla. Paikalla on myös mahdollinen lappalaisasuinpaikka. Löydöt ovat kvartsia. |
| metsakeskus.614010042 |
614 |
Jakkarasaari 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551657.19900000 |
7331883.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Mikkolan tilan päärakennuksen itäpuolella pellolla Jakkarasaaren eteläosassa. Löytöinä kvartsia, hioin? ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010043 |
614 |
Honkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
550897.51100000 |
7331028.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Posionjärven rantapellolla Soudunsaaren itärannalla 400 m pohjoiseen Taivalkoskelle menevästä tiestä. Löytöinä uurrenuija, hävinnyt taltta, kvartsia, palanutta luuta ja tuluspiitä. Talosta etelään suopellolta on löytynyt kaksi muinaissuksea, joista toista säilytetään talossa. |
| metsakeskus.614010044 |
614 |
Nilokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
552206.97600000 |
7335081.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Posionjärven itäpuolella, Rovaniemelle menevän tien itäpuolella Nilojoesta 250 m pohjoiseen mäntymetsässä suopellon pohjoispuolella. Löytöinä kvartsia. Vuonna 2009 paikalla havaittiin kvartsi-iskoksia aiemman löytöpaikan lisäksi myös korkeammalla maastokohdalla ajouralla. |
| metsakeskus.614010045 |
614 |
Soukkapuro |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552356.00000000 |
7330170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010045 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Soukkalammesta Soudunjärveen virtaavasta Soukkapurosta 160 m pohjoiseen metsätien kummallakin puolella 100 metrin etäisyydellä toisistaan (ks. myös alakohde).
Pyyntikuoppien vaiheilta on myös havaittu pintalöytönä vuonna 2010 kvartsikaapimen (KM 38718) katkelma, joka osoittanee pyyntikuoppiin liittyvää toimintaa, ehkä saaliin käsittelyä. Myllylammen kivikautinen/pyyntikulttuuriin liittyvä asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsee alemmalla korkeustasolla hieman idempänä. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13172 |
11040 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12001 |
13200 |
11019 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12001 |
13200 |
11040 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12001 |
13200 |
11006 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13180 |
11019 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13180 |
11040 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010046 |
614 |
Myllylampi |
10002 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
552506.86400000 |
7330053.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010046 |
Asuinpaikka ja raudanvalmistuspaikka sijaitsevat Myllylammen länsipuolella mäntymetsässä metsätien päässä. Tarkastuksessa 2004 todettu mahdollisen uunin kohta sekä luuta ja keramiikkaa sisältynyt likamaakuoppa. Löytöinä varhaismetallikautista keramiikkaa, asbestia, kvartsia, rautakuonaa ja sulatusuunin katkelmia. Varsinaisia uunin jäännöksiä ei tavattu tehdyssä koekuopassa, mutta sen sijaan mahdollisesti juuri Myllylammelta peräisin olevia läheisen kesämökin pihalta sekundäärisinä (irtolöytökohde Soukkalahti).
Vuoden 2016 tarkastuksessa alueen pohjoisosa oli äestetty. Äestysalueella ei havaittu esinelöytöjä, mutta todettiin äestetty liesikiveys sekä pyyntikuoppa (ks. alakohteet).
Alueen halki kirkonkylältä johtavan metsätien ja Soukkapuron vartta kohti pohjoista suuntautuvan vanhan tieuran risteyksestä on löytöhavaintoja aina noin 100 m päässä olevaan tienmutkaan, maastokartalle merkitsemättömien vanhojen tieurien risteykseen saakka.
Soukkalammen ja Kitkan Soukkalahden välisessä Soukkapurossa on mahdollinen raunioituneen myllyn paikka metsätien sillan vaiheilla Myllylammen länsipäässä, jossa puro nopeasti laskee 4 metriä. Vuoden 1965 topografikartalla ei ole merkintää rakennuksesta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa äestetyltä alueelta löydettiin vielä toinen liesikiveys. Kohteen läpi kulkevalla metsätiellä todettiin runsaasti löytöaineistoa kuten kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.614010048 |
614 |
Nilojärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555155.78800000 |
7333932.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilojärven luoteisrannalla mäntymetsässä rannalle vievän metsätien päässä. Löydöt kvartseja. |
| metsakeskus.614010049 |
614 |
Nilojärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
555185.78000000 |
7334142.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010049 |
Kohde sijaitsee Nilojärven länsirannalla. Alueella on kaksi kuoppaa: toinen niemen tyven pohjoisrannalla ja toinen niemen kaakkoisrannalla, niemen kärjestä vajaan 100 m päässä. |
| metsakeskus.614010050 |
614 |
Hovinkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
555355.65400000 |
7354943.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010050 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Hovinkankaan pohjoisosassa n. 460 x 200 m:n alueella hiekkakuopan ja entisen raivion pohjoispuolella ja supan pohjois- itä- ja kaakkoispuolella nauhamaisessa muodossa. |
| metsakeskus.614010051 |
614 |
Mustalahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550107.84400000 |
7324736.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010051 |
Kohde sijaitsee Yli-Kitkan Mustalahden kaakkoisrannalla. Mustavaaran läntisillä alarinteillä on kaksi lähekkäistä asuinpaikka-aluetta. Eteläisempi sijaitsee lähteen pohjoispuolella ja suon itäpuolella, polun kohdalla. Löytöalueen pohjoispuolella on myös yksi kuoppa. Pohjoisempi alue on edellisestä runsaat 300 m koilliseen, luoteeseen viettävässä rinteessä, joka on äestetty. Löydöt liuskeiskos?, kvartsia, palanutta luuta (KM 30001:1-4).
|
| metsakeskus.614010051 |
614 |
Mustalahti 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
550107.84400000 |
7324736.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010051 |
Kohde sijaitsee Yli-Kitkan Mustalahden kaakkoisrannalla. Mustavaaran läntisillä alarinteillä on kaksi lähekkäistä asuinpaikka-aluetta. Eteläisempi sijaitsee lähteen pohjoispuolella ja suon itäpuolella, polun kohdalla. Löytöalueen pohjoispuolella on myös yksi kuoppa. Pohjoisempi alue on edellisestä runsaat 300 m koilliseen, luoteeseen viettävässä rinteessä, joka on äestetty. Löydöt liuskeiskos?, kvartsia, palanutta luuta (KM 30001:1-4).
|
| metsakeskus.614010052 |
614 |
Mustalahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549797.97300000 |
7325155.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010052 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka ja mahdollinen lappalaisasuinpaikka sijaitsevat Mustalahden länsirannalla lahteen pistävän niemenkärjen eteläpuolelta. Löydöt ovat palanutta luuta, pajakuonaa ja tuluspiitä. |
| metsakeskus.614010052 |
614 |
Mustalahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
549797.97300000 |
7325155.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010052 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka ja mahdollinen lappalaisasuinpaikka sijaitsevat Mustalahden länsirannalla lahteen pistävän niemenkärjen eteläpuolelta. Löydöt ovat palanutta luuta, pajakuonaa ja tuluspiitä. |
| metsakeskus.614010052 |
614 |
Mustalahti 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11019 |
27000 |
549797.97300000 |
7325155.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010052 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka ja mahdollinen lappalaisasuinpaikka sijaitsevat Mustalahden länsirannalla lahteen pistävän niemenkärjen eteläpuolelta. Löydöt ovat palanutta luuta, pajakuonaa ja tuluspiitä. |
| metsakeskus.614010052 |
614 |
Mustalahti 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
549797.97300000 |
7325155.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010052 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka ja mahdollinen lappalaisasuinpaikka sijaitsevat Mustalahden länsirannalla lahteen pistävän niemenkärjen eteläpuolelta. Löydöt ovat palanutta luuta, pajakuonaa ja tuluspiitä. |
| metsakeskus.614010053 |
614 |
Halla-aho |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
547179.01500000 |
7328054.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010053 |
Ainakin 19 pyyntikuopan järjestelmä metsässä n. 270 x 100 m:n kokoisella pohjois-eteläsuuntaisella alueella tasaisella hiekkakankaalla. Kuoppien koko vaihtelee noin 2 ja 3 m välillä. Lounaisin kuopista on pitkänomainen, kooltaan noin 6x3 m. Erillään purouoman erottamana pohjoisessa on lisäksi muista poikkeava, syvä painanne, kooltaan noin 8x4 m.
Kohde on vaurioitunut metsänkäytössä. Ainakin 4 pyyntikuoppaa on vahingoittunut maanmuokkauksessa.
Kohteen itäpuolella kulkee pitkä kapea kaivanto, joka on ilmeinen taisteluhauta. Suuret poikkeavat kuopat lienevät myös sodanaikaisten (saksalaisten?) linnoitteiden jäännöksiä eivätkä liity kohteen esihistorialliseen käyttöön. |
| metsakeskus.614010054 |
614 |
Rytinki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544010.29400000 |
7325615.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010054 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee pienen Rytinki -nimisen järven pohjoisrannalla järven ja leirikeskukseen vievän tien välissä. Paikka on löytynyt inventoinnissa 1993 ja löydöt ovat kvartsia.
Paikka tarkastettiin uudelleen inventonnissa 2010, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu. Arvion mukaan kyse olisi ennemminkin satunnaisesta kvartsien työstöpaikasta. |
| metsakeskus.614010055 |
614 |
Saarijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543610.45500000 |
7325635.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Saarijärven rannalla seurakunnan leirikeskuksen pihamaalla. Löydöt, jotka ovat kvartseja, on kerätty rannalta laiturin länsipuolelta. |
| metsakeskus.614010056 |
614 |
Kotajärvi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548727.40100000 |
7325951.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010056 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kotajärven ja Yli-Kitkan välisellä niemellä, Posion kirkolle vievän tien ja Kotajärven välissä mäntymetsässä. Yksi pyyntikuopista on epävarma. Lisäksi pyyntikuoppien eteläpuolella on viime sodan aikaisia kaivantoja. |
| metsakeskus.614010057 |
614 |
Kotajärvi 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
548748.39300000 |
7325675.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010057 |
Kohde sijaitsee Kotajärven ja Puikkonen -nimisen järven välissä kannaksella. Metsätien länsipuolella on kaksi tupasijaa. Metsätien kummallakin puolella on kaksi pyyntikuoppaa 40 m etäisyydellä toisistaan. Alue on n. 100 x 90 m kokoinen. Löytöinä rautanaula, tuluspiitä ja hioimia?. |
| metsakeskus.614010057 |
614 |
Kotajärvi 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
548748.39300000 |
7325675.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010057 |
Kohde sijaitsee Kotajärven ja Puikkonen -nimisen järven välissä kannaksella. Metsätien länsipuolella on kaksi tupasijaa. Metsätien kummallakin puolella on kaksi pyyntikuoppaa 40 m etäisyydellä toisistaan. Alue on n. 100 x 90 m kokoinen. Löytöinä rautanaula, tuluspiitä ja hioimia?. |
| metsakeskus.614010057 |
614 |
Kotajärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
548748.39300000 |
7325675.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010057 |
Kohde sijaitsee Kotajärven ja Puikkonen -nimisen järven välissä kannaksella. Metsätien länsipuolella on kaksi tupasijaa. Metsätien kummallakin puolella on kaksi pyyntikuoppaa 40 m etäisyydellä toisistaan. Alue on n. 100 x 90 m kokoinen. Löytöinä rautanaula, tuluspiitä ja hioimia?. |
| metsakeskus.614010057 |
614 |
Kotajärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548748.39300000 |
7325675.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010057 |
Kohde sijaitsee Kotajärven ja Puikkonen -nimisen järven välissä kannaksella. Metsätien länsipuolella on kaksi tupasijaa. Metsätien kummallakin puolella on kaksi pyyntikuoppaa 40 m etäisyydellä toisistaan. Alue on n. 100 x 90 m kokoinen. Löytöinä rautanaula, tuluspiitä ja hioimia?. |
| metsakeskus.614010058 |
614 |
Kotajärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
547738.79200000 |
7325735.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010058 |
Kohde sijaitsee Kotajärven lounaispuolella suon ja järven välissä voimalinjan alla ja lähtituntumassa. Asuinpaikka sijaitsee Kotajärven lounaispuolisen kankaan luoteiskärjessä puron suun eteläpuolella. Kuopat ovat kahdella alueella tästä 200 m eteläkaakkoon ja 500 m kaakkoon. Löydöt ovat kvartseja ja palanutta luuta (mm. kalaa).
|
| metsakeskus.614010058 |
614 |
Kotajärvi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547738.79200000 |
7325735.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010058 |
Kohde sijaitsee Kotajärven lounaispuolella suon ja järven välissä voimalinjan alla ja lähtituntumassa. Asuinpaikka sijaitsee Kotajärven lounaispuolisen kankaan luoteiskärjessä puron suun eteläpuolella. Kuopat ovat kahdella alueella tästä 200 m eteläkaakkoon ja 500 m kaakkoon. Löydöt ovat kvartseja ja palanutta luuta (mm. kalaa).
|
| metsakeskus.614010059 |
614 |
Kattavalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
547508.89100000 |
7324786.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010059 |
Kohde sijaitsee Kattavalammen luoteisrannalla, metsätien ja järven välissä, lammesta Perä-Puikkoseen laskevan puron länsipuolella. Asuinpaikkalöytöjä on sekä lammen pohjoispään rannalta että järven länsipuolisen suon luoteisrannalta 200 m etelään. Pohjoisemmalla alueella on myös yksi kuoppa. Löydöt: kvartsia, hioin ja palanutta luuta.
|
| metsakeskus.614010059 |
614 |
Kattavalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547508.89100000 |
7324786.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010059 |
Kohde sijaitsee Kattavalammen luoteisrannalla, metsätien ja järven välissä, lammesta Perä-Puikkoseen laskevan puron länsipuolella. Asuinpaikkalöytöjä on sekä lammen pohjoispään rannalta että järven länsipuolisen suon luoteisrannalta 200 m etelään. Pohjoisemmalla alueella on myös yksi kuoppa. Löydöt: kvartsia, hioin ja palanutta luuta.
|
| metsakeskus.614010060 |
614 |
Saarilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546664.00000000 |
7324167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010060 |
Inventoinnissa 1993 paikannettu pyyntikuoppa sijaitsee Saarilampeen lännestä pistävän hiekkaisen niemen korkeimmalla kohdalla. Pyyntikuopasta noin 50 metriä länteen on luoteesta kaakkoon lukeva hiekkatie. Inventoinnissa vuonna 2010 alue oli mäntytaimikkona.
Pyyntikuoppa on pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3 m ja sen syvyys on 70
cm. Kuopan eteläpuolella on kahden metrin etäisyydellä halkaisijaltaan noin 1,5 m kokoinen ja syvyyeltään 30 cm kuoppa. Myös pyyntikuopasta 4 m länteen on 1,5 x 1 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 70 cm. Arvioita näiden läheisten kuoppien tarkoituksesta ei ole esitetty. |
| metsakeskus.614010061 |
614 |
Kattavan poroaita |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547942.00000000 |
7323621.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010061 |
Kohde sijaitsee Kattavalammesta 200-250 metriä etelään metsätien itäpuolella. Asuinpaikkalöytöjä on poroaidan johteiden länsipäässä veräjän suulla ja kaarteen länsipuolella. Kvartsia havaittiin myös Maaselänharjun yli menevän metsäautouran
risteyksessä. Asuinpaikasta 150-200 m itään on vuoden 1993 inventoinnissa todettu kvartsilouhos, jota ei kuitenkaan havaittu vuoden 2010 inventoinnin yhteydessä. Löydöt kvartsia, kvartsiittipala (KM 30008:1-6). |
| metsakeskus.614010062 |
614 |
Maaselänpuro 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547808.77800000 |
7323546.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010062 |
Kohde sijaitsee Maaselänlammen koillisrannalla. Pohjoisimpana lammen rannalla on kaksi pyyntikuoppaa. Asuinpaikkajäännökset sijaitsevat pesäkkeellisesti kankaan reunassa runsaan 300 metrin matkalla kuoppien luota kaakkoon aina poroaidan eteläpuolelle. Löydöt kvartsia, palanutta luuta (KM 30009:1-5). Inventoinnissa vuonna 2010 vain toinen pyyntikuopista löydettiin. Se on pyöreä, vallillinen, halkaisijaltaan 2,8 metriä ja syvyydeltään 60 cm. Inventoinnissa (2010) havaittiin pyyntikuopan ja Maaselänlammen välisessä hiekkapaljastumassa kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010062 |
614 |
Maaselänpuro 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
547808.77800000 |
7323546.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010062 |
Kohde sijaitsee Maaselänlammen koillisrannalla. Pohjoisimpana lammen rannalla on kaksi pyyntikuoppaa. Asuinpaikkajäännökset sijaitsevat pesäkkeellisesti kankaan reunassa runsaan 300 metrin matkalla kuoppien luota kaakkoon aina poroaidan eteläpuolelle. Löydöt kvartsia, palanutta luuta (KM 30009:1-5). Inventoinnissa vuonna 2010 vain toinen pyyntikuopista löydettiin. Se on pyöreä, vallillinen, halkaisijaltaan 2,8 metriä ja syvyydeltään 60 cm. Inventoinnissa (2010) havaittiin pyyntikuopan ja Maaselänlammen välisessä hiekkapaljastumassa kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010062 |
614 |
Maaselänpuro 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
547808.77800000 |
7323546.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010062 |
Kohde sijaitsee Maaselänlammen koillisrannalla. Pohjoisimpana lammen rannalla on kaksi pyyntikuoppaa. Asuinpaikkajäännökset sijaitsevat pesäkkeellisesti kankaan reunassa runsaan 300 metrin matkalla kuoppien luota kaakkoon aina poroaidan eteläpuolelle. Löydöt kvartsia, palanutta luuta (KM 30009:1-5). Inventoinnissa vuonna 2010 vain toinen pyyntikuopista löydettiin. Se on pyöreä, vallillinen, halkaisijaltaan 2,8 metriä ja syvyydeltään 60 cm. Inventoinnissa (2010) havaittiin pyyntikuopan ja Maaselänlammen välisessä hiekkapaljastumassa kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010062 |
614 |
Maaselänpuro 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547808.77800000 |
7323546.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010062 |
Kohde sijaitsee Maaselänlammen koillisrannalla. Pohjoisimpana lammen rannalla on kaksi pyyntikuoppaa. Asuinpaikkajäännökset sijaitsevat pesäkkeellisesti kankaan reunassa runsaan 300 metrin matkalla kuoppien luota kaakkoon aina poroaidan eteläpuolelle. Löydöt kvartsia, palanutta luuta (KM 30009:1-5). Inventoinnissa vuonna 2010 vain toinen pyyntikuopista löydettiin. Se on pyöreä, vallillinen, halkaisijaltaan 2,8 metriä ja syvyydeltään 60 cm. Inventoinnissa (2010) havaittiin pyyntikuopan ja Maaselänlammen välisessä hiekkapaljastumassa kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010063 |
614 |
Maaselänpuro 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548208.61800000 |
7323086.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010063 |
Kohde sijaitsee Maanselänlammesta 700 m kaakkoon olevan lammen pohjoispuolisella kankaalla. Asuinpaikkalöydöksiä on runsaan 100 m matkalta polun varrelta.
Löydöt: kvartsia, palanutta luuta (KM 30010:1-3)
|
| metsakeskus.614010064 |
614 |
Juuansuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
539672.00800000 |
7339060.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010064 |
Pyyntikuopat ja mahdollinen asuinpaikka sijaitsevat metsäisen harjanteen etelärinteellä sorakuopan koillispuolella ja metsätien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.614010065 |
614 |
Akkalankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
539731.98300000 |
7339879.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010065 |
Kahta lukuunottamatta pyyntikuopat sijaitsevat peltojen välissä olevalla metsäharjanteella, jonka keskipaikkeilla on pieni sorakuoppa. Kahdesta pyyntikuopasta toinen sijaitsee itäisemmän peltoalueen kaakkois- toinen koilliskulmassa. Tarkastuksessa todettu, että muinaisjäännös on kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.614010066 |
614 |
Kenttäkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540921.00000000 |
7347490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010066 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Koirajängän pohjoispuolella Hankasalmen rantaan vievän tien eteläpuolella suon laidassa. |
| metsakeskus.614010067 |
614 |
Purjesaari (Raatosaari) |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
550157.79700000 |
7335831.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010067 |
Kesähaudat sijaitsevat Maaninganselän Raatosaaressa, saaren keskiosassa, yksi on saaren länsipään rannassa. |
| metsakeskus.614010068 |
614 |
Sarvisaari |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
549408.10100000 |
7336081.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010068 |
Hautausmaa sijaitsee Miekkaselän etelärannalla Sarvisaaren länsikärjessä. Hautausmaan vanhin osa sijaitsee sen pohjoisimmassa osassa. |
| metsakeskus.614010069 |
614 |
Kurvilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549208.18200000 |
7335931.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010069 |
Pyyntikuopan sijaitsevat Posionjärven Miekkaselän etelärannalla, Kattariniemen pohjoisosassa nimettömän pienen lammen ja järven välissä metsäharjanteen laen reunamilla. |
| metsakeskus.614010070 |
614 |
Lammassaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
548158.60000000 |
7336881.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010070 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Lammassaaren korkeimmalla kohdalla saaren länsiosassa. Lammassaari sijaitsee Posionjärven Miekkaselän pohjoisosassa Miekkasaaren itäpuolella. |
| metsakeskus.614010071 |
614 |
Miekkasaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
547628.81200000 |
7337281.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010071 |
Asuinpaikka sijaitsee Miekkasaaren pohjoisosassa metsässä sillä kohtaa, missa Rovaniemi-Posio -tieltä erkanee tie Saarenpään taloon. Löydöt ovat tulleet 70 x 40 m:n alueelta. Löydöt ovat kampakeramiikka, palanut savi, luuesineen? katkelma, liuske, kvartsi ja palanut luu. |
| metsakeskus.614010072 |
614 |
Miekkasaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547808.74200000 |
7337380.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010072 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan tupasija sijaitsevat Miekkasaaren pohjoisosassa Miekkasaaren tilan päärakennuksen länsipuolella pellon ja metsän rajalla. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.614010072 |
614 |
Miekkasaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
547808.74200000 |
7337380.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010072 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan tupasija sijaitsevat Miekkasaaren pohjoisosassa Miekkasaaren tilan päärakennuksen länsipuolella pellon ja metsän rajalla. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.614010072 |
614 |
Miekkasaari 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11019 |
27000 |
547808.74200000 |
7337380.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010072 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan tupasija sijaitsevat Miekkasaaren pohjoisosassa Miekkasaaren tilan päärakennuksen länsipuolella pellon ja metsän rajalla. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.614010072 |
614 |
Miekkasaari 2 |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
547808.74200000 |
7337380.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010072 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan tupasija sijaitsevat Miekkasaaren pohjoisosassa Miekkasaaren tilan päärakennuksen länsipuolella pellon ja metsän rajalla. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.614010073 |
614 |
Hietalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
548443.53000000 |
7320552.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010073 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Livojärven koillisrannalla 240 m:n etäisyydellä rannansuuntaisesti toisistaan harjanteen länsipäässä. Paikalla on myös mahdollinen kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt kvartsia. |
| metsakeskus.614010074 |
614 |
Karkianniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
548108.66600000 |
7318638.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010074 |
Posion kirkosta n. 12,5 km etelälounaaseen Livojärven länsiosassa. Suottaselän länsipuolisen niemen kaakkoisrannan mökin kohdalta on viitteitä asuinpaikasta. Kuoppa on tästä n. 150-200 m länteen mökkitien eteläpuolella.
Löydöt: kvartsia (KM 30015)
|
| metsakeskus.614010074 |
614 |
Karkianniemi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548108.66600000 |
7318638.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010074 |
Posion kirkosta n. 12,5 km etelälounaaseen Livojärven länsiosassa. Suottaselän länsipuolisen niemen kaakkoisrannan mökin kohdalta on viitteitä asuinpaikasta. Kuoppa on tästä n. 150-200 m länteen mökkitien eteläpuolella.
Löydöt: kvartsia (KM 30015)
|
| metsakeskus.614010075 |
614 |
Karkianniemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547628.86000000 |
7318778.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010075 |
Posion kirkosta n. 12,5 km etelälounaaseen Livojärven länsiosassa. Suottaselän länsipuolisen niemen läntisimmällä niemekkeellä on kaksi kuoppaa vajaan 50 m päässä toisistaan.
|
| metsakeskus.614010076 |
614 |
Karkianniemi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547788.79200000 |
7318988.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010076 |
Kohde sijaitsee Livojärven länsiosassa Suottaselän länsipuolisessa niemessä. Niemen pohjoisosasta on todettu pyyntikuoppa ja asuinpaikka. Pyyntikuoppa sijaitsee niemen koilliskärjessä. Kuopasta 200 m luoteeseen soisella kannaksella olevalta läntisemmältä harjanteelta on löytynyt myös asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja palanutta luuta (KM 30016:1-2).
|
| metsakeskus.614010077 |
614 |
Miekkasaari 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
547558.84100000 |
7337031.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010077 |
Asuinpaikka sijaitsee Posionjärven Miekkaselän Miekkasaaren länsirannalla Miekkasalmen rannasta n. 140 m länteen talolle vievän tilustien kaakkoispuolella. Löydöt ovat kvartsia. |
| metsakeskus.614010078 |
614 |
Miekkasaari 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547633.80600000 |
7336851.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010078 |
Kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Posionjärven Miekkasaaren lounaisrannalla n. 10 m vesirajasta taloille vievän tien ja järven välissä metsässä. Löydöt ovat piiesineen katkelma, kvartsia, liuske-esineen? katkelma, palanutta luuta ja punamultaa.
Pyyntikuoppia on kolme ja äärimmäisten kuoppien välinen etäisyys on 170 m. Asuinpaikkalöydöt ovat löytyneet läntisimmän pyyntikuopan ympäriltä. |
| metsakeskus.614010078 |
614 |
Miekkasaari 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
547633.80600000 |
7336851.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010078 |
Kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Posionjärven Miekkasaaren lounaisrannalla n. 10 m vesirajasta taloille vievän tien ja järven välissä metsässä. Löydöt ovat piiesineen katkelma, kvartsia, liuske-esineen? katkelma, palanutta luuta ja punamultaa.
Pyyntikuoppia on kolme ja äärimmäisten kuoppien välinen etäisyys on 170 m. Asuinpaikkalöydöt ovat löytyneet läntisimmän pyyntikuopan ympäriltä. |
| metsakeskus.614010078 |
614 |
Miekkasaari 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
547633.80600000 |
7336851.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010078 |
Kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Posionjärven Miekkasaaren lounaisrannalla n. 10 m vesirajasta taloille vievän tien ja järven välissä metsässä. Löydöt ovat piiesineen katkelma, kvartsia, liuske-esineen? katkelma, palanutta luuta ja punamultaa.
Pyyntikuoppia on kolme ja äärimmäisten kuoppien välinen etäisyys on 170 m. Asuinpaikkalöydöt ovat löytyneet läntisimmän pyyntikuopan ympäriltä. |
| metsakeskus.614010078 |
614 |
Miekkasaari 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547633.80600000 |
7336851.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010078 |
Kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Posionjärven Miekkasaaren lounaisrannalla n. 10 m vesirajasta taloille vievän tien ja järven välissä metsässä. Löydöt ovat piiesineen katkelma, kvartsia, liuske-esineen? katkelma, palanutta luuta ja punamultaa.
Pyyntikuoppia on kolme ja äärimmäisten kuoppien välinen etäisyys on 170 m. Asuinpaikkalöydöt ovat löytyneet läntisimmän pyyntikuopan ympäriltä. |
| metsakeskus.614010079 |
614 |
Miekkasaari 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548058.63700000 |
7336651.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010079 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Posionjärven Miekkasaaren kaakkoisosassa. Itäinen kolmen kuopan ryhmä siinä kohdalla saaren itäosassa,missä on lyhyt niemi harjanteen koillis ja kaakkoisrinteellä. Läntinen kolmen pyyntikuopan ryhmä sijaitsee ensimmäisestä 120 m lounaaseen talolle vievän tien lounaispuolella. |
| metsakeskus.614010080 |
614 |
Miekkasaari 6 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547958.68000000 |
7336931.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010080 |
Asuinpaikka sijaitsee Posionjärven Miekkasaaren itärannalla saaren keskikohdalla pienen lahden pohjukassa metsässä talolle johtavan tilustien eteläpuolella. Asuinpaikkalöytöjä on löytynyt n. 110 x 50 m:n alueelta: liuske-esineen katkelma, kvartsia ja punamultaa. |
| metsakeskus.614010081 |
614 |
Juuansaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540981.48300000 |
7339170.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010081 |
Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Posionjärven Vasaselän pohjukassa Juuansaaren eteläosassa metsässä, n. 40 m rennasta pohjoiseen. |
| metsakeskus.614010082 |
614 |
Nälkämösaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
542410.90500000 |
7338630.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010082 |
Kivilatomus (röykkiö) sijaitsee Posionjärven Nälkämönsaaren länsiosassa, n. 100 m itään siitä kohdasta, missä on kapea kannas Jänissaareen. Röykkiö on metsässä harjanteen korkeimmalla kohdalla. |
| metsakeskus.614010083 |
614 |
Kenttälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
546739.16500000 |
7337410.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010083 |
Asuinpaikka ja kalakenttä? sijaitsevat Posionjärven pohjoisrannalla Kenttälän talon pihamaalla. Alueella sijaitsee myös miilu. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.614010083 |
614 |
Kenttälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546739.16500000 |
7337410.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010083 |
Asuinpaikka ja kalakenttä? sijaitsevat Posionjärven pohjoisrannalla Kenttälän talon pihamaalla. Alueella sijaitsee myös miilu. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.614010084 |
614 |
Himmerki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557934.68300000 |
7329409.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010084 |
Asuinpaikkalöydöt ovat löytyneet Yli-Kitkan Himmerkinlahden rannalla sijaitsevan leirintäalueen mökkien vierestä, maatuvan lammen eteläpuolelta metsätien varrelta ja lammen pohjoispuolelta metsätien varrelta ja hiekkakuopan reunalta. Pyyntikuoppa sijaitsee lammen eteläpuolella 135 m lammesta ja 25 m metsätiestä etelään. Löydöt ovat kvartsia ja liuske-esineen? katkelma. |
| metsakeskus.614010084 |
614 |
Himmerki |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
557934.68300000 |
7329409.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010084 |
Asuinpaikkalöydöt ovat löytyneet Yli-Kitkan Himmerkinlahden rannalla sijaitsevan leirintäalueen mökkien vierestä, maatuvan lammen eteläpuolelta metsätien varrelta ja lammen pohjoispuolelta metsätien varrelta ja hiekkakuopan reunalta. Pyyntikuoppa sijaitsee lammen eteläpuolella 135 m lammesta ja 25 m metsätiestä etelään. Löydöt ovat kvartsia ja liuske-esineen? katkelma. |
| metsakeskus.614010084 |
614 |
Himmerki |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
557934.68300000 |
7329409.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010084 |
Asuinpaikkalöydöt ovat löytyneet Yli-Kitkan Himmerkinlahden rannalla sijaitsevan leirintäalueen mökkien vierestä, maatuvan lammen eteläpuolelta metsätien varrelta ja lammen pohjoispuolelta metsätien varrelta ja hiekkakuopan reunalta. Pyyntikuoppa sijaitsee lammen eteläpuolella 135 m lammesta ja 25 m metsätiestä etelään. Löydöt ovat kvartsia ja liuske-esineen? katkelma. |
| metsakeskus.614010084 |
614 |
Himmerki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
557934.68300000 |
7329409.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010084 |
Asuinpaikkalöydöt ovat löytyneet Yli-Kitkan Himmerkinlahden rannalla sijaitsevan leirintäalueen mökkien vierestä, maatuvan lammen eteläpuolelta metsätien varrelta ja lammen pohjoispuolelta metsätien varrelta ja hiekkakuopan reunalta. Pyyntikuoppa sijaitsee lammen eteläpuolella 135 m lammesta ja 25 m metsätiestä etelään. Löydöt ovat kvartsia ja liuske-esineen? katkelma. |
| metsakeskus.614010085 |
614 |
Kotikangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
554955.83900000 |
7345457.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010085 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Yli-Suolijärven Hietalahden ja Jängänjoen välissä, Kotikankaan lounaisosan eteläreunalla, hieman yli 100 metrin päässä suon reunasta. Se on Maaninkavaara-Posio tien itäpuolella metsässä, noin 20 metrin etäisyydellä tiestä ja 450 metriä pohjoiseen Jängänjoesta. |
| metsakeskus.614010086 |
614 |
Kotikangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
555355.67700000 |
7345827.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010086 |
Pyyntikuopat sijaitsevat pohjois-eteläsuuntaisena jonona Alimmainen on järven pohjoispuolella, 200 m itään Posio-Maaninkavaaratiestä poroerotuspaikalle vievän metsätien pohjoispuolella, sorakuopan itäpuolella. |
| metsakeskus.614010087 |
614 |
Herasalmi |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
556755.11200000 |
7346277.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010087 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Herajärven luoteispohjukassa, järven luoteisrannalla Herasalmen suulla rannan ja tien välissä, yksi aivan tien eteläpuolella. |
| metsakeskus.614010088 |
614 |
Soudunjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556225.32500000 |
7346347.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010088 |
Asuinpaikka sijaitsee Soudunjärven eteläpuolella, Kotikankaan pohjoisrannalla Apajalahden ja Herasalmen välisellä alueella. Löydöt ovat kvartsia ja liusketta. |
| metsakeskus.614010089 |
614 |
Apajalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
555555.59600000 |
7346177.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010089 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Soudunjärven Apajalahden pohjukan lounaiskulmassa. Kaksi kuopista on Herajärvelle johtavan tien ja sorakuopalle vievän tien välissä, kaksi sorakuopalle vievän tien eteläpuolella. |
| metsakeskus.614010090 |
614 |
Hietalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
555025.80900000 |
7345977.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010090 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Posio-Maaninkajärven tiestä 130 m itään Hietalahteen vievää tietä pitkin. Kuoppa sijaitsee tien pohjoispuolella hiekkakuopan kohdalla. |
| metsakeskus.614010091 |
614 |
Kantoniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
554406.06200000 |
7345877.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010091 |
Kolme, mahdollisesti neljä pyyntikuoppaa Yli-Suolijärven Hietalahden ja pohjoisemman Hietavaaranlammen välisellä kannaksella, heti kannasta noudattavan tien pohjoispuolella. Noin 100 m itään pyyntikuopista on löytynyt kvartsi-iskos. Koko alueen pituus lännestä itään on noin 130 m luokkaa. |
| metsakeskus.614010092 |
614 |
Nuottiniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553676.35600000 |
7345797.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010092 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Posio-Maaninkavaara -tieltä Kantoniemen kautta Nuottiniemeen menevän tien eteläpuolella, n. 1,4 km länteen valtatiestä. |
| metsakeskus.614010093 |
614 |
Mainiosaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552736.73500000 |
7345797.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010093 |
Pyyntikuopista kaksi sijaitsee saaren eteläosassa n. 50 m luoteeseen saarella olevasta rakennuksesta. Yksi kuoppa sijaitsee em. rakennuksesta 120 m pohjoiseen kohdassa, missä metsä muuttuu suoksi. Ensinmainittujen pyyntikuoppien luota on löytynyt kvartsiydin. Rakennuksesta luoteeseen 300 m on liesikiviä rannalla. Mainiosaari sijaitsee Yli-Suolijärvessä, Ruokamonniemen pohjoispuolella. |
| metsakeskus.614010094 |
614 |
Kiirasaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
551887.07400000 |
7346117.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010094 |
Kiirasaari on Yli-Suolijärvessä, Ruokamonniemen pohjoispuolella. Saari on suurinpiirtein luoteis-kaakkoissuuntainen, keskeltä kapea saari. Kolme pyyntikuoppaa sijaitsee saaren kaakkoisen, leveämmän kohdan korkeimmalla kohdalla, neljä saaren luoteisessa, leveämmässä osassa siten, että yksi kuopista sijaitsee talosta 50 m kaakkoon ja kolme muuta 110-200 m luoteeseen.metsäisillä harjanteilla. |
| metsakeskus.614010095 |
614 |
Uopajanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550657.57200000 |
7343528.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010095 |
Asuinpaikka sijaitsee Yli-Suolijärven Uopajanlahden länsirannalla talon pihamaalla 240 m pohjoiseen lahtea ylittävältä sillalta. Löytöinä kvartsia. Kohteessa on myös tulisija. |
| metsakeskus.614010096 |
614 |
Uopajanvaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
550687.56500000 |
7343178.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010096 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Uopajanvaaran länsipuolella ja tien eteläpuolella 220 m kaakkoon Uopajanlahden ylittävältä sillalta. |
| metsakeskus.614010097 |
614 |
Särkilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546793.00000000 |
7344875.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010097 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Särkilammen ja Yli-Suolijärven välisellä kannaksella Posiolle vievän tien pohjoispuolella lahden pohjukassa Peukaloniemen länsipuolella metsässä. Kohteessa on neljä pyyntikuoppaa. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 1, joka on pitkulainen kuoppa selkeällä vallilla. Kuopan koko on n. 4 x 2 x 0,8 m. Muut pyyntikuopat ks. alakohteet. |
| metsakeskus.614010098 |
614 |
Yli-Suolijärvi Ruumissaari 1 |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
546409.27600000 |
7345497.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010098 |
Kesähaudat sijaitsevat Yli-Suolijärven Autioselällä Veneniemen eteläpuolella. Haudat sijaitsevat saaren keskellä talon länsipuolella. |
| metsakeskus.614010099 |
614 |
Mustalehto 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
545919.47900000 |
7344348.17400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010099 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Särkilammen ja Piku-Särkilammen välisellä kannaksella, harjanteella metsässä. Pienempi pyyntikuoppa on n. 45 m länteen lampia yhdistävästä purosta, suurempi n.145 m länteen purosta. Kuoppien keskinäinen etäisyys on 100 m. Löydöt ovat kvartsiesne ja -iskos.
Vuoden 2024 maastokäynnillä kohteen todettiin säilyneen koskemattomana. |
| metsakeskus.614010100 |
614 |
Mustalehto 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546059.42200000 |
7344308.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010100 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Särkilammin ja Pikku-Särkilammen välisellä kannaksella 70 m itään lampia yhdistävästä purosta harjanteen päällä metsässä. |
| metsakeskus.614010101 |
614 |
Leukalehto |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
546009.44100000 |
7344128.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010101 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Pikku-Särkilammen itäpuolella metsässä, 60 m itään rannasta saaren kohdalla. |
| metsakeskus.614010102 |
614 |
Lutvionsuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
541711.17500000 |
7344827.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010102 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Seitijärven ja Jumiskoon vievän tien välisellä luoteis-kaakko -suuntaisella harjanteella metsässä, metsöautotien pohjoispuolella. Matkaa pyyntikuopalle Jumiskoon vievältä tieltä on n.300 m. |
| metsakeskus.614010104 |
614 |
Törmäskangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
542734.00000000 |
7345645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010104 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Törmäsjärven ja sen pohjoispuolella olevan nimettömän lammen välissä olevan puron länsipuolella metsässä.
Kuopat paikannettu inventoinnin karttaluonnoksen ja 5p LiDAR-aineiston avulla. Kohdepiste osoittaa kuoppaan 1, muut alakohteina. |
| metsakeskus.614010105 |
614 |
Takkula |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
543310.52700000 |
7346247.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010105 |
Pyyntikuoppa (?) sijaitsee Törmäperä -lahden pohjoisrannalla tilustien pohjoispuolella n. 140 m Takkulan tilan päärakennuksesta itään. |
| metsakeskus.614010106 |
614 |
Liittoperä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
542470.86100000 |
7346507.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010106 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Jumiskoon vievän tien länsipuolellla. Pyyntikuopalle on matkaa Jumiskon tien ja Ristijärvenniemeen menevän tien risteyksestä 700 m, kuoppa on tien pohjoispuolella metsässä. |
| metsakeskus.614010107 |
614 |
Patokangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540902.00000000 |
7345698.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010107 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Ristijärven ja Seitijärven välissä, Vääntöjoen mutkasta etelään metsäautotien pohjoispuolella pienen sorakuopan vieressä, sen itäpuolella. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.614010108 |
614 |
Liittolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
543210.56100000 |
7347077.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010108 |
Asuinpaikka sijaitsee Liittolahden eteläpuolella olevan kapean niemen etelärannalla paikassa, missä tie muuttuu poluksi. Löydöt ovat kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010109 |
614 |
Lehtiniemi Salmela |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
542190.97400000 |
7347276.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010109 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Perä-Posiolle vievän tien länsipuolella, tiestä itään 640 m Lehtiniemen koulun kohdalla kolmen metsätien erkaantumiskohdassa. |
| metsakeskus.614010110 |
614 |
Yli-Suolijärvi Ruumissaari 2 |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
541111.40800000 |
7348076.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010110 |
Kesähaudat sijaitsevat Yli-Suolijärven Kenttäselän ja Kuukkelinselän välissä, Reikäniemen länsipuolella olevassa Ruumissaaressa. Haudat ovat saaren lounaiskulmassa, saaren korkeimman osan alapuolella. |
| metsakeskus.614010111 |
614 |
Urheilukenttä W |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
542240.95500000 |
7347476.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010111 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Perä-Posiolle menevän tien länsipuolella, seurakuntatalosta länteen Kuukkelinselän ja Liittopern rantaan menevien teitten erkaantumiskohdassa. Kaksi kuopista sijaitsee Kuukkelinselän rantaan menevän tien pohjoispuolella. Kuoppien välinen etäisyys on 60 m. Yksi pyyntikuopista on Liittoperän rantaan vievän tien länsipuolella pienen sorakuopan vieressä.´
Kohde tarkastettiin v. 2022. Yksi kohteen pyyntikuopista (pk 1) on vaurioitunut äestyksessä 2000-luvun puolivälissä. |
| metsakeskus.614010112 |
614 |
Honkakanta |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
541761.14100000 |
7347826.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010112 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kuukkelinselän etelärannalla, kohdassa missä Perä-Posion tieltä erkaantuva tilustie loppuu itä-länsi suuntaisen harjanteen läntisimmällä ja samalla korkeimmalla kohdalla metsässä. |
| metsakeskus.614010113 |
614 |
Veihtiniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
545009.83700000 |
7346707.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010113 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Veihtiniemen kapeimmalla kohdalla Ukkolan tilan päärakennuksesta n. 140 m pohjoiseen harjanteen pohjoiskärjessä metsässä. |
| metsakeskus.614010114 |
614 |
Siimes |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
543860.30100000 |
7347137.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010114 |
Asuinpaikka sijaitsee Reikäniemen luoteisosassa, Kierikkoniemen päässä Siimeksen talon pihapiirissä. Löytönä kvartsia. |
| metsakeskus.614010115 |
614 |
Multikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544260.14000000 |
7346977.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010115 |
Asuinpaikka ja mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Reikäniemen eteläosassa Liittoselän rannalla Veitniemeen vievän tien eteläpuolella talon pihamaalla. Löytönä kvartsia. |
| metsakeskus.614010116 |
614 |
Ollinlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
545476.00000000 |
7347359.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010116 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Ollinlammen kaakkoispuolella Reikäniemen eteläosassa Ollinlammesta 380 m kaakkoon. Kuopat sijaitsevat metsäautotien eteläpuolella yhtä lukuunottamatta, itä-länsisuuntaisella harjanteella metsässä 250 m:n matkalla. |
| metsakeskus.614010117 |
614 |
Lehmisalmi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
547079.00900000 |
7347456.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010117 |
Pyyntikuopat sijaitsevat metsässä Lehmisalmesta n.80 m pohjoiseen harjanteen laella kaakkoiskärjessä. |
| metsakeskus.614010118 |
614 |
Parassimonsaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549208.15300000 |
7347247.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010118 |
Kohde koostuu kivikautisesta asuinpaikasta sekä kahdesta pyyntikuopasta, jotka löytyivät inventoinnissa 1993.
Pyyntikuopat, 2 kpl, sijaitsevat Yli-Suolijärven Parassimonsaaren etelärannalla, idästäpäin katsottuna ensimmäisen niemen itärannalla, hakatussa metsässä, harjanteen lähes korkeimmalla kohdalla.
Kivikautiseen asuinpaikkaan vittaavia löytöjä on löytynyt rannalta em. niemen kohdalta ja lisäksi rannalta 40 m luoteeseen niemestä. Löydöt ovat kvartsi- ja liuske-iskoksia. Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin palaneita kiviä, kvartsi-iskos ja kvartsiydin veden syövyttämässä rantapenkassa. Löytöjä ei poimittu talteen. Pyyntikuoppia harjun laella ei tarkastettu 2010.
Saaren rannat kuluvat säännöstelyeroosiossa. |
| metsakeskus.614010118 |
614 |
Parassimonsaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
549208.15300000 |
7347247.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010118 |
Kohde koostuu kivikautisesta asuinpaikasta sekä kahdesta pyyntikuopasta, jotka löytyivät inventoinnissa 1993.
Pyyntikuopat, 2 kpl, sijaitsevat Yli-Suolijärven Parassimonsaaren etelärannalla, idästäpäin katsottuna ensimmäisen niemen itärannalla, hakatussa metsässä, harjanteen lähes korkeimmalla kohdalla.
Kivikautiseen asuinpaikkaan vittaavia löytöjä on löytynyt rannalta em. niemen kohdalta ja lisäksi rannalta 40 m luoteeseen niemestä. Löydöt ovat kvartsi- ja liuske-iskoksia. Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin palaneita kiviä, kvartsi-iskos ja kvartsiydin veden syövyttämässä rantapenkassa. Löytöjä ei poimittu talteen. Pyyntikuoppia harjun laella ei tarkastettu 2010.
Saaren rannat kuluvat säännöstelyeroosiossa. |
| metsakeskus.614010118 |
614 |
Parassimonsaari S |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
549208.15300000 |
7347247.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010118 |
Kohde koostuu kivikautisesta asuinpaikasta sekä kahdesta pyyntikuopasta, jotka löytyivät inventoinnissa 1993.
Pyyntikuopat, 2 kpl, sijaitsevat Yli-Suolijärven Parassimonsaaren etelärannalla, idästäpäin katsottuna ensimmäisen niemen itärannalla, hakatussa metsässä, harjanteen lähes korkeimmalla kohdalla.
Kivikautiseen asuinpaikkaan vittaavia löytöjä on löytynyt rannalta em. niemen kohdalta ja lisäksi rannalta 40 m luoteeseen niemestä. Löydöt ovat kvartsi- ja liuske-iskoksia. Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin palaneita kiviä, kvartsi-iskos ja kvartsiydin veden syövyttämässä rantapenkassa. Löytöjä ei poimittu talteen. Pyyntikuoppia harjun laella ei tarkastettu 2010.
Saaren rannat kuluvat säännöstelyeroosiossa. |
| metsakeskus.614010118 |
614 |
Parassimonsaari S |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549208.15300000 |
7347247.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010118 |
Kohde koostuu kivikautisesta asuinpaikasta sekä kahdesta pyyntikuopasta, jotka löytyivät inventoinnissa 1993.
Pyyntikuopat, 2 kpl, sijaitsevat Yli-Suolijärven Parassimonsaaren etelärannalla, idästäpäin katsottuna ensimmäisen niemen itärannalla, hakatussa metsässä, harjanteen lähes korkeimmalla kohdalla.
Kivikautiseen asuinpaikkaan vittaavia löytöjä on löytynyt rannalta em. niemen kohdalta ja lisäksi rannalta 40 m luoteeseen niemestä. Löydöt ovat kvartsi- ja liuske-iskoksia. Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin palaneita kiviä, kvartsi-iskos ja kvartsiydin veden syövyttämässä rantapenkassa. Löytöjä ei poimittu talteen. Pyyntikuoppia harjun laella ei tarkastettu 2010.
Saaren rannat kuluvat säännöstelyeroosiossa. |
| metsakeskus.614010119 |
614 |
Parassimonsaari NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549058.20600000 |
7347556.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010119 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Parassimonsaaren pohjoisrannalla lännestä päin katsottuna ensimmäisen niemen kärjessä. Löydöt ovat rannalta. Pyyntikuoppa on asuinpaikasta 60 m kaakkoon suon laidasta kohoavalla osittain paljaalla harjanteella. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010119 |
614 |
Parassimonsaari NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
549058.20600000 |
7347556.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010119 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Parassimonsaaren pohjoisrannalla lännestä päin katsottuna ensimmäisen niemen kärjessä. Löydöt ovat rannalta. Pyyntikuoppa on asuinpaikasta 60 m kaakkoon suon laidasta kohoavalla osittain paljaalla harjanteella. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010119 |
614 |
Parassimonsaari NW |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
549058.20600000 |
7347556.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010119 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Parassimonsaaren pohjoisrannalla lännestä päin katsottuna ensimmäisen niemen kärjessä. Löydöt ovat rannalta. Pyyntikuoppa on asuinpaikasta 60 m kaakkoon suon laidasta kohoavalla osittain paljaalla harjanteella. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010119 |
614 |
Parassimonsaari NW |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549058.20600000 |
7347556.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010119 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Parassimonsaaren pohjoisrannalla lännestä päin katsottuna ensimmäisen niemen kärjessä. Löydöt ovat rannalta. Pyyntikuoppa on asuinpaikasta 60 m kaakkoon suon laidasta kohoavalla osittain paljaalla harjanteella. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010120 |
614 |
Parassimonsaari W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548918.26300000 |
7347476.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010120 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Parassimonsaaren länsikärjessä olevan niemen etelärannalla ja pyyntikuoppa niemen korkeimmalla kohdalla metsässä. |
| metsakeskus.614010120 |
614 |
Parassimonsaari W |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
548918.26300000 |
7347476.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010120 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Parassimonsaaren länsikärjessä olevan niemen etelärannalla ja pyyntikuoppa niemen korkeimmalla kohdalla metsässä. |
| metsakeskus.614010120 |
614 |
Parassimonsaari W |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
548918.26300000 |
7347476.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010120 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Parassimonsaaren länsikärjessä olevan niemen etelärannalla ja pyyntikuoppa niemen korkeimmalla kohdalla metsässä. |
| metsakeskus.614010120 |
614 |
Parassimonsaari W |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548918.26300000 |
7347476.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010120 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Parassimonsaaren länsikärjessä olevan niemen etelärannalla ja pyyntikuoppa niemen korkeimmalla kohdalla metsässä. |
| metsakeskus.614010121 |
614 |
Posionkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
540481.67500000 |
7341129.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010121 |
Asuinpaikka on 600 m pitkä ja keskimäärin 40-60 m leveä vyöhyke Posionkankaalla. Asuinpaikan länsipää on Rovaniemelle vievän ja Jumiskoon vievän tien risteyksestä 500 m pohjoiseen ja itäpää Posionkankaalla olevasta sorakuopasta 100 m etelään. Löydöt ovat kvartsi- ja liuske-iskoksia, hioimen katkelma, palanut luu ja punamultakokkareet.
Asuinpaikalla on seitsemän asuinpainannetta rivissä. Läntisin painanne on Jumiskontiestä 200 m itään. Painanteita on 80 m:n matkalla.
Kohteessa on myös kaksi pyyntikuoppaa, läntisempi 60 m itään Jumiskon tiestä ja toinen 20 m itään siitä. |
| metsakeskus.614010121 |
614 |
Posionkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
540481.67500000 |
7341129.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010121 |
Asuinpaikka on 600 m pitkä ja keskimäärin 40-60 m leveä vyöhyke Posionkankaalla. Asuinpaikan länsipää on Rovaniemelle vievän ja Jumiskoon vievän tien risteyksestä 500 m pohjoiseen ja itäpää Posionkankaalla olevasta sorakuopasta 100 m etelään. Löydöt ovat kvartsi- ja liuske-iskoksia, hioimen katkelma, palanut luu ja punamultakokkareet.
Asuinpaikalla on seitsemän asuinpainannetta rivissä. Läntisin painanne on Jumiskontiestä 200 m itään. Painanteita on 80 m:n matkalla.
Kohteessa on myös kaksi pyyntikuoppaa, läntisempi 60 m itään Jumiskon tiestä ja toinen 20 m itään siitä. |
| metsakeskus.614010121 |
614 |
Posionkangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
540481.67500000 |
7341129.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010121 |
Asuinpaikka on 600 m pitkä ja keskimäärin 40-60 m leveä vyöhyke Posionkankaalla. Asuinpaikan länsipää on Rovaniemelle vievän ja Jumiskoon vievän tien risteyksestä 500 m pohjoiseen ja itäpää Posionkankaalla olevasta sorakuopasta 100 m etelään. Löydöt ovat kvartsi- ja liuske-iskoksia, hioimen katkelma, palanut luu ja punamultakokkareet.
Asuinpaikalla on seitsemän asuinpainannetta rivissä. Läntisin painanne on Jumiskontiestä 200 m itään. Painanteita on 80 m:n matkalla.
Kohteessa on myös kaksi pyyntikuoppaa, läntisempi 60 m itään Jumiskon tiestä ja toinen 20 m itään siitä. |
| metsakeskus.614010121 |
614 |
Posionkangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540481.67500000 |
7341129.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010121 |
Asuinpaikka on 600 m pitkä ja keskimäärin 40-60 m leveä vyöhyke Posionkankaalla. Asuinpaikan länsipää on Rovaniemelle vievän ja Jumiskoon vievän tien risteyksestä 500 m pohjoiseen ja itäpää Posionkankaalla olevasta sorakuopasta 100 m etelään. Löydöt ovat kvartsi- ja liuske-iskoksia, hioimen katkelma, palanut luu ja punamultakokkareet.
Asuinpaikalla on seitsemän asuinpainannetta rivissä. Läntisin painanne on Jumiskontiestä 200 m itään. Painanteita on 80 m:n matkalla.
Kohteessa on myös kaksi pyyntikuoppaa, läntisempi 60 m itään Jumiskon tiestä ja toinen 20 m itään siitä. |
| metsakeskus.614010122 |
614 |
Autio |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
538912.31500000 |
7339979.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010122 |
Pyyntikuopat ja lappalaisasuinpaikka? sijaitsevat Posionperän länsipuolella soiden keskellä olevan Autio -nimisen harjanteen itä- ja pohjoisrinteillä metsässä. |
| metsakeskus.614010124 |
614 |
Votvas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
538262.57600000 |
7339310.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010124 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Votjasjärven itäpuolella. Neljä kuopista on järven kaakkoiskärjen ja kapean metsätien välissä, loput kuopista Tervakenturan lounaisreiteellä metsässä metsätien ja järven välissä 140 metrin matkalla. |
| metsakeskus.614010125 |
614 |
Toistaisvainajanaho |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535663.62000000 |
7340459.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010125 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Rovaniemelle vievän tien eteläpuolella, Alkiorinteen kohdalta elelään lähtevän metsäautotien mutkan kohdalla ja tien eteläpuolella, pienen sorakuopan länsipuolella metsässä. |
| metsakeskus.614010126 |
614 |
Tolpanniemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
560333.77300000 |
7307842.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010126 |
Kohde sijaitsee Kynsijärven Tolpanniemessä. Niemen läpi virtaavan puron pohjoispuolella, kaakkois-luoteissuuntaisen harjanteen korkeimmalla kohdalla on todettu useita kuoppia ja latomuksia. Niemen länsirannalla 150 m länteen on yksittäinen latomus.
|
| metsakeskus.614010127 |
614 |
Suvantokangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
564904.00000000 |
7313670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010127 |
Pyyntikuopat ja ja kivikautinen löytöpaikka sijaitsevat Keskimmäisen Suvantolammen ja Alimmaisen Suvantolammen välissä, lampien välillä virtaavan puron itä- ja eteläpuolella. Neljä pyyntikuopista sijaitsee puron ja maantien välissä metsätien luoteispuolella. Loput kuopista sijaitsevat puron pohjoispuolella, Alimmaisen Suvantolammen luoteispuolella metsätien varrella harjanteen korkeimpien huippujen välissä. Löydöt ovat kvartsikaavin ja -iskoksia ja palanutta luuta.
Kohde on kartoitettu 2021. Kohdepiste osoittaa pyyntikuoppaan 1, muut kuopat alakohteina. Pyyntikuoppa 1 on pyöreähkö ja laakea ilman selkeää vallia. Halkaisija on n. 4 m ja syvyys 30 cm luokkaa. |
| metsakeskus.614010128 |
614 |
Äimäperä 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
560473.69700000 |
7314990.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010128 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Kaukuanjärven Äimänperän koillisrannalla Taivalkosken-Posion tielle vievän tien eteläpuolella Leilisuon pohjoiskärjessä metsässä. |
| metsakeskus.614010130 |
614 |
Posionkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
540831.53200000 |
7341199.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010130 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee tai on sijainnut Posionkankaalla olevan sorakuopan kohdalla. Asuinpaikkalöytöjä on löytynyt sorakuopan reunoilta ja sorakuopasta. Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsevat sorakuopan itäpäädystä n. 50 m etelään metsäisellä harjanteella. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010130 |
614 |
Posionkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
540831.53200000 |
7341199.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010130 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee tai on sijainnut Posionkankaalla olevan sorakuopan kohdalla. Asuinpaikkalöytöjä on löytynyt sorakuopan reunoilta ja sorakuopasta. Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsevat sorakuopan itäpäädystä n. 50 m etelään metsäisellä harjanteella. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010130 |
614 |
Posionkangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
540831.53200000 |
7341199.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010130 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee tai on sijainnut Posionkankaalla olevan sorakuopan kohdalla. Asuinpaikkalöytöjä on löytynyt sorakuopan reunoilta ja sorakuopasta. Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsevat sorakuopan itäpäädystä n. 50 m etelään metsäisellä harjanteella. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010130 |
614 |
Posionkangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540831.53200000 |
7341199.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010130 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee tai on sijainnut Posionkankaalla olevan sorakuopan kohdalla. Asuinpaikkalöytöjä on löytynyt sorakuopan reunoilta ja sorakuopasta. Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsevat sorakuopan itäpäädystä n. 50 m etelään metsäisellä harjanteella. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010131 |
614 |
Kuppiaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541761.15800000 |
7341229.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010131 |
Asuinpaikka sijaitsee soiden keskellä olevan Kuppiahon itäpäässä, tilustien itäpuolella. Löytöjä on n. 30 x 60 m:n alueelta mänty- ja kuusimetsästä. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.614010132 |
614 |
Iso Kettulampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
551227.00000000 |
7322196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010132 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Ison Kettulammen luoteiskärjen ja Posiolle menevän tien välisessä kapeikossa. Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan 3 metriä ja sen syvyys on 70cm. Kuoppa on pyöreä ja valliton. |
| metsakeskus.614010133 |
614 |
Miekkalamminkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546729.16700000 |
7338680.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010133 |
Asuinpaikka sijaitsee Perä-Miekkalammin länsipuolella metsätien molemmin puolin kohdassa, jossa Miekkalamminkankaalle menevästä metsäautotiestä erkanee polku pohjoiseen. |
| metsakeskus.614010134 |
614 |
Autiolehto |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
542710.78500000 |
7339829.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010134 |
Mahdollinen lappalaisten asuinpaikka sijaitsee soiden keskellä olevan Autiolehdon luoteisosan pohjoislaidalla 140 m etelään Karhunperä -nimisestä lammesta metsässä. |
| metsakeskus.614010135 |
614 |
Kuusela 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
541846.00000000 |
7340025.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010135 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kuuselan tilan päärakennuksesta 150 m luoteeseen peltojen keskellä olevan itä-länsisuuntaisen harjanteen keskipaikkeilla etelärinteellä metsätien ja harjanteen korkeimman kohdan välissä. Koordinaatit osoittavat pyyntikuoppaan 1, pyyntikuoppa 2 alakohteena.
Pyyntikuoppa 1 on soikeahko, noin 50 cm syvä, pyyntikuoppa, jossa on erotettavissa heikohko valli. Kuopan halkaisija on noin 4 m. |
| metsakeskus.614010136 |
614 |
Kuusela 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541922.00000000 |
7340121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010136 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Kuuselan talosta n. 160 m (keskipiste) pohjoiseen peltojen välissä olevan harjanteen pohjois-, itä- ja etelälaidoilla. Neljä koekuoppaa (po. pyyntikuoppaa?) sijaitsevat harjanteen itäpäässä olevan pellon länsilaidalla, kolme niistä voimalinjan alla ja vieressä. Kuusi pyyntikuoppaa on em. pellonreunasta 60 m länteen voimalinjan pohjoispuolella.
Asuinpaikkalöydöt ovat pyyntikuoppien itäpuolelta pellolta, pellon pohjoisreunasta.
Alueen raivaussuunnitelmien takia paikka tarkastettiin kesäkuussa 2016. Tarkastuksessa todettujen kuopparakenteiden sekä 1993 peltoalueelta todettujen löytökohtien perusteella muinaisjäännöksen aluerajausta pienennettiin hieman kaakkoisosassaan.
Kohde tarkastettiin kesällä 2021 viereisen Kuusela 1 kohteen tarkastuksen yhteydessä. Pyyntikuopat paikannettiin tarkasti ja rajausta on muutettu havaintojen mukaiseksi. Lisäksi vuoden 2021 tarkastuksessa asuinpaikkalöytöjä tehtiin myös pellosta länteen sijaitsevalta polku-uralta.
Kohteen muinaisjäännösrekisterin piste osoittaa nyt pyyntikuoppaan 1, joka on pitkulainen pyyntikuoppa, mitoiltaan (valli mukaanluettuna) n. 4,6 x 2,5 x 0,6 m. Muut pyyntikuopat, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.614010136 |
614 |
Kuusela 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
541922.00000000 |
7340121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010136 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Kuuselan talosta n. 160 m (keskipiste) pohjoiseen peltojen välissä olevan harjanteen pohjois-, itä- ja etelälaidoilla. Neljä koekuoppaa (po. pyyntikuoppaa?) sijaitsevat harjanteen itäpäässä olevan pellon länsilaidalla, kolme niistä voimalinjan alla ja vieressä. Kuusi pyyntikuoppaa on em. pellonreunasta 60 m länteen voimalinjan pohjoispuolella.
Asuinpaikkalöydöt ovat pyyntikuoppien itäpuolelta pellolta, pellon pohjoisreunasta.
Alueen raivaussuunnitelmien takia paikka tarkastettiin kesäkuussa 2016. Tarkastuksessa todettujen kuopparakenteiden sekä 1993 peltoalueelta todettujen löytökohtien perusteella muinaisjäännöksen aluerajausta pienennettiin hieman kaakkoisosassaan.
Kohde tarkastettiin kesällä 2021 viereisen Kuusela 1 kohteen tarkastuksen yhteydessä. Pyyntikuopat paikannettiin tarkasti ja rajausta on muutettu havaintojen mukaiseksi. Lisäksi vuoden 2021 tarkastuksessa asuinpaikkalöytöjä tehtiin myös pellosta länteen sijaitsevalta polku-uralta.
Kohteen muinaisjäännösrekisterin piste osoittaa nyt pyyntikuoppaan 1, joka on pitkulainen pyyntikuoppa, mitoiltaan (valli mukaanluettuna) n. 4,6 x 2,5 x 0,6 m. Muut pyyntikuopat, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.614010136 |
614 |
Kuusela 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
541922.00000000 |
7340121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010136 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Kuuselan talosta n. 160 m (keskipiste) pohjoiseen peltojen välissä olevan harjanteen pohjois-, itä- ja etelälaidoilla. Neljä koekuoppaa (po. pyyntikuoppaa?) sijaitsevat harjanteen itäpäässä olevan pellon länsilaidalla, kolme niistä voimalinjan alla ja vieressä. Kuusi pyyntikuoppaa on em. pellonreunasta 60 m länteen voimalinjan pohjoispuolella.
Asuinpaikkalöydöt ovat pyyntikuoppien itäpuolelta pellolta, pellon pohjoisreunasta.
Alueen raivaussuunnitelmien takia paikka tarkastettiin kesäkuussa 2016. Tarkastuksessa todettujen kuopparakenteiden sekä 1993 peltoalueelta todettujen löytökohtien perusteella muinaisjäännöksen aluerajausta pienennettiin hieman kaakkoisosassaan.
Kohde tarkastettiin kesällä 2021 viereisen Kuusela 1 kohteen tarkastuksen yhteydessä. Pyyntikuopat paikannettiin tarkasti ja rajausta on muutettu havaintojen mukaiseksi. Lisäksi vuoden 2021 tarkastuksessa asuinpaikkalöytöjä tehtiin myös pellosta länteen sijaitsevalta polku-uralta.
Kohteen muinaisjäännösrekisterin piste osoittaa nyt pyyntikuoppaan 1, joka on pitkulainen pyyntikuoppa, mitoiltaan (valli mukaanluettuna) n. 4,6 x 2,5 x 0,6 m. Muut pyyntikuopat, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.614010136 |
614 |
Kuusela 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
541922.00000000 |
7340121.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010136 |
Asuinpaikka ja pyyntikuopat sijaitsevat Kuuselan talosta n. 160 m (keskipiste) pohjoiseen peltojen välissä olevan harjanteen pohjois-, itä- ja etelälaidoilla. Neljä koekuoppaa (po. pyyntikuoppaa?) sijaitsevat harjanteen itäpäässä olevan pellon länsilaidalla, kolme niistä voimalinjan alla ja vieressä. Kuusi pyyntikuoppaa on em. pellonreunasta 60 m länteen voimalinjan pohjoispuolella.
Asuinpaikkalöydöt ovat pyyntikuoppien itäpuolelta pellolta, pellon pohjoisreunasta.
Alueen raivaussuunnitelmien takia paikka tarkastettiin kesäkuussa 2016. Tarkastuksessa todettujen kuopparakenteiden sekä 1993 peltoalueelta todettujen löytökohtien perusteella muinaisjäännöksen aluerajausta pienennettiin hieman kaakkoisosassaan.
Kohde tarkastettiin kesällä 2021 viereisen Kuusela 1 kohteen tarkastuksen yhteydessä. Pyyntikuopat paikannettiin tarkasti ja rajausta on muutettu havaintojen mukaiseksi. Lisäksi vuoden 2021 tarkastuksessa asuinpaikkalöytöjä tehtiin myös pellosta länteen sijaitsevalta polku-uralta.
Kohteen muinaisjäännösrekisterin piste osoittaa nyt pyyntikuoppaan 1, joka on pitkulainen pyyntikuoppa, mitoiltaan (valli mukaanluettuna) n. 4,6 x 2,5 x 0,6 m. Muut pyyntikuopat, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.614010137 |
614 |
Papinlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
542860.70000000 |
7348476.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010137 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Papinlammen luoteispäässä olevan niemen kohdalla, 150 m koilliseen niemen kärjestä kahden taloille johtavan tien välissä. |
| metsakeskus.614010138 |
614 |
Vihtasaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
542310.92400000 |
7348526.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010138 |
Kesähauta sijaitsee saarella Reikäniemen länsipuolella, Kylmäniemen itäpuolella, Kuukkeliselän pohjoisosassa. |
| metsakeskus.614010139 |
614 |
Luksuanpalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548588.38900000 |
7350275.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010139 |
Kohde sijaitsee Yli-Suolijärven Luksuanselkään kaakosta pistävän Luksuanpalo -nimisen niemen kärjessä |
| metsakeskus.614010140 |
614 |
Korpikangas 1 |
10002 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
553336.52200000 |
7334652.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010140 |
Kohde sijaitsee Nilojoen pohjoispuolella olevan Korpikankaan laen itäosassa. Laajan terassin pienellä harjanteella sijaitseva painanne. Tarkastuksessa 2009 sen todettiin lännen puoleisen Korpikangas 2 kohteen tavoin tulleen äestetyksi vuonna 2008. Tarkastushavainnon perusteella kyseessä ei ole pyyntikuoppa, vaan painanne muistuttaa ennemminkin asumuspainannetta. Soikeahkon ja vaurioituneen painanteen kooksi arvioitiin noin 5 x 4 m ja syvyydeksi 60 - 70 cm. Harjanne on melko kivinen. Kvartsilöytöjä havaittiin painanteen länsipuoleisessa äestyksessä. Kohde sijoittuu lähelle 2009 tarkastuksessa kohteeseen Korpikangas 2 liitettyjä löytökohtia (ks. aluerajaukset). |
| metsakeskus.614010141 |
614 |
Korpikangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
553046.63300000 |
7334647.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010141 |
Yhdeksän latomusta sijaitsee Korpikankaan länsiosassa, Posiojärveen idästä laskevan Nilojoen ja siihen pohjoisesta liittyvän Haukijoen yhtymäkohdasta n. 500 m länsiluoteeseen. Latomukset ovat 2-4 m laajuisia ja noin 0.8 m korkeita ja ne sijaitsevat likimain rivissä. Latomusten tarkoitus ei ole selvillä, mutta niitä on arveltu mahdollisiksi rakennuskivien kasoiksi ja peräisin viimeistään 1800-luvulta, mahdollisesti vanhemmiksi. Vuonna 2008 kolme itäisintä latomusta on metsänhakkuiden yhteydessä tuhoutunut kaivinkoneella tehdyn talvitien teon yhteydessä. Kivilatomusten lähialueella todettiin tarkastuksessa vuonna 2009 myös laaja kivikautinen asuinpaikka äestetyllä/laikutetulla terassilla. Sen pääalue on kivilatomuksista noin 50-270 m itäkaakkoon-itään ulottuvalla korkeuskäyriä myötäilevällä vyöhykkeellä. Tämä löytöalue ulottuu käytännössä viereiseen kohteeseen Korpikangas 1 saakka. Paikoin löytöjen yhteydessä havaittiin myös palaneita kiviä ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Hieman löytöjä havaittiin myös noin 30 m latomuksista lounaaseen (ks. erilliskohteet, säilyneet latomukset ja eräitä havaintopisteitä). |
| metsakeskus.614010141 |
614 |
Korpikangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553046.63300000 |
7334647.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010141 |
Yhdeksän latomusta sijaitsee Korpikankaan länsiosassa, Posiojärveen idästä laskevan Nilojoen ja siihen pohjoisesta liittyvän Haukijoen yhtymäkohdasta n. 500 m länsiluoteeseen. Latomukset ovat 2-4 m laajuisia ja noin 0.8 m korkeita ja ne sijaitsevat likimain rivissä. Latomusten tarkoitus ei ole selvillä, mutta niitä on arveltu mahdollisiksi rakennuskivien kasoiksi ja peräisin viimeistään 1800-luvulta, mahdollisesti vanhemmiksi. Vuonna 2008 kolme itäisintä latomusta on metsänhakkuiden yhteydessä tuhoutunut kaivinkoneella tehdyn talvitien teon yhteydessä. Kivilatomusten lähialueella todettiin tarkastuksessa vuonna 2009 myös laaja kivikautinen asuinpaikka äestetyllä/laikutetulla terassilla. Sen pääalue on kivilatomuksista noin 50-270 m itäkaakkoon-itään ulottuvalla korkeuskäyriä myötäilevällä vyöhykkeellä. Tämä löytöalue ulottuu käytännössä viereiseen kohteeseen Korpikangas 1 saakka. Paikoin löytöjen yhteydessä havaittiin myös palaneita kiviä ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Hieman löytöjä havaittiin myös noin 30 m latomuksista lounaaseen (ks. erilliskohteet, säilyneet latomukset ja eräitä havaintopisteitä). |
| metsakeskus.614010141 |
614 |
Korpikangas 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
553046.63300000 |
7334647.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010141 |
Yhdeksän latomusta sijaitsee Korpikankaan länsiosassa, Posiojärveen idästä laskevan Nilojoen ja siihen pohjoisesta liittyvän Haukijoen yhtymäkohdasta n. 500 m länsiluoteeseen. Latomukset ovat 2-4 m laajuisia ja noin 0.8 m korkeita ja ne sijaitsevat likimain rivissä. Latomusten tarkoitus ei ole selvillä, mutta niitä on arveltu mahdollisiksi rakennuskivien kasoiksi ja peräisin viimeistään 1800-luvulta, mahdollisesti vanhemmiksi. Vuonna 2008 kolme itäisintä latomusta on metsänhakkuiden yhteydessä tuhoutunut kaivinkoneella tehdyn talvitien teon yhteydessä. Kivilatomusten lähialueella todettiin tarkastuksessa vuonna 2009 myös laaja kivikautinen asuinpaikka äestetyllä/laikutetulla terassilla. Sen pääalue on kivilatomuksista noin 50-270 m itäkaakkoon-itään ulottuvalla korkeuskäyriä myötäilevällä vyöhykkeellä. Tämä löytöalue ulottuu käytännössä viereiseen kohteeseen Korpikangas 1 saakka. Paikoin löytöjen yhteydessä havaittiin myös palaneita kiviä ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Hieman löytöjä havaittiin myös noin 30 m latomuksista lounaaseen (ks. erilliskohteet, säilyneet latomukset ja eräitä havaintopisteitä). |
| metsakeskus.614010141 |
614 |
Korpikangas 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
553046.63300000 |
7334647.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010141 |
Yhdeksän latomusta sijaitsee Korpikankaan länsiosassa, Posiojärveen idästä laskevan Nilojoen ja siihen pohjoisesta liittyvän Haukijoen yhtymäkohdasta n. 500 m länsiluoteeseen. Latomukset ovat 2-4 m laajuisia ja noin 0.8 m korkeita ja ne sijaitsevat likimain rivissä. Latomusten tarkoitus ei ole selvillä, mutta niitä on arveltu mahdollisiksi rakennuskivien kasoiksi ja peräisin viimeistään 1800-luvulta, mahdollisesti vanhemmiksi. Vuonna 2008 kolme itäisintä latomusta on metsänhakkuiden yhteydessä tuhoutunut kaivinkoneella tehdyn talvitien teon yhteydessä. Kivilatomusten lähialueella todettiin tarkastuksessa vuonna 2009 myös laaja kivikautinen asuinpaikka äestetyllä/laikutetulla terassilla. Sen pääalue on kivilatomuksista noin 50-270 m itäkaakkoon-itään ulottuvalla korkeuskäyriä myötäilevällä vyöhykkeellä. Tämä löytöalue ulottuu käytännössä viereiseen kohteeseen Korpikangas 1 saakka. Paikoin löytöjen yhteydessä havaittiin myös palaneita kiviä ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Hieman löytöjä havaittiin myös noin 30 m latomuksista lounaaseen (ks. erilliskohteet, säilyneet latomukset ja eräitä havaintopisteitä). |
| metsakeskus.614010142 |
614 |
Kotilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
552906.69100000 |
7334282.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010142 |
Kohde sijaitsee Kotilammen ja Nilajoen välisessä maastossa metsätien pohjoispuolella, tien ja soraottopaikan välissä. Soranotto on ilmeisesti tuhonnut suuren osan asuinpaikasta. Löytöinä kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010143 |
614 |
Nilojoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553406.49400000 |
7334402.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010143 |
Metsätien ja Nilojoen välisessä maastossa, n. 10 m tiestä pohjoiseen |
| metsakeskus.614010144 |
614 |
Ahmajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555155.78500000 |
7335331.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010144 |
Kohde sijaitseen Karkujärvestä Nilojärveen laskevan Karkujoen ja siihen koillisesta laskevan Ahmajoen välisessä "kairassa" metsätien reunassa, metsätien tien molemmilla puolilla. Löytöjä on poimittu tien leikkauksesta ja ojasta. Löydöt kvartsia, hioin ?, palanutta luuta. |
| metsakeskus.614010145 |
614 |
Uopajanlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
552037.00000000 |
7350755.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010145 |
Kuopat sijaitsevat Hämeenniemen tyvessä niemeen vievän maantien länsipuolella, tien ja Uopajanlammen välisessä maastossa etelään viettävällä männikkörinteellä. |
| metsakeskus.614010146 |
614 |
Karjalaisenniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
555225.72800000 |
7346347.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010146 |
Posiolta Maaninkavaaraan vievän tien ja voimalinjan välisessä maastossa Karjalaisenniemen tyvessä Yli-Suolijärven Kohde sijaitsee Apajalahden ja Hietalahden välissä kaakkoon viettävällä männikkörinteellä. |
| metsakeskus.614010147 |
614 |
Uuttulampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
554785.90100000 |
7349845.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010147 |
Kohde sijaitsee okilammesta Ala-Suolijärveen virtaavan joen koillisranalla, jokeen pistävällä niemellä Posiolta Maaninkavaaraan vievän tien ja rannan välissä. Paikalta on kvartsia. |
| metsakeskus.614010148 |
614 |
Suovaharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
553906.24600000 |
7351025.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010148 |
Kohde sijaitsee Suovaharjun länsipäässä paikallistien ja pienen sorakuopan välisessä maastossa, tiestä viitisen metriä itään. |
| metsakeskus.614010149 |
614 |
Sääskenkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
540341.73900000 |
7338690.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010149 |
Kohde sijaitsee Posionjärven luoteispään lounaisrannalla paikallistien ja Posionjärven Vasaselän välisessä maastossa männikköisen Sääskenkankaan luoteiskärjessä ja oillisrinteessä. Sääskenkankaalla on kivikautinen asuinpaikka, asuinpainanne ja kolme pyyntikuoppaa. Löydöt asuinpaikalta kvartsia, KM ? |
| metsakeskus.614010149 |
614 |
Sääskenkangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540341.73900000 |
7338690.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010149 |
Kohde sijaitsee Posionjärven luoteispään lounaisrannalla paikallistien ja Posionjärven Vasaselän välisessä maastossa männikköisen Sääskenkankaan luoteiskärjessä ja oillisrinteessä. Sääskenkankaalla on kivikautinen asuinpaikka, asuinpainanne ja kolme pyyntikuoppaa. Löydöt asuinpaikalta kvartsia, KM ? |
| metsakeskus.614010149 |
614 |
Sääskenkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
540341.73900000 |
7338690.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010149 |
Kohde sijaitsee Posionjärven luoteispään lounaisrannalla paikallistien ja Posionjärven Vasaselän välisessä maastossa männikköisen Sääskenkankaan luoteiskärjessä ja oillisrinteessä. Sääskenkankaalla on kivikautinen asuinpaikka, asuinpainanne ja kolme pyyntikuoppaa. Löydöt asuinpaikalta kvartsia, KM ? |
| metsakeskus.614010150 |
614 |
Sääskenkangas 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540511.67400000 |
7338630.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010150 |
Tämä mahdollinen pyyntikuoppa sijaitsee Posionjärven Vasaselän ja paikallistien välisessä maastossa Sääskenkankaan koillisrinteellä olevassa soraniemekkeessä. |
| metsakeskus.614010151 |
614 |
Palovaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
542600.83300000 |
7337201.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010151 |
Muinaisjäännösryhmä, kivikautinen asuinpaikka, asuinpainanne ja 8 pyyntikuoppaa sijaitsevat Posionjärven Aartoselän lounaispuolella paikallistien ja metsätien risteyksen luona männikköisellä harjulla. Löytöinä palanutta luuta.
Kohteelle on tehty aluerajaus Hannu Kotivuoren muinaisjäännösten inventointikertomuksen karttaliitteen perusteella (Posio 1-325), jossa kohde on numerolla 151. Karttaliitteeseen merkityt pyyntikuopat ja asumuspainanne on viety alakohteina muinaisjäännösrekisteriin (apuna käytetty lidar-aineistoa, jossa osa pyyntikuopista näkyy). Pyyntikuoppien sijainti ei kaikilta osin ole tarkka. Asumuspainanne erottuu selkeästi lidar-aineistossa, sen sijainti on tarkka. |
| metsakeskus.614010151 |
614 |
Palovaara 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
542600.83300000 |
7337201.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010151 |
Muinaisjäännösryhmä, kivikautinen asuinpaikka, asuinpainanne ja 8 pyyntikuoppaa sijaitsevat Posionjärven Aartoselän lounaispuolella paikallistien ja metsätien risteyksen luona männikköisellä harjulla. Löytöinä palanutta luuta.
Kohteelle on tehty aluerajaus Hannu Kotivuoren muinaisjäännösten inventointikertomuksen karttaliitteen perusteella (Posio 1-325), jossa kohde on numerolla 151. Karttaliitteeseen merkityt pyyntikuopat ja asumuspainanne on viety alakohteina muinaisjäännösrekisteriin (apuna käytetty lidar-aineistoa, jossa osa pyyntikuopista näkyy). Pyyntikuoppien sijainti ei kaikilta osin ole tarkka. Asumuspainanne erottuu selkeästi lidar-aineistossa, sen sijainti on tarkka. |
| metsakeskus.614010151 |
614 |
Palovaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
542600.83300000 |
7337201.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010151 |
Muinaisjäännösryhmä, kivikautinen asuinpaikka, asuinpainanne ja 8 pyyntikuoppaa sijaitsevat Posionjärven Aartoselän lounaispuolella paikallistien ja metsätien risteyksen luona männikköisellä harjulla. Löytöinä palanutta luuta.
Kohteelle on tehty aluerajaus Hannu Kotivuoren muinaisjäännösten inventointikertomuksen karttaliitteen perusteella (Posio 1-325), jossa kohde on numerolla 151. Karttaliitteeseen merkityt pyyntikuopat ja asumuspainanne on viety alakohteina muinaisjäännösrekisteriin (apuna käytetty lidar-aineistoa, jossa osa pyyntikuopista näkyy). Pyyntikuoppien sijainti ei kaikilta osin ole tarkka. Asumuspainanne erottuu selkeästi lidar-aineistossa, sen sijainti on tarkka. |
| metsakeskus.614010152 |
614 |
Palovaara 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
542210.99000000 |
7336981.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010152 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Posionjärven Aartoselän luoteispuolella ja metsätien pohjoispuolella, tien ja ojan välisessä maastossa pohjoiseen viettävällä männikkörinteellä. Koskelan talosta on kuopalle matkaa n. 500 m eteläkaakkoon.
Lidar 5p -korkeumallissa näkyy 100 m sisällä kohteelle annetuista pistekoordinaateista yhteensä kolme kuoppaa. Lähtisin näistä sijoittuu n. 65 m koordinaateista länsiluoteeseen, keskimmäinen n. 45 m itäkaakkoon ja itäisin n. 70 kaakkoon |
| metsakeskus.614010153 |
614 |
Kuonaperä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548058.59700000 |
7352045.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010153 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Suolijärven Pirttiselän ja Luksuanselän välisesen niemen tyvessä tasaisella hietikkokankaalla metsätien varressa, tien itäpuolella. |
| metsakeskus.614010154 |
614 |
Telkkälampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548798.29900000 |
7351835.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010154 |
Pyyntikuoppa sijaitsee kapealla kannaksella Yli-Suolijärven Pirttiselän ja Telkkälammen välisessä maastossa männikkökankaalla. |
| metsakeskus.614010155 |
614 |
Raatosaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
549258.11600000 |
7351325.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010155 |
Mahdollinen kesähautapaikka sijaitsee Raatosaaren kaakkoisrannalla Yli-Suolijärven Pirttiselän eteläosassa Matosaaren ja mantereesta pistävän niemen välissä. Niemen ja Raatosaaren välissä on Patosalmi. |
| metsakeskus.614010156 |
614 |
Pitkäperänkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
546169.35800000 |
7353494.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010156 |
Kohde sijaitsee Iso Ulkujärven ja Pikku Ulkujärven välisellä niemellä. Niemen tyvessä on yksi kuoppa, muut niemen kaksihaaraisen kärjen itäpulisessa osassa.
Kohteesta on kirjattu "irtolöytöinä" 72 kvartsi-iskosta, kaksi hiekkakivihiointa, palanutta luuta ja punamultakokkare. Löytöjen suhde pyyntikuoppiin on epäselvä. |
| metsakeskus.614010156 |
614 |
Pitkäperänkangas |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
546169.35800000 |
7353494.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010156 |
Kohde sijaitsee Iso Ulkujärven ja Pikku Ulkujärven välisellä niemellä. Niemen tyvessä on yksi kuoppa, muut niemen kaksihaaraisen kärjen itäpulisessa osassa.
Kohteesta on kirjattu "irtolöytöinä" 72 kvartsi-iskosta, kaksi hiekkakivihiointa, palanutta luuta ja punamultakokkare. Löytöjen suhde pyyntikuoppiin on epäselvä. |
| metsakeskus.614010157 |
614 |
Koirahiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
546009.41100000 |
7355823.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010157 |
Koiranhiekan kivikautinen asuinpaikka (koordinaatit) sijaitsee Ala-Suolijärven Koiraselän etelärannalla, rannan ja sorakuopan välisessä maastossa. Lähempän sorakuoppaa, asuinpaiksta n. 170 m koilliseen on pyyntikuoppa, samoin itäkaakkoon n. 150 m. Asuinpaikalta on löydetty hioimen katkelma, kvartsia, palanutta luuta ja punamultanokareita. KM ??? |
| metsakeskus.614010157 |
614 |
Koirahiekka |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
546009.41100000 |
7355823.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010157 |
Koiranhiekan kivikautinen asuinpaikka (koordinaatit) sijaitsee Ala-Suolijärven Koiraselän etelärannalla, rannan ja sorakuopan välisessä maastossa. Lähempän sorakuoppaa, asuinpaiksta n. 170 m koilliseen on pyyntikuoppa, samoin itäkaakkoon n. 150 m. Asuinpaikalta on löydetty hioimen katkelma, kvartsia, palanutta luuta ja punamultanokareita. KM ??? |
| metsakeskus.614010159 |
614 |
Laulajansaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
544609.97300000 |
7356523.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010159 |
Laulajansaari sijaitsee Ala-Suolijärven Koiraselällä etelärannalla olevan Takalahdenniemen kohdalla. Kuoppien täsmällinen määrä ei käy inv. raportista ilmi. |
| metsakeskus.614010160 |
614 |
Haravalahdenniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
544030.21300000 |
7356423.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010160 |
Haravalahdenniemi pistää Ala-Suolijärveen lounaasta Haravalahden ja Pikku Haravalahden väliin. Toinen kuopista on niemen laen itäosassa, toinen itärinteessä n . 20 m rannasta. |
| metsakeskus.614010161 |
614 |
Pimeälahdenniemi |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
545159.75900000 |
7355983.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010161 |
Pimeänlahden niemi pistää Ala-Suolijärven Koiraselälle kaakosta. Niemen lounaispuolella on Pimeälahti . Kohteet, pyyntikuopat ja mahdollinen kotasija, ovat niemen tyven ja niemen keskiosan välisellä alueella. |
| metsakeskus.614010161 |
614 |
Pimeälahdenniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
545159.75900000 |
7355983.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010161 |
Pimeänlahden niemi pistää Ala-Suolijärven Koiraselälle kaakosta. Niemen lounaispuolella on Pimeälahti . Kohteet, pyyntikuopat ja mahdollinen kotasija, ovat niemen tyven ja niemen keskiosan välisellä alueella. |
| metsakeskus.614010162 |
614 |
Mäntyniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
540261.72100000 |
7359102.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010162 |
Kohde sijaitsee Ala-Suolijärven Porosaaren koillispuolisessa Mäntyniemessä, sen lounaispäässä molemmin puolin niemeen johtavaa tietä.
Löydöt KM 30049:1-2, kvartsia ja palanutta luuta |
| metsakeskus.614010163 |
614 |
Niskapalo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549957.81200000 |
7361861.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.614010163 |
Kohde sijaitseen Ala-Suolijärven Murtoselän luoteispäässä olevan kapean Niskalahden koillisrannalla. Asuinpaikan sijainti on inv. raportissa ilmoitettu: PK 3633 03 Vierusjärvi/3633 06 Jumisko, x = 7364 94-, y = 550 15-, z = 242-245. Löytöjä KM 30050: 1- 12: kvartsia, liusketta ja punamultanokareita |
| metsakeskus.615010001 |
615 |
Varisnokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
516051.75300000 |
7250335.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010001 |
Varisnokan asuinpaikka, jossa erottuu myös painanteita sijaitsee Puolangan ja Kuusmon tien risteyksestä 3 km eteläkaakkoon Puolangantien pohjois- ja Hirvasjoen itäpuolisella kankaalla, joesta n. 100 m itään. Alue on hiekkaista mäntykangasta, joka kauempana etelässä kohoaa Hirvasvaaraksi. Kysymyksessä on esikeraaminen asuinpaikka, joka on osittain tuhoutunut hiekanotossa.
Painanteet ovat pyöreitä, n. 2-3 m halkaisijaltaan ja vajaat 50 cm syviä. Niistä kaksi on tutkittu, ja niistä saatu ajoitus ikää kuopat varhaismetallikautisiksi.
Aluerajaus on ohjeellinen, pohjautuen vuoden 1986 kaivauskarttaan. Maankäyttöhankkeisiin liittyen muinaisjäännösalueen laajuuden määrittäminen vaatii koekaivaukset.
Nili: PUDASJÄRVI 1 /1
Pudasjärvi, Hirvaskoski.
Kirj. SMYA IX:10 (40).
Vrt. kohteet Pudasjärvi 56 ja 57.
Löydöt:
KM 242 tasataltta,
KM 8845 katkelmia, tasataltta,
KM 8982
KM 21792
KM 23433
KM 23730 |
| metsakeskus.615010001 |
615 |
Varisnokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
516051.75300000 |
7250335.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010001 |
Varisnokan asuinpaikka, jossa erottuu myös painanteita sijaitsee Puolangan ja Kuusmon tien risteyksestä 3 km eteläkaakkoon Puolangantien pohjois- ja Hirvasjoen itäpuolisella kankaalla, joesta n. 100 m itään. Alue on hiekkaista mäntykangasta, joka kauempana etelässä kohoaa Hirvasvaaraksi. Kysymyksessä on esikeraaminen asuinpaikka, joka on osittain tuhoutunut hiekanotossa.
Painanteet ovat pyöreitä, n. 2-3 m halkaisijaltaan ja vajaat 50 cm syviä. Niistä kaksi on tutkittu, ja niistä saatu ajoitus ikää kuopat varhaismetallikautisiksi.
Aluerajaus on ohjeellinen, pohjautuen vuoden 1986 kaivauskarttaan. Maankäyttöhankkeisiin liittyen muinaisjäännösalueen laajuuden määrittäminen vaatii koekaivaukset.
Nili: PUDASJÄRVI 1 /1
Pudasjärvi, Hirvaskoski.
Kirj. SMYA IX:10 (40).
Vrt. kohteet Pudasjärvi 56 ja 57.
Löydöt:
KM 242 tasataltta,
KM 8845 katkelmia, tasataltta,
KM 8982
KM 21792
KM 23433
KM 23730 |
| metsakeskus.615010001 |
615 |
Varisnokka |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
516051.75300000 |
7250335.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010001 |
Varisnokan asuinpaikka, jossa erottuu myös painanteita sijaitsee Puolangan ja Kuusmon tien risteyksestä 3 km eteläkaakkoon Puolangantien pohjois- ja Hirvasjoen itäpuolisella kankaalla, joesta n. 100 m itään. Alue on hiekkaista mäntykangasta, joka kauempana etelässä kohoaa Hirvasvaaraksi. Kysymyksessä on esikeraaminen asuinpaikka, joka on osittain tuhoutunut hiekanotossa.
Painanteet ovat pyöreitä, n. 2-3 m halkaisijaltaan ja vajaat 50 cm syviä. Niistä kaksi on tutkittu, ja niistä saatu ajoitus ikää kuopat varhaismetallikautisiksi.
Aluerajaus on ohjeellinen, pohjautuen vuoden 1986 kaivauskarttaan. Maankäyttöhankkeisiin liittyen muinaisjäännösalueen laajuuden määrittäminen vaatii koekaivaukset.
Nili: PUDASJÄRVI 1 /1
Pudasjärvi, Hirvaskoski.
Kirj. SMYA IX:10 (40).
Vrt. kohteet Pudasjärvi 56 ja 57.
Löydöt:
KM 242 tasataltta,
KM 8845 katkelmia, tasataltta,
KM 8982
KM 21792
KM 23433
KM 23730 |
| metsakeskus.615010002 |
615 |
Korento |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516521.55200000 |
7254004.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Korentojärven pohjoisrannalla Kuusamontien ja järven välisellä rantapellolla Ollilan talosta 100-200 m etelään. Maaperä on hiekkamultaa.
Nili: PUDASJÄRVI 2 /1
Pudasjärvi, Korentojärvi.
Kirj. SMYA IX:11 (45-46). Snellman kertoo paikalta löytyneen useampiakin esineitä, ainakin 9 kpl.
Vrt. kohteet Pudasjärvi 58 ja 63.
Löydöt:
KM 2266:17-18 tasatalttoja,
KM 21793 , hiotun kiviesineen sirpale
KM 31292:1-2, pienoistaltta, kvartsia
PPM 66:1-2, reikäkiviä
PPM 134 tasataltta, tuhoutunut
PPM 135 reikäkivi, tuhoutunut |
| metsakeskus.615010006 |
615 |
Kantola (Repola) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482312.00000000 |
7246570.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010006 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 14,5 km länsilounaaseen, Naisjärven ja Iijoen välisen niemen länsirannalla. Inventoinnin yhteydessä asuinpaikkaan viittaavia havaintoja tehtiin kahdelta alueelta: Kantolan rakennusryhmän itäpuoliselta (a, liuskelohelma, kvartsi-iskos) ja luoteispuoliselta pellolta (b, kvartsi-iskoksia). Alueelta on aiemmin löydetty kourutaltta.
a) x = 7249 58, y = 3482 50, z = n. 112,5
b) x = 7249 78, y = 3482 30, z = n. 112,5
Löydöt: KM 2266:22, 31293:1-2
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010010 |
615 |
Ihme (Niemelä) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
515082.01600000 |
7297307.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Sarajärven etelärannalla, Pudasjärven kirkolle johtavasta tiestä n. 300 m länteen. Alue on matalaa järvenrantaa, Niemelän talon ja järven välissä talon pohjoispuolella. Paikalta on useita sittemmin hävinneitä kiviesineitä. Asuinpaikalla havaittiin useita kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikalleen.
Löydöt: KM 3282:15, hioin, KM 6609:1, oikokirves, KM 6609:2, kehdonjalaskuokan ja karjalaisen kirveen välimuoto |
| metsakeskus.615010012 |
615 |
Ahokoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514582.40400000 |
7230014.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010012 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 29 km kaakkoon, Jongunjärven Likoperästä n. 4,5 km Jaalankajoen länsirannalla. Talon viereisistä pelloista on löydetty mm. kivikirves ja kiviesineiden katkelmia, jotka viittaavat asuinpaikkaan. Inventoinnin yhteydessä esineiden löytökohtaa ei kuitenkaan voitu tarkemmin paikantaa.
Löydöt: KM 8710:1-4
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010013 |
615 |
Veteläinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526737.47000000 |
7244568.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010013 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 32 km itäkaakkoon, Iijokeen idästä laskevan Haukiojan ja Iijoen välisellä niemellä, Kurjenlammen yläpuolisen suvannon itärannalla. Paikalta on löydetty asuinpaikkaan viittaavat kivikirves ja tasataltta, mutta tarkastusten yhteydessä asuinpaikkaa ei ole varmuudella todettu.
Löydöt: KM 9137 (kirves) ja 9267:1 (taltta)
Inv. 1982 M. Torvinen
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010015 |
615 |
Isosaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
508304.92400000 |
7233432.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010015 |
Lappalaiskalmisto sijaitsee Ruottisenjärven soisella länsirannalla nykyisin niemenä olevalla saarella. Tästä Ruottisenjärven l. Ala-Mainuan Isostasaaresta l. Kallosaaresta on tietoja, että saaressa on lappalaislkalmisto, josta on löydetty luita.
Nili: PUDASJÄRVI 15 /1
Pudasjärvi, Ala-Mainuanjärvi (eli Ruottisenjärvi).
Löydöt:
KM 9267 |
| metsakeskus.615010019 |
615 |
Petäjäniemi (Kaatamo) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
484184.61900000 |
7234372.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010019 |
Petäjäniemen kivikautinen asuinpaikka, jolla erottuu myös kuopanteita, "lappalaisten hautoja" on Hetekylään vievän tien länsipuolella Kuusamontieltä n. 5,5 km kohti Hetekylää. Petäjäniemi on kuivatun Vähävuormajärven pohjoispuolinen kangas, jonka eteläosassa on vanha Kaatamon l. Petäjäniemen talo. Hiekkamultaiset pellot laskevat loivasti länteen ja etelään.
Paikalta on löydetty useita kiviesineitä, mutta niiden löytöpaikkoja ei tarkkaan tiedetä. Pelloista on ainakin kivikirves (PPM 64 = PPM 132), rombinmuotoinen reikäkivi (Hetekylän koululla) ja hioin KM 31294).
Pellon pohjoiskulmalla erottuu kodanpohjaa muistuttava painanne, kooltaan 4x5 m ja syvyyttä 40-50 cm (x = 7237 42, y = 3484 32). Koekuopassa erottui harmaa huuhtoutumiskerros. Tästä itään ja kaakkoon erottui ainakin kolme kuopannetta. |
| metsakeskus.615010019 |
615 |
Petäjäniemi (Kaatamo) |
10002 |
12009 |
13095 |
11019 |
27012 |
484184.61900000 |
7234372.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010019 |
Petäjäniemen kivikautinen asuinpaikka, jolla erottuu myös kuopanteita, "lappalaisten hautoja" on Hetekylään vievän tien länsipuolella Kuusamontieltä n. 5,5 km kohti Hetekylää. Petäjäniemi on kuivatun Vähävuormajärven pohjoispuolinen kangas, jonka eteläosassa on vanha Kaatamon l. Petäjäniemen talo. Hiekkamultaiset pellot laskevat loivasti länteen ja etelään.
Paikalta on löydetty useita kiviesineitä, mutta niiden löytöpaikkoja ei tarkkaan tiedetä. Pelloista on ainakin kivikirves (PPM 64 = PPM 132), rombinmuotoinen reikäkivi (Hetekylän koululla) ja hioin KM 31294).
Pellon pohjoiskulmalla erottuu kodanpohjaa muistuttava painanne, kooltaan 4x5 m ja syvyyttä 40-50 cm (x = 7237 42, y = 3484 32). Koekuopassa erottui harmaa huuhtoutumiskerros. Tästä itään ja kaakkoon erottui ainakin kolme kuopannetta. |
| metsakeskus.615010023 |
615 |
Harju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527177.24800000 |
7261441.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010023 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 33 km itäkoilliseen, Iinattijärvestä n. 2 km itään. Naamanganjoen pohjoispuolisen Hampuslammen pohjoisrannalla. Talon luota on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. Harjun mailta on aiemmin löydetty kourutaltta.
Löydöt: PPM 6129
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010024 |
615 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481395.00000000 |
7242828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010024 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 15,5 km lounaaseen, Iijoen länsipuolella. Alue on Vuormankosken talojen ympäröimää loivasti kumpuilevaa viljelysmaata. Alueelta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia kahdelta eri alueelta. Vuoden 1961 tietojen mukaan pohjoiselta alueelta on löydetty hukkaantunut tuura, lisäksi alueella on mainittu olevan kvartsi-iskoksia pellossa. Eteläisellä alueella (alakohde) on mainittu olevan kvartsia pellossa. Vuonna 1998 on kirjattu kuultu tieto, jonka mukaan alueelta löydetty kivikärki on muurattu saunan perustuksiin.
Tark. 1961 P. Sarvas
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010025 |
615 |
Parsiaismaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27019 |
462033.46400000 |
7258012.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010025 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 33,5 km länteen, Säynäjäjärven pohjoisrannalla. Mäntylän talosta n. 100 m länteen olevalla kankaalla on yksi pitkänomainen kuopanne ja puolentusinaa pyöreähköä kuopannetta, joiden halkaisija on n. 1,5 m ja syvyys alle 50 cm. Alueelta on tavattu rautakauden lopulle ajoittuva esinesikermä: kirves, keihäänkärki, veitsi, hela. Paikalla on tehty vuonna 2016 kaivaus, jossa yhdestä kuopanteesta on saatu ristiretki- tai keskiaikainen ajoitus.
2024: Aluerajaus perustuu painanteiden levintään.
Löydöt: KM 2432:1-4
Tark. 1979 A. Erä-Esko, Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010025 |
615 |
Parsiaismaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11010 |
27000 |
462033.46400000 |
7258012.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010025 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 33,5 km länteen, Säynäjäjärven pohjoisrannalla. Mäntylän talosta n. 100 m länteen olevalla kankaalla on yksi pitkänomainen kuopanne ja puolentusinaa pyöreähköä kuopannetta, joiden halkaisija on n. 1,5 m ja syvyys alle 50 cm. Alueelta on tavattu rautakauden lopulle ajoittuva esinesikermä: kirves, keihäänkärki, veitsi, hela. Paikalla on tehty vuonna 2016 kaivaus, jossa yhdestä kuopanteesta on saatu ristiretki- tai keskiaikainen ajoitus.
2024: Aluerajaus perustuu painanteiden levintään.
Löydöt: KM 2432:1-4
Tark. 1979 A. Erä-Esko, Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010033 |
615 |
Marjosaarenpudas |
10002 |
12016 |
13161 |
11002 |
27000 |
481805.55700000 |
7243168.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010033 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 16 km lounaaseen, Kollajanniemeltä n. 4 km Iijokea alas etelään olevan saaren pohjoispään ja joen itärannan välissä. Paikalla on vedenalainen kivipato, jonka pituus on n. 20 m ja leveys hieman yli metrin. Padossa on yksi aukkopaikka.
Paikalla käytiin vuoden 2011 inventoinnissa, mutta Iijoen pinta oli niin korkealla, ettei rakennetta näkynyt. |
| metsakeskus.615010034 |
615 |
Kattilaniva |
10002 |
12016 |
13161 |
11002 |
27000 |
492551.20500000 |
7250765.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010034 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 2,5 - 3 km länsilounaaseen, Livonsaaren kaakkoisrannalla Iijoen ja Härmänjoen haaran ja Yli-Siikalammen välissä. Paikalla on kivipato, jonka pituus on n. 70 m ja jossa on kaksi aukkoa. Tästä n. 1,5 -2 km länteen, Siikalampien välisessä Siikanivassa (kohde Pudasjärvi 35) on toinen pato, jonka pituus on n. 55 m ja jossa on yksi aukko. Siikanivan padon paikkaa ei tarkemmin tunneta.
Vuoden 2011 inventoinnissa paikalla käytiin, mutta Iijoen pinta ole niin korkealla ettei padosta näkynyt mitään. Padon olemassaoloa ei siis voitu vahvistaa. |
| metsakeskus.615010039 |
615 |
Joentauskangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
512931.00000000 |
7247152.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010039 |
Kohde sijaitsee Sotkajärven luoteispuolella. Aivan kohteen itä- ja eteläpuolella kulkee tie 18778 Kurenalus-Jonku. Alue on maastoltaan tasaista, puusto on nuorta ja harvaa männikkö. Aluskasvillisuus on varvikkoa.
Sarkkinen oli vuoden 1998 inventoinnissa havainnut paikalta viisi kivirauniota sekä yhden kivetyn kuopan (katso seuranta -välilehti). Röykkiöiden väliin oli jäänyt kivetön alue, josta oli koepistossa havaittu ohut sekoittunut kerros. Sarkkinen tulkitsee paikan talonpaikaksi viljelyraunioineen.
Vuoden 2011 inventoinnissa paikalta havaittiin viisi kivirakennetta, jotka ovat pääasiassa matalia, muodoltaan epämääräisiä ja kasvillisuuden peittämiä. Rakenteita on vaikea havaita maastossa. Osassa röykkiöistä kivet ovat hajallaan. Röykkiöiden lisäksi paikalta havaittiin kolme erilaista painannetta, joista yksikään ei sovi kuvaukseen kivetystä kuopasta tai mahdollisesta kaivosta. Havaitut röykkiöt voisivat hyvinkin olla raivausröykkiöitä, vaikkakin ovat hyvin pieniä ja matalia sellaisia. Kuoppien funktiosta ei voinut sen tarkemmin todeta mitään. Alueelta ei havaittu rakennuksenpohjia tms. Myöskään yhtään koepistoa ei tehty. |
| metsakeskus.615010040 |
615 |
Alatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525438.00000000 |
7244028.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010040 |
Kohde sijaitsee Iijoen Kurjenlammen länsipuolella Iijoen pohjoisrannalla.Alatalon pihapiiristä n. 200 m lounaaseen olevalla etelään viettävällä viljelysmaalla. Paikka on Takalammen ja joen välisen mäen etelärinteessä. Inventoinnissa kynnöksellä olleelta hiekkamultapellolta löydettiin useita kvartsi-iskoksia, joista osa otettiin talteen.
Talosta on aikaisemmin saatu kokoelmiin reikäkivi, joka lienee löydetty samasta paikasta kuin em. kvartsit. |
| metsakeskus.615010042 |
615 |
Annala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
518300.88600000 |
7237611.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpijoen pohjoisrannalla loivasti kohti jokea laskevalla pellolla Annalan talon eteläpuolella viljelysmaassa. Kohteen itäpuolella on kesämökki, jonka pihalta on aikaisemmin löydetty reikökivi. Löytöpaikasta 20-30 m länteen on perunamaa, jossa havaittiin inventoinnissa puolenkymmentä kvartsi-iskosta. Ne jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.615010044 |
615 |
Lapinsaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
468760.75900000 |
7256863.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010044 |
Perimätiedon mukainen "lappalaiskalmisto" sijaitsee Saunajärven kaakkoisosassa olevalla saarella. Se kasvaa vankkaa havumetsää ja on kooltaan n. 100 x 150 m. Aiemman tarkastuksen yhteydessä saarella on todettu puolentusinaa suurehkoa kuoppaa, joiden uskotaan olleen jälkiä hautauksista. Saarella on myös kesämökkejä.
Kohdetta ei päästy tarkastamaan vuoden 1998 inventoinnissa. |
| metsakeskus.615010045 |
615 |
Aho (Hakala), Rinnepelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484924.17900000 |
7286541.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010045 |
Kohde sijaitsee vanhan Ranuantien ja Siuruanjoen välissä, joesta n. 200 m kaakkoon. Paikka on jokeen viettävällä rinnepellolla Kokon asuinrakennuksesta itäkoilliseen. Maaperä on vähäkivistä hiekkamultaa. Inventoinnissa havaittiin kvartsia pellon yläosassa, ei kuitenkaan aivan reunassa. Löytöala on n. 30 x 80 m. Asuinpaikan kokonaislaajutta ei inventoinnissa voitu määrittää.
Aikaisempana löytönä paikalta on reikäkiven teelmä KM 21239 = Pud M 3913. |
| metsakeskus.615010046 |
615 |
Tuulijärvi, itäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497154.36400000 |
7247507.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuulijärven itärannan Pirttiniemen koillispuolisella hiekkarannalla, joka on uimarantana. Asuinpaikka vaikuttaa jonkin verran huuhtoutuneelta. Pääosa asuinpaikasta on rantaan johtavan tien eteläpuolella n. 10 m:n levyisenä vyöhykkeenä, joka rajoittuu vesirajaan. Etelässä asuinpaikka rajoittuu selvästi erottuvan rantakivikon tienoolle.
Löytöinä asuinpaikalta on kvartsia ja kivilaji-iskoksia ja v:n 1998 inventointilöytönä lähes vesirajasta poimittu tasataltta. |
| metsakeskus.615010047 |
615 |
Seuraintalon tontti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500528.00800000 |
7249286.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010047 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 6 km itäkaakkoon, Iijoen Ylilammen koillisrannalla. Seurantalon pihamaan lounaiskulmalta ja niemen länsirannalta on tehty asuinpaikkaan viittaavia löytöjä (kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, palanutta luuta). Asuinpaikka on suurelta osin tuhoutunut myöhemmän rakentamisen ja pihan tasoittamisen yhteydessä.
Löydöt: KM 21783:1-3
Inv. 1982 M. Torvinen, Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010048 |
615 |
Kivarijärvi S-Ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
501047.78400000 |
7251965.22100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010048 |
Kohde sijaitsee Kivarijärven etelärannalla olevan niemen luoteisrannalla. Matalan veden aikana paikalla on kaistale hiekkarantaa, jolla asuinpaikka sijaitsee.
Niemen kärjestä on löydetty alkeellinen poikkikirves (KM 21810). Paikalla ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksesta. Tästä 100 - 150 m etelään kapealla rantavyöhykkeellä havaittiin vuonna 1982 muutamia kvartseja (KM 21784:1-2, samoin vuoden 1998 inventoinnissa. Viimeksi mainitut kvartsit jätettiin paikoilleen.
Nili: PUDASJÄRVI 48 /2
Löydöt:
KM 21784 kivilaji-iskoksia, kvartsia, |
| metsakeskus.615010050 |
615 |
Karvalampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
497829.08200000 |
7252215.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010050 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 2,5 km itään, Pudasjärven koilliskulmassa olevien lampien lampien väliin jäävällä niemekkeellä, jyrkän rantatörmän päällä. Alue on männikkökangasta. Niemen halki johtaa vanha kirkkotie. Karvalammen etelärannalla on n. 50 x 50 m alalla puolentusinaa muodoltaan vaihtelevaa kuoppaa, joiden halkaisija tai ala on n. 3 - 4 x 3 - 5 m ja syvyys n. 50 cm. Näistä n. 200 m länteen kankaan itäreunalla on pari epämääräistä (nuorempaa) kuopannetta. |
| metsakeskus.615010051 |
615 |
Koskenniemi Vähkyrä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478476.89700000 |
7240189.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010051 |
Iijoen pohjoisrannalla Kipinänkosken maantiesillasta noin 200 m länteen sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Vähkyrän talon pihamaalta ja sen lönsi- ja luoteispuoleiselta pellolta on löytynyt useita kvartsi-iskoksia. Arkistotietojen mukaan paikalta on 1800-luvulla löytynyt useita kiviesineitä, jotka sittemmin ovat joutuneet hukkaan. |
| metsakeskus.615010052 |
615 |
Riekinkangas E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497559.19200000 |
7252055.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010052 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven pohjoisrannalla Karvalammesta n. 300 m lounaaseen.
hiekkaisella mäntykankaalla n. 1 m:n korkuisen rantatörmän päällä. Paikalla on uimaranta. Asuinpaikasta kertovia löytöjä voi havaita törmän päällä ja veden kuluttamassa törmässä pesäkkeinä n. 150 m:n matkalla. Uloimmillaan kvartsia havaittiin törmän taitteesta n. 30 m:m matkalla rannasta (pohjoiseen).
Nili: PUDASJÄRVI 52 /1
Löydöt:
KM 21787
KM 28427 uurrin, |
| metsakeskus.615010053 |
615 |
Ent. leirialue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496919.44700000 |
7251875.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010053 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 1,6 km itään, Karvalammesta n. 1 km länsilounaaseen, Pudasjärven pohjoisrannalla. Entisen leirintäalueen rannassa olevan laavun kohdalta, umpeenkasvavalta rantahiekalta on tavattu asuinpaikkaan viittaavina löytöinä kvartsiesineitä ja iskoksia, kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta.
Löydöt: KM 21788:1-4
Inv. 1982 M. Torvinen
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010054 |
615 |
Riekki (Helmiranta) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495220.13600000 |
7251615.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010054 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta noin 170 metriä etelälounaaseen, tapulin kohdalta Pudasjärven rantaan johtavan tien länsipuolella, noin 230 metriä Riekin asuinrakennuksesta kaakkoon. Invnetoinnissa 1982 veden vaivaamalta hietikolta paikannettiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä: retusoidun piiesineen katkelma, kvartsikaavin, piilastu, kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Löydöt poimittiin n. 10 x 5 m:n alalta. Piiesineen katkelman löytöpaikan luona näkyi hietikolla kasa palaneita liesi-(?)kiviä. Paikalla kasvaa pensaikkoa ja
heinää.
Sittemmin (1984) löytöalueen tontille on enemmän sisämaahan rakennettu kevytperustainen loma-asunto, mutta tontti on ollut pitkälle luonnontilainen.
Kohteen laajuuden selvittäminen edellyttää koetutkimuksia. |
| metsakeskus.615010055 |
615 |
Leililahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494840.28600000 |
7251685.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010055 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 450 m länsilounaaseen, Pudasjärven länsiosan pohjoisrannalla, Leililahdesta n. 400 m koilliseen ja Päivärannan tilan päärakennuksesta noin 70 metriä etelään . Alue on peltojen ja järven väliin jäävää petäjikköistä rantatörmää ja hietikkoa. Kohteen länsiosan yläpuoli on laitumena, itäpäässä on uudehko vuokramaalla oleva mökki. Alue on petäjikköistä rantatörmää ja rantahietikkoa. Paikalta on tavattu pesäkkeellisesti kvartsi- ja kivilaji-iskoksia vajaat 200 m pitkältä rannanmyötäiseltä vyöhykkeeltä rantatörmän alapuolella. Asuinpaikan ulottuminen törmälle on ilmeistä mutta selvittämättä.
Löydöt: KM 21790:1-3, 31298:1-2 |
| metsakeskus.615010056 |
615 |
Varisnokka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515971.78700000 |
7250225.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010056 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 20,5 km itään, Hirvasjoen ylittävästä sillasta n. 70 metriä itäkaakkoon. Alue on joen itäpuolista mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Paikalla olevan tieleikkauksen pohjoisreunasta on tavattu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä: kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta.
Löydöt: KM 21791:1
Inv. 1982 M. Torvinen
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010057 |
615 |
Varisnokka 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515921.80500000 |
7250185.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010057 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 20,5 km itään, Hirvasjoen ylittävästä sillasta n. 70 m itäkaakkoon, joen itäpuolisella kankaalla. Puolangalle johtavan tien eteläpuolelta on tavattu kvartsikaavin ja -iskoksia.
Löydöt: KM 21794:1-2
Inv. 1982 M. Torvinen
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010058 |
615 |
Korentojärvi, W -ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516111.72000000 |
7253544.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010058 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 20,5 km itään, Korentojärveen pohjoisesta laskevan Iinattijoen suusta n. 400 m lounaaseen järven luoteisrannalla. Jyrkähkön rannan alapuolisesta vesirajasta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia pesäkkeellisesti n. 200 m matkalta.
Löydöt: KM 21795
Inv. 1982 M. Torvinen
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010060 |
615 |
Lapinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
511363.65800000 |
7245567.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010060 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 18 km itäkaakkoon, Jongunjärven pohjoisrannan Lapinniemessä. Niemessä olevan niityn kaakkoispuolisessa metsikössä on epämääräisiä kivikasoja ja kuoppia. Maaperä on kivikkoista soraa. Kohdetta on joskus epäilty ns. "lappalaisasuinpaikaksi".
Lapinniemi on Iijoen uoman ja Jongunjärven välillä olevan matalan Jongunniemen etelään pistävä korkeampi niemi. Pohjoispuoleista Iijoen mutkaa nimitetään Ruumismutkaksi. Muistitiedon mukaan joenmutkan eteläpuolella on tilapaishautoja, joiden painanteet ovat olleet näkyvissä vielä 1970-luvulla. |
| metsakeskus.615010062 |
615 |
Huopaja |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
514332.45000000 |
7248216.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010062 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta 19 km itään, Hirvaslammesta n. 500 m länteen. Hirvasjoen pohjoispuolisen kankaan lounaisosassa (a) on 8 - 10 osin epämääräistä maakuoppaa. Selvimpien koko on 3 - 4 x 1,5 - 3 m ja syvyys n. 50 cm. Talon pohjoispuolella (b) on ainakin kolme pyöreää kuoppaa, joiden halkaisija on n. 2,5 - 3 m ja syvyys hieman alle metrin.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin, mutta yhtään selkeästi ihmisen tekemää kuoppaa ei havaittu. Mäki on hyvin kivistä ja epätasaista ja täynnä erimuotoisia ja kokoisia painanteita ja monttuja, jotka kuitenkin kaikki olivat luontaisia. Mäellä on juuri tehty puuston harvennusta, mikä on myös vaikuttanut maapohjaan niin että mahdollisia kuoppia on entistä vaikeampi havaita. Mainitut kuopat tien pohjoispuolella liittyvät todennäköisesti tien tekoon. Lisäksi tien pohjoispuolinen alue on hyvin kosteaa. |
| metsakeskus.615010064 |
615 |
Siikalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
526617.46900000 |
7261331.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010064 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 32,5 km itäkoilliseen, Iinattijärvestä kilometrin itään olevan Siikalammen luoteisrannalla. Kankaiden välisessä notkelmassa olevalta esikeraamiselta asuinpaikalta on löydetty runsaasti kvartsi-esineitä ja -iskoksia, palanutta luuta, joitakin liuskeiskoksia, liuske-esineiden katkelmia sekä kaksi talttaa. Paikalta on myös alkeellinen kirves.
KM 22820:1-2 ja 23432:1-19
Kaiv. 1986 T. Wallenius, Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010065 |
615 |
Täperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515611.93800000 |
7249206.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010065 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 20,5 km itään, Hirvasjärven itärannan puolimaissa. Ranta laskee suhteellisen jyrkästi. Kapeahkolta pohjoiseen levenevältä ranta-tasanteelta on pesäkkeellisesti kivikautisia asuinpaikkahavaintoja n. 100 m matkalla kolmesta kohdasta. Paikalta on kiviesineitä ja kvartsi-iskoksia.
Löydöt: KM 23434:1-4, 31299
Tark. 1986 T. Wallenius
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010066 |
615 |
Lahtela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517041.34400000 |
7254194.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010066 |
Kohde siajitsee Pudasjärven kirkosta n. 21,5 km itään, Korentojärven pohjoisrannalla, Iinattijoen suusta 800 m itäkoilliseen. Talosta n. 60 m kaakkoon olevalta loivasti rantaan viettavältä pellolta on löydetty kiviesineitä ja iskoksia.
Löydöt: KM 23435:1-10
Tark. 1986 T. Wallenius
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010067 |
615 |
Hätälänvirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517321.27700000 |
7237830.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010067 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 26 km kaakkoon, Jongunjärveen idästä laskevan Korpijoen lounaisrannalla. Paikalta olevan mökin kohdalta on löydetty kiviesineitä. Tämän löytöpaikalta ja tästä kaakkoon tien eteläpuoliselta kankaalta on tavattu myös kvartsi-iskoksia. Kohteen kaakkoispuolella on Takakankaan asuinpaikka, jonka kanssa Hätälänvirran asuinpaikka voi muodostaa varsin yhtenäisen kivikautisen asuinpaikka-alueen. |
| metsakeskus.615010070 |
615 |
Paukkerinvaara |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
517400.00000000 |
7237340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010070 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 26 km kaakkoon, Korpijoen eteläpuolisen Paukkerinvaaran itäosassa. Vaaran korkeimmalta kohdalta itään ulottuvan itää kohti madaltuvan kapean harjanteen laella on vuoden 1988 tarkastuksessa erotettu ainakin 17 erisuuruista, selvää tai epämääräisempää kuoppaa noin 360 m matkalla. Alueelle johtaa idästä, Paukkerinharjun suunnasta metsäautotie, jonka varrella, osin myös tien ylittämänä on myös osa kuopista. Kuopat ovat pyöreitä tai pyöreähköjä, pääosin halkaisijaltaan 1,5 - 3 m ja matalia, noin 30 - 80/100 cm. Tien pohjoisreunassa oleva yksi kuoppa on soikea. Kuopat ovat jonomaisesti harjanteen päällä janiiden välimatka vaihtelee muutamasta metristä aina useisiin kymmeniin metreihin saakka.
Kohteesta ilmoittanut paikallinen oli tehnyt joihinkin koekuoppia ja löytänyt hiiliä. Tarkastuksen 1988 yhteydessä tehtiin kolmeen kuoppaan koepistot, joissa oli huuhtoutumiskerros, kahdessa myös hiiltä. Useissa todettiin myös kiviä pohjalla. Vuoden 1988 tarkastuksessa kuopat arvioitiin niiden sijainnin ja muodon perusteella pyyntikuopiksi.
Kaakossa sijiatseva suurin kuopista on kokoonsa nähden laakea. Sen lähistöllä on pari epämääräisempää pienempää kuopannetta ja myöhemmin, vuoden 1998 inventoinnissa, tienmutkan vaiheilta tavattiin kvartseja (kvartsilöytöpaikka 1). Mahdollisesti kyse on asumuspainanteesta ja kivikautisesta asuinpaikasta. Kivikautiseen asuinpaikkaan viitannevat myös edelleen noin 125 m Paukkeriin päin tieltä löytyneet kvartsit (kvartsilöytöpaikka 2).
Kvartsilöytöpaikka 1:n läheisyydestä kiinteälle muinaisjäännösalueelle erehtynyt metallinetsijä on löytänyt poikkiteräisen rautanuolenkärjen 6 - 7 cm syvyydestä kuntan ja hiekan välistä (ks. alakohde, ilppari ILM22943).
2023: Aluerajausta laajennettu pienialaisesti etelään lidarissa näkyvien kuoppien vuoksi. |
| metsakeskus.615010070 |
615 |
Paukkerinvaara |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
517400.00000000 |
7237340.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010070 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 26 km kaakkoon, Korpijoen eteläpuolisen Paukkerinvaaran itäosassa. Vaaran korkeimmalta kohdalta itään ulottuvan itää kohti madaltuvan kapean harjanteen laella on vuoden 1988 tarkastuksessa erotettu ainakin 17 erisuuruista, selvää tai epämääräisempää kuoppaa noin 360 m matkalla. Alueelle johtaa idästä, Paukkerinharjun suunnasta metsäautotie, jonka varrella, osin myös tien ylittämänä on myös osa kuopista. Kuopat ovat pyöreitä tai pyöreähköjä, pääosin halkaisijaltaan 1,5 - 3 m ja matalia, noin 30 - 80/100 cm. Tien pohjoisreunassa oleva yksi kuoppa on soikea. Kuopat ovat jonomaisesti harjanteen päällä janiiden välimatka vaihtelee muutamasta metristä aina useisiin kymmeniin metreihin saakka.
Kohteesta ilmoittanut paikallinen oli tehnyt joihinkin koekuoppia ja löytänyt hiiliä. Tarkastuksen 1988 yhteydessä tehtiin kolmeen kuoppaan koepistot, joissa oli huuhtoutumiskerros, kahdessa myös hiiltä. Useissa todettiin myös kiviä pohjalla. Vuoden 1988 tarkastuksessa kuopat arvioitiin niiden sijainnin ja muodon perusteella pyyntikuopiksi.
Kaakossa sijiatseva suurin kuopista on kokoonsa nähden laakea. Sen lähistöllä on pari epämääräisempää pienempää kuopannetta ja myöhemmin, vuoden 1998 inventoinnissa, tienmutkan vaiheilta tavattiin kvartseja (kvartsilöytöpaikka 1). Mahdollisesti kyse on asumuspainanteesta ja kivikautisesta asuinpaikasta. Kivikautiseen asuinpaikkaan viitannevat myös edelleen noin 125 m Paukkeriin päin tieltä löytyneet kvartsit (kvartsilöytöpaikka 2).
Kvartsilöytöpaikka 1:n läheisyydestä kiinteälle muinaisjäännösalueelle erehtynyt metallinetsijä on löytänyt poikkiteräisen rautanuolenkärjen 6 - 7 cm syvyydestä kuntan ja hiekan välistä (ks. alakohde, ilppari ILM22943).
2023: Aluerajausta laajennettu pienialaisesti etelään lidarissa näkyvien kuoppien vuoksi. |
| metsakeskus.615010071 |
615 |
Iso-Matkavaara |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
517775.00000000 |
7260199.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010071 |
Kohde sijaitsee Iinattijärvestä 3 km lounaaseen, Iinattijoen ja laajan Ohtavaaran välisen Ison-Matkavaaran laella. Vaaran ylärinteellä on rakka-alue, jossa on useita muinaisia rantavalleja. Alueella kasvaa jonkun verran vanhoja mäntyjä ja koivuja; rakka-alueen ympärillä on vanhaa sekametsää. Paikalla olevassa kivikossa on aikaisempien tietojen (1985, 1998) mukaan puolenkymmentä rakkaan tehtyä runsaan 0,5 m korkuista kumpumaista röykkiötä. Kyseessä lienenvät historiallisen ajan ns. uunikivikasat.
Vuoden 2010 inventoinnissa rakka-alueelta ja sen alapuolisesta rinteestä löytyi 19 kivilatomusta, jotka ovat torni- tai kekomaisia ja muutamat niistä ovat sortuneet. Latomukset on tehty ilmeisesti rakkakivikosta kerätyistä erikokoisista laakakivistä, jonkin verran on käytetty myös pyöreitä kiviä. Latomusten läpimitta vaihtelee 60 cm:stä 100 cm:iin ja korkeus 40 cm:stä 90 cm:n. Ne on huolellisesti ladottuja ja enimmäkseen pyöreitä, joitakin soikeita on myös joukossa. Jäkäläkasvuston perusteella niiden ikä on yli sata vuotta. Tiedot latomuksista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.615010072 |
615 |
Takakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517617.00000000 |
7237660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010072 |
Kohde sjaitsee Pudasjärven kirkosta n. 27 km kaakkoon, Jongunjärveen idästä laskevan Korpijoen lounaisrannalla. Tien ja joen välisellä kankaalla lähellä tietä on ainakin 4 kuoppaa (koko 2 - 4 x 3 - 5 m, syvyys 40 - 100 cm). Yksi on alempana vanhalla rantatörmällä. Vuonna 1988 oli kesämökín luoteispuolella sijaisevasta pienestä hiekkakuopasta löytynyt kivitaltan kappaleita. Paikan tarkastuksessa tästä 15 m etelään talvitielinjalta tavattiin mm. keramiikkaa kvartsia ja palanutta luuta, mökin pihasta kvartsikaavin ja mökille vievältä tieltä kvartseja noin 40 m päästä mökistä. Mökistä noin 200 m itään, toiselle mökille johtavalta tielinjalta, ylemmältä terassilta, havaittiin niinikään kvartsilöytöjä. Hätälänvirran asuinpaikka sijaitsee noin 400 m mainitusta ensimmäisestä mökistä luoteeseen, mutta myös näiden välialueella on todettu kvartsi-iskoksia, ja on mahdollista, että nämä kaksi muinaisjäännöstä muodostavat melko yhtenäisen alueen. |
| metsakeskus.615010073 |
615 |
Pieni-Haukijärvi |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
533254.84800000 |
7243908.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010073 |
Kohde, maakuoppia, kivikautinen löytöpaikka siajitsee Pudasjärven kirkosta n. 38,5 km itään, Puhosjärvestä länteen olevan Pienen-Haukijärven länsiosassa. Pitkälahden Lapinniemellä on ainakin neljä kuoppaa. Lounaisranunalla olevasta kuopasta (2 x 1 m, syvyys n. 50 cm) on tavattu palanutta kiveä. Pyöreiden kuoppien halkaisija on 1,5 - 2. Niemen länsipuolisesta lahdesta on löydetty kivikautinen hioinlaaka.
Löydöt: KM 26381
Tark. 1991 J. Turpeinen, Tark. 1992 M. Torvinen
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010074 |
615 |
Kivikirkko |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
485024.29100000 |
7232113.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010074 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 23 km etelälounaaseen, Hetekylän Kotisuon länsipuolisen kankaan laki-kivikossa. Paikalla on kolme kuoppaa, joiden koot ovat 4 x 6 m (syvyys 60 - 100/120 cm). 4 x 5 m (syv. n. 50 cm) ja n. 2 x 3 m (syvyys 50 cm). Kuoppien ympärillä on 1 - 2 m leveä valli. Näistä n. 10 m etelään on epäselvä kiveys, jonka läpimitta on n. 4 m. Peruskartalle kankaan laella on myös merkittävä luontokohde. |
| metsakeskus.615010074 |
615 |
Kivikirkko |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
485024.29100000 |
7232113.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010074 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 23 km etelälounaaseen, Hetekylän Kotisuon länsipuolisen kankaan laki-kivikossa. Paikalla on kolme kuoppaa, joiden koot ovat 4 x 6 m (syvyys 60 - 100/120 cm). 4 x 5 m (syv. n. 50 cm) ja n. 2 x 3 m (syvyys 50 cm). Kuoppien ympärillä on 1 - 2 m leveä valli. Näistä n. 10 m etelään on epäselvä kiveys, jonka läpimitta on n. 4 m. Peruskartalle kankaan laella on myös merkittävä luontokohde. |
| metsakeskus.615010076 |
615 |
Aurala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
492941.04700000 |
7251735.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010076 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 2 km länteen, Iijoesta eroavan Härmänjoen koillisrannalla Auralankankaan etelä-reunalla. Asuinpaikan käyttöaika on ollut pitkä, paikalta on ajoitukset kivi- ja varhaismetallikauteen. Löytöinä on mm. kvartsia, palanutta luuta ja asbesti- ja kiillesekoitteista keramiikkaa.
Löydöt: KM 27936:1-47 ja 28391:1-767
Tark. 1993 M. Mäkivuoti ja M. Torvinen
Kaiv. 1993 M. Mäkivuoti, Kaiv. 1994 E. Viitanen
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010076 |
615 |
Aurala |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
492941.04700000 |
7251735.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010076 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 2 km länteen, Iijoesta eroavan Härmänjoen koillisrannalla Auralankankaan etelä-reunalla. Asuinpaikan käyttöaika on ollut pitkä, paikalta on ajoitukset kivi- ja varhaismetallikauteen. Löytöinä on mm. kvartsia, palanutta luuta ja asbesti- ja kiillesekoitteista keramiikkaa.
Löydöt: KM 27936:1-47 ja 28391:1-767
Tark. 1993 M. Mäkivuoti ja M. Torvinen
Kaiv. 1993 M. Mäkivuoti, Kaiv. 1994 E. Viitanen
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010076 |
615 |
Aurala |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
492941.04700000 |
7251735.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010076 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 2 km länteen, Iijoesta eroavan Härmänjoen koillisrannalla Auralankankaan etelä-reunalla. Asuinpaikan käyttöaika on ollut pitkä, paikalta on ajoitukset kivi- ja varhaismetallikauteen. Löytöinä on mm. kvartsia, palanutta luuta ja asbesti- ja kiillesekoitteista keramiikkaa.
Löydöt: KM 27936:1-47 ja 28391:1-767
Tark. 1993 M. Mäkivuoti ja M. Torvinen
Kaiv. 1993 M. Mäkivuoti, Kaiv. 1994 E. Viitanen
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010076 |
615 |
Aurala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
492941.04700000 |
7251735.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010076 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 2 km länteen, Iijoesta eroavan Härmänjoen koillisrannalla Auralankankaan etelä-reunalla. Asuinpaikan käyttöaika on ollut pitkä, paikalta on ajoitukset kivi- ja varhaismetallikauteen. Löytöinä on mm. kvartsia, palanutta luuta ja asbesti- ja kiillesekoitteista keramiikkaa.
Löydöt: KM 27936:1-47 ja 28391:1-767
Tark. 1993 M. Mäkivuoti ja M. Torvinen
Kaiv. 1993 M. Mäkivuoti, Kaiv. 1994 E. Viitanen
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010078 |
615 |
Kipinä-Riepula (Lahdenperä) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476847.55200000 |
7241689.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010078 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 21 km länsilounaaseen, Iijoen Kipinänkoskesta n. 2,3 km luoteeseen. Iijoen lounaisrannalla jyrkähkön rinteen alla on kapea tasainen rantaterassi. Paikalla olevan mökin kaakkoispuolisesta pellosta on löydetty kaksi kiviesinettä mm. taltan teelmä sekä kvartsilohelmia (KM 28129:1-2).
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteella käytiin, mutta uusia havaintoja ei tehty. Kohteelle ei tehty koepistoja koska alue on pihapiiriä ja nurmella. |
| metsakeskus.615010079 |
615 |
Puolakkavaara |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
465841.89200000 |
7270937.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010079 |
Kohde siajitsee Pudasjärven kirkosta n. 35 km länsiluoteeseen ja Siuruanjoesta n. 4 km pohjoiseen sijaitsevan Puolakkavaaran itäisellä laella. Paikalla on muinaisten rantavallien reunustama 20 - 30 m leveä pitkänomainen tasanne, jonka lounaispäässä on kivistä koottu röykkiö. Sen koko on n. 2 x 2,5 m ja korkeus n. 30 - 40 cm. Käytettyjen kivien läpimitta on noin 15-25 cm, ja niissä ei ole palamisen merkkejä.
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010080 |
615 |
Riekinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
497089.38200000 |
7251965.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010080 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 1,8 km itään, Pudasjärven pohjoisrannalla, Karvalammesta n. 750 m länsilounaaseen. Alavan rantahietikon yläpuolella on runsaan metrin korkuinen jyrkkä rantatörmä. Törmän leikkauksesta on tavattu kivetty liesi ja sen yhteydestä kvartsiesine sekä palanutta luuta. Törmän päällä on myös havaittu kolme pyöreää painannetta, jotka saattavat olla asumuspainanteita.
Löydöt: KM 28428:1-2
Inv. 1998 M. Sarkkinen
Tark. 1994 P. Pesonen |
| metsakeskus.615010081 |
615 |
Auralankangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
492551.00000000 |
7252132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010081 |
Kohde sijaitsee Auralankankaalla Pudasjärven länsipuolella. Iijoki haarautuu tässä kohden kahdeksi haarakasi ja näiden väliin ja Livonsaari. Tien 855 Pudasjärvi-Olhava etelä- ja pohjoispuolella on 31 kuoppaa. Kuoppia on kaikkiaan 1,5 km pitkälla ja 300 leveällä alueella. Keskeisin alue on pituudeltaan 750 metriä ja tämän alueen kaakkois- ja luoteispuolella on vain yksittäisiä kuoppia.
Paikalla on tehty koekaivaus vuonna 1993 jolloin kaivettiin yksi alueen kuopista (kuoppa 32). Tästä saatiin ajoitus (Hel-3456) 3880±100 BP. Vuonna 1994 Auralankankaalla kaivettiin uudestaan, jolloin paikalta tutkittiin kuopat 20 ja 31. Kuopat olivat löydöttömät. Kaivausten yhteydessä kuoppaketju kartoitettiin.
Vuoden 2011 inventoinnissa paikka käytiin tarkastamassa. Alueen kuopat pyrittiin havaitsemaan vuoden 1994 yleiskartan avulla. Havaitut kuopat nimettiin vuoden 1994 yleiskartan perusteella. Alueen kaikkia vuonna 1994 havaittua kuoppia ei vuoden 2011 inventoinnissa löydetty. Pääosin alue on säilynyt hyvin, mutta näyttäisi siltä, että kuoppaketjun länsipäässä sijainnut kuoppa nro 1 olisi jäänyt tien alle. Kuoppaketjun itäpäässä puolestaan hakkuujätteen alle on jäänyt muutamia kuoppia.
Vuonna 2008 saadun tiedon mukaan ainakin osa alueen kuopista on jatkosodan aikaisia saksalaisten puolustusvarustuksia ja osa myös paikallisten rakentamisen hiekanottotarpeeseen myöhään kaivamia. |
| metsakeskus.615010083 |
615 |
Ruunaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
484394.54100000 |
7234492.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010083 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 20,5 km etelälounaaseen, kuivatun Vähävuormajärven pohjoispuolisen kankaan keskiosassa. Ruunaharjun lounaispäässä Petäjäniemen talosta n. 200 m pohjoiskoilliseen on muutamia maakuoppia. Aluetta on tutkittu kaivauksin. Paikalta on varhaismetallikautinen hiiliajoitus |
| metsakeskus.615010084 |
615 |
Kangaslampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
482593.00000000 |
7241171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010084 |
Kohde sijaitsee Kollajan kylässä pienen Kangaslampi -nimisen lammen itärannalla. Iijoelle matkaa on vajaa puoli kilometriä. Alue on nyt harvaa mäntymetsää, joka on osin hakattu muinaisjäännösalueen ja tien välistä. Vuoden 1998 inventoinnissa paikalla todettiin kuudesta kymmeneen erilaista painannetta, joita osa asumuspainanteina. Kolmeen painanteeseen tehdyistä koekuopista hän löysi likamaata, palaneita kiviä ja hiiltä, mutta ei esineitä. Vuoden 2011 inventoinnissa paikalta havaittiin viisi erilaista painannetta, joista ainakin osa on asumuspainanteita. Painanteeseen 3 tehtiin koepisto, josta saatiin löytöinä kampakeramiikkaa sekä kvartsi-iskoksia. Painanteiden koko vaihtelee 4-7 metrin välillä ja muoto pyöreistä soikeisiin. Painanne 1 on halkaisijaltaan 5-6 metriä ja syvyydeltä 0,5 metriä. Painanteen muoto on soikea ja se erottuu maastossa selvästi.
Vuoden 2012 tarkastuksessa havaittiin lisää mahdollisia asumuspainanteita sekä viisi alueella olevaa kiuasta, joista ainakin yhteen liittyy selvästi havaittava rakennuksen pohjarakenne eli ainakin se voidaan mainita tupasijana. Kiukaista kaksi on äestettyä ja kolme ehjää, ainakin yksi ehjistä on selvä tupasija. Äestys on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen, arviolta vajaat kymmenen vuotta sitten.
Asuinpaikan etelä- ja keskiosa on kivikautista asuinpaikkaa, vuoden 2011 tehdyn keramiikkalöydön perusteella kampakeramiikan ajalta. Kohteen pohjoisosa puolestaan on historialliselta ajalta, aikaisintaan se lienee keskiaikainen, mutta voi olla nuorempikin. |
| metsakeskus.615010084 |
615 |
Kangaslampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
482593.00000000 |
7241171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010084 |
Kohde sijaitsee Kollajan kylässä pienen Kangaslampi -nimisen lammen itärannalla. Iijoelle matkaa on vajaa puoli kilometriä. Alue on nyt harvaa mäntymetsää, joka on osin hakattu muinaisjäännösalueen ja tien välistä. Vuoden 1998 inventoinnissa paikalla todettiin kuudesta kymmeneen erilaista painannetta, joita osa asumuspainanteina. Kolmeen painanteeseen tehdyistä koekuopista hän löysi likamaata, palaneita kiviä ja hiiltä, mutta ei esineitä. Vuoden 2011 inventoinnissa paikalta havaittiin viisi erilaista painannetta, joista ainakin osa on asumuspainanteita. Painanteeseen 3 tehtiin koepisto, josta saatiin löytöinä kampakeramiikkaa sekä kvartsi-iskoksia. Painanteiden koko vaihtelee 4-7 metrin välillä ja muoto pyöreistä soikeisiin. Painanne 1 on halkaisijaltaan 5-6 metriä ja syvyydeltä 0,5 metriä. Painanteen muoto on soikea ja se erottuu maastossa selvästi.
Vuoden 2012 tarkastuksessa havaittiin lisää mahdollisia asumuspainanteita sekä viisi alueella olevaa kiuasta, joista ainakin yhteen liittyy selvästi havaittava rakennuksen pohjarakenne eli ainakin se voidaan mainita tupasijana. Kiukaista kaksi on äestettyä ja kolme ehjää, ainakin yksi ehjistä on selvä tupasija. Äestys on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen, arviolta vajaat kymmenen vuotta sitten.
Asuinpaikan etelä- ja keskiosa on kivikautista asuinpaikkaa, vuoden 2011 tehdyn keramiikkalöydön perusteella kampakeramiikan ajalta. Kohteen pohjoisosa puolestaan on historialliselta ajalta, aikaisintaan se lienee keskiaikainen, mutta voi olla nuorempikin. |
| metsakeskus.615010084 |
615 |
Kangaslampi |
10002 |
12001 |
13209 |
11004 |
27000 |
482593.00000000 |
7241171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010084 |
Kohde sijaitsee Kollajan kylässä pienen Kangaslampi -nimisen lammen itärannalla. Iijoelle matkaa on vajaa puoli kilometriä. Alue on nyt harvaa mäntymetsää, joka on osin hakattu muinaisjäännösalueen ja tien välistä. Vuoden 1998 inventoinnissa paikalla todettiin kuudesta kymmeneen erilaista painannetta, joita osa asumuspainanteina. Kolmeen painanteeseen tehdyistä koekuopista hän löysi likamaata, palaneita kiviä ja hiiltä, mutta ei esineitä. Vuoden 2011 inventoinnissa paikalta havaittiin viisi erilaista painannetta, joista ainakin osa on asumuspainanteita. Painanteeseen 3 tehtiin koepisto, josta saatiin löytöinä kampakeramiikkaa sekä kvartsi-iskoksia. Painanteiden koko vaihtelee 4-7 metrin välillä ja muoto pyöreistä soikeisiin. Painanne 1 on halkaisijaltaan 5-6 metriä ja syvyydeltä 0,5 metriä. Painanteen muoto on soikea ja se erottuu maastossa selvästi.
Vuoden 2012 tarkastuksessa havaittiin lisää mahdollisia asumuspainanteita sekä viisi alueella olevaa kiuasta, joista ainakin yhteen liittyy selvästi havaittava rakennuksen pohjarakenne eli ainakin se voidaan mainita tupasijana. Kiukaista kaksi on äestettyä ja kolme ehjää, ainakin yksi ehjistä on selvä tupasija. Äestys on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen, arviolta vajaat kymmenen vuotta sitten.
Asuinpaikan etelä- ja keskiosa on kivikautista asuinpaikkaa, vuoden 2011 tehdyn keramiikkalöydön perusteella kampakeramiikan ajalta. Kohteen pohjoisosa puolestaan on historialliselta ajalta, aikaisintaan se lienee keskiaikainen, mutta voi olla nuorempikin. |
| metsakeskus.615010084 |
615 |
Kangaslampi |
10002 |
12001 |
13209 |
11006 |
27000 |
482593.00000000 |
7241171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010084 |
Kohde sijaitsee Kollajan kylässä pienen Kangaslampi -nimisen lammen itärannalla. Iijoelle matkaa on vajaa puoli kilometriä. Alue on nyt harvaa mäntymetsää, joka on osin hakattu muinaisjäännösalueen ja tien välistä. Vuoden 1998 inventoinnissa paikalla todettiin kuudesta kymmeneen erilaista painannetta, joita osa asumuspainanteina. Kolmeen painanteeseen tehdyistä koekuopista hän löysi likamaata, palaneita kiviä ja hiiltä, mutta ei esineitä. Vuoden 2011 inventoinnissa paikalta havaittiin viisi erilaista painannetta, joista ainakin osa on asumuspainanteita. Painanteeseen 3 tehtiin koepisto, josta saatiin löytöinä kampakeramiikkaa sekä kvartsi-iskoksia. Painanteiden koko vaihtelee 4-7 metrin välillä ja muoto pyöreistä soikeisiin. Painanne 1 on halkaisijaltaan 5-6 metriä ja syvyydeltä 0,5 metriä. Painanteen muoto on soikea ja se erottuu maastossa selvästi.
Vuoden 2012 tarkastuksessa havaittiin lisää mahdollisia asumuspainanteita sekä viisi alueella olevaa kiuasta, joista ainakin yhteen liittyy selvästi havaittava rakennuksen pohjarakenne eli ainakin se voidaan mainita tupasijana. Kiukaista kaksi on äestettyä ja kolme ehjää, ainakin yksi ehjistä on selvä tupasija. Äestys on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen, arviolta vajaat kymmenen vuotta sitten.
Asuinpaikan etelä- ja keskiosa on kivikautista asuinpaikkaa, vuoden 2011 tehdyn keramiikkalöydön perusteella kampakeramiikan ajalta. Kohteen pohjoisosa puolestaan on historialliselta ajalta, aikaisintaan se lienee keskiaikainen, mutta voi olla nuorempikin. |
| metsakeskus.615010085 |
615 |
Naiskangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
483095.04000000 |
7241339.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010085 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 16,5 km lounaaseen, Iijoen itäpuolisen Naiskankaan (peruskartalla Niskakangas) keskiosan korkeimmalla kohdalla. Luontaisen kivikon pohjoisreunalla on vallin ympäröimä laakea kuoppa, jonka ala on n. 4 x 5 m, ja syvyys n. 50 cm. Tästä n. 25 m kaakkoon, on kuopanne ( 2 x 1,5 m, syvyys 20 - 30 cm). Tämän eteläpuolella on kivistä koottu kiveys/latomus.
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010087 |
615 |
Kangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
469274.60500000 |
7256340.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010087 |
Asuinpainanteet sijaitsevat Saunajärven ja Venkaantien välisellä kankaalla. Alue on männikkökankaan pohjoista reunaa järveen laskevaa Saunaojaa ympäröivän suon eteläpuolella. Painanteet ovat halkasijaltaan 3-5 m ja syvyyttä niillä on 10-40 cm. Koepistossa eräästä painanteesta löytyi kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Asumuspainanteista noin 280 metriä etelään, hiekkatien pinnalla on havaittu liuskeiskos ja palanutta kiveä. |
| metsakeskus.615010088 |
615 |
Säynäjäkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
461673.60500000 |
7257652.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010088 |
Kivikautinen asuinpaikka ja asuinpainanteet, puolentusinaa kpl, sijaitsevat Säynäjäjärven etelärannalla, Säynäjäkankaan pohjoisreunassa tasaisella männikkökankaalla. Rannassa on vanha mökki. N. 50 m mökistä on sille johtavalla tiellä kvartsia, samoin mökin luona. Tästä n. 100 m länteen kankaan reunassa on n. 6 kpl kookasta 7 - 8 m laajaa painannetta. Ne sijaitsevat n. 150 m:n matkalla rannan suunnassa. Niiden yhteydessä erottuu muutamia, n. 1,5 m halkaisijaltaan olevia kuopanteita. Yhdessä painanteista havaittiin likamaata ja kvartsia. Kaikki kvartsit jätettiin paikalleen.
Vuoden 2011 inventoinnissa painanteita havaittiin neljä ja lisäksi kaksi kuopparakennetta. Painanteiden ympärille, 2-8 metrin etäisyydelle, tehtiin kairauksia ja havaittiin likamaata ja palaneen maan kerroksia. Vuoden 2020 tarkastuksessa alueen rajauksen sisällä olevan hiekkakuopan reunassa ja tiellä havaittiin kvartsi-iskoksia. Niitä ei otettu talteen. Läntisemmän alueen asumuspainanteiden ympärille oli jätetty edellisessä hakkuussa pitkät kannot, joten ne erottuvat maastossa hyvin. Asumuspainanteita havaittiin neljä kappaletta. |
| metsakeskus.615010089 |
615 |
Kangastalo |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
481335.73400000 |
7247367.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010089 |
Maakuopat ja epämääräinen maansekainen kiveys sijaitsevat Iijoen kiertävän Revonniemen pohjoiskärjestä n. 1,3 km länsilounaaseen, Iijoesta 550 m länteen olevan korkean moreeniharjanteen itäpäässä. Harjanteen länsipäässä on laaja sorakuoppa. Sen itäpuolelta n. 4-5 m:n päässä kankaan laella on halkaisijaltaan n. 3-4 m:n kokoinen ja n. 60 cm syvä kuoppa. Tästä 20 m on kankaan laella toinen, edellistä pienempi kuoppa. Tästä edelleen itään n. 25 m on kankaan kaakkoisreunassa 2 m halkaisijaltaan oleva epämääräinrn maansekainen raunio. Tästä vielä 7-8 m kaakkoon on läpimitaltaan n. 2 m oleva kuoppa.
Paikalta ei ole löytöjä. |
| metsakeskus.615010089 |
615 |
Kangastalo |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
481335.73400000 |
7247367.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010089 |
Maakuopat ja epämääräinen maansekainen kiveys sijaitsevat Iijoen kiertävän Revonniemen pohjoiskärjestä n. 1,3 km länsilounaaseen, Iijoesta 550 m länteen olevan korkean moreeniharjanteen itäpäässä. Harjanteen länsipäässä on laaja sorakuoppa. Sen itäpuolelta n. 4-5 m:n päässä kankaan laella on halkaisijaltaan n. 3-4 m:n kokoinen ja n. 60 cm syvä kuoppa. Tästä 20 m on kankaan laella toinen, edellistä pienempi kuoppa. Tästä edelleen itään n. 25 m on kankaan kaakkoisreunassa 2 m halkaisijaltaan oleva epämääräinrn maansekainen raunio. Tästä vielä 7-8 m kaakkoon on läpimitaltaan n. 2 m oleva kuoppa.
Paikalta ei ole löytöjä. |
| metsakeskus.615010090 |
615 |
Vanhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487533.21700000 |
7254754.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010090 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Aittojärven koulusta n. 350 m kaakkoon, Aittojärven pohjoisrannalla, rannasta n. 50 m. Kohde on Pirien asuinrakennuksen järvenpuoleista pihapiiriä, joka laskee loivasti kohti järveä. Paikalta on löydetty sädekiliuskeinen kaarevateräinen n. 20 cm pitkä pohjalaistyyppinen kirves viemärikaivannosta. Esine on tiettävästi Matti Pirin hallussa. Löytökohdan länsipuolisessa pellossa havaittiin inventoinnissa kvartsi - iskoksia, jotka jätettiin paikalleen. |
| metsakeskus.615010091 |
615 |
Hetteenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484914.26400000 |
7255203.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010091 |
Kohde sijaitsee Aittolärven läntisimmän lahden Hetteenlahden pohjois- ja länsirannalla, Venkaantien ja siitä Kääpäsuolle erkanevan tien risteyksen ja järven välillä. Alue on tasaista, hiekkapohjaista männikkökangasta. Tiellä ja tien päässä rannassa havaittiin kvartsia ja tulen rapauttamia kiviä. Venkaantien ja rannan välissä on ainakin kuusi asumuspainannetta joiden halkaisija on 3-12 m. Yhdestä painanteesta on löytynyt koepistossa kvartsia. |
| metsakeskus.615010092 |
615 |
Poropellonsaaret 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
484374.48400000 |
7254574.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010092 |
Kohde, kivikehä, sijaitsee Aittojärven läntisimmästä lahdesta n. 650 m lounaaseen olevan Poropellonsaaret -kankaan korkeimmalla kohdalla ja Kääpäsuolle vievän metsäautotien länsipuolella. Kysymyksessä on pieni moreenikankaan kumpare, jolla kasvaa nuorta männikköä.
Kivikehän halkaisija on n. 6 m. Sisustassa erottuu n. 3 m halkaisijaltaan oleva kuopanne. Sen ympärillä on 10-20 cm:n kokoisista kivistä kasattu 1-1,5 m leveä ja 20-40 cm korkea valli.
Paikalta on vuonna 2003 löytynyt rautaveitsi. |
| metsakeskus.615010093 |
615 |
Välitalonkangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
484312.15800000 |
7255484.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010093 |
Kohde sijaitsee Aittojärven läntisimmästä lahdesta n. 650 m luoteeseen, Kankainen -nimisestä lammesta n. 1 km kaakkoon olevan kankaan korkeimmalla kohdalla. Siinä on rakka, jonka alueella erottuu useita erilaisia kivirakenteita: röykkiömäinen kivikehä, halkaisjaltaan n. 7 m, keskuskuopallinen röykkiö, halkaisija 4-5 m sekä kivi- ja rakkakuoppia.
Paikalta ei ole löytöjä. |
| metsakeskus.615010094 |
615 |
Kiiskinkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
490795.00000000 |
7252823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010094 |
Pyyntikuoppaketju sijaitsee niemessä, jonka pohjoispuolella virtaa Livojoki ja eteläpuolella Livojoki laskee Iijokeen. Kohteen kaakkois-puolella on Auralankangas ja pohjoispuolella Kyngäs. Tieltä 855 Pudasjärvi-Olhava kääntyy Uusikivelän tilan kohdalta Koivukankaantie, joka Leppälän talon kohdalla kääntyy itään. Tämän tien eteläpuolella sijaitsee yksitoista pyyntikuoppaa jonossa. Suurin osa pyyntikuopista erottuu maastossa selvästi, joskin jonon länsipään kuopat ovat matalampia ja heikommin erottuvia. Alue on harvaa mäntymetsää, joka harjanteen eteläpuolella rajautuu suohon. Maaperä on tasaista hiekkakangasta, jossa kuopat erottuvat hyvin. Kuoppajonolla on pituutta 400 metriä. |
| metsakeskus.615010098 |
615 |
Kettuharju 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
514158.00000000 |
7231379.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010098 |
Kohde sijaitsee Jongunjärven eteläpäästä n. 3 km etelään, Jaalankajoen länsipuolella. Pahasuon ympäröimän hiekkavan kangassaarekkeen koillisreunalla olevalla harjanteella on ainakin viisi matalaa kuoppaa, joiden halkaisija on n. 3 m ja syvyys n. 30 cm. Paikalla on myös kuoppia nuorempi tervahauta (Kettuharju 2). |
| metsakeskus.615010099 |
615 |
Rauhanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517941.03400000 |
7237471.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010099 |
Asuinpaikka sijaitsee Jongunjärvestä 3,5 km itään Korpijoen lounaisrannalla, Paukkerin koulusta n. 500 m länteen. Alue on hiekkakangasta. Asuinpaikkamerkkejä, kvartsia havaittiin mäkkitiellä n. 60 m:n matkalla. Kvartsit jätettiin paikoilleen lukuunottamatta yhtä kvartsikaavinta. |
| metsakeskus.615010101 |
615 |
Pesälän pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512153.35000000 |
7242409.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010101 |
Asuinpaikka sijaitsee Jongunjärven itärannalla. Alue on vanhaa viljelysmaata ja viettää loivasti kohti järveä. Tilan asuinrakennuksen järvenpuolella olevalla kasvimaalla ja sen eteläpuoleisella kynnöspellolla havaittiin kohtalaisen runsaasti eri laatuista olevaa kvartsia n. 30 m:n levyisellä vyöhykkeellä rannasta lukien. Kvartsit jätettiin paikalleen.
Asuinpaikan rannansuuntaista pituutta ei voitu määritellä, koska sekä Harjun että Piiraan pellot olivat heinällä inventoinnissa 1998.
Paikalta on myös pohjoisen puoleisen naapuritilan Piiraan (Piiralan) talon perustuksia kaivettaessa löydetty rautakautinen hevosenkenkäsolki KM 23803 (kohde Pudasjärvi 69) |
| metsakeskus.615010101 |
615 |
Pesälän pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
512153.35000000 |
7242409.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010101 |
Asuinpaikka sijaitsee Jongunjärven itärannalla. Alue on vanhaa viljelysmaata ja viettää loivasti kohti järveä. Tilan asuinrakennuksen järvenpuolella olevalla kasvimaalla ja sen eteläpuoleisella kynnöspellolla havaittiin kohtalaisen runsaasti eri laatuista olevaa kvartsia n. 30 m:n levyisellä vyöhykkeellä rannasta lukien. Kvartsit jätettiin paikalleen.
Asuinpaikan rannansuuntaista pituutta ei voitu määritellä, koska sekä Harjun että Piiraan pellot olivat heinällä inventoinnissa 1998.
Paikalta on myös pohjoisen puoleisen naapuritilan Piiraan (Piiralan) talon perustuksia kaivettaessa löydetty rautakautinen hevosenkenkäsolki KM 23803 (kohde Pudasjärvi 69) |
| metsakeskus.615010102 |
615 |
Sotka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
513342.86100000 |
7246167.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010102 |
Asuinpaikka sijaitsee Sotkajärven länsirannalla n. 560 m Iijoen niskalla olevasta sillasta kaakkoon Jonkuun johtavan tien ja rannan välissä kohti järveä viettävällä pellolla. Perunannoston jäljiltä pellolta löydettiin runsaasti kvartsia, jotka jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.615010103 |
615 |
Hirsikangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
526786.00000000 |
7244003.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010103 |
Kohde sijaitsee Iijoen Kurjenlammen kaakkoispuolella olevalla Hirsikangas –nimisellä mäellä. Kohteen ohi kulkee tie Venymästä Puhokseen. Paikalla on aiemmin todettu kaksi kuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan 4 metriä ja syvyydeltään 0,60-0,80 metriä. Vuoden 2011 inventoinnissa vain toinen kuopista löydettiin. Alueella on juuri suoritettu hakkuut ja maapohja on äestetty. Havaitun kuopan halkaisija on 4 metriä ja syvyys 0,7 metriä. Kuopan keskellä ja reunoilla kulkee äestysurat. Äestetyissä kohdissa ei havaittu mitään erikoista. Maaperä on kivistä ja karkeaa soraa. Osa alueesta kasvaa noin 2 metristä mäntytaimikkoa, josta havaintojen teko oli vaikeaa.
1998: Ne sijaitsevat rinteen terasseilla alueella, missä palstojen raja tekee 90 asteen kulman. Kuopista itäisempi sijaitsee rajakulmasta noin 50 metriä itään. Sen halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys noin 60 - 80 metriä. Läntisempi sijaitsee rajakulmasta 20 - 30 metriä luoteeseen ja kooltaan samaa luokkaa kuin edellinen (alakohteet). |
| metsakeskus.615010104 |
615 |
Haanela (Eeteni) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507345.26400000 |
7247886.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010104 |
Kohde sijaitsee tien 18776 Kurenalus-Jonku tien eteläpuolella, Iijoen rannassa. Haanelan talon kasvimaasta on löydetty poikkikirves ja ta-sataltta, joita säilytetään Pudasjärven kotiseutumuseossa. Mika Sarkkinen oli vuoden 1998 inventoinnissa löytänyt myös kvartsi-iskoksia. Vuoden 2011 inventoinnissa kohde käytiin tarkastamassa, mutta uusia havaintoja ei tehty. Sen sijaan talon isäntä näytti pihapiirissä olevan rakennuksen pohjan, jonka hän arveli kuuluvan talon perustamisvaiheeseen. Isännän mukaan Haanela on alun perin sotilastorppa. Lisäksi isäntä näytti viereisessä metsässä olevan kivikellarin, joka isännän mukaan on ollut käytössä vielä 1900-luvun alussa. Kellari on kooltaan 4x4 metriä ja sen syvyys on arviolta 1,5-2 metriä. Kellari on kivistä ladottu ja se eristetty tuohella. Kellarin sisäänkäynti on tapahtunut yläkautta. Aivan kellarin vieressä on lisäksi rakennuksen pohja, jossa on kuulemma asuttu vielä 1930-luvulla. Perustus on kuitenkin hyvin maatunut ja vain ulkonäkönsä perusteella sitä olisi vaikea ajoittaa. |
| metsakeskus.615010107 |
615 |
Penttilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515561.95700000 |
7248766.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010107 |
Kohde, mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 20 km itään, Hirvasjärven itärannalla. Alue on loivasti länteen kohti järveä laskevaa kangasmaata. Talon luoteispuolisen ranta-pellon kaakkoiskulman yläosassa on tavattu puolenkymmentä asuinpaikkaan viittaavaa kvartsi-iskosta.
Löydöt: KM 31303
Inv. 1998 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.615010108 |
615 |
Hirvasvaara, W-rinne |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
515871.83500000 |
7248786.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010108 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 20,5 km itään, Hirvasjärven itärannasta n. 350 m itään. Vaaran rinteen kallio-törmän alapuolella, kalliosta n 50 - 100 m päässä, on kolme kuoppaa. Näistä kaksi on toisistaan noin 10 metrin etäisyydellä pohjois-eteläsuunnassa ja kolmas näistä 15 - 20 metriä itään. Läntisten kuoppien halkaisija on noin 3 metriä ja syvyys noin 1 metri. Itäisin kuoppa on pohjois-eteläsuuntainen, alaltaan noin 3 x 1,5 metriä ja syvyydeltään puolisen metriä
. |
| metsakeskus.615010109 |
615 |
Jaakkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
516871.41400000 |
7255213.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010109 |
Asuinpaikka sijaitsee Iinattijoen Yli-Karhukosken etelärannalla. Alue on Keskitalon tilan Jaakolaksi kutsutun pellon itäreunaa. Pelto viettää hiekkaiselta mäntyjä kasvavalta Korentokankaalta loivasti kohti jokea. Paikalla erottuu matala hiekkakumpare, jonka alueelta löydettiin kvartsi-iskoksia ja -kaavin. Asuinpaikka vaikuttaa pienialaiselta. Havaintomahdollisuudet olivat inventoinnissa hyvät.
Paikalta on aikaisemmin löydetty 1950 - luvulla ensimmäistä kertaa tehdyn koneellisen kynnön jälkeen alkeellinen kirves, kaksi tuuraa ja kaksi raaka-ainekappaletta, joista toista on käytetty hioimena. |
| metsakeskus.615010111 |
615 |
Säynäjäsuon länsipuoli |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
546220.00000000 |
7235526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010111 |
Kohde sijaitsee Salmijärven Alapäästä n. 500 m itään, Yli-Näljänkään johtavan tien pohjoispuolella soiden ympäröimällä pienellä harjujaksolla. Paikka on kuivaa mäntykangasta. Aikaisempien tietojen mukaan (1998) alueella on kaksi kuoppaa. Kuoppien halkaisija on n. 4 - 5 m ja syvyys 60 - 80 cm.
Vuoden 2010 inventoinnissa harjun etelälaidalla ja sen itäpuolisella hiekkatasanteella havaittiin yhteensä neljä pyyntikuoppaa. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.615010112 |
615 |
Muikkula Partasensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541661.46900000 |
7243918.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010112 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 46,5 km itään, Puhosjärven länsiosassa sijaitsevan Partasensaaren pohjoispään kaakkoisrannalla. Alueella on kapeahko mäntyä ja kuusta kasvava kuiva harjanne rannan tuntumassa Paikalla olevan mökin pohjois- luoteispuolelta on tavattu asuinpaikkaan viittaavat reikäkivi ja kvartsilohelmia. Lisäksi perunamaan raivauksessa oli turpeen alla todettu hiiltä ja ja palanutta maata/kiveä. Mahdollisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka, johon kuitenkaan inventoinnissa 1998 ei saatu vahvistusta. |
| metsakeskus.615010113 |
615 |
Lammassaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
540312.01700000 |
7241949.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010113 |
Puhosjärven länsiosan Lammassaaren etelärannaalla on jo 1800-luvun loppupuolelta asti ollut tiedossa kuoppia, vallien reunustamia hautoja, joiista H.H.Snellman kaivoi useita tuloksetta. Tarinan mukaan olisi saaresta löytynyt "vaskenkarvainen ase".
Inventoinnissa 1998 tavattiin kuoppia kahdella alueella. Etelärannan mökin itäpuolella on ainakin neljä kuoppaa (a). Kuoppien halkaisija on enimmäkseen n. 3 m ja syvyys n. 50 cm. Lisäksi alueella on joitakin pienempiä paltollisia kuopanteita, jotka ovat varsin epämääräisiä. Lännempänä rinteessä on kolme edellisten suurista pyöreää kuoppaa (b), josita kahta on keiveltu. Lisäksi nöäistä koilliseen ja länteen on useita erimuotoisia ja -kokoisia kuopanteita, josita osa voi olla myös luontaisia. Alueella on myös vanhan kellarin jäänteet. Paikalta on kerrotaan löytyneen yhtä kuoppaa kaivettaessa löytynyt kehältään neliömäinen
vaskinen solki ja siihen liittynyt koristeltu neliömäinen hela, niin ikään vaskea. Nämä esinee lienevät joutuneet hukaan. |
| metsakeskus.615010114 |
615 |
Kolkkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
541791.41200000 |
7245427.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010114 |
Asuinpaikka sijaitsee Puhosjärven pohjoistannalla Reinikankaan eteläreunassa kapealla ja tasaisella terassilla. Maasto on hiekkaista mäntykangasta. Paikalla on kesämökki, jonka kaakkoispuolella rannassa olevasta kasvi- ja perunamaasta on löydetty lehdenmuotoinen liuskekärki ja alkeellinen kirves. Esineet ovat Pudasjärven kotiseutumuseossa. Siinä on havaittu myös tulenpidon jälkiä. Aiempien esineiden löytöpaikalta on sittemmin löytynyt kivikirves, kvartsikaavin ja mahdollinen iskukivi, jotka saatiin vuoden 2003 inventoinnisa Kansallismuseon kokoelmiin. Myös läntisen naapurimökin luota, n. 300 m edellisestä länteen, havaittiin kvartsia, samoin mökkejä yhdistävältä polulta ja tämän mökkitontin länsirajalta. Samoin koillisen puolella olevan kesämökin pihamaan koillisreunalla olevan vajan luota löytyi kvartsia. Tämän jälkeen maasto idässä laskee, mikä merkinnee asuinpaikan itäpäätä. Asuinpaikka-alueen kokonaispituus on näiden havaintojen perusteella noin 500 m. |
| metsakeskus.615010121 |
615 |
Uusi-Ihme |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515501.84200000 |
7298036.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615010121 |
Asuinpaikka sijaitsee Sarajärven itärannalla Ihmelammen ja järven välissä olevan kannaksen eteläisessä tyvessä, uuden Ihmeen asuinrakennuksesta n. 100 m länsiluoteeseen. Paikka on vanhaa viljelysmaata. Siinä on n. 6x4 m:n kokoinen perunamaa, jossa havaittiin kvartsikaavin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.615040028 |
615 |
Haaponiemi |
10007 |
12008 |
13090 |
11019 |
27012 |
488773.00000000 |
7235060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615040028 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 18 km etelälounaaseen, kuivatun Iso-Vuormajärven pohjoisrannan niemessä. Alueelta on tehty kaksi kivikautista löytöä, rombimainen reikäkirves perunapellosta sekä tasataltta (PPM 65 (=133)) kuivatusojaa kaivaessa. Mikäli kyse on kanavasta, jossa oja nykyään kulkee, on löytöpaikka vanhaa järvenpohjaa. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei ole havaittu inventoinnissa 1998, jolloin tarkastusolosuhteet olivat kuitenkin heikot. Hiekkavaa maata on talon luona ja sen ympäristössä hieman korkeammalle kohoavassa saarekkeessa.
Muinaisjäännösrekisterissä kohteeseen on kuulunut myös rautakautisten tai keskiaikaisten puuesineiden löytöpaikka tästä 400 m koilliseen. Tämä on nyt jaettu omaksi kohteekseen (kohde Aittoperän räme).
Kivikautisten löytöjen lisäksi paikalla sijaitsee vanha Haaponiemen (myös Haapaniemi) talon paikka. Päärakennus on edelleen jäljellä ja toimii ilmeisesti nykyisin vapaa-ajan asuntona. Pihapiirin toisella laidalla on rakennuksen perustus. Rakennukset näkyvät vielä 1957 ilmakuvassa. Haaponiemen talo on merkitty isojakokartoille ja pitäjänkartoille (Hällström 1852a, pitäjänkartta 1865a). Uudistushakemistossa talon numero on 19, joten talo on mahdollisesti perustettu verraten myöhään vasta 1800-luvun alkupuolella.
Talolta 60 m länteen löydettiin järven ylempään rantavalliin kaivettu kellari, mahdollinen kalakellari (ks. alakohteet).
Haaponiemi on sijainnut erittäin keskeisellä paikalla Vuormajärveen pistävän niemen kärjessä. Sijainti on oivallinen järvellä tapahtunutta kalastusta ajatellen. Lisäksi niemi tarjoaa korkean kuivan paikan leiriytymiseen siinä missä pääosa järven rannoista on ollut soisia. Niemi myös osuu keskeisen Kiiminkijoelta Iijoelle johtavan jokireitin varteen. Reitti jatkuu niemen kupeesta alkavaa Aitto-ojaa pitkin koilliseen, ja reitin käyttäjät ovat kulkeneet Haaponiemen editse. On siksi hyvin todennäköistä, että niemellä on ollut toimintaa sekä esihistoriallisella että historiallisella ajalla. Paikka mainitaan myös vesireitteihin liittyvässä perimätiedossa (Sarkkinen 1998).
Ympäröiviä alueita tarkastettiin inventoinnissa myös melko tarkasti. Talon lähialueet on aikanaan raivattu pelloksi, mikä vaikeutti näillä mahdollisesti sijainneiden kohteiden löytämistä. Aiemmat kivikautiset löydöt ja paikan sijainti viittaavat siihen, että alueella on ollut toimintaa kivikaudella. Pihapiirissä ei kuitenkaan tehty kajoavia tutkimuksia. |
| metsakeskus.615040028 |
615 |
Haaponiemi |
10007 |
12008 |
13090 |
11006 |
27000 |
488773.00000000 |
7235060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615040028 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 18 km etelälounaaseen, kuivatun Iso-Vuormajärven pohjoisrannan niemessä. Alueelta on tehty kaksi kivikautista löytöä, rombimainen reikäkirves perunapellosta sekä tasataltta (PPM 65 (=133)) kuivatusojaa kaivaessa. Mikäli kyse on kanavasta, jossa oja nykyään kulkee, on löytöpaikka vanhaa järvenpohjaa. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei ole havaittu inventoinnissa 1998, jolloin tarkastusolosuhteet olivat kuitenkin heikot. Hiekkavaa maata on talon luona ja sen ympäristössä hieman korkeammalle kohoavassa saarekkeessa.
Muinaisjäännösrekisterissä kohteeseen on kuulunut myös rautakautisten tai keskiaikaisten puuesineiden löytöpaikka tästä 400 m koilliseen. Tämä on nyt jaettu omaksi kohteekseen (kohde Aittoperän räme).
Kivikautisten löytöjen lisäksi paikalla sijaitsee vanha Haaponiemen (myös Haapaniemi) talon paikka. Päärakennus on edelleen jäljellä ja toimii ilmeisesti nykyisin vapaa-ajan asuntona. Pihapiirin toisella laidalla on rakennuksen perustus. Rakennukset näkyvät vielä 1957 ilmakuvassa. Haaponiemen talo on merkitty isojakokartoille ja pitäjänkartoille (Hällström 1852a, pitäjänkartta 1865a). Uudistushakemistossa talon numero on 19, joten talo on mahdollisesti perustettu verraten myöhään vasta 1800-luvun alkupuolella.
Talolta 60 m länteen löydettiin järven ylempään rantavalliin kaivettu kellari, mahdollinen kalakellari (ks. alakohteet).
Haaponiemi on sijainnut erittäin keskeisellä paikalla Vuormajärveen pistävän niemen kärjessä. Sijainti on oivallinen järvellä tapahtunutta kalastusta ajatellen. Lisäksi niemi tarjoaa korkean kuivan paikan leiriytymiseen siinä missä pääosa järven rannoista on ollut soisia. Niemi myös osuu keskeisen Kiiminkijoelta Iijoelle johtavan jokireitin varteen. Reitti jatkuu niemen kupeesta alkavaa Aitto-ojaa pitkin koilliseen, ja reitin käyttäjät ovat kulkeneet Haaponiemen editse. On siksi hyvin todennäköistä, että niemellä on ollut toimintaa sekä esihistoriallisella että historiallisella ajalla. Paikka mainitaan myös vesireitteihin liittyvässä perimätiedossa (Sarkkinen 1998).
Ympäröiviä alueita tarkastettiin inventoinnissa myös melko tarkasti. Talon lähialueet on aikanaan raivattu pelloksi, mikä vaikeutti näillä mahdollisesti sijainneiden kohteiden löytämistä. Aiemmat kivikautiset löydöt ja paikan sijainti viittaavat siihen, että alueella on ollut toimintaa kivikaudella. Pihapiirissä ei kuitenkaan tehty kajoavia tutkimuksia. |
| metsakeskus.615040028 |
615 |
Haaponiemi |
10007 |
12001 |
13013 |
11019 |
27012 |
488773.00000000 |
7235060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615040028 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 18 km etelälounaaseen, kuivatun Iso-Vuormajärven pohjoisrannan niemessä. Alueelta on tehty kaksi kivikautista löytöä, rombimainen reikäkirves perunapellosta sekä tasataltta (PPM 65 (=133)) kuivatusojaa kaivaessa. Mikäli kyse on kanavasta, jossa oja nykyään kulkee, on löytöpaikka vanhaa järvenpohjaa. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei ole havaittu inventoinnissa 1998, jolloin tarkastusolosuhteet olivat kuitenkin heikot. Hiekkavaa maata on talon luona ja sen ympäristössä hieman korkeammalle kohoavassa saarekkeessa.
Muinaisjäännösrekisterissä kohteeseen on kuulunut myös rautakautisten tai keskiaikaisten puuesineiden löytöpaikka tästä 400 m koilliseen. Tämä on nyt jaettu omaksi kohteekseen (kohde Aittoperän räme).
Kivikautisten löytöjen lisäksi paikalla sijaitsee vanha Haaponiemen (myös Haapaniemi) talon paikka. Päärakennus on edelleen jäljellä ja toimii ilmeisesti nykyisin vapaa-ajan asuntona. Pihapiirin toisella laidalla on rakennuksen perustus. Rakennukset näkyvät vielä 1957 ilmakuvassa. Haaponiemen talo on merkitty isojakokartoille ja pitäjänkartoille (Hällström 1852a, pitäjänkartta 1865a). Uudistushakemistossa talon numero on 19, joten talo on mahdollisesti perustettu verraten myöhään vasta 1800-luvun alkupuolella.
Talolta 60 m länteen löydettiin järven ylempään rantavalliin kaivettu kellari, mahdollinen kalakellari (ks. alakohteet).
Haaponiemi on sijainnut erittäin keskeisellä paikalla Vuormajärveen pistävän niemen kärjessä. Sijainti on oivallinen järvellä tapahtunutta kalastusta ajatellen. Lisäksi niemi tarjoaa korkean kuivan paikan leiriytymiseen siinä missä pääosa järven rannoista on ollut soisia. Niemi myös osuu keskeisen Kiiminkijoelta Iijoelle johtavan jokireitin varteen. Reitti jatkuu niemen kupeesta alkavaa Aitto-ojaa pitkin koilliseen, ja reitin käyttäjät ovat kulkeneet Haaponiemen editse. On siksi hyvin todennäköistä, että niemellä on ollut toimintaa sekä esihistoriallisella että historiallisella ajalla. Paikka mainitaan myös vesireitteihin liittyvässä perimätiedossa (Sarkkinen 1998).
Ympäröiviä alueita tarkastettiin inventoinnissa myös melko tarkasti. Talon lähialueet on aikanaan raivattu pelloksi, mikä vaikeutti näillä mahdollisesti sijainneiden kohteiden löytämistä. Aiemmat kivikautiset löydöt ja paikan sijainti viittaavat siihen, että alueella on ollut toimintaa kivikaudella. Pihapiirissä ei kuitenkaan tehty kajoavia tutkimuksia. |
| metsakeskus.615040028 |
615 |
Haaponiemi |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
488773.00000000 |
7235060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615040028 |
Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 18 km etelälounaaseen, kuivatun Iso-Vuormajärven pohjoisrannan niemessä. Alueelta on tehty kaksi kivikautista löytöä, rombimainen reikäkirves perunapellosta sekä tasataltta (PPM 65 (=133)) kuivatusojaa kaivaessa. Mikäli kyse on kanavasta, jossa oja nykyään kulkee, on löytöpaikka vanhaa järvenpohjaa. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei ole havaittu inventoinnissa 1998, jolloin tarkastusolosuhteet olivat kuitenkin heikot. Hiekkavaa maata on talon luona ja sen ympäristössä hieman korkeammalle kohoavassa saarekkeessa.
Muinaisjäännösrekisterissä kohteeseen on kuulunut myös rautakautisten tai keskiaikaisten puuesineiden löytöpaikka tästä 400 m koilliseen. Tämä on nyt jaettu omaksi kohteekseen (kohde Aittoperän räme).
Kivikautisten löytöjen lisäksi paikalla sijaitsee vanha Haaponiemen (myös Haapaniemi) talon paikka. Päärakennus on edelleen jäljellä ja toimii ilmeisesti nykyisin vapaa-ajan asuntona. Pihapiirin toisella laidalla on rakennuksen perustus. Rakennukset näkyvät vielä 1957 ilmakuvassa. Haaponiemen talo on merkitty isojakokartoille ja pitäjänkartoille (Hällström 1852a, pitäjänkartta 1865a). Uudistushakemistossa talon numero on 19, joten talo on mahdollisesti perustettu verraten myöhään vasta 1800-luvun alkupuolella.
Talolta 60 m länteen löydettiin järven ylempään rantavalliin kaivettu kellari, mahdollinen kalakellari (ks. alakohteet).
Haaponiemi on sijainnut erittäin keskeisellä paikalla Vuormajärveen pistävän niemen kärjessä. Sijainti on oivallinen järvellä tapahtunutta kalastusta ajatellen. Lisäksi niemi tarjoaa korkean kuivan paikan leiriytymiseen siinä missä pääosa järven rannoista on ollut soisia. Niemi myös osuu keskeisen Kiiminkijoelta Iijoelle johtavan jokireitin varteen. Reitti jatkuu niemen kupeesta alkavaa Aitto-ojaa pitkin koilliseen, ja reitin käyttäjät ovat kulkeneet Haaponiemen editse. On siksi hyvin todennäköistä, että niemellä on ollut toimintaa sekä esihistoriallisella että historiallisella ajalla. Paikka mainitaan myös vesireitteihin liittyvässä perimätiedossa (Sarkkinen 1998).
Ympäröiviä alueita tarkastettiin inventoinnissa myös melko tarkasti. Talon lähialueet on aikanaan raivattu pelloksi, mikä vaikeutti näillä mahdollisesti sijainneiden kohteiden löytämistä. Aiemmat kivikautiset löydöt ja paikan sijainti viittaavat siihen, että alueella on ollut toimintaa kivikaudella. Pihapiirissä ei kuitenkaan tehty kajoavia tutkimuksia. |
| metsakeskus.615500003 |
615 |
Jaurakaisjärvi Sotisaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
495159.21800000 |
7230767.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615500003 |
Perimätiedon mukaan Keinäsen talon väki haudattiin isonvihan aikaan saareen. |
| metsakeskus.615500004 |
615 |
Nuorittajoki Töntönaho |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
502037.45800000 |
7227554.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.615500004 |
Alueella on paikallisen kertojan (v. 1961) mukaan peltoraunio ja vanha talonpaikka. |
| metsakeskus.616010001 |
616 |
Yli-Hyrylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423291.08900000 |
6723237.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella Yli-Hyrylän päärakennuksesta 100 m lounaaseen jyrkähkösti länteen viettävällä rinteellä. Löytöinä liuskekärkiä ja niiden teelmiä ja katkelmia, hiomalaakoja, hioimia, kivilajiesineitten katkelmia ja teelmiä, kvartsiesineitä ja -iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.616010002 |
616 |
Pykälistö |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
419212.72600000 |
6724537.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010002 |
Röykkiö sijaitsee kallion korkeimmalla kohdalla peltojen ympäröimällä kallioalueella, 300 m etelään Alastalon päärakennuksesta. Röykkiö on hajotettu. Alunperin se on ollut halkaisijaltaan 2,4 m ja arvioitu korkeus 69–70 cm. Röykkiön keskellä on laaoista tehty kanneton arkku, kooltaan 1,5 x 0,55 x 0,3 m. Vuoden 2005 inventoinnissa ei arkkurakennetta enää havaittu. |
| metsakeskus.616010003 |
616 |
Peräaro |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
419101.77800000 |
6723734.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010003 |
Röykkiö sijaitsee kallion korkeimmalla kohdalla Liidenojantien pohjoispuolella Koiviston talosta 250 m koilliseen. Röykkiö oli ehjä vielä 1968. Röykkiö on suorakaiteen muotoinen, kooltaan 2,40 x 1,30 x 0,70 m. Röykkiön eteläreunasta on pudonnut muutama kivi ja siinä näkyy laakakiviarkun pääty.
Vuoden 2005 inventoinnissa ei arkkurakennelmaa enää havaittu. |
| metsakeskus.616010004 |
616 |
Lehmiönmutka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426359.83900000 |
6727715.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010004 |
Alueella on kolme löytökeskittymää.
a) Pieni, matala ja kallioinen, ympäristöään vain hieman korkeampi muodostuma laajalla peltoalueella Porvoonjoen itäpuolella Lehmiönmutkasta 120 m itäkaakkoon. Löytöjä tuli muodostuman etelärinteeltä. Kohde löytyi vuoden 1999 inventoinnissa.
b) Saman kallion pohjois- ja koillispuolella on toinen löytökeskittymä muinaisella, matalalla rantamuodostumalla juuri 45 m mpy korkeuskäyrän yläpuolella. Rantamuodostuman alapuolella on jokseenkin tasainen peltoalue, jossa maalaji on humus. Asuinpaikka avautuu luoteeseen ja länteen. Tämän keskittymän jälkeen muinainen ranta kaartuu sirppimäisesti, ja sen keskivaiheilta löytyi myös joitakin kvartseja.
c) Runsain löytökeskittymä em. kalliosta noin 200 pohjoiseen olevan kallioisen mäen eteläkärjen tuntumassa. Kärjessä on lato ja sen vieritse kulkee peltotie. Löydöt kerättiin ladon itäpuolelta ja peltotien eteläpuolelta. Löytöjä aivan peltotien reunaan saakka; korkeus tällä kohdalla oli yli 47,5 m ja maalaji karkeampaa. Lisäksi muutamia löytöjä kerättiin mäen ja ladon länsipuoliselta peltoalueelta (p 6730 83, i 3426 43). |
| metsakeskus.616010005 |
616 |
Multamaanoja 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426009.97700000 |
6727156.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010005 |
Pieni ja matala, ympäristöään vain hieman korkeampi särkkämäinen muodostuma laajalla peltoalueella Porvoonjoen itäpuolella, joen mutkasta n. 250 m etelään. Muodostuma on pääosin peltona, mutta sen pohjoisosassa on puustoa. Maalaji on ylempänä hietaa, alempana hiesua. |
| metsakeskus.616010006 |
616 |
Järvenoja 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426619.74000000 |
6726856.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010006 |
Asuinpaikka sijaitsee ympäristöään korkeammalla muodostumalla, laajalla peltoaukealla Porvoonjoen itäpuolella, joenmutkasta 450 m kaakkoon. Kohteen koillispuolella virtaa Kanteleenjärven luoteispäästä Porvoonjokeen laskeva puro, Järvenoja. Muodostuma on pääosin peltona, mutta sen luoteisosassa sijaitsee omakotitalo. |
| metsakeskus.616010007 |
616 |
Jukurinoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427539.36900000 |
6725436.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella olevalla pohjoiseen avautuvalla laaksomaisella peltoalueella, jonka halki virtaa pieni puro kohteen pohjoispuolella olevaan Kanteleenjärveen. Asuinpaikka on pienellä ja matalahkolla terassilla puron itäpuolisella, länteen viettävällä rinteenosalla. |
| metsakeskus.616010008 |
616 |
Hautamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422781.28600000 |
6726036.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itäpuolisella peltoalueella, kallioisella metsäalueella, jonka luoteispäästä löytyi kvartseja. Asuinpaikka sijaitsee hiesupitoisella peltoalueella noin 150 m itän joesta. Löytöjen ja topografian perusteella kyseessä on pienialainen kohde. |
| metsakeskus.616010009 |
616 |
Kotomäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422821.26700000 |
6725596.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itäpuolisella peltoalueella, missä on pieni metsäalue. Metsäalueen länsirinteeltä löytyi kvartseja. Asuinpaikka sijaitsee hiesupitoisella peltoalueella joesta n. 200 m koilliseen. |
| metsakeskus.616010010 |
616 |
Kotomäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422901.24300000 |
6725216.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itäpuolisella laajahkolla peltoalueella pienen avokallion vieressä. Kallion päällä on hiukan maata ja muutamia mäntyjä. Porvoonjokeen on matkaa 10-50 m. |
| metsakeskus.616010011 |
616 |
Santamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
420282.28600000 |
6726506.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen länsipuolella, peltoalueella jokilaakson pohjoisrinteellä. Kvartseja löytyi sporadisesti hiekka- ja hietapitoiselta peltoalueelta, etelään viettävältä rinteeltä Virenojan pohjoispuolelta. Virenoja laskee Porvoonjokeen. |
| metsakeskus.616010012 |
616 |
Tuhkamäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424530.59700000 |
6722357.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itäpuolisella harjumuodostumalla, jonka kaakkoispäässä on kapea, kaakkoon viettävä peltosarka, joka liittyy laajempaan peltoalueeseen. Kvartseja löytyi sekä terassin päältä että viettävästä rinteestä. Rinne on kuitenkin osin varsin jyrkkä, joten artefakteja on voinut valua alemmas maanmuokkauksen ja eroosion yhteydessä. Asuinpaikan luoteispuolella on laajahko saranottoalue, mutta sen ja pellon välillä saattaa vielä olla jäljellä ehyttä kivikautista asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.616010013 |
616 |
Koskustenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424620.54000000 |
6725996.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Porvoonjoen itäpuolisen harjumuodostuman vieressä olevalla peltoalueella, Tuhkamäen ja Koskustenojan eteläpuolella. Asuinpaikalta, joka on hietapitoisella pellolla pienellä terassilla harjumuodostuman luoteispään länsireunan tuntumassa, on Koskustenojaan matkaa 250 - 300 m. |
| metsakeskus.616010015 |
616 |
Torpinkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419132.77300000 |
6721958.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010015 |
Asuinpaikka on Torpinkosken itäpuolella, aivan sen vieressä. Maalaji on hietaa. Löydöt (kvartsikaavin, kvartsiteelmiä, iskoksia) tulivat kynnetystä suhteellisen pienialaisesta pellosta, jota ympäröivä alue oli nurmella. Rinne viettää lounaaseen. Osa löydöistä tuli jokseenkin tasaiselta alueelta 60 m mpy korkeuskäyrän yläpuolelta. |
| metsakeskus.616010016 |
616 |
Koskustenoja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424460.62700000 |
6722138.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010016 |
Alue on Porvoonjoen itäpuolisen harjumuodostuman vieressä oleva pelto, Tuhkamäen ja Koskustenojan eteläpuolella. Kohde sijaitsee hietapitoisella pellolla harjumuodostuman luoteispuolella. Asuinpaikka on pienellä terassilla pellon länsireunalla. Sen länsipuolella on metsäinen kalliomuodostuma, jonka sivuitse kulkee tie Pukkilan keskustaan. Koskustenojaan on matkaa noin 100 m. Löytöjen perusteella kyseessä on suhteellisen vähälöytöinen ja pienialainen kohde |
| metsakeskus.616010017 |
616 |
Naarkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423041.19500000 |
6723397.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010017 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolisella peltoalueella Pukkilan kirkosta kilometrin kaakkoon. Asuinpaikka on Yli-Hyrylän tilan päärakennuksesta 300 m luoteeseen. Joelle on matkaa noin 50 m. Rinne viettää lähinnä etelään. Maalaji on hiesu. |
| metsakeskus.616010018 |
616 |
Napionkoski 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423101.16800000 |
6724207.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010018 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella Napionkosken yläpuolella. Löytöjä havaittiin parinsadan metrin matkalla kolmessa eri kohdassa, jotka tulkittiin kuuluvaksi samaan asuinpaikka?alueeseen.
a) Löydöt tulivat koilliseen viettävän peltorinteen juurelta. Niitä tuli suhteellisen runsaasti juuri 45 m mpy korkeuskäyrän yläpuolelta, metsänreunan kärjestä sähkötolppaan asti. Pari kvartsia ja yksi pii löytyi törmän päältä läheltä 50 m mpy. Maalaji on hiesu.
b) Em. kohdasta noin 100 m itään tai itäkoilliseen löytyi kvartseja yhdestä kohdasta. Paikalla on pohjoiseen viettävä peltorinne. Löytökohdasta parikymmentä metriä kaakkoon on pohjois?etelä suuntainen metsäsaareke, jonka pohjoispuolella lato.
c) Ladosta viitisenkymmentä metriä kaakkoon löytyi kvartseja noin 30 metrin matkalta. Viljapelto oli vain äestetty, joten löytöolosuhteet eivät olleet hyvät. Lisäksi hieman ylemmällä tasolla oleva potentiaalinen asuinpaikka?alue oli nurmella. Maalaji on rinteessä hiesu, alemmalla tasamaalla 45 m mpy korkeuskäyrän alapuolella humus. |
| metsakeskus.616010019 |
616 |
Napionkoski 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423241.10900000 |
6724517.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010019 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella, Pukkilan kirkosta 0,6 km itäkoilliseen. Pääosa löydöistä tuli lounaaseen viettävän rinteen alapuolelta, suhteellisen tasaiselta kohdalta (noin 45 m mpy). Korkeammalta törmän päältä löytyi yksi kvartsi. Maalaji on hiesu. Kohteen eteläpuolella, noin 40 m päässä, on metsäinen kosteikkoalue. |
| metsakeskus.616010020 |
616 |
Lähteenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422921.23500000 |
6724737.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010020 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen länsipuolella, Pukkilan kirkosta 0,5 km koilliseen. Pellonreunassa lähellä metsää on pitempi polveileva peltorinne, joka asuinpaikan kohdalla viettää kaakkoon ja etelään (loppuu tässä ja vaihettuu tasamaaksi). Maalaji on hiesu/savi. Löydöt tulivat juuri 45 m mpy käyrän yläpuolelta. Vieressä on kallioinen mäki luoteen ja lännen puolella. |
| metsakeskus.616010021 |
616 |
Kuutinoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422341.46100000 |
6725836.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010021 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen länsirannalla. Kukonkorventien sillasta noin 50 m luoteeseen on matala ja vähäinen törmä, joka viettää etelään ja kaakkoon. Löydöt olivat rinteessä ja sen juurella. Asuinpaikkalöydöt kerättiin aivan jokipenkan tuntumasta. Maalaji on hiesu. |
| metsakeskus.616010022 |
616 |
Savijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421361.85300000 |
6725836.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010022 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen länsipuolella. Alueella on kallioinen mäki ja sen länsipuolella lounaaseen viettävä rinne, jolla 2 tai 3 terassia; asuinpaikka sijaitsee keskimmäisellä terassilla (tai ylimmän ja alimman terassin puolivälissä). Maalaji on kivinen hietamulta. |
| metsakeskus.616010023 |
616 |
Kukonkorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424380.64400000 |
6725616.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010023 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella. Asuinpaikka on metsittyneen suon (Kukonkorpi/Korvensuo) itäpuolella, sen reunassa. Löydöt kerättiin pellolta, missä on tasanne ja loiva länsiluoteeseen viettävä rinne. Löydöt tulivat 45 - 47,5 m mpy korkeuskäyrien välistä rinteestä. Maalaji on hiesu/savi. Asuinpaikka on suhteellisen selvärajainen ja pienialainen. |
| metsakeskus.616010024 |
616 |
Peltomaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424640.53800000 |
6726076.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010024 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella.. Kohteen länsipuolella on Savijoen kylän raja ja Korvensuon/Kukonkorven metsittynyt suo. Asuinpaikka on luoteeseen viettävällä peltorinteellä. Löydöt tulivat juuri 45 m mpy korkeuskäyrän yläpuolelta. Paikalla on pieni törmä noin korkeudella 46 m mpy. Maalaji on hiesu. Jaakkolan tilan puolella 45 m mpy käyrän yläpuolella oleva peitteinen rinne vaikuttaa potentiaaliselta asuinpaikka?alueelta |
| metsakeskus.616010025 |
616 |
Männistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424380.63900000 |
6726536.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010025 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella. Kohteen eteläpuolella, noin 100 m päässä, on Korvensuo. Asuinpaikka on lounaaseen viettävällä peltorinteellä Männistö-nimisen metsäisen mäen eteläkärjen vieressä. Löytöjä tuli heti metsänreunasta lähtien ja noin 30 m matkalta siitä kaakkoon. Alimmat löydöt olivat 45 m mpy käyrän tuntumasta, aivan Savijoen kylän rajalta ja siitä noin 25 m ylärinteeseen koilliseen. Maalaji on savi/hiesu, alempana tasamaalla humus. |
| metsakeskus.616010026 |
616 |
Rintala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424180.71500000 |
6727675.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010026 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella. Asuinpaikka on käytännössä nykyisen Porvoonjoen rannalla. Alimmat löydöt tulivat juuri 45 m mpy korkeuskäyrän yläpuolelta, 60 m joesta kaakkoon loivalta luoteeseen viettävältä rinteeltä. Törmää ei ole havaittavissa, vaan rinne viettää tasaisesti kohti jokea. Löytöalue jatkui vanhan tieuran viereiseltä peltolohkolta metsänreunaan saakka. Löytöjä tuli runsaasti. Maalaji on savi/hiesu. |
| metsakeskus.616010027 |
616 |
Jokirinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424700.50700000 |
6727725.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010027 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella. Asuinpaikka on luoteeseen viettävällä peltorinteellä lähellä metsää ja Jokirinteen tilaa. Löytöjä tuli 47,5 m mpy korkeuskäyrän tuntumasta ja sen alapuolelta. Alimmista löydöistä on matkaa Jokirinteen than ladon päätyyn (jonka vierestä ylimmät löydöt tulivat) noin 70 m. Löytöjä oli noin 50 metrin levyisellä kaistaleella. Maalaji on hiesu/savi. Kyseessä on todennäköisesti runsaslöytöinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.616010028 |
616 |
Järvenoja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426779.67100000 |
6727076.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010028 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella, Pukkilan kirkosta 5 kilometriä itäkoilliseen ja Kanteleenjärvestä vajaan kilometrin luoteeseen. Asuinpaikka on hyvin loivasti lounaaseen viettävällä kohdalla, osittain tasamaalla. Paikalla on matala, noin metrinen törmä, jonka päältä löydöt on saatu. Maalaji on hiesu/savi, törmän alapuolella humus. Löytöjä tuli matalalta, soratien pohjoispuolella olevalta länsilounaaseen avautuvalta terassilta, ladon vierestä luoteeseen noin 150 metrin matkalta Suhteellisen laaja ja runsaslöytöinen asuinpaikka. Asuinpaikan vierestä kulkee Kantelejärveä kiertävä kylätie; annettujen koordinaattien lisäksi myös tien eteläpuolelta löytyi muutamia kvartseja noin 40 m matkalta. Onkin aivan ilmeistä, että paikallistie kulkee osittain asuinpaikan päältä. |
| metsakeskus.616010029 |
616 |
Multamaanoja 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426159.92200000 |
6727196.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010029 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella, Lehmiönmutkasta 600 itäkaakkoon. Paikalla on loivasti luoteeseen viettävä rinne ja matala, noin metrinen törmä, jonka juurelta ja päältä löydöt kerättiin. Maalaji on hiesu/savi, törmän alapuolella humus. |
| metsakeskus.616010030 |
616 |
Lehmiönmutka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426199.89600000 |
6728225.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010030 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella.Länteen pistävästä joen mutkasta 300 m itään on ympäristöään korkeammalle kohoava pieni metsäinen mäkikumpare. Se liittyy kapealla ja alavalla metsäkaistaleella isompaan, kallioiseen metsämäkeen, jota pellot ympäröivät. Pienen metsäisen kumpareen kahdelta puolelta löydettiin pellolta artefakteja.
a) Kumpareen itäpuolella on harjanne, joka viettää pääosin kaakkoon ja lounaaseen. Löytöjä kerättiin näiltä rinteiltä, mutta myös luoteeseen ja koilliseen viettäviltä rinteiltä sekä harjanteen päältä. Metsän reunasta löytöjä noin 30 metrin leveydeltä. Maalaji on hiesu/savi.
b) Saman mäkikumpareen länsireunalta ja siitä länteen tuli myös löytöjä. Rinne viettää luoteeseen ja lounaaseen. Kvartseja löytyi törmän päältä, rinteeltä ja juurelta. Maalaji on savi/hiesu, ylhäällä vähän karkeampaa, juurella tasaisella maalla humus. |
| metsakeskus.616010031 |
616 |
Lehmiönmutka 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426179.91000000 |
6727605.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010031 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella, Lehmiönmutkasta 300 m kaakkoon. Paikalla on loivasti luoteeseen viettävä rinne ja matala, noin metrinen törmä, jonka päältä löydöt kerättiin. Löytöjä tuli matalalta länsiluoteeseen avautuvalta terassilta, enimmäkseen sähkölinjan kohdalta. Maalaji on hiesu/savi, törmän alapuolella humus. |
| metsakeskus.616010032 |
616 |
Prusila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426079.94200000 |
6728385.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010032 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella. Itään pistävästä joen mutkasta noin 50 m itään on pieni kallioinen metsikkö. Sen reunalla on isohkoja maakiviä. Mäen kaakkoiskulmalla on lato. Mäen vieressä eteläpuolella on lounaaseen viettävä peltorinne 45 - 47,5 m mpy korkeuskäyrien välissä. Kvartseja löydettiin ladon kohdalta metsänreunaan saakka noin 30 metrin matkalta; korkeuskäyriin nähden poikittain löytöjä oli noin 10 - 15 m leveydeltä. Maalaji on hiesu. |
| metsakeskus.616010033 |
616 |
Kannistonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426549.75000000 |
6728855.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.616010033 |
Kohde sijaitsee Porvoonjoen itäpuolella. Joelle on matkaa 550 - 600 m. Asuinpaikka on Kannistonmäki-nimisen kallioisen metsämäen länsipuolella, aivan sen tuntumassa. Löydöt tulivat matalan, noin metrin korkuisen loivan törmän päältä. Pelto viettää erittäin loivasti luoteeseen. Törmän jälkeen on tasaista, soistunutta tulva-aluetta (nyt peltona) laajalti. Maalaji asuinpaikalla on hiesu/savi ja humus. |
| metsakeskus.617010002 |
791 |
Navettakangas Rasvamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453747.20000000 |
7127495.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Uljuan altaan pohjoisrannalla Rasvamäen kaakkoisrinteen alapuolella olevalla tasanteella. Kohteesta on löytynyt kvartsisäle ja -iskoksia. |
| metsakeskus.617010003 |
791 |
Kolankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444400.94100000 |
7132203.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Lamujoen itärannalla, Mutkalantien ja Lamujoen välisen hiekkakuopan reunoilla Kolanojan varrella. Hiekkakuoppien reunamilta on löydetty kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Alueella sijaitseva asuinpaikka on suurimmaksi osaksi tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.617010004 |
791 |
Hietala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444670.82500000 |
7134132.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010004 |
Asuinpaikka sijaitsee entisestä Oulaistenojan suusta n. 300 m länsilounaaseen hiekkaisen rantatörmän päällä kohdassa, missä Lamujoki tekee jyrkän mutkan länteen. Paikalta on löydetty hioimen kappale, kvartsiesineitä ja -iskoksia, kvartsiitti-iskos ja palanutta luuta. Hiekkakuopan kaakkoispuolinen alue on osittain säilynyt, mutta pääosa asuinpaikasta on tuhoutunut. |
| metsakeskus.617010005 |
791 |
Orava |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444950.74100000 |
7127814.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010005 |
Suurimmaksi osaksi tuhoutunut asuinpaikka sijaitsee Lamujoen itärannalla loivasti luoteeseen viettävällä vanhalla viljelymaalla. Nykyisin alueella on kaksi rivitaloa, joista toinen suoraan koordinaattien osoittaman löytöpaikan päällä. Talojen asvaltoitujen pihojen lisäksi alue on viheriönä. Alueelta on löytynyt tasataltta, hioinkivi ja hioimen puolikas (KM 15158:4-6) laajalta alueelta. On mahdollista, että asuinpaikasta on säilynyt osia nykyisen rakennuskannan lomassa. |
| metsakeskus.617010016 |
791 |
Kytölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444590.88000000 |
7127894.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Lamujoen länsirannalla olevan mäen eteläsyrjällä. Mäen laella sijaitsee Kytölän talo piharakennuksineen. Talon päärakennuksen etelä- ja Lusikkaperälle johtavan tien itäpuoliselta jokea kohti viettävältä pellolta on löydetty kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Alueelta on aikaisemmin löytynyt kaksi kivitalttaa. |
| metsakeskus.617010018 |
791 |
Pulkkilan tappelupaikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445090.68500000 |
7127395.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Pulkkilan keskustassa Seurakuntatalon eteläpuolella Suomen sodan muistomerkin luona. Keskustan rakentaminen on peittänyt alueen osittain, mutta muistomerkin vieressä on suhteellisen paljon rakentamatonta aluetta, jossa asuinpaikka-aluetta voi olla jäljellä. Paikalta on löydetty useita tasatalttoja ja kiviesineen teelmä ja epämääräinen kiviesine (KM 15158:7–8). |
| metsakeskus.617010024 |
791 |
Seppä (Lampela) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442451.72800000 |
7132173.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Lamujoesta noin 1,5 km länteen Pulkankankaan länsireunalla. Sepän vanhan päärakennuksen eteläpuoliselta kuivattua Lusikkalampea kohti laskevalta pellolta löytyi pari paikoilleen jätettyä kvartsilohelmaa ja iskos. Alueelta on löytynyt taltta. |
| metsakeskus.617010026 |
791 |
Kaijankoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448329.34300000 |
7137131.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Terskanperällä Siikajoen ylittävästä sillasta vajaat 2,5 km itäkaakkoon Siikajoen itärannasta. Kaijankosken talosta noin 300 m kaakkoon olevalta pellolta on löytynyt kiviesineen katkelma. |
| metsakeskus.617010027 |
791 |
Leinosen pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443291.40200000 |
7129574.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Lamujokeen laskevan Haaraojan suusta runsaat 1,1 km lounaaseen, Leinosen talosta runsaat 100 m eteläkaakkoon voimalinjan alla olevalla pellolla, pääosin tien länsipuolella. Paikalta on löydetty taltta, liuskekärki, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia ja kvartsilohelmia. |
| metsakeskus.617010028 |
791 |
Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440212.65500000 |
7123336.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Lamujoen luoteisrannalla Laakkolan koulun kaakkoispuolella koulun ja joen välissä. Kohde sijaitsee pitkän hiekkaharjun kaakkoispäässä jokea kohti viettävällä rinteellä. Paikalta on löydetty kaksi tasatalttaa. |
| metsakeskus.617010032 |
791 |
Ruostekorpi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
445790.40400000 |
7125795.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Piippolaan johtavan tien länsipuolella Savonojasta noin kilometri lounaaseen. Ruostekorven peltoalueelle johtavan tilustien pohjoispuolelle jää teiden ja pellon rajaama ala, jonka koillisreunalla on pieni hiekkakuoppa. Tämän reunamilta on tavattu palaneita kiviä ja paikalleen jätettyjä kvartsi-iskoksia.
Myöhemmässä tarkastuksessa (2011) tavattiin kvartsi-iskoksia, palaneita luunpaloja sekä kulttuurimaata pellolle johtavalta tilustieltä. Tien löydökset sijoittuvat aiemmin ilmoitetusta löytökohdasta 30-50 m etelään ja 2-3 m ylemmälle korkeustasolle. On ilmeistä, että alueella on aiemmin arvioitua laajempi myöhäismesoliittinen asuinpaikka, jonka pääosa sijoittuu metsämaastoon ja jonka laajuuden arviointi edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.617010033 |
791 |
Urheilumaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445730.42900000 |
7125435.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Piippolaan johtavan tien länsipuolella Ouluun vievän tien ja Piippolan tien risteyksestä 1,7 km kaakkoon urheilumajasta 60 m itään hiekkakuopan pohjoispäässä. Urheilumajan eteläpuolisen metsätien/latupohjan ja hiekkakuopan väliseltä alueelta on löytynyt likamaata, palaneita kiviä, kvartsi-iskoksia ja kvartsisäle. |
| metsakeskus.617010034 |
791 |
Käpylä pumppaamo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445490.52700000 |
7126455.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Piippolaan ja Ouluun johtavien teitten risteyksestä 700 m kaakkoon Piippolan tien itäpuolella suuren hiekkakuopan luoteiskulmalla. Paikalla on pumppaamo, jonka itäpuolelta on tavattu palaneita kiviä ja paikalleen jätettyjä kvartsi-iskoksia. Suurin osa kohteesta lienee tuhoutunut. |
| metsakeskus.617010035 |
791 |
Önkkyrinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446270.21100000 |
7125196.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Piippolaan johtavan tien itäpuolella Önkkyrinkankaalla noin 2 km kaakkoon Piippolan ja Ouluntien risteyksestä ja 300 m tiestä itään. Paikalle johtavalta metsätieltä ja tien päästä on löydetty kvartsi-iskoksia ja -ytimiä useasta eri kohdasta. |
| metsakeskus.617010037 |
791 |
Jylhänniska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444240.99700000 |
7135671.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Lamujoen länsirannalla Jylhän talosta noin 500 m etelälounaaseen, noin 400 m joesta länteen olevalla matalalla peltokumpareella, jonka ala on noin 60 x 80 metriä. Paikalta on löytynyt kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja kivitaltta. Kohteesta noin 400 m itään jokivarsipellolta on löytynyt kivitaltta. |
| metsakeskus.617010039 |
791 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
450248.58100000 |
7134492.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen eteläpuolella Vornan sillasta noin 750 m kaakkoon. Mattilan talo sijaitsee noin 500 m pitkän harjanteen luoteisosassa, harjanteen läpi kulkevan Uljuantien pohjoispuolella. Mattilan talon ja tien väliseltä pellolta on löydetty mm. kvartsiesineitä, pienoistaltta ja saviastian reunapala (Sär 1).
|
| metsakeskus.617010042 |
791 |
Lahnasmäki |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
431516.12300000 |
7132053.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.617010042 |
Rakkakuopat sijaitsevat Pulkkilan ja Rantsilan rajalla olevasta Kivijärvestä noin 1,5 km lounaaseen. Lahnasmäki on kivikkoinen harjanne Lahnasjärvestä noin 300 m pohjoisluoteeseen. Mäen korkeimman kohdan kaakkoispäässä olevassa luonnonkivikossa on ainakin kaksi tai kolme pienehköä rakkakuoppaa.
2022: Lasketusta Lahnasjärvestä n. 270 pohjoiseen Lahnasmäen eteläosassa, korkeimman laen eteläreunalla. Lahnasmäki on kapeahko luoteis-kaakkoissuuntainen louhikkoinen mäki, jonka rinteet laskevat melko jyrkästi ympäröivään suohon ja rämeeseen, mäki sijaitsee nykyään turvetuotantoalueiden välissä. Mäellä kasvaa mäntymetsää. Paikalla havaittiin viisi rakkakuoppaa, joista itäisin on vuoden 1997 tarkastuksessa mainittu vallin ympäröimä kuoppa. Se (rakenne 5) on n. 3 m läpimitaltaan, kuopan reunoille on koottu 2 kivi-
kertaa n. 30-50 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä – vaikutti, että kivet on ladottu olemassa olevan rakkakuopan reunoille. Sen länsipuolella olevat rakkakuopat 3-4 ovat hieman epämääräisiä, ne ovat n. 1,5 m läpimitaltaan ja n. 30 cm syviä. Rakkakuoppa 2 on laakea, n. 2,5 m läpimitaltaan ja n. 40-50 cm syvä, reunoilla matala valli. Edellisen länsipuolella sijaitseva rakenne 1 on hieman pienempi. Alakohteet noudattavat vuoden 2022 numerointia.
Rämeeseen laskevan mäen alaosassa on tervanvalmistuspaikka, tervavarastoja ja tervapirtin kiukaita kutakin kaksi sekä kuoppajäännös (Lahnasmäki 2). On mahdollista, että rakkakuopat liittyvät ainakin osin alarinteessä tapahtuneeseen tervanvalmistustoimintaan. |
| metsakeskus.618010001 |
740 |
Kaarniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
616486.74500000 |
6850852.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010001 |
Kohde sijaitsee Jousharjunnieman etelälaidalla, Soikkelin huvilan luona. Kampakeraaminen asuinpaikka on hiekkaharjulla, kohdassa missä harju viettää loivemmin Jänneveden rantaa kohti. Asuinpaikka kuuluu mahdollisesti samaan yhteyteen Harjuahon (2) kivikautisen asuinpaikan kanssa.
Muinaisjäännös havaittiin alueen rakennustöiden yhteydessä. Vuonna 1968 tarkastuskäynnin yhteydessä todettiin, että asuinpaikka oli jo osittain tuhoutunut ampumahaudan, Soikkelin huvilan rakennustöiden ja maantasoituksen seurauksena. Kaivaukset suoritettiin Soikkelin huvilan alueella seuraavana vuonna 1969. |
| metsakeskus.618010002 |
740 |
Harjuaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
616658.67600000 |
6850820.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010002 |
Kampakeraaminen asuinpaikkakohde sijaitsee Jousharjunniemen etelälaidalla, noin 100 metriä Kaarniemen kivikautiselta asuinpaikalta. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkaharjua.
Vuoden 1969 tarkastuskäynnin yhteydessä alueella havaittiin asuinpaikkaan viittaavia kulttuurikerrostumia vain noin 15 metriä Kaarniemen asuinrakennuksesta kaakkoon. Paikalle tehdystä koekuopasta löytyi keramiikkaa, retusoitu piiesine ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.618010003 |
740 |
Pahatso |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
638761.73900000 |
6857866.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010003 |
Kampakeraaminen asuinpaikka sijaitsee kapealla länsi-itä -suuntaisella hiekkaharjulla Puruveden itäpuolella. Hiekkaharju kohoaa vain noin 2,5 metriä ympäristöstään ja liittyy laajaan harjumaastoon. Hiekkaharju kulkee pienen Pahatsonlammen ja siitä etelään olevan Umpilammensuon välillä. Asuinpaikka ulottuu koko harjun alueelle, arvioitu alue noin 40/80 x 500 metriä. Tiestä ja vähäisestä hiekkakuopasta huolimatta maasto on varsin ehyt. |
| metsakeskus.618010004 |
740 |
Kerosärkkä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
619949.36000000 |
6846738.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010004 |
Kohde sijaitsee Vaahersalon eteläkärjessä sijaitsevan Kerosärkkä -nimisen sora/hiekkaperäisen niemimäisen muodostuman etelärannalla. Asuinpaikka on etelään viettävällä rinteellä. Muinainen rantaterassi kulkee noin 80 metrin korkeuskäyrällä. Maaperä on soraa.
Terassilla on useissa kohdissa selvästi asuinpainanteilta näyttäviä. Läntisin, pyöreä painanne on kesämökin pohjoispuolella. Etelärannan keskiosassa on törmän reunalla peräkkäin kaksi suurta suorakulmaista painanetta. Terassin itäpäässä on vielä yksi tai kaksi suurehkoa pyöreää painanetta. Vuoden 1980 tarkastuksessa alueelta löydettiin kvartsi-iskoksia ja vuoden 1995 tarkastuksessa keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.618010006 |
740 |
Iso-Ruutlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
617928.13200000 |
6858425.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010006 |
Kohde sijaitsee Iso-Ruutlammen luoteispuoleisella mäellä. Mäki viettää itään ja sen maaperä on hiekkaa. Asuinpaikan kohdalla havaittavissa paikoin muinaista rantatörmää, noin 82,5 metriä m.p.y.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä kahdesta kohtaa tienleikkauksesta löytyi asbestikeramiikkaa, noin 100 metrin päästä toisistaan. Lisäksi tien luoteispuolelta, edellisistä löydöistä noin 200 metriä lounaaseen, löytyi palanutta luuta. Tien rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut suuren osan muinaisjäännöksestä. Kerimäen Haapaniemen TVL:n asuinpaikat sijaitsevat noin 1 kilometrin päässä kohteesta kaakkoon. |
| metsakeskus.618010007 |
740 |
Nuuvinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616114.13800000 |
6851007.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010007 |
Nuuvinlahden länsipuolella sijaitsee itään pistävä hiekkaharjanne, harjanteen itälaidalla terassimaista muodostelmaa, jolla kohde sijaitsee. Muinaisjäännöksen lähiympäristössä useita pienehköjä hiekkakuoppia ja Salpalinjan varustuksia. Taisteluhaudat ja tiet ovat todennäköisesti sotkeneet asuinpaikkakerroksia. Kivikautiset asuinpaikat Kaarniemi (1) ja Harjuaho (2) sijaitsevat kohteesta noin 400-600 metriä itäkaakkoon.
Asuinpaikan poikki kulkee Nuuvinniemeen johtava hiekkatie, jonka pinnalta poimittiin kvartseja vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä. Terassin päälle tehdystä koekuopasta löydettiin saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.618010008 |
740 |
Hievaslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617615.27700000 |
6853506.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010008 |
Kohde sijaitsee Hievasniemen tyvellä sijaitsevalla loivasti kaakkoon laskevalla, kivikkoisella hiekkaharjanteella. Asuinpaikan välittömässä läheisyydessä, eteläpuolella kulkee Hievasniemeen johtava tie. Muinaisjäännöksestä noin 100 metriä kaakkoon alkaa hiekkaharju.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä kohteesta löydettiin asbestikeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta.
Alueella on myös Salpalinjan kaivantoja. |
| metsakeskus.618010009 |
740 |
Salilampi a ja b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
625383.19400000 |
6843076.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010009 |
Kohde sijaitsee Salilammen koillispuolella. Maasto on luoteeseen, kohti Salilampea, viettävää hiekkakangasta. Paikoitellen alueella on havaittavissa muinaista rantätörmää, jonka päälle asuinpaikka pääasiassa sijoittuu.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä Rantajärveen vievältä hiekkatieltä ja tien leikkauksesta poimittiin asbestikeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Toinen, samaan asuinpaikkaan kuuluva löytökohta, jota on aiemmin pidetty erillisenä kohteena (Salilampi b), sijaitsee noin 120 m Salilammesta pohjoiseen niin ikään tien leikkauksessa ja hiekkatien pinnalla. |
| metsakeskus.618010011 |
740 |
Honkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
626274.82500000 |
6843698.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010011 |
Kohde sijaitsee Honkaniemen päärakennuksesta noin 200 metriä lounaaseen, Putikko-Linnalahti -tien eteläpuolella sijaitsevalla hiekkamäellä. Koko lähialue Honkaniemen talon pihapiirineen näyttää potentiaaliselta asuinpaikka-alueelta. Rakentaminen ja tiet ovat todennäköisesti tuhonneet osittain asuinpaikkaa.
Maanomistaja Eero Karjalainen ilmoitti löytäneensä aikoinaan asuinrakennuksen pohjaa kaivaessaan kivitaltan. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä muinaisjäännösalueelta löytyi kampa- ja asbestikeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.618010012 |
740 |
Orasaari a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
627281.52700000 |
6848998.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010012 |
Kohde sijaitsee Orasaaren keskiosassa hiekkaperäisen mäen kaakkoislaidalla. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä Seurakunnan kesäkotiin johtavan tien länsipuolelle tehdyistä koekuopista talteenotettiin piikiveä ja kvartsia. Kvartsia löydettiin edellä mainitun lisäksi tien itäpuolella sijaitsevan pallokentän leikkauksesta. Pallokentän paikalla on aiemmin ollut hiekkakuoppa, jota ei enää ole merkitty nykyisille kartoille. Tie ja hiekkakuoppa ovat tuhonneet muinaisjäännöstä. Orasaari b sijaitsee vain noin 150 metriä kohteesta etelälounaaseen. |
| metsakeskus.618010013 |
740 |
Orasaari b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
627236.41700000 |
6848886.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010013 |
Kohde sijaitsee Orasaaressa, seurakunnan leirikeskuksen paikoitusalueen länsilaidalla. Leirikeskuksen pihaympäristö vaikuttaa melko potentiaaliselta kivikauden asuinpaikka-alueelta. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä alueelta pintapoimittiin muutamia kvartseja. Maaperä on hiekkaa ja puusto pääasiassa mäntyä. Liittynee Orasaari a (12) asuinpaikkaan, joka sijaitsee kohteesta noin 150 metriä koiilliseen. Todennäköisesti asuinpaikka on sijainnut pääasiassa nykyisen paikoitusalueen kohdalla, joten muinaisjäännös on osittain tuhoutunut. |
| metsakeskus.618010014 |
740 |
Antikanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626481.72700000 |
6847230.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010014 |
Kohde sijaitsee Puruveden Sorvaslahden ja Taipaleenlahden välissä sijaitsevalla etelään pistävällä Antikanniemellä. Niemen poikki kulkee Savonlinna-Imatra -valtatie. Muinainen rantatörmä on havaittavissa tien länsi- ja itäpuolella. Lähiympäristössä on useita, ilmeisesti Salpalinjaan kuuluvia juoksuhautoja. Juoksuhautoja on erityisesti valtatien länsipuolella. Vuoden 1989 inventoinnin perusteella asuinpaikka vaikuttaa runsaslöytöiseltä. Tiet, juoksuhaudat ja pienet hiekkakuopat ovat tuhonneet asuinpaikaa osittain. |
| metsakeskus.618010015 |
740 |
Saunasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
627299.39400000 |
6848179.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010015 |
Kohde sijaitsee Saunasaaren hiekkaharjanteessa. Saunasaari on länsi-itä -suunnassa noin 450 metriä pitkä saari. Saaressa on hiekkaharjanne, jolla on noin 80 metrin korkeuskäyrällä havaittavissa muinaista rantatörmää. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä törmän länsipäähän tehdystä kahdesta koekuopasta löydettiin kvartsia. Todennäköisesti koko Saunasaaren etelänpuoleinen osa eli hiekkaharjanne on kivikautista asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.618010016 |
740 |
Ristiluoto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
627561.29300000 |
6848361.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010016 |
Kohde sijaitsee Saunasaaren koillispuolella olevan Ristiluodon itärannalla. Ristiluoto on pohjois-etelä -suunnassa noin 80 metriä pitkä ja noin 20 metriä leveä luoto. Kiviröykkiö sijaitsee aivan rannan tuntumassa, vajaan metrin vedenpinnan yläpuolella. Kolmion muotoisen röykkiön korkeus on noin 0,5 metriä. Se on rakennettu kivistä, joiden halkaisija on maksimissaan 30 senttimetriä. Röykkiön keskikohdan tienoilla on jäännöksiä lahonneesta puupaalusta, ilmeisesti sähköpylväästä. Koska röykkiö sijaitsee hyvin matalalla, sen esihistoriallisuus on kyseenalainen. Kyseessä voi olla vanha rajamerkki tms. |
| metsakeskus.618010018 |
740 |
Lasimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
628802.79600000 |
6847487.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010018 |
Kohde sijaitsee Sorvaslahden Liittolahden kaakkoisrannalla olevalla hiekkamäellä. Lasimäen länsilaidalla oli havaittavissa muinaisrantaterassi. Terassille tehdyistä koekuopista löydettiin vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä asbestikeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Putikko-Liittolahti -tie leikkaa hieman Lasimäen lounaiskulmaa. Mutta koska tienleikkauksesta ei löytynyt kivikautiseen asutukseen viittaavia merkkejä, muinaisjäännös on todennäköisesti säilynyt koskemattomana. |
| metsakeskus.618010019 |
740 |
Ristiniemi a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
627784.63300000 |
6848332.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010019 |
Kohde sijaitsee Sorvaslahteen pistävän Ristiniemen luoteiskärjessä, etelään viettävän muinaisrantaterassin päällä. Asuinpaikan laajuus on epäselvä. Todennäköisesti kohde on osa laajempaa asuinpaikkakompleksia, johon kuuluvat Ristiniemi b ja Ristiniemi c. Asuinpaikka on kaakko-luode -suuntaisella hiekka/moreeniharjulla. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä tehdystä koekuopasta löytyi kampa- ja asbestikeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Alueella suoritettiin lisätutkimuksia vuonna 1990. Todennäköisesti muinaisjäännös on säilynyt koskemattomana. Ristiniemen kärki on kaavoitettu virkistysalueeksi. |
| metsakeskus.618010020 |
740 |
Ristiniemi b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
628072.08500000 |
6848134.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010020 |
Kohde sijaitsee Ristiniemessä, hiekka/moreeniharjun lounaaseen viettävällä laidalla, jossa paikoin erottuu muinaisen rantaterassin törmä noin 80 metriä m.p.y. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä tehdystä koekuopasta ja tieleikkauksesta löytyi kampakeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Tieleikkauksesta pintapoimittiin löytöjä noin 100 metrin matkalta. Pyöriinniemeen menevä tie kulkee muinaisen rantaterassin päällä, joten todennäköisesti suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut. |
| metsakeskus.618010021 |
740 |
Ristiniemi c |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
628232.01700000 |
6848132.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010021 |
Kohde sijaitsee Ristiniemen tyvessä Pyöriinlahden pohjoispuolella olevalla hiekkamäellä. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä tehdyistä kahdesta koekuopasta löytyi selviä asutukseen viittaavia merkkejä; palanutta luuta ja nokinen kulttuurikerros. Asuinpaikka on todennäköisesti kivikautinen. Ajoitus on kuitenkin epävarma, koska kohteesta ei löytynyt mitään ajoittavia löytöjä. Kohteen lähiympäristöstä löytyneet asuinpaikat liittynevät kuitenkin yhteen ja samaan laajempaan asuinpaikkakompleksiin. Ristiniemi a (19) on noin 500 metriä kohteesta luoteeseen ja Ristiniemi b (20) noin 150 metriä länteen. |
| metsakeskus.618010022 |
740 |
Multaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
620550.14900000 |
6839800.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010022 |
Kohde sijaitsee Utraslahden länsipuolella olevalla pohjoisluoteeseen pistävällä hiekka- ja soraniemellä. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä muinaiselle rantatörmälle ja teiden risteyksen viereen tehdyistä koekuopista löydettiin asbestikeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Maaperä on niemen itäpuolella hiekkaa ja länsipuolella soraa. Todennäköisesti niemen kärkeen johtavat tiet ovat tuhonneet osan asuinpaikasta. |
| metsakeskus.618010024 |
740 |
Hälvänjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
635135.21300000 |
6855136.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010024 |
Kohde sijaitsee Hiukkajoki-Susiniemi -tien ja Hälväjoen välillä olevalla matalalla hiekkaharjanteella, Luosonmäen itäpuolella. Harjanteen itäpuolella (Hälvänjoen puolella) selvähkö muinaisrantatörmä. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä törmän päälle tehdyistä kahdesta koekuopasta löydettiin asbestikeramiikkaa ja kvartsia. Koekuopat sijaitsivat noin 20 metrin päässä toisistaan. Asuinpaikan länsilaidalla oleva tie on todennäköisesti tuhonnut muinaisjäännöstä ainakin osittain. |
| metsakeskus.618010025 |
740 |
Sammenkanta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
628022.82000000 |
6849193.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010025 |
Kohde sijaitsee Pakkasharjun ja Suusalmen välisellä sora/hiekkaharjulla, 479-tien pohjoispuolella, harjun pohjoisrantaan johtavan sivutien tyvellä. Harjukannas viettää asuinpaikan kohdalla kaakkoon. Kannaksen luoteispäässä on Pusunmäen asuinpaikka, ja aivan kaakkoispään tuntumassa Salkoniemi. Keskivaiheilla harjukannas levenee kahdeksi saarelmaksi, joiden rannoilla ovat Pakkasharjun, Heinniemen ja Orasaaren asuinpaikat.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä alueelta löytyi kampakeramiikkaa ja kvartsia. Asuinpaikan kohdalla maaperä on soransekaista hiekkaa, ympäristössä soraa. Tiet ovat tuhonneet suurimman osan muinaisjäännöksestä. Vuoden 1990 kairaseulontanäytteiden tulos oli positiivinen, vaikkakin positiiviset näytteet löytyivät asuinpaikan äärirajoilta, Pakkasharjun ja Pusunmäen asuinpaikkojen läheisyydestä. |
| metsakeskus.618010026 |
740 |
Lamminniemenlampi a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
630839.96400000 |
6849533.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010026 |
Kohde sijaitsee Lamminniemenlammin pohjoisrannalla olevan niemen lounaisosassa, pienellä muinaisella rantaterassilla. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä terassille tehdyistä koekuopista löytyi kvartsia, asbestia ja palanutta luuta. Asuinpaikka rajoittunee vain pienen terassin alueelle, mäennyppylän lounaisrinteelle. Todennäköisesti muinaisjäännös on säilynyt koskemattomana.
Asuinpaikasta noin 50 m itään, kapeahkolla kannaksella, on pyöreä, halkaisijaltaan hieman yli metrin mittainen kuoppa, joka saattaa olla pyyntikuoppa.
Asuinpaikalla tehtiin 2006 koekaivaus, jossa määritettiin muinaisjäännöksen rajat. |
| metsakeskus.618010027 |
740 |
Kukkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
630196.25600000 |
6853412.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010027 |
Kohde sijaitsee Kukkoniemen itäosassa, hiekka- tai sorakankaalla, Hiukkajoki-Kukkoniemi -tien varressa, tien pohjoispuolella. Vuoden 1988 tarkastuksessa tieleikkauksesta löytyi saviastianpaloja pienen harjanteen kohdalta. Lisäksi hiekkakuopan reunasta, edellisestä löytöpaikasta noin 10 metriä länteen, on poimittu talteen asuinpaikkalöytöjä. Tie ja hiekkakuoppa ovat tuhonneet osittain muinaisjäännöstä. Hovinluhdan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee kohteesta noin 450 metriä kaakkoon. |
| metsakeskus.618010028 |
740 |
Pusunmäki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
626807.58500000 |
6849507.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010028 |
Kohde sijaitsee Sorvaslahden pohjoisosassa olevan Pusunmäen etelälaidalla, mäkeä leikkaavan Punkaharju-Kesälahti -tien (tie n:o 479) eteläpuolella. Alueen itäpuolella on selvä muinainen rantaterassi. Sen leveys on noin 10-15 metriä. Paikalta on kaunis näkymä etelään Sorvaslahdelle. Välittömästi tasanteen pohjoispuolella kohoavalla rinteellä Salpalinjaan liittyviä juoksuhautoja. Muinaisjäännös on todennäköisesti säilynyt koskemattomana.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä rantaterassin päälle tehdyistä koekuopista löytyi kampakeramiikkaa ja kvartsia. Terassin päällä on kaksi matalaa, pyöreää kuopannetta, jotka ovat halkaisijaltaan noin 4 metriä. Kuopanteet ovat mahdollisia kodanpohjia. Vuoden 1990 lisätutkimuksissa alueelta otetuista kairanäytteistä löytyi kvartsi-, kivilaji- ja piikivi-iskoksia, asbestia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.618010029 |
740 |
Pusunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
626333.78200000 |
6849805.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010029 |
Kohde sijaitsee Pusunlahden pohjoisrannalla, itäkaakkoon pistävällä hiekkaniemellä. Hiekkaniemi on noin 140 metriä pitkä. Koko niemi on potentiaalista asuinpaikka-aluetta. Paikoin siinä on havaittavissa Muinais-Saimaan rantaterassia.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä niemen lounaisrinteelle tehdyistä kahdesta koekuopasta löydettiin kvartsia ja palanutta luuta. Vuonna 1990 tehtyjen lisätutkimuksien perusteella asuinpaikka on erittäin rikas, vaikka sen kokonaispinta-ala on pieni, vain noin 15 x 49 metriä. Vuoden 1990 löydöt ovat pääasiassa varhaista asbestikeramiikkaa. Kvartsi-iskosten vähäisyys voi olla näennäistä ja satunnaista, sillä järvipaikoille on tyypillistä löydösten pesäkkeisyys. Muinaisjäännös on säilynyt koskemattomana ja maastollisesti edustava.
Kohteessa järjestettiin vuonna 2018 koululaiskaivaus, jonka aikana tutkittiin kaksi yhteensä 10 neliömetrin suuruista koeojaa. Löydöt vaikuttivat keskittyvän kapealle tasanteelle, ojan 1 perusteella 82,8 mmpy yläpuolelle. Ojan 2 tasanne vaikutti olevan asuinpaikan keskeistä osaa. Ojan länsipäästä tuli runsaasti palaneita luita punaisesta hiekasta. Kyse voi olla likamaakuopasta tai maanpinnalla sijainneesta kivettömästä tulisijasta. Asuinpaikan käyttövaihetta voidaan arvioida varhaisen asbestikeramiikan käytön mukaan, joka ajoittuu suunnilleen aikavälille 4670–3850 eKr. Takarajana asuinpaikan käytölle voi pitää Vuoksen puhkeamista, jonka seurauksena vedenpinnan taso laski alueella nopeasti noin 3900 eKr. Asuinpaikalta löytyneen luuaineiston analyysi antaa monipuolisen kuvan paikalla asuneen
ihmisyhteisön hyödyntämästä riistasta. |
| metsakeskus.618010030 |
740 |
Heinniemi a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
627499.31000000 |
6849038.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010030 |
Kohde sijaitsee Pakkasharjuun matalan ja kapean kannaksen kautta liittyvän Heinniemen eteläpuolesella rantatörmällä. Kannas erottaa toisistaan Puruveden Salkolahden ja Sorvaslahden. Heinniemi on noin 250 metrin pituinen kannas, joka on koillispäästään kiinni Pakkasharjussa. Niemen koillispään mäellä on juoksuhautoja ja hyökkäysvaunuesteitä. Vaikka alueella olevat asuinpaikat, Heinniemi a (30) ja Heinniemi b (31), on luokiteltu erillisiksi kohteiksi, lounais- ja koillispäiden asuinpaikat kuuluvat todennäköisesti yhteen ja samaan asuinpaikka-alueeseen. Heinniemen koko kivikautinen asuipaikka on jokseenkin hyvin säilynyt. Lisäksi se on maisemallisesti erikoinen ja mielenkiintoinen. Tämän vuoksi kohde tulee ehdottomasti säilyttää kokonaan rakentamattomana. Suojeltavan alueen laajuus on noin 300 x 70 metriä.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä rantatörmän pinnasta löytyi kampa- ja pöljänkeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikan kokonaislaajuus on noin 60 x 80 metriä. Se sijaitsee hiekkakohoumalla, joka on ollut pieni saari veden ollessa korkeammalla. Vuoden 1990 lisätutkimusten mukaan Heinniemen lounaispää on kokonaan yhtenäistä kulttuurikerrosta. Alueelta otetuista kairanäytteistä sekä alueelle kaivetuista koekuopista ja koeojasta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia, keramiikkaa, palanutta luuta jne. Asuinpaikka vaikuttaa runsaslöytöiseltä. |
| metsakeskus.618010030 |
740 |
Heinniemi a |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
627499.31000000 |
6849038.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010030 |
Kohde sijaitsee Pakkasharjuun matalan ja kapean kannaksen kautta liittyvän Heinniemen eteläpuolesella rantatörmällä. Kannas erottaa toisistaan Puruveden Salkolahden ja Sorvaslahden. Heinniemi on noin 250 metrin pituinen kannas, joka on koillispäästään kiinni Pakkasharjussa. Niemen koillispään mäellä on juoksuhautoja ja hyökkäysvaunuesteitä. Vaikka alueella olevat asuinpaikat, Heinniemi a (30) ja Heinniemi b (31), on luokiteltu erillisiksi kohteiksi, lounais- ja koillispäiden asuinpaikat kuuluvat todennäköisesti yhteen ja samaan asuinpaikka-alueeseen. Heinniemen koko kivikautinen asuipaikka on jokseenkin hyvin säilynyt. Lisäksi se on maisemallisesti erikoinen ja mielenkiintoinen. Tämän vuoksi kohde tulee ehdottomasti säilyttää kokonaan rakentamattomana. Suojeltavan alueen laajuus on noin 300 x 70 metriä.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä rantatörmän pinnasta löytyi kampa- ja pöljänkeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikan kokonaislaajuus on noin 60 x 80 metriä. Se sijaitsee hiekkakohoumalla, joka on ollut pieni saari veden ollessa korkeammalla. Vuoden 1990 lisätutkimusten mukaan Heinniemen lounaispää on kokonaan yhtenäistä kulttuurikerrosta. Alueelta otetuista kairanäytteistä sekä alueelle kaivetuista koekuopista ja koeojasta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia, keramiikkaa, palanutta luuta jne. Asuinpaikka vaikuttaa runsaslöytöiseltä. |
| metsakeskus.618010031 |
740 |
Heinniemi b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
627647.25100000 |
6849095.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010031 |
Kohde sijaitsee Pakkasharjun kaakkoispuolella ja Heinniemen itäpuolella olevassa pienessä hiekkakumpareessa. Kumpareen laen alue on noin 80 metriä m. p. y. Sen kokonaispinta-ala on noin 30 x 40 metriä. Asuinpaikka liittyy luonnollisesti Heinniemi a (30) asuinpaikkaan, joka on noin 120 metriä kohteesta länsiluoteeseen. Näitä ei ole syytä erottaa erillisiksi kohteiksi huolimatta siitä, että niitä yhdistävä kapea kannas onkin ollut jonkin verran vedenpinnan alapuolella oleva matalikko. Heinniemen koko kivikautinen asuinpaikka on jokseenkin hyvin säilynyt. Lisäksi se on maisemallisesti erikoinen ja mielenkiintoinen. Tämän vuoksi kohde tulee ehdottomasti säilyttää kokonaan rakentamattomana. Suojeltavan alueen laajuus on noin 300 x 70 metriä.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä kumpareen laelle, lounaispuolelle tehdyistä koekuopista ja kumpareen lounaislaidalla taisteluhaudan eteläpuolitse kulkevan polun pinnasta löytyi asbestikeramiikkaa ja kvartsia. Vuoden 1990 lisätutkimuksissa Heinniemen koillispään asuinpaikalta otettiin 8 kairaseulontanäytettä, jotka kaikki osoittautuivat positiivisiksi. Alueelta löytyi kvartsia, keramiikkaa ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.618010032 |
740 |
Pakkasharju a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
627403.35300000 |
6849174.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010032 |
Kohde sijaitsee Pakkasharjun lounaiskulmassa, eteläkaakkoon pistävän pienen niemen tyvellä. Pakkasharju on kooltaan noin 400 x 200 metriä. Sen korkein kohta on noin 93 metrin korkeudella ja sijaitsee Pakkasharjun länsipään asuinpaikasta noin 100 metriä itään (Pakkasharju a ja b). Eteläinen Pakkasharju a on vain noin 50 metrin päässä Punkaharju-Kesälahti -tien vieressä sijaitsevasta Pakkasharju b:stä, joten ne kuulunevat samaan asuinpaikkaan huolimatta noin 2 metrin korkeuserosta. Eteläisempi keskittymä on noin 20-25 metrin pituinen ja 10-15 metrin levyinen. Se sijaitsee heti mäen laella olevien rakennusperustusten eteläpuolella Heinlammelle ja niemelle viettävän rinteen terassilla suunnilleen korkeuskäyrien 79,5 - 81 m mpy välillä.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä alueelta poimittiin talteen saviastianpaloja, kvartseja ja palanutta luuta. Vuoden 1990 lisätutkimuksen mukaan Pakkasharjun länsipuolella oli kaksi löytökeskittymää ja niiden välinen 50 metrin pituinen rinne oli löydötön. Tämä vahvistaa Sepänmaan olettamuksen, että alueella on kaksi löytökeskittymää (Pakkasharju a ja b). Nämä kuuluvat kuitenkin yhteen ja samaan muinaisjäännösalueeseen. Asuinpaikan lähiympäristössä todennäköisesti Salpalinjaan liittyviä betonijalustoja, joten muinaisjäännösalue on tuhoutunut osittain Salpalinjan rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.618010033 |
740 |
Pakkasharju b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
627420.34500000 |
6849235.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010033 |
Kohde sijaitsee Pakkasharjun loivasti länteen viettävällä rinteellä. Pakkasharjun länsirinteen pohjoisempi löytökeskittymä sijaitsee Punkaharju-Kesälahti -tien vierellä olevien sorakuoppien eteläpuolella. Alueen pinta-ala on noin 25 x 25 metriä. Pakkasharju a (32) sijaitsee noin 80 metriä kohteesta etelään. Pakkasharju a ja b kuuluvat yhteen ja samaan muinaisjäännösalueeseen.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä länsilaidan polun vierestä löydettiin kvartsia. Vuoden 1990 lisätutkimuksissa alueelta löydettiin hieman keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Tiet, polku ja pieni hiekkakuoppa ovat todennäköisesti tuhonneet tällä kohdin muinaisjäännösaluetta. |
| metsakeskus.618010034 |
740 |
Pakkasharju c |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
627722.22400000 |
6849198.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010034 |
Kohde sijaitsee Pakkasharjun itärannalla, kaakkoon viettävällä rinteellä. Asuinpaikka löydettiin vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä, jolloin harjun itärannalta polun pinnasta löytyi kvartseja. Löytöjä tuli noin 50 metrin matkalta. Polun viereen tehdyistä koekuopista ei löytynyt mitään asutukseen viittavia merkkejä. Vuoden 1990 lisätutkimukset osoittivat, että kyseessä on laajahko ja melko yhtenäinen asuinalue. Alueelle tehdyistä koekuopista ja kairaseulontanäytteistä löytyi keramiikkaa, kvartsi- ja pii-iskoksia, palanutta luuta ja asbestia.
Alueella olevat hyökkäysvaunuesteet ulottuvat Heinniemen ja Pakkasharjun välisestä syvänteestä kivijärkäle-esteisiin harjun pohjoisrannalle. Hyökkäysvaunuesteet ja juoksuhaudat ovat osittain tuhonneet muinaisjäännösaluetta. Kaiken kaikkiaan Vikkulan mukaan muinaisjäännöksenä merkittävää aluetta on noin 3600 neliömetriä, minkä lisäksi on varattava suoja-alue ainakin hyökkäysvaunuesteiden ja "haudan" ulkopuolelle. Alue ei vaikuta erityisen rikkaalta, mutta se on kuitenkin melko yhtenäinen. Arkeologiselta merkitykseltään asuinpaikka on kohtalaisen arvokas. On myös huomioitava alueella olevat Salpalinjan rakenteet. Asuinpaikkaa onkin käsiteltävä osana laajempaa kokonaisuutta. |
| metsakeskus.618010035 |
740 |
Salkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
628548.88800000 |
6849066.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Puruveden Salkolahden Salkoniemessä, noin 150 m pohjoiseen Punkaharju-Kesälahti -maantieltä, länteen viettävällä metsärinteellä, Saimaan muinaisen rantatörmän päällä. Alue on loivasti länteen ja pohjoisosassa luoteeseen viettävää rinnettä, jossa on havaittavissa rantaterassi noin 80,5-81 metrin korkeudella. Terassin pituus on noin 150 metriä. Maaperä alueella on hiekkaa.
Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä tehdyistä kuopasta löytyi keramiikkaa ja kvartsia. Vuoden 1990 lisätutkimuksissa alueelle tehtiin lisää koekuoppia. Lisäksi alueelta otettiin kairaseulontanäytteitä. Samalla alueella, josta suurin osa asuinpaikkalöydöistä tuli esiin, havaittiin kuusi matalaa painannetta. Ne sijaitsevat nauhamaisesti 80 ja 81,5 metrin korkeuskäyrien välillä, noin 90 metrin pituisella alueella. Muinaisjäännöalueen poikki kulkevat tiet ja muun maankäyttö ovat tuhonneet osittain muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.618010036 |
740 |
Ylä-Hälvä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
636808.55100000 |
6852280.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010036 |
Kohde sijaitsee Ylä-Hälvä -järven luoteisrannalla, noin 200metriä Hälvänjoen suusta itään. Asuinpaikka on niemimäisellä kumpareella Punkaharju-Kesälahti -tien eteläpuolella. Maaperä alueella on soransekaista hiekkaa. Vuoden 1989 inventoinnin aikana alue oli hakkuuaukeana. Metsätraktorin jättämistä vaoista löytyi runsaasti asuinpaikkalöytöjä. Muinaisjäännöksen arvioitu kokonaispinta-ala on noin 80 x 150 metriä. Tie ja metsätyötraktori ovat tuhonneet asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.618010037 |
740 |
Kärensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
641129.78100000 |
6858835.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010037 |
Kohde sijaitsee itäkoilliseen pistävän hiekkaniemekkeellä. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä niemekkeen eteläosassa kulkevan tien leikkauksesta löytyi saviastianpaloja, kvartsia ja mahdollisesti piikiveä. Alueella maaperä on hiekkaa. Tie on osittain tuhonnut muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.618010038 |
740 |
Käpälämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
639370.49500000 |
6856622.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010038 |
Kohde sijaitsee luoteeseen pistävällä, kosteikkojen ympäröimällä hiekkaharjanteella, Pienilahden koillispuolella. Koko hiekkaharjanne on potentiaalista asuinpaikka-aluetta. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä harjanteen länsilaidalla kulkevan tien pinnasta ja tien länsipuolelle tehdystä koekuopasta löydettiin saviastianpaloja, piikiveä ja palanutta savea. Alueen maaperä on hiekkaa. Todennäköisesti muinaisjäännös on suhteellisen hyvin säilynyt läheisestä tiestä huolimatta.
2021: mahdollinen asumuspainanne harjanteen päällä (YKJ) P 6859485 (YKJ) I 3639646, halkaisija noin 5 m. |
| metsakeskus.618010039 |
740 |
Nikaransaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608231.13400000 |
6835219.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010039 |
Kohde sijaitsee Uitonniemen koillispuolella, Sepänvuoren ja Kurkiniemen välissä olevalla matalan, soisen kannaksen Sepänvuoreen yhdistävällä niemellä. Niemellä erottuu Muinais-Saimaan rantatörmä heikohkosti. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä muinaisen rantatörmän päälle tehdyistä kahdesta koekuopasta löytyi kvartsia. Aiemmin 1800-luvulla alueelta löydetty reiällinen, rombinmuotoinen kivikirves KM 2677:4. Alueen aikaisempi kaskeaminen on todennäköisesti osittain tuhonnut asuinpaikan kulttuurikerrosta. Alueella maaperä on silttiä. Asuinpaikka lienee suppea-alainen.
Alueelle on 2000-luvulla rakennettu omakotitalo, mutta sen vaikutusta kiinteään muinaisjäännökseen ei tunneta. |
| metsakeskus.618010040 |
740 |
Linnaniemi |
10001 |
12011 |
13106 |
11000 |
27000 |
623671.87600000 |
6843277.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010040 |
Kohde sijaitsee Linnalahden lounaispuolella olevan matalan kannaksen mantereeseen yhdistävällä niemellä. Niemen lounaisosan kallioinen/louhikkoinen huippu kohoaa noin 25 metriä niemeä ympäröivän Pihlajaveden pintaa korkeammalle. Huipun koillis-, luoteis- ja lounaispuoliset rinteet ovat jyrkkiä ja vaikeakulkuisia. Sen sijaan kaakkoisrinne on loiva. Mikäli paikkaa olisi käytetty linnavuorena, sen kaakkoispuoleinen rinne olisi tarvinnut varustuksia. Vuoden 1989 inventoinnissa mäellä ei kuitenkaan havaittu mitään ihmisen tekemiä valleja tai muita varustuksia.
Antero Pelkosen kirjassa Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta (SMYA XXII, s 63) mainitaan, että "Linnaniemi- ja -lahti on Kerimäen ja Säämingin rajan läheisyydessä, Putikon sahalta vähän matkaa länsi-ilmaa kohti. Niitä en käynyt tarkastamassa, mutta ei tiedetty niissä olevan minkäänlaisia muinaisraunioita." |
| metsakeskus.618010041 |
740 |
Mustaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
622864.17400000 |
6851236.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010041 |
Kohde sijaitsee Mustaniemen länsirannalla, noin 80 m mpy korkeuskäyrällä olevan Muinais-Saimaan rantatörmän rajoittamalla tasanteella. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä talteenotettiin löytöjä tasanteelta alas hiekkarannalle vievän polun pinnasta, törmän taitteesta. Sadevesi oli kuluttanut törmää voimakkaasti polun kohdalta, joten asuinpaikkalöydöt oli helposti havaittavissa. Alueella maaperä on hiekkaa. Muinaisjäännös on todennäköisesti säilynyt koskemattomana. |
| metsakeskus.618010042 |
740 |
Hynninlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
622259.40800000 |
6852840.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010042 |
Kohde sijaitsee Hynninsaareen johtavan tasaisen sorakankaan länsilaidalla. Alueella on kolme, pyöreää kuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan noin 1,5 - 2,5 metriä. Kuopat ovat rivissä noin 10 metrin matkalla ja niiden syvyys on noin 0,5 - 1 metriä. Punkaharju kohoaa jyrkästi lähes välittömästi kuoppien länsipuolella. Kuoppien funktio ja ajoitus on selvittämättä, mutta ne voisivat olla esihistoriallisen tai historiallisen ajan pyyntikuoppia. Alueella maaperä on soraa. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä tasanteelle tehtiin myös koekuoppia, mutta mitään merkkejä muista mahdollisista muinaisjäännöksistä ei havaittu.
Inventointi 2021: Viisi mahdollista hiilihautaa, halkaisija 1,5-2,5 m ja syvyys 0,5-1 m. Kohdassa N6852845 E 622277 halkaisijaltaan 1,5 m kokoinen, pohjakaavaltaan pyöreä suppiloimainen kuoppa, jonka syvyys on 0,6 m ja kuoppaa ympäröi valli, jonka korkeus on 0,2 m ja leveys 1,2 m. Kuopan pohjaan tehdyssä kairanpistossa todettiin sekoittunutta maata. Myös tästä hieman lounaaseen olevan kuopan pohjaan tehdyssä kairanpistossa sekoittunutta maata.
Viereisessä Hynninsaaressa on runsaasti samankaltaisia kuoppia. |
| metsakeskus.618010043 |
740 |
Kirveslahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
631393.72800000 |
6852491.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010043 |
Kohde sijaitsee Hiukkajoelta Kukkoniemeen johtavan tien varrella, Kirveslahden itäpuolella. Asuinpaikka on loivasti lounaaseen viettävällä hiekkamaalla, asuinpaikan koillispuolella on matalahko hiekka/soraharju. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä tien lounaispuoleiselta pellolta pintapoimittiin kampakeramikkaa ja kvartseja. Tieleikkauksesta, edelliseltä löytöpaikalta noin 20-40 metriä itään, löytyi asbestikeramiikkaa, kvartseja ja palaneen luunpala. Tiet ja pellot ovat tuhonneet osittain muinaisjäännöstä. Tien koillispuolella osa asuinpaikka-alueesta on mahdollisesti säilynyt koskemattomana. |
| metsakeskus.618010044 |
740 |
Hovinluhta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
630759.98400000 |
6853002.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010044 |
Kohde sijaitsee Kukkoniemen tyvessä, niemeen johtavan tien itäpuolella. Asuinpaikka sijaitsee pienehköllä soraharjanteella, jonka kaakkoispäässä on pieni sorakuoppa. Vuoden 1991 kesällä Seppo Koikkalainen löysi kuopan luoteisseinältä sortuneen soran joukosta saviastianpaloja. Aiemmin vuonna 1988 hän löysi alueelta liuskerenkaan. Kohde on käyty tarkistamassa vuonna 1988 ja 1989, paikalla ei kuitenkaan havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä sorakuopan seinämistä löytyi keramiikkaa. Lisäksi yhdestä alueelle tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskos. Vuonna 2003 tehdyssä tarkastuksessa sorakuopasta löytyi hioinlaaka. Todennäköisesti sorakuoppa on tuhonnut osittain muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.618010045 |
740 |
Lamminniemenlampi b |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
630764.99100000 |
6849639.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010045 |
Kohde sijaitsee Puruveden Enanlahden eteläosassa, Lamminniemenlammen pohjoisluoteispuolella. Alue on muutaman kymmenen metrin levyinen kannas, joka rajautuu etelässä Lamminniemenlampeen ja pohjoisessa suppamaiseen kuoppaan. Alueella maaperä on hiekkaa. Kannaksen eteläosassa on likimain suorakaiteen muotoinen asumuspainanne. Painanteen koko on noin 4 x 8 metriä. Painanteesta noin 90 m luoteeseen ja 50 m päässä rannasta on muodoltaan pyöreä pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 3 m. Kuoppaa ympäröi noin 0,5 m leveä matalahko valli.
Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi saviastianpala. Asuinpaikka on todennäköisesti säilynyt koskemattomana. Lamminniemenlampi A sijaitsee kohteesta noin 100 metriä kaakkoon. Asuinpaikat saattavat liittyä toisiinsa, mutta ainakaan samalla rantakaistalla ne eivät ole sijainneet. Näiden kahden asuinpaikan välissä on jyrkkärinteinen törmä.
Vuoden 2006 koekaivauksessa määritettiin asuinpaikan rajat. |
| metsakeskus.618010045 |
740 |
Lamminniemenlampi b |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
630764.99100000 |
6849639.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010045 |
Kohde sijaitsee Puruveden Enanlahden eteläosassa, Lamminniemenlammen pohjoisluoteispuolella. Alue on muutaman kymmenen metrin levyinen kannas, joka rajautuu etelässä Lamminniemenlampeen ja pohjoisessa suppamaiseen kuoppaan. Alueella maaperä on hiekkaa. Kannaksen eteläosassa on likimain suorakaiteen muotoinen asumuspainanne. Painanteen koko on noin 4 x 8 metriä. Painanteesta noin 90 m luoteeseen ja 50 m päässä rannasta on muodoltaan pyöreä pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 3 m. Kuoppaa ympäröi noin 0,5 m leveä matalahko valli.
Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi saviastianpala. Asuinpaikka on todennäköisesti säilynyt koskemattomana. Lamminniemenlampi A sijaitsee kohteesta noin 100 metriä kaakkoon. Asuinpaikat saattavat liittyä toisiinsa, mutta ainakaan samalla rantakaistalla ne eivät ole sijainneet. Näiden kahden asuinpaikan välissä on jyrkkärinteinen törmä.
Vuoden 2006 koekaivauksessa määritettiin asuinpaikan rajat. |
| metsakeskus.618010046 |
740 |
Kauronlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
640007.23200000 |
6859294.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010046 |
Kohde sijaitsee Puruveden Savon- ja Kauronlahden välisellä alueella. Asuinpaikka on kahden mäen välisellä pienellä, hiekkaisella tasanteella. Tasanne viettää alas koilliseen ja lounaaseen. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä alueen koillisreunalla sijaitsevaan epämääräiseen asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi saviastianpala. Painanne sijaitsee sähkölinjan alla, noin 10 m tiestä lounaaseen.
Aiemmin Villalan ja Mehtolanniemi -nimisten talojen maalta on löydetty oikokirves ja hioin (KM 14160) pellon raivaustöissä. Irtolöytöjen tarkempi löytöpaikka ei ole tiedossa. Vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä talojen pellot olivat kyntämättä, joten kohdetta ei voitu tarkistaa. |
| metsakeskus.618010047 |
740 |
Sääsänlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
638665.76200000 |
6861034.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010047 |
Kohde sijaitsee Puruveden Sääsänlahden pohjukassa. Maasto on loivasti pohjoisluoteeseen viettävää hiekkakangasta. Alueella heikosti erottuva epämääräinen asumuspainanne, joka on halkaisijaltaan noin 6 metriä. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä painanteeseen tehdystä koekuopasta löytyi saviastianpaloja ja kvartsi-iskos. Muinaisjäännösalueen laajuus on selvittämättä. |
| metsakeskus.618010048 |
740 |
Sääsänmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
638938.64900000 |
6861197.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010048 |
Kohde sijaitsee Puruveden Sääsän- ja Paljakanlahden välisen kannaksen itälaidalla, Putkiniemeen johtavan tien länsipuolella. Maasto on loivasti itään viettävää hiekkakangasta. Alueella on heikosti erotettavissa Muinais-Saimaan rantatörmä, joka mukailee noin 80 metrin korkeuskäyrää. Alueen pohjois- ja eteläpäässä on näkyvissä selkeät asumuspainanteet. Vuoden 1991 inventointilöydöt ovat tulleet esiin alueelle tehdyistä koekuopista sekä alueen etelälaidan tieleikkauksesta. Hiekkakuopalle johtava tie on tuhonnut osittain muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.618010049 |
740 |
Petääniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
617168.43100000 |
6858849.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010049 |
Kohde sijaitsee Kulennoisjärven eteläosassa, Hiekkalahden lomakylästä noin 300 metriä luoteeseen, Petääniemen kaakkoisosassa, soiden ja järven ympäröimällä saarekkeella. Kulennoinen laskee vetensä Mielolanjoki -nimisen puron kautta Kulennoislahteen, joka kuuluu Saimaaseen. Petääniemen korkokuva on suhteellisen loivapiirteinen, mutta itä- ja pohjoispuolella rinteet laskevat paikoin melko jyrkästi. Alueella maaperä vaihtelee hiesusta karkeaan hiekkaan. Asuinpaikka on saarekkeen kaakkoisosassa sijaitsevan hiekkaharjanteen tasaisella laella ja sen eteläpuoleisella rinteellä. Alueella on useita pyöreitä tai soikeita painanteita. Ne ovat halkaisijaltaan noin 8-15 metriä.
Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä alueelle tehdyistä koekuopista löytyi kvartsia, palanutta luuta ja kuonaa. Vuoden 1992 koekuopituksessa alueelta talteenotettiin kvartsikaapimia ja iskoksia, keramiikkaa ja palanutta luuta. Koekuopituksen perusteella alueella on useita eri ikäisiä muinaisjäännöksiä, mutta ainakin kodansijat lähiympäristöineen voidaan ajoittaa karkeasti ajanjaksolle noin 2900-1800 eKr. Näyttäisi siltä, että Punkaharjun Kulennoisen Petääniemessä on varsin laaja esihistoriallinen asuinpaikka-alue. |
| metsakeskus.618010050 |
740 |
Paaslahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
616440.76100000 |
6851209.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010050 |
Paaslahden asuinpaikka sijaitsee Jänneveden länsiosassa, Jousharjunniemen pohjoistyvellä olevan Paaslahden alueella. Asuinpaikka-alue on maisemallisesti kaunista ja tasaista mäntykangasta. Paaslahden alueella on nähtävissä myös hyvin selviä, eriaikaisia Saimaan muinaisrantamuodostumia.
Asuinpaikka-aluetta on noin 200 metrin pituisella ja 20–50 metriä leveällä rantavyöhykkeellä. Länsipuolella asuinpaikka rajautuu jyrkkärinteiseen harjuun ja itäpuolella rajana on muinainen rantatörmä. Sekä alueen etelä- että pohjoispäässä on molemmissa kolme selvää, pyöreähköä asumuspainannetta. Ne ovat halkaisijaltaan noin 8 metriä. Näiden välissä on lisäksi useita epäselvempiä painanteita ja aluskasvillisuudelta poikkeavia alueita, joista ainakin osa lienee asumuspainanteita. Alueen keskivaiheilla on kaksi pyyntikuoppamaista painannetta, joiden halkaisija on noin 2 metriä. Muinaisen rantatörmän laidalla on lähes koko matkalla Salpalinjaan liittyviä juoksuhautoja.
Paaslahden asuinpaikka löytyi vuonna 1991 suoritetun Punkaharjun muinaisjäännösten inventoinnin yhteydessä. Inventointilöydöt otettiin talteen painanteen vallille tehdystä koekuopasta, tien pinnasta ja leikkauksesta sekä kaatuneen puun juurakosta. Tien pinnalta ja yhden asumuspainanteen kohdalta kaatuneen puun juurakosta löydettyjen saviastian palojen perusteella asuinpaikka ajoittuu kivikaudelle, tyypillisen kampakeramiikan aikaan sekä myöhäiskivikaudelle eli ajanjaksolle 4100 – 1900/1700 calBC . Varsinaisia arkeologisia tutkimuksia ei asuinpaikalla ole tehty.
Alueen pohjoisosassa, mökkiteiden risteyksen tuntumassa on keskussäiliöllinen tervahauta, jonka halkaisija on noin 15 metriä, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.618010051 |
740 |
Jousharjunniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616734.64200000 |
6850904.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010051 |
Kohde sijaitsee kaakkoon pistävän Jousharjuniemen itäosassa, niemen kärkeen Paaslahden kautta johtavan tien varrella. Jousharjunniemi on harjumaastoa, jossa on paikoin näkyvissä useita suppia, kumpareita, muinaisia rantavalleja ja -törmiä.
Harjun rinteisiin on kaivettu vuonna 1940 Salpalinjan ampuma-asemia, juoksuhautoja ja muita suojarakennelmia.
Alueelta löydettiin kvartseja vuoden 1991 tarkastuksen yhteydessä. Kvartsien löytöpaikan lähiympäristössä suoritettiin koekaivaukset kesällä 1995, koska alueelle oltiin rakentamassa kesäasuntoa. Rakennusalueelta ei löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. Kumpareen lounais- ja luoteispuolilla on topografisesti paremmin kivikautiselle asutukselle sopivia alueita. |
| metsakeskus.618010052 |
740 |
Vehmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616523.69100000 |
6859380.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010052 |
Kohde sijaitsee Kulennoisjärven länsipuolella, Kulennoisten Vehmaan kyläosan itäpuolella. Alue on noin 150 x 120 metrin suuruinen, kosteapohjaisten metsäalueiden ympäröimä hiekkakumpare. Kumpareen itäosassa on pieni hiekkakuoppa. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä tehdystä koekuopasta löytyi kvartsia ja palanutta luuta, maa oli noen värjäämää hiekkaa. Löytöpaikalla maa viettää loivasti etelään ja lounaaseen. |
| metsakeskus.618010054 |
740 |
Liettiinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
620905.01400000 |
6838185.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010054 |
Asuinpaikka havaittiin liikuttaessa maastossa heinäkuussa 1997. Asuinpaikka sijaitsee Pihlajaveden Liettiinselän itärannalla, loivasti lounaaseen laskevalla rinteellä, laajalla hiekkakankaalla. Pihlajaveden nykyinen ranta on noin sadan metrin päässä lännessä. Maastossa on selvästi havaittavissa vanha rantatörmä, joka seuraa 82,5 m mpy korkeuskäyrää.
Alueelle on rakennettu mökkiläisille uusi tie ylemmäksi rinteeseen, likimain noin 82,5 m mpy korkeuskäyrän kohdalle. Asuinpaikkalöydöt on kerätty tämän uuden tien varresta. Tieleikkauksessa oli runsaasti asuinpaikkalöytöjä törmän reunasta alkaen noin 25 metrin matkalla. Saviastianpaloja oli keskittyminä kahdessa kohtaa. Asuinpaikka on osittain tuhoutunut tien rakentamisen yhteydessä, varsinkin löytöalueen kaakkoisosa. Todennäköisesti osa muinaisjäännösalueesta on säilynyt koskemattomana luoteessa tien ja törmän välisellä alueella. |
| metsakeskus.618010055 |
740 |
Hiekkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
617519.29100000 |
6858625.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010055 |
Kohde löytyi vuonna 1992 Petääniemen kivikautisen asuinpaikan koekaivauksien yhteydessä. Kohde sijaitsee Kulennoisen järven eteläisen lahden rannalla. Kulennoisen järvi sijaitsee Savonlinnasta Punkaharjulle johtavan maantien pohjoispuolella.
Alueelle kaivettiin 20 koekuoppaa, joista yhdestä löytyi Luukonsaaren keramiikkaa. Löytöpaikan vieressä, maanpinnalla oli havaittavissa selvä kuopanne, jonka halkaisija oli 5 metriä ja syvyys noin 0,5 metriä. Poutiaisen mukaan alueen arvioitu laajuus on noin 100 neliömetriä. Kyseessä voi olla varsin pienialainen varhaismetallikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.618010063 |
740 |
Yhteislaidun |
10002 |
12006 |
13077 |
11000 |
27000 |
622754.00000000 |
6854148.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010063 |
Kuppikivi sijaitsee Laukansaaressa, valtatien koillispuolella, Punkaharjun rautatieasemasta (nykyisin opastuskeskus) noin 350 m itään ja metsätietokeskus Luston eritasoliittymästä noin 200 m pohjoiskoilliseen, metsäntutkimuskeskuksen luontopolun ("Jalostusreitti", sen opastaulu on noin 10 m päässä kuppikivestä) varrella.
Kuppikivi on Laukansaaren keskiosassa, lähes tasaisessa kangasmaastossa. Alue on entistä viljelysmaata. Sotien jälkeen alue on erotettu asutustilallisten yhteislaitumeksi. Alue tunnetaan edelleen Yhteislaitumen nimellä, vaikka se nykyisin on Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun jalostuskoeaseman hallussa. Kiven ympärillä on koealoja, joilla kasvaa puuta.
Kuppikivi on suuri, päältä melko tasainen maakivi, joka on kooltaan noin 3,5 m x 2 ,0 m. Kiven korkeus maanpinnasta on 30-40 cm. Kivessä on kolme selvää kuppia, jotka sijaitsevat lähellä kiven kaakkoispäätä. Kaikki kupit ovat soikeita. Suurin kuppi on kooltaan 9 x 6 cm ja syvyydeltään 3-4 cm. Kiven päälle on nostettu kaksi ilmeisesti lähistöltä raivattua, yli metrin läpimittaista lohkaretta.
Inventointi 2008: Tilanne oli muuttunut siten, että lohkareet sijaitsivat kuppikiven vieressä. Itse kuppikivessä on useita pieniä mahdollisesti luontaisia kuppimaisia muodostumia. Suurimmat näistä saattavat olla jatkotyöstettyjä ja ainakin suurin kuppi on hierretty.
Vuoden 2015 inventoinnissa kiven molemmissa päissä havaittiin yhteensä neljä kuppimaista koloa, joista kaksi on ovaalia ja kaksi pyöreitä ja laakeita. Kiven päälle on kasattu hakkuutähdettä. |
| metsakeskus.618010064 |
740 |
Vaara Honkaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
638201.96400000 |
6856779.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Naaranniemen pohjoispuolella olevan Pienilahden suulla, sen pohjoisrannalla. Honkaniemi on matala, 100-200 m leveä ja 600 m pitkä kaakkoon pistävä hiekkaharjanne Puruveden ja Honkaniemensuon välissä. Harjanteen laki on jokseenkin tasaista hiekkakangasta. Kankaan Honkaniemensuolle laskeva pohjois-koillisreuna ja niemekkeen kärjen eteläreuna Pienilahden rannalla ovat melko jyrkiä.
Harjanteen laen eteläreunalla on noin 200 m matkalla asumuspainanteita kahdessa ryhmässä. Honkaniemeen tulevasta tiestä etelään, Hiekkaniemeen erkanevan polun risteyksen kohdalla on kolme asumuspainannetta (halkaisijat noin 5-8 m). Näistä painanteista noin 200 m itään on kaksi asumuspainannetta, joista toinen (alakohde Asumuspainanne 1) on kooltaan noin 8 x 5 m ja muodoltaan säännöllisen soikea ja toinen noin 7 x 5 m kooltaan ja muodoltaan hiukan epämääräisempi. |
| metsakeskus.618500002 |
740 |
Moinniemi Laamalanmäki |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
636594.64200000 |
6851323.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.618500002 |
Laamalanmäen talon takana sijaitsevasta Mäkitöyry -nimisestä näreiköstä löytyi pääkalloja, jotka pantiin takaisin. Kertoja arvelee hautoja isonvihan aikaisiksi.
Tarkoittaako mahdollisesti kuitenkin Pitkälän Ala-Mutajärven eteläpuolella olevaa Laamalanmäkeä? |
| metsakeskus.619010001 |
619 |
Korpihosia |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284346.66500000 |
6783501.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Punkalaitumenjoesta etelään. Paikka on pohjoiseen viettävän pellon kolmella terassilla. Vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä pellot olivat kiinni, joten tarkkojen havaintojen tekeminen ei ollut mahdollista. |
| metsakeskus.619010002 |
619 |
Rautionmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292536.39200000 |
6779141.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010002 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Jalasjoen ja Punkalaitumenjoen yhtymäkohtaa, loivasti jokeen viettävällä pellolla. Pellolla on tässä kohtaa hieman ympäristöstä kohoava mäen tapainen. Maaperä paikalla on savea. Tällä kohtaa havaittiin kesän 1997 inventoinnissa kvartseja. |
| metsakeskus.619010004 |
619 |
Nokkamäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293198.13200000 |
6778940.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010004 |
Asuinpaikka sijaitsee viljelysmaalla koilliseen laskeutuvassa rinteessä. Maaperä on hiesua, mäen yläosassa on hieman hiekkavaltaisempaa aluetta. Harjanteen päällä on kaksi hiekkakuoppaa ja kvartsien löytöalue ulottuu niihin. |
| metsakeskus.619010005 |
619 |
Nokkamäki II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292927.23900000 |
6778923.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Punkalaitumen joen eteläpuolella. Paikka on loivasti lounaaseen laskeutuvalla pellolla lähellä metsikön reunaa ja se saattaa jatkua myös metsikön puolelle. Maaperä on hiekansekaista savea ja hiesua. Kvartsien löytöalue erottui selvästi pellossa inventoinnin yhteydessä vuonna 1997. |
| metsakeskus.619010006 |
619 |
Kupari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292782.29000000 |
6779921.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010006 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Punkalaitumenjoen vartta yläjuoksulle ja joen pohjoispuolella. Paikka on viljelysmaalla, etelään loivasti viettävässä rinteessä. Maaperä on hiesua. Asuinpaikkaan littyvät löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja kiviesineen katkelma. Kuparin tilalta on löydetty aikaisemmin kivitaltta. |
| metsakeskus.619010007 |
619 |
Uusi-Jonkka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294319.69200000 |
6776106.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Jalasjoen itäisellä rannalla, jokeen päin viettävällä pellolla metsän reunassa ja jatkunee siitä myös metsän puolelle. Maaperä on hienoa hiekkaa. Muutamia kallionpaljastumia sijaitsee melko lähellä. Asuinpaikan merkkinä on kohteesta löydetty kvartsi-iskoksia, kivikirves ja palanutta luuta. Löydöt ovat terassilta, jonka alapuolella maasto laskee äkkijyrkästi 3 - 5 m korkeana törmänä. |
| metsakeskus.619010008 |
619 |
Kalisen jokiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
281897.64200000 |
6784896.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Punkalaitumenjoen pohjoisrannalla, loivasti kumpuilevalla etelään laskeutuvalla vainiolla, välittömästi saarekkeen joenpuolella. Maaperä on hiesua. Asuinpaikan merkkinä kohteesta on löydetty mm. kvartsi-iskoksia, kivitaltta sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.619010009 |
619 |
Pihko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
282117.55300000 |
6784455.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Punkalaitumenjoen etelärannalla, pohjoiseen joelle laskeutuvalla peltovainiolla. Asuinpaikan merkkinä kohteesta on löydetty kvartsi-iskoksia sekä aikaisemmin reikäkivi. |
| metsakeskus.619010010 |
619 |
Suonio/Suonto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296990.56900000 |
6787627.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Punkalaitumenjoen pohjoispuolella, peltovainiolla Suonnon talosta länteen. Asuinpaikan merkkinä kohteesta on löydetty mm. kvartsi-iskoksia, piin siru, palanutta luuta sekä lähistöltä aikaisemin kiviesineitä. |
| metsakeskus.619010011 |
619 |
Pikkukorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
297766.25100000 |
6789253.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010011 |
Röykkiö sijaitsee kalliolla maantiestä noin 200 m itään. Lähistöllä on runsaasti eri kokoisia lohkareita näkyvissä. Röykkiön keskellä on kraaterimainen purkamisjälki. Kivet ovat sammallen ja jäkälän peittämiä. Ne ovat suurehkoja ja särmikkäitä, mutta eivät lohkottuja. Röykkiön halkaisija on 4,4 m. Sen muoto on pyöreä. |
| metsakeskus.619010012 |
619 |
Palonkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
292194.50900000 |
6784553.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010012 |
Röykkiö sijaitsee kalliopaljastumalla mäen korkeimmalla kohdalla Yhivuoren koillispuolella, Punkalaitumen kirkolle johtavalta tieltä 1,1 km länteen. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 3,5 - 4 m ja korkeudeltaan 0,25 m. Se on muodoltaan pyöreä, melko tasakokoisista kivistä koottu ja sammalpeitteinen. Röykkiön keskusta on hieman kuopalla, mutta varsinaisia purkamisjälkiä ei ole. |
| metsakeskus.619010013 |
619 |
Juutinsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
287538.40200000 |
6779100.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010013 |
Röykkiö sijiatsee Isosuon ladalla, kalliopaljastumalla. Paikka on suosta kohoava saareke. Röykkiö on korkeimman kohdan länsipuolella. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 4 - 4,5 m, matala, kivistä yhteen, paikoin kahteen kerrokseen koottu latomus. Röykkiötä on todennnäköisesti pengottu. Kyseessä voi olla tulisijan, rajamerkiksi tehdyn röykkiön tai hautaröykkiön jäännös. |
| metsakeskus.619010014 |
619 |
Koukonkallio 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
294702.00000000 |
6775541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.619010014 |
Röykkiö sijaitsee Jalasjoen itärannalla Koukonmäen pohjoisella rinteellä. Röykkiö on koilliseen laskeutuvassa mäenrinteessä maapohjalla. Röykkiötä on pahoin pengottu. Sen pohjan läpimitta on 3,4 m. Röykkiön keskellä oleva purkamisjälki on 0,8 - 1,2 m läpimitaltaan.Röykkiön korkeus on 0,4 m. Alunperin röykkiön pohja-ala on ollut huolella ladottu säännöllinen ympyrä. Reunaa on säilynyt ehjänä. Röykkiön kivien läpimitta on 5 - 55 cm:iin. Kivet ovat sekä särmikkäitä että pyöristyneitä ja kivilajit vaihtelevat. Koukonkallion alueeseen liittyy erilaisia tarinoita ja muistitietoa kulttipaikoista (inv 1995 kohde 3). |
| metsakeskus.620010001 |
620 |
Hiltula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
554906.26900000 |
7198566.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Lylyjärven pohjoisrannan keskivaiheilla , järven kapeimmalla kohdalla vastapäätä Niemeä. Sekä uusi että vanha Hiltulan tilan asuinrakennus sijaitsee noin 100 m päässä rannasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille voimakkaasti kohti rantaa viettävän peltorinteen kohdalta ja rannasta. Järven pintaaa on laskettu ja sen johdosta rantaviiva on siirtynyt pari kymmentä metriä.
Kohteesta tunnetaan myös historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka. |
| metsakeskus.620010002 |
620 |
Karila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
512863.24900000 |
7179634.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Puokiojärven pohjoispäässä Karilan talon luona Autioniemessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon kohdalta. Löytöjä pellosta.
Löydöt: piinuoli, taltta, kirves (KM 12487, PPM 4458:1-2). Ne ovat löytyneet n. 150m
itäkaakkoon asuinrakennuksesta olevasta rantapellosta. Kirves ja taltta ovat löytyneet, kun pellossa kyntämistä haitannutta suurta laakakiveä on upotettu maahan. Löytäjä oli kertonut pojalleen esineiden olleen laakakiven alla. Itse laakakivessä oli näkynyt hiomajälkiä. Leppäahon (?) tarkastuskertomuksessa mainitaan, että oaikalla on ollut iskoksia . Piinuolenkärki on löytynyt n. 30 m lounaaseen laakakivestä ja samalta korkeudelta.
Tarkastushetkellä kirveen ja taltan löytöpaikka oli kesannolla. Summittaiselle löytöpaikalle tehtiin koekuoppa. Hieman hiilensekainen peltokerros oli n. 30 cm paksuinen. Sen alla oli 2 - 5 cm kerros valkeaa hiesua, joka etenkin alaosasta oli hiilensekaista. Tämän kerroksen alla oli savi. Piiesineen löytöpaikalla oli porkkanapenkki, jossa ei päällisin puolin tarkasteltuna näkynyt mitään kiinnostavaa. |
| metsakeskus.620010003 |
620 |
Hepoköngäs |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541591.66300000 |
7188610.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010003 |
Asuinpaikka (?) sijaitsee Hepokönkään alapuolella olevan suvannon rannalla. Kohde ei ehkä asuinpaikka, sillä könkään luona olevissa kallioissa on kvartsijuonteita, joista luontaisesti (?) lohkeillutta kvartsia on alueella paljon.
Vuoden 2007 inventoinnissa kvartsi-iskoksia tavattiin useasta pisteestä, lähinnä putouksen päältä, aivan rakennetun näköalatasanteen alapuolelta.
Vuoden 2016 tarkastuksessa kvartsi-iskoksia havaittiin edelleen putouksen päältä, jossa kalliossa oli kvartsijuonteita. Alue ei ole topografialtaan soveltuva pitempiaikaiseksi asuinpaikaksi. Suvannon rannasta kvartsi-iskoksia ei löytynyt. |
| metsakeskus.620010004 |
620 |
Arola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
535514.20400000 |
7157363.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010004 |
Asuinpaikka ja soikean tuluskiven (KM 21 291) löytöpaikka sijaitsee Heiluanjärven länsipään pohjoisrannnalla, lähellä Paltamon ja Puolangan välistä rajaa, aivan kantatien nro 78 itäpuolella, Uusitalo-nimisen tilan rakennuksista noin 100 m lounaaseen ja Arolan tilan rakennuksista noin 120 m etelään. Asuinpaikka-alue on loivasti kohti soistunutta järven rantaa viettävää viljelysmaata.
Inventointi 2022: Kohde oli tarkastettaessa ennallaan. |
| metsakeskus.620010004 |
620 |
Arola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
535514.20400000 |
7157363.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010004 |
Asuinpaikka ja soikean tuluskiven (KM 21 291) löytöpaikka sijaitsee Heiluanjärven länsipään pohjoisrannnalla, lähellä Paltamon ja Puolangan välistä rajaa, aivan kantatien nro 78 itäpuolella, Uusitalo-nimisen tilan rakennuksista noin 100 m lounaaseen ja Arolan tilan rakennuksista noin 120 m etelään. Asuinpaikka-alue on loivasti kohti soistunutta järven rantaa viettävää viljelysmaata.
Inventointi 2022: Kohde oli tarkastettaessa ennallaan. |
| metsakeskus.620010005 |
620 |
Mustaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528417.07000000 |
7156423.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Osmankajärven itäosan etelärannalla, Mustaniemen heitikolla. Löytöjä on tullut esille noin 200 m:n pituiselta alueelta. Järven vedenpinnan nousu on tuhonnut asuinpaikka-alueen. |
| metsakeskus.620010007 |
620 |
Kotalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525278.33000000 |
7155514.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Osmankajärven lounaisosassa olevan Kotalahden lounasirannalla, kahden peruskarttaan merkityn talon, pohjoisessa olevan Seläntauksen ja etelässä olevan Kotalahden välsissä. Löytöjä on tullut esille rantatörmän päältä sekä rantahiekalta ja -vedestä noin 350 m:n pituiselta matkalta. |
| metsakeskus.620010008 |
620 |
Kerälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527337.49400000 |
7157763.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Osmankajärven itäosan pohjoisrannalla, Kerälä-nimisen tilan kohdalla rannalla. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta noin 200 m:n pituiselta matkalta. |
| metsakeskus.620010009 |
620 |
Hautala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524478.49200000 |
7206863.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Auhojärven länsipään luoteisrannalla, Hiltulanniemeen johtavan paikallistien eteläpuolella, Pirttijärvestä laskevan joen suusta noin 300 m koilliseen. Paikalla on kolme tasannetta. Rannassa on noin 0,5 m korkuinen törmä, jonka takana on ensimmäinen tasanne. Siitä nousee parin metrin korkuinen rinne toiselle tasanteelle. Siitä maa nousee vielä metrin verran rinteen päälle, missä alkaa suhteellisen tasainen maa. Vuonna 1994 tutkittiin keskimmäisellä tasanteella ollut neljän metrin mittainen ja 0,7 m syvyinen pyyntikuoppa. Vuonna 1995 alueelta tutkittiin matala, vain noin 0,1 m syvyinen ja noin 4 m halkaisijaltaan ollut heikosti erottuva painanne. Kyseessä oli ilmeisesti täyttynyt pyyntikuoppa. Vuonna 1996 alueelta tutkittiin kolmas pyyntikuoppa, joka näkyi maastossa 6-7 m halkaisijaltaan olevana ja 0,6-0,9 m syvänä painaumana.
Rinteen päällä on tervahaudan pohja. Löydöt ovat tulleet esille metsäautotien kohdalta ja reikäkivi läheltä ojan vartta. |
| metsakeskus.620010010 |
620 |
Talvihieta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524058.66200000 |
7207283.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttijärven itärannalla, Tossuperä-nimisen tilan asuinrakennuksesta noin 400 m kaakkoon olevan Talvihieta-nimisen hietikon alueella. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.620010011 |
620 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521519.68200000 |
7208482.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttijärven luoteisrannalla, uimarantana käytetystä alueesta noin 200 m lounaaseen, kahden pienen ojan väliseltä alueelta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä pienen ojan suulta. |
| metsakeskus.620010012 |
620 |
Pikarinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529556.59100000 |
7162341.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Paakanajärven länsirannalla Pikarinniemessä olevalla pellolla. Löydöt on poimittu esille pellon pinnalta. |
| metsakeskus.620010013 |
620 |
Putikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526117.99700000 |
7155044.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Osmankajärven etelärannalla, Anttilanniemi-nimisestä niemestä noin 600 m länteen. löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.620010014 |
620 |
Kaarto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527117.59500000 |
7154664.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Osmankajärven etelärannalla, Anttilanniemi-nimisestä niemestä noin 300 m kaakkoon, aivan Puolangan ja Paltamon kuntien rajalla. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.620010015 |
620 |
Haapaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528137.17600000 |
7156583.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Osmankajärven itäosan etelärannalla olevan Haapaniemen itäreunalla., Osmanka-nimisestä tilan asuinrakennuksesta noin 800 m länsiluoteeseen. Löydöt ovat tulleet esille rannalta. |
| metsakeskus.620010016 |
620 |
Lummerinnanniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522439.44600000 |
7163101.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010016 |
Inventointi 1984: Pyyntikuopat sijaitsevat Kongasjärven luoteispään etelärannalla. Niemessä olevien kesämökkien luona on rantatörmän päällä neljä kuoppaa, joista ainakin kaksi on tervahautoja, mutta kaksi muuta ilmeisesti pyyntikuoppia. Toinen näistä kuopista on muodoltaan pitkänomainen, noin kolmen metrin pituinen. Toinen kuopista on pyöreä ja halkaisijaltaaan noin 1,5 m. |
| metsakeskus.620010017 |
620 |
Järvenpää |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522119.58100000 |
7163400.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010017 |
Inventointi 1984: Pyyntikuopat sijaitseva aivan Kongasjärven pohjoispään kohdalla Törmänmäen tien länsipuolella, noin 50 m:n päässä tiestä. Melko laajalla alueella on useita pyyntikuoppia, joiden halkaisija on 2-4 m. Kuopat ovat muodoltaan kartiomaisia ja osa niistä sijaitsee rivissä.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2014. Kohde käsittää ainakin 32 pyyntikuoppaa. Muodoltaan kuopat ovat soikeita tai pyöreähköjä. Suurimmat ovat noin 5,5 x 4,5m kokoisia ja syvyydeltään noin 0,7m. Pienimmät ovat halkaisijaltaan alle 3m. Kuopat eivät sijaitse selkeässä ketjussa tai rykelmissä vaan niitä on kohtuullisen tasaisesti koko alueella. Jonkinlaisia epäselviä poikittaisia ketjuja on tosin hahmoteltavissa. Ainakin neljässä kuopassa on pohjalla pieni jyrkempi kuoppa, mahdollisesti vuoden 1984 koepisto. Kohde rajautuu noin 250m x 140m kokoiselle alueelle järven ja suon väliin. Gps-mittaus (keskikoordinaatti?) p=7163391, i=522167 muunnettu ETRS-TM35FIN. Yksittäisistä kuopista ei ole koordinaattitietoa, mutta ne on merkitty inventointikertomuksen karttaliitteeseen.
Alueella on myös tervahautoja, ks. alakohteet.
Inventointi 2023: Alue tarkastettiin Ukonkankaan-Turkkiselän sähkölinjainventoinnissa. Pyyntikuopat vaikuttivat olevan ehjiä. Alueella havaittiin satunnaisia tuulenkaatoja, mutta ne eivät osuneet kuoppajäännöksiin. Kohdekuvauksessa mainitut pienet kuopat kuoppajäännösten pohjalla erottuvat edelleen selkeästi.
Tervahauta 1 sijaitsee hiekkakankaalla. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m. Haudan sisäpuolella on noin 5,5 m x 2,5 m kokoinen lautaseinäinen kuoppa. Kyseessä saattaa olla kellari tai muu varastorakenne. Tervahauta vaikutti olevan ennallaan. Lautaseinäinen kuoppa pohjalla oli vielä hyvin havaittavissa. Tervahaudan halssi on hyvin lyhyt ja ”kuoppamainen”. Se on mitoiltaan 3 x 1,5 x 1,2 m ja osoittaa itäkoilliseen.
Tervahauta 2. Tervahaudan halkaisija on noin 18 m. Rakenteeltaan hauta on iso selkeä ja laakea. Halssi on kohti itää.
Kohde oli kuvausta vastaavassa kunnossa. Lisähuomiona todettakoon, että tervahaudan keskipisteestä noin 25 m pohjoiseen on syvä kuoppa, joka poikkeaa alueen pyyntikuopista sekä halkaisijaltaan että syvyydeltään. Sen koko on 4 x 1,8 m, ja se kapenee pohjaa kohti jyrkästi. Kyseessä saattaa olla tervahautaan liittyvä, romahtanut hirsikaivorakenne. Sen lähellä on vielä yksi kuoppajäännös, joka ei ole nykyisellä muinaisjäännösalueella. Sen koko on 2,5 x 0,5 m ja se voi olla joko tervahautaan liittyvä kuoppa tai pyyntikuoppa. (ks. alakohteet) |
| metsakeskus.620010017 |
620 |
Järvenpää |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
522119.58100000 |
7163400.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010017 |
Inventointi 1984: Pyyntikuopat sijaitseva aivan Kongasjärven pohjoispään kohdalla Törmänmäen tien länsipuolella, noin 50 m:n päässä tiestä. Melko laajalla alueella on useita pyyntikuoppia, joiden halkaisija on 2-4 m. Kuopat ovat muodoltaan kartiomaisia ja osa niistä sijaitsee rivissä.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2014. Kohde käsittää ainakin 32 pyyntikuoppaa. Muodoltaan kuopat ovat soikeita tai pyöreähköjä. Suurimmat ovat noin 5,5 x 4,5m kokoisia ja syvyydeltään noin 0,7m. Pienimmät ovat halkaisijaltaan alle 3m. Kuopat eivät sijaitse selkeässä ketjussa tai rykelmissä vaan niitä on kohtuullisen tasaisesti koko alueella. Jonkinlaisia epäselviä poikittaisia ketjuja on tosin hahmoteltavissa. Ainakin neljässä kuopassa on pohjalla pieni jyrkempi kuoppa, mahdollisesti vuoden 1984 koepisto. Kohde rajautuu noin 250m x 140m kokoiselle alueelle järven ja suon väliin. Gps-mittaus (keskikoordinaatti?) p=7163391, i=522167 muunnettu ETRS-TM35FIN. Yksittäisistä kuopista ei ole koordinaattitietoa, mutta ne on merkitty inventointikertomuksen karttaliitteeseen.
Alueella on myös tervahautoja, ks. alakohteet.
Inventointi 2023: Alue tarkastettiin Ukonkankaan-Turkkiselän sähkölinjainventoinnissa. Pyyntikuopat vaikuttivat olevan ehjiä. Alueella havaittiin satunnaisia tuulenkaatoja, mutta ne eivät osuneet kuoppajäännöksiin. Kohdekuvauksessa mainitut pienet kuopat kuoppajäännösten pohjalla erottuvat edelleen selkeästi.
Tervahauta 1 sijaitsee hiekkakankaalla. Metsä on noin 60-vuotiasta mäntymetsää. Tervahauta on halkaisijaltaan noin 15 m. Haudan sisäpuolella on noin 5,5 m x 2,5 m kokoinen lautaseinäinen kuoppa. Kyseessä saattaa olla kellari tai muu varastorakenne. Tervahauta vaikutti olevan ennallaan. Lautaseinäinen kuoppa pohjalla oli vielä hyvin havaittavissa. Tervahaudan halssi on hyvin lyhyt ja ”kuoppamainen”. Se on mitoiltaan 3 x 1,5 x 1,2 m ja osoittaa itäkoilliseen.
Tervahauta 2. Tervahaudan halkaisija on noin 18 m. Rakenteeltaan hauta on iso selkeä ja laakea. Halssi on kohti itää.
Kohde oli kuvausta vastaavassa kunnossa. Lisähuomiona todettakoon, että tervahaudan keskipisteestä noin 25 m pohjoiseen on syvä kuoppa, joka poikkeaa alueen pyyntikuopista sekä halkaisijaltaan että syvyydeltään. Sen koko on 4 x 1,8 m, ja se kapenee pohjaa kohti jyrkästi. Kyseessä saattaa olla tervahautaan liittyvä, romahtanut hirsikaivorakenne. Sen lähellä on vielä yksi kuoppajäännös, joka ei ole nykyisellä muinaisjäännösalueella. Sen koko on 2,5 x 0,5 m ja se voi olla joko tervahautaan liittyvä kuoppa tai pyyntikuoppa. (ks. alakohteet) |
| metsakeskus.620010018 |
620 |
Teeriharju |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
522277.00000000 |
7163565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010018 |
"Lappalaisten haudaksi" kutsuttu kivikkoisella kankaalla oleva kiviseinäinen kuoppa sijaitsee Kongasjärven luoteispohjukasta noin 200 m pohjoisluoteeseen. Kiviseinämäisen kuopan halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 1,2 m . Kuoppa saattaa olla säilytyskuoppa.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 4.6.2014. Kohde sijaitsee hyvin kivisellä rinteellä, hieman mäen laen lounaispuolella. Paikalla on pieni terassimainen tasanne jonka töyräällä rakenne sijaitsee. Metsä on noin 70-vuotiasta mäntymetsää. Lähistöllä on pyyntikuoppia (Järvenpää).
Inventointi 2023: Inventoinnissa 2023 havaittiin, että muinaisjäännöspiste ei ole oikealla paikalla, vaan kohde sijaitsee siitä noin 30 metriä koilliseen kohdassa N 7163565 E 522277. Kohde vaikutti olevan ennallaan. |
| metsakeskus.620010019 |
620 |
Vanhalahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
536673.67000000 |
7179794.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010019 |
"Lapinhaudat" sijaitsevat Pikku-Salmisen järven ja Vanhanlanden eteläpuolella, rannasta noin 100 m: päässä ja noin 20 m itään Saukonniemeen menevän tien itäpuolella olevasta sorakuopasta. Alue on hiekkaista mäntykangasta. Paikalla on kolme kuoppaa, joita kerrotaan kutsutun lappalaisten haudoiksi. Lähimpänä rantaa oleva kuoppa on kaivettu osittain rinteeseen. Se on suorakulmainen, kooltaan noin 4 x 1,5 m ja syvyydeltään ninteessä noin 2 m ja alempana lähes maan tasainen. Kuopan seinät on ladottu liuskekivistä ja kuopan puolivälissä on parin kivikerran korkuinen väliseinä. Kahdesta muusta kuopasta toinen on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 6 m ja toinen muodoltaan epämääräinen ja kooltaan noin 7 x 2 m.
Alueelta on otettu hiekkaa muuraukseen yms. ja sen johdosta alueella on runsaasti pieniä kuoppia. |
| metsakeskus.620010020 |
620 |
Hietala |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523918.72200000 |
7206383.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010020 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Auhojärven ja Pirttijärven välisestä salmesta noin 500 m etelään, suoalueen keskellä olevalla hiekkasärkällä. Paulaharju on maininnut pyyntikuopat vuonna 1929 lähettämässään kirjeessä ja kuvannut myös niiden keskinäisen sijainnin. Inventoinnin yhteydessä sen on todettu pitävän paikkaansa. |
| metsakeskus.620010021 |
620 |
Salmi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
524138.62800000 |
7207163.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010021 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Pirttijärven ja Auhojärven välisen salmen pohjoispuolella, Pirttijärven rannasta noin 200 m kaakkoon. Alue on hiekkaista mäntykangasta, jonka halki kulkee Tossunperään johtava tie. Paikalla on 12 noin 1,5 -2 m halkaisijailtaan olevaa kuoppaa, jotka ovat osittain rivissä. Kuopista kahdeksan sijaitsee Tossunperään johtavan tien länsipuolella ja neljä itäpuolella. Yksi kuopista on aivan tien vieressä.
2019: Lähtötietojen mukaan kohteessa on 12 kuoppaa, joiden arvellaan olevan pyyntikuoppia. Nämä kuopat havaittiin Tossunperäntiestä Pirttijärven Tossukan rantaan haarautuvan metsätien molemmin puolin noin 186 metriä risteyksestä luoteeseen. Kuopista kolme havaittiin tien itäpuolella. Aiemmissa tiedoissa mainittua neljättä kuoppaa ei havaittu. Tien länsipuolelta havaittiin ainakin 10 kuoppaa. Osa näistä oli selkeästi maanottokuoppia. Joidenkin funktio oli epäselvä ja pari saattaa olla pyyntikuoppia. Kuopat 1-4, 6 ja 8 voivat olla pyyntikuoppia. Kuopat 13,15 ja 17 ovat ainakin maanottokuoppia. |
| metsakeskus.620010022 |
620 |
Katamonniemi |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
523009.08000000 |
7208262.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010022 |
Väliaikainen hautausmaa sijaitsee Pirttijärven koillisrannan keskivaiheilla, suon ympäröimällä niemellä. Niemessä on noin neljänkymmenen metrin läpimittainen ja kaksi metriä järven pintaa korkeampi kumpare. Alueella on nähtävissä ainakin kolme haudanmuotoista painaumaa. Aluetta kerrotaan käytetyn väliaikaisena hautausmaana ja niemi tunnetaan Kalmoniemenä.
Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä kumpareen eteläreunassa havaittiin hyvin selvä, kaakko - luode suuntainen kuoppa. Se sijaitsi 3 - 4 metrin päässä kumpareen reunasta ja 13 metrin päässä rannassa olevasta matalasta töyräästä. Kuopan pituus on 2,15 metriä, suurin leveys 1,20 metriä ja syvyys 0,50 metriä. Sen keskelle tehtiin 0,5 x 0,5 metrin kokoinen koekuoppa. Koekuopasta, noin 20 senttimetrin syvyydestä, löydettiin kaksi selkänikamalta vaikuttavaa luun kappaletta. Kuoppaa ei kaivettu syvemmälle, vaan se peitettiin ja luut lähetettiin Museovirastoon tutkittaviksi. Ne osoittautuivat nuorennaudan luiksi. |
| metsakeskus.620010023 |
620 |
Puoskarinniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
532855.16200000 |
7192889.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010023 |
Lapinraunio sijaitsee Puolankajärven etelärannalla, kostealla ranta-alueella, noin 10 m:n päässä rannasta. Lapinraunio on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. |
| metsakeskus.620010024 |
620 |
Ristijärvi Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
530556.09800000 |
7191249.73400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010024 |
Ristijärvessä sijaitseva Kirkkosaari on kooltaan noin 50 x 130 m. Saaressa kasvaa rehevää sekämetsää, ja maata peittää paksu sammalkerros. Saaressa on todettu olevan ainakin parikymmentä pääasiassa itä-länsi -suuntaista hautapainaumaa. Lisäksi on painaumia, jotka ovat niin epämääräisiä, ettei niiden suuntaa ole mahdollista määrittää. Saaresta on löydetty kaksi rahaa. Toinen niistä on ruotsalainen yhden äyrin kupariraha vuodelta 1749 ja toinen kuningatar Kristiinan aikainen, ilmeisesti vuodelta 1637 oleva raha. Lisäksi Kirkkosaaresta kerrotaan löytyneen ihmisen luita. |
| metsakeskus.620010025 |
620 |
Rakennuskangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
544770.43300000 |
7173117.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010025 |
"Lapinkuopiksi" kutsutut pyyntikuopat sijaitsevat Rakennusjärven eteläosan itärannalla, sen ja Hoikanvaaraan johtavan maantien välisellä kankaalla rivissä. Kuopat ovat halkaisijaltaan 2-5 m ja noin 1 m syviä. |
| metsakeskus.620010026 |
620 |
Patonen |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
545410.16800000 |
7173956.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010026 |
"Jättiläisen kuopiksi " kutsutut kuopat sijaitsevat Louhenjoen länsirannalla olevasta kesämökistä noin 20 m etelään. Mökin pihalla, noin 7 m mökistä länteen, on noin 7 x 5 m kooltaan oleva kuoppa. Sitä on käytetty mökin jätekuoppana ja on nyt osittain täyttynyt. Tästä noin 20 m etelään, tilustien ja voimalinjan välisellä alueella oln yksi iso ja ainakin 3 pienempää kuoppaa. Suuri, sammalen peittämä kuoppa on jyrkän kartiomainen. Kuopan yläosan halkaisija on noin 5 m ja syvyys yli 2 m. Kuopan seinämät ovat kauttaltaan kivien peitossa. |
| metsakeskus.620010027 |
620 |
Lylyjärvi Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
554346.50000000 |
7198107.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010027 |
Kalmosaari sijaitsee Lylyjärvessä (peruskartalla saaren nimenä on Venäläissaari). Saaren länsipää kohoaa itäpäätä korkeampana kumpareena. Länsipäässä on ollut aikoinaan pelto, myöhemmin lammashaka ja sen jälkeen luonnonniitty. Saaren itäpuoli on mättäistä metsää, jossa on runsaasti kaikenlaisia epämääräisiä painaumia. Perimätiedon mukaan saaressa on hautausmaa ja kerrotaan, että saaresta entisen pellon kohdalta on löydetty pääkallo. |
| metsakeskus.620010028 |
620 |
Hulminvaara |
10002 |
12006 |
13077 |
11004 |
27000 |
543071.00000000 |
7171568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010028 |
Kuppikivi sijaitsee Hulminvaaran lounaisrinteellä, pellon ja sekametsän rajalla, Hulmin talosta noin 300 m länsiluoteeseen. Kivi on päältä melko tasainen, kooltaan noin 3,3 x 4 m ja korkeudeltaan yli 0,5 m. Kiven pinnassa on seitsemän selvää kuoppaa, joiden halkaisija on noin 6 cm ja syvyys noin 2 cm. Näiden lisäksi on vielä kaksi epäselvempää kuoppaa.
Vuoden 2019 tarkastuksessa kuppikiven länsipuolella metsässä havaittiin raivauskiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.620010028 |
620 |
Hulminvaara |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
543071.00000000 |
7171568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010028 |
Kuppikivi sijaitsee Hulminvaaran lounaisrinteellä, pellon ja sekametsän rajalla, Hulmin talosta noin 300 m länsiluoteeseen. Kivi on päältä melko tasainen, kooltaan noin 3,3 x 4 m ja korkeudeltaan yli 0,5 m. Kiven pinnassa on seitsemän selvää kuoppaa, joiden halkaisija on noin 6 cm ja syvyys noin 2 cm. Näiden lisäksi on vielä kaksi epäselvempää kuoppaa.
Vuoden 2019 tarkastuksessa kuppikiven länsipuolella metsässä havaittiin raivauskiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.620010028 |
620 |
Hulminvaara |
10002 |
12016 |
13182 |
11004 |
27000 |
543071.00000000 |
7171568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010028 |
Kuppikivi sijaitsee Hulminvaaran lounaisrinteellä, pellon ja sekametsän rajalla, Hulmin talosta noin 300 m länsiluoteeseen. Kivi on päältä melko tasainen, kooltaan noin 3,3 x 4 m ja korkeudeltaan yli 0,5 m. Kiven pinnassa on seitsemän selvää kuoppaa, joiden halkaisija on noin 6 cm ja syvyys noin 2 cm. Näiden lisäksi on vielä kaksi epäselvempää kuoppaa.
Vuoden 2019 tarkastuksessa kuppikiven länsipuolella metsässä havaittiin raivauskiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.620010028 |
620 |
Hulminvaara |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
543071.00000000 |
7171568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010028 |
Kuppikivi sijaitsee Hulminvaaran lounaisrinteellä, pellon ja sekametsän rajalla, Hulmin talosta noin 300 m länsiluoteeseen. Kivi on päältä melko tasainen, kooltaan noin 3,3 x 4 m ja korkeudeltaan yli 0,5 m. Kiven pinnassa on seitsemän selvää kuoppaa, joiden halkaisija on noin 6 cm ja syvyys noin 2 cm. Näiden lisäksi on vielä kaksi epäselvempää kuoppaa.
Vuoden 2019 tarkastuksessa kuppikiven länsipuolella metsässä havaittiin raivauskiviröykkiöitä. |
| metsakeskus.620010029 |
620 |
Tulilahti SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517681.34600000 |
7169418.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Puokio - Jaalanka -maantien kaakkoispuolella, Iso-Laamanen -nimisen järven luoteisosassa olevan Tulilahden lounaisrannalla. Tulilahden kautta Iso-Laamanen on yhteydessä Luoteenjärveen. Puokio - Jaalanka -tie kulkee järvet erottavan parin sadan metrin levyisen suokannaksen poikki. Tulilahden perukka on suota, lounaisranta on kuivaa mäntykangasta. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa.
Jonkin matkan päässä rannasta on kaksi sorakuoppaa, jotka ovat yhteispituudeltaan noin 300 m. Tien luoteispuolella on vielä kolmas sorakuoppa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille kaakkoisimman sorakuopan itäpäässä olevalle mökille tulevalta tieltä ja pohjoisimman mökin edustalta. Mökistä noin 9 m päässä tiellä on havaittu kivetyn tulisijan jäännökset. Lisäksi on havaittu yksi liesi myös sorakuopan kaakkoiskärjen kohdalla, paikassa missä on kahden mökkitien risteys. |
| metsakeskus.620010030 |
620 |
Kotaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
518181.14000000 |
7169438.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010030 |
Röykkiöt sijaitsevat Puokio - Jalanka -maantien itäpuolella olevan Iso-Laamanen -nimisen järven pohjoispäässä sijaitsevalla Kotaniemellä. Kotaniemi on kooltaan noin 400 x 400 m ja suoalue erottaa sen noin 100 x 100 m olevan eteläkärjen muusta niemestä.
Niemen kärkiosa on melko tasainen. Sen kasvillisuutena on tiheähköä nuorta mäntymetsää sekä katajaa ja aluskasvillisuutena mustikkaa ja puolukkaa. Rannat ovat kivikkoiset ja rannassa on miltei kauttaaltaan puoli metriä korkea törmä.
Niemen kärkiosassa on kahdeksan noin kahden metrin läpimittaista matalaa kiviröykkiötä. Lisäksi alueella on kaksi kahden metrin läpimittaista ja vajaan puolen metrin syvyistä kuoppaa ja kaksi kahden metrin läpimittaista ja korkusita turvekohoumaa.
Yhtä röykkiöistä on kaivettu äskettäin, toisessa on keskellä kuoppa, mutta se on jo melko selvästi vanhempi tai mahdollisesti alkuperäinen. |
| metsakeskus.620010031 |
620 |
Taivallahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
513373.05400000 |
7177045.40500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010031 |
Pyyntikuopat ja kivikautinen asuinpaikka sijaitsevat lähellä Vaalan rajaa, Puokiojärven Taivallahden ja Pienenjärven välisellä, runsaat 200 m leveällä kannaksella, sen poikki kulkevan, järvet toisiinsa yhdistävän metsätien varressa.
Taivallahden ranta on hienoa hiekkaa. Rannassa on töyräs, josta voi arvella veden pinnan jossain vaiheessa laskenee vajaan metrin. Pienanjärven ranta on suota. Kannas niiden välillä on kuivaa mäntykangasta, joka Pienanjärven lähellä muuttuu suoperäiseksi kuusikoksi. Kannaksen poikki kulkevan tien pohjoispäässä, kesämökkien pihoille laskevasta loivassta rinteestä on tullut esille kivikautisia asuinpaikkalöytöjä noin parin kymmenen metrin matkalta.
Tien varressa, sen molemmin puolin noin 80 m:n matkalla on 12 pyyntikuoppaa. Ne loppuvat etelässä maaston muuttuessa kuusikoksi.
Tarkastus 2023: Vuoden 1992 inventointiraportin mukaan kohteessa on 12 pyyntikuoppaa. Raportissa ei ole tarkkoja gps-paikkatietoja pyyntikuopista, vaan kohteesta on käsin piirretty yleiskartta, jota käytettiin apuna pyyntikuoppien löytämisessä. Vuoden 2023 tarkastuksessa pyyntikuoppia havaittiin maastossa kahdeksan kappaletta. Kohteessa on tehty metsänhoidollisia toimenpiteitä ja kohteen lähellä sijaitsevalle kesämökille on vedetty sähkölinjat ilmajohtona. Voi olla, että sähkötolppia on voitu rakentaa pyyntikuopan kohdalle. Vuoden 1992 inventointiraportin yleiskartan mukaan Pienangantien eteläpuolella sijaitsee kolme pyyntikuoppaa, mutta niitä havaittiin tarkastuksessa vain yksi. Nämä kolme pyyntikuoppaa olivat raportin mukaan halkaisijaltaan noin 2–3 metrisiä, matalia ja osa epämääräisen muotoisia. Aluskasvillisuus oli Pienangantien eteläpuolella jonkin verran kasvanut, mikä vaikeutti matalien kuoppien löytämistä.
Kuoppien pohjasta otetiin kairausnäytteitä. Usean kuopan kairausnäytteessä näkyi tummaa nokimaata.
Alakohteissa on tarkastuksessa havaitut pyyntikuopat.
Ilmoitus 2023: Kohteessa tehtiin maastotutkimuksia, jossa havaittiin 11 pyyntikuoppaa.
Viranomaisille ilppari-ilmoitus 29317. |
| metsakeskus.620010032 |
620 |
Autionperä E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
513253.09100000 |
7180264.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010032 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Puokiojärven ja sen pohjoispuolella olevan Lautinjärven välisellä noin runsaan kilometrin levyisellä kannaksella. Kannasta pitkin kulkee Vaala - Puokio -maantie.
Pyyntikuopista 9 on Vaala - Puokio -maantien pohjoispuolella, harjanteen Lautinjärven puoleisessa rinteessä. Näistä kuopista seitsemän on noin 50 m:n matkalla suon laidassa, Aution talosta tulevan metsätien länsipuolella, kaksi kuoppaa on näistä selvästi erillään. Loput 13 pyyntikuoppaa on harjanteen etelälaidalla, Puokiojärven Kohisevanlahden jatkeena olevan suon pohjoispäässä ja länsireunassa. Suon pohjoispäässä on 4 kuoppaa 25 m:n matkalla. Loput kuopat ovat harvassa ketjussa suon laidassa vajaan 300 m:n matkalla. Ketjun katkaisee kaksi vierekkäin olevaa tervahaudan pohjaa, jotka ovat mahdollisesti tuhonneet joitakin pyyntikuoppia.
Inventointi 2024: Inventoinnissa tarkastettiin alakohteet ja havaittiin uusia. Tämän inventointiraportin perusteella on muokattu ja numeroitu uudelleen kohteen alakohteet ja kuvaukset.
Alueen pyyntikuopat ovat kooltaan vaihtelevia (halkaisija 2–4 metriä, syvyys 0,3–0,8 metriä), mutta kaikki piirteiltään melko loivareunaisia. Ne muodostavat pohjois-eteläsuuntaisen jonomaisen muodostelman. Pohjoispuolella voi havaita kaksi erillistä keskittymää.
Yksittäinen rakkakuoppa sijaitsee hieman erillään, heti Vaalantien eteläpuolella, noin 100 metriä itään kuoppajonosta, kivisen muinaisrantamuodostelman päällä.
Tervahautoja ei ole aiemmin noteerattu vuoden 1992 raportin (Suominen 1992) mainintaa lukuun ottamatta. Ne ovat tässä inventoinnissa listattu tämän muinaisjäännöksen alakohteiksi, koska ne sijaitsevat kuoppajäännösten välissä. |
| metsakeskus.620010033 |
620 |
Määtänniemi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517311.36700000 |
7209632.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Puolangan luoteisosassa olevan Kalhamajärven länsirannalla Määtänniemellä, soiden ja järven täysin ympäröimän 0,8 x 0,7 km kokoisen Määtänkankaan itärannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alueelle johtavan polun päästä, rantatörmästä. Tästä kohdasta noin 20 m pohjoiseen, törmän reunassa on noin 5 m halkaisijaltaan ja noin 20 cm syvä painanne. |
| metsakeskus.620010034 |
620 |
Rajala NW |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
516851.54700000 |
7211051.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010034 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Puolangan luoteisosassa olevan Kalhamajärven luoteiskulman muodostavan Luppolahden lounaisrannalla, Rajalan taloon rantaa pitkin vievän tien varrella, runsaat 200 m Rajalan talosta luoteeseen.
Rinteen korkeimmalla kohdalla, heti tien itäpuolella on halkaisijaltaan noin 3,5 m ja syvyydeltään noin 0,4 m oleva kuoppa. Tästä noin 9 m etelälounaaseen , tien länsipuolella on halkaisijaltaan noin 2,3 m ja syvyydeltään noin 0,5 m oleva kuoppa. Kuopan pohja on ehkä hiukan pitkulainen. Kolmas kuoppa sijaitsee tien itäpuolella, 15 m emsimmäisestä kuopasta kaakkoon. Sen halkaisija on noin 2,3 m ja syvyys noin 0,3 m. |
| metsakeskus.620010035 |
620 |
Luppoperä SW |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
516441.71100000 |
7211741.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010035 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Puolangan luoteiskulmassa olevan Kalhamajärven rannalla, järven luoteisosan muodostavan Luppolahden perukan lounaiskulmassa, rannassa oelvan rinteen päällä, Rajalan taloon vievän tien koillispuolella, tien ja rannan välissä olevalla mäntykankaalla. Rajalan talosta paikalle on matkaa vajaa kilometri.
Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 4,5 - 2,3 m ja syvyydeltään 0,3 - 0,6 m. Kuopat sijoittuvat maastoon noin 100 m matkalle. |
| metsakeskus.620010036 |
620 |
Peräkangas E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
516281.77700000 |
7212401.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010036 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Puolangan luoteisosassa olevan Kalhamajärven luoteispuolella, noin 0,5 km Luoopolahden pohjukasta luoteeseen., Peräkankaan Peräsuon puoleisessa reunassa, Rajalan tilalle menevän tien ja suon välissä.
Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 8,5 - 4,0 m ja syvyydeltään 0,4 -0,8 m. Ne ovat rivissä noin 400 m:n pituisella matkalla. Pohjoisin kuoppa on noin 10 m itään Rajalan tiestä ja vajaan 1,8 km päässä Rajalan talosta. Eteläisin kuoppa on noin 10 m itään kohdasta, jossa kuiva kangas muuttuu suopursua kasvavaksi mäntymetsäksi. |
| metsakeskus.620010037 |
620 |
Toppinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517941.11300000 |
7211101.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Puolangan luoteisosassa olevan Kalhamajärven pohjoisrannalla, järven luoteiskulmassa olevan Luppolahden suulla, Toppisen talon kaakkois - eteläpuolella olevan kasvimaan kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kasvimaan pinnalta. |
| metsakeskus.620010038 |
620 |
Sytelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519170.61500000 |
7210741.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Puolangan luoteisosassa olevan Kalhamajärven pohjoisrannalla, Sytelän talon länsi / lounaispuolella olevan pellon kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnasta. |
| metsakeskus.620010039 |
620 |
Kiviharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549768.25800000 |
7225915.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Puolangan koillisosassa olevan Tenämänjärven lounaisrannalla, vajaat 0.3 km luoteeseen Suolijärvestä tulevan, ilmeisesti kaivetun joen suusta, Joukokylän - Kurkikylän - tieltä Tenämäjärven rantaan kääntyvän tien kohdalla olevan kääntymispaikan kohdan ja vieressä olevan hiekkakuopan rannanpuoleisen osan kohdalla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien pinnalta ja hiekkakuopan reunamasta. |
| metsakeskus.620010040 |
620 |
Paakanajärvi N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
527417.43700000 |
7164900.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010040 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Paakanajärven länsiosan pohjoispuolella, Iso-Huosiusjärven, Syväjärven ja Valkeisjärven välisellä alueella noin 1,5 x 0,5 km laajalla alueella. Maasto alueella on kumpuilevaa jäkäläkangasta ja maaperä kivetöntä hiekkaa. Alueella on runsaasti kuoppia.
Iso-Huosiuksen luoteispuolella olevalle hiekkakuopalle vievän tien ja järven länsipään välissä on ehkä 10 kuoppaa.
Iso-Huosiusjärven ja Pieni-Huosiusjärven välissä on useita kuoppia, samoin niiden lounaispuolella kohdassa, jossa metsäautotieltä erkanee tie Aarno Kemppaisen mökille.
Lisäksi yksittäisiä kuoppia onv vielä noin 100 m Pienen Huosiuksen eteläpuolella., Valkeisen pohjoispuolella noin 100 m Kemppaisen mökistä itään, Valkeisen pohjosirannalla vajaat 200 m Kemppaisen mökistä länteen, Pienen Huosiuksen pohjoispuoellla tien pohjoispuolella ja Syväjärven Pontikkalahdelle vievän tien vieressä vajaan 200 m:n päässä järvestä. |
| metsakeskus.620010041 |
620 |
Silmäsuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
535394.25300000 |
7159092.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010041 |
Pyyntikuopat sijiaitsevat Törmänmäen eteläpuolella, Paltamo - Puolanka -tiestä noin 0,5 km itään ja Aulangon talosta noin 1,0 km etelään. Pyyntikuopat ovat maantieltä Hoikanjoen rantaan vievän metsätien eteläpuolella ja kaakko-luode -suuntaisen suon reunassa olevan 1-2 m korkean törmän päällä noin 150 m pitkällä matkalla.
Luoteisin kuoppa on noin 15 m törmän reunasta. Sen keskellä kasvaa kuusi. Pyyntikuoppa on muodoltaan pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Paikoin kuoppaa näyttää reunustavan matala valli.
Edellisestä kuopasta noin 40 m eteläkaakkoon, aivan suota reunustavan törmän vieressä on toinen kuoppa. Se on muodoltaan soikea, kooltaan noin 3,5 x 2,0 m ja syvyydeltään noin 0,5 m.
Kolmas kuoppa sijaitsee edellä kuvatusta kuopasta noin 80 m kaakkoon. Sen luoteispuolella on noin 15 m päässä kapea, törmän katkaiseva suojuonne. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kuopan pohja on pitkulainen, noin 1,0 m pitkä ja pohjoinen - etelä -suuntainen. |
| metsakeskus.620010042 |
620 |
Sakari |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
526517.67200000 |
7207323.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Auhojärven pohjoisrannalla, Hiltulanniemen lounaispuolella, noin 1,5 km Hiltulan talosta lounaaseen. Paikalla olevan kesämökin pihasta, korkean rantatörmän partaalta on löytynyt rautakautinen hevosenkenkäsolki (KM 28072:1) sekä kvartsi-iskoksia. Mökin pihassa on lisäksi kolme noin kaksi metriä halkaisijaltaan olevaa painannetta. |
| metsakeskus.620010042 |
620 |
Sakari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
526517.67200000 |
7207323.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Auhojärven pohjoisrannalla, Hiltulanniemen lounaispuolella, noin 1,5 km Hiltulan talosta lounaaseen. Paikalla olevan kesämökin pihasta, korkean rantatörmän partaalta on löytynyt rautakautinen hevosenkenkäsolki (KM 28072:1) sekä kvartsi-iskoksia. Mökin pihassa on lisäksi kolme noin kaksi metriä halkaisijaltaan olevaa painannetta. |
| metsakeskus.620010043 |
620 |
Voikivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
535874.01400000 |
7173117.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010043 |
Voikivi sijaitsee Paltamo-Puolanka -tien länsipuolella, Väyrylän koulusta noin 1,5 km etelään, Pohjolan talosta noin 1 km länteen, Voikivensuolla. Suo on melko aukea ja vetinen. Voikivi sijaitsee ympäristöä vähän kuivemmalla alueella. Kivi on laakea ja kooltaan noin 5 x 2 m. Siihen on hakattu vuosilukuja 1800-luvun alkupuolelta (1831) aina nykyaikaan asti. Lisäksi kivessä on epäselvä luku, joka saataisi olla vuosiluku 1581. Perimätiedon mukaan kyseessä on polkujen risteyksessä ollut kokoontumispaikka, jonka päällä seurakunta on ottanut vastaan veroja voin muodossa. Tämän tiedon perusteella kiveä etsittiin jo vuonna 1972. Väyrylän kylän kotiseutuharrastajat paikallistivat sen vuonna 1996.
Kohteeseen on tehty vuoden 2022 aikana luvaton kajoaminen, ilkivaltaa. |
| metsakeskus.620010044 |
620 |
Pyssylampi NW |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
539692.41100000 |
7192889.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010044 |
Pyyntikuopppakohde sijaitsee kahden lammen, Pyssylammen ja Upokkaan, välisessä korkeassa harjanneniemekkeessä. Alue on mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. Harjanteen eteläkärjessä on useita pieniä kuopanteita, jotka lienevät melko tuoreita maaperäntarkastuskuopanteita. Pyyntikuopat ovat ylempänän harjanteella, eteläisin noin 100 m harjanteen kärjestä. Alueella on kaikkiaan 5 vallin ympäröimää, halkaisijaltaan 2-3 m olevaa kuoppaa. Kuopat ovat 3-90 m päässä toisistaan. Harjanne on soveltunut niin passiiviseen pyyntiin eläinten luontaiselta kulkureitiltä kuin vesistöjen kiilanmuotoon rajaamaksi ajopyyntipaikaksi.
Noin 4 km lounaaseen sijaitsee Peurasuo ja ympärillä on runsaasti muutakin mahdollista pyyntinimistöä. |
| metsakeskus.620010045 |
620 |
Huosiusniemi S |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
532835.17200000 |
7193228.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010045 |
Kohde sijaitsee Puolankajärven Huosiussalmeen pohjoisesta pistävän laajan Huosiusniemen eteläisessä harjanneniemekkeessä, nykyisen hautausmaan (ja kappelin) eteläpuolella. Alue on mäntyä ja kuusta kasvavaa metsää. Maaperä on kivikkoista hiekkaa.
Alueella on 8 vallin ympäröimää, halkaisijaltaan 1-3 m olevaa kuopannetta. Hautausmaan aidan takana oleva kuoppa on selvästi pitkänomainen, kooltaan 4 x 2 x 0,6 m. Joistakin valleista oli kairanäytteessä havaittavissa kaksoispodsoli, toisin paikoin kivisyys esti kairauksen. Myös kuoppien pohjalla on havaittu kairatessa kiviä, jonkin verran nokeakin. Niemekkeen kärjen kuopat vaikuttavat tuoreilta (tai ovat sekundäärisesti kaivettuja). Kuopanteet saattavat olla 1700-luvun lopulla tehtyjä tilapäishautoja. Puolangan seurakunnan historian mukaan (Toivo Hyyryläinen 1985, 520) Huosiusniemeen perustettiin ns. uusi hautausmaan 1890, mutta sitä ennen kirkkoa rakennettaessa (1786-1792) Huosiusniemi toi ns. väliaikaishautausmaana. |
| metsakeskus.620010046 |
620 |
Piltunginjärvi Kalmonsaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
510584.15500000 |
7183952.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.620010046 |
Piltunginjärven Kalmosaari sijaitsee noin 50 m päässä järven itärannasta, Kalliojoen suun pohjoispuolella. Saari on korkeahko, läpimitaltaan noin 50 m, mäntyä, kuusta ja vähän lehtipuutakin kasvava metsäinen saari. Maaperä on hiekkamoreenia.
Kalmonsaarella on kymmenkunta pitkänomaista, vaihtelevin etäisyyksin ja suunnin olevaa kuoppaa. Kuopat ovat pituudeltaan 1 - 4 m, leveydeltään 0,5-2 m ja syvyydeltään 0,4 - 0,6 m. Rannassa on mänty, jossa on noin 2 m:n korkeudelle lyöty kiilaten puuhun tehtyihin reikiin parikymmentä senttimetriä pitkät, vahvat puutapit, samalle tasolle ja vastakkaisiin ilmansuuntiin. Tapit ovat jo hongittuneita ja puuhun tehdyt reiät tappien ympärille kiinni kasvaneita. Vieressä on toinen täysikasvuinen mänty, johon suurin piirtein samalle korkeudelle on lyöty nauloja (näyttävät tehdastekoisilta). |
| metsakeskus.621010001 |
599 |
Purmo-Forsbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309574.43900000 |
7044293.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010001 |
Sääksjärven/Sexsjön itäpuolella, harjanteen etelä- ja lounaisrinteellä olevien Forsbyn talojen mailta on 1930-luvulla löytynyt kivikautisia esineitä (kiviesine, kivikirves ja kaksi reikäkiveä), jotka ovat mahdollisesti peräisin tarkemmin paikallistamattomasta kivikautisesta asuinpaiksta.
Harjun sorakuoppien reunoilta ei vuoden 1971 inventoinnissa tehty asuinpaikkahavaintoja.
Paikka on syytä tarkastaa uudelleen. |
| metsakeskus.621010002 |
599 |
Purmo-Stenvatten 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
309074.65700000 |
7040682.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010002 |
Kohde sijaitsee Purmon pitäjän ja Evijärven kunnan rajan lähellä, Purmon Sääksjärvestä noin 5 km etelään. Stenvattenin talojen koillispuolella olevalta peltoalueelta on saatu kivikautisia löytöjä viljelysmaalta hiekkamultamaasta.
Peltotörmässä olevan pienen hiekkakuopan ympäristössä on tehty koekaivaus vuonna 1977. Löytöinä kiviesineen katkelmia, mm. liuskerenkaan katkelma, kvartsia ja palanutta luuta. Paikan kokonaislaajuus on tarkemmin selvittämättä. |
| metsakeskus.621010004 |
599 |
Purmo-Villbacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
301339.74900000 |
7044838.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010004 |
Purmon Lillbyssä, Villbackan koululta noin 200 metriä länteen, harjulla mainitaan inventoinnissa 1971 todetun kolme kiviröykkiötä, joiden läpimitta on noin 5 metriä. Alhaalla peltojen reunoilla on peltoraunioita, joista nämä poikkesivat. Tarkastuksessa 1984 paikalta löytyi kuitenkin vain yksi epämääräinen latomus. Purmonjoki kulkee paikalta noin 250 metriä pohjoiseen. |
| metsakeskus.621010007 |
599 |
Purmo-Lillby/Lassfolk |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
301884.52800000 |
7043935.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010007 |
Kohde sijaitsee Purmon Lillbyssä, Lassfolkista ja koulusta noin 800 m eteläkaakkoon ja noin 100 m Kortesjärvelle vievältä maantieltä itään. Kivikkoisen harjun eteläreunassa on röykkiö, jonka läpimitta on noin 10 metriä. Se on koottu keskikokoisista kivistä ja sen korkeus on noin 1 metri. Röykkiö on ainoa poikkeava muodostuma harjulla. |
| metsakeskus.621010012 |
599 |
Purmo-Tattarbacken |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
302073.44800000 |
7044684.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010012 |
Purmon Lillbyssä, Härmälässä, Purmonjoen itäpuolella on tien pohjoispuolella mäenkumpare nimeltä Tattarbacka. Harjulla mainitaan inventointikertomuksen mukaan olevan epämääräisiä röykkiöitä ja sen pohjoislaidalla latomalla tehdyn muurin ympäröimä alue. Muuria kiertää oja.
Vuoden 1983 tarkastuksen havaintojen mukaan mäellä on luontaista kivikkoa ja mahdollisesti yksi sammaloitunut kraatteriröykkiö. Rakenteet liittynevät alueen historiallisen ajan asutukseen (aidattuja viljelyksiä, humalatarha?). |
| metsakeskus.621010013 |
599 |
Purmo-Jäknabacken |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27000 |
306458.68900000 |
7044259.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010013 |
Kohde sijaitsee Purmon Sääksjärvestä noin 1,6 km luoteeseen, luode-kaakkoisuuntaisen harjumuodostuman laella ja etelä-lounaisrinteellä. Paikka mainitaan jo vuonna 1891 L. H. Sandelinin kihlakuntakertomuksessa. Harjulla on soikea, selvän ja osaksi edelleenkin hyväkuntoisen kivivallin rajaama alue, ns. jätinkirkko, jonka mitat, vallit mukaanlukien ovat noin 65 x 35 m. Vallien sisäpuolisella alueella ja lähellä on 13 röykkiötä. Lisäksi alueelta on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta myös vallien ulkopuolelta.
Paikalla on tehty kartoituksia 1800-luvun lopulla ja vuonna 1930. Röykkiöistä kahta on tutkittu vuosina 1930 ja 1989. Asuinpaikan laajuus on arvioitu 1989 tehtyjen havaintojen perusteella. Vuonna 1987 alue oli hakattu aukeaksi ja äestetty, jolloin osa röykkiöistä ja asuinpaikan kulttuurikerros ovat vaurioituneet. Viimeisimmän vuonna 1989 tehdyn kartoituksen ja koekaivauksen mukaan vallirakennelma ja asuinpaikka olisivat röykkiöitä vanhempia. Asuinpaikan löytöaineisto - kvartsia ja palanutta luuta - ei anna tarkempaa ajoitusta. Paikan korkeus merenpinnasta (55-57 metriä) viittaa kivikauden lopulle. |
| metsakeskus.621010013 |
599 |
Purmo-Jäknabacken |
10002 |
12004 |
13041 |
11028 |
27000 |
306458.68900000 |
7044259.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010013 |
Kohde sijaitsee Purmon Sääksjärvestä noin 1,6 km luoteeseen, luode-kaakkoisuuntaisen harjumuodostuman laella ja etelä-lounaisrinteellä. Paikka mainitaan jo vuonna 1891 L. H. Sandelinin kihlakuntakertomuksessa. Harjulla on soikea, selvän ja osaksi edelleenkin hyväkuntoisen kivivallin rajaama alue, ns. jätinkirkko, jonka mitat, vallit mukaanlukien ovat noin 65 x 35 m. Vallien sisäpuolisella alueella ja lähellä on 13 röykkiötä. Lisäksi alueelta on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta myös vallien ulkopuolelta.
Paikalla on tehty kartoituksia 1800-luvun lopulla ja vuonna 1930. Röykkiöistä kahta on tutkittu vuosina 1930 ja 1989. Asuinpaikan laajuus on arvioitu 1989 tehtyjen havaintojen perusteella. Vuonna 1987 alue oli hakattu aukeaksi ja äestetty, jolloin osa röykkiöistä ja asuinpaikan kulttuurikerros ovat vaurioituneet. Viimeisimmän vuonna 1989 tehdyn kartoituksen ja koekaivauksen mukaan vallirakennelma ja asuinpaikka olisivat röykkiöitä vanhempia. Asuinpaikan löytöaineisto - kvartsia ja palanutta luuta - ei anna tarkempaa ajoitusta. Paikan korkeus merenpinnasta (55-57 metriä) viittaa kivikauden lopulle. |
| metsakeskus.621010014 |
599 |
Purmo- Remsmossen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
304054.68100000 |
7038685.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010014 |
Kohde sijaitsee Purmon Eden kylänosassa, Purmonjoen/Purmo södra ån itäpuolella, noin 1,3 km kaakkoon Eden taloryhmästä Edeforsnin kohdalla ja noin 1 km itään Forsasbackenilta. Paikalla on laaja suoviljelyaukea, Remsmossen. Sen itäreunalta, peltoaukean yläosasta, jossa on näkyvissä hiekka-/hiesumaata (muualla pelto on turvemultaa), löytyi sänkipellosta ja muutamasta tuoreesta ojaleikkauksesta kvartsia. Pellon reunassa olevassa kerättyjen kivien kasassa oli pienehkö hiekkakivihioinlaaka. Pelloista mainitaan lisäksi löydetyn kivikirveen ja hioinkiven, joiden pitäisi olla Purmon kotiseutumuseossa Lillbyssä. |
| metsakeskus.621010015 |
599 |
Purmo-Österbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310380.14000000 |
7039069.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010015 |
Kohde sijaitsee Purmon kaakkoisosassa, Evijärven Kerttuankylästä noin 5,3 km ja Purmon/Pedersören ja Evijärven kunnanrajalta noin 1,6 km länteen. Vuonna 1977 Österbackan mäellä olevan ulkopalstan alueelle vievä tie oli oikaistu. Ojaleikkauksista noin 20-30 metrin matkalta, löytyi mäen länsirinteestä karkeasta sorasta kvartsia. Muualta rinteestä ei tehty havaintoja kasvillisuuden vuoksi. Paikalla on pienialainen, ehkä saaren luoteiskärjessä ollut asuinpaikka. |
| metsakeskus.621010016 |
599 |
Purmo-Hundbacken/Myllykangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
305874.97500000 |
7031792.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010016 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, metsämaalla Saribäckenin/Saaripäkin eteläpuolella, Purmon ja Kortesjärven rajalla, Purmonjoen eteläisen haaran (Purmo södra å) itäpuolella, suunnilleen vastapäätä joen pohjoispuolella olevaa Ilveskiveä/Lostenen, suurta siirtolohkaretta, joka on paikallinen nähtävyys.
Kysymyksessä on hiekkakankaalla sijaitseva laaja-alainen asuinpaikka, jossa on noin 50 vallin ympäröimää asumuspainannetta. Painanteiden läpimitta on noin 6-16 metriä. Lisäksi Saaripäkin lähellä on ryhmissä suppilomaisia pyyntikuoppia, joiden läpimitta on noin 2-5 metriä. Asuinpaikan laajuutta ja painanteiden luonnetta on tutkittu koekaivauksin vuosina 1978-1981. Löydöt keskittyvät asumuspainanteisiin ja niiden ympärille. Löytöaineisto on monipuolista; löytöinä on saatu mm. keramiikkaa (myöhäiskampakeramiikkaa), pienoistalttoja, meripihkaa, purupihkaa, hioimia, kvartsiaineistoa, luuta.
Pyyntikuopat on tehty kivikautisen kulttuurikerroksen läpi. Saaripäkin rannalla koekaivetusta pyyntikuopasta tehty 14C-ajoitus antoi tuloksen 2070+-100 BP (Hel-2714, 376 calBC – 131 calAD). Hundbacken on parhaiten säilynyt ja ainoa tiedossa oleva, myös ympäristöltään kokonaan ehjä kivikautinen asuinpaikka Vaasan seudulla, ja yksi harvoja vastaavia koko maassa. Asumuspainanteet kankaalla ovat hyvin näkyvissä. |
| metsakeskus.621010016 |
599 |
Purmo-Hundbacken/Myllykangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
305874.97500000 |
7031792.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010016 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, metsämaalla Saribäckenin/Saaripäkin eteläpuolella, Purmon ja Kortesjärven rajalla, Purmonjoen eteläisen haaran (Purmo södra å) itäpuolella, suunnilleen vastapäätä joen pohjoispuolella olevaa Ilveskiveä/Lostenen, suurta siirtolohkaretta, joka on paikallinen nähtävyys.
Kysymyksessä on hiekkakankaalla sijaitseva laaja-alainen asuinpaikka, jossa on noin 50 vallin ympäröimää asumuspainannetta. Painanteiden läpimitta on noin 6-16 metriä. Lisäksi Saaripäkin lähellä on ryhmissä suppilomaisia pyyntikuoppia, joiden läpimitta on noin 2-5 metriä. Asuinpaikan laajuutta ja painanteiden luonnetta on tutkittu koekaivauksin vuosina 1978-1981. Löydöt keskittyvät asumuspainanteisiin ja niiden ympärille. Löytöaineisto on monipuolista; löytöinä on saatu mm. keramiikkaa (myöhäiskampakeramiikkaa), pienoistalttoja, meripihkaa, purupihkaa, hioimia, kvartsiaineistoa, luuta.
Pyyntikuopat on tehty kivikautisen kulttuurikerroksen läpi. Saaripäkin rannalla koekaivetusta pyyntikuopasta tehty 14C-ajoitus antoi tuloksen 2070+-100 BP (Hel-2714, 376 calBC – 131 calAD). Hundbacken on parhaiten säilynyt ja ainoa tiedossa oleva, myös ympäristöltään kokonaan ehjä kivikautinen asuinpaikka Vaasan seudulla, ja yksi harvoja vastaavia koko maassa. Asumuspainanteet kankaalla ovat hyvin näkyvissä. |
| metsakeskus.621010016 |
599 |
Purmo-Hundbacken/Myllykangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
305874.97500000 |
7031792.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010016 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, metsämaalla Saribäckenin/Saaripäkin eteläpuolella, Purmon ja Kortesjärven rajalla, Purmonjoen eteläisen haaran (Purmo södra å) itäpuolella, suunnilleen vastapäätä joen pohjoispuolella olevaa Ilveskiveä/Lostenen, suurta siirtolohkaretta, joka on paikallinen nähtävyys.
Kysymyksessä on hiekkakankaalla sijaitseva laaja-alainen asuinpaikka, jossa on noin 50 vallin ympäröimää asumuspainannetta. Painanteiden läpimitta on noin 6-16 metriä. Lisäksi Saaripäkin lähellä on ryhmissä suppilomaisia pyyntikuoppia, joiden läpimitta on noin 2-5 metriä. Asuinpaikan laajuutta ja painanteiden luonnetta on tutkittu koekaivauksin vuosina 1978-1981. Löydöt keskittyvät asumuspainanteisiin ja niiden ympärille. Löytöaineisto on monipuolista; löytöinä on saatu mm. keramiikkaa (myöhäiskampakeramiikkaa), pienoistalttoja, meripihkaa, purupihkaa, hioimia, kvartsiaineistoa, luuta.
Pyyntikuopat on tehty kivikautisen kulttuurikerroksen läpi. Saaripäkin rannalla koekaivetusta pyyntikuopasta tehty 14C-ajoitus antoi tuloksen 2070+-100 BP (Hel-2714, 376 calBC – 131 calAD). Hundbacken on parhaiten säilynyt ja ainoa tiedossa oleva, myös ympäristöltään kokonaan ehjä kivikautinen asuinpaikka Vaasan seudulla, ja yksi harvoja vastaavia koko maassa. Asumuspainanteet kankaalla ovat hyvin näkyvissä. |
| metsakeskus.621010016 |
599 |
Purmo-Hundbacken/Myllykangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
305874.97500000 |
7031792.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010016 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla, metsämaalla Saribäckenin/Saaripäkin eteläpuolella, Purmon ja Kortesjärven rajalla, Purmonjoen eteläisen haaran (Purmo södra å) itäpuolella, suunnilleen vastapäätä joen pohjoispuolella olevaa Ilveskiveä/Lostenen, suurta siirtolohkaretta, joka on paikallinen nähtävyys.
Kysymyksessä on hiekkakankaalla sijaitseva laaja-alainen asuinpaikka, jossa on noin 50 vallin ympäröimää asumuspainannetta. Painanteiden läpimitta on noin 6-16 metriä. Lisäksi Saaripäkin lähellä on ryhmissä suppilomaisia pyyntikuoppia, joiden läpimitta on noin 2-5 metriä. Asuinpaikan laajuutta ja painanteiden luonnetta on tutkittu koekaivauksin vuosina 1978-1981. Löydöt keskittyvät asumuspainanteisiin ja niiden ympärille. Löytöaineisto on monipuolista; löytöinä on saatu mm. keramiikkaa (myöhäiskampakeramiikkaa), pienoistalttoja, meripihkaa, purupihkaa, hioimia, kvartsiaineistoa, luuta.
Pyyntikuopat on tehty kivikautisen kulttuurikerroksen läpi. Saaripäkin rannalla koekaivetusta pyyntikuopasta tehty 14C-ajoitus antoi tuloksen 2070+-100 BP (Hel-2714, 376 calBC – 131 calAD). Hundbacken on parhaiten säilynyt ja ainoa tiedossa oleva, myös ympäristöltään kokonaan ehjä kivikautinen asuinpaikka Vaasan seudulla, ja yksi harvoja vastaavia koko maassa. Asumuspainanteet kankaalla ovat hyvin näkyvissä. |
| metsakeskus.621010017 |
599 |
Purmo-Nåpebacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
296259.76500000 |
7051365.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010017 |
Kohde sijaitsee Purmonjoen/Purmo södra å länsipuolella, Kvarnforsenista noin 1400-1600 metriä etelään. Kuivatun Nåpjärven koillispuolella matalalla harjanteella on kaksi röykkiöryhmää, joissa yhteensä ainakin 10 röykkiötä.
a) Pohjoisempi ryhmä käsittää neljä selvästi erottuvaa röykkiötä, joiden läpimitta on 2-5 metriä; ne ovat matalia ja kasvillisuuden peittämiä. Niiden keskellä on penkomisjälkiä.
b) Eteläisempi ryhmä käsittää ainakin kuusi matalaa röykkiötä, kooltaan ne ovat samalaisia kuin ryhmässä a. Röykkiöt ovat laajalla alueella, jossa on lisäksi kiviaitaa ja vanhojen (1800-luvun?) rakennusten perustuksia sekä kellarin jäännökset. Asumuksia on ollut mahdollisesti myös alempana nykyviljelysten tuntumassa.
Röykkiöt saattavat liittyä historiallisen ajan asutukseen.
Röykkiöitä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.621010018 |
599 |
Purmo-Källbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
304141.63300000 |
7041604.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010018 |
Kohde sijaitsee Purmonjoen/Purmo södra ån itäpuolella, Lillbystä Narsiin vievän maantien pohjoispuolella olevalla Källbackenilla. Mäenharjanteen eteläpäässä olevan hiekkakuopan reunan lähellä (vuonna 1986 röykkiöt olivat 8-10 metriä kuopan reunasta) on kaksi kiviröykkiötä lähekkäin. Röykkiöiden läpimitta on 5-7 metriä; molemmat ovat keskeltä kaiveltuja. |
| metsakeskus.621010020 |
599 |
Purmo-Stor-Rytterbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
303423.95100000 |
7034609.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010020 |
Purmon eteläosassa, Kortesjärvi-Purmo -tien itäpuolella ja Purmonjoen/Purmo södra ån länsipuolella, Vilobackan asutuksesta ja joen ylittävästä sillasta noin 1300 m pohjoiskoilliseen. Paikalla on jokeen viettävää loivaa rinnettä, jossa on pelto- ja metsäsaarekkeita. Löydöt ovat pellosta, hyvin hienosta hiekka-hiesumaasta.
Löytökohtia on kaksi:
1) koordinaattien osoittama paikka rinteessä ladon luona ja yläpuolella.
2) edellisestä noin 160 metriä pohjoiseen pellon reunassa, samoilla korkeuksilla. |
| metsakeskus.621010021 |
599 |
Purmo-Nystu/Edsmolandet |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
296071.00000000 |
7047541.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010021 |
Kohde sijaitsee Purmon lounaisosassa, Purmonjoen eteläpuolella, Vitjärven ja Pattmyranin suoalueen välillä olevan Edsmolandetin etelä-kaakkoispuolella olevalla mäkisaarekkeella. Sen pohjoisrinteessä, kallioisen mäen luoteisreunalla on kolme röykkiötä. Niistä kaksi on noin 6-7 metrin läpimittaista ja keskeltä selvästi kuopalle kaiveltua röykkiötä, korkeudeltaan noin 1 metri. Niiden välissä on kolmas, matalampi, kasvillisuuden peitossa oleva latomus, joka on epämääräisempi. Röykkiöitä ei ole tutkittu.
Inv. 2021: 2021: Kohde oli ennallaan. Keskimmäinen röykkiö on n. 5 m halkaisijaltaan ja n. 40 cm korkea, myös sen keskellä on iso kuoppa. |
| metsakeskus.621010022 |
599 |
Purmo-Hembacken 2 |
10002 |
12002 |
13027 |
11004 |
27000 |
296544.64900000 |
7052312.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010022 |
Kohde sijaitsee Purmonjokivarressa, Purmo södra ån eteläpuolella, noin 400 metriä etelään joesta olevalla matalalla harjanteella. Sen pohjoispäässä on läpimitaltaan noin 2 metriä oleva kiviröykkiö (kraateriröykkiö-tyyppiä). Röykkiön korkeus on noin 1 metri. |
| metsakeskus.621010024 |
599 |
Purmo-Näsebacken |
10002 |
12004 |
13052 |
11028 |
27000 |
296563.00000000 |
7049897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010024 |
Purmon Nåojärven kaakkoispuolella olevan Näsebackenin/Näsibacken kaakkoispäässä, kivikkoisella mäenharjalla olevassa pirunpellossa on kaksi kraateriröykkiön näköistä muodostelmaa. Ne ovat mahdollisesti rantavalleihin kaivettuja, suuria, vallin reunustamia kuoppia/rakkakuoppia?
Inv. 2021: Metsätien länsipuolella luoteis-kaakkosuuntaisessa kapeassa avorakassa ja hyvin kivikkoisessa maapohjassa on kaksi massiivista ja kompaktia röykkiötä ja lisäksi yksi kuoppajäännös. Avorakan kaakkoispäässä on n. 18 m halkaisijaltaan oleva soikeahko röykkiö (rakenne 1), jonka keskellä on n. 7-8 m halkaisijaltaan oleva laakea kuoppa. Röykkiöstä noin 10 m luoteeseen on kivikkoisella maapohjalla n. 20 m pitkä ja enimmillään n. 7 leveä röykkiö (rakenne 2), jonka päissä ja keskellä on yhteensä neljä jyrkkäreunaista n. 1,5 m halkaisijaltaan olevaa ja n. 70 cm syvää kuoppaa. Rakenteen 1 kaakkoispuolella rakan reunalla on n. 7 m halkaisijaltaan oleva soikea kuoppa (rakenne 3), jonka syvyys on n. 1,5 m, kuopasta on lähihistoriassa purettu kiviä ja ne on kasattu röykkiöksi kuopan itäpuolelle. Kuoppa on syntynyt pitkälti myöhäisen kaivelun seurauksena, mutta sen reunoilla voi tulkita olevan jäljellä myös alkuperäistä rakennetta, mahdollisesti kyseessä oli myös röykkiö. Rakenteiden pinnalla kasvaa lähinnä palleroporonjäkälää ja sammalia. Kohteen ympärillä kasvaa varttunutta mäntyvaltaista metsää, metsätien itä- ja kaakkoispuolella on nuorempaa kasvatusmetsää ja taimikkoa. |
| metsakeskus.621010025 |
599 |
Purmo-Mellansnåret |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
296480.00000000 |
7049029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010025 |
Purmonjoen lounaispuolella, Hemsnåreen vievän tilus-/metsätien itäpuolella, lähellä tietä on mäenkumpareen luoteispäässä lähekkäin kolme röykkiötä. Niistä kaksi on läpimitaltaan noin 4-5 metriä; kolmas on noin 7-8 metriä. Röykkiöistä kaksi on mäen rinteessä, kolmas alempana tien (ja viljelysten) lähellä.
Inv. 2021: Aiemmissa tiedoissa mainitulta kohdalta ei löytynyt merkkejä röykkiöistä, mutta hyvin aiempaa kuvausta vastaavat rakenteet löytyivät metsätien länsipuolelta. Eteläisin röykkiö (rakenne 1) on noin 7 m halkaisijaltaan ja sen keskustassa on n. noin 2 m halkaisijaltaan oleva kuoppa. Rakenne 2 on halkaisijaltaan n. 5 m. Pohjoisin röykkiö (rakenne 3) on halkaisijaltaan n. 10 m ja sen keskellä on iso kuoppa, joka näyttää syntyneen eri aikoina tapahtuneen kaivelun seurauksena. Kaikkien rakenteiden pintaa peittää lähinnä sammal, niiden päällä tai reunoilla kasvaa myös jonkin verran nuorta puustoa. Ympäristön puusto on nuorta mäntytaimikkoa.
Kohdekoordinaatit ja sijaintikorkeus on muutettu. |
| metsakeskus.621010026 |
599 |
Purmo-Kåtabacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
304666.42400000 |
7040197.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010026 |
Kohde sijaitsee Purmon kaakkoisosassa, Purmonjoen itäpuolella, Lillby-Nars -maantieltä noin 1 km etelään, Kåtamossenissa olevan luode-kaakkosuuntaisen moreeniharjanteen kaakkoispäässä. Harjanteella on suuria siirtolohkareita; metsä on hakattu 1980-luvun alussa aukeaksi pääosasta aluetta. Itärinteen päällä on suuri kiviröykkiö, jonka läpimitta on noin 8-10 metriä ja korkeus enimmillään yli 1 metri. Keskellä on kaksi laajaa pengottua kuoppaa; reunassa on iso kivi ja keskellä kasvaa kuusi. Röykkiö on selvärajainen ja suhteellisen hyväkuntoinen. |
| metsakeskus.621010027 |
599 |
Purmo-Näverbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
305259.18400000 |
7040871.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010027 |
Purmon kaakkoisosassa, Lillby-Nars maantien vierellä, tien eteläpuolella on Näverbackenin moreeniharjanteen lakitasanteella luontainen, kasvillisuuden peittämä kivikko/pirunpelto. Siinä on yksi suuresti kehä- tai kraateriröykkiötä muistuttava, ihmisen tekemä röykkiö, koko noin 4 x 5 metriä. Röykkiö on hyväkuntoinen. Lisäksi kivikossa on kaivelujen jälkiä; mahdollisesti myös muita tarkoituksella tehtyjä rakennelmia. Röykkiön iästä ei ole tietoa. |
| metsakeskus.621010028 |
599 |
Purmo-Betania |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
303446.92900000 |
7037031.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010028 |
Kohde sijaitsee Purmonjoen yläjuoksulla, Sandnabban-Stennabban asutusten itäpuolella, Betania-nimisen tilan pohjoispuolella, joen ja tien välisellä peltoalueella ja myös tien itäpuolella. Maasto on hienohiekkaista peltoa (osaksi metsitetty) sekä talon lounaispuolella olevan umpeenkasvaneen hiekanottopaikan reunaa. Paikalta noin 600 metriä kaakkoon, tien ja joen väliltä samalta korkeudelta ja samanlaisesta maastosta on pellosta löytynyt myös kvartsi-iskoksia. Kysymys voi olla pitkästä, joen suuntaisesta asuinpaikkavyöhykkeestä, jonka tarkempi laajuus on toistaiseksi tuntematon. |
| metsakeskus.621010029 |
599 |
Purmo-Kali Storbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305390.15800000 |
7034277.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010029 |
Kohde sijaitsee Purmon Vilobackasta itään, Vilobackasta Narsiin vievän maantien eteläpuolella, Kali Storbacken -nimisen kivisen mäkialueen etelä- ja alapuolella olevan peltoalueen yläreunassa. Pellon pinnasta on kerätty iskoksia ja muutamasta koepistosta on saatu hiukan keramiikkaa. Löytöalue sijaitsee noin 60 metrin korkeuskäyrän tuntumassa. Maaperä on hyvin hienoa hiekkaa. Asuinpaikan tarkempi laajuus on määrittämättä. |
| metsakeskus.621010030 |
599 |
Purmo-Högsnåret |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
302650.20400000 |
7048862.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010030 |
Kohde sijaitsee Purmosta Ähtävälle vievän maantien varrella, Svarvarin talojen eteläpuolella, Purmo norra ån pohjoispuolella, Högsnåret nimisen mäkialueen eteläpäässä. Mäntymetsäisessä kalliomaastossa on lähes itä-länsisuuntainen kapea pitkä kivirivi. Sen molemmin puolin on kiviröykkiöt, alapuolella vielä kolmas röykkiö. Suuremmissa röykkiöissä on keskellä kaiveltu kuoppa. Röykkiöt vaikuttavat hajotetuilta ja epämääräisiltä. Mäen länsisivulla on talo, itäpuolella peltoja. |
| metsakeskus.621010031 |
599 |
Purmo-Heinäkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307438.28800000 |
7046776.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010031 |
Kohde sijaitsee Purmon ja Evijärven rajan tuntumassa, etelään viettävällä metsäisellä mäenrinteellä Purmo norra ån pohjoispuolella. Metsämaalta äestysurista on pieneltä alueelta kerätty kvartsia, pieni taltta ja hioin (?), joka oli koekuopassa kvartsien kanssa.
Paikka on Hans Myhrmanin löytämä. Asuinpaikan tarkempi laajuus on määrittämättä. |
| metsakeskus.621010032 |
599 |
Purmo Sisbacka/Aspegren |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
299264.55700000 |
7050523.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.621010032 |
Kohde sijaitsee metsässä, Purmon kirkon pohjoiskoillispuolella, jonne on tehty uusi valaistu kuntopolku. Maastossa, hiekkamaalla erottuu matalaa kiviaitaa ja kivistä kasattuja röykkiöitä. Kivirakenteet ovat neliömäisiä ja ne on tehty pyöristyneistä kivistä. Osassa niistä on keskellä pystykivi. Hiekanotossa on yksi kivirakennelmista rikkoutunut.
Röykkiöitä ja kiviaitaa vastaava alue näkyy vuoden 1875 Isonjaon lisäyksessä tehdyssä kartassa (MMH arkisto, Vaasa). Pystypaadelliset röykkiöt ovat mahdollisesti kappalainen Aspegrenin määräalan rajapyykkejä, röykkiöt alueen sisällä ja kiviaita puolestaan ovat määräalan raivaamisen tulosta. |
| metsakeskus.623000001 |
623 |
Oritsalon Kataalahti |
10001 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
566902.82100000 |
6825557.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623000001 |
Kohde sijaitsee Oritsalossa, Kataalahden etelärannalla, rannasta noin 100 m etelään, tienristeyksestä noin 150 itään. Itään vievän mökkitien eteläpuolisen ojan seinämässä oli paljastunut maljamainen palaneen maan läikkä, jonka pohjalla oli hiilikerros. Läikkä oli 60 cm leveä ja se ulottui 40 cm syvyyteen. Rakenteen päällä oli selvä maannos. Läikästä tai sen lähettyviltä ei ole löytöjä. |
| metsakeskus.623000002 |
623 |
Kataalampi |
10001 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
562094.78700000 |
6819429.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623000002 |
Paikka sijaitsee Kitulanniemen eteläosassa, Kataalammen ja Saimaan välisellä kannaksella. Luukkolaan vievän maantien länsipuolella muutama metri tieleikkauksesta, noin 30 m koillispuoleisen kallion juurella pienellä tasanteella, on ovaalimainen painanne, joka ei vaikuta luonnonmuodostumalta. Painanne muistuttaa tunnettuja kivikautisia asumuspainanteita (esim. Pieksämäen Naarajärvi ja Tahiniemi) mitoiltaan ja ulkonäöltään. Myös sijainti olisi erinomainen kivikautiselle asumukselle. Painanteeseen tehdystä koekuopasta ei tullut löytöjä. Maaperä on varsin sorainen. |
| metsakeskus.623000003 |
623 |
Joenlahti |
10001 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
570801.20400000 |
6836932.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623000003 |
Silokallio, jossa on erotettavissa kuppeja, sijaitsee Suuri-Laamio-nimisen järven ja Paloveden välisessä kapeikkopaikassa, paikallistien pohjoispuolella, aivan sillan kupeessa. Kupit, joita on yhteensä neljä, ovat muodoltaan säännöllisen pyöreitä. Yksi kupeista on muita suurempi (halkaisijaltaan yli 10 cm). Kupit eivät muistuta kalliossa yleensä tavattavia pieniä hiidenkirnuja, mutta eivät myöskään ns. uhrikuoppiakaan. |
| metsakeskus.623000004 |
623 |
Linnasaari |
10001 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
584179.00000000 |
6822665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623000004 |
Mahdollinen tähystys- tai vartiopaikka sijaitsee Muikunselällä olevassa Linnasaaressa, neljän vesireitin risteyskohdassa. Linnasaari on erittäin jyrkkäpiirteinen ja kallioinen, ja josta on hyvä näkyvyys kaikkiin ilmansuuntiin. Saaressa ei ole havaittavissa merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä, kuten varustuksista. Toisaalta kallion laelle on helppo nousta ainoastaan lännestä. Lisäksi lähistöllä on muita mahdolliseen vartiotoimintaan viittaavia paikannimiä: Pieni Linnasaari, Vartiosaari, Miekkasaari, Lippuniemi, Rajakivensaaret, Rajakivenselkä. |
| metsakeskus.623000005 |
623 |
Rajakivensaaret |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
582739.46000000 |
6822476.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623000005 |
Kiviröykkiö tai kiveys sijaitsee Muikunselällä olevan Rajakivenselän ja Rajakivenvirran välisellä Rajakivensaarella, tärkeässä vesireittien risteyskohdassa. Kalliopaljastuman kupeessa, sen eteläpuolella, on neliömäinen tai suorakaiteenmuotoinen kiveys, jonka keskusta on reunoja matalammalla. Halkaisijaltaan kiveys on 3-4 m. Lähistöllä on mahdolliseen vartiotoimintaan viittaavia paikannimiä: Rajakivenselkä, Linnasaari, Pieni Linnasaari, Vartiosaari, Miekkasaari, Lippuniemi.
Kallionyppylän korkeimmalla kohdalla kivillä tuettu pystykivi, johon ilmeisesti kaiverrettu merkkejä.
Toisen ilmoituksen mukaan saaressa olisi sen itään pistävässä niemessä keltaisella maalattuja tikku-ukkoja noin 0,5 m korkeudella. |
| metsakeskus.623000006 |
623 |
Linnomäki |
10001 |
12011 |
13104 |
11006 |
27000 |
551968.79500000 |
6834493.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623000006 |
Mahdollinen tähystys- tai vartiopaikka sijaitsee Linnomäellä, Puumalan luoteiskolkassa, Puumalan ja Juvan rajalta noin 600 m itään. Linnomäki sijoittuu lähelle pitkää ja kapeaa vesireittiä, jolta on yhteys sekä Luonteriin että Lietveteen. Linnomäen kaakkoispuolella on Linnolampi, jonka reunat ovat soistuneet; ne tulevat liki mäkeä. Linnomäki on erityisesti länsipuoleltaan jyrkkäpiirteinen mäki, joka kohoaa selvästi ympäröivää maastoa korkeammalle. Sen laella on kalliopaljastuma. Mäellä ei ollut havaittavissa kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia rakenteita eikä kulttuurimaa-anomalioita. Mäeltä on hyvä näkyvyys ympäristöön. |
| metsakeskus.623010001 |
623 |
Pistohiekka A |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
553288.30300000 |
6825676.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pistohiekanselän pohjoisrannalla, Puumalan ja Anttolan välisen tien varressa, leirintäalueen luona. Alue on hiekkaista mäntykangasta ja asuinpaikka-alueen laajuus on noin 600 x 150 m.
Asuinpaikalla on useita eri asuinpaikkakohtia, joista osassa on asumuspainanteita (Ks. Timo Jussilan Muinaisjäännösten merkintäsuunnitelma -kertomus v. 1994). Asumuspainanteita paikalla on ainakin kuusi kappaletta. Vaikka Puumalan-Mikkelin maantie kulkee alueen halki, niin maasto on varsin hyvin säilynyttä. Asuinpaikan ylimmät osat saattavat olla kampakeraamisia, muut myöhäiskivikautisia. Kohteesta on runsaasti löytöjä (KM 18982, KM 28536, KM 28537, KM 34665), mm. saviastianpaloja, pii- ja kivilaji-iskoksia, kvartsiesine ja -iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikan ylimpiä kerroksia on tuhoutunut jonkin verran metsänhoitoon liittyvissä toimenpiteissä. |
| metsakeskus.623010001 |
623 |
Pistohiekka A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
553288.30300000 |
6825676.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pistohiekanselän pohjoisrannalla, Puumalan ja Anttolan välisen tien varressa, leirintäalueen luona. Alue on hiekkaista mäntykangasta ja asuinpaikka-alueen laajuus on noin 600 x 150 m.
Asuinpaikalla on useita eri asuinpaikkakohtia, joista osassa on asumuspainanteita (Ks. Timo Jussilan Muinaisjäännösten merkintäsuunnitelma -kertomus v. 1994). Asumuspainanteita paikalla on ainakin kuusi kappaletta. Vaikka Puumalan-Mikkelin maantie kulkee alueen halki, niin maasto on varsin hyvin säilynyttä. Asuinpaikan ylimmät osat saattavat olla kampakeraamisia, muut myöhäiskivikautisia. Kohteesta on runsaasti löytöjä (KM 18982, KM 28536, KM 28537, KM 34665), mm. saviastianpaloja, pii- ja kivilaji-iskoksia, kvartsiesine ja -iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikan ylimpiä kerroksia on tuhoutunut jonkin verran metsänhoitoon liittyvissä toimenpiteissä. |
| metsakeskus.623010002 |
623 |
Häälampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548380.31000000 |
6818359.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Lietveden itärannalla Hurissalossa, Jänniemeen vievän tien ja Kortelahden välisellä rantakaistalla, ko. lahden itärannalla, sekä tien pohjoispuolella lahden pohjoisrannalla. Maaperä on hiekkakangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kohteen pohjoiskärjestä noin 150 m pohjoiskoilliseen tienleikkauksesta, tien pohjoispuolelta. Asuinpaikka lienee suurimmalta osaltaan tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.623010003 |
623 |
Siikala |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
554227.98700000 |
6811022.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010003 |
Kuppikivi sijaitsee Lintusalon saaren pohjoisosassa Siikalan talon pihapiirissä, talosta noin 50 m luoteeseen, pellon reunassa. Suurin kuppi on halkaisijaltaan 11 cm, syvyydeltään 5 cm. |
| metsakeskus.623010004 |
623 |
Koskenselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561515.00000000 |
6823657.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Koskenselän itärannalla, jyrkähkön rannasta nousevan rinteen yläosan tasanteella, leirintäalueen hirsimökkikylän eteläpäässä, mökkien alla ja pihoissa, mökeille vievän tien länsipuolella. Kvartseja on maan pinnalla kuluneessa pihatantereessa alueen eteläisimmältä mökiltä alkaen pohjoiseen päin noin 80 m matkalla. Pohjoisessa asuinpaikka näyttää rajoittuvan jyrkemmin kohoavaan rinteeseen. Mökit on rakennettu betonipilareiden päälle, joten mökkien alla ja ympärillä on vielä ehjää asuinpaikka-aluetta jäljellä. |
| metsakeskus.623010005 |
623 |
Syrjäsalmi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
569841.64700000 |
6822818.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010005 |
Kalliomaalaus sijaitsee Viljakansaaren länsiosassa, Tetrinselän pohjoispuolella olevan Syrjälahteen vievän salmen itärannalla, Viljankansaarentiestä noin 200 m pohjoiseen. Pystysuorassa kalliossa on kahdessa ryhmässä ihmis- ja eläinkuvioita noin 11 m päässä toisistaan. Kalliomaalauksen edustalta rantavedestä on löytynyt kvartsiydin ja -iskoksia (KM 25736:1-2). |
| metsakeskus.623010006 |
623 |
Maksasaarenselkä |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
579450.00000000 |
6822271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010006 |
Kalliomaalaus sijaitsee Viljakansaaressa, Riihonniemen lounaisreunalla. Riihonniemen kulmauksessa oleva maalaus katsoo etelään. Maksasaarenselkää ympäröi luonnontilainen järvimaisema. Maksasaaren koillisrannalla oleva kalliomaalauskohta jää rantametsikön peittoon. Kallioseinämä on hyvin sileä ja tasaisen pyöreä. Maalauksessa on erotettavissa tikkumaisia eläinhahmoja. Maalausten alla erottuu punainen kalliomuhkura. Maalauskuvioita on noin 9 m pitkällä alueella kahdessa ryhmässä. |
| metsakeskus.623010007 |
623 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
581004.15500000 |
6821915.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyysaarenselän ja Muikkuselän välillä olevan Maksasaarenselän etelärannalla olevassa Hiekkaniemessä. Niemeen vievältä polulta on vuonna 1982 inventoinnissa löydetty kvartsi-iskoksia, jotka on jätetty paikoilleen. Asuinpaikka saattaa olla varhaismetallikautinen.
Ylemmältä tasanteelta löydettiin vuonna 2010 asumuspainanne, kampakeramiikkaa (?), kvartsia ja pari piinsirua KM 38383.
2011 kaivauksissa kymmenellä neliömetrin kokoisella koeruudulla tutkitulla n. 120 m pituisella alueella todettiin kaksi erillistä runsaslöytöistä aluetta, joista toinen niemen tyven tienoilla (kampakeramiikkaa) ja toinen n. 50 m tästä luoteeseen (asbestikeramiikkaa). Yksi koeruutu tehtiin vuonna 2010 löydettyyn asumuspainanteeseen, josta keramiikka pääasiassa kampakeramiikkaa. Seulasta löytyi mahdollisesti kupariesine. Painanteen alkuperäistä kokoa on vaikea arvioida, koska ainakin koillisosa tuhoutunut tienteossa; säilynyt osa n. 9x5 m.
Vuonna 2014 havaittiin alueella tehdyn metsätöitä. Maan pinnalta asumuspainanteen reunalta löytyi saviastianpaloja KM 40146. Etelä-Karjalan arkeologian harrastajat Jatuli ry seuloi metsänistutuslaikkuja ja löysi saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia KM 40147:1-9. Vuonna 2017 saatiin uusia arkeologian harrastajien tekemiä löytöjä (ks. alakohteet). Jatuli ry toteutti kohteessa myös kaivaustutkimuksen vuonna 2020. Kaivauksessa löydettiin mm. varhaiseksi asbestikeramiikaksi tunnistettuja saviastianpaloja, tyypillistä kampakeramiikkaa, mahdollinen nuolenkärjen teelmä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Yhdestä palaneen luun kappaleesta saatiin radiohiiliajoitus 5203±31 BP (Hela 4767). Kalibroitu ikä vastaa ajankohtaa n. 4000 eaa, juuri ennen arvioitua Vuoksen puhkeamista. |
| metsakeskus.623010008 |
623 |
Ihanteensalo |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
550329.49300000 |
6825137.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010008 |
Linnavuori sijaitsee Lietveden pohjoispäässä, Luonteriin menevän kapean vesireitin alkupäässä olevan Ihanteensalon saaren lounaisrannalla, Puumala-Mikkeli -tieltä noin 200 m luoteeseen. Kallio on jyrkkärinteinen, ja sen luoteis- ja kaakkoisosissa on kivivallin jäännöksiä. |
| metsakeskus.623010009 |
623 |
Pistohiekka B |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
552838.48000000 |
6826196.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Lietveden Pistohiekanselän pohjoisrannalla, 150 m Puumala-Mikkeli -tiestä pohjoiseen, sillan itäpäästä 180 m koilliseen, Heiskantien varrella. Melko tasaisella hiekkamaalla sijaitseva matala hiekkakumpare, jonka poikki kulkevan Heiskantien idänpuoleisesta tieleikkauksesta on poimittu saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia (KM 25050, KM 28233). Asuinpaikan länsipuolella on kosteikkoa ja itäpuolella noin 30 m päässä pieni kalliopaljastuma. Asuinpaikalla maaperä on hiekkaa ja puusto mäntyä. Asuinpaikan halki rakennettu metsätie on tuhonnut asuinpaikkaa. Asuinpaikka näyttää ulottuvan tien itäpuolelle, koska sieltä on löytynyt hiotun kiviesineen katkelma (KM 34666). Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. Tien itäpuolella on Pistohiekka C -niminen asuinpaikka ja noin 0,5 km kaakkoon on Pistohiekka A -niminen asuinpaikka. |
| metsakeskus.623010010 |
623 |
Pitkänpohjanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
550859.28900000 |
6823157.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Lietveden luoteisrannalla, noin 100 m Puumala-Mikkeli -tien itäpuolella, Iso-Viiliö saareen vievän tien pohjoispuolella. Asuinpaikka on kaakko-luode -suuntaisen hiekkaharjun lounaisrinteellä. Löytöinä (KM 25051:1-2) on saviastianpaloja (kampakeramiikkaa) ja kvartsi-iskoksia, ja ne poimittu tien koillislaidalla sijaitsevalta levennykseltä maanpinnasta ja koekuopasta. Maaperä on hiekkaa ja puusto mäntyä. Tie on tuhonnut asuinpaikkaa.
Tien koillispuolella paalu, jossa muovinen muinaisjäännöskyltti. Paalun koillispuolella mahdollinen asumuspainanne. |
| metsakeskus.623010011 |
623 |
Keihäsjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
554567.79400000 |
6823817.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansalon luoteisosassa, Lietveden Pistohiekan selän itärannalta noin 600 m itään, Keihäsjärven pohjoisrannalla, tien itäpuolella, loivasti etelään viettävällä hiekkakankaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta tien itäpuolelta, noin 15 m:n päästä tiestä. Kivitaltta on löytynyt tietä tehtäessä, tien länsilaidalla olevasta hiekkakuopasta. Asuinpaikka-aluetta on tuhoutunut tien teon yhteydessä sekä metsänäestyksessä. |
| metsakeskus.623010012 |
623 |
Saparistonlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
555907.27100000 |
6819579.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansalossa, Kiviniemen koillispuolella, Saparistonlahden pohjoispuolella, tieltä noin 300 m pohjoiseen. Alue on länteen viettävää hiekkakangasta, jolla on useilla korkeustasoilla muinaisia rantatörmiä. Löytöinä (KM 25046:1-2) on saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia, ja ne on poimittu metsätien itäpuolisesta leikkauksesta noin 10 m matkalta. Tien itäpuolella, ylemmällä korkeustasolla on lisäksi kaksi selvää ja yksi epämääräinen asumuspainanne. Painanteeseen tehdyistä koekuopista löytyi kampakeramiikkaa, ylemmän rantatörmän päältä kvartsi-iskoksia (KM 28527:1-2). Maaperä on hiekkaa, puusto pääasiassa mäntyä. Metsätie on tuhonnut asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.623010013 |
623 |
Kärmelahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
557266.73600000 |
6817780.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010013 |
Asuinpaikka sijaitsee laajan Rokansalon eteläpään Lietniemessä, Lehmäinselän länsirannalla, Kärmelahden ja pienen noin 4 ha:n suuruisen kirkasvetisen Kärmelammen välisen kannaksen koillispuolella. Asuinpaikka on muinais-Saimaan lähes tasaisella maksimiterassilla (noin 83‒84 m mpy). Terassin reunassa on kaksi rannan suunnassa peräkkäistä ja lounais-koillissuuntaista soikeaa painannetta sekä kolmas, lähes pyöreä painanne hiukan kauempana terassin reunasta. Terassin yläpuolella on korkeampi ja jyrkempi muinaisten sulamisvesien muodostama maastokohta. Terassin alapuolella Saimaan Kärmelahteen viettävällä rinteellä on havaittavissa useampiakin heikosti muodostuneita rantalinjoja ja -valleja. Rannan suuntaisesti kulkeva metsä- tai mökkitie leikkaa viistosti korkeuskäyriä nousten terassille ja tämän yläpuolisen jyrkemmän törmän päälle painanteiden koillispuolella.
Alue on hiekkaperäistä mäntykangasta. Alueella on vuosina 1998 ja 1999 tutkittu maastossa noin 14‒15 x 10‒11 m laajuinen ja syvimmillään 60-90 cm reunavalleja alempana ollut asumuspainanne (painanne 2) sekä edellistä pyöreämpi, halkaisijaltaan noin 11 m kokoinen painanne nro 3, joka ei todennäköisesti ole ollut aikoinaan asumiskäyttöön tarkoitettu rakennus. Kaivausalueen pinta-ala on yhteensä 244 neliömetriä.
Asumuksen seinä- tai kattorakenteista oli säilynyt mm. tuohta ja puuhiiltä. Tutkimusten perusteella asumus on ollut suorakaiteen muotoinen, pituudeltaan noin 8 m ja leveydeltään noin 7,5 m. Rakennuksen pinta-ala on siten ollut noin 70 m². Asumuksen länsipäässä on ollut oviaukko, joka samalla on saattanut olla yhteydessä käytävällä lännen puolella sijaitsevaan samantyyppiseen rakennelmaan. |
| metsakeskus.623010013 |
623 |
Kärmelahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
557266.73600000 |
6817780.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010013 |
Asuinpaikka sijaitsee laajan Rokansalon eteläpään Lietniemessä, Lehmäinselän länsirannalla, Kärmelahden ja pienen noin 4 ha:n suuruisen kirkasvetisen Kärmelammen välisen kannaksen koillispuolella. Asuinpaikka on muinais-Saimaan lähes tasaisella maksimiterassilla (noin 83‒84 m mpy). Terassin reunassa on kaksi rannan suunnassa peräkkäistä ja lounais-koillissuuntaista soikeaa painannetta sekä kolmas, lähes pyöreä painanne hiukan kauempana terassin reunasta. Terassin yläpuolella on korkeampi ja jyrkempi muinaisten sulamisvesien muodostama maastokohta. Terassin alapuolella Saimaan Kärmelahteen viettävällä rinteellä on havaittavissa useampiakin heikosti muodostuneita rantalinjoja ja -valleja. Rannan suuntaisesti kulkeva metsä- tai mökkitie leikkaa viistosti korkeuskäyriä nousten terassille ja tämän yläpuolisen jyrkemmän törmän päälle painanteiden koillispuolella.
Alue on hiekkaperäistä mäntykangasta. Alueella on vuosina 1998 ja 1999 tutkittu maastossa noin 14‒15 x 10‒11 m laajuinen ja syvimmillään 60-90 cm reunavalleja alempana ollut asumuspainanne (painanne 2) sekä edellistä pyöreämpi, halkaisijaltaan noin 11 m kokoinen painanne nro 3, joka ei todennäköisesti ole ollut aikoinaan asumiskäyttöön tarkoitettu rakennus. Kaivausalueen pinta-ala on yhteensä 244 neliömetriä.
Asumuksen seinä- tai kattorakenteista oli säilynyt mm. tuohta ja puuhiiltä. Tutkimusten perusteella asumus on ollut suorakaiteen muotoinen, pituudeltaan noin 8 m ja leveydeltään noin 7,5 m. Rakennuksen pinta-ala on siten ollut noin 70 m². Asumuksen länsipäässä on ollut oviaukko, joka samalla on saattanut olla yhteydessä käytävällä lännen puolella sijaitsevaan samantyyppiseen rakennelmaan. |
| metsakeskus.623010013 |
623 |
Kärmelahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
557266.73600000 |
6817780.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010013 |
Asuinpaikka sijaitsee laajan Rokansalon eteläpään Lietniemessä, Lehmäinselän länsirannalla, Kärmelahden ja pienen noin 4 ha:n suuruisen kirkasvetisen Kärmelammen välisen kannaksen koillispuolella. Asuinpaikka on muinais-Saimaan lähes tasaisella maksimiterassilla (noin 83‒84 m mpy). Terassin reunassa on kaksi rannan suunnassa peräkkäistä ja lounais-koillissuuntaista soikeaa painannetta sekä kolmas, lähes pyöreä painanne hiukan kauempana terassin reunasta. Terassin yläpuolella on korkeampi ja jyrkempi muinaisten sulamisvesien muodostama maastokohta. Terassin alapuolella Saimaan Kärmelahteen viettävällä rinteellä on havaittavissa useampiakin heikosti muodostuneita rantalinjoja ja -valleja. Rannan suuntaisesti kulkeva metsä- tai mökkitie leikkaa viistosti korkeuskäyriä nousten terassille ja tämän yläpuolisen jyrkemmän törmän päälle painanteiden koillispuolella.
Alue on hiekkaperäistä mäntykangasta. Alueella on vuosina 1998 ja 1999 tutkittu maastossa noin 14‒15 x 10‒11 m laajuinen ja syvimmillään 60-90 cm reunavalleja alempana ollut asumuspainanne (painanne 2) sekä edellistä pyöreämpi, halkaisijaltaan noin 11 m kokoinen painanne nro 3, joka ei todennäköisesti ole ollut aikoinaan asumiskäyttöön tarkoitettu rakennus. Kaivausalueen pinta-ala on yhteensä 244 neliömetriä.
Asumuksen seinä- tai kattorakenteista oli säilynyt mm. tuohta ja puuhiiltä. Tutkimusten perusteella asumus on ollut suorakaiteen muotoinen, pituudeltaan noin 8 m ja leveydeltään noin 7,5 m. Rakennuksen pinta-ala on siten ollut noin 70 m². Asumuksen länsipäässä on ollut oviaukko, joka samalla on saattanut olla yhteydessä käytävällä lännen puolella sijaitsevaan samantyyppiseen rakennelmaan. |
| metsakeskus.623010013 |
623 |
Kärmelahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
557266.73600000 |
6817780.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010013 |
Asuinpaikka sijaitsee laajan Rokansalon eteläpään Lietniemessä, Lehmäinselän länsirannalla, Kärmelahden ja pienen noin 4 ha:n suuruisen kirkasvetisen Kärmelammen välisen kannaksen koillispuolella. Asuinpaikka on muinais-Saimaan lähes tasaisella maksimiterassilla (noin 83‒84 m mpy). Terassin reunassa on kaksi rannan suunnassa peräkkäistä ja lounais-koillissuuntaista soikeaa painannetta sekä kolmas, lähes pyöreä painanne hiukan kauempana terassin reunasta. Terassin yläpuolella on korkeampi ja jyrkempi muinaisten sulamisvesien muodostama maastokohta. Terassin alapuolella Saimaan Kärmelahteen viettävällä rinteellä on havaittavissa useampiakin heikosti muodostuneita rantalinjoja ja -valleja. Rannan suuntaisesti kulkeva metsä- tai mökkitie leikkaa viistosti korkeuskäyriä nousten terassille ja tämän yläpuolisen jyrkemmän törmän päälle painanteiden koillispuolella.
Alue on hiekkaperäistä mäntykangasta. Alueella on vuosina 1998 ja 1999 tutkittu maastossa noin 14‒15 x 10‒11 m laajuinen ja syvimmillään 60-90 cm reunavalleja alempana ollut asumuspainanne (painanne 2) sekä edellistä pyöreämpi, halkaisijaltaan noin 11 m kokoinen painanne nro 3, joka ei todennäköisesti ole ollut aikoinaan asumiskäyttöön tarkoitettu rakennus. Kaivausalueen pinta-ala on yhteensä 244 neliömetriä.
Asumuksen seinä- tai kattorakenteista oli säilynyt mm. tuohta ja puuhiiltä. Tutkimusten perusteella asumus on ollut suorakaiteen muotoinen, pituudeltaan noin 8 m ja leveydeltään noin 7,5 m. Rakennuksen pinta-ala on siten ollut noin 70 m². Asumuksen länsipäässä on ollut oviaukko, joka samalla on saattanut olla yhteydessä käytävällä lännen puolella sijaitsevaan samantyyppiseen rakennelmaan. |
| metsakeskus.623010014 |
623 |
Lietniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
556567.01700000 |
6817040.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansalossa, Lietniemen kärjen länsiosassa, Lietsalmen rannalla, Lietniemen eteläosassa sijaitsevalla etelä-lounaaseen viettävällä harjulla. Löytöinä (KM 25047:1-4) on kynsitaltta, saviastianpaloja sekä kvartsi-iskoksia, ja ne on poimittu tien pinnasta noin 85 m korkeustasolta ja toisaalta tästä noin 20 m etelään rantatörmältä, noin 80 m mpy. Tie ja parkkipaikka ja sittemmin jätehuoltopiste ovat tuhonneet asuinpaikkaa. Lähiympäristössä on todennäköisesti jäljellä ehjää asuinpaikka-aluetta laajaltikin. Asuinpaikan alimmat osat ovat myöhäiskivikautisia. |
| metsakeskus.623010015 |
623 |
Lietniemi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556826.91300000 |
6817040.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansalossa, Lietniemen kärjen keskellä, mökkiteiden risteyksessä, rannasta noin 140 m pohjoiseen. Alue on loivasti etelään viettävää hiekkakangasta. Löytöinä (KM 25048:1-4) on saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, ja ne on poimittu rannassa sijaitsevalle kesämökille johtavan tien koillispuolelta sekä noin 10 m tiestä koilliseen tehdyistä kahdesta vierekkäisestä koekuopasta. Lisäksi mökkitieltä on löydetty kvartsi-iskos koekuoppien tienoilta. Muinaisjäännös on mökkitiestä huolimatta varsin ehjä. Lietniemi A -asuinpaikka sijaitsee kohteesta noin 250 m länteen. |
| metsakeskus.623010016 |
623 |
Kotkatlahti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
561904.87100000 |
6817570.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotkatsaaren pohjoisosassa, 200 m Luukkolaan vievältä tieltä länteen, Kotkatlahden pohjoispuolella, Kotkatsaaren eteläkärkeen vievän mökkitien laidoilla. Löytöinä (KM 25053:1-4, KM 27559:1-3, :5, KM 28231:1-2) paikalta on saviastianpaloja, pii-iskoksia, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta; alemmalta korkeustasolta, rinteestä tienpenkasta on löytynyt Tomitsan tyypin varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa, rinteen laelta tienpenkasta on kampakeramiikkaa. Lisäksi paikalta on savi-idolin katkelmia (KM 27559:4). Puusto on nuorta männikköä, osittain hakkuuaukeata. Asuinpaikka on osin mökkitien tuhoama. Tien itäpuolella on ehjää maastoa. Asuinpaikka Kotkatlahti B [17] on kohteesta noin 300 m lounaaseen. |
| metsakeskus.623010016 |
623 |
Kotkatlahti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
561904.87100000 |
6817570.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotkatsaaren pohjoisosassa, 200 m Luukkolaan vievältä tieltä länteen, Kotkatlahden pohjoispuolella, Kotkatsaaren eteläkärkeen vievän mökkitien laidoilla. Löytöinä (KM 25053:1-4, KM 27559:1-3, :5, KM 28231:1-2) paikalta on saviastianpaloja, pii-iskoksia, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta; alemmalta korkeustasolta, rinteestä tienpenkasta on löytynyt Tomitsan tyypin varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa, rinteen laelta tienpenkasta on kampakeramiikkaa. Lisäksi paikalta on savi-idolin katkelmia (KM 27559:4). Puusto on nuorta männikköä, osittain hakkuuaukeata. Asuinpaikka on osin mökkitien tuhoama. Tien itäpuolella on ehjää maastoa. Asuinpaikka Kotkatlahti B [17] on kohteesta noin 300 m lounaaseen. |
| metsakeskus.623010016 |
623 |
Kotkatlahti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
561904.87100000 |
6817570.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotkatsaaren pohjoisosassa, 200 m Luukkolaan vievältä tieltä länteen, Kotkatlahden pohjoispuolella, Kotkatsaaren eteläkärkeen vievän mökkitien laidoilla. Löytöinä (KM 25053:1-4, KM 27559:1-3, :5, KM 28231:1-2) paikalta on saviastianpaloja, pii-iskoksia, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta; alemmalta korkeustasolta, rinteestä tienpenkasta on löytynyt Tomitsan tyypin varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa, rinteen laelta tienpenkasta on kampakeramiikkaa. Lisäksi paikalta on savi-idolin katkelmia (KM 27559:4). Puusto on nuorta männikköä, osittain hakkuuaukeata. Asuinpaikka on osin mökkitien tuhoama. Tien itäpuolella on ehjää maastoa. Asuinpaikka Kotkatlahti B [17] on kohteesta noin 300 m lounaaseen. |
| metsakeskus.623010017 |
623 |
Kotkatlahti B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561664.96500000 |
6817340.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotkatsaaressa, Kerminhiekan ja Kotkatlahden välisen kannaksen keskellä. Alue on loivasti kohti länsiluodetta viettävää hiekkakangasta. Löytöinä (KM 25054:1-2, KM 28232) on saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia, ja ne on poimittu mökkitien ojasta, tien kummaltakin puolelta. Maasto ja topografia ovat otollisia laajemmallekin kivikautiselle asuinpaikalle. Fosforianalyysin perusteella asuinpaikkaa on asuttu intensiivisesti. |
| metsakeskus.623010018 |
623 |
Kotkatsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
562304.71100000 |
6817200.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotkatssaressa, Luukkolaan vievän maantien itälaidalla. Alue on loivasti lounaaseen viettävää hieman kumpuilevaa hiekkakangasta. Löytöinä (KM 25055:1-2) on asbestikeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia, ja ne on poimittu maantien itäpuolella olevasta tieleikkauksesta. Tie on tuhonnut asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.623010019 |
623 |
Syrjäluhta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
562424.69200000 |
6810972.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinisaaren länsiosassa, 250 m Lintusaloon vievältä maantieltä kaakkoon, 300 m Niinilammesta lounaiseen, 130 m Vaarivaajanlahden länsirannasta luoteeseen, Hietaniemeen vievän tien varrella. Löytöinä (KM 25056:1-2) on saviastianpaloja ja kvartsi-iskos, ja ne on poimittu tien pinnasta ja leikkauksesta, etelään viettävältä rinteeltä. Tien länsipuolella on soikea syvennys, halkaisijaltaan noin 5 m, joka saattaa olla asumuspainanne. Tähän tehdystä koekuopasta ei tullut löytöjä tai muita viitteitä kulttuurikerroksesta. Tie on tuhonnut asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.623010020 |
623 |
Hietaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
563484.27200000 |
6809463.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinisaaren länsirannalla, Hietaniemessä, Takasenhiekkalahden rannasta 80 m koilliseen, Hietaniemeen vievän tien länsilaidalla. Alue on lounaaseen viettävää hiekkakangasta. Löytöinä (KM 25057) on kvartsi-iskoksia, jotka ovat peräisin muinaisen rantatörmän koillispuolella ja tiestä noin 20 m lounaaseen sijaitsevaan painanteeseen tehdystä koekuopasta. Painanne on halkaisijaltaan noin 4 m. Kyseessä saattaa olla asumuspainanne. Paikka on koskematon ja ehjä. |
| metsakeskus.623010021 |
623 |
Miekanlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
560025.65800000 |
6809223.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinisaaren lounaisrannalla, Miekanlahden koillisrannalla, harjun rinteessä olevalla terassimaisella muodostumalla. Löytöinä (KM 25058) on palanutta luuta, jotka ovat peräisin terassin päälle tehdystä koekuopasta. Muista, noin 10 m säteelle, tehdyistä useista koekuopista ei ole löytöjä eikä muita viitteitä kulttuurikerroksesta. Paikka on koskematon. Asuinpaikalla on hieno asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia (KM 28528). |
| metsakeskus.623010022 |
623 |
Monnanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569866.00000000 |
6820900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Viljakansaaren lounaisosassa, Tetrinselän luoteisrannalla, Monnanlahden ja Monnanhaikan välisellä alueella useilla eri korkeustasoilla. Alue on loivasti eteläkaakkoon viettävää hiekkakangasta. Pohjoisesta päätieltä tuleva tie laskeutuu loivaa rinnettä kohti rantaa. Lähellä rantaa on tienristeys, mistä tie haaraantuu länteen kohti Monnanlahtea ja itään kohti Monnanhaikkaa sekä etelään mökkitonteille. Tämän risteyksen ympärillä on runsaasti kvartseja tien pinnassa. Kvartseja löytyy risteyksestä länteen ainakin 50 m päähän, missä tie nousee korkeimmalle tasanteelle. Asuinpaikka lienee alueen länsiosassa jäänyt rantatörmälle rakennettujen lukuisten kesämökkien alle. Risteyksen itäpuolinen alue on vielä koskematonta ja siellä lienee kajoamatonta asuinpaikkaa jäljellä noin 40 x 100 m alalla, korkeusvälillä 79-84 m mpy. Tiet ovat osaksi tuhonneet asuinpaikkaa. Löytöinä (KM 25059:1-5) paikalta on kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, jotka ovat peräisin risteyksen koillispuolelle tehdyistä kahdesta koekuopasta ja hiekkatien pinnalta. Kohteen lähellä on rantaveden alainen asuinpaikka Monnanhaikka II [43]. |
| metsakeskus.623010022 |
623 |
Monnanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
569866.00000000 |
6820900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Viljakansaaren lounaisosassa, Tetrinselän luoteisrannalla, Monnanlahden ja Monnanhaikan välisellä alueella useilla eri korkeustasoilla. Alue on loivasti eteläkaakkoon viettävää hiekkakangasta. Pohjoisesta päätieltä tuleva tie laskeutuu loivaa rinnettä kohti rantaa. Lähellä rantaa on tienristeys, mistä tie haaraantuu länteen kohti Monnanlahtea ja itään kohti Monnanhaikkaa sekä etelään mökkitonteille. Tämän risteyksen ympärillä on runsaasti kvartseja tien pinnassa. Kvartseja löytyy risteyksestä länteen ainakin 50 m päähän, missä tie nousee korkeimmalle tasanteelle. Asuinpaikka lienee alueen länsiosassa jäänyt rantatörmälle rakennettujen lukuisten kesämökkien alle. Risteyksen itäpuolinen alue on vielä koskematonta ja siellä lienee kajoamatonta asuinpaikkaa jäljellä noin 40 x 100 m alalla, korkeusvälillä 79-84 m mpy. Tiet ovat osaksi tuhonneet asuinpaikkaa. Löytöinä (KM 25059:1-5) paikalta on kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, jotka ovat peräisin risteyksen koillispuolelle tehdyistä kahdesta koekuopasta ja hiekkatien pinnalta. Kohteen lähellä on rantaveden alainen asuinpaikka Monnanhaikka II [43]. |
| metsakeskus.623010023 |
623 |
Kankaalanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
560405.43600000 |
6825617.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Koskenselän luoteisrannalla, Kankaalanniemen ja Kuhalanlahden välisessä leveämmässä niemessä. Löytöjä (KM 25052:1-5) on poimittu kahdelta kohdalta noin 150 m päässä toisistaan: Niemen kaakkoiskärjessä sijaitsevasta kesämökistä noin 60 m pohjoisluoteeseen, kaatuneen puun kannosta on saviastianpalanen, kvartsia ja palanutta luuta (:1-4), rinne viettää tällä kohtaa loivasti kaakkoon. Toinen löytöpaikka on niemen lounaisosassa, rantaan johtavan polun luoteispuolella, noin 40 m polusta, jonne tehdystä koekuopasta on kvartsi-iskoksia (:5). Asuinpaikka-aluetta on ilmeisesti myös näiden löytöpaikkojen välillä. Ympäristö on paikoin kivikkoinen, maaperä on siltinsekaista hiekkaa. Puusto on sekametsää. Mökkitiestä huolimatta alue vaikuttaa melko ehjältä. Asuinpaikka saattaa olla myöhäiskivikautinen. |
| metsakeskus.623010024 |
623 |
Riihonniemi |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
579465.00000000 |
6822357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010024 |
Kohteen rantakalliolla sijaitsevat raivauskiviröykkiöt on havaittu viereistä Maksasaarenselän kalliomaalausta tarkastettaessa 1990-luvun puolivälissä (Pekka Kivikäs, Timo Sepänmaa). Tässä vaiheessa kahta rantakalliolla sijaitsevaa vaatimatonta röykkiötä pidettiin lapinraunioina.
Vuonna 2010 saatiin paikalla käynneiltä geologeilta (Matti Hakulinen, Matti Saarnisto) tietoja vieressä sijaitsevista kaskiraunioista, kiviaidoista ja kiviperustuksista. Vuonna 2021 vastaan tulleet rakenteet paikannettiin (GPS, tarkkuus ±3 m) Maksasaarenselän kalliomaalauksen tarkastuksen yhteydessä (Teemu Mökkönen). Lapinraunioiksi aiemmin epäillyt raivausröykkiöt sijaitsevat kapealla kalliolla moreenialueen ja järven välissä.
Maksasaarenselän kalliomaalauksen pohjoispuolelle jää kallioiden väliin suojainen noin 200 x 100 m laajuinen hiekkamoreenialue, joka on ollut raivattuna pelloksi alueen vanhimmassa kartassa (topografikartta vuodelta 1915). Tuolloin paikalla on sijainnut yksi ulkorakennus.
Maastossa paikalta havaittiin kallioalueiden kainaloon tehtyjä raivauskiviröykkiöitä ja kiviaitoja, sekä kaksi rakennuksen pohjaa (ks. alakohteet). Havaittujen kylmämuurattujen rakennusten perustusten ja uuniperustuksen (ei laastia, ei tiiltä) perusteella kohde ajoittuu 1800-luvulle tai vanhemmaksi. Peltoalueilta raivatut kivet ovat pääosin pieniä (halkaisija noin 20–30 cm), ja raivaus on tapahtunut selvästi käsin.
Tarkastettaessa alue oli heinittynyttä hakkuualuetta, ja rakenteita oli jäänyt osin hakkuujätteiden alle. Raivausröykkiöt ja kiviaidat olivat paikoin vähäisessä määrin metsätyökoneen vaurioittamia. Alueella on varmasti lisää paikantamattomia rakenteita hiekkamoreenialueen reunoilla. Kohteen aluerajaus on tehty topografia seuraten. Perusteellisemman tarkastuksen pohjalta rakenteita on todennäköisesti löydettävissä laajemmalta alueelta. |
| metsakeskus.623010024 |
623 |
Riihonniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
579465.00000000 |
6822357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010024 |
Kohteen rantakalliolla sijaitsevat raivauskiviröykkiöt on havaittu viereistä Maksasaarenselän kalliomaalausta tarkastettaessa 1990-luvun puolivälissä (Pekka Kivikäs, Timo Sepänmaa). Tässä vaiheessa kahta rantakalliolla sijaitsevaa vaatimatonta röykkiötä pidettiin lapinraunioina.
Vuonna 2010 saatiin paikalla käynneiltä geologeilta (Matti Hakulinen, Matti Saarnisto) tietoja vieressä sijaitsevista kaskiraunioista, kiviaidoista ja kiviperustuksista. Vuonna 2021 vastaan tulleet rakenteet paikannettiin (GPS, tarkkuus ±3 m) Maksasaarenselän kalliomaalauksen tarkastuksen yhteydessä (Teemu Mökkönen). Lapinraunioiksi aiemmin epäillyt raivausröykkiöt sijaitsevat kapealla kalliolla moreenialueen ja järven välissä.
Maksasaarenselän kalliomaalauksen pohjoispuolelle jää kallioiden väliin suojainen noin 200 x 100 m laajuinen hiekkamoreenialue, joka on ollut raivattuna pelloksi alueen vanhimmassa kartassa (topografikartta vuodelta 1915). Tuolloin paikalla on sijainnut yksi ulkorakennus.
Maastossa paikalta havaittiin kallioalueiden kainaloon tehtyjä raivauskiviröykkiöitä ja kiviaitoja, sekä kaksi rakennuksen pohjaa (ks. alakohteet). Havaittujen kylmämuurattujen rakennusten perustusten ja uuniperustuksen (ei laastia, ei tiiltä) perusteella kohde ajoittuu 1800-luvulle tai vanhemmaksi. Peltoalueilta raivatut kivet ovat pääosin pieniä (halkaisija noin 20–30 cm), ja raivaus on tapahtunut selvästi käsin.
Tarkastettaessa alue oli heinittynyttä hakkuualuetta, ja rakenteita oli jäänyt osin hakkuujätteiden alle. Raivausröykkiöt ja kiviaidat olivat paikoin vähäisessä määrin metsätyökoneen vaurioittamia. Alueella on varmasti lisää paikantamattomia rakenteita hiekkamoreenialueen reunoilla. Kohteen aluerajaus on tehty topografia seuraten. Perusteellisemman tarkastuksen pohjalta rakenteita on todennäköisesti löydettävissä laajemmalta alueelta. |
| metsakeskus.623010024 |
623 |
Riihonniemi |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
579465.00000000 |
6822357.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010024 |
Kohteen rantakalliolla sijaitsevat raivauskiviröykkiöt on havaittu viereistä Maksasaarenselän kalliomaalausta tarkastettaessa 1990-luvun puolivälissä (Pekka Kivikäs, Timo Sepänmaa). Tässä vaiheessa kahta rantakalliolla sijaitsevaa vaatimatonta röykkiötä pidettiin lapinraunioina.
Vuonna 2010 saatiin paikalla käynneiltä geologeilta (Matti Hakulinen, Matti Saarnisto) tietoja vieressä sijaitsevista kaskiraunioista, kiviaidoista ja kiviperustuksista. Vuonna 2021 vastaan tulleet rakenteet paikannettiin (GPS, tarkkuus ±3 m) Maksasaarenselän kalliomaalauksen tarkastuksen yhteydessä (Teemu Mökkönen). Lapinraunioiksi aiemmin epäillyt raivausröykkiöt sijaitsevat kapealla kalliolla moreenialueen ja järven välissä.
Maksasaarenselän kalliomaalauksen pohjoispuolelle jää kallioiden väliin suojainen noin 200 x 100 m laajuinen hiekkamoreenialue, joka on ollut raivattuna pelloksi alueen vanhimmassa kartassa (topografikartta vuodelta 1915). Tuolloin paikalla on sijainnut yksi ulkorakennus.
Maastossa paikalta havaittiin kallioalueiden kainaloon tehtyjä raivauskiviröykkiöitä ja kiviaitoja, sekä kaksi rakennuksen pohjaa (ks. alakohteet). Havaittujen kylmämuurattujen rakennusten perustusten ja uuniperustuksen (ei laastia, ei tiiltä) perusteella kohde ajoittuu 1800-luvulle tai vanhemmaksi. Peltoalueilta raivatut kivet ovat pääosin pieniä (halkaisija noin 20–30 cm), ja raivaus on tapahtunut selvästi käsin.
Tarkastettaessa alue oli heinittynyttä hakkuualuetta, ja rakenteita oli jäänyt osin hakkuujätteiden alle. Raivausröykkiöt ja kiviaidat olivat paikoin vähäisessä määrin metsätyökoneen vaurioittamia. Alueella on varmasti lisää paikantamattomia rakenteita hiekkamoreenialueen reunoilla. Kohteen aluerajaus on tehty topografia seuraten. Perusteellisemman tarkastuksen pohjalta rakenteita on todennäköisesti löydettävissä laajemmalta alueelta. |
| metsakeskus.623010025 |
623 |
Pouhasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570101.50100000 |
6832614.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapaselän koillispuolella, Kietävälänvirran länsisuun pohjoispuolella olevan Pouhasaaren länsirannan pohjoiskärjessä. Laakean niemen pohjoiskärjessä on rantakallion takana laakea tasanne, jossa on hiekkaa kallionpaljastumien lomassa (löytökohdassa yli 30 cm paksuudelta). Etelässä paikka rajautuu kallioseinään, muualla järveen. Paikalla on mäntymetsä, aluskasvillisuutena mustikanvarvut. Paikalle tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskoksia (KM 30433) sekä likamaata. Tuulenkaadossa oli havaittavissa palanutta luuta, jota ei otettu talteen. |
| metsakeskus.623010026 |
623 |
Kotasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570041.51900000 |
6833883.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapaselän koillispuolella olevan Siikalahden Kotasaaren keskiosan länsirannalla, kallion ja rannan välisellä kapealla tasanteella. Kalliopaljastuman alapuolella on ennen jyrkkää ja korkeaa nykyistä rantatörmää kapea, noin 5-15 m leveä tasanne, jossa asuinpaikka sijaitsee. Paikalle tehdyistä kokeuopista löytyi kvartsi-iskoksia (KM 31342) ja likamaata. |
| metsakeskus.623010027 |
623 |
Paimentenluhta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
556706.96600000 |
6817540.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansalon eteläosassa, Lietniemessä, Paimentenluhta-nimisen soistuneen kosteikon koillisreunalla, hiekkamaastossa, muinaisen rantatörmän ja terassin reunassa, hakkuuaukealla. Kahden metsäautotien risteyksen vaiheilla ja tästä noin 150-200 m matkalla länteen on ainakin neljä asumuspainannetta, joista kolmesta tuli löytöjä koekuopituksessa. Löydöt (KM 31880:1-8) koostuvat kampakeramiikasta, palaneesta luusta ja kvartseista. Ylemmän terassin päälle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä, joskin siellä ollut painanne vaikutti tyypilliseltä kivikautiselta soikealta asumuspainanteelta. Ylemmällä terassilla on myös tervahauta. Asumuspainanteet ovat muodoltaan soikeahkoja tai pyöreitä, matalia (noin 30 cm syviä) ja halkaisijaltaan 4-6 m. Kohteesta noin 500-650 m itään on Kärmelahden asuinpaikka. |
| metsakeskus.623010027 |
623 |
Paimentenluhta |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
556706.96600000 |
6817540.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansalon eteläosassa, Lietniemessä, Paimentenluhta-nimisen soistuneen kosteikon koillisreunalla, hiekkamaastossa, muinaisen rantatörmän ja terassin reunassa, hakkuuaukealla. Kahden metsäautotien risteyksen vaiheilla ja tästä noin 150-200 m matkalla länteen on ainakin neljä asumuspainannetta, joista kolmesta tuli löytöjä koekuopituksessa. Löydöt (KM 31880:1-8) koostuvat kampakeramiikasta, palaneesta luusta ja kvartseista. Ylemmän terassin päälle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä, joskin siellä ollut painanne vaikutti tyypilliseltä kivikautiselta soikealta asumuspainanteelta. Ylemmällä terassilla on myös tervahauta. Asumuspainanteet ovat muodoltaan soikeahkoja tai pyöreitä, matalia (noin 30 cm syviä) ja halkaisijaltaan 4-6 m. Kohteesta noin 500-650 m itään on Kärmelahden asuinpaikka. |
| metsakeskus.623010027 |
623 |
Paimentenluhta |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
556706.96600000 |
6817540.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansalon eteläosassa, Lietniemessä, Paimentenluhta-nimisen soistuneen kosteikon koillisreunalla, hiekkamaastossa, muinaisen rantatörmän ja terassin reunassa, hakkuuaukealla. Kahden metsäautotien risteyksen vaiheilla ja tästä noin 150-200 m matkalla länteen on ainakin neljä asumuspainannetta, joista kolmesta tuli löytöjä koekuopituksessa. Löydöt (KM 31880:1-8) koostuvat kampakeramiikasta, palaneesta luusta ja kvartseista. Ylemmän terassin päälle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä, joskin siellä ollut painanne vaikutti tyypilliseltä kivikautiselta soikealta asumuspainanteelta. Ylemmällä terassilla on myös tervahauta. Asumuspainanteet ovat muodoltaan soikeahkoja tai pyöreitä, matalia (noin 30 cm syviä) ja halkaisijaltaan 4-6 m. Kohteesta noin 500-650 m itään on Kärmelahden asuinpaikka. |
| metsakeskus.623010027 |
623 |
Paimentenluhta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
556706.96600000 |
6817540.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansalon eteläosassa, Lietniemessä, Paimentenluhta-nimisen soistuneen kosteikon koillisreunalla, hiekkamaastossa, muinaisen rantatörmän ja terassin reunassa, hakkuuaukealla. Kahden metsäautotien risteyksen vaiheilla ja tästä noin 150-200 m matkalla länteen on ainakin neljä asumuspainannetta, joista kolmesta tuli löytöjä koekuopituksessa. Löydöt (KM 31880:1-8) koostuvat kampakeramiikasta, palaneesta luusta ja kvartseista. Ylemmän terassin päälle tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä, joskin siellä ollut painanne vaikutti tyypilliseltä kivikautiselta soikealta asumuspainanteelta. Ylemmällä terassilla on myös tervahauta. Asumuspainanteet ovat muodoltaan soikeahkoja tai pyöreitä, matalia (noin 30 cm syviä) ja halkaisijaltaan 4-6 m. Kohteesta noin 500-650 m itään on Kärmelahden asuinpaikka. |
| metsakeskus.623010030 |
623 |
Reinikanranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566363.04100000 |
6825207.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Kukkeistenselän itärannalla, Satamaniemen eteläpäässä olevassa lahdekkeessa, rantaveden alla ja aivan rantaviivalla. Paikalle vie pieni metsätie, joka Reinikanrannan kohdalla kaartuu pohjoiseen ja päättyy Satamaniemen eteläosan kallioihin. Rannassa on pieni mökki, jonka kohdalla alkaa parisataa metriä etelään ulottuva kaunis laguunimainen hiekkaranta. Pohjoispuolella ranta on matalaa kalliota, joka jyrkkenee heti pohjoiseen mentäessä; tältä kohtaa rantavedestä löytyi kvartsi-iskos KM 25743 (vesi oli tarkastushetkellä v. 1990 normaalia alempana). Löytöpaikasta noin 200 m etelään on löytynyt tasataltta KM 12071:1, jonka mainitaan löydetyn Viljakansaaren ns. Reinikan rannasta, Oritsalon talosta 500 m länteen. Myös tasataltta on löytynyt rantakivikosta alhaisen vedenpinnan aikaan. Reinikanranta I:stä noin 100 m koilliseen on toinen kohde, [40] Reinikanranta II. |
| metsakeskus.623010034 |
623 |
Kelkkalahti-Kauppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568162.27500000 |
6834523.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Keriniemen lounaistyvessä, Kelkkalahden pohjoisrannalla olevan kaupan alla ja kaupasta noin 60 m länteen, jyrkän rantatörmän päällä. Rantatörmää on joskus koverrettu ja siitä lienee otettu hiekkaa, jolloin osa (ehkä ydinosa) asuinpaikasta on tuhoutunut. Asuinpaikan merkit loppuvat lännessä sillä kohtaa, missä tie laskee törmältä alas nykyiseen rantaan. Kaupan ja rantatörmän välinen maakaistale on pihanurmikkona, joten sen alla lienee asuinpaikkaa tallessa. Maaperä on hiekkaa, paikoin soraa. Topografisesti alue on erittäin otollista seutua laajoillekin kivikautisille asuinpaikoille. Metsätien pinnasta ja rantatörmän reunalta löytyi kvartsi-iskoksia (KM 25738). |
| metsakeskus.623010036 |
623 |
Laanniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
568792.03800000 |
6831654.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Keriniemen eteläkärjen itäosassa, Laanniemessä, niemen kärjen hiekkatörmältä 100 m pohjoiseen, suuren supan etelälaitaa pohjoiseen kaartuvalta metsätieltä noin 40-70 m etelään tai etelälounaaseen, loivan muinaisen rantatörmän päällä. Asuinpaikka on keskellä laajaa ja pienipiirteistä hiekka-sorakangasta. Keriniemen itärannalta, jossa on useita muinaisia rantavalleja ja -törmiä, on paikannettu kaikkiaan seitsemän muinaislöytökohdetta, joista kuusi on asuinpaikkoja (ks. Puumalan kohteet 37, 51-52, 55 ja 58). Fosforikartoituksen perusteella asuinpaikka osoittautuu jatkuvan niemen itärannalta ainakin 180 m länteen ja niemen etelärannasta 90-120 m pohjoiseen. Asuinpaikan länsiosassa on kolme asumuspainannetta (sijainnit ks. Tutkimukset). Löytöinä paikalta on kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 25740:1-2). |
| metsakeskus.623010037 |
623 |
Laanniemi Metsätie |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
568802.03200000 |
6831814.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Keriniemen eteläkärjen itäosassa, Suuri-Vehkalonlahden lounaispuolella, metsätien kaakkoispuolella. Paikalla on pari mahdollista asumuspainannetta. Löytöinä on kaksi kvartsi-iskosta KM 25741, jotka ovat löytyneet tien pinnasta. Alueella suoritetun fosforikartoituksen perusteella asuinpaikan merkkejä on usealta eri korkeustasolta. Alimmat osat saattavat olla varhaismetallikautisia. |
| metsakeskus.623010038 |
623 |
Lahdenpohja |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
564293.86700000 |
6827236.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010038 |
Röykkiöt sijaitsevat Vesiniemen lounaistyvessä, Vesilahden eteläisimmän pohjukan länsirannalla, loivasti itään viettävässä kuusikkorinteessä. Alueella on liki parinsadan metrin matkalla toistakymmentä kiviröykkiötä, jotka ovat halkaisijaltaan 2-3 m, ja korkeudeltaan 0,5 - 1 m. Röykkiöiden ajoitus ja tarkoitus ovat epäselviä. Maaperä on erittäin kivinen, hienoaineksinen moreeni. |
| metsakeskus.623010039 |
623 |
Likasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562194.76100000 |
6815191.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Likasaaren eteläpuolella olevassa niemessä, 100 m Puumalasta Niinisaareen ja Luukkolansaareen vievän maantien länsipuolella, toisen länsirannalle vievän mökkitien varsilla, mökkiteiden risteyksestä 40 m länteen, muinaisella rantatörmällä, 100 m rannasta ja noin 60 m mökistä itäkaakkoon. Paikalla on havaittu koekuopassa luun murusia ja likamaata. Mökkitien leikkauksesta on löytynyt kvartsiydin (KM 25742). |
| metsakeskus.623010040 |
623 |
Reinikanranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566443.00700000 |
6825237.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Oritsalossa, Kukkeistenselän itärannalla, Satamaniemen eteläpuoleisessa pienessä lahdessa, metsätien varressa, matalan muinaisen rantavallin päällä ja sen ympäristössä, 80 m rannasta. Kvartsi-iskokset KM 25743 (ks. kohde [30] Reinikanranta I) on poimittu tien pinnasta. Noin 70 m kaakkoon on hiekkainen ylempi törmä 84 m mpy, jonka päällä on tervahauta. |
| metsakeskus.623010041 |
623 |
Kokkolanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563184.35100000 |
6818080.08100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkolanselän pohjoisrannalla, Kokkolanniemen etelärannalla, leveän niemen kahden kärkinipukan välisen lahden pohjoisrannalla, Majasalmeen vievän pikkutien eteläpuolella sekä tästä suoraan rantaan vievän mökkitien alla ja länsipuolella, rannasta noin 40-100 m pohjoiseen. Hiekkaisen lahden pohjukassa erottuu heti mökkiteiden eteläpuolella loiva muinainen rantatörmä, jonka päälle tehdystä koekuopasta löytyi nokimaata, kvartsi-iskoksia ja kylkiluun palasia (KM 25744:1 ja :3). Alemmalla korkeustasolla noin 80 m mpy on heikosti havaittavissa loiva rantatörmä, jonka päälle tehdystä koekuopassa on havaittu likamaata ja löydetty kvartsiittiesine (KM 25744:2). Asuinpaikan alimmat osat ovat myöhäiskivikautisia. |
| metsakeskus.623010043 |
623 |
Monnanhaikka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570041.57500000 |
6820809.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Viljakansaaren etelärannalla, Tetrinselän pohjoisrannalla, kapean särkkämäisen Monnahaikan niemen pohjoispuolelle jäävän pienen lahden pohjoisrannalla, rantaviivalla ja osin veden alla. Paikalta löydetyt kvartsi-iskokset (KM 25746) löytyivät suppeahkolta alalta, noin 15 m matkalta rantavedestä ja vesijätöltä. Vesijätölle tehdyssä koekuopassa havaittiin 10-15 cm paksuisen hiekkakerroksen alla noin 10-15 cm paksu maatunut turvekerros. Sama ilmiö tavattiin useassa kohdassa rannalla suoritetussa kairauksessa. Havaintoaikana Saimaan veden pinta oli normaalia alhaisempi. Alhaisen vedenpinnan aikana tyrskyt olivat paljastaneet rantaveden pohjaa, jolloin kvartsit olivat tulleet esille. |
| metsakeskus.623010045 |
623 |
Karkianiemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
570881.28500000 |
6810593.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Käköveden Kopinselän pohjoisrannalla olevan Karkianiemen kärjessä, niemeen vievän mökkitien alla ja sen itä- ja pohjoispuolisessa kangasmetsässä. Karkianiemen lounaiskärjessä on kolme mökkiä. Kaksi aivan niemen kärjessä olevaa mökkiä lisärakennuksineen on korkean törmän alapuolisella nykyisellä rannalla, joten ne eivät ole juurikaan tuhonneet asuinpaikkaa. Kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 25748:2-3) on poimittu noin 20 m matkalta mökeille menevän tien kaarteen kohdalta, missä tie myös haaraantuu itään. Ylemmän törmän päältä koekuopista on löytynyt kampakeramiikkaa (KM 25748:1). Asuinpaikan alempi osa on myöhäiskivikautinen. |
| metsakeskus.623010050 |
623 |
Mariniemi-Aukialahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569251.93900000 |
6810023.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Luukkolansaaren koillispuolella olevan laajan Mariniemen etelärannalla, Tuvanperänniemessä, Aukialahden länsirannalla, Mariniemen talosta 400 m kaakkoon ja 80 m rannasta. Kvartsi-iskokset (KM 25753) on poimittu tien pinnasta ja koekuopasta. Toinen kvartsi-iskoksista on rantaan vievältä mökkitieltä, loivan muinaisnen rantatörmän päältä ja toinen on mökkitien itäpuolelle tehdystä koekuopasta. Maaperä paikalla on hiekkaa, mutta yleensä ottaen maaperä seudulla on kivikkoista hiekkamoreenia. Asuinpaikka on mahdollinen, mutta ei täysin varma. |
| metsakeskus.623010051 |
623 |
Metsätienristeys |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
568941.97300000 |
6832364.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Keriniemen koillisosassa, Petralahdesta noin 300 m länteen, Suuri-Vehkalonlahdesta noin 430 m pohjoiseen ja Tervahaudan talosta 330 m kaakkoon, missä pohjoisesta tuleva metsätie haaraantuu etelään ja kaakkoon Suuri-Vehkalon ja Pieni-Vehkalon lahdille. Paikka on noin 82 m korkeustasolla pitkin kangasta kiemurtelevalla muinaisella loivalla rantatörmällä. Metsätien länsipuolella on asumuspainanne. Tämä asuinpaikka kuuluu laajaan, lähes 2 km pitkään, muinaisjäännösalueeseen (ks. esim. Puumala [36] Laanniemi). Metsätie on tuhonnut paikkaa jonkin verran, muuten paikka on kajoamaton. Metsäteiden risteyksen tienoilta tien pinnasta on kvartsi-iskoksia (KM 25754), asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta (KM 28529:1-2). |
| metsakeskus.623010052 |
623 |
Petralahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569141.89200000 |
6832414.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Keriniemen länsirannalla olevan Petralahden länsirannasta 80 m länteen, uudelta mökkiteiden kokoojatieltä noin 30 m itään, mökkitonteille raivatulla tienpätkällä. Paikalla on loiva muinainen rantatörmä. Kohde kuuluu laajaan Keriniemen itärannan asuinpaikka-alueeseen. Löytöinä (KM 25755:1-2) paikalta on kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta, jotka on poimittu raivatulta mökkitienpohjalta. |
| metsakeskus.623010055 |
623 |
Särkapaanlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
568921.97300000 |
6832894.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Keriniemen itärannalla, Särkapaanniemen itäpuolella olevan soistuneen järvenlahden pohjoisrannalla, Puttolan talosta Tyrynniemen suuntaan menevän vanhan metsätien ja uuden mökkiteiden kokoojatien risteyksessä, Puttolan talosta 350 m itään. Uusi tie on tuhonnut pahasti asuinpaikkaa, mutta tien molemmin puolin sitä on vielä koskemattomana jäljellä. Tieleikkauksesta on löytöinä (KM 25758:1-3) saviastianpala, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuus on selvittämättä. Asuinpaikka kuuluu Keriniemen laajaan muinaisjäännösalueeseen ollen sen pohjoisin kohde. Lähistöllä ovat asuinpaikat [36] Laanniemi ja [52] Petralahti sekä irtolöytöpaikka [18] Särkapaanniemi ja [19] Särkapaanlahti 1. |
| metsakeskus.623010056 |
623 |
Tervaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564053.95200000 |
6829215.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesilahden itärannalla Tervaniemessä, noin 50 m rannasta, 820 m Kiviniemen talosta pohjoisluoteeseen, noin 320 m Tervaniemen pohjoiskärjestä etelään. Paikalla on asuinpaikan lisäksi tiilistä rakennetun tervahytin tms. pohja ja hiilimiilu (asuinpaikasta hivenen etelään). Alue on aurattua metsämaata. Löytöinä (KM 25759) on 15 kpl kvartsi-iskoksia, jotka ovat noin 20 x 10 m alueelta, auranvaoista sekä saviastianpaloja (KM 28200). Maaperä on hiekkamoreenia. |
| metsakeskus.623010057 |
623 |
Kuitinpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
572220.72100000 |
6815861.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuomilahden Kuitinpohjan lahden suulla olevan niemen pohjoisrannalla, 500 m pohjoiseen Puumala-Imatra -tieltä, noin 70 m etelään Muuramäelle menevältä tieltä, rantaan menevän pienen tien ympärillä, mahdollisesti laajallakin alalla. Niemi on noin 200 x 200 m laajuinen tasalakinen hiekkamuodostuma, jossa erottuu muinaisia rantatörmiä eri korkeustasoilla. Niemen kärkeen lounaisrannalle menevältä tieltä on poimittu saviastianpala ja kvartsi-iskoksia (KM 25760:1-2). Lisäksi tien viereen länsipuolelle tehdystä koekuopasta on löytynyt likamaata ja kvartsi-iskos. Paikka on lähes koskematon. |
| metsakeskus.623010059 |
623 |
Masinakallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
574059.91400000 |
6831594.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Kietävälänsalmen pohjoisrannalla, 550 m Kietävälän lossin itäpuolella olevassa pienessä kallioisen niemekkeen länsiosassa, merimerkin ja kallion itäpuoleisella pienellä tasanteella, heti mökin pohjoispuolella. Jyrkän vedestä nousevan kallion takana on pieni tasanne, josta on poimittu kvartsi-iskoksia (KM 25762:1). Tasanne on kulunut ja se on viereisen mökin parkkipaikkana. Kiviseen hiekkamaahan kaivetusta koekuopasta löytyi mahdollinen kvartsiydin (KM 25762:2). Mökki lienee tuhonnut osan suppeasta asuinpaikasta (leiripaikka?). |
| metsakeskus.623010060 |
623 |
Tyrynniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
574089.90200000 |
6830834.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Kietävälänvirran etelärannalla, Kietävälän lossilta 600 m itään, rannasta 130 m etelään, Aution talosta 850 m pohjoiseen, Konkkelinniemeen ja sen pohjoisrantaan menevien mökkiteiden risteyksessä ja risteyksen eteläpuolella olevan pienen hiekkakuopan välillä. Hiekkakuoppa on ylemmällä muinaisrantatörmällä, missä tien pinnalta löytyi kvartsi-iskoksia (KM 25763). Lisäksi kvartsi-iskoksia löytyi hiekkakuopan seinämiltä ja koekuopasta. Paikalla on noin 100 m leveä laakso mäkien välissä. Maasto on paikoin kivinen, mutta löytökohdassa on hienoa rantakerrostumahiekkaa. Paikka on lähes koskematon ja se saattaa ajoittua myöhäiskivikauteen. Samalla rannalla on toinen asuinpaikka [63] Tyrynniemi 2. |
| metsakeskus.623010061 |
623 |
Riutankangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
572400.59100000 |
6829735.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010061 |
Asuinpaikka sijaitsee Kietävälänvirran etelärannalla, Kietävälän lossilta noin 1550 m lounaaseen, Latukanlahden länsirannasta noin 500 m länteen, Kostionsaaren eteläkärjestä 680 m kaakkoon, rannasta noin 100 m, Riutankankaan niemeä kiertävän tien laidoilla, jyrkän törmän alapuolisella tasanteella. Tieleikkauksesta on löytynyt saviastianpaloja (KM 25764:1-2). Tien raivaus on tuhonnut asuinpaikkaa, jota on kuitenkin jäljellä lähes kajoamattomana tien ja eteläpuolisen törmän välillä sekä tien pohjoispuolisella tasanteella. Paikka on asuinpaikaksi erinomaisesti soveltuvaa hiekkakangasta sekä muinaisia rantatörmiä on laajalla alueella Riutankankaan pohjoisrannalla. Lähellä on asuinpaikka [64] Riutankangas 2. |
| metsakeskus.623010062 |
623 |
Talvitienlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565003.56700000 |
6829135.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010062 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesiniemen itärannalla, Talvitiensuu-nimisen lahden pohjoispuolella olevassa pienessä hiekkarantaisessa lahdenpoukamassa, Kiviniemen talosta 1 km koilliseen, rantavedessä. Rantavedestä on poimittu matalan vedenpinnan aikana kvartsi-iskoksia (KM 25765). Mahdollinen asuinpaikka voisi olla peräisin Suur-Saimaan transgression (nousevan veden) ajalta. |
| metsakeskus.623010063 |
623 |
Tyrynniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
573999.94000000 |
6830954.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010063 |
Asuinpaikka sijaitsee Kietävälänvirran etelärannalla, Tyrynniemen pohjoisrannalla, 490 m Kietävälän lossilta itään, lahdenpoukamassa, rantavedessä. Paikalla on hieno laakea "laguunimainen" lahdenpoukama, jossa erottuu parin kymmenen metrin levyinen rantaterassi ennen jyrkänparrasta. Kvartsi-iskokset (KM 25766) on poimittu suppealta alalta rantavedestä. Alueen topografia vastaa muita Puumalan rantakvartsien löytöpaikkoja. Kohteesta 150 m kaakkoon on asuinpaikka [60] Tyrynniemi 1. |
| metsakeskus.623010064 |
623 |
Riutankangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
572000.75100000 |
6829885.36700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Kietävälänvirran etelärannalla, 1,8 km Kietävälän lossilta kaakkoon, Kostionsaaren eteläkärjestä 300 m eteläkaakkoon olevassa lahdenpoukamassa, Riutankankaan pohjoisrannalla, rantavedessä. Kvartsi-iskokset (KM 25767:1-2) on poimittu hiekkarantaisen lahdenpoukaman rantavedestä. Kohteesta noin 400 m itäkaakkoon on asuinpaikka [61] Riutankangas 1. |
| metsakeskus.623010065 |
623 |
Vesisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565393.40700000 |
6830135.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapaselän länsiosassa olevan Vesisalmen pohjoispuolella, Vesisaaren etelärannalla, saaren kaakkoiskulmassa olevan kalliopaljastuman länsipuolisella muinaisen rantatörmän yläpuolisella tasanteella, kalliosta noin 150 m matkalla länteen päin. Paikalla on laaja-alainen, hieno ja koskematon asuinpaikka. Kiviesineen katkelma ja kvartsi-iskokset (KM 26251:1-2) on poimittu kahdesta noin 50 m etäisyydellä toisistaan olevasta koekuopasta. Kummassakin koekuopassa havaittiin myös likamaakerros. Asuinpaikkatasanteen pohjois- ja itäpuolella on kallioalue. Muinaisjäännösalueen länsiraja on epäselvä: asuinpaikka saattaa jatkua saaren länsirannalla pohjoiseen. |
| metsakeskus.623010066 |
623 |
Kiviniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
554967.65800000 |
6817980.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansalon länsipuolella olevan Kiviniemen eteläisimmän niemennipukan länsirannalla olevassa hiekkaisessa lahdekkeessa, rantavedessä. Paikalla on muinaisen Suur-Saimaan transgression maksimia eli Vuoksen puhkeamista edeltävältä ajalta peräisin oleva asuinpaikka, joka nyt onrantaveden alla. Kvartsi-iskokset (KM 26252:1-2) on poimittu rantavedestä. Alue on samanlainen kuin Puumalan muut rantakvartsien löytöpaikat. |
| metsakeskus.623010071 |
623 |
Vuoltee |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
540623.45500000 |
6813161.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010071 |
Asuinpaikka sijaitsee Puumalan ja Ristiinan rajalta sekä Vuolteen kanavasta 400 m länteen, pienen Kellarinselän koillisrannalla. Korkeiden kallioiden välissä on noin 200 m leveä ja 200 m pitkä alava hiekkainen kannas, jonka lounaiskolkassa on kivikautinen asuinpaikka. Kannaksen itälaidalla on ollut Vuolteen tilan pihapiiri (osa rakennuksista käytössä). Kannaksen lounaislaidalla maasto kohoaa loivasti kallion reunalle. Kvartsikaavin ja -iskokset (KM 27003:1-2) on poimittu metsäiseltä vyöhykkeeltä, entisen pellon ja kallioiden väliseltä alueen avoimista maastonkohdista; runsaimmin niitä löytyi saunarakennuksen ympäriltä. Sauna on rakennettu vanhalle rantatörmälle, jolloin osa törmästä ja asuinpaikasta on leikattu pois. Saunan molemmin puolin lienee asuinpaikkaa yhä jäljellä. Saunan pohjoispuolella maasto kohoaa, missä niinikään lienee asuinpaikkaa ehjänä jäljellä. Paikalla on kaksi eriaikaista kivikautista asuinpaikkaa eri korkeustasoilla, alimmat osat saattavat olla varhaismetallikautisia. Paikalla on myös komea asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta löytyi saviastianpaloja (KM 28530) ja vahvaa likamaata. |
| metsakeskus.623010072 |
623 |
Pataniemenkannas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
566463.07600000 |
6806974.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Luukkolansaaren eteläkärjessä Pataniemen tyvessä, Ruunalahden länsirannalla, Pataniemeen vievän tien molemmin puolin noin 100 m matkalla alkaen rinteen yläosasta noin 84 m korkeustasolta etelään noin 81 m korkeudelle, missä tie kaartaa loivasti itään. Asuinpaikan ydinosa on noin 82 m mpy ulottuen noin 40 m tien kummallekin puolelle. Saviastianpalat, palanut luu ja kvartsi-iskokset (KM 27004:1-6) ovat tien ojista ja muutamasta koekuopasta tien itäpuolelta. Pari kvartsi-iskosta (KM 27004:7) löytyi alemmalta tasolta, ydinosasta noin 100 m etelään, ja pari muuta ydinalueen yläpuolelta, korkeimman törmän päältä. Asuinpaikka lienee rajoittunut noin 100-150 m leveän muinaisen salmen pohjoisrannalla olevaan loivaan lahdekkeeseen. Tie on osin tuhonnut asuinpaikkaa, mutta suuria osia on vielä ehjänä jäljellä. Asuinpaikan alimmat osat saattavat olla myöhäiskivikautisia. Paikalla on lisäksi komea ja hyvin säilynyt asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta löytyi palanutta luuta ja kvartsia sekä likamaata. |
| metsakeskus.623010073 |
623 |
Savikonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584824.63200000 |
6818499.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010073 |
Asuinpaikka sijaitsee Katosselän lounaisrannalla, Pyssyniemen eteläpuolella olevan pienen Savikonlahden pohjukassa, Mustalammien välisellä kapealla kannaksella, Kukonharjun maantieltä 800 m itään, metsätien länsipuolella, rinteen alaosassa. Paikka on pienen deltatasanteen eteläreunalla olevan lyhyen harjunpätkän päässä. Maalaji alueella on lajittunutta hiekkaa, paikoin karkeampaa ainesta. Kvartsi-iskokset (KM 27005) ovat löytyneet alhaisimmalta tasanteelta aivan muinaisen kapean uoman ääreltä, tien itäpuolella olevien suurten maakivien länsipuolelta, tieltä parikymmentä metriä länteen. |
| metsakeskus.623010074 |
623 |
Karsikkolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
566682.99000000 |
6807604.31800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010074 |
Asuinpaikka sijaitsee Luukkolansaaren eteläosassa, Puumalan ja Ruokalahden rajalta 1,5 km pohjoiseen, Karsikkoniemen luoteispuolella, Karsikkolahden pohjukasta 150 m länsiluoteeseen ja Karsikkolammesta 200 m itäkoilliseen, Karsikkoniemeen vievän tien alla ja sen molemmin puolin, heti tienristeyksestä alkaen 100 m itään. Asuinpaikka on laajahkolla tasanteella, jonka pohjoispuolella on korkeahko mäki. Asuinpaikka on osittain jäänyt kankaalle raivatun mökkitien alle. Tien eteläpuolella on asuinpaikkaa jäljellä 2-10 m leveällä alalla, muinaisen rantatörmän päällä sekä tien pohjoispuolella. Tien ojissa on runsaasti keramiikkaa näkyvillä noin 100 m matkalla. Löytöinä (KM 27006:1-13, KM 27561) paikalta on saviastianpaloja, pii-iskos, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Paikalla on tehty metsähakkuu. |
| metsakeskus.623010075 |
623 |
Hätinvirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561944.86200000 |
6814761.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010075 |
Asuinpaikka sijaitsee Hätinvirran pohjoisrannalla, Niinisaaren lossilta 1,1 km luoteeseen, Hyvähtänsaaren itäpuolella, salmen itärannalla, hiekkaisen ja loivasti kaartuvan lahdekkeen luoteiskolkassa, kalliopaljastuman kupeessa. Paikalla on näkyvissä heikko rantamuodostuma muinaisessa laguunimaisessa lahdekkeessa, jonka länsikulmassa asuinpaikka on ollut. Paikan sijainti on tyypillinen kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikka vaikuttaa kuitenkin melko suppealta inventointihavaintojen perusteella. Löytöinä paikalta on kvartsi-iskoksia (KM 27007), jotka on poimittu niemen länsikärkeen menevän mökkitien pinnasta. |
| metsakeskus.623010076 |
623 |
Martikkala 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
554597.79700000 |
6821418.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansalon länsiosassa, Lietveden itärannalla, Puumala-Mikkeli -tieltä noin 4,5 km etelään Kiviniementietä, Kiviniementien itäpuolella noin 120m, Martikkalan talosta noin 300 m länsiluoteeseen, Laajahiekanlahden rannasta noin 500 m itäkoilliseen. Paikka on muinaisen kapean lahden itärannalla. Lahti on ulottunut nykyisen Paikanlammen kohdalta ensin hieman itään ja sitten etelään Veitsijärveen ja edelleen Sorosuunlahteen kapeana vuonona. Muinaisen rantatörmän (nykyisen purouoman) äärellä on muutama asumuspainanne. Alue on vanhahkoa sekametsää ja varsin hyvin säilynyt. Löytöinä paikalta on poimittu kvartsiesineitä ja -iskoksia (KM 27008:1-3). Muinaisen lahden vastarannalla, alemmalla tasolla, on toinen asuinpaikka [77) Martikkala 2. |
| metsakeskus.623010077 |
623 |
Martikkala 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
554467.84900000 |
6821388.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010077 |
Asuinpaikka sijaitsee Puumala-Mikkeli -tieltä noin 4,5 km Kiviniemeen päin, Rokansalon länsiosassa, Lietveden itärannalla, aivan maantien varressa, noin 30 m maantien itäpuolella, törmän alapuolella olevan mökin länsipuolella, Martikkalan talosta 400 m länteen, Laajahiekkaan vievien kahden mökkitien risteyksien välisellä alueella, mutta tien toisella puolen. Paikalla on kaksi asumuspainannetta. Asuinpaikka on ehjä ja hyvin säilynyt. Löytöinä (KM 27009:1-3) paikalta on saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. Vieressä on toinen asuinpaikka [76] Martikkala 1. |
| metsakeskus.623010078 |
623 |
Kangaslampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
555287.57200000 |
6808623.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010078 |
Asuinpaikka sijaitsee Lintusalossa, Lintulahden pohjukan itärannalla, Kangaslammen luoteispuolisella kapealla kannaksella, Rapeikonvuoren eteläpuolella. Suojaisan paikan pohjois- ja itäpuolella on korkea kalliomäki ja eteläpuolella jyrkkärinteinen harju. Ranta nousee asuinpaikan kohdalla loivasti Saimaasta. Suppeahkolla asuinpaikalla on asumuspainanne. Vain yhdestä koekuopasta on löytöjä, keramiikan muru ja kvartsi-iskoksia (KM 27010:1-2) sekä likamaata. Lähellä on asuinpaikka [79] Lahdenluhta.
Asuinpaikalla myös tervahauta mökkitien eteläpuolella, tien ja rajapyykin no 57 välissä. Tervahaudan laskukuoppa on aivan mökkitien vieressä. |
| metsakeskus.623010078 |
623 |
Kangaslampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
555287.57200000 |
6808623.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010078 |
Asuinpaikka sijaitsee Lintusalossa, Lintulahden pohjukan itärannalla, Kangaslammen luoteispuolisella kapealla kannaksella, Rapeikonvuoren eteläpuolella. Suojaisan paikan pohjois- ja itäpuolella on korkea kalliomäki ja eteläpuolella jyrkkärinteinen harju. Ranta nousee asuinpaikan kohdalla loivasti Saimaasta. Suppeahkolla asuinpaikalla on asumuspainanne. Vain yhdestä koekuopasta on löytöjä, keramiikan muru ja kvartsi-iskoksia (KM 27010:1-2) sekä likamaata. Lähellä on asuinpaikka [79] Lahdenluhta.
Asuinpaikalla myös tervahauta mökkitien eteläpuolella, tien ja rajapyykin no 57 välissä. Tervahaudan laskukuoppa on aivan mökkitien vieressä. |
| metsakeskus.623010078 |
623 |
Kangaslampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
555287.57200000 |
6808623.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010078 |
Asuinpaikka sijaitsee Lintusalossa, Lintulahden pohjukan itärannalla, Kangaslammen luoteispuolisella kapealla kannaksella, Rapeikonvuoren eteläpuolella. Suojaisan paikan pohjois- ja itäpuolella on korkea kalliomäki ja eteläpuolella jyrkkärinteinen harju. Ranta nousee asuinpaikan kohdalla loivasti Saimaasta. Suppeahkolla asuinpaikalla on asumuspainanne. Vain yhdestä koekuopasta on löytöjä, keramiikan muru ja kvartsi-iskoksia (KM 27010:1-2) sekä likamaata. Lähellä on asuinpaikka [79] Lahdenluhta.
Asuinpaikalla myös tervahauta mökkitien eteläpuolella, tien ja rajapyykin no 57 välissä. Tervahaudan laskukuoppa on aivan mökkitien vieressä. |
| metsakeskus.623010078 |
623 |
Kangaslampi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
555287.57200000 |
6808623.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010078 |
Asuinpaikka sijaitsee Lintusalossa, Lintulahden pohjukan itärannalla, Kangaslammen luoteispuolisella kapealla kannaksella, Rapeikonvuoren eteläpuolella. Suojaisan paikan pohjois- ja itäpuolella on korkea kalliomäki ja eteläpuolella jyrkkärinteinen harju. Ranta nousee asuinpaikan kohdalla loivasti Saimaasta. Suppeahkolla asuinpaikalla on asumuspainanne. Vain yhdestä koekuopasta on löytöjä, keramiikan muru ja kvartsi-iskoksia (KM 27010:1-2) sekä likamaata. Lähellä on asuinpaikka [79] Lahdenluhta.
Asuinpaikalla myös tervahauta mökkitien eteläpuolella, tien ja rajapyykin no 57 välissä. Tervahaudan laskukuoppa on aivan mökkitien vieressä. |
| metsakeskus.623010079 |
623 |
Lahdenluhta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
555297.56800000 |
6808194.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010079 |
Asuinpaikka sijaitsee Lintusalossa, Lintulahden pohjukan itärannalla, Lahdenluhdansuon pohjoispuolella, Luhdanlammesta 200 m länteen ja Lintulahdesta 100 m itään olevan hiekkaisen harjunpään kärjessä, mökkitieltä 60 m etelään ja suolla olevasta ladosta 90-100 m länsiluoteeseen. Asuinpaikka-alue on täysin koskematonta mäntykangasta. Metsä on alueella hyvin hoidettua ja maasto erittäin siistiä ja komeaa. Maaperä on hiekkaa. Suppean asuinpaikan pohjoispuolella on harju tai deltamuodostuma, joka kohoaa kymmenisen metriä asuinpaikkatason yläpuolelle. Paikalla on muinoin ollut kapea niemi. Yhdestä alueelle tehdystä kokeuopasta on löytöinä (KM 27011:1-3) saviastianpaloja ja kvartsi-iskos. Lähellä on asuinpaikka [78] Kangaslampi. |
| metsakeskus.623010080 |
623 |
Kuvanaluslahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
555707.40200000 |
6808074.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010080 |
Asuinpaikka sijaitsee Lintusalossa, Maunolanselän ja Lintulahden välisen kannaksen itärannalla, Maunolaan menevän maantien luoteispuolella, vanhasta koulusta 100 m pohjoisluoteeseen. Kuvanaluslahden länsipuolella Puumalasta tuleva maantie nousee jyrkästi harjun päälle. Tien luoteispuolella harjun kupeessa on pari eri korkeuksilla olevaa tasannetta. Löydöt (KM 27012:1-3), joihin kuuluu saviastianpala, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia, on poimittu maantien ojasta ja koekuopista. Lisäksi maantien luoteispuolelta on löytynyt kvartsikaavin (KM 28531). Osa asuinpaikasta on tuhoutunut tienteon yhteydessä, mutta suurin osa on koskematonta. Asuinpaikan alimmat osat ovat osiltaan myöhäiskivikautisia. Paikalla on pari komeaa asumuspainnetta. |
| metsakeskus.623010081 |
623 |
Riutanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551409.12500000 |
6811242.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010081 |
Asuinpaikka sijaitsee Lietveden lounaispuolella, Jänisvirran länsipuolella olevan Riutanniemen etelärannalla, Vuorenvarjonniemen kärjestä 610 m koilliseen, Riutanniemen kaakkoiskärkeen vievän mökkitien päästä ja hiekkakuopasta 260 m länteen, kalliopaljastuman lounaispuolella, mökkitien alla ja eteläpuolella. Riutanniemen eteläranta on hiekkarantaa. Ranta kohoaa loivasti pohjoiseen. Loivalla rinteellä on havaittavissa pari matalaa ja epäselvää rantavallia. Kvartsi-iskokset (KM 27013:1) on poimittu suppealta alalta tien eteläpuolelta, missä on havaittu myös likamaata. Parin kymmenen metrin päässä olevan kalliopaljastuman jyrkässä seinämässä on kvartsijuonne (kvartsilouhos?), josta voi pienellä vaivalla naputella irti kvartsikimpaleita. Asuinpaikka saattaa jatkua alemmas etelään, jolloin kyseessä saattaisi olla varhaismetallikautinen asuin- tai leiripaikka. Kvartsi-iskosten löytöpaikasta noin 150 m länteen, mökkitien pohjoispuolisesta ojasta, on poimittu muutama kvartsi-iskos (KM 27013:2); kohta on edellistä löytöpaikkaa alemmalla tasolla. Alue on laaja ja vaikeaselkoinen.
Läheltä on kaksi muuta mahdollista asuinpaikkaa, Riutanniemi 2 ja Riutanniemi 3, joiden sijainnista ei ole tietoa. Kohteessa Riutanniemi 3 on asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta on löytynyt kampakeramiikkaa (KM 28538). Löytöjä ei ole linkitetty diaariin. |
| metsakeskus.623010082 |
623 |
Rokansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555027.65300000 |
6813761.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010082 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansaaren lounaiskärjen itäosassa, Pöllönluotoa vastapäätä olevassa niemessä, Suurenkivenniemestä 220 m koilliseen ja Taipaleenlahden-Suurijärven uomasta 180 m etelään, isosta maakivestä noin 20-30 m länteen. Muinaisen rantaterassin päältä avoimesta metsätraktorin urasta on poimittu muutamia epämääräisiä kvartsi-iskoksia (KM 27014). Paikka on kuitenkin topografialtaan mitä sopivin esihistorialliselle pyyntiasuinpaikalle. Alueella on useita muinaisia rantatörmiä ja valleja eri korkeustasoilla. |
| metsakeskus.623010083 |
623 |
Kaskienniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555407.51500000 |
6810812.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010083 |
Asuinpaikka sijaitsee Lintusalon pohjoisosan itärannalla, Varisvirran länsirannalla, Soukanniemen lounaispuolella, Tiikinlammesta noin 100 m pohjoiseen ja Peltolan talosta noin 230 m itäkoilliseen. Kvartsikaavin ja -iskokset (KM 27015:1-2) on poimittu mökkiteiden pinnasta noin 150 x 100 m alueelta. Löytöalue on topografialtaan hyvin monipuolinen. Paikalla on eri kokoisia suppakuoppia, muinaisia lahdekkeita ja niemiä, terasseja ja törmiä. Maaperä on hiekkaa tai soraista hiekkaa. Asuinpaikka on epämääräinen, eikä sen ydinosaa ole pystytty paikantamaan. Alueen luoteispuolella, Mammosenlahden pohjukassa, on hieno hiekkaranta, jonka eteläpuolella on komea muinaisranta ja sen päällä suojaisa rantaterassi, jossa maaperä on tasaista hiekkaa. Täältä löytyi polun pinnasta pari pientä kristallista kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.623010085 |
623 |
Pistohiekka C |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
552918.44600000 |
6826166.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010085 |
Asuinpaikka (v. 1994 inventoinnissa nimellä Pistohiekka 11) sijaitsee Pistohiekan huoltamosta 250 m pohjoiskoilliseen, metsätieltä 100 m itään. Kallioiden välissä on pari eri korkeustasolla olevaa muinaista rantatörmää. Rantatörmän päällä on komea asumuspainanne, joka on koverrettu puoliksi matalan ylemmän törmän läpi. Painanteeseen tehdystä koekuopasta on löytynyt luusekoitteista ja asbestisekoitteista keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia (KM 27563:1-3). Paikka on koskematon ja ehjä, mutta sen laajuus ei ole tiedossa. Vieressä on Pistohiekka B -niminen asuinpaikka. |
| metsakeskus.623010086 |
623 |
Kotkatsaari 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
562424.66500000 |
6816940.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010086 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotkatsaaren eteläosassa, saaren eteläkärjestä ja sillalta 960 m pohjoiseen, maantien itäpuolella, eteläisimmästä mökistä 80 m pohjoiskoilliseen. Paikka on tuhoutunut osittain tienteon yhteydessä, mutta paikalla on vielä kapea kaistale niemennokkaa ja sen päällä olevaa terassia. Kvartsilöydöt (KM 27564:1-2) on poimittu tieleikkauksesta. Tieleikkauksesta on löytynyt myös Pöljän keramiikan reunapala (KM 28532). Paikalla on havaittu myös likamaata. Paikka on soraista hiekkakangasta. |
| metsakeskus.623010086 |
623 |
Kotkatsaari 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
562424.66500000 |
6816940.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010086 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotkatsaaren eteläosassa, saaren eteläkärjestä ja sillalta 960 m pohjoiseen, maantien itäpuolella, eteläisimmästä mökistä 80 m pohjoiskoilliseen. Paikka on tuhoutunut osittain tienteon yhteydessä, mutta paikalla on vielä kapea kaistale niemennokkaa ja sen päällä olevaa terassia. Kvartsilöydöt (KM 27564:1-2) on poimittu tieleikkauksesta. Tieleikkauksesta on löytynyt myös Pöljän keramiikan reunapala (KM 28532). Paikalla on havaittu myös likamaata. Paikka on soraista hiekkakangasta. |
| metsakeskus.623010087 |
623 |
Völjärinsalmi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
560465.38900000 |
6830974.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010087 |
Kalliomaalaus sijaitsee Kaitajärven itärannalla pohjois-etelä -suuntaisessa kallioseinämässä, Völjärinsalmen eteläpuolella ja Kaijansalo-nimisen tilan asuinrakennuksesta noin 500 m lounaseen, rantametsikön kätkössä. Kalliossa on tunnistettavissa tuhoutuneesta maalauksesta kertovia jälkiä, ehkä hyvin tuhoutunut kämmenen jälki. Punaista väriä on noin 1,2 x 0,8 m:n suuruisella aluella. Maalauskohdan alareuna on 85,5 ja yläreuna 86,7 m:n korkeudella.
Vuoden 2015 inventoinnin yhteydessä todettiin, että kallion edessä olevalla tasanteella on kaivettu maata. |
| metsakeskus.623010088 |
623 |
Vetotaipale |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
586711.84800000 |
6823926.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010088 |
Kalliomaalaus sijaitsee Muikunselkään aukeavan Lieviskänlahti-nimisen vesistökapeikon pohjoisrannan Vetotaipaleenlahden kohdalla, etelään katsovan matalahkon kalliotörmän itäosassa. Maalausalueen pituus on 5,7 m ja korkeus 5,5 m. Maalauksesta on tunnistettavissa kaksi eläinkuviota ja venekuvio. Maalauksen korkeus on noin 79,6-83,5 m mpy. |
| metsakeskus.623010089 |
623 |
Kärmelahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557316.71900000 |
6817640.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010089 |
Asuinpaikka sijaitsee Rokansalon eteläosassa, Kärmelahden pohjukassa olevan kesämökin edustalla hiekkarannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkarannan itäreunan rantavedestä saappaan kahluusyvyydeltä. Rokansalon alueelta on löydetty useita vastaavia Saimaan transgression alle jääneitä rantakvartsikohteita. |
| metsakeskus.623010090 |
623 |
Umpilampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
554012.01300000 |
6825897.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.623010090 |
Umpilammen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Puumalan kirkolta 9,5 km länsiluoteeseen, Pistohiekan laajasta asuinpaikka-alueesta (Pistohiekka A) noin 0,4 km itään ja Pistohiekan leirintäalueelta 0,4 km koilliseen. Pitkänomaisen ja kiemuraisen asuinpaikan eteläinen reuna ulottuu Puumala-Mikkeli -maantieltä n. 50 m pohjoiseen ja pohjoisreuna Umpilammen pohjoispuolelle. Lännessä asuinpaikka rajautuu osittain kallioon. Maasto on pääasiassa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Asuinpaikalla on havaittu kolme maanpinnalle selvästi erottuvaa asumuspainannetta. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa olevia saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskos sekä merkkejä paksuhkosta kulttuurimaakerroksesta. Löydöt: KM 28533, KM 28534, KM 28535 (saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsia).
Asuinpaikkaa rikkoo vanha hiekkakuoppa sekä osittain sen kanssa päällekkäinen sota-ajan kulttuuriperintökohde Umpilampi 2. |
| metsakeskus.624010001 |
624 |
Mustaviiri |
10002 |
12006 |
13075 |
11033 |
27000 |
478006.00000000 |
6682594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010001 |
Jatulintarha sijaitsee kaukaisen Mustaviirin ulkosaaren pohjoisrannalla tasaisella kalliolla. Jatulintarhan läpimitta on 11–12 m. Tarha on 12-kehäinen, rakennettu 10–45 cm:n läpimittaisista kivistä.
Kyseessä on Kymenlaakson saariston komein ja toistaiseksi hyvin säilynyt jatulintarha, joskin joutunut ilmeisesti 1980-luvun alkupuolella ilkivallan kohteeksi ja 1985 luontokartoittajien "restauroima" (ks. Lisätiedot). Saaren korkeimmalla kohdalla on myös laaja pirunpelto.
Inventoinnin 2024 yhteydessä kohteen todettiin olevan kunnossa ja se oli varustettu opaskyltillä. |
| metsakeskus.624010001 |
624 |
Mustaviiri |
10002 |
12006 |
13075 |
11010 |
27000 |
478006.00000000 |
6682594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010001 |
Jatulintarha sijaitsee kaukaisen Mustaviirin ulkosaaren pohjoisrannalla tasaisella kalliolla. Jatulintarhan läpimitta on 11–12 m. Tarha on 12-kehäinen, rakennettu 10–45 cm:n läpimittaisista kivistä.
Kyseessä on Kymenlaakson saariston komein ja toistaiseksi hyvin säilynyt jatulintarha, joskin joutunut ilmeisesti 1980-luvun alkupuolella ilkivallan kohteeksi ja 1985 luontokartoittajien "restauroima" (ks. Lisätiedot). Saaren korkeimmalla kohdalla on myös laaja pirunpelto.
Inventoinnin 2024 yhteydessä kohteen todettiin olevan kunnossa ja se oli varustettu opaskyltillä. |
| metsakeskus.624010002 |
624 |
Hakamaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
475029.36800000 |
6703623.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010002 |
Röykkiö sijaitsee Pyhtään kirkosta 2,8 km etelään, valtatien 7 eteläpuolella Pirtnuorantien ja Tyyslahden tien risteyksen eteläpuolisessa kolmiossa. Maasto on kumpareista ja hyvin kivikkoista moreenimäkeä, jossa kasvaa nuorta lehtimetsää. Alueella erottuu vuosia sitten tehdyn hakkuun jäljiltä metsä-äestysuria. Itäpuolella on tuore hakkuuaukea.
Pieni kulmikkaan pyöreä röykkiö (3 x 3 x 0,5 m) erottuu kivikkoisesta maastosta selkeästi. Röykkiö sijaitsee etelä-pohjoissuuntaiseen harjanteen länsirinteellä, matalan notkon eteläpuolella, loivasti pohjoiseen viettävällä kalliopinnalla. Reunakivet ovat isompia (40 cm), keskellä olevat kivet pienempiä (20–30 cm).
Rakenne ei sijaintinsa perusteella vaikuta hautaröykkiöltä eikä esihistorialliselta jäännökseltä. Röykkiön kohdalla ei ole nykyisiä tai vanhoja rajoja: nykyinen suora tilusraja kulkee noin etelä-pohjoissuuntaisesti röykkiön itäpuolella noin 25 m etäisyydellä siitä. Vanha kylänrajojen kulmapiste sijoittuu röykkiöstä noin 140 m lounaaseen, Morsiuskivien eteläpuolelle.
Jäännös saattaisi olla kaskeamiseen liittyvä raivausröykkiö, mutta maaston kivikkoisuuden takia viljely on epätodennäköistä. Ympäristössä ei ole havaittu muita vastaavia rakenteita. Yksi mahdollisuus on tulisija, mutta kiveyksessä ei erotu selviä palon merkkejä. Jäännöksen luonteen ja ajoituksen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.624010003 |
624 |
Kaunissaari Vironniemi |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
487686.00000000 |
6691798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010003 |
Ryssänuunit sijaitsevat Kaunissaaren itärannalla olevalla Lähteenmäellä. Alueella on todettu noin 10 uunimaista kivilatomusta, joista useimmat ovat romahtaneet ja paksun sammaleen sekä varpukasvillisuuden peitossa. Parhaiten säilynyt uuni on Kymenlaakson luonteenomaisin ja taidokkaasti tehty lajinsa edustaja.
Vuoden 2017 inventoinnissa todettiin, että alueella on yksi varma ja viisi rauennutta, mahdollista ryssänuunia, ks. alakohteet. Selkein uuni on kooltaan 2,3 x 1,4 metriä, korkeus noin metri. Kaikkien epämääräisten ryssänuunien koko on alle 2,5 x 2,5 metriä. Paksu sammalkerros hankaloitti laonneiden uunien havainnointia.
Selkeimmästä ryssänuunista 100 metriä kaakkoon on myös lähde ja sen vieressä kaivo. Lähteen allas on noin 3 x 1 metrin kokoinen ja todennäköisesti ainakin osittain kaivettu. Lähteen reunoilla ei ole merkkejä kiveyksestä tms. rakenteesta. Lähteeseen liittyy perimätieto, jonka mukaan ryssänuunien rakentajat olisivat käyttäneet sitä juomavetensä hankkimiseen. |
| metsakeskus.624010003 |
624 |
Kaunissaari Vironniemi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
487686.00000000 |
6691798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010003 |
Ryssänuunit sijaitsevat Kaunissaaren itärannalla olevalla Lähteenmäellä. Alueella on todettu noin 10 uunimaista kivilatomusta, joista useimmat ovat romahtaneet ja paksun sammaleen sekä varpukasvillisuuden peitossa. Parhaiten säilynyt uuni on Kymenlaakson luonteenomaisin ja taidokkaasti tehty lajinsa edustaja.
Vuoden 2017 inventoinnissa todettiin, että alueella on yksi varma ja viisi rauennutta, mahdollista ryssänuunia, ks. alakohteet. Selkein uuni on kooltaan 2,3 x 1,4 metriä, korkeus noin metri. Kaikkien epämääräisten ryssänuunien koko on alle 2,5 x 2,5 metriä. Paksu sammalkerros hankaloitti laonneiden uunien havainnointia.
Selkeimmästä ryssänuunista 100 metriä kaakkoon on myös lähde ja sen vieressä kaivo. Lähteen allas on noin 3 x 1 metrin kokoinen ja todennäköisesti ainakin osittain kaivettu. Lähteen reunoilla ei ole merkkejä kiveyksestä tms. rakenteesta. Lähteeseen liittyy perimätieto, jonka mukaan ryssänuunien rakentajat olisivat käyttäneet sitä juomavetensä hankkimiseen. |
| metsakeskus.624010005 |
624 |
Långön |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
480238.32000000 |
6693389.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010005 |
Ryssänuunit sijaitsevat Långön saaren pohjoisrannalla. Paikalla on 8 ryssänuunin ryhmä, joista vain yksi lienee säilynyt kokonaisena. |
| metsakeskus.624010006 |
624 |
Hautaharju 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
486507.74200000 |
6704928.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010006 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatien 7 eteläpuolella, Siltakylän Hautaharjussa, 120 m Lökörentien ja Lököreen johtavan Hartikantien risteyksestä pohjoiskoilliseen. Maasto on melko korkean (20 m mpy) ja jyrkkärinteisen harjun eteläistä päätetasannetta (15 m mpy). Kohdan eteläpuolella rinne alkaa laskea etelään ja lounaaseen. Harvaa mäntyvaltaista metsää kasvavan, sammal- ja jäkäläpeitteisen harjun kaakkois- ja itärinne on erittäin kivikkoista. Länsi- ja itärinteissä on omakoti- ja rivitaloasutusta. Harjun poikki kulkee polku. Kohdalta on puuston rajoittama näköala Siltakylänlahdelle. Paikka on helppo saavuttaa maantieltä tulevaa polkua pitkin ja soveltuu erittäin hyvin opastuskohteeksi.
Harjun eteläpään tasanteen lounaisosasta on todettu luode-kaakkosuuntainen röykkiöketju (20 x 10 x 0,5 m), joka muodostuu neljästä (halk. 4–5 m, kork. 0,3–0,5) erillisestä, mutta toisiinsa liittyvästä pyöreähköstä rakennelmasta. Kaikissa on havaittu kehämäinen rakenne ja kuoppa, joka on suurin kahdessa keskimmäisessä. Jäännös voidaan sijainnin ja rakenteen perusteella luokitella pronssikautiseksi hautapaikaksi. Ehjältä vaikuttava, ympäristöltään luonnontilaisena säilynyt muinaisjäännös on edustava esimerkki rannikon pronssikauden hautaröykkiöistä. |
| metsakeskus.624010008 |
624 |
Hevossaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
487355.40900000 |
6702686.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010008 |
Laajuudeltaan n. 4,5 x 3 m oleva röykkiö sijaitsee paljaalla, jyrkkäreunaisella kalliolla. Se on melko hyvin säilynyt (jonkin verran kiviä on vierinyt etäämmälle). |
| metsakeskus.624010009 |
624 |
Hiidenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
482621.33200000 |
6699885.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010009 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Purolan Enviikin (Ängviken) ja siitä pohjoiseen pistävän Stikanäsvikenin pohjoisrannalla, Keihässalmen sillasta 1,8 km itään, Tervahaudantieltä erkanevan ja korkean Hiidenkallion eteläreunaa myötäilevän mökkitien itäpäässä. Maasto on Hiidenkallion kaakkoisreunasta etelään työntyvää kalliotasannetta (12,5 m mpy), jossa kasvaa vanhaa ja nuorta männikköä. Paikalta on esteetön näköala merelle. Kohde on merkitty muinaisjäännöstaululla. Muinaisjäännös on merkitty peruskarttaan 20 m liikaa lounaaseen. Paikka on helppo saavuttaa tieltä ja sopii opastuskohteeksi.
Ängvikenin röykkiöstä on maininta jo 1880-luvulta. jolloin siitä on myös laadittu piirros . Kalliotasanteen korkeimmalla kohdalla (P = 6702701, I = 3482785, Z = 15). oleva röykkiö on suuri (15 x 8 x 2 m) ja laakeapintainen. Keskellä on kraaterimainen syvennys ( 1 x 1 x 0,5 m). Röykkiötä on levitelty kalliolle. Suuresta röykkiöstä 20 m eteläkaakkoon erillisellä tasanteella (P = 6702682, I = 3482788, Z = 13) pienempi matala latomusmainen röykkiö (3,5 x 1,5 x 0,2 m). Jäännöstä ei ole mainittu aikaisemmissa tiedoissa, mutta näkyy 1880-luvun piirroksessa. Sen tarkoitus ja ajoitus on epäselvä, mutta rakenteen ja sijainnin perusteella kyseessä voisi olla rautakautinen hautalatomus.
Suurempi röykkiö on lähes täysin mäntyjen ja kuusien peitossa ja hoidon tarpeessa. Ehjältä vaikuttava muinaisjäännös on ympäristöltään hyvin säilynyt ja edustava esimerkki rannikon metallikautisista hautaröykkiöistä (rauhoitusluokka 1).
|
| metsakeskus.624010010 |
624 |
Kokkovuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
488728.86200000 |
6702456.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010010 |
Röykkiö sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Heinlahden Santoinvuorten lounaiskärjessä Matviikin luoteisrannalla kohoavalla Kokkovuorella, Matviikintien kaakkoispäästä 170 m koilliseen. Maasto on erittäin jyrkkärinteisen avoimen kalliokielekkeen lounaisinta lakea, jossa kasvaa muutama mänty. Laelta on laaja näköala ulkomerelle saakka. Paikka on melko helppo saavuttaa Matviikintieltä tulevaa polkua pitkin, mutta nousu laelle on jyrkkä. Peruskartan muinaisjäännösmerkki on noin 20 m liikaa lounaassa.
Kallion laella oleva röykkiö todettu inventoinnissa 1938. Röykkiö on ollut jo tällöin pahasti tuhoutunut. Röykkiön halkaisijalta on alun perin ollut 10 m, mutta sen kiveys on hajotettu luoteispuolelle tehdyn kolmiomittauspisteen perustaksi. Röykkiöjäännöksen keskellä on todettu laakakivistä kootun, etelä-pohjoissuuntaisen arkkumaisen rakennelman (4 x 1–1,5 x 0,8 m) jäännökset. Siitä ei ole kuitenkaan löydetty mitään. Röykkiötä on mahdollisesti muokattu myöhemmin, sillä 1975 inventoinnin mukaan röykkiön keskiosan kiviä on ladottu muuriksi merenpuoleiseen eteläreunaan. Jäännös on jaettu seinämällä kahteen poteroon, ja sitä on mahdollisesti käytetty tähystyksessä. Sijainnin ja rakenteellisten piirteiden perusteella jäännös on kuitenkin alun perin pronssikautinen hautaröykkiö. Pahasti tuhoutuneenakin jäännös on ympäristöltään edustava esimerkki rannikon pronssikautisista röykkiöistä, joiden sijoittelussa on kiinnitetty huomiota näkyvyyteen. |
| metsakeskus.624010011 |
624 |
Lovisteininvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
483488.97800000 |
6699807.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010011 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatien 7 eteläpuolella Purolassa, Enviikin (Ängviken) lahden koillisrannalla, Lovisteininvuoren lounaisimmassa kärjessä, Tervahaudantien kaakkoispäässä ja Enviikinsaaresta 350 m koilliseen. Maasto on etelään laskevaa (10–15 m mpy) kalliotasannetta (40 x 20 m), jossa kasvaa muutamia mäntyjä. Ympäröivässä sekametsässä on runsaasti isoja lohkareita. Tasanteen eteläpuolella rinne laskee melko jyrkästi rantaa kohti. Tasanteen länsi- ja pohjoispuolelta kulkee mökkitie rantaan. Peruskartan muinaisjäännösmerkki on 10 m liikaa lännessä. Paikka on melko helppo saavuttaa tieltä ja soveltuu opastuskohteeksi.
Paikalta on 1938 todettu yksi suuri kumpumainen soikeahko, lounais-koillissuuntainen röykkiö (12 x 10 x 2 m), joka on koottu kalliokohoumalle pyöreistä kivistä (40–50 cm). Röykkiön keskellä on kraaterimainen (1 x 1 x 0,5 m) syvennys. Itäreunaa on levitelty kalliolle, mutta muuten jäännös vaikuttaa ehjältä. Suurimmasta röykkiöstä 6 m etelään, matalammalta tasanteelta (12,5 m mpy) on matalalta kohoumalta havaittu toisen röykkiön jäännökset (röykkiö 2, ks. alakohde). Röykkiö on hajotettu ja levitelty pitkin tasannetta, mutta on ilmeisesti ollut edellistä matalampi ja pienempi (7 x 5 x 0,3). Röykkiön eteläreunaan on tehty suorakaiteinen rakennelma (2,5 x 2,5 m), joka on ilmeisesti myöhäinen. Röykkiöstä 5 m etelään, tasanteen eteläisimmällä kohoumalla (röykkiö 3, ks. alakohde) on mahdollisesti vielä kolmannen röykkiön (4 x 4 m) jäännökset.
Suurin röykkiöistä ajoittuu sijaintinsa ja rakenteensa perusteella pronssikautiseksi. Matalammalla sijaitsevien pienempien röykkiöiden jäännökset voivat samalla perusteella olla myös rautakautisia. Kokonaisuus on osittain tuhoutuneenakin ympäristöltään hyvin säilynyt ja edustava esimerkki rannikon metallikautisista röykkiöistä. |
| metsakeskus.624010011 |
624 |
Lovisteininvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
483488.97800000 |
6699807.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010011 |
Röykkiöt sijaitsevat valtatien 7 eteläpuolella Purolassa, Enviikin (Ängviken) lahden koillisrannalla, Lovisteininvuoren lounaisimmassa kärjessä, Tervahaudantien kaakkoispäässä ja Enviikinsaaresta 350 m koilliseen. Maasto on etelään laskevaa (10–15 m mpy) kalliotasannetta (40 x 20 m), jossa kasvaa muutamia mäntyjä. Ympäröivässä sekametsässä on runsaasti isoja lohkareita. Tasanteen eteläpuolella rinne laskee melko jyrkästi rantaa kohti. Tasanteen länsi- ja pohjoispuolelta kulkee mökkitie rantaan. Peruskartan muinaisjäännösmerkki on 10 m liikaa lännessä. Paikka on melko helppo saavuttaa tieltä ja soveltuu opastuskohteeksi.
Paikalta on 1938 todettu yksi suuri kumpumainen soikeahko, lounais-koillissuuntainen röykkiö (12 x 10 x 2 m), joka on koottu kalliokohoumalle pyöreistä kivistä (40–50 cm). Röykkiön keskellä on kraaterimainen (1 x 1 x 0,5 m) syvennys. Itäreunaa on levitelty kalliolle, mutta muuten jäännös vaikuttaa ehjältä. Suurimmasta röykkiöstä 6 m etelään, matalammalta tasanteelta (12,5 m mpy) on matalalta kohoumalta havaittu toisen röykkiön jäännökset (röykkiö 2, ks. alakohde). Röykkiö on hajotettu ja levitelty pitkin tasannetta, mutta on ilmeisesti ollut edellistä matalampi ja pienempi (7 x 5 x 0,3). Röykkiön eteläreunaan on tehty suorakaiteinen rakennelma (2,5 x 2,5 m), joka on ilmeisesti myöhäinen. Röykkiöstä 5 m etelään, tasanteen eteläisimmällä kohoumalla (röykkiö 3, ks. alakohde) on mahdollisesti vielä kolmannen röykkiön (4 x 4 m) jäännökset.
Suurin röykkiöistä ajoittuu sijaintinsa ja rakenteensa perusteella pronssikautiseksi. Matalammalla sijaitsevien pienempien röykkiöiden jäännökset voivat samalla perusteella olla myös rautakautisia. Kokonaisuus on osittain tuhoutuneenakin ympäristöltään hyvin säilynyt ja edustava esimerkki rannikon metallikautisista röykkiöistä. |
| metsakeskus.624010012 |
624 |
Välimetsä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
476150.86600000 |
6713751.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010012 |
Kohde sijaitsee Pyhtään kirkosta 7,5 km pohjoiskoilliseen, valtatien 7 pohjoispuolella, Harjuntien ja Leppäviikinpohjaan johtavan Kasenkärjentien risteyksen itäpuolella olevan hiekkakuopan itä- ja eteläpuolella. Maasto on etelä-pohjoissuuntaista korkeaa ja paikoin melko jyrkkärinteisen sora- ja hiekkaharjun tasannetta (25 m mpy), jonka eteläpuolella on matalampi tasalakinen harjanne (22,5 m mpy). Paikan länsipuolella on Harjuntien leikkaama korkea soraharjanne (27,5 m mpy), itäpuolella luode–kaakkosuuntainen kalliokohouma (27,5 m mpy) ja kaakkoispuolella kapean Karjansuon luoteispohjukka (noin 21 m mpy). Hiekkakuoppien itäpuoli kasvaa nuorta sekametsää ja eteläpuolinen harjanne on hakattu 2000-luvulla. Harju on ollut kivikaudella merenlahtien (20–21 m mpy) reunustama. Paikka on helppo saavuttaa, mutta melko vaikea hahmottaa hiekanoton ja kasvillisuuden takia.
Paikalta on 1975 inventoinnissa todettu kvartsi-iskoksia korkeamman tasanteen (25 m mpy) hiekkakuopan reunasta. Löytöpaikka on täysin metsittynyt, mutta ilmeisesti vielä jäljellä kuopan reunassa. Löytöpaikan 1 pohjoispuolinen tasanne on suureksi osaksi hiekkakuoppaa. Eteläpuoliselta harjanteelta, edellisestä 90 m etelään, on 2000-luvun alussa löydetty hakkuun jälkeisestä laikutuksesta palaneesta hiekasta saviastianpaloja (löytöpaikka 2, P = 6716473, I = 3476289, Z = 22,5). Samassa yhteydessä on hiekkakuopan löytöpaikalta 80 m kaakkoon, kallioharjanteen lounaispuolelta otettu polulta talteen kvartsia (löytöpaikka 3, P = 6716542, I = 3476400, Z = 27,5 m mpy). Maaston korkeuserojen ja löytömateriaalin perusteella alueella on ilmeisesti esikeraaminen ja keraaminen asutusvaihe. Muinaisjäännös on rajattu karkeasti löytöalueiden ja harjanteiden mukaisesti. Laajuuden tarkempi selvittäminen edellyttää kaivauksia. |
| metsakeskus.624010012 |
624 |
Välimetsä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
476150.86600000 |
6713751.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010012 |
Kohde sijaitsee Pyhtään kirkosta 7,5 km pohjoiskoilliseen, valtatien 7 pohjoispuolella, Harjuntien ja Leppäviikinpohjaan johtavan Kasenkärjentien risteyksen itäpuolella olevan hiekkakuopan itä- ja eteläpuolella. Maasto on etelä-pohjoissuuntaista korkeaa ja paikoin melko jyrkkärinteisen sora- ja hiekkaharjun tasannetta (25 m mpy), jonka eteläpuolella on matalampi tasalakinen harjanne (22,5 m mpy). Paikan länsipuolella on Harjuntien leikkaama korkea soraharjanne (27,5 m mpy), itäpuolella luode–kaakkosuuntainen kalliokohouma (27,5 m mpy) ja kaakkoispuolella kapean Karjansuon luoteispohjukka (noin 21 m mpy). Hiekkakuoppien itäpuoli kasvaa nuorta sekametsää ja eteläpuolinen harjanne on hakattu 2000-luvulla. Harju on ollut kivikaudella merenlahtien (20–21 m mpy) reunustama. Paikka on helppo saavuttaa, mutta melko vaikea hahmottaa hiekanoton ja kasvillisuuden takia.
Paikalta on 1975 inventoinnissa todettu kvartsi-iskoksia korkeamman tasanteen (25 m mpy) hiekkakuopan reunasta. Löytöpaikka on täysin metsittynyt, mutta ilmeisesti vielä jäljellä kuopan reunassa. Löytöpaikan 1 pohjoispuolinen tasanne on suureksi osaksi hiekkakuoppaa. Eteläpuoliselta harjanteelta, edellisestä 90 m etelään, on 2000-luvun alussa löydetty hakkuun jälkeisestä laikutuksesta palaneesta hiekasta saviastianpaloja (löytöpaikka 2, P = 6716473, I = 3476289, Z = 22,5). Samassa yhteydessä on hiekkakuopan löytöpaikalta 80 m kaakkoon, kallioharjanteen lounaispuolelta otettu polulta talteen kvartsia (löytöpaikka 3, P = 6716542, I = 3476400, Z = 27,5 m mpy). Maaston korkeuserojen ja löytömateriaalin perusteella alueella on ilmeisesti esikeraaminen ja keraaminen asutusvaihe. Muinaisjäännös on rajattu karkeasti löytöalueiden ja harjanteiden mukaisesti. Laajuuden tarkempi selvittäminen edellyttää kaivauksia. |
| metsakeskus.624010013 |
624 |
Kinttumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
478768.79800000 |
6717267.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010013 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Hirvikoskella, Limalahdentien ja Oikotien risteyksestä 450 m pohjoiskoilliseen, Soininsuon tilan päärakennuksesta 110 m koilliseen. Maasto on lounaaseen viettävää, osin kivistä hiekkarinnettä, jossa on vanhojen hiekkakuoppien jäännöksiä. Aiemmin kuusikkoinen rinne on hakattu joitakin vuosia sitten, mutta suurimpia koivuja on jätetty pystyyn. Rinteessä erottuu ainakin kaksi muinaisrantamuodostumaa (25 m mpy) ja rinteen alareunassa (20 m mpy). Kivikaudella paikan Paikka on helppo saavuttaa, mutta vaikea hahmottaa alueella nyt kasvavan horsman ja vadelman takia.
Rinteestä on soranotossa 1910 saatu talteen kampakeraamisia saviastianpalasia ja kiviesine. Soranottopaikalla on tehty samana vuonna kaivauksia. Löytöalueen laajuus on ollut 400 m². Hiekkakuopan luoteisreunassa on tällöin todettu yksi asuinkuopaksi tulkittu pitkänomainen painanne sekä hiekkakuopan itäpuolella viisi pitkänomaista rinteen suuntaista painannetta (2-5 m x 1 x 0,5 -1 m). Alueella on erottunut myös nauriskuoppa ja muita kuoppia. Kaivausalueesta itään, pitkänomaisten painanteiden itäpuolella on myös todettu laakea ja sileä notkelma (halk. 7-8 m), jonka reunoilta on löydetty koekuopissa saviastianpalasia. Myös se on tulkittu asumuspainanteeksi. Lisää löytöjä on tullut esiin 1950-luvun hiekanotossa, jonka jälkeen paikka on metsähakkuita lukuun ottamatta säilynyt ennallaan. Inventoinnin 2006 maastohavaintojen perusteella rinteen yläreuna on hyvin kivikkoinen eikä asuinpaikaksi sopivaa maastoa ole hiekanoton jälkeen kovin paljon jäljellä. Hiekkakuopat ovat täysin maatuneet eikä kaivausaluetta tai laakeaa painannetta voitu enää tarkasti paikantaa. Ne saattavat kuitenkin olla jäljellä.
Lähiympäristössä on runsaasti maakuoppia ja onkin mahdollista, että ainakin kapeat painanteet ovat asuinpaikkaa myöhemmältä ajalta. Asumuksenjäännöksiksi metrin levyiset kuopanteet vaikuttavat liian kapeilta ja kyseeseen tulevat ennemminkin elinkeinohistorialliset jäännökset. Muinaisjäännöksen laajuuden ja säilyneisyyden tarkempi määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.624010014 |
624 |
Palonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
479588.45500000 |
6719363.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010014 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Hirvikoskella Heikkilän talosta 300 m itäkaakkoon, Kymijoesta 500 m kaakkoon ja tienristeyksestä 95 m itäkoilliseen. Maasto on koilliseen viettävää harjanteen rinnettä, jonka maaperä on hiekkaa ja hietaa. Koillispuolella avautuu Kymijoen varren peltoaukea. Kivikaudella kohta on ollut suurehkon saaren luoteeseen pistävän niemenkärjen pohjoista rantaa (20 m mpy).
Paikalla on todettu 1975 inventoinnissa kivikautinen asuinpaikka. Löydöt, kampakeraamisia saviastianpaloja sekä kvartsi- ja pii-iskoksia, on poimittu perunapellon pinnalta. Inventoinnin 2006 perusteella asuinpaikasta on vain osa jäljellä pellon lounaisosaan rakennetun kuivurin takia. Pellon eteläosaan, ylärinteeseen, on istutettu äskettäin männyntaimia . Pellon perunalla olevasta alaosasta, rinteen pohjoisreunasta ei todettu mitään erityistä. Pellon itäpuolella on hiekkakuoppa. Ilmeisesti kyseessä on pienialainen ja vähälöytöinen asuinpaikka, joka on ilmeisesti suureksi osaksi tuhoutunut maankäytössä (rauhoitusluokka 2). |
| metsakeskus.624010015 |
624 |
Björkbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485265.22400000 |
6708512.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010015 |
Kohde sijaitsee Mustankorventieltä Björkbackaan vievän tien risteyksen lounaispuolella, talosta 350 m kaakkoon. Maasto on korkean harjun pohjoiseen terassimaisesti viettävää kuusikkorinnettä, jossa on vanha hiekkakuoppa. Mäen laella on suurehko hiekkakuoppa. Kivikauden alkupuolella mäki on ollut korkean saaren suojaista koillisrantaa, jonka pohjoispuolella on avautunut matala, mutta kivikkoinen lahti. Rinteessä erottuu selvä muinaisrantamuodostuma (25 m mpy). Paikka on helppo saavuttaa maantieltä, mutta on metsittymisen takia vaikea hahmottaa.
Asuinpaikka on todettu 1975, jolloin hiekkakuopan reunasta, muinaisrantamuodostuman päältä, on otettu talteen kvartsia ja kivilaji-iskoksia. Maaperä on ollut paikoin punaiseksi värjäytynyttä. Hiekkakuoppa on sittemmin metsittynyt ja kuoppa kasvanut umpeen. Asuinpaikka saattaa jatkua länteen rinteessä erottuvaa kapeaa tasannetta (25–27,5 m mpy) pitkin. Asuinpaikan eteläpuolinen ylärinne on melko jyrkkä. Koillispuoli on vanhaa hiekkakuoppa ja selvästi sekoittunutta. Muinaisjäännös on rajattu rantamuodostuman ja arvioidun löytöalueen mukaisesti. Laajuuden luotettava selvittäminen edellyttää kuitenkin koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.624010019 |
624 |
Kananiemenharju 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
486932.53400000 |
6712915.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010019 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Valkmusan kansallispuiston ja siihen kuuluvan Kananiemen suon itärajalla kohoavan Kananiemenharjukannaksen korkeimman kohdan länsirinteessä. Maasto on soihin rajautuvan hiekkaharjun länteen viettävää rinnettä, jossa on tien itäreunaan avattu, käyttämättömäksi jäänyt hiekkakuoppa. Kivikaudella paikka on sijainnut matalien merenlahtien reunustamalla kapealla kannaksella.
Hiekkakuopan (15 x 15 m) itäreunasta ja sen yläpuolelta kuoritun maan pinnalta on löydetty 1982 saviastianpaloja, kvartsia ja kivilaji-iskoksia sekä yksi kvartsi kuopan eteläpuolelta tien kohdalta. Vuoden 2006 inventoinnissa kuopan itäreunasta ei havaittu löytöjä. Kuopan pohjoispuolisella harjanteella erottuu joitakin epämääräisiä painanteita (halkaisija 2 metriä).
Löytöjen ja korkeuden perusteella kyseessä on todennäköisesti kampakeraamisen ajan asuinpaikka. Asuinpaikka-alue on arvioitu rinteen mukaisesti, mutta tarkempi rajaus edellyttää vähintään koekaivauksia. Muinaisjäännöksen suoja-alue on vahvistettu kansallispuistoa perustettaessa.
Välittömästi alueen pohjoispuolelta on vuonna 2013 löytynyt parikymmentä painannetta, ks. alakohteet. Osaan painanteista liittyy mm. keramiikka-, pii- ja kvartsi-löytöjä. Painanteiden luonteen määrittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.624010020 |
624 |
Susikopinharju 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
476751.64100000 |
6710711.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010020 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Jonakorventieltä Susikopinharjulle johtavan tien länsipuolella, Takasuon pohjoisreunassa. Maasto on pohjoisesta etelään suuntaavan harjun eteläpäätä, joka on muuten lähes kokonaan tuhoutunut hiekanotossa. Paikka on ollut kivikauden alkupuolella (27,5–30 m mpy) rikkonaisen saariston keskellä, matalien merenlahtien reunustaman hiekkasaaren eteläreunassa olevan suojaisan salmen pohjoisrantaa. Paikka on melko helppo saavuttaa ja soveltuu opastuskohteeksi.
Susikopinharjun asuinpaikka on todettu 1985, jolloin soranottoa varten kuoritulta alueelta löytyi kvartsia. Alueella tehtiin koekaivaus 1986, jolloin harjun kaakkoisrinteessä todettiin olevan mesoliittinen asuinpaikka ja 6 asumuspainannetta. Myöhemmin painanteita on arvioitu olleen kymmenkunta, joista on jäänyt jäljelle 7-8. Asuinpaikan koillis- ja pohjoisosa oli tuhoutunut pintaosistaan soranotossa, mutta lounainen, eteläpuoliselle tilalle ulottuva osa niemen kärjessä oli säilynyt ehjänä. Yhden painanteen poikki tehtiin koeoja 1994, mutta löytöinä saatiin talteen vain kvartsia. Asuinpaikan koillisosan pintamaat kuorittiin syksyllä 1997. Kuoritulla alueella tehtiin kaivauksia 1998, jolloin asumuspainanteista ehdittiin tutkia yksi kokonaan ja kolme osittain. Kolme painannetta jäi kokonaan tutkimatta ja ne ovat sittemmin tuhoutuneet hiekanotossa. Tutkitut ja tuhoutuneet asumuspainanteet sijoittuivat kolmeen 18 x 35 metrin laajuiselle alueelle, 26–30 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kaivauksissa tutkittiin myös painanteiden lounaispuolelta todettu luukeskittymä.
Muinaisjäännöksen eteläisin osa harjun niemenkärjessä on säilynyt koskemattomana. Kärjen kaakkoisosassa, isojen kivilohkareiden itä- ja koillispuolisella tasanteella (27,5–29 m mpy) on ainakin kolme, mahdollisesti neljä matalaa ja epämääräistä laakeaa ja pyöreähköä painannetta (halk. 10 m). Painanteiden ylärinteen puoleinen reuna on muita jyrkempi. Painanteet voidaan aiempien tutkimusten perusteella tulkita asumuspainanteiksi, vaikka ne ovat edellisiä epämääräisempiä. On mahdollista, että eteläpuolisen merenlahden pinta on tulvinut ja sekoittanut painanteiden pintaa.
Asumuspainanteet ovat keskittyneet kaakkoisrinteen lounais- ja koillisosaan kahteen ryhmään 50 metrin etäisyydelle toisistaan. Asuinpaikan alkuperäiseksi laajuudeksi voidaan arvioida ainakin 40 x 120 m, josta nykyisin on jäljellä vain sen lounaisin osa, välittömästi hiekanottoalueen eteläpuolella. Pohjoisin säilyneistä painanteista sijaitsee korkeintaan 15 metriä hiekkakuopan reunavallista etelään. Kyseessä on edustava ja harvinainen esimerkki mesoliittisen ajan asumuspainanteista, jotka tulee säilyttää kaikissa olosuhteissa (rauhoitusluokka 1). Muinaisjäännös on rajattu koko niemenkärjen alueelle. Asuinpaikka saattaa jatkua edelleen länteen, josta on samalta korkeudelta inventoinnissa 2006 todettu asuinpaikkalöytöjä.
|
| metsakeskus.624010021 |
624 |
Strukankalliot itä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
477254.47900000 |
6702943.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010021 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Strukankallioiden kaakkoisosassa, Strukankallioille idästä johtavalta metsätieltä 30 m etelään. Maaston on lounaaseen työntyvää, lähes paljasta kalliokielekettä, joka eteläpuolella rinne laskee jyrkästi kohti rantaa. Meri on ulottunut kallion reunaan vielä rautakauden alkupuolella. Paikka on helppo saavuttaa Strukankallioille johtavalta tieltä (puomi) ja sopii hyvin opastuskohteeksi.
Kalliokielekkeeltä on todettu tarkastuksessa 1989 kaksi matalaa röykkiötä 10 m päässä toisistaan. Lounainen (7x 2(-4) m) on säilynyt kalliokielekkeen päällä puolikaaren muotoinen luoteisreuna. Kaakkoisosa on purettu kielekkeen kaakkoispuoliseen notkelmaan. Koillinen (2,5 x 3 x 0, 4 m) on paremmin säilynyt, mutta senkin kivistä osa levitelty jo kauan sitten hajalleen kalliolle. Rakenteen, sijainnin ja muiden Strukankallioiden kohteiden perusteella kyseessä on rautakauden alkupuolelle ajoittuva hautapaikka. Ehjässä ympäristössä sijaitsevan jäännöksen luonne ja suhde maastoon on edelleen helppo hahmottaa. Osittain tuhoutuneenakin jäännös on edustava esimerkki Kymenlaakson rannikon metallikautisista hautaröykkiöistä, ja sen säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa (rauhoitusluokka 1).
Strukankallioitten röykkiöhautakalmisto on Kymenlaakson rannikon laajin ja merkittävin rautakautinen muinaisjäännös. |
| metsakeskus.624010022 |
624 |
Strukankalliot |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
476594.74400000 |
6702931.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010022 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän, Pyhtään haaran suiston itäpuolella. Strukankalliot on laaja metsäinen kallioalue, jonka lounaispää työntyy suiston suulle korkeina kalliokohoumina ja -kielekkeinä. Kallioiden eteläpuolella avautuu matala Kyrkoby Korsnäsbottnen ja ulompana Santaniemenselkä.
Sabbanäsin talon itä- ja kaakkoispuolisilta kallioilta on 1989 todettu roomalaisaikainen röykkiö- ja kivirakenneryhmä, johon kuuluu 10 röykkiötä. Rakennelmista kaksi sijaitsee muista erillään eteläisemmällä ja matalammalla kalliokohoumalla meren rannassa. Kohouma on ollut rautakauden alussa pieni kalliosaari mantereen edustalla.
Röykkiö 1 sijaitsee Strukankallioille johtavan metsätien päätelenkin kaakkoisreunassa, pienellä kalliokielekkeellä. Päätelenkin raivauksessa osittain tuhoutuneen röykkiön jäännökset (3,5 x 3,5 x 0,2 m). Sen kiveyksestä (halk. 10-15 cm) on otettu talteen rautaveitsi ja palanutta luuta. Jäännös on tutkittu ja entistetty 1990.
Röykkiö 2 ja arkkuhauta 3 sijaitsevat 200 m röykkiöstä 1 etelään, eteläisemmällä, matalammalla ja lähinnä rantaa olevalla kalliokohoumalla vierekkäin. Luoteinen kaksoisröykkiö 2 (9 x 4,5 x 0,5 m) on tutkittu ja entistetty 1990. Se on ajoitettu löytöjen (pronssikorun katkelma, kultafoliohelmen kappale, rautaesineitä, tököttiä) perusteella roomalaisajalle. Kaakkoisreunassa oleva jäännös 3, arkkuhauta, on reunakehällinen (5 x 4 x 0,8 m). Se on tutkittu ja entistetty 1991, jolloin reunakivet on nostettu pystyyn. Jäännös on ajoitettu löytöjen perusteella (kaksi silmäsolkea, kirves, keihäänkärki, veitsiä) vanhemmalle roomalaisajalle.
Röykkiö 4 sijaitsee kallion korkeimman laen länsireunassa. Hajotetun röykkiön pohja on tutkittu 1995, jolloin se on myös entistetty arvioituun alkuperäiseen kokoonsa (5,5 x 4 x 1,2 m). Kaivauksesta ei saatu talteen löytöjä. Röykkiö 5 sijaitsee kallion korkeimman laen kaakkoispuolella, kalliokielekkeellä, 60 m röykkiöstä 4 itäkaakkoon. Kaksoisröykkiön itäisempi osa on ollut pyöreähkö (4,5 x 4,5 m), jossa on ollut pisaramainen kehä ja laakakivi. Läntisempi röykkiö on pyöreähkö (3 x 3 m). Ainoa löytö, hevosenkengännaula, on ajoitettu myöhäiseksi.
Röykkiö 6 sijaitsee kallion korkeimman laen kaakkoispäässä, 40 m röykkiöstä 4 itäkaakkoon. Röykkiö on lähes täysin hajotettu ja siitä on jäljellä vain pohjakiveys (7,5 x 5 m) sekä suuri kuutiomainen silmäkivi. Jäännöstä ei ole tutkittu. Röykkiöiden 4 ja 6 välillä, kallion eteläreunassa on myös kolmen lähekkäisen pienen röykkiön pohjakiveysten jäännökset. Ne on tulkittu mahdollisiksi lasten hautojen jäännöksiksi. Jäännöksiä ei ole tutkittu. Röykkiö 7 sijaitsee korkeimman laen lounaispuolella, kalliokielekkeen kaakkoispäässä, 50 m röykkiöstä 4 lounaaseen. Kaksiosaisen röykkiön kaakkoisosa on isompi (3 x 4 m) ja luoteispää pienempi (2,5 x 2,5 m). Jäännöstä ei ole tutkittu. Strukankallioiden röykkiökalmisto on Kymenlaakson rannikon laajin ja merkittävin rautakautinen muinaisjäännös. |
| metsakeskus.624010028 |
624 |
Salmenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
488381.99400000 |
6702325.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010028 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Heinlahdessa, kesämökkitontilla, tontin ulkorakennuksesta 20 m eteläkaakkoon. Maasto on pienen pyöreälakisen, harvaa männikköä kasvavan kalliokohouman lakea, josta avautuu näköala Äyspäänselälle. Kalliokohouma on ollut pronssikauden lopulla ja rautakauden alussa pieni saari.
Paikalta on todettu 1991 tarkastuksessa pitkänomainen matala röykkiö (7 x 4 x 0,3 m). Röykkiön on alun perin ollut pyöreähkö, mutta muuttunut kiviä purkamisen jälkeen. Röykkiössä on joitakin suurehkoja kiviä, joiden alta erottuu pienistä kivistä koottu, kallion pintaa peittävä pohjakiveys. Ilmiö on tunnettu muistakin Kymenlaakson rannikon röykkiöistä. Rakenteen ja sijainnin perusteella kyseessä on pronssikauden lopulle tai rautakauden alkuun ajoittuva hautaröykkiö, joka on aikanaan rakennettu mantereen läheiseen saareen. Ehjässä ympäristössä sijaitseva suhteellisen hyväkuntoinen jäännös on edustava esimerkki Kymenlaakson rannikon metallikautisista röykkiöistä ja sen säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa (rauhoitusluokka 1).
|
| metsakeskus.624010030 |
624 |
Susikopinharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
476847.59200000 |
6711815.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010030 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Karjansuon länsipuolella sijaitsevan Susikopinharjun keskiosan itäreunassa, Susikopinharjun pohjoisimmalle hiekkakuopalle johtavan tien varressa. Maasto on etelä-pohjoissuuntaisen harjujonon itärinteen itään pistävän niemekkeen (25 m mpy) eteläistä reunaa. Alue on kokonaan hakattu joitakin vuosia sitten maa-aineksen oton takia. Paikka on ollut kivikauden alussa rikkonaisessa saaristossa sijaitsevan suuren hiekkasaaren itärannalla, länsipuolisen rinteen ja pohjoispuolisen niemekkeen suojaama pieni rantapoukama, jonka itäpuolella on avautunut aava meri.
Asuinpaikka on löydetty 1992 , jolloin ajotien länsireunasta on tien tekemisen yhteydessä rikotusta ja kasatusta maasta todettu asuinpaikkalöytöinä varhaiskampakeraamisia (tyyli 1:2) saviastianpaloja ja savi-idolien katkelmia. Asuinpaikkalöytöjä on saatu talteen myös ajotien itäpuolelle jatkuvan niemekkeen kohdalta. Paikalla on tehty kaivauksia 1993–1994, joissa on saatu talteen noin 60 idolin katkelmaa. Kyseessä on ilmeisesti lyhytaikainen ja tilapäinen leiripaikka, joka on tyypillisen kampakeramiikan aikaan ollut jo kaukana rannasta. Asuinpaikalta noin 65 m länsiluoteeseen (P = 6714666, I = 3476925, Z = 30), hiekkaharjun laelta, on 1992 todettu mesoliittinen aikaan ajoitettua löytöjä, kvartsia ja palanutta luuta. Muinaisjäännöksen säilyneen osan laajuus ei ilmene tutkimuksista, mutta siitä on ilmeisesti osa edelleen jäljellä ajotien alla (rauhoitusluokka 2). Harjun laen löytöpaikka on todennäköisesti tuhoutunut hiekanotossa.
|
| metsakeskus.624010030 |
624 |
Susikopinharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
476847.59200000 |
6711815.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010030 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Karjansuon länsipuolella sijaitsevan Susikopinharjun keskiosan itäreunassa, Susikopinharjun pohjoisimmalle hiekkakuopalle johtavan tien varressa. Maasto on etelä-pohjoissuuntaisen harjujonon itärinteen itään pistävän niemekkeen (25 m mpy) eteläistä reunaa. Alue on kokonaan hakattu joitakin vuosia sitten maa-aineksen oton takia. Paikka on ollut kivikauden alussa rikkonaisessa saaristossa sijaitsevan suuren hiekkasaaren itärannalla, länsipuolisen rinteen ja pohjoispuolisen niemekkeen suojaama pieni rantapoukama, jonka itäpuolella on avautunut aava meri.
Asuinpaikka on löydetty 1992 , jolloin ajotien länsireunasta on tien tekemisen yhteydessä rikotusta ja kasatusta maasta todettu asuinpaikkalöytöinä varhaiskampakeraamisia (tyyli 1:2) saviastianpaloja ja savi-idolien katkelmia. Asuinpaikkalöytöjä on saatu talteen myös ajotien itäpuolelle jatkuvan niemekkeen kohdalta. Paikalla on tehty kaivauksia 1993–1994, joissa on saatu talteen noin 60 idolin katkelmaa. Kyseessä on ilmeisesti lyhytaikainen ja tilapäinen leiripaikka, joka on tyypillisen kampakeramiikan aikaan ollut jo kaukana rannasta. Asuinpaikalta noin 65 m länsiluoteeseen (P = 6714666, I = 3476925, Z = 30), hiekkaharjun laelta, on 1992 todettu mesoliittinen aikaan ajoitettua löytöjä, kvartsia ja palanutta luuta. Muinaisjäännöksen säilyneen osan laajuus ei ilmene tutkimuksista, mutta siitä on ilmeisesti osa edelleen jäljellä ajotien alla (rauhoitusluokka 2). Harjun laen löytöpaikka on todennäköisesti tuhoutunut hiekanotossa.
|
| metsakeskus.624010031 |
624 |
Kananiemenharju 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
487085.47000000 |
6712782.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010031 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kananiemenharjun keskivaiheilla, harjun korkeimman kohdan itäpuolella. Maasto on harjun itäreunasta Mustajärvensuohon työntyvää tasaista hiekkaniemekettä, joka kasvaa paikoin tiheää kuusikkoa. Tasanteen pohjoisosaan on avattu pienehkö hiekkakuoppa. Sen länsipuolisessa rinteessä on vanhempi ja suurempi kuoppa. Kivikaudella paikka on sijainnut matalien merenlahtien reunustamalla kapealla kannaksella. Lounaisosa muinaisjäännöksestä on Valkmusan kansallispuiston alueella.
Kohde on todettu 1992, jolloin hiekkakuopan reunoilta ja keskellä olevasta maakasasta saatiin talteen saviastianpaloja (pääosin nuorempaa, osin vanhempaa tyypillistä kampakeramiikkaa), kvartsia ja palanutta luuta. Löytöjä on kerätty eniten hiekkakuopan eteläreunasta, jossa on todettu hiekanotossa leikkautunut asumuspainanne ja osittain sortunut kivetty liesi. Hiekkakuopan etelä- ja lounaispuolella erottuu kangasmaastossa 14 pyöreää tai pitkänomaista asuinpainannetta (halkaisija 4–9 m) sekä joitakin pienempiä kuopanteita. Painanteista suurin osa on tasanteella paikalle johtavan tien itäpuolella, mutta joitakin pieniä kuopanteita erottuu myös rinteen juuressa tien länsireunassa.
Kohde voidaan ajoittaa löytöjen perusteella tyypillisen kampakeramiikan aikaan. Kyseessä on edustava esimerkki Kymenlaakson painanneasuinpaikoista, jonka ympäristö on hiekanotosta huolimatta melko ehjää. Muinaisjäännös on rajattu niemekkeen reunojen mukaisesti. Muinaisjäännöksen säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa.
Tuulenkaadosta on löytynyt vuonna 2021 muutamia kampakeraamisen astian paloja (alakohde, ILM 19658). |
| metsakeskus.624010032 |
624 |
Kivikoski |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
485735.04800000 |
6705592.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010032 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Huutjärven taajaman länsipäässä, Siltakylänjoen suulla olevan Kivikosken itäpuolella, Kalarannantien rivitaloalueen pohjoispuolella. Maasto on laakean kallioalueen eteläreunaa. Alue on ollut pronssi- ja rautakauden taitteessa Siltakylän lahdelta johtaneen salmen itäistä rantakalliota. Paikka on helppo saavuttaa, mutta jäännökset melko vaikea hahmottaa.
Alueella on todettu 1998 kaksi röykkiötä. Läntisempi, kallion laella sijaitseva röykkiö on kokonaan purettu ja siitä on jäljellä vain sen pohjan muodostava pikkukivikko (6 x 5 m); isompia kiviä on heitetty kallion juurelle. Röykkiö on vielä 1970-luvulla ollut selvästi suurempi, mutta kiviä on kannettu läheisen rivitalon pihalle. Jäännöksestä 7 m itäkaakkoon on kaakkoon viettävällä kalliorinteellä osittain ehjä röykkiö (4 x 3 m), joka on kasattu suuremmista kivistä. Kivet on mahdollisesti aikanaan purettu laella olevasta röykkiöstä.
Jäännöksiä ei ole tutkittu, mutta ne on ajoitettu rakenteensa ja sijaintikorkeutensa perusteella pronssikauden lopulle tai rautakauden alkuun. Muinaisjäännös on rajattu kallion korkeimman laen mukaisesti. Jäännöksen luonteen tarkempi määrittely edellyttää kaivaustutkimuksia (rauhoitusluokka 2).
Vuoden 2022 inventoinnin yhteydessä röykkiökiveyksiä oli vaikea paikantaa maastossa. Maastohavaintojen perusteella kohde vaikutti lähes tuhoutuneelta. |
| metsakeskus.624010033 |
624 |
Tonttuvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
484143.71700000 |
6700342.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010033 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Tonttuvuoren lounaisimman laen kaakkoisrinteessä, Lovisteinintieltä Lovisteininpohjaan johtavan tien länsipuolella, aivan Kiviniemen ja Purolan kylien rajalla. Maasto on avokallion rinteestä etelään pistävää kalliokielekettä, jossa kasvaa kitukasvuisia mäntyjä. Paikka on ollut pronssikaudella avoimen merenlahden rantakalliota. Paikka on melko helppo saavuttaa ja sopii opastuskohteeksi.
Kalliokielekkeeltä on todettu 2002 kaksi röykkiötä 16 m:n etäisyydellä toisistaan. Eteläisempi, kielekkeen eteläpäähän rakennettu länsi-suuntainen röykkiö (P = 6703139, I = 3484308, Z = 15) on pahoin rikkoutunut, ja sen pintakivet (20–40 cm) on vieritetty kalliolta alas. Röykkiöstä on säilynyt vain alin kivikerros (5 x 3,5 m) ja sen keskusta on purettu kalliopintaan asti. Kalliokielekkeen korkeimmalle laelle rakennettu pohjoisempi röykkiö (P = 6703154, I = 3484307, Z = 16) on paremmin säilynyt, mutta myös sen keskustaa on kaiveltu ja kiviä levitelty ympäröivälle kalliolle. Röykkiö on ollut pyöreähkö (5x 5 m) ja se on ollut nykyistä (40 cm) hieman korkeampi.
Röykkiöt voidaan korkeuden ja topografisesti näkyvän sijoittelun perusteella ajoittaa pronssikaudelle. Jäännökset ovat pahasti tuhoutuneita, mutta sijaitsevat ehjässä ympäristössä ja edustavat Kymenlaakson rannikolle tyypillisiä metallikautisia röykkiöitä (rauhoitusluokka 1). Muinaisjäännös on rajattu kalliokielekkeen reunojen mukaisesti.
|
| metsakeskus.624010034 |
624 |
Flakanäs |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
476191.92900000 |
6696743.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010034 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Munapirtin Tuuskin Flakanäsissä, kunnan uimarannalle ja asuntovaunualueelle johtavan tien risteyksestä 50 m luoteeseen ja 300 m Flakanäsbottnenin pohjukasta koilliseen. Maasto on tasaista tai loivasti kaakkoon viettävää mäntyvaltaista kangasta, jonka luoteispuolella on laakea avokalliokohouma. Kallion kaakkoisreunaa erottuu monin paikoin muinaista rantakivikkoa. Paikka on helppo saavuttaa maantieltä.
Kallion kaakkoisreunasta on rantakivikosta todettu 2002 lounais-koillissuuntainen soikeahko vallimainen rakennelma (4 x 5 x 0,50 m). Sen aines on todennäköisesti kerätty ympäröivästä rantakivikosta. Keskellä on kaiveltu kuoppa ja iso kivi (60 x 50 cm). Rakennelmasta 4 m luoteeseen erottuu kasvillisuuden peittämää matalaa kiveystä, joka saattaa olla luontaistakin. Luoteispuoliselta kalliokohoumalta ei ole todettu mitään merkkiä muinaisjäännöksestä. Jäännös on ajoitettu korkeuden ja sijaintinsa perusteella rautakaudelle. Poteromaisen muodon perusteella kyseessä saattaa olla myöhäisempikin rakennelma. Jäännöksen luonteen ja ajoituksne selvittäminen edellyttää kaivauksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu pääasiassa rakenteen mukaisesti.
|
| metsakeskus.624010035 |
624 |
Roones Kirkkokalliot |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
471708.69500000 |
6704618.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010035 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Roonesintien itäpuolella ja Kirkkokallioidenlounaispuolella, 350 m Ahvenkoskenlahden Björkmansvikeniltä koilliseen. Maasto on luode-kaakkosuuntaisen, lounaisreunastaan jyrkkärinteisen, kalliokielekkeen kaakkoispäätä, jossa kasvaa muutamia mäntyjä. Paikka on ollut pronssikaudella avoimen merenlahden jyrkkärinteistä rantakalliota.
Kalliokielekkeen reunasta on todettu 2002 pyöreähkö röykkiö (3x 3 x 0,7 m). Kivimateriaalina on käytetty rapakiveä. Röykkiön keskustaa on kaiveltu ja kiviä poistettu aivan kallion pintaan saakka niin, että keskellä on selvä kuoppa (1,1–1,3 m). Osa kivistä on vieritetty tai vyörynyt alkuperäiseltä paikaltaan. Röykkiötä on mahdollisesti järjestetty uudelleen latomalla reunoihin suunnilleen pääilmasuuntien mukaiset sakarat. Röykkiön pohjoisreuna on ladottu pystysuoraksi seinämäksi. Röykkiö on ajoitettu korkeuden ja näkyvyyttä korostavan sijoittelun perusteella pronssikaudelle. Jäännös on osaksi tuhoutunut, mutta ehjässä ympäristössä (rauhoitusluokka 1).
|
| metsakeskus.624010036 |
624 |
Kaarlinsaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
472741.26300000 |
6708793.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010036 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen läntisimmän haarassa olevan Kaarlinsaaren eteläkärjessä, joen keskiuomasta 100 m länteen. Maasto on saaren eteläosassa olevan harjanteen eteläpäässä kohoavaa kumparetta (100 x 50 m), jossa kasvaa pääasiassa havupuita ja rehevää ruohokasvillisuutta. Kohoumaa reunustavat lännessä ja idässä ympäröivien jokiuomien vesijättömaat. Paikka on ollut kivikauden lopulla tai pronssikauden alussa pieni saari.
Kumpareen korkeimmalta kohdalta on 20 x 50 m:n kokoiselta alueelta, useasta eri paikasta soramaasta 20–40 cm:n syvyydestä saatu koekuopista talteen saviastianpaloja, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Löytöjen ja korkeuden perusteella kyseessä on kivikauden lopulle tai pronssikauden alkuun sijoittuva saariasuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu korkeimman kohdan mukaisesti, mutta tarkempi määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). |
| metsakeskus.624010036 |
624 |
Kaarlinsaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
472741.26300000 |
6708793.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010036 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen läntisimmän haarassa olevan Kaarlinsaaren eteläkärjessä, joen keskiuomasta 100 m länteen. Maasto on saaren eteläosassa olevan harjanteen eteläpäässä kohoavaa kumparetta (100 x 50 m), jossa kasvaa pääasiassa havupuita ja rehevää ruohokasvillisuutta. Kohoumaa reunustavat lännessä ja idässä ympäröivien jokiuomien vesijättömaat. Paikka on ollut kivikauden lopulla tai pronssikauden alussa pieni saari.
Kumpareen korkeimmalta kohdalta on 20 x 50 m:n kokoiselta alueelta, useasta eri paikasta soramaasta 20–40 cm:n syvyydestä saatu koekuopista talteen saviastianpaloja, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Löytöjen ja korkeuden perusteella kyseessä on kivikauden lopulle tai pronssikauden alkuun sijoittuva saariasuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu korkeimman kohdan mukaisesti, mutta tarkempi määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). |
| metsakeskus.624010037 |
624 |
Eetinniitty 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
473543.93600000 |
6709236.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010037 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän haaran niskassa, sen itärannalla olevan Eetinniityn koillispuolella, Yläkoskentien päätelenkistä 250 m luoteeseen. Maasto on jokihaaran ja sen koillispuolella olevan vanhan uoman väliin jäävää, soiden ympäröimää moreenimaastoa, jossa on kaksi harjannetta. Pohjoisemman harjanteen pohjoisosassa on korkea ja kivikkoinen kumpare, jossa kasvaa tiheää havupuuvaltaista metsää. Eteläpuolisella alueella on tehty hakkuita muutamia vuosia sitten, minkä takia harjanteilla kasvaa runsaasti horsmaa ja vadelmaa. Harjanteet ovat olleet kivikauden lopulla pieniä saaria (15–17,5 m mpy) suuremman kalliomäen edustalla Kymijoen suun rikkonaisessa saaristossa. Paikka on melko helppo saavuttaa tieltä, mutta vaikeakulkuista ja hankala hahmottaa peittävän kasvillisuuden takia.
Pohjoisemman harjanteen korkeimmalla laella on siirtolohkareiden eteläpuolella oleva laakea tasanne (30 x 30 m), johon tehdyistä koekuopista on saatu talteen saviastianpaloja, taltan katkelmia, kirveen katkelma, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta. Löytöjen ja korkeuden perusteella kyseessä on myöhäiskivikautinen asuinpaikka. Jäännös on rajattu laen laajuuden mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.624010037 |
624 |
Eetinniitty 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
473543.93600000 |
6709236.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010037 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän haaran niskassa, sen itärannalla olevan Eetinniityn koillispuolella, Yläkoskentien päätelenkistä 250 m luoteeseen. Maasto on jokihaaran ja sen koillispuolella olevan vanhan uoman väliin jäävää, soiden ympäröimää moreenimaastoa, jossa on kaksi harjannetta. Pohjoisemman harjanteen pohjoisosassa on korkea ja kivikkoinen kumpare, jossa kasvaa tiheää havupuuvaltaista metsää. Eteläpuolisella alueella on tehty hakkuita muutamia vuosia sitten, minkä takia harjanteilla kasvaa runsaasti horsmaa ja vadelmaa. Harjanteet ovat olleet kivikauden lopulla pieniä saaria (15–17,5 m mpy) suuremman kalliomäen edustalla Kymijoen suun rikkonaisessa saaristossa. Paikka on melko helppo saavuttaa tieltä, mutta vaikeakulkuista ja hankala hahmottaa peittävän kasvillisuuden takia.
Pohjoisemman harjanteen korkeimmalla laella on siirtolohkareiden eteläpuolella oleva laakea tasanne (30 x 30 m), johon tehdyistä koekuopista on saatu talteen saviastianpaloja, taltan katkelmia, kirveen katkelma, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta. Löytöjen ja korkeuden perusteella kyseessä on myöhäiskivikautinen asuinpaikka. Jäännös on rajattu laen laajuuden mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.624010038 |
624 |
Eetinniitty 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
473579.92400000 |
6709116.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010038 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän haaran niskassa, sen itärannalla olevan Eetinniityn koillispuolella, Yläkoskentien päätelenkistä 250 m luoteeseen. Maasto on jokihaaran ja sen koillispuolella olevan vanhan uoman väliin jäävää, soiden ympäröimää moreenimaastoa, jossa on kaksi harjannetta. Alueella on tehty hakkuita muutamia vuosia sitten, minkä takia harjanteilla kasvaa runsaasti horsmaa ja vadelmaa. Harjanteet ovat olleet kivikauden lopulla pieniä särkkäsaaria (15–17,5 m mpy) suuremman kalliomäen edustalla, Kymijoen suun rikkonaisessa saaristossa. Paikka on melko helppo saavuttaa tieltä, mutta vaikeakulkuista ja hankala hahmottaa peittävän kasvillisuuden takia.
Pohjoisemman harjanteen itärinteessä erottuvan pienen poukaman alueelta on havaittu maan pinnassa likamaata, josta on otettu talteen muutama saviastianpala sekä muutama kivilaji-iskos ja luujätettä. Kyseessä on todennäköisesti melko pienialainen saariasuinpaikka, joka korkeuden ja löytöjen perusteella ajoittuu myöhäiskivikaudelle. Asuinpaikan laajuus on määritelty poukaman mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.624010038 |
624 |
Eetinniitty 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
473579.92400000 |
6709116.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010038 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän haaran niskassa, sen itärannalla olevan Eetinniityn koillispuolella, Yläkoskentien päätelenkistä 250 m luoteeseen. Maasto on jokihaaran ja sen koillispuolella olevan vanhan uoman väliin jäävää, soiden ympäröimää moreenimaastoa, jossa on kaksi harjannetta. Alueella on tehty hakkuita muutamia vuosia sitten, minkä takia harjanteilla kasvaa runsaasti horsmaa ja vadelmaa. Harjanteet ovat olleet kivikauden lopulla pieniä särkkäsaaria (15–17,5 m mpy) suuremman kalliomäen edustalla, Kymijoen suun rikkonaisessa saaristossa. Paikka on melko helppo saavuttaa tieltä, mutta vaikeakulkuista ja hankala hahmottaa peittävän kasvillisuuden takia.
Pohjoisemman harjanteen itärinteessä erottuvan pienen poukaman alueelta on havaittu maan pinnassa likamaata, josta on otettu talteen muutama saviastianpala sekä muutama kivilaji-iskos ja luujätettä. Kyseessä on todennäköisesti melko pienialainen saariasuinpaikka, joka korkeuden ja löytöjen perusteella ajoittuu myöhäiskivikaudelle. Asuinpaikan laajuus on määritelty poukaman mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.624010039 |
624 |
Riitinginsuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
472791.24700000 |
6708343.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010039 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen läntisimmän haaran etelärannalla, 100 metriä joesta etelään, Riitinginsuon länsipuolella. Maasto on koilliseen työntyvän niemekkeen lehtipuustoa kasvavaa kärkeä, jossa on pieni metsittyvä hiekkakuoppa (30 x 40 m). Paikka on ollut kivikauden lopulla ja pronssikauden alussa pieni saari Kymijoen suun edustalla aukeavassa merenlahdessa. Paikka on vaikea saavuttaa kivikkoisen ja hankalan metsämaaston takia.
Hiekkakuopan lähiympäristöstä on metsä-äestyksen jäljiltä saatu talteen saviastianpaloja, piinuolenkärjen katkelma ja kvartsi-iskoksia. Hiekkakuopan reunoista ei ole todettu nokimaata tai muita merkkejä muinaisjäännöksistä. Kyseessä on todennäköisesti kivikauden lopulle tai pronssikauden alkuun ajoittuva saari asuinpaikka, joka on sittemmin osaksi tuhoutunut hiekanotossa. Muinaisjäännös on määritelty niemekkeen pohjoispään mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia. |
| metsakeskus.624010039 |
624 |
Riitinginsuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
472791.24700000 |
6708343.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010039 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen läntisimmän haaran etelärannalla, 100 metriä joesta etelään, Riitinginsuon länsipuolella. Maasto on koilliseen työntyvän niemekkeen lehtipuustoa kasvavaa kärkeä, jossa on pieni metsittyvä hiekkakuoppa (30 x 40 m). Paikka on ollut kivikauden lopulla ja pronssikauden alussa pieni saari Kymijoen suun edustalla aukeavassa merenlahdessa. Paikka on vaikea saavuttaa kivikkoisen ja hankalan metsämaaston takia.
Hiekkakuopan lähiympäristöstä on metsä-äestyksen jäljiltä saatu talteen saviastianpaloja, piinuolenkärjen katkelma ja kvartsi-iskoksia. Hiekkakuopan reunoista ei ole todettu nokimaata tai muita merkkejä muinaisjäännöksistä. Kyseessä on todennäköisesti kivikauden lopulle tai pronssikauden alkuun ajoittuva saari asuinpaikka, joka on sittemmin osaksi tuhoutunut hiekanotossa. Muinaisjäännös on määritelty niemekkeen pohjoispään mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia. |
| metsakeskus.624010040 |
624 |
Riitinginsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
473806.83300000 |
6708540.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010040 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän Stockforsin haaran etelärannalla, 50 metriä joesta etelään, Riitinginsuon itäpuolella. Maasto on kivikkoista mäkeä, jossa kasvaa sekametsää. Alueella on hakattu metsää jo vuosia sitten, mutta maassa erottuu vielä äestysvalleja. Paikka on ollut kivikauden lopulla kivinen pieni saari Kymijoen suun edustalla aukeavassa merenlahdessa.
Mäen etelärinteestä, pieneltä tasanteelta on otettu talteen keskittymästä (2 neliömetriä) saviastianpaloja, taltta, reikäkirveen kappale, hiontalaaka (aluskivi) sekä kivilaji-iskoksia. Paikka ei ole kyetty varmuudella paikantamaan 2006 inventoinnissa umpeenkasvun ja vaikeakulkuisuuden takia. Kyseessä on ilmeisesti pienialainen ja ehkä lyhytaikainenkin saariasuinpaikka, joka ajoittuu sijaintikorkeuden perusteella kivikauden lopulle tai varhaismetallikauden alkuun. Muinaisjäännös on rajattu etelärinteessä erottuvan tasanteen mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia. |
| metsakeskus.624010040 |
624 |
Riitinginsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
473806.83300000 |
6708540.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010040 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän Stockforsin haaran etelärannalla, 50 metriä joesta etelään, Riitinginsuon itäpuolella. Maasto on kivikkoista mäkeä, jossa kasvaa sekametsää. Alueella on hakattu metsää jo vuosia sitten, mutta maassa erottuu vielä äestysvalleja. Paikka on ollut kivikauden lopulla kivinen pieni saari Kymijoen suun edustalla aukeavassa merenlahdessa.
Mäen etelärinteestä, pieneltä tasanteelta on otettu talteen keskittymästä (2 neliömetriä) saviastianpaloja, taltta, reikäkirveen kappale, hiontalaaka (aluskivi) sekä kivilaji-iskoksia. Paikka ei ole kyetty varmuudella paikantamaan 2006 inventoinnissa umpeenkasvun ja vaikeakulkuisuuden takia. Kyseessä on ilmeisesti pienialainen ja ehkä lyhytaikainenkin saariasuinpaikka, joka ajoittuu sijaintikorkeuden perusteella kivikauden lopulle tai varhaismetallikauden alkuun. Muinaisjäännös on rajattu etelärinteessä erottuvan tasanteen mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia. |
| metsakeskus.624010041 |
624 |
Riitinginsuo 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
474100.72300000 |
6708203.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010041 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän Stockforsin haaran länsirannalla, 100 metriä joesta länteen. Maasto on Riitinginsuon ja joen väliin jäävän pohjoiseen työntyvää moreeniselännettä, joka kasvaa havupuuvaltaista metsää. Moreenimäen kaakkoisrinteessä, metsätien ja jokirantaan vievän polun risteyksestä 200 m kaakkoon, joenrannan polulta erkanevan pienemmän etelään johtavan polun itäpuolella erottuu selvä terassimainen tasanne (15 m mpy), joka laskee jyrkästi kaakkoon Kymijoen suuntaan. Paikka on ollut kivikauden lopulla Kymijoen suun edustalla aukeavassa merenlahden saaressa, sen itäpuolella olleen salmen länsirannalla. Paikka on helppo saavuttaa ja hahmottaa maastossa.
Tasanteelta on otettu talteen saviastianpaloja, kiviesineen katkelma ja kvartsi-iskoksia. Tasanteella ei erotu selviä jäännöksiä, esimerkiksi painanteita. Tasanteen eteläreunassa on kaksi syvää kuoppaa, jotka ovat mahdollisesti hiilimiilun tai tervahaudan jäännöksiä historialliselta ajalta.
Kyseessä on ilmeisen hyvin säilynyt kivikauden lopun tai pronssikauden alun ranta-asuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu tasanteen mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia. |
| metsakeskus.624010041 |
624 |
Riitinginsuo 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
474100.72300000 |
6708203.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010041 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, Kymijoen toiseksi läntisimmän Stockforsin haaran länsirannalla, 100 metriä joesta länteen. Maasto on Riitinginsuon ja joen väliin jäävän pohjoiseen työntyvää moreeniselännettä, joka kasvaa havupuuvaltaista metsää. Moreenimäen kaakkoisrinteessä, metsätien ja jokirantaan vievän polun risteyksestä 200 m kaakkoon, joenrannan polulta erkanevan pienemmän etelään johtavan polun itäpuolella erottuu selvä terassimainen tasanne (15 m mpy), joka laskee jyrkästi kaakkoon Kymijoen suuntaan. Paikka on ollut kivikauden lopulla Kymijoen suun edustalla aukeavassa merenlahden saaressa, sen itäpuolella olleen salmen länsirannalla. Paikka on helppo saavuttaa ja hahmottaa maastossa.
Tasanteelta on otettu talteen saviastianpaloja, kiviesineen katkelma ja kvartsi-iskoksia. Tasanteella ei erotu selviä jäännöksiä, esimerkiksi painanteita. Tasanteen eteläreunassa on kaksi syvää kuoppaa, jotka ovat mahdollisesti hiilimiilun tai tervahaudan jäännöksiä historialliselta ajalta.
Kyseessä on ilmeisen hyvin säilynyt kivikauden lopun tai pronssikauden alun ranta-asuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu tasanteen mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia. |
| metsakeskus.624010042 |
624 |
Korvenkalliot 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
490398.18200000 |
6703815.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010042 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 eteläpuolella, Heinlahdessa, laajan ja metsäisen Korvenkallioiden koilliskärjessä, Korvenkalliontien eteläpuolella, 90 m Santatien ja 280 m Vanhanniementien risteyksestä länteen. Tien varressa on useita hiekkakuoppia. Muodostumasta on hiekanoton jäljiltä säilynyt vain 10–20 metrin levyinen kaistale kallionjuuressa ja Korvenkallion tien eteläreunassa. Maasto on alun perin ollut korkean kalliomäen itäreunaan muodostunutta muinaista rantakerrostumaa, jonka maaperä on ollut pääosin hiekkaa. Hiekkakuoppa on jäänyt pois käytöstä ja vähitellen metsittymässä. Paikan itäpuolella on ollut varhaismetallikaudella korkeiden kalliomäkien välistä kulkenut kapea salmi (12,5 m mpy), joka on yhdistänyt Heinlahden matalan sisälahtea ja Äyspäänselkää. Salmi on todennäköisesti kuroutunut (10 m mpy) rautakauden alkuun mennessä.
Hiekkakuopan pohjoisreunasta on otettu 2000-luvun alussa talteen saviastianpaloja. Tarkastuksessa löytöpaikalta tai muualtakaan hiekkakuopan reunoista ei ole todettu mitään merkkiä muinaisjäännöksestä, mutta löytöjen ja sijaintikorkeuden perusteella kyseessä on todennäköisesti varhaismetallikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännös on rajattu kallioseinämän, hiekkakuopan reunan ja maantien mukaisesti. Ilmeisesti suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa (rauhoitusluokka 2), mutta se saattaa jatkua tien suuntaan luoteeseen ja pohjoiseen. Hiekkakuopan itäpuolinen alue on hakattu ja laikutettu äskettäin, mutta siitä ei inventoinnissa 2006 joitakin mahdollisia hiilimiilunpohjia lukuun ottamatta löydetty mitään. Korvenkalliontien pohjoispuolinen kannas soveltuu asuinpaikaksi ja aluetta olisi tutkittava enemmän. |
| metsakeskus.624010043 |
624 |
Kyytkärri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
488541.90600000 |
6708290.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.624010043 |
Kohde sijaitsee valtatien 7 pohjoispuolella, 200 m Suolinnantieltä erkanevan metsätien risteyksestä ja 100 m metsätieltä luoteeseen. Maasto on kahden kalliomäen väliin jäävää, melko tasaista kannasta, jonka luoteispuolinen rinne viettää jyrkästi luoteeseen Kyytkärrin suuntaan. Kannaksen keskellä on kalliokohouma, jota peittävä ohut maakerros (30 cm) on kuorittu ja kasattu alueen (30 x 15 m) koillis- ja pohjoisreunaan mataliksi valleiksi (50–60 cm), luode-kaakkosuuntaiseksi muodostelmaksi. Ympäristö on mäntyvaltaista metsää. Kalliolla on ollut rakennus, joka on purettu muutamia vuosia sitten. Paikka on ollut kivikaudella (20–22,5 m mpy) suojaisan salmen itärannalla olevan kalliosaaren lounaiskärjessä, sokkeloisen sisäsaariston ulkoreunalla.
Paikalta on otettu 2002 talteen kalliolle kasatuista maakasoista saviastian paloja, taltan katkelma ja iskoksia. Löytöjä erottuu erityisesti pohjoisreunan ja itäreunan kasoissa. Löytöjen alkuperäistä sijaintia ei voi enää määrittää. Löytöjen ja sijaintikorkeuden perusteella kyseessä on kivikautinen salmiasuinpaikka. Suurin osa asuinpaikasta on ilmeisesti tuhoutunut kuorinnassa. Muinaisjäännös saattaa jatkua erityisesti kuoritun alueen koillispuolisella tasanteella, joka rajautuu itäpuoliseen kallioon ja luoteispuoliseen törmään. Muinaisjäännös on rajattu tasanteen mukaisesti, mutta täsmällinen määrittely edellyttää vähintään koekaivauksia.
Vuoden 2014 kohteesta ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.625010001 |
625 |
Varekangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
366707.14800000 |
7141145.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010001 |
Röykkiöalue sijaitsee Pyhäjoesta 4,5 km länteen, kuivatusta Viirretjärvestä vajaa kilometri kaakkoon. Varekankaan laen eteläreunan kallioilla on kolme kivistä kasattua röykkiötä, joiden halkaisijat ovat 7, 4 ja 6 m ja korkeudet 20–50 cm. Keskellä oleva rakenne on keskuskuopallinen, läntisin matala latomus ja itäisin osin hajotettu.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.625010002 |
625 |
Elävisluoto |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
357586.80000000 |
7145349.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010002 |
Kohde sijaitsee Luotometsän eteläreunalla olevan yhteispalstan pohjoispuolella. Alue on mäntyä kasvavaa rantakalliota. Paikalla on alaltaan noin 4 x 4 m kokoinen suorakaiteen muotoinen pääilmansuuntien mukainen, pääosin alle 0,5 m korkea kiveys, jonka reunakiviä matalammalla oleva keskus on kivetty. Tulisijaa tai palaneita kiviä ei rakenteessa ole havaittu. Kyseessä lienee kalamajan tai vastaavan pohja. |
| metsakeskus.625010006 |
625 |
Hyytämänniemi |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
365590.00000000 |
7153672.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010006 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen suun länsipuolisen Hyytämänniemen länsirannan merenpuoleisilla, länteen viettävillä kallioilla. Alueella on kalliohakkauksia ainakin kolmessa eri kohdassa. Vanhin hakkaus on ilmeisesti vuodelta 1714, mutta enimmät 1800-luvulta. |
| metsakeskus.625010009 |
625 |
Huhtakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
372679.75300000 |
7138551.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010009 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen etelärantaa Oulaisiin johtavasta tiestä noin 800 m etelään, Ristivuoresta 1,3 km länsiluoteeseen olevalla kuusikkokankaalla. Paikalla on kaksiosainen poikkeuksellisen suurista kivistä koottu röykkiö, jonka pituus on noin 12 m, suurin korkeus noin 1,5 m ja leveys 6–7 m. Röykkiön molemmissa päissä on kraaterimainen syvennys. |
| metsakeskus.625010012 |
625 |
Hautalankangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
379805.00000000 |
7148765.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010012 |
Kohde sijaitsee Keskikylän koulusta noin 750 m länsiluoteeseen ja Liminkaojasta noin 400 m lounaaseen. Paikalla tehdyn tieoikaisun jälkeen käytöstä jääneen tienmutkan eteläpuolella on asuinpainanne, jonka sisäosan ala on noin 10 x 4,5 m ja syvyys noin 30–40 cm. Painanteesta on löydetty likamaata ja kvartsi-iskoksia.
Kohteesta on löydetty punaliuskeinen eläimenpäätikari (KM 13438), jonka takia paikka on tarkastettu 1953. Aivan todennäköisen löytöpaikan vierestä tavattiin Pyhäjoen perusinventoinnin yhteydessä sammalen peittämä suorakaiteen muotoinen matala painanne. Se sijaitsi aivan vanhan tien eteläpuolella niin, että painauman pohjoiskoillinen pää on tieojaa kaivettaessa tuhoutunut tai ainakin osin peittynyt ojavallin alle. Näkyvissä olleen rakenteen, asumuspainanteen sisäosan ala on noin 10 x 4,5 metriä ja syvyys noin 30 - 40 cm. Painauman ympärillä oli heikko matala valli, jonka leveyttä oli vaikea tarkasti määritellä. Painaumaan tehty lapionpisto ei paljastanut palaneen kiven lisäksi selvää likamaata, mutta lastalla tehdystä koekuopasta löydettiin kaksi pientä kvartsilastua, likamaata ja noin vaaksan syvyydessä tavattiin hiiltä.
Kankaalla on myös muutamia muita epämääräisiä painanteita. Asumuspainanteen länsipuolelta tieltä etelään lähtevän polun viereisiin kuopanteisiin tehtiin koepistoja, mutta asuinpaikkamerkkejä ei tavattu. Myöskään painanteen lounaispuolella olleista vanhoista lapiolla kaivetuista ja umpeen kasvaneista pienistä hiekanottokuopista ei etsittäessä tavattu mitään asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.625010014 |
625 |
Rytikorvenkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
378838.28000000 |
7139251.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010014 |
Kohde sijaitsee Merijärven Pyhänkoskesta 3,6 km itäkoilliseen. Salmenkankaan metsäautotiestä noin 400 m pohjoiseen. Paikalla on kolme röykkiötä. Kaksi pohjoisinta sijaitsee pienellä kalliokohoumalla noin 10 metrin päässä toisistaan. Pohjoisemman röykkiön 1 ala on noin 3 x 4 m ja korkeus 30–40 cm, Röykkiö 2 on pengottu ja hieman laajempi. Nämä sijaitsevat molemmat pienillä vierekkäisillä kallionyppylöillä. Näistä noin 100 m etelään oleva röykkiö rakentuu pientä keskusröykkiötä ympäröivästä kivikehästä, jonka halkaisija on noin 4 m. |
| metsakeskus.625010015 |
625 |
Salmenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
378320.48500000 |
7138875.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010015 |
Kohde sijaitsee Pyhänkoskesta noin 3 km itään olevan laajan Salmenkankaan länsilaidalla yksittäisellä kalliolla Salmenkankaan metsäautotiestä noin 25 m etelään. Paikalla on lähestulkoon pyöreä, matala ja keskuskuopaton röykkiö, jonka ala on 3 x 4 m ja korkeus noin 30 cm. |
| metsakeskus.625010016 |
625 |
Kiukaanneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
369196.00000000 |
7138164.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010016 |
Kohde sijaitsee Tähjänjoen länsipuolella, Merijärven ja Pyhäjoen rajalla olevasta Majavajärvestä noin 1 km pohjoiseen. Paikalla on kaksi suohon laskevan kallion laella olevaa röykkiötä. Pyöreän röykkiön halkaisija on noin 5 m ja neliömäisen läpimitta on 5–6 m. Molempien korkeus on 50 cm. Toisen päällä on pystykivi. |
| metsakeskus.625010017 |
625 |
Korkiakangas SE |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
368788.33000000 |
7136483.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010017 |
Kohde sijaitsee Umpilammen ja Majavajärven välisen kallioisen kankaan eteläosassa lähellä Merijärven rajaa. Paikalla on osin tuhottu pieni röykkiö. Eteläkaakko–pohjoisluodesuuntaisen kiveyksen ala on 6–7 x 2–3 m. Röykkiön kaakkoispäässä on kiinteä, 2–3 kivikerroksesta koostuva pyöreähkö kiveys, jonka luoteispuolella kiveys jatkuu matalampana. |
| metsakeskus.625010018 |
625 |
Kirkkokallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
371849.06300000 |
7146167.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010018 |
Kohde sijaitsee Pirttikosken koulusta noin 1,6 km koilliseen olevan Järvikankaan Kirkkokallion eteläpuolella. Paikalla on yhteensä kuusi kivirakennetta, jotka osin ovat röykkiöiden ja rakkakuoppien välimuotoa. Röykkiöiden halkaisija on 4–5 m ja kuoppaa ympäröivän vallin korkeus 20–40 cm. Kolme röykkiöistä on keskeltä kaivettu. Kohteesta noin 1 km kaakkoon on löydetty kaksi reikäkiveä. |
| metsakeskus.625010019 |
625 |
Juntinkalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
373908.00000000 |
7139438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010019 |
Pyhäjoesta 125–350 m etelään olevilla kallioilla on 5-6 röykkiötä. Eteläisin on kallion länsireunan korkeimmalla kohdalla oleva röykkiö 1/2017(=1/1993) on alaltaan noin 3 x 6 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Tästä noin 100 m koilliseen oleva röykkiö 5 (2), on kooltaan 4,5 x 7,5 m. Korkeutta sillä on noin 50 cm. Tästä 200 m koilliseen on 3–7 x 10 m:n kokoinen ja noin 40 cm korkuinen röykkiö 6 (3). Kahden ensiksimainitun välissä erottuu epämääräisiä kivivalleja, jotka vuonna 2017 on todettu olevan pitkiä röykkiöitä, röykkiöt 2-3. Näiden länsipuolella on röykkiömäistä kiveystä 4. Kohde ulottuu myös karttalehden 243205 Pirttikoski alueelle. |
| metsakeskus.625010019 |
625 |
Juntinkalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
373908.00000000 |
7139438.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010019 |
Pyhäjoesta 125–350 m etelään olevilla kallioilla on 5-6 röykkiötä. Eteläisin on kallion länsireunan korkeimmalla kohdalla oleva röykkiö 1/2017(=1/1993) on alaltaan noin 3 x 6 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Tästä noin 100 m koilliseen oleva röykkiö 5 (2), on kooltaan 4,5 x 7,5 m. Korkeutta sillä on noin 50 cm. Tästä 200 m koilliseen on 3–7 x 10 m:n kokoinen ja noin 40 cm korkuinen röykkiö 6 (3). Kahden ensiksimainitun välissä erottuu epämääräisiä kivivalleja, jotka vuonna 2017 on todettu olevan pitkiä röykkiöitä, röykkiöt 2-3. Näiden länsipuolella on röykkiömäistä kiveystä 4. Kohde ulottuu myös karttalehden 243205 Pirttikoski alueelle. |
| metsakeskus.625010020 |
625 |
Hopiokallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
372241.91300000 |
7143696.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010020 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoesta noin 1 km itään Pirttikoskelta Pyhäkoskelle vievän tien pohjoispuolella kalliolla, sen kaakkoispäässä, korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on nelikulmainen, noin 4 x 5 m. Reunakiveys on kookkaammista kivistä, korkeus noin 40 cm, keskiosan kivet ovat pieniä, noin nyrkin kokoisia. Hyvin säilynyt röykkiö on jäkälän peittämä. |
| metsakeskus.625010021 |
625 |
Mäkikangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
358362.00000000 |
7140860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010021 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n ja Kalajoen kunnanrajan leikkauspisteessä 2,1 kilomteriä itään laajan Mäkikangas-nimisen kallioisen kankaan koillisreunassa, korkeimmalta kohdalta noin 200 m etelään. Röykkiö on soikea, kooltaan noin 3 x 4 m ja korkeutta sillä on noin 30 cm. Kivet ovat pään kokoisia kookkaampia, halkaisijaltaan 30–40 cm. Röykkiötä on pengottu.
Röykkiöstä noin 100 m länteen on kallioleikkauksen suojaamalla alatasanteella kvartsijuoni, jota näyttäisi käytetyn louhospaikkana. Kohdetta voidaan varauksin pitää tarkemmin ajoittamattomana kvartsinhankintapaikkana.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohteen sijaintia tarkennettiin GPS-paikannuksella. |
| metsakeskus.625010022 |
625 |
Sydännevansaaret |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
365848.50800000 |
7137381.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010022 |
Kohde sijaitsee Yppärinjoesta runsaat 2 km itään, Kauhajärvestä noin 1 km luoteeseen ja noin 800 m Kalajoen rajasta koilliseen. Paikka on nevojen saartama kallioinen kangassaareke. Röykkiö on kalliopohjalla, kooltaan noin 6,5 x 8,5 m ja 80–60 cm korkea. Röykkiön keskustaa on kaiveltu. Kaivelusta huolimatta röykkiö on hyvässä kunnossa ja melkoisen näyttävä. |
| metsakeskus.625010023 |
625 |
Lähdekangas E |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
364323.11300000 |
7137566.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010023 |
Kohde sijaitsee Yppärinjoesta noin 650 metriä itään, Lähdekankaan läpi kulkevan uuden metsäautotien eteläpuolella olevalla kalliolla. Uusi tie noudattelee jokseenkin vanhan polun paikkaa, joka kulkee kankaan länsireunan kallioiden halki kallioiden välisestä matalammasta kohdasta. Kiveys sijaitsee tielle näkyvällä kallion korkeimmalla jäkäläisellä harjanteella.
Kyseessä on epämääräisen muotoinen yhtenäinen kalliolle tehty kiveys, jonka halkaisija on 5–6 metriä. Kiveyksessä on yksi kivikerta ja sitä voi paremmin luonnehtia latomukseksi kuin röykkiöksi. Kivien koko on melko pieni, päätä suurempia ei juuri ole. Epämääräisyydestään huolimatta kyseessä on selvästikin koottu latomus. |
| metsakeskus.625010025 |
625 |
Rullavuori |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
397637.71400000 |
7142339.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.625010025 |
Kohde sijaitsee Pyhäjoen itäisimmässä perukassa, Pyhäjoen, Pattijoen ja Vihannin rajojen yhtymäkohdasta noin 50 m lounaaseen. Rullavuori on soiden ympäröimä kallioinen mäki, jonka laki on rakkaa. Sen yläosassa on puolenkymmentä rakkaan kaivettua kuoppaa, halkaisijaltaan 2–3 m. Kuopat ovat hyvässä kunnossa. Mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei paikalla havaittu. |
| metsakeskus.626010013 |
626 |
Rajahoikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
418706.55500000 |
7052015.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.626010013 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven läntisimmässä osassa Haapajärven rajalla olevan Iso-Kotajärven kaakkoisrannalla. Alue viettää järveä kohti, maaperä paikoin kivikkoista rinnettä. Paikalta on löydetty runsaasti erilaisia kiviesineitä, mm. tasa- ja kourutalttoja, keihäänkärkiä ja pallonuijia, katkelmia ja kvartsia. Ajoitus on esikeraaminen. Nykyisin alue on metsitettyä entistä viljelysmaata.
Vuonna 2011 saadun palautteen mukaan viljely alueella on päättynyt vuoden 1969 vaiheilla. On mahdollista, että osa alueelta löytyneistä kiviesineistä, joita säilytettiin Rajahoikan talossa, on jäänyt palossa jo aiemmin tuhoutuneen rakennuksen raunioihin.
2022: Pelto heinittynyt umpeen - korkeaa heinäkasvillisuutta ja pusikkoa.
Vanhaan peltoon on rinteen suuntaisesti kaivettu rinnakkain kaksi syvää ja leveää
ojaa (olivat kuivia) jotka kulkevat jokseenkin Torvisen antamien koordinaattien molemmin puolin. Ojissa maaperä on hienoaineksista maata, hietaa, melkein hiesua
sekä vähäkivistä moreenia. Ojien seinämissä ei ollut mitään viitteitä esihistoriasta.
Vanhan pellon etelä- ja erityisesti pohjoispuolella maaperä on hyvin kivikkoinen.
Samoin tien itäpuolella. Asuinpaikan on siis täytynyt sijaita vanhassa pellossa, joka
on ilmeisesti raivattu tarkoin vähäkiviseen maastoon. Asuinpaikan toteaminen sekä
rajaaminen oli nykyisissä olosuhteissa mahdotonta. On mahdollista, että asuin-
paikka on kokonaan tuhoutunut viljelyssä ja pintamullassa on aikoinaan ollut vain
löytöjä jäljellä.
Koordinaattipiste osoittaa kohtaa mikä on Torvisen 1986 raportissa viiden kvartsi-
iskoksen ja kahden palaneen luun palan löytökohta, tuolloin ilmoitettuna 10 m tarkkuudella. |
| metsakeskus.626010021 |
626 |
Orava |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440802.66700000 |
7052165.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.626010021 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka, sijaitsee Kätkytniemen etelätyvessä Kivilahden rannasta noin 750 m pohjoiseen. Alue on loivasti viettävää hiekkapohjaista viljelysmaata. Rinteen yläreunassa olevien lähteiden pohjoispuoliselta pellolta löydettiin inventoinnissa kvartsia, jota ei poimittu; aikaisemmin alueelta on löytynyt kourutaltta.
|
| metsakeskus.626010048 |
626 |
Pieni Luokkimäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
427666.00000000 |
7053233.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.626010048 |
Kohde, soikea kivikehä, kooltaan noin 2 x 1,5 m sijaitsee Ison Karsikkonevan luoteispuolisen Pienen Luokkimäen kaakkoispäässä nevan reunassa mäntykankaalla. Kehä on koottu suurehkoista tasaisista kivistä, joita on paikoin kaksikin päällekkäin. Keskellä on päällekkäin kaksi laattamaista kiveä.
Tämän kehän ympärillä on rakennuksen kivijalkaa muistuttavaa kiveystä, joka ei ole yhtenäinen, mutta varsinkin itäosassa melko selvä. Kivet ovat suurempia kuin soikeassa
kehässä. Etelästä nämä kivet puuttuvat, länness on vain pari kiveä. Tämä "kivijalka" on lähes suorakulmien muotoinen, itä-länsisuunnassa n. 4,5 m pitkä, pohjoisesta etelään n. 3 m. Sen lounaiskulmassa, vajaan metrin päässä soikeasta kehästä on pyöreä n. 1 m läpimittainen ja n. 60 sm korkea kivikasa, jonka kivet ovat palaneita, siis ilmeisesti kiukaan pohja. Luoteiskulmassa taas, "kivijalan" ulkopuolella, on epämääräinen kuoppa.
Opas kertoi, että läheisiltä nevoilta on aikoinaan tehty heinää ja arveli kivikehän pöytäkivineen olleen ruokailupaikkana.
Mistään niittymajasta tai muusta rakennuksesta ei ole minkäänlaista perimätietoa, vaikka kiukaan jäännös sellaiseen viitannee.
2013 saadun palautteen mukaan kivikehä olisi noin 750 m eteläkaakkoon Pienelle Luokkimäelle johtavan tien mutkasta, Pienen Luokkimäen päässä niemessä moreenikankareella, vajaat 100 m suojelualueen kaakkorajasta nevalta.
Paikan tarkastuksessa vuonna 2017 muinaisjäännöskohteen todettiin sijaitsevan aiemmin merkitystä noin 210 m etelään, eteläisemmällä matalalla mäennyppylällä. Kohde todettiin hyväkuntoiseksi, mutta kiviröykkiön (kiukaan) päällä kasvava melko suurikokoinen mänty on uhka kiukaan säilymiselle ehjänä |
| metsakeskus.626010058 |
626 |
Kokkosalo |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
449478.00000000 |
7036682.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.626010058 |
M. Torvinen on 1988 antanut tiedon kohteesta. Kohde on pitkänomainen röykkiö, kooltaan noin 6 x 3,5 m ja korkeudeltaan 120–130 cm oleva röykkiö sijaitsee Matinahonlehdon eteläpuolella Kokkosalikankaan itäreunalla suon ja metsäautotien välissä. Kysymyksessä on mahdollisesti historiallisen ajan viljelysröykkiö.
Vuoden 1995 ja 2013 inventoinnissa kohdetta ei kuitenkaan havaittu ilmoitetuissa koordinaattipisteissä (P (ETRS-TM35FIN): 7036392 I: 449409). Vuoden 2013 inventoinnissa havaittiin noin 300 metriä pohjoiseen kaksi pitkulaista kiviröykkiötä. "Tien vieressä havaittiin tasoitettu alue, rakennuksen perustuksia tai muita jäänteitä ei löytynyt. Tasoitetun alueen etelä ja itäpuolella, tieltä n. 25 m ja 50 m itään on kaksi pitkulaista kiviröykkiötä, mitat 4,5 x 2, 5 x 0,6 m ja 3,5 x 2,5 x 0,5 m. Röykkiöt ovat sammalen ja puolukan peittämiä. " Suurella todennäköisyydellä vuoden 1988 kohteella on tarkoitettu tätä kohdetta. Vuoden 1964 peruskarttaan on merkitty niittyä. Pitäjänkartastossa ei ole merkintöjä. Tämän vuoksi kohde muutetaan kiinteästä muinaisjäännöksestä muuksi kulttuuriperintökohteeksi. |
| metsakeskus.626010087 |
626 |
Tikkalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
462343.90100000 |
7082533.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.626010087 |
Kohde, korkeudestaan päättäen varhaismesoliittinen asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven koilliskolkassa Pyhännän rajalta puoli km länteen ja kolmisen kilometeriä Kiuruveden rajalta pohjoiseen Sammakkolammen ja Iso-Murtomäen välissä olevalla hiekkaisella soiden ympäröimällä saarekkeella.
Paikalla erottuu muinaisranta. Itäpuolella on pieni Saimaaseen virtaava puro, joka saa alkunsa pari kilometriä pohjoisempana olevasta Nuottilammesta. Lampi on vedenjakajalla, 146,3 km korkeudella. 1,5 km lammesta itään alavan Kärppinevan takana on 142,2 m:n korkeudella Pieni-Kärsämäenjärvi, joka laskee Kärsämäenjokea myöten Pyhäjokeen ja edelleen Pohjanlahteen. Näiden lampien välillä on muinaisen Saimaan ja Ancylusjärven välinen kynnys noin 146,5 m:n korkeudella.
Paikalla erottui kvartseja tieleikkauksessa. Kvartseja ei poimittu.
2024: Tien länsipuolella maasto on alempana kuin itäpuolella. Tasanne mistä tieleikkauksesta havaitut kvartsit ovat peräisin, ei siis ulotu tien länsipuolelle. Tien länsipuolelle tehtiin tiepenkereen reunalle ja siitä kuutisen metriä tiestä poispäin kaikkiaan 24 koekuoppaa. Lisäksi muutama etäämmälle tiestä. Niissä kaikissa oli normaali podsolmaannos, joten kuoppien kohdat olivat häiriintymättömiä. Missään kuopassa ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa - ei löytöjä, ei kulttuurikerrosta, ei palaneita kiviä. Näiden havaintojen, aiempien havaintojen, sekä topografian perusteella asuinpaikka ei ulotu tien länsipuolelle. Asuinpaikan etelä-kaakkoisraja on kuitenkin edelleenkin arvio. Voidaan sanoa, että suurella varmuudella paikka ajoittuu 7250-7500 eKr. aikavälille. |
| metsakeskus.630010004 |
630 |
Makkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
471340.15800000 |
7117619.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010004 |
Kohde sijaitsee Pyhännän kirkosta noin 10 km pohjoiskoilliseen, Siikajoen pohjoispuolisella harjanteella, jonka pohjoispuolella idästä Siikajokeen laskeva Makkolanjärvi. Makkolan pellosta on löydetty useita kiviesineitä. Makkolan alueella on nykyisin useita tiloja.
Palokankaantien mutkan kaakkoiskulmalla sijainneen Makkolan (Makkonen) eteläpuoliset rinnepellot olivat vuoden 1996 inventoinnin aikaan viljansängellä, eikä niistä onnistuttu löytämään kivikautisen asutuksen merkkejä. Nykyisen Makkosen ja Mikkolan välinen pelto oli myöhemmin kynnetty ja tältä alueelta tavattiin jokunen kvartsilohelma, nekin epämääräisiä. Suhteessa löydettyjen kiviesineiden määrään kvartsia oli kuitenkin vähän. Asuinpaikkaa ei onnistuttu varmuudella paikantamaan.
Vuoden 2012 vesijohtolinjauksen inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Alueen pellot olivat pääosin muokkaamatta; vain Makkosen tilalle johtavan tien eteläpuolinen ja Palokankaantien välinen pelto oli kynnöksellä, ja se tarkistettiin. Pellon pinnassa havaittiin muutamia karkealaatuisia kvartseja 107,5 m:n korkeuskäyrän yläpuolelta n. 30-50 m:n etäisyydeltä Palokankaantiestä. Kappaleissa ei voinut tunnistaa iskuja tai muita työstämisen jälkiä. Palokankaantien länsipuolelle tehtiin johtolinjaukselle lapionpistoja peltokerroksen läpi ja todettiin alla puhdas hiesu. Myöskään idemmäksi pohjoiseen laskevalle peltorinteelle tehdyissä lapionpistoissa ei tullut esiin esihistorialliseen toimintaan viittaavaa eikä myöskään tällä puolella tietä sijaitsevien tilarakennusten välistä, missä maanpintaa oli auki. Tien toiselta puolelta löytyi kaksi kvartsi-iskosta harjanteen korkeimmalta kohdalta tilarakennusten väliseltä alueelta. Muita havaintoja tien itäpuolelta ei saatu. Vuoden 1996 inventoinnin ja nyt saadut havainnot asuinpaikkaindikaattoreista ovat vähäisiä. Potentiaalisin alue esihistorialliselle toiminnalle on ehkä mäen korkeimman kohdan lounais-länsipuoli Mikkolan tilan alueella.
On huomattava, että Mäntylän asuinpaikka, kohde 35, on rekisterinumeronsa perusteella vanhoja Makkolan maita, samoin Laitala 21.
2022: Alueen pellot olivat peitteisiä ja osin laitumena, uusia havaintoja ei tehty. Kohteelle ei tehty rajausta, koska esineiden löytöpaikat eivät ole tiedossa ja maastossa tehdyt löydöt eivät ole riittäviä. |
| metsakeskus.630010005 |
630 |
Myllylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
472239.80000000 |
7117619.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen pohjois- ja Törmäsenjoen länsipuolella Myllylän talosta noin 180 m pohjoiseen ja luoteeseen. Tilan pelloilta on löytynyt useita kiviesineitä, joista osa on muualta kuin asuinpaikoilta. Löytöpaikat on voitu paikantaa jokseenkin hyvin. Asuinpaikan merkkejä on kahdessa kohtaa: päärakennuksesta noin 180 m pohjoiseen pellon yläreunassa ja päärakennuksesta noin 180 m luoteeseen Myllyläntien eteläpuolisilla pelloilla. Kohteista on löytynyt palanutta kiveä ja kvartsi-iskoksia. Löytöalue on kumpuilevaa peltoa Siikajoen ja Törmäsenjoen pohjoispuolella, peltojen pohjoispuolella on kivikkoinen Tervolankangas.
2022: Löytöalueiden pellot olivat peitteisiä, Myllyläntien eteläpuolisella pellolla kasvillisuutta oli vielä vähän ja pintahavainnointimahdollisuudet kohtuulliset, pelto on yltänyt aiemmin pohjoisnurkastaan Myllyläntien reunaan. Aiemmalta löytöpaikalta havaittiin pellon pinnalla joitakin palaneita kiviä, kvartseja ei havaittu. Törmä oli rehevän kasvillisuuskerroksen peitossa, alueelle tehtiin muutamia lapionpistoja, mutta merkkejä esihistoriasta ei saatu. Pohjoisempi havaintopaikka Myllyläntien pohjoispuolella oli peitteinen pelto ja havaintoja asuinpaikasta ei siellä tehty. Vuoden 1996 pohjoisemman kvartsien ja palaneiden kivien koordinaatit on nyt lisätty alakohteeksi.
Kohteen rajaaminen vaatii tarkkuusinventoinnin tai koekaivauksen. |
| metsakeskus.630010010 |
630 |
Kurkela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
471660.03600000 |
7116139.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010010 |
Kohde sijaitsee Pyhännän kirkosta noin 9 km koilliseen, Pyhännänjoen ja sen itäpuolella olevan Kurkelanjärven välissä, järven lounaisrannalla. Paikalla on niemekemäinen harjanne, jonka järvenpuoleisilla rinteillä on kaksi peltoa. Pienempi pelto on jokseenkin tasaisella rannalla ja suurempi pelto järventörmän yläpuolella viettävällä rinteellä. Maaperä hiekkamultaa.
Löytötietojen perusteella kahden tasataltan (KM 3855:14 ja KM 3671:46) löytöpaikka on paikannettavissa kyseisiin peltoihin, jotka ovat Kurkelan kantatalon ainoat järven eteläpuoliset pellot. Vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä alueelta ei onnistuttu löytämään kivikautisen asuinpaikan merkkejä, vaikka kaksi esinettä ja maaston yleinen topografia asuinpaikkaan viittaavatkin.
2022: Alueen pellot olivat rehevän kasvillisuuden peitossa, läntisemmän pellon eteläreunassa oli n. 80 m pitkä ja n. 0,5 m syvyinen kynnetty ura, missä pellon pinta oli avointa, urasta havaittiin joitakin mahdollisia palaneita kiviä, mutta ei kvartsia tai muuta, minkä perusteella asuinpaikka olisi voitu rajata. Itäisemmälle n. 96-100 m mpy olevalle pellolle tehtiin muutama lapionpisto. Löytöluettelossa tasataltan mainitaan löytyneen Kurkelan talon uutispellosta Kurkelanlammin eteläpuolelta, n. 2 syltä rannasta, törmältä, ja toisen samasta pellosta niittotöissä. Löytöluettelon tieto viittaa korkeuteen n. 100 m mpy. Kohteen topografia sopii hyvin kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikkalöytöjen puuttuessa kohdetta ei voitu rajata. Kohteen rajaaminen olisi ehkä mahdollista tarkemmalla tutkimuksella, kuten tarkkuusinventoinnilla tai pienimuotoisella koekaivauksella. |
| metsakeskus.630010012 |
630 |
Rämälehto |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
464183.05400000 |
7111871.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärvestä 1,5 km itään Rämälehdon talosta noin 300 m koilliseen taloon johtavan tien itäpuolella ja siltä erkanevan tilustien varrella ja pohjoispuolella, Piippolantien eteläpuolella. Paikalta on löydetty kvartsikaavin, kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Löydöt tehtiin pienen kangasniemekkeen pohjoispuolisten nurmella olleiden peltojen reunalta ja kankaan reunassa olevan pienen hiekkakuopan laitamilta. Toistakymmentä iskosta tavattiin pieneltä alueelta pohjoispuolisen pellon kaakkoiskulmasta pellon vierestä, missä pintamaata oli pukittu koneella pois.
Hiekkakuopan kohdalla heti tilustien eteläpuolella todettiin halkaisijaltaan noin 4 metrinen laakea painauma, jolla syvyyttä noin 20 - 30cm. Toinen hieman pienempi painauma oli tästä länsiluoteeseen tien pohjoispuolella. Kyse voi olla asumuspainanteista. Lisäksi viimeksi mainitun pohjoispuolella oli muutamia muitakin painaumia/kuopanteita, jotka kuitenkin poikkesivat edellä kuvatuista.
Kyseessä on mäntyä kasvava hiekkakangas, joka idässä rajoittuu suohon, luoteessa korkeampi kivikkokangas. Yleensäkin alue on hiekkavaa, mutta muualla lähinnä tilan peltojen alueella tehty tarkastus ei tuottanut tulosta.
Talosta on myös aiemmin saatu reikäkivi (KM 3671:58), jonka talon entinen omistaja oli kuitenkin saanut eräästä huutokaupasta. Esine ei siis ole Rämälehdon mailta löydetty. |
| metsakeskus.630010013 |
630 |
Vanhatalo hautausmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466971.94400000 |
7108572.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhännänjärven Kirkkoniemen etelärannalla kirkkomaan eteläisen aidan ja rannan välisellä entisellä peltokaistaleella. Alue on vanhaa peltoa, joka kasvaa tiheää nuorta mäntyä. Vuoden 1967 tarkastuksessa todettiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä runsaan 100 metrin matkalla, hautausmaan itäisen puolen pituisella alueella. Pellossa ei ollut multakerrosta, vaan hiekka ulottui alueella aivan maanpintaan saakka. Kohteesta on löydetty kiviesineen katkelma, kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta.
Vuoden 1996 kunnan perusinventoinnin aikaan aiempi pelto kasvoi jo tiheää nuorta mäntyä, eikä alueella todettu arkeologisia löytöjä. Vanhatalo on sama kuin kirkosta 350 metriä kaakkoon oleva Marjomaa, jonka pelloista, tosin toisaalta Kirkonkylän alueelta, on
muitakin löytöjä (ks. löytöpaikkakohde Pyhäntä 25 Marjomaa, 630040012).
On myös mahdollista, että Periojan reikäkivilöytö voi olla peräisin jostakin lähialueelta, Kirkkoniemeltä.
Vuoden 2017 Pyhännän keskustan yleiskaavainventoinnissa kohde tarkastettiin yleispiirteisesti ja sen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.630010014 |
630 |
Kyllönen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466961.94100000 |
7110741.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhännänjärven Joensuunlahden pohjoisrannalla, Pyhännänjoen niskasta noin 200 m länteen. Paikalla on metsittynyttä mäntyä kasvavaa peltoa, joiden ojat erottuvat maastossa sekä rakennuksen jäänteitä. Alueelta on löydetty kivitaltta, tuura ja mahdollisia kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2017 inventoinnissa alue todettiin metsäauratuksi ja kasvavan tiheää mäntytaimikkoa. Vanhojen ojien lisäksi kankaalle on viime aikoina kaivettu myös uusia metsäojia, joiden avoimena olleet leikkaukset tarkastettiin, mutta merkkejä asuinpaikasta ei havaittu. Ainakin asuinpaikan pintakerrokset lienevät tuhoutuneet metsänaurauksessa. Tarkastushetkellä järven pinta oli tyyni, vesi kirkasta ja näkyvyys erinomainen, vesialuetta tarkastettiin n. 2-10 metrin leveydeltä kahlaamalla. |
| metsakeskus.630010016 |
630 |
Junno |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
473239.39900000 |
7116959.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen koillis- ja Törmäsenjoen eteläpuolella, Siikajokeen laskevan Törmäsenjoen suusta noin 700 m itään. Junnon pellosta on löydetty liuskekärjen katkelma, talttamainen kiviesine ja kivikirves. Kirveen löytöpaikka on koordinaattien kohdalla, muiden esineiden löytöpaikkoja ei tarkemmin tiedetä.
2022: Junnon tilarakennuksia ympäröivät lähipellot olivat peitteisiä. Alue tarkastettiin pintahavainnoimalla, itään laskevalle peltorinteellä tarkastettiin maannosta lapionpistoin. Havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta ei saatu. Viereisen Anttomin tilan alueelta on myös kivikautinen reikäkivilöytö, useat löydöt viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan tai asuinpaikkoihin jossakin tilojen läheisyydessä tai niiden kohdalla. |
| metsakeskus.630010020 |
630 |
Leiviskä Tavastkenkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
473899.14000000 |
7115220.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen pohjoisrannalla, Valkeisen talon ja joen välissä olevalla mäellä. Leiviskän talon mailta on löydetty kaksi tasatalttaa, joiden tarkempaa löytöpaikkaa ei tunneta. Näiden lisäksi Leiviskän talon pohjoispuoliselta länsiluoteeseen viettävältä pellolta on löydetty kaksi mahdollista kvartsiesinettä, muutama kvartsilohelma ja kvartsi-iskoksia.
2022: Aiempien kivikautisten esinelöytöjen määrän perusteella paikalla on jakson asuinpaikka. Alueen pellot olivat osin puinnin jäljeltä, osin peitteisiä, pintahavainnointi oli paikoin mahdollista. Punaperäntien pohjoispuoliselle pellolle tehtiin viisi lapionpistoa, mutta niistä ei havaittu kulttuurimaata tai kivikautista materiaalia. Asuinpaikka voisi olla paikannettavissa peltojen ollessa kynnöksellä. |
| metsakeskus.630010023 |
630 |
Lohipuro |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
487920.00000000 |
7100510.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010023 |
Noin 100 pyyntikuoppaa 2,6 kilometrin matkalla ainakin kolmessa jaksossa käsittänyt järjestelmä. Pyyntikuopat sijaitsevat Ison Lohilammen ja Heinälammen välisellä alueella Lohipuron itäpuolisen kankaan puronpuoleisella reunalla. Ilmeisesti kuoppia on myös jaksojen välissä äestetyllä kankaalla. Kuoppien halkaisija on pääosin 4–5 metriä ja syvyys noin metrin. Osassa kuopista on valli.
Muinaisjäännösalueen pohjoisimmassa osassa on tarkastuksessa 1994 todettu 11 kookasta (4-5 m) kuoppaa. Tämä osin kapealla harjanteella melko tiheässä metsämaastossa sijaitseva alue todettiin tarkastuksessa 2011 koskemattomana säilyneeksi.
Muinaisjäännöksen keskimmäisen jakson pohjoisosa (14 kuoppaa todettu) Lohipuron länsipuolelta itään johtavan metsätien pohjoispuolella on pääosiltaan ollut äestettynä jo 1990-luvulla, kun alue ensimmäisen kerran tarkastettiin. Kuitenkin näiden pohjoisimmat kuopat todettiin 2011 tarkastuksessa koskemattomiksi. Sen sijaan metsätien eteläpuoleinen alue todettiin vuoden 2010 tarkastuksessa kokonaisuudessaan metsä-äestyksen tuhoamaksi. Vuoden 2011 tarkastuksessa tällä alueella vain rinteen alareunassa sijaitsevan tervahaudan todettiin säästyneen äestyskoneelta. Tällä alueella oli vuoden 1996 inventoinnissa laskettu kaikkiaan 37 pyyntikuoppaa, halkaisijaltaan 4-5 m.
Vuoden 1996 inventoinnin mukaan kolmas kuoppajakso sijoittuu Heinälamminkankaan reunalle etelässä, mutta myös keskimmäisen ja eteläisimmän ryhmän välillä lienee joitakin kuoppia. Saadun tiedon mukaan kuopat jatkuvat edelleen jaksottaisesti puronvarressa Vieremän puolella asti. Koepistojen perusteella on ilmeistä, että kuopat ovat eri-ikäisiä.
Eteläisimmän osan aluerajaus muutettu lidar-aineiston perusteella 10.12.2018. Aluetta laajennettu itään suuntautuvalla ulokkeella, jossa näkyy selkeästi toistakymmentä pyyntikuoppaa, mahdollisesti kahdessa eri jonossa. Tarkastettava maastossa.
2023: Pohjoisimman muinaisjäännösalueen ja sen eteläpuoleisen alueen pohjoisosan pyyntikuoppien koordinaattien mittaaminen ja merkitseminen maastoon hakkuita varten. Kohteet ovat alakohteina 50-76. Pohjoisimman muinaisjäännösalueen rajausta pienennettiin pohjoisesta ja laajennettiin etelästä kattamaan kaikki tarkastuksen aikana havaitut kuopat. |
| metsakeskus.630010028 |
630 |
Nokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
476478.09500000 |
7115490.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Palokankaan läpi virtaavan Kuuranjoen rannasta noin 150 m itäkoilliseen lounaaseen viettävän kankaan reunalla. Nokelan talosta noin 200 m lounaaseen on kaksi pientä hiekkamultaista peltoa, joista alempaa ns. Kuoppapeltoa reunustavat hieman kivikkoisemmat muinaiset rantatörmät ja kumpareet niin, että pelto rajautuu luonnollisesti. Nimi selittyy läheisen rinteen törmässä olevista historiallisen ajan kellareista tms.
Kohteesta on löydetty kivikirves, kivilaji-iskos, kvartsiesine ja kvartsilohelma. Paikalla jäi vaikutelma, että asuinpaikka rajautuisi maastossa jokseenkin samoin kuin paikalle aikoinaan raivattu pelto. |
| metsakeskus.630010031 |
630 |
Välilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
472399.73800000 |
7115799.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Kurkelanjärvestä noin 600 m kaakkoon Tavastkengän koulun lounaispuolella. Välilän pellosta on löydetty korvakenuija (PPM 3790). Vuoden 1996 inventoinnissa talosta saatiin esineen toinen puolikas. Talosta noin 50 m lounaaseen on tavattu kvartsilohelmia, jotka yhdessä esinelöydön kanssa viittaavat mahdolliseen asuinpaikkaan.
2022: Alueen pellot olivat laitumena; kohdetta ei inventoitu. |
| metsakeskus.630010035 |
630 |
Mäntylä ja Järvenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
470560.46700000 |
7118198.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoesta noin 250 m pohjoiseen Makkolanjärven ja Mäntyjärven puolimaissa jokilaakson etelään viettävällä rinteellä. Pellon yläosassa maaperä on hiekkaa, alempana karkeampaa ja turvemaista, löytöalueesta länteen olevalla pellolla maaperä on karkeampaa. Paikalta on löydetty kourutaltta, kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Järvenpään ja Mäntylän eteläpuoliselta pellolta on havaittu vuoden 1996 inventoinnissa runsaasti kvartseja, myös palaneita kiviä havaittiin. Aiemmin löytyneen kourutaltan löytökohta ei ole tiedossa (kokoelmassa PPM 6750).
2022: Aiempi löytöalue oli inventoinnin aikana peitteinen eikä pintatarkastelussa ja muutamissa lapionpistoissa havaittu kuin kaksi kvartsia kohdekoordinaateista n. 25 m lounaaseen. Alempana maaperä muuttuu turvemaiseksi, ja se alue katsottiin yleispiirteisimmin. Löytöalueen länsipuolella maastokartalle merkittyjen ajoteiden länsipuolelle on raivattu uusi pelto, joka on merkitty nykyiselle maastokartalle hakatuksi metsäksi. Pelto oli muokattuna ja kasvillisuutta vain vähän, joten olosuhteet olivat erinomaiset pintahavainnoinnille ja pintapoiminnalle – lähinnä käytiin läpi pellon ylä- ja keskiosaa. Maaperä on hieman kivisempää kuin itäisellä löytöalueella. Pintakerroksesta havaittiin joitakin luontaisia kvartseja, arkeologista materiaalia ei havaittu. Asuinpaikalle tehtiin summittainen rajaus vuoden 1996 ja nyt tehtyjen havaintojen perusteella. |
| metsakeskus.630010041 |
630 |
Myllykoski N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
478119.00000000 |
7112477.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010041 |
Kivikautinen asuinpaikka sekä painanne sijaitsevat Siikajoen pohjoisrannalla, Sainijärvestä vajaat 500 metriä kaakkoon, Perukantien itäpuolella, lähellä Koistilaa (kohde 8). Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Perukantieltä Koistilaan johtavan jokivartta kulkevan metsätien mutkasta, missä siihen yhtyy lännestä tuleva metsätie, löydettiin inventoinnin aikana runsaasti kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen.
Löytöpaikka sijaitsee siis Koistilan läntisimpien peltojen luoteispuolisessa metsäteiden risteyksessä, rajalinjaa kulkevan sähkölinjan itäpuolella. Risteyksen lounaispuolella on alava soinen notkelma, muinainen lahdelma, jonka lounaispuolella on laeltaan kivikkoinen mäki. Notkelman pohjoispuoli on tasaista hiekkakangasta. Kvartsien lisäksi, niistä noin 100 metriä länteen, metsätien eteläpuolelta ja jokseenkin notkelman länsipään tasalta tavattiin laakea
pyöreä painauma, jonka halkaisija oli noin 4 - 5 metriä ja syvyys noin 30 cm. Painauman eteläreunalta tavattiin huuhtoumiskerroksen alta likamaata. Kyseessä lienee asumusnpainanne.
Vrt. myös kohde Myllykoski W. |
| metsakeskus.630010042 |
630 |
Myllykoski W |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
477717.61000000 |
7112291.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoesta noin 200 m pohjoiseen ja Sainijärven itäpäästä noin 450 m etelään Perukantien itäpuolella. Perukantieltä Koistilaan johtavan metsätien ja sen kanssa Palokankaan halki kulkevan metsätien ristyksessä. Alue on kumpuilevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Risteyksen kaakkoispuolella on soistunut vanha joenpoukama tai muinainen kuroutunut joenmutka.
Vuoden 1996 Pyhännän perusinventoinnin yhteydessä tavattiin poukaman pohjoispuoliselta metsätieltä muutama kvartsi-iskos, jotka jätettiin paikoilleen. Metsätien ja poukaman väliin lähelle tietä ristyksestä itään tavattiin kvartsi-iskos, palanut kivi ja likamaata. Ristyksestä noin 50 metriä koilliseen, pienen notkelman eteläpuoliselta matalalta harjanteelta tavattiin pyöreä laakea painauma, jonka halkaisija oli noin 4 - 5 metriä ja syvyys noin 30 cm. Painuman eteläpuolelta aivan painauman reunalta tavattiin huuhtoutumiskerroksen alta erittäin voimakasta likamaata, joten kyseessä lienee asuinpainanne.
Toinen painanne sijaitsee mainitun alanteen itäpäässä aivan tien vieressä, myös siinä tavattiin paksu huuhtoumiskerros. Tämä painanne on mitoiltaan jokseenkin samanlainen kuin edellä kuvattu. Alueelta on löytynyt kvartsi-iskoksia, jotka on jätetty paikoilleen. Risteyksestä noin 50 m koilliseen on painauma, jonka halkaisija on 4–5 m ja syvyys noin 30 cm. Tästä n. 50 m länteen on toinen vastaavankokoinen painanne. |
| metsakeskus.630010043 |
630 |
Perukan kansakoulu NW |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
476228.20700000 |
7113860.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoesta 400–500 m koilliseen, Sainijärven luoteispäästä noin 1 km luoteeseen Perukantien pohjoispuolella. Palokankaan reunaa kulkevalta metsätieltä ja sen varrelta on löytynyt kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä ja likamaata. Näistä noin 100 m länsiluoteeseen on halkaisijaltaan 4–5 m ja syvyydeltään 40–50 cm oleva kuopanne.
Vuoden 1996, 2006 sekä 2014 tarkastusten havaintojen perustella arvioitiin noin kaakko-luode -suuntaisella hiekkaisella muinaisella rantamuodostumalla sijaitsevan asuinpaikan pituudeksi noin 60 m ja leveydeksi 25 m. Alue oli hyvin säilynyt ja muokkamaton.
Vuonna 2018 tilan pohjoisreunaa pitkin kulkevaksi suunnitellun sähkönsiirron voimajohtolinjauksen inventoinnissa alueen maaperä todettiin metsänkäsittelyssä muokatuksi laikuttamalla. Tarkastuksen yhteydessä kaksi mahdollista kuoppa-/asumuspainanne jäännöstä havaittiin aiemman löytöalueen vaiheilla ja löytöjä havaittiiin laikutusalueella myös aiemmista havainnoista luoteeseen. Sen sijaan aiemmin todetusta kuopparakenteesta 2 pohjoisempana tilanrajalla ei ole mainintaa. Edelleen pohjoisempana on kaksi tervahautaa (erillinen kohde Palokangas).
Voimalinjainventoinnissa havaitun muokkauksen takia alueella oli katselmus lokakuussa 2018. Siinä todelliset vauriot todettiin vähäisiksi (kevyt pintalaikutus). Havaittujen löytökohtien perusteella tehtiin aluerajaus (ks. myös alakohteet). Vuoden 2018 painannehavainnot 2 ja 3 on arvioitu maannosprofiilin perusteella myöhäisiksi ilmiöiksi. Myös pohjoisessa tilanajalla sijaitseva painanne 2 (2006 ja 2014) lienee melko myöhäinen. |
| metsakeskus.630010046 |
630 |
Lamujoen niska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463263.45200000 |
7103384.86500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Lamujärven rannalla Lamujoen niskan itäpuolella, Niskalammen ja Lamujärven välisen niemen etelärannalla. Kyseessä on hiekkainen niemeke, jonka itäpuolella on alava suo. Itse niemeke on kuivaa maata. Niemekkeen vesirajasta on löydetty liuskekärjen katkelma ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.630010047 |
630 |
Madetojan ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463643.30100000 |
7103314.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Lamujärven rannalla Lamujoen niskasta 300–650 metriä itäkaakkoon. Alue on soisesta rannasta poikkeavaa korkeampaa ja kuivempaa hiekkakangasta. Rantapellosta ja rantatörmän alapuolelta vesirajasta on löydetty tasataltta, kivilaji-iskos ja kvartsi-iskoksia.
Paikka tunnetaan myös nimellä Madeojan ranta. |
| metsakeskus.630010048 |
630 |
Soidinkangas, itäreuna |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
461985.00000000 |
7104311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010048 |
Kohde sijaitsee Kokkolantien ja Tölppääntien risteyksestä 400 m etelään Lamujärven luoteispuolella Ruijannevan länsipuolella. Kahden sorakuopan välisellä kapealla mäntyä kasvavan kankaan reunalla on kaksi pyöreää kuoppaa, joiden halkaisija on noin 4 m, syvyys 60–80 cm ja keskinäinen etäisyys 15 m.
2024: Kohde tarkastettiin tien varteen tehdyn kaapeloinnin jälkeen. Molempien kuoppien tien puoleiset reunat ovat vaurioituneet kaapeloinnin aikana. Eteläisemmän kuopan vauriot kohdistuvat sen vallirakenteeseen ja pohjoisemman kuopan osalta myös kuopan länsireuna on pienialaisesti vaurioitunut. Pohjoisempaa kuoppaa on myös täytetty soralla.
Kuopille mitattiin koordinaatit. Kohteeseen liittyy myös tien toisella puolella olevat kaksi kuoppaa, joiden tarkemmat tiedot on merkitty alakohteisiin. Kohteen aluerajausta on supistettu tarkastuksen jälkeen sen pohjois- ja eteläpäädystä. Myös kohteen sijaintikoordinaattia on muutettu, nyt se vastaa kuopan 1 sijaintia. |
| metsakeskus.630010049 |
630 |
Kivijärvi NW |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
461824.00200000 |
7112641.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010049 |
Asumuspainanteet sijaitsevat Kivijärven rannalla, Kivijärvenojan niskasta noin 700 m pohjoiskoilliseen. Kohteessa on noin 100 metrin matkalla yhdeksän eri kokoista ja muotoista asumuspainannetta. Pyöreiden painanteiden halkaisija on 2–5 m ja soikeiden pinta-ala on 7–8 x 4–5 m, syvyys 20–40 cm. Lisäksi alueella on iso tervahauta, halkaisijaltaan noin 17-19 m ja runsaat 2 m syvä valleilta pohjaan mitattuna (tervahaudan yhtenäiskoordinaatit: x=7115726; y=3462078).
Painanteista noin 800 m itään on havaittu mahdollisia asumuspainanteita ks. kohde Kivijärvi 2.
2024: Kohde tarkistettiin 5p vinovalovarjesteaineiston perusteella. Kohteen luoteisosasta paikannettiin kaksi uutta asumuspainannetta ja eteläosasta 10 uutta painannetta. Myös alueelta aiemmin tunnetulle 9 painanteelle mitattiin nyt koordinaatit. Alueelta tunnetaan tällä hetkellä 21 asumuspainannetta, yksi tervahauta ja yksi kiuasrakenne. Useiden asumuspainanteiden yli on ajettu metsätyökoneilla. Kohteen aluerajausta laajennettiin asumuspainanteiden levinnän mukaisesti.
Alueelta paikannettiin myös kiuas ja siihen liittyvä pirtin pohja, kohteen tiedot on lisätty alakohteisiin. |
| metsakeskus.630010049 |
630 |
Kivijärvi NW |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
461824.00200000 |
7112641.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010049 |
Asumuspainanteet sijaitsevat Kivijärven rannalla, Kivijärvenojan niskasta noin 700 m pohjoiskoilliseen. Kohteessa on noin 100 metrin matkalla yhdeksän eri kokoista ja muotoista asumuspainannetta. Pyöreiden painanteiden halkaisija on 2–5 m ja soikeiden pinta-ala on 7–8 x 4–5 m, syvyys 20–40 cm. Lisäksi alueella on iso tervahauta, halkaisijaltaan noin 17-19 m ja runsaat 2 m syvä valleilta pohjaan mitattuna (tervahaudan yhtenäiskoordinaatit: x=7115726; y=3462078).
Painanteista noin 800 m itään on havaittu mahdollisia asumuspainanteita ks. kohde Kivijärvi 2.
2024: Kohde tarkistettiin 5p vinovalovarjesteaineiston perusteella. Kohteen luoteisosasta paikannettiin kaksi uutta asumuspainannetta ja eteläosasta 10 uutta painannetta. Myös alueelta aiemmin tunnetulle 9 painanteelle mitattiin nyt koordinaatit. Alueelta tunnetaan tällä hetkellä 21 asumuspainannetta, yksi tervahauta ja yksi kiuasrakenne. Useiden asumuspainanteiden yli on ajettu metsätyökoneilla. Kohteen aluerajausta laajennettiin asumuspainanteiden levinnän mukaisesti.
Alueelta paikannettiin myös kiuas ja siihen liittyvä pirtin pohja, kohteen tiedot on lisätty alakohteisiin. |
| metsakeskus.630010049 |
630 |
Kivijärvi NW |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
461824.00200000 |
7112641.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010049 |
Asumuspainanteet sijaitsevat Kivijärven rannalla, Kivijärvenojan niskasta noin 700 m pohjoiskoilliseen. Kohteessa on noin 100 metrin matkalla yhdeksän eri kokoista ja muotoista asumuspainannetta. Pyöreiden painanteiden halkaisija on 2–5 m ja soikeiden pinta-ala on 7–8 x 4–5 m, syvyys 20–40 cm. Lisäksi alueella on iso tervahauta, halkaisijaltaan noin 17-19 m ja runsaat 2 m syvä valleilta pohjaan mitattuna (tervahaudan yhtenäiskoordinaatit: x=7115726; y=3462078).
Painanteista noin 800 m itään on havaittu mahdollisia asumuspainanteita ks. kohde Kivijärvi 2.
2024: Kohde tarkistettiin 5p vinovalovarjesteaineiston perusteella. Kohteen luoteisosasta paikannettiin kaksi uutta asumuspainannetta ja eteläosasta 10 uutta painannetta. Myös alueelta aiemmin tunnetulle 9 painanteelle mitattiin nyt koordinaatit. Alueelta tunnetaan tällä hetkellä 21 asumuspainannetta, yksi tervahauta ja yksi kiuasrakenne. Useiden asumuspainanteiden yli on ajettu metsätyökoneilla. Kohteen aluerajausta laajennettiin asumuspainanteiden levinnän mukaisesti.
Alueelta paikannettiin myös kiuas ja siihen liittyvä pirtin pohja, kohteen tiedot on lisätty alakohteisiin. |
| metsakeskus.630010049 |
630 |
Kivijärvi NW |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
461824.00200000 |
7112641.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010049 |
Asumuspainanteet sijaitsevat Kivijärven rannalla, Kivijärvenojan niskasta noin 700 m pohjoiskoilliseen. Kohteessa on noin 100 metrin matkalla yhdeksän eri kokoista ja muotoista asumuspainannetta. Pyöreiden painanteiden halkaisija on 2–5 m ja soikeiden pinta-ala on 7–8 x 4–5 m, syvyys 20–40 cm. Lisäksi alueella on iso tervahauta, halkaisijaltaan noin 17-19 m ja runsaat 2 m syvä valleilta pohjaan mitattuna (tervahaudan yhtenäiskoordinaatit: x=7115726; y=3462078).
Painanteista noin 800 m itään on havaittu mahdollisia asumuspainanteita ks. kohde Kivijärvi 2.
2024: Kohde tarkistettiin 5p vinovalovarjesteaineiston perusteella. Kohteen luoteisosasta paikannettiin kaksi uutta asumuspainannetta ja eteläosasta 10 uutta painannetta. Myös alueelta aiemmin tunnetulle 9 painanteelle mitattiin nyt koordinaatit. Alueelta tunnetaan tällä hetkellä 21 asumuspainannetta, yksi tervahauta ja yksi kiuasrakenne. Useiden asumuspainanteiden yli on ajettu metsätyökoneilla. Kohteen aluerajausta laajennettiin asumuspainanteiden levinnän mukaisesti.
Alueelta paikannettiin myös kiuas ja siihen liittyvä pirtin pohja, kohteen tiedot on lisätty alakohteisiin. |
| metsakeskus.630010050 |
630 |
Suksikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
467521.78100000 |
7090679.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010050 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suksikankaan talosta 1,3 km itäkaakkoon Suksikankaan itäreunalla, kankaan kapeimman kohdan pohjoispuolella suon reunan ja metsätien välissä metsätien lähellä. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan tasaisella päällyställä, tien itäpuolella olevasta tervahaudasta pohjoiseen, todettiin vuoden 1996 inventoinnissa puolenkymmentä mahdollista pyyntikuoppia. Kuoppien halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 50 cm.
Metsätien leventämissuunnitelman takia vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa alueella todettiin 15 kuoppaa, joista ainakin pääosaa voi pitää pyyntikuoppina. Lisäksi peruskarttaan merkityillä alueilla todettiin kolme tervahautaa sekä joitakin selvästi myöhäisiä kaivantoja tai kuoppia. Kuopat sijoittuvat noin 1,5 km matkalle, kun myös eteläisimmät tervahaudat huomioidaan.
2022: Inventoinnissa havaittiin yksi uusi pyyntikuoppa, alakohde Kuoppa 20. Lisäksi mj-rekisterissä alakohteena Tervahauta (9) ollut rakenne kairattiin, eikä siitä havaittu hiiltä tai muita merkkejä tervanpoltosta – tämän johdosta sekä sen pienen koon ja kellarimaisen muodon perusteella sen tulkitaan olevan kellari eikä tervahauta (nyt alakohde Kellari). Hankealueen ulkopuolisia alakohteita (Kuoppa 14, Tervahauta (15) sekä Kuopat 16–19) ei tarkastettu inventoinnin aikana. |
| metsakeskus.630010050 |
630 |
Suksikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
467521.78100000 |
7090679.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010050 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suksikankaan talosta 1,3 km itäkaakkoon Suksikankaan itäreunalla, kankaan kapeimman kohdan pohjoispuolella suon reunan ja metsätien välissä metsätien lähellä. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan tasaisella päällyställä, tien itäpuolella olevasta tervahaudasta pohjoiseen, todettiin vuoden 1996 inventoinnissa puolenkymmentä mahdollista pyyntikuoppia. Kuoppien halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 50 cm.
Metsätien leventämissuunnitelman takia vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa alueella todettiin 15 kuoppaa, joista ainakin pääosaa voi pitää pyyntikuoppina. Lisäksi peruskarttaan merkityillä alueilla todettiin kolme tervahautaa sekä joitakin selvästi myöhäisiä kaivantoja tai kuoppia. Kuopat sijoittuvat noin 1,5 km matkalle, kun myös eteläisimmät tervahaudat huomioidaan.
2022: Inventoinnissa havaittiin yksi uusi pyyntikuoppa, alakohde Kuoppa 20. Lisäksi mj-rekisterissä alakohteena Tervahauta (9) ollut rakenne kairattiin, eikä siitä havaittu hiiltä tai muita merkkejä tervanpoltosta – tämän johdosta sekä sen pienen koon ja kellarimaisen muodon perusteella sen tulkitaan olevan kellari eikä tervahauta (nyt alakohde Kellari). Hankealueen ulkopuolisia alakohteita (Kuoppa 14, Tervahauta (15) sekä Kuopat 16–19) ei tarkastettu inventoinnin aikana. |
| metsakeskus.630010050 |
630 |
Suksikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
467521.78100000 |
7090679.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010050 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suksikankaan talosta 1,3 km itäkaakkoon Suksikankaan itäreunalla, kankaan kapeimman kohdan pohjoispuolella suon reunan ja metsätien välissä metsätien lähellä. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan tasaisella päällyställä, tien itäpuolella olevasta tervahaudasta pohjoiseen, todettiin vuoden 1996 inventoinnissa puolenkymmentä mahdollista pyyntikuoppia. Kuoppien halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 50 cm.
Metsätien leventämissuunnitelman takia vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa alueella todettiin 15 kuoppaa, joista ainakin pääosaa voi pitää pyyntikuoppina. Lisäksi peruskarttaan merkityillä alueilla todettiin kolme tervahautaa sekä joitakin selvästi myöhäisiä kaivantoja tai kuoppia. Kuopat sijoittuvat noin 1,5 km matkalle, kun myös eteläisimmät tervahaudat huomioidaan.
2022: Inventoinnissa havaittiin yksi uusi pyyntikuoppa, alakohde Kuoppa 20. Lisäksi mj-rekisterissä alakohteena Tervahauta (9) ollut rakenne kairattiin, eikä siitä havaittu hiiltä tai muita merkkejä tervanpoltosta – tämän johdosta sekä sen pienen koon ja kellarimaisen muodon perusteella sen tulkitaan olevan kellari eikä tervahauta (nyt alakohde Kellari). Hankealueen ulkopuolisia alakohteita (Kuoppa 14, Tervahauta (15) sekä Kuopat 16–19) ei tarkastettu inventoinnin aikana. |
| metsakeskus.630010050 |
630 |
Suksikangas |
10002 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
467521.78100000 |
7090679.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010050 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suksikankaan talosta 1,3 km itäkaakkoon Suksikankaan itäreunalla, kankaan kapeimman kohdan pohjoispuolella suon reunan ja metsätien välissä metsätien lähellä. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan tasaisella päällyställä, tien itäpuolella olevasta tervahaudasta pohjoiseen, todettiin vuoden 1996 inventoinnissa puolenkymmentä mahdollista pyyntikuoppia. Kuoppien halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 50 cm.
Metsätien leventämissuunnitelman takia vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa alueella todettiin 15 kuoppaa, joista ainakin pääosaa voi pitää pyyntikuoppina. Lisäksi peruskarttaan merkityillä alueilla todettiin kolme tervahautaa sekä joitakin selvästi myöhäisiä kaivantoja tai kuoppia. Kuopat sijoittuvat noin 1,5 km matkalle, kun myös eteläisimmät tervahaudat huomioidaan.
2022: Inventoinnissa havaittiin yksi uusi pyyntikuoppa, alakohde Kuoppa 20. Lisäksi mj-rekisterissä alakohteena Tervahauta (9) ollut rakenne kairattiin, eikä siitä havaittu hiiltä tai muita merkkejä tervanpoltosta – tämän johdosta sekä sen pienen koon ja kellarimaisen muodon perusteella sen tulkitaan olevan kellari eikä tervahauta (nyt alakohde Kellari). Hankealueen ulkopuolisia alakohteita (Kuoppa 14, Tervahauta (15) sekä Kuopat 16–19) ei tarkastettu inventoinnin aikana. |
| metsakeskus.630010050 |
630 |
Suksikangas |
10002 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
467521.78100000 |
7090679.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010050 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suksikankaan talosta 1,3 km itäkaakkoon Suksikankaan itäreunalla, kankaan kapeimman kohdan pohjoispuolella suon reunan ja metsätien välissä metsätien lähellä. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan tasaisella päällyställä, tien itäpuolella olevasta tervahaudasta pohjoiseen, todettiin vuoden 1996 inventoinnissa puolenkymmentä mahdollista pyyntikuoppia. Kuoppien halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 50 cm.
Metsätien leventämissuunnitelman takia vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa alueella todettiin 15 kuoppaa, joista ainakin pääosaa voi pitää pyyntikuoppina. Lisäksi peruskarttaan merkityillä alueilla todettiin kolme tervahautaa sekä joitakin selvästi myöhäisiä kaivantoja tai kuoppia. Kuopat sijoittuvat noin 1,5 km matkalle, kun myös eteläisimmät tervahaudat huomioidaan.
2022: Inventoinnissa havaittiin yksi uusi pyyntikuoppa, alakohde Kuoppa 20. Lisäksi mj-rekisterissä alakohteena Tervahauta (9) ollut rakenne kairattiin, eikä siitä havaittu hiiltä tai muita merkkejä tervanpoltosta – tämän johdosta sekä sen pienen koon ja kellarimaisen muodon perusteella sen tulkitaan olevan kellari eikä tervahauta (nyt alakohde Kellari). Hankealueen ulkopuolisia alakohteita (Kuoppa 14, Tervahauta (15) sekä Kuopat 16–19) ei tarkastettu inventoinnin aikana. |
| metsakeskus.630010050 |
630 |
Suksikangas |
10002 |
12009 |
13000 |
11004 |
27000 |
467521.78100000 |
7090679.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010050 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suksikankaan talosta 1,3 km itäkaakkoon Suksikankaan itäreunalla, kankaan kapeimman kohdan pohjoispuolella suon reunan ja metsätien välissä metsätien lähellä. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan tasaisella päällyställä, tien itäpuolella olevasta tervahaudasta pohjoiseen, todettiin vuoden 1996 inventoinnissa puolenkymmentä mahdollista pyyntikuoppia. Kuoppien halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 50 cm.
Metsätien leventämissuunnitelman takia vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa alueella todettiin 15 kuoppaa, joista ainakin pääosaa voi pitää pyyntikuoppina. Lisäksi peruskarttaan merkityillä alueilla todettiin kolme tervahautaa sekä joitakin selvästi myöhäisiä kaivantoja tai kuoppia. Kuopat sijoittuvat noin 1,5 km matkalle, kun myös eteläisimmät tervahaudat huomioidaan.
2022: Inventoinnissa havaittiin yksi uusi pyyntikuoppa, alakohde Kuoppa 20. Lisäksi mj-rekisterissä alakohteena Tervahauta (9) ollut rakenne kairattiin, eikä siitä havaittu hiiltä tai muita merkkejä tervanpoltosta – tämän johdosta sekä sen pienen koon ja kellarimaisen muodon perusteella sen tulkitaan olevan kellari eikä tervahauta (nyt alakohde Kellari). Hankealueen ulkopuolisia alakohteita (Kuoppa 14, Tervahauta (15) sekä Kuopat 16–19) ei tarkastettu inventoinnin aikana. |
| metsakeskus.630010050 |
630 |
Suksikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
467521.78100000 |
7090679.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010050 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suksikankaan talosta 1,3 km itäkaakkoon Suksikankaan itäreunalla, kankaan kapeimman kohdan pohjoispuolella suon reunan ja metsätien välissä metsätien lähellä. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan tasaisella päällyställä, tien itäpuolella olevasta tervahaudasta pohjoiseen, todettiin vuoden 1996 inventoinnissa puolenkymmentä mahdollista pyyntikuoppia. Kuoppien halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 50 cm.
Metsätien leventämissuunnitelman takia vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa alueella todettiin 15 kuoppaa, joista ainakin pääosaa voi pitää pyyntikuoppina. Lisäksi peruskarttaan merkityillä alueilla todettiin kolme tervahautaa sekä joitakin selvästi myöhäisiä kaivantoja tai kuoppia. Kuopat sijoittuvat noin 1,5 km matkalle, kun myös eteläisimmät tervahaudat huomioidaan.
2022: Inventoinnissa havaittiin yksi uusi pyyntikuoppa, alakohde Kuoppa 20. Lisäksi mj-rekisterissä alakohteena Tervahauta (9) ollut rakenne kairattiin, eikä siitä havaittu hiiltä tai muita merkkejä tervanpoltosta – tämän johdosta sekä sen pienen koon ja kellarimaisen muodon perusteella sen tulkitaan olevan kellari eikä tervahauta (nyt alakohde Kellari). Hankealueen ulkopuolisia alakohteita (Kuoppa 14, Tervahauta (15) sekä Kuopat 16–19) ei tarkastettu inventoinnin aikana. |
| metsakeskus.630010050 |
630 |
Suksikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
467521.78100000 |
7090679.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010050 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suksikankaan talosta 1,3 km itäkaakkoon Suksikankaan itäreunalla, kankaan kapeimman kohdan pohjoispuolella suon reunan ja metsätien välissä metsätien lähellä. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan tasaisella päällyställä, tien itäpuolella olevasta tervahaudasta pohjoiseen, todettiin vuoden 1996 inventoinnissa puolenkymmentä mahdollista pyyntikuoppia. Kuoppien halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 50 cm.
Metsätien leventämissuunnitelman takia vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa alueella todettiin 15 kuoppaa, joista ainakin pääosaa voi pitää pyyntikuoppina. Lisäksi peruskarttaan merkityillä alueilla todettiin kolme tervahautaa sekä joitakin selvästi myöhäisiä kaivantoja tai kuoppia. Kuopat sijoittuvat noin 1,5 km matkalle, kun myös eteläisimmät tervahaudat huomioidaan.
2022: Inventoinnissa havaittiin yksi uusi pyyntikuoppa, alakohde Kuoppa 20. Lisäksi mj-rekisterissä alakohteena Tervahauta (9) ollut rakenne kairattiin, eikä siitä havaittu hiiltä tai muita merkkejä tervanpoltosta – tämän johdosta sekä sen pienen koon ja kellarimaisen muodon perusteella sen tulkitaan olevan kellari eikä tervahauta (nyt alakohde Kellari). Hankealueen ulkopuolisia alakohteita (Kuoppa 14, Tervahauta (15) sekä Kuopat 16–19) ei tarkastettu inventoinnin aikana. |
| metsakeskus.630010050 |
630 |
Suksikangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
467521.78100000 |
7090679.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010050 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suksikankaan talosta 1,3 km itäkaakkoon Suksikankaan itäreunalla, kankaan kapeimman kohdan pohjoispuolella suon reunan ja metsätien välissä metsätien lähellä. Alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan tasaisella päällyställä, tien itäpuolella olevasta tervahaudasta pohjoiseen, todettiin vuoden 1996 inventoinnissa puolenkymmentä mahdollista pyyntikuoppia. Kuoppien halkaisija on noin 4 m ja syvyys noin 50 cm.
Metsätien leventämissuunnitelman takia vuonna 2011 tehdyssä tarkastuksessa alueella todettiin 15 kuoppaa, joista ainakin pääosaa voi pitää pyyntikuoppina. Lisäksi peruskarttaan merkityillä alueilla todettiin kolme tervahautaa sekä joitakin selvästi myöhäisiä kaivantoja tai kuoppia. Kuopat sijoittuvat noin 1,5 km matkalle, kun myös eteläisimmät tervahaudat huomioidaan.
2022: Inventoinnissa havaittiin yksi uusi pyyntikuoppa, alakohde Kuoppa 20. Lisäksi mj-rekisterissä alakohteena Tervahauta (9) ollut rakenne kairattiin, eikä siitä havaittu hiiltä tai muita merkkejä tervanpoltosta – tämän johdosta sekä sen pienen koon ja kellarimaisen muodon perusteella sen tulkitaan olevan kellari eikä tervahauta (nyt alakohde Kellari). Hankealueen ulkopuolisia alakohteita (Kuoppa 14, Tervahauta (15) sekä Kuopat 16–19) ei tarkastettu inventoinnin aikana. |
| metsakeskus.630010053 |
630 |
Selkämaankangas |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
471390.14700000 |
7115420.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010053 |
Kivessä oleva punavärillä tehty merkintä sijaitsee Kurkelanjärvestä noin 1 km etelälounaaseen, Selkämaankankaan korkeimman kohdan koillisreunalla. Alueella on kolme isoa maakiveä. Itäisimmän kiven noin 1 m korkean ja 1,6 m leveän kiven sileään pystysuoraan ja tasaiseen pintaan on tehty punavärillä (punamullalla) merkintöjä. Merkintöjen korkeus on noin 45 cm ja leveys 60 cm ja siinä on neljä riviä. Päällimmäisenä on risti. Toisen rivin vasen laita on epäselvä, oikeassa laidassa erottuu mahdollisia kirjaimia ja lopuksi numeroita (yhteensä ehkä seitsemästä merkistä kolme viimeistä ovat ehkä VI 8). Kolmas rivi on jälleen lyhyempi, ilmeisesti kolme merkkiä ( X VI) . Alin eli neljäs rivi on pisin. Siinä erottuu seuraavaa, epävarma tulkinta suluissa: S 1 7 (8?) (9?) + (=risti) 1 (8?) (0?) 9.
Kiveä pitää jollakin tavalla kuolemaan liittyvänä mahdollisine syntymä- ja kuolinaikoineen. Mahdollisesti on kyse karsikosta, joskin tunnetut kivikarsikot ovat yleensä nuorempia ja kiveen hakattuja.
2022: Kohdekoordinaattien kohdalta ei löytynyt kuvailtua kiveä, kivi kuitenkin sijainnee jossakin ilmoitettujen koordinaattien lähellä. Kivestä on kuva vuonna 2011 julkaistussa paikallishistoriassa. Perimätiedon mukaan kiven merkinnät on tehty isonvihan aikaan kaatuneen sotapäällikön muistoksi (ks. Leiviskä Matti, Tavastkenkä: tietoa ja tarinoita Pyhännän kunnan Tavaskengän kylästä kivikaudelta 2000-luvulle. 2011. S. 149). Alueella kasvoi harvennettua mänty-kuusimetsää, edellä mainitun valokuvan perusteella paikalla on tehty hakkuita kuvan ottamisen jälkeen. Kohteen pohjois-luoteispuolella n. 60-80 metrin etäisyydellä kulkevan tilarajan ja talvitien tuntumassa on laajahko puutavaran lastauspaikka, jossa on raivattuja kiviä. |
| metsakeskus.630010054 |
630 |
Sotasaaret |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
471790.02000000 |
7105474.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630010054 |
Hakkaukset sijaitsevat Iisalmentien varrella Kajaanintien risteyksestä 4,7 km kaakkoon tietä myöten. Paikalla on kaksi soiden ympäröimää saareketta, joista läntisemmässä olevaan maakiveen on hakattu merkintä 1808–09. Hakkaus on kiven eteläsyrjällä, kiven alla olevan onkalon yläpuolella. Sotasaarella kerrotaan olleen Sandelsin joukkojen asemat suomen sodan aikana.
Kohteen muinaisjäännösalueen rajaus lisätty rekisteriin 30.6.2023 lidarin perusteella. |
| metsakeskus.630040007 |
630 |
Perioja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466346.00000000 |
7107645.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.630040007 |
Pyhännänjärven etelärannalla, Periojan (Pero-ojan, Tammapuron) varrella sijaitsevasta Periojan talosta on Kansallismuseon kokoelmiin saatu kaksi reikäkiveä(KM 2477:86-87). Niiden löytöpaikaksi on ilmoitettu Pössärinniemi. Tämän nimistä niemeä ei enää paikkakuntalaisten keskuudessa tunnettu vuoden 1996 inventoinnin aikaan, eikä näiden alueiden tarkastus ja suoritettu kysely ei tuottanut tulosta.
Vuonna 2013 saadun tiedon mukaan löytöpaikka voi olla noin 120-140 m talon itäpuolella olevan pellon alakulma Tammapurton länsipuolella. Pintapuolisessa tarkastuksessa kynnöksessä ei kuitenkaan havaittu merkkejä asuinpaikasta, eikä uusista löydöistä ollut tietoa.
Vuoden 2017 inventoinnissa arvioitiin, että Periojan reikäkiven (-kivien) löytöpaikka voisi sijaita nykyisellä Kirkkoniemellä, jonka aiempi nimi oli Pessarinniemi, vuoden 1779 isojakokartalla kirjoitusmuodossa Pessarin Niemi. Nykyisin ojitusten takia hieman kuivahtaneen Periojan suun arvioitiin myös jo esihistoriallisella ajalla voineen olla kalastuspaikkana, eivätkä esinelöydöt sen lähistöltä olisi yllättäviä.
Kuitenkin on Kansallismuseoon vuonna 2005 saatu kyntötöissä 2003 ja 2004 löytyneet kourutaltta sekä kiviesineen teelmä (KM 35504:1-2) sekä vielä perunannostossa 2013 löytynyt kivikirves (KM 39549), jotka löytietojen mukaan ovat maakunnallisesti arvokkaan Periojan talon ja puron puolivälistä, pellon kohdalla kulkevan tilanrajan itäpuoleisen Mullikon tilan puolelta (630-402-40-9). Paikalla oli havaittu myös palanutta kiveä.
Näiden tietojen perusteella on varsin mahdollista, että tällä melko matalalla ja savisella alueella on kivikautinen asuinpaikka, ja myös 1800-luvulla Periojan talosta saatu reikäkivipari olisi tältä alueelta peräisin. |
| metsakeskus.632000001 |
167 |
Saarela |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
653537.49900000 |
6928725.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.632000001 |
Ortodoksikalmisto on tullut esille 1920-1930 -luvulla hiekkaa ajettaessa. Silloin alueelta löytyi 60-70 cm syvältä useita vainajia. 1960-luvun lopussa on ollut nähtävissä luita hiekkakuopassa. Viljelyspellon kohdalla on ollut nähtävissä aikoinaan kuopanteita ja myös pellolta on tullut ihmisen luita. Muutaman sadan metrin päässä on ollut tsasouna. Se on ollut alueen korkeimmalla kohdalla. Lisäksi alueelta on 1700-luvun rahojen kätkölöytö. |
| metsakeskus.632000001 |
167 |
Saarela |
10002 |
12003 |
13040 |
11006 |
27000 |
653537.49900000 |
6928725.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.632000001 |
Ortodoksikalmisto on tullut esille 1920-1930 -luvulla hiekkaa ajettaessa. Silloin alueelta löytyi 60-70 cm syvältä useita vainajia. 1960-luvun lopussa on ollut nähtävissä luita hiekkakuopassa. Viljelyspellon kohdalla on ollut nähtävissä aikoinaan kuopanteita ja myös pellolta on tullut ihmisen luita. Muutaman sadan metrin päässä on ollut tsasouna. Se on ollut alueen korkeimmalla kohdalla. Lisäksi alueelta on 1700-luvun rahojen kätkölöytö. |
| metsakeskus.632000002 |
167 |
Pylölä |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
653297.59200000 |
6928905.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.632000002 |
Ortodoksikalmisto sijaitsee entisen Sintsojärven rannalla. Kohde löytyi 1940-luvulla hiekkaa otettaessa. Tällöin tuli esille useita vainajia. Sijainti ei ole täysin varma, mutta todennäköisesti kalmiston paikka on noin 200 metriä Saarelan talosta pohjoiseen.
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteen pohjoispuolella havaittiin kaksi soikeaa, mahdollisiksi hautapainanteiksi tulkittua painannetta, mutta kyse saattaa olla myös vanhoista kellari- tai säilytyskuopista. |
| metsakeskus.632010001 |
167 |
Saviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
649984.95800000 |
6920253.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.632010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Onkamon länsipuolella Saviniemen tyvessä, rannasta noin 200 m:n päässä ja Peltolan talosta 200-400 m itään. Alue on kivikkoista mäntykangasta. Alueen halki kulkee rantamökeille vievä tie. Asuinpaikka-alueella on 3-5 asumuksenpohjaa, joiden halkaisija on noin 4,5 m. Ne näkyvät maastossa matalina painaumina. Asuinpaikalla on suoritettu tutkimuksia vuosina 1960 ja 1961 ja tutkittu yhteensä 139 m². Vuoden 1961 kaivauksissa on tutkittu yksi punamultahauta. Asuinpaikkaa on kutsuttu myös Rinkumäeksi. |
| metsakeskus.632010001 |
167 |
Saviniemi |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
649984.95800000 |
6920253.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.632010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Onkamon länsipuolella Saviniemen tyvessä, rannasta noin 200 m:n päässä ja Peltolan talosta 200-400 m itään. Alue on kivikkoista mäntykangasta. Alueen halki kulkee rantamökeille vievä tie. Asuinpaikka-alueella on 3-5 asumuksenpohjaa, joiden halkaisija on noin 4,5 m. Ne näkyvät maastossa matalina painaumina. Asuinpaikalla on suoritettu tutkimuksia vuosina 1960 ja 1961 ja tutkittu yhteensä 139 m². Vuoden 1961 kaivauksissa on tutkittu yksi punamultahauta. Asuinpaikkaa on kutsuttu myös Rinkumäeksi. |
| metsakeskus.632010002 |
167 |
Porolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
650138.89900000 |
6921358.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.632010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Onkamon länsirannalla, Suuren Porolahden pohjukassa olevalla rantapellolla, joka on Porolahden talosta kaakkoon. Paikalta on löytynyt varhaismetallikautista keramiikkaa, kvartsia ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.632010003 |
167 |
Kaskiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
663349.56400000 |
6924106.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.632010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Rauansalon koulusta noin 1,5 km itäkoilliseen, Rauanjärven länisrannalla olevan Kaskiniemen etelälaidassa, kesämökkialueella. Asuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta. |
| metsakeskus.632010004 |
167 |
Tuohimäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
651775.22900000 |
6922868.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.632010004 |
Pienen Onkamon pohjoispuolella, Tikkalaan vievän tien ja järven välillä, Lotokanjoesta noin 500 m itään, peltoalueen laidalla on kolme kiviröykkiötä, joista yhden halkaisija on noin 15 m, toisen koko noin 25 x 10 x 2-3 ja kolmannen 6 x 4 x 1,5 m. Röykkiöiden päällä kasvaa puita. |
| metsakeskus.632010005 |
167 |
Nivanjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
648839.41100000 |
6923248.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.632010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieni-Onkamosta Pyhäselkään laskevan Nivanjoen pohjoisrannalla, harjun rinteellä, Hammaslahdentien itäpuolella. Asuinpaikalla on kolme löytökeskittymää vajaan 400 metrin pituisella alueella pellon pohjoisreunalla. Löydöt ovat pellon ojaleikkauksesta ja pellon pinnalta. |
| metsakeskus.632010006 |
167 |
Alttinakivi |
10002 |
12006 |
13085 |
11002 |
27000 |
654017.33400000 |
6921108.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.632010006 |
Alttinakivi sijaitsee Alttinan talon ja Tikkalaan johtavan tien eteläpuolella, aivan riihen vieressä. Se on 4,5 x 5 x 2 m kooltaan ja sen kerrotaan olleen uhri- tai käräjäkivi. Myös kauppaa on käyty sen luona. Tähän viittaa käsite alttinaraha. |
| metsakeskus.633010001 |
729 |
Kekonlampi |
10002 |
12004 |
13044 |
11028 |
27000 |
378145.25600000 |
6947317.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.633010001 |
Kohde sijaitsee Pylkönmäen ja Multian kuntien rajan tuntumassa, Kukonkylässä, Kekonlammen koillisrannalla, noin 20 m päässä rannasta ja 10 m päässä polulta (nykyisin metsäautotie?). Alue on kangasmaastoa. Paikalla on pyöreä, sammaloitunut ja läpimitaltaan noin 3 m kokoinen kiviröykkiö, jonka korkeus noin 0,6 m. Röykkiön keskellä on penkomisjälkiä. Röykkiön keskellä olevat kivet ovat palaneet hauraiksi. Röykkiötä on arveltu eräsijan tai vanhan torpan kiukaaksi. |
| metsakeskus.633010001 |
729 |
Kekonlampi |
10002 |
12004 |
13044 |
11033 |
27000 |
378145.25600000 |
6947317.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.633010001 |
Kohde sijaitsee Pylkönmäen ja Multian kuntien rajan tuntumassa, Kukonkylässä, Kekonlammen koillisrannalla, noin 20 m päässä rannasta ja 10 m päässä polulta (nykyisin metsäautotie?). Alue on kangasmaastoa. Paikalla on pyöreä, sammaloitunut ja läpimitaltaan noin 3 m kokoinen kiviröykkiö, jonka korkeus noin 0,6 m. Röykkiön keskellä on penkomisjälkiä. Röykkiön keskellä olevat kivet ovat palaneet hauraiksi. Röykkiötä on arveltu eräsijan tai vanhan torpan kiukaaksi. |
| metsakeskus.633010003 |
729 |
Multapakanniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388083.23600000 |
6955681.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.633010003 |
Kohde sijaitsee Uodinselän länsirannalla, Multapakanniemen etelärannalla, loivalla hiekkarannalla. Alue on mäntykangasta. Kivitaltan (KM 20901) on löytänyt Pylkönmäen entisen kirkkoherra Linnan poika vuonna 1980 avoimelta hiekkarannalta. Vuoden 1991 inventoinnin yhteydessä löytökohta oli veden alla. Rantaviivan tuntumaan ja hieman ylemmäksi tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta (KM 26900:1-2). Järvi lienee transgressiivinen ja asuinpaikka on osaksi veden alla. |
| metsakeskus.633010004 |
729 |
Tervaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390394.27700000 |
6962750.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.633010004 |
Kohde sijaitsee Pylkönmäen ja Karstulan kuntien rajalla, Hepolammen koillisrannalla. Paikalla on jyrkkä, hiekkainen rantatörmä, jonka laelle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsia, luuta ja likamaata. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Asuinpaikka on täysin koskematon, suppea-alainen ja mahdollisesti mesoliittinen. Siitä noin 0,1 km kaakkoon, Karstulan kunnan puolella, on Tervakorven kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.633010005 |
729 |
Murtoniemi |
10002 |
12002 |
13026 |
11040 |
27000 |
388865.91200000 |
6956165.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.633010005 |
Kohde sijaitsee Uodinselän pohjoisrannalla, tulva-aikaan saarimaisen Murtoniemen kärjessä, Salmen talosta 450 m lounaaseen. Paikalla on kiviröykkiö, jonka halkaisija on noin 3 m ja korkeus noin 0,5 m. Muodoltaan ja sijainniltaan kyseessä voisi olla lapinraunio.
Toisaalta röykkiö on lähellä vesirajaa, noin 1 m vedenpinnan yläpuolella, joten luontainen alkuperä voi myös tulla kysymykseen. Paikasta vajaa 1 km lounaaseen on Multapakanniemen lapinrauniokohde.
|
| metsakeskus.633500001 |
729 |
Kiesimenjärvi Kuolionsaari |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
380378.34500000 |
6951983.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.633500001 |
Saarella on kertojan mukaan ollut useita kivilatomuksia. Vuonna 1928 yhdestä löytyi ihmisen pääkallon pahoin lahonnut yläosa ja tummuneita luita. Luista tehtiin ilmoitus kirkkoherralle. Metsien arviointimiesten sanotaan tuhonneet haudat (ilmeisesti v. 1939). Kohteeseen liittyvät tarinat eivät ole yhteneväisiä.
Timo Jussilan Pylkönmäen länsiosan rantayleiskaava-alueen inventointikertomuksessa v. 2003 mainitaan, että "saari on paikallisen isännän kertoman mukaan rauhoitettu" ja "täysin rakentamaton". "Tarinan mukaan saareen on haudattu muinoin tilapäisesti vainajia" ja että "kyseessä on ns. ruumissaari". "Saaressa ei ole paikallisten kertoman mukaan näkyvissä mitään merkkejä haudoista ta muista rakenteista". Paikkaa ei tarkastettu inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.635000001 |
635 |
Kostianvirta |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27007 |
353732.69400000 |
6802958.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635000001 |
Pälkäneen Kostianvirralla käytiin isonvihan aikana 1713 Ruotsi-Suomen ja Venäjän merkittävä taistelu. Taisteluvarustuksia on jäljellä Kostianvirran molemmissa päissä noin 100 metrin matkalla. Jäljellä olevat juoksuhaudat ovat osin täyttyneet maasta. Osa on kunnostettu ja rekonstruoitu vuonna 1970. Paikalle on 1900-luvun alussa pystytetty muistokivi ja opastaulu. Läheiseltä pellolta (Nenäpää) löytyi vuonna 2006 inventoinnin yhteydessä todennäköisesti Kostianvirran taisteluun liittyviä musketinkuulia (5 lyijyä, 1 rautaa).
Koska Pälkäneen Maaseutupuistoon lukeutuvaa Kostianvirran eteläpäässä sijaitsevaa kohdetta kehitetään ja muinaisjäännösalueen muistomerkki yhdistetään selkeämmin sen länsipuolelle jatkuvaan osaan muinaisjäännöstä, tehtiin alueella kesällä ja syksyllä 2013 arkeologista valvontaa kunnostuksen ja uusimisen johdosta. |
| metsakeskus.635000001 |
635 |
Kostianvirta |
10002 |
12014 |
13149 |
11006 |
27007 |
353732.69400000 |
6802958.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635000001 |
Pälkäneen Kostianvirralla käytiin isonvihan aikana 1713 Ruotsi-Suomen ja Venäjän merkittävä taistelu. Taisteluvarustuksia on jäljellä Kostianvirran molemmissa päissä noin 100 metrin matkalla. Jäljellä olevat juoksuhaudat ovat osin täyttyneet maasta. Osa on kunnostettu ja rekonstruoitu vuonna 1970. Paikalle on 1900-luvun alussa pystytetty muistokivi ja opastaulu. Läheiseltä pellolta (Nenäpää) löytyi vuonna 2006 inventoinnin yhteydessä todennäköisesti Kostianvirran taisteluun liittyviä musketinkuulia (5 lyijyä, 1 rautaa).
Koska Pälkäneen Maaseutupuistoon lukeutuvaa Kostianvirran eteläpäässä sijaitsevaa kohdetta kehitetään ja muinaisjäännösalueen muistomerkki yhdistetään selkeämmin sen länsipuolelle jatkuvaan osaan muinaisjäännöstä, tehtiin alueella kesällä ja syksyllä 2013 arkeologista valvontaa kunnostuksen ja uusimisen johdosta. |
| metsakeskus.635000002 |
635 |
Rauniokirkko |
10002 |
12003 |
13038 |
11010 |
27000 |
353562.75200000 |
6804507.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635000002 |
Pälkäneen Pyhän Mikaelin kirkko on rakennettu vuoden 1500 vaiheilla. Ensimmäisenä kirkkoon rakennettiin kirkkosali ja pohjoispuolen muurattu sakaristo. Eteläpuolen asehuone tehtiin vasta runkohuoneen valmistumisen jälkeen. Suunniteltua holvausta ei toteutettu, vain sakaristoon muurattiin kahdeksanjakoinen ristiholvi. Runkohuoneen länsipäädyn koristekomeroissa on säilynyt alkuperäisiä kalkkimaalauksia. Eteisen päädyssä on ulkosaarnastuoli ja kellotapuli on sijainnut kirkon itäpuolella nykyisen kirkkomaa-aidan kulmassa. Pälkäneen kirkko jäi pieneksi 1800-luvun alussa ja se korvattiin 1839 valmistuneella uudella kirkolla, vanhan jäädessä käyttämättömänä rapistumaan.
Kirkon perustusten vierustoilla on tehty arkeologisia kaivauksia korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Kaivauksissa on löydetty useita kirkon aikaisia hautoja, mutta lisäksi on löytynyt myös kirkkoa vanhempia keskiaikaisia hautoja sekä merkkejä rautakautisista hautauksista. |
| metsakeskus.635000002 |
635 |
Rauniokirkko |
10002 |
12003 |
13038 |
11033 |
27000 |
353562.75200000 |
6804507.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635000002 |
Pälkäneen Pyhän Mikaelin kirkko on rakennettu vuoden 1500 vaiheilla. Ensimmäisenä kirkkoon rakennettiin kirkkosali ja pohjoispuolen muurattu sakaristo. Eteläpuolen asehuone tehtiin vasta runkohuoneen valmistumisen jälkeen. Suunniteltua holvausta ei toteutettu, vain sakaristoon muurattiin kahdeksanjakoinen ristiholvi. Runkohuoneen länsipäädyn koristekomeroissa on säilynyt alkuperäisiä kalkkimaalauksia. Eteisen päädyssä on ulkosaarnastuoli ja kellotapuli on sijainnut kirkon itäpuolella nykyisen kirkkomaa-aidan kulmassa. Pälkäneen kirkko jäi pieneksi 1800-luvun alussa ja se korvattiin 1839 valmistuneella uudella kirkolla, vanhan jäädessä käyttämättömänä rapistumaan.
Kirkon perustusten vierustoilla on tehty arkeologisia kaivauksia korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Kaivauksissa on löydetty useita kirkon aikaisia hautoja, mutta lisäksi on löytynyt myös kirkkoa vanhempia keskiaikaisia hautoja sekä merkkejä rautakautisista hautauksista. |
| metsakeskus.635000003 |
635 |
Umpitarha |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
350341.07200000 |
6800171.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635000003 |
Mallasveteen pistävän pohjois-etelä -suuntaisen Huhdanniemen lounaisrannalla, Klemolan talosta 280 m luoteeseen, rantaviivan ja nykyään koivikkoa kasvavan vanhan pellon välisellä alueella on 4 kiviröykkiötä ja 4 kiviaitaa. Alueen kaakkoisosassa on noin 5 m korkea sekametsää kasvava mäki, muuten maasto on tasaista. Röykkiö 1 sijaitsee savusaunaan vievän itä-länsi-suuntaisen polun eteläpuolella, mäen lounaisrinteellä. Röykkiöt 2-4 sijaitsevat polun pohjoispuolella ja rantahuvilan länsipuolella. Kiviaidat, joita on 4 sijaitsevat polun molemmin puolin. |
| metsakeskus.635010001 |
635 |
Hirvo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
346037.79000000 |
6801490.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Mallasveden rannalla vanhalla rantatörmällä ja sen yläpuolella, nykyään kesannolla olevan savipellon etelään viettävällä rinteellä, noin 100 m Hirvonselän rannasta. Savea on viety pellolta tiilentekoon. Paikalta on löydetty mm. alkeellinen kirves, liuskekeihäänkärjen katkelma ja joitakin saviastianpaloja. Vuoden 1995 inventoinnissa voitiin asuinpaikka edelleen todeta ja pellolta poimittiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.635010001 |
635 |
Hirvo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
346037.79000000 |
6801490.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Mallasveden rannalla vanhalla rantatörmällä ja sen yläpuolella, nykyään kesannolla olevan savipellon etelään viettävällä rinteellä, noin 100 m Hirvonselän rannasta. Savea on viety pellolta tiilentekoon. Paikalta on löydetty mm. alkeellinen kirves, liuskekeihäänkärjen katkelma ja joitakin saviastianpaloja. Vuoden 1995 inventoinnissa voitiin asuinpaikka edelleen todeta ja pellolta poimittiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.635010002 |
635 |
Lahtinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346396.65000000 |
6801032.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010002 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Mallasveden Leipälänlahden koillisrannalla ent. Lahtisen talon ( nykyisin Metallityöväen ammattiosaston no 7 kesänviettopaikan) ja puutarhan itäpuolella lähellä vanhaa savenottopaikkaa, joka on kasvanut suureksi osaksi umpeen. Paikalla on savikumpare, jonka reunasta on saatu kiviesineitä ja joitakin kvartsi-iskoksia. Paikalla on vanhaa rakennuskantaa uusittu, mutta pihamaata ei ole paljoakaan muokattu. Siihen on tuotu paikoin lisää maata nurmikkoa varten. |
| metsakeskus.635010003 |
635 |
Uotila |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
350165.12800000 |
6803102.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010003 |
Kohde sijaitsee lähellä Mallasveden rantatörmää olevalla kumpareella, noin 100 m rannasta luoteeseen Seistyeen vievän tien kaakkoispuolella. Alue on kesämökin pihamaata ja joutomaata tien ympäristössä. Paikalla on epämääräisiä kiveyksiä, jotka liittyvät mahdolliseen polttokenttäkalmistoon. Mitään löytöjä ei paikalta ole tehty, mutta maa paikalla on mustaa ja hiilensekaista. Alueella on myös kaksi mahdollista röykkiötä. Paikalta on ajettu maata maanparannusaineeksi. |
| metsakeskus.635010004 |
635 |
Myttäälä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
350890.83400000 |
6803409.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010004 |
Kohde sijaitsee Myttäälän Hämeen koeaseman omenapuutarhassa, joka on raivattu louhikkoiselle lehtometsäniemekkeelle. Vuonna 1967 puutarhaa laajennettaessa löytyi pääasiassa nuoremmalle roomalaisajalle ajoittuvia löytöjä. Seuraava vuonna paikalla suoritettiin arkeologinen kaivaustutkimus, jossa todennäköisesti enin osa kalmistoa saatiin tutkituksi. Koeaseman puutarhasta noin 30 - 50 m päästä kalmistosta ja muualta kartanon mailta on löydetty myös kivikauteen kuuluvia löydöksiä. |
| metsakeskus.635010004 |
635 |
Myttäälä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
350890.83400000 |
6803409.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010004 |
Kohde sijaitsee Myttäälän Hämeen koeaseman omenapuutarhassa, joka on raivattu louhikkoiselle lehtometsäniemekkeelle. Vuonna 1967 puutarhaa laajennettaessa löytyi pääasiassa nuoremmalle roomalaisajalle ajoittuvia löytöjä. Seuraava vuonna paikalla suoritettiin arkeologinen kaivaustutkimus, jossa todennäköisesti enin osa kalmistoa saatiin tutkituksi. Koeaseman puutarhasta noin 30 - 50 m päästä kalmistosta ja muualta kartanon mailta on löydetty myös kivikauteen kuuluvia löydöksiä. |
| metsakeskus.635010004 |
635 |
Myttäälä |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27012 |
350890.83400000 |
6803409.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010004 |
Kohde sijaitsee Myttäälän Hämeen koeaseman omenapuutarhassa, joka on raivattu louhikkoiselle lehtometsäniemekkeelle. Vuonna 1967 puutarhaa laajennettaessa löytyi pääasiassa nuoremmalle roomalaisajalle ajoittuvia löytöjä. Seuraava vuonna paikalla suoritettiin arkeologinen kaivaustutkimus, jossa todennäköisesti enin osa kalmistoa saatiin tutkituksi. Koeaseman puutarhasta noin 30 - 50 m päästä kalmistosta ja muualta kartanon mailta on löydetty myös kivikauteen kuuluvia löydöksiä. |
| metsakeskus.635010004 |
635 |
Myttäälä |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27015 |
350890.83400000 |
6803409.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010004 |
Kohde sijaitsee Myttäälän Hämeen koeaseman omenapuutarhassa, joka on raivattu louhikkoiselle lehtometsäniemekkeelle. Vuonna 1967 puutarhaa laajennettaessa löytyi pääasiassa nuoremmalle roomalaisajalle ajoittuvia löytöjä. Seuraava vuonna paikalla suoritettiin arkeologinen kaivaustutkimus, jossa todennäköisesti enin osa kalmistoa saatiin tutkituksi. Koeaseman puutarhasta noin 30 - 50 m päästä kalmistosta ja muualta kartanon mailta on löydetty myös kivikauteen kuuluvia löydöksiä. |
| metsakeskus.635010004 |
635 |
Myttäälä |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27017 |
350890.83400000 |
6803409.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010004 |
Kohde sijaitsee Myttäälän Hämeen koeaseman omenapuutarhassa, joka on raivattu louhikkoiselle lehtometsäniemekkeelle. Vuonna 1967 puutarhaa laajennettaessa löytyi pääasiassa nuoremmalle roomalaisajalle ajoittuvia löytöjä. Seuraava vuonna paikalla suoritettiin arkeologinen kaivaustutkimus, jossa todennäköisesti enin osa kalmistoa saatiin tutkituksi. Koeaseman puutarhasta noin 30 - 50 m päästä kalmistosta ja muualta kartanon mailta on löydetty myös kivikauteen kuuluvia löydöksiä. |
| metsakeskus.635010004 |
635 |
Myttäälä |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27012 |
350890.83400000 |
6803409.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010004 |
Kohde sijaitsee Myttäälän Hämeen koeaseman omenapuutarhassa, joka on raivattu louhikkoiselle lehtometsäniemekkeelle. Vuonna 1967 puutarhaa laajennettaessa löytyi pääasiassa nuoremmalle roomalaisajalle ajoittuvia löytöjä. Seuraava vuonna paikalla suoritettiin arkeologinen kaivaustutkimus, jossa todennäköisesti enin osa kalmistoa saatiin tutkituksi. Koeaseman puutarhasta noin 30 - 50 m päästä kalmistosta ja muualta kartanon mailta on löydetty myös kivikauteen kuuluvia löydöksiä. |
| metsakeskus.635010006 |
635 |
Myttäälän ent. kansakoulu |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
350784.87200000 |
6803954.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010006 |
Kohde sijaitsee Myttäälän koulun pihamaalla, Seittyeen vievän tein luoteispuolella, noin 500 m Mallasveden luoteisrannasta. Ennen kansakoulun rakentamista on uhrilehdossa ollut 7 lähdettä. Lähteet on ajettu täyteen maata, mutta muutamien kohdalta kosteus kohoaa edelleen esille. Pihalla on myös jäljellä kiviä, jotka viittaavat polttokalmistoon. Pihamaalla kasvava mänty, jota on pahoin karsittu, on perimätiedon mukaan uhripuu.
Koulu ei ole enää käytössä. Osa alueesta toimii kotiseutumuseona. |
| metsakeskus.635010007 |
635 |
Hylli |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
353871.00000000 |
6805587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010007 |
Hyllin muinaisjäännösalue sijaitsee Pälkäneveden Epaalanlahden länsirannalla peltojen ympäröimillä pienillä peltosaarekkeilla ja isommalla metsäsaarekkeella. Metsäsaarekkeella kasvaa lehtomainen lehtimetsä, muutoin ympärillä avautuu tyypillinen hämäläinen maaseudun avoin kultturimaisema johon erikoispiirteenä kuuluu Pälkäneen rauniokirkko (Epaalan-Kuulialan kulttuurimaisema). Ajoituksena esiroomalainen ja roomalainen rautakausi, viikinkiaika
Hyllin muinaisjäännösryhmä käsittää kiven- ja maansekaisia röykkiöitä ja rautakautisen asuinpaikan. Kohde sijaitsee Hyllin talosta 300 - 400 m etelään. Peltojen saartamilla saarekkeilla ja isommalla metsäsaarekkeella on ollut toista kymmentä erikokoista ja -muotoista röykkiöitä. Niiden koot vaihtelevat 4 - 27 m x 2,5 x 15 m ja korkeus 0,4 - 1,5 m. Röykkiöt eivät ole hautoja vaan pajatoimintaan liittyneitä jätekasoja. Röykkiöitä oli alunperin 12, joista nykyisin on jäljellä kahdeksan. Röykkiöistä on tutkittu vuonna 1955 kokonaan kolme (II,III ja IV) ja osittain yksi (I). Kumpareet tulkittiin viikinkiaikaisiksi pajanpaikoiksi. Kumpareen I pohjakerroksista löytyi lisäksi merkkejä varhaismetallikautisesta asutuksesta (Luukonsaaren keramiikkaa). Hyllin alue löytyi vuonna 1947 Erä-Eskon inventoinnissa, jolloin hän löysi ison metsäsaarekkeen pohjoiskulmauksessa olevasta pienestä peltosaarekkeesta viikinkiaikaisen rannerenkaan. (KM 11795:1). Alakohteiden koordinaatteja ks. inv 1995. |
| metsakeskus.635010007 |
635 |
Hylli |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
353871.00000000 |
6805587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010007 |
Hyllin muinaisjäännösalue sijaitsee Pälkäneveden Epaalanlahden länsirannalla peltojen ympäröimillä pienillä peltosaarekkeilla ja isommalla metsäsaarekkeella. Metsäsaarekkeella kasvaa lehtomainen lehtimetsä, muutoin ympärillä avautuu tyypillinen hämäläinen maaseudun avoin kultturimaisema johon erikoispiirteenä kuuluu Pälkäneen rauniokirkko (Epaalan-Kuulialan kulttuurimaisema). Ajoituksena esiroomalainen ja roomalainen rautakausi, viikinkiaika
Hyllin muinaisjäännösryhmä käsittää kiven- ja maansekaisia röykkiöitä ja rautakautisen asuinpaikan. Kohde sijaitsee Hyllin talosta 300 - 400 m etelään. Peltojen saartamilla saarekkeilla ja isommalla metsäsaarekkeella on ollut toista kymmentä erikokoista ja -muotoista röykkiöitä. Niiden koot vaihtelevat 4 - 27 m x 2,5 x 15 m ja korkeus 0,4 - 1,5 m. Röykkiöt eivät ole hautoja vaan pajatoimintaan liittyneitä jätekasoja. Röykkiöitä oli alunperin 12, joista nykyisin on jäljellä kahdeksan. Röykkiöistä on tutkittu vuonna 1955 kokonaan kolme (II,III ja IV) ja osittain yksi (I). Kumpareet tulkittiin viikinkiaikaisiksi pajanpaikoiksi. Kumpareen I pohjakerroksista löytyi lisäksi merkkejä varhaismetallikautisesta asutuksesta (Luukonsaaren keramiikkaa). Hyllin alue löytyi vuonna 1947 Erä-Eskon inventoinnissa, jolloin hän löysi ison metsäsaarekkeen pohjoiskulmauksessa olevasta pienestä peltosaarekkeesta viikinkiaikaisen rannerenkaan. (KM 11795:1). Alakohteiden koordinaatteja ks. inv 1995. |
| metsakeskus.635010007 |
635 |
Hylli |
10002 |
12016 |
13167 |
11033 |
27018 |
353871.00000000 |
6805587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010007 |
Hyllin muinaisjäännösalue sijaitsee Pälkäneveden Epaalanlahden länsirannalla peltojen ympäröimillä pienillä peltosaarekkeilla ja isommalla metsäsaarekkeella. Metsäsaarekkeella kasvaa lehtomainen lehtimetsä, muutoin ympärillä avautuu tyypillinen hämäläinen maaseudun avoin kultturimaisema johon erikoispiirteenä kuuluu Pälkäneen rauniokirkko (Epaalan-Kuulialan kulttuurimaisema). Ajoituksena esiroomalainen ja roomalainen rautakausi, viikinkiaika
Hyllin muinaisjäännösryhmä käsittää kiven- ja maansekaisia röykkiöitä ja rautakautisen asuinpaikan. Kohde sijaitsee Hyllin talosta 300 - 400 m etelään. Peltojen saartamilla saarekkeilla ja isommalla metsäsaarekkeella on ollut toista kymmentä erikokoista ja -muotoista röykkiöitä. Niiden koot vaihtelevat 4 - 27 m x 2,5 x 15 m ja korkeus 0,4 - 1,5 m. Röykkiöt eivät ole hautoja vaan pajatoimintaan liittyneitä jätekasoja. Röykkiöitä oli alunperin 12, joista nykyisin on jäljellä kahdeksan. Röykkiöistä on tutkittu vuonna 1955 kokonaan kolme (II,III ja IV) ja osittain yksi (I). Kumpareet tulkittiin viikinkiaikaisiksi pajanpaikoiksi. Kumpareen I pohjakerroksista löytyi lisäksi merkkejä varhaismetallikautisesta asutuksesta (Luukonsaaren keramiikkaa). Hyllin alue löytyi vuonna 1947 Erä-Eskon inventoinnissa, jolloin hän löysi ison metsäsaarekkeen pohjoiskulmauksessa olevasta pienestä peltosaarekkeesta viikinkiaikaisen rannerenkaan. (KM 11795:1). Alakohteiden koordinaatteja ks. inv 1995. |
| metsakeskus.635010007 |
635 |
Hylli |
10002 |
12016 |
13167 |
11040 |
27000 |
353871.00000000 |
6805587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010007 |
Hyllin muinaisjäännösalue sijaitsee Pälkäneveden Epaalanlahden länsirannalla peltojen ympäröimillä pienillä peltosaarekkeilla ja isommalla metsäsaarekkeella. Metsäsaarekkeella kasvaa lehtomainen lehtimetsä, muutoin ympärillä avautuu tyypillinen hämäläinen maaseudun avoin kultturimaisema johon erikoispiirteenä kuuluu Pälkäneen rauniokirkko (Epaalan-Kuulialan kulttuurimaisema). Ajoituksena esiroomalainen ja roomalainen rautakausi, viikinkiaika
Hyllin muinaisjäännösryhmä käsittää kiven- ja maansekaisia röykkiöitä ja rautakautisen asuinpaikan. Kohde sijaitsee Hyllin talosta 300 - 400 m etelään. Peltojen saartamilla saarekkeilla ja isommalla metsäsaarekkeella on ollut toista kymmentä erikokoista ja -muotoista röykkiöitä. Niiden koot vaihtelevat 4 - 27 m x 2,5 x 15 m ja korkeus 0,4 - 1,5 m. Röykkiöt eivät ole hautoja vaan pajatoimintaan liittyneitä jätekasoja. Röykkiöitä oli alunperin 12, joista nykyisin on jäljellä kahdeksan. Röykkiöistä on tutkittu vuonna 1955 kokonaan kolme (II,III ja IV) ja osittain yksi (I). Kumpareet tulkittiin viikinkiaikaisiksi pajanpaikoiksi. Kumpareen I pohjakerroksista löytyi lisäksi merkkejä varhaismetallikautisesta asutuksesta (Luukonsaaren keramiikkaa). Hyllin alue löytyi vuonna 1947 Erä-Eskon inventoinnissa, jolloin hän löysi ison metsäsaarekkeen pohjoiskulmauksessa olevasta pienestä peltosaarekkeesta viikinkiaikaisen rannerenkaan. (KM 11795:1). Alakohteiden koordinaatteja ks. inv 1995. |
| metsakeskus.635010008 |
635 |
Kirvunlinna |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
353240.86100000 |
6809456.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010008 |
Kirvunlinna on kaakkoluode -suunnassa noin 750 m ja lounaiskoillis -suunnassa noin 500 m pitkä metsäinen kalliomäki. Se sijaitsee peltojen keskellä, valtatieltä 12 Kirvuun vievän tien länsipuolella, noin 1,5 km Pälkäneveden länsirannasta. Mäen pohjoispuolella virtaa pieni oja. Kirvunlinnan lakialue on kooltaan noin 400 x 200 metriä. Kohteessa on muutama jääkauden aikanen rotko, joissa on paikoin kivivallia sulkuna. Linnavuoren kaakkois-, lounais- ja länsirinteet ovat hyvin jyrkät. Linnavuoren varustuksista parhaiten ovat näkyvissä kaakkoiskulmauksen porttirakennelmat. Mäellä on myös luola, jota perimätiedon mukaan pälkäneläiset käyttivät piilopaikkana Isovihan aikana. Linnamäen lounais- ja länsirinteet ovat luonnonsuojelulailla suojeltuja lehtoja. |
| metsakeskus.635010009 |
635 |
Korkeisvuori |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
358190.87200000 |
6809379.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010009 |
Vuoden 1947 inventoinnin mukaan kivirakenteet sijaitsevat metsässä Jylhänvuoren ja Korkeisvuoren välisessä notkossa. Tarha on koillis-kaakkois -suuntainen, n. 55 x 30 m kokoinen, länsilounaassa on sisäänkäynti kulmassa. Tarhan kivet ovat lähes kauttaaltaan maan peitossa. Tarhan sisällä keskikohdassa on kiviröykkiö, jota on hieman pengottu. Vuoden 1995 inventoinnissa ei kohdetta löydetty. |
| metsakeskus.635010010 |
635 |
Lietteennenä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
357974.95600000 |
6809018.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Luikalan saaren länsiosassa, Pälkäneveteen pistävän luode-kaakko -suuntaisen hiekkaisen niemen puolivälissä, lounaaseen viettävällä rinteellä. Paikka on Järvelän taloon vievien pihateiden halkomassa mäntymetsässä, noin 20 - 30 m talosta lounaaseen.Osa asuinpaikkaa on vielä rinteessä jäljellä, sillä yhdessä tienpientareessa on näkyvissä lieden puolikas ( kohdan koordinaatit x = 6809 02, y = 2518 43) . Vanhat kaivausalueet ovat osittain näkyvissä rinteessä ja paikalle on jätetty nähtävyydeksi tulisija, jonka päälle Museoviraston hoitoyksikkö on tehnyt katoksen. Ko. paikasta noin 400 - 500 m luoteeseen, niemen kärkeen päin olevalta peltoalueelta on isännän kertoman mukaan löytynyt myös kiviesine. Peltoalueen tarkastuksen yhteydessä alueelta löydettiin yksi kvartsi-iskos, joka kuitenkin jätettiin paikalleen. |
| metsakeskus.635010011 |
635 |
Ristiänmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
354177.51100000 |
6803498.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010011 |
Kalmisto sijaitsee hiekkaisella, loivasti itään viettävällä rinteellä Pälkäneen keskustassa VPK:n talon, vanhan hautausmaan ja koulun lähellä, noin 150 m valtatien 12 lounaispuolella. Paikka on Mallasveden ja Pälkäneveden välisen kannaksen keskivaiheilla, tanssilavan itäpuolella. Pääosin ristiretkiaikaista kalmistoa on jäljellä hiekkapohjaisen harjun itäpäässä pihamaalla ja puutarhassa. Haudat ovat noin 65 - 105 cm syvyydessä. Vuoden 1983 kaivauksissa tutkittiin ja dokumentoitiin mäen itäosassa 7 hautaa ja kaksi läikkää, joista toinen oli mahdolliseti hauta. Vuoden 1983 jälkeen on paikalle rakennettu tie ja koulun lisärakennus.
Muinaisjäännös on rajattu vuoden 1983 tutkimusraportin mukaan.
Vuoden 2016 arkeologisessa valvonnassa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa kuten ei myöskään vuoden 2017 maakaapelin konekaivuun valvonnassa. |
| metsakeskus.635010011 |
635 |
Ristiänmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
354177.51100000 |
6803498.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010011 |
Kalmisto sijaitsee hiekkaisella, loivasti itään viettävällä rinteellä Pälkäneen keskustassa VPK:n talon, vanhan hautausmaan ja koulun lähellä, noin 150 m valtatien 12 lounaispuolella. Paikka on Mallasveden ja Pälkäneveden välisen kannaksen keskivaiheilla, tanssilavan itäpuolella. Pääosin ristiretkiaikaista kalmistoa on jäljellä hiekkapohjaisen harjun itäpäässä pihamaalla ja puutarhassa. Haudat ovat noin 65 - 105 cm syvyydessä. Vuoden 1983 kaivauksissa tutkittiin ja dokumentoitiin mäen itäosassa 7 hautaa ja kaksi läikkää, joista toinen oli mahdolliseti hauta. Vuoden 1983 jälkeen on paikalle rakennettu tie ja koulun lisärakennus.
Muinaisjäännös on rajattu vuoden 1983 tutkimusraportin mukaan.
Vuoden 2016 arkeologisessa valvonnassa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa kuten ei myöskään vuoden 2017 maakaapelin konekaivuun valvonnassa. |
| metsakeskus.635010013 |
635 |
Sulkajärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
359950.14600000 |
6812613.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010013 |
Kiven- ja maansekainen röykkiö Sulkajärven itäpuolella mäenrinteessä. Pyöreähkön, päältä tasaisen röykkiön halkaisija on 14 m. Röykkiö on kauttaaltaan turpeen peittämä. Röykkiöön on kaivettu kuoppa pohjaan asti. Sen länsireuna on valunut alas rinnettä. Röykkiön luonteesta ja ajoituksesta ei voi sanoa mitään varmaa. Kysymyksessä saattaa olla myös maa-aineksen ottoon liittyvä rakenne. |
| metsakeskus.635010014 |
635 |
Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
355553.93000000 |
6810361.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010014 |
Linnamäki sijaitsee Hyrttilänlahden ja Huntilanlahden yhtymäkohdassa. Se on kalliopohjainen mäki, jossa koillisreunalla on näkyvissä n. 50 m pitkä kivivalli. Linnavuori on itä- ja kaakkoissivuiltaan pystysuora kallio, jonka laki on melko tasainen ja siellä kasvaa metsää. Mäen jyrkkä lounaisseinämä aluslehtoineen on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu. Laen ja rinteen reunakohdassa kulkeva valli on tehty jopa kuution kokoisista - useammin kuitenkin pienemmistä - kivistä. Linnavuoren koillispäässä, lähinnä tietä, se loivasti kaartuu.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajat on vahvistettu 6.3.1995 allekirjoitetulla sopimuksella. |
| metsakeskus.635010015 |
635 |
Korkeamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
364572.31000000 |
6808835.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010015 |
Röykkiö sijaitsee Taivalllahden eteläpuolisella metsäisellä kalliolla, pohjoisrinteessä (v. 1987 peruskartassa Tulikallio). Röykkiö on kasattu 30-60 cm kokoisista kivistä ja se on muodoltaan lähinnä suorakaidemainen. Röykkiön halkaisija on 2 m. Röykkiötä on pengottu keskeltä ja se on sammaloitunut. |
| metsakeskus.635010016 |
635 |
Lassila |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
351310.68000000 |
6799476.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010016 |
Kuppikivi sijaitsee Lassilan talosta noin 100 m kaakkoon, aivan Valkeakoskelle vievän Äimälän tien pientareella, mahdollisesti tiealueella. Matkaa Mallasveden Ruotsilanselän lounaisrantaan on 350 m ja uhrikiven itäpuolella kulkevaan Myllyojaan noin 200 m. Kivi on kooltaan n. 2 x 1,5 x 1 m ja sen yläpinnalla on 25 kuppia. Kupit sijaitsevat kiven melko tasaisella, hieman kaltevalla laella, osa tosin kivestä irronneilla lohkareilla. Kivi on merkitty muinaisjäännöskyltillä. |
| metsakeskus.635010017 |
635 |
Ylinen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
354759.30000000 |
6798307.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010017 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Ruotsinselän kaakkoisrannasta noin 50 - 70 m, riihen itäpuolella, viljelemättömällä mäellä noin 100 m Ylisen talosta. Paikkaa tasoitettaessa on löydetty rautakautista esineistöä, mm. nuolenkärkiä . Läheisestä pellosta, Ruotsinselän rannasta ns. Mäkipelto on myös löytöjä, kaksi keihäänkärkeä. Muinaisjäännöksestä ei näy maanpäällisiä merkkejä. |
| metsakeskus.635010018 |
635 |
Värilä Hinninmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
355153.14400000 |
6798158.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010018 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat 180 m päässä Pintelejärvestä Hinninmäen loivasti pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä kedolla ja pihamaalla. Vuonna 1911 löydettiin pientä kumparetta tasoitettaessa rautakautisia esineitä ja seuraavana vuonna paikalla suoritettiin tutkimuksia. Röykkiöiden lisäksi paikalla on mahdollsesti myös kenttäkalmistoa. Viimeksi paikalla on suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia 1970-luvulla rakennuksen lisäsiiven rakentamisen vuoksi. Vuoden 1995 inventoinnissa laidun alueelta todettiin ennestään tuntematon silmäkivellinen röykkiö. Sen esihistoriallisuus on kuitenkin epävarma, koska röykkiössä oli näkyvissä myös tiiliskivi. Löydöt ajoittavat kalmiston nuoremmalta roomalaisajalta-viikinkiaikaan.
Vuoden 2018 sähkökaapelin kaivuun valvonnassa ei havaittu linjalla merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.635010018 |
635 |
Värilä Hinninmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
355153.14400000 |
6798158.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010018 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat 180 m päässä Pintelejärvestä Hinninmäen loivasti pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä kedolla ja pihamaalla. Vuonna 1911 löydettiin pientä kumparetta tasoitettaessa rautakautisia esineitä ja seuraavana vuonna paikalla suoritettiin tutkimuksia. Röykkiöiden lisäksi paikalla on mahdollsesti myös kenttäkalmistoa. Viimeksi paikalla on suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia 1970-luvulla rakennuksen lisäsiiven rakentamisen vuoksi. Vuoden 1995 inventoinnissa laidun alueelta todettiin ennestään tuntematon silmäkivellinen röykkiö. Sen esihistoriallisuus on kuitenkin epävarma, koska röykkiössä oli näkyvissä myös tiiliskivi. Löydöt ajoittavat kalmiston nuoremmalta roomalaisajalta-viikinkiaikaan.
Vuoden 2018 sähkökaapelin kaivuun valvonnassa ei havaittu linjalla merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.635010018 |
635 |
Värilä Hinninmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
355153.14400000 |
6798158.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010018 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat 180 m päässä Pintelejärvestä Hinninmäen loivasti pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä kedolla ja pihamaalla. Vuonna 1911 löydettiin pientä kumparetta tasoitettaessa rautakautisia esineitä ja seuraavana vuonna paikalla suoritettiin tutkimuksia. Röykkiöiden lisäksi paikalla on mahdollsesti myös kenttäkalmistoa. Viimeksi paikalla on suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia 1970-luvulla rakennuksen lisäsiiven rakentamisen vuoksi. Vuoden 1995 inventoinnissa laidun alueelta todettiin ennestään tuntematon silmäkivellinen röykkiö. Sen esihistoriallisuus on kuitenkin epävarma, koska röykkiössä oli näkyvissä myös tiiliskivi. Löydöt ajoittavat kalmiston nuoremmalta roomalaisajalta-viikinkiaikaan.
Vuoden 2018 sähkökaapelin kaivuun valvonnassa ei havaittu linjalla merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.635010018 |
635 |
Värilä Hinninmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
355153.14400000 |
6798158.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010018 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat 180 m päässä Pintelejärvestä Hinninmäen loivasti pohjoiseen ja itään laskevassa rinteessä kedolla ja pihamaalla. Vuonna 1911 löydettiin pientä kumparetta tasoitettaessa rautakautisia esineitä ja seuraavana vuonna paikalla suoritettiin tutkimuksia. Röykkiöiden lisäksi paikalla on mahdollsesti myös kenttäkalmistoa. Viimeksi paikalla on suoritettu arkeologisia kaivaustutkimuksia 1970-luvulla rakennuksen lisäsiiven rakentamisen vuoksi. Vuoden 1995 inventoinnissa laidun alueelta todettiin ennestään tuntematon silmäkivellinen röykkiö. Sen esihistoriallisuus on kuitenkin epävarma, koska röykkiössä oli näkyvissä myös tiiliskivi. Löydöt ajoittavat kalmiston nuoremmalta roomalaisajalta-viikinkiaikaan.
Vuoden 2018 sähkökaapelin kaivuun valvonnassa ei havaittu linjalla merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.635010019 |
635 |
Kaitamo |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
355986.81300000 |
6796688.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010019 |
Röykkiö sijaitsee noin 200 metriä Lassilan talosta itökoilliseen metsikössä, maaston korkeimmalla kohdalla. Röykkiön itäpuolella maasto viettää itään kohti peltoja ja Pinteleen lounaisrantaa, johon on matkaa 250 m. Röykkiön on rakennettu pyöreähköistä, sammaloituneista kivistä, joiden halkaisija on 20 - 50 cm. Röykkiön koko 10,5 x 10,5 x 1,5 m.
Röykkiön itäpuolella, siitä noin 20 m päässä rinteen alla on 2 - 3 pientä kivikasaa, jotka saattavat olla viereiseltä pellolta kasattuja. |
| metsakeskus.635010020 |
635 |
Ahtiala |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
357451.00000000 |
6794781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010020 |
Kuppikivi sijaitsee venevalkamaan vievän tien varressa, noin 50 m Ahtialan talosta pohjoiseen. Ahtiala sijaitsee Laitikkalasta Valkeakoskelle vievän tien varrella. Kivi on pyöreähkö, noin 1,2 x 1 x 0,7 m. Se on maakivi, jonka osin rapautuneella yläsivulla on noin 30 kuppia. Aikaisempien tietojen mukaan Ahtilan talon takana on ollut kiviraunio, mutta vuoden 1995 inventoinnissa sitä ei löydetty.
Kuppikiven havaittiin vuoden 2015 inventoinnissa olevan entisellään. Se on hieman ahtaassa tilassa ja alttiina vaurioi-tumiselle, sillä se on aivan varastorakennuksen edustalla venevalkaman tien varrella, vain kuuden metrin päässä rakennuksesta. Sen päälle ja vierelle oli inventointihetkellä varastoitu erilaista tavaraa. Kivi on sammaloitunut, eivätkä kaikki kupit erotu. Kiven viereen kaivettiin pieni lapionpisto, jossa oli aivan se-koittunutta maata ainakin 20 cm syvyydelle, minkä jälkeen tuli hyvin kovaa, polkeutunutta, maata. Mitään kulttuurikerrosta ei lapionpistossa havaittu. Pellolta, kuppikiven lounaispuolelta, löytyi mm. rautaa ja rautakuonaa, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.635010021 |
635 |
Kotila |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
358739.70500000 |
6796492.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010021 |
Kivirakenteet, joita on yhteensä yhdeksän sijaitsevat kuusivaltaisessa metsässä Kuikka -nimisen pellon eteläpuolella, tasaisella maalla Tampere-Lahti -maantiestä noin 800 m pohjoiseen ja Viitalan talosta noin 250 m koilliseen. Yksi röykkiöistä on pitkä, kaksihaarainen. Muut röykkiöt ovat noin 40 - 50 cm:n korkuisia ja yksi niistä on kasattu maakiven yhteyteen. Kivirivi on 40 - 50 m pitkä. Sen toisessa päässä on kaksi röykkiötä. |
| metsakeskus.635010022 |
635 |
Tinnonmäki |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
356824.46900000 |
6797931.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010022 |
Kivivallit sijaitsevat metsäisellä luode-kaakkosuuntaisella mäellä noin 100 m Tampere-Lahti -tiestä ja noin 300 m Pinteleestä koilliseen. Mäen luoteisrinteellä sijaitsevat vallit ovat isoista, halkaisijaltaan noin 0,7 - 1 m kokoisista kivistä koottuja. Kivirivit ovat toinen 28 m ja toinen 78 m pitkiä. Kivirivit ovat selvästi ihmisen tekemiä. Niitä on arveltu mm. isonvihan aikaisiksi venäläisten tekemiksi keskeneräisiksi varustuksiksi. |
| metsakeskus.635010023 |
635 |
Niinikoski |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
358701.73000000 |
6794782.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010023 |
Röykkiöt sijaitsevat Kyllönjoen rantatöyräällä. Röykkiö a sijaitsee Niinikosken huvilasta noin 60 - 70 m lounaaseen. Sen pituus on noin 8 m, leveys 3 m ja korkeus noin metrin. Röykkiö a:sta on otettu jonkin verran kiviä rakennukseen.Rinteen ja rannan välisessä notkelmassa on toinenkin kiveys, mutta ainakin sen voi olettaa koskenperkauksessa syntyneeksi. Röykkiö b:n halkaisija on 1,5 m ja korkeutta sillä on vain noin 20 cm. Röykkiön kivet ovat teräväsärmäisiä. Röykkiön luonne ei ole selvä.. |
| metsakeskus.635010024 |
635 |
Kokkostenkärki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
358326.88900000 |
6793167.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010024 |
Ilmoilanselän rannalla, noin 250 m itään Hämeenlinnaan menevästä tiestä sekametsää kasvavan jyrkän mäen harjalla on kolme pitkulaista ja matalaa kiven- ja maansekaista röykkiötä, joista ainoastaan röykkiö III on ollut koskematon ennen tutkimuksia. Röykkiöiden halkaisijat ovat 7 - 9 m.Röykkiöt on tutkittu ja entisöity. Alueella on pari kesämökkiä, joiden tiet sivuavat muinaisjäännösaluetta.Terassin lounaisosassa röykkiön I lähellä on 2 pitkulaista n. 1,5 x 3 m kokoista syvää kuoppaa. Kansanuskomusten mukaan on paikalla nähty menninkäisiä, ja paikkaa on siksi pelätty. Röykkiökalmisto on ajoitettu löytöaineistonsa perusteella 300 - 600 jKr.
Vuonna 2023 suoritettiin aiemmissa tutkimuksissa löytyneistä luista osteologinen analyysi minkä perusteella voitiin todeta, että röykkiöön 1 on haudattu vähintäin 4 ihmistä polttohautauksella ja 1 ruumishautauksena. Röykkiöön 2 on haudattu vähintäin yksi ihminen. Haudattujen joukossa on ollut myös lapsia. |
| metsakeskus.635010025 |
635 |
Niusalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
348231.00000000 |
6798519.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010025 |
Röykkiöt sijaitsevat Mallasveden Niusalon saaressa, sen pohjoispäässä. Niusalo on noin 500 x 60 m kokoinen luode-kaakkosuuntainen kalliosaari, jossa on useita kesämökkejä. Toine röykkiö on pohjoiskärjen korkeimmalla tasanteella. Toinen röykkiö on kapean kallioharjanteen päällä, kahden kesämökin välisessä maastossa. Röykkiöt ovat pitkänomaisia, yli 10 m:n pituisia ja niissä on penkomisenjälkiä. |
| metsakeskus.635010026 |
635 |
Unnaanmäki |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
357020.41400000 |
6794369.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010026 |
Uhrilähde, sammaslähde sijaitsee metsäalueen koillislaidassa, koilliseen viettävässä rinteessä, noin 20 m viereisen tien kaakkoispuolella, Ahtialan kuppikivestä (kohde 20) 300 Tyrväntöön päin. Lähteessä on pääosin kalliopohja. Se on matala ja siitä johtaa kivetty valumaoja. |
| metsakeskus.635010027 |
635 |
Niemi-Mikkola |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
358843.67400000 |
6795256.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010027 |
Röykkiö on sijainnut Mallasveteen virtaavasta Kyllönjoesta 250 m koilliseen Riihimäen pellon pohjoislaidalla, Niemen ja Mikkolan talojen eteläpuolella, niistä noin 150 m päässä. Kyseessä on ollut 3 x 1,5 x 1,2 m kokoisen maakiven ympärille koottu kiven- ja maansekainen röykkiö, joka on ilmeisesti ollut 40 cm korkea. Se on saattanut olla asuinpaikkaan kuuluva röykkiö tai hautaröykkiö, joka on tuhoutunut lähes kokonaan pellonraivauksessa. Kiviröykkiöstä on jäljellä vain silmäkivi (kooltaan 3 x 1,5 x 1,2 m), jonka eteläpuolelta löydöt on tehty aikoinaan. Nykyään sen ympäristö on peltoa ja eteläpuolella lähinnä viereisen talon pihapiirin reunaa, jossa on paljon kaikenlaista jätettä. |
| metsakeskus.635010028 |
635 |
Laurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353591.72500000 |
6808390.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010028 |
Kohde on savinen pelto, jossa maa viettää Pälkäneveteen laskevaa Korvenojaa kohti. Asuinpaikkaan liittyy kaksi löytöaluetta. Alue a sijaitsee Laurilan talosta 80 m lounaaseen peltojen välisessä notkelmassa. Paikalta löydettiin runsaasti kvartsia. Alue b on ns. vanha kellaripelto, josta on löydetty varasakirveen katkelma vuonna 1954. Paikka on noin 80 m Laurilan talosta kaakkoon. Inventoinnin yhteydessä hiekkaisesta pellosta löytyi kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskos ja palaneen saven paloja. Asuinpaikan reuna-alueelle on kaivettu vesijohtolinja vuonna 2001. |
| metsakeskus.635010029 |
635 |
Aspila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362029.35400000 |
6804248.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010029 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Aspilan tilan alueella Pälkäneveden Kukkolahden pohjukassa, Vähäjärvestä tulevan ojan länsipuolella ja Pälkäne-Luopioinen -maantien pohjoispuolella. Maasto on savinen itään viettävä peltorinne. Alueelta on aikaisemmin saatu tasatalttoja ja kirveitä. Inventoinnin yhteydessä paikalta poimittiin mm. kvartsi-iskoksia. Asuinpaikaksi sopiva toinen alue on ojan länsirinne. Sitä ei kasvillisuuden vuoksi päästy tarkastamaan inventoinnissa. |
| metsakeskus.635010030 |
635 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358385.86000000 |
6794006.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilmoilanselän ja Kissalammen välisellä hiesupellolla, joka viettää itään. Maaperä paikalla on hiesua. Löytöinä paikalta saatiin mm. pari saviastianpalaa ja kvartsi-iskos. Löydöt tulivat pääasiassa pellon eteläpäästä. |
| metsakeskus.635010030 |
635 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
358385.86000000 |
6794006.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilmoilanselän ja Kissalammen välisellä hiesupellolla, joka viettää itään. Maaperä paikalla on hiesua. Löytöinä paikalta saatiin mm. pari saviastianpalaa ja kvartsi-iskos. Löydöt tulivat pääasiassa pellon eteläpäästä. |
| metsakeskus.635010031 |
635 |
Myllyoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358432.85000000 |
6792863.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010031 |
Asuinpaikka on Ilmoilanselän länsirannalla olevalla pellolla Myllyojan ja Märinkallion välillä, Sarjalan päärakennuksesta 600 m itäkaakkoon. Peltorinne viettää loivasti pohjoiseen ja itään. Asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia on löydetty Märinkallion vieritse menevän kapean hiekkatien molemmin puolin. Maaperä paikalla on hiesua. |
| metsakeskus.635010032 |
635 |
Suttinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
358377.86800000 |
6794286.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilmoilanselän länsirannasta 100 m:n päässä, Suttisen talosta n. 350-400 m itäkaakkoon olevalla pellolla. Maaperä on hiesua tai hienoa hiekkaa. Pieneltä alueelta löydettiin kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja kolme palaa keramiikkaa.
Talvella Pirkanmaan maakuntamuseo ja Sarsa ry. järjestivät arkeologisen pintapoiminnan Suttisen kivikautisen asuinpaikan pohjoispuolelle. Pintapoiminnassa alueelta löytyi kvartseja, saviastiapala ja luuta. Suttisten asuinpaikan alue laajeni huomattavasti. |
| metsakeskus.635010033 |
635 |
Puolivälinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
346350.67200000 |
6800014.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Mallasveden saaressa, Karhunsalon kaakkoispuolella. Saaren luoteis- ja kaakkoispäät ovat louhikkoisia, kesämökin ympäristössä on muutaman sadan neliömetrin hiekkainen, tasainen alue, jolla asuinpaikkakin sijaitsee. Kasvimaasta omistajat olivat löytäneet naarmupintaisen keramiikanpalan sekä liuskekeihäänkärjen ( inventoijat jättivät löytäjälle). Mökin ympäristöstä laajemmalta alueelta löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.635010033 |
635 |
Puolivälinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
346350.67200000 |
6800014.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Mallasveden saaressa, Karhunsalon kaakkoispuolella. Saaren luoteis- ja kaakkoispäät ovat louhikkoisia, kesämökin ympäristössä on muutaman sadan neliömetrin hiekkainen, tasainen alue, jolla asuinpaikkakin sijaitsee. Kasvimaasta omistajat olivat löytäneet naarmupintaisen keramiikanpalan sekä liuskekeihäänkärjen ( inventoijat jättivät löytäjälle). Mökin ympäristöstä laajemmalta alueelta löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.635010034 |
635 |
Mustalahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
349897.24800000 |
6799671.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010034 |
Röykkiöt sijaitsevat Pälkäne-Valkeakoski -tielle vievän Äimäläntien luoteispuolella pienen pellon takana, Mallasveteen pistävällä niemellä, jonka itäpuolinen lahti on nimeltään Mustalahti. Niemi kasvaa pääasiassa nuorta kuusikkoa, maanpinnan peittää sammal ja karike. Niemen keskiosassa, pellon luoteispuolella on koillinen-lounas -suuntainen harjanne. Niemen lounaisosassa on 15 x 5 m:n kokoinen hirsirakennus (kesämökki), jonka ympäri kulkee n. 0,5 - 1,0 m:n leveä ja 0,6 - 1,0 m:n korkea kiviaita. Osa röykkiöistä sijaitsee harjanteen laella, koillis- ja kaakkois- rinteissä; osa röykkiöistä sijaitsee
harjanteen lounaisrinteessä ja kiviaidan koillispuolella tasaisella maalla. |
| metsakeskus.635010035 |
635 |
Suoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
349078.59200000 |
6795785.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Suoniemen talosta 100 m lounaaseen, etelään viettävän rinteen alapuolella, tasaisella savipellolla, Tykölänjärven rannasta noin 250 m pohjoiseen. Suoniemen talon ulkorakennuksen takaa, etelään loivasti viettävän rinteen alaosasta, aivan vesijättömaan tuntumasta löydettiin pienestä puutarhapellosta muutamia kvartsi-iskoksia ja kaksi keramiikanpalaa. |
| metsakeskus.635010036 |
635 |
Tomminlähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
358560.70100000 |
6813261.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010036 |
Lähde sijaitsee Pälkäneen ja Sahalahden rajalla metsässä, Isossakorvessa, Sulkajärvestä noin 350 länteen. Perimätiedon mukaan kysymyksessä on metsänjumalan uhrilähde. |
| metsakeskus.635010037 |
635 |
Ristisaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
357448.18800000 |
6806070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010037 |
Röykkiö sijaitsee Pälkäneveden saaressa Saarelan talon pihapiirin tuntumassa.
Pyöreä kiviröykkiö on kalliopaljastuman luoteiskulman terassilla. Halkaisijaltaan se on 3 m ja korkeutta sillä on 0,5 m. Röykkiön länsipäädyssä on suuri silmäkivi. |
| metsakeskus.635010038 |
635 |
Liessaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352095.36000000 |
6800000.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Mallasveden Ruotsilanselän Liessaaren lounaaseen pistävän niemen kaakkoisrannalla.
Pintapoiminnassa alueelta löytyi kvartsi-iskoksia ja yksi pii-iskos sekä palaneen saven kappale. Niemen hiekkapohjaisella tasanteella on soikeita painanteita, mahdollisia kodanpohjia. Kohteen laajuus on 40 x 150 m. |
| metsakeskus.635010039 |
635 |
Etusaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358334.82200000 |
6807721.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Etusaaren lounaanpuoleisen rannan pienessä poukamassa, etelään pistävän niemen luoteispuolen lahdessa. Kohde on etelään loivasti viettävä mökkitontti, jonka edessä on 16 m:n levyinen hiekkaranta.
Löydöt paikalta ovat kvartsia. Kohteen laajuus on 15 x 16 m. |
| metsakeskus.635010040 |
635 |
Iso-Vohlinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
357465.16700000 |
6808904.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.635010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Pälkäneveden Luikalan Iso-Vohlisen saaren luoteispäädystä pistävien kahden kallion välisellä matalalla, 10-15 m:n levyisellä rantatasanteella.
Löydöt paikalta ovat kvartsia ja kaksi reikäkiven? kappaletta. |
| metsakeskus.636000001 |
636 |
Anttila |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
259620.81100000 |
6738137.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.636000001 |
Kohde, jonka sijainti on epäselvä. Se on Varsinais-Suomen seutukaavaliiton luettelon muinaisjäännöskohde 1 v:lta 1979, todennäköisesti rautakautinen kalmisto. Seutukaavaliiton luettelon koordinaatit ovat virheelliset ja samat Haapalan mahdollisen kivikautisen asuinpaikan kanssa. Inventoinnissa 1999 ei kohdetta pystytty paikallistamaan. Anttilan talon isäntä muisti kuitenkin tien leventämisen yhteydessä pari-kolmekymmentä vuotta takaperin käyneen jonkun arkeologin, muttei tiennyt kalmistosta. Nyt koordinaateissa esitetty paikka perustuu vuoden 1999 inventoinnissa arvioituun. Se on ruohottunut, pääasiassa katajaa ja mäntyä kasvava kallioinen mäki aivan vanhan Turuntien varressa, sen länsipuolella, Anttilan talosta n. 100 m pohjoiseen. Mitään kalmistoon viittaavaa kiveystä ei kuitenkaan paikalla havaittu, vaikka paikalla oli runsaasti kivikkoa. Aivan lähialueelta on kuitenkin v. 1955 museoon tallennettu rautakautinen/historiallisen ajan keihäänkärki (TMM 14944:2) ns. Ässännotkosta, lähteen reunalta, joka sijaitsee Lankkistentien eteläpuolella Lankkisten vanhan kylämäen länsi-lounaispuolella. Mahdollisesti kärjellä ja kalmistotiedolla on yhteys. |
| metsakeskus.636000002 |
636 |
Heikkilä |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
260713.37900000 |
6737507.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.636000002 |
Epävarma asuinpaikkakohde, joka sijaitsee Aurajoen sivujoen Kaulajoen pohjoisrannalla Meijerinkosken kohdalla, jokea kohti viettävällä peltorinteellä. Paikka löytyi inventoinnissa kesäkuussa 1999 jo pitkällä oraalla olevaasta pellosta. Löydöt ovat kolme palaa piitä ja yksi kvartsi ja löytyivät Kaulajoen yli johtavan Puhontien molemmin puolin. Mahdollisesti ne voivat osoittaa historiallisen ajan toimintaakin; paikalta löytyi runsaasti tiiltäkin. Tarkastusajankohta oli peltopoiminnalle kuitenkin huono. |
| metsakeskus.636000003 |
636 |
Yli-Mikola |
10001 |
12003 |
13000 |
11006 |
27000 |
260614.41400000 |
6737971.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.636000003 |
Suullisen perimätiedon mukaan Kaulansuun Kirkkonummi-nimisellä paikalla on sijainnut Pöytyän ensimmäinen kirkko, josta kerrotaan löytyneen numerotaulun numeroita ja pääkalloja. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton luettelossa (inv. kohde 1973:3) kirkonpaikka sijoitettu Yli-Mikolan talonmäelle. Inventoinnissa v. 1999 kohdetta ei pystytty paikallistamaan, mutta talonisännän mukaan on jäännösten kerrottu sijoittuvan talon kaakkoispuolelle n. 100 m, Piimätien eteläpuolella olevalle olevalle peltosaarekkeelle. Tänne tehdyissä koekuopissa ei kuitenkaan havaittu muinaisjäännökseen viittaavaa (peruskoordin. x=6733 50; y=2424 45). Inventoijan mukaan sijainti peltosaarekkeella ei vaikuta todennäköiseltä, vaan ennemminkin juuri talonmäkeä, Kaulansuun kylänmäkeä, voi pitää todennäköisempänä sijaintipaikkana. Mahdollisena ensimmäisenä kirkonpaikkana on pidetty myös Kaulansuun Vähä-Kauloon Holmia n. 1650 m lounaaseen, jossa inventoinnissa 1999 havaittiin mahdollisen kivijalan jäänteitä (Muita kohteita ja havaintoja: kohde 4). |
| metsakeskus.636000004 |
636 |
Mustanojan kansakoulunmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
261779.92800000 |
6742224.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.636000004 |
Mahdollinen asuinpaikka-alue, jonka tarkempi sijainti epäselvä. Kaksi oikokirvestä, joista toinen löytynyt v. 1910 Mustanojan kansakoulun mäestä maantien vierestä nahkuri Aaltosen pellosta ja toinen vuotta aiemmin niinikää'n Aaltosen pellosta, mutta kauempaa mäen välistä. Inventointitietojen (1999) mukaan olisi mainittu pelto sijainnut koulun pohjoispuolella Ristimäen suunnassa. Tarkastuksessa 1999 pari mahdollista ? iskosta löytyi Turuntien kaakkoispuolelta, toinen kivilajia, toinen kvartsia. Mahdollisesti asuinpaikkaa olisi siten koulunmäen itärinteessä ja sen kaakkois- ja koillispuolella. Paikka on ympäristöstään kohoavana sopiva kivikautisen asuinpaikan sijainnille. |
| metsakeskus.636000005 |
636 |
Ali-Raatikainen |
10001 |
12008 |
13000 |
11019 |
27011 |
264208.94300000 |
6744766.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.636000005 |
Kivikautinen liuskekeihäänkärjen katkelma (TMM 14968) on Väinö Mäen löytämä Raatikaisen Ali-Raatikaisen maalta Aurajoen itäpuolisesta mäestä n. 1 m syvyydestä. Inventoinnissa 1999 tarkastettu paikka lienee esineenkatkelman löytöpaikka. Se on metsäistä, pääasiassa kuusta ja koivua kasvava loivasti länteen viettävä mäenrinne, josta aikoinaan on otettu hiekkaa. Hiekanoton jäljiltä erottui n. 15-20x10 m matalahko hiekkakuoppa, joka on jo lähes kokonaan sammaloitunut. Kuopan reunoja lastalla kaiveltaessa ei viitteitä muinaisjäännöksestä havaittu. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton luettelossa v:lta 1979 se on kohde 4 (inv. kohde 1973) nimellä Ali-Talo. Löytösyvyyden ja paikan sijainnin perusteella kyseessä voisi olla asuinpaikkalöytö varhaismesoliittiselta kivikaudelta. |
| metsakeskus.636000006 |
636 |
Koiransuonrahka |
10001 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
254542.86200000 |
6736587.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.636000006 |
Mahdollinen kivikautinen louhos sijaitsee Koirasuonrahka-nimisen suon luoteisreunassa pienen mäenkumpareen luoteisreunassa hakkuualueella (v. 2001). Kumpareella on kalliopaljastumia, mutta maanpinta koostuu myös vaihtelevasti moreenista ja sorasta. Metsäkumpareen pohjois-luoteisrinteellä on n. 100x70 cm suuruinen kivi, jonka pinnasta on lohkottu kiveä, porfyriittiä ? Metsäauraus on vaurioittanut kiveä, mutta osa jäljistä voitiin todeta vanhemmiksi. Iskoksia on levinneenä kiven ympäristöön ainakin 1,5 m etäisyydelle. Kivessä on mahdollisesti kuumuuden aiheuttamia jälkiä ja sen ympäristön maaperässä on hiiltä. Löytöpaikan yläpuolisesta rinteestä löytyi metsäaurausjäljistä joitakin kvartseja, mutta ei porfyriitti-iskoksia. Haakkuualueen raja oli n. 5 m kaakkoon löytöpaikasta. |
| metsakeskus.636010001 |
636 |
Ylijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
262052.84600000 |
6736143.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.636010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Jalkalan kylän Ylijoen talon päärakennuksen luoteispuolisella pellolla, n. 100 m talosta ja n. 150 m Aurajoen sivujoesta Kaulajoesta etelään. Asuinpaikkalöytöjä on n. 80x30 m alalta hienohiekkaisesta kynnöspellosta loivasti jokeen viettävältä törmältä. Runsaina löytöinä on paikan kahdessa tarkastuksessa saatu alkeellinen kirves, taltankappale ja kivilaji-iskoksia, kvartsikaavin ja -iskoksia sekä palanutta luuta. V:n 1999 inventointikertomuksen kartan perusteella löytöalue on mainittua laajempikin ja ulottunee etelästä Kaulajokeen laskevan purouoman rantatörmän päälle saakka. Lisäksi 1990-luvulla on Ylijoen isännän tyttärenpoika löytänyt talon pohjoispuoleisesta Kaulajoen koskesta reikäkiven, joka on talonisännän hallussa. |
| metsakeskus.636010002 |
636 |
Kyläpelto II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
258934.10800000 |
6734083.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.636010002 |
Mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavat löydöt, pii-iskos, kvartsi-iskoksia ja kvartseja, ovat pellon itäreunasta n. 20-30 m laajalta alueelta tien vierestä. Kvartseista kolme on ruusukvartseja. Tarkastushetkellä pelto oli n. 10 cm oraalla, mikä haittasi huomattavasti havaintomahdollisuuksia. Viljelyksen itäreunaa kulkevan tien itäpuolella mäenrinteessä on hiekkaperäisessä maassa kasvimaan, jonka tarkastelussa ei löytöjä havaittu. Tien itäpuolen maasto kohoaa nopeasti korkeaksi kallioimäeksi. Löytöpaikan maaperä on savea. |
| metsakeskus.636010003 |
636 |
Haapala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
256984.88300000 |
6736335.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.636010003 |
Mahdollisen kivikautisen asuinpaikan kaksi kiviesinelöytöä 1800-luvun puolivälistä ja 1900-luvun alusta pellosta, noin 60 m länteen Haapalan talosta. Löytöpaikka sijaitsee Lahnaojan länsipuolella, Haapalan talo on sen itäpuolella. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton kohdeluettelossa v:lta 1979 (Pöytyän kohde 631) paikka mainitaan mahdollisena asuinpaikkana ja inventointikohteena 1973: n:o 2. Lahnaojan uomassa on talon kohdalla suuria kiviä ilmeisesti vesimyllyn rakenteista. Löytöpaikalla pellossa ollut aikoinaan kivikasa. Inventoinnissa ei asuinpaikkaa kyetty paikallistamaan viljelysten ollessa kesantona ja tarkastusolosuhteiden siten ollessa huonot. |
| metsakeskus.636010004 |
636 |
Viljakkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
260712.37000000 |
6738808.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.636010004 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikkakohde sijaitsee Aurajoen uoman itäpuolella, aivan joesuuntaisen peltovyöhykkeen itälaidassa, korkean Riihivuoren lounaispuolella. Pellon itäreunassa olevan hiekkaisen tilustien itäpuolella metsäinen maasto kohoaa jyrkemmin. Löydöt, viisi kvartsi-iskosta, joista yksi ruusukvartsia, ovat mainitun tien vierestä pellolta n. 10 m säteellä. Tarkastushetkellä pelto oli oraallla, joten havainnointimahdollisuudet olivat heikot. Korkeampi kohta muodostaa löytöpaikalla niemekkeen kohti Aurajoen mutkaa. Sijainniltaan varsin sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi. Paikka löytyi inventoinnissa 1999. |
| metsakeskus.638000001 |
638 |
Ihantola |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
424480.70900000 |
6702885.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.638000001 |
Viemäriojaa kaivettaessa talon pihamaalle löytyi noin 0,5 m:n syvyydestä mahdollisesti kivikautinen liesi, jossa oli kaksi kvartsi-iskosta (ja 5 epävarmaa iskosta). Säilynyt osa rakenteesta jäi maahan, mutta kvartsi-iskokset katosivat lasten leikkeihin. Läheisen Lampilan talon pihamaalta sanotaan löytyneen kivikautista aineistoa. Kerkkoon Yläkylän laen eteläreuna saattaa muodostaa kivikautisen asuinpaikka-alueen, joka ajoittuisi mesoliittisen ja neoliittisen ajan taitteeseen. |
| metsakeskus.638000001 |
638 |
Ihantola |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
424480.70900000 |
6702885.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.638000001 |
Viemäriojaa kaivettaessa talon pihamaalle löytyi noin 0,5 m:n syvyydestä mahdollisesti kivikautinen liesi, jossa oli kaksi kvartsi-iskosta (ja 5 epävarmaa iskosta). Säilynyt osa rakenteesta jäi maahan, mutta kvartsi-iskokset katosivat lasten leikkeihin. Läheisen Lampilan talon pihamaalta sanotaan löytyneen kivikautista aineistoa. Kerkkoon Yläkylän laen eteläreuna saattaa muodostaa kivikautisen asuinpaikka-alueen, joka ajoittuisi mesoliittisen ja neoliittisen ajan taitteeseen. |
| metsakeskus.638010074 |
638 |
Grannas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
426699.91700000 |
6683163.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.638010074 |
Röykkiöitä kalliopohjalla, kolmessa eri paikassa, kolmiomaisessa muodostelmassa noin 200 m päässä toisistaan, ks. erilliskohteet. Epävarmoja pronssikautisia hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13041 |
11028 |
27000 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27012 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11028 |
27000 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13048 |
11004 |
27000 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13048 |
11019 |
27012 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010001 |
678 |
Pirttivaara |
10002 |
12004 |
13048 |
11028 |
27000 |
383548.31500000 |
7160326.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010001 |
Jätinkirkon päävallin pohjoispuolella reunavalli jatkuu kahdella eri korkeudella pitkien sivujen suuntaisena: ensin 6–9 metriä, ja vielä alemmalla tasolla 10–12 metriä. Alempien vallien rajaamien osien sisäosat ovat kivikkoisia.
Jätinkirkosta pohjoiseen lakialueen rakassa on kehäröykkiöitä, luontainen massiivinen rantavalli ja asumuspainanteita. Osa laen asumuspainanteista on tiiviinä ryhmänä, ja niitä ympäröi painanteita rakennettaessa syntynyt yhdeltä sivulta avoin valli. Yksittäisiä asumuspainanteita on myös kauempana pohjoisessa.
Asumuspainanteita on havaittu myös alemmalta korkeustasolta Jätinkirkon länsipuolen rinteestä. Lännen puoleisesta rinteestä on löydetty myös rakkakuoppia. Kohde on laaja ja rakan alueelta on varmasti löydettävissä lisää vielä tuntemattomia rakenteita. |
| metsakeskus.678010002 |
678 |
Laivavaara 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
384265.02700000 |
7161071.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010002 |
Kohde sijaitsee Laivavaaran itäpuolitse kulkevasta tiestä noin 500 m länteen Laivavaaran pohjoisrinteellä.
Paikalla on ainakin viisi kivirakennetta, mahdollisia asuinpaikkavalleja tai kuoppia tai ns. röykkiöitä sekä useita pieniä rakkakuoppia. Ne sijaitsevat peruskartalle merkityn rakenteen tuntumassa. Kartalle merkityn rakenteen koko on halkaisija on noin 4,5 metriä ja vallien korkeus noin 30 cm. Tämän luoteispuolella on kaksi rakennetta. Noin 25 metrin päässä on 5 x 6 metriä oleva suorakaiteen muotoinen kivivalli ja tästä noin 40–50 metrin päässä on toinen samanlainen rakenne. Ensin mainitusta rakenteesta lounaaseen on halkaisijaltaan 6,5 metrinen rakkaan tehty pyöreä kuopanne. Viides rakenne sijaitsee ensimmäisestä satakunta metriä itäkaakkoon. Se on pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 metriä oleva vallien ympäröimä kuopanne. Kahden viimeksi mainitun rakenteen välisessä rakassa on useita pieniä kivikkoon tehtyjä kuoppia.
2022: Kohteen alakohteiden koordinaattitiedot päivitettiin. |
| metsakeskus.678010003 |
678 |
Kiesuksenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
386928.94400000 |
7163249.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010003 |
Kohde sijaitsee Kopsan koulusta 3,4 km länteen Kiesuksenkankaan laella ja reunoilla. Alueella on röykkiöitä ja kuopanteita sekä mahdollinen asuinpaikka röykkiöistä noin 80 m etelään. Keskuskuopallisen röykkiön halkaisija on noin 6 m ja korkeus noin 50 cm. Kekomaisen röykkiön halkaisija on 4,5 m ja korkeus noin 40 cm. |
| metsakeskus.678010004 |
678 |
Poikainvaarat Ylihaankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
386623.00000000 |
7162250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010004 |
Kohde sijaitsee Ylihaankankaan korkeimmalla kohdalla. Alueella on röykkiöitä kahdessa kohdassa. Eteläisemmässä kohdassa on kaksi röykkiötä (alakohde 2-3). Toinen on kooltaan noin 4 x 4,5 metriä ja 20 cm korkea keskuskuopallinen pyöreähkö röykkiö. Toisen halkaisija on noin 3 metriä ja korkeus noin 20 cm. Sen pohjoisreunaa on hieman pengottu. Paikalta on näkymä etelässä olevalle Pikku Hattulammelle.
Edellisistä 100 metriä koilliseen on halkaisijaltaan 6 metrin kokoinen röykkiö. Keskuskuopallisen röykkiön korkeus on noin 60 cm (alakohde röykkiö 1). |
| metsakeskus.678010007 |
678 |
Korpelan Takalokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
379260.01800000 |
7165744.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010007 |
Kohde sijaitsee Leinoperän ja Ketunperän puolimaissa, Poikajoesta noin 400 m etelään. Takalonkankaan kivikkoisen laen kaakkoisreunalla on 3 pyöreää, matalaa röykkiötä. Niiden halkaisija on 2,5–3 m ja korkeus 15–20 cm. Röykkiöistä yksi on keskuskuopallinen (röykkiö 3). Niiden pohjoispuolella on rakkaan tehty kuopanne, jonka halkaisija valleineen on noin 7 m ja syvyys noin 80 cm.
2022: Kohteen aluerajaus päivitettiin havaintojen mukaisesti. Pienten röykkiöiden länsipuolella vaikuttaa olevan kivirakkaan muotoiltu matala, kaareva "kiviaita" tai osittainen kivikehä.
Noin 30 metriä rakkaan tehdystä kuopanteesta luoteeseen on kivirakassa pari pientä kuoppaa, kooltaan noin 50 x50 x 20 cm. Edelleen noin 117 metriä rakkaan tehdystä kuopanteesta luoteeseen on kahden ison kiven välistä siirretty pienempiä kiviä pois, siten että kivien väliin on muodostunut syvänne. Reunat vaikuttavat ladotuilta. |
| metsakeskus.678010008 |
678 |
Haapajoki, Pyhäjoen tien varsi |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
375928.35900000 |
7165749.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010008 |
Kohde sijaitsee Raahen keskustasta noin 11 km etelälounaaseen Pyhäjoelle johtavan tien varrella.
A. Europaeuksen 1909 kirjaaman tiedon mukaan Raahesta päin tultaessa oikealla puolen, eli tien länsipuolella, olisi Haapajoessa ollut kivipato. Hän mainitsee padon olleen keskeltä avoin, mikä viittaa mahdolliseen mertapatoon. Patoa hän mainitsee käytettävän siltana joen poikki kuljettaessa. Jokitörmässä on hänen mukaansa ollut padon kohdalla kiviseinäisen kuoppa-asunnon jäänteet.
Pato on tuskin enää löydettävissä. Myöskään mainittua kivettyä kuoppaa ei onnistuttu yhyttämään. Molemmat ovat kaiketi tuhoutuneet aikojen saatossa.
|
| metsakeskus.678010012 |
678 |
Korkeakangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
384190.00000000 |
7172900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010012 |
Kohde sijaitsee Koskenkorvanperältä Mestauskallioon johtavan tien itäpuolella olevan Kiilunkankaan korkeimmalla kohdalla, sorakuopan koillispuolella.
Lakialueen keskellä on observatorio sekä sen piha/huoltorakennus. Noin 20 metriä
observatoriosta luoteeseen on noin 3,5 x 4 m kokoinen kivikkoon tehty kuoppa.
muutama metri observatorion länsikulman vieressä sijaitsee matala kiviröykkiö.
Myös observatorion kaakkoispuolella on mahdollisia kivilatomuksia. Korkeakankaan muinaisjäännös näyttää rajoittuvan Kiilunmäen korkeimmalle harjanteelle.
Paikalla sijaitsevan tähtitornin rakentaminen, samoin kuin mäen etelä-
osassa tapahtunut maanotto on tuhonnut osan muinaisjäännöksestä.
Paikalla sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen tarkempi määrittäminen ja rajaaminen
vaatisivat kaivaustutkimuksia. |
| metsakeskus.678010014 |
678 |
Kettukangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
386636.06400000 |
7164024.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010014 |
Kohde sijaitsee Mattilanperässä Mattilanperältä Kopsaan johtava Mattilanperäntien eteläpuolella Kettukankaan lounaisosassa. Kohde on tunnettu vuodesta 1976 lähtien ja se on kartoitettu kokonaisuudessaan vuonna 1991.
Kohde on laaja asuinpaikka, jonka alueella on useita erilaisia jäännöksiä. Nelikulmainen kehävalli, nk. jätinkirkko, on osittain soranotossa tuhoutunut. Sen lisäksi paikalla on 21 röykkiötä ja neljä epäselvää kiveystä. Paikalla on myös 36 asumuspainannetta, joista osa on perättäisiä ja kiinni toisissaan. Kohteen lounaisosassa on 22 palokivikumpua ja Martikkalantiehen viettävässä rinteessä noin 25 veneenvetouraa. Jätinkirkon valleissa ja röykkiöissä olevien kaivantojen lisäksi kohteessa on kolme erillistä kuoppajäännöstä.
Kaivauksissa kohteesta on löydetty kivikautista asuinpaikkamateriaalia, kuten kvartsi-esineitä ja -iskoksia, kivilajikappaleita, kuten punalisuketta ja jaspista, sekä palanutta luuta. Lisäksi kaivauksissa on havaittu kulttuurikerrosta.
Vuoden 2024 kaivauksien palaneista luista tehdyn C14-ajoituksen perusteella yksi asuinpainanne ajoittuu keskineoliittiseen aikaan 3000–2900 eKr. (Ua-84021 4316±31). Se on linjassa vuoden 1996 radioihiiliajoitusten kanssa: kaakkoisosan palokivikumpu 7 (Hel-4032, 4520±110 ja Hel-4033, 4280±120). Kohde sitoutunee 3000-2900 eKr. rantavaiheeseen (50–51,5 m mpy).
Kohteen aluerajaus perustuu jäännösten kartoitukseen maastossa. |
| metsakeskus.678010014 |
678 |
Kettukangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
386636.06400000 |
7164024.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010014 |
Kohde sijaitsee Mattilanperässä Mattilanperältä Kopsaan johtava Mattilanperäntien eteläpuolella Kettukankaan lounaisosassa. Kohde on tunnettu vuodesta 1976 lähtien ja se on kartoitettu kokonaisuudessaan vuonna 1991.
Kohde on laaja asuinpaikka, jonka alueella on useita erilaisia jäännöksiä. Nelikulmainen kehävalli, nk. jätinkirkko, on osittain soranotossa tuhoutunut. Sen lisäksi paikalla on 21 röykkiötä ja neljä epäselvää kiveystä. Paikalla on myös 36 asumuspainannetta, joista osa on perättäisiä ja kiinni toisissaan. Kohteen lounaisosassa on 22 palokivikumpua ja Martikkalantiehen viettävässä rinteessä noin 25 veneenvetouraa. Jätinkirkon valleissa ja röykkiöissä olevien kaivantojen lisäksi kohteessa on kolme erillistä kuoppajäännöstä.
Kaivauksissa kohteesta on löydetty kivikautista asuinpaikkamateriaalia, kuten kvartsi-esineitä ja -iskoksia, kivilajikappaleita, kuten punalisuketta ja jaspista, sekä palanutta luuta. Lisäksi kaivauksissa on havaittu kulttuurikerrosta.
Vuoden 2024 kaivauksien palaneista luista tehdyn C14-ajoituksen perusteella yksi asuinpainanne ajoittuu keskineoliittiseen aikaan 3000–2900 eKr. (Ua-84021 4316±31). Se on linjassa vuoden 1996 radioihiiliajoitusten kanssa: kaakkoisosan palokivikumpu 7 (Hel-4032, 4520±110 ja Hel-4033, 4280±120). Kohde sitoutunee 3000-2900 eKr. rantavaiheeseen (50–51,5 m mpy).
Kohteen aluerajaus perustuu jäännösten kartoitukseen maastossa. |
| metsakeskus.678010014 |
678 |
Kettukangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
386636.06400000 |
7164024.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010014 |
Kohde sijaitsee Mattilanperässä Mattilanperältä Kopsaan johtava Mattilanperäntien eteläpuolella Kettukankaan lounaisosassa. Kohde on tunnettu vuodesta 1976 lähtien ja se on kartoitettu kokonaisuudessaan vuonna 1991.
Kohde on laaja asuinpaikka, jonka alueella on useita erilaisia jäännöksiä. Nelikulmainen kehävalli, nk. jätinkirkko, on osittain soranotossa tuhoutunut. Sen lisäksi paikalla on 21 röykkiötä ja neljä epäselvää kiveystä. Paikalla on myös 36 asumuspainannetta, joista osa on perättäisiä ja kiinni toisissaan. Kohteen lounaisosassa on 22 palokivikumpua ja Martikkalantiehen viettävässä rinteessä noin 25 veneenvetouraa. Jätinkirkon valleissa ja röykkiöissä olevien kaivantojen lisäksi kohteessa on kolme erillistä kuoppajäännöstä.
Kaivauksissa kohteesta on löydetty kivikautista asuinpaikkamateriaalia, kuten kvartsi-esineitä ja -iskoksia, kivilajikappaleita, kuten punalisuketta ja jaspista, sekä palanutta luuta. Lisäksi kaivauksissa on havaittu kulttuurikerrosta.
Vuoden 2024 kaivauksien palaneista luista tehdyn C14-ajoituksen perusteella yksi asuinpainanne ajoittuu keskineoliittiseen aikaan 3000–2900 eKr. (Ua-84021 4316±31). Se on linjassa vuoden 1996 radioihiiliajoitusten kanssa: kaakkoisosan palokivikumpu 7 (Hel-4032, 4520±110 ja Hel-4033, 4280±120). Kohde sitoutunee 3000-2900 eKr. rantavaiheeseen (50–51,5 m mpy).
Kohteen aluerajaus perustuu jäännösten kartoitukseen maastossa. |
| metsakeskus.678010016 |
678 |
Viitajärvenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
382988.51000000 |
7170912.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010016 |
Kohde sijaitsee Vihannintien pohjoispuolisen Viitajärvenkankaan pohjoisrinteellä, Kaskelan talosta noin 350 m luoteeseen, sorakuopan reunalla. Paikalla on kolme koillinen-lounas -suuntaista röykkiötä tai latomusta, joiden koko on 1–2-x 4 m ja korkeus 30–40 cm. Niiden reunakivet ovat keskuskiviä suuremmat. |
| metsakeskus.678010017 |
678 |
Tervakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
377452.75100000 |
7165609.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010017 |
Kohde sijaitsee Leinonperältä Ketunperälle johtavan tien eteläpuolella. Paikalla on useita röykkiöitä ja kivirakenteita. Tutkimuksissa kohde osoittautui rautakautiseksi (noin 200–400 jKr.) kalmistoksi. Alueella on merkkejä myös mahdollisesta asuinpaikasta. Paikalta on löydetty mm. keramiikkaa, pronssi- ja rautaesineitä sekä hioimia ja kvartsiesineitä.
Muinaisjäännöksen rajoja ei ole selvitetty kattavasti, ks. lisätiedot. |
| metsakeskus.678010018 |
678 |
Pirttihaudankangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
383795.22200000 |
7159392.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010018 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä runsaat 5 km etelään. Jätinkirkon ala on noin 35 x 50 m. Sen luona on kaksi röykkiötä. Tästä noin 100 m eteläkaakkoon on kolme röykkiötä, joiden halkaisija on 2,5–3 m ja korkeus 30–40 cm. Vuoden 2006 inventoinnissa ei röykkiöitä löydetty.
Pirttihaudankangas sijaitsee nykyisellä Laivavaaran kaivosalueella. Sen eteläpuoleisen muinaisjäännöksen (Pirttihaudankangas 3, asuinpaikka) tuhoutui maa-aineksen otossa 2010. Samassa yhteydessä myös jätinkirkon etelä- ja itäreunaan muodostui 2-3-metrinen maaleikkaus kohteen suoja-alueen rajalle.
2021: Muinaisjäännösalueen etelä- ja itäreunan rajausta muutettiin vuoden 2021 tarkastuksen perusteella. Rajaus noudattelee nyt kohteen itäpuoliskolla muokkaamattoman maaston reunaa. Aiemmin muinaisjäännösalueen reuna kulki 4-20 metriä etelämmässä ja itäreuna noin 8 metriä idemmässä. Nyt kyseisillä alueilla on puhdasta irtonaista hiekkaa, joka on joko läjitysaluetta ja/tai siinä on ajettu työkoneilla. Jätinkirkon lounaisnurkassa on maan läjityskasa, jonka reuna on erittäin lähellä jätinkirkon ulointa kehää. Muinaisjäännösalue kattaa edelleen läjityskasan alueen, sillä ei ole tiedossa, onko maanpintaa kuorittu ennen maan läjittämistä vai ei. |
| metsakeskus.678010019 |
678 |
Kauniinmetsänkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
384125.09100000 |
7158978.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010019 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä vajaat 6 km etelälounaaseen, Kauniinmetsänniityn eteläpuolisella kapealla kankaalla. Kankaan pohjoisreunalla on äestyksen jonkin verran vaurioittama röykkiö, jonka halkaisija on 4,5–5 m ja korkeus noin 60 cm.
2021: Kohde ennallaan. |
| metsakeskus.678010020 |
678 |
Juusolan Pirttikangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
384849.79600000 |
7159064.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010020 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä 5,5 km etelään, Siljanevan etelänpuolisella kankaalla. Kankaan laella on isoista kivistä koostuva kivikko, jonka kaakkoispäässä, laen korkeimmalla kohdalla on pienikiviseen rakkaan tehty keskuskuopallinen röykkiö. Sen halkaisija on noin 6 m ja korkeus 20–50 cm. |
| metsakeskus.678010022 |
678 |
Uudenhaudankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
384297.00000000 |
7163522.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010022 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä noin 1,5 km lounaaseen. Uudenhaudankankaan kaakkoisreunan halki kulkee metsätie. Röykkiöt sijaitsevat tämän koillispuolella, kankaan korkeimman kohdan tuntumassa, kaakkoon viettävässä rinteessä tien varrella olevan kämpän molemmin puolin. Paikalla on ainakin yksi kookas kiviröykkiö (noin 4 x 7 m, korkeus 60 cm, koordinaatit), kämpän koillispuolella on kolme neljä selvästi erottuvaa vallien ympäröimää kivikkokuoppaa (alakohde 1), joiden kuoppien halkaisija vaihtelee 2 - 3,5 metrin välillä. Näiden lisäksi paikalla on ehkä muutamia aluskasvillisuuden peittämiä kiveyksiä. Suurimman röykkiön vierellä, tämän ja muiden kivirakenteiden välillä sekä mökin pohjois- ja länsipuolella on kaikkiaan kymmenkunta kuoppaa, joiden halkaisija on noin 1,5 - 2 metriä ja syvyys noin 20-40 cm.
Erillisenä alakohteena on vuonna 2018 todettu metsätien eteläpuolella olevan kapean muinaisrantamuodostelman päällä yksittäinen pienehköistä palamattomista kivistä koottu kokonaan sammalen peittämä röykkiö (alakohde 2), jonka halkaisija on noin 4 metriä ja korkeus noin 40-50 cm. Alueelta ei ole tehty asuinpaikkaan viittavia havaintoja. |
| metsakeskus.678010023 |
678 |
Halkosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
385454.54500000 |
7162758.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010023 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä 1,5 km etelään Halkosaaren laella, joka on soiden ympäröimä kumpu. Paikka sijaitsee Popikajoen yläjuoksusta noin 600 metriä koilliseen. Halkosaaren laella on kaksi röykkiötä, maasto laskee jyrkästi niiden itäpuolelta. Röykkiöiden lisäksi kankaalla on maa-aineksesta koostuva vallimuodostelma.
Röykkiön 1 koko on noin 8 x 10 m ja korkeus noin 40 cm. Röykkiön muoto on soikea ja se keskellä on kuoppa, jonka halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys noin 30 cm. Röykkiö koostuu sekalaisen kokoisista kivistä.
Röykkiön 2 sijaitsee edellisestä muutamia metrejä kaakkoon. Pyöreähkön röykkiön halkaisija on noin 4 m ja korkeus noin 30 cm. Länsi- ja pohjoisreuna on lähes kokonaan tuhoutunut metsäkoneella päältä ajamisen seurauksena
Näistä 50 m itään on sijiatsee maa-aineksesta koostuva pyöreä, noin 10 metriä halkaisijaltaan oleva vallimuodostelma. |
| metsakeskus.678010024 |
678 |
Halkosaari SW |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
385019.72100000 |
7162458.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010024 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä noin 2 km etelään, Laivavaaralle johtavasta tiestä 350 metriä länteen olevan nimettömän pienen kankaan kivikkoisessa länsipäässä.
Paikalla on yksi kivistä koottu keskuskuopallinen röykkiö, jonka ala on 6 x 2,5–3 metriä ja korkeus noin 40 cm. Rakenteen keskellä olevan kuopan ala on noin 1,5 x 1 metriä. Pohjoispää rajoittuu suureen maakiveen. Rakenteen kivet ovat poikkeuksellisen kookkaita.
|
| metsakeskus.678010025 |
678 |
Nuutinkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
385870.37700000 |
7161608.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010025 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä noin 3 kilometriä etelään, Laivavaaran itäpuolitse kulkevasta tiestä noin 700 metriä kaakkoon ja Vaarainjärvestä noin 700 metriä koilliseen Nuutinkankaan koillisosassa.
Alueen korkeimman kohdan länsipäässä on yksi kivistä koottu hieman epämääräinen, soikeahko keskuskuopallinen jäkälän peittämä kiviröykkiö. Sen ala on noin 7,5 x 4,5 metriä ja korkeus noin 60 cm. Röykkiön lähellä on hyvin epämääräinen kiveys, joka voi olla toinen röykkiö tai latomus. |
| metsakeskus.678010026 |
678 |
Kiili |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
379360.96400000 |
7171885.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010026 |
Saloisten kirkosta 1,1 km itään, asutusalueiden väliin jäävällä kankaalla. Paikalla on kaksi kuusikossa olevaa röykkiötä, joista toinen on neliömäinen. Lisäksi alueella on useita pieniä aluskasvillisuuden peittämiä kiveyksiä. Kyseessä lienevät historiallisen ajan talonpoikaiset jäänteet. |
| metsakeskus.678010027 |
678 |
Isokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
381487.12200000 |
7168161.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010027 |
Kohde sijaitsee Haapajärven tekoaltaan eteläisen lahden itäpuolisella kankaalla, Isokankaan ja Isosaaren välissä. Paikalla on ainakin yksi, mahdollisesti kaksi röykkiötä. Näistä eteläisin on halkaisijaltaan 3,5 m:n kokoinen keskuskuopallinen kehäröykkiö, jonka korkeus on 20–30 cm. |
| metsakeskus.678010029 |
678 |
Aaltokangas |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
383905.16500000 |
7161741.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010029 |
Kohde sijaitsee Raahen keskustasta 15,5 km eteläkaakkoon, Mattilanperältä noin 3 km etelälounaaseen, Laivavaaran itäpuolitse kulkevasta tiestä noin 1 km länteen, Laivavaaran pohjoispuolisella kankaalla.
Kankaan korkeimman kohdan eteläreunalla on neljä vallin ympäröimää kuopallista kivikehää. Niiden halkaisija vaihtelee 1,5 ja 3 metrin välillä ja syvyys 25 ja 35 cm välillä. Vallien leveys ja korkeus vaihtelee myös, mutta pääosin ne ovat matalia, noin 10 cm korkeita. Kaikki paikalla olevat rakenteet ovat sammalen ja muun aluskasvillisuuden peittämiä.
2014: Aaltokankaan etelä- itä- ja koillisrinteessä on matalia kivisiä rantapalteita – muinaisen Itämeren rantavoimien töitä (mistä kangas lienee saanut nimensä). Kankaan itäpään lakea kiertää myös matala muinainen rantavalli. Siinä on erotettavissa matalia ja soikeita mukulakivisiä, sammaleen ja jäkälän peittämiä kohoumia joiden keskiosat ovat hieman kuopalla. Rakenteet ovat hyvin matalia ja tuskin havaittavia. Matalat rakenteet voisivat kuitenkin olla ihmisen muovaamia tai käyttämiä. Koska tutkimuslupaa ei ollut, kohteelle ei tehty koekuoppia asian varmistamiseksi. |
| metsakeskus.678010031 |
678 |
Kiimakaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
384358.00600000 |
7154813.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010031 |
Kohde sijaitsee Piehinginjoen ja Ispinänojan välisellä alueella olevalla kankaalla, 1,4 km Härköpirtistä kaakkoon.
Kivikkoisen mäntyä kasvavan harjanteen korkeimmalla kohdalla on pyöreä röykkiö, jonka halkaisija on noin 4 metriä. Jäkälän peittämä röykkiö on koottu halkaisijaltaan 20–30 cm kokoisista kivistä ja sen korkeus on noin 40 cm. Röykkiön päällä on nuotionpaikka, mutta muutoin se on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.678010032 |
678 |
Hautakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
388193.43900000 |
7163420.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010032 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä Kopsaan johtavan tien etelänpuolisella kankaalla. Paikalla on kolme keskuskuopallista röykkiötä. Kahden suurimman halkaisija on 10–11 m ja korkeus 70–80 cm. Lisäksi alueella on pienempiä, osin epämääräisiä kiveyksiä ja kuopanteita.
Alue on harvapuustoinen ja hoidettu sekä edustava ja monumentaalinen muinaisjäännös (2012 havainto). |
| metsakeskus.678010033 |
678 |
Korkiakangas E |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
387842.58000000 |
7163526.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010033 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä Kopsaan johtavan tien eteläpuolisella kankaalla. Paikalla on yksi keskuskuopallinen lapinraunio, jonka halkaisija on 4,5–6 m ja korkeus noin 50 cm. Röykkiö ja sen lähiympäristö todettiin hyväkuntoiseksi ja rakenteen kaakkoispuolella todettiin kivistä raivattu pieni ala, johon tehdystä koekuopasta todettiin kavrtsi-iskos.
Sen vieressä on laaja kivikautinen asuinpaikka, ks. kohde Korkiakangas 2. |
| metsakeskus.678010034 |
678 |
Hautakangas SW |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
387750.61600000 |
7163270.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010034 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä Kopsaan johtavan tien eteläpuolisella kankaalla. Paikalla on viisi röykkiötä, joiden halkaisija on 3–6 m ja korkeus 30–70 cm. |
| metsakeskus.678010035 |
678 |
Korkiakangas S |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
387565.69300000 |
7163159.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010035 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä Kopsaan johtavan tien eteläpuoleisella kankaalla. Paikalla on kaksi röykkiötä, joiden ala on 4–5 m ja korkeus 30–50 cm. |
| metsakeskus.678010036 |
678 |
Ressaperkkiö |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
388160.45600000 |
7161360.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010036 |
Kohde sijaitsee Romuperän Ressalasta noin 350 m länsilounaaseen olevan kankaan korkeimmalla kohdalla ja etelärinteellä. Alueen yläosassa on kolmeröykkiötä, joiden ala on 2,5–5 x 4–5 m ja korkeus 30–70 cm, sekä halkaisijaltaan noin 6,5 m kivikehä, johon liittyy röykkiömäinen kiveys. Rinteen alla on 30–40 m pitkä kivivalli, jonka päät taittuvat ylärinteeseen. Länsirajan lähellä olevan taitoksen pituus on noin 10 metriä. Itäosassa valli nouseen ylärinteseen noin 15 metriä, minkä jälkeen se taittuu kohti röykkiötä 1. Vallin täässä on pyöreä kehämäinen kiveys, jonka halkaisija on noin 3,5 metriä ja korkeus noin 40 cm. Tilan länsirajalla on käytössä oleva rajakivilatomus, joka mainittu alakohteissa, mutta ei ole liitettävissä muihin rakenteisiin. Kohteen länsipuolella mäen korkeimmalla kohdalla heti tilanrajan toisella puolen on pyöreä painannemainen kehä, joka 2017 tarkastuksessa todettiin luontaiseksi. Lisäksi aivan rajan tuntumassa on moderni jyrkkäreunainen maakuoppa, jonka halkaisija noin metri. |
| metsakeskus.678010037 |
678 |
Pitkäkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
387759.62100000 |
7161979.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010037 |
Kohde sijaitsee Romuperän Ressalasta 900 m luoteeseen olevalla kankaalla. Kankaan laen pohjoisosassa on kaksi keskuskuopallista röykkiötä, joiden halkaisija on 4–5 m ja korkeus noin 20 cm, sekä alaltaan 2,5 x 5 m kokoinen painanne, jonka luoteispäässä on halkaisijaltaan 2–3 m:n kokoinen kumpu. Lisäksi alueella on kolme kuopannetta. |
| metsakeskus.678010038 |
678 |
Pikku Jakenaro |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
387801.59700000 |
7164349.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010038 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä Kopsaan johtavan tien pohjoispuolisella kankaalla. Paikalla on suorakaiteenomainen kehävalli, jätinkirkko, jonka ulkomitat ovat noin 16 x 30 m ja korkeus 30–80 cm. Kaivauksissa on löydetty mm. liuske-esineiden kappaleita ja kvartsiesineitä. Jätinkirkosta 130–140 m etelään on röykkiö, jonka halkaisija on noin 4,5 m ja korkeus noin 20 cm.
Tammikuussa 2001 jätinkirkon läpi kulki telakaivuri, jonka jälkeen uraa vielä tasattiin traktorilla. Jätinkirkon etelävallia tuhoutui 4 metrin leveydeltä ja itäisen vallin sisäosaan syntyi vaurioita. Pohjoisvalli on lähes tuhoutunut. |
| metsakeskus.678010038 |
678 |
Pikku Jakenaro |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
387801.59700000 |
7164349.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010038 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä Kopsaan johtavan tien pohjoispuolisella kankaalla. Paikalla on suorakaiteenomainen kehävalli, jätinkirkko, jonka ulkomitat ovat noin 16 x 30 m ja korkeus 30–80 cm. Kaivauksissa on löydetty mm. liuske-esineiden kappaleita ja kvartsiesineitä. Jätinkirkosta 130–140 m etelään on röykkiö, jonka halkaisija on noin 4,5 m ja korkeus noin 20 cm.
Tammikuussa 2001 jätinkirkon läpi kulki telakaivuri, jonka jälkeen uraa vielä tasattiin traktorilla. Jätinkirkon etelävallia tuhoutui 4 metrin leveydeltä ja itäisen vallin sisäosaan syntyi vaurioita. Pohjoisvalli on lähes tuhoutunut. |
| metsakeskus.678010039 |
678 |
Kiesuksenkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
386946.93800000 |
7163208.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010039 |
Kohde sijaitsee Kopsan koulusta 3,4 km länteen Kiesuksenkankaan laella ja reunoilla. Kiesuksenkankaan röykkiökohteesta (678 01 0003) 70–90 metriä etelään–kaakkoon olevalta kankaanreunalta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, mm. kvartsia. Kohteen länsipuolelta, röykkiöistä noin 50 metriä lounaaseen on mahdollisia asumuspainanteita, jotka voivat liittyä asuinpaikkahavaintoihin.
|
| metsakeskus.678010040 |
678 |
Kivirakankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
380894.37400000 |
7164096.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010040 |
Kohde sijaitsee Ketunperän Koivikon talosta noin 400 m etelälounaaseen olevalla kankaalla, sen pohjoisreunalla olevan notkelman ja kankaanreunan välissä. Alueella on kolmisenkymmentä hiekkamaahan kaivettua pyynti- tai keittokuoppaa, joista suurimpien halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 50 cm.
Vuoden 2012 inventinnissa kaikkia edellä mainittuja kuoppia ei havaittu - osa ehkä epäselviä tai tulkinnan varaisia. Nyt havaitut kuopat sijaitsevati itään kaartuvan metsätien eteläpuolella, sen ja pienen suon välisellä alueella, matalalla harjanteella. Idempänä maasto laskee märkään korpisuohon, lännessä, tien risteyksen alueella ja etelään menevän metsätien länsipuolella maasto muuttuu hyvin kiviseksi eikä siellä havaittu mitään pyyntikuoppiin viittaavaa. Havaintomahdollisuudet olivat hyvät, joskin em. tien länsipuolella joskus aurattua nuorehkoa metsää. Esitetty rajaus käsittää ne kuopat jotka havaittiin.
Tarkastus 2022: Aiemmin tunnettujen kuoppien lisäksi tarkastuksessa havaittiin seitsemän kuoppajäännöstä aluerajauksen kaakkoispuolelta sekä yksi kuoppajäännös pohjoispuolelta. Aluerajausta laajennettiin sen mukaisesti. Kuoppien ryhmittelyn perusteella arvellaan, että kyseessä voi olla keittokuoppakohde. Tarkastuksessa kuoppien maannosta ei tarkastettu. Kuopat sijaitsevat pääosin rykelmissä. Muinaisjäännösalueen pohjoisosassa, metsätien ja muinaisjäännösalueen väliseltä alueelta on tuhoutunut kuoppia maanotossa. Kuopat on merkitty vuoden 1993 tarkastuskertomuksen karttaan. Niistä neljä ei ole enää havaittavissa.
2022: Voimajohtoinventoinnissa havaittiin 6-7 kuoppaa. Muodoltaan pyöreähköt tai soikeahkot kuopat ovat n. 1,5- 2,5 m halkaisijoiltaan ja n. 0,3-0,5 m syviä, niiden pintaa peittää aluskasvillisuus. Ainakin joidenkin kuoppien pohjalla havaittiin 1990-luvulla palaneita kiviä, mistä ne voitiin tunnistaa keittokuopiksi. Kankaan pohjoisosassa on runsaasti maanottokuoppia. Näyttää, että kohde on ilmeisesti suurelta osin tuhoutunut maanotossa, ehkä myös metsätöissä. Alueella kasvaa mänty-kuusimetsää, pohjoisessa maanottokuoppien läheisyydessä myös nuorta tiheää männikköä. |
| metsakeskus.678010040 |
678 |
Kivirakankangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
380894.37400000 |
7164096.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010040 |
Kohde sijaitsee Ketunperän Koivikon talosta noin 400 m etelälounaaseen olevalla kankaalla, sen pohjoisreunalla olevan notkelman ja kankaanreunan välissä. Alueella on kolmisenkymmentä hiekkamaahan kaivettua pyynti- tai keittokuoppaa, joista suurimpien halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 50 cm.
Vuoden 2012 inventinnissa kaikkia edellä mainittuja kuoppia ei havaittu - osa ehkä epäselviä tai tulkinnan varaisia. Nyt havaitut kuopat sijaitsevati itään kaartuvan metsätien eteläpuolella, sen ja pienen suon välisellä alueella, matalalla harjanteella. Idempänä maasto laskee märkään korpisuohon, lännessä, tien risteyksen alueella ja etelään menevän metsätien länsipuolella maasto muuttuu hyvin kiviseksi eikä siellä havaittu mitään pyyntikuoppiin viittaavaa. Havaintomahdollisuudet olivat hyvät, joskin em. tien länsipuolella joskus aurattua nuorehkoa metsää. Esitetty rajaus käsittää ne kuopat jotka havaittiin.
Tarkastus 2022: Aiemmin tunnettujen kuoppien lisäksi tarkastuksessa havaittiin seitsemän kuoppajäännöstä aluerajauksen kaakkoispuolelta sekä yksi kuoppajäännös pohjoispuolelta. Aluerajausta laajennettiin sen mukaisesti. Kuoppien ryhmittelyn perusteella arvellaan, että kyseessä voi olla keittokuoppakohde. Tarkastuksessa kuoppien maannosta ei tarkastettu. Kuopat sijaitsevat pääosin rykelmissä. Muinaisjäännösalueen pohjoisosassa, metsätien ja muinaisjäännösalueen väliseltä alueelta on tuhoutunut kuoppia maanotossa. Kuopat on merkitty vuoden 1993 tarkastuskertomuksen karttaan. Niistä neljä ei ole enää havaittavissa.
2022: Voimajohtoinventoinnissa havaittiin 6-7 kuoppaa. Muodoltaan pyöreähköt tai soikeahkot kuopat ovat n. 1,5- 2,5 m halkaisijoiltaan ja n. 0,3-0,5 m syviä, niiden pintaa peittää aluskasvillisuus. Ainakin joidenkin kuoppien pohjalla havaittiin 1990-luvulla palaneita kiviä, mistä ne voitiin tunnistaa keittokuopiksi. Kankaan pohjoisosassa on runsaasti maanottokuoppia. Näyttää, että kohde on ilmeisesti suurelta osin tuhoutunut maanotossa, ehkä myös metsätöissä. Alueella kasvaa mänty-kuusimetsää, pohjoisessa maanottokuoppien läheisyydessä myös nuorta tiheää männikköä. |
| metsakeskus.678010043 |
678 |
Laivakangas S |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
383307.41300000 |
7160959.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010043 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä noin 4 km etelälounaaseen olevan Laivakankaan lounaiskärjessä. Paikalla on pitkä röykkiö, jonka pituus on noin 14,5 m, leveys 3,5 m ja korkeus noin 60 cm.
Röykkiön läheisyydessä on kaksi kuopannetta, joista ensimmäinen sijaitsee noin 10 metriä röykkiöstä koilliseen ja toinen hieman alempana rinteessä röykkiön kaakkoispuolella noin 10 metrin etäisyydellä. Koillispuolella sijaitseva kuoppa on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja syvyydeltään noin 50 cm ja kaakkoispuolella oleva kuoppa on halkaisijaltaan 2 metriä ja syvyydeltään noin 20 cm. Lisäksi röykkiöstä vajaat 100 m lounaaseen on kaksi kuopannetta, jotka ovat halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään n. 20-50 cm. |
| metsakeskus.678010044 |
678 |
Pirttihaka |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
384704.84200000 |
7162230.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010044 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä vajaat 2,5 km etelään olevalla kankaalla. Kankaan korkeimman kohdan kaakkoispäässä on keskuskuopallinen röykkiö, jonka ala on noin 4 x 6 m ja korkeus 30–40 cm. Röykkiön länsireunassa olevaa maavallia on käytetty rakenteessa hyväksi. |
| metsakeskus.678010045 |
678 |
Laivavaara 4 |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
383685.25900000 |
7160691.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010045 |
Kohde sijaitsee Raahen keskustasta noin 16 km eteläkaakkoon, Mattilanperältä noin 4 km etelään, Laivavaaran itäpuolitse johtavalta tieltä noin kilometri länteen olevalla Laivavaaran länsirinteellä.
Paikalla on halkaisijaltaan noin 4,5 metrinen ja 25 cm korkea vallimainen kivikehä. Tästä noin 50 metriä luoteeseen on rakkaan tehty kuoppa, jonka halkaisija on nelisen metriä ja syvyys 70 cm. Vuoden 2006 inventoinnissa ei rakenteita löydetty.
2022: Molemmat kohteet havaittiin tarkastuksessa. Koordinaatteja ja aluerajausta muutettiin vastaamaan tarkastushavaintoja ja alakohteet lisättiin. |
| metsakeskus.678010046 |
678 |
Laivavaara 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
384138.07800000 |
7160739.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010046 |
Kohde sijaitsee Raahen keskustasta noin 16 km eteläkaakkoon, Mattilanperältä vajaat 4 km etelään, Laivavaaran itäpuolitse kulkevalta tieltä noin 600–700 metriä länteen, Laivavaaran korkeimman kohdan tuntumassa.
Kohteessa on kaksi kivirakkaan kaivettua pyöreähköä röykkiötä. Ne sijaitsevat tasaisella paikalla kankaan korkeimman kohdan reunalla. Maasto laskee jyrkästi heti muodostelmien itäpuoleiseen maastoon. Kohteiden ympäristössä on siirtolohkareita ja rakkaa. Noin 70 metriä pohjoiseen on pienen rakan alueella kuoppia sekä kehämäinen suorakaiteen muotoinen muodostelma.
2022: Kohteen perustiedot ovat sekoittuneet vuoden 1994 inventoinnin kohteeseen nro 22 Laivavaara 1 (mj-rekisterin kohteet Laivavaara 4 ja 5). Kohdetta ei ole havaittu kahdessa edellisessä inventoinnissa. Varsinainen kohde sijaitsee tiedossa olleesta koordinaattipisteestä noin 90 metriä pohjoiseen. Kyseessä on vuoden 1994 inventoinnin kohde nro 43 ja sen alakohteet muodostelmat 4 ja 5. Kohteen perustiedot päivitettiin, koordinaatit ja aluerajaus muutettiin vastaamaan tarkastuksen havaintoja. |
| metsakeskus.678010047 |
678 |
Jylhänkallio |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
387345.77800000 |
7165071.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010047 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä noin 2 km koilliseen, Jylhänharjun Jylhänkallion eteläpuolella. Paikalla on kaksi kivirakennetta. Kivikossa olevan kivivallin koko on 5,5 x 8 m. Vallin leveys on noin 1 m ja korkeus noin 50 cm. Sen luoteispuolella on soikeahko kivikehä, jonka ala on noin 5 x 7,5 m ja korkeus noin 25 cm. Lisäksi kivikossa on epämääräisiä kuoppia. |
| metsakeskus.678010048 |
678 |
Laivavaara 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
384806.80600000 |
7160707.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010048 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä vajaat 4 km etelään, Laivavaaran itäpuolitse kulkevalta tieltä vajaat 100 metriä länteen olevalla itä-länsisuuntaisella harjanteella, jonka kohdalla tie tekee mutkan itään.
Harjanteen laella olevassa rakassa, sen itäpäässä, muutaman kymmenen metrin päässä tiestä, on pyöreä asuinpaikkavalli, jonka halkaisija on 8,5 metriä. Vallin korkeus on noin 35 cm ja leveys 1–1,5 metriä.
Asuinpaikkavallista noin 60 metriä länteen koordinaattien osoittamassa kohdassa on kivistä koottu röykkiö, jonka halkaisija on noin 7 metriä ja korkeus 30 cm. Valtaosaltaan röykkiö on sammalen ja jäkälän peittämän. Röykkiö on tehty kivikkoiseen moreenimaahan.
Röykkiön länsipuolella on iso rakkakuoppa.
2022: alakohteiden koordinaatit lisättiin. |
| metsakeskus.678010048 |
678 |
Laivavaara 3 |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
384806.80600000 |
7160707.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010048 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä vajaat 4 km etelään, Laivavaaran itäpuolitse kulkevalta tieltä vajaat 100 metriä länteen olevalla itä-länsisuuntaisella harjanteella, jonka kohdalla tie tekee mutkan itään.
Harjanteen laella olevassa rakassa, sen itäpäässä, muutaman kymmenen metrin päässä tiestä, on pyöreä asuinpaikkavalli, jonka halkaisija on 8,5 metriä. Vallin korkeus on noin 35 cm ja leveys 1–1,5 metriä.
Asuinpaikkavallista noin 60 metriä länteen koordinaattien osoittamassa kohdassa on kivistä koottu röykkiö, jonka halkaisija on noin 7 metriä ja korkeus 30 cm. Valtaosaltaan röykkiö on sammalen ja jäkälän peittämän. Röykkiö on tehty kivikkoiseen moreenimaahan.
Röykkiön länsipuolella on iso rakkakuoppa.
2022: alakohteiden koordinaatit lisättiin. |
| metsakeskus.678010049 |
678 |
Ukkovaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
386122.27900000 |
7160044.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010049 |
Ukkovaaran laen länsipuolisessa kivikossa on rakkakuoppia neljässä eri kohdassa (ks. erilliskohteet). |
| metsakeskus.678010051 |
678 |
Huitunen SE |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
388093.47500000 |
7163745.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010051 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä Kopsaan vievän Mattilanperäntien varressa. Alue on tasaista mäntykangasta. Paikalla erottuu ainakin 13-15 asumuspainannetta tien molemmin puolin ja yksi kuoppa. Painanteet ovat kooltaan noin 8–15 x 4–6 m. Osassa erottuu valli, jolloin ulkomitta on 18–20 x 7–8 m. |
| metsakeskus.678010052 |
678 |
Jouttikangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
383482.31500000 |
7169098.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010052 |
Kohde sijaitsee Haapajärven altaasta noin 400 m itään, Raahe–Vihanti-tien ja sen alittavan kanavan leikkauksesta 600 m lounaaseen. Jouttikangas on suhteellisen korkea kivikkoinen moreenikangas, jonka laella on rakkaa.
Kankaan laella rakassa on kaksi röykkiötä ja ainakin neljä rakkakuoppaa (ks. alakohteet). Lisäksi paikalla erottuu muutamia epämääräisiä kuopanteita. |
| metsakeskus.678010054 |
678 |
Lamunkangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
377796.60800000 |
7167174.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010054 |
Kohde sijaitsee Haapajärven altaan eteläkärjestä 2,4 km länteen ja Haapajoesta 450 m pohjoiseen Lamunkankaalla. Kankaan laen kaakkoisreunassa on kivikko. Sen eteläreunalla on pyöreä kuopanne. Sen halkaisija on mataline valleineen noin 3 m ja syvyyttä kuopalla on noin 20 cm. Tästä luoteeseen on 5–6 m halkaisijaltaan oleva kuoppa, joka vähäsammalisena vaikuttaa edellistä nuoremmalta. |
| metsakeskus.678010055 |
678 |
Honganmaja Haarainlampi |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
383176.00000000 |
7153933.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010055 |
Pöytäkivi sijaitsee Piehinginjoen ja Poikajoen välisellä kankaalla Honganmajasta 200 m länteen. Paikalla on pienten kivien varaan asetettu laakakivi, joka on hieman irrallaan maanpinnasta. Vuoden 2015 inventoinnissa kiveä on päädytty pitämään mahdollisena luonnonmuodostumana. |
| metsakeskus.678010056 |
678 |
Hörskönjoen suun itäpuoli |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
376378.00000000 |
7165949.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010056 |
Kohde sijaitsee Haapajoen ja Hörskön/Poikajoen yhtymäkohdasta noin 300 m itäkoilliseen olevalla mäellä Poikajoen talon pohjoispuolella. Paikalla erottuu noin 16 m pitkä kiviaita ja sen kaakkoispuolella on muinaispelto. Nämä ovat kankaan pohjoisosassa. Näistä parisataa metriä etelään on rakennuksen kivijalka. |
| metsakeskus.678010057 |
678 |
Korkiakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
387614.67200000 |
7163567.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.678010057 |
Kohde sijaitsee Mattilanperältä Kopsaan kulkevalta tieltä 0,4 km etelään. Röykkiöt ovat kivikkoisen Korkiakankaan laella. Itäisempi röykkiö on matalahko, noin 30 cm korkea ja halkaisijaltaan 1,2 m, läntisempi on korkeampi, noin 40 cm ja halkaisijaltaan noin 1,5 m. Molemmat röykkiöt ovat aluskasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.679010001 |
499 |
Replot-Norra Vallgrund/Holmbacken |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
214319.78000000 |
7020172.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.679010001 |
Kivistä tehty, iältään määrittämätön rakennuksenpohja.
7.9.1989. Fågelvägen ca 6,5 km sydväst om Replot kyrka och ca 290 m söder om landsvägen till södra Vallgrund, på Holmbackens högsta punkt. I djävulsåkern på den SSE-NNW-riktade Holmbackens krön finns en låg vallformad stensättning ungefär i form av en rätvinkel. Dess yttre mått är ca 10x8x1/2 m. Mitten är trädbevuxen. Enligt höjdförhållandena (ca 10-12 möh.) kan stensättningen vara tidigast från början av medeltiden. Troligast är att den är yngre. T.ex. femmeters höjdkurvan befinner sig endast ca 120 m västerut från stället, vid en åker kallad Viken. Troligen tillhör denna eventuella husgrund den nyare bosättningshistorien i Replot. |
| metsakeskus.679010002 |
499 |
Replot-Södra Vallgrund |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
210920.15300000 |
7017777.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.679010002 |
Vuode 1989 inventoinnin mukaan paikalla on pirunpellossa vallimainen, pyöreä kivirakenne, jonka keskellä on kuoppa. Kivilatomuksen läpimitta on noin 4-5 m, ja vallin korkeus ainakin 50 cm. Kohde sijaitsee mäen (peruskartassa nimellä Marken) laen koillisreunalla. Korkeusasemansa (12,5 m mpy) perusteella latomus ei voi olla toisen vuosituhannen alkua vanhempi. Kivilatomuksen funktio on epäselvä, mutta samanlaisia rakenteita on muuallakin Pohjanmaalla.
Vuoden 2014 inventoinnissa muinaisjäännösrekisterin ilmoittamassa koordinaattipisteessä ei havaittu kivirakenteita, mutta siitä noin 40 m koilliseen havaittiin kaksi pyöreän vallin ympäröimää kuoppaa. Rakenteet sijaitsevat vierekkäin pienistä kivistä muodostuvassa pirunpellossa.
Edellä mainittujen rakenteiden lisäksi samalla harjanteella, niistä lounaaseen, havaittiin neljä majanpohjaa tai tomtning-tyyppistä jäännöstä. Yksi niistä sijaitsi kehärakenteista noin 40 m etelälounaaseen ja kolme muuta tiiviinä ryhmänä noin 100 m lounaaseen. Tällä alueella harjanteen laki on suurelta osin pienistä kivistä koostuvaa kivikkoa, paikoin paljasta pirunpeltoa, paikoin ohuen kasvillisuuden peittämää. Harjanteen laki kohoaa hitaasti lounaaseen mentäessä noin tasolle 15 m mpy. |
| metsakeskus.679010003 |
499 |
Replot Herras mossen |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
213416.14900000 |
7017281.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.679010003 |
Kivilatomus-asumuksenpohja Replotin Södra Vallgrundetilla; koekaivettu. |
| metsakeskus.680010001 |
680 |
Kansakoulunmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
235712.54100000 |
6713268.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010001 |
Kalmisto (Ihala, Vanha kansakoulu, Konsan koulu) sijaitsee n. 100 m länteen Raisionjoesta olevalla mäellä, Konsan ala-asteen koulun pihalla. Piha-alueella mäen pinta on tasainen, joen puolella itärinne laskee melko jyrkästi jokisuistoon, kun taas muut rinteet viettävät loivemmin ympäröiviin peltoihin. Kalmiston ydinalue on ollut koulurakennuksen kohdalla, kalmistoa saattaa olla vielä koulun pihalla ja ympäristössä.
Kalmisto ajoittuu lähinnä 1100-luvulle ja sinne on tehty pelkkiä ruumishautauksia. Ruumishautaukset sekä korujen, työkalujen ja aseiden vähyys löydöissä viittaavat siihen, että kalmistoa ovat käyttäneet kristinuskon omaksuneet ihmiset. Haudoista on kuitenkin löytynyt runsaasti säilyneitä kankaanpaloja, joiden avulla on rekonstruoitu ns. Raision muinaispuku, naisen asu 1100-luvulta.
Kalmistoalueelta on tutkittu yli 50 hautaa, jotka olivat melko säännösmukaisesti itä-länsisuuntaisia ja niitä oli usein monessa kerroksessa. Useihin hautoihin vainaja oli pantu puuarkussa, joka joissain oli muodoltaan ruuhimainen. Alueella on tehty valvontaa vuosina 2003 ja 2006, jolloin merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei havaittu.
Vuonna 2021 tehdyssä valvonnassa pihalta havaittiin tumman maan kerros sekä profiilissa luita. Lisäksi profiilissa havaittiin hautakuoppamaisia painanteita, jotka olivat täyttyneet samalla tummalla maalla. Havainnon perusteella on mahdollista, että koulun piha-alueella on säilyneenä kalmistoaluetta. |
| metsakeskus.680010002 |
680 |
Huhkonkallio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
235959.43400000 |
6713778.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010002 |
Polttokenttäkalmisto sijaitsee Raisionjoen länsipuolella, Turku - Rauma -moottoritien koillispuolella kalliolla. Rinteet laskeutuvat jyrkästi lännen-, etelän- ja idänpuoleisille pelloille. Moottoritie rakennettiin kulkemaan kallion etelä-lounaispään halki 1960-luvun alussa ja tällöin löydettiin kallion räjäytysten yhteydessä rautamiekan katkelma ja viikinkiaikainen putkellinen keihäänkärki, mikä johti tutkimuksiin 1962. Tien ja sen luiskien alla jäävistä kallion koloista tavattiin yksi hiekkakivilatomus ja neljä muuta ladelmaa, joiden löydöt ovat lähinnä saviastianpaloja. Vuoden 1995 koetutkimuksen perusteella kalmistoa on jonkin verran jäljellä tien koillispuolella. Koetutkimuksessa ei tutkittu kalliosyvänteitä, joten säilyneiden hautausten määrä tai laajuus ei ole tiedossa.
Kalmistoalue saattaa jatkua myös tien länsipuolelle, mutta tätä aluetta ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.680010003 |
680 |
Käärmekallio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
235563.59200000 |
6714166.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010003 |
Kohde sijaitsee Raisionjoen länsipuolella ja Turku-Rauma -moottoritien lounaispuolella. Käärmekallio on luode-kaakko -suuntainen, kalliopohjainen mäki, jonka kaakkoisreunalla (Jukolan tontti) ja koillisrinteellä (Onnela ja Kauriin haka) sijaitsevat polttokenttäkalmisto ja 10 kiviladelmaa. Jukolan tontilla on jäljellä polttokenttäkalmistoa puutarhassa, samoin Onnelan talon tontilla. Ladelmista kaksi oli oli selvästi muita suurempaa, toinen oli läpimitaltaan 6 m, oli koottu pienistä kivistä maan pinnalle, toinen oli kasattu seitsemän maakiven varaan pienistä kivistä. Eräs pienemmistä latomuksista oli aivan kuin muurattu savitiivisteellä. |
| metsakeskus.680010004 |
680 |
Papinkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
235477.63000000 |
6714325.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010004 |
Papinkallio -niminen löytöalue sijaitsee Käärmekallion luoteispäässä, Raisionjoen ja Turku-Rauma -moottoritien länsipuolella. Aivan tien vieressä on kalliotasanne, josta nousee kumpu, jonka laella havaittiin keinotekoiselta vaikuttavaa multa- ja kivikerrosta (Papinkallio 1). Tämän kummun länsipuolella sijaitsee toinen, pienempi kumpu, Papinkallio 2. Suuremmasta kummusta paljastui koetutkimuksessa turpeen alta n. 30–40 cm:n paksuinen nokikerros ja kuumuuden halkaisemia kiviä sekä savitiivistettä. Löydöistä päätellen paikalla on polttokenttäkalmisto ja/tai asumuksen pohja. Kaivauksia Papinkallio 1 alueella on tehty vuosina 2001 ja 2003, jolloin varmistui, että paikalla on sekä rautakauden alun asuinpaikkavaihe mm. morby-keramiikkalöytöineen ja paalunjälkineen, että myöhempi, 1000–1100-luvulle ajoittuva asutusvaihe. Myöhempään vaiheeseen kuuluvat kiviuuneilla varustetut hirsirakennukset. Papinkallion 2:ssa tehtiin kaivauksia vuonna 2005. Kaivettu alue ei sijoittunut muinaisjäännöksen ytimeen, ja siinä oli Papinkallio 1:tä ohuempi ja vähälöytöisempi kulttuurikerros. Hevosenkenkäsoljen neulalöytö ajoittuu rautakauden lopulle. Muuna löytöaineistoina oli rautakauden keramiikkaa ja savitiivistettä mm. varhopatsasrakenteisesta rakennuksesta. Löydetyt savimuotin kappaleet ovat osoitus metallivalusta. Todennäköisesti Papinkallio 1 on ollut asuinpaikkana, 2 työpaja-alueena.
Vuonna 2011 Papinkallio 2:n kaivauksia jatkettiin. Tällöin paikalla todettiin todennäköinen tulisija ja lattiataso, mitkä viittaavat siihen, että paikalla on ollut jonkinlainen rakennus. Kaivauksen löydöt osoittavat, että paikalla havaitut ihmistoiminnot ajoittuvat kahteen eri ajanjaksoon. Vanhinta vaihetta edustavat kvartsikaavin, kiviesineenpala ja iskokset. Tähän vaiheeseen liittynee myös väriltään vaaleanruskea keramiikka. Luonteva ajoitus tälle jaksolle sijaintipaikan korkeuden perusteella on varhaismetallikausi. Nuorempaan vaiheeseen kuuluvat metalliesineet. Löydetyn rautaisen avaimen perusteella vaihe näyttäisi ajoittuvan viikinki- ja ristiretkiajan vaihteeseen. |
| metsakeskus.680010004 |
680 |
Papinkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
235477.63000000 |
6714325.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010004 |
Papinkallio -niminen löytöalue sijaitsee Käärmekallion luoteispäässä, Raisionjoen ja Turku-Rauma -moottoritien länsipuolella. Aivan tien vieressä on kalliotasanne, josta nousee kumpu, jonka laella havaittiin keinotekoiselta vaikuttavaa multa- ja kivikerrosta (Papinkallio 1). Tämän kummun länsipuolella sijaitsee toinen, pienempi kumpu, Papinkallio 2. Suuremmasta kummusta paljastui koetutkimuksessa turpeen alta n. 30–40 cm:n paksuinen nokikerros ja kuumuuden halkaisemia kiviä sekä savitiivistettä. Löydöistä päätellen paikalla on polttokenttäkalmisto ja/tai asumuksen pohja. Kaivauksia Papinkallio 1 alueella on tehty vuosina 2001 ja 2003, jolloin varmistui, että paikalla on sekä rautakauden alun asuinpaikkavaihe mm. morby-keramiikkalöytöineen ja paalunjälkineen, että myöhempi, 1000–1100-luvulle ajoittuva asutusvaihe. Myöhempään vaiheeseen kuuluvat kiviuuneilla varustetut hirsirakennukset. Papinkallion 2:ssa tehtiin kaivauksia vuonna 2005. Kaivettu alue ei sijoittunut muinaisjäännöksen ytimeen, ja siinä oli Papinkallio 1:tä ohuempi ja vähälöytöisempi kulttuurikerros. Hevosenkenkäsoljen neulalöytö ajoittuu rautakauden lopulle. Muuna löytöaineistoina oli rautakauden keramiikkaa ja savitiivistettä mm. varhopatsasrakenteisesta rakennuksesta. Löydetyt savimuotin kappaleet ovat osoitus metallivalusta. Todennäköisesti Papinkallio 1 on ollut asuinpaikkana, 2 työpaja-alueena.
Vuonna 2011 Papinkallio 2:n kaivauksia jatkettiin. Tällöin paikalla todettiin todennäköinen tulisija ja lattiataso, mitkä viittaavat siihen, että paikalla on ollut jonkinlainen rakennus. Kaivauksen löydöt osoittavat, että paikalla havaitut ihmistoiminnot ajoittuvat kahteen eri ajanjaksoon. Vanhinta vaihetta edustavat kvartsikaavin, kiviesineenpala ja iskokset. Tähän vaiheeseen liittynee myös väriltään vaaleanruskea keramiikka. Luonteva ajoitus tälle jaksolle sijaintipaikan korkeuden perusteella on varhaismetallikausi. Nuorempaan vaiheeseen kuuluvat metalliesineet. Löydetyn rautaisen avaimen perusteella vaihe näyttäisi ajoittuvan viikinki- ja ristiretkiajan vaihteeseen. |
| metsakeskus.680010004 |
680 |
Papinkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
235477.63000000 |
6714325.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010004 |
Papinkallio -niminen löytöalue sijaitsee Käärmekallion luoteispäässä, Raisionjoen ja Turku-Rauma -moottoritien länsipuolella. Aivan tien vieressä on kalliotasanne, josta nousee kumpu, jonka laella havaittiin keinotekoiselta vaikuttavaa multa- ja kivikerrosta (Papinkallio 1). Tämän kummun länsipuolella sijaitsee toinen, pienempi kumpu, Papinkallio 2. Suuremmasta kummusta paljastui koetutkimuksessa turpeen alta n. 30–40 cm:n paksuinen nokikerros ja kuumuuden halkaisemia kiviä sekä savitiivistettä. Löydöistä päätellen paikalla on polttokenttäkalmisto ja/tai asumuksen pohja. Kaivauksia Papinkallio 1 alueella on tehty vuosina 2001 ja 2003, jolloin varmistui, että paikalla on sekä rautakauden alun asuinpaikkavaihe mm. morby-keramiikkalöytöineen ja paalunjälkineen, että myöhempi, 1000–1100-luvulle ajoittuva asutusvaihe. Myöhempään vaiheeseen kuuluvat kiviuuneilla varustetut hirsirakennukset. Papinkallion 2:ssa tehtiin kaivauksia vuonna 2005. Kaivettu alue ei sijoittunut muinaisjäännöksen ytimeen, ja siinä oli Papinkallio 1:tä ohuempi ja vähälöytöisempi kulttuurikerros. Hevosenkenkäsoljen neulalöytö ajoittuu rautakauden lopulle. Muuna löytöaineistoina oli rautakauden keramiikkaa ja savitiivistettä mm. varhopatsasrakenteisesta rakennuksesta. Löydetyt savimuotin kappaleet ovat osoitus metallivalusta. Todennäköisesti Papinkallio 1 on ollut asuinpaikkana, 2 työpaja-alueena.
Vuonna 2011 Papinkallio 2:n kaivauksia jatkettiin. Tällöin paikalla todettiin todennäköinen tulisija ja lattiataso, mitkä viittaavat siihen, että paikalla on ollut jonkinlainen rakennus. Kaivauksen löydöt osoittavat, että paikalla havaitut ihmistoiminnot ajoittuvat kahteen eri ajanjaksoon. Vanhinta vaihetta edustavat kvartsikaavin, kiviesineenpala ja iskokset. Tähän vaiheeseen liittynee myös väriltään vaaleanruskea keramiikka. Luonteva ajoitus tälle jaksolle sijaintipaikan korkeuden perusteella on varhaismetallikausi. Nuorempaan vaiheeseen kuuluvat metalliesineet. Löydetyn rautaisen avaimen perusteella vaihe näyttäisi ajoittuvan viikinki- ja ristiretkiajan vaihteeseen. |
| metsakeskus.680010004 |
680 |
Papinkallio |
10002 |
12016 |
13167 |
11033 |
27018 |
235477.63000000 |
6714325.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010004 |
Papinkallio -niminen löytöalue sijaitsee Käärmekallion luoteispäässä, Raisionjoen ja Turku-Rauma -moottoritien länsipuolella. Aivan tien vieressä on kalliotasanne, josta nousee kumpu, jonka laella havaittiin keinotekoiselta vaikuttavaa multa- ja kivikerrosta (Papinkallio 1). Tämän kummun länsipuolella sijaitsee toinen, pienempi kumpu, Papinkallio 2. Suuremmasta kummusta paljastui koetutkimuksessa turpeen alta n. 30–40 cm:n paksuinen nokikerros ja kuumuuden halkaisemia kiviä sekä savitiivistettä. Löydöistä päätellen paikalla on polttokenttäkalmisto ja/tai asumuksen pohja. Kaivauksia Papinkallio 1 alueella on tehty vuosina 2001 ja 2003, jolloin varmistui, että paikalla on sekä rautakauden alun asuinpaikkavaihe mm. morby-keramiikkalöytöineen ja paalunjälkineen, että myöhempi, 1000–1100-luvulle ajoittuva asutusvaihe. Myöhempään vaiheeseen kuuluvat kiviuuneilla varustetut hirsirakennukset. Papinkallion 2:ssa tehtiin kaivauksia vuonna 2005. Kaivettu alue ei sijoittunut muinaisjäännöksen ytimeen, ja siinä oli Papinkallio 1:tä ohuempi ja vähälöytöisempi kulttuurikerros. Hevosenkenkäsoljen neulalöytö ajoittuu rautakauden lopulle. Muuna löytöaineistoina oli rautakauden keramiikkaa ja savitiivistettä mm. varhopatsasrakenteisesta rakennuksesta. Löydetyt savimuotin kappaleet ovat osoitus metallivalusta. Todennäköisesti Papinkallio 1 on ollut asuinpaikkana, 2 työpaja-alueena.
Vuonna 2011 Papinkallio 2:n kaivauksia jatkettiin. Tällöin paikalla todettiin todennäköinen tulisija ja lattiataso, mitkä viittaavat siihen, että paikalla on ollut jonkinlainen rakennus. Kaivauksen löydöt osoittavat, että paikalla havaitut ihmistoiminnot ajoittuvat kahteen eri ajanjaksoon. Vanhinta vaihetta edustavat kvartsikaavin, kiviesineenpala ja iskokset. Tähän vaiheeseen liittynee myös väriltään vaaleanruskea keramiikka. Luonteva ajoitus tälle jaksolle sijaintipaikan korkeuden perusteella on varhaismetallikausi. Nuorempaan vaiheeseen kuuluvat metalliesineet. Löydetyn rautaisen avaimen perusteella vaihe näyttäisi ajoittuvan viikinki- ja ristiretkiajan vaihteeseen. |
| metsakeskus.680010004 |
680 |
Papinkallio |
10002 |
12016 |
13167 |
11033 |
27019 |
235477.63000000 |
6714325.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010004 |
Papinkallio -niminen löytöalue sijaitsee Käärmekallion luoteispäässä, Raisionjoen ja Turku-Rauma -moottoritien länsipuolella. Aivan tien vieressä on kalliotasanne, josta nousee kumpu, jonka laella havaittiin keinotekoiselta vaikuttavaa multa- ja kivikerrosta (Papinkallio 1). Tämän kummun länsipuolella sijaitsee toinen, pienempi kumpu, Papinkallio 2. Suuremmasta kummusta paljastui koetutkimuksessa turpeen alta n. 30–40 cm:n paksuinen nokikerros ja kuumuuden halkaisemia kiviä sekä savitiivistettä. Löydöistä päätellen paikalla on polttokenttäkalmisto ja/tai asumuksen pohja. Kaivauksia Papinkallio 1 alueella on tehty vuosina 2001 ja 2003, jolloin varmistui, että paikalla on sekä rautakauden alun asuinpaikkavaihe mm. morby-keramiikkalöytöineen ja paalunjälkineen, että myöhempi, 1000–1100-luvulle ajoittuva asutusvaihe. Myöhempään vaiheeseen kuuluvat kiviuuneilla varustetut hirsirakennukset. Papinkallion 2:ssa tehtiin kaivauksia vuonna 2005. Kaivettu alue ei sijoittunut muinaisjäännöksen ytimeen, ja siinä oli Papinkallio 1:tä ohuempi ja vähälöytöisempi kulttuurikerros. Hevosenkenkäsoljen neulalöytö ajoittuu rautakauden lopulle. Muuna löytöaineistoina oli rautakauden keramiikkaa ja savitiivistettä mm. varhopatsasrakenteisesta rakennuksesta. Löydetyt savimuotin kappaleet ovat osoitus metallivalusta. Todennäköisesti Papinkallio 1 on ollut asuinpaikkana, 2 työpaja-alueena.
Vuonna 2011 Papinkallio 2:n kaivauksia jatkettiin. Tällöin paikalla todettiin todennäköinen tulisija ja lattiataso, mitkä viittaavat siihen, että paikalla on ollut jonkinlainen rakennus. Kaivauksen löydöt osoittavat, että paikalla havaitut ihmistoiminnot ajoittuvat kahteen eri ajanjaksoon. Vanhinta vaihetta edustavat kvartsikaavin, kiviesineenpala ja iskokset. Tähän vaiheeseen liittynee myös väriltään vaaleanruskea keramiikka. Luonteva ajoitus tälle jaksolle sijaintipaikan korkeuden perusteella on varhaismetallikausi. Nuorempaan vaiheeseen kuuluvat metalliesineet. Löydetyn rautaisen avaimen perusteella vaihe näyttäisi ajoittuvan viikinki- ja ristiretkiajan vaihteeseen. |
| metsakeskus.680010004 |
680 |
Papinkallio |
10002 |
12016 |
13167 |
11040 |
27000 |
235477.63000000 |
6714325.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010004 |
Papinkallio -niminen löytöalue sijaitsee Käärmekallion luoteispäässä, Raisionjoen ja Turku-Rauma -moottoritien länsipuolella. Aivan tien vieressä on kalliotasanne, josta nousee kumpu, jonka laella havaittiin keinotekoiselta vaikuttavaa multa- ja kivikerrosta (Papinkallio 1). Tämän kummun länsipuolella sijaitsee toinen, pienempi kumpu, Papinkallio 2. Suuremmasta kummusta paljastui koetutkimuksessa turpeen alta n. 30–40 cm:n paksuinen nokikerros ja kuumuuden halkaisemia kiviä sekä savitiivistettä. Löydöistä päätellen paikalla on polttokenttäkalmisto ja/tai asumuksen pohja. Kaivauksia Papinkallio 1 alueella on tehty vuosina 2001 ja 2003, jolloin varmistui, että paikalla on sekä rautakauden alun asuinpaikkavaihe mm. morby-keramiikkalöytöineen ja paalunjälkineen, että myöhempi, 1000–1100-luvulle ajoittuva asutusvaihe. Myöhempään vaiheeseen kuuluvat kiviuuneilla varustetut hirsirakennukset. Papinkallion 2:ssa tehtiin kaivauksia vuonna 2005. Kaivettu alue ei sijoittunut muinaisjäännöksen ytimeen, ja siinä oli Papinkallio 1:tä ohuempi ja vähälöytöisempi kulttuurikerros. Hevosenkenkäsoljen neulalöytö ajoittuu rautakauden lopulle. Muuna löytöaineistoina oli rautakauden keramiikkaa ja savitiivistettä mm. varhopatsasrakenteisesta rakennuksesta. Löydetyt savimuotin kappaleet ovat osoitus metallivalusta. Todennäköisesti Papinkallio 1 on ollut asuinpaikkana, 2 työpaja-alueena.
Vuonna 2011 Papinkallio 2:n kaivauksia jatkettiin. Tällöin paikalla todettiin todennäköinen tulisija ja lattiataso, mitkä viittaavat siihen, että paikalla on ollut jonkinlainen rakennus. Kaivauksen löydöt osoittavat, että paikalla havaitut ihmistoiminnot ajoittuvat kahteen eri ajanjaksoon. Vanhinta vaihetta edustavat kvartsikaavin, kiviesineenpala ja iskokset. Tähän vaiheeseen liittynee myös väriltään vaaleanruskea keramiikka. Luonteva ajoitus tälle jaksolle sijaintipaikan korkeuden perusteella on varhaismetallikausi. Nuorempaan vaiheeseen kuuluvat metalliesineet. Löydetyn rautaisen avaimen perusteella vaihe näyttäisi ajoittuvan viikinki- ja ristiretkiajan vaihteeseen. |
| metsakeskus.680010005 |
680 |
Laulumaa ja Römpötti |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
235377.66600000 |
6714334.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010005 |
Kalmisto sijaitsee Pyölintien varrella kalliopohjaisen, metsää kasvavan mäen jyrkähköllä itärinteellä. Sekä (1977 inv.kert. mukaan) Römpötin että Laulumaan omakotitalojen pihamailta on tavattu polttokalmistoon viittaavia löytöjä. Esinelöytöjä ovat mm. viikinkiaikainen keihäänkärki, rautakirveen katkelma, miekan väistin sekä viikinkiaikaisen miekan katkelma.
Vuonna 1985 tehdyssä koetutkimuksessa omakotitalojen läheisyydestä ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Kohteen säilyneisyyden ja laajuuden selvittäminen edellyttäisivät laajempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.680010006 |
680 |
Linnasmäki |
10002 |
12011 |
13106 |
11033 |
27000 |
235526.61300000 |
6713767.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010006 |
Muinaislinna sijaitsee peltojen keskellä Raisionjoesta 200 m länteen. Laeltaan muinaislinna on suurimmaksi osaksi paljasta kalliota, joka laskeutuu jyrkästi muihin suuntiin paitsi kaakkoon, jonne rinne viettää loivemmin Knuutin pihaan asti. Minkäänlaisia varustusten jäännöksiä ei ole mäeltä löydetty, kohde on epävärma muinaislinna. Kaikesta huolimatta vanhaa perua oleva nimi ja mäen sijainti puoltavat olettamusta, että se olisi voinut toimia puolustus- ja pakolinnana jo nuoremman rautakauden rauhattomina aikoina.
Vuoden 1985 koekaivauksissa linnamäen kaakkoispuolelta todennettiin kalmisto. Mäen alueella havaittiin paikoin nokista maata. Mäen alue rajattiin kokonaisuutena muinaisjäännökseksi.
Turun ja Porin lääninhallituksen suojelupäätös 311/10.10.1988 kiinteän muinaisjäännöksen rajoista. |
| metsakeskus.680010007 |
680 |
Pappilanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
234709.93700000 |
6715057.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010007 |
Kohde sijaitsee aivan Raision keskustassa tiheästi rakennetulla alueella Nesteentien ja Turku-Rauma moottoritien risteyksen eteläpuolella, siitä n. 200 m:n päässä. Pappilanmäki-niminen mäki on n. 150 m pitkä, matala, kivikkoinen ja metsän peittämä. Koekaivauksin on todettu, että kulttuurikerros peittää koko mäen. Mäen pohjoisosan kaivauksissa on todettu mm. kaksi venehautausta ja useita erillisiä esinesikermiä. Mäen etelärinteeltä on havaittu asuinpaikkaan ja/tai raudansulatuspaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.680010007 |
680 |
Pappilanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
234709.93700000 |
6715057.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010007 |
Kohde sijaitsee aivan Raision keskustassa tiheästi rakennetulla alueella Nesteentien ja Turku-Rauma moottoritien risteyksen eteläpuolella, siitä n. 200 m:n päässä. Pappilanmäki-niminen mäki on n. 150 m pitkä, matala, kivikkoinen ja metsän peittämä. Koekaivauksin on todettu, että kulttuurikerros peittää koko mäen. Mäen pohjoisosan kaivauksissa on todettu mm. kaksi venehautausta ja useita erillisiä esinesikermiä. Mäen etelärinteeltä on havaittu asuinpaikkaan ja/tai raudansulatuspaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.680010007 |
680 |
Pappilanmäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27018 |
234709.93700000 |
6715057.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010007 |
Kohde sijaitsee aivan Raision keskustassa tiheästi rakennetulla alueella Nesteentien ja Turku-Rauma moottoritien risteyksen eteläpuolella, siitä n. 200 m:n päässä. Pappilanmäki-niminen mäki on n. 150 m pitkä, matala, kivikkoinen ja metsän peittämä. Koekaivauksin on todettu, että kulttuurikerros peittää koko mäen. Mäen pohjoisosan kaivauksissa on todettu mm. kaksi venehautausta ja useita erillisiä esinesikermiä. Mäen etelärinteeltä on havaittu asuinpaikkaan ja/tai raudansulatuspaikkaan viittaavia löytöjä. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27014 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27015 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27016 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27014 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27014 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27015 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27016 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27017 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27018 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010008 |
680 |
Tuomala |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27019 |
235182.74100000 |
6715619.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010008 |
Tuomalan polttokenttä- ja ruumiskalmisto sijaitsee Turku-Rauma -tien ja Turun ohikulkutien risteyksestä 200 m itään vanhan ohikulkutien halkaisemalla kalliopohjaisella mäennyppylällä. Mäennyppylän pohjois- ja eteläpuoliskoilta tutkittiin 1972-73 ja -75 laaja-alainen polttokenttäkalmisto ja ruumishautoja.
Turun ohikulkutien eteläpuoliselle kalliolle kunnostettiin sieltä tavattu kivilatomus, 6 x 8 m:n kokoinen kivikehä. Kalmiston läheisyydestä löydettiin myös rakennuksen jäännös. Latomus sekä alueen länsireunalta, jyrkästi lounaaseen viettävästä kalliorinteestä löydetyt 30-40 uhrikuoppaa ovat vielä jäljellä.
Kalmiston pohjoisosasta löytyi mm. naisen hauta, johon vainaja oli haudattu polttamatta, ilmeisesti puuarkussa. Haudassa oli ollut mukana sirppi ja hopeinen lierihattua muistuttavan filigranisolki johon oli istutettu vuorikristalli ja neljä lasihelmeä. Löytöjä kalmiston eteläosasta ovat mm. 700-luvun soturin aseistus ja viitteitä siitä, että vainaja olisi haudattu veneessään. Ruumishautauksia kalmistossa oli yhteensä 25.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-637 (Raisio, osa-alue 12)
Vuonna 2019 tielinjaussuunnitelmien yhteydessä tehdyssä koekaivauksessa todettiin, että kalmisto on tutkimusaikana rajatun alueen osalta kokonaan tutkittu. On kuitenkin mahdollista, että muualla ympäristössä, nykyisten talojen pihapiireissä ja jopa vanhempien rakennusten alla, on edelleen säilyneitä muinaisjäännöksiä, kuten rautakautista ja keskiaikaista asuinpaikka-aluetta, mahdollisesti hautauksiakin. |
| metsakeskus.680010009 |
680 |
Siiri 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
235517.61300000 |
6713668.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010009 |
Siirin polttokenttäkalmisto sijaitsee kaakko-luode -suunnassa kulkevalla, asutuksen ympäröimällä, kallio- ja metsäsaarekkeen etelärinteellä, jota ympäröivät savipohjaiset pellot. Siiri 1 ja vieressä olevan Siiri 2 kalmiston välissä on ollut peltokaistale, nykyisin nurmialue. Kalmistoon on tehty viikinkiaikana polttohautauksia, jotka levitettiin maantasaiseen kiveykseen. Paikalta on myös löytynyt yksi 1000-luvun ruumishautaus. |
| metsakeskus.680010009 |
680 |
Siiri 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
235517.61300000 |
6713668.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010009 |
Siirin polttokenttäkalmisto sijaitsee kaakko-luode -suunnassa kulkevalla, asutuksen ympäröimällä, kallio- ja metsäsaarekkeen etelärinteellä, jota ympäröivät savipohjaiset pellot. Siiri 1 ja vieressä olevan Siiri 2 kalmiston välissä on ollut peltokaistale, nykyisin nurmialue. Kalmistoon on tehty viikinkiaikana polttohautauksia, jotka levitettiin maantasaiseen kiveykseen. Paikalta on myös löytynyt yksi 1000-luvun ruumishautaus. |
| metsakeskus.680010010 |
680 |
Siiri 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
235478.63600000 |
6713571.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010010 |
Siiri 2 polttokenttäkalmisto/asuinpaikka sijaitsee kaakko-luode -suunnassa kulkevalla, asutuksen ympäröimällä, kallio- ja metsäsaarekkeen etelärinteellä, jota ympäröivät savipohjaiset pellot. Siiri 2 ja vieressä olevan Siiri 1 kalmiston välissä on ollut peltokaistale, nykyisin nurmialue. Kohteessa on tehty koetutkimuksia. |
| metsakeskus.680010012 |
680 |
Mullin eduspelto (Siirinpuisto) |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27018 |
235819.49300000 |
6713449.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010012 |
Muinaisjäännös sijaitsee Raision kaupungin omistaman peltoalueen pohjukassa Raisionjoen länsipuolella. Peltosaareketta ympäröivät etelässä Knuutinkatu sekä idässä ja pohjoisessa Linnamäentie. Mullin talon pellosta löydettyä asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1994-97. Tutkimuksissa löytyi ensin 1700-luvun rakennuksen kivijalka, jonka alta tuli esiin hirsirakennusten jäännöksiä. Radiohiiliajoitusten perusteella asuinpaikka oli käytössä n. 980 - 1220. Maan savisuuden vuoksi puujäännökset olivat säilyneet hyvin. Ne olivat peräisin useista eri rakennuksia, yhteensä neljästä, joista yksi tosin jäi epämääräiseksi. Melko hyvä käsitys saatiin kahdesta rakennuksesta, joista toisessa oli lauta- ja toisessa savilattia. Talot olivat samanaikaisesti käytössä 1000- ja 1100-luvulla. Hirsirakennusten seinäliitoksissa oli käytetty sekä lamasalvos- että varhopatsastekniikkaa.
Mullissa viljeltiin vehnää, ohraa, kauraa, ruista ja humalaa. Kotieläiminä pidettiin hevosia, sikoja, nautoja, lampaita, vuohia, kanoja ja koiria. Hirvenmetsästys, linnustus, hylkeenpyynti ja kalastus täydensivät ruokavaliota. Metsästämällä hankittiin myös turkiksia. Tärkeimmät turkiseläimet olivat orava, ilves, karhu ja saukko. Asuinpaikka on sijainnut lähellä meren rantaa. Kaivauksissa löydettiin myös työkaluja, kuten työkirves, veitsiä, keritsimet, luuneuloja, värttinän painoja, pystykangaspuiden painoja, hioinkiviä, tulusrauta ja jauhinkiviä. Muuta Mullista on muutama lasimassahelmi, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen rannerenkaan katkelma. Erikoisin löytö oli kuitenkin yli 16 kg painava lyijypronssiharkko.
Paikalla on sijainnut myös Ihalan kyläpaikka, joka mainitaan 1405 alkaen, jolloin kylässä asui kruununmylläreitä. 1400-luvulta tunnetaan myös Nuutilan ja Mullin talot, mutta kylässä oli tuolloin jo kolmaskin talo. 1500-luvun puolella mainitaan nimeltä myös Siirin talo. Kylässä oli 1500-luvun loppuun asti viisi taloa.11 1700-luvulla Konsan talo siirrettiin etelämmäksi vanhalle myllymäelle, pois ryhmäkylästä. Myöhemmin tältä autioituneelta tontilta löydettiin myöhäisrautakautinen - varhaiskeskiaikainen asuinpaikka. Mullin eduspellon rakennukset ovat siis todennäköisesti kuuluneet Konsan taloon, joka näin voisi periytyä rautakauteen (sen silloisesta nimestä ei toki ole tietoa). Kaivauksissa tutkittiin myös uuden ajan kivijalka, jonka sisällä täyttömaassa havaittiin fajanssia, punasavikeramiikkaa, lasia, tiiltä ja raudankappaleita. Paikalla tehdyissä kaivauksissa ei juuri otettu talteen eikä dokumentoitu tarkemmin kylätonttiin liittyviä uuden ajan löytöjä.
Ihalan kylän tonttimaat jatkuvat Kuuntipolun eteläpuolelle, jossa sijaitsee Mulllin talon tontti. |
| metsakeskus.680010012 |
680 |
Mullin eduspelto (Siirinpuisto) |
10002 |
12001 |
13013 |
11010 |
27000 |
235819.49300000 |
6713449.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010012 |
Muinaisjäännös sijaitsee Raision kaupungin omistaman peltoalueen pohjukassa Raisionjoen länsipuolella. Peltosaareketta ympäröivät etelässä Knuutinkatu sekä idässä ja pohjoisessa Linnamäentie. Mullin talon pellosta löydettyä asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1994-97. Tutkimuksissa löytyi ensin 1700-luvun rakennuksen kivijalka, jonka alta tuli esiin hirsirakennusten jäännöksiä. Radiohiiliajoitusten perusteella asuinpaikka oli käytössä n. 980 - 1220. Maan savisuuden vuoksi puujäännökset olivat säilyneet hyvin. Ne olivat peräisin useista eri rakennuksia, yhteensä neljästä, joista yksi tosin jäi epämääräiseksi. Melko hyvä käsitys saatiin kahdesta rakennuksesta, joista toisessa oli lauta- ja toisessa savilattia. Talot olivat samanaikaisesti käytössä 1000- ja 1100-luvulla. Hirsirakennusten seinäliitoksissa oli käytetty sekä lamasalvos- että varhopatsastekniikkaa.
Mullissa viljeltiin vehnää, ohraa, kauraa, ruista ja humalaa. Kotieläiminä pidettiin hevosia, sikoja, nautoja, lampaita, vuohia, kanoja ja koiria. Hirvenmetsästys, linnustus, hylkeenpyynti ja kalastus täydensivät ruokavaliota. Metsästämällä hankittiin myös turkiksia. Tärkeimmät turkiseläimet olivat orava, ilves, karhu ja saukko. Asuinpaikka on sijainnut lähellä meren rantaa. Kaivauksissa löydettiin myös työkaluja, kuten työkirves, veitsiä, keritsimet, luuneuloja, värttinän painoja, pystykangaspuiden painoja, hioinkiviä, tulusrauta ja jauhinkiviä. Muuta Mullista on muutama lasimassahelmi, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen rannerenkaan katkelma. Erikoisin löytö oli kuitenkin yli 16 kg painava lyijypronssiharkko.
Paikalla on sijainnut myös Ihalan kyläpaikka, joka mainitaan 1405 alkaen, jolloin kylässä asui kruununmylläreitä. 1400-luvulta tunnetaan myös Nuutilan ja Mullin talot, mutta kylässä oli tuolloin jo kolmaskin talo. 1500-luvun puolella mainitaan nimeltä myös Siirin talo. Kylässä oli 1500-luvun loppuun asti viisi taloa.11 1700-luvulla Konsan talo siirrettiin etelämmäksi vanhalle myllymäelle, pois ryhmäkylästä. Myöhemmin tältä autioituneelta tontilta löydettiin myöhäisrautakautinen - varhaiskeskiaikainen asuinpaikka. Mullin eduspellon rakennukset ovat siis todennäköisesti kuuluneet Konsan taloon, joka näin voisi periytyä rautakauteen (sen silloisesta nimestä ei toki ole tietoa). Kaivauksissa tutkittiin myös uuden ajan kivijalka, jonka sisällä täyttömaassa havaittiin fajanssia, punasavikeramiikkaa, lasia, tiiltä ja raudankappaleita. Paikalla tehdyissä kaivauksissa ei juuri otettu talteen eikä dokumentoitu tarkemmin kylätonttiin liittyviä uuden ajan löytöjä.
Ihalan kylän tonttimaat jatkuvat Kuuntipolun eteläpuolelle, jossa sijaitsee Mulllin talon tontti. |
| metsakeskus.680010012 |
680 |
Mullin eduspelto (Siirinpuisto) |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
235819.49300000 |
6713449.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010012 |
Muinaisjäännös sijaitsee Raision kaupungin omistaman peltoalueen pohjukassa Raisionjoen länsipuolella. Peltosaareketta ympäröivät etelässä Knuutinkatu sekä idässä ja pohjoisessa Linnamäentie. Mullin talon pellosta löydettyä asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1994-97. Tutkimuksissa löytyi ensin 1700-luvun rakennuksen kivijalka, jonka alta tuli esiin hirsirakennusten jäännöksiä. Radiohiiliajoitusten perusteella asuinpaikka oli käytössä n. 980 - 1220. Maan savisuuden vuoksi puujäännökset olivat säilyneet hyvin. Ne olivat peräisin useista eri rakennuksia, yhteensä neljästä, joista yksi tosin jäi epämääräiseksi. Melko hyvä käsitys saatiin kahdesta rakennuksesta, joista toisessa oli lauta- ja toisessa savilattia. Talot olivat samanaikaisesti käytössä 1000- ja 1100-luvulla. Hirsirakennusten seinäliitoksissa oli käytetty sekä lamasalvos- että varhopatsastekniikkaa.
Mullissa viljeltiin vehnää, ohraa, kauraa, ruista ja humalaa. Kotieläiminä pidettiin hevosia, sikoja, nautoja, lampaita, vuohia, kanoja ja koiria. Hirvenmetsästys, linnustus, hylkeenpyynti ja kalastus täydensivät ruokavaliota. Metsästämällä hankittiin myös turkiksia. Tärkeimmät turkiseläimet olivat orava, ilves, karhu ja saukko. Asuinpaikka on sijainnut lähellä meren rantaa. Kaivauksissa löydettiin myös työkaluja, kuten työkirves, veitsiä, keritsimet, luuneuloja, värttinän painoja, pystykangaspuiden painoja, hioinkiviä, tulusrauta ja jauhinkiviä. Muuta Mullista on muutama lasimassahelmi, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen rannerenkaan katkelma. Erikoisin löytö oli kuitenkin yli 16 kg painava lyijypronssiharkko.
Paikalla on sijainnut myös Ihalan kyläpaikka, joka mainitaan 1405 alkaen, jolloin kylässä asui kruununmylläreitä. 1400-luvulta tunnetaan myös Nuutilan ja Mullin talot, mutta kylässä oli tuolloin jo kolmaskin talo. 1500-luvun puolella mainitaan nimeltä myös Siirin talo. Kylässä oli 1500-luvun loppuun asti viisi taloa.11 1700-luvulla Konsan talo siirrettiin etelämmäksi vanhalle myllymäelle, pois ryhmäkylästä. Myöhemmin tältä autioituneelta tontilta löydettiin myöhäisrautakautinen - varhaiskeskiaikainen asuinpaikka. Mullin eduspellon rakennukset ovat siis todennäköisesti kuuluneet Konsan taloon, joka näin voisi periytyä rautakauteen (sen silloisesta nimestä ei toki ole tietoa). Kaivauksissa tutkittiin myös uuden ajan kivijalka, jonka sisällä täyttömaassa havaittiin fajanssia, punasavikeramiikkaa, lasia, tiiltä ja raudankappaleita. Paikalla tehdyissä kaivauksissa ei juuri otettu talteen eikä dokumentoitu tarkemmin kylätonttiin liittyviä uuden ajan löytöjä.
Ihalan kylän tonttimaat jatkuvat Kuuntipolun eteläpuolelle, jossa sijaitsee Mulllin talon tontti. |
| metsakeskus.680010012 |
680 |
Mullin eduspelto (Siirinpuisto) |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27019 |
235819.49300000 |
6713449.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010012 |
Muinaisjäännös sijaitsee Raision kaupungin omistaman peltoalueen pohjukassa Raisionjoen länsipuolella. Peltosaareketta ympäröivät etelässä Knuutinkatu sekä idässä ja pohjoisessa Linnamäentie. Mullin talon pellosta löydettyä asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1994-97. Tutkimuksissa löytyi ensin 1700-luvun rakennuksen kivijalka, jonka alta tuli esiin hirsirakennusten jäännöksiä. Radiohiiliajoitusten perusteella asuinpaikka oli käytössä n. 980 - 1220. Maan savisuuden vuoksi puujäännökset olivat säilyneet hyvin. Ne olivat peräisin useista eri rakennuksia, yhteensä neljästä, joista yksi tosin jäi epämääräiseksi. Melko hyvä käsitys saatiin kahdesta rakennuksesta, joista toisessa oli lauta- ja toisessa savilattia. Talot olivat samanaikaisesti käytössä 1000- ja 1100-luvulla. Hirsirakennusten seinäliitoksissa oli käytetty sekä lamasalvos- että varhopatsastekniikkaa.
Mullissa viljeltiin vehnää, ohraa, kauraa, ruista ja humalaa. Kotieläiminä pidettiin hevosia, sikoja, nautoja, lampaita, vuohia, kanoja ja koiria. Hirvenmetsästys, linnustus, hylkeenpyynti ja kalastus täydensivät ruokavaliota. Metsästämällä hankittiin myös turkiksia. Tärkeimmät turkiseläimet olivat orava, ilves, karhu ja saukko. Asuinpaikka on sijainnut lähellä meren rantaa. Kaivauksissa löydettiin myös työkaluja, kuten työkirves, veitsiä, keritsimet, luuneuloja, värttinän painoja, pystykangaspuiden painoja, hioinkiviä, tulusrauta ja jauhinkiviä. Muuta Mullista on muutama lasimassahelmi, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen rannerenkaan katkelma. Erikoisin löytö oli kuitenkin yli 16 kg painava lyijypronssiharkko.
Paikalla on sijainnut myös Ihalan kyläpaikka, joka mainitaan 1405 alkaen, jolloin kylässä asui kruununmylläreitä. 1400-luvulta tunnetaan myös Nuutilan ja Mullin talot, mutta kylässä oli tuolloin jo kolmaskin talo. 1500-luvun puolella mainitaan nimeltä myös Siirin talo. Kylässä oli 1500-luvun loppuun asti viisi taloa.11 1700-luvulla Konsan talo siirrettiin etelämmäksi vanhalle myllymäelle, pois ryhmäkylästä. Myöhemmin tältä autioituneelta tontilta löydettiin myöhäisrautakautinen - varhaiskeskiaikainen asuinpaikka. Mullin eduspellon rakennukset ovat siis todennäköisesti kuuluneet Konsan taloon, joka näin voisi periytyä rautakauteen (sen silloisesta nimestä ei toki ole tietoa). Kaivauksissa tutkittiin myös uuden ajan kivijalka, jonka sisällä täyttömaassa havaittiin fajanssia, punasavikeramiikkaa, lasia, tiiltä ja raudankappaleita. Paikalla tehdyissä kaivauksissa ei juuri otettu talteen eikä dokumentoitu tarkemmin kylätonttiin liittyviä uuden ajan löytöjä.
Ihalan kylän tonttimaat jatkuvat Kuuntipolun eteläpuolelle, jossa sijaitsee Mulllin talon tontti. |
| metsakeskus.680010012 |
680 |
Mullin eduspelto (Siirinpuisto) |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27018 |
235819.49300000 |
6713449.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010012 |
Muinaisjäännös sijaitsee Raision kaupungin omistaman peltoalueen pohjukassa Raisionjoen länsipuolella. Peltosaareketta ympäröivät etelässä Knuutinkatu sekä idässä ja pohjoisessa Linnamäentie. Mullin talon pellosta löydettyä asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1994-97. Tutkimuksissa löytyi ensin 1700-luvun rakennuksen kivijalka, jonka alta tuli esiin hirsirakennusten jäännöksiä. Radiohiiliajoitusten perusteella asuinpaikka oli käytössä n. 980 - 1220. Maan savisuuden vuoksi puujäännökset olivat säilyneet hyvin. Ne olivat peräisin useista eri rakennuksia, yhteensä neljästä, joista yksi tosin jäi epämääräiseksi. Melko hyvä käsitys saatiin kahdesta rakennuksesta, joista toisessa oli lauta- ja toisessa savilattia. Talot olivat samanaikaisesti käytössä 1000- ja 1100-luvulla. Hirsirakennusten seinäliitoksissa oli käytetty sekä lamasalvos- että varhopatsastekniikkaa.
Mullissa viljeltiin vehnää, ohraa, kauraa, ruista ja humalaa. Kotieläiminä pidettiin hevosia, sikoja, nautoja, lampaita, vuohia, kanoja ja koiria. Hirvenmetsästys, linnustus, hylkeenpyynti ja kalastus täydensivät ruokavaliota. Metsästämällä hankittiin myös turkiksia. Tärkeimmät turkiseläimet olivat orava, ilves, karhu ja saukko. Asuinpaikka on sijainnut lähellä meren rantaa. Kaivauksissa löydettiin myös työkaluja, kuten työkirves, veitsiä, keritsimet, luuneuloja, värttinän painoja, pystykangaspuiden painoja, hioinkiviä, tulusrauta ja jauhinkiviä. Muuta Mullista on muutama lasimassahelmi, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen rannerenkaan katkelma. Erikoisin löytö oli kuitenkin yli 16 kg painava lyijypronssiharkko.
Paikalla on sijainnut myös Ihalan kyläpaikka, joka mainitaan 1405 alkaen, jolloin kylässä asui kruununmylläreitä. 1400-luvulta tunnetaan myös Nuutilan ja Mullin talot, mutta kylässä oli tuolloin jo kolmaskin talo. 1500-luvun puolella mainitaan nimeltä myös Siirin talo. Kylässä oli 1500-luvun loppuun asti viisi taloa.11 1700-luvulla Konsan talo siirrettiin etelämmäksi vanhalle myllymäelle, pois ryhmäkylästä. Myöhemmin tältä autioituneelta tontilta löydettiin myöhäisrautakautinen - varhaiskeskiaikainen asuinpaikka. Mullin eduspellon rakennukset ovat siis todennäköisesti kuuluneet Konsan taloon, joka näin voisi periytyä rautakauteen (sen silloisesta nimestä ei toki ole tietoa). Kaivauksissa tutkittiin myös uuden ajan kivijalka, jonka sisällä täyttömaassa havaittiin fajanssia, punasavikeramiikkaa, lasia, tiiltä ja raudankappaleita. Paikalla tehdyissä kaivauksissa ei juuri otettu talteen eikä dokumentoitu tarkemmin kylätonttiin liittyviä uuden ajan löytöjä.
Ihalan kylän tonttimaat jatkuvat Kuuntipolun eteläpuolelle, jossa sijaitsee Mulllin talon tontti. |
| metsakeskus.680010012 |
680 |
Mullin eduspelto (Siirinpuisto) |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
235819.49300000 |
6713449.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010012 |
Muinaisjäännös sijaitsee Raision kaupungin omistaman peltoalueen pohjukassa Raisionjoen länsipuolella. Peltosaareketta ympäröivät etelässä Knuutinkatu sekä idässä ja pohjoisessa Linnamäentie. Mullin talon pellosta löydettyä asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1994-97. Tutkimuksissa löytyi ensin 1700-luvun rakennuksen kivijalka, jonka alta tuli esiin hirsirakennusten jäännöksiä. Radiohiiliajoitusten perusteella asuinpaikka oli käytössä n. 980 - 1220. Maan savisuuden vuoksi puujäännökset olivat säilyneet hyvin. Ne olivat peräisin useista eri rakennuksia, yhteensä neljästä, joista yksi tosin jäi epämääräiseksi. Melko hyvä käsitys saatiin kahdesta rakennuksesta, joista toisessa oli lauta- ja toisessa savilattia. Talot olivat samanaikaisesti käytössä 1000- ja 1100-luvulla. Hirsirakennusten seinäliitoksissa oli käytetty sekä lamasalvos- että varhopatsastekniikkaa.
Mullissa viljeltiin vehnää, ohraa, kauraa, ruista ja humalaa. Kotieläiminä pidettiin hevosia, sikoja, nautoja, lampaita, vuohia, kanoja ja koiria. Hirvenmetsästys, linnustus, hylkeenpyynti ja kalastus täydensivät ruokavaliota. Metsästämällä hankittiin myös turkiksia. Tärkeimmät turkiseläimet olivat orava, ilves, karhu ja saukko. Asuinpaikka on sijainnut lähellä meren rantaa. Kaivauksissa löydettiin myös työkaluja, kuten työkirves, veitsiä, keritsimet, luuneuloja, värttinän painoja, pystykangaspuiden painoja, hioinkiviä, tulusrauta ja jauhinkiviä. Muuta Mullista on muutama lasimassahelmi, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen rannerenkaan katkelma. Erikoisin löytö oli kuitenkin yli 16 kg painava lyijypronssiharkko.
Paikalla on sijainnut myös Ihalan kyläpaikka, joka mainitaan 1405 alkaen, jolloin kylässä asui kruununmylläreitä. 1400-luvulta tunnetaan myös Nuutilan ja Mullin talot, mutta kylässä oli tuolloin jo kolmaskin talo. 1500-luvun puolella mainitaan nimeltä myös Siirin talo. Kylässä oli 1500-luvun loppuun asti viisi taloa.11 1700-luvulla Konsan talo siirrettiin etelämmäksi vanhalle myllymäelle, pois ryhmäkylästä. Myöhemmin tältä autioituneelta tontilta löydettiin myöhäisrautakautinen - varhaiskeskiaikainen asuinpaikka. Mullin eduspellon rakennukset ovat siis todennäköisesti kuuluneet Konsan taloon, joka näin voisi periytyä rautakauteen (sen silloisesta nimestä ei toki ole tietoa). Kaivauksissa tutkittiin myös uuden ajan kivijalka, jonka sisällä täyttömaassa havaittiin fajanssia, punasavikeramiikkaa, lasia, tiiltä ja raudankappaleita. Paikalla tehdyissä kaivauksissa ei juuri otettu talteen eikä dokumentoitu tarkemmin kylätonttiin liittyviä uuden ajan löytöjä.
Ihalan kylän tonttimaat jatkuvat Kuuntipolun eteläpuolelle, jossa sijaitsee Mulllin talon tontti. |
| metsakeskus.680010012 |
680 |
Mullin eduspelto (Siirinpuisto) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
235819.49300000 |
6713449.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010012 |
Muinaisjäännös sijaitsee Raision kaupungin omistaman peltoalueen pohjukassa Raisionjoen länsipuolella. Peltosaareketta ympäröivät etelässä Knuutinkatu sekä idässä ja pohjoisessa Linnamäentie. Mullin talon pellosta löydettyä asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1994-97. Tutkimuksissa löytyi ensin 1700-luvun rakennuksen kivijalka, jonka alta tuli esiin hirsirakennusten jäännöksiä. Radiohiiliajoitusten perusteella asuinpaikka oli käytössä n. 980 - 1220. Maan savisuuden vuoksi puujäännökset olivat säilyneet hyvin. Ne olivat peräisin useista eri rakennuksia, yhteensä neljästä, joista yksi tosin jäi epämääräiseksi. Melko hyvä käsitys saatiin kahdesta rakennuksesta, joista toisessa oli lauta- ja toisessa savilattia. Talot olivat samanaikaisesti käytössä 1000- ja 1100-luvulla. Hirsirakennusten seinäliitoksissa oli käytetty sekä lamasalvos- että varhopatsastekniikkaa.
Mullissa viljeltiin vehnää, ohraa, kauraa, ruista ja humalaa. Kotieläiminä pidettiin hevosia, sikoja, nautoja, lampaita, vuohia, kanoja ja koiria. Hirvenmetsästys, linnustus, hylkeenpyynti ja kalastus täydensivät ruokavaliota. Metsästämällä hankittiin myös turkiksia. Tärkeimmät turkiseläimet olivat orava, ilves, karhu ja saukko. Asuinpaikka on sijainnut lähellä meren rantaa. Kaivauksissa löydettiin myös työkaluja, kuten työkirves, veitsiä, keritsimet, luuneuloja, värttinän painoja, pystykangaspuiden painoja, hioinkiviä, tulusrauta ja jauhinkiviä. Muuta Mullista on muutama lasimassahelmi, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen rannerenkaan katkelma. Erikoisin löytö oli kuitenkin yli 16 kg painava lyijypronssiharkko.
Paikalla on sijainnut myös Ihalan kyläpaikka, joka mainitaan 1405 alkaen, jolloin kylässä asui kruununmylläreitä. 1400-luvulta tunnetaan myös Nuutilan ja Mullin talot, mutta kylässä oli tuolloin jo kolmaskin talo. 1500-luvun puolella mainitaan nimeltä myös Siirin talo. Kylässä oli 1500-luvun loppuun asti viisi taloa.11 1700-luvulla Konsan talo siirrettiin etelämmäksi vanhalle myllymäelle, pois ryhmäkylästä. Myöhemmin tältä autioituneelta tontilta löydettiin myöhäisrautakautinen - varhaiskeskiaikainen asuinpaikka. Mullin eduspellon rakennukset ovat siis todennäköisesti kuuluneet Konsan taloon, joka näin voisi periytyä rautakauteen (sen silloisesta nimestä ei toki ole tietoa). Kaivauksissa tutkittiin myös uuden ajan kivijalka, jonka sisällä täyttömaassa havaittiin fajanssia, punasavikeramiikkaa, lasia, tiiltä ja raudankappaleita. Paikalla tehdyissä kaivauksissa ei juuri otettu talteen eikä dokumentoitu tarkemmin kylätonttiin liittyviä uuden ajan löytöjä.
Ihalan kylän tonttimaat jatkuvat Kuuntipolun eteläpuolelle, jossa sijaitsee Mulllin talon tontti. |
| metsakeskus.680010012 |
680 |
Mullin eduspelto (Siirinpuisto) |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27019 |
235819.49300000 |
6713449.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010012 |
Muinaisjäännös sijaitsee Raision kaupungin omistaman peltoalueen pohjukassa Raisionjoen länsipuolella. Peltosaareketta ympäröivät etelässä Knuutinkatu sekä idässä ja pohjoisessa Linnamäentie. Mullin talon pellosta löydettyä asuinpaikkaa on tutkittu vuosina 1994-97. Tutkimuksissa löytyi ensin 1700-luvun rakennuksen kivijalka, jonka alta tuli esiin hirsirakennusten jäännöksiä. Radiohiiliajoitusten perusteella asuinpaikka oli käytössä n. 980 - 1220. Maan savisuuden vuoksi puujäännökset olivat säilyneet hyvin. Ne olivat peräisin useista eri rakennuksia, yhteensä neljästä, joista yksi tosin jäi epämääräiseksi. Melko hyvä käsitys saatiin kahdesta rakennuksesta, joista toisessa oli lauta- ja toisessa savilattia. Talot olivat samanaikaisesti käytössä 1000- ja 1100-luvulla. Hirsirakennusten seinäliitoksissa oli käytetty sekä lamasalvos- että varhopatsastekniikkaa.
Mullissa viljeltiin vehnää, ohraa, kauraa, ruista ja humalaa. Kotieläiminä pidettiin hevosia, sikoja, nautoja, lampaita, vuohia, kanoja ja koiria. Hirvenmetsästys, linnustus, hylkeenpyynti ja kalastus täydensivät ruokavaliota. Metsästämällä hankittiin myös turkiksia. Tärkeimmät turkiseläimet olivat orava, ilves, karhu ja saukko. Asuinpaikka on sijainnut lähellä meren rantaa. Kaivauksissa löydettiin myös työkaluja, kuten työkirves, veitsiä, keritsimet, luuneuloja, värttinän painoja, pystykangaspuiden painoja, hioinkiviä, tulusrauta ja jauhinkiviä. Muuta Mullista on muutama lasimassahelmi, pronssinen hevosenkenkäsolki ja pronssisen rannerenkaan katkelma. Erikoisin löytö oli kuitenkin yli 16 kg painava lyijypronssiharkko.
Paikalla on sijainnut myös Ihalan kyläpaikka, joka mainitaan 1405 alkaen, jolloin kylässä asui kruununmylläreitä. 1400-luvulta tunnetaan myös Nuutilan ja Mullin talot, mutta kylässä oli tuolloin jo kolmaskin talo. 1500-luvun puolella mainitaan nimeltä myös Siirin talo. Kylässä oli 1500-luvun loppuun asti viisi taloa.11 1700-luvulla Konsan talo siirrettiin etelämmäksi vanhalle myllymäelle, pois ryhmäkylästä. Myöhemmin tältä autioituneelta tontilta löydettiin myöhäisrautakautinen - varhaiskeskiaikainen asuinpaikka. Mullin eduspellon rakennukset ovat siis todennäköisesti kuuluneet Konsan taloon, joka näin voisi periytyä rautakauteen (sen silloisesta nimestä ei toki ole tietoa). Kaivauksissa tutkittiin myös uuden ajan kivijalka, jonka sisällä täyttömaassa havaittiin fajanssia, punasavikeramiikkaa, lasia, tiiltä ja raudankappaleita. Paikalla tehdyissä kaivauksissa ei juuri otettu talteen eikä dokumentoitu tarkemmin kylätonttiin liittyviä uuden ajan löytöjä.
Ihalan kylän tonttimaat jatkuvat Kuuntipolun eteläpuolelle, jossa sijaitsee Mulllin talon tontti. |
| metsakeskus.680010013 |
680 |
Iso-Kummala 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
235281.70000000 |
6715779.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010013 |
Uhrikallio sijaitsee Raisionjoen länsirannalla, joesta 150 m länteen. Kupit ovat kalliolla Hintsaan johtavan tien itäreunassa, kallion itäpuolella on puutarha. Kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla hieman kovertuvassa pinnassa on 30 x 70 cm:n kokoisella alueella 21 kuppia, joista 19 on varmoiksi uhrikuopiksi tulkittuja kuppeja. |
| metsakeskus.680010014 |
680 |
Iso-Kummala 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
235301.69100000 |
6715916.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010014 |
Uhrikallio sijaitsee Raisionjoen länsirannalla, n. 150 m:n etäisyydellä joesta ja Hintsaan johtavan tien itäreunassa olevalla kalliopaljastumalla, Isokummalan talosta n. 100 m pohjoiseen. Kuppikallion ympärillä on nurmea ja kalliopaljastuman ympärillä on peltoa. Kupit sijaitsevat tien ja pellon välissä paljastuman laella ja koillislappeella kahtena ryhmänä. Yläpinnalla on 21 kuppia, joista 19 on varmoja ja koillislappeella on 37 varmaa kuppia. Kohde on erittäin edustava. |
| metsakeskus.680010015 |
680 |
Tasalanhovi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
234357.07300000 |
6715159.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010015 |
Uhrikallio sijaitsee kerrostaloasuntoyhtiön pihalla Turku-Rauma -moottoritien ja Turun ohitustien lounaiskulmassa, tasaisella pihamaalla joka on aikaisemmin ollut peltoa. Kupit ovat matalan kalliopaljastuman päällä, lasten leikkipaikalla, lipputangon juurella. Kuppeja on 13 joista 11 on varmoja. Ne erottuvat heikosti mataluutensa takia, lisäksi kalliopinta on myös kulunut. |
| metsakeskus.680010016 |
680 |
Lumparlanpuisto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
234257.11600000 |
6714927.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010016 |
Uhrikallio sijaitsee alavan, entisen merenlahden, lounaispuolella puistossa n. 100 m länteen Nesteelle johtavasta tiestä. Kallion länsipuolella on kerrostaloalue. Kallio nousee jyrkästi alavasta maastosta. Kupit sijaitsevat koilliseen työntyvän jyrkkärinteisen kallioharjanteen laella kolmessa ryhmässa. Kuppeja on 20 ja osa niistä on parijonossa. Kallion urheilukentän puoleisella länsijuurella on hakattuna kirjaimet P.P. ja vuosiluku 1883 ja niiden lähellä tasamaalla vanha kivijalka. 1800-luvun hakkaus voi liittyä Lumparlan taloon, jonka vanhalla tontilla se on. |
| metsakeskus.680010017 |
680 |
Kyläklemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
234212.13400000 |
6715756.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010017 |
Rautakautinen muinaisjäännös sijaitsee Kerttulan urheilukentän etelä- ja kaakkoispuolella. Eteläisin osa muinaisjäännöstä sijaitsee matalalla, kallioisella mäellä, keskimmäinen osa kallioalueen laella ja pohjoisin osa kallioisen mäen loivalla niittymäisellä kaakkoisrinteellä. Koekuopituksessa havaittiin nokinen kerros, jossa erityisesti alueen eteläosassa oli lohjenneita, palaneita kiviä. Kohteesta on löytynyt mm. niittinaula, pronssinen sileä sormus, palanutta savea, savikiekon kappaleita, keramiikkaa ja hiukan palanutta luuta.
Uhrikallio sijaitsee 60 m etelään asuinpaikasta mannerjään silottamalla kalliolla. Kohteen luoteispuolella sijaitsevat Palvelutalosäätiön uudisrakennukset, alueen eteläpuolella omakotiasutusta ja Naantalintie. Kupit sijaitsevat matalan kalliopaljastuman päällä, päällystän keskiosassa. Kuppeja on 9 joista osa on hieman epämääräisiä ja heikosti erottuvia. |
| metsakeskus.680010017 |
680 |
Kyläklemelä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
234212.13400000 |
6715756.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010017 |
Rautakautinen muinaisjäännös sijaitsee Kerttulan urheilukentän etelä- ja kaakkoispuolella. Eteläisin osa muinaisjäännöstä sijaitsee matalalla, kallioisella mäellä, keskimmäinen osa kallioalueen laella ja pohjoisin osa kallioisen mäen loivalla niittymäisellä kaakkoisrinteellä. Koekuopituksessa havaittiin nokinen kerros, jossa erityisesti alueen eteläosassa oli lohjenneita, palaneita kiviä. Kohteesta on löytynyt mm. niittinaula, pronssinen sileä sormus, palanutta savea, savikiekon kappaleita, keramiikkaa ja hiukan palanutta luuta.
Uhrikallio sijaitsee 60 m etelään asuinpaikasta mannerjään silottamalla kalliolla. Kohteen luoteispuolella sijaitsevat Palvelutalosäätiön uudisrakennukset, alueen eteläpuolella omakotiasutusta ja Naantalintie. Kupit sijaitsevat matalan kalliopaljastuman päällä, päällystän keskiosassa. Kuppeja on 9 joista osa on hieman epämääräisiä ja heikosti erottuvia. |
| metsakeskus.680010018 |
680 |
Nallinkatu |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
234809.89100000 |
6715269.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680010018 |
Uhrikivet ja -kallio sijaitsevat Turun ohikulkutien ja Naantaliin menevän maantien risteyksen koillispuolella, Nallinkadun varrella, kirjaston kulmassa. Kohteessa oli neljässä eri yhteydessä uhrikuoppia:
1. suurikokoinen irtokivi, jossa on kaksi ja neljä kuppia ryhmissä. Kivi sijaitsee aivan pyörätien tuntumassa.
2. irtokivi itään edellisestä, myös pyörätien tuntumassa. Kivessä on ainakin yksi kuppi.
3. osittain rapautuneessa peruskalliossa edellisten länsipuolella. Kalliopaljastuman laella on kaksi epäselvää kuppia.
4. irtokivien vasemmalla puolella avokalliolla osittain rapautuneessa kalliossa on ainakin 2-3 epäselvää kuppia |
| metsakeskus.680500002 |
680 |
Kuloinen Kimalistonmäki |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27008 |
235645.55800000 |
6715134.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.680500002 |
Krimin sodan aikainen tykkiasema sijaitsee kalliolla, ampuma-alueena oli Naantali-Turku maantien silta (Raisionjoki) ja pohjoisempana sijaitseva kahlaamopaikka. Asema koostuu kahdesta kivirakenteisesta tykkipatterista ja niihin idästä johtavasta tiestä. |
| metsakeskus.681000001 |
681 |
Singonmaa |
10001 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
572510.37100000 |
6871758.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681000001 |
Kuoppalieden puolikas sijaitsee Hiltulan kylässä sijaitsevan Uusi-Taskilan talosta noin 550 m luoteeseen, metsäautotien leikkauksessa. Lieden puolikas on vajaa 2 m korkeassa pystysuorassa metsäautotien kaakkoispuoleisessa leikkauksessa. Noin 20 cm:n paksuinen turve- ja sekoittuneen maan (kaskikerros?) alla on noin 160 cm:n pituinen ja noin 60 cm syvä hiekan, nokimaan ja hiilen täyttämän kuoppa. Joukossa on joitakin lahoja osittain hiiltyneitä puunkappaleita, jotka eivät vaikuta puunjuurilta. Kohde lienee kivetön kuoppaliesi.
Liesi sijaitsee noin 91 m:n korkeudella olevan törmän päällä, törmän juuri on noin 89 m:ssä. Maaprä on hieman siltinsekaista puhdasta kerroksellista hiekkaa. Puusto on tällä kohtaa pääasiassa kuusta ja jonkin verran on myös mäntyä. Leikkauksessa ei lieden päällä olevan (myöhemmän) ilmeisen kaskikerroksen lisäksi ole havaittu mitään merkkejä ihmistoiminnasta, kuten kulttuurikerrosta tai löytöjä. Koska liesi sijaitsee pystysuorassa tieleikkauksessa, se sortuu vähitellen. |
| metsakeskus.681000002 |
681 |
Latsinkangas |
10001 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
565653.07900000 |
6883233.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681000002 |
Liesi sijaitsee kirkonkylästä Tornioniemeen johtavan tien lounaispuolella, Parkkilan talosta noin 200 m etelään, hiekkakuopan länsiosan leikkauksessa. Liesi on hiekkakuopan pystysuorassa leikkauksessa muutaman metrin korkeudella kuopan pohjalta. Se on hiukan yli metrin leveä ja puolisen metriä syvä, päällä on parinkymmenen senttimetrin paksuinen puhtaan hiekan kerros. Liesikiviä ja hiiltä on valunut hiekkakuopan pohjalle. Lieden päältä maanpinta on laajalta alueelta kuorittua (vuonna 1993). Paikka on tasaista, noin 85 m:n korkeudella olevaa hiekkakangasta, jonka koillispuolisen terassin tienoilla liesi sijaitsee. Hiekanotto on tuhonnut alueen liedestä koilliseen. Varmaa asuinpaikkaa kohteesta ei inventoinnin yhteydessä todettu, vaikka tarkastusolosuhteet olivat asuinpaikan havaitsemisen kannalta hyvät. Liedestä noin 3 m:n päästä on löytynyt yksi kvartsi-iskos (jätetty löytöpaikalle). Kyseessä saattaa olla kivikautinen liesi (paikan topografian ja löytyneen kvartsi-iskoksen perusteella). On mahdollista, että hiekkakuopan kohdalla on voinut olla asuinpaikka, joka on tuhoutunut heikanotossa.
Liesi sortuu ajanmittaan hiekkakuopan leikkauksesta! |
| metsakeskus.681000003 |
681 |
Kokkokangas |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568182.05900000 |
6883253.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681000003 |
Kvartsi-iskoksen löytöpaikka sijaitsee Kokkokankaan lounaisosssa. Paikka on lounaaseen viettävää harjun rinnettä. Noin 87 m:n korkeudella oli havaittavissa heikkoa terassia. Terassin kohdalla maaperä on hiekkaa, ympäristö soraisempaa. Alueelle on tehty koekuoppia ja yhdestä terassin päällle tehdystä koekuopasta on tullut esille kvartsi-iskos. Parissa lähistölle tehdyssä koekuopassa on ollut havaittavissa heikkoa nokimaata.
Kohteen etelä ja kaakkoispuolella olevien omakotitalojen kohdalla on asuinpaikan kannalta lupaavaa maastoa. Näitä alueita ei ole tarkastettu inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.681000004 |
681 |
Sääksniemi |
10001 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
556686.71700000 |
6876486.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681000004 |
Tulisija on Kolkonjärven länsirannalla olevan Sääksniemen länsiosassa. Sääksniemi on noin 150 m:n pituinen, länsiluode-itäkaakko -suuntainen moreeniharjanne, joka osittain pistää Kolkonjärveen. Niemen kaakkoisosaan on tehty kesämökki ja sille johtava tie on tehty peruskarttaan merkityn polun kohdalle. Moreeniharjanteen lounaispuolella, tien koillislaidalla on pieni hiekkakuoppa. Kuopan pohjoisleikkauksessa on olllut noin 80 cm leveällä ja noin 30 cm syvyyteen ulottuvalla alalla hiiltä ja nokimaata. Ympäröivä hiekka on palanutta. Hiekkakuopan reunat on tutkittu inventointityön yhteydessä tarkkaan, mutta mitään muita merkkejä muinaisjäännöksestä ei ole havaittu. Paikka on kuitenkin lupaava asuinpaikan kannalta: vedenpinnan oltua noin 101 m:n korkeudella on ko. harjanne ollut pienenä saarena ja nykyisen tien kohdalla on ollut kapea salmi. Inventoinnin yhteydessä Sääksmäen aluetta on koekuopitettu laajemmaltikin. Vaikka alue on pääasiassa moreenia, on paikka paikoin myös maastollisesti hyvin lupaavan näköisiä hiekkaisia kohtia noin 101-102 m:n korkeudella olevan epäselvän terassin päällä. Mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa ei ole kuitenkaan havaittu. |
| metsakeskus.681010001 |
681 |
Suoranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
568282.05800000 |
6874877.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasalmen asemalta noin 2,4 km kaakkoon, radasta noin 500 m lounaaseen ja Suorannan tilan asuinrakennuksesta noin 100 m koilliseen. Asuinpaikka-alue on loivasti pohjoiseen viettävällä kankaalla, jossa kasvaa mänty- ja kuusimetsää. Kohteessa on umpeenkasvanut pieni kotitarvehiekkakuoppa, jonka kohdalta löydöt ovat tulleet esille. Inventointiaikaan hiekkakuopan kohdalla kasvoi tiheää nuorta kuusikkoa. Asuinpaikalta on varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa sekä myöhäistä rengasleimakoristeista kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.681010003 |
681 |
Ketveleenlahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
575229.23900000 |
6878835.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010003 |
Lapinrauniot (2 kpl) sijaitsevat Haukiveden Hiekonselän Ketveleenlahden pohjoisrannalla, pienellä kallionyppylällä. Rauniot ovat noin 25 m päässä Ketveleenlahden rannasta. Lapinrauniot on rakennettu kalliopohjalle ja ne ovat osaksi kiinni toisissaan. Rauniot ovat sammaloituneita. Alue on pääasiassa mäntymetsää, rantavyöhykkeellä on seka- ja nuorta mäntymetsää.
Raunio 1: Lapinraunio on soikea, pitkä sivu rannan suuntaisesti. Sen koko on 4,5 m (pohjoinen-etelä -suunnassa) x 8,4 m (itä-länsi -suunnassa). Sen korkeus on noin 50 cm. Raunion keskellä on kaksi pyöreähköä, melko suorareunaista, lähes kalliopohjalle ulottuvaa kuoppaa.
Raunio 2: Lapinraunion koko on 10 m (lounainen-koillinen -suunnassa) x 6 m (luode-kaakko -suunnassa) ja korkeus noin 50 cm. Raunion luoteisosassa on keskelle ulottuva noin metrin levyinen kalliopohjaa myöten pengottu kohta.
Lapinraunioista noin 20 m itään on rinteessä epämääräistä kivikkoa, jonka luonteen selvittäminen edellyttäisi lisätutkimuksia. Kivikko saattaa liittyä lapinraunioihin.
Ketveleenlahti kuuluu "Muinaisen ihmisen jäljillä" -projektin vuonna 1996 merkitsemiin kohteisiin. Paikalle on pystytetty opastaulu ja sinne on ajo-opasteet. |
| metsakeskus.681010004 |
681 |
Linnansaari |
10002 |
12011 |
13110 |
11002 |
27000 |
576758.58500000 |
6887991.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010004 |
Mahdollinen linnavuori sijaitsee Haukivedellä, Linnansaaren luoteisosassa, kansallispuiston alueella. Se on noin 30 m Haukiveden yläpuolelle kohoava kalliomäki, jolta on hyvät näkymät ympäröiville vesialueille. Kohde on topografiansa ja paikannimen perusteella mahdollinen muinaislinna. Merkkejä vallituksista tms. ei ole havaittavissa. |
| metsakeskus.681010006 |
681 |
Nuotniemi a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
584668.82100000 |
6872725.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Tammenlahteen vievästä tiestä noin 1 km pohjoiseen, Nuotniemen etelänpuoleisella rinteellä. Paikan maaperä on hiekkaa ja siinä on havaittavissa 80-85 metrin välillä rantaterassi. Asuinpaikkalöydöt (Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa ja kvartsi-ikoksia) ovat peräisin tien itäpuolisesta leikkauksesta. Alueen topografian perusteella asuinpaikka voi ulottua laajalle alueelle Nuotniemen etelä- ja kaakkoisosaa. Nuotniemen halki pohjois-etelä -suunnassa ja eteläosassa itä-länsi -suunnassa kulkevia teitä lukuun ottamatta Nuotniemen etelä ja itäosat ovat ehjiä. Nuotniemen pohjoisrannalta, rannasta noin 60-80 m etelään päin, tien molemmilla puolilla on arviolta puolenkymmentä pyyntikuoppaa (ks. Rantasalmi nro 54) |
| metsakeskus.681010007 |
681 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561484.70900000 |
6894569.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Voinsalmen koulusta noin 200 m koilliseen, Voinsalmen rannasta noin 100 m. Asuinpaikkalöydöt (kvartsi-iskoksia) ovat tulleet esille viljelyspellolta, Ristolan ja Rantalan tilojen välistä, Rantalan tilan luoteisrajalla olevan ladon koillispuolella olevalta pellolta. |
| metsakeskus.681010008 |
681 |
Pahakkalanlampi |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
549795.00000000 |
6877018.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010008 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Pahakkalanlammen länsirannalla, noin 30 m päässä lammesta, Kolkonjoen maantiestä noin 700 m pohjoiseen. Paikalla on rautakuonakasa, kaksi hiilikuoppaa, hiilikasa ja mahdollinen ahjonpohja. Kohde on erittäin hyvin säilynyt. Kohteessa on näkyvissä kivistä tehty rakennelma, joka on todennäköisesti ahjon / hytin pohja. Sen koko on 2 x 2 m ja syvyys noin 60 cm. Ahjon vieressä on hiilikasa. Ahjosta noin 5 m etelälounaaseen on syvä hiilikuoppa, jonka halkaisija on noin 10 m. Tämän kuopan eteläpuolella noin 5 m päässä on kuoppa, jonka pohjalla on iso kivi. Kuoppaan on myös heitetty kiviä ja siinä on runsaasti raskasta, laavamaista kuonaa. Tämän kuopan koillispuolella on lisäksi sammaloitunut kuonakasa. |
| metsakeskus.681010010 |
681 |
Onnela b |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
547620.36900000 |
6877366.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010010 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee hakkuualueella, taimikon keskellä. Metsänuudistuksen ja tiheän kasvuston vuoksi paikasta on vaikea saada selkeää kokonaiskuvaa. Kuonakasa sijaitsee metsäautotiestä noin 25 lounaaseen. Kasan halkaisija on 7-9 m ja korkeus noin 2 m. Kuonakasasta noin 10 m itään on iso kuoppa, jossa on turpeen alla runsaasti hiiltä. Kuopan halkaisija on 4-5 m. Kuopan itäsivulla on kivikasa (mahdollinen hytinpohja?). Kuonakasan ja hiilimiilun välissä on pieni kuoppa, josta on myös tullut esille vähän hiiltä. |
| metsakeskus.681010011 |
681 |
Tallikangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
548450.03900000 |
6875286.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010011 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Tallikankaalle johtavan polun länsipuolella. Kuonakasan kohdalla, polun toisella puolella on maamerkkinä kaksi suurta siirtolohkaretta. Kuonakasan etäisyys polusta on alle 10 m. Paikalla on kuonakasa ja kaksi matalaa kuopannetta. Äärimmäisenä pohjoispuolella on vielä laaja hiilimiilun paikka, joka on halkaisijaltaan noin 8 m. Kahden pienimmän kuopan seinämissä on myös kuonaa (hytinpohja?). Kuona on tyypiltään raskasta, laavamaista ja hyvin metallipitoista.
Raudanvalmistupaikka on hyvin säilynyt ja koskematon. Päällä on vahva sammalkerros. Paikalla kasvaa nuorta puustoa. |
| metsakeskus.681010012 |
681 |
Peltola |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
571578.00000000 |
6874159.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010012 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Putkilahden rannasta noin 450 m länteen, Peltolan talosta noin 300 m lounaaseen, 15 m talolle menevän Tervajoki -maantien pohjoispuolella. Kuonakasa on osittain ison kiven päällä ja halkaisijaltaan noin 7 m ja korkeudeltaan noin 1,5-2 m. Kuona on painavaa ja metallimaista, osaan palasista on palanut savea kiinni. Kuona on levinnyt laajalle alueelle, sillä kuonakasaa on kaiveltu. Kuonakasan ympärillä on siellä täällä myös palaneita isohkoja kiviä, jotka ilmeisesti ovat peräisin hytin pohjalta. Aivan tien vieressä on todennäköisesti ollut hiilimiilu, joka on tietä tehtäessä tuhoutunut. Alueella on vanhaa kuusimetsää. Alueelta on ennen ollut suora tie läheiseen Putkilahteen (noin 450 m päässä). Kuonakasasta noin 50 m päässä on kostea notkelma, joka ennen ojitusta on todennäköisesti ollut suota. Malmi on ilmeisesti nostettu tästä suosta. |
| metsakeskus.681010013 |
681 |
Hytinniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
557936.00000000 |
6868947.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010013 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Tuusmäen maantiestä noin 250 m länteen ja Tuusjärven rannasta noin 200 m itään. Paikalle johtaa polku maantieltä. Rautakuonakumpareen halkaisija on 8-10 m ja korkeus 2-2,5 m. Vieressä olevan hiilimiilun halkaisija on noin 12 m ja syvyys yli 1,5 m. Paikalla lienee ollut kaksi hytinpohjaa. Kivillä vuorattuja kuoppia on kaksi vierekkäin, joista toinen on melko epäsäännöllisen muotoinen. Kumpareen kaakkoispuolella olevan venevalkaman vieressä on hiilimiilu.
Kumpareiden päällä kasvaa sammalta ja puusto paikalla on vanhaa. Paikka on hyvin säilynyt ja koskematon. Hytinniemi kuuluu "Muinaisen ihmisen jäljillä" -projektin vuonna 1996 merkitsemiin kohteisiin. Paikalle on pystytetty opastaulu. |
| metsakeskus.681010014 |
681 |
Remesaho |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
550259.28900000 |
6880035.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010014 |
Rautakuonakasa sijaitsee noin 15 m päässä pellon reunasta. Kumpare näkyy pellolta. Kohde sijaitsee noin 200 m päässä suosta. Kuonakumpareen halkaisija on 6-7 m, korkeus noin 1,5 m. Sen harjalla on noin 2 m halkaisijaltaan oleva kuoppa (syvyys alle metri). Kumpareen päällä kasvaa isoja kuusia. Kumpareesta noin 5 m päässä on laaja, matala painanne, jossa on mustaa hiilipitoista maata. Tämä kuopanne on todennäköisesti hiilimiilun paikka.
Kolmen metrin päässä kuonakumpareesta on epäsäännöllisen muotoinen kivillä vuorattu kuoppa, jonka halkaisija on 2,5-3,0 m ja syvyys noin 1,5 m. Tämä kuopa on mahdollisesti varsinainen hytinpohja. Osa kivistä on heitelty kuopan viereen.
Raudanvalmistuspaikan länsipuolella noin 200 m:n päässä on suo, josta malmi on todennäköisesti nostettu. Suon reunan ja valmistupaikan välisessä maastossa on yksi matala painauma (halkaisija noin 1,5 m), joka on mahdollinen pieni hiilimiilun paikka.
Raudanvalmistuspaikka on hyvin säilynyt ja koskematon. |
| metsakeskus.681010015 |
681 |
Onnela a |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
556716.73400000 |
6870788.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010015 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Tuusjärvestä noin 900 m itään, Tuusmäen maantiestä noin 150 m lounaaseen ja Onnelan talosta noin 300 m itään. Rautakuonakasoja on kaksi ja ne ovat pellon reunasta noin 15 olevalla kumpareella. Suurempi (luoteisempi) kumpare on kooltaan noin 6,4 x 4,5 m ja sen päällä on vahva turvekerros. Turvetta poistettaessa kumpareen koillisreunasta paljastui runsaasti rautakuonaa. Pienempi kumpare on halkaisijailtaan 5-6 m. Turpeen seassa on isoja kiviä (hajonnut hytinpohja?). Ympärillä on puolukka-mustikkatyypin metsää. Lähellä on suomaastoa. Todennäköisesti rautamalmi on nostettu läheisestä suosta (Tuusjärven rantaan on matkaa yli 500 m). |
| metsakeskus.681010016 |
681 |
Suopelto |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
549279.70600000 |
6876096.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010016 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee noin 200 m Kaatralammesta pohjoiseen. Läheiselle Erolan tilalle johtavalle tielle (luoteeseen) on etäisyys noin 400 m. Kuonakasan korkeus on 1,5-2,0 m ja halkaisija noin 6 m. Hytin paikka on selvästi havaittavissa, osa hytinpohjan kivistä on kuopan vierellä kasana. Kuonakasan ja hytin päällä on ohut sammalkerros ja pientä taimikkoa. Näiden pohjoispuolella on hiilimiilun paikka. Kuopan halkaisija on noin 4 m ja syvyys alle 1 m. Tarvittu malmi on todennäköisesti nostettu kohteen pohjois- tai eteläpuolella olevista pienistä soista (nykyisin peltona). |
| metsakeskus.681010017 |
681 |
Kuvaksenjoki |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
549339.67600000 |
6877676.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010017 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Kuvaksenjoen ja Haisevanjoen yhtymäkohdassa, paikassa, jossa joki tekee lähes suorakulmaisen mutkan peruskartalla. Kohde on joen länsirannalla korkealla töyräällä noin 15 m joen uomasta. Joki kiertää niemekkeen pohjois- ja itäpuolelta. Joki levenee juuri valmistuspaikan kohdalla. Runsaan veden aikana paikka on hyvin lähellä jokea. Noin 50 vuotta sitten joessa on paikkakuntalaisten muistin mukaan ollut niin paljon vettä, että tukinuitto keväisin on ollut mahdollista. Rautakuonakumpare on hyvin suuri, halkaisijaltaan 10-12 m ja korkeudeltaan kumpareen itäosassa yli 2 m. Keskellä kumparetta on kivillä vuorattu kuoppa (hytin pohja?). Rautakuonakumpareen vieressä on 7 m halkaisijaltaan oleva hiilimiilun paikka. Sen syvyys on 2 m. Kohteen ympärillä on ojitettua, joskus peltona ollutta suota, josta tarvittu rautamalmi on ehkä voitu nostaa.
Raudanvalmistuspaikka oli suuri ja erittäin hyvin säilynyt vielä vuonna 1989, mutta vuonna 1991 kohde oli metsänuudistuksessa tuhoutunut. Rautakuonakumpareen päältä oli mm. äestetty /aurattu. |
| metsakeskus.681010018 |
681 |
Kiviniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
551708.72600000 |
6875346.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010018 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Tuusjärven rantaan ja läheiselle Kiviniemen tilalle vievän metsätien varrella. Etäisyys Tuusjärveen on noin 200 m. Lähempänä tietä on selvästi havaittavissa kuonakasa. Rautakuonakasa on kooltaan 5 x 6 m, korkeus vaihtelee (ei selvää muotoa). Kuonakasan eteläpuolella on hiilimiilu, jonka halkaisija on 4-5 m ja syvyys alle 1 m. Hiilimiilun etäisyys tiestä on 3 m. Kuonakasan ja hiilimiilun väliin jäävällä osalla on kiviröykkiö, joka todennäköisesti on hytinpohjan paikka. Alueen koko halkaisija on noin 15 m. Alueella kasvaa nuorta koivikkoa, tien toisella puolella aina Tuusjärveen saakka on peltoa. Käytetty malmi on nostettu Tuusjärvestä. |
| metsakeskus.681010019 |
681 |
Pirttiselkä |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
551168.92200000 |
6880834.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010019 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Pirttiselässä, Sarahuuhi-nimisen tilan maalla. Etäisyys Kolkonjoki-Pirttiselkä -maantieltä on noin 150 m. Kuonakasa on heinittyneen pellon koillislaidalla kallion päällä.
Kallion koko on noin 10 x 15 m ja korkeus 2-3 m. Pellon puoleinen lounaisrinne on kokonaan kuonan peittämä. Kuona on raskasta, metallimaista ja joukossa on myös hyvin isoja paloja. Kallion keskellä on säännöllisen kokoisista kivistä ladottu sylinterinmuotoinen rakennelma, joka ei ilmeisesti liity raudan valmistukseen, vaan on myöhemmin tehty (kivet eivät ole palaneet, eikä niissä ole savea). Kooltaan kivet ovat kuitenkin samankokoisia kuin hytinpohjissa käytetyt eli halkaisijaltaan 30-40 cm. |
| metsakeskus.681010020 |
681 |
Karjasilta |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
557116.51800000 |
6883833.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010020 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Haapalahden rannasta noin 200 m, Karjasillan kohdalla noin 50 m päässä Karjasillanjoesta. Kohde on pelloksi raivatun suoalueen ja metsän rajamailla.
Paikalla on kolme kuonakasaa, joista suurimman koko on 10 x 3,5 m ja korkeus yli 2 m. Kaksi muuta kumparetta on pienempiä. Lähellä on myös kuoppa, joka saattaisi olla hiilikuoppa, joskaan sen kohdalle kaivetusta koekuopasta ei löytynyt hiilipitoista multaa. Alueella on myös selvästi havaittavissa kahden (kolmen?) hytinpohjan paikka. Kivilatomukset sijoittuvat kuonakumpareiden väliin. Alueen puusto on vanhaa männikköä ja kuusikkoa. Sammalkerros on paksu. Maanomistajan kertoman mukaan Haapalahden ranta on ollut aikaisemmin lähempänä valmistuspaikkaa. Alueen koko on 20 x 15 m ja rautaa on todennäköisesti valmistettu samalla paikalla pitemmän aikaa. |
| metsakeskus.681010022 |
681 |
Räkkineniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
571260.83800000 |
6880195.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Raudanveden etelärannalla olevan Kantosaaren (nykyisin niemi) eteläosassa Räkkineniemen tyvellä, sen itäpuolella. Asuinpaikka-alue on laaja ja se on todennäköisesti ollut kauan käytössä. Sitä rajoittaa koko sen pituudelta etelässä (länsisosissa kaakossa) törmä. Törmä on korkeimmillaan alueen keskiosassa, Räkkineniemen tyvellä, ja törmän yläpuolisen hiekkakankaan korkeus siellä on 87-88 m mpy. Lännessä, lähellä Räkkineniemen kärkeä ja kaakossa Kantosaareen tulevan tien tienoilla törmä on matalampi ja sen yläpuolinen terassi on noin 83 m mpy tasolla.
Suurin osa löydöistä on tullut esille alueen keskiosasta, Räkkineniemessä olevan hiekkakuopan reunalta ja siitä itään olevalta itä-länsi -suunnassa noin 50 m levyiseltä kuoritulta alueelta, jolla nyt kasvaa männyn taimia. Tämän alueen löydöt ovat tyypillistä kampakeramiikkaa sekä karkeasekoitteista asbestikeramiikkaa. Hiekkakuoppa on tuhonnut alueen länsiosan ja maanpinnan kuoriminen osittain itäosan. Kuoritun alueen ja törmän reunan välissä on ehjää aluetta noin 25 m leveydeltä. Aivan kuoritun alueen kaakkoiskulman ulkopuolella on myös ilmeinen asumuspainanne.
Asuinpaikka-alueen länsiosasta, hiekkakuopan kaakkoisreunalta, muutamia kymmeniä metrejä kuoritun alueen länsikulmasta lounaaseen, on tullut esille hienojakoista asbestisekoitteista keramiikkaa. Löytöpaikan korkeus on noin 83-84 m mpy. Hiekkakuoppa lienee tällä alueella tuhonnut koko asuinpaikan, sillä se ulottuu aivan rantatörmään asti.
Asuinpaikka-alue ulottuu idässä ainakin Kantosaareen tulevan tien tienoille asti. Törmän reunalla on tien länsipuolella muutamia mahdollisia asumuspainanteita. Tämä alue on tietä lukuun ottamatta ehjä. |
| metsakeskus.681010023 |
681 |
Kupialankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
564103.00000000 |
6885059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasalmen kirkolta Tornioniemeen vievän tien varrella, noin 500 m Syväsalmesta luoteeseen ja noin 200 m Erolanniemen tienhaarasta kaakoon, Kupialankankaan lounaisreunalla, alueella olevan hiekkakuopan pohjoispäässä. Asuinpaikka-alue on tasaisella hiekkakankaalla, korkean lounaaseen laskevan törmän päällä. Törmä on nyt hiekanoton takia kaivettu asuinpaikan kohdalta pois, mutta jäljellä olevista maaston muodoista päätellen asuinpaikka-alue ei ole sijainnut aivan törmän reunalla. Löytökohdasta luoteeseen päin törmä jatkuu samanlaisena useita satoja metrejä, ja asuinpaikka-aluetta saattaa olla tällä suunnalla ehjänä jäljellä. Kaikki löydöt ovat tulleet esille hiekkakuopan reunalta noin 30 m matkalta, noin 10-50 m itään kohdasta, jossa Tornioniemen tie nousee hiekkakuopasta kankaalle. Keramiikka on poimittu kuoritulta maan pinnalta, osittain vanhan Tornioniemen tien pohjan alta. |
| metsakeskus.681010023 |
681 |
Kupialankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
564103.00000000 |
6885059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasalmen kirkolta Tornioniemeen vievän tien varrella, noin 500 m Syväsalmesta luoteeseen ja noin 200 m Erolanniemen tienhaarasta kaakoon, Kupialankankaan lounaisreunalla, alueella olevan hiekkakuopan pohjoispäässä. Asuinpaikka-alue on tasaisella hiekkakankaalla, korkean lounaaseen laskevan törmän päällä. Törmä on nyt hiekanoton takia kaivettu asuinpaikan kohdalta pois, mutta jäljellä olevista maaston muodoista päätellen asuinpaikka-alue ei ole sijainnut aivan törmän reunalla. Löytökohdasta luoteeseen päin törmä jatkuu samanlaisena useita satoja metrejä, ja asuinpaikka-aluetta saattaa olla tällä suunnalla ehjänä jäljellä. Kaikki löydöt ovat tulleet esille hiekkakuopan reunalta noin 30 m matkalta, noin 10-50 m itään kohdasta, jossa Tornioniemen tie nousee hiekkakuopasta kankaalle. Keramiikka on poimittu kuoritulta maan pinnalta, osittain vanhan Tornioniemen tien pohjan alta. |
| metsakeskus.681010023 |
681 |
Kupialankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
564103.00000000 |
6885059.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasalmen kirkolta Tornioniemeen vievän tien varrella, noin 500 m Syväsalmesta luoteeseen ja noin 200 m Erolanniemen tienhaarasta kaakoon, Kupialankankaan lounaisreunalla, alueella olevan hiekkakuopan pohjoispäässä. Asuinpaikka-alue on tasaisella hiekkakankaalla, korkean lounaaseen laskevan törmän päällä. Törmä on nyt hiekanoton takia kaivettu asuinpaikan kohdalta pois, mutta jäljellä olevista maaston muodoista päätellen asuinpaikka-alue ei ole sijainnut aivan törmän reunalla. Löytökohdasta luoteeseen päin törmä jatkuu samanlaisena useita satoja metrejä, ja asuinpaikka-aluetta saattaa olla tällä suunnalla ehjänä jäljellä. Kaikki löydöt ovat tulleet esille hiekkakuopan reunalta noin 30 m matkalta, noin 10-50 m itään kohdasta, jossa Tornioniemen tie nousee hiekkakuopasta kankaalle. Keramiikka on poimittu kuoritulta maan pinnalta, osittain vanhan Tornioniemen tien pohjan alta. |
| metsakeskus.681010024 |
681 |
Ritokangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
561004.93700000 |
6886382.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010024 |
Laaja asuinpaikka-alue sijaitsee Haapaselkään pistävälla Ritokankaalla. Alueella on hyvin näkyvissä terasseja, mm. 88 ja 83 m:n korkeudella. Ritokankaan alue on tasaista hiekkakangasta, jolla kasvaa mäntymetsää. Maaperä alueella on karkeaa soraa. Asuinpaikka-aluetta on todettu neljässä eri kohtaa kankaalla ja sieltä on havaittu useita soikeita, halkaisijaltaan 5-11 m olevia asumuspainanteita. Asuinpaikka-alue on kaakkoisosassa olevasta hiekkakuopasta huolimatta maisemaltaan edustava ja ehjä kokonaisuus.
Ritokankaan asuinpaikka-alue kuuluu "Muinaisen ihmisen jäljillä" -projektin vuonna 1996 merkitsemiin kohteisiin. Alueelle on pystytetty kolme opastaulua ja sinne on ajo-opasteet. |
| metsakeskus.681010025 |
681 |
Sääksensivu a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548919.81800000 |
6882694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Sääksjärven pohjoispäässä, Koppeloniemen itäpuolisen lahden pohjukassa. Kohde on matalalla soraharjanteella, joka erottuu kuivempana alueena ympäröivästä soistuneesta metsämaasta. Etelässä se rajoittuu vanhaan, noin 1 m korkuiseen rantatörmään, joka on epäselvä harjanteen pään länsi- ja luoteispuolella.
Löydöt ovat tulleet esille kohteessa olevan kesämökin pihamaalta. Asuinpaikka ei oletettavasti ole ollut kovin laaja. Ehjää aluetta saattaa enemmän olla jäljellä harjanteen itäosassa. |
| metsakeskus.681010026 |
681 |
Lautakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570874.75800000 |
6873467.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Tervajoelta Sydänmaahan kulkevan tien itäpuolella, mainittujen teiden risteyksestä noin 250 m säteellä etelään ja kaakkoon, entisen Lautakankaan seisakkeen itäpuolella, rautatien molemmin puolin. Asuinpaikka-alue on laaja, löytöjä on eri puolilta Lautakangasta. Alueella on suuri hiekkakuoppa sekä molemmin puolin rataa myös laajat, nyt jo metsittyneet hiekkakuoppa-alueet. Lisäksi suurelta osalta aluetta on pintamaa kuorittu pois. Suuren hiekkakuopan itäpuolinen alue on tilanrajan itäpuolella koskematonta asuinpaikka-aluetta. Tällä alueella on myös yksi mahdollinen hiilimiilunpaikka. Lisäksi maantien itäpuolella on yksi tervahauta ja 3 siihen liittyvää kuoppaa. |
| metsakeskus.681010026 |
681 |
Lautakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
570874.75800000 |
6873467.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Tervajoelta Sydänmaahan kulkevan tien itäpuolella, mainittujen teiden risteyksestä noin 250 m säteellä etelään ja kaakkoon, entisen Lautakankaan seisakkeen itäpuolella, rautatien molemmin puolin. Asuinpaikka-alue on laaja, löytöjä on eri puolilta Lautakangasta. Alueella on suuri hiekkakuoppa sekä molemmin puolin rataa myös laajat, nyt jo metsittyneet hiekkakuoppa-alueet. Lisäksi suurelta osalta aluetta on pintamaa kuorittu pois. Suuren hiekkakuopan itäpuolinen alue on tilanrajan itäpuolella koskematonta asuinpaikka-aluetta. Tällä alueella on myös yksi mahdollinen hiilimiilunpaikka. Lisäksi maantien itäpuolella on yksi tervahauta ja 3 siihen liittyvää kuoppaa. |
| metsakeskus.681010027 |
681 |
Rantakartano |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
569781.42400000 |
6881094.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantakartanon päärakennuksesta noin 250 m länsiluoteeseen kirkonkylän suunnasta tulevan tien ja siitä pohjoiseen olevan hiekkakuopan välissä.
Asuinpaikka-alue on tasaista hiekkakangasta, jonka kaakkoiskulmalla on matala, noin 1 m:n korkuinen rantatörmä. Törmän päällä kulkee Rantakartanoon menevä tie. Tästä törmästä noin 50 m päässä on pyöreä, halkaisijaltaan noin 8 m ja syvyydeltään noin 30 cm oleva asumuspainanne. Painanteen poikki kulkee itä-länsi -suunnassa kärrypolku, ja varsinkin sen itäpuolella erottuu painanteen reunalla matala, mutta selvä kehävalli. Painanteen lounaisreunalla on ulkoneva, noin 2 x 2 m kooltaan oleva suorakaiteen muotoinen lisäke. Lisäksi painanteen lähiympäristössä on ainakin kolme pientä, pyöreää ja matalaa kuoppaa. Löydöt ovat tulleet esille kuopanteen kohdalle tehdyistä koekuopista.
Asuinpaikka-alue on pohjoispuolella olevaa hiekkakuoppaa lukuun ottamatta ehjä. |
| metsakeskus.681010028 |
681 |
Peltuenlahti a |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
575569.11400000 |
6877646.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Putkisalonsaaressa, Peltuenlahden itäpuolella, Putkisalon kartanosta Paloniemeen vievän tien varrella, tiestä noin 70 m itään ja Paloniemessä olevan hiekkakuopan eteläreunasta 50 m etelään. Asuinpaikka sijaitsee hiekkakankaalla, entisellä luoteeseen pistävällä niemellä, jota lännessä rajoittaa matala, mutta selvä törmä ja koillisesta tasaisemmin suppanotkoon laskeva rinne. Nykyisin länsipuolinen rinne laskee suoraan Peltuenlahteen, koillispuolinen lahti on kuivunut, ja siinä on hiekkakuoppa.
Asuinpaikka-alueella, törmän päällä, on kaksiosainen asumuspainanne. Lähinnä törmää on suorakulmainen painanne, jonka koko on noin 3 x 7 m. Tämän painanteen itäpuolella, ikäänkuin sen jatkona, on pyöreä, noin 6 m halkaisijaltaan oleva painanne. Painanteet ovat melko syviä ja selvästi havaittavissa olevia.
Asuinpaikka on täysin ehjä, sillä lännessä oleva tie ja pohjoisessa oleva hiekkakuoppa ovat selvästi asumuspainanteen sijaintia alempana. Itäpuolella noin 15 m päässä asumuspainanteesta on korkean törmän juuri, johon asuinpaikka rajautunee. |
| metsakeskus.681010029 |
681 |
Kupiala a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563923.76800000 |
6884993.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Kupialan talon päärakennuksesta noin 350 m itäkaakkoon pellon koillislaidalla. Löydöt on poimittu osittain pellolta, osittain pellon laitaa kulkevalta tieltä loivasti kaakoon laskevan rinteen ylöosasta. Maaperä alueella on vähäkivistä hiekkaa. Löytökohdasta koilliseen, tien takana on mäntytaimikkoalue, jonka kohdalla on ilmeisesti ehjempänä säilynyt alue. |
| metsakeskus.681010030 |
681 |
Ruokoharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
556485.00000000 |
6893811.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010030 |
Pyyntikuopat tai hiilimiilut (3 kpl) sijaitsevat Lapinsalmen tilalle vievän tien eteläpuolisessa kangasmetsässä. Maaperä alueella on moreenia, osaksi hiekkaa.
Pyyntikuoppa 1 on halkaisijaltaan noin 7 m ja syvyydeltään 2-2,5 m. Se on muodoltaan suppilomainen, pohja on vajaan neliömetrin suuruiselta alalta tasainen, muodoltaan pyöreä.
Pyyntikuoppa 2 on pyöreä, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 1 m. Kuopan ympärillä on 0,5-0,75 m leveä ja noin 0,2 m korkea valli. Pyyntikuoppa on erittäin hyvin säilynyt ja se on noin 50 m itään pellolle johtavalta metsätieltä ja noin 10 m terassin reunalta etelään.
Pyyntikuoppa 3 on noin 15 m tiestä etelään. Se on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 2-3 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kuopan muoto on suppilomainen. |
| metsakeskus.681010031 |
681 |
Käsiniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
575419.17400000 |
6876256.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010031 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Putkisalonsaaren lounaisosassa, Karsikkosalmen koillispuolella. Se on loivasti lounaaseen viettävällä moreenirinteellä, mäntymetsässä. Pyyntikuoppa on muodoltaan pyöreä ja suppilomainen, pohjalla on noin 2,5 m läpimitaltaan oleva tasainen alue. Kuopan sisäläpimitta on noin 7 m ja ulkoläpimitta noin 10 m. Kuoppaa ympäröi valli. Kuopan syvyys on noin 2,5 m. Pohjalle tehtiin koekuoppa, jossa huomattiin pohjalla olevan noin nyrkinkokoisia kiviä. Kivien lomassa oli selviä koloja ilman maatäytettä. Käsiniemessä on myös muita kaivantoja ja mahd. pyyntikuoppia, joita ei tarkemmin dokumentoitu.
Lidar 5p -korkeusmallissa erottuu ainakin kahdeksan mahdollista pyyntikuoppaa 100 m säteellä kohteelle annetusta muinaisjäännöspisteestä. |
| metsakeskus.681010032 |
681 |
Ankapura |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
566702.69200000 |
6875017.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010032 |
Kohde sijaitsee Alasen itärannalla luonnonsuojelualueella ja luonnonsuojelualueen kaakkoispuolella olevalla yleisellä uimarannalla ja sen parkkipaikka-alueella. Alue on kangasmetsää. Asuinpaikka-aluetta on 100 m:n korkeuskäyrän yläpuolisilla alueilla, mutta kvartsi-iskoksia on löytynyt myös rantavedestaä. Hiekkatien ja luonnonsuojelualueen välissä on noin 20 m:n levyinen kangasmetsäkaistale, joka ei kuulu varsinaiseen luonnonsuojelualueeseen. Tällä alueella on tien vieressä suorakaiteen muotoinen, noin 6 x 8 m kooltaan oleva matala painanne, johon tehdystä koekuopasta on tullut esille palanutta luuta, kvartsi-iskoksia ja pieni saviastianpala. Luonnonsuojelualueella on erotettavissa selvä rantaterassi ja sieltä on tullut esille asbestikeramiikkaa ja palanutta luuta |
| metsakeskus.681010033 |
681 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566002.97600000 |
6875596.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Alasen koillisrannalla rantahuvilan ja kesämökin pihamaalla ja niiden ympärillä. Löydöt ovat tulleet näiden kahden kesäasunnon pihapiiristä maanpinnalta sekä alueelle tehdyistä koekuopista. |
| metsakeskus.681010034 |
681 |
Hyvölä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
558615.93400000 |
6877985.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010034 |
Kuppikivi sijaitsee Kolkonjärven rannasta noin 0,5 km koilliseen, Hyvölän talon pihapiirin luoteislaidalla, noin 30 m päärakennuksesta luoteeseen, ulkorakennuksen kaakkoisseinustalla. Kuppikivi on lounaaseen laskevan peltorinteen yläosassa kahden mäenkumpareen välisessä notkossa. Kiven luoteispuolella olevan kumpareen itäosa on peltona, kaakon puoleisella kumpareella on Hyvölän talo.
Kivi on karkearakenteista kivilajia, ja sen pinta on karhea, mutta siinä ei ole kuppia muistuttavia rapautumia. Kiven koko on noin 2 x 3 m ja korkeus alarinteen puolelta noin 1,5 m. Kiven lounais- ja kaakkoiskylki ovat korkeat ja pystysuorat. Kivessä on kaksi pyöreää, syvää ja jyrkkäreunaista kuppia kiven yläpinnan reunalla, toinen lounais- ja toinen eteläreunalla. Pohjoisreunalla, lähes maanrajassa on lisäksi soikea, pisaranmuotoinen, syvä, jyrkkäreunainen ja säännöllisenmuotoinen kuoppa. |
| metsakeskus.681010035 |
681 |
Pekkala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
556103.00000000 |
6880791.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010035 |
Kuppikivi sijaitsee Kolkonjärven luoteispäästä noin 1,7 km koilliseen, Kärjenseläntien varrella noin 550 m Tuusmäentien risteyksestä itään, Pekkalan talon kohdalta tiestä noin 30 m koilliseen. Kivi on pienellä pellolla, jonka pohjois- ja itäpuolella on kuusimetsää. Etelässä Kärenseläntien toisella puolella on peltoja. Maaperä on moreenia, jossa on jonkin verran pieniä kiviä.
Kuppikiven koko on noin 4 x 2 m ja sen korkeus on noin 1,5 m. Kivi on pituusakselinsa suunnassa (itä-länsi) harjava, korkein keskeltä ja päistä jonkin verran matalampi. Kiven harjalla, sen keskiosassa on itä-länsi -suunnassa jonossa kolme kuppia, joiden halkaisija on noin 5 cm ja syvyys noin 2 cm. Niiden eteläpuolella, kiven harjan viereisellä sileällä, viistolla pinnalla on lisäksi kolme pientä ja matalaa kuppia (halkaisija noin 3 cm ja syvyys noin 0,5 cm).
Pekkalan kuppikivi kuuluu "Muinaisen ihmisen jäljillä" -projektin vuonna 1996 merkitsemiin kohteisiin. Paikalle on pystytetty opastaulu. |
| metsakeskus.681010036 |
681 |
Kupiala b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563823.81300000 |
6885003.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010036 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Kupialansalmen rannasta koilliseen ja 250 m Kupialan talon päärakennuksesta itäkaakkoon olevan pellon kallioisen mäen itäpäässä. Löytöpaikka on itä-länsi -suuntaisen harjanteen laen eteläreunalla. Maaperä on hiekkaista, mutta siinä on myös melko paljon pienehköjä kiviä. Ilmeisesti maaperä muuttuu idässä, pellolla hiekkaisemmaksi. Pellon reunassa pohjamoreeni nousee pintaan ja lännempänä maa on kivistä. Pellon reunasta, tasanteelta, jyrkän rinteen reunan yläpuolelta on löydetty kvartsi-iskoksia noin 15 m:n matkalta. Tästä noin 10-15 m:n päähän metsään tehdyistä kahdesta koekuopasta tuli esille myös kvartsi-iskoksia. Viljelyspellon alueelta on löydetty rautakuonaa. |
| metsakeskus.681010037 |
681 |
Peltuenlahti b |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
575729.04700000 |
6877486.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Putkisalonsaaressa, Peltuenlahden itärannalla olevista kahdesta peltolohkosta itäisimmän pohjoiskulmasta noin 70 m pohjoisluoteeseen. Asuinpaikka-alue on hiekkakankaan etelälaidalla, korkean törmän päällä olevalla terassilla (sen korkeus 87-88 m mpy). Törmän alla on notko (noin 80 m mpy), jossa on viljelyspelto. Törmä kaartaa asuinpaikan itä- ja länsipuolella etelään, joten notko on muodostanut lahden, jonka pohjukassa asuinpaikka on sijainnut. Pohjoisessa asuinpaikkaa rajoittaa noin 25 m päässä korkea törmä, joka kohoaa yli 90 m mpy.
Asuinpaikalla on suorakulmainen asumuspainanne, joka on kooltaan noin 5 x 6 m . Asumuspainanteen lyhyempi sivu on törmän suuntainen ja noin 1 m:n päässä törmän yläpuolella olevasta loivemmin laskevan rinteen reunasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille asumuspainanteen kohdalle kaivetusta koekuopasta. |
| metsakeskus.681010038 |
681 |
Lakeanrahka |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
547390.46800000 |
6874717.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010038 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Lakeanrahka-nimisen suon länsiosassa, ojitettujen suoaluiden välisellä mätästetyllä alueella. Alueella on nähtävissä noin 2 m halkaisijaltaan oleva pyöreä kuoppa ja suurehkoja kuonakappaleita. |
| metsakeskus.681010039 |
681 |
Pikonniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
557276.40800000 |
6894149.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010039 |
Lapinraunio sijaitsee Pienen Tiemasjärven kaakkoispäässä. Se on loivasti luoteeseen, järveä kohti viettävällä pienellä kalliopaljastumalla. Paikalta olisi ilman rannempana olevia puita hyvä näkymä järvelle. Lapinraunio on halkaisijaltaan noin 5 m ja korkeudeltaan noin 40 cm. Kivet ovat läpimitaltaan lähinnä alle 40 cm ja särmikkäitä. Lapinraunion keskellä on painauma ja se on hieman maansekainen. Sen kohdalla kasvaa sammalta ja varpuja, jonka vuoksi se on vaikeasti erotettavissa. Rannassa oleville kesämökeille johtava polku kulkee aivan raunion laidasta. |
| metsakeskus.681010040 |
681 |
Huuhtniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
556586.67800000 |
6896758.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010040 |
Pyyntikuoppa-alue sijaitsee Tiemassaaren kylän Pohjoiskylällä olevalla Huuhtniemen kankaalla, toisen maailmansodan ilmataistelussa surmansa saaneiden venäläisten muistomerkin länsipuolella.
Muistomerkin länsipuolella haarautuu tie kohti Huuhtniemen luoteisosassa olevia kesämökkejä. Tie kulkee pientä luoteis-kaakko -suuntaista harjannetta pitkin. Pian risteyksestä alkaen noin 100 m:n matkalla tien kaakkoispuolella on 13 pyöreää, halkaisijaltaan noin 2 metristä ja syvyydeltään noin 50 cm olevaa kuoppaa, joissa on selvät valllit ympärillä. Kuopat ovat noin 10 m leveällä vyöhykkeellä. Näiden selvien pyyntikuoppien lisäksi alueella on joitakin epämääräisiä kaivantoja, joista ainakin osa liittynee tien tekoon.
Noin 100 m risteyksestä luoteeseen on tien lounaispuolella yksi suuri, halkaisijaltaan noin 6 m ja syvyydeltään noin 2 m oleva kuoppa. Muita kuoppia ei ole havaittu tällä puolella tietä. Muistomerkin etelä- ja kaakkoispuolella on vielä muutama epämääräinen kuopanne, jotka saattavat olla täyttyneitä pyyntikuoppia.
Huuhtniemen pyyntikuoppa-alue kuuluu "Muinaisen ihmisen jäljillä" - projektin vuonna 1996 merkitsemiin kohteisiin. Paikalle on pystytetty opastaulu. |
| metsakeskus.681010041 |
681 |
Märänne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576248.84900000 |
6875137.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Putkisalon kylän Suokylällä, Märänteen talosta noin 100 m länteen. Kohde on itäkaakko-länsiluode -suuntaisen moreeni- ja soramuodostuman (Märänteenmäen) etelään viettävällä rinteellä. Alueella kasvaa mäntymetsää.
Paikalla on noin 83 m:n korkeudella oleva pieni terassi, jonka juuri on noin 80-81 m:n korkeudella. Paikalla pintaturve on erittäin sitkeää (luultavasti kysessä on metsittynyt laidunalue) ja turpeen alla on tiivis sorakerros. Alueelle tehdystä koekuopasta on tullut palanutta luuta. |
| metsakeskus.681010042 |
681 |
Erolankangas a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575409.19600000 |
6872388.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Parkulammen ja Konnunsuon välisen Erolankankaan eteläosassa. Alue on hiekkakangasta, jolla on paikoin suuria siirtolohkareita. Tien varressa olevaa pientä hiekkakuoppaa vastapäätä haarautuu kohti Konnunsuota johtava polku, josta taasen haarautuu lounaaseen suuntautuva, metsäkonetta varten raivattu kulkuväylä.
Noin 90 m:n korkeudella olevan tasanteen lounaistörmällä, metsäkoneen raapimasta hiekasta on tullut esille muutama asbestikeramiikan pala parin kämmenen kokoiselta alueelta. Hiekkaa on ollut paljastuneena useiden neliömetrien alalta, mutta muita löytöjä ei tältä kohdin ole tullut esille. Törmän päälle tehdyistä koekuopista yhdestä (noin 50 m itään keramiikan löytöpaikasta) on tullut esille yksi kvartsi-iskos. Asuinpaikka vaikuttaa varsin vähälöytöiseltä. |
| metsakeskus.681010043 |
681 |
Erolankangas b |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
575599.12000000 |
6872378.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010043 |
Pyyntikuoppa-alue sijaitsee Parkulammen ja Konnunsuon välisellä Erolankankaan hiekkakankaalla, tien varressa olevan pienen hiekkakuopan eteläpuolella.
Pyyntikuoppa-alue on melko tasaista hiekkakangasta, jossa on joitakin suuria siirtolohkareita. Noin 90 m:n korkeudella laskee jyrkkä törmä useita metrejä. Törmän päällä on 5 pyyntikuoppaa noin 50 x 100 m olevalla alueella. Suurin pyyntikuoppa on halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään runsaan metrin. Lisäksi on neljä noin 1,5 m halkaisijaltaan olevaa matalaa kuoppaa.
Tarkastus 2012: alueella havaittiin seitsemän kuoppaa, joista suurin saattaa olla terva- tai hiilihauta. Muut olivat pienempiä, halkaisijaltaan 1,5-3 m ja syvyydeltään 0,2-0,5 m.
(koordinaatit YKJ) kuoppa1: 6875321, 3575794, kuoppa 2: 6875315, 3575799, kuoppa 3: 6875261, 3575869, kuoppa 4: 6875319, 3575771, kuoppa 5: 6875300, 3575744, kuoppa 6: 6875305, 3575772 ja mahdollinen tervahauta 6875297, 3575765
Lidar 5p -korkeusmallin perusteella kohteessa näyttäisi olevan enemmänkin pyyntikuoppia kuin mitä tähänastisten maastokäyntien aikana on havaittu. |
| metsakeskus.681010044 |
681 |
Putkisalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
575918.97300000 |
6877276.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010044 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Putkisalonsaarella, Putkisalon kartanosta noin 750 m koilliseen, loivasti etelään viettävällä hiekkakankaalla. Pyyntikuoppia on todettu alueella kymmenkunta. Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 1,5-2,0 m ja niissä on ympärillä kehävallit. |
| metsakeskus.681010045 |
681 |
Pienisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564763.47100000 |
6875896.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Alasenjärvessä olevan Pienisaaren kaakkoispäässä. Asuinpaikka-alue on kivikkoista, mutta maaperä kivien välissä on hiekkaa. Se rajoittuu saaren kaakkoispäähän.
Löydöt (kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta) ovat tulleet esille paikalle kaivetuista koekuopista. |
| metsakeskus.681010046 |
681 |
Räisälänsaari a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564993.37400000 |
6875856.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010046 |
Mahdollinen, pienialainen asuinpaikka sijaitsee Alasenjärven koillisosassa olevan Räisälänsaaren pohjoispäässä. Maaperä alueella on hiekkaista moreenia ja puusto sekametsää. Asuinpaikkalöydöt (kvartsi-iskoksia) ovat tulleet esille alueelle kaivetuista koekuopista. |
| metsakeskus.681010047 |
681 |
Räisälänsaari b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565183.30000000 |
6875676.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010047 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Alasenjärven koillisosassa olevan Räisälänsaaren kaakkoisosassa. Maaperä alueella on hiekkaista moreenia. Maasto viettää loivasti lounaaseen. Löydöt (kvartsi-iskoksia) on poimittu noin 100 x 30 m kooltaan olevan hakkuuaukean äestysvaoista. Selviä löytökeskittymiä tältä alueelta ei ole osoitettavissa, vaan kvartsi-iskokset ovat tulleet esille sieltä täältä hakkuualueelta. |
| metsakeskus.681010048 |
681 |
Myyrmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568355.95900000 |
6869747.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Putkijärven luoteispään koillisrannalla, Myyrmäki-nimisen mäen lounaiskupeella, loivasti lounaaseen viettävällä 10-20 m leveällä rantavyöhykkeellä. Maaperä on hiekkaista moreenia. Puusto on pääasiassa kuusta ja mäntyä. Paikalle on rakennettu uusi rantasauna, jonka pihamaalta on tullut esille runsaasti kvartsi-iskoksia. Rantasaunan pihamaalta noin 5 luoteeseen (rannasta noin 10 m koilliseen) tehdystä koekuopasta on tullut esille pieni asbestisekoitteisen saviastian siru, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Tästä noin 20 m päästä koekuopasta tuli esille kvartsi-iskoksia. Rantavyöhyke jatkuu samanlaisena useita satoja metrejä molempiin suuntiin. |
| metsakeskus.681010049 |
681 |
Pirskanlahti a |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
563443.96100000 |
6885652.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapaveden Pirskanlahden itäpuolella, alueella olevan olevan hiekkakuopan luoteispuolella. Asuinpaikka-alue on lounaaseen viettävää hiekkaharjua. Kohteen länsipuolella olevalle niemelle johtavan tien eteläpuolella, tiestä noin 10 m päässä, on muodoltaan soikea asumuspainanne. Se on kooltaan noin 9 x 5 m. Asumuspainanne on noin 87 m:n korkeudella törmän päällä (törmän juuri on noin 85 m:n korkeudella). Löydöt ovat tulleet esille asumuspainanteen kohdalle kaivetuista koekuopista. |
| metsakeskus.681010050 |
681 |
Pirskanlahti b |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563643.88100000 |
6885412.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Tornioniemessä, Pirskanlahden itäpuolella olevan hiekkakuopan kaakkoispuolella. Asuinpaikka-alue on voimakkaasti lounaaseen viettävää hiekkaharjua, jonka puolessa välissä sijaitsevalla muinaisella rantaterassilla asuinpaikka sijaitsee. Luoteessa asuinpaikka rajautuu sorakuopan reunaan. Koillisessa ja lounaassa asuinpaikka rajautuu luonnollisesti jyrkkään rinteeseen. Kaakossa asuinpaikan laajuus on rajaamatta.
Hiekkakuopan kaakkoispuolitse kulkevasta tiestä noin 10 m kaakkoon on noin 15 x 6 m kooltaan oleva suorakaiteen muotoinen asumuspainanne (tutkittu vuosien 1998-99 kaivauksissa, talon koko oli noin 10 x 4,5 m). Se on noin 87 m:n tasolla olevan törmän päällä (törmän juuri on noin 85 m:n korkeudella). Asuinpaikka-aluetta on tutkittu yhteensä 148 m². |
| metsakeskus.681010052 |
681 |
Kokkomäki a |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
552268.51700000 |
6872558.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuusjärven länsirannalla, loivasti koilliseen viettävällä hiekkakankaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kohteen eteläpuolella olevalle hiekkakuopalle johtavan hiekkatien pinnalta sekä tiestä pari metriä länteen kaivetusta koekuopasta. Koekuopassa oli havaittavissa vahvaa likamaata ja siitä tuli esille runsaasti palanutta luuta. |
| metsakeskus.681010053 |
681 |
Kokkomäki b |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
552428.45100000 |
6872238.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuusjärven länsirannalla, koilliseen viettävän harjun reunalla, noin 90 m:n korkeudella olevalla ja noin 5 m leveällä terassilla. Kohteessa on kaksi soikeaa, reunavallillista, noin 5 x 3 m kooltaan olevaa asumuspainannetta peräkkäin. Terassia pitkin kulkee traktoriura, joka on hieman pyöristänyt painanteiden eteläisiä ja pohjoisia laitoja. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille painanteiden reunoille tehdyistä kahdesta koekuopasta. |
| metsakeskus.681010054 |
681 |
Nuotniemi b |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
584721.44800000 |
6872761.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010054 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Nuotniemen koillisosassa, alueen koillisrannalla oleville kesämökeille johtavan mökkitien itäpuolella. Pyyntikuoppia on 5 kpl. Ne ovat pyöreitä, kehävallillisia ja halkaisijaltaan noin 1,5 m. |
| metsakeskus.681010055 |
681 |
Rantasalmi-Center |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
573889.77600000 |
6879815.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010055 |
Asuinpaikka sijaitsee terveyskylpylä Rantasalmi-Centerin viereisen pellon keskivaiheilla, noin 85 m:n korkeuskäyrän yläpuolella. Asuinpaikkalöydöt (pii- ja kvartsi-iskoksia) on poimittu kynnöspellolta. |
| metsakeskus.681010057 |
681 |
Kolkonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555297.26600000 |
6878805.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010057 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kolkonjärven pohjoisosassa olevassa Kolkonniemessä. Kolkonjärveen terävästi pistävä ja kaakkon suuntautuva niemi on hiekkapohjaista peltoa. Niemenkärkeen menevän tien eteläpuolelta, noin 102,5 m korkeudelta on löydetty kvartsi-iskoksia sekä tien pohjoispuolelta, kohdasta jossa 102,5 m:n käyrä pistää kaakkoon, yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.681010058 |
681 |
Joutsniemi |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
552898.25800000 |
6872837.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010058 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Tuusjärven koillisrannalla olevan Joutsniemen rannassa, rantasaunasta noin 40 m kaakkoon ja tilan päärakennuksesta noin 70 m etelään, pellon eteläreunassa, rannasta noin 10-15 m päässä. Kyseessä on peltotöissä täysin tuhoutunut raudanvalmistuspaikka, joka erottuu rantaviivan tuntumasta noin 10-15 m laajuisena, matalana kumpareena. Kumpereen kohdalla on runsaasti nokea ja kuonanpalasia.
Ylempää pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia, palanutta tiiltä ja rautakuonaa ja muuta asutuksen jäännöstä. Pellolla lienee sijainnut historiallisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.681010059 |
681 |
Varpasharju |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
548330.08300000 |
6875826.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010059 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Varpasharjulta Kirjastenlammelle menevän metsäautotien vieressä, alueella olevasta suuresta hiekkakuopasta noin 30 m kaakkoon.
Kohde on osaksi tien tuhoama, niin että tie on leikannut profiilin kuonakasan poikki. Kuonakasa erottuu tienleikkauksesta erittäin hyvin. Korkeimmillaan kasa on leikkauksessa 180 cm korkea. |
| metsakeskus.681010060 |
681 |
Erola |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
548829.88500000 |
6876016.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010060 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Erolan talosta noin 200 m lounaaseen, pellon reunasta 5-10 m päässä, runsaasti nuorta vesaikkoa kasvalla metsämaalla.
Kohteessa on noin 5 m halkaisijaltaan oleva kuonakasa. |
| metsakeskus.681010062 |
681 |
Poikkimaa |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
552278.00000000 |
6871912.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010062 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Tuusjärven länsirannalla, Juvan ja Rantasalmen kuntien rajan tuntumassa, pienen suoalueen laidalla ja noin 300 m päässä Tuusjärven rannasta. Kohde on osittain Poikkimaalta Tuusjärven rantaan kulkevan metsäautotien alla. Kuonakasa, joka on osittain jäänyt tien alle, on halkaisijaltaan noin 5 m. Kuonakasan päällä on kivistä tehty hyttirakennelma, jonka halkaisija on 1,5 m. Tämä on selvärajainen ja hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.681010063 |
681 |
Sääksensivu b |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
548969.80000000 |
6882763.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010063 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Sääksjärven pohjoisrannasta noin 100 m koilliseen, Sääksjärvelle menevän metsäautotien molemmin puolin, Kerisalon metsästysseuran majasta vajaat 100 m koilliseen. Kohteen länsipuolella on suo ja itäpuolella mäntytaimikkoa.
Paikalla on puolikaarimainen, kooltaan noin 8 x 8 x 1 m:n kokoinen kuonakasa ja kivikasa (hyttirakennelma?). Hieman pohjoisempana on 5 x 4 m kooltaan oleva ja noin 0,5 m syvä kuoppa. Nämä rakennelmat ovat metsäautotien osittain tuhoamia. Tien eteläpuolella on hiilikuoppa, jonka halkaisija on noin 5 m ja syvyys noin 0,5 m. Kuopan ympärillä on matala, noin 2 m leveä valli. |
| metsakeskus.681010064 |
681 |
Vasarainen |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
548809.88200000 |
6879345.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010064 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Vasarainen-lammen länsirannalla, noin 80 m rannasta, vesijättömaan tuntumassa.
Raudanvalmistuspaikka on soikeahko, kooltaan noin 20-25 x 30 m ja vajaan metrin korkuinen. Se on selvästi ympäristöstään erottuva kumpare. Koko kumpareen laki on täynnä erimuotoisia kuoppia. |
| metsakeskus.681010065 |
681 |
Iso-Kontio |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
557133.00000000 |
6897635.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010065 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Rantasalmen ja Joroisten rajalla, Tiemassaaren Pohjoiskylän Kuokanselällä, mantereen ja Pitkäsaaren välissä olevan Iso-Kontio -saaren itä- ja keskiosassa.
Iso-Kontio on noin 300 x 200 m:n kokoinen lehtometsää kasvava saari. Pyyntikuoppia on saarella 2: toinen saaren itäosassa ja toinen saaren keskellä.
Kuoppa 1 (saaren keskellä): Kuoppa sijaitsee 70 m saaren itäreunasta ja noin 20 m etelä- ja pohjoisrannoista. Kuopan halkaisija on noin 7 m ja syvyys 1,25 m.
Kuoppa 2 (saaren itäosassa): Kuoppa sijaitsee edellisestä kuopasta noin 20 m kaakkoon. Sen halkaisija on noin 5,7 m ja syvyys noin 1 m.
Saattavat olla tervahautoja. |
| metsakeskus.681010066 |
681 |
Kuolemanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558875.75700000 |
6895568.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Natulansaaren lounaispäässä olevan Kuolemanniemen tyvellä. Löydöt ovat tulleet esille pienen hiekkakuopan reunamilta. |
| metsakeskus.681010067 |
681 |
Pesola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
555747.07800000 |
6880984.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.681010067 |
Kuppikivi sijaitsee Kolkonjärven luoteispäästä 1,5 km koilliseen, Kärenseläntien varrella, noin 170 m Tuusmäentien risteyksestä itään, tien etelälaidassa. Kuppikivi on peltoaukean koillislaidassa, pellon ja Kärenseläntien välisellä kapealla lepikkoa kasvavalla kaistaleella. Tien pohjoispuolella on kuusikkoa. Maaperä on moreenia ja maasto tasaista kangasta.
Kuppikivi on kooltaan noin 5 x 7 m ja alunperin ilmeisesti noin 3-4 m korkea. Sen ympärille on nyt kasattu runsaasti kiviä viereiseltä pellolta. Kiven lounais-, länsi- ja pohjoissivut ovat pystysuorat. Kiven yläpinta laskeutuu itään, kiven korkeimmalla kohdalla länsiosassa loivemmin, itäpuolella niin jyrkästi ja sileänä, että itäpuolelta on vaikeaa kiivetä kiven päälle. Ylös pääsee parhaiten kiven kaakkoiskulmasta, aivan eteläsivun reunaa pitkin, missä on pieni porrasmainen tasanne. Tällä tasanteella on soikea, noin 12 x 4 cm kokoinen ja noin 1,5 cm syvä kuppi, johon on kiviporalla porattu noin 5 cm syvä reikä. Kiven päällä on kolmionmittauspiste, joka on merkitty kiveen porattuun reikään kiinnitetyllä metallitapilla. Pisteestä kaakkoon kiven viistolla yläpinnalla on kaksi matalaa pyöreää kuppia (syvyys noin 0,5 cm ja halkaisija noin 5 cm). Kolmas mahdollinen kuppi on epäselvä ja hyvin matala. |
| metsakeskus.682010001 |
791 |
Kalmusaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
431536.01500000 |
7164480.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010001 |
Mankilanjärven etelärannalla olevalla niemellä, entisellä pienellä saarella on perimätiedon mukaan hautapaikkoja. Tarinan mukaan Kalmusaarelle on haudattu isonvihan aikaan kaatuneita vihollisia tai saarta on käytetty kesähautapaikkana (Paavolan Ylipäästä ja Temmekseltä). Kalmusaari on korkeahko kumpare, jonka laki kasvaa mäntyä ja alavammat rannat lehtipuuta. Paikalla olevan mökin luoteispuolella on epämääräisiä, pitkänomaisia ja matalia painaumia. |
| metsakeskus.682010002 |
791 |
Nivankangas |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
433235.35300000 |
7156163.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010002 |
Siikajoen lounaisrannalla Mankilaan johtavan tien varrella on Nivankangas, joka on korkea peltojen ympäröimä mäki, jolla on useita tilojen talouskeskuksia. Koskinivan talosta noin 100 m länteen, rinteessä, louhikon alareunassa on kivirakenne, joka on noin 3 m pitkä. Rakenne on ladottu kookkaista kivistä, ja se saattaa olla seinän perusta.
Aarne Europaeuksen 1909 kirjaamaa kertomusta suljetusta kivitarhasta ei myöhemmin ole voitu varmentaa tai paikallistaa. Mikäli kyseessä on ollut jätinkirkko, voidaan sen ajatella tuhoutuneen. Viimeistään tämä on voinut tapahtua rakennettaessa tie mäen läpi, jolloin maata on siirretty varsin runsaasti mäen korkeimman kohdan tuntumasta. Inventoinnin aikana 1997 ei alueella enää ollut tietoa mahdollisesta jätinkirkosta.
Koskinivan talosta noin 100 metriä länteen osoitettiin kankaan reunalla oleva kivirakenne kohdassa x -7159 16, y = 3433 38, z = 55 - 57,5. Kyseessä on rinteen louhikon alareunassa oleva noin 3 metrin pätkä kookkaista kivistä ladottua mahdollista seinän perustaa, joka muodosti suorakulmaisen nurkkauksen. Korkeutta sillä oli kaksi kivikertaa. Rakenteen rinteen puolella hahmottui jokseenkin suorakulmainen pieni raivio. Esihistoriallisesta muinaisjäännöksestä ei ole kyse. Paremminkin on ajateltavissa, että kyse on varhaiseen talonpoikaiseen rakennukseen liittyvästä jäännöksestä. Tosin tämäkin tulkinta jää epävarmaksi.
Voi vain arvailla, olisiko tämä Nivankankaalaisia kummastuttanut jäänne Europaeuksen kirjaaman kiviaidan takana.
Vuonna 2017 saadun palautteen mukaan kiviaidan vaiheilla on kerrottu aikoinaan sijainneen pajarakennus. Koskinivan talon korjausten yhteydessä 2010-luvulla havaittiin kivipaasi sekä ilmeisesti vanhan tulisijan pohja-antura, jotka liittynevät paikalla olleeseen aiempaan rakennukseen. |
| metsakeskus.682010004 |
791 |
Siikajoen kivipadot |
10002 |
12016 |
13152 |
11002 |
27000 |
435479.47300000 |
7149826.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010004 |
Siikajoessa on useita "jättiläisen padoiksi" kutsuttuja vanhoja pyyntilaitteita. Kyseessä on perimätiedon mukaan mertapadot, joiden käyttöajankohdasta ei ole saatu tarkempaa tietoa. Vuoden 1997 inventoinnissa Siikajoen vesi oli niin korkealla, että yhtään pyyntilaitetta ei kyetty havaitsemaan. Paikallisten asukkaiden mukaan patoja on vielä jäljellä. Tiedot padoista, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.682010006 |
791 |
Keljunkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
450508.44900000 |
7142948.91500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010006 |
Kohde sijaitsee n. 1,5 km länteen Kurranjärven etelärannasta, Keljunnevan koillisreunalla. Paikalla on laaja hiekkakangas, joka on suurelta osin tuhoutunut hiekanotossa.
Keljunkankaalla on pyyntikuoppia kahdessa ryhmässä. Paikallisten asukkaiden mukaan alueella on ollut useampia kuoppia, jotka ovat kuitenkin tuhoutuneet hiekanotossa. Tiedot pyyntikuoppa-alueista on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle |
| metsakeskus.682010013 |
791 |
Tervo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429296.94700000 |
7153824.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Savalojan eteläpuolella, Savalojan koulusta noin 700 m etelään. Paikalla sijaitsee loivasti ojaa kohti laskeva hiekkainen rinne, joka on osin peltona. Maaperä alueella on hiekkaista peltomultaa, joka alempana muuttuu suopelloksi. Paikalta on löytynyt 1898 tasataltta peltotöissä.
Asuinpaikka sijaitsee noin 100 m lounaaseen Tervon päärakennuksesta, loivasti länteen ja luoteeseen laskevan peltorinteen reunalla ja osin sen yläosassa. Inventoinnissa 1997 paikalta löytyi kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikalleen. |
| metsakeskus.682010016 |
791 |
Nivala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
441492.07700000 |
7144518.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010016 |
Kohde sijaitsee Siikajoen Hyttikoskesta noin 500 m etelään, joen länsirannalla. Nivalan rakennusryhmä sijaitsee hiekkaisella mäenkumpareella.
Paikalta on löytynyt 1800-luvun lopulla kourutaltta sekä rombimainen reikäkivi. Talon asukkaiden mukaan pihapiirin joenpuoleiselta itäreunalta olisi joskus löytynyt kvartsi-iskoksia ja mahdollinen kvartsiraaka-ainekappale. Löydöt ovat kuitenkin kadonneet. Inventoinnissa 1997 Ali-Nivalan vanhasta päärakennuksesta n. 20 m pohjoiseen sijaitsevalta pellolta löytyi hiotun kivilajiesineen katkelma. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee todennäköisesti Nivalan mäen korkeimmalla kohdalla. |
| metsakeskus.682010017 |
791 |
Näsälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428057.49400000 |
7138270.72200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010017 |
Kohde sijaitsee Savalojan itärannalla, ojan ylittävän Karhukankaantien sillan itäpuolella. Näsälän talon pellot sijaitsevat Savalojan ja tämän itäpuolella sijaitsevan kankaan välissä. Melko tasaisen peltorinteen maaperä on paikoin hiekansekaista.
Näsälän talon pellosta on löytynyt tasataltta ja mahdollinen iskukivi sekä talon kohdalta Savalojan rantapenkereeltä tasataltta ja hioinkivi. Jälkimmäinen löytökohta on osittain tuhoutunut Karhunkankaan tietä ja siltaa rakennettaessa. Inventoinnissa 1997 Näsälän talosta noin 250 m kaakkoon, peltojen itälaidalta, muuta peltoaluetta hieman korkeammalta hiekkaiselta kohdalta, löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Löytöjä ei otettu talteen. |
| metsakeskus.682010018 |
791 |
Turula (Lehto) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427059.86700000 |
7148210.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Isokylästä n. 2,5 km etelään Savalojan itärannalla. Lehdon talon matalalle kankaalle tehdyt pellot ovat maaperältään vähäkivistä hiekkaa.
Talon pellosta on löytynyt reikäkivi. Inventoinnissa 1997 pellon lounaisreunasta, alavasta karjan tallaamasta, multaisesta jokivarren haasta, löytyi useita kvartsi-iskoksia. Löytöjen yläpuolelle, hiekkaiseen peltorinteeseen tehdyistä koepistoista ei löytynyt mitään normaalista peltokerroksesta poikkeavaa. Kvartsi-iskoksia ei otettu talteen. |
| metsakeskus.682010035 |
791 |
Saarelankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
429216.96000000 |
7160141.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010035 |
Kohde sijaitsee Paasonjärven eteläpäästä n. 1100 m länteen ja Mankilantieltä n. 100 m itään, Nenänkankaan loivasti laskevan etelärinteen yläosassa Hätälän ja Mattilan rajan molemmin puolin sijaitsevalla peltorinteellä. Paikalta on aiemmin löytynyt rombimainen reikäkivi ja 1997 inventoinnissa mahdolliseen kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, kvartsi-iskoksia ja muutamia palaneita kiviä. Löydöt jätettiin paikoilleen. |
| metsakeskus.682010036 |
791 |
Ryky |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449488.85200000 |
7146087.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Kurranjärven pohjoisen Valkiaisperän länsirannalla. Rykyn raunioituva talo sijaitsee korkean harjanteen suojassa, sen pellot kasvavat monivuotista kulokkoa ja ojat koivua. Maaperä alueella on hiekkamoreenia, paikoin hiekkaa.
Talon pelloista on löytynyt kaksi Pohjois-Pphjanmaan museon kokoelmiin saatua kiviesinettä. Pellot ovat maastollisesti asuinpaikaksi soveltuvia ja n. 100 m talosta länsiluoteeseen havaittiin inventoinnissa 1997 peltokerroksen alla heikkoa likamaata. Löytöjä ei paikalta saatu. |
| metsakeskus.682010037 |
791 |
Syrjä-Partanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433495.25900000 |
7153084.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010037 |
Kohde sijaitsee Männistönkankaan länsipuolella olevan kankaan äestetyllä itäreunalla. Maaperä alueella on moreenihiekkaa ja siellä on kolme pientä umpeenkasvanutta soranottopaikkaa.
Syrjä-Partasesta on löytynyt 1918 soraa otettaessa kauttaaltaan hiottu reiällinen kiviesine. Esine on kuitenkin myöhemmin kadonnut. Inventoinnissa 1997 paikalta löytyi kvartsi-iskoksia, kivilajiesineen katkelma ja palaneita kiviä. Pääosa havainnoista tehtiin Sunninkankaalle johtavan metsäautotien pohjoispuolelta, tien ja umpeenkasvaneiden sorakuoppien välistä. |
| metsakeskus.682010038 |
791 |
Välitalo |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
456785.91600000 |
7146947.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010038 |
Kohde sijaitsee Ylijärvestä noin kilometri pohjoiseen, kivikkoisen matalan kankaan pohjoispään reunalla. Paikalla on kaksi neliömäistä, suurempien maakivien väliin ladottua vallimaista rakennetta. Rakenteista koillisempi on kooltaan noin 5 x 5 m ja sen oviaukko osoittaa pohjois-luoteeseen. Tästä kaakkoon olevan rakenteen koko on noin 6 x 6 m ja sen oviaukko osoittaa kaakkoon. Vallit ovat leveydeltään ja korkeudeltaan n. metrin. Inventoinnissa 1997 paikalla ei havaittu löytöjä, palaneita kiviä, tulisijoja tai muita rakenteita. |
| metsakeskus.682010041 |
791 |
Lamminsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429976.64100000 |
7163330.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Mankilanjärven lounaisesta Torikanlahdesta n. 250 m lounaaseen ja Siikajoesta noin 500 m itään. Lamminsaari on alavien peltojen ympäröimä, läpimitaltaan vajaat 100 m oleva korkeahko, suhteellisen jyrkkärinteinen mäki. Maaperä alueella on moreenihiekkaa.
Mäen laen länsireunalla olevasta pellosta on löytynyt tasataltta ja kvartsi-iskoksia. Talon koillispuolella, avoimessa vesijohtokaivannossa havaittiin inventoinnissa 1997 palaneita kiviä ja punaiseksi palanutta hiekkaa. |
| metsakeskus.682010043 |
791 |
Paavonpelto |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
432665.58700000 |
7156393.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010043 |
Kohde sijaitsee Siikajoen Nivankoskesta 500-600 m länsiluoteeseen Siikajoen etelärannalla. Asuinpaikka sijaitsee heti Pasontien lounaispuolella olevan metsäsaarekkeen laella ja sen kaakkoislaidalla. Alueelta on useita kiviesinelöytöjä, mm. kaksi hiomalaakaa, kivikirves, reikäkivi sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia.
Inventoinnissa 1997 paikalla havaittiin tuulenkaadoissa kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä ja likamaata. Yksi hiomalaaka on maanomistajan hallussa.
Asuinpaikkaharjanteen keskellä on ilmalaserkeilausaineistossakin hyvin näkyvä pitkänomainen painanne, joka on tulkittavissa 9-10 metriä leveäksi ja 50 metriä pitkäksi pitkä-/rivitaloksi. |
| metsakeskus.682010045 |
791 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429306.92500000 |
7159122.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Nenänkankaan loivasti laskevan etelärinteen yläosassa, Hätälään johtavan tien eteläpuolella, pellon ja kankaan rajalla Hätälän ja Mattilan tilojen rajan molemmin puolin. Maaperä alueella on vähäkivistä hiekkaa.
Inventoinnissa 1997 paikalla havaittiin muutamia palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.682010048 |
791 |
Jänessaaret |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
432985.42900000 |
7163060.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010048 |
Kohde sijaitsee Mankilanjärveen kaakosta laskevan Yliojan suusta 700 m kaakkoon metsittyneiden nevojen ympäröimien Jänessaarten luoteisimmalla saarekkeella. Paikka on nevasta suhteellisen jyrkästi nouseva 150 x 50 m:n kokoinen kangas.
Kankaan länsiosassa, sen korkeimmalla kohdalla sijaitsee neljän röykkiön muodostama ryhmä. Röykkiökivet ovat melko suurikokoisia, kuitenkin ihmisen liikuteltavia. Röykkiöistä läntisintä on pengottu ja tuhottu melko perusteellisesti. Muut ovat ehjiä ja keskuskuopattomia.
Kysymyksessä näyttää olevan Siikajokivarren kauimpana sisämaassa olevat metallikautiset hautaröykkiöryhmät. Kohde on ollut pitkään paikallisten asukkaiden ja kartoittajien tiedossa, mutta sitä ei ollut ennen 1997 inventointia tarkastettu arkeologien toimesta. Kohde on merkitty 1980 peruskartalle muinaisjäännösmerkillä. Lisätietoja röykkiöistä, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.682010048 |
791 |
Jänessaaret |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
432985.42900000 |
7163060.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010048 |
Kohde sijaitsee Mankilanjärveen kaakosta laskevan Yliojan suusta 700 m kaakkoon metsittyneiden nevojen ympäröimien Jänessaarten luoteisimmalla saarekkeella. Paikka on nevasta suhteellisen jyrkästi nouseva 150 x 50 m:n kokoinen kangas.
Kankaan länsiosassa, sen korkeimmalla kohdalla sijaitsee neljän röykkiön muodostama ryhmä. Röykkiökivet ovat melko suurikokoisia, kuitenkin ihmisen liikuteltavia. Röykkiöistä läntisintä on pengottu ja tuhottu melko perusteellisesti. Muut ovat ehjiä ja keskuskuopattomia.
Kysymyksessä näyttää olevan Siikajokivarren kauimpana sisämaassa olevat metallikautiset hautaröykkiöryhmät. Kohde on ollut pitkään paikallisten asukkaiden ja kartoittajien tiedossa, mutta sitä ei ollut ennen 1997 inventointia tarkastettu arkeologien toimesta. Kohde on merkitty 1980 peruskartalle muinaisjäännösmerkillä. Lisätietoja röykkiöistä, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.682010051 |
791 |
Rukkinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437233.76000000 |
7151085.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Rukkisen talon pihapiirissä, Siikajokeen idästä laskevan Myllyojan suusta noin 1,8 km itään, Jyväskylään johtavasta tiestä noin 300 m länteen. Maaperä alueella on moreenihiekkaa ja peltomultaa.
Paikalta on löytynyt kivikirves ja toisen kylkikatkelma sekä kvartsi-iskoksia. Löytöpaikka oli 1997 inventointiajankohtana maanviljelyskoneiden säilytyskenttänä. Asuinpaikka lienee osittain tuhoutunut. Inventoinnissa alueelta löytyi vain yksi kvartsi-iskos, jota ei otettu talteen. |
| metsakeskus.682010053 |
791 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435434.47600000 |
7153854.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantsilan keskusta-alueella. Rantsilan museon tietojen perusteella pohjalaisen kirveen teräkatkelma on löydetty Heikkilän pirtin päästä. Rakennus oli vielä 1990-luvun lopulla paikallaan. Inventoinnissa 1997 löytyi talon pohjoispuoleisesta pienestä perunamaasta lohkottu kivilajikappale. Löydöt ja alueen topografia viittaavat kivikautiuseen asuinpaikkaan, vaikka piha-alueen vähäisillä pintahavaintoihin sopivilla alueilla ei todettu muuta kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa ja kivikautisten jäännösten voi arvioida olevan osin nykyisen rakennuskannan tuhoamia. |
| metsakeskus.682010055 |
791 |
Kurikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434164.98100000 |
7155673.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Nivankoskesta noin 800 m kaakkoon Siikajoen koillisrannalla. Alue on loivasti kohti jokea laskevaa peltorinnettä Kurikan talon ja joen välissä. Maaperä alueella on osin hiekan- ja savensekaista peltomultaa.
Paikalta on löytynyt ojankaivussa, 50 cm syvyydestä tasataltta. Inventoinnissa 1997 läheltä joenrantaa, matalalta kumpareelta löytyi kvartsi-iskoksia saven- ja hiekansekaisesta peltomullasta. Kvartseja on saatu talteen myös peltokerroksen alapuoleisesta hiekkakerroksesta. Asuinpaikka lienee peittynyt Siikajoen tulvakerroksilla. |
| metsakeskus.682010056 |
791 |
Jaakonniva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433535.23700000 |
7156003.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikajoen Nivakoskesta noin 200 m etelään, joen lounaisrannalla Jaakonnivan tilan pihapiirin tuntumassa. Maaperä alueella on hiekansekaista peltomultaa.
Inventoinnissa 1997 talon etelä- ja itäpuolisilta pelloilta, aivan talon pihapiirin tuntumasta löytyi kvartsikaavin, muutamia kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Vuoden 2011 tarkastuksen aikana pellot olivat laajemmin mullalla ja havaintomahdollisuudet näin paremmat. Asuinpaikan voitiin nyt todeta aiempaa havaittua pohjoisemmaksi aivan tilanrajan tuntumaan (p = 7159080, i = 3433635). Tilan pohjoispuolisen mökin piha oli peitteinen, eikä aluetta tarkastettu. Ranta kuitenkin jyrkkenee pohjoiseen mentäessä, joten maastollisesti asuinpaikka tuskin jatkuu kovin kauas pohjoisemmaksi. Talon itä- ja eteläpuolella pellot olivat nyt osittain nurmella, talon eteläpuolista perunapeltoa lukuun ottamatta. Kaikkinensa asuinpaikalla on pituutta pohjois-eteläsuunnassa runsaat 200 metriä.
Vuoden 2011 ilmoituksen antajat olivat löytäneet pelloista useita löytöjä: kaksi reikäkiveä, tasataltan, kookkaan kvartsikaapimen ja kivilajilohelmia. Iso reikäkivi on löytynyt vuonna 2006 pihan itälaidalla olevan puojin päästä pellon yläreunalta. Pienempi reikäkivi ja taltta ovat löytyneet vuonna 2008 talon eteläpuoliselta pellolta perunaa nostettaessa. Tarkastuksen yhteydessä poimittiin pellosta muutama kvartsi. |
| metsakeskus.682010058 |
791 |
Pinnonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450198.55200000 |
7150555.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682010058 |
Kohde sijaitsee Järvitalonjärven pohjoisrannalla, niemessä, korkeahkolla hiekkarannalla, jolla on vapaa-ajan asuntoja. Maaperä alueella on hiekkaa.
Inventoinnissa 1997 mökkien pihoilla, paikoissa missä maanpinta oli rikkoutunut, havaittiin useassa kohdassa kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen. Tarkastuksessa 2006 löytöjä tuli myös vesirajasta. Paikalla ei havaittu asuinpaikkaan liittyviä rakenteita tms. |
| metsakeskus.682040021 |
791 |
Mortti |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
435044.63400000 |
7152924.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682040021 |
Löytöpaikka sijaitsee Siikajoen länsirannalla, Männistönkankaan eteläosassa. Paikalta on löytynyt 1900-luvun alussa tasataltta, mutta tarkkaa löytöpaikkaa ei ole kyetty selvittämään. Mahdollisia löytöpaikkoja on kaksi: Mortin talon (P: 7152925 I: 435045) pohjoispuolella oleva perunamaa, josta inventoinnissa 1997 löytyi yksi epämääräinen kvartsin kappale. Toinen mahdollinen löytöpaikka on Männistönkankaan kaakkoislaidalla kohti jokea viettävä peltoalue, ns. Alapelto, jossa on myös kasvatettu perunaa (P:715284, I:435254). Peltoalue oli heinällä vuoden 1997 inventoinnin aikaan, eikä paikalla havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa.
2022: Yksityishenkilön tekemän ilppari-ilmoituksen mukaan edellä mainitulta Alapellon alueelta löydettiin pintapoiminnassa runsaasti kvartsi-iskoksia sekä työstettyä piitä. Alueelle tehdyn tarkastuksen aikana pelto oli käännetty, ja alueella todettiin olevan varsin runsaasti työstettyä kvartsia. Tarkastuksen yhteydessä pellolta löydettiin aurausvaosta myös kivikirves. Tarkastuksen aikana kvartsia ei otettu talteen, mutta kivikirves talletettiin ja se on toimitettu kansallismuseon kokoelmiin. Löydöt viittaavat alueella sijaitsevaan kivikautiseen asuinpaikkaan.
Tarkastuksessa havaittiin, että alueella on aurauksen yhteydessä kääntynyt paikoin näkyviin hiilen sekaista peltokerroksen alaista huuhtoutumiskerrosta. Todennäköistä siis on, että pellon muokkaaminen ei ole tuhonnut asuinpaikkaa kokonaan, vaan peltokerroksen alla lienee vielä ehyitä kulttuurikerroksia ja rakenteita. Alueelle ei tehty tarkastuksen aikana koekuoppia.
Rajaus on tehty tiheimmän löytökeskittymän mukaan. Yksittäisiä kvartseja tavattiin myös tehdyn aluerajauksen länsipuolelle jatkuvalta kapealta peltoalueelta ja sen pohjoispuolelle laajenevalta peltoalueelta. Kyseisillä alueilla löydöt olivat kuitenkin epämääräisempiä ja sen verran harvassa, että rajaus tehtiin ainoastaan kartassa esitetylle alueelle. Pelto oli ylimmiltä osiltaan hiekkaisen sekaista multaa. Noin korkeudella 54-55 m mpy pelto oli savista ja tästä alempana multa muuttui taas hiekkaisemmaksi. Löydöt vähenivät selkeästi pellon muuttuessa savisemmaksi.
Tarkastuksen aikana ei käyty pellon etelä- tai pohjoispuoleisilla kiinteistöillä. Asuinpaikka todennäköisesti jatkuu ainakin pohjoispuoleisen pellon alueelle, mutta varmuutta tästä ei saatu, koska pelto oli heinällä tarkastuksen aikana. Asuinpaikka lienee rajattua laajempi.
Pellolta löytyi tarkastuksen yhteydessä myös historialliselle ajalle ominaista löytöaineistoa, kuten piiposliinia, liitupiippuja ja lasia. Kartta-aineiston perusteella ei ole selvitetty, onko alueella ollut myös historiallisen ajan asutusta. |
| metsakeskus.682040021 |
791 |
Mortti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435044.63400000 |
7152924.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682040021 |
Löytöpaikka sijaitsee Siikajoen länsirannalla, Männistönkankaan eteläosassa. Paikalta on löytynyt 1900-luvun alussa tasataltta, mutta tarkkaa löytöpaikkaa ei ole kyetty selvittämään. Mahdollisia löytöpaikkoja on kaksi: Mortin talon (P: 7152925 I: 435045) pohjoispuolella oleva perunamaa, josta inventoinnissa 1997 löytyi yksi epämääräinen kvartsin kappale. Toinen mahdollinen löytöpaikka on Männistönkankaan kaakkoislaidalla kohti jokea viettävä peltoalue, ns. Alapelto, jossa on myös kasvatettu perunaa (P:715284, I:435254). Peltoalue oli heinällä vuoden 1997 inventoinnin aikaan, eikä paikalla havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa.
2022: Yksityishenkilön tekemän ilppari-ilmoituksen mukaan edellä mainitulta Alapellon alueelta löydettiin pintapoiminnassa runsaasti kvartsi-iskoksia sekä työstettyä piitä. Alueelle tehdyn tarkastuksen aikana pelto oli käännetty, ja alueella todettiin olevan varsin runsaasti työstettyä kvartsia. Tarkastuksen yhteydessä pellolta löydettiin aurausvaosta myös kivikirves. Tarkastuksen aikana kvartsia ei otettu talteen, mutta kivikirves talletettiin ja se on toimitettu kansallismuseon kokoelmiin. Löydöt viittaavat alueella sijaitsevaan kivikautiseen asuinpaikkaan.
Tarkastuksessa havaittiin, että alueella on aurauksen yhteydessä kääntynyt paikoin näkyviin hiilen sekaista peltokerroksen alaista huuhtoutumiskerrosta. Todennäköistä siis on, että pellon muokkaaminen ei ole tuhonnut asuinpaikkaa kokonaan, vaan peltokerroksen alla lienee vielä ehyitä kulttuurikerroksia ja rakenteita. Alueelle ei tehty tarkastuksen aikana koekuoppia.
Rajaus on tehty tiheimmän löytökeskittymän mukaan. Yksittäisiä kvartseja tavattiin myös tehdyn aluerajauksen länsipuolelle jatkuvalta kapealta peltoalueelta ja sen pohjoispuolelle laajenevalta peltoalueelta. Kyseisillä alueilla löydöt olivat kuitenkin epämääräisempiä ja sen verran harvassa, että rajaus tehtiin ainoastaan kartassa esitetylle alueelle. Pelto oli ylimmiltä osiltaan hiekkaisen sekaista multaa. Noin korkeudella 54-55 m mpy pelto oli savista ja tästä alempana multa muuttui taas hiekkaisemmaksi. Löydöt vähenivät selkeästi pellon muuttuessa savisemmaksi.
Tarkastuksen aikana ei käyty pellon etelä- tai pohjoispuoleisilla kiinteistöillä. Asuinpaikka todennäköisesti jatkuu ainakin pohjoispuoleisen pellon alueelle, mutta varmuutta tästä ei saatu, koska pelto oli heinällä tarkastuksen aikana. Asuinpaikka lienee rajattua laajempi.
Pellolta löytyi tarkastuksen yhteydessä myös historialliselle ajalle ominaista löytöaineistoa, kuten piiposliinia, liitupiippuja ja lasia. Kartta-aineiston perusteella ei ole selvitetty, onko alueella ollut myös historiallisen ajan asutusta. |
| metsakeskus.682500003 |
791 |
Mankila Karsikko |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
428857.09900000 |
7160601.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682500003 |
Linnankankaan laidassa Karsikon talon maalla on kivi, jossa on merkintöjä. Hakkaukset ovat perimätiedon mukaan ajalta, jolloin raja kulki Raahesta Karjalaan. |
| metsakeskus.682500008 |
791 |
Rantsila Siikajoki |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
435114.60500000 |
7153014.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682500008 |
Vanhan kirkon paikan (rakennettu n. 1680?) kerrotaan olevan Siikajokivarressa kumpareella. Tarinan mukaan kirkon ja joen väliin on haudattu väliaikaisesti. Paikalla sanotaan olevan 3 hautaa, jotka ovat n. 2 m pitkiä ja joissa on sivuja reunustavat pohjaan saakka ladotut kiviseinät sekä kivilattiat.
Kyseessä mitä ilmeisemmin on sama kohde, kuin myöhemmin rekisteriin kirjattu Rantsilan vanha kirkkomaa 1000022655 |
| metsakeskus.682500012 |
791 |
Siika-Savon saarnahuone |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
443905.11500000 |
7141513.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682500012 |
Entisen Rantsilan kunnan Sipolankylässä sijainneen ns. Siika-Savon saarnahuoneen (l. Punkerin kirkon t. Korpi-kirkon) paikka hautausmaineen. Kyse on Siikajoen seurakunnan yläosiin "Siika-Savoon" ilmeisesti jo 1500-luvulla omin luvin rakentamasta ja 1671 vaiheille kappeliseurakunnan perustamiseen saakka käytössä olleesta saarnahuoneesta. 1650-luvun puoliväliin mennessä kirkkorakennnus oli jo hyvin huonokuntoinen, ja uuden rakentamistarve oli esillä Salon (Saloisten) talvikäräjillä 1653. Tuo uusi kirkko rakennettiin 1670-luvulle mennessä nykyisen Rantsilan kirkonkylän alapuolelle, n. 15 km Siikajoen alajuoksun suuntaan (ks. kohde Rantsilan vanha kirkkomaa).
Kirkkomaalla olleita jäännöksiä on ollut näkyvissä vielä 1900-luvulla. Vuonna 1935, nykyisen Rantsilan kirkon 150-vuotijuhlien aikaan, rakennusten perustuskivet paljastettiin, mitattiin ja alueesta laadittiin kartta (ks. lisätiedot).
Suorakaiteinen kirkkorakennus siiaitsi Helkkolan ja Punkarin (Tuomalan) talojen rajalla. Se oli kooltaan 14 x 10 m. Ovi oli länsipäädyssä sekä eteläsivulla. N. 10 m länteen oli tapuli, perustaltaan 6 x 6 m. Tiedon mukaan paikalle suunniteltiin kaivauksia 1950-luvun lopulla (Lars Pettersson).
Alueella tiedetään olevan runsaasti hautauksia sisältävä hautausmaa, jonka nykyinen valtatie ja jo aiempi maantie leikkaavat. Ilmeisesti tien itäpuolella on sijainnut salvottu hirsiaidalla rajattu kirkkotarha, länsipuolella kiviaidan ympäröimä hautausmaa, joka on sittemmin ollut peltona. Pala kiviaitaa on ollut jäljellä ainakin vielä 1900-luvulla. Alueelta on otettu mm. soraa ja vainajien jäännöksiä on havaittu runsaasti, usien varsin lähellä maanpintaa. Soranoton sekä mm- 4-tien rakentamisen takia alue on osittain tuhoutunut.
Kansanperinteen mukaan myös kirkkokangasta vastapäätä, Siikajoen keskellä olevassa
Helkkolan saaressa olisi ollut muinainen hautausmaa. Nykyisellä peruskartalla pitkänomaisen saaren nimi on Junnonsaari (alakohde).
Vuonna 1935 kirkkomaan paikalla olevaan suureen maakiveen on kiinnitetty saarnahuoneen muistotaulu. Kiveen liittyy tarina, jonka mukaan se on Kurranjärven tien varrella, Pierukivenkankaalla 1800-luvun alussa ollut suuri Varmsan(?) kivi, jota Varmsa oli kuin jättiläisen voimilla kantanut. |
| metsakeskus.682500017 |
791 |
Savaloja Hautakoski |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
426581.00000000 |
7151100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.682500017 |
Muinaisjäännösrekisterissä on ollut mahdollisena muinaisjäännöksenä kohde Savaloja Vilppola, josta on ollut seuraavat tiedot: Paikallisen kertojan mukaan Vilppolassa on kivi, johon on hakattu tuntemattomia merkkejä: koristeellinen C:n näköinen kirjain ja numero 12 sekä näiden yläpuolella piirros, jossa on tulppaaninmuotoinen suppilokaari, jonka yläpään sulkee kaariviiva. Samanlaisia kiviä on myös Rankioperällä Paavolassa ja Vihannin rajan lähellä. Kivet ovat jalustallisia(?) ja n. 1 m korkeita.
Entiset koordinaatit: P (ETRS-TM35FIN): 7150845 I (ETRS-TM35FIN):426897
Mahdollisesti kyseessä on Pietiläntien pohjoispuolella ja Karhunkankaantien länsipuolella sijaisteva rajakivi, joka ei sijaitse millään olemassa olevalla rajalla. Kiveen on kaiverrettu numero 12 ja sen oikealle puolelle kirjain c. Näiden yläpuolella on kruununmerkki. Kiven korkeus on noin 70 cm, leveys 25 cm ja paksuus noin 15 cm. Kivi on pienemmistä kivistä tehdyllä jalustalla. Metsäntöiden yhteydessä kivi oli kaatunut kumoon, mutta paikalliset olivat nostaneet sen pystyyn jokin aika sitten. |
| metsakeskus.683010001 |
683 |
Kolonenäke |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
478036.87500000 |
7312940.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010001 |
Kohde sijaitsee Ranuanjärven länsipäässä järveen työntyvällä hiekkaharjulla, jonka eteläpuoli on soranotossa tuhoutunut. Asuinpaikkalöytöjä on soraharjun laelta ja eteläpuolelta. Pyyntikuoppia säilynyt myös Simojärvelle vievän tien länsipuolella.
Kohde on jaettu Kolonenäke a:ksi (Pekkalantien itäpuolella) ja Kolonenäke b:ksi tien länsipuolella. Niiden välinen alue on tuhoutunut maanotossa sekä vedenottamon, tien ja sähkölinjan rakentamisessa.
Muinaisjäännöksiä on ollut n. 500 metrin alueella. Nykyinen voimalinja ja vuonna 2018 suunniteltu uusi johtolinja kulkevat Pekkalantien tien länsipuolella. Jäljellä olevat pyyntikuopat sijaitsevat melkein kaikki tien länsipuolella missä niitä on ainakin 8. Pintahavaintojen arvion mukaan ne näyttävät ennemminkin ajoittuvan historialliseen, kuin esihistorialliseen aikaan. Pyyntikuoppien lisäksi alueella on myös moderneja kuoppia.
Pekkalantie itäpuolella Rytiniemessä sijaitsee yksi pyyntikuoppa (Kolonenäke a:n alueella), jota tutkittiin koekaivauksessa vuonna 2001. Pyyntikuoppaan tehtiin 5 kpl 30 x 30 cm:n kokoista koekuoppaa, joista yhdestä löytyi yksi kvartsi-iskos. Lisäksi löytyi yksi kvartsi-iskos pyyntikuopan läheisyydestä hiekkakuopan reunalta ja yksi kvartsi itäpuolella olevan kesämökin pihalta maan pinnalta. Tuloksen perusteella arveltiin, että asuinpaikka on miltei kokonaan hävinnyt.
Vuoden 2017 voimalinjainventoinnissa havaittiin Pekkalantien itäpuolella aiemmin kartoitetun kuopan lisäksi n. 2,5 m halkaisijaltaan oleva pyyntikuoppa n. 20 m tiestä itään. Kuopassa todettiin huuhtoutumiskerros ja pohjalla hiilikerros.
Kolonenäke a:n alueella on tehty kaivaus jo vuonna 1922, jolloin löydettiin mm. liesikiveyksiä, palanutta luuta ja suhteellisen runsaasti kvartsi-esineistöä. Paikalta on myös tuuralöytö. Tuolloin tutkittu alue on tuhoutunut. Vuoden 2001 kaivaus sijoittui vuoden 1922 kaivausalueen itäpuolelle. Vuonna 2017 asuinpaikan alueelta ei tehty uusia havaintoja. Tien itäpuolella varmistettiin muinaisjäännösalueen rajaus, mutta kaikkien kuoppien sijaintia pohjoisempana ei mitattu (tien länsipuolella).
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
Kohteen aluerajaus perustuu kaivaustutkimuksiin ja arvioon. |
| metsakeskus.683010001 |
683 |
Kolonenäke |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478036.87500000 |
7312940.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010001 |
Kohde sijaitsee Ranuanjärven länsipäässä järveen työntyvällä hiekkaharjulla, jonka eteläpuoli on soranotossa tuhoutunut. Asuinpaikkalöytöjä on soraharjun laelta ja eteläpuolelta. Pyyntikuoppia säilynyt myös Simojärvelle vievän tien länsipuolella.
Kohde on jaettu Kolonenäke a:ksi (Pekkalantien itäpuolella) ja Kolonenäke b:ksi tien länsipuolella. Niiden välinen alue on tuhoutunut maanotossa sekä vedenottamon, tien ja sähkölinjan rakentamisessa.
Muinaisjäännöksiä on ollut n. 500 metrin alueella. Nykyinen voimalinja ja vuonna 2018 suunniteltu uusi johtolinja kulkevat Pekkalantien tien länsipuolella. Jäljellä olevat pyyntikuopat sijaitsevat melkein kaikki tien länsipuolella missä niitä on ainakin 8. Pintahavaintojen arvion mukaan ne näyttävät ennemminkin ajoittuvan historialliseen, kuin esihistorialliseen aikaan. Pyyntikuoppien lisäksi alueella on myös moderneja kuoppia.
Pekkalantie itäpuolella Rytiniemessä sijaitsee yksi pyyntikuoppa (Kolonenäke a:n alueella), jota tutkittiin koekaivauksessa vuonna 2001. Pyyntikuoppaan tehtiin 5 kpl 30 x 30 cm:n kokoista koekuoppaa, joista yhdestä löytyi yksi kvartsi-iskos. Lisäksi löytyi yksi kvartsi-iskos pyyntikuopan läheisyydestä hiekkakuopan reunalta ja yksi kvartsi itäpuolella olevan kesämökin pihalta maan pinnalta. Tuloksen perusteella arveltiin, että asuinpaikka on miltei kokonaan hävinnyt.
Vuoden 2017 voimalinjainventoinnissa havaittiin Pekkalantien itäpuolella aiemmin kartoitetun kuopan lisäksi n. 2,5 m halkaisijaltaan oleva pyyntikuoppa n. 20 m tiestä itään. Kuopassa todettiin huuhtoutumiskerros ja pohjalla hiilikerros.
Kolonenäke a:n alueella on tehty kaivaus jo vuonna 1922, jolloin löydettiin mm. liesikiveyksiä, palanutta luuta ja suhteellisen runsaasti kvartsi-esineistöä. Paikalta on myös tuuralöytö. Tuolloin tutkittu alue on tuhoutunut. Vuoden 2001 kaivaus sijoittui vuoden 1922 kaivausalueen itäpuolelle. Vuonna 2017 asuinpaikan alueelta ei tehty uusia havaintoja. Tien itäpuolella varmistettiin muinaisjäännösalueen rajaus, mutta kaikkien kuoppien sijaintia pohjoisempana ei mitattu (tien länsipuolella).
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
Kohteen aluerajaus perustuu kaivaustutkimuksiin ja arvioon. |
| metsakeskus.683010001 |
683 |
Kolonenäke |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
478036.87500000 |
7312940.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010001 |
Kohde sijaitsee Ranuanjärven länsipäässä järveen työntyvällä hiekkaharjulla, jonka eteläpuoli on soranotossa tuhoutunut. Asuinpaikkalöytöjä on soraharjun laelta ja eteläpuolelta. Pyyntikuoppia säilynyt myös Simojärvelle vievän tien länsipuolella.
Kohde on jaettu Kolonenäke a:ksi (Pekkalantien itäpuolella) ja Kolonenäke b:ksi tien länsipuolella. Niiden välinen alue on tuhoutunut maanotossa sekä vedenottamon, tien ja sähkölinjan rakentamisessa.
Muinaisjäännöksiä on ollut n. 500 metrin alueella. Nykyinen voimalinja ja vuonna 2018 suunniteltu uusi johtolinja kulkevat Pekkalantien tien länsipuolella. Jäljellä olevat pyyntikuopat sijaitsevat melkein kaikki tien länsipuolella missä niitä on ainakin 8. Pintahavaintojen arvion mukaan ne näyttävät ennemminkin ajoittuvan historialliseen, kuin esihistorialliseen aikaan. Pyyntikuoppien lisäksi alueella on myös moderneja kuoppia.
Pekkalantie itäpuolella Rytiniemessä sijaitsee yksi pyyntikuoppa (Kolonenäke a:n alueella), jota tutkittiin koekaivauksessa vuonna 2001. Pyyntikuoppaan tehtiin 5 kpl 30 x 30 cm:n kokoista koekuoppaa, joista yhdestä löytyi yksi kvartsi-iskos. Lisäksi löytyi yksi kvartsi-iskos pyyntikuopan läheisyydestä hiekkakuopan reunalta ja yksi kvartsi itäpuolella olevan kesämökin pihalta maan pinnalta. Tuloksen perusteella arveltiin, että asuinpaikka on miltei kokonaan hävinnyt.
Vuoden 2017 voimalinjainventoinnissa havaittiin Pekkalantien itäpuolella aiemmin kartoitetun kuopan lisäksi n. 2,5 m halkaisijaltaan oleva pyyntikuoppa n. 20 m tiestä itään. Kuopassa todettiin huuhtoutumiskerros ja pohjalla hiilikerros.
Kolonenäke a:n alueella on tehty kaivaus jo vuonna 1922, jolloin löydettiin mm. liesikiveyksiä, palanutta luuta ja suhteellisen runsaasti kvartsi-esineistöä. Paikalta on myös tuuralöytö. Tuolloin tutkittu alue on tuhoutunut. Vuoden 2001 kaivaus sijoittui vuoden 1922 kaivausalueen itäpuolelle. Vuonna 2017 asuinpaikan alueelta ei tehty uusia havaintoja. Tien itäpuolella varmistettiin muinaisjäännösalueen rajaus, mutta kaikkien kuoppien sijaintia pohjoisempana ei mitattu (tien länsipuolella).
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
Kohteen aluerajaus perustuu kaivaustutkimuksiin ja arvioon. |
| metsakeskus.683010001 |
683 |
Kolonenäke |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
478036.87500000 |
7312940.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010001 |
Kohde sijaitsee Ranuanjärven länsipäässä järveen työntyvällä hiekkaharjulla, jonka eteläpuoli on soranotossa tuhoutunut. Asuinpaikkalöytöjä on soraharjun laelta ja eteläpuolelta. Pyyntikuoppia säilynyt myös Simojärvelle vievän tien länsipuolella.
Kohde on jaettu Kolonenäke a:ksi (Pekkalantien itäpuolella) ja Kolonenäke b:ksi tien länsipuolella. Niiden välinen alue on tuhoutunut maanotossa sekä vedenottamon, tien ja sähkölinjan rakentamisessa.
Muinaisjäännöksiä on ollut n. 500 metrin alueella. Nykyinen voimalinja ja vuonna 2018 suunniteltu uusi johtolinja kulkevat Pekkalantien tien länsipuolella. Jäljellä olevat pyyntikuopat sijaitsevat melkein kaikki tien länsipuolella missä niitä on ainakin 8. Pintahavaintojen arvion mukaan ne näyttävät ennemminkin ajoittuvan historialliseen, kuin esihistorialliseen aikaan. Pyyntikuoppien lisäksi alueella on myös moderneja kuoppia.
Pekkalantie itäpuolella Rytiniemessä sijaitsee yksi pyyntikuoppa (Kolonenäke a:n alueella), jota tutkittiin koekaivauksessa vuonna 2001. Pyyntikuoppaan tehtiin 5 kpl 30 x 30 cm:n kokoista koekuoppaa, joista yhdestä löytyi yksi kvartsi-iskos. Lisäksi löytyi yksi kvartsi-iskos pyyntikuopan läheisyydestä hiekkakuopan reunalta ja yksi kvartsi itäpuolella olevan kesämökin pihalta maan pinnalta. Tuloksen perusteella arveltiin, että asuinpaikka on miltei kokonaan hävinnyt.
Vuoden 2017 voimalinjainventoinnissa havaittiin Pekkalantien itäpuolella aiemmin kartoitetun kuopan lisäksi n. 2,5 m halkaisijaltaan oleva pyyntikuoppa n. 20 m tiestä itään. Kuopassa todettiin huuhtoutumiskerros ja pohjalla hiilikerros.
Kolonenäke a:n alueella on tehty kaivaus jo vuonna 1922, jolloin löydettiin mm. liesikiveyksiä, palanutta luuta ja suhteellisen runsaasti kvartsi-esineistöä. Paikalta on myös tuuralöytö. Tuolloin tutkittu alue on tuhoutunut. Vuoden 2001 kaivaus sijoittui vuoden 1922 kaivausalueen itäpuolelle. Vuonna 2017 asuinpaikan alueelta ei tehty uusia havaintoja. Tien itäpuolella varmistettiin muinaisjäännösalueen rajaus, mutta kaikkien kuoppien sijaintia pohjoisempana ei mitattu (tien länsipuolella).
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan.
Kohteen aluerajaus perustuu kaivaustutkimuksiin ja arvioon. |
| metsakeskus.683010003 |
683 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
503067.86200000 |
7291890.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010003 |
Kohde sijaitsee Siuruanjärven koillisrannalla Mattilan tilan vanhan peltotörmän sekä sen luoteispuolella sijaitsevan jyrkästi rantaan laskevan mäntykankaan päällä. Entinen pelto on nykyisin nurmena ja sen keskivaiheilla on Mattilan vanhojen rakennusten jäännöksiä. Paikalle on rakennettu uusi terassitasanne ja järven rantaan on tehty sauna. Lisäksi alueelle on suunnitteilla uusi vapaa-ajan asunto, aitta ja lentopallokenttä. Maaperältään alue on hiekkaa.
Mattilasta ja Siuruanjärven rannalta on löytynyt jo 1900-luvun alkupuolella ensimmäiset kivikauteen ajoittuvat löydöt. Löytötiedot ovat epätarkkoja, mutta mm. kahden tasataltan ja tuuran teelmän on ilmoitettu löytyneen Mattilan päärakennuksesta noin 65 m länteen.
Vuonna 2009 tehdyn tarkastuksen yhteydessä paikalla todettiin vanhan päärakennuksen länsipuolella kulttuurikerrosta sekä asuinpaikkalöytöjä kaivetun vesijohto-ojan profiilissa sekä sen länsipuolen jo kaivetulla ja peitetyllä alueella. Vuoden 2010 koekaivauksissa löydöt näyttivät keskittyvän Mattilan tilan puolella vesijohto-ojan läheisyyteen. Lisäksi muinaisjäännösalueen todettiin jatkuvan tilan ulkopuoliselle mäntykankaalle, jossa näkyi halkaisijaltaan noin 3,5 m kokoinen matala ja pyöreä asumuspainanne. Kuopanteeseen tehdystä koekuopasta paljastui liesikiveys 40-45 cm:n syvyydessä. Mäntykankaalla todettiin myös toisessa koekuopassa likamaata. Tästä ei havaittu merkkejä vanhalla peltoalueella. Pellon kyntäminen on todennäköisesti tuhonnut osan kulttuurikerroksista.
Muinaisjäännösalueen luoteisosassa todettiin olevan myös viisi pyyntikuoppaa rantaan laskevan rinteen yläreunassa. |
| metsakeskus.683010005 |
683 |
Ahola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481485.48500000 |
7314140.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010005 |
Entisen Aholan tilan myöhäiskivikautinen asuinpaikka on Luhtajärven soistuneen kaakkoisrannan tuntumassa. Vanhat pellot on metsitetty. |
| metsakeskus.683010008 |
683 |
Peltosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481585.44800000 |
7311391.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010008 |
Peltosaaren pohjoisin niemeke. Hylätyn huvilan huuhtoutuneella hiekkarannalla oleva kivikautinen asuinpaikka. Tulen rapauttamia kiviä erottuu rantatörmän päällä olevan rappeutuneen huvilan edustalla, sen länsiluoteen puoleisella rannalla. Asuinpaikka on käytännöllisesti katsoen huuhtoutunut kokonaisuudessaan Ranuanjärveen sen säännöstelystä johtuen (tark. Kotivuori 28.8.2000). Aikoinaan paikalta kerätyt runsaat kiviesinelöydöt lienevät tulleen esiin rantaveteen huuhtoutuneina.
Peltosaaren korkeimman harjanteen pohjoispäässä erottuu lukuisia eriasteisia maatuneita painanteita, joista lounaisin vaikuttaa pyyntikuopalta (4 x 2,5 x 0,7 m). Joukossa erottuu myöskin tervahaudan sija. |
| metsakeskus.683010008 |
683 |
Peltosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
481585.44800000 |
7311391.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010008 |
Peltosaaren pohjoisin niemeke. Hylätyn huvilan huuhtoutuneella hiekkarannalla oleva kivikautinen asuinpaikka. Tulen rapauttamia kiviä erottuu rantatörmän päällä olevan rappeutuneen huvilan edustalla, sen länsiluoteen puoleisella rannalla. Asuinpaikka on käytännöllisesti katsoen huuhtoutunut kokonaisuudessaan Ranuanjärveen sen säännöstelystä johtuen (tark. Kotivuori 28.8.2000). Aikoinaan paikalta kerätyt runsaat kiviesinelöydöt lienevät tulleen esiin rantaveteen huuhtoutuneina.
Peltosaaren korkeimman harjanteen pohjoispäässä erottuu lukuisia eriasteisia maatuneita painanteita, joista lounaisin vaikuttaa pyyntikuopalta (4 x 2,5 x 0,7 m). Joukossa erottuu myöskin tervahaudan sija. |
| metsakeskus.683010008 |
683 |
Peltosaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
481585.44800000 |
7311391.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010008 |
Peltosaaren pohjoisin niemeke. Hylätyn huvilan huuhtoutuneella hiekkarannalla oleva kivikautinen asuinpaikka. Tulen rapauttamia kiviä erottuu rantatörmän päällä olevan rappeutuneen huvilan edustalla, sen länsiluoteen puoleisella rannalla. Asuinpaikka on käytännöllisesti katsoen huuhtoutunut kokonaisuudessaan Ranuanjärveen sen säännöstelystä johtuen (tark. Kotivuori 28.8.2000). Aikoinaan paikalta kerätyt runsaat kiviesinelöydöt lienevät tulleen esiin rantaveteen huuhtoutuneina.
Peltosaaren korkeimman harjanteen pohjoispäässä erottuu lukuisia eriasteisia maatuneita painanteita, joista lounaisin vaikuttaa pyyntikuopalta (4 x 2,5 x 0,7 m). Joukossa erottuu myöskin tervahaudan sija. |
| metsakeskus.683010008 |
683 |
Peltosaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
481585.44800000 |
7311391.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010008 |
Peltosaaren pohjoisin niemeke. Hylätyn huvilan huuhtoutuneella hiekkarannalla oleva kivikautinen asuinpaikka. Tulen rapauttamia kiviä erottuu rantatörmän päällä olevan rappeutuneen huvilan edustalla, sen länsiluoteen puoleisella rannalla. Asuinpaikka on käytännöllisesti katsoen huuhtoutunut kokonaisuudessaan Ranuanjärveen sen säännöstelystä johtuen (tark. Kotivuori 28.8.2000). Aikoinaan paikalta kerätyt runsaat kiviesinelöydöt lienevät tulleen esiin rantaveteen huuhtoutuneina.
Peltosaaren korkeimman harjanteen pohjoispäässä erottuu lukuisia eriasteisia maatuneita painanteita, joista lounaisin vaikuttaa pyyntikuopalta (4 x 2,5 x 0,7 m). Joukossa erottuu myöskin tervahaudan sija. |
| metsakeskus.683010008 |
683 |
Peltosaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
481585.44800000 |
7311391.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010008 |
Peltosaaren pohjoisin niemeke. Hylätyn huvilan huuhtoutuneella hiekkarannalla oleva kivikautinen asuinpaikka. Tulen rapauttamia kiviä erottuu rantatörmän päällä olevan rappeutuneen huvilan edustalla, sen länsiluoteen puoleisella rannalla. Asuinpaikka on käytännöllisesti katsoen huuhtoutunut kokonaisuudessaan Ranuanjärveen sen säännöstelystä johtuen (tark. Kotivuori 28.8.2000). Aikoinaan paikalta kerätyt runsaat kiviesinelöydöt lienevät tulleen esiin rantaveteen huuhtoutuneina.
Peltosaaren korkeimman harjanteen pohjoispäässä erottuu lukuisia eriasteisia maatuneita painanteita, joista lounaisin vaikuttaa pyyntikuopalta (4 x 2,5 x 0,7 m). Joukossa erottuu myöskin tervahaudan sija. |
| metsakeskus.683010008 |
683 |
Peltosaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
481585.44800000 |
7311391.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010008 |
Peltosaaren pohjoisin niemeke. Hylätyn huvilan huuhtoutuneella hiekkarannalla oleva kivikautinen asuinpaikka. Tulen rapauttamia kiviä erottuu rantatörmän päällä olevan rappeutuneen huvilan edustalla, sen länsiluoteen puoleisella rannalla. Asuinpaikka on käytännöllisesti katsoen huuhtoutunut kokonaisuudessaan Ranuanjärveen sen säännöstelystä johtuen (tark. Kotivuori 28.8.2000). Aikoinaan paikalta kerätyt runsaat kiviesinelöydöt lienevät tulleen esiin rantaveteen huuhtoutuneina.
Peltosaaren korkeimman harjanteen pohjoispäässä erottuu lukuisia eriasteisia maatuneita painanteita, joista lounaisin vaikuttaa pyyntikuopalta (4 x 2,5 x 0,7 m). Joukossa erottuu myöskin tervahaudan sija. |
| metsakeskus.683010009 |
683 |
Pirttisaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
478716.60000000 |
7312990.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010009 |
Pienen saaren kesähuvilan rakennusten lomassa kesähautoja ja pirtin perustus. Myös kivikautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.683010009 |
683 |
Pirttisaari |
10002 |
12002 |
13023 |
11019 |
27000 |
478716.60000000 |
7312990.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010009 |
Pienen saaren kesähuvilan rakennusten lomassa kesähautoja ja pirtin perustus. Myös kivikautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.683010009 |
683 |
Pirttisaari |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
478716.60000000 |
7312990.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010009 |
Pienen saaren kesähuvilan rakennusten lomassa kesähautoja ja pirtin perustus. Myös kivikautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.683010009 |
683 |
Pirttisaari |
10002 |
12001 |
13013 |
11019 |
27000 |
478716.60000000 |
7312990.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010009 |
Pienen saaren kesähuvilan rakennusten lomassa kesähautoja ja pirtin perustus. Myös kivikautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.683010009 |
683 |
Pirttisaari |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
478716.60000000 |
7312990.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010009 |
Pienen saaren kesähuvilan rakennusten lomassa kesähautoja ja pirtin perustus. Myös kivikautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.683010009 |
683 |
Pirttisaari |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
478716.60000000 |
7312990.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010009 |
Pienen saaren kesähuvilan rakennusten lomassa kesähautoja ja pirtin perustus. Myös kivikautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.683010018 |
683 |
Lohela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
474618.20300000 |
7329254.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010018 |
Salmelan tilan vaiheilla, Saukkojärven länsirannalla. Rautakautinen solki löytyi hiekanotossa kylätien vierestä. Kivikautiset asuinpaikkalöydöt ovat järvenrannan peltomaasta.
Muutos 2021: Soljen löytöpaikka erotettu omaksi kohteekseen Lohela 2. |
| metsakeskus.683010023 |
683 |
Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478216.80700000 |
7312450.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010023 |
Kivikautinen asuinpaikka Ranuanjärven rantaan rajoittuvalla peltorinteellä. |
| metsakeskus.683010028 |
683 |
Kujala/Uutela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
492750.87400000 |
7342428.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010028 |
Ranuan kirkosta noin 33 kilometriä pohjoiskoilliseen Simojärven Näskänselän luoteisrannalla. Asuinpaikkahavaintoja on neljältä alueelta: Kujalan pohjoispuolisen lahden pohjoisrannalta noin 100 metrin matkalta, Kujalan talon kohdalta rannasta, Kujalan ja Uutelan välisen rannan puolimaista sekä Uutelan talon rannasta. Asuinpaikan löytöaineisto ajoittuu pääosin mesoliittiseen kivikauteen. |
| metsakeskus.683010029 |
683 |
Pihlajaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486233.59000000 |
7307122.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010029 |
Seurakunnan leirikeskuksen alueella Luiminkajärven pohjoispäässä olevan soraharjun jatkeena oleva niemi. Kodansija ja pyyntikuopat ovat harjanteella, kivikautiset asuinpaikkalöydöt rantatörmällä.
Vuonna 2009 tehdyssä kaava-alueiden tarkastuksessa todettiin, että kunnallistekniikkaa on rakennettu kodansijan läpi. Tämän rakenteen itäpuolella todettiin tupasijan vallia ja nurkkalieden jäännöstä, jota aiemmin ei ollut kartoitettu. Päärakennuksen itäpuolelle on tehty paikoitustila sekä laatoitettua kulkutietä, jolloin aiemmin havaittu mahdollinen pyyntikuoppa on tuhoutunut. Kaakkoisrinteeseen on raivattu uusi lentopallokenttä ja niemen tasanteelle tehty mahdollisesti vuonna 1996 kaavapiirroksessa esitelty grillikota. Alueen keskiosassa on useita luonnonkivistä aseteltuja kivijalkoja, jotka voivat osittain olla hyvinkin iäkkäitä. Kaikkineen kohde on Ranua merkittävimpiä muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.683010029 |
683 |
Pihlajaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
486233.59000000 |
7307122.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010029 |
Seurakunnan leirikeskuksen alueella Luiminkajärven pohjoispäässä olevan soraharjun jatkeena oleva niemi. Kodansija ja pyyntikuopat ovat harjanteella, kivikautiset asuinpaikkalöydöt rantatörmällä.
Vuonna 2009 tehdyssä kaava-alueiden tarkastuksessa todettiin, että kunnallistekniikkaa on rakennettu kodansijan läpi. Tämän rakenteen itäpuolella todettiin tupasijan vallia ja nurkkalieden jäännöstä, jota aiemmin ei ollut kartoitettu. Päärakennuksen itäpuolelle on tehty paikoitustila sekä laatoitettua kulkutietä, jolloin aiemmin havaittu mahdollinen pyyntikuoppa on tuhoutunut. Kaakkoisrinteeseen on raivattu uusi lentopallokenttä ja niemen tasanteelle tehty mahdollisesti vuonna 1996 kaavapiirroksessa esitelty grillikota. Alueen keskiosassa on useita luonnonkivistä aseteltuja kivijalkoja, jotka voivat osittain olla hyvinkin iäkkäitä. Kaikkineen kohde on Ranua merkittävimpiä muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.683010029 |
683 |
Pihlajaharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
486233.59000000 |
7307122.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010029 |
Seurakunnan leirikeskuksen alueella Luiminkajärven pohjoispäässä olevan soraharjun jatkeena oleva niemi. Kodansija ja pyyntikuopat ovat harjanteella, kivikautiset asuinpaikkalöydöt rantatörmällä.
Vuonna 2009 tehdyssä kaava-alueiden tarkastuksessa todettiin, että kunnallistekniikkaa on rakennettu kodansijan läpi. Tämän rakenteen itäpuolella todettiin tupasijan vallia ja nurkkalieden jäännöstä, jota aiemmin ei ollut kartoitettu. Päärakennuksen itäpuolelle on tehty paikoitustila sekä laatoitettua kulkutietä, jolloin aiemmin havaittu mahdollinen pyyntikuoppa on tuhoutunut. Kaakkoisrinteeseen on raivattu uusi lentopallokenttä ja niemen tasanteelle tehty mahdollisesti vuonna 1996 kaavapiirroksessa esitelty grillikota. Alueen keskiosassa on useita luonnonkivistä aseteltuja kivijalkoja, jotka voivat osittain olla hyvinkin iäkkäitä. Kaikkineen kohde on Ranua merkittävimpiä muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.683010029 |
683 |
Pihlajaharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
486233.59000000 |
7307122.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010029 |
Seurakunnan leirikeskuksen alueella Luiminkajärven pohjoispäässä olevan soraharjun jatkeena oleva niemi. Kodansija ja pyyntikuopat ovat harjanteella, kivikautiset asuinpaikkalöydöt rantatörmällä.
Vuonna 2009 tehdyssä kaava-alueiden tarkastuksessa todettiin, että kunnallistekniikkaa on rakennettu kodansijan läpi. Tämän rakenteen itäpuolella todettiin tupasijan vallia ja nurkkalieden jäännöstä, jota aiemmin ei ollut kartoitettu. Päärakennuksen itäpuolelle on tehty paikoitustila sekä laatoitettua kulkutietä, jolloin aiemmin havaittu mahdollinen pyyntikuoppa on tuhoutunut. Kaakkoisrinteeseen on raivattu uusi lentopallokenttä ja niemen tasanteelle tehty mahdollisesti vuonna 1996 kaavapiirroksessa esitelty grillikota. Alueen keskiosassa on useita luonnonkivistä aseteltuja kivijalkoja, jotka voivat osittain olla hyvinkin iäkkäitä. Kaikkineen kohde on Ranua merkittävimpiä muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.683010029 |
683 |
Pihlajaharju |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27000 |
486233.59000000 |
7307122.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010029 |
Seurakunnan leirikeskuksen alueella Luiminkajärven pohjoispäässä olevan soraharjun jatkeena oleva niemi. Kodansija ja pyyntikuopat ovat harjanteella, kivikautiset asuinpaikkalöydöt rantatörmällä.
Vuonna 2009 tehdyssä kaava-alueiden tarkastuksessa todettiin, että kunnallistekniikkaa on rakennettu kodansijan läpi. Tämän rakenteen itäpuolella todettiin tupasijan vallia ja nurkkalieden jäännöstä, jota aiemmin ei ollut kartoitettu. Päärakennuksen itäpuolelle on tehty paikoitustila sekä laatoitettua kulkutietä, jolloin aiemmin havaittu mahdollinen pyyntikuoppa on tuhoutunut. Kaakkoisrinteeseen on raivattu uusi lentopallokenttä ja niemen tasanteelle tehty mahdollisesti vuonna 1996 kaavapiirroksessa esitelty grillikota. Alueen keskiosassa on useita luonnonkivistä aseteltuja kivijalkoja, jotka voivat osittain olla hyvinkin iäkkäitä. Kaikkineen kohde on Ranua merkittävimpiä muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.683010029 |
683 |
Pihlajaharju |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
486233.59000000 |
7307122.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010029 |
Seurakunnan leirikeskuksen alueella Luiminkajärven pohjoispäässä olevan soraharjun jatkeena oleva niemi. Kodansija ja pyyntikuopat ovat harjanteella, kivikautiset asuinpaikkalöydöt rantatörmällä.
Vuonna 2009 tehdyssä kaava-alueiden tarkastuksessa todettiin, että kunnallistekniikkaa on rakennettu kodansijan läpi. Tämän rakenteen itäpuolella todettiin tupasijan vallia ja nurkkalieden jäännöstä, jota aiemmin ei ollut kartoitettu. Päärakennuksen itäpuolelle on tehty paikoitustila sekä laatoitettua kulkutietä, jolloin aiemmin havaittu mahdollinen pyyntikuoppa on tuhoutunut. Kaakkoisrinteeseen on raivattu uusi lentopallokenttä ja niemen tasanteelle tehty mahdollisesti vuonna 1996 kaavapiirroksessa esitelty grillikota. Alueen keskiosassa on useita luonnonkivistä aseteltuja kivijalkoja, jotka voivat osittain olla hyvinkin iäkkäitä. Kaikkineen kohde on Ranua merkittävimpiä muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.683010030 |
683 |
Kemppainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485054.04900000 |
7315459.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010030 |
Kaitajärven länsirannan keskikohta on huuhtoutunut ja metsittynyt, mutta yhä löytöjen kattama kivikautinen muinaisasuinpaikka. Vanhan kenttäpaikan ohella alueella on pari mahdollista pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.683010031 |
683 |
Ranuanjärvi Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
481415.52200000 |
7311041.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010031 |
Peltosaaren eteläpuolella sijaitseva pieni saari on perimätiedon mukaan kesähautasaari. Saarella on näkyvissä muutamia kuoppia. |
| metsakeskus.683010035 |
683 |
Saukkojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
474688.17300000 |
7329433.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010035 |
Pienen niemekkeen mökkipihassa on merkkejä kivikautisesta oleskelusta. |
| metsakeskus.683010036 |
683 |
Nivala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
473918.48600000 |
7330303.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010036 |
Nivalan tilan luoteispuolen jokitörmällä on perunamaassa merkkejä muinaisasutuksesta. |
| metsakeskus.683010037 |
683 |
Kultikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
505025.97000000 |
7330053.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010037 |
Kultisalmen hautausmaan vaiheilla on laaja esihistoriallinen asuinpaikka. Lisäksi alueella on pyyntikuoppia itse Kultikankaalla ja salmen saarissa. Vuosien 1990-1991 tutkimusten perusteella Kultisalmen asuinpaikka ajoittuu ainakin varhaisesta kampakeraamisesta ajasta (Sär-1 -keramiikka) epineoliittiseen ajanjanksoon (vanhempaa rautakautta vastaavaan vaiheeseen, Sär-2 -keramiikka). Paikalta on dokumentoitu mm. liesiä ja keittokuoppa.
Löytöaineiston joukossa on yli 80 kiloa kvartsi-iskoksia ja -esineitä, lisäksi liuske-esineitä ja niiden katkelmia, palanutta luuta ja keramiikkaa. Luulajianalyyseissä asuinpaikalta on todennettu mm. majavan, peuran, hirven, riekon, näädän, hauen, ahven- ja särkikalojen sekä mahdollisesti joutsenen luita. Vuosien 1990 ja 1991 kaivauksissa alueella tutkittiin yhteensä noin 400 m2. Kohdetta ovat tuhonneet länsiosan laaja soranottoalue sekä keskiosan hautausmaa-alue. Itäosaa e ole kaivauksin tutkittu.
Vuoden 2020 tarkastuksessa muinaisjäännösalueelta kartoitettiin 12 pyyntikuopaksi tulkittua rakennetta gps-paikantimella (ks. alakohteet). Aiempien tietojen mukaan alueella on kuitenkin pyyntikuoppia/kuopanteita paljon enemmän.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Inventoinnissa havaittiin lisäksi vanha rajamerkki muinaisjäännösalueella koordinaattipisteessä N 7330008 E 505125. Se koostuu keskellä olevasta n. 30 cm korkuisesta, noin 25 cm levyisestä ja 15 cm paksuisesta kivestä ja neljästä muusta hieman pienemmästä (n. 25 cm) kivestä. Kyseessä on isojakoa myöhäisempi rajamerkki eikä sitä ole syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä, vaikka se sijaitseekin sellaisen alueella.
Kohteen rajaus perustuu eri aikoina maastossa tehtyihin havaintoihin ja kaivaustutkimuksiin. |
| metsakeskus.683010037 |
683 |
Kultikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
505025.97000000 |
7330053.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010037 |
Kultisalmen hautausmaan vaiheilla on laaja esihistoriallinen asuinpaikka. Lisäksi alueella on pyyntikuoppia itse Kultikankaalla ja salmen saarissa. Vuosien 1990-1991 tutkimusten perusteella Kultisalmen asuinpaikka ajoittuu ainakin varhaisesta kampakeraamisesta ajasta (Sär-1 -keramiikka) epineoliittiseen ajanjanksoon (vanhempaa rautakautta vastaavaan vaiheeseen, Sär-2 -keramiikka). Paikalta on dokumentoitu mm. liesiä ja keittokuoppa.
Löytöaineiston joukossa on yli 80 kiloa kvartsi-iskoksia ja -esineitä, lisäksi liuske-esineitä ja niiden katkelmia, palanutta luuta ja keramiikkaa. Luulajianalyyseissä asuinpaikalta on todennettu mm. majavan, peuran, hirven, riekon, näädän, hauen, ahven- ja särkikalojen sekä mahdollisesti joutsenen luita. Vuosien 1990 ja 1991 kaivauksissa alueella tutkittiin yhteensä noin 400 m2. Kohdetta ovat tuhonneet länsiosan laaja soranottoalue sekä keskiosan hautausmaa-alue. Itäosaa e ole kaivauksin tutkittu.
Vuoden 2020 tarkastuksessa muinaisjäännösalueelta kartoitettiin 12 pyyntikuopaksi tulkittua rakennetta gps-paikantimella (ks. alakohteet). Aiempien tietojen mukaan alueella on kuitenkin pyyntikuoppia/kuopanteita paljon enemmän.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Inventoinnissa havaittiin lisäksi vanha rajamerkki muinaisjäännösalueella koordinaattipisteessä N 7330008 E 505125. Se koostuu keskellä olevasta n. 30 cm korkuisesta, noin 25 cm levyisestä ja 15 cm paksuisesta kivestä ja neljästä muusta hieman pienemmästä (n. 25 cm) kivestä. Kyseessä on isojakoa myöhäisempi rajamerkki eikä sitä ole syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä, vaikka se sijaitseekin sellaisen alueella.
Kohteen rajaus perustuu eri aikoina maastossa tehtyihin havaintoihin ja kaivaustutkimuksiin. |
| metsakeskus.683010037 |
683 |
Kultikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
505025.97000000 |
7330053.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010037 |
Kultisalmen hautausmaan vaiheilla on laaja esihistoriallinen asuinpaikka. Lisäksi alueella on pyyntikuoppia itse Kultikankaalla ja salmen saarissa. Vuosien 1990-1991 tutkimusten perusteella Kultisalmen asuinpaikka ajoittuu ainakin varhaisesta kampakeraamisesta ajasta (Sär-1 -keramiikka) epineoliittiseen ajanjanksoon (vanhempaa rautakautta vastaavaan vaiheeseen, Sär-2 -keramiikka). Paikalta on dokumentoitu mm. liesiä ja keittokuoppa.
Löytöaineiston joukossa on yli 80 kiloa kvartsi-iskoksia ja -esineitä, lisäksi liuske-esineitä ja niiden katkelmia, palanutta luuta ja keramiikkaa. Luulajianalyyseissä asuinpaikalta on todennettu mm. majavan, peuran, hirven, riekon, näädän, hauen, ahven- ja särkikalojen sekä mahdollisesti joutsenen luita. Vuosien 1990 ja 1991 kaivauksissa alueella tutkittiin yhteensä noin 400 m2. Kohdetta ovat tuhonneet länsiosan laaja soranottoalue sekä keskiosan hautausmaa-alue. Itäosaa e ole kaivauksin tutkittu.
Vuoden 2020 tarkastuksessa muinaisjäännösalueelta kartoitettiin 12 pyyntikuopaksi tulkittua rakennetta gps-paikantimella (ks. alakohteet). Aiempien tietojen mukaan alueella on kuitenkin pyyntikuoppia/kuopanteita paljon enemmän.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Inventoinnissa havaittiin lisäksi vanha rajamerkki muinaisjäännösalueella koordinaattipisteessä N 7330008 E 505125. Se koostuu keskellä olevasta n. 30 cm korkuisesta, noin 25 cm levyisestä ja 15 cm paksuisesta kivestä ja neljästä muusta hieman pienemmästä (n. 25 cm) kivestä. Kyseessä on isojakoa myöhäisempi rajamerkki eikä sitä ole syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä, vaikka se sijaitseekin sellaisen alueella.
Kohteen rajaus perustuu eri aikoina maastossa tehtyihin havaintoihin ja kaivaustutkimuksiin. |
| metsakeskus.683010037 |
683 |
Kultikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
505025.97000000 |
7330053.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010037 |
Kultisalmen hautausmaan vaiheilla on laaja esihistoriallinen asuinpaikka. Lisäksi alueella on pyyntikuoppia itse Kultikankaalla ja salmen saarissa. Vuosien 1990-1991 tutkimusten perusteella Kultisalmen asuinpaikka ajoittuu ainakin varhaisesta kampakeraamisesta ajasta (Sär-1 -keramiikka) epineoliittiseen ajanjanksoon (vanhempaa rautakautta vastaavaan vaiheeseen, Sär-2 -keramiikka). Paikalta on dokumentoitu mm. liesiä ja keittokuoppa.
Löytöaineiston joukossa on yli 80 kiloa kvartsi-iskoksia ja -esineitä, lisäksi liuske-esineitä ja niiden katkelmia, palanutta luuta ja keramiikkaa. Luulajianalyyseissä asuinpaikalta on todennettu mm. majavan, peuran, hirven, riekon, näädän, hauen, ahven- ja särkikalojen sekä mahdollisesti joutsenen luita. Vuosien 1990 ja 1991 kaivauksissa alueella tutkittiin yhteensä noin 400 m2. Kohdetta ovat tuhonneet länsiosan laaja soranottoalue sekä keskiosan hautausmaa-alue. Itäosaa e ole kaivauksin tutkittu.
Vuoden 2020 tarkastuksessa muinaisjäännösalueelta kartoitettiin 12 pyyntikuopaksi tulkittua rakennetta gps-paikantimella (ks. alakohteet). Aiempien tietojen mukaan alueella on kuitenkin pyyntikuoppia/kuopanteita paljon enemmän.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Inventoinnissa havaittiin lisäksi vanha rajamerkki muinaisjäännösalueella koordinaattipisteessä N 7330008 E 505125. Se koostuu keskellä olevasta n. 30 cm korkuisesta, noin 25 cm levyisestä ja 15 cm paksuisesta kivestä ja neljästä muusta hieman pienemmästä (n. 25 cm) kivestä. Kyseessä on isojakoa myöhäisempi rajamerkki eikä sitä ole syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä, vaikka se sijaitseekin sellaisen alueella.
Kohteen rajaus perustuu eri aikoina maastossa tehtyihin havaintoihin ja kaivaustutkimuksiin. |
| metsakeskus.683010037 |
683 |
Kultikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
505025.97000000 |
7330053.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010037 |
Kultisalmen hautausmaan vaiheilla on laaja esihistoriallinen asuinpaikka. Lisäksi alueella on pyyntikuoppia itse Kultikankaalla ja salmen saarissa. Vuosien 1990-1991 tutkimusten perusteella Kultisalmen asuinpaikka ajoittuu ainakin varhaisesta kampakeraamisesta ajasta (Sär-1 -keramiikka) epineoliittiseen ajanjanksoon (vanhempaa rautakautta vastaavaan vaiheeseen, Sär-2 -keramiikka). Paikalta on dokumentoitu mm. liesiä ja keittokuoppa.
Löytöaineiston joukossa on yli 80 kiloa kvartsi-iskoksia ja -esineitä, lisäksi liuske-esineitä ja niiden katkelmia, palanutta luuta ja keramiikkaa. Luulajianalyyseissä asuinpaikalta on todennettu mm. majavan, peuran, hirven, riekon, näädän, hauen, ahven- ja särkikalojen sekä mahdollisesti joutsenen luita. Vuosien 1990 ja 1991 kaivauksissa alueella tutkittiin yhteensä noin 400 m2. Kohdetta ovat tuhonneet länsiosan laaja soranottoalue sekä keskiosan hautausmaa-alue. Itäosaa e ole kaivauksin tutkittu.
Vuoden 2020 tarkastuksessa muinaisjäännösalueelta kartoitettiin 12 pyyntikuopaksi tulkittua rakennetta gps-paikantimella (ks. alakohteet). Aiempien tietojen mukaan alueella on kuitenkin pyyntikuoppia/kuopanteita paljon enemmän.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Inventoinnissa havaittiin lisäksi vanha rajamerkki muinaisjäännösalueella koordinaattipisteessä N 7330008 E 505125. Se koostuu keskellä olevasta n. 30 cm korkuisesta, noin 25 cm levyisestä ja 15 cm paksuisesta kivestä ja neljästä muusta hieman pienemmästä (n. 25 cm) kivestä. Kyseessä on isojakoa myöhäisempi rajamerkki eikä sitä ole syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä, vaikka se sijaitseekin sellaisen alueella.
Kohteen rajaus perustuu eri aikoina maastossa tehtyihin havaintoihin ja kaivaustutkimuksiin. |
| metsakeskus.683010037 |
683 |
Kultikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
505025.97000000 |
7330053.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010037 |
Kultisalmen hautausmaan vaiheilla on laaja esihistoriallinen asuinpaikka. Lisäksi alueella on pyyntikuoppia itse Kultikankaalla ja salmen saarissa. Vuosien 1990-1991 tutkimusten perusteella Kultisalmen asuinpaikka ajoittuu ainakin varhaisesta kampakeraamisesta ajasta (Sär-1 -keramiikka) epineoliittiseen ajanjanksoon (vanhempaa rautakautta vastaavaan vaiheeseen, Sär-2 -keramiikka). Paikalta on dokumentoitu mm. liesiä ja keittokuoppa.
Löytöaineiston joukossa on yli 80 kiloa kvartsi-iskoksia ja -esineitä, lisäksi liuske-esineitä ja niiden katkelmia, palanutta luuta ja keramiikkaa. Luulajianalyyseissä asuinpaikalta on todennettu mm. majavan, peuran, hirven, riekon, näädän, hauen, ahven- ja särkikalojen sekä mahdollisesti joutsenen luita. Vuosien 1990 ja 1991 kaivauksissa alueella tutkittiin yhteensä noin 400 m2. Kohdetta ovat tuhonneet länsiosan laaja soranottoalue sekä keskiosan hautausmaa-alue. Itäosaa e ole kaivauksin tutkittu.
Vuoden 2020 tarkastuksessa muinaisjäännösalueelta kartoitettiin 12 pyyntikuopaksi tulkittua rakennetta gps-paikantimella (ks. alakohteet). Aiempien tietojen mukaan alueella on kuitenkin pyyntikuoppia/kuopanteita paljon enemmän.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Inventoinnissa havaittiin lisäksi vanha rajamerkki muinaisjäännösalueella koordinaattipisteessä N 7330008 E 505125. Se koostuu keskellä olevasta n. 30 cm korkuisesta, noin 25 cm levyisestä ja 15 cm paksuisesta kivestä ja neljästä muusta hieman pienemmästä (n. 25 cm) kivestä. Kyseessä on isojakoa myöhäisempi rajamerkki eikä sitä ole syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä, vaikka se sijaitseekin sellaisen alueella.
Kohteen rajaus perustuu eri aikoina maastossa tehtyihin havaintoihin ja kaivaustutkimuksiin. |
| metsakeskus.683010037 |
683 |
Kultikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
505025.97000000 |
7330053.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010037 |
Kultisalmen hautausmaan vaiheilla on laaja esihistoriallinen asuinpaikka. Lisäksi alueella on pyyntikuoppia itse Kultikankaalla ja salmen saarissa. Vuosien 1990-1991 tutkimusten perusteella Kultisalmen asuinpaikka ajoittuu ainakin varhaisesta kampakeraamisesta ajasta (Sär-1 -keramiikka) epineoliittiseen ajanjanksoon (vanhempaa rautakautta vastaavaan vaiheeseen, Sär-2 -keramiikka). Paikalta on dokumentoitu mm. liesiä ja keittokuoppa.
Löytöaineiston joukossa on yli 80 kiloa kvartsi-iskoksia ja -esineitä, lisäksi liuske-esineitä ja niiden katkelmia, palanutta luuta ja keramiikkaa. Luulajianalyyseissä asuinpaikalta on todennettu mm. majavan, peuran, hirven, riekon, näädän, hauen, ahven- ja särkikalojen sekä mahdollisesti joutsenen luita. Vuosien 1990 ja 1991 kaivauksissa alueella tutkittiin yhteensä noin 400 m2. Kohdetta ovat tuhonneet länsiosan laaja soranottoalue sekä keskiosan hautausmaa-alue. Itäosaa e ole kaivauksin tutkittu.
Vuoden 2020 tarkastuksessa muinaisjäännösalueelta kartoitettiin 12 pyyntikuopaksi tulkittua rakennetta gps-paikantimella (ks. alakohteet). Aiempien tietojen mukaan alueella on kuitenkin pyyntikuoppia/kuopanteita paljon enemmän.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Inventoinnissa havaittiin lisäksi vanha rajamerkki muinaisjäännösalueella koordinaattipisteessä N 7330008 E 505125. Se koostuu keskellä olevasta n. 30 cm korkuisesta, noin 25 cm levyisestä ja 15 cm paksuisesta kivestä ja neljästä muusta hieman pienemmästä (n. 25 cm) kivestä. Kyseessä on isojakoa myöhäisempi rajamerkki eikä sitä ole syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä, vaikka se sijaitseekin sellaisen alueella.
Kohteen rajaus perustuu eri aikoina maastossa tehtyihin havaintoihin ja kaivaustutkimuksiin. |
| metsakeskus.683010037 |
683 |
Kultikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
505025.97000000 |
7330053.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010037 |
Kultisalmen hautausmaan vaiheilla on laaja esihistoriallinen asuinpaikka. Lisäksi alueella on pyyntikuoppia itse Kultikankaalla ja salmen saarissa. Vuosien 1990-1991 tutkimusten perusteella Kultisalmen asuinpaikka ajoittuu ainakin varhaisesta kampakeraamisesta ajasta (Sär-1 -keramiikka) epineoliittiseen ajanjanksoon (vanhempaa rautakautta vastaavaan vaiheeseen, Sär-2 -keramiikka). Paikalta on dokumentoitu mm. liesiä ja keittokuoppa.
Löytöaineiston joukossa on yli 80 kiloa kvartsi-iskoksia ja -esineitä, lisäksi liuske-esineitä ja niiden katkelmia, palanutta luuta ja keramiikkaa. Luulajianalyyseissä asuinpaikalta on todennettu mm. majavan, peuran, hirven, riekon, näädän, hauen, ahven- ja särkikalojen sekä mahdollisesti joutsenen luita. Vuosien 1990 ja 1991 kaivauksissa alueella tutkittiin yhteensä noin 400 m2. Kohdetta ovat tuhonneet länsiosan laaja soranottoalue sekä keskiosan hautausmaa-alue. Itäosaa e ole kaivauksin tutkittu.
Vuoden 2020 tarkastuksessa muinaisjäännösalueelta kartoitettiin 12 pyyntikuopaksi tulkittua rakennetta gps-paikantimella (ks. alakohteet). Aiempien tietojen mukaan alueella on kuitenkin pyyntikuoppia/kuopanteita paljon enemmän.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. Inventoinnissa havaittiin lisäksi vanha rajamerkki muinaisjäännösalueella koordinaattipisteessä N 7330008 E 505125. Se koostuu keskellä olevasta n. 30 cm korkuisesta, noin 25 cm levyisestä ja 15 cm paksuisesta kivestä ja neljästä muusta hieman pienemmästä (n. 25 cm) kivestä. Kyseessä on isojakoa myöhäisempi rajamerkki eikä sitä ole syytä pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä, vaikka se sijaitseekin sellaisen alueella.
Kohteen rajaus perustuu eri aikoina maastossa tehtyihin havaintoihin ja kaivaustutkimuksiin. |
| metsakeskus.683010038 |
683 |
Välttämönsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499238.29400000 |
7332082.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010038 |
Kohde sijaitsee Ranuan kirkosta noin 28 kilometriä koilliseen Halkoselän länsirannalla. Lounaaseen laskevan Välttämönsalmen itäpään pohjoisrannalla oleva asuinpaikka on pahoin turmeltunut soranotossa ja mökkirakentamisessa. Asuinpaikkaa on säilynyt kahdella alueella sorakuopan kaakkois- ja pohjoispuolella. Näiden ja tien länsipuolella on muutamia pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.683010038 |
683 |
Välttämönsalmi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
499238.29400000 |
7332082.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010038 |
Kohde sijaitsee Ranuan kirkosta noin 28 kilometriä koilliseen Halkoselän länsirannalla. Lounaaseen laskevan Välttämönsalmen itäpään pohjoisrannalla oleva asuinpaikka on pahoin turmeltunut soranotossa ja mökkirakentamisessa. Asuinpaikkaa on säilynyt kahdella alueella sorakuopan kaakkois- ja pohjoispuolella. Näiden ja tien länsipuolella on muutamia pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.683010042 |
683 |
Kenttätaipale |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
506622.00000000 |
7316724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010042 |
Koirajärven ja Simojärven eteläosan välinen kannas. Paikalla on ollut historiallisen ajan asuinkenttä rakennuksineen, joiden länsipuolelle on tehty varhemmin pyyntikuoppaketju poikki kannaksen. Lounaasta koilliseen on noin 90 m matkalla todettu kahdeksan kuoppajäännöstä, joiden halkaisija vaihtelee noin 2 ja 3,5 m välillä. Näistä kolme on tien lounaispuolella, 5 kuoppaa sen koillispuolella. Koillispuolella sijaitseva ensimmäinen kuoppa vaikuttaa myöhemmin kaivellulta.
2021: Vuoden 2021 inventoinnissa havaittiin vain kaksi kohtalaisella varmuudella pyyntikuopaksi tulkittavaa kuoppaa. Lisäksi todettiin epämääräisempi, mahdollinen pyyntikuoppa. Näiden lisäksi alueella on useita hyvin epämääräisiä kuoppia, joista osa on todennäköisesti tuulenkaatoja, osa nykyaikaisia maa-aineksen ottokuoppia. Pyyntikuopiksi tulkittuja kuoppia todettiin siis vain 3 kpl. |
| metsakeskus.683010042 |
683 |
Kenttätaipale |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
506622.00000000 |
7316724.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010042 |
Koirajärven ja Simojärven eteläosan välinen kannas. Paikalla on ollut historiallisen ajan asuinkenttä rakennuksineen, joiden länsipuolelle on tehty varhemmin pyyntikuoppaketju poikki kannaksen. Lounaasta koilliseen on noin 90 m matkalla todettu kahdeksan kuoppajäännöstä, joiden halkaisija vaihtelee noin 2 ja 3,5 m välillä. Näistä kolme on tien lounaispuolella, 5 kuoppaa sen koillispuolella. Koillispuolella sijaitseva ensimmäinen kuoppa vaikuttaa myöhemmin kaivellulta.
2021: Vuoden 2021 inventoinnissa havaittiin vain kaksi kohtalaisella varmuudella pyyntikuopaksi tulkittavaa kuoppaa. Lisäksi todettiin epämääräisempi, mahdollinen pyyntikuoppa. Näiden lisäksi alueella on useita hyvin epämääräisiä kuoppia, joista osa on todennäköisesti tuulenkaatoja, osa nykyaikaisia maa-aineksen ottokuoppia. Pyyntikuopiksi tulkittuja kuoppia todettiin siis vain 3 kpl. |
| metsakeskus.683010043 |
683 |
Akonlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
507762.00000000 |
7317217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010043 |
Akonlammen ja Simojärven eteläisen osan välinen kannas. Vaaran eteläsyrjällä on kolme pyyntikuopaksi tulkittavaa painannetta ja vanhan hirsirakennuksen perustus. Vuoden 1990 inventoinnin karttaluonnoksen mukaan pyyntikuopat sijoittuvat Keihäslahden rannalle sijaitsevalle mökille (1:52) johtavan tienristeyksen ympärille; yksi kuopista sen lounais- (ala-) puolelle, kaksi sen pohjoispuolelle. Hirsirakennuksen jäännös sijoittuu edelleen järven suuntaan, mökille vievän tien pohjoispuoleiseen rinteeseen. Kaikki jäännökset sijoittuvat tilalle 1:95.
2021: Kohteessa todettiin 3 pyyntikuopiksi tulkittavaa kuoppaa, halkaisijaltaan noin 2 m. Mökille johtavan hiekkatien laidalla olevat kuopat ovat tien puoleisilta laidoiltaan hieman kuluneita. Hirsisalvosrakennetta ei havaittu. |
| metsakeskus.683010044 |
683 |
Kenttäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
510273.89200000 |
7317318.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010044 |
Impiönjärven länsirannan niemekkeen eteläsivu on vanha kalakenttä. Hienohiekkaisella perunapellolla on runsaslöytöinen, ilmeisesti mesoliittisen kivikauden asuinpaikka.
2021: Paikka tarkastettiin inventoinnin yhteydessä ja sen havaittiin olevan samassa kunnossa kuin vuoden 1990 inventoinnin aikaan. Pelto oli peitteinen eikä sen alueelta saatu uusia havaintoja, mutta rannassa pellon ja järven välissä havaittiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.683010045 |
683 |
Ahoniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
511497.00000000 |
7317313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010045 |
Korkeaselkäinen niemi Impiönjärven itärannalla. Keskellä niemen kivikkoista harjaa on suurehko pyyntikuoppa. Paikalla mainitaan olleen myös vanha kalakenttä.
2021: inventoinnissa alueella todettiin kaksi kehävallillista kuoppaa, halkaisijaltaan n. 3 m, syvyydeltään n. 60 cm. Vaikuttivat pyyntikuopilta.
Inventoinnissa ei selvinnyt mihin tulkinta kalakentästä perustuu. |
| metsakeskus.683010047 |
683 |
Kuittari |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
511470.00000000 |
7321587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010047 |
Simojärven Soppananselän itärannalla, entisen Kuittarin tilan eteläpuolella on vesirajassa ja kankaalla merkkejä muinaisasutuksesta. Löydökset ja pyyntikuopat ovat Penämöjoen suun eteläpuolella, osin soranoton tuhoamia.
2021: Pyyntikuopat sijaitsevat mäntykankaalla Penämönjoen suun lähellä. Maaperä alueella on hiekkaa. Kuopat näkyvät maastossa halkaisijaltaan 2–3 m loivina painaumina, eikä niiden ympärillä erotu selvää vallia. Syvyyttä niillä on ympäröivään maanpintaan verrattuna alle puoli metriä. Kaikissa kuopissa havaittiin selvä huuhtoutumiskerros, joten ne eivät voi olla nykyaikaisia. Kohtuullisen selviä pyyntikuopaksi tulkittavia kuoppia havaittiin 3 kpl. |
| metsakeskus.683010047 |
683 |
Kuittari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
511470.00000000 |
7321587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010047 |
Simojärven Soppananselän itärannalla, entisen Kuittarin tilan eteläpuolella on vesirajassa ja kankaalla merkkejä muinaisasutuksesta. Löydökset ja pyyntikuopat ovat Penämöjoen suun eteläpuolella, osin soranoton tuhoamia.
2021: Pyyntikuopat sijaitsevat mäntykankaalla Penämönjoen suun lähellä. Maaperä alueella on hiekkaa. Kuopat näkyvät maastossa halkaisijaltaan 2–3 m loivina painaumina, eikä niiden ympärillä erotu selvää vallia. Syvyyttä niillä on ympäröivään maanpintaan verrattuna alle puoli metriä. Kaikissa kuopissa havaittiin selvä huuhtoutumiskerros, joten ne eivät voi olla nykyaikaisia. Kohtuullisen selviä pyyntikuopaksi tulkittavia kuoppia havaittiin 3 kpl. |
| metsakeskus.683010048 |
683 |
Vierelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
511307.00000000 |
7321446.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010048 |
Simojärven Soppananselän itärannalla ja Penämönjoen suusta noin 300 m etelään on Vierelän talo. Sen länsipuolen rannan törmällä on säilynyt muutamia pyyntikuoppia.
2022: Paikka tarkastettiin vuoden 2022 inventoinnin yhteydessä. Tällöin todettiin vain yhden pyyntikuopan olevan säilynyt. Se sijaitsee reilun metrin päässä pellon reunasta. Tarkastuksessa mukana olleen Vierelän talon isännän mukaan kuoppia on ollut aikaisemmin useita, mutta ne tuhoutuivat vuosikymmeniä sitten peltoa laajennettaessa – v. 2022 todetun kuopan pohjoispuo-lella. Isännän mukaan törmästä on ajettu aikanaan järven puolelta hiekkaa. |
| metsakeskus.683010058 |
683 |
Kenttälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
493060.75100000 |
7342928.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010058 |
Simojärven Näskänselän luoteisrannalla oleva Kenttälä on nimensä mukaisesti vanha kalakenttä. Kivikautiset löydöt vastaavat läheisen Kujalan/Uutelan tilojen aineistoa. Kohde on osin veden huuhtoma, muuten mökkirakentamisen turmelema. |
| metsakeskus.683010059 |
683 |
Simojärvi Isosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
492955.00000000 |
7342257.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010059 |
Simojärven Näskänselän luoteisrannan tuntumassa olevan Isosaaren pohjoisosassa on korkeimmilla kohdilla kesähautoja, purnuja ja mahdollisesti muitakin kuopanteita.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2012. Saaren pohjoisosa on saaren muita osia korkeampi ja kuopat keskittyvät tälle alueelle. Kohdekuvauksessa käytetään sanaa kuoppa selkeärajaisesta kaivannosta ja sanaa kuopanne muodoltaan ja luonteeltaan epämääräisemmästä kaivannosta. Saaren pohjoisosan itäpäädyssä on pyöreä, osittain sammaleen peittämä tulisija, joka on todennäköisesti hautoja huomattavasti nuorempi. Tiedot rakenteista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Tulkinta
Hautasaari, jossa olevia kuoppia on ilmeisesti kaiveltu myös niiden mahdollisen hautakäytön päädyttyä. Osa kuopista on mahdollisesti alunperinkin muita kuin hautakuoppia. Aikaisemmassa inventoinnissa mainittuja purnuja ei vuoden 2012 tarkastuksessa alueella havaittu. |
| metsakeskus.683010062 |
683 |
Ahosaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
501577.34300000 |
7335271.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010062 |
Simojärven Pajuselän keskivaiheilla oleva suurehko saari. Sen keskivaiheilla ja länsipäässä on joukko kuoppia, joita vuoden 1990 inventoinnissa arvioitiin pyyntikuopiksi. Inventoinnissa 2008 löydettiin kaikkiaan kahdeksan pitkänomaista (2 - 4 m ja 0,7 - 1,5 m leveitä) kuoppaa. Muotonsa puolesta ne voivat olla ennemminkin kesähautoja, joiden sijaksi saari on sopiva. Kuopista kolme sijaitsee toisiaan lähellä aivan saaren länsikärjessä, loput viisi ovat saaren keskiosassa.
Saaressa on metsähallituksen tulenpitorakenteita. |
| metsakeskus.683010065 |
683 |
Selkäsaaret |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
510003.97300000 |
7327634.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010065 |
Simojärven Isoselän eteläosassa olevan suurehkon saaren koilliskulmassa sijaitseva kuopparyhmä.
2022: Saarella havaittiin 5 kuoppaa, joissa oli enemmän tai vähemmän selvät reunavallit ja joita voitiin olettaa ihmisen tekemiksi kuopiksi – mahdollisesti pyyntikuopiksi. Saarella, myös muinaisjäännösrajauksen sisällä, on lisäksi useita epämääräisiä kuoppia, jotka tulkittiin tuulenkaatojen aiheuttamiksi tai muiksi luontaisiksi kuopanteiksi. |
| metsakeskus.683010066 |
683 |
Porosaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508595.00000000 |
7328746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010066 |
Simojärven Isoselän lounaispuolella olevan pienen saaren kivikkoisella eteläreunalla sijaitseva kuoppa. Saari on suuren Porosaaren koillisnurkalla.
2021: Kehävallillinen, halkaisijaltaan noin 3 m pyyntikuoppa.
Pyyntikuopasta noin 15 m kaakkoon todettiin suorakaiteen muotoinen, kooltaan 120 x 70 cm, parinkymmenen cm kokoisilla kivillä rajattu maantasainen tulisijanpohja. Rakenne on hyvin samantyyppinen, kuin saamelaisten myöhäisrautakautisiin – keskiaikaisiin asuinpaikkoihin liittyvät suorakaiteen muotoiset liedet – joskin hieman tyypillisiä kotasijoihin liittyviä pienempi.
Pyyntikuopasta n. 30 m itäkoilliseen todettiin toinen rakenteeltaan edellä kuvatun kaltainen liesirakenne. Tämän koko oli noin 100 x 120 cm.
Molemmissa liesirakennelmissa oli pinnalla uudehkoilta vaikuttavia hiilenjäänteitä. On kuitenkin selvää, että valmiita, maanpinnalle näkyviä nuotionpohjia ovat retkeilijät, kalastajat yms. käyttäneet vuosisatojen ajan. Nykyaikoina retkeilijät ym. tekevät kuitenkin yleensä pyöreitä liedensijoja. Siksi on otettava huomioon mahdollisuus, että kyseessä ovat alkuperältään huomattavasti nykyaikaa vanhemmat liedensijat – rakenteet viittaavat mahdollisesti saamelaisten liedensijoihin. |
| metsakeskus.683010066 |
683 |
Porosaari |
10002 |
12001 |
13200 |
11002 |
27000 |
508595.00000000 |
7328746.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010066 |
Simojärven Isoselän lounaispuolella olevan pienen saaren kivikkoisella eteläreunalla sijaitseva kuoppa. Saari on suuren Porosaaren koillisnurkalla.
2021: Kehävallillinen, halkaisijaltaan noin 3 m pyyntikuoppa.
Pyyntikuopasta noin 15 m kaakkoon todettiin suorakaiteen muotoinen, kooltaan 120 x 70 cm, parinkymmenen cm kokoisilla kivillä rajattu maantasainen tulisijanpohja. Rakenne on hyvin samantyyppinen, kuin saamelaisten myöhäisrautakautisiin – keskiaikaisiin asuinpaikkoihin liittyvät suorakaiteen muotoiset liedet – joskin hieman tyypillisiä kotasijoihin liittyviä pienempi.
Pyyntikuopasta n. 30 m itäkoilliseen todettiin toinen rakenteeltaan edellä kuvatun kaltainen liesirakenne. Tämän koko oli noin 100 x 120 cm.
Molemmissa liesirakennelmissa oli pinnalla uudehkoilta vaikuttavia hiilenjäänteitä. On kuitenkin selvää, että valmiita, maanpinnalle näkyviä nuotionpohjia ovat retkeilijät, kalastajat yms. käyttäneet vuosisatojen ajan. Nykyaikoina retkeilijät ym. tekevät kuitenkin yleensä pyöreitä liedensijoja. Siksi on otettava huomioon mahdollisuus, että kyseessä ovat alkuperältään huomattavasti nykyaikaa vanhemmat liedensijat – rakenteet viittaavat mahdollisesti saamelaisten liedensijoihin. |
| metsakeskus.683010067 |
683 |
Kuoppalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508045.00000000 |
7326952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010067 |
Simojärven suuren Porosaaren länsirannan lahdekkeessa oleva kivikautinen asuinpaikka ja pyyntipaikka pyyntikuoppineen. Kohdetta on vuoden 1990 inventoinnissa pidetty myös mahdollisena saamelaiseen elämäntapaan liittyvänä asuinpaikkana.
2021: Asuinpaikan alue on mäntyä kasvavaa kangasmetsää ja se vaikutti olevan pääasiassa koskemattomassa kunnossa ja hyvin säilynyt. Rantatörmän kohdalla on järven pinnan noususta johtuvaa luontaista eroosiota ja se sortuu hiljalleen järveen. Sortumista on paikoin pyritty estämään tukemalla törmää kivillä. Törmän alla rannassa on tasainen hiekkaranta, jolla havaittiin useita kvartseja koko hiekkarannan pituudelta. Ne ovat ilmeisesti peräisin jo sortuneesta rantatörmästä.
Mahdollinen liesikiveys oli nähtävillä polun kohdalla. Asuinpaikan eteläosaa on ainakin jossain määrin tuhonnut kesämökki ja sen pihalla tehdyt kaivamiset. |
| metsakeskus.683010067 |
683 |
Kuoppalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
508045.00000000 |
7326952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010067 |
Simojärven suuren Porosaaren länsirannan lahdekkeessa oleva kivikautinen asuinpaikka ja pyyntipaikka pyyntikuoppineen. Kohdetta on vuoden 1990 inventoinnissa pidetty myös mahdollisena saamelaiseen elämäntapaan liittyvänä asuinpaikkana.
2021: Asuinpaikan alue on mäntyä kasvavaa kangasmetsää ja se vaikutti olevan pääasiassa koskemattomassa kunnossa ja hyvin säilynyt. Rantatörmän kohdalla on järven pinnan noususta johtuvaa luontaista eroosiota ja se sortuu hiljalleen järveen. Sortumista on paikoin pyritty estämään tukemalla törmää kivillä. Törmän alla rannassa on tasainen hiekkaranta, jolla havaittiin useita kvartseja koko hiekkarannan pituudelta. Ne ovat ilmeisesti peräisin jo sortuneesta rantatörmästä.
Mahdollinen liesikiveys oli nähtävillä polun kohdalla. Asuinpaikan eteläosaa on ainakin jossain määrin tuhonnut kesämökki ja sen pihalla tehdyt kaivamiset. |
| metsakeskus.683010067 |
683 |
Kuoppalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
508045.00000000 |
7326952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010067 |
Simojärven suuren Porosaaren länsirannan lahdekkeessa oleva kivikautinen asuinpaikka ja pyyntipaikka pyyntikuoppineen. Kohdetta on vuoden 1990 inventoinnissa pidetty myös mahdollisena saamelaiseen elämäntapaan liittyvänä asuinpaikkana.
2021: Asuinpaikan alue on mäntyä kasvavaa kangasmetsää ja se vaikutti olevan pääasiassa koskemattomassa kunnossa ja hyvin säilynyt. Rantatörmän kohdalla on järven pinnan noususta johtuvaa luontaista eroosiota ja se sortuu hiljalleen järveen. Sortumista on paikoin pyritty estämään tukemalla törmää kivillä. Törmän alla rannassa on tasainen hiekkaranta, jolla havaittiin useita kvartseja koko hiekkarannan pituudelta. Ne ovat ilmeisesti peräisin jo sortuneesta rantatörmästä.
Mahdollinen liesikiveys oli nähtävillä polun kohdalla. Asuinpaikan eteläosaa on ainakin jossain määrin tuhonnut kesämökki ja sen pihalla tehdyt kaivamiset. |
| metsakeskus.683010067 |
683 |
Kuoppalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508045.00000000 |
7326952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010067 |
Simojärven suuren Porosaaren länsirannan lahdekkeessa oleva kivikautinen asuinpaikka ja pyyntipaikka pyyntikuoppineen. Kohdetta on vuoden 1990 inventoinnissa pidetty myös mahdollisena saamelaiseen elämäntapaan liittyvänä asuinpaikkana.
2021: Asuinpaikan alue on mäntyä kasvavaa kangasmetsää ja se vaikutti olevan pääasiassa koskemattomassa kunnossa ja hyvin säilynyt. Rantatörmän kohdalla on järven pinnan noususta johtuvaa luontaista eroosiota ja se sortuu hiljalleen järveen. Sortumista on paikoin pyritty estämään tukemalla törmää kivillä. Törmän alla rannassa on tasainen hiekkaranta, jolla havaittiin useita kvartseja koko hiekkarannan pituudelta. Ne ovat ilmeisesti peräisin jo sortuneesta rantatörmästä.
Mahdollinen liesikiveys oli nähtävillä polun kohdalla. Asuinpaikan eteläosaa on ainakin jossain määrin tuhonnut kesämökki ja sen pihalla tehdyt kaivamiset. |
| metsakeskus.683010070 |
683 |
Simojärvi Venäläissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
505946.00000000 |
7329195.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010070 |
Venäläissaari on pieni saari Simojärven Kultisalmen kaakkoispuolella. Purnujen ja liesipaikkojen lisäksi "Kultisaareksikin" kutsutulla paikalla on kesähautoja.
Kohde tarkastettiin elokuussa 2012. Saaressa havaittiin yksi kiveys ja viisi kuoppaa sekä vain yksi tulisija, jossa ei ollut viimeaikaisen tulenpidon merkkejä. Saaren kaakkoispäädyn lounaisrannalla, kahden metrin päässä vesirajasta, havaittiin kuitenkin moderni, pyöreä, 0.7 metriä halkaisijaltaan oleva tulisija, jonka kivistä yksi on pinnaltaan rapautunut, ehkä uusiokäytetty. Tiedot rakenteista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
2021: Paikka tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa, jolloin havaittiin mahdollisia hautakuoppia. Yleisesti kohde vaikutti olevan samassa kunnossa kuin vuoden 2012 tarkastuksessa.
1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaan saari on merkitty täyteen ristejä. Kyseessä on tyypillinen tuon ajan ja aikaisemmissa kartoissa esiintyvä hautausmaan symboli. Tällä perusteella paikka lienee ollut käytössä hautasaarena vielä 1800-luvun puolivälissä, tai ainakin tunnettu hautausmaana. |
| metsakeskus.683010071 |
683 |
Takkulahti 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
505168.00000000 |
7328999.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010071 |
Simojärven Kultisalmesta etelään olevan lahden partaalla olevan kivisen törmänteen niskalla oleva pyyntikuoppa.
2022: Kohdalla on halkaisijaltaan noin 3 m, reunavallillinen kuoppa, syvyydeltään puolisen met-riä. Kaivettu kivikkoiseen hiekkamoreeniin. |
| metsakeskus.683010072 |
683 |
Takkulahti 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
505349.00000000 |
7328796.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010072 |
Simojärven Kultisalmesta etelään olevan lahden saaren korkeimmalla kivikkoharjalla oleva pyyntikuoppa. Saaressa on mökki.
2022: Saaren korkeimman kohdan tienoilla on halkaisijaltaan noin 3 m, syvyydeltään vajaa metrin reunavallillinen kuoppa. Kaivettu kivikkoiseen hiekkamoreeniin. |
| metsakeskus.683010074 |
683 |
Vaaralamminvaara |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
476737.32400000 |
7339679.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010074 |
Asumattoman metsäalueen keskellä, vaaran pohjoisella rakalla on inventoinnin 1990 mukaan yhdeksän metrin korkuista kiviladelmaa. Paikalla havaittiin lisäksi kaksi kotasijalta vaikuttavaa kaivannetta.
Vuoden 2010 inventoinnissa löydettiin kaikkiaan kahdeksan latomusta ja suorakaiteen muotoinen painanne, joka oli kaivettu kivirakkaan (ks. alakohteet). Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin lisäksi yksi rauennut kivilatomus (nro 9) sekä neljä pilkkapuuta (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.683010075 |
683 |
Juurenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496349.46700000 |
7329384.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010075 |
Simojärveen yhtyvän Välttämönselän länsirannalla olevan kapean niemen kivikautinen asuinpaikka. Paikalla on mahdollisia pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.683010075 |
683 |
Juurenniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
496349.46700000 |
7329384.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010075 |
Simojärveen yhtyvän Välttämönselän länsirannalla olevan kapean niemen kivikautinen asuinpaikka. Paikalla on mahdollisia pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.683010076 |
683 |
Juurensuu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
495566.00000000 |
7329526.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010076 |
Simojärven Välttämönselän länsirannasta noin 700 m olevalla metsätöyrällä sijaitseva pyyntikuoppa. Juurenjoesta noin 200 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.683010077 |
683 |
Juurenlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
494230.31900000 |
7329534.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010077 |
Simojärven Välttämönselkään laskevan Juurenjoen pohjoistörmällä oleva kolmen pyyntikuopan ryhmä. Paikka on Juurenlammen ja sen itäpuolisen sorakuopan välissä. |
| metsakeskus.683010078 |
683 |
Siuruankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
503454.70700000 |
7291747.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010078 |
Kohde sijaitsee Kelankylään vievästä Syötteentiestä noin 20 m lounaaseen. Paikalla on mäntykangasta ja noin 200 metriä lounaaseen on Siuruanjärven ranta. Alueen eteläpuolella on myös pieni niittyalue. Mäntykankaan poikki kulkee metsätie sekä pienempiä metsäpolkuja.
Paikalla on kaksi painannetta, joista kaakkoisempi on selkeä nelikulmainen maavallin ympäröimä pyyntikuoppa. Painanne on valleineen 6,5-6,6 m leveä ja sen sisämitat ovat 3,4-3,5 m. Pyyntikuoppa on suppilomainen ja sen syvyys on 1,3-1,4 m. Kuopan kaakkoisosassa näkyy romahtaneen sammaleen alla hieman puurakennetta. Pyyntikuoppa on sammaleen, mustikan ja puolukan peittämä. Kohde on merkitty peruskarttaan.
Luoteisempi painanne sijaitsee metsätien ja polun väliin jäävällä sammalta, puolukkaa ja variksenmarjaa kasvalla alueella. Rakenne erottuu matalana kuopanteena, jonka päälle on kasattu risuja. Painanne on pyöreähkö ja sen halkaisija on 2,3-2,6 m. Kuopanteen ympärillä ei ole maavalleja. Kyseessä saattaa olla pyyntikuoppa, joka on täyttynyt myöhemmin lähes kokonaan, mutta kyseessä voi olla myös joku muu rakenne. Kuopanne on kartoitettu vuoden 1990 inventoinnissa. |
| metsakeskus.683010079 |
683 |
Hietala |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
490192.01700000 |
7301115.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010079 |
Kohde sijaitsee Ranuan kirkosta noin 15 kilometriä kaakkoon Petäjäjärven kaakkoispuolella. Hietaniemen eteläpuolella on ainakin neljä pyyntikuoppaa tilalle johtavan tien länsipuolella talon ja maantien puolimaissa. Kuoppia on myös tästä noin 200 metriä kaakkoon olevan sorakuopan pohjoislaidalla.
Vuoden 2009 Ranuan järvialueen kaavojen tarkastuksessa todettiin, että Hietaperän kaakkoispuolella ollut läntinen pyyntikuopparyhmä (a) oli vastikään tuhoutunut alarinteen osalta. Paikalle on rakennettu omakotitalo, pengerretty hiekkaista kangasrinnettä ja tasoitettu pihaa. Ainoastaan itäisin kuopista on säilynyt, tosin oksilla täytettynä. Kohdasta (a) noin 150 m itäkaakkoon olevat kaksi pyyntikuoppaa (itäinen ryhmä, b) hiekkakuopan pohjoisreunassa ovat jääneet todennäköisesti kunnallisen rakentamisen alle. Paikalla on mm. kota, puuvarasto, wc, leikkikenttä, vasta raivattu lentopallokenttä sekä mahdollisesti kunnallista jätteenkeruuaineistoa. Pyyntikuopat leikkivälineiden lomassa ovat osin täytettyinä. |
| metsakeskus.683010080 |
683 |
Särkiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489482.29500000 |
7302954.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010080 |
Mahdollinen kivikauden asuinsija Petäjäjärven Särkiniemen pohjoissivustalla. Löytöhavaintoja mökkitiellä, hienossa hiekassa. Paikalla on myös mahdollinen pyyntikuoppa.
Vuonna 2009 tehdyssä järvialueen kaavojen kohdetarkastuksessa mökkipihalla ei enää havaittu mitään asuinpaikkamerkkejä. Pihaan oli tehty kotarakennus ja sen edusta sorastettu. Pohjoispuolelle oli rakennettu uusia mökkejä. Lähimmän mökin lounaispuolella havaittiin rinteessä painanne, joka saattaa olla muinaiseen asutukseen liittyvä. |
| metsakeskus.683010080 |
683 |
Särkiniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
489482.29500000 |
7302954.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010080 |
Mahdollinen kivikauden asuinsija Petäjäjärven Särkiniemen pohjoissivustalla. Löytöhavaintoja mökkitiellä, hienossa hiekassa. Paikalla on myös mahdollinen pyyntikuoppa.
Vuonna 2009 tehdyssä järvialueen kaavojen kohdetarkastuksessa mökkipihalla ei enää havaittu mitään asuinpaikkamerkkejä. Pihaan oli tehty kotarakennus ja sen edusta sorastettu. Pohjoispuolelle oli rakennettu uusia mökkejä. Lähimmän mökin lounaispuolella havaittiin rinteessä painanne, joka saattaa olla muinaiseen asutukseen liittyvä. |
| metsakeskus.683010081 |
683 |
Tousanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487982.90200000 |
7303594.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010081 |
Luiminkajärven eteläpuolen Tousanniemen (peruskartalla Toosanniemen) harjalla ja rinteillä on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kvartsia, mökkien ja sorakuoppien tuhoamalla alueella. Paikalla on myös pyyntikuoppia.
Tarkastuksessa 2009 havaittiin vuoden 1990 inventointihavaintojen lisäksi heti suurelta sorakuopalta länteen tiellä kvartseja sekä hiekkakivinen hioimen kappale. Niemenkärjen lomamökki vaikutti uudelta tai uusitulta, rantatörmälle oli tehty mm. kaivo ja niemen koillispuolen mökkialueelle oli tehty lisärakennuksia ja sorastusta. |
| metsakeskus.683010081 |
683 |
Tousanniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
487982.90200000 |
7303594.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010081 |
Luiminkajärven eteläpuolen Tousanniemen (peruskartalla Toosanniemen) harjalla ja rinteillä on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kvartsia, mökkien ja sorakuoppien tuhoamalla alueella. Paikalla on myös pyyntikuoppia.
Tarkastuksessa 2009 havaittiin vuoden 1990 inventointihavaintojen lisäksi heti suurelta sorakuopalta länteen tiellä kvartseja sekä hiekkakivinen hioimen kappale. Niemenkärjen lomamökki vaikutti uudelta tai uusitulta, rantatörmälle oli tehty mm. kaivo ja niemen koillispuolen mökkialueelle oli tehty lisärakennuksia ja sorastusta. |
| metsakeskus.683010082 |
683 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487233.19800000 |
7303344.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010082 |
Niemelän entisen tilan eteläpuolella, Luiminkajärven luusuan tuntumassa sijaitseva muinainen asuinalue. Niitty- ja metsämaata. |
| metsakeskus.683010083 |
683 |
Luiminkajärvi Kalliosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
487333.16000000 |
7304064.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010083 |
Luiminkajärven eteläosassa sijaitsevan kivikkoisen Kalliosaaren kummassakin päässä on kesähautoja ja purnuja. |
| metsakeskus.683010084 |
683 |
Korteniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496479.41600000 |
7329114.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010084 |
Simojärven Välttämönselän länsirannalla oleva kivikautinen asuinpaikka. Korteniemen pohjoissivun tyvessä, Juurenjoen suulla oleva kohde on osittain auraamalla tuhottu. Paikalla on myös pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.683010084 |
683 |
Korteniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
496479.41600000 |
7329114.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010084 |
Simojärven Välttämönselän länsirannalla oleva kivikautinen asuinpaikka. Korteniemen pohjoissivun tyvessä, Juurenjoen suulla oleva kohde on osittain auraamalla tuhottu. Paikalla on myös pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.683010085 |
683 |
Paloniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
497279.09400000 |
7329114.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010085 |
Simojärven Välttämönselän länsirannalla olevan Korteniemen pohjoinen niemeke. Törmällä on tiheä pyyntikuopparyhmä. |
| metsakeskus.683010086 |
683 |
Koivusaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499210.00000000 |
7328885.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010086 |
Simojärven Välttämönselällä oleva suuri saari. Sen pohjoispään luoteisosassa olevassa hiekkaperäisessä lahdessa on todettu kvartsi-iskoksia sekä ilmeisesti tulisijan rapautuneita kivi kivikautisen asunpaikan merkkinä.
Kohde on todettu inventoinnissa 1990 ja tarkastettu uudelleen 2012, jolloin ei havaittu maanpäälle erottuvia merkkejä muinaisjäännöksestä. Löytöjä tai muuta kivikautiseen asutukseen viittaavaa tuolloin havaittu lukuunottamatta poukaman itäpäässä, noin 4 metriä rannasta, veden alla havaittuja, noin puolentoista nyrkin kokoisia kiviä, joista yhtä nostettaessa havaittiin sen alapinta rapautuneeksi, kyseessä on mahdollisesti tulisijan jäännös, jossa noin metrin alalla on hajallaan noin 15 kiveä. Pohja on osittain tumman karikkeen peitossa, eikö koko aluetta voitu havainnoida. Matala vesialue loppuu noin 15 metrin päässä rannasta, jossa on ilmeisesti myös asuinpaikan raja.
Todennäköisesti matala muinainen hiekkaranta asuinpaikan merkkeineen on veden vaihtelun kuluttamana vähitellen suureksi osaksi huuhtoutunut. |
| metsakeskus.683010087 |
683 |
Välttämönselkä Hautasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
498137.00000000 |
7329575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010087 |
Simojärven Välttämönselällä on pieni saari, jonka korkeimmilla kohdilla on kesähautoja, purnuja ja myöhemmän kaivelun aiheuttamia kuopanteita. Simojärvessä on myös toinen Hautasaari (ks. Ranua Simojärvi Hautassari 683 50 0009).
Vuoden 2012 inventoinnissa saaressa havaittiin mahdollinen kesähauta, mahdollinen lapsenhauta ja kaksi ilmeisesti säilytyskuoppaa, sekä yksi ilmeisesti moderni maanottokuoppa. Saaren keskellä olevasta hautakuopasta kaakkoon, saaren etelärannalla on kaksi syvää ja laajaa kuoppaa, jotka ovat ilmeisesti toimineet säilytyspaikkoina tai kellareina. Aikaisemman kohdekuvauksen (1990) mukaan kuoppia nimitetään tässä purnuiksi. Tiedot havainnoista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.683010088 |
683 |
Välttömönselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498378.64500000 |
7329963.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010088 |
Simojärven Välttämönselän itärannalla olevassa pienessä lahdekkeessa todettu muinainen oleskelusija. Löydöt liusketta ja kvartsia. |
| metsakeskus.683010089 |
683 |
Olanko |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
501557.36300000 |
7331713.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010089 |
Simojärven Pajuselän etelärannalla oleva pyyntikuoppa. Olangon tilasta noin 300 m länsiluoteeseen sijaitsevan törmän niskalla. |
| metsakeskus.683010091 |
683 |
Kultiharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
505010.00000000 |
7329659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010091 |
Simojärven Kultisalmessa olevan niemen harjalla ollut kolmen pyyntikuopan ryhmä. Osittain tien tuhoama. Lapinpato salmessa.
Kohde tarkastettiin syyskuussa 2012. Tien lounaispuolella, tien ja rantaviivan puolivälissä on halkaisijaltaan 2.7 metrin kokoinen, 0.5 metriä syvä pyyntikuoppa. Kuoppa sijaitsee koordinaattipisteessä 3505184 7332726.
Tielinjaa varten hiekkaharjanteeseen tehdyn leikkauksen välittömässä läheisyydessä, tielinjan koillispuolella on tielinjan suuntainen, pitkänomainen ja muodoltaan epämääräinen kuoppa. Kuoppa on mahdollisesti toinen pyyntikuoppajärjestelmän kolmesta kuopasta. Kuopan pohja on risujen peitossa ja sitä on mahdollisesti laajennettu alkuperäisestä muodostaan. Se on sivuiltaan 3.7 x 2.5 metrin kokoinen ja 0.5 metriä syvä. Kuoppa sijaitsee koordinaattipisteessä 3505199, 7332725. (YKJ)
Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa mainittua kolmatta kuoppaa paikalla ei havaittu.
Lapinpato dokumentoitiin erillisenä kohteena Kultiharju 2.
2021: Ensimmäinen pyyntikuopista (N 7329659 E 505010) sijaitsee tien lounaispuolella, tien ja rantaviivan puolivälissä. Kuopan halkaisija on 2,7 m ja syvyys 0,5 m.
Mahdollisesti toinen pyyntijärjestelmän kuopista (N 7329661 E 505026) on tielinjaa varten hiekkaharjanteeseen tehdyn leikkauksen välittömässä läheisyydessä, linjan koillispuolella. Kuoppa on leikkauksen suuntainen, pitkänomainen ja muodoltaan epämääräinen. Kuopan pohja on risujen peitossa ja sitä on mahdollisesti laajennettu alkuperäisestä muodostaan. Se on sivuiltaan 3,7 x 2,5 metrin kokoinen ja 0,5 metriä syvä. Leikkausta tarkastellessa siitä havaittiin kvartsi-iskos.
Muinaisjäännösrekisterin kohdekuvauksessa mainittua kolmatta kuoppaa paikalla ei havaittu. Kotivuoren (1990) liitekartan (kohde 91, s. 89) perusteella kolmas pyynti-kuoppa on sijainnut suunnilleen koordinaattipisteessä N 7329674 E 505008, tien koillislaidalla olevasta kuopasta parikymmentä metriä luoteeseen, nykyisen tien kohdalla. Vaikuttaa siltä, että tämä pyyntikuoppa on täysin tuhoutunut. |
| metsakeskus.683010094 |
683 |
Sääskivaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
486483.49900000 |
7304374.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010094 |
Luiminkajärven lounaissivulla olevan vaaran pohjoispäässä oleva pyyntikuopparyhmä. Rannasta noin 200 m länteen, kohoavalla männikkörinteellä.
Ranuan järvialueen rantakaavojen tarkastuksessa vuonna 2009 todettiin, että kahden pyyntikuopan läheisyyteen järvenrantaan oli tehty lomamökki ja puskettu ajotie. Alempana sijaitseva pyyntikuoppa lähiympäristöineen oli vuosia aiemmin äestetty, mutta kuoppa erottui edelleen varsin selkeästi. Ylempänä sijaitseva kuoppa oli aiemmin otettu huomioon metsänuudistuksessa ja säilynyt koskemattomana.
Kohde tarkastettiin syyskuussa 2012. Kohteessa on muinaisjäännösrekisterin mukaan pyyntikuopparyhmä, mutta kuoppien lukumäärä ei tekstissä tule ilmi. Alueen poikki kulkevan hiekkatien itäpuolella, valtion maalla, on hakkuuaukealle jätetyn säästöpuuryhmänkohdalla kuoppa koordinaattipisteessä 3486656, 7307392. Kuopan halkaisija on 4 metriä ja syvyys noin 0.3 metriä. Enempää kuoppia alueella ei havaittu.
Alueen eteläpuolella mökkiä rakentava henkilö kertoi toisen kuopan sijainneen paikalle tehdyn hiekkatien ojan kohdalla. |
| metsakeskus.683010097 |
683 |
Takkisenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489782.17700000 |
7303424.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010097 |
Petäjäjärven pohjoispäässä oleva laaja Takkisenkankaan hietikkokangas, jonka etelärannan törmällä on asuinpaikkalöydöksiä sekä pyyntikuoppia ylemmällä tasanteella. Arvion mukaan alueella on paljon säilynyttä ja löytörikasta kivikautista asuinkerrostumaa. Korkea vanha rantapenger on jäänyt kasvillisuuden valtaan järven vedenpintatason laskun ja ranta-alan pensastumisen seurauksena. Rantavedestä on mm. kivikirveen katkelma.
Pyyntikuoppia lienee kaikkiaan 9-10 kpl. Havaittuja asuinpaikkalöytöjä ja kuopparakenteita on alueella, jonka pituus on karkeasti noin 150 m idästä länteen ja noin 50 m niemen etelärannasta pohjoiseen.
Ranuan järvialueen kaavojen tarkastuksessa 2009 todettiin, että myös löytöalueella alueen länsiosassa sijaitsevia lomamökkejä on laajennettu tai parhaillaan uudisrakennettiin. Alueelle on tehty saunoja ja muita uudisrakenteita sekä ilmeisesti alueen länsipäähän on ajettu tasoitemaata. |
| metsakeskus.683010097 |
683 |
Takkisenniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
489782.17700000 |
7303424.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010097 |
Petäjäjärven pohjoispäässä oleva laaja Takkisenkankaan hietikkokangas, jonka etelärannan törmällä on asuinpaikkalöydöksiä sekä pyyntikuoppia ylemmällä tasanteella. Arvion mukaan alueella on paljon säilynyttä ja löytörikasta kivikautista asuinkerrostumaa. Korkea vanha rantapenger on jäänyt kasvillisuuden valtaan järven vedenpintatason laskun ja ranta-alan pensastumisen seurauksena. Rantavedestä on mm. kivikirveen katkelma.
Pyyntikuoppia lienee kaikkiaan 9-10 kpl. Havaittuja asuinpaikkalöytöjä ja kuopparakenteita on alueella, jonka pituus on karkeasti noin 150 m idästä länteen ja noin 50 m niemen etelärannasta pohjoiseen.
Ranuan järvialueen kaavojen tarkastuksessa 2009 todettiin, että myös löytöalueella alueen länsiosassa sijaitsevia lomamökkejä on laajennettu tai parhaillaan uudisrakennettiin. Alueelle on tehty saunoja ja muita uudisrakenteita sekä ilmeisesti alueen länsipäähän on ajettu tasoitemaata. |
| metsakeskus.683010098 |
683 |
Peltoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490781.77200000 |
7304624.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010098 |
Kuusijärven taajaman keskeisen niemen kärjessä. Löydöksiä perunamaista, niemessä olevan mökin länsi- ja eteläpuolelta. |
| metsakeskus.683010101 |
683 |
Tuliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480535.86700000 |
7312240.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010101 |
Kohde sijaitsee Ranuanjärven pohjoisrannalla olevassa pienessä niemekkeessä huuhtoutuneella rannalla Koikkalan tilan kohdalla.
Kohteen on 1990-luvun inventoinnin yhteydessä arvioitu olevan muinainen asuinpaikka. Vuonna 2024 kaavainventoinnin yhteydessä paikalle on tehty käynti.
Paikka on epämääräinen ja sen alue on rajaamaton. Kohde on voinut olla pitkälti tuhoutunut jo pidemmän aikaa. Sen kuntoon on vaikuttanut vesistön säännöstely.
Vuoden 204 inventoinnissa paikalta ei todettu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Näin ollen kohdetta ei kyetty rajaamaan. Inventoinnin perusteella kohde on suurella todennäköisyydellä joko kokonaan tai lähes kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.683010103 |
683 |
Kuopasjärvi Venäläissaari |
10002 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
477187.19300000 |
7321437.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010103 |
Kuopasjärven keskivaiheilla oleva saari on perimätiedon mukaan "vihovenäläisten" hautapaikka. Venäläissaaren nimeen liittyvän tarinan mukaan venäläisiä sotilaita jätettiin isonvihan aikaan saareen kuolemaan. Osa saarella havaittavista kuopista on ilmeisesti tavallisia pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.683010105 |
683 |
Toljanjärvi Rynkänssaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
479586.21900000 |
7324206.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010105 |
Toljanjärven pohjoisen rannan tuntumassa sijaitsee saari, jonka lounaispäässä on hautakuoppia (kesähautoja). Läheisen Rantalan tilan kaakkoispuolen rantapellolta on löytynyt myös kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.683010106 |
683 |
Hirsikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
469670.20000000 |
7328114.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010106 |
Portimojärven eteläpuolella olevan laajan kangasharjanteen itärinteellä. Yksittäinen pyyntikuoppa kapealla soraharjanteella. |
| metsakeskus.683010107 |
683 |
Kivijärvi Juhannussaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
472689.01700000 |
7314749.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010107 |
Kivijärven länsirannan tuntumassa on pieni saari, jolla olevat kuopanteet saattavat olla kesähautoja. |
| metsakeskus.683010108 |
683 |
Luiminkajärvi Palosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
486633.43100000 |
7306293.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683010108 |
Luiminkajärven pohjoispään itärannan myötäinen kapea ja pitkä saari, jonka keskivaiheilla on joukko kesähautoja. Saareen hautaaminen loppui perimätiedon mukaan n. 1900. |
| metsakeskus.683500004 |
683 |
Toljanjärvi Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
479314.33300000 |
7324108.14200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683500004 |
Ruumissaari eli Raatosaari on perimätiedon mukaan väliaikainen hautausmaa. |
| metsakeskus.683500007 |
683 |
Ranuanjärvi Pirttisaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
478718.60400000 |
7312983.60900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.683500007 |
Ranuanjärvessä olevaa Pirttisaarta on sanottu myös Hautasaareksi. Saarella on sijainnut kesäkalmisto, josta vainajat on talvella kuljetettu Pudasjärvelle haudattavaksi. Ranua-Pudasjärvi maantien valmistumisen v. 1892 jälkeen alettiin vainajat kesälläkin kuljettaa Pudasjärvelle. Saaressa on havaittavissa haudansijoja. |
| metsakeskus.684010001 |
684 |
Kartunkari I |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
200951.09300000 |
6797410.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010001 |
Kappelinpaikka sijaitsee Reksaaren Kartun karilla Rauman kaupungin leirintäalueen vierellä. Paikalla on metrin levyinen ja puolen metrin korkuinen kivistä ladottu aitaus. Sen koko on 11,6 x 13,3 x 13,8 x 13,5 m. Tämän sisällä on toinen kivikehä. Vuoden 1891 kaivauksissa löydettiin luita (4 hautausta), rahoja (vuosiluku 1573) ja rautanauloja. Kohde on aidattu maastoon. |
| metsakeskus.684010002 |
684 |
Kartunkari II |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
200956.08500000 |
6797680.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010002 |
Röykkiö sijaitsee Reksaarella, 300 m pohjoiseen kirkonpaikasta, kalliolla. Röykkiön koko on 3,6 x 3,2 m. Röykkiö tutkittiin vuonna 1891. Siinä todettiin reunakehä. Röykkiöstä löydettiin palanutta luuta, rautanaulan kappaleita ja kovasin. |
| metsakeskus.684010003 |
684 |
Pinoaronvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
204448.77900000 |
6778174.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010003 |
"Pinoaron vare" sijaitsee Heikkilän talosta 1,4 km etelään, kylien rajalla ja vuoren pohjoisreunan korkeimmalla kohdalla.
Röykkiön koko on 9,5 x9 m. Se on huonokuntoinen. Kiviä on viskelty ympäriinsä. Etelässä on näkyvissä reunakehää. Röykkiön keskustaa on kaiveltu. |
| metsakeskus.684010004 |
684 |
Taarnalhon vuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
203673.09300000 |
6777413.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010004 |
Röykkiöt sijaitsevat kylien rajalla kalliovuoren pohjoislaidalla, jyrkänteen reunalla. Nykyisessä peruskartassa kallio, jolla röykkiöt ovat on nimeltään Jauhinkivenkallio.
Röykkiöiden koot ovat 4 x 4 x 0,3 m ja 6,5 x 5 x 0,5 m. |
| metsakeskus.684010005 |
684 |
Ritakallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
204464.77500000 |
6776948.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Turku-Rauma -tiestä erkanevasta paikallistiestä 200 m länteen, tasalakisella kalliolla, soiden ja metsien keskellä. Kolme röykkiötä ovat lähekkäin ja neljäs niistä noin 80 m itään.
Pohjoisin röykkiö on suurin halkaisijaltaan 12 m. Korkeutta sillä on 1,5 m. Keskellä on laaja syvennys, jonka reunoilla on paasiarkkuun kuuluneita laakoja. Edellsiessä melkein kiinni on pieni matala 4 m halkaisijaltaan oleva röykkiö. Suurimmasta 5 m itäkaakkoon on 7 m halkaisijaltaan oleva 0,5 m korkea röykkiö. Neljäs röykkiö on 9,5 m halkaisijaltaan ja noin 2 m korkea. Se sijaitsee kallion itälaidalla pirunpellon vieressä. |
| metsakeskus.684010006 |
684 |
Kurkisuo |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
205368.41700000 |
6776936.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Turun tiestä 2,2 km etelään, ns. Retken tien varrella Kurkisuon länsipuolella olevalla mäellä.
Röykkiöt ovat kumpumaisia. Niiden halkaisijat ovat 1,5-9 m. Yksi röykkiö sijaitsee mäen eteläreunalla, siitä pohjoiseen on useita röykkiöitä. Mäen korkeimmalla kohdalla on ainakin neljä röykkiöitä ja niistä länteen on röykkiö. Joissakin röykkiöissä on silmäkivi. Yksi röykkiö on kokonaan hajotettu. Joissakin röykkiöissä on rakennusmateriaalina käytetty punaista hiekkakiveä. Röykkiöitä on alunperin ollut 21, mutta vuoden 2005 tarkastuksessa havaittiin vain neljä röykkiötä. Pohjoisin röykkiö on vaurioitunut metsätöissä.
Inventointi 2019: Kohde on v. 2005 tarkastuksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.684010007 |
684 |
Pihala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
206800.83600000 |
6777004.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010007 |
Röykkiöt sijatisevat Turku-Rauma tiestä 550 m itään matalan kallion länsiluoteiskärjessä, sen korkeimmalla kohdalla. Luoteisin röykkiö on kooltaan 5,2 x 4,7 x 04 m. Sen keskellä on syvennys. Edellisestä 10 m kaakkoon on suurin röykkiö, kooltaan 13,2 x 9 x 1 m. Keskellä on pitkänomainen syvennys. Aivan edellisen itäpuolella on kooltaan 6,6 x 5,7 x 0,5 m oleva röykkiö. Siinä on reunakehä näkyvissä. Röykkiöiden itäpuolella on kiveys, kooltaan 8 x 1,8 x 0,3 m. |
| metsakeskus.684010008 |
684 |
Eerola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208112.30600000 |
6777424.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010008 |
Hiidenkiuas sijaitsee lähellä Pyhärannan rajaa jyrkkärinteisen kallion laidassa, huippua alempana.
Röykkiön koko on 10x9,2x1 m. Röykkiötä on hieman pengottu ja hiekkakivilaakoja on kerätty syrjään. |
| metsakeskus.684010009 |
684 |
Lehtola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
207968.37500000 |
6776798.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Turku-Rauma -tien itäpuolella, noin 400 m Pyhärannan kunnan rajasta länteen kalliolla.
Röykkiöiden koot ovat 12,5 x 8,5 x1,3 m, 6,7 x 4,4 x 0,2 m, 9,3 x 5,2 x 0,3 m ja 10,8 x 8 x 2,3 m. |
| metsakeskus.684010011 |
684 |
Ketunnummi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210244.42500000 |
6784185.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Kodisjoen tiestä koilliseen ja Vähäjärvestä 600 m koilliseen loivarinteisellä kalliolla, jonka eteläisestä Kylmäkorvenkalliosta erottaa notko.
Koillinen röykkiö on kooltaan 11 x 10 m ja korkeutta sillä on noin 2 m. Keskellä on 3 m:n läpimittainen kuoppa. Edellsiestä 40 m länsilounaaseen, hiukan alempana rinteessä on soieka röykkiö kooltaan 10 x 6,5 m. Korkeus on noin metrin. Röykkiössä on runsaasti liuskakiveä. Röykkiön keskellä on laakea syvennys. |
| metsakeskus.684010012 |
684 |
Rajamaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210441.34100000 |
6785553.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010012 |
Röykkiö sijaitsee Nihattulan koulusta 800 m länsilounaaseen ja Rajamaan talosta 200 m itäkoilliseen kallioylänteen rinteessä.
Röykkiö on huonokuntoinen. Kiviä on vyörytetty länteen ja lounaaseen. Röykkiön halkaisija on noin 8 m. Röykkiön korkein kohta on metrin.
Inventoinnissa 2023 röykkiötä ei paikallistettu. |
| metsakeskus.684010013 |
684 |
Kertunmäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
210719.21900000 |
6786392.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010013 |
Kivivallit sijaitsevat Nihattulan koulusta 750 m luoteeseen loivasti kaakkoon ja jyrkemmin lounaaseen ja koilliseen laskevalla harjanteella.
Läntisemmän vallin koko on 40 x 2 m ja se on pohjois-etelä-suuntainen. Siitä lähtee itää kohti kaksi 1,5 m:n leveää haaraketta. Itäpuolella on 30 x 3 m kokoinen valli, jonka korkeus on 1,5 m. |
| metsakeskus.684010014 |
684 |
Vainio-Sunila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210930.13700000 |
6785950.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010014 |
Röykkiö sijaitsee Nihattulan koulusta 300 m luoteeseen kallion eteläreunan korkeimmalla kohdalla.
Röykkiön koko on 11 x 12,5 m. Keskustaa on pengottu. Siinä olevassa kuopassa on suuria kulmikkaita laakoja, ehkä paasiarkun kiviä sikin sokin. Kiviä on myös heitelty röykkiön ympäristöön. |
| metsakeskus.684010016 |
684 |
Riihivainio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211436.94000000 |
6785351.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010016 |
Röykkiöt sijaitsevat Nihattulan koulusta 500 m etelään ja Kaskiston talosta 400 m itään, kahdella metsän toisistaan erottamalla kumpareella.
Eteläisempi röykkiö on 25 x 8 m suuruisen kivivallin itäpäässä. Röykkiön koko on noin 9,5 x 10,5 m ja korkeutta sillä on 1,2 m. Keskiosaa on pengottu. Röykkiön läpi kulkee aita. Tästä 100 m pohjoiskoilliseen on on kalliosaarekkeen kaakkoisreunassa 11 x 11 x 0,6 m:n kokoinen röykkiö. Tätäkin röykkiötä on hajotettu levittämällä reunoja. Keskellä ei ole syvennystä. |
| metsakeskus.684010017 |
684 |
Ruuhenmaan Vare |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211435.93000000 |
6787070.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010017 |
Röykkiö sijaitsee Kollasta Nihattulaan johtavasta tiestä 150 m itään, Uuden-Kartanon rakennuksista etelään kivikkoisen ja kallioisen peltosaarekkeen irtäreunan korkeimmalla kohdalla.
Röykkiön koko on 8 x 7 x 0,4 m. Sitä on pengottu. Kiviä on vierinyt länsisyrjältä useita metrejä alas. Osa kivistä on suuria. Joukossa on paljon hiekkakiveä.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2022. Ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.684010018 |
684 |
Matinhaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209905.00000000 |
6788713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010018 |
Röykkiöt sijaitsevat kantatie 42 ja Kollan-Uotilan paikallistien eteläpuolella matalahkolla kallioisella mäellä.
Kaksi röykkiöistä sijaitsee kallion itäpäässä kallion päällä.
Röykkiöiden koot ovat 4-5 ja 5-6 m. Kumpaakin on kaiveltu keskeltä. Edellä mainituista röykkiöistä 10 m itään on harjanteella kookas röykkiö maapohjalla. Sen halkaisija on 7 m ja korkeus noin puoli metriä. Päällä kasvaa puita. Samalla harjanteella röykkiöistä noin 20 m itään on asuinpaikka. Koekuopasta on keramiikkaa. Löytökohdalla maaperä on kiventöntä hiekkaa. Kallioalueen länsilounaislaidalla on kaksi röykkiötä. Kuudes röykkiö on lähellä pellon laitaa. Paikalla havaittiin myös hiilimiilu.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2022. Ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.684010018 |
684 |
Matinhaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
209905.00000000 |
6788713.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010018 |
Röykkiöt sijaitsevat kantatie 42 ja Kollan-Uotilan paikallistien eteläpuolella matalahkolla kallioisella mäellä.
Kaksi röykkiöistä sijaitsee kallion itäpäässä kallion päällä.
Röykkiöiden koot ovat 4-5 ja 5-6 m. Kumpaakin on kaiveltu keskeltä. Edellä mainituista röykkiöistä 10 m itään on harjanteella kookas röykkiö maapohjalla. Sen halkaisija on 7 m ja korkeus noin puoli metriä. Päällä kasvaa puita. Samalla harjanteella röykkiöistä noin 20 m itään on asuinpaikka. Koekuopasta on keramiikkaa. Löytökohdalla maaperä on kiventöntä hiekkaa. Kallioalueen länsilounaislaidalla on kaksi röykkiötä. Kuudes röykkiö on lähellä pellon laitaa. Paikalla havaittiin myös hiilimiilu.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2022. Ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.684010019 |
684 |
Vilkkilä 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209789.58300000 |
6788961.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010019 |
Röykkiö sijaitsee Rauma-Huittinen tien itäpuolella lähellä tien reunaa. Se näkyy tielle. Paikka on itään kohoava kallio, jonka länsisyrjällä röykkiö on, noin neljä metriä huippua alempana.
Röykkiö on hajoitettu. Alkuperäinen koko on ollut noin 5,5x5,5 m. Nykyinen pituus on etelä-pohjois-suunnassa noin 10 m ja korkeus 0,7 m.
Kohde on merkitty muinaisjäännöskyltillä. |
| metsakeskus.684010020 |
684 |
Isovuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
207586.46300000 |
6789152.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010020 |
Röykkiö sijaitsee Raumalta Lappiin vievän vanhan tien eteläpuolella kallion laella, korkeimman kohdan eteläpuolella.
Röykkiö on ladottu tasaiselle paikalle. Kivien joukossa on hiekkakiveä. Röykkiötä on pengottu. Röykkiön koko on 8 x 8 x 0,5 m. |
| metsakeskus.684010021 |
684 |
Kuusisto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212366.56300000 |
6786280.28100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010021 |
Röykkiöt sijaitsevat Kollan-Nihattulan tieltä 1,3 km itään, Kuusiston talosta 400 m pohjoiseen metsäisen kallioylänteen itäreunalla, korkeimmalla kohdalla.
Läntisempi röykkiö on kooltaan 9 x 9 x 1,2 m. Keskellä on suppilomainen syvennys. Kiviä on heilelty eniten pohjoissivustalle. Toinen röykkiö on edellisestä 12 m kaakkoon. Se on pieni matala röykkiö, kooltaan 5 x 5 x 0,5 m.
Inventoinnissa 2023 kohteella ei havaittu muutoksia. |
| metsakeskus.684010022 |
684 |
Tuitinvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211614.85200000 |
6788471.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010022 |
Röykkiöt sijaitsevat Rauma-Huittinen tiestä 600 m pohjoiseen ja Tuitinjärvestä 200 m koilliseen kallion laella, jyrkän rinteen yläpuolella.
Läntisemmän röykkiön koko on 9,7 x 8,5 x 0,6 m. Siinä on melkein kiinni toinen röykkiö, kooltaan 10 x 9 x 0,7 m. Molempia on hajotettu. Läntisen röykkiön keskellä olevassa kuopassa on punaisia hiekkakivilaakoja. |
| metsakeskus.684010023 |
684 |
Pruukinkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212073.00000000 |
6785449.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010023 |
Röykkiöt sijaitsevat Kollasta Nihattulaan johtavan tien itäpuolella, Nihattulan koulusta noin 900 m kaakkoon ja itäkaakkoon kallion rinteessä. Paikka on Naarastenojaa reunustavan viljelysaukion etelälaidalla.
Röykkiöistä koillisempi (A) on kooltaan 5 x 5 x 1 m. Keskellä on näkyvissä pystysuoraan asetettuja kivilaakoja, joista päätellen röykkiössä on lounais-koillissuuntainen paasiarkku. Tästä noin 300 m lounaaseen on sähköjohdon alla huonokuntoinen röykkiö (B). Sen muoto on epäsäännöllinen ja koko noin 6,5 x 6,5 x 0,3 m.
Inventoinnissa 2023 tarkistettiin paikkatiedot ja todettiin, että röykkiössä A kivilaakat ovat kaatuneet ja kiviä on levinnyt ympäristöön. Mahdollisesti röykkiö on vaurioitunut metsänkäsittelyssä. |
| metsakeskus.684010024 |
684 |
Uusi-Kartano |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211620.85500000 |
6786801.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010024 |
Röykkiöt sijaitsevat Kollasta Nihattulaan johtavasta tiestä noin 250 m itään kallioisen mäen koillissyrjässä.
Kaakkoisin röykkiö on kooltaan 7,5 x 7,5 x 0,7 m. Röykkiötä on pahoin pengottu. Keskellä olevassa laajassa kuopassa on suuri punainen graniittipaasi. Edellisestä 100 m luoteeseen on pienen lammen takana puolikaaren muotoinen röykkiö, jonka koko on 10 x 6,7 x 0,7 m. Edellisestä 50 m itään on röykkiö, jonka koko on 7,5 x 7 x 0,6 m. Se on kasattu suurista kivistä. Niitä on 3-4 kerrosta.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa v. 2022. Ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.684010025 |
684 |
Kuusisto IV |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212183.63900000 |
6785492.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010025 |
Röykkiö sijaitsee Kollasta Nihattulaan johtavasta tiestä noin kilometrin itään ja Kuusiston talosta 450 m etelään pienellä kumpareella pellolle laskevan jyrkänteen reunassa. Paikka on Naarastenojaa reunustavan viljelysaukion kaakkoislaidalla.
Röykkiö on muodoltaan soikea ja kooltaan 7 x 5 x 1 m. Keskellä on soikea syvennys. Hiekkakiveä on käytetty rakentamiseen.
Inventoinnissa 2023 kohteella ei havaittu muutoksia. |
| metsakeskus.684010026 |
684 |
Kaupinvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212840.37100000 |
6786840.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010026 |
Hiidenkiukaat sijaitsevat 350 m etelään Rauman–Huittisten tiestä, vanhan Lapintein varrella, Kylä-Heinilästä 500 m koilliseen kalliolla.
Luoteinen röykkiö on pyöreä ja kooltaan noin 16 x 13,5 m. Keskustaan on kaivettu laaja kallioon pintaan ulottuva kuoppa. Röykkiö on kasattu tasaiselle pinnalle. Edellisestä 20 m kaakkoon pienellä kallionkumpareella on 15 x 16 m suuruinen ja noin 2 m korkuinen röykkiö. Sen keskelle on myös kaivettu miltei kallioon ulottuva kuoppa. Kiviä on heitelty länsi- ja eteläreunoille. |
| metsakeskus.684010027 |
684 |
Hongisto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213517.10100000 |
6786225.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010027 |
Röykkiöt sijaitsevat 800 m etelään Rauma-Huittinen tiestä, vanhan Lapintien varrella matalahkolla kalliolla kahtena ryhmänä.
Pohjoisemmassa ryhmässä on neljä röykkiötä, joiden halkaisijat ovat 4-16 m:iin.
Eteläisessä ryhmässä röykkiöitä on kolme; halkaisijoiltaan noin 13, 9 ja 3,5 metriä.
Eteläisen ryhmän keskellä olevan pienimmän röykkiön koordinaatit ovat: ETRS-TM35FIN P
6786063 I 213510. |
| metsakeskus.684010028 |
684 |
Simula I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214785.59400000 |
6784942.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010028 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Lapin kunnan rajaa Rapajärvestä 500 m pohjoiseen kalliojyrkänteellä.
Suurin röykkiö on säännöllisen muotoinen, kooltaan 14 x 12 m. Korkeutta sillä on 1,8 m. Keskellä on 2,5 m:n läpimittainen ja metrin syvyinen kuoppa. Kuopan eteläreuna on kohtisuora. Luoteispuolella on suurista kivistä tehtyä reunakehää. Tästä röykkiöstä 10 m lounaaseen on kaksi miltei toisissaan kiinni olevaa röykkiöitä. Toisen koko on 9 x 4 x 0,3 m ja toisen 4 x 3,5 x 0,3 m. Röykkiöt ovat matalia, kiviä on vain muutamassa kerroksessa. Hiekkakivilaakoja on käytetty jonkinverran. |
| metsakeskus.684010029 |
684 |
Simula II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214912.54600000 |
6784790.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010029 |
Röykkiöt sijaitsevat lähellä Lapin kunnan rajaa, Rapajärvestä 300 m pohjoiseen kallioylänteen eteläkärjen korkeimmalla kohdalla (suurin röykkiö).
Röykkiöiden koot ovat 14x12x1,8 m, 7,5x3,2x0,3 m, 8,5x3,5x0,5m ja 8x5,5x0,3 m. Suurin röykkiö on melko huonossa kunnossa, sitä on hajotettu. Keskelle on kaivettu useita kuoppia.
Muut ovat matalia kiveyksiä. |
| metsakeskus.684010030 |
684 |
Isotalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
206391.00000000 |
6783719.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010030 |
Hiidenkiuas sijaitsee Soukaisten kylän luoteiskolkassa Koijärven eteläpuolella korkealla, laakealakisella Varustanvuoren kalliolla.
Inventointi 2019: Kivistä rakennettu röykkiö sijaitsee Varustanvuoren huipulla kallioisessa mäntymetsässä. Kiviröykkiö on kooltaan 15x15x1,3 metriä ja sen keskellä on kaksi halkaisijaltaan noin metrin kokoista kuoppaa.
Tästä 100 m itäkaakkoon on louhikon reunassa kivikasa, joka on todennäköisesti luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.684010031 |
684 |
Kotometsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208634.07600000 |
6783167.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010031 |
Hiidenkiuas sijaitsee lähellä Soukaisten kylän koillisrajaa noin 800 m Kodisjoen tiestä etelälounaaseen kallion laella.
Röykkiö on rakennettu pohjoiskoilliseen viettävälle paikalle. Röykkiön halkaisija on 8 - 9 m. Keskellä on syvennys, jossa on tasasivuisia paasia. |
| metsakeskus.684010032 |
684 |
Isonsuonkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208169.26600000 |
6781480.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010032 |
Hiidenkiuas sijaitsee Pitkäjärven lounaiskolkasta 350 m lounaaseen ja Soukaisista Saluksenkulmalle menevän tien eteläpuolella kallionhuipulla.
Röykkiön koko on 12,8 x 12,6 m. Korkeutta sillä on 1,5 m. Keskellä on matala pohjois-etelä-suuntainen syvennys. Röykkiön kaakkoiskulmasta lähtee kohti etelää 6 x 1 m:n kokoinen kahden kivirivin reunustama kalliopohjainen tie.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2014. Ei muutoksia alueen maankäytössä. |
| metsakeskus.684010033 |
684 |
Heikintalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208985.93700000 |
6781427.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010033 |
Hiidenkiukaat sijaitsevat Pitkäjärven eteläkolkasta 200 m kaakkoon jyrkkärinteisellä kalliolla.
Eteläisemmän röykkiön koko on 11 x 10 m. Korkeutta sillä on 1,5 m. Röykkiön itäpuolella on isoja kivilaakoja, jotka eivät todennäköisesti ole röykkiöstä peräisin. Röykkiön keskellä on pitkänomainen, matala syvennys. Edellisestä 25 m pohjoiskoilliseen on neljä metriä alempana toinen röykkiö. Sen koko on 6,2 x 4,8 m. Korkeutta sillä on 0,6 m. Keskellä kasvaa puu, joka peittää röykkiön (tieto vuodelta 1961). |
| metsakeskus.684010034 |
684 |
Pitkäjärven Suurenniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209295.81400000 |
6781840.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010034 |
Röykkiöt sijaitsevat Pitkäjärven itäpuolella, järveen pistävän niemen tyvessä ja niemessä. Röykkiöt ovat kolmella kalliolla.
Eteläisin röykkiö on suurista kivistä tehdyn reunakehän perusteella ollut kooltaan noin 9 x 9 m, mutta kiviä on 12 - 13 m:n säteellä. Keskellä on laakea syvennys, joka ulottuu kallion pintaan. Hiekkakivilaakoja on kerätty kasoihin kiukaan ympärille. Tästä 200 m pohjoiseen on kallion jyrkällä luoteisreunalla hajotettu, halkaisijaltaan noin 8 m:n röykkiö. Sen keskustassa ja kaakkoisreunassa on suuria kiviä.
Edellisestä 30 m länteen on viereisen kallion länsireunalla huonokuntoinen röykkiö. Sen koko on noin 8 x 4 m ja korkeus on noin metrin. Vieressä on nykyaikana tehty laattakivikehä. Hiekkakivilaakoja on viskottu ympäriinsä. Neljäs röykkiö on edellisestä 10 m pohjoiseen loivalla kallionkumpareella. Se on matala ja pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 m.
Röykkiöiden koot ovat vuoden 1961 inventointikertomuksen mukaan. |
| metsakeskus.684010035 |
684 |
Ruohola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209355.79100000 |
6781624.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010035 |
Hiidenkiukaat sijaitsevat Pitkäjärven itäpuolella olevalla kallioalueen länsi- ja eteläreunalla, huippua alempana, kohteesta Pitkäjärven Suurenniemi kaakkoon.
Vuoden 2014 inventoinnissa alueelta löydettiin 5 ennen tunnetun lisäksi 3 uutta röykkiöitä ja kaikkien koordinaatit mitattiin GPSllä. Röykkiöiden kuvaukset ja mitat on kirjattu alakohteisiin. |
| metsakeskus.684010037 |
684 |
Kylmänkorvenkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210082.49100000 |
6783727.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010037 |
Röykkiöt sijaitsevat vanhan Kodisjoentien, nykyisin nimeltään Hakrintie, itäpuolella olevan kallioalueen luoteisreunalla. Kylmänkorvenkallion alueeseen on liitetty myös aikaisemmin nimillä Kylänpää ja Lauri tunnetut siihen välittömästi liittyvät kohteet. Kaikkiaan röykkiöitä on koko alueella 17 ja lisäksi alueella on 5 varmaa ja 5 epävarmaa kivipöytää.
Alueen röykkiöistä on tutkittu viisi. Röykkiöissä on todettu rakenteina kehäkiveyksiä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 6,3–14,1 m. Löytöinä on saatu palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Röykkiöt on ajoitettu sijaintikorkeutensa perusteella vanhemmalle pronssikaudelle.
Hakrintieltä on opasteet kohteeseen.
Kohde tarkastettiin inventoinnin 2014 yhteydessä, ei muutoksia.
2020 Kylmänkorvenkallion muinaisjäännösalueeseen liitettiin välittömässä läheisyydessä samalla kallioalueella sijaitsevat kohteet Kylänpää (684010038)
ja Lauri (684010036). |
| metsakeskus.684010037 |
684 |
Kylmänkorvenkallio |
10002 |
12004 |
13047 |
11028 |
27000 |
210082.49100000 |
6783727.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010037 |
Röykkiöt sijaitsevat vanhan Kodisjoentien, nykyisin nimeltään Hakrintie, itäpuolella olevan kallioalueen luoteisreunalla. Kylmänkorvenkallion alueeseen on liitetty myös aikaisemmin nimillä Kylänpää ja Lauri tunnetut siihen välittömästi liittyvät kohteet. Kaikkiaan röykkiöitä on koko alueella 17 ja lisäksi alueella on 5 varmaa ja 5 epävarmaa kivipöytää.
Alueen röykkiöistä on tutkittu viisi. Röykkiöissä on todettu rakenteina kehäkiveyksiä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 6,3–14,1 m. Löytöinä on saatu palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Röykkiöt on ajoitettu sijaintikorkeutensa perusteella vanhemmalle pronssikaudelle.
Hakrintieltä on opasteet kohteeseen.
Kohde tarkastettiin inventoinnin 2014 yhteydessä, ei muutoksia.
2020 Kylmänkorvenkallion muinaisjäännösalueeseen liitettiin välittömässä läheisyydessä samalla kallioalueella sijaitsevat kohteet Kylänpää (684010038)
ja Lauri (684010036). |
| metsakeskus.684010039 |
684 |
Uusitalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209467.00000000 |
6783318.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010039 |
Muinaisjäännösalueella sijaitsee kaksi röykkiötä, joista suurempi sijaitsee avohakkuualueella noin 100 m Hakrintiestä länteen. Se on pyöreähkö ja kooltaan n. 11,4x10,6x1,6 m. Keskellä on kuoppa, jonka yläreunan halkaisija on 3 m.
Toinen röykkiö sijaitsee tästä noin 60 m lounaaseen tien mutkassa olevalla kallioalueella lähellä asuinrakennusta. Sen korkeus on noin 60 cm ja halkaisija arviolta 3 m, keskellä on vajoama tai kaivelun aiheuttama kuoppa. |
| metsakeskus.684010040 |
684 |
Kestilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209891.56700000 |
6783182.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010040 |
Röykkiöt ovat kahtena ryhmänä. Pohjoisemmat röykkiöt sijaitsevat Kodisjoen tiestä 150 m pohjoiseen kallion luoteisrinteellä.
Suuremman röykkiön koko on 13,5 x 12 x 1,3 m. Se on jyrkkäreunainen ja tasalakinen. Keskellä on suppilomainen metrin syvyinen kuoppa. Edellisen röykkiön lounaispuolella olevan röykkiön koko on 8,4 x 7,4 x 0,5 m. Keskellä on syvennys. Muutama kivi on vieritetty luoteissivulle. Edellisistä röykkiöistä 400 m kaakkoon ja Kodisjoen tiestä 40 m itään on kolmas röykkiö. Se on kallion lounaiskolkassa länteen viettävällä rinteellä. Röykkiön koko on 4 x 3,6 x 0,3 m. Laki on epätasainen. Luoteisreunalla on iso silmäkivi.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2014. Ei muutoksia alueen maankäytössä.
Eteläisimmän röykkiön koordinaatit tarkastettiin GPSllä. Sijainti muuttui kartalle hieman (merkitty alakohteena). |
| metsakeskus.684010041 |
684 |
Kylänpää |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210059.49800000 |
6783257.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010041 |
Röykkiö sijaitsee Kodisjoen tiestä 250 m koilliseen, kalliolla jyrkän pohjoisrinteen yläpuolella.
Röykkiön koko on 9,1 x 7,7 x 1,3 m. Se on jyrkkäseinäinen ja tasalakinen. Sen kaakkoiskulmasta on todennäköisesti ajettu kiviä pois. |
| metsakeskus.684010042 |
684 |
Kulju |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209821.59600000 |
6782967.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010042 |
Röykkiöt ovat kahdessa ryhmässä. Pohjoisimmat kaksi röykkiötä sijaitsevat Kodisjoen tiestä 100 m länteen ja Kuljun talosta 100 m luoteeseen matalalla kalliolla.
Itäisempi kiukaista (röykkiö 1) on pahasti pengottu. Sen koko on 16 x 9,3 m ja korkeus noin 2 m. Kiviä on pyöritetty joka puolelle. Keskustaan on kaivettu useita kuoppia, joihin on heitetty rojua. Tästä röykkiöstä noin 10 m länteen on röykkiö 2. Sen koko on 7,7 x 7 m. Korkeutta sillä on 0,6 m. Keskustaa on pengottu kallioon asti. Näkyvissä on suuri silmäkivi ja muutama tasasivuinen graniittipaasi sekä runsaasti hiekkakiveä.
Edellisistä röykkiöistä 300 m etelälounaaseen on kalliopaljastumalla neljän röykkiön ryhmä. Eteläisin röykkiö 3 on matala, noin 4 m halkaisijaltaan. Se on koottu päänkokoisista kivistä. Siinä ei ole kaivantoa keskellä. Röykkiön ympärillä on hajallaan muutamia isoja kiviä.
Edellisestä röykkiöstä noin 40 m koilliseen on iso korkea kiuas (röykkiö 4), jonka halkaisija on 10 m. Korkeutta sillä on 1,5 m. Röykkiössä on kuoppa keskellä. Tämän röykkiön luoteispuolella on matala, noin 2 m halkaisijaltaan oleva latomus (röykkiö 5).
Edellisistä röykkiöistä 100 m luoteeseen on kalliopaljastumalla pienistä kivistä kasattu, pahoin hajotettu röykkiö 6.
Vuoden 2014 inventoinnissa röykkiötä 6 ei enää löytynyt. Alueella havaittiin tuore metsäkoneen ura, joka viistosi kalloita, jolla röykkiöt sijaitsevat. Ilmeisesti röykkiö 6 on hävinnyt koneen ajettua pienen, erillisen kallionyppylän yli, jolla röykkiö on sijainnut. |
| metsakeskus.684010043 |
684 |
Aro |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209499.73000000 |
6782424.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010043 |
Röykkiöt ovat kahdessa ryhmässä. Pohjoisemmat röykkiöt ovat Pitkäjärven ja Salijärven välisessä maastossa, kalliolla, joka kohoaa Salijärvestä eteläkaakkoon.
Toisen, pohjoisemman röykkiön koko on 13,5 x 12,7 m. Se on 3 m korkea länsisyrjältä. Keskellä on kaksi aukkoa, joista toinen on metrin syvyinen. Edellisestä 15 m etelään on 13 x 11,8 m kooltaan oleva kiuas. Sen korkeus on 1,5 m. Keskellä on halkaisijaltaan 4 m:n syvennys. Kolmas röykkiö sijaitsee 400 m edellisistä kaakkoon, tien itäpuolella, kallion luoteisrinteessä. Röykkiö on soikea muodoltaan ja kooltaan 8 x 6,7 m. Korkeutta sillä on 0,4 m.
Röykkiöt tarkastettiin inventoinnissa 2014, ei muutoksia maankäytössä. Kaakkoisimman röykkiön koordinaatit mitattiin GPSllä. |
| metsakeskus.684010044 |
684 |
Uusimaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209591.00000000 |
6782007.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010044 |
Röykkiö sijaitsee Pitkäjärvestä 200 m itään, tien itäpuolella kallion luoteisrinteessä.
Röykkiö on muodoltaan säännöllinen, jollaiseksi se on koottu vuoden 1891 tutkimusten jälkeen. Sen halkaisija on 7,5 m. Reunat on ladottu pystysuoriksi ja metrin korkuisiksi. Laki on hieman kupera. Ulkosyrjällä kiertää suurista kivistä rakennettu matala reunus.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa ja GPS-paikannuksessa sen sijainti muuttui hieman. |
| metsakeskus.684010045 |
684 |
Vuorela |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210634.27700000 |
6782631.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010045 |
Röykkiö sijaitsee Kodisjoen tiestä 600 m itään ja Vuorelan talosta 300 m luoteeseen jyrkkärinteisen kallion länsikärjessä.
Röykkiön koko 7,8 x 7,4 m ja korkeutta sillä on 0,7 m. Sen keskustassa on laaja kallion pintan ulottuva syvennys. Kiviä on vieritetty alas rinnettä pitkin. |
| metsakeskus.684010046 |
684 |
Kallio I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
207432.57000000 |
6779872.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010046 |
Röykkiö sijaitsee Vermuntilan-Lahdenvainion tieltä Laurikkalan kautta Reelmäjärvelle vievän tien pohjoispuolella Laurikkalan talosta 250 m pohjoisluoteeseen. Paikka on mäen loivassa koillisrinteessä.
Röykkiön halkaisija on 9 m. Korkeutta sillä on 0,5 m. Röykkiö on ladottu suurehkoista kivistä, joiden joukossa on paljon hiekkakiveä. Röykkiö on sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.684010047 |
684 |
Salisuonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
207776.00000000 |
6780015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010047 |
Kohde sijaitsee lähellä Pyhärannan rajaa, Reelmäjärven länsipuolella kallioisella mäellä.
Muinaisjäännös käsittää yli 70 matalaa, turpeen peittämää röykkiötä, joista osa on hautaröykkiöitä. Osa röykkiöistä on pieniä, halkaisijaltaan 5 - 8 m ja ne on koottu kallion tai suurehkon kiven kupeeseen. Lisäksi paikalla on laajoja matalia kenttäkalmistoja. Röykkiöt ovat kolmena ryhmänä.
Kalmistosta on löydetty rannerengas, joka ajoittuu ajanlaskun vaihteeseen ja rautasirppi, joka on vanhemmalta roomalaisajalta. Röykkiöiden suuresta määrästä päätellen Salisuonmäen asutus lienee jatkunut vielä vanhemman roomalaisajan jälkeenkin.
Kohde on merkitty informaatiotauluilla. |
| metsakeskus.684010047 |
684 |
Salisuonmäki |
10002 |
12002 |
13033 |
11033 |
27014 |
207776.00000000 |
6780015.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010047 |
Kohde sijaitsee lähellä Pyhärannan rajaa, Reelmäjärven länsipuolella kallioisella mäellä.
Muinaisjäännös käsittää yli 70 matalaa, turpeen peittämää röykkiötä, joista osa on hautaröykkiöitä. Osa röykkiöistä on pieniä, halkaisijaltaan 5 - 8 m ja ne on koottu kallion tai suurehkon kiven kupeeseen. Lisäksi paikalla on laajoja matalia kenttäkalmistoja. Röykkiöt ovat kolmena ryhmänä.
Kalmistosta on löydetty rannerengas, joka ajoittuu ajanlaskun vaihteeseen ja rautasirppi, joka on vanhemmalta roomalaisajalta. Röykkiöiden suuresta määrästä päätellen Salisuonmäen asutus lienee jatkunut vielä vanhemman roomalaisajan jälkeenkin.
Kohde on merkitty informaatiotauluilla. |
| metsakeskus.684010048 |
684 |
Laurikkala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208025.33100000 |
6780047.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010048 |
Röykkiöt sijaitsevat Vermuntilan-Lahdenvainion tieltä Laurikkalan kautta Reelmäjärvelle vievän tien pohjoispuolella 650 m Laurikkalasta koilliseen ja 200 m länteen Reelmäjärvestä. Röykkiöt ovat kaakkoon viettävällä metsärinteellä noin 100 m Salisuonmäen röykkiöalueesta (nro 47) itään.
Kaakkoisin röykkiö on säännöllisen muotoinen, matala ja halkaisijaltaan 4m. Tästä noin 5 m luoteeseen on epäsäännöllisen muotoinen, läpimitaltaan 3-4 m oleva röykkiö. Edellisestä 20 m länsiluoteeseen on muodoltaan säännöllinen, laakea ja läpimitaltaan 6 m oleva röykkiö. Tästä 25 m länsiluoteeseen on 5 m halkaisijaltaan oleva röykkiö. Kaikki röykkiöt ovat sammaleen peittämiä kumpareita ja vaikeasti havaittavia. |
| metsakeskus.684010049 |
684 |
Lavi I |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
207980.35300000 |
6779559.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010049 |
Röykkiöt sijaitsevat Vermuntilan-Lahdenvainion tieltä Lavin kautta Reelmäjärvelle vievän tien pohjoispuolella 350 m Reelmäjärvestä lounaaseen. Paikka on pohjoiseen loivasti viettävällä kangasmaalla.
Röykkiöt ovat pääasiassa matalahkoja ja pyöreähköjä.
Niiden koot ovat 6x3,5x0,2 m, 8x3x0,2 m, 6x5 x0,2 m, 7,7x5,5 x0,2 m, 6x5 x0,2 m, 7x3,5x0,2 m, 5x3x0,2 m, 7,7x5 x0,3 m ja 4,5x 4x0,2 m. |
| metsakeskus.684010050 |
684 |
Lavi II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208236.24900000 |
6779606.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010050 |
Röykkiöt sijaitsevat Vermuntilan-Lahdenvainion tieltä Lavin kautta Reelmäjärvelle vievän tien molemmin puolin 150 m Reelmäjärven rannasta länteen. Paikka on kapealla järven rantaan ulottuvalla aluella. Pohjoispuolella on kallio ja lännessä Hylkalhon niitty.
Röykkiöiden koot ovat 5,5 x 5,5 x0,2 m, 7,5x7,5x0,2 m, 3,5x3,5x0,4 m, 5x4x0,2 m ja 9x8x0,4 m.
Yksi röykkiöistä on ladottu suurten kivien väliin ja yhdessä on silmäkivi. |
| metsakeskus.684010051 |
684 |
Uusi-Laivoranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208056.32100000 |
6779292.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010051 |
Röykkiöt sijaitsevat Vermuntilan-Lahdenvainion tieltä Lavin kautta Reelmäjärvelle vievän tien kaakkoispuolella, 700 m Lavin talosta koilliseen ja 100 m Pyhärannan rajasta länteen kallioisella mäellä.
Yksi röykkiöistä on etelään viettävällä rinteellä, muut tasaisella maalla.
Röykkiöiden koot ovat 5,3x5 x0,4 m, 7x6,3x0,3 m, 10x6,2x0,8 m, 7x6,5x0,2 m, 5x4x0,5 m ja 5x3,5x0,1 m. |
| metsakeskus.684010052 |
684 |
Lehtola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212171.64900000 |
6783505.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010052 |
Hiidenkiuas sijaitsee Nihattulan koulusta 2,5 km eteläkaakkoon Piilopirttiin veivän tien ja Manolaisniityn reunassa.
Röykkiö on kuivattua Isokumaraisjärveä ympäröivän peltoaukean länsilaidassa kohoavalla kumpareella.
Röykkiön koko on 8,5x8 m. Korkeutta sillä on metri. Keskellä on syvennys. Röykkiössä on isoista kivistä tehty reunakehä. |
| metsakeskus.684010053 |
684 |
Uola |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210431.30000000 |
6793532.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010053 |
Röykkiö sijaitsee Rauma-Pori pohjoispuolella, 200 m länsiluoteeseen Rauman ja Eurajoen rajamerkistä ja suurten voimajohtojen länsipuolella. Röykkiö on louhikkoisen kallion huipulla.
Röykkiö on tehty silmäkiven varaan. Röykkiön koko on 13x11,5 m ja korkeus on 1,2 m.
Vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin ja todettiin olevan aiemman kuvauksen mukaisessa kunnossa. Myös mäen rinteitä tarkastettiin tulevan voimalinjan vaikutusalueelta, mutta merkkejä muista muinaisjäännöksistä ei havaittu. |
| metsakeskus.684010054 |
684 |
Harju |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213407.14100000 |
6786446.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010054 |
Hiidenkiukaan pohja sijaitsee vanhan Lapin maantien laidassa, sen pohjoispuolella metsäisellä harjanteella.
Röykkiön nykyinen koko on 12,5x11,5 m. Keskusta on kokonaan poissa, jäljellä on parin metrin levyinen ympyränmuotoinen kivivalli, jonka korkeus on 0,5-0,8 m. |
| metsakeskus.684010055 |
684 |
Paavola |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208720.03300000 |
6784012.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010055 |
Röykkiö sijaitsee Kodisjoen tiestä länsipuolella kallion eteläreunalla.
Röykkiö on melkein kokonaan hävitetty. Siitä on jäljellä suuria kulmikkaita kiviä 6x6 m:n suuruisella alueella. |
| metsakeskus.684010056 |
684 |
Polvikallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
204791.64300000 |
6777441.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010056 |
Röykkiö sijaitsee Turku-Rauma tien länsipuolella, Taka-Lammille johtavasta tiestä 600 m pohjoiseen kalliolla.
Röykkiön koko on 7x6 m ja korkeus 0,8 m. |
| metsakeskus.684010057 |
684 |
Kappelinluhta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
203714.34700000 |
6791744.94900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010057 |
Röykkiöt sijaitsevat Rauman kaupungissa Syvärauman alueella moreenipohjaisella mäenrinteellä.
Röykkiöt ovat matalia, maansekaisia ja halkaisijaltaan 2-6 m. Korkeutta niilla on alle 0,5 m. Pohjanmuoto on pyöreä.
Osa röykkiöistä muistuttaa rautakautisia hautaröykkiöitä, mutta tutkituista neljästä röykkiöstä ei ole löydetty mitään hautaukseen viittaavaa. Niiden ajoitus on myös epävarma. Sijaintikorkeuden perusteella osa voisi olla aikaisintaan 800-luvulta AD, muut tätä nuorempia.
Alueelta on tutkittu myös peltoraunioita. |
| metsakeskus.684010058 |
684 |
Koivusalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
210532.28900000 |
6788620.32900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010058 |
Röykkiöt sijaitsevat Euran-Rauman maantien pohjoispuolella, Koivusalon tilan (kartassa Vahteristo) koillis- ja luoteispuolella. Eteläisempi röykkiö sijaitsee noin 150 m Euran-Rauma tiestä pohjoiseen ja 30 m luoteeseen Koivusalon tilasta rehevässä kuusi-ja koivuvaltaisessa metsässä. Röykkiöistä on puolet tuhoutunut tienteossa yhteydessä. Röykkiön halkisija on noin 6 m. Röykkiössä on ainakin neljä kiivkerrosta. Muodoltaan se on kumpumainen ja hieman pitkänomainen.
Pohjoisempi röykkiö sijaitsee noin 200 m tiestä pohjoiseen ja 60 m pohjoiskoilliseen Koivusalon tilasta jäkälää kasvavalla kallioalueella. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 3 m. Se on kivistä kasattu matala latomus, jossa on 1-2 kivikerrosta. |
| metsakeskus.684010059 |
684 |
Salijärvi I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209656.66400000 |
6782522.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010059 |
Röykkiöt sijaitsevat Kodisjoentien länsipuolella metsässä kalliopaljastumalla. Alue kohoaa ympäristöstään laskien länteen Salijärvelle ja pohjoiseen, peltoalueelle.
Eteläisin röykkiö on noin 40 m etelään sähkölinjan keskiosasta. Se on muodoltaan pyöreä ja kooltaan 6x6 m. Keskellä on painauma. Edellisestä röykkiöstä noin 80 m pohjoiseen on kolmen matalan latomuksen muodostama ryhmä kalliopohjalla. Röykkiöiden halkaisijat ovat 2-4 m. Kahta on hieman pengottu. |
| metsakeskus.684010060 |
684 |
Kalattila |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
203356.12300000 |
6797560.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010060 |
Röykkiöt sijaitsevat Rauman keskustasta pohjoiseen meren sisäsaaristossa Sorkanlahden länsipuolella Kalanttilan saaressa kangasmaastossa, lähellä rantaa.
Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreähköjä, matalia korkeudeltaan 30-40 cm ja halkaisijaltaan 3,2-8 m:iin. |
| metsakeskus.684010061 |
684 |
Vilovuorenkalliot |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
201379.01400000 |
6777594.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010061 |
Röykkiöt sijaitsevat Kulamaalta Taka-Lammille johtavan tien länsipuolella, Köyhäjärvestä noin kilometrin itään pohjois-etelä-suuntaisen kallion korkeimmalla kohdalla.
Röykkiöiden koot ovat 11x11x1,3 m, 17,5x14x0,6 m ja 9,5x7,3 mx1,5 m.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia alueen maankäytössä. |
| metsakeskus.684010062 |
684 |
Analho |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
200856.22400000 |
6777591.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010062 |
Röykkiöt sijaitsevat Köyhäjärvestä 500 m itään metsäisellä mäellä.
Röykkiöiden koot ovat 3x2,5x0,4 m, 4,5x3,5x0,3 m, 4x2,8x0,4 m ja 4x3,2x0,4 m. Röykkiöt ovat matalia ja voimakkaasti sammaloituneita. Niitä ei ole pengottu.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia. |
| metsakeskus.684010063 |
684 |
Nielu I |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
203391.20100000 |
6777951.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010063 |
Röykkiöt sijaitsevat Turku-Rauma tiestä 2,5 km länteen Kulamaalla Vilosuon koillispuolella kangasmaastossa.
Röykkiöiden koot ovat 7,5x3,5x0,3 m, 10,3x8,5x0,4 m, 6x3,8x0,4 m ja 5,5x3,3x0,3 m. Vain yhtä röykkiöistä on pengottu.
Röykkiöt ovat matalia ja sijaitsevat loivasti nousevan mäen päällä.
Paikalle tehtiin tarkastus 2021. Röykkiöiden paikkatieto tarkentui. |
| metsakeskus.684010064 |
684 |
Rihtmäenperkko I |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
204068.00000000 |
6776723.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010064 |
Röykkiö sijaitisee Turku-Rauma tien länsipuolella, Vilon sivutieltä 100 m pohjoiseen. Avokalliolla, entisestä hiekkakuopasta länteen.
Röykkiön koko on 8x8x0,6 m. Röykkiötä on pengottu. |
| metsakeskus.684010065 |
684 |
Rihtmäenperkko II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
204434.79200000 |
6776730.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010065 |
Röykkiöt sijaitsevat Turku-Rauma -tieltä erkanevasta Taka-Lammin tiestä pohjoiseen avokalliolla.
Eteläisemmän röykkiön koko on 4,5x3,8x0,2 m. Toisen, joka sijaitsee edellisestä 250 m koilliseen koko on 8,6x6,5x0,6m. |
| metsakeskus.684010066 |
684 |
Sianalho |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
205672.29100000 |
6777289.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010066 |
Röykkiöt sijaitsevat Turku-Rauma -tieltä erkanevasta Taka-Lammin tiestä 70 m länteen kangasmaastossa.
Röykkiöt ovat matalia, pääasiassa pyöreähköjä. Halkaisijat ovat 3-9 m:iin. Suurin osa röykkiöistä on koskemattomia. |
| metsakeskus.684010068 |
684 |
Palosuon kalliot I |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
204567.74200000 |
6775884.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010068 |
Röykkiöt sijaitsevat noin 200 m pohjoiseen Rauman ja Pyhärannan rajasta, Taka-Lammin tiestä 400-450 m itään.
Toinen röykkiö on kalliolla ja toinen kangasmaastossa. Röykkiöiden koot ovat 7x6x0,5 m ja 2x1,5x0,2 m. |
| metsakeskus.684010069 |
684 |
Pinoaronvuori II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
204519.75300000 |
6778089.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010069 |
Röykkiö sijaitsee 1,250 km länteen Turku-Rauma tiestä Pinaronvuori-nimisen kallioalueen itälaidalla, noin 150 m päässä luoteessa olevasta toisesta röykkiöstä ns."Pinoaron vareesta".
Röykkiön koko 4,5x2,5x0,3 m. |
| metsakeskus.684010070 |
684 |
Palosuon kalliot II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
204590.72700000 |
6776244.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010070 |
Röykkiöt sijaitsevat Taka-Lammin tiestä 350 m itään olevalla kalliolla.
Röykkiöiden koot ovat 4,5,x,3,5 x 0,7 m ja 3,9 x 3,3 x 0,4 m |
| metsakeskus.684010071 |
684 |
Köyhäjärvenoja |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
199700.67900000 |
6778582.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010071 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhärannan rajasta 200 m koilliseen Lölönsuon itäpuolella ja Köyhäjärvenojasta länteen NE-SW-suuntaisen kallion koillis- ja lounaisreunoilla.
Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreähköjä ja matalia.
Niiden koot ovat 4x3,5x0,3 m, 3,2x2,8x0,3 m, 5,3x4x0,3 m, 5,5x3,5x0,4 m, 3,5x2,7x0,2 m, 4,8x3x0,3 m, 4x3,5x0,4, 3x2,6x0,2 m ja 4x2,8x0,2 m. |
| metsakeskus.684010072 |
684 |
Kahonsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
207554.53700000 |
6776021.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010072 |
Röykkiöt sijaitsevat Turku-Rauma tiestä 1,1 km itään lähellä Pyhärannan rajaa Kiimassuon kaakkoispuolella olevalla kalliolla.
Röykkiöt ovat matalia ja pyöreähköjä. Niiden koot ovat 6x6x0,2 m, 6x6x0,2 m, 7,5x6,5x 0,3 m, 6,5x6x0,2 m, 9x4x0,2 m, 4x3x0,2 m, 8x6x0,2 m, 8,4x7,5x0,2 m, 8,2x6,7x0,5 m ja 5x5x0,2 m, |
| metsakeskus.684010073 |
684 |
Riihenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
206246.05900000 |
6776756.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010073 |
Röykkiöt sijaitsevat Turku-Rauma tiestä 10-200 m länteen kolmessa ryhmässä Kurkisuon kaakkoispuolella kangasmaastossa.
Ryhmä 1 (4-5 röykkiötä) sijaitsee heti tien länsipuolella, ryhmä 2 (3 röykkiötä) 70-100 m länteen tiestä ja ryhmä 3 (1-2 röykkiötä) sijaitsee 200 m länteen tiestä ja 330 m koilliseen ryhmästä 1.
|
| metsakeskus.684010074 |
684 |
Kiimansuon kalliot I |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
207147.69800000 |
6776659.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010074 |
Röykkiöt sijaitsevat 800 m itään Turku-Rauma tiestä Kiimasuon koillispuolella olevalla avokalliolla.
Niiden koot ovat 4,2x3,8x0,2 m, 2,7x2,6x0,3 m, 4,6x3,8x0,4 m, 7x5,3x0,4 m ja 3,6x2,8x 0,1 m. |
| metsakeskus.684010075 |
684 |
Kiimansuon kalliot II |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
207211.67300000 |
6776877.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010075 |
Röykkiöt sijaitsevat Turku-Rauma tiestä noin kilometrin itään, Kiimasuosta 600 m koilliseen olevalla avokalliolla.
Röykkiöt ovat erikokoisia, pääasiassa muodoltaan pyöreähköjä ja matalia. Niiden halkaisijat ovat 3,2 - 11,2 m:iin |
| metsakeskus.684010076 |
684 |
Pihalan kaho |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
207787.44300000 |
6776915.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010076 |
Röykkiöt sijaitsevat Turku - Rauma tiestä 1,5 km itään ja 500 m länteen Pyhärannan rajasta kallioalueen kaakkoisrinteellä.
Röykkiöt ovat muodoltaan pääasiassa pyöreähköjä ja matalia. Niiden halkaisijat ovat 3-9 m:iin ja korkeus on 0,2 m kaikilla röykkiöillä yhtä lukuunottamatta. Sen kokeus on 0,5 m. |
| metsakeskus.684010077 |
684 |
Lehtola I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
208067.32900000 |
6776750.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010077 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhärannan rajasta 350 m länteen ja Lahdenvainio-Ihode tiestä 600 m länteen kallion luoteis-pohjoisrinteellä. Paikka on 200 m Lehtolan talosta pohjoiseen.
Röykkiöiden koot ovat 3,7x3x0,2 m ja 5x4x0,2 m. Ne ovat muodoltaan pyöreitä ja matalia |
| metsakeskus.684010078 |
684 |
Lehtola 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208300.24000000 |
6776586.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010078 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhärannan rajasta 100 m länteen ja Lahdenvainio-Ihode tiestä noin 400 m länteen luode-kaakkosuuntaisen kalliomäen itäosassa, metsässä, loivassa rinteessä. Paikka on 200 m itäkoilliseen Lehtolan talosta.
Röykkiöiden koot ovat 5,5x4,5x0,1 m, 4,5x3,5x0,2 m, 8,7x4x0,2 m, 7,5x5,2x0,2 m, 8x6x 0,4 m, 8,5x6x0,2 m, 7,3x5x0,2 m, 9,4x6,2x0,2 m, 8,5x6x1 m ja 8x5,5x0,2 m. |
| metsakeskus.684010079 |
684 |
Lehtola 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
207976.36700000 |
6776566.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010079 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhärannan kunnan rajasta 400 m länteen, Lahdenranta-Ihode -tiestä 750 m länteen loivalla mäenrinteellä, metsässä. Paikka on Lehtolan talosta 60 m luoteeseen.
Röykkiöiden koot ovat 5,8x5,3x0,2 m, 6x5,3x0,2 m, 2,6x2x0,2 m ja 5x4,5x0,2 m. Röykkiöit ovat muodoltaan pyöreitä ja matalia. |
| metsakeskus.684010080 |
684 |
Kaho I |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
207620.51400000 |
6776840.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010080 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyhärannan rajasta 700 m länteen, Lahdenvainon tiestä noin kilometrin länteen matalalla kalliomäellä.
Röykkiöiden koot ovat 6x5x0,2 m, 4x3,5x0,2 m, 5x4,5x0,2 m ja 5,5x5x0,4 m.
Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreitä ja yhtä lukuun ottamatta matalia. |
| metsakeskus.684010081 |
684 |
Kaho II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
207496.56200000 |
6776479.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010081 |
Röykkiöt sijaitsevat Rauma-Turku-tiestä 1,2 km itään ja Kiimasuosta 600 m koilliseen, kahtena ryhmänä matalalla kalliolla.
Niiden koot ovat 11x7 m, 4x3 m, 5,5x5,5 m, 5x5 m ja 6,5x6,6 m. |
| metsakeskus.684010082 |
684 |
Kalliola |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
202840.00000000 |
6782740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010082 |
Röykkiöt sijaitsevat Unajanlahdesta 800 m kaakkoon, Kalliolan talosta 200 m koilliseen, kalliolla, tieleikkauksen vieressä.
Niiden koot ovat 4x3,5 m ja 4,5x3,5 m.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Koordinaatit on korjattu. |
| metsakeskus.684010083 |
684 |
Kapasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
203347.20300000 |
6782166.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010083 |
Röykkiö sijaitsee Rauma-Turku-tiestä 800 m länteen, Pahnan talosta 200 m pohjoiseen, pienellä, matalalla kalliolla, joka kohoaa ympäristöstään vain metrin.
Röykkiön koko on 4,6x4 m. |
| metsakeskus.684010084 |
684 |
Poraoja |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
205728.24100000 |
6782900.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010084 |
Röykkiö sijaitsee Poraojasta itään, pienen avokallion harjanteen kaakkoisreunassa.
Röykkiön koko on 6,7x5 m. |
| metsakeskus.684010085 |
684 |
Asojärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
205317.00000000 |
6780826.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010085 |
Röykkiö sijaitsee Rauma-Turku-tiestä 1 km itään ja soistuneesta Asojärvestä 150 m länsiluoteeseen, kallioalueen koillisrinteellä.
Röykkiön koko on 4,5x3,5 m.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia maankäytössä. Kohteen koordinaatit korjattiin. |
| metsakeskus.684010086 |
684 |
Kapasaarenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
202859.39200000 |
6783427.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010086 |
Röykkiöt sijaitsevat Unajanlahdesta 300 m kaakkoon, kalliorinteen kaakkoisosassa.
Niiden halkaisijat vaihtelevat 3,5-7,5 m.
Tarkastuksessa syksyllä 2014 röykkiöitä ei koordinaattien ilmoittamasta paikasta löydetty. Alueella oli kuitenkin runsaasti hakkuutähdettä ja maaston havainnointi oli vaikeaa. |
| metsakeskus.684010087 |
684 |
Rahke |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
203467.14500000 |
6784566.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010087 |
Röykkiöt sijaitsevat Unajanlahden itäpäästä 400 m ja Rahkejärvestä 100 m koilliseen, kahden pellon välissä olevan metsäisen harjanteen länsipäässä.
Niiden halkaisijat vaihtelevat 3,3-7 m. |
| metsakeskus.684010088 |
684 |
Uusi-Asmi I |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
205685.27300000 |
6779370.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010088 |
Röykkiö (t) sijaitsee Vermuntilan koulun urheiluhallin luoteisnurkasta noin 40 m luoteeseen, moreeniharjanteella.
Vuoden 2005 inventoinnissa löydettiin paikalta vain yksi vaurioitunut röykkiö hakkuualueelta. Se vaikuttaa peltoröykkiöltä. |
| metsakeskus.684010090 |
684 |
Lehtisten haka |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
205640.22100000 |
6794636.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010090 |
Röykkiöt sijaitsevat Haapasaareen johtavasta tiestä 60 m etelään, Myllysalmesta 350 m luoteeseen, metsäisessä mäen rinteessä.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 3-9 m. |
| metsakeskus.684010092 |
684 |
Marjasalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213465.12000000 |
6786973.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010092 |
Röykkiö sijaitsee Rauma-Lappi -tiestä 100 m etelään, kunnan rajasta 300 m länteen ja Marjasalon talosta 450 m koilliseen avokalliolla. Röykkiön koko on 5x3 m.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2022, ei muutoksia tietoihin. |
| metsakeskus.684010093 |
684 |
Kuusisto II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
212138.65500000 |
6786201.31400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010093 |
Röykkiöt sijaitsevat Nihattulan koulusta noin kilometrin koilliseen, Kuusiston talosta 300 m luoteeseen, kallion kumpareella.
Niiden koot ovat 9x9 m, 7,5x5,5 m ja 7,5x7 m. |
| metsakeskus.684010094 |
684 |
Kuusisto III |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
212376.55700000 |
6786490.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010094 |
Röykkiö sijaitsee Nihattulan koulusta 1,4 km koilliseen, Kuusiston talosta 580 m pohjoiskoilliseen, matalan kallion koillispäässä.
Sen koko on 8x7 m.
Inventoinnissa 2023 todettiin, että röykkiö on kaivettu kokonaan auki siten, että sen toisessa päässä on "sisäänkäynti". Reunakehä on ladottu laakakivistä. Röykkiön pinta on ehjillä sivuilla koskematon. Ympäristössä ei ole irtokiviä, joten kiviä todennäköisesti kuljetettu muualle. |
| metsakeskus.684010095 |
684 |
Hongisto II |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213374.16100000 |
6786087.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010095 |
Röykkiöt sijaitsevat vanhasta Lapin tiestä noin kilometrin etelään, Kollan koululta 2,5 km kaakkoon, pienellä metsäisellä kalliokumpareella kahtena ryhmänä.
Toisen, pohjoisemman ryhmän muodostaa yksi hiidenkiuas, jonka koko on 24x10 m. Edellisestä noin 200 m lounaaseen on kaksi röykkiötä. Niistä läntisempi sijaitsee kalliojyrkänteen reunalla. Se on halkaisijaltaan 8 m ja korkeutta sillä on 1,5 m. Se on muodoltaan pyöreä ja kekomainen ja lähes ehjä. Maapohjan muokkauksessa on koillisreunaa hiukan kolhittu ja jokunen kivi on siirtynyt paikaltaan.
Edellisestä 5 m itään on toinen hiidenkiuas, halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan noin metrin. Muodoltaan se on pyöreä ja sitäkin on hieman rouhaistu maapohjan muokkauksessa. |
| metsakeskus.684010096 |
684 |
Monnanjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
206665.85100000 |
6786242.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010096 |
Röykkiöt sijaitsevat kallioalueen kaakkoislaidalla, Monnan kirkosta noin 200 m pohjoiskoilliseen ja Monnajärvestä 150 m kaakkoon.
Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 2,5-10,5 m.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Ei muutoksia. |
| metsakeskus.684010098 |
684 |
Helistö II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
206906.00000000 |
6787316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010098 |
Inventointi 1983: Röykkiöt (11 kpl) sijaitsevat Helistönsuosta 400 m ja Helistön talosta 150 m luoteeseen, kallioalueen kaakkoislaidalla, metsässä.
Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 4,5-8,7 m.
Inventoinneissa 2009 ja 2019 Helistö II kohteesta ei löydetty aiemmin mainittuja 11 röykkiötä. Maasto alueella on lähinnä paljasta kalliota, jossa kasvaa harvakseltaan metsää, pääasiassa mäntyä. Havainnointiolosuhteet olivat hyvät. Vaihtoehdoiksi jää joko koordinaattien syöttövirhe muinaisjäännösrekisteriä täytettäessä tai se, että kohde on myöhemmin kokonaan tuhoutunut. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan havaittu suurempia kivikasoja tai muuta kohteen tuhoutumiseen viittaavaa.
Lähin röykkiömäinen kohde, joka löydettiin sijaitsee voimalinjan itäpuolella koordinaattien ilmoittamassa paikassa. V. inventoinnissa 2009 paikallistettu röykkiömäinen kohde sijaitsee kallionyppylän korkeimman kohdan kaakkoispuolella ja on kooltaan 3x4x0,4m. Röykkiö on hyvin epämääräinen ja saattaa olla myös luontainen. |
| metsakeskus.684010099 |
684 |
Vainio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
211206.03300000 |
6785784.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010099 |
Röykkiö sijaitsee Vainion talosta 100 m pohjoiseen, pienen kallioalueen eteläreunassa.
Sen koko on 8x7,5 m.
Inventoinnissa 2023 ei havaittu muutoksia kohteella. |
| metsakeskus.684010100 |
684 |
Päträmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
211735.82400000 |
6785039.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010100 |
Röykkiö sijaitsee Nihattulan koulusta 650 m kaakkoon, Kylänpään talosta 250 m itään. jyrkän kallioylänteen luoteisreunalla.
Sen koko on 2,8x2,5 m.
Inventoinnissa 2023 kohteella ei havaittu muutoksia. |
| metsakeskus.684010102 |
684 |
Niemenmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208067.30900000 |
6781049.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010102 |
Röykkiöt sijaitsevat Meri-Pitkäjärvestä 400 m ja Niemenmaan talosta 150 m itään, kallioalueen eteläreunalla.
Niiden koot ovat 6,5x6,2 m, 8,8x7 m, 5,6x5,3 m, 8x7,3 m. |
| metsakeskus.684010103 |
684 |
Pitkäjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208911.97400000 |
6781494.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010103 |
Röykkiö sijaitsee Pitkäjärven etelärannalla, metsämaastossa.
Röykkiön koko on 7,9x4,7 m.
Kohdetta ei löytynyt tarkastuksessa 2013. |
| metsakeskus.684010104 |
684 |
Röyskänkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
206483.00000000 |
6781576.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010104 |
Röykkiöt sijaitsevat suoalueiden keskellä olevalla metsäisellä kalliomäellä Soukaisista johtavan tien länsipuolella
Röykkiöiden koot ovat 9,4x8,6x0,7m, 5,2x5x0,7 m ja 2,7x2,4x0,3 m.
(P: 6781651 I:206568)
Vuoden 2013 inventoinnissa olemassa olevilla sijaintitiedoilla ei löytynyt röykkiöitä. Läheiset kallionyppylät käytiin läpi.
Sen sijaan Röyskänkallion laeltä löytyi pieni, suorakaiteen muotoinen latomus, kooltaan 4x1,5 m. Siinä on vain pari kerrosta kiviä jäljellä. Kivet ovat suurimmaksi osaksi punaista hiekkakivilaakaa. |
| metsakeskus.684010105 |
684 |
Isosuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208546.11700000 |
6781759.07300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010105 |
Röykkiöt sijaitsevat Pitkäjärvesta noin 200 m länteen, kallioalueen pohjoisreunalla.
Niiden halkaisijat ovat 4,5-7,1 m. |
| metsakeskus.684010106 |
684 |
Särklampi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
206514.93600000 |
6781101.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010106 |
Röykkiöt sijaitsevat Särklammesta 200-300 m koilliseen, kallionnyppylöillä.
Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 4,6-9,7 m.
Vuoden 2013 inventoinnissa ei havaittu muutoksia alueen maankäytössä. |
| metsakeskus.684010107 |
684 |
Lunninkulma I |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
206919.76900000 |
6781025.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010107 |
Röykkiö sijaitsee Meri-Pitkäjärvestä 200 m länteen, Vahalan talosta 200 m pohjoiseen, tien vieressä, pienellä kallionkumpareella.
Sen koko 7,7x7,2 m. |
| metsakeskus.684010109 |
684 |
Vuorentausta 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
209537.00000000 |
6788915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010109 |
Röykkiöt sijaitsevat Rauma-Lappi-tien eteläpuolella.
Pohjoisin röykkiö sijaitsee Uotila-Kolla -tiestä 30 m etelään pienellä kallioalueella. Paikalla on saattanut olla kaksi röykkiötä, joiden kivet on levitetty ympäriinsä. Röykkiön koko on 13x5 m. Röykkiö on sammaloitunut. Päällä kasvaa kuusi ja mänty. Edellä mainitusta lounaaseen on toinen röykkiö avokalliolla. Sen koko on 11x6 m. Röykkiön kiviä on levitelty ympäriinsä. Edellisestä röykkiöstä 100 m pohjoiseen on kolmas röykkiö avokalliolla, sen korkeimmalla kohdalla. Röykkiön halkaisija on 5 m. Röykkiöiden itä- ja koillispuolella on asuinpaikaksi sopivaa maastoa. |
| metsakeskus.684010110 |
684 |
Paavola |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208539.11000000 |
6783980.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010110 |
Vuonna 1983 tarkastetut yhdeksän röykkiötä sijaitsevat Kodisjoelle johtavasta uudesta tiestä 100 m pohjoiseen, osittain kalliolla, osittain kangasmaastossa. Niiden halkaisijat vaihtelevat 3-10,4 m.
Edellä mainittuja röykkiöitä ei havaittu vuoden 2022 tarkastuksessa. Sen sijaan kallioalueen pohjoisrinteen alapuolelta havaittiin aikaisemmin tuntematon suorakulmainen latomus tai valli. Vallin leveys on n. 1 m, korkeus 50 cm ja pituus arviolta 6 m. Kivet ovat suurehkoja ja mahdollisesti lohkottuja. Sijainnin perusteella kyseessä saattaa olla raivausröykkiö. |
| metsakeskus.684010111 |
684 |
Kituhaka |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
207411.00000000 |
6785473.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010111 |
Röykkiöt sijaitsevat Nihattulasta Raumalle johtavasta tiestä 300 m pohjoiseen, Monnan kirkosta kilometrin kaakkoon, peltojen välisellä kalliokumpareella Ojanteentien varressa.
Tarkemmat kuvaukset alakohteissa. |
| metsakeskus.684010112 |
684 |
Rajamaa II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
210180.00000000 |
6785229.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010112 |
Vuoden 1983 inventoinnin perusteella osa röykkiöistä sijaitsee avokalliolla, osa kangasmaastossa, 300 m etelään. Röykkiöiden koot ovat 6,1x4,4 m, 5,5x5,5 m, 6,5x6,5 m ja 4,5x4,5.
Vuoden 2022 tarkastuksessa alueelta havaittiin vain yksi kalliolla sijaitseva röykkiö, jonka läpimitta on 6m ja korkeus 70cm. |
| metsakeskus.684010113 |
684 |
Rajasuonkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
210826.20000000 |
6782173.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010113 |
Röykkiö sijaitsee Kodisjoen tiestä 700 m itään, kalliolla.
Röykkiön koko on 5x4,8 m. |
| metsakeskus.684010114 |
684 |
Keinu |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
209707.64500000 |
6783149.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010114 |
Röykkiö sijaitsee Keinun talosta 120 m koilliseen Kodisjoentien pohjoispuolella, kangasmaastossa mäenkumpareella.
Röykkiön koko on 5,7x5,5 m. |
| metsakeskus.684010115 |
684 |
Rajamaa III |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
210067.48800000 |
6785205.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010115 |
Vuoden 1983 inventoinnissa havaittiin kaksi kangasmaastossa, lähellä tietä sijainnutta röykkiötä, joista toinen on kooltaan 2,5x14,7 m ja toisen koko ei ole tiedossa. Vuoden 2022 tarkastuksessa röykkiöitä ei havaittu maastossa, mutta aivan muinaisjäännösalueen reunaan oli läjitetty runsaasti maata ja suuria kiviä.
Edellisten sijaan vuoden 2022 tarkastuksessa havaittiin noin sadan metrin päässä pohjoisessa kaksi mahdollista uutta matalaa röykkiötä, joista läntisemmän päältä oli ajettu metsäkoneella, jolloin kiveystä on paljastunut. Röykkiöt ovat läpimitaltaan 2-3 m. |
| metsakeskus.684010116 |
684 |
Mäkelä 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
207282.00000000 |
6785172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010116 |
Röykkiö sijaitsee Kodisjoelta Raumalle johtavan tien pohjoispuolella, Mäkelän talosta 200 m itäkaakkoon, kangasmaastossa lähellä tien reunaa.
Röykkiön koko on 6,4x5,7 m.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä. Koordinaatit muuttuivat GPS-paikannuksessa. |
| metsakeskus.684010117 |
684 |
Leilisuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
210162.45800000 |
6783509.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010117 |
Röykkiö sijaitsee vanhasta Kodisjoen tiestä 500 m itään, Leilisuon pohjoispuolella, kangasmaastossa.
Röykkiön koko on 4x11,5 m. |
| metsakeskus.684010118 |
684 |
Lehtola |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
209716.63600000 |
6783642.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010118 |
Röykkiö sijaitsee Kodisjoentien itäpuolella, Lehtolan talosta eteläkaakkoon, kangasmaastossa?
Röykkiön koko on 8x6,5 m. |
| metsakeskus.684010119 |
684 |
Reelmäjärvi I |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
207658.48000000 |
6780313.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010119 |
Röykkiö sijaitsee Reelmäjärvestä 200 m länteen, havumetsässä.
Röykkiön koko on 4,9x4,3x0,5 m. |
| metsakeskus.684010120 |
684 |
Reelmäjärvi II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
207841.40700000 |
6780557.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010120 |
Röykkiö sijaitsee Reelmäjärven luoteisosasta 100 m länteen, pienen kallion korkeimmalla kohdalla.
Röykkiön koko on 4,9x3,3x0,3m |
| metsakeskus.684010121 |
684 |
Röömärinoja |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
210204.38900000 |
6794558.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010121 |
Inventointi 1984: Röykkiöt sijaitsevat Rauma-Pori-tiestä noin kilometrin luoteeseen, voimajohtojen alla, Eurajoen ja Rauman välisellä rajalla. Paikka on peltojen välisellä matalalla kalliolla, Röömärinojan pohjoispuolella.
Niiden koot ovat 9,5x5 m, 9,5x4 m, 14,5x4,8 m ja 5,3x4 m.
Inventointi 2011: Jo aikaisemmin ilmeisesti paikallistettujen 4 röykkiön (kaakkoinen ryhmä) lisäksi löydettiin useita uusia röykkiöitä (luoteinen ryhmä). Röykkiöiden lisäksi alueella havaittiin kiuasmainen tulisijan jäännös sekä kaksi rakennuksen perustaa. Röykkiöt vaikuttavatkin viljelysmaan raivauksessa syntyneiltä ja liittynevät rakennuksenjäännöksiin.
Röykkiöiden paikkatiedot kts. alakohteet |
| metsakeskus.684010122 |
684 |
Kunnan-Tuomisto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210584.25200000 |
6791810.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010122 |
Röykkiöt sijaitsevat itä-länsisuuntaisella kalliolla, sen länsi- itä- ja pohjoispuolella.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 4-8 m. Vuoden 1997 tarkastuksessa ei paikalta kuitenkaan havaittu röykkiöryhmää. Lähistöltä, voimajohdon alta pienen kalliopaljastuman vierestä todettiin kiviröykkiö. Se on pinnaltaan kupera, kooltaan 5-7 x 4,4 m ja korkeutta sillä on 0,3 m. (Röykkiö 4)
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin voimajohtolinjan alla kalliopohjalla lisäksi kolme röykkiötä (kts. alakohteet). Röykkiöiden itäpuolella maasto on hyvin kivikkoista, kallion päällä on luonnonkivikkoa,jota on raivattu seltä täältä.
Inventoinnissa 2016 röykkiöiden tilanne todettiin muuttumattomaksi. Röykkiöiden havaitsemista ja tulkintaa haittaa voimalinjan alta raivattu ja alueelle kasattu vesakko. |
| metsakeskus.684010123 |
684 |
Tauro I |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
209346.00000000 |
6790827.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010123 |
Röykkiö sijaitsee ampumaradalle ja moottoriradalle johtavalta tieltä 500 m etelään, voimajohdoista noin 300 m pohjoiseen, kallioalueella. Paikka on lounaaseen viettävän rinteen päällä olevalla tasanteella. Röykkiö on rakennettu asuinpaikalle. Tehdystä koekuopasta on löydetty keramiikkaa ja palanutta luuta. Alueella on tehty yli parikymmentä vuotta sitten metsänpohjanmuokkaus. Maaperä paikalla on hietaa.
Aikaisemman tiedon mukaan kohde Tauro I käsitti kolme röykkiötä. Niitä ei kuitenkaan löydetty koordinaattien osoittamasta paikasta vuoden 2009 inventoinnissa.
Inventoinnissa 2024 edellä kuvatun röykkiön 1 koillispuolelta löydettiin uusi röykkiö ja pohjoispuolelta kolme uutta röykkiötä/rakennetta, kts. alakohteet. Lisäksi kohteeseen liitettiin n. 170 m edellisistä itään sijaitseva maantasainen röykkiö 6. |
| metsakeskus.684010124 |
684 |
Jaakonkuru |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
209768.58000000 |
6791351.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010124 |
Röykkiö sijaitsee tien ja moottorirata-alueen välissä olevalla avokalliolla.
Sen koko on 5,5x5,5 m ja siinä on useita kivikerroksia.
Kysymyksessä voi olla myös kaksi yhteen kasattua kiveystä. Eteläisempi kiveys on pienempi ja sen halkaisija on 2,5 m.
Paikalla on muinaisjäännöskyltti. |
| metsakeskus.684010126 |
684 |
Tauro II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
210018.00000000 |
6790953.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010126 |
Kuivassuontien kaakkoispuolella sijaitseva röykkiöalue. Inventoinnissa löydetty kolme röykkiötä. Ne ovat kaikki vahingoittuneet maaperän laikutuksessa. Röykkiöt ovat harjanteen laella. Paikka sopisi myös asuinpaikaksi. Maanpinnalla ei havaittu löytöjä. Maaperä on moreenia.
Vuoden 2012 inventoinnissa tien kaakkoispuoliselta alueelta, sen koillislaidalta, löydettiin yksi uusi röykkiö. Sekin on jonkin verran hajonnut metsänuudistuksessa.
Inventoinnissa 2024 rinteen alaosasta läheltä Kairassuota löydettiin vielä 3 matalaa röykkiötä. |
| metsakeskus.684010127 |
684 |
Talviperkko |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
211058.00000000 |
6790677.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010127 |
Röykkiöt sijaitsevat Hevossuon lounaispuolella, Ruoholan talosta 350 m koilliseen, kalliolla ja kangasmaastossa.
Niiden koot ovat 5x5 m,8x7 m, 5,5x5 m ja 6,3x3,3 m.
Vuoden 2016 inventoinnissa löydettiin kolme röykkiötä. Röykkiöiden väliseen maastoon tehtiin koepistoja, joissa ei havaittu mitään erikoista. Kohteen koordinaatit ovat muuttuneet! |
| metsakeskus.684010128 |
684 |
Suikilanmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
210702.21000000 |
6790030.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010128 |
Röykkiöt sijaitsevat Hevossuosta 800 m lounaaseen, Ruoholan talosta 500 m etelään, kangasmaastossa.
Niiden halkaisijat vaihtelevat 3,4-5,6 m.
Vuoden 2016 inventoinnissa kohdetta ei nykyisillä sijaintitiedoilla löydetty. |
| metsakeskus.684010130 |
684 |
Suikilanmaa II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
210242.39500000 |
6789842.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010130 |
Röykkiöt sijaitsevat Hevossuosta 1,3 km luoteeseen, kallioalueen eteläreunalla.
Röykkiöiden koot ovat 4,2x2,7 m, 4,7x4,3 m, 3,8x2,8 m, 3,9x3 m.
Vuoden 2016 inventoinnin yhteydessä kohdetta ei tarkastettu. |
| metsakeskus.684010131 |
684 |
Lautassuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
209087.85600000 |
6790049.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010131 |
Röykkiö sijaitsee Kuivassuon teollisuusalueen eteläpuolella, Lautassuosta länteen, kalliolla.
Sen koko on 5,2x4,6 m. |
| metsakeskus.684010132 |
684 |
Nielu II |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208533.00000000 |
6791260.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010132 |
Röykkiö sijaitsee Impivaaran kylässä, radasta 350 m etelään, peltojen ympäröimällä kalliokumpareella.
Sen koko on 10,5x8,5 m. Korkeus on metrin. Röykkiötä on kaiveltu keskeltä ja siinä on reunoilla vallit. Kallion päällä kulkee endurorata.
Kallion lounaispuolella peltojen välissä on kiveys, johon on eri aikoina kasattu kiviä. Topografian perusteella röykkiö ei vaikuta esihistorialliselta, vaikka sen ydin muistuttaa pronssikautista röykkiötä.
Inventoinnissa 2024 röykkiöstä 1 noin 100 m koilliseen havaittiin matala latomus, röykkiö 2. |
| metsakeskus.684010133 |
684 |
Tauro III |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
209425.72100000 |
6790688.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010133 |
Muinaisjäännösalue, joka käsittää asuinpaikan ja röykkiöitä sijaitsee Kuivassuon teollisuusalueelle vievän tien pohjoispuolella, noin 100 m tiestä pellon länsipäässä, kallion nyppylöillä. Röykkiöitä on yhteensä viisi.
Röykkiöiden läheisyydestä ainakin kahdesta kohtaa löytyi merkkejä asuinpaikasta.
Kohde lienee sijainnut muinaislahden perukassa. |
| metsakeskus.684010133 |
684 |
Tauro III |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
209425.72100000 |
6790688.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010133 |
Muinaisjäännösalue, joka käsittää asuinpaikan ja röykkiöitä sijaitsee Kuivassuon teollisuusalueelle vievän tien pohjoispuolella, noin 100 m tiestä pellon länsipäässä, kallion nyppylöillä. Röykkiöitä on yhteensä viisi.
Röykkiöiden läheisyydestä ainakin kahdesta kohtaa löytyi merkkejä asuinpaikasta.
Kohde lienee sijainnut muinaislahden perukassa. |
| metsakeskus.684010134 |
684 |
Karenius |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
210801.16800000 |
6790886.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010134 |
Röykkiöt sijaitsevat Hevossuosta 400 m länteen ja Ruoholan talosta 400 m pohjoiseen, kangasmaastossa ja avokalliolla.
Niiden koot ovat 4,6x4,5 m, 3,9x3,6 m ja 5x5 m |
| metsakeskus.684010135 |
684 |
Tuomisto |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208045.27900000 |
6790637.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010135 |
Röykkiö sijaitsee Rauma-Lappi tiestä 600 m pohjoiseen, Kolmiladon talosta 540 itään, kangasmaastossa.
Sen koko on 6x5,5 m. |
| metsakeskus.684010136 |
684 |
Tauro IV |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
209548.00000000 |
6791094.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010136 |
Röykkiö sijaitsee moottoriradasta 200 m etelään, Jaakonkurun ja Tauron peltojen välissä pienellä kallionyppylällä.
Sen koko on 5,7x5,4 m ja korkeus noin metrin. Kivien joukossa on suuria puolimetrisiä kiviä. Röykkiön päällä on pystyssä rajamerkki. Paikka sijaitsee nykyisellä rajalla - rajapyykki?
Tauro II:sta siirretyt röykkiöt:
Röykkiöt sijaitsevat moottoriradasta 400 m kaakkoon, Kuivassuon teollisuusalueen läpi tulevan tien länsipuolella, kangasmaastossa, Tauron pellon pohjoispuolella, etelään viettävässä rinteessä. Alueen maapohjaa on muokattu metsänuudistustöissä parikymmentä vuotta sitten.
Alinna rinteessä oleva röykkiö (röykkiö 1), noin 4 m halkaisijaltaan ja 0,3 m korkeudeltaan oleva röykkiö on parhaiten säilynyt. Kolme muuta alueen röykkiötä ovat matalia, kasvillisuuden peittämiä maantasaisia kiveyksiä. Halkaisijat ovat parista metristä neljään metriin. Alueen pohjoislaidalla on epämääräinen, laajudeltaan 5 m oleva kiveys, jota metsäkone on ruhjonut. Maaperä on kivistä moreenia. |
| metsakeskus.684010138 |
684 |
Ympyriäinensuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
211082.00000000 |
6790787.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010138 |
Röykkiö sijaitsee kangasmaastossa.
Sen koko on 5,7x5,2 m. Röykkiön sijainnissa on epäselvää.
Vuoden 2011 inventoinnissa kohde tarkastettiin. Aikaisempi koordinaattipiste osuu Hevossuon jäteaseman portilta etelään menevälle tielle. N. 40 m pisteestä etelään jätealueen pohjoisreunalla olevassa maaleikkauksessa havaittiin maantasainen kivilatomus, joka on rikkoutunut, kun jätealueen pintamaata on poistettu. Kiveys on ilmeisesti ollut pyöreä, halk. n. 4 m. Röykkiöstä on jäljellä noin puolet.
Inventoinnissa 2016 otettin koordinaatit läjitysalueen pohjoispuolisen ojan profiilissa näkyneestä kivirakenteesta. Ei muita muutoksia edellisiin tietoihin. Ojan profiilia ja kohteen ympäristöä koepistoin tarkasteltaessa mitään muihin muinaisjäännöksiin viittaavaa ei todettu. |
| metsakeskus.684010139 |
684 |
Kallio II |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
207032.73200000 |
6779626.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010139 |
Asuinpaikka sijaitsee Pitkäjärven ja Laurikkalan kallioiden välissä metsämaastossa, sorakumpareella, jonka halkaisija on noin 12 m.
Kulttuurikerroksessa oli kiveyksiä ja nokimaakuoppia. Löydöyt paikalta ovat Morby-keramiikkaa, kvartsi- ja porfyriitti-iskoksia. |
| metsakeskus.684010140 |
684 |
Paavalinaro |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
206310.03700000 |
6776357.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010140 |
Valtatie 8 varressa, 30 m tiestä länteen, pellon reunassa pienellä kalliokumpareella on kuusi röykkiötä, joista kaksi on todennäköisesti rautakautista röykkiötä, kolme epämääräisempää röykkiötä ja pitkänomainen kiveys.
Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreähköjä. Selvästi havaittavat ovat mitoiltaan 2x3 m sekä 3x3 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Epävarmat röykkiöt ovat matalampia ja vahvasti sammaleen peittämiä. |
| metsakeskus.684010141 |
684 |
IVO |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210637.00000000 |
6791585.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010141 |
Kallionnyppylällä, Ympyriäinensuosta itään, pienen muuntajan vieressä on osittain hajonnut pienehkö hiidenkiuas, jonka koko on 3x4 m. Röykkiö koostuu halkaisijaltaan 20-30 cm kivistä, joukossa punaista hiekkakiveä. Röykkiö on koottu osittain kallionkoloon, osittain kallion päälle. Korkeutta röykkiöllä on noin 20-30 cm. Muuntaja sijaitsee röykkiöstä noin 3-4 m päässä ja IVO:n voimakenttää rajaava aita on noin 30 m päässä idässä.
Vuoden 2009 inventoinnin mukaan kysymyksessä on pienehkö sammaloitunut kiviröykkiö, joka sijaitsee 25 m tiestä luoteeseen ja 10 m voimajohtolinjasta lounaaseen.
Inventoinnissa 2016 kohteen sijainti ja tilanne olivat muuttumattomia. |
| metsakeskus.684010142 |
684 |
Lehtola 5 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
208312.23800000 |
6776716.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010142 |
Röykkiö sijaitsee Pyhärannan rajasta 100 m länteen ja Lehtolan talosta 300 m koilliseen. Röykkiön itäpuolitse kulkee Lehtolan taloon tuleva tie. Röykkiö on kahden mäen välissä itä-länsi-suuntaisessa notkossa, matalan kalliopaljastuman päällä.
Röykkiön pituus on 8 m ja leveys 5 m. Se on muodoltaan kolmiomainen. Paikasta noin 150 m etelään on kohde Rauma 78. |
| metsakeskus.684010143 |
684 |
Mullisaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208373.21100000 |
6776067.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010143 |
Röykkiö sijaitsee Pyhärannan rajasta 300 m länteen ja Vehkajärvestä 400 m luoteeseen kallioisen moreeniharjanteen korkeimmalla kohdalla. Harjanteen koillispuolella olevalle pellolle tulee tie pohjoisesta.
Röykkiö on kasattu kalliokumpareen päälle ja ympärille niin, että kiveys peittää 6 m:n alueen. Kiveyksessä on yksi tai kaksi kivikerrosta ja huomattavan paljon punaisia hiekkakivilaakoja. Röykkiötä on pahoin pengottu. |
| metsakeskus.684010143 |
684 |
Mullisaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
208373.21100000 |
6776067.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684010143 |
Röykkiö sijaitsee Pyhärannan rajasta 300 m länteen ja Vehkajärvestä 400 m luoteeseen kallioisen moreeniharjanteen korkeimmalla kohdalla. Harjanteen koillispuolella olevalle pellolle tulee tie pohjoisesta.
Röykkiö on kasattu kalliokumpareen päälle ja ympärille niin, että kiveys peittää 6 m:n alueen. Kiveyksessä on yksi tai kaksi kivikerrosta ja huomattavan paljon punaisia hiekkakivilaakoja. Röykkiötä on pahoin pengottu. |
| metsakeskus.684500001 |
684 |
Vanha Rauma |
10002 |
12001 |
13004 |
11010 |
27000 |
204768.60000000 |
6789382.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684500001 |
Rauman kaupunki on perustettu ilmeisesti 1400-luvun alussa hiekka- ja moreenivyöhykkeelle, joka ulottuu luode-kaakkosuuntaisena Koijärveltä alkaen pitkälle Raumanmerelle, paikalla sijainneiden kolmen pikkukylän (Rauma, Nummi ja Lajo) alueille. Raumajoen pohjoispuolelle perustettiin 1400-luvun alkupuolella fransiskaanikonventti. Keskiaikaisia rakennuksia ovat vuonna 1640-palaneen kaupunginkirkon (Pyhän Kolminaisuuden kirkko) rauniot, fransiskaanikonventin kirkko (Pyhä Risti) ja mahdollisesti sen pohjoispuolella sijaitseva kirkonkellari.
Kalatori on luultavasti kaupungin vanhin tori. Nykyisen Kauppatorin alue rakennettiin vasta 1500-luvun jälkipuoliskolla. Se oli alunperin nykyistä huomattavasti pienempi, sillä sen pohjoisosassa oli rakennettu kortteli aina 1910-luvulle asti. Kaupunki lienee palanut ainakin v. 1522 ja v. 1536, mutta pahin palo sattui v. 1682, jolloin kaikki julkiset rakennukset ja 150 taloa tuhoutui.
Vanhin luotettava kaupunkikartta on vasta vuodelta 1757. Vanhempien karttojen puuttuessa ei keskiaikaista asemakaavaa ole voitu luotettavasti rekonstruoida. Keskiaikaisella kaupunkialueella on tehty pieniä kaivauksia mm. kunnallisteknisten töiden yhteydessä. Kauppatorilla on tehty laajoja kaivauksia vuosina 1966 ja 2006. Raumalla on tehty vuonna 2008 kaupunkiarkeologinen inventointi, jossa on arvioitu tarkemmin kulttuurikerrosten säilyneisyyttä eri alueilla.
Vuonna 2012 tehtiin täydennysinventointi. Muinaisjäännösalueen rajat vähän laajentuivat. |
| metsakeskus.684500002 |
684 |
Reksaari |
10001 |
12016 |
13163 |
11010 |
27000 |
201029.06300000 |
6797353.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.684500002 |
Reksaaressa on perimätiedon mukaan sijainnut varhaiskeskiajalla kauppapaikka, jota on pidetty Rauman kaupungin edeltäjänä. Kohteen tarkka sijainti ei ole tiedossa, mutta luultavasti se on sijainnut Kartun tilalla. Vieressä on Kartunkarin kappelinpaikka. |
| metsakeskus.686010001 |
686 |
Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493662.77800000 |
6953433.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaajasalmessa, Miekkaveden ja Niiniveden välillä olevan Nokisenkosken länsipuolella, Suonenjoki - Kerkonkoski maantien eteläpuolella. Asuinpaikka-alue on loivasti itään ja koilliseen viettävää peltoa. |
| metsakeskus.686010002 |
686 |
Haapalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485231.20100000 |
6944480.87400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010002 |
Kohde sijaitsee Konneveden rannalla, Konnekosken pohjoispuolella olevan muinaisen uoman länsirannalla, Haapalahteen laskevalla peltorinteellä.. |
| metsakeskus.686010003 |
686 |
Säynätharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
475210.17000000 |
6961384.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010003 |
Puukon tupen kenkäimen (KM 8666:1) ja hioinkivien kappaleiden (KM 8824:1) löytöpaikka sijaitsee Kiesimäjärven Säynätharjun hiekkaisella ja rantaan viettävällä rinteellä. Puukon tupen kenkäimen löytöpaikalla havaittiin noin 60-70 cm syvällä kivetty tulisija. Vuonna 1927 suoritetuissa kaivauksissa tutkittiin myös vastaavanlainen kiveys, josta löytyi kolme hioimen kappaletta. Lisäksi tuolloin havaittiin alueella kaksi matalaa, pientä painannetta, joista toisen kohdalla todettiin myös olevan kiveystä. Kaksi painaumista on vielä näkyvissä maastossa hiekkakuopan pohjoisreunalla. |
| metsakeskus.686010004 |
686 |
Karhuniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
473357.91500000 |
6961356.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010004 |
Karhuniemen lapinraunio sijaitsee Pohjois-Konneveden Karhuniemessä. Se on halkaisijaltaan noin 6 m ja korkeudeltaan noin 0,75 m. Keskellä rauniota on noin 3 m halkaisijaltaan oleva painauma. |
| metsakeskus.686010005 |
686 |
Haukitaival |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494055.60700000 |
6956656.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Niiniveden ja Iisveden välissä olevan Haukilampi-nimisen lammen itärannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille päärakennuksen luoteispuolella olevan viljelyspellon alueelta. Lisäksi pellosta 150 m luoteeseen on löytynyt kvartsia tuulenkaadosta. |
| metsakeskus.686010006 |
686 |
Onnela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493542.82200000 |
6953946.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaajasalmessa, Niinisalmen eteläpuolella olevan länsilounaaseen laskevan hiekkaisen peltorinteen alueella. Asuinpaikalta on tullut esille tuuran kärkikatkelma (KuM), poikkikirves (Rautalammin museo 2095) ja kvartsi-iskoksia (KuM 5969, KM 25028). Asuinpaikkalöydöt ovat pieneltä peltotilkulta, joka vuoden 2005 inventoinnin aikana kasvoi koivua.Yksi iskoksista on peräisin Salmelan talon kasvimaasta, Onnelan asuinpaikalta n. 150 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.686010007 |
686 |
Jokivarsipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489448.00000000 |
6948960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010007 |
Asuinpaikka sijaitsee entisellä pellolla Käpysuolta Lonkariin laskevan Lonkarinjoen itärannalla, Mansikka-ahon tilan talouskeskuksen ja joenrannan välissä olevalla vanhalla peltoalueella. Nykyään pelto kasvaa koivua. |
| metsakeskus.686010008 |
686 |
Vaalijala (Kuutinharju) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491517.66900000 |
6945151.63300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Äijäveden Rapalansalmen länsirannalla, Vaalijalan kehitysvammapiirin käytössä olevan Kuutinharjun tilan eteläpuolella. Ensimmäiset löydöt (KM 20255) on löydetty tilan rakennusten eteläpuolella sijainneelta kasvimaalta vuonna 1978. Myöhemmässä tarkastuksessa alueen on todettu olevan heinittynyttä koivikkoa, mutta sopivaa kivikautiselle asuinpaikalle. Vuonna 1994 tehdystä kaivauksesta ei ole olemassa kertomusta, mutta kaivauksista tuli jonkin verran löytöjä.
Vuoden 2014 inventoinnissa havaittiin tasaisella alueella soikeita painanteita, jotka erottuvat kasvillisuuden perusteella ympäristöstä. Painanteisiin ei kuitenkaan tehty koepistoja. |
| metsakeskus.686010009 |
686 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
476767.52900000 |
6965012.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010009 |
Rantalan asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järven länsirannalla, 500 metriä Vesannon rajasta kaakkoon Rantalan tilan asuinrakennuksesta 40 metriä länsiluoteeseen. Paikka on entistä peltoa, josta on löydetty mm. kampakeramiikkaa. Lisäksi varsinaisesta asuinpaikasta 130 m itäkoilliseen on löytynyt yksi kvartsi-iskos kesämökin rakennustyömaalta. |
| metsakeskus.686010010 |
686 |
Myhinkoski 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488448.95500000 |
6932866.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010010 |
Kohde sijaitsee Hankaveden eteläosassa olevan Myhinjärven pohjoispäässä, Hankaveteen laskevan Myhinkosken suun länsipuolella, alavassa niemekkeessä tien ja rannan välisellä alueella. Alue on savensekaista peltoa. Koko pellon alueella on havaittu kvartseja. |
| metsakeskus.686010011 |
686 |
Myhinkoski 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488566.90400000 |
6932989.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010011 |
Kohde sijaitsee Hankaveden eteläosassa, Myhinkosken alajuoksun suun itäpuolella olevassa niemekkeessä, peltorinteessä. Paikalla on siirtolohkare, jonka kohdalta ja lohkareesta noin 40 m etelään on löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.686010012 |
686 |
Myhinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488560.90900000 |
6932818.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010012 |
Kohde sijaitsee Myhinjärven pohjoispäässä, Hankaveteen laskevan Myhinkosken suun kaakkoispuoleisella peltokumpareella. Pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja siellä on havaittu tulisijan jäänteitä. |
| metsakeskus.686010013 |
686 |
Myhinranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489013.72900000 |
6932351.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010013 |
Kohde sijaitsee Myhinjärven pohjoispäässä, Myhinkoskesta noin 750 m kaakkoon, Myhinkoskelle tulevan tien eteläpuolella olevalla kumpareella, tien ja järven välisellä alueella. Maaperä kumpareella on hiekkaa. Paikalla on tehty tienoikaisu v. 2003 ja se viistää muinaisjäännösaluetta. Asuinpaikka lienee tuhoutunut osittain uuden tien rakentamisen johdosta. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.686010014 |
686 |
Eetunkuja |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
491213.80100000 |
6943479.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010014 |
Kuppikallio sijaitsee Rautalammin kirkonkylässä Eetunkujan varrella, kuuden metrin päässä omakotitalosta, talon luoteispuolella. Kalliota on louhittu aikanaan rakennettaessa, ja ehjää pintaa on enää tien reunassa. Ainoa kuppi on tieltä katsoen ylhäällä vasemmalla. |
| metsakeskus.686010015 |
686 |
Mäntyranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488795.76100000 |
6946179.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautalampi-järven lounaisrannalla, muinaisrantaterassilla n. 20 m järvestä. Löytöpaikka sijaitsee löytäjän lautarakenteisen mökin luoteiskulmasta n. 10 m länteen sijaitsevalla peruna- ja kasvimaalla. Vuoden 2005 inventoinnissa asuinpaikan todettiin jatkuvan itäkaakkoon naapurimökin itärajalle asti, jossa tehtyjen rakennustöiden myllerryksestä löytyi kvartsia. Lisäksi vanhastaan tunnetulta asuinpaikkakohdalta 180 m luoteeseen löytyi yksi kvartsi tuulen kaataman puun juurakosta, joten asuinpaikka jatkuu myös siihen suuntaan. Asuinpaikan tuntumassa on lisäksi kiuasraunio mökin rannassa sekä kaivanto, ilmeinen hiilihauta, asuinpaikalta luoteeseen. |
| metsakeskus.686010017 |
686 |
Keskushiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
479251.65200000 |
6934090.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Etelä-Konneveden länsirannalla, Keskushiekka-nimisellä hiekkarannalla, Suoniemen venesatamasta n. 220 m pohjoiseen. Asuinpaikkalöydöt ovat löytyneet eroosiotörmän juurelta ja rantavedestä parinkymmenen metrin matkalta. Rantatörmälle tehdyt koekuopat ovat olleet täysin löydöttömiä. |
| metsakeskus.686010018 |
686 |
Hämeenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
496053.82700000 |
6949479.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010018 |
Hämeenniemi on aivan Rautalammin ja Suonenjoen kuntien rajalla sijaitseva, Koskeloveteen luoteesta päin työntyvä kapea niemi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen eteläpäähän; kivikautinen asuinpaikka-alue noin 3 m vedenpinnan yläpuolelle kohoavan terassin päälle ja rautakautinen asuinpaikka-alue terassin alapuolella olevalle alavalle alueelle. Rautakautisia saviastianpaloja (KM 29357:10-13) on löydetty myös aivan rantavedestä. Kivikauden asuinpaikka-alueen eteläpuolelta alemmalta tasolta on varhaismetallikaudelle ajoittuvia löytöjä.
Maaperä alueella on hienoa, lähes kivetöntä hiekkaa. Alue on maisemallisesti edustava. Asuinpaikka-aluetta on ainakin noin 200 m pitkällä vyöhykkeellä. Niemen kärjessä, rantaterassin alapuolella on kesämökki. |
| metsakeskus.686010018 |
686 |
Hämeenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
496053.82700000 |
6949479.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010018 |
Hämeenniemi on aivan Rautalammin ja Suonenjoen kuntien rajalla sijaitseva, Koskeloveteen luoteesta päin työntyvä kapea niemi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen eteläpäähän; kivikautinen asuinpaikka-alue noin 3 m vedenpinnan yläpuolelle kohoavan terassin päälle ja rautakautinen asuinpaikka-alue terassin alapuolella olevalle alavalle alueelle. Rautakautisia saviastianpaloja (KM 29357:10-13) on löydetty myös aivan rantavedestä. Kivikauden asuinpaikka-alueen eteläpuolelta alemmalta tasolta on varhaismetallikaudelle ajoittuvia löytöjä.
Maaperä alueella on hienoa, lähes kivetöntä hiekkaa. Alue on maisemallisesti edustava. Asuinpaikka-aluetta on ainakin noin 200 m pitkällä vyöhykkeellä. Niemen kärjessä, rantaterassin alapuolella on kesämökki. |
| metsakeskus.686010018 |
686 |
Hämeenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
496053.82700000 |
6949479.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010018 |
Hämeenniemi on aivan Rautalammin ja Suonenjoen kuntien rajalla sijaitseva, Koskeloveteen luoteesta päin työntyvä kapea niemi. Asuinpaikka-alue sijoittuu niemen eteläpäähän; kivikautinen asuinpaikka-alue noin 3 m vedenpinnan yläpuolelle kohoavan terassin päälle ja rautakautinen asuinpaikka-alue terassin alapuolella olevalle alavalle alueelle. Rautakautisia saviastianpaloja (KM 29357:10-13) on löydetty myös aivan rantavedestä. Kivikauden asuinpaikka-alueen eteläpuolelta alemmalta tasolta on varhaismetallikaudelle ajoittuvia löytöjä.
Maaperä alueella on hienoa, lähes kivetöntä hiekkaa. Alue on maisemallisesti edustava. Asuinpaikka-aluetta on ainakin noin 200 m pitkällä vyöhykkeellä. Niemen kärjessä, rantaterassin alapuolella on kesämökki. |
| metsakeskus.686010019 |
686 |
Härkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
495652.99300000 |
6949987.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010019 |
Härkäniemen laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Miekkaveden ja Koskeloveden Kangaslahden välisellä kannaksella. Paikalla on ainakin neljä asumuspainannetta ja löytöjä on kerätty mökkiteiden leikkauksista sekä Kangaslahden puolella sijaitsevan mökin piha-alueelta. Maaperä on alueella hiekkaista ja koekuoppien perusteella värjääntynyttä kulttuurimaata. Löydöt ovat keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.686010020 |
686 |
Talliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490730.01100000 |
6939889.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Talliniemessä hiesu-hiekkamaata sisältävällä pienellä kumpareella, joka laskee voimakkaasti koilliseen ja itään. Löydöt (kvartsi-iskokset) on poimittu pieneltä alalta noin 100 m rannasta, viljelyspellolta. Maanomistajan mukaan paikalta on pellonraivauksen yhteydessä tullut esille kiviä ja tiiliä rakennuksesta ja paikalla on ollut useita kaskiraunioita. Rakennus on ollut todennäköisesti kumpareen tasaisemmalla laella, jossa on havaittavissa edelleen kiviä. Kvartsi-iskokset ovat löytyneet tästä rakennuksen pohjasta 10-15 m itään. Perimätiedon mukaan Talliniemessä on sijainnut Rautalammin ensimmäinen kirkko. Alueella havaittu myös kaskiraunioita. |
| metsakeskus.686010021 |
686 |
Joutenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
479752.35300000 |
6958306.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010021 |
Joutenniemi on hiekkaista metsämaata, josta on aiempina vuosikymmeninä ajettu laaja-alaisesti hiekkaa lähitalojen tarpeisiin. Nyt nämä hiekkakuopat ovat muutamaa lukuun ottamatta kasvaneet jo umpeen.
Niemen kärjessä on rantavaja, josta noin kymmenen metriä kaakkoon on tullut esille vanhan hiekkakuopan seinämästä keramiikkaa (pieniä, koristelemattomia ja asbestisekoitteisia paloja 2 kpl) ja kvartsi-iskoksia. Kvartsi-iskosksia on löydetty noin 100 m säteellä tästä rantavajasta. Polun kohdalta Joutenniemestä on löytynyt kivikirves.
Kohde tuhoutunut pahoin hiekanotossa. Siellä täällä niemen alueella on vielä eheitä maakaistaleita jäljellä. |
| metsakeskus.686010022 |
686 |
Aittolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484235.60000000 |
6945368.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.686010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Konneveden Aittolahden itärannalla, Aittoniemen pohjoispuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille noin 30 cm syvältä rantavedestäja noin 30 m:n pituiselta rantakaistalta. Samalla on havaittu järven pohjassa nuotion kivikehä ja hiiliä. Samasta lahdesta on löydetty Rautalammin museossa oleva mahdollinen reenjalas, n. 0,5 m syvyydestä hiekan alta Aittoniemen lahdenpohjukasta (Rautalammin museo 4328). |
| metsakeskus.687010001 |
687 |
Alaluosta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575799.48100000 |
7015511.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.687010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Luosta-järvessä sijaitsevan Meltunsaaren etelärannalla, länteen viettävällä savisella pellolla. Kiviesineen puolikas (KM 18190) on tullut esille mutaiselta rannalta ja asuinpaikkalöydöt peltorinteeltä, 20-40 m asuinrakennuksesta lounaaseen. |
| metsakeskus.687010002 |
687 |
Olkilammen Rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
561574.13900000 |
7034223.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.687010002 |
Rajakivi (ruotsin vallan aikainen?) sijaitsee Olkilammeksi merkitystä lammesta noin 200 m eteläkaakkoon, matalalla, metsäisellä kallionyppylällä. Kiven pitkät sivut noudattelevat peruskartalle merkityn rajalinjan suuntaa. Rajakiven korkeus on noin 120 cm, leveys juuresta noin 80 cm ja selän leveys on noin 20 cm. Selän pituus on noin 90 cm. Kaakosta katsottaessa kiven pitkän sivun vasemmassa ylälaidassa on nähtävissä hakkauksenomaisia syvennyksiä, mm. kruunu (?). |
| metsakeskus.687010003 |
687 |
Harsulampi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
557105.93700000 |
7035152.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.687010003 |
Röykkiö sijaitsee Harsumäestä noin 1 km luoteeseen ja Marjomäen talosta noin 2 km etelään , Harsulammesta noin 65 m etelään olevalla olevalla luode-kaakko -suuntaisella kuivalla lampeen laskevalla selänteellä. Röykkiö on muodoltaan lähes neliskulmainen, kooltaan 2,5 x 3 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Se on tehty melko teräväsärmäisistä kivistä. Röykkiön keskustaa on pengottu. Se on sammalen peittämä. |
| metsakeskus.687010004 |
687 |
Pohjaslahti |
10002 |
12001 |
13014 |
11006 |
27000 |
563581.00000000 |
7060433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.687010004 |
Kiviöykkiö ja kuopat sijaitsevat Tiilikanjärven itärannan niemessä, noin 20 m rannasta. Paikka on noin 600 m kaakkoon Pohjoislahdessa sijaitsevasta Täyssinänn rauhan rajamerkistä. Röykkiö sijaitsee tasaisella, alavalla niemellä. Kooltaan se on 2,5 x 2,5 m ja korkeudeltaan noin 80 cm . Röykkiön lähellä, noin 20 m säteellä on viisi kuoppaa, joiden halkaisija on noin 0,5 - 1,0j asyvyys noin 40 cm
Kohde sijaitsee Tiilikkajärven kansallispuistossa, Tiilikan itärannalla. Röykkiö ja kuopat tarkastettiin 2024 inventoinnissa. Röykkiö on kooltaan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen, noin 2,5 metriä kanttiinsa ja korkeus noin metri. Ympäristössä olevia kuoppia yritettiin paikallistaa, mutta niitä voitiin varmuudella tunnistaa vain 2 kpl. Toinen on 3 metriä röykkiöstä etelään, sen halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys noin metri. Toinen kuoppa on hieman pienempi, se on luoteispuolella noin 5 metrin päässä röykkiöstä.
Röykkiö muistuttaa melko paljon uunin jäännöstä, ja sammaloituneen röykkiön kulmassa näkyy pari kiveä, jotka näyttäisivät olleen alttiina kuumuudelle. Röykkiön pohjoispuolella on tasainen sammaloitunut alue, jonka länsireunassa vaikuttaisi olevan matala penkka, leveys 30–40 cm, korkeus muutama sentti, mahdollisesti seinän kohta. Muita seinään liittyviä rakenteita ei kuitenkaan näy. Järven rannalla oleva tasanne on täysin kivetön, maaperä muuttuu kivisemmäksi rinteessä, joka kohoaa röykkiön pohjoispuolella. Kivettömyyden perusteella vaikuttaisi siltä, että kivet on kasattu jotain tarkoitusta, luultavasti uunia, varten ja ne on tuotu rinteestä missä maaperä on kivisempää. Myös pari hieman epämääräistä kuoppaa röykkiön vieressä ovat tyypillisiä mm. torppien ympäristössä. Inventoijan tulkinta on, että kyseessä on rakennuksen uunin jäännökset, vaikkei rakennuksen pohjaa enää erotukaan selvästi. Tältä alueelta ei ole historiallisia karttoja, joista voisi selvitä, onko paikalla niiden mukaan ollut rakennus.
Muinaisjäännösalueeksi on rajattu uunin jäännökset ja arvioitu rakennuksen paikka ja kaksi havaittua kuoppaa niiden lähistöllä. |
| metsakeskus.687010005 |
687 |
Tiilikan Rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
563042.00000000 |
7060740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.687010005 |
Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välinen Täyssinän 1595 rauhan raja kulki Tiilikkajärven kautta. Täyssinän rauhan rajakivi sijaitsee pienellä luodolla Tiilikkajärven Pohjoislahden keskivaiheilla, aiemmin lääninrajapisteenäkin (Kuopion ja Oulun) toimineessa kulmauksessa.
Kiven kaakkoon ja etelään antaville sivuille on hakattu vuosiluku (15)95 sekä Venäjän tunnuksena vinoristi ja Ruotsin tunnuksena kruunu, jonka alapuolella on kuningas Sigismundiin liittyvä kirjainlyhenne SRS. Kruunuja on tavallisesti käytetyn kolmen asemasta vain yksi ilmeisesti kiven pienuuden takia. Jo parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1617 Stolbovan rauhassa alue liitettiin kokonaan Ruotsiin. Kiven pohjoiseen antavalle sivulle kaiverrettu vuosiluku 1767 liittyy lääninrajan käyntiin, loput kirjaimet ovat rajankävijöiden ja maanmittarien nimikirjoituksia. Samalle sivulle kiveen on lisäksi kiinnitetty kuparinen rauhoitustaulu. Läänin sekä Sotkamon ja Rautavaaran kuntien välinen raja kulkee edelleen Tiilikkajärven rajakiven kautta.
Kivi on kooltaan pieni ja vaatimaton, talvella se saattaa peittyä jään ja lumen alle. Kesällä kivi kuitenkin erottuu selvästi ympäristöstään. Kiven merkinnät on kuvattu Tiilikkajärven kansallispuiston tunnuksessa. |
| metsakeskus.687010005 |
687 |
Tiilikan Rajakivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
563042.00000000 |
7060740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.687010005 |
Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välinen Täyssinän 1595 rauhan raja kulki Tiilikkajärven kautta. Täyssinän rauhan rajakivi sijaitsee pienellä luodolla Tiilikkajärven Pohjoislahden keskivaiheilla, aiemmin lääninrajapisteenäkin (Kuopion ja Oulun) toimineessa kulmauksessa.
Kiven kaakkoon ja etelään antaville sivuille on hakattu vuosiluku (15)95 sekä Venäjän tunnuksena vinoristi ja Ruotsin tunnuksena kruunu, jonka alapuolella on kuningas Sigismundiin liittyvä kirjainlyhenne SRS. Kruunuja on tavallisesti käytetyn kolmen asemasta vain yksi ilmeisesti kiven pienuuden takia. Jo parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1617 Stolbovan rauhassa alue liitettiin kokonaan Ruotsiin. Kiven pohjoiseen antavalle sivulle kaiverrettu vuosiluku 1767 liittyy lääninrajan käyntiin, loput kirjaimet ovat rajankävijöiden ja maanmittarien nimikirjoituksia. Samalle sivulle kiveen on lisäksi kiinnitetty kuparinen rauhoitustaulu. Läänin sekä Sotkamon ja Rautavaaran kuntien välinen raja kulkee edelleen Tiilikkajärven rajakiven kautta.
Kivi on kooltaan pieni ja vaatimaton, talvella se saattaa peittyä jään ja lumen alle. Kesällä kivi kuitenkin erottuu selvästi ympäristöstään. Kiven merkinnät on kuvattu Tiilikkajärven kansallispuiston tunnuksessa. |
| metsakeskus.687010006 |
687 |
Koukkelo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576025.00000000 |
7018081.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.687010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Luosto -järven pohjoisrannalla, Luostanjoen suun koillispuolella, soistuneessa Koukkelonlahdessa, noin 5-10 m etäisyydellä rannasta. Maaperä alueella on hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantan vievän polun kohdalta sekä tästä länteen, hiekkarannalta. |
| metsakeskus.687010007 |
687 |
Koukkelo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576333.00000000 |
7017862.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.687010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Luosto -järven pohjoisrannalla, sortuneen rantatörmän kohdalla Koukkelonlahden itäosassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vesirajasta noin 50 m:n pituiselta matkalta. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Rantatörmä kuluu voimakkaasti. |
| metsakeskus.689010001 |
689 |
Pulkkisenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
616871.77900000 |
6806244.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pulkkisenniemen länsirannalla, Hiekkaniemen tyvessä ja sen eteläpuolella, sekametsää kasvavalla rinteellä. Löydöt, saviastianpalat, klme kvartsikaavinta ja -iskoksia, laajasta painanteesta törmän läheltä.
Kivikautisen asuinpaikan eteläpuolella sijaitsee 10-15 ajoittamatonta kiviröykkiötä (kaskiraunioita?), ks. kohde Pulkkisenniemi 2. |
| metsakeskus.689010002 |
689 |
Kaakojankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611117.05100000 |
6816037.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Torsanjärven luoteispään pohjoisrannalla, Kaakojan suun itäpuolella, hienohiekkaisella mäntykankaalla. Löydöt, kvartsiesine, -iskoksia ja palanutta luuta, ojanpenkoista. Asuinpaikka on osittain kaivelun tuhoama. Aluerajaus tehty v. 1997 inventointikertomuksen mukaisesti.
Kaakojan suun länsipuolella on havaittu mahdollinen pyyntikuoppa, ks. alakohde. Kuopan koordinaatit on muutettu vastaamaan inventointikertomuksen karttaan merkittyä paikkaa.
Alue kärsi lisää tuhoa vuoden 2010 Asta-myrskyssä. |
| metsakeskus.689010003 |
689 |
Revonranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
626619.81000000 |
6815369.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivijärven pohjoisrannalla Revonrannan harjualueen etelärinteen alaosassa, hiekkaisella peltorinteellä, vanhan rantatörmän päällä. Löydöt kvartsikaavin, -iskoksia ja palanutta savea. |
| metsakeskus.689010004 |
689 |
Hirnilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
613328.21600000 |
6803869.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010004 |
Kohde sijaitsee Lapinlahden länsipuolella olevassa Torikanniemessä. Alueella on kaksi tiheämmin röykkiöitä sisältävää aluetta, alue A niemen eteläosassa entisen Hirnilän tilan alueella ja alue B niemen itäreunalla, ks. alakohteet. Tutkittu viikinkiajan hautaröykkiö sijaitsee alueella A. Röykkiöön on haudattu kolme, ehkä neljäkin henkilöä. Haudassa oli pääasiassa aseita ja työkaluja (mm. sirppi, kirves, kuolaimet, keihäänkärki). Röykkiöiden joukossa saattaa olla lisää hautoja; osaksi röykkiöt lienevät viljelyraunioita.
Hirnilän kalmisto on merkki maatalousasutuksen kiinteytymisestä Etelä-Karjalassa. Alueellaan hyvin harvinainen löytö selittyy osittain ehkä maantieteellis-liikenteellisillä syillä. Hirnilä on hyvin laajalle ulottuvien vesireittien varrella. Kalmisto on nähtävä osana Karjalankannaksella Vuoksen varrella, varsinkin sen alajuoksulla (mm. Sakkola Lapinlahti, Räisälä) sijainnutta viikinkiajan asutusta, joka laajeni ristiretkiajalla omaleimaiseksi karjalaiseksi kulttuurialueeksi. |
| metsakeskus.689010005 |
689 |
Kivijärvi Kalmaharju |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
626339.92500000 |
6815357.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010005 |
Kohde sijaitsee Kivijärven pohjoisrannalla, hiekkaisen pellon keskellä Kalmaharju- tai Kalmakumpu-nimisellä peltokumpareella, joka on kymmenkunta metriä ympäristöään ylempänä. Ennen järvenlaskua ranta on ollut kumpareen juurella ja osin sen ympärillä. Harjannetta pelloksi muokattaessa on sen korkeimmalta kohdalta löytynyt ihmisluita. Paikalta on löytynyt myös muutamia ruukunsirpaleita ja nauloja. Kumpareen järvenpuoleisella sivulla on havaittu rautakuonaa, ks alakohde.
Rosengrenin kihlakuntainventoinnissa vuodelta 1882 kerrotaan, että: "Kivijärven kylässä, Tervosen talon (N:o 3) luona on hiekkakumpu, joka ennen muodosti niemen, mutta nyt on kuivalla maalla. Sitä kutsutaan Iljan niemeksi, sillä viimeinen, joka siihen haudattiin, oli Ilja nimeltään. Kummulla kerrottiin olleen kirkon sekä jäljestä päin on löydetty kaksi suurta rauta avainta sekä suuri lukko, jotka nyt ovat hävinneet. Muutaman kerran lapiolla otettuani tuli ihmisluuranko näkyviin, jonka pää oli pohjoiseen ja jalat etelään." (Rosengren 1882:34-35.)
Alue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Revonrannan-Kivijärven -maisemakokonaisuuteen. Revonrannan laidun on luokiteltu Kaakkois-Suomen perinnemaisemien (keto) joukkoon (Alueelliset ympäristöjulkaisut 124, Kouvola 1999, sivu 57). |
| metsakeskus.689010005 |
689 |
Kivijärvi Kalmaharju |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
626339.92500000 |
6815357.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010005 |
Kohde sijaitsee Kivijärven pohjoisrannalla, hiekkaisen pellon keskellä Kalmaharju- tai Kalmakumpu-nimisellä peltokumpareella, joka on kymmenkunta metriä ympäristöään ylempänä. Ennen järvenlaskua ranta on ollut kumpareen juurella ja osin sen ympärillä. Harjannetta pelloksi muokattaessa on sen korkeimmalta kohdalta löytynyt ihmisluita. Paikalta on löytynyt myös muutamia ruukunsirpaleita ja nauloja. Kumpareen järvenpuoleisella sivulla on havaittu rautakuonaa, ks alakohde.
Rosengrenin kihlakuntainventoinnissa vuodelta 1882 kerrotaan, että: "Kivijärven kylässä, Tervosen talon (N:o 3) luona on hiekkakumpu, joka ennen muodosti niemen, mutta nyt on kuivalla maalla. Sitä kutsutaan Iljan niemeksi, sillä viimeinen, joka siihen haudattiin, oli Ilja nimeltään. Kummulla kerrottiin olleen kirkon sekä jäljestä päin on löydetty kaksi suurta rauta avainta sekä suuri lukko, jotka nyt ovat hävinneet. Muutaman kerran lapiolla otettuani tuli ihmisluuranko näkyviin, jonka pää oli pohjoiseen ja jalat etelään." (Rosengren 1882:34-35.)
Alue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen Revonrannan-Kivijärven -maisemakokonaisuuteen. Revonrannan laidun on luokiteltu Kaakkois-Suomen perinnemaisemien (keto) joukkoon (Alueelliset ympäristöjulkaisut 124, Kouvola 1999, sivu 57). |
| metsakeskus.689010006 |
689 |
Valola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
612666.50400000 |
6799535.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautjärven pohjoispään luoteisrannalla leirikeskuksen edustalla kuluneen rantaterassin päällä (alue A) ja siitä n. 140 m koilliseen olevalla pellolla rantatörmän päällä (alue B), ks. alakohteet. Löydöt kvartsia, palanutta luuta. Alueelta on löytynyt myös rautakuonaa. |
| metsakeskus.689010007 |
689 |
Peltoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616613.86700000 |
6808804.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010007 |
Kohde sijaitsee Nurmijärven pohjoisrannalla olevan Kekäleniemen kärjessä olevalla peltoalueella, loivan peltokumpareen päällä ja sen etelään viettävällä rinteellä. Löydöt viittaavat kivikautiseen (kvartsiterä) ja ehkä myös historiallisen ajan (tsaari Vasilij IV:n aikaisen 1606-1610 hopearahan katkelma, tuluspiin kpl) asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.689010007 |
689 |
Peltoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
616613.86700000 |
6808804.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010007 |
Kohde sijaitsee Nurmijärven pohjoisrannalla olevan Kekäleniemen kärjessä olevalla peltoalueella, loivan peltokumpareen päällä ja sen etelään viettävällä rinteellä. Löydöt viittaavat kivikautiseen (kvartsiterä) ja ehkä myös historiallisen ajan (tsaari Vasilij IV:n aikaisen 1606-1610 hopearahan katkelma, tuluspiin kpl) asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.689010008 |
689 |
Riuttavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
614931.55800000 |
6806634.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010008 |
Kalliomaalaus sijaitsee Nurmijärven keskellä olevan Suurisaaren lounaiskulmalla Riuttavuoren pystysuoraan veteen putoavassa kallioseinämässä.
Pystysuoran itä-länsisuuntaisen kallioseinämän alaosassa on noin neliön muotoinen kallion sisälle painuva alue, josta kallio on lohjennut pois. Lohkeaman alaosassa sisäänpäin kallistuneilla alueilla on kooltaan 2,20 x 1,30 m olevalla alueella kolmessa kohtaa havaittavissa punamultajälkiä. Alin värjäytymäkohta on vedenpinnasta noin metrin korkeudella.
Äärimmäisenä vasemmalla on voimakkaimman punainen hieman vinottainen valumajälki (45 x 85 cm). Sen oikealla puolella pienen kalliomurtuman toisella puolella hieman sisäänpäin kallistuvassa seinämässä on kaksi kookkaampaa pystysuunnassa liki ovaalin muotoista haaleamman punaista valumajälkeä (alueen koko 1,50 x 1,30 m). Alueen oikeasta yläkulmasta kallion pinta, ja samalla värijälki, on rapautunut.
Värjäytymän sijainti ja värivaihtelut viittaavat tuhoutuneeseen kalliomaalaukseen, vaikka selkeitä kuvioita ei voikaan havaita.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.689010009 |
689 |
Torsanvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
619557.66800000 |
6812252.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010009 |
Kalliomaalaus sijaitsee Pieni-Torsaan pohjoisesta työntyvässä niemessä, jossa on myös Uudenkaupungin rauhan rajamerkki. Kalliomaalaus on kalliorintaman lounaaseen avautuvassa niemimäisessä päässä, sisäänpäin kallistuvassa kallioseinämässä.
Alaosassa on pieni tasanne. Kallion pinta on rapautunut ja vain osia sileästä pinnasta on jäljellä. Säilyneissä sileän pinnan kappaleissa on punaista väriä, paikoin erittäin voimakkaana. Väriä on leveyssuunnassa 2 m ja korkeussuunnassa 1,7 m kokoisella alueella. Suurin säilynyt voimakkaan punainen jälki sijaitsee kallion keskikohdalla ja on kooltaan 45 x 20 cm. Mitään kuvioita ei seinämässä voi erottaa. Mahdollisesti tuhoutunut maalaus?
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.689010010 |
689 |
Haukkavuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
617925.00000000 |
6818994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010010 |
Rajamerkki sijaitsee aivan Rautjärven ja Ruokolahden rajalla, Etelä-Karjalan korkeimmalla paikalla Haukkavuoren laella. Haukkavuoren ylin kohta on 171 metriä merenpinnan yläpuolella, ja itse vuori kohoaa viereisen Sarajärven pinnasta 78 metriä.
Haukkavuoren kautta ovat kulkeneet Pähkinäsaaren rauhan, Täyssinän rauhan ja Uudenkaupungin rauhan rajalinjat. Viimeksi mainitun rauhan rajamerkki on hakattuna jyrkänteen partaalle kallion laelle. Merkissä on Ruotsin kruunu ja Venäjän tähtimäinen ristikuvio sekä vuosiluku 1722.
Pähkinäsaaren rauhassa (1323) Suomi ja Karjala jaettiin kahden silloisen suurvallan eli Ruotsin ja Novgorodin kesken. Rajan kulku tunnetaan tarkoin vain linjan eteläosassa Siestarjoelta Etelä-Karjalaan. 1500-luvulla rajariidat puhkesivat jälleen sodaksi, ja uusi rauha solmittiin Täyssinässä (1595). Lyhyen rauhan jälkeen sota jatkui, kunnes Stolbovan rauha (1617) siirsi valtakunnanrajan Laatokalle yli sadaksi vuodeksi. Suuren Pohjan sodan jälkeisessä Uudenkaupungin rauhassa (1721) Ruotsi joutui luovuttamaan Kaakkois-Suomen Venäjälle. Tällöin suuri osa Rautjärveäkin jäi Venäjän puolelle.
Haukkavuorelle ohjaa viitoitettu tie, joka alkaa Simpeleeltä Sarajärvelle johtavalta tieltä. Tie päättyy pysäköintialueeseen, jossa on retkeilijöiden taukopaikka ja josta alkaa viitoitettu polku Haukkavuorelle. Polun alkupäässä on kohteesta kertova informaatiotaulu.
Rautjärvellä on muitakin historiallisia rajamerkkejä kiveen hakattuina, mm. Torsanvuorella ja Torsansaloon vievän tien oikealla puolella. Jälkimmäinen sijaitsee runsaan kilometrin päässä valtatieltä 6. Tässä ns. metsurin kivessä on vuosiluku 1722 sekä Ruotsin kruunu ja kaksi Venäjän ristiä. Kiven vieressä on informaatiotalu. |
| metsakeskus.689010010 |
689 |
Haukkavuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
617925.00000000 |
6818994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010010 |
Rajamerkki sijaitsee aivan Rautjärven ja Ruokolahden rajalla, Etelä-Karjalan korkeimmalla paikalla Haukkavuoren laella. Haukkavuoren ylin kohta on 171 metriä merenpinnan yläpuolella, ja itse vuori kohoaa viereisen Sarajärven pinnasta 78 metriä.
Haukkavuoren kautta ovat kulkeneet Pähkinäsaaren rauhan, Täyssinän rauhan ja Uudenkaupungin rauhan rajalinjat. Viimeksi mainitun rauhan rajamerkki on hakattuna jyrkänteen partaalle kallion laelle. Merkissä on Ruotsin kruunu ja Venäjän tähtimäinen ristikuvio sekä vuosiluku 1722.
Pähkinäsaaren rauhassa (1323) Suomi ja Karjala jaettiin kahden silloisen suurvallan eli Ruotsin ja Novgorodin kesken. Rajan kulku tunnetaan tarkoin vain linjan eteläosassa Siestarjoelta Etelä-Karjalaan. 1500-luvulla rajariidat puhkesivat jälleen sodaksi, ja uusi rauha solmittiin Täyssinässä (1595). Lyhyen rauhan jälkeen sota jatkui, kunnes Stolbovan rauha (1617) siirsi valtakunnanrajan Laatokalle yli sadaksi vuodeksi. Suuren Pohjan sodan jälkeisessä Uudenkaupungin rauhassa (1721) Ruotsi joutui luovuttamaan Kaakkois-Suomen Venäjälle. Tällöin suuri osa Rautjärveäkin jäi Venäjän puolelle.
Haukkavuorelle ohjaa viitoitettu tie, joka alkaa Simpeleeltä Sarajärvelle johtavalta tieltä. Tie päättyy pysäköintialueeseen, jossa on retkeilijöiden taukopaikka ja josta alkaa viitoitettu polku Haukkavuorelle. Polun alkupäässä on kohteesta kertova informaatiotaulu.
Rautjärvellä on muitakin historiallisia rajamerkkejä kiveen hakattuina, mm. Torsanvuorella ja Torsansaloon vievän tien oikealla puolella. Jälkimmäinen sijaitsee runsaan kilometrin päässä valtatieltä 6. Tässä ns. metsurin kivessä on vuosiluku 1722 sekä Ruotsin kruunu ja kaksi Venäjän ristiä. Kiven vieressä on informaatiotalu. |
| metsakeskus.689010010 |
689 |
Haukkavuori |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27003 |
617925.00000000 |
6818994.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.689010010 |
Rajamerkki sijaitsee aivan Rautjärven ja Ruokolahden rajalla, Etelä-Karjalan korkeimmalla paikalla Haukkavuoren laella. Haukkavuoren ylin kohta on 171 metriä merenpinnan yläpuolella, ja itse vuori kohoaa viereisen Sarajärven pinnasta 78 metriä.
Haukkavuoren kautta ovat kulkeneet Pähkinäsaaren rauhan, Täyssinän rauhan ja Uudenkaupungin rauhan rajalinjat. Viimeksi mainitun rauhan rajamerkki on hakattuna jyrkänteen partaalle kallion laelle. Merkissä on Ruotsin kruunu ja Venäjän tähtimäinen ristikuvio sekä vuosiluku 1722.
Pähkinäsaaren rauhassa (1323) Suomi ja Karjala jaettiin kahden silloisen suurvallan eli Ruotsin ja Novgorodin kesken. Rajan kulku tunnetaan tarkoin vain linjan eteläosassa Siestarjoelta Etelä-Karjalaan. 1500-luvulla rajariidat puhkesivat jälleen sodaksi, ja uusi rauha solmittiin Täyssinässä (1595). Lyhyen rauhan jälkeen sota jatkui, kunnes Stolbovan rauha (1617) siirsi valtakunnanrajan Laatokalle yli sadaksi vuodeksi. Suuren Pohjan sodan jälkeisessä Uudenkaupungin rauhassa (1721) Ruotsi joutui luovuttamaan Kaakkois-Suomen Venäjälle. Tällöin suuri osa Rautjärveäkin jäi Venäjän puolelle.
Haukkavuorelle ohjaa viitoitettu tie, joka alkaa Simpeleeltä Sarajärvelle johtavalta tieltä. Tie päättyy pysäköintialueeseen, jossa on retkeilijöiden taukopaikka ja josta alkaa viitoitettu polku Haukkavuorelle. Polun alkupäässä on kohteesta kertova informaatiotaulu.
Rautjärvellä on muitakin historiallisia rajamerkkejä kiveen hakattuina, mm. Torsanvuorella ja Torsansaloon vievän tien oikealla puolella. Jälkimmäinen sijaitsee runsaan kilometrin päässä valtatieltä 6. Tässä ns. metsurin kivessä on vuosiluku 1722 sekä Ruotsin kruunu ja kaksi Venäjän ristiä. Kiven vieressä on informaatiotalu. |
| metsakeskus.691010001 |
691 |
Pirttiniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
403637.56100000 |
7065281.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010001 |
Mahdollisia vanhoja kiukaansijoja sekä peltokivikasoja.
|
| metsakeskus.691010009 |
691 |
Pitkänjärven Itärannat |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
386537.44600000 |
7063242.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010009 |
Kohde, kolme röykkiötä sijaitsee Pitkäjärven koillisrannalla Toraniemen itäpuolisella soiden saartamalla kangassaarekkeella. Kankaan kaakkoisreunalla on kolme pitkulaista kiviröykkiötä, joiden halkaisija on 3–3,5 m ja korkeus 40–50 cm. Alue on haavikkovaltaista lehtimetsää. Röykkiöt ovat paksun sammalen peitossa. Ville Luho on tutkinut yhden raunioista.
2013: Mäen eteläisellä alarinteellä kapealla tasanteella on 15 m:n matkalla 3 muodoltaan
epäsäännöllistä kiviröykkiötä:
1: mitat 2,1 x 2 m, korkeus 0,3 m
2: edellisestä 10 m lounaaseen, mitat1,5 x 1,3 m, korkeus 0,3 m
3: edellisestä 3 m lounaaseen, mitat2,2 x 1,8 m, korkeus 0,3 m
Rakenteet ovat aluskasvillisuuden peittämiä, kivien koko on n. 10 - 30 cm, palaneita kiviä
ei havaittu. Röykkiöiden funktio on epäselvä, vallitseva puusto viittaa vanhaan kaskialueeseen, kyseessä voi olla kaskiröykkiöt. |
| metsakeskus.691010011 |
691 |
Hietala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
397998.87100000 |
7054758.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010011 |
Kohde sijaitsee, Reisjärven lounaisrannalla, keskellä kirkonkylää. Alue on suurimmaksi osaksi tuhoutunut hiekanotossa ja rakennustoiminnan seurauksena. Asuinpaikasta on
kuitenkin jäljellä jonkin verran reuna-alueita. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä (tasatalttoja, kirves, verkonpaino) ja kaivauksissa paikalta löydettiin keramiikkaa (KA II:1) ja palanutta luuta.
Löydöt: KM 2218 tasataltta, KM 3559 tasataltta, tuura, katkelma, KM 5415
|
| metsakeskus.691010020 |
691 |
Antti-Räisälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
402823.00000000 |
7057764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010020 |
Kohde, joka nimetty varhaisten esineiden löytäjän mukaan Antti-Räisäläksi, sijaitsee Saarisenjärven länsipuolella, Kalajanjoen kaakkoisrannan Räisälänmäellä. Alue on Halmeen talon länsipuolella jokea kohti viettävää viljelysmaata. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä (mm. 2 tasatalttaa tasatalttoja, alkeellinen kirves) ja kaksi kourutaltan teelmää. Inventoinnin yhteydessä paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja -esineitä.
Inventoinnissa tuli esille myös raudanvalmistukseen viittaavaa kuonaa sekä perimätietoa tervanpoltosta, mikä voi viitata myös pellonnimeen "hautapelto", josta löydöt tulivat. |
| metsakeskus.691010020 |
691 |
Antti-Räisälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
402823.00000000 |
7057764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010020 |
Kohde, joka nimetty varhaisten esineiden löytäjän mukaan Antti-Räisäläksi, sijaitsee Saarisenjärven länsipuolella, Kalajanjoen kaakkoisrannan Räisälänmäellä. Alue on Halmeen talon länsipuolella jokea kohti viettävää viljelysmaata. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä (mm. 2 tasatalttaa tasatalttoja, alkeellinen kirves) ja kaksi kourutaltan teelmää. Inventoinnin yhteydessä paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja -esineitä.
Inventoinnissa tuli esille myös raudanvalmistukseen viittaavaa kuonaa sekä perimätietoa tervanpoltosta, mikä voi viitata myös pellonnimeen "hautapelto", josta löydöt tulivat. |
| metsakeskus.691010020 |
691 |
Antti-Räisälä |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27011 |
402823.00000000 |
7057764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010020 |
Kohde, joka nimetty varhaisten esineiden löytäjän mukaan Antti-Räisäläksi, sijaitsee Saarisenjärven länsipuolella, Kalajanjoen kaakkoisrannan Räisälänmäellä. Alue on Halmeen talon länsipuolella jokea kohti viettävää viljelysmaata. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä (mm. 2 tasatalttaa tasatalttoja, alkeellinen kirves) ja kaksi kourutaltan teelmää. Inventoinnin yhteydessä paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja -esineitä.
Inventoinnissa tuli esille myös raudanvalmistukseen viittaavaa kuonaa sekä perimätietoa tervanpoltosta, mikä voi viitata myös pellonnimeen "hautapelto", josta löydöt tulivat. |
| metsakeskus.691010020 |
691 |
Antti-Räisälä |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
402823.00000000 |
7057764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010020 |
Kohde, joka nimetty varhaisten esineiden löytäjän mukaan Antti-Räisäläksi, sijaitsee Saarisenjärven länsipuolella, Kalajanjoen kaakkoisrannan Räisälänmäellä. Alue on Halmeen talon länsipuolella jokea kohti viettävää viljelysmaata. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä (mm. 2 tasatalttaa tasatalttoja, alkeellinen kirves) ja kaksi kourutaltan teelmää. Inventoinnin yhteydessä paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja -esineitä.
Inventoinnissa tuli esille myös raudanvalmistukseen viittaavaa kuonaa sekä perimätietoa tervanpoltosta, mikä voi viitata myös pellonnimeen "hautapelto", josta löydöt tulivat. |
| metsakeskus.691010023 |
691 |
Lehtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
391059.00000000 |
7062423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010023 |
Kohde sijaitsee Kangaspäänjärven lounaisrannalla. Alue on paikallistien ja järven rannan väliin jäävää viljelysmaata. Kohde sijaitsee jyrkähkön rantatörmän päällä olevalla niemekemäisellä tasanteella. Paikalta on löydetty kaksi tasatalttaa ja kourutaltta, mutta inventoinnin yhteydessä paikalla ei voitu varmuudella todeta asuinpaikkaa. Lisäksi paikalta on aikaisemmin löydetty kaksi sittemmin kadonnutta tasatalttaa, joiden löytöpaikalla oli havaittu kvartsia, hiiltä sekä palaneita kiviä. Maastollisesti alue on asuinpaikaksi otollinen.
Asuinpaikkaa osoittava koordinaattipiste osoittaaa Lehtolan taloa, mutta asuinpaikka lienee tietojen mukaan ja maastollisestikin Kangaspäänjärven länsipuolta kulkevan maantien ja järvenrannan välillä.
Löytöihin liittyvässä kysymyslehdessä on maininta mahdollisista pyyntikuopista, jotka sijaitsevat hiekkakankaalla 0,5 km etelään Lehtolan talosta. Näillä olisi syvyyttä
lähes kaksi metriä. Kysymys ei olisi tervahaudoista. Suunniteltua asuinpaikan sekä kuoppien tarkastusta ei liene toteutettu 1992 (ks. seuranta). |
| metsakeskus.691010024 |
691 |
Iso-Räisälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403162.78400000 |
7057728.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010024 |
Kohde sijaitsee Räisälänmäellä, Saarisenjärven länsirannalla, 100 m järven rannasta. Löytötiedoissa mainitaan löydöt tehdyn Iso-Räisälän pelloilta. Varsinaisen Iso-Räisälän
talonpaikalla sijaitsee nykyään Reisjärven kristillinen kansanopisto, ja kansanopiston ympäristö on täysin myllätty rakennustöiden yhteydessä. Iso-Räisälän läheisyydessä on Pieni-Räisälä, jonka talon pelloista on tehty esinelöytöjä. Vanhimpien löytöjen aikana Pieni- ja Iso-Räisälä ovat olleet samaa tilaa, joten kysymyksessä voi olla sama kohde.
Iso-Räisälästä tiedetään (muinaiskalupäiväkirjan tiedot) löytyneen ainakin tasataltta KM 2477:43 sekä Räisälästä tasataltta ja kiviesineen katkelma (KM 3849:23-24).
Reisjärven keskuskoululla olevista esineistä kirves on löydetty Keskikylästä kansanopistolle johtavan tien luoteispuolisesta perunapellosta, jossa inventoinnissa 1991 havaittiin palaneita kiviä ja muutamia kvartseja. Pelto muodostaa terassimaisen tasanteen ja on ilmeinen kivikautinen asuinpaikka.
Toinen Pieni-Räisälän esinelöydöistä, Reisjärven keskus koulun kokoelmissa oleva käyräselkäinen kourutaltta, on peräisin savenottopaikasta noin 370 m lounaaseen päärakennuksesta, PieniRäisälä. Savenottopaikka on välittömästi Keskikylästä Kansanopistolle johtavan tien kaakkoispuolella. Tässä on kysymyksessä selvä irtolöytöpaikka.
Kansanopiston tonttialueen lounaispäähän suunnitellun paikoitusalueen takia tehdyssä tarkastuksessa keväällä 2017 Räisälänmäentien eteläpuolella Virtaniementein vaiheilla ei koekuopissa havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Aluetta oli myös aiemmin muokattu tilapäispaikoitusta varten. Muinaisjäännösalueen rajausta pienennettiin itäreunastaan. alueen |
| metsakeskus.691010026 |
691 |
Vedenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403843.48000000 |
7066473.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010026 |
Kohde sijaitsee kuivatun Kalajanjärven entisen Levonperänlahden koillisrannalla olevalla pienellä mäellä. Alue on Vedenpää tilan pihapiiriä ja lähipeltoa. Päärakennuksen takaisesta perunapellosta on tehty esinelöytöjä (mm. kaksi kirvestä, tasa- ja kourutalttoja). Inventoinnin yhteydessä paikalta löydettiin jonkin verran kvartsia, mutta asuinpaikan laajuutta ei kyetty tarkemmin määrittelemään.
|
| metsakeskus.691010033 |
691 |
Luomala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400099.02100000 |
7055580.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010033 |
Kohde sijaitsee Reisjärven pohjoisrannalla, järveen laskevan Siiponpuron ja järven välisellä niemellä. Alue on osin viljelysmaata ja osin istutettua metsää. Paikalta on löydetty kuusi kivitalttaa ja kvartsia. Maaperä alueella on hiekkaa, jossa talonväki on siellä täällä havainnut palaneita kiviä. Kohteen laajuutta ei inventoinnin aikana voitu tarkemmin määrittää. Asuinpaikan eteläpuolelta vesijättömaalta on löydetty pronssikaudelle ajoittuva kivinen rombikirves.
2022: Rautohaantien kaakkoispuolella olevan metsäsaarekkeen lounaispuoliskolla ja sen kaakkoispuolella pienellä alueella peltoaluetta tehtiin koekuoppia kohteen aluerajauksen selvittämiseksi. Koekuopista ei tavattu mitään kivikauteen viittaavaa.
2023: Inventoinnin aikana Rautohaantien pohjois-koillispuolisen metsäsaarekkeen pohjoispuolella pelto oli kynnöksellä ja pelto kuivahko, joten pintahavainnointimahdollisuuden olivat hyvät. Johtoreitin alueelta ei tunnistettu arkeologista materiaalia. Rautohaantien ja johtolinjan välisessä metsikössä maaperä on kivikkoisempaa ja kasvaa eri-ikäistä, paikoin tiheää metsää, tätä aluetta katsottiin pintapuolisesti. Kohdekoordinaattien kohtaa ei inventoitu, koska se sijaitsee n. 160 m johtoreitistä ja sen tuntumassa on edellisenä vuonna koekuopitettu. |
| metsakeskus.691010033 |
691 |
Luomala |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
400099.02100000 |
7055580.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010033 |
Kohde sijaitsee Reisjärven pohjoisrannalla, järveen laskevan Siiponpuron ja järven välisellä niemellä. Alue on osin viljelysmaata ja osin istutettua metsää. Paikalta on löydetty kuusi kivitalttaa ja kvartsia. Maaperä alueella on hiekkaa, jossa talonväki on siellä täällä havainnut palaneita kiviä. Kohteen laajuutta ei inventoinnin aikana voitu tarkemmin määrittää. Asuinpaikan eteläpuolelta vesijättömaalta on löydetty pronssikaudelle ajoittuva kivinen rombikirves.
2022: Rautohaantien kaakkoispuolella olevan metsäsaarekkeen lounaispuoliskolla ja sen kaakkoispuolella pienellä alueella peltoaluetta tehtiin koekuoppia kohteen aluerajauksen selvittämiseksi. Koekuopista ei tavattu mitään kivikauteen viittaavaa.
2023: Inventoinnin aikana Rautohaantien pohjois-koillispuolisen metsäsaarekkeen pohjoispuolella pelto oli kynnöksellä ja pelto kuivahko, joten pintahavainnointimahdollisuuden olivat hyvät. Johtoreitin alueelta ei tunnistettu arkeologista materiaalia. Rautohaantien ja johtolinjan välisessä metsikössä maaperä on kivikkoisempaa ja kasvaa eri-ikäistä, paikoin tiheää metsää, tätä aluetta katsottiin pintapuolisesti. Kohdekoordinaattien kohtaa ei inventoitu, koska se sijaitsee n. 160 m johtoreitistä ja sen tuntumassa on edellisenä vuonna koekuopitettu. |
| metsakeskus.691010033 |
691 |
Luomala |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
400099.02100000 |
7055580.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010033 |
Kohde sijaitsee Reisjärven pohjoisrannalla, järveen laskevan Siiponpuron ja järven välisellä niemellä. Alue on osin viljelysmaata ja osin istutettua metsää. Paikalta on löydetty kuusi kivitalttaa ja kvartsia. Maaperä alueella on hiekkaa, jossa talonväki on siellä täällä havainnut palaneita kiviä. Kohteen laajuutta ei inventoinnin aikana voitu tarkemmin määrittää. Asuinpaikan eteläpuolelta vesijättömaalta on löydetty pronssikaudelle ajoittuva kivinen rombikirves.
2022: Rautohaantien kaakkoispuolella olevan metsäsaarekkeen lounaispuoliskolla ja sen kaakkoispuolella pienellä alueella peltoaluetta tehtiin koekuoppia kohteen aluerajauksen selvittämiseksi. Koekuopista ei tavattu mitään kivikauteen viittaavaa.
2023: Inventoinnin aikana Rautohaantien pohjois-koillispuolisen metsäsaarekkeen pohjoispuolella pelto oli kynnöksellä ja pelto kuivahko, joten pintahavainnointimahdollisuuden olivat hyvät. Johtoreitin alueelta ei tunnistettu arkeologista materiaalia. Rautohaantien ja johtolinjan välisessä metsikössä maaperä on kivikkoisempaa ja kasvaa eri-ikäistä, paikoin tiheää metsää, tätä aluetta katsottiin pintapuolisesti. Kohdekoordinaattien kohtaa ei inventoitu, koska se sijaitsee n. 160 m johtoreitistä ja sen tuntumassa on edellisenä vuonna koekuopitettu. |
| metsakeskus.691010036 |
691 |
Alatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405005.04600000 |
7057332.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010036 |
Kohde sijaitsee Saarisenjärven itäpuolella, järven ja siitä laskevan Ahveroisenojan välissä. Paikalla on ympäröivää aluetta hieman korkeampi mäki, jonka itäpuoliselta pellolta löydettiin inventoinnin yhteydessä palanutta kiveä ja kvartsi-iskoksia. Alueelta on aiemmin löydetty useita kiviesineitä, mm. kaksoistaltta, keihäänkärjen kantaosa ja 2 tasatalttaa.
|
| metsakeskus.691010055 |
691 |
Iisakkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405319.93200000 |
7053373.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010055 |
Kohde sijaitsee Köyhänjärven itärannalla, heti Reisjärveltä Pihtiputaalle johtavan tien länsipuolella. Paikalla on matala laaja saareke, jonka järvenpuoleisella länsisyrjällä asuinpaikka sijaitsee. Inventoinnin yhteydessä tilan pihapiirin länsipuolisilta hiekkapohjaisilta pelloilta löydettiin kvartsi-iskoksia ja -esineitä. Aiemmin alueelta on löydetty ainakin kaksi tasataltaksi kuvattua kiviesinettä sekä hioinlaaka, joita ei 1991 inventoinnin yhteydessä löytynyt talosta.
Taltat on löydetty nykyistä navettaa rakennettaessa ja hioinlaaka talon takaa hiekkaisesta perunapellosta, jossa 1991 oli löydettävissä muutamia kvartseja. Navetan takaa ei ollut mahdollista tehdä havaintoja, tuorerehu aumojen ja lantalan vuoksi.
Vuoden 1991 jälkeen ilmeisesti vanha pohjoisempi asuinrakennus on purettu ja tilakeskuksen eteläosaan on rakennettu uusia ulkorakennuksia.
Ilmeisesti myös viereisestä Köyhän (Partalan) talosta löytyneeksi sanotut esineet voivat olla peräisin Iisakkilian asuinpoaikalta, sillä löytäjä on aaikoinaan asunut juuri Iisakkilassa (Ks. kohde REISJÄRVI 38. |
| metsakeskus.691010056 |
691 |
Maliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405617.79600000 |
7057803.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010056 |
Kohde sijaitsee Saarisenjärvestä 1,5 km itään Ahveroisenojan itäpuolella. Alueella on pieni matala mäki, joka on suurimmaksi osaksi raivattu viljelysmaaksi. Maliniemestä on A. Europaeuksen talteen saama tasataltta (KM 5415:16), jonka Maliniemen talonpoika oli löytänyt 1908 talon pellosta tallin takaa. Vuoden 1991 inventoinnin aikaaan talon vanhaisäntä piti todennäköisenä, että löytö on ns. Niemipellosta, josta hän on löytänyt tasataltan, naskalin, kvartseja ja palanutta kiveä. Inventoinnin yhteydessä osa Niemipeliosta oli kynnöksellä, ja siitä oli löydettävissä kvartseja, katkelmallinen taltta ja palaneita kiviä lähes koko kynnöksellä olevan pellon alueella. Isännän mukaan myös muualta pellon alueelta on löydettävissä kvartseja. Tarkastushetkellä muu osa peltoa oli sängellä, ja havaintojen teko siten vaikeaa. Lisäksi pellosta on kuorittu kiviä ja ylimpiä kerroksia pois suuriksi kasoiksi puskutraktorilla.
Tehtyjen havaintojen perusteella paikalla on kivikautinen asuinpaikka, jonka pituus lounas-kaakko -suunassa on n. 200 m ja leveyttä asuinpaikalla on 100 m. |
| metsakeskus.691010058 |
691 |
Hylkiranta Luotola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
401403.49600000 |
7055438.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010058 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Reisjärven itärannalla, Kantinkankaan länsipäässä. Alue on järveen loivasti laskevaa kangasta, piha-alueita sekä osittain viljelyskäytössä. Alueella on myös vedenottamo. Paikalta toimitettiin Kansallismuseoon vuoden 1957 alussa löytöjä, jotka oli havaittu maantienteon yhteydessä 1954. Jo aiemmin oli alueella löydetty kivikautista esineistöä.
Vuoden 1957 Ville Luhon kaivauksissa paikalta löydettiin runsas löytöaineisto erilaisten kiviesineiden (mm. piinuolenkärki) ja kvartsin lisäksi keramiikkaa sekä meripihkakoru sekä tulisijoja ja mahdollisia paalunsijoja. Kohde on merkitty maastoon muistomerkillä, jonka läheisyydessä 1957 Hylkirannantein järvenpuolella kaivaukset sijaitsivat. Kyseessä on pitempiaikainen asuinpaikka, joka ajoittuu erityisesti kampakeraamiselle kaudelle, mahdollisesti varhaiskampakeramiikasta ja varhaismetallikauteen saakka (Sär 2-keramiikkaa).
Kaivauksen jälkeen on muistomerkistä n. 100 m länteen rakennettu huvila, jonka rakentamisen yhteydessä on kangasta leikattu, ja vuoden 1991 inventoinnissa leikkauksesta oli löydettävissä kvartseja. Huvilan kohdalta kulkee voimalinja kohti lounasta, joka päättyy vedenottaman lähellä olevaan muuntamoon. Muuntamon kohdalta alkavat Kantin talon pellot. Vedenottamosta on kaivettu voimalinjaa seuraava vesijohtokaivanto Hylkirannalle päin. Vesijohtokaivannon alueelta, vedenottamolta lähtien aina huvilarakennukselle asti oli havaittavissa esinelöytöjä, kvartseja, piitä ja keramiikkaa, kaikkiaan noin 200 m matkalta. Huvilan, vedenottamon, vesijohdon sekä voimalinjan perustukset olisivat aikanaan edellyttäneet arkeologisia selvityksiä ja tutkimuksia.
Kantin talossa oli 1991 runsas kokoelma kiviesineitä, joukossa piitä ja keramiikka, jotka hän poiminut vedenottaman ja Kantin talon navetan välissä olevasta pellosta. Saadun tiedon
mukaan ei löytöjä ole tehty navetan eteläpuolisista pelloista. Nämä esineet lienevät edelleen talossa, mutta ne kuvattiin inventoinnin yhteydessä.
Inventointi osoitti, että Luotolan asuinpaikka on oletettua huomattavasti laajempi. Asuinpaikka ulottuu ainakin Hylkirannan tienvarressa (kulttuurikerrosta oli 1957 todettu tien molemmin puolin) olevalta muistomerkiltä Reisjärven rantaa seuraten Kantin talolle asti. Asuinpaikan leveys järven rannasta kankaalle päin on ainostaan arvioitavissa, noin 100 m levyiseksi. Huomautettakoon lisäksi, että muistomerkin ja Kantin talon väliselle alueelle oli (1991) rakenteilla kaksi omakotitaloa, ja yksi oli jo valmiina.
Jo vuoden 1991 inventoinnin havaintona alueen todettiin vaativan laajemman kartoituksen asuinpaikan rajojen selvittämiseksi, jotta rakennustoiminta ei tuhoaisi jäljellä olevaa asuinpaikka-aluetta, joka näyttää olevan erittäin runsaslöytöinen ja merkittävä Reisjärven esihistorian kannalta. Ks. myös 1991 inventointikohde 8, Kantin talo, johon liittyy myös tietoja hävinneistä vallituksista (SMYA XII, s. 118). |
| metsakeskus.691010058 |
691 |
Hylkiranta Luotola |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
401403.49600000 |
7055438.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010058 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Reisjärven itärannalla, Kantinkankaan länsipäässä. Alue on järveen loivasti laskevaa kangasta, piha-alueita sekä osittain viljelyskäytössä. Alueella on myös vedenottamo. Paikalta toimitettiin Kansallismuseoon vuoden 1957 alussa löytöjä, jotka oli havaittu maantienteon yhteydessä 1954. Jo aiemmin oli alueella löydetty kivikautista esineistöä.
Vuoden 1957 Ville Luhon kaivauksissa paikalta löydettiin runsas löytöaineisto erilaisten kiviesineiden (mm. piinuolenkärki) ja kvartsin lisäksi keramiikkaa sekä meripihkakoru sekä tulisijoja ja mahdollisia paalunsijoja. Kohde on merkitty maastoon muistomerkillä, jonka läheisyydessä 1957 Hylkirannantein järvenpuolella kaivaukset sijaitsivat. Kyseessä on pitempiaikainen asuinpaikka, joka ajoittuu erityisesti kampakeraamiselle kaudelle, mahdollisesti varhaiskampakeramiikasta ja varhaismetallikauteen saakka (Sär 2-keramiikkaa).
Kaivauksen jälkeen on muistomerkistä n. 100 m länteen rakennettu huvila, jonka rakentamisen yhteydessä on kangasta leikattu, ja vuoden 1991 inventoinnissa leikkauksesta oli löydettävissä kvartseja. Huvilan kohdalta kulkee voimalinja kohti lounasta, joka päättyy vedenottaman lähellä olevaan muuntamoon. Muuntamon kohdalta alkavat Kantin talon pellot. Vedenottamosta on kaivettu voimalinjaa seuraava vesijohtokaivanto Hylkirannalle päin. Vesijohtokaivannon alueelta, vedenottamolta lähtien aina huvilarakennukselle asti oli havaittavissa esinelöytöjä, kvartseja, piitä ja keramiikkaa, kaikkiaan noin 200 m matkalta. Huvilan, vedenottamon, vesijohdon sekä voimalinjan perustukset olisivat aikanaan edellyttäneet arkeologisia selvityksiä ja tutkimuksia.
Kantin talossa oli 1991 runsas kokoelma kiviesineitä, joukossa piitä ja keramiikka, jotka hän poiminut vedenottaman ja Kantin talon navetan välissä olevasta pellosta. Saadun tiedon
mukaan ei löytöjä ole tehty navetan eteläpuolisista pelloista. Nämä esineet lienevät edelleen talossa, mutta ne kuvattiin inventoinnin yhteydessä.
Inventointi osoitti, että Luotolan asuinpaikka on oletettua huomattavasti laajempi. Asuinpaikka ulottuu ainakin Hylkirannan tienvarressa (kulttuurikerrosta oli 1957 todettu tien molemmin puolin) olevalta muistomerkiltä Reisjärven rantaa seuraten Kantin talolle asti. Asuinpaikan leveys järven rannasta kankaalle päin on ainostaan arvioitavissa, noin 100 m levyiseksi. Huomautettakoon lisäksi, että muistomerkin ja Kantin talon väliselle alueelle oli (1991) rakenteilla kaksi omakotitaloa, ja yksi oli jo valmiina.
Jo vuoden 1991 inventoinnin havaintona alueen todettiin vaativan laajemman kartoituksen asuinpaikan rajojen selvittämiseksi, jotta rakennustoiminta ei tuhoaisi jäljellä olevaa asuinpaikka-aluetta, joka näyttää olevan erittäin runsaslöytöinen ja merkittävä Reisjärven esihistorian kannalta. Ks. myös 1991 inventointikohde 8, Kantin talo, johon liittyy myös tietoja hävinneistä vallituksista (SMYA XII, s. 118). |
| metsakeskus.691010073 |
691 |
Kumpula 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
395153.00500000 |
7057013.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010073 |
Kohde sijaitsee Kiljanjärven länsipuolella olevan matalan kankaan itäreunalla. Paikalla on kaksi pyyntikuoppaa, joiden halkaisija vallin kanssa on noin 5 m ja syvyys 70–80 cm. Pyyntikuopista noin 100 m luoteeseen on löydetty suppiloreikäinen pallonuija ja noin 200 m kaakkoon reikäkivi, ks. kohteet Kumpula 2–3.
2023: Sijaintia tarkennettu 5p lidarin avulla, keskikoordinaattia siirrettiin noin 18 metriä länteen. Kohteelle tehtiin myös aluerajaus . |
| metsakeskus.691010075 |
691 |
Levonperä Kallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405128.96200000 |
7065511.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010075 |
Kohde sijaitsee kuivatun Kalajanjärven pohjoispuolisen Pirttikankaan luoteisosassa, Levonperänkanavasta noin 1 km koilliseen. Kaakkoon laskevalla rinteellä olevasta pellosta on löydetty kiviesineen katkelma sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.691010077 |
691 |
Mustalaismäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
393492.65800000 |
7060243.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010077 |
Kohde sijaitsee Kangaspäänjärvestä Kiljanjärveen laskevan Kotijoen koillispuolella, joen puolivälissä. Reisjärveltä Sieviin johtavan maantien varrella olevan mäen joenpuoleisella länsireunalla. Paikalla on tien molemmin puolin yhteensä ainakin 18 pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 5–8 m ja syvyys 70–100 cm. Näistä 3 kuoppaa on tien länsipuolella. Kuopat on merkitty peruskartalle tervahautoina. Samalta alueelta on löydetty myös kivinen kourutaltta. Sen tarkkaa löytöpaikkaa ei kuitenkaan tunneta (ks. inventointikertomus, kohde Reisjärvi 57)
Vuoden 2010 tarkastuksen yhteydessä tien koillispuolelta laskettiin ainakin 17 kuoppaa. Näistä kolme itäisintä olivat hakatulla ja äestetyllä palstalla. Näistä kolmesta kuopasta lähinnä palstan länsirajaa oleva kuoppa, joka on merkitty ainakin vuoden 1984 peruskartalle, oli äestettäessä niukasti kierretty, mutta kaksi itäisintä olivat lievästi äestyksen vaurioittamia.
Vuoden 2017 tarkastuksessa havaittiin tien itäpuolen etelä-pohjoissuuntaisella, noin 200 m pituisella ja noin 70-120 m leveällä alueella 21 pyyntikuopaksi tulkittavaa rakennetta. Nämä kaikki ovat kohteen peruspisteen eteläpuolella. Alueen etelä-/ kaakkoispäässä yksi rakenne lienee miilu. Kuoppia on myös kaiveltu myöhemmin ja pohjoisosassa ja itäreunalla myös äestetty. Lisäksi havaittiin erillään pohjoisessa äestysuralla yksi kuoppa kuoppa peruspisteesä noin 120 m koilliseen. Tien länsipuolta ei nytkään tarkastettu. Alueesta pohjoiseen todettiin erillinen pyyntikuoppakohde, Akanmäki, jossa on ainakin 6 kuoppaa. Näiden kohteiden välillä on erillinen vallimainen, myöhäinen ? rakenne mäenlaen 135 m korkeuskäyrän eteläpäässä. |
| metsakeskus.691010078 |
691 |
Maijalankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
394391.30300000 |
7058910.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010078 |
Kohde sijaitsee Kiljanjärveen laskevan Kotijoen ja Reisjärveltä Sieviin johtavan maantien välissä. Kysymyksessä on laaja maisemoitu hiekkakuoppa, josta oli hiekkakuopan
lounaiselta, maantienpuoleiselta rinteeltä poimittavissa runsaasti kvartsiesineitä ja kvartsi-iskoksia. Lisäksi hienossa hiekassa oli palaneita kiviä, jotka olivat selvästi peräisin hajonneista liesistä. Löytöjä oli poimittavissa kohteessa noin 150 metrin matkalla.
Aivan ilmeisesti suurin osa asuinpaikasta on tuhoutunut soranotossa ja myöhemmin tehdyn maisemoinnin yhteydessä, ilmeisesti myös Sieviin johtava maantie on rikkonut asuinpaikkaa. Alue on kuivaa mäntyvaltaista kangasta, ja maaperä hienoa hiekkaa.
Vuonna 2010 havaittiin yllä kuvatusta löytöalueesta edelleen etelään lähes kymmenen kvartsin ja palaneen kiven keskittymä. Kvartsien joukossa oli kolme hyvänlaatuista ja -kuntoista kaavinta.
Lisäksi asuinpaikkahavaintojen eteläpuolella kankaalla oli yksi pyyntikuoppamainen maakuoppa, jossa oli selvä huuhtoutumiskerros. Tämä halkaisijaltaan noin 2 metrinen ja 30-40 cm syvä kuoppa sijaitsi alueella, missä oli myös muita selvästi nuoria kuoppia ja vanha tiepohja. Tältä alueelta ei kuitenkaan tehty asuinpaikasta kertovia löytöjä. |
| metsakeskus.691010081 |
691 |
Lähdekangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
392942.89700000 |
7055882.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010081 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Reisjärven kirkolta Lestijärvelle johtavan tien pohjoispuolella, korkean mäen päälle vasta viime sodan jälkeen raivatun Lähdekankaan talon kohdalla. Talosta saadun tiedon mukaan pellonraivauksen ja talon rakentamisen yhteydessä
on löydetty useita, mahdollisesti kuusi kiviesinettä, talttoja sekä reiällinen kiviesine, kuvauksen mukaan pallonuija. Esineet on toimitettu museoon (Reisjärven kotiseutumuseoon?), lukuun ottamatta pallonuijaa, jota ei etsiskelystä huolimatta löytynyt kohteen paikantamisen aikaan Reisjärven inventoinnissa vuonna 1991. Saadun tiedon mukaan on talon paikalla ollut halkaisijaltaan reilu parimetrinen nokisten ja palaneiden kivien muodostama nuotion pohja.
vuoden 2019 kaapelikaivannon valvonnassa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Noin satametriä pitkä kaapelikaivanto tehtiin etelän suunnasta talon nurkalle.
Maastollisesti kohde on erittäin sopiva kivikautiselle asuinpaikalle ja korkeutensa perusteella
(lähe 130 m mpy.) sopii Suomusjärven kulttuurin aikaiseksi, johon myös pallonuijan löytyminen viittaisi. Inventoinnin aikaan 1991 talon pellot olivat kesannolla, joilla havaintojen teko oli vaikeaa. Pellot ovat savipohjaisia suopeltoja, kun taas mäen talonpaikka on hiekkakangasta.
Talon ympäristöarvioitiin inventoinniossa varsin perusteellisesti myllätyksi rakentamisen yhteydessä ja pihamaalle oli tuotu täytemaata. Paikan tarkastelu kuitenkin viittaa siihen, että kysymyksessä on kivikautinen asuinpaikka, joka voi olla tosin pahoin tuhoutunut. Kohteen tarkemman määrittelyn ja rajauksen edellytyksenä ovat koekaivaukset. |
| metsakeskus.691010083 |
691 |
Luotostenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
404437.29700000 |
7049062.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010083 |
Kohde sijaitsee Luotosenkankaan eteläpuolisen Luotonen-nimisen lammen länsipuolisella kivikkokankaalla. Paikalla on seitsemän kivistä koottua röykkiötä. Niiden halkaisija on noin 2 m ja korkeus 30–40 cm. Röykkiöt on koottu halkaisijoiltaan 30-20 cm kivistä. Kohdetta ei ole tutkittu eikä sitä ole ajoitettu tarkemmin ja niiden funktio on epävarma. Röykkiöiden sijaitseminen kyseisessä paikassa jäi arvoitukseksi vuoden 1991 Reisjärven perusinventoinnin yhteydessä. Alueella ei havaittu minkäänlaisia viitteitä maanviljelyksestä eikä piilopirteistä. Alueella ympäristössä kerrottiin eri harjanteilla voivan olla lisää kartoittamattomia ja dokumentoimattomia röykkiötä, yhteensä parisenkymmentä. |
| metsakeskus.691010084 |
691 |
Nähtävä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
406350.00000000 |
7052080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010084 |
Kohde sijaitsee Köyhänjärvestä 2,5 km kaakkoon, Karjalammen lounaispuolella olevalla osittain viljelysmaaksi raivatulla kankaalla. Inventoinnissa paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja -esineitä, mm. iskukivi. Paikalla havaittiin palaneita kiviä ja liesikiveys. Alueelta on lisäksi useita kiviesineitä, mm. liuskekärki ja pallonuija. Pellolla on myös todettu liesikiveys, joka oli inventointiaikaan vuonna 1991 lähes kokonaan tuhoutunut. Erilinen liesihavainto on lisäksi noin 150 m pohjoiskoilliseen pellolle sijoittuvaa asuinpaikkaa osoittavaa koordinaattipistettä. Tämä kohta on Pihtiputaantien lähellä, sähkönsiirtolinjan kohdalla. Yksi luulöytö lienee edelleen viimeksi mainitusta kohdasta noin 100 m luoteeseen, peltorinteestä, Pihtiputaantien läheisyydestä.
Pihtuputaantien varressa oli a vastaan tullut toinen liesikiveys, joka oli nähtävissä edelleen 1990-luvun alussa. Löytö oli tehty tietä traktorin puskulevyllä tehtäessä. Kysymyksessä on pieni noin 1 m halkaisijaltaan oleva liesikiveys, josta traktorin puskulevy on vienyt pois ylimmät kivikerrat. Jäljellä on korkeintaan 1-2 kivikertaa. On oletettavaa, että asuinpaikka jatkuu tälle alueelle asti, vaikka mitään selviä merkkejä todetun asuinpaikan ja liesikiveyksen väliseltä alueelta ei inventoinnin yhteydessä tavattu. Noin 122,5 metrin korkeuskäyrän kohdalla peltoalue muuttuu savikoksi, entiseksi järven pohjaksi, ja löydetty liesikiveys sijaitsee lähellä oletettavaa muinaista rantaa.
Alueelle tekeillä olleen pellonraivauksen takia tehdyssä tarkastuksessa keväällä 2014 löytöalue todettiin kynnetyllä pellolla, ei kuitenkaan sen alaosassa, eikä yksittäistä löytöpistettä lukuun ottamatta viljelyssalueen laajennusta varten muokatussa erillisessä metsäsaarekkeessa. Löytöjä ja kulttuurikerrosta todettiin koepistossa myös toisen tilan alueella, koillisen puoleisessa taimikossa, hiekkamaassa. Täällä havaittiin myös kolme mahdollista pyyntikuoppaa noin 25 pituisella alueella.
Alueen arvioitu aluerajaus on tehty ja tarkennettu löytöalueiden sekä alueen topografian perusteella. |
| metsakeskus.691010085 |
691 |
Koppelosaari eteläpää |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
405285.00000000 |
7058587.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010085 |
Kohde sijaitsee Kalajanjärven eteläosassa olevan, viljelysmaiden ympäröimän metsäsaarekkeen lounaiskulmassa, Kalajanjoen itäpuolella. Entisen saaren rantaterassilla on kaikkiaan viisi kivistä koottua röykkiötä. Niiden pituus on noin 5 m ja leveys noin 4 m. Aluskasvillisuuden peittämistä röykkiöistä yhtä on kaiveltu keskeltä. Röykkiöiden tarkoitusta ja ikää ei tarkemmin tunneta. |
| metsakeskus.691010086 |
691 |
Koppelosaari itäpää |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
406154.57600000 |
7058788.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010086 |
Kohde sijaitsee kuivatun Kalajanjärven eteläosassa olevan, viljelysmaiden ympäröimän metsäsaarekkeen itäpäässä, Kalajanjoen itäpuolella. Entisen saaren järvenrantaterassilla on 26 kivistä koottua röykkiötä 150–200 m matkalla. Röykkiöiden pituus vaihtelee 5–10 m ja leveys 2–4 m. Korkeutta niillä on noin 50 cm. Röykkiöiden tarkoitusta ja ikää ei tarkemmin tunneta. |
| metsakeskus.691010087 |
691 |
Heposaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
405827.70500000 |
7059064.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010087 |
Kohde sijaitsee kuivatun Kalajanjärven eteläosassa olevan, viljelysmaiden ympäröimän metsäsaarekkeen itäosassa, Kalajanjoen itäpuolella. Entisen saaren itäreunalla, järvenrantaterassilla on viisi kivistä koottua röykkiötä. Niiden halkaisija on 3–4 m ja korkeus noin 50 cm. Yhden röykkiön keskellä on merkkikivi, josta Kalajanjärven lohkominen on aloitettu. Kivet ovat päänkokoisia ja miehennostannaisia kiviä, ja ne on kasattu ilman maatäytettä. Röykkiöiden tarkoitusta ja ikää ei tarkemmin tunneta. |
| metsakeskus.691010088 |
691 |
Pukinsaari länsipää |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
405367.88900000 |
7059076.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010088 |
Kohde sijaitsee kuivatun Kalajanjärven eteläosassa olevan, viljelysmaiden ympäröimän metsäsaarekkeen länsireunalla Kalajanjoen itäpuolella. Entisen saaren järvenrantaterassilla on 16 kivistä koottua pitkulaista röykkiötä. Niiden pituus on 5–8 m, leveys 2–4 m ja korkeus 40–50 cm. Röykkiöiden tarkoitusta ja ikää ei tarkemmin tunneta. |
| metsakeskus.691010089 |
691 |
Pukinsaari itäpää |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
405507.83200000 |
7059069.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010089 |
Kohde sijaitsee kuivatun Kalajanjärven eteläosassa olevan, viljelysmaiden ympäröimän metsäsaarekkeen itäreunalla, Kalajanjoen itäpuolella. Entisen saaren järvenrantaterassilla on 10 kivistä koottua pitkulaista röykkiötä. Niiden pituus on 7–9 m, leveys 2–4 m ja korkeus 40–50 cm. Röykkiöiden tarkoitusta ja ikää ei tarkemmin tunneta.
|
| metsakeskus.691010090 |
691 |
Ingansaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
404941.06000000 |
7060017.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010090 |
Kohde sijaitsee kuivatun Kalajanjärven eteläosassa olevan, viljelysmaiden ympäröimän kivikkoisen metsäsaarekkeen etelälaidalla, Kalajanjoen länsipuolella. Entisen saaren
rantaterassilla on kuusi luonnonkivikkoon koottua pyöreää röykkiötä. Niiden halkaisija on 7–8 m ja korkeus 50–70 cm. Röykkiöiden tarkoitusta ja ikää ei tarkemmin tunneta.
|
| metsakeskus.691010093 |
691 |
Uusitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405354.89800000 |
7058816.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.691010093 |
Kohde sijaitsee kuivatun Kalajanjärven eteläosassa olevan Pukinsaaren eteläpäässä, Kalajanjoen itäpuolella. Tilan pihapiirin koillispuolelta maaleikkauksesta löydettiin inventoinnin aikana kvartsi-iskoksia ja -esineitä, palanutta luuta ja palaneita kiviä. Maaperä alueella on hiekkaa. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa.
Vuoden 2021 tarkastus: Tilan pohjoispuolella sijaitsevalle kankaalle tehtiin tarkastuksessa useita koepistoja ja -kuoppia, joilla selvitettiin asuinpaikan laajuutta luoteessa/pohjoisessa. Maaperä kankaalla on erittäin kovaa ja kivikkoista hiekkaista savimaata. Yhdestäkään koekuopasta ei löydetty merkkejä esihistoriasta, joten asuinpaikka rajautuu tilan pihapiirin alueelle. |
| metsakeskus.692010001 |
109 |
Saukonpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361793.70200000 |
6749119.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.692010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven etelärannalla aivan Janakkalan rajalla. Paikka on Saukonpelto -niminen peltoaukio, jonka poikki raja kulkee. Aukion itälaidassa, Janakkalan puolella, on korkeat Kovaskalliot (aikaisemmin Irjalankalliot), eteläpuolella hiekkainen Aseminnummi. Pellon länsipäästä, rantaharjanteelta on löydetty kvartsi-iskoksia ja mahdollisesti reikäkivi. Kartassa paikka on nimetty Saukoksi, aikaisemmin Saukonpelloksi. Asuinpaikan laajuus on noin 170 x 40 m.
Asuinpaikka on Haapajärven vanhalla rantatörmällä oleva pelto, jossa erottuu ympäristöään keltaisempana hiekka"juotti" 2 - 3 m korkean törmän tuntumassa. Hiekassa on paljon rautasaostumia. Koko rantatörmää ei ole kynnetty pelloksi, vaan paikoin törmää on ehjänä muutaman metrin levyinen kaistale. Vuoden 2006 inventoinnissa kvartsilöytöjä kerättiin kahdesta keskittymästä: aivan pellon länsireunasta, noin 50 x 30 m kokoiselta alueelta ja tästä 75 m itään 40 x 20 m kokoiselta alueelta. Itäinen löytöalue ei ole keltaisella hiekalla, vaan maa on tässä hyvin pölyistä, harmaata, hienoa hiekkaa ja löytöalue jatkuu idässä vielä savisemmalle maaperälle. |
| metsakeskus.692010002 |
109 |
Lehtimäki |
10002 |
12016 |
13000 |
11006 |
27000 |
359738.53800000 |
6747333.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.692010002 |
Lehtimäen talosta 400 m eteläkaakkoon olevan harjun koilliseen viettävässä rinteessä on 3 - 5 m korkean hiekkavallin muodostama puoliympyrä, joka aukenee koilliseen. Sen halkaisja on noin 10 m. Vallin itäosa on korkein, noin 5 m. Sen itäpuolella on pari peräkkäistä pitkänomaista kaartuvaa kumparetta. Puoliympyrän keskellä, valleissa, niiden päällä ja rinteissä on hiilipitoista maata, palanutta savea ja kuonaa. Kohde lienee tiilentekopaikka, koska hiekkaa on saatu harjulta, savea alavalta maalta ja vesi on ollut lähellä. |
| metsakeskus.692010003 |
109 |
Kukkokivenmäki |
10002 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
343323.13300000 |
6747631.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.692010003 |
Vanhan Turun maantien varressa on suuri siirtolohkare, Kukkokivi, joka on antanut mäkialueelle nimen. Mäen eteläpuolella noin 20 m maantiestä on kaksi matalaa kivensekaista hiekkakumpua. Toiseen kaivetusta koekuopasta on löytynyt hiiltä noin 20 cm syvyydestä. Kummut saattavat liittyä rakennuksiin, mutta ei ole mahdotonta, että ne ovat hautakumpuja.
Vuoden 2006 inventoinnin mukaan lähempänä Härkätietä on halkaisijaltaan 6 - 7 m oleva maakumpu, jonka keskellä on pieni kuopanne. Kummussa näkyy olevan jonkin verran kiviä. Metsätie kulkee kummun eteläreunan sivuitse ja on osittain tuhonnut sitä. Tie myös halkaisee toisen mahdollisen kummun noin 10 m edellisestä itään. Vuoden 1964 inventoinnissa mainittu toinen kumpu lienee kuitenkin metsätien eteläpuolella ja sekin on rikkoutunut tietä tehtäessä. Ympäristössä on tehty metsä-äestystä eivätkä kummut siten erotu kovinkaan hyvin maastossa. |
| metsakeskus.692010004 |
109 |
Palsankallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
341572.84400000 |
6746032.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.692010004 |
Rajamerkki sijaitsee nykyään Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, Härkätien varrella mäkisessä metsämaastossa kallion laella. Keskiajalla oli seitsemän hämäläispitäjän rajamerkki. Pitäjät olivat Loppi, Tammela, Urjala, Sääksmäki, Kalvola, Hattula ja Vanaja.
Ensimmäinen kirjallinen maininta rajamerkistä on vuoden 1539 maakirjassa. Kyseessä on siirtolohkare, jonka laelle on kaiverrettu ympyrä (halk. noin 36 cm) ja sen keskelle vuorostaan kuoppa, josta lähtee seitsemän kaiverrettua rajalinjaa. Siirtolohkaretta ympäröi neljä viisarikiveä. Viisarikivistä kolme on Härkätien pohjoispuolella, yksi tien eteläpuolella. |
| metsakeskus.692010006 |
109 |
Pitkäjärven tieraunio |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
342611.42300000 |
6746975.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.692010006 |
Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Turun seudun ja Vanajan Hämeen välinen maaliikennereitti syntyi jo viikinkiajalla, 800-luvulla jKr.
Maantien 2831 kaakkoispuolella on 800 m pitkä ja 4,5–4,6 m leveä tienpohja, jonka alku- ja loppupäistä osa on edelleen käytössä tilustienä, keskiosa on historiallista Hämeen Härkätien käytöstä pois jäänyttä osaa.
Tien pinta on heinittyneen soran peitossa. Museotien ja maantien 2831 risteyksestä etelälounaaseen on risteys, josta erkanee tilustie Alitaloon ja Honkalaan. Korkeuskäyrien 145 ja 150 m välissä on jyrkkä mäki, jonka molemmilla puolilla on 50 m pitkä sammaloitunut kivipengerrys. Museotien ja maantien 2831 risteyksestä Pitkäjärven taloon ulottuva tieraunio on kokonaan nurmettunut, mutta erottuu ympäristöään 0,5 m korkeampana. |
| metsakeskus.692010006 |
109 |
Pitkäjärven tieraunio |
10002 |
12005 |
13071 |
11010 |
27000 |
342611.42300000 |
6746975.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.692010006 |
Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Turun seudun ja Vanajan Hämeen välinen maaliikennereitti syntyi jo viikinkiajalla, 800-luvulla jKr.
Maantien 2831 kaakkoispuolella on 800 m pitkä ja 4,5–4,6 m leveä tienpohja, jonka alku- ja loppupäistä osa on edelleen käytössä tilustienä, keskiosa on historiallista Hämeen Härkätien käytöstä pois jäänyttä osaa.
Tien pinta on heinittyneen soran peitossa. Museotien ja maantien 2831 risteyksestä etelälounaaseen on risteys, josta erkanee tilustie Alitaloon ja Honkalaan. Korkeuskäyrien 145 ja 150 m välissä on jyrkkä mäki, jonka molemmilla puolilla on 50 m pitkä sammaloitunut kivipengerrys. Museotien ja maantien 2831 risteyksestä Pitkäjärven taloon ulottuva tieraunio on kokonaan nurmettunut, mutta erottuu ympäristöään 0,5 m korkeampana. |
| metsakeskus.694010001 |
694 |
Penninmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
377661.40100000 |
6732895.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010001 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatieltä 3 Herajoelta Riihimäelle kohtaavan tien risteyksestä kilometri koilliseen, peltojen keskellä olevalla mäellä. Mäen ohitse virtaa Herajoki. Mäen laella on kiviladelmia. Paloheimo Oy:n entisen työväenasunnon puutarhasta löytyi vuosina 1984 - 85 kampakeramiikan paloja marjapensaita siirrettäessä. Paikalla havaittiin myös 30 - 50 cm vahvuista kulttuurikerrosta. Lähellä olevaan peltoon ojaa tehtäessä on havaittu mahdollisia tulisijoja maaleikkauksissa. Asuinpaikalla tehtiin vuonna 1996 fosfaattikartoitus asuinpaikan laajuuden selvittämiseksi. Tuloksen mukaan asuinpaikka on selvärajainen ja sijaitsee mäen kaakkoisrinteessä olevan hiekkakuopan ja pellon välissä, noin 80 x 20 m laajuisella alueella. |
| metsakeskus.694010002 |
694 |
Pirttilä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
379508.66700000 |
6730389.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Arolammin pohjoispuolella, Pirttilän talosta 300 m länsiluoteeseen. Paikka on peltorinteen tasaisempi alaosa, tien varresta alkaen noin 20 m pohjoiseen. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä palanutta luuta. Kohde on jaettu kahteen löytöalueeseen, joista toinen on luoteeseen nousevan törmän päällä. Sieltä on löydetty pala nuorakeramiikkaa. |
| metsakeskus.694010003 |
694 |
Pirttilä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379636.62000000 |
6730343.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Arolammin pohjoispuolella, pellolla, Pirttilän talosta 200 m länsiluoteeseen. Kohde on tien eteläpuolella oleva pieni tasalakinen niemeke, joka on noin 1 - 2 m alemmalla tasolla kuin Pirttilä 1, josta tämä paikka on noin 120 m itäkaakkoon. Paikkaan liittyvät löydöt ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.694010004 |
694 |
Hautapelto N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379518.66400000 |
6729948.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Arolammin lounaispuolella. Kohde on jaettu alueisiin A - C, joista A on 450 m lounaaseen ja B 400 m länsilounaaseen Pirttilän talosta, C on 150 m A:sta etelään. Paikka A on peltorinteen yläosassa pellon luoteislaidalla. Paikka B on Arolammin suuntaan laskevassa rinteessä, joka on metsäaurattu. Löydöt ovat aurausvaoista. Kohde C on myös metsämaalla ja ainakin osittain tuhoutunut metsätöiden yhteydessä. Löydöt kaikilta paikoilta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.694010005 |
694 |
Kynnys 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379248.77300000 |
6729960.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen eteläpuolella, Arolammin sillasta noin 250 m etelälounaaseen olevalla pienellä länteen kurottuvalla niemellä, rinteen alla korven reunalla mäntymetsässä. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt ovat kvartseja. Kohde on ehjä. Vuoden 2001 inventoinnin yhteydessä selvitettiin myös jatkuuko löytöalue suoturvekerrostumien alle. Koekuopista saatiin yksi kvartsi-iskos suoturvekerrostumasta 40 cm:n syvyydestä. |
| metsakeskus.694010006 |
694 |
Kynnys 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379213.78700000 |
6730062.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen eteläpuolella, Arolammin sillasta noin 180 m lounaaseen, Katilantien länsipuolella. Kohde jakaantuu kahteen alueeseen. Pohjoisempi alue (A) on pienessä muinaissaaressa sekametsässä, kivisessä moreenimaaperässä. Asuinpaikka vaikuttaa ehjältä. Koekuopasta löydettiin kvartseja. Tästä paikasta noin 30 m etelälounaaseen löydettiin myös koekuopasta kvartsi-iskoksia (alue B). |
| metsakeskus.694010007 |
694 |
Sinivuokkoniemi A-E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
378863.92900000 |
6730245.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen koillispuolella, noin 100 m joesta ja Arolammin sillasta 500 m länteen muinaisen niemen kärjessä kuusimetsässä. Maaperä on kivistä moreenia.
Vuoden 1998 kaivauksissa todettiin paikalta kivilatomus. Muutenkin kaivausalueella oli runsaasti palanutta kiveä. Likamaakerroksen paksuus oli 20 - 60 cm:iin. Vuonna 1999 tutkimuksissa laajennettiin kaivausta. Kiviröykkiön luonne ei selvinnyt. Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja, kvartsia, sekä esineitä että iskoksia, palanutta luuta ja kiviesineen katkelmia.
Kaivausalueen edessä olevalta pellolle tehtiin koekaivaus. Koeojasta todettiin kolme päällekkäistä kulttuurikerrosta. Ylin kerros on 45-65 cm syvyydellä ja siitä löydettiin keramiikkaa ja sekä puurankalatomus. Toinen kerros on noin metrin syvyydellä. Siinä todettiiin mm. palaneita kiviä sekä vesipähkinän kuoren palasia. Kolmas kerros on noin 115 cm syvyydessä.
Ensimmäisestä kaivausalueeta noin 70 m luoteeseen avattiin samalle terassille toinen pieni alue. Tästä löydettiin keramiikkaa, kvartsiesineitä ja -iskoksia. Lisäksi todettiin paalunsija sekä sen tukikiveys.
Vuoden 2000 kaivauksissa selvitettiin koeojalla suokerrostumissa esiintyvien asuinpaikkalöytöjen luonnetta, levinneisyyttä ja ajoitusta. Löydöt olivat kvartsia. Keramiikaa ja selviä puuesineitä ei löydetty. Ko. alueesta noin 80 m luoteeseen olevan vuoden 1999 kaivausalueen edustalle pellolle tehdystä koeojasta ja -kuopista löydettiin mm. kvartsiesineitä, joukossa viistoteräinen nuolenkärki. Edellisestä alueesta noin 120 m pohjoiseen, muinaisjärveen pistävästä niemekkeestä löydettiin kvartsia ja kampakeramiikkaa.
Vuonna 2001 jatkettiin suokaivausta. Löydöt ovat kvartsiesineitä, -iskoksia ja -ytimiä. Orgaanisessa materiaalissa on työstettyjä puupaaluja, kaarnakohon ja työstetyn kaaripuun kappale. Kaivausalueelta löydettiin lähes 800 palanutta tai rapautunutta kiveä, joista suurinta osaa kaivaja pitää ns. keittokivinä. Metsärinteeseen avatusta koeojasta todettiin mesoliittinen asuinpaikka. Koeojasta havaittiin myös kaksi ns. keittokivikasaa. Löytöinä paikalta on yksi pala keramiikkaa, joka on todennäköisesti peräisin ylemmällä tasolla sijainneelta neoliittiselta asuinpaikalta, kvartsi-esineitä, -iskoksia ja -ytimiä sekä palanutta luuta. Keramiikan sekoitteena on käytetty kivimurskaa ja samottia.
Vuonna 2002 jatkettiin suokaivausta. Löydöt ovat kvartsin lisäksi kaksi puupaalua, yksi muu työstetty puun kappale ja keramiikkaa. |
| metsakeskus.694010007 |
694 |
Sinivuokkoniemi A-E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
378863.92900000 |
6730245.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen koillispuolella, noin 100 m joesta ja Arolammin sillasta 500 m länteen muinaisen niemen kärjessä kuusimetsässä. Maaperä on kivistä moreenia.
Vuoden 1998 kaivauksissa todettiin paikalta kivilatomus. Muutenkin kaivausalueella oli runsaasti palanutta kiveä. Likamaakerroksen paksuus oli 20 - 60 cm:iin. Vuonna 1999 tutkimuksissa laajennettiin kaivausta. Kiviröykkiön luonne ei selvinnyt. Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja, kvartsia, sekä esineitä että iskoksia, palanutta luuta ja kiviesineen katkelmia.
Kaivausalueen edessä olevalta pellolle tehtiin koekaivaus. Koeojasta todettiin kolme päällekkäistä kulttuurikerrosta. Ylin kerros on 45-65 cm syvyydellä ja siitä löydettiin keramiikkaa ja sekä puurankalatomus. Toinen kerros on noin metrin syvyydellä. Siinä todettiiin mm. palaneita kiviä sekä vesipähkinän kuoren palasia. Kolmas kerros on noin 115 cm syvyydessä.
Ensimmäisestä kaivausalueeta noin 70 m luoteeseen avattiin samalle terassille toinen pieni alue. Tästä löydettiin keramiikkaa, kvartsiesineitä ja -iskoksia. Lisäksi todettiin paalunsija sekä sen tukikiveys.
Vuoden 2000 kaivauksissa selvitettiin koeojalla suokerrostumissa esiintyvien asuinpaikkalöytöjen luonnetta, levinneisyyttä ja ajoitusta. Löydöt olivat kvartsia. Keramiikaa ja selviä puuesineitä ei löydetty. Ko. alueesta noin 80 m luoteeseen olevan vuoden 1999 kaivausalueen edustalle pellolle tehdystä koeojasta ja -kuopista löydettiin mm. kvartsiesineitä, joukossa viistoteräinen nuolenkärki. Edellisestä alueesta noin 120 m pohjoiseen, muinaisjärveen pistävästä niemekkeestä löydettiin kvartsia ja kampakeramiikkaa.
Vuonna 2001 jatkettiin suokaivausta. Löydöt ovat kvartsiesineitä, -iskoksia ja -ytimiä. Orgaanisessa materiaalissa on työstettyjä puupaaluja, kaarnakohon ja työstetyn kaaripuun kappale. Kaivausalueelta löydettiin lähes 800 palanutta tai rapautunutta kiveä, joista suurinta osaa kaivaja pitää ns. keittokivinä. Metsärinteeseen avatusta koeojasta todettiin mesoliittinen asuinpaikka. Koeojasta havaittiin myös kaksi ns. keittokivikasaa. Löytöinä paikalta on yksi pala keramiikkaa, joka on todennäköisesti peräisin ylemmällä tasolla sijainneelta neoliittiselta asuinpaikalta, kvartsi-esineitä, -iskoksia ja -ytimiä sekä palanutta luuta. Keramiikan sekoitteena on käytetty kivimurskaa ja samottia.
Vuonna 2002 jatkettiin suokaivausta. Löydöt ovat kvartsin lisäksi kaksi puupaalua, yksi muu työstetty puun kappale ja keramiikkaa. |
| metsakeskus.694010008 |
694 |
Silmäkeneva E A - E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
379029.86200000 |
6730853.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen itäpuolella, Silmäkenevan itärannalla, muinaisessa niemekkeessä sen tasaisella laella ja alemmalla tasanteella sekametsässä ja suolla. Kohde on jaettu alueisiin A - E, joista C ja D ovat suonalaisia löytökerrostumia.
Alue A on länteen viettävässä rinteessä suohon työntyvän kummun laella. Alue B on kummun eteläpuolella, edellisestä noin 100 m kaakoon. Löytöinä paikalta on palanutta luuta ja kvartsia. Maaperä on hiekkaa.
Niemekkeen reunoja ja suota sen ympärillä tutkittiin vuonna 2000 koekaivauksin. Näiltä suolöytöalueilta C - D saatiin löytöinä kvartsiesineitä ja -iskoksia, asbestikeramiikkaa sekä meripihkaa. Alue E on A:sta 150 m pohjoiskoilliseen pienen niemen alueella. Paikalta on havaittu kuivatusojien leikkauksessa kvartsia. Vuoden 2002 kaivauksissa löytyi suokohteesta D mm. paikalleen hajonneen Pöljän keramiikan asia. |
| metsakeskus.694010009 |
694 |
Silmäkenevan saari 1 A-C |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
378659.00100000 |
6731509.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010009 |
Kohde sijaitsee Vantaanjoen länsipuolella, Silmäkenevan keskellä sen itäisimmässä harjusaarekkeessa maakaasulinjan koillispuolella noin 1,5 km Arolammista luoteeseen. Kohde on jaettu kolmeen löytöalueeseen (A-C), joista 9B ja 9C sisältävät suonalaislöytöjä.
Saarekkeen koillisosassa moreenimaalla vuonna 1997 todettu asuinpaikka 9A ulottuu noin 50 m matkalla suon laidan suuntaisesti noin 10-15 m leveänä suon reunasta. Kohde on hiekka/moreenirinteessä olevalla tasanteella noin 89 m mpy korkeudella, jonka alla törmämäinen rinne laskee turvesuohon. Paikan edustalta on todettu vuosina 2000-2001 asuinpaikkalöytöjä suokerrostumien alta (kohde 9B). Suonalainen löytöalue 9C sijaitsee harjusaarekkeen kaakkoiskärjessä maakaasuputken läheisyydessä. Löydöt mineraalimaalta ovat keramiikkaa ja kvartsia; suonalaiskohteista kvartsia.
Kohteen 9A länsipuolella sijaitsee hiekkakuoppa, josta ainakin vielä vuonna 1998 on ajettu hiekkaa. Hiekkakuoppa ei näyttäisi ulottuvan asuinpaikka-alueelle. Syksyllä 2002 alueen 9A suopellon ja saarekkeen pohjois- ja itäosaa rajaavaa kuivatusojaa oli perattu noin 1,5-2 m leveänä ulottuen aina glasiaalisaveen asti; ojan leikkauksessa tai mineraalimaalle kasatussa jätemaassa ei havaittu kiinteitä rakenteita tai asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.694010010 |
694 |
Silmäkenevan saari 2 A - C |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
378437.09700000 |
6731479.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen länsipuolella, Silmäkenevan itäisimmän saaren luoteisreunalla olevalla kannaksella maakaasulinjan eteläpuolella. Kohde on jaettu alueisiin A - C, joista C on suonalainen löytöpaikka A:n länsipuolella.
Alue A on maaperältään hiekkamaata. Paikalle tehdystä koekuopasta saatiin kvartseja, palaneita kiviä ja kultuurikerrosta oli havaittavissa noin 10 - 15 cm syvyydellä. Paikalla on tehty syksyllä 1997 metsäauraus.
Kesällä 1998 paikalla suoritettiin koekaivauksia, joiden tulosten perusteella todettiin, että asuinpaikkaa on vielä jäljellä saarekkeen korkeimmalla kohdalla. Se saattaa kuulua yhteen saarekkeen länsirinteeltä todetun asuinpaikan, Ahjopalon kanssa. Vuoden 2000 tutkimuksissa A-alueen alapuolelta todettiin suoturpeen peittämä asuinpaikka C. |
| metsakeskus.694010011 |
694 |
Silmäkenevan saari 3 A-C |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378399.10500000 |
6731521.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen länsipuolella, Silmäkenevan itäisimmän saaren pohjoispuoleisen osan länsipuolella, rinteen laella ja maakaasulinjan pohjoispuolella. Maaperä on soraista moreenia. Saarekkeessa on kolme erillistä löytöaluetta. Yksi sijaitsee saarekkeen kaakkoiskärjessä muita kohteita korkeammalla. Toinen löytöpaikka on saarekkeen lounaiskulmassa. Kolmas paikka on saarekeen läntisimmissä kärjessä.
Löydöt ovat kvartsia. Viimeksi mainittu paikka on ehjä.
Kesinä 2003-2004 suoritettiin arkeologisia kaivaustutkimuksia 3 B -alueella. Löydöt paikalta ovat kvartsia, joukossa mahdollinen viistoteräinen nuolenkärki, palanutta luuta, kivilaji-iskoksia sekä kaksi kivilajiesineen katkelmaa. Viereisestä suosta löydetty puunkappale on ajoitettu radiohiiliajoituksella pronssikautiseksi. Puun löytöpaikalla suoritetussa koekaivauksessa suoturpeen alta paljastui luontainen puutaso. |
| metsakeskus.694010012 |
694 |
Silmäkenevan saari 4 A - C |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378162.20400000 |
6731582.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen länsipuolella, Silmäkenevan läntisimmän saaren itäpuolella, nevan keskellä olevan pienehköllä saaarella. Kohde on jaettu alueisiin A - C, joista B - C ovat suonalaisia löytökerroksia.
Alue A on saaren kaakkoisreunalla ja koilliseen viettävässä rinteessä. Koekuopasta saatiin palanutta luuta ja kvartsi. Paikka on ehjä. Vuonna 2001 saarekkeen kaakkois- ja lounaisosia ja niiden edustalla olevaa suoaluetta koekaivettiin. Alue B on saaren kaakkoiskärjessä olevassa niemekkeessä ja löytökerros jatkuu suokerrosten alle. Alue C on saaren länsipäässä sijaitsevan niemen kärjessä ja jatkuu löytökerros jatkuu suokerrosten alle. Kummaltakin koekaivausalueelta on kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä mineraalimaasta että suosta. |
| metsakeskus.694010013 |
694 |
Silmäkenevan saari 5 A-B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
377807.34400000 |
6731917.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen länsipuolella, Silmäkenevan läntisimmän saaren itäpuolella, rinteen alla olevalla terassilla ja maakaasulinjan eteläpuolella. Koekuopasta on löydetty saviastianmuruja ja kvartseja. Paikka on ehjä.
Vuonna 2001 kaivettiin saarekkeen kaakkoisosan edustalle kuivatusojan profiiliin koekuoppia. Irtolöytöinä alueelta saatiin kvartsiesine ja -iskos, koekuopista ei tullut löytöjä. Ylempänä mineraalimaalla olevaan painanteeseen tehdyssä koekuopassa ei myöskään ollut löytöjä. |
| metsakeskus.694010014 |
694 |
Parma S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
377100.63100000 |
6732230.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Vantaanjoen länsipuolella, Silmäkenevan muinaisjärven luoteisrannalla, Parman talosta 300 m eteläkaakkoon, rinteen eteläreunalla ja rinteen alla olevalla terassilla. Maaperä on hiekkamaata. Koekuopasta on löydetty kvartseja. Paikan länsiosa on tuhoutunut. |
| metsakeskus.694010016 |
694 |
Kavonkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380112.42700000 |
6730021.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Arolammin järvestä 400 m itäkaakkoon, pellolla, vanhan Monni-Riihimäki tien lounaispuolella, Vantaanjoesta 250 m itään. Paikka on Kavonkallion länsipuolella lounaaseen viettävällä pellolla. Paikalla on korkeuskäyrää myötäilevä muinainen rantamuodostuma. Löydöt paikalta ovat kvartseja. Vuoden 2025 inventoinnissa pelto oli kyntämätön, joten lisätietoa kohteesta ei saatu. |
| metsakeskus.694010017 |
694 |
Szolnokinpuisto |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
379260.74700000 |
6734980.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010017 |
Kuppikivi sijaitsee Riihimäen Patastenmäen kaupunginosassa Väinö Sinisalon kadun eteläpuolella olevassa puistossa, Vantaanjoen eteläpuolella. Yksi muita isompi kuppi ja viisi heikompaa painannetta tai kuppia on suuren irtokiven laella. Osa kuppimaisista painanteista saattaa olla luontaisia.
Kivi ei ole alkuperäisellä paikallaan, vaan se on siiretty vuoden 1970 paikkeilla osoitteen Muuntajakatu 30 tontin takaosasta. |
| metsakeskus.694010018 |
694 |
Perttula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
378723.98700000 |
6730084.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyvinkäältä Herajoelle johtavan tien itäpuolella, noin 100 m Vantaanjoesta länteen. Löydöt, kvartsi-iskos ja palanut luu, ovat matalan rantamuodostuman päältä, peltotien molemmin puolin. Pelto laskee loivasti joelle. |
| metsakeskus.694010019 |
694 |
Jusula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
380102.43300000 |
6729747.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010019 |
Asuinpaikka sijaitsee vanhan Monni-Riihimäki tien ja Vantaanjoen välisellä alueella, Jusulan talosta länteen pellolla, noin 100 m Vantaanjoesta itään. Löydöt, pii-iskokset (mahdollisesti tuluspiitä), kvartsi-iskokset ja kivilaji-iskokset, ovat pellosta korkeuskäyrän mukaisesti kulkevan rantamuodostuman päältä. Jusulan talon kohdalta on Vantaanjoesta löytynyt aikaisemmin tasataltta. Vuoden 2025 inventoinnissa pelto oli kyntämätön, joten lisätietoa kohteesta ei saatu. |
| metsakeskus.694010020 |
694 |
Pietilä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379199.78200000 |
6732164.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Silmäkenevan itälaidalla Pietilän talosta länteen, Korttionmäen eteläosassa. Paikka on muinaisjärven matala niemi. Maaperä on hienoa hiekkaa. Löydöt paikalta ovat kvartsiesine, -ydin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.694500001 |
694 |
Suolijärvi Kypärlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
375096.00000000 |
6726296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694500001 |
Kohde sijaitsee Riihimäen eteläosassa sijaitsevan Suolijärven itäosaan työntyvän kapean Kypärlahden pohjoispuolella poliisien majan kohdalla noin 150 m lahden pohjukasta pohjoisluoteeseen. Alue on kumpuilevaa kalliomaastoa, joista yhden kumpareen laella noin 105 m mpy aiemmin oletettu olleen raudanvalmistuspaikka.
2023 tehdyn inventoinnin perusteella määritys on muutettu tervanvalmistuspaikaksi, sillä kohteen muoto ja mitat vastaavat tyypillistä tervahautaa, joita alueelta tunnetaan muutenkin useita. Paikalla on noin 1 m syvä ja noin 5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa sekä sen pohjoispuolella muutaman metrin päässä on soikiomainen kivikasa, jonka halkaisijalta on noin pari metriä ja korkeus korkeintaan noin 30 cm.
Kuopasta on löytynyt hiiltä, nokea sekä palanutta savea. Aiemmin kohteen maaperän löytöinä mainitut rautakuonan kappaleet ovat todennäköisimmin moreenimaassa usein esiintyvästä savesta ja rautapitoisesta kivestä muodostuneita paakkuja. |
| metsakeskus.694500001 |
694 |
Suolijärvi Kypärlahti |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
375096.00000000 |
6726296.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.694500001 |
Kohde sijaitsee Riihimäen eteläosassa sijaitsevan Suolijärven itäosaan työntyvän kapean Kypärlahden pohjoispuolella poliisien majan kohdalla noin 150 m lahden pohjukasta pohjoisluoteeseen. Alue on kumpuilevaa kalliomaastoa, joista yhden kumpareen laella noin 105 m mpy aiemmin oletettu olleen raudanvalmistuspaikka.
2023 tehdyn inventoinnin perusteella määritys on muutettu tervanvalmistuspaikaksi, sillä kohteen muoto ja mitat vastaavat tyypillistä tervahautaa, joita alueelta tunnetaan muutenkin useita. Paikalla on noin 1 m syvä ja noin 5 m halkaisijaltaan oleva kuoppa sekä sen pohjoispuolella muutaman metrin päässä on soikiomainen kivikasa, jonka halkaisijalta on noin pari metriä ja korkeus korkeintaan noin 30 cm.
Kuopasta on löytynyt hiiltä, nokea sekä palanutta savea. Aiemmin kohteen maaperän löytöinä mainitut rautakuonan kappaleet ovat todennäköisimmin moreenimaassa usein esiintyvästä savesta ja rautapitoisesta kivestä muodostuneita paakkuja. |
| metsakeskus.696000001 |
491 |
Luhdanvuori |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
530177.66700000 |
6812192.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696000001 |
Kohteessa on kaksi suurta, pitkänomaista kivirauniota sekä pieniä kaskiraunioita notkelmassa kahden kallion välissä. Kohteesta on ilmoittanut Päivi Kankkuselle Jari Aarnio syksyllä 1999. |
| metsakeskus.696010001 |
491 |
Haukkavuori |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
517822.62700000 |
6815440.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010001 |
Lapinraunio sijaitsee Yöveden Uittamonsalmen luoteispään pohjoisrannalla, Haukkavuorella, avokalliolla. Raunion koko on noin 7 x 8 x 1 m. Paikalta avautuu hieno näkymä Yövedelle. Lapinraunio on tutkittu jo vuonna 1886. J.R. Aspelin mainitsee kaivauskertomuksessaan, että keskeltä rauniota, aivan pohjalta tuli esille palanutta luuta. Löytöjä ei ole kuitenkaan koskaan luetteloitu KM pääluetteloon. |
| metsakeskus.696010002 |
491 |
Heiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
524959.77400000 |
6810003.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Himalansaareen johtavan tien pohjoispuolella Yöveden Haavinginlahden ja Hotakanlammen välissä ja noin 200 m Himalansaaren-Liiansaaren teiden risteyksestä länteen. Asuinpaikka-alue on jyrkkärinteinen, pyöreähkö ja lakiosaltaan tasainen hiekkamäki. Mäen laki on noin 30 m Saimaan pinnan yläpuolella ja se on halkaisijaltaan noin 25 m. Laki vaikuttaa tasatulta. |
| metsakeskus.696010003 |
491 |
Astuvansalmi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
529018.13700000 |
6812382.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010003 |
Astuvansalmen kalliomaalaus sijaitsee Yöveden rannalla jyrkästi kohoavassa kallioseinämässä. Maalauskenttä on pituudeltaan 16,5 metriä ja korkeudeltaan noin 5,5 metriä. Se on maamme suurin ja laajin yhtenäinen kalliomaalauspinta. Seinämästä on tunnistettu yli 80 kuviota, joissa on aiheina ihmis-, hirvi-, vene- sekä kämmen- ja tassunjälkikuvioita.
Kalliomaalauksen alapuolella olevalta terassilta on löydetty kaksi nuolenkärjen katkelmaa. Liuskenuolenkärjen katkelma (KM 17636:1) ajoittuu kampakeraamisen kulttuurin lopulle ja kvartsinen, tasakantainen nuolenkärjen katkelma (KM 17363:2) pronssikaudelle. Vuosina 1988, 1990–92 tehdyissä sukellustutkimuksissa on kalliomaalauksen edustalta löydetty kolme ihmiskasvoista meripihkariipusta (KM 25771, 26331:1–2) ja yksi reiällinen meripihkariipus (KM 27146), jonka on tulkittu esittävän karhua.
Astuvansalmen kalliomaalaus ajoitetaan Saimaan vesistöhistorian avulla. Maankohoamisen seurauksena Saimaan vesistöaltaalla on ollut kaikkiaan kolme eri lasku-uomaa. Ennen viimeisimmän uoman eli Vuoksen puhkeamista (noin 4000 eKr.) vain kaikkein ylimpänä olevien maalauskuvioiden kohta on voinut olla veden pinnan yläpuolella. Vuoksen puhkeamisen jälkeen vesi laski nopeasti noin 2,5 metriä. Noin tuhannen vuoden kuluttua Vuoksen puhkeamisesta kalliomaalauksen alla oleva terassi paljastui veden alta. Astuvansalmen kalliomaalauksen kuviot ajoittuvat siten Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan, noin 4000–2200 eKr.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.696010003 |
491 |
Astuvansalmi |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
529018.13700000 |
6812382.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010003 |
Astuvansalmen kalliomaalaus sijaitsee Yöveden rannalla jyrkästi kohoavassa kallioseinämässä. Maalauskenttä on pituudeltaan 16,5 metriä ja korkeudeltaan noin 5,5 metriä. Se on maamme suurin ja laajin yhtenäinen kalliomaalauspinta. Seinämästä on tunnistettu yli 80 kuviota, joissa on aiheina ihmis-, hirvi-, vene- sekä kämmen- ja tassunjälkikuvioita.
Kalliomaalauksen alapuolella olevalta terassilta on löydetty kaksi nuolenkärjen katkelmaa. Liuskenuolenkärjen katkelma (KM 17636:1) ajoittuu kampakeraamisen kulttuurin lopulle ja kvartsinen, tasakantainen nuolenkärjen katkelma (KM 17363:2) pronssikaudelle. Vuosina 1988, 1990–92 tehdyissä sukellustutkimuksissa on kalliomaalauksen edustalta löydetty kolme ihmiskasvoista meripihkariipusta (KM 25771, 26331:1–2) ja yksi reiällinen meripihkariipus (KM 27146), jonka on tulkittu esittävän karhua.
Astuvansalmen kalliomaalaus ajoitetaan Saimaan vesistöhistorian avulla. Maankohoamisen seurauksena Saimaan vesistöaltaalla on ollut kaikkiaan kolme eri lasku-uomaa. Ennen viimeisimmän uoman eli Vuoksen puhkeamista (noin 4000 eKr.) vain kaikkein ylimpänä olevien maalauskuvioiden kohta on voinut olla veden pinnan yläpuolella. Vuoksen puhkeamisen jälkeen vesi laski nopeasti noin 2,5 metriä. Noin tuhannen vuoden kuluttua Vuoksen puhkeamisesta kalliomaalauksen alla oleva terassi paljastui veden alta. Astuvansalmen kalliomaalauksen kuviot ajoittuvat siten Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan, noin 4000–2200 eKr.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.696010003 |
491 |
Astuvansalmi |
10002 |
12013 |
13128 |
11040 |
27000 |
529018.13700000 |
6812382.23200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010003 |
Astuvansalmen kalliomaalaus sijaitsee Yöveden rannalla jyrkästi kohoavassa kallioseinämässä. Maalauskenttä on pituudeltaan 16,5 metriä ja korkeudeltaan noin 5,5 metriä. Se on maamme suurin ja laajin yhtenäinen kalliomaalauspinta. Seinämästä on tunnistettu yli 80 kuviota, joissa on aiheina ihmis-, hirvi-, vene- sekä kämmen- ja tassunjälkikuvioita.
Kalliomaalauksen alapuolella olevalta terassilta on löydetty kaksi nuolenkärjen katkelmaa. Liuskenuolenkärjen katkelma (KM 17636:1) ajoittuu kampakeraamisen kulttuurin lopulle ja kvartsinen, tasakantainen nuolenkärjen katkelma (KM 17363:2) pronssikaudelle. Vuosina 1988, 1990–92 tehdyissä sukellustutkimuksissa on kalliomaalauksen edustalta löydetty kolme ihmiskasvoista meripihkariipusta (KM 25771, 26331:1–2) ja yksi reiällinen meripihkariipus (KM 27146), jonka on tulkittu esittävän karhua.
Astuvansalmen kalliomaalaus ajoitetaan Saimaan vesistöhistorian avulla. Maankohoamisen seurauksena Saimaan vesistöaltaalla on ollut kaikkiaan kolme eri lasku-uomaa. Ennen viimeisimmän uoman eli Vuoksen puhkeamista (noin 4000 eKr.) vain kaikkein ylimpänä olevien maalauskuvioiden kohta on voinut olla veden pinnan yläpuolella. Vuoksen puhkeamisen jälkeen vesi laski nopeasti noin 2,5 metriä. Noin tuhannen vuoden kuluttua Vuoksen puhkeamisesta kalliomaalauksen alla oleva terassi paljastui veden alta. Astuvansalmen kalliomaalauksen kuviot ajoittuvat siten Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan, noin 4000–2200 eKr.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.696010004 |
491 |
Lehmisaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
524489.92400000 |
6819199.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010004 |
Lapinrauniot sijaitsevat Louhiveden pohjoisosassa olevalla Lehmisaarella. Rauniot ovat noin 300 x 600 m laajuisen Lehmisaaren jyrkkärinteisen kallion laella. Raunioiden koko on noin 10 x 15 m ja niiden korkeus 0,5 - 0,8 m. Rauniot ovat kiinni toisissaan. |
| metsakeskus.696010005 |
491 |
Linnasaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
523540.30800000 |
6819239.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010005 |
Lapinraunio sijaitsee Louhiveden pohjoisosassa, Lehmisaaren länsipuolella olevan Linnasaaren korkeimmalla kohdalla, avokalliolla. Raunion koko on noin 15 x 14 x 1 m. |
| metsakeskus.696010006 |
491 |
Uittamonsalmi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
519894.00000000 |
6813823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010006 |
Uittamonsalmen kalliomaalausalue sijaitsee Yöveden rannalla, louhikkoisen Vierivuoren kaakkoispuolella. Suoraan veteen putoavassa jyrkänteessä on Uittamonsalmen luoteisin maalausryhmä, ryhmä I. Tästä noin 155 metriä kaakkoon on maalausryhmä II, edelleen noin 86 metriä kaakkoon on maalausryhmä III ja siitä noin 10 metrin päässä neljäntenä ja viimeisenä maalausryhmä IV. Uittamonsalmen neljässä maalausryhmässä on yhteensä 22 ihmis-, hirvi- ja venekuviota. |
| metsakeskus.696010007 |
491 |
Neulaportti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
521781.03000000 |
6817060.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Suurlahteen vievän tien varrella, pienen hiekkakuopan ympäristössä, mutta myös tiestä vielä noin 300 m etelään olevan Ala-Pentin lammen itäpuolelle pistävän harjun alueella. Asuinpaikka on noin 88 m:n korkeudella olevan muinaisen rantaterassin päällä, josta törmä laskee loivasti itäkaakkoon. Asuinpaikka-alueella on havaittu asumuspainanteita. Aikoinaan paikka on ollut Yövettä ja Louhivettä yhdistäneen salmen kohdalla. Maaperä alueella on hiekkaa.
Alueella on suoritettu arkeologisia tutkimuksia vuosina 1983 ja 1990. Asuinpaikka-aluetta on tutkittu yhteensä noin 440 m². |
| metsakeskus.696010008 |
491 |
Hyyrniemenharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
521391.18800000 |
6816500.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Hyyrniemenharjun länsikupeessa olevalla hiekkatasanteella. Aluetta rajaa pohjoisessa suppamainen notkelma ja eteläosassa törmä. Alueen länsipuolitse kulkee hiekkatie. Tasanteen länsilaidalla, heti tien itäpuolella on pyyntikuoppa. Asuinpaikan laajuus on ehkä vain noin 40 x 30 m. |
| metsakeskus.696010009 |
491 |
Tiiliruukki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515823.00000000 |
6821678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Louhiveden Pyöräsalmesta noin 1 km länteen, Tiiliruukki-nimisen lahden etelärannalla. Kohteen länsipuolella on pitkäomainen ja kapea Niskus-lampi, joka laskee Kitere-järveen Myllyojan kautta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille 82 metrin korkeustasolla olevan muinaistörmän päältä, tien pinnalta.
Kohteessa on myös kaksi historiallisen ajan tiilenpolttouunia. Toinen niistä on noin 50 m peruskartalle merkitystä kesämökistä itään ja toinen noin 100 m mökistä länteen.
Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Mökin takana eteläpuolella oleva alue, jolta aiemmin oli tehty löytöjä, on tasoitettu kääntö/parkkipaikaksi ja siihen on ajettu mursketta pinnalle. Aluetta ei ehkä ole kuorittu kovin paksulti ja kallio on lähellä maanpintaa, parkkipaikan luona noin 20 cm syvässä. Todennäköisesti alue on ollut kääntöpaikkana jo aiemmin ja pinnaltaan kulunut. Pääosa muinaisjäännösalueesta on kuitenkin siis peitetty, asuinpaikaksi sopivaa aluetta on vielä hieman metsän puolella etelässä. Asuinpaikka on sijainnut pienessä niemen kärjessä ja rajautuu selvään rantataitteeseen. Asuinpaikkaan liittyvää muinaisjäännösrajausta muutettiin inventoinnissa selvästi pienemmäksi havaintojen perusteella.
Vuoden 1992 inventoinnissa mainitaan kahdesta hyvin säilyneestä tiilenpolttouunista, toinen mökistä 50 metriä itään ja toinen länteen noin 100 metriä. Alueella on toiminut jossain vaiheessa tiiliruukki, mutta siitä ei onnistuttu hankkimaan lisätietoja. Vuoden 2018 havaittiin noin 50 metriä mökistä länteen, kumpare, jonka läpimitta on noin 10 metriä, korkeus noin 0,7 metriä. Kumpareessa on keskellä painauma. Kumpare on aluskasvillisuuden ja metsän peitossa, mutta maakairalla kokeiltaessa turpeen alla tuntui kiviä. Mahdollisesti tämä on toinen vuoden 1992 inventoinnissa mainituista tiiliuuneista. Toinen mahdollinen tiiliuuni löytyi noin 100 metriä itään, hakkuualueen pohjoisreunasta. Hakkuualueen laidassa on noin 4 metriä pitkä ja metrin korkea kokoinen penkka, jossa on kiviä ja maata, sen eteläpuolella on noin 4 x 5 metrin kokoinen neliskanttinen painauma, joka oli hakkuujätteen peitossa. Tästä vielä noin 20 metriä etelään, ylärinteeseen, löytyi vielä toinen kaivanto, kooltaan noin 5 x 5 metriä, jonka kokoa ja syvyyttä oli vaikea hahmottaa hakkuujätteiden takia. |
| metsakeskus.696010010 |
491 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515498.00000000 |
6827385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Ukonveden itärannalla, kaakkoon pistävän niemen eteläosassa, Laitialanlahden pohjoisrannalla. Koko niemen koillis- ja itäosat ovat esihistoriallisen asuinpaikan sijoittumisen kannalta lupaavalta vaikuttavaa hiekkamaata, tosin osittain se on hiekanoton jo tuhoamaa. Tällä hetkellä (1992) on jäljellä vielä noin 200 x 300 m kooltaan oleva ehyt alue. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista noin 87 m korkeudella olevan törmän päältä.
Asuinpaikka tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa ja siellä tehtiin koepistoja laajuuden määrittämiseksi. Yhdestä koepistosta löytyi kvartsi-iskos, löytöä ei otettu talteen. Koepistoissa havaittiin yleensä noin 10 cm paksuinen kerros likamaata, joka väriltään nokeentuneen tumman harmaata. Aiempaa aluerajausta pienennettiin koekuopituksen ja muiden havaintojen perusteella. Asuinpaikka rajautuu 85–87,5 metrin korkeudelle. Harjanteen päällä noin 87,5 m mpy on kivikkoa, josta hiekkainen rinne laskee loivasti etelälounaaseen ja asuinpaikka asettuu 85 metrin korkeuskäyrällä olevan muinaisen rantaterassin päälle. Lännessä likamaata ei enää havaittu muinaisjäännösalueen laidassa, joten asuinpaikka päättynee tällä kohtaa. Idässä asuinpaikka päättyy hiekkakuoppaan, jonka eteläpuolella on kesämökki. Muinaisjäännösalueen koko on noin 30 x 100 metriä. Kohteen koordinaatit muutettiin esittämään muinaisjäännösalueen keskikohtaa. |
| metsakeskus.696010011 |
491 |
Heimari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514923.73500000 |
6828335.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Ukonveden länsipuolella, kaakkoon pistävän niemen sisäosassa, Heimarin lomakylään johtavan tien ja pohjoiseen Muropohjanlahdelle johtavan mökkitien risteyksessä. Risteyksen pohjoiskulmalla kohoaa moreenimäki melko jyrkästi ja paikan kaakkoispuolella on jyrkkä törmä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille risteyksen kohdalta ojasta ja tienpenkalta risteyksestä noin 40 metriä Heimarilaan päin.
Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Ojan leikkaukset olivat sammaloituneet ja mökkitien risteyksestä länteen oleva alue oli pusikoitunut, joten pintahavaintoja oli hankala tehdä. Risteyksen kohdalla hiekkakankaan kuluneessa kohdassa havaittiin yksi kvartsi-iskos, sitä ei otettu talteen. Kohteen aluerajaukseen tehtiin muutos ja se rajattiin etelässä tiehen, jonka toisella puolella on jyrkkä törmä, asuinpaikka ei ulotu sinne ja on tien kohdalta tuhoutunut. Aluetta myös hieman kavennettiin, se käsittää nyt noin 20 metriä leveä kaistaleen tien pohjoispuolella. Muutokset perustuvat topografiaan ja maaperään. |
| metsakeskus.696010012 |
491 |
Kiviharju A |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
516313.19400000 |
6824367.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Ukonveden eteläpuolella, Hangastenmaan suuntaan johtavan tien pohjoispuolella, Juurisalmen sillalta noin 1,4 km koilliseen. Asuinpaikka-alue on melko tasaista hiekkakangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille muinaisen rantatörmän kohdalta, jossa on maanteiden risteys. Risteyksen lähettyvillä on useita matalia asumuspainanteita. Ympäristö on satojen metrien pituisella matkalla kivikautiseksi asuinpaikaksi sopivaa kangasta. Alueen tarkempi rajaus ei ole mahdollista ilman koekaivauksia. |
| metsakeskus.696010013 |
491 |
Hankataipaleenlahti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
516349.00000000 |
6824654.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Ukonveden eteläpuolella, Hangastenmaalle johtavan tien pohjoispuolella, Juurisalmen sillasta maantietä noin 1,4 km koilliseen ja pohjoiseen johtavaa hiekkatietä noin 0,4 km, Hankataipaleenlahden eteläpuolella olevalla pohjoisluoteeseen pistävällä niemekkeellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemekkeen päällä noin 82 m:n tasolla olevan törmän kohdalta, hiekkatien pinnasta. |
| metsakeskus.696010014 |
491 |
Hankataipaleenlahti B |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
516283.20900000 |
6824497.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Juurisalmen sillasta noin 1,6 km koilliseen, Päähkeenselän Hankataipaleenlahden etelärannasta noin 100 m päässä, teiden risteysalueella, muinaisten rantatörmän päällä. Asuinpaikka-alue on loivasti kohti pohjoista viettävää hiekkakangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkatien pinnasta. |
| metsakeskus.696010015 |
491 |
Parkatinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516343.18800000 |
6823947.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Juurisalmen sillasta noin 1,4 km koilliseen, Louhiveden Kökönlahden pohjoisrannasta noin 0,5 km luoteeseen, Asuinpaikka-alue on hiekkapohjaista peltoa, joka jyrkkärinteinen uoman, muinaisen lahden pohjoispohjukassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille useita metrejä korkean törmän päältä ja reunalta, pellon pinnalta. |
| metsakeskus.696010016 |
491 |
Roinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516643.06900000 |
6822498.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Louhiveden luoteisosassa olevan Roinsaaren länsiosassa. Asuinpaikan edustalla on Uitonluhta-niminen kosteikko. Itse asuinpaikka-alue on länsilounaaseen viettävää rinnettä, joka on suurimmaksi osaksi entistä peltoa. Lisäksi mökkitie kulkee alueen yläosan suuntaisesti. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet aikoinaan esille pellon ja tien pinnalta. |
| metsakeskus.696010016 |
491 |
Roinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
516643.06900000 |
6822498.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Louhiveden luoteisosassa olevan Roinsaaren länsiosassa. Asuinpaikan edustalla on Uitonluhta-niminen kosteikko. Itse asuinpaikka-alue on länsilounaaseen viettävää rinnettä, joka on suurimmaksi osaksi entistä peltoa. Lisäksi mökkitie kulkee alueen yläosan suuntaisesti. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet aikoinaan esille pellon ja tien pinnalta. |
| metsakeskus.696010017 |
491 |
Haasialahti |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
516363.18400000 |
6822508.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010017 |
Lapinrauniot sijaitsevat Louhiveden luoteisosassa sijaitsevan Haasialahden eteläpohjukassa, Saarilehdon talosta noin 70 m lounaaseen. Rauniot ovat mäenrinteessä, pienen kalliopaljastuman laella. Rauniot ovat lähes luode - kaakko -suuntaisessa rivissä noin 10 m matkalla. Rauniot ovat kooltaan noin 2-3,5 x 3-4 m ja korkeudeltaan 0,2 - 0,4 m. Rauniot ovat sammalpeitteisiä ja koskemattomia. |
| metsakeskus.696010018 |
491 |
Honkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510685.48100000 |
6818859.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010018 |
Asuinpaikka sijaitsee kapean Kaitajärven itärannalla, Honkamäen länsiosassa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille kolmesta eri kohtaa noin 150 m pitkältä alueelta (kohdat A-C). Mäen lounaiskulmassa, aivan rannassa, on metsätien päässä kesämökki. Tästä noin 50 m pohjoiseen sijaitsee maastossa selvästi erottuva noin 40 m pitkä ja 5-20 m leveä terassitasanne (kohta A). Tästä kohteesta noin 40 m pohjoiseen on topografialtaan samankaltainen paikka kuin kohta A. Se on noin 30 m pitkä ja 5 m leveä törmän päällyskohta. Edelleen tästä noin 60 m päässä on kuusikkoinen törmän kohta, johon sijoittuu pohjoisin löytöpaikka (kohta C). Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekaivausalueelta ja koekuopista. |
| metsakeskus.696010019 |
491 |
Linnaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
514763.85100000 |
6817350.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Yöveden Pökkäänlahden itäpuolella ja Linnaniemen kärkeen johtavan tien itäpuolella. Asuinpaikka-alue on loivasti länsilounaaseen viettävää hiekkakangasta, joka idässä rajautuu kallioihin ja moreenirinteeseen. Lännessä kohde rajautuu tien kohdalla kosteampaan maaperään.
Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Vuoden 1992 inventoinnin mukaista asumuspainannetta kankaalta ei löytynyt, sen sijaan löytyi inventoinnissa mainittu halkaisijaltaan noin 3 metrinen kuoppa ja sen lounaispuolella lähellä polun reunaa toinen kuoppa, jonka halkaisija on noin 2 metriä. Asuinpaikan laajuuden selvittäminen vaatisi koekaivauksen. Topografian ja maaperän perusteella kohde on alustavasti rajattavissa noin 85-86 metrin korkeusalueelle pohjoisessa olevan kallion ja Linnaniementien välille. Lännessä rajana on polku, joka kulkee muinaisen rantaterassin laidan tuntumassa. Alue on kooltaan noin 100x30 metriä. Aiempaa rajausta muutettiin hieman inventointihavaintojen perusteella. Vuoden 1992 inventoinnissa kohteesta löytyi koekuopista saviastian paloja ja kvartsi-iskoksia. Inventoinnissa vuonna 2018 ei löytöjä havaittu maan pinnalla.
HUOM! Muinaisjäännösrekisterissä tähän kohteeseen linkitetty löytö KM 29838:1-2 ei ole tältä paikalta vaan Juottilan Linnaniemestä. Juottilan Linnaniemeen ei ole merkitty muinaisjäännöstä tai löytöpaikkaa, koska löydöt on yhdistetty jo tunnettuun Linnaniemen kivikautiseen asuinpaikkaan. Löytöluettelossa on löytöpaikan koordinaatit |
| metsakeskus.696010020 |
491 |
Pulmionniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
518782.21400000 |
6820678.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Louhiveteen pistävän Pulmionniemen länsiosassa, niemen länsiosassa olevalla pienellä, noin 83 m:n tasolle nousevalla loivalla kohoumalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kohouman alueelle tehdyistä koekuopista. |
| metsakeskus.696010021 |
491 |
Paskalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
518852.18900000 |
6819949.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Suurlahden tieltä etelään, Laasolan kylään johtavan Kököntien varrella. Paskalammen kaakkoispuolella olevan maantien länsipuolisessa ojassa, pohjoisluoteeseen viettävässä rinteessä on asuinpaikkaan viittaavia värjäytymiä, kuten punertavaa hiekkaa, nokiläikkiä sekä noin 1,5 m pitkä ja noin 40 cm syvä nokimaa-alue. Useissa alueelle tehdyissä koekuopissa on havaittu likamaata. Alueelle tehdyistä koekuopista on tullut esille vain yksi palaneen luun siru. |
| metsakeskus.696010022 |
491 |
Pulmionlampi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
518902.17000000 |
6820259.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Ristiinasta Suurlahteen johtavan maantien varressa, tasaisella hiekkakankaalla, joka pohjoiskoillisessa rajautuu Louhiveteen. Suurlahden tie kulkee kangasta pitkin rannan lähellä noin 81-82 m korkeustasolla olevan terassin päälä järven rannassa. Tien molemminpuolisista ojista on poimittu löytöjä noin 300 m:n matkalta. |
| metsakeskus.696010023 |
491 |
Kitulansuo A |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
519451.94800000 |
6819819.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010023 |
Kitulansuon kohteet sijaitsevat Suurlahteen johtavan tien länsipuolella, kapean kallioharjanteen keskiosassa. Kitulansuo A -nimisessä kohteessa on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 5 m ja korkeudeltaan noin 30 cm oleva lapinraunio. Se on koottu alle 30 cm:n suuruisista kivistä kalliopohjalle. Raunion itäpuolella kallio laskeutuu jyrkästi useita metrejä maantiehen.
Lapinraunio on voimakkaan sammalkasvuston peittämä, ja vaikeasti havaittava. |
| metsakeskus.696010024 |
491 |
Kitulansuo B |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
519531.92400000 |
6819529.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010024 |
Kitulansuon kohteet sijaitsevat Suurlahteen johtavan tien länsipuolella, kapean kallioharjanteen keskiosassa. Kitulansuo B -niminen kohde sijaitsee noin 800 m pitkän ja noin 50 m leveän kallioharjanteen eteläosassa. Raunio on tutkittu vuonna 2015, minkä jälkeen se on entisöity.
Röykkiö on noin 10 pitkä ja 5-6,5 m leveä ja vain noin 30 cm korkuinen. Röykkiön kivien koko vaihtelee. Kiveys on tehty kallion päälle, jonka päällä oli ohut silttikerros. Tästä kerroksesta löytyi kaivauksissa pieni määrä palanutta ihmisluuta sekä eläimenluuta. Lisäksi röykkiön kivien välistä löytyi kymmenen kvartsi-iskosta. Raunion eteläosassa oli rakenteen poikki kulkenut isojen kivien rivi. Kiveyksen alla olevassa kalliopinnassa kulkee kvartsisuonia.
Lapinraunio on ajoitettu 1415-1265 calBC (Hela-3733). |
| metsakeskus.696010024 |
491 |
Kitulansuo B |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
519531.92400000 |
6819529.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010024 |
Kitulansuon kohteet sijaitsevat Suurlahteen johtavan tien länsipuolella, kapean kallioharjanteen keskiosassa. Kitulansuo B -niminen kohde sijaitsee noin 800 m pitkän ja noin 50 m leveän kallioharjanteen eteläosassa. Raunio on tutkittu vuonna 2015, minkä jälkeen se on entisöity.
Röykkiö on noin 10 pitkä ja 5-6,5 m leveä ja vain noin 30 cm korkuinen. Röykkiön kivien koko vaihtelee. Kiveys on tehty kallion päälle, jonka päällä oli ohut silttikerros. Tästä kerroksesta löytyi kaivauksissa pieni määrä palanutta ihmisluuta sekä eläimenluuta. Lisäksi röykkiön kivien välistä löytyi kymmenen kvartsi-iskosta. Raunion eteläosassa oli rakenteen poikki kulkenut isojen kivien rivi. Kiveyksen alla olevassa kalliopinnassa kulkee kvartsisuonia.
Lapinraunio on ajoitettu 1415-1265 calBC (Hela-3733). |
| metsakeskus.696010025 |
491 |
Kitulansuo C |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
519561.90800000 |
6819479.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010025 |
Kitulansuo C -lapinraunio sijaitsee lähellä kahta muuta lapinrauniokohdetta (Kitulansuo A ja B). Aiemmin paikalla on oletettu olleen kaksi vierekkäistä röykkiötä, mutta vuoden 2014 kaivaukset osoittivat paikalla olleen vain yksi röykkiö, joka oli kooltaan n. 9 x 6 x 0,4-0,5 m. Röykkiössä oli 3-4 kivikerrosta, ja sen keskivaiheilta paljastui osittainen paasiarkkurakenne. Latomuksen alueelta löytyi palanutta luuta, joka oli peräisin kahdesta ihmisyksilöstä. Lisäksi löytyi eläinluuta sekä kvartsi-iskoksia. Röykkiössä oli merkkejä siitä, että siinä oli pidetty myöhemmin tulta, ja lisäksi siitä löytyi historialliseen aikaan ajoittuvia taottuja rautanauloja. Kohde on radiohiiliajoitettu 1395-1015 calBC (Hela-2636, Hela-3635).
Röykkiö on ennallistettu kaivausten jälkeen. |
| metsakeskus.696010026 |
491 |
Kitulansuo D |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
519641.87400000 |
6819429.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Ristiinasta Suurlahden johtavan tien lounaispuolella, Roinilan talosta noin 300 m länsiluoteeseen. Asuinpaikka-alue sijoittuu tasaisen mäntykankaan kaakkoisreunalle, noin 5 m Kitulasuon tasoa ylemmäksi. Asuinpaikkalöytöjä on tavattu myös noin 50 m tältä alueelta luoteeseen olevan 6‒8 m korkuisen kallion eteläpuolelta, kalliopaljastuman juurelta. Asuinpaikka-alueen rajana luoteessa ja pohjoisessa on kallio. Koillisen ja idän suuntaan rajana on Suurlahden tie. Kaakosta länteen asuinpaikkaterassin maantieteellisenä rajana on suo.
Keramiikkalöydöt osoittavat, että asuinpaikalla on ollut vähintään kaksi eriaikaista asutus- ja käyttövaihetta.
Asuinpaikka-alueelta on vuonna 1995 tutkittu suorakaiteen muotoinen raudansulatusuuni. Se oli laatikkomainen, rakennettu pystyyn asetetuista laakakivistä. Rakenteen koko oli noin 70 x 50 cm. Rakennelma on ollut kolmelta sivulta suljettu, toinen lyhyistä sivuista oli avoin. Oletettavasti rakennelmaan on aikoinaan kuulunut myös kattona toiminut laakakivi. Sulatusuunin sisäosassa oli myös palanutta savea. Saven päätehtävänä lienee ollut estää sulan raudan valuminen pois uunista. Sulatusuuni liittyy Luukonsaaren tyypin keramiikan käytön aikaiseen toimintaan. Sulatusuunin sisästä otetusta hiilinäytteestä saatu ajoitus on 440 calAD (Hel-3837, 1530+-80 BP). Sulatusuunin lähettyviltä tuli esille runsaasti myös rautakuonaa. |
| metsakeskus.696010026 |
491 |
Kitulansuo D |
10002 |
12016 |
13172 |
11040 |
27000 |
519641.87400000 |
6819429.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Ristiinasta Suurlahden johtavan tien lounaispuolella, Roinilan talosta noin 300 m länsiluoteeseen. Asuinpaikka-alue sijoittuu tasaisen mäntykankaan kaakkoisreunalle, noin 5 m Kitulasuon tasoa ylemmäksi. Asuinpaikkalöytöjä on tavattu myös noin 50 m tältä alueelta luoteeseen olevan 6‒8 m korkuisen kallion eteläpuolelta, kalliopaljastuman juurelta. Asuinpaikka-alueen rajana luoteessa ja pohjoisessa on kallio. Koillisen ja idän suuntaan rajana on Suurlahden tie. Kaakosta länteen asuinpaikkaterassin maantieteellisenä rajana on suo.
Keramiikkalöydöt osoittavat, että asuinpaikalla on ollut vähintään kaksi eriaikaista asutus- ja käyttövaihetta.
Asuinpaikka-alueelta on vuonna 1995 tutkittu suorakaiteen muotoinen raudansulatusuuni. Se oli laatikkomainen, rakennettu pystyyn asetetuista laakakivistä. Rakenteen koko oli noin 70 x 50 cm. Rakennelma on ollut kolmelta sivulta suljettu, toinen lyhyistä sivuista oli avoin. Oletettavasti rakennelmaan on aikoinaan kuulunut myös kattona toiminut laakakivi. Sulatusuunin sisäosassa oli myös palanutta savea. Saven päätehtävänä lienee ollut estää sulan raudan valuminen pois uunista. Sulatusuuni liittyy Luukonsaaren tyypin keramiikan käytön aikaiseen toimintaan. Sulatusuunin sisästä otetusta hiilinäytteestä saatu ajoitus on 440 calAD (Hel-3837, 1530+-80 BP). Sulatusuunin lähettyviltä tuli esille runsaasti myös rautakuonaa. |
| metsakeskus.696010027 |
491 |
Kotilahti |
10002 |
12006 |
13085 |
11033 |
27017 |
519791.82100000 |
6819129.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010027 |
Kotilahden mahdollinen uhripaikka sijaitsee Kotilahden ja Roinilammen välisellä hiekkakankaalla, Päivärannan tilan asuinrakennuksesta noin 60 m pohjoiseen. Tasaisen hiekkakankaan keskellä on suuri, lohkeillut siirtolohkare. Lohkareen eteläkyljellä on muutaman metrin levyinen lipan suojaama alue. Sen seinämät ovat nokeentuneet ja tulen rapauttamat. Kiven ympärille ja viereen tehdyistä koekuopista on tullut esille mm. merovinkiaikainen (600-800 jKr.) keihäänkärki ja palanutta luuta. Palaneet luut ja nokimaa saattavat viitata myös polttohautaan tai kalmistoon. Tämän tyyppinen muinaisjäännös on Sisä-Suomessa hyvin poikkeava ja harvinainen. |
| metsakeskus.696010028 |
491 |
Roinilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
519981.73700000 |
6819249.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Suurlahden tien varressa, Roinialan talosta 60-160 m kaakkoon. Asuinpaikka-alueen halkaisevan tien leikkauksissa on havaittu kaksi löytökeskittymää. Toinen näistä sijaitsee Roinialan talosta noin 80 m kaakkoon, tien lounaisleikkauksessa. Toinen löytökeskittymä on Roinialan talosta noin 160 m kaakkoon, tien koillisleikkauksessa. Näissä molemmissa kohteissa löytöjä oli havaittavissa noin 100 m pitkällä matkalla. Tie on tuhonnut suuren osan asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.696010029 |
491 |
Akanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520131.68400000 |
6818979.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010029 |
Asuinpaikka-alue on Suurlahden maantien lounaispuolella, Roinilan talosta noin 450 m kaakkoon. Se sijaitsee etelään viettävällä mäntykankaalla. Kohteessa on nähtävissä useita selvästi hahmotettavissa olevia terasseja. Suurin osa löydöistä on poimittu noin 20 m:n matkalta tienleikkauksesta Harjun korkeimmalta kohdalta. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille myös noin 100 m luoteeseen ja 300 m kaakkoon väliseltä alueelta. Kyseessä on varsin laaja ja kauan käytössä ollut asuinpaikka. Tiet ja viereinen hiekkakuoppa ova tuhonneet suuren osan asuinpaikkaa, mutta myös täysin koskematonta asuinpaikka-aluetta lienee laajalti jäljellä.
Vuoden 2015 inventoinnissa todettiin kvartsi-iskoksia hieman aiempaa laajemmalla alueella. Kohteen rajausta on muutettu havaintojen mukaiseksi. |
| metsakeskus.696010029 |
491 |
Akanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
520131.68400000 |
6818979.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010029 |
Asuinpaikka-alue on Suurlahden maantien lounaispuolella, Roinilan talosta noin 450 m kaakkoon. Se sijaitsee etelään viettävällä mäntykankaalla. Kohteessa on nähtävissä useita selvästi hahmotettavissa olevia terasseja. Suurin osa löydöistä on poimittu noin 20 m:n matkalta tienleikkauksesta Harjun korkeimmalta kohdalta. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille myös noin 100 m luoteeseen ja 300 m kaakkoon väliseltä alueelta. Kyseessä on varsin laaja ja kauan käytössä ollut asuinpaikka. Tiet ja viereinen hiekkakuoppa ova tuhonneet suuren osan asuinpaikkaa, mutta myös täysin koskematonta asuinpaikka-aluetta lienee laajalti jäljellä.
Vuoden 2015 inventoinnissa todettiin kvartsi-iskoksia hieman aiempaa laajemmalla alueella. Kohteen rajausta on muutettu havaintojen mukaiseksi. |
| metsakeskus.696010030 |
491 |
Tornivuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520741.43900000 |
6818589.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Suurlahden tien koillispuolella, tien ja Tornivuoren välisellä alueella, lähellä metsittyneen pellon reunaa. Asuinpaikka-alue on melko tasaista, loivasti länteen viettävää hiekkakangasta. Löydöt ovat tulleet esille loivan terassin kohdalta tienleikkauksesta. Tien pohjoispuolisella alueella terassi on selvempi. Maaperä alueella on hiekkaa ja soraa.
Vuoden 2008 tarkastuksen yhteydessä selvitettiin koekaivauksin asuinpaikan rajoja. Tutkimusten perusteella asuinpaikka rajautuu selkeästi tien luoteispuolelle, missä on selkeä muinaisrantatörmä. Muinaisrantatörmä ei ulotu tien kaakkoispuolelle, missä topografia on hyvin loivaa. Asuinpaikan länsi-luoteisrajaa ei tutkimuksessa selvitetty. |
| metsakeskus.696010031 |
491 |
Tarhola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525339.57000000 |
6822218.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Huttulan kylään johtavalta tieltä pohjoiseen, Tarholan kylään haarautuvan tien risteyksessä. Alue on moreeniharjannetta, jonka lounaisrinne viettää melko jyrkästi Akkalammisuon suuntaan. Harjanteen päällys on tasaisempi. Asuinpaikkalöydöt on poimittu Tarholan kylään johtavan tien itäpuolisesta leikkauksesta, risteyksestä noin 20 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.696010032 |
491 |
Hietaniemenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528098.47700000 |
6818999.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Louhiveden pohjoisosassa olevan Hietaniemen länsipuolella sijaitsevalla Hietaniemenkankaalla. Mökkitien ja alueen itäosassa olevan kylärajan välisellä alueella on 1990-luvun alussa tehty metsänuudistustoimia. Paikka on itään viettävä lahtimainen muodostelma, jossa on useita muinaisia rantatörmiä eri korkeuksilla. Koko metsä-äestetyllä alueella 81-86 m korkeustasojen välillä olevilta törmiltä on havaittu asuinpaikkalöytöjä. Löydöt on poimittu esille äestyskohdista. Asuinpaikka-alue jatkunee myös metsänuudistusalueen ulkopuolelle.
Vuonna 2015 alue oli metsittynyt. |
| metsakeskus.696010033 |
491 |
Hietavuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528298.39500000 |
6819279.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Louhiveden pohjoisosassa olevaan Hietaniemeen johtavan tien varrella, Hietavuoren itäkyljellä olevalla melko suppealla noin 100 x 30 m laajuudeltaan olevalla terassilla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tieltä ja koekuopista. |
| metsakeskus.696010034 |
491 |
Piikinperse A |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
528603.00000000 |
6818960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010034 |
Lapinraunio sijaitsee Hietaniemen pohjoisosassa, Hietalahden eteläpuolella ja Piikinperse-nimisen lahdelman länsipuolella. Loivasti pohjoiskoilliseen viettävällä kalliolla on noin 5 x 6 m kooltaan oleva ja noin 0,6 m korkea kiviröykkiö. Se on koottu enintään noin 40 cm:n kokoisista teräväsärmäisistä kivistä suoraan kalliopohjalle. Sen pohjoiskyljessä on epämääräinen, pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 2 m oleva toinen röykkiö.
Lapinraunion kohdalta avautuu kaunis näköala pohjoiseen, Hietalahdelle. Samoin raunio näkyy melko kaukaa lounaasta lähestyttäessä. Hietaniemen alue on maisemallisesti erittäin edustava.
Kohteen koordinaatit on muutettu vuoden 2015 inventoinnin mittausten mukaisiksi. |
| metsakeskus.696010035 |
491 |
Piikinperse B |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
528778.20200000 |
6818799.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010035 |
Lapinraunio sijaitsee Hietaniemessä, Louhiveden ja Hietalahden Piikinperse-nimisen lahdelman välissä. Pienen kallionyppylän laella on pohjoinen-etelä-suunnassa 5-6 m, itä-länsi-suunnassa 6-7 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m oleva kiviröykkiö. Röykkiö on koottu halkaisijaltaan 10-80 cm olevista pyöristyneistä kivistä. Röykkiössä on uudehkoja penkomisen jälkiä, jotka tuskin ulottuvat aivan pohjalle asti. Louhiveden Hietaniemen lapinrauniokohteet sijaitsevat luonnonkauniilla kallioalueella. Kohde on maisemallisesti erittäin edustava kokonaisuus. |
| metsakeskus.696010036 |
491 |
Piikinperse C |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
528848.17400000 |
6818809.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010036 |
Lapinrauniot sijaitsevat Hietaniemellä, Louhiveden ja Hietalahden Piikinperse-nimisen lahdelman välissä. Kallioharjanteen laella on kaksi pientä, vierekkäin olevaa kiviröykkiötä. Ne ovat kooltaan 2 x 2,5 m ja 3 x 3 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Röykkiöt on koottu halkaisijaltaan 10-80 cm:n kokoisista pyöristyneistä kivistä suoraan kalliopohjalle. |
| metsakeskus.696010037 |
491 |
Linnaniemen kärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
515303.63600000 |
6816650.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Ristiinan keskustasta kaakkoon olevan Linnaniemen kärjessä, paikalla olevan autojen kääntöpaikan pohjoispuolella sijaitsevan loivasti kaartuvan kalliopaljastuman ja tien välisellä alueella. Kalliopaljastuma on aikoinaan suojannut aluetta itään päin. Topografian perusteella kyseessä lienee melko suppea-alainen asuinpaikka.
Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Kohde todettiin olevan muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen muuten, tosin vuoden 1992 inventoinnissa ei mainita mahdollisesta asumuspainanteesta, vaikka hyvin matala painanne, halkaisija noin 4-5 metriä, oli nähtävissä tien ja kallion välisellä tasanteella. Löytöinä paikalta on saviastianpaloja, joissa osassa asbestisekoitetta, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Muinaisjäännöksen aluerajaukseen ei tehty muutosehdotuksia. |
| metsakeskus.696010038 |
491 |
Kuoresalmi |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
513685.00000000 |
6816549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuoresalmesta noin 250 m etelään olevan pohjoinen-etelä-suuntaisen moreeniharjanteen eteläosassa. Suuren, halkaisijaltaan noin 3 metriä olevan lohkareen pohjoisluoteispuolella on halkaisijaltaan 3-4 m oleva asumuspainanne. Maaperä, joka on pientä kiveä sisältävää moreenia, on pyyntiasuinpaikoille epätyypillinen. Asuinpaikka-alue lienee melko pienialainen, lohkareen muodostaman suojan viereen muodostunut lyhytaikainen leiripaikka. Kohteen ajoitus varhaismetallikautiseksi perustuu asuinpaikan löytökorkeuteen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista.
Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Havaittiin, että muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste ja peruskartan muinaisjäännösmerkki ovat noin 45 metriä itse kohteen lounaispuolella, kohde on siis merkitty väärin peruskarttaan. Muinaisjäännösrekisterin paikkatieto on korjattu. Tiedot perustuvat vuoden 1992 inventointiin, jonka merkintä on tehty peruskartalla hieman väärään paikkaan. Merkintä virheestä johtuen kohteessa oli tehty avohakkuu ja äestys. Siirtolohkareen vieressä oleva mahdollinen asumuspainanne oli kuitenkin säästynyt äestämiseltä. Äestysurista, jotka olivat jo hieman ruohottuneet, ei havaittu löytöjä asumuspainanteen lähellä ja hakkuualueen aluskasvillisuuden vuoksi havaintoja oli vaikea tehdä. Maaperä on melko kivistä moreenia.
Asumuspainanne on siirtolohkareen luoteispuolella ja halkaisijaltaan noin 4 metriä, syvyys noin 0,3 metriä. Muinaisjäännösalueen rajaus on ollut melko laaja, vaikka asuinpaikka rajoittuu hyvin pienelle alalle siirtolohkareen ympäristössä. Uusi rajaus perustuu vuoden 2018 havaintoihin. |
| metsakeskus.696010039 |
491 |
Kotilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514713.90800000 |
6808413.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Järvenpään kylän Särkän alueella, Hanhijärvestä noin 500 m pohjoiseen, alueen poikki kulkevan tien pohjoislaidalla. Lamminmäen taloon haarautuvan tien risteyksestä asuinpaikka on noin 40 m itään. Tieojassa on ollut näkyvissä noin 6 m leveä, vahva nokimaa-alue. Sen alta on tullut esille palaneita luunsiruja ja kvartsi-iskoksia. Nokimaakerros lienee historiallisen ajan toimintoihin liittyvä. Ilmakuvien perusteella tien eteläpuoli on ollut aiemmin peltona. |
| metsakeskus.696010040 |
491 |
Neulaportti B |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
521661.07800000 |
6816730.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Vesterinlahden ja Suurlahden tien välisellä harjulla. Asuinpaikkal-alueella, 87 m:n tasolla olevalla terassilla on 3 asumuspainannetta. Ne ovat kooltaan 5 x 7 m , 9 x 9 m ja 8 x 8 m. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille 10-40 päähän tiestä inventoinnin yhteydessä tehdyistä koekuopista. Kaksi koekuoppaa on tehty asumuspainanteiden kohdalle ja molemmista niistä on tullut esille löytöjä (toisesta saviastian paloja ja toisesta kynsitaltta. Asuinpaikka-alue on ympäristöltään säilynyt koskemattomana ja maastossa on hyvin näkyvissä ja paikallistettavissa eri-ikäisiä Saimaan muinaisia rantatörmiä. |
| metsakeskus.696010041 |
491 |
Neulaportti C |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521920.97400000 |
6816760.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Yöveden pohjoispuolella, Suurlahden tien varressa ja Vesterin taloon johtavan tien risteyksestä 40-80 m kaakkoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tienleikkauksesta. Lähialueella on viisi muuta asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.696010042 |
491 |
Ala-Pentti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
521561.11400000 |
6816770.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Yöveden Vesterinlahden pohjoispuolella, Ala-Pentti -lammen itäpuolella, jyrkästi länteen, kohti lampea viettävällä rinteellä olevalla kapealla terassilla. Asuinpaikka on samalla laajalla harjualueella, jolla on todettu kolme muuta kivi- ja varhaismetallikautista asuinpaikkaa (kohteet Ristiina 7, 40 ja 43) sekä läheisyydessä lisäksi kohteet Ristiina 8 ja 41. Asuinpaikan ajoitus varhaismetallikautiseksi perustuu kohteen löytökorkeuteen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.696010043 |
491 |
Ala-Pentti B |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
521541.12500000 |
6816620.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Yöveden Vesterinlahden pohjoispuolella, Ala-Pentti -lammen ja Vesterinlahden välisen harjun lounaispäässä. Samalla harjualueella on kolme muuta kivi- tai varhaismetallikautista asuinpaikkaa (kohteet Ristiina 7, 40 , 42) ja lähistöllä lisäksi kohteet Ristiina 8 ja 41. Asuinpaikan ajoitus varhaismetallikautiseksi perustuu sen löytökorkeuteen ja löytyneen saviastian palan saviaineksen sekoitteeseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.696010044 |
491 |
Metelinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
522120.90900000 |
6813201.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Aartamanniemen Metelinniemen länsipuolella. Alue on kaakkoon viettävää ja maaperältään hiekkapohjaista, mutta louhikkoista. Asuinpaikkalöytöjä (kvartsi-iskoksia) on tullut esille kesämökeille johtavalta tieltä kahdelta eri korkeustasolta. Alempi löytötaso on mökkiteiden risteyksessä, noin 80 m:n korkeustasolla, loivalla terassilla, jonka tyvi on 78-79 m korkeudella. Tästä noin 20 m tietä luoteeseen on toinen loiva terassi, jonka päällä on havaittu selvä kvartsikeskittymä. Tämän terassin laki on noin 83 m:n ja tyvi 81 m:n tienoilla. |
| metsakeskus.696010045 |
491 |
Aartamaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
522130.90200000 |
6813711.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Aartamanniemen keskikohdalla. Asuinpaikka-alue on tasaista, hiekkaista mäntykangasta, joka laskee koilliseen ja itäänpäin kohti viljelyspeltoa. Alueelta on todettu toistakymmentä enemmän tai vähemmän selvästi havaittavissa olevaa asumuspainannetta. |
| metsakeskus.696010046 |
491 |
Paskolampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525049.00000000 |
6810013.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Himalansaaren johtavan tien varressa, Liiansaareen kääntyvän tien risteyksestä noin 150 m länteen, Paskolammen luoteispuolella. Asuinpaikka on kapealla kannaksella, josta tie on tuhonnut suurimman osan. Heti paikan länsipuolella kohoaa jyrkkä mäki. Tien luoteislaidalla oli inventoinnin aikaan alue, josta pintaturpeet oli kuorittu pois muutaman kymmenen neliömetrin alalta. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille tältä pinnaltaan rikkoutuneelta alueelta. |
| metsakeskus.696010047 |
491 |
Likolampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525333.00000000 |
6809891.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Liiansaareen johtavan tien varressa, Himalansaaren tien risteyksestä noin 200 m kaakkoon, Likolammen itäpuolella. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille tien koillispuolisesta, korkeasta ja viistosta leikkauksesta. Tie on tuhonnut suurimman osan asuinpaikkaa, mutta tien itäpuolella on jäljellä koskematonta aluetta. |
| metsakeskus.696010048 |
491 |
Hotakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
524959.77500000 |
6809863.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Hotakanlammen luoteispuolella, Hotakan talosta noin 140 m pohjoiskoilliseen. Alue on kaakkoon viettävää hiekkarinnettä, jossa on useita muinaisrantaterasseja eri korkeustasoilla. Asuinpaikkalöytö (saviastian pala) on tullut esille alimmalle, noin 85 m:n tasolla olevalle terassille tehdystä koekuopasta. Kohteesta noin 150 m pohjoiseen, mäen päällä, on varhaismetallikautinen asuinpaikka (Ristiina 2) sekä 150 m koilliseen ja 400 m itään kivikautiset asuinpaikat (Ristiina 46 ja 47). |
| metsakeskus.696010049 |
491 |
Haikanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
526469.17600000 |
6808383.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Aholampeen etelästä pistävässä Haikanniemessä. Asuinpaikka-alue on hiekkaista kangasta, joka viettää loivasti järvelle päin. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.696010050 |
491 |
Ruskiakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
533766.22200000 |
6812302.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Yöveden Ruohoselän ja Tiirolahden välisen niemen kaakkoisosassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kesämökkitieltä pohjoiseen pienelle sorakuopalle haarautuvan tien risteyksestä, tien pinnalta, muutaman kymmenen neliömetrin alalta. |
| metsakeskus.696010051 |
491 |
Vartioniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
529078.07500000 |
6819379.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010051 |
Lapinraunio sijaitsee Louhiveteen pistävän Vartioniemen eteläosassa. Raunion koko on 7 x 3 m ja korkeus noin 0,6 m. Raunio on tehty halkaisijaltaan 20-50 cm:n kokoisista kivistä. Raunio lienee alkuaan ollut lähes suorakaiteen muotoinen. |
| metsakeskus.696010052 |
491 |
Pulmionniemi B |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
518892.17300000 |
6820688.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Louhiveden länsiosassa olevalla Pulmionniemellä. Niemen keskiosan halki kulkevan polun pohjoisosassa on terassin päällä joukko matalia, pyöreitä ja soikeita, halkaisijaltaan 4-6 m olevia asumuspainanteita. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille painanteisiin tehdyistä koekuopista. |
| metsakeskus.696010057 |
491 |
Kiviharju B |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
516223.23300000 |
6824237.39600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010057 |
Pyyntikuoppa-alue sijaitsee Hangastenmaalle johtavan tien varressa, Juurisalmen sillasta 1,4 km koilliseen, Hankataipaleen ja Kökönlahden välisellä kankaalla. Alueella on yli 10 pyyntikuoppaa. Ne ovat pyöreitä, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. |
| metsakeskus.696010058 |
491 |
Juurisalmi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
515883.37800000 |
6822757.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010058 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Koiravuorensalmen ja Haasialahden välisellä harjulla, Kosoniemen talon suunnasta pohjoiseen Rouvalinmäen huipulle johtavan hiekkatien varrella, syvän leikkauksen päällä, tien molemmin puolin.
Kuopat ovat halkaisijaltaan 3-4 m ja syvyydeltään 1-1,5 m. |
| metsakeskus.696010061 |
491 |
Keikanniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
512813.00000000 |
6816743.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010061 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Kilpijärven itärannalla, Kilpijoen yläjuoksulta noin 150 metriä etelälounaaseen, pienen peltotilkun länsipuolella. Alueella on kymmenkunta kiviröykkiötä, jotka ovat halkaisijaltaan 2-4 metriä ja korkeudeltaan alle metrin. Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita, osittain maansekaisia.
Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Keikanniementien molemmin puolin on 1-1,5 metriä halkaisijaltaan olevia matalia kiviröykkiöitä. Alueella oli muutamia vuosia sitten tehty avohakkuu, joten havaintomahdollisuudet olivat huonot, mutta röykkiöitä löytyi kuitenkin 6 kpl. Kyseessä on selvästi viljely- tai raivausröykkiöt. Röykkiöiden pohjoispuolella on nykyisin kesämökki, mutta jotakuinkin samalla kohtaa on 1800-luvun puolen välin pitäjänkarttaan merkitty talo ja röykkiöiden kohdalla on peltoa. Vuoden 1940 topografisen kartan mukaan paikalla on myös peltoa.
Kohteen suojeleminen muinaisjäännöksenä on ehkä hieman kyseenalaista, koska kaikki viittaa melko nuoriin rakenteisiin. Inventointihavaintojen perusteella muinaisjäännösalue muutettiin havaintoja vastaavaksi ja koordinaattien osoittamaa sijaintia muutettiin hieman. |
| metsakeskus.696010062 |
491 |
Rajatie 3 |
10002 |
12001 |
13014 |
11002 |
27000 |
514600.00000000 |
6818044.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010062 |
Kiviröykkiö sijaitsee Rajatie 1:n ja 3:n välisellä rajalla, eteläkaakkoon viettävässä kalliorinteessä , pari metriä tien pohjoispuolella. Röykkiö on kooltaan 1,5 x 2,0 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Se on tehty pienehköistä, pyöreistä kivistä. Heti röykkiön itäpuolella on rakennuksen vanha kivijalka, johon röykkiö saattaa liittyä. Toisaalta röykkiö muistuttaa rautakautisia hautaröykkiöitä. Lisäksi sen sijainti vanhoihin peltoihin rajautuvalla kalliolla ja tummantulikukan esiintyminen sen välittömässä läheisyydessä vahvistavat sen mahdollisuutta olla esihistoriallinen rakennelma.
Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Ainoa röykkiö, joka havaittiin, oli sammalen peittämä melko epämääräinen kiviröykkiö. Havainto-olosuhteet olivat johtuen alueen pensoittumisesta ja tiheästä alus kasvillisuudesta. Muinaisjäännöksen koordinaatit osoittivat rekisteritiedon mukaan ulkorakennuksen kohtaan, joten koordinaatit on syytä muuttaa havaitun epämääräisen röykkiön sijaintiin.
Muinaisjäännösalueen rajausta on tarkennettu, koska aiempi kattoi viereisen tontin uudisrakennuksenkin. Rakennus näyttää sen verran uudelta, että se on rakennettu vuoden 1992 inventoinnin jälkeen muinaisjäännösalueelle. Näillä paikkeilla on sijainnut myös torppa, joksi kohde on muinaisjäännösrekisterissä luokiteltu. Kaiken kaikkiaan kohde vaikuttaa hyvin epämääräiseltä luokiteltavaksi muinaisjäännöskohteeksi |
| metsakeskus.696010067 |
491 |
Korhola |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
517842.57400000 |
6825237.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010067 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee Parkkilaan johtavan maantien pohjoispuolella ja Pähkeenselän Riikinlahden pohjukassa kulkevasta sähkölinjasta noin 400 m kaakkoon. Paikalla on halkaisijaltaan noin 3,5 m ja korkeudeltaan noin 1,5 m oleva turvepeittoinen kasa. Turpeen alla on kiviä ja suuria rautakuonamöykkyjä. |
| metsakeskus.696010068 |
491 |
Keikanniemi B |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
512733.00000000 |
6816656.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010068 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kilpijärven itärannalla, Kilpijoen suusta noin 250 m lounaaseen, kesämökeille menevän tien kääntöpaikalta 15 ja 35 m etelään, rantaan viettävän harjun päällä.
Pohjoisempi pyyntikuopista on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään 0,7 m. Eteläisempi kuoppa on 20 m päässä ja 8 m rantaviivasta. Kuoppa on muodoltaan soikea, kooltaan 2,5 x 1,5 m ja syvyydeltään 0,9 m.
Kohde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnissa. Eteläisempi kuoppa on kooltaan noin 2 x 1 metriä, suorakulmainen ja syvyys noin 0,5 metriä. Kuoppa vaikuttaa melko nuorelta. Pohjoisempi kuoppa on pyöreähkö, halkaisija pari metriä ja syvyys noin 0,5-0,7 metriä. Kummassakaan kuopassa ei havaittu huuhtoutumiskerrosta. Havaintojen perusteella kuopat eivät ole pyyntikuoppia, mutta niiden rakenne, tarkoitus ja ajoitus ovat ehkä selvitettävissä kaivaustutkimuksilla. Kuopat oli luokiteltu pyyntikuopiksi aiemmassa inventoinnissa ja muinaisjäännösrekisterissä, mutta kyseessä on ajoittamaton kuoppajäännös. 1940-luvun topografisessa kartassa alue on merkitty pelloksi, joten kuopat voivat liittyä siihen.
Muinaisjäännösalue rajattiin uudelleen käsittämään molemmat kuopat, koska ne ovat melko lähekkäin. Aiempi aluerajaus oli virheellinen, se oli liian pohjoisessa eikä sisältänyt toista kuoppaa, myös muinaisjäännöksen koordinaattitieto oli virheellinen. Nämä on korjattu inventointitietoihin ja rajauksiin. |
| metsakeskus.696010069 |
491 |
Puuskankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508186.47100000 |
6823717.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010069 |
Pyyntikuoppa-alue sijaitsee Hietanen ja Saarinen -järvien välisellä kannaksella. Harjanteen rinteillä on kymmenen pyyntikuoppaa noin 300 m:n pituisella matkalla. Alue on luonnonsuojelualuetta. |
| metsakeskus.696010070 |
491 |
Huttulanvirta A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528598.26000000 |
6821598.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010070 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinivedestä laskevan Huttulanvirran itärannalla. Paikka on lounaaseen viettävää hiekkarinnettä, jolla on eriaikaisia rantamuodostumia. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille polun pinnasta ja koekuopasta. |
| metsakeskus.696010071 |
491 |
Huttulanvirta B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528578.27100000 |
6821638.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010071 |
Asuinpaikka sijaitsee Niinivedestä laskevan Huttulanvirran itärannalla, lounaaseen viettävällä hiekkarinteellä, Huttulanvirta A-nimisen asuinpaikan vieressä. Asuinpaikan kohdalla on muinainen rantaterassi. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pienen, umpeenkasvavan hiekkakuopan leikkauksista. |
| metsakeskus.696010072 |
491 |
Papinapaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528408.33400000 |
6821908.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Niiniveden kaakkoispuolella, Papinapaa-nimisen lahdelman ja Huttulanvirran välissä, Huttulanvirran kapeikosta noin 300 m pohjoiskoilliseen, hiekkatien ja kesämökin ympärillä. Paikalla on länteen päin viettävää soraista hiekkarinnettä ja eriaikaisia rantamuodostumia. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kesämökin pihalta ja tien pinnalta. Ristiina 70 ja 71 -asuinpaikat sijaitsevat noin 400 m etelään. |
| metsakeskus.696010073 |
491 |
Outulanvirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528518.28900000 |
6822778.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010073 |
Asuinpaikka sijaitsee Niiniveden Outulanvirran länsirannalla. Maaperä alueella on hiekkaa ja paikalla on särkkämäinen muodostelma. Löydöt (kvartsi-iskoksia ja rautakuonaa) ovat tulleet esille polun pinnalta. Muutamista ympäristöön tehdyistä koekuopista ei löytöjä. Harjanteella on pieni, vanha, metsittynyt hiekkakuoppa. |
| metsakeskus.696010074 |
491 |
Järvenpää |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
517382.82800000 |
6809383.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010074 |
Kiviröykkiö sijaitsee Mikkeli-Lappeenranta valtatiestä (nro 13) noin 200 m länteen, Kaitajärvestä 0,5 km pohjoiseen, paljaan kallionyppylän laella Kiviröykkiö on matala, 2,5 x 1 m kooltaan oleva silmäkivellinen röykkiö. Ympäristö on vanhaa kaskialuetta, mutta lähistöllä ei ole kuitenkaan muita röykkiöitä. Lisäksi röykkiön sijainti kallionyppylän laella yhdistää sen enemminkin lapinraunioihin. |
| metsakeskus.696010075 |
491 |
Hietaniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
528491.00000000 |
6818920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010075 |
Lapinraunio sijaitsee Louhiveden pohjoispuolella, Hietaniemessä, hieman lounaaseen viettävällä kalliopohjalla, kallioisen mäen länsireunalla. Se on särmikkäistä kivistä koottu pyöreä, 7,5 x 7 x 0,3 metrin kokoinen raunio. Sen lounaiskulmassa on metrin pituinen mahdollinen laakakivi. Röykkiön keskellä on kraaterimainen painauma. Kohteen lähellä on kolme muuta lapinrauniota (Piikinperse A–C) 100–400 metrin etäisyydellä kohteesta.
Lapinraunio on tutkittu ja entisöity vuonna 2015, ja siitä on löytynyt palanutta luuta noin 115 g. Suurin osa on ihmisluuta ja luuanalyysin perusteella ne ovat peräisin ainakin kahdesta yksilöstä. Luista tehdyt AMS-ajoitukset menevät kalibroituina aikavälille 1500–1225 eaa. Luun lisäksi röykkiön reuna-alueelta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. |
| metsakeskus.696010076 |
491 |
Viitaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508376.45300000 |
6810742.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010076 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Suuri-Kieluvaisen länsipuolella, metsämaalla. Alue on osittain myös aukkohakattua. Pyyntikuopat ovat 100-150 m päässä toisistaan. |
| metsakeskus.696010077 |
491 |
Kakatti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
537314.82000000 |
6805385.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010077 |
Asuinpaikka sijaitsee Hampunsalmen länsipuolella, Liiansaaren itäosassa, Haukkalammesta Oiseronlampeen laskevan ojan itäpuolella, hiekkaisella mäntykankaalla. Alueella on havaittavissa useampia muinaisia rantaterasseja.
Alueelle kaivettiin kymmenkunta koekuoppaa. Hiekkatien pinnasta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia, kohdalta jossa tie kaartuu kesämökille. Koskemattomaan kankaaseen tehdystä koekuopasta löydettiin palaneita kiviä. Asuinpaikan laajuutta ei pystytty ajanpuutteen takia määrittelemään tarkemmin. |
| metsakeskus.696010078 |
491 |
Kanalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531567.15100000 |
6802706.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010078 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Ristiinan ja Suomenniemen rajaa, Ristiina-Suomenniemen tien itäpuolella, Kanalammen pohjoispuolella, tasaisella terasilla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille paikalle inventoinnin yhteydessä kaivetuista koekuopista. |
| metsakeskus.696010079 |
491 |
Junnalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
522360.77900000 |
6819759.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010079 |
Asuinpaikka sijaitsee Louhiveden Junnalahden koilliskulmassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille puhelinpylvään juurelta. |
| metsakeskus.696010080 |
491 |
Pulmionlampi B |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
518712.24400000 |
6820388.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010080 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Ristiina-Suurlahti -maaniten pohjoispuolella, Pulmionniemeen vievän mökkitien länsipuolella, lähellä tietä. Pyyntikuopat ovat noin 30 m päässä toisistaan. Ne ovat halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään noin 70 cm. Molempien kuoppien ympärillä on vallit. |
| metsakeskus.696010081 |
491 |
Umpilampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
516637.00000000 |
6824940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010081 |
Inventoinnissa 1996 kuopat tulkittiin pyyntikuopiksi, mutta tarkkuusinventoinnissa 2023 ne todettiin hiilimiiluiksi, joista yksi saattaa olla keittokuoppa. Pyyntikuopat sijaitsevat Pähkeenselän etelärannalla, Umpilammen itäpuolella olevalla niemekkeellä. Kuopat ovat 80-82 m:n korkeudella olevalla lähes tasaisella terassilla. Kuoppien halkaisija on 1,5-4 m ja syvyys 0,2-1 m. |
| metsakeskus.696010083 |
491 |
Hotakanlampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
525449.58500000 |
6809383.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010083 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Hotakamlammen ja Pienlammen välistä kulkevan Surnoin tien varressa, kapean harjun alueella. Tien itäpuolella oleva kuoppa on kooltaan 3 x 4 m ja syvyydeltään yli 1 m. Siinä on selvät reunavallit. Tien länsipuolella on kooltaan 3 x 3 m ja syvyydeltään 0,5 m oleva kuoppa. Tämän kuopan vieressä on 1 x 1 m kooltaan oleva matala kuoppa, jonka ympärillä on reunavallit. Kuopan länsipuolella maavalli ympräröi molempia kuoppia. Rakenteen muoto on nelikulmainen. Vieressä on kasa palaneita kiviä. |
| metsakeskus.696010084 |
491 |
Mustalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
523490.36300000 |
6810902.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010084 |
Asuinpaikka sijaitsee Yöveden etelärannalla, pohjoiseen pistävän Hietaniemen itäpuolella ja Himalansaaresta Ristiinaan kulkevan tien pohjoispuolella. Edellä mainitusta tiestä noin 150 m pohjoiseen on peruskarttaan merkitty hiekkakuoppa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkakuopan itäpuolella olevan viljelyspellon kohdalta. Maaperä alueella on kivetöntä hiekkaa. |
| metsakeskus.696010085 |
491 |
Kortelahdenniemi |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
523550.30200000 |
6819519.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010085 |
Kiviröykkiö sijaitsee Louhiveden pohjoisrannalla olevassa kaakkoon pistävässä Kortelahdenniemessä, Linnasaaren pohjoispuolella. Rinteen yläosa on kalliota ja alaosa kivikkoista tai maaperältään karkeaa. Toinen röykkiöistä sijaitsee rinteen alaosassa. Röykkiössä on kiviä ylärinteen puolella ilmeisesti vain yksi kivikerros ja alarinteen puolella 2-3 kerrosta. Röykkiö on muodoltaan säännöllisen pyöreä, tasalakinen, halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan alle 0,5 m. Toinen, heikosti erottuva röykkiö on ylärinteessä lähellä kallioalueen reunaa. |
| metsakeskus.696010087 |
491 |
Mustikkavuori 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527318.82400000 |
6810992.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010087 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 2,4 km Himalansaaren kappelista länsiluoteeseen, Himanlansaaren tien pohjoispuolella, Mustikkavuoren eteläpuolella ja Joensuunlahden pohjukasta noin 100 m kaakkoon. Asuinpaikka-alueen lounaispuolella on tie, joka nousee luode-kaakko -suuntaiselle hiekkaharjanteelle ja vie hiekanottoalueelle pellon pohjoisreunaan. Asuinpaikan kohdalla tie kääntyy jyrkästi luoteeseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekanottopaikalta nokisesta maasta. |
| metsakeskus.696010088 |
491 |
Mustikkavuori 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527568.72600000 |
6810962.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.696010088 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 2,3 km Himalansaaren kappelista länsiluoteeseen, Himalansaareen tien pohjoispuolella ja Mustikkavuoren tien itäpuolella, Mustikkavuoren rinteessä kohdassa, jossa maan pinta alkaa voimakkaasti viettää alaspäin peltoa kohti. Asuinpaikka-alueella on tehty metsätöitä, minkä johdosta maanpinta on ollut paikoitellen rikkoutunut. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rikkoutuneen maanpinnan kohdalta. |
| metsakeskus.697010001 |
697 |
Tuomela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557305.45100000 |
7154004.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Koirasalmen etelä- ja Vattuselän itärannalla, Tuomelan talon länsi- ja lounaispuolisella peltoalueella. |
| metsakeskus.697010002 |
697 |
Pehkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557605.32500000 |
7154104.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Koirasalmen suun eteläpuolella, Pehkolan talon länsipuolisella peltoalueella. Tuomela (Ristijärvi 1) ehkä samaa asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.697010003 |
697 |
Pohjola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558365.02400000 |
7154284.70900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Ristijärven etelärannalla, Pakarinlahden suulla, Pohjolan talon itäpuolella olevalla peltoalueella. Alue on pääosin jyrkästi järveen viettävää, mutta ylempänä on myös melko tasaista aluetta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltoalueella olevan pienen kalliokohdan juurelta ja sen päältä. |
| metsakeskus.697010004 |
697 |
Pussila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556605.72700000 |
7154554.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Koiraniemen tyvessä, Säkkisenlahden koillisrannalla, talon eteläpuolisella peltoalueella. Alueella on kaksi terassia. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille ylemmän terassin alueelta. |
| metsakeskus.697010005 |
697 |
Onnenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556825.00000000 |
7154304.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Koiraniemen etelärannalla, Pussilahden pohjoisrannalla, talosta eteläkaakkoon olevalla pellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille loivalta peltorinteeltä, joka rannasta laskee jyrkkänä törmänä veteen. |
| metsakeskus.697010006 |
697 |
Kärkelänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556985.57600000 |
7154544.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Koiraniemen pohjoiskupeella, Hietalahden etelärannalla olevalla varastoalueella. |
| metsakeskus.697010007 |
697 |
Hautausmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557085.53000000 |
7155164.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Ristijärven länsirannalla olevan hautausmaan alueella. Löytöjä on tullut esille kahdesta kohtaa (myös x= 7157 96, y= 3557 18, z= 140), mutta kyseessä lienee sama asuinpaikka. |
| metsakeskus.697010009 |
697 |
Kanttaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559624.50200000 |
7156243.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010009 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Tenemän järveen pistävän Kanttajanniemen tyvessä olevalla niittyalueella. Maasto on alavaa ja vaikka siellä mainitaan havaitun tulisijoja, on se asuinpaikaksi hyvin epävarma |
| metsakeskus.697010010 |
697 |
Tuliniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555526.17300000 |
7151705.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Iijärven itärannalla olevassa Tuliniemessä, talojen ympärillä olevilla rantapelloilla. |
| metsakeskus.697010011 |
697 |
Pääpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
554776.45700000 |
7155254.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Ristijärveltä Tolosenmäelle vievän tien pohjoispuolella ojan reunassa, noin 50 m Lahnasenjärveen laskevan Pääpuron sillasta kirkolle päin.
Kohteelle on lisätty alakohde, missä näkyy vuoden 2001 inventoinnin kvartsilöytöjen paikkatiedot. |
| metsakeskus.697010012 |
697 |
Vattuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556575.74400000 |
7153974.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Ristijärven länsirannalla, Vattuselän Vattuniemessä, talon ympärillä olevien viljelyspeltojen alueella. Maasto alueella on osittain tasaista, osittain etelään ja koilliseen viettävää rinnettä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille 2,5- 4 m järvenpintaa korkeammalta tasolta. |
| metsakeskus.697010013 |
697 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561393.78900000 |
7157573.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Emäjoen länsirannalla Mäntylän talon ja joen välillä olevalla peltoalueella, noin 100 m päässä joesta. Asuinpaikka-alue on tasaista, tuskin sanottavasti jokeen päin viettävää peltoa. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon pinnalta. |
| metsakeskus.697010013 |
697 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
561393.78900000 |
7157573.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Emäjoen länsirannalla Mäntylän talon ja joen välillä olevalla peltoalueella, noin 100 m päässä joesta. Asuinpaikka-alue on tasaista, tuskin sanottavasti jokeen päin viettävää peltoa. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon pinnalta. |
| metsakeskus.697010014 |
697 |
Säkkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562163.47900000 |
7158503.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienestä Pyhännästä Emäjokeen laskevan Pienijoen suun itärannalla, Säkkilän ja Heiskalan talojen välisellä peltoalueella. Asuinpaikka-alue on verraten jyrkästi luoteeseen viettävää peltoa, joka päättyy jyrkänlaiseen rantatörmään. |
| metsakeskus.697010015 |
697 |
Väyrylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562443.36200000 |
7159442.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Emäjokeen Pienestä Pyhännästä laskevan Pienijoen pohjoisrannalla, rautatiesillasta noin 0,6 km luoteeseen, Väyrylän talon itäpuolella olevalla pellolla. Asuinpaikkalöydöistä osa on poimittu esille Väyrylän talosta koululle vievän tien viereisestä pellosta ja osa aivan rannasta, hiekkakankaan vierineen rinteen juurelta. |
| metsakeskus.697010016 |
697 |
Alila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562823.21200000 |
7159122.77300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienestä Pyhännästä Emäjokeen laskevan Pienijoen pohjoisrannalla, rautatiesillasta noin 150 m luoteeseen, Alilan talon lounaispuolella olevalla pellolla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu esille peltomullasta, osa peltosarkojen alapäästä rantatörmän päältä ja osa ylempää pellosta. |
| metsakeskus.697010017 |
697 |
Leinola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563073.10600000 |
7159002.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienestä Pyhännästä Emäjokeen laskevan Pienijoen niskan pohjoisrannalla, rautatiesillasta noin 200 m itään, maantien ja Leinolan talon välisellä pellolla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu peltomullasta.
Maastossa ja laserkeilaus-vinovalovarjosteessa on muinaisen hiekkatörmän laajuus havaittavissa, sitä voidaan pitää asuinpaikan maksimilaajuutena. Alue tie- ja rautatiesillan välillä on rakentamisen takia tuhoutunut. |
| metsakeskus.697010018 |
697 |
Haaponiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563582.90600000 |
7158053.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Pyhännän itärannalla olevassa Haaponiemessä ja siitä pohjoiseen olevan pellon alueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Haaponiemen talon pohjoispuolella olevan rantatörmällä sijaitsevan pellon kohdalta ja talon länsipuolella olevan matalan, heinää kasvavan niemen hiekkaiselta rantaviivalta. |
| metsakeskus.697010020 |
697 |
Likoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
552527.36700000 |
7155974.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Iijärven Karhulansalmen pohjoisrannalla Likoniemessä ja siitä noin 200 m itään ulottuvalla ranta-alueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon alueelta ja koekaivauksessa. |
| metsakeskus.697010021 |
697 |
Kotiharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577217.47800000 |
7138551.10300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiisijärven paikallistien varressa, tien pohjoispuolella, kylän koulusta noin 0,7 km länsilounaaseen ja Hiisijärvestä lähtevän Hiekanjoen niskasta noin 0,4 km pohjoiseen. Asuipaikka-alue on metsäistä hiekkakangasta. Kohde on sijainnut ennen Hiisijärven laskua joen niskalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pienen hiekkakuopan reunamilta. Paikalta on aiemmin löydetty kaksi kivitalttaa (KM 3690:1 ja KuM 1186). |
| metsakeskus.697010022 |
697 |
Kellukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556925.59900000 |
7154824.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Emäjoen länsipuolta Hyrynsalmelle johtavan tien 8890 ja Ristijärven rannan välissä, 0,4 km Puolangalle johtavan tien risteyksestä koilliseen, hautausmaan eteläpuolella olevassa, kaakkoon, kohti Ristijärven rantaa viettävässä rinteessä. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille noin 200 m pitkältä matkalta. Asuinpaikka-alue on mäntykangasta. Kellukan asuipaikka lienee yhtenäistä asuinpaikkaa Hautausmaa-nimisen asuinpaikan kanssa (Ristijärvi 7) |
| metsakeskus.697010023 |
697 |
Vanhasaari E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577369.42000000 |
7138286.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010023 |
Kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan kalmisto sijaitsevat Hiekanjoen niskan pohjoispuolella, Hiisijärven itäpäässä olevan Vanhasaari-nimisen harjanteen itäpäässä, vajaat 0,4 km peruskarttaan merkitystä Hiitolan talosta itäkaakkoon. Vanhasaari on ollut nimensä mukaisesti saari ennen järven laskua vuonna1761. Silloin vesi karkasi veden vähäistä laskua tavoitelleilta talonpojilta ja järven pinta laski kerralla 14 metriä. Nyt harjanne kasvaa pääasiassa kuusta, jonkun verran myös mäntyä ja koivua sekä katajaa, aluskasvillisuutena on sammlta ja puolukkaa. Itäosa on melko tasainen, lännessä harjanne muutuu korkeaksi ja kapeaksi. Harjanteen kaakkoispuolitse kulkee joen eteläpuolelle menevä metsätie. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille harjanteen itäosan eteläreunaan, 40 m harjanteen itäpäästä tehdystä koekuopasta.
Harjanteen itäosassa on enemmän tai vähemmän selviä kuoppia. Alueella kerrotaan olleen tilapäinen hautausmaa. |
| metsakeskus.697010023 |
697 |
Vanhasaari E |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
577369.42000000 |
7138286.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010023 |
Kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan kalmisto sijaitsevat Hiekanjoen niskan pohjoispuolella, Hiisijärven itäpäässä olevan Vanhasaari-nimisen harjanteen itäpäässä, vajaat 0,4 km peruskarttaan merkitystä Hiitolan talosta itäkaakkoon. Vanhasaari on ollut nimensä mukaisesti saari ennen järven laskua vuonna1761. Silloin vesi karkasi veden vähäistä laskua tavoitelleilta talonpojilta ja järven pinta laski kerralla 14 metriä. Nyt harjanne kasvaa pääasiassa kuusta, jonkun verran myös mäntyä ja koivua sekä katajaa, aluskasvillisuutena on sammlta ja puolukkaa. Itäosa on melko tasainen, lännessä harjanne muutuu korkeaksi ja kapeaksi. Harjanteen kaakkoispuolitse kulkee joen eteläpuolelle menevä metsätie. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille harjanteen itäosan eteläreunaan, 40 m harjanteen itäpäästä tehdystä koekuopasta.
Harjanteen itäosassa on enemmän tai vähemmän selviä kuoppia. Alueella kerrotaan olleen tilapäinen hautausmaa. |
| metsakeskus.697010023 |
697 |
Vanhasaari E |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27000 |
577369.42000000 |
7138286.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010023 |
Kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan kalmisto sijaitsevat Hiekanjoen niskan pohjoispuolella, Hiisijärven itäpäässä olevan Vanhasaari-nimisen harjanteen itäpäässä, vajaat 0,4 km peruskarttaan merkitystä Hiitolan talosta itäkaakkoon. Vanhasaari on ollut nimensä mukaisesti saari ennen järven laskua vuonna1761. Silloin vesi karkasi veden vähäistä laskua tavoitelleilta talonpojilta ja järven pinta laski kerralla 14 metriä. Nyt harjanne kasvaa pääasiassa kuusta, jonkun verran myös mäntyä ja koivua sekä katajaa, aluskasvillisuutena on sammlta ja puolukkaa. Itäosa on melko tasainen, lännessä harjanne muutuu korkeaksi ja kapeaksi. Harjanteen kaakkoispuolitse kulkee joen eteläpuolelle menevä metsätie. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille harjanteen itäosan eteläreunaan, 40 m harjanteen itäpäästä tehdystä koekuopasta.
Harjanteen itäosassa on enemmän tai vähemmän selviä kuoppia. Alueella kerrotaan olleen tilapäinen hautausmaa. |
| metsakeskus.697010023 |
697 |
Vanhasaari E |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
577369.42000000 |
7138286.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010023 |
Kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan kalmisto sijaitsevat Hiekanjoen niskan pohjoispuolella, Hiisijärven itäpäässä olevan Vanhasaari-nimisen harjanteen itäpäässä, vajaat 0,4 km peruskarttaan merkitystä Hiitolan talosta itäkaakkoon. Vanhasaari on ollut nimensä mukaisesti saari ennen järven laskua vuonna1761. Silloin vesi karkasi veden vähäistä laskua tavoitelleilta talonpojilta ja järven pinta laski kerralla 14 metriä. Nyt harjanne kasvaa pääasiassa kuusta, jonkun verran myös mäntyä ja koivua sekä katajaa, aluskasvillisuutena on sammlta ja puolukkaa. Itäosa on melko tasainen, lännessä harjanne muutuu korkeaksi ja kapeaksi. Harjanteen kaakkoispuolitse kulkee joen eteläpuolelle menevä metsätie. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille harjanteen itäosan eteläreunaan, 40 m harjanteen itäpäästä tehdystä koekuopasta.
Harjanteen itäosassa on enemmän tai vähemmän selviä kuoppia. Alueella kerrotaan olleen tilapäinen hautausmaa. |
| metsakeskus.697010024 |
697 |
Halttulansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551057.95400000 |
7155084.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010024 |
Halttulansaari sijaitsee Iijärvessä 0,3 km Paltamon rajasta itään. Kyseessä on 0,2 x 0,6 km kokoinen, pohjois-etelä -suuntainen saari. Sen keskellä kulkee tilaraja, jonka eteläpuolella saari kasvaaa mäntykangasta, aluskasvillisuutena on puolukkaa. Pohjoispuoli saarta on taimikkoa, kauempana pohjoisessa on tiheää koivu- ja kuusimetsää. Saaren länsiosa on hyvin matala ja vetinen. Saaren korkein kohta, viitisen metriä järven normaalivedenpinnasta, sijaitsee tilanrajan eteläpuolella. Maaperä on hiekkaa, siellä täällä on suuria kiviä. Itärannassa on 1-2 m korkuinen jyrkkä törmä, ranta on matala ja hiekkapohjainen. Eteläpäässä saari madaltuu, maa muuttuu kivikkoiseksi ja suoperäiseksi.
Asuinpaikkalöytö on tullut esille koekuopasta saaren korkeimman kohdan eteläosasta, noin 40 m tilanrajasta etelään ja 20 m päässä rannasta. Saaren eteläpäässä on pari kuoppaa, jotka muistuttavat tilapäisiä hautoja. |
| metsakeskus.697010024 |
697 |
Halttulansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
551057.95400000 |
7155084.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010024 |
Halttulansaari sijaitsee Iijärvessä 0,3 km Paltamon rajasta itään. Kyseessä on 0,2 x 0,6 km kokoinen, pohjois-etelä -suuntainen saari. Sen keskellä kulkee tilaraja, jonka eteläpuolella saari kasvaaa mäntykangasta, aluskasvillisuutena on puolukkaa. Pohjoispuoli saarta on taimikkoa, kauempana pohjoisessa on tiheää koivu- ja kuusimetsää. Saaren länsiosa on hyvin matala ja vetinen. Saaren korkein kohta, viitisen metriä järven normaalivedenpinnasta, sijaitsee tilanrajan eteläpuolella. Maaperä on hiekkaa, siellä täällä on suuria kiviä. Itärannassa on 1-2 m korkuinen jyrkkä törmä, ranta on matala ja hiekkapohjainen. Eteläpäässä saari madaltuu, maa muuttuu kivikkoiseksi ja suoperäiseksi.
Asuinpaikkalöytö on tullut esille koekuopasta saaren korkeimman kohdan eteläosasta, noin 40 m tilanrajasta etelään ja 20 m päässä rannasta. Saaren eteläpäässä on pari kuoppaa, jotka muistuttavat tilapäisiä hautoja. |
| metsakeskus.697010024 |
697 |
Halttulansaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27000 |
551057.95400000 |
7155084.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010024 |
Halttulansaari sijaitsee Iijärvessä 0,3 km Paltamon rajasta itään. Kyseessä on 0,2 x 0,6 km kokoinen, pohjois-etelä -suuntainen saari. Sen keskellä kulkee tilaraja, jonka eteläpuolella saari kasvaaa mäntykangasta, aluskasvillisuutena on puolukkaa. Pohjoispuoli saarta on taimikkoa, kauempana pohjoisessa on tiheää koivu- ja kuusimetsää. Saaren länsiosa on hyvin matala ja vetinen. Saaren korkein kohta, viitisen metriä järven normaalivedenpinnasta, sijaitsee tilanrajan eteläpuolella. Maaperä on hiekkaa, siellä täällä on suuria kiviä. Itärannassa on 1-2 m korkuinen jyrkkä törmä, ranta on matala ja hiekkapohjainen. Eteläpäässä saari madaltuu, maa muuttuu kivikkoiseksi ja suoperäiseksi.
Asuinpaikkalöytö on tullut esille koekuopasta saaren korkeimman kohdan eteläosasta, noin 40 m tilanrajasta etelään ja 20 m päässä rannasta. Saaren eteläpäässä on pari kuoppaa, jotka muistuttavat tilapäisiä hautoja. |
| metsakeskus.697010024 |
697 |
Halttulansaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
551057.95400000 |
7155084.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010024 |
Halttulansaari sijaitsee Iijärvessä 0,3 km Paltamon rajasta itään. Kyseessä on 0,2 x 0,6 km kokoinen, pohjois-etelä -suuntainen saari. Sen keskellä kulkee tilaraja, jonka eteläpuolella saari kasvaaa mäntykangasta, aluskasvillisuutena on puolukkaa. Pohjoispuoli saarta on taimikkoa, kauempana pohjoisessa on tiheää koivu- ja kuusimetsää. Saaren länsiosa on hyvin matala ja vetinen. Saaren korkein kohta, viitisen metriä järven normaalivedenpinnasta, sijaitsee tilanrajan eteläpuolella. Maaperä on hiekkaa, siellä täällä on suuria kiviä. Itärannassa on 1-2 m korkuinen jyrkkä törmä, ranta on matala ja hiekkapohjainen. Eteläpäässä saari madaltuu, maa muuttuu kivikkoiseksi ja suoperäiseksi.
Asuinpaikkalöytö on tullut esille koekuopasta saaren korkeimman kohdan eteläosasta, noin 40 m tilanrajasta etelään ja 20 m päässä rannasta. Saaren eteläpäässä on pari kuoppaa, jotka muistuttavat tilapäisiä hautoja. |
| metsakeskus.697010025 |
697 |
Ansonkangas N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567001.56700000 |
7148027.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison-Pyhäntäjärven länsirannalla olevassa niemessä. Ansonkankaan pohjoisreunalla, 0,7 km Kauhasalmesta pohjoisluoteeseen. Kysessä on noin 0,7 x 0,5 km kokoinen niemi,joka on kartasta päätellen ollut ennen järven vedenpinnan laskua saari tai lännessä hyvin matalan kannaksen mantereeseen yhdistämä niemi. Niemen länsiosassa menee tie pohjoisrannan , Ansonkaarteen länsiosaan, jossa tie kääntyy itäkoilliseen, kohti niemen koilliskulman muodostavaa Hiekkaniemeä. Tien eteläpuolella on metrin parin korkuinen törmä, selvästi vanha ranta, pohjoispuolella on viitisenkymmentä metriä matalaa, loivasti rantaan laskevaa maata. Maaperä alueella on kivetöntä hiekkaa.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alueeln länsiosassa olevan suuremman hiekkakuopan reunamilta sekä metsätien pinnasta. |
| metsakeskus.697010026 |
697 |
Ansonkangas E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567201.48700000 |
7147907.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison-Pyhäntäjärven länsirannalla olevassa niemessä, Ansonkankaan itäreunalla 0,3-0,5 km Kauhasalmesta pohjoiseen, Pieniselän länsirannalla. Kysessä on noin 0,7 x 0,5 km kokoinen niemi,joka on kartasta päätellen ollut ennen järven vedenpinnan laskua saari tai lännessä hyvin matalan kannaksen mantereeseen yhdistämä niemi. Niemen koilliskulma on nimeltään Hiekkaniemi. Siitä niemen itärantalähtee melko suoraviivaisesti kohti etelää. Rannassa on matalala, perinkymmenen metrin levyinen loivasti rantaan viettävä tasanne, joka päättyy jyrkästi nousevaan törmään. Törmä on mitä ilmeisimmin vanha ranta. Törmä muuttuu korkeammaksi etelää kohti mentäessä, noin 0,3 km päässä Hiekkaniemestä törmällä on korkeutta 3-4 m. Alhaalla tasanteella kasvaa kuusta, aluskasvillisuutena onsuopursua, mustikkaa ja puolukkaa. Törmän päällä on aiemmin kasvanut mäntymetsää, mutta vuonna 2001 se oli juuri kaadettu.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista noin 0,2 km etelään Hiekkaniemestä sekä alueella olevien kesämökkien läheisyydestä rantatörmän päältä tai mökkiteiden pinnasta. |
| metsakeskus.697010027 |
697 |
Kauhasalmi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567201.48800000 |
7147457.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.697010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso-Pyhäntäjärven ja Karhuselänvälisen Kauhasalmen länsirannalla olevassa niemessä, karttaan merkitystä Kauhasalmen talosta 0,3 km länteen / länsiluoteeseen. Niemen kärkeen tulee lännestä lähellä pohjoisrantaa kulkeva tie. Niemen kärjessä on ennen ollut pelto, nyt se on täysin nurmettunut ja kasvamassa umpeen.
Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alueella olevan vanhan rantatörmän päältä maanpinnaltaan rikotuista kohdista ja alueella olevan hiekkakuopan reunamilta. |
| metsakeskus.698010023 |
698 |
Kovala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438752.48000000 |
7387260.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.698010023 |
Ounasjoen koillisrannan peltotörmällä oleva muinainen asuinalue. Maannos alueella hiekkamaata. |
| metsakeskus.698010046 |
698 |
Pahtaja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
436908.27000000 |
7368470.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.698010046 |
Kemi-Rovaniemi tien molemmilla puolilla, Pahtajan metsäkoulun eteläpuolella on kivikautisia asuinpaikka-aloja. Mäntykankaalla on neljä asumuspainanteeksi tulkittu suurta soikeaa kuopannetta sekä yksi mahdollinen pyyntikuoppa. Painanteen 2 koillis- ja hiekkakuopan pohjoispuolella on lisäksi muutamia kiveyksiä, jotka saattavat liittyä esihistorialliseen asutukseen.
Aluetta on tutkittu koekaivauksella vuonna 2000. Tutkimuksissa todettiin, että maantien läheisyydessä olevalla hiekkaisemmalla vyöhykkeellä voi vielä olla jäljellä kivikautista asuinpaikkaa. Koekaivauksessa myös tutkittiin yhtä alueella sijaitsevaa painannetta. Painanne numero 3:n koetutkimuksessa ei saatu selviä todisteita siitä, että kyseessä olisi asuinpainanne. Painanteen ajoitus jäi niin ikään arvoitukseksi. |
| metsakeskus.698010068 |
698 |
Mikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450757.67800000 |
7377644.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.698010068 |
Matkavaaran kaakkoispuolen rinnettä Kuusamon tien eteläpuolella. Mikkolan talon eteläpuolen niityltä on todettu muinaisasuinpaikan merkkejä. Kohde on käytännössä sama kuin Rovaniemi 452. Ns. Vaarala 1 ja 2. |
| metsakeskus.698010069 |
698 |
Koivukangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432008.16500000 |
7400221.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.698010069 |
Ounasjoen länsirannalla, Tapionkylän lauttarannasta noin 800 m pohjoiseen oleva rantatörmä, jolla on entisen Likurin tilan rakennuksia. Rantatörmällä on löydöistä päätellen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.698010074 |
698 |
Ylikärrylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439132.36900000 |
7371167.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.698010074 |
Niskanperän itäpuolella, nykyisin saarena säännöstelyn vuoksi oleva nuoremman kivikauden asuinpaikka. Asumatonta veden vaivaamaa niittyä. Maaperä osittain tulvalietettä. Tunnetaan myös nimellä Kärräniemi 1. |
| metsakeskus.698010143 |
698 |
Hietavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
434484.24700000 |
7367438.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.698010143 |
Kohde sijaitsee Hietavaaran pohjoisrinteellä, Kylmäojan itäpuolisella pellolla ja Kemi-Rovaniemi tien eteläsivulla oleva asuinala. Vähäisiä mesoliittisen asuinpaikan viitteitä hiekkamaassa. |
| metsakeskus.699010001 |
698 |
Paavalniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439902.05600000 |
7373995.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010001 |
Kemijoen etelänpuoleisella törmällä oleva Paavalniemi on varsin alava, omakotitaloasutuksen kattama maasto. Maaperä on osittain tulvalietekerrostumaa. Ks. Rovaniemi 443: Oulun yliopiston historian laitoksen kaivaus Paavalniemellä 1982.
Vuoden 2014 inventoinnin tietojen mukaan todennäköisesti tuhoutunut. |
| metsakeskus.699010003 |
698 |
Kirkonlähistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443500.60400000 |
7375495.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010003 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 300 metriä kaakkoon. Keskeisimpiä Kemijokivarren muinaisasuinpaikkoja, jonka tupien uunikiveyksiä tutkittiin jo 1860-luvulla lautamies Johan Hoikan toimesta. Nykyisin alue on pääosin asutuksen alla ja muinaisten asumusten rauniot on hävitetty.
Samaa kohdetta kuin ROI 403. |
| metsakeskus.699010007 |
698 |
Taavettila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427192.19600000 |
7361452.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010007 |
Kemijoen altaan länsitörmällä oleva kohde. Omakotitaloaluetta puutarhoineen. |
| metsakeskus.699010009 |
698 |
Rompasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428492.66800000 |
7362691.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010009 |
Alue on jäänyt kokonaisuudessaan Petäjäskosken altaaseen ja vain joitakin hiekkasaarekkeita on ajoittain esillä allasta säännösteltäessä. |
| metsakeskus.699010013 |
698 |
Järvensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
461583.33600000 |
7372996.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010013 |
Järvensuun tilan luoteispuolisella peltotörmällä oleva kivikautinen asuinala. Loivasti viettävä pelto on Olkkajärvestä laskevan Raudanjoen suulla, Jyrhämäjärven itärannalla. |
| metsakeskus.699010014 |
698 |
Lehtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458384.59900000 |
7383312.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010014 |
Mauriovaaran eteläpuolella ja Olkkajärven koillisrannalla oleva muinaisasuinsija on alavaa peltomaastoa. Löydökset keskittyvät lähelle järven rantaa. Lehtolan tilan itäpuolella on myös pyyntikuoppia (Roi 409). |
| metsakeskus.699010016 |
698 |
Vanhantalonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
465761.61600000 |
7389789.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010016 |
Raudanjokisuussa olevan Vanhantalonsaaren korkeimmilla peltotörmillä on asuinpaikkalöydöksiä. Itäranta on alava ja pilstottu mökkitonteiksi. |
| metsakeskus.699010018 |
698 |
Maununiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452407.03000000 |
7372236.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010018 |
Sierijärven länsipäässä olevan Maununiemen taloa ympäröivät hiekkaperäiset peltotörmät ovat muinaista asuinaluetta, joka jatkuu niemen eteläsivua Kotikankaalle. |
| metsakeskus.699010020 |
698 |
Harjuanttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449957.99900000 |
7377894.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010020 |
Matkavaaran eteläpuolelle Vaaralassa työntyvä harjanne on muinaista asuinaluetta aina jokitörmälle asti. Omakotiasutuksen lomassa on runsaslöytöisin ala törmän kasvimailla. |
| metsakeskus.699010027 |
698 |
Heliste |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437562.95600000 |
7388130.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010027 |
Ounasjoen koillisrannan peltotörmällä, hiekkamaalla, oleva kivikautinen asuinpaikka. Pellolla on palaneita liesikiviä, mutta löydöksiä niukalti. |
| metsakeskus.699010028 |
698 |
Vanhatapio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
431268.46700000 |
7398419.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010028 |
Pirttivaaran luoteispuolella, Ounasjoen Murhakorvan kosken alisella rantapellolla oleva muinainen asuinalue.
Kohteeseen liittyvät löydöt KM 1969:76-78 sekä KM 11077. Löydöt käsittävät muun muassa mahdollisen rombikirveen katkelman, taltan, hioimen ja väkäkeihäänkärjen. Lisäksi kerrotaan löydetyn "luita, taltan terä sekä suuri laakakivi", jotka sittemmin on hukattu. |
| metsakeskus.699010030 |
698 |
Lismaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443550.54500000 |
7392188.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010030 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 16 kilometriä pohjoiseen Norvajärven pohjoisosan Lismaniemellä. Asuinpaikka on pitkän, alavan ja kapean niemen kärjessä olevien rakennusten kaakkoispuolisella hiekkavalla rantapellolla
Kohteelta on lisäksi löytynyt kaksi tuuran katkelmaa. Toinen kesällä 2010 kun taas toisen löytöajankohta ei ole tiedossa.
Kohteeseen liittyvät löydöt KM 1969:79, 14002:1-3. |
| metsakeskus.699010031 |
698 |
Laaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431099.53500000 |
7398027.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010031 |
Pirttivaaran luoteispuolella, Ounasjoen rantapellolla oleva kohde kuuluu käytännössä samaan asuinpaikkaan kuin Rovaniemi 39. Alatapion talon länsipuolella oleva "Navettapelto", niin sanottu Murhakorva 5, on loivasti viettävä ja kivinen. |
| metsakeskus.699010039 |
698 |
Pallari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431134.52000000 |
7398125.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010039 |
Pirttivaaran luoteispuolella, Ounasjoen rantapellolla oleva kohde kuuluu käytännössä samaan asuinpaikkaan kuin Rovaniemi 31. Peltomullan alla on kallioisia kohtia. Löydettyjen liedensijojen perusteella paikalla lienee muinainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.699010045 |
698 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433204.76300000 |
7367718.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010045 |
Hietavaaran luoteispuolen peltorinteellä oleva kivikautinen asuinala. Vaaran laita viettää loivasti. Pohjamaa hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.699010050 |
698 |
Hirttiöniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442351.06400000 |
7373916.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010050 |
Viirinkankaan etelärannalla oleva Hirttiöniemi on tasalakinen männikköniemeke. Hienohiekkaiseen törmään on saksalaisten toimesta kaivettu betonibunkkeri. Tasanteella on rakennuksen perustus. |
| metsakeskus.699010056 |
698 |
Pikkurakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427236.20200000 |
7350903.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010056 |
Jaatilansaaren jyrkällä itätörmällä, kapealla metsäkankaalla oleva asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee tien ja jyrkän törmän välissä kapealla metsäisellä kankaalla. Ylärinteellä kivikkoa ja soramaata. Kohde on pohjoisesta osastaan osin tutkittu.
Kohteeseen on 2021 liitetty eteläinen kohde Pikkurakka 2. |
| metsakeskus.699010059 |
698 |
Ruskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495649.67400000 |
7356873.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010059 |
Kemijoen eteläisellä rantatörmällä, entisen Ruskelan (Ruskola) talon pellolla, oleva muinainen asuinalue. Peltojen eteläpuolella rinne kohoaa jyrkästi. Hienohiekkaisilla pelloilla on useita löytökeskittymiä. |
| metsakeskus.699010061 |
698 |
Ollonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
468210.69000000 |
7365829.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010061 |
Kohde sijaitsee Kemijoen Tikkasenkarin pohjoisrannalla, Ollosen talon pihapiirissä ja pelloilla. Maasto on kapeaa hiekkatörmää, jossa erottuu kaksi tasannetta. Havainnot ja tutkimukset keskittyvät pihapiirin itäpuoliselle peltoalueelle, jossa tasanteet ja niiden välinen törmä erottuvat selvästi. Molemmilta tasanteilta on todettu ilmeisesti samanaikaisia asuinpaikan jäännöksiä ja saviastianpaloja, kiviesineitä, kvartsia ja palanutta luuta. Ylemmän tasanteen törmässä on todettu useita tulisijan jäännöksiä. Paikalla on tehty 1997 koekaivaus, jonka perusteella asuinpaikkavyöhykkeen pituus on ainakin 350 metriä ulottuen mahdollisesti pihapiirin länsipäähän asti. Asuinpaikka ajoittuu löytöjen - SÄR1-keramiikka - ja radiohiiliajoituksen perusteella varhaiskampakeraamiselle ajalle. Muinaisjäännös on osittain tuhoutunut rakentamisen ja maanmuokkauksen takia. Tutkimusten perusteella asuinpaikkaa on peltoalueella edelleen jäljellä tasanteiden ulkolaidoissa ja alueen itäpäässä. Itäkoillispäähän lohkotulle tontille (p = 7368960, i = 3468480) on rakennettu 2007-2008 omakotitalo. Koekuopitusten perusteella tällä alueella asuinpaikasta on ollut rippeet jäljellä ja parhaiten säilyneet osat sijoittuvat tontin länsipuoliselle peltotasanteelle. |
| metsakeskus.699010070 |
698 |
Puistola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432089.13500000 |
7399416.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010070 |
Tapionkylän lauttarannan länsipuolinen peltotörmä on kivikautista asuinpaikkaa tien molemmilla puolilla, entisen Ilolan tilan lohkotuilla mailla.
KM 3276:2
KM 18558
KM 31929:1-99
KM 31499
TLM 75 |
| metsakeskus.699010071 |
698 |
Huutola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425512.79100000 |
7391928.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010071 |
Vanhan tila-alueen kapea rantapelto Lehtojärven luoteiskolkassa. Törmällä on useita entisen tilan rakennusten perustuksia. |
| metsakeskus.699010073 |
698 |
Kumpuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439122.37500000 |
7371097.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010073 |
Niskanperän itäpuolella, nykyisin saarena säännöstelyn vuoksi oleva nuoremman kivikauden asuinpaikka, joka kaivaushavaintojen mukaan oli eteläpuolelta puupaalutuksella suojattu. Asumatonta veden vaivaamaa niittyä. Maaperä osittain tulvalietettä. Tunnetaan myös nimellä Kärräniemi 2. |
| metsakeskus.699010076 |
698 |
Urheilukenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427382.12100000 |
7361663.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010076 |
Kemijoen länsirannalla, ns. Kylänsijan mutkasta pohjoiseen olevan urheilukentän reunamalta löydettyjä vähäisiä asuinpaikkaviitteitä. Paikasta on aikoinaan käytetty nimitystä "Karvonkangas". Valtaosin tuhoutunut. |
| metsakeskus.699010080 |
698 |
Törmälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486233.44900000 |
7361381.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010080 |
Vanttauskosken voimala-altaan pohjoispuolen törmällä olevan vanhan tilan mailla on ilmeisesti suurelta osalta tuhoutunut muinaisasuinpaikka. Patoalue, joen ylittävä tie penkereineen ja lanssipaikka ovat tuhonneet vanhan ympäristön.
Inventointikertomus 2014:
Törmälän kivikautinen asuinpaikka on todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut ja jäänyt veden alle voimalaitoksen rakentamisen seurauksena. Voi olla mahdollista, että asuinpaikan rippeitä on säilynyt vielä vanhan Törmälän tilan rakennusten läheisyydessä noin 120–125 metrin korkeudella mpy. Alue on nykyisin yksityistä piha-aluetta. |
| metsakeskus.699010083 |
698 |
Keskiluusua |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498328.61200000 |
7349825.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010083 |
Kapean Juotasjärven koillisrannalla olevan vanhan Juotasluusuan tai Keski-Luusuan (nyk. Juotasvaara) talon rantatörmällä on muinainen asuinpaikka. Käytännössä kohteet ROI 153 ja 296 kuuluvat tähän kokonaisuuteen. |
| metsakeskus.699010088 |
698 |
Rinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427338.16300000 |
7350317.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010088 |
Jaatilansaaren itäreunassa oleva peltorinne ja tila-alue. Pieniä löytösikermiä. Ns. Rinne 2. Vrt ROI 128 |
| metsakeskus.699010090 |
698 |
Oksman |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427666.99600000 |
7363011.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010090 |
Kolmeksi erilliseksi asuinpaikaksi (ROI 90/281/361) erotettu, mutta käytännössä yhtenäinen ja n. 200 m pitkä kohdealue n. 250 m Muurolan kappelista pohjoiseen. Piha-, pelto- ja metsämaata. Maapohja hiekkaa. |
| metsakeskus.699010091 |
698 |
Hookana |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426341.56700000 |
7348724.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010091 |
Jaatilansaaren eteläkärjessä, Mäki-Tiuran ja Tiuraniemen (ent. Hookana) tilojen ympäryspelloilla oleva asuinpaikka. Ns. Putaansuu 1. |
| metsakeskus.699010092 |
698 |
Poikila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454556.16400000 |
7371367.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010092 |
Tapparaniemen itärannalla olevan vanhan huvilan löydökset kuuluvat käytännössä samaan kokonaisuuteen kuin niemen eteläsivun SÄR 1 -vaiheen kivikautiset löydökset ja asuinpainanteet. Hiekkaperäistä männikkökangasta. |
| metsakeskus.699010094 |
698 |
Tyyniranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452347.05100000 |
7372886.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010094 |
Sierijärven luoteisosan Talvitienlahden pohjukassa, Tyynirannan tilan länsipuolen rantapellolla ja siihen rajoittuvan Määtän talon kasvimaarinteelle sijoittuva muinainen asuinpaikka. Hietikkoista rantatörmää. |
| metsakeskus.699010095 |
698 |
Partiomaja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452167.12100000 |
7372856.46500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010095 |
Entisen partiomajan tontilla, Sierijärven luoteisosassa olevan Talvitienlahden rannalla on pienialainen kivikauden asuinsija. Hiekka- ja soramaata kivikkotörmän alisella rantatasanteella. |
| metsakeskus.699010098 |
698 |
Jokkavaara S |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
455695.70500000 |
7371277.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010098 |
Perimätiedon mukaan Jokkavaaran lounaisosassa, lähellä Sierijärven rantaa olisi ollut lappalaisten asuinpaikka (vrt. 474c). Rinteen yläosassa, hietikkotörmällä on kivikauden toiminnan jälkiä. Perimätiedon mukaan alueella on asunut lappalaisia. |
| metsakeskus.699010100 |
698 |
Marraskoski |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
430425.78000000 |
7408933.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010100 |
Neljän veden ja jään kuluttaman koskikallion pintaan hakatun karkean kuvioryhmän kokonaisuus. Ilmeisesti selkeimmät piirrokset tuhottu kosken perkaustöissä. Kuviot olivat tulkinnallisesti epäselviä ja sijaintipaikasta päätellen melko nuoria. Vuoden 2012 inventoinnissa ei havaittu mitään hakkauksiin liittyvää. Inventointiajankohtana joki oli osittain kevättulvassa ja hakkaukset saattoivat olla veden alla. |
| metsakeskus.699010103 |
698 |
Suvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
459504.18900000 |
7367198.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010103 |
Majavakankaiden eteläpuolella olevan entisen Suvannon tilan peltotörmillä on ollut kivikautinen asuinpaikka, nyt jo noin 300 m joesta eriytyneellä hietikkomaalla. Noin 100 m rakennuksesta kaakkoon on metsikössä ilmeinen asuinpainanne. |
| metsakeskus.699010104 |
698 |
Somosen kirkko |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
459564.15300000 |
7372496.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010104 |
Suuri siirtokivilohkare Raudanjoen suupuolen pohjoispuolisella metsämaalla. Perimätiedon mukaan paikkaa on pidetty "pyhänä". Paikka on rauhoitettu. Myös Lautamies Johan Hoikka tutki kohdetta jo 1860-luvulla. |
| metsakeskus.699010106 |
698 |
Alatervo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431793.25200000 |
7398671.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010106 |
Pirttivaaran luoteistörmään yhtyvällä rinteellä on kivikautisia löydöksiä erityisesti Vaaralan tilan pohjoispuolella. Ns. Murhakorva 1. |
| metsakeskus.699010107 |
698 |
Rytiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443520.55500000 |
7391368.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010107 |
Rytiniemen vanhan tilan itäpuolen rantapellolla oleva muinainen asuinpaikka. Hienoa hiekkamaata. |
| metsakeskus.699010111 |
698 |
Hotti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431438.34600000 |
7418932.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010111 |
Melko tasainen peltoala n. 150 m Ounasjoen rannasta koilliseen. Korkea moreeniharjanne suojaa alavaa rantatasannetta. Lähellä entisen Suopajärven lossin rantaa. Ns. Patokoski 1. |
| metsakeskus.699010113 |
698 |
Liitosalahirttiö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441891.25700000 |
7374015.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010113 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 2,2 kilometriä lounaaseen Kemijoen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat Viirinkankaan etelälaidalla olevan Hirttiön (Kotaniemi) tilan lähipelloilta, etenkin talon itäpuolelta. |
| metsakeskus.699010114 |
698 |
Mäkihirttiö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441571.38300000 |
7374115.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010114 |
Nykyisin Eteläranta-nimisen kadun omakotitaloasutus on tiheää ja muinainen asuinpaikka on jäänyt asutuksen alle. Löydöksiä tien eteläpuolen pihamailta tehdään silti toisinaan. |
| metsakeskus.699010115 |
698 |
Metsäntutkimuslaitos 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441281.49500000 |
7374065.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010115 |
Kohde sijaitsee osoitteessa Eteläranta 55 Kemijoen pohjoisrannalla. Paikalla olevan metsäntutkimuslaitoksen rantatörmä on muinainen asuinpaikka. Asuinpaikka on paikoin tuhoutunut muun muassa viljelyn ja rakentamisen vuoksi. Asuinpaikka sijoittuu nauhamaisena 20-30 metriä leveänä vyöhykkeenä jokivarteen ja koostuu kiinteistä muinaisjäännöksistä Metsäntutkimuslaitos 1 ja 2.
Vuoden 1957 kaivausraportissa mainitaan, että kaivauksia tehtiin vuoden 1954 inventoinnissa mainitun varsinaisen Viirinkangas 3 alueen länsipuolella. Vuoden 1954 inventoinnissa havaittu alue sijoittuu vuoden 1957 kaivauksen alueista itään kohteen Metsäntutkimuslaitos 2 alueelle.
Vuoden 1957 tutkimuksissa alueella tehtiin kaksi koeojaa ja kaksi kaivausaluetta. Koeojissa havaittiin muutama nokiläiskä ja punamultaläiskä. Kulttuurikerroksen todettiin kauempana pellolla sekaantuneen kokonaan ruokamultaan. Koeoja 1 laajennettiin länteen ja sen alueelta löydettiin lieden jäännös, palanutta maata ja nokiläiskiä. Kaivauslöytönä saatiin kiviesineitä ja iskoksia. Koeojasta 2 länteen kaivetulta kaivausalueelta löydettiin kulttuurikerrosta sekä palomaa-, hilli- ja punamultaläiskiä. Löytöihin lukeutui kvartsikaapimia ja -iskoksia.
Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnissa tutkimus painottui vuoden 1957 läntisemmän kaivausalueen länsi- ja pohjoispuolisen alueeseen. Kahdesta koekuopasta löydettiin kvartsi-iskos, mutta ei ehjänä säilynyttä kulttuurikerrosta. Yhdestä koekuopasta havaittiin ehjäksi arvioitua kulttuurikerrosta.
Kaivaus- ja inventointitietojen sekä vuoden 1988 Metsätutkimuslaitos 2 kaivaustutkimuksen perusteella arvioituna asuinpaikka vaikuttaa pesäkkeiseltä. Sen kuntoon ja tilaan ovat vaikuttaneet pellon- ja puutarhan viljely sekä todennäköisesti tulvat. Tutkimusten perusteella asuinpaikan rannan läheiset eteläiset osat ovat säilyneet paremmin. Pohjoisemmat osat sekoittuneet mm. viljelyn vaikutuksesta. Esimerkiksi vuoden 1956 kartan mukaan kivikautisen asuinpaikan alue on pääosin peltoa ja puutarhaa.
Kohteen rajaus on tehty Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteen, vuoden 1957 kaivauksen ja vuoden 2024 tarkkuusinventoinnin havaintojen perusteella siten, että se käsittää koekuopitetun ja kaivauksin tutkitun alueen. Aluerajausta on syytä tarkentaa erityisesti asuinpaikan itäosassa, kun sitä koskevaa tuoreempaa tietoa on saatavilla. |
| metsakeskus.699010117 |
698 |
Metsäntutkimuslaitos 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441362.00000000 |
7374055.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010117 |
Kohde sijaitsee osoitteessa Eteläranta 55 Kemijoen pohjoisrannalla. Paikalla olevan metsäntutkimuslaitoksen rantatörmä on muinainen asuinpaikka. Asuinpaikka on paikoin tuhoutunut muun muassa viljelyn ja rakentamisen vuoksi. Asuinpaikka sijoittuu nauhamaisena 20-30 metriä leveänä vyöhykkeenä jokivarteen ja koostuu kiinteistä muinaisjäännöksistä Metsäntutkimuslaitos 1 ja 2.
Asuinpaikka mainitaan 1954 inventoinnissa nimellä Viirinkangas 3. Metsäntutkimuslaitoksen päärakennuksen läheisestä rinteestä oli aiemmin löytynyt kiviesineitä ja inventoinnissa kvartseja. Löydöt sijoittuivat päärakennuksesta etelään ja kaakkoon. Vuoden 19587 kaivauksessa alueelle tehtiin koealue, jossa havaittiin kulttuurikerrosta. Löytöinä tuli mm. kvartsikaapimia sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia.
Vuoden 1988 kaivauksessa tutkittiin vanhan päärakennuksen etelä-, kaakkois- ja itäpuolta. Kaivauksissa todettiin, että kivikautiset asuinpaikkarakenteet alueella ovat hajanaisesti sijoittuvia ja yleensä pahoin rikkoutuneita liesikiveyksiä. Liesikiveyksiä oli ainakin 9 ja ne olivat ainakin osin tulvissa huuhtoutuneita. Löytöaineisto keskittyi niiden ympärille. Pääosa löytömateriaalista koostui kvartsi-iskoksista ja -esineistä. Asuinpaikan alarajan pääteltiin olevan 75.5 mpy ja yläräjan 76.6 m mpy yläpuolelle.
Kaivaustietojen perusteella asuinpaikka vaikuttaa pesäkkeiseltä. Sen kuntoon ja tilaan ovat vaikuttaneet tulvat, rakentaminen sekä pellon- ja puutarhan viljely. Tutkimusten perusteella asuinpaikan rannan läheiset eteläiset osat ovat säilyneet paremmin. Pohjoisemmat osat sekoittuneet mm. viljelyn vaikutuksesta. Esimerkiksi vuoden 1956 kartan mukaan kivikautisen asuinpaikan alue on pääosin peltoa ja puutarhaa.
Kohteen alustava rajaus on tehty Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteen, vuoden 1988 kaivauksen ja vuoden 1954 inventoinnin perusteella siten, että se käsittää inventointihavainnot sekä koekuopitetun ja koe-ojin tutkitun alueen vanhan päärakennuksen etelä- ja länsipuolella. Aluerajausta on syytä tarkentaa, kun kohteesta kertyy tuoreempaa tietoa. |
| metsakeskus.699010118 |
698 |
Kuolahuhta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438282.70600000 |
7372286.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010118 |
Heikkisen entisen tilan alueen rantatörmillä, säännöstelyä edeltävän ajan Kuolajokisuun eteläpuolella oleva muinaisasuinpaikka. Osa alueesta on nykyisin asutuksen alla. |
| metsakeskus.699010119 |
698 |
Kuolahuhta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438402.66000000 |
7372166.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010119 |
Heikkisen entisen tilan alueen rantatörmillä, säännöstelyä edeltävän ajan Kuolajokisuun eteläpuolella oleva muinaisasuinpaikka. Osa alueesta on nykyisin asutuksen alla. |
| metsakeskus.699010120 |
698 |
Huhtaniska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438372.67600000 |
7372136.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010120 |
Heikkisen entisen tilan alueen rantatörmillä, säännöstelyä edeltävän ajan Kuolajokisuun eteläpuolella oleva muinaisasuinpaikka. Osa alueesta on nykyisin asutuksen alla. Alueella on rakennussuunnitelman takia tehty pieni koekaivaus vuonna 2012. Tutkitulla alueella ei tavattu löytöjä. |
| metsakeskus.699010121 |
698 |
Rantatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438692.54100000 |
7371716.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010121 |
Entisen Kuolajokisuun eteläisellä törmällä olevan Rantatalon alapuolisella "Riihipellolla" on laaja kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.699010125 |
698 |
Ahonvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
436933.26200000 |
7367888.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010125 |
Valajaisten patoaltaan tuntumassa, Pahtajan lounaistörmällä on noin 13 kpl luontaiseen kivikkoon tehtyä röykkiötä, ns. lapinrauniota. Samalla törmällä on vähäisiä asuinpaikkamerkkejä.
Kohde sijaitsee Kemijoen itäpuolella noin 2-3 m korkean jyrkän kivisen törmän yläpuolella. Törmän itäpuoleinen tasanne on pääosin pinnaltaan huuhtoutunutta kivikkoa, joka on matalan aluskasvillisuuden peittämää. Alueen pohjoispuolella on pienempi hiekka-alue.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohteessa havaittiin seitsemän matalaa kiviröykkiötä noin 130 x 30 metrin kokoisella alueella. Röykkiöiden halkaisija on 4 – 6 m ja korkeus 0,3 – 0,5 m. Röykkiöt muistuttavat varhaismetallikautisia–rautakautisia röykkiöitä. Alueen pohjoispuolelta hiekka-alueelta metsätien leikkauksista tai hakkuualueen muokkausjäljistä ei havaittu asuinpaikan merkkejä. |
| metsakeskus.699010125 |
698 |
Ahonvaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
436933.26200000 |
7367888.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010125 |
Valajaisten patoaltaan tuntumassa, Pahtajan lounaistörmällä on noin 13 kpl luontaiseen kivikkoon tehtyä röykkiötä, ns. lapinrauniota. Samalla törmällä on vähäisiä asuinpaikkamerkkejä.
Kohde sijaitsee Kemijoen itäpuolella noin 2-3 m korkean jyrkän kivisen törmän yläpuolella. Törmän itäpuoleinen tasanne on pääosin pinnaltaan huuhtoutunutta kivikkoa, joka on matalan aluskasvillisuuden peittämää. Alueen pohjoispuolella on pienempi hiekka-alue.
Vuoden 2019 inventoinnissa kohteessa havaittiin seitsemän matalaa kiviröykkiötä noin 130 x 30 metrin kokoisella alueella. Röykkiöiden halkaisija on 4 – 6 m ja korkeus 0,3 – 0,5 m. Röykkiöt muistuttavat varhaismetallikautisia–rautakautisia röykkiöitä. Alueen pohjoispuolelta hiekka-alueelta metsätien leikkauksista tai hakkuualueen muokkausjäljistä ei havaittu asuinpaikan merkkejä. |
| metsakeskus.699010128 |
698 |
Pikkurinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427247.20000000 |
7350405.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010128 |
Jaatilansaaren itäreunassa oleva peltorinne ja tila-alue. Pieniä löytösikermiä. Ns. Rinne 3. Kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin ROI 88 (mjreki 699 01 0088). |
| metsakeskus.699010129 |
698 |
Juotaskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498098.69200000 |
7356163.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010129 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 58,5 kilometriä itäkaakkoon Kemijoen etelärannalla. Kohde on Juotaskosken partaalla olevan lanssipaikan länsipuolisella männikkökankaalla. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia. Yksi neljästä kuopasta on tavanomaista suurempi. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin (niin kutsuttu Juotasniemi 2). |
| metsakeskus.699010129 |
698 |
Juotaskoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
498098.69200000 |
7356163.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010129 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 58,5 kilometriä itäkaakkoon Kemijoen etelärannalla. Kohde on Juotaskosken partaalla olevan lanssipaikan länsipuolisella männikkökankaalla. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia. Yksi neljästä kuopasta on tavanomaista suurempi. Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin (niin kutsuttu Juotasniemi 2). |
| metsakeskus.699010134 |
698 |
Vinnari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434724.15400000 |
7367498.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010134 |
Valajaskosken voimalan patosillan eteläpään itäisellä törmällä on mökkipihassa vielä vähäinen osa kivikautista asuinpaikkaa jäljellä. Suurin osa paikasta jäi tien alle tai peittyi altaaseen. Ns. Turpeenniemi 4. |
| metsakeskus.699010135 |
698 |
Ylitalo/Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434564.21300000 |
7367538.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010135 |
Hietavaaran pohjoisrinnettä kulkevan tien alle pääosin jäänyt asuinala Kylmäojan ja Valajaskosken patosillan välisellä osalla. Lisäksi tien pohjoisreunan peltotörmälle on tehty omakotitalo. Hienoa hiekkamaata. Ns. Turpeenniemi 5. |
| metsakeskus.699010136 |
698 |
Ylitalo/Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434534.22900000 |
7367488.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010136 |
Valajaskosken patosillan ja Kylmäojan välisellä Hietavaaran pohjoisrinteen osalla ollut kivikautinen asuinala. Kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin kohteet Rovaniemi 135 ja 137. Pääosin tuhoutunut. Ns. Turpeenniemi 6. |
| metsakeskus.699010137 |
698 |
Ylitalo/Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434514.23100000 |
7367488.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010137 |
Valajaskosken patosillan ja Kylmäojan välisellä Hietavaaran pohjoisrinteen osalla ollut kivikautinen asuinala. Kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin kohteet Rovaniemi 135 ja 136. Ns. Turpeenniemi 7. |
| metsakeskus.699010138 |
698 |
Ylitalo/Maikkunen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434372.29300000 |
7367554.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010138 |
Kohde sijaitsee Hietavaaran pohjoisrinteellä, Kylmäojan länsipuolella ja Kemi-Rovaniemi tien pohjoispuolen hienohiekkaisessa terassimaisessa nousevassa metsärinteessä. Alueen itäosassa tehty suppea koekaivaus 1957 (Turpeenniemi 8). Ehjä ja yksi harvoja voimalaitoksen aiheuttaman säännöstelyn yläpuolelle jääneitä muinaisjäännöksiä. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat Kylmäniementien pohjoispuolella sijaitsevat ROI 139-141. |
| metsakeskus.699010141 |
698 |
Ylivainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434379.29000000 |
7367639.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010141 |
Kohde sijaitsee Kemijoen etelärannalla, Hietavaaran pohjoispuolisessa terassimaisesti viettävässä rinteessä, Kylmäojantien pohjoispuolella. Pellon itäreunassa sijaitsevan ladon itäpuolisella alueella on ollut vielä 1950-luvulla kapea peltolohko, jota raivattaessa on löytynyt useita kivikautisia kiviesineitä. Peltolohkolla on tehty 1957 pieni koekaivaus (Turpeenniemi 11), josta saatu vain niukasti kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. Löytöalueelta noin 100 m luoteeseen on tietojen mukaan löydetty viisi rautakirvestä rivissä. Esineet eivät ole tallessa. Vuonna 2008 tehdyn tarkastuksen perusteella 1957 koekaivauksen kohta on tasattu ja ladon ympäristö on ilmeisesti tuhoutunut. Nykyisen pellon kohdalta ei ole tehty havaintoja ja alue on mahdollisesti tuhoutunut maanmuokkauksessa. Pellon ja tien välistä on todettu ainakin yhden neliömäisen rakennuksen, mahdollisesti tupasijan perusta. Ehjää muinaisjäännöstä on edelleen jäljellä pellon ja tien välisessä metsäkaistaleessa sekä ladon ja tien välisessä metsikössä. Kohde kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin itäpuolella samalla törmällä sijaitsevat kohteet Rovaniemi 139 ja 140. |
| metsakeskus.699010144 |
698 |
Yliheikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433624.59100000 |
7368018.36700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010144 |
Kemijoen Isosuvannon etelätörmällä, asuinrakennusten lomassa oleva löytöpaikka. Havainnot asuinpaikan varmistamiseksi ovat puutteelliset. Harjupelto-niminen kasvimaa. |
| metsakeskus.699010150 |
698 |
Nivakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486093.49400000 |
7366229.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010150 |
Vanttauksen Alajärven luusuan länsirannalla olevan talon pihamaalla on vähäisiä muinaisasuinpaikan merkkejä. Alavaa hiekkatannerta. Vastarannalta on löydetty uurrenuija (Rovaniemi 149).Vrt. (287). |
| metsakeskus.699010157 |
698 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425829.77500000 |
7348078.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010157 |
Putaansuussa, Jaatilansaaren eteläpuolella oleva kohde. Kemijoen länsipuolisella rantapellolla. Ns. Putaansuu 3. |
| metsakeskus.699010160 |
698 |
Vanhamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443060.77800000 |
7375325.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010160 |
Harjulampeen rajautuvalla, ns. Granlundin harjun peltokaistalla osittain säilynyt kivik.asuinpaikka, ns. Kirkonjyrhämä 1. Mahd. raudanvalmistuspaikka. 1500-1600 -luvuilla "vanhamaa" lienee ollut kalmistona, löydetty ihmisten luita 1920-luvulla. |
| metsakeskus.699010164 |
698 |
Rauhankatu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443380.65000000 |
7375545.36700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010164 |
Omakotiasutuksen alle jäänyt Kirkkolammen pohjoispuolinen moreeniharjun rinne Rovaniemen kirkon luona. Pihojen kasvimailta voi löytää vielä kvartsia tai muuta muinaisasutukseen viittaavaa. |
| metsakeskus.699010165 |
698 |
Jyrhämänranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
443650.54200000 |
7375415.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010165 |
Kohde sijaitsee Kemijoen Kirkonjyrhämän luoteispuolella olevassa niemessä, joka on tunnettu vanhastaan myös nimellä Pullinniemi, Korkalonniemi tai Kirkonniemi. Paikka kuuluu Rovaniemen tunnetuimpiin arkeologisiin kohteisiin. Lautamies Johan Hoikka kartoitti ja tutki niemessä havaitsemiaan kiukaita 1867-1868 sekä toimitti paikalta löytämästään "sepintäsiasta" useita kiviesineitä kokoelmiin 1871. Appelgren kartoitti alueelta 1879 useita kuoppia, tupasijoja sekä yli kolmekymmentä raunioita tai kiuasta, joista osa oli jo tuolloin osaksi hävitetty. Jäännökset on myöhemmän maankäytön ja rakentamisen aikana ilmeisesti kokonaan hävitetty. Alueelta on 1800-luvun jälkeenkin saatu talteen runsaasti kivikautisesta asutuksesta kertovia löytöjä. Niemeen rakennettiin sodan jälkeen Lapin lääninsairaala, jonka ylilääkärin asunnon etelä- ja kaakkoispuolella tutkittiin 1959-1960 kivikautista asuinpaikkaa ja eläinpääaseen katkelman (KM 14678) löytöpaikkaa. Niemessä on nykyisin terveyskeskus ja sitä ympäröivä viheralue. |
| metsakeskus.699010165 |
698 |
Jyrhämänranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443650.54200000 |
7375415.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010165 |
Kohde sijaitsee Kemijoen Kirkonjyrhämän luoteispuolella olevassa niemessä, joka on tunnettu vanhastaan myös nimellä Pullinniemi, Korkalonniemi tai Kirkonniemi. Paikka kuuluu Rovaniemen tunnetuimpiin arkeologisiin kohteisiin. Lautamies Johan Hoikka kartoitti ja tutki niemessä havaitsemiaan kiukaita 1867-1868 sekä toimitti paikalta löytämästään "sepintäsiasta" useita kiviesineitä kokoelmiin 1871. Appelgren kartoitti alueelta 1879 useita kuoppia, tupasijoja sekä yli kolmekymmentä raunioita tai kiuasta, joista osa oli jo tuolloin osaksi hävitetty. Jäännökset on myöhemmän maankäytön ja rakentamisen aikana ilmeisesti kokonaan hävitetty. Alueelta on 1800-luvun jälkeenkin saatu talteen runsaasti kivikautisesta asutuksesta kertovia löytöjä. Niemeen rakennettiin sodan jälkeen Lapin lääninsairaala, jonka ylilääkärin asunnon etelä- ja kaakkoispuolella tutkittiin 1959-1960 kivikautista asuinpaikkaa ja eläinpääaseen katkelman (KM 14678) löytöpaikkaa. Niemessä on nykyisin terveyskeskus ja sitä ympäröivä viheralue. |
| metsakeskus.699010171 |
698 |
Puistola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434104.39400000 |
7368947.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010171 |
Häkinvaaran eteläpuolella, Kemijoen Iso-suvannon pohjoisella rantapellolla sekä asutustaajaman lomassa oleva kohde. Alue on voimakkaan käytön vaikutuksesta turmeltunut maapohjaltaan. Hiekka- ja soramaata. |
| metsakeskus.699010172 |
698 |
Puistola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434064.41500000 |
7368908.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010172 |
Häkinvaaran eteläpuolella, Kemijoen Iso-suvannon pohjoisella rantapellolla sekä asutustaajaman lomassa oleva kohde. Alue on voimakkaan käytön vaikutuksesta turmeltunut maapohjaltaan. Hiekka- ja soramaata. |
| metsakeskus.699010173 |
698 |
Puistola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433994.44400000 |
7368937.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010173 |
Häkinvaaran eteläpuolella, Kemijoen Iso-suvannon pohjoisella rantapellolla sekä asutustaajaman lomassa oleva kohde. Alue on voimakkaan käytön vaikutuksesta turmeltunut maapohjaltaan. Hiekka- ja soramaata. |
| metsakeskus.699010175 |
698 |
Enivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418102.85800000 |
7358540.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010175 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 31 kilometriä lounaaseen Pisajärven itärannalla. Mäntyniemestä on useita asuinpaikasta kertovia esinelöytöjä. Löydöt ovat Enivaaran talon piha-alueelta ja talon tuntumasta. |
| metsakeskus.699010176 |
698 |
Lautaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417337.16200000 |
7358857.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010176 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 31,5 kilometriä lounaaseen Pisajärven länsirannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat Kotilan Lautaniemestä, vanhan tilan vaiheilta piha- ja peltomaalta, alavaa rantaa korkeammalta rannanosalta. |
| metsakeskus.699010180 |
698 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425018.10300000 |
7346229.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010180 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 35 kilometriä lounaaseen Kemijoen länsirannalla. Asuinpaikka (niin kutsuttu Leivejoki 3) sijaitsee Kemijokeen lännestä laskevan Leivejoen suuosan eteläpuolella. Havainnot ovat Niemelän talon hiekkaiselta törmäpellolta. |
| metsakeskus.699010184 |
698 |
Mylläri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444390.24400000 |
7375045.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010184 |
Katajarannan Annankadun eteläpäässä oleva Myllärin vanhan tilan alue on Kirkonjyrhämän itäistä rantapeltoa. Alue on muodostumassa rakennuskannaltaan tiheämmäksi. Osin tulvalietteen kerrostama maaperä. |
| metsakeskus.699010187 |
698 |
Uiton pirtti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
425248.01600000 |
7345964.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010187 |
Kemijokeen lännestä yhtyvän Leivejoen suun eteläpuolella on entisen uiton pirtin tuntumassa perimätiedon mainitsema lappalaisten asuinpaikka. Alavaa ja vesaikkoista rantaa. Ns. Leivejoki 4. |
| metsakeskus.699010189 |
698 |
Lamminvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
431670.31700000 |
7392371.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010189 |
Lamminvaaran pohjoisrinteellä, Sinettäjoesta noin 100 m etelään oleva mesoliittisen kivikauden asuinpaikka. Kivikkorinteen ja Sinettäjärvelle vievän kylätien rajaama moreenirinne. Paikalla oli entisen Tarsarannan talon perunamaa |
| metsakeskus.699010191 |
698 |
Mukkakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433191.70300000 |
7392168.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010191 |
Vanhan ja uuden Rovaniemeltä Sinettään tulevan tien välissä, Ounasjoen lounaispuolen rinteessä, on Mukkakankaan talo. Sen pihapiirin peltoaloilta on löydetty joukko kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Vrt. ROI. 192, 193, 194 |
| metsakeskus.699010192 |
698 |
Piittinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433206.69900000 |
7392321.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010192 |
Vanhan Rovaniemeltä Sinettään tulevan tien koillispuolella olevan Piittisen talon pellolta on todettu kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä. Talon nykyinen nimi on Mukkala. Vrt. (191, 193, 194) |
| metsakeskus.699010193 |
698 |
Kivalonharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433001.78600000 |
7392177.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010193 |
Aivan uuden tien koillispuolella Sinetässä oleva kivikautinen asuinalue moreeniharjanteella seisovan Kivaloharjun talon vaiheilla. Löydöksiä ei voi tarkasti paikantaa ja alue on monin osin muokattua. |
| metsakeskus.699010201 |
698 |
Niskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
438882.47100000 |
7369987.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010201 |
Niskanperän Niskan talon pohjoispuolen pellolla, Kemijoen Valajaisten niskalla. Runsaslöytöisin muinainen asuinpaikka Pohjois-Suomessa. Mesoliittiselta kivikaudelta alkaen aktiivisesti käytetty. Säännöstelystä huolimatta pääosin säilynyt. Tilan rantapellolta on 1934 löydetty yksi Rovaniemen tunnetuimmista arkeologisista esineistä, punaliuskeinen hirvenpäätikari 1934 (KM 9972). Muihin harvinaislaatuisiin löytöihin kuuluu mm. Seiman pronssikirveen katkelma (KM 14699:3187). Kohde tunnetaan myös nimellä Niska tai Niskanperä 1. |
| metsakeskus.699010201 |
698 |
Niskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
438882.47100000 |
7369987.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010201 |
Niskanperän Niskan talon pohjoispuolen pellolla, Kemijoen Valajaisten niskalla. Runsaslöytöisin muinainen asuinpaikka Pohjois-Suomessa. Mesoliittiselta kivikaudelta alkaen aktiivisesti käytetty. Säännöstelystä huolimatta pääosin säilynyt. Tilan rantapellolta on 1934 löydetty yksi Rovaniemen tunnetuimmista arkeologisista esineistä, punaliuskeinen hirvenpäätikari 1934 (KM 9972). Muihin harvinaislaatuisiin löytöihin kuuluu mm. Seiman pronssikirveen katkelma (KM 14699:3187). Kohde tunnetaan myös nimellä Niska tai Niskanperä 1. |
| metsakeskus.699010201 |
698 |
Niskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
438882.47100000 |
7369987.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010201 |
Niskanperän Niskan talon pohjoispuolen pellolla, Kemijoen Valajaisten niskalla. Runsaslöytöisin muinainen asuinpaikka Pohjois-Suomessa. Mesoliittiselta kivikaudelta alkaen aktiivisesti käytetty. Säännöstelystä huolimatta pääosin säilynyt. Tilan rantapellolta on 1934 löydetty yksi Rovaniemen tunnetuimmista arkeologisista esineistä, punaliuskeinen hirvenpäätikari 1934 (KM 9972). Muihin harvinaislaatuisiin löytöihin kuuluu mm. Seiman pronssikirveen katkelma (KM 14699:3187). Kohde tunnetaan myös nimellä Niska tai Niskanperä 1. |
| metsakeskus.699010201 |
698 |
Niskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
438882.47100000 |
7369987.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010201 |
Niskanperän Niskan talon pohjoispuolen pellolla, Kemijoen Valajaisten niskalla. Runsaslöytöisin muinainen asuinpaikka Pohjois-Suomessa. Mesoliittiselta kivikaudelta alkaen aktiivisesti käytetty. Säännöstelystä huolimatta pääosin säilynyt. Tilan rantapellolta on 1934 löydetty yksi Rovaniemen tunnetuimmista arkeologisista esineistä, punaliuskeinen hirvenpäätikari 1934 (KM 9972). Muihin harvinaislaatuisiin löytöihin kuuluu mm. Seiman pronssikirveen katkelma (KM 14699:3187). Kohde tunnetaan myös nimellä Niska tai Niskanperä 1. |
| metsakeskus.699010202 |
698 |
Niskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438882.47100000 |
7369937.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010202 |
Niskanperän Niskan talon kaakkoispuolella oleva pelto ja pihapiiri ovat korkeampi osa Valajaisten niskalla, uoman läntisellä törmällä olevaa muinaista asuinaluetta. Löydöiltään tämä pelto on huomattavasti vähäisempi kuin alapelto (nro 201). Kohde tunnetaan myös nimellä Niskanperä 2. |
| metsakeskus.699010203 |
698 |
Niskala/Tarhapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438822.49400000 |
7369977.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010203 |
Niskanperän Niskan talon ja vanhan kylätien länsipuolisella peltorinteellä oleva osa Valajaisten niskan muinaista asuinaluetta. Nykyisen tien itäpuolella. Kohde tunnetaan myös nimellä Niskanperä 3. |
| metsakeskus.699010204 |
698 |
Niskala/Riihipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438832.48800000 |
7370037.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010204 |
Niskanperän Niskan talosta luoteeseen, vanhan kylätien länsipuolen pellolla oleva osa Valajaisten niskan muinaista asuinaluetta. Nykyisen tien itäpuolella. Kohde tunnetaan myös nimellä Niskanperä 4. |
| metsakeskus.699010205 |
698 |
Niskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438752.52200000 |
7370017.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010205 |
Niskanperän Niskan talosta länsiluoteeseen, Valajaisten niskalla oleva löytöalue. Kohde sijaitsee nykyisen kylätien länsipuolella ja osittain asutuksen alla. Käytännössä samaa asuinpaikkaa kuin kohteet 201-204 ja 206. Kohde tunnetaan myös nimellä Niskanperä 5. |
| metsakeskus.699010206 |
698 |
Niskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438792.51000000 |
7370047.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010206 |
Niskanperän Niskan talosta luoteeseen oleva Valajaisten yläpuolisen muinaisasuinalueen löytökohta. Kuuluu samaan laajempaan asuinpaikkaan kuin kohteet 201-205. Alava peltoalue. Kohde tunnetaan myös nimellä Niskanperä 6. |
| metsakeskus.699010207 |
698 |
Niskala/Kangaspelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438852.48400000 |
7370157.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010207 |
Niskanperän Niskan talosta pohjoiseen olevan muinaisen poukaman vastakkaisella puolella, Pauli Pahtajan asuinrakennuksen hiekkaperäisellä kaakkoispuolen pellolla sijaitsee kivikautinen asuinpaikka (207b) ja vähäisempi asuinpaikka talosta luoteeseen (207a). Kohde tunnetaan myös nimellä Niskanperä 7. |
| metsakeskus.699010208 |
698 |
Niskala/Riihikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438672.55600000 |
7370177.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010208 |
Niskanperän laajan muinaisasuinalueen luoteisosassa oleva entinen peltoalue. Nykyisin niittynä. Löytöalue saattaa olla ainoastaan satunnainen oleskelusija. Kohde tunnetaan myös nimellä Niskanperä 8. |
| metsakeskus.699010209 |
698 |
Niskala Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438835.49500000 |
7369765.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010209 |
Niskanperän Niskan talosta etelään, Valajaisten länsitörmän eteläisellä rinteellä oleva muinainen asuinalue. Paikalla on ns. Koran huvila. Pääosin hiekkaperäistä aluetta. Kohde tunnetaan myös nimellä Niskanperä 9. |
| metsakeskus.699010210 |
698 |
Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438802.50500000 |
7369637.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010210 |
Niskanperän Niskan talosta etelään, Valajaisten länsitörmän etelään avautuvalla rinnepellolla oleva muinainen asuinala. Koskelan talon etelänpuolinen pelto on hienoa hiekkamaata.
Vuoden 2019 koekaivauksissa alueelle kaivettiin 32 koekuoppaa. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 8 m2. Alueen koekuopista löytyi yksittäisiä kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, mutta ei löytökeskittymiä. Koekoepituksen perusteella vaikuttaa selvältä, että kivikautinen ihmistoiminta tutkitun tontin alueella on ollut melko vähäistä. Lisäksi merkittävä osa koekuopitetusta alueesta on ollut 1900-luvulla kasvimaata ja peltoa. Näin tontin pintakerrokset ovat olleet maanmuokkauksen kohteena ja mahdollisuudet kivikautisen
muinaisjäännöksen säilymiselle ovat huonot. |
| metsakeskus.699010216 |
698 |
Jarkko/Tallijängän keto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439352.28200000 |
7369757.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010216 |
Valajaisten entisen Luusuan itärannalla, vastapäätä Niskalan asuinpaikka-aluetta ollut laaja muinainen asuinpaikka. Alue on pääosin maansiirto- ja säännöstelytöissä tuhottua moreenitörmää, jonka läpi kulkee Kemijoen itäpuolen päätie. Vrt ROI 217, 218. |
| metsakeskus.699010218 |
698 |
Jarkko/jokitörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439162.35700000 |
7369697.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010218 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 7 kilometriä lounaaseen Kemijoen itärannalla, ja on Niskalan muinaisaluetta vastapäätä olleen laajan muinaisen asuinpaikka-alueen (216-218) osa. Paikalle tehdystä talosta huolimatta osa törmää on säilynyt. Vähäinen osa alueesta näyttää säilyneen luonnontilaisena. |
| metsakeskus.699010223 |
698 |
Jouttivaara/Mäntyvaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
417879.00000000 |
7416217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010223 |
Marrasjärven länsipuolella olevien vaarojen välisessä hiekkaperäisessä mäntykangasnotkelmassa on seitsemän pyyntikuoppaa pyyntikuoppia. Alueen lounaissivua järven suuntaisesti kulkeva metsäautotie lienee tuhonnut osan kuopista. Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin, että alueen metsä oli hakattu noin 3 vuotta sitten ja osassa kuopista on hakkuutähteitä. |
| metsakeskus.699010226 |
698 |
Aartovaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421787.00000000 |
7416501.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010226 |
Marrasjärven eteläosassa, pohjoisrannalla olevien kesämökkien lomassa on aivan rantatöyräällä merkkejä muinaisesta oleskelusta. Hienoa hiekkamaata soratörmän alla.
Asuinpaikan lounaispuolella, rinteessä, on kaksi pientä, epävarmaa pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys 30 cm, sekä yksi selkeä kuoppa. Kuopissa on osittaiset vallit. |
| metsakeskus.699010229 |
698 |
Santamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427357.06100000 |
7389456.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010229 |
Sinetänsalmen luoteispuolella, Lehtojärven eteläosassa oleva kivikautinen asuinpaikka Santamäen talon rantapellolla. Hiekkamaalla oleva niemekkeinen rinne. Paikalla arvellaan olleen myös lappalaiskalmiston. |
| metsakeskus.699010230 |
698 |
Haavikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426597.35700000 |
7391564.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010230 |
Haavikon talon lounais- ja eteläpuolisella peltorinteellä oleva asuinpaikka, järven rannassa. Hiekkaperäinen kumpu. |
| metsakeskus.699010231 |
698 |
Uusihaavikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427063.16900000 |
7391262.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010231 |
Lehtojärven itärannalla, nykyisin asumattoman Uusihaavikon talon pellolla oleva löytöalue. Niittynä oleva entinen pelto on tasainen. Paikkaa kutsutaan Hillalahdeksi. |
| metsakeskus.699010233 |
698 |
Lehtoaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426589.35700000 |
7392015.70400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010233 |
Lehtojärven koillisella rannalla oleva kohde on alavaa piha- ja metsämaata järven poukamassa. |
| metsakeskus.699010234 |
698 |
Hakopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425816.78600000 |
7346767.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010234 |
Kemijoen itärannalla olevan kapean peltokaistaleen pohjoispäässä, Petäjäskosken voimalasta n. 4,5 km etelään. Ns. Jaatilansuvanto 1. |
| metsakeskus.699010235 |
698 |
Hakaluoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425743.81800000 |
7346490.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010235 |
Leivejoen suupuolta vastapäätä, Kemijoen itärannalla oleva asuinpaikka kapealla peltokaistaleella. Paikalla on kesämökki. Ns. Jaatilansuvanto 2. |
| metsakeskus.699010236 |
698 |
Ojala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426084.67500000 |
7345928.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010236 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 35 kilometriä lounaaseen Kemijoen itäpuolella. Jokeen idästä laskevan Kylmäojan pohjoispuolella, joen mutkasta länteen kohti maantietä, koordinaattien p: 7349083, i: 3426171 ilmoittamassa kohdassa, on kivikautinen asuinpaikka (niin kutsuttu Jaatilansuvanto 3). Asuinpaikka on puolittain hiekkakuopan tuhoama. Asuinpaikka jatkuu ojan eteläpuolella (kohdenumerolla Rovaniemi 237). Paikalla on muutamia asumuspainanteita.
Asuinpaikka-alueen eteläpään koordinaatit ovat p: 7348899, i: 3426262, ja pohjoispään p: 7349099, i: 3426272. |
| metsakeskus.699010239 |
698 |
Marjomaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416260.40300000 |
7439994.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010239 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka, sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 72 kilometriä pohjoisluoteeseen Ounasjoen itärannalla. Kohteessa on kaksi löytöaluetta; yksi viettävällä peltorinteellä Marjomaan talon länsipuolella (239) ja toinen vähäisempi pohjoistörmällä (240). |
| metsakeskus.699010241 |
698 |
Porokari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416544.28900000 |
7439637.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010241 |
Ounasjoen Molkokönkään itärannalla, leirintäalueen eteläpuolen lahdekkeen jyrkähköltä törmältä löydetty liuske-esine. Perimätiedon mukaan paikalla asunut lappalaisia. |
| metsakeskus.699010243 |
698 |
Leirintäalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416475.32000000 |
7439671.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010243 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen Molkokönkään niskan itärannalla, harjanteelle rakennetun entisen lomakylän ympäristössä ja sen lounaispuolisella alemmalla jokirantatasanteella, jossa grillikatos ja rantasauna. Lomakylän mökkien välissä on todettu pyyntikuoppia ja rantatasanteella asuinpaikkaan viittavia kiveyksiä ja löytöjä. Rantakaistaleella on ainakin kaksi selvää (halk. 2-3 m, kork. 20-30 cm) ja kaksi epämääräisempää kiveystä. Kivet ovat palaneita. Kiveyksistä ja niiden ympäristöstä on 2006 inventoinnissa otettu talteen kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikka on ajoitettu kiveysten ja 100 m kaakkoon löytyneen Sunderöy-nuolenkärjen (ROI 241) perusteella myöhäiskivikaudelle tai varhaismetallikaudelle. Suurin osa asuinpaikasta on ilmeisesti jäljellä.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla ei tehty uusia havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta. Alueella on laavuja ja tulisijoja turisteille. Paikalla on kaadettu puu, jonka pilkassa on turistien nimikirjaimia. |
| metsakeskus.699010243 |
698 |
Leirintäalue |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
416475.32000000 |
7439671.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010243 |
Kohde sijaitsee Ounasjoen Molkokönkään niskan itärannalla, harjanteelle rakennetun entisen lomakylän ympäristössä ja sen lounaispuolisella alemmalla jokirantatasanteella, jossa grillikatos ja rantasauna. Lomakylän mökkien välissä on todettu pyyntikuoppia ja rantatasanteella asuinpaikkaan viittavia kiveyksiä ja löytöjä. Rantakaistaleella on ainakin kaksi selvää (halk. 2-3 m, kork. 20-30 cm) ja kaksi epämääräisempää kiveystä. Kivet ovat palaneita. Kiveyksistä ja niiden ympäristöstä on 2006 inventoinnissa otettu talteen kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikka on ajoitettu kiveysten ja 100 m kaakkoon löytyneen Sunderöy-nuolenkärjen (ROI 241) perusteella myöhäiskivikaudelle tai varhaismetallikaudelle. Suurin osa asuinpaikasta on ilmeisesti jäljellä.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla ei tehty uusia havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta. Alueella on laavuja ja tulisijoja turisteille. Paikalla on kaadettu puu, jonka pilkassa on turistien nimikirjaimia. |
| metsakeskus.699010244 |
698 |
Porokari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416589.27000000 |
7439544.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010244 |
Ounasjoen itärannalla, Molkokönkään partaalla olevan uiton entisen kämpän törmällä ollut kivikautinen asuinpaikka. Kalliota ja sortuvaa hiekkatörmää. |
| metsakeskus.699010248 |
698 |
Alaruikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426054.67300000 |
7352971.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010248 |
Petäjäskosken voimalasta n. 1,8 km pohjoiseen, Kemijoen länsirannan pellolla oleva löytöala Ala-Ruikan talon kupeella. |
| metsakeskus.699010249 |
698 |
Vanhasaarela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427447.12200000 |
7349304.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010249 |
Kohde sijaitsee Kemijoen kaakkoisrannalla, Sauvoniemessä olevalla peltotörmällä, noin 2,8 kilometriä Petäjäskosken voimalasta kaakkoon. Niin kutsuttu Saarela 1.
Vertaa ROI 250/260. |
| metsakeskus.699010252 |
698 |
Kolpene |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445739.70100000 |
7374195.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010252 |
Kolpeneenharjun Salmijärven puoleisella etelärannalla, uimarantana olevan männikkökankaan alueella sijaitseva muinainen asuinalue. Löytökohtia eri terasseilla. Vesijohto-ojanteesta ja soranotosta huolimatta paikalla on vielä mm. asuinpainanteita. |
| metsakeskus.699010253 |
698 |
Kolpene |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445889.64700000 |
7374135.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010253 |
Kolpeneenharjun Salmijärven puoleisella etelärannalla, uimarantana olevan männikkökankaan alueella sijaitseva muinainen asuinalue. Löytökohtia eri terasseilla. Vesijohto-ojanteesta ja soranotosta huolimatta paikalla on vielä mm. asuinpainanteita. |
| metsakeskus.699010254 |
698 |
Kolpene |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445809.68100000 |
7374165.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010254 |
Kolpeneenharjun Salmijärven puoleisella etelärannalla, uimarantana olevan männikkökankaan alueella sijaitseva muinainen asuinalue. Löytökohtia eri terasseilla. Vesijohto-ojanteesta ja soranotosta huolimatta paikalla on vielä mm. asuinpainanteita. |
| metsakeskus.699010255 |
698 |
Kolpene |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446259.49300000 |
7374115.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010255 |
Kolpeneenharjun etelärinteellä, sairaalan ja maantien välisellä kannaksella ollut kivikautinen asuinpaikka. Kohde on pääosin tuhoutunut. |
| metsakeskus.699010256 |
698 |
Kolpene |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445919.63100000 |
7374155.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010256 |
Kolpeneenharjun Salmijärven puoleisen etelärannan itään madaltuvalla uimarannalla ja sen takaisella männikkökangastörmällä oleva laajan muinaisasuinpaikan osa. Kuuluu käytännössä samaan yhteyteen kuin kohteet ROI 252-254, 257. |
| metsakeskus.699010257 |
698 |
Kolpene |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445949.62300000 |
7374145.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010257 |
Kolpeneenharjun Salmijärven puoleisen etelärannan itään madaltuvalla uimarannalla ja sen takaisella männikkökangastörmällä oleva laajan muinaisasuinpaikan osa. Kuuluu käytännössä samaan yhteyteen kuin kohteet ROI 252-254, 256. |
| metsakeskus.699010258 |
698 |
Kolpene |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446409.44000000 |
7374045.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010258 |
Kolpeneenharjun etelärinteellä, männikköä kasvavalla hiekkatörmällä oleva asuinpaikka. Osittain kerrostalojen alla |
| metsakeskus.699010261 |
698 |
Kontojärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426117.51300000 |
7407780.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010261 |
Kontojärven itärannan alavalla niemellä olevan vanhan Maununiemen tilan pohjoispuolella on ilmeinen kivikauden asuinpaikka. Rannassa on myös nuorempia liesikiveyksiä. Hienoa hiekkamaata.
Kohteen nimi muutettu Maununiemestä muotoon Kontojärvi 2 erotukseksi toisesta samannimisestä kohteesta Rovaniemellä. |
| metsakeskus.699010262 |
698 |
Kojusaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
425325.83400000 |
7407979.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010262 |
Kontojärven Kojusaaressa on perimätiedon mukaan kiveyksiä, joita on pidetty "lappalaisten hautoina". Saari on alava ja yhä luonnontilassa. |
| metsakeskus.699010263 |
698 |
Pitkäniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460983.63200000 |
7351325.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010263 |
Narkausjärven länsipäässä olevan Narkausniemen etelärannan pelloilla, vanhojen tilarakennusten lomassa oleva löytöalue. Kohteen ympäristö on vointa, hiekkaperäistä maastoa. Toinen keskittymä (ROI 570) on niemen kärkipäässä.
Kohteella tehtiin elokuussa 2021 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta tarkkuusinventointi/koekuopitus johtuen rakentamishankkeesta, koska kohteella ei ole mj-rajausta. Kuopitus keskittyi muinaisjäännöskohdepisteen ympärille sen itäpuoleiselle tontille. Tutkimuksessa ei tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. Itäpuolinen alue on kauttaaltaan muokattua vanhaa savipitoista peltomaata, mikäli kohteessa on säilyneitä kivikautisia kerroksia, ne sijainnevat kohdepisteestä länteen, missä maaperä muuttuu hiekkaisemmaksi. |
| metsakeskus.699010264 |
698 |
Kampsala |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
464842.06600000 |
7356692.99700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010264 |
Kampsajärven itärannalla, Kampsalan vanhasta tilasta pohjoiseen olevan rantapellon vaiheilla on vanha kalakenttä. Kivikautisen asutuksen merkkejä on myös etelän puoleisen kankaan alueella, kesämökin liepeillä. |
| metsakeskus.699010265 |
698 |
Kampsala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
464892.04900000 |
7356303.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010265 |
Kampsajärven itärannalla olevan Kampsalan talon rantapellolla ja metsämaalla oleva kivikautinen asuinpaikka. Talosta lounaaseen olevassa metsikössä on pari ilmeistä pyyntikuoppaa. Hiekkaperäistä rinnettä. |
| metsakeskus.699010265 |
698 |
Kampsala |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
464892.04900000 |
7356303.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010265 |
Kampsajärven itärannalla olevan Kampsalan talon rantapellolla ja metsämaalla oleva kivikautinen asuinpaikka. Talosta lounaaseen olevassa metsikössä on pari ilmeistä pyyntikuoppaa. Hiekkaperäistä rinnettä. |
| metsakeskus.699010266 |
698 |
Seutulanharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440751.68900000 |
7381712.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010266 |
Noin 100 m Ounasjoen rannasta länteen oleva korkeatörmäinen harjanne, jonka laella on hoivakodin rakennusryhmä. Tasalakisen niemekkeen soramaassa on jälkiä muinaisesta asutuksesta.
Rakennussuunnitelmien takia vuonna 2016 tehdyssä tarkastuksessa ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Kohde tarkastettiin uudelleen vuonna 2020 uusien rakennussuunnitelmien vuoksi eikä kohteelta tuolloinkaan todettu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä.
Alueen voimakkaan kulumisen ja maankäytön vuoksi on mahdollista, että kohde on tuhoutunut. |
| metsakeskus.699010267 |
698 |
Juurakkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
505705.63900000 |
7354863.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010267 |
Kemijoen törmällä olevan vanhan Ala-Niskalan tilan luoteispuolen pellolla oleva pienialainen muinaisasuinpaikka hietikkomaalla. Tasaisen törmän alla on alava rantatasanne. Ns. Autti 1.Vrt. ROI 268. |
| metsakeskus.699010268 |
698 |
Juurakkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
505665.65200000 |
7354783.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010268 |
Kemijoen törmällä olevan vanhan Ala-Niskalan tilan eteläpuolen peltotörmällä oleva löytöalue. Nykyisin alue on niittynä. Ns. Autti 2. Vrt. ROI 267. |
| metsakeskus.699010269 |
698 |
Pisiönköngäs 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
505995.52000000 |
7354563.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010269 |
Auttijoen suussa, Kemijoen mutkassa oleva niemenkärki mainitaan vanhoissa lähteissä "lappalaisten asuinpaikkana". Harjava ja kapea törmä on kulunut ja pensaikkoinen. Kohteen tarkkaa paikkaa ei tunneta. |
| metsakeskus.699010279 |
698 |
Kivijärvensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428103.82300000 |
7363771.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010279 |
Muurolan kappelista n. 1 000 m pohjoiseen oleva, Kemijoen altaan pienentämä saari, jossa oli kaksi erillistä löytökohtaa, ROI 279 ja ROI 280. Mökkialuetta. |
| metsakeskus.699010280 |
698 |
Kivijärvensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
428151.80100000 |
7363729.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010280 |
Muurolan kappelista n. 1 000 m pohjoiseen oleva, Kemijoen altaan pienentämä saari, jossa oli kaksi erillistä löytökohtaa, ROI 279 ja ROI 280. Mökkialuetta. |
| metsakeskus.699010281 |
698 |
Männistö/Petteri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427729.97000000 |
7363068.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010281 |
Kolmeksi erilliseksi asuinpaikaksi (ROI 90/281/361) erotettu, mutta käytännössä yhtenäinen ja n. 200 m pitkä kohdealue n. 250 m Muurolan kappelista pohjoiseen. Piha-, pelto- ja metsämaata. Maapohja hiekkaa. |
| metsakeskus.699010282 |
698 |
Niittyranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438422.65100000 |
7371317.04700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010282 |
Niskanperän eteläisellä rantapellolla, Niittyranta-nimisen tilan rakennusten kupeella oleva muinainen asuinpaikka. Kohde on Kemijoen läntisen lahdelman savi- ja soraperäisellä törmällä. Tunnetaan myös nimellä Niskanperä 15. Rantavyöhykkeellä tehty koekaivauksia 1961 ennen Valajaskosken padon rakentamista, mutta asuinpaikkaan liittyviä kerrostumia ei kohdassa todettu. |
| metsakeskus.699010283 |
698 |
Kuolajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437782.91200000 |
7372066.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010283 |
Aiempien tietojen perusteella kyseessä on Niskanperän koulun ja postin välisellä, omakotitalojen pilkkomalla soraharjulla todettu löytöala. Varsinaista muinaisasuinpaikkaa kerrostumineen ei ollut todettu.
Vuoden 2024 inventoinnissa ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Alue on tiheään rakennettua. Ainoastaan koulun länsipuolella, viereisen omakotitalotontin ja vanhojen umpeen kasvaneiden peltojen välisellä alueella, voi olla vielä koskemattomia maakerroksia.
Kohde vaikuttaa tuhoutuneelta. Kohteen säilyneisyyden ja luonteen selvittäminen edellyttää kajoavia arkeologisia tutkimuksia. |
| metsakeskus.699010285 |
698 |
Aittaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
465461.73000000 |
7390449.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010285 |
Vikajärven länsirannalta pistävän Aittaniemen eteläisellä peltotörmällä oleva löytöalue. Etulahden rannalla olevaa kivikkoista ja avointa maastoa. Asuinpaikka on osittain Aittaniemen tilan rakennusten alla. |
| metsakeskus.699010286 |
698 |
Rinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
468420.51900000 |
7401185.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010286 |
Ala-Nampajärven länsipuolella olevan, etelään aukeavan, Nampalahden loivalla rantapellolla on muinainen asuinpaikka. Hiekkaperäinen maa Rinteen vanhan talon eteläpuolella. |
| metsakeskus.699010287 |
698 |
Kilpelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
486373.37900000 |
7366539.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010287 |
Alajärven itäpuolella olevan Kilpelän tilan rantapellolla on runsaasti muinaisasutukseen liittyviä löydöksiä. Maaperä on hienoa hiekkaa. Osa jäänteistä kuuluu historiallisen ajan kalakenttään. Vrt. ROI 149, 150. |
| metsakeskus.699010288 |
698 |
Luusuanvaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
444550.08100000 |
7418658.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010288 |
Luusuanvaaran talon alavalta rantapellolta, Suopajärven kaakkoisrannan niemeltä on löytynyt laaja muinaisasuinalue. Osin kivikkoista hietikkomaata. Kohteet ROI 288-290 kuuluvat käytännössä samaan kokonaisuuteen.
Nimi muutettu Luusuanvaara 1:ksi koska aiemmin alueen kolme kohdetta on tunnettu nimellä Luusuanvaara. |
| metsakeskus.699010289 |
698 |
Luusuanvaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
444799.97400000 |
7418598.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010289 |
Luusuanvaaran talon alavalta rantapellolta, Suopajärven kaakkoisrannan niemeltä on löytynyt laaja muinaisasuinalue. Maaperä alueella on osin kivikkoista hietikkomaata. Kohteet ROI 288-290 kuuluvat käytännössä samaan kokonaisuuteen.
Kohteeseen liittyvät löydöt KM 14087:1-49 sisältävät muun muassa pronssikirveen valinmuotin, tasakantaisen kvartsinuolenkärjen, 8 kirvestä, 4 talttaa, liuskekeihäänkärjen, tuuran, liuske-esineiden katkelmia, liusketta, kvartsia sekä iskukiviä.
2020: Nimi muutettu Luusuanvaara 2:ksi koska aiemmin alueen kolme kohdetta on tunnettu nimellä Luusuanvaara. |
| metsakeskus.699010289 |
698 |
Luusuanvaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
444799.97400000 |
7418598.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010289 |
Luusuanvaaran talon alavalta rantapellolta, Suopajärven kaakkoisrannan niemeltä on löytynyt laaja muinaisasuinalue. Maaperä alueella on osin kivikkoista hietikkomaata. Kohteet ROI 288-290 kuuluvat käytännössä samaan kokonaisuuteen.
Kohteeseen liittyvät löydöt KM 14087:1-49 sisältävät muun muassa pronssikirveen valinmuotin, tasakantaisen kvartsinuolenkärjen, 8 kirvestä, 4 talttaa, liuskekeihäänkärjen, tuuran, liuske-esineiden katkelmia, liusketta, kvartsia sekä iskukiviä.
2020: Nimi muutettu Luusuanvaara 2:ksi koska aiemmin alueen kolme kohdetta on tunnettu nimellä Luusuanvaara. |
| metsakeskus.699010289 |
698 |
Luusuanvaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
444799.97400000 |
7418598.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010289 |
Luusuanvaaran talon alavalta rantapellolta, Suopajärven kaakkoisrannan niemeltä on löytynyt laaja muinaisasuinalue. Maaperä alueella on osin kivikkoista hietikkomaata. Kohteet ROI 288-290 kuuluvat käytännössä samaan kokonaisuuteen.
Kohteeseen liittyvät löydöt KM 14087:1-49 sisältävät muun muassa pronssikirveen valinmuotin, tasakantaisen kvartsinuolenkärjen, 8 kirvestä, 4 talttaa, liuskekeihäänkärjen, tuuran, liuske-esineiden katkelmia, liusketta, kvartsia sekä iskukiviä.
2020: Nimi muutettu Luusuanvaara 2:ksi koska aiemmin alueen kolme kohdetta on tunnettu nimellä Luusuanvaara. |
| metsakeskus.699010290 |
698 |
Luusuanvaara 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
444969.91000000 |
7418368.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010290 |
Kohde sijaitsee Suopajärven kaakkoispuolen niemellä olevan Luusuanvaaran talosta noin 250 metriä kaakkoon olevalla kankaalla. Suon reunassa on noin 200 metrin matkalla asuinpaikkaviitteiden (KM 14087: 136 - 150 liusketta, kvartsia ja palanutta luuta) ohella muutamia pyyntikuoppia.
2020: Nimi muutettu Luusuanvaara 3:ksi koska aiemmin alueen kolme kohdetta on tunnettu nimellä Luusuanvaara. |
| metsakeskus.699010290 |
698 |
Luusuanvaara 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444969.91000000 |
7418368.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010290 |
Kohde sijaitsee Suopajärven kaakkoispuolen niemellä olevan Luusuanvaaran talosta noin 250 metriä kaakkoon olevalla kankaalla. Suon reunassa on noin 200 metrin matkalla asuinpaikkaviitteiden (KM 14087: 136 - 150 liusketta, kvartsia ja palanutta luuta) ohella muutamia pyyntikuoppia.
2020: Nimi muutettu Luusuanvaara 3:ksi koska aiemmin alueen kolme kohdetta on tunnettu nimellä Luusuanvaara. |
| metsakeskus.699010290 |
698 |
Luusuanvaara 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
444969.91000000 |
7418368.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010290 |
Kohde sijaitsee Suopajärven kaakkoispuolen niemellä olevan Luusuanvaaran talosta noin 250 metriä kaakkoon olevalla kankaalla. Suon reunassa on noin 200 metrin matkalla asuinpaikkaviitteiden (KM 14087: 136 - 150 liusketta, kvartsia ja palanutta luuta) ohella muutamia pyyntikuoppia.
2020: Nimi muutettu Luusuanvaara 3:ksi koska aiemmin alueen kolme kohdetta on tunnettu nimellä Luusuanvaara. |
| metsakeskus.699010290 |
698 |
Luusuanvaara 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
444969.91000000 |
7418368.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010290 |
Kohde sijaitsee Suopajärven kaakkoispuolen niemellä olevan Luusuanvaaran talosta noin 250 metriä kaakkoon olevalla kankaalla. Suon reunassa on noin 200 metrin matkalla asuinpaikkaviitteiden (KM 14087: 136 - 150 liusketta, kvartsia ja palanutta luuta) ohella muutamia pyyntikuoppia.
2020: Nimi muutettu Luusuanvaara 3:ksi koska aiemmin alueen kolme kohdetta on tunnettu nimellä Luusuanvaara. |
| metsakeskus.699010291 |
698 |
Autioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444410.12700000 |
7419757.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010291 |
Suopajärven pohjoisrannalla olevan entisen tilan rantapellolla todettu muinainen asuinala. Nykyisin alavaa niittyä. |
| metsakeskus.699010296 |
698 |
Alaluusua |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498268.64300000 |
7349835.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010296 |
Säännöstellyn Juotasjärven koillisrannan törmällä oleva löytöalue, joka sijoittuu vain noin 60 m kohteesta Rovaniemi 83 luoteeseen. Samaan kokonaisuuteen kuuluu toinen vanhan Keskiluusuan talon kohde nro 157. |
| metsakeskus.699010297 |
698 |
Lahenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
498188.67000000 |
7349406.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010297 |
Juotasjärven luusua länsirannan törmällä oleva muinainen asuinpaikka. Osa kohteesta on jäänyt veden alle järveä säännösteltäessä. Kivensekaista hiekkamaata mökkialueella. |
| metsakeskus.699010305 |
698 |
Lähtelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431830.25200000 |
7394655.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010305 |
Ounasjoen koillisrannasta noin 300 m olevan Lähtelän talon luona, törmän alla olevalla pellolla, todettu kivikautinen asuinpaikka. Löytöhavaintoja hiekkaperäisellä maalla niukasti. |
| metsakeskus.699010306 |
698 |
Lautavaaran Mäkitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430994.58400000 |
7395376.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010306 |
Mäkitalon luoteispuolen korkealla Lautavaaran hietikkotörmällä ollut hyppyrimäki on purettu ja pahoin murretussa maastossa on satunnaisesti jälkiä muinaisasutuksesta. |
| metsakeskus.699010307 |
698 |
Niskala Vikajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483674.41000000 |
7391209.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010307 |
Kieli- ja Venejärven välisen Kielikönkään läntisellä peltotörmällä, Misin maantien pohjois- ja eteläsivuilla oleva muinainen asuinala. Hiekkaperäinen, tasainen pelto. Vrt. ROI 308 Uiton pirtti.
Kohteen nimi muutettu Niskalasta Niskala Vikajoeksi erotukseksi lukuisista muista Niskala-nimisistä kohteista Rovaniemen alueella. |
| metsakeskus.699010308 |
698 |
Uiton pirtti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483934.30600000 |
7391149.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010308 |
Kielijärven luusuan itätörmällä olevan uiton entisen mökin kivikkoisella kankaalla on vähäisiä muinaisen oleskelun jälkiä. Ne liittyvät länsipuolella Kieliköngästä olleen varsinaisen asuinpaikan aineistoon. Vrt. ROI 307. |
| metsakeskus.699010309 |
698 |
Jarkko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439032.40900000 |
7369557.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010309 |
Valajaisten luusuassa, ns. Sorrontörmän pohjoispäässä, Kemijoen itärannalla oleva asuinpaikka-ala. Kohde on suurelta osin jäänyt kahden omakotitalon ja niiden pihateiden alle. Männikkökangasta hiekkamaalla. Vrt. ROI 216, 217, 218, 359. |
| metsakeskus.699010311 |
698 |
Pirttisaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
418173.67600000 |
7419472.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010311 |
Marrasjärven keskivaiheilla olevan suuren Pirttisaaren pohjoisrannalta on löydetty kiviesineitä. Metsäisen luonnonhoitoalueen maastossa on myös pyyntikuoppia, joista yksi on pohjoisrannan tuntumassa. Vrt. ROI 531. |
| metsakeskus.699010316 |
698 |
Hätäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417321.08500000 |
7394493.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010316 |
Solakan Jouttijärven jyrkkätörmäisen koillisrannan puolivälissä olevan vähäisen niemekkeen rantaveteen sortunut pieni muinainen oleskelusija. Mäntykangasta sora- ja hiekkatörmällä. Vrt. ROI 315 |
| metsakeskus.699010318 |
698 |
Ala-Kiiskijokisuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458124.65600000 |
7402534.54700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010318 |
Perunkajärven eteläosan itärannalla olevan mökin ja sorakuopan reunassa sijaitseva löytöala. Merkkejä muinaisesta asuinpaikasta on sora- ja hiekkamaassa vain vähän. |
| metsakeskus.699010319 |
698 |
Kärrykumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439282.30700000 |
7371117.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010319 |
Niskanperän kohdalla, Kemijoen itäpuolella oleva, suohon rajautuva vanha laidun- ja asuinalue. Liittyy Kumpuniemen entisen tilan alueella tutkittuun muinaisasuinpaikkaan nro 73. Nykyisin alue on metsittymässä. Ns. Kärräniemi 3. Vrt. ROI 73, 74 |
| metsakeskus.699010323 |
698 |
Siikaniemi 7 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436453.45700000 |
7368038.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010323 |
Vuoden 2019 tarkkuusinventoinnissa havaittiin, että kohde sijaitsee aiemmasta tiedosta poiketen voimajohtolinjan eteläpuolella, mikä täsmää myös Sarkamon vuoden 1958 tutkimuksiin. Asuinpaikka on Valajaskosken voimalan koillispuolella olevan Siikaniemen kivikkoisella männikkökankaalla. Alueen korkein törmä voimalinjan alla on säilynyt. Kohde kuuluu kokonaisuuteen, joka tunnetaan nimellä Illi 1 (Siikaniemi 1-7). Tähän kohteeseen sisältyy kaivausalue Siikaniemi 7. Samaa kokonaisuutta kuin eteläpuolella sijaitseva, ilmeisesti kokonaan tuhoutunut Siikaniemi 1-3.
Vuoden 2019 Koekuopituksessa havaittiin punertavaa maata ja löytöinä tuli muutama palanut kivi sekä tuulenkaadoista pieniä kvartsin siruja. Löytöjä ei otettu talteen. Kohteelle on määritetty em. havaintojen perusteella aluerajaus. |
| metsakeskus.699010328 |
698 |
Ahkiomaantie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442491.01300000 |
7374855.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010328 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 1,2 kilometriä lounaaseen Kemijoen länsipuolella. Viirinkankaan pohjoistörmällä lähellä Harjulammen etelärantaa on hautausmaan koilliskulmalla ja omakotitalojen pihamailla on säilynyt vähäisiä osia asuinpaikasta. Paikalla on saksalaisten sodanaikaisia kaivanteita. |
| metsakeskus.699010330 |
698 |
Hypykänkorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429775.13900000 |
7366883.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010330 |
Kemijoen itärannan hiekkainen peltotörmä Kummun talon kupeella. |
| metsakeskus.699010331 |
698 |
Siivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
434144.38100000 |
7368997.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010331 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 11 kilometriä lounaaseen Kemijoen pohjoispuolella. Mesoliittisen kivikauden runsaslöytöinen asuinpaikka on Häkinvaaran kaakkoispuolella omakotitaloasutuksen ja niittymaan alla. Paikka on vaarojen välinen, hiekkaperäinen muinaispoukama.
Alueelta on löytöinä 4 talttaa, kourutaltta sekä teelmä, liuske-esineen katkelmia ym. liusketta, kvartsia sekä mm. hioin
Vertaa ROI 171, 172, 173, 332, 333. |
| metsakeskus.699010332 |
698 |
Häkkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
434364.28900000 |
7369217.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010332 |
Mesoliittisen kivikauden asuinpaikka Häkinvaaran kaakkoispuolen peltorinteellä. Paikalla on uusi omakotitalo. Hiekkamaata. Löytöinä on liuskeiskos sekä kvartsi-iskoksia.
Kohteelta on vuoden 1995 tietämillä löytynyt kivikautisen tuuran teelmä. Tuura oli löytynyt valaistuksenteon yhteydessä kaivetusta ojasta ja toimitettu Lapin maakuntamuseolla vuonna 2011. |
| metsakeskus.699010333 |
698 |
Pikku-Häkkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
434454.25800000 |
7369307.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010333 |
Häkinvaaran kaakkoispuolen kainalossa oleva ylin mesoliittisen kivikauden löytöala Pikku-Häkkilän tilan maalla. Asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä on kasvimailla vain vähän. |
| metsakeskus.699010340 |
698 |
Jokkavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
457864.83600000 |
7371277.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010340 |
Jokkavaaran koilliskulman itärinteellä oleva ja pääosin tutkittu tai tuhoutunut muinainen asuinpaikka. Terassimaisesti kohoava männikkökangas hiekkamaalla. Aineisto ajoittuu mesoliittisen vaiheen loppuun ja kampakeraamisen ajan alkuun. |
| metsakeskus.699010340 |
698 |
Jokkavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
457864.83600000 |
7371277.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010340 |
Jokkavaaran koilliskulman itärinteellä oleva ja pääosin tutkittu tai tuhoutunut muinainen asuinpaikka. Terassimaisesti kohoava männikkökangas hiekkamaalla. Aineisto ajoittuu mesoliittisen vaiheen loppuun ja kampakeraamisen ajan alkuun. |
| metsakeskus.699010343 |
698 |
Lehtomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
481655.28600000 |
7363170.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010343 |
Vanhan Kemijoen uoman pohjoisrannalla ollut, nykyisin korkealla peltotörmällä sijaitseva mesoliittisen kivikauden asuinpaikka. |
| metsakeskus.699010348 |
698 |
Juotaskoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
498108.68700000 |
7356043.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010348 |
Juotaskosken länsipuolen kankaalla oleva hiekka- ja soraperäinen, kumpuileva mäntykangas. Kohde kuuluu käytännössä samaan kokonaisuuteen kuin niemen pohjoispuolen asuinpaikka ROI 129. |
| metsakeskus.699010352 |
698 |
Lautavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430837.64000000 |
7395664.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010352 |
Lautavaaran länsipuolella, Ounasjoen itäpuolen pellolla todettu esineiden löytökohta. Siihen liittyy ylemmän löytötörmän hiekkamaassa todettavat muinaiset liesikohdat ja mahdollinen asuinsijan jäänne. Osittain rakennusten alla. Vrt. ROI 306. |
| metsakeskus.699010357 |
698 |
Säpsänkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499128.27400000 |
7356023.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010357 |
Niskaniemen korkean itätörmän alla ollut muinainen asuinpaikka Kemijoen pohjoisrannalla. Kohde lienee pääosin säännöstelyn tuhoama. Ns. Säpsä N2 ja N3. Vrt. ROI 338. |
| metsakeskus.699010359 |
698 |
Sorrontörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
438952.44400000 |
7369317.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010359 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 8,5 kilometriä lounaaseen Kemijoen Valajaskosken itärannalla. Metsittynyt mesoliittinen asuinpaikka on lounaaseen viettävällä korkealla törmällä joen ja maantien välisellä sora- ja hiekkakannaksella. |
| metsakeskus.699010361 |
698 |
Körkkölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427703.98600000 |
7362949.39000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010361 |
Kolmeksi erilliseksi asuinpaikaksi (ROI 90/281/361) erotettu, mutta käytännössä yhtenäinen ja n. 200 m pitkä kohdealue n. 250 m Muurolan kappelista pohjoiseen. Piha-, pelto- ja metsämaata. Maapohja hiekkaa. |
| metsakeskus.699010368 |
698 |
Joensuu |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
432162.08800000 |
7406129.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010368 |
Kuoksajoen suun pohjoispuolella, Ounasjoen itärannan korkealla hiekkatörmällä on Joensuun tilan taloryhmä. Sen pohjoispuolella on muutamien pyyntikuoppien ryhmittymä. Vrt.ROI 367, 424 |
| metsakeskus.699010369 |
698 |
Jänkälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424905.15600000 |
7345911.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010369 |
Kemijoen länsirannalla, Pleunankankaalla oleva kohde n. 5,3 km Petäjäskosken voimalasta etelään. Hiekkainen peltotörmä. |
| metsakeskus.699010372 |
698 |
Ylioikarainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458264.67400000 |
7371557.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010372 |
Raudanjokisuun länsipuolella oleva, etelään avautuva peltoterassi Yli-Oikaraisen talon itäpuolella on kivikautinen asuinpaikka. Sama asuinalue jatkuu talon länsipuolelle. Hiekkaperäistä peltomaata. Lautamies Johan Hoikka tutki aluetta vuonna 1868.
Vuoden 2019 inventoinnissa todettiin, että alue on umpeenkasvanutta piha-aluetta ja pakettipeltoa, pintahavainnointi ei antanut lisäinformaatiota
eikä aluetta voitu rajata. Lähempänä voimalinjaa maaperä muuttuu kiviseksi. |
| metsakeskus.699010373 |
698 |
Keskioikarainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457884.82400000 |
7371716.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010373 |
Oikaraisenvaaran alla, Kemijoen koillisrannalla sijaitsevan Keski-Oikaraisen talon törmällä ja sen kaakkoispuolella kivikauden ja varh.hist.ajan asuinpaikka. Paikalla myös hirsituvan jäännös. Lautamies Johan Hoikka tutki aluetta vuonna 1868. |
| metsakeskus.699010374 |
698 |
Ylioikarainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
458264.67400000 |
7371557.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010374 |
Raudanjokisuun länsipuolella oleva, etelään avautuva peltoterassi Yli-Oikaraisen talon itäpuolella on kivikautinen asuinpaikka. Sama asuinalue jatkuu talon länsipuolelle. Hiekkaperäistä peltomaata. Lautamies Johan Hoikka tutki aluetta vuonna 1868. |
| metsakeskus.699010393 |
698 |
Pirttilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
441891.25200000 |
7376015.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010393 |
Vanhan tiedon mukaan Rovaniemen rautatieaseman alueella nykyisin olevan Pirttilammen rannalla on ollut "lappalaisten asuinpaikka". Kirveslöydön yhteydessä puhutaan ns. Suosiolan kentästä. Osa lammen rannoista on säilynyt. |
| metsakeskus.699010395 |
698 |
Rajasaari |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
485533.62800000 |
7405353.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010395 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 52 kilometriä koilliseen olevan Purnujärven Rajasaaressa (Purnunsaari), osin Kemijärven puolella. Saarella on kalakenttä, josta jälkinä kaakkoisrannalla olevan kämpän edessä yksi kiuas, itärannalla useamman kuopan ryhmä ja länsirannalla yksi kuoppa. Saaren pohjoispäässä olleista kalapatsaista on ainakin yksi säilynyt luoteisrannalla. |
| metsakeskus.699010395 |
698 |
Rajasaari |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27000 |
485533.62800000 |
7405353.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010395 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 52 kilometriä koilliseen olevan Purnujärven Rajasaaressa (Purnunsaari), osin Kemijärven puolella. Saarella on kalakenttä, josta jälkinä kaakkoisrannalla olevan kämpän edessä yksi kiuas, itärannalla useamman kuopan ryhmä ja länsirannalla yksi kuoppa. Saaren pohjoispäässä olleista kalapatsaista on ainakin yksi säilynyt luoteisrannalla. |
| metsakeskus.699010405 |
698 |
Aittalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
446899.12200000 |
7423596.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010405 |
Saittajärven lounaispuolella olevan Aittalammen eteläisellä soratörmällä olevalla kalakentällä on jäljellä pari kiveystä, jotka mainitaan lappalaisten asuinpaikan merkkeinä. Paikalla on noin 80 cm halkaisijaltaan oleva liesikiviympyrä.
Kohde sisältää Rovaniemen sisäisen numeroinnin kohteet 405 ja 406. "Vanha kenttäpaikka" (numero 406) voi olla sama kuin ROI 540. |
| metsakeskus.699010409 |
698 |
Mauriovaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
458344.61000000 |
7383912.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010409 |
Appelgrenin mainitsemista peurahaudoista Olkkajärven Mauriovaarassa on jäljellä pari Lehtolan talosta noin 100 metriä itään. Aivan tien reunassa olevat kuopat ovat muodoltaan pitkulaisia. |
| metsakeskus.699010411 |
698 |
Hiukka |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
438832.44900000 |
7386251.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010411 |
Hiukan talon itäpuolella olevassa hienohiekkaisessa rinteessä, osin ladon alla, on löydetty jäännöksiä rautakauden lopulle ajoittuvasta lappalaisten ruumiskalmistosta. Yksi vainajista löytyi vuoden 1982 kaivauksessa. Vainajasta on radiohiiliajoitus (Hel-2337, 830+-100 BP), joka kalibroituna sijoittuu jaksolle 1080-1270 jKr. |
| metsakeskus.699010417 |
698 |
Kenttäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
456545.33800000 |
7382312.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010417 |
Lappalaisten keskeisenä asuinpaikkana vanhoissa lähteissä mainittu Olkkajärven saareke. Kenttälän vanhan tilan pohjoisrannan vaiheilla lienee ollut kyseisiä kotarakenteita. Lautamies Johan Hoikka kaiveli kotapaikkoja vuonna 1867. Vrt. ROI 15. |
| metsakeskus.699010422 |
698 |
Luusua |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
442550.94000000 |
7392008.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010422 |
Norvaluusuan vanhan talon vaiheilta on löydetty jälkiä kivikauden asutuksesta ja ilmeisestä lappalaisten kenttäpaikasta. Paikalta on inventoinnin 1987 yhteydessä tavattu löytöinä kvartsi-iskoksia. Alueelta tiedetään 1936 tai 1937 löydetyn kaksi kivitaltaksi arvioitua esinettä, jotka ovat joutuneet hukkaan. |
| metsakeskus.699010422 |
698 |
Luusua |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442550.94000000 |
7392008.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010422 |
Norvaluusuan vanhan talon vaiheilta on löydetty jälkiä kivikauden asutuksesta ja ilmeisestä lappalaisten kenttäpaikasta. Paikalta on inventoinnin 1987 yhteydessä tavattu löytöinä kvartsi-iskoksia. Alueelta tiedetään 1936 tai 1937 löydetyn kaksi kivitaltaksi arvioitua esinettä, jotka ovat joutuneet hukkaan. |
| metsakeskus.699010424 |
698 |
Kuoksajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
432330.02000000 |
7405880.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010424 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuoksajoen suupuolen pohjoistörmällä, Ounasjoen itärannan ja tien välissä oleva tasainen peltoalue. Alue on hienoa hiekkamaata, jossa muinaisasutuksen merkkejä ei ole näkyvissä. Kohteen paikallistus ei ole varma. Vertaa ROI 368. |
| metsakeskus.699010452 |
698 |
Vaarala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
450707.69600000 |
7377754.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010452 |
Matkavaaran kaakkoiskulmassa oleva mesoliittisen kivikauden asuinpaikka hiekkaperäisen kankaan törmällä. Rautatie ja maantie on puhkaistu asuinpaikan läpi. Käytännössä samaa kohdetta on alemman terassin ROI 68. |
| metsakeskus.699010455 |
698 |
Antinkorva 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427627.04800000 |
7350925.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010455 |
Petäjäskosken voimalasta 2,3 km itään, Kemijoen läntisellä törmällä oleva löytöalue. Metsäinen ja jyrkkä jokirinne sähkölinjan alla. Paikalta havaittu palaneita kiviä ja asuinpaikkalöytöjä. Löydöt kvartsia, liusketta sekä piikärjen katkelma. |
| metsakeskus.699010456 |
698 |
Seurakuntatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427869.00000000 |
7362786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010456 |
Asuinpaikka sijaitsee Muurolan kappelista n. 200 m koilliseen olevan jyrkän hiekkatörmän laidalla. Mäntykankaalla on yksi vallien reunustama kodansija.
Vuoden 2023 tilanne: Kohde on ilmakuvien ja 5 p LiDAR-aineistojen perusteella vahingoittunut siten, että vuonna 1987 todettu asumuspainanne on erittäin todennäköisesti tuhoutunut Pajatien jatketta tehtäessä vuosien 2007 ja 2012 välillä. Muinaisjäännöksen kohdepiste on ollut väärässä paikassa sijaiten toistasataa metriä todellisesta kohteesta lounaaseen. Kohteen tiedot on päivitetty vastaamaan vuoden 1987 inventoinnin havaintoja, sekä kaukokartoituksella todettuja muutoksia. |
| metsakeskus.699010458 |
698 |
Paloniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
430617.00000000 |
7367754.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010458 |
Rautionsaaren lounaispuolella, Kemijoen itärannalla sijaitseva laakea painanne kivikkoisessa törmässä. Koillispuolella on leirikeskus.
Inventointimuistiinpanojen mukaisesti: Kivikkoisella mäntykankaalla oleva, hieman soikea n. 8x10 m laaja ja yli metrin syvyinen, humuspeitteinen kuopanne, maaperä kivikkoa. 25 m törmän reunasta, ei ole luontainen eikä selvästi myöhemmän ajan kaivannekaan.
Muutos 2021: Koordinaatit korjattu kohdekuvauksen, inventointiraportin karttaliitteen ja osayleiskaavan mukaiseksi. |
| metsakeskus.699010459 |
698 |
Ala-Vinsanselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
424076.42900000 |
7368941.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010459 |
Kohde sijiatsee Rovaniemen kirkosta noin 18,5 kilometriä länsilounaaseen Ternujoen itä- ja koillissivustalla. Ala-Vinsanselän länsirinteellä on metsätie lohkaissut asuinpaikkaa (a). Lisäksi tästä noin 300 metriä länteen, Saarikosken vaiheilla, on mahdollinen kodansija (b). |
| metsakeskus.699010461 |
698 |
Hietavaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
434154.37900000 |
7367618.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010461 |
Hietavaaran talon eteläpuolen muinaisella rantatörmällä 3 painannetta, ilmeisesti pyyntikuoppia. Tilalla murtokohdissa muinaisia asuinpaikkalöytöjä. Talon liiterin itäpuolella on lappalaisasuinpaikkaan viittaavia liesikiveyksiä. |
| metsakeskus.699010462 |
698 |
Hietavaara 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
434333.30800000 |
7367459.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010462 |
Kohde sijaitsee Hietavaaran pohjoisrinteen yläosassa, Kemi-Rovaniemi tien eteläpuolen hietikkokankaalla, Kylmäojan luoteispuolella. Alueella on todettu kivikautinen asuinpaikka, neljä pyyntikuoppaa (alkujaan tulkittu asumuspainanteiksi, mutta tutkimuksissa todettu pyyntikuopiksi) ja neljä historiallisen ajan tupasijaa. Paikalla on tehty 1988 hoitotöitä ja kartoitus sekä 1996 koekaivaus, jossa on tutkittu asumuspainanteeksi aikaisemmin oletettua pyyntikuoppaa ja kahta tupasijaa. Toisesta tupasijasta (tupasija 1) on saatu talteen pronssinkappaleita, tuluspiitä ja luuta, ja se on ajoitettu 1300-luvulta 1600-luvulle. Toinen tupasija (tupasija 4) on ajoitettu 1700-luvun tienoille ja siitä on tavattu runsaasti palamattomia ja palaneita luita, joista suurin osa on ilmeisesti peuraa. Paikalta on todettu myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Kyseessä on tutkimuksellisesti merkittävä ja hyvin säilynyt kokonaisuus. Jäännökset on liitetty saamelaiseen pyynti- tai poropaimentolaisasutukseen, joka olisi elänyt rinnan viimeistään 1500-luvulla syntyneen talonpoikaisasutuksen kanssa. |
| metsakeskus.699010463 |
698 |
Pahaoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
433954.45400000 |
7369967.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010463 |
Kalliovaaran ja Häkinvaaran välisen muinaislahden rannalla, Pahaojan hiekkaperäisillä törmillä oleva mesoliittisen kivikauden asuinpaikka. Löydöksiä on ojan pohjoispuolen kärrytiellä. Poikkeuksellisen eheä kohde.
Kohde tarkastettiin 2020. Tarkastushetkellä kohteen ympäristössä oli metsä hakattu parin edellisen vuoden sisällä. Kohteen alueella maanpinta oli rikkoutunut useassa kohdassa ja näiltä osin kohde on vahingoittunut. Pintahavainnoinnilla löydettiin joitakin kvartsi-iskoksia ja pari ydintä sekä palaneen luun kappaleita. Kohteen ympäristöön tehtiin myös muutama koepisto, jotka kuitenkin jäivät löydöttömiksi. Yhdistäen vuoden 2020 havainnot vuoden 1987 tarkastuskertomuksessa esitettyyn löytölevintään, on kohteelle luotu muinaisjäännösrajaus.
Vuoden 2024 inventoinnissa kohteen todettiin olevan kunnoltaan ennallaan. |
| metsakeskus.699010465 |
698 |
Tuomijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
433404.67000000 |
7372686.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010465 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 10 kilometriä länsilounaaseen Tuomivaaran länsipuolella. Vaaraniemekkeen eteläsivulla on suohon rajautuva mesoliittisen kivikauden asuinpaikka. Pintakerrostumat on osittain äestyksellä rikottu. Alue on hienoa hiekkaa kalliomurroksen alla. |
| metsakeskus.699010466 |
698 |
Tuomilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
433734.53700000 |
7372916.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010466 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 9,5 kilometriä länsilounaaseen. Tuomivaaran pohjoissivustalla olevaa kapeaa kangasta kulkevan metsäautotien kohdalla on mesoliittisen kivikauden löytöalojen rivistö (a-d) noin kilometrin matkalla. Maaperä on alueella hienoa hiekkamaata. |
| metsakeskus.699010468 |
698 |
Pahtajan leirikeskus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438532.61600000 |
7368997.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010468 |
Valajaisten etelärannan suoran kalliojyrkänteen itäpuolella olevan leirikeskuksen alueella on ylätörmällä ilmeinen asuinpainanne ja kivikautisen asutuksen merkkejä hiekkamaassa. |
| metsakeskus.699010469 |
698 |
Kotijänkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
452217.10500000 |
7372286.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010469 |
Maununiemen suohon rajoittuvan eteläsivun rinteellä ja pienen sorakuopan rikkomalla niemekkeellä oleva pitkäaikainen sekä löydöiltään rikas muinaisasuinpaikka. Terassimaisesti nouseva männikkörinne hiekkamaalla. Paikalla on kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka ja pyynti- sekä asuinkuoppia. Löydöt mm. Sär 1 ja Ka II -keramiikkaa, Sär 2 -keramiikkaa, taltta, liuske-esineen katkelmia, meripihkaa, liusketta, kvartsia, savi- ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.699010469 |
698 |
Kotijänkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
452217.10500000 |
7372286.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010469 |
Maununiemen suohon rajoittuvan eteläsivun rinteellä ja pienen sorakuopan rikkomalla niemekkeellä oleva pitkäaikainen sekä löydöiltään rikas muinaisasuinpaikka. Terassimaisesti nouseva männikkörinne hiekkamaalla. Paikalla on kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka ja pyynti- sekä asuinkuoppia. Löydöt mm. Sär 1 ja Ka II -keramiikkaa, Sär 2 -keramiikkaa, taltta, liuske-esineen katkelmia, meripihkaa, liusketta, kvartsia, savi- ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.699010469 |
698 |
Kotijänkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
452217.10500000 |
7372286.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010469 |
Maununiemen suohon rajoittuvan eteläsivun rinteellä ja pienen sorakuopan rikkomalla niemekkeellä oleva pitkäaikainen sekä löydöiltään rikas muinaisasuinpaikka. Terassimaisesti nouseva männikkörinne hiekkamaalla. Paikalla on kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka ja pyynti- sekä asuinkuoppia. Löydöt mm. Sär 1 ja Ka II -keramiikkaa, Sär 2 -keramiikkaa, taltta, liuske-esineen katkelmia, meripihkaa, liusketta, kvartsia, savi- ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.699010469 |
698 |
Kotijänkä |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27012 |
452217.10500000 |
7372286.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010469 |
Maununiemen suohon rajoittuvan eteläsivun rinteellä ja pienen sorakuopan rikkomalla niemekkeellä oleva pitkäaikainen sekä löydöiltään rikas muinaisasuinpaikka. Terassimaisesti nouseva männikkörinne hiekkamaalla. Paikalla on kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka ja pyynti- sekä asuinkuoppia. Löydöt mm. Sär 1 ja Ka II -keramiikkaa, Sär 2 -keramiikkaa, taltta, liuske-esineen katkelmia, meripihkaa, liusketta, kvartsia, savi- ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.699010469 |
698 |
Kotijänkä |
10002 |
12016 |
13172 |
11040 |
27000 |
452217.10500000 |
7372286.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010469 |
Maununiemen suohon rajoittuvan eteläsivun rinteellä ja pienen sorakuopan rikkomalla niemekkeellä oleva pitkäaikainen sekä löydöiltään rikas muinaisasuinpaikka. Terassimaisesti nouseva männikkörinne hiekkamaalla. Paikalla on kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka ja pyynti- sekä asuinkuoppia. Löydöt mm. Sär 1 ja Ka II -keramiikkaa, Sär 2 -keramiikkaa, taltta, liuske-esineen katkelmia, meripihkaa, liusketta, kvartsia, savi- ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.699010469 |
698 |
Kotijänkä |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27000 |
452217.10500000 |
7372286.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010469 |
Maununiemen suohon rajoittuvan eteläsivun rinteellä ja pienen sorakuopan rikkomalla niemekkeellä oleva pitkäaikainen sekä löydöiltään rikas muinaisasuinpaikka. Terassimaisesti nouseva männikkörinne hiekkamaalla. Paikalla on kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka ja pyynti- sekä asuinkuoppia. Löydöt mm. Sär 1 ja Ka II -keramiikkaa, Sär 2 -keramiikkaa, taltta, liuske-esineen katkelmia, meripihkaa, liusketta, kvartsia, savi- ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.699010469 |
698 |
Kotijänkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
452217.10500000 |
7372286.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010469 |
Maununiemen suohon rajoittuvan eteläsivun rinteellä ja pienen sorakuopan rikkomalla niemekkeellä oleva pitkäaikainen sekä löydöiltään rikas muinaisasuinpaikka. Terassimaisesti nouseva männikkörinne hiekkamaalla. Paikalla on kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka ja pyynti- sekä asuinkuoppia. Löydöt mm. Sär 1 ja Ka II -keramiikkaa, Sär 2 -keramiikkaa, taltta, liuske-esineen katkelmia, meripihkaa, liusketta, kvartsia, savi- ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.699010469 |
698 |
Kotijänkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
452217.10500000 |
7372286.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010469 |
Maununiemen suohon rajoittuvan eteläsivun rinteellä ja pienen sorakuopan rikkomalla niemekkeellä oleva pitkäaikainen sekä löydöiltään rikas muinaisasuinpaikka. Terassimaisesti nouseva männikkörinne hiekkamaalla. Paikalla on kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka ja pyynti- sekä asuinkuoppia. Löydöt mm. Sär 1 ja Ka II -keramiikkaa, Sär 2 -keramiikkaa, taltta, liuske-esineen katkelmia, meripihkaa, liusketta, kvartsia, savi- ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.699010469 |
698 |
Kotijänkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
452217.10500000 |
7372286.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010469 |
Maununiemen suohon rajoittuvan eteläsivun rinteellä ja pienen sorakuopan rikkomalla niemekkeellä oleva pitkäaikainen sekä löydöiltään rikas muinaisasuinpaikka. Terassimaisesti nouseva männikkörinne hiekkamaalla. Paikalla on kivi-varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka ja pyynti- sekä asuinkuoppia. Löydöt mm. Sär 1 ja Ka II -keramiikkaa, Sär 2 -keramiikkaa, taltta, liuske-esineen katkelmia, meripihkaa, liusketta, kvartsia, savi- ja rautakuonaa. |
| metsakeskus.699010472 |
698 |
Kuoharinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454016.38100000 |
7371916.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010472 |
Sierijärven koillisrannan Kuoharinniemessä oleva pienialainen muinaisasuinpaikka erään kesämökin rantatörmällä. Kivensekaista hiekkamaata. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.699010473 |
698 |
Tapparanniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
454736.09500000 |
7371267.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010473 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 12 kilometriä itäkaakkoon Sierijärven koillisrannalla. Tapparaniemen etelärannalla on neljä asuinpainannetta (a), näistä itään olevilla mökkipihoilla asuinpaikkalöydöksiä, ja rinteellä kauempana rannasta viides asuinpainanne (b).
Vertaa kohteisiin ROI 92 ja 474. |
| metsakeskus.699010474 |
698 |
Riitakanranta |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
455145.92900000 |
7371117.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010474 |
Sierijärven koillisrannalla olevan Jokkavaaran läntisen ulokkeen terassimaisilla törmänteillä on useita eri korkeuksille asettuvia, laajoja muinaisen asutustoiminnan jäänteitä. Paikalla on muun muassa kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka, punamullan valmistuspaikka ja lappalaistuvan pohja. Keskeiset löytöalat ovat noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevalla tasolla. |
| metsakeskus.699010474 |
698 |
Riitakanranta |
10002 |
12001 |
13013 |
11019 |
27000 |
455145.92900000 |
7371117.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010474 |
Sierijärven koillisrannalla olevan Jokkavaaran läntisen ulokkeen terassimaisilla törmänteillä on useita eri korkeuksille asettuvia, laajoja muinaisen asutustoiminnan jäänteitä. Paikalla on muun muassa kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka, punamullan valmistuspaikka ja lappalaistuvan pohja. Keskeiset löytöalat ovat noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevalla tasolla. |
| metsakeskus.699010474 |
698 |
Riitakanranta |
10002 |
12001 |
13013 |
11040 |
27000 |
455145.92900000 |
7371117.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010474 |
Sierijärven koillisrannalla olevan Jokkavaaran läntisen ulokkeen terassimaisilla törmänteillä on useita eri korkeuksille asettuvia, laajoja muinaisen asutustoiminnan jäänteitä. Paikalla on muun muassa kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka, punamullan valmistuspaikka ja lappalaistuvan pohja. Keskeiset löytöalat ovat noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevalla tasolla. |
| metsakeskus.699010474 |
698 |
Riitakanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
455145.92900000 |
7371117.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010474 |
Sierijärven koillisrannalla olevan Jokkavaaran läntisen ulokkeen terassimaisilla törmänteillä on useita eri korkeuksille asettuvia, laajoja muinaisen asutustoiminnan jäänteitä. Paikalla on muun muassa kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka, punamullan valmistuspaikka ja lappalaistuvan pohja. Keskeiset löytöalat ovat noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevalla tasolla. |
| metsakeskus.699010474 |
698 |
Riitakanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455145.92900000 |
7371117.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010474 |
Sierijärven koillisrannalla olevan Jokkavaaran läntisen ulokkeen terassimaisilla törmänteillä on useita eri korkeuksille asettuvia, laajoja muinaisen asutustoiminnan jäänteitä. Paikalla on muun muassa kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka, punamullan valmistuspaikka ja lappalaistuvan pohja. Keskeiset löytöalat ovat noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevalla tasolla. |
| metsakeskus.699010474 |
698 |
Riitakanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
455145.92900000 |
7371117.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010474 |
Sierijärven koillisrannalla olevan Jokkavaaran läntisen ulokkeen terassimaisilla törmänteillä on useita eri korkeuksille asettuvia, laajoja muinaisen asutustoiminnan jäänteitä. Paikalla on muun muassa kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka, punamullan valmistuspaikka ja lappalaistuvan pohja. Keskeiset löytöalat ovat noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevalla tasolla. |
| metsakeskus.699010474 |
698 |
Riitakanranta |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
455145.92900000 |
7371117.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010474 |
Sierijärven koillisrannalla olevan Jokkavaaran läntisen ulokkeen terassimaisilla törmänteillä on useita eri korkeuksille asettuvia, laajoja muinaisen asutustoiminnan jäänteitä. Paikalla on muun muassa kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka, punamullan valmistuspaikka ja lappalaistuvan pohja. Keskeiset löytöalat ovat noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevalla tasolla. |
| metsakeskus.699010474 |
698 |
Riitakanranta |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27000 |
455145.92900000 |
7371117.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010474 |
Sierijärven koillisrannalla olevan Jokkavaaran läntisen ulokkeen terassimaisilla törmänteillä on useita eri korkeuksille asettuvia, laajoja muinaisen asutustoiminnan jäänteitä. Paikalla on muun muassa kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka, punamullan valmistuspaikka ja lappalaistuvan pohja. Keskeiset löytöalat ovat noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevalla tasolla. |
| metsakeskus.699010474 |
698 |
Riitakanranta |
10002 |
12016 |
13172 |
11040 |
27000 |
455145.92900000 |
7371117.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010474 |
Sierijärven koillisrannalla olevan Jokkavaaran läntisen ulokkeen terassimaisilla törmänteillä on useita eri korkeuksille asettuvia, laajoja muinaisen asutustoiminnan jäänteitä. Paikalla on muun muassa kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka, punamullan valmistuspaikka ja lappalaistuvan pohja. Keskeiset löytöalat ovat noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella olevalla tasolla. |
| metsakeskus.699010477 |
698 |
Olkkaluusua |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460143.90100000 |
7377624.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010477 |
Olkkajärven luusuan länsirannalla on patovallista huolimatta säilynyt veteen huuhtoutunutta asuinpaikka-aineistoa. Ranta on nykyisin alavaa ja rämettynyttä. |
| metsakeskus.699010478 |
698 |
Iso Huhtaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
457714.87100000 |
7382262.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010478 |
Olkkajärven Yliselän eteläpuolella oleva Ison Huhtaniemen huuhtoutuneella rannalla on kivikautisen asuinpaikan jälkiä. Törmän kivikkoon on raivattu kaksi hiekkapohjaista alaa, jotka lienevät kodan sijoja. |
| metsakeskus.699010479 |
698 |
Iso Huhtaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
457544.93600000 |
7382162.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010479 |
Olkkajärven Ison Huhtaniemen länsipuolen poukaman hiekkamaalla on liesikivistä päätellen kivikautinen asuinpaikka. Löydöksiä pinnalla on vähän. |
| metsakeskus.699010481 |
698 |
Kallioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446199.47900000 |
7389509.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010481 |
Norvajärven itärannan Kallioniemen alueella, liikeliiton lomakohteen eteläpuolella on jälkiä kivikautisesta asuinpaikasta huvilan kuluneella pihamaalla. Kivensekaista hiekkamaata. |
| metsakeskus.699010483 |
698 |
Salmenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446199.47500000 |
7391059.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010483 |
Norvajärven koulun lounaispuolella olevan kivikkoisen niemen mökkipihalla on hiekkamaassa jälkiä muinaisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.699010486 |
698 |
Paavola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
443980.36800000 |
7392508.54000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010486 |
Norvajärven pohjoisosassa olevan seurakunnan leirikeskuksen hiekkarannan törmillä on jälkiä muinaisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.699010493 |
698 |
Jorva-aapa |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
446900.00000000 |
7383592.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010493 |
Someroharjun varuskunnan pohjoispuolella olevan rämeen kätkössä, lentokentän luoteispuolella on ns. keropää. Sijaintinsa perusteella tämä aidalla suojattu kanto lienee peurapatsas. |
| metsakeskus.699010505 |
698 |
Rauhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440031.97500000 |
7386111.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010505 |
Kohde sijoittuu Iso Kuusisaaren itäpuolelle Ounasjoen koillispuolen hiekkaperäiselle loivahkosti lounaaseen viettävälle männikkörinteelle tien ja joen väliin.
Vuoden 1988 inventointitietojen perusteella kohteen arvioitiin koostuvan kivikautisesta asuinpaikasta ja yhdestä pyyntikuopasta, jotka olivat metsän aurauksessa tuhoutuneet suurelta osin. Inventoinnin havainnoista on muistiinpanoina sanallinen kuvaus, mutta ei esimerkiksi karttaluonnosta.
Alueellisen vastuumuseon vuoden 2024 lausunnossa arvioitiin, että inventoinnin muistiinpanojen mukaan paikalla on noin 30 X 100 metriin alueella selkeitä merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Nämä havainnot sisältävät muun muassa löytöjä ja liesikiveyksien jäännöksiä. Asuinpaikan lisäksi alueella on yksittäinen pyyntikuoppa. Pyyntikuopan lähellä on myös havaintoja asuinpaikan jatkumisesta pyyntikuopasta noin 10 m kaakkoon.
Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnin mukaan aiemmat inventointihavainnot keskittyvät paikalla olevan pienen niemen laelle. Vuoden 2024 tutkimus tehtiin sen lounaissivulla. Tällä alueella on rinne, jossa erottuu muutamia terasseja. Maastossa otollisimmaksi alueeksi arvioidulle kaivettiin koekuoppia yhteensä 58 kpl. Kolmesta saatiin selkeitä kivikauden löytöjä. Löydöt käsiƫtivät kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskoksia, lohjennutta kvartsia ja palaneita kiviä ja ne tulivat pääosin noin 10–20 cm syvyydestä. Läheltä 1980-luvun palaneen luun löytöpaikkaa vanhan ajouran kohdalta dokumentoitiin kiveys. Hieman vastaava kivirypäs havaittiin myös kauempaa tien varressa. Laserkeilausaineiston perusteella tehdystä korkeusmallista arvioitiin, että kaikki havainnot osuvat pienelle Ounasjokea kohti työntyvälle niemekkeelle.
Tarkkuusinventoinnissa todettiin myös, että vuoden 1988 inventoinnissa todettu kuoppajäännös sijaitsee heti tieuran pohjoispuolella. Kyseessä on varsin suuri ja syvä soikeahko kuoppa. Pyyntikuopan sijaan kyseessä voisi olla myös jokin muu käyttötarkoitus. Se on kivikautisen asuinpaikan yhteydessä ja kyse voisi olla asumuspainanteesta.
Kohteen aluerajaus on määritelty vuonna 2024 tehdyn tarkkuusinventoinnin antaman tiedon perusteella. |
| metsakeskus.699010505 |
698 |
Rauhala |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
440031.97500000 |
7386111.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010505 |
Kohde sijoittuu Iso Kuusisaaren itäpuolelle Ounasjoen koillispuolen hiekkaperäiselle loivahkosti lounaaseen viettävälle männikkörinteelle tien ja joen väliin.
Vuoden 1988 inventointitietojen perusteella kohteen arvioitiin koostuvan kivikautisesta asuinpaikasta ja yhdestä pyyntikuopasta, jotka olivat metsän aurauksessa tuhoutuneet suurelta osin. Inventoinnin havainnoista on muistiinpanoina sanallinen kuvaus, mutta ei esimerkiksi karttaluonnosta.
Alueellisen vastuumuseon vuoden 2024 lausunnossa arvioitiin, että inventoinnin muistiinpanojen mukaan paikalla on noin 30 X 100 metriin alueella selkeitä merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Nämä havainnot sisältävät muun muassa löytöjä ja liesikiveyksien jäännöksiä. Asuinpaikan lisäksi alueella on yksittäinen pyyntikuoppa. Pyyntikuopan lähellä on myös havaintoja asuinpaikan jatkumisesta pyyntikuopasta noin 10 m kaakkoon.
Vuoden 2024 tarkkuusinventoinnin mukaan aiemmat inventointihavainnot keskittyvät paikalla olevan pienen niemen laelle. Vuoden 2024 tutkimus tehtiin sen lounaissivulla. Tällä alueella on rinne, jossa erottuu muutamia terasseja. Maastossa otollisimmaksi alueeksi arvioidulle kaivettiin koekuoppia yhteensä 58 kpl. Kolmesta saatiin selkeitä kivikauden löytöjä. Löydöt käsiƫtivät kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskoksia, lohjennutta kvartsia ja palaneita kiviä ja ne tulivat pääosin noin 10–20 cm syvyydestä. Läheltä 1980-luvun palaneen luun löytöpaikkaa vanhan ajouran kohdalta dokumentoitiin kiveys. Hieman vastaava kivirypäs havaittiin myös kauempaa tien varressa. Laserkeilausaineiston perusteella tehdystä korkeusmallista arvioitiin, että kaikki havainnot osuvat pienelle Ounasjokea kohti työntyvälle niemekkeelle.
Tarkkuusinventoinnissa todettiin myös, että vuoden 1988 inventoinnissa todettu kuoppajäännös sijaitsee heti tieuran pohjoispuolella. Kyseessä on varsin suuri ja syvä soikeahko kuoppa. Pyyntikuopan sijaan kyseessä voisi olla myös jokin muu käyttötarkoitus. Se on kivikautisen asuinpaikan yhteydessä ja kyse voisi olla asumuspainanteesta.
Kohteen aluerajaus on määritelty vuonna 2024 tehdyn tarkkuusinventoinnin antaman tiedon perusteella. |
| metsakeskus.699010506 |
698 |
Laksola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436633.32600000 |
7389629.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010506 |
Ounasjoen koillisrannan ja tien välisellä männikkörinteellä, Nuuksvaaran lounaispuolella oleva muinainen asuinpaikka. Pyyntikuoppa on lähellä tietä olevan mökin luona. Inventointimuistiinpanojen mukaan kohteessa on kohtuu lajalti merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta.
Kohteella tehtiin tarkkuusinventointi 2022 johtuen alueelle tulevasta rakennushankkeesta. Inventoinnissa kohteen rajausta tarkennettiin ja pyyntikuoppa paikannettiin. Kohteen rajaus sen kaakkoispuolelta on edelleen ohjeellinen. |
| metsakeskus.699010506 |
698 |
Laksola |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
436633.32600000 |
7389629.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010506 |
Ounasjoen koillisrannan ja tien välisellä männikkörinteellä, Nuuksvaaran lounaispuolella oleva muinainen asuinpaikka. Pyyntikuoppa on lähellä tietä olevan mökin luona. Inventointimuistiinpanojen mukaan kohteessa on kohtuu lajalti merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta.
Kohteella tehtiin tarkkuusinventointi 2022 johtuen alueelle tulevasta rakennushankkeesta. Inventoinnissa kohteen rajausta tarkennettiin ja pyyntikuoppa paikannettiin. Kohteen rajaus sen kaakkoispuolelta on edelleen ohjeellinen. |
| metsakeskus.699010507 |
698 |
Mäkitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430562.75600000 |
7395894.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010507 |
Ounasjoen itärannan peltotörmällä oleva muinainen asuinala. Jokilietteen kerrostama tasainen peltomaa. |
| metsakeskus.699010508 |
698 |
Koskipirtti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431457.39000000 |
7398547.08500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010508 |
Ounasjoen korkean törmän ja tien välisellä peltoalalla sekä sen ympäristössä oleva muinainen asuinpaikka. Osin kivikkoa, soraa ja hiekkaa. |
| metsakeskus.699010509 |
698 |
Mäkitupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431480.37700000 |
7398616.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010509 |
Ounasjoen törmällä, Murhakorvan kaakkoispuolella oleva muinainen asuin-ala mökkien pihamailla. Rautakuonan perusteella alueella on muinainen sulatto. |
| metsakeskus.699010510 |
698 |
Pirttivaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
432050.15100000 |
7398608.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010510 |
Mesoliittisen kivikauden asuinpaikka Pirttivaaran pohjoispuolen rinteellä, noin 400 m Ounasjoesta kaakkoon. Hiekkamaata omakotitalon kupeella. |
| metsakeskus.699010511 |
698 |
Kulkkusenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427708.91600000 |
7388459.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010511 |
Sinetänsalmen lounaispuolella olevan lahden rantatörmällä, hiekkamaalla oleva muinainen asuinpaikka. Paikalla on kaksi kesämökkiä. |
| metsakeskus.699010512 |
698 |
Kulkkusenlahti/Uusisalmi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
427655.93700000 |
7388391.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010512 |
Sinetänsalmen lounaispuolella olevan länsi-itä -suuntaisen harjanteen kärjellä on ainakin viisi pyyntikuoppaa. Yksi kuopista on muita isompi. Hiekkaperäistä männikkökangasta. Vrt. ROI 511. |
| metsakeskus.699010514 |
698 |
Pölkkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427416.13000000 |
7351669.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010514 |
Kohde sijaitsee Kemjoen vanhan uoman itärannalla, Jaatilansaaren Pölkön taloa vastapäätä, jokitörmän päällä. Maasto on moreenipitoista rantatörmää, jossa on kesämökki. Alueella on ollut niittyä, mutta nykyisin sillä kasvaa pääasiassa havupuita ja jonkin verran sekalaisia lehtipuita. Niityltä on todettu 1987-1989 inventoinnissa asuinpaikaan viittaavaa kvartsia. Inventoinnissa 2006 löytöalueen eteläpäästä ei löydetty mitään merkkiä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.699010516 |
698 |
Karisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
422500.00500000 |
7391061.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010516 |
Sonkajärven luusuassa olevan Karisalmen pohjoistörmällä on kivikautinen asuinpaikka. Alue on pääosin tasaista männikkökangasta, jonka halki vie tie. Keramiikan löytökohtaan on tehty asuinrakennus. |
| metsakeskus.699010518 |
698 |
Tornionniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421217.52500000 |
7390823.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010518 |
Sonkajärven pohjoisrannalla olevan soraharjanteen eteläisimmän niemen mökkirannassa ja läheisyydessä on kivikautisen asutuksen merkkejä ja yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.699010518 |
698 |
Tornionniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
421217.52500000 |
7390823.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010518 |
Sonkajärven pohjoisrannalla olevan soraharjanteen eteläisimmän niemen mökkirannassa ja läheisyydessä on kivikautisen asutuksen merkkejä ja yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.699010520 |
698 |
Karila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432663.88700000 |
7405797.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010520 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 31,5 kilometriä pohjoisluoteeseen, Haukivaaran pohjoispuolella. Ounasjokeen idästä laskevan Kuoksajoen eteläisellä törmällä on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta lähellä paikalla olevaa mökkiä. Maannos alueella on soransekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.699010523 |
698 |
Kontolampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427211.06900000 |
7408679.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010523 |
Kontolammen eteläpuolen osittain auratun metsärinteen töyräällä oleva kohde. Kivensekaista hiekkaa. |
| metsakeskus.699010524 |
698 |
Kenttälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426359.41500000 |
7408283.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010524 |
Kontojärven itärannalla olevan Kenttälahden hienohiekkaisen poukaman rantatörmällä oleva kohde. Tien ja rannan välisellä kapeikolla on kesäasunto. Alue on myös vanha kenttäpaikka. Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin mökkirannassa oli hiekalla runsaasti kvartseja ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.699010525 |
698 |
Kontojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426226.47000000 |
7407975.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010525 |
Kontojärven itärannalla, Maununiemen ja Kenttälahden puolivälissä olevan huvilan pihamaalla oleva kohde. Männikkötörmän hiekkamaassa on jälkiä muinaisasutuksesta. |
| metsakeskus.699010526 |
698 |
Tornioniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
425216.87500000 |
7408824.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010526 |
Yksittäinen pyyntikuoppa Kontojärven pohjoispuolen soraharjanteella. Männikkökangasta. |
| metsakeskus.699010530 |
698 |
Marrasjärven luusua |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422773.83900000 |
7415247.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010530 |
Marrasjärven luusuan itärannalla, kahden vanhan hirsikämpän vaiheilla on ollut muinainen asuinpaikka. Löydöt hiekkamaan pintakerroksesta. |
| metsakeskus.699010531 |
698 |
Pirttisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418149.68800000 |
7418972.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010531 |
Marrasjärven suojelualueena olevan Pirttisaaren lounaisosassa olevan niemekkeen harjalla on kolme pyyntikuoppaa ja rannassa asuinpaikkalöydöksiä. Yksi pyyntikuoppa on länsirannan niemekkeellä. Tuhoutuneita kalapatsaita.
Vuoden 2019 tarkastuksessa löydettiin veneenlaskupaikan edustalta kuluneesta maanpinnasta kaksi kvartsi-iskosta. Aiemmat löydöt sekä alueen topografia huomioiden kohteelle on tehty aluerajaus 2019. |
| metsakeskus.699010531 |
698 |
Pirttisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
418149.68800000 |
7418972.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010531 |
Marrasjärven suojelualueena olevan Pirttisaaren lounaisosassa olevan niemekkeen harjalla on kolme pyyntikuoppaa ja rannassa asuinpaikkalöydöksiä. Yksi pyyntikuoppa on länsirannan niemekkeellä. Tuhoutuneita kalapatsaita.
Vuoden 2019 tarkastuksessa löydettiin veneenlaskupaikan edustalta kuluneesta maanpinnasta kaksi kvartsi-iskosta. Aiemmat löydöt sekä alueen topografia huomioiden kohteelle on tehty aluerajaus 2019. |
| metsakeskus.699010531 |
698 |
Pirttisaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
418149.68800000 |
7418972.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010531 |
Marrasjärven suojelualueena olevan Pirttisaaren lounaisosassa olevan niemekkeen harjalla on kolme pyyntikuoppaa ja rannassa asuinpaikkalöydöksiä. Yksi pyyntikuoppa on länsirannan niemekkeellä. Tuhoutuneita kalapatsaita.
Vuoden 2019 tarkastuksessa löydettiin veneenlaskupaikan edustalta kuluneesta maanpinnasta kaksi kvartsi-iskosta. Aiemmat löydöt sekä alueen topografia huomioiden kohteelle on tehty aluerajaus 2019. |
| metsakeskus.699010531 |
698 |
Pirttisaari |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
418149.68800000 |
7418972.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010531 |
Marrasjärven suojelualueena olevan Pirttisaaren lounaisosassa olevan niemekkeen harjalla on kolme pyyntikuoppaa ja rannassa asuinpaikkalöydöksiä. Yksi pyyntikuoppa on länsirannan niemekkeellä. Tuhoutuneita kalapatsaita.
Vuoden 2019 tarkastuksessa löydettiin veneenlaskupaikan edustalta kuluneesta maanpinnasta kaksi kvartsi-iskosta. Aiemmat löydöt sekä alueen topografia huomioiden kohteelle on tehty aluerajaus 2019. |
| metsakeskus.699010531 |
698 |
Pirttisaari |
10002 |
12006 |
13083 |
11019 |
27000 |
418149.68800000 |
7418972.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010531 |
Marrasjärven suojelualueena olevan Pirttisaaren lounaisosassa olevan niemekkeen harjalla on kolme pyyntikuoppaa ja rannassa asuinpaikkalöydöksiä. Yksi pyyntikuoppa on länsirannan niemekkeellä. Tuhoutuneita kalapatsaita.
Vuoden 2019 tarkastuksessa löydettiin veneenlaskupaikan edustalta kuluneesta maanpinnasta kaksi kvartsi-iskosta. Aiemmat löydöt sekä alueen topografia huomioiden kohteelle on tehty aluerajaus 2019. |
| metsakeskus.699010531 |
698 |
Pirttisaari |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
418149.68800000 |
7418972.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010531 |
Marrasjärven suojelualueena olevan Pirttisaaren lounaisosassa olevan niemekkeen harjalla on kolme pyyntikuoppaa ja rannassa asuinpaikkalöydöksiä. Yksi pyyntikuoppa on länsirannan niemekkeellä. Tuhoutuneita kalapatsaita.
Vuoden 2019 tarkastuksessa löydettiin veneenlaskupaikan edustalta kuluneesta maanpinnasta kaksi kvartsi-iskosta. Aiemmat löydöt sekä alueen topografia huomioiden kohteelle on tehty aluerajaus 2019. |
| metsakeskus.699010532 |
698 |
Rinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418722.45900000 |
7419445.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010532 |
Marrasjärven koillisrannalla, Pirttisaaren kohdalla olevan salmen hietikolla ja törmällä on kivikautinen asuinpaikka. Alue jatkuu luoteessa olevan mökin alueelle. Sen luoteispuolella on mahdollinen asuinpainanne. Vrt. ROI 533. |
| metsakeskus.699010533 |
698 |
Korkearanta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418629.50000000 |
7419590.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010533 |
Pirttisaaren luoteispuolella, Marrasjärven rantaan kuroutuvalla hiekkaperäisellä kankaalla on kivikautinen asuinalue. Sen luoteispäässä on kaksi kesähuvilaa. Törmänteet ovat löydöksineen paikoin sortuneet. |
| metsakeskus.699010534 |
698 |
Mäntyvaara NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
418084.71900000 |
7418675.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010534 |
Marrasjärven länsirannalla, Pirttisaaren ja Mäntyvaaran välisen salmen kohdalla on lanssipaikan pahoin tuhoama, jyrkkärinteinen muinaisasuinpaikka. Hiekkamaalla olevaa mäntykangasta. |
| metsakeskus.699010536 |
698 |
Mäntyvaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
417820.82400000 |
7418388.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010536 |
Marrasjärven lounaisrannalta kohoavan Mäntyvaaran rinteellä, etelään vievän metsätien vaiheilla on yksi selkeä ja kaksi maatunutta pyyntikuoppaa hiekkamaalla. Vuoden 2012 inventoinnissa havaittiin vain yksi selkeä kuoppa. |
| metsakeskus.699010537 |
698 |
Kivivaara N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
436920.00000000 |
7419242.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010537 |
Alajärven länsipuolella olevan Kivivaaran pohjoispään kautta kulkevan tien pohjoisreunassa on kapean hietikkotörmän reunassa yksi pyyntikuoppa.
2024: Kohde tarkastettiin metsänkäytön johdosta. Kuoppa on soikean pyöreä, halkaisijaltaan 4-5 m ja syvyydeltään ~50 cm. Ei selkeää ympärysvallia silmin havaittavissa. Jkv. kärsinyt metsätöissä ehkä n. 10 vuotta sitten, mutta pääpiirteiltään säilynyt. |
| metsakeskus.699010539 |
698 |
Kiristäjäselkä N |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
448198.60700000 |
7421546.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010539 |
Kiristäjäselän pohjoiskärkeä kiertävän metsäautotien kohdalla on suurehkoja liesikiviä ja löydöksiä suohon rajautuvan hietikkoterassin partaalla. Ne saattavat viitata lappalaisten asuinpaikkaan.
Vuoden 2012 inventoinnissa asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ei tehty, mutta sitä osoittavan koordinaattipisteen läheltä löytyi on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on 3,5 metriä ja syvyys 1 metri. Vallit ovat paikoin 1,5 metrin levyiset ja 50 cm korkuiset etenkin alarinteessä. Valleilla kasvaa mäntyjä. |
| metsakeskus.699010540 |
698 |
Saittajärvi |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
447528.86400000 |
7423965.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010540 |
Saittajärven etelärannalla olevan kapean niemen harjalla on suuri soikea pyyntikuoppa ja eteläpuolella vanha kalakenttä. Appelgren käyttää nimitystä "Hautakangas", joka voi tarkoittaa tätä tai järven luoteispuolella olevaa kangasta. Vrt. ROI 405/406. |
| metsakeskus.699010540 |
698 |
Saittajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
447528.86400000 |
7423965.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010540 |
Saittajärven etelärannalla olevan kapean niemen harjalla on suuri soikea pyyntikuoppa ja eteläpuolella vanha kalakenttä. Appelgren käyttää nimitystä "Hautakangas", joka voi tarkoittaa tätä tai järven luoteispuolella olevaa kangasta. Vrt. ROI 405/406. |
| metsakeskus.699010541 |
698 |
Pilpanen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
458644.45300000 |
7400655.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010541 |
Perunkajärven kaakkoispuolella olevan Pilpasen korkeimman laen länsipuolella, vaarojen välisellä hiekkakankaalla on viisi pyyntihautaa. |
| metsakeskus.699010543 |
698 |
Lehtiniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
458376.00000000 |
7402422.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010543 |
Perunkajärven ja Ala-Kiiskijärven välisellä kankaalla, laskujoen eteläpuolella, on joukko pyyntikuoppia matalalla männikköharjanteella. |
| metsakeskus.699010544 |
698 |
Meteliniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
459244.20700000 |
7402754.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010544 |
Ala-Kiiskijärven laskujoen luusuan pohjoisella niemekkeellä, noin 200 m kärjestä länteen oleva kahden pyyntikuopan ja ilmeisen asunnon perustan muodostama kokonaisuus. Perimätieto tuntee Ala-Kiiskijärven lappalaisasuinpaikkana. |
| metsakeskus.699010544 |
698 |
Meteliniemi |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
459244.20700000 |
7402754.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010544 |
Ala-Kiiskijärven laskujoen luusuan pohjoisella niemekkeellä, noin 200 m kärjestä länteen oleva kahden pyyntikuopan ja ilmeisen asunnon perustan muodostama kokonaisuus. Perimätieto tuntee Ala-Kiiskijärven lappalaisasuinpaikkana. |
| metsakeskus.699010545 |
698 |
Antinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
459644.04600000 |
7402504.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010545 |
Ala-Kiiskijärven kaakkoispuolella oleva niemi on vanhan kalakentän sija nykyisinekin tupineen. Harjun niskalla on kaksi pyyntikuoppaa. Perimätieto tuntee Ala-Kiiskijärven lappalaisasuinpaikkana. |
| metsakeskus.699010546 |
698 |
Salmela |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
456195.43100000 |
7403384.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010546 |
Perunkajärven etelärannan pellolla, koulusta itäkaakkoon olevan Salmelan tilan kohdalla on merkkejä muinaisesta oleskelusta. Rannalla on ollut kalapatsas. |
| metsakeskus.699010546 |
698 |
Salmela |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
456195.43100000 |
7403384.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010546 |
Perunkajärven etelärannan pellolla, koulusta itäkaakkoon olevan Salmelan tilan kohdalla on merkkejä muinaisesta oleskelusta. Rannalla on ollut kalapatsas. |
| metsakeskus.699010547 |
698 |
Perunka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454196.23300000 |
7404473.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010547 |
Perunkajärven vanhimmaksi mainitun Perungan talon kupeella on ilmeisesti myöhäinen peuraseita rantakuusikossa ja paikka on lisäksi vanhaa kala- ja asuinkenttää. Kivikauden löydöksiä on talon länsipuolen peltotörmältä. Niemen pohjoispuolen rantametsikössä on lisäksi 2 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.699010547 |
698 |
Perunka |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
454196.23300000 |
7404473.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010547 |
Perunkajärven vanhimmaksi mainitun Perungan talon kupeella on ilmeisesti myöhäinen peuraseita rantakuusikossa ja paikka on lisäksi vanhaa kala- ja asuinkenttää. Kivikauden löydöksiä on talon länsipuolen peltotörmältä. Niemen pohjoispuolen rantametsikössä on lisäksi 2 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.699010547 |
698 |
Perunka |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
454196.23300000 |
7404473.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010547 |
Perunkajärven vanhimmaksi mainitun Perungan talon kupeella on ilmeisesti myöhäinen peuraseita rantakuusikossa ja paikka on lisäksi vanhaa kala- ja asuinkenttää. Kivikauden löydöksiä on talon länsipuolen peltotörmältä. Niemen pohjoispuolen rantametsikössä on lisäksi 2 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.699010547 |
698 |
Perunka |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
454196.23300000 |
7404473.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010547 |
Perunkajärven vanhimmaksi mainitun Perungan talon kupeella on ilmeisesti myöhäinen peuraseita rantakuusikossa ja paikka on lisäksi vanhaa kala- ja asuinkenttää. Kivikauden löydöksiä on talon länsipuolen peltotörmältä. Niemen pohjoispuolen rantametsikössä on lisäksi 2 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.699010547 |
698 |
Perunka |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
454196.23300000 |
7404473.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010547 |
Perunkajärven vanhimmaksi mainitun Perungan talon kupeella on ilmeisesti myöhäinen peuraseita rantakuusikossa ja paikka on lisäksi vanhaa kala- ja asuinkenttää. Kivikauden löydöksiä on talon länsipuolen peltotörmältä. Niemen pohjoispuolen rantametsikössä on lisäksi 2 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.699010547 |
698 |
Perunka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
454196.23300000 |
7404473.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010547 |
Perunkajärven vanhimmaksi mainitun Perungan talon kupeella on ilmeisesti myöhäinen peuraseita rantakuusikossa ja paikka on lisäksi vanhaa kala- ja asuinkenttää. Kivikauden löydöksiä on talon länsipuolen peltotörmältä. Niemen pohjoispuolen rantametsikössä on lisäksi 2 pyyntikuoppaa. |
| metsakeskus.699010549 |
698 |
Mäntyniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483864.38600000 |
7370097.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010549 |
Vanttausjärven luusuan itärannan pienessä poukamassa on jyrkänteiden rajaama hietikko. Rantaliuskalla on jälkiä muinaisasutuksesta. |
| metsakeskus.699010554 |
698 |
Päiväranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
506455.33500000 |
7354723.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010554 |
Auttijokisuun itäpuolella olevan törmän reunalla on Päivärannan vanha talo. Sen lounaispuolella on hiekkamaassa jälkiä muinaisasutuksesta. Paikalla lienee ollut varhempia rakennuksia. |
| metsakeskus.699010555 |
698 |
Pisiönköngäs 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
506625.26200000 |
7354943.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010555 |
Kemijoen entisen Pisiönkönkään itärannan törmällä, noin 300 m Päivärannan talosta koilliseen on soramaalla jälkiä muinaisasutuksesta, epämääräinen kuopanne ja matalaa lapinrauniota muistuttava kiveys. Tarkastuksen 2004 mukaan kohteen keskiosassa sijainnut kiviröykkiö tuhoutunut tienteossa. |
| metsakeskus.699010555 |
698 |
Pisiönköngäs 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
506625.26200000 |
7354943.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010555 |
Kemijoen entisen Pisiönkönkään itärannan törmällä, noin 300 m Päivärannan talosta koilliseen on soramaalla jälkiä muinaisasutuksesta, epämääräinen kuopanne ja matalaa lapinrauniota muistuttava kiveys. Tarkastuksen 2004 mukaan kohteen keskiosassa sijainnut kiviröykkiö tuhoutunut tienteossa. |
| metsakeskus.699010556 |
698 |
Uusipekkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494810.00800000 |
7357402.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010556 |
Pekkalan entisen Kariniemen lauttarannan tuntumassa, tien länsireunan hiekkaperäisellä peltorinteellä on jälkiä muinaisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.699010569 |
698 |
Kaaponlammit |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
451147.56300000 |
7361421.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010569 |
Ranuan tien itäpuolen metsäharjanteella, suon reunaa kiertävän metsäautotien kupeella on suurehkoja kvartsilohkareita mäntytaimikossa. Monissa kivissä on selviä lohkomisjälkiä. |
| metsakeskus.699010570 |
698 |
Pitkäniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
461343.48300000 |
7351475.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010570 |
Narkausjärveen länsipäästä pistävän ainoan ison niemen kärjessä on joukko kesäasuntoja. Kaakkoispuolen peltotörmällä on myös kivikautinen asuinpaikka. Hiekkaperäinen, avonainen peltoalue. Vrt. ROI 263 |
| metsakeskus.699010571 |
698 |
Jaukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442371.04600000 |
7380643.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010571 |
Ounasjoen koillisrannalla olevan kivikkoisen Ketavaaran lounaispuolella on kesämökki kapealla hiekkatörmällä. Paikalla on myös muinainen asuinsija, joka jatkunee luoteispuolen metsikköön. |
| metsakeskus.699010572 |
698 |
Rantahanni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441951.21100000 |
7379813.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010572 |
Ylikylän pohjoisosassa olevan Rantahannin talon koillispuolen peltorinteellä on kivikautisen asuinpaikan löydöksiä. Hiekkamaassa on myös historiallisen ajan löytöjä. |
| metsakeskus.699010573 |
698 |
Rantapaikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442131.14100000 |
7379813.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010573 |
Ylikylän taajaman pohjoispuolen rantapellolla on jälkiä niin muinaisesta kuin historiallisen ajankin asutuksesta. Alavaa mullansekaista hiekkamaata. |
| metsakeskus.699010574 |
698 |
Rantatörmänen |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
442251.09400000 |
7379713.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010574 |
Ylikylän taajaman koillispuolen rantapellolla, Rantatörmäsen vanhan talon vieressä oleva muinainen ja historiallisen ajan asuinalue. Savikuonapala on viite raudanvalmistuksesta.
Lapin maakuntamuseon arkistotutkimuksen perusteella kohteelle voidaan määrittää muinaisjäännösalue löytöjen perusteella. Alueelle on vuoden 1978 kaivausdokumentaatio perusteella tehty noin parikymmentä koeruutua, joiden löytöaineisto viittaa pääosin historialliseen aikaan, mutta joukossa on myös kivikautista aineistoa. Historiallinen aineisto on saatavilla olevien tietojen mukaan tarkemmin ajoittamatonta mutta ajoittunee ainakin 1600-luvulta eteenpäin. Eteläisen Maunun alueen kaivauksen perusteella Ylikylän alueella on voinut säilyä jopa 1600-lukua vanhempia kerroksia. |
| metsakeskus.699010575 |
698 |
Muuskonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
441701.31700000 |
7380083.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010575 |
Ylikylän luoteispuolella oleva Muuskonniemi on kivikauden ja historiallisen ajan löytöjen kattama, tasainen peltotörmä. Paikalta on etsitty vanhaa kappelisijaa tuloksetta. Nyt törmällä on omakotitalo.
Muuskonniemellä on tutkittu historiallisen ajan asuinpaikkaa vuonna 1982. Muuskonniemi näkyi maastossa matalana kumpareena keskellä peltoa joen rannan läheisyydessä. Pellonmuokkaustöiden takia Muuskonniemen aineistot olivat pahoin sekoittuneet ja pintakerrokset tuhoutuneet. Rakennuksien paikat oli kuitenkin vielä tunnistettavissa, vaikka rakennusten puuaines oli lähes tyystin tuhoutunut. Alueella oli lisäksi huomattava määrä kaivettuja kuoppia, joista monet oli täytetty kivillä ja palaneella maa-aineksella.
Peltokerros sisälsi aikalaisesineistön lisäksi myös huomattavan määrän modernimpaa aineistoa, jota oli kertynyt peltoon todennäköisesti lannanlevityksen yhteydessä. Muuskonniemellä tutkittu alue käsitti kaksi toisistaan erillään olevaa rakennuskeskittymää, joiden erillisten rakennusten tarkkaa sijaintia ja lukumäärää ei pysty määrittämään.
Historiallisen ajan asuinpaikka kuvaava osuus on lainattu artikkelista Nurmi, Risto. 2011 (ks. tarkemmin Lisätietojen Lähteet -kohta).
Historiallinen asuinpaikka on ilmeisesti kokonaan tuhoutunut asuinrakentamisessa kaivausten jälkeen. |
| metsakeskus.699010575 |
698 |
Muuskonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441701.31700000 |
7380083.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010575 |
Ylikylän luoteispuolella oleva Muuskonniemi on kivikauden ja historiallisen ajan löytöjen kattama, tasainen peltotörmä. Paikalta on etsitty vanhaa kappelisijaa tuloksetta. Nyt törmällä on omakotitalo.
Muuskonniemellä on tutkittu historiallisen ajan asuinpaikkaa vuonna 1982. Muuskonniemi näkyi maastossa matalana kumpareena keskellä peltoa joen rannan läheisyydessä. Pellonmuokkaustöiden takia Muuskonniemen aineistot olivat pahoin sekoittuneet ja pintakerrokset tuhoutuneet. Rakennuksien paikat oli kuitenkin vielä tunnistettavissa, vaikka rakennusten puuaines oli lähes tyystin tuhoutunut. Alueella oli lisäksi huomattava määrä kaivettuja kuoppia, joista monet oli täytetty kivillä ja palaneella maa-aineksella.
Peltokerros sisälsi aikalaisesineistön lisäksi myös huomattavan määrän modernimpaa aineistoa, jota oli kertynyt peltoon todennäköisesti lannanlevityksen yhteydessä. Muuskonniemellä tutkittu alue käsitti kaksi toisistaan erillään olevaa rakennuskeskittymää, joiden erillisten rakennusten tarkkaa sijaintia ja lukumäärää ei pysty määrittämään.
Historiallisen ajan asuinpaikka kuvaava osuus on lainattu artikkelista Nurmi, Risto. 2011 (ks. tarkemmin Lisätietojen Lähteet -kohta).
Historiallinen asuinpaikka on ilmeisesti kokonaan tuhoutunut asuinrakentamisessa kaivausten jälkeen. |
| metsakeskus.699010575 |
698 |
Muuskonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
441701.31700000 |
7380083.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010575 |
Ylikylän luoteispuolella oleva Muuskonniemi on kivikauden ja historiallisen ajan löytöjen kattama, tasainen peltotörmä. Paikalta on etsitty vanhaa kappelisijaa tuloksetta. Nyt törmällä on omakotitalo.
Muuskonniemellä on tutkittu historiallisen ajan asuinpaikkaa vuonna 1982. Muuskonniemi näkyi maastossa matalana kumpareena keskellä peltoa joen rannan läheisyydessä. Pellonmuokkaustöiden takia Muuskonniemen aineistot olivat pahoin sekoittuneet ja pintakerrokset tuhoutuneet. Rakennuksien paikat oli kuitenkin vielä tunnistettavissa, vaikka rakennusten puuaines oli lähes tyystin tuhoutunut. Alueella oli lisäksi huomattava määrä kaivettuja kuoppia, joista monet oli täytetty kivillä ja palaneella maa-aineksella.
Peltokerros sisälsi aikalaisesineistön lisäksi myös huomattavan määrän modernimpaa aineistoa, jota oli kertynyt peltoon todennäköisesti lannanlevityksen yhteydessä. Muuskonniemellä tutkittu alue käsitti kaksi toisistaan erillään olevaa rakennuskeskittymää, joiden erillisten rakennusten tarkkaa sijaintia ja lukumäärää ei pysty määrittämään.
Historiallisen ajan asuinpaikka kuvaava osuus on lainattu artikkelista Nurmi, Risto. 2011 (ks. tarkemmin Lisätietojen Lähteet -kohta).
Historiallinen asuinpaikka on ilmeisesti kokonaan tuhoutunut asuinrakentamisessa kaivausten jälkeen. |
| metsakeskus.699010575 |
698 |
Muuskonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
441701.31700000 |
7380083.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010575 |
Ylikylän luoteispuolella oleva Muuskonniemi on kivikauden ja historiallisen ajan löytöjen kattama, tasainen peltotörmä. Paikalta on etsitty vanhaa kappelisijaa tuloksetta. Nyt törmällä on omakotitalo.
Muuskonniemellä on tutkittu historiallisen ajan asuinpaikkaa vuonna 1982. Muuskonniemi näkyi maastossa matalana kumpareena keskellä peltoa joen rannan läheisyydessä. Pellonmuokkaustöiden takia Muuskonniemen aineistot olivat pahoin sekoittuneet ja pintakerrokset tuhoutuneet. Rakennuksien paikat oli kuitenkin vielä tunnistettavissa, vaikka rakennusten puuaines oli lähes tyystin tuhoutunut. Alueella oli lisäksi huomattava määrä kaivettuja kuoppia, joista monet oli täytetty kivillä ja palaneella maa-aineksella.
Peltokerros sisälsi aikalaisesineistön lisäksi myös huomattavan määrän modernimpaa aineistoa, jota oli kertynyt peltoon todennäköisesti lannanlevityksen yhteydessä. Muuskonniemellä tutkittu alue käsitti kaksi toisistaan erillään olevaa rakennuskeskittymää, joiden erillisten rakennusten tarkkaa sijaintia ja lukumäärää ei pysty määrittämään.
Historiallisen ajan asuinpaikka kuvaava osuus on lainattu artikkelista Nurmi, Risto. 2011 (ks. tarkemmin Lisätietojen Lähteet -kohta).
Historiallinen asuinpaikka on ilmeisesti kokonaan tuhoutunut asuinrakentamisessa kaivausten jälkeen. |
| metsakeskus.699010575 |
698 |
Muuskonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441701.31700000 |
7380083.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010575 |
Ylikylän luoteispuolella oleva Muuskonniemi on kivikauden ja historiallisen ajan löytöjen kattama, tasainen peltotörmä. Paikalta on etsitty vanhaa kappelisijaa tuloksetta. Nyt törmällä on omakotitalo.
Muuskonniemellä on tutkittu historiallisen ajan asuinpaikkaa vuonna 1982. Muuskonniemi näkyi maastossa matalana kumpareena keskellä peltoa joen rannan läheisyydessä. Pellonmuokkaustöiden takia Muuskonniemen aineistot olivat pahoin sekoittuneet ja pintakerrokset tuhoutuneet. Rakennuksien paikat oli kuitenkin vielä tunnistettavissa, vaikka rakennusten puuaines oli lähes tyystin tuhoutunut. Alueella oli lisäksi huomattava määrä kaivettuja kuoppia, joista monet oli täytetty kivillä ja palaneella maa-aineksella.
Peltokerros sisälsi aikalaisesineistön lisäksi myös huomattavan määrän modernimpaa aineistoa, jota oli kertynyt peltoon todennäköisesti lannanlevityksen yhteydessä. Muuskonniemellä tutkittu alue käsitti kaksi toisistaan erillään olevaa rakennuskeskittymää, joiden erillisten rakennusten tarkkaa sijaintia ja lukumäärää ei pysty määrittämään.
Historiallisen ajan asuinpaikka kuvaava osuus on lainattu artikkelista Nurmi, Risto. 2011 (ks. tarkemmin Lisätietojen Lähteet -kohta).
Historiallinen asuinpaikka on ilmeisesti kokonaan tuhoutunut asuinrakentamisessa kaivausten jälkeen. |
| metsakeskus.699010575 |
698 |
Muuskonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
441701.31700000 |
7380083.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010575 |
Ylikylän luoteispuolella oleva Muuskonniemi on kivikauden ja historiallisen ajan löytöjen kattama, tasainen peltotörmä. Paikalta on etsitty vanhaa kappelisijaa tuloksetta. Nyt törmällä on omakotitalo.
Muuskonniemellä on tutkittu historiallisen ajan asuinpaikkaa vuonna 1982. Muuskonniemi näkyi maastossa matalana kumpareena keskellä peltoa joen rannan läheisyydessä. Pellonmuokkaustöiden takia Muuskonniemen aineistot olivat pahoin sekoittuneet ja pintakerrokset tuhoutuneet. Rakennuksien paikat oli kuitenkin vielä tunnistettavissa, vaikka rakennusten puuaines oli lähes tyystin tuhoutunut. Alueella oli lisäksi huomattava määrä kaivettuja kuoppia, joista monet oli täytetty kivillä ja palaneella maa-aineksella.
Peltokerros sisälsi aikalaisesineistön lisäksi myös huomattavan määrän modernimpaa aineistoa, jota oli kertynyt peltoon todennäköisesti lannanlevityksen yhteydessä. Muuskonniemellä tutkittu alue käsitti kaksi toisistaan erillään olevaa rakennuskeskittymää, joiden erillisten rakennusten tarkkaa sijaintia ja lukumäärää ei pysty määrittämään.
Historiallisen ajan asuinpaikka kuvaava osuus on lainattu artikkelista Nurmi, Risto. 2011 (ks. tarkemmin Lisätietojen Lähteet -kohta).
Historiallinen asuinpaikka on ilmeisesti kokonaan tuhoutunut asuinrakentamisessa kaivausten jälkeen. |
| metsakeskus.699010576 |
698 |
Peräjärvi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
464572.20300000 |
7345527.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010576 |
Ranuan tien itäpuolella oleva rämettynyt järvisokkelo metsäisine saarineen. Erään saaren eteläkärjellä on kaksi pyyntikuoppaa ja yksi läntisellä törmällä. Soramaata. |
| metsakeskus.699010577 |
698 |
Peräjärvi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
464892.07500000 |
7345847.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010577 |
Ranuan tien itäpuolella olevan rämettyneen vesialtaan pohjoisosassa olevan metsäsaaren harjalla on kolmen pyyntikuopan ryhmä. Kivikkoinen soratörmä. |
| metsakeskus.699010578 |
698 |
Peräjärvi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
464862.08500000 |
7344877.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010578 |
Ranuan tien itäpuolella oleva rämettynyt vesiallas. Eteläosassa olevan metsäsaaren kaakkoispuolen niemenharjalla on viiden suuren pyyntikuopan ryhmä. Soramaata vettyneen niittyalueen keskellä. |
| metsakeskus.699010579 |
698 |
Hylkyvaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
469801.00000000 |
7358614.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010579 |
Kohde sijaitsee Paljakanvaaran itärinteellä, noin 70 m hiekkatiestä länteen. Alueella kasvaa mäntypuuvaltaista kuivahkoa kangasmetsää. Maaperä on hienoa dyynihiekkaa. Kohteessa on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 4 m ja syvyys 70 cm. Kuoppa on valliton.
Vuonna 2014 kuoppa todettiin säilyneeksi, vaikka alue oli hakattuna. |
| metsakeskus.699010580 |
698 |
Hylkyvaara 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
469407.00000000 |
7358315.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010580 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 32 kilometriä itäkaakkoon Kuohungin lounaispuolella. Kaksi pyyntikuoppaa sijaitsee Kampsajärveltä Kemijokivarteen vievän tien pohjoispuolella, Hylky- eli Paljakkavaaran etelärinteellä Pikku-Paljakan koillispuolella.
Vuoden 2014 tarkastuksessa kuoppia ei enää paikannettu. Ympäristöä on osin muokattu ojien levityksessä, jolloin ne ovat voineet tuhoutua metsätien pohjoisreunassa.
2025: Lausuttaessa metsänkäyttöilmoituksesta havaittiin, että noin 53 m kohdepisteestä itään sijainnee yksi säilynyt pyyntikuoppa. Paikkatietoja korjattu havainnon mukaisesti. |
| metsakeskus.699010581 |
698 |
Hylkyvaara 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
469057.00000000 |
7358259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010581 |
Kohde sijaitsee Kampsajärveltä Kemijokivarteen vievän tien eteläpuolella, Pikku-Paljakan länsirannalla. Paikalla on hiekkainen harjumuodostuma, jolla kasvaa mäntypuuvaltaista kuivahkoa kangasmetsää. Harjulla on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 4,5 m ja syvyys 70 cm. Kuoppa on valliton ja sen reunalla kulkee ajoura.
Vuoden 2014 tarkastuksessa todettiin länsireunaltaan metsäkoneen vaurioittamaksi. |
| metsakeskus.699010582 |
698 |
Hylkyvaara 4 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
468775.00000000 |
7358572.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010582 |
Kohde sijaitsee Kampsajärveltä Kemijokivarteen vievän tien reunalla, Iso-Paljakka -nimisen lammen itäpuolen törmällä. Paikalla kasvaa mäntypuuvaltaista kuivaa kangasmetsää. Törmällä on pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 2 m ja syvyys 50 cm. Kuoppa on valliton.
Vuoden 2014 tarkastuksessa todettiin koskemattomaksi. |
| metsakeskus.699010583 |
698 |
Hylkyvaara 5 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
468500.58800000 |
7358762.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010583 |
Kohde sijaitsee Kampsajärveltä Kemijokivarteen vievän tien pohjoisreunassa, Hylkyvaarasta länteen työntyvällä matalalla harjanteella, Iso-Paljakka -nimisen lammen ja Kuohungin - Narkauksen maantien pohjoispuolella. Kuoppa on pyöreä, läpimitaltaan n. 4 m ja suhteellisen syvä ja selkeäpiirteinen. Sijaintipaikka on luontainen kapeikko Ison-Paljakan ja harjanteen pohjoispuolella leviävän metsäisen jängän välillä. Kuoppa sijaitsee n. 9
m:n päässä tiestä. Kuoppa on valliton. Kuopalla saattaa olla yhteyttä muihin Hylkyvaaran ympäristöstä tavattuihin kuoppiin, joista lähin, 582 HYLKYVAARA 4, sijaitsee n. 320 m itäkaakkoon.
Vuonna 2014 kuoppa todettiin säilyneeksi hyvin huolimatta sen koillis- ja luoteispuolen metsähakkuista.
Aivan kuopan läheisyydestä tien eteläpuolelta on myös todettu osin epävarmoja kvartsi-iskoksia noin aarin alalla tien taukopaikalla merkkinä mahdollisesta kivikautisesta asuinpaikasta (ROVANIEMI 567 KUOHUNKI, ISO PALJAKKA), kuopasta n. 60 m länteen. Tällä paikalla on myös ilmeisesti myöhemmän historiallisen ajan rakennuksen pohja, kooltaan noin 4 x 4,5 m. |
| metsakeskus.699010584 |
698 |
Pikku-Paljakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
469303.00000000 |
7358235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010584 |
Kohde sijaitsee Hylkyvaaran eteläpuolella olevan Pikku-Paljakan koillisrannalla mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla, aivan Kampsajärveltä Jokelaan kohti Kemijokivartta vievän tien eteläpuolella. Lammen rantaan on tehty autojen kääntöpaikka ja turpeesta paljastuneessa maassa on havaittu kivikauden löytöjä. Inventoinnissa 2011 lammen pohjoisrannalla ja sinne johtavalla tiellä oli kvartsi-iskoksia hiekkapaljastumassa noin 30 x 20 metrin matkalla. Kohteen todettiin olevan pienialainen ja sen rajautuvan todennäköisesti kvartsien löytöalueen kohdalle.
Vuoden 2014 tarkastuksessa kohde todettiin koskemattomana säilyneeksi. |
| metsakeskus.699010585 |
698 |
Särkilampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
467405.00000000 |
7358211.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010585 |
Kohde sijaitsee Kampsajärveltä Jokelaan, kohti Kemijokivartta vievän tien luoteisreunalla.
Paikalla kasvaa mäntypuuvaltaista tuoretta kangasmetsää. Kohteen itäpuolella kulkee hiekkatie ja koillispuolella on metsäautojen ajoura.
Noin 2 m etäisyydellä maantieojasta, puhelinlinjoja varten raivatulla alueella on yksi pyyntikuoppa. Kuoppaan on kerätty raivausjätettä. Se on halkaisijaltaan noin 4 m, syvyydeltään noin 70 cm ja valliton. Samalla puolen tietä kuopan kohdalla on vedenottamo.
Vuoden 2014 tarkastuksessa todettiin, että ojien levityksessä tms. alueella on liikuttu isolla työkoneella, jolloin läntisen pyyntikuopan pintaosat ovat käytännössä tuhoutuneet. Pohjoisempi matala ja maatunut kuoppa sen sijaan oli säilynyt yliajosta huolimatta. |
| metsakeskus.699010588 |
698 |
Iikanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484234.22600000 |
7372616.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010588 |
Vanttausjärven itärannan Sattaniemen länsirannalla, metsähallituksen kämpän vieressä oleva pieni, muinainen asuinala. Kivensekaista hiekkaa ja kalliota. |
| metsakeskus.699010589 |
698 |
Isosaari NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
483114.67400000 |
7373316.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010589 |
Vanttausjärven Isosaaren luoteisen niemenkärjen alueella on säännöstelyn tuhoama muinainen asuinpaikka. Soraperäisellä niemellä on kaksi rakennuksen tukikiveystä, jotka liittynevät vanhoihin kalatupiin. |
| metsakeskus.699010589 |
698 |
Isosaari NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
483114.67400000 |
7373316.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010589 |
Vanttausjärven Isosaaren luoteisen niemenkärjen alueella on säännöstelyn tuhoama muinainen asuinpaikka. Soraperäisellä niemellä on kaksi rakennuksen tukikiveystä, jotka liittynevät vanhoihin kalatupiin. |
| metsakeskus.699010589 |
698 |
Isosaari NW |
10002 |
12001 |
13008 |
11004 |
27000 |
483114.67400000 |
7373316.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010589 |
Vanttausjärven Isosaaren luoteisen niemenkärjen alueella on säännöstelyn tuhoama muinainen asuinpaikka. Soraperäisellä niemellä on kaksi rakennuksen tukikiveystä, jotka liittynevät vanhoihin kalatupiin. |
| metsakeskus.699010589 |
698 |
Isosaari NW |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
483114.67400000 |
7373316.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010589 |
Vanttausjärven Isosaaren luoteisen niemenkärjen alueella on säännöstelyn tuhoama muinainen asuinpaikka. Soraperäisellä niemellä on kaksi rakennuksen tukikiveystä, jotka liittynevät vanhoihin kalatupiin. |
| metsakeskus.699010590 |
698 |
Isosaari NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
483484.52900000 |
7373176.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010590 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 41 kilometriä itään Vanttausjärven Isosaaressa. Saaren koillisosassa olevan korkeatörmäisen niemen niskalla on kesämökki ja neljä pyyntikuoppaa (b). Rannassa on myös säännöstelyn tuhoama muinainen asuinpaikka (a). |
| metsakeskus.699010590 |
698 |
Isosaari NE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
483484.52900000 |
7373176.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010590 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 41 kilometriä itään Vanttausjärven Isosaaressa. Saaren koillisosassa olevan korkeatörmäisen niemen niskalla on kesämökki ja neljä pyyntikuoppaa (b). Rannassa on myös säännöstelyn tuhoama muinainen asuinpaikka (a). |
| metsakeskus.699010592 |
698 |
Markunharju E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
496849.19900000 |
7353944.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010592 |
Juottaan tekoaltaan länsipuolella olevan Markunharjun niemialueen kaakkoisrannalla on yksi pyyntikuoppa. Suon reunustama pieni, soraperäinen niemi. |
| metsakeskus.699010593 |
698 |
Auttiköngäs |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508804.00000000 |
7352374.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010593 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Auttijoen pohjoispuolella, joesta noin 100 metrin päässä, itälänsisuuntaisella hiekkaharjanteella. Kuopan pohjoispuolella kulkee Auttijokeen laskeva pieni puro ja lähistöllä kulkee luontopolku. Maasto viettää alueella länteen.
Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan 4,2 metriä ja syvyydeltään noin 0,7 metriä. Kohteen ympäristö on kuusi-mäntykangasta ja maaperä hiekkaa. |
| metsakeskus.699010594 |
698 |
Pieni Hirvasjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
481803.00000000 |
7403550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010594 |
Kohde sijaitsee Pikku Hirvasjärven ja Pikku Hirvaslammen välisellä hiekkaniemellä, Rovajärven ampuma-alueella. Paikalla kasvaa mäntypuuvaltaista kuivaa kangasmetsää.
Paikalla on noin 3x2 m laaja soikea pyyntikuoppa, jonka syvyys on 0,5 metriä. Kuoppa on valliton. Inventoinnissa vuonna 2011 havaittiin, että kuoppa sijaitsee samassa paikassa, kuin peruskartalla merkitty muinaisjäännöksen merkki. Muinaisjäännösrekisterissä kohteeseen kuuluu pyyntikuopan lisäksi rannan pienialainen kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt kivikauden löytö KM 26533. Asuinpaikan sijaintitieto on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.699010594 |
698 |
Pieni Hirvasjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
481803.00000000 |
7403550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010594 |
Kohde sijaitsee Pikku Hirvasjärven ja Pikku Hirvaslammen välisellä hiekkaniemellä, Rovajärven ampuma-alueella. Paikalla kasvaa mäntypuuvaltaista kuivaa kangasmetsää.
Paikalla on noin 3x2 m laaja soikea pyyntikuoppa, jonka syvyys on 0,5 metriä. Kuoppa on valliton. Inventoinnissa vuonna 2011 havaittiin, että kuoppa sijaitsee samassa paikassa, kuin peruskartalla merkitty muinaisjäännöksen merkki. Muinaisjäännösrekisterissä kohteeseen kuuluu pyyntikuopan lisäksi rannan pienialainen kivikautinen asuinpaikka, josta on löytynyt kivikauden löytö KM 26533. Asuinpaikan sijaintitieto on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.699010595 |
698 |
Ampumarata |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
448648.53500000 |
7373296.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010595 |
Ampumaradan aidan länsipuolella ja alueelle tulevan tien laidoilla on ainakin neljän kuopan kokonaisuus. Tasaista ja hiekkaperäistä mäntykangasta. |
| metsakeskus.699010600 |
698 |
Kallio |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
454965.92100000 |
7403284.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010600 |
Pirttiselän koillispuolen alarinteellä oleva isokokoinen pyyntikuoppa hiekkaperäisellä männikkökankaalla. Rinnettä nousee traktoritie vaaraan. |
| metsakeskus.699010603 |
698 |
Tollosaari 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
467490.90700000 |
7395057.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010603 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 32 kilometriä koilliseen Raudanjoen itärannalla. Joen mutkassa oleva niemi on suurelta osin kaivettu sorakuopaksi. Kolmen pyyntikuopan ryhmä on säilynyt pohjoisrannalla sorakuoppien välisen rinteen länsipäässä. |
| metsakeskus.699010604 |
698 |
Tollosaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467690.82700000 |
7394997.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010604 |
Rovajärven ampuma-alueen länsirajaan yhtyvän niemen sorakuoppien välisen törmän itäreunalla, aivan paikalla olevan mökin kupeella on jälkiä muinaisesta oleskelusta ja puoliksi tuhoutunut pyyntikuoppa. Raudanjoen mutkan eteläpuolella. |
| metsakeskus.699010604 |
698 |
Tollosaari 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
467690.82700000 |
7394997.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010604 |
Rovajärven ampuma-alueen länsirajaan yhtyvän niemen sorakuoppien välisen törmän itäreunalla, aivan paikalla olevan mökin kupeella on jälkiä muinaisesta oleskelusta ja puoliksi tuhoutunut pyyntikuoppa. Raudanjoen mutkan eteläpuolella. |
| metsakeskus.699010605 |
698 |
Hanhikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
467710.81500000 |
7395297.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010605 |
Raudanjoen Hanhikosken itärannalla, lähellä pientä hirsisaunaa on kuluneella hietikkotörmällä jälkiä muinaisesta oleskelusta. |
| metsakeskus.699010606 |
698 |
Tollosaari 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
467161.03900000 |
7395047.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010606 |
Kohde sijaitsee Rovaniemen kirkosta noin 32 kilometriä koilliseen, Raudanjoen itärannalla. Joen mutkaan jäävän niemen kärjessä on kaksi pyyntikuoppaa tasaisella männikkökankaalla hiekkakuoppien välissä. |
| metsakeskus.699010608 |
698 |
Pirttivaara 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
466701.14600000 |
7428344.18400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010608 |
E4-tieltä 2,5 kilometriä länteen, metsäautotien molemmin puolin on pyyntikuoppia Käyrämöjärven luoteisrannasta noin 800-900 m länsiluoteeseen. Alue on avointa hiekkaperäistä kangasta Napinojan sillan itäpuolella. Kuoppia on havaittu kaikkiaan ainakin 13, joista osa hyvin maatuneita.
Maantien länsipuolella on 4 kuoppaa pienen törmän laella. Niistä kolmessa on vallimuotoa ja ne ovat soikeahkoja.
Tien itäpuolella kulkee harjanteella metsätieura, joka on voinut tuhota joitakin pyyntikuoppia. Täällä kuopat ovat hyvin maatuneita, mutta niissä voi erottaa kaksi ketjua, jotka kulkevat kannnaksen poikki. Myös ne ovat pitkänomaisia, matalia ja pieniä.
Alueella on myös havaittu kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä, mutta varsinaista asuinpaikkaa ei ole tarkemmin paikannettu.
Pyyntikuoppa-alueen pohjoisosan koordinaatit ovat p: 7431500, i: 3467050. |
| metsakeskus.699010609 |
698 |
Ala-Nampajärvi Nampasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
468810.36200000 |
7401604.94300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010609 |
Ala-Nampajärvessä, Ala-Namman kylän kohdalla olevan Nampasaaren eteläpäässä on kuusi pitkulaista kuopannetta kivikkoisella törmällä. Lautamies Johan Hoikka kaiveli kesähaudoiksi oletettavia kuoppia vuonna 1867 ja löysi hieman maatunutta luuta. |
| metsakeskus.699010612 |
698 |
Matkavaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
450547.76300000 |
7378064.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010612 |
Matkavaaran etelärinteen yläterassia pitkin kulkevalla tiellä oleva pienialainen löytöalue saattaa viitata hyvin varhaiseen mesoliittisen kivikauden asuinpaikkaan. Hiekkaperäistä männikkökangasta kivikon länsipuolella. |
| metsakeskus.699010613 |
698 |
Laaksonvaara |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
463672.45300000 |
7392368.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010613 |
Laaksonvaaran koillisrinteen tasanteen tyvellä, noin 200 m metsäautotiestä etelään on kolme pyyntikuoppaa kapealla hietikkomaakaistalla. |
| metsakeskus.699010619 |
698 |
Navettalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466591.34700000 |
7361541.05100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010619 |
Kuohunkijoen keskijuoksulta noin 1 200 m länteen olevan Navettalammen pohjoisrannalla oleva hiekkaperäinen niemeke. Sen rinteellä on kämpän raunio ja maaston myötäinen tieura. Etelästä pohjoiseen kulkeva metsätie on lammen länsisivulla. |
| metsakeskus.699010620 |
698 |
Alalampi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
464372.25300000 |
7357572.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010620 |
Kampsajärven pohjoispuolella Kampsajoessa olevasta Alalammesta noin 250 m pohjoiseen suon reunassa äestetty hietikkolaikku ja metsäautotien kääntöpaikka. Kulku-urien risteyksessä erotettavissa 3 pyyntikuoppaa ja paljon kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.699010620 |
698 |
Alalampi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
464372.25300000 |
7357572.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010620 |
Kampsajärven pohjoispuolella Kampsajoessa olevasta Alalammesta noin 250 m pohjoiseen suon reunassa äestetty hietikkolaikku ja metsäautotien kääntöpaikka. Kulku-urien risteyksessä erotettavissa 3 pyyntikuoppaa ja paljon kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.699010621 |
698 |
Jokilamminkangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
462622.95600000 |
7358152.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010621 |
Jokilammen pohjoisrannalla olevan korkeatörmäisen moreenikankaan reunassa ajotien ja huviloiden vaiheilla ja lähellä rantaviivaa on todettu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kvartsia, liusketta ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.699010622 |
698 |
Jokilamminkangas 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
462702.92300000 |
7358412.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010622 |
Jokilammen pohjoispuolella olevan männikkökankaan itäosassa havaittui suhteellisen tasaisella alueella kaksi löytöaluetta ajoteiden kohdalta. Kohta 1 on noin 20 m laajalla alalla muokkaamattomien ajoteien risteyksessä. Tässä on todettu kvartsi-iskoksia, liusketta, hioimen kappaleita sekä liesikohtia palaneine kivineen hienossa hiekkamaasssa.
Toinen löytöalue (2) on niin ikään noin 20 m laajuinen ja matalalla töyräskohdalla, jossa on havaittu palanutta luuta sekä kvartsi- ja liuskeiskoksia.
On mahdollista, että asuinpaikka on muinaiseen Ancylus-rantaan liittynyt varhaismesoliittinen asuinpaikka tai vasta myöhempi. |
| metsakeskus.699010623 |
698 |
Jokilamminkangas 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
462952.82500000 |
7358402.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010623 |
Jokilammesta Kampsajokeen laskevan uoman pohjoisrannalla, vesirajasta noin 10 metrin etäisyydellä on pitkänomainen pyyntikuoppa ja jälkiä liesikiveyksestä. Matala suoreunustörmä hietikkokankaalla. Kivikauden kohteita nuorempi kuoppa. |
| metsakeskus.699010624 |
698 |
Alalampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463692.52800000 |
7357832.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010624 |
Jokilammen ja Alalammen välissä olevan laajan männikkökankaan polvekkeessa, noin 100 m Kampsajoesta luoteeseen on traktoritien murroksessa vähäisiä muinaislöydöksiä. Joitakin liesikiveyksiä tie-uralta. Suohon rajautuva löytökohde. |
| metsakeskus.699010628 |
698 |
Aitavaara 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
472019.06500000 |
7403014.38700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010628 |
Nampavaaran ja Aitavaaran välisessä kurussa, sen luoteispään terassimaisesti viettävällä kankaalla oleva kohde. Pyyntikuoppia on sulkuna kurun molemmissa päissä. Paikalla on myös vanhan poroaidan jäännökset.
Vuoden 2011 inventoinnissa paikalla havaittiin kaksi pyyntikuoppaa. Aikaisemmissa tiedoissa Aitavaaralle oli merkitty neljä alakohdetta. Eteläisin muinaisjäännösrekisterin pyyntikuoppa alakohde on erotettu nyt omaksi mj-kohteeksi (Aitavaara 2) ja poroaita muuksi kulttuuriperintökohteeksi (Aitavaara 3). Muinaisjäännösrekisterin kaksi muuta aikaisemmin alakohteiksi merkittyä pyyntikuoppaa jäivät inventoinnissa löytymättä.
Lidar-aineistossa voidaan Aitavaara 1 ja 2 alueella erottaa useampia kuoppia, jotka lienevät pyyntikuoppia, joita vuoden 1992 tarkastuksessa havaittiin. |
| metsakeskus.699010629 |
698 |
Hirvasjoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
473035.00000000 |
7403288.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010629 |
Kohde sijaitsee Hirvasjoen lounaisrannalla, joen ja tien välissä. Paikalla kasvaa rämettynyttä mäntymetsää. Aitavaaran koillispuolen rinteellä ja Hirvasjoen lounaissivulla on aiemmin (1992) havaittu ainakin kaksi pyyntikuoppaa; yksi rämettyneessä jokitörmässä (a), toinen hiekkakankaalla (b). Inventoinnissa vuonna 2011 hiekkatiestä noin 15 m pohjoiseen havaittiin suuri vallillinen pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 4,5 m. Valleineen kuopan halkaisija on 6,5 m ja syvyys 1 m. Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan pisteessä x 3472664, y 7406529 olisi toinen pyyntikuoppa, mutta sitä inventoinnissa ei löytynyt. |
| metsakeskus.699010630 |
698 |
Hirvaslampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
473738.37600000 |
7402554.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010630 |
Aitavaaran koillisrinteellä, Hirvaslammen keskikohdassa olevalla ylärinteellä on ainakin kaksi suurta pyyntikuoppaa ja tilapäiseen muinaisasutukseen liittyviä merkkejä metsäautotien reunoilla. Hiekkaperäistä kangasta. |
| metsakeskus.699010631 |
698 |
Liinastenoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
476172.00000000 |
7402494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.699010631 |
Kohde sijaitsee Keihäslammen itäpäässä olevan Liinastenojan pohjoispuolen törmällä. Liinastenkeron paljakan ja jokitöyrään kapein kohta on ajotien kupeella. Paikalla on runsaasti asevelvollisten poteroita. Paikalla kasvaa mäntypuuvaltaista metsää hiekkakankaalla.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa vuonna 2011. Pyyntikuoppa sijaitsee Liinastenojan pohjoispuolelta kulkevan hiekkatien eteläreunassa, tien ravissa. Paikalla on noin 2 m halkaisijaltaan oleva pyyntikuoppa, jonka syvyys on 0,5 metriä. Kuopasta 3 m pohjoiseen kulkee hiekkatie idästä länteen. Kuopan koillisreunalla on tienteon yhteydessä kasattua maata. Pyyntikuoppa on osittain vaurioitunut hiekkatien teossa. |
| metsakeskus.700010001 |
700 |
Satamoinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
589571.84000000 |
6791418.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Äitsaaren eteläkärjen pohjoisreunalla, Satamoinniemen kaakkoislaidalla. Asuinpaikkalöytöjä on saatu kolmesta kohdasta: hiekkarannan eteläpäästä pikku niemekkeen kohdalta, vanhan hiekkakuopan luota ja upseerikerhon lomamajan ympäristöstä. Asuinpaikan pituus lienee noin 300 m. Löydöt tyypillistä kampakeramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.700010002 |
700 |
Karklahti Korosniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
585316.54000000 |
6794735.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Korosniemen eteläosassa, Karklahden hiekkarannalla. Saviastianpaloja on löytynyt aivan vesirajasta (kohde A). Kohde B on suolle työntyvä matala hiekka- ja sorapohjainen mäntymetsää kasvava niemeke, josta on asuinpaikkalöytöjä. Asuinpaikan merkkejä myös 200 m luoteeseen pienen kallion pohjoispuolella. |
| metsakeskus.700010002 |
700 |
Karklahti Korosniemi A |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
585316.54000000 |
6794735.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Korosniemen eteläosassa, Karklahden hiekkarannalla. Saviastianpaloja on löytynyt aivan vesirajasta (kohde A). Kohde B on suolle työntyvä matala hiekka- ja sorapohjainen mäntymetsää kasvava niemeke, josta on asuinpaikkalöytöjä. Asuinpaikan merkkejä myös 200 m luoteeseen pienen kallion pohjoispuolella. |
| metsakeskus.700010003 |
700 |
Haukpohja Sipiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
598495.22600000 |
6795411.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Sipiniemen kaakkoisrannalla, Haukpohjan lahden rannalla. Löydöt hiekkarannan yläpuoliselta terassilta ja kuluneesta törmästä. Kyseessä on yhtenäinen ja laaja pitkään käytössä ollut asuinpaikka. Löydöt keramiikkaa, kvartsia. |
| metsakeskus.700010004 |
700 |
Hietamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
595198.52700000 |
6802034.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Puumalaan vievän maantien lounaisreunassa, Virmutjoen sillan luoteispuolella. Löydöt pellolta ja tien laidassa olevan pienen metsäsaarekkeen kohdalta. Löydöt keramiikkaa, palanutta savea ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.700010005 |
700 |
Piipari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
579617.79900000 |
6803825.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Syyspohjasta Utulaan tulevan tien kaakkoispuolella. Löydöt hiekkaisen pellon ylälaidasta, metsän reunassa olevan ladon luota. Löydöt keramikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.700010006 |
700 |
Nälkälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582585.60700000 |
6803216.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Nälkälahden pohjoisrannalla, Kurenvirran ja Veikonniemen välillä. Löydöt rannan läheltä kulkevan tien ja siitä koilliseen haarautuvan pienemmän tienristeyksen paikkeilta. Löydöt kvartsi- ja liuskeiskoksia.
Raporttitietojen perusteella asuinpaikan laajuus on n 55 x 30 metriä. |
| metsakeskus.700010007 |
700 |
Niittylahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
583673.16600000 |
6803946.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Ihalanvirran ja Kurenvirran välillä länsirannalla. Löydöt Kuoppamäki-nimisen pellon ylälaidasta taloon tulevan tien itäpuolelta. Asuinpaikka jatkunee metsän puolelle. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä ja palanutta luuta. Alueella on myös kiviröykkiöitä (kaskiraunioita). Kiviröykkiöt sijaitsevat suunnilleen itä-länsi –suuntaisessa rivissä mäen jyrkällä eteläreunalla. Röykkiöiden halkaisija on noin 1-2 metriä ja ne on kasattu maapohjalle tai maakivien päälle. |
| metsakeskus.700010007 |
700 |
Niittylahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
583673.16600000 |
6803946.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Ihalanvirran ja Kurenvirran välillä länsirannalla. Löydöt Kuoppamäki-nimisen pellon ylälaidasta taloon tulevan tien itäpuolelta. Asuinpaikka jatkunee metsän puolelle. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä ja palanutta luuta. Alueella on myös kiviröykkiöitä (kaskiraunioita). Kiviröykkiöt sijaitsevat suunnilleen itä-länsi –suuntaisessa rivissä mäen jyrkällä eteläreunalla. Röykkiöiden halkaisija on noin 1-2 metriä ja ne on kasattu maapohjalle tai maakivien päälle. |
| metsakeskus.700010007 |
700 |
Niittylahti |
10002 |
12016 |
13154 |
11019 |
27012 |
583673.16600000 |
6803946.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Ihalanvirran ja Kurenvirran välillä länsirannalla. Löydöt Kuoppamäki-nimisen pellon ylälaidasta taloon tulevan tien itäpuolelta. Asuinpaikka jatkunee metsän puolelle. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä ja palanutta luuta. Alueella on myös kiviröykkiöitä (kaskiraunioita). Kiviröykkiöt sijaitsevat suunnilleen itä-länsi –suuntaisessa rivissä mäen jyrkällä eteläreunalla. Röykkiöiden halkaisija on noin 1-2 metriä ja ne on kasattu maapohjalle tai maakivien päälle. |
| metsakeskus.700010007 |
700 |
Niittylahti |
10002 |
12016 |
13154 |
11002 |
27000 |
583673.16600000 |
6803946.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Ihalanvirran ja Kurenvirran välillä länsirannalla. Löydöt Kuoppamäki-nimisen pellon ylälaidasta taloon tulevan tien itäpuolelta. Asuinpaikka jatkunee metsän puolelle. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä ja palanutta luuta. Alueella on myös kiviröykkiöitä (kaskiraunioita). Kiviröykkiöt sijaitsevat suunnilleen itä-länsi –suuntaisessa rivissä mäen jyrkällä eteläreunalla. Röykkiöiden halkaisija on noin 1-2 metriä ja ne on kasattu maapohjalle tai maakivien päälle. |
| metsakeskus.700010008 |
700 |
Seppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
589407.85700000 |
6803049.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Ihalanniemen kaakkoisrannan keskivaiheilla. Löydöt rantahietikon yläpuolella olevasta hiekkaisesta metsärinteestä. Löydöt keramiikkaa, kvartsia ja kivilaji-iskoksia.
Kohteen sijaintieto korjattu 11/2024 vastaamaan Miettisen 1977 raportin kuvausta ja kohdekarttaa. Samassa yhteydessä kaskirauniokohde erotettu omaksi kohteekseen Seppälä 2. |
| metsakeskus.700010008 |
700 |
Seppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
589407.85700000 |
6803049.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Ihalanniemen kaakkoisrannan keskivaiheilla. Löydöt rantahietikon yläpuolella olevasta hiekkaisesta metsärinteestä. Löydöt keramiikkaa, kvartsia ja kivilaji-iskoksia.
Kohteen sijaintieto korjattu 11/2024 vastaamaan Miettisen 1977 raportin kuvausta ja kohdekarttaa. Samassa yhteydessä kaskirauniokohde erotettu omaksi kohteekseen Seppälä 2. |
| metsakeskus.700010009 |
700 |
Sienaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588326.28000000 |
6805451.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Syyspohjanlahden itärannalla. Löydöt Sienaan niemeen tulevan tien haarautumakohdasta länteen ja kaakkoon kahtena keskittymänä (A ja B, ks alakohteet) noin 120 m etäisyydellä. Mahdollisesti yhtenäinen asuinpaikka. Löydöt keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.700010010 |
700 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
587209.71900000 |
6807331.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Syyspohjanlahden pohjoisrannalla 200 m:n päässä nykyisestä rantatörmästä. Löytöalue Olknoron peltoalueen itäpuolella hiekkaisen kankaan etelälaidalla. Eteläpuolella kulkee juoksuhauta. Löydöt keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.700010011 |
700 |
Torsanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
609490.00000000 |
6816490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Torsanpään pohjoisrannalla, hienohiekkaisella mäntykankaalla. Löydöt korkean sortuneen törmän reunasta. Löydöt kvartsia, palanutta luuta ja mahd. keramiikkaa. Palaneesta majavanluusta saadun radiohiiliajoituksen 8009±33 BP (Ua-55077) perusteella kohde ajoittuu mesoliittiselle kaudelle.
Aluerajaus tehty inventointikertomusten 1977 ja 1996 mukaan 9/2016. |
| metsakeskus.700010012 |
700 |
Alatalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
577228.77600000 |
6800467.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Lintusaarenselän pohjoisrannalla, Saarenkainalonniemen ja Pataslahden välillä, etelään viettävällä hienohiekkaisella mäntykankaalla. Löydöt huvilan piha-alueelta. Löydöt keramiikkaa, kvartsia. |
| metsakeskus.700010013 |
700 |
Niemenkainalonsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
577128.81300000 |
6800187.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010013 |
Röykkiö sijaitsee Lintusaarenselän pohjoisrannalla, Saarenkainalonniemen kohdalla, kallioisen saaren korkeimmalla kohdalla. Röykkiön koko 7 x 7 x 0,5 m. Lähellä ehkä jäännöksiä toisesta röykkiöstä. Röykkiö on erittäin edustava esimerkki lapinrauniosta. Paikalta on upea näköala Saimaalle. |
| metsakeskus.700010014 |
700 |
Kalmasaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
578818.12900000 |
6800367.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010014 |
Röykkiö sijaitsee Vuosalmessa olevan Kalmasaaren läntisemmän kallionyppylän laella. Röykkiötä on hajotettu, sen keskellä on kuoppa. Röykkiön halkaisija on nykyään 10 m, alkuperäinen halkaisija lienee 6-7 m. Kiviä lienee käytetty sähköpylvään tueksi. |
| metsakeskus.700010015 |
700 |
Raaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582392.68700000 |
6802626.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010015 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Veikonniemen lounaisrannalla sijaitsevan Raaniemen tyvessä. Paikalla on sekä vanhemman metallikauden hautaröykkiö (lapinraunio) että kivikautinen asuinpaikka. Röykkiö sijaitsee Nälkälahden suulla, kalliolla, kapenevan niemenkärjen tyvessä. Röykkiön koko on n. 6 x 9 m, matala, ja sitä on keskeltä kaiveltu. Asuinpaikka sijaitsee kallioiden välisellä hiekkatasanteella 10 m:n päässä röykkiöstä kaakkoon. Löydöt keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.700010015 |
700 |
Raaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
582392.68700000 |
6802626.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010015 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Veikonniemen lounaisrannalla sijaitsevan Raaniemen tyvessä. Paikalla on sekä vanhemman metallikauden hautaröykkiö (lapinraunio) että kivikautinen asuinpaikka. Röykkiö sijaitsee Nälkälahden suulla, kalliolla, kapenevan niemenkärjen tyvessä. Röykkiön koko on n. 6 x 9 m, matala, ja sitä on keskeltä kaiveltu. Asuinpaikka sijaitsee kallioiden välisellä hiekkatasanteella 10 m:n päässä röykkiöstä kaakkoon. Löydöt keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.700010015 |
700 |
Raaniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11019 |
27000 |
582392.68700000 |
6802626.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010015 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Veikonniemen lounaisrannalla sijaitsevan Raaniemen tyvessä. Paikalla on sekä vanhemman metallikauden hautaröykkiö (lapinraunio) että kivikautinen asuinpaikka. Röykkiö sijaitsee Nälkälahden suulla, kalliolla, kapenevan niemenkärjen tyvessä. Röykkiön koko on n. 6 x 9 m, matala, ja sitä on keskeltä kaiveltu. Asuinpaikka sijaitsee kallioiden välisellä hiekkatasanteella 10 m:n päässä röykkiöstä kaakkoon. Löydöt keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.700010015 |
700 |
Raaniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
582392.68700000 |
6802626.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010015 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Veikonniemen lounaisrannalla sijaitsevan Raaniemen tyvessä. Paikalla on sekä vanhemman metallikauden hautaröykkiö (lapinraunio) että kivikautinen asuinpaikka. Röykkiö sijaitsee Nälkälahden suulla, kalliolla, kapenevan niemenkärjen tyvessä. Röykkiön koko on n. 6 x 9 m, matala, ja sitä on keskeltä kaiveltu. Asuinpaikka sijaitsee kallioiden välisellä hiekkatasanteella 10 m:n päässä röykkiöstä kaakkoon. Löydöt keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.700010016 |
700 |
Kolmiköytisienvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
587268.00000000 |
6794067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010016 |
Kalliomaalaus sijaitsee Äitsaaren länsirannalla, Riislahden kaakkoispuolella olevan Kolmiköytisienvuoren länsiseinämässä.
Maalauksessa on ihmis- ja viivakuvioita, osaksi vaikeasti tunnistettavia ja tuhoutuneita maalausjälkiä. Maalauksen väri on voimakkaan oranssinpunainen ja erottuu hyvin kallionpinnasta. Alueella, kalliomaalauksesta etelään, on myös kaksi ajoittamatonta kiviröykkiötä, mahdollisia kaskiraunioita.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.700010016 |
700 |
Kolmiköytisienvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
587268.00000000 |
6794067.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010016 |
Kalliomaalaus sijaitsee Äitsaaren länsirannalla, Riislahden kaakkoispuolella olevan Kolmiköytisienvuoren länsiseinämässä.
Maalauksessa on ihmis- ja viivakuvioita, osaksi vaikeasti tunnistettavia ja tuhoutuneita maalausjälkiä. Maalauksen väri on voimakkaan oranssinpunainen ja erottuu hyvin kallionpinnasta. Alueella, kalliomaalauksesta etelään, on myös kaksi ajoittamatonta kiviröykkiötä, mahdollisia kaskiraunioita.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.700010017 |
700 |
Salminiemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
578198.38100000 |
6800327.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010017 |
Hautaröykkiö sijaitsee Lintusaarenselän pohjoisrannalla, Vuosalmen suulla olevan Salminiemen länsiosassa kallioselänteen eteläpäässä. Röykkiön koko on 7 x 7 x 0,4 m, alkuperäinen halkaisija lienee 6 m, osaksi hajonnut. Paikalta on upea näköala Saimaalle. Edustava esimerkki todennäköisesti varhaisemetallikautisesta 'lapinrauniosta'. |
| metsakeskus.700010018 |
700 |
Parrumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
594651.75000000 |
6801509.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitsenlahden koillispuolella lounaaseen viettävällä pellolla, Parrumäen talosta noin 100 metriä etelään. Löydöt reikäkirveen puolikas, keramiikkaa, hioimen katkelma, palanutta savea ym. Paikalla lienee myös historiallisen ajan asuinpaikka. |
| metsakeskus.700010019 |
700 |
Lampsiinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
597746.53100000 |
6795597.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Lampsiinlahteen työntyvän pyöreähkön niemen luoteisrannalla. Matalassa rantatörmässä on palaneita kiviä, nokimaata ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.700010020 |
700 |
Pytäränsaari Lapinvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
578028.37100000 |
6819279.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010020 |
Lapinvuoren maalauskohta sijaitsee Virtasensalmen itärannalla, koverossa kalliopinnassa. Maalauskohdan alapuolella on terassi. Maalaus on 72 x 20 cm kokoinen värjäytymä, jossa ei ole tunnistettavia kuvioita. Kyseessä lienee tuhoutunut maalaus. Maalaus sijoittuu kauniiseen erämaisemaan.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.700010020 |
700 |
Pytäränsaari Lapinvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
578028.37100000 |
6819279.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010020 |
Lapinvuoren maalauskohta sijaitsee Virtasensalmen itärannalla, koverossa kalliopinnassa. Maalauskohdan alapuolella on terassi. Maalaus on 72 x 20 cm kokoinen värjäytymä, jossa ei ole tunnistettavia kuvioita. Kyseessä lienee tuhoutunut maalaus. Maalaus sijoittuu kauniiseen erämaisemaan.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.700010021 |
700 |
Tervahaudanlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576439.08000000 |
6803466.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010021 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Tervahaudanlahden rannalla lahden pohjukassa. Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa ja kivilatomus, joka tutkittaessa osoittautui 1600–1700-luvun uuniksi. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä. |
| metsakeskus.700010021 |
700 |
Tervahaudanlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
576439.08000000 |
6803466.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010021 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Tervahaudanlahden rannalla lahden pohjukassa. Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa ja kivilatomus, joka tutkittaessa osoittautui 1600–1700-luvun uuniksi. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä. |
| metsakeskus.700010021 |
700 |
Tervahaudanlahti 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
576439.08000000 |
6803466.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010021 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Tervahaudanlahden rannalla lahden pohjukassa. Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa ja kivilatomus, joka tutkittaessa osoittautui 1600–1700-luvun uuniksi. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä. |
| metsakeskus.700010021 |
700 |
Tervahaudanlahti 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
576439.08000000 |
6803466.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010021 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Tervahaudanlahden rannalla lahden pohjukassa. Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa ja kivilatomus, joka tutkittaessa osoittautui 1600–1700-luvun uuniksi. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä. |
| metsakeskus.700010021 |
700 |
Tervahaudanlahti 1 |
10002 |
12004 |
13055 |
11019 |
27000 |
576439.08000000 |
6803466.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010021 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Tervahaudanlahden rannalla lahden pohjukassa. Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa ja kivilatomus, joka tutkittaessa osoittautui 1600–1700-luvun uuniksi. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä. |
| metsakeskus.700010021 |
700 |
Tervahaudanlahti 1 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
576439.08000000 |
6803466.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010021 |
Kohde sijaitsee hiekkakankaalla Tervahaudanlahden rannalla lahden pohjukassa. Kohteessa on kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppa ja kivilatomus, joka tutkittaessa osoittautui 1600–1700-luvun uuniksi. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, piitä. |
| metsakeskus.700010022 |
700 |
Karklahti Korosniemi B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
585106.62600000 |
6794526.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010022 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Korosniemen etelärannalla Karklahden luoteisreunalla kahden rantaterassin päällä. Kaksi löytöaluetta. Löydöt keramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta.
Muinaisjäännöksen sijaintitieto korjattu vastaamaan inventointiraporttien tietoja ja lisätty aluerajaukset raporttien perusteella 9/2024. |
| metsakeskus.700010023 |
700 |
Korosniemi C |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
584708.78300000 |
6794677.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Korosniemen länsirannalla, Peltoniemen pohjoispuoleisen hiekkapoukaman yläosassa hiekkaharjanteella. Paikalla on epävarma, pyöreähkö asuinpainanne (halkaisija noin 10 m). Löydöt keramiikkaa. |
| metsakeskus.700010024 |
700 |
Korosniemi D |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
584962.68200000 |
6795039.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010024 |
Kohde sijaitsee Korosniemen keskiosassa hiekkapohjaisella harjanteella kahden suon välissä. Useita (4–6 kpl) turpeen peitossa olevia latomuksia, kivikehiä ja epämääräisiä kiveyksiä. Suurimman kivikehän koko 1,3 x 2,5 m. Kaskiraunioita? Osa luonnonmuodostumia? |
| metsakeskus.700010025 |
700 |
Hovinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
596680.94400000 |
6797870.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Hämeenniemen lounaisrannalla pienessä hiekkapoukamassa tasanteella. Alueella on todettu hiiltä ja saviastianmuruja. |
| metsakeskus.700010026 |
700 |
Satlainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
577778.53600000 |
6804265.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010026 |
Alueella on sekä kivikautinen asuinpaikka että ajoittamaton pyyntikuoppa, ks. alakohteet. Asuinpaikka sijaitsee Kyysmänlahden pohjukan etelärannalla. Paikalta on löytynyt kampakeraaminen saviastianpala. Pyyntikuoppa sijaitsee asuinpaikalta 43 m länsi-lounaaseen. |
| metsakeskus.700010026 |
700 |
Satlainen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
577778.53600000 |
6804265.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010026 |
Alueella on sekä kivikautinen asuinpaikka että ajoittamaton pyyntikuoppa, ks. alakohteet. Asuinpaikka sijaitsee Kyysmänlahden pohjukan etelärannalla. Paikalta on löytynyt kampakeraaminen saviastianpala. Pyyntikuoppa sijaitsee asuinpaikalta 43 m länsi-lounaaseen. |
| metsakeskus.700010027 |
700 |
Mökinmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
595970.24800000 |
6794614.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Salosaaren Kyläjärven Mökinlahden pohjoispuoleisella pellolla. Paikalta on rautakautisia ja historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. Paikalta on löytynyt hevosenkenkäsolki, keramiikkaa, palanutta savea, kuonaa. |
| metsakeskus.700010027 |
700 |
Mökinmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
595970.24800000 |
6794614.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Salosaaren Kyläjärven Mökinlahden pohjoispuoleisella pellolla. Paikalta on rautakautisia ja historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. Paikalta on löytynyt hevosenkenkäsolki, keramiikkaa, palanutta savea, kuonaa. |
| metsakeskus.700010028 |
700 |
Mökinmäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
596095.19500000 |
6794510.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Salosaaren Kyläjärven Mökinlahden idänpuoleisella rantapellolla. Alueelta on löytynyt saviastianpaloja ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.700010029 |
700 |
Päivänranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
588602.18100000 |
6802081.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Äitsaaren Hannikylän asutuskeskittymässä. Alueelta on löytynyt likamaata ja hiiltä sekä pronssinappi, värttinänkehrän kappaleita, kangaspuunpainon pala, saviastianpaloja, palanutta savea, piikaavin ja -iskoksia (tuluspiitä?), palanutta luuta ja kuonaa sekä erilaista historialliseen aikaan kuuluvaa aineistoa (liitupiipun kappaleita, lasihelmi yms.). Löydöt viittaavat ainakin rautakautiseen ja historiallisen ajan asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.700010029 |
700 |
Päivänranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
588602.18100000 |
6802081.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Äitsaaren Hannikylän asutuskeskittymässä. Alueelta on löytynyt likamaata ja hiiltä sekä pronssinappi, värttinänkehrän kappaleita, kangaspuunpainon pala, saviastianpaloja, palanutta savea, piikaavin ja -iskoksia (tuluspiitä?), palanutta luuta ja kuonaa sekä erilaista historialliseen aikaan kuuluvaa aineistoa (liitupiipun kappaleita, lasihelmi yms.). Löydöt viittaavat ainakin rautakautiseen ja historiallisen ajan asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.700010030 |
700 |
Karoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
580739.35500000 |
6801589.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010030 |
Kohde sijaitsee Äitsaaren luoteisosassa, Karoniemen kärjessä. Karoniemessä on sekä kivikautinen-varhaismetallikautinen asuinpaikka että röykkiöalue. Asuinpaikalta on kaivauksissa löytynyt myös viikinkiaikaisia lasihelmiä.
Röykkiöalue on noin 140 x 600 m laaja, pääosa röykkiöistä sijaitsee talon länsipuolella laitumella ja kuusikossa. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee talon pihapiirissä ja puutarhamaalla. Röykkiöt ovat todenäköisesti viljelyraunioita, mutta niiden pohjalla saattaa hyvin (rautakautiset löydöt huomioiden) olla kalmistokiveystä. Tilan alueella kasvaa arkeofyyttejä (ukon tulikukka, tumma tulikukka, heinä- ja soikkoratamo). Tutkimuksissa löydetty keramiikka edustaa eri vaiheita: kampakeramiikka (Ka I (?), II-III), Pöljän ja Kierikin keramiikka, varhaismetallikauden tekstiilikeramiikka (Sarsa-Tomitsa), asbestikeramiikka (Luukonsaari, Sirnihta), rautakauden tyypin keramiikka.
Karoniemen laidun on luokiteltu Kaakkois-Suomen perinnemaisemien joukkoon (Alueelliset ympäristöjulkaisut 124, Kouvola 1999, sivu 61). |
| metsakeskus.700010030 |
700 |
Karoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
580739.35500000 |
6801589.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010030 |
Kohde sijaitsee Äitsaaren luoteisosassa, Karoniemen kärjessä. Karoniemessä on sekä kivikautinen-varhaismetallikautinen asuinpaikka että röykkiöalue. Asuinpaikalta on kaivauksissa löytynyt myös viikinkiaikaisia lasihelmiä.
Röykkiöalue on noin 140 x 600 m laaja, pääosa röykkiöistä sijaitsee talon länsipuolella laitumella ja kuusikossa. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee talon pihapiirissä ja puutarhamaalla. Röykkiöt ovat todenäköisesti viljelyraunioita, mutta niiden pohjalla saattaa hyvin (rautakautiset löydöt huomioiden) olla kalmistokiveystä. Tilan alueella kasvaa arkeofyyttejä (ukon tulikukka, tumma tulikukka, heinä- ja soikkoratamo). Tutkimuksissa löydetty keramiikka edustaa eri vaiheita: kampakeramiikka (Ka I (?), II-III), Pöljän ja Kierikin keramiikka, varhaismetallikauden tekstiilikeramiikka (Sarsa-Tomitsa), asbestikeramiikka (Luukonsaari, Sirnihta), rautakauden tyypin keramiikka.
Karoniemen laidun on luokiteltu Kaakkois-Suomen perinnemaisemien joukkoon (Alueelliset ympäristöjulkaisut 124, Kouvola 1999, sivu 61). |
| metsakeskus.700010030 |
700 |
Karoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
580739.35500000 |
6801589.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010030 |
Kohde sijaitsee Äitsaaren luoteisosassa, Karoniemen kärjessä. Karoniemessä on sekä kivikautinen-varhaismetallikautinen asuinpaikka että röykkiöalue. Asuinpaikalta on kaivauksissa löytynyt myös viikinkiaikaisia lasihelmiä.
Röykkiöalue on noin 140 x 600 m laaja, pääosa röykkiöistä sijaitsee talon länsipuolella laitumella ja kuusikossa. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee talon pihapiirissä ja puutarhamaalla. Röykkiöt ovat todenäköisesti viljelyraunioita, mutta niiden pohjalla saattaa hyvin (rautakautiset löydöt huomioiden) olla kalmistokiveystä. Tilan alueella kasvaa arkeofyyttejä (ukon tulikukka, tumma tulikukka, heinä- ja soikkoratamo). Tutkimuksissa löydetty keramiikka edustaa eri vaiheita: kampakeramiikka (Ka I (?), II-III), Pöljän ja Kierikin keramiikka, varhaismetallikauden tekstiilikeramiikka (Sarsa-Tomitsa), asbestikeramiikka (Luukonsaari, Sirnihta), rautakauden tyypin keramiikka.
Karoniemen laidun on luokiteltu Kaakkois-Suomen perinnemaisemien joukkoon (Alueelliset ympäristöjulkaisut 124, Kouvola 1999, sivu 61). |
| metsakeskus.700010030 |
700 |
Karoniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
580739.35500000 |
6801589.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010030 |
Kohde sijaitsee Äitsaaren luoteisosassa, Karoniemen kärjessä. Karoniemessä on sekä kivikautinen-varhaismetallikautinen asuinpaikka että röykkiöalue. Asuinpaikalta on kaivauksissa löytynyt myös viikinkiaikaisia lasihelmiä.
Röykkiöalue on noin 140 x 600 m laaja, pääosa röykkiöistä sijaitsee talon länsipuolella laitumella ja kuusikossa. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee talon pihapiirissä ja puutarhamaalla. Röykkiöt ovat todenäköisesti viljelyraunioita, mutta niiden pohjalla saattaa hyvin (rautakautiset löydöt huomioiden) olla kalmistokiveystä. Tilan alueella kasvaa arkeofyyttejä (ukon tulikukka, tumma tulikukka, heinä- ja soikkoratamo). Tutkimuksissa löydetty keramiikka edustaa eri vaiheita: kampakeramiikka (Ka I (?), II-III), Pöljän ja Kierikin keramiikka, varhaismetallikauden tekstiilikeramiikka (Sarsa-Tomitsa), asbestikeramiikka (Luukonsaari, Sirnihta), rautakauden tyypin keramiikka.
Karoniemen laidun on luokiteltu Kaakkois-Suomen perinnemaisemien joukkoon (Alueelliset ympäristöjulkaisut 124, Kouvola 1999, sivu 61). |
| metsakeskus.700010030 |
700 |
Karoniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
580739.35500000 |
6801589.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010030 |
Kohde sijaitsee Äitsaaren luoteisosassa, Karoniemen kärjessä. Karoniemessä on sekä kivikautinen-varhaismetallikautinen asuinpaikka että röykkiöalue. Asuinpaikalta on kaivauksissa löytynyt myös viikinkiaikaisia lasihelmiä.
Röykkiöalue on noin 140 x 600 m laaja, pääosa röykkiöistä sijaitsee talon länsipuolella laitumella ja kuusikossa. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee talon pihapiirissä ja puutarhamaalla. Röykkiöt ovat todenäköisesti viljelyraunioita, mutta niiden pohjalla saattaa hyvin (rautakautiset löydöt huomioiden) olla kalmistokiveystä. Tilan alueella kasvaa arkeofyyttejä (ukon tulikukka, tumma tulikukka, heinä- ja soikkoratamo). Tutkimuksissa löydetty keramiikka edustaa eri vaiheita: kampakeramiikka (Ka I (?), II-III), Pöljän ja Kierikin keramiikka, varhaismetallikauden tekstiilikeramiikka (Sarsa-Tomitsa), asbestikeramiikka (Luukonsaari, Sirnihta), rautakauden tyypin keramiikka.
Karoniemen laidun on luokiteltu Kaakkois-Suomen perinnemaisemien joukkoon (Alueelliset ympäristöjulkaisut 124, Kouvola 1999, sivu 61). |
| metsakeskus.700010030 |
700 |
Karoniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
580739.35500000 |
6801589.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010030 |
Kohde sijaitsee Äitsaaren luoteisosassa, Karoniemen kärjessä. Karoniemessä on sekä kivikautinen-varhaismetallikautinen asuinpaikka että röykkiöalue. Asuinpaikalta on kaivauksissa löytynyt myös viikinkiaikaisia lasihelmiä.
Röykkiöalue on noin 140 x 600 m laaja, pääosa röykkiöistä sijaitsee talon länsipuolella laitumella ja kuusikossa. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee talon pihapiirissä ja puutarhamaalla. Röykkiöt ovat todenäköisesti viljelyraunioita, mutta niiden pohjalla saattaa hyvin (rautakautiset löydöt huomioiden) olla kalmistokiveystä. Tilan alueella kasvaa arkeofyyttejä (ukon tulikukka, tumma tulikukka, heinä- ja soikkoratamo). Tutkimuksissa löydetty keramiikka edustaa eri vaiheita: kampakeramiikka (Ka I (?), II-III), Pöljän ja Kierikin keramiikka, varhaismetallikauden tekstiilikeramiikka (Sarsa-Tomitsa), asbestikeramiikka (Luukonsaari, Sirnihta), rautakauden tyypin keramiikka.
Karoniemen laidun on luokiteltu Kaakkois-Suomen perinnemaisemien joukkoon (Alueelliset ympäristöjulkaisut 124, Kouvola 1999, sivu 61). |
| metsakeskus.700010031 |
700 |
Kutveleen kanava 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
572140.82400000 |
6800077.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010031 |
Paikka sijaitsee Kyläniemen tyvessä, Kutveleen kanavan itäpuolella, kanavan itärannasta 50-90 m itään, muinaisen rantavallin päällä. Asuinpaikkaa on taloon menevän pikkutien molemmilla puolilla. Tien itäpuolella 50-60 cm syvä selkeäreunainen asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta on löydetty saviastianpala (varhaismetallikautinen?). Muut löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.700010031 |
700 |
Kutveleen kanava 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
572140.82400000 |
6800077.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010031 |
Paikka sijaitsee Kyläniemen tyvessä, Kutveleen kanavan itäpuolella, kanavan itärannasta 50-90 m itään, muinaisen rantavallin päällä. Asuinpaikkaa on taloon menevän pikkutien molemmilla puolilla. Tien itäpuolella 50-60 cm syvä selkeäreunainen asumuspainanne, johon tehdystä koekuopasta on löydetty saviastianpala (varhaismetallikautinen?). Muut löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.700010032 |
700 |
Kekäläinen |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
580652.39300000 |
6801305.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010032 |
Kohde sijaitsee Äitsaaren luoteisosassa, Karoniemen kärjen eteläpuolella. Kalliopohjalla jäljellä vain kiviröykkiön pohjimmainen kivikerros. Röykkiön kiviä on saatettu käyttää hyväksi viereisen kesämökin kivijalkaa rakennettaessa. |
| metsakeskus.700010033 |
700 |
Rintala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
579118.00100000 |
6802766.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010033 |
Kohde sijaitsee Alakylässä Rintalan tilalla. Molemmat pesäkkeet sijaitsevat pellolla, vajaat 200 m päässä toisistaan. Päärakennuksen alapuolisesta perunapellosta (kohde 1) löytyi keramiikkaa, palanutta savea ja pii-iskos. Talosta etelään sijaitsevan ladon alapuoliselta pellolta (kohde 2) löytyi samanlaista aineistoa. Keramiikka edustaa rautakautista (?) ja keskiaikaista punasavikeramiikkaa.
Noin 170 metriä muinaisjäännöspisteestä koilliseen on löytynyt 19.-20.9.2014 metallinetsinnän yhteydessä rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä (KM 40457: 1-4). Samalta peltoalueelta on löytynyt 22.9.2015 metallinilmaisinlöytöinä tasavartinen solki, rannerenkaan katkelma ja pronssiketjua (KM 40986: 1-3, ks. alakohde). |
| metsakeskus.700010033 |
700 |
Rintala |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
579118.00100000 |
6802766.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010033 |
Kohde sijaitsee Alakylässä Rintalan tilalla. Molemmat pesäkkeet sijaitsevat pellolla, vajaat 200 m päässä toisistaan. Päärakennuksen alapuolisesta perunapellosta (kohde 1) löytyi keramiikkaa, palanutta savea ja pii-iskos. Talosta etelään sijaitsevan ladon alapuoliselta pellolta (kohde 2) löytyi samanlaista aineistoa. Keramiikka edustaa rautakautista (?) ja keskiaikaista punasavikeramiikkaa.
Noin 170 metriä muinaisjäännöspisteestä koilliseen on löytynyt 19.-20.9.2014 metallinetsinnän yhteydessä rautakautisia ja keskiaikaisia löytöjä (KM 40457: 1-4). Samalta peltoalueelta on löytynyt 22.9.2015 metallinilmaisinlöytöinä tasavartinen solki, rannerenkaan katkelma ja pronssiketjua (KM 40986: 1-3, ks. alakohde). |
| metsakeskus.700010034 |
700 |
Savisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
579717.75800000 |
6803196.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010034 |
Kohde sijaitsee Utulan kylän itäpuolella Savisaaressa, metsäisellä saarekkeella, joka yhdistyy mantereeseen matalien peltojen ja vesijättömaan kautta. Löytöpaikka on loivaa rinnepeltoa, joka avautuu etelään ja lounaaseen. Pellon pintapoiminnassa löytyi keramiikkaa (varhaismetallikautista, punasavikeramiikkaa), palanutta savea, kvartsi-iskoksia, rautakuonaa. |
| metsakeskus.700010035 |
700 |
Lahden Tuomainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
581742.94200000 |
6803697.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010035 |
Kohde sijaitsee Lahden Tuomaisen tilan kaakkoispuoleisella pellolla, mäenrinteellä, joka laskee lounaaseen-itään kohti Tuomalan lahtea. Pellon yläosasta perunapellosta (kohde A) ja kasvimaasta (kohde B) löytyi pintapoiminnassa keramiikkaa (esihistoriallista, resenttiä), kvartsia, palanutta savea ja kivikautinen pikkutaltta. |
| metsakeskus.700010037 |
700 |
Laajalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
570081.63800000 |
6803605.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010037 |
Kohde sijaitsee n. 400 m leveän Laajalahti-nimisen lahden pohjukassa, Kieltävälään vievän tien varrella, länteen viettävän rantaterassin päällä. Kohdetta vastapäätä tien toisella puolella on lanssi. Maastossa erottuu selvästi suuri maakivi ja muutamia pienempiä kiviä, muuten maperä on hiekkamoreenia. Aurausalueella on myös vanha hiekkakuoppa (20 x 15 m). Törmän alueella on suoritettu metsäauraus, joiden vaoista löydöt poimittiin. Kvartsien lisäksi paikalta löytyi luusekoitteista Pöljän keramiikkaa. |
| metsakeskus.700010038 |
700 |
Pitkäpohjanlahti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
570201.58800000 |
6804225.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010038 |
Kohde sijaitsee Pitkänpohjanlahti-nimisessä lahdenpohjukassa, alimmalla terassilla parkkipaikalla. Maasto on kuivaa mäntykangasta jolla on useita rantavalleja. Löytöinä parkkipaikan hiekasta saatiin asbestisekoitteista keramiikkaa, joka on vaakaviivakoristelun ja sekoitteen hienorakeisuuden perusteella luokitettavissa mahdollisesti Luukonsaaren keramiikaksi. Kohde on suureksi osaksi tuhoutunut parkkipaikanteon yhteydessä, jolloin hiekkaa on mahdollisesti tuotu paikalle. Keramiikka ei tällöin välttämättä ole alkuperäisellä paikallaan. |
| metsakeskus.700010039 |
700 |
Tuliniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
576618.99800000 |
6804325.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010039 |
Kohde sijaitsee muinaisen saaren, nykyisen Tuliniemen länsirannalla kivisen rantatörmän yläpuolisella terassilla. Terassi loivenee ja päättyy etelään mentäessä. Mäntykankaisella terassilla maaperä on hienoa kivetöntä hiekkaa.
Vuoden 2020 tarkastuksen koepistojen perusteella alueella on kivikautisen asuinpaikan lisäksi peittynyt miilu/tervahauta. Alueella on lisäksi turpeen alla havaittavissa selvä viljelykerros. Muinaisjäännösrajausta on tarkennettu tarkastuksen perusteella. |
| metsakeskus.700010040 |
700 |
Koiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
578618.19000000 |
6804785.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010040 |
Kohde sijaitsee Koiniemestä etelään olevalla muinaisen niemen länsirannalla, loivasti länteen viettävällä terassilla. Rannassa olevalle mökille on asuinpaikalta matkaa 70 m. Löytöpaikan toiselta terassilta on poistettu kellarin kattoa varten turvetta. Turpeenottokohdista löytyi inventoinnissa kvartsi-iskoksia, kvartsiesine ja keramiikkaa. Keramiikka vaikuttaa kuoppakeramiikalta, kuopat ovat soikeita ja melko syviä ja savimassan sekoite on karkeata. Likamaata havaittiin kairauksin laajalta (100 x 50 m) alueelta. |
| metsakeskus.700010041 |
700 |
Kalmakallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
570261.55800000 |
6805845.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010041 |
Lapinraunio sijaitsee kapeahkon Tammasalmen kohdalla pienellä kallioniemekkeellä, josta on hyvä näkyvyys moneen suuntaan eri vesialueille. Rannasta on röykkiölle matkaa noin 25 m. Raunion takana kallio nousee loivemmin.
Kohdetta ympäröivä maasto on jäkäläkankaista mäntymetsää. Muodoltaan soikeahko röykkiö on osittain romahtanut, nykyisin sen läpimitta on 11 m, mutta arvioitu alkuperäinen halkaisija on ollut 7 m. Raunion keskellä kasvaa muutama korkea puu ja kivet ovat sammalen ja jäkälän peitossa. Röykkiön reunoilla on kylmämuurattua muurirakennetta, keskeltä röykkiö on kuopalla. |
| metsakeskus.700010042 |
700 |
Talkkuna Alatuvanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575999.22400000 |
6810203.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010042 |
Kohde koostuu kivikautisesta asuinpaikasta ja pyyntikuopista.
Kohde sijaitsee Melalahden ja Alatuvanlahden välisen niemekkeen lounaisrannalla melko tasaisella mäntykankaalla rantatörmän päällä. Sekä asuinpaikka että pyyntikuoppa sijaitsevat niemen kärkeen vievän tien varrella. Kohteesta itään on ruohikkoinen lahti, lännessä järvi. Maaperä hiekkaa.
Asuinpaikkalöydöt on poimittu useita vuosikymmeniä vanhan hirsirakennuksen kaakkoisnurkan alta, jossa ne ovat sekoittuneet hiekkakerroksen moderneihin tiilenpalasiin. Löydöt ovat kivikauden loppuun ajoittuvia saviastianpaloja, mutta koska ne on poimittu pintakerroksen päältä, on mahdollista etteivät ne ole alkuperäisellä paikallaan. Talosta noin 30 metriä pohjoiseen havaittiin kolme mahdollista pyyntikuoppaa, joista kahteen tehtiin kairanpisto. Maannoksissa näkyi selvä kaksoispodsoli. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 m ja niitä ympäröivät vallit ovat vain heikosti näkyvillä. |
| metsakeskus.700010042 |
700 |
Talkkuna Alatuvanlahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
575999.22400000 |
6810203.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010042 |
Kohde koostuu kivikautisesta asuinpaikasta ja pyyntikuopista.
Kohde sijaitsee Melalahden ja Alatuvanlahden välisen niemekkeen lounaisrannalla melko tasaisella mäntykankaalla rantatörmän päällä. Sekä asuinpaikka että pyyntikuoppa sijaitsevat niemen kärkeen vievän tien varrella. Kohteesta itään on ruohikkoinen lahti, lännessä järvi. Maaperä hiekkaa.
Asuinpaikkalöydöt on poimittu useita vuosikymmeniä vanhan hirsirakennuksen kaakkoisnurkan alta, jossa ne ovat sekoittuneet hiekkakerroksen moderneihin tiilenpalasiin. Löydöt ovat kivikauden loppuun ajoittuvia saviastianpaloja, mutta koska ne on poimittu pintakerroksen päältä, on mahdollista etteivät ne ole alkuperäisellä paikallaan. Talosta noin 30 metriä pohjoiseen havaittiin kolme mahdollista pyyntikuoppaa, joista kahteen tehtiin kairanpisto. Maannoksissa näkyi selvä kaksoispodsoli. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,5 m ja niitä ympäröivät vallit ovat vain heikosti näkyvillä. |
| metsakeskus.700010043 |
700 |
Leilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576638.96800000 |
6810543.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010043 |
Kohde sijaitsee kapean ja suojaisan Leilahden pohjukassa, viiden tien risteyksessä loivassa etelärinteessä. Asuinpaikan takana nousee Kuorniemessä oleva mäki. Ympäröivä maasto on pääosin puolukkaa ja kanervaa kasvavaa mäntykangasta. Löydöt, kvartsiesine ja kvartsi-iskokset, on poimittu Kuorniemeen vievän tien alkupäästä, välittömästi risteyksen jälkeen tien pinnasta. Koepistoja tehtiin ympäröivään maastoon, mutta ne olivat löydöttömiä. Maannoksessa erottui runsaasti hiiltä rikastumiskerroksessa ja pohjamaassa. |
| metsakeskus.700010044 |
700 |
Kaijanlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
571899.00000000 |
6811049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010044 |
Kohde sijaitsee Käköveteen antavan Kaijanlahden etelärannalla lahdenpohjukassa, mäntykanervakankaalla, jyrkähkön terassin päällä. Asuinpaikka on muinoin ollut niemellä.
Asumuspainannetta ympäröivä alue on hakkuuaukeata, jolla vuoden 2001 inventoinnin aikana kasvoi nuorta mäntyä. Soikeahko asumuspainanne on 7 x 8 x 0,35 m:n kokoinen itä-länsisuuntainen kuopanne. Painanteen reunoilla ei ollut näkyvillä selviä valleja ja siinä oli heikko kulttuurikerros. Painanteen keskelle tehdystä koekuopasta löytyi pari palaa tyypillistä kampakeramiikkaa. Painanteesta 120 m koilliseen on hiilimiilu ja 40 m eteläkaakkoon tervahauta, johon liittyviä kuoppia n. 20 m päässä painanteesta. |
| metsakeskus.700010045 |
700 |
Meteliniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
590441.49400000 |
6790358.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010045 |
Lapinraunio?
Kohde sijaitsee Äitsaaren kaakkoispäässä Vasikkaniemen kaakkoiskärjessä Metelinniemi-nimisellä korkeahkolla kallioniemekkeellä, jossa kasvaa harvaa männikköä, muutamia lehtipuita ja katajia. Paikan lähistöllä on useita kesämökkejä. Röykkiö sijaitsee etelään työntyvällä ja jyrkkärinteisellä niemellä, jonka laki viettää loivasti etelään. Rakennelma on tehty aivan niemen kärkeen Simanaisen mökistä vajaa 40 m eteläkaakkoon, lakea hieman alemmalle tasanteelle, alle 10 m:n päähän rantaviivasta ja ainakin 5 m vedenpintaa korkeammalle. Kiviröykkiö (8 x 5 m) on matala (20-30 cm) ja kaakkoisosastaan selvästi hajotettu. Kiviä peittää ohut sammal ja jäkäläkerros, jossa kasvaa varpuja ja heinää. Muinaisjäännös on epämääräinen, mutta sijaintinsa puolesta sitä voidaan pitää mahdollisena lapinrauniona. Myös paikannimi on kiinnostava, sillä vastaavia röykkiönjäännöksiä tunnetaan muistakin Meteli-nimisistä paikoista. |
| metsakeskus.700010046 |
700 |
Koivumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
588354.32500000 |
6792654.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010046 |
Kohde sijaitsee Savilahden peltoaukean keskellä, 250 m koilliseen Monnonvuoren laelta, Hännisenmäentien pohjoisreunassa, muinaisen Savilahden pohjukassa. Pelto viettää etelään ja kaakkoon ja sen maaperä on hiekan ja hiesun sekaista, yläosastaan kivisempää. Pelto oli inventoinnin aikana juuri muokattu ja sen pinnasta saatiin talteen kaksi rautakautta nuorempaa mutta 1800-lukua vanhempaa saviastianpalaa. Peltolohkolla on myös havaittu tiilenpaloja. |
| metsakeskus.700010047 |
700 |
Vanhakanniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
585519.45800000 |
6794474.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010047 |
Vanhakanniemi sijaitsee Korosniemen kaakkoispäässä, etelään työntyvässä pitkässä ja kapeahkossa kallioniemessä, josta avautuu laajat näkymät ympäröivään vesistöön. Vanhakanniemen länsipuolelta Korosniemen alueelta tunnetaan useita kivi- ja varhaismetallikautisia asutuksen jäännöksiä. (Ruokolahti 2, 22-24). Riislahden itärannalla, n. 2 km itäkaakkoon sijaitsee Kolmiköytisien kalliomaalaus (Ruokolahti 16).
Röykkiö sijaitsee 120 m pohjoiseen niemenkärjestä, Aurinkomaan tilan päärakennuksen eteläpuolella. Pihamaan laitaan jäänyt röykkiö on sammalen, varpujen ja pienten puiden peitossa. Röykkiön keskelle on istutettu muutamia vuorimäntyjä ja ympärillä on kivien reunustamia kukkamaita. Itse rakennelma on lähes pyöreä ja melko korkea (7 x 6,5 x 0,8 m) ja reunoiltaan osin selväpiirteinen. Kiviä (20-40 cm) näkyy lähinnä röykkiön pohjoispäässä ja ne on ladottu tiiviisti. Röykkiön pohjoisosan keskellä on vanha kuoppa (1 x 0,5 m). On mahdollista, että röykkiötä on tutkittu ennen 1980-luvun puoliväliä. Sijainnin ja rakenteen perusteella kyseessä on todennäköisesti lapinraunio-tyyppinen jäännös. |
| metsakeskus.700010048 |
700 |
Pöllösaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
580709.32400000 |
6810284.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700010048 |
Kohde sijaitsee Siitiinlahteen työntyvän niemen länsirannalla, niemeen vievän tien päässä kääntöpaikalla ja tien välissä. Kohteen ympäristö on pääosin mäntymetsää, aivan rannassa kasvaa myös koivuja. Paikalla erottuu yhteensä neljä terassia, joista ylin on huomattavan jyrkkä ja korkea ja se tekee siten kohteesta suojaisan. Kääntöpaikan tienleikkauksesta löytyi kuoppakeramiikkaa. |
| metsakeskus.700500001 |
700 |
Ilmajärvi Kalmasaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
601357.00900000 |
6811533.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.700500001 |
Kalmasaareen on perimätiedon mukaan haudattu ihmisiä 1600-luvulla. |
| metsakeskus.701000001 |
434 |
Kukuljärvi, Brannin luola |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
468982.77100000 |
6708883.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701000001 |
Luolan ulkopuolelta on löytynyt noin 70 cm:n syvyydestä (rapakivisoran alta!) moreenin pinnasta muutamia kvartsi-iskoksia. Rapakivisora on pudonnut kallion seinämästä luolan etupuolelle. Luolan sisästä ei löytynyt iskoksia. Käytetty tilapäisoleskeluun? |
| metsakeskus.701010001 |
434 |
Lilla Vådholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
467353.52200000 |
6690141.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010001 |
Lilla Vådholmen sijaitsee Gäddbergsön eteläpuolella ja Kampuslandetin länsipuolella Vahterpään länsipuolisessa saaristossa. Kiviröykkiö sijaitsee saaren kaakkoisosassa 60–80 m päässä vesirajasta. Röykkiö on tasaisella kalliolla. Sen pohjoispuolella on kallioseinämää. Röykkiön halkaisija on 7–8 m, korkeus noin 0,5 m. Sen keskellä on pieni peruskallioon ulottuva kuoppa, 1970-luvulla saaressa majailleiden retkeilijöiden jäljiltä. Koko alue on paksun sammaleen peittämä. Epävarma rautakautinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.701010002 |
434 |
Vahterpää Bullers |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
469002.84100000 |
6693939.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010002 |
Ryssänuuni sijaitsee metsässä Loviisan-Vahterpään maantien itäpuolella noin 300 m maantiestä ja 500 m päässä Bullersin talosta pienehkön mäen eteläpuolella. Paikan eteläpuolella on metsätie. Uuni sijaitsee ison maakiven itäpuolella. Uunin koko on noin 1,6 x 1,2 – 1,4 x 0,5 m. Päällä olleet laakakivet ovat uunin vieressä, ja osa seinämästä on sortunut. Uuni on sammalen ja pensaiden peitossa. |
| metsakeskus.701010003 |
434 |
Källvik Lomasanta |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
469702.55300000 |
6694429.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010003 |
Ryssänuuni sijaitsee Vahterpään itärannalla Glosholmenin eteläpuolella olevalla huvila-asutusalueella, pienen mäenkumpareen etelärinteessä, meren rannasta 40–50 m. Suuri maakivi muodostaa uunin takaseinämän, sivuseinämät on tehty suurehkoista kivistä. Uunin pituus on noin 2 m, leveys vajaat 2 m, korkeus runsas 1 m. Melko hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.701010004 |
434 |
Kaklomträsket Lappom |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
462045.60900000 |
6700237.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010004 |
Röykkiö sijaitsee Kaklomträsketistä noin 200 m kaakkoon olevalla pienellä kalliolla. Röykkiö on tasaisen kallion kaakkoispäässä runsaat 5 m kallion äkkijyrkästä reunasta. Röykkiön koko on 6 x 2 m, korkeus runsaat 0,5 m. Kivet ovat teräväsärmäisiä, punaista graniittia. Kiviä lienee siirretty ja järjestetty uudelleen vuodem 1940 jälkeen. |
| metsakeskus.701010004 |
434 |
Kaklomträsket Lappom |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
462045.60900000 |
6700237.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010004 |
Röykkiö sijaitsee Kaklomträsketistä noin 200 m kaakkoon olevalla pienellä kalliolla. Röykkiö on tasaisen kallion kaakkoispäässä runsaat 5 m kallion äkkijyrkästä reunasta. Röykkiön koko on 6 x 2 m, korkeus runsaat 0,5 m. Kivet ovat teräväsärmäisiä, punaista graniittia. Kiviä lienee siirretty ja järjestetty uudelleen vuodem 1940 jälkeen. |
| metsakeskus.701010006 |
434 |
Holmgård |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
461725.70700000 |
6706244.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010006 |
Kyseessä on melko tasainen, suurehko mäen harjanne, mihin on tehty soranottopaikka. Alue sijaitsee Tesjoen mutkan etelä- ja lounaispuolella. Vuoden 1956 tutkimusten mukaan osa asuinpaikasta on jäänyt tutkimatta lähinnä alueella, joka on Tesjoen kylän yhteismaata. Asuinpaikalta oleva C14-ajoitus ikää sen n. 3300 eKr. (ei kalibr.). Asuinpaikkaa on jäljellä vielä hiekkakuopan etelä- ja itäreunassa. Suurin osa asuinpaikasta lienee kuitenkin tuhoutunut kaivauksen jälkeisessä soranotossa. |
| metsakeskus.701010008 |
434 |
Marby Nybacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
469602.56400000 |
6701266.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010008 |
Kiviröykkiöt 1–3 sijaitsevat runsaat 100 m kaakkoon ja itään Nybackan tilan päärakennuksesta. Röykkiö 1 sijaitsee päärakennuksesta itään vievän tien pohjoispuolella pienellä mäenkumpareella. Röykkiöt 2 ja 3 sijaitsevat päärakennuksesta etelään vievän tien länsipuolella, röykkiö 2 osittain tien alla (p = 6703 97, i = 3469 76, z= 5–10). Röykkiöt on tehty keskisuurista kivistä ja ne ovat osittain maansekaisia. Ne ovat paksun sammalen peitossa. Röykkiöt ovat soikeita, koko noin 3 x 4 m, korkeus runsaat 0,5 m. Ajoitus: rautakautisia? |
| metsakeskus.701010011 |
434 |
Vahterpää Kungshamn |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27007 |
474500.64500000 |
6690930.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010011 |
Pyhtään Vahterpään kaakkoisosassa on Kungshamn-niminen vanha luonnonsatama. Kungshamn-nimet yleistyivät Vaasa-kaudella luonnonsatamien joutuessa kruunun haltuun. Vahterpään kuninkaansatama mainitaan ensimmäisen kerran Jönss Månssonin vuodelta 1644 peräisin olevassa purjehdusoppaassa. Kungshamn on merkitty vuonna 1744 piirretylle kartalle (Ericksson 1937, fig 11), ja sen tiedetään toimineen Ruotsin saaristolaivaston tukikohtana vuosina 1788-1790 ja 1808-1809.
Alueella on havaittu 5 toisistaan erillistä kivirakennelmaa: Kungshamnin eteläisen lahden pohjukassa on paljaalla kalliolla jäännöksiä kahdesta majanpohjasta (1 ja 2) ja yhdestä kiviuunista (3). Majanpohjat ovat isojen kivien edustalla sijaitsevia pohjakaavaltaan soikeita tai nelikulmaisia kivikehiä, joiden koot ovat 5 x 6 m ja 5 x 3 m. Eteläisempää majanpohjaa vastapäätä, ison kiven toisella puolella on noin 1 x 1 m laaja kiviuunin jäännös. Pohjoisemmasta majanpohjasta 10 m itäkaakkoon on pienistä kivistä koostuva noin 3 m halkaisijaltaan oleva matala röykkiö (4).
Edellisistä majanpohjista noin 50 metriä itäkaakkoon on rinteellä iso maakivi, jonka juurella on 3 x 3 metriä laaja kivikehä (5). Harmaakivistä ladotun seinän korkeus on noin 0,6 metriä.
(Ks. myös kohteet Kungshamn Sandbacka 701 01 0012 ja Kungshamn Hamnflodan 1000 00 3226.)
|
| metsakeskus.701010012 |
434 |
Kungshamn Sandbacka |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27007 |
474404.68000000 |
6691000.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010012 |
Vahterpään kaakkoisosassa on Kungshamn-niminen vanha luonnonsatama. Kungshamn-nimet yleistyivät Vaasa-kaudella luonnonsatamien joutuessa kruunun haltuun. Vahterpään kuninkaansatama mainitaan ensimmäisen kerran Jönss Månssonin vuodelta 1644 peräisin olevassa purjehdusoppaassa. Kungshamn on merkitty vuonna 1744 piirretylle kartalle (Ericksson 1937: fig 11). Kungshamnin tiedetään toimineen Ruotsin saaristolaivaston tukikohtana vuosina 1788-1790 ja 1808-1809.
Kungshamnin tilan luoteispuolisessa rantametsikössä on kolme majanpohjaa. Kolmesta kivirakennelmasta suurin sijaitsee n. 40 m länsiluoteeseen Kungshamnin tilan päärakennuksesta. Majanpohjat muodostuvat ison maankiven ympärillä olevista pohjakaavaltaan nelikulmaisista kivikehistä, ja niitä on luultavasti ollut alun perin huomattavasti enemmän.
Itäisin majanpohja (1) on noin 15 x 10 m laaja. Kivilohkareista koostuva kivikehä on korkeimmillaan noin 0,5 m. Majanpohja jakaantuu väliseinillä kolmeen erilliseen osaan. Jokaisen ”huonetilan” sisäpuolella on ainakin yksi iso kivi. Noin 30 m majanpohjasta 1 länteen on tiheässä metsässä pohjakaavaltaan nelikulmainen isojen kivien ympärille lohkokivistä tehty noin 5 x 5 metriä laaja muuri (2). Muuri on korkeimmillaan noin 0,5 metriä. Noin 30 m majanpohjasta 2 lounaaseen on iso kivi, jonka toisella puolella on noin 5 x 2 m laaja hajonnut kiviuuni ja toisella puolella pohjakaavaltaan nelikulmainen noin 5 x 4 m laaja majanpohja (3).
(Ks. myös kohteet Vahterpää Kungshamn 701 01 0011 ja Kungshamn Hamnflodan 1000 00 3226.)
|
| metsakeskus.701010013 |
434 |
Svartholmen Källvik |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
474390.68100000 |
6691890.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010013 |
Ryssänuuni sijaitsee Svartholmenin saarella Källvikin tilan päärakennuksesta n. 100 m kaakkoon. Uuni on ison maakiven pohjoispuolella ja se on pahoin sortunut sekä sammalen peitossa. Lähistöllä mainitaan olleen useitakin ryssänuuneja, mutta ainoastaan yksi on löydetty. |
| metsakeskus.701010014 |
434 |
Vahterpää Klossviken |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
474290.71700000 |
6692090.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010014 |
Ryssänuuni sijaitsee Klossvikenin pohjukasta n. 20 m länteen. Uuni on tiheässä metsässä sammaleiden ja puiden peitossa ison maakiven vieressä osittain sortuneena. Koko n. 2 x 1,5 m. |
| metsakeskus.701010015 |
434 |
Vassholmen |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
474530.62200000 |
6692260.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010015 |
Saaressa on kaksi kivirakennelmaa. Toinen sijaitsee saaren keskivaiheilla jyrkän kallionseinämän itäpuolella. Latomus muodostuu kallionseinämän ja muutamien isohkojen kivien väliin tehdyistä muureista ja kivikasoista. Kyseessä saattaa olla ryssänuunin jäänteet. Toinen rakennelma on lähellä rantaa saaren lounaisosassa n. 30 m edellisestä etelään. Se muodostuu isojen maakivien väliin tehdystä muurista ja umpinaisesta rakenteesta, joten kyseessä voi tässäkin tapauksessa olla ryssänuunin jäänteet. |
| metsakeskus.701010016 |
434 |
Dragmossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
467009.55200000 |
6712455.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010016 |
Kohde sijaitsee Jokiniemen kartanon maalla Pioneeritien ja Dragmossen-nimisen suon eteläpuolella olevan alueen korkeimmalla mäellä. Kohteessa on kaksi röykkiötä. Kiviröykkiö A on korkeudeltaan ainakin metrin ja muodoltaan soikiomainen (noin 10 x 8 m). Kivet ovat kooltaan 15–50 cm. Röykkiön pohjoisosan keskivaiheilla on suuri maakivi, samoin röykkiön itäpäässä. Röykkiön keskivaiheille on kaivettu lähes metrin syvyinen kuoppa. Röykkiö A vaikuttaa pronssikauden hautaröykkiöltä.
Röykkiö B (pkoo 6715271, ikoo 3467173) on noin 3 m röykkiöstä A itään. Se on suuren maakiven pohjois-, etelä- ja länsipuolella oleva matala ja epämääräinen kivilatomus. Ainakin maakiven länsipuolella olevat kivet näyttävät ihmisen kasaamilta. Kiveys ulottuu maakivestä noin 7 m etäisyydelle pohjoiseen, 3 m länteen ja 2 m etelään. Röykkiöalueen ääripisteet ovat lännessä pkoo 6715273, ikoo 3467159, pohjoisessa pkoo 6715277, ikoo 3467179 ja etelässä pkoo 6715270 ja ikoo 3467173. |
| metsakeskus.701010018 |
434 |
Viirilän kansakoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
470272.22400000 |
6715880.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010018 |
Kohde sijaitsee Ruukin-Kuninkaankylän maantien itäpuolella ja tiestä Niemistöön erkanevan tien eteläpuolella, pellolla, joka on hiekkapohjainen ja laskee loivasti länteen. Paikka on sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi, vaikka 1977 tehdyssä pienessä koekaivauksessa ei löytynytkään sellaisen jälkiä. Alueelta on löydetty reikäkivi (11210) ja Skarinin talon kellarin perustasta kampakeramiikkaa, joka oli joutunut hukkaan. Samalta pellolta (kuin reikäkivi) löydetty kivitaltta oli myös joutunut hukkaan. |
| metsakeskus.701010019 |
624 |
Antinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477239.40600000 |
6718899.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010019 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Antinniemessä tasaisella Kymijoen pohjoisenpuolisella pellolla, jota kutsutaan nimellä Huittu, osittain hiekkapohjaisella maalla. Alueelta löydettyjen esineiden (tasataltta, hioinlaaka) löytöpaikat ovat toisistaan n. 200 m etäisyydellä. Esineiden tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa. Löytöpaikoista pohjoiseen on Antinniemenmäki, jossa saattaisi olla kivikautinen asuinpaikka. Vuoden 1977 inventoinnissa alueelta ei tavattu mitään merkkejä muinaisjäännöksistä. |
| metsakeskus.701010020 |
624 |
Hirvikosken leiripaikka |
10002 |
12001 |
13183 |
11006 |
27007 |
480498.08500000 |
6720678.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010020 |
Kärmeskallion pohjoispään ympärillä on 1700-luvun sotilasleirin jäännöksiä. Matalan kallion juurella sijainneista majanpohjista on jäljellä viisi pohjakaavaltaan suorakaiteenmuotoista kivikehää. Pienimmän laajuus on 2,5 x 2,5 metriä ja suurimman 3 x 4 metriä. Majojen takaseinänä on kallio. Kolme muun seinän kohdalla on vaihtelevan kokoisista kivistä kylmämuuratut kivivallit, joissa kivikertoja on päällekkäin 1–3. Joissakin majoissa sisällä olevat kiviröykkiöt saattavat olla pienten kiviuunien jäännöksiä. Kallion laella on leirin kohdalla liesikiveys.
Majojen edustalla koillisessa on useita pieniä painanteita, joiden toisessa päässä on laakakiviä. Kyseessä ovat mahdollisesti hajonneet uunit. Kalliosta 10 metriä pohjoiseen sijaitseva noin 4 x 2 metrin laajuinen kivilatomus on myös luultavasti hajonnut kiviuuni. 20 metriä kallion kärjestä koilliseen on noin 2 x 3 m laajuinen kuoppa, jonka seinät on kivetty.
Leiripaikka muodostaa yhdessä Kymijoen rannalla olevien patterien (Hirvikosken linnoitukset 1-6: 1000 00 3207–1000 00 3212) kanssa eheän muinaisjäännöskokonaisuuden. |
| metsakeskus.701010021 |
434 |
Koski-Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
480618.04200000 |
6719939.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010021 |
Löytöpaikka on vanhan patterivarustuksen maasto Hirvikosken lossin pohjoisrannalla maantien länsipuolella. Maasto on hiekka- ja soraperäistä sekä viettää melko loivasti etelään Kymijokeen. Paikalta tehdyt löydöt (KM 9035 vasarakirves, KM 9045 taltta) viittaavat kivikautisen asuinpaikan mahdollisuuteen. |
| metsakeskus.701010022 |
434 |
Rasinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
471071.90600000 |
6714861.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010022 |
Maapohjalla oleva, mahdollisesti pronssikautinen röykkiö sijaitsee noin 50 m Ahvenkosken-Elimäen tien länsipuolella. Röykkiö on hiukan soikionmuotoinen n. 6 x 4,5 metriä halkasijaltaan (suunta NE-SW), korkeutta sillä on vajaa metri. Keskelle röykkiötä on kaivettu noin metrin halkaisjaltaan oleva kuoppa. |
| metsakeskus.701010023 |
434 |
Koirankallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
473011.14400000 |
6710642.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Kortön-saaren itäpäässä Paaskosken alapuolella Kymijoen toiseksi läntisimmän suuhaaran varrella. Koirankallion laen koillispuolella on laakea, ohuen hiekkamullan peittämä tasanne, jolla rajoiltaan määrittämätön asuinpaikka sijaitsee. Paikalle 1996 tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti keramiikkaa eri lajeja (tekstiilikeramiikkaa, asbestikeramiikkaa - Pöljän keramiikkaa, Luukonsaaren keramiikkaa, rautakauden tyyppistä keramiikkaa). Asuinpaikka lienee siis pitkäikäinen (kivikausi - varhaismetallikausi - rautakausi) ja suhteellisen laaja-alainenkin. |
| metsakeskus.701010023 |
434 |
Koirankallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
473011.14400000 |
6710642.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Kortön-saaren itäpäässä Paaskosken alapuolella Kymijoen toiseksi läntisimmän suuhaaran varrella. Koirankallion laen koillispuolella on laakea, ohuen hiekkamullan peittämä tasanne, jolla rajoiltaan määrittämätön asuinpaikka sijaitsee. Paikalle 1996 tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti keramiikkaa eri lajeja (tekstiilikeramiikkaa, asbestikeramiikkaa - Pöljän keramiikkaa, Luukonsaaren keramiikkaa, rautakauden tyyppistä keramiikkaa). Asuinpaikka lienee siis pitkäikäinen (kivikausi - varhaismetallikausi - rautakausi) ja suhteellisen laaja-alainenkin. |
| metsakeskus.701010023 |
434 |
Koirankallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
473011.14400000 |
6710642.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Kortön-saaren itäpäässä Paaskosken alapuolella Kymijoen toiseksi läntisimmän suuhaaran varrella. Koirankallion laen koillispuolella on laakea, ohuen hiekkamullan peittämä tasanne, jolla rajoiltaan määrittämätön asuinpaikka sijaitsee. Paikalle 1996 tehdystä koekuopasta löytyi runsaasti keramiikkaa eri lajeja (tekstiilikeramiikkaa, asbestikeramiikkaa - Pöljän keramiikkaa, Luukonsaaren keramiikkaa, rautakauden tyyppistä keramiikkaa). Asuinpaikka lienee siis pitkäikäinen (kivikausi - varhaismetallikausi - rautakausi) ja suhteellisen laaja-alainenkin. |
| metsakeskus.701010024 |
434 |
Suomenkylänkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
471781.63700000 |
6711942.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010024 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kymijoen haaran rannalla Suomenkylänkosken kohdalla, itään viettävällä paikalla. Vastapäätä on Päkinsaaren Mäntyniemi. Keramiikkaa (Pöljän keramiikkaa, nuorakeraamisen tradition keramiikkaa). |
| metsakeskus.701010025 |
434 |
Betlehemsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
471161.86700000 |
6714981.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010025 |
Hautaröykkiö. (Teksti puuttuu, tieto saatu T. Miettiseltä 1997). |
| metsakeskus.701010025 |
434 |
Betlehemsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
471161.86700000 |
6714981.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010025 |
Hautaröykkiö. (Teksti puuttuu, tieto saatu T. Miettiseltä 1997). |
| metsakeskus.701010026 |
434 |
Pitkäkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
461115.95100000 |
6706884.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pitkäkosken itäpuolella. Kaksi löytökohtaa. Löytöalue A: keramiikkaa, kvartsia, kivielajiesineiden kappaleita, palanutta luuta harvakseltaan noin 200 m matkalta 15 m:n korkeuskäyrän molemmin puolin. Löytökohta B sijaitsee ylempänä (16–19 m), kohdasta A noin 200 m pohjoiseen, löydöt keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.701010026 |
434 |
Pitkäkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
461115.95100000 |
6706884.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pitkäkosken itäpuolella. Kaksi löytökohtaa. Löytöalue A: keramiikkaa, kvartsia, kivielajiesineiden kappaleita, palanutta luuta harvakseltaan noin 200 m matkalta 15 m:n korkeuskäyrän molemmin puolin. Löytökohta B sijaitsee ylempänä (16–19 m), kohdasta A noin 200 m pohjoiseen, löydöt keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.701010026 |
434 |
Pitkäkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
461115.95100000 |
6706884.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Pitkäkosken itäpuolella. Kaksi löytökohtaa. Löytöalue A: keramiikkaa, kvartsia, kivielajiesineiden kappaleita, palanutta luuta harvakseltaan noin 200 m matkalta 15 m:n korkeuskäyrän molemmin puolin. Löytökohta B sijaitsee ylempänä (16–19 m), kohdasta A noin 200 m pohjoiseen, löydöt keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.701010027 |
434 |
Markkinamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
468782.86500000 |
6706207.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010027 |
Mahdollinen Suomusjärven kulttuurin aikainen pienialainen asuinpaikka metsätien reunassa. Noki- ja likamaaläiskiä, joissa kvartseja. |
| metsakeskus.701010028 |
434 |
Huuhkajavuori |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
469297.06800000 |
6709545.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010028 |
Esikeraaminen asuinpaikka sijaitsee Huuhkajavuoren länsipuolella Hiihtokeskuksen alueella, kaakko-luodesuuntaisella terassilla. Alueella on asuinpainanteelta vaikuttava painanne, jonka pituus on 6–8 m. Kulttuurikerros lienee paikoin 50–70 cm. Kohteen löytäjän mukaan aivan ehjä pidempiaikainen asuinpaikka. Löydöt kvartsia, luuta, palanutta savea ja aiemmin lähistöltä asuinpaikan alapuolelta löytynyt kivikirves (KM 16697, inv. 1977 - no 23). Alueella voi olla myös muita painanteita, jotka eivät kuitenkaan ole yhtä selviä kuin paikallistettu painanne. |
| metsakeskus.701010030 |
434 |
Ånästräsket |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
470762.03800000 |
6712802.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010030 |
Asuinpaikka sijaitsee pienellä hiekkakumpareella suon keskellä. Metsämuokkauksen yhteydessä paikalle on kaivettu useita ojia kumpareen halki. Löydöt tulivat melko pinnasta. Kumpareella on myös yksi painanne (luontainen?). Löydöt: runsaasti keramiikkaa, kivilaji-iskoksia, luuta. |
| metsakeskus.701010031 |
434 |
Bisaberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
464714.51400000 |
6704095.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010031 |
Röykkiö sijaitsee avokalliolla, noin 400 m pohjoiseen Tesjoesta. Röykkiö on luode-kaakko suunnassa ja on kooltaan 3 x 2,5 m. Röykkiö on matala (30-40 cm), punagraniittisia luonnonkiviä on siinä 2-3 kerroksessa. Röykkiön päällä kasvavat kuuset ovat työntäneet osan kivistä alkuperäisiltä paikoiltaan. Muutoin röykkiö on jokseenkin hyvin säilynyt, vaikkakin osaksi jäkälän ja karikekerroksen peitossa. |
| metsakeskus.701010032 |
434 |
Påskoskholmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
472641.29500000 |
6711322.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010032 |
Kohde on Kymijoessa sijainnut entinen saari, jossa savipitoinen tasanne 20 x 20 m. Kymijoki virtaa noin 50 m päässä idässä. Löydöt: muutamia kvartseja, jokunen saviastianpala. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja myös vuonna 2005 (Rautakymi-projekti), KM 40213. Löytöpaikaksi ilmoitetusta koordinaatista on matkaa muinaisjäännösrekisterissä merkittyyn asuinpaikan sijaintiin noin 30 metriä, p=6711300, i=472660. Alempana rinteessä sijaitsee raudanvalmistuspaikka Paaskoski 1000007728.
Kohteelta noin 50 metriä koilliseen on löytynyt kesällä 2015 metallinetsinnässä poikkiteräinen nuolenkärki (KM 41032, ks. alakohde). Se löytyi kalliolta, sammaleen alta, noin 10 cm syvyydestä. |
| metsakeskus.701010032 |
434 |
Påskoskholmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
472641.29500000 |
6711322.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010032 |
Kohde on Kymijoessa sijainnut entinen saari, jossa savipitoinen tasanne 20 x 20 m. Kymijoki virtaa noin 50 m päässä idässä. Löydöt: muutamia kvartseja, jokunen saviastianpala. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja myös vuonna 2005 (Rautakymi-projekti), KM 40213. Löytöpaikaksi ilmoitetusta koordinaatista on matkaa muinaisjäännösrekisterissä merkittyyn asuinpaikan sijaintiin noin 30 metriä, p=6711300, i=472660. Alempana rinteessä sijaitsee raudanvalmistuspaikka Paaskoski 1000007728.
Kohteelta noin 50 metriä koilliseen on löytynyt kesällä 2015 metallinetsinnässä poikkiteräinen nuolenkärki (KM 41032, ks. alakohde). Se löytyi kalliolta, sammaleen alta, noin 10 cm syvyydestä. |
| metsakeskus.701010032 |
434 |
Påskoskholmen |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27012 |
472641.29500000 |
6711322.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010032 |
Kohde on Kymijoessa sijainnut entinen saari, jossa savipitoinen tasanne 20 x 20 m. Kymijoki virtaa noin 50 m päässä idässä. Löydöt: muutamia kvartseja, jokunen saviastianpala. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja myös vuonna 2005 (Rautakymi-projekti), KM 40213. Löytöpaikaksi ilmoitetusta koordinaatista on matkaa muinaisjäännösrekisterissä merkittyyn asuinpaikan sijaintiin noin 30 metriä, p=6711300, i=472660. Alempana rinteessä sijaitsee raudanvalmistuspaikka Paaskoski 1000007728.
Kohteelta noin 50 metriä koilliseen on löytynyt kesällä 2015 metallinetsinnässä poikkiteräinen nuolenkärki (KM 41032, ks. alakohde). Se löytyi kalliolta, sammaleen alta, noin 10 cm syvyydestä. |
| metsakeskus.701010032 |
434 |
Påskoskholmen |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
472641.29500000 |
6711322.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010032 |
Kohde on Kymijoessa sijainnut entinen saari, jossa savipitoinen tasanne 20 x 20 m. Kymijoki virtaa noin 50 m päässä idässä. Löydöt: muutamia kvartseja, jokunen saviastianpala. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja myös vuonna 2005 (Rautakymi-projekti), KM 40213. Löytöpaikaksi ilmoitetusta koordinaatista on matkaa muinaisjäännösrekisterissä merkittyyn asuinpaikan sijaintiin noin 30 metriä, p=6711300, i=472660. Alempana rinteessä sijaitsee raudanvalmistuspaikka Paaskoski 1000007728.
Kohteelta noin 50 metriä koilliseen on löytynyt kesällä 2015 metallinetsinnässä poikkiteräinen nuolenkärki (KM 41032, ks. alakohde). Se löytyi kalliolta, sammaleen alta, noin 10 cm syvyydestä. |
| metsakeskus.701010033 |
434 |
Hellinkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
470522.16000000 |
6708593.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701010033 |
Kohde on pieni Kymijokeen päin työntyvä niemeke, josta maantie on tuhonnut noin puolet. Maaperä on savinen. Parista koekuopasta löytyi vähän keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Kohde vaikuttaa tilapäiseltä leiripaikalta. |
| metsakeskus.701500001 |
434 |
Petjärvi Särkjärvi |
10001 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
466063.95100000 |
6709613.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701500001 |
Kohde sijaitsee Ruotsinpyhtään länsiosassa, lähellä Lapinjärven rajaa, Petjärven tieltä Särkjärvelle erkanevan suoran pohjois-etelä -suuntaisen tilustien länsipuolella. Kivikkoinen ja louhikkoinen mäenrinne viettää kohden 200 metrin päässä etelässä siintävää Särkjärven rantaa, tielle on matkaa n. 60 metriä. Kivetty ryssänuunin kaltainen tulisija (1 m x 1.15 m x kork. 1.2 m) on suurehkon maakiven juuressa. Vieressä on yli metrinen kuopanne ja uunin edustalla aseteltu laakea rapakivi. Ympärillä on havaittavissa maavalleja, joka viittaa kevyt rakenteiseen lähinnä kota-tyyppiseen rakennukseen. Etelä-Pohjanmaalla mahdollisesti samantyyppisiä rakenteita, ajoitus 1400-1700-luvulle. |
| metsakeskus.701500002 |
434 |
Teutjärvi Hakakallio |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
471631.65400000 |
6719899.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701500002 |
500 metriä pohjoiseen Teutjärven rannassa olevasta rajakivestä sijaitsee kiviröykkiö eli röösi, jonka keskellä pystykivi. Kivessä hakkaukset: länsipuolella nro 2 ja itäpinnassa nro 7. T. Winterin rajankäynnissä 5. 5. 1766 mainittu kivi on täsmälleen Ruotsinpyhtään ja Elimäen pitäjänrajalla. Myös kartassa "Svenskby bys ägor afmätt 1836, 1837, 1838 (J. Barck, A. Sundberg; MMH B28 A 2/21-22)" on merkitty "Hagabergs rå" mainittuun kohtaan. Kyseessä on siis Ruotsinkylän ja Hämeenkylän/Teutkosken kylärajapyykki. Kylien rajamerkintä alkoi varsinaisesti 1500-luvulla. |
| metsakeskus.701500003 |
434 |
Teutjärvi rajamerkki |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
471621.66100000 |
6719389.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.701500003 |
Kivi on n. 80 metriä Teutjärvestä lepikkoisen vesijättömaan reunassa. Kolmemetrisessä maakivessä on hakattuna rajan suuntaa osoittava ns. viisari. Pyykki sijaitsee täsmälleen Ruotsinpyhtään ja Elimäen pitäjänrajalla, ja mainitaan maanmittari T. Winterin 5.5.1766 pitämässä rajankäynnissä. Paikka kuvataan samaksi, hakkauksia ei mainita joten ne on tehty vasta 1766 tai myöhempien rajankäyntien aikana. Raja on kuitenkin vanhempi. Kivestä n. 500 m pohjoiseen Hakakalliossa on seuraava rajakivi. |
| metsakeskus.702000001 |
702 |
Varisniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
349869.89100000 |
6883691.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702000001 |
Röykkiö sijaitsee Mustaselän ja Sotkanselän välissä olevan Varisniemen itärannalla, Salon talosta kilometrin kaakkoon.
Kivilatomuksen koko on 1,5 x 1,2 m ja korkeus on 0,2 m. Muodoltaan se on epämääräisen nelikulmainen. Reunoilla on isompia kiviä kuin keskellä. |
| metsakeskus.702010001 |
702 |
Jaakonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339373.19900000 |
6862556.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Muroleen kanavasta 2,3 km koilliseen olevassa saaressa, loivasti lounaaseen viettävällä hiekkapellolla, talosta noin 80 m etelälounaaseen. Alue on varsin ehyt. Löydöt paikalta ovat suiponsoikea reikäkivi ja kiviesineen teelmä sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.702010002 |
702 |
Salonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339197.24600000 |
6867639.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Muroleen kanavasta 7 km koilliseen saaren halki pohjoisesta etelään kulkevan viljellyn notkelman laidoilla hiekkaisilla ja hiesuisilla rinteillä Salon talosta 200 m lounaaseen.
Löydöt paikalta ovat kourutalttoja, kivikirveitä ja hioin. |
| metsakeskus.702010003 |
702 |
Majaniemi A |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
337959.74100000 |
6868566.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010003 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Muroleen kanavasta 7 km pohjoiskoilliseen, Paloveteen pistävän niemen keskivaiheilla, metsässä olevalla laakealla kumpareella.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5 - 4 m. Osa saattaa olla kaskiraunioita, ja joukossa voi olla myös rakennusten kiukaita. |
| metsakeskus.702010004 |
702 |
Lapinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339916.89500000 |
6882330.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Koverojärven Lapinlahdesta 100 m itään, Savirannan tilan maalla tien varressa, lounaaseen viettävässä hiekkarinteessä ja ojassa.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.702010005 |
702 |
Lapinkanta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339785.94400000 |
6882516.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohtionjärven ja Koverojärven välisellä kannaksella, Lapinlahden pohjoispuolella, osittain kivikkoisen harjun laella, jonka yli vie metsätie. Maisemallisesti hieno kohde.
Löydöt paikalta ovat palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.702010006 |
702 |
Pilkanniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
336671.15800000 |
6891769.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010006 |
Lapinrauniot sijaitsevat Visuveteen pistavän Pilkanniemen lounaisrannalla, metsässä kivikkoisella rantatörmällä.
Röykkiön a halkaisija on 10 m, keskelle on kaivettu kuoppa. Röykkiö b sijaitsee edellisestä 50 m itään, sen halkaisija on myös 10 m, etelälaidassa on iso kivi. Röykkiötä on hieman hajotettu. Edellisestä 12 m kaakkoon on röykkiö c, jonka halkaisija on 9 m. Sitä on myös hieman kaiveltu. Röykkiöt ovat näyttäviä, ja ympäristö on melko koskematon. Kesän 2010 Asta-myrskyssä alueelta kaatui puita, ja röykkiön b reuna vaurioitui hiukan. |
| metsakeskus.702010007 |
702 |
Majasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338149.57000000 |
6891050.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010007 |
Asuinpaikka sijaitsee keskellä Visuveden Visuselkää olevassa saaressa, huvilasta 80 m luoteeseen, itä-länsi -suuntaisen hiekkaharjanteen länsipäässä, jossa on pieniä hiekanottokuoppia.
Asuinpaikkaa on jäljellä hiekkakuoppien itäpuolella.
Löydöt paikalta ovat saviastian muruja, pala palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.702010007 |
702 |
Majasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
338149.57000000 |
6891050.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010007 |
Asuinpaikka sijaitsee keskellä Visuveden Visuselkää olevassa saaressa, huvilasta 80 m luoteeseen, itä-länsi -suuntaisen hiekkaharjanteen länsipäässä, jossa on pieniä hiekanottokuoppia.
Asuinpaikkaa on jäljellä hiekkakuoppien itäpuolella.
Löydöt paikalta ovat saviastian muruja, pala palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.702010008 |
702 |
Majasaaren kiuas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
338117.58200000 |
6891031.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010008 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Visuveden Visuselän Majasaaren etelärannalla olevan Kotakallion tontilla metsäisellä rinteellä kivikon läheisyydessä. Vuoden 1954 inventoinnissa on paikalta todettu 3 tai 4 osittain hävitettyä, vähäistä röykkiötä. Vuoden 1970 inventoinnin aikana on paikalla näkynyt yksi sammaloitunut 4 x 5 m kokoinen palaneista kivistä koostunut kiuas. Vuoden 1991 tarkastuksen yhteydessä on paikalta voitu erottaa 3 romulla peitettyä kiuasta. |
| metsakeskus.702010009 |
702 |
Kaivoksen kanava |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
339679.94900000 |
6891049.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010009 |
Kohde on sijainnut Visuveden kanavan (ent. Kaivoksen kanavan) itäpään eteläpuolella. Paikalla ollut pienistä kivistä koottu röykkiö, jota on käytetty kukkapenkkinä. Vuonna 1954 on röykkiön pohjakiviä vielä ollut näkyvissä kanavanvartijan asunnon pihassa. Paikalla on nykyisin kivetty terassi, jonka alla voi olla haudan jäännöksiä. |
| metsakeskus.702010010 |
702 |
Ylistalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
339494.02200000 |
6891358.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Visuveden ja Tarjanteen välisen kannaksen länsiosassa, sen korkeimmalla harjalla, talon eteläpuolisessa puutarhassa.
Pieni osa tyypillisen kampakeramiikan aikaista asuinpaikkaa on tutkittu. Maaperä paikalla on multaa. |
| metsakeskus.702010011 |
702 |
Äijäinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339892.86800000 |
6891319.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Visuveden kanavasta (ent. Kaivoksen kanavasta) 300 m koilliseen Tarjanteeseen pistävällä niemellä entisellä pellolla. Paikalla on suoritettu koekaivaustutkimuksia. Löydöt kohteesta ovat mm. pohjalainen kirves, kvartsinuolenkärki, -esineitä ja -iskoksia.
Niemen kärjessä on I maailmansodan aikaisia kaivantoja. Niemen etelälounaisosa on kaavoitettu rantatonteiksi. |
| metsakeskus.702010013 |
702 |
Koukkari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338509.41500000 |
6892565.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010013 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Visuveden Visuselän itärannalla Pusunharjun päällä.
Paikka on niemen korkeimmalla kohdalla, heti alemmalla tasolla olevan talon itäpuolella. Maaperä paikalla on soraa. Löydöt ovat palaneita luun siruja ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.702010014 |
702 |
Ala-Jarkko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338713.33400000 |
6892636.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Visuveden Visuselän itärannalla, Niemi-Jarkon talosta 200 m kaakkoon olevalla hiekkaisella, kaakkoon viettävällä peltorinteellä.
Löydöt paikalta ovat liuskekeihäänkärjen katkelma ja kvartsia. |
| metsakeskus.702010015 |
702 |
Vähä Murtosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
340650.56200000 |
6891685.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Visuveden kanavasta 1,2 km koilliseen, Tarjanteen saaressa etelään viettävässä rinteessä, joka on metsittynyttä peltoa asuinrakennuksen ja saunan välillä. Maaperä paikalla on hiekkaa. Löydöt kohteesta ovat piinuolenkärjen kappale, kvartsikaavin ja kvartsin kappale. |
| metsakeskus.702010016 |
702 |
Iso Murtosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
341112.37300000 |
6891704.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010016 |
Röykkiö sijaitsee Visuveden kanavasta 1,6 km itäkoilliseen,Tarjanteen saaressa pohjoislaidan kalliolla.
Kyseessä on rakennuksen kiuas, jonka halkaisija on 3 m. Röykkiötä on aiemmin pengottu, ja kasattu uudelleen. Saaren länsi- ja pohjoisranta on kokonaan kesämökkitontteina. |
| metsakeskus.702010017 |
702 |
Kilvensaari S |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
341913.05300000 |
6891809.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010017 |
Kiviröykkiö sijaitsee Visuveden kanavasta 2,4 km itäkoilliseen, Tarjanteen saaren etelärannan kalliolla.
Röykkiö on perusteellisesti hajotettu. Röykkiöistä lienee aikanaan löydetty rannerengas. |
| metsakeskus.702010017 |
702 |
Kilvensaari S |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
341913.05300000 |
6891809.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010017 |
Kiviröykkiö sijaitsee Visuveden kanavasta 2,4 km itäkoilliseen, Tarjanteen saaren etelärannan kalliolla.
Röykkiö on perusteellisesti hajotettu. Röykkiöistä lienee aikanaan löydetty rannerengas. |
| metsakeskus.702010018 |
702 |
Kilvensaari NE |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
342236.92500000 |
6892002.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010018 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Visuveden kanavasta 2,8 km koilliseen, Tarjanteen saaren pohjoisosan kalliolla.
Röykkiö a on läntisin, lähes ehjä, koko 2,5 x 3 m. Röykkiö b on edellisestä 1,5 m itään. Sen koko on 2 x 3 m, matala, päällä kasvaa mänty. Röykkiö c on edellisen vieressä, eteläpuolella on matala kiveys männyn juurella, joka saattaa liittyä b:hen. Röykkiö d on c:n lounaispuolella. Sen koko on 2 x 4 m. |
| metsakeskus.702010018 |
702 |
Kilvensaari NE |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
342236.92500000 |
6892002.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010018 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Visuveden kanavasta 2,8 km koilliseen, Tarjanteen saaren pohjoisosan kalliolla.
Röykkiö a on läntisin, lähes ehjä, koko 2,5 x 3 m. Röykkiö b on edellisestä 1,5 m itään. Sen koko on 2 x 3 m, matala, päällä kasvaa mänty. Röykkiö c on edellisen vieressä, eteläpuolella on matala kiveys männyn juurella, joka saattaa liittyä b:hen. Röykkiö d on c:n lounaispuolella. Sen koko on 2 x 4 m. |
| metsakeskus.702010019 |
702 |
Kilvensaari SE |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
342337.88300000 |
6891804.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010019 |
Röykkiö sijaitsee Visuveden kanavasta 2,8 km itäkoilliseen, Tarjanteessa olevan saaren kaakkoisrannalla.
Röykkiö on osittain hajotettu. Sen halkaisija on 3 m. Kysymyksessä saattaa olla myös luontainen kivikko, jota on kaiveltu. |
| metsakeskus.702010020 |
702 |
Sohvanniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
342648.75500000 |
6891787.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010020 |
Röykkiö sijaitsee Visuveden kanavasta 3,1 km itäkoilliseen Huiniemen (ent.Sohvanniemi, ent. Uppiniemi) pohjoisosan kalliolla, Majalahden ja Sammalistonlahden välisellä niemellä.
Röykkiön koko on 6,5 x 9 m ja siinä on iso silmäkivi keskellä. Röykkiötä on pengottu useaan otteeseen. |
| metsakeskus.702010020 |
702 |
Sohvanniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
342648.75500000 |
6891787.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010020 |
Röykkiö sijaitsee Visuveden kanavasta 3,1 km itäkoilliseen Huiniemen (ent.Sohvanniemi, ent. Uppiniemi) pohjoisosan kalliolla, Majalahden ja Sammalistonlahden välisellä niemellä.
Röykkiön koko on 6,5 x 9 m ja siinä on iso silmäkivi keskellä. Röykkiötä on pengottu useaan otteeseen. |
| metsakeskus.702010021 |
702 |
Kauhtionniemi A |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
343145.56000000 |
6891958.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010021 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat 3,6 km koilliseen Visuveden kanavasta Kauhtionniemen luoteisosassa rantakalliolla.
Röykkiö a on perusteellisesti hajotettu (II-III). Röykkiö b on edellsiestä kaakkoon. Siinä on isoja kiviä kehässä, keskus on kivetön (I). Röykkiö c on edellsiestä 5 m kaakkoon. Se on muodoltaan pitkä SE - NW -suuntainen ja kooltaan 2,5 x 7 m, pengottu (II). Röykkiö d on edellisestä 30 m itäkoilliseen. Se on pyöreähkö, halkaisijaltaan 8 - 9 m. Keskellä olevan ison silmäkiven eteläpuolella on vajoama, mahdollisesti kaivettu kuoppa (I). Röykkiö e on edellsiestä 10 m luoteeseen. Se on täysin hajotettu (II-III). |
| metsakeskus.702010021 |
702 |
Kauhtionniemi A |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
343145.56000000 |
6891958.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010021 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat 3,6 km koilliseen Visuveden kanavasta Kauhtionniemen luoteisosassa rantakalliolla.
Röykkiö a on perusteellisesti hajotettu (II-III). Röykkiö b on edellsiestä kaakkoon. Siinä on isoja kiviä kehässä, keskus on kivetön (I). Röykkiö c on edellsiestä 5 m kaakkoon. Se on muodoltaan pitkä SE - NW -suuntainen ja kooltaan 2,5 x 7 m, pengottu (II). Röykkiö d on edellisestä 30 m itäkoilliseen. Se on pyöreähkö, halkaisijaltaan 8 - 9 m. Keskellä olevan ison silmäkiven eteläpuolella on vajoama, mahdollisesti kaivettu kuoppa (I). Röykkiö e on edellsiestä 10 m luoteeseen. Se on täysin hajotettu (II-III). |
| metsakeskus.702010022 |
702 |
Kauhtionniemi B |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
343356.46800000 |
6891950.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010022 |
Röykkiö sijaitsee Visuveden kanavasta 3,8 km koilliseen, Kauhtionniemen pohjoisrannalla jyrkällä kalliolla.
Röykkiö on säännöllisen pyöreä halkaisijaltaan 9 m. Keskellä on laaja kuoppa, jossa kasvaa mänty. Vieressä itäpuolella on sammalen alla epämääräistä kivikkoa, samoin kalliolla noin 50 m päässä. |
| metsakeskus.702010022 |
702 |
Kauhtionniemi B |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
343356.46800000 |
6891950.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010022 |
Röykkiö sijaitsee Visuveden kanavasta 3,8 km koilliseen, Kauhtionniemen pohjoisrannalla jyrkällä kalliolla.
Röykkiö on säännöllisen pyöreä halkaisijaltaan 9 m. Keskellä on laaja kuoppa, jossa kasvaa mänty. Vieressä itäpuolella on sammalen alla epämääräistä kivikkoa, samoin kalliolla noin 50 m päässä. |
| metsakeskus.702010023 |
702 |
Jokiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347770.80700000 |
6866011.86200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010023 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Jäminginselän kaakkoispohjukasta 300 m kaakkoon Myllyojan koillisella peltorinteellä. Alueen pohjois- ja koillispuolella on tehdasrakennuksia, ja peltoalueen halki on vedetty kunnan vesi- ja viemärilinja sekä uusi tielinja. Löydöt paikalta ovat pari kvartisydintä, yksi retusoitu kvartsi, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.702010024 |
702 |
Lapinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344649.05200000 |
6868598.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010024 |
Kohde sijaitsee Jäminginselän eteläosassa Lapinniemen länsirannalla tasaisella maalla. Kohde käsittää 5 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja asuinpaikan. Paikalle on rakennettu kesäasunto vuonna 1993-94. Röykkiöistä on tutkittu neljä. Ne on tulkittu historiallisen ajan kiukaanjäännöksiksi. Paikalta on kuitenkin yhden röykkiön vierestä kupariastia, jonka karstan ajoitustulos on viikinkiaikaa. Röykkiöt on rakennettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikkakerroksen päälle. |
| metsakeskus.702010024 |
702 |
Lapinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
344649.05200000 |
6868598.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010024 |
Kohde sijaitsee Jäminginselän eteläosassa Lapinniemen länsirannalla tasaisella maalla. Kohde käsittää 5 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja asuinpaikan. Paikalle on rakennettu kesäasunto vuonna 1993-94. Röykkiöistä on tutkittu neljä. Ne on tulkittu historiallisen ajan kiukaanjäännöksiksi. Paikalta on kuitenkin yhden röykkiön vierestä kupariastia, jonka karstan ajoitustulos on viikinkiaikaa. Röykkiöt on rakennettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikkakerroksen päälle. |
| metsakeskus.702010024 |
702 |
Lapinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
344649.05200000 |
6868598.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010024 |
Kohde sijaitsee Jäminginselän eteläosassa Lapinniemen länsirannalla tasaisella maalla. Kohde käsittää 5 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja asuinpaikan. Paikalle on rakennettu kesäasunto vuonna 1993-94. Röykkiöistä on tutkittu neljä. Ne on tulkittu historiallisen ajan kiukaanjäännöksiksi. Paikalta on kuitenkin yhden röykkiön vierestä kupariastia, jonka karstan ajoitustulos on viikinkiaikaa. Röykkiöt on rakennettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikkakerroksen päälle. |
| metsakeskus.702010024 |
702 |
Lapinniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
344649.05200000 |
6868598.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010024 |
Kohde sijaitsee Jäminginselän eteläosassa Lapinniemen länsirannalla tasaisella maalla. Kohde käsittää 5 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja asuinpaikan. Paikalle on rakennettu kesäasunto vuonna 1993-94. Röykkiöistä on tutkittu neljä. Ne on tulkittu historiallisen ajan kiukaanjäännöksiksi. Paikalta on kuitenkin yhden röykkiön vierestä kupariastia, jonka karstan ajoitustulos on viikinkiaikaa. Röykkiöt on rakennettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikkakerroksen päälle. |
| metsakeskus.702010024 |
702 |
Lapinniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
344649.05200000 |
6868598.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010024 |
Kohde sijaitsee Jäminginselän eteläosassa Lapinniemen länsirannalla tasaisella maalla. Kohde käsittää 5 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja asuinpaikan. Paikalle on rakennettu kesäasunto vuonna 1993-94. Röykkiöistä on tutkittu neljä. Ne on tulkittu historiallisen ajan kiukaanjäännöksiksi. Paikalta on kuitenkin yhden röykkiön vierestä kupariastia, jonka karstan ajoitustulos on viikinkiaikaa. Röykkiöt on rakennettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikkakerroksen päälle. |
| metsakeskus.702010024 |
702 |
Lapinniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
344649.05200000 |
6868598.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010024 |
Kohde sijaitsee Jäminginselän eteläosassa Lapinniemen länsirannalla tasaisella maalla. Kohde käsittää 5 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja asuinpaikan. Paikalle on rakennettu kesäasunto vuonna 1993-94. Röykkiöistä on tutkittu neljä. Ne on tulkittu historiallisen ajan kiukaanjäännöksiksi. Paikalta on kuitenkin yhden röykkiön vierestä kupariastia, jonka karstan ajoitustulos on viikinkiaikaa. Röykkiöt on rakennettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikkakerroksen päälle. |
| metsakeskus.702010024 |
702 |
Lapinniemi |
10002 |
12004 |
13044 |
11019 |
27000 |
344649.05200000 |
6868598.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010024 |
Kohde sijaitsee Jäminginselän eteläosassa Lapinniemen länsirannalla tasaisella maalla. Kohde käsittää 5 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja asuinpaikan. Paikalle on rakennettu kesäasunto vuonna 1993-94. Röykkiöistä on tutkittu neljä. Ne on tulkittu historiallisen ajan kiukaanjäännöksiksi. Paikalta on kuitenkin yhden röykkiön vierestä kupariastia, jonka karstan ajoitustulos on viikinkiaikaa. Röykkiöt on rakennettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikkakerroksen päälle. |
| metsakeskus.702010024 |
702 |
Lapinniemi |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
344649.05200000 |
6868598.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010024 |
Kohde sijaitsee Jäminginselän eteläosassa Lapinniemen länsirannalla tasaisella maalla. Kohde käsittää 5 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja asuinpaikan. Paikalle on rakennettu kesäasunto vuonna 1993-94. Röykkiöistä on tutkittu neljä. Ne on tulkittu historiallisen ajan kiukaanjäännöksiksi. Paikalta on kuitenkin yhden röykkiön vierestä kupariastia, jonka karstan ajoitustulos on viikinkiaikaa. Röykkiöt on rakennettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikkakerroksen päälle. |
| metsakeskus.702010024 |
702 |
Lapinniemi |
10002 |
12004 |
13044 |
11033 |
27018 |
344649.05200000 |
6868598.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010024 |
Kohde sijaitsee Jäminginselän eteläosassa Lapinniemen länsirannalla tasaisella maalla. Kohde käsittää 5 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja asuinpaikan. Paikalle on rakennettu kesäasunto vuonna 1993-94. Röykkiöistä on tutkittu neljä. Ne on tulkittu historiallisen ajan kiukaanjäännöksiksi. Paikalta on kuitenkin yhden röykkiön vierestä kupariastia, jonka karstan ajoitustulos on viikinkiaikaa. Röykkiöt on rakennettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikkakerroksen päälle. |
| metsakeskus.702010025 |
702 |
Sotkansaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
351459.25900000 |
6882156.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010025 |
Lapinraunio sijaitsee Sotkanselän Sotkansaaren länsipäässä rantakalliolla.
Röykkiön halkaisija on 10 m. Röykkiötä on pengottu ja kiviä kasattu länsireunalle muurimaisesti. Röykkiön viereen on 8 m päähän rakennettu talo. |
| metsakeskus.702010026 |
702 |
Uitoslahti |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
346483.25300000 |
6882747.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010026 |
Röykkiö sijaitsee Mustaselän Uitoslahden pohjoisrannalla, vedestä 20 m kuusikkometsään.
Kysymyksessä on todennäköisesti rakennuksen kiuas. Sen halkaisija on 4 m, korkeus 0,5 m. Kivissä on palamisjälkiä. Ne ovat sammaloituneet. |
| metsakeskus.702010027 |
702 |
Loilovuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
357455.89800000 |
6869607.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010027 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Väärinjärvestä pohjoiseen, Loilovuoren itälaidan hiekkaisella metsärinteellä, joka viettää koilliseen. Löytöjä? on Myllymaan-Rajalan välisen tien ojasta. |
| metsakeskus.702010028 |
702 |
Majaniemi B |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
355092.81100000 |
6878865.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010028 |
Kiviröykkiö sijaitsee Majaselän eteläosassa, Majaniemen länsilaidalla Hanhonlahden rannasta 20 m, tiheässä kuusikossa maapohjalla. Röykkiön halkaisija on 5 m. Se on matala, ja keskeltä kuopalle kaivettu. |
| metsakeskus.702010029 |
702 |
Iso Siikonen |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
358910.27300000 |
6880070.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010029 |
Hautaröykkiö sijaitsee Paloselän eteläosassa olevan saaren luoteiskärjessä, 10 m rannasta, kalliolla.
Röykkiön halkaisija on 6 m. Lähistöllä on epämääräisiä kiveyksiä. |
| metsakeskus.702010030 |
702 |
Koljonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
354085.20200000 |
6881774.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokosselän Koljonsaaressa hiekkaisessa, osin kivikkoisessa rinteessä asuinrakennuksen ja riihen välissä. Löydöt paikalta ovat kirveen ja tuuran kappaleet, hiointen katkelmia ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.702010031 |
702 |
Pyssyniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
345058.79000000 |
6890900.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010031 |
Hautarauniot sijaitsevat Tarjanteen lounaisrannalla pienen Pyssyniemen päässä kalliolla.
Röykkiö a on pyöreä, halkaisijaltaan 8 m ja korkeudeltaan 50 - 60 cm. Sen keskellä iso silmäkivi, jonka juurta on pengottu. Röykkiö b sijaitsee edellisestä 45 m luoteeseen. Se on matala, sammaltunut ja keskeltä kuopalla, järven puolella on iso paasi. |
| metsakeskus.702010031 |
702 |
Pyssyniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
345058.79000000 |
6890900.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010031 |
Hautarauniot sijaitsevat Tarjanteen lounaisrannalla pienen Pyssyniemen päässä kalliolla.
Röykkiö a on pyöreä, halkaisijaltaan 8 m ja korkeudeltaan 50 - 60 cm. Sen keskellä iso silmäkivi, jonka juurta on pengottu. Röykkiö b sijaitsee edellisestä 45 m luoteeseen. Se on matala, sammaltunut ja keskeltä kuopalla, järven puolella on iso paasi. |
| metsakeskus.702010032 |
702 |
Pöykkysaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
344462.02500000 |
6891829.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010032 |
Hautarauniot sijaitsevat Tarjanteessa olevassa pienessä, eteläpäästään jyrkkärantaisessa kalliosaaressa Ruoveden ja Virtain rajalla. Saarta Topelius nimittää Maamme-kirjassa Munkholmaksi.
Röykkiö a on saaren korkeimmalla kohdalla, ja sen pohjoisosaan on pystytetty pitäjien rajapyykki. Röykkiön koko on 10 x 15 m. Edellsiestä 5 m pohjoiseen on ollut osittain hävitetty röykkiö b, halkaisijaltaan 10 m. Sen kivet on tutkimusten jälkeen jätetty kehäksi entisen röykkiön paikalle. Röykkiö c on saaren luoteispäässä alemmalla kalliolla, 150 m luoteeseen rajapyykistä. Röykkiötä c on kaiveltu useista kohdin kuopalle, halkaisija on nykyisin 15 m. Röykkiöt b ja c sijaitsevat Virtain puolella, kohde 7. |
| metsakeskus.702010032 |
702 |
Pöykkysaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
344462.02500000 |
6891829.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010032 |
Hautarauniot sijaitsevat Tarjanteessa olevassa pienessä, eteläpäästään jyrkkärantaisessa kalliosaaressa Ruoveden ja Virtain rajalla. Saarta Topelius nimittää Maamme-kirjassa Munkholmaksi.
Röykkiö a on saaren korkeimmalla kohdalla, ja sen pohjoisosaan on pystytetty pitäjien rajapyykki. Röykkiön koko on 10 x 15 m. Edellsiestä 5 m pohjoiseen on ollut osittain hävitetty röykkiö b, halkaisijaltaan 10 m. Sen kivet on tutkimusten jälkeen jätetty kehäksi entisen röykkiön paikalle. Röykkiö c on saaren luoteispäässä alemmalla kalliolla, 150 m luoteeseen rajapyykistä. Röykkiötä c on kaiveltu useista kohdin kuopalle, halkaisija on nykyisin 15 m. Röykkiöt b ja c sijaitsevat Virtain puolella, kohde 7. |
| metsakeskus.702010033 |
702 |
Kauhtionniemi C |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
343717.33100000 |
6891763.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010033 |
Röykkiö sijaitsee Tarjanteen lounaisrannalla, pienestä Koppelikarista lounaaseen olevalla rantakalliolla.
Kysymyksessä on halkaisijaltaan 12 m oleva kivikehä. Keskellä on isoja kiviä ja kuusikkoa. Kyseessä on joko hajotettu hauta tai pengottu luonnonkivikko. |
| metsakeskus.702010034 |
702 |
Itä-Sotka |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
352878.68800000 |
6881563.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010034 |
Hautaraunio sijaitsee Sotkanselän Sotkansaaren kaakkoisosassa noin 40 m rannasta kalliolla.
Varhaismetallikautinen lapinraunio on soikea, halkaisijaltaan 3 m, ja matala. Kivet ovat voimakkaasti sammaloituneet. Reunoilla on isompia kiviä, muttei varsinaista reunakiveystä. Lähellä on kesämökkejä. |
| metsakeskus.702010035 |
702 |
Mustasaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
347285.90400000 |
6888466.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010035 |
Röykkiöt sijaitsevat Tarjanteen Siperiansaaren länsipuolella olevan pienen Mustasaaren länsiosassa, kalliopohjalla, 14,5 m etäisyydellä toisistaan.
Luoteisen röykkiön halkaisija on 5,3x5,2 m ja korkeus on 0,5 m. Kivien koko on noin 0,3x0,5 m. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja siinä on enintään kolme kivikerrosta.
Toisen röykkiön halkaisija on 5,3x5,6 m ja korkeus on 0,5 m. Kivien koko on 0,3-0,5 m. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja siinä on enintään kolme kivikerrosta. |
| metsakeskus.702010035 |
702 |
Mustasaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
347285.90400000 |
6888466.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010035 |
Röykkiöt sijaitsevat Tarjanteen Siperiansaaren länsipuolella olevan pienen Mustasaaren länsiosassa, kalliopohjalla, 14,5 m etäisyydellä toisistaan.
Luoteisen röykkiön halkaisija on 5,3x5,2 m ja korkeus on 0,5 m. Kivien koko on noin 0,3x0,5 m. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja siinä on enintään kolme kivikerrosta.
Toisen röykkiön halkaisija on 5,3x5,6 m ja korkeus on 0,5 m. Kivien koko on 0,3-0,5 m. Röykkiö on muodoltaan pyöreä ja siinä on enintään kolme kivikerrosta. |
| metsakeskus.702010036 |
702 |
Laivaranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346873.12500000 |
6876310.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.702010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Laivarannan eteläpuolella, 40 m rannasta.
Pellon pohjoisreunasta löydettiin runsaasti rautapitoisia kappaleita, jotka on määritelty järvimalmiksi. Pellon luoteiskulmasta taas löydettiin kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kvartseja, joista yksi on kaavin. |
| metsakeskus.704000001 |
704 |
Kirkkonummi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
239061.14100000 |
6723751.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704000001 |
Maskun kihlakunnan kertomuksesssaan (SMYA III:96) K. Killinen kertoo kohteesta mm., että arvokas löytöpaikka on hietanummi Ruskonjoen rannalla. Kirkkonummi on Märttälän ja Koiviston välillä maantien ja joen välissä, siinä, missä nämä ovat lähinnä tosiaan. Nummesta on peräisin kolme vasarakirvestä ja kaksi oikokirvestä, jotka ovat löytyneet hiekkaa otettaessa yli kahden sylen syyvyydestä, eri paikoista. Näistä Kansallismuseon kokoelmissa on oikokirves (KM 1858:1) sekä vasarakirves (KM 1875:1). Lisäksi alueelta on hioinkiven kappale KM 7603:1, jonka Tallgren toi v. 1919. Tallgrenin mukaan olisi hiekanotossa vielä löytynyt kaksi vasarakirvestä, jotka olisivat Turun (maakunta) museossa. Kirkkonummen hiekkakuoppa on sijainnut Ruskon osuusmeijerin pohjoispuolella, maantien ja joen välissä, kirkosta n. 4 km pohjoiskoilliseen ja ollut pitäjän yhteinen hiekanottopaikka. V. 1962 inventoinnin aikaan paikkaa ei enää käytetty hiekanottoon, vaan osa alueesta oli kaatopaikkana ja kanatarhana. Kuopan reunoilla ei havaittu tuolloin kulttuurimaata ja maaperä oli pehmeää hiekkaa. Asuinpaikkalöytöjä ei havaittu, ei myöskään ympäristössä, jossa on etelän puolella meijerirakennukset, idässä joen puolella Vähäkosken talo ja lännessä maantie. Löytöjen perusteella paikalla on ollut ehkä ennen kaikkea nuorakeraamisia hautoja, ehkä myös asuinpaikkaa, jotka ovat hävinneet hiekanotossa. |
| metsakeskus.704000002 |
704 |
Hujala |
10001 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
236122.33500000 |
6721267.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704000002 |
Hujalan kylästä löytyi keskeltä metsäautotietä v. 1982 vasarakirves (ilm. koordin. x=6715 10;y=1565 04 ja z=40), jonka löytäjä Perttu Koillinen Raisiosta arveli olevan peräisin hiekkakuopasta, vähintään 200 m itäkaakkoon kirveen löytöpaikasta. Hiekkakuoppa sijaitsee loivasti itään viettävässä metsärinteessä peltoaukean laidassa. Turun maakuntamuseon tarkastuksessa paikalla ei havaittu kulttuurikerrosta. Paikan topografia ja maaperä mahdollistavat kuitenkin kiinteän muinaisjäännöksen sijainnin. Kyseessä voi olla hautalöytö tai asuinpaikkalöytö.
Alueelle on sittemmin rakennettu Heikkilän tilan sikala ja vanha hiekanottopaikka, josta kirves saattaa olla peräisin, on laajentunut ja ollut vesialtaana. Talvella 2006 aluella tehtiin tarkastus ja kaivinkoneella kolme koekuoppaa sikalan laajennuksen takia. Koekuopassa ei ollut muinaisjäänökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.704000003 |
704 |
Moisio-Rinnemaa |
10001 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
237803.65500000 |
6722740.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704000003 |
Liukolan kylän Moision talon maalta löysivät maanomistajan Verner Alikeskikylän lapset vuonna 1937 rautaisen keihäänkärjen hiekanottopaikasta talon itäpuolelta. Cleven tarkastuksessa todettiin, että paikalla oli vähäinen kiviraunio, joka oli jo tuolloin osittain hajotettu hiekanotossa. Kuopan reunasta löytyi palaneita luunmuruja. Moisio-nimi paikalla oli Cleven mukaan silloisen maanomistajan antama. Matti Huurteen inventoinnissa vuonna 1962 todettiin kiviraunio paikallistien vieressä kokonaan tasoitetuksi eikä mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ollut enää havaittavissa. Sen sijaan löytökohdasta runsas 40 m pohjoiseen oli uudistalon (Rinnemaa) pohjoispuolelta piha-alueelta löytynyt kaksi keihäänkärkeä suuren siirtolohkareeen ympärillä olevasta kivi- ja sorakumpareesta, jonka paikalla oltiin tekemässä saunarakennusta. Kärjet olivat löydettäessä noin 6 m toisistaan. Tarkastuksesa löytyi vahvaa nokimaata ja runsaasti saviastianpaloja. Seuraavana vuonna P-L. Lehtosalo tutki paikkaa 30 neliömetrin alalta ja totesi tämän kattaneen säilyneen kalmiston alueen. Paikalla oli tiheä osittain lohkotuista kivistä tehty kiveys, joka rajoittui lähes kokonaan suuren maakiven ympäröiden kiertävän suurempien lohkareiden rajaaman puoliympyrän sisäpuolelle. Kehä on saattanut jatkua jo tuhotulle alueelle, jolloin se olisi muodostanut ympyrän. Nokimaata ja hiiltä oli melko vähän. Löytöjä oli runsasti, erityisesti saviastianpaloja (yli 11000 palaa), jotka olivat paikoin lähes yksinomaisena Yhden astin sisätönä oli ollut tuohirulla. Lisäksi löydettiin mm. pronssihela, rautaneula ja palaneita luunpaloja. Koska alueelta tunnetaan lähekkäin kaksi kalmistokumparetta, on mahdollista, että alueella tai sen lähiympäristössä on vielä säilynyttä muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.704000006 |
704 |
Kirkonmäki |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
237363.84200000 |
6720128.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704000006 |
Tallgrenin huomioiden mukaan v. 1906 erottui kirkon pohjois- ja luoteispuolella rinteellä runsaasti soikeita kuoppia, "samaa tyyppiä kuin esim. Euran Käräjämäessä". Aluetta ei kuitenkaan ollut kaivektu eikä löytöjäkään ollut siten havaittu. V:n 1962 inventoinnissa Huurre löysi alueelta neljä pyöreää n. 2-metristä kuoppaa, mutta alueella kasvanut heinikko ym. vaikeuttivat havainnointia. Nämä kuopat olivat kirkon pohjoispuolella, yksi aivan kirkon viererssä olevan koulun puolella, yksi raja-aidan kohdalla ja toiset lännempänä Nissin talon maalla. Aidan kohdalla olleeseen kuoppaan tehty koekaivaus paljasti maaperän olevan sorahiekkaa. Kuopan kohdalla maaperä oli reunaa löysempää ja n. ½ m syvyydestä löytyi eläimen hammas, mikä osoitti maata kaivetun. Muuta ei löydetty. Alempana koulun pihaa oli ennen v. 1962 tasoitettu ja kirkon luoteispuolella oli Nissin talon suuri hiekkakuoppa. On mahdollista, että Tallgrenin mainitsemista kuopista osa on näitä kaivettaessa tuhoutunut, mutta mitään löytöjä alueelta ei edelleenkään ollut tiedossa. |
| metsakeskus.704010001 |
704 |
Hongisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
238208.00000000 |
6725664.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010001 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pienellä kivikkoisella mäellä, joka merenpinnan ollessa noin 35 m korkeudella on ollut pieni merensalmen saari. Hongiston taloa rakennettaessa oli mv. Lankilan mukaan viemäriputkia asennettaessa havaittu puutarhan puolella talon lounaiskulmaa kaksi hautamaista 2 m pituista kivetöntä hiekka-aluetta, joiden seassa oli nokea, muttei havaittu löytöjä. Mahdollisesti nämä ovat vielä osittain jäljellä, mutta v:n 1962 inventoinnin koekuopissa ei havaittu näihin mahdollisiin hautoihin viittaavia merkkejä. Inventoinnissa löytyi kuitenkin tältä alueelta isketty ja ehkä hiukan hiottu kivi sekä pari kvartsi-iskosta, jotka viittaavat ainakin paikalla sijaitsevaan asuinpaikkaan. Noin 200 m luoteeseen on lisäksi löydetty kivikirves Hongiston pellolta. Kohde on Varsinais-Suomen skl:n SU-kohde 640. |
| metsakeskus.704010002 |
704 |
Rynkkiö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
237939.58700000 |
6725099.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010002 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee kallioisella metsäseudulla Ali-keskikylän talon hiekkakuopan vaiheilla. Jo v. 1962 inventoinnin aikoihin oli hiekkakuoppa ollut kauan käytössä ja osittain jo metsittynyt. Kolmelta kohdalta sen reunoilta löytyi asuinpaikkajälkiä. Kuopan läntisen haaran pohjoisreunalta löytyi mm. iso Jäkärlän tyylin kampakeramiikanpala ja iskoksia, lounaisosasta eteläisemmän vanhan kellarin luota iskoksia sekä kuopan kaakkoisosasta sinne johtavan tien pohjoispuolelta muutama rapautunut ja huokoinen astianpala sekä iskoksia. Ilmeisestikin kyseessä on yhtenäinen asuinpaikka-alue, jonka hiekanotto on suureksi osaksi tuhonnut. V. 1962 kuoppa oli vielä käytössä. Kohde on Varsinais-Suomen skl:n SU-kohde 639. |
| metsakeskus.704010003 |
704 |
Maarnoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
239579.92500000 |
6725020.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010003 |
Kivikautinen asuinpaikka tai mahdollisesti hauta, jonka merkkinä löytyi v. 1962 inventoinnissa Ruskolta Vahdon suuntaan vievän paikallistien (n:o 2012) luoteispuolelta n. 300 m ja pienen Ruskonjokeen laskevan Maarnojan etelälounais-puolelta metsäsaarekkesta aivan pienen hiekkakuopan reunasta pieni nuorakeramiikan astianpala. Kuopassa oli löytökohdassa myös n. 30 cm syvyydellä vahva hiilikerros. Aiemmin oli maanomistajan Väinö Toivosen tytär löytänyt enemmän kaakkoon pellon puolelta nelisivuisen oikokirveen, mutta pellon ollessa viljalla inventoinnin aikana ei havaintoja voitu täällä tehdä. Kohde on Varsinais-Suomen skl:n SU-kohde 638. |
| metsakeskus.704010004 |
704 |
Kumpare |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
239386.01300000 |
6724224.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010004 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Rusko-Vahto maantien ja Nousiaisiin vievän paikallistien risteyksen itäpuolella Ruskonjokea kohti viettävällä mäntykankaalla olevan vanhan, osittain vielä v. 1962 käytössä olleen hiekkakuopan itä- ja kaakkoispuolella. Inventoinnissa v. 1962 löytynyttä asuinpaikkaa kaivettiin v. 1969 Ruskonjokeen rakennettavalle vesilaitokselle ja padolle johtavan tiehankkeen vuoksi, kaikkiaan 206 neliömetrin ala. Asuinpaikkalöydöt koostuvat tyypillisen kampakeramiikan astianpaloista, porfyriitti-, kvartsi-, kvartsiitti- ja pii-iskoksista, mutta myös esineistä. Kulttruurikerroksessa havaittiin yksi likamaakuoppa, muttei liesiä.
Edelleen paikkaa tutkittiin v. 1989, jolloin asuinpaikan läheisyyteen suunniteltiin vesijohtolinjaa. Tällöin koekuopitettiin Patotien reunoja (koekuopitusalue I Kumpare) aiemman kaivausalueen pohjoispuolella, jolloin löytyi vain pari kvartsia.
Kohteen aluerajaus perustuu vuoden 1969 kaivauskertomuksessa esitettyyn havaintoon asuinpaikan jatkumisesta tien länsipuolelle. Kohteen tarkka rajaus tai säilyneisyys ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.704010005 |
704 |
Ullantalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
239564.94300000 |
6723826.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010005 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee mäntyä ja kuusta kasvavalla hiekkakankaalla, joka viettää kohti länsi-lounasta. Kankaalla on laajahko hiekkakuoppa, joka v:n 1962 inventoinnin aikaan oli enää osittain käytössä. Kuopan itäpään reunoilta löytyi pieni pala koristelematonta huokoista keramiikkaa, pala hioinlaakaa punertavasta hiekkakivestä sekä iskoksia. Yksi iskos löytyi lisäksi suuren kuopan eteläpuolella olevasta pienestä hiekkakuopasta. Asuinpaikka ajoittunee korkeuden perusteella varhaiskampakeramiikkaan. Kohde on Varsinais-Suomen skl:n SU-kohde 634. Paikalta on asuinpaikkalöytöjä myös vuodelta 1999 (KM 31349). |
| metsakeskus.704010006 |
704 |
Lempo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
238592.33100000 |
6723894.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010006 |
Runsaslöytöinen asuinpaikka Lempon talon (tai Pelto-Huukan) ns. Kervan lohkon pellolla, sen ylälaidassa, länsipuolisen metsän reunassa. Löydöt ovat hiekkaperäiseltä alueelta v. 1962 paikalla olleen ladon kohdalta n. 100 m matkalla pohjoiseen. Asuinpaikkalöydöt käsittävät nuorakeramiikkaa, pyöreäteräisen oikokirveen terän, kvartsi- ja kivilajiesineitä ja iskoksia. Joitakin löytöjä tavattiin löytöhetkellä v. 1962 inventoinnissa myös metsän puolella sijaitsevasta vanhasta hiekkakuopasta, ladosta n. 60 m pohjoiseen. Pelto viettää itään kohti Kervanojaa ja 35 m korkeuskäyrä on metsänreunan myötäinen. V:n 1992 tarkastuksessa löydettiin lisää asuinpaikkalöytöjä. Asuinpaikka rajoittuu idässä savipeltoon ja lännessä kalliopaljastumaan. Alueen eteläpuolelle on rakennettu omakotitaloja, joita varten vanhan hiekkakuopan lähelle on tehty uusi kuoppa, josta löytöjä havaittiin. Lisäksi alueen läpi kulkee kuntopolku, jonka pengerrykset ovat osaltaan tuhonneet asuinpaikkaa. Myös näissä havaittiin löytöjä. |
| metsakeskus.704010007 |
704 |
Lankila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
239160.10100000 |
6724063.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010007 |
Asuinpaikka löytyi koekaivauksessa v. 1989, jolloin aluetta koekuopitettiin Kumpareen asuinpaikka-alueen lisäksi. Lankilan asuinpaikka on Kumpareesta erillinen, n. 250 m siitä lounaaseen. Tuolloin arvioitiin Lankilan asuinpaikan olevan n. 350 neliömetrin laajuinen. Pieni kaivausalue oli 18 neliömetriä. Jatkotutkimuksia tehtiin kuukauden ajan v. 1992 suunnitellun maantien parannuksen takia, jolloin kaivettiin 120 neliömetrin ala varsinaista kaivausaluetta. Maaperä paikalla on hiekkaa, joka oli värjäytynyttä kulttuurikerrosta, joka kuitenkin rautapitoisena oli vaikeatulkintaista Varsinaisia rakenteita ei havaittu, mutta asuinpikkalöytöjä oli runsaasti. Ajoitus on keramiikan perusteella pääosin tyypillinen kampakeramiikka. Uskelan keramiikka ja Jäkärlän keramiikkaa löydettiin. Asuinpaikasta on osa vielä tutkimatta, mahdollisesti rikkaimmalta osiltaan. Maantien toiselle puolelle kevyenliikenteenväylän rakentamisalueelle tehdyt koekuopat olivat löydöttömät. |
| metsakeskus.704010008 |
704 |
Hevosenkankareenhaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
238602.33600000 |
6721804.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010008 |
Peltoaukean keskellä sijaitseva pieni kivikkoinen kumpare, jonka koillispäässä olevan vanhan kellarikuopan sortuneissa reunoissa erottui inventoinnissa v. 1962 palanutta maata, ja siinä runsaasti savitiivistettä. Löytöinä havaittiin lisäksi pari saviastian murua sekä isketty kvartsisirpale. Kysymyksessä on ehkä ennemminkin rautakautinen asuinpaikka kuin kalmisto. Kumpare sijaitsee Ruskonjoen itäpuoleisella peltoaukealla, joen sivu-uoman Kololanojan kaakkoispuolella n. 350 m. Kohde on skl:n SU-kohde 630. Hiisimäen kalmistomäki sijaitsee mainitun uoman luoteispuolella, n. 600 m etäisyydellä, ja heti samalla puolella uoman rannalla mahdollista Päijäisen rautakautista asuinpaikkaa (inv. kohteet 23 ja 24, skl:n SU-kohde 631). Lisäksi kumpareen laella olevassa maakivessä on myöhemmässä tarkastuksessa, nimellä Hepokankare, havaittu kaksi kuppia 30 cm etäisyydellä toisistaan. Luoteinen kuppi on soikea, kooltaan 7-17 cm, kaakkoinen on pienempi. N. 1 m kivestä pohjoiseen on toinen maakivi, jonka eteläreunalla on myös kaksi mahdollista heikosti erottuvaa kuppia. Kivien itä-koillispuolella on kaivettu kuoppa. |
| metsakeskus.704010008 |
704 |
Hevosenkankareenhaka |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
238602.33600000 |
6721804.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010008 |
Peltoaukean keskellä sijaitseva pieni kivikkoinen kumpare, jonka koillispäässä olevan vanhan kellarikuopan sortuneissa reunoissa erottui inventoinnissa v. 1962 palanutta maata, ja siinä runsaasti savitiivistettä. Löytöinä havaittiin lisäksi pari saviastian murua sekä isketty kvartsisirpale. Kysymyksessä on ehkä ennemminkin rautakautinen asuinpaikka kuin kalmisto. Kumpare sijaitsee Ruskonjoen itäpuoleisella peltoaukealla, joen sivu-uoman Kololanojan kaakkoispuolella n. 350 m. Kohde on skl:n SU-kohde 630. Hiisimäen kalmistomäki sijaitsee mainitun uoman luoteispuolella, n. 600 m etäisyydellä, ja heti samalla puolella uoman rannalla mahdollista Päijäisen rautakautista asuinpaikkaa (inv. kohteet 23 ja 24, skl:n SU-kohde 631). Lisäksi kumpareen laella olevassa maakivessä on myöhemmässä tarkastuksessa, nimellä Hepokankare, havaittu kaksi kuppia 30 cm etäisyydellä toisistaan. Luoteinen kuppi on soikea, kooltaan 7-17 cm, kaakkoinen on pienempi. N. 1 m kivestä pohjoiseen on toinen maakivi, jonka eteläreunalla on myös kaksi mahdollista heikosti erottuvaa kuppia. Kivien itä-koillispuolella on kaivettu kuoppa. |
| metsakeskus.704010009 |
704 |
Hiisimäki-Kololanoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
238310.44900000 |
6722353.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010009 |
Paikka sijaitsee Ruskonjoen itäpuolella, sen ja sivu-uoman Kololanojan välisen pelltoaukean ympäröivällä korkealla Hiisimäellä Päijäisen talon pihapiirissä. Kesällä 1918 löytyi talon pihaa tasoitettaessa rautainen keihäänkärki sekä vaaka säilytysrasioineen ja punnuksineen (KM 7452:3-6). Myös vasarakirveen kanta on löydetty mäeltä (:1) (vuoden 1962 inv.-kohde 15). Tallgrenin vuoden 1919 tutkimuksissa löytyi saviarina palaneine savitiivisteineen (KM 7603:2), muttei muuta kalmistoon viittaavaa.
Vuonna 1931 Tallgren löysi muutaman saviastianpalan (KM 9363:10) "Päijäisten Hiisimäen tontilta tien leikkauksen kohdalta, jossa näyttää olevan polttokalmistonummea. Samasta paikasta on aijemmin saatu vaaka ja punnuksia". Sittemmin on mäellä purettu ja rakennettu rakennuksia, mutta löytöjä ei ole havaittu. Myöskään inventoinnissa ei kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa havaittu.
Mahdollisesti Hiisimäestä on löydetty keihäänkärki, joka saatiin Koismäen kalmiston kaivausten yhteydessä vuonna 1965. Kololanojan pohjosrannalta, noin 200 m Hiisimäestä kaakkoon, Hiisimäeltä tulevan peltotien ja sillan kohdalla, jossa maasto on alavaa peltomaata, löysi Tallgren vuonna 1931 saviastianpaloja sekä palaneita savenpaloja (KM 9363:9). Tuollisen talon isännän ilmoituksen mukaan n. 100x50 m alalla on auran ulottuvilla ollut nyrkinkokoisia palaneita kiviä, nokea, hiiltä, luunmurenia ja astianpaloja.
Vuonna 1962 inventoinnissa alue oli viljelyksessä, joten havaintomahdollisuudet jäivät vähiin. Kuitenkin pellon laidoilla tien molemmin puolin sekä ojan törmässä oli karkeaa rautakauden tyyppistä keramiikkaa, savitiivisteen ja tiilen paloja sekä kuonaa. Todennäköisesti paikalla on asuinpaikkaa. Osa löydöistä tuli peltotien Lempon puoleiselta puolelta. Tämän paikan koordinaatit: x=6716 15; y=1567 55; z=25. Kohteeseen on yhdistetty kaksi inventointikohdetta (23 ja 24), kuten Varsinais-Suomen skl:n luettelossa SU-kohde 631. Lisäksi vuoden 1991 Ruskon kuppikivien tarkastuksessa havaittiin mäellä mahdollinen kuppikivi.
Läheiseltä pellolta saatu kesällä ja syksyllä 2019 rautakautisia metallinilmaisinlöytöjä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.704010009 |
704 |
Hiisimäki-Kololanoja |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
238310.44900000 |
6722353.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010009 |
Paikka sijaitsee Ruskonjoen itäpuolella, sen ja sivu-uoman Kololanojan välisen pelltoaukean ympäröivällä korkealla Hiisimäellä Päijäisen talon pihapiirissä. Kesällä 1918 löytyi talon pihaa tasoitettaessa rautainen keihäänkärki sekä vaaka säilytysrasioineen ja punnuksineen (KM 7452:3-6). Myös vasarakirveen kanta on löydetty mäeltä (:1) (vuoden 1962 inv.-kohde 15). Tallgrenin vuoden 1919 tutkimuksissa löytyi saviarina palaneine savitiivisteineen (KM 7603:2), muttei muuta kalmistoon viittaavaa.
Vuonna 1931 Tallgren löysi muutaman saviastianpalan (KM 9363:10) "Päijäisten Hiisimäen tontilta tien leikkauksen kohdalta, jossa näyttää olevan polttokalmistonummea. Samasta paikasta on aijemmin saatu vaaka ja punnuksia". Sittemmin on mäellä purettu ja rakennettu rakennuksia, mutta löytöjä ei ole havaittu. Myöskään inventoinnissa ei kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa havaittu.
Mahdollisesti Hiisimäestä on löydetty keihäänkärki, joka saatiin Koismäen kalmiston kaivausten yhteydessä vuonna 1965. Kololanojan pohjosrannalta, noin 200 m Hiisimäestä kaakkoon, Hiisimäeltä tulevan peltotien ja sillan kohdalla, jossa maasto on alavaa peltomaata, löysi Tallgren vuonna 1931 saviastianpaloja sekä palaneita savenpaloja (KM 9363:9). Tuollisen talon isännän ilmoituksen mukaan n. 100x50 m alalla on auran ulottuvilla ollut nyrkinkokoisia palaneita kiviä, nokea, hiiltä, luunmurenia ja astianpaloja.
Vuonna 1962 inventoinnissa alue oli viljelyksessä, joten havaintomahdollisuudet jäivät vähiin. Kuitenkin pellon laidoilla tien molemmin puolin sekä ojan törmässä oli karkeaa rautakauden tyyppistä keramiikkaa, savitiivisteen ja tiilen paloja sekä kuonaa. Todennäköisesti paikalla on asuinpaikkaa. Osa löydöistä tuli peltotien Lempon puoleiselta puolelta. Tämän paikan koordinaatit: x=6716 15; y=1567 55; z=25. Kohteeseen on yhdistetty kaksi inventointikohdetta (23 ja 24), kuten Varsinais-Suomen skl:n luettelossa SU-kohde 631. Lisäksi vuoden 1991 Ruskon kuppikivien tarkastuksessa havaittiin mäellä mahdollinen kuppikivi.
Läheiseltä pellolta saatu kesällä ja syksyllä 2019 rautakautisia metallinilmaisinlöytöjä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.704010010 |
704 |
Koismäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
238695.30200000 |
6722057.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010010 |
Koismäki on korkea metsäinen mäki Jussilan talon peltojen keskellä, talosta parisataa metriä lounaaseen. Mäki, laajudeltaan n. 140x110 m, on suureksi osaksi kalliota ja sen laki korkeimmillaan n. 15 m peltoa ylempänä. Mäen juurella sen eteläpuolella on loivasti viettävä viljelemätön alue, jota muutama vuosi ennen v:n 1962 inventointia oli raivattu pelloksi, mutta kivikkoisuuden vuoksi raivaus oli jätetty kesken. Joitakin suuria kiviä oli koneellisesti raivattu ja myllätyssä maassa erottui inventoinnissa nokea, palaneita luita ja pieniä saviastianmuruja. Niin ikään hiekkakivinen hioimen kappale ja rautaesine, mahdollisesti vyösoljen neula löytyi. Kivikon arveltiin olevan polttokenttäkalmistokiveystä, jonka laajudeksi arvioitiin n. 10x40 m. Itälaidalla olleen puretun riihen paikalle olleeseen kuoppaan asti muinaisjäännös ei näyttänyt ulottuvan. V:n 1965 koekuopituksessa alueen laajuudeksi saatiin n. 800 neliömetriä. Tämä alueen itäpuolella havaittiin lisäksi matalia, n. 2,5-3x1-1,5 m laajuisia painaumia, joita arveltiin ruumishaudoiksi. Koekaivauksissa myös näistä painaumista avattiin kaksi painaumaa, joista löydettiin kuitenkin ainoastaan hieman palanutta luuta ja savea. Mahdollisesti ne olivat esineettömiä ruumishautoja. Polttokenttäkalmistoa kaivettiin 25 neliömetrin ala, pääosin tummaa maata ja kiveystä. Löydöt, mm. palaneita luita, saviastianpaloja sekä metalliesineitä, mm. keihäänkärki, keritsimet, sirppi tai viikate, veitsi, lukko, pyöreiden kupurasolkien ja hevosenkenkäsolkien katkelmia ja laasimassahelmiä ym. Kalmiston todettiin jatkuvan itään, länteen ja pohjoiseen kaivetusta alasta, mutta etelän suunnalla sen raja oli lähellä. |
| metsakeskus.704010010 |
704 |
Koismäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
238695.30200000 |
6722057.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010010 |
Koismäki on korkea metsäinen mäki Jussilan talon peltojen keskellä, talosta parisataa metriä lounaaseen. Mäki, laajudeltaan n. 140x110 m, on suureksi osaksi kalliota ja sen laki korkeimmillaan n. 15 m peltoa ylempänä. Mäen juurella sen eteläpuolella on loivasti viettävä viljelemätön alue, jota muutama vuosi ennen v:n 1962 inventointia oli raivattu pelloksi, mutta kivikkoisuuden vuoksi raivaus oli jätetty kesken. Joitakin suuria kiviä oli koneellisesti raivattu ja myllätyssä maassa erottui inventoinnissa nokea, palaneita luita ja pieniä saviastianmuruja. Niin ikään hiekkakivinen hioimen kappale ja rautaesine, mahdollisesti vyösoljen neula löytyi. Kivikon arveltiin olevan polttokenttäkalmistokiveystä, jonka laajudeksi arvioitiin n. 10x40 m. Itälaidalla olleen puretun riihen paikalle olleeseen kuoppaan asti muinaisjäännös ei näyttänyt ulottuvan. V:n 1965 koekuopituksessa alueen laajuudeksi saatiin n. 800 neliömetriä. Tämä alueen itäpuolella havaittiin lisäksi matalia, n. 2,5-3x1-1,5 m laajuisia painaumia, joita arveltiin ruumishaudoiksi. Koekaivauksissa myös näistä painaumista avattiin kaksi painaumaa, joista löydettiin kuitenkin ainoastaan hieman palanutta luuta ja savea. Mahdollisesti ne olivat esineettömiä ruumishautoja. Polttokenttäkalmistoa kaivettiin 25 neliömetrin ala, pääosin tummaa maata ja kiveystä. Löydöt, mm. palaneita luita, saviastianpaloja sekä metalliesineitä, mm. keihäänkärki, keritsimet, sirppi tai viikate, veitsi, lukko, pyöreiden kupurasolkien ja hevosenkenkäsolkien katkelmia ja laasimassahelmiä ym. Kalmiston todettiin jatkuvan itään, länteen ja pohjoiseen kaivetusta alasta, mutta etelän suunnalla sen raja oli lähellä. |
| metsakeskus.704010011 |
704 |
Annantalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
240249.66000000 |
6724104.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010011 |
Epämääräinen pitkänomainen röykkiö, kooltaan 5x11 m, joka aiemmin on ollut korkeampia ja melko säännöllinen, mutta nykyään aarteenetsijöiden hajottama, joiden jäljiltä siinä on neljä kuoppaa. Röykkiö sijaitsee korkealla Annantalon metsässä, talosta n. 2 km koilliseen, Ylönlinnanpelto -nimiselle suopellolle vievä metsätien länsipuolella, kylätiestä m. 400 m pohjoiseen. Invetoinnissa v. 1962 röykkiötä pidettiin mahdollisesti ihmisen tekemänä, mutta kyseessä voi myös oplla luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.704010012 |
704 |
Nissi 1-4 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
238035.57200000 |
6720267.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010012 |
Laaja kuppikallio-alue Nissin talon maalla, joka kattaa neljä erillistä kohdetta, joista kolme varmaa (Nissi 1-3) kuppikalliokohdetta ja yksi epävarma kohde (Nissi 4). Ne ovat Ruskonjoen sivu-uoman Vähäjoen ja Moisiontien pohjoispuolella peltosaarekkeissa, n. 400 m pitkällä alueella suunnassa SSW-NNE.
Nissi 1 on kohteista eteläisin, lähellä Moisiontietä. Siinä on kalliopaljastuman pinnalla kahdessa kohdassa yhteensä 10 varmaa ja viisi epävarmaa kuppia, joiden halkaisijat ovat 5-6 cm. Isompi kuppialue kallion eteläosassa kallion laella (8-11 kuppia), josta toinen pohjoiseen viettävässä kohdassa runsaan kuuden metrin etäisyydellä edellisestä. Viimeksi mainitussa on 2-4 kuoppia noin metrin matkalla. Isompi alue muodostaa kuppien parijonon, jonka pituus 56 cm. Koskemattomana säilynyt kokonaisuus. Kuppikallion luoteispuolelta, pellolta löytyi vuonna 2025 pintapoiminnassa kaksi esihistoriallista saviastian palaa sekä palanutta savea. Kuppikallion ohella muuta muinaisjäännöstä ei paikalta todettu.
Epävarma kuppikallio (Nissi 4) sijoittuu noin 130 m NNE tarkastuskohteesta Nissi 1. Tässä on 3-4 mahdollista kuppia pohjois-eteläsuuntaisen etelään kohoavan kalliopaljastuman harjalla, jossa on 1-2 kuppia ryhmässä ja näistä yksi kuppi n. 14 cm etelään.
Kuppikalliokohde Nissi 2 sijoittuu kohteesta 4 noin 100 m pohjoiseen. Se on kalliopaljastuma, jonka pinnassa on kahdella alueella yhteensä n. 90 kuppia, joista 74 varmoja. Korkeammassa pohjoiseen ja itään viettävässä osassa on kuppeja 82 (67 varmaa). Osa lounais-koillissuuntaisessa rivissä, osa pohjois-etelärivissä, osa luode-kaakkosuuntaisessa parijonossa. Kupit ovat n. 6x3,5 m laajalla alueella. Nämä rajoittuvat etelässä pystysuoraan seinämään, jonka juurella alemmalla tasolla toinen ryhmä, yhteensä 8 kuppia, joista 7 varmaa.
Edelleen kohde Nissi 3 on kohteesta 2 noin 160 m koilliseen pellon itäreunalla olevan pienemmän metsäsaarekkeen länsireunassa. Kalliopaljastumalla on 5 varmaa kuppia noin neliömetrin alalla, halkaisija 5-7 cm. |
| metsakeskus.704010013 |
704 |
Hiidenvainio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
237782.66900000 |
6721738.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010013 |
Mahdollinen kuppikallio pellon keskellä Ruskonjoen itärannalla, n. 100 m joesta, metsäsaarekkeen korkeimmalla kohdalla olevankalliopaljastuman eteläosassa, jossa mahdollisesti 7 kuppia, joista kolme muita selvempiä. Kaksi kupeista soikiomaisia, n. 8-12,5 cm. Sijoittuvat n. 1,2 m pituiselle alueelle. Mahdollisuus, että kupit voivat myös olla luontaisia. |
| metsakeskus.704010014 |
704 |
Karviainen |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
237720.69200000 |
6720950.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010014 |
Ruskon keskustaan johtavan tien länsipuolella olevan koulun piha-alueen lounaisreunasta peltoon työntyvä kivikkoinen niemeke tai peltosaareke, jossa kivikkoisessa maastossa on rosopintaisesan maakiven pinnan keskivaiheilla 1 selvä kuppi, halkaisijaltaan n. 9,5 cm. Kiven pinta on itään viettävä. Ruskonjoki on n. 150 m länteen. |
| metsakeskus.704010015 |
704 |
Ilmesvuori |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
237316.85400000 |
6720716.73300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010015 |
Ruskonjoen itärannalla kohoavan havumetsäisen kalliokukkulan, Ilmesvuoren (tai Ilmasvuoren), jyrkän länsireunan päällä on 1 suurikokoinen kuppi, halkaisijaltaan 11-12 cm. |
| metsakeskus.704010016 |
704 |
Nissi 5-6 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
237560.76100000 |
6720524.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010016 |
Kaksi kuppikalliota noin 120 m etäisyydellä toisistaan. Nissi 5 on kalliopaljasteisen metsäisen mäen eteläreunassa pellon reunassa, jossa kalliopaljastuman päällä länteen viettävällä kohdalla on 5 kuppia noin 1 metrin matkalla. Nissi 6 puolestaan sijaitsee pellon ympäröimän pohjois-eteläsuuntaisen kalliopaljastuman korkeimmalla kohdalla, jossa 1 kuppi. Ruskonjoki on kohteista noin 130-180 m lounaaseen. |
| metsakeskus.704010017 |
704 |
Heikkilä-Nikula |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
236941.00900000 |
6720828.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010017 |
Ruskonjoen länsirannalla sijaitsevat kaksi kuppikalliota kylätien molemmin puolin. Heikkilän kalliopaljastumassa tien lounaispuolella on metsäisen peltosaarekkeen länsireunassa 16 kuppia, joista 15 varmoja. Kupeista 2-3 on soikeita, kooltaan n. 7-14 cm; muut ovat 6-8 cm kokoisia ja pyöreitä. Kupit ovat noin 155 x 95 cm alalla. Nikulan kalliopaljastumassa kylätien koillisreunalla on kalliopaljastuman päällä kolme kuppia, joista yksi varma. Vieressä pohjoispuolella on lato, jonka alle kuppialue saattaa ulottua.
Vuonna 2015 kuoppikallioilta noin 100 metriä koilliseen on löytynyt metallinetsinnässä karhunhammasriipus (KM 40930, ks. alakohde). Sen löytysyvyys peltomullassa oli noin 35 cm. Noin 70 metriä Nikulan kuppikalliosta kaakkoon on löytynyt 25.11.2015 metallinetsinnässä karhunhammasriipus, sarjahelmi sekä pisteympyröin koristeltu pronssilevyn kappale (KM 40961, ks. alakohde). 2017 ja 2019 on läheisiltä pelloilta tullut myös muita löytöjä (ks. alakohteet; kaikkia ei vielä ole luetteloitu kokoelmiin). |
| metsakeskus.704010018 |
704 |
Myllymäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
237217.89600000 |
6721104.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.704010018 |
Ruskonjoen ja sen länsipuolisen sivu-uoman välillä sijaitsevalla metsäisellä kalliokukkulalla on Merttelän paikallistien länsipuolella kaksi kuppikalliota n. 40 m etäisyydellä toisistaan. Mäen lounaisreunassa pellon laidassa on kalliopaljastuman yläosassa 7 kuppia hajallaan (Myllymäki 1). Kukkulan etelälaidalla, edellisestä n. 40 m kaakkoon, niinikään pellon laidassa olevalla kalliolla, on 2 kuppia n. 60 cm etäisyydellä toisistaan (Myllymäki 2). Tämän paikan vieressä on uudehko sähköpylväs, jonka pystytys on voinut rikkoa osan kupeista. |
| metsakeskus.705000001 |
529 |
Uutiskuuva |
10001 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
224316.19000000 |
6699371.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705000001 |
Kohde sijaitsee Uutiskuvanvuorella, Airismaan pohjoisrannalla, Uutiskuvantien ja meren välillä. Paikalla on laajahko jyrkkärinteinen mäki meren rannalla, jolla on ilmoitettu olevan ryssänuuneja. Ryssänuunit on mainittu v. 1887 ilmestyneessä Juho Sjörosin teoksessa "Muinaismuistoja Mynämäen kihlakunnasta". Myös A.M. Tallgrenin kirjoittamassa Varsinais-Suomen historia I -teoksessa on maininta Uutiskuvan luodon ryssänuuneista. Aluetta ei tarkastettu 1963 inventoinnissa, koska maanomistaja oli silloin kieltänyt maillaan liikkumisen. Kohdetta ei tarkastettu myöskään 2005 inventoinnissa, joten kohteen tarkempi luonne ja laajuus eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.705000002 |
529 |
Iso Kuusinen |
10001 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
215221.86100000 |
6694846.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705000002 |
Iso-Kuusinen on n. neliökilometrin laajuinen saari Rymättylän ja Nauvon rajalla. Kuusisten saarissa on tiettävästi runsaasti ryssänuuneja. Kohdetta ei ole tarkastettu inventoinneissa. |
| metsakeskus.705000003 |
529 |
Iso-Kuusinen 2 |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
214589.00000000 |
6694980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705000003 |
Iso-Kuusisen länsirannalla, avoimella rantakalliolla on piirtokirjoituksia ainakin viitenä eri ryhmänä. Merkkejä on luultavasti enemmän jäkälän alla. Hakkaukset on koottu kilpimäisiin tasapohjaisiin paneeleihin. Kallioon on hakattu muun muassa purjeveneen kuva, puumerkkejä, joista yksi on sama kuin Rymättylän Ylikylän rusthollarin Hendric Göranssonin puumerkki isojakokartan 1789 selosteessa, nimikirjaimia, vuosiluvut 1825, 1833 ja 1838 sekä aurinkokello. Piirtokirjoitukset osoittavat kesänuottaluoman silakankalastusoikeuksien käyttöä. |
| metsakeskus.705000004 |
529 |
Kimon saari |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
217244.05000000 |
6695487.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705000004 |
Kohde sijaitsee Kimon saaren kaakkoisrannalla. Paikalla on jyrkkään kallioseinämään tehtyjä kalliopiirroksia. Hakkauksessa on esitetty ainakin alastoman miehen ja jonkin tunnistamattoman eläimen hahmot. Kallioon hakattujen kuvien ominaispiirteiden perusteella kyseessä on melko nuori kalliopiirros. |
| metsakeskus.705000005 |
529 |
Länsi-Lakia |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
207073.10900000 |
6699789.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705000005 |
Kalliopiirros. Kohdetta ei liene tarkastettu. |
| metsakeskus.705000006 |
529 |
Mattila |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
220369.78400000 |
6695983.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705000006 |
Kohde sijaitsee Aaslaluodossa sijaitsevan kallioharjanteen koillisosassa, korkeimman kukkulan lakialueella ja sen luoteisrinteessä. Paikalla on n. 6,5 m laajalla alueella luode-kaakoissuntaisesti neljä erillistä kivirykelmää tai ladelmaa, jotka ovat ilmeisesti paikalla sijainneen kolmiomittaustornin tukirakennelmia. Venäläiselle topografikarttalehdelle vuodelta 1881 paikalle on merkitty kolmiomerkki ja maininta korkeudesta. |
| metsakeskus.705010001 |
529 |
Nuikonvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
220361.74300000 |
6706011.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010001 |
Kohde sijaitsee Nuikonvuori -nimisen laajan kalliomäen korkeimmalla kohdalla, lähellä jyrkästi pohjoiseen laskevaa rinnettä. Avokalliolla sijaitseva röykkiö on huonokuntoinen ja sen reunat ovat epämääräiset. Röykkiö on kooltaan n. 10,5x6,8 m ja korkeudeltaan n. puoli metriä. Kivet ovat pyöreitä lukuunottamatta röykkiön pohjoiskulmausta, jossa on muutama kulmikas kivilaaka. Muinaisjäännöksen pohjoispuoleisessa rinteessä on kivikko, josta muinaisjäännöksen kivet luultavasti on kerätty. Rinteeseen on mahdollisesti heitetty myös kiviä röykkiöstä. |
| metsakeskus.705010002 |
529 |
Miinamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
224551.08200000 |
6702052.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010002 |
Kohde sijaitsee Kuristenlahden pohjoisrannalla, kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla, lähellä Kuristen talon pihapiiriä. Röykkiö on kooltaan 4,8x5,6 m ja korkeudeltaan noin puoli metriä. Tasaisen kuperan röykkiön keskellä on matala kuoppa. Röykkiö on rakennettu pyöristyneistä kivistä ja sen koillireunassa on halkaisijaltaan n. 1½ m laaja uloke. Röykkiön etelä- ja mahdollisesti itäreunalla on paikoin havaittavissa kylmämuurattua reunaa. |
| metsakeskus.705010003 |
529 |
Äijälä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
224435.13100000 |
6701550.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010003 |
Kohde sijaitsee Kuristenlahden etelärannalla, Äijälän kylän lohkolla kohoavan kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla. Paikalta on näköala lahden yli koilliseen kohti merenselkää.
Röykkiö on tehty kalliossa olevaan matalaan syvennykseen ja se on kooltaan 7,1x5,1 m ja korkeudeltaan alle puoli metriä. Sen keskellä on halkaisijaltaan n. metrin laajuinen kuoppa. Röykkiö on hajonnut alareunastaan ja se on rakenettu pyöristyneistä kivistä. |
| metsakeskus.705010004 |
529 |
Itätalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
221546.31700000 |
6695444.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010004 |
Kohde sijaitsee Aaslaluodolla, Hangan kylää pohjoisessa rajoittavan osaksi maatuneen merenlahden rantakalliolla. Sileällä kalliopinnalla on kivenlohkareista muodostettu kehä joka sijaitsee lounaaseen viettävällä kalliorinteellä. Kaarimainen muodostelma on avoin pohjoisreunaltaan ja sen osana on kolme suurempaa maakiveä. Kivirakenne on laajuudeltaan n. 8,1x6,4 m ja korkeudeltaan 60 cm. Kaareen asetetut kivet ovat halkaisijaltaan n. 0,3-0,5 m ja niitä on asetettu päällekkäin yhdestä neljään kerrosta. Kaaren sisäpuolella on myös joitain pienempiä kiviä. |
| metsakeskus.705010005 |
529 |
Itätalo 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
221358.39600000 |
6695471.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010005 |
Kohde sijaitsee Aaslaluodolla, Hangan kylää pohjoisessa rajoittavan osaksi maatuneen merenlahden rantakalliolla. Osin hajotetun röykkiön pohja on lounaaseen viettävällä kalliorinteellä, 200 m länsiluoteeseen Itätalon toisesta röykkiöstä. Kallio on paikalla loivarinteinen ja sillä kasvaa harvakseltaan koivuja ja mäntyjä. Röykkiö on rakennettu pienen kumpareen päälle ja se on pahoin tuhoutunut; kiviä on hajotettu yhteensä n. 8,4x6,9 metrin alalle. Kivikon keskellä on halkaisijaltaan n. 2 m laaja, pyöreä aukko. Kivikko on korkeudeltaan n. 30 cm ja sen pohjoisreunalla on mahdollisesti jäljellä röykkiön alkuperäistä reunaa. |
| metsakeskus.705010006 |
529 |
Strandtorp |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
222166.07200000 |
6694091.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010006 |
Inventoinnissa 1963 rekisteröity kohde sijaitsee Aaslaluodon itäosassa miltei Hangantien päätepisteessä. Paikalla on kallioinen mäki Strandtorpin rakennusten koillispuolella Krampinsalmen rannalla. Kalliolla kasvaa tiheää sekametsää. Itkosen (1963) löytämät röykkiöt ovat:
1. Läpimitta pohjois-etelä -suunnassa 11 m, itä-länsi -suunnassa 6,5 m, korkeus 0,5 m, reunat epämääräiset.
2. Edellisestä n. 50 m itään, läpimitta pohjois-etelä -suunnassa 9 m, itä-länsi -suunnassa 11,5 m, rakennettu suurten kivien varaan, matala ja epämääräinen, ryteikön peittämä, korkeus 0,8 m.
3. edellisestä 50 m luoteeseen, läpimitta 8 m, rakennee erittäin epämääräinen, reunoilla suuria maakiviä.
Kaikki hiidenkiukaat olivat vaikeasti havaittavissa.
Inventoinnissa 2005 röykkiöitä ei löydetty. Alueella oli kuitenkin useita ns. ryssänuuneja. Inventointiraportin vuodelta 1963 perusteella "röykkiöt" ovat kuitenkin huomattavasti ryssänuuneja kookkaampia, joten kyseessä eivät liene samat kivirakenteet. On mahdollista, että kysessä on luontainen rantakivikko. |
| metsakeskus.705010007 |
529 |
Kuninkaanniemi |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
223101.67200000 |
6700065.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010007 |
Kohde sijaitsee Kuninkaanniemessä, Pitäjänmaan eteläisimmässä kärjessä. Paikalla on etelään ja lounaaseen viettävä mäntyrinne, jonka alaosassa, meren rannassa, on tiivistä huvila-asutusta. Ryssänuuneja on ollut 30 ja muita kivirakenteita 12, mutta kolme (numerot 1-3) on hävitetty tienrakennuksen yhteydessä. Paikalla oletetaan sijainneen sotilasleirin (mm. Koivunen 1982). Joitain vanhoissa tarkastuskeromuksissa havaittuja rakenteita ei enää löytynyt 2005 inventoinnissa. Kohteen kokonaislaajuus on n. 300x80 m rannan korkeuskäyrien suuntaisesti. Tiedot rakenteista on saatu 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Rakenteiden sijaintitietoa ei valitettavasti ollut käytettävissä. |
| metsakeskus.705010008 |
529 |
Merilä |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
218009.74000000 |
6694672.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010008 |
Kohde sijaitsee Aaslaluodon länsiosassa, Kehäkarinrauman salmen luoteispuolella. Kiviuunit sijaitsevat viljelysten ja pihamaan läheisyydessä olevilla mäntyrinteillä ja mäen päällä. Inventoinnissa 1963 rakenteita ei luettu ryssänuuneiksi, vaan kivikummuiksi. Pentti Koivunen on kuitenkin kirjoittamassaan Rymättylän historiassa todennut kohteen käsittävän ryssänuuneja. Tiedot kohteen eri rakenteista ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Alakohteiden sijaintitiedot perustuvat vuoden 2005 raporttiin. |
| metsakeskus.705010009 |
529 |
Itätalo 3 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
218423.57200000 |
6694947.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010009 |
Kohde sijaitsee Kehäkarinrauman salmen läheisyydessä, havupuuvaltaisilla rinteillä kapealla kannaksella, joka yhdistää Lehmäluodon muihin Aaslaluodon osiin. Alueella on yhteensä 23 ryssänuunia. Oletetaan, että paikalla on sijainnut sotilasleiri. Inventoinnissa 1963 rakenteet määritettiin kivikummuiksi. Pentti Koivunen on 1982 kuitenkin tulkinnut rakenteet ryssänuuneiksi. Rekisterin tiedot perustuvat 2005 inventointiin ja tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Alakohteiden sijainnit perustuvat vuoden 2005 raporttiin. |
| metsakeskus.705010010 |
529 |
Sepänniemi |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
222192.06000000 |
6695247.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010010 |
Kohde sijaitsee Isoluodon Hevosniemessä, kaakkoon laskeutuvassa rinteessä, aivan meren läheisyydessä. Paikalla on ryssänuuneja ja kivirivejä jyrkässä metsäisessä ja louhikkoisessa rinteessä pellon ja loma-asumusten yläpuolella. Oletetaan, että paikalla on ollut sotilasleiri. Tiedot rakenteista perustuvat 2005 inventointikertomukseen ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Osaa 1963 inventoinnissa havaituista rakenteista ei kyetty enää identifioimaan. Valitettavasti rakenteiden sijaintitietoja ei ole käytettävissä. |
| metsakeskus.705010011 |
529 |
Korkkisluodonsalmi |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
222562.90500000 |
6695793.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010011 |
Jyrkähkössä kallioisessa, itään viettävässä mäntymetsärinteessä on useita eri-ikäisiä kivirakenteita. Paikalla on arveltu sijainneen sotilasleirin. Alueella on rekisteröity 47-61 ryssänuunia, kuusi kuoppaa sekä sellaisia kivirakenteita, jotka osaksi liittyvät toisiinsa ilman selkeitä rajoja. Rakenteet 1.-20. sijaitsevat suojaisessa notkelmassa, jossa maasto viettää loivasti eteläkaakkoon ja jota lännessä, pohjoisessa ja itäkaakossa suojaavat kalliopaljastumat. Rakenteet 24.-30. sijaitsevat jyrkän kallioseinämän juurella, kapeahkolla rantavyöhykkeellä. Maasto on alavaa ja tasaista, mutta nousee jyrkemmin kallioseinämän juurella.
Alueella on todettu ainakin kolmena laajana ryhmänä kivirakennelmia, jotka todennäköisesti ovat rantalaiturien arkkurakennelmia ajalta, jolloin vesi ulottui lähelle kallioreunaa. Rakennelmat koostuvat yleensä rannan korkeuskäyrien vastaisesti asetetuista pitkistä kivirivistä, joiden välissä on poikittaisia kivirivejä. Paikoin on havaittavissa vain suorakaiteen muotoinen kivikehä, mutta kyseessä on mahdollisesti osa em. rakennelmasta. Paikalla on myös pieniä kivirykelmiä, jotka on mahdollisesti asetettu paalun tueksi.
Kivirivit on muodostettu yleensä yksittäisistä, peräkkäin asetetuista kivistä, mutta paikoin alueella on havaittavissa leveämpiä, kahden rinnakkaisen kiven muodostamia rivejä. Pisimmät mitatut kivirivirakennelmat ovat 12-14 m pitkiä ja niiden etäisyys toisistaan on 3-5 m. Kivirivit alkavat yleensä ylemmältä tasolta kallion juurelta, jossa on usein runsaasti epämääräiseltä vaikuttavaa kivikkoa ja ne ulottuvat rantatasanteelle saakka, jossa kivirivien päät ovat jo melko epäselvät. Rakenne 30. käsittää yht. n. 8-10 rinnakaista arkkurakennelmaa.
Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle ja ne perustuvat 2005 inventointiraporttiin. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen asemapiirros 1987 tarkastuksen yhteydessä. Rakenteet 1.-37. noudattavat 1987 tarkastuksessa havaittuja rakenteita. Rakenteet 38.-89. ovat uusia, 2005 inventoinnissa rekisteröityjä rakenteita. Valitettavasti erillisistä rakenteista ei ole koordinaattitietoja käytettävissä. |
| metsakeskus.705010011 |
529 |
Korkkisluodonsalmi |
10002 |
12004 |
13053 |
11002 |
27000 |
222562.90500000 |
6695793.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010011 |
Jyrkähkössä kallioisessa, itään viettävässä mäntymetsärinteessä on useita eri-ikäisiä kivirakenteita. Paikalla on arveltu sijainneen sotilasleirin. Alueella on rekisteröity 47-61 ryssänuunia, kuusi kuoppaa sekä sellaisia kivirakenteita, jotka osaksi liittyvät toisiinsa ilman selkeitä rajoja. Rakenteet 1.-20. sijaitsevat suojaisessa notkelmassa, jossa maasto viettää loivasti eteläkaakkoon ja jota lännessä, pohjoisessa ja itäkaakossa suojaavat kalliopaljastumat. Rakenteet 24.-30. sijaitsevat jyrkän kallioseinämän juurella, kapeahkolla rantavyöhykkeellä. Maasto on alavaa ja tasaista, mutta nousee jyrkemmin kallioseinämän juurella.
Alueella on todettu ainakin kolmena laajana ryhmänä kivirakennelmia, jotka todennäköisesti ovat rantalaiturien arkkurakennelmia ajalta, jolloin vesi ulottui lähelle kallioreunaa. Rakennelmat koostuvat yleensä rannan korkeuskäyrien vastaisesti asetetuista pitkistä kivirivistä, joiden välissä on poikittaisia kivirivejä. Paikoin on havaittavissa vain suorakaiteen muotoinen kivikehä, mutta kyseessä on mahdollisesti osa em. rakennelmasta. Paikalla on myös pieniä kivirykelmiä, jotka on mahdollisesti asetettu paalun tueksi.
Kivirivit on muodostettu yleensä yksittäisistä, peräkkäin asetetuista kivistä, mutta paikoin alueella on havaittavissa leveämpiä, kahden rinnakkaisen kiven muodostamia rivejä. Pisimmät mitatut kivirivirakennelmat ovat 12-14 m pitkiä ja niiden etäisyys toisistaan on 3-5 m. Kivirivit alkavat yleensä ylemmältä tasolta kallion juurelta, jossa on usein runsaasti epämääräiseltä vaikuttavaa kivikkoa ja ne ulottuvat rantatasanteelle saakka, jossa kivirivien päät ovat jo melko epäselvät. Rakenne 30. käsittää yht. n. 8-10 rinnakaista arkkurakennelmaa.
Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle ja ne perustuvat 2005 inventointiraporttiin. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen asemapiirros 1987 tarkastuksen yhteydessä. Rakenteet 1.-37. noudattavat 1987 tarkastuksessa havaittuja rakenteita. Rakenteet 38.-89. ovat uusia, 2005 inventoinnissa rekisteröityjä rakenteita. Valitettavasti erillisistä rakenteista ei ole koordinaattitietoja käytettävissä. |
| metsakeskus.705010011 |
529 |
Korkkisluodonsalmi |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
222562.90500000 |
6695793.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010011 |
Jyrkähkössä kallioisessa, itään viettävässä mäntymetsärinteessä on useita eri-ikäisiä kivirakenteita. Paikalla on arveltu sijainneen sotilasleirin. Alueella on rekisteröity 47-61 ryssänuunia, kuusi kuoppaa sekä sellaisia kivirakenteita, jotka osaksi liittyvät toisiinsa ilman selkeitä rajoja. Rakenteet 1.-20. sijaitsevat suojaisessa notkelmassa, jossa maasto viettää loivasti eteläkaakkoon ja jota lännessä, pohjoisessa ja itäkaakossa suojaavat kalliopaljastumat. Rakenteet 24.-30. sijaitsevat jyrkän kallioseinämän juurella, kapeahkolla rantavyöhykkeellä. Maasto on alavaa ja tasaista, mutta nousee jyrkemmin kallioseinämän juurella.
Alueella on todettu ainakin kolmena laajana ryhmänä kivirakennelmia, jotka todennäköisesti ovat rantalaiturien arkkurakennelmia ajalta, jolloin vesi ulottui lähelle kallioreunaa. Rakennelmat koostuvat yleensä rannan korkeuskäyrien vastaisesti asetetuista pitkistä kivirivistä, joiden välissä on poikittaisia kivirivejä. Paikoin on havaittavissa vain suorakaiteen muotoinen kivikehä, mutta kyseessä on mahdollisesti osa em. rakennelmasta. Paikalla on myös pieniä kivirykelmiä, jotka on mahdollisesti asetettu paalun tueksi.
Kivirivit on muodostettu yleensä yksittäisistä, peräkkäin asetetuista kivistä, mutta paikoin alueella on havaittavissa leveämpiä, kahden rinnakkaisen kiven muodostamia rivejä. Pisimmät mitatut kivirivirakennelmat ovat 12-14 m pitkiä ja niiden etäisyys toisistaan on 3-5 m. Kivirivit alkavat yleensä ylemmältä tasolta kallion juurelta, jossa on usein runsaasti epämääräiseltä vaikuttavaa kivikkoa ja ne ulottuvat rantatasanteelle saakka, jossa kivirivien päät ovat jo melko epäselvät. Rakenne 30. käsittää yht. n. 8-10 rinnakaista arkkurakennelmaa.
Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle ja ne perustuvat 2005 inventointiraporttiin. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen asemapiirros 1987 tarkastuksen yhteydessä. Rakenteet 1.-37. noudattavat 1987 tarkastuksessa havaittuja rakenteita. Rakenteet 38.-89. ovat uusia, 2005 inventoinnissa rekisteröityjä rakenteita. Valitettavasti erillisistä rakenteista ei ole koordinaattitietoja käytettävissä. |
| metsakeskus.705010011 |
529 |
Korkkisluodonsalmi |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
222562.90500000 |
6695793.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010011 |
Jyrkähkössä kallioisessa, itään viettävässä mäntymetsärinteessä on useita eri-ikäisiä kivirakenteita. Paikalla on arveltu sijainneen sotilasleirin. Alueella on rekisteröity 47-61 ryssänuunia, kuusi kuoppaa sekä sellaisia kivirakenteita, jotka osaksi liittyvät toisiinsa ilman selkeitä rajoja. Rakenteet 1.-20. sijaitsevat suojaisessa notkelmassa, jossa maasto viettää loivasti eteläkaakkoon ja jota lännessä, pohjoisessa ja itäkaakossa suojaavat kalliopaljastumat. Rakenteet 24.-30. sijaitsevat jyrkän kallioseinämän juurella, kapeahkolla rantavyöhykkeellä. Maasto on alavaa ja tasaista, mutta nousee jyrkemmin kallioseinämän juurella.
Alueella on todettu ainakin kolmena laajana ryhmänä kivirakennelmia, jotka todennäköisesti ovat rantalaiturien arkkurakennelmia ajalta, jolloin vesi ulottui lähelle kallioreunaa. Rakennelmat koostuvat yleensä rannan korkeuskäyrien vastaisesti asetetuista pitkistä kivirivistä, joiden välissä on poikittaisia kivirivejä. Paikoin on havaittavissa vain suorakaiteen muotoinen kivikehä, mutta kyseessä on mahdollisesti osa em. rakennelmasta. Paikalla on myös pieniä kivirykelmiä, jotka on mahdollisesti asetettu paalun tueksi.
Kivirivit on muodostettu yleensä yksittäisistä, peräkkäin asetetuista kivistä, mutta paikoin alueella on havaittavissa leveämpiä, kahden rinnakkaisen kiven muodostamia rivejä. Pisimmät mitatut kivirivirakennelmat ovat 12-14 m pitkiä ja niiden etäisyys toisistaan on 3-5 m. Kivirivit alkavat yleensä ylemmältä tasolta kallion juurelta, jossa on usein runsaasti epämääräiseltä vaikuttavaa kivikkoa ja ne ulottuvat rantatasanteelle saakka, jossa kivirivien päät ovat jo melko epäselvät. Rakenne 30. käsittää yht. n. 8-10 rinnakaista arkkurakennelmaa.
Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle ja ne perustuvat 2005 inventointiraporttiin. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen asemapiirros 1987 tarkastuksen yhteydessä. Rakenteet 1.-37. noudattavat 1987 tarkastuksessa havaittuja rakenteita. Rakenteet 38.-89. ovat uusia, 2005 inventoinnissa rekisteröityjä rakenteita. Valitettavasti erillisistä rakenteista ei ole koordinaattitietoja käytettävissä. |
| metsakeskus.705010011 |
529 |
Korkkisluodonsalmi |
10002 |
12005 |
13068 |
11006 |
27000 |
222562.90500000 |
6695793.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010011 |
Jyrkähkössä kallioisessa, itään viettävässä mäntymetsärinteessä on useita eri-ikäisiä kivirakenteita. Paikalla on arveltu sijainneen sotilasleirin. Alueella on rekisteröity 47-61 ryssänuunia, kuusi kuoppaa sekä sellaisia kivirakenteita, jotka osaksi liittyvät toisiinsa ilman selkeitä rajoja. Rakenteet 1.-20. sijaitsevat suojaisessa notkelmassa, jossa maasto viettää loivasti eteläkaakkoon ja jota lännessä, pohjoisessa ja itäkaakossa suojaavat kalliopaljastumat. Rakenteet 24.-30. sijaitsevat jyrkän kallioseinämän juurella, kapeahkolla rantavyöhykkeellä. Maasto on alavaa ja tasaista, mutta nousee jyrkemmin kallioseinämän juurella.
Alueella on todettu ainakin kolmena laajana ryhmänä kivirakennelmia, jotka todennäköisesti ovat rantalaiturien arkkurakennelmia ajalta, jolloin vesi ulottui lähelle kallioreunaa. Rakennelmat koostuvat yleensä rannan korkeuskäyrien vastaisesti asetetuista pitkistä kivirivistä, joiden välissä on poikittaisia kivirivejä. Paikoin on havaittavissa vain suorakaiteen muotoinen kivikehä, mutta kyseessä on mahdollisesti osa em. rakennelmasta. Paikalla on myös pieniä kivirykelmiä, jotka on mahdollisesti asetettu paalun tueksi.
Kivirivit on muodostettu yleensä yksittäisistä, peräkkäin asetetuista kivistä, mutta paikoin alueella on havaittavissa leveämpiä, kahden rinnakkaisen kiven muodostamia rivejä. Pisimmät mitatut kivirivirakennelmat ovat 12-14 m pitkiä ja niiden etäisyys toisistaan on 3-5 m. Kivirivit alkavat yleensä ylemmältä tasolta kallion juurelta, jossa on usein runsaasti epämääräiseltä vaikuttavaa kivikkoa ja ne ulottuvat rantatasanteelle saakka, jossa kivirivien päät ovat jo melko epäselvät. Rakenne 30. käsittää yht. n. 8-10 rinnakaista arkkurakennelmaa.
Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle ja ne perustuvat 2005 inventointiraporttiin. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen asemapiirros 1987 tarkastuksen yhteydessä. Rakenteet 1.-37. noudattavat 1987 tarkastuksessa havaittuja rakenteita. Rakenteet 38.-89. ovat uusia, 2005 inventoinnissa rekisteröityjä rakenteita. Valitettavasti erillisistä rakenteista ei ole koordinaattitietoja käytettävissä. |
| metsakeskus.705010011 |
529 |
Korkkisluodonsalmi |
10002 |
12005 |
13068 |
11002 |
27000 |
222562.90500000 |
6695793.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010011 |
Jyrkähkössä kallioisessa, itään viettävässä mäntymetsärinteessä on useita eri-ikäisiä kivirakenteita. Paikalla on arveltu sijainneen sotilasleirin. Alueella on rekisteröity 47-61 ryssänuunia, kuusi kuoppaa sekä sellaisia kivirakenteita, jotka osaksi liittyvät toisiinsa ilman selkeitä rajoja. Rakenteet 1.-20. sijaitsevat suojaisessa notkelmassa, jossa maasto viettää loivasti eteläkaakkoon ja jota lännessä, pohjoisessa ja itäkaakossa suojaavat kalliopaljastumat. Rakenteet 24.-30. sijaitsevat jyrkän kallioseinämän juurella, kapeahkolla rantavyöhykkeellä. Maasto on alavaa ja tasaista, mutta nousee jyrkemmin kallioseinämän juurella.
Alueella on todettu ainakin kolmena laajana ryhmänä kivirakennelmia, jotka todennäköisesti ovat rantalaiturien arkkurakennelmia ajalta, jolloin vesi ulottui lähelle kallioreunaa. Rakennelmat koostuvat yleensä rannan korkeuskäyrien vastaisesti asetetuista pitkistä kivirivistä, joiden välissä on poikittaisia kivirivejä. Paikoin on havaittavissa vain suorakaiteen muotoinen kivikehä, mutta kyseessä on mahdollisesti osa em. rakennelmasta. Paikalla on myös pieniä kivirykelmiä, jotka on mahdollisesti asetettu paalun tueksi.
Kivirivit on muodostettu yleensä yksittäisistä, peräkkäin asetetuista kivistä, mutta paikoin alueella on havaittavissa leveämpiä, kahden rinnakkaisen kiven muodostamia rivejä. Pisimmät mitatut kivirivirakennelmat ovat 12-14 m pitkiä ja niiden etäisyys toisistaan on 3-5 m. Kivirivit alkavat yleensä ylemmältä tasolta kallion juurelta, jossa on usein runsaasti epämääräiseltä vaikuttavaa kivikkoa ja ne ulottuvat rantatasanteelle saakka, jossa kivirivien päät ovat jo melko epäselvät. Rakenne 30. käsittää yht. n. 8-10 rinnakaista arkkurakennelmaa.
Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle ja ne perustuvat 2005 inventointiraporttiin. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen asemapiirros 1987 tarkastuksen yhteydessä. Rakenteet 1.-37. noudattavat 1987 tarkastuksessa havaittuja rakenteita. Rakenteet 38.-89. ovat uusia, 2005 inventoinnissa rekisteröityjä rakenteita. Valitettavasti erillisistä rakenteista ei ole koordinaattitietoja käytettävissä. |
| metsakeskus.705010011 |
529 |
Korkkisluodonsalmi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
222562.90500000 |
6695793.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010011 |
Jyrkähkössä kallioisessa, itään viettävässä mäntymetsärinteessä on useita eri-ikäisiä kivirakenteita. Paikalla on arveltu sijainneen sotilasleirin. Alueella on rekisteröity 47-61 ryssänuunia, kuusi kuoppaa sekä sellaisia kivirakenteita, jotka osaksi liittyvät toisiinsa ilman selkeitä rajoja. Rakenteet 1.-20. sijaitsevat suojaisessa notkelmassa, jossa maasto viettää loivasti eteläkaakkoon ja jota lännessä, pohjoisessa ja itäkaakossa suojaavat kalliopaljastumat. Rakenteet 24.-30. sijaitsevat jyrkän kallioseinämän juurella, kapeahkolla rantavyöhykkeellä. Maasto on alavaa ja tasaista, mutta nousee jyrkemmin kallioseinämän juurella.
Alueella on todettu ainakin kolmena laajana ryhmänä kivirakennelmia, jotka todennäköisesti ovat rantalaiturien arkkurakennelmia ajalta, jolloin vesi ulottui lähelle kallioreunaa. Rakennelmat koostuvat yleensä rannan korkeuskäyrien vastaisesti asetetuista pitkistä kivirivistä, joiden välissä on poikittaisia kivirivejä. Paikoin on havaittavissa vain suorakaiteen muotoinen kivikehä, mutta kyseessä on mahdollisesti osa em. rakennelmasta. Paikalla on myös pieniä kivirykelmiä, jotka on mahdollisesti asetettu paalun tueksi.
Kivirivit on muodostettu yleensä yksittäisistä, peräkkäin asetetuista kivistä, mutta paikoin alueella on havaittavissa leveämpiä, kahden rinnakkaisen kiven muodostamia rivejä. Pisimmät mitatut kivirivirakennelmat ovat 12-14 m pitkiä ja niiden etäisyys toisistaan on 3-5 m. Kivirivit alkavat yleensä ylemmältä tasolta kallion juurelta, jossa on usein runsaasti epämääräiseltä vaikuttavaa kivikkoa ja ne ulottuvat rantatasanteelle saakka, jossa kivirivien päät ovat jo melko epäselvät. Rakenne 30. käsittää yht. n. 8-10 rinnakaista arkkurakennelmaa.
Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle ja ne perustuvat 2005 inventointiraporttiin. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen asemapiirros 1987 tarkastuksen yhteydessä. Rakenteet 1.-37. noudattavat 1987 tarkastuksessa havaittuja rakenteita. Rakenteet 38.-89. ovat uusia, 2005 inventoinnissa rekisteröityjä rakenteita. Valitettavasti erillisistä rakenteista ei ole koordinaattitietoja käytettävissä. |
| metsakeskus.705010011 |
529 |
Korkkisluodonsalmi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
222562.90500000 |
6695793.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010011 |
Jyrkähkössä kallioisessa, itään viettävässä mäntymetsärinteessä on useita eri-ikäisiä kivirakenteita. Paikalla on arveltu sijainneen sotilasleirin. Alueella on rekisteröity 47-61 ryssänuunia, kuusi kuoppaa sekä sellaisia kivirakenteita, jotka osaksi liittyvät toisiinsa ilman selkeitä rajoja. Rakenteet 1.-20. sijaitsevat suojaisessa notkelmassa, jossa maasto viettää loivasti eteläkaakkoon ja jota lännessä, pohjoisessa ja itäkaakossa suojaavat kalliopaljastumat. Rakenteet 24.-30. sijaitsevat jyrkän kallioseinämän juurella, kapeahkolla rantavyöhykkeellä. Maasto on alavaa ja tasaista, mutta nousee jyrkemmin kallioseinämän juurella.
Alueella on todettu ainakin kolmena laajana ryhmänä kivirakennelmia, jotka todennäköisesti ovat rantalaiturien arkkurakennelmia ajalta, jolloin vesi ulottui lähelle kallioreunaa. Rakennelmat koostuvat yleensä rannan korkeuskäyrien vastaisesti asetetuista pitkistä kivirivistä, joiden välissä on poikittaisia kivirivejä. Paikoin on havaittavissa vain suorakaiteen muotoinen kivikehä, mutta kyseessä on mahdollisesti osa em. rakennelmasta. Paikalla on myös pieniä kivirykelmiä, jotka on mahdollisesti asetettu paalun tueksi.
Kivirivit on muodostettu yleensä yksittäisistä, peräkkäin asetetuista kivistä, mutta paikoin alueella on havaittavissa leveämpiä, kahden rinnakkaisen kiven muodostamia rivejä. Pisimmät mitatut kivirivirakennelmat ovat 12-14 m pitkiä ja niiden etäisyys toisistaan on 3-5 m. Kivirivit alkavat yleensä ylemmältä tasolta kallion juurelta, jossa on usein runsaasti epämääräiseltä vaikuttavaa kivikkoa ja ne ulottuvat rantatasanteelle saakka, jossa kivirivien päät ovat jo melko epäselvät. Rakenne 30. käsittää yht. n. 8-10 rinnakaista arkkurakennelmaa.
Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle ja ne perustuvat 2005 inventointiraporttiin. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen asemapiirros 1987 tarkastuksen yhteydessä. Rakenteet 1.-37. noudattavat 1987 tarkastuksessa havaittuja rakenteita. Rakenteet 38.-89. ovat uusia, 2005 inventoinnissa rekisteröityjä rakenteita. Valitettavasti erillisistä rakenteista ei ole koordinaattitietoja käytettävissä. |
| metsakeskus.705010012 |
529 |
Härmistö |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
222636.87500000 |
6696158.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010012 |
Matala röykkiö sijaitsee mäen rinteessä havumetsikössä, pellonreunasta n. 25 m länteen ja riihirakennuksesta saman verran etelälounaaseen. Paikalla on maapohjalle kasattu röykkiö, joka on kooltaan n. 6x3,9 m ja korkeudeltaan n. 0,3 m. Röykkiö on määritetty esihistorialliseksi sillä perusteella, että se sijaitsee liian korkealla ollakseen peltoraunio. Röykkiöstä koilliseen on maaperässä muutamia laakeita, matalia kuoppia. Röykkiöstä etelään on laaja Korkkisluodonsalmen sotilasleirialue lukuisine kivirakenteineen. |
| metsakeskus.705010012 |
529 |
Härmistö |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
222636.87500000 |
6696158.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010012 |
Matala röykkiö sijaitsee mäen rinteessä havumetsikössä, pellonreunasta n. 25 m länteen ja riihirakennuksesta saman verran etelälounaaseen. Paikalla on maapohjalle kasattu röykkiö, joka on kooltaan n. 6x3,9 m ja korkeudeltaan n. 0,3 m. Röykkiö on määritetty esihistorialliseksi sillä perusteella, että se sijaitsee liian korkealla ollakseen peltoraunio. Röykkiöstä koilliseen on maaperässä muutamia laakeita, matalia kuoppia. Röykkiöstä etelään on laaja Korkkisluodonsalmen sotilasleirialue lukuisine kivirakenteineen. |
| metsakeskus.705010013 |
529 |
Hevoshaanniemi |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
222060.11800000 |
6694720.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010013 |
Kohde sijaitsee Aaslan saaren itäosassa Hangan Hevoshaanniemessä Krampinsalmen rannalla. Paikalla on ryssänuuneja ja mahdollinen hajotettu röykkiö pienten kallioiden metsäisillä, osaksi rakentamattomilla rinteillä, lähellä pihamaita, peltoja ja merenrantaa. Tiedot kivirakenteista on saatu 2005 inventointikertomuksesta ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Valitettavasti erillisten rakenteiden sijaintitietoja ei ole käytettävissä.
|
| metsakeskus.705010013 |
529 |
Hevoshaanniemi |
10002 |
12004 |
13053 |
11002 |
27000 |
222060.11800000 |
6694720.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010013 |
Kohde sijaitsee Aaslan saaren itäosassa Hangan Hevoshaanniemessä Krampinsalmen rannalla. Paikalla on ryssänuuneja ja mahdollinen hajotettu röykkiö pienten kallioiden metsäisillä, osaksi rakentamattomilla rinteillä, lähellä pihamaita, peltoja ja merenrantaa. Tiedot kivirakenteista on saatu 2005 inventointikertomuksesta ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Valitettavasti erillisten rakenteiden sijaintitietoja ei ole käytettävissä.
|
| metsakeskus.705010013 |
529 |
Hevoshaanniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
222060.11800000 |
6694720.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010013 |
Kohde sijaitsee Aaslan saaren itäosassa Hangan Hevoshaanniemessä Krampinsalmen rannalla. Paikalla on ryssänuuneja ja mahdollinen hajotettu röykkiö pienten kallioiden metsäisillä, osaksi rakentamattomilla rinteillä, lähellä pihamaita, peltoja ja merenrantaa. Tiedot kivirakenteista on saatu 2005 inventointikertomuksesta ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Valitettavasti erillisten rakenteiden sijaintitietoja ei ole käytettävissä.
|
| metsakeskus.705010013 |
529 |
Hevoshaanniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
222060.11800000 |
6694720.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010013 |
Kohde sijaitsee Aaslan saaren itäosassa Hangan Hevoshaanniemessä Krampinsalmen rannalla. Paikalla on ryssänuuneja ja mahdollinen hajotettu röykkiö pienten kallioiden metsäisillä, osaksi rakentamattomilla rinteillä, lähellä pihamaita, peltoja ja merenrantaa. Tiedot kivirakenteista on saatu 2005 inventointikertomuksesta ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Valitettavasti erillisten rakenteiden sijaintitietoja ei ole käytettävissä.
|
| metsakeskus.705010014 |
529 |
Strandtorp 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
222192.06500000 |
6694108.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010014 |
Kohde sijaitsee Aaslan saaren itärannalla, Krampin salmen rannalla. Paikalla on ryssänuuneja ja kiveys kolmen lähekkäin sijaitsevan avokallioalueen päällä ja vierellä. Jotkut rakenteista sijaitsevat paikalla olevien loma-asuntojen pihoilla. Paikalla oletetaan sijainneen sotilasleirin. Tiedot rakenteista ovat Esa Laukkasen 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Valitettavasti rakenteiden sijaintitietoja ei ole käytettävissä. |
| metsakeskus.705010015 |
529 |
Väärämaan saari |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
217733.86100000 |
6693328.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010015 |
Kohde sijaitsee Väärämaan saaressa, Aaslan saaren lounaispuolella. Saarella kulkee kalliojono, joka on poikki kolmesta kohtaa. Ryssänuuneja on kallionharjanteen sekä meren- että salmenpuolella lukuunottamatta saaren itä- ja pohjoiskärkeä. Maasto on havumetsän peittämää, louhikkoista ja ryteikköistä. Kohdetta ei tarkastettu 2005 inventoinnissa, joten tiedot perustuvat vuoden 1963 inventointikertomukseen.
No 1. 2,5 x 2,5 m, matala, maapohjalla.
No 2. 2 x 2 m, matala.
No 3. 2 x 3 m, suurista kivistä, keskus sortunut.
No 4. 2 x 2 m, kahden kallioseinämän kulmauskessa
No 5. 3 x 3 m, korkeus 0,7 m, suurista lohkareista.
No 6. 2 x 3 m, maapohjalla.
No 7. 2 x 3 m, kulmikas.
No 8. 3 x 3 m, epämääräinen
No 9. 2 x 2 m, m, epämääräinen.
No 10. 2 x 2 m, matala.
No 11. 2 x 4 m, kulmikas.
No 12. 2 x 2 m, matala.
No 13. 2 x 3 m, kallioseinänä suojassa, suurista lohkareista.
No 14. 2 x2 m, m, epämääräinen
No 15. 1,5 x 2 m, m, epämääräinen
No 16. 2 x 3 m, m, epämääräinen.
No 17. 3 x 3 m, korkeus 0,7 m, neliömäinen.
No 18. 3 x 3 m, neliömäinen.
No 19. 2 m:n läpimiitainen, pienistä rantakivistä tehty raunio.
No 20. 2,5 x 2,5, m, korkeus 1 m, maakiven varassa.
No 21. 2 x 2 m, suurten kivien välissä, m, epämääräinen.
No 22-24. Yhtenä rykelmänä, kukin 3 x 3 m.
No 25. 2 x 2 m, pienistä kivistä, sännöllinen.
No 26. 1,5 x 1,5 m, suurehkoista kivistä, m, epämääräinen.
No 27-28. Epämääräisiä, suurista kivistä.
No 29. 2,5 x 3 m, uunimainen, suu itään, tehty suurista laaoista, kattona 1 x 1,5 m:n laaka, sinät kohtisuorat, sisämitat 1 x 1 m, sisäkorkeus 0,7 m, tasaisella kalliopohjalla.
No 30. 3 x 3 m, suurista lohkareista, neliskulmainen.
No 31. 3 x 3 m, suurista lohkareista, neliskulmainen.
No 32. 3 x 3 m, suurista kivistä
No 33. 3 x 4 m, suurista kivistä.
No 34. 1,5 x 1,5 m, matala, epämääräinen.
No 35-36. 2 x 4 m, molemmissa keskellä pystykivi.
No 37. 2 x 2 m, uunimainen, suurista kivistä.
No 38. 3 x 3 m, matala epämääräinen.
No 39. 2,5 x 2,5 m, korkeus 1 m, kulmikas.
No 40. 2 x 3 m, matala, epämääräinen.
No 41. 2 x 4m, korkeus 0,7 m, kulmikas.
No 42. 1,5 x 1,5 m, matala.
No 43. 1,5 x 1,5 m,ehjä, suu eteläkaakkoon, kattolaaka puuttuu.
No 44-46. 2 x 2 m, matalia, epämääräisiä.
No 47. 2 x 2 m, holvattu ylöspäin kapenevaksi, keskus sortunut, su pohjoiskoilliseen.
No 48. 2 x 2 m, suurten kivien välissä maapohjalla, keskus sortunut, suu pohjoiskoilliseen.
No 49. 2 x 2 m, epämääräinen.
No 50. 1,5 x 1,5 m, matala, epämääräinen.
No 51. 2,5 x 2,5 m, matala, epämääräinen.
No 52. 1,5 x 1,5 m, pienistä kivistä.
No 53. 2x 2 m, epämääräinen.
No 54-56. suurista kivistä epämääräisiä.
No 57. 2 x 2 m, ehjä, paitis katto sortunut, suu kaakossa.
No 58. 2 x 2 m, epämääräinen.
No 59. 2,5 x 2,5 m, hajoitettu, tehty pienistä kivistä, joista osa palaneita, pohjassa savikerros ja sen alla tasainen kalliopinta.
No 60.
No 61. 2 x 2 m, suurten kivien päällä.
No 62. 1,5 x 1,5 m, keskellä laakoja pystyssä. |
| metsakeskus.705010016 |
529 |
Länsitalo |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
217703.86200000 |
6694565.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010016 |
Kohde sijaitsee Aaslan saaren länsiosassa Kähäkarinrauman luoteisrannalla. Merilän ja pienen merenlahden välisessä louhikkoisessa rinteessä on useita ryssänuuneja. Oletetaan, että paikalla on sijainnut sotilasleiri. Rinteessä kasvaa tiheää kuusikkoa ja sen alaosassa, meren rannan läheisyydessä, on vapaa-ajan asuntoja. Vuonna 2003 rakenteiden 2. ja 3. väliin on rakennettu tie siten, että tienreunat sivuavat uuneja. Tiedot kohteen rakenteista perustuvat 2005 inventointiraporttiin ja tiedot niistä on liitetty rekisterin alakohteiksi. Kohteiden sijainnit mitattiin GPS-laitteella vuonna 2024, ja rakenteen 2 pohjoispuolelta, kivikkoisesta rinteestä havaittiin ennestään tuntematon, mahdollinen ryssänuunin jäännös. |
| metsakeskus.705010017 |
529 |
Paavaistenniemi |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
226880.14800000 |
6701535.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010017 |
Kohde sijaitsee Paavaistenniemen pohjoisessa haarakkeessa, jossa tiheän kuusikon lomassa kulkee kallioharjanteita. Meren rannalla olevien loma-asuntojen lähellä on kallionseinämää vasten ladottu ryssänuuni. Toinen kivilatomus on epämääräisempi. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010018 |
529 |
Kotimetsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
220862.60000000 |
6693948.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010018 |
Kohde sijaitsee Aaslaluodon kaakkoisosassa, laajan avokallioalueen korkeimmalla kohdalla. Paikoin matalaa männikköä kasvavalla alueella on yhteensä viisi kiviröykkiötä. Kohdetta on pidetty mahdollisena linnavuorena, tykistöön liittyvinä rakenteina ja hautaraunioina. Kivirakenteiden korkeuden ja rakenteen perusteella viimeksi mainittu tulkinta lienee parhaiten perusteltu. Tiedot rakenteista on saatu 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010018 |
529 |
Kotimetsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
220862.60000000 |
6693948.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010018 |
Kohde sijaitsee Aaslaluodon kaakkoisosassa, laajan avokallioalueen korkeimmalla kohdalla. Paikoin matalaa männikköä kasvavalla alueella on yhteensä viisi kiviröykkiötä. Kohdetta on pidetty mahdollisena linnavuorena, tykistöön liittyvinä rakenteina ja hautaraunioina. Kivirakenteiden korkeuden ja rakenteen perusteella viimeksi mainittu tulkinta lienee parhaiten perusteltu. Tiedot rakenteista on saatu 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010019 |
529 |
Linnaluoto |
10002 |
12014 |
13000 |
11002 |
27000 |
221492.31600000 |
6699336.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010019 |
Linnaluoto on Sattesalmessa Nimettömän länsikärjen eteläpuolella oleva asumaton, noin 300x250 m laaja kalliosaari. Saaren rannat ovat jyrkät. Kallion laella ei ole todettu olevan varustusten jäännöksiä. Saaren kaakkoisosassa on kaista, jolta rantakivet on raivattu syrjään ehkä maihinnousun helpottamiseksi. Kalastaja Janne Koivuniemi on kertonut luodon nimen viittaavan muinaiseen sotatilanteeseen, jolloin venäläiset olivat sijoittuneet mantereelle ja ruotsalaiset puolestaan linnoittautuneet saariin. Kohdetta ei tarkastettu 2005 inventoinnissa. |
| metsakeskus.705010020 |
529 |
Alistalo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
223162.65700000 |
6697196.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010020 |
Kohde sijaitsee Airismaan saaren eteläosassa, laajan avokallioalueen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on kolme röykkiötä ja yksi mahdollinen hajotettu röykkiön kiveys. Tiedot röykkiöistä ovat 2005 inventointikertomuksesta ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010021 |
529 |
Alistalo ja Ylistalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
223281.60800000 |
6697285.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010021 |
Kohde sijaitsee Airismaan saaren eteläosassa, kallioiden välissä olevalla peltoalueella. Paikalla on loivasti kaakkoon laskeva peltorinne, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa. Paikalta on löytynyt peltotöissä ja tarkastusten yhteydessä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. hioimen katkelmia sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Pellon lounaisosassa maasto nousee jyrkästi kohti korkeaa kalliopaljastumaa, jossa sijaitsee Alistalon pronssikautinen röykkiökohde. Kohde tarkastettiin 2005 inventoinnissa, mutta asuinpaikan laajuutta ei kyetty selvittämään. |
| metsakeskus.705010021 |
529 |
Alistalo ja Ylistalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
223281.60800000 |
6697285.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010021 |
Kohde sijaitsee Airismaan saaren eteläosassa, kallioiden välissä olevalla peltoalueella. Paikalla on loivasti kaakkoon laskeva peltorinne, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa. Paikalta on löytynyt peltotöissä ja tarkastusten yhteydessä kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. hioimen katkelmia sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Pellon lounaisosassa maasto nousee jyrkästi kohti korkeaa kalliopaljastumaa, jossa sijaitsee Alistalon pronssikautinen röykkiökohde. Kohde tarkastettiin 2005 inventoinnissa, mutta asuinpaikan laajuutta ei kyetty selvittämään. |
| metsakeskus.705010022 |
529 |
Prustivuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
216981.09500000 |
6705968.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010022 |
Kohde sijaitsee tasaisella kalliolla matalan mäen laella, Tiskarinjärvestä n. 250 m pohjoiseen. Paikalla on osittain purettu röykkiö, jonka keskiosan kiviä on heitetty sen luoteispuolelle. Röykkiön laajuus on n. 8,5x7,8 m ja korkeus useita kivikertoja. Keskellä röykkiötä on toista metriä pitkä silmäkivi luontaisessa kallioon muodostuneessa kuopassa. Röykkiön reunoja kiertää n. 0,8 m korkea kivikehä, joka on ulkoreunaltaan hajanainen. |
| metsakeskus.705010023 |
529 |
Krampin saari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
222709.85500000 |
6693881.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010023 |
Kohde sijaitsee Krampin saaren korkeimmalla kohdalla, avokalliolla. Paikalla on kaksi röykkiötä. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Kohdetta ei tarkastettu 2005 inventoinnissa. |
| metsakeskus.705010024 |
529 |
Krampin saari 2 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
222192.06700000 |
6693688.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010024 |
Kohde sijaitsee Hangan kylän alueella Krampinrauman rannalla. Paikalla on ryssänuuneja ja kaivantoja yhteensä noin 300 m:n matkalla vastapäätä Strandtorp 2 -nimistä ryssänuunikohdetta. Kramppi on mainittu ryssänuunien sijaintipaikkana jo vuonna 1887 Juho Sjöroosin teoksessa "Muinaismuistoja Mynämäen kihlakunnasta". Jenny Maria Tallgrenin on laatinut selonteon Krampin ryssänuuneista Suomen Muinaismuistoyhdistykselle 1901. Pentti Koivunen tarkasti kohteen 1967 ja on kuvaillut sitä Rymättylän historia I -teoksessa vuodelta 1982. Kohdetta ei tarkastettu 2005 inventoinnissa. |
| metsakeskus.705010025 |
529 |
Lehtoranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
222213.04800000 |
6695815.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010025 |
Kohde sijaitsee Isoluodon kaakkoisosassa, vastapäätä Krampin saarta. Paikalla on kaksi, mahdollisesti kolme pienikokoista röykkiötä kallioalueen reunalla, sekametsässä, n. 10 m pellonreunasta länteen. On mahdollista, että röykkiöt ovat peltoraunioita. Tiedot röykkiöistä ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010026 |
529 |
Hanka |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
221995.14200000 |
6694308.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010026 |
Kohde sijaitsee Krampinrauman salmen rannalla olevan niemen poikki kulkevalla mäellä. Mäen laki on tasainen ja sillä kasvaa matalaa havupuustoa. Alueella on viisi röykkiötä, 10 ryssänuunia yksi mahdollinen kivilatomus. Kohde on Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikön hoitokohteena ja alueen halki kulkee merkitty polku. Tiedot kohteen rakenteista ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010026 |
529 |
Hanka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
221995.14200000 |
6694308.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010026 |
Kohde sijaitsee Krampinrauman salmen rannalla olevan niemen poikki kulkevalla mäellä. Mäen laki on tasainen ja sillä kasvaa matalaa havupuustoa. Alueella on viisi röykkiötä, 10 ryssänuunia yksi mahdollinen kivilatomus. Kohde on Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikön hoitokohteena ja alueen halki kulkee merkitty polku. Tiedot kohteen rakenteista ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010026 |
529 |
Hanka |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
221995.14200000 |
6694308.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010026 |
Kohde sijaitsee Krampinrauman salmen rannalla olevan niemen poikki kulkevalla mäellä. Mäen laki on tasainen ja sillä kasvaa matalaa havupuustoa. Alueella on viisi röykkiötä, 10 ryssänuunia yksi mahdollinen kivilatomus. Kohde on Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikön hoitokohteena ja alueen halki kulkee merkitty polku. Tiedot kohteen rakenteista ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010026 |
529 |
Hanka |
10002 |
12004 |
13053 |
11028 |
27000 |
221995.14200000 |
6694308.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010026 |
Kohde sijaitsee Krampinrauman salmen rannalla olevan niemen poikki kulkevalla mäellä. Mäen laki on tasainen ja sillä kasvaa matalaa havupuustoa. Alueella on viisi röykkiötä, 10 ryssänuunia yksi mahdollinen kivilatomus. Kohde on Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikön hoitokohteena ja alueen halki kulkee merkitty polku. Tiedot kohteen rakenteista ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010026 |
529 |
Hanka |
10002 |
12004 |
13053 |
11033 |
27000 |
221995.14200000 |
6694308.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010026 |
Kohde sijaitsee Krampinrauman salmen rannalla olevan niemen poikki kulkevalla mäellä. Mäen laki on tasainen ja sillä kasvaa matalaa havupuustoa. Alueella on viisi röykkiötä, 10 ryssänuunia yksi mahdollinen kivilatomus. Kohde on Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikön hoitokohteena ja alueen halki kulkee merkitty polku. Tiedot kohteen rakenteista ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010026 |
529 |
Hanka |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
221995.14200000 |
6694308.25900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010026 |
Kohde sijaitsee Krampinrauman salmen rannalla olevan niemen poikki kulkevalla mäellä. Mäen laki on tasainen ja sillä kasvaa matalaa havupuustoa. Alueella on viisi röykkiötä, 10 ryssänuunia yksi mahdollinen kivilatomus. Kohde on Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikön hoitokohteena ja alueen halki kulkee merkitty polku. Tiedot kohteen rakenteista ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010027 |
529 |
Härmistönniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
222636.87400000 |
6696379.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010027 |
Kohde sijaitsee Hämmärsalmen etelärannalla, lähellä salmen itäpäätä. Paikalla on matalaa männikköä kasvava mäki, jolla on kaksi röykkiötä ja ryssänuuneja. Ryssänuunien ja niiden eteläpuolella olevan pellon välisellä alueella on kaksi kivivallia, jotka ovat mahdollisesti pellolta kerättyjä kiviä. Näitä rakenteita ei ole kirjattu rekisteriin. Tiedot röykkiöistä ja ryssänuuneista ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Valitettavasti rakenteiden koordinaatit eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.705010027 |
529 |
Härmistönniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
222636.87400000 |
6696379.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010027 |
Kohde sijaitsee Hämmärsalmen etelärannalla, lähellä salmen itäpäätä. Paikalla on matalaa männikköä kasvava mäki, jolla on kaksi röykkiötä ja ryssänuuneja. Ryssänuunien ja niiden eteläpuolella olevan pellon välisellä alueella on kaksi kivivallia, jotka ovat mahdollisesti pellolta kerättyjä kiviä. Näitä rakenteita ei ole kirjattu rekisteriin. Tiedot röykkiöistä ja ryssänuuneista ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Valitettavasti rakenteiden koordinaatit eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.705010027 |
529 |
Härmistönniemi |
10002 |
12004 |
13053 |
11028 |
27000 |
222636.87400000 |
6696379.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010027 |
Kohde sijaitsee Hämmärsalmen etelärannalla, lähellä salmen itäpäätä. Paikalla on matalaa männikköä kasvava mäki, jolla on kaksi röykkiötä ja ryssänuuneja. Ryssänuunien ja niiden eteläpuolella olevan pellon välisellä alueella on kaksi kivivallia, jotka ovat mahdollisesti pellolta kerättyjä kiviä. Näitä rakenteita ei ole kirjattu rekisteriin. Tiedot röykkiöistä ja ryssänuuneista ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Valitettavasti rakenteiden koordinaatit eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.705010027 |
529 |
Härmistönniemi |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
222636.87400000 |
6696379.43400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010027 |
Kohde sijaitsee Hämmärsalmen etelärannalla, lähellä salmen itäpäätä. Paikalla on matalaa männikköä kasvava mäki, jolla on kaksi röykkiötä ja ryssänuuneja. Ryssänuunien ja niiden eteläpuolella olevan pellon välisellä alueella on kaksi kivivallia, jotka ovat mahdollisesti pellolta kerättyjä kiviä. Näitä rakenteita ei ole kirjattu rekisteriin. Tiedot röykkiöistä ja ryssänuuneista ovat 2005 inventointiraportista ja ne on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. Valitettavasti rakenteiden koordinaatit eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.705010028 |
529 |
Länsitalo 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
219757.04300000 |
6693889.42000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010028 |
Kohde sijaitsee Aaslaluodon eteläosassa, kallioharjanteen korkeimman kukkulan laella, n. 800 m merenrannasta, Ruoninjärvestä itäkoilliseen. Kalliomäellä on myös linkkiantenni. Röykkiö sijaitsee antennin huoltokopin etelänurkalla. Kuperapintainen röykkiö on kooltaan n. 4,5x3,9 m ja korkeudeltaan n. 0,4 m. Pyöristyneistä kivistä rakennettu röykkiö on sammalpeitteinen. |
| metsakeskus.705010029 |
529 |
Riiaistenjärven ranta |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
220081.86100000 |
6705152.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010029 |
Kohde sijaitsee Riiaistenjärven pohjoisrannalla, maantien n:o 189 luoteispuolella kohoavan metsäisen, osin kallioisen, kukkulan lounaisrinteellä. Paikalla olevalla kalliokielekkeellä on matala kivilatomus tai röykkiö, joka on kooltaan n. 6x3 m. Röykkiö saattaa koostua kahdesta tai kolmesta rinnakkaisesta pienestä röykkiöstä. Sammapeitteisen röykkiön pinnalla on muutamia syvennyksiä. |
| metsakeskus.705010030 |
529 |
Poikko 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
219823.94300000 |
6708702.46200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010030 |
Kohde sijaitsee Poikon kartanosta n. 0,4 km koilliseen sijaitsevan kalliopohjaisen metsämäen kaakkoisreunalla. Mäki sijaitsee Leikkistenjärvestä Nuikonlahteen laskevan Jokiojan länsirannalla. Ojan ja mäen välissä on kapeahko, itään viettävä peltorinne. Kahden röykkiön yläpuolella kulkee voimalinja. Tiedot röykkiöistä ovat 2005 inventointikertomuksesta ja ne on liitetty rekisterin erillikohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.705010031 |
529 |
Saramäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
221215.41500000 |
6701945.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705010031 |
Kohde sijaitsee Salonkyläntien eteläpuolella, kallioisen ja metsäisen mäkialueen eteläosassa, vanhan sorakuopan itäreunalla, n. 800 m länteen Röölään johtavasta maantiestä. Mäkialue viettää eteläpuolella olevaan peltoon, josta nousee kapea sarka sorakuopalle, löytökohteen juurelle. Lähes umpeenkasvaneen hiekkakuopan itäkoillisreunassa on humuksen alla vahva kerros mustaa, palanutta maata, jossa on mm. kuumuudessa rapautuneita kiviä murusina sekä palanutta savea murusina, joka voisi olla savitiivistettä, kermiikanmuruja tai myös muuta kuumuudessa palanutta savea. Tumma maakerros jatkuu leikkauksessa ainakin n. 5 m itään. Heti leikkauksen yläpuolella, nokimaan kohdalla, on rinteessä pyöreähkö painauma, joka on halkaisijaltaan n. 5 m. |
| metsakeskus.705500001 |
445 |
Ominaisholmen - Omenainen |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
216521.36500000 |
6690520.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.705500001 |
Rymättylällä, Nauvolla ja Korppoolla oli pitäjien rajalla valtion omistama saari, johon vietiin kaikki itsemurhan tehneet talvella reellä ja kesällä hinattavalla veneellä; kuljetusvälineet jätettiin sinne lahoamaan. Ruumiit haudattiin hiekkaiseen maahan n. 60-70 cm syvyyteen, arkkua tuskin käytettiin. Kullakin pitäjällä oli oma alueensa. Saarella on näkyvissä painaumia. Rymättylän seurakunta pystytti alueensa rantaan suurelle kivelle metalliristin ja muistolaatan 1960-luvulla. |
| metsakeskus.707000001 |
707 |
Alatienvarsi |
10001 |
12016 |
13151 |
11004 |
27000 |
648600.52900000 |
6917526.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707000001 |
Kohde sijaitsee Sintsin harjulla, Sintsin kannakselta Vuosalmelle johtavan harjun etelärinteellä, Heinäsuon rannalla, Saitalan talosta noin 1,3 km itäkaakkoon. Paikalla on kolme kuoppaa, joista yhtä (nro 3) on ajateltu pyyntikuopaksi. Kuopissa on havaittu runsaasti hiiliä, joten ilmeisesti kyse on hiilimiiluista. Podsolimaannoksen perusteella kuopat saattaisivat olla esihistoriallisia.
Hiilimiilu 1: p= 6920 405, i= 3648 867. Kuoppa on kooltaan 4,5 x 3 m ja syvyydeltään 0,5 m. Kuopan eteläreunalla on havaittavissa hieman vallia.
Hiilimiilu 2: p= 6920 432, i= 3648 799. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään 0,2 m. Kuopan ympärillä ei ole vallia.
Hiilimiilu 3: p= 6920 436, i= 3648 789. Kuoppa on kooltaan 4 x 3 m ja syvyydeltään 0,25 m.
|
| metsakeskus.707010001 |
707 |
Lamminsalonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
641201.55700000 |
6905492.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Sangenlahteen ja Haapasalmelle vievän tien itäpuolella, mäntykankaalla. Alueella on runsaasti pieniä hiekanottopaikkoja. Lisäksi paikalla on kaksi hiekkakuoppaa, joista läntisempi (suurempi) on aivan tien varressa. Löydöt on poimittu hiekkakuoppien reunoilta ja tieliekkauksesta. Asuinpaikka lienee suureksi osaksi tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.707010002 |
707 |
Hiekkala 1-2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
653378.60400000 |
6917668.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010002 |
Kohde sijaitsee Suuren ja Pienen Onkamon välissä olevan kannaksen keskellä, Hiekkalan talosta noin 100 m itään, Tohmajärven Tikkalasta Rääkkylän Vahalahteen vievän maantien varressa, sen pohjoisreunalla. Kivikautinen asuinpaikka (Hiekkala 1) on metsäisellä hiekkaharjulla. Maasto viettää loivasti etelään ja tien eteläpuolella se muuttuu 80 m korkeuskäyrän vaiheilla soiseksi. Kohteessa on kaksi asumuspainannetta, joista toinen erottuu maastossa heikosti. Löydöt ovat tulleet ojanleikkauksesta (noin 50 m matkalta) ja mm. painanteeseen tehdyistä koekuopista. Paikalla on lisäksi yksi mahdollinen pyyntikuoppa (Hiekkala 2). Kuopan pohjalla on havaittu runsaasti hiiliä, joten kyseessä saattaa olla hiilimiilu. Ks. erilliskohteet. |
| metsakeskus.707010002 |
707 |
Hiekkala 1-2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
653378.60400000 |
6917668.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010002 |
Kohde sijaitsee Suuren ja Pienen Onkamon välissä olevan kannaksen keskellä, Hiekkalan talosta noin 100 m itään, Tohmajärven Tikkalasta Rääkkylän Vahalahteen vievän maantien varressa, sen pohjoisreunalla. Kivikautinen asuinpaikka (Hiekkala 1) on metsäisellä hiekkaharjulla. Maasto viettää loivasti etelään ja tien eteläpuolella se muuttuu 80 m korkeuskäyrän vaiheilla soiseksi. Kohteessa on kaksi asumuspainannetta, joista toinen erottuu maastossa heikosti. Löydöt ovat tulleet ojanleikkauksesta (noin 50 m matkalta) ja mm. painanteeseen tehdyistä koekuopista. Paikalla on lisäksi yksi mahdollinen pyyntikuoppa (Hiekkala 2). Kuopan pohjalla on havaittu runsaasti hiiliä, joten kyseessä saattaa olla hiilimiilu. Ks. erilliskohteet. |
| metsakeskus.707010002 |
707 |
Hiekkala 1-2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
653378.60400000 |
6917668.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010002 |
Kohde sijaitsee Suuren ja Pienen Onkamon välissä olevan kannaksen keskellä, Hiekkalan talosta noin 100 m itään, Tohmajärven Tikkalasta Rääkkylän Vahalahteen vievän maantien varressa, sen pohjoisreunalla. Kivikautinen asuinpaikka (Hiekkala 1) on metsäisellä hiekkaharjulla. Maasto viettää loivasti etelään ja tien eteläpuolella se muuttuu 80 m korkeuskäyrän vaiheilla soiseksi. Kohteessa on kaksi asumuspainannetta, joista toinen erottuu maastossa heikosti. Löydöt ovat tulleet ojanleikkauksesta (noin 50 m matkalta) ja mm. painanteeseen tehdyistä koekuopista. Paikalla on lisäksi yksi mahdollinen pyyntikuoppa (Hiekkala 2). Kuopan pohjalla on havaittu runsaasti hiiliä, joten kyseessä saattaa olla hiilimiilu. Ks. erilliskohteet. |
| metsakeskus.707010002 |
707 |
Hiekkala 1-2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11028 |
27000 |
653378.60400000 |
6917668.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010002 |
Kohde sijaitsee Suuren ja Pienen Onkamon välissä olevan kannaksen keskellä, Hiekkalan talosta noin 100 m itään, Tohmajärven Tikkalasta Rääkkylän Vahalahteen vievän maantien varressa, sen pohjoisreunalla. Kivikautinen asuinpaikka (Hiekkala 1) on metsäisellä hiekkaharjulla. Maasto viettää loivasti etelään ja tien eteläpuolella se muuttuu 80 m korkeuskäyrän vaiheilla soiseksi. Kohteessa on kaksi asumuspainannetta, joista toinen erottuu maastossa heikosti. Löydöt ovat tulleet ojanleikkauksesta (noin 50 m matkalta) ja mm. painanteeseen tehdyistä koekuopista. Paikalla on lisäksi yksi mahdollinen pyyntikuoppa (Hiekkala 2). Kuopan pohjalla on havaittu runsaasti hiiliä, joten kyseessä saattaa olla hiilimiilu. Ks. erilliskohteet. |
| metsakeskus.707010003 |
707 |
Kääppäniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
643488.60900000 |
6912074.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010003 |
Röykkiö sijaitsee Jänisselän Piimälahden etelärannalla, Pakarilan talosta noin 200 m pohjoiseen, hiekkakankaalla. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 10 m, epämääräinen, matala ja maatunut. Vuoden 2004 inventoinnissa röykkiötä ei pystytty paikallistamaan.
Vuoden 2020 maastotarkastuksessa röykkiön todettiin sijaitsevan Kääppäniemestä länteen laskeutuvan rinteen reunalla, noin 40 metrin päässä rannasta. Tarkastushetkellä röykkiön päällä kasvoi voimakas sammalpeite, eikä sen muotoa tai laajuutta ollut mahdollista määrittää luotettavasti. Rakenne erottuu kuitenkin varsin selvästi muutoin melko kivettömässä maastossa ja sen muodon voidaan arvioida olevan pyöreähkö tai soikea. Rakennusmateriaalinen röykkiössä on käytetty melko erikokoisia kiviä.
J. Maukonen on kirjoittanut Liperin kihlakunnan arkeologisia kohteita käsittelevässä artikkelissaan (SMYA IV: 150-151) röykkiöön uhratun menneinä aikoina rahoja ja "tinalehtiä", jotka ovat kuitenkin myöhemmin joutuneet aarteenetsijöiden saaliiksi. Toisen tarinan mukaan röykkiöön on haudattu venäläisten sotilaiden ruumiita, mutta tätä kertomusta Maukonen pitää epätodennäköisenä. Maukosen näkemyksen mukaan kyseessä on esihistoriallinen kiviröykkiö, mitä rakenteen sijainnin ja morfologian perusteella voidaan pitää edelleen uskottavana tulkintana. Kohteen määrittäminen vaatii kuitenkin tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.707010004 |
707 |
Päivärinta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
646436.40600000 |
6916714.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Ruukinlahteen laskevan Kylmäpohjanjoen suun eteläpuoellla, Hammaslahteen vievän maantien länsipuolella. Alueelta on tilan ulkorakennusten nurkalta ja noin 100 m talosta länsilounaaseen olevalta pellolta poimittu löytöjä. Paikalla on mahdollisesti yhtenäinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.707010005 |
707 |
Anninkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651550.41300000 |
6899245.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiteelle vievän maantien koillispuolella, lähellä kunnanrajaa. Anninkangas on soiden väliin pistävä niemikumpare. Asuinpaikka on sen etelälaidassa, metsätien varressa, noin 200 m kaakkoon ortodoksisesta hautausmaasta. |
| metsakeskus.707010006 |
707 |
Mehonlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650318.90900000 |
6899258.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan alueella, Kiteelle vievän maantien lounaispuolella, Multalan taloon vievän tien varressa. Asuinpaikkalöytöjä on poimittu tien vierestä, sorakuopalta risteykseen asti, parin sadan metrin matkalta. Maasto on mäntyvaltaista, hiekkapohjaista kangasta. |
| metsakeskus.707010006 |
707 |
Mehonlahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
650318.90900000 |
6899258.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan alueella, Kiteelle vievän maantien lounaispuolella, Multalan taloon vievän tien varressa. Asuinpaikkalöytöjä on poimittu tien vierestä, sorakuopalta risteykseen asti, parin sadan metrin matkalta. Maasto on mäntyvaltaista, hiekkapohjaista kangasta. |
| metsakeskus.707010007 |
707 |
Pörrinmökki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
650906.67900000 |
6898664.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010007 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan etelä-ja lounaisreunalla Jaaman, Multalan ja Huotinniemen teiden varsilla, Multalan ja Huotinniemen teiden risteyksestä noin 600 m Multalaan ja 100 m Huotinniemeen päin.
Rääkkylän Jaamankankaan noin 10 km pitkällä harjumuodostuma-alueelta tunnetaan 28 kivikautista asuinpaikkaa, 1 lapinraunio sekä 11 pyyntikuoppakohdetta. Keskeisin ja tutkimuksellisesti arvokkain on Pörrinmökki -niminen asuinpaikka. Se on saanut nimensä Kiteen ja Jaaman tien risteyksessä olleesta Pörrin mökistä.
Pörrinmökin kivikautinen asuinpaikka-alue (Pörrinmökki a) on Pohjois-Karjalan laajimpia, verrattavissa Outokummun Sätökseen. Sen pinta-alaksi voidaan laskea vähintään 10 ha. Huolimatta teistä, hiekkakuopista ja osittaisesta metsänaurauksesta asuinpaikka-aluetta voi pitää edelleen suhteellisen ehjänä.
Asuinpaikka-alue sijoittuu Saimaan muinaisille rantaterasseille. Asuinpaikan vanhempi asutusvaihe on 83,5-84,5 m mpy ja ajoittuu Vuoksen puhkeamisen aikaan (5000 BP) ja nuorempi, alemmalle terassille sijoittuva asutusvaihe, ajoittuu edellä mainitun tapahtuman jälkeiseen aikaan.
Pörrinmökin alueella, Multalan tien varressa on seitsemän todennäköistä asumuspainannetta ja viisi pyyntikuoppaa (Pörrinmökki b), joista yksi on tutkittu vuonna 1996. Huotinniemen ja Jaaman teiden varsilla on useita tervanpolttoon liittyviä kuoppia. Alueelta on myös tutkittu punamultahaudalta vaikuttava rakenne. Pörrinmökin asuinpaikka-aluetta on kaiken kaikkiaan tutkittu koekairauksin ja fosforianalyysein noin 7 ha:n alue ja kaivauksin lähes 1500 m2.
Toistaiseksi vain asuinpaikan itäosan asumuspainanteiden sijainti on mitattu GPS-paikannuksella. Multalaan vievän tien reunuksen painanteita ei ole mitattu. |
| metsakeskus.707010007 |
707 |
Pörrinmökki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
650906.67900000 |
6898664.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010007 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan etelä-ja lounaisreunalla Jaaman, Multalan ja Huotinniemen teiden varsilla, Multalan ja Huotinniemen teiden risteyksestä noin 600 m Multalaan ja 100 m Huotinniemeen päin.
Rääkkylän Jaamankankaan noin 10 km pitkällä harjumuodostuma-alueelta tunnetaan 28 kivikautista asuinpaikkaa, 1 lapinraunio sekä 11 pyyntikuoppakohdetta. Keskeisin ja tutkimuksellisesti arvokkain on Pörrinmökki -niminen asuinpaikka. Se on saanut nimensä Kiteen ja Jaaman tien risteyksessä olleesta Pörrin mökistä.
Pörrinmökin kivikautinen asuinpaikka-alue (Pörrinmökki a) on Pohjois-Karjalan laajimpia, verrattavissa Outokummun Sätökseen. Sen pinta-alaksi voidaan laskea vähintään 10 ha. Huolimatta teistä, hiekkakuopista ja osittaisesta metsänaurauksesta asuinpaikka-aluetta voi pitää edelleen suhteellisen ehjänä.
Asuinpaikka-alue sijoittuu Saimaan muinaisille rantaterasseille. Asuinpaikan vanhempi asutusvaihe on 83,5-84,5 m mpy ja ajoittuu Vuoksen puhkeamisen aikaan (5000 BP) ja nuorempi, alemmalle terassille sijoittuva asutusvaihe, ajoittuu edellä mainitun tapahtuman jälkeiseen aikaan.
Pörrinmökin alueella, Multalan tien varressa on seitsemän todennäköistä asumuspainannetta ja viisi pyyntikuoppaa (Pörrinmökki b), joista yksi on tutkittu vuonna 1996. Huotinniemen ja Jaaman teiden varsilla on useita tervanpolttoon liittyviä kuoppia. Alueelta on myös tutkittu punamultahaudalta vaikuttava rakenne. Pörrinmökin asuinpaikka-aluetta on kaiken kaikkiaan tutkittu koekairauksin ja fosforianalyysein noin 7 ha:n alue ja kaivauksin lähes 1500 m2.
Toistaiseksi vain asuinpaikan itäosan asumuspainanteiden sijainti on mitattu GPS-paikannuksella. Multalaan vievän tien reunuksen painanteita ei ole mitattu. |
| metsakeskus.707010007 |
707 |
Pörrinmökki |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
650906.67900000 |
6898664.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010007 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan etelä-ja lounaisreunalla Jaaman, Multalan ja Huotinniemen teiden varsilla, Multalan ja Huotinniemen teiden risteyksestä noin 600 m Multalaan ja 100 m Huotinniemeen päin.
Rääkkylän Jaamankankaan noin 10 km pitkällä harjumuodostuma-alueelta tunnetaan 28 kivikautista asuinpaikkaa, 1 lapinraunio sekä 11 pyyntikuoppakohdetta. Keskeisin ja tutkimuksellisesti arvokkain on Pörrinmökki -niminen asuinpaikka. Se on saanut nimensä Kiteen ja Jaaman tien risteyksessä olleesta Pörrin mökistä.
Pörrinmökin kivikautinen asuinpaikka-alue (Pörrinmökki a) on Pohjois-Karjalan laajimpia, verrattavissa Outokummun Sätökseen. Sen pinta-alaksi voidaan laskea vähintään 10 ha. Huolimatta teistä, hiekkakuopista ja osittaisesta metsänaurauksesta asuinpaikka-aluetta voi pitää edelleen suhteellisen ehjänä.
Asuinpaikka-alue sijoittuu Saimaan muinaisille rantaterasseille. Asuinpaikan vanhempi asutusvaihe on 83,5-84,5 m mpy ja ajoittuu Vuoksen puhkeamisen aikaan (5000 BP) ja nuorempi, alemmalle terassille sijoittuva asutusvaihe, ajoittuu edellä mainitun tapahtuman jälkeiseen aikaan.
Pörrinmökin alueella, Multalan tien varressa on seitsemän todennäköistä asumuspainannetta ja viisi pyyntikuoppaa (Pörrinmökki b), joista yksi on tutkittu vuonna 1996. Huotinniemen ja Jaaman teiden varsilla on useita tervanpolttoon liittyviä kuoppia. Alueelta on myös tutkittu punamultahaudalta vaikuttava rakenne. Pörrinmökin asuinpaikka-aluetta on kaiken kaikkiaan tutkittu koekairauksin ja fosforianalyysein noin 7 ha:n alue ja kaivauksin lähes 1500 m2.
Toistaiseksi vain asuinpaikan itäosan asumuspainanteiden sijainti on mitattu GPS-paikannuksella. Multalaan vievän tien reunuksen painanteita ei ole mitattu. |
| metsakeskus.707010007 |
707 |
Pörrinmökki |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
650906.67900000 |
6898664.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010007 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan etelä-ja lounaisreunalla Jaaman, Multalan ja Huotinniemen teiden varsilla, Multalan ja Huotinniemen teiden risteyksestä noin 600 m Multalaan ja 100 m Huotinniemeen päin.
Rääkkylän Jaamankankaan noin 10 km pitkällä harjumuodostuma-alueelta tunnetaan 28 kivikautista asuinpaikkaa, 1 lapinraunio sekä 11 pyyntikuoppakohdetta. Keskeisin ja tutkimuksellisesti arvokkain on Pörrinmökki -niminen asuinpaikka. Se on saanut nimensä Kiteen ja Jaaman tien risteyksessä olleesta Pörrin mökistä.
Pörrinmökin kivikautinen asuinpaikka-alue (Pörrinmökki a) on Pohjois-Karjalan laajimpia, verrattavissa Outokummun Sätökseen. Sen pinta-alaksi voidaan laskea vähintään 10 ha. Huolimatta teistä, hiekkakuopista ja osittaisesta metsänaurauksesta asuinpaikka-aluetta voi pitää edelleen suhteellisen ehjänä.
Asuinpaikka-alue sijoittuu Saimaan muinaisille rantaterasseille. Asuinpaikan vanhempi asutusvaihe on 83,5-84,5 m mpy ja ajoittuu Vuoksen puhkeamisen aikaan (5000 BP) ja nuorempi, alemmalle terassille sijoittuva asutusvaihe, ajoittuu edellä mainitun tapahtuman jälkeiseen aikaan.
Pörrinmökin alueella, Multalan tien varressa on seitsemän todennäköistä asumuspainannetta ja viisi pyyntikuoppaa (Pörrinmökki b), joista yksi on tutkittu vuonna 1996. Huotinniemen ja Jaaman teiden varsilla on useita tervanpolttoon liittyviä kuoppia. Alueelta on myös tutkittu punamultahaudalta vaikuttava rakenne. Pörrinmökin asuinpaikka-aluetta on kaiken kaikkiaan tutkittu koekairauksin ja fosforianalyysein noin 7 ha:n alue ja kaivauksin lähes 1500 m2.
Toistaiseksi vain asuinpaikan itäosan asumuspainanteiden sijainti on mitattu GPS-paikannuksella. Multalaan vievän tien reunuksen painanteita ei ole mitattu. |
| metsakeskus.707010007 |
707 |
Pörrinmökki |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
650906.67900000 |
6898664.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010007 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan etelä-ja lounaisreunalla Jaaman, Multalan ja Huotinniemen teiden varsilla, Multalan ja Huotinniemen teiden risteyksestä noin 600 m Multalaan ja 100 m Huotinniemeen päin.
Rääkkylän Jaamankankaan noin 10 km pitkällä harjumuodostuma-alueelta tunnetaan 28 kivikautista asuinpaikkaa, 1 lapinraunio sekä 11 pyyntikuoppakohdetta. Keskeisin ja tutkimuksellisesti arvokkain on Pörrinmökki -niminen asuinpaikka. Se on saanut nimensä Kiteen ja Jaaman tien risteyksessä olleesta Pörrin mökistä.
Pörrinmökin kivikautinen asuinpaikka-alue (Pörrinmökki a) on Pohjois-Karjalan laajimpia, verrattavissa Outokummun Sätökseen. Sen pinta-alaksi voidaan laskea vähintään 10 ha. Huolimatta teistä, hiekkakuopista ja osittaisesta metsänaurauksesta asuinpaikka-aluetta voi pitää edelleen suhteellisen ehjänä.
Asuinpaikka-alue sijoittuu Saimaan muinaisille rantaterasseille. Asuinpaikan vanhempi asutusvaihe on 83,5-84,5 m mpy ja ajoittuu Vuoksen puhkeamisen aikaan (5000 BP) ja nuorempi, alemmalle terassille sijoittuva asutusvaihe, ajoittuu edellä mainitun tapahtuman jälkeiseen aikaan.
Pörrinmökin alueella, Multalan tien varressa on seitsemän todennäköistä asumuspainannetta ja viisi pyyntikuoppaa (Pörrinmökki b), joista yksi on tutkittu vuonna 1996. Huotinniemen ja Jaaman teiden varsilla on useita tervanpolttoon liittyviä kuoppia. Alueelta on myös tutkittu punamultahaudalta vaikuttava rakenne. Pörrinmökin asuinpaikka-aluetta on kaiken kaikkiaan tutkittu koekairauksin ja fosforianalyysein noin 7 ha:n alue ja kaivauksin lähes 1500 m2.
Toistaiseksi vain asuinpaikan itäosan asumuspainanteiden sijainti on mitattu GPS-paikannuksella. Multalaan vievän tien reunuksen painanteita ei ole mitattu. |
| metsakeskus.707010007 |
707 |
Pörrinmökki |
10002 |
12016 |
13175 |
11040 |
27000 |
650906.67900000 |
6898664.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010007 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan etelä-ja lounaisreunalla Jaaman, Multalan ja Huotinniemen teiden varsilla, Multalan ja Huotinniemen teiden risteyksestä noin 600 m Multalaan ja 100 m Huotinniemeen päin.
Rääkkylän Jaamankankaan noin 10 km pitkällä harjumuodostuma-alueelta tunnetaan 28 kivikautista asuinpaikkaa, 1 lapinraunio sekä 11 pyyntikuoppakohdetta. Keskeisin ja tutkimuksellisesti arvokkain on Pörrinmökki -niminen asuinpaikka. Se on saanut nimensä Kiteen ja Jaaman tien risteyksessä olleesta Pörrin mökistä.
Pörrinmökin kivikautinen asuinpaikka-alue (Pörrinmökki a) on Pohjois-Karjalan laajimpia, verrattavissa Outokummun Sätökseen. Sen pinta-alaksi voidaan laskea vähintään 10 ha. Huolimatta teistä, hiekkakuopista ja osittaisesta metsänaurauksesta asuinpaikka-aluetta voi pitää edelleen suhteellisen ehjänä.
Asuinpaikka-alue sijoittuu Saimaan muinaisille rantaterasseille. Asuinpaikan vanhempi asutusvaihe on 83,5-84,5 m mpy ja ajoittuu Vuoksen puhkeamisen aikaan (5000 BP) ja nuorempi, alemmalle terassille sijoittuva asutusvaihe, ajoittuu edellä mainitun tapahtuman jälkeiseen aikaan.
Pörrinmökin alueella, Multalan tien varressa on seitsemän todennäköistä asumuspainannetta ja viisi pyyntikuoppaa (Pörrinmökki b), joista yksi on tutkittu vuonna 1996. Huotinniemen ja Jaaman teiden varsilla on useita tervanpolttoon liittyviä kuoppia. Alueelta on myös tutkittu punamultahaudalta vaikuttava rakenne. Pörrinmökin asuinpaikka-aluetta on kaiken kaikkiaan tutkittu koekairauksin ja fosforianalyysein noin 7 ha:n alue ja kaivauksin lähes 1500 m2.
Toistaiseksi vain asuinpaikan itäosan asumuspainanteiden sijainti on mitattu GPS-paikannuksella. Multalaan vievän tien reunuksen painanteita ei ole mitattu. |
| metsakeskus.707010007 |
707 |
Pörrinmökki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
650906.67900000 |
6898664.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010007 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan etelä-ja lounaisreunalla Jaaman, Multalan ja Huotinniemen teiden varsilla, Multalan ja Huotinniemen teiden risteyksestä noin 600 m Multalaan ja 100 m Huotinniemeen päin.
Rääkkylän Jaamankankaan noin 10 km pitkällä harjumuodostuma-alueelta tunnetaan 28 kivikautista asuinpaikkaa, 1 lapinraunio sekä 11 pyyntikuoppakohdetta. Keskeisin ja tutkimuksellisesti arvokkain on Pörrinmökki -niminen asuinpaikka. Se on saanut nimensä Kiteen ja Jaaman tien risteyksessä olleesta Pörrin mökistä.
Pörrinmökin kivikautinen asuinpaikka-alue (Pörrinmökki a) on Pohjois-Karjalan laajimpia, verrattavissa Outokummun Sätökseen. Sen pinta-alaksi voidaan laskea vähintään 10 ha. Huolimatta teistä, hiekkakuopista ja osittaisesta metsänaurauksesta asuinpaikka-aluetta voi pitää edelleen suhteellisen ehjänä.
Asuinpaikka-alue sijoittuu Saimaan muinaisille rantaterasseille. Asuinpaikan vanhempi asutusvaihe on 83,5-84,5 m mpy ja ajoittuu Vuoksen puhkeamisen aikaan (5000 BP) ja nuorempi, alemmalle terassille sijoittuva asutusvaihe, ajoittuu edellä mainitun tapahtuman jälkeiseen aikaan.
Pörrinmökin alueella, Multalan tien varressa on seitsemän todennäköistä asumuspainannetta ja viisi pyyntikuoppaa (Pörrinmökki b), joista yksi on tutkittu vuonna 1996. Huotinniemen ja Jaaman teiden varsilla on useita tervanpolttoon liittyviä kuoppia. Alueelta on myös tutkittu punamultahaudalta vaikuttava rakenne. Pörrinmökin asuinpaikka-aluetta on kaiken kaikkiaan tutkittu koekairauksin ja fosforianalyysein noin 7 ha:n alue ja kaivauksin lähes 1500 m2.
Toistaiseksi vain asuinpaikan itäosan asumuspainanteiden sijainti on mitattu GPS-paikannuksella. Multalaan vievän tien reunuksen painanteita ei ole mitattu. |
| metsakeskus.707010007 |
707 |
Pörrinmökki |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
650906.67900000 |
6898664.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010007 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan etelä-ja lounaisreunalla Jaaman, Multalan ja Huotinniemen teiden varsilla, Multalan ja Huotinniemen teiden risteyksestä noin 600 m Multalaan ja 100 m Huotinniemeen päin.
Rääkkylän Jaamankankaan noin 10 km pitkällä harjumuodostuma-alueelta tunnetaan 28 kivikautista asuinpaikkaa, 1 lapinraunio sekä 11 pyyntikuoppakohdetta. Keskeisin ja tutkimuksellisesti arvokkain on Pörrinmökki -niminen asuinpaikka. Se on saanut nimensä Kiteen ja Jaaman tien risteyksessä olleesta Pörrin mökistä.
Pörrinmökin kivikautinen asuinpaikka-alue (Pörrinmökki a) on Pohjois-Karjalan laajimpia, verrattavissa Outokummun Sätökseen. Sen pinta-alaksi voidaan laskea vähintään 10 ha. Huolimatta teistä, hiekkakuopista ja osittaisesta metsänaurauksesta asuinpaikka-aluetta voi pitää edelleen suhteellisen ehjänä.
Asuinpaikka-alue sijoittuu Saimaan muinaisille rantaterasseille. Asuinpaikan vanhempi asutusvaihe on 83,5-84,5 m mpy ja ajoittuu Vuoksen puhkeamisen aikaan (5000 BP) ja nuorempi, alemmalle terassille sijoittuva asutusvaihe, ajoittuu edellä mainitun tapahtuman jälkeiseen aikaan.
Pörrinmökin alueella, Multalan tien varressa on seitsemän todennäköistä asumuspainannetta ja viisi pyyntikuoppaa (Pörrinmökki b), joista yksi on tutkittu vuonna 1996. Huotinniemen ja Jaaman teiden varsilla on useita tervanpolttoon liittyviä kuoppia. Alueelta on myös tutkittu punamultahaudalta vaikuttava rakenne. Pörrinmökin asuinpaikka-aluetta on kaiken kaikkiaan tutkittu koekairauksin ja fosforianalyysein noin 7 ha:n alue ja kaivauksin lähes 1500 m2.
Toistaiseksi vain asuinpaikan itäosan asumuspainanteiden sijainti on mitattu GPS-paikannuksella. Multalaan vievän tien reunuksen painanteita ei ole mitattu. |
| metsakeskus.707010007 |
707 |
Pörrinmökki |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
650906.67900000 |
6898664.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010007 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan etelä-ja lounaisreunalla Jaaman, Multalan ja Huotinniemen teiden varsilla, Multalan ja Huotinniemen teiden risteyksestä noin 600 m Multalaan ja 100 m Huotinniemeen päin.
Rääkkylän Jaamankankaan noin 10 km pitkällä harjumuodostuma-alueelta tunnetaan 28 kivikautista asuinpaikkaa, 1 lapinraunio sekä 11 pyyntikuoppakohdetta. Keskeisin ja tutkimuksellisesti arvokkain on Pörrinmökki -niminen asuinpaikka. Se on saanut nimensä Kiteen ja Jaaman tien risteyksessä olleesta Pörrin mökistä.
Pörrinmökin kivikautinen asuinpaikka-alue (Pörrinmökki a) on Pohjois-Karjalan laajimpia, verrattavissa Outokummun Sätökseen. Sen pinta-alaksi voidaan laskea vähintään 10 ha. Huolimatta teistä, hiekkakuopista ja osittaisesta metsänaurauksesta asuinpaikka-aluetta voi pitää edelleen suhteellisen ehjänä.
Asuinpaikka-alue sijoittuu Saimaan muinaisille rantaterasseille. Asuinpaikan vanhempi asutusvaihe on 83,5-84,5 m mpy ja ajoittuu Vuoksen puhkeamisen aikaan (5000 BP) ja nuorempi, alemmalle terassille sijoittuva asutusvaihe, ajoittuu edellä mainitun tapahtuman jälkeiseen aikaan.
Pörrinmökin alueella, Multalan tien varressa on seitsemän todennäköistä asumuspainannetta ja viisi pyyntikuoppaa (Pörrinmökki b), joista yksi on tutkittu vuonna 1996. Huotinniemen ja Jaaman teiden varsilla on useita tervanpolttoon liittyviä kuoppia. Alueelta on myös tutkittu punamultahaudalta vaikuttava rakenne. Pörrinmökin asuinpaikka-aluetta on kaiken kaikkiaan tutkittu koekairauksin ja fosforianalyysein noin 7 ha:n alue ja kaivauksin lähes 1500 m2.
Toistaiseksi vain asuinpaikan itäosan asumuspainanteiden sijainti on mitattu GPS-paikannuksella. Multalaan vievän tien reunuksen painanteita ei ole mitattu. |
| metsakeskus.707010007 |
707 |
Pörrinmökki |
10002 |
12002 |
13216 |
11040 |
27000 |
650906.67900000 |
6898664.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010007 |
Kohde sijaitsee Jaamankankaan etelä-ja lounaisreunalla Jaaman, Multalan ja Huotinniemen teiden varsilla, Multalan ja Huotinniemen teiden risteyksestä noin 600 m Multalaan ja 100 m Huotinniemeen päin.
Rääkkylän Jaamankankaan noin 10 km pitkällä harjumuodostuma-alueelta tunnetaan 28 kivikautista asuinpaikkaa, 1 lapinraunio sekä 11 pyyntikuoppakohdetta. Keskeisin ja tutkimuksellisesti arvokkain on Pörrinmökki -niminen asuinpaikka. Se on saanut nimensä Kiteen ja Jaaman tien risteyksessä olleesta Pörrin mökistä.
Pörrinmökin kivikautinen asuinpaikka-alue (Pörrinmökki a) on Pohjois-Karjalan laajimpia, verrattavissa Outokummun Sätökseen. Sen pinta-alaksi voidaan laskea vähintään 10 ha. Huolimatta teistä, hiekkakuopista ja osittaisesta metsänaurauksesta asuinpaikka-aluetta voi pitää edelleen suhteellisen ehjänä.
Asuinpaikka-alue sijoittuu Saimaan muinaisille rantaterasseille. Asuinpaikan vanhempi asutusvaihe on 83,5-84,5 m mpy ja ajoittuu Vuoksen puhkeamisen aikaan (5000 BP) ja nuorempi, alemmalle terassille sijoittuva asutusvaihe, ajoittuu edellä mainitun tapahtuman jälkeiseen aikaan.
Pörrinmökin alueella, Multalan tien varressa on seitsemän todennäköistä asumuspainannetta ja viisi pyyntikuoppaa (Pörrinmökki b), joista yksi on tutkittu vuonna 1996. Huotinniemen ja Jaaman teiden varsilla on useita tervanpolttoon liittyviä kuoppia. Alueelta on myös tutkittu punamultahaudalta vaikuttava rakenne. Pörrinmökin asuinpaikka-aluetta on kaiken kaikkiaan tutkittu koekairauksin ja fosforianalyysein noin 7 ha:n alue ja kaivauksin lähes 1500 m2.
Toistaiseksi vain asuinpaikan itäosan asumuspainanteiden sijainti on mitattu GPS-paikannuksella. Multalaan vievän tien reunuksen painanteita ei ole mitattu. |
| metsakeskus.707010008 |
707 |
Mehonlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650362.89700000 |
6898950.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan lounaispäässä, Multalan tien varressa, Pörrinmökin kivikautisesta asuinpaikasta (707 01 0007) noin 0,2 km luotseeseen. Maantien molemmilla puolilla on raivattu peltoa, jotka on kuitenkin nyt metsitetty. Löytöjä on varsinkin maantien itäpuolelta, entisen pellon länsi- ja luoteisreunoilta, mutta myös maantien länsipuolelta. Asuinpaikasta pohjoiseen on kivikautinen asuinpaikka, Mehonlahti 1. |
| metsakeskus.707010008 |
707 |
Mehonlahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
650362.89700000 |
6898950.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan lounaispäässä, Multalan tien varressa, Pörrinmökin kivikautisesta asuinpaikasta (707 01 0007) noin 0,2 km luotseeseen. Maantien molemmilla puolilla on raivattu peltoa, jotka on kuitenkin nyt metsitetty. Löytöjä on varsinkin maantien itäpuolelta, entisen pellon länsi- ja luoteisreunoilta, mutta myös maantien länsipuolelta. Asuinpaikasta pohjoiseen on kivikautinen asuinpaikka, Mehonlahti 1. |
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010009 |
707 |
Lappalaissuo 1-2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11040 |
27000 |
651779.32800000 |
6897985.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010009 |
Kohde sijaitsee Lappalaissuon itäosassa metsämäellä. Paikalla on kivi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka (Lappalaissuo 1) sekä neljä kiviröykkiötä ja yksi kivilatomus (Lappalaissuo 2). Asuinpaikkalöytöjä koko mäen alueelta, metsänaurausvaoista. Paikalta on löytynyt kampa-, asbesti- ja tekstiilikeramiikkaa, rautakauden tyypin keramiikkaa, kynsitaltta ym. (KM 24030, KM 26436:1-31, KM 27572, KM 27996:1-8). Osa röykkiöistä on vaurioitunut metsänaurauksessa. Ks. erilliskohteet.
|
| metsakeskus.707010011 |
707 |
Mikinsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
648174.76300000 |
6901250.93800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan eteläreunalla, Kiteen maantiestä noin 400 m etelään, Kapakan taloon vievän tien varressa, Mikinsuon länsipuolella.
Mikinsuo 1: Kapakan taloon vievän tien itäpuoella pistaa Mikinsuohon heikkaniemeke, joka on äestetty ja johon on istutettu taimia. Löytöjä on poimittu etenkin sen eteläosasta.
Mikinsuo 2: Edellä mainitusta kohdasta noin 50 m etelään erkanee Kapakan tiestä luoteeseen metsätie, jonka kohdalta ja myös pohjoispuolella olevalta metsä-äestetyltä alueelta on poimittu löytöjä.
Mikinsuo 1 ja 2 ovat todennäköisesti samaa, yhtenäistä asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.707010012 |
707 |
Kotilansalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
636902.27700000 |
6909486.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010012 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Oravilahden rannasta noin 100 m. Alavan maaston keskellä on kivikkoinen mäenkumpare, joka on metsä-äestetty ja istutettu puuntaimille. Vuosina 2002 ja 2003 paikkaa on tutkittu yhteensä 57 m2: n laajuudelta. Kaivauslöytöinä tuli esille mm. varhaista asbestikeramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Kaivausten yhteydessä on tutkittu myös yksi kiviröykkiö, joka oli tehty suuren maakiven viereen. Vaurioituneen röykkiön koko oli puhdistuksen jälkeeen noin 4 x 3 m. Kiveyksen pohjaosasta löytyi kivien välistä tasoydin kvartsista, kvartsi-iskos sekä tulus-/tai iskukvartsi. |
| metsakeskus.707010012 |
707 |
Kotilansalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
636902.27700000 |
6909486.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010012 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Oravilahden rannasta noin 100 m. Alavan maaston keskellä on kivikkoinen mäenkumpare, joka on metsä-äestetty ja istutettu puuntaimille. Vuosina 2002 ja 2003 paikkaa on tutkittu yhteensä 57 m2: n laajuudelta. Kaivauslöytöinä tuli esille mm. varhaista asbestikeramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Kaivausten yhteydessä on tutkittu myös yksi kiviröykkiö, joka oli tehty suuren maakiven viereen. Vaurioituneen röykkiön koko oli puhdistuksen jälkeeen noin 4 x 3 m. Kiveyksen pohjaosasta löytyi kivien välistä tasoydin kvartsista, kvartsi-iskos sekä tulus-/tai iskukvartsi. |
| metsakeskus.707010012 |
707 |
Kotilansalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
636902.27700000 |
6909486.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010012 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Oravilahden rannasta noin 100 m. Alavan maaston keskellä on kivikkoinen mäenkumpare, joka on metsä-äestetty ja istutettu puuntaimille. Vuosina 2002 ja 2003 paikkaa on tutkittu yhteensä 57 m2: n laajuudelta. Kaivauslöytöinä tuli esille mm. varhaista asbestikeramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Kaivausten yhteydessä on tutkittu myös yksi kiviröykkiö, joka oli tehty suuren maakiven viereen. Vaurioituneen röykkiön koko oli puhdistuksen jälkeeen noin 4 x 3 m. Kiveyksen pohjaosasta löytyi kivien välistä tasoydin kvartsista, kvartsi-iskos sekä tulus-/tai iskukvartsi. |
| metsakeskus.707010012 |
707 |
Kotilansalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
636902.27700000 |
6909486.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010012 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Oravilahden rannasta noin 100 m. Alavan maaston keskellä on kivikkoinen mäenkumpare, joka on metsä-äestetty ja istutettu puuntaimille. Vuosina 2002 ja 2003 paikkaa on tutkittu yhteensä 57 m2: n laajuudelta. Kaivauslöytöinä tuli esille mm. varhaista asbestikeramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Kaivausten yhteydessä on tutkittu myös yksi kiviröykkiö, joka oli tehty suuren maakiven viereen. Vaurioituneen röykkiön koko oli puhdistuksen jälkeeen noin 4 x 3 m. Kiveyksen pohjaosasta löytyi kivien välistä tasoydin kvartsista, kvartsi-iskos sekä tulus-/tai iskukvartsi. |
| metsakeskus.707010012 |
707 |
Kotilansalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
636902.27700000 |
6909486.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010012 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Oravilahden rannasta noin 100 m. Alavan maaston keskellä on kivikkoinen mäenkumpare, joka on metsä-äestetty ja istutettu puuntaimille. Vuosina 2002 ja 2003 paikkaa on tutkittu yhteensä 57 m2: n laajuudelta. Kaivauslöytöinä tuli esille mm. varhaista asbestikeramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Kaivausten yhteydessä on tutkittu myös yksi kiviröykkiö, joka oli tehty suuren maakiven viereen. Vaurioituneen röykkiön koko oli puhdistuksen jälkeeen noin 4 x 3 m. Kiveyksen pohjaosasta löytyi kivien välistä tasoydin kvartsista, kvartsi-iskos sekä tulus-/tai iskukvartsi. |
| metsakeskus.707010012 |
707 |
Kotilansalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
636902.27700000 |
6909486.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010012 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Oravilahden rannasta noin 100 m. Alavan maaston keskellä on kivikkoinen mäenkumpare, joka on metsä-äestetty ja istutettu puuntaimille. Vuosina 2002 ja 2003 paikkaa on tutkittu yhteensä 57 m2: n laajuudelta. Kaivauslöytöinä tuli esille mm. varhaista asbestikeramiikkaa ja Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa. Kaivausten yhteydessä on tutkittu myös yksi kiviröykkiö, joka oli tehty suuren maakiven viereen. Vaurioituneen röykkiön koko oli puhdistuksen jälkeeen noin 4 x 3 m. Kiveyksen pohjaosasta löytyi kivien välistä tasoydin kvartsista, kvartsi-iskos sekä tulus-/tai iskukvartsi. |
| metsakeskus.707010013 |
707 |
Läävälahdensuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
647921.87100000 |
6901529.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan lounaisreunalla, Rääkkylä-Kitee -maantiestä noin 300 m lounaaseen. Paikka on länteen, Läävälahdensuohon ja Täitimenjärveen viettävää rinnettä. Asuinpaikka sijaitsee Mikinsuon kivikautisesta asuinpaikasta (707 01 0011) noin 400 m luoteeseen. Mahdollisesti asuinpaikat liittyvät yhteen. Löydöt on poimittu metsäaurauksen jäljiltä ja metsätien pinnasta. Vuoden 2004 inventoinnin yhteydessä mtsäauraus todettiin umpeenkasvaneeksi. |
| metsakeskus.707010014 |
707 |
Kotaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
645839.63800000 |
6918359.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Ruukinlahteen viettävällä hiekkaisella rinteellä, Kotaniemen tyvessä ja Hammaslahden tieltä Kotaniemen kärkeen johtavan tien varrella. Löydöt on poimittu metsänaurausvaoista läheltä rantaa. Asuinpaikalla on mahdollinen kaksiosainen asumuspainanne (koordinaatit: x= 6918 16, y= 4490 75), joista suurempi on kooltaan 8x8 m ja pienempi noin 4x3 m. Painanteeseen tehdyistä koeuopista ei ole löytynyt merkkejä kulttuurikerroksesta eikä siitä ole saatu esinelöytöjä. Vuoden 2004 inventoinnissa painannetta ei kyetty hahmottamaan maastossa. |
| metsakeskus.707010015 |
707 |
Kivilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
646247.53700000 |
6903093.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien koillispuolella, metsäauratulla ja osin puuntaimille istutetulla, lounaaseen viettävällä hiekkaisella harjun rinteellä. Löytöjä on poimittu pitkin tien reunaa ja koekuopista sekä metsänaurausvaoista. Vuoden 2004 inventoinnissa metsäaurausalue todettiin umpeenkasvaneeksi. |
| metsakeskus.707010016 |
707 |
Mikinsärkkä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
646558.41000000 |
6902858.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaalla, Täitimenjärven pohjoispuolella, Rääkkylä-Kitee maantien molemmin puolin, metsäauratulla, hiekkaperäisellä, lounaaseen viettävällä harjanteella ja sen rinteillä. Löydöt poimittu laikutetulta alueelta, noin 40 x 30 m kokoiselta alalta. Maaperä alueella on hiekkaa. Keskellä laikutettua aluetta on heikosti erottuva noin 4 m halkaisijaltaan oleva painanne, joka on mahdollisesti asumuspainanne. Vuoden 2004 inventoinnissa metsäaurausalue todettiin umpeenkasvaneeksi. |
| metsakeskus.707010016 |
707 |
Mikinsärkkä |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
646558.41000000 |
6902858.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaalla, Täitimenjärven pohjoispuolella, Rääkkylä-Kitee maantien molemmin puolin, metsäauratulla, hiekkaperäisellä, lounaaseen viettävällä harjanteella ja sen rinteillä. Löydöt poimittu laikutetulta alueelta, noin 40 x 30 m kokoiselta alalta. Maaperä alueella on hiekkaa. Keskellä laikutettua aluetta on heikosti erottuva noin 4 m halkaisijaltaan oleva painanne, joka on mahdollisesti asumuspainanne. Vuoden 2004 inventoinnissa metsäaurausalue todettiin umpeenkasvaneeksi. |
| metsakeskus.707010017 |
707 |
Rantala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
646969.24700000 |
6902465.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylä-Kitee maantien molemmin puolin hiekkaisella maaperällä. Asuinpaikkalöydöt poimittu metsänäestysjäljistä tien koillispuolelta, läheltä hiekkakuoppaa sekä tien lounaispuolelta pellon pinnasta. Asuinpaikalla on havaittu kaksi eri löytötasoa, joista ylempi on noin 82,5 m mpy, tien koillispuolella. Alempi löytötaso on 79,5 m mpy, tien lounaispuolella. Vuoden 2004 inventoinnissa merkit metsäaurauksesta todettiin hävinneen maastosta. Noin 100 m luoteeseen on Rantala 2 -pyyntikuoppakohde (707 01 0034). |
| metsakeskus.707010017 |
707 |
Rantala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
646969.24700000 |
6902465.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylä-Kitee maantien molemmin puolin hiekkaisella maaperällä. Asuinpaikkalöydöt poimittu metsänäestysjäljistä tien koillispuolelta, läheltä hiekkakuoppaa sekä tien lounaispuolelta pellon pinnasta. Asuinpaikalla on havaittu kaksi eri löytötasoa, joista ylempi on noin 82,5 m mpy, tien koillispuolella. Alempi löytötaso on 79,5 m mpy, tien lounaispuolella. Vuoden 2004 inventoinnissa merkit metsäaurauksesta todettiin hävinneen maastosta. Noin 100 m luoteeseen on Rantala 2 -pyyntikuoppakohde (707 01 0034). |
| metsakeskus.707010018 |
707 |
Rasivaaran koulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
642910.86300000 |
6907493.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Rasivaaran koulun puutarhassa. Löydöt on poimittu muokatusta puutarhamaasta. Paikalta on löytynyt rautakautista keramiikkaa, savitiivistettä ja kvartsia. Löydöt saattavat liittyä myös paikalla mahdollisesti olleeseen ortodoksikalmistoon. |
| metsakeskus.707010019 |
707 |
Huotinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650855.69800000 |
6897822.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan eteläpuolella, Muljulanselän Huotinlahden pohjukassa, Huotinniemen tilan länsipuolella, viljelysmaalla. Maaperä on hiekkaista multaa. Vuoden 2004 inventoinnissa paikka todettiin täysin nurmettuneeksi. |
| metsakeskus.707010019 |
707 |
Huotinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
650855.69800000 |
6897822.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan eteläpuolella, Muljulanselän Huotinlahden pohjukassa, Huotinniemen tilan länsipuolella, viljelysmaalla. Maaperä on hiekkaista multaa. Vuoden 2004 inventoinnissa paikka todettiin täysin nurmettuneeksi. |
| metsakeskus.707010020 |
707 |
Kivilamminsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
648644.58000000 |
6901472.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylä-Kiteen maaniten koillispuolella, hiekkaperäisellä, loivasti koilliseen suuntautuvalla niemekkeellä. Alue on metsä-ästetty. Löydöt poimittu äestysjäljistä. Vuoden 2004 inventoinnissa metsäaurausalue todettiin kasvaneen umpeen. |
| metsakeskus.707010021 |
707 |
Ylälampi-Sarvisuo 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
652057.21700000 |
6898248.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010021 |
Kohde sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien molemmin puolin, aivan Rääkkylän ja Kiteen rajalla. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka (Ylälampi-Sarvisuo 1) ja pyyntikuoppia (Ylälampi-Sarvisuo 2). Ks. erilliskohteet. Asuinpaikkalöydöt on poimittu tieleikkauksista, hiekkakuopan sienämistä, kannokoista sekä koekuopista. Tien koillispuolisella harjanteella on ainakin yksi asumuspainanne. Alue on hiekkapohjaista kangasmaastoa. Lisäksi alueella on 2. maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia (Täitimänniemi Anninkankaansuo), jotka hankaloittavat pyyntikuoppien tunnistamista.
Asuinpaikka-alueeseen kuuluu myös Kiteen puolella oleva Sarvisuon asuinpaikka. |
| metsakeskus.707010021 |
707 |
Ylälampi-Sarvisuo 1-2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
652057.21700000 |
6898248.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010021 |
Kohde sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien molemmin puolin, aivan Rääkkylän ja Kiteen rajalla. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka (Ylälampi-Sarvisuo 1) ja pyyntikuoppia (Ylälampi-Sarvisuo 2). Ks. erilliskohteet. Asuinpaikkalöydöt on poimittu tieleikkauksista, hiekkakuopan sienämistä, kannokoista sekä koekuopista. Tien koillispuolisella harjanteella on ainakin yksi asumuspainanne. Alue on hiekkapohjaista kangasmaastoa. Lisäksi alueella on 2. maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia (Täitimänniemi Anninkankaansuo), jotka hankaloittavat pyyntikuoppien tunnistamista.
Asuinpaikka-alueeseen kuuluu myös Kiteen puolella oleva Sarvisuon asuinpaikka. |
| metsakeskus.707010021 |
707 |
Ylälampi-Sarvisuo 1-2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
652057.21700000 |
6898248.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010021 |
Kohde sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien molemmin puolin, aivan Rääkkylän ja Kiteen rajalla. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka (Ylälampi-Sarvisuo 1) ja pyyntikuoppia (Ylälampi-Sarvisuo 2). Ks. erilliskohteet. Asuinpaikkalöydöt on poimittu tieleikkauksista, hiekkakuopan sienämistä, kannokoista sekä koekuopista. Tien koillispuolisella harjanteella on ainakin yksi asumuspainanne. Alue on hiekkapohjaista kangasmaastoa. Lisäksi alueella on 2. maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia (Täitimänniemi Anninkankaansuo), jotka hankaloittavat pyyntikuoppien tunnistamista.
Asuinpaikka-alueeseen kuuluu myös Kiteen puolella oleva Sarvisuon asuinpaikka. |
| metsakeskus.707010022 |
707 |
Yläjoki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
648949.45700000 |
6901366.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien koillispuolella, Kumpulan taloon johtavan tien risteyksen vieressä olevan pienen hiekkakuopan ympärillä, louhikkoisella ja hiekkapohjaisella maaperällä. Maasto on mäntyvaltaista kangasta. Löydöt on poimittu hiekkakuopan reunamilta. Alueella on myös kaksi mahdollista asumuspainannetta. Näistä selkeämmin erottuvan painanteen koordinaatit ovat p= 6904 251, i= 3649 185. Painanne on kooltaan 6 x 4 m ja syvyydeltään 0,8 m. Epämääräisempi painanne, joka on lähes kiinni edellisessä, on kooltaan 5 x 5 m ja syvydeltään 0,6 m. Sen koordinaatit ovat p= 6904 248, i= 3649 179.
|
| metsakeskus.707010023 |
707 |
Salmentie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
648327.70500000 |
6901608.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien koillispuolella olevalla hiekkapohjaisen harjun rinteellä. Alueella on tehty metsä-äestys. Löydöt on poimittu äestysjäljistä. Löytöalue on suppeahko. Vuoden 2004 inventoinnissa äestetty alue todettiin umpeenkasvaneeksi.
Asuinpaikka liittynee 0,3 ja 0,6 km päässä oleviin Kivilammensuon (701 01 0020) ja Yläjoen (701 01 0022) varhaisasbestikeraamisiin asuinpaikkoihin. |
| metsakeskus.707010023 |
707 |
Salmentie |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
648327.70500000 |
6901608.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien koillispuolella olevalla hiekkapohjaisen harjun rinteellä. Alueella on tehty metsä-äestys. Löydöt on poimittu äestysjäljistä. Löytöalue on suppeahko. Vuoden 2004 inventoinnissa äestetty alue todettiin umpeenkasvaneeksi.
Asuinpaikka liittynee 0,3 ja 0,6 km päässä oleviin Kivilammensuon (701 01 0020) ja Yläjoen (701 01 0022) varhaisasbestikeraamisiin asuinpaikkoihin. |
| metsakeskus.707010025 |
707 |
Akkamäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
645703.75500000 |
6903369.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Täitimänjärven pään pohjoispuolella, Jaamankankaan luoteisreunalla. Asuinpaikka on Jaaman tien risteyksestä noin 200-250 m kaakkoon, pienellä kumpareella. Alue on entistä mäntykangasta, joka on metsä-äestetty. Maaperä alueella on hiekkaa, mutta hyvin louhikkoista. Löydöt on poimittu äestyskohdista. Vuoden 2004 inventoinnissa metsä-äestys todettiin umpeenkasvaneeksi. |
| metsakeskus.707010026 |
707 |
Harila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
640052.01500000 |
6907610.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010026 |
Kohde sijaitsee Rasivaaran kylästä noin 3 km länteen, Orvilahdentien ja Rääkkylä-Kitee -maantien välissä, Harilan talon pihapiirin tuntumassa. Löydöt on tulleet esiin Harilan päärakennuksesta noin 20 m päästä, pellolta, viemäritöiden yhteydessä. Löydöt olivat noin 60 cm:n syvyydessä, noensekaisessa maassa, jossa oli havaittavissa myös laattakivirakenteita. |
| metsakeskus.707010026 |
707 |
Harila |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
640052.01500000 |
6907610.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010026 |
Kohde sijaitsee Rasivaaran kylästä noin 3 km länteen, Orvilahdentien ja Rääkkylä-Kitee -maantien välissä, Harilan talon pihapiirin tuntumassa. Löydöt on tulleet esiin Harilan päärakennuksesta noin 20 m päästä, pellolta, viemäritöiden yhteydessä. Löydöt olivat noin 60 cm:n syvyydessä, noensekaisessa maassa, jossa oli havaittavissa myös laattakivirakenteita. |
| metsakeskus.707010029 |
707 |
Ylälamminsuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
650572.80700000 |
6899830.51500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010029 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien varrella, Jaamankankaan koillisreunalla, Jaamankankaan hiekkakuopille menevän metsäautotien pohjoispuolella ja Ylälamminsuon lounaisrannalla. Pyyntikuopan halkaisija on noin 2 m ja syvyys noin 40 cm. |
| metsakeskus.707010030 |
707 |
Suurisärkkä 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
649879.08900000 |
6899678.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan länsireunalla, Multalan talosta noin 300 m koilliseen, metsäautotien varressa. Asuinpaikalla on kolme erillistä löytöaluetta ja lisäksi maanpinnalle näkyvinä rakenteina kolme asumuspainannetta.
Löytöalueelta 1 ovat löydöt KM 28778:1-3. Ne on kerätty metsäautotien pinnalta noin 100 metrin matkalta.
Löytöalueelta 2 ovat löydöt KM 28778:4-6. Alue käsittää tienpinnan löydöt 50 m:n matkalta sekä asumuspainanteet 1-2 tien länsipuoella rantatörmän päällä. Painanteeseen 1 on tehty neljä koekuoppaa ja niistä ovat löydöt KM 28778:7-16. Koekuoppien seinämissä oli havaittavissa vahva likamaa, sen sijaan painanteen edustalle kaivetusta koekuopasta ei ollut havaittavissa likamaata, eikä siitä myöskään tullut löytöjä. Painanteet 1 ja 2 ovat suurinpiirtein samanlaisia: niiden koko on noin 8 x 4 m ja syvyys noin 50 cm. Muodosltaan ne ovat soikean ja suorakaiteen muotoisen väliltä. Painanteet ovat noin 1,5 m korkean rantatrmän harjalla.
Löytöalue 3 on pieni kumpare edellisistä edelleen pohjoiseen päin. Siitä on poimittu tien pinnalta löydöt KM 28778:17. Asumuspainanteeseen nro 3 on tehty kaksi koekuoppaa, joista ei tullut löytöjä eikä niissä ole havaittu likamaata. Painanne on edellisiä epäselvempi. Sen koko on noin 6 x 4 m ja syvyys noin 50 cm.
Asuinpaikan keramiikkalöydöt ovat Pöljän tyypin keramiikkaa. Lisäksi on löytynyt mm. pieni, vain terästään hiottu taltta. Mahdollisesti löytöalueen 1 löydöt ovat varhaismetallikautisia, siksi alhaisella korkeudella ne ovat. Korkeus on samaa luokkaa läheisen Mehonlahti 2 -asuinpaikan asbestikeramiikan korkeuden kanssa. |
| metsakeskus.707010030 |
707 |
Suurisärkkä 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
649879.08900000 |
6899678.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan länsireunalla, Multalan talosta noin 300 m koilliseen, metsäautotien varressa. Asuinpaikalla on kolme erillistä löytöaluetta ja lisäksi maanpinnalle näkyvinä rakenteina kolme asumuspainannetta.
Löytöalueelta 1 ovat löydöt KM 28778:1-3. Ne on kerätty metsäautotien pinnalta noin 100 metrin matkalta.
Löytöalueelta 2 ovat löydöt KM 28778:4-6. Alue käsittää tienpinnan löydöt 50 m:n matkalta sekä asumuspainanteet 1-2 tien länsipuoella rantatörmän päällä. Painanteeseen 1 on tehty neljä koekuoppaa ja niistä ovat löydöt KM 28778:7-16. Koekuoppien seinämissä oli havaittavissa vahva likamaa, sen sijaan painanteen edustalle kaivetusta koekuopasta ei ollut havaittavissa likamaata, eikä siitä myöskään tullut löytöjä. Painanteet 1 ja 2 ovat suurinpiirtein samanlaisia: niiden koko on noin 8 x 4 m ja syvyys noin 50 cm. Muodosltaan ne ovat soikean ja suorakaiteen muotoisen väliltä. Painanteet ovat noin 1,5 m korkean rantatrmän harjalla.
Löytöalue 3 on pieni kumpare edellisistä edelleen pohjoiseen päin. Siitä on poimittu tien pinnalta löydöt KM 28778:17. Asumuspainanteeseen nro 3 on tehty kaksi koekuoppaa, joista ei tullut löytöjä eikä niissä ole havaittu likamaata. Painanne on edellisiä epäselvempi. Sen koko on noin 6 x 4 m ja syvyys noin 50 cm.
Asuinpaikan keramiikkalöydöt ovat Pöljän tyypin keramiikkaa. Lisäksi on löytynyt mm. pieni, vain terästään hiottu taltta. Mahdollisesti löytöalueen 1 löydöt ovat varhaismetallikautisia, siksi alhaisella korkeudella ne ovat. Korkeus on samaa luokkaa läheisen Mehonlahti 2 -asuinpaikan asbestikeramiikan korkeuden kanssa. |
| metsakeskus.707010031 |
707 |
Kumpulantie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
648828.50200000 |
6901391.87600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Kitee-Rääkkylä -maantien koillispuolella, noin 50 m luoteeseen Kumpulan talon tienhaarasta. Alue on Jaamankankaan itäreunaa. Asuinpaikka on metsänaurausalueella ja sen halki on vedetty myös vesijohtoputki. Maaperä on hieman kivikkoista hiekkakangasta. Löydöt ovat metsänaurausvaoista ja vesijohtoputken kaivuun yhteydessä kaivetun maan kohdalta. Löytökohdalla maasto muodostaa kumpareen, jolla asuinpaikka lienee. Löytöjä on poimittu noin 25x25 m:n laajuudelta. Saviastianpalat ovat varhaista asbestikeramiikkaa. Vuoden 2004 inventoinnissa metsäauraus todettiin umpeenkasvaneeksi.
Asuinpaikka liittynee läheisiin varhaisen asbestikeramiikan löytöpaikkoihin eli Kivilamminsuon (707 01 0020) ja Yläjoen (707 01 0022) asuinpaikkoihin. |
| metsakeskus.707010032 |
707 |
Mikinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
648047.82000000 |
6901385.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan lounaisreunalla, Kapakan ja Malilan taloille johtavalta tieltä erkanevan metsäautotien varrella, Mikinsuon ja Läävälahdensuon asuinpaikkojen välisellä metsä-äestysalueella. Asuinpaikka on noin 50 m koilliseen tiestä, korkeampien harjunkohtien välisessä "taskussa". Löydöt on poimittu metsänäestysjäljistä noin 10x10 m:n suuruiselta alueelta. Keramikkalöydöt ovat varhaista asbestikeramiikkaa. Vuoden 2004 inventoinnissa löytöjä poimittiin aiempaa löytöaluetta alempaa, korkeuskäyrän 82,5 m tuntumasta. Asuinpaikkaa lienee käytetty varhaisasbestikeramiikan ajalta aina kivikauden lopulle, mahdollisesti pitempäänkin. |
| metsakeskus.707010033 |
707 |
Kapakanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
647256.13000000 |
6902269.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien eteläpuolella, Rantalan talon itäpuolisella pellolla, päärakennuksesta noin 80-120 m itäkaakkoon. Kohta on hiekkaista peltoa, jossa maasto kohoaa noin 82,5 m korkeudelle. Löydöt on kerätty viljelyspellolta, suppealta alalta pellon koillisnurkasta. |
| metsakeskus.707010034 |
707 |
Rantala 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
647038.21600000 |
6902449.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010034 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien koillispuolella, samalla harjanteella kuin Rantalan asuinpaikan (707 01 0017) ylempi osa. Itse asuinpaikasta pyyntikuoppa on noin 100 m kaakkoon. Maantien reunasta on kuopalle noin 12 m. Harjanteen rinnalla kulkee pohjoisempana varsinainen harju ja näiden väliin jää nykyään suomainen laakso. Pyyntikuoppa sijaitsee matalan harjanteen kapeimmalla kohdalla, hieman ennen laakson (muinaisen lahden) päätä. Selvästi maastossa erottuva pyyntikuoppa on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 70 cm. |
| metsakeskus.707010035 |
707 |
Kapakkaselkä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
646912.26700000 |
6902574.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan luoteispäässä, Rääkkylä-Kitee -maantien koillispuolella, Mikinsärkän tiestä noin 200 m päässä olevaa peltoa vastapäätä. Paikalla on muinoin ollut matala lahdelma, jonka kaakkoisella rannalla, matalan harjanteen päässä asuinpaikka on sijainnut. Löydöt on poimittu metsä-äestyskohdista noin 10 x 10 m alalta. Vuoden 2004 inventoinnissa metsä-äestys todettiin umpeenkasvaneeksi. Kohteeseen on liitetty maantien eteläpuolelta, pellon nurkasta talteen otetun kvartsi-iskoksen löytöpaikka. |
| metsakeskus.707010036 |
707 |
Kapakkaselkä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
646837.30200000 |
6902680.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan luoteispäässä, Rääkkylä-Kitee -maantien koillispuolella, Mikinsärkän tienhaarasta noin 100 m itäkaakkoon. Paikalla on muinoin ollut matala lahdelma, jonka luoteisrannalla asuinpaikka on sijainnut. Asuinpaikka sijaitsee kahden harjanteen välisessä laaksossa muinaisella rantaterassilla. Löydöt on poimittu metsänäestyskohdista noin 20 x 20 m:n suuruiselta alueelta. Vuoden 2004 inventoinnissa metsä-äestys todettiin umpeenkasvaneeksi. |
| metsakeskus.707010037 |
707 |
Järvenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
646016.63100000 |
6903323.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien koillispuolella, Jaaman tien pohjoisesta risteyksestä noin 500 m kaakkoon. Alue on metsä-äestettyä hiekkakangasta, jossa on myös jonkin verrran suurehkoja kiviä. Löydöt on poimittu metsänäestyskohdista kahdelta eri löytökorkeudelta (vaaittu inventoinnin yhteydessä). Alempien löytöjen korkeus on 84,9 m mpy ja ylempien 86,3 m mpy. Molemmilta löytökorkeuksilta on varhaista asbestikeramiikkaa. Välissä on heikosti erotettava mahdollinen rantamuodostuma, jonka törmän juuren korkeudeksi on vaaittu 85,0 m mpy. Rääkkylässä useilla asuinpaikoilla näyttää varhaista asbestikeramiikkaa olevan kahdella rantakorkeudella (vrt. Pörrinmökki, Kivilampi).
Tarkastuksessa 2008 asuinpaikan on todettu jatkuvan maantien lounaispuolella kohoavalla harjanteen laella, jonka hakkuualueen äestyslaikuista on otettu talteen asbestikeramiikka ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuutta ei tunneta, mutta se saattaa ulottua koko harjanteen laajuudelle. Harjanteen eteläpuolella on kivikaudella avautunut matala lahti. |
| metsakeskus.707010038 |
707 |
Suurisuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
645516.82700000 |
6903739.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010038 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Rääkkylä-Kitee -maantien koillispuolella, Jaaman tien pohjoisesta risteyksestä 140 m luoteeseen, Akkamäen hiekkakuopalle johtavan tien risteysalueella. Kvartsilöydöt saattavat olla sekundaarisella paikalla! Paikalle tehdyistä koekuopista ei ole löytynyt esihistoriaan viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.707010040 |
707 |
Kannas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
654451.16900000 |
6917848.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010040 |
Pyyntikuopat (2 kpl) sijaitsevat Suuri- ja Pieni-Onkamo -järvien välisellä kannaksella, Tikkalaan johtavan tien pohjoispuolella, jyrkähkösti nousevalla rinteellä, Kannaksen talosta noin 350 m länteen. Alue on havupuumetsää. Pyyntikuopista alempi on noin 85 m mpy korkeudella ja sijaitsee noin 15 m päässä tiestä; kuoppa on muodoltaan soikeahko, halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään noin 50 cm. Ylempi pyyntikuoppa on noin 88 m mpy, ja se sijaitsee noin 25 m päässä tiestä. Kuoppa on pyöreä, halkaisijaltaan 1,5 m ja syvyydeltään noin 50 cm. |
| metsakeskus.707010041 |
707 |
Jouhtenuslampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
642897.85400000 |
6911646.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylän kirkonkylän itäpuolella, Jänisselän Piimälahden etelärannalla, soistuneen Jouhtenuslammen pohjoisrannalla, Piimän talosta noin 0,4 km länteen, Huuronniemeen johtavan tien eteläpuolella. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Asuinpaikan eteläosassa, tien eteläpuolisen kankaan korkeimmalta kohdalta hieman lounaaseen, rantaterassin päällä, on 7 x 5 m kokoinen asumuspainanne, jonka syvyys on 0,7 m. Painanne on pituussuunnaltaan hieman vinosti rantaan kohden. Ympäristössä maasto on ehjää ja painanne näkyy erittäin selvästi. Samalta löytökorkeudelta, tien pientareelta on löytynyt Pöljän keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Myös hiekkakuopan reunalta on poimittu varhaisabestikeramiikkaa. Hiekkakuoppaa lukuunottamatta maasto on tien molemmin puolin ehjä.
Paikasta muutama sata metriä itään on Piimän pyyntikuoppa (707 01 0042). |
| metsakeskus.707010042 |
707 |
Piimä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
643200.72600000 |
6911800.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010042 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Jänisselän Piimälahden Huuronniemeen johtavan tien pohjoispuolella, Piimän talosta 160 m luoteeseen, Säyneenlahden etelärannalla.
Muinoin kohde on sijainnut matalalla kannaksella. Pyyntikuopalle on Huuronniemen tieltä noin 20 m ja Säyneen lahden rannalle johtavalta mökkitieltä noin 40 m. Pyyntikuoppa on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 70 cm.
Aluetta on tarkastettu 1995 sekä 2004 inventoinneissa, joista edellisessä pyyntikuopan arvioitiin olevan Rääkkylän edustavimpia.
Paikasta muutama sata metriä länteen on Jouhtenuslammen kivikautinen asuinpaikka (707 01 0041). |
| metsakeskus.707010043 |
707 |
Pirranlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
655246.86800000 |
6912418.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon ja Hasonselän välisellä kannaksella, Pihlajaniemeen johtavan tien pohjoispuolella. Maasto on hiekkapohjaista, nuorta mäntymetsää. Löytöjä on Parkkosen mökille johtavan tienhaaran tuntumasta, Pihlajaniemen tien pohjoisleikkauksesta sekä syvän hiekkakuopan pohjois- ja itä- ja eteläseinämistä. Hiekkakuoppa ei nähtävästi ole enää käytössä, koska sen reunoilla kasvaa nuoria koivuja ja pensaikkoa.
Vaikka topografia on hiekkakuopan johdosta alueella varsin rikkonainen, voidaan kuitenkin olettaa, että täällä on kaksi löytökorkeutta. Alemman asuinpaikan löydöt (KM 28786:1-5) ovat tien leikkauksesta sekä hiekkakuopan matalasta eteläseinämästä, n. 81-82 m mpy korkeudelta. Hiekkakuopan seinämästä otetussa maanäytteessä oli palaneen maan joukossa runsaasti palaneen luun kappaleita sekä muutamia paloja tunnistamatonta asbestikeramiikkaa. Ylemmän asuinpaikan löydöt (KM 28786:6-9) ovat hiekkakuopan pohjois- ja itäseinämästä, n. 83-84 m mpy korkeudelta. Keramiikkalöydöt ovat tyypillistä kampakeramiikkaa ja asbestikeramiikkaa. |
| metsakeskus.707010044 |
707 |
Pihlajaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
655712.68800000 |
6912241.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon ja Hasonselän välisellä kannaksella, Pihlajaniemeen johtavan tien pohjoispuolella, tien ja kalanviljelylaitokselle erkanevan tien risteysalueella. Löytökohdalla kalanviljelylaitokselle johtavaa tietä on levennetty matalaksi heikkakuopaksi, jonka seinämistä on poimittu asuinpaikkalöytöjä. Löydöt ovat noin 20 m pituiselta matkalta hiekkakuopan seinämästä, punaiseksi värjäytyneestä kulttuurimaasta. Hiekkakuoppa on jonkin verran tuhonnut asuinpaikkaa. Ehjää asuinpaikkaa lienee jäljellä
muinaisella mäntykangasniemekkeellä löytökohdasta itään, etelään ja pohjoiseen.
Asuinpaikka lienee samaa asuinpaikka-aluetta Pihlajaniemi 2 -kohteen (707 01 0047) kanssa. |
| metsakeskus.707010045 |
707 |
Vihi 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
653936.40000000 |
6912338.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon Pirranlahdesta noin 0,5 km länteen, suoalueen pohjoisreunalla, Pihlajaniemestä jatkuvan harjun hiekkaisilla rinteillä. Alue on komeaa mäntymetsää, aluskasvillisuutta on vähän ja harju jatkuu topografialtaan samantyyppisenä kauas länteen. Vihi 1 -asuinpaikka on maisemallisesti varsin vaikuttava, pohjoiseen nouseva harju muodostaa jylhän taustan kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikka on Pohjois-Karjalan kivikautisista asuinpaikoista maisemaltaan edustavin, ehyin ja säilyneisyydeltään parhaassa kunnossa oleva.
Asuinpaikkavyöhykettä on harjun rinteellä lähes 700 m matkalla. Asuinpaikka-alueen arvioitu laajuus perustuu asumuspainannehavainnoista sekä harjun vieritse kulkevan metsäautotien pinnalta kerätyistä löydöistä. Huolimatta tästä tiestä asuinpaikka on harvinaisen hyvässä kunnossa ja asumuspainanteet yhtä lukuun ottamatta ehjiä.
Asumuspainanteista 11 kpl on varsin suuria ja syviä, kooltaan keskimäärin noin 9x7 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Lisäksi paikalla on 6 kpl pienempiä, noin 3-4 m halkaisijaltaan olevia painanteita, jotka ovat yhteydessä joihinkin isompiin painanteisiin.
Yksi asumuspainanteista on metsäautotien osittain vaurioittama ja sen kohdalta on poimittu erityisen runsaasti löytöjä. Muuten löytöjä on tullut esille koko siltä matkalta, jolla tien varrella on asumuspainanteita. Lisäksi noin 1 m alemmalta tasolta on tullut esille saviastianpalaja 1-2 astiasta. Saattaa olla, että saviastianpalat ovat kulkeutuneet metsäautotien teon yhteydessä löytöpaikalleen ylempää.
Asuinpaikka-alueen itäisimmässä osassa on tervahauta ja sen vieressä kaivettuja pieniä kuoppia. Tervahauta vaikuttaa syvyytensä ja sijaintinsa perusteella ns. keskussäiliölliseltä tyypiltä, joka on vanhempi kuin juoksutusrännillinen tyyppi.
Asuinpaikalta esille tullet saviastianpalat edustavat varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäistä asbestisekoitteista kampakeramiikkaa, itäistä rombikuoppakeramiikkaa sekä varhaismetallikautista Sär 2-keramiikkaa. |
| metsakeskus.707010045 |
707 |
Vihi 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
653936.40000000 |
6912338.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon Pirranlahdesta noin 0,5 km länteen, suoalueen pohjoisreunalla, Pihlajaniemestä jatkuvan harjun hiekkaisilla rinteillä. Alue on komeaa mäntymetsää, aluskasvillisuutta on vähän ja harju jatkuu topografialtaan samantyyppisenä kauas länteen. Vihi 1 -asuinpaikka on maisemallisesti varsin vaikuttava, pohjoiseen nouseva harju muodostaa jylhän taustan kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikka on Pohjois-Karjalan kivikautisista asuinpaikoista maisemaltaan edustavin, ehyin ja säilyneisyydeltään parhaassa kunnossa oleva.
Asuinpaikkavyöhykettä on harjun rinteellä lähes 700 m matkalla. Asuinpaikka-alueen arvioitu laajuus perustuu asumuspainannehavainnoista sekä harjun vieritse kulkevan metsäautotien pinnalta kerätyistä löydöistä. Huolimatta tästä tiestä asuinpaikka on harvinaisen hyvässä kunnossa ja asumuspainanteet yhtä lukuun ottamatta ehjiä.
Asumuspainanteista 11 kpl on varsin suuria ja syviä, kooltaan keskimäärin noin 9x7 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Lisäksi paikalla on 6 kpl pienempiä, noin 3-4 m halkaisijaltaan olevia painanteita, jotka ovat yhteydessä joihinkin isompiin painanteisiin.
Yksi asumuspainanteista on metsäautotien osittain vaurioittama ja sen kohdalta on poimittu erityisen runsaasti löytöjä. Muuten löytöjä on tullut esille koko siltä matkalta, jolla tien varrella on asumuspainanteita. Lisäksi noin 1 m alemmalta tasolta on tullut esille saviastianpalaja 1-2 astiasta. Saattaa olla, että saviastianpalat ovat kulkeutuneet metsäautotien teon yhteydessä löytöpaikalleen ylempää.
Asuinpaikka-alueen itäisimmässä osassa on tervahauta ja sen vieressä kaivettuja pieniä kuoppia. Tervahauta vaikuttaa syvyytensä ja sijaintinsa perusteella ns. keskussäiliölliseltä tyypiltä, joka on vanhempi kuin juoksutusrännillinen tyyppi.
Asuinpaikalta esille tullet saviastianpalat edustavat varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäistä asbestisekoitteista kampakeramiikkaa, itäistä rombikuoppakeramiikkaa sekä varhaismetallikautista Sär 2-keramiikkaa. |
| metsakeskus.707010045 |
707 |
Vihi 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
653936.40000000 |
6912338.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon Pirranlahdesta noin 0,5 km länteen, suoalueen pohjoisreunalla, Pihlajaniemestä jatkuvan harjun hiekkaisilla rinteillä. Alue on komeaa mäntymetsää, aluskasvillisuutta on vähän ja harju jatkuu topografialtaan samantyyppisenä kauas länteen. Vihi 1 -asuinpaikka on maisemallisesti varsin vaikuttava, pohjoiseen nouseva harju muodostaa jylhän taustan kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikka on Pohjois-Karjalan kivikautisista asuinpaikoista maisemaltaan edustavin, ehyin ja säilyneisyydeltään parhaassa kunnossa oleva.
Asuinpaikkavyöhykettä on harjun rinteellä lähes 700 m matkalla. Asuinpaikka-alueen arvioitu laajuus perustuu asumuspainannehavainnoista sekä harjun vieritse kulkevan metsäautotien pinnalta kerätyistä löydöistä. Huolimatta tästä tiestä asuinpaikka on harvinaisen hyvässä kunnossa ja asumuspainanteet yhtä lukuun ottamatta ehjiä.
Asumuspainanteista 11 kpl on varsin suuria ja syviä, kooltaan keskimäärin noin 9x7 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Lisäksi paikalla on 6 kpl pienempiä, noin 3-4 m halkaisijaltaan olevia painanteita, jotka ovat yhteydessä joihinkin isompiin painanteisiin.
Yksi asumuspainanteista on metsäautotien osittain vaurioittama ja sen kohdalta on poimittu erityisen runsaasti löytöjä. Muuten löytöjä on tullut esille koko siltä matkalta, jolla tien varrella on asumuspainanteita. Lisäksi noin 1 m alemmalta tasolta on tullut esille saviastianpalaja 1-2 astiasta. Saattaa olla, että saviastianpalat ovat kulkeutuneet metsäautotien teon yhteydessä löytöpaikalleen ylempää.
Asuinpaikka-alueen itäisimmässä osassa on tervahauta ja sen vieressä kaivettuja pieniä kuoppia. Tervahauta vaikuttaa syvyytensä ja sijaintinsa perusteella ns. keskussäiliölliseltä tyypiltä, joka on vanhempi kuin juoksutusrännillinen tyyppi.
Asuinpaikalta esille tullet saviastianpalat edustavat varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäistä asbestisekoitteista kampakeramiikkaa, itäistä rombikuoppakeramiikkaa sekä varhaismetallikautista Sär 2-keramiikkaa. |
| metsakeskus.707010045 |
707 |
Vihi 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27012 |
653936.40000000 |
6912338.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon Pirranlahdesta noin 0,5 km länteen, suoalueen pohjoisreunalla, Pihlajaniemestä jatkuvan harjun hiekkaisilla rinteillä. Alue on komeaa mäntymetsää, aluskasvillisuutta on vähän ja harju jatkuu topografialtaan samantyyppisenä kauas länteen. Vihi 1 -asuinpaikka on maisemallisesti varsin vaikuttava, pohjoiseen nouseva harju muodostaa jylhän taustan kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikka on Pohjois-Karjalan kivikautisista asuinpaikoista maisemaltaan edustavin, ehyin ja säilyneisyydeltään parhaassa kunnossa oleva.
Asuinpaikkavyöhykettä on harjun rinteellä lähes 700 m matkalla. Asuinpaikka-alueen arvioitu laajuus perustuu asumuspainannehavainnoista sekä harjun vieritse kulkevan metsäautotien pinnalta kerätyistä löydöistä. Huolimatta tästä tiestä asuinpaikka on harvinaisen hyvässä kunnossa ja asumuspainanteet yhtä lukuun ottamatta ehjiä.
Asumuspainanteista 11 kpl on varsin suuria ja syviä, kooltaan keskimäärin noin 9x7 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Lisäksi paikalla on 6 kpl pienempiä, noin 3-4 m halkaisijaltaan olevia painanteita, jotka ovat yhteydessä joihinkin isompiin painanteisiin.
Yksi asumuspainanteista on metsäautotien osittain vaurioittama ja sen kohdalta on poimittu erityisen runsaasti löytöjä. Muuten löytöjä on tullut esille koko siltä matkalta, jolla tien varrella on asumuspainanteita. Lisäksi noin 1 m alemmalta tasolta on tullut esille saviastianpalaja 1-2 astiasta. Saattaa olla, että saviastianpalat ovat kulkeutuneet metsäautotien teon yhteydessä löytöpaikalleen ylempää.
Asuinpaikka-alueen itäisimmässä osassa on tervahauta ja sen vieressä kaivettuja pieniä kuoppia. Tervahauta vaikuttaa syvyytensä ja sijaintinsa perusteella ns. keskussäiliölliseltä tyypiltä, joka on vanhempi kuin juoksutusrännillinen tyyppi.
Asuinpaikalta esille tullet saviastianpalat edustavat varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäistä asbestisekoitteista kampakeramiikkaa, itäistä rombikuoppakeramiikkaa sekä varhaismetallikautista Sär 2-keramiikkaa. |
| metsakeskus.707010045 |
707 |
Vihi 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11040 |
27000 |
653936.40000000 |
6912338.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon Pirranlahdesta noin 0,5 km länteen, suoalueen pohjoisreunalla, Pihlajaniemestä jatkuvan harjun hiekkaisilla rinteillä. Alue on komeaa mäntymetsää, aluskasvillisuutta on vähän ja harju jatkuu topografialtaan samantyyppisenä kauas länteen. Vihi 1 -asuinpaikka on maisemallisesti varsin vaikuttava, pohjoiseen nouseva harju muodostaa jylhän taustan kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikka on Pohjois-Karjalan kivikautisista asuinpaikoista maisemaltaan edustavin, ehyin ja säilyneisyydeltään parhaassa kunnossa oleva.
Asuinpaikkavyöhykettä on harjun rinteellä lähes 700 m matkalla. Asuinpaikka-alueen arvioitu laajuus perustuu asumuspainannehavainnoista sekä harjun vieritse kulkevan metsäautotien pinnalta kerätyistä löydöistä. Huolimatta tästä tiestä asuinpaikka on harvinaisen hyvässä kunnossa ja asumuspainanteet yhtä lukuun ottamatta ehjiä.
Asumuspainanteista 11 kpl on varsin suuria ja syviä, kooltaan keskimäärin noin 9x7 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Lisäksi paikalla on 6 kpl pienempiä, noin 3-4 m halkaisijaltaan olevia painanteita, jotka ovat yhteydessä joihinkin isompiin painanteisiin.
Yksi asumuspainanteista on metsäautotien osittain vaurioittama ja sen kohdalta on poimittu erityisen runsaasti löytöjä. Muuten löytöjä on tullut esille koko siltä matkalta, jolla tien varrella on asumuspainanteita. Lisäksi noin 1 m alemmalta tasolta on tullut esille saviastianpalaja 1-2 astiasta. Saattaa olla, että saviastianpalat ovat kulkeutuneet metsäautotien teon yhteydessä löytöpaikalleen ylempää.
Asuinpaikka-alueen itäisimmässä osassa on tervahauta ja sen vieressä kaivettuja pieniä kuoppia. Tervahauta vaikuttaa syvyytensä ja sijaintinsa perusteella ns. keskussäiliölliseltä tyypiltä, joka on vanhempi kuin juoksutusrännillinen tyyppi.
Asuinpaikalta esille tullet saviastianpalat edustavat varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäistä asbestisekoitteista kampakeramiikkaa, itäistä rombikuoppakeramiikkaa sekä varhaismetallikautista Sär 2-keramiikkaa. |
| metsakeskus.707010045 |
707 |
Vihi 1 |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
653936.40000000 |
6912338.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon Pirranlahdesta noin 0,5 km länteen, suoalueen pohjoisreunalla, Pihlajaniemestä jatkuvan harjun hiekkaisilla rinteillä. Alue on komeaa mäntymetsää, aluskasvillisuutta on vähän ja harju jatkuu topografialtaan samantyyppisenä kauas länteen. Vihi 1 -asuinpaikka on maisemallisesti varsin vaikuttava, pohjoiseen nouseva harju muodostaa jylhän taustan kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikka on Pohjois-Karjalan kivikautisista asuinpaikoista maisemaltaan edustavin, ehyin ja säilyneisyydeltään parhaassa kunnossa oleva.
Asuinpaikkavyöhykettä on harjun rinteellä lähes 700 m matkalla. Asuinpaikka-alueen arvioitu laajuus perustuu asumuspainannehavainnoista sekä harjun vieritse kulkevan metsäautotien pinnalta kerätyistä löydöistä. Huolimatta tästä tiestä asuinpaikka on harvinaisen hyvässä kunnossa ja asumuspainanteet yhtä lukuun ottamatta ehjiä.
Asumuspainanteista 11 kpl on varsin suuria ja syviä, kooltaan keskimäärin noin 9x7 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Lisäksi paikalla on 6 kpl pienempiä, noin 3-4 m halkaisijaltaan olevia painanteita, jotka ovat yhteydessä joihinkin isompiin painanteisiin.
Yksi asumuspainanteista on metsäautotien osittain vaurioittama ja sen kohdalta on poimittu erityisen runsaasti löytöjä. Muuten löytöjä on tullut esille koko siltä matkalta, jolla tien varrella on asumuspainanteita. Lisäksi noin 1 m alemmalta tasolta on tullut esille saviastianpalaja 1-2 astiasta. Saattaa olla, että saviastianpalat ovat kulkeutuneet metsäautotien teon yhteydessä löytöpaikalleen ylempää.
Asuinpaikka-alueen itäisimmässä osassa on tervahauta ja sen vieressä kaivettuja pieniä kuoppia. Tervahauta vaikuttaa syvyytensä ja sijaintinsa perusteella ns. keskussäiliölliseltä tyypiltä, joka on vanhempi kuin juoksutusrännillinen tyyppi.
Asuinpaikalta esille tullet saviastianpalat edustavat varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäistä asbestisekoitteista kampakeramiikkaa, itäistä rombikuoppakeramiikkaa sekä varhaismetallikautista Sär 2-keramiikkaa. |
| metsakeskus.707010045 |
707 |
Vihi 1 |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
653936.40000000 |
6912338.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon Pirranlahdesta noin 0,5 km länteen, suoalueen pohjoisreunalla, Pihlajaniemestä jatkuvan harjun hiekkaisilla rinteillä. Alue on komeaa mäntymetsää, aluskasvillisuutta on vähän ja harju jatkuu topografialtaan samantyyppisenä kauas länteen. Vihi 1 -asuinpaikka on maisemallisesti varsin vaikuttava, pohjoiseen nouseva harju muodostaa jylhän taustan kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikka on Pohjois-Karjalan kivikautisista asuinpaikoista maisemaltaan edustavin, ehyin ja säilyneisyydeltään parhaassa kunnossa oleva.
Asuinpaikkavyöhykettä on harjun rinteellä lähes 700 m matkalla. Asuinpaikka-alueen arvioitu laajuus perustuu asumuspainannehavainnoista sekä harjun vieritse kulkevan metsäautotien pinnalta kerätyistä löydöistä. Huolimatta tästä tiestä asuinpaikka on harvinaisen hyvässä kunnossa ja asumuspainanteet yhtä lukuun ottamatta ehjiä.
Asumuspainanteista 11 kpl on varsin suuria ja syviä, kooltaan keskimäärin noin 9x7 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Lisäksi paikalla on 6 kpl pienempiä, noin 3-4 m halkaisijaltaan olevia painanteita, jotka ovat yhteydessä joihinkin isompiin painanteisiin.
Yksi asumuspainanteista on metsäautotien osittain vaurioittama ja sen kohdalta on poimittu erityisen runsaasti löytöjä. Muuten löytöjä on tullut esille koko siltä matkalta, jolla tien varrella on asumuspainanteita. Lisäksi noin 1 m alemmalta tasolta on tullut esille saviastianpalaja 1-2 astiasta. Saattaa olla, että saviastianpalat ovat kulkeutuneet metsäautotien teon yhteydessä löytöpaikalleen ylempää.
Asuinpaikka-alueen itäisimmässä osassa on tervahauta ja sen vieressä kaivettuja pieniä kuoppia. Tervahauta vaikuttaa syvyytensä ja sijaintinsa perusteella ns. keskussäiliölliseltä tyypiltä, joka on vanhempi kuin juoksutusrännillinen tyyppi.
Asuinpaikalta esille tullet saviastianpalat edustavat varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäistä asbestisekoitteista kampakeramiikkaa, itäistä rombikuoppakeramiikkaa sekä varhaismetallikautista Sär 2-keramiikkaa. |
| metsakeskus.707010045 |
707 |
Vihi 1 |
10002 |
12002 |
13216 |
11040 |
27000 |
653936.40000000 |
6912338.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon Pirranlahdesta noin 0,5 km länteen, suoalueen pohjoisreunalla, Pihlajaniemestä jatkuvan harjun hiekkaisilla rinteillä. Alue on komeaa mäntymetsää, aluskasvillisuutta on vähän ja harju jatkuu topografialtaan samantyyppisenä kauas länteen. Vihi 1 -asuinpaikka on maisemallisesti varsin vaikuttava, pohjoiseen nouseva harju muodostaa jylhän taustan kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikka on Pohjois-Karjalan kivikautisista asuinpaikoista maisemaltaan edustavin, ehyin ja säilyneisyydeltään parhaassa kunnossa oleva.
Asuinpaikkavyöhykettä on harjun rinteellä lähes 700 m matkalla. Asuinpaikka-alueen arvioitu laajuus perustuu asumuspainannehavainnoista sekä harjun vieritse kulkevan metsäautotien pinnalta kerätyistä löydöistä. Huolimatta tästä tiestä asuinpaikka on harvinaisen hyvässä kunnossa ja asumuspainanteet yhtä lukuun ottamatta ehjiä.
Asumuspainanteista 11 kpl on varsin suuria ja syviä, kooltaan keskimäärin noin 9x7 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Lisäksi paikalla on 6 kpl pienempiä, noin 3-4 m halkaisijaltaan olevia painanteita, jotka ovat yhteydessä joihinkin isompiin painanteisiin.
Yksi asumuspainanteista on metsäautotien osittain vaurioittama ja sen kohdalta on poimittu erityisen runsaasti löytöjä. Muuten löytöjä on tullut esille koko siltä matkalta, jolla tien varrella on asumuspainanteita. Lisäksi noin 1 m alemmalta tasolta on tullut esille saviastianpalaja 1-2 astiasta. Saattaa olla, että saviastianpalat ovat kulkeutuneet metsäautotien teon yhteydessä löytöpaikalleen ylempää.
Asuinpaikka-alueen itäisimmässä osassa on tervahauta ja sen vieressä kaivettuja pieniä kuoppia. Tervahauta vaikuttaa syvyytensä ja sijaintinsa perusteella ns. keskussäiliölliseltä tyypiltä, joka on vanhempi kuin juoksutusrännillinen tyyppi.
Asuinpaikalta esille tullet saviastianpalat edustavat varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäistä asbestisekoitteista kampakeramiikkaa, itäistä rombikuoppakeramiikkaa sekä varhaismetallikautista Sär 2-keramiikkaa. |
| metsakeskus.707010045 |
707 |
Vihi 1 |
10002 |
12002 |
13216 |
11006 |
27000 |
653936.40000000 |
6912338.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon Pirranlahdesta noin 0,5 km länteen, suoalueen pohjoisreunalla, Pihlajaniemestä jatkuvan harjun hiekkaisilla rinteillä. Alue on komeaa mäntymetsää, aluskasvillisuutta on vähän ja harju jatkuu topografialtaan samantyyppisenä kauas länteen. Vihi 1 -asuinpaikka on maisemallisesti varsin vaikuttava, pohjoiseen nouseva harju muodostaa jylhän taustan kivikautiselle asuinpaikalle. Asuinpaikka on Pohjois-Karjalan kivikautisista asuinpaikoista maisemaltaan edustavin, ehyin ja säilyneisyydeltään parhaassa kunnossa oleva.
Asuinpaikkavyöhykettä on harjun rinteellä lähes 700 m matkalla. Asuinpaikka-alueen arvioitu laajuus perustuu asumuspainannehavainnoista sekä harjun vieritse kulkevan metsäautotien pinnalta kerätyistä löydöistä. Huolimatta tästä tiestä asuinpaikka on harvinaisen hyvässä kunnossa ja asumuspainanteet yhtä lukuun ottamatta ehjiä.
Asumuspainanteista 11 kpl on varsin suuria ja syviä, kooltaan keskimäärin noin 9x7 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Lisäksi paikalla on 6 kpl pienempiä, noin 3-4 m halkaisijaltaan olevia painanteita, jotka ovat yhteydessä joihinkin isompiin painanteisiin.
Yksi asumuspainanteista on metsäautotien osittain vaurioittama ja sen kohdalta on poimittu erityisen runsaasti löytöjä. Muuten löytöjä on tullut esille koko siltä matkalta, jolla tien varrella on asumuspainanteita. Lisäksi noin 1 m alemmalta tasolta on tullut esille saviastianpalaja 1-2 astiasta. Saattaa olla, että saviastianpalat ovat kulkeutuneet metsäautotien teon yhteydessä löytöpaikalleen ylempää.
Asuinpaikka-alueen itäisimmässä osassa on tervahauta ja sen vieressä kaivettuja pieniä kuoppia. Tervahauta vaikuttaa syvyytensä ja sijaintinsa perusteella ns. keskussäiliölliseltä tyypiltä, joka on vanhempi kuin juoksutusrännillinen tyyppi.
Asuinpaikalta esille tullet saviastianpalat edustavat varhaista asbestikeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa, myöhäistä asbestisekoitteista kampakeramiikkaa, itäistä rombikuoppakeramiikkaa sekä varhaismetallikautista Sär 2-keramiikkaa. |
| metsakeskus.707010046 |
707 |
Vihi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
654425.20600000 |
6912371.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010046 |
Kohde sijaitsee Suuri-Onkamon Pirranlahdesta noin 200 m länteen, suoalueen pohjoisreunalla. Löydöt on poimittu metsäautotien pinnalta, Ukonlahden suuntaan johtavalta tieltä noin 40 m metsäautotieltä länteen. Topgrafian perusteella asuinpaikka ei voine olla laaja, ehkä noin 50 x 50 m. Lähellä, noin 0,5 km päässä, on kuitenkin varsin suuri Vihi 1-muinaisjäännöalue, johon tämäkin asuinpaikkakohta saattaa liittyä. |
| metsakeskus.707010047 |
707 |
Pihlajaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
655765.66800000 |
6912183.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuri-Onkamon Hasonselän ja varsinaisen Onkamojärven keskellä olevan Pihlajaniemen harjulla, kalanviljelyaltaille johtavasta tienristeyksestä 80 m kaakkoon tietä pitkin, sen varrella ja kohdalta erkanevan mökkitien risteysalueella.
Löydöt on poimittu tien vierelle pusketuista maapenkoista sekä tien pinnalta mökkitien risteyksessä. Asuinpaikka-alueelta havaittiin lisäksi kaksi mahdollista asumuspainannetta, jotka ovat halkaisijaltaan 5-6 m. Toinen painanteista on mökkitien pohjoispuolella ja toinen Pihlajaniementien länsipuolella juuri tienristeyksen kohdalla.
Asuinpaikan laajuutta on vaikea määrittää - alue on hiekkaista mäntykangasta ja pääosin varsin ehjää pinnaltaan. Topografian perusteella voisi ehkä olettaaa asuinpaikan kuuluvan yhteen kohteen Pihlaniemi 1 (707 01 0044) kanssa. |
| metsakeskus.707010048 |
707 |
Karpanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
648779.52400000 |
6900949.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Jaamankankaan harjun etelä- tai lounaisrinteellä, metsäautotien varrella. Tämä tie johtaa Karpanlahdentieltä Salmentielle, Karpanlahdentiestä noin 500 m luoteeseen. Asuinpaikkalöydöt on poimittu tien pinnalta ja sen leikkauksista noin 30-40 m matkalta. Löytökohdalla maasto nousee hieman ympäröivästä suosta ja siinä on noin 20 m leveä tasanne jyrkän harjun rinteen alapuolella. Kyseessä lienee varsin suppea-alainen asuinpaikka. Maasto on tietä lukuun ottamatta varsin ehjää. Lähellä sijaitsevat Mikinsuon (707 01 0011) ja Läävälahdensuon (707 01 0013) asuinpaikat. Paikalta on löytynyt tyypillistä kampakeramiikkaa.
Asuinpaikasta noin 0,3 km luoteeseen on Malilan hiilimiilu. |
| metsakeskus.707010049 |
707 |
Huuronniemen kalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
643890.45200000 |
6912042.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010049 |
Kohde sijaitsee Piimälahden Huuronniemessä, lähellä pitkää, itään päin kurottuvan niemen kärkeä. Ortodoksikalmisto on Jouhtenuslammelta laskevan Piimäjoen suussa, Kypärälahden luoteispuolella. Huuronniemi on nykyisin kuusikkoinen niemi. Mahdollisella kalmistoalueella kasvaa kuitenkin normaalin kuusimetsän aluskasvillisuuden sijaan lähinnä heinää ja niittykasveja. Nähtävästi paikkaa pidetään myös paikallisesti kunnossa niittämällä. Paikalle johtaa hyväkuntoinen kävelypolku pitkin pellonlaitaa pohjoisesta.
J. Maukonen kirjoittaa Liperin kihlakunnan inventointikertomuksessaan Huuronniemestä seuraavaa: "Edellä mainitussa Huuronniemessä on ollut säässynä, josta lähes sata vuotta takaperin oli vielä ollut miehen korkeus seiniä pystyssä, jotka sitten oli poltettu. Säässynän asemaa näytettiin aivan rantaäyräältä, johon ulottuu Pakarisen pelto ja jota vesi vähitellen vieryttää järveen. Tästä vieremästä on kuulema ilmestynyt nykyään tiilen kappaleita. Minun tarkastaessani ei niitä ollut nähtävinä ja arveltiinkin säässynän pohjan eli aseman jo kokonaan vierineen järveen. Vähän matkaa tästä niemen nenään on maa paikoin kuopanteilla. Tätä paikkaa nimitetään kalmistoksi". (Maukonen 1879: 150-153.)
Huuronniemessä on havaittavissa joitakin mahdolliseen ortodoksikalmistoon liittyviä rakenteita. Alueella on matala, 20-30 cm korkea, 0,5-1 metrin leveä ja lähes 40 m pitkä kiviaita, joka kulkee rannan suuntaisesti, lähellä rantaa. Vuoden 2011 tarkastuksessa todettiin, että "kiviaita" muodostuu sekoittuneista hiekkakerroksista ja lienee paremminkin luontainen rantamuodostuma. Sen luoteispään länsipuolella on sen sijaan selkeää kiviaitaa, joka kulkee rannan suuntaisesti (Laakso ja Ruohonen 2011). Muita kivirakenteita ovat suorakulmainen kivilatomus lähellä Pakarisen pellon laitaa, joka on kooltaan noin 4 x 4 m ja korkeudeltaan 50-60 cm sekä kauempana pellon laidalla, lähellä vanhan ladon paikkaa sijaitseva pyöreähkö kiviröykkiö, joka on halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan 50-70 cm (kivet halkaisijaltaan 20-30 cm). Kiviaidan itäpään läheisyydessä, aivan polun vieressä on kaksi selkeää kuoppaa ja muutamia epämääräisempiä kuoppia. Vuoden 2011 inventoinnissa kartoitettiin lisäksi neljä painanneryhmää, neljä kiviröykkiötä, yksi kuopparakenne ja mitattiin "kiviaidan" alku- ja loppupään koordinaatit. Niistä löytyy tarkemmat tiedot tämän kohteen alakohdeluettelosta. Osa havainnoista voi olla päällekkäisiä aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen havaintojen kanssa.
Verrataessa havaintoja Maukosen tietoihin, voitaneen olettaa, että kuopat ovat samoja, joita hänkin paikalla totesi. Toisaalta kaksi selvintä kuoppaa ovat suhteellisen jyrkkäreunaisia ollakseen erityisen vanhoja. Kiviaita on ilmeisesti merkkinä kalmiston rajasta. Maukosen mainitsema tsasouna (säässynä) on hyvinkin saattanut vieriä järveen, vaikkei Piimälahden ranta ole erityisen herkkä sortumaan. Huuronniemen kalmisto on kuitenkin suhteellisen hyvin maisemaltaan säilynyt. |
| metsakeskus.707010050 |
707 |
Tapion perunapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
651785.24700000 |
6917053.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Sintsin Murtoniemessä, Kalalahden ja Etelärannan talojen välisellä pellolla. Tältä pellolta on erotettu perunapeltopalstoja, joiden kohdalta on tullut esille asuinpaikkalöytöjä noin 50 x 70 m alalta, mutta asuinpaikka saattaa ulottua laajemmallekin. Löytöjä on tullut esille varsinkin matalan törmän päältä, noin 82 m mpy korkeudelta. Maaperä alueella on hiekkaista. Paikalta on löytynyt asbestisekoitteista, lähinnä Pöljän keramiikkaa. |
| metsakeskus.707010052 |
707 |
Ylälamminsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
650740.73900000 |
6899658.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Rääkkylän keskustaan johtavan maantien varrella, Jaamankankaan alueella. Tien varteen on vuonna 1998 kaivettu vesijohtolinja, joka suurimmaksi osaksi kulkee tien pohjoispuolella, mutta tällä kohdalla menee tien ali ja kulkee jonkin matkaa tien eteläpuolella, kunnes kääntyy kohti harjua. Asuinpaikkalöydöt (varhaista asbestikeramiikkaa) ovat tulleet esille vesijohtokaivannon pintamaita tarkastettaessa. Suurin osa asuinpaikasta lienee jäänyt maantien alle. |
| metsakeskus.707500001 |
707 |
Myllymäen kappeli ja hautausmaa |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
635952.64400000 |
6911940.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500001 |
Rääkkylän ollessa Kiteen kappeli (v. 1666 lähtien) on luterilainen kirkko hautausmaineen sijainnut Myllymäellä. Kirkko oli käytössä vuoteen 1739 asti, jolloin uusi kirkko rakennettiin Oravilahteen. Lopullisesti kirkko lienee tuhoutunut v. 1765 metsäpalossa. Ihmisluita on löydetty rakennustöissä pitkänomaiselta luode-kaakko -suuntaiselta kaistalta Kinnulantien pohjoispuolelta. Kirkko lienee sijainnut niemekkeellä Paksuniemen- ja Kinnulantien sekä koulun lounaisimman rakennuksen rajaamalla alueella. |
| metsakeskus.707500003 |
707 |
Rasivaaran kalmisto |
10001 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
642897.87000000 |
6907562.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500003 |
Nykyisen Rasivaaran koulun paikalla on mahdollisesti sijainnut ortodoksikalmisto. Paikalta on löytynyt (karjalaista?) keramiikkaa (KM 26556). |
| metsakeskus.707500006 |
707 |
Rääkkylän 4. (väliaikainen) kirkko |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
635660.76700000 |
6912197.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500006 |
Rääkkylän ollessa Kiteen kappeli (v. 1666 lähtien) luterilainen kirkko hautausmaineen sijaitsi Myllymäellä. Kirkko oli käytössä vuoteen 1739 asti, jolloin uusi kirkko rakennettiin Oravilahteen. Vuonna 1793 rakennettiin kirkonkylään puukirkko, joka paloi juhannuksena 1837. Noin 100 m nykykirkosta länteen rakennettiin väliaikainen lautakirkko 14 vuodeksi eli kunnes nykyinen (järjestyksessä 5.) kirkko rakennettiin v. 1851 ilmeisesti palaneen 3. kirkon paikalle. |
| metsakeskus.707500007 |
707 |
Piimälahti Hietaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
643831.47700000 |
6912102.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500007 |
Piimälahteen pistävässä Hietaniemessä, pellon reunassa ja 15 m rannasta on pyöreä kivikasa, jonka halkaisija on n. 10 m. |
| metsakeskus.707500008 |
707 |
Täitimenniemi Pörrinmökki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
651044.61800000 |
6898492.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500008 |
Jaaman ja Huotinniemen tien risteyksessä sekä Huotiniementien varressa, n. 100 m päässä toisistaan on kaksi tervahautaa. Alueella on myös lukuisia hiekanottokuoppia.
|
| metsakeskus.707500010 |
707 |
Jaama Järvenpää |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
645940.65600000 |
6903440.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500010 |
Rääkkylä-Kitee tien koillispuolella, Jaaman tien pohjoisristeyksestä 380 m kaakkoon, vanhan hiekkakuopan itäpuolella on tervahauta. |
| metsakeskus.707500011 |
707 |
Kiieskangas |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
633752.55700000 |
6907048.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500011 |
Pyssysalo-Pötsönlahti tien (nro 15558) itäpuolisen Salokylä-Kiieskangas väliaikaistien päässä on useita kymmeniä viljelysraunioita pienen 50 m x 50 m pellon laidoilla ja sen länsipuolisen hakamaan pohjoispuolella. Rauniot koostuvat pelkistä kivistä, ja niiden koko on n. 3-4 m.
Pellon lounaispuolella on maatila, jonka rakennuksista osa on jo raunioitunut. Hakamaalta luoteeseen johtavalta (1.5 m leveä) kärrypolulta raivatut kivet muodostavat vaikuttavan näköiset, metrin levyiset vallit tieuran molemmille puolille. |
| metsakeskus.707500013 |
707 |
Jaama Mikinsärkkä |
10001 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
646797.31500000 |
6902668.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500013 |
Rääkkylä-Kitee tien lounaispuolella, Mikinsärkän talon tilustien haarasta 120 m kaakkoon on pieni suppakuoppa, jonka reunoilla on kaksi kuoppaa, jotka ovat mahdollisesti hiilimiiluja tai tervahautoja.
Mikinsärkän tilustien haaran vastakkaisella puolella on puolustusvarustuksia(?). Varustukset sijaitsevat Mikinsärkän ja Kapakkaselkä 2:n kivikautisen asuinpaikan välisellä harjanteella. |
| metsakeskus.707500014 |
707 |
Täitimenniemi Ylälamminsuo |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
650939.65700000 |
6899467.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500014 |
Rääkkylä-Kitee tien eteläpuolella, muutama metri tiestä lounaaseen on nähtävissä halkaisijaltaan noin 10 metrinen tervahauta. Rakenteen päällä kasvaa heinää ja se on tien läheisyydestä huolimatta hyvin maastossa säilynyt. |
| metsakeskus.707500015 |
707 |
Sintsi Kirkkovuori |
10002 |
12009 |
13094 |
11033 |
27017 |
645444.79800000 |
6919310.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500015 |
Kirkkovuori sijaitsee Oriveden Jäniiselän Kotalahden pohjoisrannalla, Vuosalmelle johtavalla kapealla kannaksella. Kirkkovuori on selvästi ympäristöstään erottuva jyrkkärinteinen kukkula, jolla on tasainen, noin 50 x 50 m suuruinen lakialue. Paikalta on löytynyt mahdollisesti merovingiaikainen putkikeihäänkärki noin 10-15 cm syvyydestä, irti revityn kannon juurakosta. Summittainen löytöpaikka on 10 metrin päässä laen eteläreunalta, vuorelle johtavan tien itäpuolella, siitä noin 5 m itään.
Kirkkovuoren alapuolelta Vuosalmen rantaan kulkeva tie on vanhan ratsupolun paikalla, joka johti lännessä aina Liperiin saakka. Tarinan mukaan Vuosalmi on puhjennut vasta Höytiäisen katastrofin yhteydessä vuonna 1859. Idässä ratsupolkua pääsi Sintsin kannasta pitkin Onkamojärvien yli ainakin Tikkalaan saakka ja siitä ilmeisesti edelleen Laatokan Karjalaan.
Kirkkovuoren korkeimmalla kohdalla on kivetty nelikulmainen kuoppa (80 x 55 x 40 cm), jossa kertoman mukaan on ollut havaittavissa myös hirsirakennetta. Toinen kiveämätön kuoppa (150 x 120 x 35 cm) on alempana rinteessä. Tarinan mukaan vuorella olisi asunut erakkomunkki. |
| metsakeskus.707500015 |
707 |
Sintsi Kirkkovuori |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
645444.79800000 |
6919310.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500015 |
Kirkkovuori sijaitsee Oriveden Jäniiselän Kotalahden pohjoisrannalla, Vuosalmelle johtavalla kapealla kannaksella. Kirkkovuori on selvästi ympäristöstään erottuva jyrkkärinteinen kukkula, jolla on tasainen, noin 50 x 50 m suuruinen lakialue. Paikalta on löytynyt mahdollisesti merovingiaikainen putkikeihäänkärki noin 10-15 cm syvyydestä, irti revityn kannon juurakosta. Summittainen löytöpaikka on 10 metrin päässä laen eteläreunalta, vuorelle johtavan tien itäpuolella, siitä noin 5 m itään.
Kirkkovuoren alapuolelta Vuosalmen rantaan kulkeva tie on vanhan ratsupolun paikalla, joka johti lännessä aina Liperiin saakka. Tarinan mukaan Vuosalmi on puhjennut vasta Höytiäisen katastrofin yhteydessä vuonna 1859. Idässä ratsupolkua pääsi Sintsin kannasta pitkin Onkamojärvien yli ainakin Tikkalaan saakka ja siitä ilmeisesti edelleen Laatokan Karjalaan.
Kirkkovuoren korkeimmalla kohdalla on kivetty nelikulmainen kuoppa (80 x 55 x 40 cm), jossa kertoman mukaan on ollut havaittavissa myös hirsirakennetta. Toinen kiveämätön kuoppa (150 x 120 x 35 cm) on alempana rinteessä. Tarinan mukaan vuorella olisi asunut erakkomunkki. |
| metsakeskus.707500016 |
707 |
Haapasalmi Murtosaari |
10002 |
12004 |
13050 |
11006 |
27000 |
643933.47800000 |
6899683.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500016 |
Oriveden Murronselän Murtosaaressa, kapealla harjanteella on kivikkoon kaivettu kuoppa, joka on todennäköisesti säilytyskuoppa eli purnu. N. 7 metria länteen on halkaisijaltaan
3-4 m oleva kumpumainen kivikasa, joka on sammalpeitteinen. Se on korkeudeltaan n. 0.5 - 0.8 m korkea. Edelleen tästä kummusta länteen 5-6 m sijaitsee samankokoinen ja -korkuinen multakumpu. |
| metsakeskus.707500016 |
707 |
Haapasalmi Murtosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
643933.47800000 |
6899683.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500016 |
Oriveden Murronselän Murtosaaressa, kapealla harjanteella on kivikkoon kaivettu kuoppa, joka on todennäköisesti säilytyskuoppa eli purnu. N. 7 metria länteen on halkaisijaltaan
3-4 m oleva kumpumainen kivikasa, joka on sammalpeitteinen. Se on korkeudeltaan n. 0.5 - 0.8 m korkea. Edelleen tästä kummusta länteen 5-6 m sijaitsee samankokoinen ja -korkuinen multakumpu. |
| metsakeskus.707500017 |
707 |
Sangenlahti Purpanniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
643603.00000000 |
6901150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500017 |
Sangenlahteen pistävällä Purpanniemellä, kallioharjanteen rajaamalla lehtomaisella ranta-alueella on lukuisia kiviröykkiöitä, joista osa on ilmeisesti resenttejä - sekä kivikellarin jäännökset. Paikalta on löydettty myös kivikautinen kirves. |
| metsakeskus.707500018 |
707 |
Täitimenniemi Anninkangas |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
651632.38300000 |
6899219.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500018 |
Rääkkylä-Kitee tien koillispuolella, soiden väliin pistävällä Anninkangas -nimisellä niemikumpareella on viljelysrauniokohde. Ortodoksiselta hautausmaalta (käytössä; ikä??) 200 m kaakkoon, metsätien eteläpuolella on kymmenkunta rauniota, kellarin pohja sekä mahdollisesti muita rakenteita. Rakennukset ovat olleet metsätien vieressä, ja muut rauniot suolle pistävällä niemekkeellä. |
| metsakeskus.707500018 |
707 |
Täitimenniemi Anninkangas |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
651632.38300000 |
6899219.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500018 |
Rääkkylä-Kitee tien koillispuolella, soiden väliin pistävällä Anninkangas -nimisellä niemikumpareella on viljelysrauniokohde. Ortodoksiselta hautausmaalta (käytössä; ikä??) 200 m kaakkoon, metsätien eteläpuolella on kymmenkunta rauniota, kellarin pohja sekä mahdollisesti muita rakenteita. Rakennukset ovat olleet metsätien vieressä, ja muut rauniot suolle pistävällä niemekkeellä. |
| metsakeskus.707500019 |
707 |
Täitimenniemi Anninkankaansuo |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27000 |
652054.21900000 |
6898318.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500019 |
Rääkkylä-Kitee tien koillispuolella Ylälammen, Anninkankaansuon ja Lappalaissuon välisellä harjulla on II maailmansodan aikaisia puolustusvarustuksia, juoksuhautoja ja tykki-asemia yms. lähes koko harjun pituudelta. |
| metsakeskus.707500020 |
707 |
Jaama Akkamäki |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
645768.72500000 |
6903262.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500020 |
Rääkkylä-Kitee tien eteläpuolella, Jaaman tien pohjoisemman risteyksen itäpuolisella mäntykankaalla on 20-30 kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan n. 3 m ja n. 0,2 - 1 m korkeita. Osa on laadittu maakivien juureen. Muodoltaan mahdolliset viljelyröykkiöt ovat joko pyöreitä kumpuja tai matalia latomuksia.
Samaisen Rääkkylä-Kitee tien pohjoispuolella, Jaaman tien risteyksestä 80 m itäkoilliseen, Akkamäen juurella on tervahauta. Kukkulan länsilaidalla, lähellä kivikautista asuinpaikkaa (Rääkkylä [25] Akkamäki 2) on kivetty kellarin pohja.
|
| metsakeskus.707500021 |
707 |
Oravilahti Pitkäniemi |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
639808.11300000 |
6906398.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500021 |
Kohde on kuivatun Oravilahden perukkaan (ent. Koiralampi) lännestä pistävä niemi, joka on nykyisin sorakuoppana. Paikalta on soranotossa löydetty pääkalloja ja luita; perimätiedon mukaan niemeä on käytetty pakopaikkana. Alueelta on löytynyt myös kivikautinen taltta (KM 22791). |
| metsakeskus.707500022 |
707 |
Täitimenniemi Metsonlahti |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
650108.99500000 |
6899258.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500022 |
Multalan taloon johtavan tilustien varressa, talosta n. 500 m itäkaakkoon, tien eteläpuolisella kumpareella on muutamia viljelysraunioita. |
| metsakeskus.707500023 |
707 |
Sintsi Vuosalmi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
642691.89300000 |
6921238.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.707500023 |
Vuoniemen kärjessä, Jänisselän puolella on kiviröykkiö, jonka koko on 2.5 m x 1.5 m ja korkeus 1 m. Vajaan sadan metrin päässä röykkiöstä on kalasaunan tai asumuksen pohja. Paikan ohitse on ennen kulkenut ratsupolku. |
| metsakeskus.708010002 |
748 |
Linnakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
407541.00000000 |
7176283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010002 |
Kohde sijaitsee Ruukin asemalta 4,5 km pohjoisluoteeseen ja Siikajoesta noin 1 km koilliseen, Linnakankaan kaakkoisosan kivikkoisella laella. Paikalla on keskuskuopallisia röykkiöitä, joiden halkaisija on 4–6 m ja korkeus 20–50 cm. Röykkiöiden vieressä on 2–3 erilaista kuopannetta. Paikalla on tutkittu yksi röykkiö, joka oli löydötön.
Kohdetta ensikertaa tutkittaessa alue oli avoin ja röykkiöt olivat hyvin näkyvillä. Vuonna 2020 sammal- ja varpukasvuston peittämien röykkiöiden havaitseminen oli hankalaa.
Röykkiöistä noin 120 m luoteeseen on yksittäinen tervahauta hakkuualueen eteläreunassa, loivasti pohjoiseen laskevalla mäen laella. Sen halkaisija on 14 m luokkaa (ks. alakohde). |
| metsakeskus.708010002 |
748 |
Linnakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
407541.00000000 |
7176283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010002 |
Kohde sijaitsee Ruukin asemalta 4,5 km pohjoisluoteeseen ja Siikajoesta noin 1 km koilliseen, Linnakankaan kaakkoisosan kivikkoisella laella. Paikalla on keskuskuopallisia röykkiöitä, joiden halkaisija on 4–6 m ja korkeus 20–50 cm. Röykkiöiden vieressä on 2–3 erilaista kuopannetta. Paikalla on tutkittu yksi röykkiö, joka oli löydötön.
Kohdetta ensikertaa tutkittaessa alue oli avoin ja röykkiöt olivat hyvin näkyvillä. Vuonna 2020 sammal- ja varpukasvuston peittämien röykkiöiden havaitseminen oli hankalaa.
Röykkiöistä noin 120 m luoteeseen on yksittäinen tervahauta hakkuualueen eteläreunassa, loivasti pohjoiseen laskevalla mäen laella. Sen halkaisija on 14 m luokkaa (ks. alakohde). |
| metsakeskus.708010002 |
748 |
Linnakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
407541.00000000 |
7176283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010002 |
Kohde sijaitsee Ruukin asemalta 4,5 km pohjoisluoteeseen ja Siikajoesta noin 1 km koilliseen, Linnakankaan kaakkoisosan kivikkoisella laella. Paikalla on keskuskuopallisia röykkiöitä, joiden halkaisija on 4–6 m ja korkeus 20–50 cm. Röykkiöiden vieressä on 2–3 erilaista kuopannetta. Paikalla on tutkittu yksi röykkiö, joka oli löydötön.
Kohdetta ensikertaa tutkittaessa alue oli avoin ja röykkiöt olivat hyvin näkyvillä. Vuonna 2020 sammal- ja varpukasvuston peittämien röykkiöiden havaitseminen oli hankalaa.
Röykkiöistä noin 120 m luoteeseen on yksittäinen tervahauta hakkuualueen eteläreunassa, loivasti pohjoiseen laskevalla mäen laella. Sen halkaisija on 14 m luokkaa (ks. alakohde). |
| metsakeskus.708010002 |
748 |
Linnakangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
407541.00000000 |
7176283.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010002 |
Kohde sijaitsee Ruukin asemalta 4,5 km pohjoisluoteeseen ja Siikajoesta noin 1 km koilliseen, Linnakankaan kaakkoisosan kivikkoisella laella. Paikalla on keskuskuopallisia röykkiöitä, joiden halkaisija on 4–6 m ja korkeus 20–50 cm. Röykkiöiden vieressä on 2–3 erilaista kuopannetta. Paikalla on tutkittu yksi röykkiö, joka oli löydötön.
Kohdetta ensikertaa tutkittaessa alue oli avoin ja röykkiöt olivat hyvin näkyvillä. Vuonna 2020 sammal- ja varpukasvuston peittämien röykkiöiden havaitseminen oli hankalaa.
Röykkiöistä noin 120 m luoteeseen on yksittäinen tervahauta hakkuualueen eteläreunassa, loivasti pohjoiseen laskevalla mäen laella. Sen halkaisija on 14 m luokkaa (ks. alakohde). |
| metsakeskus.708010003 |
748 |
Sahaoja, Voimalinjan alapuoli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396823.97400000 |
7162088.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010003 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ala-Vuolujärvestä luoteeseen laskevan Sahaojan pohjoisrannalla 300–400 m Vihannin rajasta. Kohteen yli kulkevan voimalinjan alla ja sen molemmin puolin on ainakin 10 erikokoista ja syvyistä painannetta, joista osa on varmuudella asuinpainanteita. Yhdestä on löydetty kvartsi-iskoksia, palanutta kiveä ja likamaata. Suurimpien painanteiden halkaisija on noin 6 m.
Vuonna 2010 suoritetussa inventoinnissa havaittiin 4 kuoppaa, joiden läpimitta on 1,4–1,8 m ja syvyys 30–40 cm, kaksi voimalinjan alta ja linjan länsi- ja itäpuolelta molemmilta puolilta yksi kuoppa. Linjan länsipuolella sijaitsevan luoteisimman kuopan kairauksessa todettiin 5 cm turvetta, noin 5 cm paksu huuhtoutumiskerros ja sen alla noin 10 cm nokimaata. Kuopat voivat olla kuoppaliesiä tai keittokuoppia ja kuuluvat mahdollisesti asuinpaikkaan.
Asuinpaikasta noin 50 m pohjoiseen on 4,5 x 3 m laaja ja 40 cm syvä painanne, ks. alakohteet. Painanne ei vaikuta asumuksen pohjalta. Kairauksissa ei havaittu sen ympäristössä likamaata. Painanne voi kuitenkin olla asuinpaikkaan liittyvä rakenne.
Asuinpaikasta noin 150 m länteen on tervahauta. |
| metsakeskus.708010005 |
748 |
Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416828.94000000 |
7159606.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010005 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Louhuan koululta noin 900 m luoteeseen, Siikajoen länsirannalla vajaat 100 m etelälounaaseen Kotirannan pihapiiristä. Alue on hyvin loivasti kohti jokea viettävää rantapeltoa. Maaperä on multavaa hiesupohjaista peltomaata. Paikalta on löydetty kivinen eläimenpääase, jokunen kvartsi ja palanutta kiveä. |
| metsakeskus.708010007 |
748 |
Pehkonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413016.48300000 |
7156821.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010007 |
Kohde sijaitsee Louhuan koululta noin 5 km länsilounaaseen, Louhuanjokeen lännestä laskevien Rukkisenojan ja Riitaojan väliin jäävässä maastossa. Pehkosen talo sijaitsee kankaan keskiosassa, sen lounaisreunalla. Talon pihalta on löydetty pieni taltta. Tuuran tarkka löytökohta ei ole tiedossa. Pelloista ei sen sijaan ole tehty asuinpaikasta kertovia löytöjä. |
| metsakeskus.708010008 |
748 |
Ruskiaselkä |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
413924.12500000 |
7154006.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010008 |
Kohde sijaitsee Louhuan koululta noin 5,5 km lounaaseen, Louhuan Ylipäästä Yli-Rankiseen johtavan tien länsipuolella. Ruskiaselän laen kivikossa on useita kuoppia, jotka syvimmillään ovat noin 1 m, halkaisija on suurimmillaan 2–3 m. Lisäksi paikalla on 2–3 röykkiömäistä kiveystä ja neliömäinen latomus. Kivikon reunalla on vallimaista kiveystä. |
| metsakeskus.708010010 |
748 |
Murto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395037.66300000 |
7171323.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010010 |
Kohde sijaitsee Relletin seisakkeesta noin 2 km pohjoisluoteeseen, Murron talosta noin 500 m etelään, Murtoon hiekkakaartoa pitkin johtavan tien reunoilla. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen, ja erittäin runsaasti palanutta kiveä. Murrosta on myös kiviveitsi. Osa kohteesta on tuhoutunut hiekanotossa ja osa on jäänyt tien alle. |
| metsakeskus.708010011 |
748 |
Murronmäki 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
394749.78100000 |
7170726.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010011 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee entisen Ruukin kunnan alueella, Relletin seisakkeesta noin 1,5 km luoteeseen ja Koiviston talosta noin 200 m etelään Tuomiojantien lounaispuolella. Alue on kumpuilevaa hiekkakangasta. Paikalla on kaksi rinnakkaista ja matalaa harjannetta, joilla on yhteensä seitsemän asumuspainannetta. Paikalta on löydetty myös kvartsi-iskoksia ja likamaata. Kohde jatkuu pohjoiseen Siikajoen puolelle, ks. kohde Murronmäki 1.
Huom! Murronmäen asuinpaikka (= Murronmäki 1 ja 2) on siis sijainnut kahden eri kunnan alueella, Siikajoella ja Ruukissa. Siikajoen puolella sijainnut osa asuinpaikasta = Murronmäki 1 ja Ruukin kunnan alueella sijainnut osa asuinpaikasta = Murronmäki 2. |
| metsakeskus.708010012 |
748 |
Nokela |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
394526.86500000 |
7170876.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010012 |
Relletin seisakkeesta noin 1,8 km luoteeseen ja Koiviston talosta noin 300 m länteen. Alue on loivasti aaltoilevaa mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Alueella on ainakin kaksi asuinpainannetta, joiden yhteydestä on löydetty kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen, sekä palanutta kiveä. Nokelasta on löydetty myös tasataltta. |
| metsakeskus.708010013 |
748 |
Murha-aro |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
394788.76400000 |
7171134.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010013 |
Kohde sijaitsee Relletin seisakkeesta 1,8 km pohjoisluoteeseen ja Koiviston talosta noin 200 m pohjoiseen. Paikalla on kaksi suorakaiteenmuotoista asuinpainannetta, joiden pituus on noin 15 m ja leveys noin 4–5 m. Ne sijaitsevat matalalla kumpareella, jonka läpi kulkevalta polulta on tavattu paikalleen jätettyjä kvartsi-iskoksia. Näistä noin 100 m itään on myös mahdollinen asuinpainanne.
2021: Kaksi läntisintä painannetta ovat entisellään. Niistä noin 100 metriä itään sijaitsee kaksi asumuspainannetta pienellä harjanteella. Niistä eteläisemmän yli kulkee traktorin ajourat (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.708010015 |
748 |
Sahaoja N, suoniemeke |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
397469.71900000 |
7161621.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010015 |
Kohde sijaitsee Ala-Vuolujärvestä luoteeseen laskevan Sahaojan pohjoispuolella, soiden ympäröimän matalan hiekkakankaan eteläpäässä. Paikalla on 16–17 pyöreää tai suorakaiteenomaista asumuspainannetta. Asuinpainanteiden lomassa on muutamia pieniä kuoppia. Alueelta on löydetty kvartsi-iskoksia-, palanutta luuta ja tarkemmin määrittelemätöntä kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.708010016 |
748 |
Leviäkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404819.70500000 |
7178385.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010016 |
Kohde sijaitsee Siikajoen itäisestä uomasta noin 800 m itään ja Ouluun johtavasta tiestä noin 700 m etelään.Leviäkankaan itärinteeltä on löydetty soranoton yhteydessä useita kiviesineitä, joiden lisäksi paikalta on tavattu kvartsi-iskos, palanutta kiveä ja likamaata. Kohteen suurelta osin tuhonneen hiekkakuopan lähellä pari painannetta. Vuoden 1997 kertomuksen mukaan ne olisivat "hiekkakuopan yläpuolella rinteessä", mutta 2021 ja 2022 käyntien aikana todettiin olevan hiekkakuopan eteläpuolella. Lisäksi painanteista kaakkoon kankaan rinnetasanteen nokalla todettiin yksittäinen maakuoppa. |
| metsakeskus.708010016 |
748 |
Leviäkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
404819.70500000 |
7178385.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010016 |
Kohde sijaitsee Siikajoen itäisestä uomasta noin 800 m itään ja Ouluun johtavasta tiestä noin 700 m etelään.Leviäkankaan itärinteeltä on löydetty soranoton yhteydessä useita kiviesineitä, joiden lisäksi paikalta on tavattu kvartsi-iskos, palanutta kiveä ja likamaata. Kohteen suurelta osin tuhonneen hiekkakuopan lähellä pari painannetta. Vuoden 1997 kertomuksen mukaan ne olisivat "hiekkakuopan yläpuolella rinteessä", mutta 2021 ja 2022 käyntien aikana todettiin olevan hiekkakuopan eteläpuolella. Lisäksi painanteista kaakkoon kankaan rinnetasanteen nokalla todettiin yksittäinen maakuoppa. |
| metsakeskus.708010017 |
748 |
Vähämaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
399391.88800000 |
7179773.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010017 |
Kohde sijaitsee Siikajoen rajasta noin 300 m itään ja Oulusta Raaheen johtavasta tiestä noin 2 km pohjoiseen. Vähämaa on nevojen ympäröimä matala kivikkoinen harjanne. Kohde sijaitsee Vähämaan eteläosassa, noin 150 m kankaan kaakkoispäätä sivuavalta talvitieltä. Paikalla on keskuskuopallinen röykkiö, jonka halkaisija on 3,5 m ja korkeus 30–40 cm.
Uuden 2010-luvun peruskartan mukaan harjanteen koillisnen puoli on avohakattu; hakkuualue rajautuu aivan röykkiön vaiheille saakka, mikä edellyttää kuntotarkastusta. |
| metsakeskus.708010018 |
748 |
Kivikangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
399368.88600000 |
7181827.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010018 |
Rakkakuopat sijaitsevat Siikajoesta 1,7 km lounaaseen ja Siikajoen kunnanrajasta noin 100 m itään. Kivikangas on laajahko kangas, jota ympäröivät nevat ja suopellot. Kankaalla on kaksi kivikkoista harjannetta, joista läntisemmän kaakkoisosassa on puolenkymmentä pientä ja matalaa rakkakuoppaa. Suurimman kuopan halkaisija on noin 1,5 m. |
| metsakeskus.708010019 |
748 |
Syrjälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410649.40700000 |
7166010.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Ohtuanojasta ja siihen lounaasta laskevan Pahaojan suusta noin 300 m länteen Krampsunkankaan itälaidalla. Alue on itää kohti viettävää peltoa. Syrjälän talosta noin 60 m koilliseen olevalla pellolla on löydetty kourutaltta. Tästä 50–60 m samaan suuntaan on löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.708010021 |
748 |
Aittokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410786.34800000 |
7167424.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010021 |
Ohtuanojan ja Siikajoen välisen Aittokankaan pohjoisosassa länteen laskevalla paikoin hiekkavalta metsän ympäröimältä pellolta on löydetty reikäkivi. Mahdolliseen asuinpaikkaan viittaa tämän lisäksi paikalta löytynyt kvartsi-iskos.
Kyseinen pelto tunnettiin ennen nimellä Pyhäpelto, sillä pyhäpäivinä (lepopäivä) tehty työ tuli tehdä salassa yleisen pahennuksen välttämiseksi. |
| metsakeskus.708010027 |
748 |
Hietamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408139.39000000 |
7172824.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruukin asemalta 1,4 kilometriä länsiluoteeseen, Ohtuanojan ja tämän länsipuoleisen hiekkakuopan väliin jäävällä kankaalla. Asuinpaikka muodostaa kapean vyöhykkeen kankaan Ohtuanojan puoleiselle itäreunalle. Rikkoutuneista maanpinnan kohdista on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta kiveä.
Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin, että asuinpaikka jatkuu kapeana vyöhykkeenä hiekkakuopan itäpuolella jonkin verran aiempaa tiedettyä etelämmäksi, maastonmuodon perusteella todennäköisesti ainakin 20–30 metriä pururadan eteläpuolelle. |
| metsakeskus.708010032 |
748 |
Kivelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422339.72100000 |
7160332.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantsilaan johtavan tien pohjoispuolella aivan Rantsilan rajan vieressä. Alue on laajahkon kankaan tasaista keskiosaa. Paikalta on löydetty reiällinen kivikirves ja liuskerengas. Huolimatta useista löydöistä alueelta ei ole kuitenkaan tavattu muita merkkejä asuinpaikasta. |
| metsakeskus.708010033 |
748 |
Leppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416466.08600000 |
7158449.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Luohuan koululta noin kilometri länsilounaaseen, Luohuanjoen kaakkoisrannalla matalan kankaan luoteisosassa. Leppälän taloa pohjois- ja länsipuolelta ympäröiviltä, jokea kohti laskevilta pelloilta on löydetty reikäkirves, jonka lisäksi talosta noin 100 m länteen on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.708010035 |
748 |
Pelttari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
417556.63600000 |
7164162.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010035 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Louhuan koulusta 4,5 km pohjoiseen, Louhuanjoen itäpuolella. Paikalla on korkeahko kangas, jonka laella on useita taloja ja jonka rinteet ovat peltoa. Kankaan talon pohjoispuolelta on löydetty vasarakirves ja Pelttarin mailta kourutaltta ja reikäkirveen teelmä. Löydöt viittaavat asuinpaikkaan, jota ei ole kuitenkaan saatu tarkemmin paikannettua. |
| metsakeskus.708010038 |
748 |
Linnankangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
419494.84000000 |
7168103.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010038 |
Jätinkirkko sijaitsee Siikajoesta vajaat 100 m etelään, Mäkelän talosta noin 500 m itään. Se on mäntykankaan itäreunalla kivikkoisella pienellä mäellä, joka viettää suhteellisen jyrkästi muualle paitsi länteen. Paikalla on alaltaan 16–18 x 27 m oleva kivistä koottu soikea kivivalli. Vallit eivät erotu kovin selvästi. Vallin keskellä on tavattu likamaata.
Linnankankaan jätinkirkko on muinaisjäännöksenä varsin epämääräinen, mahdollisesti suurelta osin luonnonmuodostuma, jota ihmisvoimin on vain vähäisesti muokattu |
| metsakeskus.708010041 |
748 |
Kipsuanjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
423693.19500000 |
7154465.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010041 |
Röykkiö sijaitsevat Kipsuanjärven länsirannalla, järvestä länteen laskevan Kipsuanjoen niskan eteläpuolella olevalla kankaalla, kankaan korkeimmalla kohdalla, paikalla olevasta mökistä noin 50 m länteen. Kiviröykkiön halkaisija on noin 6 m ja korkeus noin 40 cm. Röykkiön lounaisreunaa on pengottu. |
| metsakeskus.708010046 |
748 |
Sarkkila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410694.37300000 |
7170771.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruukin asemalta noin 2 kilometriä kaakkoon, Siikajoen rannasta noin 100 m itään. Alue on loivasti kohti jokea viettävää hiekkavaa peltoa talon lounais–luoteispuolella rantaan johtavan tilustien molemmin puolin, talosta 15–70 m päässä. Paikalta on löydetty useita kiviesineitä, mm. tuura, liuskeveitsi, keihäänkärki ja kaksi kirvestä.
Kyseessä on laaja, ilmeisesti pesäkkeinen asuinpaikka, jonka keskeinen
osa sijoittuu paikalla olevan talon pihapiiriin. Kohteen kulttuurikerrokset lienevät
pääosin tuhoutuneet rakentamisen ja viljelyn seurauksena. Mikäli paikalle oltaisiin
rakentamassa uudisrakennuksia, tulisi paikalla kuitenkin ensin suorittaa koekaivaukset,
jotta asuinpaikan mahdollisesti säilyneet osat saataisiin tutkittua ennen rakentamista.
Kohteesta käytetään myös nimeä Viljamaa. |
| metsakeskus.708010049 |
748 |
Ahvenkaarto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398514.29800000 |
7161460.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Taarinnevan ja Ala-Vuolujärven välisellä hiekkaharjulla Vihannin rajasta noin 500–600 m pohjoiseen. Alue on kuivaa mäntykangasta, joka laskee etelään kohti järveä. Osa harjusta on kuivattu hiekkakuopaksi. Paikalta on löydetty kiviesineiden katkelmia, kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta kiveä. |
| metsakeskus.708010053 |
748 |
Rantapehkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
417580.61800000 |
7166562.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010053 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Huumolan koulusta noin 900 m kaakkoon, Siikajoen pohjoisrannalla olevan Pehkolanmäen etelälaidalla, rinteen yläosassa. Paikalta on löydetty veneenmuotoisen vasarakirveen teräpuoli ja tasataltta, mutta muuta asuinpaikkaan viittaavaa ei ole löytynyt. Joen eteläpuolella on useita kiviesineiden löytöpaikkoja: Hovi, Niemelät ja Saaraniemi SW. |
| metsakeskus.708010055 |
748 |
Risula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
409284.95500000 |
7163833.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010055 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Heinolanperältä Tuomiojalle johtavan tien ja Ohtuanojaan lännestä laskevan Roppolanojan välissä, ojasta noin 200 m etelään. Risulan noin 20 m pohjoisluoteeseen olevalta paikoin hiekkavalta pellolta on löydetty mm. tuuramainen kivikirves ja rombimainen reikäkivi. Kohde tunnetaan myös nimellä Pyymaankangas. |
| metsakeskus.708010061 |
748 |
Sorvo |
10002 |
12002 |
13000 |
11004 |
27000 |
402292.72100000 |
7179863.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010061 |
Kohde sijaitsee Siikajoen läntisen päähaaran suun eteläpuolella, Siikajoen länsirannalla. Paikalla olevan Sorvon talon läheisyydessä kertoo E. Löwenmark 1881 olevan Hautapakka-niminen paikka, jossa on useita korkeita hautoja aivan joen rannalla.
Hautapakka on nykyiselle Sorvon talon väelle tuntematon nimi, myöskään mitään hautoja paikalla ei tiedetty olevan. Kohteen luonnetta ja sijaintia ei inventoinnin aikana kyetty tarkemmin määrittämään. |
| metsakeskus.708010066 |
748 |
Peurasaari |
10002 |
12009 |
13095 |
11004 |
27000 |
409065.99700000 |
7179915.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010066 |
Kohde sijaitsee Revonlahden pohjoisreunalla, Lumijoen rajasta 2,5 km lounaaseen. Raaheen johtavasta valtatie 8:sta noin 700 metriä kaakkoon olevan Peurasaaren pohjoispäässä on kaksi maakuoppaa, joista ensimmäisen koko on noin 5 x 3 m ja syvyys 40 cm. Toinen on halkaisijaltaan 2,5 m ja sen syvyys on noin 30-40 cm. Kuopilla on valli. Saarekkeen pohjoispäässä on kaksi laajaa asuinpainannetta muistuttavaa painannetta, kooltaan 40 x 10 x 0,5 metriä ja 15 x 4 x 0,4 metriä. Lisäksi saarekkeen kaakkoispäästä noin 100 m luoteeseen on halkaisijaltaan noin 2,5 metriä oleva ja noin 30 cm syvä kuoppa. |
| metsakeskus.708010067 |
748 |
Kolokaara SE |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
408838.08800000 |
7180176.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010067 |
Kohde sijaitsee Revonlahden pohjoisreunalla, Lumijoen rajasta 2,5 km lounaaseen. Raaheen johtavasta tiestä noin 700 m kaakkoon. Kolosaaren kaakkoispäässä on kaksi maakuoppaa, joiden halkaisija on 2–2,5 m ja syvyys 30–40 cm. Toinen kuopista lienee pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.708010068 |
748 |
Peurakaarat VI |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
410024.00000000 |
7180616.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010068 |
Peurakaarat sijaitsee Siikajoen (ent. Paavolan, sittemmin Ruukin) kunnassa, Raaheen johtavan valtatien 8 eteläpuolella. Revonnevan pohjoisreunalla olevilla pitkänomaisilla kapeilla hiekkakaarroilla, joita kapeat suokaistaleet erottavat toisistaan, sijaitsee kivikautisia/esihistoriallisia asuinpaikkoja asumuspainanteineen sekä ja muita jäännöksiä. Kohde on ennen vuotta 2017 käsitelty yhtenä kokonaisuutena muinaisjäännösrekisterissä, mutta on alun perin käsitelty neljänä erillisenä kohteena alueen laajuuden takia.
Vuoden 1999 tarkastuksen pohjalta tehdyn yleiskuvauksen mukaan Lumijoen rajasta noin 1 km lounaaseen olevalla VI Peurakaaralla on 3–4 mahdollista asumuspainannetta ja yksi maakuoppa, Lumijoen rajasta noin 350 m lounaaseen olevalla V Peurakaaralla on 4–5 mahdollista asumuspainannetta ja Lumijoen rajasta noin 400 m lounaaseen olevalla VIII Peurakaaralla on yksi mahdollinen pyöreä asumuspainanne.
Kaakosta lukien kuudennessa kaarassa nousee maasto keskivaiheilla peruskartan korkeuskäyrien mukaan yli 52,5 m:n korkeuskäyrän. Tästä kohdasta kaaraa pitkin länsilounaaseen, on polun eteläpuolella kaaran etelätörmässä u:n muotoinen vallin ympäröimä kuoppajäänne, kooltaan noin 4 x 3 x 0,5 m. Havaintojen tekoa vaikeutti illan hämäryys, mutta vallin kairausnäytteessä saattoi havaita ainakin ylemmän podsolin. Jäänteen pohjalla kasvaa mänty. Koska jäänne avautuu etelään suolle päin, kysymys voi olla jonkinlaisesta asumuskuopasta tai varastosta. Tästä noin 150 m kaaraa pitkin länsilounaaseen on polun pohjoispuolella kuoppajäänne kooltaan noin 1,5 x 1 x 0,5(syv.) m. Kysymyksessä lienee tuoreehko kuopanne. Tästä edelleen kaaraa pitkin länteen sijaitsee peräkkäin kolme allasmaista asumuspainanteelta vaikuttavaa jäännettä, pituudeltaan 8 - 12m. Jäänteiden tarkempaan tutkimiseen ei ollut mahdollisuuksia 1999.
Lidar-aineistossa samalla harjanteella voidaan noin 200 m matkalla erottaa useampia peräkkäisiä painanteita sekä mahdollisia pienempiä kuopparakenteita. Peurakaarat VI kohteen peruspisteestä 320-340 m itään on Lidar-aineiston perusteella kaksi kuopparakennetta yhdistetty tähän kohteeseen (aluerajaus).
Edellyttää arkeologista tarkastusta. |
| metsakeskus.708010069 |
748 |
Tiperonkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
411101.18000000 |
7179779.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010069 |
Asuinpaikka sijaitsee Revonnevan itäreunalla olevilla alavilla hiekkakankailla, Lumijoen ja Limingan rajan luoteispäästä 1,7 km länteen ja Kankaala-nimisestä peltoalueesta noin kilometri luoteeseen.
Tiperonkankaan luoteispäässä ja sen länsireunalla on runsaan 600 m matkalla ainakin 28 erikokoista asuinpainannetta, joiden lisäksi alueella on useita pienempiä maakuoppia. Painanteiden ala on 2–8 x 4–10 m ja syvyys 20–50 cm. Kohde on kokonaisuudessaan hyvin säilynyt.
Asumuspainanteiden 1-18 ja 28 sijaintikoordinaatit saatiin alakohteisiin lidarin ja inventointiraportin (1999) karttapiirroksen avulla. Asumuspainanteiden 19-27 sijainnit tulee tarkastaa maastossa. |
| metsakeskus.708010070 |
748 |
Soperonkangas NW |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
412700.00000000 |
7178946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.708010070 |
Kohde sijaitsee Revonnevan itäreunalla olevilla alavilla hiekkakankailla, Lumijoen ja Limingan rajan luoteispäästä 1,2 km etelään ja Kankaala-nimisestä peltoalueesta noin 600 m itään. Lounais–koillis-suuntaisesta, pienen peltoaukean ylitse kulkevasta voimalinjasta noin 50 m luoteeseen on alaltaan noin 8 x 14 m ja syvyydeltään noin 40 cm:n kokoinen mahdollinen asumuspainanne. Painanteen ja peltoaukean välillä on lisäksi useampia pienempiä maakuoppia.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Tarkastuksessa todettiin, että muinaisjäännösrekisterin koordinaattipisteet olivat hieman virheelliset, painanne sijaitsi noin 25 metriä länsiluoteeseen koordinaattien osoittamasta pisteestä. Koordinaatit on korjattu rekisteriin. Painanne on yllä mainitun kokoinen ja sitä ympäröi matala valli, jonka leveys on pari metriä ja korkeus 30–50 cm. Eteläosassa valli ei ole niin selvä kuin muissa osissa. Painanteeseen tehtiin yksi koepisto, josta paljastui paksu huuhtoutumiskerros, jonka perusteella voi olettaa, että kyseessä voi olla kivikautinen rakenne. Enempää koekuopitusta ei tehty, koska se ei tässä yhteydessä ollut tarpeen. |
| metsakeskus.728010001 |
580 |
Vääräjoki A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
638466.92400000 |
6841938.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven vanhan rantatörmän päällä, jokseenkin tasaisella hiekkakankaalla. Löydöt - piinuolenkärki, saviastianpaloja (asbestikeramiikkaa), kvartsi-iskoksia, palanutta luuta - ovat piha-alueelta ja polulta. Löytötietojen mukaan samalta paikalta on 1920-luvulla löydetty myös "kivirengas". |
| metsakeskus.728010002 |
580 |
Vääräjoki B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
638234.18600000 |
6841920.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven vanhalla rantatörmällä, hiekkaperäisellä maalla. Löydöt (kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta) on poimittu n. 10 m matkalta tien etelälaidalla olevan matalan ojan seinämästä. Tie on tuhonnut suuren osan asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.728010003 |
580 |
Kemppinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
639180.63700000 |
6840770.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Simpelejärven vanhan rantatörmän päällä, lähes tasaisella hiekkakankaalla. Löydöt (kvartsia, piitä, palanutta luuta) ovat peräisin laajalta alueelta pellolta, jossa on havaittu useita keskittymiä. Laajin ja runsaslöytöisin keskittymä sijaitsee pellon pohjoisosassa. Kvartsi-iskoksia löytyi yli 50 metrin päästä törmän reunasta, joten asuinpaikka on hyvin laaja. Se saattaa jatkua pellon eteläpuoliselle metsäsaarekkeelle, jota ei ole tarkastettu. Pohjoispuolinen metsäsaareke tarkastettiin 2018 koekuopittamalla ja kairaamalla. Ko. alueelta ei tullut kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä. |
| metsakeskus.728010004 |
580 |
Petäjämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
639227.62300000 |
6840422.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010004 |
Asuinpaikka sijaitsee matalalla tasalakisella hiekkakumpareella Simpelejärven vanhalla rantatörmällä. Löydöt (mahdollisesti varhaismetallikautista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta) ovat peräisin pienestä hiekkakuopasta kesämökkitontin laidasta. Asuinpaikka saattaa jatkua hiekkakuopan itäpuolelle, mutta sen laajuutta ei ole selvitetty.
Hiekkakumpareella on inventointikertomuksen mukaan myös joitakin sammaloituneita taisteluhautoja. |
| metsakeskus.728010005 |
580 |
Alava |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
639110.66800000 |
6840136.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010005 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkakankaalla Simpelejärven vanhalla rantatörmällä. Löydöt (keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta) ovat peräisin kuluneesta törmästä. Löytöpaikalla törmä laskee lounaaseen ja on noin parin metrin korkuinen. Asuinpaikan itäosa on jäänyt ratapenkereen alle. |
| metsakeskus.728010006 |
580 |
Kostamonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
646802.56800000 |
6841762.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010006 |
Asuinpaikka sijaitsee harjumuodostumaan kuuluvan pienen mäen kaakkoisrinteellä, keskellä peltoaluetta. Kyseessä on entisen pienen harjusaaren kaakkoisranta. Löydöt (saviastianpaloja, piitä, kvartsia, palanutta luuta) on tehty hiekkakuopan reunalta n. 150 m matkalta. |
| metsakeskus.728010007 |
580 |
Alapelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
645901.00000000 |
6844895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010007 |
Kuppikivi sijaitsee loivasti lounaaseen laskevalla moreenirinteellä pellon laidassa. Kiven koko on 2,6 x 1,8 m, kork. 1,2 m. Kiven harjalla on 5-8 kuppia epäsäännöllisin välein. Kivi on karkearakeinen ja rapautunut. |
| metsakeskus.728010007 |
580 |
Alapelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
645901.00000000 |
6844895.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010007 |
Kuppikivi sijaitsee loivasti lounaaseen laskevalla moreenirinteellä pellon laidassa. Kiven koko on 2,6 x 1,8 m, kork. 1,2 m. Kiven harjalla on 5-8 kuppia epäsäännöllisin välein. Kivi on karkearakeinen ja rapautunut. |
| metsakeskus.728010008 |
580 |
Kokkosenmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
647798.15900000 |
6843179.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010008 |
Kuppikivi sijaitsee luoteeseen laskevalla jyrkähköllä moreenirinteellä kuusitaimikossa.
Kiven koko 4 x 2 m, korkeus 2 m. Kivestä on lohjennut kaksi isoa laakaa. Kiven päällä ja kyljissä on 21–30 kuppia ja muita hakkauksia, myös laakakivissä. Jonossa olevia kuppeja yhdistää hakattu ura. Kiven koko, suuri määrä kuppeja, niitä yhdistävät urat ja hakkaukset tekevät kivestä poikkeuksellisen kiinnostavan Etelä-Karjalan ns. uhrikivien joukossa. |
| metsakeskus.728010008 |
580 |
Kokkosenmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
647798.15900000 |
6843179.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010008 |
Kuppikivi sijaitsee luoteeseen laskevalla jyrkähköllä moreenirinteellä kuusitaimikossa.
Kiven koko 4 x 2 m, korkeus 2 m. Kivestä on lohjennut kaksi isoa laakaa. Kiven päällä ja kyljissä on 21–30 kuppia ja muita hakkauksia, myös laakakivissä. Jonossa olevia kuppeja yhdistää hakattu ura. Kiven koko, suuri määrä kuppeja, niitä yhdistävät urat ja hakkaukset tekevät kivestä poikkeuksellisen kiinnostavan Etelä-Karjalan ns. uhrikivien joukossa. |
| metsakeskus.728010009 |
580 |
Luhdannurmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
638927.73300000 |
6841919.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Luhdannurmen peltoaukean koillislaidalla olevan kumpareen länsilaidalla. Löydöt on tehty kynnöspellolta, hiekkaisen kumpareen rinteellä. |
| metsakeskus.728010010 |
580 |
Maltinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
643569.86600000 |
6841753.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010010 |
Asuinpaikka sijaitsee kaakkoon pistävän Maltinniemen eteläkärjessä, vanhalla rantatörmällä. Löydöt on tehty tien koillislaidalta tien leikkauksesta entisen rantatörmän reunalta. |
| metsakeskus.728010011 |
580 |
Kankaanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
647134.41100000 |
6846282.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankaanmäen kaakkoiskärjessä, Jyrkilänjärven entisen rantatörmän päällä. Asuinpaikka on ollut niemekkeen loivasti laskevalla itärinteellä, lahden rannalla. Löytöjä on tullut mäelle nousevan tien varrelta, risteyksestä n 20-30 m pohjoiseen, ladon edestä, sekä tiestä n 20 m lounaaseen. |
| metsakeskus.728010012 |
580 |
Rajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
648222.00300000 |
6839195.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautjärven entisellä itärannalla. Löydöt kynnöspellolta vanhan rantatörmän päältä. |
| metsakeskus.728010013 |
580 |
Linnamäki A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
643922.71000000 |
6846244.08700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Rautjärven rantatörmällä, Linnamäki-nimisen harjanteen juurella hiekkaniemekkeellä. Löydöt ovat kynnöspellolta vanhan rantatörmän päältä. |
| metsakeskus.728010014 |
580 |
Haikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
644851.36500000 |
6838710.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Suuren Rautjärven koillisrannalla olevan laajan, osittain harjumaisen hiekkamuodostuman reunalla, Rautjärven vanhalla rannalla, vanhan rantavallin takana. Löydöt traktoritien pinnalta. Kvartsi-iskosten löytöpaikasta kaakkoon on 2-3 mahdollista asuinpainannetta (halk. 4-5 m) talolle menevän tien ja Hietalahden rantaan menevän tien kulmauksessa. |
| metsakeskus.728010015 |
580 |
Ylä-Ollukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
646041.88000000 |
6840666.33700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Rautjärven lounaisrannalla, matalan etelä-pohjois-suuntaisen hiekkaharjun etelätyvellä, osittain itse harjulla, osittain sen itä- ja länsipuolella kankaan laidoilla. Laaja, pesäkkeinen alue. Löydöt tieltä ja laikutusalueelta. |
| metsakeskus.728500001 |
580 |
Mikkolanniemi Pyhämäki |
10001 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
647817.14600000 |
6843200.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.728500001 |
Pienen Rautjärven ja paikallistie 4014 koillispuolella laajahkon mäkialueen luoteisrinteessä, 20-30 metriä Pyhävaaran talon tilustieltä kaakkoon. Lohkeillut graniittilohkare on pitkänomainen (4 m x 2 m), ylärinteessä 1.5 m ja alapuolelta 2 m korkea. Kivessä on kolme ryhmää hakkauksia: yläpinnan lounaisosassa kuppeja ja uria 15 kpl; lounaissivulla 3 uraa ja itäkulmassa yksi ura. Lisäksi kivestä irronneissa laatoissa: 3 kuppia ja 1 ura sekä jälkiä useammasta, ja toisessa laa'assa 1 kuppi sekä katkelmia urista. Mahdollisesti muitakin irtolaakoja on löydettävissä. Hakkaukset vaikuttavat olevan historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.729000001 |
729 |
Haikankärki 2 |
10007 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
415695.15600000 |
6948191.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729000001 |
Summassaaren kaakkoisessa kärjessä, Haikanniemessä on kapeassa niemenkärjessä, vähän matkaa kärjestä luoteeseen muutaman metrin levyisen niemen keskellä suurehko maakivi, jonka yksi seinämä on pysty. Tähän pystyyn pintaan on hakattu kirjaimia (D I ja alempana A ja B). Kivi mahdollisesti vanha raja- tai muu merkkikivi. Minkään nykyrajan ei tiedetä kulkevan niemen kautta.
Haikankärki on luonnonsuojelualuetta. |
| metsakeskus.729010001 |
729 |
Iso-Musta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395483.31900000 |
6940085.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010001 |
Kohde sijaitsee Iso-Mustan ja Pieni-Mustan välisen kannaksen eteläreunalla, Iso-Mustan rannalla. Löytöalue on hiekkatasannetta harjun katkaisevan Kulhanjoen länsipuolella. Maaperä on soista hiekkaa, maan pinta on kulunutta ja osaksi metsätien teossa rikkoutunut. Alue on retkeilymaastoa. Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin polulla kvartseja, joita ei kuitenkaan talletettu. |
| metsakeskus.729010002 |
729 |
Kulhanvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
395947.13400000 |
6940163.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010002 |
Kohde sijaitsee Kulhanvuoren laella, kekomaisen mäen korkeimmalla kohdalla, pienellä moreenitasanteella. Kulhanvuori on Kulhanharjun korkein kohta ja kohoaa yli 60 m ympäristöään korkeammalle. Sen rinteitä kiertää luontainen kivilouhikko. Korkein ranta alueella on noin 170-175 m mpy eli Kulhanvuori on supra-akvaattinen.
Asuinpaikka ei ole ranta-asuinpaikka ja on siksi poikkeuksellinen. Vuoren laelta, karkean soran seasta on löytynyt runsaasti palaneita luusiruja ja jonkin verran kvartsia. Nykyisin vuori on suosittu näköalapaikka, jonka vuoksi maan pinta on kulunut, ja esim. vuoden 2008 inventoinnissa maanpinnalla havaittiin luuta ja kvartsia. |
| metsakeskus.729010004 |
729 |
Kantoniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
414396.68900000 |
6947371.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010004 |
Kohde sijaitsee matalalla niemellä, Summasjärven länsirannalla. Paikalla on 3 kiviröykkiötä, joista röykkiö A sijaitsee rantasaunan pohjoispuolella ja röykkiö B edellisestä 20 m luoteeseen ja kesämökistä 20 m etelään. Kumpikin röykkiö on tutkittu kaivauksin ja entistetty.
Röykkiö A on pyöreä, halkaisijaltaan 4 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Röykkiö B on pyöreä ja matala, halkaisijaltaan 3,5 m ja korkeudeltaan 0,3 m. Röykkiön B länsilaidalla on matala, suuren maakiven ympärille ladottu röykkiö C, joka on pyöreä ja halkaisijaltaan 3 m. Tästä 5 m koilliseen on neljäs röykkiö D, joka koostuu ilmeisesti pääasiassa palaneista kivistä. Röykkiöitä ja niiden ympäristöä on tutkittu kaivauksin ja löytöinä on saatu talteen mm. ruodolliset keihäänkärki ja nuolenkärki, pronssinen riipus, rautaesineitä, kuparipellin kappaleita, pieniä kuparirenkaita, pisara sulanutta tinaa, hiomakiviä, tuluspiitä, palanutta luuta, kvartsia, sarviesineitä. Yhdestä röykkiöstä tehty hiiliajoitus on rautakautinen, viikinki-ristiretkiaikainen (Hel-2910, 990 +/- 110 BP).
|
| metsakeskus.729010004 |
729 |
Kantoniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
414396.68900000 |
6947371.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010004 |
Kohde sijaitsee matalalla niemellä, Summasjärven länsirannalla. Paikalla on 3 kiviröykkiötä, joista röykkiö A sijaitsee rantasaunan pohjoispuolella ja röykkiö B edellisestä 20 m luoteeseen ja kesämökistä 20 m etelään. Kumpikin röykkiö on tutkittu kaivauksin ja entistetty.
Röykkiö A on pyöreä, halkaisijaltaan 4 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Röykkiö B on pyöreä ja matala, halkaisijaltaan 3,5 m ja korkeudeltaan 0,3 m. Röykkiön B länsilaidalla on matala, suuren maakiven ympärille ladottu röykkiö C, joka on pyöreä ja halkaisijaltaan 3 m. Tästä 5 m koilliseen on neljäs röykkiö D, joka koostuu ilmeisesti pääasiassa palaneista kivistä. Röykkiöitä ja niiden ympäristöä on tutkittu kaivauksin ja löytöinä on saatu talteen mm. ruodolliset keihäänkärki ja nuolenkärki, pronssinen riipus, rautaesineitä, kuparipellin kappaleita, pieniä kuparirenkaita, pisara sulanutta tinaa, hiomakiviä, tuluspiitä, palanutta luuta, kvartsia, sarviesineitä. Yhdestä röykkiöstä tehty hiiliajoitus on rautakautinen, viikinki-ristiretkiaikainen (Hel-2910, 990 +/- 110 BP).
|
| metsakeskus.729010004 |
729 |
Kantoniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27019 |
414396.68900000 |
6947371.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010004 |
Kohde sijaitsee matalalla niemellä, Summasjärven länsirannalla. Paikalla on 3 kiviröykkiötä, joista röykkiö A sijaitsee rantasaunan pohjoispuolella ja röykkiö B edellisestä 20 m luoteeseen ja kesämökistä 20 m etelään. Kumpikin röykkiö on tutkittu kaivauksin ja entistetty.
Röykkiö A on pyöreä, halkaisijaltaan 4 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Röykkiö B on pyöreä ja matala, halkaisijaltaan 3,5 m ja korkeudeltaan 0,3 m. Röykkiön B länsilaidalla on matala, suuren maakiven ympärille ladottu röykkiö C, joka on pyöreä ja halkaisijaltaan 3 m. Tästä 5 m koilliseen on neljäs röykkiö D, joka koostuu ilmeisesti pääasiassa palaneista kivistä. Röykkiöitä ja niiden ympäristöä on tutkittu kaivauksin ja löytöinä on saatu talteen mm. ruodolliset keihäänkärki ja nuolenkärki, pronssinen riipus, rautaesineitä, kuparipellin kappaleita, pieniä kuparirenkaita, pisara sulanutta tinaa, hiomakiviä, tuluspiitä, palanutta luuta, kvartsia, sarviesineitä. Yhdestä röykkiöstä tehty hiiliajoitus on rautakautinen, viikinki-ristiretkiaikainen (Hel-2910, 990 +/- 110 BP).
|
| metsakeskus.729010008 |
729 |
Joenniskanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418580.02100000 |
6942653.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010008 |
Kohde sijaitsee Lanneveden pohjosirannalla, joenniskan länsipuolella. Alue on tasaista hiekkapeltoa, järven puolella on vanha (Ancylus-aikainen noin 8100 cal BC), jyrkkä rantatörmä. Asuinpaikalta on löytynyt kaksoistaltta ja kvartsia. Kohteesta 150-300 m länsilounaaseen on toinen asuinpaikkakohta, joka on hiesupeltoa. Pellon lounaisosassa on myös muinainen rantatörmä Ancylus-vaiheesta. Tätä asuinpaikkakohtaa on nimitetty myös Leppäläksi. |
| metsakeskus.729010009 |
729 |
Paskomäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
418207.16800000 |
6942811.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010009 |
Kohde sijaitsee Summasjärven ja Lanneveden välissä, Kirkkoharjuun kuuluvan Paskomäen (Paskomäki A) eteläosassa sijaitsevalla tasanteella, Lannevedestä 0,4 - 0,5 km koilliseen. Pyyntikuopat ovat kahdessa soraharjun suuntaisessa rivissä 150 m matkalla. Paskomäen luoteisosa on sorakuoppana. Pyyntikuopista ei liene tuhoutunut yhtään kuoppaa v. 1969 inventoinnin jälkeen. Kuoppien halkaisija on 4 - 7 m ja syvyys 0,5 - 1,3 m. Pyyntikuoppa 1 on täytetty osittain kivillä. Leppälän tilan omistajan Erkki Oksasen mukaan kuoppa täytettiin 2. maailmansodan jälkeen pellolta tuoduilla kivillä.
Pyyntikuopparyhmästä noin 0,4 km itään, kohdassa, missä Lannejoki leikkaa harjun, on toinen pyyntikuoppakeskittymä (Paskomäki B). |
| metsakeskus.729010010 |
729 |
Majaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
417553.43200000 |
6944041.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010010 |
Kohde sijaitsee Summasjärven etelälaidalla, Kopanniemen alueella. Kopanniemi on Kirkkoharjun jatkoa, joka pistää luoteeseen, Summasjärveen. Asuinpaikka sijaitsee
Kopanniemestä länteen olevalla pienellä hiekkaniemekkeellä. Asuinpaikka lienee miltei kokonaan mökkiasutuksen rikkoma. Paikalla oleva kulttuurikerros on noin 0,5 m paksun tulvahiekkakerroksen alla; asuinpaikka on jäänyt Summasjärven tulvan alle. Paikalta on löytynyt kvartsia ja kampakeramiikkaa. Ylempänä, Kopanniemen harjun päällä, Majaniemen kohdalta 20 m etelään ja 40 m pohjoiseen, on kaksi pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 2 m ja syvyys 0,6 m. |
| metsakeskus.729010010 |
729 |
Majaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
417553.43200000 |
6944041.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010010 |
Kohde sijaitsee Summasjärven etelälaidalla, Kopanniemen alueella. Kopanniemi on Kirkkoharjun jatkoa, joka pistää luoteeseen, Summasjärveen. Asuinpaikka sijaitsee
Kopanniemestä länteen olevalla pienellä hiekkaniemekkeellä. Asuinpaikka lienee miltei kokonaan mökkiasutuksen rikkoma. Paikalla oleva kulttuurikerros on noin 0,5 m paksun tulvahiekkakerroksen alla; asuinpaikka on jäänyt Summasjärven tulvan alle. Paikalta on löytynyt kvartsia ja kampakeramiikkaa. Ylempänä, Kopanniemen harjun päällä, Majaniemen kohdalta 20 m etelään ja 40 m pohjoiseen, on kaksi pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 2 m ja syvyys 0,6 m. |
| metsakeskus.729010011 |
729 |
Honkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
418072.22200000 |
6944018.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010011 |
Kohde sijaitsee Summasjärven kaakkoisosassa, Honkalan tilan maalla. Paikalla on kolme erillistä löytökohtaa. Alueen eteläisin löytökohta on savipeltoa, muut löydöt ovat hiekkarannasta ja rantavedestä. Kyse lienee tulvan alle jääneestä asuinpaikkaryhmästä. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia, tastaltta, pohjalainen taltta ja käyräselkäinen kourutaltta. Asuinpaikasta noin 200 m kaakkoon on Harjula-niminen puuesineiden löytöpaikka. |
| metsakeskus.729010013 |
729 |
Harjula-Kyyrä N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418724.95500000 |
6945328.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010013 |
Kohde sijaitsee Summasjärven kaakkoisrannalla, Talvilahden lounaispuolella olevasta Harjulan talosta noin 0,1 km koilliseen. Noin 250 m pitkältä hiekkarantavyöhykkeeltä sekä hiekkaiselta pellolta, rannan yläpuolelta, on löytynyt kvartsia. Asuinpaikan alaosa lienee tuhoutunut vedenpinnan vaihtelujen takia. Asuinpaikasta 250 m etelään on Harjula-Kyyrä S -niminen kivikautinen löytöpaikka. |
| metsakeskus.729010015 |
729 |
Rynkänen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422816.30600000 |
6944657.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010015 |
Kohde sijaitsee Kiimasjärven länsirannalla, Koljalasta noin 2 km itään ja Rynkäsen talosta 250 m itään. Paikalla on ollut hiekkakumpare, jonka kohdalta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Kumpare on sittemmin hävinnyt (perunakuoppien rikkoma?) eikä vuoden 1995 inventoinnissa aluetta pystytty paikallistamaan. |
| metsakeskus.729010016 |
729 |
Kalmukangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
401043.04800000 |
6948592.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010016 |
Kohde sijaitsee Mahlunjärven eteläisen haaran itäpuolella, Kalmukankaan laajalla kangasalueella.
Paikalla on vanhoja hiekkakuoppia, joista on hiekanotossa löytynyt ihmisen luurankojen osia. Paikka on saanut nimensä näistä historiallisen ajan haudoista.
Vanhojen hiekkakuoppien eteläpuolelta, rantahietikolta, on löytynyt noin 0,3 km matkalla merkkejä kivikautisesta asutuksesta (eteläpään koordinaatit p=6951370, i=3401166, pohjoispään koordinaatit p=6951669, i=3401200). Rannan yläpuolella ei ole havaittu asutuksen merkkejä. Paikalta on löytynyt mm. alkeellinen kirves, viistoteräinen kvartsikärki ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.729010016 |
729 |
Kalmukangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
401043.04800000 |
6948592.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010016 |
Kohde sijaitsee Mahlunjärven eteläisen haaran itäpuolella, Kalmukankaan laajalla kangasalueella.
Paikalla on vanhoja hiekkakuoppia, joista on hiekanotossa löytynyt ihmisen luurankojen osia. Paikka on saanut nimensä näistä historiallisen ajan haudoista.
Vanhojen hiekkakuoppien eteläpuolelta, rantahietikolta, on löytynyt noin 0,3 km matkalla merkkejä kivikautisesta asutuksesta (eteläpään koordinaatit p=6951370, i=3401166, pohjoispään koordinaatit p=6951669, i=3401200). Rannan yläpuolella ei ole havaittu asutuksen merkkejä. Paikalta on löytynyt mm. alkeellinen kirves, viistoteräinen kvartsikärki ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.729010016 |
729 |
Kalmukangas |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27011 |
401043.04800000 |
6948592.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010016 |
Kohde sijaitsee Mahlunjärven eteläisen haaran itäpuolella, Kalmukankaan laajalla kangasalueella.
Paikalla on vanhoja hiekkakuoppia, joista on hiekanotossa löytynyt ihmisen luurankojen osia. Paikka on saanut nimensä näistä historiallisen ajan haudoista.
Vanhojen hiekkakuoppien eteläpuolelta, rantahietikolta, on löytynyt noin 0,3 km matkalla merkkejä kivikautisesta asutuksesta (eteläpään koordinaatit p=6951370, i=3401166, pohjoispään koordinaatit p=6951669, i=3401200). Rannan yläpuolella ei ole havaittu asutuksen merkkejä. Paikalta on löytynyt mm. alkeellinen kirves, viistoteräinen kvartsikärki ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.729010016 |
729 |
Kalmukangas |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
401043.04800000 |
6948592.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010016 |
Kohde sijaitsee Mahlunjärven eteläisen haaran itäpuolella, Kalmukankaan laajalla kangasalueella.
Paikalla on vanhoja hiekkakuoppia, joista on hiekanotossa löytynyt ihmisen luurankojen osia. Paikka on saanut nimensä näistä historiallisen ajan haudoista.
Vanhojen hiekkakuoppien eteläpuolelta, rantahietikolta, on löytynyt noin 0,3 km matkalla merkkejä kivikautisesta asutuksesta (eteläpään koordinaatit p=6951370, i=3401166, pohjoispään koordinaatit p=6951669, i=3401200). Rannan yläpuolella ei ole havaittu asutuksen merkkejä. Paikalta on löytynyt mm. alkeellinen kirves, viistoteräinen kvartsikärki ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.729010017 |
729 |
Elosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406306.91100000 |
6955033.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010017 |
Kohde sijaitsee Saarijärven länsiosassa, suurikokoisen Elosaaren kaakkoisosassa, itään ja kaakkoon viettävällä savipellolla, paikalla olevan talon eteläpuolella, 3-6 m nykyisen järvenpinnan yläpuolella. Paikalta on löytynyt kvartsikaavin ja -iskoksia. Talon itäpuolella on havaittu tulisijoja. Saarelta on mahdollisesti löytynyt myös rautakirves, joka on sittemmin kadonnut. |
| metsakeskus.729010018 |
729 |
Kalmukoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397371.48600000 |
6959152.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010018 |
Kohde sijaitsee Kalmarinselän eteläpuolella, Mahlunjärveen laskevan Kalmujoen itäpuolella, Kalmukoskesta noin 0,2 km etelään. Löytöalue on talon länsi- ja lounaispuolella olevalla hiesupellolla. Paikalta on löytynyt käyräselkäinen kourutaltta, kvartsia ja rombikirves. |
| metsakeskus.729010019 |
729 |
Hirsihiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398502.02600000 |
6961080.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010019 |
Kohde sijaitsee Kalmarinselän kaakkoisosassa, Hirsihiekka-nimisellä hiekkarannalla. Paikalta on löytynyt kvartsia. Hirsihiekan asuinpaikka muodostaa yhdessä Salorannan asuinpaikan kanssa yhtenäisen, noin 0,6 km pitkän löytövyöhykkeen. Osa asuinpaikka-alueesta lienee jäänyt veden alle. Hirsihiekan asuinpaikasta noin 850 m lounaaseen, Vuohisaaren luoteisrannalla, on tasataltan löytöpaikka. |
| metsakeskus.729010020 |
729 |
Saloranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398723.92900000 |
6961530.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010020 |
Kohde sijaitsee Kalmarinselän kaakkoisosassa, Saloranta-nimisellä hiekkarannalla. Paikalta on löytynyt kvartsia. Salorannan asuinpaikka muodostaa yhdessä Hirsihiekan asuinpaikan kanssa yhtenäisen, noin 0,6 km pitkän löytövyöhykkeen. Osa asuinpaikka-alueesta lienee jäänyt veden alle. |
| metsakeskus.729010021 |
729 |
Jätänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
396758.71300000 |
6962523.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010021 |
Kohde sijaitsee Kalmarinselän itärannalla, Tuhmajoen suun eteläpuolella, loivahkolla niemellä. Löydöt ovat peräisin hiekkarannalta ja sen yläpuolella olevalta hiesupellolta. Asuinpaikan laajuus on epäselvä. Osa asuinpaikasta on jäänyt veden alle. Paikalta on löytynyt pallonuija (KM 3459) ja kvartsi-iskoksia sekä sittemmin kadonneet käyräselkäinen kourutaltta ja "nuijakivi". |
| metsakeskus.729010022 |
729 |
Mäntyniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396913.65000000 |
6963067.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010022 |
Kohde sijaitsee Kalmarinselän itärannalla, Tuhmajoen pohjoispuolella. Alue on peltoa, maaperä on hiekkaista moreenia. Paikalla on havaittu jälkiä (palanutta hiekkaa, nokimaata, palaneita kiviä) noin 20 tulisijasta. Löytöalue sijaitsee miltei kokonaan rantavyöhykkeen yläpuolella. Kyseessä saattaa olla mesoliittinen asuipaikka. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia (KM 18094) ja käyräselkäinen kourutaltta. |
| metsakeskus.729010023 |
729 |
Pirttiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398201.13200000 |
6963197.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010023 |
Kohde sijaitsee Kalmarinselän länsirannalla, pohjoinen-etelä- suuntaisen pitkän Pirttiniemen kaakkoisosassa. Löytöalue käsittää sekä hiekkarannan ja sen yläpuolella olevan savipellon. Hiekkarannan ja pellon välissä on jyrkkä törmä. Paikalta on löytynyt kvartsia (KM 12236:1-2, KM 18093), käyräselkäinen kourutaltta (KM 2887:12) ja poikkikirves (KM 20220). Kyseessä on mahdollisesti mesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.729010024 |
729 |
Eerola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
398905.82900000 |
6968028.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010024 |
Kohde sijaitsee Kokkolaan vievän maantien varressa, tien länsipuolella olevalla hiekkapellolla. Asuinpaikkaa rajoittaa etelään ja länteen noin 140 m korkeudella kulkeva muinainen rantatörmä, jota on koneellisesti jyrjennetty. Kvartsien löytöalue on törmän yläpuolella. Paikalle tehdyissä koekuopissa on havaittu kulttuurikerrosta nokimaineen, joka on tulvakerroksen peittämä. Rantatörmä on Ancylus-järven aikainen, ajalta noin 8150 eKr kalibroituna. Kyseessä on yksi Suomen vanhimpia mesoliittisia asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.729010025 |
729 |
Saviranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409950.46300000 |
6949900.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010025 |
Kvartsien (KM 18087) löytöpaikka sijaitsee pienen Puterijärven pohjoisrannalla, paikalla olevan talon eteläpuolisella savipellolla. |
| metsakeskus.729010026 |
729 |
Moilanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
414273.73200000 |
6948837.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010026 |
Kohde sijaitsee Summassaaren etelärannalla, lähinnä Moilasen talon ympärillä olevilla pelloilla. Kohde on osa laajaa asuinpaikkaryhmää, joka muodostaa yhteensä noin 0,9 km pitkän ja 0,3-0,5 km leveän nauhan kolmella muinaisella hiekkaterassilla. Ylin terassi on noin 115 m mpy korkeudella (Ancylus-järven aikainen, noin 8000 eKr.), keskimmäinen on Muinais-Päijänteen vaiheesta ja alin noin 111 m mpy (Suomusjärven vaiheesta). Muinaisjäännösalueesta osa on tuhoutunut, osa tutkittu ja noin 1/3 ehjänä säilynyt. |
| metsakeskus.729010027 |
729 |
Rantaloma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
414845.00000000 |
6948725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010027 |
Kohde sijaitsee Summassaaren etelärannalla, metsärinteellä ja osin rakennetulla (Hotelli Summassaari) alueella, joka on virkistyskäytössä. Kohde on osa laajaa asuinpaikkaryhmää, joka muodostaa yhteensä noin 0,9 km pitkän ja 0,3-0,5 km leveän nauhan kolmella muinaisella hiekkaterassilla. Ylin terassi on noin 115 m mpy korkudella (Ancylus-järven aikainen, noin 8000 eKr.), keskimmäinen on Muinais-Päijänteen vaiheesta ja alin noin 111 m mpy (Suomusjärven vaiheesta). Muinaisjäännösalueesta osa on tuhoutunut, osa tutkittu ja noin 1/3 ehjänä säilynyt.
Vuoden 2007 kartoituksessa asuinpaikka-alueet laajenivat hieman ennestään tunnetuista alueistaan. |
| metsakeskus.729010028 |
729 |
Haikankärki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
415548.21500000 |
6948421.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010028 |
Kohde sijaitsee Summassaaren kaakkoiskärjessä, kärjestä noin 0,4 km luoteeseen, jyrkkärinteisen soraharjun päässä. Vanha sorakuoppa on tuhonnut osan alueesta. Soranoton yhteydessä 1940-luvulla paikalta on löytynyt ihmisen pääkalloja ja luita. Sorakuopan reunasta on löytynyt mm. asbestisekoitteista Pöljän keramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Asuinpaikan laajuus on tarkemmin tuntematon. Haikanniemi on nykyään luonnonsuojelualuetta. |
| metsakeskus.729010030 |
729 |
Peukaloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414886.47800000 |
6950150.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010030 |
Kohde sijaitsee Summassaaren pohjoisimman kärjen itälaidalla, kesämökkien pihapiirissä. Maaperä on hiesua. Löytöalue sijaitsee niemen tyvessä, 30-50 m päässä rannasta.
|
| metsakeskus.729010032 |
729 |
Karjalaispirtti/Rusavierto |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
414419.66600000 |
6949875.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010032 |
Kohde sijaitsee Summassaaren luoteisrannalla, Kallioniemen eteläpuolella. Paikalla on hiekkaperäinen, jyrkähkö metsärinne, jossa kasvaa suurikokoisia havupuita. Maaperä muuttuu hiesuiseksi asumuspainanteen tai -tasanteen lounaispuolella, missä metsä muuttuu kuusivaltaiseksi. Ensimmäiset löydöt ovat 1960-luvulta ja peräisin maaleikkauksesta, paikalla olevan Karjalaisseuran majan kohdalta ja tieltä. Vuoden 1993 inventoinnissa todettiin merkkejä asuinpaikasta Rusavierron talon maalla, jossa 1995 tehtiin koekaivaus mm. asumuspainanteeksi tulkitussa muodostumassa.
Vuonna 1999-2000 asuinpaikalla tehtiin laajamittaisia kaivauksia. Kaivauksissa tuli esiin mm. asumuksen hiiltyneitä hirsirakenteita, jotka on ajoitettu radiohiilimenetelmällä kivikauden lopulle (n. 2000 eKr.). Vanhin paikalla ollut asutus on peräisin mesoliittiselta kivikaudelta noin 7800 eKr. Lisäksi asuinpaikalta on löytynyt varhaiskampakeraamiseen aikaan ja varhaismetallikauteen ajoittuvia löytöjä. Kaivaukset toivat esiin useita eri aikaisia tulisijoja. Asumuksen kohdalta löytyi mm. kupariesineen katkelma. |
| metsakeskus.729010032 |
729 |
Karjalaispirtti/Rusavierto |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
414419.66600000 |
6949875.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010032 |
Kohde sijaitsee Summassaaren luoteisrannalla, Kallioniemen eteläpuolella. Paikalla on hiekkaperäinen, jyrkähkö metsärinne, jossa kasvaa suurikokoisia havupuita. Maaperä muuttuu hiesuiseksi asumuspainanteen tai -tasanteen lounaispuolella, missä metsä muuttuu kuusivaltaiseksi. Ensimmäiset löydöt ovat 1960-luvulta ja peräisin maaleikkauksesta, paikalla olevan Karjalaisseuran majan kohdalta ja tieltä. Vuoden 1993 inventoinnissa todettiin merkkejä asuinpaikasta Rusavierron talon maalla, jossa 1995 tehtiin koekaivaus mm. asumuspainanteeksi tulkitussa muodostumassa.
Vuonna 1999-2000 asuinpaikalla tehtiin laajamittaisia kaivauksia. Kaivauksissa tuli esiin mm. asumuksen hiiltyneitä hirsirakenteita, jotka on ajoitettu radiohiilimenetelmällä kivikauden lopulle (n. 2000 eKr.). Vanhin paikalla ollut asutus on peräisin mesoliittiselta kivikaudelta noin 7800 eKr. Lisäksi asuinpaikalta on löytynyt varhaiskampakeraamiseen aikaan ja varhaismetallikauteen ajoittuvia löytöjä. Kaivaukset toivat esiin useita eri aikaisia tulisijoja. Asumuksen kohdalta löytyi mm. kupariesineen katkelma. |
| metsakeskus.729010032 |
729 |
Karjalaispirtti/Rusavierto |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
414419.66600000 |
6949875.42700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010032 |
Kohde sijaitsee Summassaaren luoteisrannalla, Kallioniemen eteläpuolella. Paikalla on hiekkaperäinen, jyrkähkö metsärinne, jossa kasvaa suurikokoisia havupuita. Maaperä muuttuu hiesuiseksi asumuspainanteen tai -tasanteen lounaispuolella, missä metsä muuttuu kuusivaltaiseksi. Ensimmäiset löydöt ovat 1960-luvulta ja peräisin maaleikkauksesta, paikalla olevan Karjalaisseuran majan kohdalta ja tieltä. Vuoden 1993 inventoinnissa todettiin merkkejä asuinpaikasta Rusavierron talon maalla, jossa 1995 tehtiin koekaivaus mm. asumuspainanteeksi tulkitussa muodostumassa.
Vuonna 1999-2000 asuinpaikalla tehtiin laajamittaisia kaivauksia. Kaivauksissa tuli esiin mm. asumuksen hiiltyneitä hirsirakenteita, jotka on ajoitettu radiohiilimenetelmällä kivikauden lopulle (n. 2000 eKr.). Vanhin paikalla ollut asutus on peräisin mesoliittiselta kivikaudelta noin 7800 eKr. Lisäksi asuinpaikalta on löytynyt varhaiskampakeraamiseen aikaan ja varhaismetallikauteen ajoittuvia löytöjä. Kaivaukset toivat esiin useita eri aikaisia tulisijoja. Asumuksen kohdalta löytyi mm. kupariesineen katkelma. |
| metsakeskus.729010033 |
729 |
Oksanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
414216.75000000 |
6949541.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010033 |
Kohde sijaitsee Summassaaren länsirannalla, Tarvaalasta sillan yli kulkevan tien eteläpuolella. Alue on pihamaata ja peltoa, maaperä on hiekkaa tai hiesua. Asuinpaikka ajoittuu mesoliittiselle kivikaudella ja varhaiskampakeramiikan aikaan. |
| metsakeskus.729010033 |
729 |
Oksanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
414216.75000000 |
6949541.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010033 |
Kohde sijaitsee Summassaaren länsirannalla, Tarvaalasta sillan yli kulkevan tien eteläpuolella. Alue on pihamaata ja peltoa, maaperä on hiekkaa tai hiesua. Asuinpaikka ajoittuu mesoliittiselle kivikaudella ja varhaiskampakeramiikan aikaan. |
| metsakeskus.729010034 |
729 |
Salmenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
414026.82600000 |
6949329.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010034 |
Kohde sijaitsee Summassaaren länsirannalla, Tarvaalan salmen itärannalla, Oksasen talosta noin 0,3 km etelään. Alue on länteen viettävää peltorinnettä ja sen pohjoispuolelle on rakennettu 1990-luvun puolivälissä kesämökkejä. Paikalta on löytynyt rautakautista keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.729010034 |
729 |
Salmenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
414026.82600000 |
6949329.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010034 |
Kohde sijaitsee Summassaaren länsirannalla, Tarvaalan salmen itärannalla, Oksasen talosta noin 0,3 km etelään. Alue on länteen viettävää peltorinnettä ja sen pohjoispuolelle on rakennettu 1990-luvun puolivälissä kesämökkejä. Paikalta on löytynyt rautakautista keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.729010035 |
729 |
Natri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
413659.97100000 |
6950898.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010035 |
Kohde sijaitsee Summasjärven luoteisrannalla, Saarijärveltä Uuraisiin vievän maantien ja järven välissä, Kukonhiekan risteyksestä noin 1 km etelään. Paikalla olevan talon eteläpuolella olevasta perunapellon kyntökerroksesta on löytynyt muutamia palaneita kiviä ja palanutta hiekkaa. Koekaivauksissa ei ole löytynyt säilyneitä rakenteita, joten asuinpaikka saattaa olla kokonaan tuhoutunut. Paikalta on löytynyt liuskekärki, alkeellinen kirves ja kvartsia. Kyseessä lienee mesoliittinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.729010036 |
729 |
Voudinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
414076.80200000 |
6951001.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010036 |
Kohde sijaitsee Summasjärven pohjoispäässä, Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä noin 50-200 m itään. Muinaisjäännösalue käsittää Voudinniemen ja sen pohjois- ja luoteispuolella olevat peltoalueet. Alueella on kolme eri-ikäistä rantaterassia. Asuinpaikat sijaitsevat Voudinniemen kautta kulkevalla harjulla ja terasseilla. Voudinniemellä (osaksi luonnonsuojelualuetta) asuinpaikat ovat hyvin säilyneet, peltoalueella osaksi pahoin tuhoutuneita.
Löytöjen ja kaivaustulosten perusteella alueella on asuinpaikkajäänteitä usealta eri esihistorian jaksolta: mesoliittiselta kivikaudelta, kampakeraamisen kulttuurin ajalta (Ka 2:1, Ka 2:2), varhaiselta metallikaudelta (Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa). Voudinlahden pellosta on 1930-luvulla löytynyt pronssinen tulusraudan kahva (KM 9875:1), joka ajoittuu rautakauden lopulle. Alueelta on myös havaintoja historiallisen ajan rakennusten ja asumisen jäänteistä (mahdollisesti 1600-luvulta) sekä ajoittamattomista pyyntikuopista (2 kpl). |
| metsakeskus.729010036 |
729 |
Voudinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
414076.80200000 |
6951001.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010036 |
Kohde sijaitsee Summasjärven pohjoispäässä, Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä noin 50-200 m itään. Muinaisjäännösalue käsittää Voudinniemen ja sen pohjois- ja luoteispuolella olevat peltoalueet. Alueella on kolme eri-ikäistä rantaterassia. Asuinpaikat sijaitsevat Voudinniemen kautta kulkevalla harjulla ja terasseilla. Voudinniemellä (osaksi luonnonsuojelualuetta) asuinpaikat ovat hyvin säilyneet, peltoalueella osaksi pahoin tuhoutuneita.
Löytöjen ja kaivaustulosten perusteella alueella on asuinpaikkajäänteitä usealta eri esihistorian jaksolta: mesoliittiselta kivikaudelta, kampakeraamisen kulttuurin ajalta (Ka 2:1, Ka 2:2), varhaiselta metallikaudelta (Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa). Voudinlahden pellosta on 1930-luvulla löytynyt pronssinen tulusraudan kahva (KM 9875:1), joka ajoittuu rautakauden lopulle. Alueelta on myös havaintoja historiallisen ajan rakennusten ja asumisen jäänteistä (mahdollisesti 1600-luvulta) sekä ajoittamattomista pyyntikuopista (2 kpl). |
| metsakeskus.729010036 |
729 |
Voudinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
414076.80200000 |
6951001.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010036 |
Kohde sijaitsee Summasjärven pohjoispäässä, Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä noin 50-200 m itään. Muinaisjäännösalue käsittää Voudinniemen ja sen pohjois- ja luoteispuolella olevat peltoalueet. Alueella on kolme eri-ikäistä rantaterassia. Asuinpaikat sijaitsevat Voudinniemen kautta kulkevalla harjulla ja terasseilla. Voudinniemellä (osaksi luonnonsuojelualuetta) asuinpaikat ovat hyvin säilyneet, peltoalueella osaksi pahoin tuhoutuneita.
Löytöjen ja kaivaustulosten perusteella alueella on asuinpaikkajäänteitä usealta eri esihistorian jaksolta: mesoliittiselta kivikaudelta, kampakeraamisen kulttuurin ajalta (Ka 2:1, Ka 2:2), varhaiselta metallikaudelta (Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa). Voudinlahden pellosta on 1930-luvulla löytynyt pronssinen tulusraudan kahva (KM 9875:1), joka ajoittuu rautakauden lopulle. Alueelta on myös havaintoja historiallisen ajan rakennusten ja asumisen jäänteistä (mahdollisesti 1600-luvulta) sekä ajoittamattomista pyyntikuopista (2 kpl). |
| metsakeskus.729010036 |
729 |
Voudinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
414076.80200000 |
6951001.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010036 |
Kohde sijaitsee Summasjärven pohjoispäässä, Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä noin 50-200 m itään. Muinaisjäännösalue käsittää Voudinniemen ja sen pohjois- ja luoteispuolella olevat peltoalueet. Alueella on kolme eri-ikäistä rantaterassia. Asuinpaikat sijaitsevat Voudinniemen kautta kulkevalla harjulla ja terasseilla. Voudinniemellä (osaksi luonnonsuojelualuetta) asuinpaikat ovat hyvin säilyneet, peltoalueella osaksi pahoin tuhoutuneita.
Löytöjen ja kaivaustulosten perusteella alueella on asuinpaikkajäänteitä usealta eri esihistorian jaksolta: mesoliittiselta kivikaudelta, kampakeraamisen kulttuurin ajalta (Ka 2:1, Ka 2:2), varhaiselta metallikaudelta (Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa). Voudinlahden pellosta on 1930-luvulla löytynyt pronssinen tulusraudan kahva (KM 9875:1), joka ajoittuu rautakauden lopulle. Alueelta on myös havaintoja historiallisen ajan rakennusten ja asumisen jäänteistä (mahdollisesti 1600-luvulta) sekä ajoittamattomista pyyntikuopista (2 kpl). |
| metsakeskus.729010036 |
729 |
Voudinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
414076.80200000 |
6951001.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010036 |
Kohde sijaitsee Summasjärven pohjoispäässä, Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä noin 50-200 m itään. Muinaisjäännösalue käsittää Voudinniemen ja sen pohjois- ja luoteispuolella olevat peltoalueet. Alueella on kolme eri-ikäistä rantaterassia. Asuinpaikat sijaitsevat Voudinniemen kautta kulkevalla harjulla ja terasseilla. Voudinniemellä (osaksi luonnonsuojelualuetta) asuinpaikat ovat hyvin säilyneet, peltoalueella osaksi pahoin tuhoutuneita.
Löytöjen ja kaivaustulosten perusteella alueella on asuinpaikkajäänteitä usealta eri esihistorian jaksolta: mesoliittiselta kivikaudelta, kampakeraamisen kulttuurin ajalta (Ka 2:1, Ka 2:2), varhaiselta metallikaudelta (Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa). Voudinlahden pellosta on 1930-luvulla löytynyt pronssinen tulusraudan kahva (KM 9875:1), joka ajoittuu rautakauden lopulle. Alueelta on myös havaintoja historiallisen ajan rakennusten ja asumisen jäänteistä (mahdollisesti 1600-luvulta) sekä ajoittamattomista pyyntikuopista (2 kpl). |
| metsakeskus.729010036 |
729 |
Voudinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
414076.80200000 |
6951001.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010036 |
Kohde sijaitsee Summasjärven pohjoispäässä, Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä noin 50-200 m itään. Muinaisjäännösalue käsittää Voudinniemen ja sen pohjois- ja luoteispuolella olevat peltoalueet. Alueella on kolme eri-ikäistä rantaterassia. Asuinpaikat sijaitsevat Voudinniemen kautta kulkevalla harjulla ja terasseilla. Voudinniemellä (osaksi luonnonsuojelualuetta) asuinpaikat ovat hyvin säilyneet, peltoalueella osaksi pahoin tuhoutuneita.
Löytöjen ja kaivaustulosten perusteella alueella on asuinpaikkajäänteitä usealta eri esihistorian jaksolta: mesoliittiselta kivikaudelta, kampakeraamisen kulttuurin ajalta (Ka 2:1, Ka 2:2), varhaiselta metallikaudelta (Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa). Voudinlahden pellosta on 1930-luvulla löytynyt pronssinen tulusraudan kahva (KM 9875:1), joka ajoittuu rautakauden lopulle. Alueelta on myös havaintoja historiallisen ajan rakennusten ja asumisen jäänteistä (mahdollisesti 1600-luvulta) sekä ajoittamattomista pyyntikuopista (2 kpl). |
| metsakeskus.729010036 |
729 |
Voudinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
414076.80200000 |
6951001.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010036 |
Kohde sijaitsee Summasjärven pohjoispäässä, Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä noin 50-200 m itään. Muinaisjäännösalue käsittää Voudinniemen ja sen pohjois- ja luoteispuolella olevat peltoalueet. Alueella on kolme eri-ikäistä rantaterassia. Asuinpaikat sijaitsevat Voudinniemen kautta kulkevalla harjulla ja terasseilla. Voudinniemellä (osaksi luonnonsuojelualuetta) asuinpaikat ovat hyvin säilyneet, peltoalueella osaksi pahoin tuhoutuneita.
Löytöjen ja kaivaustulosten perusteella alueella on asuinpaikkajäänteitä usealta eri esihistorian jaksolta: mesoliittiselta kivikaudelta, kampakeraamisen kulttuurin ajalta (Ka 2:1, Ka 2:2), varhaiselta metallikaudelta (Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa). Voudinlahden pellosta on 1930-luvulla löytynyt pronssinen tulusraudan kahva (KM 9875:1), joka ajoittuu rautakauden lopulle. Alueelta on myös havaintoja historiallisen ajan rakennusten ja asumisen jäänteistä (mahdollisesti 1600-luvulta) sekä ajoittamattomista pyyntikuopista (2 kpl). |
| metsakeskus.729010036 |
729 |
Voudinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
414076.80200000 |
6951001.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010036 |
Kohde sijaitsee Summasjärven pohjoispäässä, Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä noin 50-200 m itään. Muinaisjäännösalue käsittää Voudinniemen ja sen pohjois- ja luoteispuolella olevat peltoalueet. Alueella on kolme eri-ikäistä rantaterassia. Asuinpaikat sijaitsevat Voudinniemen kautta kulkevalla harjulla ja terasseilla. Voudinniemellä (osaksi luonnonsuojelualuetta) asuinpaikat ovat hyvin säilyneet, peltoalueella osaksi pahoin tuhoutuneita.
Löytöjen ja kaivaustulosten perusteella alueella on asuinpaikkajäänteitä usealta eri esihistorian jaksolta: mesoliittiselta kivikaudelta, kampakeraamisen kulttuurin ajalta (Ka 2:1, Ka 2:2), varhaiselta metallikaudelta (Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa). Voudinlahden pellosta on 1930-luvulla löytynyt pronssinen tulusraudan kahva (KM 9875:1), joka ajoittuu rautakauden lopulle. Alueelta on myös havaintoja historiallisen ajan rakennusten ja asumisen jäänteistä (mahdollisesti 1600-luvulta) sekä ajoittamattomista pyyntikuopista (2 kpl). |
| metsakeskus.729010036 |
729 |
Voudinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
414076.80200000 |
6951001.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010036 |
Kohde sijaitsee Summasjärven pohjoispäässä, Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä noin 50-200 m itään. Muinaisjäännösalue käsittää Voudinniemen ja sen pohjois- ja luoteispuolella olevat peltoalueet. Alueella on kolme eri-ikäistä rantaterassia. Asuinpaikat sijaitsevat Voudinniemen kautta kulkevalla harjulla ja terasseilla. Voudinniemellä (osaksi luonnonsuojelualuetta) asuinpaikat ovat hyvin säilyneet, peltoalueella osaksi pahoin tuhoutuneita.
Löytöjen ja kaivaustulosten perusteella alueella on asuinpaikkajäänteitä usealta eri esihistorian jaksolta: mesoliittiselta kivikaudelta, kampakeraamisen kulttuurin ajalta (Ka 2:1, Ka 2:2), varhaiselta metallikaudelta (Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa). Voudinlahden pellosta on 1930-luvulla löytynyt pronssinen tulusraudan kahva (KM 9875:1), joka ajoittuu rautakauden lopulle. Alueelta on myös havaintoja historiallisen ajan rakennusten ja asumisen jäänteistä (mahdollisesti 1600-luvulta) sekä ajoittamattomista pyyntikuopista (2 kpl). |
| metsakeskus.729010036 |
729 |
Voudinniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
414076.80200000 |
6951001.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010036 |
Kohde sijaitsee Summasjärven pohjoispäässä, Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä noin 50-200 m itään. Muinaisjäännösalue käsittää Voudinniemen ja sen pohjois- ja luoteispuolella olevat peltoalueet. Alueella on kolme eri-ikäistä rantaterassia. Asuinpaikat sijaitsevat Voudinniemen kautta kulkevalla harjulla ja terasseilla. Voudinniemellä (osaksi luonnonsuojelualuetta) asuinpaikat ovat hyvin säilyneet, peltoalueella osaksi pahoin tuhoutuneita.
Löytöjen ja kaivaustulosten perusteella alueella on asuinpaikkajäänteitä usealta eri esihistorian jaksolta: mesoliittiselta kivikaudelta, kampakeraamisen kulttuurin ajalta (Ka 2:1, Ka 2:2), varhaiselta metallikaudelta (Sarsan-Tomitsan keramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista asbestikeramiikkaa). Voudinlahden pellosta on 1930-luvulla löytynyt pronssinen tulusraudan kahva (KM 9875:1), joka ajoittuu rautakauden lopulle. Alueelta on myös havaintoja historiallisen ajan rakennusten ja asumisen jäänteistä (mahdollisesti 1600-luvulta) sekä ajoittamattomista pyyntikuopista (2 kpl). |
| metsakeskus.729010037 |
729 |
Kukonhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413660.95900000 |
6952282.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010037 |
Kohde sijaitsee Pienen Lumperoisen eteläisimmän pohjukan rannassa, Kukonhiekan tanssilavan luona. Asuinpaikka on vanhan, 5 m korkean rantatörmän yläpuolella, hiekkaisella tasanteella. Tanssilavan kohdalla asuinpaikka lienee tuhoutunut, mutta ilmeisesti jatkuu lavan pohjoispuoleiselle aidatulle peltoalueella. Tätä kohtaa ei ole tarkastettu. |
| metsakeskus.729010038 |
729 |
Savola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
413869.87400000 |
6953680.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010038 |
Kohde sijaitsee Pienen Lumperoisen itärannalla, sen ja Ison Lumperoisen välisellä kannaksella, Savolan talon savikkoisella pellolla. Talosta länteen, noin 50 m päässä vesirajasta on löytynyt kvartseja (KM 18086:1-3). Paikalta on lisäksi Kiukaisten tyypin kirves (KM 2029:142) ja pohjalainen kourutaltta (KM 2029:144). Löytökohdista ei ole tarkkaa tietoa. |
| metsakeskus.729010039 |
729 |
Koskenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416255.90900000 |
6955510.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010039 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsiosassa olevan pitkän Koskenlahden ja Ison Lumperois-järven välisellä kannaksella, Pyhäkosken kohdalla, peltoalueella. Inventoinnissa 1969 pellosta on löytynyt kvartsia (KM 18085:1-3); ilmeisesti samoilta paikoilta on vuonna 1880 löytynyt tasataltta (2029:145). Vuoden 1993 inventoinnissa pellon pinnalla havaittiin tulispiitä, hiointen katkelmia ja kvartsia, joita tavataan myös historiallisen ajan pelto- ja asutusalueilta. Vuoden 1908 paikkeilla Vuosjoen suun läheltä, suohaudasta noin 1,7 m syvyydestä, on löytynyt liistekatiska ja kaarnakoho, jotka ovat sitteemmin kadonneet. Paikalle vuonna 2001 tehdyssä Pyhäjärven rannassa olevan mökkipaikan tarkastuksessa ei koepistoissa havaittu asuinpaikkamerkkejä tai kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.729010039 |
729 |
Koskenlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
416255.90900000 |
6955510.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010039 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsiosassa olevan pitkän Koskenlahden ja Ison Lumperois-järven välisellä kannaksella, Pyhäkosken kohdalla, peltoalueella. Inventoinnissa 1969 pellosta on löytynyt kvartsia (KM 18085:1-3); ilmeisesti samoilta paikoilta on vuonna 1880 löytynyt tasataltta (2029:145). Vuoden 1993 inventoinnissa pellon pinnalla havaittiin tulispiitä, hiointen katkelmia ja kvartsia, joita tavataan myös historiallisen ajan pelto- ja asutusalueilta. Vuoden 1908 paikkeilla Vuosjoen suun läheltä, suohaudasta noin 1,7 m syvyydestä, on löytynyt liistekatiska ja kaarnakoho, jotka ovat sitteemmin kadonneet. Paikalle vuonna 2001 tehdyssä Pyhäjärven rannassa olevan mökkipaikan tarkastuksessa ei koepistoissa havaittu asuinpaikkamerkkejä tai kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.729010041 |
729 |
Jänissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
416855.67100000 |
6954622.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010041 |
Jänissaari sijaitsee Pyhäjärven Koskenlahden suulla, Hietaniemen talosta 0,5 km etelään. Pienikokoinen saari (120 x 100 m) on matala ja sen rannat ovat kivikkoiset, maaperä on karkeaa hiesua. Saaressa on lomamökki. Asuinpaikka sijaitsee saaren länsipäässä, metsitetyllä pellolla. Viljelyksen seurauksena osa kulttuurikerroksesta on tuhoutunut, mutta joitakin rakenteita näyttää säilyneen. Paikalta on löytynyt kivikaudelta rautakaudelle olevia ajoittuvaa esineistöä. Asuinpaikan laajuus on arviolta 1700 neliömetriä. |
| metsakeskus.729010041 |
729 |
Jänissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
416855.67100000 |
6954622.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010041 |
Jänissaari sijaitsee Pyhäjärven Koskenlahden suulla, Hietaniemen talosta 0,5 km etelään. Pienikokoinen saari (120 x 100 m) on matala ja sen rannat ovat kivikkoiset, maaperä on karkeaa hiesua. Saaressa on lomamökki. Asuinpaikka sijaitsee saaren länsipäässä, metsitetyllä pellolla. Viljelyksen seurauksena osa kulttuurikerroksesta on tuhoutunut, mutta joitakin rakenteita näyttää säilyneen. Paikalta on löytynyt kivikaudelta rautakaudelle olevia ajoittuvaa esineistöä. Asuinpaikan laajuus on arviolta 1700 neliömetriä. |
| metsakeskus.729010041 |
729 |
Jänissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
416855.67100000 |
6954622.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010041 |
Jänissaari sijaitsee Pyhäjärven Koskenlahden suulla, Hietaniemen talosta 0,5 km etelään. Pienikokoinen saari (120 x 100 m) on matala ja sen rannat ovat kivikkoiset, maaperä on karkeaa hiesua. Saaressa on lomamökki. Asuinpaikka sijaitsee saaren länsipäässä, metsitetyllä pellolla. Viljelyksen seurauksena osa kulttuurikerroksesta on tuhoutunut, mutta joitakin rakenteita näyttää säilyneen. Paikalta on löytynyt kivikaudelta rautakaudelle olevia ajoittuvaa esineistöä. Asuinpaikan laajuus on arviolta 1700 neliömetriä. |
| metsakeskus.729010044 |
729 |
Multapakanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
416617.76700000 |
6952742.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010044 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla. Multapakanniemen kohdalla on 90 x 30 m laaja hiekkainen tasanne, joka viettää loivasti kohti järveä. Noin 1,5 m järven vedenpinnan yläpuolella on vanha rantamuodostuma, jonka yläpuolella asuinpaikka on säilynyt. Kvartsia on löytynyt kyllä rantahiekasta, mutta kiinteitä rakenteita ei rantamuodotuman alapuolella ole säilynyt. Paikalla on lisäksi 14 pyyntikuoppaa epäsäännöllisessä ryhmässä asuinpaikka-alueella sekä yhdessä jonossa asuinpaikasta noin 50 m pohjoiseen, rinnettä ylöspäin. Paikalta on löytynyt tyypillistä kampakeramiikkaa (Ka 2:2), myöhäisneoliittista asbestikeramiikkaa, ST-keramiikkaa sekä mahdollisesti Kiukaisten keramiikkaa. |
| metsakeskus.729010044 |
729 |
Multapakanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
416617.76700000 |
6952742.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010044 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla. Multapakanniemen kohdalla on 90 x 30 m laaja hiekkainen tasanne, joka viettää loivasti kohti järveä. Noin 1,5 m järven vedenpinnan yläpuolella on vanha rantamuodostuma, jonka yläpuolella asuinpaikka on säilynyt. Kvartsia on löytynyt kyllä rantahiekasta, mutta kiinteitä rakenteita ei rantamuodotuman alapuolella ole säilynyt. Paikalla on lisäksi 14 pyyntikuoppaa epäsäännöllisessä ryhmässä asuinpaikka-alueella sekä yhdessä jonossa asuinpaikasta noin 50 m pohjoiseen, rinnettä ylöspäin. Paikalta on löytynyt tyypillistä kampakeramiikkaa (Ka 2:2), myöhäisneoliittista asbestikeramiikkaa, ST-keramiikkaa sekä mahdollisesti Kiukaisten keramiikkaa. |
| metsakeskus.729010044 |
729 |
Multapakanniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
416617.76700000 |
6952742.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010044 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla. Multapakanniemen kohdalla on 90 x 30 m laaja hiekkainen tasanne, joka viettää loivasti kohti järveä. Noin 1,5 m järven vedenpinnan yläpuolella on vanha rantamuodostuma, jonka yläpuolella asuinpaikka on säilynyt. Kvartsia on löytynyt kyllä rantahiekasta, mutta kiinteitä rakenteita ei rantamuodotuman alapuolella ole säilynyt. Paikalla on lisäksi 14 pyyntikuoppaa epäsäännöllisessä ryhmässä asuinpaikka-alueella sekä yhdessä jonossa asuinpaikasta noin 50 m pohjoiseen, rinnettä ylöspäin. Paikalta on löytynyt tyypillistä kampakeramiikkaa (Ka 2:2), myöhäisneoliittista asbestikeramiikkaa, ST-keramiikkaa sekä mahdollisesti Kiukaisten keramiikkaa. |
| metsakeskus.729010044 |
729 |
Multapakanniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
416617.76700000 |
6952742.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010044 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven länsirannalla. Multapakanniemen kohdalla on 90 x 30 m laaja hiekkainen tasanne, joka viettää loivasti kohti järveä. Noin 1,5 m järven vedenpinnan yläpuolella on vanha rantamuodostuma, jonka yläpuolella asuinpaikka on säilynyt. Kvartsia on löytynyt kyllä rantahiekasta, mutta kiinteitä rakenteita ei rantamuodotuman alapuolella ole säilynyt. Paikalla on lisäksi 14 pyyntikuoppaa epäsäännöllisessä ryhmässä asuinpaikka-alueella sekä yhdessä jonossa asuinpaikasta noin 50 m pohjoiseen, rinnettä ylöspäin. Paikalta on löytynyt tyypillistä kampakeramiikkaa (Ka 2:2), myöhäisneoliittista asbestikeramiikkaa, ST-keramiikkaa sekä mahdollisesti Kiukaisten keramiikkaa. |
| metsakeskus.729010046 |
729 |
Porrisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417480.45300000 |
6944405.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010046 |
Porrisaari on pitkänomainen, pieni saari Summasjärven eteläosassa. Asuinpaikka sijaitsee saaren eteläpäässä olevalla rantahietikolla. Kyseessä on ilmeisesti Summasjärven tulvan alle jäänyt asuinpaikka. |
| metsakeskus.729010049 |
729 |
Mannila Lemmenpolku 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408648.96900000 |
6954183.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010049 |
Kohde sijaitsee Saarijärven keskustan tuntumassa, Mannilanharjun länsipäässä, Matosalmen pohjoispuolella, entisestä lossirannasta noin 320 m kaakkoon. Asuinpaikka on
harjun päällä kangasmetsässä, paikalla on kuntopolku. Paikoitellen maan pinta on kulunut ja siinä on havaittu punertavanruskeaa kulttuurimaata ja palaneita kiviä sekä kvartseja noin 40 x 15 m kokoisella alalla. Asuinpaikka lienee pienialainen. Paikasta noin 80 m etelään on myös kivikautinen asuinpaikka, Mannila Lemmenpolku 2. |
| metsakeskus.729010050 |
729 |
Mannila Lemmenpolku 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408645.00000000 |
6954110.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010050 |
Kohde sijaitsee Saarijärven keskustan tuntumassa, Mannilanharjun länsipäässä, Matosalmen pohjoispuolella, entisestä lossirannasta noin 0,4 km kaakkoon. Paikalla on kuntopolku. Asuinpaikka on noin 5 m leveän hiekkaterassin päällä, järven puolella on jyrkkä rantatörmä, jonka reunalla on havaittu kaksi kivettyä tulisijaa, punertavaa kulttuurimaata ja kvartsia noin 60 m matkalla. Osa asuinpaikasta on mahdollisesti sortunut järveen. Paikasta noin 80 m pohjoiseen on myös kivikautinen asuinpaikka, Mannila Lemmenpolku 1. |
| metsakeskus.729010051 |
729 |
Mäkelänlampi SE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
413708.94900000 |
6951378.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010051 |
Kohde sijaitsee Saarijärveltä Uuraisiin vievältä maantieltä 0,3 km länteen, Mäkelänlammen itäpuolisen harjun rinteellä, lammen eteläpuolisen hiekkatasanteen ja harjun välissä. Harju on Summassaaren halki kulkevan harjun jatketta. Paikalla on 30 pyyntikuoppaa, joista osa on kangasmaastossa, osa omakotitalojen pihoilla. Muinaisjäännöksen laajuus on noin 10 hehtaaria. Paikalla on saattanut olla enemmänkin pyyntikuoppia, jotka ovat tuhoutuneet soranotossa. Yhdestä pyyntikuopasta (nro 4) on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta. Alue on kaava-aluetta.
|
| metsakeskus.729010052 |
729 |
Ahvenlampi |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
406169.00000000 |
6959062.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010052 |
Kohde sijaitsee Kalmarin harjulla, Ahvenlammen ja Saarilammen välillä, valtatien 13 eteläpuolella. Harjulla on havaittavissa kaksi kuoppajonoa, joissa on yhteensä 16 pyyntikuoppaa. Toinen niistä sijaitsee aivan harjun päällä. Se on 1 km pitkä ja ulottuu Ahvenlammen luoteispäästä Särkilammen eteläpuolella olevaan sorakuoppaan. Toinen jono sijaitsee edellisestä 0,2 km lounaaseen ja alkaa Ahvenlammen leirintäalueen kaakkoispuolella olevalta hiekkatasanteelta jatkuen rinnettä alaspäin noin 0,3 km kaakkoon. Osa kuopista on tuhoutunut harjulla olevien teiden takia.
Vuoden 2007 inventoinnissa alue käytiin tarkkaan läpi. Tuolloin todettiin, että suurin osa kuopista on varsin nuoria ja epämääräisiä, suurin ilmeisesti hiekanotossa syntyneitä. Vain kahta alunperin ilmoitettua kuoppaa voi pitää muinaisjäännöksinä, mutta ei pyyntikuoppina. Kuoppa A on hiilihauta ja neliön muotoisen kuopan C funktio ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.729010053 |
729 |
Saarilampi NW |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
405606.16500000 |
6960353.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010053 |
Kohde sijaitsee Saarilammen luoteispuolella, valtatien 13 ja sorakuoppaan vievän metsätien risteyksestä noin 0,3-0,5 km pohjoiseen. Paikalla on kolme pyyntikuoppaa, jotka kaikki ovat suon reunassa. Kuopista nro 1 on tutkittu osaksi vuonna 1994. Kuoppa oli lähes suorakulmainen, kooltaan noin 3 x 3 m ja syvyydeltään 2,8 m. Kuopan seinämissä oli teroitettuja puita, kärjet viistosti ylöspäin, pohjalla oli kolottuja puita ja päällä paksu hirsi. Yleensä kuoppa täynnä vettä ja se on merkitty karttoihin lähteeksi; 1993-1995 veden pinta oli normaalia alempana. Pyyntikuopat 2 ja 3 ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 2,5-3,5 m ja tutkimusajankohtana (1993-1995) veden täyttämiä. |
| metsakeskus.729010054 |
729 |
Lannevesi Kirkkoharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
419675.00000000 |
6942335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010054 |
Kohde sijaitsee Kirkkoharjulla, Lanneveden pohjoispäästä noin 0,4 km itään ja Paskomäen pyyntikuoppakohteesta noin 1 km kaakkoon, maantien koillispuolella kangasmaastossa. Paikalla on ainakin kaksi pyyntikuoppaa noin 0,2 km päässä toisistaan. Kuoppien halkaisija on noin 2,5 m ja syvyys 0,6-0,8 m. Kuoppia saattaa olla harjulla enemmänkin. |
| metsakeskus.729010055 |
729 |
Haikanniemi N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
415334.30100000 |
6948608.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010055 |
Kohde sijaitsee Summassaaren kaakkoiskärjessä, harjun pohjois-/itäpuolella, Haikanniemen keskikohdalla. Asuinpaikka on harjun ja Summasjärven välisellä
hiekkatasanteella, rantavallin yläpuolella. Sen laajuus on arviolta 1500 neliömetriä. Asuinpaikan luoteisosassa on asumuspainannetta muistuttava vallin ympäröimä painanne, kooltaan noin 9,5 x 5 m, jonka kohdalta on tullut esinelöytöjä. Alue on luonnonsuojelualuetta. Lähistöllä on pyyntikuoppia (kohde Summassaari Harju). |
| metsakeskus.729010056 |
729 |
Summassaari Harju |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
414438.66200000 |
6949823.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010056 |
Kohde sijaitsee Summassaaren halki kulkevalla harjulla. Saaren kaakkoispäässä olevan Haikanniemen ja luoteispäässä olevan Kallioniemen välillä on yhteensä 60 pyyntikuoppaa, jotka muodostavat laajan, noin 1,5 km pituisen ja 23 hehtaaria kattavan järjestelmän. Eteläosiltaan pyyntikuoppa-alue on hyvin säilynyt, keskiosassa hiekanotto on tuhonnut osan kuopista. Haikanniemessä kuopat muodostavat 0,4 km pituisen jonon. Pyyntikuopista kaksi (nrot 40 ja 41) on tutkittu kaivauksin vuonna 1995. |
| metsakeskus.729010057 |
729 |
Mannilanharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
408723.94300000 |
6953995.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010057 |
Kohde sijaitsee Saarijärven keskustan tuntumassa, Saarijärven pohjoispuolella olevalla Mannilan harjulla, Pentinniemen luoteis- ja länsipuolella, hiekkatasanteella. Alueella on ainakin 30 pyyntikuoppaa laajana, epäsäännöllisenä rykelmänä, noin 10 hehtaarin alueella. Pyyntikuopat ovat osaksi jonona Sixtuslammesta kaakkoon, muutamia kuoppia on myös harjun lounaisrinteellä, lähellä Lemmenpolku 2 -asuinpaikkaa.
Vuosien 2007 - 2008 inventoinnissa tätä muinaisjäännöstä ei ole huomioitu tai tarkastettu, mutta muinaisjäännösalueen itäpäästä on todettu kolme hiilimiilua (alakohteet 2 - 4), jotka saattavat aikaisemmin pyyntikuoppina pidettyjä kuoppia. Samoin niistä etelään oli havaittu kivikautista asuinpaikkaa (alakohde 1). |
| metsakeskus.729010058 |
729 |
Saarenpää N |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
415078.40100000 |
6949330.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010058 |
Kohde sijaitsee Summassaaren itärannalla, saaren keskivaiheilla olevassa pienessä Mertaniemessä, Saarenpään talon päärakennuksesta 90 m pohjoiseen ja Kivikauden kylän kioskirakennuksesta 70 m kaakkoon. Alue on tasaista mäntykangasta. Summasjärven nykyisen erodoituvan rantatörmän yläpuolella on kaksi suurikokoista kuoppaliettä, joista toinen on osittain sortunut. Liedet ovat aidattuja ja osa Kivikauden kylän opstettua polkua. Toisesta liedestä on radiohiiliajoitus, jonka perusteella liesi ajoittuu esiroomalaiselle rautakaudelle.
Vuonna 2018 kohteelle tehdyssä koekuopituksessa ei havaittu merkkejä rakenteista. |
| metsakeskus.729010058 |
729 |
Saarenpää N |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
415078.40100000 |
6949330.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010058 |
Kohde sijaitsee Summassaaren itärannalla, saaren keskivaiheilla olevassa pienessä Mertaniemessä, Saarenpään talon päärakennuksesta 90 m pohjoiseen ja Kivikauden kylän kioskirakennuksesta 70 m kaakkoon. Alue on tasaista mäntykangasta. Summasjärven nykyisen erodoituvan rantatörmän yläpuolella on kaksi suurikokoista kuoppaliettä, joista toinen on osittain sortunut. Liedet ovat aidattuja ja osa Kivikauden kylän opstettua polkua. Toisesta liedestä on radiohiiliajoitus, jonka perusteella liesi ajoittuu esiroomalaiselle rautakaudelle.
Vuonna 2018 kohteelle tehdyssä koekuopituksessa ei havaittu merkkejä rakenteista. |
| metsakeskus.729010059 |
729 |
Pirttiniemi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419530.00000000 |
6946520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010059 |
Kohde sijaitsee Summasjärven kaakkoisrannalla, Marinkankaan länsirannassa, Summaskosken suusta 1 km lounaaseen, pienen niemekkeen lounaisosassa olevalla tasanteella, jyrkemmän rinteen ja järven välissä. Kyseessä on ilmeisen pienialainen asuinpaikka, jota rajaa pohjoisessa kalliopaljastuma. Maasto on kivistä, mutta asuinpaikan kohdalla kiviä on vähän. Maaperä on hiesua/hiesumoreenia. Paikalle tehdyistä koekuopista on löytynyt kvartsia ja palanutta luuta. Kauempana tehty äestys ei ole rikkonut paikkaa v. 1997. |
| metsakeskus.729010060 |
729 |
Isojoensuu N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419720.59800000 |
6934034.81300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010060 |
Kohde sijaitsee Lanneveden eteläpäässä, Isojoen suun itärannalla olevalla törmällä, joka laskee Kirvesniemen suolle itään. Rantaan vievän tien länsipuolelle ja törmälle tehdyistä koekuopista on löytynyt palanutta luuta ja kvartsia. Alue kasvaa vesaikkoa. Kohteesta noin 180 m etelään Isojoensuu S -niminen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.729010061 |
729 |
Isojoensuu S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419700.61000000 |
6933824.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010061 |
Kohde sijaitsee Lanneveden eteläpäässä, Isojoen suun itärannalla olevalla törmän päällä, joka laskee suolle. Paikalla oleva harjanne on jyrkkärinteinen, hakattu ja mätästetty, ja sen tasaisen laen päältä on löytynyt kvartseja ja luuta. Harjanteen lounaiskärjessä lähellä jokirantaa on maan tasalla oleva palaneiden kivien ladelma, kooltaan noin 3 x 4 m. Kiveys erottuu muusta maaperästä, joka on kivetöntä tai vähäkivistä. Kohteesta noin 180 m pohjoiseen on Isojoensuu N -niminen kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.729010062 |
729 |
Summassaari Uimaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
414906.46900000 |
6949719.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010062 |
Kohde sijaitsee Saarijärven Summassaaren pohjoisosassa, Summasjärven itärannalla, Kivikauden kylästä noin 250 m koilliseen, kuntopolun itäpuolella. Paikka on itään/itäkaakkoon viettävällä loivalla rantaterassilla, mäntyvaltaisessa kangasmetsässä, muinaisen rantakivikon eteläpuolella. Maastossa erottuu suorakaiteen muotoinen asumuspainanne kuntopolulta noin 5 m rantaan päin ja rannasta noin 60 m. Painanteen koko on 4 x 7 m vallit mukaanlukien. Keskelle tehdystä koepistosta on löytynyt palanutta luuta ja kvartsia sekä palaneita kiviä.
Paikalla tehtiin laajamittaisia kaivauksia vuosina 2001-2002, jolloin tutkittiin asumuspainanne ja sen välitön ympäristö. Lisäksi alueella on tehty systemaattinen koekuopitus. Asumus oli tutkimusten peruteella 5 x 6 m kokoinen. Asumuksesta oli säilynyt hiiltyneitä katto-/seinärakenteita, joista tehtyjen radiohiiliajoitusten perusteella asumus on kivikauden loppupuolelta, ajalta noin 3300-2900 eKr. Asumuspainnanne on ennallistettu kaivausten loputtua.
Paikalta löytyi useita kivikautisia liesikiveyksiä, joista kaksi on varhaiskampakeraamiselta ajalta, yksi tyypillisen kampakeramiikan ajalta ja kaksi rautakaudelta (viikinkiaika). Lisäksi paikalta on oleiltu mesoliittisena aikana sekä vanhemmalla rautakaudella. Hiekkarannalta on löytynyt aikoinaan rautakauden lopun ns. leijonasolki (KM 9875:2).
Kunnallisteknisten putkilinjojen vuoksi alueella suoritettiin vuonna 2018 koekaivaus. Suunnitellulta linjalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.729010062 |
729 |
Summassaari Uimaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27018 |
414906.46900000 |
6949719.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010062 |
Kohde sijaitsee Saarijärven Summassaaren pohjoisosassa, Summasjärven itärannalla, Kivikauden kylästä noin 250 m koilliseen, kuntopolun itäpuolella. Paikka on itään/itäkaakkoon viettävällä loivalla rantaterassilla, mäntyvaltaisessa kangasmetsässä, muinaisen rantakivikon eteläpuolella. Maastossa erottuu suorakaiteen muotoinen asumuspainanne kuntopolulta noin 5 m rantaan päin ja rannasta noin 60 m. Painanteen koko on 4 x 7 m vallit mukaanlukien. Keskelle tehdystä koepistosta on löytynyt palanutta luuta ja kvartsia sekä palaneita kiviä.
Paikalla tehtiin laajamittaisia kaivauksia vuosina 2001-2002, jolloin tutkittiin asumuspainanne ja sen välitön ympäristö. Lisäksi alueella on tehty systemaattinen koekuopitus. Asumus oli tutkimusten peruteella 5 x 6 m kokoinen. Asumuksesta oli säilynyt hiiltyneitä katto-/seinärakenteita, joista tehtyjen radiohiiliajoitusten perusteella asumus on kivikauden loppupuolelta, ajalta noin 3300-2900 eKr. Asumuspainnanne on ennallistettu kaivausten loputtua.
Paikalta löytyi useita kivikautisia liesikiveyksiä, joista kaksi on varhaiskampakeraamiselta ajalta, yksi tyypillisen kampakeramiikan ajalta ja kaksi rautakaudelta (viikinkiaika). Lisäksi paikalta on oleiltu mesoliittisena aikana sekä vanhemmalla rautakaudella. Hiekkarannalta on löytynyt aikoinaan rautakauden lopun ns. leijonasolki (KM 9875:2).
Kunnallisteknisten putkilinjojen vuoksi alueella suoritettiin vuonna 2018 koekaivaus. Suunnitellulta linjalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.729010062 |
729 |
Summassaari Uimaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27017 |
414906.46900000 |
6949719.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010062 |
Kohde sijaitsee Saarijärven Summassaaren pohjoisosassa, Summasjärven itärannalla, Kivikauden kylästä noin 250 m koilliseen, kuntopolun itäpuolella. Paikka on itään/itäkaakkoon viettävällä loivalla rantaterassilla, mäntyvaltaisessa kangasmetsässä, muinaisen rantakivikon eteläpuolella. Maastossa erottuu suorakaiteen muotoinen asumuspainanne kuntopolulta noin 5 m rantaan päin ja rannasta noin 60 m. Painanteen koko on 4 x 7 m vallit mukaanlukien. Keskelle tehdystä koepistosta on löytynyt palanutta luuta ja kvartsia sekä palaneita kiviä.
Paikalla tehtiin laajamittaisia kaivauksia vuosina 2001-2002, jolloin tutkittiin asumuspainanne ja sen välitön ympäristö. Lisäksi alueella on tehty systemaattinen koekuopitus. Asumus oli tutkimusten peruteella 5 x 6 m kokoinen. Asumuksesta oli säilynyt hiiltyneitä katto-/seinärakenteita, joista tehtyjen radiohiiliajoitusten perusteella asumus on kivikauden loppupuolelta, ajalta noin 3300-2900 eKr. Asumuspainnanne on ennallistettu kaivausten loputtua.
Paikalta löytyi useita kivikautisia liesikiveyksiä, joista kaksi on varhaiskampakeraamiselta ajalta, yksi tyypillisen kampakeramiikan ajalta ja kaksi rautakaudelta (viikinkiaika). Lisäksi paikalta on oleiltu mesoliittisena aikana sekä vanhemmalla rautakaudella. Hiekkarannalta on löytynyt aikoinaan rautakauden lopun ns. leijonasolki (KM 9875:2).
Kunnallisteknisten putkilinjojen vuoksi alueella suoritettiin vuonna 2018 koekaivaus. Suunnitellulta linjalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.729010062 |
729 |
Summassaari Uimaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27015 |
414906.46900000 |
6949719.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010062 |
Kohde sijaitsee Saarijärven Summassaaren pohjoisosassa, Summasjärven itärannalla, Kivikauden kylästä noin 250 m koilliseen, kuntopolun itäpuolella. Paikka on itään/itäkaakkoon viettävällä loivalla rantaterassilla, mäntyvaltaisessa kangasmetsässä, muinaisen rantakivikon eteläpuolella. Maastossa erottuu suorakaiteen muotoinen asumuspainanne kuntopolulta noin 5 m rantaan päin ja rannasta noin 60 m. Painanteen koko on 4 x 7 m vallit mukaanlukien. Keskelle tehdystä koepistosta on löytynyt palanutta luuta ja kvartsia sekä palaneita kiviä.
Paikalla tehtiin laajamittaisia kaivauksia vuosina 2001-2002, jolloin tutkittiin asumuspainanne ja sen välitön ympäristö. Lisäksi alueella on tehty systemaattinen koekuopitus. Asumus oli tutkimusten peruteella 5 x 6 m kokoinen. Asumuksesta oli säilynyt hiiltyneitä katto-/seinärakenteita, joista tehtyjen radiohiiliajoitusten perusteella asumus on kivikauden loppupuolelta, ajalta noin 3300-2900 eKr. Asumuspainnanne on ennallistettu kaivausten loputtua.
Paikalta löytyi useita kivikautisia liesikiveyksiä, joista kaksi on varhaiskampakeraamiselta ajalta, yksi tyypillisen kampakeramiikan ajalta ja kaksi rautakaudelta (viikinkiaika). Lisäksi paikalta on oleiltu mesoliittisena aikana sekä vanhemmalla rautakaudella. Hiekkarannalta on löytynyt aikoinaan rautakauden lopun ns. leijonasolki (KM 9875:2).
Kunnallisteknisten putkilinjojen vuoksi alueella suoritettiin vuonna 2018 koekaivaus. Suunnitellulta linjalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.729010062 |
729 |
Summassaari Uimaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
414906.46900000 |
6949719.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010062 |
Kohde sijaitsee Saarijärven Summassaaren pohjoisosassa, Summasjärven itärannalla, Kivikauden kylästä noin 250 m koilliseen, kuntopolun itäpuolella. Paikka on itään/itäkaakkoon viettävällä loivalla rantaterassilla, mäntyvaltaisessa kangasmetsässä, muinaisen rantakivikon eteläpuolella. Maastossa erottuu suorakaiteen muotoinen asumuspainanne kuntopolulta noin 5 m rantaan päin ja rannasta noin 60 m. Painanteen koko on 4 x 7 m vallit mukaanlukien. Keskelle tehdystä koepistosta on löytynyt palanutta luuta ja kvartsia sekä palaneita kiviä.
Paikalla tehtiin laajamittaisia kaivauksia vuosina 2001-2002, jolloin tutkittiin asumuspainanne ja sen välitön ympäristö. Lisäksi alueella on tehty systemaattinen koekuopitus. Asumus oli tutkimusten peruteella 5 x 6 m kokoinen. Asumuksesta oli säilynyt hiiltyneitä katto-/seinärakenteita, joista tehtyjen radiohiiliajoitusten perusteella asumus on kivikauden loppupuolelta, ajalta noin 3300-2900 eKr. Asumuspainnanne on ennallistettu kaivausten loputtua.
Paikalta löytyi useita kivikautisia liesikiveyksiä, joista kaksi on varhaiskampakeraamiselta ajalta, yksi tyypillisen kampakeramiikan ajalta ja kaksi rautakaudelta (viikinkiaika). Lisäksi paikalta on oleiltu mesoliittisena aikana sekä vanhemmalla rautakaudella. Hiekkarannalta on löytynyt aikoinaan rautakauden lopun ns. leijonasolki (KM 9875:2).
Kunnallisteknisten putkilinjojen vuoksi alueella suoritettiin vuonna 2018 koekaivaus. Suunnitellulta linjalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.729010062 |
729 |
Summassaari Uimaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
414906.46900000 |
6949719.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010062 |
Kohde sijaitsee Saarijärven Summassaaren pohjoisosassa, Summasjärven itärannalla, Kivikauden kylästä noin 250 m koilliseen, kuntopolun itäpuolella. Paikka on itään/itäkaakkoon viettävällä loivalla rantaterassilla, mäntyvaltaisessa kangasmetsässä, muinaisen rantakivikon eteläpuolella. Maastossa erottuu suorakaiteen muotoinen asumuspainanne kuntopolulta noin 5 m rantaan päin ja rannasta noin 60 m. Painanteen koko on 4 x 7 m vallit mukaanlukien. Keskelle tehdystä koepistosta on löytynyt palanutta luuta ja kvartsia sekä palaneita kiviä.
Paikalla tehtiin laajamittaisia kaivauksia vuosina 2001-2002, jolloin tutkittiin asumuspainanne ja sen välitön ympäristö. Lisäksi alueella on tehty systemaattinen koekuopitus. Asumus oli tutkimusten peruteella 5 x 6 m kokoinen. Asumuksesta oli säilynyt hiiltyneitä katto-/seinärakenteita, joista tehtyjen radiohiiliajoitusten perusteella asumus on kivikauden loppupuolelta, ajalta noin 3300-2900 eKr. Asumuspainnanne on ennallistettu kaivausten loputtua.
Paikalta löytyi useita kivikautisia liesikiveyksiä, joista kaksi on varhaiskampakeraamiselta ajalta, yksi tyypillisen kampakeramiikan ajalta ja kaksi rautakaudelta (viikinkiaika). Lisäksi paikalta on oleiltu mesoliittisena aikana sekä vanhemmalla rautakaudella. Hiekkarannalta on löytynyt aikoinaan rautakauden lopun ns. leijonasolki (KM 9875:2).
Kunnallisteknisten putkilinjojen vuoksi alueella suoritettiin vuonna 2018 koekaivaus. Suunnitellulta linjalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.729010063 |
729 |
Pajuniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
413217.14000000 |
6952770.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729010063 |
Kohde sijaitsee Pienen Lumperoisen lounaisrannalla, Pajuniemen talosta noin 260 m kaakkoon ja talon pellon kaakkoisnurkasta noin 60 m itäkaakkoon. Asuinpaikka on metsämaalla, kapealla terassilla, rannasta noin 10 m päässä ja järven pintaa 3-4 m ylempänä. Terassille johtaa luoteesta, pellolta, traktoripolku. Terassin kaakkoisosassa on erotettavissa pyöreä tai soikea painanne, läpimitaltaan noin 5 m. Painanteeseen tehdyssä koekuopassa oli havaittavissa ruskeaa noensekaista maata, mutta ei löytöjä. Sen vieressä luoteispuolella, samalla terassilla on noin 3 m leveä ja noin 5 m pitkä ja hyvin matala painuma, joka voi olla osa samaa asumusta kuin ensiksimainittu painanne. Tähän tehdyssä koekuopassa oli voimakkaan ruskeaa ja noensekaista "kulttuurimaata", jossa oli kvartsia ja palanutta luuta (KM 32592:1-2). Kesantopellon kulmasta, painanteista noin 60 m luoteeseen löytyi yksi mahdollinen iskos (:3). Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa.
Ylärinteessä on lisäksi 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja. |
| metsakeskus.729500006 |
729 |
Kalmarinselkä Kuolusaari/Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
398280.11200000 |
6961391.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.729500006 |
Kalmarinselkä -nimisen järven eteläpäässä on Kuolusaari eli Ruumissaari, jota on kutsuttu myös Kalmusaareksi. Perimätiedon mukaan saarelle haudattiin 1790-luvulla Kalmarin kylän asukkaita, joista kuoli n. 90 % - erityisesti torppareita ja mäkitupalaisia. Saarella on näkyvissä kumpuja. |
| metsakeskus.730010001 |
211 |
Seppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359576.26700000 |
6819894.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Keljonjärven pohjoisrannalla rantaniitystä nousevalla savipohjaisella terassilla. Paikka on nykyään niittyä ja sekametsää kasvavaa rinnettä. Alueella on kesähuvila ja lato. Paikalta on löydetty kaksi kiviesinettä. Vuoden 1997 inventoinnissa ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.730010002 |
211 |
Kalliomäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
360681.00000000 |
6816061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010002 |
Kuppikivi sijaitsee Pakkalanjärven luoteisrannalla, noin 500 m rannasta, teiden risteyksessä ja piha-alueella. Maasto on länteen ja lounaaseen laskeva kivikkoinen mäki. Kuppikivi on matala maakivi, kooltaan 120 cm x 110 cm. Korkeus maasta on noin 20 cm. Kiven pinnalla on 18 kuppia. Kuppien halkaisija on keskimäärin 3 - 4 cm ja syvyys 1-1,5 cm. Muinaisjäännös on hyväkuntoinen. Välittömästi kiven luoteispuolella on halkaisijaltaan noin 3 - 4 m oleva kiviröykkiö, joka siihen tehtyjen koekuoppien perusteella todettiin uudeksi.
Noin 15 m kuppikivestä luoteeseen kaivetusta koekuopasta rinteen yläosasta todettiin vuoden 1997 inventoinnissa niukasti palanutta luuta, palaneen saven siruja ja joitakin uudempia esineitä. Lisäksi Kalliomäen tilan länsipuolelta Hopeavuoren tilan länsipäästä löytyi kahdesta koekuopasta vahvaa nokimaata, hiukan palanutta luuta ja rautaveitsi. Nämä löydöt on tulkittu suureksi osaksi tuhoutuneen rautakautisen haudan tai asuinpaikan vähäisiksi jäännöksiksi (invent.kert. 1997 kohde 15).
Kohteen koordinaatit on tarkistettu vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä GPS:llä. |
| metsakeskus.730010002 |
211 |
Kalliomäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
360681.00000000 |
6816061.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010002 |
Kuppikivi sijaitsee Pakkalanjärven luoteisrannalla, noin 500 m rannasta, teiden risteyksessä ja piha-alueella. Maasto on länteen ja lounaaseen laskeva kivikkoinen mäki. Kuppikivi on matala maakivi, kooltaan 120 cm x 110 cm. Korkeus maasta on noin 20 cm. Kiven pinnalla on 18 kuppia. Kuppien halkaisija on keskimäärin 3 - 4 cm ja syvyys 1-1,5 cm. Muinaisjäännös on hyväkuntoinen. Välittömästi kiven luoteispuolella on halkaisijaltaan noin 3 - 4 m oleva kiviröykkiö, joka siihen tehtyjen koekuoppien perusteella todettiin uudeksi.
Noin 15 m kuppikivestä luoteeseen kaivetusta koekuopasta rinteen yläosasta todettiin vuoden 1997 inventoinnissa niukasti palanutta luuta, palaneen saven siruja ja joitakin uudempia esineitä. Lisäksi Kalliomäen tilan länsipuolelta Hopeavuoren tilan länsipäästä löytyi kahdesta koekuopasta vahvaa nokimaata, hiukan palanutta luuta ja rautaveitsi. Nämä löydöt on tulkittu suureksi osaksi tuhoutuneen rautakautisen haudan tai asuinpaikan vähäisiksi jäännöksiksi (invent.kert. 1997 kohde 15).
Kohteen koordinaatit on tarkistettu vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä GPS:llä. |
| metsakeskus.730010003 |
211 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
355775.79300000 |
6819539.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Myllyojan vesistökokonaisuuteen kuuluvan ojan rannasta noin 20 m pohjoiseen pohjois-etelä-suuntaisessa peltorinteessä rajoittuen pohjoisessa Isoniemen tiehen. Paikalta on selvästi erottuvilta terasseilta ja niiden alapuolelta löytöinä kvartsia, piitä ja palanutta luuta. Kohteen laajuus on noin 80 x 110 m. Maaperä on savea. |
| metsakeskus.730010004 |
211 |
Saarioinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
357716.01400000 |
6819490.60800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Keljonjärvestä noin 500 m lounaaseen ja 100 m Saarioisten teollisuusalueesta kaakkoon. Peltoalueellla, loivasti etelään ja itään viettävissä rinteissä erottuu 90 m korkeuskäyrällä terassi, jonka alueelta ja alapuolelta löytyi kvartsia ja piitä. Maaperä on savea. Kohteen laajuus on 120 x 170 m. |
| metsakeskus.730010005 |
211 |
Solinki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
355121.06400000 |
6818568.96600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Längelmäveden ja Kirkkojärven välisen Myllyojan rannalla, noin 50 m uomasta pohjoiseen ja 700 m kaakkoon Sahalahti-Kangasala tieltä. Paikka on jyrkästi etelään laskevan peltorinteen juurella, loivalla terassilla. Kvartsi-iskoksia löytyi 15 x 60 m laajuiselta alueelta. Maaperä paikalla on savea. |
| metsakeskus.730010006 |
211 |
Mäkipää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356451.53300000 |
6818117.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Längelmäveden ja Kirkkojärven välisen Myllyuoman koillispuolella, noin 20 m päässä Sahalahden-Kuhmalahden -maantiestä. Asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia löydettiin tien rajaaman pellon ojanleikkauksista ja pellon pinnalta noin 30 x 60 m laajuiselta alueelta.
Paikan läheisyydessä on suoritettu koekaivaus vuonna 2001 vesijohtolinjauksen vuoksi.
|
| metsakeskus.730010007 |
211 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356644.45600000 |
6817968.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Längelmäveden ja Kirkkojärven välisessä, Myllyojan ja pienten järvien rikkomassa maastossa, Sahalahden-Kuhmalahden tiestä noin 150 m kaakkoon. Paikka on etelään ja lounaaseen laskeva peltorinne, josta löytyi kvartseja pellon topografiassa selvästi erottuvasta niemekkeestä noin 20 x 60 m laajuiselta alueelta. |
| metsakeskus.730010008 |
211 |
Holma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359029.50400000 |
6816286.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkojärven itäpuolella, rannasta noin 200 m päässä. Paikka on savinen pelto Holman talon eteläpuolella sijaitsevan metsäalueen kaakkoispuolella. Etäisyys talosta on noin 140 m. Rinne on vanhaa järvenrantaa. Löydöt paikalta ovat kvartsia. |
| metsakeskus.730010009 |
211 |
Kirkkosillanoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
359276.39700000 |
6816855.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkojärveen laskevan Kirkkosillanojan vieressä, sen luoteispuolella. Paikka on etelään laskevassa peltorinteessä. Sahalahden keskustan ja Pakkalan välinen maantie kulkee löytöpaikalta 40 m koilliseen. Löydöt ( kvartsi-iskokset ja -kaavin ) havaittiin jyrkkänousuisessa rinteessä savipellolla noin 15 x 15 m laajuisella alueella.
Vuoden 2014 inventoinnissa todettiin muinaisjäännösalueen jatkuvan löytöjen perusteella aivan Pakkalantien reunaan.
Vuoden 2020 sähkön maakaapelointiin liittyen suoritettiin tarkkuusinventointia Pakkalantien ja kevyenliikenteenväylän pohjoispuolella. Merkkejä muinaisjäännöksestä ei havaittu. |
| metsakeskus.730010010 |
211 |
Laurila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361145.64600000 |
6818331.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Sahalahti-Kuhmalanhti -maantiestä 100 m pohjoiseen ja Laurilan päärakennuksesta noin 150 m länteen. Löydöt (kvartsi-iskokset ja palaneet luut) on poimittu savipellosta noin 20 x 40 m suuruiselta alueelta. |
| metsakeskus.730010011 |
211 |
Holtanoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361997.30300000 |
6818142.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010011 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 140 m kaakkoon Sahalahti-Kuhmalahti -maantiestä ja noin 100 m koilliseen Holtanojan uomasta. Löydöt (kvartsit) havaittiin koillinen-lounais-suuntaisessa peltorinteessä olevalla terassilla ja noin 40 x 110 m laajuisella alueella. |
| metsakeskus.730010012 |
211 |
Haapaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362317.17600000 |
6818117.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010012 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 420 m Sahalahti-Kuhmalahti -maantien kaakkoispuolella ja noin 200 m Haapaniemen kartanosta länteen. Paikka on Keljonjärveen laskevan Holtanojan laaksossa peltorinteessä -ja terassilla. Löydöt paikalta ovat kvartseja ja yksi pala palanutta luuta. |
| metsakeskus.730010013 |
211 |
Uotila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
358624.64600000 |
6820109.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Keljonjärven pohjoispuolella noin 120 m Uittimensalmen rannasta. Paikka on savipellolla kaakkoon ja etelään laskevassa rinteessä ja terassilla. Peltoalue rajautuu etelässä kesämökkialueelle vievään tiehen. Löydöt ( kvartsiesineet ja -iskokset) havaittiin noin 40 x 60 m laajuiselta alueelta |
| metsakeskus.730010014 |
211 |
Lammassaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
352209.22600000 |
6820334.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010014 |
Röykkiö sijaitsee Längelmäveden Lammassaaressa, aivan Kangasalan rajan tuntumassa, saaren korkeimmalla kohdalla, pienellä kalliopaljastumalla. Röykkiön pohjoisreunan vieressä sijaitsee rajapyykki ja kahden kesähuvilatontin tilaraja kulkee aivan röykkiön pohjoispuolella. Röykkiön halkaisija on 9 m ja korkeutta sillä on 1 - 1,2 m. Se on rakennettu pyöreäsivuisista, tasakokoisista kivistä. Mukana on myös jonkin verran isompaa kiviainesta. Röykkiön pohjan muoto on pyöreä ja laki tasapintainen. Röykkiön keskellä on painauma. Röykkiö on sammalpeitteinen. |
| metsakeskus.730010015 |
211 |
Lapinkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
358858.53700000 |
6823001.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.730010015 |
Röykkiöt sijaitsevat Längelmäveden Kylänlahden kaakkoisrannalla peltojen ympäröimällä alueella. Etäisyys Hoivalan päärakennukseen on 400 m ja Haapasaarentiehen noin 300 m. Röykkiöt ovat kalliomäellä ja niiden etäisyys toisistaan on 9 m. Kaakkoispuoleinen röykkiö on kooltaan 3 x 1,5 m ja korkeutta sillä on 0,5 m. Röykkiö on koottu isohkojen kivilohkareiden väliin. Röykkiö on pitkänomainen, soikean säännöllisen muotoinen. Se on sammaleen ja jäkälän peitossa. Luoteispuoleinen röykkiö on kooltaan 4 x 2 m ja korkeutta sillä on 0,6 m. Röykkiö on osittain purettu ja siitä on vierinyt kiviä alarinteen suuntaan. Röykkiöt ovat melko pienikokoisia. Rakenteensa, sijaintinsa ja paikannimen puolesta niitä voisi pitää lapinraunioina. |
| metsakeskus.732010003 |
732 |
Saukkokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596778.74100000 |
7457127.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010003 |
Naruskajoen ja Tuntsalle vievän tien välissä. Saukkokankaan tilan pihapiirissä viljelysmaalla. |
| metsakeskus.732010004 |
732 |
Keski-Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591581.94900000 |
7404473.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010004 |
Onkamojärven etelärannalla, Keski-Mattilan rakennusryhmästä 70 m itäkoilliseen, viljelysmaan kumpareella. |
| metsakeskus.732010005 |
732 |
Mukkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
583514.12100000 |
7438352.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010005 |
Mukkalanjärven ja Saijaan vievän maantien varrella, järveen viettävällä hiesurinteellä. |
| metsakeskus.732010006 |
732 |
Tuuranjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547108.84500000 |
7408302.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010006 |
Kivikautinen asuinpaikka Tuuranjärven pohjoisrannalla, josta on löydetty kourutaltta, 2 hioinkiveä osittain viljellyllä hiesukankaalla, jota ympäröivät metsäiset suoalueet.
Alkuperäiset löydöt ovat koordinaattipisteen vaiheilta. Alue on tarkastettu 1962 ja uudelleen vuoden 1989 inventoinnin yhteydessä, jolloin noin 200 m lännempää sijaitsevan asuinrakennuksen ja rannan väliseltä perunamaalta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia alueella, joka muutoin oli peitteinen. Alueiden välillä on mm. pienen lammen lasku-uoma. Kohteen sijaintitiedot ja laajuus ovat siten epäselvät. |
| metsakeskus.732010009 |
732 |
Leskelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588392.26300000 |
7394398.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010009 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 24 kilometriä kaakkoon Kallunkijärven itärannalla. Löytöjä on uimarannan ja pohjoisosassa olevan mökin alueella, osin tienteon vaurioittamalla mäntykankaalla, lähes 300 metrin pituisella matkalla.
Lammen ja järven välissä tien itäpuolella on yksi kookas pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys 0,7 - 0,8 metriä. Alueella on myös pari pienemäpää ja matalampaa kuoppaa: kuoppa 2 on halkaisijaltaan 2 - 3 metriä ja syvyydeltään 0,4 metriä ja kuoppa 3 halkaisijaltaan 2 - 3 metriä ja syvyydeltään noin 0, 4 metriä.
Rannan ja rannan ja tien välisellä kuluneella maanpinnalla oli kvartsia useassa kohtaa. Kuopasta 2 noin 20 metriä etelään löydettiin vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä kuparilevyn kappale; erilleen leikattu kattilan tai muun sellaisen saumakohta. |
| metsakeskus.732010009 |
732 |
Leskelä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
588392.26300000 |
7394398.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010009 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 24 kilometriä kaakkoon Kallunkijärven itärannalla. Löytöjä on uimarannan ja pohjoisosassa olevan mökin alueella, osin tienteon vaurioittamalla mäntykankaalla, lähes 300 metrin pituisella matkalla.
Lammen ja järven välissä tien itäpuolella on yksi kookas pyyntikuoppa, jonka halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys 0,7 - 0,8 metriä. Alueella on myös pari pienemäpää ja matalampaa kuoppaa: kuoppa 2 on halkaisijaltaan 2 - 3 metriä ja syvyydeltään 0,4 metriä ja kuoppa 3 halkaisijaltaan 2 - 3 metriä ja syvyydeltään noin 0, 4 metriä.
Rannan ja rannan ja tien välisellä kuluneella maanpinnalla oli kvartsia useassa kohtaa. Kuopasta 2 noin 20 metriä etelään löydettiin vuoden 2005 tarkastuksen yhteydessä kuparilevyn kappale; erilleen leikattu kattilan tai muun sellaisen saumakohta. |
| metsakeskus.732010010 |
732 |
Rakkulaisniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587692.54100000 |
7394737.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010010 |
Kohde sijaitsee Kallunkijärven koillisrannalla. Niemen kärjestä on todettu kivikautinen asuinpaikka. Onkamojoen suun itäpuolisen männikköniemen kärjessä. Löydöt kvartsia. Niemessä on todettu myös historiallisen ajan rakennelmia (Rakkulaisniemi 2). Perimätiedon mukaan Rakkulaisniemessä on ollut lappalaisten asuinpaikka, kodansijoja ja uhripaikka peuransarvikasoineen. |
| metsakeskus.732010014 |
732 |
Kelkkakangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
556385.00000000 |
7385368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010014 |
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueelta löydettiin seitsemän pyyntikuoppaa. Paikalle vuoden 1961 jälkeen rakennetut tiet ja laavu sekä sen edustalla oleva parkkipaikka ovat ehkä tuhonneet loput pyyntikuopat. Ks. alakohteet. Lisäksi laavusta kaakkoon, rantatörmän päältä, kuluneen hiekan alueelta löytyi yksi kvartsi-iskos ja palaneen saven palanen. Ne jätettiin paikalleen.
2024: Kohde pääpiirteiltään kuvauksen mukainen. Vuoden 2024 inventoinnissa pyyntikuopat kartoitettiin ja uudet LiDAR-havainnot tarkastettiin. Kuoppia todettiin paikaltau yhteensä 14. Niiden alakohdejärjestys on muutettu vuoden -24 havaintojen mukaiseksi.
Kuoppa 1: Soikea pyyntikuoppa, jossa ehkä hiukan vallia havaittavissa. Mitat valli mukaan lukien n. 6 x 4 m, syvyys n. 1 m.
Kuoppa 2: Soikea vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 3 x 2,5 m, syvyys n. 80 cm.
Kuoppa 3: Soikea vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 7,5 x 5,5 m, syvyys n. 1,5 m.
Kuoppa 4: Soikea valliton pyyntikuoppa. Mitat n. 4 x 3 m, syvyys n. 60 cm.
Kuoppa 5: Pyöreä vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 6 x 6 m, syvyys n. 1 m. Pohjalle kasattu oksia.
Kuoppa 6: Epämääräisen muotoinen pyyntikuoppa, joka vaikuttaa lounaispuolelta vaurioituneelta. Sen yli on ajettu mahdollisesti mönkijällä tms. Kairatessa huuhtoutumiskerros, jonka alla likaisen sekoittunut kerros. Muotoa on vaikea arvioida mutta se on ehkä laakeanpyöreä. Maastossa ei havaita selkeitä valleja, mutta LiDARista arvioituna sellaiset ovat. Halkaisija n. 4 m (LiDARista arvioiden vallit mukaan lukien n. 8,5 m), syvyys n. 60 cm.
Kuoppa 7: Laakeanpyöreä valliton pyyntikuoppa (asumuspainanne?). Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 1 m.
Kuoppa 8: Hiukan epäselvä laakea painanne, joka on varsin matala. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 30 cm.
Kuoppa 9: Pieni soikea valliton painanne. Halkaisija 1,5 x 2 m.
Kuoppa 10: Kuten 8 ja 9. Huuhtoutumiskerroksen alla on voimakas hiilikerros. Hiukan vaurioitunut koillispuolelta. Pyöreänlaakea. Halkaisija n. 3 m, syvyys n. 30 cm.
Kuoppa 11: Valliton pyöreähkö pyyntikuoppa. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 50 cm.
Kävelypolku kulkee päältä.
Kuoppa 12: Soikea valliton pyyntikuoppa. Mitat 4 x 3 m, syvyys n. 40 cm.
Kuoppa 13: Epäselvän muotoinen pyyntikuoppa. Epäselvä muoto voi johtua kuopan reunalla olevista kannoista. Kairatessa todetaan huuhtoutumiskerros ja likainen sekoittunut kerros. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 80 cm.
Kuoppa 14: Soikea valliton pyyntikuoppa. Vaikuttaisi koillissivulta hieman vaurioituneelta. Mitat n. 4 x 3 m, syvyys n. 1 m.
Lisäksi tarkastettiin laavun kaakkoispuolella oleva kulunut kohta, josta löytöinä talteen
otettiin kvartsi-iskos ja kvartsiesineen katkelma. Paikalla lienee myös ollut asuinpaikka, joka on todennäköisesti tuhoutunut laavun rakentamisen yhteydessä. Laavusta etelään on kuitenkin asuinpaikalle sopivaa tasannetta koskemattomana. Asuinpaikalle tehtiin rajaus havaintojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.732010014 |
732 |
Kelkkakangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
556385.00000000 |
7385368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010014 |
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueelta löydettiin seitsemän pyyntikuoppaa. Paikalle vuoden 1961 jälkeen rakennetut tiet ja laavu sekä sen edustalla oleva parkkipaikka ovat ehkä tuhonneet loput pyyntikuopat. Ks. alakohteet. Lisäksi laavusta kaakkoon, rantatörmän päältä, kuluneen hiekan alueelta löytyi yksi kvartsi-iskos ja palaneen saven palanen. Ne jätettiin paikalleen.
2024: Kohde pääpiirteiltään kuvauksen mukainen. Vuoden 2024 inventoinnissa pyyntikuopat kartoitettiin ja uudet LiDAR-havainnot tarkastettiin. Kuoppia todettiin paikaltau yhteensä 14. Niiden alakohdejärjestys on muutettu vuoden -24 havaintojen mukaiseksi.
Kuoppa 1: Soikea pyyntikuoppa, jossa ehkä hiukan vallia havaittavissa. Mitat valli mukaan lukien n. 6 x 4 m, syvyys n. 1 m.
Kuoppa 2: Soikea vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 3 x 2,5 m, syvyys n. 80 cm.
Kuoppa 3: Soikea vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 7,5 x 5,5 m, syvyys n. 1,5 m.
Kuoppa 4: Soikea valliton pyyntikuoppa. Mitat n. 4 x 3 m, syvyys n. 60 cm.
Kuoppa 5: Pyöreä vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 6 x 6 m, syvyys n. 1 m. Pohjalle kasattu oksia.
Kuoppa 6: Epämääräisen muotoinen pyyntikuoppa, joka vaikuttaa lounaispuolelta vaurioituneelta. Sen yli on ajettu mahdollisesti mönkijällä tms. Kairatessa huuhtoutumiskerros, jonka alla likaisen sekoittunut kerros. Muotoa on vaikea arvioida mutta se on ehkä laakeanpyöreä. Maastossa ei havaita selkeitä valleja, mutta LiDARista arvioituna sellaiset ovat. Halkaisija n. 4 m (LiDARista arvioiden vallit mukaan lukien n. 8,5 m), syvyys n. 60 cm.
Kuoppa 7: Laakeanpyöreä valliton pyyntikuoppa (asumuspainanne?). Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 1 m.
Kuoppa 8: Hiukan epäselvä laakea painanne, joka on varsin matala. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 30 cm.
Kuoppa 9: Pieni soikea valliton painanne. Halkaisija 1,5 x 2 m.
Kuoppa 10: Kuten 8 ja 9. Huuhtoutumiskerroksen alla on voimakas hiilikerros. Hiukan vaurioitunut koillispuolelta. Pyöreänlaakea. Halkaisija n. 3 m, syvyys n. 30 cm.
Kuoppa 11: Valliton pyöreähkö pyyntikuoppa. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 50 cm.
Kävelypolku kulkee päältä.
Kuoppa 12: Soikea valliton pyyntikuoppa. Mitat 4 x 3 m, syvyys n. 40 cm.
Kuoppa 13: Epäselvän muotoinen pyyntikuoppa. Epäselvä muoto voi johtua kuopan reunalla olevista kannoista. Kairatessa todetaan huuhtoutumiskerros ja likainen sekoittunut kerros. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 80 cm.
Kuoppa 14: Soikea valliton pyyntikuoppa. Vaikuttaisi koillissivulta hieman vaurioituneelta. Mitat n. 4 x 3 m, syvyys n. 1 m.
Lisäksi tarkastettiin laavun kaakkoispuolella oleva kulunut kohta, josta löytöinä talteen
otettiin kvartsi-iskos ja kvartsiesineen katkelma. Paikalla lienee myös ollut asuinpaikka, joka on todennäköisesti tuhoutunut laavun rakentamisen yhteydessä. Laavusta etelään on kuitenkin asuinpaikalle sopivaa tasannetta koskemattomana. Asuinpaikalle tehtiin rajaus havaintojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.732010014 |
732 |
Kelkkakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
556385.00000000 |
7385368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010014 |
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueelta löydettiin seitsemän pyyntikuoppaa. Paikalle vuoden 1961 jälkeen rakennetut tiet ja laavu sekä sen edustalla oleva parkkipaikka ovat ehkä tuhonneet loput pyyntikuopat. Ks. alakohteet. Lisäksi laavusta kaakkoon, rantatörmän päältä, kuluneen hiekan alueelta löytyi yksi kvartsi-iskos ja palaneen saven palanen. Ne jätettiin paikalleen.
2024: Kohde pääpiirteiltään kuvauksen mukainen. Vuoden 2024 inventoinnissa pyyntikuopat kartoitettiin ja uudet LiDAR-havainnot tarkastettiin. Kuoppia todettiin paikaltau yhteensä 14. Niiden alakohdejärjestys on muutettu vuoden -24 havaintojen mukaiseksi.
Kuoppa 1: Soikea pyyntikuoppa, jossa ehkä hiukan vallia havaittavissa. Mitat valli mukaan lukien n. 6 x 4 m, syvyys n. 1 m.
Kuoppa 2: Soikea vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 3 x 2,5 m, syvyys n. 80 cm.
Kuoppa 3: Soikea vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 7,5 x 5,5 m, syvyys n. 1,5 m.
Kuoppa 4: Soikea valliton pyyntikuoppa. Mitat n. 4 x 3 m, syvyys n. 60 cm.
Kuoppa 5: Pyöreä vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 6 x 6 m, syvyys n. 1 m. Pohjalle kasattu oksia.
Kuoppa 6: Epämääräisen muotoinen pyyntikuoppa, joka vaikuttaa lounaispuolelta vaurioituneelta. Sen yli on ajettu mahdollisesti mönkijällä tms. Kairatessa huuhtoutumiskerros, jonka alla likaisen sekoittunut kerros. Muotoa on vaikea arvioida mutta se on ehkä laakeanpyöreä. Maastossa ei havaita selkeitä valleja, mutta LiDARista arvioituna sellaiset ovat. Halkaisija n. 4 m (LiDARista arvioiden vallit mukaan lukien n. 8,5 m), syvyys n. 60 cm.
Kuoppa 7: Laakeanpyöreä valliton pyyntikuoppa (asumuspainanne?). Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 1 m.
Kuoppa 8: Hiukan epäselvä laakea painanne, joka on varsin matala. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 30 cm.
Kuoppa 9: Pieni soikea valliton painanne. Halkaisija 1,5 x 2 m.
Kuoppa 10: Kuten 8 ja 9. Huuhtoutumiskerroksen alla on voimakas hiilikerros. Hiukan vaurioitunut koillispuolelta. Pyöreänlaakea. Halkaisija n. 3 m, syvyys n. 30 cm.
Kuoppa 11: Valliton pyöreähkö pyyntikuoppa. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 50 cm.
Kävelypolku kulkee päältä.
Kuoppa 12: Soikea valliton pyyntikuoppa. Mitat 4 x 3 m, syvyys n. 40 cm.
Kuoppa 13: Epäselvän muotoinen pyyntikuoppa. Epäselvä muoto voi johtua kuopan reunalla olevista kannoista. Kairatessa todetaan huuhtoutumiskerros ja likainen sekoittunut kerros. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 80 cm.
Kuoppa 14: Soikea valliton pyyntikuoppa. Vaikuttaisi koillissivulta hieman vaurioituneelta. Mitat n. 4 x 3 m, syvyys n. 1 m.
Lisäksi tarkastettiin laavun kaakkoispuolella oleva kulunut kohta, josta löytöinä talteen
otettiin kvartsi-iskos ja kvartsiesineen katkelma. Paikalla lienee myös ollut asuinpaikka, joka on todennäköisesti tuhoutunut laavun rakentamisen yhteydessä. Laavusta etelään on kuitenkin asuinpaikalle sopivaa tasannetta koskemattomana. Asuinpaikalle tehtiin rajaus havaintojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.732010014 |
732 |
Kelkkakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
556385.00000000 |
7385368.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010014 |
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueelta löydettiin seitsemän pyyntikuoppaa. Paikalle vuoden 1961 jälkeen rakennetut tiet ja laavu sekä sen edustalla oleva parkkipaikka ovat ehkä tuhonneet loput pyyntikuopat. Ks. alakohteet. Lisäksi laavusta kaakkoon, rantatörmän päältä, kuluneen hiekan alueelta löytyi yksi kvartsi-iskos ja palaneen saven palanen. Ne jätettiin paikalleen.
2024: Kohde pääpiirteiltään kuvauksen mukainen. Vuoden 2024 inventoinnissa pyyntikuopat kartoitettiin ja uudet LiDAR-havainnot tarkastettiin. Kuoppia todettiin paikaltau yhteensä 14. Niiden alakohdejärjestys on muutettu vuoden -24 havaintojen mukaiseksi.
Kuoppa 1: Soikea pyyntikuoppa, jossa ehkä hiukan vallia havaittavissa. Mitat valli mukaan lukien n. 6 x 4 m, syvyys n. 1 m.
Kuoppa 2: Soikea vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 3 x 2,5 m, syvyys n. 80 cm.
Kuoppa 3: Soikea vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 7,5 x 5,5 m, syvyys n. 1,5 m.
Kuoppa 4: Soikea valliton pyyntikuoppa. Mitat n. 4 x 3 m, syvyys n. 60 cm.
Kuoppa 5: Pyöreä vallillinen pyyntikuoppa. Mitat n. 6 x 6 m, syvyys n. 1 m. Pohjalle kasattu oksia.
Kuoppa 6: Epämääräisen muotoinen pyyntikuoppa, joka vaikuttaa lounaispuolelta vaurioituneelta. Sen yli on ajettu mahdollisesti mönkijällä tms. Kairatessa huuhtoutumiskerros, jonka alla likaisen sekoittunut kerros. Muotoa on vaikea arvioida mutta se on ehkä laakeanpyöreä. Maastossa ei havaita selkeitä valleja, mutta LiDARista arvioituna sellaiset ovat. Halkaisija n. 4 m (LiDARista arvioiden vallit mukaan lukien n. 8,5 m), syvyys n. 60 cm.
Kuoppa 7: Laakeanpyöreä valliton pyyntikuoppa (asumuspainanne?). Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 1 m.
Kuoppa 8: Hiukan epäselvä laakea painanne, joka on varsin matala. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 30 cm.
Kuoppa 9: Pieni soikea valliton painanne. Halkaisija 1,5 x 2 m.
Kuoppa 10: Kuten 8 ja 9. Huuhtoutumiskerroksen alla on voimakas hiilikerros. Hiukan vaurioitunut koillispuolelta. Pyöreänlaakea. Halkaisija n. 3 m, syvyys n. 30 cm.
Kuoppa 11: Valliton pyöreähkö pyyntikuoppa. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 50 cm.
Kävelypolku kulkee päältä.
Kuoppa 12: Soikea valliton pyyntikuoppa. Mitat 4 x 3 m, syvyys n. 40 cm.
Kuoppa 13: Epäselvän muotoinen pyyntikuoppa. Epäselvä muoto voi johtua kuopan reunalla olevista kannoista. Kairatessa todetaan huuhtoutumiskerros ja likainen sekoittunut kerros. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 80 cm.
Kuoppa 14: Soikea valliton pyyntikuoppa. Vaikuttaisi koillissivulta hieman vaurioituneelta. Mitat n. 4 x 3 m, syvyys n. 1 m.
Lisäksi tarkastettiin laavun kaakkoispuolella oleva kulunut kohta, josta löytöinä talteen
otettiin kvartsi-iskos ja kvartsiesineen katkelma. Paikalla lienee myös ollut asuinpaikka, joka on todennäköisesti tuhoutunut laavun rakentamisen yhteydessä. Laavusta etelään on kuitenkin asuinpaikalle sopivaa tasannetta koskemattomana. Asuinpaikalle tehtiin rajaus havaintojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.732010015 |
732 |
Suomujärvi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
556705.04200000 |
7385111.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010015 |
Kohde on peruskarttaan merkitty nimellä Seitakivi. Kohteelle kulkee peruskarttaan merkitty opastettu polku Suomujärven luoteisrannalla sijaitsevalta laavulta. Peruskarttaan merkityssä paikassa "Seitakivi" on opastaulut. Niiden mukaan paikalla olevilla seitakivillä on jaettu riista- ja kalasaalis, josta osa on uhrattu metsän- ja veden jumalille. Opastauluissa on sekä tekstiä että kuvitusta. Yksi opastauluista oli kaatunut ja nostettu kiveä vasten nojalleen.
Paikalla on useita kiviä ja kiviryhmiä, joista näyttävin on aivan järven rannassa. |
| metsakeskus.732010017 |
732 |
Naruskajärven Luusua |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600377.24700000 |
7477519.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010017 |
Naruskajärven luusuan kaakkoisrannalla on kvartsilöydöksiä säännöstelyn kuluttaman hiekkatörmän taitteessa ja luiskassa.
Vuoden 2012 inventoinnissa alueella ei havaittu mitään asuinpaikasta kertovia merkkejä. Törmä, josta v. 1985 inventointiraportissa kerrotaan, on kasvanut umpeen. Valtionmaan puolella kuluneelta varastopalstalta ei myöskään havaittu mitään. Todennäköisesti kohde on jo löytämisensä aikaan tuhoutunut varastopalstan alueelta mikäli se on sinne ulottunut. Siten kohteen säilynyt osa sijoittunee yksityismaan puolelle. |
| metsakeskus.732010019 |
732 |
Pyhäjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576289.09900000 |
7409261.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010019 |
Pyhäjärven eteläosan länsirannalla on todettu kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia kvartsilöydöksiä kahden huvilapalstan rajalla. Löytöpaikka on huvilan pihamaata, asuinrakennuksen kaakkoispuolella, järven rannasta n. 20 m. Maaperä on hiekkaa. Löydöt poimittiin 2 - 3 m:n kokoiselta alueelta. havainnot ovat pintahavaintoja, eikä mitään maahan kajoavia toimia ole tehty kohteen laajuuden arvioimiseksi. |
| metsakeskus.732010020 |
732 |
Talviskotalampi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
577096.78200000 |
7406664.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010020 |
Talviskotalammen itärannalla reheväkasvuisessa maastossa on suorakaiteen muotoinen, noin 1,5 x 1,0 metriä laaja kivilatomus. Kaakko-luodesuuntainen röykkiömäinen latomus sijaitsee noi 20 metrin päässä jängän reunasta. Se on koottu pienehköistä, noin 20 senttimetriä halkaisijaltaan olevista kivistä. |
| metsakeskus.732010021 |
732 |
Naruskajoki/Alimmainen Suoltijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593847.90400000 |
7463512.31300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010021 |
Naruskajoen ja Alimmaisen Suoltijoen yhtymäkohdasta n. 180 m koilliseen. Naruskajoen laajentuman luoteisrannalla hiekka- ja soratasanteella. Löydöt kvartsia.
Vuode 2012 inventoinnissa tasanteella havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia n. 75 m pituiselta matkalta ajouran kohdalta. Maanpinta on ajouran ja käännöspaikan kohdalla kulunut, ja joen rannassa on törmä on muutamasta kohtaa sortunut. Paikalle on v. 1993 rakennettu Metsähallituksen Luontopalveluiden toimesta hirsikota ja käymälä-puuvaja, joiden rakentaminen on osittain tuhonnut kohdetta. Paikka vaikuttaa olevan kalastajilla ja matkailijoilla melko aktiivisessa käytössä, mistä johtuu maapinnan ja jokitörmän kuluminen. Tasanteelle on lisäksi vast’ikään kaivettu n. 50 cm x 50 cm kokoinen peittämätön kuoppa, samantyyppinen kuin arkeologien kaivamat koekuopat. Asuinpaikan kunto on siis jonkin verran heikentynyt edellisen tarkastuskerran (v. 1987) jälkeen. |
| metsakeskus.732010022 |
732 |
Ylä-Naruskajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
600902.00000000 |
7478300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010022 |
Ylä-Naruskajoen itärannalla, joen suusta n. 650 m ylävirtaan. Kvartsilöydöksiä on moreenikankaalla tieuralla n. 100 m:n matkalla.
Kohde tarkastettiin v. 2012 inventoinnissa. Paikalla havaittiin kvartsi-iskoksia Tuntsan tieltä rantaan kääntyvältä metsätieltä ja kohteen eteläpuolelta tulevalta osittain moottorikelkkareittiä mukailevalta vanhalta tienuralta. Vanha tienura ei näy kartassa. Löydöt sijoittuivat pesäkkeittäin terassin reunaan metsätielle ja itäisimmillään moottorikelkkareitin ja metsätien risteyskohtaan, jolloin alueen leveys on itä-länsisuuntaisesti n. 60 m. Eteläosassa ne ulottuvat muinaisjäännösrekisterin koordinaatista, joka on ilmeisesti v. 1988 tehtyjen löytöjen keskipiste, n. 50 m etelään ja n. 250 m pohjoiseen. Siten alueen pituus on n. 300 m rannansuuntaisesti. Kohteen pohjoispuolella metsätie muuttuu sammaleen peittämäksi, mikä vaikeutti asuinpaikkamateriaalin havaitsemista, joten on mahdollista, että kohde on vielä havaittua laajempi. |
| metsakeskus.732010023 |
732 |
Naruskajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
599490.60500000 |
7478104.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010023 |
Kohde sijaitsee Naruskan tammesta noin 2 kilometriä luoteeseen. Naruskajärven länsirannalta, lahden pohjukasta, on löydetty kvartseja hiekkakankaalta ja järveen sortuvasta törmästä.
V. 2012 inventoinnissa paikalta ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. Matalahko rantatörmä on jo kasvanut suurelta osin umpeen. Kauempaa pohjoisesta Naruskajärven rannasta lötyi toinen kvartsikeskittymä 150 m etäisyydeltä, mutta se merkittiin eri kohteeksi (Naruskajärvi 5). |
| metsakeskus.732010024 |
732 |
Naruskajärven niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
599506.00000000 |
7478498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010024 |
Naruskajärven länsirannalla, saaren kohdalla olevan pienen niemen kärjessä kvartsilöytöjä. Naruskan tammelta n. 2,2 km luoteeseen. Niemen tyvessä on lisäksi kaksi soikeaa kuopannetta.
Vuoden 2012 inventoinnissa alueelta löydettiin niemen kärjessä olevien iskosten lisäksi kvartsi-iskoksia luoteesta rantatasanteen päältä, 150 m etäisyydeltä niemen kärjestä länsiluoteeseen, kaatuneen puun juurakosta 15 m etäisyydeltä rannasta. Kulunut rantatörmä on niemen kärkeä lukuun ottamatta kasvanut umpeen, joten havainnointimahdollisuudet eivät olleet hyvät.
Lisäksi paikannettiin kuoppajäännökset, jotka sijoittuvat kvartsilöytöpaikkojen väliselle alueelle. Kuoppa 1 on soikea, valliton, ja mitoiltaan 4 m x 2,5 m x 0,7 m. Kuopan lounaissivun ja eteläpäädyn reuna on hiukan jyrkempi kuin pohjois- ja luoteisreuna. Kuoppa 2 sijoittuu kuoppa 1:stä 60 m luoteeseen, aivan rantatörmän reunalle tasanteella. Kuoppa 2 on soikea, mitoiltaan 2,5 m x 1,5 m x 0,7 m. Kohde rajattiin kaakkoispäästään niemeen ja luoteispäästä tuulenkaadosta löytyneiden iskosten perusteella. Alueen pituus rannansuuntaisesti on 165 m ja leveys 30-40 m. |
| metsakeskus.732010025 |
732 |
Saukkojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603549.99800000 |
7466133.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010025 |
Saukkojärven luoteispäässä sijaitsevasta Kenttälampien kämpästä n. 900 m eteläkaakkoon. Kvartsilöydöksiä on ajotiellä ja parkkipaikalla. |
| metsakeskus.732010026 |
732 |
Onkamojoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592932.40400000 |
7404897.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010026 |
Onkamon kylän itäpäässä, Onkamojoen itärannalla, joen niskasta n. 750 m kaakkoon. Kvartsia ja palanutta luuta on metsäautoteiden risteyskohdassa ja sen lounaispuolen hiekkakankaalla. Tiet ovat tuhonneet suuren osan asuinpaikasta. |
| metsakeskus.732010027 |
732 |
Kenttälampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589735.00000000 |
7403753.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010027 |
Onkamojärven ja Kangasharjun välissä, Kenttälammen lounaispäässä erottuvilla kahdella terassilla. Kulunut hiekkakangas. |
| metsakeskus.732010028 |
732 |
Erauspoikien maja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587997.41700000 |
7394742.98700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010028 |
Kallunkijärven pohjoisrannan itäpäässä, Rakkulaisniemen ja Kallungin uimarannan välissä olevalla tasaisella rantakaistalla sekä ruokailukatoksen luona. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.732010032 |
732 |
Koskenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550027.67100000 |
7408042.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010032 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja asuinkuoppia Kursunjärven pohjoisrannasta n. 500 m pohjoiseen, välittömästi Kursun hautausmaan pohjois- ja itäpuolella olevalla hiekkakankaalla. Löydöt kvartsia, kiviesineiden katkelmia, luuta.
Vuoden 1990 kaivauksissa Koskenkankaalla kaivettiin 172 neliömetriä. Alueelta löytyi pyyntikuoppia, sekä kuoppia, jotka kokonsa ja rakenteensa puolesta viittaavat muihin käyttötarkoituksiin. Kaivauksissa paljastui myös asuinpaikkaan viittaavia merkkejä kuten kulttuurikerros, iskoksia ja kaksi liettä. Kulttuurimaa-alue oli kuitenkin suhteellisen pieni ja löytöinä vain iskoksia, joten kyseessä arvioitiin voivan olla olla esineiden työstöpaikka. Kulttuurimaa-alueen ja pyyntikuoppien arvioitiin sijaitsevan niin lähellä toisiaan, että tuntuisi epätodennäköiseltä, että ne olisivat olleet käytössä samanaikaisesti. |
| metsakeskus.732010032 |
732 |
Koskenkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
550027.67100000 |
7408042.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010032 |
Kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppia ja asuinkuoppia Kursunjärven pohjoisrannasta n. 500 m pohjoiseen, välittömästi Kursun hautausmaan pohjois- ja itäpuolella olevalla hiekkakankaalla. Löydöt kvartsia, kiviesineiden katkelmia, luuta.
Vuoden 1990 kaivauksissa Koskenkankaalla kaivettiin 172 neliömetriä. Alueelta löytyi pyyntikuoppia, sekä kuoppia, jotka kokonsa ja rakenteensa puolesta viittaavat muihin käyttötarkoituksiin. Kaivauksissa paljastui myös asuinpaikkaan viittaavia merkkejä kuten kulttuurikerros, iskoksia ja kaksi liettä. Kulttuurimaa-alue oli kuitenkin suhteellisen pieni ja löytöinä vain iskoksia, joten kyseessä arvioitiin voivan olla olla esineiden työstöpaikka. Kulttuurimaa-alueen ja pyyntikuoppien arvioitiin sijaitsevan niin lähellä toisiaan, että tuntuisi epätodennäköiseltä, että ne olisivat olleet käytössä samanaikaisesti. |
| metsakeskus.732010033 |
732 |
Jaakontalonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549807.76400000 |
7407202.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010033 |
Kursunjärveen luoteesta pistävällä niemen hiesupohjaisella viljelysmaalla. |
| metsakeskus.732010034 |
732 |
Lapajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
558004.46600000 |
7405383.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010034 |
Lapajärven ja sen pohjoispuolella olevan lammen välisen jyrkkärinteisen harjukannaksen laella |
| metsakeskus.732010035 |
732 |
Kärppä |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
562322.71200000 |
7412020.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010035 |
Rakennuksen perustuksia ja kesähautoja Salmijärven koillispuolella, Salmivaaran ja Kotijärven välissä, järven rannansuuntaisesti kulkevan kylätien pohjoispuolella, järvestä noin 200 m etelään. Inventoinnissa 1989 todettiin kaksi vallillista rakennuksenpohjaa. Toinen oli noin 6,5x5 m laajuinen suorakaide, jossa ilmeisesti noin 2x2 m laajuinen tulisija. Kivestä sekä hienommasta aineksesta tehdyillä valleilla oli leveyttä 1,4 m.
Rakennuksenpohjista toinen oli soikea, kooltaan 9x5 m ja sen seinävallien leveys metrin luokkaa. Saadun tiedon mukaan alueella oli 1700-luvulla ollut Kärppä-suvun riihi. Alueella todettiin myös vanhoja kesähautoja, joista merkkeinä oli useampia suorakaiteisia tai soikeita kuopanteita, jotka erottuivat enää heikosti.
Järven rannan läheisyydessä on myös lähde, johon liittyy saamelaiseen asutukseen viittaavaa perimätietoa ja siitä oli ainakin 1950-luuvlla löytynyt linnun- ja poronluita ja samoilta tienoilta myös rahoja. Alue oli 1980-luvulla rakennustöissä pitkälle myllättyä.
Vuonna 2011 lähteen yläpuolelta Salmi- eli Kotijärven rantaan viettävän pellon länsiosasta löytyi noin 40 cm syvyydestä pronssinen hevosriipus (KM 38998). Pellolta, löytöpaikan vaiheilta ja kauempaa idästä, on myös muita metalliesineitä, saviastianpaloja, kvartseja sekä luita. Idempää pellolla ollutta hiiliä ja kiviä sisältänyttä kumparetta aikoinaan tasoitettaessa oli löytynyt myös kivikirves (KM 25477). Mahdollisesti paikalla on voinut sijaita liesikiveys, mutta tehdyissä koekuopissa löytöjä ei kuitenkaan todettu. |
| metsakeskus.732010035 |
732 |
Kärppä |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27000 |
562322.71200000 |
7412020.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010035 |
Rakennuksen perustuksia ja kesähautoja Salmijärven koillispuolella, Salmivaaran ja Kotijärven välissä, järven rannansuuntaisesti kulkevan kylätien pohjoispuolella, järvestä noin 200 m etelään. Inventoinnissa 1989 todettiin kaksi vallillista rakennuksenpohjaa. Toinen oli noin 6,5x5 m laajuinen suorakaide, jossa ilmeisesti noin 2x2 m laajuinen tulisija. Kivestä sekä hienommasta aineksesta tehdyillä valleilla oli leveyttä 1,4 m.
Rakennuksenpohjista toinen oli soikea, kooltaan 9x5 m ja sen seinävallien leveys metrin luokkaa. Saadun tiedon mukaan alueella oli 1700-luvulla ollut Kärppä-suvun riihi. Alueella todettiin myös vanhoja kesähautoja, joista merkkeinä oli useampia suorakaiteisia tai soikeita kuopanteita, jotka erottuivat enää heikosti.
Järven rannan läheisyydessä on myös lähde, johon liittyy saamelaiseen asutukseen viittaavaa perimätietoa ja siitä oli ainakin 1950-luuvlla löytynyt linnun- ja poronluita ja samoilta tienoilta myös rahoja. Alue oli 1980-luvulla rakennustöissä pitkälle myllättyä.
Vuonna 2011 lähteen yläpuolelta Salmi- eli Kotijärven rantaan viettävän pellon länsiosasta löytyi noin 40 cm syvyydestä pronssinen hevosriipus (KM 38998). Pellolta, löytöpaikan vaiheilta ja kauempaa idästä, on myös muita metalliesineitä, saviastianpaloja, kvartseja sekä luita. Idempää pellolla ollutta hiiliä ja kiviä sisältänyttä kumparetta aikoinaan tasoitettaessa oli löytynyt myös kivikirves (KM 25477). Mahdollisesti paikalla on voinut sijaita liesikiveys, mutta tehdyissä koekuopissa löytöjä ei kuitenkaan todettu. |
| metsakeskus.732010035 |
732 |
Kärppä |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
562322.71200000 |
7412020.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010035 |
Rakennuksen perustuksia ja kesähautoja Salmijärven koillispuolella, Salmivaaran ja Kotijärven välissä, järven rannansuuntaisesti kulkevan kylätien pohjoispuolella, järvestä noin 200 m etelään. Inventoinnissa 1989 todettiin kaksi vallillista rakennuksenpohjaa. Toinen oli noin 6,5x5 m laajuinen suorakaide, jossa ilmeisesti noin 2x2 m laajuinen tulisija. Kivestä sekä hienommasta aineksesta tehdyillä valleilla oli leveyttä 1,4 m.
Rakennuksenpohjista toinen oli soikea, kooltaan 9x5 m ja sen seinävallien leveys metrin luokkaa. Saadun tiedon mukaan alueella oli 1700-luvulla ollut Kärppä-suvun riihi. Alueella todettiin myös vanhoja kesähautoja, joista merkkeinä oli useampia suorakaiteisia tai soikeita kuopanteita, jotka erottuivat enää heikosti.
Järven rannan läheisyydessä on myös lähde, johon liittyy saamelaiseen asutukseen viittaavaa perimätietoa ja siitä oli ainakin 1950-luuvlla löytynyt linnun- ja poronluita ja samoilta tienoilta myös rahoja. Alue oli 1980-luvulla rakennustöissä pitkälle myllättyä.
Vuonna 2011 lähteen yläpuolelta Salmi- eli Kotijärven rantaan viettävän pellon länsiosasta löytyi noin 40 cm syvyydestä pronssinen hevosriipus (KM 38998). Pellolta, löytöpaikan vaiheilta ja kauempaa idästä, on myös muita metalliesineitä, saviastianpaloja, kvartseja sekä luita. Idempää pellolla ollutta hiiliä ja kiviä sisältänyttä kumparetta aikoinaan tasoitettaessa oli löytynyt myös kivikirves (KM 25477). Mahdollisesti paikalla on voinut sijaita liesikiveys, mutta tehdyissä koekuopissa löytöjä ei kuitenkaan todettu. |
| metsakeskus.732010035 |
732 |
Kärppä |
10002 |
12002 |
13023 |
11033 |
27000 |
562322.71200000 |
7412020.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010035 |
Rakennuksen perustuksia ja kesähautoja Salmijärven koillispuolella, Salmivaaran ja Kotijärven välissä, järven rannansuuntaisesti kulkevan kylätien pohjoispuolella, järvestä noin 200 m etelään. Inventoinnissa 1989 todettiin kaksi vallillista rakennuksenpohjaa. Toinen oli noin 6,5x5 m laajuinen suorakaide, jossa ilmeisesti noin 2x2 m laajuinen tulisija. Kivestä sekä hienommasta aineksesta tehdyillä valleilla oli leveyttä 1,4 m.
Rakennuksenpohjista toinen oli soikea, kooltaan 9x5 m ja sen seinävallien leveys metrin luokkaa. Saadun tiedon mukaan alueella oli 1700-luvulla ollut Kärppä-suvun riihi. Alueella todettiin myös vanhoja kesähautoja, joista merkkeinä oli useampia suorakaiteisia tai soikeita kuopanteita, jotka erottuivat enää heikosti.
Järven rannan läheisyydessä on myös lähde, johon liittyy saamelaiseen asutukseen viittaavaa perimätietoa ja siitä oli ainakin 1950-luuvlla löytynyt linnun- ja poronluita ja samoilta tienoilta myös rahoja. Alue oli 1980-luvulla rakennustöissä pitkälle myllättyä.
Vuonna 2011 lähteen yläpuolelta Salmi- eli Kotijärven rantaan viettävän pellon länsiosasta löytyi noin 40 cm syvyydestä pronssinen hevosriipus (KM 38998). Pellolta, löytöpaikan vaiheilta ja kauempaa idästä, on myös muita metalliesineitä, saviastianpaloja, kvartseja sekä luita. Idempää pellolla ollutta hiiliä ja kiviä sisältänyttä kumparetta aikoinaan tasoitettaessa oli löytynyt myös kivikirves (KM 25477). Mahdollisesti paikalla on voinut sijaita liesikiveys, mutta tehdyissä koekuopissa löytöjä ei kuitenkaan todettu. |
| metsakeskus.732010036 |
732 |
Pyhäjärvenselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
576067.18600000 |
7409357.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010036 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven eteläpään länsipuolella, kapealla hiekkaharjanteella ja kuivuneen lammen pohjoisrannalla. Pyyntikuopat ovat kapeahkolla hiekkaharjanteella. Kuoppia on niin harjanteen laella kuin sen loivemmalla, läntisellä rinteellä. Kaikkiaan pyyntikuoppia on puolisen kymmentä. Ne ovat muodoltaan pyöreähköjä tai soikeita, ja niiden halkaisijat ovat 1 - 2,5 metriä.
Kvartsit ovat löytyneet matalan lammen pohjoisrannalta. Paikka on hyvin suojainen, sillä sitä ympäröivät harjanteet kaikilta ilmansuunnilta. Alueella on pienialaisia hiekkapaljastumia, joista artefaktit on poimittu pintalöytöinä. Maaperä on hienoa hiekkaa. Koekuoppia ei ole tehty, eikä kohteen laajuutta ole määritelty tarkemmin. |
| metsakeskus.732010036 |
732 |
Pyhäjärvenselkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576067.18600000 |
7409357.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010036 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven eteläpään länsipuolella, kapealla hiekkaharjanteella ja kuivuneen lammen pohjoisrannalla. Pyyntikuopat ovat kapeahkolla hiekkaharjanteella. Kuoppia on niin harjanteen laella kuin sen loivemmalla, läntisellä rinteellä. Kaikkiaan pyyntikuoppia on puolisen kymmentä. Ne ovat muodoltaan pyöreähköjä tai soikeita, ja niiden halkaisijat ovat 1 - 2,5 metriä.
Kvartsit ovat löytyneet matalan lammen pohjoisrannalta. Paikka on hyvin suojainen, sillä sitä ympäröivät harjanteet kaikilta ilmansuunnilta. Alueella on pienialaisia hiekkapaljastumia, joista artefaktit on poimittu pintalöytöinä. Maaperä on hienoa hiekkaa. Koekuoppia ei ole tehty, eikä kohteen laajuutta ole määritelty tarkemmin. |
| metsakeskus.732010036 |
732 |
Pyhäjärvenselkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
576067.18600000 |
7409357.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010036 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven eteläpään länsipuolella, kapealla hiekkaharjanteella ja kuivuneen lammen pohjoisrannalla. Pyyntikuopat ovat kapeahkolla hiekkaharjanteella. Kuoppia on niin harjanteen laella kuin sen loivemmalla, läntisellä rinteellä. Kaikkiaan pyyntikuoppia on puolisen kymmentä. Ne ovat muodoltaan pyöreähköjä tai soikeita, ja niiden halkaisijat ovat 1 - 2,5 metriä.
Kvartsit ovat löytyneet matalan lammen pohjoisrannalta. Paikka on hyvin suojainen, sillä sitä ympäröivät harjanteet kaikilta ilmansuunnilta. Alueella on pienialaisia hiekkapaljastumia, joista artefaktit on poimittu pintalöytöinä. Maaperä on hienoa hiekkaa. Koekuoppia ei ole tehty, eikä kohteen laajuutta ole määritelty tarkemmin. |
| metsakeskus.732010036 |
732 |
Pyhäjärvenselkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
576067.18600000 |
7409357.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010036 |
Kohde sijaitsee Pyhäjärven eteläpään länsipuolella, kapealla hiekkaharjanteella ja kuivuneen lammen pohjoisrannalla. Pyyntikuopat ovat kapeahkolla hiekkaharjanteella. Kuoppia on niin harjanteen laella kuin sen loivemmalla, läntisellä rinteellä. Kaikkiaan pyyntikuoppia on puolisen kymmentä. Ne ovat muodoltaan pyöreähköjä tai soikeita, ja niiden halkaisijat ovat 1 - 2,5 metriä.
Kvartsit ovat löytyneet matalan lammen pohjoisrannalta. Paikka on hyvin suojainen, sillä sitä ympäröivät harjanteet kaikilta ilmansuunnilta. Alueella on pienialaisia hiekkapaljastumia, joista artefaktit on poimittu pintalöytöinä. Maaperä on hienoa hiekkaa. Koekuoppia ei ole tehty, eikä kohteen laajuutta ole määritelty tarkemmin. |
| metsakeskus.732010037 |
732 |
Hangasjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
576493.02900000 |
7404606.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010037 |
Hangasjärven koillisrannalla, jyrkkärinteisellä moreeniharjulla. |
| metsakeskus.732010038 |
732 |
Latvajärvi 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
585085.00000000 |
7405812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010038 |
Ainakin yksi pyyntikuoppa Latvajärven pohjoisrannalla, metsästysmajalle vievän polun varressa, Haudanjoen länsipuolella. Alueella on inventoinnin (1989) mukaan useampia kuoppia ja kuopanteita, josita yksi tulkittiin todennäköisesti pyyntikuopaksi. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia kvartsi-iskoksia löytyi metsäautotien ja Haudanjoen välisistä hiekkapaljastumista. Vuoden 2011 tarkastuksessa löydettiin Latvajärveen pistävän nemen kärjestä kaksi kvartsi-iskosta ja ydin.
V. 2021 inventointi: Pyyntikuoppa sijaitsee noin 5 m metsästysmajalle johtavan polun pohjoispuolella. Kuoppa on kooltaan noin 2 x 1,7 x 0,6 m ja kuntan peitossa.
Muutos 2021. Koordinaatteja korjattu. Kohde muutettu Latvajärvi 1 -nimelle ja asuinpaikka erotettu omaksi kohteekseen Latvajärvi 2 v. 2021 inventoinnin perusteella. |
| metsakeskus.732010039 |
732 |
Haltiajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
588143.34100000 |
7403767.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010039 |
Haltiajärven itärannalla, Kiisalamminharjun laella ja länsirinteellä. |
| metsakeskus.732010043 |
732 |
Savinajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589431.85300000 |
7388636.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010043 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kallunkijärven eteläpuolella olevasta Näsmänjärvestä n. 1 km itään, Savinajoen pohjoisrannasta noin 50-100 m. Inventoinnissa 1989 todettiin kvartsikaavin sekä -iskoksia metsätieltä ja sen pohjoisreunalla olevasta pienestä leikkauksesta. Läheisyydessä on myös pieni sorakuoppa. Maaperä alueella on hiekkaa tai soraa ja maasto hieman epätasaista. Joen vastarannalla on Umpilammen kvartsilöytöpaikka, mahdollinen kivikautinen asuinpaikka (Salla 42). |
| metsakeskus.732010044 |
732 |
Isoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589576.79800000 |
7388122.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010044 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Näsmäjärvestä n. 1 km itäkaakkoon sijaitsevan Umpilammen itäpuolella, Savinajoen länsirannalla, noin 200 m Savinajoen ja Ala-Keiskisjoen yhtymäkohdasta lounaaseen. Kohde on männikköisellä hiekkakankaalla, autolla ajettavan polun päässä. Löytöpaikasta luoteeseen on männylle istutettu vanha pelto. Hiekkakangas on monin paikoin kulunut pintaosiltaan. Polun päästä löytyi vuoden 1989 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja alueella havaittiin monin paikoin nokea, punertavaksi palanutta hiekkaa ja mahdollisesti tulessa rapautuneita kiviä. On kuitenkin mahdollista, että nämä merkit ovat peräisin metsäpaloista. |
| metsakeskus.732010045 |
732 |
Siskeljärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
569186.00000000 |
7378959.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010045 |
Joutsenlammen ja sen pohjoispuolella olevan Siskeljärven välisellä kapealla kannaksella. 3 pyyntikuoppaa.
1) Muodoltaan soikea, säännöllisen matalat vallit, halk. 2,5x3 m, syvyys 0,6-1m.
2) Sijaitsee edellisestä 5 m pohjoiseen, osittain metsätien alla.
3) Sijaitsee edellisestä 8 m pohjoiseen, muodoltaan soikea, selvät vallit. Halk. 2,5x3 cm, syvyys 0,8 m.
2024: Kohde kuvauksen mukainen ja ennallaan. Kohteen paikkatiedot on päivitetty. |
| metsakeskus.732010046 |
732 |
Joutsenlampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568570.00000000 |
7378752.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010046 |
Joutsenlammen pohjoisrannalla, kapean salmen kohdalla hiekkaisessa maassa on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta.
2024: Muinaisjäännöksen kohdepisteen kohdalla maa on huomattavan kivistä. Vuoden 1989 raportin sanallisen kuvauksen mukaan löytöpaikka on noin 100 m idempänä kapeikon kohdalla, missä maa muuttuu kivettömämmäksi ja hiekkaisemmaksi. Raportin karttaliitteessä se on kuitenkin piirretty kiviseen maahan kapeikosta länteen. Paikalle tehtiin joitakin koepistoja lapiolla ja välittömästi pintaturpeen alla oli kivikkoinen moreenimaa. Mitään merkkejä muinaisjäännöksestä ei kuitenkaan havaittu.
Muinaisjäännöksen kohdepisteestä itään, kapeikon kohdalla, on auton kääntöpaikka/veneenlaskupaikka, jossa maaperä on hienoa melko kivetöntä hiekkaa ja todennäköisesti vuoden 1989 havainnot on tehty tältä alueelta. Alue on kohtuullisen kulunutta. Tältä alueelta löytyi 1 palanut kivi minkä lisäksi tehtiin muutama lapionpisto (ei löytöjä). Veneenlaskupaikalta länteen (kohti pientä hiekkarantaa) kulkevalta polulta löytyi pieni taottu (?) naula (venenaula?) sekä pari kvartsi-iskosta. Asuinpaikka on todennäköisesti pienialainen rajautuen tasaiselle hiekkaiselle alueelle Siskeljärven rannassa. Todennäköisesti osittain tuhoutunut kulumisen vuoksi, mutta veneenlaskupaikan länsipuolella on alueilta, joilla asuinpaikkaa on voinut säilyä. |
| metsakeskus.732010047 |
732 |
Ylinen Vaara-Hietajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562312.00000000 |
7379643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010047 |
Pyyntikuoppia ja mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Ylisen ja Alisen Vaara-Hietajärven välisellä hiekkakannaksella. Löydöt kvartsia.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikannettiin kaksi pyyntikuoppaa, mutta asuinpaikkaan viittaavia uusia löytöjä ei tehty, mihin saattoi vaikuttaa se, että vedenpinta oli inventointiaikaan melko korkealla. Poutiaisen inventointiraportin mukaan kvartsi-iskoksia löytyi "eräänlaisesta poukamasta" 5-10 m pohjoiseen pyyntikuoppa 2:sta olevasta hiekkapaljastuma-alueesta. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste osoittaa kuitenkin pyyntikuopista 45 m koilliseen olevaa aluetta.
Pyyntikuopat sijoittuvat niemen keskilinjalle ja kaakkoislaidalle kumpareiden väliseen niemen suuntaan nähden poikittaiseen notkelmaan. Pyyntikuoppa 1 on pyöreä ja siinä on matala valli, mitat 1,8 m x 1,7 m x 0,3 m. Pyyntikuoppa 2 sijaitsee pyyntikuoppa 2:sta 14 m etäisyydellä itäkaakossa, ja on mitoiltaan 1,9 x 1,6 x 0,4 m ja muodoltaan pyyntikuoppa 1:stä soikeampi.
2024: Pyyntikuopat ovat kuvauksen mukaiset ja säilyneet. Polulta läheltä pyyntikuoppa 2:ta löytyi kvartsi-iskos.
Uutena havaintona löydettiin niemen pohjoispuolelta, ylhäältä harjanteelta, pyyntikuopista pohjoiseen, hiukan nelikulmaista muotoa tavoitteleva liesikiveys, jonka mitat ovat 1 x 1,5 m. Näkyvissä on kivirinki ja keskellä joitakin kiviä. Kairatessa keskeltä todettiin hiukan huuhtoutumiskerrosta, joten liedellä on ikää jonkin verran. Todennäköisesti kyseeseen tulee kuitenkin historiallisen ajan kohde. Liesi ei kuitenkaan vaikuta modernilta nuotionpaikalta.
Kohteen paikkatiedot on päivitetty, mutta havainnot huomioiden muinaisjäännösrekisterin aluerajaukseen ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä muutoksia. |
| metsakeskus.732010047 |
732 |
Ylinen Vaara-Hietajärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
562312.00000000 |
7379643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010047 |
Pyyntikuoppia ja mahdollinen kivikautinen asuinpaikka Ylisen ja Alisen Vaara-Hietajärven välisellä hiekkakannaksella. Löydöt kvartsia.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikannettiin kaksi pyyntikuoppaa, mutta asuinpaikkaan viittaavia uusia löytöjä ei tehty, mihin saattoi vaikuttaa se, että vedenpinta oli inventointiaikaan melko korkealla. Poutiaisen inventointiraportin mukaan kvartsi-iskoksia löytyi "eräänlaisesta poukamasta" 5-10 m pohjoiseen pyyntikuoppa 2:sta olevasta hiekkapaljastuma-alueesta. Muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste osoittaa kuitenkin pyyntikuopista 45 m koilliseen olevaa aluetta.
Pyyntikuopat sijoittuvat niemen keskilinjalle ja kaakkoislaidalle kumpareiden väliseen niemen suuntaan nähden poikittaiseen notkelmaan. Pyyntikuoppa 1 on pyöreä ja siinä on matala valli, mitat 1,8 m x 1,7 m x 0,3 m. Pyyntikuoppa 2 sijaitsee pyyntikuoppa 2:sta 14 m etäisyydellä itäkaakossa, ja on mitoiltaan 1,9 x 1,6 x 0,4 m ja muodoltaan pyyntikuoppa 1:stä soikeampi.
2024: Pyyntikuopat ovat kuvauksen mukaiset ja säilyneet. Polulta läheltä pyyntikuoppa 2:ta löytyi kvartsi-iskos.
Uutena havaintona löydettiin niemen pohjoispuolelta, ylhäältä harjanteelta, pyyntikuopista pohjoiseen, hiukan nelikulmaista muotoa tavoitteleva liesikiveys, jonka mitat ovat 1 x 1,5 m. Näkyvissä on kivirinki ja keskellä joitakin kiviä. Kairatessa keskeltä todettiin hiukan huuhtoutumiskerrosta, joten liedellä on ikää jonkin verran. Todennäköisesti kyseeseen tulee kuitenkin historiallisen ajan kohde. Liesi ei kuitenkaan vaikuta modernilta nuotionpaikalta.
Kohteen paikkatiedot on päivitetty, mutta havainnot huomioiden muinaisjäännösrekisterin aluerajaukseen ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä muutoksia. |
| metsakeskus.732010048 |
732 |
Pitkäniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
559105.00000000 |
7378341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010048 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkosta noin 36 kilometriä etelälounaaseen. Hietajärveen pohjoisesta pistävällä hiekkaisella Pitkäniemellä on neljä pyyntikuoppaa noin 350 metrin matkalla. Kuoppien halkaisija vaihtelee 1,5 metristä 3 metriin. Syvyydeltään kaikki kuopat ovat 0,5 metriä. Kahdessa kuopista on matalat vallit.
Kohde tarkastettiin Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta lokakuussa 2020. Kuopat paikannettiin, mutta ainakin kahden niistä todettiin vahingoittuneen ilmeisesti niemen läpi kulkevan tieuran rakennuksen yhteydessä. Tieura on tehty tasoittamalla, jolloin kahden pyyntikuopan valleista puolet on tuhottu ja kuopat ovat osittain täyttyneet.
Kohteen muinaisjäännöspiste osoittaa kuopan pohjoisimpaan kuoppaan (Kuoppa 4). Se on täyttynyt ja sen vallista puolet on tuhoutunut tienteon yhteydessä. Vallissa todettiin selkeä kaksoismaannos kairattaessa, kuopan syvyys nykyisellään on n. 30 cm. ja halkaisija ehkä 2,5-3 m.
Muut pyyntikuopat liitetty alakohteiksi. |
| metsakeskus.732010049 |
732 |
Härkäharjunkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
558450.00000000 |
7378775.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010049 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkolta runsaat 30 km etelälounaaseen, Hietajärven pohjoisrannalla. Pyyntkuopat ovat Härkäharjun laella. Harju on Hietajärven pohjoisrantaa noudatteleva lounas-kaakko-suuntainen ja varsin kapea hiekkamuodostuma.
Vuoden 1989 inventoinnissa paikalta on todettu 7 pyyntikuoppaa. Lokakuussa 2020 kohde tarkastettiin Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta kohteella suunnitellun metsänkäytön vuoksi, tuolloin - seuraamalla vuoden 1989 inventointiraportin tietoja - kohteelta löydettiin 6 pyyntikuoppaa. Alueella on useita suppia ja luonnollisia painaumia, mutta vuoden 2020 tarkastuksen perusteella vain 6 selkeää pyyntikuoppaa.
Muinaisjäännöspiste osoittaa Kuoppaan 1, joka on soikea n. 3 x 2 x 0,4 m ilman selkeästi havaittavia valleja. Muut kuopat tietoineen alakohteina.
Vuoden 2024 inventoinnissa 2020 löytämättä jäänyt pyyntikuoppa (nykyisin pyyntikuoppa 5) paikallistettiin LiDARin avulla. Se on säästynyt metsätöiltä. Kuoppa on soikea ja valliton. Sen mitat ovat n. 3 x 2 m, syvyys n. 40 cm. Myös muiden pyyntikuoppien osalta paikkatietoja on tarkennettu. Muuten kohde on vuosien -20 ja -21 tarkastusten mukainen. |
| metsakeskus.732010050 |
732 |
Selkäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
583910.00100000 |
7420176.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010050 |
Kohde sijaitsee Sallan kirkolta noin 10 km koilliseen ja nykyiseltä itärajalta n. 6 km länteen. Löytöpaikka on Aatsinginjoen ja Aatsinginjärven länsipuolella. Aatsinginjärven länsirantaan on paikalta matkaa noin 300 m. Kvartsit tulivat pintalöytöinä jyrkkärinteisen, pohjois-etelä -suuntaisen soraharjun loivahkosta alarinteestä. Löytöpaikasta etelään on entisen pienehkön sorakuopan kohdalla omakotitalo, pohiois- ja osittain länsipuolella on varsin iso soramonttu.
Pohjoisalueella on myös poteroita ja ainakin yksi (täytetty) korsu. |
| metsakeskus.732010053 |
732 |
Kaakkurilampi |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
594203.89500000 |
7405099.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010053 |
Onkamon kylän itäpuolella ja Kaakkurilampien länsireunassa, jyrkkärinteisellä moreenimäellä. Paikalta on löydetty 1898 saamelaishautaus, joka on ajoitettu 1500-luvun lopulle tai 1600-luvun alkuun. Löydöt pääkallon luita, yhdeksän pronssisormusta, veitsi, keihäänkärki, pronssirenkaita ja pronssiketjua sekä kaksi poronsarvesta tehtyä kannusta eli noitarummun vasaraa. Löytöpaikkaa ei enää tarkalleen tunneta, mutta se on saattanut sijaita Kaakkurilampien välisellä kumpareella, josta on 1991 inventoinnissa todettu mahdollinen kenttä ja kuoppia.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kumpareelta todettiin yksi - kohtuullisen tuore - kuoppa, mutta ei muita merkkejä muinaisjäännöksestä. Mainittakoon, että kohde Kaakkurilampi NE - jonka Lapin maakuntamuseon arkeologi tarkasti vuonna 2017 - on löytöjensä ja piirteidensä perusteella todennäköisempi kenttä- ja hautapaikka kuin Kaakkurilampi. |
| metsakeskus.732010054 |
732 |
Granrothin petäjä |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
596608.01400000 |
7370305.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010054 |
Uhripetäjä Savilammen pohjoispuolella, siihen laskevan Oulanganjoen suusta 650 m koilliseen, tasaisella männikkökankaalla. Vanhin erottuva vuosiluku nyt katkaistussa petäjänkannossa on 1755. Siirretty 1990-luvulla Sallan kotiseututaloon. Kotiseututalon esineistö on siirretty v. 2010 avattuun Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museoon (Savukoskentie 12) ja myös Granrothin petäjä löytyy nyt sieltä. |
| metsakeskus.732010055 |
732 |
Raatikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584804.60100000 |
7437944.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010055 |
Raatikan talon hiekkamultaisella viljelysmaalla, Kuolajoen ja Salla-Savukoski -maantien (nro 965) välissä. |
| metsakeskus.732010056 |
732 |
Alaraatikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584296.80700000 |
7438089.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010056 |
Kuolajoen ja Salla-Savukoski -maantien (nro 965) välissä viljelysmaalla, jonka pohjoisreunassa on Alaraatikan talo. Asuinpaikan laajuus lienee itä-länsi -suunnassa ainakin 250 m. |
| metsakeskus.732010057 |
732 |
Lautakankaanharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571857.00000000 |
7416693.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010057 |
Lautakankaanharjun luoteispäässä, Käsmänjoen maantiesillasta 60-70 m itään hiekkamoreeniharjun sekametsää kasvavassa päätyrinteessä. Löydöt kvartsia.
Vuoden 2012 inventoinnissa ei havaittu merkkejä asuinpaikasta. Tieurien päällä kasvaa sammalta ja matalaa heinikkoa, mikä hankaloitti havaintojen tekemistä. Aluetta ei voitu rajata tarkemmin kajoamatta kohteeseen. |
| metsakeskus.732010058 |
732 |
Niskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587289.61000000 |
7435381.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010058 |
Kotalan ja Särkelän kylien välissä ja Niskalan talosta 60-70 m luoteeseen, voimalinjan alla kumpuilevassa kangasmaastossa, aapaan työntyvässä niemekkeessä. Löytöalue on 30 m pitkä alkaen aavan reunasta. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. Vesijohtokaivanto on tuhonnut osan asuinpaikasta. |
| metsakeskus.732010059 |
732 |
Ransu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
583248.23000000 |
7438259.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010059 |
Kivikautisen asuinpaikan merkkejä, kvartsia ja palanutta luuta Mukkalanjärven länsirannalla, 200 m luoteeseen järven ja Kuolajoen välisestä salmesta. Ransun talon koillis- ja kaakkoispuolisilla viljelysmailla. |
| metsakeskus.732010060 |
732 |
Patoharjunmaa SW |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
578449.17300000 |
7432973.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010060 |
Aatsingin itärannalla olevalla Patoharjunmaalla Kivihaarajoen suusta 1,3 km pohjoiseen, tasaisella suohon pistävällä kankaalla on kolme painaumaa 9 m pitkässä jonossa. |
| metsakeskus.732010061 |
732 |
Patoharjunmaa W |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
578283.23700000 |
7433296.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010061 |
1,7 km Kivihaaranjoen suusta pohjoiseen harjujakson reunalla, kooltaan 4 x 3 m. |
| metsakeskus.732010062 |
732 |
Kolmirukonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578056.33000000 |
7433855.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010062 |
2,2 m Kivihaaranjoen suusta pohjoisluoteeseen. Aatsinginjoen itärannalla, Kolmirukosen kämpän kohdalla, tasaisella hiekkakankaalla. Noin 10 m kämpästä itään on soikea n. 5,5 x 4 m laaja kuoppa. |
| metsakeskus.732010062 |
732 |
Kolmirukonen |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
578056.33000000 |
7433855.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010062 |
2,2 m Kivihaaranjoen suusta pohjoisluoteeseen. Aatsinginjoen itärannalla, Kolmirukosen kämpän kohdalla, tasaisella hiekkakankaalla. Noin 10 m kämpästä itään on soikea n. 5,5 x 4 m laaja kuoppa. |
| metsakeskus.732010063 |
732 |
Patoharjunmaa NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578167.28200000 |
7433621.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010063 |
2 km Kivihaaranjoen suusta pohjoiseen. Aatsinginjoen itärannalla, suon reunassa, matalahkolla hiekkaharjanteella. Metsäauraus on tuhonnut osan asuinpaikasta, jonka laajuus on n. 20 x 35 m. |
| metsakeskus.732010064 |
732 |
Patoharjunmaa S |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
578544.13600000 |
7432858.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010064 |
1,2 km Kivihaaranjoen suusta pohjoiseen. Aatsinginjoen itäpuolella, Patoharjunmaan eteläpäässä, soiden välisellä kannaksella on 4 kuoppaa n. 50 m pitkässä jonossa. |
| metsakeskus.732010065 |
732 |
Lakilammit |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
576958.79700000 |
7422994.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010065 |
Vaadinselän länsiosassa Lakilammen länsiosan eteläpuolella, lammesta 30 m, mäntykankaalla 3,5 x 3 m:n kokoinen kuoppa. |
| metsakeskus.732010066 |
732 |
Iivananlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587050.80200000 |
7393405.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010066 |
Kallunkijärven eteläisen lisäkkeen, Iivananlahden itärannalla. Kaarteenniemen tilalla, viljelysmaalla, tasalakisella moreeniniemellä. |
| metsakeskus.732010067 |
732 |
Kenttälampi koillinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
590261.48600000 |
7404049.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010067 |
Onkamojärven eteläpuolella, Kenttälammen pohjoisrannalla, jyrkkäpiirteisen harjun laella ja rinteessä on 4 kookasta pyyntikuoppaa n. 30 m:n matkalla. Pyyntikuoppien läheisyydestä on saatu kaivauslöytöinä kvartsi-iskoksia, keramiikkaa ja hioinkiviä. Yhtä pyyntikuopista on ilmeisesti myöhemmin käytetty kodanpohjana. Harjun koillispuoleiselta juurelta on löydetty rautakautinen koru (ks. Kenttälampi koillinen 2). |
| metsakeskus.732010067 |
732 |
Kenttälampi koillinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
590261.48600000 |
7404049.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010067 |
Onkamojärven eteläpuolella, Kenttälammen pohjoisrannalla, jyrkkäpiirteisen harjun laella ja rinteessä on 4 kookasta pyyntikuoppaa n. 30 m:n matkalla. Pyyntikuoppien läheisyydestä on saatu kaivauslöytöinä kvartsi-iskoksia, keramiikkaa ja hioinkiviä. Yhtä pyyntikuopista on ilmeisesti myöhemmin käytetty kodanpohjana. Harjun koillispuoleiselta juurelta on löydetty rautakautinen koru (ks. Kenttälampi koillinen 2). |
| metsakeskus.732010067 |
732 |
Kenttälampi koillinen 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
590261.48600000 |
7404049.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010067 |
Onkamojärven eteläpuolella, Kenttälammen pohjoisrannalla, jyrkkäpiirteisen harjun laella ja rinteessä on 4 kookasta pyyntikuoppaa n. 30 m:n matkalla. Pyyntikuoppien läheisyydestä on saatu kaivauslöytöinä kvartsi-iskoksia, keramiikkaa ja hioinkiviä. Yhtä pyyntikuopista on ilmeisesti myöhemmin käytetty kodanpohjana. Harjun koillispuoleiselta juurelta on löydetty rautakautinen koru (ks. Kenttälampi koillinen 2). |
| metsakeskus.732010067 |
732 |
Kenttälampi koillinen 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
590261.48600000 |
7404049.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010067 |
Onkamojärven eteläpuolella, Kenttälammen pohjoisrannalla, jyrkkäpiirteisen harjun laella ja rinteessä on 4 kookasta pyyntikuoppaa n. 30 m:n matkalla. Pyyntikuoppien läheisyydestä on saatu kaivauslöytöinä kvartsi-iskoksia, keramiikkaa ja hioinkiviä. Yhtä pyyntikuopista on ilmeisesti myöhemmin käytetty kodanpohjana. Harjun koillispuoleiselta juurelta on löydetty rautakautinen koru (ks. Kenttälampi koillinen 2). |
| metsakeskus.732010068 |
732 |
Kenttälampi pohjoinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
590063.56300000 |
7403999.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010068 |
Onkamojärven eteläpuolella, Kenttälammen pohjoisrannalla, lammen ja Onkamojärven välisellä hiekkakannaksella on selkeä pyyntikuoppa, 5 maatunutta kuopannetta ja yksi pitkänsoikea kuoppa. Alueen pituus on n. 70 m. Ks. myös kohde Salla 69 |
| metsakeskus.732010069 |
732 |
Kenttälampi luode |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
589875.64200000 |
7403950.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010069 |
Onkamojärven eteläpuolella, Kenttälammen pohjoisrannalla. Vastaavalla kohdalla lammen etelärannalla on terävähkö niemenkärki. Kuopanteet ovat Kenttälammen rantatöyräillä noin 35 m päässä toisistaan. Läntisempi kuopanteista on soikea, valliton, 3,5 x 2 m laajuinen ja 30-50 cm syvä. Itäisempi kuopanne on myös soikea ja valliton, 2,8 x 1,8 m laajuinen ja 20-30 cm syvä. |
| metsakeskus.732010071 |
732 |
Pääjärvi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549907.72400000 |
7405543.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010071 |
Kivikautinen ja historiallisen ajan asuinpaikka Kursunjärven pohjoisosan itärannalla, hiekkapohjaisella viljelysmaalla. Löydöt mm. kvartsia, ja historiallisen ajan keramiikkaa. |
| metsakeskus.732010071 |
732 |
Pääjärvi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
549907.72400000 |
7405543.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010071 |
Kivikautinen ja historiallisen ajan asuinpaikka Kursunjärven pohjoisosan itärannalla, hiekkapohjaisella viljelysmaalla. Löydöt mm. kvartsia, ja historiallisen ajan keramiikkaa. |
| metsakeskus.732010072 |
732 |
Vuolukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550010.00000000 |
7406310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010072 |
Kivikautinen ja historiallisen ajan asunpaikka Kursunjärveen etelästä pistävällä, pääosin hiekkaperäisellä niemellä,
Vuoden 1990 inventoinnissa alueella erotettiin osittain erillisiä löytöalueita. Alakohde NW on Vuolukan talon pohjoisluoteispuolella, kohde W Vuonnalan talon ja rannan välissä ja kohde SW Vuonnalan talon lounaispuolella. Kohteet sijaitsevat perunamailla, 1,5 - 5 m järvenpinnan yläpuolella.
Kohde NW sijaitsee Vuolukan talosta 100 - 150 m pohjois-luoteeseen ja Vuolukan rantasaunasta 50- 100 m itäkoilliseen. Löytöjä tuli laajalta alueelta aina 1 , 5 m korkeasta rantapenkasta rinteen laelle (n. viiden metrin korkeudelle), jonne maasto kohoaa tasaisesti.
Tarkastushetkellä suuresta peltoalueesta vain osa oli avoinna ja siitäkin puolet jätettiin tarkastamatta istutetun perunan takia. Löytöalue jatkunee nyt tarkastetun alueen ulkopuolelle sekä lounaaseen että koilliseen. Löydöissä on historiallisen ajan tavaraa - mm. liitupiipun varsia - mikä vahvistanee paikkakunnalla kuultua kertomusta siitä, että Kursun "ensimmäiset" asukkaat ovat asuneet juuri tällä kohden.
Kohde W sijaitsee Vuonnalan tilan aitan länsi- ja luoteispuolella, pienellä L:n muotoisella perunamaalla, joka on pääasiassa aitan ja melko korkean rantapenkan välisellä kapealla kaistalla, jyrkässä rinteessä, 3- 5 m järvenpinnan yläpuolella. Kohde SW on Vuonnalan talon lounaispuolella sijaitsevan melko kookkaan vanhan perunamaan pohjoisosassa, rinteen laella, n . 5 m järvenpinnan yläpuolella.
Vuonna 1990 alueella tehtiin myös koekaivaus osana Kursun alueella tehtyjä useampia koekaivauksia. Varsinainen tutkimusten tarkoitus ei ilmene kaivauskertomuksesta. Koekuopituksen perusteella tutkittiin myös 55 m2 kaivausalue alueella, jossa peltomullan alla todettiin kulttuurimaajälkiä, mm.palanutta maata. Tämä alue sijoittui niemen kärkiosaan.
Löytöinä alueelta on saatu mm. kvartsiittihioin, kvartsiesineitä ja -iskoksia, piitä, liitupiipun katkelmia, tulusrauta, palanutta luuta ym. |
| metsakeskus.732010072 |
732 |
Vuolukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
550010.00000000 |
7406310.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010072 |
Kivikautinen ja historiallisen ajan asunpaikka Kursunjärveen etelästä pistävällä, pääosin hiekkaperäisellä niemellä,
Vuoden 1990 inventoinnissa alueella erotettiin osittain erillisiä löytöalueita. Alakohde NW on Vuolukan talon pohjoisluoteispuolella, kohde W Vuonnalan talon ja rannan välissä ja kohde SW Vuonnalan talon lounaispuolella. Kohteet sijaitsevat perunamailla, 1,5 - 5 m järvenpinnan yläpuolella.
Kohde NW sijaitsee Vuolukan talosta 100 - 150 m pohjois-luoteeseen ja Vuolukan rantasaunasta 50- 100 m itäkoilliseen. Löytöjä tuli laajalta alueelta aina 1 , 5 m korkeasta rantapenkasta rinteen laelle (n. viiden metrin korkeudelle), jonne maasto kohoaa tasaisesti.
Tarkastushetkellä suuresta peltoalueesta vain osa oli avoinna ja siitäkin puolet jätettiin tarkastamatta istutetun perunan takia. Löytöalue jatkunee nyt tarkastetun alueen ulkopuolelle sekä lounaaseen että koilliseen. Löydöissä on historiallisen ajan tavaraa - mm. liitupiipun varsia - mikä vahvistanee paikkakunnalla kuultua kertomusta siitä, että Kursun "ensimmäiset" asukkaat ovat asuneet juuri tällä kohden.
Kohde W sijaitsee Vuonnalan tilan aitan länsi- ja luoteispuolella, pienellä L:n muotoisella perunamaalla, joka on pääasiassa aitan ja melko korkean rantapenkan välisellä kapealla kaistalla, jyrkässä rinteessä, 3- 5 m järvenpinnan yläpuolella. Kohde SW on Vuonnalan talon lounaispuolella sijaitsevan melko kookkaan vanhan perunamaan pohjoisosassa, rinteen laella, n . 5 m järvenpinnan yläpuolella.
Vuonna 1990 alueella tehtiin myös koekaivaus osana Kursun alueella tehtyjä useampia koekaivauksia. Varsinainen tutkimusten tarkoitus ei ilmene kaivauskertomuksesta. Koekuopituksen perusteella tutkittiin myös 55 m2 kaivausalue alueella, jossa peltomullan alla todettiin kulttuurimaajälkiä, mm.palanutta maata. Tämä alue sijoittui niemen kärkiosaan.
Löytöinä alueelta on saatu mm. kvartsiittihioin, kvartsiesineitä ja -iskoksia, piitä, liitupiipun katkelmia, tulusrauta, palanutta luuta ym. |
| metsakeskus.732010073 |
732 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591390.02900000 |
7404504.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010073 |
Kivikautinen asuinpaikka Onkamojärven etelärannalla, Mattilan tilalla, Kangasharjun pohjoisrinteen alaosassa, hiekkapohjaisella viljelysmaalla, n. 100 m:n matkalla. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.732010075 |
732 |
Tuhkalammit |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
595990.00000000 |
7404353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010075 |
Tuhkalampien itäpuolella, Siekakankaan eteläreunassa, lammen ja suon välisellä mäntykankaalla oleva kuoppa, kooltaan 2 x 1 m.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Paikalla on pyyntikuopan jäännös. Pyyntikuoppa on soikeanmuotoinen ja siinä ei erotu vallia. Mitoiltaan se on 2x1x0,3 metriä. |
| metsakeskus.732010078 |
732 |
Pikku Rakkulaisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
587834.48700000 |
7394794.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010078 |
Kallunkijärven pohjoisrannalla ja n. 600 m Onkamojoen suusta itäkaakkoon, niemen tyvessä oleva kivikautinen asuinpaikka, halkaisijaltaan n. 10 m ja kärjessä kesähautakuoppia, josta osa täytetty. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.732010078 |
732 |
Pikku Rakkulaisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587834.48700000 |
7394794.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010078 |
Kallunkijärven pohjoisrannalla ja n. 600 m Onkamojoen suusta itäkaakkoon, niemen tyvessä oleva kivikautinen asuinpaikka, halkaisijaltaan n. 10 m ja kärjessä kesähautakuoppia, josta osa täytetty. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.732010078 |
732 |
Pikku Rakkulaisniemi |
10002 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
587834.48700000 |
7394794.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010078 |
Kallunkijärven pohjoisrannalla ja n. 600 m Onkamojoen suusta itäkaakkoon, niemen tyvessä oleva kivikautinen asuinpaikka, halkaisijaltaan n. 10 m ja kärjessä kesähautakuoppia, josta osa täytetty. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.732010078 |
732 |
Pikku Rakkulaisniemi |
10002 |
12002 |
13023 |
11019 |
27000 |
587834.48700000 |
7394794.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010078 |
Kallunkijärven pohjoisrannalla ja n. 600 m Onkamojoen suusta itäkaakkoon, niemen tyvessä oleva kivikautinen asuinpaikka, halkaisijaltaan n. 10 m ja kärjessä kesähautakuoppia, josta osa täytetty. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.732010079 |
732 |
Onkamonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587444.64200000 |
7394995.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010079 |
Kivikautinen asuinapaikka Kallunkijärven pohjoisrannalla ja Onkamojoen suusta 240 m itään moreenikumpareella kesähuvilan pihalla. Aikaisemman ja paikalla nyt olevan uuden huvilan rakentaminen ovat tuhonneet osan asuinpaikasta. Löydöt kvartsi ja palanut luu. |
| metsakeskus.732010080 |
732 |
Rajavartioston tie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588085.29000000 |
7434249.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010080 |
Kuolajoen ylittävän vanhan maantien ja rajavartiostolle vievän tien risteyksen eteläpuolella, matalahkon hiekkaharjanteen lounaisrinteellä on viljelysmaassa kvartsilöytöjä n. 50 m:n matkalla. |
| metsakeskus.732010081 |
732 |
Suvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588289.21100000 |
7433548.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010081 |
Kivikautinen asuinpaikka Kuolajoen lounais- ja Kotalan kylän kaakkoispuolella. Kuolajoen vanhasta maantiesillasta 650 m luoteeseen, Suvannon tilalla savihiekkaisella viljelysmaalla. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.732010083 |
732 |
Majavaharjut |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
597921.26500000 |
7463308.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010083 |
Majavaharjut-nimisen selänteen laella, notkelmassa ja pienellä tasanteella. Majavalammen kaakkoisrannasta n. 550 m kaakkoon on kolme pyyntikuoppaa, kookkain n. 3,5 x 2,5 m. |
| metsakeskus.732010084 |
732 |
Nivala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588757.15500000 |
7378305.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010084 |
Mukkalammen itärannalla, Nivalan tilan päärakennuksen länsipuolisella viljelysmaalla, Koutajoen niskan etelärannalla, hiekkamaassa. Kvartsilöytöjä n. 10 x 70 m:n alalta. |
| metsakeskus.732010085 |
732 |
Leviäisenlahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
559712.00000000 |
7374984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010085 |
Karhujärven kylän eteläpuolella, Leviäisenlahden ja Likehisen järven välissä, suon ympäröimällä moreenikumpareella on kaksi pyyntikuoppaa, suurempi 6,5 x 5 m. Tämän koillispuolelta maapaljastumasta on löydetty kvartsi-iskos.
2024: Kohde on kuvauksen mukainen ja säilynyt. Kummatkin kuopat ovat vailla silmin havaittavia ympärysvalleja. LiDAR-aineistossa heikko ympärysvalli on kuitenkin hahmotettavissa. Kummastakin todetaan kairatessa huuhtoutumiskerros ja sen alla sekoittunut maakerros. Kohteiden tulkinta pyyntikuopiksi on epävarma. Kuopat ovat aivan vierekkäin, käytännössä kiinni toisissaan, mikä on epätavallista pyyntikuopille. Kuopat voisivat mahdollisesti olla asumuspainanteita. Inventoinnissa 1991 löytynyt iskos voisi myös viitata tähän. |
| metsakeskus.732010085 |
732 |
Leviäisenlahti |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
559712.00000000 |
7374984.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010085 |
Karhujärven kylän eteläpuolella, Leviäisenlahden ja Likehisen järven välissä, suon ympäröimällä moreenikumpareella on kaksi pyyntikuoppaa, suurempi 6,5 x 5 m. Tämän koillispuolelta maapaljastumasta on löydetty kvartsi-iskos.
2024: Kohde on kuvauksen mukainen ja säilynyt. Kummatkin kuopat ovat vailla silmin havaittavia ympärysvalleja. LiDAR-aineistossa heikko ympärysvalli on kuitenkin hahmotettavissa. Kummastakin todetaan kairatessa huuhtoutumiskerros ja sen alla sekoittunut maakerros. Kohteiden tulkinta pyyntikuopiksi on epävarma. Kuopat ovat aivan vierekkäin, käytännössä kiinni toisissaan, mikä on epätavallista pyyntikuopille. Kuopat voisivat mahdollisesti olla asumuspainanteita. Inventoinnissa 1991 löytynyt iskos voisi myös viitata tähän. |
| metsakeskus.732010086 |
732 |
Likehinen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
559162.00000000 |
7374496.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010086 |
Karhujärven kylästä 2,3 km etelään. Likehinen-nimisen järven ja Välilammen välisen moreeniharjanteen lounaisrinteellä, kooltaan 5,5 x 4,5 m.
2024: Pyyntikuoppa 1: Pyyntikuopassa havaittavissa vienohko ympärysvalli. Muodoltaan pyöreänsoikea ja suppilomainen. Halkaisija vallit mukaan lukien n. 8 m, syvyys 1,5 m tai enemmän. Metsänkäytön jäljiltä kuoppaa ympäröi useat ns. ”suojakannot”. Hyvin säilynyt.
Pyyntikuoppa 2: Edellisestä 55 m pohjoiseen. Hiukan epäselvä mutta havaittavissa oleva pyöreä ja laakea kuoppa. Kuopassa oleva mätäs ja hakkuujäte hankaloittavat havainnointia. Tulkittavissa silti pyyntikuopaksi tai asumuspainanteeksi, jonka ympärillä havaittavissa hieman vallia. Halkaisija vallit mukaan lukien n. 7 m, syvyys n. 1 m. |
| metsakeskus.732010087 |
732 |
Pieni Särkijärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
555099.00000000 |
7371277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010087 |
Paloperän kylän koillisreunassa Ison ja Pienen Särkijärven välisellä moreeniharjulla on 9 pienehköä kuoppaa.
Inventoinnissa 2024 paikalta todettiin vain 7 kuoppaa., joista yksi (pyyntikuoppa 1) löydettiin rinteestä niemen pohjoispuolelta eikä tällöin mahdollisesti kuulu Arposen tarkoittamiin kuoppiin. Paikalla on melko uudelta vaikuttava kesämökki, joten on mahdollista, että 2-3 puuttuvaa pyyntikuoppaa on tuhoutunut mökkiä rakennettaessa.
1: Etelään järveä kohti viettävässä rinteessä on ympärysvallillinen pyöreänlaakea kuoppa. Pyyntikuoppa tai asumuspainanne. Ympärysvallit näkyvät erityisesti järven puoleisessa rinteessä. Halkaisija vallit mukaan lukien n. 8 m, syvyys n. 60 cm.
2: Suppilomaisen pyöreä pyyntikuoppa ilman selkeästi havaittavia valleja. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 1 m.
3: Soikeanpyöreä valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 4,5 x 3 m, syvyys n. 1 m.
4: Pieni suppilomaisen pyöreä valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 3 m, syvyys n. 1 m.
5: Kuten 4.
6: Pieni soikeahko kuoppa. Todennäköisesti ei pyyntikuoppa. Kairatessa huuhtoutumiskerros ja voimakkaasti hiiltä. Keittokuoppa tai kuoppaliesi? Ei ympärysvallia.
7: Polkujen risteyksessä sijaitseva polkujen kuluttama matalahko pyyntikuoppa. Muotoa vaikea arvioida, lienee pyöreä. Ei valleja havaittavissa. Halkaisija n. 4 m. Syvyyttä on vaikea arvioida, lienee n. 30-40 cm. |
| metsakeskus.732010088 |
732 |
Hoikkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551277.25800000 |
7371337.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010088 |
Kivikautinen asuinpaikka Paloperän kylässä, Hoikkalan tilalla, Palojärven ja Hoikkajärven välissä, Hoikkajärveen viettävällä rinteellä, viljelysmaan luoteisreunassa. Löydöt kvartsia.
Inventointi 2024: Alue on polveilevaa varpua kasvavaa sekametsää. Asuinpaikka sijaitsee todennäköisesti tien eteläpuolella olevilla tasanteilla. Alueelle tehtiin 8 koepistoa lapiolla, joista osasta löydettiin palaneelta vaikuttavia kiviä. Maaperä on paikoitellen kivensekaista hienoa hiekkaa/hiesua. Rajaus on tehty havaintojen ja topografian perusteella. Alueen itäosaa on äestetty metsänkäytössä useita vuosia sitten. |
| metsakeskus.732010092 |
732 |
Kotalahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
557586.00000000 |
7378116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010092 |
350 m 5-tien sekä Peräposion tien (no 9451) risteyksestä kaakkoon, hiekkakankaalla, molemmilla puolilla 5-tietä. Vuoden 1991 inventoinnissa löydettiin 9 kuoppaa. Kohde tarkastettiin vuonna 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta, jolloin löydettiin vielä yksi kuoppa.
Kuopat muodostavat karkeasti T-muotoisen järjestelmän. Seitsemän kuoppaa sijaitsee 5-tien eteläpuolella ja kolme kuoppaa sen pohjoispuolella. Läheisen Kotalammen kohteen pyyntikuopat kuuluvat mahdollisesti samaan kokonaisuuteen.
Muinaisjäännöspiste osoittaa kuoppaan 4, joka on pyöreä ja suppilomainen, halkaisijaltaan n. 4,5 m ja syvyydeltään 50 cm. Muut kuopat liitetty alakohteiksi. |
| metsakeskus.732010093 |
732 |
Kotalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
557851.00000000 |
7378118.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010093 |
Hietajärven lounaispuolella olevan Kotalammen luoteispään mäntykankaalla, molemmin puolin huvilalle ja sorakuopalle vievää tietä. Kuoppia on 4 kpl hajanaisessa, n. 200 m pitkässä jonossa.
Kohde tarkastettiin lokakuussa 2020 Lapin maakuntamuseon arkeologin toimesta. Pyyntikuopat paikallistettiin satelliittipaikantimella. Muinaisjäännöspiste osoittaa pyyntikuoppaan 2, joka on matalahko loivien vallien ympäröimä pyöreänsoikea kuoppa. Kuopan mitat n. 4,5 x 3,5 x 0,3 m. Muut kuopat liitetty alakohteiksi. |
| metsakeskus.732010094 |
732 |
Taivalvaara |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
563988.00000000 |
7378254.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010094 |
Taivalvaaran eteläpuolella olevaan Majavalampeen koillisesta pistävän niemen tyvessä, moreenikumpareilla. Kuoppia on 4 kpl kahdessa ryhmässä.
Vuoden 2012 inventoinnissa kaksi itäisemmän kumpareen kohdalla olevaa käytiin tarkistamassa. Läntiselle kumpareelle ei päästy, koska vesi oli liian korkealla.
Itäisellä kumpareella olevista kuopista eteläisempi kuoppa 1 on soikea, kooltaan 2 m x 1,5 m x 0,4 m kokoinen, ja siinä on 1 m leveä, matala valli. Valli erottuu erityisesti rinteen puolella. Kuoppa 2 sijaitsee 5 m etäisyydellä kuoppa 1:stä kumpareen kärjessä pohjoisessa. Kuoppa 2 on muodoltaan soikea, ja kooltaan 2,6 m x 1,6 m x 0,4 m. Tässä 1 m leveä valli erottuu selvemmin koko kuopan ympärillä kuin kuoppa 1:ssä.
Kohteen rajausta muutettu havaintojen mukaiseksi.
2024: Itäisen kumpareen kuopat 1–2 kuvauksen mukaiset. Läntiselle kumpareelle päästiin nyt matalalla olleen veden vuoksi. Täältä todettiin vuoden 1991 mukaisesti kaksi kuoppajäännöstä:
3: Läntisemmän kumpareen korkeimmalla kohdalla on soikea vallillinen 4 x 2 m kuoppa, syvyys 40 cm. Valli selkeimmin havaittavissa eteläpuolella.
4: Sijaitsee edellisestä 5 m etelään. Soikea ja valliton kuoppa mitoiltaan 1,5 x 3 m, syvyys n. 40 cm.
Kuopat muistuttavat enemmän hautapainanteita kuin pyyntikuoppaa sekä länsi- että itäkumpareilla. Myös topografinen sijainti sopii paremmin haudoille kuin pyyntikuopille. Kohde voi tällöin olla ennemmin hauta- kuin pyyntikuoppakohde.
Kohteen rajaus on muutettu havaintojen mukaiseksi. |
| metsakeskus.732010095 |
732 |
Hirvasjärvi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568589.00000000 |
7380768.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010095 |
Kivikautinen asuinpaikka Hirvasjärven lounaiskulmassa n. 500 m Oulankajoen niskasta länteen tien ja järven välissä hiekkaisella rantatörmällä. Löydöt kvartsia.
2024: Muinaisjäännösrekisterin kohdepiste osoittaa suosta nousevalle kiviselle nyppylälle. Täältä ei löydetty merkkejä muinaisjäännöksestä. Löytökohta sijainnee kohdasta pohjoiseen, jossa on veneenlaskupaikka. Täälläkin maa melko kivistä mutta ei samassa määrin. Alue vastaa myös hyvin Arposen vuoden 1991 raportissa olevaa kuvaa, tosin alueen käyttö on vuoden 1991 inventoinnin jälkeen selkeästi ollut intensiivisempää ja nykyään kohde lienee vakituinen veneenpitopaikka (paikalla oli vene myös inventointiaikana). Alue on tämän johdosta selkeästi kuluneempi kuin vuonna 1991 ja osa asuinpaikasta lienee tuhoutunut kulumisen vuoksi.
Aluetta tarkastettaessa todetaan kuluneessa maassa joitakin palaneita kiviä ja niiden ryppäitä sekä joitakin kvartsi-iskoksia. Muinaisjäännös sijainnee verrattain tasaisella rantatörmällä rajautuen etelässä suohon ja pohjoisessa soistuvaan maahan. Asuinpaikka on osittain vahingoittunut kulumisen vuoksi, mutta siitä kuitenkin on todennäköisesti säilynyt.
Alueen paikkatiedot on päivitetty ja kohteelle on tehty rajaus havaintojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.732010096 |
732 |
Metsäjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
581352.00000000 |
7376336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010096 |
Oulankajoen pohjoispuolella Maitolahden ja Metsäjärven välisellä moreenikankaalla on hajallaan ainakin 16 eri kokoista pyyntikuoppaa. Kuopparyhmän lounaisimman kuopan luota tuulenkaadon kannosta löytyi merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta.
2024: Inventoinnissa alueelta löytyi 22 pyyntikuoppaa, jotka jakautuvat viiteen ryhmää ja yhteen muista erillään olevan pyyntikuoppaan. Näistä on omaksi kohteekseen erotettu 16 pyyntikuoppaa käsittävät kolme ryhmää (tämä kohde) ja omaksi kohteekseen alueen itäisin 5 pyyntikuopan ryhmä (kohde Metsäjärvi 3) ja läntisin yksittäinen pyyntikuoppa (Metsäjärvi 4). Todettujen pyyntikuoppien lisäksi alueella on, kuten Arponen jo 1991 pisti merkille, runsaasti luontaisia painaumia ja suppia, jotka esim. LiDAR-aineistossa vaikuttavat melko selväpiirteisiltä pyyntikuopilta, mutta maastotarkastuksessa osoittautuvat luontaisiksi.
Pyyntikuoppa 1: Pyöreä suppilomainen valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 8 m, syvyys n. 1,5, m.
Pyyntikuoppa 2: Soikeahko laakea valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 6 m, syvyys n. 80 cm.
Pyyntikuoppa 3: Laakea ja hyvin pienipiirteinen matala pyyntikuoppa. Kairatessa huuhtoutumiskerros ja sekoittunut kerros. Pyöreä ja valliton. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 30 cm.
Pyyntikuoppa 4: Soikeanpyöreä laakea valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 7 m, syvyys n. 1 m.
Pyyntikuoppa 5: Hiukan epämääräisen muotoinen laakeahko kuoppa. Havainnointia vaikeuttaa ympärillä oleva hakkuujäte ja päälle kaatunut runko. Kairatessa voimakas osittain hiilensekainen huuhtoutumiskerros. Muotoa on vaikea arvioida, ehkä laakeanpyöreä. Ei selkeää vallia. Syvyys n. 40 cm, halkaisijaa vaikea arvioida mutta ehkä n. 5 m.
Pyyntikuoppa 6: Soikeahko valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 80 cm.
Pyyntikuoppa 7: Laakeanpyöreä valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 6 m, syvyys n. 80 cm.
Pyyntikuoppa 8: Pyöreähkö valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 60 cm.
Pyyntikuoppa 9: Pieni valliton pyöreähkö pyyntikuoppa. Halkaisija n. 3 m, syvyys n. 30 cm. Kairatessa huuhtoutumiskerros ja sekoittunut kerros.
Pyyntikuoppa 10: Laakeanpyöreä valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 40 cm.
Pyyntikuoppa 11: Pieni soikea valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 3 m, syvyys n. 40 cm.
Pyyntikuoppa 12: Pitkulainen valliton pyyntikuoppa. Mitat 4 x 2 m, syvyys n. 60 cm.
Pyyntikuoppa 13: Pyöreähkö valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 50 cm. Kuopassa laho kanto.
Pyyntikuoppa 14: Pyöreähkö suppilomainen valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 6 m, syvyys n. 1 m.
Pyyntikuoppa 15: Pyöreähkö valliton pyyntikuoppa. Kuopassa paljon hakkuujätettä, muoto kuitenkin hahmotettavissa. Halkaisija lienee n. 6 m, syvyys n. 1 m.
Pyyntikuoppa 16: Pyöreä valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 80 cm.
Arposen mainitsemia asuinpaikan merkkejä ei vuonna 2024 havaittu. Todennäköisimmin asuinpaikka sijaitsee joko kohteen keskivaiheilla, tai sitten vaihtoehtoisesti kohteen länsipäädyssä. |
| metsakeskus.732010096 |
732 |
Metsäjärvi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
581352.00000000 |
7376336.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010096 |
Oulankajoen pohjoispuolella Maitolahden ja Metsäjärven välisellä moreenikankaalla on hajallaan ainakin 16 eri kokoista pyyntikuoppaa. Kuopparyhmän lounaisimman kuopan luota tuulenkaadon kannosta löytyi merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta.
2024: Inventoinnissa alueelta löytyi 22 pyyntikuoppaa, jotka jakautuvat viiteen ryhmää ja yhteen muista erillään olevan pyyntikuoppaan. Näistä on omaksi kohteekseen erotettu 16 pyyntikuoppaa käsittävät kolme ryhmää (tämä kohde) ja omaksi kohteekseen alueen itäisin 5 pyyntikuopan ryhmä (kohde Metsäjärvi 3) ja läntisin yksittäinen pyyntikuoppa (Metsäjärvi 4). Todettujen pyyntikuoppien lisäksi alueella on, kuten Arponen jo 1991 pisti merkille, runsaasti luontaisia painaumia ja suppia, jotka esim. LiDAR-aineistossa vaikuttavat melko selväpiirteisiltä pyyntikuopilta, mutta maastotarkastuksessa osoittautuvat luontaisiksi.
Pyyntikuoppa 1: Pyöreä suppilomainen valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 8 m, syvyys n. 1,5, m.
Pyyntikuoppa 2: Soikeahko laakea valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 6 m, syvyys n. 80 cm.
Pyyntikuoppa 3: Laakea ja hyvin pienipiirteinen matala pyyntikuoppa. Kairatessa huuhtoutumiskerros ja sekoittunut kerros. Pyöreä ja valliton. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 30 cm.
Pyyntikuoppa 4: Soikeanpyöreä laakea valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 7 m, syvyys n. 1 m.
Pyyntikuoppa 5: Hiukan epämääräisen muotoinen laakeahko kuoppa. Havainnointia vaikeuttaa ympärillä oleva hakkuujäte ja päälle kaatunut runko. Kairatessa voimakas osittain hiilensekainen huuhtoutumiskerros. Muotoa on vaikea arvioida, ehkä laakeanpyöreä. Ei selkeää vallia. Syvyys n. 40 cm, halkaisijaa vaikea arvioida mutta ehkä n. 5 m.
Pyyntikuoppa 6: Soikeahko valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 80 cm.
Pyyntikuoppa 7: Laakeanpyöreä valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 6 m, syvyys n. 80 cm.
Pyyntikuoppa 8: Pyöreähkö valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 60 cm.
Pyyntikuoppa 9: Pieni valliton pyöreähkö pyyntikuoppa. Halkaisija n. 3 m, syvyys n. 30 cm. Kairatessa huuhtoutumiskerros ja sekoittunut kerros.
Pyyntikuoppa 10: Laakeanpyöreä valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 40 cm.
Pyyntikuoppa 11: Pieni soikea valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 3 m, syvyys n. 40 cm.
Pyyntikuoppa 12: Pitkulainen valliton pyyntikuoppa. Mitat 4 x 2 m, syvyys n. 60 cm.
Pyyntikuoppa 13: Pyöreähkö valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 4 m, syvyys n. 50 cm. Kuopassa laho kanto.
Pyyntikuoppa 14: Pyöreähkö suppilomainen valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 6 m, syvyys n. 1 m.
Pyyntikuoppa 15: Pyöreähkö valliton pyyntikuoppa. Kuopassa paljon hakkuujätettä, muoto kuitenkin hahmotettavissa. Halkaisija lienee n. 6 m, syvyys n. 1 m.
Pyyntikuoppa 16: Pyöreä valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 5 m, syvyys n. 80 cm.
Arposen mainitsemia asuinpaikan merkkejä ei vuonna 2024 havaittu. Todennäköisimmin asuinpaikka sijaitsee joko kohteen keskivaiheilla, tai sitten vaihtoehtoisesti kohteen länsipäädyssä. |
| metsakeskus.732010097 |
732 |
Maitolampi |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
581399.00000000 |
7376173.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010097 |
Esitietojen perusteella Oulankajoen laajentuman, Maitolammen, itäpäässä soiden ympäröimällä moreenisaarekkeella sijaitsisi 4–6 pyyntikuoppaa.
Inventoinnissa 2024 paikalta todettiin seuraavat ilmiöt: suosaarekkeen korkeimmalla kohdalla on soikeanpyöreä kuoppa, jossa ei ole selkeää vallia. Halkaisija n. 2 m, syvyys n. 30 cm. Kairatessa tästä todetaan hiilensekainen huuhtoutumiskerros. Kuoppa voi olla pyyntikuoppa tai esim. kuoppaliesi. Heti edellisen vieressä, vain noin 1,5 m pohjoisluoteeseen, on toinen vastaava, hieman syvempi kuoppa. Saarekkeella siellä täällä on myös pienempiä epäselviä kuopanteita, jotka eivät sovellu kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Lukuun ottamatta kahta dokumentoitua paikalta ei inventoinnissa havaittu enempää muinaisjäännökseksi kelpaavia painanteita. Kohteeseen kuuluu näin ollen 2 kuoppajäännöstä. |
| metsakeskus.732010098 |
732 |
Kotalammit |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
582565.00000000 |
7376084.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010098 |
Oulankajoen Pitkäkosken pohjoispuolella Kotalampien ja Riivikkolammen välissä mäntykankaalla, poikki lampien välisen kannaksen on 5 kuoppaa.
2024:
Pyyntikuoppa 1: Kuvauksen mukaisesti kahden lammen välisellä kankaalla on soikeahko suppilomainen pyyntikuoppa ilman selkeää ympärysvallia. Halkaisija on n. 4,5 m, syvyys n. 80 cm.
Pyyntikuoppa 2: Hyvin pienipiirteinen vaikeasti havaittavissa oleva valliton painanne. Kairauksen perusteella kuitenkin pyyntikuoppa. Halkaisija 2,5 m ja syvyys n. 30 cm.
Pyyntikuoppa 3: Pyöreähkö tai soikeahko pyyntikuoppa, jonka ympärillä on hiukan vallia. Kävelypolku kulkee päältä. Halkaisija valli mukaan lukien 5 m, syvyys n. 50 cm.
Pyyntikuoppa 4: Laakeansoikea valliton pyyntikuoppa. Halkaisija n. 3,5 m, syvyys n. 40 cm.
Pyyntikuoppa 5: Soikea vallillinen pyyntikuoppa. Halkaisija valli mukaan lukien 5 m, syvyys n. 1 m.
Kuopat kartoitettu, paikkatiedot päivitetty ja rajaus tehty. |
| metsakeskus.732010099 |
732 |
Särkijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586489.92900000 |
7436614.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010099 |
Särkijärven lounaisrannalla, Särkijärveen viettävällä hiekkaperäisellä viljelysmaalla. Löydöt hioimen? katkelma, kvartsia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.732010100 |
732 |
Saarikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592069.66100000 |
7444599.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732010100 |
Naruskajoen Saarikosken alapuolisen suvannon itärannalla, mäntykankaalla, kesähuvilalle vievän ajotien kohdalla on maapaljastumassa löytöjä ajotien suunnassa n. 4 m:n matkalla. Löydöt: kvartsia, maanomistajan hallussa mahdollinen uurrenuija. |
| metsakeskus.732500001 |
732 |
Pikku Saarijärvi Ruumissaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
555701.48500000 |
7368759.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.732500001 |
Saarella on perimätiedon mukaan ollut kesäkalmisto. Paikalla on näkyvissä hautakuopanteita. |
| metsakeskus.734010001 |
734 |
Sinivuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
288097.59000000 |
6694316.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010001 |
Sinivuoren kivikautinen asuinpaikka on laaja-alainen ja pitkään käytössä ollut asuinpaikka. Sinivuoren asuinpaikka on etelään viettävällä rinteellä nykyisten peltojen pohjoisreunalla, Pukkilan kartanosta pohjoiskoilliseen noin 600 metriä. Mäen laki on ollut noin 50 metriä meren pinnan yläpuolella. Huippu on tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. Etelärinteet viettävät aluksi jyrkästi ja alempana loivasti kohti entisen Alasjärven rantaa. Mäen rinteellä on ylhäältä lukien seuraavat asuinpaikat: Sinivuori I, Sinivuori II ja Sinivuori III. Asuinpaikan esikeraamisen vaiheen alue, Sinivuori I, oli jo ennen kaivauksia tuhoutunut suurelta osin hiekanotossa.
Sinivuori I ja III tehtiin koekaivauksia vuonna 2011. Esikeraamisen vaiheen alueelta löydettiin viisi tulisijaa, mutta vanhin ajoittava löytö oli varhaiskampakeramiikkaa. Sinivuori III ei todettu kiinteitä rakenteita, mutta löytöaineisto on monipuolinen. |
| metsakeskus.734010001 |
734 |
Sinivuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
288097.59000000 |
6694316.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010001 |
Sinivuoren kivikautinen asuinpaikka on laaja-alainen ja pitkään käytössä ollut asuinpaikka. Sinivuoren asuinpaikka on etelään viettävällä rinteellä nykyisten peltojen pohjoisreunalla, Pukkilan kartanosta pohjoiskoilliseen noin 600 metriä. Mäen laki on ollut noin 50 metriä meren pinnan yläpuolella. Huippu on tuhoutunut hiekanoton yhteydessä. Etelärinteet viettävät aluksi jyrkästi ja alempana loivasti kohti entisen Alasjärven rantaa. Mäen rinteellä on ylhäältä lukien seuraavat asuinpaikat: Sinivuori I, Sinivuori II ja Sinivuori III. Asuinpaikan esikeraamisen vaiheen alue, Sinivuori I, oli jo ennen kaivauksia tuhoutunut suurelta osin hiekanotossa.
Sinivuori I ja III tehtiin koekaivauksia vuonna 2011. Esikeraamisen vaiheen alueelta löydettiin viisi tulisijaa, mutta vanhin ajoittava löytö oli varhaiskampakeramiikkaa. Sinivuori III ei todettu kiinteitä rakenteita, mutta löytöaineisto on monipuolinen. |
| metsakeskus.734010002 |
734 |
Alhonpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287873.68200000 |
6694226.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010002 |
Alhonpellon kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pukkilan kartanon päärakennuksesta pohjoiskoilliseen noin 450 metriä, Sinivuoren asuinpaikka on alueen itäpuolella. Asuinpaikka on entiseen Alasjärveen viettävällä etelärinnepellolla. |
| metsakeskus.734010003 |
734 |
Myllypelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287849.69600000 |
6693696.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010003 |
Myllymäen kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pukkilan kartanon päärakennuksen etelä- ja itäpuolella olevalla peltorinteellä, jonka yläosa on hiekkapohjaista maata ja alaosa savikkoa. Maasto on etelään viettävää rinnettä. Sinivuoren ja Alhonpellon kivikautiset asuinpaikat ovat Myllymäestä pohjoiseen noin 500 metriä. Myllymäen asuinpaikka on sijainnut saarella. |
| metsakeskus.734010004 |
734 |
Pirtinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287530.81600000 |
6693731.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Muurlanjoesta pohjoiseen noin 200 metriä, Pukkilan kartanosta noin 300 metriä länsilounaaseen, pellolla, joka viettää kaakkoon. Myllypellon kivikautinen asuinpaikka on noin 300 metriä länteen päin. Pirttipelto on savensekainen hiekkapelto, joka on edelleenkin viljelyksessä. |
| metsakeskus.734010005 |
734 |
Mäntymaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
288175.56100000 |
6694353.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Muurlanjoesta 900 metriä pohjoiseen Sinivuoren kaakkoisrinteellä, noin 200 metriä Sinivuori I asuinpaikasta koilliseen päin. Asuinpaikka on pellon reunassa, jossa maaperä on mullan sekaista hiekkaa. Rinne viettää lähes etelään. Asuinpaikkalöytöjä on pihapiiristä ja viereisestä Pukkilan kartanoon kuuluvasta pellosta ja talosta 20-30 m etelään. |
| metsakeskus.734010006 |
734 |
Falkki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
289340.09500000 |
6693889.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Muurlanjoen pohjoispuolella, entisen Alasjärven rannalla, Falkin talon alapuolella sekä länsi- ja itäpuolella olevilla peltorinteillä ja piha-alueella. Osa vanhoista löydöistä on otettu talteen Alasjärven vesijättömaalta (reikäkiviä). Maasto on hiekan sekaista savimaata. Korkeammalta maa muuttuu hiekkaisemmaksi. |
| metsakeskus.734010007 |
734 |
Sorronpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
286901.07700000 |
6693099.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010007 |
Kohde sijaitsee Muurlanjoen noin 80 metriä etelään päin kapean peltokaistan kaakkoispohjukassa. Pelto on savipelto ja heti sen eteläpuolella kohoaa pieni mäki. |
| metsakeskus.734010008 |
734 |
Lintula pihapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
286798.11500000 |
6693024.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Lintulan talon alapuolella Muurlanjoesta noin 200 metriä itään päin pellolla, joka viettää lounaaseen päin. |
| metsakeskus.734010009 |
734 |
Kupparinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
288202.54500000 |
6694862.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010009 |
Asuinpaikka on ollut järvialtaan länsipään pohjoispuolella 800 metriä pitkän merenlahtia yhdistävän salmen pohjoispuolella. Asuinpaikka on nykyisin pienen ojan länsipuolella itäkaakkoon viettävän pellon yläosassa. |
| metsakeskus.734010010 |
734 |
Rauhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287848.69000000 |
6694557.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Rauhalan talosta noin 150 metriä luoteeseen päin, Somerojasta 100 metriä itään hieman etelään viettävän pellon länsireunassa. Asuinpaikka kuuluu Pukkilan kivikautiseen asuinpaikkakompleksiin. |
| metsakeskus.734010011 |
734 |
Lehtiniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287855.68300000 |
6695378.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010011 |
Asuinpaikka sijaitsee kaakkoon viettävällä peltoaukealla. Asuinpaikan etelä- ja itäpuolella noin 100 metrin päässä virtaa pieni oja. Lehtiniityn talo on 150 metriä luoteeseen päin. Asuinpaikan alueella pelto on savipeltoa, joka muuttuu hieman hiekansekaiseksi ylöspäin mentäessä. |
| metsakeskus.734010012 |
734 |
Viitamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
284149.00000000 |
6697739.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010012 |
Viitamäen hautaröykkiöt sijaitsevat entisen Uskelan pitäjän alueella, Viurilan lahden itärannalla sijaitsevalla korkealla mäellä. Viitamäki on monihuippuinen, jyrkkärinteinen mäkialue, joka idässä ja etelässä rajoittuu peltoaukeaan. Mäen rinteet ovat moreenipeitteiset, mutta laet ovat avokalliota. Kaikki kolme hautaröykkiötä on rakennettu suurehkoista pyöristyneistä rantakivistä ja lohkareista. Kaikissa on kuoppa keskellä. Luoteinen röykkiö on pienehkön kallionyppylän päällä, josta avautuu komea näkymä merelle. Röykkiöissä ei ole maatäytettä ja ne on rakennettu kallion päälle.
Röykkiöiden mitat:
Röykkiö 1: 25 x 22 x 4 metriä
Röykkiö 2: 19,5 x 19 x 4,5 metriä
Röykkiö 3: 10,7 x 10,7 x 1,8 metriä
Alueelle johtaa merkitty polku ja polun alkupisteessä on Salon kaupungin tekemä opastaulu. |
| metsakeskus.734010013 |
734 |
Tampaltankruunu |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
284204.14300000 |
6696976.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010013 |
Salosta Teijolle vievän tien itäpuolella olevan korkean monilakisen kallioselänteen pohjoisosassa olevalla kalliohuipulla sijaitsee nk. Tampaltankruunu, josta kaakkoon noin 300 metriä on toinen kalliopaljastuma, jonka moreenirinteellä on latomus.
Nk. Tampaltankruunu sijaitsee kalliopaljastumalla, jonka rinteet ovat moreenia. Tampaltankruunulta on hyvä näkyvyys Viurilanlahdelle. Kruunun koko on 21,0 x 19,5 x 1,9 metriä. Kruunu on hyvin kraatterimainen. Se on rakennettu ihmisen päänkokoisista ja sitä suuremmista, pyöristyneistä rantakivistä. Kruunun keskellä kivet ovat huomattavan suuria lohkareita ja paaseja. Sen keskellä on pohjaan saakka ulottuva kuoppa/kraatteri. Röykkiössä on selviä purkamis- ja kaivamisjälkiä. Röykkiöön oli tehty länsi-itä suuntainen kaivanto ennen kuin Hj. Appelgren tutki kaivannon eteläpuoleisen puoliskon vuonna 1886. Röykkiöstä paljastui kolme sisäkkäistä kivikehää, joiden välissä oli kolme kivilaaoista tehtyä paasiarkkua. Niissä oli palanutta luuta, tuhkaa ja pronssinappi tai pronssineulan pää. Pronssiesine joutui kuitenkin hukkaan.
Erillinen latomus lounaassa on pieni graniitti- ja hiekkakivilohkareista sekä pyöristyneistä rantakivistä koottu kiveys, jonka keskellä pystypaasi. Latomuksen koko: 1,8 x 1,6 x 0,7 metriä. Saattaa olla vanha rajapyykki. |
| metsakeskus.734010014 |
734 |
Aarnionsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
288914.24200000 |
6698107.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010014 |
Korkeiden kallioiden välissä on kapea peltokaistale, joka kivikaudella on ollut vuonomainen lahti. Asuinpaikka on ollut tämän lahden pohjukassa. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kivesineitä ja kvartsi-iskoksia on löydetty peltokynnöksestä.
V. 2005 inventoinnissa löytyi n. 20 m matkalta tieleikkauksesta kvartseja, mm. kaavin sekä porfyyri-iskos. Löytöalue on pellon löytöpaikasta noin 100 m koilliseen. Ilmeisesti löytökohta osoittaa saman asuinpaikan säilynyttä pohjoisosaa. Löytöalueiden välialueen niemimäisellä korkeammalla maastokohdalla on Aarnionsuon pientila rakennuksineen ja pihoineen, jossa voi olla kivikautista asuinpaikkaa, vaikka havaintoja tästä ei ole. V. 2005 suoritetttiin tienvarren uuden löytöpaikan ja vanhan löytöalueen koekaivaus. Tienvarren pohjoispuolella oli säilyneenä kapea asuinpaikka-alue kulttuurikerroksineen, sen sijaan pellolla ei havaittu kulttuurikerrosta tai löytöjä. |
| metsakeskus.734010015 |
734 |
Ilmusmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
286781.11000000 |
6695738.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010015 |
Salosta Perniöön vievän tien itäpuolella on laaja laeltaan melko tasainen kallioalue, jonka huipun reunalla on hautaröykkiö. Röykkiöltä on avara näkymä luoteeseen ja erityisesti pohjoiseen, Salon kaupungin keskustan suuntaan. Röykkiö on rakennettu kalliopohjalle suurehkoista pyöristyneistä rantakivistä, joiden joukossa on myös lohkareita. Röykkiön reunassa sen pohjoisosassa on kuopanne. Röykkiön mitat ovat 16,7 x 15 x 22 metriä. Röykkiön eteläreunasta lähtee matala kiveys, joka lienee osa alkuperäistä rakennetta. Kallioreunassa olevissa halkeamissa on myös pyöreitä kiviä. Ne joko vieritetty tai vierineet röykkiöstä halkeamiin.
Röykkiön koillispuolella kallioreunan alapuolella, on pätkittäistä laajahkoa pirunpeltoa, josta kiviä on siirrelty ja ehkä viety röykkiörakenteiksi. Pirunpeltoa on myös etäämpänä, kaakon puoleisessa loivassa rinteessä.
Mahdollisesti röykkiön alapuolisella kalliotasanteella on toinen hautaröykkiö: maansekainen, hyvin matala, muutaman metrin halkaisijaltaan kokoinen, sileän kallion päällä. |
| metsakeskus.734010016 |
734 |
Peppursuo |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
283129.58800000 |
6693811.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010016 |
Salosta Teijoon vievästä tiestä noin 1,5 km itään, kaatopaikalle vievän hiekkatien länsipuolella on moreeniselänne ja sen itäpuolella olevalla kalliorinteellä on kaksi hautaröykkiötä. Röykkiöistä etelään on vanha hiekkakuoppa, jossa nykyisin on motorcross-rata. Röykkiöt on rakennettu ihmisen pään kokoisista ja sitä suuremmista pyöristyneistä rantakivistä sekä litteistä lohkareista. Läntisemmässä röykkiössä on keskellä kalliopohjaan saakka ulottuva kuoppa, jonka halkaisija noin 1 metriä. Kuopan pohjoisreunassa kaksi kivipaasia päällekkäin. Röykkiön mitat: 11 x 10,4 x 1,9 metriä. Itäisemmässä röykkiössä on keskellä vain matala kuopanne ja eteläreunassa näkyy jonkinlaista reunakehän kaltaista rakennetta. Röykkiöt ovat muodoltaan pyöreitä ja kivet ovat jonkin verran sammaloituneet. |
| metsakeskus.734010017 |
734 |
Meriniitynpuisto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
285075.00000000 |
6700998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010017 |
Kohde sijaitsee Nokian tehtaiden vieressä Varesvuoren eteläpuolella ja Salitunojasta noin 200 metriä kaakkoon päin. Kalmisto on maantasainen polttokenttäkalmisto, jonka laajuus on vielä epäselvä. Löytöjen perusteella kalmisto ajoittuu roomalaisaikaan. |
| metsakeskus.734010018 |
734 |
Suopellonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
284001.23000000 |
6696024.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010018 |
Kohde sijaitsee Helisnummelta Hämeenkylään vievän tien pohjoispuolella, jyrkkärinteisen kallion päällä. Röykkiö on rakennettu kallion korkeimmalle kohdalle, josta on hyvät näkymät Viurilanlahdelle länteen ja lounaaseen päin. Röykkiö on rakennettu kalliopaljastuman päälle ihmisen pään kokoisista ja hieman ihmisen päätä suuremmista kivilohkareista. Röykkiö on melko matala, kooltaan 10,6 x 9,2 x 1,4 metriä. Muodoltaan melko epäsäännöllinen. Röykkiön itäpuolella pyöreän muotoinen kaivettu kuoppa. U. Kallbergin mukaan länsi- ja luoteisreunoilla kylmämuurauksen tapaista. Melko hyväkuntoinen. Päällä kasvaa kitukasvuisia koivuja ja pari pientä mäntyä. |
| metsakeskus.734010019 |
734 |
Kovaskallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
289642.96800000 |
6693735.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010019 |
Röykkiöt sijaitsevat kuivatun Alasjärven ,nykyisen Muurla- eli Karhujoen, pohjoispuolella olevalla melko pienialaisella kalliosaarekkeella. Kovaskallio kohoaa Muurlajoen savitasangosta kartiomaisesti ja sen laki on kalliopaljasteinen. Röykkiöistä suurin on kooltaan 11,3 x 9,4 x 0,7 metriä ja soikean muotoinen. Röykkiö ei ole alkuperäisen muotoinen. Vuoden 1945 kertomuksessaan Luho mainitsee, että Kovaskalliolla on matala kiviraunio, jonka keskellä on kuoppa, jonka herra Olavi Lehmussaari on täyttänyt uudelleen. Kaksi muuta ovat pieniä kivirakennelmia; kooltaan 6 x 5 x 05 metriä ja 2 x 1,7 x 03 metriä. Kaikki kolme ovat ruohon peitossa ja vahvasti sammaloituneita. |
| metsakeskus.734010020 |
734 |
Utiskanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
286202.33500000 |
6697316.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010020 |
Alhaisista Helisnummelle vievän tien itäpuolella on korkea mäki; Helisnummi eli Utiskanmäki. Mäeltä on hyvät näkymät Halikonlahdelle länteen ja luoteeseen päin. Mäen korkeimmalla kohdalla on kalliopaljastuma, johon on rakennettu röykkiö ihmisen pään kokoisista ja sitä suuremmista kivenlohkareista. Röykkiön eteläreunalla näkyy mahdollisesti kehärakennetta. Röykkiö on muodoltaan kupera, matala ja laajalle levinnyt. Röykkiössä on nähtävissä muutamia kuopanteita. Röykkiö on pahoin myllätty, sen kiviä on heitelty runsaasti ympäristöön. Röykkiöstä on haettu kiviä mm. itäpuolella olevaan tulisijaan. Röykkiön päällä kasvaa pieniä mäntyjä. Röykkiön mitat: 11,6 x 11,5 x 0,7 m. |
| metsakeskus.734010021 |
734 |
Katinkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
288833.27500000 |
6697706.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010021 |
Kiskoon päin vievän maantien länsipuolella on Katinkallio niminen mäki, jonka korkeimmalla kohdalla, kolmiomittauspisteen vieressä, on pahoin tuhottu hautaröykkiö. Suurin osa röykkiön kivistä on heitetty sen koillispuolella olevaan kalliohalkeamaan. Kallion päällä on jäljellä vain röykkiön pohjakivet. Röykkiön alkuperäistä kokoa ei voi arvioida pohjan perusteella. Salosen vuoden 1927 kertomuksessa röykkiön mitat ovat 15,5 x 9,5 metriä ja korkeus 1 metri. Pohjakivissä on vahva jäkälä- ja turvekerros. Röykkiöltä on erinomaiset näkymät etelään ja pohjoiseen. Röykkiöstä noin 180 m koilliseen löytyi v. 2005 lähialueen inventoinnin yhteydessä pieni matala röykkiö alemmalta kallioalueelta. Siihen kuuluneita kiviä oli noin 3x6 m alalla, mutta varsinainen kiveys oli 2x1,5 m laajuinen. |
| metsakeskus.734010022 |
734 |
Aromäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
290260.69900000 |
6698052.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010022 |
Hämmäisen kylän alueella Kiskoon vievän maantien itäpuolella noin 900 m itään on Aromäki niminen korkea, jyrkkärinteinen mäki. Sen lähes korkeimmalla kalliopaljastumalla on suurehkoista kivilohkareista koottu röykkiö, jonka keskellä on kuoppa. Röykkiön on lähes pohjaan saakka hajoitettu ja sen alimmissa kivissä on paksu sammalkerros. Röykkiö on muodoltaan soikeahko ja kraatterimainen. Röykkiön kivet on levitelty laajalle alueelle. Kohteessa on ollut joskus kolmiomittauspiste.
Röykkiön pohjakivien päällä kasvaa kitukasvuisia koivuja ja pari pientä mäntyä. Kohdasta hyvät näkymät länteen ja etelään päin. |
| metsakeskus.734010023 |
734 |
Aarnionperämäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
289312.08400000 |
6698375.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010023 |
Hämmäiseltä Kiskoon maantielle johtavan tien itäpuolella on luode-kaakko -suuntainen mäenharjanne, jonka keskivaiheilla kohoaa jyrkkäseinäinen kallio. Kallion korkeimmalla kohdalla on röykkiö, joka on hajotettu lähes kokonaan. Sen kiviä on viskelty parinkymmenen metrin laajuudelle. Yhtä kerrosta paksummalta kiviä ei ole missään kohdin. Röykkiö oli rakennettu kivilohkareista. Ympäristöön heitellyistä kivistä on lapset tehneet leikkipaikkoja.
V. 2005 inventoinnin ja myöhemmin tehdyn tarkastuksen yhteydessä röykkiö todettiin kuitenkin sangen hyvin säilyneeksi. Sen sijaan tätä alempaa noin 250 m luoteeseen i paikallistettiin ennestään tuntematon röykkiö, joka on epämääräinen ja pitkälle hajotettu (kohde 1000004867 Aarnionperämäki 2). |
| metsakeskus.734010024 |
734 |
Haukkamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
289351.06600000 |
6698974.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010024 |
Hämmäiseltä Kiskoon maantielle johtavan tien länsipuolella kokoavalla mäenharjanteella, sen pohjoisosan korkeimmalla kohdalla on kiviladelma tai röykkiö. Röykkiö on hajotettu lukuun ottamatta vain keskellä olevia pohjakiviä. Kiviä on heitelty mäen luoteis- ja länsireunalta alas. Röykkiö rakentamisessa on käytetty kivenlohkareista eikä siinä ole ollut nähtävillä rakenteita. |
| metsakeskus.734010025 |
734 |
Ketohaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
287368.84400000 |
6702709.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010025 |
Ketohaan muinaisjäännösalue sijaitsee metsäpuistoalueella, etelärinteessä. Alueeseen kuuluvat 12 röykkiötä ja 2 erillistä asuinpaikkaa. Pohjoisin asuinpaikka sjaitsee tasanteella pienen lammikon vieressä. Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiseen ja roomalaisaikaan. Viereinen reunakehällinen röykkiö on kansainvaellusajan alusta. Asuinpaikka-alueelta lounaaseen nousee pieni mäki, jonka laella on röykkiö. Tähän alunperin pronssikautiseen röykkiöön on tehty hautauksia kansainvaellus- ja merovingiajalla. Tästä röykkiöstä (ns. Ketohaka 1) rinne viettää etelään. Rinteessä ovat röykkiöt Ketohaka 2-10 ja 12. Puolessa välissä rinnettä on tasanne. Tasanteella on pronssi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue ja osittain sen päällä roomalaisaikainen hautaröykkiö Ketohaka 6. Röykkiö Ketohaka 7 on osittain tuhoutunut. Se kaivettin vuonna 1931 ja sen päälle rakennettiin rekivaja. Näkyvä kiveys lienee rekivajan peruskiveys. Ketohaan muinaisjäännösalue rajoittuu lännessä Katajamäen 1980-luvulla tutkittuun muinaisjäännösalueeseen, pohjoisessa Ketohaka N-alueeseen sekä koillisessa Paltan röykkiöalueeseen. |
| metsakeskus.734010025 |
734 |
Ketohaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27013 |
287368.84400000 |
6702709.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010025 |
Ketohaan muinaisjäännösalue sijaitsee metsäpuistoalueella, etelärinteessä. Alueeseen kuuluvat 12 röykkiötä ja 2 erillistä asuinpaikkaa. Pohjoisin asuinpaikka sjaitsee tasanteella pienen lammikon vieressä. Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiseen ja roomalaisaikaan. Viereinen reunakehällinen röykkiö on kansainvaellusajan alusta. Asuinpaikka-alueelta lounaaseen nousee pieni mäki, jonka laella on röykkiö. Tähän alunperin pronssikautiseen röykkiöön on tehty hautauksia kansainvaellus- ja merovingiajalla. Tästä röykkiöstä (ns. Ketohaka 1) rinne viettää etelään. Rinteessä ovat röykkiöt Ketohaka 2-10 ja 12. Puolessa välissä rinnettä on tasanne. Tasanteella on pronssi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue ja osittain sen päällä roomalaisaikainen hautaröykkiö Ketohaka 6. Röykkiö Ketohaka 7 on osittain tuhoutunut. Se kaivettin vuonna 1931 ja sen päälle rakennettiin rekivaja. Näkyvä kiveys lienee rekivajan peruskiveys. Ketohaan muinaisjäännösalue rajoittuu lännessä Katajamäen 1980-luvulla tutkittuun muinaisjäännösalueeseen, pohjoisessa Ketohaka N-alueeseen sekä koillisessa Paltan röykkiöalueeseen. |
| metsakeskus.734010025 |
734 |
Ketohaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
287368.84400000 |
6702709.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010025 |
Ketohaan muinaisjäännösalue sijaitsee metsäpuistoalueella, etelärinteessä. Alueeseen kuuluvat 12 röykkiötä ja 2 erillistä asuinpaikkaa. Pohjoisin asuinpaikka sjaitsee tasanteella pienen lammikon vieressä. Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiseen ja roomalaisaikaan. Viereinen reunakehällinen röykkiö on kansainvaellusajan alusta. Asuinpaikka-alueelta lounaaseen nousee pieni mäki, jonka laella on röykkiö. Tähän alunperin pronssikautiseen röykkiöön on tehty hautauksia kansainvaellus- ja merovingiajalla. Tästä röykkiöstä (ns. Ketohaka 1) rinne viettää etelään. Rinteessä ovat röykkiöt Ketohaka 2-10 ja 12. Puolessa välissä rinnettä on tasanne. Tasanteella on pronssi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue ja osittain sen päällä roomalaisaikainen hautaröykkiö Ketohaka 6. Röykkiö Ketohaka 7 on osittain tuhoutunut. Se kaivettin vuonna 1931 ja sen päälle rakennettiin rekivaja. Näkyvä kiveys lienee rekivajan peruskiveys. Ketohaan muinaisjäännösalue rajoittuu lännessä Katajamäen 1980-luvulla tutkittuun muinaisjäännösalueeseen, pohjoisessa Ketohaka N-alueeseen sekä koillisessa Paltan röykkiöalueeseen. |
| metsakeskus.734010025 |
734 |
Ketohaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
287368.84400000 |
6702709.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010025 |
Ketohaan muinaisjäännösalue sijaitsee metsäpuistoalueella, etelärinteessä. Alueeseen kuuluvat 12 röykkiötä ja 2 erillistä asuinpaikkaa. Pohjoisin asuinpaikka sjaitsee tasanteella pienen lammikon vieressä. Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiseen ja roomalaisaikaan. Viereinen reunakehällinen röykkiö on kansainvaellusajan alusta. Asuinpaikka-alueelta lounaaseen nousee pieni mäki, jonka laella on röykkiö. Tähän alunperin pronssikautiseen röykkiöön on tehty hautauksia kansainvaellus- ja merovingiajalla. Tästä röykkiöstä (ns. Ketohaka 1) rinne viettää etelään. Rinteessä ovat röykkiöt Ketohaka 2-10 ja 12. Puolessa välissä rinnettä on tasanne. Tasanteella on pronssi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue ja osittain sen päällä roomalaisaikainen hautaröykkiö Ketohaka 6. Röykkiö Ketohaka 7 on osittain tuhoutunut. Se kaivettin vuonna 1931 ja sen päälle rakennettiin rekivaja. Näkyvä kiveys lienee rekivajan peruskiveys. Ketohaan muinaisjäännösalue rajoittuu lännessä Katajamäen 1980-luvulla tutkittuun muinaisjäännösalueeseen, pohjoisessa Ketohaka N-alueeseen sekä koillisessa Paltan röykkiöalueeseen. |
| metsakeskus.734010025 |
734 |
Ketohaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
287368.84400000 |
6702709.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010025 |
Ketohaan muinaisjäännösalue sijaitsee metsäpuistoalueella, etelärinteessä. Alueeseen kuuluvat 12 röykkiötä ja 2 erillistä asuinpaikkaa. Pohjoisin asuinpaikka sjaitsee tasanteella pienen lammikon vieressä. Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiseen ja roomalaisaikaan. Viereinen reunakehällinen röykkiö on kansainvaellusajan alusta. Asuinpaikka-alueelta lounaaseen nousee pieni mäki, jonka laella on röykkiö. Tähän alunperin pronssikautiseen röykkiöön on tehty hautauksia kansainvaellus- ja merovingiajalla. Tästä röykkiöstä (ns. Ketohaka 1) rinne viettää etelään. Rinteessä ovat röykkiöt Ketohaka 2-10 ja 12. Puolessa välissä rinnettä on tasanne. Tasanteella on pronssi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue ja osittain sen päällä roomalaisaikainen hautaröykkiö Ketohaka 6. Röykkiö Ketohaka 7 on osittain tuhoutunut. Se kaivettin vuonna 1931 ja sen päälle rakennettiin rekivaja. Näkyvä kiveys lienee rekivajan peruskiveys. Ketohaan muinaisjäännösalue rajoittuu lännessä Katajamäen 1980-luvulla tutkittuun muinaisjäännösalueeseen, pohjoisessa Ketohaka N-alueeseen sekä koillisessa Paltan röykkiöalueeseen. |
| metsakeskus.734010025 |
734 |
Ketohaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
287368.84400000 |
6702709.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010025 |
Ketohaan muinaisjäännösalue sijaitsee metsäpuistoalueella, etelärinteessä. Alueeseen kuuluvat 12 röykkiötä ja 2 erillistä asuinpaikkaa. Pohjoisin asuinpaikka sjaitsee tasanteella pienen lammikon vieressä. Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiseen ja roomalaisaikaan. Viereinen reunakehällinen röykkiö on kansainvaellusajan alusta. Asuinpaikka-alueelta lounaaseen nousee pieni mäki, jonka laella on röykkiö. Tähän alunperin pronssikautiseen röykkiöön on tehty hautauksia kansainvaellus- ja merovingiajalla. Tästä röykkiöstä (ns. Ketohaka 1) rinne viettää etelään. Rinteessä ovat röykkiöt Ketohaka 2-10 ja 12. Puolessa välissä rinnettä on tasanne. Tasanteella on pronssi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue ja osittain sen päällä roomalaisaikainen hautaröykkiö Ketohaka 6. Röykkiö Ketohaka 7 on osittain tuhoutunut. Se kaivettin vuonna 1931 ja sen päälle rakennettiin rekivaja. Näkyvä kiveys lienee rekivajan peruskiveys. Ketohaan muinaisjäännösalue rajoittuu lännessä Katajamäen 1980-luvulla tutkittuun muinaisjäännösalueeseen, pohjoisessa Ketohaka N-alueeseen sekä koillisessa Paltan röykkiöalueeseen. |
| metsakeskus.734010025 |
734 |
Ketohaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
287368.84400000 |
6702709.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010025 |
Ketohaan muinaisjäännösalue sijaitsee metsäpuistoalueella, etelärinteessä. Alueeseen kuuluvat 12 röykkiötä ja 2 erillistä asuinpaikkaa. Pohjoisin asuinpaikka sjaitsee tasanteella pienen lammikon vieressä. Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiseen ja roomalaisaikaan. Viereinen reunakehällinen röykkiö on kansainvaellusajan alusta. Asuinpaikka-alueelta lounaaseen nousee pieni mäki, jonka laella on röykkiö. Tähän alunperin pronssikautiseen röykkiöön on tehty hautauksia kansainvaellus- ja merovingiajalla. Tästä röykkiöstä (ns. Ketohaka 1) rinne viettää etelään. Rinteessä ovat röykkiöt Ketohaka 2-10 ja 12. Puolessa välissä rinnettä on tasanne. Tasanteella on pronssi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue ja osittain sen päällä roomalaisaikainen hautaröykkiö Ketohaka 6. Röykkiö Ketohaka 7 on osittain tuhoutunut. Se kaivettin vuonna 1931 ja sen päälle rakennettiin rekivaja. Näkyvä kiveys lienee rekivajan peruskiveys. Ketohaan muinaisjäännösalue rajoittuu lännessä Katajamäen 1980-luvulla tutkittuun muinaisjäännösalueeseen, pohjoisessa Ketohaka N-alueeseen sekä koillisessa Paltan röykkiöalueeseen. |
| metsakeskus.734010025 |
734 |
Ketohaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27014 |
287368.84400000 |
6702709.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010025 |
Ketohaan muinaisjäännösalue sijaitsee metsäpuistoalueella, etelärinteessä. Alueeseen kuuluvat 12 röykkiötä ja 2 erillistä asuinpaikkaa. Pohjoisin asuinpaikka sjaitsee tasanteella pienen lammikon vieressä. Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiseen ja roomalaisaikaan. Viereinen reunakehällinen röykkiö on kansainvaellusajan alusta. Asuinpaikka-alueelta lounaaseen nousee pieni mäki, jonka laella on röykkiö. Tähän alunperin pronssikautiseen röykkiöön on tehty hautauksia kansainvaellus- ja merovingiajalla. Tästä röykkiöstä (ns. Ketohaka 1) rinne viettää etelään. Rinteessä ovat röykkiöt Ketohaka 2-10 ja 12. Puolessa välissä rinnettä on tasanne. Tasanteella on pronssi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue ja osittain sen päällä roomalaisaikainen hautaröykkiö Ketohaka 6. Röykkiö Ketohaka 7 on osittain tuhoutunut. Se kaivettin vuonna 1931 ja sen päälle rakennettiin rekivaja. Näkyvä kiveys lienee rekivajan peruskiveys. Ketohaan muinaisjäännösalue rajoittuu lännessä Katajamäen 1980-luvulla tutkittuun muinaisjäännösalueeseen, pohjoisessa Ketohaka N-alueeseen sekä koillisessa Paltan röykkiöalueeseen. |
| metsakeskus.734010025 |
734 |
Ketohaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
287368.84400000 |
6702709.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010025 |
Ketohaan muinaisjäännösalue sijaitsee metsäpuistoalueella, etelärinteessä. Alueeseen kuuluvat 12 röykkiötä ja 2 erillistä asuinpaikkaa. Pohjoisin asuinpaikka sjaitsee tasanteella pienen lammikon vieressä. Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiseen ja roomalaisaikaan. Viereinen reunakehällinen röykkiö on kansainvaellusajan alusta. Asuinpaikka-alueelta lounaaseen nousee pieni mäki, jonka laella on röykkiö. Tähän alunperin pronssikautiseen röykkiöön on tehty hautauksia kansainvaellus- ja merovingiajalla. Tästä röykkiöstä (ns. Ketohaka 1) rinne viettää etelään. Rinteessä ovat röykkiöt Ketohaka 2-10 ja 12. Puolessa välissä rinnettä on tasanne. Tasanteella on pronssi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue ja osittain sen päällä roomalaisaikainen hautaröykkiö Ketohaka 6. Röykkiö Ketohaka 7 on osittain tuhoutunut. Se kaivettin vuonna 1931 ja sen päälle rakennettiin rekivaja. Näkyvä kiveys lienee rekivajan peruskiveys. Ketohaan muinaisjäännösalue rajoittuu lännessä Katajamäen 1980-luvulla tutkittuun muinaisjäännösalueeseen, pohjoisessa Ketohaka N-alueeseen sekä koillisessa Paltan röykkiöalueeseen. |
| metsakeskus.734010025 |
734 |
Ketohaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
287368.84400000 |
6702709.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010025 |
Ketohaan muinaisjäännösalue sijaitsee metsäpuistoalueella, etelärinteessä. Alueeseen kuuluvat 12 röykkiötä ja 2 erillistä asuinpaikkaa. Pohjoisin asuinpaikka sjaitsee tasanteella pienen lammikon vieressä. Asuinpaikka ajoittuu esiroomalaiseen ja roomalaisaikaan. Viereinen reunakehällinen röykkiö on kansainvaellusajan alusta. Asuinpaikka-alueelta lounaaseen nousee pieni mäki, jonka laella on röykkiö. Tähän alunperin pronssikautiseen röykkiöön on tehty hautauksia kansainvaellus- ja merovingiajalla. Tästä röykkiöstä (ns. Ketohaka 1) rinne viettää etelään. Rinteessä ovat röykkiöt Ketohaka 2-10 ja 12. Puolessa välissä rinnettä on tasanne. Tasanteella on pronssi- ja varhaismetallikautinen asuinpaikka-alue ja osittain sen päällä roomalaisaikainen hautaröykkiö Ketohaka 6. Röykkiö Ketohaka 7 on osittain tuhoutunut. Se kaivettin vuonna 1931 ja sen päälle rakennettiin rekivaja. Näkyvä kiveys lienee rekivajan peruskiveys. Ketohaan muinaisjäännösalue rajoittuu lännessä Katajamäen 1980-luvulla tutkittuun muinaisjäännösalueeseen, pohjoisessa Ketohaka N-alueeseen sekä koillisessa Paltan röykkiöalueeseen. |
| metsakeskus.734010026 |
734 |
Pohkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
285948.46300000 |
6693063.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010026 |
Salo-Perniö maantiestä noin 1,6 km itään päin on laaja kalliopaljastuma, jonka päällä on kaksi röykkiötä, joista eteläisempi on suhteellisen hyvin säilynyt. Pohjoisempi röykkiö hajotettu, vain kehä jäljellä. Eteläisempi muodoltaan suorakulmainen, leikkaus tasainen. Rakennettu pienistä nyrkin kokoisista lohkareista, jotka ovat rapautuneet kalliosta. Eteläisen röykkiön mitat: 5,0 x 5,0 x 0,3 metriä. Hajotetun pohjoisemman röykkiön mitat 5,5 x 4,3 x 0,2 metriä, kehärakenne jäljellä. |
| metsakeskus.734010027 |
734 |
Kynttelkoski |
10001 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
291494.14500000 |
6711061.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Salon ja Perttelin rajalla, Kurajoesta noin 100 metriä pohjoiseen, Kynttelkosken talosta noin 200 metriä itäkaakkoon, pellolla, jonka aivan yläreuna on hiekkapohjainen. Peltoalue on loivasti Kurajokeen kohti etelää viettävää hiekkamaata, joka muodostaa terassin ja muuttuu alempana savikoksi. Perttelin puolella asuinpaikan nimenä on Kankare. Salon puolella asuinpaikan pitäisi jatkua metsään päin koskemattomana. Metsäalueella saattaa havaita kaksi rantaterassia ja paikka on hyvin kivistä. |
| metsakeskus.734010028 |
734 |
Veitakkalan linnamäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11028 |
27000 |
289041.15600000 |
6705356.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010028 |
Veitakkalan linnavuori sijaitsee Uskelanjoen länsipuolella siitä noin 600 metriä länsi-luoteeseen, Isokylän muinaisjäännöskompleksin pohjoispuolella. Mäen eteläpuolella virtaa pieni Uskelanjokeen yhtyvä vesiuoma. Kalliopohjaisen mäen idänpuoleinen seinämä on jyrkkä ja myös länsirinne on vaikeapääsyinen. Mäellä on myös kulkua hankaloittavia rot-kohalkeamia. Mäen päällä on jonkinlaisia epäselviä kivivallituksia. Etelärinteellä on kivirivi sekä itäreunalla olevassa rotkossa on kivilatomus. Mäen laella olevan notkon eteläosassa on vallimaista rakennelmaa muistuttava kivirivi. Kaikkien edellä mainittujen rakenteiden paikallistaminen maastossa nykyisin on hyvin hankalaa.
Vuonna 1886 Hj. Appelgren-Kivalon tutkima pronssikautinen hautaröykkiö sijaitsee mäen laella. Röykkiökivet ovat nykyisin noin 27 x 18 m suuruisella alueella, ja niistä on tehty ympäristöön uusia rakennelmia. Röykkiön alkuperäishautaus lienee ruumishauta pronssikaudelta, josta merkkinä oli varhaispronssikauden pronssitikari. Haudassa oli kehärakennelmia. Sen reunasta löytyi myös rautaveitsi palaneesta maasta. H.A.Reinholmin vuonna 1867 saaman tiedon mukaan korkeimman jyrkänteen alla olisi sijainnut kivien päälle rakennettu kivipöytä, "uhrialttari", mutta se oli jo tuolloin vieritetty alemmas rinnettä. Kiven alkuperäistä paikkaa oli kutsuttu Linnamäen kirkoksi. |
| metsakeskus.734010028 |
734 |
Veitakkalan linnamäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
289041.15600000 |
6705356.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010028 |
Veitakkalan linnavuori sijaitsee Uskelanjoen länsipuolella siitä noin 600 metriä länsi-luoteeseen, Isokylän muinaisjäännöskompleksin pohjoispuolella. Mäen eteläpuolella virtaa pieni Uskelanjokeen yhtyvä vesiuoma. Kalliopohjaisen mäen idänpuoleinen seinämä on jyrkkä ja myös länsirinne on vaikeapääsyinen. Mäellä on myös kulkua hankaloittavia rot-kohalkeamia. Mäen päällä on jonkinlaisia epäselviä kivivallituksia. Etelärinteellä on kivirivi sekä itäreunalla olevassa rotkossa on kivilatomus. Mäen laella olevan notkon eteläosassa on vallimaista rakennelmaa muistuttava kivirivi. Kaikkien edellä mainittujen rakenteiden paikallistaminen maastossa nykyisin on hyvin hankalaa.
Vuonna 1886 Hj. Appelgren-Kivalon tutkima pronssikautinen hautaröykkiö sijaitsee mäen laella. Röykkiökivet ovat nykyisin noin 27 x 18 m suuruisella alueella, ja niistä on tehty ympäristöön uusia rakennelmia. Röykkiön alkuperäishautaus lienee ruumishauta pronssikaudelta, josta merkkinä oli varhaispronssikauden pronssitikari. Haudassa oli kehärakennelmia. Sen reunasta löytyi myös rautaveitsi palaneesta maasta. H.A.Reinholmin vuonna 1867 saaman tiedon mukaan korkeimman jyrkänteen alla olisi sijainnut kivien päälle rakennettu kivipöytä, "uhrialttari", mutta se oli jo tuolloin vieritetty alemmas rinnettä. Kiven alkuperäistä paikkaa oli kutsuttu Linnamäen kirkoksi. |
| metsakeskus.734010028 |
734 |
Veitakkalan linnamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
289041.15600000 |
6705356.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010028 |
Veitakkalan linnavuori sijaitsee Uskelanjoen länsipuolella siitä noin 600 metriä länsi-luoteeseen, Isokylän muinaisjäännöskompleksin pohjoispuolella. Mäen eteläpuolella virtaa pieni Uskelanjokeen yhtyvä vesiuoma. Kalliopohjaisen mäen idänpuoleinen seinämä on jyrkkä ja myös länsirinne on vaikeapääsyinen. Mäellä on myös kulkua hankaloittavia rot-kohalkeamia. Mäen päällä on jonkinlaisia epäselviä kivivallituksia. Etelärinteellä on kivirivi sekä itäreunalla olevassa rotkossa on kivilatomus. Mäen laella olevan notkon eteläosassa on vallimaista rakennelmaa muistuttava kivirivi. Kaikkien edellä mainittujen rakenteiden paikallistaminen maastossa nykyisin on hyvin hankalaa.
Vuonna 1886 Hj. Appelgren-Kivalon tutkima pronssikautinen hautaröykkiö sijaitsee mäen laella. Röykkiökivet ovat nykyisin noin 27 x 18 m suuruisella alueella, ja niistä on tehty ympäristöön uusia rakennelmia. Röykkiön alkuperäishautaus lienee ruumishauta pronssikaudelta, josta merkkinä oli varhaispronssikauden pronssitikari. Haudassa oli kehärakennelmia. Sen reunasta löytyi myös rautaveitsi palaneesta maasta. H.A.Reinholmin vuonna 1867 saaman tiedon mukaan korkeimman jyrkänteen alla olisi sijainnut kivien päälle rakennettu kivipöytä, "uhrialttari", mutta se oli jo tuolloin vieritetty alemmas rinnettä. Kiven alkuperäistä paikkaa oli kutsuttu Linnamäen kirkoksi. |
| metsakeskus.734010028 |
734 |
Veitakkalan linnamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
289041.15600000 |
6705356.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010028 |
Veitakkalan linnavuori sijaitsee Uskelanjoen länsipuolella siitä noin 600 metriä länsi-luoteeseen, Isokylän muinaisjäännöskompleksin pohjoispuolella. Mäen eteläpuolella virtaa pieni Uskelanjokeen yhtyvä vesiuoma. Kalliopohjaisen mäen idänpuoleinen seinämä on jyrkkä ja myös länsirinne on vaikeapääsyinen. Mäellä on myös kulkua hankaloittavia rot-kohalkeamia. Mäen päällä on jonkinlaisia epäselviä kivivallituksia. Etelärinteellä on kivirivi sekä itäreunalla olevassa rotkossa on kivilatomus. Mäen laella olevan notkon eteläosassa on vallimaista rakennelmaa muistuttava kivirivi. Kaikkien edellä mainittujen rakenteiden paikallistaminen maastossa nykyisin on hyvin hankalaa.
Vuonna 1886 Hj. Appelgren-Kivalon tutkima pronssikautinen hautaröykkiö sijaitsee mäen laella. Röykkiökivet ovat nykyisin noin 27 x 18 m suuruisella alueella, ja niistä on tehty ympäristöön uusia rakennelmia. Röykkiön alkuperäishautaus lienee ruumishauta pronssikaudelta, josta merkkinä oli varhaispronssikauden pronssitikari. Haudassa oli kehärakennelmia. Sen reunasta löytyi myös rautaveitsi palaneesta maasta. H.A.Reinholmin vuonna 1867 saaman tiedon mukaan korkeimman jyrkänteen alla olisi sijainnut kivien päälle rakennettu kivipöytä, "uhrialttari", mutta se oli jo tuolloin vieritetty alemmas rinnettä. Kiven alkuperäistä paikkaa oli kutsuttu Linnamäen kirkoksi. |
| metsakeskus.734010028 |
734 |
Veitakkalan linnamäki |
10002 |
12006 |
13000 |
11028 |
27000 |
289041.15600000 |
6705356.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010028 |
Veitakkalan linnavuori sijaitsee Uskelanjoen länsipuolella siitä noin 600 metriä länsi-luoteeseen, Isokylän muinaisjäännöskompleksin pohjoispuolella. Mäen eteläpuolella virtaa pieni Uskelanjokeen yhtyvä vesiuoma. Kalliopohjaisen mäen idänpuoleinen seinämä on jyrkkä ja myös länsirinne on vaikeapääsyinen. Mäellä on myös kulkua hankaloittavia rot-kohalkeamia. Mäen päällä on jonkinlaisia epäselviä kivivallituksia. Etelärinteellä on kivirivi sekä itäreunalla olevassa rotkossa on kivilatomus. Mäen laella olevan notkon eteläosassa on vallimaista rakennelmaa muistuttava kivirivi. Kaikkien edellä mainittujen rakenteiden paikallistaminen maastossa nykyisin on hyvin hankalaa.
Vuonna 1886 Hj. Appelgren-Kivalon tutkima pronssikautinen hautaröykkiö sijaitsee mäen laella. Röykkiökivet ovat nykyisin noin 27 x 18 m suuruisella alueella, ja niistä on tehty ympäristöön uusia rakennelmia. Röykkiön alkuperäishautaus lienee ruumishauta pronssikaudelta, josta merkkinä oli varhaispronssikauden pronssitikari. Haudassa oli kehärakennelmia. Sen reunasta löytyi myös rautaveitsi palaneesta maasta. H.A.Reinholmin vuonna 1867 saaman tiedon mukaan korkeimman jyrkänteen alla olisi sijainnut kivien päälle rakennettu kivipöytä, "uhrialttari", mutta se oli jo tuolloin vieritetty alemmas rinnettä. Kiven alkuperäistä paikkaa oli kutsuttu Linnamäen kirkoksi. |
| metsakeskus.734010028 |
734 |
Veitakkalan linnamäki |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
289041.15600000 |
6705356.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010028 |
Veitakkalan linnavuori sijaitsee Uskelanjoen länsipuolella siitä noin 600 metriä länsi-luoteeseen, Isokylän muinaisjäännöskompleksin pohjoispuolella. Mäen eteläpuolella virtaa pieni Uskelanjokeen yhtyvä vesiuoma. Kalliopohjaisen mäen idänpuoleinen seinämä on jyrkkä ja myös länsirinne on vaikeapääsyinen. Mäellä on myös kulkua hankaloittavia rot-kohalkeamia. Mäen päällä on jonkinlaisia epäselviä kivivallituksia. Etelärinteellä on kivirivi sekä itäreunalla olevassa rotkossa on kivilatomus. Mäen laella olevan notkon eteläosassa on vallimaista rakennelmaa muistuttava kivirivi. Kaikkien edellä mainittujen rakenteiden paikallistaminen maastossa nykyisin on hyvin hankalaa.
Vuonna 1886 Hj. Appelgren-Kivalon tutkima pronssikautinen hautaröykkiö sijaitsee mäen laella. Röykkiökivet ovat nykyisin noin 27 x 18 m suuruisella alueella, ja niistä on tehty ympäristöön uusia rakennelmia. Röykkiön alkuperäishautaus lienee ruumishauta pronssikaudelta, josta merkkinä oli varhaispronssikauden pronssitikari. Haudassa oli kehärakennelmia. Sen reunasta löytyi myös rautaveitsi palaneesta maasta. H.A.Reinholmin vuonna 1867 saaman tiedon mukaan korkeimman jyrkänteen alla olisi sijainnut kivien päälle rakennettu kivipöytä, "uhrialttari", mutta se oli jo tuolloin vieritetty alemmas rinnettä. Kiven alkuperäistä paikkaa oli kutsuttu Linnamäen kirkoksi. |
| metsakeskus.734010029 |
734 |
Klaavu |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
288194.50300000 |
6703472.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010029 |
Kohde sijaitsee Salosta Somerolle johtavasta maantiestä noin 300 metriä länteen. Löytöjä on tullut Palomäen ja Uskelanjokeen laskevan Myllyojan eteläisen sivuhaaran välistä. Uskelanjoki on löytökohdasta itään päin noin 1 kilometri. Alue on savipeltoa. |
| metsakeskus.734010030 |
734 |
Hakostaron linnamäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
287192.93400000 |
6698411.93600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010030 |
Hakostaron linnavuori sijaitsee nykyisen Salo-Perniö -maantien itäpuolella. Vuoren länsipuolella olevalla pohjoiseteläsuuntaisella mäkiharjanteella on ollut Perniöön johtava ratsupolku. Hakostaro eroaa Salon seudun linnavuorista pienen kokonsa takia. Mäen laki on ainoastaan 40 metriä merenpinnasta ja on noin 20 metriä ympäröivää maastoa korkeampi. Pohjoisessa mäen rinteet ovat jyrkät, mutta eteläsivu on loiva.
Mäen eteläistä loivaa rinnettä on suojattu kiven- ja maansekaisilla valleilla. Idänpuolella valli on 30 metriä pitkä 0,8 metriä korkea. Eteläpuolella vallin pituus 17 metriä ja leveys 4-5 metriä. Vallit muodostavat kulman, jonka kohdalla on portti. Kivien välit on täytetty kalkkikivilaastilla ja osin hiekasta sekä savesta tehdyllä täytteellä. Laastin käytön perusteella varustus ajoittuu aikaisintaan 1200-luvun puoliväliin (Lovén 1996:382-383). |
| metsakeskus.734010034 |
734 |
Ketola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
287251.88800000 |
6702564.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010034 |
Tämä maan ja kiven sekainen röykkiö sijaitsee Katajamäen tilan päärakennuksesta noin 15 metriä kaakkoon päin. Röykkiö on ruohikon ja turpeen peittämä, joten sen reunoja on vaikea määrittää. Röykkiön mitat: noin 0,5 metriä korkea ja halkaisijaltaan noin 4 metriä. Röykkiöstä on yksi löytö, angon osa, joka löytyi röykkiön reunasta tien rakentamisen yhteydessä kesällä 1917. |
| metsakeskus.734010036 |
734 |
Kavila |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
283649.38300000 |
6693147.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010036 |
Salosta Teijoon vievän maantien itäpuolella sijaitsevan Muurassuon itäpuolella on Pelimäki niminen mäki, jonka koillispuolella osittain Salon ja Osittain Hakastaron kylän puolella on pienempi mäenhuippu. Röykkiöt sijaitsevat kalliopaljastumalla, jonka ympärillä runsaasti moreenikerrostumaa. Alue suhteellisen loivapiirteinen eikä jyrkkiä korkeuseroja ole. Röykkiöt on rakennettu ihmisen pään kokoisista ja sitä suuremmista pyöristyneistä rantakivistä. Kaksi röykkiöistä on suhteellisen hyväkuntoisia, yksi osittain hajonnut ja yksi täysin tuhoutunut. Täysin ehjät kooltaan 10,1 x 9,2 x 1,6 metriä ja 6,0 x 9,2 x 1,6 metriä. Muodoltaan nämä röykkiöt ovat pyöreähköjä. Toisen laella on kraatterimainen kuoppa ja toisen röykkiön kaakkois- ja itäreunassa kylmämuurauksen kaltainen rakennelma. Osittain hajonnut röykkiö kooltaan 9,5 x 7,6 x 1,6 metriä ja muodoltaan epämääräinen. Tuhoutunut röykkiö on kooltaan 3,4 x 2,5 x 0,3 m, muodoltaan lattea ja epämääräinen. |
| metsakeskus.734010037 |
734 |
Ketohaka N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
287357.84600000 |
6702900.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010037 |
Neljä röykkiötä, jotka sijaitsevat kallioalueella Ketohaasta pohjoiseen. Kaksi röykkiöistä on rakennettu suoraan kalliopohjalle. Eteläisin on matala ja halkaisijaltaan 3 metriä. Röykkiössä on kiviä vain yhdessä kerroksessa. Osa siitä on mahdollisesti tuhottu. 8 metriä edellistä koilliseen päin on pitkänmallinen röykkiö, joka rakennettu ison keskuskiven ympärille. Kiviä on useassa kerroksessa. Röykkiön koko 4,5 x 2,8 metriä. Tästä röykkiöstä noin 6,5 m luoteeseen on toinen pitkänmallinen röykkiö. Röykkiö on luoteis-kaakkosuuntainen ja sen reunoilla on isommat kivet. Keskus on täytetty pienemmillä kivillä. Kooltaan röykkiö on 4,5 x 2,2 metriä ja sen keskellä on isompi keskuskivi. Kallion korkeimmalla kohdalla on neljäs röykkiö, jonka halkaisija on 6 m. Röykkiö on maansekainen ja sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.734010037 |
734 |
Ketohaka N |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
287357.84600000 |
6702900.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010037 |
Neljä röykkiötä, jotka sijaitsevat kallioalueella Ketohaasta pohjoiseen. Kaksi röykkiöistä on rakennettu suoraan kalliopohjalle. Eteläisin on matala ja halkaisijaltaan 3 metriä. Röykkiössä on kiviä vain yhdessä kerroksessa. Osa siitä on mahdollisesti tuhottu. 8 metriä edellistä koilliseen päin on pitkänmallinen röykkiö, joka rakennettu ison keskuskiven ympärille. Kiviä on useassa kerroksessa. Röykkiön koko 4,5 x 2,8 metriä. Tästä röykkiöstä noin 6,5 m luoteeseen on toinen pitkänmallinen röykkiö. Röykkiö on luoteis-kaakkosuuntainen ja sen reunoilla on isommat kivet. Keskus on täytetty pienemmillä kivillä. Kooltaan röykkiö on 4,5 x 2,2 metriä ja sen keskellä on isompi keskuskivi. Kallion korkeimmalla kohdalla on neljäs röykkiö, jonka halkaisija on 6 m. Röykkiö on maansekainen ja sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.734010038 |
734 |
Ketohaka NE |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
287495.78500000 |
6702843.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010038 |
Kaksi röykkiötä, jotka ovat noin 200 metriä Ketohaka N:stä itäkaakkoon ja Ketohaasta noin 150 metriä koilliseen päin. Röykkiöistä toinen tutkittu ja siitä on jäljellä vain muutaman kiven ryhmä. Röykkiön koko Appelgrenin mukaan on ollut 6,5 x 7 metriä. Etelä- ja pohjoisosat röykkiöstä oli jo ennen tutkimusta tuhoutuneet. Kiviä oli ollut vain yhdessä kerroksessa. Röykkiöistä toinen on paremmin säilynyt ja sen halkaisija on 5 - 5,5 m. Röykkiö on rakennettu kallion päälle. |
| metsakeskus.734010038 |
734 |
Ketohaka NE |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
287495.78500000 |
6702843.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010038 |
Kaksi röykkiötä, jotka ovat noin 200 metriä Ketohaka N:stä itäkaakkoon ja Ketohaasta noin 150 metriä koilliseen päin. Röykkiöistä toinen tutkittu ja siitä on jäljellä vain muutaman kiven ryhmä. Röykkiön koko Appelgrenin mukaan on ollut 6,5 x 7 metriä. Etelä- ja pohjoisosat röykkiöstä oli jo ennen tutkimusta tuhoutuneet. Kiviä oli ollut vain yhdessä kerroksessa. Röykkiöistä toinen on paremmin säilynyt ja sen halkaisija on 5 - 5,5 m. Röykkiö on rakennettu kallion päälle. |
| metsakeskus.734010039 |
734 |
Isomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
287860.00000000 |
6703171.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010039 |
Röykkiö sijaitsee Palomäen lounaispuolella olevan Isonmäen korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on matala ja huonokuntoinen. Se on rakennettu särmikkäistä kivistä kalliopohjalle ja muodoltaan pitkänsoikea. Sen mitat ovat 5,0 x 3,0 x 0,3 metriä. Kohde tunnetaan myös nimellä Paltta. Kohteessa on J. Rinteen mukaan ollut kaksi röykkiötä, mutta nykyisin ei ole kuin yksi havaittavissa. Säilyneeseen kivirakennelmaan on ladottu useita kivikerroksia. Se on halkaisijaltaan noin 2 metriä. Kivien väleihin on kertynyt humusta ja röykkiö on osin turpeen peitossa.
Röykkiötä on kaiveltu kesällä 2023. |
| metsakeskus.734010040 |
734 |
Ketomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
287888.62700000 |
6702896.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010040 |
Ketomäen pohjoisin röykkiö (Hirviluodon röykkiö VI) sijaitsee Ketomäen talosta noin 80 metriä pohjoisluoteeseen päin, aivan Isonmäen halki vievän tien eteläpuolella. Röykkiö on rakennettu kalliopohjalle, muodoltaan epämääräinen ja osin hajotettu. Halkaisija on noin 9,3 metriä. Toinen röykkiö sijaitsee edellä mainitusta noin 20 metriä kaakkoon, Ketomäestä koilliseen 40-50 metriä. Matala, muodoltaan epämääräinen. Röykkiön on ladottu pyöreistä, irtonaisista kivistä kalliorinteeseen. Sen halkaisija on noin 7 metriä. Kolmas röykkiö (Hirviluoto VIII) tai latomus sijaitsee Ketomäen talosta koilliseen noin 90 metriä aivan metsikköön pistävän pellon eteläpuolella olevalla rinteellä. Se on kooltaan 3 x 3 metriä ja koottu maakiven ympärille hiekkapohjalle. Neljäs röykkiö (Hirviluoto IX) edellisestä 8 metriä länteen. Röykkiö on maantasainen ja sen länsireunassa on iso maakivi. Kooltaan se on 3,8 x 5,5 metriä ja hiekkapohjalle ladottu. Viides röykkiö (Hirviluoto X) on kiinni edellisessä ja se on ladottu kalliopohjalle. Röykkiö on erittäin huonokuntoinen ja siinä on vain yksi kerros kiviä. Kooltaan röykkiön on noin 4 x 4,6 metriä. Kuudes röykkiö on röykkiö neljän kaakkoispuolella 4 metrin päässä. Lähes maantasainen, vain reunaa kehystävät kivet näkyvät jonkin verran turpeen alta. Halkaisijaltaan röykkiö on 4 metriä. Katajamäen kaivettu röykkiö on ollut nykyisen asuinrakennuksen kohdalla. Kaikki olemassa olevat röykkiöt on merkitty rakennuskaavaan yhtenäisenä alueena. |
| metsakeskus.734010041 |
734 |
Koivumäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
288024.57800000 |
6703040.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010041 |
Koivumäki sijaitsee Palomäen kaakkoisrinteellä, noin 220 metriä Salo - Somero maantiestä luoteeseen. Hackmanin kaivama röykkiö sijaitsee Koivumäen tontin alareunassa runsas 10 metriä rakennuksen länsipuolella paikassa, jossa vielä on kiveystä jäljellä. Koivumäen talosta itään noin 30 metriä matalan kalliokielekkeen kaakkoisreunassa polusta noin 3 metriä ylöspäin on matala turpeen peittämä latomus, jota kehystää suuret maakivet. Halkaisijaltaan latomus/röykkiö on 3 metriä. (Hirviluodon kirjassa nimeltään Palomäki nro 24). |
| metsakeskus.734010042 |
734 |
Palomäki 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
288105.54500000 |
6703275.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010042 |
Röykkiö sijaitsee Palomäen koillisreunalla, missä kallio putoaa jyrkkänä koilliseen ja jatkuu pohjoiseen alaspäin laskevana loivana kielekkeenä. Kohdasta on näköala koilliseen jokilaaksoon. Röykkiöstä on vain pohja jäljellä, se on suurimmalta osin hajotettu. Punaisia hiekkakivilaakoja on ollut paikalla runsaasti. Aikoinaan rakennettu kalliopohjalle. Kooltaan röykkiön pohja on noin 11,5 x 9,0 x 0,3 metriä. |
| metsakeskus.734010042 |
734 |
Palomäki 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
288105.54500000 |
6703275.98900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010042 |
Röykkiö sijaitsee Palomäen koillisreunalla, missä kallio putoaa jyrkkänä koilliseen ja jatkuu pohjoiseen alaspäin laskevana loivana kielekkeenä. Kohdasta on näköala koilliseen jokilaaksoon. Röykkiöstä on vain pohja jäljellä, se on suurimmalta osin hajotettu. Punaisia hiekkakivilaakoja on ollut paikalla runsaasti. Aikoinaan rakennettu kalliopohjalle. Kooltaan röykkiön pohja on noin 11,5 x 9,0 x 0,3 metriä. |
| metsakeskus.734010043 |
734 |
Uskelan emäkirkko |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27002 |
289010.18000000 |
6703354.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010043 |
Uskelan emäkirkko sijaitsee Uskalajoen rannalla paikalla, jonka maaperä on hyvin savista ja joka on altis maanvyörymille. Ensimmäinen kirkko paikalle rakennettiin luultavasti jo 1200-luvun alussa ja sitä voidaan pitää Varsinais-Suomen vanhimman seurakuntajärjestelmän edustajana, Paikalla on sijainnut useita kirkkoja, joista ainakin osa on tuhoutunut palamalla. Tiedossa olevia kirkon paloja on tapahtunut vuosina 1604 ja 1670. Viimeisin paikalla sijainnut kirkko rakennettiin vuonna 1749 ja samassa yhteydessä rakennettiin tapuli, joka edelleen sijaitsee paikalla. Vuonna 1827 Uskelan emäkirkko valui osin savista joentöyrästä alas jokeen, eikä paikalle enää sen jälkeen rakennettu uutta kirkkoa.
Kirkonpaikan pohjoispuolella sijaitsee vanha pappila ja sen vierestä kulkee Hiidentie, joka on syntynyt vimeistään keskiajalla, mutta sen vanhimmat osat saattavat juontua rautakadelle saakka.
Vuonna 1902 Emäkirkon tapulin vierestä löytyi pyöreä hihnanjakaja. Myöhemmin haudankaivaja löysi tapulin pohjoispuolelta keihäänkatkelman ja 2 pronssirenkaan katkelmaa. Löydöt saattavat ollai peräisin ruumishaudoista, koska esineiden lisäksi löytyi palanen tekstiiliä. |
| metsakeskus.734010043 |
734 |
Uskelan emäkirkko |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
289010.18000000 |
6703354.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010043 |
Uskelan emäkirkko sijaitsee Uskalajoen rannalla paikalla, jonka maaperä on hyvin savista ja joka on altis maanvyörymille. Ensimmäinen kirkko paikalle rakennettiin luultavasti jo 1200-luvun alussa ja sitä voidaan pitää Varsinais-Suomen vanhimman seurakuntajärjestelmän edustajana, Paikalla on sijainnut useita kirkkoja, joista ainakin osa on tuhoutunut palamalla. Tiedossa olevia kirkon paloja on tapahtunut vuosina 1604 ja 1670. Viimeisin paikalla sijainnut kirkko rakennettiin vuonna 1749 ja samassa yhteydessä rakennettiin tapuli, joka edelleen sijaitsee paikalla. Vuonna 1827 Uskelan emäkirkko valui osin savista joentöyrästä alas jokeen, eikä paikalle enää sen jälkeen rakennettu uutta kirkkoa.
Kirkonpaikan pohjoispuolella sijaitsee vanha pappila ja sen vierestä kulkee Hiidentie, joka on syntynyt vimeistään keskiajalla, mutta sen vanhimmat osat saattavat juontua rautakadelle saakka.
Vuonna 1902 Emäkirkon tapulin vierestä löytyi pyöreä hihnanjakaja. Myöhemmin haudankaivaja löysi tapulin pohjoispuolelta keihäänkatkelman ja 2 pronssirenkaan katkelmaa. Löydöt saattavat ollai peräisin ruumishaudoista, koska esineiden lisäksi löytyi palanen tekstiiliä. |
| metsakeskus.734010045 |
734 |
Uoti |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
290273.66300000 |
6705600.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010045 |
Kallioinen peltosaareke, jolla rautakautinen asuinpaikka on, sijaitsee heti Hiidentiessä itäpuolella. Uskelanjoki virtaa noin 250 metrin päässä kaakossa. Uotin päärakennus on 100 metriä pohjoiseen. Peltosaareke työntyy peltojen keskelle noin 100 metriä. Se kohoaa loivasti pelloista ja korkeimmat kohdat ovat kalliopaljastumina. saarekkeen kaakkoisosassa on ollut AIV-rehusäiliö, mutta muuten alue on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.734010046 |
734 |
Haitio |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
290158.70300000 |
6705485.10800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010046 |
Haition rautakautinen asuinpaikka sijaitsee Uotin asuinpaikalta noin 200 metriä lounaaseen päin Hiidentie itäpuolella. Uskelanjoki virtaa noin 300 metrin päässä itä-kaakossa. Alue on entistä Haition kartanon niittyaluetta, joka nykyisin on välillä hevoshakana. Alue nousee loivasti peltojen yläpuolelle ja siinä on pari pientä kalliopaljastumaa. Kohteen laajuus on noin 60 x 80 metriä. |
| metsakeskus.734010047 |
734 |
Jumbrosund |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
289946.79400000 |
6705235.21000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010047 |
Jumbrosundin kalmisto sijaitsee Hiidentien itä-kaakkoispuolella, noin 250 metriä kaakkoon päin virtaa Uskelanjoki. Suoraan idässä on Lopen koski. Kalmiston eteläpuolella on kalliopaljastuma. Suojainen alue, joka viettää loivasti etelä-kaakkoon. Alue on hevoshakana osan kesäkaudesta. Kohteen laajuus noin 200 x 80 metriä. Löydöt paikalta ovat mm. saviastianpaloja, keihäänkärkiä ja kilvenkupuran katkelma.
Vuonna 2012 paljastui Hiidentien länsi-pohjoispuolelta, vastapäätä aiemmin tunnettua muinaisjäännösaluetta, tuulenkaadosta rautakautisia kalmistolöytöjä (KM 39286:1-6), mm. viikinkiaikaisen rannerenkaan katkelma, rautainen putki, pronssiesineen katkelmia ja keramiikkaa. Lisäksi tuulenkaadon läheisyyteen kaivetuista koepistoista löytyi muutama muru palanutta luuta. Jumbrosundin kalmisto jatkuu siis Hiidentien pohjoispuolelle, jossa se saattaa olla lähestulkoon koskematon. |
| metsakeskus.734010049 |
734 |
Veitakkalan puutarha |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
289656.90700000 |
6704807.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010049 |
Veitakkalan puutarha sijaitsee Hiidentien itäpuolella Veitakkalan kartanosta noin 100 metriä kaakkoon päin. Uskelanjoki virtaa noin 250 metriä kaakkoon päin. Alue on alavaa ja viettää hyvin loivasti kaakkoon eli Uskelanjoelle päin. Kohteesta noin 250 metriä etelä-kaakkoon päin on löytynyt ristineula, joka ajoittuu viikinkiajan loppupuolelle (KM 18394). Puutarha on muokattu ja muinaisjäännöstä on jäljellä mahdollisesti hyvin vähän. |
| metsakeskus.734010050 |
734 |
Hankala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
288694.29500000 |
6705642.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010050 |
Peltojen keskellä pienestä ojasta noin 100 metriä länteen päin maastosta kohoaa pieni mäki, jossa on nykyisin hiekkakuoppa. Veitakkalan linnavuori kohoaa kohteesta noin 250 metriä kaakkoon päin. Kotitarve hiekkakuopan ympärillä olevat pellot ovat hiekkapeltoja, jotka viettävät kaakkoon ja etelään päin. Maanomistaja kertoi, että hiekkakuopan reunoilla oli näkynyt muutama vuosi sitten tummia noenvärjäämiä alueita. |
| metsakeskus.734010051 |
734 |
Ruoksmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
288872.22800000 |
6704272.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010051 |
Ruoksmäki on Isonkylän pohjoisin kylämäki. Mäki sijaitsee uuden Salo-Somero -maantien länsipuolella. Sen eteläpuolella on moottoritieliittymä. Ruoksmäeltä on löydetty joitakin viikinkiaikaisia irtolöytäjä. Kalmisto sijaitsee aivan mäen kaakkoisnurkassa, nykyisin vanhan asumattoman talon itäpuolella. Ruoksmäkeen menevien kahden tien väliseltä alueelta tuli esille vahva, polttokenttämäinen musta hiilensekainen ja palaneita kiviä sisältävä paksu kerros. Irtolöydöistä ainakin toinen oli tullut esille vanhan talon itäpuolen uudisrakentamisen yhteydessä. Kohteen eteläpuoleisille pelloille tehdyistä koekaivauksista ei tullut ilmi mitään muinaisjääkseen viittaavaa. |
| metsakeskus.734010052 |
734 |
Hämmäinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
288734.30500000 |
6699483.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010052 |
Kohde sijaitsee Hämmäisten kartanosta noin 100 metriä etelään päin. Idässä aluetta rajaa kartanolle vievä hiekkatie ja lännessä pelto. Asuinpaikka sijaitsee kalliopaljastumien keskellä olevalta alueelta, pohjoisessa kallio on hieman korkeampi ja suojaa asuinpaikkaa hyvin. Kohteesta etelään päin alle 200 metriä on Hämmäinen 2, mahdollinen maantasainen kalmisto. Alue viettää loivasti etelälounaaseen päin kohti Karjaskyläntietä. Kohteen kokonaispinta-ala on muutaman aarin. |
| metsakeskus.734010053 |
734 |
Hämmäinen 2 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
288699.31900000 |
6699394.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010053 |
Kohde sijaitsee Hämmäisten kartanosta noin 200 metriä etelälounaaseen päin. Kohdassa on pieniä kalliopaljastumia. Alueella on osittain pintamaata poistettu ja aluetta on tasoitettu sokerijuurikasaa varten. Kohteen itäpuolella on Hämmäisten kartanolle vievä hiekkatie ja länsipuolella peltoalue. Kohteesta noin 100 metriä pohjoiseen on rautakautinen asuinpaikka, Hämmäinen 1. Myllyoja virtaa kohteesta kaakkoon noin 300 metrin päässä. |
| metsakeskus.734010054 |
734 |
Hämmäinen hevoshaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
288592.36600000 |
6699459.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010054 |
Kohde sijaitsee kalliokielekkeellä, jonka pohjoispuolella kallio nousee jyrkästi suojaavaksi seinämäksi. Kohdassa kallionkieleke on hyvin kapea, joten asuinpaikka on ollut pienialainen. Noin 150 metrin päässä itäkaakkoon on Hämmäinen 2 ja noin 200 metrin päässä länsiluoteessa on Eerikin rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.734010055 |
734 |
Eerikki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
288518.39500000 |
6699583.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010055 |
Kohde sijaitsee Eerikin tilan päärakennuksen eteläpuolella noin 90 metriä ja tilan ulkorakennuksesta noin 30 metriä kaakkoon päin. Alue on vanhaa haka-aluetta, joka nykyisin on joutomaana. Asuinpaikka sijaitsee kalliokielekkeellä. Sen yläpuolella nousee jyrkästi kallio pohjois- ja koillispuolella. Alue, mistä otettiin talteen rautakaudelle ajoittuvia löytöjä, on pinta-alaltaan pieni, mutta mahdollisesti se jatkuu sekä kaakkoon että luoteeseen päin.
Tästä kalliokielekkeestä itäkaakkoon päin noin 40 metriä on kalliopaljastuma, josta löytyi kaksi matalaa kuppia, joiden halkaisija on noin 5 cm. |
| metsakeskus.734010055 |
734 |
Eerikki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
288518.39500000 |
6699583.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010055 |
Kohde sijaitsee Eerikin tilan päärakennuksen eteläpuolella noin 90 metriä ja tilan ulkorakennuksesta noin 30 metriä kaakkoon päin. Alue on vanhaa haka-aluetta, joka nykyisin on joutomaana. Asuinpaikka sijaitsee kalliokielekkeellä. Sen yläpuolella nousee jyrkästi kallio pohjois- ja koillispuolella. Alue, mistä otettiin talteen rautakaudelle ajoittuvia löytöjä, on pinta-alaltaan pieni, mutta mahdollisesti se jatkuu sekä kaakkoon että luoteeseen päin.
Tästä kalliokielekkeestä itäkaakkoon päin noin 40 metriä on kalliopaljastuma, josta löytyi kaksi matalaa kuppia, joiden halkaisija on noin 5 cm. |
| metsakeskus.734010056 |
734 |
Puustellin lohko |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
288907.23800000 |
6699325.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010056 |
Hämmäisten kartanon kaakkoispuolella olevan peltoalueen keskellä on kallioalue, jonka lounaaseen viettävässä kohdassa on matalia kuppeja. Ne ovat halkaisijaltaan keskimäärin noin 5 cm. Kalliosta löytyi yhteensä 10 kuppia, joista yhden löysi Turun yliopiston arkeologian assistentti H. Asplund käydessään tutustumassa Salon muinaisjäännöksiin. Ympäröiviä peltoa pintapoimittiin, mutta mitään esihistoriaan viittaavaa ei löydetty. Pellot on kynnetty aivan kalliopaljastumaan kiinni. Kaavassa pellon läpi on suunniteltu Saloon kiertoliittymää. |
| metsakeskus.734010057 |
734 |
Marttila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
288087.56700000 |
6700013.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010057 |
Marttilan tilan lounaisrinteessä noin 15 metrin korkeuskäyrän kohdalla on kalliopaljastuma heti muuntajakopin takana. Kalliota on louhittu, mutta siinä on vielä ainakin 4 kuppia jäljellä. Kupit ovat matalia, noin 5 cm halkaisijaltaan. Louhittu kohta on noin 30 cm kupeista etelään päin, joten osa kupeista on tuhoutunut. Marttilan pihamaalle on tuotu hyvin paljon maata. Alue on otollista rautakauden muinaisjäännöksille, mutta jos niitä on, niin ne ovat paksun multa- ja savikerroksen alla. |
| metsakeskus.734010058 |
734 |
Palomäki 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
288060.55700000 |
6703158.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010058 |
Röykkiöt sijaitsevat Palomäen kaakkoisrinteellä, Koivumäen talosta pohjoiseen. Läntisin röykkiö on muodoltaan pyöreä ja tasainen. Se on tehty teräväsärmäisistä kivistä ja kooltaan noin 6,3 x 5,1 metriä. Toinen röykkiö on edellisestä 13-15 metriä itään mäenrinteessä. Sen päällä kasvaa mänty. Röykkiö on ladottu särmikkäistä kivistä kalliopohjalle. Kolmas röykkiö sijaitsee alempana rinteessä, kakkos röykkiöstä noin 14 metriä kaakkoon päin. Röykkiö on hyvin matala ja pyöreistä irtonaisista kivistä ladottu. Jos viimeinen röykkiö on sama kuin Rinteen raunio III, niin se on tutkittu vuonna 1904. |
| metsakeskus.734010059 |
734 |
Mahlakankare |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
288926.22300000 |
6701516.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010059 |
Hävitetty rautakautinen hautaröykkiö. Löytöpaikka sijaitsee Uskelanjoen itärannalla Isokylään vastapäätä. Alue on länteen viettävää rinnettä, joka nykyisin on rakennettu lähes täyteen. Löytöpaikasta länteen noin 300 metriä on pieni oja, joka laskee Uskelanjokeen. Leppäahon (1939) mukaan olisi alueella ollut tuolloin muitakin latomuksia jäljellä, joten on mahdollista, että omakotitaloalueella on vielä 2000-luvullakin muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.734010060 |
734 |
Pappilanhaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
286130.35800000 |
6699261.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010060 |
Pappilanhaan alueella on Hirviluodon mukaan polttokenttäkalmisto ja kaksi maan päälle näkyvää röykkiötä. Toinen röykkiöistä on rakennettu kalliolle. Se sijaitsee Turku-Hki rantaradan, Kivenhakkaajankadun ja Kirjolankadun muodostamassa kolmiossa. Kohdasta on louhittu kalliota röykkiön ja radan väliseltä alueelta. Toinen on tästä röykkiöstä noin 100 metriä koilliseen. Asuinpaikkalöytöjä on tullut näiden kahden röykkiön väliseltä alueelta. |
| metsakeskus.734010060 |
734 |
Pappilanhaka |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
286130.35800000 |
6699261.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010060 |
Pappilanhaan alueella on Hirviluodon mukaan polttokenttäkalmisto ja kaksi maan päälle näkyvää röykkiötä. Toinen röykkiöistä on rakennettu kalliolle. Se sijaitsee Turku-Hki rantaradan, Kivenhakkaajankadun ja Kirjolankadun muodostamassa kolmiossa. Kohdasta on louhittu kalliota röykkiön ja radan väliseltä alueelta. Toinen on tästä röykkiöstä noin 100 metriä koilliseen. Asuinpaikkalöytöjä on tullut näiden kahden röykkiön väliseltä alueelta. |
| metsakeskus.734010060 |
734 |
Pappilanhaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
286130.35800000 |
6699261.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010060 |
Pappilanhaan alueella on Hirviluodon mukaan polttokenttäkalmisto ja kaksi maan päälle näkyvää röykkiötä. Toinen röykkiöistä on rakennettu kalliolle. Se sijaitsee Turku-Hki rantaradan, Kivenhakkaajankadun ja Kirjolankadun muodostamassa kolmiossa. Kohdasta on louhittu kalliota röykkiön ja radan väliseltä alueelta. Toinen on tästä röykkiöstä noin 100 metriä koilliseen. Asuinpaikkalöytöjä on tullut näiden kahden röykkiön väliseltä alueelta. |
| metsakeskus.734010061 |
734 |
Leikkipuisto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
286486.21100000 |
6699155.63400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010061 |
Lounaaseen viettävän kallion kuperapintaiseen kohtaan hakattu matalia kuppeja. Vuoden 2001 inventoinnissa löytyi yhteensä 37 matalaa, halkaisijaltaan noin 5-8 cm olevaa kuppia. Kallion yläpuolella on leikkipuisto. |
| metsakeskus.734010062 |
734 |
Pähkinärinne |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
284893.83800000 |
6701780.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010062 |
Kohde sijaitsee Pajulan kaupungin osassa kaakkoon viettävällä rinteellä, asutusalueen länsipuolella olevalla puistoalueella. Hautaröykkiö on matala pieni, jonka A.-L. Hirviluoto tarkasti 1977. |
| metsakeskus.734010063 |
734 |
Myllymäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
285522.58900000 |
6701511.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010063 |
Myllymäki sijaitsee Turku-Helsinki maantien pohjoispuolella ja koillisessa sitä rajaa Halikkoon vievä maantie. Mäki on kallioinen ja siinä on ollut kaksi röykkiötä, joista toinen on kaivettu Turku-Helsinki maantien levennyksen yhteydessä. Toinen säilynyt röykkiö on lähes mäen korkeimmalla kohdalla, mäen itäosassa. Suurin osa mäestä on tuhoutunut Turku-Helsinki maantien kallioleikkauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.734010065 |
734 |
Kirjolanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
286021.40200000 |
6699056.66900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.734010065 |
Kirjolanmäki sijaitsee Pappilanhaasta noin 200 metriä lounaaseen päin. Mäen itäpuolella on Turku-Helsinki junarata, länsipuolella Teijoon vievä maantie. Mäki on pohjoispuoleltaan hyvin kallioinen. Mäen eteläpuolella on ketomainen alue, joka on heinäniittynä yläreunaa lukuunottamatta. Kedon yläreuna on karua, kuivaa pienruohoniittyä. Rautakautinen asuinpaikka sijaitsee ketovyöhykkeellä. Paikalta on hyvä näkyvyys etelään ja länteen päin. Alue kuuluu Varsinais-Suomen perinnemaisema-alueisiin. |
| metsakeskus.737010001 |
444 |
Koivisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
328706.28600000 |
6690895.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.737010001 |
Kohde sijaitsee kahden kallioisen mäkialueen välissä olevalla pienellä peltoalueella. Pelto laskee sen eteläpuolella kulkevaan maantiehen 1070. Tien eteläpuolella on laajempi alava peltoalue, jota halkoo itä-länsisuunnassa kulkeva Karstunjoki. Koivistoniityn alanko on mahdollisesti ollut järvenä vielä historiallisena aikana
Mäkien väliin jäävän pellon rinteessä ja päällä on todettu Suomusjärven kulttuuriin liittyvä kivikautinen asuinpaikka. Kohteessa on tehty ensimmäiset tutkimukset jo vuonna 1915, jolloin Sakari Pälsi kartoitti aluetta. Seuraavana vuonna Julius Ailio suoritti paikalla kaivaukset ja vuonna 1940 paikan kävi tarkastamassa Ville Luho. Myöhemmin kohteen ovat käyneet inventoimassa Timo Jussila (2003) ja Eeva Raike (2004). Asuinpaikkalöytöjen on todettu sijoittuvan kahdelle korkeusvyöhykkeelle, joista ylempi Pälsin mukainen Suomusjärven tyypin vaihe sijoittuu noin 48–49 metrin vyöhykkeelle ja alempi noin 45–47 metrin korkeustasolle.
Vuoden 2010 inventoinnissa muinaisjäännösalueen todettiin säilyneen ennallaan. |
| metsakeskus.737010001 |
444 |
Koivisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
328706.28600000 |
6690895.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.737010001 |
Kohde sijaitsee kahden kallioisen mäkialueen välissä olevalla pienellä peltoalueella. Pelto laskee sen eteläpuolella kulkevaan maantiehen 1070. Tien eteläpuolella on laajempi alava peltoalue, jota halkoo itä-länsisuunnassa kulkeva Karstunjoki. Koivistoniityn alanko on mahdollisesti ollut järvenä vielä historiallisena aikana
Mäkien väliin jäävän pellon rinteessä ja päällä on todettu Suomusjärven kulttuuriin liittyvä kivikautinen asuinpaikka. Kohteessa on tehty ensimmäiset tutkimukset jo vuonna 1915, jolloin Sakari Pälsi kartoitti aluetta. Seuraavana vuonna Julius Ailio suoritti paikalla kaivaukset ja vuonna 1940 paikan kävi tarkastamassa Ville Luho. Myöhemmin kohteen ovat käyneet inventoimassa Timo Jussila (2003) ja Eeva Raike (2004). Asuinpaikkalöytöjen on todettu sijoittuvan kahdelle korkeusvyöhykkeelle, joista ylempi Pälsin mukainen Suomusjärven tyypin vaihe sijoittuu noin 48–49 metrin vyöhykkeelle ja alempi noin 45–47 metrin korkeustasolle.
Vuoden 2010 inventoinnissa muinaisjäännösalueen todettiin säilyneen ennallaan. |
| metsakeskus.737010002 |
444 |
Lanki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329820.83400000 |
6691199.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.737010002 |
Kivikautinen asuinpaikka Raatinjokilaaksossa, korkean Urtmäen itäpäädyssä, Myllykylän ja Raatin kylän rajalla. Löytötietojen mukaan Lankin Vähän-Raatin niityn kuokkamaasta on 1920-luvulla löydetty iskukivi, kivikirves ja kourutaltta muta- ja savimaan rajalta savimaasta. Löytöpaikka on merkitty kivikautisena asuinpaikkana V. Luhon karttaan v:lta 1945. Myös lähempää Lankin (Langin) taloa, asuinpaikasta n. 400 m länsiluoteeseen on kiviesineen löytöpaikka, asumuksesta 80 syltä pohjoiseen törmän ja tasaisen maan rajalta. V:n 2004 Sammatin kuntainventoinnissa merkkejä asuinpaikasta tai löydöjstä ei havaittu.
Keväällä 2006 asuinpaikka (Lankin Vähän-Raatin niityn) paikallistettin tarkastuksessa peltorinteestä ja erityisesti sen juuresta aivan Nummi-Pusulan rajan vierestä Raatinjoen uoman yläpuolelta. Se on Nummi-Pusulan puolella sijaitsevan Sarvelan tilan päärakennuksesta noin 100-150 m etelään. Löytöalueen pituus oli noin 60 m ja syvyys korkeuskäyriä vastaan 15-20 m. Löytöinä saatiin kvartsiesineitä, -ytimiä ja -iskoksia sekä kivilajiesineiden katkelmia ja -iskoksia. Mahdollisesti kyse on myöhäismesoliittisesta järvenranta-asuinpaikasta. |
| metsakeskus.737010003 |
444 |
Pulkka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322442.80500000 |
6689869.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.737010003 |
Kivikautinen asuinpaikka loivasti eteläkaakkoon viettävällä pellolla, Kiikalan kylässä, Enäjärven itäpuolella runsas 600 m ja Lohilammen lasku-uoman pohjoispuolella n. 100 m. Pellon yläosa on hiesua tai hienoa hiekkaa, alaspäin pelto muuttu savisemmaksi. Sammatin inventoinnissa v. 2004 pellolta poimittin iso porfyriitti-iskos tai ydin sekä piitä. Lähialueelta, n. 400 m itäkaakkoon asuinpaikasta on Yli-Kottarin Härkähaan pellolta kivikautisia irtolöytöjä (KM 5603:2-3). |
| metsakeskus.737010004 |
444 |
Lohilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
323045.57600000 |
6688591.06400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.737010004 |
Kivikautinen asuinpaikka pienen Lohilammen itärannalla pellolla tai entisellä pellolla. Löytöpaikka on määritetty asuinpaikaksi ilmeisesti "kiviaseen katkelman" KM 3417:2 perusteella. Ville Luhon vuonna 1945 määrittämä sijaintikohta oli vuoden 2004 inventoinnin aikana mansikkamaana ja vuoden 2010 inventoinnissa nurmella. Pohjoisempana oli vihannesmaa. Alue on maaperältään hiekkaa ja paikalla erottuu kaksi selvää terassimuodostelmaa, alempi on lähellä Lohilammen rantaa, ylempi Lohilammen leirikoulun rakennusten korkeudella. Entisellä mansikkamaalla ja sen yläpuolella olevalla pellolla ei ole tehty havaintoja kivikautisesta asuinpaikasta. |
| metsakeskus.737010005 |
444 |
Joenpelto 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328494.38100000 |
6688222.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.737010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Karstun kylässä Lohjanjärven Karstunlahden pohjoisrannasta n. 300 m. Se on mäen harjalla pellolla, n. 200 m Joenpellon päärakennuksesta etelään. Löytöinä alueelta on hukkaan joutunut kivikirves (1930-luvulta) sekä 1970-luvulla talletettuja esineitä KM 19674. Asuinpaikka-alue mäen harjan pellolla oli v:n 2004 Sammatin inventoinnin aikana kesannolla, eikä koekuoppia tehty. Alueen tienleikkauksessa ym. ei havaittu löytöjä inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.737010006 |
444 |
Joenpelto 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328672.31600000 |
6688184.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.737010006 |
Asuinpaikka sjaitsee Karstunlahden pohjoispuolella, Karstunjoen länsirannalla. Löytöalueet ovat 200 m itään Joenpellon tilasta Koviannokan huvila-alueelle johtavalta tieltä. Löytöalueet A ja B erottuvat matalina kumpareina ympäröivässä peltomaastossa joen rannalla. Löytöalue C on tasanteella myös samalla 35 m mpy korkeudella. Kumpareilla ja tasanteella maaperä on hiekkaista, lännempänä on savista. Kaikilla löytöalueilla löydökset sijoittuvat eteläiselle puolelle kumparetta tai rinnettä. Löytöalue on n. 140 m pituinen vyöhyke. V:n 2004 Sammatin inventoinnissa alue tarkastettiin ja pellolla havaittiin pari kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.737010007 |
444 |
Tapiola |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
321035.34400000 |
6696555.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.737010007 |
Sekametsässä n. 50 m Ruonajärven rannasta pohjoiskoilliseen on kaksi funktioltaan epämääräistä röykkiötä.
1. Pitkänomainen röykkiö rakennettu pelkistä päänkokoisista kivistä, mitat n. 4.5 x 3 m. Korkeus n. 0.6 m.
2. Edellisestä n. 30 m itään pyöreähkö röykkiö, jonka seinät kylmämuuratut. Halkaisja on n. 3.5 m. Paikkakuntalaisten mukaan lähialueella olisi useampia samanlaisia röykkiöitä, mutta Sammatin inventoinnin yhteydessä syksyllä 2004 aluetta ei ehditty tarkastaa. Röykkiöiden vieressä on muinaisjäännöskyltiit. |
| metsakeskus.738010001 |
738 |
Lautkankare |
10002 |
12011 |
13110 |
11028 |
27000 |
260591.62200000 |
6698422.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010001 |
Kallion laella on sorapohjainen notkelma, jonka vähäisen kivirivin K. Seppänen on tulkinnut muurin perustaksi. Kaakkoisrinteessä kaksi terassimaista tasannetta, joista ylemmältä on löydetty asutuksen merkkejä. Myös vuoren laelta on löytynyt esihistoriallisia löytöjä. Löytöpaikkojen löydöt ovat eriaikaisia. Vuoren laen löydöt ajoittuvat pronssikaudelle tai varhaiselle rautakaudelle ja kaakkoisrinteen löydöt rautakauden loppuun. |
| metsakeskus.738010001 |
738 |
Lautkankare |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
260591.62200000 |
6698422.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010001 |
Kallion laella on sorapohjainen notkelma, jonka vähäisen kivirivin K. Seppänen on tulkinnut muurin perustaksi. Kaakkoisrinteessä kaksi terassimaista tasannetta, joista ylemmältä on löydetty asutuksen merkkejä. Myös vuoren laelta on löytynyt esihistoriallisia löytöjä. Löytöpaikkojen löydöt ovat eriaikaisia. Vuoren laen löydöt ajoittuvat pronssikaudelle tai varhaiselle rautakaudelle ja kaakkoisrinteen löydöt rautakauden loppuun. |
| metsakeskus.738010002 |
738 |
Rantametsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260856.54400000 |
6691942.40300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010002 |
Laaja hyvin säilynyt kallion luoteisrinteellä oleva röykkiö, josta hieman kaiveltu. Muodoltaan soikea, pituus lounais-koillissuuntainen. Kivet sammaleiden peitossa, päällä kasvaa koivuja. Röykkiön koko 12 x 11,5 m, korkeus noin 1,3 m. |
| metsakeskus.738010003 |
738 |
Pajakankareen kallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261217.39800000 |
6691936.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010003 |
Röykkiö sijaitsee Pajakankareen kallion luoteispuolella. Kohdasta on hyvät näkymät länteen ja luoteeseen, missä virtaa Sauvonjoki. Röykkiön keskellä on kaksi kraatteria. Kiviä on heitelty röykkiöstä luoteisrinnettä alaspäin. Röykkiön muoto on lähes pyöreä. Sen kivet ovat hyvin sammaltuneita, joten siihen ei vähään aikaan ole kajottu. Röykkiön päällä kasvaa 4 pientä koivua. Röykkiön koko 11,5 x 10,3 m, korkeus noin 1 metri. |
| metsakeskus.738010004 |
738 |
Ristniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261339.35700000 |
6691549.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010004 |
Röykkiö sijaitsee Pellonpään tilan pihapiirissä olevan kallion lounaisrinteellä olevalla tasanteella. Heti röykkiön takana kallio kohoaa jyrkästi. J. Leppäaho kaivoi röykkiön vuonna 1949, jonka jälkeen tilan silloinen isäntä rekonstruoi sen ohjeiden mukaan. Lounaispuoli on koottu röykkiöksi ja koillispuoli on jätetty auki, jolloin näkyvissä on röykkiön sisällä olleet kolme kivikehää. Röykkiön korkeus on ollut noin 1,5 metriä. |
| metsakeskus.738010005 |
738 |
Yliristniemi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261828.15600000 |
6691507.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010005 |
Kaksi röykkiötä, joista toinen on kiinni kotikylään johtavassa tiessä, sen eteläpuolella. Se on osin tuhoutunut. Röykkiössä on kraattereita, jotka johtuvat kaivamisista. Etelä- ja kaakkoisreunasta röykkiö on rauennut melko pahoin. Kivet sammaltuneet hyvin, joten röykkiöön ei ole kajottu lähiaikoina. Röykkiön koko on 17,7 x 10,0 m ja korkeus noin 1 metri.
Toinen epämääräinen röykkiö on röykkiöstä etelään noin 50 metriä. Se on matala ja muodoltaan soikea. Tällä röykkiöllä ei toistaiseksi ole paikkatietoa. |
| metsakeskus.738010006 |
738 |
Ullaskrooppi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261844.15400000 |
6691406.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010006 |
Kohde koostuu kahdesta isosta ja kahdesta epäselvästä röykkiöstä. Isoista röykkiöistä itäisempi on hiekkakuoppien ympäröimä kaikilta muilta suunnilta kuin etelästä. Lounaisosassa röykkiön kivet ovat valuneet alas, koska hiekkakuoppa on liian lähellä. Röykkiö tuhoutuu ainakin osittain ajan myötä. Röykkiötä kaivettu neljästä kohtaan, pohjoisosassa syvin suppilomainen kuoppa. Muut kuopat melko matalia. Röykkiön mitat: 25 x 8 m etelä-pohjoissuuntainen, korkeus noin 1 m. Tämän röykkiön eteläpuolella on kaksi pienempää röykkiötä, jotka ovat hyvin matalia ja kasvillisuuden peitossa. Näille röykkiöille ei ole paikkatietoa saatavilla.
Toinen isompi röykkiö sijaitsee hiekkakuopille johtavan tien toisella puolella noin 30 metriä länteen edellisestä röykkiöstä nuorta mäntyä kasvavassa metsässä. Röykkiön länsiosassa syvä kuoppa, jossa näkyy paasikivistä tehty arkkurakennelma. Röykkiön mitat: noin 20 x 6 m ja korkeus noin 1 m. Pituus on kaakko-luode suuntainen. Röykkiön päällä kasvaa pieniä mäntyjä ja koivuja. Tämä röykkiö ei ole vaarassa tuhoutua.
Kaikki röykkiöt on rakennettu pyöreistä luonnonkivistä, jotka ovat koottu ihmispään kokoisista kivistä. Röykkiöt on rakennettu hiekkapohjalle. |
| metsakeskus.738010007 |
738 |
Ristniemi 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261723.20000000 |
6691171.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010007 |
Miskerinmäen pohjoisella kalliopaljastumalla röykkiö, jonka keskelle merkitty röykkiöstä nostettujen laakakivien avulla kolmen kylän rajat: Ristniemi, Kotikylä ja Ylistaro. Heti röykkiön pohjoispuolella kallio alkaa viettämään pohjoiseen päin Röykkiön muoto on lähes pyöreä ja sen keskellä on kraatterimainen kuopanne. Röykkiön on rakennettu pyöreistä rantakivistä. Röykkiön itäpuolella kalliohalkeama, jossa kivi matalalla. Röykkiö melko hyvässä kunnossa, vaikkakin sitä on myllätty. Röykkiön halkaisija on noin 11,5 m. |
| metsakeskus.738010008 |
738 |
Pellonpää 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261419.32500000 |
6691325.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010008 |
Röykkiö sijaitsee Pellonpään tilan päärakennuksesta noin 300 m eteläkaakkoon olevalla kalliorinteellä 15 metrin käyrän yläpuolella peltojen keskelle tulevalla niemekkeellä. Matala röykkiö on muodoltaan, hieman soikea, pituus lähes länsi-itäsuuntainen ja korkeus noin 1,5 m. Röykkiön kivet ovat pyöreitä rantakiviä ja paksun sammaleen peitossa. Röykkiön keskellä on kaksi kraatterimaista kuoppaa, mutta muuten melko hyvässä kunnossa. : Röykkiön koko: 12,2 x 9,5 m. |
| metsakeskus.738010009 |
738 |
Kotirinne |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
261165.42200000 |
6691678.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010009 |
Röykkiö on muodoltaan soikea, pituus akseli kaakko-luode -suuntainen. Röykkiö on erittäin pahoin hajotettu jo vuonna 1917, jolloin röykkiöstä on viety kiviä rakennustöihin. Röykkiön koko on noin 19 x 9 m ja korkeus noin 1 m Koko on viitteellinen, koska röykkiön alkuperäinen koko on vaikeasti määritettävissä. |
| metsakeskus.738010010 |
738 |
Nummenharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263895.31600000 |
6693828.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010010 |
Nummenharjulla on useasta paikasta hiekanoton yhteydessä löydetty merkkejä kivikautisista asuinpaikkajäänteistä. Kaivauksissa alueelta on löydetty yhteensä 30 tulisijaa, jotka ovat kuitenkin murto-osa tuhoutuneiden määrästä. Hiekkakuoppa-alue on laaja ja vain sen etelä-lounaisosassa on tehty kaivauksia. Joitakin irtolöytöjä on tullut myös hiekkakuopan pohjoisosista. Kivikautinen asuinpaikka mahdollisesti jatkuu tai on jatkunut Rajalahteen menevän tien itäpuolella, koska vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä löydettiin merkkejä alemmalta tasolta tie itäpuolelta. Tähän asuinpaikkakompleksiin kuuluu Nummenharjun kivikautisen asuinpaikkakohteen lisäksi Mäntykylän (11) ja Danskintien (48) kohteet. Kaivetun alueen laajuus noin 371 m². |
| metsakeskus.738010011 |
738 |
Mäntykylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263975.28400000 |
6693352.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010011 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella pellolla, josta on löytynyt kivikautiselle asuinpaikalle tyypillisiä löydöksiä. Sijaitsee samalla harjualueella kuin Nummenharjun (10) ja Danskintien (48) kivikautiset asuinpaikat. Kohteen laajuus muutama sata neliö. |
| metsakeskus.738010012 |
738 |
Palosuonmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
263821.37000000 |
6688873.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010012 |
Röykkiö on rakennettu jyrkkäreunaisen Palosuonmäen eteläpuolella olevalle kalliopaljastumalle. Alueelta on näkymät lounaaseen ja etelään, missä avautuvat alavat Palosuon pellot. Röykkiö on muodoltaan soikea, jonka pituus on eteläkaakko-pohjoisluode -suuntainen. Paasiarkun koko: 4,0 x 0,85 x 0,7 m. Röykkiön kaakkoisosassa on eteläkaakko-pohjoisluoteis - suuntainen paasiarkku, jossa päätykivet näkyvissä. Paasiarkun kohtaa on kaiveltu melko syvälle. Toinen päätykivistä kaatunut. Röykkiön keskellä on toinen kaivettu syvä kuoppa. Röykkiön pohjoisosa on pahoin tuhottu. Röykkiön eteläpuolelle kasattu puretuista kivistä pieni röykkiö. Röykkiön mitat: 16,5 x 7,3 m korkeus 1,0 m. |
| metsakeskus.738010013 |
738 |
Rantakallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
253615.43600000 |
6694976.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010013 |
Röykkiö on Paimionselälle antavalla laajalla tasaiselle, kuitenkin jyrkästi nousevan kalliorinteen kalliopaljastumalla. Se on koottu pyöreistä rantakivistä ja latteista lohkareista. Keskellä röykkiötä on pohjaan saakka ulottuva kuoppa, jonka laajuus: on noin 1,8 x 2,4 m. Röykkiön mitat: 5,1 x 4,4 m, korkeus 1,3 m. |
| metsakeskus.738010014 |
738 |
Hussinmäki |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
255251.00000000 |
6696597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010014 |
Röykkiön sijaitsee Ruonlahden kylän eteläosassa Huussinmäellä kallionotkelmassa Huusinmäen korkeimmasta kohdasta noin 80-100 metriä koilliseen tiheässä pensaikossa. Röykkiön on tehty kalliopaljastumalle tasasuurista kivistä. Keskustassa on selviä penkomisen jälkiä kahdessa kohtaan. (tiedot peräisin M. Koskimiehen tarkastuskertomuksesta 1966).
Vuoden 2000 inventoinnissa röykkiötä ei havaittu, ja sen arveltiin tuhoutuneen mäen laella olevan maston rakennustöissä. Vuonna 2024 kuvausta vastaava röykkiö löydettiin mäen laen pohjoislaidalta. |
| metsakeskus.738010015 |
738 |
Koivumäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
255906.50500000 |
6697344.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010015 |
Pyöreistä kivistä Koivumäen korkeimmalle kalliopaljastumalle koottu röykkiö, jonka keskellä kuoppa. Kuopan halkaisija on noin 1,5 m ja syvyys alle puoli metriä. Muodoltaan röykkiö on lähes pyöreä. Röykkiön päällä kasvaa iso koivu ja joitakin pieniä pihlajia. Se lounaispuolella on pieni kaivettu kohta, mutta muuten röykkiön on hyvässä kunnossa. Sen kivet ovat paksun sammaleen peitossa. Röykkiön mitat: 10,0 x 9,5 m, korkeus 1,5 m. |
| metsakeskus.738010016 |
738 |
Poutanen |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
255582.63800000 |
6697929.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010016 |
Röykkiö/kivirakenne on matala, hajanainen, joka on kasvillisuuden peitossa. Keskellä syvennys, joka on ilmeisesti syntynyt raivauksen yhteydessä. Kivet ovat tasasuuruisia lukuunottamatta kaakkoisreunassa olevaa maakiveä. Sen mitat: noin 4,5 m x 3 m. |
| metsakeskus.738010017 |
738 |
Varasvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258108.62700000 |
6697334.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010017 |
Röykkiö on rakennettu Varasvuoren korkeimmalle kalliopaljastumalle. Sen lounaispuolelta on purettu ja kivet heitetty rinnettä alaspäin. Röykkiön eteläosaan on kaivettu halkaisijaltaan 1,5 metrin suuruinen pyöreä kuoppa. Muodoltaan röykkiö on soikea ja pituusakseli on lounais-kaakkosuuntainen. Röykkiön keskikohdan tienoilla on mahdollisesti näkyvissä arkkurakennelma. Röykkiön koko noin 14,5 m x 9,2 m, korkeus noin 1,5 m. |
| metsakeskus.738010018 |
738 |
Sandvik |
10001 |
12009 |
13093 |
11002 |
27000 |
257109.01900000 |
6699342.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010018 |
Alue jolla kummut sijaitsevat on pienen merenlahden pohjukassa olevaa Paddaisten kartanosta erotettua pientä mäkeä, noin ½ km kartanosta länsilounaaseen. Alueella kasvaa harvakseltaan mäntyjä ja runsaasti katajia ja se rajoittuu itäpuolella peltoalueeseen. Kummut ovat soikeita 1-2 metrin pituisia etelä-pohjoissuuntaisesti ja noin 1 metrin levyisiä kivettömiä kumpua. Niiden korkeus on noin 0,5 metriä. Kummut ovat länsi-itäsuuntaisissa muutamassa rivissä. Kummut sijaitsevat alle hehtaarin alalla nykyisessä lehmähaassa. Vuonna 1960 inventoinnssa kirjatun tiedon mukaan paikkakuntalaiset ovat pitäneet kumpuja hautoina, ja keromuksessa kohde on rautakautisena kalmistona.
Vuoden 2000 inventoinnissa lehmien tekemä polku oli hieman vahingoittanut yhtä kumpua, joten tähän kaivettiin profiili näkyviin. Lisäksi kaksi muuta kumpua tutkittiin kairalla. Leikkauksessa tuli näkyviin noin 30 cm paksuinen humuksen ja karkean hiekan sekainen kerros, jonka alapuolella oli puhdas hiekka. Humuksen värjäämä kerros oli hyvin irtonainen eikä mitään viitteitä kumpujen esihistoriallisuudesta saatu. Myös kairalla saadut tulokset olivat samanlaiset. Inventoija piti kumpuja historialliseen aikaan kuuluvina. Niiden ajoituksen ja tarkoituksen selvittäminen edellyttää kaivauksia. |
| metsakeskus.738010019 |
738 |
Ala-Junnola |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
261568.23200000 |
6696996.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010019 |
Kalmisto löytyi vuonna 1954, kun Ala-Junnolan talon pihamaan tasoitustöissä löytyi muinaisesineitä (KM). Vuoden 1956 kaivauksissa tuli esille kolme palokuoppahautausta. Vuoden 1967 kaivauksilla tutkittiin puolipyöreä kalmistokiveys, jonka suoraa laitaa reunustivat pystyyn asetetut hiekkakivilaatat. Tähän kohtaan vainajat oli mahdollisesti haudattu polttamatta. Tämän paksun kivilatomuksen ulkopuolella oli yksinkertainen, yksikerroksinen kiveys, johon vainajat oli polttohaudattu. |
| metsakeskus.738010020 |
738 |
Finskilä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
261367.32200000 |
6696334.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010020 |
Kallioisen peltosaarekkeen koillisreunassa kallion päällä on kivikasa, jonka luonne on epämääräinen. Tilan omistaja Erkki Nieminen kertoi, että kohtaan on ajettu kiviä talviaikaan pelloilta. Kuitenkin Anna-Liisa hirviluoto on jo 1960-luvulla havainnut kohteen ja merkinnyt sen kiviröykkiöksi. Saattaa olla, että alkuperäisen röykkiön päälle on kasattu vain lisää pellolta kiviä. Kohdetta voidaan pitää epävarmana röykkiönä. Röykkiön halkaisija on noin 6 m.
Noin 35 metriä röykkiöstä lounaaseen on vuonna 2023 löytynyt kansainvaellusajan keihäänkärki (Ilppari ILM28531). Löytöpaikka on hyvin kivikkoinen, mutta selviä röykkiörakenteita paikalle ei ole. Kyseessä lienee hautapaikka, johon pellon reunassa oleva röykkiö saattaa liittyä. Tarkastuksessa paikalta ei kuitenkaan havaittu selviä merkkejä esimerkiksi polttohautauksesta. |
| metsakeskus.738010021 |
738 |
Hallela |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
263735.36900000 |
6696667.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010021 |
Entisen Pappilan vuokratilan maalla oleva maansekainen röykkiö, joka on rakennettu peltojen keskellä olevan pitkän ja kapean kalliopaljastuman päälle. Röykkiön kivet on ladottu ison maakiven ympärille ja suuremmat kivet muodostavat kehän (Waris 1960). Kohdasta on jo vuonna 1881 löydetty "lahonneita luun jäännöksiä. Kohde yritettiin paikallistaa vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä, mutta siinä oli vaikeuksia, koska kalliopaljastumalle on ympäröiviltä pelloilta kerätty kiviä. Pitkulainen kalliopaljastuma on kokonaan kivien peitossa. Röykkiö ei varmaankaan ole tuhoutunut, mutta se on peittynyt. Röykkiön muotoa ja kokoa ei pysty havaitsemaan. Kalliopaljastuma laskee hyvin jyrkästi lännessä, mutta idässä pelto tulee aivan sen viereen. |
| metsakeskus.738010022 |
738 |
Pappila |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
263046.64100000 |
6697159.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010022 |
Röykkiö sijaitsee alavalle pellolle laskevan jyrkän mäen rinteessä. Matalan röykkiön seassa on suuria kiviä, joista osa maakiviä. Röykkiön on kaivanut vuonna 1902 Hj, Appelgren. Röykkiöstä löytyi palaneita luita sekä runsaasti hauta-antimia. Röykkiö sijaitsee pusikossa heti Korvenpään pihapiirin ulkopuolella heti rinteen ylätasanteen alapuolella. Osin kaivettu röykkiö on vaikeasti paikallistettavissa, mutta M. Wariksen Inventointikertomuksessa on maininta, että kohdetta on pidetty kaatopaikkana, joten röykkiön sijainnin voi määrittää kaatopaikan mukaan. Kohdassa on kaiveltu viime aikoina pieniä kuoppia. Korvenpään emäntä Liisa Kyynäräisen mukaan röykkiöstä 40 metriä pohjoiseen päin kohdassa, jossa nykyisin on seurakunnan lämpökeskus, olisi ollut uhrikivi. Uhrikivessä olisi ollut muutamia samanlaisia kuoppia kuin Riihipellon uhrikivessä. Kivi on nykyään hävinnyt. |
| metsakeskus.738010022 |
738 |
Pappila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
263046.64100000 |
6697159.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010022 |
Röykkiö sijaitsee alavalle pellolle laskevan jyrkän mäen rinteessä. Matalan röykkiön seassa on suuria kiviä, joista osa maakiviä. Röykkiön on kaivanut vuonna 1902 Hj, Appelgren. Röykkiöstä löytyi palaneita luita sekä runsaasti hauta-antimia. Röykkiö sijaitsee pusikossa heti Korvenpään pihapiirin ulkopuolella heti rinteen ylätasanteen alapuolella. Osin kaivettu röykkiö on vaikeasti paikallistettavissa, mutta M. Wariksen Inventointikertomuksessa on maininta, että kohdetta on pidetty kaatopaikkana, joten röykkiön sijainnin voi määrittää kaatopaikan mukaan. Kohdassa on kaiveltu viime aikoina pieniä kuoppia. Korvenpään emäntä Liisa Kyynäräisen mukaan röykkiöstä 40 metriä pohjoiseen päin kohdassa, jossa nykyisin on seurakunnan lämpökeskus, olisi ollut uhrikivi. Uhrikivessä olisi ollut muutamia samanlaisia kuoppia kuin Riihipellon uhrikivessä. Kivi on nykyään hävinnyt. |
| metsakeskus.738010023 |
738 |
Myllymäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
260742.56400000 |
6697994.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010023 |
Polttokenttäkalmisto sijaitsee Mylly- eli sikalaidunmäen koillispuolella olevalla tasanteella. Maanpäällisiä merkkejä kalmistosta ei ollut. Hackman tutki kalmistoa vuonna 1908 . Kalmistoon vainajien poltetut luut oli siroteltu maan pinnalle tehtyyn kalmistokiveykseen yhdessä hauta-antimien kanssa. Hauta-antimia oli melko runsaasti, mutta ne oli tulessa olleita ja katkonaisia. Kalmiston löydöstöä hallitsi naisten korut. Korujen lisäksi löytyi vain pari keihäänkärkeä. Maanalainen polttokenttäkalmisto on arviolta noin 40 x 40 m suuruinen. |
| metsakeskus.738010024 |
738 |
Mäntylä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
261031.43800000 |
6698853.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010024 |
Säkkäränkankaretta vastapäätä, Vallerinojan toisella puolella sijaitsevan Mäntylän puutarhan tienoilta on kahteen kertaan löytynyt rautakautisia esineitä: pronssinen kierteinen kaularenkaanpuolikas, 4 keihäänkärkeä ja rautakuonaa. Paikalla on luultavasti rautakautinen kalmisto. K. Seppänen on löytänyt rautakautista keramiikkaa pellolta vanhusten talon tiehaaran luota noin 20-40 m Mäntylän talosta lounaaseen (Löydöt kunnallissairaalan tienhaarasta). Kohteen paikallistaminen on vaikeaa, koska tiedossa ei ole tarkkoja löytökohtia. Puutarhassa ei ole aikoihin tehty suurempi maanmuokkaustöistä, joten mahdollisesti jäljellä oleva kalmisto ei ole tuhoutunut, vaan se on jossain päin puutarhassa.
Löytöpaikasta pohjoiseen on metallinetsinnässä vuonna 2024 tehty kalmistoon liittyviä löytöjä (Ilppari ILM33152, 33153). Kohteen laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.738010025 |
738 |
Korvala |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27014 |
258976.27700000 |
6696383.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010025 |
Vanhemman roomalaisajan ruumiskalmisto, jossa paasiarkkuhautoja. Kalmisto sijaitsee hylätyn sorakuopan reunalla. Moreenikukkulasta, jonka korkein kohta on noin 16 m ymp,
avautuu itään ja etelään Vallerinnanojan peltoaukeama. Kukkulalla kasvaa nuorta sekametsää, ennen kaikkea mäntyä, koivua ja katajaa. Kukkulan metsittymistä on yritetty edesauttaa sekä metsä-äestyksellä että rikkomalla maanpintaa kaivamalla kuoppia kaivinkoneella.
Kukkulan etelä- ja itärinteessä on noin 12 m ymp korkeudella terassimuodostelma. Etelässä terassi on vahingoittunut soranotossa. Kalmisto sijaitsee etelä- ja länsiterasseilla. Idässä terassi on leveimmillään 6 - 8 m. Etelässä voidaan olettaa sen ulottuneen ainakin 9 m etelään. Lännessä se on kapeampi, n. 8 m.
Etelä- ja länsiterassilla on tutkittu 24 ruumishautaa. Paikalla on sekä tarhoja että paasiarkkuja. Tarhojen tehdyt hautaukset ovat lähempänä maanpinnassa. Paasiarkut on enimmäkseen syvään maahan kaivettuja kivilaaoilla vuorattuja kuoppia. Melkein jokaisessa haudassa on runsaasti hautalahjoja.
Kohde on entisöity tutkimusten jälkeen. |
| metsakeskus.738010025 |
738 |
Korvala |
10002 |
12002 |
13033 |
11033 |
27014 |
258976.27700000 |
6696383.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010025 |
Vanhemman roomalaisajan ruumiskalmisto, jossa paasiarkkuhautoja. Kalmisto sijaitsee hylätyn sorakuopan reunalla. Moreenikukkulasta, jonka korkein kohta on noin 16 m ymp,
avautuu itään ja etelään Vallerinnanojan peltoaukeama. Kukkulalla kasvaa nuorta sekametsää, ennen kaikkea mäntyä, koivua ja katajaa. Kukkulan metsittymistä on yritetty edesauttaa sekä metsä-äestyksellä että rikkomalla maanpintaa kaivamalla kuoppia kaivinkoneella.
Kukkulan etelä- ja itärinteessä on noin 12 m ymp korkeudella terassimuodostelma. Etelässä terassi on vahingoittunut soranotossa. Kalmisto sijaitsee etelä- ja länsiterasseilla. Idässä terassi on leveimmillään 6 - 8 m. Etelässä voidaan olettaa sen ulottuneen ainakin 9 m etelään. Lännessä se on kapeampi, n. 8 m.
Etelä- ja länsiterassilla on tutkittu 24 ruumishautaa. Paikalla on sekä tarhoja että paasiarkkuja. Tarhojen tehdyt hautaukset ovat lähempänä maanpinnassa. Paasiarkut on enimmäkseen syvään maahan kaivettuja kivilaaoilla vuorattuja kuoppia. Melkein jokaisessa haudassa on runsaasti hautalahjoja.
Kohde on entisöity tutkimusten jälkeen. |
| metsakeskus.738010026 |
738 |
Säkkäränkankare |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
261342.31800000 |
6698859.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010026 |
Säkkäränkankare on kallioinen luoteesta melko jyrkkäreunainen peltojen keskellä oleva saareke, jonka luoteisrinteessä on vuonna 1926 Tallgrenin tutkima röykkiö. Röykkiön keskellä ollut noin 0,5 metrin korkuinen maakivi, jonka ympärille oli kivistä ja maasta koottu "hautakumpu". Rakenteen pohjalta löytyi poltetun luun ohella hevosen hammas, poltetun saven paloja ja saviastian paloja. Tallgrenin mukaan röykkiön koko on ollut 6x6 m ja korkeus 0,5 m. Tallgren on ajoittanut röykkiön varhaiselle rautakaudelle (0-500 jKr.), mutta J. Luodon mielestä se kaikesta huolimatta olisi kuitenkin peräisin rautakauden loppupuolelta. Röykkiöstä noin 70 metriä etelään uuden hirsitalon lounaispuolella on maantasainen polttokenttäkalmisto (alakohteena), joka on saattanut osin tuhoutua 1990-luvun hirsitalon rakentamisen yhteydessä. Merkkejä polttokenttäkalmistosta on pihapiirissä olevien kalliopaljastuminen välisillä alueilla. Koko Säkkäränkankaan laajuus on noin 200 m x 200 m.
Mäen länsi- ja eteläosista löytyi vuonna 2025 metallinetsinnässä merkkejä kalmistoista (Ilppari ILM34403, ILM34404, ILM34406, ILM34482). Myös mäen kaakkoisrinteelle raivatusta pellosta on tehty rautakaudelle ajoittuvia löytöjä. |
| metsakeskus.738010026 |
738 |
Säkkäränkankare |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
261342.31800000 |
6698859.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010026 |
Säkkäränkankare on kallioinen luoteesta melko jyrkkäreunainen peltojen keskellä oleva saareke, jonka luoteisrinteessä on vuonna 1926 Tallgrenin tutkima röykkiö. Röykkiön keskellä ollut noin 0,5 metrin korkuinen maakivi, jonka ympärille oli kivistä ja maasta koottu "hautakumpu". Rakenteen pohjalta löytyi poltetun luun ohella hevosen hammas, poltetun saven paloja ja saviastian paloja. Tallgrenin mukaan röykkiön koko on ollut 6x6 m ja korkeus 0,5 m. Tallgren on ajoittanut röykkiön varhaiselle rautakaudelle (0-500 jKr.), mutta J. Luodon mielestä se kaikesta huolimatta olisi kuitenkin peräisin rautakauden loppupuolelta. Röykkiöstä noin 70 metriä etelään uuden hirsitalon lounaispuolella on maantasainen polttokenttäkalmisto (alakohteena), joka on saattanut osin tuhoutua 1990-luvun hirsitalon rakentamisen yhteydessä. Merkkejä polttokenttäkalmistosta on pihapiirissä olevien kalliopaljastuminen välisillä alueilla. Koko Säkkäränkankaan laajuus on noin 200 m x 200 m.
Mäen länsi- ja eteläosista löytyi vuonna 2025 metallinetsinnässä merkkejä kalmistoista (Ilppari ILM34403, ILM34404, ILM34406, ILM34482). Myös mäen kaakkoisrinteelle raivatusta pellosta on tehty rautakaudelle ajoittuvia löytöjä. |
| metsakeskus.738010027 |
738 |
Rauhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
268063.66500000 |
6689398.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010027 |
Kohteesta on löytynyt 2 kourutalttaa vuosina 1955 ja 1960. Vuoden 1960 inventoinnin yhteydessä alueella oli ollut tien vieressä pieni hiekkakuoppa, jonka reunoilla oli voinut havaita turpeen alla noin 20 cm paksuisen heikon likamaakerroksen. Vuoden 1960 inventoinnissa havaittiin pienen tien leikkauksessa arviolta 500 m Rauhalasta itään punamultaa noin 10 m matkalla. Esiintymä tulkittiin kuitenkin luontaiseksi. |
| metsakeskus.738010029 |
738 |
Kalainen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
265562.61400000 |
6700719.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010029 |
Latomus on Poutajoen itäpuolella, Kalaistenmäen itärinteessä. Se on noin 1,5 m halkaisijaltaan ja korkeudeltaan noin 2 m. Latomus on tehty laakakivistä. Kohdetta ei ole tarkastettu 1960-luvun jälkeen. |
| metsakeskus.738010030 |
738 |
Riihipelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
260286.74500000 |
6698512.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010030 |
Riihipellon peltosaareke on Korvalan tiestä erkanevan Vähä-mäkipään päärakennuksen pihaan vievän tien varressa, sen pohjoispuolella. Peltosaarekkaalla on kuivurirakennus. Uhrikivet ovat aivan vierekkäin peltosaarekkeen kaakkoisreunassa noin 10 metriä kaakkoon kuivurirakennuksesta. Suurempi on kooltaan 1,50 x 1,20 m kokoinen kivi, joka kapenee pohjoiseen päin (0,60 m). T. Tuovisen laskelmien mukaan kivessä on vähintään 79 kuoppaa. Kuoppien halkaisija vaihtelee 4-10 cm ja syvyys 0,5-4 cm. Toinen pienempi kuppikivi sijaitsee heti isomman kuppikiven itäpuolella. Tässä toisessa kivessä on 8 matalaa halkaisijaltaan alle 10 cm kuoppaa kahdessa rivissä. Vuonna 1978 uhrikivien läheisyyteen oli tehty joitakin koekuoppia, joista oli tullut muutamia saviastianpaloja. Näiden perusteella samalla saarekkeella saattaisi olla uhrikivien lisäksi rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto. |
| metsakeskus.738010031 |
738 |
Ullaskrooppi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
261908.13000000 |
6691485.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010031 |
Kohde sijaitsee Ristniemen ja Kotikylän välisen tien eteläpuolella loivasti etelään soistuneeseen notkelmaan laskevalla hiekkaisella rinteellä. Vuonna 1995 löytyi tarkastuksessa laikutuskoneen vaoista harvakseltaan saviastianpaloja noin 25x25 m alalta. Löytöalue rajoittuu pohjoisessa tiehen ulottuen idässä kohdalle, jossa tien pohjoispuolella on kallio kärki. Muinaisjäännös voiulottua laajemmallekin. Pohjoisessa maasto muuttuu noin 50 metrin päässä kallioiseksi. Vuoden 2000 inventoinnissa pintalöytöjä ei enää havaittu laikutusten umpeuduttua. Lähialueella lännessä ja etelässä on noin 100 m säteellä useita todennäköisesti pronssikautisia röykkiöitä (Ullaskrooppi 1, Yliristniemi 1). |
| metsakeskus.738010032 |
738 |
Koivumaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
253491.50300000 |
6692698.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010032 |
Kalliokielekkeen päällä pyöreähkö, kivistä kasattu osittain tuhoutunut hautaröykkiö, jonka halkaisija 8.6 m. Kivet pään kokoisia ja sitä suurempia. Raunion keskellä vajoama. Röykkiö tehty kumpareelle mäkialueen korkeimman kohdan länsipuolelle. sijaintipaikka idästä alavaan peltoon työntyvää kallioniemekkeen nokkaa. Ympärillä harvakseltaan mäntypuita. |
| metsakeskus.738010034 |
738 |
Timperlä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
264873.89600000 |
6699018.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010034 |
Kohde sijaitsee luode-kaakko-suuntaisessa notkossa olevan noin 100 metriä pitkän ja 30-50 metriä leveän pellon kaakkoispäässä. Pelto on melko tasainen lukuun ottamatta kaakkoispäässä olevaa noin metrin ympäristöön korkeampaa kumparetta, josta löytyivät vuoden 1995 tarkastuksen löydöt (KM 28169:1-7). Pelto oli hiekkaista moreenia. Noin 140 metriä eteläkaakkoon löytyi toinen kohde, josta tuli esille mahdollisesti rautakauden keramiikkaa (KM 28169:8-9). |
| metsakeskus.738010035 |
738 |
Orssaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
250431.73400000 |
6692075.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010035 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat etelän viettävässä metsäisessä rinteessä. Vuoden 1992 tarkastuksessa havaittiin ainakin kuusi kivistä ladottu pyöreähköä latomusta, jotka olivat matalia osin kasvillisuuden peitossa. Osassa kivet olivat irtonaisia latomuksen päällä. Röykkiöissä selviten oli näkyvissä ladottu reuna. Kiviä oli 1-2 kerrosta. Maanomistaja oli kertonut, että samanlaisia röykkiöitä/latomuksia olisi ollut alempanakin rinteessä alueella, joka nyt on raivattu pelloksi. |
| metsakeskus.738010036 |
738 |
Möyrymäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
261679.19000000 |
6697462.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010036 |
Maantasainen kalmisto sijaitsee Pulkin omakotitalon pihamaalla Matinpuisto-nimiseellä asuinalueella. Pihamaa on rinteessä, joka viettää idässä ja etelässä peltoaukealle. Ensimmäiset löydöt alueelta tuli esiin vuonna 1982, jolloin pihamaalta löytyi maan muokkaus töissä keihäänkärki. J. Luoto kävi tarkastamassa paikan ja totesi kohteen tuhoutunut maansiirtotöissä. 1983 löytyi pihamaalta noin 22 itäkoilliseen lisää rautakautisia esineitä. Tälle alueelle tehtiin kesällä pienimuotoinen pelastuskaivaus kooltaan 3 x 3,5 m, joka osoitti paikalla olevan maantasainen kalmisto. Mahdollisesti kalmisto kiveys on tehty muutaman maakiven ympärille. Kalmistokiveyksessä oli käytetty paljon hiekkakivilaakoja. Kiveyksessä oli ensin maanpinnalle ladottu pikkukivistä ja hiekkakivilaatoista alusta, jonka päälle muu kiveys isoine maakivineen oli ladottu. |
| metsakeskus.738010037 |
738 |
Danskulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
258353.53500000 |
6695670.89600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010037 |
Asuinpaikka sijaitsee harjumaisen hiekkaisen mäen eteläpäässä, etelään laskevalla rinteellä, jossa on hiekkakuoppa. Sen pohjoisreunalta, läheltä koilliskulmaa on tullut merkkejä asuinpaikasta. Asuinpaikka A. Bilundin mukaan näyttää olevan muutaman sadan neliön suuruinen, kuitenkin asuinpaikka on hiekanoton yhteydessä kuitenkin tuhoutunut mahdollisesti lähes täysin. |
| metsakeskus.738010038 |
738 |
Iso-Mäkipää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
258563.43900000 |
6697654.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010038 |
Kohde on Osmanlahdentien ja siitä Paddaisiin eroavantien risteyksestä noin 200 metriä. Hiekkakuopan editse kulkee vanha käytöstä poistettu tienlinjaus. Asuinpaikka on itäkaakkoon laskevassa hiekkaisessa rinteessä, jossa nykyään on lähes sata metriä pitkä ja 20-30 metriä leveä hiekkakuoppa. Hiekkakuopan pituussuunta on lähes etelä-pohjoinen. Asuinpaikka tuhoutunut ainakin osin hiekanoton yhteydessä. Se kuitenkin jatkuu rinnettä ylöspäin jonkin matkaa. Maanomistajan kanssa keskusteltu asiasta eikä kohdasta aiota ottaa hiekkaa jatkossa. |
| metsakeskus.738010039 |
738 |
Rajalahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
263663.44300000 |
6686825.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010039 |
Röykkiöt sijaitsevat loivasti Halslahden selkää kohti kaakkoon päin viettävän mäen kalliopaljastumilla. Kaakkoisempi R1 on rakennettu pään kokoisista ja sitä suuremmista pyöreistä rantakivistä. Keskellä on kuopanne, jonka halkaisija on noin 1,4 m. Reunakehän tapainen harva kivirivi on röykkiön eteläreunassa. Koillisosa pahoin tuhoutunut. Kivi on tässä kohdin heitelty kalliorinnettä alas.
Pohjoisempi R2 (edellisestä n. 120 m NW) on rakennettu samoin pyöreistä rantakivistä. Röykkiön itäosassa on näkyvissä paasiarkun jäännökset (1,9 x 0,65 x 0,55 m). Länsipuolella on pyöreä halkaisijaltaan 1,5 m kuoppa. Röykkiö pahoin pengottu, ja siitä on noin puolet jäljellä. |
| metsakeskus.738010040 |
738 |
Tuulimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
264508.04700000 |
6697804.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010040 |
Kohde on pellolla Tuulimäen talon eteläpuolella, hieman ehkä ympäristöä korkeammalla paikalla. Pelto on savipelto, jossa hieman hiekkaisia kohtia. Melko tyypillinen rautakauden peltoasuinpaikka. |
| metsakeskus.738010041 |
738 |
Soreala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
263497.50700000 |
6686825.47100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010041 |
Röykkiö sijaitsee loivasti Halslahden selkää kohti kaakkoon päin viettävän mäen kalliopaljastumalla, samalla alueella kuin kohteen Rajalahti (738010039) röykkiöt, mutta kosteikkoalueen lounaispuolella. Röykkiössä keskuskivi, joka pystyssä muuten matalan röykkiön keskellä. Röykkiö pahoin tuhottu, kiviä heitelty ympäristöön kalliopaljastumalle ja siitä alas. Röykkiö on ollut muodoltaan lähes pyöreä. |
| metsakeskus.738010042 |
738 |
Kalmasmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27014 |
262181.98400000 |
6697078.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010042 |
Kemiön tien länsipuolella sijaitsevan Kalmasmäentien osuuden keskellä on avokallioiden välinen alue, jossa vain muutamia isompia kiviä on esillä. Kalmistoalueen rajaa pohjoisessa Kalmasmäentie, lännessä ja idässä pihatiet. Etelässä ei selvää rajaa ole. Kalmisto on maantasainen polttokenttäkalmisto.
Kesällä 2006 suoritettiin kalmiston ympäristössä koekaivauksia rakennushankkeen vuoksi. Tutkimuksissa löydettiin rautakautisia saviastianpaloja, palanutta luuta ja palanutta savea. Löydöt olivat sekoittuneet pellonmuokkauksen yhteydessä. Yhden saviastianpalan karstasta on tehty C-14 ajoitus. Tulos on 50-240 CalAD.
Kalmasmäen länsilaidalla on kuppikallio, jossa on 10 varmaa ja 2 epävarmaa kuppia. |
| metsakeskus.738010042 |
738 |
Kalmasmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
262181.98400000 |
6697078.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010042 |
Kemiön tien länsipuolella sijaitsevan Kalmasmäentien osuuden keskellä on avokallioiden välinen alue, jossa vain muutamia isompia kiviä on esillä. Kalmistoalueen rajaa pohjoisessa Kalmasmäentie, lännessä ja idässä pihatiet. Etelässä ei selvää rajaa ole. Kalmisto on maantasainen polttokenttäkalmisto.
Kesällä 2006 suoritettiin kalmiston ympäristössä koekaivauksia rakennushankkeen vuoksi. Tutkimuksissa löydettiin rautakautisia saviastianpaloja, palanutta luuta ja palanutta savea. Löydöt olivat sekoittuneet pellonmuokkauksen yhteydessä. Yhden saviastianpalan karstasta on tehty C-14 ajoitus. Tulos on 50-240 CalAD.
Kalmasmäen länsilaidalla on kuppikallio, jossa on 10 varmaa ja 2 epävarmaa kuppia. |
| metsakeskus.738010042 |
738 |
Kalmasmäki |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27014 |
262181.98400000 |
6697078.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010042 |
Kemiön tien länsipuolella sijaitsevan Kalmasmäentien osuuden keskellä on avokallioiden välinen alue, jossa vain muutamia isompia kiviä on esillä. Kalmistoalueen rajaa pohjoisessa Kalmasmäentie, lännessä ja idässä pihatiet. Etelässä ei selvää rajaa ole. Kalmisto on maantasainen polttokenttäkalmisto.
Kesällä 2006 suoritettiin kalmiston ympäristössä koekaivauksia rakennushankkeen vuoksi. Tutkimuksissa löydettiin rautakautisia saviastianpaloja, palanutta luuta ja palanutta savea. Löydöt olivat sekoittuneet pellonmuokkauksen yhteydessä. Yhden saviastianpalan karstasta on tehty C-14 ajoitus. Tulos on 50-240 CalAD.
Kalmasmäen länsilaidalla on kuppikallio, jossa on 10 varmaa ja 2 epävarmaa kuppia. |
| metsakeskus.738010042 |
738 |
Kalmasmäki |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27015 |
262181.98400000 |
6697078.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010042 |
Kemiön tien länsipuolella sijaitsevan Kalmasmäentien osuuden keskellä on avokallioiden välinen alue, jossa vain muutamia isompia kiviä on esillä. Kalmistoalueen rajaa pohjoisessa Kalmasmäentie, lännessä ja idässä pihatiet. Etelässä ei selvää rajaa ole. Kalmisto on maantasainen polttokenttäkalmisto.
Kesällä 2006 suoritettiin kalmiston ympäristössä koekaivauksia rakennushankkeen vuoksi. Tutkimuksissa löydettiin rautakautisia saviastianpaloja, palanutta luuta ja palanutta savea. Löydöt olivat sekoittuneet pellonmuokkauksen yhteydessä. Yhden saviastianpalan karstasta on tehty C-14 ajoitus. Tulos on 50-240 CalAD.
Kalmasmäen länsilaidalla on kuppikallio, jossa on 10 varmaa ja 2 epävarmaa kuppia. |
| metsakeskus.738010043 |
738 |
Heinilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
266284.32700000 |
6699596.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010043 |
Kohde on pellon pohjoisreunassa olevalla alueella, josta alkaa metäinen mäki nousta. Maaperä on hiekansekaista savimaata. Pellon ovat olleet kesannolla muutaman vuoden. Alueelta on löytynyt muutamia kivikautisia esineitä. |
| metsakeskus.738010044 |
738 |
Isoluoto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
269812.96600000 |
6688089.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010044 |
Röykkiön sijaitsee Isoluodon lounaisosassa olevalla korkealla kalliolla, jolta on hyvä näköala lounaaseen ja koilliseen. Röykkiö on matala (kork. 0,7 m) renkaanmuotoinen muodoltaan lähes pyöreä ja sen keskus on maansekainen. Röykkiön keskellä olevan kuopan halkaisija 4,5 m. |
| metsakeskus.738010045 |
738 |
Tankomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264183.23500000 |
6686924.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010045 |
Itäisin röykkiö, röykkiö a, sijaitsee rinteessä omalla kalliokumpareella, muita alemmalla tasolla. Röykkiön b pohjois- ja eteläosassa on pahoja kaivelemisen jälkiä. Röykkiön alkuperäinen muoto on ollut pyöreä, korkeutta on ollut yli metri. Keskellä kraatterimainen syvennys, jonka halkaisija noin 1,5 m ja syvyys 0,8 m. Keskellä on näkyvissä eteläkaakko-pohjoisluoteissuuntainen paasiarkku. Reunassa saattaa olla reunakehän tapaista rakennelmaa etelässä ja lännessä. Läntisin röykkiö, röykkiö c, on noin 50 metrin päässä edellisestä röykkiöstä, kallioterassilla noin 35 metriä rantatiestä itään, pahoin rikottu. Röykkiö on ollut mahdollisesti suurikokoinen. Sen kiviä on kasattu muurimaiseksi punkkeriksi, jossa keskus auki. |
| metsakeskus.738010046 |
738 |
Pappilan pelto |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
263265.55500000 |
6697339.25200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010046 |
Korvenpään tilan navettapellon itäpuolella on pieni peltoon pistävä kivinen niemi, jonka länsi puolella aivan pellon reunassa mahdollinen hauta sijaitsee. Niemi on hieman ylempänä kuin länsipuolella oleva peltoalue. Niemen lounaispuolella pusikossa on kohta, jossa kiviä kasassa. Kohta saattaa olla Appelgren-Kivalon toteama röykkiö. Waris, M. oli merkinnyt kohteen etelämpänä olevaan pieneen peltoon pistävään niemekkeeseen. Oikea paikka on kuitenkin pohjoisempana. Niemekkeen pellon puolella on traktoritie, jonka teon yhteydessä niemekkeen reunaa on leikattu. |
| metsakeskus.738010047 |
738 |
Kalmasmäenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
262031.04400000 |
6697167.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010047 |
Kalmasmäen luoteispuolella olevalla peltoalueella on mahdollinen rautakautinen asuinpaikka. Peltoalue laskee länsilounaaseen. Heti pellon eteläpuolella on autiotalo, jonka alueelle asuinpaikka mahdollisesti jatkuu. Pellolla on kalliopaljastumia, jonka yläpuolelta pintapoiminnassa löytyi saviastian paloja, palanutta savea ja palanutta luuta.
Kohteen rajaaminen vaatii tarkempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.738010048 |
738 |
Danskintie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264161.20900000 |
6693483.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010048 |
Danskintien eteläpuolella olevan pellon yläosassa on hiekan sekaisessa kohta, jossa kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä. Nummenharjun laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee kohdasta 440 m luoteeseen ja Mäntykylän kivikautinen asuinpaikka 230 m lonaaseen. |
| metsakeskus.738010049 |
738 |
Långas |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
251022.00000000 |
6691207.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010049 |
Jyrkän kallion päällä kaksi kiviriviä, joiden pituudet noin 3,5 metriä. Kivirivit ovat noin 1,5 metrin etäisyydellä toisistaan. Ne ovat luoteis-kaakko -suuntaisia, eikä niiden lähietäisyydellä kallion päällä ole muita kiviä. Kivet ovat hyvin sammaloituneita. Kohteen sijaintitietoa korjattiin inventoinnissa vuonna 2023. |
| metsakeskus.738010050 |
738 |
Takahaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
263580.43100000 |
6696564.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010050 |
Kohde sijaitsee Hallelan kylässä kahden kallion välisellä noin 30 m levyisellä entisellä peltoalueella, joka on nykyisin metsittynyt. Kohta, josta löytyi rautakauden asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on osin tasainen osin viettää länteen päin. Maaperä on savea, johon hieman sekoittunut hiekkaa. |
| metsakeskus.738010051 |
738 |
Myllypelto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
263903.29500000 |
6697721.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010051 |
A. Bilund oli löytänyt käydessään alueella kynnöspellosta rautakauden tyypin keramiikkaa. Pelto sijaitsee Sauvon joen länsipuolella mutkassa, jossa 10 metrin käyrä tekee peltosaarekkeiden luoteispuolella syvän mutkan etelään. Kohde on ollut suojaisa paikka Talkkarimäen suojatessa sitä lännestä ja pohjoisesta. Pellon keskellä olevan peltosaarekkeen keskeltä kalliopaljastumien välistä tuli esille kalmistolle tyypillistä nokimaata. Mahdollisesti peltoalueella on kalmiston lisäksi asuinpaikka, joka on osin tuhoutunut pellon muokkaustöissä. A. Bilund mainitsee löytöluettelossa, että alueella on kuppikallio. Inventoinnissa vuonna 2000 sitä ei löytynyt eikä Bilund ole tehnyt tarkastuskertomusta karttoineen kohteesta.
Vuonna 2023 pellon koillispuolella jokirannassa olevalta kumpareelta löytyi metallinetsinnässä rapusolki ja kaularenkaan katkelma (ILM29060, 29058). Löydöt viittaavat kalmiston ja/tai asuinpaikan jatkuvan jokeen asti. |
| metsakeskus.738010051 |
738 |
Myllypelto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
263903.29500000 |
6697721.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010051 |
A. Bilund oli löytänyt käydessään alueella kynnöspellosta rautakauden tyypin keramiikkaa. Pelto sijaitsee Sauvon joen länsipuolella mutkassa, jossa 10 metrin käyrä tekee peltosaarekkeiden luoteispuolella syvän mutkan etelään. Kohde on ollut suojaisa paikka Talkkarimäen suojatessa sitä lännestä ja pohjoisesta. Pellon keskellä olevan peltosaarekkeen keskeltä kalliopaljastumien välistä tuli esille kalmistolle tyypillistä nokimaata. Mahdollisesti peltoalueella on kalmiston lisäksi asuinpaikka, joka on osin tuhoutunut pellon muokkaustöissä. A. Bilund mainitsee löytöluettelossa, että alueella on kuppikallio. Inventoinnissa vuonna 2000 sitä ei löytynyt eikä Bilund ole tehnyt tarkastuskertomusta karttoineen kohteesta.
Vuonna 2023 pellon koillispuolella jokirannassa olevalta kumpareelta löytyi metallinetsinnässä rapusolki ja kaularenkaan katkelma (ILM29060, 29058). Löydöt viittaavat kalmiston ja/tai asuinpaikan jatkuvan jokeen asti. |
| metsakeskus.738010051 |
738 |
Myllypelto |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27017 |
263903.29500000 |
6697721.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010051 |
A. Bilund oli löytänyt käydessään alueella kynnöspellosta rautakauden tyypin keramiikkaa. Pelto sijaitsee Sauvon joen länsipuolella mutkassa, jossa 10 metrin käyrä tekee peltosaarekkeiden luoteispuolella syvän mutkan etelään. Kohde on ollut suojaisa paikka Talkkarimäen suojatessa sitä lännestä ja pohjoisesta. Pellon keskellä olevan peltosaarekkeen keskeltä kalliopaljastumien välistä tuli esille kalmistolle tyypillistä nokimaata. Mahdollisesti peltoalueella on kalmiston lisäksi asuinpaikka, joka on osin tuhoutunut pellon muokkaustöissä. A. Bilund mainitsee löytöluettelossa, että alueella on kuppikallio. Inventoinnissa vuonna 2000 sitä ei löytynyt eikä Bilund ole tehnyt tarkastuskertomusta karttoineen kohteesta.
Vuonna 2023 pellon koillispuolella jokirannassa olevalta kumpareelta löytyi metallinetsinnässä rapusolki ja kaularenkaan katkelma (ILM29060, 29058). Löydöt viittaavat kalmiston ja/tai asuinpaikan jatkuvan jokeen asti. |
| metsakeskus.738010051 |
738 |
Myllypelto |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27018 |
263903.29500000 |
6697721.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010051 |
A. Bilund oli löytänyt käydessään alueella kynnöspellosta rautakauden tyypin keramiikkaa. Pelto sijaitsee Sauvon joen länsipuolella mutkassa, jossa 10 metrin käyrä tekee peltosaarekkeiden luoteispuolella syvän mutkan etelään. Kohde on ollut suojaisa paikka Talkkarimäen suojatessa sitä lännestä ja pohjoisesta. Pellon keskellä olevan peltosaarekkeen keskeltä kalliopaljastumien välistä tuli esille kalmistolle tyypillistä nokimaata. Mahdollisesti peltoalueella on kalmiston lisäksi asuinpaikka, joka on osin tuhoutunut pellon muokkaustöissä. A. Bilund mainitsee löytöluettelossa, että alueella on kuppikallio. Inventoinnissa vuonna 2000 sitä ei löytynyt eikä Bilund ole tehnyt tarkastuskertomusta karttoineen kohteesta.
Vuonna 2023 pellon koillispuolella jokirannassa olevalta kumpareelta löytyi metallinetsinnässä rapusolki ja kaularenkaan katkelma (ILM29060, 29058). Löydöt viittaavat kalmiston ja/tai asuinpaikan jatkuvan jokeen asti. |
| metsakeskus.738010052 |
738 |
Jokipellonlato 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
263409.49800000 |
6697203.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010052 |
Röykkiö on matala, jossa hyväksikäytetty paikalla olleita maakiviä. Muodoltaan röykkiö on pyöreä, reunoilla selvempää kiveystä kuin sisäpuolella. Röykkiön kaakkoispuolelta otettu hiekkaa, jonka yhteydessä röykkiö hieman tuhoutunut. Tässä kohdassa leikkauksessa näkyvissä tummaa maata ja palaneita kiviä. Röykkiön keskellä on iso istutettu lehtikuusi. Kohteeseen tehdystä koekuopasta löytyi keramiikkaa ja palanutta luuta. Rinteestä ei enää pitkään aikaan ole otettu hiekkaa, joten röykkiö ei ole vaarassa tuhoutua. |
| metsakeskus.738010053 |
738 |
Kyynäräisen mökki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
263340.51900000 |
6697436.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010053 |
Mökkitietä parannellessa 1980-luvulla löysi Liisa Kyynäräinen tieleikkauksessa kolme noensekaista kuoppaa, joissa oli palaneita kiviä, nokea, hiiltä ja saviastian paloja. Kuopat olivat pyöreäpohjaisia ja arviolta noin 70 cm syviä. J. Luoto on löytökorkeuden perusteella arvioinut löytöjen viittaavan samaan aikaan kuin Nummenharjun ja Heinilän löydöt eli kivikauteen. Kuitenkin saviastian palat näyttäisivät olevat ennemminkin metallikauteen liittyviä (H. Asplund, Morbyn keramiikkaa?). Kohteen lähistöllä noin 800 metriä pohjoiseen on lähde, jonka takia näin korkealla on asuttu vielä metallikaudella. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut tienteon yhteydessä, länsiosa on koskematon. |
| metsakeskus.738010053 |
738 |
Kyynäräisen mökki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
263340.51900000 |
6697436.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010053 |
Mökkitietä parannellessa 1980-luvulla löysi Liisa Kyynäräinen tieleikkauksessa kolme noensekaista kuoppaa, joissa oli palaneita kiviä, nokea, hiiltä ja saviastian paloja. Kuopat olivat pyöreäpohjaisia ja arviolta noin 70 cm syviä. J. Luoto on löytökorkeuden perusteella arvioinut löytöjen viittaavan samaan aikaan kuin Nummenharjun ja Heinilän löydöt eli kivikauteen. Kuitenkin saviastian palat näyttäisivät olevat ennemminkin metallikauteen liittyviä (H. Asplund, Morbyn keramiikkaa?). Kohteen lähistöllä noin 800 metriä pohjoiseen on lähde, jonka takia näin korkealla on asuttu vielä metallikaudella. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut tienteon yhteydessä, länsiosa on koskematon. |
| metsakeskus.738010054 |
738 |
Kyynäräisen metsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
263444.48400000 |
6697321.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010054 |
Talkkarimäen eteläpuolella olevan pienen mäen itärinteellä lähes pyöreä matala halkaisijaltaan noin 11 metriä oleva röykkiö, joka osin kallion osin hiekan päälle rakennettu. Lähes keskelle kaivettu syvä kuoppa. Koillispuolella selvä kaareva kivistä tehty reuna. Röykkiön päällä kasvaa koivuja, pari katajaa ja pari kuusta. Rakenteen halkaisija on noin 11 m. |
| metsakeskus.738010055 |
738 |
Navettapelto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
263119.60800000 |
6697426.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010055 |
Navettapellon pohjoisosassa on peltoon pistävä niemeke, jonka eteläosassa on mahdollinen rautakautinen kalmisto. Navettapellosta Liisa Kyynäräinen on löytänyt paljon esihistoriaan liittyvää aineistoa esim. litteitä pyöreäksi hakattuja kivikiekkoja. Niemekkeessä ei näkyvissä muutama isompi maakivi, mutta muuten alue oli tasainen nurmikon peittämä alue. niemekkeen keskeltä kulkee pelloille traktoritie. Niemekkeen koko on noin 20 x 40 m. |
| metsakeskus.738010056 |
738 |
Kyynäräisen yläpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
263216.57600000 |
6697151.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010056 |
Korvenpään yläpelto on muokattu pelloksi vasta 1960-luvulla. Pellolta on pimittu paljon esihistoriaan viittaavia löytöjä: mm. savikiekon katkelmia ja keihäänkärki. 1980-luvulla uuden vesijohdon kaivamisen, joka kulki yläpellon pohjoispuolella kulkevan tien eteläpuolelta, yhteydessä löytyi rautakaudelle tyypillistä keramiikkaa. Pelto laskee itään päin nk. kaivopellolle päin, josta taas sen länsiosasta on löytynyt kolme pronssivartaista kierrettyä kaularenkaan katkelmaa. Yläpellon löytöalueen laajuus on noin 60 x 80 m.
Paikalle on vuoden 2000 jälkeen rakennettu omakotitalo, joka on tuhonnut osan muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.738010057 |
738 |
Kirkonmäentie |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
262366.91600000 |
6697170.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010057 |
Kirkonmäentien rautakautinen asuinpaikan löysi A. Bilund, joka pintapoimi Kirkonmäentien molemmin puolin olevia peltoja. Pellot ovat korkeimmalta kohdaltaan hiekan sekaisia. Mäen korkeimmalta kohdalta kulkee vanha tie, jonka uusi Kemiön tien on katkaistu. Kohteen laajuus on noin muutama sata neliömetri. Eniten löytöjä on tullut Kirkonmäentien eteläpuoleiselta pieneltä pellolta, joka on kuivurirakennuksen takana (eteläpuolella). Peltoalue on hyvin hiekkainen ja löydöt käsittivät etupäässä palanutta savea, saviastian paloja ja kuonaa. |
| metsakeskus.738010058 |
738 |
Timperi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
261898.09700000 |
6697442.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010058 |
Kemiön tie on tuhonnut osan kallioinen peltosaarekkeen itäosaa. Saarekkeen lounaispuolella on vanhan kuivurin perustukset. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä tuli esille saarekkeen keski- ja pohjoisosasta. 10 metrin käyrän mukaan saareke on ollut mereen pistävällä niemellä, josta luoteeseen ja lounaaseen päin on kalmisto. Peltosaarekkeen koko on noin 40 x 40 m.
Timperin alueella on myös kuppikallio.
2021 kohteen koillispuolella tehtiin koekuopitusta uuden kevyenliikenteenväylän rakentamisen takia. Koetutkimuksissa tielinjan alueelta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.738010058 |
738 |
Timperi |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
261898.09700000 |
6697442.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010058 |
Kemiön tie on tuhonnut osan kallioinen peltosaarekkeen itäosaa. Saarekkeen lounaispuolella on vanhan kuivurin perustukset. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä tuli esille saarekkeen keski- ja pohjoisosasta. 10 metrin käyrän mukaan saareke on ollut mereen pistävällä niemellä, josta luoteeseen ja lounaaseen päin on kalmisto. Peltosaarekkeen koko on noin 40 x 40 m.
Timperin alueella on myös kuppikallio.
2021 kohteen koillispuolella tehtiin koekuopitusta uuden kevyenliikenteenväylän rakentamisen takia. Koetutkimuksissa tielinjan alueelta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.738010059 |
738 |
Haavisto 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
264125.20200000 |
6697387.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010059 |
Maantasainen kalmisto sijaitsee alueella, jonka lähistöllä on rautakauden muinaisjäännöskasauma. Peltosaareke, jonka lounaisosassa kalmisto sijaitsee, on kallioinen, iso pelloista korkealle kohoava mäki. Kalmisto on kallioiden välissä olevissa maasta täyttyneissä onkaloissa, joissa on vähän palaneita kiviä. Kalmiston kohdasta hyvä näköala etelään ja lounaaseen. Saman peltosaarekkeen pohjoisosassa ja sen ympärillä olevilla pelloilla on jäännöksiä rautakauden asuinpaikasta. Myös kalmistosta länteen on rautakautinen asuinpaikkakohde. Kalmiston tarkkaa laajuutta ei ole tutkittu.
Kohde tarkastettiin vuonna 2024, koska siltä puuttui aluerajaus. Selkein kalmistoalue kattaa peltosaarekkeen lounaisosan. Kalmisto lienee osin tuhoutunut saarekkeeseen raivattujen vanhojen peltotilkkujen osalta. Myös saarekkeen pohjoisosasta havaittiin muinaisjäännökseen viittaavia maakerroksia.
Kohteen lähistöllä A. Bilundin mukaan on useita kuppikiviä/kallioita, joista ei ole kuitenkaan tehty tarkastuskertomuksia ja niiden tarkka sijainti on vain Bilundin tiedossa. |
| metsakeskus.738010060 |
738 |
Haavisto 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
264212.17300000 |
6697457.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010060 |
Kohteesta on löytänyt rautakauden tyyppistä keramiikkaa pintapoimimalla kynnöspeltoa. Pelto on hyvin savista, ylimmässä kohdassa on hieman hiekansekaista savea. Peltoalue viettää luoteeseen ja länteen päin. Löydöt olivat melko vähäisiä ja asuinpaikka on mahdollisesti tuhoutunut melko pahoin maanmuokkauksessa. Löytöalueen lounaisosassa on ollut peltosaareke, jossa on arveltu olevan asuinpaikkajäänteitä säilyneenä. Vuoden 2017 aikoihin peltosaareke on joko kaivettu pois tai peitetty maalla.
Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. Vuonna 2024 sille tehtiin aluerajaus saatavilla olevien tietojen perusteella. |
| metsakeskus.738010061 |
738 |
Haavisto 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
264031.24100000 |
6697435.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010061 |
Etelää ja kaakkoon viettävässä rinteessä oleva pelto, jonka yläosa hiekkaa. Hiekkamaassa on paljon rautakauden saviastian paloja ja palanutta savea. Asuinpaikka jatkuu mäen päällä olevalle peltoalueelle, joka on yli 17 metriä meren pinnan yläpuolella. Asuinpaikka saattanut osin tuhoutua hiekanoton ja rakentamisen yhteydessä. Hiekkakuoppa sijaitsee peltosaarekkeen eteläosassa parikymmentä metriä pohjoiseen peltojen yläosasta. Löytökohtien perusteella asuinpaikka on melko laaja ja korkeusero alimpien ja ylimpien löytöjen välillä on noin 2,5 m.
Kohteelle määritettiin vuonna 2024 ohjeellinen aluerajaus tarkastushavaintojen ja vuoden 2000 inventointikertomuksen perusteella. |
| metsakeskus.738010062 |
738 |
Jokipellonlato 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
263481.46500000 |
6697249.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010062 |
Tieleikkauksessa oleva matala röykkiö, jossa leikkauskohdassa näkyvissä kiviä, joista osa palaneita. Kivien välistä löytyi pieniä saviastian paloja ja hiiltä. Röykkiö hieman saman tyyppinen kuin Jokipellon lato 1 röykkiö, joka kuitenkin on isompi ja selvempi kohde. Mäen rinne viettää röykkiön kohdassa kaakkoon Sauvon joelle päin. Röykkiön päällä kasvaa kuusia ja pieniä koivuja. Laajuutta on vaikea sanoa, koska röykkiö on osin tuhoutunut tienteon yhteydessä. mahdollisesti halkaisija noin 10 m. |
| metsakeskus.738010063 |
738 |
Jokiniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
264048.23100000 |
6697825.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.738010063 |
Kohde sijaitsee peltojen keskellä olevalla pienellä matalalla peltosaarekkeella,
joka on noin 10-12 metriä meren pinnasta ylöspäin. Peltoalueet on kynnetty hyvin ylös saarekkeelle ja löydöt onkin löydetty kynnetyiltä alueilta. Kyntämättä jätetty alue on vain kalliota, joten asuinpaikka on tuhoutunut maanmuokkauksessa lähes
kokonaan. Kohteen laajuus on noin 60 x 80 m. |
| metsakeskus.739010001 |
739 |
Kirvesniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
523900.28200000 |
6791690.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirvesniemen luoteisosassa, mäntykankaalla. Saviastianpaloja on löytynyt tien pohjoispuolelta, tilojen rajalla olevasta pienestä hiekkakuopasta. |
| metsakeskus.739010002 |
739 |
Korholansalmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544295.00000000 |
6792060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010002 |
Kivikautinen asuinpaikka ja ajoittamaton röykkiö sijaitsevat Korholansalmen pohjoisrannalla, pelto- ja laidunalueella. Asuinpaikka sijaitsee kylätien molemmin puolin etelään viettävällä hiekkapohjaisella alueella. Löydöt kvartsi-iskoksia. Useita kiven- ja maansekaisia kiviröykkiöitä (mahdollisesti peltoraunioita) kylätien itäpuolella. |
| metsakeskus.739010002 |
739 |
Korholansalmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
544295.00000000 |
6792060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010002 |
Kivikautinen asuinpaikka ja ajoittamaton röykkiö sijaitsevat Korholansalmen pohjoisrannalla, pelto- ja laidunalueella. Asuinpaikka sijaitsee kylätien molemmin puolin etelään viettävällä hiekkapohjaisella alueella. Löydöt kvartsi-iskoksia. Useita kiven- ja maansekaisia kiviröykkiöitä (mahdollisesti peltoraunioita) kylätien itäpuolella. |
| metsakeskus.739010002 |
739 |
Korholansalmi 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
544295.00000000 |
6792060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010002 |
Kivikautinen asuinpaikka ja ajoittamaton röykkiö sijaitsevat Korholansalmen pohjoisrannalla, pelto- ja laidunalueella. Asuinpaikka sijaitsee kylätien molemmin puolin etelään viettävällä hiekkapohjaisella alueella. Löydöt kvartsi-iskoksia. Useita kiven- ja maansekaisia kiviröykkiöitä (mahdollisesti peltoraunioita) kylätien itäpuolella. |
| metsakeskus.739010002 |
739 |
Korholansalmi 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
544295.00000000 |
6792060.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010002 |
Kivikautinen asuinpaikka ja ajoittamaton röykkiö sijaitsevat Korholansalmen pohjoisrannalla, pelto- ja laidunalueella. Asuinpaikka sijaitsee kylätien molemmin puolin etelään viettävällä hiekkapohjaisella alueella. Löydöt kvartsi-iskoksia. Useita kiven- ja maansekaisia kiviröykkiöitä (mahdollisesti peltoraunioita) kylätien itäpuolella. |
| metsakeskus.739010009 |
739 |
Rovastinoja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
530829.00000000 |
6787116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhä-Paulan lahden itärannalla, sen ja Rajalamminsuon välisen niemekkeen tyvessä Rovastinojasta 150 m koilliseen, metsätien alla ja pohjoispuolella. Asuinpaikka löytyi vuonna 1996 suoritetussa muinaisjäännösten inventoinnissa. Paikalla on hyvin säilynyt kivikautisen asumuksen (talon) pohja, joka on poikkeuksellisen suuri: noin 20 x 16 m (vallin ulkoreunasta). Asumuspainanne on aivan muinaisen Saimaan rantatörmän reunalla. Alueella on komeita muinaisen Suur-Saimaan rantatörmiä. Asuinpaikan koillisosassa on myös kaksi pienempää asumuspainannetta.
Asuinpaikka lienee myöhäiskampakeramiikan tai ns. Pöljän keramiikan aikainen (3600-2800 eKr.) korkeussijainnin, Saimaan rannansiirtymiskronologian ja löytöjen (myöhäiskampakeramiikkaa) perusteella. |
| metsakeskus.739010010 |
739 |
Kammarlahti 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
531797.12300000 |
6787172.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010010 |
Alueella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka (Kammarlahti 1, z = 81-82) ja kolme pyyntikuoppaa (Kammarlahti 2, z = 80-81). Alue on Kammarlahden pohjukkaa, sen länsirannalla olevaa maakumparetta. Kumpareen korkeinta lakea kiertää matalammalla oleva terassi, jonka eteläpäässä on harjanteen poikki ulottuva mahdollinen nelisivuinen asumuspainanne (noin 4 x 10 m). Painanteen eteläpuolisella harjanteella on kolme pyyntikuoppaa harjanteen suuntaisesti rivissä |
| metsakeskus.739010010 |
739 |
Kammarlahti 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531797.12300000 |
6787172.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010010 |
Alueella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka (Kammarlahti 1, z = 81-82) ja kolme pyyntikuoppaa (Kammarlahti 2, z = 80-81). Alue on Kammarlahden pohjukkaa, sen länsirannalla olevaa maakumparetta. Kumpareen korkeinta lakea kiertää matalammalla oleva terassi, jonka eteläpäässä on harjanteen poikki ulottuva mahdollinen nelisivuinen asumuspainanne (noin 4 x 10 m). Painanteen eteläpuolisella harjanteella on kolme pyyntikuoppaa harjanteen suuntaisesti rivissä |
| metsakeskus.739010010 |
739 |
Kammarlahti 1-2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
531797.12300000 |
6787172.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010010 |
Alueella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka (Kammarlahti 1, z = 81-82) ja kolme pyyntikuoppaa (Kammarlahti 2, z = 80-81). Alue on Kammarlahden pohjukkaa, sen länsirannalla olevaa maakumparetta. Kumpareen korkeinta lakea kiertää matalammalla oleva terassi, jonka eteläpäässä on harjanteen poikki ulottuva mahdollinen nelisivuinen asumuspainanne (noin 4 x 10 m). Painanteen eteläpuolisella harjanteella on kolme pyyntikuoppaa harjanteen suuntaisesti rivissä |
| metsakeskus.739010010 |
739 |
Kammarlahti 1-2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
531797.12300000 |
6787172.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010010 |
Alueella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka (Kammarlahti 1, z = 81-82) ja kolme pyyntikuoppaa (Kammarlahti 2, z = 80-81). Alue on Kammarlahden pohjukkaa, sen länsirannalla olevaa maakumparetta. Kumpareen korkeinta lakea kiertää matalammalla oleva terassi, jonka eteläpäässä on harjanteen poikki ulottuva mahdollinen nelisivuinen asumuspainanne (noin 4 x 10 m). Painanteen eteläpuolisella harjanteella on kolme pyyntikuoppaa harjanteen suuntaisesti rivissä |
| metsakeskus.739010011 |
739 |
Rajalamminsuo 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
531157.38600000 |
6787142.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Rajalamminsuon pohjoisrannalla olevan korkean harjun etelärinteellä olevalla tasanteella. Asuinpaikka-alue lienee noin 200 m pitkä. Alueella on havaittavissa kaksi asumuspainannetta, toinen keskellä ja toinen itälaidalla. Asuinpaikan yläpuolella harjun etelärinteellä pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.739010012 |
739 |
Rajalamminsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
532007.04800000 |
6786572.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010012 |
Kohteessa on kaksi asuinpaikka-aluetta. Toinen niistä, kivikautinen asuinpaikka, sijaitsee Rajalamminsuon itärannan pohjoisosassa, jyrkähkön ja korkeahkon muinaisen rantatörmän päällä, 83–84 metrin korkeudessa meren pinnan yläpuolella, metsätien kohdalla. Ko. tie kulkee törmän päällä noin 70 metrin matkan. Koko tällä matkalla on metsätiellä havaittu useita kvartsi -ja kivilaji-iskoksia sekä keramiikka.
Toinen, kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, sijaitsee alempana, 81–82 metrin korkeudessa, edellisen luoteispuolella, aivan suon "rannalla", osin metsätien alla. Alueelta on löydetty kvartsi-iskoksia, joiden joukossa on mahdollisesti esineiden katkelmia.
Molempien asuinpaikkojen voidaan olettaa jatkuvan myös tielinjan ulkopuolelle. Kohde on suurilta osin koskematon ja hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.739010012 |
739 |
Rajalamminsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
532007.04800000 |
6786572.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010012 |
Kohteessa on kaksi asuinpaikka-aluetta. Toinen niistä, kivikautinen asuinpaikka, sijaitsee Rajalamminsuon itärannan pohjoisosassa, jyrkähkön ja korkeahkon muinaisen rantatörmän päällä, 83–84 metrin korkeudessa meren pinnan yläpuolella, metsätien kohdalla. Ko. tie kulkee törmän päällä noin 70 metrin matkan. Koko tällä matkalla on metsätiellä havaittu useita kvartsi -ja kivilaji-iskoksia sekä keramiikka.
Toinen, kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, sijaitsee alempana, 81–82 metrin korkeudessa, edellisen luoteispuolella, aivan suon "rannalla", osin metsätien alla. Alueelta on löydetty kvartsi-iskoksia, joiden joukossa on mahdollisesti esineiden katkelmia.
Molempien asuinpaikkojen voidaan olettaa jatkuvan myös tielinjan ulkopuolelle. Kohde on suurilta osin koskematon ja hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.739010012 |
739 |
Rajalamminsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
532007.04800000 |
6786572.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010012 |
Kohteessa on kaksi asuinpaikka-aluetta. Toinen niistä, kivikautinen asuinpaikka, sijaitsee Rajalamminsuon itärannan pohjoisosassa, jyrkähkön ja korkeahkon muinaisen rantatörmän päällä, 83–84 metrin korkeudessa meren pinnan yläpuolella, metsätien kohdalla. Ko. tie kulkee törmän päällä noin 70 metrin matkan. Koko tällä matkalla on metsätiellä havaittu useita kvartsi -ja kivilaji-iskoksia sekä keramiikka.
Toinen, kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, sijaitsee alempana, 81–82 metrin korkeudessa, edellisen luoteispuolella, aivan suon "rannalla", osin metsätien alla. Alueelta on löydetty kvartsi-iskoksia, joiden joukossa on mahdollisesti esineiden katkelmia.
Molempien asuinpaikkojen voidaan olettaa jatkuvan myös tielinjan ulkopuolelle. Kohde on suurilta osin koskematon ja hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.739010012 |
739 |
Rajalamminsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
532007.04800000 |
6786572.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010012 |
Kohteessa on kaksi asuinpaikka-aluetta. Toinen niistä, kivikautinen asuinpaikka, sijaitsee Rajalamminsuon itärannan pohjoisosassa, jyrkähkön ja korkeahkon muinaisen rantatörmän päällä, 83–84 metrin korkeudessa meren pinnan yläpuolella, metsätien kohdalla. Ko. tie kulkee törmän päällä noin 70 metrin matkan. Koko tällä matkalla on metsätiellä havaittu useita kvartsi -ja kivilaji-iskoksia sekä keramiikka.
Toinen, kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka, sijaitsee alempana, 81–82 metrin korkeudessa, edellisen luoteispuolella, aivan suon "rannalla", osin metsätien alla. Alueelta on löydetty kvartsi-iskoksia, joiden joukossa on mahdollisesti esineiden katkelmia.
Molempien asuinpaikkojen voidaan olettaa jatkuvan myös tielinjan ulkopuolelle. Kohde on suurilta osin koskematon ja hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.739010013 |
739 |
Rajalamminsuo 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
531717.15900000 |
6786672.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Rajalamminsuon koillisrannalla niemekkeessä tien eteläpuolella. Paikalla on useita (5 kpl?) asuinpainanteen tapaisia laakeita syvennyksiä. Niemekkeen tyvessä, metsäautotien länsipuolella on pyyntikuoppa. Pyyntikuopan läheltä tieltä löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.739010013 |
739 |
Rajalamminsuo 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
531717.15900000 |
6786672.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Rajalamminsuon koillisrannalla niemekkeessä tien eteläpuolella. Paikalla on useita (5 kpl?) asuinpainanteen tapaisia laakeita syvennyksiä. Niemekkeen tyvessä, metsäautotien länsipuolella on pyyntikuoppa. Pyyntikuopan läheltä tieltä löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.739010014 |
739 |
Rajalamminsuo 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531777.13800000 |
6786292.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Rajalamminsuon itärannan eteläosassa olevan niemekkeen eteläpuolisella rinteellä. Kohdetta rajaa pohjoisessa ja lännessä suo.
Alueelle tehdyistä koekuopista on löytynyt muutamia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.739010015 |
739 |
Rajalamminsuo 5 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
530937.47200000 |
6786412.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Rajalamminsuon etelärannalla olevan niemekkeen tyvessä tasanteella tieurien risteyksen alueella. Paikalla on havaittu asuinpainanne.
(Lokakuussa 2010 saadun tiedon mukaan alueella on noin 5-vuotias männyntaimikko ja koko alue äestetty siten, ettei mitään painanteita pystynyt havaitsemaan.) |
| metsakeskus.739010016 |
739 |
Pomperi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531137.39300000 |
6786132.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Rajalammin etelä-lounaispuolella olevan metsäisen mäen itäisimmässä kolkassa. Paikalla on havaittu vahvaa likamaata ja siinä runsaasti luunmuruja. |
| metsakeskus.739010017 |
739 |
Pomperi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531357.31000000 |
6786152.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010017 |
Asuinpaikka (?) sijaitsee Rajalamminsuon eteläpuolella mäenkumpareen länsi-luoteiskolkassa, metsätien pohjoispuolella alemmalla tasanteella. Koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.739010018 |
739 |
Haukhonkakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
531152.00000000 |
6784543.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Säynjärven pohjoiskolkan koillisrannalla, Rajalamminsuon eteläpuolella, harjanteen juurella olevalla tasaisemmalla ranta-alueella, rantavallin päällä. Vallin päällä on asumuspainanne, joka on kooltaan noin 6 x 5 m ja syvyydeltään 0,25 m. Noin 15 m asumuspainanteesta koilliseen on pyyntikuoppa. Löydöt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.739010019 |
739 |
Myllylampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
534276.13700000 |
6785822.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Myllylammen koillispuolella, siitä laskevan joen länsi/pohjoispuolella, mökkitien itäpuolella. Mahdollinen asumuspainanne on kooltaan noin 10 x 6 m.
Noin 10 metriä mökkiteiden risteyksestä itään on matala etelä-pohjoissuuntainen törmä. Mökkitieltä 16–24 m etelään törmän päällä on matala valli. Vallin länsipuolella on matala ja laakea painanteen tapainen, tasainen aluen. Painanne on vallin suuntaan vajaan 10 m pituinen ja noin 6 metriä leveä. Painanne on tuskin huomattava ja valli törmän päällä tekee siitä ”painannemaisen”. Joka tapauksessa koekuoppa, josta v. 1996 löytyi kivikautisia asu9npaikkalöytöjä on tämän matalan vallin takana, heti sen länsipuolella.
Alueella on lukuisia epämääräisiä painanteen näköisiä painaumia, mm lähempänä mökkiteitä. Koekuopista ei havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. Kyseessä on luontaiset pinnanmuodot. |
| metsakeskus.739010020 |
739 |
Suomensalo-Salolampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
530257.73200000 |
6790011.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Suomensalon pohjoisosan itärannalla, Salolammen länsi-luoteispuolella. Paikalla on Suur-Saimaan korkeimman rannan alapuolisella leveällä terassilla nelisivuinen hyvin säilynyt asuinpainanne, josta on löytynyt saviastianpaloja. Rantatörmän alapuolella on toinen kapeampi terassi ja lampeen laskeva rantatörmä, jonka äärellä on toinen asuinpainanne. |
| metsakeskus.739010021 |
739 |
Akkalammit |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
525606.70400000 |
6768255.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010021 |
Jatulintarhaa muistuttava kivilatomus sijaitsee Akkalammista 500 m pohjois-koilliseen pienellä kallionyppylällä, korkeimmalla kohdalla kalliopohjalla. Neljä samankeskistä/spiraalimaista kivikehää, halk. 3,8 m. Vieressä kaksi pikkukivistä koottua tarhaa. |
| metsakeskus.739010022 |
739 |
Jäkälänjärvi Ruuniemi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
533095.68700000 |
6768659.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010022 |
Kalliomaalaus sijaitsee Jäkälänjärven itäosan etelärannalta pohjoiseen kurottuvan niemen kärjen länsipuolella. Rantakalliossa on todettu kaksi ihmiskuviota ja pystysuora hieman käärmemäisesti kiemurteleva juova. Maalauksesta on ilmoittanut kirjallisesti Jukka Luoto 1997 (Selänala-työryhmän raportti). |
| metsakeskus.739010023 |
739 |
Luotolahdenvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
533134.54900000 |
6795697.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010023 |
Hyvin epäselvä kalliomaalaus, mahdollisesti ihmiskuvio (Pekka Kivikäs 30.12.1997). Kalliomaalaus sijaitsee kapean Luotolahdensalmen jyrkällä ja kallioisella itärannalla. |
| metsakeskus.739010024 |
739 |
Pettilä-Lahdensuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
541273.27600000 |
6794889.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010024 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pettilä-Korhola -tieltä 400 m lounaaseen, suuren Kuivaisensaaren keskellä, Kopinniemeen vievän tien itäpuolella, jossa on vanha ja jo umpeen kasvanut hiekanottopaikka. Asuinpaikka on ollut muinaisessa niemenkärjessä, siellä olevalla tasanteella. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja (ka 3). Kohde on osin tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.739010025 |
739 |
Lantta Vilppula |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
528800.39200000 |
6774685.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010025 |
Kiven pinnassa on kaksi kuppia, joista toinen on selvästi syvempi. Kivi ei sijaitse alkuperäisellä paikallaan vaan on siirretty tienristeyksestä 15 m Ilmo Nion ja Juha Lantan maiden rajalle. Kivi sijaitsee uhrikiville luonteenomaisessa kulttuurimaisemassa. |
| metsakeskus.739010025 |
739 |
Lantta Vilppula |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
528800.39200000 |
6774685.40000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739010025 |
Kiven pinnassa on kaksi kuppia, joista toinen on selvästi syvempi. Kivi ei sijaitse alkuperäisellä paikallaan vaan on siirretty tienristeyksestä 15 m Ilmo Nion ja Juha Lantan maiden rajalle. Kivi sijaitsee uhrikiville luonteenomaisessa kulttuurimaisemassa. |
| metsakeskus.739040004 |
739 |
Sokurniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532277.01700000 |
6769439.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.739040004 |
Jäkälänjärven länsiossan pistävä niemi, jonka kärjessä olevan mökin pihassa olevasta peltotilkusta löytyi runsaasti palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. Kohteesta on aiemmin löydetty poikkikirves. |
| metsakeskus.740010002 |
740 |
Ikoinniemen linnavuori |
10002 |
12011 |
13106 |
11033 |
27000 |
604141.71300000 |
6851843.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010002 |
Linnavuori sijaitsee Kankaisselän itärannalla, Ikoinniemessä. Linnavuori on korkea, jyrkkärinteisellä kallio, josta ei ole löytynyt varustusten jäännöksiä tai esineitä. Linnavuoren eteläpuolelle on rakennettu kesämökeille menevä maantie ja vuoren eeläpuolelle on rakennettu kesämökki, jonka kaakkoispuolelta on löytynyt Haukkavuoren kalliomaalaus. |
| metsakeskus.740010003 |
740 |
Mikonkivi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
601658.64600000 |
6866280.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010003 |
Uhrikivi sijaitsee Tannilan kartanosta noin 250 m koilliseen, Savonlinna-Enonkoski -maantien ja Anttolan paikallistien risteyksestä noin 1 km koilliseen, paikallistien pohjoispuolella, aivan tien vieressä. Kiven korkeus on noin 2,5 m ja siinä on 4 kuppia. |
| metsakeskus.740010004 |
740 |
Monola a |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
590945.92400000 |
6875791.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010004 |
Uhrikivi sijaitsee Haukiveden itärannalla, Savonlinna-Viljolahti -maantien länsipuolella, Mäki-Monola -tilan puuutarhassa, talosta noin 15 m lounaaseen. Uhrikivessä on 16 kuppia. Lähistöllä on useita uhrikiviä: Monola b (kohde 740010005), Monola c (kohde 740010009), Juvola (kohde 740010006), Immola a (kohde 74001007) ja Immola b (kohde 740010008). |
| metsakeskus.740010005 |
740 |
Monola b |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
591016.89600000 |
6875974.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010005 |
Uhrikallio sijaitsee Haukiveden itärannalla, Savonlinna-Viljolahti -maantien itäpuolella, tiestä noin 30 m koilliseen, Mäki-Monolan tilasta noin 200 m pohjoiskoilliseen, hakamaalla. Kalliossa on 6 kuppia. Lähistöllä on useita uhrikiviä: Monola a (kohde 740010004), Monola c (kohde 740010009), Juvola (kohde 740010006), Immola a (kohde 74001007) ja Immola b (kohde 740010008). |
| metsakeskus.740010006 |
740 |
Juvola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
591306.77900000 |
6875348.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010006 |
Uhrikivi sijaitsee Haukiveden itärannalla, Savonlinna-Viljolahti -maantien länsipuolella, tiestä noin 100 m lounaaseen, metsikköisellä rinteellä. Kiven koko on noin 100 x 200 x 250 cm. Siinä on 15 kuppia. Lähistöllä on useita uhrikiviä: Monola a (kohde 740010004), Monola b (kohde 740010005), Monola c (kohde 740010009), Immola a (kohde 74001007) ja Immola b (kohde 740010008). |
| metsakeskus.740010007 |
740 |
Immola a |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
590430.13000000 |
6876127.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010007 |
Kuppikivi sijaitsee Haukiveden itärannalla, Savonlinna-Viljolahti -maantien länsipuolella, tiestä noin 500 m länteen. Kuppikivi on ollut alunperin pellon keskellä, mutta siirretty pellonraivauksen yhteydessä sen etelälaitaan, joka on melko risukkoinen. Uhrikivessä on 33 kuppia. Kuppikivi on pahoin sammaloitunut. Lähistöllä on useita uhrikiviä: Monola a (kohde 740010004), Monola b (kohde 740010005), Monola c (kohde 740010009), Juvola (kohde 74001006) ja Immola b (kohde 740010008). |
| metsakeskus.740010008 |
740 |
Immola b |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
590588.06600000 |
6876154.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010008 |
Kuppikivi sijaitsee Haukiveden itäpuolella, Savonlinna-Viljolahti -maantien länsipuolella, tiestä noin 600 m länteen, Immolan talon aitan kulmalla. Alunperin kivi on sijainnut pellolla (Savonlinna nro 5 -kohteen vierellä), mutta pellonraivauksen yhteydessä se on siirretty aitankulmalle. Kivessä on 4 kuppia ja se on ollut aitankulmalla nurinpäin. Kivi on rikkoutunut. Lähistöllä on useita uhrikiviä: Monola a (kohde 740010004), Monola b (kohde 740010005), Monola c (kohde 740010009), Juvola (kohde 74001006) ja Immola a (kohde 740010007). |
| metsakeskus.740010009 |
740 |
Monola c |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
590992.90700000 |
6876073.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010009 |
Uhrikivi sijaitsee Haukiveden itärannalla, Savonlinna-Viljolahti -maantien itäpuolella, tiestä noin 30 m koilliseen (ja noin 130 m uhrikivestä Savonlinna nro 5 luoteeseen), hakamaalla. Kiven koko on noin 130 x 200 cm ja siinä on yksi kuppi. Lähistöllä on useita uhrikiviä: Monola a (kohde 740010004), Monola b (kohde 740010005), Juvola (kohde 740010006), Immola a (kohde 74001007) ja Immola b (kohde 740010008). |
| metsakeskus.740010010 |
740 |
Toivola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
604044.68900000 |
6865639.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010010 |
Uhrikivi sijaitsee Hiisijärvestä noin 750 m länteen ja Toivolan talosta noin 100 m kaakkoon. Kivi on noin 6 m koilliseen peltotiestä. Aluetta käytetään laidunmaana. Uhrikivi on kooltaan noin 95 x 76 x 30 cm ja siinä on 15 kuppia. Kupit ovat halkaisijaltaan 4,5 -10 cm ja syvyydeltään 0,5 -8,0 cm. |
| metsakeskus.740010011 |
740 |
Pönttöniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
581744.56600000 |
6891226.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010011 |
Lapinraunio sijaitsee Oravin kanavasta noin 4 km luoteeseen, Pienen Ahvensalon kaakkoisosassa. Rantaan kohteelta on noin 40 m ja rinne laskee veteen jyrkästi. Lapinraunion takainen pohjoisrinne on tasainen. Rauniolta avautuu näköala vesialueelle.
Röykkiön koko on 7,8 m (etelä-pohjoinen -suunnassa) ja 7,7 m (itä-länsi -suunnassa) ja korkeus keskeltä 0,85 m. Raunio on pyöreä, poikkileikkaukseltaan kupera. Keskellä on matala kuoppa. Kivien halkaisija on 20-50 cm. Raunion päällä kasvaa sammalta ja kanervaa. |
| metsakeskus.740010012 |
740 |
Kirveslampi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
589963.34800000 |
6868589.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010012 |
Kiviröykkiö sijaitsee Simpeleensalossa, Hevonniemessä, Kirveslammen rannasta noin 150 m koilliseen, uuden metsäautotien vieressä. Raunio on noin 4,2 m pitkä, keskikohdaltaan noin 2,3 m leveä ja noin 0,85 m korkea. Se on tehty noin 30 cm halkaisijaltaan olevista kivistä. Raunio on ollut vahvan sammalkerroksen peittämä. Raunio on tutkittu kaivauksin eikä siitä löytynyt muuta kuin yksi kvartsi-iskos (KM 25300). Kyseessä ei liene lapinraunio. |
| metsakeskus.740010140 |
740 |
Rapakko Saunalahdenniemi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
586412.82400000 |
6857389.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740010140 |
Kalliomaalaukset sijaitsevat Pihlajalahden suussa olevan Rapakon saaren itään pistävässä, kivikkoisessa Saunalahdenniemessä, suuren siirtolohkareen pystysuorassa ja itään katsovassa seinämässä. Siirtolohkare on noin 30 metrin päässä rannasta.
Siirtolohkareessa on kaksi joutseniksi tulkittavaa lintukuviota, joista alempi on 1,36 metrin korkeudella maanpinnasta. Linnun kaula on 23 senttiä pitkä ja vartalo 19 senttiä. Ylemmän linnun sekä kaula että vartalo ovat molemmat 15 senttiä pitkät. Lintujen yläpuolella on pieniä, punertavia laikkuja sekä epämääräisempi hiukan punertava kohta, joka voi olla jälki tuhoutuneesta maalauksesta. Siirtolohkareessa on ruusukvartsirakeita ja -pisteitä. Maalaukset on tehty lohkareen kvartsiittiseen kohtaan. Maalausten kohta on jäkälätön, mutta se on saatettu puhdistaa mekaanisesti kuvioiden dokumentoinnin aikana. Rapakon joutsenet ovat ensimmäiset ja ainoat kiistattomasti lintuja esittävät kuviot maamme kalliotaiteessa. |
| metsakeskus.740500005 |
740 |
Kivirannanselkä Kalmonsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
594090.76700000 |
6850430.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.740500005 |
Kalmonsaari sijaitsee Kokonsaaren ja Koirsalon välisessä salmessa. Tarinan mukaan saarelle on haudattu Suomen sodan (1808 - 1809) aikaan.
|
| metsakeskus.741000001 |
740 |
Pyörinniemi |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
619201.48300000 |
6891450.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741000001 |
Kohde sijaitsee Paasselän länsipuolella, Oriniemen itärannalla, Karhulan tilan luoteispuolella olevalla Pyörinniemellä. Parin hehtaarin alueella, joka rajoittuu kaakossa Karhulan talon pihapiiriin, on kymmeniä eri tyyppisiä kiveyksiä: kiviaitaa, röykkiöitä, kumpuja ym. Osa röykkiöistä on kallio-, osa maapohjalla. Monet röykkiöistä vaikuttavat tyypillisiltä kaskiröykkiöiltä. |
| metsakeskus.741000002 |
740 |
Kääpäsaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615736.86200000 |
6894274.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741000002 |
Kohde sijaitsee Kääpäsaaren lounaisrannalla, Vaarasaarta vastapäätä, Kääpäsaari 1 -asuinpaikasta noin 200 m eteläkaakkoon. Paikalla on yksi epämääräinen painanne, joka saattaa olla asumuksen pohja. Koekuopista on tullut esille kaksi kvartsia KM 27019:3 ja 37004. |
| metsakeskus.741000003 |
740 |
Hiekkaranta B |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617503.16900000 |
6890541.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741000003 |
Löytöpaikka sijaitsee Oriniemen länsiosassa, Onnelan talosta noin 100 m etelälounaaseen. Alueella olevan noin 450 m pitkän hiekkaharjanteen luoteisosasta on havaittu tien kohdalla kvartsi-iskos, joka ei ollut ehkä enää alkuperäisellä paikallaan. Iskos kulkutunut jehkä ostakin lähistöltä, esim. tien länsipuolella olevasta vanhasta hiekkakuopasta tai sen terassin päältä, jolla kulkee alueen tie. Iskosta ei ole otettu talteen. |
| metsakeskus.741000004 |
740 |
Kaunisniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
618320.77400000 |
6907022.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741000004 |
Löytöpaikka sijaitsee Lapinlahden pohjoisrannalla olevalla Kaunisniemellä. Niemen itälaidalla kulkeva tie halkaisee noin 82,5 m:n korkeudella vanhan melko umpeenkasvaneen hiekkakuopan, jonka itäisessä penkassa on havaittu kvartsi-iskoksia (ei ole otettu talteen inventoinnin yhteydessä). Hiekkakuopan koillispuolella olevan kalliokumpareen juurella on epävarma pyyntikuoppamainen painanne. Ympäristö on kuivaa, mäntyä kasvavaa kangasta. |
| metsakeskus.741000005 |
740 |
Pyyhiekka 3 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609966.18600000 |
6894235.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741000005 |
Palaneiden luiden (KM 28927) löytöpaikka sijaitsee Pyyveden pohjoispuolella, Pyyveden ja Hietalammen välisen niemen tyvellä. Palaneet luut ovat tulleet esille Pyyhiekka-nimisen lahdelman pohjoisrannalla sijaitsevalle kesämökille johtavan hiekkatien pinnasta, arviolta noin 78-79 m:n korkeustasolta. |
| metsakeskus.741010001 |
740 |
Hiekkaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616525.53000000 |
6897401.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Oriveden Paasselän Kaatiolahden pohjoispuolella, Hiekkaharjun talosta noin 200 m luoteeseen. Asuinpaikka-alue on loivaa mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pienen hiekkakuopan reunamilta. |
| metsakeskus.741010002 |
740 |
Karhuniemi A |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
619608.32100000 |
6890908.98300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010002 |
Lapinrauniot sijaitsevat Karhulan talosta noin 500 m kaakkoon, Alaniva-nimisen salmen lounaispuolella, pienen matalan kalliopaljastuman kohdalla. Lapinraunioista kaksi on rinnakkain. Halkaisijaltaan noin 3 m olevista raunioista toinen on muodoltaan soikea ja toinen pyöreä. Ne on koottu pelkistä kivistä. Näistä raunioista muutama metri luoteeseen on kivikkoa, joka saattaa olla kolmannen raunion kiveystä. |
| metsakeskus.741010003 |
740 |
Karhuniemi B |
10002 |
12004 |
13054 |
11000 |
27000 |
619545.34600000 |
6890975.96100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010003 |
Röykkiö sijaitsee Karhulan talosta noin 400 m kaakkoon, Alaniva-nimisen salmen lounaispuolella, mäntyä kasvavalla hiekka / moreenirinteellä. Sammalpeitteinen röykkiö on halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Röykkiökivet ovat särmikkäitä ja palaneilta vaikuttavia.
Vuoden 1995 inventointikertomuksen mukaan kyseessä saattaisi olla kiuas ja röykkiön ympärillä muutaman metrin säteellä on hahmoteltavissa pengerryksiä, jotka saattaisivat liittyä paikalla olleeseen rakennukseen. Ajoitus varhaismetallikauteen siten epätodennäköinen. |
| metsakeskus.741010004 |
740 |
Kaatiolahti A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617327.21400000 |
6896608.68200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokoniemessä, kaatiolahden pohjukassa, rannasta noin 200 m itäkaakkoon, maantieltä noin 50 m etelään, Pihlajamäkeen vievän tien kohdalla ja länsipuolella. Maaperä alueella on soransekaista hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.741010005 |
740 |
Ketvele |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
619049.53100000 |
6893905.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010005 |
Lapinraunio sijaitsee Paasselän länsiosassa, noin 3 km itään Oriniemen kärjestä sijaitsevan Ketvelsaaren luoteisosassa kalliopohjalla. Raunion halkaisija on noin 10 m ja sen keskellä on suppilomainen kuopanne, jonka halkaisija on noin 2 m ja syvyys 0,85 m. |
| metsakeskus.741010006 |
740 |
Kääpäsaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615622.91200000 |
6894329.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kääpäsaaren etelärannalla, Luotsinientä vastapäätä olevan vanhan hiekkakuopan itäpuolella, rantatöyräällä. Asuinpaikka-alueen maaperä on hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.741010007 |
740 |
Kääpälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616294.63600000 |
6894598.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Kääpäsaaren koillisosassa olevalla moreeniharjanteella, Kääpälahden pohjoispuolella. Maaperä alueella on soransekaista hiekkaa. Asuinpaikkalöytö (kvartsi-iskos) on tullut esille 83 m:n korkeuskäyrän kohdalla olevan muinaistörmän päältä, karttoihin merkitsemättömän tien leikkauksesta. Tien penkoilla oli kvartseja 10 m matkalla, mutta vain yksi otettiin talteen. Alemmalla tasolla oli inventointihetkellä äestetty, mutta sieltä ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.741010008 |
740 |
Hiekkaranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
617854.02900000 |
6890317.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Savonranta-Kerimäki -tien länsipuolella, Hiekkarannan talosta noin 60 metriä kaakkoon. Asuinpaikka-alue on lounaaseen viettävää hiekkarinnettä. Noin 86 metrin korkeudella on selvä muinaistörmä. Paikalla on osittain rinteeseen kaivettu pyöreähkö painanne, jonka halkaisija on noin 7 metriä ja syvyys suurimmillaan noin 0,5 metriä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille painanteen keskelle kaivetusta koekuopasta. |
| metsakeskus.741010009 |
740 |
Siiperi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
618444.78800000 |
6889874.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kerimäki-Savonranta -tien länsipuolella, Siiperin taloon kääntyvän tienhaaran kohdalla, sen eteläpuolella selvän muinaisen rantatörmän päällä. Asuinpaikka-alueen maaperä on hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt (kuoppakoristeista keramiikkaa ja kvartsi-iskos) ovat tulleet esille koekuopasta, jossa oli myös vahvaa ruskeaa likamaata. |
| metsakeskus.741010010 |
740 |
Levälahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
611895.36100000 |
6906164.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010010 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Säimenen kylän länsipuolella olevan Kangasjärven luoteispuolella, Levälahden pohjukasta noin 300 m luoteeseen. Kohteessa on pienehkö hiekkakuoppa, jonka koillisseinämässä on havaittu selvä likamaakuoppa. Kuopan halkaisija on noin 1,2 m ja syvyys noin 0,6 m. Likamaakuopasta noin 30 m luoteeseen, hiekkakuopan pohjoisleikkauksessa on kivetty liesi. Se on halkaisijaltaan noin 1 m ja syvyydeltään noin 30 cm. Liesi on jo suurimmaksi osaksi sortunut hiekkakuoppaan. Muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei ole havaittu. |
| metsakeskus.741010011 |
740 |
Kaatiolahti B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617014.33600000 |
6897214.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaatiolahden koillispuolella, Ryttyniemeen johtavalta tieltä koilliseen haarautuvan kohti Mansikkamäkeä ja Jussilaa johtavan tien molemmin puolin, tienhaarasta noin 250 m koilliseen. Asuinpaikka-alue on lounaaseen viettävää moreenimaata. Noin 85 m:n tasolla on havaittavissa selvä muinaistörmä, jota tie leikkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tienleikkauksesta. |
| metsakeskus.741010012 |
740 |
Purnuniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
622322.18300000 |
6901012.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010012 |
Lapinraunio sijaitsee Paasselän pohjoisrannalla olevalla Säimenenniemellä, sen länsiosassa, Hankalammen itärannalla, Purnunniemen korkeimmalla kohdalla, kalliolla. Lapinraunio on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Raunion keskellä on kuoppa. Se on melko vahvan sammal- ja muun kasvuston peittämä, kohdalla kasvaa lisäksi yksi suuri pihlaja. |
| metsakeskus.741010013 |
740 |
Pyyhiekka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
609960.19100000 |
6894314.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyyveden pohjoisrannalla, Pyyveden ja Hietalammen välisen niemen tyvellä. Asuinpaikka-alue on itään viettävää hiekkarinnettä. Rinteen itälaidalla kulkee pohjoinen-etelä -suuntainen tie. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien länsileikkauksesta noin 82 m:n korkeustasolta. |
| metsakeskus.741010014 |
740 |
Pyyhiekka 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
609910.20900000 |
6894399.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyyveden pohjoisrannalla, Hietalammen länsipuolella. Asuinpaikka-alue on itään viettävää hiekkakangasta. Kankaan itälaitaa kulkee pohjoinen-etelä -suuntainen tie. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien itäpuoleisesta leikkauksesta, kohdasta, jossa arviolta 87 m:n tasolla on selvä törmä. Suppealta alueelta on löytynyt runsaasti asbestisekoitteista keramiikkaa. |
| metsakeskus.741010015 |
740 |
Ryttyniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
618577.00000000 |
6895512.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Ryttyniemen talosta noin 430 m pohjoiseen, Rajalahden talosta noin 420 m lounaaseen, kohti Viinakivensuota johtavan metsätien leikkauksessa. Asuinpaikka-alue on länteen pistävän niemen 86-87 m:n korkeustasolla, tasaisella lakitasolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille ojan penkasta. Maaperä alueella on hiekkaa. |
| metsakeskus.741010016 |
740 |
Rajalahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
618761.64100000 |
6895339.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Ryttyniemen alueella, Rajalahden länsipuolella, kohti Revonhäikkää johtavan tien länsipuolella. Asuinpaikka-alue on itään viettävää hiekkarinnettä. Noin 83-84 m:n tasolla olevan törmän päällä, muutama kymmenen metriä tiestä, on kolme mahdollista asumuksenpohjaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille yhteen näistä kuopanteista tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.741010017 |
740 |
Linno |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615692.88500000 |
6893770.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.741010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Orivirran saarron linnoitusalueella, Linnosaaren kaakkoispäässä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille linnoituksen koekaivausten yhteydessä saaren kaakkoisosasta. Linnoituksen rakentaminen ja käyttö tuhonnut oletettavasti vanhempia kerroksia. Maaperä alueella on melko karkeaa soraa, paikoin hyvin kivikkoista. |
| metsakeskus.742010002 |
742 |
Salmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517920.41500000 |
7486071.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010002 |
Kivikautinen asuinpaikka ja rautakautinen löytöpaikka sijaitsevat Kiurujärven eteläpään itärannalla, Salmen tilan viljelysmaassa, asuinrakennuksesta n. 80 m pohjoiseen. Löydöt kiviesineitä KM 9483:1-4 ja kvartsia KM 14180. Järven rantakivikosta on löydetty tuura KM 9905:2. Salmen talosta on löydetty myös karjalaistyyppinen rautakirves KM 9483:5. |
| metsakeskus.742010002 |
742 |
Salmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
517920.41500000 |
7486071.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010002 |
Kivikautinen asuinpaikka ja rautakautinen löytöpaikka sijaitsevat Kiurujärven eteläpään itärannalla, Salmen tilan viljelysmaassa, asuinrakennuksesta n. 80 m pohjoiseen. Löydöt kiviesineitä KM 9483:1-4 ja kvartsia KM 14180. Järven rantakivikosta on löydetty tuura KM 9905:2. Salmen talosta on löydetty myös karjalaistyyppinen rautakirves KM 9483:5. |
| metsakeskus.742010002 |
742 |
Salmi |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
517920.41500000 |
7486071.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010002 |
Kivikautinen asuinpaikka ja rautakautinen löytöpaikka sijaitsevat Kiurujärven eteläpään itärannalla, Salmen tilan viljelysmaassa, asuinrakennuksesta n. 80 m pohjoiseen. Löydöt kiviesineitä KM 9483:1-4 ja kvartsia KM 14180. Järven rantakivikosta on löydetty tuura KM 9905:2. Salmen talosta on löydetty myös karjalaistyyppinen rautakirves KM 9483:5. |
| metsakeskus.742010002 |
742 |
Salmi |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
517920.41500000 |
7486071.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010002 |
Kivikautinen asuinpaikka ja rautakautinen löytöpaikka sijaitsevat Kiurujärven eteläpään itärannalla, Salmen tilan viljelysmaassa, asuinrakennuksesta n. 80 m pohjoiseen. Löydöt kiviesineitä KM 9483:1-4 ja kvartsia KM 14180. Järven rantakivikosta on löydetty tuura KM 9905:2. Salmen talosta on löydetty myös karjalaistyyppinen rautakirves KM 9483:5. |
| metsakeskus.742010007 |
742 |
Mukkala |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27006 |
518770.06300000 |
7492848.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010007 |
Kalmisto Luirojoen pohjoisrannalla, Mukkalan tilan pihapiirissä, hienoa hiekkaa olevalla viljelysmaalla. Jorma Leppä-aho tutki paikalla kahdeksan hautaa vuonna 1934. Löydöt sisältävät muun muassa pronssi-/kuparirenkaita, ketjuja, sormuksia, rautaisia hautaristejä ja rahoja. Ajoitettu rahalöytöjen perusteella 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Tutkitun kohdan koillispuolisesta peltosarasta on lisäksi löydetty ihmisen luita noin sadan metrin matkalta etelään päin. Alueella on ilmeisesti myös maan päälle tehtyjä hautauksia (v. 1931 hauta, ks. alakohde) ja niitä saattaa olla muinaisjäännösrajausta laajemmalla alueella. Vaikuttaa siltä, että paikalla olisi ollut vanhastaan ei-kristillinen hautapaikka, joka on sittemmin muuttunut kristilliseksi. (Carpelan 1964, ks. rekisterilinkit inventointikertomus).
Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin Leppäahon kaivaman alueen pohjoispuolelta metsän ja aukion rajalta viiden hautapainanteen rykelmä. Painanteista neljä sijaitsi rinnakkain noin metrin-kahden välein ja viides eri rivissä, näistä noin metrin pohjoiseen. Rinnakkain sijaitsevien hautapainanteiden leveys vaihtelee 60-80 sentin ja pituus 1,7 - 2,2 metrin välillä ja ne ovat noin metrin etäisyydellä toisistaan. Poikkeuksena itäisin hautapainanne, jonka leveys on 1,9 metriä ja pituus 3,1 metriä. Se sijaitsee noin 2,2 metriä edellisestä hautapainanteesta itään. Painanteiden syvyys on noin 0,3 metriä ja ne ovat varvikon peitossa, mutta erottuvat kuitenkin selvästi. Aivan painanteiden pohjoispuolella on aukio, jonka maaperää on selvästi tasattu. Siinä erottui epämääräisempiä mahdollisia hautojen hahmoja, jotka sijaitsevat aivan em. ryhmän yhteydessä.
Lisäksi vuoden 2020 tarkastuksessa pellon pinnalla havaittiin viisi palaneen luun ja yksi palamattoman luun palanen noin 10 x 10 metrin alalla. Löytöalue sijaitsee vuoden 1931 hautalöydön tuntumassa (joka on metsän puolella). Ks. lisäksi alakohteet kvartsia ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.742010008 |
742 |
Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564371.79000000 |
7455713.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010008 |
Kohde sijaitse Kuoskussa, Tenniöjoen koillispuolella, Pyhäjoen länsirannalla, joen suusta 250 m pohjoiseen. Löydöt ovat Sillankorvan tilan viljelysmaalta ja metsän reunasta. Tilalta on pellonraivauksessa 1961 löydetty kaksi käyräselkäistä rautatikaria noin 15 metrin päässä toisistaan. Alueelta kuoritusta maasta tai koekuopista ei ole 1962 tehdyissä kaivauksissa todettu mitään muinaisjäännökseen viittavaa. Kyseessä on ilmeisesti kätkö. Löytöpaikan kohdalla on ollut mylly (paikannimi Vanha Myllykoski). Tikarien löytöpaikalta 80-100 metriä pohjoiseen, joen tulvarajan yläpuolelta on todettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikka, löytöinä vuorikristallikaavin ja -iskoksia, kvartsia ja piitä sekä palanutta luuta. Tikarien ja asuinpaikan välistä yhteyttä ei ole voitu varmistaa.
Vuoden 2020 tarkastushetkellä pelto oli juuri äestetty ja sateen jälkeinen havainto-olosuhde oli erinomainen. Peltoaluetta tarkasteltiin laajalti, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa merkkiä ei havaittu. Maa-aines on kivetöntä hiekkaa. |
| metsakeskus.742010008 |
742 |
Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
564371.79000000 |
7455713.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010008 |
Kohde sijaitse Kuoskussa, Tenniöjoen koillispuolella, Pyhäjoen länsirannalla, joen suusta 250 m pohjoiseen. Löydöt ovat Sillankorvan tilan viljelysmaalta ja metsän reunasta. Tilalta on pellonraivauksessa 1961 löydetty kaksi käyräselkäistä rautatikaria noin 15 metrin päässä toisistaan. Alueelta kuoritusta maasta tai koekuopista ei ole 1962 tehdyissä kaivauksissa todettu mitään muinaisjäännökseen viittavaa. Kyseessä on ilmeisesti kätkö. Löytöpaikan kohdalla on ollut mylly (paikannimi Vanha Myllykoski). Tikarien löytöpaikalta 80-100 metriä pohjoiseen, joen tulvarajan yläpuolelta on todettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikka, löytöinä vuorikristallikaavin ja -iskoksia, kvartsia ja piitä sekä palanutta luuta. Tikarien ja asuinpaikan välistä yhteyttä ei ole voitu varmistaa.
Vuoden 2020 tarkastushetkellä pelto oli juuri äestetty ja sateen jälkeinen havainto-olosuhde oli erinomainen. Peltoaluetta tarkasteltiin laajalti, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa merkkiä ei havaittu. Maa-aines on kivetöntä hiekkaa. |
| metsakeskus.742010008 |
742 |
Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
564371.79000000 |
7455713.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010008 |
Kohde sijaitse Kuoskussa, Tenniöjoen koillispuolella, Pyhäjoen länsirannalla, joen suusta 250 m pohjoiseen. Löydöt ovat Sillankorvan tilan viljelysmaalta ja metsän reunasta. Tilalta on pellonraivauksessa 1961 löydetty kaksi käyräselkäistä rautatikaria noin 15 metrin päässä toisistaan. Alueelta kuoritusta maasta tai koekuopista ei ole 1962 tehdyissä kaivauksissa todettu mitään muinaisjäännökseen viittavaa. Kyseessä on ilmeisesti kätkö. Löytöpaikan kohdalla on ollut mylly (paikannimi Vanha Myllykoski). Tikarien löytöpaikalta 80-100 metriä pohjoiseen, joen tulvarajan yläpuolelta on todettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikka, löytöinä vuorikristallikaavin ja -iskoksia, kvartsia ja piitä sekä palanutta luuta. Tikarien ja asuinpaikan välistä yhteyttä ei ole voitu varmistaa.
Vuoden 2020 tarkastushetkellä pelto oli juuri äestetty ja sateen jälkeinen havainto-olosuhde oli erinomainen. Peltoaluetta tarkasteltiin laajalti, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa merkkiä ei havaittu. Maa-aines on kivetöntä hiekkaa. |
| metsakeskus.742010008 |
742 |
Sillankorva |
10002 |
12008 |
13091 |
11019 |
27000 |
564371.79000000 |
7455713.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010008 |
Kohde sijaitse Kuoskussa, Tenniöjoen koillispuolella, Pyhäjoen länsirannalla, joen suusta 250 m pohjoiseen. Löydöt ovat Sillankorvan tilan viljelysmaalta ja metsän reunasta. Tilalta on pellonraivauksessa 1961 löydetty kaksi käyräselkäistä rautatikaria noin 15 metrin päässä toisistaan. Alueelta kuoritusta maasta tai koekuopista ei ole 1962 tehdyissä kaivauksissa todettu mitään muinaisjäännökseen viittavaa. Kyseessä on ilmeisesti kätkö. Löytöpaikan kohdalla on ollut mylly (paikannimi Vanha Myllykoski). Tikarien löytöpaikalta 80-100 metriä pohjoiseen, joen tulvarajan yläpuolelta on todettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikka, löytöinä vuorikristallikaavin ja -iskoksia, kvartsia ja piitä sekä palanutta luuta. Tikarien ja asuinpaikan välistä yhteyttä ei ole voitu varmistaa.
Vuoden 2020 tarkastushetkellä pelto oli juuri äestetty ja sateen jälkeinen havainto-olosuhde oli erinomainen. Peltoaluetta tarkasteltiin laajalti, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa merkkiä ei havaittu. Maa-aines on kivetöntä hiekkaa. |
| metsakeskus.742010008 |
742 |
Sillankorva |
10002 |
12008 |
13091 |
11040 |
27000 |
564371.79000000 |
7455713.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010008 |
Kohde sijaitse Kuoskussa, Tenniöjoen koillispuolella, Pyhäjoen länsirannalla, joen suusta 250 m pohjoiseen. Löydöt ovat Sillankorvan tilan viljelysmaalta ja metsän reunasta. Tilalta on pellonraivauksessa 1961 löydetty kaksi käyräselkäistä rautatikaria noin 15 metrin päässä toisistaan. Alueelta kuoritusta maasta tai koekuopista ei ole 1962 tehdyissä kaivauksissa todettu mitään muinaisjäännökseen viittavaa. Kyseessä on ilmeisesti kätkö. Löytöpaikan kohdalla on ollut mylly (paikannimi Vanha Myllykoski). Tikarien löytöpaikalta 80-100 metriä pohjoiseen, joen tulvarajan yläpuolelta on todettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikka, löytöinä vuorikristallikaavin ja -iskoksia, kvartsia ja piitä sekä palanutta luuta. Tikarien ja asuinpaikan välistä yhteyttä ei ole voitu varmistaa.
Vuoden 2020 tarkastushetkellä pelto oli juuri äestetty ja sateen jälkeinen havainto-olosuhde oli erinomainen. Peltoaluetta tarkasteltiin laajalti, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa merkkiä ei havaittu. Maa-aines on kivetöntä hiekkaa. |
| metsakeskus.742010008 |
742 |
Sillankorva |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27013 |
564371.79000000 |
7455713.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010008 |
Kohde sijaitse Kuoskussa, Tenniöjoen koillispuolella, Pyhäjoen länsirannalla, joen suusta 250 m pohjoiseen. Löydöt ovat Sillankorvan tilan viljelysmaalta ja metsän reunasta. Tilalta on pellonraivauksessa 1961 löydetty kaksi käyräselkäistä rautatikaria noin 15 metrin päässä toisistaan. Alueelta kuoritusta maasta tai koekuopista ei ole 1962 tehdyissä kaivauksissa todettu mitään muinaisjäännökseen viittavaa. Kyseessä on ilmeisesti kätkö. Löytöpaikan kohdalla on ollut mylly (paikannimi Vanha Myllykoski). Tikarien löytöpaikalta 80-100 metriä pohjoiseen, joen tulvarajan yläpuolelta on todettu kivi- tai varhaismetallikautisen asuinpaikka, löytöinä vuorikristallikaavin ja -iskoksia, kvartsia ja piitä sekä palanutta luuta. Tikarien ja asuinpaikan välistä yhteyttä ei ole voitu varmistaa.
Vuoden 2020 tarkastushetkellä pelto oli juuri äestetty ja sateen jälkeinen havainto-olosuhde oli erinomainen. Peltoaluetta tarkasteltiin laajalti, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa merkkiä ei havaittu. Maa-aines on kivetöntä hiekkaa. |
| metsakeskus.742010017 |
742 |
Kuissuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529555.77100000 |
7471377.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010017 |
Luirojoen Isonpetäjännivan länsirannalla, Kuissuvannon ja Nivan talojen välisellä tiellä ja metsämaassa. Havaintoja tien suunnassa 100 m:n matkalla. Löydöt tuurakärkinen kiviesine, kivilaji-iskoksia, kvartsia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.742010018 |
742 |
Seitajärvi 1 |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
537867.10000000 |
7493839.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010018 |
Seitajärven länsiosassa lähellä rantaa Arajärven talon vesialueella on veden pinnasta matalana nouseva kivi, seita. Kivi on mainittu kirjallisuudessa 1914 ja 1939. Vuoden 1973 inventoinnin mukaan se on järven länsipuolella olevan niemen pohjoisrannan läheisyydessä. Kohde on merkitty peruskarttaan. |
| metsakeskus.742010021 |
742 |
Malmio 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
596380.00000000 |
7523068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010021 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Loitsana nimisen lammen koillispuolella etelään avautuvalla terassilla. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalta löydettiin palanutta luuta ja kvartsia. Vuonna 2008 löytöjä ei havaittu teiden pinnalla eikä koekuopissa. Vuonna 2013 alueelle tehtiin useita koekuoppia ja kohde paikallistettiin kapealle terassille mäenrinteeseen raivatun tien länsipuolelle, jossa yhdestä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskos. Muista alueelle tehdyistä koekuopista ei saatu löytöjä, mutta arvion mukaan kohde on rajattavissa löydöllisen pisteen ympärille noin 5 x 5 metrin alueelle, rajoinaan terassin/törmän reuna, tie sekä ylemmän törmän alareuna. Löydöllisessä koekuopassa havaittiin kaksoismaannos, ja kvartsi löytyi alemman rikastumiskerroksen pohjalta n. 15 cm syvyydeltä.
Vuoden 2019 kaivaustutkimuksissa kohteessa havaittiin kaksi erillistä löytöaluetta, Malmio 1A ja Malmio 1B (ks. alakohteet). Malmio 1(A) oli todettu jo vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä teetetyn radiohiiliajoituksen perusteella olevan varhaiskivikautinen ja ajoittuvan noin 10 000 vuoden taakse. Vuoden 2019 tutkimuksissa todettiin, että asuinpaikka oli lähes täysin tuhoutunut kaivokseen liittyvissä koetutkimuksissa jo ennen kuin kohde oli löytynyt vuonna 1988. Vuonna 2019 onnistuttiin kuitenkin paikallistamaan ja tutkimaan noin 10 neliömetrin kokoinen alue, jolla alkuperäinen kulttuurikerros oli säilynyt. Löydöt olivat melko vähäisiä, koostuen kvartsiaineistosta ja palaneista luista. Kahdesta palaneesta luusta teetetystä radiohiiliajoituksesta saatiin kuitenkin vahvistus, että kyseessä on hyvin vanha kohde. Ajoitustulokset 8906±60 (Ua‐66393) ja 8820±61 (Ua‐66392) ajoittavat kohteen Soklin jääjärvivaiheen lopulle (noin 10 200 BP) tai hieman sen jälkeen.
Malmio 1:stä noin 50 metriä koilliseen havaittiin kaivausten aikana löytöalue tuulenkaadon ympärillä. Paikka nimettiin Malmio 1B:ksi. Alueelle avattiin 26,5 neliömetrin kokoinen kaivausalue. Löytöaineisto koostui kvartsista, kvartsiitista ja palaneista luista. Malmio 1B sijaitsee noin 3 metriä korkeammalla kuin Malmio 1A, joten oletettiin, että se voisi olla hieman vanhempi. Oletus osoittautui vääräksi, sillä palaneista luista tehdyt radiohiiliajoitukset 3141±37 (Ua‐66394) ja 3105±38 (Ua‐66395) ajoittavat kohteen varhaismetallikaudelle, noin 1250–1500 eaa. |
| metsakeskus.742010021 |
742 |
Malmio 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
596380.00000000 |
7523068.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010021 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Loitsana nimisen lammen koillispuolella etelään avautuvalla terassilla. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalta löydettiin palanutta luuta ja kvartsia. Vuonna 2008 löytöjä ei havaittu teiden pinnalla eikä koekuopissa. Vuonna 2013 alueelle tehtiin useita koekuoppia ja kohde paikallistettiin kapealle terassille mäenrinteeseen raivatun tien länsipuolelle, jossa yhdestä koekuopasta löydettiin kvartsi-iskos. Muista alueelle tehdyistä koekuopista ei saatu löytöjä, mutta arvion mukaan kohde on rajattavissa löydöllisen pisteen ympärille noin 5 x 5 metrin alueelle, rajoinaan terassin/törmän reuna, tie sekä ylemmän törmän alareuna. Löydöllisessä koekuopassa havaittiin kaksoismaannos, ja kvartsi löytyi alemman rikastumiskerroksen pohjalta n. 15 cm syvyydeltä.
Vuoden 2019 kaivaustutkimuksissa kohteessa havaittiin kaksi erillistä löytöaluetta, Malmio 1A ja Malmio 1B (ks. alakohteet). Malmio 1(A) oli todettu jo vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä teetetyn radiohiiliajoituksen perusteella olevan varhaiskivikautinen ja ajoittuvan noin 10 000 vuoden taakse. Vuoden 2019 tutkimuksissa todettiin, että asuinpaikka oli lähes täysin tuhoutunut kaivokseen liittyvissä koetutkimuksissa jo ennen kuin kohde oli löytynyt vuonna 1988. Vuonna 2019 onnistuttiin kuitenkin paikallistamaan ja tutkimaan noin 10 neliömetrin kokoinen alue, jolla alkuperäinen kulttuurikerros oli säilynyt. Löydöt olivat melko vähäisiä, koostuen kvartsiaineistosta ja palaneista luista. Kahdesta palaneesta luusta teetetystä radiohiiliajoituksesta saatiin kuitenkin vahvistus, että kyseessä on hyvin vanha kohde. Ajoitustulokset 8906±60 (Ua‐66393) ja 8820±61 (Ua‐66392) ajoittavat kohteen Soklin jääjärvivaiheen lopulle (noin 10 200 BP) tai hieman sen jälkeen.
Malmio 1:stä noin 50 metriä koilliseen havaittiin kaivausten aikana löytöalue tuulenkaadon ympärillä. Paikka nimettiin Malmio 1B:ksi. Alueelle avattiin 26,5 neliömetrin kokoinen kaivausalue. Löytöaineisto koostui kvartsista, kvartsiitista ja palaneista luista. Malmio 1B sijaitsee noin 3 metriä korkeammalla kuin Malmio 1A, joten oletettiin, että se voisi olla hieman vanhempi. Oletus osoittautui vääräksi, sillä palaneista luista tehdyt radiohiiliajoitukset 3141±37 (Ua‐66394) ja 3105±38 (Ua‐66395) ajoittavat kohteen varhaismetallikaudelle, noin 1250–1500 eaa. |
| metsakeskus.742010023 |
742 |
Malmio 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
596111.00000000 |
7523149.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010023 |
Asuinpaikka sijaitsee 5 kilometriä Tulppiosta pohjoiskoilliseen Loitsana –nimisen lammen pohjoispuolisella harjulla korkeahkon törmän päällä olevalla terassilla, Loitsanan pohjoispuolella kulkevan tien ja törmän reunan välissä. Alueella kasvaa sekametsää: pääasiassa mäntyä ja koivua, aluskasvillisuus on niukkaa, pääasiassa varpuja. Maaperä on hiekkaa.
Asuinpaikka löytyi v. 1988 inventoinnissa, jolloin tien reunasta ja tien viereen kaivetuista koekuopista löytyi kvartsia. Vuoden 2008 inventoinnissa tien viereen kaivetuista koekuopista ei kuitenkaan löytynyt mitään, joten kohteen paikallistaminen on ollut hankalaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa kohdetta paikallistettaessa alueen halki kulkevan tien ja törmän väliselle alueelle kaivettiin useita koekuoppia. Näistä kahdesta saatiin löytöjä, noin 40-60 metriä kohteen vanhasta oletetusta sijainnista luoteeseen (koekuopat P81 ja L16). Toisaalta myös kohteiden Malmio 3 ja Malmio 5 väliseltä alueelta saatiin koekuopista löytöjä, joiden perusteella kohteen Malmio 5 länsiraja siirtyy lähemmäksi kohdetta Malmio 3. Myös läheltä alkuperäistä v. 1988 löytökohtaa, havaittiin tien viereen pusketussa hiekkakasassa kvartsia, joten Malmio 3 jatkunee tänne asti ja kohteiden Malmio 3 itä- ja Malmio 5 –länsirajan väliin jää vain 50-60 metrin väli toistaiseksi löydötöntä aluetta. Malmio 3:n arvioidun rajauksen laajuus on noin 60 x 10 metriä.
Vuoden 2021 koekaivauksien löydöt tulivat lähes yksinomaan koeojasta 11. Ilmeisesti kyseessä on melko pienialainen kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee erillään Malmio 5:n asuinpaikasta. Malmio 3 on radiohiiliajoituksen mukaan iältään noin 10 000 vuotta vanha, ollen jotakuinkin samanikäinen kuin aiemmin tutkittu Lapin toiseksi vanhin asuinpaikka Malmio 1. |
| metsakeskus.742010025 |
742 |
Talonmaa 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
593203.05000000 |
7520779.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010025 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Tulppiosta pohjoiseen vievän tien itäpuolella mäntykankaalla Vihellysaavan laidassa lähellä Ylä-Nuortin ja Tulppiojoen yhtymäkohtaa. Vuoden 1988 inventoinnissa löydetty pyyntikuoppa (pk. 1) vaikuttaa selvältä pyyntikuopalta: oletetun vallin kohdalla voitiin koekuopassa havaita kaksoismaannos. Vuonna 2008 lähempää Ylä-Nuortin rantaa havaitut kaksi kuoppaa ovat hieman epävarmempia. Kaivoksen toteutuessa kohde jää varaläjitysalueen alle, joten ainakin varma pyyntikuoppa on tutkittava kaivauksin. |
| metsakeskus.742010026 |
742 |
Talonmaa 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
593121.08300000 |
7520741.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010026 |
Kohde sijaitsee välittömästi Tulppiosta pohjoiseen johtavan tien itäpuolella Ylä-Nuortin ylittävästä sillasta 45 metriä kaakkoon. Vuoden 1988 inventoinnissa paikalla havaittiin 5 x 5 metrin kokoinen nelikulmainen kodanpohja. Vuonna 2008 oletetun kodanpohjan muotoa oli vaikeampi hahmottaa ilmeisestikin lisääntyneen kasvillisuuden vuoksi. Oletettuun vallin ja kodan keskelle tehtiin koekuoppa, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa ei havaittu. Kohteen luonteen tarkempi selvitys vaatii kuitenkin kunnollisen koekaivauksen. Kaivoksen toteutuessa kohde jää varaläjitysalueen alle, joten paikalla on syytä suorittaa lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.742010034 |
742 |
Lentopaikka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
549587.70900000 |
7468878.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010034 |
Mt. 967:n länsipuolelle suunnitellun lentopaikan kohdalla on kaksi pyyntikuoppaa n. 160 m:n päässä toisistaan. Kuopat ovat matalalla, avonaisella hiekkaharjulla, kapean jängän ja Kemijoen välissä. |
| metsakeskus.742010035 |
742 |
Juurenvetämäpalo |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540561.30000000 |
7488730.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010035 |
Kohde sijaitsee Värriöstä Seitajärvelle vievän polkutien molemmin puolin Vanhan Jäkälämaan ja Hammaslammen välisellä kankaalla. Seitajärveltä on paikalle matkaa tietä myöten 6 km. Paikalta on todettu 11 pyyntikuoppaa. Alue on osittain soranoton tuhoama ja tarkastuksessa 2001 on havaittu vain kolme kuoppaa, joista kaksi tien länsi- ja yksi itäpuolella. Kohde tarkastettiin vuoden 2011 inventoinnissa, mutta siellä ei havaittu muutoksia. |
| metsakeskus.742010036 |
742 |
Yli-Arajoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
540366.00000000 |
7488188.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010036 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Yli-Arajoen itäpuolella Vanhan Jäkälämaan ja Hammaslammen välisen kankaan länsireunassa. Rannassa on kesämökki. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa uudistuskypsää metsää.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on kaksi pyyntikuoppaa. Toinen sijaitsee muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan 25 m etäisyydellä kesämökistä itään ja toinen mökkitontilla. Alueelta löydettiin ilmeisesti rekisterissä tarkoitetut kuopat. Kuoppa 1 sijaitsee n. 30 m etäisyydellä mökin itäpuolella tasaisella kankaalla, ja kuoppa 2 avoimeksi hakatun kiinteistörajan kohdalla mökistä vajaa 30 m etelään. Kuoppa 2 sijoittuu jokirantaan laskevan jyrkän törmän reunalle. |
| metsakeskus.742010037 |
742 |
Seitajärvi itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
538852.29100000 |
7493489.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010037 |
Kohde sijaitsee Savukosken kirkosta noin 32 kilometriä pohjoisluoteeseen, Seitajärven kaakkoispäässä. Ollilan taloon vievän tien molemmilla puolilla. Petäjävaaran ja Seitajärven välisen kannaksen koivikkoterassilla on kolme pyyntikuoppaa jonossa noin 5 metrin päässä toisistaan. Myös Ollilan talosta 400-500 metriä itään ja Ulmaojasta etelään on notkelmassa yksi pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.742010038 |
742 |
Porkkaharju 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
538754.00000000 |
7493901.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010038 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Seitajärven koillispuolella mökkitien lounaispuolella, . Pyyntikuoppa sijoittuu kuivan törmän reunalle metrin etäisyydellä tiestä. Lounaispuolella törmä laskee soisemmalle ranta-alueelle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista sekapuustoista kuivahkoa kangasta, jossa kasvaa varttunutta kasvatusmetsää.
Kohteen kuvaus
Kohteessa on pyyntikuopan jäännös. Kuoppa on muodoltaan pyöreä ja suppilomainen, halkaisijaltaan 4 m ja 1,1 m syvä. Kuopan ympärillä on 1 m leveä, matala valli. |
| metsakeskus.742010039 |
742 |
Porkkaharju 1 |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
538462.13900000 |
7494087.88700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010039 |
Kurisiankenttä ja Keijitsankenttä sijaitsevat Seitajärven koillisrannalla, Porkkaharjun kaakkoispuolella, noin 200 metrin päässä toisistaan. Kentät on mainittu kirjallisuudessa ainakin 1914 ja 1939. Paikalla tehty tarkastuksia 1961 ja 1964. Kurisiankentässä on tehty myös koekaivauksia 1968. Kentille on rakennettu sen jälkeen kesämökit ja osa rakenteista on tuhoutunut.
Kurisiankenttä (50 x 50 m) sijaitsee Ollilan talosta 650 m luoteeseen ja 40 m rannasta, Ollilasta Mattilaan vievän polkutien varressa niin, että suurin osa kentästä on jäänyt polun ja rannan väliin. Kentästä on kartoitettu kaksi tunkiota, kaksi kiukaallista suorakaiteista rakennuksenpohjaa, aitan tai navettarakennuksen pohja, liedensija ja pieniä röykkiöitä. Tunkioista saatiin talteen rauta- ja luuesineitä, vyönosia, ruutisarven tai piipun koppa ja piipun varsia, piinpaloja ja runsaasti rikottuja luita. Tutkimusten mukaan paikalla on ollut kiukaallisia hirsikotia ja poro- tai lehmikarjanavetta.
Keijitsan kenttä sijaitsee Kurisian kentän kaakkoispuolella, 450 m Ollilan talosta luoteeseen ja noin 40 m rannasta. Kentästä on kartoitettu 1968 viisi matalahkoa röykkiötä Kurisiaan johtavan tien molemmin puolin. Röykkiöt on kartoituksen perusteella tulkittu pellonraivauksessa syntyneiksi. Kentän länsipuolelta ja tien eteläpuolella on todettu kaksi talonpohjaa (3,5 x 5 m, 4,5 x 5 m), joissa toisessa on ollut matala kiuas keskellä ja toisessa suuri kiuas (3 x 3 x 1 m) päädyssä. Kenttää ei ole tutkittu tarkemmin eikä jäännösten ikää ole selvitetty.
Kenttien yläpuoliselta harjanteelta, Kurisiankentästä noin 100-200 m itään ja Keijitsankentästä 150 m pohjoiseen, törmän päältä olevalta alueelta on 1968 kartoitettu kaksi muokattua peltoalaa, joissa on kiviaitaa ja röykkiöitä. Läntisemmän pellon (25 x 40 m) reunoissa on matalaa kiviaitaa ja itäisemmässä (25 x 25 m laaja painanne) ainakin 19 röykkiötä. Ainakin yhtä röykkiöistä on pengottu 2000-luvun alussa. Paikallinen perimätieto ja varhaisimmat maininnat ovat pitäneet röykkiöitä hautoina, mutta kartoituksen perusteella ne ovat syntyneet pellon raivauksessa ja saatatvat liittyä lämmönvaraukseen.
Sodankylän kirkonkirjoissa 1731-1739 on mainittu Johan Kurisia ja Hans Keitsa (Kejets, Keitsä). Kenttien asukkaita on kirjallisuudessa pidetty saamelaisina, jotka olisivat omaksuneet uudisasukkaiden tapoja ja elinkeinoja, kuten karjatalouden ja viljelyn. Kenttätutkimusten tulosten perusteella on oletettu, että Kurisiankentän vanhempi vaihe ajoittuisi 1700-luvulle ja nuorempi, jo selvästi viljelyyn liittyvä vaihe vasta 1800-luvulle.
Inventoinnissa 2011 alueelta on paikannettu kiviröykkiöryhmä ja 13 röykkiötä. Röykkiöt koostuvat halkaisijaltaan 10-40 cm kokoisesta pyöristyneestä luonnonkivestä, ja ne ovat muodoltaan pyöreitä tai soikeita. Röykkiöt 8-13 ovat turpeen peittämiä, röykkiöt 1-7 selvemmin maastosta erottuvia. Röykkiö 7:ssa ja 4:ssa on kaivelun merkkejä, 7:ssa erityisen selviä. Kohteen rajaus tulee tarkistaa maastossa. |
| metsakeskus.742010040 |
742 |
Seitajärvi 2 |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
537612.47900000 |
7494017.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010040 |
Seitajärven länsirannalla olevan Seitajärven tilan loivasti viettävällä viljelysmaalla oleva kivikautinen asuinpaikka ja mahdollinen kenttä. Löydökset ovat n. 3 m järven pintaa korkeammalla. Löytöinä on tavattu kvartsia, piitä sekä luuesine. |
| metsakeskus.742010040 |
742 |
Seitajärvi 2 |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
537612.47900000 |
7494017.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010040 |
Seitajärven länsirannalla olevan Seitajärven tilan loivasti viettävällä viljelysmaalla oleva kivikautinen asuinpaikka ja mahdollinen kenttä. Löydökset ovat n. 3 m järven pintaa korkeammalla. Löytöinä on tavattu kvartsia, piitä sekä luuesine. |
| metsakeskus.742010041 |
742 |
Arajärvi |
10002 |
12001 |
13008 |
11019 |
27000 |
536912.75600000 |
7494347.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010041 |
Arajärveen laskevan Siyliön jokiuoman kaakkoisrannalla on kivikautinen asuinpaikka ja kalakenttä. Arajärvestä n. 400 m, Ylilokan talon kohdalla ja metsäkankaalla. Kvartsilöytöjä on kärrytieltä ja sen reunoilta. Noin 50 m etelään myös seitakivi, Sienisokka (kohde 1000016802). |
| metsakeskus.742010041 |
742 |
Arajärvi |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
536912.75600000 |
7494347.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010041 |
Arajärveen laskevan Siyliön jokiuoman kaakkoisrannalla on kivikautinen asuinpaikka ja kalakenttä. Arajärvestä n. 400 m, Ylilokan talon kohdalla ja metsäkankaalla. Kvartsilöytöjä on kärrytieltä ja sen reunoilta. Noin 50 m etelään myös seitakivi, Sienisokka (kohde 1000016802). |
| metsakeskus.742010043 |
742 |
Kaulusmukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597907.00000000 |
7522120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010043 |
Asuinpaikka sijaitsee 5,5 kilometriä Tulppiosta koilliseen Soklin kaivoskylässä, Ylä-Nuortin Kaulusmukan pohjoispuolella 80 metriä joen rannasta, kylän läpi kulkevien teiden yhtymäkohdassa ja sen pohjoispuolella. Kohde on periaatteessa helppo saavuttaa, mutta kylään johtavan tien päässä (1,4 kilometriä kohteesta) oleva puomi voi olla suljettu. Alue on avointa maastoa, ja sillä kasvaa muutamia isoja mäntyjä. Maaperä on pehmeää ja kivetöntä hiekkaa.
Asuinpaikka löytyi vuoden 1989 inventoinnissa, jolloin kylän läpi kulkevien teiden haarasta, läheltä selväpiirteisen terassin reunaa löytyi kvartsia ja piikiveä sekä merkkejä tulenpidosta. Vuonna 2008 samalta alueelta saatiin koekuopista talteen kvartsi-iskoksia. Vuoden 2008 löydölliset koekuopat olivat teiden välisessä metsä”kiilassa” sekä teiden länsipuolella olevalla törmällä. Molemmissa inventoinneissa todettiin ohut sekundaarinen hiekkakerros vanhan turvekerroksen päällä.
Vuoden 2013 inventoinnissa löytöalue pyrittiin rajaamaan koekuopin ja pintahavainnoin. Alueen halki kulkevalta tieltä löytyi kvartsi-iskoksia kahdesta kohdasta (L107-108) noin 10 metrin päässä toisistaan suurin piirtein aiemmin rajatulla muinaisjäännösalueella. Vain yhdestä törmän kaakkoisreunalla olevan parakin edustalle kaivetusta koekuopasta (P225) saatiin löytöinä muutama kvartsi-iskos. Tässä ja useassa muussakin koekuopassa havaittiin vanhan turpeen päällä hiekkakerros, joka oli paikoin paksukin (5-30 cm). Hiekkakerros lienee kaivoskylän rakentamisaikainen sekundäärinen häiriö, johon viittaavat myös siitä löydetyt resentit löydöt, kuten lasinpalat.
Asuinpaikka on rajattu vanhojen ja uusien löytöjen perusteella noin 30 x 25 metrin alueelle teiden risteysalueelle ja parakin pihalle sekä teiden länsipuolella olevalle törmälle, jossa lienee asuinpaikan ehjin osa teiden väliin jäävän kapean kiilan lisäksi. Tiet eivät kuitenkaan ole perustettu, joten on mahdollista, että muinaisjäännöstä on säilynyt myös teiden kohdalla. Asuinpaikasta 30 metriä etelään, selvästi alemmalta törmältä löytyi ennestään tuntematon kivikautinen asuinpaikka Kaulusmukka 4. |
| metsakeskus.742010044 |
742 |
Kaulusmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
597429.00000000 |
7522294.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010044 |
Pyyntikuopparyhmä sijaitsee 5,4 kilometriä Tulppiosta koilliseen Soklin kaivoskylän länsi- ja luoteispuolella, Kaulusmaan poikki kaakko-luode suunnassa kulkevalla harjulla joidenkin kuoppien (pk. 6 ja 7) ollessa aivan kylän parakkien tuntumassa.
Vuoden 1989 inventoinnissa oli löydetty viisi kuoppaa (pk. 1-5), joista yhtä (pk. 2) on vuoden 2008 havaintojen perusteella pidetty hieman epävarmana. Vuoden 2008 inventoinnissa havaittiin neljä uutta varmaa pyyntikuoppaa (pk. 6-11) sekä kaksi mahdollista pyyntikuoppaa (pk. 7-8). Pyyntikuopat jakautuvat selvästi kahteen ryhmään, joiden välistä ei ole löydetty kuoppia. Osa kuopista on voinut tuhoutua koelouhinnan seurauksena. Kuopat 4, 8 ja 9 sijaitsevat kapeiden, harjun kulkusuunnan vastaisten pitkulaisten, hieman suppamaisten harjunotkelmien pohjalla. Todennäköisesti mainitut kuopat on tarkoituksella sijoitettu tällaisiin luonnon ”karsinoihin”, joihin peurat on ehkä ollut helppo ajaa. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä tai hieman soikeita keskimäärin 3,5 metriä halkaisijaltaan. Selvimmin muodoltaan soikea on kuoppa 11 (4 x 2,5-3 m).
Vuoden 2013 inventoinnissa pyyntikuoppien sijainti mitattiin uudestaan GPS-paikantimella ETRS TM35-FIN –koordinaatistossa. Mittauksissa on eroa vuoden 2008 mittauksiin 2-10 metriä. Aiemmin kuoppia 2, 7 ja 8 on pidetty vain mahdollisina, ilmeisesti kuoppa 7 on hyvin epämääräinen sillä sitä ei nyt havaittu lainkaan, mutta muut kuopat ovat v. 2013 inventoijien käsityksen mukaan todennäköisesti pyyntikuoppia. Kuoppa 8 on ehkä muita hieman epäselvempi. |
| metsakeskus.742010045 |
742 |
Vitta-Apajanlehto |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
590848.00000000 |
7528329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010045 |
N. 10 km Tulppiosta pohjoiseen. Vitta-Apajanlehdon kohdalla Nuorttijoen itärannalla oleva "koltankenttä". Paikalla erottuu kenttä joen rannasta loivasti ylös nousevalla rinteellä, jonka yläosassa näkyy useita kiveyksiä.
Kohde käytiin tarkastamassa vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä. Vuoden 1989 inventoinnissa oli havaittu useita kiveyksiä, joita pidettiin mahdollisina talonpohjina.
Tämän inventoinnin yhteydessä todettiin useita erilaisia kiveyksiä, joista osa on selvästi nuoria ja alueella käyneiden kalastajien tekemiä. Rannassa tavattiin kooltaan 1,5x1 metrin kokoinen kiveys, josta kairattaessa havaittiin sekoittunutta maata mutta ei selvää hiiltynyttä kerrosta. Lisäksi rannassa havaittiin 15-20 metrin pituinen kivivalli, joka on mahdollisesti jonkinlainen raivausröykkiö. |
| metsakeskus.742010046 |
742 |
Pihtilampi |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
571682.00000000 |
7497454.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010046 |
Kemijoen ja Värriöjoen välissä Talviskotaselän pohjoispuolella, Pihtilammen länsirannalla. Paikannimi Talvikotaselkä viittaa lähistöllä sijainneeseen saamelaiseen talvikylään. Vuonna 1988 (/1989) todettiin noin 25 m Pihtilammesta luoteeseen matalalla moreenikumpareella neljän kuusikulmaisen kodanpohjan rivi. Kotien halkaisijat ovat 6-7 m. Pihtilammesta johtaa Pihtioja vettä Kemijokeen, ja soveltuu talviseen vedenottoon.
Lisäksi 1988 tarkastuksessa löytyi tukkisavotan hirsirakennusten ym. rakennelmien jäännöksiä noin 100 m talvikyläkohteesta pohjoiseen. Noin 500 m talvikyläkohteesta etelään, jänkäjuonteen länsireunalta löytyi pienen hirsituvan jäännös.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 KMO inventoinnin yhteydessä, koska siitä ei ollut aluerajausta eikä koordinaattitietoja yksittäisistä kodanpohjista. Aiempien tarkastusten (1988 ja 1989) neljän kuusikulmaisen kodanpohjan sijaan löydettiin nyt vain kolme. Tiedot näistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Kohde tarkastettiin vuonna 2020, jolloin todettiin, että siihen on kajottu mitä ilmeisimmin metallinilmaisinharrastajien toimesta. Useasta kodanpohjasta, sekä niiden ulkopuolelta, löydettiin useita kenttälapioilla/laipioilla tehtyjä kajoamiskuoppia.
Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin kaikki neljä kodan pohjaa. Neljäs sijaitsee pohjoisimpana. Kodanpohjat ovat kaakko-luode -suuntaisessa rivissä. (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.742010046 |
742 |
Pihtilampi |
10002 |
12001 |
13207 |
11006 |
27000 |
571682.00000000 |
7497454.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010046 |
Kemijoen ja Värriöjoen välissä Talviskotaselän pohjoispuolella, Pihtilammen länsirannalla. Paikannimi Talvikotaselkä viittaa lähistöllä sijainneeseen saamelaiseen talvikylään. Vuonna 1988 (/1989) todettiin noin 25 m Pihtilammesta luoteeseen matalalla moreenikumpareella neljän kuusikulmaisen kodanpohjan rivi. Kotien halkaisijat ovat 6-7 m. Pihtilammesta johtaa Pihtioja vettä Kemijokeen, ja soveltuu talviseen vedenottoon.
Lisäksi 1988 tarkastuksessa löytyi tukkisavotan hirsirakennusten ym. rakennelmien jäännöksiä noin 100 m talvikyläkohteesta pohjoiseen. Noin 500 m talvikyläkohteesta etelään, jänkäjuonteen länsireunalta löytyi pienen hirsituvan jäännös.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 KMO inventoinnin yhteydessä, koska siitä ei ollut aluerajausta eikä koordinaattitietoja yksittäisistä kodanpohjista. Aiempien tarkastusten (1988 ja 1989) neljän kuusikulmaisen kodanpohjan sijaan löydettiin nyt vain kolme. Tiedot näistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle.
Kohde tarkastettiin vuonna 2020, jolloin todettiin, että siihen on kajottu mitä ilmeisimmin metallinilmaisinharrastajien toimesta. Useasta kodanpohjasta, sekä niiden ulkopuolelta, löydettiin useita kenttälapioilla/laipioilla tehtyjä kajoamiskuoppia.
Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin kaikki neljä kodan pohjaa. Neljäs sijaitsee pohjoisimpana. Kodanpohjat ovat kaakko-luode -suuntaisessa rivissä. (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.742010047 |
742 |
Kyläjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
556112.06400000 |
7479223.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010047 |
Oluff L. Tresk on merkinnyt vuoden 1642 karttaansa (Kemi Lappmark) Kemikylää osoittavan symbolin Kemijoen itäpuolelle, Martista arviolta 8 km verran lounaaseen. Alueella on useampia Kylä-alkuisia paikannimiä: Kyläselkä, -suvanto,- jänkä ja –oja. Tarkastuksessa (ei raporttia) 1988-89 Kyläselän rinteessä todettiin neljä piisillistä tupasijaa ja alempaa jängän reunasta rivissä kuusi suorakaiteen muotoista liesilatomusta. Paikka on merkitty Itä-Lapin kiinteät muinaisjäännökset julkaisuun (1993, myös peruskarttaan sen mukaisena). Päivitetyssä luettelossa (2004) kohde on merkitty n. 750 m enemmän itäkoilliseen. Kummallakaan paikalla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä tarkastuksessa vuonna 2004.
1980-luvun merkintöjen ja muistitiedon mukaiselta paikalta vuoden 2010 tarkastuksessa Kyläselän rinnettä myötäilevästä polusta luoteeseen todettiin kekomainen kivirakenne, todennäköinen tupasijan piisi ja sen läheisyydestä kuoppa. Lisäksi havaittiin nelisivuinen, palaneista kivistä muodostuva kiveys, sekä kaksi kiuasmaista kiveystä, todennäköisiä tuvan liesikiveyksiä. Parhaiten säilynein rakenteista on suorakaiteisen varatun ja salvotun hirsirakennuksen jäännös (5x5,5 m), jossa enimmillään oli 9 hirsikertaa jäljellä. Osa hirsistä on katkaistu sahalla, osa kirveellä. Myös tämän nurkassa on parimetrinen piisikiveys. Vuoden 2020 tarkastuksen yhteydessä havaittiin myös ennestään tuntematon tupasijan jäännös tulisijoineen ja yksi kuoppajäännös (rakenteet 6 ja 7) samalla kaikkien havaittujen rakenteiden paikkatiedot tarkkuusmitattiin korjaustiedolla tarkennetulla GNSS-satelliittipaikantimella (mittatarkkuus +-2 metriä).
Rakenteet osoittavat tupasijoja ja kuopparakenteita. Tupasijat ovat samoja, jotka todennäköisesti havaittiin myös 1980-luvulla. Ne ajoittunevat 1800-luvulle, aikaisintaan 1700-luvulle ja sahattujen hirsien perusteella osin ehkä vasta 1900-luvun puolellekin. Rakenteet sijoittuvat kahteen ryhmään, kaikkiaan 100 x 60 m alueelle. Vuonna 2020 kohde tarkastettiin tietoon tulleen luvattoman metallinpaljastinkaivuun takia. Alueen rakenteista ja niiden ympäristöstä oli nostettu toistasataa metalliesinettä, jotka alustavan arvion mukaan ajoittuvat vanhimmillaan noin 1600-1700 –luvuille ja edustavat samantyyppistä esinevalikoimaa kuin esimerkiksi Nukkumajoen ja Juikentän asuinpaikoilla.
Vuosien 2010 ja 2020 tarkastuksessa ei etsinnästä huolimatta havaittu 80-luvulla todettuja suorakaiteisia liesikiveyksiä lähialueelta, jängän reunan suunnasta. |
| metsakeskus.742010047 |
742 |
Kyläjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
556112.06400000 |
7479223.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010047 |
Oluff L. Tresk on merkinnyt vuoden 1642 karttaansa (Kemi Lappmark) Kemikylää osoittavan symbolin Kemijoen itäpuolelle, Martista arviolta 8 km verran lounaaseen. Alueella on useampia Kylä-alkuisia paikannimiä: Kyläselkä, -suvanto,- jänkä ja –oja. Tarkastuksessa (ei raporttia) 1988-89 Kyläselän rinteessä todettiin neljä piisillistä tupasijaa ja alempaa jängän reunasta rivissä kuusi suorakaiteen muotoista liesilatomusta. Paikka on merkitty Itä-Lapin kiinteät muinaisjäännökset julkaisuun (1993, myös peruskarttaan sen mukaisena). Päivitetyssä luettelossa (2004) kohde on merkitty n. 750 m enemmän itäkoilliseen. Kummallakaan paikalla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä tarkastuksessa vuonna 2004.
1980-luvun merkintöjen ja muistitiedon mukaiselta paikalta vuoden 2010 tarkastuksessa Kyläselän rinnettä myötäilevästä polusta luoteeseen todettiin kekomainen kivirakenne, todennäköinen tupasijan piisi ja sen läheisyydestä kuoppa. Lisäksi havaittiin nelisivuinen, palaneista kivistä muodostuva kiveys, sekä kaksi kiuasmaista kiveystä, todennäköisiä tuvan liesikiveyksiä. Parhaiten säilynein rakenteista on suorakaiteisen varatun ja salvotun hirsirakennuksen jäännös (5x5,5 m), jossa enimmillään oli 9 hirsikertaa jäljellä. Osa hirsistä on katkaistu sahalla, osa kirveellä. Myös tämän nurkassa on parimetrinen piisikiveys. Vuoden 2020 tarkastuksen yhteydessä havaittiin myös ennestään tuntematon tupasijan jäännös tulisijoineen ja yksi kuoppajäännös (rakenteet 6 ja 7) samalla kaikkien havaittujen rakenteiden paikkatiedot tarkkuusmitattiin korjaustiedolla tarkennetulla GNSS-satelliittipaikantimella (mittatarkkuus +-2 metriä).
Rakenteet osoittavat tupasijoja ja kuopparakenteita. Tupasijat ovat samoja, jotka todennäköisesti havaittiin myös 1980-luvulla. Ne ajoittunevat 1800-luvulle, aikaisintaan 1700-luvulle ja sahattujen hirsien perusteella osin ehkä vasta 1900-luvun puolellekin. Rakenteet sijoittuvat kahteen ryhmään, kaikkiaan 100 x 60 m alueelle. Vuonna 2020 kohde tarkastettiin tietoon tulleen luvattoman metallinpaljastinkaivuun takia. Alueen rakenteista ja niiden ympäristöstä oli nostettu toistasataa metalliesinettä, jotka alustavan arvion mukaan ajoittuvat vanhimmillaan noin 1600-1700 –luvuille ja edustavat samantyyppistä esinevalikoimaa kuin esimerkiksi Nukkumajoen ja Juikentän asuinpaikoilla.
Vuosien 2010 ja 2020 tarkastuksessa ei etsinnästä huolimatta havaittu 80-luvulla todettuja suorakaiteisia liesikiveyksiä lähialueelta, jängän reunan suunnasta. |
| metsakeskus.742010051 |
742 |
Purnumukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547451.00000000 |
7456524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010051 |
Kemijoen itärannalla Purnumukassa. Asuinpaikka on suureksi osaksi tuhoutunut. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.742010052 |
742 |
Kallunki SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539321.87500000 |
7455403.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010052 |
Kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsevat Kemijoen länsirannalla, Kallungin talosta 300 m etelälounaaseen. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.742010052 |
742 |
Kallunki SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
539321.87500000 |
7455403.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010052 |
Kivikautinen asuinpaikka ja historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsevat Kemijoen länsirannalla, Kallungin talosta 300 m etelälounaaseen. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.742010053 |
742 |
Metsänvartijan maja N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539731.70800000 |
7455653.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010053 |
Kemijoen pohjoisrannalla olevasta Viitalan talosta 200 m pohjoiseen. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.742010054 |
742 |
Karila E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
540411.43100000 |
7456223.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010054 |
Kemijoen pohjoisrannalla olevasta Karilan talosta 270 m itään. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.742010056 |
742 |
Sulantamaanniva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542110.75400000 |
7454543.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010056 |
Kemijoen pohjoisrannalla, Sulantamaannivan kaakkoispuolella. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.742010058 |
742 |
Pattasniva 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545829.23600000 |
7464609.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010058 |
Kemijoen pohjoisrannalla, Pattasnivan kohdalla. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.742010059 |
742 |
Pattasniva 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545959.18400000 |
7464569.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010059 |
Kemijoen pohjoisrannalla, Pattasnivan kohdalla. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.742010060 |
742 |
Akanjoensuunaro |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
547068.74700000 |
7457382.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010060 |
Rakennuksen perustus Kemijoen koillisrannalla ja 400 m Ison Akanjoen suusta luoteeseen. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.742010061 |
742 |
Pikkuakansuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544999.57200000 |
7461491.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010061 |
Kemijoen itärannalla, Pikku Akansuvannon kohdalla. Löydöt: kvartsia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.742010062 |
742 |
Marjasuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544889.63400000 |
7455953.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010062 |
Kemijoen Marjasuvannon pohjoisrannalla. Löydöt: kvartsia. |
| metsakeskus.742010063 |
742 |
Tuomiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
544909.61100000 |
7461780.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010063 |
Kemijoen länsirannalla olevien Kivirannan ja Tuomirannan tilojen välissä. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.742010064 |
742 |
Kokonmukka |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
545339.42900000 |
7464089.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010064 |
Tupasija sijaitsee Kemijoen kaakkoisrannalla, Kokonmukan koillispuolella. |
| metsakeskus.742010065 |
742 |
Nilakkainen |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
545469.38100000 |
7462250.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.742010065 |
Tupasija on Kemijoen eteläkaakkoisrannalla, Nilakkainen-nimisen kosken niskalla. |
| metsakeskus.743010002 |
743 |
Kallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
287797.48700000 |
6966309.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.743010002 |
Paikka sijaitsee Seinäjoen Törnävän kaupunginosassa, Seinäjoen ja Pajuluoman välissä, Törnäväntiestä runsaat 100 m itään ja Pappilantiestä runsaat 100 m luoteeseen.
Alue on asemaakaavoitettua omakotialuetta. Maasto on kallioista, paikoin se on soramaata. Tammilehdon tontin itäpuolella on pelto- ja niittyaukea, joka rajoittuu Pajuluomaan. Paikalta on 1920- ja 1930-luvuilla tehty talttalöytöjä. Vuoden 1968 tarkastuksessa ja vuoden 1978 inventoinissa paikalla havaittiin jonkin verran kvartsia puutarhamaassa, mutta niitä ei otettu talteen.
Asuinpaikan laajuus ja säilymisaste eivät ole selvillä. Asuinpaikan merkkejä tai löytöjä ei kevään 2006 tarkastusmatkan yhteydessä löydetty. Myöskään vuoden 2008 inventoinnissa ei paikalla havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Mikäli paikalla on ollut muinaisjäännös, lienee se tuhoutunut. |
| metsakeskus.743010003 |
743 |
Aapraiminmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
287508.59400000 |
6967634.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.743010003 |
Paikka sijaitsee Huhtalan kaupunginosassa, Seinäjoesta 130 m länteen, joesta kohoavalla peltorinteellä. Asuinpaikan kohdalla ranta kohoaa jyrkemmin nyppyläksi, jonka itälaidalle on kaivettu hiekkakuoppa. Maaperä on hienoa hiekkamoreenia.
Paikalta on löydetty kvartsia hiekkakuopan länsi- ja lounaislaidalta sekä viljelysmaalta. Paikalta on 1800-luvulla löydetty neljä kivitalttaa ja/tai -kirvestä, ja siellä on tehty koekaivaus vuonna 1978 ja jatkokaivaus vuonna 1995. Paikan laajuus on noin 600 neliömetriä, ja sieltä on löydetty nuorakeramiikkaa ja asbestikeramiikkaa. Paikalla on asuttu myös varhaismetallikaudella.
|
| metsakeskus.743010004 |
743 |
Patakallio |
10002 |
12013 |
13126 |
11002 |
27000 |
285211.52000000 |
6967340.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.743010004 |
Takavuoren Patakalliolla, Jouppilanvuoren lounaispuolella on kallioon hakattuja kuvioita. Kvartsiittikalliossa on pieniä, noin 5-10 cm korkuisia ja noin 5 mm syviä merkkejä, yhteensä 25 kpl. Osa on jäkälän peittämiä. Merkkien ikä on tuntematon; eivät luonnon työtä, mutta tuskin esihistoriallisiakaan. |
| metsakeskus.743010005 |
743 |
Ruohoneva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284796.66400000 |
6974548.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.743010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiikun kylänosassa, Kyrönjoen jokilaaksossa, joen kaakkoispuolella, viljelyaukean ja Ruohonevan suoalueen tuntumassa. Seinäjoki-Vaasa -rautatie kulkee paikalta noin 1 km koilliseen.
Loivasti luoteeseen, Ruohonevaan viettävältä viljelysmaalta on inventoinnissa 1979 poimittu kivikautisia asuinpaikkamerkkejä (kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta). Maaperä on karkean soransekaista savikkoa. Vuoden 2008 inventoinnissa pelto oli nurmella, joten paikalta ei saatu lisähavaintoja.
Vuonna 1868 löytyneiden tasatalttojen (KM 1015 ja 1016) on oletettu olevan täältä. |
| metsakeskus.743010006 |
743 |
Nurminiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
284767.67200000 |
6974834.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.743010006 |
Paikka sijaitsee Kyrönjoen rantasuon, Ruohonevan koillispuolella, Seinäjoen ja Ylistaron rajan lähellä, Nurminiemi-nimisen niemekkeen lounaisreunassa.
Alueella olevan vesakoituneen hiekkakuopan ja pienen, loivasti länteen viettävän, hiekkaperäisen peltoalueen rajalta on inventoinnissa 1978 löytynyt runsaasti kvartsi-iskoksia. Inventoinnissa 2008 alueen pellot olivat nurmella, eikä lisähavaintoja saatu.
Paikalta noin 300 m lounaaseen on Ruohonevan asuinpaikka (743010005). |
| metsakeskus.746010006 |
746 |
Verronen |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
371987.00000000 |
7092601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010006 |
Kohde sijaitsee Sievinkylän vanhastakirkosta noin 800 m itäkoilliseen, Vääräjoen pohjoispuolella. Alue on jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelys- ja pihamaata, kuivatun Jyränginjärven entistä rantatörmää. Alueelta on löydetty kaksi talttaa (KM 2478 ja Sievin museo 42) sekä rautakuonakumpuja.
Rautakuonakummut sijaitsevat nurmikolla rivissä. Kumpuja on ainakin 5 ja suurin on halkaisijaltaan noin 10 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Kohteen taltoista toinen on vuoden 1975 inventointikartan mukaan löytynyt rautakuonakumpujen itäpuolelta kohdasta, jossa oli tarkastushetkellä mansikkamaa. Mansikkamaan itäpuolinen kynnöspelto tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa, mutta sen alueelta ei löytynyt
merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta. Topografian perusteella onkin todennäköistä, että asuinpaikka sijaitsee ylempänä piha-alueen rinteellä. |
| metsakeskus.746010006 |
746 |
Verronen |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
371987.00000000 |
7092601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010006 |
Kohde sijaitsee Sievinkylän vanhastakirkosta noin 800 m itäkoilliseen, Vääräjoen pohjoispuolella. Alue on jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelys- ja pihamaata, kuivatun Jyränginjärven entistä rantatörmää. Alueelta on löydetty kaksi talttaa (KM 2478 ja Sievin museo 42) sekä rautakuonakumpuja.
Rautakuonakummut sijaitsevat nurmikolla rivissä. Kumpuja on ainakin 5 ja suurin on halkaisijaltaan noin 10 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Kohteen taltoista toinen on vuoden 1975 inventointikartan mukaan löytynyt rautakuonakumpujen itäpuolelta kohdasta, jossa oli tarkastushetkellä mansikkamaa. Mansikkamaan itäpuolinen kynnöspelto tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa, mutta sen alueelta ei löytynyt
merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta. Topografian perusteella onkin todennäköistä, että asuinpaikka sijaitsee ylempänä piha-alueen rinteellä. |
| metsakeskus.746010006 |
746 |
Verronen |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27000 |
371987.00000000 |
7092601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010006 |
Kohde sijaitsee Sievinkylän vanhastakirkosta noin 800 m itäkoilliseen, Vääräjoen pohjoispuolella. Alue on jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelys- ja pihamaata, kuivatun Jyränginjärven entistä rantatörmää. Alueelta on löydetty kaksi talttaa (KM 2478 ja Sievin museo 42) sekä rautakuonakumpuja.
Rautakuonakummut sijaitsevat nurmikolla rivissä. Kumpuja on ainakin 5 ja suurin on halkaisijaltaan noin 10 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Kohteen taltoista toinen on vuoden 1975 inventointikartan mukaan löytynyt rautakuonakumpujen itäpuolelta kohdasta, jossa oli tarkastushetkellä mansikkamaa. Mansikkamaan itäpuolinen kynnöspelto tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa, mutta sen alueelta ei löytynyt
merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta. Topografian perusteella onkin todennäköistä, että asuinpaikka sijaitsee ylempänä piha-alueen rinteellä. |
| metsakeskus.746010006 |
746 |
Verronen |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
371987.00000000 |
7092601.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010006 |
Kohde sijaitsee Sievinkylän vanhastakirkosta noin 800 m itäkoilliseen, Vääräjoen pohjoispuolella. Alue on jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelys- ja pihamaata, kuivatun Jyränginjärven entistä rantatörmää. Alueelta on löydetty kaksi talttaa (KM 2478 ja Sievin museo 42) sekä rautakuonakumpuja.
Rautakuonakummut sijaitsevat nurmikolla rivissä. Kumpuja on ainakin 5 ja suurin on halkaisijaltaan noin 10 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Kohteen taltoista toinen on vuoden 1975 inventointikartan mukaan löytynyt rautakuonakumpujen itäpuolelta kohdasta, jossa oli tarkastushetkellä mansikkamaa. Mansikkamaan itäpuolinen kynnöspelto tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa, mutta sen alueelta ei löytynyt
merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta. Topografian perusteella onkin todennäköistä, että asuinpaikka sijaitsee ylempänä piha-alueen rinteellä. |
| metsakeskus.746010021 |
746 |
Ylitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384379.22000000 |
7089066.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010021 |
Kohde sijaitsee Vääräjoen pohjois- ja Sahaojan länsipuolella, Sahaojan suusta n. 400 m pohjoiseen. Alue on pienen moreenikankaan eteläreunalla olevaa loivasti etelään laskevaa peltorinnettä. Alueelta on löydetty kaksi kivitalttaa ja kvartsia. Alueen ensimmäinen tunnettu kivikautinen esine (taltta KM 3531:16) löytyi 1800-luvun lopulla pelto-ojaa kaivettaessa. Vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä saadun tiedon mukaan Sievin museon taltta (104:1) 5 m tilan itärajasta ja talosta noin 100 m kaakkoon vesijohtopatteria kaivettaessa, Vääräjokea kohti viettävästä peltorinteestä. Löytöpaikan ja talon välissä on erillinen hiekkasaareke, josta taltan löytäjä kertoi myös löytyneensä kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2009 inventoinnissa pellot olivat korrella, joten pintahavaintoja ei aiemmalta löytöalueelta voitu tehdä. Todennäköisesti asuinpaikka on suurimmaksi osaksi tuhoutunut peltotöissä. Peltojen pohjoispuolinen metsänlaita on tiheään rakennettua piha-aluetta, joten asuinpaikka on tuskin säilynyt sielläkään. Alueelle ei tehty aluerajausta.
Löydöt: KM 3531:16 ja Sievin M. 104:1 |
| metsakeskus.746010049 |
746 |
Harjun Kukkula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379551.16400000 |
7089834.03300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010049 |
Kohde sijaitsee Sievin uudelta kirkolta runsaat 1,5 km itään, Vääräjoen koillispuolella olevan Jakolanniemi-nimisen mäen eteläpäässä. Alue on niittynä olevaa mäen kivistä kaakkoisrinnettä. Alueelta on löydetty kivitaltta ja vuoden 1984 tarkastuksen yhteydessä sieltä löydettiin kvartsi- ja kivilaji-iskoksia.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että vuoden 1984 jälkeen kohteen läpi on rakennettu uusi maantie, lisäksi mäen eteläpäähän on tehty omakotitalo. Pellot olivat kyntämättä, joten niitä ei tarkastettu. Vaikuttaa siltä, että asuinpaikasta on korkeintaan rippeitä jäljellä mäen etelä- ja kaakkoisosassa, sillä mäki on melko tiheään rakennettua ja ympäröivät alueet ovat peltoa. |
| metsakeskus.746010053 |
746 |
Hautaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385399.82000000 |
7086095.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010053 |
Kohde sijaitsee Vääräjoen länsipuolisen Öylynmäen eteläosassa. Alueen halki kulkevan paikallistien itäpuolella on vanhoja umpeenkasvaneita hiekanottopaikkoja, joiden rinteiltä löydettiin vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia. Aiemmin on Hautaniemen talon läheltä löydetty kourutaltta, hiiltä sekä palaneita kiviä. Osa asuinpaikasta on hiekanotossa tuhoutunut.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että edellä mainitut hiekanottopaikat ovat jo turvettuneita ja umpeenkasvaneita. Löytöjä ei alueelta tehty. Aiempien löytöjen, maaperän ja topografian perusteella osa kohteesta voi vielä olla säilynyt Öylynmäen eteläosassa, mutta asuinpaikan laajuuden ja säilyneisyyden tarkempi toteaminen vaatii koekaivauksen. Muinaisjäännöksen aluerajaus on tehty aiempien löytötietojen ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.746010062 |
746 |
Toivonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371947.20600000 |
7092453.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010062 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee vanhasta kirkosta noin 700 m itäkoilliseen, Vääräjoen pohjoispuolella, Toivonniemen tilan eteläpuolella. Alue on jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelys- ja pihamaata. Alueelta on löytynyt mm. 3 talttaa (ovat hukassa) ja kvartsia.
Alueen läheltä tunnetaan myös nauriskuoppa (erilliskohde 1) ja tervahauta (erilliskohde 2). Vuoden 1975 inventoinnissa saatiin tiedot noin 50 m etelään pellon reunasta ojan kaivussa löytyneestä kivetystä liedestä ja päärakennusta kaivettaessa löytyneestä kivikehästä ja palaneista luista. |
| metsakeskus.746010062 |
746 |
Toivonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
371947.20600000 |
7092453.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010062 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee vanhasta kirkosta noin 700 m itäkoilliseen, Vääräjoen pohjoispuolella, Toivonniemen tilan eteläpuolella. Alue on jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelys- ja pihamaata. Alueelta on löytynyt mm. 3 talttaa (ovat hukassa) ja kvartsia.
Alueen läheltä tunnetaan myös nauriskuoppa (erilliskohde 1) ja tervahauta (erilliskohde 2). Vuoden 1975 inventoinnissa saatiin tiedot noin 50 m etelään pellon reunasta ojan kaivussa löytyneestä kivetystä liedestä ja päärakennusta kaivettaessa löytyneestä kivikehästä ja palaneista luista. |
| metsakeskus.746010062 |
746 |
Toivonniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
371947.20600000 |
7092453.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010062 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee vanhasta kirkosta noin 700 m itäkoilliseen, Vääräjoen pohjoispuolella, Toivonniemen tilan eteläpuolella. Alue on jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelys- ja pihamaata. Alueelta on löytynyt mm. 3 talttaa (ovat hukassa) ja kvartsia.
Alueen läheltä tunnetaan myös nauriskuoppa (erilliskohde 1) ja tervahauta (erilliskohde 2). Vuoden 1975 inventoinnissa saatiin tiedot noin 50 m etelään pellon reunasta ojan kaivussa löytyneestä kivetystä liedestä ja päärakennusta kaivettaessa löytyneestä kivikehästä ja palaneista luista. |
| metsakeskus.746010062 |
746 |
Toivonniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
371947.20600000 |
7092453.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010062 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee vanhasta kirkosta noin 700 m itäkoilliseen, Vääräjoen pohjoispuolella, Toivonniemen tilan eteläpuolella. Alue on jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelys- ja pihamaata. Alueelta on löytynyt mm. 3 talttaa (ovat hukassa) ja kvartsia.
Alueen läheltä tunnetaan myös nauriskuoppa (erilliskohde 1) ja tervahauta (erilliskohde 2). Vuoden 1975 inventoinnissa saatiin tiedot noin 50 m etelään pellon reunasta ojan kaivussa löytyneestä kivetystä liedestä ja päärakennusta kaivettaessa löytyneestä kivikehästä ja palaneista luista. |
| metsakeskus.746010062 |
746 |
Toivonniemi |
10002 |
12016 |
13166 |
11019 |
27000 |
371947.20600000 |
7092453.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010062 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee vanhasta kirkosta noin 700 m itäkoilliseen, Vääräjoen pohjoispuolella, Toivonniemen tilan eteläpuolella. Alue on jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelys- ja pihamaata. Alueelta on löytynyt mm. 3 talttaa (ovat hukassa) ja kvartsia.
Alueen läheltä tunnetaan myös nauriskuoppa (erilliskohde 1) ja tervahauta (erilliskohde 2). Vuoden 1975 inventoinnissa saatiin tiedot noin 50 m etelään pellon reunasta ojan kaivussa löytyneestä kivetystä liedestä ja päärakennusta kaivettaessa löytyneestä kivikehästä ja palaneista luista. |
| metsakeskus.746010062 |
746 |
Toivonniemi |
10002 |
12016 |
13166 |
11006 |
27000 |
371947.20600000 |
7092453.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010062 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee vanhasta kirkosta noin 700 m itäkoilliseen, Vääräjoen pohjoispuolella, Toivonniemen tilan eteläpuolella. Alue on jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelys- ja pihamaata. Alueelta on löytynyt mm. 3 talttaa (ovat hukassa) ja kvartsia.
Alueen läheltä tunnetaan myös nauriskuoppa (erilliskohde 1) ja tervahauta (erilliskohde 2). Vuoden 1975 inventoinnissa saatiin tiedot noin 50 m etelään pellon reunasta ojan kaivussa löytyneestä kivetystä liedestä ja päärakennusta kaivettaessa löytyneestä kivikehästä ja palaneista luista. |
| metsakeskus.746010064 |
746 |
Pietilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368429.00000000 |
7092530.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Sievinmäenjärven luoteispuolella, Sievinmäentien varren kyläasutuksen ja järven välisellä peltoalueella, osin talojen pihoilla. Pietilän talon pihamaalta ja talon itäpuolelta pellon reunasta on löydetty useita kiviesineitä: kouru- ja kaitataltta ja reiällinen liuskeriipus (erilliskohde 1). Vuoden 2009 inventoinnissa löytyi kvartseja ja palaneita kiviä mäen korkeimman kohdan itäpuolelta (erilliskohde 2). Topografian ja lähistöltä aiemmin tehtyjen esinelöytöjen perusteella on mahdollista, että asuinpaikka jatkuu koilliseen aina Pakkalan löytöpaikalle asti. |
| metsakeskus.746010067 |
746 |
Murhianjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
370766.68600000 |
7090990.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010067 |
Kohde sijaitsee Vääränjoen eteläpuolisen Murhianjärven pohjoisrannalla. Alue on paikoin kivikkoista mäntykangasta. Paikalla on kolme kivistä koottua röykkiötä, joiden halkaisija on 2,5–3 m. Kaksi röykkiötä on tutkittu, mutta molemmat osoittautuivat löydöttömäksi. Toisessa röykkiössä oli tarhamaisia rakenteita.
Tunnetaan myös nimellä Murhiajärvi N-Ranta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa. Alue on kangaasmaastoa ja kasvaa hakkuukypsää mäntyä ja kuusta. Tutkitut röykkiöt oli kasattu uudelleen kaivauksen jälkeen ja ne olivat jo sammaloituneet. Eteläisempää röykkiötä oli hieman pengottu lounaiskulmastaan. |
| metsakeskus.746010069 |
746 |
Jokiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374375.23600000 |
7091088.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010069 |
Asuinpaikka sijaitsee Vääräjoen pohjoispuolella, Kaivoskosken sillasta noin 200 m koilliseen. Alue on hiekkapohjaista viljelysmaata lähellä metsän reunaa. Etelään viettävältä pellolta on vuoden 1979 inventoinnin yhteydessä löydetty runsaasti kvartsi-iskoksia. Alue on nyttemmin metsitetty. |
| metsakeskus.746010070 |
746 |
Rautio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373828.45600000 |
7091164.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010070 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 200 m Vääräjoen pohjoispuolella ja Kaivoskosken sillasta noin 0,5 km länsiluoteeseen. Alue on loivasti jokea kohti viettävää hiekkapohjaista viljelysmaata. Paikalta löydettiin vuoden 1979 inventoinnin yhteydessä joitakin kvartsi-iskoksia, mutta muuta asuinpaikkaa viittaavaa ei havaittu. Iskosten löytöpaikka on nykyisin omakotitalon piha-alueen reunaa, mistä maasto laskee loivasti jokea kohti. Paikalta saatu vuonna 2016 kyntölöytönä pohjalainen tasataltta (KM 41607: 1). |
| metsakeskus.746010071 |
746 |
Laitala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383450.62000000 |
7082094.15600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010071 |
Kohde sijaitsee Vääräjoen länsipuolella olevan kuivatun Isolammen luoteispuolisen Hietakankaan kaakkoislaidalla. Alue on loivasti kaakkoon viettävää viljelysmaata ja metsikköä, jonka maaperä on hienoa hiekkaa. Paikalta löydettiin vuoden 1979 inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että pelto, josta vuoden 1979 löydöt olivat, kasvoi heinää. Löytöpaikan itäpuolella oleva metsikkö oli vielä koskematon, kuten vuonna 1979. Kohteen läpi on kuitenkin vedetty pohjois-eteläsuuntainen vesi- tai viemärijohto Havaintoja yritettiin tehdä kohteen pohjoispuolitse kulkevan tien leikkauksesta, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei siinä havaittu. Aiemmat löydöt, maaperä ja topografia viittaavat kuitenkin siihen, että alueella on kivikautinen asuinpaikka. Luultavasti kyseessä on pienialainen kohde, jonka sijainti ja laajuus pitäisi tutkia koekaivauksella. Kohde on rajattu aiempien löytötietojen ja topografian perusteella. Mikäli viereisille metsäalueille kohdistuu maankäyttösuunnitelmia on ne syytä prospektoida ennen rakentamista. |
| metsakeskus.746010073 |
746 |
Lähteenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383487.60300000 |
7081611.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010073 |
Asuinpaikka sijaitsee Vääräjoen länsipuolella olevan Pienilammen länsipuolisen Lähdekankaan tilan rakennuksista noin 50 m lounaaseen. Alue on loivasti lounaaseen viettävää hiekkapohjaista viljelysmaata. Vuoden 1979 inventoinnissa paikalta löydettiin kvartsia ja palanutta luuta.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että pieni pieni peltojen keskellä oleva kumpare, jolla kohde sijaitsee on enimmäkseen rakennettua ja pihamaata. Kumpareen eteläosassa voi ehkä olla hieman säilynyttä asuinpaikkaa, mutta sitä ei inventoinnissa voitu todeta. Kohteelle ei tehty aluerajausta sen epävarman luonteen vuoksi. |
| metsakeskus.746010074 |
746 |
Sopenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
369668.00000000 |
7092928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010074 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sievinmäenjärvestä 0,5 km koilliseen. Alue on hiekkapohjaista, viljelysmaiden ympäröimää metsikköä ja hiekanottoaluetta. Kohdetta on tutkittu kaivauksin. Paikalta on löytynyt kiviesineiden (mm. liuskerengas) ja kvartsimateriaalin lisäksi kivikautista keramiikkaa (vanhempaa ja nuorempaa varhaiskampakeramiikkaa) ja punamultahauta.
Jäljellä oleva asuinpaikan osa sijaitsee matalahkolla mäellä, vanhan hiekkakuopan reunamilla ja sen lähiympäristössä sekä hiekkakuopasta lounaaseen olevan peltoalueen yläosassa, mistä maasto laskee loivasti etelään. Osia asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa ja osa on oletettavasti jäänyt hiekkakuopan länsipuolella sijaitsevan omakotitalon tontin ja hiekkakuopan länsipuolitse kulkevan ajotien
(Kaskentie) alle. Hiekkakuopassa kasvaa nykyisin jo nuorta puustoa. |
| metsakeskus.746010074 |
746 |
Sopenkangas |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
369668.00000000 |
7092928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010074 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sievinmäenjärvestä 0,5 km koilliseen. Alue on hiekkapohjaista, viljelysmaiden ympäröimää metsikköä ja hiekanottoaluetta. Kohdetta on tutkittu kaivauksin. Paikalta on löytynyt kiviesineiden (mm. liuskerengas) ja kvartsimateriaalin lisäksi kivikautista keramiikkaa (vanhempaa ja nuorempaa varhaiskampakeramiikkaa) ja punamultahauta.
Jäljellä oleva asuinpaikan osa sijaitsee matalahkolla mäellä, vanhan hiekkakuopan reunamilla ja sen lähiympäristössä sekä hiekkakuopasta lounaaseen olevan peltoalueen yläosassa, mistä maasto laskee loivasti etelään. Osia asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanotossa ja osa on oletettavasti jäänyt hiekkakuopan länsipuolella sijaitsevan omakotitalon tontin ja hiekkakuopan länsipuolitse kulkevan ajotien
(Kaskentie) alle. Hiekkakuopassa kasvaa nykyisin jo nuorta puustoa. |
| metsakeskus.746010077 |
746 |
Venesaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384415.23900000 |
7080046.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010077 |
Kohde sijaitsee kuivatun Kortejärven länsipuolella, Karjulanmäen taloryhmästä noin 500 m itään olevan viljelysmaiden ympäröimän metsäsaarekkeen länsilaidalla. Alueella on pieni hiekkakuoppa, jonka lounaisreunalta löydettiin vuoden 1979 inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että hiekkakuoppa on kasvanut umpeen. Alue on kuitenkin muuten koskematon, sen läpi kulkee kärrytie. Inventoinnissa ei havaittu asuinpaikkalöytöjä eikä aluetta koekuopitettu. On todennäköistä, että kyseessä on pienialainen asuinpaikka, joka on osaksi säilynyt Venesaaren länsilaidalla. Aluerajaus on tehty aiempien löytöjen, maasto- ja maaperähavaintojen perusteella. |
| metsakeskus.746010080 |
746 |
Kalliokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
386734.28300000 |
7087014.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010080 |
Kohde sijaitsee Vääräjoen itäpuolisen peltoaukean itälaidassa, Kalliokankaan tilakeskuksen vaiheilla. Alue on kohti jokea laskevaa viljelysmaata, joka ylempänä on maaperältään hiekkaa. Alueen länsipuolella on kallioinen kangas. Vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä ilmeni, että 20 m talon itäpuolelta perunapellosta oli löytynyt kivikirves ja 100 m länteen pellon reunasta kourutaltta. Kourutaltan löytöpaikalta löydettiin kvartsi (KM 22393). Lisäksi n. 200 m luoteeseen peltotien alapuolelta kerrottiin löydetyn pronssikärki, mutta aiemmin löydettyjä esineitä ei nähty. Maaperä ylempänä on hiekkaa, joka pelloilla muuttuu saveksi. Paikan (niemimäinen) sijainti, hiekkainen maaperä sekä korkeus ja löydöt viittaavat kuitenkin vahvasti alueella olevaan asuinpaikkaan.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että aiemmat löytöalueet sijaitsevat enimmäkseen talon pihapiirin tuntumassa ja pelloilla. Aiempia löytöjä oli nyt viisi kivikirvestä ja -talttaa, jotka olivat tallessa Kalliokankaan tilalla, jossa löydöt edelleen ovat. Löydöt kuvattiin (ks. kuva). Arviona esitettiin, että asuinpaikasta voi vielä olla rippeitä jäljellä peltojen laitamilla olevilla alueilla, mutta etupäässä kohde lienee tuhoutunut. Inventoinnissa ei löydetty uusia löytöjä. Kohteelle ei tehty aluerajausta, koska varsinaisen muinaisjäännösalueen osoittamista pidettiin nykytietojen valossa vaikeana. |
| metsakeskus.746010082 |
746 |
Hangasmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383692.49700000 |
7089359.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010082 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vääräjoen pohjoiseen tekemän mutkan pohjoispuolella. Alue on joen pohjoispuolisen kankaan eteläreunalla heti talojen alapuolella, missä rinne alkaa viettää nopeasti alas kohti jokea. Hiekkapohjaiselta pellolta löytyi inventoinnin yhteydessä vuonna 1984 kvartsi-iskoksia, mutta muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei löydetty.
Vuoden 2009 inventoinnin aikaan pellot olivat kyntämättä ja havaintoja aiemmalta löytöalueelta ei tehty. Kohde lienee melko lailla tuhoutunut pellon muokkauksessa. Mikäli asuinpaikka on jatkunut pellon pohjoispuoliseen metsikköön, on se luultavasti tuhoutunut myös siltä osin, koska alue rakennettua ja pihamaata. |
| metsakeskus.746010083 |
746 |
Hietakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383739.50200000 |
7082430.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010083 |
Hietakankaan itälaidalla, laajan hiekanottoalueen pohjois- ja itäpuolisella mäntykankaalla on havaittu laajalla alueella kivikautiseen asuinpaikkaan ja pyyntikuoppiin viittaavia merkkejä, ks. alakohteet.
Kohteen löysi Markku Mäkivuoti Sievinharjun inventoinnissa vuonna 1992. Hän havaitsi Hietakankaalla 5 painannetta. Oulun yliopiston inventoinnissa vuonna 1998 kohteessa ja sen lähistöllä todettiin useita painanteita. Tässä yhteydessä löytyi pintapoiminnassa myös kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palaneita kiviä. Oululaiset erottivat Hietakankaalta yhden asumuspainanteen ja mahdollisesti siihen liittyviä kuoppia 4 kappaletta sekä näiden pohjoispuolella 12 kappaletta pyyntikuopiksi luokiteltavia painanteita.
Vuoden 2009 inventoinnissa aiemmat havainnot todettiin paikkansa pitäviksi. Hiekkakuopan itäpäässä on halkaisijaltaan noin 5,5 metriä oleva kuopanne ja sen ympäristössä on viisi pienempää kuoppaa, joiden halkaisija vaihtelee yhden ja kolmen metrin välillä. Pintapoiminnassa ei havaittu löytöjä. Mahdolliseen asumuspainanteeseen ja sen lähistölle tehtiin viisi lapionpistoa, mutta niissä ei havaittu asuinpaikan merkkejä. Hiekkakuoppa on maisemoitu ja se alkaa vähitellen jo metsittyä.
Asumuspainanteesta noin 50 metriä pohjoiseen on kaksi pyyntikuopparyhmää, joista läntisessä on seitsemän kuoppaa ketjussa ja itäisessä viiden kuopan ketju, sekä yksi kuoppa erillään. Kuoppien halkaisija on 3–5 metriä ja syvyys noin puoli metriä.
Muinaisjäännösalueen rajaus perustuu aiempiin löytöihin, havaittuihin kuoppajäänteisiin ja topografiaan. |
| metsakeskus.746010084 |
746 |
Isokangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
391422.46000000 |
7068210.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746010084 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sievin kirkolta 25 km kaakkoon, Sievistä Reisjärvelle johtavan maantien itäpuolella. Reisjärventien ja Syyryntien kaakkoiskulmaukseen jäävän hiekkakuopan reunamilta, kuopan itäpäästä, havaittiin vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä kvartseja, jotka jätettiin paikoilleen.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että hiekkakuoppa on kasvanut umpeen, eikä aiempaa kvartsien löytöpaikkaa kyetty paikallistamaan. Hiekkakuopan kaakkoispuolelle tehtiin muutamia koepistoja, mutta mitään asuinpaikkaan viittaavaa ei löydetty. Kohteen laajuuden määrittäminen vaatisi koekaivauksen. Muinaisjäännöksen aluerajaus on tehty aiempien löytötietojen ja topografian perusteella.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.746500001 |
746 |
Järvikylä Peltosalo |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
380284.86600000 |
7088610.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746500001 |
Kohde on entinen Evijärven saari, joka nykyään on Vääräjoen kaivuun johdosta peltokumpu. Perimätiedon mukaan saarella on ollut kesäkalmisto ja tervahauta. Haikosensalosta noin 650 m koilliseen on peruskarttaan merkitty Hautasalo-niminen alue.
Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa, mutta maastossa ei havaittu hautoihin viittaavaa. Tarkastusajankohtana kasvillisuus oli melko runsasta hankaloittaen havaintojen tekoa. |
| metsakeskus.746500002 |
746 |
Järvikylä Haikosensalo |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
381033.57000000 |
7088212.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.746500002 |
Kohde on entinen Evijärven saari, joka nykyään on Vääräjoen kaivuun johdosta peltokumpu. Perimätiedon mukaan saari toimi väliaikaisena hautapaikkana talvella(?), ja kesällä kuljettiin vesitse Kalajoelle.
(Ks. myös Järvikylä Peltosalo 746 50 0001.)
Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa, mutta maastossa ei havaittu hautoihin viittaavaa. Tarkastusajankohtana kasvillisuus oli melko runsasta hankaloittaen havaintojen tekoa. |
| metsakeskus.747010002 |
747 |
Luoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
230351.99600000 |
6862259.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikaisista Honkakoskelle johtavan tien ja Leväsjoen pohjoispuolella etelään viettävällä pellolla, lähes tasamaalla.
Asuinpaikkaan liittyvät löydöt ovat kvartsi-iskoksia, kvartsiesine ja porfyriitti-iskos.
Lisäksi suiponsoikea reikäkivi on löydetty vuonna 1901 Stengårdin talon Mäkipellon ojaa kaivettaessa.
Museoviraston arkistotietojen (kivikauden lappuluettelo) Luoma on entinen Stengård. |
| metsakeskus.747010003 |
747 |
Purukuja A ja B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
234020.00000000 |
6861245.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikaisista Honkakoskelle johtavan tien pohjoispuolella, Heikintalon päärakennuksesta 400 m itään. Löytöjä on Leväsjoen länsirannalta kosken luota ja itärannalta Mäen talolle vievän tien pohjoispuolelta pellosta. Löydöt paikalta ovat saviastian paloja ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuus on 40 x 60 m länsipuolella jokea ja 30 x 30 m joen itäpuolella. |
| metsakeskus.747010004 |
747 |
Pyntäinen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
233406.70700000 |
6876084.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010004 |
Röykkiö sijaitsee Siikaisista Honkajoelle johtavan tien länsipuolella, noin kilometri tiestä, Huonesmäen talosta 500 m etelään Kotokeitaan reunalla pienellä kumpareella. Paikka on männikköä kasvava kangas.
Röykkiö on halkaisijaltaan noin 4,5 m ja korkeus on 0,5 m. Röykkiö on koottu maapohjalle. Keskellä on pitkulainen kaivanto. Röykkiön yli on ajanut metsäkone. |
| metsakeskus.747010005 |
747 |
Järvenpää |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
226660.42100000 |
6874478.93200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010005 |
Röykkiö sijaitsee Siikaisjärven luoteispuolella, noin 50 m päässä rannasta. Maasto on kivikkoista moreenia.
Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 m. Korkeus on 80 cm. Röykkiö on tehty päänkokoisista kivistä. Se on vahvasti sammaleen ja risujen peitossa. Röykkiön muoto on säännöllinen ja siinä saattaa olla suuremmeista kivistä kasattua reunakehää pohjois-koillisreunalla. Röykkiössä on kaivelunjälkiä, jotka eivät kuitenkaan ulotu pohjaan asti. |
| metsakeskus.747010006 |
747 |
Sammin ala-aste |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241233.59100000 |
6870142.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010006 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 250 m Lavasjärven kaakkoiskulmasta kaakkoon, koulun pohjoispuolella, lounaaseen laskevassa rinteessä. Asuinpaikkaan viittaavat merkit, tumma maa ja kvartsi-iskokset on todettu ojanleikkauksessa kymmenen metrin matkalla. Kvartseja ei ole otettu talteen. Maaperä paikalla on hiekkaa. Ympäristö on täyteen rakennettu. Lähellä olevat pellot olivat keväällä 2000 inventoinnin aikaan kesannolla, joten niitä ei voitu tarkastaa. Tien toisella puolella ojanleikkauksessa ei ole havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa kuten ei myöskään koulun takana olevassa hiekkakuopassa. |
| metsakeskus.747010007 |
747 |
Juhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
224568.29300000 |
6866433.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Otamonjoen itäpuolella, noin 250 m rannasta ja 150 m koilliseen Juhalan päärakennuksesta, lounaaseen laskevalla peltorinteella. Asuinpaikkaan liittyvät kvartsi-iskokset on löydetty 20 x 30 m alalta etupäässä pellon itäpuolella kulkevan kirkolle vievän tien vierestä. Osa kohteesta on todennäköisesti jäänyt tien alle. Maaperä paikalla on heikansekaista savea. |
| metsakeskus.747010008 |
747 |
Kamppikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233727.63700000 |
6861616.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Leväsjoen luoteisrannalla, 50 - 100 m rannasta, Heikintalosta 300 m pohjoiskoilliseen. Paikka on tien ja joen välissä, kaakkoon kohti jokea laskevalla peltorinteellä. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, saviastianpalat, kaksi kvartsikaavinta ja kvartsi- ja kivilaji-iskokset ovat 150 x 75 m alalta pääasiassa pellon yläosasta läheltä tietä. Joitain löytöjä on myös pellon alaosasta, joen läheltä. Maaperä on hiekansekaista savea. |
| metsakeskus.747010009 |
747 |
Heikintalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233987.53800000 |
6860506.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Leväsjoelta Honkakoskelle vievän tien lounaispuolella, vastapäätä Harjun taloa, Leväsjokeen laskevan Krookanojan ja tien välissä, lounaaseen laskevalla pellolla. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsikaavin ja -iskokset ovat 100 x 30 m alalta etupäässä pellon yläosasta läheltä tietä, mutta myös alempana niitä on. Maaperä paikalla on savea. |
| metsakeskus.747010010 |
747 |
Ala-Kahri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
227429.17100000 |
6861516.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Leväsjoen luoteisrannalla, 200 m Ala-Kahrin talosta lounaaseen, ympäristöään ylempänä olevalla peltokumpareella. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsit, kvartsiitit ja palanut luu ovat 150 x 30 m alalta. Kohde jatkunee peltotien kaakkoispuolella olevaan metsäsaarekkeeseen. |
| metsakeskus.747010011 |
747 |
Uusitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
232357.19100000 |
6861351.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Leväsjoen pohjoisrannalla, noin 200 m päässä joesta loivalla etelään viettävällä peltorinteellä. Paikka on 300 m Uusitalon päärakennuksesta etelään.
Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kvartsiydin ja -iskokset olivat noin 50x30 m suuruisella alueella. Maaperä paikalla on savea. Asuinpaikka jatkunee luoteeseen, metsään, jossa maaperä on hiekkaista. |
| metsakeskus.747010012 |
747 |
Saaresoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
239440.29700000 |
6873062.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010012 |
Asuinpaikka sijaitsee 400 m pohjoiseen Lavasjärven pohjoiskärjestä ja 50-100 m Saaresojan uomasta etelään ja itään kahdella matalalla peltokumpareella sekä niiden etelä- ja lounaisrinteillä. Kvartseja löytyi noin 150 x 50 m alalta, enimmäkseen kahdelta kumpareelta. Maaperä paikalla on hiekansekaista savea. |
| metsakeskus.747010013 |
747 |
Koivisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
234008.48900000 |
6869637.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Hiirijärvestä 750 m koilliseen ja 200 m Koiviston talosta lounaaseen. Paikka on Hiirijärven - Sammin -tien kaakkoispuolella, etelään viettävällä peltorinteellä.
Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsi-iskokset ja palaneet luut ovat 40x40 m suuruiselta alalta pääasiassa pellon alaosasta. Maaperä on hiekansekaista savea. Koiviston tilan alueelta on aikaisemmin löydetty tuuran katkelma. |
| metsakeskus.747010014 |
747 |
Matinmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
231145.60800000 |
6876464.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010014 |
Röykkiö sijaitsee Leppijärvelle vievän tien eteläpuolella, 400 m Tuominiemen talosta luoteeseen, lounaaseen viettävässä rinteessä.
Röykkiö on sammaleen peittämä, muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 8 m. Korkeutta sillä on 1 m. Keskellä on 2x1 m suuruinen kivi. Sen koillispuolella on syvä kraateri. Röykkiö on kasattu halkaisijaltaan 30-40 cm suuruisista pyöristyneistä kivistä. |
| metsakeskus.747010015 |
747 |
Ylisenneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
234987.08100000 |
6873033.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010015 |
Röykkiöt sijaitsevat Pyntäisten-Sammin -tiestä ja Kanniston talosta noin kilometrin etelään, Ylisennevan koillispuolella olevalla kallioalueella. Röykkiöt ovat matalan kallionyppylän lounaispuolella noin 20 m etäisyydellä toisistaan.
Läntisempi röykkiö on kasattu maapohjalle. Se on sammaleen ja jäkälän peitossa. Se on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 4 m. Korkeutta sillä on 0,5 m. Keskellä on kuoppa. Kiviaines on pyöristynyttä, halkaisijaltaan noin 30 cm. Toinen röykkiö on kasattu maa- ja kalliopohjalle. Sekin on muodoltaan pyöreä ja halkasijaltaan noin 4 m. Korkeutta sillä on 0,4 m. Keskellä on kuoppa. |
| metsakeskus.747010016 |
747 |
Kernijärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
231726.36500000 |
6879916.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010016 |
Röykkiö sijaitsee Herrainmetsänojasta 200 länteen ja 400 m länsilounaaseen Lahtisen talosta mäen laella metsämaastossa.
Kivistä kasattu röykkiö on maapohjalla. Sen halkaisija on 6 m ja korkeus noin 0,5 m. Keskellä on kuoppa. Röykkiön kivet ovat halkaisijaltaan noin 30 cm. |
| metsakeskus.747010017 |
747 |
Kellomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
231686.38500000 |
6878182.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010017 |
Röykkiö sijaitsee Kotokeitaan lounaispuolella sijaitsevalla kivikkoisella mäellä, Koivulan talosta noin kilometri koilliseen.
Kivistä todennäköisesti kalliopohjalle kasattu röykkiö on kooltaan 3,5x2,5 m ja korkeutta sillä on 0,4 m. Keskellä on matala kuoppa. Röykkiön kivet ovat pyöristyneitä ja halkaisijaltaan keskimäärin 20-30 cm. |
| metsakeskus.747010018 |
747 |
Vuorela |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
233613.65900000 |
6868077.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.747010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Hirvijärven kaakkoiskulmassa, noin 500 m Vuorelan talosta itään kallion itään laskevassa loivassa rinteessä.
Suurin röykkiöistä on kasattu pelkistä kivistä maapohjalle. Se on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 4 m ja korkeudeltaan 0,7 m. Keskellä on kuoppa. Röykkiö on sammaleen peitossa. Edellisestä noin 10 m länteen olevan, kivistä kasatun röykkiön halkaisija on 3,5 m ja korkeus 0,5 m. Keskellä on kuoppa. Sammaloitunut röykkiö on maapohjalla. Kolmas röykkiö sijaitsee noin 20 m suurimmasta röykkiöstä itään. Sen koko on 4x2 m ja korkeus 0,5 m. Sammaloitunut röykkiö on kasattu maapohjalle. |
| metsakeskus.748010001 |
748 |
Papinkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11010 |
27000 |
398894.07200000 |
7185111.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010001 |
Siikajoen Kärnänkosken koillispuolella Papinkankaan pohjoisosassa on noin 170-180 maakuoppaa. Kuopat keskittyvät erityisesti kankaan pohjoislaidan harjanteille, missä on useita kuopparyppäitä. Pääosin pyöreiden suppilomaisten kuoppien koko vaihtelee pienistä kuopanteista muutamiin aina 6 metrin laajuisiin ja metrin syvyisiin kuoppiin. Osassa on selvä valli. Kaksi muodoltaan muista eroavaa kuoppaa on tutkittu kaivauksin 1980-luvulla. Hiiliajoituksen perusteella ainakin toinen on ilmeisesti keskiaikainen tervahauta (alakohde 011-15). Näiden lisäksi alueella on pari selvää rännillistä tervahautaa, jotka lienevät myöhäisempiä. Alueen suppilomaisia kuoppia on pitkään pidetty pyyntikuoppia, jollaisia osa kuopista kaiketi onkin. Keskeisen alueen tiheät kuopparyppäät ovat todennäköisesti keittokuoppia - vuoden 2015 tarkastuksessa yhteen kuoppaan oli kajottu, jonka seurauksena oli paljastunut keittokuopille tyypilliset palaneet kivet (alakohde 092-15).
Alue on osoittaunut kaivausten aikana kartoitettua aluetta laajemmaksi. Myöhemmissä inventoinneissa on löytynyt useita kuopia etenkin alueen länsiosasta.
Vuoden 2010 inventoinnin kartoitetut kuoppakohteet ovat alakohteissa nimellä kuopparyhmä 10/A-F.
Vuoden 2012 inventoinnissa tarkastettiin suunniteltu voimajohto- ja tielinjausalue. Kohteen aluerajausta laajennettiin selvityksen perusteella luoteisosassa Tynnyrikaaralla paikannetun yhden kuopan takia edelleen pohjoiseen. Alakohteissa kuopat 12/1-6.
Viimeksi aluetta on kartoitettu 2015 alueella suunniteltuihin harvennuksiin liittyen. Tuolloin kuopille mitattiin gps-sijainti, jota kuitenkin pidettävä ohjeellisena. Tarkastuksen tuloksena myös Papinkankaan eteläosassa todettiin laajahko keittokuoppakohde, joka yhdessä aiemmin tunnettujen eteläisten kohteiden kanssa on erotettu omaksi kohteekseen.
Alakohteissa viitataan inventointi/tarkastusvuosiin 2010, 2012 ja 2015 sekä niissä käytettyihin kuoppien tunnuksiin (xx-10, xx-12 ja xx-15). Koska yksittäisten kuoppien tarkka tyyppi ei ole tiedossa, on kuopat merkitty alakohteisiin määrittelemättöminä maakuoppina muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Erilaisia kuoppakohteita, pääosin varhaismetallikautisia keittokuopakohteita on useita lähialueilla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.748010001 |
748 |
Papinkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
398894.07200000 |
7185111.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010001 |
Siikajoen Kärnänkosken koillispuolella Papinkankaan pohjoisosassa on noin 170-180 maakuoppaa. Kuopat keskittyvät erityisesti kankaan pohjoislaidan harjanteille, missä on useita kuopparyppäitä. Pääosin pyöreiden suppilomaisten kuoppien koko vaihtelee pienistä kuopanteista muutamiin aina 6 metrin laajuisiin ja metrin syvyisiin kuoppiin. Osassa on selvä valli. Kaksi muodoltaan muista eroavaa kuoppaa on tutkittu kaivauksin 1980-luvulla. Hiiliajoituksen perusteella ainakin toinen on ilmeisesti keskiaikainen tervahauta (alakohde 011-15). Näiden lisäksi alueella on pari selvää rännillistä tervahautaa, jotka lienevät myöhäisempiä. Alueen suppilomaisia kuoppia on pitkään pidetty pyyntikuoppia, jollaisia osa kuopista kaiketi onkin. Keskeisen alueen tiheät kuopparyppäät ovat todennäköisesti keittokuoppia - vuoden 2015 tarkastuksessa yhteen kuoppaan oli kajottu, jonka seurauksena oli paljastunut keittokuopille tyypilliset palaneet kivet (alakohde 092-15).
Alue on osoittaunut kaivausten aikana kartoitettua aluetta laajemmaksi. Myöhemmissä inventoinneissa on löytynyt useita kuopia etenkin alueen länsiosasta.
Vuoden 2010 inventoinnin kartoitetut kuoppakohteet ovat alakohteissa nimellä kuopparyhmä 10/A-F.
Vuoden 2012 inventoinnissa tarkastettiin suunniteltu voimajohto- ja tielinjausalue. Kohteen aluerajausta laajennettiin selvityksen perusteella luoteisosassa Tynnyrikaaralla paikannetun yhden kuopan takia edelleen pohjoiseen. Alakohteissa kuopat 12/1-6.
Viimeksi aluetta on kartoitettu 2015 alueella suunniteltuihin harvennuksiin liittyen. Tuolloin kuopille mitattiin gps-sijainti, jota kuitenkin pidettävä ohjeellisena. Tarkastuksen tuloksena myös Papinkankaan eteläosassa todettiin laajahko keittokuoppakohde, joka yhdessä aiemmin tunnettujen eteläisten kohteiden kanssa on erotettu omaksi kohteekseen.
Alakohteissa viitataan inventointi/tarkastusvuosiin 2010, 2012 ja 2015 sekä niissä käytettyihin kuoppien tunnuksiin (xx-10, xx-12 ja xx-15). Koska yksittäisten kuoppien tarkka tyyppi ei ole tiedossa, on kuopat merkitty alakohteisiin määrittelemättöminä maakuoppina muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Erilaisia kuoppakohteita, pääosin varhaismetallikautisia keittokuopakohteita on useita lähialueilla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.748010001 |
748 |
Papinkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
398894.07200000 |
7185111.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010001 |
Siikajoen Kärnänkosken koillispuolella Papinkankaan pohjoisosassa on noin 170-180 maakuoppaa. Kuopat keskittyvät erityisesti kankaan pohjoislaidan harjanteille, missä on useita kuopparyppäitä. Pääosin pyöreiden suppilomaisten kuoppien koko vaihtelee pienistä kuopanteista muutamiin aina 6 metrin laajuisiin ja metrin syvyisiin kuoppiin. Osassa on selvä valli. Kaksi muodoltaan muista eroavaa kuoppaa on tutkittu kaivauksin 1980-luvulla. Hiiliajoituksen perusteella ainakin toinen on ilmeisesti keskiaikainen tervahauta (alakohde 011-15). Näiden lisäksi alueella on pari selvää rännillistä tervahautaa, jotka lienevät myöhäisempiä. Alueen suppilomaisia kuoppia on pitkään pidetty pyyntikuoppia, jollaisia osa kuopista kaiketi onkin. Keskeisen alueen tiheät kuopparyppäät ovat todennäköisesti keittokuoppia - vuoden 2015 tarkastuksessa yhteen kuoppaan oli kajottu, jonka seurauksena oli paljastunut keittokuopille tyypilliset palaneet kivet (alakohde 092-15).
Alue on osoittaunut kaivausten aikana kartoitettua aluetta laajemmaksi. Myöhemmissä inventoinneissa on löytynyt useita kuopia etenkin alueen länsiosasta.
Vuoden 2010 inventoinnin kartoitetut kuoppakohteet ovat alakohteissa nimellä kuopparyhmä 10/A-F.
Vuoden 2012 inventoinnissa tarkastettiin suunniteltu voimajohto- ja tielinjausalue. Kohteen aluerajausta laajennettiin selvityksen perusteella luoteisosassa Tynnyrikaaralla paikannetun yhden kuopan takia edelleen pohjoiseen. Alakohteissa kuopat 12/1-6.
Viimeksi aluetta on kartoitettu 2015 alueella suunniteltuihin harvennuksiin liittyen. Tuolloin kuopille mitattiin gps-sijainti, jota kuitenkin pidettävä ohjeellisena. Tarkastuksen tuloksena myös Papinkankaan eteläosassa todettiin laajahko keittokuoppakohde, joka yhdessä aiemmin tunnettujen eteläisten kohteiden kanssa on erotettu omaksi kohteekseen.
Alakohteissa viitataan inventointi/tarkastusvuosiin 2010, 2012 ja 2015 sekä niissä käytettyihin kuoppien tunnuksiin (xx-10, xx-12 ja xx-15). Koska yksittäisten kuoppien tarkka tyyppi ei ole tiedossa, on kuopat merkitty alakohteisiin määrittelemättöminä maakuoppina muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Erilaisia kuoppakohteita, pääosin varhaismetallikautisia keittokuopakohteita on useita lähialueilla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.748010001 |
748 |
Papinkangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11010 |
27000 |
398894.07200000 |
7185111.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010001 |
Siikajoen Kärnänkosken koillispuolella Papinkankaan pohjoisosassa on noin 170-180 maakuoppaa. Kuopat keskittyvät erityisesti kankaan pohjoislaidan harjanteille, missä on useita kuopparyppäitä. Pääosin pyöreiden suppilomaisten kuoppien koko vaihtelee pienistä kuopanteista muutamiin aina 6 metrin laajuisiin ja metrin syvyisiin kuoppiin. Osassa on selvä valli. Kaksi muodoltaan muista eroavaa kuoppaa on tutkittu kaivauksin 1980-luvulla. Hiiliajoituksen perusteella ainakin toinen on ilmeisesti keskiaikainen tervahauta (alakohde 011-15). Näiden lisäksi alueella on pari selvää rännillistä tervahautaa, jotka lienevät myöhäisempiä. Alueen suppilomaisia kuoppia on pitkään pidetty pyyntikuoppia, jollaisia osa kuopista kaiketi onkin. Keskeisen alueen tiheät kuopparyppäät ovat todennäköisesti keittokuoppia - vuoden 2015 tarkastuksessa yhteen kuoppaan oli kajottu, jonka seurauksena oli paljastunut keittokuopille tyypilliset palaneet kivet (alakohde 092-15).
Alue on osoittaunut kaivausten aikana kartoitettua aluetta laajemmaksi. Myöhemmissä inventoinneissa on löytynyt useita kuopia etenkin alueen länsiosasta.
Vuoden 2010 inventoinnin kartoitetut kuoppakohteet ovat alakohteissa nimellä kuopparyhmä 10/A-F.
Vuoden 2012 inventoinnissa tarkastettiin suunniteltu voimajohto- ja tielinjausalue. Kohteen aluerajausta laajennettiin selvityksen perusteella luoteisosassa Tynnyrikaaralla paikannetun yhden kuopan takia edelleen pohjoiseen. Alakohteissa kuopat 12/1-6.
Viimeksi aluetta on kartoitettu 2015 alueella suunniteltuihin harvennuksiin liittyen. Tuolloin kuopille mitattiin gps-sijainti, jota kuitenkin pidettävä ohjeellisena. Tarkastuksen tuloksena myös Papinkankaan eteläosassa todettiin laajahko keittokuoppakohde, joka yhdessä aiemmin tunnettujen eteläisten kohteiden kanssa on erotettu omaksi kohteekseen.
Alakohteissa viitataan inventointi/tarkastusvuosiin 2010, 2012 ja 2015 sekä niissä käytettyihin kuoppien tunnuksiin (xx-10, xx-12 ja xx-15). Koska yksittäisten kuoppien tarkka tyyppi ei ole tiedossa, on kuopat merkitty alakohteisiin määrittelemättöminä maakuoppina muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Erilaisia kuoppakohteita, pääosin varhaismetallikautisia keittokuopakohteita on useita lähialueilla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.748010001 |
748 |
Papinkangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11004 |
27000 |
398894.07200000 |
7185111.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010001 |
Siikajoen Kärnänkosken koillispuolella Papinkankaan pohjoisosassa on noin 170-180 maakuoppaa. Kuopat keskittyvät erityisesti kankaan pohjoislaidan harjanteille, missä on useita kuopparyppäitä. Pääosin pyöreiden suppilomaisten kuoppien koko vaihtelee pienistä kuopanteista muutamiin aina 6 metrin laajuisiin ja metrin syvyisiin kuoppiin. Osassa on selvä valli. Kaksi muodoltaan muista eroavaa kuoppaa on tutkittu kaivauksin 1980-luvulla. Hiiliajoituksen perusteella ainakin toinen on ilmeisesti keskiaikainen tervahauta (alakohde 011-15). Näiden lisäksi alueella on pari selvää rännillistä tervahautaa, jotka lienevät myöhäisempiä. Alueen suppilomaisia kuoppia on pitkään pidetty pyyntikuoppia, jollaisia osa kuopista kaiketi onkin. Keskeisen alueen tiheät kuopparyppäät ovat todennäköisesti keittokuoppia - vuoden 2015 tarkastuksessa yhteen kuoppaan oli kajottu, jonka seurauksena oli paljastunut keittokuopille tyypilliset palaneet kivet (alakohde 092-15).
Alue on osoittaunut kaivausten aikana kartoitettua aluetta laajemmaksi. Myöhemmissä inventoinneissa on löytynyt useita kuopia etenkin alueen länsiosasta.
Vuoden 2010 inventoinnin kartoitetut kuoppakohteet ovat alakohteissa nimellä kuopparyhmä 10/A-F.
Vuoden 2012 inventoinnissa tarkastettiin suunniteltu voimajohto- ja tielinjausalue. Kohteen aluerajausta laajennettiin selvityksen perusteella luoteisosassa Tynnyrikaaralla paikannetun yhden kuopan takia edelleen pohjoiseen. Alakohteissa kuopat 12/1-6.
Viimeksi aluetta on kartoitettu 2015 alueella suunniteltuihin harvennuksiin liittyen. Tuolloin kuopille mitattiin gps-sijainti, jota kuitenkin pidettävä ohjeellisena. Tarkastuksen tuloksena myös Papinkankaan eteläosassa todettiin laajahko keittokuoppakohde, joka yhdessä aiemmin tunnettujen eteläisten kohteiden kanssa on erotettu omaksi kohteekseen.
Alakohteissa viitataan inventointi/tarkastusvuosiin 2010, 2012 ja 2015 sekä niissä käytettyihin kuoppien tunnuksiin (xx-10, xx-12 ja xx-15). Koska yksittäisten kuoppien tarkka tyyppi ei ole tiedossa, on kuopat merkitty alakohteisiin määrittelemättöminä maakuoppina muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Erilaisia kuoppakohteita, pääosin varhaismetallikautisia keittokuopakohteita on useita lähialueilla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.748010001 |
748 |
Papinkangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
398894.07200000 |
7185111.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010001 |
Siikajoen Kärnänkosken koillispuolella Papinkankaan pohjoisosassa on noin 170-180 maakuoppaa. Kuopat keskittyvät erityisesti kankaan pohjoislaidan harjanteille, missä on useita kuopparyppäitä. Pääosin pyöreiden suppilomaisten kuoppien koko vaihtelee pienistä kuopanteista muutamiin aina 6 metrin laajuisiin ja metrin syvyisiin kuoppiin. Osassa on selvä valli. Kaksi muodoltaan muista eroavaa kuoppaa on tutkittu kaivauksin 1980-luvulla. Hiiliajoituksen perusteella ainakin toinen on ilmeisesti keskiaikainen tervahauta (alakohde 011-15). Näiden lisäksi alueella on pari selvää rännillistä tervahautaa, jotka lienevät myöhäisempiä. Alueen suppilomaisia kuoppia on pitkään pidetty pyyntikuoppia, jollaisia osa kuopista kaiketi onkin. Keskeisen alueen tiheät kuopparyppäät ovat todennäköisesti keittokuoppia - vuoden 2015 tarkastuksessa yhteen kuoppaan oli kajottu, jonka seurauksena oli paljastunut keittokuopille tyypilliset palaneet kivet (alakohde 092-15).
Alue on osoittaunut kaivausten aikana kartoitettua aluetta laajemmaksi. Myöhemmissä inventoinneissa on löytynyt useita kuopia etenkin alueen länsiosasta.
Vuoden 2010 inventoinnin kartoitetut kuoppakohteet ovat alakohteissa nimellä kuopparyhmä 10/A-F.
Vuoden 2012 inventoinnissa tarkastettiin suunniteltu voimajohto- ja tielinjausalue. Kohteen aluerajausta laajennettiin selvityksen perusteella luoteisosassa Tynnyrikaaralla paikannetun yhden kuopan takia edelleen pohjoiseen. Alakohteissa kuopat 12/1-6.
Viimeksi aluetta on kartoitettu 2015 alueella suunniteltuihin harvennuksiin liittyen. Tuolloin kuopille mitattiin gps-sijainti, jota kuitenkin pidettävä ohjeellisena. Tarkastuksen tuloksena myös Papinkankaan eteläosassa todettiin laajahko keittokuoppakohde, joka yhdessä aiemmin tunnettujen eteläisten kohteiden kanssa on erotettu omaksi kohteekseen.
Alakohteissa viitataan inventointi/tarkastusvuosiin 2010, 2012 ja 2015 sekä niissä käytettyihin kuoppien tunnuksiin (xx-10, xx-12 ja xx-15). Koska yksittäisten kuoppien tarkka tyyppi ei ole tiedossa, on kuopat merkitty alakohteisiin määrittelemättöminä maakuoppina muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Erilaisia kuoppakohteita, pääosin varhaismetallikautisia keittokuopakohteita on useita lähialueilla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.748010001 |
748 |
Papinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11010 |
27000 |
398894.07200000 |
7185111.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010001 |
Siikajoen Kärnänkosken koillispuolella Papinkankaan pohjoisosassa on noin 170-180 maakuoppaa. Kuopat keskittyvät erityisesti kankaan pohjoislaidan harjanteille, missä on useita kuopparyppäitä. Pääosin pyöreiden suppilomaisten kuoppien koko vaihtelee pienistä kuopanteista muutamiin aina 6 metrin laajuisiin ja metrin syvyisiin kuoppiin. Osassa on selvä valli. Kaksi muodoltaan muista eroavaa kuoppaa on tutkittu kaivauksin 1980-luvulla. Hiiliajoituksen perusteella ainakin toinen on ilmeisesti keskiaikainen tervahauta (alakohde 011-15). Näiden lisäksi alueella on pari selvää rännillistä tervahautaa, jotka lienevät myöhäisempiä. Alueen suppilomaisia kuoppia on pitkään pidetty pyyntikuoppia, jollaisia osa kuopista kaiketi onkin. Keskeisen alueen tiheät kuopparyppäät ovat todennäköisesti keittokuoppia - vuoden 2015 tarkastuksessa yhteen kuoppaan oli kajottu, jonka seurauksena oli paljastunut keittokuopille tyypilliset palaneet kivet (alakohde 092-15).
Alue on osoittaunut kaivausten aikana kartoitettua aluetta laajemmaksi. Myöhemmissä inventoinneissa on löytynyt useita kuopia etenkin alueen länsiosasta.
Vuoden 2010 inventoinnin kartoitetut kuoppakohteet ovat alakohteissa nimellä kuopparyhmä 10/A-F.
Vuoden 2012 inventoinnissa tarkastettiin suunniteltu voimajohto- ja tielinjausalue. Kohteen aluerajausta laajennettiin selvityksen perusteella luoteisosassa Tynnyrikaaralla paikannetun yhden kuopan takia edelleen pohjoiseen. Alakohteissa kuopat 12/1-6.
Viimeksi aluetta on kartoitettu 2015 alueella suunniteltuihin harvennuksiin liittyen. Tuolloin kuopille mitattiin gps-sijainti, jota kuitenkin pidettävä ohjeellisena. Tarkastuksen tuloksena myös Papinkankaan eteläosassa todettiin laajahko keittokuoppakohde, joka yhdessä aiemmin tunnettujen eteläisten kohteiden kanssa on erotettu omaksi kohteekseen.
Alakohteissa viitataan inventointi/tarkastusvuosiin 2010, 2012 ja 2015 sekä niissä käytettyihin kuoppien tunnuksiin (xx-10, xx-12 ja xx-15). Koska yksittäisten kuoppien tarkka tyyppi ei ole tiedossa, on kuopat merkitty alakohteisiin määrittelemättöminä maakuoppina muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Erilaisia kuoppakohteita, pääosin varhaismetallikautisia keittokuopakohteita on useita lähialueilla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.748010001 |
748 |
Papinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
398894.07200000 |
7185111.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010001 |
Siikajoen Kärnänkosken koillispuolella Papinkankaan pohjoisosassa on noin 170-180 maakuoppaa. Kuopat keskittyvät erityisesti kankaan pohjoislaidan harjanteille, missä on useita kuopparyppäitä. Pääosin pyöreiden suppilomaisten kuoppien koko vaihtelee pienistä kuopanteista muutamiin aina 6 metrin laajuisiin ja metrin syvyisiin kuoppiin. Osassa on selvä valli. Kaksi muodoltaan muista eroavaa kuoppaa on tutkittu kaivauksin 1980-luvulla. Hiiliajoituksen perusteella ainakin toinen on ilmeisesti keskiaikainen tervahauta (alakohde 011-15). Näiden lisäksi alueella on pari selvää rännillistä tervahautaa, jotka lienevät myöhäisempiä. Alueen suppilomaisia kuoppia on pitkään pidetty pyyntikuoppia, jollaisia osa kuopista kaiketi onkin. Keskeisen alueen tiheät kuopparyppäät ovat todennäköisesti keittokuoppia - vuoden 2015 tarkastuksessa yhteen kuoppaan oli kajottu, jonka seurauksena oli paljastunut keittokuopille tyypilliset palaneet kivet (alakohde 092-15).
Alue on osoittaunut kaivausten aikana kartoitettua aluetta laajemmaksi. Myöhemmissä inventoinneissa on löytynyt useita kuopia etenkin alueen länsiosasta.
Vuoden 2010 inventoinnin kartoitetut kuoppakohteet ovat alakohteissa nimellä kuopparyhmä 10/A-F.
Vuoden 2012 inventoinnissa tarkastettiin suunniteltu voimajohto- ja tielinjausalue. Kohteen aluerajausta laajennettiin selvityksen perusteella luoteisosassa Tynnyrikaaralla paikannetun yhden kuopan takia edelleen pohjoiseen. Alakohteissa kuopat 12/1-6.
Viimeksi aluetta on kartoitettu 2015 alueella suunniteltuihin harvennuksiin liittyen. Tuolloin kuopille mitattiin gps-sijainti, jota kuitenkin pidettävä ohjeellisena. Tarkastuksen tuloksena myös Papinkankaan eteläosassa todettiin laajahko keittokuoppakohde, joka yhdessä aiemmin tunnettujen eteläisten kohteiden kanssa on erotettu omaksi kohteekseen.
Alakohteissa viitataan inventointi/tarkastusvuosiin 2010, 2012 ja 2015 sekä niissä käytettyihin kuoppien tunnuksiin (xx-10, xx-12 ja xx-15). Koska yksittäisten kuoppien tarkka tyyppi ei ole tiedossa, on kuopat merkitty alakohteisiin määrittelemättöminä maakuoppina muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Erilaisia kuoppakohteita, pääosin varhaismetallikautisia keittokuopakohteita on useita lähialueilla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.748010001 |
748 |
Papinkangas |
10002 |
12016 |
13175 |
11040 |
27000 |
398894.07200000 |
7185111.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010001 |
Siikajoen Kärnänkosken koillispuolella Papinkankaan pohjoisosassa on noin 170-180 maakuoppaa. Kuopat keskittyvät erityisesti kankaan pohjoislaidan harjanteille, missä on useita kuopparyppäitä. Pääosin pyöreiden suppilomaisten kuoppien koko vaihtelee pienistä kuopanteista muutamiin aina 6 metrin laajuisiin ja metrin syvyisiin kuoppiin. Osassa on selvä valli. Kaksi muodoltaan muista eroavaa kuoppaa on tutkittu kaivauksin 1980-luvulla. Hiiliajoituksen perusteella ainakin toinen on ilmeisesti keskiaikainen tervahauta (alakohde 011-15). Näiden lisäksi alueella on pari selvää rännillistä tervahautaa, jotka lienevät myöhäisempiä. Alueen suppilomaisia kuoppia on pitkään pidetty pyyntikuoppia, jollaisia osa kuopista kaiketi onkin. Keskeisen alueen tiheät kuopparyppäät ovat todennäköisesti keittokuoppia - vuoden 2015 tarkastuksessa yhteen kuoppaan oli kajottu, jonka seurauksena oli paljastunut keittokuopille tyypilliset palaneet kivet (alakohde 092-15).
Alue on osoittaunut kaivausten aikana kartoitettua aluetta laajemmaksi. Myöhemmissä inventoinneissa on löytynyt useita kuopia etenkin alueen länsiosasta.
Vuoden 2010 inventoinnin kartoitetut kuoppakohteet ovat alakohteissa nimellä kuopparyhmä 10/A-F.
Vuoden 2012 inventoinnissa tarkastettiin suunniteltu voimajohto- ja tielinjausalue. Kohteen aluerajausta laajennettiin selvityksen perusteella luoteisosassa Tynnyrikaaralla paikannetun yhden kuopan takia edelleen pohjoiseen. Alakohteissa kuopat 12/1-6.
Viimeksi aluetta on kartoitettu 2015 alueella suunniteltuihin harvennuksiin liittyen. Tuolloin kuopille mitattiin gps-sijainti, jota kuitenkin pidettävä ohjeellisena. Tarkastuksen tuloksena myös Papinkankaan eteläosassa todettiin laajahko keittokuoppakohde, joka yhdessä aiemmin tunnettujen eteläisten kohteiden kanssa on erotettu omaksi kohteekseen.
Alakohteissa viitataan inventointi/tarkastusvuosiin 2010, 2012 ja 2015 sekä niissä käytettyihin kuoppien tunnuksiin (xx-10, xx-12 ja xx-15). Koska yksittäisten kuoppien tarkka tyyppi ei ole tiedossa, on kuopat merkitty alakohteisiin määrittelemättöminä maakuoppina muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Erilaisia kuoppakohteita, pääosin varhaismetallikautisia keittokuopakohteita on useita lähialueilla. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.748010013 |
748 |
Murronmäki 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
395045.00000000 |
7170950.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010013 |
Kivikautinen asuinpaikka, ja siinä olevat puolenkymmentä mahdollista asumuspainannetta sijaitsevat Relletin seisakkeesta noin 1,5 km pohjoiskoilliseen Murrontien varrella. Alue on eteläosaltaan männikkökangasta, pohjoisosa on äestettyä hakkuuaukeaa. Murrontien ojaleikkauksesta ja hakkuuaukean pohjoisreunasta löydettiin kvartsia ja palaneita kiviä. Alueen metsänä olevasta eteläosasta havaittiin puolenkymmentä painaumaa tien länsipuolelta. Niistä ainakin osa on asumuspainanteita. Osa niistä on laakeita ja pyöreitä, osa suorakaiteen muotoisia. Murrontien ojaleikkauksesta löytyi kaksi yhteensopivaa hiotun kiviesineen kappaletta. Asuinpaikka jatkuu entisen Ruukin kunnan alueelle, ks. kohde Murronmäki 2.
Huom! Murronmäen asuinpaikka (= Murronmäki 1 ja 2) on siis sijainnut kahden eri kunnan alueella, Siikajoella ja Ruukissa. Siikajoen puolella sijainnut osa asuinpaikasta = Murronmäki 1 ja Ruukin kunnan alueella sijainnut osa asuinpaikasta = Murronmäki 2.
2021: Kohteen rajaus tarkastettiin Murrontien länsipuoleiselta alueelta, ja rajausta siirrettiin hieman kaakkoon. Samalla Murrontien länsipuolelta dokumentoitiin viisi asumuspainannetta ja yksi pyyntikuoppa (ks. Alakohteet). |
| metsakeskus.748010014 |
748 |
Mäntylä W |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
395040.66400000 |
7170542.63600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010014 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka ja siinä havaitut kaksi painaumaa, mahdollisia asumuspainanteita, sijaitsee Relletin seisakkeelta 1,1 km luoteeseen. Tuomiojan ja Kallionevantien eteläisen risteyksen länsipuolella olevan hiekkakuopan koillisreunalla ja -puolella. Alue on hiekkakangasta, joka viettää loivasti länsipuolella olevaan suohon. Hiekkakuopan reunalla havaittiin kvartsia, joka jätettiin paikalleen. Painanteet, noin 4 m halkaisijaltaan, sijaitsevat kuopasta pohjoiskoilliseen kankaan suonpuoleisessa reunassa. |
| metsakeskus.748010015 |
748 |
Vääräkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
397050.00000000 |
7182626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010015 |
Röykkiö sijaitsee Siikajoesta noin 2,5 km lounaaseen Pahanevan kaakkoisreunalla mäntymetsää kasvavalla kivikkomoreenikankaalla, sen läntisimmällä ja samalla korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on pitkänomainen, kooltaan 3,5–4 x 11–12 m. Rakenteen molemmissa päissä on pyöreät ja matalat röykkiöt, joita yhdistää päätykiveyksiä matalampi ja kapeampi kiveys. |
| metsakeskus.748010016 |
748 |
Jyljänkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
397322.00000000 |
7181995.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010016 |
Röykkiöt sijaitsevat Siikajoesta vajaat 3 km lounaaseen Koivistonnevan länsipuolisella männikköisellä moreenikankaalla. Röykkiöt ovat kankaan korkeimmalla kohdalla molemmin puolin ajouraa. Itäisempi on kooltaan noin 18 x 2 m. Sen koillispäässä on pyöreä röykkiö, halkaisijaltaan noin 4 m. Rakenteen kokonaispituus on noin 25 metriä ja korkeus enimmillään noin 50 cm. Tästä noin 35 m länteen on toinen pitkänomainen röykkiö, jonka päissä on keskiosaa korkeammat röykkiömäiset latomukset. Niistä lounaispäässä oleva on halkaisijaltaan noin 3 m, koillispään röykkiömäinen osa on edellisen kokoinen mutta matalampi. Tämän rakenteen kokonaispituus on noin 20 metriä. Vuonna 2015 inventoinnin mukaan alue on vastikään avohakattu, mutta rakenteet on otettu huomioon ja ne ovat ehjiä. |
| metsakeskus.748010017 |
748 |
Jyljänkangas SW |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
397683.00000000 |
7181642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010017 |
Kohde sijaitsee Siikajoesta runsaat 2,5 km lounaaseen Koivistonnevan lounaisreunassa kivikkoisella moreenikankaalla. Alueella on ainakin viisi vallimaista noin 8 -14 metriä pitkää ja 1,5 - 2 metriä leveää röykkiötä, joiden korkeus on puolisen metriä. Röykkiöissä on useita kuoppia ja latomusmaisia kohtia. Kuten korkeimmalla olevan kivivallin kaakkoispäässä oleva keskuskuopallinen pyöreä kiveys, halkaisija 3–4 m sekä toinen epämääräisempi röykkiö. Näistä itään on kaksi pientä kivikasaa. Valleissa erottuu myös muita kivikasoja tai kuoppia. |
| metsakeskus.748010019 |
748 |
Hiirosenaho |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
399245.91600000 |
7187887.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010019 |
Kymmenkunta mahdollista pyyntikuoppaa sijaitsevat Siikajoesta noin 3 km koilliseen Myllyojannevan eteläpuolella olevan Hiirosenahon länsireunassa. |
| metsakeskus.748010019 |
748 |
Hiirosenaho |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
399245.91600000 |
7187887.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.748010019 |
Kymmenkunta mahdollista pyyntikuoppaa sijaitsevat Siikajoesta noin 3 km koilliseen Myllyojannevan eteläpuolella olevan Hiirosenahon länsireunassa. |
| metsakeskus.749010001 |
749 |
Pöljä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531766.26700000 |
6999067.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pöljänjärveen viettävällä hiekkakankaalla, vanhan rautatiepohjan koillispuolella. Alue on lounaaseen viettävää metsäkangasta. Rautatie on tuhonnut alueen alaosaa. |
| metsakeskus.749010002 |
749 |
Siponen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
532325.00000000 |
6998407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010002 |
Kohde sijaitsee valtatien 5 ja rautatien välissä, Kolmisopen tien risteyksestä 0,1 km luoteeseen, Aappolantien molemmin puolin, Siposen talon pihamaalla ja ympäristössä. Hiekkauopan reunasta on löytynyt keramiikkaa, kvartseja ja pii-iskos, talosta noin 35 m päästä, saunan nurkalta on löytynyt kivikirves. |
| metsakeskus.749010003 |
749 |
Pöljän vanha kansakoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
531566.34500000 |
6999566.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010003 |
Kohde sijaitsee Pöljän kotiseutumuseon (ent. kansakoulu) pihamaalla ja ympäristössä. Paikalta on löytynyt kampakeramiikkaa ja kiviesineitä. Kotiseutumuseon riihestä noin 50 m itäkaakkoon, rautatiepenkasta, on löytynyt varhaista asbestikeramiikkaa ja riihestä noin 80 m pohjoiseen, niin ikään rautatiepenkasta, on löytynyt kampakeramiikkaa. Paikalla kerrotaan nähdyn tulisijoja rautatietä rakennettaessa. |
| metsakeskus.749010005 |
749 |
Taipale |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
528217.74700000 |
6986272.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kehvonlahden pohjukasta 0,4 km pohjoiseen, länteen viettävällä vanhalla, metsittyneellä hiekkareräisellä pellolla. Paikalta on löytynyt mm. vasarakirveen puolikas.
Yhden kiviesineen (KM19559:2) löytöpaikka on ollut ilmeisesti navetan länsipäädyssä, seinästä noin 5 metrin säteellä olevalla alueella. Vuoden 1975 tarkastuksessa heti navetan takaa, sen pohjoispuolella olevasta pellosta, löytyi kvartseja (KM19559:3) ja palanutta savea (KM19559:4). Maaperä paikalla oli hiilensekaista. |
| metsakeskus.749010006 |
749 |
Saunalahti |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
523499.64000000 |
6985692.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010006 |
Kehvon Luhtaniemen tyvessä, Kallaveden Saunalahden pohjukasta pohjoiseen sijaitsee lapinraunioalue. Raunio 1/a sijaitsee kallionnyppylällä, ei aivan korkeimmalla kohdalla. Se on ollut halkaisijaltaan noin 6,5 metriä, matala ja pengottu. Raunio on tutkittu vuonna 1977 ja sen jälkeen ennallistettu ja paikalla on ennallistuksen tulos. Ennallistettu raunio on kooltaan noin 5 x 4 metriä ja korkeutta sillä on noin 1,2 metriä. Raunion 1/a alla ja vierellä on matalia, rosopintaisia ja halkaisijaltaan 2-7 cm olevia kuoppia kalliopinnassa. Niiden oletetaan olevan uhrikuppeja. Rauniosta on löytynyt kaksi tasakantaisen piinuolen katkelmaa ja pala palanutta piitä.
Alueelta on havaittu kolme muuta kivirauniota. Raunio 2/c on edellisestä noin 70 m itään, kivikkoisella maalla oleva noin 5 x 3 metriä kokoinen raunio, jonka korkeus on puolisen metriä. Raunio b on ryhmän pohjoisin ja se on kooltaan noin 5 x 3 metriä ja korkeutta sillä on noin 40 cm. Raunio d on muodoltaan pyöreähkö ja sen halkaisija on noin viisi metriä, korkeutta rauniolla on noin 50 cm.
Rauniot b, 2/c ja d ovat paksun sammal- ja turvekerroksen peittämiä ja muodoltaan hieman epämääräisiä ja on epäselvää, ovatko ne esimerkiksi pengottuja tai muuten rauenneita lapinraunioita. |
| metsakeskus.749010006 |
749 |
Saunalahti |
10002 |
12006 |
13221 |
11040 |
27000 |
523499.64000000 |
6985692.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010006 |
Kehvon Luhtaniemen tyvessä, Kallaveden Saunalahden pohjukasta pohjoiseen sijaitsee lapinraunioalue. Raunio 1/a sijaitsee kallionnyppylällä, ei aivan korkeimmalla kohdalla. Se on ollut halkaisijaltaan noin 6,5 metriä, matala ja pengottu. Raunio on tutkittu vuonna 1977 ja sen jälkeen ennallistettu ja paikalla on ennallistuksen tulos. Ennallistettu raunio on kooltaan noin 5 x 4 metriä ja korkeutta sillä on noin 1,2 metriä. Raunion 1/a alla ja vierellä on matalia, rosopintaisia ja halkaisijaltaan 2-7 cm olevia kuoppia kalliopinnassa. Niiden oletetaan olevan uhrikuppeja. Rauniosta on löytynyt kaksi tasakantaisen piinuolen katkelmaa ja pala palanutta piitä.
Alueelta on havaittu kolme muuta kivirauniota. Raunio 2/c on edellisestä noin 70 m itään, kivikkoisella maalla oleva noin 5 x 3 metriä kokoinen raunio, jonka korkeus on puolisen metriä. Raunio b on ryhmän pohjoisin ja se on kooltaan noin 5 x 3 metriä ja korkeutta sillä on noin 40 cm. Raunio d on muodoltaan pyöreähkö ja sen halkaisija on noin viisi metriä, korkeutta rauniolla on noin 50 cm.
Rauniot b, 2/c ja d ovat paksun sammal- ja turvekerroksen peittämiä ja muodoltaan hieman epämääräisiä ja on epäselvää, ovatko ne esimerkiksi pengottuja tai muuten rauenneita lapinraunioita. |
| metsakeskus.749010007 |
749 |
Maijala |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
531716.28400000 |
6999147.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010007 |
Lapinraunio sijaitsee Pöljän asuinpaikan (Siilinjärvi 1) koillispuolella oelvalla tasaisella kankaalla, Aappolantien ja vanhan ratapenkan risteyksestä noin 1150 m pohjoiseen. Matala, turpeen peittämä kiviraunio on halkaisijaltaan noin 3 m ja siinä on keskellä syvennys. Kohteesta on tullut esille palanutta savea. |
| metsakeskus.749010008 |
749 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532204.00000000 |
6998615.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Sipolan asuinpaikan pohjoispuolella olevan ison hiekkakuopan länsi- ja luoteisreunalla, aivan rautatien itäpuolella. Sen itäpuolella sijaitsee Jokela 2 kivikautinen asuinpaikka. Jokelan asuinpaikka on tuhoutunut suureksi osaksi hiekanotossa ja rautatietöissä. |
| metsakeskus.749010009 |
749 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
532086.14000000 |
6998887.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010009 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatie 5 molemminpuolin, Pöljänjoen pohjoisrannalla, joen ja Pulasteen väliin työntyvän harjun laella. Asuinpaikka rajautuu harjanteen reunoihin muualla paitsi etelässä ja lännessä, joissa harjanteen leikkaavat valtatie 5:n ja sitä myötäilevän kevyenliikenteen väylä. Harjanteen länsrireuna on jyrkkä, etelään madaltuva, avoin ja herkästi sortuva hiekkaluiska. |
| metsakeskus.749010012 |
749 |
Jokela 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
532248.00000000 |
6998666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010012 |
Kohde sijaitsee valtatien 5 ja rautatien välisessä maastossa, Pöljänjoen kaakkoispuolella, Pöljänjoen suun eteläpuolella olevalla moreenikumpareella. Puunkaadosta on poimittu talteen saviastianpaloja ja kvartsia. Siposen hiekkakuoppa on kumpareen eteläreunassa. |
| metsakeskus.749010013 |
749 |
Mattila S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
532248.00000000 |
6998802.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010013 |
Kohde sijaitsee valtatien 5 itäpuolella, Pöljänjoen etelärannalla, joen ja Pulasteen väliin työntyvän harjanteen laella. Alue on havupuuta kasvaa hiekkakangasta. Paikalla on havaittavissa neljä pyöreähköä painannetta sekä kaksi pyyntikuopilta vaikuttavaa pienempää ja syvempää kuoppaa. Paikalta on löytynyt mm. keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.749010014 |
749 |
Lassila etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
531976.18100000 |
6999127.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010014 |
Kohde sijaitsee valtatien 5 itäpuolella, Pöljän koulusta 100 m luoteeseen, kevyenliikenteenväylän, ulkoilutien ja sorakuopan välissä, mäntyä kasvavalla harjanteella. Asuinpaikka on suureksi osaksi tuhoutunut. Paikalta on löytynyt kvartsia, ja koekuopissa on havaittu palaneita kiviä, likamaata ja punamultaa. |
| metsakeskus.749010015 |
749 |
Puntolainen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
529677.16400000 |
6982873.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010015 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Kehvonsalon edustalla olevan Puntolainen-saaren luoteispäässä. Röykkiöt ovat noin 10 m päässä rantaviivasta ja noin 3 metrin etäisyydellä toisistaan. Ne ovat halkaisijaltaan 3 m ja itäisin niistä on noin 50 cm korkea ja sijaitsee maastossa on puoli metriä korkeammalla kuin toinen röykkiö, joka on noin 40 cm korkea. Röykkiöt ovat heinän ja lehtien peittämiä. Puntolainen saaren eteläpäässä, noin 10 m päässä vesirajasta, on lisäksi kivipaasi, joka on 66 cm korkea, nelisivuinen, ylöspäin kiilamaisesti kapeneva. Pohja-alaltaan paasi on suorakaide, lappeet 40 cm, kyljet 45 cm. Paasi on noin 70 cm vedenpinnan yläpuolella. Sen pinnassa ei ole selviä työstämisen jälkiä, mutta se vaikuttaa mahdollisesti paikalleen kivillä tuetulta lohkareelta. |
| metsakeskus.749010016 |
749 |
Heikkiläinen |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
529857.09500000 |
6982793.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010016 |
Kohde sijaitsee Kehvon eteläpuolella, Kallavedellä, Heikkiläinen-nimisen saaren pohjoispäässä metsässä, noin 10 m päässä vesirajasta ja 2 m korkeudella vedenpinnasta mitattuna. Saari on melko kivinen, mutta maa-aines on hiekkaa. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 3 m ja sen keskellä kasvaa iso mänty. Röykkiö on kasattu loivasti kaakkoon nousevan hiekkaharjanteen luoteispäähän. Hiekkaharjanteen laella, röykkiöstä kaakkon päin, on lisäksi kaksi 1-2 m halkaisijaltaan olevaa kuoppaa, joiden syvyys on noin 0,5 m. Kuopat saattavat olla pyyntikuoppia. Paikalla on vahva puusto. |
| metsakeskus.749010017 |
749 |
Limalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534515.20700000 |
6985672.49600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Kumpu-Jälän pohjoisosassa, etelään viettävällä rinteellä, Limalahden talon länsipuolisen peltoalueen pohjoisreunassa olevalla kumpareella. Alue on hiekkamaata. Asuinpaikkalöytöjä, kvartsi-iskoskia ja palanutta luuta (KM 31821) on tullut esille koko kumpareen laen alueelta. |
| metsakeskus.749010020 |
749 |
Itkolantie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534815.09300000 |
6985042.74600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.749010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuorelan pohjoispuolella, Itkolantiestä etelää kohti haarautuvan ulkoilutien tienhaarassa. Tielevennykseen on tehty hiekkakuoppa, joka on tuhonnut asuinpaikkaa. Asuinpaikkalöydöt (KM 32295) ovat tulleet esille kuluneen tien pinnalta.
Itkolantien pohjoisreunassa on kohtalaisen hyvin säilynyttä ensimmäisen maailmansodan aikaista juoksuhautakaivantoa. Inventoinnin 2012 perusteella asuinpaikka vaikuttaa hyvin pienialaiselta tai muuten suureksi osaksi tuhoutuneelta. |
| metsakeskus.750010001 |
287 |
Sideby-Domarkobban |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
200245.95100000 |
6892072.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010001 |
Kohde sijaitsee Siipyyn kylässä Kiilin satamasta n. 2 km länteen olevan Domarkobban –nimisen saaren pohjoisosassa (Norrkobben) majakasta n. 30 m pohjoiseen, Norrkobbenin lähes korkeimmalla kohdalla. Maaperä on hiekkaa.
Latomus kuuluu ns. ristilatomusten ryhmään, sen sisäänkäynti avautuu pohjoiseen. Kooltaan se on n. 15x15 m ja sen rakentamiseen käytetyt kivet ovat pitkänomaisia. Latomusta on korjailtu 1970-luvulla, koska kalastajat olivat kuljettaneet kiviä verkonpainoiksi.
|
| metsakeskus.750010003 |
287 |
Sideby-Messmossbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
206402.48700000 |
6890294.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010003 |
Messmossbackenin korkeimmalla kohdalla, tilusrajan itäpuolella (kartalla paikka väärin!) pyöreä, sammaloitunut röykkiö, halkaisija n. 4 m, korkeus n. 0,4 m. |
| metsakeskus.750010004 |
287 |
Sideby-Viertola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
214802.11100000 |
6890057.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010004 |
Kohde sijaitsee muutamia kymmeniä metrejä vt 8:n länsipuolella, heti Kallträsketistä pohjoiseen. Asuinpaikka on kallioiden väliin jäävällä hiekkaisella pellolla.
Pellon laajuus on n. 70 x 40 m, asuinpaikka voi jatkua hieman laajemmallekin. Tarkastushetkellä pelto oli kesannolla
Inv. 2023: Paikalla ei enää ole peltoa vaan kohde on metsittynyt. |
| metsakeskus.750010005 |
287 |
Sideby-Tamminen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
213581.60000000 |
6890442.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010005 |
Kallträskistä n 1 km luoteeseen, Kallträskåsarna-nimisen hiekkaharjualueen pohjoisreunalla; viljelysmaalla. Hiekkanen löysi inventoinnissa kvartsi-iskoksia pellon kaakkoisosaan kaivetusta ojasta. |
| metsakeskus.750010006 |
287 |
Sideby-Storpåttbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210160.96600000 |
6892112.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010006 |
Kohde sijaitsee Hedenistä Skaftungiin johtavan hiekkatien länsipuolella, n. 50 metriä tiestä. Röykkiöt on kasattu paikoin lohkareisen harjanteen luoteispäähän. Alue kasvaa kuusivaltaista sekametsää, aluskasvillisuus on kanervaa ja varpuja.
Sammalen ja jäkälän peittämä röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 10 m ja sen korkeus on n. 1,2 m. Röykkiö vaikuttaa melko ehjältä, tosin se on jonkin verran puiden peittämä. Noin 40 metriä pohjoiseen on Tallgrenin v. 1912 tutkima röykkiö, röykkiö 2. Röykkiötä ei ole ennallistettu, joten kivet lojuvat hajallaan ympäri metsää.
|
| metsakeskus.750010006 |
287 |
Sideby-Storpåttbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210160.96600000 |
6892112.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010006 |
Kohde sijaitsee Hedenistä Skaftungiin johtavan hiekkatien länsipuolella, n. 50 metriä tiestä. Röykkiöt on kasattu paikoin lohkareisen harjanteen luoteispäähän. Alue kasvaa kuusivaltaista sekametsää, aluskasvillisuus on kanervaa ja varpuja.
Sammalen ja jäkälän peittämä röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 10 m ja sen korkeus on n. 1,2 m. Röykkiö vaikuttaa melko ehjältä, tosin se on jonkin verran puiden peittämä. Noin 40 metriä pohjoiseen on Tallgrenin v. 1912 tutkima röykkiö, röykkiö 2. Röykkiötä ei ole ennallistettu, joten kivet lojuvat hajallaan ympäri metsää.
|
| metsakeskus.750010007 |
287 |
Sideby-Stenringsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209710.14800000 |
6892775.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010007 |
Kohde sijaitsee 2 km Hedenin kylästä luoteeseen, kapean harjun kaakkoispäässä Hedmossenin luoteispuolella. Soratie Skaftungiin haarautuu aivan ensimmäisen röykkiön edestä. Maasto on moreenipohjaista mäntykangasta. Kohde on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkein sekä tekstillä ”Stenringarna Kiviringit”
Kohteessa on alun perin ollut viisi röykkiötä, joista yksi on tuhoutunut. Kyseinen röykkiö on ilmeisesti Tallgrenin tutkima ja uudelleen kasaamattoman röykkiön jäänteet ovat hävinneet tietöissä. Röykkiöt ovat rivissä n. 100m matkalla harjanteen laella. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 8m ja korkeudeltaan n. 1,3m. Röykkiön 2 halkaisija on n. 13m, korkeus n. 2m, röykkiön 3 halkaisija on n. 5m, korkeus n. 1m, röykkiön 4 halkaisija on n. 12m, korkeus n. 2m. Röykkiöt ovat kranssimaisia.
Inv. 2023: Kohteessa on neljä hyvin säilynyttä, näyttävää kiviröykkiötä. Teiden risteyksen eteläpuolella, aivan tien itälaidalla, todettiin kehämäinen kivistä koostuva rakenne, halkaisijaltaan noin 4 m (alakohde 5.) Sen keskellä on halkaisijaltaan runsaan metrin, syvyydeltään noin 40 cm pyöreähkö kuopanne. Kohta on osin peittynyt ilmeisesti tietä raivatessa siirretystä moreenimaasta ja on siten jossain määrin vaikeasti hahmotettavissa. Rakenne osuu jotakuinkin täsmälleen Tallgrenin yleiskartan (1912) röykkiön I kohdalle. Kyseessä on siis suurella todennäköisyydellä Tallgrenin kaivaman röykkiön jäännökset. Koska vuonna 1912 röykkiöitä ei aina tutkittu kokonaan, on kyseinen rakenne lisätty muinaisjäännösrajauksen sisään. Tallgren (1912) mainitsee, että noin 300 m röykkiöstä V (alakohde 4) pohjoiseen, tien länsipuolella, sijaitsee röykkiö VI. Tällä etäisyydellä ei ole röykkiötä – alue tarkastettiin 2023. On ilmeistä, että Tallgren on tarkoittanut röykkiötä Sideby Stenringsbacken N (750010008), joka sijaitsee noin 500 m etäisyydellä. |
| metsakeskus.750010007 |
287 |
Sideby-Stenringsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209710.14800000 |
6892775.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010007 |
Kohde sijaitsee 2 km Hedenin kylästä luoteeseen, kapean harjun kaakkoispäässä Hedmossenin luoteispuolella. Soratie Skaftungiin haarautuu aivan ensimmäisen röykkiön edestä. Maasto on moreenipohjaista mäntykangasta. Kohde on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkein sekä tekstillä ”Stenringarna Kiviringit”
Kohteessa on alun perin ollut viisi röykkiötä, joista yksi on tuhoutunut. Kyseinen röykkiö on ilmeisesti Tallgrenin tutkima ja uudelleen kasaamattoman röykkiön jäänteet ovat hävinneet tietöissä. Röykkiöt ovat rivissä n. 100m matkalla harjanteen laella. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 8m ja korkeudeltaan n. 1,3m. Röykkiön 2 halkaisija on n. 13m, korkeus n. 2m, röykkiön 3 halkaisija on n. 5m, korkeus n. 1m, röykkiön 4 halkaisija on n. 12m, korkeus n. 2m. Röykkiöt ovat kranssimaisia.
Inv. 2023: Kohteessa on neljä hyvin säilynyttä, näyttävää kiviröykkiötä. Teiden risteyksen eteläpuolella, aivan tien itälaidalla, todettiin kehämäinen kivistä koostuva rakenne, halkaisijaltaan noin 4 m (alakohde 5.) Sen keskellä on halkaisijaltaan runsaan metrin, syvyydeltään noin 40 cm pyöreähkö kuopanne. Kohta on osin peittynyt ilmeisesti tietä raivatessa siirretystä moreenimaasta ja on siten jossain määrin vaikeasti hahmotettavissa. Rakenne osuu jotakuinkin täsmälleen Tallgrenin yleiskartan (1912) röykkiön I kohdalle. Kyseessä on siis suurella todennäköisyydellä Tallgrenin kaivaman röykkiön jäännökset. Koska vuonna 1912 röykkiöitä ei aina tutkittu kokonaan, on kyseinen rakenne lisätty muinaisjäännösrajauksen sisään. Tallgren (1912) mainitsee, että noin 300 m röykkiöstä V (alakohde 4) pohjoiseen, tien länsipuolella, sijaitsee röykkiö VI. Tällä etäisyydellä ei ole röykkiötä – alue tarkastettiin 2023. On ilmeistä, että Tallgren on tarkoittanut röykkiötä Sideby Stenringsbacken N (750010008), joka sijaitsee noin 500 m etäisyydellä. |
| metsakeskus.750010008 |
287 |
Sideby-Stenringsbacken N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209581.00000000 |
6893342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010008 |
1980. Röykkiö sijaitsee harjun luoteispäässä koilliseen viettävällä rinteellä Hedenistä
Kanalideniin johtavan metsätien länsipuolella n. 10 m siitä. Röykkiöstä n. 30m (huom. 130 m kts.alla 2023) eteläkaakkoon on tervahaudan pohja.
2006. Röykkiö sijaitsee röykkiökalmistosta Sideby-Stenringsbacken (mj-nro 750010007) n. 500 m pohjoiseen saman harjanteen pohjoispäässä välittömästi tien länsipuolella. Röykkiö on halkaisijaltaan n. 8m ja se on paksun sammalen peittämä. Röykkiö on kuusien katveessa ja sen keskellä kasvaa koivu.
Inv, 2023: Röykkiö on v. 2006 inventoinnin mukaisessa kunnossa. Ilmeisesti kyseessä on Tallgrenin (1912) röykkiö VI (vrt. 750010008 Sideby Stenringsbacken N). Tervahauta, johon yllä viitataan sijaitsee röykkiöstä 130 metriä kaakkoon ja on erotettu omaksi kohteekseen (1000052317 Hedmossen). |
| metsakeskus.750010009 |
287 |
Sideby-Rofallskogen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
213664.55000000 |
6895616.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010009 |
Kohde sijaitsee Ömossasta eli Metsälästä pohjoiseen, Metsälänjoen länsipuolella, kallioharjanteen eteläpäässä. Alue on tiheää sekametsää, aluskasvillisuus on enimmäkseen sammalta.
Hiekkaselle osoitettiin inventoinnissa v. 1980 kolme röykkiötä alueella. V. 2006 inventoinnin yhteydessä ei varmuudella havaittu yhtään niistä. Ainoa löytynyt röykkiö oli sammalen peittämä, halkaisijaltaan n. 5m ja korkeudeltaan n. 40cm, jota ei varmuudella voi tunnistaan yhdeksikään Hiekkasen kirjaamista röykkiöistä. Röykkiöiden löytymistä vaikeutti tiheä sekametsä sekä paksu sammal
|
| metsakeskus.750010010 |
287 |
Sideby-Lillmosskärrskogen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
213680.54000000 |
6895729.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010010 |
Hankenki-pellon eteläosan länsip: 1)kalliolla 3x4 m,kaiveltu, 2)6x4.5 m,kaiveltu,3 )6x5m kaiveltu keskeltä.
Em. röykkiöitä ei löytynyt v. 2006 inventoinnissa |
| metsakeskus.750010011 |
287 |
Sideby-Pambaliden |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
213246.71500000 |
6896180.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010011 |
Kohde sijaitsee Ömossasta pari kilometriä pohjoisluoteeseen, Metsälänjoesta n. 500m länteen, Lillmåssenin itäpuolisella kallioharjanteella. Maasto on paikoin kallioista kangasmaastoa.
Röykkiö on halkaisijaltaan n. 6m ja korkeudeltaan puolisen metriä. Röykkiön vieressä on pari myöhemmin rakenneltua pientä kivikehää.
|
| metsakeskus.750010012 |
287 |
Sideby-Myrbergen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
213416.64000000 |
6896535.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010012 |
Kohde sijaitsee Myrbergenin kaakkoisosassa Ömossasta pohjoiseen, Hagängetin länsipuolella, n. 280m Metsälänjoesta länteen. Röykkiö sijaitsee jäkälää/sammalta ja mäntyä kasvavalla kalliolla.
Röykkiö pitkänomainen, kooltaan n. 4x7m ja korkeudeltaan puolisen metriä. Kallion päälle kasattua röykkiötä on ehkä pengottu ja levitetty jonkin verran.
|
| metsakeskus.750010012 |
287 |
Sideby-Myrbergen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
213416.64000000 |
6896535.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010012 |
Kohde sijaitsee Myrbergenin kaakkoisosassa Ömossasta pohjoiseen, Hagängetin länsipuolella, n. 280m Metsälänjoesta länteen. Röykkiö sijaitsee jäkälää/sammalta ja mäntyä kasvavalla kalliolla.
Röykkiö pitkänomainen, kooltaan n. 4x7m ja korkeudeltaan puolisen metriä. Kallion päälle kasattua röykkiötä on ehkä pengottu ja levitetty jonkin verran.
|
| metsakeskus.750010013 |
287 |
Sideby-Nedermosskogen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
212511.00000000 |
6897204.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010013 |
Ömossasta 3,2 km luoteesen Nedermossenin pellon länsipuolella, pellon reunasta n. 60m.
Kaksi ilmeisesti ehjää röykkiötä. Röykkiö 1 on suureksi saksi sammalen peitossa ja kooltaan n. 5,5x5m ja korkeudeltaan 60cm. Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä n. 15m pohjoiskoilliseen. Se on kooltaan 4x4m ja korkeudeltaan 40cm.
|
| metsakeskus.750010013 |
287 |
Sideby-Nedermosskogen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
212511.00000000 |
6897204.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010013 |
Ömossasta 3,2 km luoteesen Nedermossenin pellon länsipuolella, pellon reunasta n. 60m.
Kaksi ilmeisesti ehjää röykkiötä. Röykkiö 1 on suureksi saksi sammalen peitossa ja kooltaan n. 5,5x5m ja korkeudeltaan 60cm. Röykkiö 2 sijaitsee edellisestä n. 15m pohjoiskoilliseen. Se on kooltaan 4x4m ja korkeudeltaan 40cm.
|
| metsakeskus.750010014 |
287 |
Sideby-Sorakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214114.35600000 |
6897361.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010014 |
Kohde sijaitsee Pakankylän ja Ömossan välillä n. 200m valtatie 8:n länsipuolella ja 270m Härkmeribäckenin itäpuolella. Maasto on kallioista kangasmaastoa.
Röykkiöt on tutkittu ja niitä ei ole kasattu uudelleen. Röykkiöistä on jäljellä hajotetut kiveykset ja paasiarkun jäännökset.
|
| metsakeskus.750010014 |
287 |
Sideby-Sorakangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
214114.35600000 |
6897361.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010014 |
Kohde sijaitsee Pakankylän ja Ömossan välillä n. 200m valtatie 8:n länsipuolella ja 270m Härkmeribäckenin itäpuolella. Maasto on kallioista kangasmaastoa.
Röykkiöt on tutkittu ja niitä ei ole kasattu uudelleen. Röykkiöistä on jäljellä hajotetut kiveykset ja paasiarkun jäännökset.
|
| metsakeskus.750010015 |
287 |
Sideby-Brändaskärret |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213227.71200000 |
6897781.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010015 |
Kohde sijaitsee Brändaskärretin länsipuolella, Viitasalon tilan rakennusten tuntumassa, heti niiden länsipuolella olevassa metsässä. Maasto on kuusimetsää, aluskasvillisuus on varvikkoa ja saniaisia. Maaperä on moreenia.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 13m ja korkeudeltaan n. 1,7m. Röykkiön 2 halkaisija on n. 8m ja korkeus n. 1m. Röykkiön 3 halkaisija on n. 11m ja korkeus n.1,5m. Röykkiöt ovat sammalen peitossa ja niitä on kaiveltu keskeltä.
|
| metsakeskus.750010015 |
287 |
Sideby-Brändaskärret |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
213227.71200000 |
6897781.52200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010015 |
Kohde sijaitsee Brändaskärretin länsipuolella, Viitasalon tilan rakennusten tuntumassa, heti niiden länsipuolella olevassa metsässä. Maasto on kuusimetsää, aluskasvillisuus on varvikkoa ja saniaisia. Maaperä on moreenia.
Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 13m ja korkeudeltaan n. 1,7m. Röykkiön 2 halkaisija on n. 8m ja korkeus n. 1m. Röykkiön 3 halkaisija on n. 11m ja korkeus n.1,5m. Röykkiöt ovat sammalen peitossa ja niitä on kaiveltu keskeltä.
|
| metsakeskus.750010017 |
287 |
Sideby-Svedudden |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
204816.00000000 |
6902689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010017 |
Kohde sijaitsee Skaftungissa, Skären pohjoispuolella lähellä meren rantaa kallioisella harjanteella.
Röykkiö on kooltaan 12x8 m ja korkeudeltaan n. 70 cm. Siihen on kaivettu kaksi kuoppaa. |
| metsakeskus.750010018 |
287 |
Sideby-Muråsen |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
207336.06300000 |
6902015.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010018 |
Kohde sijaitsee Skaftungissa Norrändanin itäpuolella, Elakkärretin länsipuolella kallioharjanteella, sen itäreunalla. Maasto on louhikkoista kalliota, joka kasvaa tiheähköä sekametsää. Kallioharjanteen itäpuolella on sorakuoppia, joiden yhteydessä osa röykkiöistä on ilmeisesti tuhoutunut.
Inventoinnissa löydettiin yhdeksän röykkiötä. Risla löysi v. 1997 tarkastuksessa kymmenen röykkiötä ja yhden röykkiön, joka oli epävarma. Pohjoiset kallion laella olevat röykkiöt ovat soikeita ja niitä rakennettaessa käytetty hyväksi paikan suuria kiviä. Eteläkaakkoisrinteessä on pyöreitä kivistä kasattuja röykkiöitä . Tien ja etelä-kaakkoisrinteen röykkiöiden välissä on mahdollinen asuinpaikka. Itäpuolen soranotossa tuhoutunut ainakin kaksi röykkiötä. V 1997 tarkastuksessa paikalla todettu 10 varmaa ja yksi epävarma röykkiö. Röykkiöiden ikä tuntematon (aikaisintaan rautakaudelta tai keskiajalta). Tarkempi kuvaus on Rislan tarkastuskertomuksessa (ks. Arkeologian osaston topografinen arkisto).
|
| metsakeskus.750010019 |
287 |
Sideby-Stubbmossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
211129.55000000 |
6898559.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010019 |
Kohde sijaitsee pari kilometriä Henriksdalin kaakkoispuolella, Stubbmossen nimisen peltoalueen eteläpuoleisella harjanteella.
Sammalen peittämä röykkiö on halkaisijaltaan 8-10 m ja sitä on jonkin verran pengottu.
|
| metsakeskus.750010020 |
287 |
Sideby-Skogmansback |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214280.30800000 |
6893457.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.750010020 |
Kohde sijaitsee Ömossan eteläosassa, parisataa metriä valtatie 8:n länsipuolella. Maasto on kangasmaastoa ja maaperä on lohkareista moreenia.
Gunnar Nybond, joka ilmoitti kohteesta, on merkinnyt karttaansa useita röykkiöitä sekä L-kirjaimen muotoisen vallin. Inventoinnissa ei kuitenkaan löytynyt kuin yksi selvä röykkiö sekä kaksi vallia. Röykkiö on halkaisijaltaan n. 5m ja korkeudeltaan n. 0,4m. Se on jäkälän ja sammalen peitossa ja vaikeasti havaittavissa. Kivivalli 1 on pohjois-etelä –suuntainen ja noin 30m pitkä ja 2-3 metriä leveä. Pohjoispäässä valli kääntyy itään ja muodostaa n. 15m pitkän L-kirjaimen muotoisen sakaran. Kivivalli 2 on n. 15m pitkä ja 1,5m leveä, päihin levenevä kivirakennelma. On mahdollista että vallit ovat ainakin osittain luonnonmuovaamia.
|
| metsakeskus.751010001 |
751 |
Palkkio |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
406343.75800000 |
7292455.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010001 |
Viantie-Pömiö -tien varressa n. 7,5 km Pömiöön päin, tien itäpuolella. Kohde, 13 rakkakuoppaa ja yksi maakuoppa, on Palkkion tilan päärakennuksesta n. 450 m pohjoiskoilliseen, Palkkio-nimisen mäen kaakkoissivulla sijaitsevassa rakassa. |
| metsakeskus.751010001 |
751 |
Palkkio |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
406343.75800000 |
7292455.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010001 |
Viantie-Pömiö -tien varressa n. 7,5 km Pömiöön päin, tien itäpuolella. Kohde, 13 rakkakuoppaa ja yksi maakuoppa, on Palkkion tilan päärakennuksesta n. 450 m pohjoiskoilliseen, Palkkio-nimisen mäen kaakkoissivulla sijaitsevassa rakassa. |
| metsakeskus.751010003 |
751 |
Ala-Sankala NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
431735.51700000 |
7305443.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010003 |
Kohde sijaitsee Simo-Ranua -tien pohjoispuolella (Simosta maanteitse noin 35 kilometriä), Simojoen etelärannalla, Ala-Sankalan päärakennuksesta noin 100 metriä koilliseen olevalla tasaisella, hiekkaisella perunapellolla. Löytöjä (kvartsia ja liusketta) saatiin noin 100 x 25 metrin laajuiselta alueelta.
Vuoden 2018 inventoinnin aikaan alueella oli juuri tehty perunanistutus ja penkit. Hyvistä inventointiolosuhteista huolimatta selviä havaintoja asuinpaikasta ei saatu. Saadun tiedon mukaan pellon pinnalta ja myös perunannostokoneesta on vuosittain löytynyt kiviesineitä ja että alue olisi ”putsattu”. Inventoinnissa löytyi kuitenkin vielä yksi alkeellinen kirves suunnilleen rajatun alueen keskeltä sekä havaittiin muutamia kvartseja.
Kohteen aluerajaus on muodeostettu alun perin vuonna 2016 perustuen vuoden 1991 inventointiin ja sitä on edelleen laajennettu 2018 inventoinnin pohjalta. |
| metsakeskus.751010006 |
751 |
Rovamaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
406344.75500000 |
7294190.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010006 |
Kohde sijaitsee Simoniemessä, Ala-Penikkaan johtavan tien itäpuolella, Rovamaan tilan päärakennuksesta 250 metriä koilliseen. Täällä on ympäristöään noin 20 metriä korkeammalla olevalla mäellä, mäen itärinteellä 300 metriä pitkä ja 100 metriä leveä rakka.
Rakan eteläosassa on runsaati rakkakuoppia. Rakan pohjoisosassa, joka on mäen korkeimmalla kohdalla, ja jossa rakka on leveimmillään, sijaitsee kahdeksan röykkiötä ja ainakin 12 rakkakuoppaa. Kaikkiaan rakkakuoppia, joita on lähes koko rakan alueella, havaittiin 22 kappaletta.
Rakkaröykkiöiden koko on vaihteleva; pienimmät ovat noin 30 senttimetriä korkeita ja niiden halkaisja on noin 2 metriä. Suurimman röykkiön korkeus on noin metrin ja halkaisija noin 6 metriä. Mäen korkeimmassa kohdassa sijaitsevissa kolmessa röykkiössä on kraateri. Yhdessä suuressa röykkiössä on pieniä ladottuja "lokeroita".
Rakan itälaidalla on noin 6 metriä pitkä ja 3 metriä leveä pitkänomainen röykkiö, jonka keskellä on kuoppa. Rakkakuoppien halkaisijat vaihtelevat 1 - 2,5 metriin.
Rakkakuoppien ja röykkiöiden tarkkaa määrää on vaikea sanoa, sillä paikalla on epämääräisiä painanteita ja kohoumia, jotka voivat olla myös luonnonmuodostelmia.
Rakkakuoppa-alueen luoteispään koordinaatit ovat p: 7297366, i: 3406425, ja kaakkoispään p: 7297100, i: 3406532. |
| metsakeskus.751010006 |
751 |
Rovamaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
406344.75500000 |
7294190.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010006 |
Kohde sijaitsee Simoniemessä, Ala-Penikkaan johtavan tien itäpuolella, Rovamaan tilan päärakennuksesta 250 metriä koilliseen. Täällä on ympäristöään noin 20 metriä korkeammalla olevalla mäellä, mäen itärinteellä 300 metriä pitkä ja 100 metriä leveä rakka.
Rakan eteläosassa on runsaati rakkakuoppia. Rakan pohjoisosassa, joka on mäen korkeimmalla kohdalla, ja jossa rakka on leveimmillään, sijaitsee kahdeksan röykkiötä ja ainakin 12 rakkakuoppaa. Kaikkiaan rakkakuoppia, joita on lähes koko rakan alueella, havaittiin 22 kappaletta.
Rakkaröykkiöiden koko on vaihteleva; pienimmät ovat noin 30 senttimetriä korkeita ja niiden halkaisja on noin 2 metriä. Suurimman röykkiön korkeus on noin metrin ja halkaisija noin 6 metriä. Mäen korkeimmassa kohdassa sijaitsevissa kolmessa röykkiössä on kraateri. Yhdessä suuressa röykkiössä on pieniä ladottuja "lokeroita".
Rakan itälaidalla on noin 6 metriä pitkä ja 3 metriä leveä pitkänomainen röykkiö, jonka keskellä on kuoppa. Rakkakuoppien halkaisijat vaihtelevat 1 - 2,5 metriin.
Rakkakuoppien ja röykkiöiden tarkkaa määrää on vaikea sanoa, sillä paikalla on epämääräisiä painanteita ja kohoumia, jotka voivat olla myös luonnonmuodostelmia.
Rakkakuoppa-alueen luoteispään koordinaatit ovat p: 7297366, i: 3406425, ja kaakkoispään p: 7297100, i: 3406532. |
| metsakeskus.751010008 |
751 |
Huhdanpalo S |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
419376.52900000 |
7289351.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010008 |
Simosta 10 km Simo-Ranua -tietä Ala-Jokikylässä Simojoen itäpuolella soiden ympäröimällä Huhdanpalo-nimisellä kankaalla. 4 noin 3 metriä halkaisijaltaan olevaa rakkakuoppaa kankaan koillissivulla olevassa rakassa.
Inventointi 2024: Kohde on aikaisemman kuvauksen mukainen. Paikka- ja raporttitietoja ei ole toistaiseksi saatavana. |
| metsakeskus.751010009 |
751 |
Vallinpalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
420101.23900000 |
7287555.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010009 |
Simo-Ranua -tiestä n. 3,8 km kaakkoon, Lautakodankankaalle johtavan metsäautotien itäpuolella Vallinpalo-nimisen kankaan itäreunalla, suurehkon maa-aineksen otossa syntyneen kuopan eteläpuolella kahdeksan rakkaröykkiötä noin korkeudella 61-62 m mpy. Näistä kaksi tutkittiin vuonna 1993. Erityisiä rakenteita röykkiöissä ei todettu, mutta löytöinä saatiin kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. Röykkiöiden itäpuolella on Musta-aavan äärellä myös noin 180 x 20 m laajuiseksi arvioitu kivikautinen asuinpaikka. Sen koekaivauksessa todettiin niin ikään vaihtelevasti kvartsiaineistoa.
Inventointi 2024: Paikka tarkastettiin ja se on edellisen kuvauksen mukaisessa hyvässä kunnossa. Itäpuolella olevan asuinpaikka-alueella on nuorta metsää sekä sen eteläpuolella äestetty hakkuuaukio. |
| metsakeskus.751010009 |
751 |
Vallinpalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
420101.23900000 |
7287555.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010009 |
Simo-Ranua -tiestä n. 3,8 km kaakkoon, Lautakodankankaalle johtavan metsäautotien itäpuolella Vallinpalo-nimisen kankaan itäreunalla, suurehkon maa-aineksen otossa syntyneen kuopan eteläpuolella kahdeksan rakkaröykkiötä noin korkeudella 61-62 m mpy. Näistä kaksi tutkittiin vuonna 1993. Erityisiä rakenteita röykkiöissä ei todettu, mutta löytöinä saatiin kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. Röykkiöiden itäpuolella on Musta-aavan äärellä myös noin 180 x 20 m laajuiseksi arvioitu kivikautinen asuinpaikka. Sen koekaivauksessa todettiin niin ikään vaihtelevasti kvartsiaineistoa.
Inventointi 2024: Paikka tarkastettiin ja se on edellisen kuvauksen mukaisessa hyvässä kunnossa. Itäpuolella olevan asuinpaikka-alueella on nuorta metsää sekä sen eteläpuolella äestetty hakkuuaukio. |
| metsakeskus.751010009 |
751 |
Vallinpalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
420101.23900000 |
7287555.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010009 |
Simo-Ranua -tiestä n. 3,8 km kaakkoon, Lautakodankankaalle johtavan metsäautotien itäpuolella Vallinpalo-nimisen kankaan itäreunalla, suurehkon maa-aineksen otossa syntyneen kuopan eteläpuolella kahdeksan rakkaröykkiötä noin korkeudella 61-62 m mpy. Näistä kaksi tutkittiin vuonna 1993. Erityisiä rakenteita röykkiöissä ei todettu, mutta löytöinä saatiin kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. Röykkiöiden itäpuolella on Musta-aavan äärellä myös noin 180 x 20 m laajuiseksi arvioitu kivikautinen asuinpaikka. Sen koekaivauksessa todettiin niin ikään vaihtelevasti kvartsiaineistoa.
Inventointi 2024: Paikka tarkastettiin ja se on edellisen kuvauksen mukaisessa hyvässä kunnossa. Itäpuolella olevan asuinpaikka-alueella on nuorta metsää sekä sen eteläpuolella äestetty hakkuuaukio. |
| metsakeskus.751010009 |
751 |
Vallinpalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
420101.23900000 |
7287555.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010009 |
Simo-Ranua -tiestä n. 3,8 km kaakkoon, Lautakodankankaalle johtavan metsäautotien itäpuolella Vallinpalo-nimisen kankaan itäreunalla, suurehkon maa-aineksen otossa syntyneen kuopan eteläpuolella kahdeksan rakkaröykkiötä noin korkeudella 61-62 m mpy. Näistä kaksi tutkittiin vuonna 1993. Erityisiä rakenteita röykkiöissä ei todettu, mutta löytöinä saatiin kvartsi-iskoksia ja -ytimiä. Röykkiöiden itäpuolella on Musta-aavan äärellä myös noin 180 x 20 m laajuiseksi arvioitu kivikautinen asuinpaikka. Sen koekaivauksessa todettiin niin ikään vaihtelevasti kvartsiaineistoa.
Inventointi 2024: Paikka tarkastettiin ja se on edellisen kuvauksen mukaisessa hyvässä kunnossa. Itäpuolella olevan asuinpaikka-alueella on nuorta metsää sekä sen eteläpuolella äestetty hakkuuaukio. |
| metsakeskus.751010010 |
751 |
Kairavaara |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
421868.00000000 |
7289300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010010 |
N. 12,5 km Simon asemalta koilliseen. Turskan päärakennuksesta n. 4,1 km kaakkoon ja Jokikylässä olevan Musta-aavan itäpuolella, Kairavaaran koillispään rakassa kuoppa.
Vuoden 2012 inventoinnin yhteydessä tehdyt havainnot kohteesta ovat seuraavat:
Kohteessa on rakkakivikko, jossa on 11 vaihtelevankokoista rakkakuoppaa. Tiedot niistä on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.751010011 |
751 |
Sarvenselänmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
417462.00000000 |
7288311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010011 |
Röykkiö 8 km Simon asemalta koilliseen, Jokikylässä Simo-Ranua-tien itäpuolella, 3 km Hamarin koululta itäkoilliseen olevan suuren sorakuopan pohjoispuolella.
Inventointi 2024: havaittiin 2 röykkiötä muutaman metrin päässä toisistaan. Koko n. 5 x 3 m, korkeus n. 40-50 cm, molemmissa kuoppa keskellä. Röykkiöitä on tiettävästi kaiveltu 1800-luvulla. Vaikutti siltä, että uusia kaivelun merkkejä ei ole. Koordinaatteja ja sen mukaan aluetta on korjattu. |
| metsakeskus.751010013 |
751 |
Meteliharju |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
413323.95500000 |
7290861.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010013 |
Jokikylässä Simon asemalta n. 7,5 km ja Rajalan tilan päärakennuksesta n. 2,8 km luoteeseen ja Kotasuon pohjoispuolella olevan Metelinharju-nimisen kankaan korkeimmalla kohdalla rakassa.
Vuoden 2021 tuulivoimapuiston alueen inventoinnissa kohteella kartoitettiin uusia alakohteita. Soraharjanteen pohjoispäässä on kapea eteläpohjoissuuntainen rakka-alue, jonka pituus on noin 150 m. Alueella on kaksi kivikkoon tehtyä asumuspainannetta, kolme vallin ympäröimää kuoppaa ja 8 pienempää rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.751010016 |
751 |
Korkiamaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
412544.00000000 |
7280498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010016 |
Rakkakuoppia, röykkiöitä ja maakuoppia Oulu-Kemi-tien lounaispuolella n. 2,5 km Simo-Ranua-tien risteyksestä Kemiin päin olevan Hirsikankaan lounaispuolella, Korkiamaa-nimisen kankaan niskalla, noin 200 metrin matkalla.
Onkalon tuulivoimapuiston arkeologisen inventoinnin yhteydessä (2012) havaittiin, että koillisesta lounaaseen johtavan metsätien länsipuolella sijaitsevat lähimmät (aina n. 30 m etäisyydellä) rakkakuopat ovat säilyneet vaurioitumatta, mutta siitä länteen olevat ovat vaurioituneet tai tuhoutuneet muutama vuosi aikaisemmin tehdyssä metsäaurauksessa.
Alakohteina on vuoden 2012 inventoinnissa luetellut kolme rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.751010016 |
751 |
Korkiamaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
412544.00000000 |
7280498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010016 |
Rakkakuoppia, röykkiöitä ja maakuoppia Oulu-Kemi-tien lounaispuolella n. 2,5 km Simo-Ranua-tien risteyksestä Kemiin päin olevan Hirsikankaan lounaispuolella, Korkiamaa-nimisen kankaan niskalla, noin 200 metrin matkalla.
Onkalon tuulivoimapuiston arkeologisen inventoinnin yhteydessä (2012) havaittiin, että koillisesta lounaaseen johtavan metsätien länsipuolella sijaitsevat lähimmät (aina n. 30 m etäisyydellä) rakkakuopat ovat säilyneet vaurioitumatta, mutta siitä länteen olevat ovat vaurioituneet tai tuhoutuneet muutama vuosi aikaisemmin tehdyssä metsäaurauksessa.
Alakohteina on vuoden 2012 inventoinnissa luetellut kolme rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.751010016 |
751 |
Korkiamaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
412544.00000000 |
7280498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010016 |
Rakkakuoppia, röykkiöitä ja maakuoppia Oulu-Kemi-tien lounaispuolella n. 2,5 km Simo-Ranua-tien risteyksestä Kemiin päin olevan Hirsikankaan lounaispuolella, Korkiamaa-nimisen kankaan niskalla, noin 200 metrin matkalla.
Onkalon tuulivoimapuiston arkeologisen inventoinnin yhteydessä (2012) havaittiin, että koillisesta lounaaseen johtavan metsätien länsipuolella sijaitsevat lähimmät (aina n. 30 m etäisyydellä) rakkakuopat ovat säilyneet vaurioitumatta, mutta siitä länteen olevat ovat vaurioituneet tai tuhoutuneet muutama vuosi aikaisemmin tehdyssä metsäaurauksessa.
Alakohteina on vuoden 2012 inventoinnissa luetellut kolme rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.751010018 |
751 |
Karipalo |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
412192.44500000 |
7279526.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010018 |
Maakuoppa Simon asemalta n. 4,3 km kaakkoon ja Sillankorvan tilan päärakennuksesta n. 1 km koilliseen olevan Karipalo-nimisen kankaan korkeimman kohdan pohjoiskärjessä, kankaan yli pohjoiseen johtavan polun itäpuolella.
Castrén on maininnut kuopan kertomuksessaan vuonna 1894 (s. 263). Vuoden 1991 Simon perusinventoinnissa kuopan todettiin olevan hyväkuntoinen, jyrkkäreunainen, halkaisijaltaan n. 1,4 m ja syvyydeltään 70 cm. |
| metsakeskus.751010020 |
751 |
Pitola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
427627.17100000 |
7304223.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010020 |
Kohde sijaitsee Simojoen länsirannalla, Simo - Ranua -tien varressa (Simosta noin 29,5 kilometriä), Jokikylän Pitolan tilan päärakennuksen luoteispuolella. Löytöjä tehtiin pääasiassa tien koillispuolelta.
Löytöjä saatiin Pitolan päärakennuksen luoteispuolella olevalta pellolta noin 45 metrin pituiselta matkalta ja kaakkoispuolella (?) noin 40 metrin pituiselta matkalta 72,5 metrin korkeuskäyrän tuntumassa erottuvalta terassilta, joka rajoittuu lounaassa maantiehen. Myös tien lounaispuolella olevien kahden asuinrakennuksen väliin jäävältä kaistalta saatiin muutama kvartsi- ja liuskeiskos. Suurin löytötiheys oli Pitolan päärakennuksen luoteispuolella.
Asuinpaikka sijaitsee hiekkamaalla. Löytöjen perusteella paikan laajuus on noin 160 x 40 metriä. Muinaisjäännös on osittain tuhoutunut asuinrakennuksen, maantien ja viemäriojan kohdalta. Ehjää asuinpaikkaa saattaa olla jäljellä maantien luoteispuolella.
Vuoden 2018 inventoinnissa arvioitiin tien oikaisun takia muinaisjäännösalueen luoteisosan melko varmuudella tuhoutuneen. Talon pohjoispuolella ollut pelto on metsittynyt, eikä havainnointimahdollisuuksia siellä juuri ollut. |
| metsakeskus.751010021 |
751 |
Keltamaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
406100.85100000 |
7293448.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010021 |
Simoniemessä n. 600 m Kumpuniemen tilan päärakennuksesta itäkaakkoon. Paikka on n. 7 m ympäristöään korkeampi, idässä ja lännessä soiden ympäröimä kumpare. Rakkauopat sijaitsevat mäen koillis-osassa sijaitsevissa kahdessa pienessä rakassa. |
| metsakeskus.751010022 |
751 |
Ylimmäinen Varesharju |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
407889.14700000 |
7287297.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010022 |
Rakkakuoppia Simon asemasta n. 4,5 km koilliseen, Hoikkasuon ja Näätämaan välissä olevan harjun pohjoispään kivikossa.
Castren on maininnut Varesharju -nimisen paikan, jossa olisi rakkakuoppia
(Castren 1894, s. 264).
Vuoden 1991 Simon perusinventoinnissa paikka tarkastettiin ja kohteen kunto todettiin kohtalaiseksi. Alueella on kahdeksen osin epämääräistä kuoppaa. Vuoden 2015 inventoinnissa todettiin paikalla kuusi rakkakuopista rakenteeltaan selvemmäksi, kaksi muuta sijoittuu todettujen kuoppien muodostaman alueen sisäpuolelle. |
| metsakeskus.751010027 |
751 |
Iso Kivimaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
414558.00000000 |
7285865.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010027 |
Kohdealue sijaitsee Simo-Ranua-tien itäpuolella, noin 3,5 km Simon keskustasta koilliseen, Iso Kivimaan pääosin peitteisellä kivisellä moreeniharjanteella. Simon perusinventoinnissa 1991 Iso Kivimaalla erotettiin viisi kivirakennetta, eteläosasta kaksi rakkakuoppaa (1-2) sekä pohjoiosasta kolme röykkiötä/rakkaröykkiötä. Rakkakuoppien halkaisijaksi mitattiin 1,5 m sekä 1 m.
Paikkakunnalta saadun tiedon mukaan oli 1900-luvun loppupuolella oli alun perin kekomaisen rakkaröykkiön (3) keskelle kaivettu kuoppa. Paikannetut muut röykkiöt alueella olivat kekomaisia. Näistä röykkiö länteen viettävällä rinteellä oli halkaisijaltaan noin 1,8 metriä ja korkeudeltaan 1 m. Se oli osittain sortunut ja koottu litteistä kivistä (4). Mäen pohjoiseen viettävällä rinteellä todettiin kivestä ja maasta rakennettu pyöreä röykkiö (5). Se oli Kivimaan pohjoispuolitse kulkevan metsäautotien vieressä, tien eteläpuolella. Röykkiön halkaisijaksi mitattiin 2,7 m ja korkeudeksi 1,5 m. 1991 raportin rakenteiden sijainnin peruskoordinaatit ovat peruskartan tarkkuuteen ja arviointiin peristuvat (arviolta 20 m tarkkuus).
Vuoden 2012 tuulivoimapuistoinventoinnissa röykkiöt määriteltiin hautaröykkiöiksi (ks. muinaisjäännösrekisterin alakohteet 1-2). Ne ovat muodoltaan kuitenkin varsin vaihtelevia, pitkänomaisia ja kapeita, osin vallimaisia tai usemmmasta röykkiöstä muodostuvia kokonaisuuksia. Lisäksi todettiin yksi kuopparakenne sekä rajamerkki, joka ei sijoitu nykyiselle kiinteistörajalle (ks. alakohteet 3-4).
Vuoden 2018 inventoinnin mukaan harjanteen pohjoispään röykkiö on pitkäröykkiö, jonka päässä on kehämäinen laajennus, jollaisia on Pohjanlahden rannikolla suunnilleen samoilla myöhemmän kivikauden korkeustasolla (40-42 m mpy.). Röykkiön mitat, pituus 10 m, leveys 2 -3 m ja korkeus 0,3-0,5 m, poikkeavat aiemmista mittauksista. Rakenne on osittain aluskasvillisuuden peittämä. Röykkiön etelä- ja pohjoispuolella on kaksi pientä rakkakuoppaa, länsipuolella on vanha rajamerkki (kohde 50 Iso Kivimaa 3). Ison Kivimaan keskivaiheella polun kohdalla oleva kuopparakenne määriteltiin myöhäiseksi kuopaksi. Kaava-alueen ulkopuolella sijainnutta Ison Kivimaan eteläpäätä ei tarkastettu 2018 inventoinnissa.
Rakenteiden kuvaukset ja sijaintitiedot poikkeavat toisistaan. Vuoden 1991 pohjoisosan länsirinteessä havaitusta röykkiöstä (4) ei ole myöhempiä havaintoja.
Alueella tehdyissä kolmessa inventoinnissa havaittujen arkeologisten kivirakenteiden voi kuitenkin annettujen koordinaattien perusteella todeta sijoittuvan kahtena etelä- ja pohjoisosan keskittymänä kokonaisuudessaan noin 400 m matkalle Iso Kivimaan laelle ja pohjoisosan pohjois- ja länsirinteeseen. Alueen kokonaisuuden hahmottamiseksi tarkempi kartoitus on edelleen tarpeen. |
| metsakeskus.751010027 |
751 |
Iso Kivimaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
414558.00000000 |
7285865.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010027 |
Kohdealue sijaitsee Simo-Ranua-tien itäpuolella, noin 3,5 km Simon keskustasta koilliseen, Iso Kivimaan pääosin peitteisellä kivisellä moreeniharjanteella. Simon perusinventoinnissa 1991 Iso Kivimaalla erotettiin viisi kivirakennetta, eteläosasta kaksi rakkakuoppaa (1-2) sekä pohjoiosasta kolme röykkiötä/rakkaröykkiötä. Rakkakuoppien halkaisijaksi mitattiin 1,5 m sekä 1 m.
Paikkakunnalta saadun tiedon mukaan oli 1900-luvun loppupuolella oli alun perin kekomaisen rakkaröykkiön (3) keskelle kaivettu kuoppa. Paikannetut muut röykkiöt alueella olivat kekomaisia. Näistä röykkiö länteen viettävällä rinteellä oli halkaisijaltaan noin 1,8 metriä ja korkeudeltaan 1 m. Se oli osittain sortunut ja koottu litteistä kivistä (4). Mäen pohjoiseen viettävällä rinteellä todettiin kivestä ja maasta rakennettu pyöreä röykkiö (5). Se oli Kivimaan pohjoispuolitse kulkevan metsäautotien vieressä, tien eteläpuolella. Röykkiön halkaisijaksi mitattiin 2,7 m ja korkeudeksi 1,5 m. 1991 raportin rakenteiden sijainnin peruskoordinaatit ovat peruskartan tarkkuuteen ja arviointiin peristuvat (arviolta 20 m tarkkuus).
Vuoden 2012 tuulivoimapuistoinventoinnissa röykkiöt määriteltiin hautaröykkiöiksi (ks. muinaisjäännösrekisterin alakohteet 1-2). Ne ovat muodoltaan kuitenkin varsin vaihtelevia, pitkänomaisia ja kapeita, osin vallimaisia tai usemmmasta röykkiöstä muodostuvia kokonaisuuksia. Lisäksi todettiin yksi kuopparakenne sekä rajamerkki, joka ei sijoitu nykyiselle kiinteistörajalle (ks. alakohteet 3-4).
Vuoden 2018 inventoinnin mukaan harjanteen pohjoispään röykkiö on pitkäröykkiö, jonka päässä on kehämäinen laajennus, jollaisia on Pohjanlahden rannikolla suunnilleen samoilla myöhemmän kivikauden korkeustasolla (40-42 m mpy.). Röykkiön mitat, pituus 10 m, leveys 2 -3 m ja korkeus 0,3-0,5 m, poikkeavat aiemmista mittauksista. Rakenne on osittain aluskasvillisuuden peittämä. Röykkiön etelä- ja pohjoispuolella on kaksi pientä rakkakuoppaa, länsipuolella on vanha rajamerkki (kohde 50 Iso Kivimaa 3). Ison Kivimaan keskivaiheella polun kohdalla oleva kuopparakenne määriteltiin myöhäiseksi kuopaksi. Kaava-alueen ulkopuolella sijainnutta Ison Kivimaan eteläpäätä ei tarkastettu 2018 inventoinnissa.
Rakenteiden kuvaukset ja sijaintitiedot poikkeavat toisistaan. Vuoden 1991 pohjoisosan länsirinteessä havaitusta röykkiöstä (4) ei ole myöhempiä havaintoja.
Alueella tehdyissä kolmessa inventoinnissa havaittujen arkeologisten kivirakenteiden voi kuitenkin annettujen koordinaattien perusteella todeta sijoittuvan kahtena etelä- ja pohjoisosan keskittymänä kokonaisuudessaan noin 400 m matkalle Iso Kivimaan laelle ja pohjoisosan pohjois- ja länsirinteeseen. Alueen kokonaisuuden hahmottamiseksi tarkempi kartoitus on edelleen tarpeen. |
| metsakeskus.751010029 |
751 |
Karisuvanto, Turska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418243.98000000 |
7291207.20700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010029 |
Simo-Ranua -tien varressa (Simosta n. 10,5 km), Turskan päärakennuksen pihamaalla ja sen eteläpuoleisella peltoalueella.
Ensimmäiset löydöt tehtiin tilan rakentamisen ja puutarhatöiden yhteydessä vuosina 1952-53. Navettaa rakennettaessa havaittiin tulisijojen jäännöksiä ja puutarhatöissä löytyi kivikirves (KM 26382). Vuoden 1991 inventoinnissa tehtiin löytöjä (kvartseja?) asuinrakennuksen
kaakkoispuoliselta peltoalueelta.
Löydöt koostuvat kivikirveestä, kvartsista sekä liuskeesta ja löytötiedot viittaavat laajempaan kivikautiseen asuinpaikkaan.
Vuoden 2018 yleiskaavainventoinnissa todettiin talon eteläpuoleinen pellon olevan nurmella, jota ei tarkastettu. Asuinpaikan arvioitiin mahdollisesti tuhoutuneen. |
| metsakeskus.751010034 |
751 |
Isoharju |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
405393.16900000 |
7281972.88000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010034 |
Rakkakuoppa Isoharjun laella rakan kaakkoispäässä, kolmiomittaustornin kaakkoispuolella.
Inventointi 2001, kohteen kuvailua:
Kohde sijaitsee Simoniemen kirkosta noin 2,2 km kaakkoon ja Simon keskustasta noin 6 km
länsilounaaseen. Isoharju on laajahko moreenikangas, jonka kapea ja kivikkoinen lakiharjanne on lähes puoli kilometriä pitkä. Osa harjanteesta on tuhoutunut harjanteen luoteispään koillisreunan maanotossa. Oman osansa harjanteen nykytilaan on tuonut kivikon äestäminen. Calamniuksen mukaan paikalla on lapinraunioita (1886, s. 199). Castren viittaa edelliseen (1 894, s. 265). Lauren on tavannut paikalta kaksi rakkakuoppaa. Kuopat sijaitsevat kolmiomittaustornin jäänteistä noin 40 metriä kaakkoon runsaan kymmenen metrin päässä toisistaan. Niiden halkaisija on noin metri, valleineen noin 1,5 metriä. Matalien vallien reunustamien kuoppien syvyys on 30- 40 cm.
Kohteesta noin 200 metriä luoteeseen tavattiin mahdollinen röykkiö. Se sijaitsee noin 100 metriä kylänrajasta luoteeseen vanhan sorakuopan lounaispuolella, noin 4 metriä kuopan reunasta. Paikalla on noin 10 metriä pitkä, 3 - 4 metriä leveä ja 50 - 80 cm korkea, harjanteen mukaisesti kaakkoluodesuuntainen ja sorakuopan suuntainen röykkiö. Kivet ovat osin heikosti sammaloituneet, mutta pinnassa on myös sammalettomia kivipintoja. Kiveys on äestetty pitkittäissuunnassa arviolta 30 vuotta sitten. Äestyksen yhteydessä syntyneiden kahden uran lisäksi röykkiön luonnetta selviteltäessä oman hankaluutensa tuo sorakuopan läheisyys. |
| metsakeskus.751010037 |
751 |
Kirnuvaara |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
395451.15800000 |
7284109.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010037 |
Kohde sijaitsee Kirnuvaaran rakkakivikolle vievän tien pohjoispuolella. Paikalla on kolme kiviröykkiötä, seitsemän rakkakuoppaa sekä kolme pientä kivikekoa ja yksi mahdollinen latomus, jotka sijaitsevat rakan korkeimman alueen pohjois- ja itäreunoilla.
Ensimmäiset tiedot kohteesta ovat jo 1800-luvun loppupuolelta, mutta paikallisten mukaan aluetta on käytetty myös maailmansodan aikana saksalaisten kenttävartiopaikkana. Rakkakivikosta ja -kuopista on löytynyt 1950-luvulla ilmeisesti useita kiväärinpanoksia. |
| metsakeskus.751010038 |
751 |
Pahnilankangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
410041.30700000 |
7279969.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010038 |
Rakkakuoppia Simojoen jokisuusta noin 0,8 km pohjoiseen, joen länsirannalla, Heikkilän tilan päärakennuksesta n. 300 m pohjoisluoteeseen, Pahnilankankaan korkeimmalla kohdalla olevassa kivirakassa. Kuopista on dokumentointia jo 1880-luvulta. Vuoden 1991 inventoinnissa havaittiin neljä kuoppaa:
1. Rakkakuoppa, pyöreähkö, halk. 1,5m, syv. 0,5m.
2. Rakkakuoppa, epämääräinen, halk. 1,2m, syv. 0,3m.
3. Rakkakuoppa, kaksiosainen, 2,7x1m, syv. 0,3m.
4. Rakkakuoppa, soikea, 6,2x5,5m, syv. 0,95m.
Sittemmin (2001) inventoinnissa todettiin, että lakirakkaa oli ajettu maa-ainekseksi, jolloin ilmeisesti yksi aiemmin todetuista kuopista oli tuhoutunut (kuoppa 1?).
Paikalla oli vuonna 2001 vielä 2 - 3 rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 1 - 1,5 metriä ja syvyys 30 - 40 cm. Nämä sijaitsevat sorakuopan kaakkoispuolella, lähimmillään 2 - 3 metriä kuopan reunasta.
Korkeimman kohdan kaakkoisreunalla, rakkakuopista noin 10 metrin päässä, on muodoltaan pyöreähkö, paikoin kulmikkaalta vaikuttava laakea kuoppa, joka enimmillään on lähes metrin syvyinen. Kuopan ala on noin 5,5 x 6 metriä. Kuopan läntinen reuna vaikuttaa melko suoralta ja pystyltä, pohjois-/koillisreuna on selvästi loivempi, ehkä
alkuperäisestään rauennut. Kuopasta otetut kivet on heitetty kuopan eteläpuolelle, missä rakan reuna tällä kohtaa eroaa luonnollisesta. Kyseinen jäänne on tulkittava lähinnä asuinkuopaksi.
Rakka jatkuu kapeana harjanteena talon lounaispuolelle. Peitteiseltä harjanteelta tavattiin 2 - 3 epämääräistä rakkakuoppaa, kauimmat kaksi ehkä 40 - 50 metriä sorakuopan reunasta luoteeseen. Yksittäinen epämääräinen rakkakuoppa havaittiin vielä alemmalla tasaisella rakalla isosta kuopasta noin 70 metriä eteläkaakkoon.
Jäännökset sijoittunevat sekä yhteismaalle että länsiosaltaan Heikkilän tilalle. |
| metsakeskus.751010040 |
751 |
Tainiaro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
430585.97600000 |
7304443.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010040 |
Kohde sijaitsee Simo-Ranua -tien pohjoispuolella, Simosta noin 33 kilometriä Ranualle päin ja Notkolan talosta noin 150 metriä luoteeseen. Asuinpaikka on Simojoen etelärannalla sijaitsevalla tasaisella, mäntyä kasvavalla hiekkatörmällä. Muinaisjäännöksen laajuus on ainakin 14 000 neliömetriä.
Asuinpaikan kaivauksissa on löydetty runsaasti liuske- ja kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä jonkin verran piitä. Löytyneet saviastianpalat ovat varhaiskampakeramiikkaa (Ka I:1). Paikalta löydetystä palaneesta luusta suurin osa on hylkeen ja majavan luita. Kaivauksissa on esiin tullut myös tulisijoja sekä hautoja.
Tainiaro on maassamme ja koko Skandinaviassa pohjoisin varteenotettava varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, jonka tutkimuksellista arvoa lisää siihen liittyvä kalmisto.
Vuoden 2018 Simojoen yleiskaavainventoinnin aikaan Oulun yliopiston arkeologian oppiaine teki alueella kartoitusta ja geofysikaalisia mittauksia. Inventoinnissa ei ollut tarkoituksenmukaista kartoittaa kohdetta tarkemmin, koska uutta tutkimustietoa on odotettavissa lähitulevaisuudessa. Pikaisessa tarkastelussa alue näytti olevan suunnilleen ennallaan, mutta paikalla oli jalasmökki ja kevytrakenteinen muovikankaalla vuorattu kota.
Tainiaron asuinpaikka ja välittömästi sen itäpuolella sijaitseva Tainilanrotko muodostavat yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen. Niiden välinen rotko on syöpynyt vasta rantavaiheen jälkeen. Alueen rajaus perustuu aikaisempien kaivausraporttien tuloksiin. |
| metsakeskus.751010040 |
751 |
Tainiaro |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
430585.97600000 |
7304443.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010040 |
Kohde sijaitsee Simo-Ranua -tien pohjoispuolella, Simosta noin 33 kilometriä Ranualle päin ja Notkolan talosta noin 150 metriä luoteeseen. Asuinpaikka on Simojoen etelärannalla sijaitsevalla tasaisella, mäntyä kasvavalla hiekkatörmällä. Muinaisjäännöksen laajuus on ainakin 14 000 neliömetriä.
Asuinpaikan kaivauksissa on löydetty runsaasti liuske- ja kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä jonkin verran piitä. Löytyneet saviastianpalat ovat varhaiskampakeramiikkaa (Ka I:1). Paikalta löydetystä palaneesta luusta suurin osa on hylkeen ja majavan luita. Kaivauksissa on esiin tullut myös tulisijoja sekä hautoja.
Tainiaro on maassamme ja koko Skandinaviassa pohjoisin varteenotettava varhaiskampakeraaminen asuinpaikka, jonka tutkimuksellista arvoa lisää siihen liittyvä kalmisto.
Vuoden 2018 Simojoen yleiskaavainventoinnin aikaan Oulun yliopiston arkeologian oppiaine teki alueella kartoitusta ja geofysikaalisia mittauksia. Inventoinnissa ei ollut tarkoituksenmukaista kartoittaa kohdetta tarkemmin, koska uutta tutkimustietoa on odotettavissa lähitulevaisuudessa. Pikaisessa tarkastelussa alue näytti olevan suunnilleen ennallaan, mutta paikalla oli jalasmökki ja kevytrakenteinen muovikankaalla vuorattu kota.
Tainiaron asuinpaikka ja välittömästi sen itäpuolella sijaitseva Tainilanrotko muodostavat yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen. Niiden välinen rotko on syöpynyt vasta rantavaiheen jälkeen. Alueen rajaus perustuu aikaisempien kaivausraporttien tuloksiin. |
| metsakeskus.751010044 |
751 |
Vitikkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432995.00900000 |
7306213.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010044 |
Simojoen pohjoisrannalla, Sankasuvannon kohdalla loivasti etelään viettävällä pellolla, n. 200 m Allilan talosta pohjoiseen. Alueelta löytyi vuonna 1966 peltotöiden yhteydessä kourutaltta, jota säilytettiin Sankalan koululla, mutta jonka olinpaikka sittemmin ei ole tiedossa. Löytäjä havaitsi paikalla myös kiviä, nokea ja hiiltä. Paikalta on löytynyt myös Kansallismuseossa oleva tasataltta (KM 17286).
Vuoden 1984 tarkastuksessa paikalla ei todettu merkkejä asuinpaikasta kuten ei myöskään inventoinnissa 1991, jolloin paikka oli kyntämättä, eikä koekuoppia tehty.
Kohteen luonne on epäselvä, mutta löytötiedot viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan.
Vuoden 2018 inventoinnissa 2018 alue oli metsittynyt, jolloin havaintojihin ollut mahdollisuutta. |
| metsakeskus.751010045 |
751 |
Maatela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434674.33100000 |
7306243.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010045 |
Kivikautinen pienialainen asuinpaikka vanhan Simo-Ranua -tien pohjoisreunassa (Simosta 38 km), Simojoen Tainikosken eteläpuolella, Tainikoskesta n. 300 m lounaaseen. Asuinpaikka havaittiin 1984 tarkastuksessa. Hiekkainen luode-kaakko-suuntainen matala harjanne muinaisen Simojoen suu-uoman rannalla ennne Tainikosken muodostumista. Puusto hakattu paikan yli kulkevan voimalinjan kohdalta. Löydöt kvartsia ja liusketta, jotka vuoden 1989 tarkastuksen perusteella näyttävät keskittyvän varsin pienelle alueelle noin 20 metrin päähän aimmasta tiestä ja juuri voimalinjan kohdalle. Sittemmin maantie asuinpaikan eteläpuolella on lakkautettu ja tienristeys siirretty asuinpaikan itäpuolelle.
Inventoinnissa (2018) alueella ei tehty havaintoja esihistoriasta, pohjois- ja eteläpuolelle (nykyistä?) maantietä tehdyissä muutamissa koepistoissa oli puhdas maannos.
Kohteessa tehtiin tarkkuusinventointia vuoden 2020 inventoinnissa. Linjan alle ja sen viereen tehtiin koepistoja, mutta ne olivat löydöttömiä. Koekuoppia alueelle on tehty jo aiemmissa inventoinneissa ja myös ne ovat olleet löydöttömiä. Ilmeisesti kyseessä on lyhytikäinen kivikautinen leiripaikka, jonka löydöt ovat pienellä alueella. Kohteeseen lisättiin muinaisjäännösalueen rajaus, joka käsittää löytöpaikan noin 15 metrin säteellä. |
| metsakeskus.751010050 |
751 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436131.00000000 |
7303498.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010050 |
Simo-Ranua -tien varressa (Simosta n. 41 km) tien länsipuolella n. 40 m tiestä ja n. 650 m Niemen tilan päärakennuksesta luoteeseen, soiden ympäröimällä kaakko-luode -suuntaisella hiekkakannaksella. Paikalla on nykyään sorakuoppa.
Tuura KM 22788 on löytynyt hiekan otossa ja KM 25795 liuske ja kvartsi-iskokset vuoden 1990 tarkastuksessa. Vuoden 1991 inventoinnissa paikalta löytyi vain muutama epämääräinen kvartsin kappale joita ei otettu talteen. Sorakuopassa ei havaittu merkkejä
muinaisesta ihmistoiminnasta, joten asuinpaikka on todennäköisesti suurelta osin tuhoutunut. Koekuoppia ei kuitenkaan ole tehty, joten ne ovat edellytys kohteen säilyneisyyden ja laajuuden arvioimiseksi.
Vuoden 2018 inventoinnissa merkkejä asuinpaikasta löytyi enää vain sorakuopan lounaisreunalta, missä esiintyi palaneita kiviä ja kvartsinsiruja. Sorakuopan reunoille ja ympärille tehdyistä koekuopista ei saatu havaintoja. Kohteella on aluerajaus sorakuopan länsireunassa. |
| metsakeskus.751010051 |
751 |
Tainilanrotko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430765.90600000 |
7304438.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010051 |
Simojoen etelärannalla Simo-Nuupas -tien varrella, tien pohjoispuolella n. 33 km Simon kirkonkylästä, Vähä Tainikoskesta n. 60 m etelään.
Paikka on jyrkästi koilliseen viettävällä mäntyä kasvavalla hiekkarinteellä. Asuinpaikka on osittain tuhoutunut paitsi luontaisesti, sen halkiuomansa murtaneen puron takia, sinne rakennetun mökin ja tien kohdalla. Alueelle on viereisen Tainiaron asuinpaikan kaivausten yhteydessä vuonna 1989 ja 1990 tehty koekuopitusta, jolloin löytöjä oli erityisesti mökin itäpuolelta, jossa löytöalueen todettiin ulottuvan ainakin naapuritilan alueelle. Asuinpaikalta saadut löydöt ovat liusketta ja kvartsia sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.751010052 |
751 |
Taininiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435134.14900000 |
7305543.49100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010052 |
Ainakin 200 x 15-25 m laajuinen asuinpaikka selvästi erottuvalla terassilla. Jatkuu tod. näk. pohjoispuolella olevalle metsä- ja suoalueelle ja etelässä kyntämättömälle pellolle.
Kohjde tarkastettiin vuoden 2018 inventoinnin yhteuydessä, jolloin alue oli heinällä. Maastossa ja ilmakuvassa erottuu selvästi muinainen rantavalli, jolla asuinpaikka on sijainnut. Rajaus on tehty ortokuvan/Lidar korkeusmallin mukaan. Pellon länsipuolella matalalta hiekkakankaalta ei löytynyt maanpinnalla havaittavia löytöjä ja muutamasta koepistosta ei myöskään merkkejä asuinpaikasta |
| metsakeskus.751010053 |
751 |
Leilimaansuo, Korkiamaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
415555.00000000 |
7291630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010053 |
Rakkaröykkiö Martimo-ojan länsipuolella, Kuusikon tilan päärakennuksesta n. 1,1 km länsiluoteeseen, matalan loivarinteisen Korkiamaa-nimisen mäen laella olevassa kivikossa, mäen koillispuolella olevasta tilanrajasta n. 20 m lounaaseen. Alkuperäiset koordinaatit (n. 60 m tilanrajasta) on muutettu osoittamaan tarkemmin röykkiön sijaintipaikkaa.
Röykkiö on kooltaan 5x5m, korkeus n. 80 cm ja sen keskellä on matala kraatteri. |
| metsakeskus.751010055 |
751 |
Ala-Sankala lounas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431655.54300000 |
7305223.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010055 |
Simo-Ranua -tien varressa (Simosta 35 km) tien pohjoispuolella, Ala-Sankalan talosta n. 120 m lounaaseen peltona olevalla tasaisella hiekkapohjaisella jokitörmällä. Kyntäminen on muokannut asuinpaikan pintakerrosta, mutta löytöjä on havaittu noin 40x50 m alueella vuonna 1990 tehdyssä tarkastuksessa.
Vuoden 2018 Simoejoen yleiskaavainventoinnissa alueella todettiin rakennetu uusi omakotitalo ja tasoitettu piha-alue. Asuinpaikka on todennäköisesti pääosin tuhoutunut. |
| metsakeskus.751010056 |
751 |
Maaninkakoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440112.16400000 |
7299545.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010056 |
Kohde sijaitse Simo-Ranua -tien varressa (n. 48 km Simosta) tien eteläpuolella olevassa sorakuopassa n. 200 m Rantalan talosta länsiluoteeseen. Sorakuoppaa käytettiin 1990-luvun alussa maa-aineksen oton lisäksi kaatopaikkana, ja osa kuopasta oli tuolloin veden alla, joten havaintojen teko oli hankalaa. Vuoden 1990 tarkastuksessa saadut löydöt olivat kvartsiesineitä, -iskoksia sekä liuskeiskoksia. Soranotossa osin tuhoutunutta asuinpaikkaa arvioitiin olevan vielä jäljellä sorakuopan pohjois- ja luoteispuolella. Vuoden 1991 inventoinnissa ei paikalta saatu löytöjä eikä alueella tuolloin havaittu muitakaan merkkejä asuinpaikasta.
Vuoden 2018 inventoinnin (Simojoen yleiskaavamuutos) yhteydessä sorakuoppa ympäristöineen oli kokonaan umpeen kasvanut ja pintakasvillisuuden peittämää. Havaintomahdollisuudet olivat huonot, eikä uusia havaintoja tehty. |
| metsakeskus.751010057 |
751 |
Sarvioja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418365.93200000 |
7290200.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010057 |
Simojoen kaakkoispuolella Simo-Ranua -tien varressa (n. 9,5 km Simosta) Sarviojan eteläpuolella laajan sorakuopan koillispäässä. Löydöt kvartsia. Sittemmin on 2010-luvulla hiekanottoalueen itä- ja pohjoispuolelta, Sarviojan mutkan eteläpuolelta paikannettu noin 5-6 asumuspainannetta sekä kuoppajäännöksiä.
Edelleen, Sarviojan pohjoispuolelta on paikannettu kolme asumuspainannetta sekä kuoppajäännöksiä, jotka on erotettu erilliseksi kohteeksi (Sarvioja Kotisuo). Tarkempia kohdetietoja ei toistaiseksi ole näistä rakenteista. |
| metsakeskus.751010058 |
751 |
Keskimmäinen Varesharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
407701.00000000 |
7286524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010058 |
Rakkaröykkiö ja viisi rakkakuoppaa Simon asemalta n. 4 km luoteeseen. Iso-Leipiösuon ja Hoikkasuon välissä, harjun korkeimman kohdan koilliskulmassa olevassa rakassa.
Calamnius on maininnut kohteen kertomuksessaan 1868 (Calamnius 1868,
s . 199). Simon perusinventoinnin (1991) mukaan kuopat ovat pyöreähköjä tai pitkänomaisia ja halkaisijaltaan noin 2-4 m. Ainakin yksi kuopista on sortunut. Röykkiömäinen rakennelma on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 2,6 m ja 0,6 m korkea.
Vuoden 2012 inventoinnissa todettiin harjanteen korkeimmalla kohdalla kivivyöhyke, joka on selkein pohjoispäässä. Täällä havaittiin yksi mahdollinen rakkaröykkiö ja neljä rakkakuoppaa. Yksi mahdollinen rakkakuoppa havaittiin muista joitakin kymmeniä metrejä etelään samalla lakialueella. |
| metsakeskus.751010058 |
751 |
Keskimmäinen Varesharju |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
407701.00000000 |
7286524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010058 |
Rakkaröykkiö ja viisi rakkakuoppaa Simon asemalta n. 4 km luoteeseen. Iso-Leipiösuon ja Hoikkasuon välissä, harjun korkeimman kohdan koilliskulmassa olevassa rakassa.
Calamnius on maininnut kohteen kertomuksessaan 1868 (Calamnius 1868,
s . 199). Simon perusinventoinnin (1991) mukaan kuopat ovat pyöreähköjä tai pitkänomaisia ja halkaisijaltaan noin 2-4 m. Ainakin yksi kuopista on sortunut. Röykkiömäinen rakennelma on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 2,6 m ja 0,6 m korkea.
Vuoden 2012 inventoinnissa todettiin harjanteen korkeimmalla kohdalla kivivyöhyke, joka on selkein pohjoispäässä. Täällä havaittiin yksi mahdollinen rakkaröykkiö ja neljä rakkakuoppaa. Yksi mahdollinen rakkakuoppa havaittiin muista joitakin kymmeniä metrejä etelään samalla lakialueella. |
| metsakeskus.751010059 |
751 |
Huhdanpalo |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
419913.00000000 |
7289686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010059 |
Rakkakuoppia Simo-Ranua -tien kaakkoispuolella (Simosta n. 10 km) Ala-Jokikylässä Simojoen itäpuolella, soiden ympäröimästä Huhdanpalo-nimisestä kivikkoisesta kankaasta n. 600 m koilliseen sijaitsevassa pienessä rakassa.
Inventointi 2024: Alueella havaittiin ainoastaan yksi selvä, hyvin säilynyt rakkakuoppa. Läpimitta n. 3 m. Alueella on joitakin vuosia sitten hakattua metsää. Raporttitietoja ei saatavilla. |
| metsakeskus.751010060 |
751 |
Sankasuvanto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
433484.80900000 |
7306143.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010060 |
Simo-Ranua -tien varressa sen pohjoispuolella (Simosta n. 37,8 km), Simojoen Sankasuvannosta n. 100 m kaakkoon.
Röykkiö sijaitsee aivan Simo-Ranua tien vieressä Sankasuvannon rannassa sijaitseville taloille johtavan tien koillispuolella. Röykkiö on koottu suurista kivistä ja maasta ja se on kooltaan 4x6m, korkeus n. 0,8m. Röykkiön kivet on hyvin tiiviisti aseteltu ja sen pinnalla on ohut sammal ja turvekerros.
Röykkiön säännöllisyys ja tiiviys antoi 1991 inventoinnissa aiheen epäillä, että kyseessä on melko tuore rakennelma. Inventointi 2018: kairauksen perusteella röykkiö on resentti (ei humusta). |
| metsakeskus.751010061 |
751 |
Kalliokoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422173.37700000 |
7297037.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010061 |
Simojoen Kalliokosken länsirannalla Simon asemalta n. 15 km koilliseen, Alaniemeen vievän tien länsipuolella sijaitsevan sorakuopan kaakkoisosassa ja sille johtavalta tieltä. Soranotto on ilmeisesti tuhonnut suuren osan asuinpaikkaa. Löydöt ovat kvartsia ja liusketta.
Vuoden 2016 tarkastuksessa ei uusia pintalöytöjä havaittu tieurilla eikä koepistoja tehty alueella, joka näyttää säilyneen ennallaan. Simojoen länsirantaa noudattavan maantien 9241 itäpuolen mahdollisten Lidar-anomalioiden tarkastuksessa ei havaittu maanpinnalle erottuvia muinaisjäännöksiä lukuun ottamatta kankaan koillisosan tervahautaa. Tämä on noin 8-metrinen hyvin säilynyt hauta, jonka halssi suuntautuu koilliseen rinteeseen (alakohde).
Vuoden 2018 inventoinnissa melko metsittyneen sorakuopan pohjoisreunassa havaittiin 2 kvartsi-iskosta (ei otettu talteen). |
| metsakeskus.751010062 |
751 |
Kivimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422086.00000000 |
7296597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010062 |
Simojoen Hovisuvannon länsirannalla Kivimäen talosta n. 80 m pohjoiseen Alaniemeen johtavan tien molemmin puolin. Löydöt kvartsia, liusketta.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä havaittiin vuoden 1991 perusinventoinnissa maantien molemmilta puolin hiekkamaasta. Länsipuolella löytöjä saatiin alueelta josta turve oli kuorittu. Tien itäpuolella on matala sorakuoppa, josta löydöt tehtiin. Itäpuolella oli selvästi runsaammin löytöjä. Soranotto ja maanpinnan kuoriminen on tuhonnut suuren osan
asuinpaikkaa.
Vuoden 2015 inventoinnissa todettiin, että tien länsipuoleinen osa asuinpaikkaa oli metsänuudistuksessa laikutettu. Laikutetulla alueella havaittiin kvartseja n. 60 x 20 m laajalla alueella ja asuinpaikaksi rajatun alueen eteläosassa todettiin yksi kuopparakenne, joka saattaa kuulua asuinpaikkaan. Tien itäpuolella alue on pintakasvillisuuden peitossa, muuten kohde oli ennallaan (myös 2018 inventoinnin aikaan). |
| metsakeskus.751010063 |
751 |
Veitsisaari |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
405779.99800000 |
7288399.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010063 |
Rakkaröykkiö ja kolme rakkakuoppaa Pömiöön johtavan tien varrella sen eteläpuolella, n. 3,5 km Maksniemen koululta, Majalan talosta 300 m itään Veitsisaari-nimisen harjanteen itälaidalla rakan pohjoispäässä. |
| metsakeskus.751010063 |
751 |
Veitsisaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
405779.99800000 |
7288399.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010063 |
Rakkaröykkiö ja kolme rakkakuoppaa Pömiöön johtavan tien varrella sen eteläpuolella, n. 3,5 km Maksniemen koululta, Majalan talosta 300 m itään Veitsisaari-nimisen harjanteen itälaidalla rakan pohjoispäässä. |
| metsakeskus.751010064 |
751 |
Erusmaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
405651.03200000 |
7292862.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010064 |
Rakkakuopat sijaitsevat Pömiöön johtavan tien länsipuolella, noin 7,5 kilometriä Viantien koululta ja noin 500 metriä Erusmaan talosta itäkoilliseen, Erusmaa-nimisen harjanteen laen rakassa. Kuoppia löytyy koko rakan alueelta. Niiden halkaisija vaihtelee 1 - 4 metriin ja syvyys 0,3 - 0,8 metriin. Yksi kuopista näyttää jäkälöitymisen perusteella olevan melko nuori.
Rakkakuoppa-alueen eteläpään koordinaatit ovat p: 7295752, i: 3405827, ja pohjoispään p: 7296076, i: 3405752. |
| metsakeskus.751010065 |
751 |
Tervaharju |
10002 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
413773.78800000 |
7286456.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010065 |
Kiviaita Simo-Ranua -tien varrella (Simosta n. 4 km), Tervaharjun talosta n. 80 m kaakkoon, peltoalueen itäpuolella loivasti länteen viettävällä hiekkakankaalla. |
| metsakeskus.751010066 |
751 |
Pirttilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435923.83600000 |
7304184.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010066 |
Simo-Ranua -tien varressa sen lounaispuolella (Simosta n. 40 km), Pirttilän talosta n. 200 m etelälounaaseen tasaisella hiekkapohjaisella pellolla.
Löytöjä tehtiin 140x40m laajalta alueelta pellolle johtavan tien luoteispuolelta. Eniten löytöjä näkyi Simo Ranua tien lähistöllä sekä pellolla olevan sähkötolpan ympärillä. Lisäksi havaittiin
palaneita kiviä ja punaiseksi palanutta hiekkaa. Paikka on osittain tuhoutunut tien rakennuksen yhteydessä. Löydöt ovat kvartsi-iskoskia sekä liusketta.
Vuoden 2018 inventoinnissa tien länsipuolella pelto oli heinällä, eikä sieltä saatu havaintoja. Tien itäpuolella pelto oli äestetty. Muinaisen rantatörmän yläpuolella havaittiin runsaasti kvartsia, emäksistä vulkaniittia ja palaneita kiviä, paikoitellen maa oli värjäytynyt punaiseksi. Asuinpaikan ydinalue lienee törmän yläpuolella tien itäpuolisella alueella. Kohteen aluerajaus käsittää tien molemmat puolet. |
| metsakeskus.751010067 |
751 |
Multasuvanto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435493.99800000 |
7306223.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010067 |
Simojoen itärannalla, maanteitse n. 38,5 km Simosta, Taininiemen sillasta n. 200 m kaakkoon Multasuvannon eteläpuolella.
Kivikautista asuinpaikkaa osoittavia löytöjä, kvartsi- ja liuskeiskoksia, tehtiin tasaiselta hiekkapohjaiselta pellolta, Multasuvannon talosta etelään päin n. 25-30 m leveältä ja n. 80m pitkältä vyöhykkeeltä, niin että länsiraja kulkee pitkin 82,5 m:n korkeuskäyrää.
Inventoinin 2018 aikaan alue oli pakettipeltona, törmällä kasvoi tiheää nuorta puustoa. Uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.751010068 |
751 |
Viherikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435553.97700000 |
7305723.42100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010068 |
Kohde sijaitsee Simojoen itärannalla Taininiemen sillasta noin 650 metriä etelään, Päivärinnan talosta noin 250 metriä pohjoiseen, Viherkosken rannalla. Löytöjä (kvartsia, liusketta) tehtiin metsäauratulta alueelta.
Löytöalueen länsiraja kulkee pitkin 85 metrin korkeuskäyrää. Löytöjä alkoi esiintyä pohjoisessa tilan rajalta. Niitä löytyi tästä kohti etelää 10 - 60 metriä leveänä vyöhykkeenä aina 120 metrin matkalla. Asuinpaikka on pahoin vaurioitunut metsäaurauksessa, mutta ehjää asuinpaikkakerrosta saattaa löytyä metsäauratun alueen pohjoispuolelta. Maaperä paikalla on hiekkaa ja soraa. Paikka on kasvamassa umpeen.
Simojoen virta-alueiden kunnostusalueiden kulttuuriperintökohteiden inventoinnissa 2015 alue oli jo metsittynyt ja 2018 inventoinnissa alue tarkastettiin vain yleispiirteisesti. , |
| metsakeskus.751010069 |
751 |
Yli-kärppä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
439022.59700000 |
7299465.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010069 |
Simojoen etelärannalla maanteitse n. 47 km Simosta, Maaninkaojan suusta n. 200 m kaakkoon, Ylikärpän uuden asuinrakennuksen lounaispuolella. Kvartsi-iskos- ja liuskelöytöjä tehtiin pellolta Ylikärpän uuden päärakennuksen lounaispuolelta, rakennuksesta luoteeseen n. 60 m:n matkalla ja 30 m:n matkalla kaakkoon, n. 15-25 m leveältä vyöhykkeeltä. Alue on hiekkapohjaista tasaista peltoa.
Vuoden 2018 inventoinnissa alue oli aidattua laidunmaata, eikä havaintomahdollisuuksia ollut. |
| metsakeskus.751010070 |
751 |
Ala-Penikka |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
409569.43600000 |
7300370.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010070 |
Ala-Penikkavaaraan kaakkoisessa alarinteessä olevissa rakkakivikoissa on kolme rakkakuoppaa muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan. Rakkakuoppa A on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan 3,4 metriä ja syvyydeltään 90 senttimetriä. Kuopan ympärillä on hyvin matalat vallit.
Rakkakuoppa B on kuopista suurin. Se on muodoltaan soikea ja sisäkooltaan 3,5 x 2,6 metriä ja syvyydeltään 90 senttimetriä. Kuopan ympärillä on matalat vallit. Vallin ulkoreunoista mitattuna kuopan koko on 7 x 5 metriä. Vallien korkeus on 20-50 senttimetriä. Kuopan keskellä kasvaa muutamia pieniä puita.
Rakkakuoppa C sijaitsee kaakkoisrinteen alaosassa, noin 150 metriä vaaran päälle nousevan tien länsipuolella. Kuoppa on aivan rakan itäosassa. Kuoppa on halkaisijaltaan 2,3 metriä ja syvyydeltään 90 senttimetriä. Rakan ympäristö on tuoretta kuusikkokangasta.
Joku tai jotkut näistä rakkakuopista saattavat olla samat kuin Juha Laurénin vuoden 1991 Simon perusinventoinnissa löytämät rakkakuoppat. Inventoidessaan hän havaitsi rakkakuoppia Ala-Penikkavaaran rinteellä. Laurén ei kuitenkaan tohtinut lähteä tarkastamaan kohdetta lähempää, koska lähistö on Puolustusvoimien aluetta. Hän on ilmoittanut havaitsemilleen kuopille epämääräiset koordinaatit, joten niitä ei voi varmuudella yhdistää tässä inventoinnissa löydettyihin. Näille kolmelle kuopalle on kuitenkin annettu sama kohdenimi ja muinaisjäännöstunnus kuin Laurénin kuopille.
Rakkakuoppien koordinaatit:
Rakkakuoppa A p: 7303425, i: 3409705
Rakkakuoppa B p: 7303360 i: 3409690
Rakkakuoppa C p: 7303460 i: 3409800 |
| metsakeskus.751010071 |
139 |
Yhteinenmaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
416715.61500000 |
7282522.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010071 |
Kohde sijaitsee Halluajärvestä noin 1,1 kilometriä kaakkoon Simon ja Kuivaniemen rajalla. Rakkakuopat ovat Yhteinen maa -nimisen kankaan koillispäässä sijaitsevan pohjois-eteläsuuntaisen rakan eteläpäässä. Inventoinnissa 1991 kohteen arvioitiin sijoittuvan sekä Simon että Kuivaniemen (sittemmin Iin kuntaa)puolelle. Inventoinnissa kohteen paikantamisessa oli ongelmia ja sittemmin sen on arvioitu kokonaisuudesssaan sijoittuvan Iin puolelle, peruskartan muinaisjäännösmerkin mukaisesti.
Rakkakuoppa A: pyöreä, halkaisija 2 metriä, syvyys 0,8 metriä. Kuopassa kasvaa mänty ja koivu.
Rakkakuoppa B: Sijaitsee rakkakuoppa A:sta noin 10 metriä luoteeseen. Pitkänomainen, mitat 2 x 1,3 metriä ja syvyys 0,6 metriä.
Rakkakuoppa C: Sijaitsee rakkakuoppa B:stä noin 5 metriä pohjoiseen. Muodoltaan pitkänomainen, mitat 1,5 x 1,2 metriä ja syvyys 0,4 metriä.
Rakkakuoppa D: Sijaitsee rakkakuoppa C:stä noin 3 metriä pohjoiseen. Mitat ovat 1,5 x 1 metriä ja syvyys 0,3 metriä.
2021: Tarkastuksessa alueella havaittiin olevan 8 rakkakuoppaa ja 1 mahdollinen latomus. |
| metsakeskus.751010071 |
139 |
Yhteinenmaa |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
416715.61500000 |
7282522.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010071 |
Kohde sijaitsee Halluajärvestä noin 1,1 kilometriä kaakkoon Simon ja Kuivaniemen rajalla. Rakkakuopat ovat Yhteinen maa -nimisen kankaan koillispäässä sijaitsevan pohjois-eteläsuuntaisen rakan eteläpäässä. Inventoinnissa 1991 kohteen arvioitiin sijoittuvan sekä Simon että Kuivaniemen (sittemmin Iin kuntaa)puolelle. Inventoinnissa kohteen paikantamisessa oli ongelmia ja sittemmin sen on arvioitu kokonaisuudesssaan sijoittuvan Iin puolelle, peruskartan muinaisjäännösmerkin mukaisesti.
Rakkakuoppa A: pyöreä, halkaisija 2 metriä, syvyys 0,8 metriä. Kuopassa kasvaa mänty ja koivu.
Rakkakuoppa B: Sijaitsee rakkakuoppa A:sta noin 10 metriä luoteeseen. Pitkänomainen, mitat 2 x 1,3 metriä ja syvyys 0,6 metriä.
Rakkakuoppa C: Sijaitsee rakkakuoppa B:stä noin 5 metriä pohjoiseen. Muodoltaan pitkänomainen, mitat 1,5 x 1,2 metriä ja syvyys 0,4 metriä.
Rakkakuoppa D: Sijaitsee rakkakuoppa C:stä noin 3 metriä pohjoiseen. Mitat ovat 1,5 x 1 metriä ja syvyys 0,3 metriä.
2021: Tarkastuksessa alueella havaittiin olevan 8 rakkakuoppaa ja 1 mahdollinen latomus. |
| metsakeskus.751010073 |
751 |
Notkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431207.73000000 |
7303637.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010073 |
Simo-Ranua -tien varressa Simosta n. 33 km Ranualle päin tien kaakkoispuolella, Notkolan talosta n. 800 m kaakkoon olevan suuren sorakuopan itä- ja kaakkoispuolella ojitetulla alueella. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.751010074 |
751 |
Suukosket |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426306.69500000 |
7305372.53600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010074 |
Kivikautinen asuinpaikka Kuivasjoen länsirannalla, n. 200m jokisuusta ylävirtaan,
laajahkon sorakuopan kaakkoiskulmassa. Paikka on suurelta osin tuhoutunut soranotossa.
Vastarannalla joen itäpuolella asuinpaikka jatkuu jokiuoman jakamana (kohde Suukosket E).
Löydöt kvartsia, liusketta. |
| metsakeskus.751010075 |
751 |
Suukosket E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426375.66400000 |
7305349.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010075 |
Kuivasjoen itärannalla n. 200 m jokisuusta ylävirtaan, vastapäätä Suukosket W-asuinpaikkaa metsäauratulla hiekkakankaalla. Löydöt kvartsia, liusketta.
Kohde tarkastettiin syyskuussa 2012. Alueelle tehty hiekkatie kulkee ilmoitettujen koordinaattien itäpuolelta. Kohde todettu 2012 tarkastuksessa äestetyksi jo muutamia vuosia aiemmin. Sen läpi kulkevat joensuuntaiset äestysvaot kasvavat sammalta, eikä alueella ollut paljasta maanpintaa näkyvissä. Alueella ei silmämääräisessä tarkastelussa havaittu löytöjä. Myös metsäautotie on rakennettu siten, että se voi kulkea asuinpaikan yli. |
| metsakeskus.751010076 |
751 |
Ahmapalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432535.19700000 |
7304843.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010076 |
Kohde sijaitsee Sankaojan varressa n. 1,4 km ojan suulta ylävirtaan Ahmapalon talosta n. 100m itään loivasti lounaaseen viettävällä hiekkapohjaisella pellolla. Vuoden 1991 inventoinnissa löytöjä tehtiin melko pieneltä alueelta (40x40m) pellon yli kulkevan tien eteläpuolelta. Löytöjen lisäksi ei paikalla havaittu muita merkkejä asuinpaikasta. Löydöt kvartsia, liusketta.
Inventoinnissa vuonna 2018 alue oli tasoitettu, ja sillä sijaitsi puu- ym. varastorakennelmia. Asuinpaikka saattaa olla melko tuhoutunut.
Kohteen aluerajaus perustuu 1991 inventoinnin kuvaukseen ja karttaliitteeseen. |
| metsakeskus.751010077 |
751 |
Ansakaarto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422533.23000000 |
7299708.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.751010077 |
Simojoen ylittävästä Sompujärven tielle johtavasta sillasta n. 3 km Simoon päin, maantien länsipuolella, tasaisella hiekkapohjaisella pellolla.
Simon perusinventoinnin yhteydessä havaittiin löytöjä, kvartsi-iskoksia sekä liusketta pellon laidassa sijaitsevan ladon eteläpuolelta, n. 20x30m suuruiselta alueelta. Pellolla
ei voitu havaita löytöjen lisäksi muita merkkejä asuinpaikasta.
Vuoden 2018 Simojoen osayleiskaavan muutoksen inventoinnissa löytöalue oli jo metsittynyt, eikä havaintoja asuinpaikasta tehty. |
| metsakeskus.753010001 |
753 |
Estlotan |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
401330.20500000 |
6666730.24200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010001 |
Kohde sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa, Eestiluodon kallioisen saaren pohjoisreunalla, n. 80 m merenrannasta. Paikalla on luontainen pirunpelto, jossa on mainittu sijainneen kaksi ympäristöstään kohoavaa röykkiötä n. 13 m mpy korkeudella. Toinen röykkiöistä on ollut laajuudeltaan n. 10x4 m. Saaressa kesää viettäneet pojat kaivoivat röykkiötä 1960-luvulla ja löysivät kiveyksestä palamattomia ihmisen luita n. ½ metrin syvyydestä. Luut kerättiin pahvilaatikkoon ja kuljetettiin tarkempia tutkimuksia varten keskusrikospoliisiin. Luiden tutkimuksissa kävi ilmi, että röykkiöön on haudattu todennäköisesti n. 30-vuotias, 170-175 cm pitkä mieshenkilö, jonka takaraivossa on suuri murtuma. Luiden maatumisasteen perusteella ne ovat usean sadan vuoden ikäisiä. Ne voivat olla peräisin jopa esihistorialliselta ajalta. Luita säilytetään Kansallismuseon kokoelmissa.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Arkistoselvityksen perusteella kohdetta ei ole aiemmin tarkastettu arkeologisesti. Luulöytöön liittyvässä kirjeenvaihdossa on maininta, että röykkiöt sijaitsevat saaren korkeimmalla kohdalla n. 13 m mpy. Peruskartan mukaan korkein kohta sijaitsee kuitenkin saaren keskiosassa, kauempana rannasta. Saari käveltiin läpi kauttaaltaan ja röykkiöille ominaiset kohdat tarkastettiin. Luontainen pirunpelto sijaitsee saaren pohjoisosassa, n. 80 m etelään merenrannasta. Koillis-lounaissuuntainen pirunpelto on laajuudeltaan n. 26x12 m ja korkeudeltaan n. 15 cm. Melko pienistä kivistä koostuvan kivikon kaakkoisreunalla on suuri siirtolohkare. Paikalla ei ollut enää havaittavissa mitään röykkiöksi luonnehdittavaa kohoumaa. Kohde lienee tuhoutunut kaivelun myötä, mutta jos luulöydöt ovat esihistoriallisia, kiveyksessä saattaa olla vielä jäljellä jotain hautaukseen liittyvää. |
| metsakeskus.753010003 |
753 |
Asplandet 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
403753.20900000 |
6670660.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010003 |
Kohde sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa, huvila-asutuksen läheisyydessä tasaisella kalliolla Asplandetin saaren itäpään korkeimmalla kohdalla. Vaatimaton röykkiö on kooltaan n. 2x3 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m. Osin sammalpeitteinen röykkiö on koottu suurehkoista, n. 0,5 m halkaisijaltaan olevista kivistä. Röykkiö ei näytä esihistorialliselta. |
| metsakeskus.753010004 |
753 |
Asplandet 2 |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
403499.30800000 |
6670628.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010004 |
Kohde sijaitsee Asplandetin saaren etelärannalla, loivasti etelälounaaseen viettävällä kalliotasanteella, josta on näköala merelle. Sammal- ja jäkäläpeitteinen jatulintarha on halkaisijaltaan n. 10x12,5 m ja se on reunoiltaan hieman sortunut. Sokkelokuvion muodostavat pienehköt kivet erottuvat selvästi kalliopohjaa vasten. Paikalla kasvaa harvakseltaan mäntymetsää. Kohde on hieno ja hyvin säilynyt. Saaren kesäasukkaan mukaan jatulintarhalle kokoonnutaan edelleen saarelaisten yhteisissä juhlissa ja sen hajoavaa reunaa korjataan ohi kulkiessa. |
| metsakeskus.753010006 |
753 |
Asplandet 4 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
403365.36800000 |
6670659.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010006 |
Kohde sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa, Asplandetin saaren länsipäässä, kallion korkeimmalla kohdalla. Tasaisen kallion eteläreunalla on pienehkö kiviröykkiö, joka on laajuudeltaan n. 2x3 m ja korkeudeltaan n. 0,4 m. Röykkiön kivet ovat halkaisijaltaan 35-40 cm. Paikalta on avoin näkymä merelle. Röykkiö on sammalen ja jäkälän peitossa ja sen ympärillä kalliolla kasvaa joitain pieniä mäntyjä. |
| metsakeskus.753010007 |
753 |
Solstrand |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
403351.37300000 |
6670909.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010007 |
Uuninjäännös sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa, Granlandetin saaren etelärannan kaakkoisosassa, aivan Åbergin rakennuksen tuntumassa. Uunin koko on n. 2x1 m.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Paikalla on vanha kesähuvila, jonka pihapiiri on lähes umpeenkasvanut. Vadelmapusikon keskellä, huvilan ja rannan välissä, on suurempi kivi, joka on haljennut. Kiven reunalle on mahdollisesti ladottu joskus joitain kiviä, mutta mitään selkeää uunin jäännöstä ei paikalla ollut enää havaittavissa. Mahdollinen kivirakenne on halkaisijaltaan n. 1,5 m. |
| metsakeskus.753010009 |
91 |
Skogshyddan |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
401423.08900000 |
6681687.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010009 |
Kohde sijaitsee Korsnäsissä, Porvoontien eteläpuolella, n. 30 m maantiestä etelään Korsnäsintien ja Porvoontien kulmauksessa. Matkaa merenrantaan on n. 260 m etelään. Pyöreä röykkiö on halkaisijaltaan n. 8 m ja korkeudeltaan n. metrin. Sen pohjoisreunalla on halkaisijaltaan n. 1,5 m laaja kuoppa. Röykkiö on säilynyt hyvin ja se sijaitsee aidatulla piha-alueella puutarhan reunalla. Röykkiö on rakennettu kallion korkeimmalle kohdalle ja sieltä avautuu näkymä merelle. Röykkiön päällä kasvaa muutamia pieniä puita ja aluskasvillisuutena on jäkälää, sammalta ja heinää. Toukokuussa 2007 röykkiötä koristi upea keto-orvokkikasvusto.
Helsingin kaupunginmuseo Tarkasti kohteen Östersundomin inventoinnissa 2022-23. Kohteen tilanne on pysynyt ennallaan. |
| metsakeskus.753010010 |
91 |
Massängen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
401789.94600000 |
6681774.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010010 |
Kohde sijaitsee Korsnäsissä Porvoontien eteläpuolella, kolmella kallionnyppylällä. Paikalla on yhteensä viisi röykkiötä, jotka sijaitsevat kolmessa ryhmässä. Ensimmäinen ryhmistä, joka koostuu röykkiöistä 1. ja 2., sijaitsee välittömästi Porvoontien eteläpuolella, tien reunasta 19 m etelään. Tältä ryhmältä avautuu näkymä pellolle kohti lounasta. Röykkiö 3. sijaitsee viereisellä kallionnyppylällä, Villanellan paikallistien itäpuolella, edellisistä n. 60 m itään. Röykkiöiden 4. ja 5. muodostama ryhmä sijaitsee eteläisimmällä kalliolla, paikallistien itäpuolella, röykkiöstä 3. n. 55 m etelälounaaseen. Röykkiöiltä on näköyhteys toisiinsa ja ne on varustettu muinaisjäännöskilvin. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Helsingin kaupunginmuseo tarkasti kohteet Östersundomin inventoinnissa 2022-23. kohteiden tilanne on pysynyt pääasiassa ennallaan. Röykkiö 1 -kohteen päälle on kaatunut kaksi kelopuuta, jotka ovat saattaneet vaurioittaa kohdetta. |
| metsakeskus.753010011 |
753 |
Röhöll |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
402823.52700000 |
6681918.14600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010011 |
Kohde sijaitsee Korsnäsin ja Majvikin välissä, Storörsbottnetin lahden pohjukassa, Porvoontien pohjoispuolella kohoavan kallioalueen eteläreunalla. Matkaa merenrantaan on 100 m etelään ja koulutuskeskus Sopukkaan n. 70 m länsiluoteeseen. Paikalla on hyvin säilynyt, pyöreä röykkiö, joka on halkaisijaltaan n. 12 m ja korkeudeltaan n. 1,4 m. Kuperalakisen röykkiön keskellä on n. metrin laajuinen kuoppa. Muinaisjäännöskyltillä varustetulta röykkiöltä avautuu hieno näkymä merelle, kohti Storörsbottnetia. Inventointiajankohtana 2007 röykkiötä koristi tiheä keto-orvokkikasvullisuus. |
| metsakeskus.753010012 |
753 |
Bak-Storäng 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403521.23200000 |
6684568.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010012 |
Kohde sijaitsee Hampträskin ja Vägaträskin välissä Hindsbystä Östersundomiin menevän tien länsipuolella loivasti kaakkoon viettävässä peltorinteessä ja sen koillispuolella kuusia kasvavassa, käytöstä poistetussa hiekkakuopassa. Löytöinä paikalta on saatu talteen vasarakirves ja Sipoon kotiseutumuseossa olevat kivikirveet, tasataltat ja reikäkivi.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Paikalla olevan vanhan hiekkakuopan lounaispuolella, pellolle johtavan tien leikkauksessa, havaittiin paikoin punertavaa likamaata. Hiekkakuopan ympäristöön kaivettiin useita koepistoja, joissa muutamissa havaittiin ohuehko likamaakerros. Paikalta ei kuitenkaan saatu talteen löytöjä. Asuinpaikka sijaitsee ilmeisesti harjumuodostuman länsi- ja lounaisreunalla, käytöstä poistetun hiekkakuopan alueella sekä pellon reunassa. Asuinpaikan tarkemman laajuuden, säilymisasteen ja luonteen selvittämiseksi paikalla tulisi tehdä koekaivaus. Useiden kiviesineiden löytyminen alueelta antaa viitteitä asuinpaikan intensiteetistä ja pitkästä käyttöiästä. Kohteesta n. 250 m luoteeseen, pellon pohjoisreunassa, hiekkaiselta terassilta löytyi toinen kivikautinen asuinpaikka, Bak-Storäng 2. |
| metsakeskus.753010013 |
753 |
Pupukalteva |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
397165.77100000 |
6688563.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010013 |
Kohde sijaitsee n. 120 m Miijanmäentieltä etelään ja n. 70 m suurjännitelinjalta itään.
Rajamerkki on avokalliolla, jonka ympärillä kasvaa havumetsää.
Kohde on kalliopohjalta oleva pienempi kivirakenne, joka koostuu pohjakiveyksestä ja pystykivestä. Pohjakiveys on rakennettu n. 30-40 cm läpimittaisista kivistä ja se on muodoltaan pyöreä. Kiveyksen halkaisija on 3,3 m ja
korkeutta sillä on n. 30-40 cm. Kiveyksen keskellä on pystyssä laakakivi, jonka mitat ovat
60 cm x 60 cm ja joka nousee kalliopinnasta 80 cm korkeudelle. Pystykivestä ei löytynyt
merkintöjä.
2007 inventoinnissa oletettiin aluksi että kohde on ennestään tuntematon rajamerkki, mutta myöhemmin Taavitsaisen
(1985) kaivauskertomuksen kuvien perusteella paljastui kyseessä olevan entuudestaan
tunnettu Vantaan Pupukaltevan ”ryssänuuni”. Ainakin nykyisessä rekonstruoidussa
asussaan se kuitenkin vaikuttaa klassiselta rajamerkiltä.
|
| metsakeskus.753010014 |
753 |
Myraksen kartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
396242.13500000 |
6689660.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010014 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Myraksen kartanon mailla Lahdentien ja Lahdenväylän välissä savikuoppaan muodostuneen lammen rannalla Keravanjoen mutkasta 400 m kaakkoon lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Lammen pohjoispuolella kulkee nykyisin peltotie. Löytöinä paikalta on saatu kvartsia.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Vanhan savikuopan pohjois- ja länsipuolen pelloilta ja ojaleikkauksista löytyi kolme erillistä löytökeskittymää. Alueelta saatiin talteen runsaasti löytöjä, mm. kvartsi-iskoksia, kivilajiesineitä ja nuorakeraamisen saviastian reunapala. Keravanjoen mutkan eteläranta on ilmeisesti ollut asuttuna pitkään ja on mahdollista, että löytökeskittymät muodostavat erilliset asuinpaikat. Kohde on melko pitkälle tuhoutunut peltoviljelyn, savikuopan ja tien rakentamisen vaikutuksesta. Tiedot löytökeskittymistä ks. alakohteet. |
| metsakeskus.753010014 |
753 |
Myraksen kartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
396242.13500000 |
6689660.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010014 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Myraksen kartanon mailla Lahdentien ja Lahdenväylän välissä savikuoppaan muodostuneen lammen rannalla Keravanjoen mutkasta 400 m kaakkoon lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Lammen pohjoispuolella kulkee nykyisin peltotie. Löytöinä paikalta on saatu kvartsia.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Vanhan savikuopan pohjois- ja länsipuolen pelloilta ja ojaleikkauksista löytyi kolme erillistä löytökeskittymää. Alueelta saatiin talteen runsaasti löytöjä, mm. kvartsi-iskoksia, kivilajiesineitä ja nuorakeraamisen saviastian reunapala. Keravanjoen mutkan eteläranta on ilmeisesti ollut asuttuna pitkään ja on mahdollista, että löytökeskittymät muodostavat erilliset asuinpaikat. Kohde on melko pitkälle tuhoutunut peltoviljelyn, savikuopan ja tien rakentamisen vaikutuksesta. Tiedot löytökeskittymistä ks. alakohteet. |
| metsakeskus.753010015 |
753 |
Råbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399287.86500000 |
6699291.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010015 |
Råbackan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Talmassa, Vanikon asemalta n. 1,4 km koilliseen etelään viettävällä peltorinteellä. Paikalta on löytynyt kaksi poikkiteräistä kivikirvestä, joista toinen on yksityiskokoelmissa. Myöhemmin samalta paikalta on löytynyt kirves ja kiviesineen teelmä (KM 19421:1-2).
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Asuinpaikan länsipuolella sijaitsee Pajuniemen tehdas ja itäpuolella Talman laaja golfkenttä. Maisema alueella on muuttunut kovasti viime aikoina Talman golfkentän ja Pajuniemen lihanjalostamon rakentamisen myötä. Peltorinne oli inventointiajankohtana nurmella, joten pintapoiminta kohteella ei onnistunut. Pellon ylärinteessä, metsän rajassa, on sortuva törmä, jossa havaittiin muutamia palaneita kiviä. Peltorinteessä erottuu selkeästi muinainen rantaterassi 42,50 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Asuinpaikan pohjoispuolella olevalle mäelle tehtiin muutamia koepistoja, mutta niistä ei saatu erityisiä havaintoja. Paikan topografian perusteella on kuitenkin mahdollista, että asuinpaikka jatkuu osittain metsän puolelle. |
| metsakeskus.753010016 |
753 |
Keskitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398640.11400000 |
6700440.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010016 |
Kohde sijaitsee loivasti lounaaseen viettävällä metsänreuna- ja peltorinteellä Keravanjoen itäpuolella, Keravan nuorisovankilasta n. 1,4 km itään. Paikalta on löytynyt talttoja, liuskekeihäänkärki ja kvartseja. Asuinpaikalta on myös löytynyt liuskekeihäänkärki ja pitkä kivi? jotka ovat hävinneet.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Ainoastaan asuinpaikan kaakkoispuolella oleva perunapelto oli avoin, mutta siinä ei havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. Perunapellon länsipuolella on vuonna 2004 rakennettu omakotitalo. Maanomistajan mukaan talon rakentamisen yhteydessä ei ollut tavattu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Asuinpaikan keskusalue on sijainnut Vanhatalon 1997 koekaivauksen perusteella hieman pohjoisempana, turkoosin puutalon itäpuolella. Alue on nykyään nurmipeitteistä pihamaata. Maanomistajan mukaan alueella on joskus ollut hiekkainen kumpu, joka on kuitenkin vuosien saatossa tasoittunut. |
| metsakeskus.753010017 |
753 |
Kärre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
407072.82100000 |
6681704.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010017 |
Kohde sijaitsee metsän ympäröimällä peltotilkulla n. 200 m luoteeseen Gyttjevikenistä. Paikalta on löytynyt kiviaseita ja niiden kappaleita, kvartseja ja kivilaji-iskoksia.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Alueella kasvoi istutettua koivumetsää, joten asuinpaikan tarkempi havainnointi ei onnistunut. Topografian perusteella asuinpaikka on sijainnut suojaisassa notkelmassa kallioalueiden välissä Gyttjevikenin pohjukassa. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittunee pronssikauteen. Kohteelta 1,1 km itään sijaitsee Stenskybergetin pronssikautinen röykkiöalue. |
| metsakeskus.753010017 |
753 |
Kärre |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
407072.82100000 |
6681704.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010017 |
Kohde sijaitsee metsän ympäröimällä peltotilkulla n. 200 m luoteeseen Gyttjevikenistä. Paikalta on löytynyt kiviaseita ja niiden kappaleita, kvartseja ja kivilaji-iskoksia.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Alueella kasvoi istutettua koivumetsää, joten asuinpaikan tarkempi havainnointi ei onnistunut. Topografian perusteella asuinpaikka on sijainnut suojaisassa notkelmassa kallioalueiden välissä Gyttjevikenin pohjukassa. Korkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittunee pronssikauteen. Kohteelta 1,1 km itään sijaitsee Stenskybergetin pronssikautinen röykkiöalue. |
| metsakeskus.753010018 |
753 |
Stenskyberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
408191.37000000 |
6681643.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010018 |
Röykkiöalue sijaitsee Sipoonlahden länsipuolella Vainuddenin niemen keskiosassa. Vainuddenin kärki on ollut pronssikaudella erillisenä saarena, joten röykkiöalue on sijainnut muinaisen niemen kärjessä. Röykkiöt sijaitsevat n. 65x30 m laajalla alueella loivasti lounaaseen laskevalla kalliotasanteella Vainuddenin- ja Mikaelintien kulmauksessa. Paikalla on kuusi röykkiötä sekä alueen pohjoisosassa kaksi mahdollista hajotetun röykkiön pohjaa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin alakohteet -välilehdelle. Inventoinnissa 2007 röykkiöalueen pohjoispuolelta löytyi historiallisen ajan rajakiveys sekä mahdollinen esihistoriallinen röykkiö (Vainudden 1 ja 2). |
| metsakeskus.753010019 |
753 |
Eriksnäs |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
409220.94800000 |
6682423.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Eriksnäsin kartanosta n. 240 m itäkaakkoon Konäsuddenin kallion lounaisrannalla heti kallion muuttuessa metsämaastoksi. Röykkiöitten koko vaihtelee 1,3x1,3 metristä 8x2 metriin, korkeus on n. 1 m.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Paikalla on kuusimetsää kasvava kivikkoinen rinne, jolla pitäisi sijaita kuusi kiviröykkiötä. Nordmanin vuoden 1938 tarkastuskertomuksen ja Pohjakallion 1971 inventointikertomuksen kuvien perusteella röykkiöt erottuvat selkeästi ympäröivästä maastosta. Inventointiajankohtana 2007 paikalla ei ollut havaittavissa yhtään röykkiöksi luonnehdittavaa kiveystä. Pohjoisluoteeseen laskeva kuusikkoinen rinne oli paksun sammalen peitossa. Yksi selvempi kumpumainen kohouma, jonka alla ehkä oli kiviä paksun turvekerroksen alla, havaittiin rinteen keskivaiheilla.
Nordmanin ja Pohjakallion kuvien perusteella röykkiöt voisivat olla myös kaskiraunioita. Niiden sijainti metsäisessä rinteessä voisi myös tukea tätä tulkintaa. Hautaröykkiöiksi niiden sijainti on kuitenkin epätavallinen. Koko niemi tarkastettiin, mutta siellä ei havaittu mitään muuta muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.753010020 |
753 |
Sibbesborg |
10002 |
12011 |
13105 |
11010 |
27003 |
407099.79100000 |
6685145.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010020 |
Sibbesborg sijaitsee Sipoonjoen länsirannalla n. 500 m pohjoiseen Sipoonlahden pohjukasta. Linna sijaitsee kallio- ja moreeniharjannemuodostuman eteläpäässä. Muodostuma on nykyisin peltojen ympäroimä, mutta kohde on ollut 1600-luvun lopulle asti saarena Sipoojoen suulla olevassa merenlahdessa.
Linna on rakennettu saaren kallioiseen kaakkoispäähän, joka on eristetty ympäristöstään sekä kahdella vallihaudalla että vedenalaisella paaluvarustuksella. Linnan ytimen muodostaa luontainen mäennyppylä, jonka itä-etelä- ja lounaisreunat ovat äkkijyrkät ja länsireunasta koillisnurkkaan on rakennettu valli. Linnankallion rakenteista erottuu maanpinnalle ainoastaan laen lounaisosassa oleva matala kumpare. Päälinnan pohjakaava on nelikulmainen. Paikalla on myös jäännöksiä perustuksista ja tiiliseinistä. Kuninkaan kartastoon on merkitty Sibbesborgin ulomman vallihaudan edustalle tuulimylly. 1700-luvun lopun tuulimyllyn paikan päällä on nykyään vaja.
Sibbesborgin kaltaisia linnoja rakennettiin keskiaikaisessa Ruotsissa 1200-luvun puolivälin ja 1400-luvun alun välisenä aikana. Vuoden 1909 kaivauslöytöihin kuuluvien kivisavikeramiikka-astian kappaleen (KM 5454: 11) ja lasipikarin pohjaosan (KM 5454: 32) perusteella rakennus näyttäisi olleen käytössä 1300-luvun jälkipuoliskolla. Jos Sibbesborg ajoittuu 1300-luvun lopulle, voidaan sen mahdollisina rakennuttajina pitää Porvoon voutikuntaa 1300-luvun lopulla hallinneita Bo Jonsson Gripiä ja Jacob Abrahamssonia. Sibbesborg on myös hyvä ehdokas 1390-luvun puolivälin tienoilla kahdessa asiakirjassa esiintyväksi Wartholmiksi.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.753010021 |
753 |
Kummelberg |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
413495.23700000 |
6681384.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010021 |
Kohde sijaitsee Kalkstrandin itäpuolella, Siverlandetin niemen kapeimmalla kohdalla, tien koillispuolella, louhikkoisen alueen keskellä sijaitsevan kallion korkeimmalla kohdalla. Paikalta avautuu hieno näkymä pohjoiseen Königsvikenille. Myös Siveröretin lahdenpohjukka on kohteelta vain 130 m etelään, mutta metsäinen rinne estää suoran näköyhteyden niemen etelärannalle. Paikalla on suuri kiviröykkiö, joka on halkaisijaltaan n. 16 m ja korkeudeltaan 1-1,5 m. Röykkiön korkeus vaihtelee eri osissa ja sen reuna on kranssimainen. Röykkiön keskellä on n. 2x1,5 m laaja syvennys. Koko röykkiö on keskiosastaan vajonnut ja sen koillisosassa erottuu n. 5x6 m laaja kohouma. Röykkiössä on useita kaivelun jälkiä, mutta kiviä ei ole heitetty ympäristöön. Mahdollisesti siitä on haettu kivitarpeita läheisiin rakennusprojekteihin. Majesteetillista röykkiötä on varmaankin rakennettu pitkän ajan kuluessa ja siihen liittynee useampia erillisiä hautauksia. |
| metsakeskus.753010024 |
753 |
Storberget |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
404802.68200000 |
6692065.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010024 |
Kivikehä sijaitsee Storbergetin talosta 250 m itäkoilliseen kallion korkeimmalla kohdalla. Tarinan mukaan paikkakunnalla asunut omituinen Gustav-niminen mies, joka oli jossain määrin uskonnollinen, olisi rakentanut kivikehän kirkokseen ja saarnannut sieltä. |
| metsakeskus.753010025 |
753 |
Leikärr |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409649.71000000 |
6696106.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010025 |
Kohde sijaitsee Porvoon rajan läheisyydessä, n. 340 m kaakkoon Skogs-Kältasin talosta Andersböleen menevän tien ja rautatien välissä lounaaseen viettävällä pellolla. Paikalta on löytynyt peltotöissä kourutaltta ja Sipoon kotiseutumuseossa olevat kivitaltta, -kirves ja reikäkivi.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Paikalla havaittiin loiva rantaterassi 20 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Terassin reunan läheisyydestä löytyi pii- ja kvartsi-iskos sekä muutamia palaneita kiviä. Maaperä alueella on hiesusavea. Asuinpaikka lienee melko pitkälle tuhoutunut peltoviljelyn vaikutuksesta. |
| metsakeskus.753010026 |
753 |
Kurkisbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
405913.20200000 |
6698208.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010026 |
Kohde sijaitsee Linnanpellossa, Åbackan talosta n. 160 m länsilounaaseen, kohti Sipoonjokea laskeutuvalla peltorinteellä. Paikalta on löytynyt vasarakirveen teelmä, kivikirveen terä, kivikirveitten katkelmia ja saviastianpala.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Kurkisbackenin ja läheisen Riåkern/Hemåkernin asuinpaikkojen pellot olivat inventointiajankohtana kesannolla, joten pintapoiminta ei ollut mahdollista. Topografian perusteella Kurkisbackenin asuinpaikka saattaa jatkua pitkänäkin vyöhykkeenä nykyisen Sipoonjoen etelärantaa myötäillen. Joen vastarannalla on kaksi kivikautista asuinpaikkaa Riåkern/Hemåkern sekä 2007 inventoinnissa löytynyt Storåkern. Sipoonjoen rantapelloilla sijaitsevat kivikautiset asuinpaikat ovat melko pitkälle tuhoutuneet peltoviljelyn vaikutuksesta. |
| metsakeskus.753010027 |
753 |
Riåkern/Hemåkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406097.13100000 |
6698279.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010027 |
Kohde sijaitsee Linnanpellossa Åbackan talon vieressä, Riåkern -niminen pelto sen luoteispuolella ja Hemåker talon koillispuolella Sipoonjoen rantapellolla. Pellot ovat samaa aluetta. Alueelta on löytynyt Sipoon kotiseutumuseossa olevat taltta, nuolenkärki ja kiviesineen katkelma. Lisäksi paikalta on löytynyt kourutaltta, kiviesineen katkelma, hioimen katkelma ja kivilaji-iskoksia.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Riåkern/Hemåkernin ja läheisen Kurkisbackenin asuinpaikkojen pellot olivat inventointiajankohtana kesannolla, joten pintapoiminta ei ollut mahdollista. Topografian perusteella Riåkern/Hemåkernin kivikautinen asuinpaikka saattaa jatkua leveänäkin vyöhykkeenä nykyisen Sipoonjoen pohjoisrantaa myötäillen. Ainoastaan kohteen itäpuoleiset pellot olivat avoinna, joten asuinpaikkavyöhykkeen jatkumista länteen ei kyetty tarkastamaan. Kohteesta n. 250 m itään löytyi 2007 inventoinnissa uusi kivikautinen asuinpaikka Storåkern ja joen vastarannalla sijaitsee ennestään tunnettu Kurkisbackenin asuinpaikka. Kohteet ovat melko pitkälle peltoviljelyn tuhoamia.
|
| metsakeskus.753010028 |
753 |
Kvarnåker |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405143.51300000 |
6698884.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010028 |
Kohde sijaitsee Linnanpellon ja Etelä-Paippisen välissä, etelään, kohti Sipoonjokea laskevalla rantapellolla, Snickarsin talosta n. 350 m etelään. Alueelta on löytynyt hioin, kiviesineen katkelma ja kvartseja.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Paikalla on hieno etelään laskeutuva muinainen ran-taterassi 25 m mpy korkeuskäyrän tuntumassa. Maalaji alueella on hiesusavea, alempana jo-enrannan läheisyydessä se muuttuu saveksi. Terassin reunan läheisyydestä löytyi kvartsi-iskoksia ja pieni pii-iskos. Alueella oli myös muutamia palaneita kiviä. Kohde sijaitsee todella hienolla paikalla, mutta se lienee suurelta osin peltoviljelyn tuhoama. |
| metsakeskus.753010029 |
753 |
Musta-Hevonen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
402393.74300000 |
6672323.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010029 |
Kohde sijaitsee Sipoon ulkosaaristossa saaren etelärannalla, rannasta n. 90 m kalliolla harvassa mäntymetsässä, läheisestä kesähuvilasta n. 40 m koilliseen. Paikalla on pyöreähkö röykkiö, joka on kooltaan n. 6,5x7 m ja korkeudeltaan n. metrin. Röykkiön keskellä on n. 2 m laaja kuoppa, joka on kaivettu lähes kallion pintaan saakka ja kiviä on heitelty röykkiön koillispuolelle. Röykkiö on rakennettu halkaisijaltaan 20-50 cm kokoisista kivistä, joista jotkut ovat paasimaisia lohkareita. Röykkiöltä avautuu hieno näkymä merelle kohti Svarthästklobbenin saarta. |
| metsakeskus.753010030 |
753 |
Storörsbottnet |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
402668.58700000 |
6681943.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010030 |
Kohde sijaitsee Korsnäsin ja Majvikin välissä sijaitsevan Storörsbottnetin pohjukassa, Uuden Porvoontien pohjoispuolella, n. 85 m tiestä pohjoiseen. Kohde erottuu selkeästi tielle ohi ajettaessa. Koulutuskeskus Sopukan länsipuolella on uusi omakotitalo, jonka edustalla olevalla kalliopaljastumalla röykkiö sijaitsee. Paikalta avautuu näkymä etelään merelle kohti Storörsbottnetia. Aikaisemmin metsäisessä maastossa hyvin säilynyt röykkiö havaittiin 2007 inventoinnissa reunoiltaan tuhotuksi. Omakotitalon piha-alue oli tasoitettu lähiaikoina nurmeksi ja koko kallio kuorittu koneellisesti esiin aivan röykkiön reunakiveystä hipoen ja Paikoin sitä hajottaen. Erityisesti röykkiön itäreunan kiveystä oli hajotettu kuorinnan yhteydessä. Röykkiö on kooltaan n. 8x7,5 m ja korkeudeltaan n. 1,2 m ja sen keskiosassa on kaivamisen merkkejä. Röykkiö muistuttaa nykyään lähinnä piha-alueen laidalle kasattua epämääräistä kivikasaa. Hajonnutta reunakiveystä tarkastettiin, mutta siinä ei havaittu mitään mahdolliseen hautaukseen liittyvää. |
| metsakeskus.753010031 |
753 |
Lassängen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
408779.08100000 |
6691590.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010031 |
Kohde sijaitsee Savijärven kaakkoispuolella, Savijärven kartanon päärakennuksesta n. 1,9 km kaakkoon. Paikalla on n. 50 m mpy kohoava avokalliolakinen mäki keskellä metsää korpisoiden laikuttamassa maastossa. Alueella kulkee vain metsäautoteitä, pari pikku peltotilkuille johtavaa tietä ja polkuja. Kalliolla on useita historiallisen ajan rajakiveyksiä. Rakenteet sijaitsevat Savijärven kylänrajalla.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Suurinta kivilatomusta on aiemmin arveltu varhaismetallikautiseksi hautaraunioksi, mm. Taavitsainen 1989. Mäki on kuitenkin sijainnut pronssi- ja/tai rautakaudella hyvin kaukana merenrannasta. Kalliolta löytyi inventoinnissa useita rajamerkeiksi tulkittavia kivirakenteita, latomuksia ja viisarikiveyksiä, jotka halkaisevat kallion pituussuunnassa lähes täsmälleen peruskartalle merkittyä kylänrajaa noudattaen. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.753010032 |
753 |
Viirilä IV |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
398391.27400000 |
6688383.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010032 |
Kohde sijaitsee Vantaan Kuninkaanmäen ja Sipoon Hindsbyn välisellä korpialueella, Brännbergetistä n. 800 m itään. Alueella on korpisoita täplittäviä suosaarekkeita ja kallioisia mäkiä. Vuonna 1997 Gasum Oy:n maakaasulinjan takia kaivauksin tutkittu kivikautinen asuinpaikka sijaitsee niemekkeen pohjoispuolella, kallioisen mäen suojassa. Löytöinä paikalta on saatu talteen kvartsia, hiottujen kiviesineiden katkelmia, kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta. Asuinpaikka ajoittunee mesoliittisen aikaan. Viirilän alueella sijaitsee kaksi kivikautista löytöpaikkaa Viirilä II ja V sekä asuinpaikat Viirilä I ja III. Kaikkien kohteiden sijainti on hyvin samanlainen, sijoittuen korpisoiden laitamille suosaarekkeiden tai kalliomäkien reunalle. Mesoliittisen ajan lopulla Viirilän aluetta ovat puhkoneet kapeat ja pitkät merenlahdet. Kohteet on löytänyt arkeologian harrastaja, kuvataiteilija Jussi Kivi, joka retkeili alueella 1990-luvun alkupuolella.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Asuinpaikan läpi kulkee pohjoiseteläsuuntaisesti Gasumin kaasuputki. Koekaivauksen 1997 perusteella asuinpaikka sijaitsee jyrkästi kohoavan mäen länsi- ja länsiluoteisreunalla suon laidalla. Paikalla kasvaa heinää ja nuorta koivikkoa, mäellä havumetsää. Paikka on luontaisessa notkelmassa, jonka läpi mäen sulamis- ja sadevedet laskevat purona suolle. Kaasuputkilinjalla maanpinta oli paikoin rikkoutunut, mutta linjalla ei havaittu löytöjä, likamaata tms. |
| metsakeskus.753010033 |
753 |
Viirilä I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
398617.18100000 |
6689468.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010033 |
Kohde sijaitsee Vantaan Kuninkaanmäen ja Sipoon Hindsbyn välisellä korpialueella, kapeahkolla, kaakkoon työntyvällä niemekkeellä, Brännbergetistä n. 1400 m koilliseen. Paikalta on löytynyt kvartsia, vuorikristalli-iskos ja palanutta luuta. Asuinpaikka ajoittunee mesoliittiseen aikaan. Kaikkien Viirilän kohteiden sijainti on hyvin samanlainen, sijoittuen korpisoiden laitamille suosaarekkeiden tai kalliomäkien reunalle. Mesoliittisen ajan lopulla Viirilän aluetta ovat puhkoneet kapeat ja pitkät merenlahdet. Kohteet on löytänyt arkeologian harrastaja, kuvataiteilija Jussi Kivi, joka retkeili alueella 1990-luvun alkupuolella.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Asuinpaikan läpi oli kaivettu koneellisesti oja ja kai-vannon reunoilta löytyi kvartsia. Metsä oli hakattu kauttaaltaan kohteen pohjoispuolella ole-valle metsäautotielle saakka. Ojan koillispuolelle läjitetyissä kasoissa oli paikoin havaittavissa punertavaa likamaata. Kohteesta koilliseen, suon reunaa myötäillen, oli merkitty uusi linja punakeltaisin muovinauhoin. Kaivutyö jatkuu ilmeisesti tähän suuntaan. |
| metsakeskus.753010034 |
753 |
Viirilä III |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
397834.49700000 |
6689059.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753010034 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka suosaarekkeen eteläpuolella pienellä tasanteella, Brännbergetistä n. 600 m pohjoiskoilliseen. Löydöt kvartsia, palanutta luuta. Mesoliittinen asuinpaikka? Viirilä II ja V löytöpaikkoja?
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Saarekkeen reunalla oli useita tuulenkaatoja, joten alueen tarkastelu oli helppoa. Maaperä tasanteella on hienoa hiekkaa, mäen päällä maaperä muuttuu kivisemmäksi. Tasanteelle kaivettiin muutamia koepistoja, joista yhdestä löytyi palanut kivi. Löytöjä ei tuulenkaadoissa tai koepistoissa saatu talteen. |
| metsakeskus.753500001 |
753 |
Savijärven kartanon holvikellari |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
407567.56700000 |
6692945.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753500001 |
Tynnyriholvattu, kooltaan n. 6 m x 2 m oleva kellarirakennus sijaitsee kartanon päärakennuksesta n. 150 m. etelään, hevoshakojen keskellä olevalla kumpareella, kumpareen keskiosassa luode-kaakko -suuntaisena. Kumpareen laajuus on n. 20 x 20 m, ja sen päällä kasvaa pensaita sekä puita. Rannan puolella kasvillisuuden alta erottuu harmaakivinen kivijalka. Tiiltä ja laastia ei ole näkyvissä. Kellari sijaitsee rinteessä, ja sen sisäänkäynti on eteläisellä sivulla.
Kellari ajoittuu Markus Hiekkasen mukaan 1700-luvun ja 1800-luvun lopun välille. Rakenteena kellari on vaikuttava muurattujen rakenteiden edustaja uusmaalaisen kartanorakentamisen piirissä. Kellarilla on puinen suojakatto, joka on huonossa kunnossa. |
| metsakeskus.753500002 |
753 |
Mariendahlin (Mariedal) lasiruukki |
10002 |
12015 |
13135 |
11006 |
27007 |
397189.75700000 |
6689182.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753500002 |
Mariendahlin lasiruukin jäännökset sijaitsevat Vanhan Porvoontien (Suuri rantatie) itäpuolella olevalla peltojen kolmelta sivulta ympäröimällä matalalla kumpareella. Porvoontien ja ruukin välissä on nuorta koivua kasvava kapea kaistale. Ruukin paikalla on lato; maanpäällisiä rakenteita ei ole kuonakasoja lukuun ottamatta näkyvissä. Ympärillä olevassa pellossa on runsaasti tiiltä, lasia, kvartsia ja lasikuonaa. Viljely on todennäköisesti syönyt jonkin verran ”ruukinmäkeä”. Ruukin paikan itäpuolella on pellossa mielenkiintoinen kumpare. Mariendahlin lasiruukin ympäristö on pysynyt maalaismaisena; uudempaa häiritsevää rakennustoimintaa ei ole. Paikalla olevan ladon luoteiskulmalla on jonkun mahdollisesti lasiruukkia nuoremman rakennuksen kivijalan jäännöksiä.
Mariendahlin lasiruukki aloitti toimintansa vuosien 1781 ja 1782 vaihteessa. Lasiruukin menestyksen vuodet ulottuivat vuosiin 1808 ja 1809. Suomen sodan jälkeen ruukki ajautui vaikeuksiin ja se suljettiin kokonaan vuonna 1824. |
| metsakeskus.753500002 |
753 |
Mariendahlin (Mariedal) lasiruukki |
10002 |
12015 |
13135 |
11006 |
27008 |
397189.75700000 |
6689182.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753500002 |
Mariendahlin lasiruukin jäännökset sijaitsevat Vanhan Porvoontien (Suuri rantatie) itäpuolella olevalla peltojen kolmelta sivulta ympäröimällä matalalla kumpareella. Porvoontien ja ruukin välissä on nuorta koivua kasvava kapea kaistale. Ruukin paikalla on lato; maanpäällisiä rakenteita ei ole kuonakasoja lukuun ottamatta näkyvissä. Ympärillä olevassa pellossa on runsaasti tiiltä, lasia, kvartsia ja lasikuonaa. Viljely on todennäköisesti syönyt jonkin verran ”ruukinmäkeä”. Ruukin paikan itäpuolella on pellossa mielenkiintoinen kumpare. Mariendahlin lasiruukin ympäristö on pysynyt maalaismaisena; uudempaa häiritsevää rakennustoimintaa ei ole. Paikalla olevan ladon luoteiskulmalla on jonkun mahdollisesti lasiruukkia nuoremman rakennuksen kivijalan jäännöksiä.
Mariendahlin lasiruukki aloitti toimintansa vuosien 1781 ja 1782 vaihteessa. Lasiruukin menestyksen vuodet ulottuivat vuosiin 1808 ja 1809. Suomen sodan jälkeen ruukki ajautui vaikeuksiin ja se suljettiin kokonaan vuonna 1824. |
| metsakeskus.753500005 |
753 |
Box Kyrkmässbacken |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
411215.13300000 |
6685716.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753500005 |
Borgmanin tilalla on perimätiedon mukaan kirkonpaikka, jonka läheltä on löydetty ihmisluita. Tilan rakennuksista 400 m luoteeseen sijaitseva Kyrkmässbacken on kallioinen, matala mäki, jonka kaakkoispuolella on Kyrkmässåkern -niminen pelto. Pelto kiertää länsi- ja eteläpuolelta 300 m kaakkoon Kyrkmässbackenilta pientä mäkeä, josta ihmisluiden kerrotaan löydetyn. Paikalla on perimätiedon mukaan mahdollista kirkkoa nuorempi ruttohautausmaa. Luiden sanotaan haudatun uudelleen mäen eteläisen ulkorakennuksen alla olevan kellarin halssin itäpuolelle.
Paikalla ei ole näkyvissä mitään kirkkoon tai ruttohautausmaahan viittaavaa. Todennäköisimmin Kyrkmässbacken onkin saanut nimensä sen vuoksi, että sinne on kokoonnuttu kirkolle tehtäviä matkoja varten. |
| metsakeskus.753500008 |
753 |
Box Ollas |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
411203.13500000 |
6685658.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753500008 |
Perimätiedon mukaan "På Ollas hemmans ribacke" on tilapäinen hautapaikka, joka on ollut käytössä v. 1710 ruttoepidemian aikaan. |
| metsakeskus.753500014 |
753 |
Nickby Bråddödsbacken |
10001 |
12002 |
13031 |
11006 |
27000 |
404773.68600000 |
6693192.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753500014 |
Paikalla on perimätiedon mukaan ollut tilapäinen hautapaikka kulkutautien aikaan.
Kertoja viittaa professori V.E.V. Wessmaniin.
Kohde tarkastettiin 2007 inventoinnissa. Paikalla on laeltaan kivikkoinen mäki Bäckaksen tilan pohjoispuolella, jonka päältä on hieno näkymä länteen kohti Sipoonjokea. Mäen länsirinteellä, lähellä lakea, sähkölinjan alapuolella havaittiin muutamia epämääräisiä, pitkänomaisia painanteita käytöstä poistetun hiekkakuopan läheisyydestä. Myös hiekkakuopan reunat tarkastettiin, mutta paikalla ei havaittu mitään hautauksiin liittyvä. On epävarmaa, liittyvätkö painanteet perimätiedon mukaan paikalla sijaitsevaan ruttohautausmaahan. |
| metsakeskus.753500015 |
753 |
Borgby Götstenen/Göthasteen |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
409854.00000000 |
6694353.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753500015 |
Götstenen mainitaan rajapaikkana ensimmäisen kerran 1537 (Rantanen ja Kuvaja 1994: 83; Selén 1996: 186), jolloin rajan merkkinä toimivat ilmeisesti pelkät paikalla olevat siirtolohkareet. Rajamerkki paikalle rakennettiin 1768 ja sen rakentamista on kuvattu seuraavalla tavalla:
”Kallioon hakattiin noin 90 cm pitkä viiva seuraavan rajamerkin, Ämmänjoen suuntaan. Viiva tervattiin ja sen päälle asetettiin sydänkivi. Se oli suuri, pitkänomainen kivi (noin 1,4 m pitkä ja noin 0,9 m leveä). Sen päälle laitettiin toinen iso kivi, joka oli noin 1,5 metriä pitkä ja 35 senttiä leveä. Kivi seisoi kapealla sivullaan ja osoitti Ämmänjoelle. Sen eteen laitettiin vielä yksi kivi, joka sekin osoitti kohti Ämmänjokea. Sydänkiven ympärille laitettiin useita erikokoisia kiviä.” (Rantanen ja Kuvaja 1994: 83.)
Lisäksi Götstenen esiintyy historiallisissa kartoissa eri kirjoitusmuodoissa, esim. Pitäjänkartassa se mainitaan Götahtenstensinä.
Kohde sijaitsee Porvoon ja Sipoon kuntien rajalla, 4–6 m Kuninkaantien (Sipoon puolella Vanha Kuninkaantie) eteläpuolella ja vain metrin Sipoo-kyltistä itään (ks. raportin kansikuva ja kuva 1). Näkyvin elementti paikalla ovat kaksi vierekkäistä siirtolohkaretta. Niistä läntisempi on kooltaan noin 5,5 m x 3 m x 3 m ja sen päällä luoteislaidalla on kolme rautalenkkiä. Itäisempi siirtolohkare on puolestaan 4 m x 3 m x 3,5 m kokoinen. Aivan lähimaastossa ei vastaavan kokoisia lohkareita ole, vaikka seutu on muutoin hyvin kivistä.
Itse rajamerkki sijaitsee lohkareiden itäpuolella ja on kooltaan noin 3,5 x 1,7 m ja 1,1 m korkuinen. Rajamerkin kivet ovat läpimitaltaan 60–120 cm ja monet niistä ovat litteitä. Kiveyksen päällä on rajan suuntaa osoittamassa kyljellään pohjois-eteläsuuntainen pitkänomainen kivi, joka on 1,3 x 0,4 x 0,3 m kokoinen ja vastaa siten yllä olevaa kuvausta. Sen yläpinnan eteläpäässä on mahdollisesti hakkaus ”13”, mutta siitä oli vaikea saada selvää jäkälän vuoksi. Kyseessä on todennäköisesti em. rajamerkki vuodelta 1768.
Rajamerkin edustalla (pohjoispuolella) on kulmikas, laattamainen pystykivi, kooltaan noin 50 x 50 x 17 cm. Kiveen on kaiverrettu numero 32. Rajamerkistä noin 6 metriä kaakkoon on noin 140 x 100 x 50 cm kokoinen kivikasa, joka on todennäköisesti ollut rajaa merkitsevä rakenne.
Kuninkaantien pohjoispuolella, Anttilan sähköaseman edustalla on vanhan tienviitan vieressä lähes suorakulmainen kivi, kooltaan noin 60 x 50 x 30 cm. Tästä kivestä muutaman metrin etäisyydellä luoteessa on kuusi kiveä levällään, mutta lähellä toisiaan. Suurempi yksittäinen kivi ja nämä kuusi kiveä ovat mahdollisesti olleet myös rajamerkkejä, joista jälkimmäinen on rikkoutunut rakenne. |
| metsakeskus.753500017 |
753 |
Gesterby Segelklimp |
10007 |
12016 |
13198 |
11006 |
27000 |
404883.66900000 |
6688304.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753500017 |
Kiviröykkiö ja kallioon porattuja terästappeja. Mahdollisesti alun perin paikalla on ollut kaksi pientä röykkiötä, jotka ovat ajan kuluessa rauenneet kiinni toisiinsa. Tieto välitetty Museovirastoon 18.7.2019
Inventoinnissa 2024 todettiin, että rautakiinnikkeet ovat kolmiomittaustornin jäänteitä. Torni on ollut paikallaan 1950-luvulta 2000 luvulle. Laella on myös erilaista kivikkoa. Kallion länsireunalla on röykkiömäinen kivikasa. Kyseessä voi olla pronssikautisen röykkiön jäänteet tai raivattuja kiviä. |
| metsakeskus.753500017 |
753 |
Gesterby Segelklimp |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
404883.66900000 |
6688304.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.753500017 |
Kiviröykkiö ja kallioon porattuja terästappeja. Mahdollisesti alun perin paikalla on ollut kaksi pientä röykkiötä, jotka ovat ajan kuluessa rauenneet kiinni toisiinsa. Tieto välitetty Museovirastoon 18.7.2019
Inventoinnissa 2024 todettiin, että rautakiinnikkeet ovat kolmiomittaustornin jäänteitä. Torni on ollut paikallaan 1950-luvulta 2000 luvulle. Laella on myös erilaista kivikkoa. Kallion länsireunalla on röykkiömäinen kivikasa. Kyseessä voi olla pronssikautisen röykkiön jäänteet tai raivattuja kiviä. |
| metsakeskus.754010001 |
286 |
Ahvionkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
486075.83400000 |
6721918.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010001 |
Aivan Anjalankosken eteläosassa, Ahvion Keskikylässä, Kymijoen ja Ahvionkosken länsirannalla on rautakautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu (varhaismetallikautista, rautakautista?) keramiikkaa, piitä ja kvartsia. Muinaisjäännös sijaitsee Ahvion keskiaikaisella kylätontilla.
Muinaisjäännösalue on rakentamaton ja kasvaa korkeaa aluskasvillisuutta sekä sekametsää. Paikalla on havaittavissa ainakin yhden (uudemman) rakennuksen, mahdollisesti navetan, kivijalka. |
| metsakeskus.754010001 |
286 |
Ahvionkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
486075.83400000 |
6721918.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010001 |
Aivan Anjalankosken eteläosassa, Ahvion Keskikylässä, Kymijoen ja Ahvionkosken länsirannalla on rautakautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu (varhaismetallikautista, rautakautista?) keramiikkaa, piitä ja kvartsia. Muinaisjäännös sijaitsee Ahvion keskiaikaisella kylätontilla.
Muinaisjäännösalue on rakentamaton ja kasvaa korkeaa aluskasvillisuutta sekä sekametsää. Paikalla on havaittavissa ainakin yhden (uudemman) rakennuksen, mahdollisesti navetan, kivijalka. |
| metsakeskus.754010002 |
286 |
Wredeby |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
486355.70100000 |
6725956.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010002 |
Anjalankosken eteläosassa, Muhjärven ja Kymijoen välisen Muhniemen itäosassa, hiekkaisella rantapellolla on kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.754010003 |
286 |
Penttilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486815.51200000 |
6726796.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010003 |
Anjalankosken eteläosassa, Kymijoen pohjoisrannalla, Muhjärvestä noin 1,8 kilometriä koilliseen sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Vuoden 1968 inventoinnissa löytöjä talletettiin kivikkoiselta hiekkamaalta, Penttilän talon piha-alueelta. Vuoden 2008 inventoinnin yhteydessä tehdyssä tarkastuksessa aiemmin määritellyn muinaisjäännösalueen itäpuolelta, perunapellosta löytyi kvartsikaavin. Asuinpaikka jatkunee siis myös piha-alueen itäpuolelle. Samassa yhteydessä Penttilän asuinpaikasta noin 200 metriä itään löytyi kivikautinen asuinpaikka (ks. Niementie 1000013015). |
| metsakeskus.754010004 |
286 |
Vähä-Korhonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486615.59100000 |
6727276.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010004 |
Anjalankosken eteläosassa, noin 600 metriä Kymijoesta pohjoiseen, Koskirannanmäen hiekkaisessa metsärinteessä on kivikautinen asuinpaikka. Paikalta on inventointilöytöinä talletettu kvartsia metsässä kulkevalta polulta. Noin 500 metriä Vähä-Korhosen asuinpaikasta etelään sijaitsee Penttilän kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.754010005 |
286 |
Stålström |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
486355.69100000 |
6728095.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010005 |
Anjalankosken eteläosassa, Junkkarinjärvestä etelään Kymijokeen laskevasta Juotjoesta noin 250 metriä itään on kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee hiekkaisella pellolla maantien pohjoispuolella. Muinaisjäännöksen laajuus on epäselvä, alue on teiden rikkoma. Paikalta on löytynyt vuonna 1894 kehdonjalaksenmuotoinen kirves, inventointilöytöinä kohteelta on talletettu kvartsia. |
| metsakeskus.754010006 |
286 |
Taipale |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486875.47900000 |
6728835.67100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010006 |
Anjalankosken eteläosassa, Junkkarinjärven kaakkoisrannalla, Taipale-nimisellä savipellolla on kivikautinen asuinpaikka. Löydöt ovat keskittyneet peltoterassin pohjoisosaan hiekkaiselle kohdalle. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu mm. kivitalttoja ja kvartsia. |
| metsakeskus.754010007 |
286 |
Koivuoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484436.46100000 |
6728375.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010007 |
Anjalankosken eteläosassa, Muhjärven rannasta noin 1,6 kilometriä pohjoiseen, etelään viettävällä hiekkaisella peltoterassilla on kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännöksen laajuus on epäselvä; löydöt ovat keskittyneet pellon pohjoisreunaan. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kiviesineen kappale ja kvartsia. |
| metsakeskus.754010009 |
286 |
Hevoskiventöyry |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488614.74800000 |
6735233.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010009 |
Anjalankosken luoteisosassa, Ummeljoen Keskikylässä, Kymijoen itärannan peltokumpareella on kivikautinen asuinpaikka. Paikalta on löytynyt irtolöytönä vuonna 1951 nuolenvarren hioin; inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsia. |
| metsakeskus.754010010 |
286 |
Lehto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492153.36300000 |
6726316.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010010 |
Anjalankosken eteläosassa, Marinkylässä noin 650 metriä itään Kymijoesta on kivikautinen asuinpaikka. Kohde sijaitsee metsikköisellä mäellä, jonka itälaitaa maantie leikkaa. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsia ja palanutta luuta tienleikkauksesta noin 20 metriä x 60 metriä laajuiselta alueelta. |
| metsakeskus.754010011 |
286 |
Ankkapurha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
490014.21100000 |
6729355.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010011 |
Ankkapurhan runsaslöytöinen varhaiskampakeraamisen ajan asuinpaikka sijaitsee Kymijoen Anjalankosken eli Ankkapurhan itärannan soramäellä (Tallinmäki), nykyisellä Stora Enson tehdasalueella. Osa muinaisjäännösalueesta on teiden ja pysäköintipaikkojen tuhoama. Eteläosan mäntyä kasvava, etelään viettävä rinne on säilynyt ehjänä. Korkeussijainti on ajoituksen kannalta poikkeuksellinen maaston topografiasta johtuen.
Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin vuosina 1999–2001. Löytöaineistoon kuuluu mm. keramiikkaa (Ka I:1-2, muutama pala tekstiilikeramiikkaa), piitä ja savi-idoleja. Tutkimusten pohjalta on julkaistu kirja "Ammoin Ankkapurhassa - Kymenlaaksossa kivikaudella" (toim. Pirjo Uino), Helsinki 2004. |
| metsakeskus.754010011 |
286 |
Ankkapurha |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
490014.21100000 |
6729355.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010011 |
Ankkapurhan runsaslöytöinen varhaiskampakeraamisen ajan asuinpaikka sijaitsee Kymijoen Anjalankosken eli Ankkapurhan itärannan soramäellä (Tallinmäki), nykyisellä Stora Enson tehdasalueella. Osa muinaisjäännösalueesta on teiden ja pysäköintipaikkojen tuhoama. Eteläosan mäntyä kasvava, etelään viettävä rinne on säilynyt ehjänä. Korkeussijainti on ajoituksen kannalta poikkeuksellinen maaston topografiasta johtuen.
Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin vuosina 1999–2001. Löytöaineistoon kuuluu mm. keramiikkaa (Ka I:1-2, muutama pala tekstiilikeramiikkaa), piitä ja savi-idoleja. Tutkimusten pohjalta on julkaistu kirja "Ammoin Ankkapurhassa - Kymenlaaksossa kivikaudella" (toim. Pirjo Uino), Helsinki 2004. |
| metsakeskus.754010012 |
286 |
Peltonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499790.26000000 |
6732454.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010012 |
Anjalankosken eteläosassa, Sippolanjoen länsirannan savisella peltorinteellä on kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsia. Peltosen asuinpaikasta noin 750 metriä luoteeseen sijaitsevat Sippolan koulukodin kivikautinen asuinpaikka ja noin 800 metriä kaakkoon Puhakan kivikautinen asuinpaikka |
| metsakeskus.754010013 |
286 |
Sippolan koulukoti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499530.36000000 |
6733153.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010013 |
Anjalankosken eteläosassa, Sippolanjoen itärannan savisella peltorinteellä on kivikautinen asuinpaikka. Alueella on ollut hiekkakuoppa, joka on tuhonnut pienen osan muinaisjäännösalueesta. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsi-iskoksia. Alle kilometrin säteellä kohteesta, Sippolanjoen rantapelloilla sijaitsevat myös Niittyrannan, Alapotin ja Peltosen kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.754010014 |
286 |
Pajari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
502669.13500000 |
6726456.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010014 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoen ja Summanjoen yhtymäkohdan pohjoisrannalla, metsärinteessä ja pellolla on varhaiskampakeraamisen ajan asuinpaikka. Muinaisjäännösalue on osittain maantien ja pienten hiekkakuoppien tuhoama, mutta tien ja joen välinen alue on säilynyt ehjänä. Kohdetta on tutkittu kaivauksin vuonna 1952.
Löytöinä paikalta on talletettu keramiikkaa ja kvartsi-iskoksia. Kohteesta noin 500 metriä luoteeseen sijaitsee Savi-Mäkelän kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.754010015 |
286 |
Savi-Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502509.19100000 |
6727076.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010015 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoesta noin 150 metriä itään on kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännösalue erottuu hiekkaisena alueena savipellon kaakkoiskulmassa. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsia. Kohteesta noin 500 metriä kaakkoon sijaitsee Pajarin kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.754010016 |
286 |
Puistola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501549.57800000 |
6727796.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010016 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoen itärannalla, hiekkaisella pellolla on kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsia. Kohteesta noin 1,2 kilometriä kaakkoon ja luoteeseen sijaitsevat Savi-Mäkelän ja Peltolan kivikautiset asuinpaikat |
| metsakeskus.754010017 |
286 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500649.93200000 |
6728615.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010017 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoen itärannalla, soraisella peltokumpareella on kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännösalue on suureksi osaksi rakennusten ja hiekkakuopan tuhoama, asuinpaikkaa on jäljellä ehkä pellon itäosassa. Löytöinä paikalta on talletettu reikäkivi ja kvartsia. Kohteesta noin 600 metriä luoteeseen sijaitsee Agrimarketin kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.754010018 |
286 |
Pateri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
500220.00000000 |
6729740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010018 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoen itärannalla, joen ja Liikkalan vallien välissä olevalla savisella peltorinteellä on mahdollisesti varhaiskampakeraamikan aikainen asuinpaikka. Muinaisjäännösalueen länsiosaa leikkaa maantie, jonka leikkauksesta löydöt ovat tulleet. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu keramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.754010019 |
286 |
Peltomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500050.16800000 |
6729895.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010019 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoen länsirannan hiekkaisella peltorinteellä on kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsia. Joen vastakkaisella rannalla sijaitsee Paterin kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.754010020 |
286 |
Vakkari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499950.21000000 |
6730355.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010020 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoen länsirannan hiekkaisella peltorinteellä on kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännöksen laajuus on epäselvä. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsia. Kohteesta noin 500 metriä kaakkoon sijaitsevat Peltomäen ja Paterin kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.754010021 |
286 |
Puhakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500529.97100000 |
6732074.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010021 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoesta noin 360 metriä itään, peltorinteellä on maantien halkaisema kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännösalueen laajuus on epäselvä. Kohdetta on tutkittu koekaivauksin vuonna 1992. Paikalta on talletettu löytöinä mm. ristinuija, kourutaltta ja kvartsia. Kohteesta noin 800 metriä lounaaseen ja luoteeseen, Sippolanjoen vastakkaisella rannalla sijaitsevat Peltosen ja Ylä-Ukkolan kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.754010022 |
286 |
Tillolankallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
501269.65500000 |
6735613.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010022 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, Orijärvestä noin 1,2 kilometriä koilliseen, kallioisella mäellä entisessä perunapellossa on mahdollisesti mesoliittiselle kivikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Muinaisjäännös on melko pahasti tuhoutunut. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu liuskekärki, kirves, hiointen paloja sekä kuonaa. Kohde sijaitsee Hirvelän keskiaikaisella kylätontilla. |
| metsakeskus.754010023 |
286 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
503928.61400000 |
6729355.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010023 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, Kotojärvestä noin 700 metriä pohjoiseen, Summanjoen itärannalla peltorinteessä on mahdollisesti mesoliittiselle kivikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Muinaisjäännöksen laajuus on epäselvä. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kirves, kvartsia ja riipushioin. Kohteesta noin 2 kilometriä pohjoiseen sijaitsee Savilamminpellon kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.754010024 |
286 |
Savilamminpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
503968.58400000 |
6731334.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010024 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, pienen Savilamminojan itäpuolella peltorinteessä on mesoliittiselle kivikaudelle ajoittuva asuinpaikka. Muinaisjäännöksen laajuus on epäselvä. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsia. Kohteesta noin 2 kilometriä etelään sijaitsee Kuuselan kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.754010025 |
286 |
Kuoppalan Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
501879.34600000 |
6748967.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010025 |
Mahdollinen muinaislinna on korkea ja jyrkkärinteinen kalliokohouma Karhunsuon pohjoispuolella, Anjalankosken koillisosassa, Anjalankosken ja Valkealan rajalla. Loivilla kohdilla rinteessä on kivikkoa, joka saattaa olla hajonnutta vallia. Vuoren laen koillisosassa on epämääräinen kaivanto. Kohteesta noin 900 metriä itään sijaitse Kaupinmäen ajoittamaton röykkiökohde. |
| metsakeskus.754010025 |
286 |
Kuoppalan Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
501879.34600000 |
6748967.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010025 |
Mahdollinen muinaislinna on korkea ja jyrkkärinteinen kalliokohouma Karhunsuon pohjoispuolella, Anjalankosken koillisosassa, Anjalankosken ja Valkealan rajalla. Loivilla kohdilla rinteessä on kivikkoa, joka saattaa olla hajonnutta vallia. Vuoren laen koillisosassa on epämääräinen kaivanto. Kohteesta noin 900 metriä itään sijaitse Kaupinmäen ajoittamaton röykkiökohde. |
| metsakeskus.754010026 |
286 |
Kaupinmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
502816.96800000 |
6748947.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010026 |
Anjalankosken koillisosassa, Karhunsuon pohjoispuolella, Kaupinmäki –nimisen kalliokohouman länsirinteen alaosassa on kolme kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat säännöllisiä, soikeahkoja ja kooltaan 1 metriä x 1,5 metriä. Rakenteet saattavat olla hautoja, joskaan yhden tutkiminen vuonna 1967 ei tuonut asiaan selvyyttä. Em. röykkiöiden lisäksi alueella on ainakin kolme epämääräisempää kivilatomusta. Rakenteiden esihistoriallisuus on epävarmaa.
Vuoden 2008 inventoinnissa tehdyn tarkastuksen yhteydessä Kaupinmäkea kiertävältä hiekkatieltä, noin 50 metriä röykkiöistä kaakkoon löytyi kvartsi-iskoksia. Tielle on tiettävästi tuotu hiekkaa useita kymmeniä vuosia aikaisemmin. |
| metsakeskus.754010027 |
286 |
Tuomela 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499060.54700000 |
6733733.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754010027 |
Anjalankosken kaakkoisosassa, Sippolanjoen itärannan savisella peltorinteellä on kivikautinen asuinpaikka. Alueelta on irtolöytöinä saatu kaksi kivikirvestä, reikäkivi ja painokivi. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2008 inventoinnissa tehdyn tarkastuksen yhteydessä kohde rajattiin kvartsien levinnän perusteella. Samalta pellolta noin 130 metriä kohteesta luoteeseen, hieman ylempää löytyi myös kvartsi-iskoksia. Tämä löytöalue määritettiin Tuomela 2:ksi. Joen vastakkaisella rannalla noin 260 metriä kohteesta etelään sijaitsee Niittyrannan kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.754500007 |
286 |
Korvenkylä Vähä-Pasila |
10001 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
483846.69300000 |
6729273.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754500007 |
Anjalankosken länsiosasta, noin 1,2 kilometriä Junkkarinjärvestä länteen, (Ali-)Pasilan talon maalta kerrotaan löydetyn luurankoja, pronssinappi, arkunjäänteitä, palanutta kiveä ja tiiliä. Hautausten on ajateltu liittyvän Suomen sotaan (v. 1808–09) tai Kustaan sotaan (v. 1788–90). |
| metsakeskus.754500008 |
286 |
Kirkkovuori |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
489415.45900000 |
6728460.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.754500008 |
Kirkkovuori on laaja kalliopaljastuma Anjalankoskesta ja Anjalan kartanomuseosta noin 800 metriä lounaaseen. Vuoden 1967 inventoinnissa (Ahvenisto 1967) löydettiin vuorenseinämästä hakkauksia (samankaltaisia hakkauskuvioita kerrotaan olevan myös Soidinkalliolla). Vuoren laella havaittiin kaivantoja sekä rakennuksen perustuksia. Perimätiedon mukaan kalliolla on kirkon- tai vartiotorninpaikka. Kohouman rinteessä todettiin useita kymmeniä kaivantoja riveissä - niiden arveltiin olevan hautoja tai leiripaikan jäännöksiä (Ahvenisto 1967).
Vuoden 2008 sotahistoriallisessa (Lagerstedt 2008) inventoinnissa tutkittiin alue, joka sijaitsee jyrkkärinteisen Kirkkovuoren luoteisrinteen juurella, Wrede-suvun hautausmaan pohjoispuolella, soistuvan maan reunalla, kuusimetsässä. Alueella on neljä kuoppaa, joiden halkaisija on 2 metriä ja syvyys 0,5 metriä. Näiden lisäksi on 2 x 6 metrin kokoinen, nelikulmainen kuoppa, jonka syvyys on 0,5 metrin. Kuopat poikkeavat muodoltaan ja kooltaan tyypillisistä sotilasleirialueen kuopista. Ne saattavat liittyä viereisen hautausmaan toimintaan. Samassa yhteydessä tarkasteltiin Kirkkovuoren muitakin rinteitä sekä mäen lakea, mutta sotahistoriaan viittaavia muinaisjäännöksiä ei havaittu.
Vuoden 2008 asutushistorialliseen inventointiin (Enqvist 2008) liittyneessä tarkastuksessa ei Kirkkovuorelta kyetty myöskään paikallistamaan seinämässä olevia hakkauksia, eikä laella olevia kaivantoja tai rakennuksen perustuksia. |
| metsakeskus.755000001 |
755 |
Störsvik Snickars 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
349860.00000000 |
6660748.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755000001 |
Kohde sijaitsee Störsvikin kartanosta 2,2 km etelään, Kalvösundetin rannalla. Paikalla on ollut Snickars – niminen torppa, joka on perustettu 1800-luvulla (ks. kohde Snickars 1). Torppa on merkitty historiallisiin karttoihin. Störsvik Snickars 2 – nimellä on aiemmissa inventoinneissa rekisteröity kiviröykkiö kalliolla noin 80 metriä rannasta. Röykkiötä on pidetty kummelina tai muuna merkkinä. Luultavampaa on, että röykkiö liittyy torpan aikaiseen toimintaan alueella. Vuoden 2014 inventoinnissa havaittiin kohdalla rannassa myös kivijalka, joka liittynee myös tähän aikaan. Kivijalan vierestä kulkee Kolavikenistä lähtevä luontopolku. Alue kasvaa varttunutta sekametsää |
| metsakeskus.755000002 |
755 |
Störsvik Saunaniemi |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
349660.00000000 |
6662384.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755000002 |
Kohde sijaitsee Störsvikissä Dyvikein pohjukasta noin 80 metriä pohjoiseen Saunaniemenkujan ja Saunaniemenrinteen välissä talojen tuntumass. Röykkiöt ovat rinteellä kaakko-luoteis -suuntaisesti siten, että äärimmäisten röykkiöiden 1 ja 3 välinen etäisyys on 17 m. Eteläisin röykkiö 1 on kiinni pienen kallionkielekkeen eteläpäässä ja noin 12 m luoteeseen rakennuksen kulmasta. Se on nelikulmainen ja kooltaan 2,3 x 1,5 m x 0,3 m. Kivet ovat särmikkäitä ja joukossa on melko suuriakin (0,3-0,5 m). Röykkiö 2 on edellisestä 5 m luoteeseen mainitun kallionkielekkeen toisella puolella. Se on kooltaan noin 2 x 1,6 x 0,25 m, tasapintainen ja koottu luonnonkivistä.
Röykkiö 3 on purettu rakentamisen yhteydessä vuonna 2020. Röykkiö 3 sijaitsi muita ylempänä noin 12 m röykkiöstä 2 pohjoisluoteeseen. Röykkiö 3 oli kooltaan 3,3 x 1,5 m, laeltaan tasainen ja suorakaiteen muotoinen. Röykkiö oli koottu vaihtelevan kokoisista kivistä, joiden joukossa on myös pienempiä kiviä (n. 0,1 m).
Kyseessä ei ole muinaisjäännös vaan kivikasat ovat historiallisia tai moderneja. Vastaavia pieniä kivikasoja on useita eteläisessä Siuntiossa ja niitä on kerätty rakennusmateriaaliksi. |
| metsakeskus.755000003 |
755 |
Störsvik Kvarnträsk |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
348442.00000000 |
6661908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755000003 |
Kohde sijaitsee Störsvikissä noin 100 metriä Sienitiestä pohjoiseen kallion eteläreunalla. Paikalla on kaksi tai mahdollisesti kolme pientä kivikasaa, jotka ovat todennäköisesti kasattu käytettäväksi rakennusmateriaalina rakennuksissa tai teissä. Kasat ovat halkaisijaltaan noin metrin. Aiempien inventointien mukaan kasoja on useita, mutta vuoden 2014 inventoinnissa niitä löydettiin vain kaksi selvää ja yksi epämääräinen. Ne ovat lähekkäin toisiaan. Näistä noin 30 metriä länteen on Störsvik –niminen röykkiökohde, joka on noin kolme metriä halkaisijaltaan. |
| metsakeskus.755000004 |
755 |
Störsvik Kasaberget N |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
348395.51000000 |
6662514.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755000004 |
Kohde on tutkittu vuonna 2011 (Anu Lempiäinen). Se sijaitsee Störvikin eteläpuolella olevan Kasabergetin pohjoisrinteessä. Vuonna 2011 alueelta löytyi kuusi röykkiötä. Osa röykkiöistä oli ihmisen kasaamia, mutta niistä ei löytynyt mitään ajoitettavaa. Osa taas on todennäköisesti luonnonmuodostumia. Vastaavia kiviröykkiöitä tunnetaan eteläisen Siuntion alueelta useita, ne ovat luultavasti rakennusmateriaaliksi tarkoitettuja kivikasoja. Tarkka ajoitus on epävarma, ne voivat olla 1800-luvulta tai vasta Porkkalan vuokra-aikana kasattuja. |
| metsakeskus.755000005 |
755 |
Störsvik Snickars 1 |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27008 |
349967.00000000 |
6660798.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755000005 |
Kohde sijaitsee Störsvikinkartanosta 2,2 km etelään Kalvösundetin rannalla. Paikalla on ollut Snickars–niminen torppa, joka on perustettu 1800- luvulla. Torppa on merkitty historiallisiin karttoihin. Torpasta on jäljellä vankat kiviset kellarin seinät, koko noin 2,5x3 metriä. Kellaria on pidetty virheellisesti Porkkalan vuokra-aikaan liittyvänä suojahuoneena (Moisanen1993). Noin 100 metriä kellarista koilliseen on myös kivisen rakenteen jäännöksiä, mahdollisesti torpanpohja. Jäännös oli niin kasvillisuuden peitossa vuoden 2014 inventoinnissa, että sen muoto ja koko ei selvinnyt. Alueella on myös selvästi raivattuja alueita, vanhoja peltotilkkuja. Sekametsän läpi kulkee Kolavikeniltä lähtevä luontopolku. |
| metsakeskus.755000006 |
755 |
Störsvik Sandviken |
10007 |
12004 |
13047 |
11006 |
27000 |
349189.20000000 |
6661047.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755000006 |
Sandfjärdenin pohjoispuolella Sandvikenin takana nousevilla kallioilla on kivipaasi, joka on nostettu tukikiven varaan ja muistuttaa ns. uhripöytiä. Kivipaaden pituus on 2,5 m ja leveys hieman yli 1 m. Kysymyksessä on kalliosta lohjennut luontainen kivipaasi, joka on nostettu kahden pienemmistä kivistä tehdyn tukijalan varaan. Mantereen puolelta se nojaa kallioon. Ympäröivässä kalliossa on useita samalla tavalla lohjenneita kivilaattoja, joten Sandvikenin rakenteella, vaikka se onkin selvästi tekemällä tehty, ei ole mitään tekemistä tässä mainitun muinaisjäännösryhmän kanssa. Sijaintikorkeuden perusteella varhaisin mahdollinen ajoitus on rautakauden alku. |
| metsakeskus.755000007 |
755 |
Broändagård Kolkärrsmalmen |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
349221.00000000 |
6665460.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755000007 |
Jukka Moisanen ja Simo Vanhatalo kartoittivat pieniä kiviröykkiöitä vuonna 1996. Röykkiöitä löytyi yhdeksän kappaletta noin neliökilometrin kokoiselta alueelta. Broändan ja Kolskärsmalmenin alueilta Pikkalan alueelta. Vuoden 2014 kohde tarkastettiin, mutta kaikkia röykkiöitä ei enää löytynyt, vaan niitä havaittiin kuusi kappaletta. Kohde jaettiin kolmeen erilliseen muinaisjäännökseen hahmottamisen helpottamiseksi. Vanhalla nimellä säilyi röykkiö Broändan puolella. Kollskärrsmalmenille erotettiin kaksi uutta kohdetta Kolskärrmalmen 1 (2 röykkiötä) ja 2 (3 röykkiötä)
Broända-Kolskärsmalmen sijaitsee Rannikkotien ja Läntisen Kuninkaantien koillispuolella, kalliojyrkänteen alapuolella. Tiheähkössä sekametsässä on huonosti erottuva, lähes kasvillisuuden peittämä, kivikasa, jonka halkaisija on noin metri. Vastaavia, enemmän tai vähemmän huolellisesti koottuja, röykkiöitä on Siuntion alueella useita. Todennäköisimmin kyse on historiallisella ajalla tientekoa varten kasatuista mukulakivistä tai Porkkalan vuokra-ajan venäläismiehityksen aikana kerätyistä kivistä. Pikkalan alueella on säilyneitä mukulakiviteitä kartanon alueella ja myös Broändassa.
Inventointi 2023:
Kohde on Muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Aikaisemmin tunnetusta röykkiöstä noin 28 m eteläkaakkoon on toinen suurempi röykkiö. Se on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 4 m. Korkeutta sillä on noin 30 cm. Röykkiö on kasattu halkaisijaltaan noin 30 cm läpimittaisista luonnonkivistä. Se sijaitsee jyrkän kalliorinteen juurella sekametsässä. Röykkiö erottuu maastossa helposti eikä sen päällä ole juurikaan aluskasvillisuutta. |
| metsakeskus.755000008 |
755 |
Störsvik Sjöbodudden |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
349807.00000000 |
6662577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755000008 |
Kohde sijaitsee Pikkalanlahden länsirannalla sijaitsevan Saunaniemen koillisosassa olevan Sjobodudden-nimisen niemen tyvessä, Pikkalanlahden rannasta 70 m länteen. Kookkaita koivuja kasvavassa metsikössä tasaisella maalla on hyvin erottuva röykkiö. Kumparemainen, pyöreähkö, sammaleen peittämä röykkiö on kooltaan 3,8 m x 3 m x 0,7 m, ja sen pinnalla on näkyvissä tiilenpaloja pieninä muruina. Kumpareen läheisiä alueita on aikoinaan tasoitettu, joten paikalla on todennäköisesti ollut rakennus pihapiireineen.
Kohteessa tehtiin vuonna 2024 koekaivaus kiinteistölle suunnitellun rakentamisen vuoksi. Röykkiön viereen tehdystä koekuopista havaittiin nokista pintamultaa, jossa oli melko
runsaasti tiilimurskaa. Havainto vahvisti kohteen uuniröykkiöksi. Vanhimmat löydöt keskittyivät röykkiön läheisyyteen. Löytöinä oli mm. takonauloja, punasavikeramiikkaa ja 1630-luvulta oleva kupariraha, joten paikalla ollut rakennus voi ajoittua jopa 1600-luvulle.
Kiinteistön länsiosassa havaittiin huolellisesti ladottu tasalakinen kivilatomus. Sen viereen tehdystä koekuopasta löytyi takonaula. Koekuopasta ei kuitenkaan saatu uunijäännökseen viittavia havaintoja tiilestä eikä hiili- tai nokimaasta. Vastaavanlaisia latomuksia on 200 metriä lounaaseen sijaitsevassa kohteessa Störsvik Saunaniemi (mj tunnus 755000002), ja ne ovat vuosien 2014 (Laulumaa) ja 2020 (Anttiroiko) tutkimuksissa tulkittu verrattain nuoriksi rakennuskivikasoiksi.
Tilan itäosassa on matala röykkiö tai latomus, jonka viereen tehdystä koekuopasta löytyi palaneita kiviä ja nokista maata. Koekuopasta ja röykkiöstä löytyi lisäksi selvästi 1900-luvulle ajoittuvia rautanauloja. Kyse lienee 1900-luvulle ajoittuvan tulisijan jäännöksestä.
Tilan pohjoisosassa on pyöreähkö ja melko matala kuoppa, jonka funktio ja ajoitus jäi epäselväksi. Kuopassa on 10–15 cm paksu kerros multaa, jonka jälkeen alkaa puhdas
pohjamaa. |
| metsakeskus.755000009 |
755 |
Störsvik Kolaviken N |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
350197.00000000 |
6661554.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755000009 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Hiilimiilu sijaitsee sekametsässä Kolavikenin perukasta 100 m pohjoiseen. Miilu erottuu hyvin matalana kumpareena, halkaisija noin 10 metriä ja sitä kiertävät kuopat. Kyseessä on tyypillinen miilunjäännös. Maaperä on nokista miilun kohdalla. . |
| metsakeskus.755000010 |
755 |
Broändagård Tjärudalen |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
349144.00000000 |
6663952.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755000010 |
Kohde sijaitsee Störvikintiestä noin 500 metriä länteen, Timalbergenin etelärinteellä. Paikalle johtaa metsäautotie, joka vie hieman röykkiön eteläpuolelle, tieltä erkanee polku, joka kulkee röykkiön vierestä. Metsäautotie on suljettu puomilla Störsvikintien päässä. Röykkiö koostuu pelkästään halkaisijaltaan 0,25-0,35 m olevista luonnonkivistä, ja sen koko on 2 m x 1 m x 0,3-0,4 m. Vastaavia historiallisia röykkiöitä tunnetaan Siuntiosta useita, ne liittyvät todennäköisesti kivien keräämiseen ja varastoimiseen esim. teiden rakentamista varten. |
| metsakeskus.755000011 |
755 |
Broändagård Timala NE |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
349018.00000000 |
6664397.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755000011 |
Kohde sijaitsee Hangontiestä etelään, Störvikintiestä noin 700 metriä länteen, Timalabergenin luoteisosassa kangasmaastossa. Paikalle johtaa metsäautotie, joka on suljettu puomilla Störsvikintien päässä. Röykkiö on halkaisijaltaan noin kaksi metriä. Vastaavia historiallisia röykkiöitä tunnetaan Siuntiosta useita, ne liittyvät todennäköisesti kivien keräämiseen ja varastoimiseen esim. teiden rakentamista varten. |
| metsakeskus.755010001 |
755 |
Broängsbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
350655.00000000 |
6680179.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010001 |
Broängsbackenin kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Siuntion koillisosassa, Karhujärven itäpuolella. Broängsbackenin itäpuolitse kulkee Annilantie aivan kohteen vieritse. Kohde löytyi jo 1800-luvun lopulla ja Hjalmar Appelgren kaivoi siellä vuonna 1896. Asuinpaikkaa tutki myös Julius Ailio v. 1903 ja vuonna 1977 siellä tehtiin koekaivauksia rakennushankkeen vuoksi.
Asuinpaikalta on löytöinä kiviesineitä ja kvartseja ja se on noin 30 metriä meren pinnan yläpuolella. Ilmeisesti kysymys on mesoliittisen kivikauden loppuvaiheen asuinpaikasta, joka on sijainnut etelään pistävän niemen rannalla. Matti Bergström ehdotti jo vuonna 1977 koekaivausten perusteella, että asuinpaikkaa voi olla jäljellä ojan pohjoispuolella. Vuoden 2014 inventoinnissa kohde tarkastettiin, mutta havaintoja ei voitu tehdä – alueella kasvoi pensaikkoa ja heinää. Kohteen aluerajaus perustuu vuoden 1977 arvioon.
Broänsbacken esiintyy myös löytöpaikkana muinaisjäännösrekisterissä. Kyseessä on kuitenkin sama kohde. |
| metsakeskus.755010002 |
755 |
Haltiäng |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
349347.03400000 |
6681468.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010002 |
Kohde sijaitsee Siuntion koillisosassa Karhujärven pohjoispäässä sen länsirannalla, kohdassa josta Siuntionjoki alkaa. Haltiäng nimiseltä alueelta on löydetty useita kiviesineitä, joita säilytettiin Siuntion kotiseutumuseon kokoelmissa. Kohteen tarkasti Ella Kivikoski vuonna 1935, mutta ei löytänyt alueelta merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Kohteen tarkasti myös Helena Edgren vuonna 1984. Useat löydöt viittaavat siihen, että alueella on sijainnut kivikautinen asuinpaikka. Korkeutensa perusteella kohde ajoittuu merenrantavaiheena mesoliittiseen kivikauteen, toisaalta sijainti järven rannalla viittaa mahdolliseen myöhempäänkin käyttöön. Löydöissä ei kuitenkaan ole esim. saviastian paloja tai muuta, joka antaisi siitä todisteita.
Haltiängin vieressä, samalla tilalla, on myös Kanala 1 historiallisen ajan kylätontti. |
| metsakeskus.755010004 |
755 |
Valovirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
345854.47200000 |
6675321.50600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010004 |
Kohde sijaitsee 1,3 km Siuntion keskiaikaisesta kirkosta koilliseen, Purnuksen talon pohjoispuolisella mäellä. Mäen eteläosa on hiekkapohjaista kangasmaastoa. Professori Valovirralla oli paikalla mökki, jonka kasvimaasta löytyi piikärki, kivitaltta, saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia (KM21143) vuonna 1981. Samalta alueelta oli löytynyt saviastianpaloja vuonna 1949 (KM12244). Valovirran kohteeseen, ja alueen kivikautiseen asutukseen laajemmin, on todennäköisesti yhdistettävissä Purnus-Krejansin irtolöydöt.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa, mutta pellot olivat kyntämättä ja havaintoja niillä ei tehty. Koska löydöt alueelta ovat kuitenkin niin runsaat ja sijainti kivikautista asuinpaikkaa ajatellen erityisen otollinen, kapean salmen suulla etelärannalla, olisi alueella tehtävät koekaivaukset asuinpaikan säilyneisyyden ja laajuuden toteamiseksi. Korkeutensa ja löytöjensä perusteella asuinpaikka on kivikauden loppupuolelta. |
| metsakeskus.755010005 |
755 |
Berghem |
10002 |
12006 |
13085 |
11033 |
27000 |
346173.00000000 |
6674722.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010005 |
Uhrikivi sijaitsee Backan Flaggbergetin etelärinteessä Berghemin talon pihamaalla. Se on ollut täysin nurmen peitossa. Kivessä on havaittu seitsemän kuppia. Peruskartalla paikalla on muinaisjäännösmerkki. Maanomistaja on yhdistänyt kiven, "elvornas kvarn", löytämäänsä kivien peitossa olleeseen luolamaiseen muodostelmaan Flaggbergetin huipulla, josta hän on kertomansa mukaan löytänyt kiviesineen, mahdollisen hioimen (KM 22455). Tämä sijaitsee Flaggbergetin röykkiön B vieressä (vrt. kohde Flaggberget 755 01 0006 sekä 1000 00 4041)
Uhrikiveltä noin 100 metriä kaakkoon on löytynyt metallinetsinnän yhteydessä mahdollinen rannerenkaan katkelma (KM 40616). |
| metsakeskus.755010006 |
755 |
Flaggberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
346238.31600000 |
6674848.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010006 |
Flaggbergetin laella sijaitsee neljä röykkiöhautaa kahdessa eri rykelmässä. Eteläisin röykkiö A sijaitsee noin 60 metriä korkealla kohoumalla. Röykkiön keskellä on syvänne, jossa kalliopohja on näkyvissä. Osittain hajoitetun röykkiön mitat ovat 11 x 9 x 0,5 metriä. Röykkiö B sijaitsee edellisestä noin 30 metriä luoteeseen matalammalla tasanteella, aivan äkkijyrkän kallioreunan äärellä. Se on todettu osittain hajoitetuksi vuoden 1984 inventoissa, jolloin röykkiön mitoiksi saatiin 9 x 7 x 0,5 metriä. Vuoden 2002 inventoinnin mukaan sitä lienee hajoitettu lisää, koska se oli tuolloin muodoltaan epämääräinen, ja selvempi osa oli kooltaan noin 2 x 2,5 metriä.
Noin 200 metriä edellisistä haudoista A-B koilliseen on hauta C noin 75 metrin korkeudella ja hauta D tämän lounaispuolella, noin 70 metrin korkeudella. Ne ovat osittain tuhoutuneet ja halkaisijailtaan noin 6 metriä. Ainoastaan röykkiöt C ja D on merkitty 1995 peruskartalle.
Röykkiön B vieressä on mäen juurella sijaitsevan Berghemin talon omistajan mukaan kivien peitossa niin sanottu keijukaisten luola, josta olisi löydetty hiekkakivinen esine KM 22455, mahdollinen hioin. Luolan korkeus mahdollistaisi melkein seisomisen, mutta sinne pääsy edellyttäisi ryömimistä. Luolaa ei kuitenkaan löytynyt inventoinnissa vuonna 1984.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Tiedot röykkiöistä ja niiden sijainnista todettiin olevan oikein ja ajantasaiset. |
| metsakeskus.755010007 |
755 |
Krejansberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
345017.80800000 |
6674748.74100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010007 |
Kohde sijaitsee Siuntion keskiaikaisen kirkon pohjoispuolella olevalla Krejansbergetillä, sen lounaisreunalla. Mäen eteläosan rinteessä on museo, jonka pihasta johtaa merkitty polku kohteelle. Krejansbergetin röykkiöitä on kolme, alun perin niitä on ollut neljä. Suurin ja eteläisin röykkiö (nro 1 Hackmannin kartassa vuodelta 1894, röykkiö A mj-rekisterin kuvauksessa) on läpimitaltaan noin 20 metriä ja yli kaksi metriä korkea ja sen keskellä olevassa kuopassa on näkyvissä rakenteita paasiarkkuhaudasta.
Röykkiö 2 (B) on sijainnut edellisestä 16 metriä luoteeseen. Tämä röykkiö on hävinnyt. Hackmannin mukaan röykkiö oli pahoin hajotettu ja se oli todennäköisesti koottu pienen kallionyppylän ympärille. Kivet on heitelty Hackmannin mukana jyrkkään alarinteeseen. Hän arvioi, että röykkiön halkaisija on ollut alun perin ollut noin yhdeksän metriä.
Röykkiöstä 1 100 metriä pohjoiseen on kaksi röykkiötä vierekkäin parinkymmenen metrin päässä toisistaan. Näistä röykkiöistä läntisempi on nro 3 (C) ja itäisempi nro 4 (D). Molemmat röykkiöt ovat jotakuinkin saman kokoisia, halkaisija noin 12 metriä ja korkeus noin 1,5 metriä.
Alfred Hackmann tutki röykkiön nro 4 (D) vuonna 1894. Röykkiössä havaittiin selvä kehäkiveys uloimpana. Selviä paasiarkkurakenteita ei ollut, mutta merkkejä jonkinlaisesta laaka- ja pyörökivistä muodostetusta kammiosta oli mahdollisesti havaittavissa. Löytöinä röykkiön pohjalta löytyi hiiltä, saviastianpaloja (ei tarkemmin määritelty) ja simpukan kuoria. |
| metsakeskus.755010008 |
755 |
Krejansberget 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
345333.00000000 |
6674847.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010008 |
Krejansbergetin jyrkän itäreunan päällä sijaitseva röykkiö. Paikka on noin 300 m itään Krejanbergetin länsireunan neljästä röykkiöstä. Röykkiön keskellä on ollut kallioon asti ulottuva syvennys Alfred Hackmanin käydessä paikalla vuonna 1894. Vuonna 2006 ei tällaista syvennystä enää ollut, vaan röykkiö lienee sittemmin "ennallistettu". Röykkiön halkaisija on noin 7 m Hackmanin mittausten mukaan. Nylundin (1927) mukaan sen eteläpuolella on muutaman metrin päässä toinen röykkiö. Vuoden 1984 inventointikertomuksen mukaan sen kivet voivat kuitenkin olla isosta röykkiöstä peräisin.
Vuoden 2006 tarkastuskäynnissä havaittiin erillinen pienikokoinen matala röykkiö, kuitenkin noin kahden metrin päässä pohjoisluoteessa sisämaan suunnassa. Se on samalla kallioharjanteella, kuin iso röykkiö. Sen lisäksi havaittiin erillisellä pienellä kallioharjanteella toinen röykkiön pohjalta vaikuttava kiveys noin 15 m päässä etelässä. Se on jyrkän reunan päällä, jonka juuressa on mahdollisesti röykkiöstä peräisin olevia kiviä. |
| metsakeskus.755010009 |
755 |
Ekeberga |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
344873.86000000 |
6675766.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010009 |
Ekeberga on Suitian kartanosta 375 m itäkoilliseen sijaitseva jyrkkäseinäinen kallio. Kalliolta on laaja näköala peltojen yli kirkon suuntaan. Röykkiön ja tarhalatomuksen käsittävä hautarakennelma sijaitsee kallion eteläreunalla. Tasaiselle alustalle tehdyn kalmiston vierestä maasto laskee jyrkästi kaikkialle paitsi pohjoiseen, jossa kohoavasta kallionhuipusta sen erottaa pieni rotko.
Rakennelma on tutkittu vuosina 1923 ja 1952 (viimeistely vuonna 1953). Rakennelma on tehty kallion päälle, joka on aluksi poltettu "puhtaaksi". Tätä osoittaa alimpana oleva noen ja hiilen sekainen kerros. Tämän päällä oli puhdas sorakerros, joka päälle varsinaiset rakennekerrokset on tehty. Pääosa löydöistä ajoittuu vanhempaan ja nuorempaan roomalaisaikaan, mutta osa löydöistä on tätä nuorempia. Röykkiössä oli kaksi sisäkkäistä kehää ja niiden keskellä noin kolme metriä pitkä arkku, jonka sisältä suurin osa metalliesineistä ja niiden katkelmista on löytynyt.
Osa löydöistä viittaa alueen aiempaan kivikautiseen käyttöön, sillä rakennelmasta on löytynyt myös kvartsi-iskoksia ja kivikiveen kantaosa. Toisaalta vuonna 1980 kallion koillispuolelta tienrakennuksen yhteydessä on löytynyt myös kivikauteen viittaavia löytöjä.
Rakenteiden ja löytöjen perusteella Ekebergan kalmisto kuuluu roomalaisaikana Suomen alueelle muodostuneeseen ns. siirtolaishautojen traditioon.
Kalmistoalue oli vuoden 2014 inventoinnissa kuvauksen mukaisessa kunnossa, se on hieman sammaloitunut. Röykkiöllä on metallinen muinaisjäännöskyltti. |
| metsakeskus.755010009 |
755 |
Ekeberga |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
344873.86000000 |
6675766.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010009 |
Ekeberga on Suitian kartanosta 375 m itäkoilliseen sijaitseva jyrkkäseinäinen kallio. Kalliolta on laaja näköala peltojen yli kirkon suuntaan. Röykkiön ja tarhalatomuksen käsittävä hautarakennelma sijaitsee kallion eteläreunalla. Tasaiselle alustalle tehdyn kalmiston vierestä maasto laskee jyrkästi kaikkialle paitsi pohjoiseen, jossa kohoavasta kallionhuipusta sen erottaa pieni rotko.
Rakennelma on tutkittu vuosina 1923 ja 1952 (viimeistely vuonna 1953). Rakennelma on tehty kallion päälle, joka on aluksi poltettu "puhtaaksi". Tätä osoittaa alimpana oleva noen ja hiilen sekainen kerros. Tämän päällä oli puhdas sorakerros, joka päälle varsinaiset rakennekerrokset on tehty. Pääosa löydöistä ajoittuu vanhempaan ja nuorempaan roomalaisaikaan, mutta osa löydöistä on tätä nuorempia. Röykkiössä oli kaksi sisäkkäistä kehää ja niiden keskellä noin kolme metriä pitkä arkku, jonka sisältä suurin osa metalliesineistä ja niiden katkelmista on löytynyt.
Osa löydöistä viittaa alueen aiempaan kivikautiseen käyttöön, sillä rakennelmasta on löytynyt myös kvartsi-iskoksia ja kivikiveen kantaosa. Toisaalta vuonna 1980 kallion koillispuolelta tienrakennuksen yhteydessä on löytynyt myös kivikauteen viittaavia löytöjä.
Rakenteiden ja löytöjen perusteella Ekebergan kalmisto kuuluu roomalaisaikana Suomen alueelle muodostuneeseen ns. siirtolaishautojen traditioon.
Kalmistoalue oli vuoden 2014 inventoinnissa kuvauksen mukaisessa kunnossa, se on hieman sammaloitunut. Röykkiöllä on metallinen muinaisjäännöskyltti. |
| metsakeskus.755010011 |
755 |
Gestansåkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
344988.81100000 |
6675871.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010011 |
Kohde sijaitsee Suitian kartanosta itään, Suitiantien ja Niemenkyläntien risteyksen kaakkoispuolella. Suitiantien kohdalla tutkittiin kivikautista asuinpaikkaa vuonna 1980 (Tuula Heikkurinen-Montell). Kohde todettiin ns. Suomusjärven kulttuurin aikaiseksi, mesoliittiseksi asuinpaikaksi. Löytöinä oli myös pari saviastian palaa, jotka viittasivat nuorempaan kivikauteen. On mahdollista, että nuoremmasta asuinpaikasta, joka on voinut sijaita hieman alempana, on jäänyt osia jäljelle vielä tien rakentamisen jälkeenkin. Tien kohta ja sen itäpuoli on pengerrettyä, mahdollisesti säilynyttä osaa voi olla vielä metsässä ja pellon reunassa pengerryksen itäpuolella. Vuoden 2014 inventoinnissa pelto oli kyntämättä ja metsässä ei havaittu kulttuurikerrosta koekairauksissa. Kohteessa on syytä kuitenkin tehdä koekaivaus, mikäli siihen kohdistuu maankäyttösuunnitelmia. Rajaus perustuu aiempiin tutkimustietoihin, inventointihavaintoihin ja topografiaan. |
| metsakeskus.755010011 |
755 |
Gestansåkern |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
344988.81100000 |
6675871.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010011 |
Kohde sijaitsee Suitian kartanosta itään, Suitiantien ja Niemenkyläntien risteyksen kaakkoispuolella. Suitiantien kohdalla tutkittiin kivikautista asuinpaikkaa vuonna 1980 (Tuula Heikkurinen-Montell). Kohde todettiin ns. Suomusjärven kulttuurin aikaiseksi, mesoliittiseksi asuinpaikaksi. Löytöinä oli myös pari saviastian palaa, jotka viittasivat nuorempaan kivikauteen. On mahdollista, että nuoremmasta asuinpaikasta, joka on voinut sijaita hieman alempana, on jäänyt osia jäljelle vielä tien rakentamisen jälkeenkin. Tien kohta ja sen itäpuoli on pengerrettyä, mahdollisesti säilynyttä osaa voi olla vielä metsässä ja pellon reunassa pengerryksen itäpuolella. Vuoden 2014 inventoinnissa pelto oli kyntämättä ja metsässä ei havaittu kulttuurikerrosta koekairauksissa. Kohteessa on syytä kuitenkin tehdä koekaivaus, mikäli siihen kohdistuu maankäyttösuunnitelmia. Rajaus perustuu aiempiin tutkimustietoihin, inventointihavaintoihin ja topografiaan. |
| metsakeskus.755010012 |
755 |
Suitia 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
344472.02600000 |
6675724.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Suitian linnan pihapiirissä, välittömästi rakennuksen vieressä. Keittiösiiven tuntumasta on löytynyt kivikautinen liesi. Se paljastui kartanolinnan kunnallisteknisten töiden arkeologisessa valvonnassa 1996. Liesi oli halkaisijaltaan noin 80 cm ja löytyi kartanoaikaisten kerrostumien alta puhtaasta hiekasta. Sen korkeus merenpinnasta mitattiin 40,60 m ja korkeutensa perusteella ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen. Sen läheisyydestä löytyi myös muutamia kvartsi-iskoksia. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka, josta osa Siuntion kartanon alueelta tunnetuista kivikautisista irtolöydöistä voi myös olla peräisin.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Suitian kartano on nykyisin Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja myytävänä. Kohteesta on puuttunut aiemmin muinaisjäännösalueen aluerajaus ja se tehtiin vuoden 2014 inventoinnissa. Aiempien tutkimusraporttien ja vuonna 1996 kaivauksia johtaneen Marianna Niukkasen haastattelun perusteella, on muinaisjäännösalueeksi rajattu kartanon lisäsiiven ja lisärakennuksen välinen ja siitä länteen oleva alue. Tällä alueella on mahdollisesti säilynyt sekä kivikautisia että historiallisia kulttuurikerroksia. |
| metsakeskus.755010013 |
755 |
Papinniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
342702.70800000 |
6680849.27300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010013 |
Kohde sijaitsee noin 6,5 km Siuntion kirkosta pohjoisluoteeseen, noin 300 metriä Lohjan rajasta, peltojen keskellä olevalla kumpareella. Itäpuolella kulkee Lohjan ja Siuntion välinen Suitiantie. Papinniityltä ja viereiseltä Kotoniityltä löytyi esineitä 1900-luvun alkupuolella ja Julius Ailio teki koekaivauksen Kotoniityn puolella vuonna 1903. Koeojien maaperä oli likaisen ruskeata hietaa, maaperässä havaittiin punertavia alueita, ilmeisesti kulttuurimaata, ja hieman hiiltä. Löydöt olivat vähäisiä, hioinkiven kappaleita, liuskeiskos ja saviastian pala. Ailio piti asuinpaikkaa lyhytikäisenä löytöjen vähyyden takia. Ailio piti asuinpaikkaa myöhäiskivikautisena diabaasin ja korkeuden takia. Ailion korkeus oli kuitenkin 10 metriä väärin ja oikea korkeus on noin 35 metriä, joten kyseessä voi olla vanhempikin kohde.
Kohde on rajattu vuoden 2014 inventoinnin perusteella. Kumpare on rakentamaton, tosin edelleen viljelty. Asuinpaikka on rajattu topografian perusteella ja sen säilyneisyys ja laajuus on selvitettävä koekaivauksella. |
| metsakeskus.755010014 |
755 |
Skällberget |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
344780.90900000 |
6674357.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010014 |
Tjusterbyn Skällbergetin muinaislinna sijaitsee Siuntion kirkon ja Lohjalle vievän kantatie 116 länsipuolella. Linnavuoren pohjois- ja itäreuna on äkkijyrkkä ja länsisuunnasta pääsyn kalliolle ovat estäneet kaksi itä-länsi-suuntaista vallia, jotka on rakennettu kallion kapeimmalle kohdalle. Vallit ovat v:n 1935 mittauksen (E. Kivikoski) mukaan 10-11 m pitkät, 1,5 - 2 m korkeat ja 2 - 3 m leveät ja rakennettu pääosin maasta, osittain ehkä myös kivistä. Appelgren ei tuntenut muinaislinnaa väitöskirjassaan v:lta 1891, mutta pastori Joh. Fr. Cajan on jo 1800-l. puolivälissä maininnut pitäjänkertomuksessaan Siuntion seurakunnalle Skällbergetin tuntemattomalta ajalta peräisin olevat vallitukset ("förskansningar") (käsikirjoitus v:lta 1847). On mahdollista, että valli jatkuu matalana linnavuoren laen reunaa seuraten loivemman länsirínteen yläpuolella. Pohjoisempi Kivikosken mainitsista kahdesta vallista on ytimeltään osittain peruskalliota kulkuaukon (polun) molemmilla puolilla. Linnavuori on ollut hoidettuna muinaisjäännöskohteena 1990-luvulta lopulta lähtien. |
| metsakeskus.755010015 |
755 |
Marsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
343921.25900000 |
6673307.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010015 |
Marsbackenin muinaisjäännösalueella on pronssikautinen röykkiö, kaksi mahdollista kiveystä ja maarakenne. Kohde sijaitsee Svartbäckin kylässä, Tjusträsk-järvestä luoteeseen.
Röykkiö ja kiveykset sijaitsevat Siuntion paloasemalta 100 metriä etelään olevan Marsbackenin kallion korkeimmalla kohdalla. Maarakenne sijaitsee tien lähellä paloaseman rakennuksista 130 m kaakkoon ja 120 metriä röykkiöstä itäkaakkoon kallion ja tien välissä olevalla tasaisella mineraalimaa-alueella.
Röykkiö on koottu vaihtelevan kokoisista pyörökivistä. Sen pohjoislaidalla on näkyvissä reunakehää. Halkaisijaksi on mitattu 17 metriä ja korkeudeksi runsas metri vuonna 1927. Röykkiössä on kolme kuoppaa ja osa kivistä on vierinyt ympäristöön. Ensimmäiset maininnat röykkiöstä ovat jo vuodelta 1913. Röykkiö on erittäin edustava kohde.
Röykkiön välittömässä läheisyydessä/reunassa on siirtolohkare, jonka yhteydessä vaikuttaa olevan erillinen kiveys tai pieni rauennut röykkiö (kiveys A). On myös mahdollista, että paikalle on kasattu isosta röykkiöstä otettuja kiviä. Kiveyksen koko on noin 2,5 x 2 metriä.
Röykkiön lähellä eteläpuolella on pienempi kiveys tai röykkiö (kiveys B), jonka kivet paljastuivat 2010-luvulla metsänkäsittelyn yhteydessä sammalen alta. On mahdollista, että nämäkin kivet ovat isommasta röykkiöstä vieriteltyjä. Kiveyksen koko on halkaisijaltaan noin 1,2 m.
Maarakenne koostuu kuopasta ja siitä lähtevästä taisteluhautamaisesta kaivannosta (ks. tarkemmin alakohde Maarakenne)
Kohteesta länsilounaaseen kallion länsipuolella sijaitsevalla niemekkeellä sijaitsee esihistorialliseen ja historialliseen aikaan ajoittuva muinaisjäännösalue Marsbacken 2. Siellä on mm. rautakautinen röykkiö, latomus ja esihistorialliseen ja historialliseen aikaan ajoittuva asuinpaikka.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa, jolloin muinaisjäännösrekisterin aluerajaukset sisälsivät tarkastushetkellä vain pronssikautisen ja rautakautisen röykkiön rajaukset. Inventoinnin 2014 raportoinnin yhteydessä kohteiden Marsbacken ja Marsbacken 2 aluerajaukset yhdistettiin.
Tarkastuksen 2017 jälkeen kohteen Marsbacken 2 rajaus tarkennettiin, mutta kohteen Marsbackenin rajausta ei lähdetty enempää muuttamaan. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11010 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11028 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010016 |
755 |
Marsbacken 2 |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
343776.31500000 |
6673203.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010016 |
Kohde sijaitsee Svartbäckin kylän länsiosassa Tjusterbystä etelään ja Västerbystä länteen Siuntion paloaseman lounaispuolisella metsäalueella mineraalimaapeitteisen mäkialueen lounaisosassa, joka muodostaa lounaaseen työntyvän niemekkeen viljeltyjen peltojen lomaan. Niemeke viettää etelään, lounaaseen ja länteen välillä loivemmin, välillä jyrkemmin. Itäkoillisessa sijaitsee korkea kallio, jonka päällä on pronssikautinen röykkiö kohde nimeltä Marsbacken.
Niemekkeellä on runsaasti erilaisia esihistoriallisen ja historiallisen ihmistoiminnan synnyttämiä jäännöksiä, kuten röykkiöitä, ojia, kuoppia ja pieniä kumpuja. Koetutkimuksen, maastohavaintojen ja historiallisten tietojen perusteella alueella sijaitsevat todennäköisesti rautakauteen ajoittuvien ison röykkiön/kummun ja latomuksen lisäksi pronssikaudelle, historialliselle ajalle ja mahdollisesti rautakaudelle ajoittuvat asuinpaikat.
Iso röykkiö/kumpu on rakennettu pienelle tasanteelle niemekkeen poikki maantielle johtavan metsätien eteläpuolelle. Ajoitukseltaan sitä pidetään rautakautisena. Se on kiven- ja maansekainen, noin 12 m halkaisijaltaan ja sen korkeus on 1 m. Röykkiö muistuttaa Raaseporin Karjaan kiinteiden muinaisjäännösten Hönsåkerskullen ja Råckers hauta-kumpuja, ja se voi ajoittua myös pronssikaudelle.
Isosta röykkiöstä/kummusta koilliseen sijaitsevalla kumpareella sijaitsee suorakaiteenmuotoinen latomus, jonka kolme sivua ovat selvärajaiset, mutta neljäs (itäinen) on hajonnut ja sen sivun kivet ovat levinneet ulkopuolelle. Reunakiveys ei juuri erotu kooltaan suuremmaksi kuin täytekiveys. Latomus ajoittuu todennäköisesti rautakaudelle.
Soikeiden painanteiden ryhmä ison röykkiön/kummun eteläpuolella ajoittuu koetutkimuksen tulosten perusteella pronssikauteen. Kyseessä on todennäköisesti asuinpaikka. (Ks. enemmän alakohde Asumuspainanteet.)
Historiallisten lähteiden perusteella alueella on ollut ainakin 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle historiallisen ajan asuinpaikka. Lisäksi on mahdollista, että alueella on ollut asutusta jo keskiajalla. Historiallisen ajan asutuspaikka sijoittuu ison röykkiön/kummun länsi- ja lounaispuolelle (Ks. enemmän alakohde Kylätontti)
Kohde on yhdistetty vuoden 2014 inventoinnissa aluerajaukseltaan samaan muinaisjäännösalueeseen kohteen Marsbacken kanssa.
Kohteen rajaus tarkistettu ja määritelty vuoden 2017 inventoinnin yhteydessä. |
| metsakeskus.755010017 |
755 |
Dalamalm |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
343230.00000000 |
6672650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010017 |
Kohde sijaitsee noin kaksi kilometriä lounaaseen Siuntion keskiaikaisesta kirkosta ja Skepparsin tilasta noin 600 metriä etelään Grennäsintien molemmin puolin. Kyseessä on ns. moniperiodinen kohde, johon löytöjen perusteella kuuluu nuorakeraaminen asuinpaikka ja hautauksia sekä rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto. Lisäksi vuoden 2014 syksyllä metallinpaljastinharrastajat löysivät alueelta pronssisen kirveen, joten vaikuttaa siltä, että asutus on jatkunut kivikauden lopulta rautakaudelle. Mj-rekisterin kuvauksessa mainittujen löytöjen lisäksi löytyi vuonna 2007 pellon pientareelta taitettu kaksiteräinen miekka (Wikholm 2008).
Ympäristöolot ovat aikojen kuluessa muuttuneet ja nuorakeraamisena aikana paikka on ollut meren rannan tuntumassa. Rautakaudella läheinen Tjusträsk rantaniittyineen on luultavasti ulottunut asuinpaikan tuntumaan. Vaikuttaa siltä, että myös Dalamalm W –niminen kohde pari sataa metriä lounaaseen liittyy tähän asutusjatkumoon hieman nuorakeramiikkaa aiemman kivikauden osalta.
Kohteesta tunnetaan muutamia irtolöytöjä ja nuorakeraamista asuinpaikkaa on tutkittu kahteen otteeseen (raportit puuttuvat). Systemaattista koekaivausta kohteessa ei ole koskaan tehty ja on mahdollista, että eri vaiheiden kulttuurikerroksia on jäljellä peltokerrosten alla ja ainakin lounaaseen olevassa metsässä.
Kohteessa ei ole ollut muinaisjäännöksen aluerajausta aiemmin. Vuoden 2014 inventoinnin perusteella, liittyen lähinnä aiempien tietojen perusteella tehtyyn analyysiin, muinaisjäännösalueeksi rajattiin noin 25 ja 30 metrin korkeuskäyrien väliin jäävä alue. Rajauksessa yhdistyvät Dalamalm ja Dalamalm W yhtenäiseksi mj-alueeksi. |
| metsakeskus.755010017 |
755 |
Dalamalm |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
343230.00000000 |
6672650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010017 |
Kohde sijaitsee noin kaksi kilometriä lounaaseen Siuntion keskiaikaisesta kirkosta ja Skepparsin tilasta noin 600 metriä etelään Grennäsintien molemmin puolin. Kyseessä on ns. moniperiodinen kohde, johon löytöjen perusteella kuuluu nuorakeraaminen asuinpaikka ja hautauksia sekä rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto. Lisäksi vuoden 2014 syksyllä metallinpaljastinharrastajat löysivät alueelta pronssisen kirveen, joten vaikuttaa siltä, että asutus on jatkunut kivikauden lopulta rautakaudelle. Mj-rekisterin kuvauksessa mainittujen löytöjen lisäksi löytyi vuonna 2007 pellon pientareelta taitettu kaksiteräinen miekka (Wikholm 2008).
Ympäristöolot ovat aikojen kuluessa muuttuneet ja nuorakeraamisena aikana paikka on ollut meren rannan tuntumassa. Rautakaudella läheinen Tjusträsk rantaniittyineen on luultavasti ulottunut asuinpaikan tuntumaan. Vaikuttaa siltä, että myös Dalamalm W –niminen kohde pari sataa metriä lounaaseen liittyy tähän asutusjatkumoon hieman nuorakeramiikkaa aiemman kivikauden osalta.
Kohteesta tunnetaan muutamia irtolöytöjä ja nuorakeraamista asuinpaikkaa on tutkittu kahteen otteeseen (raportit puuttuvat). Systemaattista koekaivausta kohteessa ei ole koskaan tehty ja on mahdollista, että eri vaiheiden kulttuurikerroksia on jäljellä peltokerrosten alla ja ainakin lounaaseen olevassa metsässä.
Kohteessa ei ole ollut muinaisjäännöksen aluerajausta aiemmin. Vuoden 2014 inventoinnin perusteella, liittyen lähinnä aiempien tietojen perusteella tehtyyn analyysiin, muinaisjäännösalueeksi rajattiin noin 25 ja 30 metrin korkeuskäyrien väliin jäävä alue. Rajauksessa yhdistyvät Dalamalm ja Dalamalm W yhtenäiseksi mj-alueeksi. |
| metsakeskus.755010017 |
755 |
Dalamalm |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
343230.00000000 |
6672650.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010017 |
Kohde sijaitsee noin kaksi kilometriä lounaaseen Siuntion keskiaikaisesta kirkosta ja Skepparsin tilasta noin 600 metriä etelään Grennäsintien molemmin puolin. Kyseessä on ns. moniperiodinen kohde, johon löytöjen perusteella kuuluu nuorakeraaminen asuinpaikka ja hautauksia sekä rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto. Lisäksi vuoden 2014 syksyllä metallinpaljastinharrastajat löysivät alueelta pronssisen kirveen, joten vaikuttaa siltä, että asutus on jatkunut kivikauden lopulta rautakaudelle. Mj-rekisterin kuvauksessa mainittujen löytöjen lisäksi löytyi vuonna 2007 pellon pientareelta taitettu kaksiteräinen miekka (Wikholm 2008).
Ympäristöolot ovat aikojen kuluessa muuttuneet ja nuorakeraamisena aikana paikka on ollut meren rannan tuntumassa. Rautakaudella läheinen Tjusträsk rantaniittyineen on luultavasti ulottunut asuinpaikan tuntumaan. Vaikuttaa siltä, että myös Dalamalm W –niminen kohde pari sataa metriä lounaaseen liittyy tähän asutusjatkumoon hieman nuorakeramiikkaa aiemman kivikauden osalta.
Kohteesta tunnetaan muutamia irtolöytöjä ja nuorakeraamista asuinpaikkaa on tutkittu kahteen otteeseen (raportit puuttuvat). Systemaattista koekaivausta kohteessa ei ole koskaan tehty ja on mahdollista, että eri vaiheiden kulttuurikerroksia on jäljellä peltokerrosten alla ja ainakin lounaaseen olevassa metsässä.
Kohteessa ei ole ollut muinaisjäännöksen aluerajausta aiemmin. Vuoden 2014 inventoinnin perusteella, liittyen lähinnä aiempien tietojen perusteella tehtyyn analyysiin, muinaisjäännösalueeksi rajattiin noin 25 ja 30 metrin korkeuskäyrien väliin jäävä alue. Rajauksessa yhdistyvät Dalamalm ja Dalamalm W yhtenäiseksi mj-alueeksi. |
| metsakeskus.755010018 |
755 |
Hömansberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
343501.42000000 |
6673757.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010018 |
Röykkiö sijaitsee Kirkkonummi-Virkkala-tien pohjoispuolella, aivan tien vieressä kohoavan Hömansbergetin kalliolla, Tjusterbyn taajaman länsipuolella, Svartbäckin kylässä. Paikalta on avoin näköala yli Gårdskullan peltoaukeiden. Kallion korkeimmalla kohdalla on täysin umpeenkasvanut matala röykkiö, joka erottuu sammaleen ja puiden alta matalana kohoumana. Pahasti hajoitetun röykkiön halkaisja on nykyisin noin 12 m.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Täydennyksenä muinaisjäännösrekisterin kuvaukseen alueella oli tehty hakkuut. Röykkiön ympärille oli jätetty noin metrin korkuiset ns. kulttuurikannot merkiksi röykkiön sijainnista. Osa röykkiön päällä olevista puista oli kuitenkin jätetty paikalleen, vaikka ne olisi parempi poistaa. Röykkiön on melko matala, joten kulttuurikantojen käyttö oli hyvä ratkaisu röykkiön suojelemiseksi maanmuokkaukselta lähivuosina. |
| metsakeskus.755010019 |
755 |
Kalkberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
343259.00000000 |
6675492.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010019 |
Kohde sijaitsee Siuntion keskiaikaisesta kirkosta noin kaksi kilometriä luoteeseen, Gårdskullan kartanon pohjoispuoleisella Kalkbergetilla. Röykkiöt ovat kalliopohjalla kuivalla kankaalla. Kolme röykkiötä on tiiviinä ryhmänä ja yksi noin 100 metriä lounaaseen niistä.
Röykkiössä A, joka on pitkulainen, kooltaan noin 20x10 metriä, ei havaittu selvää reunamuuria, kuten vuoden 2002 inventoinnissa oli nähty, sen sijaan röykkiön etelälaidassa on noin 100x60 cm kokoinen pystylaakakivi, jonka ympäriltä on kivet kaiveltu noin 1x2 metrin kokoiselta alueelta ja kasattu valliksi laitaan. Röykkiö B tästä noin 15 metriä pohjoiskoilliseen on halkaisijaltaan noin kuusi metriä ja röykkiö C halkaisijaltaan noin 10 metriä. Röykkiö D, joka sijaitsee noin 100 metriä lounaaseen, on halkaisijaltaan noin kuusi metriä. |
| metsakeskus.755010020 |
755 |
Stenberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
342773.70900000 |
6675356.48400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010020 |
Röykkiö sijaitsee Gårdskullan kylässä, Gårdskullan kartanosta 700 m pohjoiseen olevalla Stenbergetillä. Paikalta on laaja näköala sekä etelään että länteen yli Kyrkån-jokea reunustavien peltoaukioiden. Röykkiö on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 12,5 m. Röykkiön keskellä on näkyvissä joitakin suuria kiviä ja kivilaakoja, jotka saattavat olla peräisin arkkumaisesta rakennelmasta. Röykkiön koillisosasta on poistettu jäkälää ja muuta kasvillisuutta. |
| metsakeskus.755010021 |
755 |
Fårträsket 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
341986.00000000 |
6675320.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010021 |
Kohde sijaitsee Siuntion keskiaikaisesta kirkosta noin kolme kilometriä länteen, Fårträsket nimisen lammen eteläpuoleisilla kallioilla. Etelään päin aukeavat pellot, joiden keskellä kulkee Kirkkojoki. Fårträsket 1 ja 2 sijaitsevat alle sadan metrin päässä toisistaan. Fårträsket 1 on itäisempi ja kasattu kallion korkeimmalle kohdalle. Röykkiö on hajotettu, ehjempää kiveystä on säilynyt halkaisijaltaan noin 5,5 metrin alalla. Sen ympärillä on irtokiviä. Röykkiö on melko matala, sen päällä kasvaa heinää, sammalta ja pari katajaa.
Vuoden 2014 inventoinnissa havaittiin, että röykkiön sijainti pitää hyvin paikkansa peruskarttamerkinnän kanssa, toisin kuin muinaisjäännösrekisterissä on aiemmin mainittu. Ilmeisesti väärä tieto perustui gps-laitteen virheelliseen paikkatietoon vuoden 2002 inventoinnissa ja väärät lukemat olivat siirtyneet myös mj-rekisteriin. Koordinaatit on nyt korjattu kohdekuvauksen tietoihin. |
| metsakeskus.755010022 |
755 |
Fårträsket 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
341905.00000000 |
6675316.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010022 |
Kohde sijaitsee Siuntion keskiaikaisesta kirkosta noin kolme kilometriä länteen, Fårträsket nimisen lammen eteläpuoleisilla kallioilla. Etelään päin aukeavat pellot, joiden keskellä kulkee Kirkkojoki. Fårträsket 1 ja 2 sijaitsevat alle sadan metrin päässä toisistaan. Fårträsket 2 on läntisempi ja kasattu hieman alemmas kuin Fårträsket 1. Kallion päällä on aiempien tietojen mukaan kaksi pyöreähkö matalaa röykkiöt vierekkäin, halkaisija noin neljä metriä. Inventoinnissa 2014 oli vaikea erottaa kahta eri röykkiö rakennetta, ennemminkin ne sulautuvat yhdeksi matalaksi ja hieman epämääräisen muotoiseksi kiveykseksi.
Vuoden 2014 inventoinnissa havaittiin, että röykkiön sijainti pitää hyvin paikkansa peruskarttamerkinnän kanssa, toisin kuin muinaisjäännösrekisterissä on aiemmin mainittu. Ilmeisesti väärä tieto perustui gps-laitteen virheelliseen paikkatietoon vuoden 2002 inventoinnissa ja väärät lukemat olivat siirtyneet myös mj-rekisteriin. Koordinaatit on nyt korjattu kohdekuvauksen tietoihin |
| metsakeskus.755010023 |
755 |
Grönkulla |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
341704.14900000 |
6673527.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010023 |
Kohde sijaitsee 3,3 km Siuntion keskiaikaisesta kirkosta länteen, Gårdsbölen eteläpuolisella metsäalueella. Noin 170 metriä röykkiön itäpuolella kulkee Lappersintieltä lähtevä metsäautotie. Röykkiö on kasattu kalliokumpareelle, ympäristökin on hyvin kallioista. Kasvillisuus on jäkälää ja sammalta, valtapuuna mänty. Metsätyyppi on lähinnä kangasmetsä.
Röykkiö oli muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisessa kunnossa vuonna 2014, sen päällä kasvoi jonkin verran männyn ja kuusen taimia. Kohde erottuu selvästi maastossa, sen korkeus on puolisen metriä ja halkaisija noin 8 metriä. Röykkiötä on ilmeisesti kaiveltu keskeltä ja siihen on muodostunut vallimainen reunakehä. |
| metsakeskus.755010024 |
755 |
Solgård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
342183.95200000 |
6673972.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010024 |
Kohde sijaitsee 2,8 km Siuntion keskiaikaisesta kirkosta länteen Kirkkojoen laakson ja Lappersintien eteläpuoleisella kalliolla. Solgårdin tila on röykkiöstä noin 300 metriä itään. Röykkiön halkaisija on noin 15 metriä ja se on kasattu kalliolle, mahdollisesti osittain kallionotkelmaan. Röykkiö on sammaleen peitossa ja melko matala, siinä kasvaa myös muutama puu. Ympäristö on kuivaa mäntykangasta.. Kalliolta avautuu näköala Kirkkojoen laaksoon. |
| metsakeskus.755010026 |
755 |
Kohagen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
346703.13700000 |
6674065.01800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010026 |
Kohde sijaitsee noin kaksi kilometriä Siuntion keskiaikaisesta kirkosta itään, Kynnarintien itäpuolisella Kohagen nimisellä mäellä. Sammaleen peittämä röykkiökiveys sijaitsee kuivahkolla Kallion tasaisella laella, länsireunan olevan kyrkänteen äärellä on muodoltaan erikoinen, ilmeisesti pronssikautinen hautarakennelma, joka muodostuu etelä-pohjoissuuntaisesta kiveyksestä, jonka eteläpään muodostaa halkaisijaltaan n. 4,3 m suuruinen röykkiö, pohjoispään kaksi osittain sisäkkäistä pyöreää latomusta. Röykkiöön kiinni rakennettu sisempi latomus on halkaisjialtaan n. 8 m ja osittain sen pohjoispuolelle ulottuva toinen latomus n. 10 m. Rakennelma on sammaloitunut ja osittain umpeenkasvanut. V. 2004 tehdyn tarkastuksen havaintojen mukaan vaikutti pohjoisosa pyöreähkön röykkiön pohjalta, josta oli jäljellä lähinnä isommat reunakivet. Tämän etelä-/lounaisreunassa oleva pienempi kekomainen kraatterillinen röykkiö saattaisi olla koottu isomman alkuperäisröykkiön kivistä. Kraatterin länsireunaa näyttää kootun uudelleen menneinä vuosikymmeninä. Hummersin talosta v. 1984 saadun tiedon mukaan olisi C.A.Nordman tutkinut hautaa. |
| metsakeskus.755010027 |
755 |
Klevbacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
346506.22000000 |
6672983.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010027 |
Kohde sijaitsee noin 400 metriä Tjustträskistä koilliseen olevan Klevbackabergetin huipulla. Mäen itäpuolella kulkee Kynnaringie.
Röykkiö on kasattu kallionyppylän ympärille kiertäen sen lähes kokonaan, lukuun ottamatta sen eteläreunaa. Kiveyksen pituus päästä päähän on noin 12 metriä ja kiveys on matalaa. Nyppylän päällä ei ole kiviä. Vastaavanlainen hautakiveysrakenne on Tjusterbybergen 2 Siuntion Tyyskylässä. Kyseessä voisi olla variaatio ns. silmäkivellisistä rautakauden hautaröykkiöistä, joissa röykkiö on kasattu ison keskuskiven ympärille. Tässä tapauksessa silmäkivenä toimii kallionyppylä |
| metsakeskus.755010028 |
755 |
Karlsberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
346071.00000000 |
6669399.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010028 |
Kohde sijaitsee Siuntion kuntakeskuksen eteläosassa. Röykkiön eteläpuolelle johtaa Kaarlentie. Peruskartan muinaisjäännösmerkin osoittamalla paikalla on kiveys, jossa on muodoltaan hajanaisesti kiviä, jotka voivat olla röykkiön pohjakiviä. Röykkiön mainitsee Erik Nylund vuoden 1927 röykkiölistassaan ja hän mainitsee myös, että röykkiöstä on viety kiviä rautatietyömaalle. Röykkiö on kuivahkolla kankaalla, sen päällä kasvaa muutamia mäntyjä. |
| metsakeskus.755010029 |
755 |
Skinnarbacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
345476.64900000 |
6669212.96200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010029 |
Kohde on ilmeisesti sijainnut 1,1 km Siuntion rautatieasemasta etelään Skinnarbackan tilan pohjoispuoleisessa metsässä. Vuoden 2014 inventoinnissa röykkiötä etsittiin, mutta sitä ei löytynyt Helena Edgrenin vuoden 1984 inventoinnissa merkitystä paikasta eikä sen lähituntumastakaan. Röykkiön oletetun sijainnin tuntumaan on rakennettu taloja vuoden 1984 jälkeen.
Inventoinnin jälkitöissä havaittiin, että Erik Nylundin vuoden 1927 inventoinnissa antama etäisyys röykkiöstä Skinnarbackan taloon on 0,5 km, tämä sijoittaisi röykkiön Billskogintien pohjoispuolella olevalle mäelle. Tämä jäi vuoden 2014 inventoinnissa tarkastamatta. Nylund mainitsee, että röykkiön pohjakivet ovat suurempia kuin normaalisti ja röykkiön pituus on 18 metriä ja korkeus 3,5 metriä. Mikäli tiedot ovat oikein, niin röykkiö on suuri ja varmasti olisi päätynyt myös karttoihin, ellei sitä ole hävitetty ennen nykyisten peruskarttojen tekoa. Nylund mainitsee silloisen maanomistajan käyttäneen osan röykkiön kivistä rakennusmateriaalina. Edgren mainitsee, että röykkiön ympärillä kasvaa tiheää metsää ja itse röykkiö on lähes umpeenkasvanut. Edgrenin ottamasta valokuvasta ei saa tarkemmin selvää koosta ja muodosta. Todennäköisesti kohde on siis tuhoutunut. |
| metsakeskus.755010030 |
755 |
Borgberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
344558.00000000 |
6669008.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010030 |
Kohde sijaitsee 1,8 km lounaaseen Siuntion rautatieasemalta, Borgbergetin laella. Kohteen eteläpuolitse kulkee Billskogintie. Borgbergetin huippu on pitkulainen pohjois-eteläsuuntainen ja etupäässä kalliota, joka on sammaleen peitossa ja paikoin kasvaa kituliasta puustoa.
Kalliolla on noin 12 metriä pitkä ja 2-3 metriä leveä kiveys. Vaikuttaa, että se on ladottu matalan kallion notkelman mukaisesti. Kiveys on matala, särmikkäistä lohkareista kasattu, kyseessä ei ole varsinaisesti röykkiö, ennemminkin latomus. Vaikuttaa, että kiveystä on pengottu, sen eteläosaan on kasattu vallimaista rakennelmaa.
Sijaintinsa ja kokonsa puolesta kyseessä voi olla pronssikautinen hautaraunio. Borgberget toisaalta sijaitsee kahden kunnan rajalla, joten ei ole täysin pois suljettua, että kiveys liittyy rajan merkintään. Toisaalta muut alueen rajamerkeistä ovat pienempiä, korkeampia, ”rajamerkkimäisempiä”. |
| metsakeskus.755010031 |
755 |
Bunkerbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
346447.26000000 |
6670058.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010031 |
Kohde sijaitsee Siuntion kuntakeskuksen lähellä, sen itäpuolella, Sjundbyntiestä pohjoiseen olevalla kalliolla. Röykkiö on hajotettu, sen kivet ovat melko levällään muutaman metrin kokoisella alueella. Kyseessä voi olla pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. Mäen korkeimmat osat ovat kallioisia, alue on kuivaa kangasta, kalliot sammal- ja jäkäläpeitteisiä, valtapuuna mänty |
| metsakeskus.755010031 |
755 |
Bunkerbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
346447.26000000 |
6670058.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010031 |
Kohde sijaitsee Siuntion kuntakeskuksen lähellä, sen itäpuolella, Sjundbyntiestä pohjoiseen olevalla kalliolla. Röykkiö on hajotettu, sen kivet ovat melko levällään muutaman metrin kokoisella alueella. Kyseessä voi olla pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö. Mäen korkeimmat osat ovat kallioisia, alue on kuivaa kangasta, kalliot sammal- ja jäkäläpeitteisiä, valtapuuna mänty |
| metsakeskus.755010032 |
755 |
Vargberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
347958.65300000 |
6669640.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010032 |
Kohde sijaitsee 3,5 km Siuntion asemasta itään, Sjundyntien eteläpuolella Kumlet –nimisen mäen korkeimmalla kohdalla. Alue on kuivaa kangasta. Kallionyppylän viereen on kasattu kiveys, jonka halkaisija on pari metriä. Kyseessä ei ole siis kumpumainen röykkiökiveys. Kiveys on matala, mutta koostunee useammasta kivikerroksesta. Vuoden 2014 kohde tarkastettiin, aiempien tietojen perusteella röykkiöstä pohjoiseen noin 17 metriä on toinen röykkiö. Tämä kohta on katajikon peitossa eikä selvää röykkiötä havaittu, pensaiden seasta kuitenkin häämötti hieman kiveystä, joka voisi olla jonkinlainen reuna- tai valli, tai kivijalan kiveys. |
| metsakeskus.755010033 |
755 |
Tallmalmsåsen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
347564.80000000 |
6671560.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010033 |
Kohde sijaitsee 2,2 km itäkoilliseen Siuntion rautatieasemalta, 300 metriä Kymmarträsketistä etelään Kynnarintien itäpuolella. Kohteen läpi kulkee voimalinja ja se on suurimmaksi osaksi ilmeisesti tuhoutunut hiekanotossa. Aarne Äyräpää tutki Tallmalmsåsenin asuinpaikkaa vuonna 1928, kyseessä on kampakeraamisen ajan kohde, mutta paikalla voi olla myös nuorempaa kivikautta. Kohde on tarkastettu vuosina 1975, 1984 ja 2007. Vuoden 2007 tarkastuksessa löytyi vielä merkkejä mahdollisesta asuinpaikasta hiekkakuopan eteläpuolella. Vuoden 2014 kohde tarkastettiin, hiekkakuopan laidat ovat kasvaneet umpeen, havaintoja asuinpaikasta ei tehty. Asuinpaikka on kuitenkin rajattu mahdollisesti säilyneiltä osiltaan ja siellä tulisi tehdä koekaivaus säilyneisyyden ja laajuuden varmistamiseksi. |
| metsakeskus.755010035 |
755 |
Vikträsk |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
349251.14100000 |
6667249.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010035 |
Kohde sijaitsee Siuntion rautatieasemasta 4,7 km kaakkoon Fågelviksbergetillä Vikträskin itärannalla. Alue on kuivaa mäntykangasta ja kalliomaastoa. Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa.
Röykkiö on kooltaan noin 8x8 metriä, se on muodoltaan maljamainen ja sen nurkissa on isommat, halkaisijaltaan noin metriset, kivet. Vaikuttaa, että röykkiötä on muokattu aikojen saatossa tähän muotoon. Sijaintinsa ja kokonsa puolesta kyseessä on pronssikautinen hautaröykkiö, jonka muoto on todennäköisesti muutettu syystä tai toisesta |
| metsakeskus.755010036 |
755 |
Trappberget |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
349007.24800000 |
6666280.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010036 |
Kohde sijaitsee noin 5 km Siuntion rautatieasemasta kaakkoon, Vikträskin lounaiskulmalla olevalla kalliolla. Röykkiön on kasattu kalliopohjalle, kapeahkolle kallioharjanteelle. Röykkiön halkaisija on noin 10 metriä ja korkeus yli metrin. Muotonsa, kokonsa ja sijaintinsa puolesta kyseessä on todennäköisesti pronssikautinen hauta. Alue on kuivaa kangasta, valtapuuna mänty. |
| metsakeskus.755010037 |
755 |
Marsviken |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
351304.33300000 |
6664222.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010037 |
Kohde sijaitsee Siuntion Pikkalassa, Pikkalanjoen suulta noin 900 metriä itään Marseskogenissa. Kohteen itäpuolelta kulkee Marseuddintie. Kallioisen mäen itärinteessä on kolme röykkiötä. Ne on tehty pienehköistä kivistä. Röykkiöt ovat todennäköisesti historiallisia tai ehkä vasta Porkkalan vuokra-aikana kasattuja. Peruskartalla on muinaisjäännösmerkki hieman röykkiöiden eteläpuolella, mutta sen kohdalla ei havaittu hautaröykkiötä. Todennäköisesti merkintä viittaa juuri näihin röykkiöihin, jotka eivät siis ole hautoja.
Suurin röykkiö on muodoltaan korkea ja pitkänomainen, N-S-suunnassa n. 2,5 m ja E-W-suunnassa n. 2 m laajuinen ja n. 1 m korkea, sekä rakennettu pienehköistä kivistä. N. 14,5 m röykkiöstä itäkaakkoon on toinen röykkiö selvästi alemmalla korkeudella ja tämän eteläpuolella n. 5 m päässä kolmas. |
| metsakeskus.755010038 |
755 |
Störsviken |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
349455.00000000 |
6663367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010038 |
Kohde sijaitsee Störsvikin kartanosta noin 800 metriä koilliseen, matkaa rantaan on noin 150 metriä. Kohteen eteläpuolitse kulkee Kotilahdentie. Aivan röykkiön pohjoispuolella on suuri hiekkakuoppa. Röykkiö on rakennettu E-W-suuntaiselle kallioharjanteelle, jonka eteläreuna viettää jyrkästi kohti merta.
Haudan ulkoreuna on ilmeisesti koostunut lappeelleen asetetuista suurista laattamaisista kivistä. Raunion keskellä on arkkumaista latomusta. Mitat 12,8 x 13,2, korkeus (1927) 3,5 m. Parin metrin päässä röykkiön pohjoispuolella on pienempi, halkaisijaltaan n. 4 m suuruinen rakennelma, joka saattaisi olla toinen hauta. Kyseessä lienee pronssikautinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.755010039 |
755 |
Ålandsbergen |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
350215.00000000 |
6660928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010039 |
Kohde sijaitsee Kolavikenin suulla sen länsipuolella oleva Ålandsbergetin eteläosassa kalliolla. Latomuksia on ainakin neljä kappaletta, rinteessä olevien osalta kiveyksen muoto ja koko on epäselvää, se näyttää rönsyävän paikoin pitkin rinnettä. Latomukset ovat sammalen peittämiä halkaisijaltaan noin 4-5 metriä. Ylin latomus on kallioharjanteen päällä ja alin siitä noin viisi metriä alempana lähes kallion juuressa. . Kiveykset eivät muodosta selviä rakenteita ainakaan päälle päin, on vaikea määritellä pitäisikö puhua röykkiöistä vai latomuksista. On mahdillista, että kyseessä on rautakautinen kalmisto, korkeutensa perusteella, 10-15 metriä mpy, kohde on ajoitettavissa myös pronssikauteen. Rautakauden alun rannan korkeus alueella on noin 6,5 metriä mpy. |
| metsakeskus.755010040 |
755 |
Sandfjärden |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
348944.00000000 |
6661339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010040 |
Kohde sijaitsee 1,4 km Störvikin kartanosta etelään, avokalliolla noin 200 metriä merenrannasta. Kohteeseen kuuluu kaksi röykkiötä, todennäköisesti pronssikautisia hautaröykkiöitä. Isompi röykkiöistä on halkaisijaltaan noin 9 metriä, Sen kiviä on levinnyt kalliota pitkin alarinteeseen. Röykkiön keskustaa on kaiveltu. Pienempi röykkiö on noin 20 metriä pohjoiseen. Halkaisijaltaan noin kuusi metriä. Molemmat röykkiöt on merkitty peruskarttaan, mutta hieman liian länteen todellisesta sijainnistaan, virhe on pieni noin 15-20 metriä. |
| metsakeskus.755010040 |
755 |
Sandfjärden |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
348944.00000000 |
6661339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010040 |
Kohde sijaitsee 1,4 km Störvikin kartanosta etelään, avokalliolla noin 200 metriä merenrannasta. Kohteeseen kuuluu kaksi röykkiötä, todennäköisesti pronssikautisia hautaröykkiöitä. Isompi röykkiöistä on halkaisijaltaan noin 9 metriä, Sen kiviä on levinnyt kalliota pitkin alarinteeseen. Röykkiön keskustaa on kaiveltu. Pienempi röykkiö on noin 20 metriä pohjoiseen. Halkaisijaltaan noin kuusi metriä. Molemmat röykkiöt on merkitty peruskarttaan, mutta hieman liian länteen todellisesta sijainnistaan, virhe on pieni noin 15-20 metriä. |
| metsakeskus.755010041 |
755 |
Svinö |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
352011.06700000 |
6661443.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010041 |
Eteläisempi röykkiö 1 on läpimitaltaan noin 12 metriä ja noin 2,5 metriä korkea ja rakennettu kalliopohjalle. Röykkiö 2 sijaitsee siitä noin 200 metriä koilliseen maatuneen pirunpellon päällä havumetsässä. Se on halkaisijaltaan noin 11 metriä ja sen korkeus on noin 1,5 metriä. Röykkiöistä 100 metriä etelään on kalliojyrkänteen suojaan jäävä tasanne ja metsittynyttä peltomaata, joka saattaisi sopia esihistorialliseksi asuinalueeksi. Tämä alue on kuitenkin vain 7,5-10 metriä merenpinnan yläpuolella.
Inventoinnissa vuonna 2002 paikannettiin lisäksi kolmas röykkiö (Svinö 3) noin 260 metriä röykkiöstä 2 itään pienellä kallionhuipulla. Se on soikea ja keskiosaltaan kaiveltu. Röykkiö on kooltaan 4,7 x 3,3 metriä ja 0,3 metriä korkea. |
| metsakeskus.755010042 |
755 |
Källarlandet |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
350711.59200000 |
6660139.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010042 |
Kohde sijaitsee Kalvön saaren itäosassa Källarlandetissa. Noin 100 metriä rannasta on kalliokohoumalla röykkiö, jonka halkaisija on noin seitsemän metriä. Röykkiö erottuu maastossa hyvin. Ympäristö on kuivahkoa kangasta, valtapuuna mänty. Röykkiö sijaintikorkeus on noin 17 metriä mpy ja on todennäköisesti rauta- tai pronssikautinen hautaröykkiö. Läheisillä saarilla on muutamia vastaavia.
Hautaröykkiöstä 140 metriä luoteeseen on moreenipohjaisella alueella parikymmentä pientä röykkiötä noin 50x50 metrin alueella. Niiden koko ja muoto vaihtelee, suurimmat ovat 3-4 metriä halkaisijaltaan. Röykkiöt eivät ole esihistoriallisia vaan todennäköisimmin kivikasat on kerätty poiskuljetettaviksi rakennusmateriaaliksi, esim. tiepohjiin. Röykkiöiden tarkka ajoitus on epäselvä, ne voivat olla historiallisella ajalla kasattuja tai Porkkalan vuokra-aikana kerättyjä v. 1944-1956. |
| metsakeskus.755010042 |
755 |
Källarlandet |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
350711.59200000 |
6660139.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010042 |
Kohde sijaitsee Kalvön saaren itäosassa Källarlandetissa. Noin 100 metriä rannasta on kalliokohoumalla röykkiö, jonka halkaisija on noin seitsemän metriä. Röykkiö erottuu maastossa hyvin. Ympäristö on kuivahkoa kangasta, valtapuuna mänty. Röykkiö sijaintikorkeus on noin 17 metriä mpy ja on todennäköisesti rauta- tai pronssikautinen hautaröykkiö. Läheisillä saarilla on muutamia vastaavia.
Hautaröykkiöstä 140 metriä luoteeseen on moreenipohjaisella alueella parikymmentä pientä röykkiötä noin 50x50 metrin alueella. Niiden koko ja muoto vaihtelee, suurimmat ovat 3-4 metriä halkaisijaltaan. Röykkiöt eivät ole esihistoriallisia vaan todennäköisimmin kivikasat on kerätty poiskuljetettaviksi rakennusmateriaaliksi, esim. tiepohjiin. Röykkiöiden tarkka ajoitus on epäselvä, ne voivat olla historiallisella ajalla kasattuja tai Porkkalan vuokra-aikana kerättyjä v. 1944-1956. |
| metsakeskus.755010042 |
755 |
Källarlandet |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
350711.59200000 |
6660139.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010042 |
Kohde sijaitsee Kalvön saaren itäosassa Källarlandetissa. Noin 100 metriä rannasta on kalliokohoumalla röykkiö, jonka halkaisija on noin seitsemän metriä. Röykkiö erottuu maastossa hyvin. Ympäristö on kuivahkoa kangasta, valtapuuna mänty. Röykkiö sijaintikorkeus on noin 17 metriä mpy ja on todennäköisesti rauta- tai pronssikautinen hautaröykkiö. Läheisillä saarilla on muutamia vastaavia.
Hautaröykkiöstä 140 metriä luoteeseen on moreenipohjaisella alueella parikymmentä pientä röykkiötä noin 50x50 metrin alueella. Niiden koko ja muoto vaihtelee, suurimmat ovat 3-4 metriä halkaisijaltaan. Röykkiöt eivät ole esihistoriallisia vaan todennäköisimmin kivikasat on kerätty poiskuljetettaviksi rakennusmateriaaliksi, esim. tiepohjiin. Röykkiöiden tarkka ajoitus on epäselvä, ne voivat olla historiallisella ajalla kasattuja tai Porkkalan vuokra-aikana kerättyjä v. 1944-1956. |
| metsakeskus.755010043 |
755 |
Vårdö |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
350317.75300000 |
6659224.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010043 |
Vårdön saaren eteläosassa kohoaa kallioharjanne, jonka korkeimmalla kohdalla on kaksi röykkiötä. Eteläisempi, röykkiö A, on halkaisijaltaan 12,5 m ja sen korkeus on yli 1m. Se on rakennettu suurehkoista pyörökivistä ilmeisesti kallionkohoumaa hyväksi käyttäen. Röykkiön reunalla on muutamassa kohdin näkyvissä suorakaiteisia kiviä, joiden kaartuva reuna on huolellisesti sijoitettu ulospäin. N. 37 m länsiluoteeseen sijaitsee röykkiö B, joka on rakennettu suurista kivistä ja jossa on samanlaisia kaartuvia reunakiviä kuin A:ssa. Sen halkaisija on noin 8 m ja korkeus noin 1 m. Molempien röykkiöiden keskelle on rakennettu kraatteri. |
| metsakeskus.755010044 |
755 |
Kappelinmäki - Kapellbacken 2 |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
348278.52400000 |
6669999.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010044 |
Kohde sijaitsee Siuntion Sjundbyssä, Sjundbyn kartanosta noin 300 metriä kaakkoon Sjundbyån itärannalla Kappellbacken nimisellä mäellä. Mäen läpi kulkee Niittykyläntie ja siltä johtaa polku paikalle. Vuoden 2014 inventoinnin aikaan todettiin, että Kappelinmäki kasvaa jo siinä määrin varttunutta kuusikkoa, että näkyvyys on hyvä. Paikalla on risti, jossa muistolaatta, maassa näkyy muutamia kiviä ristin vieressä, mahdollisesti kappalin peruskiviä. Lähistöllä on myös tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka Kapellbacken 1 (poistettu rekisteristä). Ella Kivikoski tutki kivikautista osaa vuonna 1935 ja hänelle annettiin pääkalloja, jotka olivat löytyneet paikalla olleesta hiekkakuopasta. Vuonna 1936 Meinander kaivoi esiin ihmisluita ja mahdollisen rakennuksen pohjakiveyksen, joka arviolta on ollut noin 10,5x5,5 metrisen rakennuksen. Alueelta löytyneitä luita on pidetty 1700-luvulla ruttoon kuolleiden luina. Kivijalkaa on pidetty keskiaikaisen kappelin perustuksena, se on täysin mahdollista, mutta selkeät todisteet siitä puuttuvat. Meinanderin kaivauksissa ei tullut esiin mitään keskiaikaan viittaavaa. Kyseessä kuitenkin on ilmeisesti vanha rakennuksen pohja, koska ainakaan historiallisissa kartoissa ei tälle paikalle ole merkitty rakennuksia 1700-1800 luvuilla.
Kohteen ympäristössä erityisesti alempana rinteellä on runsaasti Porkkalan vuokra-ajan kenttälinnoiteita.
Kohde on rajattu rakenteiden perusteella. |
| metsakeskus.755010045 |
755 |
Suitian - Svidjan pienoislinnoitus |
10002 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
344575.00000000 |
6675920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010045 |
Suitian kartanon pihalla, alueen läpi johtavan yksityistien itäpuolella, kartanosta n. 200m koilliseen, sijaitsee lajissaan ainutlaatuinen historiallisen ajan muinaisjäännös: kivestä ja maasta rakennettu tähtilinnoituksen pienoismalli. Linnoituksen kehä on kuusisakarainen ja sen läpimitta on n. 20 m. Pienoismallia on arveltu sotamarsalkka Carl Henrik Wrangelin teettämäksi tarkoituksenaan käyttää sitä havaintovälineena ajanmukaisen linnoitustaidon opetuksessa. Jäännös on nurmettunut ja vaikeasti havaittavissa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Aiempi paikkatieto sijoitti rakennelman 50 metriä liian etelään tien toiselle puolelle. Paikkatieto on nyt korjattu. Linnoituksen pienoismalli erottui maanpinnassa, mutta se oli ruohon peitossa ja muodot eivät käyneet selvästi ilmi. Rakenteen päällä oli myös muutamia puun taimia, jotka olisi poistettava kohteen päältä hoitotoimenpiteenä. Kohteelle tehtiin aluerajaus. |
| metsakeskus.755010046 |
755 |
Grotbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
339405.04700000 |
6678235.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010046 |
Grotbacka on keskiaikainen rälssitila, joka on autioitunut luultavasti 1500-luvulla. Grotbackasta on säilynyt maininta vuodelta 1517. Viimeistään 1600-luvulla kylän maat on yhdistetty viereiseen Nackansin rälssitilaan, joka tunnetaan nykyisin Grotbackan nimellä. Paikka on merkitty autiotonttina Nackansin karttaan vuodelta 1704. Tonttimaan halki kulkee Lempansiin johtava tie. Peltoterassin itäosassa on pieni kalliopaljastuma, jonka ympärille keväällä 2007 tehdyistä koekuopista löytyi palanutta savea. Tonttimaa ja sitä ympäröivät pellot olivat nurmella kesällä 2007.
Lempansånin luoteeseen kaartuvan sivu-uoman varrella oleva terassimainen peltotasanne, jonka rinteet laskevat etelään ja itään. Terassin läpi kulkee Lappers-Lohja-tie sekä Lemparsin tilalle vievä tilustie. Paikka on merkitty karttaan vuodelta 1704 Grotbackan tilan entisenä paikkana. Tuolloin tila oli jo siirretty nykyiselle paikalleen n. 300 m pohjoiseen. Kohdetta tarkastettaessa huomattiin, että alueella oli savitiivistettä laajahkolla alueella. Tästä löytökohdasta etelään noin 200-300 m on v. 1954 pellolta löydetty litteä kivikautinen (?) kivirengas (KM 17215) Storängen-nimiseltä pellolta, Sandbackan talon maalta. Tältä alueelta löytyi vuonna 2007 inventoinnissa kvartsi-iskoksia kivikautisen asuinpaikan merkkinä (Grotbacka 2).
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä. Vuoden 2007 inventoinnin perusteella muinaisjäännösalueeksi rajattu alue ja sen lähiympäristö olivat kyntämättömiä peltoja, joten havaintoja ei tehty. Kohteen todettiin olevan vuoden 2007 kuvauksen mukaisessa kunnossa ja muinaisjäännösalueen rajaus on syytä pitää entisellään. |
| metsakeskus.755010046 |
755 |
Grotbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
339405.04700000 |
6678235.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010046 |
Grotbacka on keskiaikainen rälssitila, joka on autioitunut luultavasti 1500-luvulla. Grotbackasta on säilynyt maininta vuodelta 1517. Viimeistään 1600-luvulla kylän maat on yhdistetty viereiseen Nackansin rälssitilaan, joka tunnetaan nykyisin Grotbackan nimellä. Paikka on merkitty autiotonttina Nackansin karttaan vuodelta 1704. Tonttimaan halki kulkee Lempansiin johtava tie. Peltoterassin itäosassa on pieni kalliopaljastuma, jonka ympärille keväällä 2007 tehdyistä koekuopista löytyi palanutta savea. Tonttimaa ja sitä ympäröivät pellot olivat nurmella kesällä 2007.
Lempansånin luoteeseen kaartuvan sivu-uoman varrella oleva terassimainen peltotasanne, jonka rinteet laskevat etelään ja itään. Terassin läpi kulkee Lappers-Lohja-tie sekä Lemparsin tilalle vievä tilustie. Paikka on merkitty karttaan vuodelta 1704 Grotbackan tilan entisenä paikkana. Tuolloin tila oli jo siirretty nykyiselle paikalleen n. 300 m pohjoiseen. Kohdetta tarkastettaessa huomattiin, että alueella oli savitiivistettä laajahkolla alueella. Tästä löytökohdasta etelään noin 200-300 m on v. 1954 pellolta löydetty litteä kivikautinen (?) kivirengas (KM 17215) Storängen-nimiseltä pellolta, Sandbackan talon maalta. Tältä alueelta löytyi vuonna 2007 inventoinnissa kvartsi-iskoksia kivikautisen asuinpaikan merkkinä (Grotbacka 2).
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä. Vuoden 2007 inventoinnin perusteella muinaisjäännösalueeksi rajattu alue ja sen lähiympäristö olivat kyntämättömiä peltoja, joten havaintoja ei tehty. Kohteen todettiin olevan vuoden 2007 kuvauksen mukaisessa kunnossa ja muinaisjäännösalueen rajaus on syytä pitää entisellään. |
| metsakeskus.755010046 |
755 |
Grotbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
339405.04700000 |
6678235.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010046 |
Grotbacka on keskiaikainen rälssitila, joka on autioitunut luultavasti 1500-luvulla. Grotbackasta on säilynyt maininta vuodelta 1517. Viimeistään 1600-luvulla kylän maat on yhdistetty viereiseen Nackansin rälssitilaan, joka tunnetaan nykyisin Grotbackan nimellä. Paikka on merkitty autiotonttina Nackansin karttaan vuodelta 1704. Tonttimaan halki kulkee Lempansiin johtava tie. Peltoterassin itäosassa on pieni kalliopaljastuma, jonka ympärille keväällä 2007 tehdyistä koekuopista löytyi palanutta savea. Tonttimaa ja sitä ympäröivät pellot olivat nurmella kesällä 2007.
Lempansånin luoteeseen kaartuvan sivu-uoman varrella oleva terassimainen peltotasanne, jonka rinteet laskevat etelään ja itään. Terassin läpi kulkee Lappers-Lohja-tie sekä Lemparsin tilalle vievä tilustie. Paikka on merkitty karttaan vuodelta 1704 Grotbackan tilan entisenä paikkana. Tuolloin tila oli jo siirretty nykyiselle paikalleen n. 300 m pohjoiseen. Kohdetta tarkastettaessa huomattiin, että alueella oli savitiivistettä laajahkolla alueella. Tästä löytökohdasta etelään noin 200-300 m on v. 1954 pellolta löydetty litteä kivikautinen (?) kivirengas (KM 17215) Storängen-nimiseltä pellolta, Sandbackan talon maalta. Tältä alueelta löytyi vuonna 2007 inventoinnissa kvartsi-iskoksia kivikautisen asuinpaikan merkkinä (Grotbacka 2).
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä. Vuoden 2007 inventoinnin perusteella muinaisjäännösalueeksi rajattu alue ja sen lähiympäristö olivat kyntämättömiä peltoja, joten havaintoja ei tehty. Kohteen todettiin olevan vuoden 2007 kuvauksen mukaisessa kunnossa ja muinaisjäännösalueen rajaus on syytä pitää entisellään. |
| metsakeskus.755010047 |
755 |
Störsvik |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
349000.00000000 |
6663779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010047 |
Röykkiö sijaitsee lähellä Störsvikeniä, Helsingintieltä Störsvikiin vievän tien länsipuolella. Se on kallion länsipäästä n. 15 m alaspäin kuusikon puolella. Röykkiön läpimitta on 3 m, korkeus 40 cm, se on vain osittain turpeen peittämä ja sen keskellä on läpimitaltaan n. 1 m:n kokoinen matala kuopanne. Tämän röykkiön luoteispuolella on pieni (n. 1 m halkaisijaltaan) kivikasa, jossa on samankokoisia kiviä, halkaisija n. 20-30 cm, kuin itse röykkiössä - kivet saattavat olla peräisin röykkiöstä.
Kallion eteläreunalla on muutaman metrin välein 4-5 pientä (1 x 1 m, 1 x 1,5 m, 2 x 2 m), nelikulmaista kivikasaa, joissa alimpina on isompia, päällä pienempiä kiviä. Osa näistä oli turpeen peitossa ja siksi vaikeasti erotettavissa muutenkin hyvin kivisessä maaperässä. Nämä röykkiöt lienevät historialliselta ajalta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Alueelta löytyi muinaisjäännösrekisterin kuvauksessa mainitun kaltainen röykkiö, mutta hieman idempänä kuin mitä se oli paikkatiedon ja aluerajauksen mukaan. Paikkatiedot on nyt korjattu. Kohdekuvauksessa mainitut pienet röykkiöt kuuluvat nyt Störsvik Ny Westendin kohteeseen. Aiemmin oli ilmeisesti eri inventoinneissa myös sekoitettu röykkiöitä keskenään Störsvikin ja Störsvik Ny Westendin välillä, kohteet sijaitsevat aivan vierekkäin. Vuoden 2014 inventoinnissa Störsvikin kohteeseen erotettiin vain yksi hieman isompi röykkiö ja kaksi muuta pienempää, jotka alueelta löydettiin kuuluvat Störsvik Ny Westendin kohteeseen. |
| metsakeskus.755010048 |
755 |
Störsvikin Kasaberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
349105.00000000 |
6662388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010048 |
Kohde sijaitsee Störsvikin kartanosta noin 500 metriä kaakkoon, melko jyrkkärinteisen kallion päällä, sen pohjoispuolelle johtaa Saunaniemenlaki –niminen tie. Röykkiön halkaisija on pari metriä ja se on tehty 30-50 cm kokoisista lohkareista. Röykkiötä on pidetty pronssikautisena hautaröykkiönä, mutta kyseessä voi olla rajamerkki. |
| metsakeskus.755010049 |
755 |
Ljungarskulla |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
350316.72100000 |
6666920.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010049 |
Kohde sijaitsee Siuntion rautatieasemalta noin kuusi kilometriä kaakkoon ja noin kilometrin Vikträskistä itään. Bölebäckenin länsipuolella on kallioalue, joka on jatkoa Tornbergetin kallioilla lounaassa. Kallion korkeimmalla kohdalla on pieni kiveys, jonka pituus on noin kolme metriä ja se muodostaa kaarimaisen rakenteen, leveys puolisen metriä. Ilmeisesti kiviä on siirrelty aikojen kuluessa. Kyseessä voi olla hautaröykkiön jäännökset, toisaalta kivien määrän puolesta kysymys voi olla myös rajamerkistä. |
| metsakeskus.755010050 |
755 |
Nova |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
352468.85100000 |
6666912.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755010050 |
Kohde sijaitsee 7,7 km itäkaakkoon Siuntion rautatieasemasta, noin 400 metriä Kirkkonummen rajasta. Röykkiöt tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Ne ovat pieniä ja erottuvat maastossa huonosti. Vaikuttaa siltä, että joidenkin röykkiöiden vieressä on matalia kuopanteita, kuin kaivelun jäljiltä. Todennäköisesti röykkiöt ovat kerättyjä kivikasoja, jotka on ollut tarkoitus kuljettaa pois käytettäväksi rakennustöissä. Vastaavia kohteita tunnetaan Siuntion eteläosissa muutamia. Niitä on pidetty joskus Porkkalan vuokra-ajalla venäläisten kerääminä, mutta voi olla, että ne ovat vanhempiakin historiallisen ajan esim. teiden päällystykseen liittyviä, esim. Kuninkaantietä on päällystetty paikoin mukulakivillä.
Röykkiöt sijaitsevat n. 15 m leveällä terassilla, joka rajautuu lännessä eteläkaakko-pohjoisluodesuuntaiseen kallioon. Terassilla kasvaa pääasiassa mäntyä, muutenm alue on sekametsää. Paikalla havaittiin seitsemän osittain sammalpeitteistä kiviröykkiötä n. 80 m matkalla. Röykiöt on rakennettu halkaisijaltaan n. 0,1-0,4 m kivistä.
Röykkiö 1: eteläisin, soikea, n. 23,2x1,7x0,3 m
Röykkiö 2, edellisestä n. 28 m NNW, soikea, n. 2,6x1,5x0,5 m,
Röykkiö 3, edellisestä 10 m NNW, pyöreä, 1x0,4 m
Röykkiö 4, edellisestä 8 m N, soikea, 2,0x1,6x0,4 m
Röykkiö 5, röykkiöstä 3 n. 14 m NNW, pyöreä, 1,7x0,5 m
Röykkiö 6, edellisetä n. 16 m ESE, soikea, 2,0x1,3x0,4 m sekä
Röykkiö 7, pohjoisin röykkiö, röykkiöstä 5 n. 33 m NNW, soikea, 2,0x1,5x0,2 m. |
| metsakeskus.755500001 |
755 |
Backa Åvik |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
340744.51000000 |
6677535.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.755500001 |
Kohteen oletettu sijainti on Lempanssin kylässä Lempansån itäpuolella, Åvikin tilalla. Kohde tarkastettiin, mutta mitään merkkejä kellarista ei näkynyt. On epäselvää, mistä tiedot ovat päätyneet rekisteriin, mitään lähdettä ei mainita myöskään koordinaattien kohdalta. Kellaria etsittiin Åvikin tilan tuntumasta noin 100 metrin säteellä. Koordinaattipiste on pellolla, muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisesti päärakennuksesta länteen. Ilmeisesti kyseessä on paha sijaintivirhe. Backan kylä sijaitsee Siuntion vanhan pappilan vieressä, siellä ei peruskartalla ole Åvik nimistä taloa. Siuntion kirkkoa vastapäätä on Ågård, tämä asia huomattiin vasta vuoden 2014 inventoinnin jälkityövaiheessa, joten Ågårdia ei ole tarkastettu mahdollisen kellarin suhteen.
Muinaisjäännösrekisterissä on ollut seuraava, melko yksityiskohtainan, kuvaus, jonka lähdettä ei siis tiedetä: "Kellari sijaitsee Åvikin päärakennuksen länsipuolella, tontin rajalla, länsilounaaseen viettävässä rinteessä. Maapinnan yläpuoliset rakenteet ovat harmaakiveä, ja katto lautaa. Kellariin johtaa tiilimuurattu segmenttiholvinen porrashalssi, tynnyriholvattu (itä-länsi) kellari itse on neliömäinen. Perustus on harmaakiveä, oviseinällä aukon molemmin puolin on kolmesta tiilestä tehdyt konsolit. Länsi- ja pohjoisseinillä on komerot. Käytetyt tiilet ovat pieniä 1600-1700 -lukujen tessiniläistä tyyppiä, lukuunottamatta päätyseiniä, joissa tiilet ovat suurempia. |
| metsakeskus.758010002 |
758 |
Huhta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493770.17000000 |
7470037.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010002 |
Orajärven etelärannalla niemen kärjessä viljelysmaassa ja pihapiirin tuntumassa.
Nili: SODANKYLÄ 2 /1
Vesistö: 65.81
(Lisätietoja tutkimuskortiston huomautuksissa)
Löydöt:
Biese E KM 2265 kivi-ase/työkalu-taltta,
Erä-Esko A KM 14179 kvartsi-työstöjäte-iskos, |
| metsakeskus.758010004 |
758 |
Pikkuniemi |
10002 |
12016 |
13000 |
11019 |
27000 |
502726.54100000 |
7483122.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010004 |
Löydöt poimittu pellosta, asuinrakennuksesta 30- 50 m koilliseen, 5-6 m järven pinnan yläpuolelta.
Nili: SODANKYLÄ 4 /1
Vesistö: 65.89
KM 14173, 14174:1-2. Retusointialusta, reikäkivi ja hukkaantunut reikäkivi, kvartsia. Inv. 1957 Erä-Esko
(Lisätietoja tutkimuskortiston huomautuksissa)
Löydöt:
Salmi Emanuel KM 9483 kivi-ase/työkalu-kourutaltta, kivi-raaka-aine-hioin, kivi-ase/työkalu-nuija, kivi-ase/työkalu-nuija, kivi-ase/työkalu-reikäkivi,
Erä-Esko, A. KM 14173 kvartsi-työstöjäte-iskos,
Erä-Esko A KM 14174 kivi-ase/työkalu-reikäkivi, iskentäalusta,
|
| metsakeskus.758010031 |
758 |
Aittapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
483834.19800000 |
7453883.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010031 |
Lappalaisasuinpaikka. Kohde sijaitsee Vaiskjärven rannalla, maantien varrella. Peltotöiden yhteydessä maanpinnan alta oli paljastunut liedensijoja, mustuneita kiviä ja ruuvinaula. |
| metsakeskus.758010032 |
758 |
Aittakumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
488832.19200000 |
7450885.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010032 |
Lappalaisasuinpaikka on ollut Torvisen kylän jakamattomalla metsämaalla Kiiskilammin pohjoispäässä, etelään viettävällä rinteellä. |
| metsakeskus.758010035 |
758 |
Kyläselkä |
10002 |
12001 |
13207 |
11006 |
27006 |
527920.00000000 |
7501490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010035 |
Kyläselän vanha talvikylä sijaitsee Tanhua-Lokka -maantien (mt. 9673) länsipuolella, Tanhuasta n. 12,5 km koilliseen. Kylä sijaitsee Kyläselän länsirinteessä. Paikka on reheväkasvuinen, puusto on kuusikkovaltainen. Kyläkentällä erottuu kiuasröykkiöitä runsaat 20 kpl sekä viitisentoista kuoppaa. Kylä on ollut käytössä 1600-luvun lopuilta 1700-luvun alkupuolelle.
Kohteelle on määritetty suoja-alue, joka on laajuudeltaan huomattavasti pelkkää muinaisjäännösaluetta laajempi. |
| metsakeskus.758010035 |
758 |
Kyläselkä |
10002 |
12001 |
13207 |
11006 |
27007 |
527920.00000000 |
7501490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010035 |
Kyläselän vanha talvikylä sijaitsee Tanhua-Lokka -maantien (mt. 9673) länsipuolella, Tanhuasta n. 12,5 km koilliseen. Kylä sijaitsee Kyläselän länsirinteessä. Paikka on reheväkasvuinen, puusto on kuusikkovaltainen. Kyläkentällä erottuu kiuasröykkiöitä runsaat 20 kpl sekä viitisentoista kuoppaa. Kylä on ollut käytössä 1600-luvun lopuilta 1700-luvun alkupuolelle.
Kohteelle on määritetty suoja-alue, joka on laajuudeltaan huomattavasti pelkkää muinaisjäännösaluetta laajempi. |
| metsakeskus.758010056 |
758 |
Souvasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
488732.06100000 |
7537460.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010056 |
Kohde sijaitsee Porttipahdan tekoaltaalta noin 2 kilometriä etelään Pomojoen ja Kitisen yhtymäkohdassa. Epineoliittinen asuinpaikka on saaren länsiosassa. Kohde löydettiin vuoden 1978 tarkastuksen yhteydessä ja seuraavana vuonna alueella oli kaivaukset. Vuoden 1979 kaivauksien yhteydessä löydettiin Sär-2 keramiikka, palanutta luuta, kvartsikaapimia ja -iskoksia. Kaivauksien jälkeen asuinpaikka on tarkastettu vuosina 1986 ja 1999, jolloin alueelta löydettiin vielä asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Vuoden 1999 inventointilöydöt tehtiin virran syövyttämästä ja sortuvasta rantapenkasta. |
| metsakeskus.758010103 |
758 |
Askankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
487552.68300000 |
7462930.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010103 |
Vuoden 1987 inventoinnin yhteydessä Kitisen länsirannalta noin 1 kilometri Askan kylästä etelään vastapäätä Angelmajärvensaarta tavattiin kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löydöksiä tasaisen hiekkakankaan reunalta läheltä melko korkean rantatörmän reunaa. Kiinteitä rakennelmia ei todettu, mutta nämä ovat saattaneet vyöryä jokeen, sillä ulkokaarteen puolella sijaitseva rantatörmä on edelleen aktiivinen. Löytöalue on kooltaan noin 10 x 25 metriä ja ulottuuu aivan törmän reunaan saakka. Kvartsiasuinpaikka saattaa olla laajempikin, sillä alue on osittain kuntan peitossa. Löytöalueen poikki kulkee useita ajo-uria ja sen eteläpäähän on pystytetty joitakin ilmeisesti muualta tuotuja ulkorakennuksia, mutta nämä eivät ainakaan toistaiseksi ole pahemmin tuhonneet kohdetta. Kurkikosken rakentaminen ei vaikuta asuinpaikan säilymiseen, sen sijaan Kokkosnivan pato saattaa nopeuttaa törmän sortumista. |
| metsakeskus.758010113 |
758 |
Kaunisvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493030.49400000 |
7458432.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010113 |
Kohde sijaitsee Luoston matkailukeskuksesta noin 10 kilometriä pohjoisluoteeseen. Kitisen lounaisrannan korkean rantatörmän päällä, heinittyneellä tasanteella, Aska-Luosto -maantien ja joen välissä. Asuinpaikka vaikuttaa melko suppea-alaiselta. |
| metsakeskus.758010115 |
758 |
Juurisatkonmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27000 |
545899.04700000 |
7544717.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010115 |
Kohde sijaitsee Ponkunmaan työmaalauttarannasta noin 3 kilometriä Luiron vartta pohjoiseen, Luironjoen länsirannasta pistävällä niemellä. Luirojoki on muinaisjäännösalueen kohdalla levinnyt noin kaksinkertaiseksi alkuperäisestä leveydestään Lokan altaan rakennuksen myötä. Alueen kivilatomuksista ilmoitettiin Museovirastolle vuonna 1983. Kohde tarkistettiin vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä.
Tällä rauta- ja/tai historiallisen ajan asuinpaikalla on viisi kivilatomusta ja kolme pyynti- tai keittokuoppaa. Kivilatomukset ovat niemen kärjessä koillinen-lounais -suuntaisessa rivissä. Latomuksien koko on keskimäärin noin 1,7-2 x 1 metriä. Suurin osa kivistä on turpeen alla. Kuopat olivat vallittomia, pyöreitä ja melko matalia. Niiden syvyys on keskimäärin noin 25 cm ja halkaisija 1,5 metriä. Kuopat ovat todennäköisesti asuinpaikkaan liittyviä keittokuoppia tai pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.758010115 |
758 |
Juurisatkonmaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11010 |
27000 |
545899.04700000 |
7544717.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010115 |
Kohde sijaitsee Ponkunmaan työmaalauttarannasta noin 3 kilometriä Luiron vartta pohjoiseen, Luironjoen länsirannasta pistävällä niemellä. Luirojoki on muinaisjäännösalueen kohdalla levinnyt noin kaksinkertaiseksi alkuperäisestä leveydestään Lokan altaan rakennuksen myötä. Alueen kivilatomuksista ilmoitettiin Museovirastolle vuonna 1983. Kohde tarkistettiin vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä.
Tällä rauta- ja/tai historiallisen ajan asuinpaikalla on viisi kivilatomusta ja kolme pyynti- tai keittokuoppaa. Kivilatomukset ovat niemen kärjessä koillinen-lounais -suuntaisessa rivissä. Latomuksien koko on keskimäärin noin 1,7-2 x 1 metriä. Suurin osa kivistä on turpeen alla. Kuopat olivat vallittomia, pyöreitä ja melko matalia. Niiden syvyys on keskimäärin noin 25 cm ja halkaisija 1,5 metriä. Kuopat ovat todennäköisesti asuinpaikkaan liittyviä keittokuoppia tai pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.758010115 |
758 |
Juurisatkonmaa |
10002 |
12001 |
13199 |
11033 |
27000 |
545899.04700000 |
7544717.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010115 |
Kohde sijaitsee Ponkunmaan työmaalauttarannasta noin 3 kilometriä Luiron vartta pohjoiseen, Luironjoen länsirannasta pistävällä niemellä. Luirojoki on muinaisjäännösalueen kohdalla levinnyt noin kaksinkertaiseksi alkuperäisestä leveydestään Lokan altaan rakennuksen myötä. Alueen kivilatomuksista ilmoitettiin Museovirastolle vuonna 1983. Kohde tarkistettiin vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä.
Tällä rauta- ja/tai historiallisen ajan asuinpaikalla on viisi kivilatomusta ja kolme pyynti- tai keittokuoppaa. Kivilatomukset ovat niemen kärjessä koillinen-lounais -suuntaisessa rivissä. Latomuksien koko on keskimäärin noin 1,7-2 x 1 metriä. Suurin osa kivistä on turpeen alla. Kuopat olivat vallittomia, pyöreitä ja melko matalia. Niiden syvyys on keskimäärin noin 25 cm ja halkaisija 1,5 metriä. Kuopat ovat todennäköisesti asuinpaikkaan liittyviä keittokuoppia tai pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.758010115 |
758 |
Juurisatkonmaa |
10002 |
12001 |
13199 |
11010 |
27000 |
545899.04700000 |
7544717.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010115 |
Kohde sijaitsee Ponkunmaan työmaalauttarannasta noin 3 kilometriä Luiron vartta pohjoiseen, Luironjoen länsirannasta pistävällä niemellä. Luirojoki on muinaisjäännösalueen kohdalla levinnyt noin kaksinkertaiseksi alkuperäisestä leveydestään Lokan altaan rakennuksen myötä. Alueen kivilatomuksista ilmoitettiin Museovirastolle vuonna 1983. Kohde tarkistettiin vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä.
Tällä rauta- ja/tai historiallisen ajan asuinpaikalla on viisi kivilatomusta ja kolme pyynti- tai keittokuoppaa. Kivilatomukset ovat niemen kärjessä koillinen-lounais -suuntaisessa rivissä. Latomuksien koko on keskimäärin noin 1,7-2 x 1 metriä. Suurin osa kivistä on turpeen alla. Kuopat olivat vallittomia, pyöreitä ja melko matalia. Niiden syvyys on keskimäärin noin 25 cm ja halkaisija 1,5 metriä. Kuopat ovat todennäköisesti asuinpaikkaan liittyviä keittokuoppia tai pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.758010115 |
758 |
Juurisatkonmaa |
10002 |
12016 |
13155 |
11033 |
27000 |
545899.04700000 |
7544717.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010115 |
Kohde sijaitsee Ponkunmaan työmaalauttarannasta noin 3 kilometriä Luiron vartta pohjoiseen, Luironjoen länsirannasta pistävällä niemellä. Luirojoki on muinaisjäännösalueen kohdalla levinnyt noin kaksinkertaiseksi alkuperäisestä leveydestään Lokan altaan rakennuksen myötä. Alueen kivilatomuksista ilmoitettiin Museovirastolle vuonna 1983. Kohde tarkistettiin vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä.
Tällä rauta- ja/tai historiallisen ajan asuinpaikalla on viisi kivilatomusta ja kolme pyynti- tai keittokuoppaa. Kivilatomukset ovat niemen kärjessä koillinen-lounais -suuntaisessa rivissä. Latomuksien koko on keskimäärin noin 1,7-2 x 1 metriä. Suurin osa kivistä on turpeen alla. Kuopat olivat vallittomia, pyöreitä ja melko matalia. Niiden syvyys on keskimäärin noin 25 cm ja halkaisija 1,5 metriä. Kuopat ovat todennäköisesti asuinpaikkaan liittyviä keittokuoppia tai pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.758010115 |
758 |
Juurisatkonmaa |
10002 |
12016 |
13155 |
11010 |
27000 |
545899.04700000 |
7544717.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010115 |
Kohde sijaitsee Ponkunmaan työmaalauttarannasta noin 3 kilometriä Luiron vartta pohjoiseen, Luironjoen länsirannasta pistävällä niemellä. Luirojoki on muinaisjäännösalueen kohdalla levinnyt noin kaksinkertaiseksi alkuperäisestä leveydestään Lokan altaan rakennuksen myötä. Alueen kivilatomuksista ilmoitettiin Museovirastolle vuonna 1983. Kohde tarkistettiin vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä.
Tällä rauta- ja/tai historiallisen ajan asuinpaikalla on viisi kivilatomusta ja kolme pyynti- tai keittokuoppaa. Kivilatomukset ovat niemen kärjessä koillinen-lounais -suuntaisessa rivissä. Latomuksien koko on keskimäärin noin 1,7-2 x 1 metriä. Suurin osa kivistä on turpeen alla. Kuopat olivat vallittomia, pyöreitä ja melko matalia. Niiden syvyys on keskimäärin noin 25 cm ja halkaisija 1,5 metriä. Kuopat ovat todennäköisesti asuinpaikkaan liittyviä keittokuoppia tai pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.758010211 |
758 |
Auveelampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
523426.00000000 |
7506100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010211 |
Kohde löydettiin vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä. Auveelampi sijaitsee Lokasta Luirojoelle johtavan tien varressa. Kohteen pyyntikuoppa on Auveelammen länsipuolella olevalla mäntykankaalla, noin 40 metriä Luirolle johtavasta tiestä pohjoiseen. Pyyntikuopan ja Auveelammen välistä kulkee uusi metsäautotie. Pyyntikuopan lisäksi kohteessa oli maan pinnalle havaittavissa oleva liesikiveys metsäautotien ojaleikkauksessa. Pyyntikuoppa on 0,8 metriä syvä, valliton, pyöreä ja halkaisijaltaan 2,8 metriä. Liesikiveyksessä on 7 maanpinnalle havaittavissa olevaa liesikiveä ja ojaleikkauksessa punaiseksi palanutta maata.
Inventointi 2014: Kuoppa sijaitsee noin 20 m länteen Pasteevaaran tiestä, ja noin 25 m itään muinaisjäännösrekisteriin aiemmin merkitystä sijainnista. Kuopan halkaisija on 3 m ja syvyys 80 cm, ja sen reunat ovat paikoin hyvin jyrkät. Kuopan keskellä on pieni, syvempi kuopanne. Alarinteen puolella on mahdollisesti matala valli, ylärinteen puolella vallia ei näytä olevan. Pyyntikuopasta noin 15 m pohjoiskoilliseen, Pasteevaarantien ojanpenkan reunassa on muutamia kiviä suunnilleen puoliympyrän muotoisesti. Muodostelma on kooltaan n. 1 m x 0,7 m ja osa siitä on ilmeisesti tuhoutunut ojaa kaivettaessa. Kivet ulottuvat hieman maanpinnan yläpuolelle. Ne eivät näytä erityisen palaneilta, eikä niiden alla näyttänyt olevan palanutta maata, ainoastaan ympäristöä vastaavaa ruskeaa maata. Paikalta ei havaittu hiiltä, palaneita kiviä, eikä luuta. |
| metsakeskus.758010212 |
758 |
Antinkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
489511.00000000 |
7495552.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010212 |
Kohde sijaitsee Matarakosken voimalaitoksesta noin kilometrin etelään, 180 metriä Kitisen itäpuolella. Noin 10 metriä kohteen itäpuolella kulkee Viiankiaavantie. Alue on melko tasaista sorapohjaista mäntykangasta. Kuoppa on halkaisijaltaan noin kaksi metriä ja syvyys on noin 40 cm. Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Kairauksessa havaittiin pari senttiä paksu huuhtoutumiskerros, joten kuoppa ei ole syntynyt ainakaan viimeisen sadan vuoden aikana. Huuhtoutumiskerros vaikutti olevan tässä kohtaa kangasta muutenkin ohut. Yksittäinen melko matala kuoppa voi mahdollisesti olla pyyntikuoppa, mutta kyseessä voi olla myös luonnonmuodostuma, kuten tuulenkaato. Kuopan luonne selviää vain kaivaustutkimuksella. Vuoden 2016 inventoinnissa löytyi viisi mahdollista pyyntikuoppaa noin 130 metriä tästä luoteeseen (Antinkangas 2). |
| metsakeskus.758010213 |
758 |
Armosuvanto A |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488032.35300000 |
7529853.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010213 |
Kohde sijaitsee Kitisen länsipuolella kulkevan metsäautotien länsipuolella, noin 3 kilometriä Kurittukosken voimalaitoksesta pohjoiseen. Alueen maasto on suossa sijaitsevan hiekkaharjun niemekettä, jonka eteläpuolitse kulkee Kitiseen laskeva suo-oja. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä alueelta löydettiin valliton pyyntikuoppa, joka on halkaisijaltaan 2 metriä. Sen syvyys on noin 50 cm. |
| metsakeskus.758010214 |
758 |
Armosuvanto B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488752.06400000 |
7530003.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010214 |
Kohde sijaitsee kitisen itäpuolella kulkevan hiekkatien länsireunalla, noin 3,5 kilometriä Kurittukosken voimalaitoksesta pohjoiseen. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä löydettiin kvartseja Kitisen ja hiekkatien välissä kulkevan hiekkaharjun pohjoispäästä. Inventointilöydöt talteenotettiin harjulla kulkevan poropolun kulku-urasta.
Vuoden 2012 inventoinnissa koordinaattien osoittamasta paikasta ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Kvartsien ilmoitettu ja karttaluonnokseen merkitty löytöpaikka näyttää sijaitsevan muinaisjäännösalueen itä- ja kaakkoispuolella. Paikalle on rakennettu Laatumaan vuokramökki, jonka piha-alueelle on ajettu sepeliä. Siten on mahdollista että kohde on ainakin osittain tuhoutunut. |
| metsakeskus.758010217 |
758 |
Hankarimmit |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
490081.52900000 |
7530203.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010217 |
Kohde sijaitsee Hankarimpisuolla, pohjois-etelä -suuntaisesti kulkevalla hiekkaharjulla. Sama dyynihiekkamuodostelma jatkuu idempänä Hankapuljuina. Kohteen länsipuolella noin kilometrin päässä kulkee Sodankylä-Ivalo -maantie. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä alueelta löydettiin kaksi pyyntikuoppaa. Suurempi kuoppa on 50 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 3,5 x 2,5 metriä. Pienempi kuoppa on 35 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan metrin. |
| metsakeskus.758010218 |
758 |
Hentinlintukotamaa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
468883.00000000 |
7572341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010218 |
Ympäristön kuvaus
Kohde sijaitsee Tuore-Peuravaaran kohdalla vuotsosta Sarviselkään johtavan tien pohjoispuolella noin 30 metrin etäisyydeltä tiestä. Kuopparivistö jatkuu pohjoiseen noin 550 m päähän. Maasto on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kangas rajautuu heti kuoppien jälkeen pohjoisessa, idässä ja lännessä suohon.
Kohteen kuvaus
Vuotsosta Sarviselkään johtavan tien pohjoispuolella on ainakin 32 pyyntikuopan järjestelmä. Sen eteläosassa on 11 pyyntikuopan muodostama itä-länsisuuntainen 200 metriä pitkä rivi. Sen keskikohdalta lähtee lähes 600 metrin pituinen 22 kuopan mutkitteleva, lähes pohjois-eteläsuuntainen rivi. Kuopat on järjestetty uudelleen alkamaan lounaisimmasta pisteestä, eli ensin länsi-itä suuntaiset kuopat ja sitten niiden pohjoispuoliset pohjoiseen suuntautuvat kuopat. Kuopat 1-11 ovat pieniä ja matalia, halkaisija vaihtelee 1,5 metristä 3 metriin ja syvyys on 20-50 cm. Osassa kuopista on matala ja leveä valli havaittavissa. Maaperä alueella on hiekkaa ja aluskasvillisuus on pääasiassa jäkäliä ja sammalia sekä hieman varpukasveja. Kuopat 12-33 ovat hieman suurempia ja syvempiä, halkaisija on keskimäärin noin 2,5 m ja syvyys 50 cm. Maasto on pääosin kosteampaa ja kasvillisuus runsaampaa. Osa kuopista on selkeästi ihmisen kaivamia, mutta osa vaikuttaa enemmän luontaisilta. Tiedot pyyntikuopista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.758010219 |
758 |
Huuhkamojänkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
532594.44100000 |
7521057.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010219 |
Kohde sijaitsee noin 2 kilometriä Lokan kylästä etelään, Lokka-Tanhua tieltä Luirojoelle poikkeavan metsätien pohjoispuolella, noin 2 metriä tieleikkauksesta. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä löydetty pyyntikuoppa on Huuhkamojängästä noin 8 metriä kohoavan moreeniharjun laella. Pyyntikuoppa on sijoitettu maastoon siten, että se katkaisee kokonaan harjun laen. Kuoppa on 1,1 metriä syvä, soikea, valliton ja kooltaan 6,3 x 4 metriä. |
| metsakeskus.758010221 |
758 |
Kariniva |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
532790.00000000 |
7519600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010221 |
Kohde sijaitsee Vuoltisen ja Myllyojan välisellä mäntymetsäkankaalla, joka rajoittuu länsilounaassa peltoon ja suohon. Lännessä noin 200 metrin päässä kohteesta Vuoltinen ja Myllyoja laskevat Luiroon ja kohteesta noin 200-250 metriä itään kulkee Lokka-Tanhua -maantie. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä alueelta löydettiin yhteensä seitsemän pyyntikuoppaa, jotka muodostavat puolikaaren metsäkankaalle.
Pyyntikuoppa 1 on 50 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 4 metriä. Pyyntikuoppa 2 on 70 cm syvä, soikea, vallillinen ja kooltaan 4 x 2,7 metriä. Pyyntikuoppa 3 on 55 cm syvä, soikea, vallillinen ja kooltaan 4,5 x 3 metriä. Pyyntikuoppa 4 on 55 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3,7 metriä. Pyyntikuoppa 5 on 40 cm syvä, pyöreä, vallillinen ja halkaisijaltaan 2 metriä. Pyyntikuoppa 6 on 65 cm syvä, pyöreä, vallillinen ja halkaisijaltaan 4 metriä. Pyyntikuoppa 7 on 81 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 4 metriä. |
| metsakeskus.758010222 |
758 |
Kotioja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488582.12300000 |
7537450.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010222 |
Kohde sijaitsee Pomojoen ja Kitisen itärannalla. Vuoden 1999 inventoinnissa löydettiin neljä pyyntikuoppaa, jotka olivat noin 150 metrin matkalla. Ensimmäinen pyyntikuopista on jokien liittymäkohdan tienoilla kesämökin pihassa ja muut kuopat ovat Pomojoen itärinteen terassilla.
Pyyntikuoppa 1 on 80 cm syvä, pyöreä, vallillinen ja halkaisijaltaan 2 metriä. Pyyntikuoppa 2 on 50 cm syvä, soikea, valliton ja halkaisijaltaan 4 metriä. Pyyntikuoppa 3 on 70 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3,5 metriä. Pyyntikuoppa 4 on 30 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 1,5 metriä.
Vuoden 2012 inventoinnissa paikalta löydettiin kaksi pyyntikuoppaa, joista toinen löytyi määritetyn muinaisjäännösalueen ulkopuolelta. Yksityisen mökin pihalla olevia kuoppia ei löytynyt, alueella kasvaa tiheähköä nuorta metsää. Tiedot näistä kuopista on lisätty rekisterin alakohteet-välilehdelle. |
| metsakeskus.758010223 |
758 |
Luolikkoselkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
502296.60100000 |
7538070.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010223 |
Kohde sijaitsee kuivalla mäntykankaalla, noin 40 metriä Ruoshaaran tekoaltaalle ja Liikavaaraan johtavien teiden risteyksestä. Alueen maaperä on hiekkaa. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä alueelta löydetty pyyntikuoppa on 50 cm syvä, soikea ja kooltaan noin 2 x 1,2 metriä. Pyyntikuoppaa ympäröi noin 50 cm levyinen valli.
Alueella on mahdollisesti myös toinen pyyntikuoppa, heti Uutelasta Ruosselkään johtavan metsäautotien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.758010225 |
758 |
Peurahaudat |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
469819.60100000 |
7573255.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010225 |
Kohde sijaitsee Sinisen lammen itärannalla, kuusimetsässä, jonka maasto kohoaa jyrkästi lammen rannan suosta. Vuotso-Sarviselkä -metsätie on kohteesta 1,5 kilometriä etelään. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä kohde käytiin tarkastamassa Metsähallituksen biologin Pirjo Rautiaisen opastuksella. Alueella oli eroitettavissa yhteensä 11 pyyntikuoppaa.
Pyyntikuoppa 1 on 70 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3 metriä. Pyyntikuoppa 2 on 90 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 3,3 metriä. Pyyntikuoppa 3 on 110 cm syvä, pyöreä, vallillinen ja halkaisijaltaan 3,8 metriä. Pyyntikuoppa 4 on 50 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3 metriä. Pyyntikuoppa 5 on 70 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 3,2 metriä. Pyyntikuoppa 6 on 85 cm syvä, pyöreä, vallillinen ja halkaisijaltaan 3,6 metriä. Pyyntikuoppa 7 on 65 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 3,7 metriä. Pyyntikuoppa 8 on 40 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 2 x 3 metriä. Pyyntikuoppa 9 on 70 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 4,3 metriä. Pyyntikuoppa 10 on 75 cm syvä, soikea, valliton ja kooltaan 4 x 3 metriä. Pyyntikuoppa 11 on 63 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 2 metriä. |
| metsakeskus.758010226 |
758 |
Pitkän suvannon maa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
532734.39500000 |
7519287.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010226 |
Kohde sijaitsee Lokka-Tanhua -tieltä Luiron rantaan johtavan tien varressa, noin 40 metrin etäisyydellä tiestä. Alueen maasto on mäntykangasta, joka rajautuu Vuoltisen varressa olevaan suohon. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä alueelta löydettiin kaksi vallillista pyyntikuoppaa.
Pyyntikuoppa 1 on 30 cm syvä, soikea ja kooltaan 2 x 5 metriä. Pyyntikuopan vallien leveys on 50 cm. Pyyntikuoppa 2 on 55 cm syvä, pyöreä ja halkaisijaltaan 4 metriä ilman valleja mitattuna. Vallit ovat noin metrin levyiset. |
| metsakeskus.758010227 |
758 |
Iso Poikela |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
490131.50200000 |
7534731.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010227 |
Kohde sijaitsee Sodankylä-Vuotso -tieltä haarautuvan, Saviselkään johtavan tien pohjoispuolella. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä löydetystä pyyntikuopasta on noin 220 metriä Saviselän tielle ja 10 metriä Myllyojaan. Alueen maasto on Myllyojaa reunustavasta suokaistaleesta nouseva mäntyä kasvava hiekkakangas. Kuoppa on 50 cm syvä, pyöreä, valliton ja halkaisijaltaan 1,5 metriä. |
| metsakeskus.758010228 |
758 |
Ylä-Liesijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
491251.06400000 |
7528863.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010228 |
Kohde sijaitsee Ylä-Liesijoen rannalla. Kivikautinen asuinpaikka levittäytyy metsätyökämpästä alkaen noin 200-250 metriä pohjoista kohden. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä löydetty asuinpaikkavyöhyke on löytöjen perusteella noin 50 metriä leveä. Muinaisjäännösalueella on useita liesiä (ainakin 12 kappaletta) ja kaksi pyyntikuoppaa. Inventointilöytöinä alueelta talteenotettiin kvartseja, palanutta luuta ja keramiikkaa. Muinaisjäännösalue on osittain tuhoutunut. Alueen maaperä on eroosioaltista dyynihiekkaa. Tuuli- ja vesieroosiota jouduttavat asuinpaikka-alueen yli kulkevat metsäautotiet. |
| metsakeskus.758010230 |
758 |
Tuollo-oja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
489901.75000000 |
7459761.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010230 |
Kohde sijaitsee Kitisen ja Aska-Luosto -maantien välillä kulkevan Tuollo-ojan länsirannalla, noin 45 metrin etäisyydellä tiestä. Alueen maasto on jäkälää ja mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Vuoden 2000 inventoinnissa löydetty pyyntikuoppa on Tuollo-ojaan laskevan jyrkän törmän päällä noin 7 metriä törmän reunasta. Kuoppa on pyöreä, valliton, halkaisijaltaan noin 4 metriä ja syvyydeltään noin 0,5 metriä. |
| metsakeskus.758010231 |
758 |
Morsionoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
488422.33700000 |
7461061.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010231 |
Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä löydetty kohde sijaitsee Morsionojan eteläisellä, mäntyä kasvavalla rantatörmällä. Pyyntikuopan koillispuolella 62 metrin päässä on Aska-Luosto -maantie. Morsionojan rantatörmä on jyrkkä ja sen etäisyys kuopasta on noin 8 metriä. Pyyntikuoppa on pyöreä, valliton, halkaisijaltaan 2 metriä ja syvyydeltään 0, 4 metriä. |
| metsakeskus.758010232 |
758 |
Käyräsjoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
486253.21000000 |
7463350.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010232 |
Kohde sijaitsee Käyräsjoen ja Kattilajänkä-Aska -hiekkatien välisellä hiekkaharjulla. Pyyntikuopan lounaispuolella hiekkarinne muodostaa jyrkän törmän Käyräsjokea ympäröivään suohon noin 5 metrin etäisyydellä kuopasta. Kohteessa maasto on mäntyä kasvavaa jäkäläkangasta. Kuoppa on valliton, soikea, kooltaan 3 x 4 metriä ja syvyydeltään 0,4 metriä. |
| metsakeskus.758010233 |
758 |
Vaiskojoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
482144.88100000 |
7454053.88300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010233 |
Kohde sijaitsee Vaiskojoen rannalla, hiekkakankaalla, jota ympäröi laaja suoaukea. Maaston kasvillisuus on nuorta mäntymetsää. Alueella on yhteensä kuusi pyyntikuoppaa, joista viisi sijaitsee Torvinen-Vaiskojoki välisen hiekkatien länsipuolella ja yksi tien itäpuolella lähellä kesämökkiä.
Pyyntikuoppa 1; Pyöreä, vallillinen, ilman valleja halkaisija 4 metriä ja syvyys 50 cm.
Pyyntikuoppa 2; Soikea, valliton, halkaisija 4 metriä ja syvyys 50 cm.
Pyyntikuoppa 3; Pyöreä, vallillinen, ilman valleja halkaisija 2 metriä (valleineen 3 metriä) ja syvyys 1 metri.
Pyyntikuoppa 4; Soikea, valliton, koko 2 x 1 metriä ja syvyys 50 cm.
Pyyntikuoppa 5; Soikea, vallillinen, koko 2 x 4 metriä ja syvyys 70 cm.
Pyyntikuoppa 6; Pyöreä, vallillinen, halkaisija 6 metriä ja syvyys 60 cm. Vallit osittain yhteiset kuopan 5 kanssa. |
| metsakeskus.758010234 |
758 |
Myllykangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
487252.81000000 |
7462260.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010234 |
Kohde sijaitsee Käyräsjoen ja Aska-Luosto -maantien välistä kulkevan voimajohtolinjan alla. Alueen maasto on raivattua hiekkakangasrinnettä, joka noin 20 metrin päässä kohteesta pohjoiseen laskeutuu jyrkästi kohti Käyräsjoen soiseen rantaan. Pyyntikuoppakohteen eteläpuolella noin 60 metrin päässä yhtyvät Askasta Luostolle vievät uusi ja vanha tie. Pyyntikuoppa on soikea, vallillinen, kooltaan noin 2 x 1 metriä ilman valleja mitattuna ja syvyydeltään noin 40 cm. |
| metsakeskus.758010235 |
758 |
Korteoja |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
492630.65200000 |
7459631.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010235 |
Kohde sijaitsee Kurkiaskan voimalaitokselta Tervaharjulle vievän hiekkatien itäpuolella. Pyyntikuopan eteläpuolitse kulkee Korteoja ja pohjoispuolitse sähkölinja. Alueen maasto on raivattua mäntykangasta, joka muodostaa koillista kohden kohoavan rinteen. Etelässä ja kaakossa rinne laskee Korteojaa ympäröivään suohon. Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä alueella havaittiin kaksi pyyntikuoppaa.
Pyyntikuoppa 1; Pyöreä, valliton ja halkaisija 3 metriä.
Pyyntikuoppa 2; Soikea, valliton, koko 1 x 4 metriä ja syvyys 0,7 cm. |
| metsakeskus.758010236 |
758 |
Leukaoja N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
487232.85500000 |
7442498.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010236 |
Kohde sijaitsee mäntyä kasvavan moreeniharjanteen laella. Aluetta ympäröi laaja suoaukea. Pyyntikuopan kaakkois- ja eteläpuolitse kulkee hiekkatie Moitamaasta Vuovaaranaavalle. Pyyntikuoppa on muodoltaan soikea, valliton ja kooltaan noin 2 x 1,5 metriä.
Samalla harjujaksolla noin 600 m kaakkoon sijaitsee toinen yksittäinen pyyntikuoppakohde, Leukaoja. k |
| metsakeskus.758010237 |
758 |
Jäkäläkumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493980.10800000 |
7459171.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010237 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella kummulla, jonka läpi kulkee Löytöjängänmaahan johtava metsätie. Metsätie erkanee kohteen eteläpuolella 250 m etäisyydellä Kurkiaskasta Naattuaan kulkevalta hiekkatieltä. Kumpua ympäröi suo ja länsipuolelta Kitiseen laskeva Ylä-Korpijoki. Kohde sijoittuu kumpareen eteläpäähän kumpareen päälle, josta kumpare laskee etelälounaaseen 70 m etäisyydellä olevalle suolle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kohteen länsipuolella kasvaa varttunutta ja osittain myös nuorempaa kasvatusmetsää, itäpuolella uudistuskypsää metsää.
Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Karjalainen löysi v. 2000 paikalta tien
ojaleikkauksesta muutaman kvartsi-iskoksen ja punaiseksi palanutta hiekkaa. V. 2013 tarkastuksessa paikalta havaittiin samat iskokset ja palanut hiekka. Löytöpaikka sijaitsee metsätien luoteislaidalla n. 1,5 m leveällä kaistaleella. Paikalla on palaneen hiekan lisäksi kolme pienempää kvartsi-iskosta, yksi suurempi kvartsinkappale sekä mahdollisesti palanut kivi. Löytöpaikan vieressä metsän puolella on aikoinaan tienrakennuksen yhteydessä kasattua maata, ja tien luoteispuoleinen metsäkaistale on muutenkin muokatun näköistä, joten on epäselvää, kuinka hyvin kohde on tien ulkopuolisilla alueilla säilynyt. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä rajattu tien kohdalle. 20 m etäisyydellä kohteesta pohjoiseen tien laidoille on kasattu tukkipinoja, kohteen rajauksen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.758010237 |
758 |
Jäkäläkumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
493980.10800000 |
7459171.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.758010237 |
Kohde sijaitsee hiekkaisella kummulla, jonka läpi kulkee Löytöjängänmaahan johtava metsätie. Metsätie erkanee kohteen eteläpuolella 250 m etäisyydellä Kurkiaskasta Naattuaan kulkevalta hiekkatieltä. Kumpua ympäröi suo ja länsipuolelta Kitiseen laskeva Ylä-Korpijoki. Kohde sijoittuu kumpareen eteläpäähän kumpareen päälle, josta kumpare laskee etelälounaaseen 70 m etäisyydellä olevalle suolle. Kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta, jossa kohteen länsipuolella kasvaa varttunutta ja osittain myös nuorempaa kasvatusmetsää, itäpuolella uudistuskypsää metsää.
Kohteessa on esihistoriallisen asuinpaikan jäännös. Karjalainen löysi v. 2000 paikalta tien
ojaleikkauksesta muutaman kvartsi-iskoksen ja punaiseksi palanutta hiekkaa. V. 2013 tarkastuksessa paikalta havaittiin samat iskokset ja palanut hiekka. Löytöpaikka sijaitsee metsätien luoteislaidalla n. 1,5 m leveällä kaistaleella. Paikalla on palaneen hiekan lisäksi kolme pienempää kvartsi-iskosta, yksi suurempi kvartsinkappale sekä mahdollisesti palanut kivi. Löytöpaikan vieressä metsän puolella on aikoinaan tienrakennuksen yhteydessä kasattua maata, ja tien luoteispuoleinen metsäkaistale on muutenkin muokatun näköistä, joten on epäselvää, kuinka hyvin kohde on tien ulkopuolisilla alueilla säilynyt. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä rajattu tien kohdalle. 20 m etäisyydellä kohteesta pohjoiseen tien laidoille on kasattu tukkipinoja, kohteen rajauksen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.759010001 |
759 |
Luomala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352474.43500000 |
6983224.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.759010001 |
Paikka sijaitsee Jokivarren koulusta noin 60 m kaakkoon, Laasalasta Jokivarteen vievän tien itäpuolella, tien ja itään nousevan kallion välissä, Kuninkaanjoen länsipuolella. Kohteessa on Soini-seuran pystyttämä messinkikyltti.
Jos asuinpaikkaa on vielä jäljellä, se sijaitsee todennäköisemmin tien ja kallion välissä. Inventoinnissa 2002 löytyi Jokivarren koulun pihamaalta työstetty kvartsi, jonka yhteyttä asuinpaikkan ei pystytty selvittämään (ks. kohde 1000 00 8099).
|
| metsakeskus.759010002 |
759 |
Rintala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351940.64100000 |
6985091.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.759010002 |
Paikka sijaitsee viljelysmaalla Rintalan ja Rintamäen tilojen rajalla Kuninkaanjoen lounaispuolella entisen rantaterassin päällä. Kohteesta on löytynyt runsaasti kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.759010003 |
759 |
Kuninkaankivi |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27006 |
362267.55000000 |
6971517.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.759010003 |
Kivi sijaitsee Soinin kunnan itäosassa, Iiroonjärven länsipuolella, Soini-Myllymäki maantien eteläpuolella, tieltä noin 150 m etelään, Kuninkaansuolla. Kivi on laakea suuri siirtolohkare, jonka laki noin 2 m ympäistöä korkeammalla. Kiven korkeimmalla kohdalla on hakattu tasavartinen ristikuvio ja sen lähellä hakkaamalla tehdyt luvut 425 ja 132, jotka merkitsevät eri rajankäyntien rajapistenumerointia. Ristikuvion haarojen pituus on n 17 cm, lukujen korkeus n 15 cm.
Kiveen liittyy tarina, jonka mukaan Ruotsin kuningas on levännyt paikalla. Kiven lähiympäristössä on kolmella suunnalla suurehkot kivet suunnilleen ristin sakaroiden suunnassa.
Kuninkaansuo mainitaan rajapisteenä jo vuoden 1665 Pietarsaaren ja Ruoveden välisen rajariidan asiakirjoissa. On epäilty, että Kuninkaansuo ja sillä sijainnut Kuninkaankivi olisivat olleet rajapiste jo 1530-luvulla määritellyssä Kyrön ja Pietarsaaren rajassa.
Kivi toimii vielä nykyäänkin kiinteistöjen rajamerkkinä. |
| metsakeskus.759010003 |
759 |
Kuninkaankivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27006 |
362267.55000000 |
6971517.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.759010003 |
Kivi sijaitsee Soinin kunnan itäosassa, Iiroonjärven länsipuolella, Soini-Myllymäki maantien eteläpuolella, tieltä noin 150 m etelään, Kuninkaansuolla. Kivi on laakea suuri siirtolohkare, jonka laki noin 2 m ympäistöä korkeammalla. Kiven korkeimmalla kohdalla on hakattu tasavartinen ristikuvio ja sen lähellä hakkaamalla tehdyt luvut 425 ja 132, jotka merkitsevät eri rajankäyntien rajapistenumerointia. Ristikuvion haarojen pituus on n 17 cm, lukujen korkeus n 15 cm.
Kiveen liittyy tarina, jonka mukaan Ruotsin kuningas on levännyt paikalla. Kiven lähiympäristössä on kolmella suunnalla suurehkot kivet suunnilleen ristin sakaroiden suunnassa.
Kuninkaansuo mainitaan rajapisteenä jo vuoden 1665 Pietarsaaren ja Ruoveden välisen rajariidan asiakirjoissa. On epäilty, että Kuninkaansuo ja sillä sijainnut Kuninkaankivi olisivat olleet rajapiste jo 1530-luvulla määritellyssä Kyrön ja Pietarsaaren rajassa.
Kivi toimii vielä nykyäänkin kiinteistöjen rajamerkkinä. |
| metsakeskus.759010004 |
759 |
Iiroonkivi/Koppelokivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27005 |
364271.00000000 |
6971092.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.759010004 |
Koppelokivi mainitaan rajapisteenä jo Kyrön ja Pedersören emäpitäjien rajankäynnissä vuonna 1533. Iiroonjärven rannalla lienee ollut viimeistään keskiajan lopulta lähtien eräsija tai ns. lappalaisasuinpaikka, mikä selittää rajankäynnin kaukana 1500-luvun verotiloista. Pohjanmaan ja Hämeen läänien rajakartassa vuodelta 1740 mainitaan rajapaikkana "Iron Koppellokifwi och Lappaniemi".
Tarkastus 2001:
Rajakivi sijaitsee Soinin itäosassa, Iiroonjärven länsirannalla, Iironrannan koululta noin 800 m itään ja Iiron talosta noin 300 m koilliseen, vesirajassa aivan järven luoteisnurkassa, Iironjoen suun eteläpuolella. Kookasta kiveä kutsutaan Iiroonkiveksi tai Koppelokiveksi. Peruskartan mukaan kivi on kohdassa, missä Kuninkaanjoen, Kukon ja Vahangan kylien rajat kohtaavat. Soikean kiven pinnassa on pituussuuntainen ura, joka toisessa päässä haarautuu kahtia. Uran keskiosaa on mahdollisesti joskus hakattu syvemmäksi, mutta ura on alkujaan luontainen.
Tarkastus 2023:
Kivi ennallaan. Sen viereen on rakennettu kevytrakenteinen puinen uimalaituri. |
| metsakeskus.759010005 |
759 |
Piilokallio |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
350302.00000000 |
6976259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.759010005 |
Laasalan kylän länsipuolella, Pitkänmännikönnevan itälaidalla, Laasala-Lehtimäki maantien länsipuolella noin 400- 500 m tieltä on kallioalue nimeltä Piilokallio. Kalliolla on kivilatomuksia neljässä kohdassa:
1) pohjoispäässä, laen etelä ja itäpuolella on jyrkän, suolle laskevan kallioseinämän alla, sen edessä noin 2 m pitkä ja 0,5 m korkea latomus
2) laen eteläpuolella,loivalla länsirinteellä 6 röykkiötä, soikeita, pisaranmuotoisia, arviolta 2 - 3 m läpimittaisia, korkeus noin 0,5 m - 1 m. Röykkiöt maastossa kahdessa rivissä, länsipuolen rinne on jyrkähkö
3) edellisistä itään noin 30 m. Louhikossa, itärinteellä matalaa kiviaitaa muistuttavaa latomusta noin 5 x 5 m alalla. Siitä koilliseen 20 m on latomus, 1,5 pitkä ja 1 m korkea, osaksi laikutuksessa rikkoutunut. Tästä noin 8 m koilliseen 3 m pitkä ja 1 m leveä latomus, samoin rikkoutunut. Lähellä notkelmassa 2 m läpimittainen kivilatomus.
4) paikasta 2 noin 30 m etelään. Noin 30 neliön alueella useita pieniä matalia kivikasoja ainakin 7 kpl. Yksi niistä on ontto ja muistuttaa pientä uunia.
Latomusten ikä ja funktio eivät ole tiedossa. Ne liittyvät todennäköisesti historiallisen ajan asutukseen ja muuhun ihmistoimintaan.
Perimätiedon mukaan Piilokallio on isonvihan aikainen pakopaikka (lähde: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen paikannimiarkisto).
V. 2020 tarkastus: kohde ennallaan. Kalliolla on ihmistekoisten kivilatomusten lisäksi myös rapautumisen myötä syntyneitä luonnollisia lohkaremuodostumia. |
| metsakeskus.759010005 |
759 |
Piilokallio |
10002 |
12001 |
13010 |
11006 |
27000 |
350302.00000000 |
6976259.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.759010005 |
Laasalan kylän länsipuolella, Pitkänmännikönnevan itälaidalla, Laasala-Lehtimäki maantien länsipuolella noin 400- 500 m tieltä on kallioalue nimeltä Piilokallio. Kalliolla on kivilatomuksia neljässä kohdassa:
1) pohjoispäässä, laen etelä ja itäpuolella on jyrkän, suolle laskevan kallioseinämän alla, sen edessä noin 2 m pitkä ja 0,5 m korkea latomus
2) laen eteläpuolella,loivalla länsirinteellä 6 röykkiötä, soikeita, pisaranmuotoisia, arviolta 2 - 3 m läpimittaisia, korkeus noin 0,5 m - 1 m. Röykkiöt maastossa kahdessa rivissä, länsipuolen rinne on jyrkähkö
3) edellisistä itään noin 30 m. Louhikossa, itärinteellä matalaa kiviaitaa muistuttavaa latomusta noin 5 x 5 m alalla. Siitä koilliseen 20 m on latomus, 1,5 pitkä ja 1 m korkea, osaksi laikutuksessa rikkoutunut. Tästä noin 8 m koilliseen 3 m pitkä ja 1 m leveä latomus, samoin rikkoutunut. Lähellä notkelmassa 2 m läpimittainen kivilatomus.
4) paikasta 2 noin 30 m etelään. Noin 30 neliön alueella useita pieniä matalia kivikasoja ainakin 7 kpl. Yksi niistä on ontto ja muistuttaa pientä uunia.
Latomusten ikä ja funktio eivät ole tiedossa. Ne liittyvät todennäköisesti historiallisen ajan asutukseen ja muuhun ihmistoimintaan.
Perimätiedon mukaan Piilokallio on isonvihan aikainen pakopaikka (lähde: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen paikannimiarkisto).
V. 2020 tarkastus: kohde ennallaan. Kalliolla on ihmistekoisten kivilatomusten lisäksi myös rapautumisen myötä syntyneitä luonnollisia lohkaremuodostumia. |
| metsakeskus.759500004 |
759 |
Riuttonen Ruumisniemi |
10001 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
359105.82200000 |
6970541.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.759500004 |
Perimätiedon mukaan niemessä on ollut kesäkalmisto, joka oli käytössä silloin, kun Soini kuului Lappajärveen. |
| metsakeskus.761000001 |
761 |
Vahalammi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
328789.09400000 |
6722717.37500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761000001 |
Röykkiö on kiven- ja maansekainen. Se on rakennettu erikokoisista kivistä, joista toiset ovat päänkokoisia ja toiset nyrkinkokoisia. Joukossa on myös hiekkakiveä. Röykkiö on maapohjalla. Sen koko on pohjois-etelä -suunnassa noin 5 m ja sen leveys on noin 2 m. Röykkiö on matala, vain korkeimmat kivet ovat alunperin olleet näkyvissä. Röykkiötä on kaivettu toisesta päästä, kivien välissä oli näkyvissä hiiltä. Röykkiö sijaitsee rehevässä sekametsässä. Se on voimakkaasti sammaloitunut. Röykkiö on selvästi ihmisen tekemä. Se ei vaikuta kiukaalta, eikä peltorauniolta. |
| metsakeskus.761000002 |
761 |
Huhmassuo |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
291400.02400000 |
6742091.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761000002 |
Kohde sijaitsee Vilukselan kylässä, Kuparin talon metsässä, Huhmassuon ja erään toisen suon välisessä suosaarekkeessa, lähellä soitten välillä olevaa, harjua pitkin kulkevaa polkua, arviolta 600 m Takamaan tilasta lounaaseen.
Tarkastuksen 1956 perusteella paikalla on pieni pyöreä sammaltunut röykkiö (1,8 x 1,8 m). Sen keskellä olevassa kuopassa, joka on kaivettu maahan saakka, näkyi vähän hiiltä sekä polton särkemiä kiviä, joten röykkiö on jollakin tavoin ollut tulen kanssa tekemisissä. Tarkastustietojen mukaan se ei ole hauta, vaan mahdollisesti kaskes- tai muu raunio. Perimätiedon mukaan paikalla ei ole parin sadan vuoden aikana kaskettu. Kohdetta on tietojen perusteella vaikea paikantaa eikä sitä inventoinnissa 2006 etsitty alueen laajuuden takia. Kyse saattaa olla elinkeinohistoriallisesta jäännöksestä. Lähiseudulla naapurikuntien puolella on tiedossa muitakin röykkiöitä. |
| metsakeskus.761000003 |
761 |
Jakkula Linnanmäki |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
323040.43300000 |
6717272.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761000003 |
Kohde sijaitsee Somerniemen kirkosta 16 m kaakkoon, Jakkulassa, Oinasjärven rannasta 450 m pohjoiseen, peltojen ympäröimällä matalalla kumpareella. Nimi viittaa puolustusvarustukseen, mutta loivarinteiseltä ja matalalta mäeltä ei ole löydetty mitään merkkejä linnoituslaitteista. Mäen luoteisreunassa erottuu kuitenkin matalia kiveyksiä ja kivivallia, jotka liittyvät todennäköisesti historiallisen ajan maankäyttöön.
Linnanmäki on tarkastettu 1977, jolloin ei ole todettu mitään merkkejä valleista, varustuksista tai muista puolustuslaitteista. Inventoinnissa 2006 mäen luoteis- ja lounaisreunasta todettiin ainakin kaksi matalaa kiveystä (2x2 x0,3 m) ja matalaa kivivallia (50 x 1 m). Vallin aines on ilmeisesti peräisin alapuolisesta rinteestä, jota on selvästi raivattu. Luoteisin kiveyksistä on ladottu niin, että kyseessä voisi olla tulisija. Mäkeä ympäröivät pellot olivat sängellä eikä niistä tarkastuksessa löydetty mitään.
Linnanmäki ei nimestään huolimatta vaikuta muinaislinnalta eikä mitään siihen viittaavia rakenteitakaan ole todettu. Mäellä on silti paikallishistoriallista merkitystä. Jäännökset liittyvät todennäköisesti historiallisen ajan maankäyttöön. Paikan luonteen ja ajoituksen selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Muinaisjäännös on rajattu metsäisen mäen ja siihen läheisesti kuuluvien peltojen mukaisesti. |
| metsakeskus.761000004 |
761 |
Lahti 3 |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
303389.23800000 |
6736756.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761000004 |
Kohde sijaitsee Mäntymäen kallioselänteen luoteispäässä, pienen kalliokohouman luoteispuolella olevassa kolossa. Maasto on luode-kaakkosuuntaista kalliomoreeniselännettä, jossa kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Mäntymäki on alueen korkein mäki. Paikka on helppo saavuttaa selänteen poikki kulkevalta Tuohisaaren metsätieltä.
Hirsjärvi (1882–1883) mainitsee Ollilasta luoteeseen, Maaniityn torpan läheltä kiviraunioita. Maaniityn tila sijaitsee 500 m paikalta lounaaseen. Inventoinnissa 2006 todettiin, että kalliokohouman juuressa on matalaa, osin sirpalemaista kiveystä 3 x 4 metrin alalla. Jäkäläpeitteiset kivet (20–40 cm) vaikuttivat kalliosta irronneilta tai lohkotuilta.
|
| metsakeskus.761010001 |
761 |
Hurra |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
305658.37100000 |
6727275.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010001 |
Kohde sijaitsee Saarentaanjärven Hurranlahden länsirannalla, Saarentaan Linnanmäestä 300 m kaakkoon, Hurran päärakennuksen itäpuolella. Maasto on lahdenpohjukassa terassimaisesti (90 m mpy) itään viettävää peltorinnettä, jonka maaperä on hiekkaa ja hiesua. Paikka on helppo saavuttaa Hurran tilan pihalta.
Pellon reunassa erottuvan terassin päältä on löydetty aikaisemmin nelisivuinen poikkikirves (vasarakirveskulttuurin aikainen?) ja inventoinneissa 1973 ja 1981 kvartsia . Inventoinnin 2006 aikaan pelto oli kesannolla eikä lisähavaintoja tehty. Terassi on jatkunut pellon ja Hurran tilan pohjoispuoliselle tilalle Saarentaanjärven rannalle, mutta tuhoutunut lähes kokonaan soranotossa. Äskettäin laajennetun kuopan reunamista ei tarkastuksessa havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä on kivikautinen rantamuodostuman päälle, mutta mahdollisesti jonkin matkan päähän rantaviivasta sijoitettu asuinpaikka, joka on pintaosistaan tuhoutunut maanmuokkauksessa. Muinaisjäännös on rajattu löytöjen ja pellolla erottuvan rantaterassin mukaisesti, mutta laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). |
| metsakeskus.761010003 |
761 |
Kanakaljenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
316325.06500000 |
6730650.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010003 |
Kohde sijaitsee Pajulassa, Härkätien varressa, Paavolan tilan päärakennuksen itä- ja koillispuolella olevassa Kanakaljen (Kanakallion) pellossa. Paikka on luoteisreunastaan kalliomäkeen rajautuvaa, hyvin loivasti etelään viettävää hiesupeltoa. Pellon lounaisnurkassa, tien reunassa kohoaa matala kalliopaljastuma. Lounaassa peltolohko rajautuu ojaan, joka virtaa kaakkoon kohti Pajulanjokea. Tien kaakkoispuolella maasto viettää ensin terassimaisesti ja sitten loivasti kohti jokilaaksoa. Paikka on helppo saavuttaa Härkätieltä.
Päärakennuksesta 130 m koilliseen on perunannostossa noin 1940 saatu talteen nelisivuinen oikokirves. Inventoinneissa 1973, 1981 ja 1996 on löytöpaikkaa ympäröivältä pellolta kerätty asuinpaikkaan viittaavia kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Myös Härkätien kaakkoispuoliselta pellolta on löydetty kvartsi-iskoksia. Inventoinnin 2006 perusteella tihein keskittymä sijaitsee pellon lounaisnurkassa.
Löytöjen ja maaston perusteella kyseessä on pintaosistaan osittain tuhoutunut ja mahdollisesti pesäkkeinen kivikautinen asuinpaikka, jota on kirveen perusteella käytetty ainakin vasarakirveskulttuurin aikana. Muinaisjäännös on rajattu löytöjen, peltoalueen ja löytöjen alimman korkeuden (100 m mpy) mukaisesti. Asuinpaikan laajuuden selvittäminen edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). |
| metsakeskus.761010004 |
761 |
Kirkkomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320637.38600000 |
6719872.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010004 |
Kohde sijaitsee Somerniemen hautausmaan länsipuolella, Painioon laskevan Hossinojan suun itäisellä rantatörmällä. Maasto on melko tasaista niemeä, joka on ollut vielä 1970-luvulla peltoa. Nykyisin peltolohkossa kasvaa istutuskoivikkoa. Paikka voidaan saavuttaa Somerniemen Kirkkotieltä.
Pelto on 1973 inventoinnissa määritelty asuinpaikaksi. Kirjallisten tietojen (Pohjakallio 1994) mukaan paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia. Inventoinnissa 2006 paikkaa ei tutkittu tarkemmin, sillä pelto on täysin metsittynyt.
Topografian perusteella kyseessä saattaa olla salmi- tai niemiasuinpaikka, joka voi ajoittua kivi- tai varhaismetallikaudelle. Maan pintakerros on osittain tuhoutunut muokkauksessa ja istutuksessa. Muinaisjäännös on rajattu rantatörmän ja itäpuolella olevan hautausmaan mukaan. Laajuuden ja säilyneisyyden selvittäminen edellyttää vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2). |
| metsakeskus.761010005 |
761 |
Kirkkopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
321032.22300000 |
6719974.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010005 |
Kohde sijaitsee Härjenlahdessa, Painion pohjoisella rantatörmällä. Maasto on hyvin loivasti etelään viettävää piha- ja puutarhamaata, joka on entistä peltoa. Rantatörmä (82,5 m mpy) erottuu maastossa selvästi. Kohteen pohjoispuolella on 2000-luvulla tehty rakennus ja varasto. Muinaisjäännös sijaitsee yksityisessä pihapiirissä.
Leponiemen tilan perunapellosta, läheltä rantaviivaa, ilmeisesti rantatörmän päältä, on 1970-luvulla otettu talteen kvartsiesineen teelmä sekä kvartsi- ja pii-iskoksia. Ilmeisesti samalta pellolta on peräisin 1900-luvun alussa Kansallismuseon kokoelmiin toimitettu tuura (KM 5008:1), joka on löytynyt Hurrin talon maalta Saarikon torpan kirkkopellosta. Leponiemen talon itäpuolista peltoa on tarkastettu ja koekuopitettu 2000 rakennussuunnitelmien takia, mutta muokkauskerroksesta on löytynyt vain yksi pala epineoliittista keramiikkaa (ei tallessa). Inventoinnissa 2006 todettiin uudisrakennuksen lounaispuolella olevalla kasvimaalla muutamia kvartseja.
Topografian ja löytöjen perusteella kyseessä on ranta-asuinpaikka, joka voi keramiikan perusteella ajoittua kivi- tai varhaismetallikaudelle. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut eri aikojen maanmuokkauksessa, jo ennen 2000-luvun rakentamista. Jäännös saattaa kuitenkin jatkua itäkoilliseen pellon muokkauskerroksen alapuolella tai luoteeseen vanhemman mökin pihamaalle. Muinaisjäännös on rajattu aiempien tietojen ja 2006 havaintojen perusteella rantatörmän yläpuoliselle kapealle vyöhykkeelle. Tarkempi määrittely edellyttää koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.761010005 |
761 |
Kirkkopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
321032.22300000 |
6719974.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010005 |
Kohde sijaitsee Härjenlahdessa, Painion pohjoisella rantatörmällä. Maasto on hyvin loivasti etelään viettävää piha- ja puutarhamaata, joka on entistä peltoa. Rantatörmä (82,5 m mpy) erottuu maastossa selvästi. Kohteen pohjoispuolella on 2000-luvulla tehty rakennus ja varasto. Muinaisjäännös sijaitsee yksityisessä pihapiirissä.
Leponiemen tilan perunapellosta, läheltä rantaviivaa, ilmeisesti rantatörmän päältä, on 1970-luvulla otettu talteen kvartsiesineen teelmä sekä kvartsi- ja pii-iskoksia. Ilmeisesti samalta pellolta on peräisin 1900-luvun alussa Kansallismuseon kokoelmiin toimitettu tuura (KM 5008:1), joka on löytynyt Hurrin talon maalta Saarikon torpan kirkkopellosta. Leponiemen talon itäpuolista peltoa on tarkastettu ja koekuopitettu 2000 rakennussuunnitelmien takia, mutta muokkauskerroksesta on löytynyt vain yksi pala epineoliittista keramiikkaa (ei tallessa). Inventoinnissa 2006 todettiin uudisrakennuksen lounaispuolella olevalla kasvimaalla muutamia kvartseja.
Topografian ja löytöjen perusteella kyseessä on ranta-asuinpaikka, joka voi keramiikan perusteella ajoittua kivi- tai varhaismetallikaudelle. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut eri aikojen maanmuokkauksessa, jo ennen 2000-luvun rakentamista. Jäännös saattaa kuitenkin jatkua itäkoilliseen pellon muokkauskerroksen alapuolella tai luoteeseen vanhemman mökin pihamaalle. Muinaisjäännös on rajattu aiempien tietojen ja 2006 havaintojen perusteella rantatörmän yläpuoliselle kapealle vyöhykkeelle. Tarkempi määrittely edellyttää koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.761010006 |
761 |
Salkolan leirialue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
329739.69200000 |
6726723.76600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010006 |
Kohde sijaitsee Salkolanjärven koillisrannalla, Helsinki-Pori -valtatien varrella sijaitsevalla levähdyspaikalla, Salkolan motellilta 170 m luoteeseen. Paikka on järven koillispuolella kohoavan kapean harjanteen lounaaseen viettävää rantatörmää ja rinnettä, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa. Aluetta on käytetty vuosikymmeniä leirintä- ja levähdyspaikkana ja maanpinta on käytössä pahasti kulunut. Kohdalta kulkee myös rannansuuntainen polku. Muinaisjäännös on helppo saavuttaa valtatieltä, mutta vaikea paikantaa tarkasti.
Kohde on todettu inventoinnissa 1973 ja tarkastuksessa 1975, jolloin rannan hiekka- ja soramaasta on otettu talteen taltta ja kvartsia. Löydöt on poimittu hyvin läheltä nykyistä vesirajaa (110 m mpy). Inventoinnissa 2006 paikalta ei löydetty mitään erityistä eikä muinaisjäännöstä voitu varmuudella paikantaa.
Topografian, korkeuden ja löytöjen perusteella paikalla on ollut asuinpaikka mahdollisesti jo mesoliittisella ajalla. Asuinpaikka on alueen vilkkaan käytön takia todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutunut eikä siitä voi enää havaita selviä merkkejä maastossa. Muinaisjäännös on rajattu rantarinteen ja aiempien löytöpaikkojen koordinaattien perusteella. Säilyneisyyden selvittäminen ja laajuuden määrittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). |
| metsakeskus.761010007 |
761 |
Saarentaka Linnanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305383.47800000 |
6727375.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010007 |
Linnanmäki sijaitsee Rautelanjärven ja Saarentaanjärven välisen kapeikon eteläpuolella ja on alun perin kohonnut yli 35 metriä veden pinnan yläpuolelle. Mäen halki kulkee vesistön ylittävä vanha maantie. Harju on alun perin ollut huomattava, mutta soranoton takia tien länsipuolisesta osasta on nykyisin jäljellä vain osittain kuorittu kappale lakea sekä järven puoleisia pohjoisrinteitä. Harjun koillisosan supassa on kaupungin vedenottamo. Maantien itäpuolinen harju on säilynyt lakiosiltaan ehjänä, mutta itäiset rinteet on kaivettu lähes kokonaan. Laella kasvaa lehtipuita ja reuna-alueilla lehtipuuvaltaista sekametsää ja kuusikkoa. Linnanmäki on helppo saavuttaa maantieltä, mutta soranoton takia paikoin vaikeakulkuinen ja erittäin jyrkkä.
Linnanmäki on mainittu ensi kerran Saarentaan isojakokartassa 1782. Keskeisten vesi- ja maareittien varrella sijaitsevaa, korkeaa ja pohjois-reunoiltaan jyrkkärinteistä mäkeä onkin pidetty keskiaikaisena tai sitä vanhempana muinaislinnana. Alueelta ei kuitenkaan ole todettu mitään merkkiä varustuksista 1973 tarkastuksessa. Mäki on pintaosiltaan kuorittu lähes kokonaan 1983. Samana vuonna tarkastuksessa lakitasanteelta havaittiin palaneita kiviä ja nokimaaläiskä (halk. 40 cm). Mäenlaen koillispuolella, pienen supan toisella puolella olevassa, järveen laskevassa rinteessä todettiin myös kuoritussa maassa useita nokimaaläiskiä, joiden läheltä löytyi palaneen luun siru (ei tallessa). Oletetun muinaislinnan rakenteita ja läikkien luonnetta yritettiin selvittää kartoituksin ja koekaivauksin 1983, mutta selvityskohdissa ei tuolloin todettu varmaa merkkiä muinaisjäännöksestä.
Tarkastuksessa 1988 havaittiin harjun koillisrinteen juuresta (p = 6 730 256, i = 3 305 504, z = 87,5 m mpy) 10 x 10 x 7-8 kolmiomaiselta, pintaosistaan kuoritulta alueelta palanutta hiekkaa, josta saatiin talteen kivikautisia asuinpaikkalöytöjä; saviastianpaloja, kvartsia ja palanutta luuta. Uudestaan aluetta tarkastettiin 2005 ja 2006, koska harjun pohjois- ja koillisrinteen alaosassa oli tekeillä laajamittaisia maansiirtotöitä rakentamissuunnitelmien takia. Inventoinnissa 2006 todettiin, että 1988 löytökohta oli lähes kokonaan tuhottu ja myllätty rinnettä leikattaessa. Sen pohjois- ja koillispuolisella tasanteella, rannan suuntaisella, 40 x 20 m laajalla vyöhykkeellä havaittiin maan pinnassa hiilensekaisia hiekkamaaläikkiä, joissa erottui pieniä muruja palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia.
Muinaisjäännöstä saattaa olla edelleen jäljellä myös löytökohdan ympäristössä, erityisesti 1988 löytökohdan pohjois- ja koillispuoliella puolisella tasanteella sekä vedenottamolle johtavan tien itäpuolisessa rinteessä. Kohde on säilytettävä rauhoitettuna (rauhoitusluokka 2), kunnes sen laajuus ja säilyneisyys on selvitetty koekaivauksin. Muinaisjäännös on rajattu aikaisempien havaintojen ja löytötietojen mukaisesti. Se noudattaa pääpiirteissään Museoviraston lausunnon 1998 kaavarajausta, joka Linnamäen pohjoispuolelle ulottuu rantaan asti.
|
| metsakeskus.761010008 |
761 |
Arimajärvi |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
325933.26800000 |
6717081.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010008 |
Kohde sijaitsee Jakkulan Metsäkulmalla, Arimajärven (myös Arimaa) Pirsalahden lounaispuolella, Välimaantien molemmin puolin. Maasto on metsäistä tai hakattua mäkistä ja soista kalliomoreenialuetta, joka viettää etelään ja lounaaseen. Osa alueen metsälohkoista on osin hakattu joitakin vuosia sitten. Alueen halki risteilee metsä- ja rantaan johtavia mökkiteitä. Alue ja tutkittu jäännös on melko helppo saavuttaa metsätieltä. Senaatinkartassa 1870-luvulla alueella on havu- ja lehtimetsää.
Jo Hirsjärvi mainitsee 1893–1894, että Jakkulan kylän metsällä on 70 kivirauniota. Alueelle on tehty tarkastus 1977 ilmoituksen perusteella. Tällöin Arimajärven lounaispuolella, järven rannasta 200–600 m, on kerrottu olevan 30 kiviröykkiöitä, mutta jäännöksistä on ilmeisesti tarkastettu vain yksi. Muiden röykkiöiden tarkka sijainti ei ole tiedossa . Välimaantien pohjoispuolisella kalliolla oleva kivirakennelma on tutkittu 1980 (Pohjakallio) ja tulkittu kiukaanjäännökseksi . Sammal- ja heinäpeitteinen röykkiö oli lähinnä pyöreä (4 x 4 x 0,6 m). Kivet olivat päänkokoista pienempiä ja palaneita. Kiveys peitti lähes itä-länsisuuntaisia reunakiviä, jotka muodostivat rakennelman rungon. Röykkiöstä on löytynyt yksi pienen sorkkaeläimen (lammas tai vuohi?) kylkiluun pala. Inventoinnissa 2006 jäännöksen todettiin olevan edelleen paikallaan. Tarkastuskertomuksessa 1977 mainittujen koordinaattien kohdalta, 200 m luoteeseen olevalta mäeltä, ei havaittu mitään röykkiötä. Todennäköisesti tarkastuksessa on tarkoitettu Pohjakallion sittemmin tutkimaa jäännöstä. Välimaantien eteläreunassa, noin 100 m länsiluoteeseen, erottui toinen, 1977 tienteossa hajotetuksi mainittu röykkiö. Myös eteläpuolisella hakkuualueella erottui joitakin kiveyksiä, mutta laajemmin aluetta ei ehditty tarkastaa.
Tutkimusten perusteella röykkiöt ovat todennäköisesti peräisin historialliselta ajalta. Ainakin yksi on kaivauksissa todettu kiukaan jäännökseksi, mutta osa kiveyksistä saattaa liittyä myös raivaukseen ja (kaski)viljelyyn. Tätä tukee myös alueen paikannimistö; esimerkiksi kilometrin itään on peruskarttaan merkitty Kaskenpelto. Muinaisjäännös on rajattu maastossa havaittujen kiveysten mukaisesti, mutta aiempien tietojen valossa alue on huomattavasti laajempi. Laajuuden määrittely edellyttää maastotarkastusta, ajoituksen ja tarkoituksen selvittäminen vähintään koekaivauksia (rauhoitusluokka 2).
|
| metsakeskus.761010009 |
761 |
Vanhalanselkä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
302103.74600000 |
6737750.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010009 |
Kohde sijaitsee Pyölin kylän alueella, lähellä Ypäjän rajaa, Isilänmäellä, Lehtimäentieltä 170 m luoteeseen. Maasto on peltoaukeiden ympäröimää luode-kaakkosuuntaista kalliomoreeniselännettä, jossa kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Paikka on melko helppo saavuttaa maantieltä. Alue on senaatinkartan mukaan kuulunut 1870-luvulla Lehtimäentien varressa sijainneen Isolahden tilan pihapiiriin. Kalliolle on karttaan merkitty kiintopiste. Nykyisin tilasta on jäljellä vain perustuksia ja kuoppa.
Hirsjärvi (1882–1883) mainitsee Ollilasta luoteeseen olevalta metsäseudulla kiviraunioita. Kohde on tarkastettu 1981, jolloin kallioselänteeltä on todettu pyöreähkö kiviröykkiö (halk. 3-5 m), joka on rakennettu liuskeisista kivistä. Inventoinnissa 2006 ilmoitetulta paikalta (ojitettua ja metsitettyä suota) ei havaittu mitään. Sen sijaan kohdasta 150 m lounaaseen, pienen kallioselänteen luoteispään laelta löytyi kuvaukseen sopiva röykkiö. Röykkiö (4 x 4 0,5 m) oli sammalpeitteinen ja sen pinnassa erottuu pientä kivisilppua. Kivet (20–30 cm) olivat särmikkäitä ja vaikuttivat palaneilta.
Rakenteellisten piirteiden perusteella kyseessä saattaa olla tulisijan jäännös tai rajamerkki (hajotettu?), todennäköisimmin historialliselta ajalta . Jäännöstä ei voi ajoittaa tai määritellä tarkemmin ilman lisätutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu kallioselänteen mukaisesti. |
| metsakeskus.761010010 |
761 |
Lahti 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
303000.39500000 |
6736995.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010010 |
Kohde sijaitsee Lahden kylään kuuluvalla metsäselänteellä, noin 40 m Tuohisaaren metsätieltä luoteeseen. Senaatinkartan mukaan paikka on ollut 1870-luvulla metsää.
Hirsjärvi (1882–1883) mainitsee Ollilasta luoteeseen, Maaniityn torpan läheltä 3 kivirauniota, joista yhdestä on löydetty veitsi. Maaniityn tila sijaitsee 300-400 m paikalta etelään. Inventoinnissa 2006 todettiin kyseessä olevan suurien maakivien (50-100 cm) muodostama kivikehä (4x3x0,5-1 m). Kehä rajautuu suureen maakiveen.
Peruskartan mukaan röykkiö on vanhan rajalinjan kohdalla. Se sijaitsee myös samalla kohdalla kuin Senaatinkartan mittapiste. Kyseessä saattaakin olla historiallisen ajan rajamerkki. Jäännöksen tarkoituksen tai ajoituksen määrittely edellyttää lisätutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Jäännös on rajattu kalliokumpareen mukaisesti. |
| metsakeskus.761010011 |
761 |
Lahti 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
303754.09300000 |
6736520.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010011 |
Kohde sijaitsee Kivikallion koillispuolella, Haapaladon risteyksestä 350 m pohjoiseen, metsätien länsipuolella, pienen kalliokohouman päällä. Maasto on kivikkoista, mutta melko tasaista moreenimaata, jossa kasvaa kuusivaltaista sekametsää. Paikka on helppo saavuttaa metsätietä pitkin. Senaatinkartan mukaan paikka on ollut 1870-luvulla metsää.
Hirsjärvi (1882–1883) mainitsee Ollilasta luoteeseen kiviraunioita. Inventoinnin 1981 mukaan metsän ympäröimällä kalliokumpareella on pyöreähkö röykkiö (1,7 x 2 x 0,5 m). Sen vieressä on kuoppa (2 x 0,5 m). Inventoinnissa 2006 matalan kalliokohouman päällä olevan röykkiön todettiin olevan ennallaan.
Peruskartan mukaan röykkiö on vanhan rajalinjan kohdalla. Se sijaitsee myös samalla kohdalla kuin Senaatinkartan mittapiste. Kyseessä saattaakin olla historiallisen ajan rajamerkki. Jäännöksen tarkoituksen tai ajoituksen määrittely edellyttää lisätutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Jäännös on rajattu kalliokumpareen mukaisesti.
|
| metsakeskus.761010012 |
761 |
Uusimäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
304463.80100000 |
6736566.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010012 |
Kohde sijaitsee Lahden kylään kuuluvalla metsäselänteellä, Uusimäen tilalta 200 m lounaaseen ja metsätieltä 80 m koilliseen. Maasto on luode-kaakko-suuntaista moreenirinnettä, jossa kasvaa havupuuvaltaista sekametsää. Paikan koillispuolella on peltolohko, joka viettää koilliseen. Kohde on helppo saavuttaa metsätieltä. Senaatinkartan mukaan peltolohko on 1870-luvulla jatkunut lounaaseen ja ollut osin pensoittunutta laidunhakaa.
Hirsjärvi (1882–1883) mainitsee Ollilasta luoteeseen olevalta metsäseudulla kiviraunioita. Koivumäen tilan kaakkoisnurkasta on 1981 todettu röykkiö. Inventoinnissa 2006 paikalla havaittiin ainakin kolme matalaa maapohjalle tehtyä röykkiötä, joista selvin (4x2x0,5 m) oli ilmeisesti aikaisemmin todettu. Ne reunustivat vanhaa peltolohkoa.
Maastohavaintojen ja historiallisen karttatiedon perusteella jäännökset liittyvät todennäköisesti historiallisen ajan (1700–1800-luku?) raivaukseen ja viljelyyn. Jäännöksen ajoituksen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu kiveysten ja maastossa erottuvan raivatun alueen mukaisesti. |
| metsakeskus.761010013 |
761 |
Huhdanmäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
297762.50500000 |
6735629.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.761010013 |
Kohde sijaitsee Pitkäjärvellä, Isoniituntien itäpuolella sijaitsevassa Huhdanmäessä. Maasto on kallioista moreenimäkeä, jossa kasvaa havupuuvaltaista metsää. Mäen itäosassa on soranottokuoppa. Mäen poikki kulkee tie, josta erkanee mäen eteläreunaa kiertävä metsätie. Paikka on helppo saavuttaa metsätieltä. Senaatinkartan mukaan alue on 1870-luvulla ollut havumetsää. Mäen eteläreunasta, 190 m kaakkoon, on 2006 todettu ennestään tuntematon röykkiö (Huhdanmäki 2).
Mäen länsireunasta on todettu 1990 kaksi lähekkäistä, kalliopohjalla olevaa matalaa kiveystä (halk. 2,5–3,5 m). Inventoinnissa 2006 löydettiin kiveyksistä varmuudella vain toinen (3 x 3 x 0,5 m). Jäännöksen päällä kasvoi kuusi ja sen kivet (halk. 30–40 cm) olivat erittäin särmikkäitä ja sammalpeitteisiä. Kiveyksen kaakkoispuolella, 30 m kaakkoon erottui toinen, epämääräisempi kiveys (halk. 2,5 m).
Jäännös vaikuttaa sijaintinsa ja kiviaineksensa perusteella rajamerkiltä tai uuninjäännökseltä. Tarkempaa havainnointia vaikeutti kiveystä peittävä kuusi. Viljelyjäännöksestä tuskin on kyse, koska kiveys on keskellä kalliota. Jäännöksen ajoituksen ja tarkoituksen selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia (rauhoitusluokka 2). Muinaisjäännös on rajattu näkyvän kiveyksen ja sitä ympäröivän kalliokohouman mukaisesti. |
| metsakeskus.762010001 |
762 |
Hiekkapakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521190.25400000 |
7073896.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisalmi - Kajaani valtatiestä E63 noin 500 m itään, Joenpolvi-tilan asuinrakennuksesta noin 300 m itään, Ala-Venäänjärven ja Hirvijärven yhdistävän jokiosuuden etelään ja kaakkoon viettävillä rantapelloilla. Asuinpaikka-aluetta lienee noin 500 m:n pituisella alueella. Maaperä alueella on hiekkaista. |
| metsakeskus.762010002 |
762 |
Lahnakankaan hautausmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520560.48300000 |
7079714.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010002 |
Asuinpaikka sijaitsee hautausmaan kohdalla, hiekkaisen harjun itään ulkonevalla kielekkeellä. Hautausmaan eteläreunalle on ajettu täytemaata. Maaperä alueella on lähes kivetöntä hiekkaa.Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille joko haudankaivuun yhteydessä tai ne on poimittu hiekkakäytävien kohdalta. |
| metsakeskus.762010003 |
762 |
Linja-aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520360.58500000 |
7073547.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010003 |
Asuinpaikka (?) sijaitsee Iisalmi - Kajaani valtatiestä nro 5 lnoin 200 m länteen, Hirvijärven pohjoisosasta noin 600 m länteen, Linja-ahon tilan pihapiirissä, itään viettävällä rinteellä. Asuinpaikalta on tullut esille poikkikirves, jota säilytetään Iisallmen museon kokoelmissa. |
| metsakeskus.762010004 |
762 |
Kauppila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519610.85600000 |
7083093.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Sukevanjärven kaakkoispuolella, Kauppilan tilan asuinrakennuksesta noin 80 m koilliseen, Sukevanjärveen viettävällä peltorinteellä. Maaperä alueella on hiekkaa. |
| metsakeskus.762010005 |
762 |
Venäjänjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520890.36900000 |
7074436.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisalmi -Kajaani -valtatiestä nro 5 noin 300 m itään, Ala-Venäänjärven kaakkoispuolella, Venäjänjärvi -tilan kaakkoispuolella olevan peltorinteen alueella. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille talon koillispuolelta ns. "uudispellon" alueelta ja talon ja Venäänkosken väliseltä alueelta sekä talon pihapiirin eteläpuoliselta pellolta.
KM2911:8-9, KM 3450:3-5, KM3590:1-2, KM3635:12-14 ja KM3708:1. |
| metsakeskus.762010006 |
762 |
Hirviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521770.02200000 |
7071837.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisalmi - Kajaani valtatiestä nro 5 noin 1,3 km itään, Hirvikosken itäpuolella ja Hirviniemen tilan asuinrakennuksesta noin 100 m länteen, jokeen viettävällä hiekkaisella peltorinteellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille jokeen pistävän niemekkeen alueella olevalta kumpareelta. |
| metsakeskus.762010007 |
762 |
Lassila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
527697.65200000 |
7069158.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkakoskelta Laakajärvelle vievän paikallistien eteläpuolella, Lassilan talon pihapiirissä. Asuinpaikkaöydöt ovat tulleet esille noin 20 m etelään asuinrakennuksesta olevan perunapellon kohdalta, hiekkaisesta multamaasta. |
| metsakeskus.762010008 |
762 |
Näyhälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
516881.93800000 |
7087821.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisalmi - Kuopio -valtatietä noin 1,9 km länteen, Talasjoen länsipuolella ja Näyhälä-tilan asuinrakennuksesta noin 150 m itäkaakkoon, loivalla kumpareella, viljelysmaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellonraivauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.762010009 |
762 |
Myllykoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520640.44600000 |
7080654.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisalmi - Kuopio -valtatien länsipuolella, Pienivedestä Lahnalampeen johtavan Myllyjoen länsipuolella, Myllykosken partaalla, koskeen viettävällä hiekkaisella rinteellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pelto- tai koskenperkaustöiden yhteydessä.
Talon pihassa kynnetyllä kasvimaalla oli runsaasti kvartsi-iskoksia. Eniten niitä oli näkyvissä asuinrakennuksen lähellä, noin 5-10 metriä siitä itään ja kaakkoon.
Vuoden 2024 sähkökaapelin kaivuun valvonnassa ei tehty uusia havaintoja muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.762010010 |
762 |
Tenetti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
520200.62400000 |
7081783.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisalmi - Kuopio -valtatien länsipuolella, Sukevanjärvestä Pieniveteen laskevan Tenetinjoen pohjoisrannalla, Tenetti-tilan asuinrakennuksesta noin 100 metriä länteen olevan etelään viettävän rinteen laella. Kiviesineitä (reikäkivi Kansallismuseon kokoelmissa, muut Sukevan koulun kokoelmissa) on tullut esille 1970-luvulla pelloksi raivatun saarekkeen kohdalta. Inventoinnin yhteydessä paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia.
Vuonna 2017 peltorinteen alaosasta löytyi pohjalainen tasataltta. Löytöpaikan tarkastuksen yhteydessä vuonna 2018 asuinpaikan itäpuolella sijaitsevalta pihapellosta tehtiin yksittäinen kvartsihavainto kynnetyn pellon pinnasta. |
| metsakeskus.762010011 |
762 |
Lauttalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528267.49400000 |
7047667.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010011 |
Asuinpaikka sijaitsee maantien nro 5822 eteläpuolella olevan Lauttalammen Luodelahden koillispuolella, noin 100 m rannasta. Asuinpaikka-alue on sijainnut hiekkaisella rinteellä, mutta se lienee tuhoutunut kokonaan hiekanotossa. |
| metsakeskus.762010012 |
762 |
Levälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
539652.83400000 |
7070888.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven kaakkoisrannalla, Jyrkän entisestä ruukista noin 1,5 km etelään, Sonkajärven ja Jyrkän väliseltä tieltä (nro 5862) etelään risteävän pikkutien varrella. Maaperä alueella on moreenia.
Asuinpaikkalöydöt vuonna 1996 on poimittu noin 3 m järvenpinnan yläpuolella sijaitsevan rantaterassin kohdalta, mäntykankaalta, rantaterassin kohdalla kulkevan mökkitien kohdalta, tien päästä sekä siitä noin 10 m lounaaseen tehdystä koepistosta. Tienpinnalta löytyi kvartsi-iskoksia ja mahdollinen hioimen katkelma. Lapionpistosta, selkeän huuhtoutumiskerroksen alta, tuli esille kvartsikaavin.
Asuinpaikka-alue rajoittunee tasaisen rantaterassin kohdalle, noin 40-50 m pitkälle alueelle. Välittömästi löytöpaikan takana kaakossa sijaitsevan hiekkakuopan reunamilta ei vuoden 1996 tarkastuksen yhteydessä ei tullut esille löytöjä. |
| metsakeskus.762500001 |
762 |
Vehmasjärvi Härkinkangas |
10001 |
12002 |
13023 |
11006 |
27000 |
545230.64700000 |
7054384.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762500001 |
Härkinkankaalla on perimätiedon mukaan sijainnut tilapäinen, kelirikkojen aikainen hautapaikka vähävaraisille. Ilmeisesti ruumiita on myös jäänyt paikalle. Aluetta tarkastettiin vuonna 2011 kursorisesti kantatien ja Ala-Härkinjärven väliseltä alueelta rajoittuen Härkinjokeen lännessä ja järveen pohjoisessa. Hautauksista ei tehty havaintoja. |
| metsakeskus.762500002 |
762 |
Sonkajärvi Kuoliosaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
524398.99600000 |
7063642.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762500002 |
Perimätiedon mukaan saari on toiminut kesähautapaikkana. |
| metsakeskus.762500004 |
762 |
Laakajärvi Murtosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
544287.93000000 |
7080205.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.762500004 |
Perimätiedon mukaan jonkin Ruotsin ja Venäjän välisen sodan aikaan venäläisiä jätettiin saareen kuolemaan, kun oppaana ollut Lauri Valkeapää laski veneet vesille. Saarelta kerrotaan löydetyn ihmisluita.
Kohde tarkastettu vuonna 2010. Koekuopituksessa on havaittu hautaus, josta nostetut luut analysoitu vuonna 2010. Luut kuuluvat yhdelle aikuiselle yksilölle. |
| metsakeskus.765010001 |
765 |
Kannas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
548469.11100000 |
7119858.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010001 |
Asuinpaikka sijiaitsee Nuasjärven ja Rehjan väliseen Rimpilänsalmeen pistävän Rimpilänniemen länsiosassa, Ison ja Pienen Kitusen välillä olevassa saarennossa, pellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta. |
| metsakeskus.765010002 |
765 |
Purola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551307.99200000 |
7113441.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010002 |
Asuinpaikka sijiaitsee Nuasjärven etelärannalla, Jormasjoen suulta noin 2 km luoteeseen, metsäisellä ranta-alueella, Heikinluoto-nimisen paikan kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannalta ja rantavedestä. |
| metsakeskus.765010003 |
765 |
Hiekkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551627.86700000 |
7112941.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven etelärannalla, Jormasjoen suulta noin 1,5 km luoteeseen, Hiekkalan talon kohdalla rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vesirajasta. |
| metsakeskus.765010004 |
765 |
Pajuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
552027.70700000 |
7112461.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven etelärannalla, Jormasjoen ja Lahnasjoen suiden länsipuolella, rantaan viettävän viljelyspellon alueella. Rannan ja tilan rakennusten väliseltä alueelta kerrotaan tulleen esille liesikiveyksiä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille ojankaivuutöiden yhteydessä tai ne on poimittu pellon pinnalta. |
| metsakeskus.765010006 |
765 |
Harjanne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558465.10200000 |
7116779.80300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärveä Tenettiin yhdistävän Mujehoulunjoen länsipäähän pohjoisesta, Naapurinlammesta laskevan Myllypuron suulla, länteen ja etelään viettävän rantapellon kohdalla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu pellon pinnalta. |
| metsakeskus.765010007 |
765 |
Tikkalanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
560744.18600000 |
7115520.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Tikkalansalmen sillasta noin 150 m länteen, niemen kärjessä olevalla rantapellolla. Uittotöiden takia niemen rantoja on ruopattu ja sen kerrotaan pienentyneen noin 10 m. Maaperä alueella on hiekansekaista multaa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille niemenkärjen ja Tikkalanniemen talon väliseltä alueelta. Löydöt on poimittu esille pellon pinnalta. |
| metsakeskus.765010008 |
765 |
Ojamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563303.16100000 |
7115020.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Tenetin niskan pohjoispuolella olevassa Kantoniemessä, alavan viljelyspellon kohdalla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu pellon pinnalta ja rantavedestä.
Mustonen (s.52) mainitsee Välikankaan (sittemmin Hahtola) mökin luona olleen kolme lapinhautaa. |
| metsakeskus.765010009 |
765 |
Ahtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566241.98500000 |
7112281.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010009 |
Asuinpaikka sijaitse Pirttijärven ja Ison Sapsojärven välillä olevan Hirviniemen etelärannalla. Ranta-alue on rakennettua ja sinne on ajettu lisämaata vuoden 1981 inventoinnin mukaan. Kohde on todennäköisesti tuhoutunut. |
| metsakeskus.765010010 |
765 |
Kiikarusniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
566921.70500000 |
7113731.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttijärven ja Kaitainjärven välisen Kiikarusniemen kaakkoisimmassa kärjessä ja itärannan keskimmäisessä pikkuniemekkeessä. Niemen kärki on matala ja tasainen.
Kiikarusniemen asuinpaikka sijaitsee kahden tärkeän vesireitin yhtymäkohdassa. Toinen ns. "Nousia Venäläisen reitti" saapui Laatokalta Pielisen kautta Maanselän yli Sotkamon Kiantajärveen ja siitä Sapsojärven kautta Pirttijärveen, jatkuen Nuasjärven ja Oulujärven kautta Pohjanlahdelle. Toinen reitti kulkee aina Vienanmereltä saakka Kuhmon Lentua ja Ontojärven kautta Sotkamon Kiimasjärvelle ja siitä Kokkovirtaa pitkin Pirttijärvelle, myös tämä reitti päättyy Pohjanlahdelle. Epäilemättä Kiikarusniemen asuinpaikan runsaisiin löytöihin on vaikuttanut sen keskeinen sijainti näiden kahden kulkureitin yhtymäkohdassa.
Kiikarusniemessä on suoriettu tutkimuksia noin 200 m²:n laajuisella alueella vuosina 1982-83, 1992 ja 1994. Asuinpaikka-alueen kokonaislaajuus on kuitenkin edelleen selvittämättä. |
| metsakeskus.765010010 |
765 |
Kiikarusniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
566921.70500000 |
7113731.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttijärven ja Kaitainjärven välisen Kiikarusniemen kaakkoisimmassa kärjessä ja itärannan keskimmäisessä pikkuniemekkeessä. Niemen kärki on matala ja tasainen.
Kiikarusniemen asuinpaikka sijaitsee kahden tärkeän vesireitin yhtymäkohdassa. Toinen ns. "Nousia Venäläisen reitti" saapui Laatokalta Pielisen kautta Maanselän yli Sotkamon Kiantajärveen ja siitä Sapsojärven kautta Pirttijärveen, jatkuen Nuasjärven ja Oulujärven kautta Pohjanlahdelle. Toinen reitti kulkee aina Vienanmereltä saakka Kuhmon Lentua ja Ontojärven kautta Sotkamon Kiimasjärvelle ja siitä Kokkovirtaa pitkin Pirttijärvelle, myös tämä reitti päättyy Pohjanlahdelle. Epäilemättä Kiikarusniemen asuinpaikan runsaisiin löytöihin on vaikuttanut sen keskeinen sijainti näiden kahden kulkureitin yhtymäkohdassa.
Kiikarusniemessä on suoriettu tutkimuksia noin 200 m²:n laajuisella alueella vuosina 1982-83, 1992 ja 1994. Asuinpaikka-alueen kokonaislaajuus on kuitenkin edelleen selvittämättä. |
| metsakeskus.765010010 |
765 |
Kiikarusniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
566921.70500000 |
7113731.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttijärven ja Kaitainjärven välisen Kiikarusniemen kaakkoisimmassa kärjessä ja itärannan keskimmäisessä pikkuniemekkeessä. Niemen kärki on matala ja tasainen.
Kiikarusniemen asuinpaikka sijaitsee kahden tärkeän vesireitin yhtymäkohdassa. Toinen ns. "Nousia Venäläisen reitti" saapui Laatokalta Pielisen kautta Maanselän yli Sotkamon Kiantajärveen ja siitä Sapsojärven kautta Pirttijärveen, jatkuen Nuasjärven ja Oulujärven kautta Pohjanlahdelle. Toinen reitti kulkee aina Vienanmereltä saakka Kuhmon Lentua ja Ontojärven kautta Sotkamon Kiimasjärvelle ja siitä Kokkovirtaa pitkin Pirttijärvelle, myös tämä reitti päättyy Pohjanlahdelle. Epäilemättä Kiikarusniemen asuinpaikan runsaisiin löytöihin on vaikuttanut sen keskeinen sijainti näiden kahden kulkureitin yhtymäkohdassa.
Kiikarusniemessä on suoriettu tutkimuksia noin 200 m²:n laajuisella alueella vuosina 1982-83, 1992 ja 1994. Asuinpaikka-alueen kokonaislaajuus on kuitenkin edelleen selvittämättä. |
| metsakeskus.765010010 |
765 |
Kiikarusniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
566921.70500000 |
7113731.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttijärven ja Kaitainjärven välisen Kiikarusniemen kaakkoisimmassa kärjessä ja itärannan keskimmäisessä pikkuniemekkeessä. Niemen kärki on matala ja tasainen.
Kiikarusniemen asuinpaikka sijaitsee kahden tärkeän vesireitin yhtymäkohdassa. Toinen ns. "Nousia Venäläisen reitti" saapui Laatokalta Pielisen kautta Maanselän yli Sotkamon Kiantajärveen ja siitä Sapsojärven kautta Pirttijärveen, jatkuen Nuasjärven ja Oulujärven kautta Pohjanlahdelle. Toinen reitti kulkee aina Vienanmereltä saakka Kuhmon Lentua ja Ontojärven kautta Sotkamon Kiimasjärvelle ja siitä Kokkovirtaa pitkin Pirttijärvelle, myös tämä reitti päättyy Pohjanlahdelle. Epäilemättä Kiikarusniemen asuinpaikan runsaisiin löytöihin on vaikuttanut sen keskeinen sijainti näiden kahden kulkureitin yhtymäkohdassa.
Kiikarusniemessä on suoriettu tutkimuksia noin 200 m²:n laajuisella alueella vuosina 1982-83, 1992 ja 1994. Asuinpaikka-alueen kokonaislaajuus on kuitenkin edelleen selvittämättä. |
| metsakeskus.765010011 |
765 |
Salmela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567861.33700000 |
7112921.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Sotkamojärven ja Pirttijärven välisen salmen suun pohjoispuolella olevassa niemessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.765010012 |
765 |
Kiviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569500.67800000 |
7110902.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison Sapsojärven pohjoisrannalla, Kiviniemi-nimisessä niemessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille nimenkärjestä vesirajasta sekä siitä noin 200 m kaakkoon olevalta karikolta. Alue on normaalisti veden alla ja mahdollisesti asuinpaikka on kokonaan tuhoutunut vesiensäännnöstelyn johdosta. |
| metsakeskus.765010013 |
765 |
Hakkaraistörmä |
10002 |
12009 |
13093 |
11002 |
27000 |
570260.38000000 |
7109702.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010013 |
Kiven ja maan sekainen kumpu sijiatsee Sapsojärven Kumpusalmen itärannalla, korkean rantatörmän päällä. Maasto on sekametsää kasvavaa kangasta. Kumpu on aivan jyrkän ja korkean rantatörmän reunalla ja se on osittain sortunut törmän vieriessä. Kumpu on maapeitteinen, kiviä pistää esiiin vain parissa kohdassa. Osa kivistä on pienikokoisia ja ne vaikuttavat palaneilta. Maan seassa on noki- ja hiilikerros, jonka yläpuolella on runsaasti palanutta savea. Maatunut kumpu on kooltaan noin 4 x 3 m ja korkeudeltaan noin 50 cm. |
| metsakeskus.765010014 |
765 |
Kylänpää |
10002 |
12009 |
13093 |
11002 |
27000 |
570860.14000000 |
7109342.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010014 |
Kiven ja maan sekaiset kummut sijaitsevat Sapsojärven Kumpusalmen itäpuolella, noin 200 m rannasta pellon ja metsän rajalla. Kumpu A , joka on halkaisijaltaan noin 2,5 m ja jonka päällä kasvaa katajia, sijaitsee alueella olevasta ladosta 5-6 m pohjoiseen, metsikössä. Kumpu B, joka on hajoitettu ja jossa on kiviä näkyvissä sijaitsee ladosta kaakkoon, pellolle tulevan tien ja pellon reunan välisessä kulmauksessa. Kumpu C, joka on hajoitettu sijaitsee edellisestä kummuista itään, metsässä olevan tervahaudan vieressä. |
| metsakeskus.765010015 |
765 |
Rajala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562973.31300000 |
7109272.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010015 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Nurmekseen johtavan maantien länsipuolella, Rajalan talon viljelyspellolla. Hioin (KM 12229:2) on tullut esille peltotöissä. Samalta alueelta on havaittu myös mahdollinen tulenpitopaikka. |
| metsakeskus.765010016 |
765 |
Täperä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
567301.62900000 |
7091579.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010016 |
Kiviröykkiö sijaitseenoin 1,2 km Lappajärvestä ja noin 100 m Nurmeksen - Sotkamon maantiestä länteen ja noin 250 m Täperän talosta länteen peltotien päässä viljelysmaan ja metsän rajamailla. Matala, vain hiukan maan pinnan yläpuolelle kohoava ja turpeen peitossa oleva nelikulmainen röykkiö on kooltaan noin 3 x 3 m. Toinen noin 10 m päässä oleva, vastaavanlainen röykkiö on purettu. Maanomistaja on kertonut sen kiveyksen jatkuneen noin 70-80 cm maan pinnan alapuolelle. |
| metsakeskus.765010017 |
765 |
Kilpelän pihlajat |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
577697.42900000 |
7097127.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010017 |
Uhripuut sijaitsevat Suonenvaaran laella, Ylitalo-nimisen talon luona. Paikalla on ollut kolme koivua ja pyhinä pidettyjä pihlajia, joiden juurelle on uhrattu maitoa ym. karjaonnen takia. Vanhat pyhät puut ovat kuolleet, mutta niiden kannoista kasvaa yhä pihlajia. |
| metsakeskus.765010018 |
765 |
Hiidenportti |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
599048.86400000 |
7086428.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010018 |
Hiidenportin nimellä tunnettu tarina- ja kokoontumispaikka sijaitsee Hiidenpirtin kansallispuiston alueella, Portinsalon Hiidenportin alueella. Alueella on kalliorotkoja, joista ei tunneta varsinaisia muinaisjäännöksiä, mutta joihin liittyy tarinoita . Kerrotaan, että alueelle on kokoonnuttu viettämään mm. juhannusta. |
| metsakeskus.765010019 |
765 |
Puukkoniemi (Kurkikangas 1) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
583521.07500000 |
7099948.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkajärven länsirannalla, Puukkoniemien eteläkärjessä Kurkikankaan ja Honkajärven välissä. Rannassa maasto on mäntyä kasvavaa särkkää, mutta toisella puolella on suota. Maaperä on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemen kärjestä hiekkaisesta rantatörmästä sekä vesirajasta noin 300 m:n matkalta siitä luoteeseen. |
| metsakeskus.765010020 |
765 |
Talvilahti (Kurkikangas II) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582927.31100000 |
7100220.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkajärven länsiosassa olevan Talvilahden rannassa. Asuinpaikka-alue on mäntyä kasvavaa hiekkakangasta, jossa on vahvahko sammal- ja jäkäläkerros. Löydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.765010021 |
765 |
Mullukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582802.35500000 |
7100755.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkajärven luoteisrannalla, Koljosensalmen niskalla olevasta niemestä noin 400 m:n pituisella matkalla itään. Asuinpaikka-alue on korkeiden, sortuvien heikkatörmien päällä. Suuri osa asuinpaikasta on voinut sortua järveen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.765010023 |
765 |
Räätäkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584503.66900000 |
7100755.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Räätäjärven Varislahden länsirannalla, Räätäjärven ja Honkajärven välillä olevan Räätäkankaan reunassa. Asuinpaikka-alue on mäntykangasta, joka laskee melko jyrkästi Räätäjärveen muodostaen 1-3 m korkean töyrään, minkä jälkeen alue on vesijättöä ja pitkälle melko matalan veden peitossa. Löydöt ovat tulleet esille korkean törmän päältä ja rantavedestä. |
| metsakeskus.765010024 |
765 |
Varislahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584878.52700000 |
7100452.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Räätäjärven Varislahden etelärannalla. Asuinpaikka-alue on korkeatörmäistä, kumpuilevaa mäntykangasta. Alueelle on rakennettu kesämökki ja sen pihan tasoitustöissä aluetta on tuhoutunut. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta tai -vedestä. |
| metsakeskus.765010026 |
765 |
Kuikkasaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
585601.23600000 |
7100396.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010026 |
Kuikkasaaren hautapaikka ja aarrepaikka sijaitsee Räätäjärven Kuikkalahden pohjukassa. Se on pieni ja korkea, matalan kannaksen mantereeseen yhdistämä saarento. Paikkaa on mahdollisesti käytetty kesäkalmistona. Kuikkasaareen liittyy myös perimätietoa ja siellä kerrotaan olevan aarteen.
Vuoden 2011 tarkasutuksessa paikalta dokumentoitiin 9 painannetta ja kahteen niistä kaivettiin koekuopat. Merkkejä hautauksista ei havaittu. |
| metsakeskus.765010027 |
765 |
Kuikkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
585818.14700000 |
7100476.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Räätäjärven Kuikkalahden kaakkoisrannalla. Maasto paikalla on rantaan viettävää kuusimetsää, jossa on runsas aluskasvillisuus. Ranta on hiekkarantaa. Löydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.765010028 |
765 |
Välikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587674.40200000 |
7100143.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison Valkeisen järven pohjoisrannalla, Välikangas-nimisen tilan asuinrakennuksesta etelään ja lounaaseen olevalla hiekkaisella pellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltotöiden yhteydessä tai ne on poimittu pellon pinnalta. |
| metsakeskus.765010029 |
765 |
Lappasaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
580913.10300000 |
7105501.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010029 |
Lappasaari on pieni Tipasjoessa sijaitseva saari. Saaren alueella on ainakin viisi hautamaista kuoppaa, joiden pituus on 1,5 -2,0 m. Perimätiedon mukaan haudat olisivat lappalaisten hautoja. |
| metsakeskus.765010030 |
765 |
Jänöniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
586038.02700000 |
7109173.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010030 |
Jänöniemen röykkiöt sijaitsevat Ison Kiimasen itäpäässä olevan Nälkäsalmen pohjoisrannalla olevassa Ruokoniemessä, Rantalan talosta noin 100 m etelään.Alue on mäntyä kasvavaa tasannetta, jossa aluskasvillisuutena on varpuja , niemellä kasvaa myös katajia. Alueella on ollut viisi matalaa kiviröykkiötä, joista enää kaksi on nykyisin havaittavissa. Rannasta noin 10 m pohjoiseen kahden ison männyn välissä on yksi halkaisijaltaan noin 2 m:n suuruinen pyöreähkö kivilatomus. Sen reunoilla on isompia kiviä kuin keskellä. Keskeltä se on kuopalla, ilmeisesti penkomisen seurauksena. Tästä röykkiöstä noin 15 m pohjois-koilliseen on toinen, muodoltaan epäselvempi röykkiö. Halkaisijaltaan tämä röykkiö on 3-4 m . |
| metsakeskus.765010031 |
765 |
Kuninkaanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576267.94200000 |
7114537.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Kiimanen -järven Kuninkaanlahden itärannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantapellon alueelta ja rannasta. Viljelyspellon kohdalta on havaittu myös palaneita kiviä. |
| metsakeskus.765010032 |
765 |
Saijaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575672.19200000 |
7111907.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010032 |
Asuinpaikka sijiaitsee Ison ja Pienen Kiimasen välisen Pajusalmen eteläpuolella olevan Saijanniemen itäosassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kivikkoiselta rannalta. |
| metsakeskus.765010033 |
765 |
Saijansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576673.78600000 |
7111454.00900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso Kiimanen -järven keskellä olevan Saijansaaren länsirannalla, Lyhytniemen ja Pitkäniemen välisessä lahdessa. Lahti on kivetöntä hiekkaa, joka on kerääntynyt paikalle aaltojen vaikutuksesta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. Vuonna 1993 suoritetun inventoinnin yhteydessä alueelle kaivetuista koekuopista ei ollut havaittavissa mitään asuinpaikkaa viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.765010034 |
765 |
Härkösuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588174.19800000 |
7099746.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Iso-Valkeinen -järven koillisrannalla, järven ja Härkösuon välisellä kannaksella, Hahtolan talosta noin 650 m kaakkoon. Asuinpaikka-alue on hiekkaista mäntykangasta, joka harjumaisena kiertää Härkösuota luoteesta koilliseen. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Alueen yli kulkee metsätie Härköniemen eteläisimmässä kärjessä, Vihtaniemessä, olevalle pellolle. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille harjanteen luoteisrinteellä olevalta tasanteelta metsätien kohdalta ja sen reunoilta noin 50-60 m:n pituiselta matkalta. Alueelta on havaittu myös palaneita kiviä ja hiilen kappaleita. |
| metsakeskus.765010035 |
765 |
Koljosensalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582847.34400000 |
7100647.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkajärven luoteisrannalla, Honkajärven ja Syväjärven välillä olevan Koljosensalmen suun eteläpuolella, hiekkakankaalla. Maasto on muutaman metrin korkuisen rantatörmän yläpuolella olevaa rantatasannetta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantatörmästä ja 1980-luvun alussa tehdyistä metsänäestyskohdista rantatasanteen alueelta. |
| metsakeskus.765010036 |
765 |
Kotaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584727.58200000 |
7101946.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Räätäjärven koillisrannalla, Tipasjoen niskalla olevan Kotaniemen kärjessä, hiekkaisella mäntykankaalla. Kotaniemen kärki on matalahkon rantatörmän yläpuolella olevaa melko tasaista mäntykangasta, jolla kasvaa runsaasti varpukasveja. Niemessä on myös pyöreitä kuopanteita, joista kaksi, halkaisijaltaan 1-2 m, on löytöpaikan välittömässä läheisyydessä.
Noin 40 - 45 metriä itäkoilliseen muinaisjäännösalueen pistemerkinnästä on elokuussa 2020 poimittu rannalta pintalöytöinä kvartsi-iskoksia, piikaavin, miniatyyritalttaa muistuttava liuske-esine, palanut luunpala jne. (ks. alakohde). Tarkempia tietoja viranomaiskäyttöön: Ilppari ILM 16320. |
| metsakeskus.765010037 |
765 |
Majaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582878.33100000 |
7100418.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010037 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Honkajärven länsirannalla, Majaniemen etelälaidassa. Rantatörmässä on havaittu olevan palaneita kiviä ym. mahdollisen asuinpaikan merkkejä. Asuinpaikkalöytöjä kohteesta ei ole kuitenkaan vielä löydetty. |
| metsakeskus.765010038 |
765 |
Kurkikangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
583184.21000000 |
7100092.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010038 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Honkajärven Talvilahden etelärannalla suon ja rannan välissä kulkevalla matalahkolla mäntyä kasvavalla särkällä. Kahden kumpareen välisellä alavammalla kohdalla on kaksi pyöreähköä kuopannetta, joiden halkaisijat ovat 2-3 m. Itäisempi kuopanne on matalampi eikä aivan yhtä selvästi maastosta erottuva kuin siitä parin metrin päässä sijaitseva läntisempi kuoppa. |
| metsakeskus.765010039 |
765 |
Sammakkolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
590789.16500000 |
7094796.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Repokankaan reunassa, Pienen Hietasen järven eteläisimmän lahden, Sammakkolahden, pohjukassa venevalkaman tien itäpuolella. Alue on mäntyä ja jäkälää kasvavaa kangasta. Maaperä on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantatörmästä. Asuinpaikka-alueen lähellä on useita tervahautoja, jotka on merkitty peruskarttaan. Tarkastuksessa 2008 venevalkaman kohdalla rannassa tai törmän päällä olevissa avoimissa kohdissa ei näkynyt mitään kivikautiseen asuinpaikkaan liittyvää. Tarkastushavaintojen perusteella aikaisempi löytöpaikka sijaitsee aikaisemmissa tiedoissa olevaa kohtaa noin 100 m idempänä, paikalle mahdollisesti 1981 inventoinnin jälkeen rakennetun kesämökin kohdalla (p = 7097793, i = 3591103). |
| metsakeskus.765010040 |
765 |
Heinosenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
581058.05900000 |
7102093.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010040 |
Asuinpaikka sijiaitsee pienen Heinosen järven eteläreunalla olevan Heinosenniemen luoteiskärjessä. Asuinpaikka-alue on hiekkaista jäkäläkangasta. Löydöt ovat tulleet esille rantatasanteelta. |
| metsakeskus.765010041 |
765 |
Heinonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
581109.03400000 |
7102286.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinonen -järven pohjoisrannalla. Asuinpaikka-alue on jyrkän rantatörmän päällä. Maaperä on hienoa hiekkaa. Löydöt ovat tulleet esille noin 100 m:n matkalta jyrkähkön rantatörmän alueelta ja idässä rantatasanteelta törmän päältä. |
| metsakeskus.765010042 |
765 |
Kuolasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567681.42100000 |
7108563.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison Sapsojärven ja Kiantajärven välisen Kuolasalmen itäpuolella, Rytilahden etelärannalla. Kiantaperälle johtava tie kulkee asuinpaikan eteläpuolella. Asuinpaikka-alue on alavahkoa hiekkakangasta. Löydöt ovat tulleet esille vesirajasta. |
| metsakeskus.765010044 |
765 |
Hiekkaniemi VR |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559914.53100000 |
7113371.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010044 |
Kohde sijaitsee Nuasjärven itäpäässä, Pisterinniemen eteläosassa, Hiekkaniemessä. Alue on pääosin kuivahkoa mäntykangasta, mutta Hiekkaniemen pää on kuusta kasvavaa kosteahkoa kangasta. Hiekkaniemi on tiheään rakennettu, rakennukset ovat pääosin lomailuun tarkoitettuja paritaloja. Vuoden 1991 inventoinnissa oli löytynyt kvartsi-iskoksia noin 20 metriä rannasta olleen venevajan kohdalta, venevaja on nyttemmin purettu. Löytöpaikan lähiympäristö ja niemen kärki on säilynyt rakentamiselta. Niemen kaakkoisrannassa, löytöpaikan molemmin puolin on noin 120 metriä pitkä 30 metriä leveä metsäalue, joka on mahdollisesti säilytetty muinaisjäännöksestä johtuen. Todennäköisesti asuinpaikka on suurimmaksi osaksi tuhoutunut johtuen maankohoamisen aiheuttamasta tulvimisesta Nuasjärven itäpäässä, mutta mikäli kyseessä on myöhäiskivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka on mahdollista, että sen asuinpaikkaa on säilynyt vielä em. metsäalueella. Mikäli asuinpaikan säilyneisyys ja laajuus halutaan selvittää, vaatii se koekaivauksen. |
| metsakeskus.765010045 |
765 |
Hiekkaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559864.54900000 |
7113581.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010045 |
Kohde sijaitsee Nuasjärven itäpäässä, Pisterinniemen eteläosassa, Hiekkaniemessä. Alue on kuivahkoa mäntykangasta, jolla on tiheään rakennettuja lomailuun tarkoitettuja paritaloja. Vuoden 1991 inventoinnissa rantahietikolta oli löytynyt kvartsi-iskoksia. Ranta on matala ja rantatörmää ei ole. Kohteen kohdalla on noin 50x25 metriä kokoinen metsäalue, joka on ilmeisesti säästetty muinaisjäännöksestä johtuen. Muualla muokatut nurmialueet ulottuvat lähes rantaan. Todennäköisesti asuinpaikka on suurimmaksi osaksi tuhoutunut johtuen maankohoamisen aiheuttamasta tulvimisesta Nuasjärven itäpäässä, mutta mikäli kyseessä on myöhäiskivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka on mahdollista, että sen jäännöksiä on säilynyt vielä em. metsäalueella. Mikäli asuinpaikan säilyneisyys ja laajuus halutaan selvittää, vaatii se koekaivauksen. |
| metsakeskus.765010046 |
765 |
Hokkila |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
563023.27500000 |
7115230.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010046 |
Kuppikivi sijaitsee Pirttijärven ja Nuasjärven välillä olevan Tenetin virran niskan pohjoispuolella, Hokkilan talon pihassa, 3-4 m:n päässä portaista, nurmen ympäröimänä.Kuppikivi on hiukan pitkulainen, matalahko maakivi, joka on kooltaan noin 2 x 3 m. ja korkeudeltaan noin 0,5 m Siinä on kaksi matalahkoa hakattua kuoppaa, joiden halkaisija on 3-4 cm sekä kolme pientä ristikuviota. Ristien sakaroiden pituudet ovat 5 x 2 cm, 5 x 3 cm ja 3 x 2 cm. Ristikuviot ja toinen kuoppa sijaitsevat lähekkäin kiven korkeimmalla kohdalla. Toinen kuoppa, joka on selvempi, on kiven toisessa, loivemmassa päässä lähellä maanpintaa. |
| metsakeskus.765010047 |
765 |
Jaakkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569800.54700000 |
7115170.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaitainsalmelle johtavan tien itäpuolella mäen rinteessä Jaakkolan talon pihamaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tuleet esille mäen rinteessä olevalta pihamaalta ja keittiopuutarhan alueelta. Asuinpaikka on todennäköisesti osittain tuhoutunut rakennus- ja pihan tasoitustöissä. |
| metsakeskus.765010048 |
765 |
Huotari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586211.93100000 |
7115887.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Sumsan kylässä, Sumsan järven ja Huotarin talon välissä, talosta etelään ja lounaaseen. Asuinpaikka-alue on viljelysmaata, jossa maaperä on savensekaista multaa. Löydöt ovat tulleet esille rantapellon pinnalta. |
| metsakeskus.765010049 |
765 |
Rimpilänniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
548659.04000000 |
7118708.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010049 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Nuasjärven ja Rehjan Rimpilänsalmen pohjoispuolella, Rimpilänniemen länsirannasta noin 200 m itään, seurantalon ja suuren hiekkakuopan eteläpuolella. Mäntykankaalla sorakuopalle ja rantaan johtavien metsäteiden välissä ja ympärillä on muinaisella rantaterassilla, harjumuodostelman lounaisrinteellä noin 25 pyyntikuoppaa, joiden halkaisija on 2-8 m. Kuopat ovat muodoltaan pyöreitä tai pitkulaisia.
Kohde käytiin tarkastamassa marraskuussa 2018 metsänkäyttöilmoituksen takia, jolloin havaittiin 16 kpl kuoppia. Aluetta ei tarkastettu kattavasti. Suurimmat kuopista, jotka sijaitsivat lähimpänä rantaa, eivät vaikuttaneet pyyntikuopilta. Niiden luonne jäi kuitenkin epäselväksi. Ylempänä oli kuitenkin kuoppia, jotka olivat selkeästi pyyntikuoppia. Joukossa oli jokunen epävarma kuoppa, jotka ovat saattaneet syntyä esimerkiksi puun kaatumisen seurauksena. Kuoppien luonnetta ei kuitenkaan tarkastettu kairaamalla tai koekuopilla.
Muinaisjäännösalueen läpi kulkevalla tiealueella ja sen välittömässä läheisyydessä länsipuolella on tehty kaivutöitä tienteon ja kuitukaapelin asentamisen yhteydessä. Tällä alueella kiinteä muinaisjäännös ei liene enää säilynyt. Maastotarkistuksissa havaitut kuoppajäännökset sijaitsevat tiealueesta kauempana. |
| metsakeskus.765010050 |
765 |
Kamari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547369.56100000 |
7119258.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010050 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven ja Rehjanselän välillä olevan Rimpilänsalmen pohjoisrannalla, Ison Kitusen lahden suulle kaartuvan pitkän ja kapean harjumaisen Salonniemen tyvellä. Salonniemen yhdistää mantereeseen Kamarin länsipuolelta vain matala ja kapea kannas, jonka tyvellä on Mikko Perkon ilmoituksen mukaan havaittu kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.765010051 |
765 |
Hiukka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
568113.00000000 |
7111634.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010051 |
Kohde tarkastettiin vuoden 2016 inventoinnissa. Kohde sijaitsee Hiukan hiekkaharjuilla Sotkamon keskustan eteläpuolella noin 200 metriä Iso Sapsojärven rannasta. Kapean jyrkän harjanteen päällä on matalahko kuoppa, halkaisija noin 2 metriä ja syvyys noin puoli metriä. On hyvin epävarmaa, että kyseessä on pyyntikuoppa. Kuopassa on havaittavissa pari senttiä paksu huuhtoutumiskerros. Kuoppa voi olla myös luonnonmuodostuma. Inventoinnissa havaittiin, että kuopan aiemmat koordinaatit olivat hieman virheelliset, kuoppa sijaitsi noin 35 metriä pisteestä pohjoiseen. |
| metsakeskus.765010053 |
765 |
Kämäräisenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582230.58500000 |
7100778.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Tipasojan Syväjärven itärannalla, Kämäräisenniemen kärjessä. Kyseessä on niemeke, mistä on aivan veden ääressä suoperäinen tasanne ja sitten jyrkkä maakumpare. Tämän kumpareen pohjoispuolella on toinen kumpare, joka laskee suoraan veteen melko jyrkkäreunaisena. Pohjoisempi kumpare lienee ollut saari, koska sitä ympäröi myös mantereen puolelta melko vetinen suoalue, joka muttuu Putkonlahti -nimiseksi Syväjärven lahdeksi. Asuinpaikkalöytöjä on tehty molempien kumpareiden rantavedestä. |
| metsakeskus.765010054 |
765 |
Haaponiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566731.78000000 |
7113930.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010054 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pirttijärveen työntyvän Kiikarusniemen kaakkoiskärjen etelärannalla Haaponimen talon kasvimaalla. Löytö tullut esille kasvimaan mullasta. |
| metsakeskus.765010055 |
765 |
Kiikarinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566581.84200000 |
7114020.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttijärveen työntyvän Kiikarusniemen kaakkoiskärjen keskiosassa Kiikarinniemen talon kasvimaan kohdalla. Löydöt ovat tulleet esille kasvimaan maata käännettäessä ruokamultakerroskesta. |
| metsakeskus.765010056 |
765 |
Tuhkaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555366.39300000 |
7102845.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Jormasjärven länsirannalla, Tuhkakylän yhteismaasta, Kylärannasta, kaakkoon. Aluetta käytetään uimarantana ja venesatamana. Asuinpaikkalöydöt ovat tuleet esille aivan vesirajasta. |
| metsakeskus.765010057 |
765 |
Rääty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
583761.97900000 |
7099069.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkajärven etelärannalla, Rääty-nimisen talon lounaispuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon kohdalta tai maankaivuutöiden yhteydessä pihamaan alueelta. |
| metsakeskus.765010058 |
765 |
Rytiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569920.51500000 |
7110682.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison Sapsojärven pohjoisrannalla, matalan hiekkasärkän kohdalla Rytilahden suulla. Alue on kuivaa mäntykangasta, maaperä kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikka-alue on pahasti veden kulutuksen pahasti tuhoama. Löydöt ovat tulleet esille rantavedestä. Niemen kaakkoiskärkeä on tarkastettu koepistoin 2006, mutta mitään merkkiä asuinpaikasta ei siltä osin ole havaittu. |
| metsakeskus.765010059 |
765 |
Särkiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578316.15600000 |
7102525.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkijärven ja Alajärven välisellä kannaksella, Särkiniemen talosta noin noin 300 m luoteeseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkaharjanteen korkeimmalla kohdalla olevan tien tienleikkauksesta ja autopaikoituslevennyksen kohdalta sekä joitakin löytöjä myös aivan rannasta. |
| metsakeskus.765010060 |
765 |
Pitkähiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
583471.09000000 |
7101007.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkajärven pohjoisrannalla, Pitkähiekka-nimisessä paikassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantaan johtavan polun päästä, noin 100 m:n pituiselta matkalta, vesirajasta.
Rannan lähellä on tervahauta, jonka läheltä, rantaan johtavan tien päästä, on löytynyt sateen myötä esiin tullut rullapäinen hevosenkenkäsolki ja palanutta luuta (Ilppari ILM22592). Löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.765010060 |
765 |
Pitkähiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
583471.09000000 |
7101007.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Honkajärven pohjoisrannalla, Pitkähiekka-nimisessä paikassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantaan johtavan polun päästä, noin 100 m:n pituiselta matkalta, vesirajasta.
Rannan lähellä on tervahauta, jonka läheltä, rantaan johtavan tien päästä, on löytynyt sateen myötä esiin tullut rullapäinen hevosenkenkäsolki ja palanutta luuta (Ilppari ILM22592). Löytöpaikkaa ei ole tarkastettu maastossa. |
| metsakeskus.765010061 |
765 |
Hirvensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566621.83500000 |
7112121.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010061 |
Asuinpaikka sijaitsee kirkonkylän ja Hirvenniemen välillä, Hirvensaaressa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pääasiassa saaren länsipään vesijättöalueelta. Maantie ja rakennukset ovat tuhonneet suurimman osan asuinpaikka-alueesta. |
| metsakeskus.765010062 |
765 |
Ammonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
566241.98100000 |
7113601.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010062 |
Ammonsaari on Pirttijärvessä, Sotkamon kirkonkylän edustalla sijaitseva metsäinen ja kallioinen, noin 400-500 m halkaisijaltaan oleva saari. Ammonsaari on melkein tarkalleen kolmen merkittävän vesireitin risteyskohdassa. Yksi reiteistä johtaa länteen Pohjanlahdelle, yksi itään nykyiselle Venäjälle ja yksi kaakkoon, Karjalaan. Monin paikoin, varsinkin saaren länsiosassa, on näkyvissä avokalliota, pohjois- ja kaakkoisosa puolestaaan on melko pensaikkoista. Kaakkoiskärki on taisaista mäntykangasta. Vesiraja on kivikkoinen. Etelärannassa on korkea törmä, joka madaltuu sekä itää että länttä kohti. Kivikkoisuudesta johtuen vesi ei ole pystynyt syövyttämään kovinkaan pahasti rantaa. Löytöjä on tullut esille eri puolilta saarta. |
| metsakeskus.765010062 |
765 |
Ammonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
566241.98100000 |
7113601.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010062 |
Ammonsaari on Pirttijärvessä, Sotkamon kirkonkylän edustalla sijaitseva metsäinen ja kallioinen, noin 400-500 m halkaisijaltaan oleva saari. Ammonsaari on melkein tarkalleen kolmen merkittävän vesireitin risteyskohdassa. Yksi reiteistä johtaa länteen Pohjanlahdelle, yksi itään nykyiselle Venäjälle ja yksi kaakkoon, Karjalaan. Monin paikoin, varsinkin saaren länsiosassa, on näkyvissä avokalliota, pohjois- ja kaakkoisosa puolestaaan on melko pensaikkoista. Kaakkoiskärki on taisaista mäntykangasta. Vesiraja on kivikkoinen. Etelärannassa on korkea törmä, joka madaltuu sekä itää että länttä kohti. Kivikkoisuudesta johtuen vesi ei ole pystynyt syövyttämään kovinkaan pahasti rantaa. Löytöjä on tullut esille eri puolilta saarta. |
| metsakeskus.765010062 |
765 |
Ammonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
566241.98100000 |
7113601.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010062 |
Ammonsaari on Pirttijärvessä, Sotkamon kirkonkylän edustalla sijaitseva metsäinen ja kallioinen, noin 400-500 m halkaisijaltaan oleva saari. Ammonsaari on melkein tarkalleen kolmen merkittävän vesireitin risteyskohdassa. Yksi reiteistä johtaa länteen Pohjanlahdelle, yksi itään nykyiselle Venäjälle ja yksi kaakkoon, Karjalaan. Monin paikoin, varsinkin saaren länsiosassa, on näkyvissä avokalliota, pohjois- ja kaakkoisosa puolestaaan on melko pensaikkoista. Kaakkoiskärki on taisaista mäntykangasta. Vesiraja on kivikkoinen. Etelärannassa on korkea törmä, joka madaltuu sekä itää että länttä kohti. Kivikkoisuudesta johtuen vesi ei ole pystynyt syövyttämään kovinkaan pahasti rantaa. Löytöjä on tullut esille eri puolilta saarta. |
| metsakeskus.765010062 |
765 |
Ammonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
566241.98100000 |
7113601.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010062 |
Ammonsaari on Pirttijärvessä, Sotkamon kirkonkylän edustalla sijaitseva metsäinen ja kallioinen, noin 400-500 m halkaisijaltaan oleva saari. Ammonsaari on melkein tarkalleen kolmen merkittävän vesireitin risteyskohdassa. Yksi reiteistä johtaa länteen Pohjanlahdelle, yksi itään nykyiselle Venäjälle ja yksi kaakkoon, Karjalaan. Monin paikoin, varsinkin saaren länsiosassa, on näkyvissä avokalliota, pohjois- ja kaakkoisosa puolestaaan on melko pensaikkoista. Kaakkoiskärki on taisaista mäntykangasta. Vesiraja on kivikkoinen. Etelärannassa on korkea törmä, joka madaltuu sekä itää että länttä kohti. Kivikkoisuudesta johtuen vesi ei ole pystynyt syövyttämään kovinkaan pahasti rantaa. Löytöjä on tullut esille eri puolilta saarta. |
| metsakeskus.765010062 |
765 |
Ammonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
566241.98100000 |
7113601.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010062 |
Ammonsaari on Pirttijärvessä, Sotkamon kirkonkylän edustalla sijaitseva metsäinen ja kallioinen, noin 400-500 m halkaisijaltaan oleva saari. Ammonsaari on melkein tarkalleen kolmen merkittävän vesireitin risteyskohdassa. Yksi reiteistä johtaa länteen Pohjanlahdelle, yksi itään nykyiselle Venäjälle ja yksi kaakkoon, Karjalaan. Monin paikoin, varsinkin saaren länsiosassa, on näkyvissä avokalliota, pohjois- ja kaakkoisosa puolestaaan on melko pensaikkoista. Kaakkoiskärki on taisaista mäntykangasta. Vesiraja on kivikkoinen. Etelärannassa on korkea törmä, joka madaltuu sekä itää että länttä kohti. Kivikkoisuudesta johtuen vesi ei ole pystynyt syövyttämään kovinkaan pahasti rantaa. Löytöjä on tullut esille eri puolilta saarta. |
| metsakeskus.765010062 |
765 |
Ammonsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
566241.98100000 |
7113601.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010062 |
Ammonsaari on Pirttijärvessä, Sotkamon kirkonkylän edustalla sijaitseva metsäinen ja kallioinen, noin 400-500 m halkaisijaltaan oleva saari. Ammonsaari on melkein tarkalleen kolmen merkittävän vesireitin risteyskohdassa. Yksi reiteistä johtaa länteen Pohjanlahdelle, yksi itään nykyiselle Venäjälle ja yksi kaakkoon, Karjalaan. Monin paikoin, varsinkin saaren länsiosassa, on näkyvissä avokalliota, pohjois- ja kaakkoisosa puolestaaan on melko pensaikkoista. Kaakkoiskärki on taisaista mäntykangasta. Vesiraja on kivikkoinen. Etelärannassa on korkea törmä, joka madaltuu sekä itää että länttä kohti. Kivikkoisuudesta johtuen vesi ei ole pystynyt syövyttämään kovinkaan pahasti rantaa. Löytöjä on tullut esille eri puolilta saarta. |
| metsakeskus.765010062 |
765 |
Ammonsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
566241.98100000 |
7113601.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010062 |
Ammonsaari on Pirttijärvessä, Sotkamon kirkonkylän edustalla sijaitseva metsäinen ja kallioinen, noin 400-500 m halkaisijaltaan oleva saari. Ammonsaari on melkein tarkalleen kolmen merkittävän vesireitin risteyskohdassa. Yksi reiteistä johtaa länteen Pohjanlahdelle, yksi itään nykyiselle Venäjälle ja yksi kaakkoon, Karjalaan. Monin paikoin, varsinkin saaren länsiosassa, on näkyvissä avokalliota, pohjois- ja kaakkoisosa puolestaaan on melko pensaikkoista. Kaakkoiskärki on taisaista mäntykangasta. Vesiraja on kivikkoinen. Etelärannassa on korkea törmä, joka madaltuu sekä itää että länttä kohti. Kivikkoisuudesta johtuen vesi ei ole pystynyt syövyttämään kovinkaan pahasti rantaa. Löytöjä on tullut esille eri puolilta saarta. |
| metsakeskus.765010062 |
765 |
Ammonsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11033 |
27018 |
566241.98100000 |
7113601.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010062 |
Ammonsaari on Pirttijärvessä, Sotkamon kirkonkylän edustalla sijaitseva metsäinen ja kallioinen, noin 400-500 m halkaisijaltaan oleva saari. Ammonsaari on melkein tarkalleen kolmen merkittävän vesireitin risteyskohdassa. Yksi reiteistä johtaa länteen Pohjanlahdelle, yksi itään nykyiselle Venäjälle ja yksi kaakkoon, Karjalaan. Monin paikoin, varsinkin saaren länsiosassa, on näkyvissä avokalliota, pohjois- ja kaakkoisosa puolestaaan on melko pensaikkoista. Kaakkoiskärki on taisaista mäntykangasta. Vesiraja on kivikkoinen. Etelärannassa on korkea törmä, joka madaltuu sekä itää että länttä kohti. Kivikkoisuudesta johtuen vesi ei ole pystynyt syövyttämään kovinkaan pahasti rantaa. Löytöjä on tullut esille eri puolilta saarta. |
| metsakeskus.765010062 |
765 |
Ammonsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11040 |
27000 |
566241.98100000 |
7113601.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010062 |
Ammonsaari on Pirttijärvessä, Sotkamon kirkonkylän edustalla sijaitseva metsäinen ja kallioinen, noin 400-500 m halkaisijaltaan oleva saari. Ammonsaari on melkein tarkalleen kolmen merkittävän vesireitin risteyskohdassa. Yksi reiteistä johtaa länteen Pohjanlahdelle, yksi itään nykyiselle Venäjälle ja yksi kaakkoon, Karjalaan. Monin paikoin, varsinkin saaren länsiosassa, on näkyvissä avokalliota, pohjois- ja kaakkoisosa puolestaaan on melko pensaikkoista. Kaakkoiskärki on taisaista mäntykangasta. Vesiraja on kivikkoinen. Etelärannassa on korkea törmä, joka madaltuu sekä itää että länttä kohti. Kivikkoisuudesta johtuen vesi ei ole pystynyt syövyttämään kovinkaan pahasti rantaa. Löytöjä on tullut esille eri puolilta saarta. |
| metsakeskus.765010062 |
765 |
Ammonsaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
566241.98100000 |
7113601.11100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010062 |
Ammonsaari on Pirttijärvessä, Sotkamon kirkonkylän edustalla sijaitseva metsäinen ja kallioinen, noin 400-500 m halkaisijaltaan oleva saari. Ammonsaari on melkein tarkalleen kolmen merkittävän vesireitin risteyskohdassa. Yksi reiteistä johtaa länteen Pohjanlahdelle, yksi itään nykyiselle Venäjälle ja yksi kaakkoon, Karjalaan. Monin paikoin, varsinkin saaren länsiosassa, on näkyvissä avokalliota, pohjois- ja kaakkoisosa puolestaaan on melko pensaikkoista. Kaakkoiskärki on taisaista mäntykangasta. Vesiraja on kivikkoinen. Etelärannassa on korkea törmä, joka madaltuu sekä itää että länttä kohti. Kivikkoisuudesta johtuen vesi ei ole pystynyt syövyttämään kovinkaan pahasti rantaa. Löytöjä on tullut esille eri puolilta saarta. |
| metsakeskus.765010063 |
765 |
Kotiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566062.05000000 |
7114020.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010063 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiikarusniemen etelälaidasta Pirttijärveen pistävän niemen rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta ja -vedestä. |
| metsakeskus.765010064 |
765 |
Kissalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565542.26500000 |
7114260.84400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiikarusniemen etelälaidassa olevan Kissalahden itäpuolella, pienen niemen kärjessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta ja -vedestä. |
| metsakeskus.765010065 |
765 |
Matoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562663.41700000 |
7114820.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Tenetin virran pohjoisrannalla olevan Matoniemen kaakkoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta ja -vedestä. |
| metsakeskus.765010066 |
765 |
Tenetti S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
561204.00100000 |
7115560.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010066 |
Kohde sijaitsee Tenetinvirran etelärannalla, Tikkalansalmesta 300 metriä itään. Vuonna 1986 rannan vesijätöltä löytyi kvartsi-iskoksia. Vuoden 2016 inventoinnissa kohde tarkastettiin. Vedenpinta oli korkealla, joten vesijätöltä ei tehty havaintoja. Tenetinvirtaan laskeva rinne, joka kasvaa sekametsää on kuitenkin tällä kohtaa niin jyrkkä, että asuinpaikka ei voi sijaita siinä. Aiemmat löydöt voivat olla peräisin rannassa olleelta pieneltä leiripaikalta, joka on jäänyt vedenalle maankohoamisen aiheuttavan vedennousun seurauksena Nuasjärven itäpäässä. |
| metsakeskus.765010067 |
765 |
Honkisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566261.96300000 |
7115720.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Haaposelässä eli Kaitainjärven Kiikarusniemen pohjoipuolella olevan Honkisaaren läntisimmässä kärjessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannalta. |
| metsakeskus.765010068 |
765 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567841.34000000 |
7112561.52700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010068 |
Asuinpaikka sijaitsee Sotkamonjärvestä Pirttijärveen tulevan salmen länsirannalla olevan niemen kärjessä. Viime vuosisadan lopulla esille tullleet kourutaltta ja tasataltta ovat löytyneet maata kaivettaessa tai peltoa äestettäessä. Viimeksi esille vuonna 1986 tulleet kvartsilöydöt on poimittu rannalta.
Asuinpaikan laajuutta kartoitettiin syksyllä 2017 ja tarkastuksen perusteella sille tehtiin aluerajaus. Tarkastuksessa havaittiin rantavedessä muutamia kvartsilöytöjä. Kuivalle maalle tehdyissä koekuopissa ei havaittu kvartsia tai muitakaan muinaisesineitä. Lähelle muinaisjäännöspistettä, rantatasanteelle, Niemelän talon nurmialueen ulkopuolelle tehdyissä koekuopissa havaittiin häiriintyneitä maannoksia. Linnuntietä noin 115 metrin päässä etelälounaaseen havaittiin pari kvartsilöytöä. |
| metsakeskus.765010069 |
765 |
Hurtti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566941.70800000 |
7112121.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010069 |
Asuinpaikka sijaitsee Sotkamon kirkonkylän ja Hirvensaaren välisen sillan eteläpuolella olevan Hurtinlammen ja Ison Sapsojärven välillä olevan matalan niemen kärjessä ja etelärannalla. Urheilukentän laidalta aiemmin löytynyt taltta (KM 14304) kuulunee tähän samaan asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.765010071 |
765 |
Kumpusaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569240.78500000 |
7109972.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010071 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison ja Pienen Sapsojärven välisen Kumpusalmen luoteisosassa olevassa pienessä Kumpusaaressa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille saaren etelärannalta. |
| metsakeskus.765010072 |
765 |
Pori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586765.73400000 |
7110088.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison Kiimasen pohjoisrannalla olevan Kaatiolahden rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Pori -nimisen talon ja siitä noin 300 m luoteeseen olevan kesämökin ranta-alueelta. Löydöt on poimittu rannalta ja rantavedestä. |
| metsakeskus.765010073 |
765 |
Eskonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567481.48500000 |
7113491.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010073 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttijärvessä olevan Eskonsaaren länsirannan pohjoisosassa olevan lahden rannalla. Asuinpaikklöydöt ovat tulleet esille rannalta. |
| metsakeskus.765010074 |
765 |
Ronkaala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
563243.17500000 |
7117999.32700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010074 |
Asuinpaikka sijaitsee Autiojärven luoteisnurkassa olevan etelään - kaakkoon viettävän hiekkaisen peltorinteen alueella. Asuinpaikkalöydöt on poimittu viljelysmaan pinnalta. |
| metsakeskus.765010075 |
765 |
Putkonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582285.56700000 |
7101111.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010075 |
Asuinpaikka sijaitsee Syväjärven itälaidalla olevan Putkonlahden rannassa, tilojen RN:o 28:5 ja 58:7 rajan vaiheilla, sortuvan rantatörmän aluella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vesijätöltä ja rantavedestä. |
| metsakeskus.765010076 |
765 |
Paaluniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546260.00400000 |
7119478.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven pohjoisrannalla, Paaluniemen lounaissivulla. Niemen kärki on kallioinen, lounaisranta on sepelimäistä kivikkoa, jossa siellä täällä on isompia kivenlohkareita. Niemessä sijaitsee saunamökki. Kasvillisuus alueella on sekametsää. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantakivikosta parinkymmenen metrin matkalta. |
| metsakeskus.765010077 |
765 |
Juuvanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
546469.92400000 |
7117739.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010077 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven etelärannalla olevan Juuvanniemen kärjessä. Maasto niemessä on tasaista kangasmaastoa. Maaperä on kivikkoista moreenia, samoin ranta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannalta vesijätöltä sekä pari metriä rantatörmästä maalle päin tehdystä koekuopasta. Kyseessä lienee melko pienialainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.765010078 |
765 |
Hiekkala N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551357.97500000 |
7113201.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010078 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven etelärannalla aiemmin tunnetusta Hiekkalan asuinpaikasta (Sotkamo 3) noin 350 m luoteeseen. Asuinpaikka on hiekkaisen lahden kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tullleet esille hiekkaiselta osalta rantaa, rantahietikolta ja -vedestä. |
| metsakeskus.765010079 |
765 |
Veistenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553027.30200000 |
7113161.24300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010079 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven etelärannalla, Jokiniemen kärjestä noin 300 m itäkaakkoon. Ranta alueella on kivikkoinen, pääasiassa sepelimäistä soraa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille vesijätöltä sekä noin pari metriä alueella olevan kesämökin rantapolusta koilliseen tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.765010080 |
765 |
Ammeniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
559044.88700000 |
7111921.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010080 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven etelärannalla, Ammeniemen länsipuolella olevan lahdekkeen rannalla, Sotkamo-Kajaani -valtatiestä noin 500 m pohjoiseen. Ranta on matala ja kivikkoinen, lahdelman pohja on hiekkaa. Rantatörmä on noin metrin korkea, mutta muuten paikka on maastoltaan tasainen. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille noin parinkymmenen metrin matkalta vesijätöltä. Vuoden 2016 inventoinnissa vedenpinta oli korkealla, joten rannalta ei löytöjä päässyt havainnoimaan. Rantapenkan päällä alue on tasainen ja on mahdollista, että mikäli kyseessä on myöhäiskivikautinen tai varhaismetallakautinen asuinpaikka, niin sen jäännöksiä on vielä säilynyt. Useimmiten kivikautiset asuinpaikat ovat jääneet veden alle Nuasjärven itäosassa maankohoamisen aiheuttamasta tulvimisesta johtuen. Kohteen länsipuolelle on rakennettu äskettäin kesämökki, myös sen itäpuolella on mökki. Kohteen säilyneisyyden ja laajuuden toteaminen vaatisi koekaivauksen. Aluerajaus on tehty vuoden 1991 löytöalueen ja topografian mukaan. |
| metsakeskus.765010081 |
765 |
Teponjokisuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586462.85700000 |
7108873.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010081 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiimasjärven itäpään Kurikkalahden etelärannalla, Teponniemen kärjessä. Kohteen länsipuoliseen lahdekkeeseen laskee puromainen Teponjoki. Maasto on niemen kärjessä tasaista, muualla niemessä ranta nousee melko jyrkästi. Niemen kärjen peittää suureksi osaksi tiheä kaislikko. Ranta on lähinnä kivikkoinen, niemen kärjessä osittain myös hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantaan rakennetun kesämökin laiturin molemmilta puolilta. |
| metsakeskus.765010082 |
765 |
Vitorinne |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
583910.90500000 |
7101776.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010082 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Tipasojan kylän Rätäjärven Kotalahden länsipuolella noin 400 m:n päässä rannasta. Kuoppa on metsäautotiestä noin 30 m itään, kahden harjanteen välisessä notkelmassa. Kohteen pohjoispuolelta kulkee valaistu kuntopolku. Pyyntikuoppa on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään noin 1 m. |
| metsakeskus.765010083 |
765 |
Iso Tahkosaari N |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
549758.60500000 |
7117469.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010083 |
Kvartsilouhospaikka sijaitsee Nuasjärven Rimpilänsalmen suulla olevassa Iso Tahkosaari -nimisessä saaressa, sen pohjoisrannalla. Kasvillisuus paikalla on mäntykangasta, ranta on hyvin kivikkoinen ja kallioinen. Kohde koostuu kahdesta noin 10 metrin päässä toisistaan sijaitsevasta kvartsisuonesta, joita on ilmeisesti louhittu raaka-ainetarpeisiin. Isompien kvartsilohkareiden joukossa on myös pientä kvartsimateriaalia. Molemmissa kohdin kvartsiaineistoa on levinnyt muutaman neliömetrin kokoiselle alueelle. |
| metsakeskus.765010084 |
765 |
Iso Tahkosaari S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
549758.60600000 |
7117319.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010084 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven Rimpilänsalme suulla olevassa Iso Tahkosaari -nimisessä saaressa, sen eteläisellä rannalla. Saari on tasaista mäntykangasta, ranta on hyvin kivikkoista ja kallioista. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille rantakivikosta noin 30 m:n matkalta. |
| metsakeskus.765010085 |
765 |
Pieni Tahkonen SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550308.38200000 |
7117269.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010085 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärvessä olevan Pieni Tahkonen -nimisen saaren lounaiskärjessä. Saari on tasainen, pääasiassa näntyä kasvavaa, rannoiltaan kivikkoinen. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille useamman kymmenen metrin pituiselta matkalta, rantakivikosta. |
| metsakeskus.765010086 |
765 |
Pieni Tahkonen NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550408.34600000 |
7117369.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010086 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärvessä olevan Pieni Tahkonen -nimisen saaren koilliskärjessä. Saari on rannoiltaan kivikkoinen. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille parinkymmenen metrin matkalta rantakivikosta. |
| metsakeskus.765010087 |
765 |
Pieni Selkäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
552357.56200000 |
7116170.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010087 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärvessä olevassa Selkäsaaressa, saaren eteläkärjen itärannalla olevan pienen lahdelman rannalla. Saaren rannat ovat hyvin kivikkoiset ja kallioiset. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille saaren eteläkärjen itärannalta sekä pohjoiskärjen kohdalla olevan lahdelman sekä sen itäpuolella olevan niemekkeen rannalta. Molemmat löytöpaikat kuulunevat samaan asuinpaikkaan, sillä maasto jatkuu tasaisena koko noin 80 m:n matkan näiden paikkojen välillä. |
| metsakeskus.765010088 |
765 |
Haaposaari NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
550958.12800000 |
7115520.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010088 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven Haaposaaren luoteisrannalla. Saaren rannat ovat hyvin kivikkoiset. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille parinkymmenen metrin matkalta, rantakivikosta. |
| metsakeskus.765010089 |
765 |
Haaposaari SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551058.08400000 |
7115420.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010089 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven Haaposaaren kaakkoisrannalla. Saari on melko matala, tasainen ja paikoin hieman kosteakin. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille reilun kymmenen metrin matkalta, rannalta. |
| metsakeskus.765010090 |
765 |
Lehtosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
552747.39700000 |
7119038.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010090 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Nuasjärven pohjoisrantaa olevan Lehtosaaren luoteispäässä. Kasvillisuus saaressa on pääosin männikköä, mutta rantojen lähellä on myös lehtimetsää. Saaren luoteiskärki on paikoin hyvin kosteaa. Saaren ranta oli paikoin kivikkoinen, mutta luoteiskärjessä oli myös hiekkarantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille saaren luoteiskärjestä noin 100 m:n matkalta vesijättöalueelta. |
| metsakeskus.765010091 |
765 |
Kumpusaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553257.19400000 |
7119218.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010091 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Nuasjärven pohjoisrantaa olevan Kumpusaaren pohjoislaidalla. Matala ranta on kivikon ja soransekaista. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille lähes koko pohjoisrannan pituudelta vesijättöalueelta. |
| metsakeskus.765010092 |
765 |
Muuraussaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
554226.80600000 |
7117019.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010092 |
Röykkiö sijaitsee melko keskellä Nuasjärveä olevan Muuraussaari-nimisen saaren pohjoislaidalla, noin 10 m:n päässä rannasta, jyrkän rinteen alaosassa. Röykkiön reunoja on hiukan vaikea hahmottaa, mutta arviolta se on noin 5 m pitkä ja kolmisen metriiä leveä. Röykkiön korkeus on noin 0,5 m.
Muuraussaareen liittyy taru, jonka mukaan kruunun veronkantajana 1700-luvun alussa toiminut Simo Affleck (Simo Hurtta) olisi murannut ihmisiä elävältä saaressa olevaan raunioon. |
| metsakeskus.765010093 |
765 |
Iso Pihlajasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555566.26400000 |
7117419.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010093 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven pohjoisrannasta noin 200 m:n päässä olevassa Isossa Pihlajasaaressa, sen itäpäässä. Saari on melko matala ja kostea. Ranta on hyvin kivikkoinen ja paikoin sorainen. Maaperä on moreenin sekaista hiesua. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vesijättöalueelta noin 40 m:n pituiselta matkalta saaren itäpäästä. |
| metsakeskus.765010094 |
765 |
Kirnukallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555346.35400000 |
7117819.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010094 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuasjärven pohjoisrannalla, Kirnukallio-nimisen, kallioisen niemekkeen kohdalla. Niemen itäpuolinen lahdelma ja niemekkeeseen johtavan "kannaksen" itäpuoli ovat rannoiltaan enimmäkseen soraa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemeen johtavan kannaksen itäpuolelta, vesijätöltä. |
| metsakeskus.765010095 |
765 |
Sapsokoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575185.41400000 |
7104819.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010095 |
Asuinpaikka sijaitsee Sapsojärveen laskevan Sapsokosken suulla, sen etelärannalla. Kohteen itäpuolella on pieni lahdeke, johon laskee puro. Maaperä alueella on hiekkaa. Puron ja ja kosken virtauksen seurauksena niemekkeen itäosaan on muodostunut pieni dyynimäinen uloke, joka korkean veden aikaan lienee peittämä. Ranta on melko jyrkkäpenkereinen, korkeudeltaan 1-1,5 m. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vesijätöltä dyynimäisen ulokkeen kohdalta ja siitä länteen olevalta alueelta osittain sortuneesta rantapenkasta. Kyseessä lienee pienialainen, lyhytaikainen ja melko tuhoutunut asuinpaikka. |
| metsakeskus.765010096 |
765 |
Pahkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565602.25700000 |
7107323.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010096 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven pohjoisosassa olevan noin 140 x 60 m kooltaan olevan Pahkosaaren etelärannalla. Saaren eteläosassa on noin 1-2 m korkea rantatörmä, joka on kasvillisuudesta paljas ja eroosion kulutukselle siten altis. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille muutaman kymmen metrin pituiselta matkalta vesijätöltä sekä rantatörmästä saaren etelärannalta. |
| metsakeskus.765010097 |
765 |
Kunnansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565942.13400000 |
7105224.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010097 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven keskellä olevan Kuunnansaaren länsirannalla olevan eteläisen niemen alueella. Ranta on hyvin kallioista, paikoin avokalliota. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemekkeen kärjen ja sen pohjoisen puoleisen rannan vesijätöltä. |
| metsakeskus.765010098 |
765 |
Hiltulanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
583966.00000000 |
7109247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010098 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison Kiimasen etelärannalla, Hiltulanniemen pohjoisrannalla. Tällä kohtaa Ontojoelta tuleva kapeahko salmi laajenee suuremmaksi seljäksi. Maasto asuinpaikan kohdalla on tasaista ja matalaa, kosteahkoa sekametsää. Ranta on kivikkoinen, maaperä moreenia. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille kolmena keskittymänä noin 400 m:n pituiselta matkalta niemen pohjoisrannalta. Löydöt on poimittu vesijätöltä.
Kohteen paikkatietoja on muokattu ja tehty aluerajaus vuoden 1992 inventointiraportin perusteella. |
| metsakeskus.765010099 |
765 |
Konttirannikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588359.19500000 |
7096728.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010099 |
Asuinpaikka sijaitsee Tipasojalla sijaitsevan Hietanen -nimisen järven lounaisrannalla, Konttirannikolla. Alue on tasaista mäntykangasta. Maaperä on hienoa hiekkaa: Tasainen kangasmaasto päättyy luoteispäässä soistuvaan niemeen ja kaakkoispäässä maasto muuttuu jyrkäksi, asuinpaikaksi sopimattomaksi alueeksi. Rantatörmä on alueella hyvin jyrkkä ja korkeudeltaan 2-4 m. Ranta kuluu jatkuvasti vesiensäännöstelyn johdosta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille noin 350 m:n matkalta vesijättöalueelta ja rantavedestä. |
| metsakeskus.765010100 |
765 |
Kannaksensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571499.85400000 |
7116320.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010100 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Kiimasen länsipäässä lähellä sen pohjoisrantaa olevassa Kannaksensaaressa. Vajaan kilometri länteen saaresta Pieni Kiimanen kapenee Kaitainsalmeksi ja jatkuu siitä eteenpäin Kokkovirtana. Maaperä saaren alueella on hyvin kivikkoinen. Saaren pohjoispuoli on paikoitellen hyvin kostea ja saaresta lienee ollut aikoinaan maayhteys. Nyttemmin kannas on soistunut ja sen halki on kaivettu veneenmentävä oja. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille 20-30 m:n matkalta saaren lounaisrannalta. |
| metsakeskus.765010101 |
765 |
Talvilahti NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
555896.18300000 |
7101935.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010101 |
Asuinpaikka sijaitsee Jormasjärven Talvilahden koillissuussa, vastapäätä Kerttusaarta. Paikalla on venevalkamana käytetty hiekkarantainen lahdelma. Rantatörmä on vajaan kahden metrin korkuinen. Rantatörmän päällä on loivasti viettävää maata, mutta rinne muuttuu pian taas jyrkemmin viettäväksi. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille rantavedestä noin 50 m:n matkalta sekä rantatörmän päältä kohdasta, jossa tie tulee rantaan ja jossa on autojen kääntöpaikka, on tullut esille löytöjä noin 3 m halkaisijaltaan olevalta alueelta.
Alueella on myös tervahauta, jonka halkaisija on 4,8 m ja syvyys 0,3-0,4 m. Tervahaudassa on reunapalte, joka on erityisen selvä rannan puolella. |
| metsakeskus.765010105 |
765 |
Syrjäjärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575276.00000000 |
7129394.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010105 |
Asuinpaikka sijaitsee runsaat 2 km Sotkamo - Ristijärvi -tien itäpuolella sijaitsevan, noin 1,1 x 0,2 km:n kokoisen, pohjois-etelä -suuntaisen järven länsirannalla, peruskarttaan merkityn Patasniemen luoteispuolella olevan kesämökin pihassa. Maasto asuinpaikan kohdalla on melko tasaista, maaperä hienoa hiekkaa. Rannassa on ehkä noin 2 m korkuinen melko jyrkkä törmä. Alueen eteläpuolella on hiekkakumpareita. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kesämökin ja rannan väliseltä alueelta, jossa oli inventoinnin aikaan noin 4 x 4 m kooltaan olevalta alueelta rikottu pintaturvetta. Lisäksi yksi kvartsi-iskos on tullut esille mökilta rantaan vievän polun kohdalta rantatörmän partaalta. |
| metsakeskus.765010106 |
765 |
Paskolampi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
579356.67600000 |
7122468.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010106 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee noin 1,5 km Matikanjärven eteläpuolella olevan 0,7 x 0,3 km kokoisen Paskolammen itärannalla olevan harjun päällä. Kyseessä on useamman kilometrin pituinen, pääasuunnaltaan etelästä pohjoiseen kulkeva harju, jonka Paskolammen ja sen koillispuolella olevan Alajärven välinen salmi katkaisee. Salmen kaakkoispuolelle, harjun päähän on rakennettu kesämökki, jolle kulkee tie harjun lakea pitkin. Yksi kvartsi-iskos on tullut esille harjun lakea mökille kulkevan tien kohdalta noin sadan metrin päästä harjun päättymäkohdasta. |
| metsakeskus.765010107 |
765 |
Kuusiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576795.74600000 |
7110579.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010107 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ison-Kiimasen keskellä olevan noin 1,1 x 0,9 km kooltaan olevan Saijansaaren eteläkärjessä. Saaren rannat ovat suurimmaksi osaksi kivikkoiset, mutta paikoin lahtien pohjukoissa on myös hiekkarantaa. Hiekka on kuitenkin säännöllisesti veden paikalle keräämää ja maasto suoperäistä, ei sopivaa asuinpaikaksi. Saaren eteläkärjessä, Kuusiniemessä on laajimmillaan noin 20 m:n leveyinen hiekkaranta. Etelärannalla on veden kokoama rantavalli, jonka takana on matala ja suoperäinen maasto. Asuinpaikkalöydöt (kaksi kvartsi-iskosta) ovat tulleet esille rantavedestä, läheltä niemen kärkeä. |
| metsakeskus.765010108 |
765 |
Katajasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
582757.34000000 |
7110840.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010108 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ison Kiimasen itäosassa, järven pohjoisrannalla olevassa Kalmoniemen ja Ruokoniemen välisessä Katajalahdessa olevassa noin 1,1 x 0,3 km kooltaan olevan saaren luoteisosassa. Asuinpaikkalöytö (kvartsikaavin) on tullut esille rantahietikolta saaren luoteisosasta. |
| metsakeskus.765010109 |
765 |
Sumpsanjärvi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587112.57800000 |
7114608.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010109 |
Asuinpaikka sijaitsee Sumpsanjärven lounaisrannalla, Kotilan talosta noin 1,0 km kaakkoon, alueella olevan kaakkoisimman kesämökin kaakkoispuolella, sen rajapyykistä noin 10 m kaakkoon. Rannassa on 1-2 m:n korkuinen, jyrkkä törmä. Maasto on kuivaa mäntykangast, mutta muuttuu kaakkoon mentäessä seuoperäiseksi. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. Rajapyykistä noin 10 m kaakkoon on rantavedessä havaittu ilmeisen nuotiokiveyksen jäännökset ja ja löydetty kvartsi-iskoksia. Toinen löytökohta on edelliä mainitusta kohteesta noin 300 m luoteeseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet tällä kohtaa esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.765010110 |
765 |
Kirveskaarre NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587477.00000000 |
7114392.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010110 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Sumpsanjärven eteläpäänä olevan Hoikansuulahden länsirannalla, Kotilan talosta noin 1,4 km kaakkoon. Rannassa on muuten soisen maaston ympäröimät pari metriä korkeat hiekkaharjanteet, harjanteiden takana on kesämökki. Sen veneenpitopaikalta on rantatörmästä löytynyt palaneita kiviä ja yksi kvartsi-iskos. Muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei ollut havaittavissa. |
| metsakeskus.765010111 |
765 |
Palolahti W |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
581931.71000000 |
7101385.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010111 |
Asuinpaikka ja mahdollinen pyyntikuoppakohde sijaitsee Syväjärven pohjoisrannalla, Palolahden ja Lahtelan välisellä mäntykankaalla. Alue on jonkin verran kumpuilevaa hiekkamaata. Rannassa on korkeudeltaan vaihteleva, mutta vähintään pari metriä korkea, jyrkkä törmä. Rantahiekkatörmästä ei ole ollut löydettävissä asuinpaikkalöytöjä, vaikka sen värin monin paikoin on havaittu viittaavan asuinpaikkaan. Asuinpaikkalöydöt ovat tullet esille koekuopasta, joka on tehty rannan itäosaan, tasaiseen ja melko alavaan paikkaan, suunnilleen kohtaan, jossa pohjoisessa olevan suon ja rannan välinen kuiva kangas oli kapeimmillaan. Lisäksi asuinpaikkalöytöjä on tullut edellä mainitusta paikasta noin 100 länteen ja noin 5 m:n päähän rannasta kaivetun koepiston kohdalta.
Mahdollinen pyyntikuoppa on rannasta noin 60 m:n ja suon reunasta noin 20 m:n päässä. Se on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. |
| metsakeskus.765010111 |
765 |
Palolahti W |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
581931.71000000 |
7101385.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010111 |
Asuinpaikka ja mahdollinen pyyntikuoppakohde sijaitsee Syväjärven pohjoisrannalla, Palolahden ja Lahtelan välisellä mäntykankaalla. Alue on jonkin verran kumpuilevaa hiekkamaata. Rannassa on korkeudeltaan vaihteleva, mutta vähintään pari metriä korkea, jyrkkä törmä. Rantahiekkatörmästä ei ole ollut löydettävissä asuinpaikkalöytöjä, vaikka sen värin monin paikoin on havaittu viittaavan asuinpaikkaan. Asuinpaikkalöydöt ovat tullet esille koekuopasta, joka on tehty rannan itäosaan, tasaiseen ja melko alavaan paikkaan, suunnilleen kohtaan, jossa pohjoisessa olevan suon ja rannan välinen kuiva kangas oli kapeimmillaan. Lisäksi asuinpaikkalöytöjä on tullut edellä mainitusta paikasta noin 100 länteen ja noin 5 m:n päähän rannasta kaivetun koepiston kohdalta.
Mahdollinen pyyntikuoppa on rannasta noin 60 m:n ja suon reunasta noin 20 m:n päässä. Se on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 0,5 m. |
| metsakeskus.765010112 |
765 |
Honkajärvi E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
584118.82800000 |
7100416.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010112 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Honkajärven itärannan puolivälin paikkeilla melko voimakkaasti viettävässä rinteessä. Toinen kuopista on rantatörmästä noin 8 m päässä. Se on halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 0,6 m. Toinen kuoppa on epämääräisempi ja sen keskellä kasvaa koivu. Se sijaitsee edellä kuvatusta noin 3 m itäkaakkoon ja on halkaisijaltaan noin 1,5 m ja syvyydeltään noin 0,4 m. |
| metsakeskus.765010113 |
765 |
Honkajärven harju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
584175.80700000 |
7100489.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010113 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Räätäjärven ja Honkajärven välisellä kannaksella, suunnilleen Honkajärven itärannan puolen välin tienoilla, noin vajaat sata metriä Honkajärven rannasta. Paikalla on harjanne, joka nousee enimmillään yli 30 m Honkajärven pintaa korkeammaksi. Pyyntikuoppa sijaitsee harjanteen keskellä olevassa matalimmassa kohdassa. Idässä on loiva rinne, lännessä jyrkästi järven rantaan laskeva rinne. Pyyntikuoppa on loivaseinäinen, halkaisijaltaan noin 2 m ja syvyydeltään noin 0,3 m. |
| metsakeskus.765010114 |
765 |
Olkiniemi NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600350.31600000 |
7093435.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010114 |
Mahdollinen asuipaikka sijaitsee Pienen Tipasjärven Olkiniemen koillisrannalla. Olkiniemi on noin 1,4 x 0,5 km kooltaan oleva, matalan suon lännestä mantereeseen yhdistämä lluode-kaakko -suuntainen niemi. Sen keskiosat kohoavat runsaat 10 m järven pintaa korkeammalle. Niemen koillisranta on matalaa ja hiekkapohkaista. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vajaan kahden sadan metrin pituiselta matkalta. Löytöalue alkaa noin 100 m niemen luoteispäästä.
Arkistotutkimus 2024: Aluerajausta ei pysty inventointiraportin tiedoilla tekemään. |
| metsakeskus.765010115 |
765 |
Olkiniemi E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
600634.20200000 |
7093148.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010115 |
Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat Pienen Tipasjärven Olkiniemen kaakkoiskärjessä. Olkiniemi on noin 1,4 x 0,5 km kooltaan oleva, matalan suon lännestä mantereeseen yhdistämä lluode-kaakko -suuntainen niemi. Sen keskiosat kohoavat runsaat 10 m järven pintaa korkeammalle. Niemen kaakkoiskärjessä, lähellä niemen keskivaiheilla olevan suoalueen reunaa on kaksi kuoppaa, joista suuremman halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 0,4 m. Vieressä oleva kuoppa on pienempi ja epäselvempi. |
| metsakeskus.765010116 |
765 |
Ärväänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605057.43300000 |
7090104.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010116 |
Mahdollinen asuinpaiikka sijaitsee Ison Tipasjärven eteläosan länsirannalla olevassa Ärväänniemessä, Kissaniemen talosta noin 0,6 km länteen. Asuinpaikka-alue on noin sadan metrin pituinen ja neljänkymmenen metrin levyinen, suon muusta mantereesta erottama mäntyä kasvava hiekkakumpare. Varsinkin rannan lähellä maasto on soista. Korkeahkon rantatörmän edustalla, matalassa rannassa on törmän ja vesirajan välissä muutaman metrin leveydeltä tiheää pensaikkoa. Asuinpaikkalöytö (kvartsi-iskos) on tullut esille alueen koillisrannalta, rantavedestä. Alueelle tehdyistä koekuopista ei ole tullut esille löytöjä. |
| metsakeskus.765010117 |
765 |
Kantola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605837.11800000 |
7090477.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.765010117 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ison Tipasjärven eteläpään itärannalla olevan niemen pohjoisrannalla, Kantolan talosta noin 200 m luoteeseen. Kantolasta tulevan polun päässä on matala, hiekkarantainen lahti. Jonkin matkan päässä vesirajasta on vanha rantatörmä, jossa on suuria kiviä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä lahden keskivaiheilta. |
| metsakeskus.768010009 |
768 |
Pisamalahden linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
569661.62000000 |
6847388.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.768010009 |
Pisamalahden linnavuori, joka on maamme tunnetuimpia muinaislinnoja, sijaitsee Enonveden Linnavirran pohjoisrannalla. Linnavuori on jylhän ja jyrkkäseinäisen kallion järveen pistävässä niemessä. Luonnostaan hyvin suojattuna se on tarvinnut varustuksia vain itäreunalleen, missä on säilynyt useita kymmeniä metrejä noin kolme metriä leveää ja paikoin yli kaksi metriä korkeaa kivivallia. Pisamalahden linnavuorella on nähtävissä maamme komeimmat muinaislinnaan kuuluneet kivivarustukset. Linnavuorelta avautuu upea eteläsavolainen järvimaisema. Linnavuoren länsipuolen matalassa lahdessa, johon laskee puro pohjoisesta, on havaittu liistekatiskan jäännöksiä elokuussa 2006 vedenpinnan ollessa poikkeuksellisen matalalla.
Linnavuorien olemassaolo osoittaa, että Savossa on rautakauden lopulla ollut Mikkelin seudun lisäksi muuallakin kiinteää, pysyvää asutusta, vaikkei tämän väestön asuinpaikkoja tai kalmistoja tunnetakaan. Pisamalahden linnavuoren läheltä, noin pari kilometriä etelään sijaitsevasta Partalansaaren Mustikkalammesta analysoidut luonnontieteelliset näytteet todistavat viljan viljelyn vakiintuneen Sulkavan seudulle jo 1100-luvulla.
Pisamalahden linnavuorelle on opasteet Sulkavan kirkonkylästä. Parkkipaikalta linnavuorelle on matkaa vajaat 500 metriä. Vesitse saapuvia varten linnavuoren juurella on laituri. Linnavuoren laelle johtaa jyrkät puuportaat. Kohde ei sovellu jyrkkärinteisyytensä ja vaikeanousuisuutensa vuoksi tutustumiskohteeksi liikuntaesteisille.
Pisamalahden linnavuori on valtion omistama. Linnavuoren juurelle, laiturin viereen ja parkkipaikalle on pystytetty opastaulut. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.768010018 |
768 |
Vilkajärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
575197.36700000 |
6853144.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.768010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Vilkajärven koillisosassa, Saimaan muinaisella rantatörmällä, joka aikoinaan on pistänyt niemenä Vilkajärveen. Vuonna 1991 suoritetuissa tutkimuksissa tuli esille mm. punamultahauta ja mahdollinen kuoppaliesi. Löytöjen perusteella asuinpaikka on kampakeramiikan aikainen. |
| metsakeskus.768010018 |
768 |
Vilkajärvi 1 |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
575197.36700000 |
6853144.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.768010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Vilkajärven koillisosassa, Saimaan muinaisella rantatörmällä, joka aikoinaan on pistänyt niemenä Vilkajärveen. Vuonna 1991 suoritetuissa tutkimuksissa tuli esille mm. punamultahauta ja mahdollinen kuoppaliesi. Löytöjen perusteella asuinpaikka on kampakeramiikan aikainen. |
| metsakeskus.768010022 |
768 |
Ritvalinniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
576358.90100000 |
6850826.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.768010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Iitlahden Ritvalinniemen eteläosassa, Saimaan muinaisen rantaterasssin päällä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tuulenkaatoihin tehdyistä koepistoista. Vuoden 2007 inventoinnissa todettiin, että asuinpaikka on osin tuhoutunut, koska paikalle on rakennettu saunamökki. Vuonna 2008 alueella tehtiin koekaivaus suurehkon kesäasunnon ja varastorakennuksen suunnitelluille paikoille. Lokakuussa kesäasunnon ja saunarakennuksen välistä poistettiin kantoja arkeologin valvonnassa. Kohde lienee täysin tuhoutunut tontin 6:273 kohdalta. |
| metsakeskus.768010047 |
768 |
Ruuvistonmäki |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
583452.09500000 |
6839886.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.768010047 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Pihlajaveden Siikaveden ja Lepistönselän väliin jäävällä alueella, maantien nro 438 itäpuolella, Ruuvistonmäen itään viettävän rinteen kaakkoisosassa. Kiviröykkiöt ovat halkaisijaltaan noin 3 m ja korkeudeltaan noin 20 cm. Ne ovat muodoltaan säännöllisen pyöreitä, tasaisia ja sammaleen kauniisti peittämiä.
Aiempi koordinaattitieto oli virheellinen, se on korjattu 18.11.2010.
Kohteen rajaus perustuu vuoden 2010 inventointihavaintoihin. Voi olla mahdollista, että röykkiöitä on laajemmallakin alueella. |
| metsakeskus.768500001 |
768 |
Halmejärvi Saukkonen |
10001 |
12005 |
13000 |
11006 |
27000 |
566138.99100000 |
6858224.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.768500001 |
Kohde sijaitsee Halmejärven ja Kuhajärven välisellä kannaksella. Halmejärven rantaan ulottuvan suon ojituksessa löytyi puunrunkoja, joissa useissa oli käsittelyn/veiston jälkiä. Kannaksella on kulkenut Viipurin linnan - Savonlinnan välinen tie. Puut ovat mahdollisesti osa porrasrakennelmaa tms. |
| metsakeskus.768500002 |
768 |
Huovinsyvä Huovinsyvänsaari |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
581455.87800000 |
6845761.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.768500002 |
Perimätieto kertoo saareen haudatun ja kätketyn sotasaaliita huovien aikaan (?). Maanpinta on juvalaisen kertojan mukaan painunut saaressa notkolle.
|
| metsakeskus.769000005 |
499 |
Sulva Fäbodställsbacken |
10007 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
228107.34200000 |
6993787.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769000005 |
Kalasarin suuren sorakuopan pohjoispuolella, tienhaaran lähellä, suorakulmainen noin 2 x 2,5 metrin kokoinen kivirakennelma. Sen lounaiskulmassa on laakea suuri kivi. Rakennelma on mahdollisesti historiallisen ajan rakennuksen perustus. Se on paksun turvekerroksen peittämä; turpeen alla ei ole huuhtoutumiskerrosta. |
| metsakeskus.769000007 |
499 |
Sulva Brännskogen SW |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
236741.00000000 |
6989547.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769000007 |
Mustasaaren/Sulvan ja Laihian rajan tuntumassa, rajalta noin 500 m länteen, Mustasaaren puolella, luontaisen kivisen mäen kaakkoispäässä on kartoittajan ilmoittama röykkiö/latomus. Se sijaitsee ilmoituksen mukaan voimalinjan alla.
Ei tarkempia tietoja.
Inv.2023: Aivan voimajohtolinjan aukean itäreunalta havaittiin kivilatomus, jonka koko noin 1,5 x 1,5 x 0,2 metriä. Alue on hyvin louhikkoinen ja paikoitellen avokallioinen. Latomus on tehty kahden kallioisen alueen väliin ja sen ympärillä kasvaa melko tiheää nuorta taimikko ja puskaa. Latomuksen tarkemmasta funktiosta ei ole tietoa, mutta se on selvästi ihmisen tekemä. |
| metsakeskus.769010001 |
475 |
Sulva Helene |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
232536.00000000 |
6986669.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010001 |
Kohde sijaitsee Helenen talojen ja valtatie 8 länsipuolella, metsikössä, matalan mäen laella. Paikalla on osaksi hajoitettu röykkiö, jonka läpimitta on noin 3 m, ja muita latomuksia.
A) Mäen pohjoisosassa, tasaisella maalla hajoitettu röykkiö, pohjakivien muodostamat kolme arkkuladelmaa näkyvillä. Kaksi arkuista noin 3 x 1 m, kolmas noin 1,5 x 1,5 m, päädyissä pystykivet.
B1) A:sta noin 40 m eteläkaakkoon isojen siirtolohkareiden välillä ja ympärillä ladottua kiviaitaa, noin 10 x 7 m, kaiveltu.
B2) Edellisestä noin 40 m eteläkaakkoon, isojen lohkareiden ympärille ladottu noin 5 x 5 metriä laaja, matala röykkiö. |
| metsakeskus.769010002 |
499 |
Sulva Tafsnemossen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
234679.00000000 |
6989100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010002 |
Valtatie 8:n itäpuolella, Rimalan asutuksesta noin 2-2,5 km etelään, Tafsnemossenia ympäröivillä mäenkumpareilla, kolme erillään olevaa röykkiötä:
A) Kalliopohjalla, matalalla kumpareella, läpimitta noin 3 m, matala, ehjä.
B) Edellisestä noin 250 m (itä)koilliseen, samantyyppisellä kumpareella; läpimitta noin 5 m, keskeltä hiukan kaiveltu.
C) Pienellä kallionyppylällä, kosteapohjaisessa metsässä, läpimitta noin 6 m, matala, ehjä.
Tarkastuksessa 1985 röykkiötä on todettu jonkin verran kaivellun ja punaisia hiekkakivilaakoja olevan näkyvissä.
Huom! Röykkiöt A ja B sijaitsevat valtatie 8:lta alkavan Pottashagenin läpi kaakkkoon kulkevan metsätien länsipuolella ja röykkiö C saman metsätien itäpuolella ja etäisyys niiden ja röykkiön C välillä on 600-800 metriä. |
| metsakeskus.769010003 |
499 |
Sulva Rimal Forth |
10007 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
234711.70600000 |
6991340.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010003 |
Valtatie 8:n itäpuolella, Rimalan taloista etelään, Rimalan mäen eteläkärjessä, lähellä pellon reunaa on suuri noin 20 m halkaisijaltaan oleva korkea kiviröykkiö, joka on nykyisin kasvillisuuden peitossa. Röykkiö koostuu eri aikoina kasatusta kiviaineksesta ja kivet ovat hyvin eri kokoisia lohkareista pikkukiviin. Paikalla on ollut mylly ja röykkiön sivulla katajikossa oli vuoden 2003 tarkastuksen yhteydessä nähtävissä myllynkivi. Kysymyksessä on siten myllyn pohjakiveys, jonne on lisätty eri aikoina pelloista raivattuja kiviä. |
| metsakeskus.769010005 |
499 |
Sulva Bentasängen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
232208.71200000 |
6990147.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010005 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n länsipuolella noin 1,9 km, Finnmossenin luoteispuolella mäellä, Fallsin metsätieltä kaakkoon noin 800 m. Nuorta metsää kasvavalla kallioalueella on kymmenen röykkiötä, joiden läpimitta on noin 3 - 5 m. Yhdestä on jäljellä vain pohjakiveys. Vuonna 1987 tutkittiin röykkiöistä yksi. Se oli kalliolla sijaitseva, yhden kivikerroksen käsittävä röykkiö, joka koostui punaisista hiekkakivilaaoista. Ei löytöjä. |
| metsakeskus.769010006 |
499 |
Sulva Mässbäcksskogen 1 |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
231768.89500000 |
6989746.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010006 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n länsipuolella, runsaat 2 km tieltä, Fallsin metsätiestä noin 700 m kaakkoon, Finnmossenin luoteispuolella, Bentasängin röykkiöistä (769 01 0005) noin 450 m lounaaseen. Kallioalueella metsässä on 12 röykkiötä. Ne ovat matalia, läpimitaltaan 3-5 m ja ne sijaitsevat alueella hajallaan. |
| metsakeskus.769010007 |
475 |
Sulva Helenelund |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
232953.43000000 |
6986300.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010007 |
Valtatie 8:n itäpuolella, Helenelundin talosta noin 100 m kaakkoon, metsässä on neljä röykkiötä, joista yksi on suurimmaksi osaksi tuhoutunut metsätien alla. Kolme muuta on pelloille vievän tien itäpuolella. Läpimitaltaan röykkiöt ovat 8-5 metriä. Ei tutkittuja. |
| metsakeskus.769010008 |
499 |
Sulva Mässbäcksskogen 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11040 |
27000 |
231460.01800000 |
6989875.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010008 |
Östersolvissa, Sulvan ja Maalahden rajan lähialueella, avohakkuualueella pitkänomainen latomus tai röykkiö , n 2 x 4 m, osaksi tuhoutunut hakkuissa. |
| metsakeskus.769010009 |
499 |
Sulva Lassmaberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
230236.00000000 |
6991001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010009 |
Kohde sijaitsee Sulvan Långmossenilta Maalahdelle vievän pikkutien varrella, noin 1 km koilliseen Maalahden rajalta, noin 100 m tieltä länteen, pienellä kalliokumpareella, jota kiertää minkkitarhalle vievä tie. Kalliopohjalla on kolme röykkiötä, joiden läpimitta on noin 4-5 metriä. Ne erottuvat selvästi ympäristöstään, yhtä röykkiöistä on kaivettu keskeltä kuopalle. Röykkiöistä kaksi on tutkittu vuosina 1985 ja 1987. Löytöinä saatiin vuonna 1985 keihäänkärki (kansainvaellusaikaa?) ja vuonna 1988 hiukan rautakatkelmia. |
| metsakeskus.769010009 |
499 |
Sulva Lassmaberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
230236.00000000 |
6991001.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010009 |
Kohde sijaitsee Sulvan Långmossenilta Maalahdelle vievän pikkutien varrella, noin 1 km koilliseen Maalahden rajalta, noin 100 m tieltä länteen, pienellä kalliokumpareella, jota kiertää minkkitarhalle vievä tie. Kalliopohjalla on kolme röykkiötä, joiden läpimitta on noin 4-5 metriä. Ne erottuvat selvästi ympäristöstään, yhtä röykkiöistä on kaivettu keskeltä kuopalle. Röykkiöistä kaksi on tutkittu vuosina 1985 ja 1987. Löytöinä saatiin vuonna 1985 keihäänkärki (kansainvaellusaikaa?) ja vuonna 1988 hiukan rautakatkelmia. |
| metsakeskus.769010011 |
499 |
Sulva Tafsne I |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
235023.59100000 |
6988658.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010011 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella, Helinevan/Stor Helnemossenin koillispuolella, metsätien eteläpuolella, noin 100 m tieltä etelään. Avohakkuuaukealla (1983) on neljä matalaa röykkiötä, joiden läpimitat ovat 2-6 metriä. Röykkiöt on ajettu hajalle hakkuissa. |
| metsakeskus.769010012 |
499 |
Sulva Tafsne II |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
235186.52100000 |
6988573.16600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010012 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella, laajan Helinevan pohjois-koillisreunalla, metsätieltä noin 100 m etelään, kohteesta Tafsne I runsaat 200 m itään, samalla rinteellä, ojanotkon itäpuolella. Avohakkuualueella on neljä röykkiötä, joiden läpimitta on 3-5 metriä. Yksi on rikkoutunut ilmeisesti hakkuissa, yhdessä on näkyvissä punaisia hiekkakivilaattoja. |
| metsakeskus.769010013 |
499 |
Sulva Finnmossbacken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
233475.20700000 |
6989184.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010013 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n länsipuolella, Rimalasta runsaat 2,5 km etelään, kalliomaastossa, mäkiniemekkeen kärjessä. Metsässä kalliopohjalla on kuusi röykkiötä, joiden läpimitta on 3-6 metriä. Röykkiöt sijaitsevat noin 300 m länteen soranottoalueesta.
Röykkiöt ovat mahdollisesti samaa ryhmää kuin vuonna 1988 tarkastettu kohde Sulva Finnmossbacken 3 (769 01 0027), samalla niemekkeellä ja saman tilan maalla. |
| metsakeskus.769010015 |
499 |
Sulva Finndalen |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
234142.00000000 |
6989620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010015 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella, Rimalbäckenin pikkujoen kohdalla, valtatieltä itään haarautuvasta metsätiestä noin 125 metriä lounaaseen. Kivilatomus tai röykkiö on kooltaan 5,7 x 4,6 m ja noin 0,7 m korkea. Se sijaitsee pienellä metsäkumpareella, kuusikossa. Röykkiö on sammaloitunut. Sen luoteispuolella on noin 2,4 x 1,5 metriä laaja kuopanne. Vuoden 2003 tarkastuksen perusteella kysymyksessä ei luultavasti ole muinaishauta, vaan jotain myöhempään toimintaan liittyvää. Kiveys on pengotun oloinen, kenties pienen rakennuksen paikka? |
| metsakeskus.769010016 |
499 |
Sulva Finnmossbacken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
233929.02800000 |
6989202.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010016 |
Valtatie 8:n itäpuolella olevia röykkiöryhmiä:
a) Röykkiöt sijaitsevat noin 150 x 150 metrin laajuisella alueella. Näistä 17 on selvempää ja kymmenen epämääräisiä. Pääosa on läpimitaltaan noin 3-4 m ja 0,4 m korkeita latomuksia, osa on isojen kivien kupeessa. Selvin röykkiö on noin 7 x 7 m, keskeltä kaiveltu ja koneella yliajaen rikottu. Pinnalla ja länsireunalla on punaisia hiekkakivilaakoja. Röykkiö on tutkittu vuonna 1992 ja entistetty.
b) Hakkuualueella olevalla harjanteella, noin 50 x 20 metrin alalla, rivimäisesti, noin 100 metriä kaakkoon ryhmä a:n isosta röykkiöstä. Kaikkiaan paikalla on seitsemän röykkiötä: 6 x 4 m laaja, jossa on hiekkakivilatomusta reunassa, eheä (?). Sen luoteispuolella on kaksi noin 3 metrin kokoista kiveystä; itäpuolella on lisäksi neljä röykkiötä, joista kolmessa on hiekkakivilaakoja näkyvissä. Viimeksi mainituista kolme on noin 5-6 metrin läpimittaisia, itäisin on kaiveltu kuopalle. Alue on vesaikkoa.
c) Pienehkö, noin 50 x 20 metriä laaja mäentöyräs noin 200 metriä ryhmä a:n isosta röykkiöstä kaakkoon. Töyräällä on ainakin kaksi röykkiötä, jotka on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.769010016 |
499 |
Sulva Finnmossbacken 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
233929.02800000 |
6989202.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010016 |
Valtatie 8:n itäpuolella olevia röykkiöryhmiä:
a) Röykkiöt sijaitsevat noin 150 x 150 metrin laajuisella alueella. Näistä 17 on selvempää ja kymmenen epämääräisiä. Pääosa on läpimitaltaan noin 3-4 m ja 0,4 m korkeita latomuksia, osa on isojen kivien kupeessa. Selvin röykkiö on noin 7 x 7 m, keskeltä kaiveltu ja koneella yliajaen rikottu. Pinnalla ja länsireunalla on punaisia hiekkakivilaakoja. Röykkiö on tutkittu vuonna 1992 ja entistetty.
b) Hakkuualueella olevalla harjanteella, noin 50 x 20 metrin alalla, rivimäisesti, noin 100 metriä kaakkoon ryhmä a:n isosta röykkiöstä. Kaikkiaan paikalla on seitsemän röykkiötä: 6 x 4 m laaja, jossa on hiekkakivilatomusta reunassa, eheä (?). Sen luoteispuolella on kaksi noin 3 metrin kokoista kiveystä; itäpuolella on lisäksi neljä röykkiötä, joista kolmessa on hiekkakivilaakoja näkyvissä. Viimeksi mainituista kolme on noin 5-6 metrin läpimittaisia, itäisin on kaiveltu kuopalle. Alue on vesaikkoa.
c) Pienehkö, noin 50 x 20 metriä laaja mäentöyräs noin 200 metriä ryhmä a:n isosta röykkiöstä kaakkoon. Töyräällä on ainakin kaksi röykkiötä, jotka on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.769010017 |
499 |
Sulva Tafsnemossen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
233856.06200000 |
6988410.22900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010017 |
Valtatie 8 itäpuolella,Helinevan länsiosan eli Tafsnemossenin länsireunalla olevilla matalilla mäkisaarekkeilla. Röykkiöt hajallaan, muutama metsäautotien leikkauksessa; Joukossa yksi n 2 m laaja rajakivikasa. Osa kivikasoista hakkuuaukealla, osa metsässä. Myös metsätien länsipuolella röykkiöitä, joista ainakin yksi n 4,8 x 3,7 kokoinen (kertomuksen kohta c) on hautaröykkiö;
Paikat arvioituja, eivät tarkkoja, osa röykkiöistä tulkinnanvaraisia.
v. 2005 tarkastuksessa uudella hakkuualueella erottui vain kaksi selvää matalaa röykkiötä, muut mahdolliset hakkuujätteiden alla. |
| metsakeskus.769010018 |
499 |
Sulva Finnmossen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
233586.16500000 |
6989837.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010018 |
Valtatie 8 länsipuolella, n 400 m tieltä, Finnmossenin suoalueen reunalla,matalalla, äestetyllä metsämaalla ainakin seitsemän pientä latomusta , 3-2,5 m laajoja, kivisessä maastossa. Alue osaksi äestyksen rikkoma. Metsäautotie tuhonnut mahd. osa röykkiöistä |
| metsakeskus.769010019 |
499 |
Sulva Långmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
230137.54400000 |
6991215.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010019 |
Maalahden rajalta n kilometri koilliseen,Lågmossbäckenin länsipuolella, vajaat 300 m länteen Lassmabergetin röykkiöistä ( Sulva, kohde 9, MJR 769010009).
Röykkiöt ovat mäentöyräällä,haavikossa ja ovat sammaloituneita. Röykkiöiden koot ovat 5,7 x 4,1 , korkeus 0,4 m ja 4,2 x 4,1, korkeus 0,2 m. |
| metsakeskus.769010020 |
499 |
Sulva Mestbäck |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
231264.09600000 |
6990256.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010020 |
Maalahden rajan tuntumassa, runsas kilometri rajalta koilliseen, Finnmossenia kiertävän uuden metsäautotien länsi-luoteispuolella, vesakoituneella hakkuualueella ryhmä matalia röykkiöitä/latomuksia. Latomukset käsittävät yhden kivikerroksen ja latomuksia laskettiin 18 klpl. Kaikki latomuksen jokseenkin samankokoisia,pieniä ja matalia. merkkejä viljelystä ei näkyvissä.
V 2003 tarkastuksessa koordinaattipisteiden os. paikasta ei löytynyt röykkiöitä. Paikannus virheellinen ? |
| metsakeskus.769010021 |
499 |
Sulva Kurikkas |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
231158.14000000 |
6989441.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010021 |
Maalahden rajalla, vajaat 400 m rajalta koilliseen, Storlandsbergen-kallioalueen kaakklispuolella, pienen kallion laella, metsäautotiestä n 200 m lounaaseen. Röykkiön lähellä, n 35 m siitä on sio siirtolohkare. Röykkiö on kooltaan 5,7 x 5,5 m,maantasainen ja laaja, kivien joukossa hiekkakivilaakoja. |
| metsakeskus.769010022 |
499 |
Sulva Brännskogen |
10002 |
12004 |
13049 |
11040 |
27000 |
237263.68300000 |
6989945.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010022 |
Mustasaaren ja Laihian rajan tuntumassa,metsäisellä , kivikkoisella ja soisella alueella, n 200-300 m metsäautotieltä ja n 300 m kuntien rajalta länteen.
Kiviröykkiö on pienellä metsäisellä mäellä suon keskellä: mäen keskellä isojen siirtolohkareiden rajaama kiviraunio, joka koottu kivien väliin. Kooltaan n 5.5 x 4.5 m js n 0,7 m korkea. keskellä runsaan metrin laajuinen kaiveltu kuoppa. |
| metsakeskus.769010024 |
499 |
Sulva Nysvedsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234539.78100000 |
6989828.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010024 |
Kohde sijaitsee Rimalassa, valtatie 8:n itäpuolella, tieltä noin 450 metriä itään, Finndalenin viljelysaukean itäpuolella, Nysvedsbergetin etelärinteellä. Röykkiö on matala, rajoiltaan epämääräinen, sen läpimitta on arviolta noin 10 metriä. Mahdollisesti esihistoriallinen hautaröykkiö, korkeusolosuhteiden perusteella pronssikautinen? |
| metsakeskus.769010025 |
499 |
Sulva Mässbäcksskogen E |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
232002.79900000 |
6989453.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010025 |
Kohde sijaitsee Maalahden rajalta noin kilometri koilliseen, Finnmossenin suoalueen länsipuolella, metsäautotieltä noin 500 metriä koilliseen. Kallioisessa metsämaastossa noin 180 x 100 m laajalla alueella on ainakin 15 röykkiötä; osa erillään, pääosa 100 x 50 metrin alueella. Röykkiöt ovat matalia, läpimitta 3-5 metrin välillä vaihdellen. Ainakin yhdessä röykkiössä on näkyvissä hiekkakivilaakoja.
Osa röykkiöistä voi olla esihistoriallisia tai historiallisen ajan viljelysröykkiöitä, osa on hautaröykkiöitä. Röykkiöistä yksi on tutkittu vuonna 1995; löydötön/hiekkakivilaakoja! |
| metsakeskus.769010026 |
499 |
Sulva Mässbäcksskogen W |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
231318.07200000 |
6989647.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010026 |
Kohde sijaitsee Sulvan-Maalahden rajalta 500-600 metriä koilliseen, Finnmossenilta länteen, metsäautotien lähellä. Röykkiö a on tieltä noin 30 metriä ja röykkiö b noin 70 metriä koilliseen.
Röykkiöt sijaitsevat hakatulla metsäpalstalla:
a) noin 3 m läpimitaten, pienistä kivistä, joukossa ainakin yksi hiekkakivilaaka
b) a:sta noin 290 metriä luoteeseen, osaksi äestyksen rikkoma; ison kiven vieressä, noin 4 metriä pitkä SW-NE suunnassa, lähes 1 m korkea. Alueella on lisäksi ainakin yksi epämääräinen röykkiö. |
| metsakeskus.769010027 |
499 |
Sulva Finnmossbacken 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
233498.20200000 |
6989222.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010027 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n länsipuolella, Rimalasta runsaat 2,5 km etelään, Storfalletin koulusta 4 km etelään, kalliomaastossa, mäkiniemekkeen kärjessä. Röykkiön läpimitta on noin 5 metriä.
Kuuluu mahdollisesti samaan ryhmään kuin kohde 769 01 0013 Finnmossbacken 1.
Vuoden 2004 tarkastuksen mukaan Kohdetta Finnmossen 3 (1 röykkiö?) ei ole olemassa annetussa sijainnissa. Idempänä on pieni turpeen peittämä matala kiveys
avokalliopohjalla. Lähellä on toinen metsäkoneen yliajama tiivis kiveys ja edellistä röykkiötä todennäköisempi muinaishauta. |
| metsakeskus.769010028 |
499 |
Sulva Kvistis Gjutan |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
230159.52300000 |
6992730.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010028 |
Långmossenin viljelysaukean länsipuolella, Lånmoss skogenissa, metsän ja niityn rajamailla. Kahdessa ryhmässä yhteensä 5 röykkiötä:
Alue 1: neljä röykkiötä jonossa noin 10 metrin matkalla, läpimitta noin 2-3 metriä; pohjoisin röykkiö sijaitsee niityllä, muut metsän ja niityn rajamailla.
Alue 2: edellisistä noin 50 metriä lounaaseen, matala, maantasainen röykkiö/latomus, läpimitta noin 4 metriä; sekametsässä metsätien varressa. |
| metsakeskus.769010029 |
499 |
Sulva Kalasar halsen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
227509.59100000 |
6992878.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010029 |
Sulvan ja Maalahden rajalla, pitkänomaisella, kivikkoisella mäellä on neljä röykkiötä suuren siirtolohkareen lähellä (Rävstenen). Yhdessä röykkiöistä on keskuskivi. Alueella on lisäksi useampia matalia, epäselviä latomuksia, jotka ovat traktorin rikkomia.
Maalahden puolella on useita röykkiöryhmiä ja rautakautinen asuinpaikka (Maalahti 29, 58, 59, 62 jne.). |
| metsakeskus.769010030 |
499 |
Sulva Kalasar |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
227517.58900000 |
6993279.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010030 |
Kohde sijaitsee kivisellä, vesakoituneella hakkuualueella, Pölnemossenin pohjoispuolella, matalahkolla kivisellä mäellä, jonka itäpuolella on suuri sorakuoppa. Alueella todettiin inventoinnissa 1994 neljä epämääräistä, matalaa kiviröykkiötä kaakkoisrinteellä.
Vuoden 1996 tarkastuksessa röykkiöitä todettiin kaikkiaan 10. Kaksi röykkiöistä on osaksi koneen rikkomia. Yksi röykkiö tutkittiin vuonna 1996. Löydötön röykkiö oli suorakulmainen (?), kooltaan noin 3,5 x 3,5 metriä; kivien joukossa oli hiekkakiviä.
Vuoden 2001 tarkastuksessa ja maastomerkinnässä todettiin neljä selvää kiveystä etelärinteellä ja rajakiveys pohjoispuolella. |
| metsakeskus.769010031 |
499 |
Sulva Kivnässkogen SE |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
229047.96700000 |
6993528.15700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010031 |
Kivnemossenin (Kivineva) pohjoispuolella, kivisellä, metsäisellä rinteellä on pitkänomainen, polvenkorkuinen (?) röykkiö. Se on koottu kohtalaisen isoista kivistä ja on kokonaan sammaleen peittämä.
Röykkiö on noin 100 metriä kaakkoon Kivnässkogenin röykkiöstä nr 6/kohde Mustasaari 769 01 0004 Kivnesskogen. |
| metsakeskus.769010032 |
499 |
Sulva Kivne |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
229485.79000000 |
6993477.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010032 |
Pienen kalliopaljastuman länsipäässä, Kivnemossenin pohjoispuolella, suon reunalla on matala röykkiö, jonka läpimitta on noin 2 metriä. Lisäksi kaksi epämääräistä kivikasaa. |
| metsakeskus.769010033 |
499 |
Sulva Bladbacken W |
10002 |
12013 |
13130 |
11002 |
27000 |
229267.88200000 |
6994270.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.769010033 |
Kohde sijaitsee metsämaastossa, Kivinemossenin pohjoispuolella. Kalliolla on kaikkiaan kolme kivirakennelmaa, ristikkäisiä kivirivejä, joita on kutsuttu kompassiruusuiksi. Rivit ovat suunnilleen pääilmansuuntien mukaisesti suunnattu.
Pienempi kahdesta vierekkäisestä kompassiruususta on noin 2 m, suurempi noin 10 m päässä. Kolmas "kiviristi" näistä noin 300 m päässä. |
| metsakeskus.770010002 |
992 |
Tuomiosaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
446390.78700000 |
6954624.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.770010002 |
Lapinraunio sijaitsee Tuomisaaressa, Ala-Keiteleen Juoksusalmessa saaren pohjoiskärjessä kallion rinteessä.
Röykkiön halkaisija on 3 x 4 m. Se on matala ja kehämäinen. |
| metsakeskus.770010002 |
992 |
Tuomiosaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
446390.78700000 |
6954624.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.770010002 |
Lapinraunio sijaitsee Tuomisaaressa, Ala-Keiteleen Juoksusalmessa saaren pohjoiskärjessä kallion rinteessä.
Röykkiön halkaisija on 3 x 4 m. Se on matala ja kehämäinen. |
| metsakeskus.770010003 |
992 |
Pakola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449849.36400000 |
6962581.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.770010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Keiteleen rannalla, länsirinteellä, kesämökin pohjoispuolella.
Löydöt paikalta ovat kourutaltta, pii-iskos ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.770010004 |
992 |
Hiekkaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451218.87900000 |
6946707.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.770010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Keiteleen rannassa, Kuokanjoen eteläpuolella hiekkakankaalla, urheilukentän pohjoisreunasta noin 150 m pohjoiseen.
Asuinpaikkalöytöjä, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta on Keiteleen jyrkän törmän päältä, polun pinnasta paljaalta alueelta noin 10 m matkalta. Koko laaja hiekkakangas on erittäin potentiaalista asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.770010005 |
992 |
Kuokanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451185.00000000 |
6947150.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.770010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Sumiaisten keskustasta etelään johtavan tien länsipuolella hiekkakankaalla, Ala-Keiteleen korkean rantatörmän päällä. Löytöjä on noin 200 m matkalta Kuokanjoen ja hautausmaan eteläkärjen väliltä rantatörmän leikkauksesta. Törmä on jyrkkä ja sortuu, jonka vuoksi sitä on peitetty sepelillä, mikä haittasi havaintomahdollisuuksia. Ympäristössä on runsaasti potentiaalista asuinpaikka-aluetta. |
| metsakeskus.772010001 |
790 |
Kivikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274340.47300000 |
6829054.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.772010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kourajärvestä Mouhijärveen laskevan Kourajoen länsirannan niemekkeellä savihiesuisella pellolla.
Paikalta on vuonna 1958 löydetyn kourutaltan lisäksi kvartseja.
Vuoden 2003 tarkastuksessa niemekkeen eteläpuolelta olevalta, etelään ja kaakkoon viettävältä 50 x 50 m laajuiselta alueelta löydettiin kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.772010002 |
790 |
Uusi-Kulku |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274060.58000000 |
6830693.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.772010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kourajärven Vehkalahden rannalla savihiesuisella pellolla, talosta 60 m kaakkoon.
Vuoden 2003 tarkastuksessa löydettiin kvartsi-iskoksia tilan asuinrakennusten itäpuolelta olevalta pellolta noin 50 x 50 m laajuiselta alueelta.
Tilalta on aikaisemmin, 1800-luvulla löydetty kivikirves ja tasataltta. |
| metsakeskus.772010003 |
790 |
Kanni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
275585.96500000 |
6830961.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.772010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Kourajärven itäpuolella savihiesuisella ja hiekkaisella pellolla, kahden puolen Jalkavalan kylän läpi kulkevaa tietä.
Toinen löytöpaikka on talosta 250 m koilliseen, tiestä 130 m pohjoiseen ja toinen talosta 330 m itään, tien eteläpuolella.
Kannin talon pellosta on löydetty taltta ja kvartsi-iskos. Paikka sopii topografian puolesta kivikautiseksi asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.772010004 |
790 |
Karimaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273668.73000000 |
6833012.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.772010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Kirkkojärven ja pienen Valkijärven välissä savihiesuisella pellolla. Löytöjä on kahdesta paikkaa. Niitä ei ole otettu talteen.
Vuoden 2007 inventoinnissa peltoja ei voitu pintapoimia. |
| metsakeskus.772010005 |
790 |
Törmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274707.29000000 |
6837717.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.772010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Taipaleen kylän pohjoispuolella, Sävijoen länsirannalla Katakosken kohdalla, Törmän talosta 80 metriä länteen. Maasto on itään laskevaa kumpuilevaa peltoa. Maaperä on savea. Löytöalueen ja joen välissä kulkee Jyllintie. Vuonna 2008 savisen kynnetyn pellon pinnalla näkyi kvartsi-iskoksia muutaman kymmenen metrin alueella aivan pellon eteläpäässä Löytöjä ei näyttänyt olevan kovin paljon. Pellon etelälaidalla kulkee pieni ajoura metsään. Ajouran eteläpuolella on tiheää taimikkoa, jonne asuinpaikka voisi maaston mukaan jatkua. Metsäaluetta ei koekuopitettu. Tien ja joen väliseltä alueelta ei havaittu löytöjä. |
| metsakeskus.772010006 |
790 |
Kukkula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
274949.19000000 |
6838640.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.772010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Sävijoen länsipuolella olevilla pelloilla.
Löytöjä on useammasta kohtaa. Osa löydöistä on Kukkulan talosta 200 m koilliseen ja osa 300 m pohjoisluoteeseen. Maasto on kumpuilevaa joenrantapeltoa.
Löydöt ovat mm. reikäkiviä ja talttoja. |
| metsakeskus.772010007 |
790 |
Myllymäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
275059.14200000 |
6839146.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.772010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Sävinjoen varressa Jyllinkosken itäpuolella, Sävintien länsipuolella savihiesuisella ja hiekkaisella pellolla, Myllymäen talosta 60 lounaaseen.
Alueelle on vuoden 2008 inventointikertomuksen mukaan tuotu täytemaata, ja asuinpaikan koillisosa on saattanut jäädä alle. |
| metsakeskus.775010001 |
491 |
Kurkisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
517202.92800000 |
6804445.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.775010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuolimon Rahettavanselän ja Kurkiselän välisen Kurkisalmen itärannalla, maantien eteläpuolella. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.775010002 |
491 |
Louhtovuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
516043.38600000 |
6805384.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.775010002 |
Kalliomaalaus sijaitsee Kuolimon Kurkiselän länsirannalla, vastapäätä Kapialahtea. Vedestä kohoavassa itään (koilliseen) päin olevassa seinämässä on n. 7 m korkeudella ainakin viisi eläinkuviota ("hirviä").
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.775010002 |
491 |
Louhtovuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
516043.38600000 |
6805384.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.775010002 |
Kalliomaalaus sijaitsee Kuolimon Kurkiselän länsirannalla, vastapäätä Kapialahtea. Vedestä kohoavassa itään (koilliseen) päin olevassa seinämässä on n. 7 m korkeudella ainakin viisi eläinkuviota ("hirviä").
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.775010003 |
491 |
VT-risteys |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
521471.21600000 |
6802646.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.775010003 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kauriansalmen pohjoispuolella, heti Lappeenranta-Mikkeli -valtatien 13 itäpuolella ja Suomenniemen kirkolle vievän tien 409 risteyksessä, Suomenniemelle vievän tien pohjoispuolisella tasanteella. Suurin osa asuinpaikasta tuhoutui vesihuoltoreitin rakentamisen yhteydessä vuonna 2003. Tarkastuksessa 2004 tieleikkausesta löytyi kvartsikaavin, runsaasti kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kaivaustutkimuksissa 2005 asuinpaikalla todettiin paksu, erittäin löytörikas mutta lähes värjäytymätön kulttuurikerros. 25 neliömetrin kaivausalalta löydettiin kolme liettä ja keittokuopan jäännös. Löytöaineiston perusteella asuinpaikka ajoittuu myöhäismesoliittiseksi. Pieni osa asuinpaikasta saattaa olla vielä säilynyt koskemattomana vesihuoltolinjan pohjoispuolisella tasanteella. |
| metsakeskus.776010001 |
734 |
Mustionsuo koillinen alue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308664.29900000 |
6699235.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010001 |
Laaja-alainen pellolla oleva kivikautinen asuinpaikka Mustionsuonojan ja Helsinki-Turku maantien pohjoispuolella 60 m korkeuskäyrän tuntumassa. Muinaisjäännösalue myötäilee pellon pohjoisreunaa ja se on löytöalueiltaan pesäkkeinen . |
| metsakeskus.776010002 |
734 |
Mustionsuo lounainen osa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307945.59100000 |
6698827.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010002 |
Alue sijitsee Mustionsuon lounaisosassa, Mustionojan pohjoispuolella. Alue ulottuu Helsinki-Turku maantiehen asti. Alue sijitsee osin viljeltyillä pelloilla, osin talojen pihoilla ja puutarhoissa. Pellot ovat savisia. |
| metsakeskus.776010003 |
734 |
Ylikylän alue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309636.91100000 |
6699031.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010003 |
Laaja-alainen asuinpaikkakompleksi. Alueella on monta selvää terassimuodostelmaa. Yleensä talot on rakennettu juuri terassialueille, joten asuinpaikasta suurin osa on vaarmaankin tuhoutunut rakennustöiden aikana. |
| metsakeskus.776010004 |
734 |
Yli-Jaakkolan Puosteenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309889.81100000 |
6698879.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010004 |
Paikka on alavaa peltoa hiukan Puosteenojaan päin viertävää savimaata. |
| metsakeskus.776010005 |
734 |
Ali-Jaakkolan Plassinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
310189.68600000 |
6698865.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010005 |
Kohteesta on löydetty 1910-luvulla reikäkivi (KM 6185), alkeellinen taltta (KM 7110:5) ja kovasimen katkelma (KM 7110:6). Paikan luonnetta tulee tarkemmin selvittää. |
| metsakeskus.776010006 |
734 |
Hermolanvaha |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310933.38400000 |
6699593.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010006 |
Kohde sijaitsee Anerionjärven pohjoispuolella, Kiikalan ja Suomusjärven rajalla. Paikkalla on myös Kiikalan ja Suomusjärven rajaa merkitsevä Hermolanvahakivi -niminen rajakivi. Asuinpaikka sijaitsee pellolla ja metsäsaarekkeella. Alueelta on löydetty useita kiviesineitä ja asuinpaikan merkkejä ainakin noin 100 metriä pitkältä alueelta rajakivestä etelään. Paikalta on vuonna 1992 löytynyt myös järvimalmia. |
| metsakeskus.776010007 |
734 |
Syrjälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308375.40400000 |
6700801.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010007 |
Asuinpaikka on aivan Syrjälän tilan päärakennuksen lounaispuolella olevalla savipellolla.
Vestankorpi on pelloiksi kuivatettu suoaukio, jonka luoteisreunalla noin 65 m mpy käyrän kohdalla asuinpaikka sijaitsee . Vestankorven notkossa virtaa pieni oja, joka yhtyy etelämpänä Puosteenojaan.
Inventointi 1994: Paikalla pintapoimittiin Syrjälän tilan ympärillä olevat pellot, joilta ei kuitenkaan löydetty mitään esihistoriaan viittaavaa. Peltojen yläreunassa on
terassimuodostelmat, jotka sopivat hyvin kivikautisiksi asuinpaikkakohteiksi.
Hiottu kiviesine on löytynyt Sanka-ahon pellosta ja muita löytöjä on myös Kotopellosta ja Saunapellosta. |
| metsakeskus.776010008 |
734 |
Hopiala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308243.46200000 |
6700526.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010008 |
Kohde sijaitsee noin 500 metriä Helsinki-Turku moottoritien pohjoispuolella, Vestankorven länsireunalla, Hopealan tilan tuntumassa. Äyräpään (1923) ja Luhon (1945) mukaan kivikautisia esineitä (KM 6137:2-3, KM 6493:6,8-9, KM 8371:3) on löydetty talon itä- ja pohjoispuoleisilta pelloilta. Maaperä on savea. Osa löydöistä on läheltä metsänreunaa. Vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä pellot olivat kesannolla, joten lisähavaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.776010009 |
734 |
Hosavan pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307997.56100000 |
6700417.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010009 |
Kohde sijaitsee noin 500 metriä Helsinki-Turku moottoritiestä pohjoiseen ja Vestankorven länsipuolella Hopialan tilan päärakennuksetsa n. 200 m länsi-lounaaseen. Välittömästi kohteen pohjoispuolella on Rinteen torppa -niminen asuinpaikka. Mahdollisesti nämä kohteet kuuluvat saman asuinpaikkavyöhykkeeseen. Maaperä pelloilla on pääosin savea, hiukan ylempänä maaperä muuttuu jonkin verran hietaperäiseksi. Luhon (1945) ja Äyräpään (1923) mukaan em. Rinteen talosta etelään, Hosavanpellosta on löytynyt kiviesineitä (KM 6480:15 ja KM 7907:10). Vuoden 1994 inventoinnin aikaan pellot olivat oraalla ja havaintojen teko vaikeaa. |
| metsakeskus.776010010 |
734 |
Rinteen torppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307986.56300000 |
6700608.16000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010010 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 600 metriä Helsinki-Turku moottoritien pohjoispuolella. metsän keskelle raivatussa nk. Rinteen kotopellossa, joka viertää loivasti etelään ja on suojaisa paikka kallioalueitten välissä. Äyräpään (1923) ja Luhon (1945) mukaan Vestankorven länsipuolella olevan Rintaen palstan vanhan rakennuksen paikalta on löytynyt kivikautisia esineitä (KM 8574:1, KM 8795:7). Pellot ovat savea. Vuoden 1994 inventoinnin aikaan pelto oli oraalla, joten havainnointi oli vaikeaa. Sijainniltaan paikka on hyvä kivikautiselle asuinpaikalla. |
| metsakeskus.776010011 |
734 |
Korkeala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
308000.56200000 |
6699596.56500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010011 |
Kohde sijaitsee noin 300 metriä Helsinki-Turku moottoritien eteläpuolella Mustionsuon koillislaidalla. Kivikautisia esineitä (KM 6165:2, KM6493:4, KM 7110:11, KM 9505:7 ja KM 11479) on löydetty Korkealan talosta 200 metriä etelään, pellon ylimmältä reunalta n. 65 m korkeuskäyrän tuntumasta, läheltä muinaista Vestankorpeen johtavaa salmea. |
| metsakeskus.776010012 |
734 |
Sorto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
307854.62600000 |
6699242.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010012 |
N. 50 m päässä Sorron tilan asuinrakennuksesta kaakkoon, savipitoisella peltoalueella. Kivikautiseksi asuinpaikaksi alue on hyvä 65 mmpy korkeuskäyrällä olevan terassin vuoksi. Vähälöytöinen kohde (KM 4325). |
| metsakeskus.776010013 |
734 |
Kyläpään Puosteenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309980.77500000 |
6698675.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010013 |
Alue on melko alavaa savipeltoa |
| metsakeskus.776010014 |
734 |
Vähäperheen Puosteenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309737.87000000 |
6698836.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010014 |
Savipeltoa |
| metsakeskus.776010015 |
734 |
Kyläpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310443.59200000 |
6697853.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010015 |
Asuinpaikka sijiatsee laajalla peltoalueella, jonka keskeltä se on vaikea löytää. Varhaisemmat löydöt ovat tulleet esille rantaterassilta, joka vastaa Ylikylän alemman pengernmän löyötövyöhykettä. |
| metsakeskus.776010016 |
734 |
Nikkarin Myllykedonpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309732.87700000 |
6698736.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010016 |
Mahdollinen kivikautinen asuinpaikka pellolla. Pelto viettä melko jyrkästi itä-koilliseen, noin 60 m korkeuskäyrän kohdalla on selvä terassimuodostelma, jonka tuntumasta vuoden 1994 inventointilöydöt tulivat. |
| metsakeskus.776010017 |
734 |
Mattilan kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309646.91100000 |
6697940.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010017 |
Pelto on raskasta savea joka viettää loivasti kaakkoon. |
| metsakeskus.776010018 |
734 |
Nikkarin kotopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310166.70200000 |
6698367.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010018 |
Pelto viettä loivasti itä-kaakkoon |
| metsakeskus.776010019 |
734 |
Könkärit |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310371.61400000 |
6698457.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010019 |
Loivasti etelä-lounaaseen viettävä savipelto. |
| metsakeskus.776010020 |
734 |
Kyläpään Hankalanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309435.99600000 |
6697699.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010020 |
Peltoalue, jolta on peräisin useita kivikautisia löytöjä. Sijaitsee Laperlan kylän alueella, Häntälän kylänmäen luoteispuolella. Pelto etelän ja pohjoisen puolella metsäalueiden välissä on länsiluoteeseen, kohti Häntälänojan notkelmaa viettävä. Savimaata. |
| metsakeskus.776010021 |
734 |
Isoperheen Tyrynniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309514.95500000 |
6700549.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010021 |
Kohde sijaitsee 2,2 kilometriä pohjois-luoteeseen Aneriojärvestä Tyrynniityn lounasireunassa. Asuinpaikan pohjoispuolella on Metsolan uudistilan autioituneet rakennuksent. Etelään ja kaakkoon viettävältä pellolta on löydetty kivikautisia esineitä (KM 4431:2, KM 4554:2 ja KM 4761:2). Parisataa metsiä itäkoilliseen sijaitsee Ali-Jaakkolan Tyrynniityn asuinpaikka, mahdollisesti löydöt liittyvät samaan asuinpaikkavyöhykkeeseen. Vuoden 1994 inventoinnissa ei löydetty mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Pellolla on kuitenkin muinaisia rantaterassimuodostumia, joilla asuinpaikka on voinut sijaita, mutta se on mahdollisesti tuhoutunut maanmuokkauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.776010022 |
734 |
Silvanojan pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310338.62100000 |
6700811.08600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010022 |
Peltoalue viettä loivasti ojaa kohti. Pohjoispuolella on suojaava mäki. |
| metsakeskus.776010023 |
734 |
Haapalan palsta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310703.47300000 |
6700925.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010023 |
Asuinpaikka on ollut muinaisen salmen itäsuussa. Nykyisin rantatörmä kaartuu loivasti Tyrynojaan päin. Asuinpaikka on metsäisen mäen kaakkoisreunassa. |
| metsakeskus.776010024 |
734 |
Ali-Jaakkolan Tyrynniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309699.87800000 |
6700640.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010024 |
Kohde sijaitsee Härmälänbölen Tyrynmaan lounaisreunassa, noin 600 metriä Helsinki-Turku moottoritiestä pohjoiseen. Asuinpaikka on etelään ja lounaaseen viettävällä pellolla, maaperä on savea. Peltorinteessa on havaittavissa terassimuodostelmia.
Aiempia löytöjä: KM 4554:2 (tasataltta), KM 4431 (kiviaseita) |
| metsakeskus.776010025 |
734 |
Pyöli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309810.82500000 |
6701536.79800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010025 |
Pelto viettää etelään ja kaakkoon |
| metsakeskus.776010026 |
734 |
Korvenpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309394.99800000 |
6701204.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010026 |
Kohde sijaitsee kaakkoon loivasti viettävällä pellolla Tyrynniitun alueen luoteisreunalla hieman 70 metrin korkeuskäyrän yläpuolella. Paikalta on vuoden 1994 inventoinnin yhteydessä löydetty kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.776010027 |
734 |
Yli-Jaakkolan Tyrynniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310230.66600000 |
6700866.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010027 |
Asuinpaikka sijaitsee peltoalueella sekä osaksi mahdollisesti itäpuolella olevalla metsäsaarekkeella. Pelto viettää lounaaseen ja etelään. |
| metsakeskus.776010028 |
734 |
Torkkelinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
309946.80000000 |
6696824.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010028 |
Savinen pelto, vanhalta nimeltään Kesäpelto, viettää loivasti kohti Häntälänojaa. Peltoala on laaja, eikä selkeitä terasseja ole havaittavissa. Luho on inventoinnissaan vuonna 1945 löytänyt pellosta muutaman kvartsi-iskoksen. Raikkeen inventoinnissa vuonna 1994 peltoala pintapoimittiin ja löydettiin yksi kvartsi-iskos ja yksi piin kappale, joka voi olla tuluspiitä. |
| metsakeskus.776010029 |
734 |
Maula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310943.39800000 |
6695628.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010029 |
Asuinpaikka sijaitsee on Maulan päärakennuksen etelä- ja itäpuolella puutarha-alueella sekä itäpuolella etelään ja lounaasen viettävällä peltoalueella. |
| metsakeskus.776010030 |
734 |
Siukko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311342.24400000 |
6695590.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010030 |
Kohde sijaitsee Ahtialan kylässä Riitjärvenojan tuntumassa Siukun tilan pelloilla. Kohteesta on löydetty kourutaltta ja tasataltta (KM 10617:1-2). Luhon inventointikuvauksen (1945) mukaan "Esineet on löydetty Suikun talon pellosta, n. 300 m talosta länteen, 1 neliömetrin alueelta. Esineiden välistä on löytynyt myöskin pieni kourutaltta, joka ei ole vielä tullut museoon. Maaperä savimaata, rinne viettää kaakkoon. Pellolla runsaasti rikottuja kiviä, varsinkin Siukun pellon länsipuolella olvalla Maulan pellolla." Vuoden 1994 inventoinnissa löytyi yksi kvartsi-iskos, ilmeisesti nykyisen koordinaattipisteen kohdalta, alueella ei havaittu muita merkkejä asuinpaikasta. Kohteen nykyinen koordinaattitieto osoittaa pellolle noin 350 metriä Siukun talosta kaakkoon, joten se poikkeaa Luhon kuvauksesta, joka sijoittaa aiemmat löydöt 300 metriä talosta länteen. Kohde pitäisi tarkastaa paikkatiedon vahvistamiseksi. Aluerajausta ei ole tehty paikkatiedon epämääräisyyden vuoksi. |
| metsakeskus.776010031 |
734 |
Pietilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311252.27000000 |
6696474.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Pietilän päärakennuksesta noin 400 metriä pohjois-koilliseen Aneriojokeen viettävän rinteen yläosassa. |
| metsakeskus.776010032 |
734 |
Paavolan ja Mikkelin pellot |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311487.17000000 |
6697686.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010032 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee länteen viettävällä viljellyllä Aneriojärven itärannan saviperäisellä terassilla. Alueelta on vanhoja kiviesinelöytöjä sekä mm. liesihavainto. Pohjoisin osa josta on löytöjä, sijoittuu noin 200 m valtatie 1 eteläpuolelle, josta löytöalue ulottuu noin 900 m etelään. Tarkastuksessa v. 1972 sekä koekaivauksessa v. 1984 ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Molemmat sijoittuivat matalalle alueelle järvenrannan läheisyyteen alueen eteläosassa. V. 1994 inventoinnissa ei kuitenkaan havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä peltoalueen pintapoiminnassa, joskin osa alueesta oli kesannolla. Asuinpaikka lienee viljelytoiminnan pahasti tuohoamaa, mutta säilynyttä muinaisjäännöstä voi olla vielä ainakin Mikkelin ja Kynnen puutarhoissa.
Vuoden 2007 koekaivausten perusteella voidaan todeta, että muinaisjäännöstä on säilynyt myös kyntökerroksen alla.
Muinaisjäännösalue on merkitty laajana Kitulan asuinpaikkana seutukaavaan ja sen suojelukohdeluetteloon (SU-2, 434) |
| metsakeskus.776010033 |
734 |
Lehtiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311546.14600000 |
6699036.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010033 |
Alueelta tunnetaan kivikautisia löytöjä, joiden tarkempi löytöpaikka ei ole selvä. Inventoinnissa v. 1994 alueen pintapoiminnassa ei havaittuja löytöjä. Alueen pelto on savinen ja viettää melko jyrkästi länteen Varesjoen suuntaan.Noin 60-65 m vaiheilla on selvempi rantaterassi, johon asuinpaikka liittynee. V. 2000 Lehtiniemen pihalla uuden päärakennuksen rakentamisen ja sen itäpuolisen kunnallistekniikan takia tehty työn seurannta ja koekuopitus ei tuonut esille merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.776010034 |
734 |
Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311549.15300000 |
6697062.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010034 |
Ala-hinttalan pellon kohdalla on selvästi havaittavissa terassimuodostelma. |
| metsakeskus.776010035 |
734 |
Päivölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312108.92500000 |
6697056.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010035 |
Asuinpaikka? on Päivölän talon länsipuolella heti pihamaata kiertävän kuusiaidan takana on pieni terassi, jonka jälkeen pelto viettää melko jyrkästi etelä-lounaaseen. |
| metsakeskus.776010036 |
734 |
Murtopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
311349.25000000 |
6693767.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010036 |
Pelto on savimaata ja viettää loivasti länteen ja lounaaseen. |
| metsakeskus.776010037 |
734 |
Heikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310438.61300000 |
6693349.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010037 |
Asuinpaikka Koorlan kylämäen itäreunassa. |
| metsakeskus.776010038 |
734 |
Alhon pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318363.40400000 |
6698382.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010038 |
Pellot ovat savimaata ja viettävät kaakkoon Lahnajärvelle päin. Inventoinnissa v. 1994 oraspellossa ei havaittu löytöjä, kuten ei myöskään kaavainventoinnissa v. 2004, jolloin pellot olivat kynnettyinä. Ainoastaan historiallisen ajan löytöjä havaittiin. Asuinpaikan säilymisaste ja rajautuminen ovat siten ainoastaan kaivauksella selvitettävissä. Historiallisen ajan löytöjä havaittiin myös n. 200 m lounaaseen Lahnajärveen viettävältä rantapellolta. Historiallisen ajan löytöjä ei talletettu. |
| metsakeskus.776010039 |
734 |
Junnola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318196.51000000 |
6691144.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Junnolan päärakennuksesta n. 100 metelään,savisella pellolla. Paikan luoteis- ja länsipuolella on kapea salmi, muinoin suojainen lahti. |
| metsakeskus.776010040 |
734 |
Omenojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
310105.70300000 |
6702524.39800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.776010040 |
Asuinpaikkaan viittaavat keramiikkalöydöt ovat Omenojärven kaakkois- /etelärannasta n. 100 m sijaitsevan järvenrannan suuntaisen mäen koillispäästä, itään laskevalta karkeahiekkaiselta ja kiviseltä rinteeltä, noin 100 m järveen laskevan Sikasuon lasku-uoman purosta länteen. Kiikalan raja on vain noin 100 m koilliseen löytöpaikasta. |
| metsakeskus.777000293 |
777 |
Kariaho |
10001 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
606746.29200000 |
7236345.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777000293 |
Kohde sijaitsee Kiantajärven pohjoispäässä pari kilometriä etelään Juntusrantaan vievältä tieltä. Kohteen eteläpuolella virtaa Ulkupuro, jonka rannalla sijaitsee kunnostettu ja nyttemmin myös suojeltu mylly. Puron rannoilla kasvaa lehtomaista kasvillisuutta ja maasto on kosteaa. Heti puton rannasta nousevat rinteet jyrkästi paikoin hyvinkin louhikkoisina. Kasvillisuus on tiheää ja kuusivoittoista.
Kohteesta on ilmoitettu Museovirastoon useita pyyntikuoppapesäkkeitä. Havainnointimahdollisuudet inventoinnin yhteydessä olivat kuitenkin heikot sankan kasvillisuuden ja maaston kosteuden vuoksi. Paikalla on todettu yksi , muodoltaan säännöllinen ja halkaisijaltaan noin 3 m ja noin metrin syvyinen pyyntikuoppa. Se sijaitsee purolta noin 100 metriä lounaaseen. On mahdollista, että kohteessa on enemmänkin pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.777000294 |
777 |
Materonniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
611033.72500000 |
7183594.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777000294 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Materonniemeen tehdyn tien varressa, vajaat 200 m peruskarttaan merkitystä Materon talosta lounaaseen, noin 200 m niemen kärjestä ja vajaat 100 m rannasta. Materon taloon vievältä tieltä poikkeaa pieni tie pellon halki etelään. Pellon ja rannassa olevan kankaan välissä on nuorta metsää kasvava suo. Kiviröykkiöt sijaitsevat tien vieressä, suon kohdalla.
Idänpuoleisen tieojan leikkauksesta oli tullut turpeen alta näkyviin matala kivikasa, jonka päällä oli pari rautakuonan palaa. Kivet olivat hyvin löysässä, mitään rakennetta ei ole ollut havaittavissa. Kiviä on noin 2 m halkaisijaltaan olevalla alueella. Kivet eivät ole palaneita. Mitään raudanvalmistukseen liittyvää ei ole ollut havaittavissa. Tien pääsä, 30 m suon reunasta etelään, tien länsipuolella on toinen samanlainen kiviröykkiö. |
| metsakeskus.777000295 |
777 |
Materonkangas SE |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
610002.13800000 |
7184025.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777000295 |
Hiilimiilu sijaitsee Materonkankaan kaakkoisosassa, Materoon vievän tien varrella, noin 0,2 km etelään kohdasta,joka on vajaat 0,1 km länteen Rantapihan taloon vievän tien haarasta. Heti kohteen eteläpuolella kangasmaasto vaihtuu suoksi, jonka reunassa kulkee vanha polkutie.
Hiilimiilu on halkaisijaltaan noin 4 m ja syvyydeltään noin 1,2 m. Sitä ympäröi selvä reunavalli.
Kohteen sijaintitietoa on muokattu LIDARK-aineiston perusteella. Koordinaattipistettä siirrettiin noin 30 metriä lännen suuntaan. |
| metsakeskus.777000296 |
205 |
Lahnanurmi |
10001 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
537913.45700000 |
7093529.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777000296 |
Kohde sijaitsee Lahnasjärven länsirannalla olevaan venerantaan tulevan tien länsipuolella Sikolahden ja Sikolammen välissä, peruskarttaan merkitystä Lahnanurmen talosta noin 0,4 km etelään. Paikalla on runsaasti kiviröykkiöitä. Maanomistaja on poistanut niiden päältä turvetta ja kaivellut niitä. Suurimman halkaisija on noin 3,5 m ja korkeus noin 1,0 m. Se on maansekainen ja kivet ovat palaneita. Kyseessä lienee kiuas. Osa röykkiöistä on selviä viljelysröykkiöitä. Tien varressa on lisäksi kaksi kuoppaa, jotka saattavat olla hiilimiiluja. Toisen miilun poikki maanomistaja on kaivanut ojan. |
| metsakeskus.777000297 |
777 |
Lavajärvi S |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
602929.76900000 |
7257002.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777000297 |
Kohde sijaitsee Selkoskylän pohjoispuolella, Hossan opastuskeskuksesta 15 km länsilounaaseen, Lavajärven eteläpuolella, Lavajärven saaresta 0,4 km lounaaseen, rannasta 50 m päässä, nousevan rinteen päällä, pari metriä korkeamman kumpareen eteläpuolella.
Lavajärvi on itä-länsi -suuntainen, noin kaksi ja puoli kilometriä pitkä ja pari sataa metriä leveä järvi usean samantapaisen järven ketjussa Hossan retkeilyalueen eteläreunassa. Järven keskellä on sen ainoa saari. Järven etelärannalla, saaresta noin 0,4 km lounaaseen on lounas-koillinen -suuntainen harjanne, jonka koillispään lähellä, hieman laen kaakkoispuolella, vajaat 0,1 km rannasta kohde sijaitsee. Alue kasvaa suurehkoa mäntyä, aluskasvillisuutena on paksuhkoa sammalta, puolukkaa ja suopursua, paikoitellen on myös joitakin katajia.
Lähellä harjanteen lakea, hieman etelään eli mantereen puolelle viettävässä kohdassa on neliömäinen kuoppa. Sivun pituus on 3,5-4,0 m ja kuopan syvyys 2-3 m. Reunat ovat viistot, pohjalla on noin 1,5 x 1,5 m:n laajuinen tasainen alue. Kuoppaa ympäröi matala valli. Kaakkoiskulmassa ja eteläreunalla kasvaa suurehkot männyt. Oppaana olleen Veijo Lesonen kertoi, etteä hänen isänsä mukaan seudulla on ennen asunut lappalaisia ja hänen mielestään kyseessä on lappalaisten asunto.
Inventointi 2014: Rakenne ei vaikuttanut asumuksen jäänteeltä, vaan pikemminkin hiilimiilulta. Vastaavanlaisia rakenteita oli havaittavissa Pyöreäsuo N (1000005526) raudanvalmistuspaikan hiilimiilussa. Rakenteen päällä kasvaa noin 80 vuotta vanhaa puustoa. |
| metsakeskus.777000298 |
777 |
Lapinniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
586215.55200000 |
7237060.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777000298 |
Kohde sijaitsee Ala-Kantosenjärven itärannalla olevan niemen kapeassa kärjessä, noin 2 km peruskarttaan merkitystä Saariahon talosta pohjoisluoteeseen. Ala-Kantosen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota, kyseessä oleva niemi kasvaa kuusta, sen kapea, muutaman kymmenen metrin pituinen kärki on palanut muutama vuosi sitten. Niemen kärjessä on pyöreä, päältä noin 8 m läpimittainen, järven pintaa arviolta noin 2 m ja muuta niemeä noin 1 m korkeammalla oleva kumpare.
Kumpareen päällä kasvaa muutama koivu ja suuri mänty. Tulipalon seurauksena aluskasvillisuutta on vähän. Maaperä on alueella soraa, joukossa on joitakin suuria kiviä. Kumpareeen päällä on kaksi selkeää kuoppaa ja kaksi epäselvempää painannetta. Kärjessä oleva soikea, noin 3x 1 m kooltaan olevaa ja kaakko - luode -suuntaista ja noin 0,4 m syvää kuoppaa on käytetty nuotiopaikkana. Toinen kuoppa on mantereen puoleisessa osassa, suuren männyn juuressa, sen luoteispuolella. Se on epämääräisen muotoinen, noin 2 x 1 m kooltaan, pohjoisluode - eteläkaakkko -suuntainen ja noin 0,3 m syvä. Kuoppien välissä, kumpareen pohjoisreunassa, suuren männyn juuressa, eteläpuolella on pyöreähkö, epämääräinen painanne. Toinen samantapainen painanne on kumpareen itäosassa, toisen kuopan itäpuolella.
Oppaana olleen Ari Anttosen mukaan paikkakunnalla kerrotaan, että kuopat ovat lappalaisten hautoja. He olivat kuolleet yhteenotossa suomalaisten kanssa. Muut lappalaiset olivat paenneet, mutta palasivat hautaamaan vainajat. Järven keskellä olevan Saunaniemen itäosassa on Anttosen mukaan ainakin kaksi vastaavaa kuoppaa. |
| metsakeskus.777010002 |
777 |
Ellinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584963.16400000 |
7200653.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Pesiönlahden pohjoisrannalla , noin 0,5 km viitostiestä, Kylmäniemen tien ja rannan välillä. Löydöt ovat tulleet esille vesirajasta korkean törmän juurelta. |
| metsakeskus.777010003 |
777 |
Jokikunnas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
585507.92900000 |
7206462.78000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Alajärvestä Kiannan Mikkoslahteen laskevan Alajoen pohjoispuolella, joen niskalta noin 300 m länteen olevalla viljelyspellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta. |
| metsakeskus.777010004 |
777 |
Aittohieta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589644.29200000 |
7197752.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,7 km luoteeseen, aivan vesirajassa. Asuinpaikka-aluetta on noin 200 m matkalla. Alueella on vuonna 1985 tehty arkeologisia kaivauksia. |
| metsakeskus.777010005 |
777 |
Vuonaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588807.61900000 |
7199475.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Vuonaniemen kärjessä. Löydöt ovat tulleet esille vesirajasta noin 300 m pitkältä alueelta. Vuoden 2013 inventoinnissa rannan pystysuorasta maanleikkauksesta löytyi kvartsi-iskoksia, joten asuinpaikka jatkuu myös metsän
puolelle. |
| metsakeskus.777010006 |
777 |
Pieni Kianta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
590670.86100000 |
7202274.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannan Oraviselästä Hulkonniemeen luoteesta pistävän Pienen Kiannan lahden perukassa. Asuinpaikka-alue on kallioista metsäistä rantaa. |
| metsakeskus.777010007 |
777 |
Hulkonniemi Ylitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592055.31900000 |
7199047.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010007 |
Asuinpaikka sijaitsee viljelyspellolla, noin 300 m Kiannan rannasta. Löydöt ovat tulleet esille kahdelta eri löytökorkeudelta. |
| metsakeskus.777010008 |
777 |
Hulkonniemi Ahdinrinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592082.30600000 |
7199108.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010008 |
Asuinpaikka sijaitsee viljelyspellolla, noin 350 m Kiannan rannasta. |
| metsakeskus.777010009 |
777 |
Salmensivu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592814.00700000 |
7199303.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010009 |
Esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee Suomussalmen länisrannalla. Löydöt ovat tulleet esille osaksi vesirajasta, osaksi törmän päällä olevalta pellolta. Asuinpaikka-alueen pituus on noin 200 m. Alueelta on myös 1600-luvulle ajoittuvia löytöjä. |
| metsakeskus.777010009 |
777 |
Salmensivu |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
592814.00700000 |
7199303.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010009 |
Esihistoriallinen asuinpaikka sijaitsee Suomussalmen länisrannalla. Löydöt ovat tulleet esille osaksi vesirajasta, osaksi törmän päällä olevalta pellolta. Asuinpaikka-alueen pituus on noin 200 m. Alueelta on myös 1600-luvulle ajoittuvia löytöjä. |
| metsakeskus.777010010 |
777 |
Reetala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592201.24900000 |
7201656.73500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannan länsipuolella, viljelyspellolla, rannasta noin 200 m päässä. |
| metsakeskus.777010011 |
777 |
Suomula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594643.27100000 |
7200334.28200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Siikalahden koillispuolella, Kirkkoniemen tien varressa olevalla viljelyspellolla. |
| metsakeskus.777010012 |
777 |
Vähäsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599089.46100000 |
7205441.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Vähälahden itäpuolella, rannasta noin 250 m päässä olevan viljelyspellon ja hiekkakuopan alueella. |
| metsakeskus.777010013 |
777 |
Uuttuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598377.00000000 |
7214925.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Horsmanselän länsirannalla, Horsamanniemen eteläkupeessa olevassa pienessä Uuttuniemessä. Asuinpaikka-alue on metsäistä törmää. |
| metsakeskus.777010014 |
777 |
Alila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602163.15100000 |
7230013.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Linnansalmen itäpuolella, maantien ja sen pohjoispuolella virtaavan puron suun välillä. Löydöt ovat tulleet esille rannasta, noin 60 x 200 m olevalta alueelta.
Kainuun Museon arkeologi teki kohteelle tarkastuksen heinäkuussa 2017. Muinaisjäännösalueen lounaispäähän tehtiin koekuoppia, jotka olivat kaikki löydöttömiä. Koekuopissa ei myöskään havaittu peltokerrostumista poikkeavia värjäymiä. Rantavedessä havaittiin yksi kvartsi. Havaintojen perusteella kohteelle tehtiin uusi rajaus. Nykyisen rajauksen alueelle ei tarkastuksessa tehty koekuoppia. |
| metsakeskus.777010015 |
777 |
Manninen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600958.65200000 |
7226732.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Huutoniemen lännestä pistävän pienen lahden pohjoisrannalla olevalla peltoalueella. |
| metsakeskus.777010016 |
777 |
Pekkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601044.61400000 |
7226463.78100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannan Huutoniemeen lännestä pistävän pienen lahden kaakkoispuolella, viljelyspellolla, rannasta noin 100 m päässä. |
| metsakeskus.777010017 |
777 |
Siiransauna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600762.72500000 |
7226279.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Huutoniemestä länteen pistävän pienen Hiukanniemen etelärannalla, viljelyspellolla. Huurre 1957: Hiukanniemen talo on samannimisen niemen päässä Kiantajärven itärannalla, vastapäätä Kiannannientä. Löytöpaikka on niemen eteläkupeella, talosta n. 300 m itään Hiukan taloon johtavan polun varrella. Paikalla on laidunhaka, jota nyt on ruvettu laajentamaan rantaan päin raivaamalla puita pois. Aivan rantaan asti ei raivausta vielä oltu ulotettu ja siellä oli vielä mäntymetsikköä. Maaperä on kivikkoista hiekkamaata. Kvartsia löytyi paikalta varsin ransaasti joukossa oli esineitäkin (3 kpl kvartsiesine, 1 kpl kvartsikaavin, 74 kpl kvartsi-iskosta). Aikoinaan on näillä paikoin ollut talo, josta paikannimi, "Siiransauna" on vielä muistona. |
| metsakeskus.777010018 |
777 |
Ämmänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601060.61400000 |
7225837.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Ämmänniemen länsirannalla, viljelyspellon kohdalla. Ämmäniemen talo on Hiukan talosta n. l/2 km etelään päin. Löytöpaikka on talon luoteispuolella oleva järvelle viettävä melko kivikkoinen rinne. Täälläkin on caterpillarilla ajettu maanpinta nurin. Kohteesta on löydetty kvartsitaltta, kvartsiesine ja 9 kpl kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.777010019 |
777 |
Someronhiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601947.26100000 |
7223616.92800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannan Kiekkiselän itärannalla. Löydöt ovat tulleet esille rantahiekalta noin 300 x 20 m matkalta. |
| metsakeskus.777010020 |
777 |
Kallionsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610450.84200000 |
7221999.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010020 |
Asuinpaikka sijaitsee itään pistävän Pärsämönlahden suun pohjoisrannalla pienellä saarella. |
| metsakeskus.777010022 |
777 |
Maakunta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615126.92000000 |
7235223.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 600 m koilliseen, Kokkojärven itäpuolella metsärinteessä kaupan ja järven välillä. |
| metsakeskus.777010023 |
777 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616010.56300000 |
7235155.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 600 m koilliseen, huoltoaseman kohdalla tien eteläpuolella. |
| metsakeskus.777010024 |
777 |
Syväniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
620644.69800000 |
7234955.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010024 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 5 km itään, Kulmajärven pohjoisrannalla olevassa Syväniemessä, 100-150 m rannasta.
Paikalta löydetty hevosriipus (KM 10916:1) ja pronssiriipus (KM 10916:2) ovat tulleet Kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1938. Esineet olivat löytyneet Juntusrannan Syväniemen taloa rakennettaessa. Paikalla oli havaittu tulisijan jäännöksiä ja edellä mainittujen esineiden lisäksi myös "vaskinen kattilan korva", joka oli kuitenkin särkynyt aivan pieniksi palasiksi. Esineet ovat löytyneet talon eteläpuolelta. |
| metsakeskus.777010024 |
777 |
Syväniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
620644.69800000 |
7234955.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010024 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 5 km itään, Kulmajärven pohjoisrannalla olevassa Syväniemessä, 100-150 m rannasta.
Paikalta löydetty hevosriipus (KM 10916:1) ja pronssiriipus (KM 10916:2) ovat tulleet Kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1938. Esineet olivat löytyneet Juntusrannan Syväniemen taloa rakennettaessa. Paikalla oli havaittu tulisijan jäännöksiä ja edellä mainittujen esineiden lisäksi myös "vaskinen kattilan korva", joka oli kuitenkin särkynyt aivan pieniksi palasiksi. Esineet ovat löytyneet talon eteläpuolelta. |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11042 |
27028 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27011 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12002 |
13216 |
11040 |
27000 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12002 |
13216 |
11033 |
27000 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12002 |
13216 |
11006 |
27000 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12002 |
13216 |
11042 |
27028 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12011 |
13114 |
11019 |
27011 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12011 |
13114 |
11040 |
27000 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12011 |
13114 |
11033 |
27000 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27000 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12011 |
13114 |
11019 |
27012 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010025 |
777 |
Kalmosärkkä |
10002 |
12011 |
13114 |
11042 |
27028 |
614403.21200000 |
7234017.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010025 |
Kalmosärkän koillisosa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 0,9 km lounaaseen, Juntusjärven, Kokkojärven ja Kaarronlammen yhtymäkohdan länsirannalla. Kalmosärkkä on noin 1,2 km:n pituinen lounais-koillissuuntainen hiekkaharjanne, joka pohjoispäästään jakaantuu kahtia. Luoteeseen kääntyvää särkän osaa nimitetään Haarasärkäksi. Särkän ja Kaarron- eli Kaatoinjoen välillä on matala ruohikkoinen niemeke, joka kuitenkin tulva-aikaan peittyy veden alle samoin kuin itärannan alava niittymaa, luhta. Tällöin näyttää Kokkojärven ja Kaarronlammenlammen välillä olevan leveähkö salmi. Myös Kalmosärkän länsipuolella oleva Kokkosuo jää tulvaveden alle. Särkän harjalla kasvaa etupäässä mäntyä. Maaperä on kauttaaltaan hienoa hiekkaa.
Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on koko särkän alueelta, etenkin kummassakin päässä, (Kalmosärkkä N ja S). Särkän alueella on suoritettu kaivauksia 1958-1959 ja 1992-1993. Pitkin särkkää on havaittavissa yhteensä 40-50 erilaista kuoppaa tai kuopannetta. Esihistoriallisiksi tulkittavissa olevia kuoppia ja painaumia lienee yli 20 kpl. Ne ovat 3-4 m halkaisijaltaan olevia ja noin 0,5 m syviä kuoppia. Lisäksi särkän alueella on talvisodan aikaisia kaivantoja.
Kalmosärkkä kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Nykyisin se on useista kohdin pahoin kulunut, etenkin pohjoiskärjestä (kulunut lähes poikki), eteläkärjestä sekä itäreunasta, joihin Kylmäjärven säännöstelty vedenpinta vaikuttaa voimakkaimmin. Talvella 1989 kuluneita reunoja on kivetty vesiensäännöstelyn kuluttavan vaikutuksen vähentämiseksi. Toimenpide on hidastanut kulumista, mutta ei ole pystynyt sitä pysäyttämään.
Museovirasto on pystyttänyt vuonna 1991 Kalmosärkälle kolme opastaulua. Alue on ollut vuodesta 1985 Museoviraston ja vuoden 2014 alusta Metsähallituksen hallinnassa. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.777010026 |
777 |
Nuolisärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613440.59900000 |
7233068.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 2,8 km lounaaseen, Kaarronlammen länsirannalla. Asuinpaikka-alue sijoittuu kapealle, kuluneelle hiekkasärkälle, joka on nykyisin normaalin veden aikana saarena. Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on todettu koko 400 m pitkän särkän alueelta. Särkkäalue on veisiensäännöstelyn pahasti kuluttama. |
| metsakeskus.777010026 |
777 |
Nuolisärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
613440.59900000 |
7233068.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 2,8 km lounaaseen, Kaarronlammen länsirannalla. Asuinpaikka-alue sijoittuu kapealle, kuluneelle hiekkasärkälle, joka on nykyisin normaalin veden aikana saarena. Esihistoriallisen asutuksen merkkejä on todettu koko 400 m pitkän särkän alueelta. Särkkäalue on veisiensäännöstelyn pahasti kuluttama. |
| metsakeskus.777010027 |
777 |
Kellolaisten Tuli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
614727.08200000 |
7234794.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010027 |
Kellolaisten Tuli sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 850 m länteen, Kokkojärven eteläpään länsiosassa. Alue on nykyisin normaalin veden alla, matalan veden aikana saarekkeena. Aikaisemmin se on ollut suon keskellä rannassa matalana hiekkakumpareena. |
| metsakeskus.777010027 |
777 |
Kellolaisten Tuli |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
614727.08200000 |
7234794.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010027 |
Kellolaisten Tuli sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 850 m länteen, Kokkojärven eteläpään länsiosassa. Alue on nykyisin normaalin veden alla, matalan veden aikana saarekkeena. Aikaisemmin se on ollut suon keskellä rannassa matalana hiekkakumpareena. |
| metsakeskus.777010027 |
777 |
Kellolaisten Tuli |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
614727.08200000 |
7234794.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010027 |
Kellolaisten Tuli sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 850 m länteen, Kokkojärven eteläpään länsiosassa. Alue on nykyisin normaalin veden alla, matalan veden aikana saarekkeena. Aikaisemmin se on ollut suon keskellä rannassa matalana hiekkakumpareena. |
| metsakeskus.777010027 |
777 |
Kellolaisten Tuli |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
614727.08200000 |
7234794.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010027 |
Kellolaisten Tuli sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 850 m länteen, Kokkojärven eteläpään länsiosassa. Alue on nykyisin normaalin veden alla, matalan veden aikana saarekkeena. Aikaisemmin se on ollut suon keskellä rannassa matalana hiekkakumpareena. |
| metsakeskus.777010027 |
777 |
Kellolaisten Tuli |
10002 |
12002 |
13216 |
11040 |
27000 |
614727.08200000 |
7234794.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010027 |
Kellolaisten Tuli sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 850 m länteen, Kokkojärven eteläpään länsiosassa. Alue on nykyisin normaalin veden alla, matalan veden aikana saarekkeena. Aikaisemmin se on ollut suon keskellä rannassa matalana hiekkakumpareena. |
| metsakeskus.777010027 |
777 |
Kellolaisten Tuli |
10002 |
12002 |
13216 |
11033 |
27000 |
614727.08200000 |
7234794.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010027 |
Kellolaisten Tuli sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 850 m länteen, Kokkojärven eteläpään länsiosassa. Alue on nykyisin normaalin veden alla, matalan veden aikana saarekkeena. Aikaisemmin se on ollut suon keskellä rannassa matalana hiekkakumpareena. |
| metsakeskus.777010036 |
777 |
Halkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
586763.41100000 |
7210385.21200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010036 |
Asuinpaikan sanotaan sijaitsevan Pirttijärven ja Kovajärven välillä olevassa Salmenniemessä, Kovajärveen pistävän Halkoniemen tyvessä, Salmenniemen talosta noin 200 m itään, metsämaalla.
Asuinpaikalta on vuonna 1936 löydetty pronssikirveen valinmuotin puolikkaat (molemmat kappaleet; KM 12869) noin 25 cm syvyydestä, kun turvetta oltiin nostamassa tervahaudan kattoa varten. Löytökohta on tervahaudan eteläpuolella. Vuonna 1951 C.F. Meinander suoritti paikalla tutkimuksia ja kaivauslöytöinä tuli esille kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta.
Lisäksi Salmenniemen talon itäpuolelta, nykyisen maantien kohdilta, on löytynyt veitsi, jonka kahva on koristeltu kirvettä kantavan ihmisen kuvalla. Esine on luetteloitu Kansallismuseon historiallisiin kokoelmiin numerolla 51002. |
| metsakeskus.777010037 |
777 |
Tormuan itäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616945.16500000 |
7241184.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Tormuanjärven itärannalla, maantien ja järven välillä sijaitsee Tormuan talo, jonka viljelyspellolta, noin 200 m päässä rannasta asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille. |
| metsakeskus.777010038 |
777 |
Alajoen niska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615439.77800000 |
7241273.85900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Tormuanjärven länsiosasta lähtevän Alajoen niskan etälärannalla. Joen niskasta itään päin kulkee järven rannassa pitkä ja kapea hiekkasärkkä, jonka eteläpuolella on mäntymetsikköä kasvava suo. Särkä päällä kasvaa kuusta ja mäntyä. Särkkä on parisen metriä korkea, sen ja järven välillä on muutamin paikoin matalaa hietikkoa, joka on syntynyt veden kuluttaessa särkän kuvetta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tältä hietikolta. Itse särkkässä näkyy heikko kulttuurikerros ja yhdessä kohdassa on ollut hiilt¨ä noin 30 cm syvyydessä. |
| metsakeskus.777010039 |
777 |
Saarijoen niska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611350.42200000 |
7240138.30400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Saarijärveen liittyvän pienen Alanteenjärven eteläpäästä lähtevän Saarijoen niskan itärannalla. Asuinpaikka-alue on alavaa, hyvin loivana nousevaa metsäistä rantaa. Löydöt ovat tulleet esille koekuopista.
Inventointi 2014: Asuinpaikka sijaitsee nykyään melko epätyypillisellä paikalla, sillä maaperä paikalla on melko vetistä ja suopursujen peittämää. Alueen itärajan reuna oli osin metsätöissä äestetty ja maanpinta oli rikkoutunut. Maanpinnalla ei ollut mitään merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Muinaisjäännösalueella on myös siltajäännös (Saarijoki 1, MH-tunnus 176678), hylsypuu (Saarijoki 2, MH-tunnus 176690) ja kuoppajäännös (Saarijoki 3, MH-tunnus 176692), ajoitukseltaan moderneja eikä muinaisjäännösrekisterissä. |
| metsakeskus.777010040 |
777 |
Lomakylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591643.50100000 |
7192743.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Emäjoesta Vuokkijokea ylöspäin lähdettäessä olevan Hietajärven länsirannalla, pienen hiekkasärkän kohdalla. Särkkä on kolmisen metriä korkea ja sen laella kasvaa männikköä.Paikoitellen on vesi kuluttanut särkän järvenpuoleista reunaa ja yhdellä tällaisella kohdalla on havaittu palaneita kiviä, jotka ovat peräisin ehkä tulisijasta. Rannalta on tullut esille kvartsi-iskoksia.
Vuoden 2013 inventoinnissa paikalta on löydetty lisäksi neljä pyyntikuopan näköistä kuoppaa (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.777010041 |
777 |
Hietakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591948.37600000 |
7193078.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Hietajärven pohjoisrannalla olevassa pienessä niemessä. Asuinpaikka-alue on korkeaa hiekkaista mäntykangasta, jota sodan aikana on käytetty leiri- ja harjoitusalueena. Kankaan eteläinen rinne laskeutuu järveen päin kahtena terassina ja niistä ylemmältä on koekuopista löytynyt palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.777010042 |
777 |
Sikoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596070.72300000 |
7191411.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Alanteenjärvessä olevan entisen Alanteenniemen (nyt saarena) länsipäässä olevassa Sikoniemessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon alueelta.
Inventointi 2024: Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellon ja rantapusikon alueella. Havaintomahdollisuudet paikalla olivat huonot heinällä olevan pellon takia. Muinaisjäännösalueen itä- ja pohjoispuolille tehtiin muutama koekuoppa, joista ei havaittu muinaisjäännöstä. Kohteen aluerajaus jää ennalleen. |
| metsakeskus.777010043 |
777 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595817.82400000 |
7191259.93300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Alanteenjärven etelärannalla, Heikkilän talosta koilliseen, järveen päin viettävällä rinteellä, viljelyspellon alueella.
Inventointi 2024: Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Heikkilän talon koillispuolen pellossa ja rantapusikossa. Havainnointimahdollisuudet inventoinnin aikana olivat olemattomat pellon kasvaessa heinää, eikä paikalta saatu havaintoja muinaisjäännöksestä. Aluerajaus jää ennalleen. |
| metsakeskus.777010044 |
777 |
Sotasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
622213.23600000 |
7178731.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Vuokin kirkosta noin 6 km kaakkoon, Vuokkijärven Jysmänselässä olevan Sotasaaren itäpäässä. Kohde lienee nykyisin vesiensäännöstelyn kokonaan tuhoama.
Sotasaari on ollut kaksiosainen saari, jonka etelä- ja pohjoisosaa yhdisti toisiinsa kapea ja matala kannas. Pohjoiosa oli suurimmaksi osaksi korkeaa mesää kasvavaa kangasta, sen jyrkät rannat olivat veden kuluttamat. Itäosassaan se kuitenkin laskeutuu matalaksi niemekkeeksi, josta metsä on raivattu pois.Täältä niemekkeeltä, 1-2 m veden pintaa korkeammalta on löytynyt koekuopista pieni siru asbestisekaista keramiikkaa,kvartsi-iskoksia,sekä palaneen luun siruja. |
| metsakeskus.777010044 |
777 |
Sotasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
622213.23600000 |
7178731.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Vuokin kirkosta noin 6 km kaakkoon, Vuokkijärven Jysmänselässä olevan Sotasaaren itäpäässä. Kohde lienee nykyisin vesiensäännöstelyn kokonaan tuhoama.
Sotasaari on ollut kaksiosainen saari, jonka etelä- ja pohjoisosaa yhdisti toisiinsa kapea ja matala kannas. Pohjoiosa oli suurimmaksi osaksi korkeaa mesää kasvavaa kangasta, sen jyrkät rannat olivat veden kuluttamat. Itäosassaan se kuitenkin laskeutuu matalaksi niemekkeeksi, josta metsä on raivattu pois.Täältä niemekkeeltä, 1-2 m veden pintaa korkeammalta on löytynyt koekuopista pieni siru asbestisekaista keramiikkaa,kvartsi-iskoksia,sekä palaneen luun siruja. |
| metsakeskus.777010045 |
777 |
Teeriniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
624257.41400000 |
7177845.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Vuokin kirkosta noin 8 km kaakkoon, Vuokkijärven Jysmänselän Vängänniemen etelälaidassa olevassa Teeriniemessä. Kohde saattaa olla nykyisin vesiensäännöstelyn kokonaan tuhoama. |
| metsakeskus.777010046 |
777 |
Teeriniemi 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
624264.00000000 |
7177843.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010046 |
Kiviröykkiö sijaitsee Vuokkijärven Jysmänselän saarena olevan Vängänniemen etelälaidassa olevassa Teeriniemessä. Röykkiö on noin 50 m rannasta. Muodoltaan se on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 2 m. Röykkiö on suurimmaksi osaksi sammalen peitttämä paitsi yhdeltä reunalta,josta sitä on ilmeisesti joskus pengottu. Röykkiö on kasattu suhteellisen isoista kivistä. |
| metsakeskus.777010047 |
777 |
Pieni Hietalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595621.00000000 |
7208490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010047 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Hietaselän länsirannalla. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille kolmesta eri kohtaa: Hietalahden talosta noin 80 m kaakkoon, talosta noin 100 m koilliseen ja noin 150 m pohjoisluoteeseen. |
| metsakeskus.777010048 |
777 |
Salmenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615262.86500000 |
7234469.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 400 m lounaaseen, Juntusjärven ja Kokkojärven välisen Salmenniemen kärjessä (nykyisin normaaliveden aikana saarena). Sen eteläpää on puutonta ja melko tasaista heinikkoniemeä ja maaperä on etupäässä savea. Kasvillisuus on heinää ja saraa sekä siellä täällä pensaita. Vedenpinnan säännöstely on kuluttanut niemen eteläosaa kymmeniä metrejä sekä pituus että leveyssuunnassa. Itäpuolelta maata on huuhtoutunut vain kapea kaistale. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemen itärannalta, Kylmäjärven puolelta, läheltä niemen päätä. Alueella on suoritettu vuosina 1991 ja 1993 kaivauksia. Kaivauksissa on tullut esille kaksi liesikiveystä. Toisen lieden hiilistä otettu C14-analyysi antoi tulokseksi 2130+-100 (Hel-3232) |
| metsakeskus.777010048 |
777 |
Salmenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
615262.86500000 |
7234469.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 400 m lounaaseen, Juntusjärven ja Kokkojärven välisen Salmenniemen kärjessä (nykyisin normaaliveden aikana saarena). Sen eteläpää on puutonta ja melko tasaista heinikkoniemeä ja maaperä on etupäässä savea. Kasvillisuus on heinää ja saraa sekä siellä täällä pensaita. Vedenpinnan säännöstely on kuluttanut niemen eteläosaa kymmeniä metrejä sekä pituus että leveyssuunnassa. Itäpuolelta maata on huuhtoutunut vain kapea kaistale. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemen itärannalta, Kylmäjärven puolelta, läheltä niemen päätä. Alueella on suoritettu vuosina 1991 ja 1993 kaivauksia. Kaivauksissa on tullut esille kaksi liesikiveystä. Toisen lieden hiilistä otettu C14-analyysi antoi tulokseksi 2130+-100 (Hel-3232) |
| metsakeskus.777010048 |
777 |
Salmenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27013 |
615262.86500000 |
7234469.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 400 m lounaaseen, Juntusjärven ja Kokkojärven välisen Salmenniemen kärjessä (nykyisin normaaliveden aikana saarena). Sen eteläpää on puutonta ja melko tasaista heinikkoniemeä ja maaperä on etupäässä savea. Kasvillisuus on heinää ja saraa sekä siellä täällä pensaita. Vedenpinnan säännöstely on kuluttanut niemen eteläosaa kymmeniä metrejä sekä pituus että leveyssuunnassa. Itäpuolelta maata on huuhtoutunut vain kapea kaistale. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemen itärannalta, Kylmäjärven puolelta, läheltä niemen päätä. Alueella on suoritettu vuosina 1991 ja 1993 kaivauksia. Kaivauksissa on tullut esille kaksi liesikiveystä. Toisen lieden hiilistä otettu C14-analyysi antoi tulokseksi 2130+-100 (Hel-3232) |
| metsakeskus.777010048 |
777 |
Salmenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
615262.86500000 |
7234469.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 400 m lounaaseen, Juntusjärven ja Kokkojärven välisen Salmenniemen kärjessä (nykyisin normaaliveden aikana saarena). Sen eteläpää on puutonta ja melko tasaista heinikkoniemeä ja maaperä on etupäässä savea. Kasvillisuus on heinää ja saraa sekä siellä täällä pensaita. Vedenpinnan säännöstely on kuluttanut niemen eteläosaa kymmeniä metrejä sekä pituus että leveyssuunnassa. Itäpuolelta maata on huuhtoutunut vain kapea kaistale. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemen itärannalta, Kylmäjärven puolelta, läheltä niemen päätä. Alueella on suoritettu vuosina 1991 ja 1993 kaivauksia. Kaivauksissa on tullut esille kaksi liesikiveystä. Toisen lieden hiilistä otettu C14-analyysi antoi tulokseksi 2130+-100 (Hel-3232) |
| metsakeskus.777010049 |
777 |
Maikonsärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615693.69300000 |
7233675.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 1,2 km etelään, Juntusrannan etelärannalla olevan koillis-lounaissuuntaan kulkevan Maikonsärkän pohjoiskärjessä ja itäreunalla. Särkkän pohjoispää on matalaa ja hyvin kulunutta hiekkasärkkää. Siellä on myös vanhoja malminsulatuspaikkoja. Kohde lienee suurelta osin tuhoutunut. |
| metsakeskus.777010049 |
777 |
Maikonsärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
615693.69300000 |
7233675.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 1,2 km etelään, Juntusrannan etelärannalla olevan koillis-lounaissuuntaan kulkevan Maikonsärkän pohjoiskärjessä ja itäreunalla. Särkkän pohjoispää on matalaa ja hyvin kulunutta hiekkasärkkää. Siellä on myös vanhoja malminsulatuspaikkoja. Kohde lienee suurelta osin tuhoutunut. |
| metsakeskus.777010050 |
777 |
Mäkelän ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615871.62400000 |
7234728.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 300 m itään, Juntusjärven pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu kivikkoisen rannan vesirajasta. |
| metsakeskus.777010051 |
777 |
Kokkopää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
614972.97900000 |
7236634.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 1,9 km pohjoisluoteeseen, Kokkojärven itärannalla, noin 200 m:n päässä rannasta. Asuinpaikka-alue on talon lounaispuolella, järveen päin viettävällä rinteellä, pihamaalla. Maaperä alueella on hyvin kivikkoista soramaata. |
| metsakeskus.777010052 |
777 |
Päätalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615230.87700000 |
7234718.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 300 m länteen, Salmenniemen länsikainalossa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hyvin kuluneen rannan vesirajasta. |
| metsakeskus.777010053 |
777 |
Tormuan särkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615600.70900000 |
7242522.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Tormuanjärven pohjoisrannalla, Hossanjoen suulta noin 400 m kaakkoon olevalla kapealla mäntyä kasvavalla ja rannan suuntaisella, kuluneella hiekkasärkällä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille särkän länsipäästä, rannasta. Paikalle on rakennettu kesämökki vuonna 1970 tehtyjen kaivausten jälkeen. Mökkirakennus pihapiireineen on tuhonnut asuinpaikan keskeisen osan.
Vuoden 2007 inventoinnissa löytöjä kerättiin rantahiekalta sekä särkän kärkeen rakennetun kesämökin pihapiiristä. Rannalla näkyi useita palaneiden kivien keskittymiä. |
| metsakeskus.777010053 |
777 |
Tormuan särkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
615600.70900000 |
7242522.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Tormuanjärven pohjoisrannalla, Hossanjoen suulta noin 400 m kaakkoon olevalla kapealla mäntyä kasvavalla ja rannan suuntaisella, kuluneella hiekkasärkällä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille särkän länsipäästä, rannasta. Paikalle on rakennettu kesämökki vuonna 1970 tehtyjen kaivausten jälkeen. Mökkirakennus pihapiireineen on tuhonnut asuinpaikan keskeisen osan.
Vuoden 2007 inventoinnissa löytöjä kerättiin rantahiekalta sekä särkän kärkeen rakennetun kesämökin pihapiiristä. Rannalla näkyi useita palaneiden kivien keskittymiä. |
| metsakeskus.777010054 |
777 |
Rytys |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
606995.17100000 |
7243314.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010054 |
Asuinpaikka sijaitsee Saarijärven pohjoispään länsirannalla, Selkoskylään johtavan maantien varressa, Rytyksen taloon johtavan polun varressa ja maantien vieressä olevan sorakuopan vaiheilla.Alue on loivasti järveen päin viettävää rinnettä. |
| metsakeskus.777010055 |
777 |
Ranta-aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587163.13300000 |
7250366.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Peranka-järven etelärannalla, loivasti järvelle päin viettävällä peltorinteellä, rannasta noin 100 m:n päässä. |
| metsakeskus.777010056 |
777 |
Mikonsärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613826.45100000 |
7233377.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 2,2 km lounaaseen. Mikonsärkkä on pieni Kalmosärkän ja Nuolisärkän välillä Kaarronlammessa sijaitseva saari, joka on vesiensäännöstelyn johdosta lähes kokonaan tuhoutunut. Aluella on esihistoriallinen ja varhaismetallikautinen asuinpaikka ja sieltä on tullut esille myös rautakautisen haudan esineistöä. |
| metsakeskus.777010056 |
777 |
Mikonsärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
613826.45100000 |
7233377.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 2,2 km lounaaseen. Mikonsärkkä on pieni Kalmosärkän ja Nuolisärkän välillä Kaarronlammessa sijaitseva saari, joka on vesiensäännöstelyn johdosta lähes kokonaan tuhoutunut. Aluella on esihistoriallinen ja varhaismetallikautinen asuinpaikka ja sieltä on tullut esille myös rautakautisen haudan esineistöä. |
| metsakeskus.777010056 |
777 |
Mikonsärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
613826.45100000 |
7233377.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010056 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 2,2 km lounaaseen. Mikonsärkkä on pieni Kalmosärkän ja Nuolisärkän välillä Kaarronlammessa sijaitseva saari, joka on vesiensäännöstelyn johdosta lähes kokonaan tuhoutunut. Aluella on esihistoriallinen ja varhaismetallikautinen asuinpaikka ja sieltä on tullut esille myös rautakautisen haudan esineistöä. |
| metsakeskus.777010058 |
777 |
Iijärvi Hietalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617513.86500000 |
7266214.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuusamon rajalla olevan Iijärven etelärannalla, Hietalahden länsisuulla, Hossan opastuskeskuksesta 3,4 kilometriä pohjoiskoilliseen. Asuinpaikkalöydöt on poimittu kuluneelta hiekkasärkältä, aivan rantahietikolta. Paikalle on rakennettu kesämökki ja rantasauna. Mökin kohdalla ranta on matalaa ja suoperäistä, etelään kohti lahden pohjukkaa mentäessä rantaan tulee korkea särkkä, joka mökin kohdalla on kauempana rannasta. |
| metsakeskus.777010059 |
777 |
Mustikkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586073.69200000 |
7210313.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttijärven ja Kovajärven välisen Kovasalmen lounaispuolella olevan Mustikkaniemen etelärannalla. Nykyisin paikalla on pysäköintialue ja kohde saattaa olla lähes kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.777010060 |
777 |
Siikalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610301.00000000 |
7240755.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Saarijärven kaakkoisosassa olevan Siikalahden lounaisrannalla, Pitkäniemen talosta noin 400 m kaakkoon, viljelyspellolla.
Paikkatietoja on muokattu, koordinaatit on poimittu Matti Huurteen tarkastuskertomuksesta. |
| metsakeskus.777010061 |
777 |
Iikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615640.62600000 |
7263943.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010061 |
Asuinpaikka sijaitsee Hypäsjärvestä Huosiusjärveen laskevan Iikosken niskan etelärannalla, vanhan maantien ja Hypäsjärven välillä, Hossan opastuskeskuksesta vajaat 1,5 kilometriä luoteeseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alueelle kaivetun noin 20 m pitkän kuopan seinämistä.
2017: Muinaisjäännösrekisterissä mainittu kaivanto oli kasvanut miltei umpeen, mistä syystä paikalta ei tehty uusia havaintoja muinaisjäännöksestä. Muinaisjäännösalueeseen sisältyy koskemattoman metsämaaston lisäksi parkkialue, tie sekä edellä mainittu kaivanto. En pidä kovinkaan todennäköisenä, että muinaisjäännöstä on säilynyt näillä muokatuilla kohdilla. Muinaisjäännösalueen tarkempi rajaaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.777010062 |
777 |
Torkonluikea |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613798.36700000 |
7263955.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010062 |
Asuinpaikka sijaitsee Syvä-Hoiluasta Huosiusjärven luoteiskulmaan laskevan Torkonluikean koillisrannalla, Hossan opastuskeskuksesta 3,0 km länsiluoteeseen. Joen pohjoisranta on korkea ja jyrkkä törmä on vierinyt. Törmän päällä kulkee polku ja noin 0,2 km päässä järven rannasta, polun kohdalta on tullut esille noin 10 m pitkältä alueelta asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.777010063 |
777 |
Hoikkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617623.84100000 |
7260134.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010063 |
Asuinpaikka sijaitsee Hossanjärven Hossanlahden suulla olevalla pienellä ja kapealla saarella, Hossan opastuskeskuksesta 2,9 kilometriä eteläkaakkoon. Saaren keskellä on kolme kuoppaa, joista suurimman halkaisija on noin 4 m. Maaperä on kivikkoista, joskaan suuria kiviä ei ole. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille saaren länsipään pohjoisrannalta, saaren keskiosan etelärannalta ja saaren itäpäästä. Saareen on rakennettu mökki ja siihen liittyvä ulkorakennus saaren korkeimmalle kohdalle, Z:n muotoisen saaren ylempään mutkaan. |
| metsakeskus.777010064 |
777 |
Seipiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617423.92200000 |
7260125.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Hossanjärven Hossanlahden suun länsirannalla, Hossan opastuskeskuksesta vajaat 2,9 kilometriä eteläkaakkoon, kaksi metriä korkean, sortuneen rantatörmän kohdalla, noin 50 m pitkällä matkalla. Asuinpaikka-alueella on ollut havaittavissa noin 10 cm:n vahvuinen kulttuurikerros. Niemen kärjen eteläreunassa on havaittu kvartsia ja palanutta kiviä. Alue kivetöntä mäntykangasta. |
| metsakeskus.777010065 |
777 |
Hossanlahti E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
618120.00000000 |
7260655.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Hossanjärven Hossanlahden itärannalla olevassa niemessä, rajavartiostosta noin 0,5 km länteen ja Hossan opastuskeskuksesta 2,6 km eteläkaakkoon. Niemeke on mäntykangasta ja maaperä alueella on kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kuluneen törmän kohdalta rantahietikolta.
Niemen kärjen luoteispäähän on rakennettu kesämökki, törmän päällä kaakossa on pahoin rapistunut kömmänä. |
| metsakeskus.777010066 |
777 |
Tammela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576306.51300000 |
7247597.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Korvuanjärveen etelästä laskevan Korvuanjoen suun länsirannalla, Tammelan tilan asuinrakennuksen ja rannan välisellä alueella olevalla viljelyspellolla. |
| metsakeskus.777010067 |
777 |
Pyhäjoen suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577003.22900000 |
7247690.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Korvuanjärven eteläosaan laskevan Pyhäjoen suun molemmilla puolilla järven rannassa.Ranta on melko kivikkoinen ja nousee vain vähän. |
| metsakeskus.777010068 |
777 |
Musta-aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577392.07900000 |
7247929.06200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010068 |
Asuinpaikka sijaitsee Korvuanjärven etelärannalla, Kallion talosta noin 200 m etelään, maantien ja järven välillä olevan viljelyspellon alueella. Maaperä alueella on ollut alunperin melko kivikkoista, mutta kiviä on raivattu pois viljelyspellolta. |
| metsakeskus.777010069 |
777 |
Anninniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591111.57600000 |
7240596.05600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010069 |
Asuinpaikka sijaitsee Piispajärven lounaisosassa, Susiniemen länsikupeessa olevassa pienessä Anninniemessä, viljelyspellolla. |
| metsakeskus.777010070 |
777 |
Itäranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
618560.53700000 |
7234576.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010070 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 3 km itään, Juntusjärven itärannalla, noin 200 m Itärannan talosta pohjoiseen, maantien ja järven välisellä alueella. Maaperä alueella on melko kivikkoista ja kulunutta. |
| metsakeskus.777010071 |
777 |
Kokkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611458.41400000 |
7230295.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010071 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 6 km lounaaseen, Akkolammen eteläpuolella, vesistön itärannalla olevan Kokkoniemen lounaisrannalla, niemen eteläpuolella olevan pienen Juohdelahden rannassa olevan hietikon kohdalla.
Kohde tarkastettiin syyskuussa 2017, koska maanomistajalla on suunnitelmissa rakentaa muinaisjäännöksen läheisyyteen. Tarkastus ajankohtana järven vesi oli poikkeuksellisen korkealla eikä vesirajaa ja rantahietikkoa päästy havainnoimaan. Ranta on kärsinyt voimakkaasta eroosiosta veden korkeuden vaihtelun seurauksena. Koekuopituksessa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä rantaterassilla. Tämän perusteella muinaisjäännös alue rajattiin uudelleen koskemaan vain rantaviivaa ja vedenalaista aluetta. |
| metsakeskus.777010072 |
777 |
Hietaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
620015.05600000 |
7198493.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010072 |
Asuinpaikka sijaitsee Puraksen reitin Hietajärven länsirannalla olevassa Hietaniemessä, tilan viljelysaukion pohjoisosassa. Maaperä alueella on melko kivikkoista hiekkaa. |
| metsakeskus.777010073 |
777 |
Kivisaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
592463.99000000 |
7253647.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010073 |
Rautakautinen, 1100-luvulle ajoittuva polttohautapaikka sijaitsee Ison-Perangan itäpäässä olevalla Kivisaarella, Peranganjoen niskalta noin 0,6 km lounaaseen. Kivisaari on suunnilleen luoteis-kaakkosuuntainen, noin 200 m pitkä ja leveimmillään noin 60 m leveä. . Saari on jokseenkin korkea, kaakossa, missä hauta on sijainnut, se nousee yli 7 järven pinnasta. Luoteispää saarta on matalampi. Lounaaseen rinne on jyrkkä, koilliseen taas loivempi. Maaperä saaren alueella on kivikkoista soraa. Nimensä saari on saanut kaakkoispäässä noin 8 m vesirajasta olevasta isosta siirtolohkareesta. Tämä lähes kolme metrin korkuinen kivi näkyy idästä päin jo kauas vaaleana "pyramiidina"ja on hyvä maamerkki järvellä liikkujille. Luoteispäässä on samantapainen mutta paljon pienempi lohkare.
Hauta on sijainnut noin 30 m saaren kaakkoispäästä ja noin 15 m lounaisrannasta, rinteen yläosassa, noin 7 m järven pinnasta, noin 1 x 0,6 m suuruisen kiven itä- ja kaakkoispuolella.
Hauta on tutkittu, mutta on silti aihetta pitää alue rauhoitettuna muistomerkkinä. |
| metsakeskus.777010074 |
777 |
Niskanromeikko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592674.00000000 |
7253812.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010074 |
Asuinpaikka sijaitsee Ison-Perangan itäpään pohjoisrannalla, Peranganjoen niskalta noin 400 m lounaaseen. |
| metsakeskus.777010075 |
777 |
Vastuunniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
615410.78300000 |
7242713.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010075 |
Asuinpaikka sijaitsee Tormuanjärven pohjoisrannalla, Hossanjoen suun itäpuolella. |
| metsakeskus.777010076 |
777 |
Havukkasärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616597.30900000 |
7242189.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Tormuanjärveen idästä laskevan Muojärven länsipään pohjoisrannalla. Asuinpaikka-alue on kulunutta särkän päätä. |
| metsakeskus.777010077 |
777 |
Keihäsniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
617021.13700000 |
7241969.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010077 |
Asuinpaikka sijaitsee Tormuanjärveen idästä laskevan Muojärven etelärannalla, pienen niemekkeen kohdalla. |
| metsakeskus.777010078 |
777 |
Pienenjärvenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607324.22500000 |
7180346.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010078 |
Asuinpaikka sijaitsee Jumalisjärven Pienenjärven pohjoisrannalla olevalla metsäisellä niemellä. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010079 |
777 |
Jumalisjärvi Ulkuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605650.89900000 |
7180166.43100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010079 |
Asuinpaikka sijaitsee Jumalisjärven pohjoisrannalla Ulkuniemen kupeella. Löydöt on poimittu rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010080 |
777 |
Multiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605086.12700000 |
7180270.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010080 |
Asuinpaikka sijaitsee Jumalisjärven luoteisosasta lähtevän Jumalisjoen niskan koillispuolella. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010081 |
777 |
Niettussaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589268.43900000 |
7198715.91700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010081 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannan Niettussaaressa. Löydöt on poimittu rantahietikolta. Saaressa on myös Ilmari Kiannon hauta. |
| metsakeskus.777010082 |
777 |
Oraviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588039.91600000 |
7203720.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010082 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Oraviselän ja Mikkoslahden välillä olevan Oraviniemen länsikärjessä. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010083 |
777 |
Oravisaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
587882.98200000 |
7203653.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010083 |
Kiviröykkiöt (3 kpl) sijaitsevat Kiantajärven Oraviselän ja Mikkoslahden välillä olevan Oravisaaren itäpäässä rantatörmän päällä. Röykkiö A, joka on sammaloitunut, pyöreä ja halkaisijaltaan noin 3 m, sijaitsee aivan saaren itäpäässä. Röykkiö B, joka on edellistä epämääräisempi muodoltaan, sijaitsee siitä noin 40 m lounaaseen. Röykkiö C, joka sijaitsee edellä kuvatusta noin 50 m länsilounaaseen on vuonna 1984 suoritetuissa tutkimuksissa todetty rakennuksen kiukaaksi. Löytöinä siitä tuli esille savipiipun paloja, tuluspiitä jne. |
| metsakeskus.777010084 |
777 |
Pesiönrannan kk |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577679.08900000 |
7204707.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010084 |
Asuinpaikka sijaitsee Pesiöjärven pohjoisrannalla, sen ja pienen Mahalahden välillä olevan Eevansalmen länsirannalla, urheilukentän reunassa. |
| metsakeskus.777010086 |
777 |
Tulikuppi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602276.15000000 |
7215636.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010086 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannan itärannasta pistävän Rönnynniemen kärjessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannasta, vesijättöalueelta. |
| metsakeskus.777010087 |
777 |
Vasikkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601914.29500000 |
7215469.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010087 |
Vasikkasaari sijaitsee Kiantajärvessä Rönnynniemen edustalla. Nykyisin saari on normaaliveden aikaan kahtena pikkusaarena. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille molemmista osista. |
| metsakeskus.777010088 |
777 |
Virtasalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602938.87900000 |
7216868.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010088 |
Asuinpaikka sijaitsee Virtasalmen itärannalla. Löydöt ovat tulleet esille lähinnä tien eteläpuolelta, mutta alue jatkunee tai lienee jatkunut myös pohjoispuolelle. Kohde lienee tuhoutunut lähes kokonaan tien pengerrystöissä. |
| metsakeskus.777010089 |
777 |
Salonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602214.17200000 |
7216869.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010089 |
Esihistoriallinen asuinpaikka-alue sijaitsee Virtasalmen länsipuolella, Salonsaaren etelärannalla. Asuinpaikkalöytöjä, tosin ei aivan yhtäjaksoisesti, on tullut esille noin 1,5 km:n matkalta Virtasalmesta länteen.
Vuoden 1997 kaivausten perusteella katsottiin, että alue voidaan vapauttaa rakentamiselle. Vuonna 2007 tehdyssä tarkastuksessa havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia asuinpaikan kaakkoispuoleisella rannalla, venevalkaman itäpuolella, jonne aikaisemmat kaivaustutkimukset eivät olleet ulottuneet.
Inventointi 2014: Tarkastushetkellä veden alta oli paljastunut kivikkoinen ranta, jossa oli siellä täällä laajempia hiekkaisia alueita. Rannan takana on mäntyä ja nuorta koivua kasvava tasainen alue. Aluskasvillisuus rannan metsikössä suopursua, varpuja ja sammalta. Kohdetta tarkastettaessa veden pinta oli hyvin matalalla. Kvartsi-iskoksia sekä joitakin -esineitä löytyi koko matkalta rajatun alueen sisältä kivikon seasta. Erityisesti iskoksia oli alueen länsipään hiekkaisella rannalla. Kvartsien lisäksi paikalta löydettiin kivien välistä puinen puikkari. Löytöpaikka on normaalisti veden alla. Rajausta suurennettu löytöjen levinnän perusteella. |
| metsakeskus.777010089 |
777 |
Salonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
602214.17200000 |
7216869.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010089 |
Esihistoriallinen asuinpaikka-alue sijaitsee Virtasalmen länsipuolella, Salonsaaren etelärannalla. Asuinpaikkalöytöjä, tosin ei aivan yhtäjaksoisesti, on tullut esille noin 1,5 km:n matkalta Virtasalmesta länteen.
Vuoden 1997 kaivausten perusteella katsottiin, että alue voidaan vapauttaa rakentamiselle. Vuonna 2007 tehdyssä tarkastuksessa havaittiin runsaasti kvartsi-iskoksia asuinpaikan kaakkoispuoleisella rannalla, venevalkaman itäpuolella, jonne aikaisemmat kaivaustutkimukset eivät olleet ulottuneet.
Inventointi 2014: Tarkastushetkellä veden alta oli paljastunut kivikkoinen ranta, jossa oli siellä täällä laajempia hiekkaisia alueita. Rannan takana on mäntyä ja nuorta koivua kasvava tasainen alue. Aluskasvillisuus rannan metsikössä suopursua, varpuja ja sammalta. Kohdetta tarkastettaessa veden pinta oli hyvin matalalla. Kvartsi-iskoksia sekä joitakin -esineitä löytyi koko matkalta rajatun alueen sisältä kivikon seasta. Erityisesti iskoksia oli alueen länsipään hiekkaisella rannalla. Kvartsien lisäksi paikalta löydettiin kivien välistä puinen puikkari. Löytöpaikka on normaalisti veden alla. Rajausta suurennettu löytöjen levinnän perusteella. |
| metsakeskus.777010090 |
777 |
Sarviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601483.44900000 |
7222668.30200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010090 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannan Saloniemen länsirannalla, Kiekinselkään pistävässä niemessä. Asuinpaikka-alue on nykyisin suurelta osalta normaaliveden aikaan veden peitossa. |
| metsakeskus.777010091 |
777 |
Raivionaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608537.59700000 |
7226091.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010091 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Saukkojärvestä länteen pistävän Petäjälahden suun pohjoisrannalla, Ruhtinansalmen sillasta noin 2 km lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon alueelta. Maaperä alueella on hiekkaista peltomultaa. |
| metsakeskus.777010092 |
777 |
Mustajoen suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599028.41800000 |
7229710.46100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010092 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärveen luoteesta laskevan Mustanjoen suun lounaispuolella rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010093 |
777 |
Mustaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601858.27400000 |
7230539.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010093 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannan Linnansalmesta noin 500 m pohjoiseen, vesistön itärannalla, Mustaniemen päässä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010094 |
777 |
Mykräniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
614959.90300000 |
7262925.13400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010094 |
Asuinpaikka sijaitsee Hossanjärven ja Kenttijärven välisen Mykränsalmen pohjoisrannalla olevassa Mykräniemessä, Hossan opastuskeskuksesta 1,7 kilometriä länteen. Kyseessä on melko tasainen niemi, joka kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukkaa ja sammalta. Niemen kärjessä on Vilho Taavetti Saarelaisen muistokivi. Rannassa on parin metrin korkuinen melko jyrkkä törmä. Idässä törmä on kasvanut umpeen, lännessä se on avoin. Maaperä alueella on kivetöntä hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille sortuvan rantatörmän kohdalta rannasta. |
| metsakeskus.777010095 |
777 |
Romppanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
614149.22800000 |
7262891.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010095 |
Asuinpaikka sijaitsee Kenttijärven länsipäähän pistävässä Säijynniemessä, Hossan opastuskeskuksesta 2,5 km länteen, Kenttäjärven (= Kenttijärven) pohjoisrannalla, Huosivirran sillasta noin 250 m etelälounaaseen. Niemen tyveen tulee Jatkonsalmen tieltä pieni hiekkatie. Niemi on vajaan 0,1 kilometrin pituinen, mutta vain toistakymmentä metriä leveä. Niemessä on kesämökki siihen kuuluvine ulkorakennuksineen. Maa on kulunutta, mutta paljolti havunneulasten peitossa. Maaperä on kivetöntä hiekkaa, niemessä hiekan joukossa on kiviäkin. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannalta. |
| metsakeskus.777010096 |
777 |
Kenttijärvi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
614316.16700000 |
7262759.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010096 |
Asuinpaikka sijaitsee Kenttijärven länsipään etelärannalla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu rannalta. Asuinpaikka on rajattu rantaveteen ja loivapiirteiselle, kohti pohjoista laskevalle rannalle, 215 metrin korkeustason alapuolelle. Maaperä alueella on hiekka ja maanpinnalla on näkyvissä muutamia kiviä. Paikalla kasvaa harvaa männikköä ja matalaa varpukasvia. Huurre on poiminut paikalta vuonna 1975 kvartsi-iskoksia (10 kpl). Vuoden 2017 inventoinnissa paikalle ei tehty inventoinnin aikana koekuoppia, eikä alueella ollut rikkonaista maanpintaa. Uusia havaintoja muinaisjäännöksestä ei saatu. |
| metsakeskus.777010097 |
777 |
Jatkonjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613874.34700000 |
7261937.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010097 |
Asuinpaikka sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 3 km länsilounaaseen, Jatkonjärven koillisosaan etelästä laskevan kaivetun metsäojan varressaJatkonjärven, Jatkonsalmen kämppäkartanosta 0,5 kilometriä etelään. Järven rantaan on matkaa aiempien löytötietojen mukaan 50-100 metriä. Oja on täällä kolmisen metriä syvä, veden syömät seinämät ovat jyrkät ja sortuneet. Paikoin esillä on hiekka, paikoin seinämät ovat turpeen peitossa. Maasto on muhkuraista ja paikka kasvaa nuorta mäntyä, koivua ja katajaa, aluskasvillisuutena on sammalta ja ruohoa. Noin 25 metriä paikasta pohjoiseen ojassa on pieni putous. Maaperä on miltei kivetöntä hiekkaa. |
| metsakeskus.777010098 |
777 |
Jatkonjärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613682.42800000 |
7261768.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010098 |
Asuinpaikka sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 3,2 km länsilounaaseen, Jatkosalmen kämppäkartanosta 0,7 km etelään, järven rannasta 0,1 kilometrin päässä. Paikka on suoperäistä sekametsää. Huurteen mainitsema kaivettu metsäoja on matala ja sen reunat umpeen kasvaneet. Asuinpaikka-löydöt on poimittu ojan varresta, kaivuumaista.
Vuoden 2005 inventoinnissa kohdetta ei pystytty paikantamaan. |
| metsakeskus.777010099 |
777 |
Lipposenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609896.95300000 |
7260966.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010099 |
Asuinpaikka sijaitsee Lounajan järven pohjoisrannalla olevassa Lipposenniemessä, Hossan opastuskeskuksesta 7 km länsilounaaseen. Kohteen luoteispäässä on Metsähallituksen laavu. Luoteessa on matalaa hiekkarantaa, vesirajassa hiekka on veden liikuttelemaa, takana on matalaa, muhkuraista maata. Kaakkoa kohti mentäessä maa nousee ja rannassa on törmä, joka on paikoin avoin. Törmä on enimmillään arviolta nelisen metriä korkea, puolen kilometrin päässä laavusta olevaa niemen kärkeä kohti se jälleen madaltuu ja hiekkaranta muuttuu niemen länsiosassa olevan muhkuran kohdalla kivikoksi. Myös rannan takana mäntykangas muuttuu kuusikoksi, vaikka rannassa onkin parinkymmenen metrin levyinen vyöhyke mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt on poimittu rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010100 |
777 |
Värikallio |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
606466.00000000 |
7267726.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010100 |
Värikallion kalliomaalaus sijaitsee Kuusamon rajasta noin 700 m etelään, Somerjärven itäpään pohjoisrannalla. Maalaukset ovat pystysuorassa kallioseinämässä.
Maalauksia on noin 10,5 m pitkällä matkalla ja ne sijoittuvat 0,2 - 2,5 m järven pinnasta. Kuvioiden tarkkaa lukumäärää ei voida määrittää, sillä laskentaperuste on maalausten katkelmallisuuden johdosta riippuvainen tulkitsijasta. Kuvioita on todettu olevan kuitenkin runsaasti yli 60.
Vedenpinnan korkeus on Värikalliolla pysynyt suurin piirtein samalla tasolla jääkauden jälkeisistä ajoista ja siksi maalausta ei voida ajoittaa maankohoamisilmiön avulla. Suurin osa maamme kalliomaalauksista on kampakeraamiselta ajalta, ajanjaksolta 5000 -3200 eKr. Nuorimmat maalaukset saattavat ajoittua vuoden 2000 eKr. vaiheille.
Kalliomaalaukselle johtaa Lihapyörteen pysäköintipaikalta 3,5 ja 4,5 kilometrin pituiset opastetut polut. Maalauksen edustalla on 80 m pitkä puusilta, joka mahdollistaa pääsyn maalauksen edustalle. |
| metsakeskus.777010101 |
777 |
Multisärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607581.10000000 |
7188014.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010101 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven pohjoisosassa, lähes 0,5 km pitkän, kapean hiekkasärkän alueella, joka nykyisin on normaalin veden aikaan saarena. Vesiensäännöstely on tuhonnut saarta ja alueella on näkyvissä huuhtoutuneita liesiä. |
| metsakeskus.777010101 |
777 |
Multisärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
607581.10000000 |
7188014.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010101 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven pohjoisosassa, lähes 0,5 km pitkän, kapean hiekkasärkän alueella, joka nykyisin on normaalin veden aikaan saarena. Vesiensäännöstely on tuhonnut saarta ja alueella on näkyvissä huuhtoutuneita liesiä. |
| metsakeskus.777010102 |
777 |
Luhtalamminaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607962.94500000 |
7187972.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010102 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven pohjoisosassa, nykyisin normaalin veden aikaan pienenä saarena olevan Luhtalamminahon länsiosassa. Asuinpaikka-alueella on havaittu veden esiin huuhtomia tulisijoja. |
| metsakeskus.777010103 |
777 |
TB:n ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
591801.42600000 |
7196383.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010103 |
TB:n rannan asuinpaikka sijaitsee Kiannan etelärannalla, Ämmän voimalaitoksesta noin 1 km itään. Asuinpaikka-aluetta noin 800 m pituudelta ja noin 20 m leveydeltä. Kohde on osittain vesiensäännöstelyn tuhoama.
TB:n rannasta on tullut esille pronssikirveen valinmuotin puolikkaita (mm. kahden Ananjinon tyypin kirveen valinmuotin toiset puolikkaat, KM 20417:1 ja 2), kivi- ja rautaesineitä (mm. tasateräinen rautanuolenkärki KM 20788:70), ristikkokoristeinen pronssiriipus (KM 31396:176,vert. Kalmosärkän riipus), asbestikeramiikkaa ym. Vuonna 1985 TB:n rannasta on tutkittu löydötön punamultahauta. |
| metsakeskus.777010103 |
777 |
TB:n ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
591801.42600000 |
7196383.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010103 |
TB:n rannan asuinpaikka sijaitsee Kiannan etelärannalla, Ämmän voimalaitoksesta noin 1 km itään. Asuinpaikka-aluetta noin 800 m pituudelta ja noin 20 m leveydeltä. Kohde on osittain vesiensäännöstelyn tuhoama.
TB:n rannasta on tullut esille pronssikirveen valinmuotin puolikkaita (mm. kahden Ananjinon tyypin kirveen valinmuotin toiset puolikkaat, KM 20417:1 ja 2), kivi- ja rautaesineitä (mm. tasateräinen rautanuolenkärki KM 20788:70), ristikkokoristeinen pronssiriipus (KM 31396:176,vert. Kalmosärkän riipus), asbestikeramiikkaa ym. Vuonna 1985 TB:n rannasta on tutkittu löydötön punamultahauta. |
| metsakeskus.777010103 |
777 |
TB:n ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
591801.42600000 |
7196383.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010103 |
TB:n rannan asuinpaikka sijaitsee Kiannan etelärannalla, Ämmän voimalaitoksesta noin 1 km itään. Asuinpaikka-aluetta noin 800 m pituudelta ja noin 20 m leveydeltä. Kohde on osittain vesiensäännöstelyn tuhoama.
TB:n rannasta on tullut esille pronssikirveen valinmuotin puolikkaita (mm. kahden Ananjinon tyypin kirveen valinmuotin toiset puolikkaat, KM 20417:1 ja 2), kivi- ja rautaesineitä (mm. tasateräinen rautanuolenkärki KM 20788:70), ristikkokoristeinen pronssiriipus (KM 31396:176,vert. Kalmosärkän riipus), asbestikeramiikkaa ym. Vuonna 1985 TB:n rannasta on tutkittu löydötön punamultahauta. |
| metsakeskus.777010103 |
777 |
TB:n ranta |
10002 |
12002 |
13216 |
11004 |
27000 |
591801.42600000 |
7196383.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010103 |
TB:n rannan asuinpaikka sijaitsee Kiannan etelärannalla, Ämmän voimalaitoksesta noin 1 km itään. Asuinpaikka-aluetta noin 800 m pituudelta ja noin 20 m leveydeltä. Kohde on osittain vesiensäännöstelyn tuhoama.
TB:n rannasta on tullut esille pronssikirveen valinmuotin puolikkaita (mm. kahden Ananjinon tyypin kirveen valinmuotin toiset puolikkaat, KM 20417:1 ja 2), kivi- ja rautaesineitä (mm. tasateräinen rautanuolenkärki KM 20788:70), ristikkokoristeinen pronssiriipus (KM 31396:176,vert. Kalmosärkän riipus), asbestikeramiikkaa ym. Vuonna 1985 TB:n rannasta on tutkittu löydötön punamultahauta. |
| metsakeskus.777010103 |
777 |
TB:n ranta |
10002 |
12002 |
13216 |
11033 |
27000 |
591801.42600000 |
7196383.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010103 |
TB:n rannan asuinpaikka sijaitsee Kiannan etelärannalla, Ämmän voimalaitoksesta noin 1 km itään. Asuinpaikka-aluetta noin 800 m pituudelta ja noin 20 m leveydeltä. Kohde on osittain vesiensäännöstelyn tuhoama.
TB:n rannasta on tullut esille pronssikirveen valinmuotin puolikkaita (mm. kahden Ananjinon tyypin kirveen valinmuotin toiset puolikkaat, KM 20417:1 ja 2), kivi- ja rautaesineitä (mm. tasateräinen rautanuolenkärki KM 20788:70), ristikkokoristeinen pronssiriipus (KM 31396:176,vert. Kalmosärkän riipus), asbestikeramiikkaa ym. Vuonna 1985 TB:n rannasta on tutkittu löydötön punamultahauta. |
| metsakeskus.777010103 |
777 |
TB:n ranta |
10002 |
12002 |
13216 |
11040 |
27000 |
591801.42600000 |
7196383.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010103 |
TB:n rannan asuinpaikka sijaitsee Kiannan etelärannalla, Ämmän voimalaitoksesta noin 1 km itään. Asuinpaikka-aluetta noin 800 m pituudelta ja noin 20 m leveydeltä. Kohde on osittain vesiensäännöstelyn tuhoama.
TB:n rannasta on tullut esille pronssikirveen valinmuotin puolikkaita (mm. kahden Ananjinon tyypin kirveen valinmuotin toiset puolikkaat, KM 20417:1 ja 2), kivi- ja rautaesineitä (mm. tasateräinen rautanuolenkärki KM 20788:70), ristikkokoristeinen pronssiriipus (KM 31396:176,vert. Kalmosärkän riipus), asbestikeramiikkaa ym. Vuonna 1985 TB:n rannasta on tutkittu löydötön punamultahauta. |
| metsakeskus.777010104 |
777 |
Kurimonsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586964.36600000 |
7199406.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010104 |
Kurimonsaari sijaitsee Kiantajärven Pesiönlahden suulla. Asuinpaikkalöytöjä on otettu talteen saaren länsi- ja etelärannoilta sekä eri kohdista kaakkois- ja pohjoisrantaa. Todennäköisesti saaren rantavyöhyke on kauttaaltaan asuinpaikkaa, joka vähitellen tuhoutuu säännöstelyn vaikutuksesta löytöjä paljastaen. |
| metsakeskus.777010105 |
777 |
Lemetinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
585159.09300000 |
7200322.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010105 |
Lemetinniemi on Kiantajärven Pesiönlahdella normaalin veden aikaan pienenä saareana oleva alue. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010106 |
777 |
Kuivassalmi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602039.31600000 |
7193656.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010106 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannan Haukiperän ja Kuivajärven yhdistävän Kuivassalmen itäpään pohjoispuolella Kuivasjärven rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannnasta. |
| metsakeskus.777010107 |
777 |
Kotakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603938.54600000 |
7193906.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010107 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuivasjärven koillisosassa, Kotakankaan pohjoispuolella. Alue on nykyisin normaalin veden aikaan saarena. Löydöt ovat tulleet esille rannasta. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27011 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27006 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27012 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11040 |
27000 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11033 |
27000 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27011 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27006 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27012 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12016 |
13151 |
11040 |
27000 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010109 |
777 |
Vanha Kirkkosaari |
10002 |
12016 |
13151 |
11033 |
27000 |
592248.25000000 |
7196454.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010109 |
Vanha Kirkkosaari sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,8 km itään, Kiantajärven etelärannalla, Ämmänsaaren edustalla. Se on valtaosaltaan mäntyä kasvavaa kangasta. Saaren pohjoisranta on vesiensäännöstelyn aiheuttaman kulumisen johdosta pengerretty, samoin kuin kaakkoiskulma. Etelä-, länsi- ja luoteisrannat ovat matalia, hienoja hiekkarantoja. Vuonna 1960 alkanut vesiensäännöstely on kuluttanut saarta. Nyt se on kooltaan noin 210 x 220 m, mutta sen koko lienee ollut aiemmin noin 238-248 x 340 m. Eniten on alavaa, kasvillisuuden peittämää maata joutunut veden alle länsi- ja luoteisosista saarta.
Asuinpaikalta on vuoden 1985 koekaivauksissa esille tulleesta liedestä radiohiiliajoitus (Hel-2313) 8950 +/- 120 BP.
Vanhan Kirkkosaaren itä-etelärannalla on 1600-luvun hautausmaa. Saareen kerrotaan haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. Saaren lounaiskulmalla on lisäksi hiilimiilun pohja. |
| metsakeskus.777010112 |
777 |
Raivionranta (Karhulanranta) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594838.20000000 |
7196717.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010112 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannan Haukiperän suun pohjoisrannalla, Haukiperän sillasta noin 1 km pohjoisluoteeseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikosta, kahdesta eri löytöpisteestä noin 180 m päässä toisistaan. |
| metsakeskus.777010113 |
777 |
Joutenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593138.88700000 |
7197518.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010113 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Niskanselän itäosassa. Joutenniemi on nykyisin normaaliveden aikaan saarena. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alueen länsikärjestä ja etelärannalta noin 800 m:n matkalta. |
| metsakeskus.777010114 |
777 |
Kukkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
592433.16700000 |
7198465.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010114 |
Kukkosaari sijaitsee Kiantajärvessä, Ämmänsaaren keskusta noin 2,2 km pohjoiseen ja Hulkonniemestä itään.
Ennen vesiensäännöstelyn alkamista vuonna 1960 Kukkosaari oli yhtenäinen, pohjoinen-etelä -suuntainen kaareva harju (kooltaan noin 250-300 x 20-30 m), mutta nyt saari on syöpynyt kahdeksi osaksi keskiosan ollessa poikkeuksellisen matalan veden aikaa lukuun ottamatta pysyväisesti veden peitossa. Pohjoisosa on noin 65 m pitkä ja pohjoisosastaan noin 15 m ja eteläosastaan noin 10 m leveä. Korkeimmillaan se on noin 3 m Kiannan (n. 199 m mpy) yläpuolella. Saaren keskiosassa on keinotekoisesti tasoitettu alue, jota ympäröi kivistä ladottu reunus (= Ilmari Kiannon sisaren Aino Calamniuksen sotavuosien aikainen perunapelto). Kukkosaaren pohjoisimman osan eteläosassa on noin 70 cm syvä kraaterimainen kuoppa.
Kukkosaaren eteläosa on pohjoisosaa pienempi, kooltaan noin 60 x 6-10 m. Alkuperäinen maanpinta on tuhoutunut vesiensäännöstelyn johdosta tai jäänyt tulvahiekan peittämäksi. Saaren keskiosassa on tiivis järvikortevyöhyke sekä muutama pensasmainen koivu.
Kukkosaaresta on vuonna 1980 tullut esille kourutaltan tapaan valmistettu kuparitaltta (KM 20850), joka ajoitetaan väljästi keraamiselle kivikaudelle 4000-2000 eaa.. |
| metsakeskus.777010114 |
777 |
Kukkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
592433.16700000 |
7198465.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010114 |
Kukkosaari sijaitsee Kiantajärvessä, Ämmänsaaren keskusta noin 2,2 km pohjoiseen ja Hulkonniemestä itään.
Ennen vesiensäännöstelyn alkamista vuonna 1960 Kukkosaari oli yhtenäinen, pohjoinen-etelä -suuntainen kaareva harju (kooltaan noin 250-300 x 20-30 m), mutta nyt saari on syöpynyt kahdeksi osaksi keskiosan ollessa poikkeuksellisen matalan veden aikaa lukuun ottamatta pysyväisesti veden peitossa. Pohjoisosa on noin 65 m pitkä ja pohjoisosastaan noin 15 m ja eteläosastaan noin 10 m leveä. Korkeimmillaan se on noin 3 m Kiannan (n. 199 m mpy) yläpuolella. Saaren keskiosassa on keinotekoisesti tasoitettu alue, jota ympäröi kivistä ladottu reunus (= Ilmari Kiannon sisaren Aino Calamniuksen sotavuosien aikainen perunapelto). Kukkosaaren pohjoisimman osan eteläosassa on noin 70 cm syvä kraaterimainen kuoppa.
Kukkosaaren eteläosa on pohjoisosaa pienempi, kooltaan noin 60 x 6-10 m. Alkuperäinen maanpinta on tuhoutunut vesiensäännöstelyn johdosta tai jäänyt tulvahiekan peittämäksi. Saaren keskiosassa on tiivis järvikortevyöhyke sekä muutama pensasmainen koivu.
Kukkosaaresta on vuonna 1980 tullut esille kourutaltan tapaan valmistettu kuparitaltta (KM 20850), joka ajoitetaan väljästi keraamiselle kivikaudelle 4000-2000 eaa.. |
| metsakeskus.777010114 |
777 |
Kukkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
592433.16700000 |
7198465.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010114 |
Kukkosaari sijaitsee Kiantajärvessä, Ämmänsaaren keskusta noin 2,2 km pohjoiseen ja Hulkonniemestä itään.
Ennen vesiensäännöstelyn alkamista vuonna 1960 Kukkosaari oli yhtenäinen, pohjoinen-etelä -suuntainen kaareva harju (kooltaan noin 250-300 x 20-30 m), mutta nyt saari on syöpynyt kahdeksi osaksi keskiosan ollessa poikkeuksellisen matalan veden aikaa lukuun ottamatta pysyväisesti veden peitossa. Pohjoisosa on noin 65 m pitkä ja pohjoisosastaan noin 15 m ja eteläosastaan noin 10 m leveä. Korkeimmillaan se on noin 3 m Kiannan (n. 199 m mpy) yläpuolella. Saaren keskiosassa on keinotekoisesti tasoitettu alue, jota ympäröi kivistä ladottu reunus (= Ilmari Kiannon sisaren Aino Calamniuksen sotavuosien aikainen perunapelto). Kukkosaaren pohjoisimman osan eteläosassa on noin 70 cm syvä kraaterimainen kuoppa.
Kukkosaaren eteläosa on pohjoisosaa pienempi, kooltaan noin 60 x 6-10 m. Alkuperäinen maanpinta on tuhoutunut vesiensäännöstelyn johdosta tai jäänyt tulvahiekan peittämäksi. Saaren keskiosassa on tiivis järvikortevyöhyke sekä muutama pensasmainen koivu.
Kukkosaaresta on vuonna 1980 tullut esille kourutaltan tapaan valmistettu kuparitaltta (KM 20850), joka ajoitetaan väljästi keraamiselle kivikaudelle 4000-2000 eaa.. |
| metsakeskus.777010115 |
777 |
Ropakaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589743.24900000 |
7199057.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010115 |
Asuinpaikka sijaitsee Ropakaarteen lahden pohjukassa, Turjanlinnasta noin 300 m kaakkoon. |
| metsakeskus.777010116 |
777 |
Putikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597220.19100000 |
7213146.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010116 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Kiantajärven Jaappaanlahdessa, Pienen Kiannan lahden ja Jaappaanjoen suun välillä. Asuinpaikka-aluetta on noin 600 m pitkä hiekkasärkkäalue, josta pohjoisosa on normaaliveden aikana veden alla. |
| metsakeskus.777010116 |
777 |
Putikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
597220.19100000 |
7213146.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010116 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Kiantajärven Jaappaanlahdessa, Pienen Kiannan lahden ja Jaappaanjoen suun välillä. Asuinpaikka-aluetta on noin 600 m pitkä hiekkasärkkäalue, josta pohjoisosa on normaaliveden aikana veden alla. |
| metsakeskus.777010117 |
777 |
Joenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
597399.11700000 |
7213952.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010117 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Jaappaanlahdessa, Jaappaanjoen suusta noin 450 m itäkolliseen. Asuinpaikka-alue on vesistönsäännöstelyn johdosta pahoin kulunut ja normaaliveden aikaan pääosin veden peitossa, korkeimman osan ollessa pienenä, noin 80 x 80 m kooltaan olevana saarena.
Asuinpaikalta on tullut esille Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa, asbesti- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kivikirveitä ja -talttoja, kvartsiittinen koverokantainen nuolenkärki,pronssikirveen vuolukivinen valinmuotin kappale, rautainen nuolenkärki, rautaveitsen katkelma jne.
Kaivauksissa on tutkittu neljä tulisijaa, joista yksi on tullut esille 45 cm syvältä. Kulttuurikerros on paikoitellen ollut jopa 30 cm paksu. Asuinpaikka-aluetta on tutkittu kaikkiaan noin 2400 m²:n laajuisella alueella. |
| metsakeskus.777010117 |
777 |
Joenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
597399.11700000 |
7213952.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010117 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Jaappaanlahdessa, Jaappaanjoen suusta noin 450 m itäkolliseen. Asuinpaikka-alue on vesistönsäännöstelyn johdosta pahoin kulunut ja normaaliveden aikaan pääosin veden peitossa, korkeimman osan ollessa pienenä, noin 80 x 80 m kooltaan olevana saarena.
Asuinpaikalta on tullut esille Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa, asbesti- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kivikirveitä ja -talttoja, kvartsiittinen koverokantainen nuolenkärki,pronssikirveen vuolukivinen valinmuotin kappale, rautainen nuolenkärki, rautaveitsen katkelma jne.
Kaivauksissa on tutkittu neljä tulisijaa, joista yksi on tullut esille 45 cm syvältä. Kulttuurikerros on paikoitellen ollut jopa 30 cm paksu. Asuinpaikka-aluetta on tutkittu kaikkiaan noin 2400 m²:n laajuisella alueella. |
| metsakeskus.777010117 |
777 |
Joenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
597399.11700000 |
7213952.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010117 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Jaappaanlahdessa, Jaappaanjoen suusta noin 450 m itäkolliseen. Asuinpaikka-alue on vesistönsäännöstelyn johdosta pahoin kulunut ja normaaliveden aikaan pääosin veden peitossa, korkeimman osan ollessa pienenä, noin 80 x 80 m kooltaan olevana saarena.
Asuinpaikalta on tullut esille Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa, asbesti- ja talkkisekoitteista Sär 2 -keramiikkaa, kivikirveitä ja -talttoja, kvartsiittinen koverokantainen nuolenkärki,pronssikirveen vuolukivinen valinmuotin kappale, rautainen nuolenkärki, rautaveitsen katkelma jne.
Kaivauksissa on tutkittu neljä tulisijaa, joista yksi on tullut esille 45 cm syvältä. Kulttuurikerros on paikoitellen ollut jopa 30 cm paksu. Asuinpaikka-aluetta on tutkittu kaikkiaan noin 2400 m²:n laajuisella alueella. |
| metsakeskus.777010118 |
777 |
Komeronniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
597800.92500000 |
7225812.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010118 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsihaaran länsirannalla, Kiannanniemen kyläryhmän eteläpuolella olevan Komeronniemen lounaiskulmassa, Hietaniemen etelärannalla |
| metsakeskus.777010118 |
777 |
Komeronniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
597800.92500000 |
7225812.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010118 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsihaaran länsirannalla, Kiannanniemen kyläryhmän eteläpuolella olevan Komeronniemen lounaiskulmassa, Hietaniemen etelärannalla |
| metsakeskus.777010118 |
777 |
Komeronniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597800.92500000 |
7225812.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010118 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsihaaran länsirannalla, Kiannanniemen kyläryhmän eteläpuolella olevan Komeronniemen lounaiskulmassa, Hietaniemen etelärannalla |
| metsakeskus.777010119 |
777 |
Tuhnionsärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
609142.46700000 |
7189489.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010119 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven Pärsämönselkään pohjoisesta laskevan Pärsämönjoen suulla. Asuinpaikkalöytöjä tullut esille Tuhnionsärkän kuluneesta eteläpäästä, joka nykyisin on matalan veden aikaan saarena. |
| metsakeskus.777010120 |
777 |
Jatkonsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613821.36600000 |
7262492.30600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010120 |
Asuinpaikka sijaitsee Jatkonjärven ja Kenttäjärven (Kenttijärven) välillä olevan Jatkonsalmen länsipuolella olevan niemen kärjessä ja etelärannalla, Hossan opastuskeskuksesta 2,8 km länteen. Niemen etelärannalla on kaksi Villin Pohjolan vuokrakämppää, pääpirtti ja pienempi teräväpää sen itäpuolella. Pääpirtistä noin 50 metrin päässä lounaaseen on sauna. Pääpirtin pohjoispuolella on suuri ulkorakennus ja niemen kärjessä grillikatos. Maasto on etelää kohti harvaa mäntykangasta. Niemen keskiosa on osaksi kestopäällystetty, muuten pintakasvillisuus on suureksi osaksi kulunut pois, mutta maa on neulasten peitossa. Niemen itäranta on matalaa ja suoperäistä.
|
| metsakeskus.777010121 |
777 |
Huutohieta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
590232.05200000 |
7197407.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010121 |
Asuinpaikka sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1 km pohjoisluoteeseen, Kiantajärven etelärannan pienessä lahdelmassa. Asuinpaikka-aluetta on noin 300 m pitkällä ja noin 30-40 m leveällä rantakaistaleella. Maaperä on hiekkaa. Noin 30-40 m päässä rannasta alue muuttuu kosteahkoksi. |
| metsakeskus.777010121 |
777 |
Huutohieta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
590232.05200000 |
7197407.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010121 |
Asuinpaikka sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1 km pohjoisluoteeseen, Kiantajärven etelärannan pienessä lahdelmassa. Asuinpaikka-aluetta on noin 300 m pitkällä ja noin 30-40 m leveällä rantakaistaleella. Maaperä on hiekkaa. Noin 30-40 m päässä rannasta alue muuttuu kosteahkoksi. |
| metsakeskus.777010121 |
777 |
Huutohieta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
590232.05200000 |
7197407.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010121 |
Asuinpaikka sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1 km pohjoisluoteeseen, Kiantajärven etelärannan pienessä lahdelmassa. Asuinpaikka-aluetta on noin 300 m pitkällä ja noin 30-40 m leveällä rantakaistaleella. Maaperä on hiekkaa. Noin 30-40 m päässä rannasta alue muuttuu kosteahkoksi. |
| metsakeskus.777010122 |
777 |
Hemmanranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
590545.93000000 |
7197324.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010122 |
Asuinpaikka sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 900 m pohjoiseen, Kiannan etelärannalla. Asuinpaikka-aluetta on tuhoutunut alueelle rakennetun vaja- ja laiturirakentamisen sekä maantasoitustöiden yhteydessä. Maaperä alueella on hyvin kivistä. Asuinpaikka-aluetta on säilynyt noin 60 m pituisella, kapealla rantakaistaleella. |
| metsakeskus.777010123 |
777 |
Meriläisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588875.59200000 |
7200458.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010123 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuonanniemen itärannalla, Oraviselän Vuonasalmen rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010124 |
777 |
Jalonniska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
590921.78100000 |
7197059.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010124 |
Asuinpaikka sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 600 m pohjoiseen, Emäjoen Jalonkosken niskan eteläpuolella Seipiniemessä. Asuinpaikkalöydöt tulleet esille rantahietikolta.
Jalonniskan asuinpaikka-alueen päälle on ajettu ja kasattu maata uimaranta- ja puistonrakentamistöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.777010125 |
777 |
Seipikaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591111.70600000 |
7196781.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010125 |
Asuinpaikka sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 500 m koilliseen, Kiannan rannassa Jalonkosken ja Ämmänhaaran välillä. Asuinpaikka todennäköisesti tuhoutunut vesiensäännöstelyn ja patoamistöiden johdosta. |
| metsakeskus.777010127 |
777 |
Kerkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604506.25400000 |
7214361.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010127 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven keskivaiheilta itään pistävän Myllylahden etelärannalla, Kerkiänniemen kärjessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010128 |
777 |
Ryönä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605224.96400000 |
7214024.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010128 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven keskivaiheilta itään pistävän Myllylahden pohjukasta kaakkoon pistävän Ryönän lahden suun etelärannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010131 |
777 |
Kuivassalmi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601527.51500000 |
7193466.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010131 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Haukiperän pohjukassa, sen ja Kuivasjärven välisen Kuivassalmen suun etelärannalla, niemen kärjessä. Rannalla on myös sota-ajan kaivantoja. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010132 |
777 |
Muikkula S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593640.68100000 |
7198809.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010132 |
Asuinpaikka sijaitsee Suomussalmen kirkonkylästä länteen, Muikkulan talosta noin 200 m kaakkoon ja urheilukentästä noin 150 m lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rannasta. |
| metsakeskus.777010133 |
777 |
Muikkula N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593435.76000000 |
7198919.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010133 |
Asuinpaikka sijaitsee Suomussalmen kirkonkylästä länteen, Muikkulan talon kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rannasta. |
| metsakeskus.777010134 |
777 |
Peuronhieta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591508.54200000 |
7198541.99400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010134 |
Asuinpaikka sijaitsee Hulkonniemen etelärannalla, Teräväniemestä noin 250 m luoteeseen, Hirsson ja Tapion kesämökkien kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010135 |
777 |
Peuronkorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
590986.74500000 |
7198796.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010135 |
Asuinpaikka sijaitsee Hulkonniemen etelärannalla, Terävänimestä noin 900 m luoteeseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannasta. |
| metsakeskus.777010136 |
777 |
Luvalaisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589820.21900000 |
7198701.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010136 |
Asuinpaikka sijaitsee Hulkonniemen lounaisosassa, Luvalaisniemessä, Ropakaarteesta noin 300 m etelökaakkoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannalta. |
| metsakeskus.777010137 |
777 |
Turjanlinna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589520.33500000 |
7199107.76000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010137 |
Asuinpaikka sijaitsee Hulkonniemen lounaisosassa, Turjanlinnasta noin 150 m kaakkoon ja venerannasta noin 100 m itään. |
| metsakeskus.777010138 |
777 |
Nurminiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607759.05400000 |
7178765.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010138 |
Asuinpaikka sijaitsee Jumalisjärveen pistävän Kokkoniemen eteläkainalossa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannasta. |
| metsakeskus.777010139 |
777 |
Hoikansärkät |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
575710.89300000 |
7200764.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010139 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Pesiönkylän asemalta noin 1,6 km itäkaakkoon, Hoikkajärven länsiosan etelärannalla, Kapeasalmen kohdalla. Mäntyä kasvavan soraharjun päällä on kahdeksan pyyntikuoppaa, joista suurimman halkaisija on noin 5 m. Tästä kuopparyhmästä noin 400 m länteen, Yläjatkon eteläpuolella olevalla särkällä on myös yksi pyyntikuoppa (ks. Suomussalmi 283).
Vuoden 2013 inventoinnissa kuoppien sijainti on mitattu GPS-laitteella (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.777010140 |
777 |
Varisjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
583518.76200000 |
7196080.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010140 |
Asuinpaikka sijaitsee Varisjärven pohjoisrannalla, Leväjoen suulta noin 100 m. Asuinpaikka-alue on hiekkaista, mäntyä kasvavaa rantaa. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta.
Asuinpaikka rajoittuu idässä harjuun, muualla mantereen puolella suohon. Maaston perusteella arvioiden asuinpaikan laajuus on enimmillään 20–30 x 40–50 metriä. Maa on melko kulunutta. Rannan lisäksi kuluneissa kohdissa on siellä täällä näkyvissä joitain kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. |
| metsakeskus.777010141 |
777 |
Varisjärvi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584175.50100000 |
7195331.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010141 |
Asuinpaikka sijaitsee Varisjärven kaakkoisrannan keskivaiheilla, rantahietikon koillispäässä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010142 |
777 |
Lomakylän saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
591858.41600000 |
7193074.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010142 |
Asuinpaikka sijaitsee pienellä, kivikkoisella saarella Hietajärvessä Lomakylän edustalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannasta. |
| metsakeskus.777010143 |
777 |
Teräväniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
591799.42400000 |
7198534.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010143 |
Asuinpaikka sijaitsee Hulkonniemestä etelään pistävän Teräväniemen itäreunalla ja tyvellä. Niemen kärki on kivikkoista, muulta osaltaan alueen maaperä on hiekkaista. Ranta-alueita on ruopattu. Teräväniemen kärjessä kumpareella on punamulta-alue. |
| metsakeskus.777010144 |
777 |
Oraviniemen saaret |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587715.05000000 |
7204045.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010144 |
Asuinpaikka sijaitsee Mikkoslahdessa Oraviniemen länsipuolella, nykyisinn kahtena pienenä kivikkosaarena olevalla alueella. Saaret ovat aiemmin olleet yhtenäistä aluetta, mutta vesiensäännöstely on muuttanut tilanteen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rannasta. |
| metsakeskus.777010145 |
777 |
Vehmassaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587496.13400000 |
7204072.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010145 |
Asuinpaikka sijaitsee Mikkoslahdessa, Oraviniemen länsipuolella, kivikkoisessa metsäisessä saaressa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille saaren itäpään rannalta. Saaren pohjoisrannalta on tullut esille solki (KM 21988). |
| metsakeskus.777010146 |
777 |
Hulkonranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592216.25400000 |
7198814.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010146 |
Asuinpaikka sijaitsee Hulkonniemen kaakkoisreunalla, kosktealla metsärannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vesirajasta. |
| metsakeskus.777010147 |
777 |
Onnela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593105.89100000 |
7199477.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010147 |
Asuinpaikka sijaitsee Hulkoniemessä, Suomussalmen länsirannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alavalta rannalta. |
| metsakeskus.777010148 |
777 |
Venäläisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593977.54300000 |
7199659.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010148 |
Asuinpaikka sijaitsee Suomussalmen kirkonkylän luoteispuolella, Siikalahden suun etelärannalla, metsäisellä ja kivikkorantaisella niemellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010149 |
777 |
Roinila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592740.03400000 |
7200021.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010149 |
Asuinpaikka sijaitsee Hulkonniemen pohjoisrajalla, alavalla ja kivikkoisella rannalla. Asuinpaikkalöydöt (suiponsoikea reikäkivi, hioin ja kvartsia) on poimittu rantavedestä. |
| metsakeskus.777010150 |
777 |
Hököttäjänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592378.18400000 |
7200885.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010150 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsirannalla Kirkkosaaren kohdalla olevassa niemessä. Asuinpaikka-alue on kivikkoista hiekkarantaa rantamökin rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010151 |
777 |
Kirkkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593235.83400000 |
7200945.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010151 |
Kirkkosaari, joka on vanha hautausmaasaari sijaitsee Kiantajärvessä. Saaren etelärannalle on ajettu kiviä estämään törmän sortumista. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille saaren rannoilta, etenkin sen molemmista päistä.
Vuoden 2012 inventoinnissa kohteen laajuutta ei voitu selvittää hautausten ja järven korkean vedenpinnan vuoksi. |
| metsakeskus.777010152 |
777 |
Kattilakaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593941.54900000 |
7201899.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010152 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuoriniemen länsilaidassa olevan Kattilakaarre-lahden pohjoisrannalla. Asuinpaikka-alue on kallioista hiekkarantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta matalan veden aikaan.
Perimätiedon mukaan lahdessa on aarrekattila. |
| metsakeskus.777010152 |
777 |
Kattilakaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
593941.54900000 |
7201899.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010152 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuoriniemen länsilaidassa olevan Kattilakaarre-lahden pohjoisrannalla. Asuinpaikka-alue on kallioista hiekkarantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta matalan veden aikaan.
Perimätiedon mukaan lahdessa on aarrekattila. |
| metsakeskus.777010153 |
777 |
Matalakallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593924.55600000 |
7202038.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010153 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuoriniemen luoteisrannalla, kallioisella ja kivikkoisella hiekkarannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010154 |
777 |
Ruskonkaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594145.46700000 |
7202039.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010154 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuoriniemen pohjoislaidalla olevan Ruskonkaarteen alueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta matalan veden aikaan. |
| metsakeskus.777010155 |
777 |
Talassaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594990.12400000 |
7202369.46000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010155 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Isolahden suulla, kivikkoisessa metsäsaaressa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta saaren eteläisimmästä kulmasta sekä saaren itäpäästä. |
| metsakeskus.777010156 |
777 |
Palosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592939.94600000 |
7202552.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010156 |
Asuinpaikka-alue on nykyisin pienenä saarena Kiantajärvessä. Se on Paloniemen alavaa entistä niemenkärkeä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010157 |
777 |
Varposaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593327.79300000 |
7202850.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010157 |
Varposaari sijaitsee Kiantajärvessä, Paloniemestä koilliseen. Saari on mäntyä kasvava harjusaari, jonka länsipäästä ja etelärannalta rantavedestä asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan. |
| metsakeskus.777010158 |
777 |
Kapustaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592314.20100000 |
7203083.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010158 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsirannalla, Kapustaniemessä olevan kesämökin rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemen rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010159 |
777 |
Haukiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592405.16200000 |
7203687.92300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010159 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsiosassa, Haukiniemen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alavalta hiekkarannalta matalan veden aikaan. |
| metsakeskus.777010160 |
777 |
Haukilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592297.20700000 |
7203862.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010160 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsirannalla, Haukiniemen pohjoispuolella olevan lahden pohjukassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alavalta hiekkarannalta matalan veden aikaan. |
| metsakeskus.777010161 |
777 |
Sopala SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594078.48700000 |
7204287.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010161 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Sopalanniemen lounaisreunalla. Asuinpaikka-alue on kivikkoista hietikkorantaa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille rantahietikolta matalan veden aikaan noin 300 m:n pituiselta kaistaleelta. |
| metsakeskus.777010162 |
777 |
Sopala NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594062.48700000 |
7204627.54500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010162 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Sopalanniemen pään luoteisrannalla. Asuinpaikka-alue on kivikkoista hietikkorantaa kesämökin rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010163 |
777 |
Pirhosenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
594152.45600000 |
7204841.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010163 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Sopalanniemen länsirannalla, Hoikanperän lahden pohjoissuulla. Asuinpaikka-alue on kivikkoista hiekkarantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010164 |
777 |
Kovaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593872.56900000 |
7205316.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010164 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Sopalanniemen länsityvellä. Asuinpaikka-alue on soistuvaa hiekkarantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010165 |
777 |
Karjopuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593668.00000000 |
7205589.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010165 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Sopalanniemen länsityvellä lähellä Karjopuron suuta. Asuinpaikka-alue on soistuvaa hiekkarantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010166 |
777 |
Kiantajärvi Ulkuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595676.82700000 |
7208566.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010166 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Hietaselän länsirannalla, Ulkuniemen kaakkoisreunalla. Asuinpaikka-alue on kivikkoista hiekkarantaa. Asuinpaikklöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010167 |
777 |
Raatosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599368.33300000 |
7212061.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010167 |
Raatosaari on Kiantajärven Kolikkasalmessa sijaitseva pieni, matala ja kivikkorantainen saari. Sillä on pituutta noin sata ja leveyttä kolmekymmentä metriä. Kivikkoisella saarella kasvaa pääasiassa koivuja, mutta joukossa on muutama mäntykin. Kuten Kiantajärvellä miltei kaikkialla on vesien säännöstely syönyt pahasti Raatosaarenkin rantoja. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan saaren vesijättöalueelta.
Raatosaaresta on löytynyt runsaasti kivikautisia esineitä ja sen rantakivikossa on näkyvissä kvartsiesineiden valmistuksessa syntyneitä valkoisena loistavia iskoksia. Ehkä kivikkoisen maaperänsä vuoksi Raatosaari ei (kuitenkaan) näytä olleen yhtä suosittu asuinpaikkana, kuin runsaan puolen kilometrin päässä sijaitseva Pääskynen.
Raatosaaren menneisyyteen kuuluu esihistorian lisäksi muutakin historiaaa. Vuonna 1847 oli Ruhtinansalmelta veneellä matkalla 24 henkeä mikkelikirkkoon. Syysmyrskyssä vene kaatui Kolikan pohjoispuolella. Veneessä olijoista 18 hukkui onnettomuudessa. Kerrotaan, että vainajat kerättiin Ahonsaareen. Tämän tapahtuman johdosta saaren nimi muuttui Raatosaareksi. Sinne pystytettiin myös 18 muistokiveä. Säännöstelyn aiheuttaman saaren syöpymisen seurauksen vainajien muistokivet ovat osaksi vierineet rantaan. Yhteen muistokivistä on kiinnitetty tapahtumasta kertova muistolaatta.
|
| metsakeskus.777010168 |
777 |
Pääskynen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599826.14200000 |
7212647.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010168 |
Pääskynen-saari sijaitsee Kiantajärven Kolikkasalmessa. Saari on kooltaan vain noin 30 x 5 m ja rannoiltaan pahoin vesiensäännöstelyn kuluttama. Ranta matalan veden aikaan kivikkoinen. Kaivauksissa saarelta tutkittu kolme tulisijaa |
| metsakeskus.777010168 |
777 |
Pääskynen |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
599826.14200000 |
7212647.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010168 |
Pääskynen-saari sijaitsee Kiantajärven Kolikkasalmessa. Saari on kooltaan vain noin 30 x 5 m ja rannoiltaan pahoin vesiensäännöstelyn kuluttama. Ranta matalan veden aikaan kivikkoinen. Kaivauksissa saarelta tutkittu kolme tulisijaa |
| metsakeskus.777010169 |
777 |
Huiskossaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600111.02800000 |
7212981.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010169 |
Huiskossaaret sijiatsevat Kiantajärven Kolikkasalmessa. Huiskossaari 1 on saarista läntisempi, kooltaan noin 60 x 40 m oleva kivikkoinen saari. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantavedestä. |
| metsakeskus.777010170 |
777 |
Huiskossaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600365.93100000 |
7213093.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010170 |
Huiskossaaret sijaitsevat Kiantajärven Kolikkasalmessa. Huiskossaari 2 on saarista itäisempi, kooltaan noin 60 x 30 m oleva pieni ja maaperältään kivikkoinen saari. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantavedestä. |
| metsakeskus.777010171 |
777 |
Syvänperänsärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
620221.97000000 |
7199203.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010171 |
Syvänperänsärkkä on Puraksessa sijaitseva pitkä ja kapea hiekka- tai soraharjanne. Sen länsipää pistää Hietajärven pohjoispäähän kilometrin pituisena niemenä. Niemen poikki on 0,3 km päähän länsikärjestä kaivettu uittoa varten kanava. Särkkä jatkuu itään Syvänperänpuron eteläpuolta seuraten. Runsaan 2,5 kilometrin päässä särkän länsipäästä puro puhkaisee särkän. Tällä kohdalla särkkää on suuri soranottoalue. Siitä itään särkkä madaltuu ja miltei katoaa. Rajavyöhykkeellä sama harjanne jatkuu itään Lokkisärkkä-nimisenä. Hietajärveltä länteen särkkä jatkuu Lehmisärkkä-nimisenä kolmisen kilometriä.
Syvänperänsärkällä on monipuolisesti muinaisjäännöksiä. Särkän rannasta on löytynyt esihistoriallisen asutuksen merkkinä iskettyä kvartsia. Särkkää kerrotaan historiallisena aikana monien muiden kainuulaisten särkkien tavoin käytetyn tilapäisenä hautapaikkana. Nykyajan kävijälle ehkä mieleenpainuvin on särkän länsipäässä olevaan keloutuneeseen mäntyyn tehty kaiverrus: ’1940, 13/3 kello 11, rauha’. Se kertoo talvisodan päätymisestä. Eniten särkällä on kuitenkin pyyntikuoppia. Ne sijoittuvat särkän poikki kaivetun kanavan ja soranottoalueen väliselle parin kilometrin pituiselle matkalle. Pyyntikuoppia on kartoitettu alueelta 21 kpl, mutta niitä voi olla siellä enemmänkin. Ne ovat jatkuu itään Lokkisärkkä-nimisenä. Halkaisijaltaan ne ovat 1,5-3 m ja syvyydeltään 0,3-0,5 m. Lisäksi Syvänperänsärkän alueella on kalmistokuoppia. Kivikautiset asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannasta. Muinaisjäännösalueen pituus on noin 2 km. |
| metsakeskus.777010171 |
777 |
Syvänperänsärkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
620221.97000000 |
7199203.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010171 |
Syvänperänsärkkä on Puraksessa sijaitseva pitkä ja kapea hiekka- tai soraharjanne. Sen länsipää pistää Hietajärven pohjoispäähän kilometrin pituisena niemenä. Niemen poikki on 0,3 km päähän länsikärjestä kaivettu uittoa varten kanava. Särkkä jatkuu itään Syvänperänpuron eteläpuolta seuraten. Runsaan 2,5 kilometrin päässä särkän länsipäästä puro puhkaisee särkän. Tällä kohdalla särkkää on suuri soranottoalue. Siitä itään särkkä madaltuu ja miltei katoaa. Rajavyöhykkeellä sama harjanne jatkuu itään Lokkisärkkä-nimisenä. Hietajärveltä länteen särkkä jatkuu Lehmisärkkä-nimisenä kolmisen kilometriä.
Syvänperänsärkällä on monipuolisesti muinaisjäännöksiä. Särkän rannasta on löytynyt esihistoriallisen asutuksen merkkinä iskettyä kvartsia. Särkkää kerrotaan historiallisena aikana monien muiden kainuulaisten särkkien tavoin käytetyn tilapäisenä hautapaikkana. Nykyajan kävijälle ehkä mieleenpainuvin on särkän länsipäässä olevaan keloutuneeseen mäntyyn tehty kaiverrus: ’1940, 13/3 kello 11, rauha’. Se kertoo talvisodan päätymisestä. Eniten särkällä on kuitenkin pyyntikuoppia. Ne sijoittuvat särkän poikki kaivetun kanavan ja soranottoalueen väliselle parin kilometrin pituiselle matkalle. Pyyntikuoppia on kartoitettu alueelta 21 kpl, mutta niitä voi olla siellä enemmänkin. Ne ovat jatkuu itään Lokkisärkkä-nimisenä. Halkaisijaltaan ne ovat 1,5-3 m ja syvyydeltään 0,3-0,5 m. Lisäksi Syvänperänsärkän alueella on kalmistokuoppia. Kivikautiset asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannasta. Muinaisjäännösalueen pituus on noin 2 km. |
| metsakeskus.777010171 |
777 |
Syvänperänsärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
620221.97000000 |
7199203.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010171 |
Syvänperänsärkkä on Puraksessa sijaitseva pitkä ja kapea hiekka- tai soraharjanne. Sen länsipää pistää Hietajärven pohjoispäähän kilometrin pituisena niemenä. Niemen poikki on 0,3 km päähän länsikärjestä kaivettu uittoa varten kanava. Särkkä jatkuu itään Syvänperänpuron eteläpuolta seuraten. Runsaan 2,5 kilometrin päässä särkän länsipäästä puro puhkaisee särkän. Tällä kohdalla särkkää on suuri soranottoalue. Siitä itään särkkä madaltuu ja miltei katoaa. Rajavyöhykkeellä sama harjanne jatkuu itään Lokkisärkkä-nimisenä. Hietajärveltä länteen särkkä jatkuu Lehmisärkkä-nimisenä kolmisen kilometriä.
Syvänperänsärkällä on monipuolisesti muinaisjäännöksiä. Särkän rannasta on löytynyt esihistoriallisen asutuksen merkkinä iskettyä kvartsia. Särkkää kerrotaan historiallisena aikana monien muiden kainuulaisten särkkien tavoin käytetyn tilapäisenä hautapaikkana. Nykyajan kävijälle ehkä mieleenpainuvin on särkän länsipäässä olevaan keloutuneeseen mäntyyn tehty kaiverrus: ’1940, 13/3 kello 11, rauha’. Se kertoo talvisodan päätymisestä. Eniten särkällä on kuitenkin pyyntikuoppia. Ne sijoittuvat särkän poikki kaivetun kanavan ja soranottoalueen väliselle parin kilometrin pituiselle matkalle. Pyyntikuoppia on kartoitettu alueelta 21 kpl, mutta niitä voi olla siellä enemmänkin. Ne ovat jatkuu itään Lokkisärkkä-nimisenä. Halkaisijaltaan ne ovat 1,5-3 m ja syvyydeltään 0,3-0,5 m. Lisäksi Syvänperänsärkän alueella on kalmistokuoppia. Kivikautiset asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannasta. Muinaisjäännösalueen pituus on noin 2 km. |
| metsakeskus.777010171 |
777 |
Syvänperänsärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
620221.97000000 |
7199203.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010171 |
Syvänperänsärkkä on Puraksessa sijaitseva pitkä ja kapea hiekka- tai soraharjanne. Sen länsipää pistää Hietajärven pohjoispäähän kilometrin pituisena niemenä. Niemen poikki on 0,3 km päähän länsikärjestä kaivettu uittoa varten kanava. Särkkä jatkuu itään Syvänperänpuron eteläpuolta seuraten. Runsaan 2,5 kilometrin päässä särkän länsipäästä puro puhkaisee särkän. Tällä kohdalla särkkää on suuri soranottoalue. Siitä itään särkkä madaltuu ja miltei katoaa. Rajavyöhykkeellä sama harjanne jatkuu itään Lokkisärkkä-nimisenä. Hietajärveltä länteen särkkä jatkuu Lehmisärkkä-nimisenä kolmisen kilometriä.
Syvänperänsärkällä on monipuolisesti muinaisjäännöksiä. Särkän rannasta on löytynyt esihistoriallisen asutuksen merkkinä iskettyä kvartsia. Särkkää kerrotaan historiallisena aikana monien muiden kainuulaisten särkkien tavoin käytetyn tilapäisenä hautapaikkana. Nykyajan kävijälle ehkä mieleenpainuvin on särkän länsipäässä olevaan keloutuneeseen mäntyyn tehty kaiverrus: ’1940, 13/3 kello 11, rauha’. Se kertoo talvisodan päätymisestä. Eniten särkällä on kuitenkin pyyntikuoppia. Ne sijoittuvat särkän poikki kaivetun kanavan ja soranottoalueen väliselle parin kilometrin pituiselle matkalle. Pyyntikuoppia on kartoitettu alueelta 21 kpl, mutta niitä voi olla siellä enemmänkin. Ne ovat jatkuu itään Lokkisärkkä-nimisenä. Halkaisijaltaan ne ovat 1,5-3 m ja syvyydeltään 0,3-0,5 m. Lisäksi Syvänperänsärkän alueella on kalmistokuoppia. Kivikautiset asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rannasta. Muinaisjäännösalueen pituus on noin 2 km. |
| metsakeskus.777010172 |
777 |
Kuiriniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
619987.05400000 |
7202732.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010172 |
Asuinpaikka sijaitsee Puraksen rajavartiostosta noin 3,5 km pohjoiseen, Purasjärven kapeimman kohdan länsirannalla. Asuinpaikka-alue on kivikkoista mäntykangasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille paikalla olevan mökin luota, rannasta. |
| metsakeskus.777010174 |
777 |
Vänni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597469.06100000 |
7223237.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010174 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannan Kiekinselän länsipuolella, Vasonniemen lounaisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Vännin talon rannasta. Ranta asuinpaikka-alueen kohdalla on hyvin kivikkoista. |
| metsakeskus.777010175 |
777 |
Likolahti Sakarajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
581698.53600000 |
7182984.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010175 |
Asuinpaikka sijaitsee Sakarajärven Likolahden länsirannalla, valtatie 5:n itäpuolella, Hyrynsalmen rajasta noin 2,5 km olevan pysähtymispaikan luona. Asuinpaikka-alue on kulunutta särkkää. |
| metsakeskus.777010176 |
777 |
Lounatkosken suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
613035.68600000 |
7261487.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010176 |
Asuinpaikka sijaitsee Jatkonjärven lounaiskulman länsirannalla, Hossan opastuskeskuksesta 3,9 kilometriä lounaaseen, Lounatkosken suusta noin 300 m koilliseen, kohdassa jossa vesistö laajenee Jatkonjärveksi. Tolosenvirran vuokrakämpälle menevän tien ja vesistön väliin jää kapeahko, noin 10 metrin levyinen alue. Asuinpaikka-alue on kulunutta, hiekkaista leiriytymisaluetta tien ja järven välissä.
Kyseessä on kuiva mäntykangas, josta on laajalta alueelta kulunut pintakasvillisuus pois, sen sijaan se on havunneulasten peitossa. Melko tasainen kangas on noin kaksi metriä vedenpintaa korkeammalla. Alueen eteläpää on suunnilleen virrassa olevan niemen jatkona olevan luodon tasalla. Pohjoisosassa on autolla ajon seurauksena sotkettua hiekkaa esillä noin 20 metrin matkalla. Maaperä on kivetöntä hiekkaa. |
| metsakeskus.777010177 |
777 |
Pihlajalahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
612220.09900000 |
7230527.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010177 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkoniemen itäpuolelle pistävän Pihlajalahden pohjukan länsrirannalla. Asuinpaikka-alue on sortuvaa hiekkatörmää. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010178 |
777 |
Pihlajalahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
612242.09200000 |
7230652.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010178 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokkoniemen itäpuolelle pistävän Pihlajalahden itärannalla. Asuinpaikka-alue on alavaa, kivikkoista hiekkarantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010179 |
777 |
Hämäläislahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
611150.53300000 |
7229610.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010179 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusjärven Akon itärannalla, Kokkoniemestä lounaaseen olevan lahden pienenssä niemekkeessä. Asuinpaikka-alue on hiekkarantaa ja löydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010180 |
777 |
Vastasharju 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610840.66500000 |
7229184.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010180 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusjärven Akon itärannalla, Pyykköskylästä luoteeseen, viljelyspellon ja rannan välisellä alueella. Maaperä asuinpaikka-alueella on kivikkoista. |
| metsakeskus.777010181 |
777 |
Vastasharju 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
610641.74000000 |
7228934.81000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010181 |
Asuinpaikka sijaitsee Juntusjärven Akon itärannalla, Pyykköskylän luoteispuolella, Vastasniemen rantahietikolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rannasta. |
| metsakeskus.777010182 |
777 |
Alkula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597917.90600000 |
7214478.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010182 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsirannalla, Alkulan tilan kohdalla olevalla kivikoisella rannalla. Löydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010183 |
777 |
Lossi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593711.64400000 |
7199366.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010183 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven itärannalla, Suomussalmen kirkonkylässä, sillasta noin 200 m itään. Mahdollinen asuinpaikka-alue on alavaa rantaa ja löydöt on poimittu vesijättömaalta. |
| metsakeskus.777010184 |
777 |
Oilola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589890.19400000 |
7197644.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010184 |
Asuinpaikka sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 1,4 km luoteeseen, Kiantajärven rannalla. Asuinpaikka-alue on alavaa hiekkkarantaista koivikkoa. |
| metsakeskus.777010185 |
777 |
Vanha Sauna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597996.85500000 |
7222088.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010185 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsiosassa, Saariperässä olevan Karhunsaaren pohjoislaidassa. Asuinpaikka-alue on kivikkoista hiekkarantaa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu rantavedestä. Alueella on myös vanhan kalasaunan kiukaan jäännökset. |
| metsakeskus.777010186 |
777 |
Matosalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598900.49100000 |
7221026.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010186 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsiosassa, Saariperässä olevan Karhunsaaren kaakkoiskulmalla, Matosalmen rannalla olevan pienen hietikon kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010187 |
777 |
Vikionsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598764.54300000 |
7222785.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010187 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsiosassa Vasonniemen edustalla olevassa Vikionsaaressa. Asuinpaikka-alue on kivikkoista hiekkarantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010188 |
777 |
Rypönniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
585793.82200000 |
7205254.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010188 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Mikkoslahden pohjoisrannalla. Asuinpaikka-alue on kivikkoista hiekkarantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010189 |
777 |
Niipaskoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601018.74100000 |
7189204.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010189 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkiniemestä Parvajärveen laskevan Niipaskosken niskan pohjoisrannalla. Asuinpaikka-alue on kivikkoista hiekkarantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010190 |
777 |
Niemenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
603124.89200000 |
7187853.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010190 |
Asuinpaikka sijiatsee Vuokkijärven länsipäässä nykyisin normaaliveden aikaan saarena olevan Niemenkankaan länsirannalla. Asuinpaikka-alue on kulunutta hiekkarantaa ja löydöt ovat tulleet esille vesijättöalueelta. |
| metsakeskus.777010191 |
777 |
Luhtalamminsärkän pää |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
606960.35000000 |
7188005.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010191 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven länsiosan pohjoisrannalla. Asuinpaikka-alue on nykyisin normaaliveden aikaan pienenä saarena oleva Luhtalamminsärkän jatke. Alue on hyvin kulunutta ja löydöt on poimittu vesijättöalueelta. |
| metsakeskus.777010192 |
777 |
Autio |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
603515.73600000 |
7188482.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010192 |
Asuinpaikkasaaret sijaitsevat Vuokkijärven länsiosan pohjoisrannalla. Asuinpaikka-alueet ovat nykyisin normaaliveden aikaan pieninä saarina. Ne ovat kuluneen hiekkasärkän jäännöksiä ja ovat kuuluneet aiemmin Autiokankaaseen. |
| metsakeskus.777010193 |
777 |
Könössaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597661.01700000 |
7213869.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010193 |
Könössaari on Kiantajärven Jaappaanlahdessa Joenniemen kohdalla (ks. Suomussalmi 117) sijaitseva metsäinen saari. Asuinpaikkalöytöjä on tullut metsäisen saaren länsikärjestä sekä lähinnä pohjoisrannalta. Asuinpaikat ovat mahdollisesti erillisiä asuinpaikkoja lähekkäisestä sijainnistaan huolimatta. Löydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010195 |
777 |
Jaappaanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598982.49100000 |
7211025.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010195 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Kolikkasalmen länsirannalla. Asuinpaikka-aluetta on Jaappaanniemen talon kohdalla rannassa olevalla kuluneella niemekkeellä ja siitä lounaaseen olevalla ranta-alueella. Alueen kokonaispituus on noin 300 m. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta tai rantavedestä. |
| metsakeskus.777010196 |
777 |
Pehkosenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595923.75200000 |
7201673.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010196 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärvestä itään pistävän Isonlahden etelärannalla, kirkonkyläläisten venevalkamana käyttämällä alueella. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille noin 350 m:n pituiselta alueelta matalan veden aikaan rantahietikolta tai rantavedestä. |
| metsakeskus.777010197 |
777 |
Isolahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596778.40500000 |
7201373.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010197 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärvestä itään pistävän Isonlahden etelärannalla, Pehkosenrannan (Suomussalmi 196) asuinpaikasta noin 800 m itään. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010198 |
777 |
Kirkkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593958.54500000 |
7200479.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010198 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärveen pistävän Kirkkoniemen länsiosassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. Niemessä on myös entisen kirkon paikka ja kotiseutumuseo. |
| metsakeskus.777010199 |
777 |
Kiannanniemen kansakoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598924.46100000 |
7227416.38900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010199 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiannanniemen koulusta noin 100 m kaakkon olevan niemen etelärannalla. Niemen pohjoispuolelta on löydetty kivikirves (KM 20929). Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010200 |
777 |
Pyhäjoen niska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
578302.71200000 |
7246871.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010200 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven luoteiskulmasta Korvuanjärveen laskevan Pyhäjoen niskan itäpuolella olevalla Peurohiedalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010203 |
777 |
Lahdenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597508.07300000 |
7214258.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010203 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsirannalla, Joenniemen asuinpaikasta noin (Suomussalmi 117) noin 200 m koilliseen ja on mahdollisesti samaa asuinpaikka-aluetta sen kanssa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010204 |
777 |
Reetalan ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592430.16000000 |
7201487.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010204 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsirannalla Reetalan talon kohdalla, Reetalan asuinpaikasta (Suomussalmi 10) noin 300 m kaakkoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010206 |
777 |
Joutenpuro |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575298.05400000 |
7203442.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010206 |
Asuinpaikka sijaitsee Pesiöjärven länsipäähän Joutenjärvestä laskevan Joutenpuron suulla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010210 |
777 |
Horsmaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
599103.42600000 |
7215215.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010210 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Horsmanselän länsipuolella olevan Horsmanniemen kärjessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemeen rakennetun kesämökin perustuksia kaivettaessa ja rantaa tasoitettaessa. |
| metsakeskus.777010211 |
777 |
Komeronniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
598444.66100000 |
7225712.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010211 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsihaaran länsirannalla, Kiannanniemen kylästä etelään olevan Komeronniemen kaakkoisimmassa niemekkeessä ja sen pohjoispuolella olevan lahden rannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010211 |
777 |
Komeronniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598444.66100000 |
7225712.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010211 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsihaaran länsirannalla, Kiannanniemen kylästä etelään olevan Komeronniemen kaakkoisimmassa niemekkeessä ja sen pohjoispuolella olevan lahden rannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010211 |
777 |
Komeronniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
598444.66100000 |
7225712.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010211 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsihaaran länsirannalla, Kiannanniemen kylästä etelään olevan Komeronniemen kaakkoisimmassa niemekkeessä ja sen pohjoispuolella olevan lahden rannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavedestä. |
| metsakeskus.777010214 |
777 |
Suottaniemi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600069.99200000 |
7231813.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010214 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsihaaran pohjoisosassa, Pitkänsaaren pohjoiskärjen, Suottaniemen, länsirannalla Suottalan talon koillispuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantavedestä. |
| metsakeskus.777010215 |
777 |
Suottaniemi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600348.87500000 |
7231968.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010215 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsihaaran pohjoisosassa Pitkänsaaren pohjoiskärjen, Suottaniemen, itäpäässä Keträselän rannassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantavedestä. |
| metsakeskus.777010222 |
777 |
Ala-Vuokki, Pappila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616602.48400000 |
7181518.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010222 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Vuokin kappelista noin 120 m länsiluoteeseen, Vuokkijärven etelärannalla, Hirsiniemen kärjessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010223 |
777 |
Ala-Vuokki, Kirkko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
616857.38700000 |
7181497.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010223 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Vuokin kappelista noin 160 m itään, Vuokkijärven etelärannalla, Hirsiniemen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010224 |
777 |
Lemetinsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598470.74800000 |
7194464.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010224 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven kaakkoisosassa, Haukiperän sillasta noin 3,5 km kaakkoon, Lemetinsaaressa. Saari on osittain kallioinen, mutta länsiosastaan hiekkainen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkaisen länsiosan alueelta, rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010225 |
777 |
Someronniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600974.74100000 |
7193506.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010225 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Haukiperän itäosan etelärannalla, Kuivasalmen sillasta noin 800 m länteen. Asuinpaikka-alue on hiekkaista niemenkärkeä, piha-aluetta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010226 |
777 |
Kuivasalmi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601873.38100000 |
7193549.03400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010226 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuivasjärven ja Kiantajärven Haukiperän välisen Kuivasalmen pohjoisrannalla, Kuivasalmen sillasta noin 100 m itään. Asuinpaikka-alue on hiekkaista metsikkörantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille murtuneesta hiekkatörmästä. |
| metsakeskus.777010227 |
777 |
Pitkähiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592003.32900000 |
7200346.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010227 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Hulkonniemen Roinislahden kaakkoisrannalla, noin 300 m Suomussalmelta Kuusamoon johtavalta maantieltä pohjoiseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010231 |
777 |
Ruottuniemi 1 |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
597515.09900000 |
7204631.55400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010231 |
Kiuas sijaitsee Kiantajärven Hietaselän Vähälahen etelärannasta noin 100 m Ruottuvaaralle päin. Kiuas on entisöity niin, että sen perä on näkyvissä. |
| metsakeskus.777010232 |
777 |
Ruottuniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
596878.36000000 |
7204540.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010232 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven itärannalla Ruottuniemen kärjessä, niemessä olevan kesämökin kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikosta. |
| metsakeskus.777010233 |
777 |
Kolikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598936.50600000 |
7212104.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010233 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Kolikkasalmen länsirannalla, Kolikan talosta noin 250 m koilliseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan vesijätöltä. |
| metsakeskus.777010235 |
777 |
Myllyjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605261.95400000 |
7214169.74000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010235 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Myllylahden itärannalla, lähellä Myllyjoen suuta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Ruonanperän ja Myllyjoen suun välillä olevan niemen kärjestä, niemessä olevan kesämökin rannasta ja pihamaalta. |
| metsakeskus.777010236 |
777 |
Lappi |
10002 |
12002 |
13027 |
11002 |
27000 |
597178.19200000 |
7218666.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010236 |
Lapinrauniot sijaitsevat Kiantajärven Kiekkiselän eteläpään Lapinlahden luoteisrannasta noin 500 m luoteeseen, ja Lapin talosta noin 300 m luoteeseen. Lapinrauniot ovat kalliopohjalla. Ne ovat sammaloitunueita, pyöreitä ja sijaitsevat lähellä toisiaan. Raunioiden halkaisija on 1,5 - 3 m. Niitä kaikkia on pengottu jonkin verran. |
| metsakeskus.777010237 |
777 |
Kyyrönsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598653.60400000 |
7218377.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010237 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Kiekinselän eteläpäässä Lapinlahdessa Kyyrönsaaren lounaisrannalla, mantereen ja Honkisaaren välissä. Asuinpaikka-aluetta on rantahietikollaa ja kivikkoisella rannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. Alueelta on havaittu myös yksi veden säännöstelyn kuluttamalta rannalta paljastunut tulisija. |
| metsakeskus.777010238 |
777 |
Honkisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598283.74700000 |
7218999.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010238 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Kiekinselän eteläpäässä Honkisaaren lounaisrannalla, Lapin talosta noin 1 km koilliseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010239 |
777 |
Juntusaari (Kylmäsaari) |
10002 |
12004 |
13054 |
11000 |
27000 |
617051.14500000 |
7233903.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010239 |
Löytöpaikka sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 1,6 km kaakkoon, Juntusjärven Juntussaaren eli Kylmäsaaren etelärannalla. Löydöt, kivikirveen kanta ja hioin, ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta tai rantavedestä.
Kohteessa myös epämääräisiä raunioita. |
| metsakeskus.777010241 |
777 |
Sääskenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577110.18700000 |
7248595.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010241 |
Asuinpaikka sijaitsee Korvuanjärven eteläosan kaakkoisrannalla olevan Sääskenniemen kärjessä, alueella olevan kesämökin itäpuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantavallista. |
| metsakeskus.777010242 |
777 |
Kotilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577917.86300000 |
7248956.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010242 |
Asuinpaikka sijaitsee Korvuanjärven kaakkoisrannan Kotilahden koillisrannalla, Korvuan talosta noin 300 m pohjoiseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantavedestä |
| metsakeskus.777010243 |
777 |
Ahoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577648.96500000 |
7249242.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010243 |
Asuinpaikka sijaitsee Korvuanjärven kaakkoisrannan Ahoniemen länsikärjessä, Aholan talosta noin 300 m länteen olevan viljelyspellon alueella. Maaperä alueella on hiekkaista. Asuinpaikkalöydöt on poimittu pellolta. |
| metsakeskus.777010244 |
777 |
Raippalampi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
632040.13800000 |
7223056.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010244 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Juntusrannan kirkosta noin 20 km kaakkoon, Raippalammen ja Ison Öllärin välillä olevan harjun päällä, lähellä rajavyöhykettä. |
| metsakeskus.777010245 |
777 |
Öllörinsärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
632794.83500000 |
7223157.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010245 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Juntusrannan kirkosta noin 20 km kaakkoon, Ison Öllärin ja Särkänaluslammen välillä, lähellä rajavyöhykettä. |
| metsakeskus.777010246 |
777 |
Pieni Öllöri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
634128.29900000 |
7223346.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010246 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Juntusrannan kirkosta noin 21 km kaakkoon, Yli-Karttimon ja Pieni- Öllörin välisellä kapealla kannakkeella, lähellä rajavyöhykettä. |
| metsakeskus.777010247 |
777 |
Raiskio 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
570157.04100000 |
7229478.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010247 |
Kiviröykkiö sijaitsee Heposuon itäpuolella, Raiskio talosta noin noin 500 m länteen ja Leväkosken ja Kivelän teiden risteyksestä noin 1 km pohjoiseen. Röykkiö sijaitsee pensoittuneella laidunalueella. |
| metsakeskus.777010248 |
777 |
Raiskio 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
570040.08400000 |
7230174.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010248 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Leväsuon kaakkoiskulmalla Raiskion talosta noin 800 m luoteeseen, Leväkosken ja Kivelän teiden risteyksestä noin 1,5 km pohjoiseen. Röykkiöalue on metsäaurattua ja ojitettua aluetta. Maaperä aluella on hietikkoa. |
| metsakeskus.777010249 |
777 |
Kuonakaarre |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
587883.98800000 |
7202372.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010249 |
Raudansulatuspaikka sijaitsee Oraviselän länsirannalla, Vuonaniemen kupeessa olevan Kuonaniemen Kuonakaarre -nimisessä pienessä lahdelmassa. Vesijätöllä on suorakaiteen muotoinen noin 1,5 x 2,5 m kooltaan oleva kehäladelma, joka on tehty suurehkoista lohkokivistä. Ladelma on täynnä hiilipitoista kuonaa. Suuaukko ladelmasta on mantereelle päin. Kohteen vieressä on Kuonasuo. Kiviladelma lienee historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.777010250 |
777 |
Oravisaari W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587892.00000000 |
7203694.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010250 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Oraviselän ja Mikkoslahden välillä olevan Oravisaaren länsiosan etelärannalla. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille noin 150 m:n matkalta rantavedestä ja sortuneen törmän juurelta. Paikalta on myös löydetty pieni ruodollinen rautaveitsi (KM 33071). |
| metsakeskus.777010251 |
777 |
Oravisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587472.00000000 |
7203521.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010251 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Oraviselän ja Mikkoslahden välillä olevan Oravisaaren itäisimmässä kärjessä, Oravisalmen rantahietikolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantavedestä. |
| metsakeskus.777010252 |
777 |
Oravisaari, Saunakaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
587786.02400000 |
7203588.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010252 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Oraviselän ja Mikkoslahden välillä olevan Oravisaaren itäosan etelärannalla olevan Saunakaarteen rannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantakivikosta ja -hietikolta. |
| metsakeskus.777010253 |
777 |
Oravisaari N |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
587381.18400000 |
7203699.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010253 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Oraviselän ja Mikkoslahden välillä olevan Oravisaaren länsiosan pohjoisrannalla.Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantavedestä. |
| metsakeskus.777010254 |
777 |
Myllypuro S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587590.10100000 |
7204780.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010254 |
Asuinpaikka sijaitsee Kylälammesta (idästä) Mikkoslahteen laskevan Myllypuron suun eteläpuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantavedestä ja -hietikolta läheltä puron suuta ja noin 200 m:n päästä etelään rannalta (hioinkivi). |
| metsakeskus.777010255 |
777 |
Venäläissaari (Mikkoslahti) |
10002 |
12002 |
13020 |
11002 |
27000 |
586490.54000000 |
7204748.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010255 |
Venäläissaari on pieni saari Kiantajärven Mikkoslahdessa. Perimätiedon mukaan sen päällä olevat kolme kuopannetta ovat hautoja. Puukon terä (KM 23845) on tullut esille matalan veden aikaan rannasta. |
| metsakeskus.777010256 |
777 |
Airikainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
586036.71900000 |
7204865.42900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010256 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Mikkoslahden luoteisosassa. Airikainen on pieni saari , josta asuinpaikkalöytöja on tullut esille etelään pistävän niemen kummaltakin tyveltä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantavedestä tai rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010257 |
777 |
Haahtisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586115.69100000 |
7205050.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010257 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Mikkoslahden luoteisosassa. Haahtisaari on pieni harjusaari, jonka etelälaidalla on rantahietikkoa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan tämän etelälaidan hietikon kohdalta rannalta ja rantavedestä. |
| metsakeskus.777010258 |
777 |
Heinisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586175.67000000 |
7204212.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010258 |
Heinisaari sijaitsee Kiantajärven Mikkoslahden länsiosassa. Se on kooltaan noin 300 x 200 m ja matalan veden aikaan sen rantahietikolta on löydetty taltan kappale ja mahdollinen hion (KM 22 526:1-2) sekä kvartsi-iskoksia (KM 33069). Esineiden löytötietoina on vain Heinisaari, tarkempi tieto löytöpaikasta puuttuu. |
| metsakeskus.777010261 |
777 |
Kiviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
589445.37300000 |
7197958.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010261 |
Asuinpaikka sijaitsee Ämmän voimalaitoksesta noin 2 km luoteeseen, Kiantajärven etelärannalla, Aittohiedan (Suomussalmi nro 4) ja Kumpuniemen (Suomussalmi nro 108) asuinpaikkojen välillä. Edellisestä sen erottaa kivikkoinen ranta-alue, jälkimmäiseen raja ei ole aivan yhtä selvä. |
| metsakeskus.777010263 |
777 |
Niemenkangas S |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
604026.53200000 |
7187091.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010263 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven länsipäässä nykyisin saarena olevan Niemenkankaan eteläreunalla. Maapera alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille sortuvasta rantatörmästä noin 500 m:n matkalta. Rannalla on olllut havaittavissa myös veden huuhtoma tulisija. |
| metsakeskus.777010263 |
777 |
Niemenkangas S |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
604026.53200000 |
7187091.64300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010263 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven länsipäässä nykyisin saarena olevan Niemenkankaan eteläreunalla. Maapera alueella on hienoa hiekkaa. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille sortuvasta rantatörmästä noin 500 m:n matkalta. Rannalla on olllut havaittavissa myös veden huuhtoma tulisija. |
| metsakeskus.777010268 |
777 |
Puukkolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
621596.00000000 |
7233505.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010268 |
Asuinpaikka sijaitsee Kulmajärven etelärannalla Puukkolahden suulla. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille kolmesta eri kohtaa noin 500 m:n matkalta. Asuinpaikka-alue on nykyisin hyvin kulunutta, alavaa ja vetistä aluetta. Ehjää asuinpaikka-aluetta tuskin lienee enää jäljellä. |
| metsakeskus.777010270 |
777 |
Virtakorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602482.06100000 |
7216997.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010270 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Salonsaaresta Virtasalmen kohdalla itään pistävän Virtakorvan niemen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan rantavedestä ja vesijätöltä.
Inventointi 2014: Kohde tarkastettiin keväällä matalan veden aikaan. Muinaisjäännösalue on kokonaisuudessaan erittäin kivikkoista vesijättömaata, josta ei tullut yhtään löytöä. Alueen länsipää oli tarkastushetkellä sammaleen ja varpujen peitossa olevaa kivikkoa, josta havaintojen teko oli mahdotonta. Rantametsiköstä tarkistettiin kolmen kaatuneen puun juuristo eikä maaperässä ollut nähtävissä viitteitä kivikaudesta, vaan se oli metsänkin puolella hyvin kivikkoista. |
| metsakeskus.777010272 |
777 |
Kangasniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603647.60100000 |
7214370.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010272 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantalahdesta itään pistävän Myllylahden ja siitä etelään pistävän Kuvelahden välisessä Kangasniemessä, nykyisen niemenkärjen etelärannalla. Asuinpaikka-alue on kulunutta rantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tuleet esille matalan veden aikaan rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010274 |
777 |
Kangasniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603315.73800000 |
7214614.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010274 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantalahdesta itään pistävän Myllylahden ja siitä etelään pistävän Kuvelahden välisessä Kangasniemessä, niemen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan vesijättöalueelta. |
| metsakeskus.777010275 |
777 |
Meriläisniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
603084.83100000 |
7214844.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010275 |
Asuinpaikka sijaitsee Myllylahden etelärannalla olevan Meriläisniemen itäpuolella, pienen kallion kohdalla, Kangasniemi 3 -asuinpaikasta noin 400 m luoteeseen. Asuinpaikka-alue on kulunutta rantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan vesijättöalueelta. |
| metsakeskus.777010276 |
777 |
Meriläisniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
602480.07100000 |
7214935.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010276 |
Asuinpaikka sijaitsee Myllylahden etelärannalla olevan Meriläisniemen länsipuolella. Asuinpaikka-alue on kulunutta rantaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan vesijättöalueelta. |
| metsakeskus.777010277 |
777 |
Karppisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
598578.65400000 |
7210687.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010277 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven länsirannalla, Jaappaanniemestä noin 500 m lounaaseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille noin 200 m:n matkalta matalan veden aikaan rantavedestä ja rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010278 |
777 |
Saunaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
597046.29600000 |
7202907.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010278 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven Isonlahden pohjosirannalla, Saunaniemen talosta noin 700 m itäkaakkoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille matalan veden aikaan vesijättöalueelta. |
| metsakeskus.777010279 |
777 |
Huutoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
562203.26200000 |
7222197.37700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010279 |
Asuinpaikka sijaitsee Polvijärven etelärannalla, Polvijärven ja Naamankajärven välillä olevan Säynäjänniemen pohjoisosassa, Huutoniemessä olevan hautausmaan kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet hautausmaan pohjoispuolelta, kuluneesta rantatörmästä. |
| metsakeskus.777010280 |
777 |
Muosärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
616581.31000000 |
7242311.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010280 |
Kohde sijaitsee Muojärven länsipään pohjoisrannalla. Rannalta on tullut esille kvartsi-iskoksia ja noin 100 m:n päästä rannasta on rautakuonaa. Sen itäpuolella olevan särkän päällä on pyyntikuoppia ja särkän päässä on Havukkasärkän kivikautinen asuinpaikka (Suomussalmi 76). Lähellä rantaa on lisäksi tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.777010280 |
777 |
Muosärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
616581.31000000 |
7242311.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010280 |
Kohde sijaitsee Muojärven länsipään pohjoisrannalla. Rannalta on tullut esille kvartsi-iskoksia ja noin 100 m:n päästä rannasta on rautakuonaa. Sen itäpuolella olevan särkän päällä on pyyntikuoppia ja särkän päässä on Havukkasärkän kivikautinen asuinpaikka (Suomussalmi 76). Lähellä rantaa on lisäksi tervahaudan pohja. |
| metsakeskus.777010282 |
777 |
Kotaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
607292.24100000 |
7178892.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010282 |
Asuinpaikka sijaitsee Jumalisjärven eteläisimmän osan pohjoisrannalla, Kokonniemen etelärannalla, Kokkosalmen sillasta noin 800 m itään. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kesämökin kohdalta rantatörmästä ja -vedestä. |
| metsakeskus.777010284 |
777 |
Salonsaari 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
600942.00000000 |
7217490.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010284 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiantajärven itärannalla, Salonsaaressa. Asuinpaikka-alue on pienessä lahdelmassa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu matalan veden aikaan rantahietikolta noin 100 m:n pituiselta alueelta.
Inventointi 2014: Maasto on hienohiekkainen lahti, johon keskelle laskee pieni puro. Hiekkarannan takana maasto tasaista mäntymetsää ja aluskasvillisuus varpua ja sammalta. Puron ympäristössä rehevämpää kasvillisuutta. Kiantajärvi, jonka rannalla asuinpaikka sijaitsee, on säännöstelty. Kohde tarkastettiin keväällä, jolloin vedenpinta oli hyvin matalalla ja rantaa ja rantakivikkoa oli näkyvissä noin 10 metriä tavallista enemmän. Tarkastuksessa löydettiin hiekkarannalta runsaasti kvartsi-iskoksia sekä joitakin -esineitä. Alueen eteläpäästä dokumentoitiin kaksi vierekkäin olevaa ja hieman hajonnutta liettä (X= 3601183 ja Y= 7220492 KKJ). Liesikivien joukossa oli myös kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka rajattiin maastokäynnin aikana löytöjen ja maaston muotojen perusteella. |
| metsakeskus.777010285 |
777 |
Hoikanjoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
579877.00000000 |
7198750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010285 |
Pyyntikuopat sijaitsevat soraharjulla, jonka koillispuolella virtaa Hoikanjoki ja eteläpuolella sijaitsevat Särkkälammit. Harjusta on otettu soraa useista kohdista. Viisi kuopista sijaitsee peruskartallakin näkyvän kaakkoisemman sorakuopan kaakkoispuolella, lisäksi kaksi kuoppaa sijaitsee isomman, luoteisen sorakuopan kaakkoispuolella.
Hoikanjoen särkät liittyvät pitkään luode-kaakko -suuntaiseen särkkämuodostelmaan, joka alkaa Yläjatkojärveltä, kulkee Hoikkajärven, Hoikanjoen ja Leväjoen eteläpuolitse Varisjärvelle. Pituutta särkkämuodostelmalla on noin 12 km. Pyyntikuoppia tunnetaan useammasta kohdasta särkkien harjanteilla (Hoikansärkät 139, Yläkatko 283).
Hoikanjoen tuntumasta pyyntikuoppia löytyi kahdesta pesäkkeestä joiden etäisyys toisistaan oli noin 500 metriä. Luoteisessa ryhmässä, peruskartalla näkyvän isomman sorakuopan kaakkoispuolella, sijaitsi kaksi suurehkoa kuoppaa. Isompi kuopista oli noin 4x3 m ja 80 cm syvä, pienempi kuoppa oli pyöreä, noin 2x2 m ja puoli metriä syvä. Kuopat oli kaivettu rinnakkain harjanteelle muutaman kymmenen metrin päähän toisistaan.
Viisi pienempää kuoppaa oli kaivettu niin ikään rykelmäksi, joiden väliset etäisyydet vaihtelivat muutamista metreistä useisiin kymmeniin metreihin. Kuopat olivat kooltaan noin 2.5x1.5 m ja niiden syvyys vaihteli 30 ja 80 cm välillä.
Soraharjanteella kasvaa lähinnä mäntyjä, toisin sorakuoppien ympäristöt ovat jossain määrin pensoittuneet. Aluskasvillisuus on kangasmaastolle tyypillistä puolukkavoittoista varvikkoa, tosin myös mustikkaa kasvaa harjanteella. Pyyntikuoppien lisäksi pitkin harjua on tuoreempia pikkukuoppia, jotka on kuulemma kaivettu soranoton yhteydessä soran laadun varmistamiseksi. Näitä kuoppia ei voi sekoittaa pyyntikuoppiin, sillä turvekaan ei niihin ole vielä päässyt kasvamaan. Myös muita suhteellisen tuoreita kaivantoja havaittiin harjanteella. Niiden tarkoitukset jäivät epäselviksi. |
| metsakeskus.777010286 |
777 |
Nuolisärkät |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
581691.49400000 |
7197578.35200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010286 |
Nuolisärkät on osa luoteis-kaakko -suuntaista särkkäjonoa, joka alkaa Yläjatkojärveltä. Särkkäalue jatkuu sen jälkeen Hoikkajärven, Hoikanjoen ja Leväjoen eteläpuolella ja päättyy Varisjärvelle. Jono on noin 12 km pitkä, ja sen alueelta tunnetaan useita pyyntikuoppapesäkkeitä (Yläjatko 283, Hoikansärkät 139 ja Hoikanjoki 285).
Yksittäinen pyyntikuoppa sijaitsee Nuolisärkkien keskivaiheilla pienessä notkelmassa. Sen mitat ovat noin 2.5x1.5 metriä ja syvyys on noin 70 cm. Vaikka kuoppia on vain yksi, on sen sijainti sitäkin mainiompi strategisesti: Kuoppaa ei juurikaan notkelman takia voi havaita kuin juuri sen kohdalla. Itse särkät haaraantuvat ja hajoavat paikkapaikoin, eikä maasto siten ehkä ole ollut paras mahdollinen kuoppapyynnille. Aivan Nuolisärkkien luoteispäässä, Kaijanlammen kohdalla, on kaksi laajaa painannetta, joista toinen tosin voi olla luonnonmuodostelma. Toinen on kuitenkin selvästi ihmisen tekemä. Tämä kuopanne on noin 5x5 metriä, metrin syvyinen ja puisia rakenteita voi vielä kuopanteen alueella erottaa. Toinen kuoppa sijaitsee muutaman metrin päässä edellisestä. Se on suunnilleen saman kokoinen, mutta enemmän suppilon muotoinen. Kuopanteiden funktio jäi epäselväksi.
Kasvillisuus Nuolisärkillä on hyvin samanlainen kuin koko särkkäjonon alueella: Puut ovat pääasiassa kookkaita mäntyjä, ja aluskasvillisuus muodostuu puolukasta sekä paikka paikoin mustikasta ja suopursusta. |
| metsakeskus.777010287 |
777 |
Sihonen |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
567651.12200000 |
7204344.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010287 |
Luode-kaakko -suuntainen särkkäjono, jota pitkin Pesiön ulkoilureitti kulkee, saa alkunsa lähellä Puolangan ja Suomussalmen rajaa, Majaanjoella. Särkät jatkuvat Hepoharjun ja Julmankankaan kautta kohti Hiidenjärveä lukuisien pienten lampien reunustamina. Hiidenjärven kaakkoispuolella särkkäjono katkeaa, mutta alkaa muutaman kilometrin päässä uudestaan Hoikansärkkinä.
Kolme pyyntikuoppaa havaittiin Hiidenjärven luoteispuolella, kahden pikkulammen, Sihosen ja Valkeaisen, välistä, kapealta kannakselta. Peruskartallakin näkyvien polkujen risteyskohdassa, missä harju on vain noin 20-30 metriä leveä, sijaitsee kaksi pyyntikuoppaa. Kuopat ovat kooltaan noin 2.5x1 metriä, niiden syvyys on noin 60 cm. Näistä kuopista noin 80 metriä etelään, pienessä notkelmassa, sijaitsee vielä yksi kuoppa, joka on noin 3x3 metriä ja noin 60 cm syvä.
Harju kasvaa harvaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on puolukanvarpuja. Valkeaislammen rannat ovat hiekkaiset ja leiriytymiseen soveltuvat. Mitään merkkejä muinoisesta asutuksesta ei lammen rannoilla kuitenkaan ollut havaittavissa. |
| metsakeskus.777010288 |
777 |
Nivanlampi |
10002 |
12016 |
13000 |
11019 |
27000 |
563512.76500000 |
7212911.12300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010288 |
Kohde sijaitsee Näljänkäjärven eteläpuolella, noin 250 m Näljänkäjoen rannasta ja kohdasta, jossa joki hieman levenee ja on saanut nimen Nivanlampi. Näljänkäjoessa on useita pikku koskia, joista ensimmäiseltä, Nivankoskelta, on kohteeseen matkaa noin 500 m. Seuraava koski, Juurikkakoski, on vain muutaman sata metriä alempana Nivankoskea. Matkaa Juurikkakoskelta kohteeseen on noin 600 m. Joki koskineen on matala ja kivikkoinen, rannat pensoittuneita ja lehtomaisia. Koskien rannoilla ei näkynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Sitä vastoin muutamia satoja metrejä rannasta metsikköön päin, metsäautotien leikkauksesta, löytyi yllättäen runsaasti kvartsi-iskoksia. Löytökohta sijaitsee noin sata metriä Juurikkakoskelle vievältä tieltä metsätraktorin urassa. Kvartsit löytyivät pieneltä alueelta, noin 4x4 m, eikä kvartsien lisäksi paikalla ollut havaittavissa mitään asuinpaikkaan viittaavaa. Maannos löytökohdassa on selkeä podsolmaannos, kankaalla on kasvanut mäntyä ja kuusta, jotka on joku aika sitten hakattu lähes kokonaan pois. Kohdetta voi pitää kvartsin työstöpaikkana tai lyhytaikaisena leiriytymispaikkana.
Kohde tarkastettiin alkukesästä 2014. Metsäautotietä käveltiin harjun korkeimman kohdan kohdalta, mutta mitään kivikauteen liittyvää ei löydetty. Maaperä tieuran kohdalla oli auki, joten havaintomahdollisuudet olivat hyvät. |
| metsakeskus.777010289 |
777 |
Katiskaniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
626175.64000000 |
7177485.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010289 |
Alue on ilmoituksen perusteella inventoitua kangasta Vuokkijärven lounaisimmassa kulmassa. Museovirastolle tulleiden tietojen mukaan kohteessa on havaittu seitsemän pyyntikuoppaa. Tarkastuksessa alueelta kuitenkin kyettiin havaitsemaan vain kaksi pyyntikuopaksi määriteltävää painaumaa.
Kangas on toistasataa metriä leveä loivareunainen niemeke Vuokkijärven Jysmänselän lounaisnurkassa. Maasto on mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jolla kasvaa puolukkaa, mustikkaa sekä jäkälää. Niemeen on rakennettu useita kesämökkejä, joista osa aivan hiljattain (jälkeen vuoden 1992 peruskartoituksen). Kohteen tarkastuksen yhteydessä inventoitiin myös Katiskaniemen pohjoispuolinen pienempi niemeke, joka ilmoituksen mukaan oli myös pyyntikuoppa-aluetta. Tämä niemeke oli myllätty useita kymmeniä vuosia sitten, mahdollisesti sota-aikana. Myös myrsky oli kaatanut niemen puustoa. Mitään jälkiä pyyntikuopista ei täällä havaittu.
Katiskaniemen kaksi pyyntikuoppaa sijaitsevat Katiskaniemen keskipaikkeilla. Ne ovat suhteellisen suuria (toinen on 3x3m sekä noin 50 cm syvä, toinen 3x2m sekä noin metrin syvyinen) ja selvästi erottuvia. Kuopat sijaitsevat vierekkäin noin kymmenen metrin päässä toisistaan. |
| metsakeskus.777010290 |
777 |
Keräsensalmi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
635804.73600000 |
7185673.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010290 |
Keräsensalmen kohde sijaitsee Aittojärvessä noin 2.5 km etelään Venäjän rajalta. Kahdenkymmenenseitsemän pyyntikuopan muodostelma sijoittuu Aittojärven halkaisevan luode-kaakko -suuntaisen kapean harjumuodostelman kohdalle. Pyyntikuopat ovat kauniin harjujakson kohdalla muutaman kuopan ryhmissä 1,7 kilometrin pituisella matkalla. Kuopat näkyvät harjumaastossa hyvin ja selvästi. Ne ovat halkaisijaltaan 1-3 metriä ja syvyydeltään 30-70 cm. Kannaksen alueella puusto on harvahkoa männikköä, mantereella mäntyjä kasvaa sankempana metsikkönä. Aivan kannaksen itäpäässä, Tiililahden kohdalla, Aittojärvi on hiekkarantainen.
Vuoden 2019 tarkastuksessa alueelta paikannettiin 21 pyyntikuoppaa. Havainnot ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa, vaikka yksityiskohdissa löytyy eroja. |
| metsakeskus.777010291 |
777 |
Pirttiperä N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
585280.99900000 |
7214628.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010291 |
Kohde sijaitsee Pirttijärven pohjoispäässä, Pirttiperän pohjoisrannalla. Rantaan tulee Metsähallituksen tekemä tie. Tien itäpuolella maasto laskee etelään, kohti rantaa ja itään , kohti vajaan 0,1 km päässä olevaa notkelma, jossa on oja. Ojan itäpuolella on matalahko tasanne rannan ja pohjoispuolella olevan korkean särkän välissä. Paikalla kasvaa havumetsää ja maaperä on hiekkaa.
Pyyntikuiopat sijaitsevat noin 50 m tieltä. Eteläinen kuoppa on noin 15 m:n päässä rannasta. Sen halkaisija on noin 3 m ja syvyys noin 0,7 m. Kuopan eteläreunalla on vallia. Tästä kuopasta noin 15 pohjoiseen( ojasta noin 15 m ) on 4 x 3 m kooltaan oleva ja noin 0,8 m syvä kuoppa. Sen pohja on noin 1 m pituinen ja koillinen-lounas -suuntainen. Myös tämäm kuopan eteläreunalla on havaittavissa vallia. Ojan itäpuolella, noin 70 m:n päässä on lisäksi kaksi samanlaista kuoppaa lähekkäin ja runsaan 150 m päässä yksi epämääräinen kuoppa. |
| metsakeskus.777010292 |
777 |
Alanteenvirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
603631.47600000 |
7260881.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010292 |
Kohde sijaitsee lähellä Suomussalmen ja Taivalkosken välistä kunnan rajaa, Hossan retkeilyalueeseen rajautuvalla Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan opastuskeskuksesta 13 kilometriä länsilounaaseen, Paikka on Saarijärven ja Aittojärven välisellä kannaksella, Aittojärven rantatörmän päällä, hieman vajaat 0,2 kilometriä Aittosalmen sillasta etelään. Rantaan tulee tie tai ajoura, jonka päässä on epävirallinen nuotiopaikka ja noin 10 m läpimittainen alue, josta pintakasvillisuus on kulunut pois. Kangas kasvaa mäntyjä, puolukanvarpuja ja suopursuja. Vyöryvä hiekkatörmä on tässä varsin korkea.
Läheltä Aittojärven rantaa, pienen pistotien päästä on havaittu kolme pientä pyyntikuoppaa (2 x 1 x 0,3 m). Paikalta on löytynyt myös kvartsi-iskoksia, jotka viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.777010292 |
777 |
Alanteenvirta |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
603631.47600000 |
7260881.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010292 |
Kohde sijaitsee lähellä Suomussalmen ja Taivalkosken välistä kunnan rajaa, Hossan retkeilyalueeseen rajautuvalla Moilasenvaaran Natura-alueella, Hossan opastuskeskuksesta 13 kilometriä länsilounaaseen, Paikka on Saarijärven ja Aittojärven välisellä kannaksella, Aittojärven rantatörmän päällä, hieman vajaat 0,2 kilometriä Aittosalmen sillasta etelään. Rantaan tulee tie tai ajoura, jonka päässä on epävirallinen nuotiopaikka ja noin 10 m läpimittainen alue, josta pintakasvillisuus on kulunut pois. Kangas kasvaa mäntyjä, puolukanvarpuja ja suopursuja. Vyöryvä hiekkatörmä on tässä varsin korkea.
Läheltä Aittojärven rantaa, pienen pistotien päästä on havaittu kolme pientä pyyntikuoppaa (2 x 1 x 0,3 m). Paikalta on löytynyt myös kvartsi-iskoksia, jotka viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.777010294 |
777 |
Joukovirta |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
607573.89800000 |
7257213.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010294 |
Kohde sijaitsee Hossan luonnonsuojelualueella, Hossan opastuskeskuksesta 10,8 km lounaaseen. Kohde on merkitty Hossa-Martinselkonen -alueen ulkoilukarttaan. Pyyntikuopat ovat Joukokärven ja Pieni-Nimetön järven välisen Joukovirran pohjoisrannalla pienellä niemekkeellä. Joukovirta on vain noin 10-20 metriä leveä virtauskohta, jossa vettä on noin metrin verran. Maasto niemellä ja sen ympäristössä on harjuista ja korkeuserot ovat huomattavia. Harjut polveilevat Joukojärven pohjoispuolella ainakin kolmena terassina. Kasvusto koostuu pääasiassa männystä, puolukanvarvuista sekä jäkälästä, ja maasto on helppokulkuista. Lisäksi luonnonsuojelualueen merkitty polku kulkee pitkin Joukojärven pohjoisrantaa.
Pyyntikuopat (8 kpl) sijaitsevat noin 50-70 metriä virran rannasta, rantasärkän ja sen takana nousevan harjun välisessä notkelmassa. Ne on kaivettu niemekkeeseen järjestelmäksi siten, että viisi kuoppaa muodostaa länsi-itä -suuntaisen linjan pitkin niemen kärkeä, ja kolme muuta kuoppaa on kaivettu tasaisin välein pohjois-etelä -suuntaiseksi poikkilinjaksi. Kuopat erottuvat selvästi maastossa, ja ne ovat halkaisijaltaan keskimäärin 2-3 metriä. Kuoppien syvyys vaihtelee puolesta metristä metriin.
Laavun lounaiskulmalla on halonhakkuupaikka ja pintakasvillisuus on kulunut pois siitä, samoin kuin laavun edestä. Kuluneesta maasta on pomittu talteen kvartsi-iskoksia, jotka lienevät kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Löytökohdan GPS-koordinaatit: p= 7260 196, i= 3607 659. |
| metsakeskus.777010294 |
777 |
Joukovirta |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
607573.89800000 |
7257213.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010294 |
Kohde sijaitsee Hossan luonnonsuojelualueella, Hossan opastuskeskuksesta 10,8 km lounaaseen. Kohde on merkitty Hossa-Martinselkonen -alueen ulkoilukarttaan. Pyyntikuopat ovat Joukokärven ja Pieni-Nimetön järven välisen Joukovirran pohjoisrannalla pienellä niemekkeellä. Joukovirta on vain noin 10-20 metriä leveä virtauskohta, jossa vettä on noin metrin verran. Maasto niemellä ja sen ympäristössä on harjuista ja korkeuserot ovat huomattavia. Harjut polveilevat Joukojärven pohjoispuolella ainakin kolmena terassina. Kasvusto koostuu pääasiassa männystä, puolukanvarvuista sekä jäkälästä, ja maasto on helppokulkuista. Lisäksi luonnonsuojelualueen merkitty polku kulkee pitkin Joukojärven pohjoisrantaa.
Pyyntikuopat (8 kpl) sijaitsevat noin 50-70 metriä virran rannasta, rantasärkän ja sen takana nousevan harjun välisessä notkelmassa. Ne on kaivettu niemekkeeseen järjestelmäksi siten, että viisi kuoppaa muodostaa länsi-itä -suuntaisen linjan pitkin niemen kärkeä, ja kolme muuta kuoppaa on kaivettu tasaisin välein pohjois-etelä -suuntaiseksi poikkilinjaksi. Kuopat erottuvat selvästi maastossa, ja ne ovat halkaisijaltaan keskimäärin 2-3 metriä. Kuoppien syvyys vaihtelee puolesta metristä metriin.
Laavun lounaiskulmalla on halonhakkuupaikka ja pintakasvillisuus on kulunut pois siitä, samoin kuin laavun edestä. Kuluneesta maasta on pomittu talteen kvartsi-iskoksia, jotka lienevät kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Löytökohdan GPS-koordinaatit: p= 7260 196, i= 3607 659. |
| metsakeskus.777010295 |
777 |
Joukojärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
608229.63300000 |
7257314.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010295 |
Kohde sijaitsee Hossan luonnonsuojelualueella, Hossan opastuskeskuksesta 10,1 kilometriä lounaaseen, Joukojärven pohjoisrannalla, Joukovirran pyyntikuopista noin 700 metriä itään. Hiekkaisesta poukamasta on löytynyt muutama kvartsi-iskos aivan rannan tuntumasta. Rantatöyrään takana on tasanne, jonka pohjoispuolella nousee jyrkkäreunainen soraharju. Ympäristön maasto on mäntyvaltaista kangasta, aluskasvillisuus koostuu puolukanvarvuista, jäkälästä ja suopursuista.
Rantakaistaleella on runsaasti palaneita kiviä, joista ainakin osa on viimeaikaisen tulenpidon jäljiltä. Luonnonsuojelualueen luontopolku kulkee aivan kohteen vierestä, joten nuotioita pidettäneen rannassa edelleenkin. Kvartsien lisäksi muita selviä merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta paikalla ei ollut havaittavissa. Rantaviivan ulkopuolella maanpinta oli rikkoutumaton, joten havainnointimahdollisuudet olivat myös vähäiset.
Reilu viisi sataa metriä kohteesta koilliseen, Virtasalmen niemelle vievän kaistaleen korkeimmalla kohdalla oli lisäksi pieni kuopanne. Mitoiltaan kuoppa oli 2x1 metriä, syvyydeltään se oli noin 50 cm. Ei ole poissuljettua, että kyseessä olisi yksittäinen pyyntikuoppa. Tosin noin 200 metriä tämän kuopan pohjoispuolelle on peruskarttaankin merkitty tervahaudan paikka, joten ihmistoimintoja alueella on ollut runsaasti myös historiallisina aikoina.
Vuonna 2018 kulttuuriperintökohteisiin tutustumisen yhteydessä 13.6. muinaisjäännösalueelta löytyi aiemmissa raporteissa mainitsematon kuoppa, joka sijaitsee tasanteella noin 10 metriä lähimmästä, eli idänpuoleisesta rannasta. Polku kulkee noin metrin päässä kuopasta. Kyseessä on valliton, aavistuksen suorakaiteen muotoinen ja noin kaakko-luodesuuntainen kuoppa. Sen koko on noin 2,5 x 1,5 metriä ja se on noin 40 cm syvä. Muinaisjäännösalueella sijaitsevaa kuoppaa ei kairattu iän määrittämiseksi, mutta todennäköisesti se liittyy asuinpaikkaan. Kuoppa, joka Räihälä on maininnut vuonna 1998 kohteen yhteydessä, havaittiin myös, mutta siihen reagoitiin hieman jälkijunassa; suhteellisen nuorelta rakenteelta vaikuttavalle kuopalle ei otettu GPS-koordinaatteja. Sijainti oli kuitenkin haarukoitavissa jälkikäteen jälkilokin perusteella noin pisteeseen 7257620 608732 ja on tallennettu Metsähallituksen järjestelmiin omana pisteenään. |
| metsakeskus.777010296 |
777 |
Nimettömänkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
604296.21500000 |
7257117.44300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010296 |
Kohde sijaitsee Hossan opastuskeskuksesta 3,5 kilometriä länsilounaaseen, Lavajärven ja Iso-Nimettömän välisen Nimettömänkosken lounaisrannalla. Paikalle tulee etelästä tie ja kosken rannalla on pysäköintipaikka, jonka kohdalta soramaasta pintakasvillisuus on pääosin kulunut pois. Länsipuolella on korkean harjun pää, itäpuolella on suoperäistä kivikkoista maastoa. Parkkipaikan läpi menee ajoura kosken ja harjun välistä Lavajärven rantaan, toinen ura tulee pysäköintialueen läpi suoraan kosken rantaan, kohdassa, jossa virta kääntyy itään. Rantatörmä on tässä kohdin suunnilleen puolentoista metrin korkuinen. Kosken rannat ovat kivikkoa. Alue kasvaa mäntymetsää, rannan läheisyydessä aluskasvillisuus muodostuu juolukasta, suopursuista, puolukan ja mustikan varvuista.
Ranta-kivien joukosta, kohdasta missä koski alkaa ja kääntyy samalla itäänpäin, on löytynyt kvartsi-iskoksia. Muutoin rannalla ei ole havaittu merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Kosken tuntumassa on nykyään nuotiopaikka, ja inventointihetkellä vuonna 1998 kohteessa oli leiriytyjiä. |
| metsakeskus.777010297 |
777 |
Kaartojärven särkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
633448.68500000 |
7186638.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010297 |
Kaartojärven särkkä sijaitsee Suomussalmen kaakkoiskulmassa, osin rajavyöhykkeen puolella. Särkkä katkaisee Kaartojärven kahteen osaan, hiekkaharjanne jatkuu järven molemmissa päissä itään ja länteen järvestä. Kaartojärven särkkä jatkuu lähes yhtenäisenä aina Aittojärvelle saakka ollen siten samaa harjua kuin Keräsensalmen pyyntikuoppakohteen (290) harjukin.
Pyyntikuoppia kohteessa on yhteensä 12. Kuopat muodostavat kolme selkeää ryhmää. Itäisimmässä ryhmässä olevat kuopat sijaitsevat noin 600 metriä länteen Keräsensalmen läntisimmistä pyyntikuopista.
Läntisin pyyntikuopparyhmä sijaitsee kahden puolin rajavyöhykkeelle vievää tietä. Tien teko on mahdollisesti tuhonnut osan kuoppia. Nämä kuopat ovat pienehköjä, halkaisijaltaan korkeintaan pari metrisiä. Syvin kuopista on noin 80 cm syvä. Seuraava kuopparyhmä sijaitsee Kaartojärven itäpäässä rajavartioston mökin molemmin puolin. Tässä ryhmässä on kuusi kuoppaa, joista osa on rajavyöhykkeen puolella. Kuopat ovat saman kokoisia kuin itäisemmän ryhmänkin kuopat. Läntisimmässä kuopparyhmässä on kolme kuoppaa ja ne sijaitsevat harjulla Kaartojärven länsipuolella. Kaksi kuopista on samankokoisia kuin muutkin Kaartojärven särkän kuopat, mutta yksi niistä on huomattavan kookas.
Suurin pyyntikuoppa on mitoiltaan 5x5 metriä ja syvyyttä kuopalla on lähes 2.5 metriä. Turpeen alla kuopassa on normaali podsolimaannos, joten kuoppaa on pidettävä huomattavan vanhana.
|
| metsakeskus.777010298 |
777 |
Tornionsärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
640164.98400000 |
7184181.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010298 |
Tornionsärkkä on samaa luode-kaakko -suuntaista särkkäjonoa kuin Kaartojärvensärkkä (kohde numero 297) ja Keräsensalmen (kohde numero 290) läpi kulkeva Aittojärven särkkäkin. Tornionsärkkä rajoittuu pohjoisessa Porrasjokeen ja etelässä Isojokeen, jotka yhtyvät särkän itäpäässä.
Tornionsärkältä on rekisteröitiin yhteensä 25 pyyntikuoppaa. Kuopat eivät muodosta varsinaisesti mitään selviä ryhmiä. Kuopat ovat hyvin tasakokoisia. Halkaisija vaihtelee kahdesta kolmeen metriin, syvyys noin puolesta yhteen metriin.
Harjun maasto on huomattavan kuivaa mäntykangasta, joka kasvaa lähinnä puolukkaa ja jäkälää. Maasto on helppokulkuista. Särkän länsipäädyssä näyttäisi olevan ihmiskäden muotoilema vetotaival, itäpäädyssä puolestaan on kymmenkunta kaivantoa, jotka mitä ilmeisimmin ovat perua sota-ajoilta. |
| metsakeskus.777010300 |
777 |
Akonkangas E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
585095.00000000 |
7214756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010300 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Pirttijärven pohjoisosan, Pirttiperän luoteispuolella olevan Akonkankaan itäosassa. Akonkankaan yli kulkee Näljängän tien ja Kuusamon tien välinen Riihivaaran tie. Tien itäpuolella on vanha sorakuoppa, joka nyt kasvaa pientä männyntainta. Sorakuopan eteläpuolelta erkanee Pirttiperän rantaan metsäautotie. Sorakuopan itäpuolella Akonkangas jatkuu kapenevana ja madaltuvana hiekkasärkkänä, joka päättyy Akonlammesta etelään laskevaan puroon. Lähellä sorakuoppaa on kuivaa kangasmaastoa. Maaperä on kivetöntä hiekkaa.
Sorakuopan koillispuolella, neljä metriä kuopan reunasta, suosta nousevan harjanteen päällä, on 2,5 m halkaisijaltaan oleva ja 0,4 m syvä kuoppa. Toinen alueen pyyntikuopista sijaitsee noin 120 m päässä, särkän itäkärjessä. Se on halkaisijaltaan 4-5 m ja syvyydeltäänb 0,6 m. Kuopan yli on ajettu traktorilla ilmeisesti metsätöiden yhteydessä ja se on muuttanut osittain kuopan näköä. Lisäksi edellä mainittujen kuoppien välillä on yksi epämääräisen muotoinen, halkaisijaltaan noin 3,5 m ja syvyydeltään 0,5 m oleva kuoppa, joka tuskin lienee pyyntikuoppa. Se sijaitsee noin 80 m edellä kuvastusta (särkän itäpäässä sijaitsevasta pyyntikuopasta) koilliseen.
Kohteen alakohteet (kuopat 1-4) on rekisteröity vuoden 2013 inventoinnin mukaisesti.
Inventointi 2024: Inventoinnissa tarkastettiin läntisimmät pyyntikuopat (alakohteet 3 ja 4). Alakohde 3 oli selvästi havaittavissa, vaikka metsäkoneura (nykyinen polku) kulkee sen yli. Alakohdetta 4 ei ollut hahmotettavissa pyyntikuopaksi lähistöllä olevien muiden nykyaikaiseen maankäyttöön liittyvien jälkien seasta. |
| metsakeskus.777010301 |
777 |
Mustalamminkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
585594.00000000 |
7214745.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010301 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Pirttijärven Pirttiperän pohjoispuolella. Kyseessä on runsaan kilometrin pituinen kapea ja korkeahko itä-länsi -suuntainen särkkä. Sen länsipää on Akonlammen eteläpuolella, se kulkee Pirttiperän pohjoispuolitse ja idempänä Mustalammen ja Pirtti-Valkeisen välitse ja päättyy idässä Poskijokeen. Särkkä kasvaa mäntymetsää, maaperä on kivikkoista hiekkaa ja soraa.
Pyyntikuoppia on särkän alueella kolmessa ryhmässä. Kuopat ovat halkaisijaltaan noin 2-3 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Särkän länsipäässä on kaksi pyyntikuoppaa. Akonlammesta etelään laskevasta purosta nousevan rinteen päällä, pienellä nyppylällä on noin 3 m halkaisijaltaan oleva ja 0,8-1,0 m syvä kuoppa (kuoppa 1). Siinä on 0,5 m pitkä ja särkän suuntainen pohja. Kuoppaa ympäröi reunavalli. Kuopasta noin 9 m koilliseen , melko jyrkässä pohjoisrinteessä on edellä kuvatun kuopan kokoinen kuoppa (kuoppa 2).
Toinen ryhmä kuoppia, 8 kuoppaa, on edellä kuvatusta ryhmästä noin 100 m itään, särkän päällä Kuopasta nro 2 vajaat 100 m itään, särkän päällä on noin 3 m halkaisijaltaan oleva ja noin 1 m syvä kuoppa (kuoppa 3). Kuopassa ei ole reunavallia. Tästä kuopasta noin 6 m koilliseen, särkän pohjoisrinteen yläosassa on 2 x 1,5 m kooltaan oleva ja noin 0,3 m syvä, särkän suuntainen painanne (kuoppa 4). Kuopasta 4 runsaat 100 m itään, pienen lampareen länsiosan ja Pirttiperän välissä on 3,0 x 2,5 m kooltaan oleva ja noin 0,5 m syvä, särkän suuntainen kuoppa (kuoppa 5). Heti sen eteläpuolella on samanlainen, hieman pienempi kuoppa (kuoppa 6). Näiden länsipuolella on epämääräisen näköinen ja muotoinen 2,5-3,0 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,5 m syvä kuoppa (kuoppa 7). Kuopista 5 ja 6 vajaat 100 m itään on laakea noin 3 m halkaisijaltaan oleva ja 0,4 m syvä, hieman epämääräiseltä vaikuttava kuoppa (kuoppa 8). Tästä kuopasta muutama kymmenen metriä itään, särkän harjalla on samantapainen, hieman pitkulainen, särkän suuntainen kuoppa (kuoppa 9).
Mustalammen länsipään tasolla, korkean ja kapean harjanteen laella on vielä yksi 4,0 x 2,5 m kooltaan oleva ja 0,8-1,0 m syvä, särkän suuntainen kuoppa (kuoppa 10). Sen pohja on pitkulainen, vajaan metrin pituinen.
Lampien keskikohdalla, särkän pohjoisrinteessä ja Mustalammen itäpään tasalla etelärinteessä, lähellä särkän itäpäätä on 2 m halkaisijaltaan ja 0,4 m syvä kuoppa, joka kuitenkaan ei liene pyyntikuoppa.
Vuoden 2013 inventoinnissa mitatut kuoppakohteet on rekisteröity alakohteiksi Pyyntikuoppa 1-17. |
| metsakeskus.777010302 |
777 |
Valkealammenkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
634808.02200000 |
7223787.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010302 |
Pyyntikuoppakohde sijaitsee Pienen-Öllörin ja Yli-Karttimon väliseen jokeen kollisesta laskevan puron eteläpuolella, Valkealammen luoteispuolella olevan kankaan pohjoisreunassa ja länsipäässä. Kangas on Iso- ja Pieni Öllörin eteläpuolisen Öllörinsärkän jatketta itäänpäin. Jokeen laskevaa puroa reunustaa avoin suo. Kankaan maaperä on kiventöntä hiekkaa. Pyyntikuopat sijaitsevat rajavyöhykkeellä, sillä rajavyöhykkeen reuna kulkee kankaan länsiosassa lähellä joen rantaa.
Pyyntikuopat ovat halkaisijaltaan 2,0-3,5 m ja syvyydeltään 0,5-1,0 m. Ne sijoittuvat noin 200 m pituiselle matkalle.
Rajavyöhykkeellä, sen kohdan tasalla, jossa puro laajenee pieneksi lammeksi on suon ja korkean rinteen välisellä tasanteella 2,5-3,0 m halkaisijaltaan oleva lounas-koillinen -suuntainen, 0,6 m syvä kuoppa (kuoppa 1). Siinä on noin 1 m pituinen pohja. Kuopan eteläpuolella on reunavallia, pohjoisessa on maassa kumpare. Kuopasta noin 30 m länteen, aivan suon reunassa on pitkäomainen, länsi-itä - suuntainen, epämääräinen kuoppa (kuoppa 2). Se on 2,5 m pitkä ja 0,4 m syvä.
Kuopasta nro 2 noin 60 m länsiluoteeseen on 2,5-3,0 m halkaisiltaan oleva ja 0,7 m syvä kuoppa (kuoppa 3). Se on pohjois-etelä -suuntainen. Siinä on vajaan metrin pohja. Kuoppaa ympäröi matala valli.
Kuopasta nro 3 noin 10 m länteen, aivan rajavyöhykkeen reunassa,, vyöhykkeen puolella on epämääräinen, pitkulainen 3,5 x 2,0 m kooltaan oleva ja noin 0,4 m syvä kuopanne (kuoppa 4, pyyntikuoppa ?). Tästä kuopasta noin 10 m länteen on 3,0-3,5 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,8 m syvä kuoppa (kuoppa 5). Se on suon reunasta nousevan rinteen päällä. Kuopan pohja on länsi - itä -suuntainen ja vajaan metrin pituinen. Kuopan pohjoisreunalla on matala valli.
Kuopasta nro 5 noin 50 m etelään, kohdassa, jossa joki tulee lähimmäksi kankaan länsipäätä, joen rannasta nousevan rinteen päällä on 3,5 m halkaisijaltaan oleva ja noin 1,0 m syvä kuoppa. |
| metsakeskus.777010303 |
777 |
Järvenpäänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
585586.87800000 |
7214500.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010303 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttijärven pohjoispäässä, Pirttiperän koillisrannalla olevassa niemessä, runsaat 200 m Pirtti-Valkeisen länsipäästä lounaaseen. Paikalla on tasainen mäntykangas, rannassa on noin kahden metrin korkuinen loiva törmä. Maaperä alueella on kivetöntä hiekkaa. Niemen kärjen törmän juurella on muikunpyytäjien nuotiopaikka. Sen läheltä, törmän kuluneesta rinteestä on tullut esille kvartsi-iskoksia. Niemen kärjestä noin parinkymmenen metrin päässä on muutama suuri maakivi. Niistä kuusi metriä luoteeseen on laakea, noin 3,5 m halkaisijaltaan ja noin 30 cm syvä painanne. Sen suunta on pohjoinen -etelä eli kohtisuoraan rantaa vastaan.
Kivistä 14 m kaakkoon on toinen, 1,5 m pituinen, 1 m:n levyinen ja noin 20 cm syvä painanne. Painanteet ovat todennäköisesti täyttyneitä pyyntikuoppia. Painanteissa oli normaali maannos.
Lukuisissa koepistoissa ei ollut mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Vuoden 2013 inventoinnissa tasanteen reunalla on havaittu viisi matalahkoa kuoppaa, joiden halkaisija vaihtelee 1-3 m välillä. Muodoltaan kuopat ovat pitkulaisia. Yhdessä kuopista oli havaittavissa vallia. Lisäksi rantatörmästä löydettiin useita kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.777010304 |
777 |
Kauhaniemi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
579974.16900000 |
7204001.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010304 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Pesiöjärven itärannalla, peruskarttaan merkitystä Rantalan talosta noin 0,8 km luoteeseen ja noin 100 m Kauhaniemen eteläpuolella. Rantatörmän päällä 30-40 m rannasta ja 3-4 m järven pintaa korkeammalla on tien molemmin puolin tien levennykset. Tien pohjoispuolen levikkeen reunasta on tullut esille kvartsi-iskoksia noin 10 m matkalta, joitakin kvartseja myös tien eteläpuolelta. Alueella kasvaa synkkää, kuusivaltaista havumetsää, maaperä on hyvin kivikkoista, kivien välissä on hiekkaa. Myös ranta on kivikkoinen. Paikka ei sijainniltaan ja maastoltaan vaikuta mitenkään asumiseen soveltuvalta. |
| metsakeskus.777010305 |
777 |
Pienijärvi NE |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
608198.87300000 |
7180533.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010305 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Jumalissärkällä, Pienijärven ja Pienen Alanteenjärven välisellä kannaksella. Särkkä jakaantuu kahdeksi harjanteeksi kannaksen luoteispäässä ja pyyntikuopat ovat Pienijärven puoleisella kapealla ja korkealla harjanteella, sen länsipäässä. Särkäkkä on pääasiassa mäntykangasta, mutta kuoppien lähellä kasvaa myös kuusta. Aluskasvillisuutena on paksua sammalta, puolukkaa ja mustikkaa.
Etelästä nousevan rinteen päällä on noin 3,5 x 3,0 m kooltaan oleva ja noin 1,0 m syvä kuoppa. Kuopasta noin 10 m länteen on halkaisijaltaan noin 2,5 m oleva ja 0,4 m syvä, epämääräisempi kuoppa. |
| metsakeskus.777010306 |
777 |
Särkäntauslammit SW |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
621209.51300000 |
7220349.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010306 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Pärsämönsärkällä, runsaat 2,1 km Juntusrannan tiestä nro 913 itään, läntisen Särkäntauslammin eteläpuolella. Pärsämönsärkkä on pääosin korkea ja kapea länsi-itä -suuntainen harjanne, joka ulottuu itärajalle asti. Kyseessä olevassa kohdassa särkän laki on vain runsaat 10 m leveä, siinä on myös pieni notkelma. Paikalla kasvaa vanhaa mäntymetsää, aluskasvillisuutena on paksuhkoa sammalta, puolukkaa ja vähän suopursua.
Särkän harjalla kulkevan polun pohjoispuolella on noin 3 x 2 m kooltaan oleva, noin 0,5 m syvä, itä-länsi -suuntainen kuoppa. Siinä on selvä, pitkulainen, noin metrin pituinen pohja. Polku kulkee kuopan eteläreunan yli. Tästä kuopasta noin 4 m kaakkoon, polun eteläpuoelella on pyöreähkö, vajaan 3 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,5 m syvä kuoppa. |
| metsakeskus.777010307 |
777 |
Alanne |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
603206.64700000 |
7260627.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010307 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Taivalkosken rajasta noin 3,5 km, Lehtovaarasta vajaat 4 km koilliseen, Saarijärven ja Aittojärven välisen kannaksen eteläosassa, Hossan opastuskeskuksesta 13,5 kilometriä länsilounaaseen. Kannas on lounas-koillinen -suuntainen, vajaan kilometrin pituinen ja leveydeltään sadasta metristä kahteen sataan metriin. Sitä pitkin kulkee Perangan ja Hossan välinen metsätie. Kannaksen pohjoisosassa on 0,5 km pituinen, pari metriä järviä korkeampi tasainen kangas, joka pohjoisessa rajottuu järvet toisiinsa yhdistävään Aittosalmeen. Kankaan koillisosassa sijaitsee pyyntikuoppakohde Suomussalmi 292 Alanteenvirta. Lounaassa kangas rajoittuu notkelmaan, jonka jälkeen alkaa lounasta kohti kohoava kumpare.
Kumpareen kärjessä, notkelman lounaisreunassa kääntyy kannasta pitkin kulkevalta tieltä pieni tienpätkä luoteeseen., Saarijärven rantaan, jossa on rangoista tehty verkkovaja. Saarijärven puolella, verrkovajasta noin 35 m ja noin 20 m länteen, rannasta nousevan rinteen päällä, on laakeat, noin 3,0 m halkaisijaltaan ja noin 0,3 m syviset kuopat (kuopat 1 ja 2). Verkkovajasta noin 5 m etelään ja rannasta noin 10 m päässä on pyöreä, noin 3,5 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,5 m syvä kuoppa (kuoppa 3) . Se on osittain täyttynyt roskista. Verkkovajalle johtavan tienpätkän pohjoispuolella, osaksi tien alle jääneenä on epämääräinen painanne (kuoppa 4) noin 15 m:n päässä tiestä ja noin noin 20 m kuopasta 3 kaakkoon.
Tien toisella puolella olevasta saunan jäännöksestä 5 m länteen, rannasta noin 20 m ja tiestä noin 10 m:n päässä on pyöreähkö, noin 3,0 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,6 m syvä kuoppa (kuoppa 5). Tästä kuopasta noin 100 m lounaaseen, Porkkasuovannon rannasta nousevassa rinteessä on samanlainen kuoppa (kuoppa 6). Tästä vielä saman verran lounaaseen, suunnilleen kohdassa, jossa Porkkasuvannon ranta kääntyy etelään, on matala noin 2,0 m halkaisijaltaan oleva ja noin 0,3 m syvä painanne (kuoppa 7).
Metsähallituksen inventoinnissa 2007 on todettu kuopan 2 länsipuolella yksi kuoppa lisää. Samoin kuopan 1 itäpuolelta rannasta on havaittu esihistorialliseen toimintaan viittaava kvartsi-iskos. Alueella on myös useita historiallisen ajan - todennäköisesti 1800-1900-lukujen - toimintaan liittyviä jäännöksiä, kuten hirsirakennuksenpohja, mahdollisesti kalasaunaan kuuluva kiuas, maakuoppia ja vetotaipaleeksi tulkittu kanavakaivanto. |
| metsakeskus.777010308 |
777 |
Valkeainen N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
565362.04200000 |
7206053.89000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010308 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Valkeaisenjärven ja sen pohjoispuolella olevan Hoikanlammen välisellä, runsaat 100 m leveällä kannaksella, noin 1,5 km pohjoiseen peruskarttaan merkitystä Lehtoselän talosta ja noin 1,8 km länteen Ahvelan talosta. Kannaksen pohjoisosa on suota, etelässä, lähellä Valkeaista on kuivaa kangasmetsää kasvava hiekkaharjanne. Sen pohjoisreunassa kulkee tie, josta harjanteessa olevan notkelman kohdalla kääntyy uloke Valkeaisen rantaan.
Pyyntikuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 3 m ja syvyydeltään noin 0,4 m, on tien ja Valkeaisen välissä, rantaan kääntyvän tien ulokkeen länsipuolella, harjanteen keskellä. Lisäksi kuopan lähialueilla on kolme epämääräistä painannetta, jotka tuskin kuitenkaan ovat pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.777010309 |
777 |
Hoiluansärkkä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
580178.00000000 |
7250408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010309 |
Pyyntikuoppa sijaitsee Iso-Kontasen länsirannalla olevan Hoiluansärkän tyvessä, peruskarttaan merkitystä Torvelan talosta noin 1,4 km lounaaseen, särkän lounaispuolella olevan kapean lammen itäpään tasalla, lammesta nousevan rinteen päällä. Tällä kohdalla särkässä on kahden harjanteen välinen notkelma. Särkän päällä kulkee polku. Pyyntikuoppa on kooltaan noin 4,0 x 2,5 m ja syvyydeltään noin 0,4 m. Kuopan suunta on luoteesta kaakkoon eli särkän suuntainen. Sen reunoilla ei ole havaittavissa vallia.
Inventointi 2014: Soikean muotoinen n. 2,5 x 1,2 m kokoinen ja n. 70 cm syvä pyyntikuoppa. Kuopassa ei valleja eikä kairatessa ilmennyt huuhtoutumiskerrosta. Kuopan länsireunan vierestä kulkee polku. Kohteen sijaintitietoa on tarkistettu. |
| metsakeskus.777010310 |
777 |
Vuokin Honkisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
605508.00000000 |
7186923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010310 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven keskivaiheilla, Selkäsaaren ja Vuokinniemen välissä, 1 km Lehtoniemen talosta pohjoiseen. Honkisaari on 0,9 x 0,2 km kokoinen, itä-länsi -suuntainen saari. Sen korkeimmat osat ovat vajaat 10 m nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Vesien säännöstely on muuttanut rantaviivaa melkoisesti. Honkisaaren länsikärjen eteläranta on hiekkaa, joukossa on jonkin verran pienehköjä kiviä. Rannalla on havaittavissa myös rautakuonaa. Rantahietikolta on tullut esille myös kvartsi-iskoksia. Niitä on löydetty myös länsikärjen pohjoisrannalta.
Tutkimuksissa 2017 todettiin, että saaressa on säilynyt moniperiodinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.777010310 |
777 |
Vuokin Honkisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
605508.00000000 |
7186923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010310 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven keskivaiheilla, Selkäsaaren ja Vuokinniemen välissä, 1 km Lehtoniemen talosta pohjoiseen. Honkisaari on 0,9 x 0,2 km kokoinen, itä-länsi -suuntainen saari. Sen korkeimmat osat ovat vajaat 10 m nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Vesien säännöstely on muuttanut rantaviivaa melkoisesti. Honkisaaren länsikärjen eteläranta on hiekkaa, joukossa on jonkin verran pienehköjä kiviä. Rannalla on havaittavissa myös rautakuonaa. Rantahietikolta on tullut esille myös kvartsi-iskoksia. Niitä on löydetty myös länsikärjen pohjoisrannalta.
Tutkimuksissa 2017 todettiin, että saaressa on säilynyt moniperiodinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.777010310 |
777 |
Vuokin Honkisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27005 |
605508.00000000 |
7186923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010310 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven keskivaiheilla, Selkäsaaren ja Vuokinniemen välissä, 1 km Lehtoniemen talosta pohjoiseen. Honkisaari on 0,9 x 0,2 km kokoinen, itä-länsi -suuntainen saari. Sen korkeimmat osat ovat vajaat 10 m nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Vesien säännöstely on muuttanut rantaviivaa melkoisesti. Honkisaaren länsikärjen eteläranta on hiekkaa, joukossa on jonkin verran pienehköjä kiviä. Rannalla on havaittavissa myös rautakuonaa. Rantahietikolta on tullut esille myös kvartsi-iskoksia. Niitä on löydetty myös länsikärjen pohjoisrannalta.
Tutkimuksissa 2017 todettiin, että saaressa on säilynyt moniperiodinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.777010310 |
777 |
Vuokin Honkisaari |
10002 |
12008 |
13091 |
11019 |
27000 |
605508.00000000 |
7186923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010310 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven keskivaiheilla, Selkäsaaren ja Vuokinniemen välissä, 1 km Lehtoniemen talosta pohjoiseen. Honkisaari on 0,9 x 0,2 km kokoinen, itä-länsi -suuntainen saari. Sen korkeimmat osat ovat vajaat 10 m nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Vesien säännöstely on muuttanut rantaviivaa melkoisesti. Honkisaaren länsikärjen eteläranta on hiekkaa, joukossa on jonkin verran pienehköjä kiviä. Rannalla on havaittavissa myös rautakuonaa. Rantahietikolta on tullut esille myös kvartsi-iskoksia. Niitä on löydetty myös länsikärjen pohjoisrannalta.
Tutkimuksissa 2017 todettiin, että saaressa on säilynyt moniperiodinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.777010310 |
777 |
Vuokin Honkisaari |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27000 |
605508.00000000 |
7186923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010310 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven keskivaiheilla, Selkäsaaren ja Vuokinniemen välissä, 1 km Lehtoniemen talosta pohjoiseen. Honkisaari on 0,9 x 0,2 km kokoinen, itä-länsi -suuntainen saari. Sen korkeimmat osat ovat vajaat 10 m nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Vesien säännöstely on muuttanut rantaviivaa melkoisesti. Honkisaaren länsikärjen eteläranta on hiekkaa, joukossa on jonkin verran pienehköjä kiviä. Rannalla on havaittavissa myös rautakuonaa. Rantahietikolta on tullut esille myös kvartsi-iskoksia. Niitä on löydetty myös länsikärjen pohjoisrannalta.
Tutkimuksissa 2017 todettiin, että saaressa on säilynyt moniperiodinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.777010310 |
777 |
Vuokin Honkisaari |
10002 |
12008 |
13091 |
11006 |
27005 |
605508.00000000 |
7186923.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010310 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven keskivaiheilla, Selkäsaaren ja Vuokinniemen välissä, 1 km Lehtoniemen talosta pohjoiseen. Honkisaari on 0,9 x 0,2 km kokoinen, itä-länsi -suuntainen saari. Sen korkeimmat osat ovat vajaat 10 m nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Vesien säännöstely on muuttanut rantaviivaa melkoisesti. Honkisaaren länsikärjen eteläranta on hiekkaa, joukossa on jonkin verran pienehköjä kiviä. Rannalla on havaittavissa myös rautakuonaa. Rantahietikolta on tullut esille myös kvartsi-iskoksia. Niitä on löydetty myös länsikärjen pohjoisrannalta.
Tutkimuksissa 2017 todettiin, että saaressa on säilynyt moniperiodinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.777010311 |
777 |
Antinsaari SE |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
621550.50500000 |
7178348.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010311 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven kaakkoisosassa, Ala-Vuokin kylästä 6 km kaakkoon, Mutkalan talosta 0,8 km luoteeseen ja Kinnulanniemestä 0,5 km kaakkoon. Kyseessä on 0,6 x 0,2 km kokoinen, pääasiassa mäntymetsää kasvava saari.
Antinsaaren kaakkoisranta on matalaa, vedensyömää kivikkoa ja hietikkoa, takana on nuorta mäntymetsää. Kaakkoiskärjen itärannalta, noin 4 m korkeimman veden rajasta veteen päin on tullut esille yksi saviastian pala, mutta ei muita löytöjä. Etelärannan länsiosassa, noin 15 m kohdasta, jossa matala hiekkainen ranta vaihtuu jyrkemmäksi kivikkorannaksi, vastapäätä Huhmarlahden taloa, on tullut esille luontainen vuolukiven kappale.
Saaren itäkärjessä kerrotaan olevan puolenkymmentä tilapäsihautaa. Alue on matalaa ja soistunutta, nuorta mäntymetsää kasvavaa. Epätasaisessa maastossa on havaittavissa epämääräisiä painanteita. |
| metsakeskus.777010313 |
777 |
Okkosenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
601305.62400000 |
7189067.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010313 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuokkijärven länsipäässä, Niipaskosken yläpuolella, Niipaslahden pohjoisrannalla olevassa Okkosenniemessä, 1,0 km peruskarttaan merkitystä Haminan talosta itäkaakkoon. Okkosenniemi on ilmeisesti vesien säännöstelyn mantereesta erottama 0,4 x 0,1 km kokoinen saari. Saari kasvaa mäntykangasta. Kaakkoiskulmassa on kesämökki, jota ei ole merkitty peruskarttaan. Rannat ovat vesien säännöstelyn pahoin kuluttamat. Eteläranta on hiekkaa, paikoin hiekassa on myös kivikkoa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Okkosenniemen etelärannalta, rantahietikolta. |
| metsakeskus.777010314 |
777 |
Savilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
616802.24300000 |
7234933.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777010314 |
Kohde sijaitsee Kylmäjärven eli Juntusjärven pohjoisrannalla, Savilahden itäpuolella ja Juntusrannan koulusta noin 200 m länteen olevan niemen alueella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille niemen länsirannalta rantavedestä ja länsiosaan tehdyistä lapinpistoista. Niemessä on sijainnut historiallisen ajan (?) raudanvalmistuspaikka. Kohde on vesien säännöstelyn pahoin tuhoama. |
| metsakeskus.777500001 |
777 |
Pesiönjärvi Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
577898.99900000 |
7204435.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777500001 |
Pesiönjärvessä, lähellä Kiantajärveen laskevaa Myllyjokea on pitkulainen Kirkkosaari, joka on ollut kauan hautausmaasaarena. Saareen ei enää haudata, mutta siellä on edelleen rauta- ja puuristejä sekä hautakiviä. Tarinan mukaan hautamuistomerkkien joukossa on myös 2 ristiä, jotka paikkakunnan ensimmäiset sepät ovat eläessään takoneet itselleen. Joissakin risteissä on numeroita ja kirjaimia väärinpäin.
Vuoden 2012 inventoinnissa voitiin todeta, että havaittavissa olevat haudat keskittyvät saaren keskiosiin ja pohjoisimpaan niemeen. Eteläisessä osassa on yksi metallinen risti Pekka Keräsen (k. 1881) haudassa, muutamia puisten ristien lahonneita jäänteitä ja lukuisia painanteita vanhoista haudoista. Saaressa mukana olleen oppaan mukaan saaren eteläinen pengermä jatkuen kohti saaren itäosaa on ollut aikoinaan täynnä hautoja, mutta niistä ei ole enää jälkiä näkyvissä maanpinnalla. Muistitiedon mukaan saareen on haudattu vainajia jo 1700-luvun lopulla. Saaren pohjoisosa vihittiin käyttöön vuonna 1855. Saareen on haudattu Jooseppi Kyllönen (Ryysyrannan Jooseppi). Kauppias Venja Niemen hautana on puinen grobnitsa. Muinaisjäännösrekisterissä mainitut hautakivet, joissa on nurinpäin tehtyjä kirjaimia kuuluvat Yrjö ja Johanna Juntuselle, jotka on haudattu vuonna 1916. Hautakivet ovat yleisimpiä muistomerkkejä, myös muutamia puisia ja metallisia hautamuistomerkkejä löytyy. Pesiöjärveen vuonna 1947 hukkuneille miehille on oma risti. Pikkulapsena kuolleita on paljon. Viimeisimmät hautaukset ovat vuosilta 1992, 1996 sekä sukuhaudoissa 2009 ja 2010. Kirkkoherra Kormilaisen lehtiartikkelin mukaan saareen on haudattu viime vuosina yksittäisiä Pesiökylästä juuret omaavia vainajia, joita on tuotu jopa Ruotsista asti. |
| metsakeskus.777500002 |
777 |
Kuivajärvi Kalmisaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
645426.00000000 |
7172391.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777500002 |
Ilmeisesti kylän ympärivuotinen hautausmaa, jonne haudattu myös kuuluisa itkuvirsitaitaja Domna Huovinen ja tarinankertoja Miikkula Huovinen. |
| metsakeskus.777500003 |
777 |
Kiantajärvi Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27007 |
593047.91400000 |
7200913.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777500003 |
Saari sijaitsee Kiantajärvessä, 2,5 km Suomussalmen kirkosta luoteeseen.
Suomusalmelaisten päähautausmaa oli Paltaniemellä, jonne ruumiiden kuljetus kelirikon aikaan oli hankalaa. Suomussalmella tuli tavaksi haudata vainajat saariin. Hautasaaria oli 1800-luvulla virallisesti neljä: Kiantajärvessä, Pesiöjärvessä, Piispajärvessä ja Vuokkijärvessä. 1800-luvulla suunniteltiin, että Kirkkosaaren länsikulmalle rakennettaisiin ruumishuone. Se toteutettiin kuitenkin muualle.
Tällä hetkellä näkyvissä olevat haudat keskittyvät saaren eteläosaan. Saaren länsiosassa on havaittavissa kivirivejä sammalen alla. Kyse voi olla aidasta tai rakennuksen pohjasta. Näille tienoille suunniteltiin ruumishuonetta, joten paikalla on voinut olla aikaisempi rakennus tai suunnitellulle ruumishuoneelle on jo raivattu tilaa. Saaren koillisosassa on hautakuoppia, joissa ei ole hautakiviä. Yksi kuopista on kookkaampi monttu. Saaren luoteisosassa haudat ovat tiiviimmin ja päällekkäin vanhojen hautojen kanssa. Puun juurilta löytyy vanhoja (haudoilta poistettuja) puuristejä ja tekstittömiä metallilevyjä. Saaren hautakivien tekstien perusteella vanhin hauta kuuluu pastori Carl Saxalle (1754–1821), joka oli Suomussalmen ensimmäinen kappalainen. Saxa yritettiin Suomussalmelle siirryttyään murhata ja hän kärsi elämänsä aikana useista mielenhäiriökohtauksista. Hänen alkuperäisen muistotaulunsa teki Ilmari Kianto. 1950-luvulla se makasi jo maassa haljenneena. Saarelle on haudattu myös mm. rovasti Calamnius (1896–1954) ja 18 kirkkomatkalla vuonna 1847 hukkunutta ruhtinansalmelaista. Viimeisin saareen poikkeusluvalla haudattu vainaja oli Ilmari Kiannon vuonna 1954 kuollut vaimo Elsa Maria. Hautamuistomerkit ovat melko tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta tehtyjä. Rannassa on yksi grobnitsa. Useilla haudoilla oli tuoreita kukkia, joten haudoilla vieraillaan yhä. Saarella on myös kivikautinen asuinpaikka (Kirkkosaari). |
| metsakeskus.777500003 |
777 |
Kiantajärvi Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27009 |
593047.91400000 |
7200913.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777500003 |
Saari sijaitsee Kiantajärvessä, 2,5 km Suomussalmen kirkosta luoteeseen.
Suomusalmelaisten päähautausmaa oli Paltaniemellä, jonne ruumiiden kuljetus kelirikon aikaan oli hankalaa. Suomussalmella tuli tavaksi haudata vainajat saariin. Hautasaaria oli 1800-luvulla virallisesti neljä: Kiantajärvessä, Pesiöjärvessä, Piispajärvessä ja Vuokkijärvessä. 1800-luvulla suunniteltiin, että Kirkkosaaren länsikulmalle rakennettaisiin ruumishuone. Se toteutettiin kuitenkin muualle.
Tällä hetkellä näkyvissä olevat haudat keskittyvät saaren eteläosaan. Saaren länsiosassa on havaittavissa kivirivejä sammalen alla. Kyse voi olla aidasta tai rakennuksen pohjasta. Näille tienoille suunniteltiin ruumishuonetta, joten paikalla on voinut olla aikaisempi rakennus tai suunnitellulle ruumishuoneelle on jo raivattu tilaa. Saaren koillisosassa on hautakuoppia, joissa ei ole hautakiviä. Yksi kuopista on kookkaampi monttu. Saaren luoteisosassa haudat ovat tiiviimmin ja päällekkäin vanhojen hautojen kanssa. Puun juurilta löytyy vanhoja (haudoilta poistettuja) puuristejä ja tekstittömiä metallilevyjä. Saaren hautakivien tekstien perusteella vanhin hauta kuuluu pastori Carl Saxalle (1754–1821), joka oli Suomussalmen ensimmäinen kappalainen. Saxa yritettiin Suomussalmelle siirryttyään murhata ja hän kärsi elämänsä aikana useista mielenhäiriökohtauksista. Hänen alkuperäisen muistotaulunsa teki Ilmari Kianto. 1950-luvulla se makasi jo maassa haljenneena. Saarelle on haudattu myös mm. rovasti Calamnius (1896–1954) ja 18 kirkkomatkalla vuonna 1847 hukkunutta ruhtinansalmelaista. Viimeisin saareen poikkeusluvalla haudattu vainaja oli Ilmari Kiannon vuonna 1954 kuollut vaimo Elsa Maria. Hautamuistomerkit ovat melko tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta tehtyjä. Rannassa on yksi grobnitsa. Useilla haudoilla oli tuoreita kukkia, joten haudoilla vieraillaan yhä. Saarella on myös kivikautinen asuinpaikka (Kirkkosaari). |
| metsakeskus.777500003 |
777 |
Kiantajärvi Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27008 |
593047.91400000 |
7200913.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777500003 |
Saari sijaitsee Kiantajärvessä, 2,5 km Suomussalmen kirkosta luoteeseen.
Suomusalmelaisten päähautausmaa oli Paltaniemellä, jonne ruumiiden kuljetus kelirikon aikaan oli hankalaa. Suomussalmella tuli tavaksi haudata vainajat saariin. Hautasaaria oli 1800-luvulla virallisesti neljä: Kiantajärvessä, Pesiöjärvessä, Piispajärvessä ja Vuokkijärvessä. 1800-luvulla suunniteltiin, että Kirkkosaaren länsikulmalle rakennettaisiin ruumishuone. Se toteutettiin kuitenkin muualle.
Tällä hetkellä näkyvissä olevat haudat keskittyvät saaren eteläosaan. Saaren länsiosassa on havaittavissa kivirivejä sammalen alla. Kyse voi olla aidasta tai rakennuksen pohjasta. Näille tienoille suunniteltiin ruumishuonetta, joten paikalla on voinut olla aikaisempi rakennus tai suunnitellulle ruumishuoneelle on jo raivattu tilaa. Saaren koillisosassa on hautakuoppia, joissa ei ole hautakiviä. Yksi kuopista on kookkaampi monttu. Saaren luoteisosassa haudat ovat tiiviimmin ja päällekkäin vanhojen hautojen kanssa. Puun juurilta löytyy vanhoja (haudoilta poistettuja) puuristejä ja tekstittömiä metallilevyjä. Saaren hautakivien tekstien perusteella vanhin hauta kuuluu pastori Carl Saxalle (1754–1821), joka oli Suomussalmen ensimmäinen kappalainen. Saxa yritettiin Suomussalmelle siirryttyään murhata ja hän kärsi elämänsä aikana useista mielenhäiriökohtauksista. Hänen alkuperäisen muistotaulunsa teki Ilmari Kianto. 1950-luvulla se makasi jo maassa haljenneena. Saarelle on haudattu myös mm. rovasti Calamnius (1896–1954) ja 18 kirkkomatkalla vuonna 1847 hukkunutta ruhtinansalmelaista. Viimeisin saareen poikkeusluvalla haudattu vainaja oli Ilmari Kiannon vuonna 1954 kuollut vaimo Elsa Maria. Hautamuistomerkit ovat melko tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta tehtyjä. Rannassa on yksi grobnitsa. Useilla haudoilla oli tuoreita kukkia, joten haudoilla vieraillaan yhä. Saarella on myös kivikautinen asuinpaikka (Kirkkosaari). |
| metsakeskus.777500003 |
777 |
Kiantajärvi Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27000 |
593047.91400000 |
7200913.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777500003 |
Saari sijaitsee Kiantajärvessä, 2,5 km Suomussalmen kirkosta luoteeseen.
Suomusalmelaisten päähautausmaa oli Paltaniemellä, jonne ruumiiden kuljetus kelirikon aikaan oli hankalaa. Suomussalmella tuli tavaksi haudata vainajat saariin. Hautasaaria oli 1800-luvulla virallisesti neljä: Kiantajärvessä, Pesiöjärvessä, Piispajärvessä ja Vuokkijärvessä. 1800-luvulla suunniteltiin, että Kirkkosaaren länsikulmalle rakennettaisiin ruumishuone. Se toteutettiin kuitenkin muualle.
Tällä hetkellä näkyvissä olevat haudat keskittyvät saaren eteläosaan. Saaren länsiosassa on havaittavissa kivirivejä sammalen alla. Kyse voi olla aidasta tai rakennuksen pohjasta. Näille tienoille suunniteltiin ruumishuonetta, joten paikalla on voinut olla aikaisempi rakennus tai suunnitellulle ruumishuoneelle on jo raivattu tilaa. Saaren koillisosassa on hautakuoppia, joissa ei ole hautakiviä. Yksi kuopista on kookkaampi monttu. Saaren luoteisosassa haudat ovat tiiviimmin ja päällekkäin vanhojen hautojen kanssa. Puun juurilta löytyy vanhoja (haudoilta poistettuja) puuristejä ja tekstittömiä metallilevyjä. Saaren hautakivien tekstien perusteella vanhin hauta kuuluu pastori Carl Saxalle (1754–1821), joka oli Suomussalmen ensimmäinen kappalainen. Saxa yritettiin Suomussalmelle siirryttyään murhata ja hän kärsi elämänsä aikana useista mielenhäiriökohtauksista. Hänen alkuperäisen muistotaulunsa teki Ilmari Kianto. 1950-luvulla se makasi jo maassa haljenneena. Saarelle on haudattu myös mm. rovasti Calamnius (1896–1954) ja 18 kirkkomatkalla vuonna 1847 hukkunutta ruhtinansalmelaista. Viimeisin saareen poikkeusluvalla haudattu vainaja oli Ilmari Kiannon vuonna 1954 kuollut vaimo Elsa Maria. Hautamuistomerkit ovat melko tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta tehtyjä. Rannassa on yksi grobnitsa. Useilla haudoilla oli tuoreita kukkia, joten haudoilla vieraillaan yhä. Saarella on myös kivikautinen asuinpaikka (Kirkkosaari). |
| metsakeskus.777500003 |
777 |
Kiantajärvi Kirkkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27007 |
593047.91400000 |
7200913.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777500003 |
Saari sijaitsee Kiantajärvessä, 2,5 km Suomussalmen kirkosta luoteeseen.
Suomusalmelaisten päähautausmaa oli Paltaniemellä, jonne ruumiiden kuljetus kelirikon aikaan oli hankalaa. Suomussalmella tuli tavaksi haudata vainajat saariin. Hautasaaria oli 1800-luvulla virallisesti neljä: Kiantajärvessä, Pesiöjärvessä, Piispajärvessä ja Vuokkijärvessä. 1800-luvulla suunniteltiin, että Kirkkosaaren länsikulmalle rakennettaisiin ruumishuone. Se toteutettiin kuitenkin muualle.
Tällä hetkellä näkyvissä olevat haudat keskittyvät saaren eteläosaan. Saaren länsiosassa on havaittavissa kivirivejä sammalen alla. Kyse voi olla aidasta tai rakennuksen pohjasta. Näille tienoille suunniteltiin ruumishuonetta, joten paikalla on voinut olla aikaisempi rakennus tai suunnitellulle ruumishuoneelle on jo raivattu tilaa. Saaren koillisosassa on hautakuoppia, joissa ei ole hautakiviä. Yksi kuopista on kookkaampi monttu. Saaren luoteisosassa haudat ovat tiiviimmin ja päällekkäin vanhojen hautojen kanssa. Puun juurilta löytyy vanhoja (haudoilta poistettuja) puuristejä ja tekstittömiä metallilevyjä. Saaren hautakivien tekstien perusteella vanhin hauta kuuluu pastori Carl Saxalle (1754–1821), joka oli Suomussalmen ensimmäinen kappalainen. Saxa yritettiin Suomussalmelle siirryttyään murhata ja hän kärsi elämänsä aikana useista mielenhäiriökohtauksista. Hänen alkuperäisen muistotaulunsa teki Ilmari Kianto. 1950-luvulla se makasi jo maassa haljenneena. Saarelle on haudattu myös mm. rovasti Calamnius (1896–1954) ja 18 kirkkomatkalla vuonna 1847 hukkunutta ruhtinansalmelaista. Viimeisin saareen poikkeusluvalla haudattu vainaja oli Ilmari Kiannon vuonna 1954 kuollut vaimo Elsa Maria. Hautamuistomerkit ovat melko tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta tehtyjä. Rannassa on yksi grobnitsa. Useilla haudoilla oli tuoreita kukkia, joten haudoilla vieraillaan yhä. Saarella on myös kivikautinen asuinpaikka (Kirkkosaari). |
| metsakeskus.777500003 |
777 |
Kiantajärvi Kirkkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27009 |
593047.91400000 |
7200913.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777500003 |
Saari sijaitsee Kiantajärvessä, 2,5 km Suomussalmen kirkosta luoteeseen.
Suomusalmelaisten päähautausmaa oli Paltaniemellä, jonne ruumiiden kuljetus kelirikon aikaan oli hankalaa. Suomussalmella tuli tavaksi haudata vainajat saariin. Hautasaaria oli 1800-luvulla virallisesti neljä: Kiantajärvessä, Pesiöjärvessä, Piispajärvessä ja Vuokkijärvessä. 1800-luvulla suunniteltiin, että Kirkkosaaren länsikulmalle rakennettaisiin ruumishuone. Se toteutettiin kuitenkin muualle.
Tällä hetkellä näkyvissä olevat haudat keskittyvät saaren eteläosaan. Saaren länsiosassa on havaittavissa kivirivejä sammalen alla. Kyse voi olla aidasta tai rakennuksen pohjasta. Näille tienoille suunniteltiin ruumishuonetta, joten paikalla on voinut olla aikaisempi rakennus tai suunnitellulle ruumishuoneelle on jo raivattu tilaa. Saaren koillisosassa on hautakuoppia, joissa ei ole hautakiviä. Yksi kuopista on kookkaampi monttu. Saaren luoteisosassa haudat ovat tiiviimmin ja päällekkäin vanhojen hautojen kanssa. Puun juurilta löytyy vanhoja (haudoilta poistettuja) puuristejä ja tekstittömiä metallilevyjä. Saaren hautakivien tekstien perusteella vanhin hauta kuuluu pastori Carl Saxalle (1754–1821), joka oli Suomussalmen ensimmäinen kappalainen. Saxa yritettiin Suomussalmelle siirryttyään murhata ja hän kärsi elämänsä aikana useista mielenhäiriökohtauksista. Hänen alkuperäisen muistotaulunsa teki Ilmari Kianto. 1950-luvulla se makasi jo maassa haljenneena. Saarelle on haudattu myös mm. rovasti Calamnius (1896–1954) ja 18 kirkkomatkalla vuonna 1847 hukkunutta ruhtinansalmelaista. Viimeisin saareen poikkeusluvalla haudattu vainaja oli Ilmari Kiannon vuonna 1954 kuollut vaimo Elsa Maria. Hautamuistomerkit ovat melko tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta tehtyjä. Rannassa on yksi grobnitsa. Useilla haudoilla oli tuoreita kukkia, joten haudoilla vieraillaan yhä. Saarella on myös kivikautinen asuinpaikka (Kirkkosaari). |
| metsakeskus.777500003 |
777 |
Kiantajärvi Kirkkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27008 |
593047.91400000 |
7200913.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777500003 |
Saari sijaitsee Kiantajärvessä, 2,5 km Suomussalmen kirkosta luoteeseen.
Suomusalmelaisten päähautausmaa oli Paltaniemellä, jonne ruumiiden kuljetus kelirikon aikaan oli hankalaa. Suomussalmella tuli tavaksi haudata vainajat saariin. Hautasaaria oli 1800-luvulla virallisesti neljä: Kiantajärvessä, Pesiöjärvessä, Piispajärvessä ja Vuokkijärvessä. 1800-luvulla suunniteltiin, että Kirkkosaaren länsikulmalle rakennettaisiin ruumishuone. Se toteutettiin kuitenkin muualle.
Tällä hetkellä näkyvissä olevat haudat keskittyvät saaren eteläosaan. Saaren länsiosassa on havaittavissa kivirivejä sammalen alla. Kyse voi olla aidasta tai rakennuksen pohjasta. Näille tienoille suunniteltiin ruumishuonetta, joten paikalla on voinut olla aikaisempi rakennus tai suunnitellulle ruumishuoneelle on jo raivattu tilaa. Saaren koillisosassa on hautakuoppia, joissa ei ole hautakiviä. Yksi kuopista on kookkaampi monttu. Saaren luoteisosassa haudat ovat tiiviimmin ja päällekkäin vanhojen hautojen kanssa. Puun juurilta löytyy vanhoja (haudoilta poistettuja) puuristejä ja tekstittömiä metallilevyjä. Saaren hautakivien tekstien perusteella vanhin hauta kuuluu pastori Carl Saxalle (1754–1821), joka oli Suomussalmen ensimmäinen kappalainen. Saxa yritettiin Suomussalmelle siirryttyään murhata ja hän kärsi elämänsä aikana useista mielenhäiriökohtauksista. Hänen alkuperäisen muistotaulunsa teki Ilmari Kianto. 1950-luvulla se makasi jo maassa haljenneena. Saarelle on haudattu myös mm. rovasti Calamnius (1896–1954) ja 18 kirkkomatkalla vuonna 1847 hukkunutta ruhtinansalmelaista. Viimeisin saareen poikkeusluvalla haudattu vainaja oli Ilmari Kiannon vuonna 1954 kuollut vaimo Elsa Maria. Hautamuistomerkit ovat melko tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta tehtyjä. Rannassa on yksi grobnitsa. Useilla haudoilla oli tuoreita kukkia, joten haudoilla vieraillaan yhä. Saarella on myös kivikautinen asuinpaikka (Kirkkosaari). |
| metsakeskus.777500003 |
777 |
Kiantajärvi Kirkkosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593047.91400000 |
7200913.03700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.777500003 |
Saari sijaitsee Kiantajärvessä, 2,5 km Suomussalmen kirkosta luoteeseen.
Suomusalmelaisten päähautausmaa oli Paltaniemellä, jonne ruumiiden kuljetus kelirikon aikaan oli hankalaa. Suomussalmella tuli tavaksi haudata vainajat saariin. Hautasaaria oli 1800-luvulla virallisesti neljä: Kiantajärvessä, Pesiöjärvessä, Piispajärvessä ja Vuokkijärvessä. 1800-luvulla suunniteltiin, että Kirkkosaaren länsikulmalle rakennettaisiin ruumishuone. Se toteutettiin kuitenkin muualle.
Tällä hetkellä näkyvissä olevat haudat keskittyvät saaren eteläosaan. Saaren länsiosassa on havaittavissa kivirivejä sammalen alla. Kyse voi olla aidasta tai rakennuksen pohjasta. Näille tienoille suunniteltiin ruumishuonetta, joten paikalla on voinut olla aikaisempi rakennus tai suunnitellulle ruumishuoneelle on jo raivattu tilaa. Saaren koillisosassa on hautakuoppia, joissa ei ole hautakiviä. Yksi kuopista on kookkaampi monttu. Saaren luoteisosassa haudat ovat tiiviimmin ja päällekkäin vanhojen hautojen kanssa. Puun juurilta löytyy vanhoja (haudoilta poistettuja) puuristejä ja tekstittömiä metallilevyjä. Saaren hautakivien tekstien perusteella vanhin hauta kuuluu pastori Carl Saxalle (1754–1821), joka oli Suomussalmen ensimmäinen kappalainen. Saxa yritettiin Suomussalmelle siirryttyään murhata ja hän kärsi elämänsä aikana useista mielenhäiriökohtauksista. Hänen alkuperäisen muistotaulunsa teki Ilmari Kianto. 1950-luvulla se makasi jo maassa haljenneena. Saarelle on haudattu myös mm. rovasti Calamnius (1896–1954) ja 18 kirkkomatkalla vuonna 1847 hukkunutta ruhtinansalmelaista. Viimeisin saareen poikkeusluvalla haudattu vainaja oli Ilmari Kiannon vuonna 1954 kuollut vaimo Elsa Maria. Hautamuistomerkit ovat melko tasapuolisesti kivestä, metallista ja puusta tehtyjä. Rannassa on yksi grobnitsa. Useilla haudoilla oli tuoreita kukkia, joten haudoilla vieraillaan yhä. Saarella on myös kivikautinen asuinpaikka (Kirkkosaari). |
| metsakeskus.778010001 |
778 |
Saunaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
497030.44300000 |
6948187.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778010001 |
Kohde sijaitsee Saunaniemen etelärannalla, Koskeloveden äärellä. Alue on mäntyä kasvavaa harjumaastoa, jonka rinteillä on useita muinaisia rantatörmiä. Paikalla on myös uimaranta, jonka käyttö kuluttaa rantatörmän reunaa. Saunaniemen etelärinteen maaperä on hiekkaa, harjannetta kohti se muuttuu soraksi. Asuinpaikalta on löytynyt mm. kvartsi- ja kvartsiittiesineistöä, pii-iskoksia, saviastianpaloja sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.778010001 |
778 |
Saunaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
497030.44300000 |
6948187.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778010001 |
Kohde sijaitsee Saunaniemen etelärannalla, Koskeloveden äärellä. Alue on mäntyä kasvavaa harjumaastoa, jonka rinteillä on useita muinaisia rantatörmiä. Paikalla on myös uimaranta, jonka käyttö kuluttaa rantatörmän reunaa. Saunaniemen etelärinteen maaperä on hiekkaa, harjannetta kohti se muuttuu soraksi. Asuinpaikalta on löytynyt mm. kvartsi- ja kvartsiittiesineistöä, pii-iskoksia, saviastianpaloja sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.778010001 |
778 |
Saunaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
497030.44300000 |
6948187.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778010001 |
Kohde sijaitsee Saunaniemen etelärannalla, Koskeloveden äärellä. Alue on mäntyä kasvavaa harjumaastoa, jonka rinteillä on useita muinaisia rantatörmiä. Paikalla on myös uimaranta, jonka käyttö kuluttaa rantatörmän reunaa. Saunaniemen etelärinteen maaperä on hiekkaa, harjannetta kohti se muuttuu soraksi. Asuinpaikalta on löytynyt mm. kvartsi- ja kvartsiittiesineistöä, pii-iskoksia, saviastianpaloja sekä palanutta luuta. |
| metsakeskus.778010002 |
778 |
Pohjoisniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496358.00000000 |
6949685.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Koskeloveteen pistävän Pohjoisniemen lounaisrannalla. Asuinpaikka-alue on hiekkakangasta, rannassa noin metrin korkuinen sortuva rantatörmä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantatörmästä. |
| metsakeskus.778010003 |
778 |
Kalaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496770.54400000 |
6948847.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778010003 |
Kohde sijaitsee Saunaniemen pohjoisrannalla, hiekkaisella kumpareella, Kalarannan tilan pihapiirissä, Tiikinlahden rannalla; pihamaata ja peltoa. Alueelta on asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ja paikalla kerrotaan havaitun kiviä, nokea ja likamaata. Asuinpaikan laajuus on epäselvä. |
| metsakeskus.778010004 |
778 |
Tiikinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
498031.58200000 |
6948191.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778010004 |
Kohde sijaitsee Tiikinlahden pohjukassa, järveä kohti viettävällä mäntykankaalla, vanhan kärrytien kohdalla. Lietteenmäen tilan eteläisestä kivisestä rajapyykistä etelään, tien pinnasta, on löytynyt saviastianpaloja. Paikalla on havaittu myös tulisijan jäännös (palaneita kiviä ja värjääntynyttä maata). Lisäksi Tiikinniemen mökille vievän tien pinnasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.778010005 |
778 |
Saunaniemi SW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496580.62200000 |
6948317.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Koskeloveden Saunaniemen lounaisosassa, aivan rantatörmän päällä. Sortuneesta rantatörmästä peräisin olevia asuinpaikkalöytöjä on poimittu esille vesijättömaalta. |
| metsakeskus.778010006 |
778 |
Kutujärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503028.07500000 |
6936022.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778010006 |
Kohde sijaitsee Kutujärven itärannalla, aivan vesirajassa rantahiekalla. Kvartsia on löytynyt noin 10 m matkalta rantahiekalta ja vedenpinnan alapuolelta. Kutumäki nousee melko jyrkästi rannasta, eikä rantapenkan päälle tehdyistä koekuopista ole löytynyt asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Maaperä paikalla on hietikkoa. |
| metsakeskus.778010007 |
778 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
499389.46900000 |
6953195.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778010007 |
Asuinpaikka sijaitsee 150 m Iisveden Rantolahden rannasta, purouoman ja leveän ja syvän uomalaakson länsipuolella, laakson reunasta parikymmentä metriä länteen, rinteessä olevalla tasanteella. Maaperä asuinpaikan kohdalla on hiekkainen moreeni, joka muuttuu kivisemmäksi asuinpaikasta etäännyttäessä ja hienoaineisemmaksi alempana. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. Asuinpaikka sijaitsee 102,5 m:n korkeustasolla Muinais-Päijänteen rantatörmällä ja ajoittuu sen maksimivaiheeseen, mesoliittisen ajan ja varhaiskampakeraamisen ajan vaihteeseen, noin 5000 eaa. tienoille. |
| metsakeskus.778010007 |
778 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
499389.46900000 |
6953195.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778010007 |
Asuinpaikka sijaitsee 150 m Iisveden Rantolahden rannasta, purouoman ja leveän ja syvän uomalaakson länsipuolella, laakson reunasta parikymmentä metriä länteen, rinteessä olevalla tasanteella. Maaperä asuinpaikan kohdalla on hiekkainen moreeni, joka muuttuu kivisemmäksi asuinpaikasta etäännyttäessä ja hienoaineisemmaksi alempana. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. Asuinpaikka sijaitsee 102,5 m:n korkeustasolla Muinais-Päijänteen rantatörmällä ja ajoittuu sen maksimivaiheeseen, mesoliittisen ajan ja varhaiskampakeraamisen ajan vaihteeseen, noin 5000 eaa. tienoille. |
| metsakeskus.778010008 |
778 |
Vesikallionniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
496610.58200000 |
6956424.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisveden itärannalla Vesikallionniemen koillispuolella, nykyisen matalan rantatörmän päällä. Maaperä alueella on hiekkaa ja kasvillisuus kuusivaltaista metsää. Alueella on kaksi asumuspainannetta, jotka sijaitsevat heti nykyisen rantatörmän takana olevalla tasanteella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille asumuspainanteisiin tehdyistä koekuopista.
2024 inventoinnissa kohteen todettiin olevan hyvässä kunnossa vaikka viereen on rakennettu kesämökki. |
| metsakeskus.778500001 |
778 |
Kuvansi Kalmansaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
519205.56600000 |
6936823.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778500001 |
Kuvansijärven Vehvilänlahdessa on pitkänomainen Kalmansaari, jonka keskellä on useassa rivissä painanteita, joiden välillä on matalahko harjanne. Tarinan mukaan ne ovat isonvihan (v. 1700-21) aikaisia venäläisten hautoja. |
| metsakeskus.778500002 |
778 |
Iso Uuhijärvi Kalmasaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
511060.87000000 |
6928608.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.778500002 |
Iso Uuhijärvessä olevaan Kalmasaareen kerrotaan haudatun venäläisiä sotilaita vv. 1808-09 aikana. Saarella on näkyvissä hautapainanteita, ja sieltä on löydetty pääkalloja viime sotien jälkeen. |
| metsakeskus.781000028 |
781 |
Pirttikallio |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437794.89000000 |
6802805.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781000028 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Ravioskorvessa, Pirttikallion asutustilalla. Paikka on suon koillislaidassa kohoavan kallioisen moreenimäen reunaa, joka on raivattu pihaksi. Talon lounaispuolella olevasta kasvimaasta on vuonna 1965 löytynyt epävarma kvartsi, ja viereisellä niityllä on mainittu olleen liesiä. Pihalla on ollut myös kivirakennelmia, mutta ne ovat todennäköisesti varsin myöhäisiä. |
| metsakeskus.781010001 |
781 |
Supittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
423750.54200000 |
6801256.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010001 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Pulkkilanharjun luoteispuolella Päijanteen itärannalla, Supitunpohjanlahden pohjoisrannalla. Muinaisjäännösryhmään kuuluu röykkiöitä, kuppikivi ja asuinpaikka, jotka sijaitsevat tilustien molemmin puolin.
Maasto on hiekkapeltojen reunustama, sekametsää kasvava kivikkoinen moreenimäki, jota on käytetty laitumena. Muinaisjäännösten ympäristö on hyvin säilynyt ja maisemallisesti hieno, mutta umpeen kasvamassa.
Paikalta saatiin irtolöytönä museoon peltotöissä löytynyt kaksiteräinen rautamiekka vuonna 1910. Sen löytökohdan lähellä tutkittiin vuosina 1919-1920 kaksi maansekaista röykkiötä, joista toinen todettiin merovingiaikaiseksi haudaksi (alakohde Supittu 1) ja toinen mahdollisesti rakennuksen pohjaksi (Supittu 3). Lisäksi pellosta kerrotaan tavatun tulisijojen jäännöksiä ja muinaislöytöjä; paikkaan liittyy myös tieto aarnivalkeista.
Vuoden 2004 täydennysinventoinnissa peltorinteeltä aiemmin tutkittujen röykkiöiden lonais-, etelä- ja itäpuolelta löydettiin asuinpaikka (sisältyy alakohteeseen Supittu 3) ja lännempää tilustien eteläpuolelta kuppikivi (Supittu 2). Lisäksi asuinpaikan länsi- ja eteläpuolella havaittiin kaksi röykkiötä (Supittu 4 ja Supittu 5). Molemmissa oli päällimmäisenä kerroksena pellolta raivattuja kiviä, mutta alempana mahdollisesti vanhempaa kiveystä, jonka funktio on epäselvä. Molempien ympärillä havaittiin kairaamalla paksu kulttuurikerros (40-45 cm).
Kivikautiseen asutukseen viittaavat talon koillispuolisesta pellosta löytyneet oikokirves (KM 5609:2) sekä kvartsiytimet ja -iskokset. |
| metsakeskus.781010001 |
781 |
Supittu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
423750.54200000 |
6801256.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010001 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Pulkkilanharjun luoteispuolella Päijanteen itärannalla, Supitunpohjanlahden pohjoisrannalla. Muinaisjäännösryhmään kuuluu röykkiöitä, kuppikivi ja asuinpaikka, jotka sijaitsevat tilustien molemmin puolin.
Maasto on hiekkapeltojen reunustama, sekametsää kasvava kivikkoinen moreenimäki, jota on käytetty laitumena. Muinaisjäännösten ympäristö on hyvin säilynyt ja maisemallisesti hieno, mutta umpeen kasvamassa.
Paikalta saatiin irtolöytönä museoon peltotöissä löytynyt kaksiteräinen rautamiekka vuonna 1910. Sen löytökohdan lähellä tutkittiin vuosina 1919-1920 kaksi maansekaista röykkiötä, joista toinen todettiin merovingiaikaiseksi haudaksi (alakohde Supittu 1) ja toinen mahdollisesti rakennuksen pohjaksi (Supittu 3). Lisäksi pellosta kerrotaan tavatun tulisijojen jäännöksiä ja muinaislöytöjä; paikkaan liittyy myös tieto aarnivalkeista.
Vuoden 2004 täydennysinventoinnissa peltorinteeltä aiemmin tutkittujen röykkiöiden lonais-, etelä- ja itäpuolelta löydettiin asuinpaikka (sisältyy alakohteeseen Supittu 3) ja lännempää tilustien eteläpuolelta kuppikivi (Supittu 2). Lisäksi asuinpaikan länsi- ja eteläpuolella havaittiin kaksi röykkiötä (Supittu 4 ja Supittu 5). Molemmissa oli päällimmäisenä kerroksena pellolta raivattuja kiviä, mutta alempana mahdollisesti vanhempaa kiveystä, jonka funktio on epäselvä. Molempien ympärillä havaittiin kairaamalla paksu kulttuurikerros (40-45 cm).
Kivikautiseen asutukseen viittaavat talon koillispuolisesta pellosta löytyneet oikokirves (KM 5609:2) sekä kvartsiytimet ja -iskokset. |
| metsakeskus.781010001 |
781 |
Supittu |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
423750.54200000 |
6801256.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010001 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Pulkkilanharjun luoteispuolella Päijanteen itärannalla, Supitunpohjanlahden pohjoisrannalla. Muinaisjäännösryhmään kuuluu röykkiöitä, kuppikivi ja asuinpaikka, jotka sijaitsevat tilustien molemmin puolin.
Maasto on hiekkapeltojen reunustama, sekametsää kasvava kivikkoinen moreenimäki, jota on käytetty laitumena. Muinaisjäännösten ympäristö on hyvin säilynyt ja maisemallisesti hieno, mutta umpeen kasvamassa.
Paikalta saatiin irtolöytönä museoon peltotöissä löytynyt kaksiteräinen rautamiekka vuonna 1910. Sen löytökohdan lähellä tutkittiin vuosina 1919-1920 kaksi maansekaista röykkiötä, joista toinen todettiin merovingiaikaiseksi haudaksi (alakohde Supittu 1) ja toinen mahdollisesti rakennuksen pohjaksi (Supittu 3). Lisäksi pellosta kerrotaan tavatun tulisijojen jäännöksiä ja muinaislöytöjä; paikkaan liittyy myös tieto aarnivalkeista.
Vuoden 2004 täydennysinventoinnissa peltorinteeltä aiemmin tutkittujen röykkiöiden lonais-, etelä- ja itäpuolelta löydettiin asuinpaikka (sisältyy alakohteeseen Supittu 3) ja lännempää tilustien eteläpuolelta kuppikivi (Supittu 2). Lisäksi asuinpaikan länsi- ja eteläpuolella havaittiin kaksi röykkiötä (Supittu 4 ja Supittu 5). Molemmissa oli päällimmäisenä kerroksena pellolta raivattuja kiviä, mutta alempana mahdollisesti vanhempaa kiveystä, jonka funktio on epäselvä. Molempien ympärillä havaittiin kairaamalla paksu kulttuurikerros (40-45 cm).
Kivikautiseen asutukseen viittaavat talon koillispuolisesta pellosta löytyneet oikokirves (KM 5609:2) sekä kvartsiytimet ja -iskokset. |
| metsakeskus.781010001 |
781 |
Supittu |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27000 |
423750.54200000 |
6801256.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010001 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Pulkkilanharjun luoteispuolella Päijanteen itärannalla, Supitunpohjanlahden pohjoisrannalla. Muinaisjäännösryhmään kuuluu röykkiöitä, kuppikivi ja asuinpaikka, jotka sijaitsevat tilustien molemmin puolin.
Maasto on hiekkapeltojen reunustama, sekametsää kasvava kivikkoinen moreenimäki, jota on käytetty laitumena. Muinaisjäännösten ympäristö on hyvin säilynyt ja maisemallisesti hieno, mutta umpeen kasvamassa.
Paikalta saatiin irtolöytönä museoon peltotöissä löytynyt kaksiteräinen rautamiekka vuonna 1910. Sen löytökohdan lähellä tutkittiin vuosina 1919-1920 kaksi maansekaista röykkiötä, joista toinen todettiin merovingiaikaiseksi haudaksi (alakohde Supittu 1) ja toinen mahdollisesti rakennuksen pohjaksi (Supittu 3). Lisäksi pellosta kerrotaan tavatun tulisijojen jäännöksiä ja muinaislöytöjä; paikkaan liittyy myös tieto aarnivalkeista.
Vuoden 2004 täydennysinventoinnissa peltorinteeltä aiemmin tutkittujen röykkiöiden lonais-, etelä- ja itäpuolelta löydettiin asuinpaikka (sisältyy alakohteeseen Supittu 3) ja lännempää tilustien eteläpuolelta kuppikivi (Supittu 2). Lisäksi asuinpaikan länsi- ja eteläpuolella havaittiin kaksi röykkiötä (Supittu 4 ja Supittu 5). Molemmissa oli päällimmäisenä kerroksena pellolta raivattuja kiviä, mutta alempana mahdollisesti vanhempaa kiveystä, jonka funktio on epäselvä. Molempien ympärillä havaittiin kairaamalla paksu kulttuurikerros (40-45 cm).
Kivikautiseen asutukseen viittaavat talon koillispuolisesta pellosta löytyneet oikokirves (KM 5609:2) sekä kvartsiytimet ja -iskokset. |
| metsakeskus.781010001 |
781 |
Supittu |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
423750.54200000 |
6801256.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010001 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Pulkkilanharjun luoteispuolella Päijanteen itärannalla, Supitunpohjanlahden pohjoisrannalla. Muinaisjäännösryhmään kuuluu röykkiöitä, kuppikivi ja asuinpaikka, jotka sijaitsevat tilustien molemmin puolin.
Maasto on hiekkapeltojen reunustama, sekametsää kasvava kivikkoinen moreenimäki, jota on käytetty laitumena. Muinaisjäännösten ympäristö on hyvin säilynyt ja maisemallisesti hieno, mutta umpeen kasvamassa.
Paikalta saatiin irtolöytönä museoon peltotöissä löytynyt kaksiteräinen rautamiekka vuonna 1910. Sen löytökohdan lähellä tutkittiin vuosina 1919-1920 kaksi maansekaista röykkiötä, joista toinen todettiin merovingiaikaiseksi haudaksi (alakohde Supittu 1) ja toinen mahdollisesti rakennuksen pohjaksi (Supittu 3). Lisäksi pellosta kerrotaan tavatun tulisijojen jäännöksiä ja muinaislöytöjä; paikkaan liittyy myös tieto aarnivalkeista.
Vuoden 2004 täydennysinventoinnissa peltorinteeltä aiemmin tutkittujen röykkiöiden lonais-, etelä- ja itäpuolelta löydettiin asuinpaikka (sisältyy alakohteeseen Supittu 3) ja lännempää tilustien eteläpuolelta kuppikivi (Supittu 2). Lisäksi asuinpaikan länsi- ja eteläpuolella havaittiin kaksi röykkiötä (Supittu 4 ja Supittu 5). Molemmissa oli päällimmäisenä kerroksena pellolta raivattuja kiviä, mutta alempana mahdollisesti vanhempaa kiveystä, jonka funktio on epäselvä. Molempien ympärillä havaittiin kairaamalla paksu kulttuurikerros (40-45 cm).
Kivikautiseen asutukseen viittaavat talon koillispuolisesta pellosta löytyneet oikokirves (KM 5609:2) sekä kvartsiytimet ja -iskokset. |
| metsakeskus.781010001 |
781 |
Supittu |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
423750.54200000 |
6801256.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010001 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Pulkkilanharjun luoteispuolella Päijanteen itärannalla, Supitunpohjanlahden pohjoisrannalla. Muinaisjäännösryhmään kuuluu röykkiöitä, kuppikivi ja asuinpaikka, jotka sijaitsevat tilustien molemmin puolin.
Maasto on hiekkapeltojen reunustama, sekametsää kasvava kivikkoinen moreenimäki, jota on käytetty laitumena. Muinaisjäännösten ympäristö on hyvin säilynyt ja maisemallisesti hieno, mutta umpeen kasvamassa.
Paikalta saatiin irtolöytönä museoon peltotöissä löytynyt kaksiteräinen rautamiekka vuonna 1910. Sen löytökohdan lähellä tutkittiin vuosina 1919-1920 kaksi maansekaista röykkiötä, joista toinen todettiin merovingiaikaiseksi haudaksi (alakohde Supittu 1) ja toinen mahdollisesti rakennuksen pohjaksi (Supittu 3). Lisäksi pellosta kerrotaan tavatun tulisijojen jäännöksiä ja muinaislöytöjä; paikkaan liittyy myös tieto aarnivalkeista.
Vuoden 2004 täydennysinventoinnissa peltorinteeltä aiemmin tutkittujen röykkiöiden lonais-, etelä- ja itäpuolelta löydettiin asuinpaikka (sisältyy alakohteeseen Supittu 3) ja lännempää tilustien eteläpuolelta kuppikivi (Supittu 2). Lisäksi asuinpaikan länsi- ja eteläpuolella havaittiin kaksi röykkiötä (Supittu 4 ja Supittu 5). Molemmissa oli päällimmäisenä kerroksena pellolta raivattuja kiviä, mutta alempana mahdollisesti vanhempaa kiveystä, jonka funktio on epäselvä. Molempien ympärillä havaittiin kairaamalla paksu kulttuurikerros (40-45 cm).
Kivikautiseen asutukseen viittaavat talon koillispuolisesta pellosta löytyneet oikokirves (KM 5609:2) sekä kvartsiytimet ja -iskokset. |
| metsakeskus.781010003 |
781 |
Seppälä |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
428948.38600000 |
6817159.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010003 |
Kuppikallio sijaitsee Majutveden länsirannalla, Seppälän talosta 70 m länteen, taloon johtavan tien pohjoispuolella. Paikka on aivan pellon reunassa, sekametsän ympäröimässä kalliopaljastumassa. Muinaisjäännös ympäristöineen on hyvin säilynyt, ja se on merkitty muinaisjäännöskilvellä.
Paikalta on 1919 todettu kuppikallio. Kuperalakisen kallion pinnasta, noin 4 x 2 m alalta, on laskettu kaikkiaan 29 kuppia ja 2 pitkänomaista syvännettä. Kupeista osa on nykyisin nurmen peitossa.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010004 |
781 |
Hyväniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
428838.42500000 |
6817699.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010004 |
Hautaröykkiöt sijaitsevat Majutveden länsiosassa Hyväsaaressa, Hovilan päärakennuksesta 950 m koilliseen. Paikka on tiheää kuusivaltaista sekametsää kasvavaa matalaa moreenimäkeä. Hyväsaari on aikaisemmin ollut Majutveden saari, nykyään se on niemi. Alueella erottuu vanhoja peltokuvioita ja niemeä viljellään edelleenkin. Muinaisjäännös ympäristöineen on hyvin säilynyt, mutta lähes täysin umpeen kasvanut.
Hyväsaaresta on löydetty 1918 uudispellosta kivirauniosta saviastianpaloja ja hioinkiviä (KM 7487:1-3). Saaren lounaisosasta on 1973 todettu nelisenkymmentä matalaa röykkiötä (halk. 2 - 5 m). Osa röykkiöistä on maansekaisia, osa on kasattu pelkistä kivistä. Muutamissa niistä on todettu silmäkivi. Yhdestä pengotusta silmäkivellisestä röykkiöstä on saatu talteen karkeaa rautakautista keramiikkaa (KM 19225). Hyväniemeen liittyy myös tieto aarrevalkeista.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 -24, 78-80). |
| metsakeskus.781010004 |
781 |
Hyväniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11033 |
27000 |
428838.42500000 |
6817699.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010004 |
Hautaröykkiöt sijaitsevat Majutveden länsiosassa Hyväsaaressa, Hovilan päärakennuksesta 950 m koilliseen. Paikka on tiheää kuusivaltaista sekametsää kasvavaa matalaa moreenimäkeä. Hyväsaari on aikaisemmin ollut Majutveden saari, nykyään se on niemi. Alueella erottuu vanhoja peltokuvioita ja niemeä viljellään edelleenkin. Muinaisjäännös ympäristöineen on hyvin säilynyt, mutta lähes täysin umpeen kasvanut.
Hyväsaaresta on löydetty 1918 uudispellosta kivirauniosta saviastianpaloja ja hioinkiviä (KM 7487:1-3). Saaren lounaisosasta on 1973 todettu nelisenkymmentä matalaa röykkiötä (halk. 2 - 5 m). Osa röykkiöistä on maansekaisia, osa on kasattu pelkistä kivistä. Muutamissa niistä on todettu silmäkivi. Yhdestä pengotusta silmäkivellisestä röykkiöstä on saatu talteen karkeaa rautakautista keramiikkaa (KM 19225). Hyväniemeen liittyy myös tieto aarrevalkeista.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 -24, 78-80). |
| metsakeskus.781010005 |
781 |
Niikulanmäki 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428251.00000000 |
6817725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010005 |
Kuppikallio sijaitsee Majutveden Antialanlahden länsirannalla, 650 m Hovilan talosta pohjoiskoilliseen ja 10 m Hovilantiestä kaakkoon. Paikka on kaakkoon viettävää kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Mäellä on sijainnut Nykullan talo. Alueella erottuu runsaasti historiallisen ajan maankäytön jäännöksiä, kuten erilaisia maa- ja kivirakenteita sekä kuoppia ja ojia. Kuppikallio ympäristöineen on hyvin säilynyt ja maisemallisesti edustava.
Kuppikallio on todettu 1973, jolloin kahdesta laakeasta, noin 3 m päässä toisistaan olevasta kalliopaljastumasta, on laskettu kummastakin kolme lähekkäistä kuppia, kaikki 3,5 x 1 m laajuisella alueella. Kuppeja saattaa nurmen peitossa olla enemmänkin. Nykullan kartanoon liittyvän perimätiedon mukaan jouluna on tontulle tuotu uhrikuppeihin puuroa. Renki olisi kuitenkin syönyt puuron ja tehnyt tilalle tarpeensa, mistä suuttuneena tonttu olisi polttanut kartanon jouluyönä.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään . |
| metsakeskus.781010006 |
781 |
Niikulanmäki 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428365.00000000 |
6817813.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010006 |
Kuppikivi sijaitsee Majutveden Antialanlahden länsirannalla, 750 m Hovilan talosta pohjoiskoilliseen ja 35 m Hovilantiestä kaakkoon. Paikka on kaakkoon viettävää kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Mäellä on sijainnut Nykullan talo. Alueella erottuu runsaasti historiallisen ajan maankäytön jäännöksiä kuten erilaisia maa- ja kivirakenteita sekä kuoppia ja ojia. Kuppikivi ympäristöineen on melko hyvin säilynyt ja maisemallisesti edustava.
Kivi on todettu 1973 vanhan kellarikuopan länsireunasta. Suurehkon siirtolohkareen tasaisen laen eteläosassa on laskettu 4 kuppia, joista yksi on epävarma.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010007 |
781 |
Pätikkälä a |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428298.64200000 |
6817919.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010007 |
Rautakautinen kalmisto ja pienikokoinen kuppikivi sijaitsevat Hovilan ja Pätikkälän rajalla viljelemättömässä saarekkeessa, Pätikkälästä 450 m kaakkoon ja Hovilasta 850 m pohjoiseen sekä Hovilantiestä 100 m luoteeseen. Paikka on matalaa moreenimäkeä, jossa kasvaa heinikkoa ja istutusmetsää. Muinaisjäännös on vanhassa viljelymaisemassa hyvin säilyneessä ympäristössä, mutta umpeenkasvun uhkaama.
Pätikkälän puoleisessa saarekkessa on ainakin kaksi kumpumaista kohoumaa 50 x 25 m laajuisella alueella. Kuppikivi (Pätikkälä 3) sijaitsee saarekkeen toisen kohouman pohjoisreunassa (40 x 50 cm) ja siinä on havaittu 12 kuppia vieri vieressä. Rautakutiseen muinaisjäännökseen viittaavat löydöt on saatu talteen tarkastuksissa. Myös Hovilan puoleisessa metsässä on havaittu röykkiöitä, mutta niiden luonne on epäselvä. Paikalta 80 m kaakkoon sijaitsee SYSMÄ 8.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 -24, 78-80). |
| metsakeskus.781010007 |
781 |
Pätikkälä a |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
428298.64200000 |
6817919.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010007 |
Rautakautinen kalmisto ja pienikokoinen kuppikivi sijaitsevat Hovilan ja Pätikkälän rajalla viljelemättömässä saarekkeessa, Pätikkälästä 450 m kaakkoon ja Hovilasta 850 m pohjoiseen sekä Hovilantiestä 100 m luoteeseen. Paikka on matalaa moreenimäkeä, jossa kasvaa heinikkoa ja istutusmetsää. Muinaisjäännös on vanhassa viljelymaisemassa hyvin säilyneessä ympäristössä, mutta umpeenkasvun uhkaama.
Pätikkälän puoleisessa saarekkessa on ainakin kaksi kumpumaista kohoumaa 50 x 25 m laajuisella alueella. Kuppikivi (Pätikkälä 3) sijaitsee saarekkeen toisen kohouman pohjoisreunassa (40 x 50 cm) ja siinä on havaittu 12 kuppia vieri vieressä. Rautakutiseen muinaisjäännökseen viittaavat löydöt on saatu talteen tarkastuksissa. Myös Hovilan puoleisessa metsässä on havaittu röykkiöitä, mutta niiden luonne on epäselvä. Paikalta 80 m kaakkoon sijaitsee SYSMÄ 8.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 -24, 78-80). |
| metsakeskus.781010008 |
781 |
Pätikkälä 4 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428358.61900000 |
6817899.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010008 |
Kuppikivi sijaitsee metsää kasvavan moreenikumpareen lounaisosassa, jokseenkin sen korkeimmalla kohdalla, noin 30 m luoteeseen Hovilantieltä. Noin 50 läpimittaisen kumpareen lounaispuolella on Hovilan tilan maalla peltoa (15 m kivestä) ja Pätikkälän tilan puolella lännessä (lähimmillään 8 m kivestä), pohjoisessa ja koillisessa entistä peltoa, joka nyt kasvaa metsää. Kumpareella kasvaa (2020) nuorta metsää ja sen alla hyvin tiheää pensaikkoa.
Kuppikivi on suurehko (2 x 1,5 x 0,5 m) maakivi. Kiven päällys on tasainen ja hieman kupera. Korkein kohta on kiven länsiosassa. Kiven yläpinnan eteläosassa on kaksi kuppia, yksi lähellä eteläisintä kulmaa ja toinen siitä puolen metrin päässä ja hieman alempana, lähellä yläpinnan kaakkoiskulmaa.
Kiven lounaispuolella on vähäinen, loivareunainen kuoppa (todennäköisesti luontainen), jonka puolelta kiven korkeus on selvästi yli puoli metriä. Siitä lounaaseen ja länteen, lähelle pellon reunaa, on runsaasti suuria (1-2 m) kiviä, ilmeisesti viereiseltä pellolta koottuna.
Kiven itäpuolella (10-15 m päässä?) on kumpare, jossa on palaneita kiviä.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010009 |
781 |
Pätikkälä b |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428368.61300000 |
6818109.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010009 |
Kohde sijaitsee Suopellontien eteläpuolella Pätikkälän entisessä hevoshaassa, Pätikkälän talosta 400 m itäkaakkoon. Paikka on etelään pistävä, metsitettyjen peltojen ympäröimä kivikkoinen moreenisaareke, jossa kasvaa kuusivaltaista metsää.
Paikalta on todettu 1965 kuppikivi ja viisi maansekaista kumpumaista röykkiötä. Kuppikivi (alakohde Pätikkälä 5) on saarekkeen eteläpäässä suuressa siirtolohkareessa (4,7 x 3,8 x 1,6 m). Sen pinnasta on laskettu ainakin 41 kuppia. Kivi on merkitty maastoon. Kummuista kolme sijaitsee moreenisaarekkeessa kuppikiven pohjoispuolella (alakohteet Kumpu 3, Kumpu 4 ja Kumpu 5). Kaksi muuta kumpua sijaisevat kuppikivestä lounaaseen pienemmissä kallio- ja moreenisaarekkeissa (alakohde Kumpu 1, siitä lounaaseen sijainnut kumpu 2 on ilmeisesti tuhoutunut pellonraivauksessa). Kummuista ainakin osa on historiallisia. Saarekkeen länsi- ja itäpuolisilta pelloilta on löydetty rautakautinen keihäänkärki ja helmi KM 18508:1-2. Saarekkeen pohjoispäässä on tehty 1990 koekaivauksia havaitsematta kuitenkaan mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Pätikkälän tilalta tunnetaan useita muinaisjäännöksiä.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 - 24, 78 - 80). |
| metsakeskus.781010009 |
781 |
Pätikkälä b |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
428368.61300000 |
6818109.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010009 |
Kohde sijaitsee Suopellontien eteläpuolella Pätikkälän entisessä hevoshaassa, Pätikkälän talosta 400 m itäkaakkoon. Paikka on etelään pistävä, metsitettyjen peltojen ympäröimä kivikkoinen moreenisaareke, jossa kasvaa kuusivaltaista metsää.
Paikalta on todettu 1965 kuppikivi ja viisi maansekaista kumpumaista röykkiötä. Kuppikivi (alakohde Pätikkälä 5) on saarekkeen eteläpäässä suuressa siirtolohkareessa (4,7 x 3,8 x 1,6 m). Sen pinnasta on laskettu ainakin 41 kuppia. Kivi on merkitty maastoon. Kummuista kolme sijaitsee moreenisaarekkeessa kuppikiven pohjoispuolella (alakohteet Kumpu 3, Kumpu 4 ja Kumpu 5). Kaksi muuta kumpua sijaisevat kuppikivestä lounaaseen pienemmissä kallio- ja moreenisaarekkeissa (alakohde Kumpu 1, siitä lounaaseen sijainnut kumpu 2 on ilmeisesti tuhoutunut pellonraivauksessa). Kummuista ainakin osa on historiallisia. Saarekkeen länsi- ja itäpuolisilta pelloilta on löydetty rautakautinen keihäänkärki ja helmi KM 18508:1-2. Saarekkeen pohjoispäässä on tehty 1990 koekaivauksia havaitsematta kuitenkaan mitään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Pätikkälän tilalta tunnetaan useita muinaisjäännöksiä.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 - 24, 78 - 80). |
| metsakeskus.781010010 |
781 |
Pätikkälä 2 |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
428228.67000000 |
6818019.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010010 |
Kuppikallio sijaitsee Suopellontien eteläpuolella Pätikkälän entisessä hevoshaassa, talosta 330 m kaakkoon. Paikka on etelään pistävä, entisellä pellolla kasvavan istutusmetsän ympäröimä kallioinen moreenisaareke, jossa kasvaa muutama puu. Kupit sijaitsevat saarekkeen korkeimmalla kohdalla, missä on muutaman metrin pituinen ja pari metriä leveä kalliopaljastuma. Aivan kalliopaljastuman vieressä sen kaakkoispuolella on vallimaisena kasana pellolta raivattuja kiviä.
Kuppikivi on todettu 1972, jolloin saarekkeen eteläkärjessä olevasta kalliopaljastumasta (3 x 2 m) on laskettu viisi kuppia noin 35 x 40 cm:n alalla.
Pätikkälän tilalta tunnetaan useita muinaisjäännöksiä, ja kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010011 |
781 |
Pätikkälä 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428038.74500000 |
6818069.48800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010011 |
Kuppikivi sijaitsee Suopellontien eteläpuolella, Pätikkälän talosta 230 m etelään, Pätikkälän ja Hovilan rajasta 22 m koilliseen. Paikka on laajan, loivasti kaakkoon laskevan moreenirinteen juurella. Rinteellä kasvaa kuusimetsää. Rinteen itäpuolella tasamaalla on istutusmetsää entisellä pellolla.
Kuppikivi on todettu 1972, ja se on kuulunut alun perin neljään osaan lohjenneeseen rapakivilohkareeseen. Myöhemmin kupillinen lohkare on irrotettu emäkivestään ja siirretty nykyiselle paikalleen. Alkujaan kivi on sijainnut samassa metsässä 150 m Pätikkälän talosta etelään ja nykyisestä paikasta 80 m pohjoiskoilliseen. Laakeapintaisessa lohkareessa (2 x 1,5 m) on 6 - 8 kuppia (6 x 6 x 1-2 cm) kahdessa ryhmässä.
Pätikkälän tilalta tunnetaan useita muinaisjäännöksiä, ja kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010012 |
781 |
Pätikkälä 6 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428228.66900000 |
6818239.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010012 |
Kuppikallio sijaitsee Suopellontien eteläpuolella Pätikkälän talosta 200 m itäkaakkoon ja tiestä 25 m etelään. Paikka on etelään pistävä kivikkoinen ja kallioinen moreenisaareke, jota ympäröi aiemmin pelloksi raivattu tasamaa. Moreenisaareke ja ympäröivä pelto ovat olleet vielä vuosituhannen vaihteessa Pätikkälän hevoshakana ja varsin avointa maastoa. Sen jälkeen alue on metsittynyt. Moreenisaarekkeessa kasvaa kuusimetsää ja entisillä pelloilla istutuskoivikkoa.
Kuppikallio on löydetty vuonna 1972. Aivan kallion reunassa on kuusi kuoppaa pienellä alalla. Saarekkeessa erottuu useita kiveyksiä ja kumpareita, joiden ajoitus ja merkitys on selvittämättä. Alkuvuoden 2018 valvonnan yhteydessä tehtyjen maastohavaintojen perusteella kumpareiden ja kiveysten alue on sisällytetty kuuluvaksi kohteen Pätikkälä 6 aluerajaukseen.
Pätikkälän tilalta tunnetaan useita muinaisjäännöksiä, ja kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010013 |
781 |
Pätikkälä 7 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428333.00000000 |
6818251.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010013 |
Kuppikallio sijaitsee Suopellontien pohjoispuolella, Heikkosen talosta 70 m itään ja tiestä 30 m pohjoiseen. Paikka on pohjoiseen pistävä, peltojen ympäröimä ja ojien reunustama kalliosaareke, jossa kasvaa muutama puu. Muinaisjäännös on melko hyvin säilynyt, ja se kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään.
Saarekkeen pohjoisosan kalliopaljastumasta on vuonna 1972 todettu 7 kuppia vajaan neliömetrin alalta paljastuman keskipaikkeilta. Kuppien eteläpuolella on korkeuskiintopiste. Vuoden 2013 tarkastuksessa kuppikalliossa havaittiin kaksi kupin teelmää seitsemän tunnetun kupin lisäksi. Kuppikallion länsireunaan on kasattu runsaasti ilmeisesti pellolta raivattuja (räjäytettyjä) kiviä.
Alkuvuodesta 2018 tehdyn valvonnan yhteydessä havaittiin, että kuppikallion sijaintipiste muinaisjäännösrekisterissä ei vastaa todellisuutta. Kohteen sijaintitieto on korjattu ja paljaan kallion alue on rajattu muinaisjäännösalueeksi. |
| metsakeskus.781010014 |
781 |
Päivärinnan pelto |
10002 |
12002 |
13029 |
11033 |
27018 |
428538.54000000 |
6818079.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010014 |
Polttokalmisto ja kuppikivet sijaitsevat Antialanlahden länsirannalla, Hovilantien itäreunassa, Haaralan talosta 60 m etelälounaaseen ns. Päivärinnanpellossa tai Kotipellossa. Paikka on loivasti itäkaakkoon viettävää moreenirinnettä, joka on raivattu pelloksi. Peltolohkon lounais- ja koillisnurkissa on suuret kivikasat.
Paikalta on 1910- ja 1920-luvuilla löydetty miekka (KM 6689:2), massiivinen rannerengas ja hopea(?)koru (KM 7487:4-5), massiivinen rannerengas, lasihelmi, keramiikkaa, palamatonta luuta, palanutta savea ja kuonaa (KM 7591:54-58, näistä alanumerot 56-58 löytöjä Alfred Hackmanin tutkimuksista) sekä pyöreä kupurasolki, neljä helmeä ja pronssikoru (samanlainen kuin aiemmin löytynyt KM 7487:5) (KM 8323:1-3). Löytöjen ja maaston perusteella pellon kohdalla on ollut viikinkiaikainen polttokalmisto.
Pellossa on ollut myös kolme kuppikiveä, joista yksi kivikasasta löydetty pieni kivi (9 kuppia) on siirretty Sysmän museoon, toinen lohkare (2 kuppia) on haudattu maahan pellon keskelle ja kolmas kivi (1 kuppi) on jäljellä kivikasassa pellon lounaisnurkassa.
Paikka on osa Sysmän kirkonseudun rautakautista asutuskeskittymää. |
| metsakeskus.781010014 |
781 |
Päivärinnan pelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
428538.54000000 |
6818079.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010014 |
Polttokalmisto ja kuppikivet sijaitsevat Antialanlahden länsirannalla, Hovilantien itäreunassa, Haaralan talosta 60 m etelälounaaseen ns. Päivärinnanpellossa tai Kotipellossa. Paikka on loivasti itäkaakkoon viettävää moreenirinnettä, joka on raivattu pelloksi. Peltolohkon lounais- ja koillisnurkissa on suuret kivikasat.
Paikalta on 1910- ja 1920-luvuilla löydetty miekka (KM 6689:2), massiivinen rannerengas ja hopea(?)koru (KM 7487:4-5), massiivinen rannerengas, lasihelmi, keramiikkaa, palamatonta luuta, palanutta savea ja kuonaa (KM 7591:54-58, näistä alanumerot 56-58 löytöjä Alfred Hackmanin tutkimuksista) sekä pyöreä kupurasolki, neljä helmeä ja pronssikoru (samanlainen kuin aiemmin löytynyt KM 7487:5) (KM 8323:1-3). Löytöjen ja maaston perusteella pellon kohdalla on ollut viikinkiaikainen polttokalmisto.
Pellossa on ollut myös kolme kuppikiveä, joista yksi kivikasasta löydetty pieni kivi (9 kuppia) on siirretty Sysmän museoon, toinen lohkare (2 kuppia) on haudattu maahan pellon keskelle ja kolmas kivi (1 kuppi) on jäljellä kivikasassa pellon lounaisnurkassa.
Paikka on osa Sysmän kirkonseudun rautakautista asutuskeskittymää. |
| metsakeskus.781010015 |
781 |
Haaralan hevoshaka |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428598.51600000 |
6818219.43500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010015 |
Kuppikivi sijaitsee Antialanlahden länsirannalla, Suopellontieltä 35 metriä kaakkoon ja Haaralan talosta 100 metriä pohjoiskoilliseen. Paikka on kivikkoista, loivasti kaakkoon viettävää, raivattua moreenirinnettä. Harvakseltaan lehtipuita kasvavaa aluetta käytetään hevoslaitumena. Muinaisjäännös ympäristöineen on melko hyvin säilynyt.
Kivi on havaittu vuonna 1973. Laitumen keskellä olevassa matalassa, kuperalakisessa maakivessä (1,5 x 1 x 0,5 m) on kolme kuppia.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010016 |
781 |
Alhio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428568.53100000 |
6818359.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010016 |
Kuppikivi sijaitsee Suopellontien luoteispuolella, Nikalantien mutkassa, Nikalan taloon menevän tien risteyksen lounaispuolella, aivan tien vieressä. Paikka on loivasti luoteeseen viettävää savipeltoa. Muinaisjäännös on melko hyvin säilynyt viljelymaiseman keskellä.
Kivi on havaittu vuonna 1973, ja isohkon maakiven (2 x 1 x 1 m) laella on yksi kuppi, jonka halkaisija on 6 ja syvyys 1 cm. Kupin pohja on epäsymmetrinen ja epätasainen. Kyseessä on siis epävarma kuppikivi, jota ympäröivältä pellolta ei ole havaintoja esihistorialliselta ajalta.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010017 |
781 |
Nikala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428578.52500000 |
6818549.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010017 |
Kuppikivi sijaitsee Nikalan taloon johtavan tien itäreunassa, 20 m päärakennuksen eteläisestä seinälinjasta etelään tietä pitkin mitattuna. Paikka on kivikkoinen loivasti etelään viettävä moreenimäki, jossa kasvaa sekametsää. Länsipuolella avautuu laaja peltoaukea.
Kivi on havaittu vuonna 1965, ja se on alkujaan sijainnut tien länsireunassa, mutta siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan. Matalassa maakivessä (1,4 x 0,7 x 0,3 m) joka on lohkeillut, on ollut 2 kuppia. Niistä toinen on viety Sysmän museoon, jäljellä olevan koko on 6 x 6 x 1 cm. Muinaisjäännös on huonossa kunnossa ja liian lähellä tietä.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010018 |
781 |
Pappilanhaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
428878.40900000 |
6818479.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010018 |
Röykkiöryhmä sijaitsee Kirkkolahden länsirannalla Sysmän entisen pappilan päärakennuksesta 150 m lounaaseen, pappilan ja sen lounaispuolisella Lystimetsän tontilla.
Paikka on loivasti kaakkoon viettävää moreenirinnettä. Aluetta on käytetty laidunhakana, mutta nykyisin se on lähes kokonaan metsittynyt. Muinaisjäännös on ympäristöineen melko hyvin säilynyt, mutta umpeenkasvu uhkaa sitä.
Röykkiöryhmä on löydetty vuonna 1960, ja alueella on ainakin 29 maansekaista tai pelkistä kivistä koottua röykkiötä. Ne sijaitsevat rinteen suuntaisesti noin 120 x 50 m laajuisella alueella. Kolme lounaisinta on Lystimetsän tontilla ja loput pappilan puolella.
Osa röykkiöistä vaikuttaa viljelyröykkiöiltä, mutta monista röykkiöihin tehdyistä koekuopista on löydetty hautauksiin viittaavia löytöjä ja palomaata. Röykkiöiden koko vaihtelee, ja suurimmat ovat kooltaan noin 10 x 10 x 1 m, useimpien koko on kuitenkin noin 5 x 4 x 0,5 m. Lisäksi on yksi kivikenttää muistuttava kohta (30 x 10 x 0,6 m), johon voi kuulua useampi kuin yksi röykkiö toisissaan kiinni.
Röykkiöryhmän luoteispuolella kohoaa tasalakinen kumpare, jonka lounaispäässä on epävarma kuppikivi.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010018 |
781 |
Pappilanhaka |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428878.40900000 |
6818479.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010018 |
Röykkiöryhmä sijaitsee Kirkkolahden länsirannalla Sysmän entisen pappilan päärakennuksesta 150 m lounaaseen, pappilan ja sen lounaispuolisella Lystimetsän tontilla.
Paikka on loivasti kaakkoon viettävää moreenirinnettä. Aluetta on käytetty laidunhakana, mutta nykyisin se on lähes kokonaan metsittynyt. Muinaisjäännös on ympäristöineen melko hyvin säilynyt, mutta umpeenkasvu uhkaa sitä.
Röykkiöryhmä on löydetty vuonna 1960, ja alueella on ainakin 29 maansekaista tai pelkistä kivistä koottua röykkiötä. Ne sijaitsevat rinteen suuntaisesti noin 120 x 50 m laajuisella alueella. Kolme lounaisinta on Lystimetsän tontilla ja loput pappilan puolella.
Osa röykkiöistä vaikuttaa viljelyröykkiöiltä, mutta monista röykkiöihin tehdyistä koekuopista on löydetty hautauksiin viittaavia löytöjä ja palomaata. Röykkiöiden koko vaihtelee, ja suurimmat ovat kooltaan noin 10 x 10 x 1 m, useimpien koko on kuitenkin noin 5 x 4 x 0,5 m. Lisäksi on yksi kivikenttää muistuttava kohta (30 x 10 x 0,6 m), johon voi kuulua useampi kuin yksi röykkiö toisissaan kiinni.
Röykkiöryhmän luoteispuolella kohoaa tasalakinen kumpare, jonka lounaispäässä on epävarma kuppikivi.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010019 |
781 |
Seurakunnan maa |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
429068.32300000 |
6818929.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010019 |
Kuppikallio sijaitsee Suopellontien länsipuolella olevien omakotitalojen takana, kirkkoa vastapäätä. Kallio on jyrkkäseinämäinen ja sen länsipuolella on aiemmin viljelyksessä ollut notkelma. Lähimpien talojen tontit ja pihat ulottuvat kallion juurelle.
Kalliossa on 22 kuppia, joista 5 on epävarmoja. Kuppien halkaisijat ovat 6 - 8,5 cm ja syvyydet 1 - 2,5 cm. Lisäksi kallion toisessa päässä on jonkinlaista kiveystä, mahdollisesti pellolta kasattua. Paikalla on myös kiven ja maansekainen kasa.
Kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010020 |
781 |
Surmakivi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
429259.73200000 |
6818975.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010020 |
Suopellon tieltä 20 m itään, pellon keskellä on pieni kallio, jolla on Surmakiveksi nimitetty lohkare. Kalliolla on myös matala röykkiö ja kalliopinnalla on uhrikuoppia.
Kalliopaljastuman koko on 15 x 10 x 1,5 m.
Kallio on loivasti itään Majutveden rantaan laskevalla rinteellä. Rautakaudella ranta ollut noin 50 - 100 m päässä. Nykyisin osa alavasta maasta on täytetty. Ympäristö on entistä peltoa, nyt joutomaana ja vesakkona. Kirkon pysäköintipaikka on muutaman kymmenen metrin päässä kalliosta.
Sileäpintaisella kalliolla, sen lounaispäässä Surmakiven ympärillä on matala hautaröykkiö ja sen pohjoispuolella kalliossa seitsemisen kuppia, jotka ovat kooltaan noin 8 x 7 1,5 cm. Alueen rajaus on tehty kallion perusteella.
Röykkiössä oli 1999 tuoreita kaivelujälkiä, ja rautakuonaa oli jätetty kalliolle. Yhteen kohtaan kalliossa yritetty tehdä hakkaamalla uutta kuppia.
Kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010020 |
781 |
Surmakivi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
429259.73200000 |
6818975.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010020 |
Suopellon tieltä 20 m itään, pellon keskellä on pieni kallio, jolla on Surmakiveksi nimitetty lohkare. Kalliolla on myös matala röykkiö ja kalliopinnalla on uhrikuoppia.
Kalliopaljastuman koko on 15 x 10 x 1,5 m.
Kallio on loivasti itään Majutveden rantaan laskevalla rinteellä. Rautakaudella ranta ollut noin 50 - 100 m päässä. Nykyisin osa alavasta maasta on täytetty. Ympäristö on entistä peltoa, nyt joutomaana ja vesakkona. Kirkon pysäköintipaikka on muutaman kymmenen metrin päässä kalliosta.
Sileäpintaisella kalliolla, sen lounaispäässä Surmakiven ympärillä on matala hautaröykkiö ja sen pohjoispuolella kalliossa seitsemisen kuppia, jotka ovat kooltaan noin 8 x 7 1,5 cm. Alueen rajaus on tehty kallion perusteella.
Röykkiössä oli 1999 tuoreita kaivelujälkiä, ja rautakuonaa oli jätetty kalliolle. Yhteen kohtaan kalliossa yritetty tehdä hakkaamalla uutta kuppia.
Kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27019 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27018 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12008 |
13091 |
11019 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12008 |
13091 |
11006 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27019 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12008 |
13091 |
11010 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12008 |
13091 |
11040 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11019 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27019 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010021 |
781 |
Ihananiemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11040 |
27000 |
429270.00000000 |
6819120.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010021 |
Kohde sijaitsee Suurikylän kartanosta noin 100–200 m itään ja etelään, Suopellon tien molemmin puolin, loivalla Majutveteen laskevalla rinteellä. Pienillä kalliopohjaisilla kumpareilla on matalia, nurmettuneita kumpuja (kiven ja maan sekaisia röykkiöitä) ja rautakautinen sekä kivi- ja/tai varhaismetallikautinen asuinpaikka (Vanhapelto eli Pekkasen pelto). Röykkiöistä osa on tutkittu tienoikaisun yhteydessä vuosina 1975–76, osa on jäänyt myöhemmin tehdyn pyörätien alle. Viljely, ja viimeksi maansiirtotyöt rinteen alaosassa, ovat muokanneet ja muuttaneet muinaisjäännöksen ympäristöä voimakkaasti.
Tien eteläpuolelta on kuorittu pintamaata suuriin kasoihin. Kasoista ja niiden välialueelta, Suurenkylän kartanoa vastapäätä, tien alapuolelta, kahden koillisimman multakasan ja niiden välisen alueen luota on runsaasti rautakautisia löytöjä. Maakasojen seulonta aloitettiin vuonna 2011 ja jatkettiin 2012, mutta rautakautisia löytöjä ei juurikaan paljastunut.
Alueella on tai on ollut myös jäljellä kiveystä, kulttuurikerrosta ja hiiltä. Kyseessä on siis vaurioitunut Ihananiemen kalmisto ja rautakautinen asuinpaikka, osa löydöistä viittaa myös metallinkäsittelyyn. Paikalta on myös historiallisen ajan löytöjä.
Vuonna 2017 Suurikylän kartanon eteläpuoleiselta pellolta tuli esille metallinetsinlöytönä todennäköisesti hopearahakätkö (KM 41314). Koekaivauksen perusteella hopealöydön välittömässä läheisyydessä ei ollut merkkejä rakenteista tai muista kiinteään muinaisjäännökseen viittaavista ilmiöistä lukuun ottamatta kahta mahdollisesti rautakautisiksi ajoitettavaa saviastian palaa.
Sekä mahdollinen kätkölöytö että saviastian palat viittaavat kuitenkin siihen, että Ihananiemen muinaisjäännösryhmän asuinpaikkaosa voi ulottua laajemminkin Suopellontien länsipuolelle. On myös tiedossa, että peltolohkolta, jossa koekaivausalue sijaitsi, on tehty aiemminkin löytöjä, jotka voivat liittyä Kirkkovainion kivikautisen asuinpaikan lisäksi myös Ihananiemen rautakautiseen asutukseen (ks. Poutiainen 2000: 5). Edellä mainitut seikat puoltavat nykyistä, viimeisimpien havaintojen perusteella laajennettua muinaisjäännösrajausta.
Alueen pohjoisosassa sijaitsee kuppikivi (tuotiin alakohteeksi 9.12.2021), joka oli aiemmin muinaisjäännösrekisterissä omana kohteenaan (Suurikylä 781010023). Kuppikivi sijaitsee Suurenkylän kartanosta 150 m itään, Suopellontien ja Suurkyläntien risteyksen kaakkoispuolella, noin 6 m tien laidasta, Majutveden rantaan viettävän peltorinteen yläreunassa. Suurehkossa maakivessä (3,3 x 1,9 x 1,2 m) on 52 kuppia, joista 14 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 11 x 6 x 1,5–4. Kiveen on kiinnitetty kuparinen rauhoituskyltti. Vuoden 1975 koekaivauksessa kiven pohjoispuolelta löytyi palanutta luuta ja savea sekä kiveystä. |
| metsakeskus.781010022 |
781 |
Kirkkovainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429238.25800000 |
6819149.06600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Suurikylän kartanon päärakennuksesta noin 20 - 50 m etelään, kaakkoon viettävällä peltorinteellä ja puutarhassa. Kivikaudella paikka on ollut rannalla. Alue on ollut pitkään viljeltynä, ja puutarhaan tiedetään tuodun maata rannalta. Maaperä on tummaa peltomultaa. Asuinpaikka ulottuu mahdollisesti alempana olevalle pellolle saakka, sieltä on myös rautakautisia löytöjä pellosta. |
| metsakeskus.781010024 |
781 |
Simolanrinne |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
429678.08200000 |
6819448.94700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010024 |
Kuppikivi sijaitsee Särkilahdentien ja Suopellontien risteyksestä 150 m itään, kahden rivitalon välisellä piha-alueella, joka on entistä peltoa. Paikka on hyvin loivaa Majutveteen laskevaa rinnettä.
Kivi on suurehko, rapautunut siirtolohkare, jossa 18 kuppia. Niistä 6 on epävarmaa. Kuppien koot vaihtelevat 19 x 6 x 1-4 cm.
Kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010025 |
781 |
Nevala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
429578.11400000 |
6820458.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010025 |
Kuppikivi sijaitsee Sysmän keskustaajaman tuntumassa, Akanojan koillispuolella olevan Nevalan talon pihapiirissä. Se on noin viiden metrin päässä talon portaista hoidetulla pihalla, ja sitä ympäröi kukkapenkki. Aluetta on muokattu muutenkin jonkin verran.
Kivi on matala ja muodoltaan pyöreä, mutta tasalakinen (noin 1,4 x 1,4 x 0,3 m). Kivessä on neljä pyöreää kuppia, joiden halkaisijat vaihtelevat 6 - 10 ja syvyydet 3 -3,5 cm.
Pihalle on pystytetty informaatiotaulu. |
| metsakeskus.781010026 |
781 |
Roni |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
436905.25500000 |
6800066.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010026 |
Ravioskorvessa Ronin tilalla Hallaharjun eteläosassa. Paikka on lounais - koillis -suuntaisen Hallaharjun kaakkoisrinteeseen tehtyä entistä sorakuoppaa aivan Ronin talon pihapiirissä. Kuoppaa ei enää käytetä ja sen eteläosassa kasvaa nuorta sekametsää.
Paikka on todettu 1965, jolloin sorakuopan reunasta poimittiin kvartsia. Kohdassa tehtiin pieni kaivaus 1966, jolloin havaittiin asuinpaikan tuhoutuneen kokonaan soranotossa. Löydöt ovat kvartsia sekä koristeltu asbestikeramiikan pala. Mahdollisesti samasta kuopasta on löytynyt myös rombikirves.
Vuoden 2004 inventoinnissa Ronin talon kaakkoispuoliselta pellolta löytyi kvartsi-iskoksia. Paikalla on selvä rantatörmä, jonka maalajina on hiesu/savi. |
| metsakeskus.781010029 |
781 |
Korteranta |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
436695.29600000 |
6810012.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010029 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisjärven kaakkoisosassa Käyrälahden luoteisrannalla olevalla Korterannan talosta 45 m etelälounaaseen, talon johtavan tien itäreunassa. Paikka on kivikkoista moreenimaata, jota on käytetty laitumena, mutta nykyisin siellä kasvaa istutuskoivikkoa.
Kuppikivi on löydetty vuonna 1973. Matalassa kivessä (100 x 90 m) on yhteensä 9 kuppia. Kivestä 15 m itäkoilliseen on maansekainen silmäkivellinen röykkiö (5 x 2 x 0,5 m).
Lisäksi kivestä noin 100 metriä itään, pellolla havaittiin vuoden 2004 inventoinnissa asuinpaikka, josta löydettiin mm. rautakautista keramiikkaa, palaneita kiviä ja savitiivistettä. Löytöalueen GPS-koordinaatit: p = 6812806, i = 3436896 |
| metsakeskus.781010029 |
781 |
Korteranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
436695.29600000 |
6810012.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010029 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisjärven kaakkoisosassa Käyrälahden luoteisrannalla olevalla Korterannan talosta 45 m etelälounaaseen, talon johtavan tien itäreunassa. Paikka on kivikkoista moreenimaata, jota on käytetty laitumena, mutta nykyisin siellä kasvaa istutuskoivikkoa.
Kuppikivi on löydetty vuonna 1973. Matalassa kivessä (100 x 90 m) on yhteensä 9 kuppia. Kivestä 15 m itäkoilliseen on maansekainen silmäkivellinen röykkiö (5 x 2 x 0,5 m).
Lisäksi kivestä noin 100 metriä itään, pellolla havaittiin vuoden 2004 inventoinnissa asuinpaikka, josta löydettiin mm. rautakautista keramiikkaa, palaneita kiviä ja savitiivistettä. Löytöalueen GPS-koordinaatit: p = 6812806, i = 3436896 |
| metsakeskus.781010030 |
781 |
Koskuenmäki 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
437956.00000000 |
6809594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010030 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 400 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 500 m lounaaseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa länteen viettävää kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ja maisemallisesti edustavassa ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu vuonna 1973, jolloin laitumen kaakkoisreunassa havaittiin matala maansekainen röykkiö (4,5 x 3,5 x 0, 6 m). Se tulkittiin muodon ja koekuopasta löytyneen keramikan perusteella hautaröykkiöksi. Röykkiö on tutkittu 1999, jolloin saatiin talteen lähinnä keramiikkaa ja vähän palanutta luuta. Mitään hautaukseen viittaavaa siitä löydetty. Röykkiössä on mahdollisesti myös kuppikivi. Kaivaus- ja inventointihavaintojen perusteella röykkiön ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka, jonka säilyneisyyden ja laajuuden selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.
Kohde kuuluu Nuoramoisten rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010030 |
781 |
Koskuenmäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
437956.00000000 |
6809594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010030 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 400 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 500 m lounaaseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa länteen viettävää kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ja maisemallisesti edustavassa ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu vuonna 1973, jolloin laitumen kaakkoisreunassa havaittiin matala maansekainen röykkiö (4,5 x 3,5 x 0, 6 m). Se tulkittiin muodon ja koekuopasta löytyneen keramikan perusteella hautaröykkiöksi. Röykkiö on tutkittu 1999, jolloin saatiin talteen lähinnä keramiikkaa ja vähän palanutta luuta. Mitään hautaukseen viittaavaa siitä löydetty. Röykkiössä on mahdollisesti myös kuppikivi. Kaivaus- ja inventointihavaintojen perusteella röykkiön ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka, jonka säilyneisyyden ja laajuuden selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.
Kohde kuuluu Nuoramoisten rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010030 |
781 |
Koskuenmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
437956.00000000 |
6809594.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010030 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 400 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 500 m lounaaseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa länteen viettävää kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ja maisemallisesti edustavassa ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu vuonna 1973, jolloin laitumen kaakkoisreunassa havaittiin matala maansekainen röykkiö (4,5 x 3,5 x 0, 6 m). Se tulkittiin muodon ja koekuopasta löytyneen keramikan perusteella hautaröykkiöksi. Röykkiö on tutkittu 1999, jolloin saatiin talteen lähinnä keramiikkaa ja vähän palanutta luuta. Mitään hautaukseen viittaavaa siitä löydetty. Röykkiössä on mahdollisesti myös kuppikivi. Kaivaus- ja inventointihavaintojen perusteella röykkiön ympäristössä on rautakautinen asuinpaikka, jonka säilyneisyyden ja laajuuden selvittäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.
Kohde kuuluu Nuoramoisten rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010031 |
781 |
Koskuenmäki 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
437929.00000000 |
6809613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010031 |
Kuppikivi sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 400 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 500 m lounaaseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa länteen viettävä kallioinen laidun. Kuppikiven ympäristö on maisemallisesti hyvin säilynyt.
Kuppikivi on todettu 1971. Suuren siirtolohkareen (4,8 x 2,5 x 0,8 m) lähes vaakasuoralla yläpinnalla on 31 kuppia (3-8 x 1-5 cm). Kiven ympäristöön tehtiin vuonna 1997 koekuoppia, joista ei tehty mitään esihistoriallisia havaintoja.
Kohde kuuluu Nuoramoisten rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010032 |
781 |
Koskuenmäki 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
437924.80800000 |
6809562.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010032 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 400 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 500 m lounaaseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa länteen viettävää kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Muinaisjäännös on melko hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1971, jolloin mäen lounaisrinteestä havaittiin kuppikivi ja röykkiö. Lohkareisessa kivessä on länsikyljessä yksi syvä kuppi (halk. 8 cm, syv. 5 cm). Kivi ei ole alkuperäisellä paikallaan, vaan siirretty muualta röykkiön koillislaitaan. Soikea röykkiö (7 x 5 x 1 m) on kasattu ainakin pintaosistaan erikokoisista kivistä ja vaikuttaa raivausröykkiöltä. Keskiosaan tehdystä koekuopasta ei ole todettu mitään esihistoriallisen muinaisjäännökseen viittaavaa. Röykkiön ytimenä saattaa kuitenkin olla vanhempi rakennelma, jota olisi aikojen kuluessa peitetty uusilla kivillä. Röykkiön viereenkään tehdystä koekuopasta ei ole löytynyt mitään esihistoriallista.
Kohde kuuluu Nuoramoisten rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010032 |
781 |
Koskuenmäki 3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
437924.80800000 |
6809562.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010032 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 400 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 500 m lounaaseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa länteen viettävää kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Muinaisjäännös on melko hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1971, jolloin mäen lounaisrinteestä havaittiin kuppikivi ja röykkiö. Lohkareisessa kivessä on länsikyljessä yksi syvä kuppi (halk. 8 cm, syv. 5 cm). Kivi ei ole alkuperäisellä paikallaan, vaan siirretty muualta röykkiön koillislaitaan. Soikea röykkiö (7 x 5 x 1 m) on kasattu ainakin pintaosistaan erikokoisista kivistä ja vaikuttaa raivausröykkiöltä. Keskiosaan tehdystä koekuopasta ei ole todettu mitään esihistoriallisen muinaisjäännökseen viittaavaa. Röykkiön ytimenä saattaa kuitenkin olla vanhempi rakennelma, jota olisi aikojen kuluessa peitetty uusilla kivillä. Röykkiön viereenkään tehdystä koekuopasta ei ole löytynyt mitään esihistoriallista.
Kohde kuuluu Nuoramoisten rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010033 |
781 |
Koskuenoja |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
437984.78300000 |
6809752.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010033 |
Kuppikivi sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 400 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 350 m lounaaseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Lounaispuolella virtaa Koskuenoja Lahdenpohjanlahteen. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa länteen viettävää kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Muinaisjäännös on melko hyvin säilyneessä ympäristössä.
Kuppikivi on todettu 1971 asuinrakennuksen luoteispuolella olevasta kalliosta, jossa on havaittu 7 kuoppaa. Rakennuksen purkamisen jälkeen kalliota on paljastettu lisää ja syvänteitä on tullut lisää esiin. Kalliopinnassa erottuu 6 x 4 m laajalla alueella parikymmentä erikokoista kuopannetta. Niistä suurin osa - aiemmat mukaan lukien - vaikuttaa epämääräisen muotonsa perusteella luontaisilta tai korkeintaan aihioilta. Selvimpiä kuppimaisia syvänteitä on kallion keskellä olevan harjanteen kohdalla. |
| metsakeskus.781010033 |
781 |
Koskuenoja |
10002 |
12006 |
13221 |
11004 |
27000 |
437984.78300000 |
6809752.88500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010033 |
Kuppikivi sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 400 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 350 m lounaaseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Lounaispuolella virtaa Koskuenoja Lahdenpohjanlahteen. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa länteen viettävää kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Muinaisjäännös on melko hyvin säilyneessä ympäristössä.
Kuppikivi on todettu 1971 asuinrakennuksen luoteispuolella olevasta kalliosta, jossa on havaittu 7 kuoppaa. Rakennuksen purkamisen jälkeen kalliota on paljastettu lisää ja syvänteitä on tullut lisää esiin. Kalliopinnassa erottuu 6 x 4 m laajalla alueella parikymmentä erikokoista kuopannetta. Niistä suurin osa - aiemmat mukaan lukien - vaikuttaa epämääräisen muotonsa perusteella luontaisilta tai korkeintaan aihioilta. Selvimpiä kuppimaisia syvänteitä on kallion keskellä olevan harjanteen kohdalla. |
| metsakeskus.781010034 |
781 |
Nordenlundin hevoshaka |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
438364.62200000 |
6810222.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010034 |
Kuppikivi sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 400 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 300 m pohjoiskoilliseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ja maisemallisesti edustavassa ympäristössä.
Kuppikivi on todettu 1971 hevoshaan koillisosasta. Matalassa, lähes neliömäisessä maakivessä (0,45 x 0,5 x 0,2 m) on viisi kuppia (halk. 4-5 cm). Hakaan tehdyistä koekuopista ei ole tavattu mitään esihistorialliseen viittaavaa, mutta kivi saattaa lähilöytöjen perusteella olla rautakautinen. Kiven länsipuolella on historiallisen ajan rakennusjäännöksiä. |
| metsakeskus.781010034 |
781 |
Nordenlundin hevoshaka |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
438364.62200000 |
6810222.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010034 |
Kuppikivi sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 400 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 300 m pohjoiskoilliseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ja maisemallisesti edustavassa ympäristössä.
Kuppikivi on todettu 1971 hevoshaan koillisosasta. Matalassa, lähes neliömäisessä maakivessä (0,45 x 0,5 x 0,2 m) on viisi kuppia (halk. 4-5 cm). Hakaan tehdyistä koekuopista ei ole tavattu mitään esihistorialliseen viittaavaa, mutta kivi saattaa lähilöytöjen perusteella olla rautakautinen. Kiven länsipuolella on historiallisen ajan rakennusjäännöksiä. |
| metsakeskus.781010035 |
781 |
Jokioinen/Joki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
429938.00200000 |
6812271.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010035 |
Kalmisto sijaitsee Asikkalan - Sysmän -maantieltä 400 m luoteeseen, Auhjärvestä Majutveden Kuhanselkään virtaavan Lintulanojan länsirannalla, Jokioiosten tilan pihapiirissä. Paikka on laajan metsäalueen itäreunassa oleva kivikkoinen moreenimäki, jossa kasvaa vanhoja mäntyjä. Mäkeä ympäröivät loivasti itään viettävät hiekka- ja hiesupellot. Itä- ja koillispuolella avautuu alava jokilaakso, josta osa on metsitetty. Muinaisjäännös on melko hyvin säilyneessä ympäristössä, joka on kuitenkin kasvamassa umpeen.
Muinaisjäännös on todettu 1936 mäen lounaisosasta perunakuopan kohdalta. Paikalta oli aikaisemmin löytynyt keihäänkärki ja kaivauksissa kuopan lounaisnurkasta paljastui osittain tuhoutunut viikinkiaikainen polttohauta. Sen kohta on ilmeisesti tutkittu kokonaan, mutta muinaisjäännöksen laajuus on selvittämättä. Maaston perusteella paikalla on saattaa hyvinkin olla kalmisto.
Pistemerkinnän länsipuoliselta pellolta on toukokuussa 2021 löytynyt merovingiaikaisen soljen katkelma (Ilppari ILM18917). |
| metsakeskus.781010035 |
781 |
Jokioinen/Joki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
429938.00200000 |
6812271.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010035 |
Kalmisto sijaitsee Asikkalan - Sysmän -maantieltä 400 m luoteeseen, Auhjärvestä Majutveden Kuhanselkään virtaavan Lintulanojan länsirannalla, Jokioiosten tilan pihapiirissä. Paikka on laajan metsäalueen itäreunassa oleva kivikkoinen moreenimäki, jossa kasvaa vanhoja mäntyjä. Mäkeä ympäröivät loivasti itään viettävät hiekka- ja hiesupellot. Itä- ja koillispuolella avautuu alava jokilaakso, josta osa on metsitetty. Muinaisjäännös on melko hyvin säilyneessä ympäristössä, joka on kuitenkin kasvamassa umpeen.
Muinaisjäännös on todettu 1936 mäen lounaisosasta perunakuopan kohdalta. Paikalta oli aikaisemmin löytynyt keihäänkärki ja kaivauksissa kuopan lounaisnurkasta paljastui osittain tuhoutunut viikinkiaikainen polttohauta. Sen kohta on ilmeisesti tutkittu kokonaan, mutta muinaisjäännöksen laajuus on selvittämättä. Maaston perusteella paikalla on saattaa hyvinkin olla kalmisto.
Pistemerkinnän länsipuoliselta pellolta on toukokuussa 2021 löytynyt merovingiaikaisen soljen katkelma (Ilppari ILM18917). |
| metsakeskus.781010036 |
781 |
Taimistonpelto |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430357.83500000 |
6813161.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010036 |
Asuinpaikka sijiatsee Kuhanselän etelärannalla, Rapalaan vievän tien eteläpuolella, Linnan talosta 600 m luoteeseen. Paikka on pohjoiseen ja luoteeseen kohti Kuhanselkää viettävää hiekkarinnettä, jonka eteläpuolella kohoaa kallioinen metsä. Rinteessä on ollut peltoa, mutta nykyisin kohdassa on istutuskoivikkoa.
Asuinpaikka on todettu 1965, jolloin taimistona olevan hiekkaisen pellon keskiosasta ja siitä itään jatkuvasta pellon reunasta löytyi muutamia kvartseja. Paikan tarkkaa sijaintia, laajuutta ja luonnetta ei tunneta tarkemmin. |
| metsakeskus.781010038 |
781 |
Kuhanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431177.50100000 |
6813461.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuhanselkään laskevan Tainionvirran Kuhansuun pohjoispuolella, Paavolan talosta 650 m lounaaseen. Paikka on melko jyrkästi etelään ja kaakkoon viettävää hiekkapeltoa, jonka luoteispuolella kohoaa kallioinen metsä. Kaakkoispuolella virtaa oja pohjoisesta Kuhansuuhun. Kohdassa on ollut suojaisa muinainen lahti.
Asuinpaikka on todettu 1965, jolloin pellon yläosista löytyi kvartsia. Pellon keskeltä olevasta ojasta saattaa olla peräisin Paavolan tilalta Majuniityltä jo 1850-luvulla löytynyt tasataltta KM 250. Löytövyöhyke on topografiaa noudatellen hyvin kapea ja nauhamainen. |
| metsakeskus.781010039 |
781 |
Varikselanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430897.61500000 |
6813591.30800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuhanselkään laskevan Tainionvirran Kuhansuun pohjoispuolella, Paavolan talosta 900 m länteen. Paikka on melko loivasti lounaaseen viettävää hiekansekaista peltoa, jonka luoteispuolella kohoaa kallioinen metsä. Kohdassa on ollut muinainen poukama.
Asuinpaikka on todettu 1965, jolloin pellon keskeltä löytyi kvartsikaavin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.781010040 |
781 |
Ranko |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
430237.84700000 |
6820898.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010040 |
Kuppikivi sijaitsee Ylä-Vehkajärven länsirannalla, Aholan talosta 20 m eteläkaakkoon Rankoontien länsireunassa, 10 m tilan rajapyykistä pohjoiseen. Paikka on melko tasaista moreenimäkeä, ja sen eteläpuolella avautuu pelto.
Kuppikivi on havaittu vuonna 1973. Tilan kaakkoiskulmassa olevassa suuressa, lohkeilleessa maakivessä (3,5 x 2,5 x 1,5 m) on neljä kuppia. Kupeista kaksi on laakeita ja isoja (8 - 10 cm).
Vuoden 2009 inventoinnissa havaittiin, että aivan kiven vierestä on kaivettu maata ja kasattu sitä aivan kiveen kiinni, samalla kivi on hiukan vanhingoittunut. |
| metsakeskus.781010041 |
781 |
Salaksjärvenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433786.41000000 |
6822277.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Valittulantieltä 1 km pohjoiseen, Tikkalan- ja Lautsillantien risteyksen luoteispuolella ja Salaksjärven itäpäästä 50 m koilliseen. Paikka on lounaseen viettävää hiekkaista peltoa.
Asuinpaikka on todettu 1965, jolloin pellosta löytyi runsaasti kvartsia. Löytöpaikan yläpuolella olevasta Hietamäen torpasta on toimitettu kokoelmiin tasataltta, joka saattaa olla peräisin asuinpaikalta.
Asuinpaikka rajattiin uudestaan syksyllä 2006 kynnöspellossa havaittujen kvartsien perusteella. |
| metsakeskus.781010042 |
781 |
Vanhanpaikanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432936.75000000 |
6824187.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Tikkalantientien varrella, Mustalammen etelärannalla, Vanhapaikka -nimisestä asuinrakennuksesta 20 m pohjoisluoteeseen. Paikka on melko jyrkästi pohjoiseen viettävää savensekaista entistä peltoa, joka nykyisin lähinnä puutarhana tai joutomaana.
Asuinpaikka on todettu 1965, jolloin pellosta on löydetty kvartsia ja raaka-ainekappale. Paikalta on aikaisemmin löytynyt tasataltta.Tilalta on myös mainittu tavatun tulisijoja, maanalaisia kivilatomuksia sekä kivilaakoja, joiden alla olisi ollut hiiliä ja luita. Pihassa on joitakin isoja laakakiviä, mutta mitään merkkiä muinaisjäännöksistä ei ole havaittu.
Paikka on pihamaata ja umpeen kasvanutta peltoa, eikä vuoden 2006 inventoinnissa mitään havaintoja muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.781010043 |
781 |
Pajalahdenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433096.68100000 |
6824496.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Tikkalantien varressa Mynnilänalaseen kuuluvan Pajalahden lounaisrannalla, Mäkelän talosta 200 m pohjoiseen. Paikka on loivasti koilliseen viettävää savensekaista peltoa. Löytöpaikan eteläpuolella on suuri siirtolohkare.
Pellon pinnasta on 1965 löytynyt muutamia kvartseja. Topografialtaan asuinpaikaksi sopiva, mutta löydöt ovat vähäiset. Pelto oli vuoden 2006 inventoinnin aikaan heinällä, eikä lisähavaintoja muinaisjäännöksestä voitu tehdä. |
| metsakeskus.781010044 |
781 |
Haarasilta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437954.73400000 |
6822477.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010044 |
Kohde sijaitsee Joutsjärven pohjoisrannalla, Valittulantien eteläpuolella, Ylä-Haarasillan tilan pihapiirissä ja itäpuolisella pellolla. Paikka on loivasti etelään ja kaakkoon viettävää moreenirinnettä noin 170 metriä rannasta pohjoiseen.
Päärakennuksesta koillispuoliselta pellolta on löydetty vuonna 1965 kvartsia ja koristelematon saviastianpala. Tilan maalta on aikaisemmin löydetty myös kourutaltta KM 2961:2, ja kohde on tulkittu kivikautiseksi asuinpaikaksi.
Myöhemmin pihamaalta on löydetty navetan ajosiltaa rakennettaessa rautainen keihäänkärki KM 17379 ja vesijohto-ojaa talon pohjoispuolelta kaivettaessa pronssinen rannerengas KM 19425. Löydöt liittyvät todennäköisesti rautakautiseen kalmistoon. Myös pellolta tavattu saviastianpala on tyypiltään lähinnä rautakautista. |
| metsakeskus.781010044 |
781 |
Haarasilta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
437954.73400000 |
6822477.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010044 |
Kohde sijaitsee Joutsjärven pohjoisrannalla, Valittulantien eteläpuolella, Ylä-Haarasillan tilan pihapiirissä ja itäpuolisella pellolla. Paikka on loivasti etelään ja kaakkoon viettävää moreenirinnettä noin 170 metriä rannasta pohjoiseen.
Päärakennuksesta koillispuoliselta pellolta on löydetty vuonna 1965 kvartsia ja koristelematon saviastianpala. Tilan maalta on aikaisemmin löydetty myös kourutaltta KM 2961:2, ja kohde on tulkittu kivikautiseksi asuinpaikaksi.
Myöhemmin pihamaalta on löydetty navetan ajosiltaa rakennettaessa rautainen keihäänkärki KM 17379 ja vesijohto-ojaa talon pohjoispuolelta kaivettaessa pronssinen rannerengas KM 19425. Löydöt liittyvät todennäköisesti rautakautiseen kalmistoon. Myös pellolta tavattu saviastianpala on tyypiltään lähinnä rautakautista. |
| metsakeskus.781010044 |
781 |
Haarasilta 1 |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27000 |
437954.73400000 |
6822477.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010044 |
Kohde sijaitsee Joutsjärven pohjoisrannalla, Valittulantien eteläpuolella, Ylä-Haarasillan tilan pihapiirissä ja itäpuolisella pellolla. Paikka on loivasti etelään ja kaakkoon viettävää moreenirinnettä noin 170 metriä rannasta pohjoiseen.
Päärakennuksesta koillispuoliselta pellolta on löydetty vuonna 1965 kvartsia ja koristelematon saviastianpala. Tilan maalta on aikaisemmin löydetty myös kourutaltta KM 2961:2, ja kohde on tulkittu kivikautiseksi asuinpaikaksi.
Myöhemmin pihamaalta on löydetty navetan ajosiltaa rakennettaessa rautainen keihäänkärki KM 17379 ja vesijohto-ojaa talon pohjoispuolelta kaivettaessa pronssinen rannerengas KM 19425. Löydöt liittyvät todennäköisesti rautakautiseen kalmistoon. Myös pellolta tavattu saviastianpala on tyypiltään lähinnä rautakautista. |
| metsakeskus.781010044 |
781 |
Haarasilta 1 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
437954.73400000 |
6822477.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010044 |
Kohde sijaitsee Joutsjärven pohjoisrannalla, Valittulantien eteläpuolella, Ylä-Haarasillan tilan pihapiirissä ja itäpuolisella pellolla. Paikka on loivasti etelään ja kaakkoon viettävää moreenirinnettä noin 170 metriä rannasta pohjoiseen.
Päärakennuksesta koillispuoliselta pellolta on löydetty vuonna 1965 kvartsia ja koristelematon saviastianpala. Tilan maalta on aikaisemmin löydetty myös kourutaltta KM 2961:2, ja kohde on tulkittu kivikautiseksi asuinpaikaksi.
Myöhemmin pihamaalta on löydetty navetan ajosiltaa rakennettaessa rautainen keihäänkärki KM 17379 ja vesijohto-ojaa talon pohjoispuolelta kaivettaessa pronssinen rannerengas KM 19425. Löydöt liittyvät todennäköisesti rautakautiseen kalmistoon. Myös pellolta tavattu saviastianpala on tyypiltään lähinnä rautakautista. |
| metsakeskus.781010045 |
781 |
Valittulan kansakoulu |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
439464.13200000 |
6821818.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010045 |
Kohde sijaitsee Joutsjärven niemessä, Joutsjärventien varressa olevan Valittulan entisen kansakoulun etelä- ja itäpuolisella pihalla. Paikka on loivasti itään kohti Harvalanselkää viettävää moreenirinnettä, jota on raivattu ja tasoitettu.
Koulun pihalla on 1965 havaittu ainakin 13 lähinnä maansekaista röykkiöitä noin 100 x 60 m alalla. Talon eteläpuolisesta puutarhasta on raivatun kivikasan alta löydetty keihäänkärki KM 12113:1. Osaa röykkiöistä on pidetty viljelyröykkiöinä tai rakennusten jäännöksinä. Muinaisjäännös on osittain tuhoutunut pihamaata tasoitettaessa, mutta vuoden 1999 inventoinnin perusteella päärakennuksen eteläpuolella on jäljellä vielä ainakin seitsemän röykkiöitä 60 x 50 m alalla, tosin osittain peittyneinä. |
| metsakeskus.781010046 |
781 |
Rantamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
439454.13700000 |
6822007.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010046 |
Kuppikivi sijaitsee Joutsjärventien itäpuolella, Valittulan vanhasta kansakoulusta 200 m pohjoiseen ja Rantamäen talosta 20 m kaakkoon. Paikka on loivasti itään, kohti Harvalanselkää viettävää peltoa, jonka luoteispuolella kohoaa kallioinen moreenikumpare. Muinaisjäännöksen ympäristö on hyvin säilynyt.
Kuppikivestä on ilmoitettu jo 1927, mutta tarkastettu vasta 1965. Peltosaarekkeen länsipäässä olevan laakean maakiven (2,3 x 1,3 x 0,6 m) pinnasta on laskettu 22 - 24 kuppia (5-6 x 1,5-2 cm). |
| metsakeskus.781010049 |
781 |
Siivolanpelto |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
440523.71000000 |
6821018.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010049 |
Kalmisto sijaitsee Joutsjärven itäosassa olevassa Salonsaaressa, saaren luoteispäässä, Lehtoniemen talosta 100 m kaakkoon. Paikka on peltojen reunustama viljelemätön kivikkoinen saareke 120 metriä rannasta. Muinaisjäännös on melko hyvin säilyneessä ympäristössä, mutta umpeenkasvun uhkaama.
Kalmisto on todettu 1965. Paikalta on jo 1918 löydetty ojankaivuussa keihäänkärki ja kirves (Itä-Hämeen museo). Saarekkeseen vuosina 1966 ja 1967 tehdyissä pienissä koekaivauksissa paljastui kiveys, joka tulkittiin polttokenttäkalmistoksi. Löydöt ovat viikinkiaikaisia. Saarekkeen kartoituksessa on havaittu lisäksi kymmenkunta mahdollista hautaröykkiötä sekä joitakin myöhemmän ajan jäännöksiä. Saaren eteläpäästä on vesijätöstä löydetty myös viikinkiaikainen keihäänkärki (KM17380:1). Salonsaari on sijainnut keskeisesti sisämaasta Päijänteeseen johtavan vesireitin varressa. |
| metsakeskus.781010049 |
781 |
Siivolanpelto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
440523.71000000 |
6821018.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010049 |
Kalmisto sijaitsee Joutsjärven itäosassa olevassa Salonsaaressa, saaren luoteispäässä, Lehtoniemen talosta 100 m kaakkoon. Paikka on peltojen reunustama viljelemätön kivikkoinen saareke 120 metriä rannasta. Muinaisjäännös on melko hyvin säilyneessä ympäristössä, mutta umpeenkasvun uhkaama.
Kalmisto on todettu 1965. Paikalta on jo 1918 löydetty ojankaivuussa keihäänkärki ja kirves (Itä-Hämeen museo). Saarekkeseen vuosina 1966 ja 1967 tehdyissä pienissä koekaivauksissa paljastui kiveys, joka tulkittiin polttokenttäkalmistoksi. Löydöt ovat viikinkiaikaisia. Saarekkeen kartoituksessa on havaittu lisäksi kymmenkunta mahdollista hautaröykkiötä sekä joitakin myöhemmän ajan jäännöksiä. Saaren eteläpäästä on vesijätöstä löydetty myös viikinkiaikainen keihäänkärki (KM17380:1). Salonsaari on sijainnut keskeisesti sisämaasta Päijänteeseen johtavan vesireitin varressa. |
| metsakeskus.781010050 |
781 |
Tuvantaus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426549.29800000 |
6827465.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen Soilahteen pistävässä niemessä, Jussilan talosta 20 m itään. Paikka on loivasti kaakkoon viettävää hiekansekaista peltoa, jonka länsipuolella kohoaa kivikkoinen moreenimäki.
Kohde on todettu vuonna 1965, jolloin pellon pinnasta löytyi muutamia kvartseja. |
| metsakeskus.781010051 |
781 |
Kuhmukallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11002 |
27000 |
424949.93800000 |
6828335.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010051 |
Kohde sijaitsee Soilahden suulla, Jänissaaren korkeimmalla kohdalla Kuhmukalliolla. Paikka on jyrkästi ympäristöstään kohoava, kuusivaltaisen kosteikon reunustama kallionyppylä (80 x 60 x 10 m) saaren lounaisreunalla, noin 60 m rannasta. Kalliolla kasvaa muutama mänty ja kataja. Kalliosta 50 m koilliseen on kesämökki. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ympäristössä.
Kallion laelta havaittiin 1965 keskeltä avoin ympyrävalli (halk. 8,5 m). Paikalla oli aikaisemmin ollut röykkiö. Se oli ilmeisesti tuhottu kokonaan 1905, jolloin kansakoululuokallinen opettajansa johdolla purki rakennelman. Jäännöksestä ei hiiltä lukuun ottamatta löytynyt mitään. Työn jälkeen kivet ladottiin paikalleen nykyisen kehän muotoon. Jäännöksen sijainti ja alkuperäinen rakenne sopii lapinraunioihin, mutta kyseessä voi olla muukin rakennelma. Kuhumukalliolla tai jossakin muualla saaressa olevassa kalliossa on kerrottu olevan kuoppia (uhrikuoppia?), mutta niitä ei ole löytynyt. |
| metsakeskus.781010052 |
781 |
Kurki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
426059.48200000 |
6831094.24100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010052 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen itärannalla olevassa Soiniemessä, Koiralammin luoteisrannalla, Kurjen talosta 150 m pohjoiskoilliseen. Paikka on terassimaisesti etelään viettävää sorarinnettä, jonka keskellä erottuu selvä törmä. Törmän päällä kulkee tilustie ja yläpuolella on melko tasaista peltoa. Törmän alapuolinen laitumena oleva rantapelto viettää melko jyrkästi Koiralammeen.
Muinaisjäännös on todettu 1965, jolloin vasta raivatun rantapellon yläreunasta ja tilustien yläpuolisesta Pietarinpellosta löytyi kvartsia. Törmän yläpuolinen pelto on topografialtaan todennäköisempi asuinpaikka kuin rantapelto. Koko Koiralammen länsipää on maastoltaan kivikautiseen asutukseen sopivaa. |
| metsakeskus.781010053 |
781 |
Peräsuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431547.29300000 |
6827725.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Suurikylän rajalla, Nihtilän talon Peräsuon pellossa. Paikka on peltolohkon itälaidassa kohoavan pienen kallioisen metsäkumpareen eteläpäässä, jonka lounaisosa on raivattu pelloksi. Kumpareen pohjoispuolelta kulkee vesireitti Kirkjärveltä Jouhikaisen ja Räkäjärven kautta Liikolanlahteen. Itäpuolella avautuu laaja Harjusuo.
Asuinpaikka on todettu 1965, jolloin peltorinteestä löytyi kvartsia. Paikka sopii maastoltaan kivikautiseksi asuinpaikaksi, mutta on ilmeisesti ollut varsin pienialainen. Pellosta ojaa kaivettaessa on löytynyt tuuran katkelma. Liikolanlahteen johtava vesireitti on todennäköisesti ollut kivikaudella asuttua, sillä sen varressa on useita ajanjakson asuinpaikkoja ja irtolöytöjä. |
| metsakeskus.781010054 |
781 |
Saksala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430957.52500000 |
6828585.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010054 |
Asuinpaikka sijaitsee Jouhikaisen koillisrannalla, Saksalan talon kaakkois- ja lounaispuolisilla pelloilla sekä talosta 100 m luoteeseen olevan Mattilan sorakuopan eteläosassa. Paikka on loivasti lounaaseen viettävää peltorinnettä, jonka koillispuolella kohoaa kivikkoinen metsämaasto.
Asuinpaikka on todettu 1965, jolloin sorakuopan lounaisreunasta löytyi kvartsia. Asuinpaikan merkkejä on löytynyt myös Saksalan talon länteen ja eteläkaakkoon olevilta pelloilta. Runsain löytökeskittymä näyttää sijoittuvan talon lounaispuolelle pellon yläreunaan. Asuinpaikka saattaa jatkua luoteeseen pitkin Jouhikaisen pohjoisrantaa, sillä pellossa on todettu joitakin kvartseja ja lohkon luoteispäästä on löydetty hioinkivi KM 27919. Liikolanlahteen johtava vesireitti on todennäköisesti ollut kivikaudella asuttu, sillä sen varressa on useita ajanjakson asuinpaikkoja ja irtolöytöjä. Vuoden 2006 inventoinnin aikaan Saksalan talo oli autiona ja pellot kesannolla, eikä asuinpaikasta saatu uusia havaintoja. |
| metsakeskus.781010055 |
781 |
Välimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
430787.58700000 |
6829155.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolantien eteläpuolella, Räkäjärven kaakkoisrannalla, Mattilan talosta 400 m eteläkaakkoon olevalla Välimäen pellolla. Paikka on 170 m rannasta, loivasti lounaaseen viettävää hiekansekaista rinnettä, jonka koillispuolella kohoaa kallioinen moreenimäki. Joukahaisen ja Räkäjärven kautta kulkee vesireitti Kirkjärveltä Liikolanlahteen.
Asuinpaikka on todettu 1965, jolloin peltolohkon yläosan luoteispäästä ladon koillispuolelta löytyi kvartseja. Myöhemmin löytöpaikan luoteispuolisesta Kurasenkujan peltolohkosta on löydetty tasataltta KM 22799 ja kourutaltta asuinpaikasta 300 m itään. Liikolanlahteen johtava vesireitti on todennäköisesti ollut kivikaudella asuttu, sillä sen varresta tunnetaan useita ajanjakson asuinpaikkoja ja irtolöytöjä. Vuoden 2006 inventoinnissa asuinpaikasta ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.781010056 |
781 |
Kesäniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431017.49300000 |
6830694.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010056 |
Paikka sijaitsee Päijänteen Lentämänselän etelärannalla Viiruniemessä, Kesäniemen talosta 20 m etelään. Paikka on kaakkoon viettävää hiekansekaista peltoa.
Kohde on todettu 1965, jolloin pellosta on löydetty kvartsia. Maastoltaan kohta on asuinpaikaksi sopiva, mutta löydöt ovat vähäisiä ja epämääräisiä. Lähistöltä on tavattu myös mahdolliseen Viiruniemen lasitehtaan jäännöksiä, muun muuassa lasinvalmistukseen liittyviä kvartsikasoja, joista pellonkin kvartsit voivat olla peräisin. |
| metsakeskus.781010057 |
781 |
Kuismin |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432057.07400000 |
6829634.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden Haapasalmen etelärannalla, Verkkoniemen talosta 300 m luoteeseen. Paikka on melko jyrkästi itään viettävää entistä peltoa, jossa kasvaa nykyisin istutusmetsää. Paikalta 50 m pohjoiseen on kesähuvila.
Asuinpaikka on todettu 1965, jolloin pellosta on löydetty kvartsia, muun muassa kaavin. Maasto on kivikautiseen asutukseen sopiva.
Vuoden 2018 tutkimuksissa todettiin, että kivikautinen asuinpaikka vaikuttaa vähälöytöiseltä ja myöhemmän maankäytön vaurioittamalta. Löytöalueet ovat melko suppeat ja keskittyvät 85 m korkeuskäyrän molemmin puolin. |
| metsakeskus.781010058 |
781 |
Verkkoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432237.00500000 |
6829334.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentämänselän ja Liikolanlahden väliseen Haapasalmeen pistävässä Verkkoniemessä, Liikolantien varressa. Paikka on loivasti koilliseen viettävää hiekansekaista savipeltoa ja tasaista pihamaata. Paikan eteläpuolella virtaa puro Haapasalmeen.
Kohde on todettu 1965, jolloin pellon pinnasta löytyi Liikolantien molemmin puolin kvartsia. Maantie halkaisee asuinpaikan. Pohjoisempi löytöalue on nykyisin nurmella ja sen kohdalle on ajettu hiekkaa pallokentän pohjaksi. Eteläisempi löytöalue on edelleen peltona. Vuoden 2006 inventoinnissa asuinpaikasta ei saatu lisähavaintoja, koska pelto oli heinällä. |
| metsakeskus.781010059 |
781 |
Kallioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433196.62600000 |
6828845.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010059 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden Haapasalmen etelärannalla, Liikolantien pohjoispuolella olevan Kallioisten talon eteläpuolelta. Paikka on kalliosten moreenimaiden reunustamaa, lähes tasaista savensekaista entistä hiekkapeltoa, johon on istutettu koivikkoa.
Kohde on todettu 1965, jolloin talosta 50 m etelään olevasta pellosta löytyi kvartsia. Samasta pellosta tien toiselta puolelta kerrotaan löytyneen tasataltan, joka olisi myöhemmin hävinnyt. Vuoden 2006 inventoinnissa asuinpaikasta ei tehty lisähavaintoja, ja entinen pelto on metsittynyt ja pusikoitunut. |
| metsakeskus.781010060 |
781 |
Tervamäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434226.21100000 |
6828055.50400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010060 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden eteläpuolella, Jussilan talosta 350 m eteläkaakkoon ja Liikolantiestä 80 m etelään. Paikka on etelään ja lounaaseen viettävää savensekaista peltoa, koillispuolella kohoaa kallioinen moreenimäki. Luoteispuolella peltoaukean keskellä on pieni Kylänlammi, josta virtaa oja Liikolanlahteen. Kohdalla on kivikaudella luultavasti ollut suojaisa lahti.
Kohde on todettu 1965, jolloin pellosta on löydetty kvartsia. Samasta pellosta on myös löytynyt kourutaltta, jota säilytetään Jussilan talossa. Vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä paikalta ei löytynyt mitään esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavaa, ainoastaan kvartsimurskaa pellosta. |
| metsakeskus.781010061 |
781 |
Kolunrajanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
434785.98200000 |
6827965.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010061 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden eteläpuolella, Liikolantien ja Kylätien risteyksestä 150 m itään ja Peltolan talosta 60 m lounaaseen. Paikka on terassimaisesti kaakkoon viettävää savensekaista peltoa. Eteläpuolella on pieni Patajärvi, josta virtaa Pienukkaoja Liikolanlahteen. Peltoaukean kohdalla on kivikaudella ollut ilmeisesti matala lahti.
Kohde on todettu 1965, jolloin pellosta löytyi kvartsia. Osa asuinpaikasta on ilmeisesti tuhoutunut pellon keskelle, löytöpaikan länsipuolelle rakennetun navetan takia. Vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä asuinpaikasta ei saatu lisähavaintoja, koska pellot olivat kasvaneet umpeen. |
| metsakeskus.781010062 |
781 |
Sillantaus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435125.85200000 |
6828125.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010062 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden eteläpuolella, Liikolantiestä 50 - 100 m etelään ja Peltolan talosta 300 m koilliseen. Paikka on loivasti etelään viettävää peltoa. Länsipuolella virtaa Patajärvestä Liikolanlahteen Pienukkaoja. Peltoaukean kohdalla on kivikaudella ollut ilmeisesti matala lahti.
Asuinpaikka on todettu 1965, jolloin pellosta löytyi kolmesta kohtaa kvartsia. Pienukkaojan pohjasta on myös löydetty poikkikirves (Itä-Hämeen museo 121). Vuoden 2006 inventoinnissa asuinpaikasta ei tehty lisähavaintoja, koska pellot olivat umpeen kasvaneita. |
| metsakeskus.781010063 |
781 |
Riuttamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431057.46700000 |
6831724.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010063 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentämänselän pohjoisrannalla, kapean Kalamiehenniemen itäpuolella avautuvan, luoteeseen pistävän pienen lahden pohjukassa, Riuttamäen (Seittenranta) talosta etelään. Paikka on kaakkoon viettävää hiekkarinnettä, jota varsinkin koillisessa reunustaa kivikkoinen moreenimäki. Muinaisen poukaman yläosassa on kasvimaa ja alaosa on nurmena.
Asuinpaikka on todettu 1965, jolloin pellosta talosta noin 30 metrin etäisyydellä löytyi kvartsia ja piitä. Suojaisa paikka on maastoltaan varsin sopiva kivikautiseen asutukseen. |
| metsakeskus.781010064 |
781 |
Rytö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432556.87300000 |
6830414.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden Kaukaanlahden pohjukan pohjoisrannalla, Rytön (Ryttö) autiotalon lounaispuolella. Paikka on jylhän kalliomaaston lounaispuolista, melko jyrkästi lounaaseen viettävää rinnettä. Kohta on aikaisemmin ollut peltona, mutta kasvaa nykyisin tiheää haavikkoa.
Kohde on todettu 1965, jolloin pellosta löytyi muutamia kvartseja ja piinpala. |
| metsakeskus.781010065 |
781 |
Vuorentaus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432756.79300000 |
6830214.62300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaukaanlahden pohjoisrannalla, lahden perukassa, Koivurannan talosta 100 m kaakkoon, Pienen Kammiovuoren lounaispuolella. Paikka on jylhän kalliomaaston lounaispuolella loivasti lounaaseen viettävää hiekkaista kesantopeltoa, joka kasvaa nykyisin haavikkoa.
Kohde on todettu 1965, jolloin kesantopellosta löytyi kvartsia. |
| metsakeskus.781010066 |
781 |
Mutanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
435655.63800000 |
6828475.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden itäpäässä, kapean Taipaleenlahden pohjoisrannalla, Jokelan talosta 550 m länsiluoteeseen, Mutasen pellossa 35 m rannasta. Paikka on loivasti etelään viettävää hiekkarinnettä, jonka pohjoispuolella kohoaa laaja kallioinen metsäalue.
Kohde on todettu 1965, jolloin pellosta löytyi kvartsia. Paikalta on löytynyt 1935 mudanlevityksessä tasataltta (Sysmän museo), joka saattaa olla myös peräisin rannasta nostetusta mudasta. Maastoltaan paikka sopisi kivikautiseen asutukseen. Vuoden 2006 inventoinnissa asuinpaikasta ei tehty uusia havaintoja, sillä pellot olivat umpeen kasvaneita. |
| metsakeskus.781010067 |
781 |
Simmala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436045.47500000 |
6828265.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Liikolanlahden itäpäässä, kapean Taipaleenlahden pohjoisrannalla, Lahtelan talon ja saunarakennuksen välissä. Paikka on melko jyrkästi etelään viettävää hiekan- ja savensekaista rinnettä.
Kohde on todettu 1965, jolloin pellosta löytyi kvartsia. Asuinpaikka on luultavasti pellon yläosassa ja jatkuu mahdollisesti pellon yläpuoliselle penkereelle. Vuoden 2006 inventoinnissa ei asuinpaikasta tehty lisähavintoja, sillä pellot olivat umpeen kasvaneita. |
| metsakeskus.781010068 |
781 |
Suurajo-Risteli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
436575.25700000 |
6829235.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010068 |
Kohde sijaitsee Vintturintien länsipuolella, Ristelin talosta noin kilometri pohjoiseen ja Viljamenlammesta 600 m lounaaseen, Suurajon pellossa. Paikka on kahden kallioisen moreenialueen väliin jäävää notkoa, jota luoteispuolella reunustavat lohkareikot ja kaakkoispuolella hiekka- ja soraharjanteet. Pellon eteläpuolella on suurehko sorakuoppa. Pellon ja kuopan väliin jää lounaiskoillissuuntainen 600 m pitkä harjanne, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Paikan ohi kulkee vanha hirvipolku. Muinaisjäännös on sorantosta huolimatta hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1965, jolloin vasta raivatusta pellosta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja punaista hiekkaa, lisäksi sorakuopasta on löytynyt kaksoiskirves (Itä-Hämeen museo). Pellon ja sorakuopan väliseltä harjanteelta on todettu viisikymmentä kuoppaa rivimäisessä muodostelmassa. Niistä nelisenkymmentä on sijaintinsa ja mittasuhteidensa (halk. 2,5 m, syv. 30 cm) perusteella tulkittu pyyntikuopiksi. Alueella on myös kolme suurta ja syvää kaivantoa, mahdollisesti sudenkuoppia tai kellarin jäännöksiä. Pyyntikuopparyhmä on toistaiseksi ajoittamaton, muut kuopat ovat todennäköisesti historialliselta ajalta. Vuoden 2006 inventoinnissa pellosta ei tehty lisähavaintoja asuinpaikasta, sillä se oli umpeen kasvanutta, muuten todettiin muinaisjäännösalueen rajaus epätarkaksi. Vuonna 2021 kohdetta tarkastettiin laajemmin sen rajauksen määrittämiseksi, koska aiemmat tiedot laajuudesta olivat keskenään ristiriitaisia. Asuinpaikkaan viittaavat havainnot ovat vähäisiä, eikä uutta tietoa tässä suhteessa tullut esiin. Mahdolliselle asuinpaikalle ei voi esittää rajausta näillä tiedoilla, kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaali rantasidonnainen pyyntiasuinpaikka. Pyyntikuoppien osalta tarkastuksessa todettiin, että niitä on huomattavasti enemmän ja pidemmällä matkalla harjulla kuin aiemmat muinaisjäännösrekisterin tiedot kertoivat. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on ainakin 800 m ja siihen kuuluu ainakin 80 kuoppaa. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien perusteella. |
| metsakeskus.781010068 |
781 |
Suurajo-Risteli |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
436575.25700000 |
6829235.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010068 |
Kohde sijaitsee Vintturintien länsipuolella, Ristelin talosta noin kilometri pohjoiseen ja Viljamenlammesta 600 m lounaaseen, Suurajon pellossa. Paikka on kahden kallioisen moreenialueen väliin jäävää notkoa, jota luoteispuolella reunustavat lohkareikot ja kaakkoispuolella hiekka- ja soraharjanteet. Pellon eteläpuolella on suurehko sorakuoppa. Pellon ja kuopan väliin jää lounaiskoillissuuntainen 600 m pitkä harjanne, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Paikan ohi kulkee vanha hirvipolku. Muinaisjäännös on sorantosta huolimatta hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1965, jolloin vasta raivatusta pellosta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja punaista hiekkaa, lisäksi sorakuopasta on löytynyt kaksoiskirves (Itä-Hämeen museo). Pellon ja sorakuopan väliseltä harjanteelta on todettu viisikymmentä kuoppaa rivimäisessä muodostelmassa. Niistä nelisenkymmentä on sijaintinsa ja mittasuhteidensa (halk. 2,5 m, syv. 30 cm) perusteella tulkittu pyyntikuopiksi. Alueella on myös kolme suurta ja syvää kaivantoa, mahdollisesti sudenkuoppia tai kellarin jäännöksiä. Pyyntikuopparyhmä on toistaiseksi ajoittamaton, muut kuopat ovat todennäköisesti historialliselta ajalta. Vuoden 2006 inventoinnissa pellosta ei tehty lisähavaintoja asuinpaikasta, sillä se oli umpeen kasvanutta, muuten todettiin muinaisjäännösalueen rajaus epätarkaksi. Vuonna 2021 kohdetta tarkastettiin laajemmin sen rajauksen määrittämiseksi, koska aiemmat tiedot laajuudesta olivat keskenään ristiriitaisia. Asuinpaikkaan viittaavat havainnot ovat vähäisiä, eikä uutta tietoa tässä suhteessa tullut esiin. Mahdolliselle asuinpaikalle ei voi esittää rajausta näillä tiedoilla, kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaali rantasidonnainen pyyntiasuinpaikka. Pyyntikuoppien osalta tarkastuksessa todettiin, että niitä on huomattavasti enemmän ja pidemmällä matkalla harjulla kuin aiemmat muinaisjäännösrekisterin tiedot kertoivat. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on ainakin 800 m ja siihen kuuluu ainakin 80 kuoppaa. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien perusteella. |
| metsakeskus.781010068 |
781 |
Suurajo-Risteli |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
436575.25700000 |
6829235.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010068 |
Kohde sijaitsee Vintturintien länsipuolella, Ristelin talosta noin kilometri pohjoiseen ja Viljamenlammesta 600 m lounaaseen, Suurajon pellossa. Paikka on kahden kallioisen moreenialueen väliin jäävää notkoa, jota luoteispuolella reunustavat lohkareikot ja kaakkoispuolella hiekka- ja soraharjanteet. Pellon eteläpuolella on suurehko sorakuoppa. Pellon ja kuopan väliin jää lounaiskoillissuuntainen 600 m pitkä harjanne, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Paikan ohi kulkee vanha hirvipolku. Muinaisjäännös on sorantosta huolimatta hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1965, jolloin vasta raivatusta pellosta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja punaista hiekkaa, lisäksi sorakuopasta on löytynyt kaksoiskirves (Itä-Hämeen museo). Pellon ja sorakuopan väliseltä harjanteelta on todettu viisikymmentä kuoppaa rivimäisessä muodostelmassa. Niistä nelisenkymmentä on sijaintinsa ja mittasuhteidensa (halk. 2,5 m, syv. 30 cm) perusteella tulkittu pyyntikuopiksi. Alueella on myös kolme suurta ja syvää kaivantoa, mahdollisesti sudenkuoppia tai kellarin jäännöksiä. Pyyntikuopparyhmä on toistaiseksi ajoittamaton, muut kuopat ovat todennäköisesti historialliselta ajalta. Vuoden 2006 inventoinnissa pellosta ei tehty lisähavaintoja asuinpaikasta, sillä se oli umpeen kasvanutta, muuten todettiin muinaisjäännösalueen rajaus epätarkaksi. Vuonna 2021 kohdetta tarkastettiin laajemmin sen rajauksen määrittämiseksi, koska aiemmat tiedot laajuudesta olivat keskenään ristiriitaisia. Asuinpaikkaan viittaavat havainnot ovat vähäisiä, eikä uutta tietoa tässä suhteessa tullut esiin. Mahdolliselle asuinpaikalle ei voi esittää rajausta näillä tiedoilla, kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaali rantasidonnainen pyyntiasuinpaikka. Pyyntikuoppien osalta tarkastuksessa todettiin, että niitä on huomattavasti enemmän ja pidemmällä matkalla harjulla kuin aiemmat muinaisjäännösrekisterin tiedot kertoivat. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on ainakin 800 m ja siihen kuuluu ainakin 80 kuoppaa. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien perusteella. |
| metsakeskus.781010068 |
781 |
Suurajo-Risteli |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
436575.25700000 |
6829235.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010068 |
Kohde sijaitsee Vintturintien länsipuolella, Ristelin talosta noin kilometri pohjoiseen ja Viljamenlammesta 600 m lounaaseen, Suurajon pellossa. Paikka on kahden kallioisen moreenialueen väliin jäävää notkoa, jota luoteispuolella reunustavat lohkareikot ja kaakkoispuolella hiekka- ja soraharjanteet. Pellon eteläpuolella on suurehko sorakuoppa. Pellon ja kuopan väliin jää lounaiskoillissuuntainen 600 m pitkä harjanne, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Paikan ohi kulkee vanha hirvipolku. Muinaisjäännös on sorantosta huolimatta hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1965, jolloin vasta raivatusta pellosta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja punaista hiekkaa, lisäksi sorakuopasta on löytynyt kaksoiskirves (Itä-Hämeen museo). Pellon ja sorakuopan väliseltä harjanteelta on todettu viisikymmentä kuoppaa rivimäisessä muodostelmassa. Niistä nelisenkymmentä on sijaintinsa ja mittasuhteidensa (halk. 2,5 m, syv. 30 cm) perusteella tulkittu pyyntikuopiksi. Alueella on myös kolme suurta ja syvää kaivantoa, mahdollisesti sudenkuoppia tai kellarin jäännöksiä. Pyyntikuopparyhmä on toistaiseksi ajoittamaton, muut kuopat ovat todennäköisesti historialliselta ajalta. Vuoden 2006 inventoinnissa pellosta ei tehty lisähavaintoja asuinpaikasta, sillä se oli umpeen kasvanutta, muuten todettiin muinaisjäännösalueen rajaus epätarkaksi. Vuonna 2021 kohdetta tarkastettiin laajemmin sen rajauksen määrittämiseksi, koska aiemmat tiedot laajuudesta olivat keskenään ristiriitaisia. Asuinpaikkaan viittaavat havainnot ovat vähäisiä, eikä uutta tietoa tässä suhteessa tullut esiin. Mahdolliselle asuinpaikalle ei voi esittää rajausta näillä tiedoilla, kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaali rantasidonnainen pyyntiasuinpaikka. Pyyntikuoppien osalta tarkastuksessa todettiin, että niitä on huomattavasti enemmän ja pidemmällä matkalla harjulla kuin aiemmat muinaisjäännösrekisterin tiedot kertoivat. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on ainakin 800 m ja siihen kuuluu ainakin 80 kuoppaa. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien perusteella. |
| metsakeskus.781010068 |
781 |
Suurajo-Risteli |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
436575.25700000 |
6829235.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010068 |
Kohde sijaitsee Vintturintien länsipuolella, Ristelin talosta noin kilometri pohjoiseen ja Viljamenlammesta 600 m lounaaseen, Suurajon pellossa. Paikka on kahden kallioisen moreenialueen väliin jäävää notkoa, jota luoteispuolella reunustavat lohkareikot ja kaakkoispuolella hiekka- ja soraharjanteet. Pellon eteläpuolella on suurehko sorakuoppa. Pellon ja kuopan väliin jää lounaiskoillissuuntainen 600 m pitkä harjanne, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Paikan ohi kulkee vanha hirvipolku. Muinaisjäännös on sorantosta huolimatta hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1965, jolloin vasta raivatusta pellosta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja punaista hiekkaa, lisäksi sorakuopasta on löytynyt kaksoiskirves (Itä-Hämeen museo). Pellon ja sorakuopan väliseltä harjanteelta on todettu viisikymmentä kuoppaa rivimäisessä muodostelmassa. Niistä nelisenkymmentä on sijaintinsa ja mittasuhteidensa (halk. 2,5 m, syv. 30 cm) perusteella tulkittu pyyntikuopiksi. Alueella on myös kolme suurta ja syvää kaivantoa, mahdollisesti sudenkuoppia tai kellarin jäännöksiä. Pyyntikuopparyhmä on toistaiseksi ajoittamaton, muut kuopat ovat todennäköisesti historialliselta ajalta. Vuoden 2006 inventoinnissa pellosta ei tehty lisähavaintoja asuinpaikasta, sillä se oli umpeen kasvanutta, muuten todettiin muinaisjäännösalueen rajaus epätarkaksi. Vuonna 2021 kohdetta tarkastettiin laajemmin sen rajauksen määrittämiseksi, koska aiemmat tiedot laajuudesta olivat keskenään ristiriitaisia. Asuinpaikkaan viittaavat havainnot ovat vähäisiä, eikä uutta tietoa tässä suhteessa tullut esiin. Mahdolliselle asuinpaikalle ei voi esittää rajausta näillä tiedoilla, kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaali rantasidonnainen pyyntiasuinpaikka. Pyyntikuoppien osalta tarkastuksessa todettiin, että niitä on huomattavasti enemmän ja pidemmällä matkalla harjulla kuin aiemmat muinaisjäännösrekisterin tiedot kertoivat. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on ainakin 800 m ja siihen kuuluu ainakin 80 kuoppaa. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien perusteella. |
| metsakeskus.781010068 |
781 |
Suurajo-Risteli |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
436575.25700000 |
6829235.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010068 |
Kohde sijaitsee Vintturintien länsipuolella, Ristelin talosta noin kilometri pohjoiseen ja Viljamenlammesta 600 m lounaaseen, Suurajon pellossa. Paikka on kahden kallioisen moreenialueen väliin jäävää notkoa, jota luoteispuolella reunustavat lohkareikot ja kaakkoispuolella hiekka- ja soraharjanteet. Pellon eteläpuolella on suurehko sorakuoppa. Pellon ja kuopan väliin jää lounaiskoillissuuntainen 600 m pitkä harjanne, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Paikan ohi kulkee vanha hirvipolku. Muinaisjäännös on sorantosta huolimatta hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1965, jolloin vasta raivatusta pellosta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja punaista hiekkaa, lisäksi sorakuopasta on löytynyt kaksoiskirves (Itä-Hämeen museo). Pellon ja sorakuopan väliseltä harjanteelta on todettu viisikymmentä kuoppaa rivimäisessä muodostelmassa. Niistä nelisenkymmentä on sijaintinsa ja mittasuhteidensa (halk. 2,5 m, syv. 30 cm) perusteella tulkittu pyyntikuopiksi. Alueella on myös kolme suurta ja syvää kaivantoa, mahdollisesti sudenkuoppia tai kellarin jäännöksiä. Pyyntikuopparyhmä on toistaiseksi ajoittamaton, muut kuopat ovat todennäköisesti historialliselta ajalta. Vuoden 2006 inventoinnissa pellosta ei tehty lisähavaintoja asuinpaikasta, sillä se oli umpeen kasvanutta, muuten todettiin muinaisjäännösalueen rajaus epätarkaksi. Vuonna 2021 kohdetta tarkastettiin laajemmin sen rajauksen määrittämiseksi, koska aiemmat tiedot laajuudesta olivat keskenään ristiriitaisia. Asuinpaikkaan viittaavat havainnot ovat vähäisiä, eikä uutta tietoa tässä suhteessa tullut esiin. Mahdolliselle asuinpaikalle ei voi esittää rajausta näillä tiedoilla, kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaali rantasidonnainen pyyntiasuinpaikka. Pyyntikuoppien osalta tarkastuksessa todettiin, että niitä on huomattavasti enemmän ja pidemmällä matkalla harjulla kuin aiemmat muinaisjäännösrekisterin tiedot kertoivat. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on ainakin 800 m ja siihen kuuluu ainakin 80 kuoppaa. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien perusteella. |
| metsakeskus.781010068 |
781 |
Suurajo-Risteli |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
436575.25700000 |
6829235.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010068 |
Kohde sijaitsee Vintturintien länsipuolella, Ristelin talosta noin kilometri pohjoiseen ja Viljamenlammesta 600 m lounaaseen, Suurajon pellossa. Paikka on kahden kallioisen moreenialueen väliin jäävää notkoa, jota luoteispuolella reunustavat lohkareikot ja kaakkoispuolella hiekka- ja soraharjanteet. Pellon eteläpuolella on suurehko sorakuoppa. Pellon ja kuopan väliin jää lounaiskoillissuuntainen 600 m pitkä harjanne, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Paikan ohi kulkee vanha hirvipolku. Muinaisjäännös on sorantosta huolimatta hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1965, jolloin vasta raivatusta pellosta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja punaista hiekkaa, lisäksi sorakuopasta on löytynyt kaksoiskirves (Itä-Hämeen museo). Pellon ja sorakuopan väliseltä harjanteelta on todettu viisikymmentä kuoppaa rivimäisessä muodostelmassa. Niistä nelisenkymmentä on sijaintinsa ja mittasuhteidensa (halk. 2,5 m, syv. 30 cm) perusteella tulkittu pyyntikuopiksi. Alueella on myös kolme suurta ja syvää kaivantoa, mahdollisesti sudenkuoppia tai kellarin jäännöksiä. Pyyntikuopparyhmä on toistaiseksi ajoittamaton, muut kuopat ovat todennäköisesti historialliselta ajalta. Vuoden 2006 inventoinnissa pellosta ei tehty lisähavaintoja asuinpaikasta, sillä se oli umpeen kasvanutta, muuten todettiin muinaisjäännösalueen rajaus epätarkaksi. Vuonna 2021 kohdetta tarkastettiin laajemmin sen rajauksen määrittämiseksi, koska aiemmat tiedot laajuudesta olivat keskenään ristiriitaisia. Asuinpaikkaan viittaavat havainnot ovat vähäisiä, eikä uutta tietoa tässä suhteessa tullut esiin. Mahdolliselle asuinpaikalle ei voi esittää rajausta näillä tiedoilla, kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaali rantasidonnainen pyyntiasuinpaikka. Pyyntikuoppien osalta tarkastuksessa todettiin, että niitä on huomattavasti enemmän ja pidemmällä matkalla harjulla kuin aiemmat muinaisjäännösrekisterin tiedot kertoivat. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on ainakin 800 m ja siihen kuuluu ainakin 80 kuoppaa. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien perusteella. |
| metsakeskus.781010068 |
781 |
Suurajo-Risteli |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
436575.25700000 |
6829235.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010068 |
Kohde sijaitsee Vintturintien länsipuolella, Ristelin talosta noin kilometri pohjoiseen ja Viljamenlammesta 600 m lounaaseen, Suurajon pellossa. Paikka on kahden kallioisen moreenialueen väliin jäävää notkoa, jota luoteispuolella reunustavat lohkareikot ja kaakkoispuolella hiekka- ja soraharjanteet. Pellon eteläpuolella on suurehko sorakuoppa. Pellon ja kuopan väliin jää lounaiskoillissuuntainen 600 m pitkä harjanne, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Paikan ohi kulkee vanha hirvipolku. Muinaisjäännös on sorantosta huolimatta hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1965, jolloin vasta raivatusta pellosta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja punaista hiekkaa, lisäksi sorakuopasta on löytynyt kaksoiskirves (Itä-Hämeen museo). Pellon ja sorakuopan väliseltä harjanteelta on todettu viisikymmentä kuoppaa rivimäisessä muodostelmassa. Niistä nelisenkymmentä on sijaintinsa ja mittasuhteidensa (halk. 2,5 m, syv. 30 cm) perusteella tulkittu pyyntikuopiksi. Alueella on myös kolme suurta ja syvää kaivantoa, mahdollisesti sudenkuoppia tai kellarin jäännöksiä. Pyyntikuopparyhmä on toistaiseksi ajoittamaton, muut kuopat ovat todennäköisesti historialliselta ajalta. Vuoden 2006 inventoinnissa pellosta ei tehty lisähavaintoja asuinpaikasta, sillä se oli umpeen kasvanutta, muuten todettiin muinaisjäännösalueen rajaus epätarkaksi. Vuonna 2021 kohdetta tarkastettiin laajemmin sen rajauksen määrittämiseksi, koska aiemmat tiedot laajuudesta olivat keskenään ristiriitaisia. Asuinpaikkaan viittaavat havainnot ovat vähäisiä, eikä uutta tietoa tässä suhteessa tullut esiin. Mahdolliselle asuinpaikalle ei voi esittää rajausta näillä tiedoilla, kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaali rantasidonnainen pyyntiasuinpaikka. Pyyntikuoppien osalta tarkastuksessa todettiin, että niitä on huomattavasti enemmän ja pidemmällä matkalla harjulla kuin aiemmat muinaisjäännösrekisterin tiedot kertoivat. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on ainakin 800 m ja siihen kuuluu ainakin 80 kuoppaa. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien perusteella. |
| metsakeskus.781010068 |
781 |
Suurajo-Risteli |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
436575.25700000 |
6829235.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010068 |
Kohde sijaitsee Vintturintien länsipuolella, Ristelin talosta noin kilometri pohjoiseen ja Viljamenlammesta 600 m lounaaseen, Suurajon pellossa. Paikka on kahden kallioisen moreenialueen väliin jäävää notkoa, jota luoteispuolella reunustavat lohkareikot ja kaakkoispuolella hiekka- ja soraharjanteet. Pellon eteläpuolella on suurehko sorakuoppa. Pellon ja kuopan väliin jää lounaiskoillissuuntainen 600 m pitkä harjanne, jossa kasvaa mäntyvaltaista sekametsää. Paikan ohi kulkee vanha hirvipolku. Muinaisjäännös on sorantosta huolimatta hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1965, jolloin vasta raivatusta pellosta löytyi kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja punaista hiekkaa, lisäksi sorakuopasta on löytynyt kaksoiskirves (Itä-Hämeen museo). Pellon ja sorakuopan väliseltä harjanteelta on todettu viisikymmentä kuoppaa rivimäisessä muodostelmassa. Niistä nelisenkymmentä on sijaintinsa ja mittasuhteidensa (halk. 2,5 m, syv. 30 cm) perusteella tulkittu pyyntikuopiksi. Alueella on myös kolme suurta ja syvää kaivantoa, mahdollisesti sudenkuoppia tai kellarin jäännöksiä. Pyyntikuopparyhmä on toistaiseksi ajoittamaton, muut kuopat ovat todennäköisesti historialliselta ajalta. Vuoden 2006 inventoinnissa pellosta ei tehty lisähavaintoja asuinpaikasta, sillä se oli umpeen kasvanutta, muuten todettiin muinaisjäännösalueen rajaus epätarkaksi. Vuonna 2021 kohdetta tarkastettiin laajemmin sen rajauksen määrittämiseksi, koska aiemmat tiedot laajuudesta olivat keskenään ristiriitaisia. Asuinpaikkaan viittaavat havainnot ovat vähäisiä, eikä uutta tietoa tässä suhteessa tullut esiin. Mahdolliselle asuinpaikalle ei voi esittää rajausta näillä tiedoilla, kyseessä ei mitä todennäköisimmin ole normaali rantasidonnainen pyyntiasuinpaikka. Pyyntikuoppien osalta tarkastuksessa todettiin, että niitä on huomattavasti enemmän ja pidemmällä matkalla harjulla kuin aiemmat muinaisjäännösrekisterin tiedot kertoivat. Pyyntikuoppajärjestelmän pituus on ainakin 800 m ja siihen kuuluu ainakin 80 kuoppaa. Kohde on rajattu havaittujen pyyntikuoppien perusteella. |
| metsakeskus.781010069 |
781 |
Puolalahti |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
438186.00000000 |
6829227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010069 |
Röykkiö sijaitsee Taipaleen Vanjärven pohjoispuolella, Puolalahden talosta 220 m pohjoisluoteeseen, Vanjärventien länsireunassa. Paikka on etelään viettävää kivikkoista moreenimäkeä, jossa kasvaa kuusivaltaista sekametsää.
Mäen etelärinteen keskivaiheilta on 1965 havaittu sammaloitunut röykkiö (3 x 3 x 1 m). Röykkiön vierestä on kulkenut vanha polku Taipaleenkylän pohjoisosasta. Perimätiedon mukaan jokainen kulkija heitti yhden kiven röykkiöön. Kyseistä röykkiötä ei vuonna 1999 voitu luotettavasti paikallistaa, mutta tien reunassa on kuvaukseen sopiva rakennelma. Sen sijainti tai rakennustapa ei kuitenkaan vastaa hautaröykkiötä, vaan lähinnä rajamerkkiä. Vuonna 2013 on havaittu kohteen vastaavan vuoden 1965 tilannetta, mutta röykkiön ohi kulkenut polku ei ole näkyvissä.
Paikala oleva röykkiö on tutkittu vuonna 2016, jonka jälkeen hakkuuaukealla havaittiin toinen röykkiö (röykkiö 2). Tämän röykkiön tarkastuksen yhteydessä toukokuussa 2017 alueelta havaittiin vielä mahdollinen röykkiö (röykkiö 3). |
| metsakeskus.781010070 |
781 |
Metelinsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
438544.47100000 |
6828595.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010070 |
Röykkiö sijaitsee Vanjärven pohjoisosassa, pienessä Metelinsaaressa, 700 m Hartolan rajasta länteen. Paikka on kapeassa salmessa sijaitseva pieni metsäinen saari (80 x 80 m), joka kohoaa noin viisi metriä ympäristöstään. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ympäristössä.
Saaren luoteisosan kalliopinnalta on 1965 havaittu kivistä kasattu röykkiö (7 x 5 x 0,5 m). Röykkiön keskiosassa on laaja kaivanto. Kiviä on käytetty röykkiön sivusta kulkevan sähkölinjapylvään tukena. Röykkiön ajoitus ja tarkoitus on selvittämättä, mutta sen sijainti ja tekotapa on lapinrauniolle ominainen. Tarinanan mukaan saari olisi saanut nimensä jättiläisten riidasta, jossa heitellyistä kivistä röykkiö on syntynyt. |
| metsakeskus.781010071 |
781 |
Suurikylä Saha |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
429977.95800000 |
6819299.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010071 |
Kuppikallio sijaitsee Majutveden pohjoisrannalla, entisen sahan pohjoispuolella, Askontien ja Sahantien välillä, tasalakisen kallioharjanteen länsilaidalla. Majutveden rantaan on nykyisin matkaa noin 150 m, rautakaudella harjanne on ollut niemenä. Kallion eteläpuolella ollut saha on lopettanut toiminnan ja sen alueelle, kallion itä-, länsi- ja eteläpuolelle on rakennettu omakoti- ja rivitaloja.
Kalliossa on yksi kuppimainen, soikea kuoppa, jonka koko on 11 - 14 cm ja syvyys 6 cm. Se eroaa kalliossa olevista muista kuopista, mm. selvistä porausjäljistä ja vaikuttaa uhrikuopalta. |
| metsakeskus.781010072 |
781 |
Rautamäki |
10002 |
12006 |
13221 |
11002 |
27000 |
439434.13900000 |
6822047.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010072 |
Kuppikallio sijaitsee Joutsjärventien itäpuolella, Valittulan entisestä kansakoulusta 210 m pohjoiseen, Rantamäen (ent. Rautamäen) talon pohjoispuolella pihamaalla, 3 m ulko-ovesta pohjoisluoteeseen. Paikka on kallioista moreenimäkeä, joka viettää loivasti kaakkoon.
Tasaisen kallion pinnassa havaittiin 1974 kaksi kuppia (halk. 5 cm). Kalliopaljastuma on varsin pienilainen (40 x 50 cm) ja kuppeja saattaa olla maan peitossa useampiakin. |
| metsakeskus.781010073 |
781 |
Pilkka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
431677.30600000 |
6812911.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010073 |
Asuinpaikka sijaitsee Asikkalasta Sysmään johtavalta tieltä 130 m luoteeseen, Tainionvirran suussa, Kuhanselän Kuhanlahden kaakkoispuolella. Paikka on kaakkoon työntyvän, kallioiden reunustaman kapean muinaislahden pohjukassa, loivasti luoteeseen viettävässä hiekkarinteessä. Kohta on aikaisemmin ollut peltona, mutta kasvaa nykyisin koivikkoa.
Paikalta on löydetty 1983 perunannostossa kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia kampakeraamisia saviastianpaloja. Asuinpaikan laajuus ja säilyneisyys on selvittämättä. |
| metsakeskus.781010074 |
781 |
Kuhjasaaret |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
421839.00000000 |
6806610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010074 |
Röykkiö sijaitsee Päijänteen itärannalla olevien Kuhjasaarten itäisemmän saaren luoteiskärjessä. Paikka on harvaa männikköä kasvavaa kalliomaastoa. Kohdasta avautuu laaja näkymä Päijänteelle. Länsipuolella kohoaa jyrkkärinteinen läntinen Kuhjasaari. Maisemallisesti edustava muinaisjäännös on hyvin säilyneessä, lähes luonnontilaisessa ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1989 ilmoituksen perusteella. Soikeahko, rajoiltaan epämääräinen röykkiö (9 x 8 x 0,5 m) on koottu pelkistä kivistä veteen viettävän avokallion laelle. Jäännöstä on ilmeisesti jonkin verran levitelty. Sijainniltaan ja tekotavaltaan tyypillinen lapinraunio. |
| metsakeskus.781010075 |
781 |
Vähä Paatsalo |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
421291.00000000 |
6808313.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010075 |
Röykkiö sijaitsee Päijänteen Paatsalon itäpuolella olevan Vähän Paatsalon saaren luoteispäässä. Paikka on luoteeseen viettävän silokallion lakea, jonka ympäristössä kasvaa harvahkoa mäntymetsää. Maisemallisesti edustava muinaisjäännös on hyvin säilyneessä, lähes luonnontilaisessa ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1989 ilmoituksen perusteella. Noin 20 m päässä rannasta kallion laella on soikeahko, pelkistä kivistä kasattu röykkiö (6 x 5 x 0,3 m). Röykkiön reunalla kasvaa yksittäinen mänty. Vähä-Paatsalon länsipoukamassa noin 200 m päässä on satama- ja nuotiopaikka, joten kohde sopisi erinomaisesti opastetuksi muinaisjäännökseksi. |
| metsakeskus.781010076 |
781 |
Vuohiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
430507.76700000 |
6814400.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Majutveden Kuhanselän itärannalla, Kuokanmäen lounaispuolella Vuohiniemessä. Paikka on kumpuilevaa harjumaastoa, jossa kasvaa harvahkoa mäntyvaltaista metsää. Kankaalla teitä ja vallimaisia rantamuodostumia sekä muutamia eri-ikäisiä hiekkakuoppia.
Kohde on todettu 1991, jolloin rantaan ja Paavolan tilalle johtavan tien risteyksestä on löydetty kvartsia. Löydöt on otettu talteen tien pinnasta (alakohde KM 26787). Maasto on asuinpaikaksi sopivaa. Lähistöllä on useita kuoppia, muun muassa tervahautoja ja miilukuoppia, jotka ovat peräisin historialliselta ajalta. Inventoinnissa 1999 samassa kohdassa havaittiin yksi kvartsi-iskos (ei luetteloitu).
Inventoinneissa 2000 edellä mainitun löytökohdan lähellä havaittiin asumuspainanne (alakohde painanne 1, löydöt KM 32384:3). siitä noin sata metriä koilliseen tien pohjoislaidalta löytyi pala asbestikeramiikkaa (alakohde KM 32384:2) ja tien toiselta puolelta painanne (mahdollinen asumuspainanne, ei koekuoppia, alakohde painanne 2). Tästä noin 80 m itään tien etelälaidalta löytyi tyypillistä kampakeramiikkaa ja palanutta kiveä (alakohde KM 32384:1). Tältä löytökohdalta noin 20 m itään on tien eteläpuolella tervahauta (alakohde tervahauta).
Löydöt ja asumuspainanteet noin 200 x 100 m laajalla alueella. Kankaalla on lisäksi muutamia epävarmoja painanteita, joista osa voi olla asumuspainanteita. Etelämpänä mökkitien varsilla on vanhoja, umpeenkasvaneita hiekkakuoppia. Kesämökin etelälounaispuoliselta pellolta eikä hiekkakuoppa-alueelta ole muinaisjäännöshavaintoja. |
| metsakeskus.781010076 |
781 |
Vuohiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
430507.76700000 |
6814400.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Majutveden Kuhanselän itärannalla, Kuokanmäen lounaispuolella Vuohiniemessä. Paikka on kumpuilevaa harjumaastoa, jossa kasvaa harvahkoa mäntyvaltaista metsää. Kankaalla teitä ja vallimaisia rantamuodostumia sekä muutamia eri-ikäisiä hiekkakuoppia.
Kohde on todettu 1991, jolloin rantaan ja Paavolan tilalle johtavan tien risteyksestä on löydetty kvartsia. Löydöt on otettu talteen tien pinnasta (alakohde KM 26787). Maasto on asuinpaikaksi sopivaa. Lähistöllä on useita kuoppia, muun muassa tervahautoja ja miilukuoppia, jotka ovat peräisin historialliselta ajalta. Inventoinnissa 1999 samassa kohdassa havaittiin yksi kvartsi-iskos (ei luetteloitu).
Inventoinneissa 2000 edellä mainitun löytökohdan lähellä havaittiin asumuspainanne (alakohde painanne 1, löydöt KM 32384:3). siitä noin sata metriä koilliseen tien pohjoislaidalta löytyi pala asbestikeramiikkaa (alakohde KM 32384:2) ja tien toiselta puolelta painanne (mahdollinen asumuspainanne, ei koekuoppia, alakohde painanne 2). Tästä noin 80 m itään tien etelälaidalta löytyi tyypillistä kampakeramiikkaa ja palanutta kiveä (alakohde KM 32384:1). Tältä löytökohdalta noin 20 m itään on tien eteläpuolella tervahauta (alakohde tervahauta).
Löydöt ja asumuspainanteet noin 200 x 100 m laajalla alueella. Kankaalla on lisäksi muutamia epävarmoja painanteita, joista osa voi olla asumuspainanteita. Etelämpänä mökkitien varsilla on vanhoja, umpeenkasvaneita hiekkakuoppia. Kesämökin etelälounaispuoliselta pellolta eikä hiekkakuoppa-alueelta ole muinaisjäännöshavaintoja. |
| metsakeskus.781010076 |
781 |
Vuohiniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27012 |
430507.76700000 |
6814400.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Majutveden Kuhanselän itärannalla, Kuokanmäen lounaispuolella Vuohiniemessä. Paikka on kumpuilevaa harjumaastoa, jossa kasvaa harvahkoa mäntyvaltaista metsää. Kankaalla teitä ja vallimaisia rantamuodostumia sekä muutamia eri-ikäisiä hiekkakuoppia.
Kohde on todettu 1991, jolloin rantaan ja Paavolan tilalle johtavan tien risteyksestä on löydetty kvartsia. Löydöt on otettu talteen tien pinnasta (alakohde KM 26787). Maasto on asuinpaikaksi sopivaa. Lähistöllä on useita kuoppia, muun muassa tervahautoja ja miilukuoppia, jotka ovat peräisin historialliselta ajalta. Inventoinnissa 1999 samassa kohdassa havaittiin yksi kvartsi-iskos (ei luetteloitu).
Inventoinneissa 2000 edellä mainitun löytökohdan lähellä havaittiin asumuspainanne (alakohde painanne 1, löydöt KM 32384:3). siitä noin sata metriä koilliseen tien pohjoislaidalta löytyi pala asbestikeramiikkaa (alakohde KM 32384:2) ja tien toiselta puolelta painanne (mahdollinen asumuspainanne, ei koekuoppia, alakohde painanne 2). Tästä noin 80 m itään tien etelälaidalta löytyi tyypillistä kampakeramiikkaa ja palanutta kiveä (alakohde KM 32384:1). Tältä löytökohdalta noin 20 m itään on tien eteläpuolella tervahauta (alakohde tervahauta).
Löydöt ja asumuspainanteet noin 200 x 100 m laajalla alueella. Kankaalla on lisäksi muutamia epävarmoja painanteita, joista osa voi olla asumuspainanteita. Etelämpänä mökkitien varsilla on vanhoja, umpeenkasvaneita hiekkakuoppia. Kesämökin etelälounaispuoliselta pellolta eikä hiekkakuoppa-alueelta ole muinaisjäännöshavaintoja. |
| metsakeskus.781010076 |
781 |
Vuohiniemi |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
430507.76700000 |
6814400.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Majutveden Kuhanselän itärannalla, Kuokanmäen lounaispuolella Vuohiniemessä. Paikka on kumpuilevaa harjumaastoa, jossa kasvaa harvahkoa mäntyvaltaista metsää. Kankaalla teitä ja vallimaisia rantamuodostumia sekä muutamia eri-ikäisiä hiekkakuoppia.
Kohde on todettu 1991, jolloin rantaan ja Paavolan tilalle johtavan tien risteyksestä on löydetty kvartsia. Löydöt on otettu talteen tien pinnasta (alakohde KM 26787). Maasto on asuinpaikaksi sopivaa. Lähistöllä on useita kuoppia, muun muassa tervahautoja ja miilukuoppia, jotka ovat peräisin historialliselta ajalta. Inventoinnissa 1999 samassa kohdassa havaittiin yksi kvartsi-iskos (ei luetteloitu).
Inventoinneissa 2000 edellä mainitun löytökohdan lähellä havaittiin asumuspainanne (alakohde painanne 1, löydöt KM 32384:3). siitä noin sata metriä koilliseen tien pohjoislaidalta löytyi pala asbestikeramiikkaa (alakohde KM 32384:2) ja tien toiselta puolelta painanne (mahdollinen asumuspainanne, ei koekuoppia, alakohde painanne 2). Tästä noin 80 m itään tien etelälaidalta löytyi tyypillistä kampakeramiikkaa ja palanutta kiveä (alakohde KM 32384:1). Tältä löytökohdalta noin 20 m itään on tien eteläpuolella tervahauta (alakohde tervahauta).
Löydöt ja asumuspainanteet noin 200 x 100 m laajalla alueella. Kankaalla on lisäksi muutamia epävarmoja painanteita, joista osa voi olla asumuspainanteita. Etelämpänä mökkitien varsilla on vanhoja, umpeenkasvaneita hiekkakuoppia. Kesämökin etelälounaispuoliselta pellolta eikä hiekkakuoppa-alueelta ole muinaisjäännöshavaintoja. |
| metsakeskus.781010076 |
781 |
Vuohiniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27012 |
430507.76700000 |
6814400.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Majutveden Kuhanselän itärannalla, Kuokanmäen lounaispuolella Vuohiniemessä. Paikka on kumpuilevaa harjumaastoa, jossa kasvaa harvahkoa mäntyvaltaista metsää. Kankaalla teitä ja vallimaisia rantamuodostumia sekä muutamia eri-ikäisiä hiekkakuoppia.
Kohde on todettu 1991, jolloin rantaan ja Paavolan tilalle johtavan tien risteyksestä on löydetty kvartsia. Löydöt on otettu talteen tien pinnasta (alakohde KM 26787). Maasto on asuinpaikaksi sopivaa. Lähistöllä on useita kuoppia, muun muassa tervahautoja ja miilukuoppia, jotka ovat peräisin historialliselta ajalta. Inventoinnissa 1999 samassa kohdassa havaittiin yksi kvartsi-iskos (ei luetteloitu).
Inventoinneissa 2000 edellä mainitun löytökohdan lähellä havaittiin asumuspainanne (alakohde painanne 1, löydöt KM 32384:3). siitä noin sata metriä koilliseen tien pohjoislaidalta löytyi pala asbestikeramiikkaa (alakohde KM 32384:2) ja tien toiselta puolelta painanne (mahdollinen asumuspainanne, ei koekuoppia, alakohde painanne 2). Tästä noin 80 m itään tien etelälaidalta löytyi tyypillistä kampakeramiikkaa ja palanutta kiveä (alakohde KM 32384:1). Tältä löytökohdalta noin 20 m itään on tien eteläpuolella tervahauta (alakohde tervahauta).
Löydöt ja asumuspainanteet noin 200 x 100 m laajalla alueella. Kankaalla on lisäksi muutamia epävarmoja painanteita, joista osa voi olla asumuspainanteita. Etelämpänä mökkitien varsilla on vanhoja, umpeenkasvaneita hiekkakuoppia. Kesämökin etelälounaispuoliselta pellolta eikä hiekkakuoppa-alueelta ole muinaisjäännöshavaintoja. |
| metsakeskus.781010076 |
781 |
Vuohiniemi |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
430507.76700000 |
6814400.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010076 |
Asuinpaikka sijaitsee Majutveden Kuhanselän itärannalla, Kuokanmäen lounaispuolella Vuohiniemessä. Paikka on kumpuilevaa harjumaastoa, jossa kasvaa harvahkoa mäntyvaltaista metsää. Kankaalla teitä ja vallimaisia rantamuodostumia sekä muutamia eri-ikäisiä hiekkakuoppia.
Kohde on todettu 1991, jolloin rantaan ja Paavolan tilalle johtavan tien risteyksestä on löydetty kvartsia. Löydöt on otettu talteen tien pinnasta (alakohde KM 26787). Maasto on asuinpaikaksi sopivaa. Lähistöllä on useita kuoppia, muun muassa tervahautoja ja miilukuoppia, jotka ovat peräisin historialliselta ajalta. Inventoinnissa 1999 samassa kohdassa havaittiin yksi kvartsi-iskos (ei luetteloitu).
Inventoinneissa 2000 edellä mainitun löytökohdan lähellä havaittiin asumuspainanne (alakohde painanne 1, löydöt KM 32384:3). siitä noin sata metriä koilliseen tien pohjoislaidalta löytyi pala asbestikeramiikkaa (alakohde KM 32384:2) ja tien toiselta puolelta painanne (mahdollinen asumuspainanne, ei koekuoppia, alakohde painanne 2). Tästä noin 80 m itään tien etelälaidalta löytyi tyypillistä kampakeramiikkaa ja palanutta kiveä (alakohde KM 32384:1). Tältä löytökohdalta noin 20 m itään on tien eteläpuolella tervahauta (alakohde tervahauta).
Löydöt ja asumuspainanteet noin 200 x 100 m laajalla alueella. Kankaalla on lisäksi muutamia epävarmoja painanteita, joista osa voi olla asumuspainanteita. Etelämpänä mökkitien varsilla on vanhoja, umpeenkasvaneita hiekkakuoppia. Kesämökin etelälounaispuoliselta pellolta eikä hiekkakuoppa-alueelta ole muinaisjäännöshavaintoja. |
| metsakeskus.781010078 |
781 |
Hovila Vasikkahaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
428758.46200000 |
6817059.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010078 |
Kohde sijaitsee Majutveden Antialanlahden länsirannalla, 620 metriä Hovilan kartanosta itään, Seppäläntien eteläpuolella. Paikka on avointa moreenimaastoa, jota käytetään laitumena. Laitumella erottuu runsaasti historiallisen ajan asutukseen liittyviä jäännöksiä, joista ainakin osa kuuluu alueella sijainneeseen Lipolan tilan rakennuksiin. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ja maisemallisesti erittäin edustavassa ympäristössä, jossa kasvaa myös kulttuurikasveja (tummatulikukka, pölkkyruoho).
Laitumella kohoavalta pitkänomaiselta harjanteelta on vuonna 1996 löytynyt metallinilmaisimella rautakautisia (viikinkiaikaisia) esineitä ja historiallisen ajan rahoja. Löytöjen perusteella alueella on ilmeisesti rautakautinen kenttäkalmisto ja asuinpaikkakin. Paikalla on tehty 1997 - 1998 pienialaisia koekaivauksia, mutta muinaisjäännöksen luonne ja laajuus on edelleen selvittämättä. Kenttätutkimuksissa on todettu lähinnä historiallisten (1600-1800-luku) tulisijojen jäännöksiä. Aluetta on ehkä muokattu historiallisen asutuksen aikana. Vuonna 2016 alueelta on saatu metallinetsinlöytönä dirhemin jäljitelmä (KM 41609: 1, ks. alakohteet). Kesällä 2017, syksyllä 2018 ja kesällä 2019 saatiin uusia metallinetsinlöytöjä Seppäläntien molemmin puolin sijaitsevilta pelloilta (ne löytöpaikat, joille on koordinaattitietoja, on tallennettu alakohteiksi).
Vasikkahaasta noin 450 metriä luoteeseen, on 1997 Venetaipaleen ojaliejusta löytynyt metallinilmaisimella viikinkiaikaisia löytöjä, jotka ovat luultavasti peräisin polttohautauksesta.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 - 24, 78 - 80) |
| metsakeskus.781010078 |
781 |
Hovila Vasikkahaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
428758.46200000 |
6817059.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010078 |
Kohde sijaitsee Majutveden Antialanlahden länsirannalla, 620 metriä Hovilan kartanosta itään, Seppäläntien eteläpuolella. Paikka on avointa moreenimaastoa, jota käytetään laitumena. Laitumella erottuu runsaasti historiallisen ajan asutukseen liittyviä jäännöksiä, joista ainakin osa kuuluu alueella sijainneeseen Lipolan tilan rakennuksiin. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ja maisemallisesti erittäin edustavassa ympäristössä, jossa kasvaa myös kulttuurikasveja (tummatulikukka, pölkkyruoho).
Laitumella kohoavalta pitkänomaiselta harjanteelta on vuonna 1996 löytynyt metallinilmaisimella rautakautisia (viikinkiaikaisia) esineitä ja historiallisen ajan rahoja. Löytöjen perusteella alueella on ilmeisesti rautakautinen kenttäkalmisto ja asuinpaikkakin. Paikalla on tehty 1997 - 1998 pienialaisia koekaivauksia, mutta muinaisjäännöksen luonne ja laajuus on edelleen selvittämättä. Kenttätutkimuksissa on todettu lähinnä historiallisten (1600-1800-luku) tulisijojen jäännöksiä. Aluetta on ehkä muokattu historiallisen asutuksen aikana. Vuonna 2016 alueelta on saatu metallinetsinlöytönä dirhemin jäljitelmä (KM 41609: 1, ks. alakohteet). Kesällä 2017, syksyllä 2018 ja kesällä 2019 saatiin uusia metallinetsinlöytöjä Seppäläntien molemmin puolin sijaitsevilta pelloilta (ne löytöpaikat, joille on koordinaattitietoja, on tallennettu alakohteiksi).
Vasikkahaasta noin 450 metriä luoteeseen, on 1997 Venetaipaleen ojaliejusta löytynyt metallinilmaisimella viikinkiaikaisia löytöjä, jotka ovat luultavasti peräisin polttohautauksesta.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 - 24, 78 - 80) |
| metsakeskus.781010078 |
781 |
Hovila Vasikkahaka |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
428758.46200000 |
6817059.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010078 |
Kohde sijaitsee Majutveden Antialanlahden länsirannalla, 620 metriä Hovilan kartanosta itään, Seppäläntien eteläpuolella. Paikka on avointa moreenimaastoa, jota käytetään laitumena. Laitumella erottuu runsaasti historiallisen ajan asutukseen liittyviä jäännöksiä, joista ainakin osa kuuluu alueella sijainneeseen Lipolan tilan rakennuksiin. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ja maisemallisesti erittäin edustavassa ympäristössä, jossa kasvaa myös kulttuurikasveja (tummatulikukka, pölkkyruoho).
Laitumella kohoavalta pitkänomaiselta harjanteelta on vuonna 1996 löytynyt metallinilmaisimella rautakautisia (viikinkiaikaisia) esineitä ja historiallisen ajan rahoja. Löytöjen perusteella alueella on ilmeisesti rautakautinen kenttäkalmisto ja asuinpaikkakin. Paikalla on tehty 1997 - 1998 pienialaisia koekaivauksia, mutta muinaisjäännöksen luonne ja laajuus on edelleen selvittämättä. Kenttätutkimuksissa on todettu lähinnä historiallisten (1600-1800-luku) tulisijojen jäännöksiä. Aluetta on ehkä muokattu historiallisen asutuksen aikana. Vuonna 2016 alueelta on saatu metallinetsinlöytönä dirhemin jäljitelmä (KM 41609: 1, ks. alakohteet). Kesällä 2017, syksyllä 2018 ja kesällä 2019 saatiin uusia metallinetsinlöytöjä Seppäläntien molemmin puolin sijaitsevilta pelloilta (ne löytöpaikat, joille on koordinaattitietoja, on tallennettu alakohteiksi).
Vasikkahaasta noin 450 metriä luoteeseen, on 1997 Venetaipaleen ojaliejusta löytynyt metallinilmaisimella viikinkiaikaisia löytöjä, jotka ovat luultavasti peräisin polttohautauksesta.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 - 24, 78 - 80) |
| metsakeskus.781010078 |
781 |
Hovila Vasikkahaka |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
428758.46200000 |
6817059.90700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010078 |
Kohde sijaitsee Majutveden Antialanlahden länsirannalla, 620 metriä Hovilan kartanosta itään, Seppäläntien eteläpuolella. Paikka on avointa moreenimaastoa, jota käytetään laitumena. Laitumella erottuu runsaasti historiallisen ajan asutukseen liittyviä jäännöksiä, joista ainakin osa kuuluu alueella sijainneeseen Lipolan tilan rakennuksiin. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ja maisemallisesti erittäin edustavassa ympäristössä, jossa kasvaa myös kulttuurikasveja (tummatulikukka, pölkkyruoho).
Laitumella kohoavalta pitkänomaiselta harjanteelta on vuonna 1996 löytynyt metallinilmaisimella rautakautisia (viikinkiaikaisia) esineitä ja historiallisen ajan rahoja. Löytöjen perusteella alueella on ilmeisesti rautakautinen kenttäkalmisto ja asuinpaikkakin. Paikalla on tehty 1997 - 1998 pienialaisia koekaivauksia, mutta muinaisjäännöksen luonne ja laajuus on edelleen selvittämättä. Kenttätutkimuksissa on todettu lähinnä historiallisten (1600-1800-luku) tulisijojen jäännöksiä. Aluetta on ehkä muokattu historiallisen asutuksen aikana. Vuonna 2016 alueelta on saatu metallinetsinlöytönä dirhemin jäljitelmä (KM 41609: 1, ks. alakohteet). Kesällä 2017, syksyllä 2018 ja kesällä 2019 saatiin uusia metallinetsinlöytöjä Seppäläntien molemmin puolin sijaitsevilta pelloilta (ne löytöpaikat, joille on koordinaattitietoja, on tallennettu alakohteiksi).
Vasikkahaasta noin 450 metriä luoteeseen, on 1997 Venetaipaleen ojaliejusta löytynyt metallinilmaisimella viikinkiaikaisia löytöjä, jotka ovat luultavasti peräisin polttohautauksesta.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 - 24, 78 - 80) |
| metsakeskus.781010079 |
781 |
Hovila Nykulla |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
428328.62700000 |
6817739.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010079 |
Kalmisto sijaitsee Majutveden Antialanlahden länsirannalla, noin 700 m Hovilan talosta pohjoiskoilliseen ja 40 m Hovilantiestä kaakkoon. Paikka on kaakkoon viettävää kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Mäellä on sijainnut Nykullan talo, joka on palanut jouluyönä. Alueella erottuu runsaasti historiallisen ajan maankäytön jäännöksiä kuten erilaisia maa- ja kivirakenteita sekä kuoppia ja ojia. Muinaisjäännös on melko hyvin säilyneessä ja maisemallsiesti edustavassa ympäristössä.
Karjahaasta on 1997 löytynyt metallinilmaisimella rautakautisia pronssi- ja rautaesineitä. Koekaivauksen 1999 perusteella löytöpaikalla on viikinkiaikainen kalmisto, joka muodostuu ilmeisesti useammasta maansekaisesta röykkiöstä. Alueella saattaa olla polttokenttäkalmistoakin.
Koekaivauspaikan lounaispuolelta on 1999 todettu myös kuppikivi (alakohde Hovila Nykylla kuppikivi).
Toinen vuoden 1997 metallinilmaisinlöytöjen ilmoitettu löytökohta on alakohteena KM 30445. (Paikalta on mahdollisesti löytynyt osa kyseisellä päänumerolla luetteloiduista metallinilmaisinlöydöistä. Suurin osa on koekaivauskertomuksen mukaan kuitenkin löytynyt koekaivauspaikalta.)
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010079 |
781 |
Hovila Nykulla |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
428328.62700000 |
6817739.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010079 |
Kalmisto sijaitsee Majutveden Antialanlahden länsirannalla, noin 700 m Hovilan talosta pohjoiskoilliseen ja 40 m Hovilantiestä kaakkoon. Paikka on kaakkoon viettävää kallioista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Mäellä on sijainnut Nykullan talo, joka on palanut jouluyönä. Alueella erottuu runsaasti historiallisen ajan maankäytön jäännöksiä kuten erilaisia maa- ja kivirakenteita sekä kuoppia ja ojia. Muinaisjäännös on melko hyvin säilyneessä ja maisemallsiesti edustavassa ympäristössä.
Karjahaasta on 1997 löytynyt metallinilmaisimella rautakautisia pronssi- ja rautaesineitä. Koekaivauksen 1999 perusteella löytöpaikalla on viikinkiaikainen kalmisto, joka muodostuu ilmeisesti useammasta maansekaisesta röykkiöstä. Alueella saattaa olla polttokenttäkalmistoakin.
Koekaivauspaikan lounaispuolelta on 1999 todettu myös kuppikivi (alakohde Hovila Nykylla kuppikivi).
Toinen vuoden 1997 metallinilmaisinlöytöjen ilmoitettu löytökohta on alakohteena KM 30445. (Paikalta on mahdollisesti löytynyt osa kyseisellä päänumerolla luetteloiduista metallinilmaisinlöydöistä. Suurin osa on koekaivauskertomuksen mukaan kuitenkin löytynyt koekaivauspaikalta.)
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010080 |
781 |
Aittosaari/Makasiinisaari |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
429258.25000000 |
6818369.38200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010080 |
Kalmisto sijaitsee Majutveden Aitto- eli Makasiinisaaressa, Sysmän vanhan pappilan kaakkoispuolella. Paikka on etelä-pohjoissuuntainen pieni saari (250 x 100 m), jossa kasvaa sekametsää. Saaren lakiosa on osaksi kallioinen.
Saaren lakialueen pohjoispäästä paljastui 1998 merovingiaikainen polttokalmisto. Esineitä oli löytänyt eräs paikkakuntalainen metallinilmaisimella muutaman neliömetrin alalta, ja kalmisto ehti osittain tuhoutua usein toistuneessa kaivelussa. Muinaisjäännöksestä ei ole havaittavissa maanpinnalle erottuvia merkkejä, eikä sen laajuutta tunneta. Sijainniltaan ja olemukseltaan paikka sopii hyvin kalmistosaareksi.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010081 |
781 |
Nordenlundin karjahaka 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
438054.75400000 |
6809842.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010081 |
Kuppikivi sijaitsee Nuoramoisjärven itärannalla, Nordenlundin kartanon maalla, päärakennuksesta 230 m länsilounaaseen, karjahaassa, pihatosta 55 m etelälounaaseen. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa, länteen ja luoteeseen viettävää kivikkoista moreenimäkeä. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ja maisemallisesti edustavassa ympäristössä.
Karjahaan keskeltä on 1998 löydetty siirtolohkareeseen tehty kuppikivi. Rapautuva siirtolohkare (kork. 2- 2,5 m) on halkeillut. Kivessä on myös porausjälkiä ja sitä on ilmeisesti joskus lohkottu. Kiven sivussa kasvaa pari vanhaa pihlajaa. Kiven laki on melko tasainen ja laakea, useaan osaan lohjennut. Laelta on laskettu kolmesta eri kohdasta yhteensä ainakin 102 selvää pyöreää kuppimaista syvennystä. Kuppeja saattaa lakea peittävän sammalen alla olla lisääkin. |
| metsakeskus.781010082 |
781 |
Haapasaari |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
429548.13700000 |
6818919.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010082 |
Kalmisto sijaitsee Sysmän vedenpuhdistamon eteläpuolella, vesijättömaiden reunalla, Ohrasaareen vievän ulkoilutien ja sillan länsipuolella. Aivan vesirajassa on pieni haapaa kasvava kumpare. Paikka on ollut vielä 1990-luvulla pieni saari mantereen ja Ohrasaaren välisessä kapeikossa. Lahdenpohjan täyttötöiden yhteydessä Haapasaari on liitetty mantereeseen.
Paikalliset harrastajat löysivät syksyllä 1998 paikalta metallinilmaisimella rautamiekan, pronssisolkia, riipuksen, atraimia, kuonaa ym. rautakautisia löytöjä. Paikalla on tehty koekaivauksia 1999. Muinaisjäännös todettiin rautakautiseksi, tarkemmin sanoen viikinkiaikaiseksi polttokalmistoksi. Rajaus on tehty maastonmuodon ja kiveyksen perusteella. |
| metsakeskus.781010083 |
781 |
Naumin leirikeskus |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
422161.16700000 |
6804334.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010083 |
Asuinpaikka sijaitsee Päijänteen itärannalla, Pulkkilanharjun koillispäästä noin 4 km pohjoisluoteeseen, Iäksenlahden koillisrannalla. Paikka on loivasti lounaaseen Päijänteeseen laskevaa hiekkarinnettä, joka kasvaa männikköä. Kaakkoispäässä on Lahden kaupungin Naumin leirikeskus. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ympäristössä.
Asuinpaikka on todettu 1998, jolloin osaksi metsästä ja leirikeskuksen luoteispuoliselta pihalta 160 x 30 m alueelta on havaittu neljä lähinnä soikeaa painannetta (10 - 15 x 7 - 13 m). Niistä ainakin kaksi luoteisinta (Painanne 1 ja Painanne 2) on tulkittu asumuspainanteiksi. Suurimmassa painanteessa (15 x 13 m) on matalat mutta selvät vallit. Painanteen keskeltä on koekuopasta saatu talteen kvartsia ja palanutta luuta (KM 30922). Kaksi painanteista on leirikeskuksen pihalla, kaakkoisin aivan päärakennuksen luoteispuolella. Maasto on varsin ehjää pintakasvillisuudeltaan kulunutta pihaa lukuun ottamatta. Muinaisjäännöksen luonteen ja laajuuden selvittäminen edellyttää koekaivauksia.
Inventoinnissa vuonna 1999 piha-alueen länsilaidassa olevassa painanteessa (Painanne 3) todettiin huuhtoutumiskerros, joten painanne ei ole aivan uusi. Itäisimpään painanteeseen (Painanne 4) oli pystytetty opasviitta.
Tarkastuksessa vuonna 2020 muinaisjäännöksen ja ympäristön leirikeskuksen alueella todettiin säilyneen aikaisempien kuvausten mukaisessa kunnossa. Painanteesa 4 ei ollut enää opasviittaa. |
| metsakeskus.781010085 |
781 |
Akanoja |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
429338.21000000 |
6819718.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010085 |
Kuppikallio sijaitsee Särkilahdentien ja Suopellontien risteyksestä luoteeseen, Särkilahdentien ja itäpuolisen Akanojan välillä, pienellä metsäisellä kumpareella peltojen keskellä. Ojan itäpuolella on rivitaloalue.
Kumpareen itäsivulla on avokalliota, jonka itälaidassa on kaksi kuppia noin puolen metrin päässä toisistaan. Kuppien läpimitat ovat 11 ja 6 senttimetriä ja syvyydet 3,5 ja 2 senttimetriä. Molemmat kupit ovat muodoltaan pyöreitä. Lisäksi kallion länsilaidalla on kolmas, epävarma kuppi. Kalliossa on myös luontaisia syvennyksia.
Sähkölinjapylvään harus on kiinnitetty kuppien väliin kallioon. |
| metsakeskus.781010087 |
781 |
Leppäkorventie |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
429748.05000000 |
6820328.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010087 |
Kuppikallio sijaitseee Leppäkorventien länsipuolella, keskellä kerrostalon (Leppäkorventie 20) takapihan nurmikkoa. Maaston alkuperäinen muoto on vaikea hahmottaa muokatussa ja rakennettussa ympäristössä. Kalliopaljastumassa on kaksi varmaa (5,5-4,5 x 1- ja 0,5 cm) ja yksi epävarma kuppi (7 x 7 cm).
Kohde tarkastettiin vuonna 2024 suoritetun kaavainventoinnin yhteydessä. Kerrostalo on purettu ja kuppikallio sijaitsee avoimessa heinää kasvavassa maastossa. Kallio on säilynyt ehjänä. Sen ympäristöön tehtiin lapiolla koepistoja, mutta merkkejä asuinpaikasta yms. kuppikallion läheisyydessä ei saatu. Maa oli monin paikoin sekoittunutta. Muinaisjäännökselle lisättiin rajaus. |
| metsakeskus.781010088 |
781 |
Taimiston torppa |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
429088.31900000 |
6819458.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010088 |
Kohde sijaitsee Suurenkyläntien itäpuolella, Järvenpääntien ristyksen kohdalla, itään ja kaakkoon laskevalla rinteellä. Kallio on vähäisen etelään pistävän harjanteen kärjessä. Ympäristö on ollut aiemmin viljeltyä, nyt pohjois- ja länsipuolella on asutusta, tonttien välialueet joutomaana.
Kallion pinnassa on 12 kuppia, joista 8 varmoja. Kupit ovat pääosin kallion länsilaidalla, keskellä ja lähellä pohjoispäätä. Seitsemän kuppia (niistä viisi selviä) muodostaa ympyränmuotoisen ryhmän. Suurin selvistä kupeista on 8 x 7 cm ja 2 cm syvä, pienin 5 x 3,5 cm ja 0,5 cm syvä.
Noin 50 metriä kuppikalliosta kaakkoon, peltoalueella on mahdollinen asuinpaikka tai kalmisto. Metallinilmaisimella löydetty useita rautakautisia löytöjä KM 34551:1-5, mm. hopearahan fragmentti.
Tarkastus 2020. Keväällä 2020 ilmoitettiin kuppikallion länsipuolelta Suurkyläntien kevyenliikenteen väylän ja kallion välisestä ojanleikkauksesta löytyneestä noesekaisesta maasta ja luista. Tarkastuksessa paikalta todettiin noensekainen maa-alue ja yksittäisiä, pieniä luunkappaleita noin metrin alalta leikkausta. Maakerroksen paksuus leikkauksesson on muutamasta sentistä noin kymmeneen senttiin ja sen alla on peruskallio. Esineitä tai muita muinaisen ihmisen toimintaan viittaavia piirteitä ei havaittu. On mahdollista että paikalla on ollut hautaus/kalmisto, mutta se on tuhoutunut tien ja kevyenliikenteen väylän rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.781010088 |
781 |
Taimiston torppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
429088.31900000 |
6819458.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010088 |
Kohde sijaitsee Suurenkyläntien itäpuolella, Järvenpääntien ristyksen kohdalla, itään ja kaakkoon laskevalla rinteellä. Kallio on vähäisen etelään pistävän harjanteen kärjessä. Ympäristö on ollut aiemmin viljeltyä, nyt pohjois- ja länsipuolella on asutusta, tonttien välialueet joutomaana.
Kallion pinnassa on 12 kuppia, joista 8 varmoja. Kupit ovat pääosin kallion länsilaidalla, keskellä ja lähellä pohjoispäätä. Seitsemän kuppia (niistä viisi selviä) muodostaa ympyränmuotoisen ryhmän. Suurin selvistä kupeista on 8 x 7 cm ja 2 cm syvä, pienin 5 x 3,5 cm ja 0,5 cm syvä.
Noin 50 metriä kuppikalliosta kaakkoon, peltoalueella on mahdollinen asuinpaikka tai kalmisto. Metallinilmaisimella löydetty useita rautakautisia löytöjä KM 34551:1-5, mm. hopearahan fragmentti.
Tarkastus 2020. Keväällä 2020 ilmoitettiin kuppikallion länsipuolelta Suurkyläntien kevyenliikenteen väylän ja kallion välisestä ojanleikkauksesta löytyneestä noesekaisesta maasta ja luista. Tarkastuksessa paikalta todettiin noensekainen maa-alue ja yksittäisiä, pieniä luunkappaleita noin metrin alalta leikkausta. Maakerroksen paksuus leikkauksesson on muutamasta sentistä noin kymmeneen senttiin ja sen alla on peruskallio. Esineitä tai muita muinaisen ihmisen toimintaan viittaavia piirteitä ei havaittu. On mahdollista että paikalla on ollut hautaus/kalmisto, mutta se on tuhoutunut tien ja kevyenliikenteen väylän rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.781010089 |
781 |
Kukkulanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
431137.49600000 |
6819448.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010089 |
Asuinpaikka sijaitsee Ala-Vehkajärven pohjoispäässä, järveen Ylä-Vehkajärvestä laskevan joen suulta 300 m itään. Etelälounaaseen suuntautuvan harjanteen eteläkärjessä, avoimella niittymaalla, hiekkamaalla on jonkinverran kiviä. Asuinpaikka on katajia kasvavalla törmällä. Vesiraja on aivan asuinpaikan ja törmän alla, ranta on matala ja soistunut. Löydöt, keramiikkaa ja kvartsia, saatiin koekuopista törmältä, loivalta rinteeltä. Selvää kulttuurikerrosta ei koekuopissa erottunut.
Jokiontien rautakautinen löytöpaikka on 700 m länsilounaaseen. |
| metsakeskus.781010090 |
781 |
Lopperi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
430180.87100000 |
6820177.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010090 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Lopperin talon päärakennuksesta 280 m pohjoiseen, talosta pohjoiseen johtavan tilustien länsipuolella. Ympäristö on viljelysmaata, lännessä ja etelässä on kallioisia ja kivikkoisia kumpareita. Lähistöllä on myös vesitorni.
Kuppikallio sijaitsee keskellä pelto- ja niittymaisemaa. Kuppikalliosta noin 40 metriä lounaaseen nurmettuneella alueella sijaitsee historiallisen ajan talonpohjien jäännöksiä sekä rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto, josta on löydetty mm. pronssikulkunen ja -levyn palanen (KM 34552:1-2).
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee keskellä kaava-aluetta, ja asemakaavan muutoksella paikalle suunnitellaan lämpökeskusta. Kaavamuutoksen johdosta paikka tarkastettiin syksyllä 2007. Tuolloin siellä havaittiin vielä kaksi röykkiötä, yhden kiven päältä löydettiin ilmeisesti keskiaikainen rautainen piilukirves (tarkastuskertomuksen mukaan "toimitettu museovirastoon", luetteloinnista ei tietoa).
Muinaisjäännösryhmän tarkan laajuuden määritteleminen vaatii koekaivauksia.
Kuppikallion koko on 7 x 5 x 0.8 m, ja arvioitu rajaus on tehty sen perusteella. Viereiseltä kalliopaljastumalta (muutama kymmenen metriä lounaaseen) on löydetty 2 pronssipellin kappaletta (astiasta niitinpaikkoineen, KM 37891), jotka ilmeisesti kaivettu metallinilmaisimen avulla siltä paikalta, josta arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty pronssikulkunen ja pronssipellin kappale. |
| metsakeskus.781010090 |
781 |
Lopperi |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
430180.87100000 |
6820177.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010090 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Lopperin talon päärakennuksesta 280 m pohjoiseen, talosta pohjoiseen johtavan tilustien länsipuolella. Ympäristö on viljelysmaata, lännessä ja etelässä on kallioisia ja kivikkoisia kumpareita. Lähistöllä on myös vesitorni.
Kuppikallio sijaitsee keskellä pelto- ja niittymaisemaa. Kuppikalliosta noin 40 metriä lounaaseen nurmettuneella alueella sijaitsee historiallisen ajan talonpohjien jäännöksiä sekä rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto, josta on löydetty mm. pronssikulkunen ja -levyn palanen (KM 34552:1-2).
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee keskellä kaava-aluetta, ja asemakaavan muutoksella paikalle suunnitellaan lämpökeskusta. Kaavamuutoksen johdosta paikka tarkastettiin syksyllä 2007. Tuolloin siellä havaittiin vielä kaksi röykkiötä, yhden kiven päältä löydettiin ilmeisesti keskiaikainen rautainen piilukirves (tarkastuskertomuksen mukaan "toimitettu museovirastoon", luetteloinnista ei tietoa).
Muinaisjäännösryhmän tarkan laajuuden määritteleminen vaatii koekaivauksia.
Kuppikallion koko on 7 x 5 x 0.8 m, ja arvioitu rajaus on tehty sen perusteella. Viereiseltä kalliopaljastumalta (muutama kymmenen metriä lounaaseen) on löydetty 2 pronssipellin kappaletta (astiasta niitinpaikkoineen, KM 37891), jotka ilmeisesti kaivettu metallinilmaisimen avulla siltä paikalta, josta arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty pronssikulkunen ja pronssipellin kappale. |
| metsakeskus.781010090 |
781 |
Lopperi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
430180.87100000 |
6820177.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010090 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Lopperin talon päärakennuksesta 280 m pohjoiseen, talosta pohjoiseen johtavan tilustien länsipuolella. Ympäristö on viljelysmaata, lännessä ja etelässä on kallioisia ja kivikkoisia kumpareita. Lähistöllä on myös vesitorni.
Kuppikallio sijaitsee keskellä pelto- ja niittymaisemaa. Kuppikalliosta noin 40 metriä lounaaseen nurmettuneella alueella sijaitsee historiallisen ajan talonpohjien jäännöksiä sekä rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto, josta on löydetty mm. pronssikulkunen ja -levyn palanen (KM 34552:1-2).
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee keskellä kaava-aluetta, ja asemakaavan muutoksella paikalle suunnitellaan lämpökeskusta. Kaavamuutoksen johdosta paikka tarkastettiin syksyllä 2007. Tuolloin siellä havaittiin vielä kaksi röykkiötä, yhden kiven päältä löydettiin ilmeisesti keskiaikainen rautainen piilukirves (tarkastuskertomuksen mukaan "toimitettu museovirastoon", luetteloinnista ei tietoa).
Muinaisjäännösryhmän tarkan laajuuden määritteleminen vaatii koekaivauksia.
Kuppikallion koko on 7 x 5 x 0.8 m, ja arvioitu rajaus on tehty sen perusteella. Viereiseltä kalliopaljastumalta (muutama kymmenen metriä lounaaseen) on löydetty 2 pronssipellin kappaletta (astiasta niitinpaikkoineen, KM 37891), jotka ilmeisesti kaivettu metallinilmaisimen avulla siltä paikalta, josta arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty pronssikulkunen ja pronssipellin kappale. |
| metsakeskus.781010090 |
781 |
Lopperi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
430180.87100000 |
6820177.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010090 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Lopperin talon päärakennuksesta 280 m pohjoiseen, talosta pohjoiseen johtavan tilustien länsipuolella. Ympäristö on viljelysmaata, lännessä ja etelässä on kallioisia ja kivikkoisia kumpareita. Lähistöllä on myös vesitorni.
Kuppikallio sijaitsee keskellä pelto- ja niittymaisemaa. Kuppikalliosta noin 40 metriä lounaaseen nurmettuneella alueella sijaitsee historiallisen ajan talonpohjien jäännöksiä sekä rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto, josta on löydetty mm. pronssikulkunen ja -levyn palanen (KM 34552:1-2).
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee keskellä kaava-aluetta, ja asemakaavan muutoksella paikalle suunnitellaan lämpökeskusta. Kaavamuutoksen johdosta paikka tarkastettiin syksyllä 2007. Tuolloin siellä havaittiin vielä kaksi röykkiötä, yhden kiven päältä löydettiin ilmeisesti keskiaikainen rautainen piilukirves (tarkastuskertomuksen mukaan "toimitettu museovirastoon", luetteloinnista ei tietoa).
Muinaisjäännösryhmän tarkan laajuuden määritteleminen vaatii koekaivauksia.
Kuppikallion koko on 7 x 5 x 0.8 m, ja arvioitu rajaus on tehty sen perusteella. Viereiseltä kalliopaljastumalta (muutama kymmenen metriä lounaaseen) on löydetty 2 pronssipellin kappaletta (astiasta niitinpaikkoineen, KM 37891), jotka ilmeisesti kaivettu metallinilmaisimen avulla siltä paikalta, josta arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty pronssikulkunen ja pronssipellin kappale. |
| metsakeskus.781010090 |
781 |
Lopperi |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
430180.87100000 |
6820177.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010090 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Lopperin talon päärakennuksesta 280 m pohjoiseen, talosta pohjoiseen johtavan tilustien länsipuolella. Ympäristö on viljelysmaata, lännessä ja etelässä on kallioisia ja kivikkoisia kumpareita. Lähistöllä on myös vesitorni.
Kuppikallio sijaitsee keskellä pelto- ja niittymaisemaa. Kuppikalliosta noin 40 metriä lounaaseen nurmettuneella alueella sijaitsee historiallisen ajan talonpohjien jäännöksiä sekä rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto, josta on löydetty mm. pronssikulkunen ja -levyn palanen (KM 34552:1-2).
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee keskellä kaava-aluetta, ja asemakaavan muutoksella paikalle suunnitellaan lämpökeskusta. Kaavamuutoksen johdosta paikka tarkastettiin syksyllä 2007. Tuolloin siellä havaittiin vielä kaksi röykkiötä, yhden kiven päältä löydettiin ilmeisesti keskiaikainen rautainen piilukirves (tarkastuskertomuksen mukaan "toimitettu museovirastoon", luetteloinnista ei tietoa).
Muinaisjäännösryhmän tarkan laajuuden määritteleminen vaatii koekaivauksia.
Kuppikallion koko on 7 x 5 x 0.8 m, ja arvioitu rajaus on tehty sen perusteella. Viereiseltä kalliopaljastumalta (muutama kymmenen metriä lounaaseen) on löydetty 2 pronssipellin kappaletta (astiasta niitinpaikkoineen, KM 37891), jotka ilmeisesti kaivettu metallinilmaisimen avulla siltä paikalta, josta arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty pronssikulkunen ja pronssipellin kappale. |
| metsakeskus.781010090 |
781 |
Lopperi |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
430180.87100000 |
6820177.65200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010090 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Lopperin talon päärakennuksesta 280 m pohjoiseen, talosta pohjoiseen johtavan tilustien länsipuolella. Ympäristö on viljelysmaata, lännessä ja etelässä on kallioisia ja kivikkoisia kumpareita. Lähistöllä on myös vesitorni.
Kuppikallio sijaitsee keskellä pelto- ja niittymaisemaa. Kuppikalliosta noin 40 metriä lounaaseen nurmettuneella alueella sijaitsee historiallisen ajan talonpohjien jäännöksiä sekä rautakautinen asuinpaikka tai kalmisto, josta on löydetty mm. pronssikulkunen ja -levyn palanen (KM 34552:1-2).
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee keskellä kaava-aluetta, ja asemakaavan muutoksella paikalle suunnitellaan lämpökeskusta. Kaavamuutoksen johdosta paikka tarkastettiin syksyllä 2007. Tuolloin siellä havaittiin vielä kaksi röykkiötä, yhden kiven päältä löydettiin ilmeisesti keskiaikainen rautainen piilukirves (tarkastuskertomuksen mukaan "toimitettu museovirastoon", luetteloinnista ei tietoa).
Muinaisjäännösryhmän tarkan laajuuden määritteleminen vaatii koekaivauksia.
Kuppikallion koko on 7 x 5 x 0.8 m, ja arvioitu rajaus on tehty sen perusteella. Viereiseltä kalliopaljastumalta (muutama kymmenen metriä lounaaseen) on löydetty 2 pronssipellin kappaletta (astiasta niitinpaikkoineen, KM 37891), jotka ilmeisesti kaivettu metallinilmaisimen avulla siltä paikalta, josta arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty pronssikulkunen ja pronssipellin kappale. |
| metsakeskus.781010091 |
781 |
Jyrtinlampi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
429118.29800000 |
6820548.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010091 |
Kuppikivi sijaitsee Jurtinlammen eteläpäästä noin 200 m etelään, loivalla pohjoisrinteen pellolla, mäenharjanteen pohjoispäässä. Jyrtinlampi, jota on laskettu, lienee aikanaan ulottunut nykyiseen pellonreunaan lähelle kiveä. Pellon kiviä on raivattu.
Kivessä (3,5 x 2,5 x 1,05 m) on neljä kuppia, joista vain yksi on varma uhrikuppi. Se sijaitsee kiven kaakkoislaidan alaosassa olevalla tasanteella ja on kooltaan 5 x 4 x 2 cm. Epävarmat kupit sijaitsevat kiven laella. |
| metsakeskus.781010092 |
781 |
Toivolan koulu |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
429756.00000000 |
6819882.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010092 |
Kuppikallio sijaitsee Toivolan koulurakennuksen itäpäässä, ja laaja silokallio jatkuu koulurakennuksen alle. Ympäristö on rakennettua.
Kalliossa kuppeja on näkyvillä seitsemän (3,5-7,5 x 1-4,5 cm), niistä viisi on varmoja uhrikuppeja. Ne ovat hajallaan kallion pinnalla, ja niitä voi olla enemmänkin sekä sammalen että koulun alla.
Kohde tarkastettiin vuonna 2024 suoritetun kaavainventoinnin yhteydessä. Kohde todettiin olevan muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Sen koordinaatteja muutettiin kuvaamaan sijaintia täsmällisemmin ja kuppikalliolle tehtiin muinaisjäännösaluerajaus. |
| metsakeskus.781010093 |
781 |
Rantala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
430533.00000000 |
6819731.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010093 |
Kuppikivi sijaitsee Rantalan päärakennuksesta noin 250 m pohjoiseen, pellolla, matalan notkelman koillisrinteessä. Luoteessa on vanha Hartolaan menevä tie ja kylänraja noin 200 m päässä.
Maakivessä (3 x 2,2 x 0,7 m) on kahdeksan kuppia noin puolentoista neliömetrin alueella. Niistä seitsemän on varmaa uhrikuppia(4,5-8 x 1-2,5 cm). |
| metsakeskus.781010094 |
781 |
Nuijanpohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
429338.20100000 |
6821778.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010094 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuijanpohjanlahden (Ylä-Vehkajärven lahti, joka on kivikaudella mahdollisesti ollut osa Päijännettä) pohjoisrannalla, 400 m Leppäkorventien sillasta länteen. Kohde on peltorinteessä, joka laskee etelään. Rinteen alaosassa on noin 30 m läpimittainen kumpare välittömästi asuinpaikan koillispuolella. Maaperä on savea ja moreenia.
Havainnot on tehty kynnöspellosta melko suppealta alueelta. Kohteen sijainti on melko matala. Päijänteen maksimikorkeuteen verrattuna (Sysmässä noin 92 m) paikka ajoittunee kivikauden lopulle tai varhaismetallikauteen (inventoijan oletus). Paikan laajuus on selvittämättä. |
| metsakeskus.781010095 |
781 |
Nordenlundin karjahaka 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
437984.78300000 |
6809872.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010095 |
Kuppikivi sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 300 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 300 m länsilounaaseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa, länteen ja luoteeseen viettävää kivikkoista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Ympäristö on maisemallisesti hyvin säilynyt.
Kohde on todettu 1999 ilmoituksen perusteella. Laitumen länsiosassa kohoaa suurehko siirtolohkare (5 x 3-4 x 2-2,5 m). Suunnilleen keskellä lakea on neljä kuppia (5-6 x 1-2 cm). |
| metsakeskus.781010096 |
781 |
Nordenlundin karjahaka 3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
438114.73100000 |
6809792.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010096 |
Kuppikivi sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisrannalla, 450 m Lahdenpohjanlahden rannasta itään ja 220 m lounaaseen Nordenlundin kartanon päärakennuksesta. Paikka on hiekkapeltojen reunustamaa, länteen ja luoteeseen viettävää kivikkoista moreenimäkeä, jota käytetään laitumena. Ympäristö on maisemallisesti hyvin säilynyt.
Kohde on todettu 1999 ilmoituksen perusteella. Karjahaan itänurkassa kohoavan kumpareen (kellarinpohja) pohjoisreunassa olevan tasaisen maakiven (1,3 x 0,8 x 0,3 m) pinnassa on neljä kuppia, joista kaksi on epävarmoja. |
| metsakeskus.781010097 |
781 |
Sihvola 1 |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
438554.54700000 |
6810292.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010097 |
Kuppikallio sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoispuolella, Kalkkistentien ja Tepoontien risteyksen eteläpuolella, Sihvolan talon pihalla. Paikka on peltojen ympäröimä matala kallioinen moreenimäki.
Kohde on todettu 1999 ilmoituksen perusteella. Pihan eteläreunassa olevan aittarakennuksen lounaispään alla olevasta tasaisesta kalliopinnasta on laskettu ainakin yhdeksän kuppia, joista kuusi suuria ja selviä (6 x 6 x 1 cm). Kuppeja on todennäköisesti lisää rakennuksen alla. |
| metsakeskus.781010098 |
781 |
Sihvola 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
438554.54700000 |
6810322.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010098 |
Kuppikallio sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoispuolella, Kalkkistentien ja Tepoonteiden risteyksen eteläpuolella, Sihvolan talon pihalla. Paikka on peltojen ympäröimä matala kallioinen moreenimäki, joka on suurimmaksi osaksi talon pihamaana.
Kohde on todettu 1999 ilmoituksen perusteella. Kupit ovat keskellä pihaa maantasaisessa kalliopaljastumassa (4 x 3 m), 16 m päärakennuksesta itäkoilliseen ja 25 m Sihvola 1:stä pohjoiseen. Paljastuman eteläosassa kaksi kuppia, joista toinen on epävarma. Kupit (4 x 4 x 0,5-1 cm) ovat 15 cm päässä toisistaan. |
| metsakeskus.781010099 |
781 |
Sihvola 3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
438544.55200000 |
6810342.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010099 |
Kuppikivi sijaitsee Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoispuolella, Kalkkistentien ja Tepoonteiden risteyksen eteläpuolella, Sihvolan talon pihalla. Paikka on peltojen ympäröimä matala kallioinen moreenimäki, joka on suurimmaksi osaksi talon pihamaana.
Kohde on todettu 1999 ilmoituksen perusteella. Kuppikivi on päärakennuksesta koillispuolella kasvavan sembramännyn juurella olevassa maakivessä. Kuperapintaisen rapakiven reunassa on yksi suuri ja syvä kuoppa (11 x 11 x 6 cm). |
| metsakeskus.781010100 |
781 |
Nordenlundin ranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437544.95900000 |
6809313.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010100 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuoramoisjärven Lahdenpohjanlahden itärannalla, noin 2 m korkean pohjois-eteläsuuntaisen rantatörmän päällä. Maaperä on hienoa kivetöntä hiekkaa. Kohde on osittain peltona. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on noin 200 metrin matkalta rannan tuntumasta. |
| metsakeskus.781010101 |
781 |
Nordenlundin ranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437534.96600000 |
6808983.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010101 |
Asuinpaikka sijaitsee Nuoramoisjärven Lahdenpohjanlahden itärannalla, n. 2 m korkean, pohjois-etelä -suuntaisen rantatörmän päällä. Maaperä on hienoa hiekkaa. Kohde on osittain peltona ja ulottuu n. 300 metrin pituisena kaistana rannan tuntumassa. Alueella on kolme löytökeskittymää. Löydöt lähinnä kvartsia. |
| metsakeskus.781010102 |
781 |
Saunasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437734.87300000 |
6811742.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010102 |
Asuinpaikka sijaitsee Saunasaaressa lähinnä Nuoramoisjärven itärantaa. Maasto saaressa on alavaa ja kosteaa. Maaperä on kivinen. Saaren eteläosassa on noin 20 x 30 m kokoinen kumpare, johon tehdyistä koekuopista kvarsi-iskoksia. Ilmeisesti pienialainen pyyntiasuinpaikka. |
| metsakeskus.781010103 |
781 |
Taukaniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
445121.92100000 |
6806964.04000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010103 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylimmäinen-järven pohjoisimma lahden itärannalla vanhalla rantavallilla, n. 65 m nykyisestä rannasta. Löydöt, kvartsi ja tarkemmin tyypittelemätön keramiikka, on kerätty 10 m matkalta vallin päältä. Alue on soistunutta, maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.781010104 |
781 |
Taukaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
445211.89100000 |
6806794.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010104 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylimmäinen-järven pohjoisen lahden itärannalla, lahden perältä 1,8 km etelään. Asuinpaikka on vanhan rantatörmän päällä, n. 25 m nykyisestä rannasta. Maaperä on hiekkaa. Tarkastushetkellä metsä alueelta oli hakattu ja maaperä laikutettu. Pintapoiminnan perusteella löytöalue on n. 30 x 20 m törmän suuntaisesti. Löytöinä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. |
| metsakeskus.781010105 |
781 |
Vanha-Olkkola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
438664.50400000 |
6810532.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010105 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisten kylässä Vanha-Olkkolan päärakennuksesta 300 m itään, Nuoramoisista Kalkkisiin menevän tien itäpuolella ja Kivisenojantien kaakkoispuolella. Alue on tasaista tai loivasti etelään viettävää tasamaata. Alueen koillisosassa on loivapiirteinen pari metriä ympäristöstään kohoava kumpare. Alue on osittain peltoa, osittain entistä tonttimaata. Alue on ollut viime aikoina laitumena. Maaperä on hiekkaista.
Kohteessa on kaksi kuppikiveä ja neljä kiven- ja maansekaista röykkiötä noin 150 metriä pitkällä alueella. Näistä yksi kuppikivi ja kolme röykkiötä sijaitsevat lähekkäin paikalla, jossa Nuoramoisten vanhimmassa vuoden 1749 kartassa on Sihvolan talon tontti. Paikalta on löytynyt myös rautakautista keramiikkaa (KM 31849). Sihvolan tontin koillispuolella, kumpareella alueen koillisosassa, on samassa kartassa Olkkolan talon tontti. Sihvola on siirretty muualle isojakoon mennessä, mutta Olkkola on ollut paikalla vielä 1800-luvulla sen jälkeen. Olkkolan jaon jälkeen paikalle on jäänyt kartanoksi muodostunut Vanha-Olkkola. Vanha-Olkkolan 1800-luvun jälkipuolella palaneen päärakennuksen jäännökset ovat kumpareella Olkkolan entisellä tontilla. Myöhemmin Vanha-Olkkola on siirretty muutamia satoja metrejä länteen nykyiselle paikalleen. |
| metsakeskus.781010105 |
781 |
Vanha-Olkkola |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
438664.50400000 |
6810532.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010105 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisten kylässä Vanha-Olkkolan päärakennuksesta 300 m itään, Nuoramoisista Kalkkisiin menevän tien itäpuolella ja Kivisenojantien kaakkoispuolella. Alue on tasaista tai loivasti etelään viettävää tasamaata. Alueen koillisosassa on loivapiirteinen pari metriä ympäristöstään kohoava kumpare. Alue on osittain peltoa, osittain entistä tonttimaata. Alue on ollut viime aikoina laitumena. Maaperä on hiekkaista.
Kohteessa on kaksi kuppikiveä ja neljä kiven- ja maansekaista röykkiötä noin 150 metriä pitkällä alueella. Näistä yksi kuppikivi ja kolme röykkiötä sijaitsevat lähekkäin paikalla, jossa Nuoramoisten vanhimmassa vuoden 1749 kartassa on Sihvolan talon tontti. Paikalta on löytynyt myös rautakautista keramiikkaa (KM 31849). Sihvolan tontin koillispuolella, kumpareella alueen koillisosassa, on samassa kartassa Olkkolan talon tontti. Sihvola on siirretty muualle isojakoon mennessä, mutta Olkkola on ollut paikalla vielä 1800-luvulla sen jälkeen. Olkkolan jaon jälkeen paikalle on jäänyt kartanoksi muodostunut Vanha-Olkkola. Vanha-Olkkolan 1800-luvun jälkipuolella palaneen päärakennuksen jäännökset ovat kumpareella Olkkolan entisellä tontilla. Myöhemmin Vanha-Olkkola on siirretty muutamia satoja metrejä länteen nykyiselle paikalleen. |
| metsakeskus.781010105 |
781 |
Vanha-Olkkola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
438664.50400000 |
6810532.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010105 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisten kylässä Vanha-Olkkolan päärakennuksesta 300 m itään, Nuoramoisista Kalkkisiin menevän tien itäpuolella ja Kivisenojantien kaakkoispuolella. Alue on tasaista tai loivasti etelään viettävää tasamaata. Alueen koillisosassa on loivapiirteinen pari metriä ympäristöstään kohoava kumpare. Alue on osittain peltoa, osittain entistä tonttimaata. Alue on ollut viime aikoina laitumena. Maaperä on hiekkaista.
Kohteessa on kaksi kuppikiveä ja neljä kiven- ja maansekaista röykkiötä noin 150 metriä pitkällä alueella. Näistä yksi kuppikivi ja kolme röykkiötä sijaitsevat lähekkäin paikalla, jossa Nuoramoisten vanhimmassa vuoden 1749 kartassa on Sihvolan talon tontti. Paikalta on löytynyt myös rautakautista keramiikkaa (KM 31849). Sihvolan tontin koillispuolella, kumpareella alueen koillisosassa, on samassa kartassa Olkkolan talon tontti. Sihvola on siirretty muualle isojakoon mennessä, mutta Olkkola on ollut paikalla vielä 1800-luvulla sen jälkeen. Olkkolan jaon jälkeen paikalle on jäänyt kartanoksi muodostunut Vanha-Olkkola. Vanha-Olkkolan 1800-luvun jälkipuolella palaneen päärakennuksen jäännökset ovat kumpareella Olkkolan entisellä tontilla. Myöhemmin Vanha-Olkkola on siirretty muutamia satoja metrejä länteen nykyiselle paikalleen. |
| metsakeskus.781010105 |
781 |
Vanha-Olkkola |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
438664.50400000 |
6810532.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010105 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisten kylässä Vanha-Olkkolan päärakennuksesta 300 m itään, Nuoramoisista Kalkkisiin menevän tien itäpuolella ja Kivisenojantien kaakkoispuolella. Alue on tasaista tai loivasti etelään viettävää tasamaata. Alueen koillisosassa on loivapiirteinen pari metriä ympäristöstään kohoava kumpare. Alue on osittain peltoa, osittain entistä tonttimaata. Alue on ollut viime aikoina laitumena. Maaperä on hiekkaista.
Kohteessa on kaksi kuppikiveä ja neljä kiven- ja maansekaista röykkiötä noin 150 metriä pitkällä alueella. Näistä yksi kuppikivi ja kolme röykkiötä sijaitsevat lähekkäin paikalla, jossa Nuoramoisten vanhimmassa vuoden 1749 kartassa on Sihvolan talon tontti. Paikalta on löytynyt myös rautakautista keramiikkaa (KM 31849). Sihvolan tontin koillispuolella, kumpareella alueen koillisosassa, on samassa kartassa Olkkolan talon tontti. Sihvola on siirretty muualle isojakoon mennessä, mutta Olkkola on ollut paikalla vielä 1800-luvulla sen jälkeen. Olkkolan jaon jälkeen paikalle on jäänyt kartanoksi muodostunut Vanha-Olkkola. Vanha-Olkkolan 1800-luvun jälkipuolella palaneen päärakennuksen jäännökset ovat kumpareella Olkkolan entisellä tontilla. Myöhemmin Vanha-Olkkola on siirretty muutamia satoja metrejä länteen nykyiselle paikalleen. |
| metsakeskus.781010105 |
781 |
Vanha-Olkkola |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
438664.50400000 |
6810532.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010105 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisten kylässä Vanha-Olkkolan päärakennuksesta 300 m itään, Nuoramoisista Kalkkisiin menevän tien itäpuolella ja Kivisenojantien kaakkoispuolella. Alue on tasaista tai loivasti etelään viettävää tasamaata. Alueen koillisosassa on loivapiirteinen pari metriä ympäristöstään kohoava kumpare. Alue on osittain peltoa, osittain entistä tonttimaata. Alue on ollut viime aikoina laitumena. Maaperä on hiekkaista.
Kohteessa on kaksi kuppikiveä ja neljä kiven- ja maansekaista röykkiötä noin 150 metriä pitkällä alueella. Näistä yksi kuppikivi ja kolme röykkiötä sijaitsevat lähekkäin paikalla, jossa Nuoramoisten vanhimmassa vuoden 1749 kartassa on Sihvolan talon tontti. Paikalta on löytynyt myös rautakautista keramiikkaa (KM 31849). Sihvolan tontin koillispuolella, kumpareella alueen koillisosassa, on samassa kartassa Olkkolan talon tontti. Sihvola on siirretty muualle isojakoon mennessä, mutta Olkkola on ollut paikalla vielä 1800-luvulla sen jälkeen. Olkkolan jaon jälkeen paikalle on jäänyt kartanoksi muodostunut Vanha-Olkkola. Vanha-Olkkolan 1800-luvun jälkipuolella palaneen päärakennuksen jäännökset ovat kumpareella Olkkolan entisellä tontilla. Myöhemmin Vanha-Olkkola on siirretty muutamia satoja metrejä länteen nykyiselle paikalleen. |
| metsakeskus.781010105 |
781 |
Vanha-Olkkola |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
438664.50400000 |
6810532.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010105 |
Kohde sijaitsee Nuoramoisten kylässä Vanha-Olkkolan päärakennuksesta 300 m itään, Nuoramoisista Kalkkisiin menevän tien itäpuolella ja Kivisenojantien kaakkoispuolella. Alue on tasaista tai loivasti etelään viettävää tasamaata. Alueen koillisosassa on loivapiirteinen pari metriä ympäristöstään kohoava kumpare. Alue on osittain peltoa, osittain entistä tonttimaata. Alue on ollut viime aikoina laitumena. Maaperä on hiekkaista.
Kohteessa on kaksi kuppikiveä ja neljä kiven- ja maansekaista röykkiötä noin 150 metriä pitkällä alueella. Näistä yksi kuppikivi ja kolme röykkiötä sijaitsevat lähekkäin paikalla, jossa Nuoramoisten vanhimmassa vuoden 1749 kartassa on Sihvolan talon tontti. Paikalta on löytynyt myös rautakautista keramiikkaa (KM 31849). Sihvolan tontin koillispuolella, kumpareella alueen koillisosassa, on samassa kartassa Olkkolan talon tontti. Sihvola on siirretty muualle isojakoon mennessä, mutta Olkkola on ollut paikalla vielä 1800-luvulla sen jälkeen. Olkkolan jaon jälkeen paikalle on jäänyt kartanoksi muodostunut Vanha-Olkkola. Vanha-Olkkolan 1800-luvun jälkipuolella palaneen päärakennuksen jäännökset ovat kumpareella Olkkolan entisellä tontilla. Myöhemmin Vanha-Olkkola on siirretty muutamia satoja metrejä länteen nykyiselle paikalleen. |
| metsakeskus.781010106 |
781 |
Kuusela |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
425389.80800000 |
6818429.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010106 |
Kohde sijaitsee Suopellossa, Suopellontieltä 200 m etelään ja Kuuselan talosta 200 m kaakkoon. Paikka on peltojen reunustamaa kivikkoista ja kosteaa moreenimaastoa, jossa kasvaa sekametsää. Metsikön koillispuolella virtaa oja etelään. Itäpuolella kohoavan mäen reunassa on kulkenut vanha tie Suopellosta Hovilaan.
Metsikön koilliskulmasta on 1999 todettu pelkistä kivistä kasattu röykkiö (12 x 4 x 1 m). Rakennelman ympärillä on pari pienempää kiveystä ja ojia. Röykkiön ajoitus ja tarkoitus on epäselvä, mutta hautaröykkiöltä se ei maaston ja rakennustavan perusteella vaikuta. Lähinnä kyseessä saattaa olla ojituksessa syntynyt raivausröykkiö. |
| metsakeskus.781010107 |
781 |
Riihiniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
436505.36800000 |
6810662.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010107 |
Röykkiöt sijaitsevat Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven etelärannalla, Kurjenlahden länsipuolella. Paikka on pohjoiskoilliseen työntyvä moreeniniemi, jossa kasvaa lähinnä vanhaan peltoon istutettua koivikkoa.
Paikalta on 1999 todettu vanhalta pellolta ja laitumelta parikymmentä kivistä kasattua röykkiötä (5 x 2 x 1 m). Röykkiöt liittyvät vanhakantaiseen raivausviljelyyn ja ajoittuvat todennäköisesti historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.781010108 |
781 |
Reivilä |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
435975.59100000 |
6808413.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010108 |
Röykkiöt sijaitsevat Nuoramoisissa, Nuoramoisjärven kaakkoisosasta, Lahdenpohjanlahden länsipuolelta. Paikka on luoteeseen viettävää moreenirinnettä, jossa kasvaa kuusimetsää.
Paikalta on 1999 todettu parikymmentä kivistä kasattua röykkiötä (halk. 3 m, kork 0,3 m). Röykkiöt liittyvät vanhakantaiseen raivausviljelyyn ja ajoittuvat todennäköisesti historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.781010109 |
781 |
Oratinharju |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
421741.33700000 |
6804614.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010109 |
Röykkiö sijaitsee Päijänteen itärannalla Pulkkilanharjun koillispäästä 4 km pohjoisluoteeseen, Iäksenlahden pohjoisrannalla Oratinharjun lounaispäässä, noin 100 m rannasta. Paikka on luoteeseen pistävä kivikkoinen ja melko jyrkkärinteinen kallioselänne, joka kasvaa männikköä. Lounaispuolisessa rannassa on uudehkoja kesämökkejä. Muinaisjäännös on hyvin säilyneessä ympäristössä.
Muinaisjäännös on todettu 1991. Pienen kalliopaljastuman laella on pitkänomainen, luode - kaakko -suuntainen, erikokoisista kivistä kasattu röykkiö (20 x 8 x 0,5 m). Jäännöksessä erottuu erilaisia rakennelmia ja kyseessä saattaa olla kaksoisraunio. |
| metsakeskus.781010110 |
781 |
Hyväniementie |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
428838.42600000 |
6817399.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010110 |
Kohde sijaitsee Majutveden länsiosassa, Hyväsaareen eli -niemeen johtavan tien varressa. Muinaisjäännös ulottuu melko laajalle alueelle tiheää sekametsää kasvavan moreenimäen pohjoiseen viettävässä rinteessä, rinteen reunalla mäen laella ja idempänä rinteessä olevalla kalliokumpareella. Paikka on Hyväsaaren mantereesta erottaneen muinaisen, nykyisin kokonaan maatuneen salmen etelärannalla.
Inventoinnissa vuonna 1999 löytyi silloisen Hyväsaareen menevän tien varrelta leikkauksesta rinteen yläosasta rautakautista keramiikkaa ja palanutta luuta (KM 32058:1-2) sekä polttokalmistoon viittaavaa kiveystä. Kalmiston rakenne tällä löytökohdalla ei ole selvillä, kyseessä voi olla niin matala röykkiö kuin polttokenttäkalmistokin. Vuonna 2001 tarkastuksessa otettiin talteen löytöjä (KM 32687:1-2) ja tehtiin kalmistoon viittaavia havaintoja tiellä ja sen molemmilla laidoilla vähän etelämpänä, rinteen reunalla mäen laella.
Hyväsaareen menevää tietä haluttiin siirtää idemmäs, ja vuonna 2002 kohteessa tehtiin koekaivauksia, jotka keskittyivät suunnitellulle tielinjalle, muutamia kymmeniä metrejä itään aiemmista löytökohdista. Suunnitellun tielinjan tienoilla todettiin olevan kalmistoa (löydöt KM 33136:1-28), joten tietä siirrettiin vielä enemmän itään, kalliokumpareen toiselle puolelle. Uuden tien rakentamisen valvonnan yhteydessä vuonna 2003 havaittiin vielä yksi kalmistoon kuuluva löytökohta (KM 34038) kalliokumpareen itäpuolella, uuden tien länsilaidalla.
Kohde tarkastettiin vuonna 2020. Tarkastuksessa paikannettiin aiemmat löytökohdat maastossa ja niiden perusteella määritettiin kohteelle rajaus.
Kohde kuuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 - 24, 78-80). |
| metsakeskus.781010110 |
781 |
Hyväniementie |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
428838.42600000 |
6817399.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010110 |
Kohde sijaitsee Majutveden länsiosassa, Hyväsaareen eli -niemeen johtavan tien varressa. Muinaisjäännös ulottuu melko laajalle alueelle tiheää sekametsää kasvavan moreenimäen pohjoiseen viettävässä rinteessä, rinteen reunalla mäen laella ja idempänä rinteessä olevalla kalliokumpareella. Paikka on Hyväsaaren mantereesta erottaneen muinaisen, nykyisin kokonaan maatuneen salmen etelärannalla.
Inventoinnissa vuonna 1999 löytyi silloisen Hyväsaareen menevän tien varrelta leikkauksesta rinteen yläosasta rautakautista keramiikkaa ja palanutta luuta (KM 32058:1-2) sekä polttokalmistoon viittaavaa kiveystä. Kalmiston rakenne tällä löytökohdalla ei ole selvillä, kyseessä voi olla niin matala röykkiö kuin polttokenttäkalmistokin. Vuonna 2001 tarkastuksessa otettiin talteen löytöjä (KM 32687:1-2) ja tehtiin kalmistoon viittaavia havaintoja tiellä ja sen molemmilla laidoilla vähän etelämpänä, rinteen reunalla mäen laella.
Hyväsaareen menevää tietä haluttiin siirtää idemmäs, ja vuonna 2002 kohteessa tehtiin koekaivauksia, jotka keskittyivät suunnitellulle tielinjalle, muutamia kymmeniä metrejä itään aiemmista löytökohdista. Suunnitellun tielinjan tienoilla todettiin olevan kalmistoa (löydöt KM 33136:1-28), joten tietä siirrettiin vielä enemmän itään, kalliokumpareen toiselle puolelle. Uuden tien rakentamisen valvonnan yhteydessä vuonna 2003 havaittiin vielä yksi kalmistoon kuuluva löytökohta (KM 34038) kalliokumpareen itäpuolella, uuden tien länsilaidalla.
Kohde tarkastettiin vuonna 2020. Tarkastuksessa paikannettiin aiemmat löytökohdat maastossa ja niiden perusteella määritettiin kohteelle rajaus.
Kohde kuuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään (SYSMÄ 3 - 24, 78-80). |
| metsakeskus.781010111 |
781 |
Hovila 3 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428018.75800000 |
6817549.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010111 |
Kohde sijaitsee Majutveden länsirannalla, Hovilan päärakennuksesta 470 metriä pohjoisluoteeseen ja Hovilantiestä 25 metriä länteen. Paikka on peltojen reunustama kallioinen kumpare, jossa kasvaa lehtimetsää. Kallion laelta on vuonna 1999 todettu yksi epävarma kuppi.
Kohde kuulunee Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010112 |
781 |
Hovila 4 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
428258.65500000 |
6817859.57600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010112 |
Kohde sijaitsee Majutveden länsirannalla, Hovilan päärakennuksesta 790 metriä pohjoiskoilliseen ja Hovilantiestä 65 metriä luoteeseen. Paikka on peltojen reunustama kallioinen saareke, jossa istutuskuusikon eteläreunasta, heinikossa olevasta kalliopaljastumasta on 1999 todettu yksi epävarma kuppi.
Kohde kuuluu Sysmän kirkonseudun rautakautiseen asutuskeskittymään. |
| metsakeskus.781010113 |
781 |
Koivuranta |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
435555.69500000 |
6823767.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010113 |
Kuppikivi sijaitsee Valittulantien pohjoispuolella Kotijärven koillisrannalla, Säynätjärvestä Kotijärveen virtaavasta Koskenojasta 170 m luoteeseen.
Kohde on todettu 1999 ilmoituksen perusteella. Matala maakivi (1 x 0,9 x 0,1 m) sijaitsee talosta etelään rantaan johtavan tien länsireunassa. Kivessä on yksi kuppi (7 x 7 x 2 cm). Kuppikivi lienee rautakautinen, vaikkei sen ympäristöstä tunneta muita muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.781010114 |
781 |
Kuokanlahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
430777.65600000 |
6814870.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010114 |
Asuinpaikka sijaitsee Majutveden itärannalla, Kuokanlahden kohdalla, 100-200 m rannasta, länteen laskevan harjun rinteen alaosassa. Alue on metsämaata, osittain vanhaa, osittain nuorta metsää, ja 2021 suurelta osin hakkuuaukeata.
Harjun laelta viistosti luoteeseen laskevan traktorinuran varrelta, sen koillispuolella, löytyi vuonna 2000 inventoinnissa kaksi asumuspainannetta noin 35 m päässä toisistaan (alakohteet painanne 1 ja painanne 2). Vuonna 2021 painanteiden pohjoispuolinen alue oli hakkuuaukeana, ja tarkastuksesa havaittiin useita asuinpaikkalöytöjen keskittymiä korkeuskäyrien suunnassa (likimain pohjois-etelä) noin 150 m matkalla ja rinteen suunnassa lähes sadan metrin matkalla eri korkeuksilla harjun rinteessä. Hakkuuaukean pohjoisreunalta löytyi kolmas asumuspainanne noin sata metriä aiemmin tunnetuista painanteista pohjoiseen (alakohde painanne 3).
Vuonna 2000 löytyneiden asumuspainanteiden eteläpuolella on pieniä, vanhoja hiekkakuoppia (jyrkkäreunaisia) ja muutamia muita loivia painanteita, jotka ovat mahdollisesti asumuspainanteita ja sellaisten jäännöksiä. Muuten maasto metsätöiden jättämiä jälkiä lukuun ottamatta ehjää. Vuoden tarkastushavaintojen perusteella on hyvin todennäköistä, että asuinpaikka ulottuu hakkuuaukean ulkopuolelle metsäalueelle etelässä ja pohjoisessa ainakin joillakin korkeustasoilla harjun rinteessä. Maasto laajemmaltikin asuinpaikaksi sopivaa. |
| metsakeskus.781010115 |
781 |
Ranta |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
428808.41500000 |
6821588.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781010115 |
Röykkiöt sijaitsevat Luhankaan johtavan Leppäkorventien itäpuolella, Nuijanpohjan lounaisrannalla sijaitsevan metsäisen mäen korkeimmalla kohdalla. Alueella sijaitsee neljä selvästi erottuvaa melko pyöreää kiviröykkiötä ja kolme matalampaa röykkiötä niiden pohjoispuolella. Neljä suurinta ovat kaarevassa rivissä ja niistä keskimmäiset ovat suurimmat ja selvimmät, kooltaan 4,3 x 4 x 0,6 m ja 4 x 4 x 0,6 m. Kummankin suuremman röykkiön vieressä on pienempi noin 2 x 2 x 0,5 m oleva röykkiö. Suurimmat röykkiöt lienevät kiukaitten jäännöksiä, muut röykkiöt liittynevät historiallisen, ei kovin vanhan, ajan asutukseen. |
| metsakeskus.781040078 |
781 |
Suurikylä Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11006 |
27000 |
429170.00000000 |
6818580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781040078 |
Kohde sijaitsee Päijänteen Majutveden Kirkkolahden rannalla. Vanhan pappilan rauniot sijaitsevat pienellä sora- ja kalliopohjaisella mäellä, joka on nykyisin metsittynyt. Historiallisten lähteiden mukaan Sysmän pappila on sijainnut paikalla 1800-luvun alkuun saakka, mahdollisesti jo keskiajalta lähtien. Paikalla on useita pappilaan liittyviä rakennusten pohjia, jotka ajoittunevat 1700-luvulle tai 1800-luvun alkuun. Selkein rakennuksenpohja lienee vuonna 1820 palaneen päärakennuksen kivijalka. Alueen rajaus on tehty näkyvien rakenteiden ja löytöjen perusteella. Aluetta on tutkittu koekuoppien avulla vuoden 2001 koekaivauksessa. Paikalla on ilmeisesti käyty tämän jälkeen metallinilmaisimen kanssa (havainto vuoden 2009 inventoinnissa). Alueelle on kaivettu neljä koekuoppaa myös vuoden 2013 inventoinnissa. Löydöt olivat historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä (TYA 904:1-5).
Vanhaa pappilan tonttia ympäröivät pellot, joilta on tullut paljon historiallisen ajan löytöjä, mm. 1600-1800-lukujen rahoja, pronssinappeja, lyijykuulia, heloja, hihnansolkia ym. Esineet ovat löytyneet metallinilmaisimella. Myös vuoden 2000 tarkastuslöydöt KM 32292:1-6 ja vuoden 2001 koekaivausten luetteloidut löydöt KM 32998:1-5 ovat peräisin pappilan vanhan tontin länsipuolisilta pelloilta.
Rannasta noin 100 m, nykyisen Pappilan päärakennuksen ja rannan väliseltä pellolta, rantaan vievän tieuran läheltä raivattiin vuosien 1993 ja 1994 tienoilla matala ja pienehkö kiviröykkiö tai kiveys. Kivien alueelta oli löytynyt neljä viikinkiaikaista hopearahaa (kaksi dirhemiä, bysanttilainen raha ja saksalainen raha, KM-RA) sekä hopeasormus KM 32292:1 (luetteloitu rautakautisena, todettu myöhemmin 1700-luvun esineeksi ja palautettu löytäjälle). Koekaivaustulosten perusteella kiveys lienee ollut peltoröykkiö. Rahat kuulunevat viikinki- ja ristiretkiajan taitteessa tehtyyn kätköön, joka on hajonnut myöhemmän maankäytön yhteydessä. Kätkölöytöpaikka on alakohteena. |
| metsakeskus.781040078 |
781 |
Suurikylä Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11033 |
27018 |
429170.00000000 |
6818580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781040078 |
Kohde sijaitsee Päijänteen Majutveden Kirkkolahden rannalla. Vanhan pappilan rauniot sijaitsevat pienellä sora- ja kalliopohjaisella mäellä, joka on nykyisin metsittynyt. Historiallisten lähteiden mukaan Sysmän pappila on sijainnut paikalla 1800-luvun alkuun saakka, mahdollisesti jo keskiajalta lähtien. Paikalla on useita pappilaan liittyviä rakennusten pohjia, jotka ajoittunevat 1700-luvulle tai 1800-luvun alkuun. Selkein rakennuksenpohja lienee vuonna 1820 palaneen päärakennuksen kivijalka. Alueen rajaus on tehty näkyvien rakenteiden ja löytöjen perusteella. Aluetta on tutkittu koekuoppien avulla vuoden 2001 koekaivauksessa. Paikalla on ilmeisesti käyty tämän jälkeen metallinilmaisimen kanssa (havainto vuoden 2009 inventoinnissa). Alueelle on kaivettu neljä koekuoppaa myös vuoden 2013 inventoinnissa. Löydöt olivat historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä (TYA 904:1-5).
Vanhaa pappilan tonttia ympäröivät pellot, joilta on tullut paljon historiallisen ajan löytöjä, mm. 1600-1800-lukujen rahoja, pronssinappeja, lyijykuulia, heloja, hihnansolkia ym. Esineet ovat löytyneet metallinilmaisimella. Myös vuoden 2000 tarkastuslöydöt KM 32292:1-6 ja vuoden 2001 koekaivausten luetteloidut löydöt KM 32998:1-5 ovat peräisin pappilan vanhan tontin länsipuolisilta pelloilta.
Rannasta noin 100 m, nykyisen Pappilan päärakennuksen ja rannan väliseltä pellolta, rantaan vievän tieuran läheltä raivattiin vuosien 1993 ja 1994 tienoilla matala ja pienehkö kiviröykkiö tai kiveys. Kivien alueelta oli löytynyt neljä viikinkiaikaista hopearahaa (kaksi dirhemiä, bysanttilainen raha ja saksalainen raha, KM-RA) sekä hopeasormus KM 32292:1 (luetteloitu rautakautisena, todettu myöhemmin 1700-luvun esineeksi ja palautettu löytäjälle). Koekaivaustulosten perusteella kiveys lienee ollut peltoröykkiö. Rahat kuulunevat viikinki- ja ristiretkiajan taitteessa tehtyyn kätköön, joka on hajonnut myöhemmän maankäytön yhteydessä. Kätkölöytöpaikka on alakohteena. |
| metsakeskus.781040078 |
781 |
Suurikylä Pappila |
10002 |
12001 |
13009 |
11033 |
27019 |
429170.00000000 |
6818580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781040078 |
Kohde sijaitsee Päijänteen Majutveden Kirkkolahden rannalla. Vanhan pappilan rauniot sijaitsevat pienellä sora- ja kalliopohjaisella mäellä, joka on nykyisin metsittynyt. Historiallisten lähteiden mukaan Sysmän pappila on sijainnut paikalla 1800-luvun alkuun saakka, mahdollisesti jo keskiajalta lähtien. Paikalla on useita pappilaan liittyviä rakennusten pohjia, jotka ajoittunevat 1700-luvulle tai 1800-luvun alkuun. Selkein rakennuksenpohja lienee vuonna 1820 palaneen päärakennuksen kivijalka. Alueen rajaus on tehty näkyvien rakenteiden ja löytöjen perusteella. Aluetta on tutkittu koekuoppien avulla vuoden 2001 koekaivauksessa. Paikalla on ilmeisesti käyty tämän jälkeen metallinilmaisimen kanssa (havainto vuoden 2009 inventoinnissa). Alueelle on kaivettu neljä koekuoppaa myös vuoden 2013 inventoinnissa. Löydöt olivat historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä (TYA 904:1-5).
Vanhaa pappilan tonttia ympäröivät pellot, joilta on tullut paljon historiallisen ajan löytöjä, mm. 1600-1800-lukujen rahoja, pronssinappeja, lyijykuulia, heloja, hihnansolkia ym. Esineet ovat löytyneet metallinilmaisimella. Myös vuoden 2000 tarkastuslöydöt KM 32292:1-6 ja vuoden 2001 koekaivausten luetteloidut löydöt KM 32998:1-5 ovat peräisin pappilan vanhan tontin länsipuolisilta pelloilta.
Rannasta noin 100 m, nykyisen Pappilan päärakennuksen ja rannan väliseltä pellolta, rantaan vievän tieuran läheltä raivattiin vuosien 1993 ja 1994 tienoilla matala ja pienehkö kiviröykkiö tai kiveys. Kivien alueelta oli löytynyt neljä viikinkiaikaista hopearahaa (kaksi dirhemiä, bysanttilainen raha ja saksalainen raha, KM-RA) sekä hopeasormus KM 32292:1 (luetteloitu rautakautisena, todettu myöhemmin 1700-luvun esineeksi ja palautettu löytäjälle). Koekaivaustulosten perusteella kiveys lienee ollut peltoröykkiö. Rahat kuulunevat viikinki- ja ristiretkiajan taitteessa tehtyyn kätköön, joka on hajonnut myöhemmän maankäytön yhteydessä. Kätkölöytöpaikka on alakohteena. |
| metsakeskus.781040078 |
781 |
Suurikylä Pappila |
10002 |
12008 |
13091 |
11006 |
27000 |
429170.00000000 |
6818580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781040078 |
Kohde sijaitsee Päijänteen Majutveden Kirkkolahden rannalla. Vanhan pappilan rauniot sijaitsevat pienellä sora- ja kalliopohjaisella mäellä, joka on nykyisin metsittynyt. Historiallisten lähteiden mukaan Sysmän pappila on sijainnut paikalla 1800-luvun alkuun saakka, mahdollisesti jo keskiajalta lähtien. Paikalla on useita pappilaan liittyviä rakennusten pohjia, jotka ajoittunevat 1700-luvulle tai 1800-luvun alkuun. Selkein rakennuksenpohja lienee vuonna 1820 palaneen päärakennuksen kivijalka. Alueen rajaus on tehty näkyvien rakenteiden ja löytöjen perusteella. Aluetta on tutkittu koekuoppien avulla vuoden 2001 koekaivauksessa. Paikalla on ilmeisesti käyty tämän jälkeen metallinilmaisimen kanssa (havainto vuoden 2009 inventoinnissa). Alueelle on kaivettu neljä koekuoppaa myös vuoden 2013 inventoinnissa. Löydöt olivat historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä (TYA 904:1-5).
Vanhaa pappilan tonttia ympäröivät pellot, joilta on tullut paljon historiallisen ajan löytöjä, mm. 1600-1800-lukujen rahoja, pronssinappeja, lyijykuulia, heloja, hihnansolkia ym. Esineet ovat löytyneet metallinilmaisimella. Myös vuoden 2000 tarkastuslöydöt KM 32292:1-6 ja vuoden 2001 koekaivausten luetteloidut löydöt KM 32998:1-5 ovat peräisin pappilan vanhan tontin länsipuolisilta pelloilta.
Rannasta noin 100 m, nykyisen Pappilan päärakennuksen ja rannan väliseltä pellolta, rantaan vievän tieuran läheltä raivattiin vuosien 1993 ja 1994 tienoilla matala ja pienehkö kiviröykkiö tai kiveys. Kivien alueelta oli löytynyt neljä viikinkiaikaista hopearahaa (kaksi dirhemiä, bysanttilainen raha ja saksalainen raha, KM-RA) sekä hopeasormus KM 32292:1 (luetteloitu rautakautisena, todettu myöhemmin 1700-luvun esineeksi ja palautettu löytäjälle). Koekaivaustulosten perusteella kiveys lienee ollut peltoröykkiö. Rahat kuulunevat viikinki- ja ristiretkiajan taitteessa tehtyyn kätköön, joka on hajonnut myöhemmän maankäytön yhteydessä. Kätkölöytöpaikka on alakohteena. |
| metsakeskus.781040078 |
781 |
Suurikylä Pappila |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27018 |
429170.00000000 |
6818580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781040078 |
Kohde sijaitsee Päijänteen Majutveden Kirkkolahden rannalla. Vanhan pappilan rauniot sijaitsevat pienellä sora- ja kalliopohjaisella mäellä, joka on nykyisin metsittynyt. Historiallisten lähteiden mukaan Sysmän pappila on sijainnut paikalla 1800-luvun alkuun saakka, mahdollisesti jo keskiajalta lähtien. Paikalla on useita pappilaan liittyviä rakennusten pohjia, jotka ajoittunevat 1700-luvulle tai 1800-luvun alkuun. Selkein rakennuksenpohja lienee vuonna 1820 palaneen päärakennuksen kivijalka. Alueen rajaus on tehty näkyvien rakenteiden ja löytöjen perusteella. Aluetta on tutkittu koekuoppien avulla vuoden 2001 koekaivauksessa. Paikalla on ilmeisesti käyty tämän jälkeen metallinilmaisimen kanssa (havainto vuoden 2009 inventoinnissa). Alueelle on kaivettu neljä koekuoppaa myös vuoden 2013 inventoinnissa. Löydöt olivat historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä (TYA 904:1-5).
Vanhaa pappilan tonttia ympäröivät pellot, joilta on tullut paljon historiallisen ajan löytöjä, mm. 1600-1800-lukujen rahoja, pronssinappeja, lyijykuulia, heloja, hihnansolkia ym. Esineet ovat löytyneet metallinilmaisimella. Myös vuoden 2000 tarkastuslöydöt KM 32292:1-6 ja vuoden 2001 koekaivausten luetteloidut löydöt KM 32998:1-5 ovat peräisin pappilan vanhan tontin länsipuolisilta pelloilta.
Rannasta noin 100 m, nykyisen Pappilan päärakennuksen ja rannan väliseltä pellolta, rantaan vievän tieuran läheltä raivattiin vuosien 1993 ja 1994 tienoilla matala ja pienehkö kiviröykkiö tai kiveys. Kivien alueelta oli löytynyt neljä viikinkiaikaista hopearahaa (kaksi dirhemiä, bysanttilainen raha ja saksalainen raha, KM-RA) sekä hopeasormus KM 32292:1 (luetteloitu rautakautisena, todettu myöhemmin 1700-luvun esineeksi ja palautettu löytäjälle). Koekaivaustulosten perusteella kiveys lienee ollut peltoröykkiö. Rahat kuulunevat viikinki- ja ristiretkiajan taitteessa tehtyyn kätköön, joka on hajonnut myöhemmän maankäytön yhteydessä. Kätkölöytöpaikka on alakohteena. |
| metsakeskus.781040078 |
781 |
Suurikylä Pappila |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27019 |
429170.00000000 |
6818580.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781040078 |
Kohde sijaitsee Päijänteen Majutveden Kirkkolahden rannalla. Vanhan pappilan rauniot sijaitsevat pienellä sora- ja kalliopohjaisella mäellä, joka on nykyisin metsittynyt. Historiallisten lähteiden mukaan Sysmän pappila on sijainnut paikalla 1800-luvun alkuun saakka, mahdollisesti jo keskiajalta lähtien. Paikalla on useita pappilaan liittyviä rakennusten pohjia, jotka ajoittunevat 1700-luvulle tai 1800-luvun alkuun. Selkein rakennuksenpohja lienee vuonna 1820 palaneen päärakennuksen kivijalka. Alueen rajaus on tehty näkyvien rakenteiden ja löytöjen perusteella. Aluetta on tutkittu koekuoppien avulla vuoden 2001 koekaivauksessa. Paikalla on ilmeisesti käyty tämän jälkeen metallinilmaisimen kanssa (havainto vuoden 2009 inventoinnissa). Alueelle on kaivettu neljä koekuoppaa myös vuoden 2013 inventoinnissa. Löydöt olivat historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä (TYA 904:1-5).
Vanhaa pappilan tonttia ympäröivät pellot, joilta on tullut paljon historiallisen ajan löytöjä, mm. 1600-1800-lukujen rahoja, pronssinappeja, lyijykuulia, heloja, hihnansolkia ym. Esineet ovat löytyneet metallinilmaisimella. Myös vuoden 2000 tarkastuslöydöt KM 32292:1-6 ja vuoden 2001 koekaivausten luetteloidut löydöt KM 32998:1-5 ovat peräisin pappilan vanhan tontin länsipuolisilta pelloilta.
Rannasta noin 100 m, nykyisen Pappilan päärakennuksen ja rannan väliseltä pellolta, rantaan vievän tieuran läheltä raivattiin vuosien 1993 ja 1994 tienoilla matala ja pienehkö kiviröykkiö tai kiveys. Kivien alueelta oli löytynyt neljä viikinkiaikaista hopearahaa (kaksi dirhemiä, bysanttilainen raha ja saksalainen raha, KM-RA) sekä hopeasormus KM 32292:1 (luetteloitu rautakautisena, todettu myöhemmin 1700-luvun esineeksi ja palautettu löytäjälle). Koekaivaustulosten perusteella kiveys lienee ollut peltoröykkiö. Rahat kuulunevat viikinki- ja ristiretkiajan taitteessa tehtyyn kätköön, joka on hajonnut myöhemmän maankäytön yhteydessä. Kätkölöytöpaikka on alakohteena. |
| metsakeskus.781500001 |
781 |
Onkiniemi Liikkuvakivi |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
448679.48000000 |
6809339.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.781500001 |
valtatien 4 itäpuolella, heti tien laidassa on ns. Kahden kuutin kivi. Kivi liikkuu kosketuksesta, mutta ei vieri paikaltaan. Kivi on rauhoitettu luonnonnähtävyys. |
| metsakeskus.783010002 |
783 |
Luukela |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
251589.00000000 |
6773575.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010002 |
Kalmisto sijaitsee peltoaukeamalla kohoavalla mäen kumpareella noin 200 m itään Pyhäjoesta.
Kalmiston luoteispuolella on kellari ja kuivuri. Eteläpuolella on tie.
1920-luvulla kalmisto löydettiin kivikellaria tehtäessä. Suurin osa siitä on todennäköisesti tuhoutunut edellä mainituissa rakennustöissä. Paikalta on löydetty ango ja veitsen katkelma sekä savikuonaa. Muinaisjäännöksen laajuudeksi on arvioitu noin 10 x10 m.
Uuden kuivurin rakentamisen vuoksi kalmiston laajuutta tutkittiin koekaivauksin keväällä 2018. Aiotulla rakentamispaikalla mäen pohjoisosassa ei enää todettu merkkejä kalmistosta. Mäen itä- ja koillisosassa kalmistoa saattaa vielä olla jäljellä. |
| metsakeskus.783010003 |
783 |
Kirkonkylä |
10002 |
12002 |
13000 |
11002 |
27000 |
248286.00000000 |
6777167.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010003 |
Mahdolliset ruumishaudat olisivat sijainneet Säkylän kirkon vieressä, ns. Heikkilän kaupparakennuksen luona.
Ruumishaudat, yhteensä 3 olisivat paljastuneet viemäriä kaivettaessa joskus 1940-luvulla. Kohde tarkastettiin vuonna 1956. Tarkastuskertomuksen mukaan hautojen kohta oli tuolloin jäänyt tien alle, "ehkä osittain tuhottu myös rakennuksen perustuksia kaivettaessa. Sitä mahdollisuutta, että paikalla olisi ollut esihistoriallinen kalmisto ei käy kokonaan kieltäminen".
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan kohde on merkitty muinaisjäännösrekisteriin väärään paikkaan. Ruumishautojen voidaan olettaa säilyneen löytökohdasta kaakkoon Rantatien alla kohdissa, joihin ei ole kaivettu syviä putki- tai kaapelikaivantoja. Koska alueella on uuden paikannuksen ja maastohavaintojen perusteella voinut säilyä ruumishautoja kohdetta tulee pitää rauhoitettuna kiinteänä muinaisjäännöksenä. Muinaisjäännösalue on rajattu siten, että se sisältää alkuperäisen löytöpaikan ja ne alueet, joilla hautojen säilyminen on edellä olevan kuvauksen mukaisesti mahdollista. |
| metsakeskus.783010004 |
783 |
Mikkola/Kirkkoharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
252020.00000000 |
6775487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010004 |
Röykkiöt sijaitsevat itä-länsisuuntaisella hiekkaharjulla Pyhäjärvestä kaksi kilometriä itään.
Röykkiöt ovat matalia, noin 0,5 m korkeita. Niiden halkaisijat ovat noin 5,5 m, 4 m ja 3,5 m. Röykkiöt ovat säännöllisen pyöreitä, selvästi ihmisen tekemiä. Vaikka alue on kivinen, röykkiöt erottuvat hyvin ympäristöstään. Ne sijaitsevat 5 - 20 metrin päässä toisistaan. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 70 x 70 m. Yksi röykkiöistä on tutkittu. Siinä ei havaittu mitään varmasti esihistoriaan viittaavaa. Löytöinä saatiin piitä, pieni pronssin palanen, palanutta luuta ja tiiltä.
Vuoden 2013 inventoinnissa todettiin kohteen aikaisempi sijainti ja rajaus muinaisjäännösrekisterissä virheelliseksi. Röykkiöiden todettin olevan aiempien kuvausten mukaisessa kunnossa. Lisäksi röykkiöiden eteläpuolella, harjun rinteen alareunassa havaittiin kellarikuoppa. |
| metsakeskus.783010005 |
783 |
Riihimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
251078.08000000 |
6773297.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010005 |
Kohde sijaitsee noin 100 m lounaaseen Vainio-Ketolan talosta peltojen saartamalla pienellä mäellä.
Mäen reunaan on rakennettu rehusäiliö, jonka rakentamisen yhteydessä löydettiin luita (hävinneet). Riihimäellä on viisi riihenpohjaa, kivikasaa. Niiden päälle on tuotu pellolta kiviä. Mäelle tehdyistä koekuopista ei ole kuitenkaan havaittu mitään esihistoriaan viittaavaa. |
| metsakeskus.783010006 |
783 |
Vainio-Ketolan peltoalue |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
250998.10200000 |
6774169.32500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjoesta 10-12 m koilliseen pienellä etelään laskevalla peltorinteellä.
Noin 20 x 20 m:n laajuiselta alueelta on poimittu nuorakeramiikkaa, kvartsia ja kivikirveen kappale. Paikalle tehdyissä koekuopissa ei havaittu kulttuurikerrosta, vaan se oli sekoittunut kyntämisen seurauksena. |
| metsakeskus.783010007 |
783 |
Tupamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
251428.93800000 |
6773617.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010007 |
Tupamäki sijaitsee peltoaukealla noin 200 m länteen Luukelan talosta ja Pyhäjoesta noin 50 m pohjoiseen.
Tupamäki on lounais-koillissuuntainen tasalakinen moreenikumpare, joka on noin kaksi metriä ympäröiviä peltoja korkammalla.
Tupamäestä on todettu nuoremman rautakauden ja varhaiskeskiajan asuinpaikka. Raudansulatuskuopiksi, joita oli kaikkiaan viisi, tulkitut rakenteet on ajoitettu merovingi- ja viikinkiajalle. Löytöinä paikalta on saatu mm. pronssinen hevosenkenkäsolki, rautainen paimensauvaneula, tulusraudan katkelma ja eri-ikäisiä nauloja ja niittejä. Saviesineistä mainittakoon palanut savilaatta, palkeen suukappaleen katkelmia, mahdollisia kangaspuun painoja ja mahdollisen savihelmen katkelma sekä palanutta savea noin 1 kg. Kiviesineet ovat suurimmaksi osaksi hionten katkelmia. Yhdestä tulisijasta on kolme meripihkahelmeä. Rautakuonaa on kaivauksista yli 200 kg. Palanutta luuta on alle 100 g ja palamattomia eläinten hampaita oli yhteensä noin 50 g. Keramiikka oli yhteensä noin 2 kg. Kvartsia on yhteensä noin 2 kg. Mahdollisesti esihistoriallista lasia löytyi noin 37 g. |
| metsakeskus.783010007 |
783 |
Tupamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
251428.93800000 |
6773617.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010007 |
Tupamäki sijaitsee peltoaukealla noin 200 m länteen Luukelan talosta ja Pyhäjoesta noin 50 m pohjoiseen.
Tupamäki on lounais-koillissuuntainen tasalakinen moreenikumpare, joka on noin kaksi metriä ympäröiviä peltoja korkammalla.
Tupamäestä on todettu nuoremman rautakauden ja varhaiskeskiajan asuinpaikka. Raudansulatuskuopiksi, joita oli kaikkiaan viisi, tulkitut rakenteet on ajoitettu merovingi- ja viikinkiajalle. Löytöinä paikalta on saatu mm. pronssinen hevosenkenkäsolki, rautainen paimensauvaneula, tulusraudan katkelma ja eri-ikäisiä nauloja ja niittejä. Saviesineistä mainittakoon palanut savilaatta, palkeen suukappaleen katkelmia, mahdollisia kangaspuun painoja ja mahdollisen savihelmen katkelma sekä palanutta savea noin 1 kg. Kiviesineet ovat suurimmaksi osaksi hionten katkelmia. Yhdestä tulisijasta on kolme meripihkahelmeä. Rautakuonaa on kaivauksista yli 200 kg. Palanutta luuta on alle 100 g ja palamattomia eläinten hampaita oli yhteensä noin 50 g. Keramiikka oli yhteensä noin 2 kg. Kvartsia on yhteensä noin 2 kg. Mahdollisesti esihistoriallista lasia löytyi noin 37 g. |
| metsakeskus.783010007 |
783 |
Tupamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
251428.93800000 |
6773617.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010007 |
Tupamäki sijaitsee peltoaukealla noin 200 m länteen Luukelan talosta ja Pyhäjoesta noin 50 m pohjoiseen.
Tupamäki on lounais-koillissuuntainen tasalakinen moreenikumpare, joka on noin kaksi metriä ympäröiviä peltoja korkammalla.
Tupamäestä on todettu nuoremman rautakauden ja varhaiskeskiajan asuinpaikka. Raudansulatuskuopiksi, joita oli kaikkiaan viisi, tulkitut rakenteet on ajoitettu merovingi- ja viikinkiajalle. Löytöinä paikalta on saatu mm. pronssinen hevosenkenkäsolki, rautainen paimensauvaneula, tulusraudan katkelma ja eri-ikäisiä nauloja ja niittejä. Saviesineistä mainittakoon palanut savilaatta, palkeen suukappaleen katkelmia, mahdollisia kangaspuun painoja ja mahdollisen savihelmen katkelma sekä palanutta savea noin 1 kg. Kiviesineet ovat suurimmaksi osaksi hionten katkelmia. Yhdestä tulisijasta on kolme meripihkahelmeä. Rautakuonaa on kaivauksista yli 200 kg. Palanutta luuta on alle 100 g ja palamattomia eläinten hampaita oli yhteensä noin 50 g. Keramiikka oli yhteensä noin 2 kg. Kvartsia on yhteensä noin 2 kg. Mahdollisesti esihistoriallista lasia löytyi noin 37 g. |
| metsakeskus.783010007 |
783 |
Tupamäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27017 |
251428.93800000 |
6773617.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010007 |
Tupamäki sijaitsee peltoaukealla noin 200 m länteen Luukelan talosta ja Pyhäjoesta noin 50 m pohjoiseen.
Tupamäki on lounais-koillissuuntainen tasalakinen moreenikumpare, joka on noin kaksi metriä ympäröiviä peltoja korkammalla.
Tupamäestä on todettu nuoremman rautakauden ja varhaiskeskiajan asuinpaikka. Raudansulatuskuopiksi, joita oli kaikkiaan viisi, tulkitut rakenteet on ajoitettu merovingi- ja viikinkiajalle. Löytöinä paikalta on saatu mm. pronssinen hevosenkenkäsolki, rautainen paimensauvaneula, tulusraudan katkelma ja eri-ikäisiä nauloja ja niittejä. Saviesineistä mainittakoon palanut savilaatta, palkeen suukappaleen katkelmia, mahdollisia kangaspuun painoja ja mahdollisen savihelmen katkelma sekä palanutta savea noin 1 kg. Kiviesineet ovat suurimmaksi osaksi hionten katkelmia. Yhdestä tulisijasta on kolme meripihkahelmeä. Rautakuonaa on kaivauksista yli 200 kg. Palanutta luuta on alle 100 g ja palamattomia eläinten hampaita oli yhteensä noin 50 g. Keramiikka oli yhteensä noin 2 kg. Kvartsia on yhteensä noin 2 kg. Mahdollisesti esihistoriallista lasia löytyi noin 37 g. |
| metsakeskus.783010007 |
783 |
Tupamäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11010 |
27000 |
251428.93800000 |
6773617.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010007 |
Tupamäki sijaitsee peltoaukealla noin 200 m länteen Luukelan talosta ja Pyhäjoesta noin 50 m pohjoiseen.
Tupamäki on lounais-koillissuuntainen tasalakinen moreenikumpare, joka on noin kaksi metriä ympäröiviä peltoja korkammalla.
Tupamäestä on todettu nuoremman rautakauden ja varhaiskeskiajan asuinpaikka. Raudansulatuskuopiksi, joita oli kaikkiaan viisi, tulkitut rakenteet on ajoitettu merovingi- ja viikinkiajalle. Löytöinä paikalta on saatu mm. pronssinen hevosenkenkäsolki, rautainen paimensauvaneula, tulusraudan katkelma ja eri-ikäisiä nauloja ja niittejä. Saviesineistä mainittakoon palanut savilaatta, palkeen suukappaleen katkelmia, mahdollisia kangaspuun painoja ja mahdollisen savihelmen katkelma sekä palanutta savea noin 1 kg. Kiviesineet ovat suurimmaksi osaksi hionten katkelmia. Yhdestä tulisijasta on kolme meripihkahelmeä. Rautakuonaa on kaivauksista yli 200 kg. Palanutta luuta on alle 100 g ja palamattomia eläinten hampaita oli yhteensä noin 50 g. Keramiikka oli yhteensä noin 2 kg. Kvartsia on yhteensä noin 2 kg. Mahdollisesti esihistoriallista lasia löytyi noin 37 g. |
| metsakeskus.783010007 |
783 |
Tupamäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27018 |
251428.93800000 |
6773617.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010007 |
Tupamäki sijaitsee peltoaukealla noin 200 m länteen Luukelan talosta ja Pyhäjoesta noin 50 m pohjoiseen.
Tupamäki on lounais-koillissuuntainen tasalakinen moreenikumpare, joka on noin kaksi metriä ympäröiviä peltoja korkammalla.
Tupamäestä on todettu nuoremman rautakauden ja varhaiskeskiajan asuinpaikka. Raudansulatuskuopiksi, joita oli kaikkiaan viisi, tulkitut rakenteet on ajoitettu merovingi- ja viikinkiajalle. Löytöinä paikalta on saatu mm. pronssinen hevosenkenkäsolki, rautainen paimensauvaneula, tulusraudan katkelma ja eri-ikäisiä nauloja ja niittejä. Saviesineistä mainittakoon palanut savilaatta, palkeen suukappaleen katkelmia, mahdollisia kangaspuun painoja ja mahdollisen savihelmen katkelma sekä palanutta savea noin 1 kg. Kiviesineet ovat suurimmaksi osaksi hionten katkelmia. Yhdestä tulisijasta on kolme meripihkahelmeä. Rautakuonaa on kaivauksista yli 200 kg. Palanutta luuta on alle 100 g ja palamattomia eläinten hampaita oli yhteensä noin 50 g. Keramiikka oli yhteensä noin 2 kg. Kvartsia on yhteensä noin 2 kg. Mahdollisesti esihistoriallista lasia löytyi noin 37 g. |
| metsakeskus.783010008 |
783 |
Kettoonniittu |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
251669.84700000 |
6771927.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010008 |
Röykkiö sijaitsee noin 100 m itään vanhalta Turun tieltä, pienellä peltojen ympäröimällä, koivuja kasvavalla niemekkeellä.
Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan 4,5 m ja kupera pinnaltaan.
V. 2012 inventoinnissa edellisestä etelään löydettiin pientä peltotilkkua reunustava kiviaita sekä viisi röykkiötä , kiuas ja kuopanne. Röykkiöt ovat matalia ja halkaisijaltaan 2-3 metriä. Kiukaaksi tulkittu kivirakenne on noin metrin korkuinen. Kuopanteen halkaisija on n. 2 metriä. Rakenteet sijaitsevat lännestä itään kiertävällä terassilla. Kysymyksessä lienee asumuksen paikka. Röykkiöt ovat todennäköisesti raivausröykkiöitä. Paikalle tehtiin koekuoppa, josta ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.783010008 |
783 |
Kettoonniittu |
10002 |
12004 |
13044 |
11002 |
27000 |
251669.84700000 |
6771927.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010008 |
Röykkiö sijaitsee noin 100 m itään vanhalta Turun tieltä, pienellä peltojen ympäröimällä, koivuja kasvavalla niemekkeellä.
Röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan 4,5 m ja kupera pinnaltaan.
V. 2012 inventoinnissa edellisestä etelään löydettiin pientä peltotilkkua reunustava kiviaita sekä viisi röykkiötä , kiuas ja kuopanne. Röykkiöt ovat matalia ja halkaisijaltaan 2-3 metriä. Kiukaaksi tulkittu kivirakenne on noin metrin korkuinen. Kuopanteen halkaisija on n. 2 metriä. Rakenteet sijaitsevat lännestä itään kiertävällä terassilla. Kysymyksessä lienee asumuksen paikka. Röykkiöt ovat todennäköisesti raivausröykkiöitä. Paikalle tehtiin koekuoppa, josta ei löytynyt mitään. |
| metsakeskus.783010009 |
783 |
Iissalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
247087.66900000 |
6775341.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010009 |
Röykkiö sijaitsee Pyhäjärven Iissalon saaren lounaisnurkassa luonnonsuojelualueella, noin 14 m järven rannasta.
Röykkiö on kasattu hieman isompien kivinen varaan koillinen-lounais-suunnassa. Röykkiön pituus on 3 m ja leveys lähes samanverran. Korkeus on 0,5 m. Röykkiön keskustaa on pengottu. Röykkiön kivet ovat 20--40 cm läpimitaltaan. |
| metsakeskus.783010010 |
783 |
Kolerikiventie 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
250860.00000000 |
6775666.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.783010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Mikolan rakennuskaava-alueella Kolerikiventie 4 kohdalla.
Paikalta on omakotitalon perustuksia kaivettaessa löytynyt varhaiskampakeramiikkaa, nuorakeramiikkaa kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, hiotun kivilajiesineen kappale sekä palanutta luuta. Koekaivauksissa todettiin asuinpaikkaa olevan jäljellä enää vain Kolerikiventie 4 piha-alueella.
Vuoden 2013 inventoinnissa tontin todettiin olevan samassa kunnossa kuin valokuvissa 1980-luvulla. Erityisesti etupihalla asuinrakennuksen eteläpuolella ja piharakennuksen länsipuolella oleva, mäntyjä kasvava alue on säilynyt samassa tilassa kuin edellä mainituissa valokuvissa. Aluetta rajoittaa etelässä noin 30 cm korkea maaleikkaus. Sen eteläpuolinen alue tontin eteläreunaan asti on vuoden 1980 tutkimusten mukaan tuhoutunut Paikalla on ollut 1980-luvulla kasvimaa. Nyt siellä on tasaista nurmikkoa. Kohteen rajausta on muutettu siten, että se sisältää alueen, jolla asuinpaikkaa todettiin koekaivauksessa. Vain alueen koilliskulma sisältyi aiempaan rajaukseen. |
| metsakeskus.784010001 |
734 |
Falkki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
272882.80400000 |
6674266.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.784010001 |
Falkin (Falkberg) kartanon päärakennuksesta etelään Falkinselän rannalla sijaitsevalla korkealla kalliolla on röykkiö mitoiltaan 14,5 x 13,5 m ja korkeudeltaan 2 m. Sen keskellä on pitkänomainen kuoppa ja osa röykkiön kivistä on alempana kaliorinteessä. Röykiöltä on vaikuttava näkymä etelään. Appelgrenin mukaan sen vieressä on ollut vielä vuonna 1895 suorakaiteen muotoinen latomus, kooltaan 32 x 1,8 m, jossa on ollut silmäkivi toisessa päässä. Latomusta ei havaittu enää vuoden 2002 inventoinnissa.
Vuoden 2022 inventoinnissa kohteen todettiin olevan samassa kunnossa kuin 2002 inventoinnin aikaan. Röykkiön keskellä oleva kuoppa on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja siitä röykkiön pohjoislaitaan on raivattu myös pari metriä leveä ”käytävä”. Pengottu osa muistuttaa 1900-luvun puolustus- tai tähystysasemaa. |
| metsakeskus.784010001 |
734 |
Falkki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
272882.80400000 |
6674266.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.784010001 |
Falkin (Falkberg) kartanon päärakennuksesta etelään Falkinselän rannalla sijaitsevalla korkealla kalliolla on röykkiö mitoiltaan 14,5 x 13,5 m ja korkeudeltaan 2 m. Sen keskellä on pitkänomainen kuoppa ja osa röykkiön kivistä on alempana kaliorinteessä. Röykiöltä on vaikuttava näkymä etelään. Appelgrenin mukaan sen vieressä on ollut vielä vuonna 1895 suorakaiteen muotoinen latomus, kooltaan 32 x 1,8 m, jossa on ollut silmäkivi toisessa päässä. Latomusta ei havaittu enää vuoden 2002 inventoinnissa.
Vuoden 2022 inventoinnissa kohteen todettiin olevan samassa kunnossa kuin 2002 inventoinnin aikaan. Röykkiön keskellä oleva kuoppa on halkaisijaltaan noin neljä metriä ja siitä röykkiön pohjoislaitaan on raivattu myös pari metriä leveä ”käytävä”. Pengottu osa muistuttaa 1900-luvun puolustus- tai tähystysasemaa. |
| metsakeskus.784010002 |
734 |
Puosinkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
275703.69300000 |
6669890.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.784010002 |
Kolme hautaröykkiötä jonossa N-S-suuntaisesti. Pohjoisimman, suurimman halkaisija on 15-18 m, seuraavan 6 - 8 m ja eteläisimmän 5 m. Vuoden 1928 tiedon mukaan Särkisalon kunta olisi ajanut runsaasti kiviä röykkiöistä kirkkolaiturille 1900-luvun alussa. Appelgrenin tiedon mukaan kapteeeni Forsström olisi kaivanut röykkiöaluetta v. 1879, jolloin löytyi tuhkaa, hiiliä ja luunsirpaleita sekä pronssisoljen puolikas ja pronssimiekka tai -tikari, jotka joutuivat hukkaan.
Röykkiöt sijaitsevat kalliopohjalla, kolmiomittaustornin vieressä, hiekkakuopista kaakkoon. Isoimmassa röykkiössä kaivelukuoppia. Paikalta on komea näkymä merelle. Merenranta on 200 m päässä idässä.
Vuoden 2011 ja 2022 inventoinneissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.784010003 |
734 |
Pyölinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
277122.11200000 |
6671945.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.784010003 |
Jossain määrin hajoitettu röykkiö Finnarinselän Pyölinlahden pohjukasta n. 400 m etelään, Pyölinmäki-nimisen kallion itäpäässä, aivan kolmiomittaustornin vieressä. Röykkiö on ladottu särmikkäistä kivistä ja se on osittain rauennut pohjoisrinteeseen. Röykkiön halkaisja on 8,5 m, korkeus 1,2 m. Sen keskellä on kaksi vajoamaa, joissa Knaapisen ja Appelgrenin tiedon mukaan on poltettu kokkoja. Kalliota avautuu komea näköala merelle. Se on sijainniltaan vaikeapääsyinen. |
| metsakeskus.784010004 |
734 |
Mustajuuri |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
276195.49200000 |
6670468.10900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.784010004 |
Pronssikautinen röykkiö, joka sijaitsee Puosinsuntin salmen itärannalla, korkean kallioisen Kruopinnokan laen länsipäässä, Klintinmäestä länteen. Sen mitat ovat noin 10 m lounaasta koilliseen ja 8 m kaakost luoteeseen. Korkeus on 1,5 m. Sen keskellä kraaterimaisessa painanteessa on pidetty kokkotulia. Alueen ylittää Puosinsuntin ylittävä sähkövoimalinja. Röykkiö on hyväkuntoinen ja paikalta on komea näköala. |
| metsakeskus.784010005 |
734 |
Puunokka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
274523.14500000 |
6673448.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.784010005 |
Röykkiön pohja sijaitsee Finnarin kylässä, Finnarinselän pohjoisrannasta noin 100 m etäisyydellä Puunokassa, matalahkolla kallioalueella, korkeamman kallioalueen juurella. Röykkiöstä on jäljellä soikeahko kivikehä, kooltaan 9x7 m. Sen itäosassa on suuremmista kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen osa. Röykkiöjäänöksen keskellä kasvaa runsaasti puustoa. Vaikka röykkiö on pahoin tuhottu, jäljellä olevalla pohjalla voi olla vielä tutkimuksellista merkitystä. Mikonhuhdan röykkiö sijaitsee noin 300 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.784010006 |
734 |
Suutarkylä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
274074.33500000 |
6671706.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.784010006 |
Pronssikautinen röykkiö Suutarkylässä, Finnarinselän etelärannasta vajaa 300 m etelään, kallioalueen koilliskärjessä. Se on kooltaan noin 9 x 6,5 m ja korkeudeltaan 1 m. Sen muoto on lähinnä kupera. Röykkiö on hieman hajallaan ja pahoin sammaloitunut. Ympäräristön avohakkuu on vuoden 2002 havaintojen mukaan hieman sirtänyt röykkiön kiviä. Pakalta on komea näkymä Finnarinselälle pohjoiseen. |
| metsakeskus.784010007 |
734 |
Mikonhuhta |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
274474.16700000 |
6673799.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.784010007 |
Röykkiö sijaitsee Finnarinselän pohjoisrannasta noin 200 m koilliseen, etelään viettävän kalliorinteen tasanteella noin 15 m kallionlakea alempana. Se on lähes pyöreä, halkaisijaltaan 12 m ja 1,5 m korkea. Se on poikkileikkaukseltaan kupera ja hyväkuntoinen. Puunokan röykkiö on noin 300 m etelään. |
| metsakeskus.784010008 |
734 |
Härkähaka 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
276606.31200000 |
6674104.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.784010008 |
Mondolan kylässä Vähäjärven eteläpuolella sijaitsee Härkähaassa kaksi röykkiötä noin 10 m etäisyydellä toisistaan. Pohjoinen röykkiö on halkaisijaltaan 9,5 m ja sen korkeus on 1,3 m. Se on pyöreähkö, kupera ja hyväkuntoinen. Kaakkoisempi röykkiö 2 on soikeahko ja kraaterimainen kalliopohjalla ja kooltaan noin 9x7 m ja korkeudeltaan 0,8 m.
Appelgrenin vuonna 1895 mainitsemia epävarmoja hautamaisia painanteita ei havaittu röykkiöiden ympäristössä vuoden 2002 inventoinnissa. |
| metsakeskus.785010001 |
785 |
Pohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477557.56400000 |
7146697.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010001 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 20 km lounaaseen, Pohjan talosta noin 100 m pohjoisluoteeseen, pienen ojan länsipuolella olevalla pellolla. Talon ja peltojen välissä kiemurtelee osaksi kaivettu luonnonoja, joka virtaa noin 1,5 m syvällä. Pellot sen länsipuolella laskeutuvat loivasti sitä kohti.
Kivitaltan KM 3862:5 tarkkaa löytöpaikka ei ole tiedossa. Pihapiiristä luoteeseen ojan länsipuolelta on löytynyt hukkaantunut reikäkivi. |
| metsakeskus.785010002 |
785 |
Mäntykumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
474438.80200000 |
7151425.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 17,8 km lounaaseen, Pelson maantien koillispuolella, Mäkitalon pihassa olevalla kumpareella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kasvimaata tehtäessä noin 30 cm syvästä. Esineiden löytöpaikka talosta pohjoiseen, kankaalla kallion päältä soransekaisesta hiekasta, kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Paikalla todettiin myös ukonkiveä.
Inventointi 2017: Alue on talon pihamaata. |
| metsakeskus.785010003 |
785 |
Sorsa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480416.40900000 |
7147877.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 16 km lounaaseen, Sorsan talosta noin 120 m itään, Neittävänjoen molemmin puolin olevilla pelloilla
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan; pellot olivat osittain laidunmaana, osittain pusikoituneet. |
| metsakeskus.785010004 |
785 |
Suutari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483635.09300000 |
7153264.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 9,2 km, Syväjärven ja Likaisen lammen välisen puron pohjoispuolella olevalla pellolla, Suutarin talosta kaakkoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltotöissä tai poimittu viljelyspellon pinnalta.
Inventointi 2017: Pelto oli kesannolla. Topografia ja hiekkainen maaperä ovat otollisia asuinpaikalle. |
| metsakeskus.785010005 |
785 |
Koukkari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484314.81800000 |
7153254.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010005 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 9,2 km lounaaseen, Likaisen ja Ahveroisen lampien välillä Koukkarin talon paikkeilla. Paikalta on kokoelmiin saadun kaksoistasataltan (KM 2378:4) lisäksi neljä muuta kiviesinettä, joiden olinpaikasta ei tietoa.
Inventointi 2017: Pelto oli kesannolla ja osittain pusikoittunut. |
| metsakeskus.785010006 |
785 |
Nimisjärvi Pellonpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489002.92900000 |
7155214.10400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven lounaisrannalla Pellonpää-nimisen talon pelto- ja pihamaa-alueella. Asuinpaikkalöytöjä on tullut eniten esille rannasta, mutta löytöalue ulottuu kokonaisuudessaan 100 - 200 m rannasta. Maaperä alueella on hienoa, kivetöntä hiekkaa.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan, pellot olivat heinällä. |
| metsakeskus.785010007 |
785 |
Nimisjärvi Raappana |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489392.77300000 |
7155064.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven lounaisrannalla noin 200 m pitkällä ja ainakin 15 m leveällä rantatörmää noudattavalla vyöhykkeellä. Asuinpaikka-alue on pihamaata ja entistä peltoa.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan, itäpuolinen pelto oli heinällä. |
| metsakeskus.785010008 |
785 |
Nimisjärvi Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
489862.58400000 |
7154904.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven eteläkulmassa Nimisjoen niskan itäpuolella. Alueelle on rakennettu Vaalasta Säräisniemelle ym. kulkevaan tien silta ja alue on osittain tuhoutunut. Asuinpaikkaa on tutkittu koekaivauksin 2001.
Vuonna 2016 tarkastettiin sillan länsipuolista aluetta. Paikalla ei todettu mitään merkkejä asuinpaikasta. Vanhojen 1800-luvun tietojen mukaan mainitaan Sillankorvan asuinpaikan vastarannalta löydetyn kiviesineen, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta. Löytö mainitaan edelleen myöhemmissä kertomuksissa ja sen perusteella on ajateltu asuinpaikan ulottuvan ko. alueelle.
Sillankorvan asuinpaikalta on myös pronssinen kaularenkaan katkelma KM 7526:1.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.785010008 |
785 |
Nimisjärvi Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
489862.58400000 |
7154904.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven eteläkulmassa Nimisjoen niskan itäpuolella. Alueelle on rakennettu Vaalasta Säräisniemelle ym. kulkevaan tien silta ja alue on osittain tuhoutunut. Asuinpaikkaa on tutkittu koekaivauksin 2001.
Vuonna 2016 tarkastettiin sillan länsipuolista aluetta. Paikalla ei todettu mitään merkkejä asuinpaikasta. Vanhojen 1800-luvun tietojen mukaan mainitaan Sillankorvan asuinpaikan vastarannalta löydetyn kiviesineen, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta. Löytö mainitaan edelleen myöhemmissä kertomuksissa ja sen perusteella on ajateltu asuinpaikan ulottuvan ko. alueelle.
Sillankorvan asuinpaikalta on myös pronssinen kaularenkaan katkelma KM 7526:1.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.785010008 |
785 |
Nimisjärvi Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
489862.58400000 |
7154904.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven eteläkulmassa Nimisjoen niskan itäpuolella. Alueelle on rakennettu Vaalasta Säräisniemelle ym. kulkevaan tien silta ja alue on osittain tuhoutunut. Asuinpaikkaa on tutkittu koekaivauksin 2001.
Vuonna 2016 tarkastettiin sillan länsipuolista aluetta. Paikalla ei todettu mitään merkkejä asuinpaikasta. Vanhojen 1800-luvun tietojen mukaan mainitaan Sillankorvan asuinpaikan vastarannalta löydetyn kiviesineen, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta. Löytö mainitaan edelleen myöhemmissä kertomuksissa ja sen perusteella on ajateltu asuinpaikan ulottuvan ko. alueelle.
Sillankorvan asuinpaikalta on myös pronssinen kaularenkaan katkelma KM 7526:1.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.785010008 |
785 |
Nimisjärvi Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
489862.58400000 |
7154904.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven eteläkulmassa Nimisjoen niskan itäpuolella. Alueelle on rakennettu Vaalasta Säräisniemelle ym. kulkevaan tien silta ja alue on osittain tuhoutunut. Asuinpaikkaa on tutkittu koekaivauksin 2001.
Vuonna 2016 tarkastettiin sillan länsipuolista aluetta. Paikalla ei todettu mitään merkkejä asuinpaikasta. Vanhojen 1800-luvun tietojen mukaan mainitaan Sillankorvan asuinpaikan vastarannalta löydetyn kiviesineen, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta. Löytö mainitaan edelleen myöhemmissä kertomuksissa ja sen perusteella on ajateltu asuinpaikan ulottuvan ko. alueelle.
Sillankorvan asuinpaikalta on myös pronssinen kaularenkaan katkelma KM 7526:1.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.785010009 |
785 |
Nimisjärvi Uusitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
489952.54500000 |
7154984.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven kaakkoisrannalla, järven ja maantien välillä. Asuinpaikka-alue on entistä peltoa ja metsikköä ja se liittyy välittömästi edelliseen, Sillankorvan asuinpaikkaan. Vuoden 1969 inventoinnin aikana alue oli kasvillisuuden peittämä.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.785010009 |
785 |
Nimisjärvi Uusitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489952.54500000 |
7154984.19700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven kaakkoisrannalla, järven ja maantien välillä. Asuinpaikka-alue on entistä peltoa ja metsikköä ja se liittyy välittömästi edelliseen, Sillankorvan asuinpaikkaan. Vuoden 1969 inventoinnin aikana alue oli kasvillisuuden peittämä.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.785010010 |
785 |
Nimisjärvi Niemelänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
489952.54400000 |
7155164.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven kaakkoisrannalla, rantavyöhykkeellä. Asuinpaikka-alue on entistä peltoa ja metsikköistä niemeä.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.785010010 |
785 |
Nimisjärvi Niemelänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
489952.54400000 |
7155164.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven kaakkoisrannalla, rantavyöhykkeellä. Asuinpaikka-alue on entistä peltoa ja metsikköistä niemeä.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.785010010 |
785 |
Nimisjärvi Niemelänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
489952.54400000 |
7155164.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven kaakkoisrannalla, rantavyöhykkeellä. Asuinpaikka-alue on entistä peltoa ja metsikköistä niemeä.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.785010011 |
785 |
Nimisjärvi Järventaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
490042.51300000 |
7155354.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven kaakkoisrannalla, Järventaka-nimisen talon ympärillä ja sen kohdalla olevassa pienessä niemekkeessä. Vuoden 1969 inventoinnissa havaitut asuinpaikkajäljet todettiin pihan ja rannan välistä. Vuonna 1987 ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan.
Yhteinen rajaus inventoinnin kohteiden 70-73 Nimisjärvi Sillankorva, Uusitalo, Niemelänniemi kanssa aikaisempien tutkimusten perusteella. |
| metsakeskus.785010011 |
785 |
Nimisjärvi Järventaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
490042.51300000 |
7155354.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven kaakkoisrannalla, Järventaka-nimisen talon ympärillä ja sen kohdalla olevassa pienessä niemekkeessä. Vuoden 1969 inventoinnissa havaitut asuinpaikkajäljet todettiin pihan ja rannan välistä. Vuonna 1987 ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan.
Yhteinen rajaus inventoinnin kohteiden 70-73 Nimisjärvi Sillankorva, Uusitalo, Niemelänniemi kanssa aikaisempien tutkimusten perusteella. |
| metsakeskus.785010011 |
785 |
Nimisjärvi Järventaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
490042.51300000 |
7155354.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven kaakkoisrannalla, Järventaka-nimisen talon ympärillä ja sen kohdalla olevassa pienessä niemekkeessä. Vuoden 1969 inventoinnissa havaitut asuinpaikkajäljet todettiin pihan ja rannan välistä. Vuonna 1987 ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan.
Yhteinen rajaus inventoinnin kohteiden 70-73 Nimisjärvi Sillankorva, Uusitalo, Niemelänniemi kanssa aikaisempien tutkimusten perusteella. |
| metsakeskus.785010011 |
785 |
Nimisjärvi Järventaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
490042.51300000 |
7155354.05300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven kaakkoisrannalla, Järventaka-nimisen talon ympärillä ja sen kohdalla olevassa pienessä niemekkeessä. Vuoden 1969 inventoinnissa havaitut asuinpaikkajäljet todettiin pihan ja rannan välistä. Vuonna 1987 ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan.
Yhteinen rajaus inventoinnin kohteiden 70-73 Nimisjärvi Sillankorva, Uusitalo, Niemelänniemi kanssa aikaisempien tutkimusten perusteella. |
| metsakeskus.785010012 |
785 |
Nimisjärvi Välitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489932.55300000 |
7155903.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven kaakkoisrannalla, Välitalo -nimisestä talosta noin 100 m kaakkoon, ranta-alueella.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. Pelto oli heinällä. |
| metsakeskus.785010013 |
785 |
Nimisjärvi Kökkölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
489532.71300000 |
7156103.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010013 |
Kökkölän asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven itärannan pohjoisosissa, Syväharjun tilan alueella, Puhakka- ja Kaski -nimisten tilojen välissä. Syväharjun tila oli aiemmin nimeltään Kökkölä. Asuinpaikka-aluetta on koko tilan rantaan rajoittuvalla osalla. Alue on aiemmin ollut viljelysmaata, mutta nyt se on metsitettyä peltoa. Alueen luoteisosassa on noin metrin korkuinen rantatörmä, jonka yläpuolella on kapea muokkaamaton kaista. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille törmän yläpuoliselt alueelta.
Asuinpaikka-alue on suurelta osin tuhoutunut peltoviljelyssä ja rannan kulumisen seurauksena. Vain hyvin kapea kaistale asuinpaikka-aluetta on jäljellä rantatörmän partaalla alueen luoteispäässä.
Kohteet Toivola (67) tunnus 785010015, Puhakka 785010014 ja Kökkölä 785010013 muodostavat yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen, jollaisena ne joissakin tutkimuksissa on käsitelty. Näin on tehty myös 2017 inventoinnissa. Puhakka ja Kökkölä eivät varsinaisesti kuuluneet päivitysinventoinnin 2017 piiriin. Alue on säilynyt ennallaan. |
| metsakeskus.785010014 |
785 |
Nimisjärvi Puhakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488793.00000000 |
7156670.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjärven koillisrannalla ja pohjoispäässä olevien Puhakan ja Syväharjun tilojen rantapelloilla, noin 0,7 km pitkällä rantavyöhykkeellä. Asuinpaikka-alue sijoittuu noin metrin korkuisen rantatörmän päälle. Peltoalueelle sijoittuva asuinpaikka on suurelta osin tuhoutunut maanviljelyksessä.
Kohteet Toivola (67) tunnus 785010015, Puhakka 785010014 ja Kökkölä 785010013 muodostavat yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen, jollaisena ne joissakin tutkimuksissa on käsitelty. Näin on tehty myös 2017 inventoinnissa. Puhakka ja Kökkölä eivät varsinaisesti kuuluneet päivitysinventoinnin 2017 piiriin. Alue on säilynyt ennallaan.
Neittäväntien pohjoispuolelta on 3.6.2019 löytynyt kvartsiitti-iskoksia ja muutama kvartsin siru. Löytöpaikka on merkitty alakohteeksi. Aluerajausta muutettu kattamaan alakohteen löytöpaikan alue 30.8.-22.
Lisätietoa viranomaiskäyttöön Ilppari ILM 10838.
2024: alakohteeksi lisätty muinaisjäännösalueen keskivaiheilla, pohjoisosassa sijaitseva tervahauta, jonka eteläpuolelta on löydetty kvartsi-iskoksia (alakohde). |
| metsakeskus.785010015 |
785 |
Nimisjärvi Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488663.06200000 |
7156653.52400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimijärven pohjoisrannalla Neittävälle johtavan maantien varressa, tien ja järven välisellä peltoalueella. Maaperä alueella on hiekkapitoista multaa.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. Kohteet Toivola (67) tunnus 785010015, Puhakka 785010014 ja Kökkölä 785010013 on yhdistetty, koska ne muodostavat yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen ja ne on joissakin tutkimuksissa käsitelty yhdessä. Puhakka ja Kökkölä eivät varsinaisesti kuuluneet päivitysinventoinnin 2017 piiriin. |
| metsakeskus.785010016 |
785 |
Nimisjoki Patokaarto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489832.59300000 |
7154454.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjoen länsirannalla, sillasta noin 0,5 km etelään. Asuinpaikka-alue on kostean suoalueen keskellä oleva korkeampi hietikkopaikka. |
| metsakeskus.785010017 |
785 |
Nimisjoki länsiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489862.58700000 |
7154154.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisojan länsirannalla, sillasta noin 0,7 km etelään. Asuinpaikka-alue on suoalueen keskellä oleva hiekkapohjainen paikka. |
| metsakeskus.785010018 |
785 |
Nimisjoki Patokenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
490032.51400000 |
7154004.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisojan itäpuolella, mutkan kohdalla,sillasta noin 0,850 km eteläkaakkoon. Asuinpaikka-alue on suoalueen keskellä oleva korkeampi ja kuivempi paikka. |
| metsakeskus.785010019 |
785 |
Nimisjoki Tavioja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489992.53500000 |
7153964.61400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisjokeen lännestä laskevan Taviojan suulla ja varressa, sillasta noin 950 m etelään. Asuinpaikka-alue on nykyisin suomaastoa. |
| metsakeskus.785010020 |
785 |
Nimisjoki Kaitanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
490382.38000000 |
7153954.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Nimisojan suun molemmin puolin olevilla hiekkatörmillä, runsas kilometri sillasta eteläkaakkoon, Oulujärven rannassa.
Kaitanen W sijaitsee Nimisojan länsipuolella, Nimisojan ja Oulujärven Pukkilahden välissä. Ranta-aluetta rajoittaa mantereen puolelta matala ja heikosti erottuva törmä, joka vaikuttaa vanhalta rannalta. Siitä alkaa hieman korkeampi kangasmetsä, joka pohjoisessa vähitellen soistuu ja 0,1-0,2 km päässä muuttuu Nimisojaa reunustavaksi suoksi.
Kaitanen E sijaitsee Nimisojan itärannalla. Siellä on noin 0,1 km leveä, hyvin matala, pensaikkoa ja kortetta kasvava, mutta muuten avoin rantaliete. Vesi on selvästi aiemmin kuluttanut törmää, jonka päällä kasvaa luonnontilaista kangasmetsää. Kuivan kankaan alue on kapea, pohjoisessa sitä rajoittaa suo. Rannan ja suon välinen alue on Nimisojan kohdalla noin 25 m levyinen. Itää kohti se kapenee ja vajaan 0,2 km päässä se Nimisojasta suo ulottuu rantaan asti.
Asuinpaikalta tutkimuksissa esille tullut keramiikka-aineisto on varhaismetallikautista (Sär 2-tyypin) keramiikkaa. |
| metsakeskus.785010021 |
785 |
Nimisjoki yläosa |
10002 |
12016 |
13161 |
11002 |
27000 |
489872.58000000 |
7154694.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010021 |
Kivipato sijaitsee Nimijoen sillasta noin 150 m alaspäin. Kivistä tehdyn padon jäännöksiä on havaittavissa joen kohdalla.
Inventointi 2017: Vesi oli niin korkealla, ettei kohdetta voitu havaita. Myös kaikki muut Nimisjoen kohteet olivat veden alla. |
| metsakeskus.785010022 |
785 |
Nimisjoki alaosa |
10002 |
12016 |
13161 |
11002 |
27000 |
490182.46000000 |
7153954.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010022 |
Kivipato sijaitsee Nimisjoen sillasta noin 950 m eteläkaakkoon. Mahdollisia kivistä tehdyn padon jäännöksiä on havaittavissa joen kohdalla. |
| metsakeskus.785010023 |
785 |
Rokua |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477500.00000000 |
7157030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta 12,5 km länsilounaaseen Rokuanjärveen etelästä laskevan Rokuanjoen suun molemmilla puolilla olevilla pelloilla. Ojan länsipuolella löydöt suinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltomaalta. Ojan itäpuolelta Kujalan tilan pelloista on löydetty poikkikirves (Neittävän kansakoulu 5/1969, Kujala on Ketoniemen alueella ollut talo). Lisäksi itärannalta, Kujalan pelloista noin 200-300 m lounaaseen on löytynyt tieltä yksittäinen kvartsikaavin.
Maantien eteläpuolelta ja joen länsipuolelta vanhan aitan (1969) ja tien välistä on löydetty tarkemmin ajoittamaton tulusrauta (KM 17950).
Inventointi 2017: Pelto oli heinällä. |
| metsakeskus.785010024 |
785 |
Kanttura |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484534.70900000 |
7161341.62700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 7 km länsiluoteeseen, Oulujoen pohjoisrannalla, Nuojuanlammesta länteen olevassa Kantturanniemessä. Asuinpaikka-alue on peltoa ja pihamaata. Asuinpaikkalöydöt on poimittu perunapellosta sekä harjun päältä sähkölinjan kohdalta. Alueella lienee ollut pienialainen leiripaikka tai useampia, joista 2004 tarkastuksessa ei todettu jälkiä.
Inventointi 2017: Pelto oli heinällä ja talon piha nurmella, harjulla ei tehty havaintoja asuinpaikasta.
Vuoden 2022 inventointihaavintojen mukaan rakentamisesta huolimatta muinaisjäännöstä voi olla säilyneenä pihamaan kerroksissa. |
| metsakeskus.785010025 |
785 |
Askolankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
484634.66400000 |
7161501.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010025 |
Kohde sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 7 km länsiluoteeseen, Oulujoen pohjoisrannalla, Nuojuanlammesta länteen olevan Kantturanniemen pohjoispuolella korkean törmän päällä. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka (a) ja pyyntikuoppakohde (b). Ks. erilliskohteet.
Asuinpaikka-alue on jyrkän harjun päällä, sähkölinjan kohdalla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu sähkölinjan kohdalta. Paikalta on löytynyt kvartsiesineitä, -iskoksia ja palanutta luuta.
Noin kilometrin pituisella matkalla on ainakin 226 matalaa, pyöreää, halkaisijaltaan 3-4 m olevaa kuoppaa, jotka ovat kahdessa muodostumassa. Kuoppia on pidetty pyyntikuoppina, mutta osa kuopista saattaa olla tervahautoja tai hiilimiiluja. Vuoden 2007 kartoituksen yhteydessä kuopista voitiin erottaa neljä erilaista tyyppiä; pyöreä (155 kpl), soikea (69 kpl), suorakulmainen (2 kpl) ja kolmiomainen (1-2 kpl).
Eteläosassa kohde jatkuu todennäköisesti noin 100 metriä nykyistä rajausta pitemmälle Askolanniemeä pitkin kaakkoon, sähkölinjan kaakkoispuolelle, missä Lidar-aineiston perusteella on vielä kymmenkunta kuoppaa (havaittu VARK-hankeessa, 10/2020). Näistä kuopista ainakin osa on kartoitettu vuoden 1954 inventoinnissa.
Tarkemmin tuntemattomasta paikasta Askolankankaalta on löytynyt poikkiteräinen rautanuolenkärki (KM 42950:1). |
| metsakeskus.785010025 |
785 |
Askolankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
484634.66400000 |
7161501.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010025 |
Kohde sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 7 km länsiluoteeseen, Oulujoen pohjoisrannalla, Nuojuanlammesta länteen olevan Kantturanniemen pohjoispuolella korkean törmän päällä. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka (a) ja pyyntikuoppakohde (b). Ks. erilliskohteet.
Asuinpaikka-alue on jyrkän harjun päällä, sähkölinjan kohdalla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu sähkölinjan kohdalta. Paikalta on löytynyt kvartsiesineitä, -iskoksia ja palanutta luuta.
Noin kilometrin pituisella matkalla on ainakin 226 matalaa, pyöreää, halkaisijaltaan 3-4 m olevaa kuoppaa, jotka ovat kahdessa muodostumassa. Kuoppia on pidetty pyyntikuoppina, mutta osa kuopista saattaa olla tervahautoja tai hiilimiiluja. Vuoden 2007 kartoituksen yhteydessä kuopista voitiin erottaa neljä erilaista tyyppiä; pyöreä (155 kpl), soikea (69 kpl), suorakulmainen (2 kpl) ja kolmiomainen (1-2 kpl).
Eteläosassa kohde jatkuu todennäköisesti noin 100 metriä nykyistä rajausta pitemmälle Askolanniemeä pitkin kaakkoon, sähkölinjan kaakkoispuolelle, missä Lidar-aineiston perusteella on vielä kymmenkunta kuoppaa (havaittu VARK-hankeessa, 10/2020). Näistä kuopista ainakin osa on kartoitettu vuoden 1954 inventoinnissa.
Tarkemmin tuntemattomasta paikasta Askolankankaalta on löytynyt poikkiteräinen rautanuolenkärki (KM 42950:1). |
| metsakeskus.785010025 |
785 |
Askolankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
484634.66400000 |
7161501.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010025 |
Kohde sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 7 km länsiluoteeseen, Oulujoen pohjoisrannalla, Nuojuanlammesta länteen olevan Kantturanniemen pohjoispuolella korkean törmän päällä. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka (a) ja pyyntikuoppakohde (b). Ks. erilliskohteet.
Asuinpaikka-alue on jyrkän harjun päällä, sähkölinjan kohdalla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu sähkölinjan kohdalta. Paikalta on löytynyt kvartsiesineitä, -iskoksia ja palanutta luuta.
Noin kilometrin pituisella matkalla on ainakin 226 matalaa, pyöreää, halkaisijaltaan 3-4 m olevaa kuoppaa, jotka ovat kahdessa muodostumassa. Kuoppia on pidetty pyyntikuoppina, mutta osa kuopista saattaa olla tervahautoja tai hiilimiiluja. Vuoden 2007 kartoituksen yhteydessä kuopista voitiin erottaa neljä erilaista tyyppiä; pyöreä (155 kpl), soikea (69 kpl), suorakulmainen (2 kpl) ja kolmiomainen (1-2 kpl).
Eteläosassa kohde jatkuu todennäköisesti noin 100 metriä nykyistä rajausta pitemmälle Askolanniemeä pitkin kaakkoon, sähkölinjan kaakkoispuolelle, missä Lidar-aineiston perusteella on vielä kymmenkunta kuoppaa (havaittu VARK-hankeessa, 10/2020). Näistä kuopista ainakin osa on kartoitettu vuoden 1954 inventoinnissa.
Tarkemmin tuntemattomasta paikasta Askolankankaalta on löytynyt poikkiteräinen rautanuolenkärki (KM 42950:1). |
| metsakeskus.785010025 |
785 |
Askolankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27015 |
484634.66400000 |
7161501.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010025 |
Kohde sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 7 km länsiluoteeseen, Oulujoen pohjoisrannalla, Nuojuanlammesta länteen olevan Kantturanniemen pohjoispuolella korkean törmän päällä. Paikalla on kivikautinen asuinpaikka (a) ja pyyntikuoppakohde (b). Ks. erilliskohteet.
Asuinpaikka-alue on jyrkän harjun päällä, sähkölinjan kohdalla. Asuinpaikkalöydöt on poimittu sähkölinjan kohdalta. Paikalta on löytynyt kvartsiesineitä, -iskoksia ja palanutta luuta.
Noin kilometrin pituisella matkalla on ainakin 226 matalaa, pyöreää, halkaisijaltaan 3-4 m olevaa kuoppaa, jotka ovat kahdessa muodostumassa. Kuoppia on pidetty pyyntikuoppina, mutta osa kuopista saattaa olla tervahautoja tai hiilimiiluja. Vuoden 2007 kartoituksen yhteydessä kuopista voitiin erottaa neljä erilaista tyyppiä; pyöreä (155 kpl), soikea (69 kpl), suorakulmainen (2 kpl) ja kolmiomainen (1-2 kpl).
Eteläosassa kohde jatkuu todennäköisesti noin 100 metriä nykyistä rajausta pitemmälle Askolanniemeä pitkin kaakkoon, sähkölinjan kaakkoispuolelle, missä Lidar-aineiston perusteella on vielä kymmenkunta kuoppaa (havaittu VARK-hankeessa, 10/2020). Näistä kuopista ainakin osa on kartoitettu vuoden 1954 inventoinnissa.
Tarkemmin tuntemattomasta paikasta Askolankankaalta on löytynyt poikkiteräinen rautanuolenkärki (KM 42950:1). |
| metsakeskus.785010026 |
785 |
Lamminaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487533.00000000 |
7162381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 2,5 km luoteeseen, Oulujoen pohjoisrannalla, Lamminahon museokäytössä olevan talon luona. Asuinpaikka on mahdollisesti voimalaitostyön yhteydessä tuhoutunut. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tilan pelloilta tai aivan joen rannasta. Nuojuan voimalaitoksen valmistuttua on löytöpaikka, joka on noin 1,5 km ylöspäin padosta joen pohjoisrannalla, nähtävästi jäänyt veden alle.
Inventointi 2017: Museoalue, piha nurmella. |
| metsakeskus.785010028 |
785 |
Koivuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488693.02700000 |
7162631.11700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 2 km pohjoisluoteeseen, Oulujokeen pohjoisesta laskevan Kutujoen suulla. Asuinpaikka-alue on rantapeltoa
Inventointi 2017: Alue oli osittain pakettipeltona, osittain pihanurmena. |
| metsakeskus.785010029 |
785 |
Niskakosken kk. |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488832.96900000 |
7162771.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 2,2 km pohjoisluoteeseen, Oulujokeen pohjoisesta laskevan Kutujoen suulla olevan Mantereenlammen luoteisrannalla. Asuinpaikka-alue on piha- ja puutarhamaata.
Inventointi 2017: Alue oli pihamaata. |
| metsakeskus.785010030 |
785 |
Karppila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
488902.94000000 |
7162821.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 2,2 km pohjoisluoteeseen, Oulujokeen pohjoisesta laskevan Kutujoen suulla olevan Mantereenlammen luoteisrannalla, kansakoulusta noin 100 m koilliseen. Löydöt KM 17970:1-2 rantatörmän päältä (koordinaatit)
Inventointi 2017: Rantatörmä oli nuoren puuston peittämä. |
| metsakeskus.785010031 |
785 |
Lassila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489412.73700000 |
7163120.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 2,3 km pohjoiseen, Oulujokeen pohjoisesta laskevan Kutujoen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantapellosta.
Inventointi 2017: Löytöalue on nykyään pihamaata ja nurmea. |
| metsakeskus.785010032 |
785 |
Vintteri A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490112.00000000 |
7164170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 3,4 km pohjoiseen, Yläjärven lounaisrannalla, soraharjun päässä olevan pienen sorakuopan luona, Vinterin talosta noin 60 m lounaaseen, pellon reunan ja kylätien välillä. Hiekanottopaikan länsireunalla on vuoden 1969 mukaan "maakumpu, vanha tervahauta". Kuvauksen mukainen kohde on paikannettu 2008 noin 60 m länteen ilmoitetusta kohdasta ja asuinpaikkalöydöt lienevät näiltä paikoin, eivät Vintterin piha-alueelta. Sorakuopan siajinniksi ilmoitetetaan 2008 noin p = 7167177, i = 3490220.
Inventoinnnissa 2017 todetaan paikalla olevan uusia rakennuksia, vanhaa sorakuoppaa ja "tervahautaa" ei tuolloin havaittu. Kohteen tarkastusten ristiriitaisuuksien vuoksi kohteen sijainti on epävarma.
2021: Vuonna 2008 tarkastetun sorakuopan länsipuolella on kolme kumpua. Ne ovat todennäköisesti hiilimiiluja, joita ei ole avattu ja purettu. Aiemmin ne on tulkittu tervahaudoiksi (ks. alakohteet). Tarkastuksen aikana ei tarkistettu vanhan sorakuopan aluetta, ja hiilimiilujen läheisyydestä ei tavattu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kohteesta noin 4 km etelään sijaitsee Myllyrannan rautaruukki (1000005551). |
| metsakeskus.785010032 |
785 |
Vintteri A |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
490112.00000000 |
7164170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 3,4 km pohjoiseen, Yläjärven lounaisrannalla, soraharjun päässä olevan pienen sorakuopan luona, Vinterin talosta noin 60 m lounaaseen, pellon reunan ja kylätien välillä. Hiekanottopaikan länsireunalla on vuoden 1969 mukaan "maakumpu, vanha tervahauta". Kuvauksen mukainen kohde on paikannettu 2008 noin 60 m länteen ilmoitetusta kohdasta ja asuinpaikkalöydöt lienevät näiltä paikoin, eivät Vintterin piha-alueelta. Sorakuopan siajinniksi ilmoitetetaan 2008 noin p = 7167177, i = 3490220.
Inventoinnnissa 2017 todetaan paikalla olevan uusia rakennuksia, vanhaa sorakuoppaa ja "tervahautaa" ei tuolloin havaittu. Kohteen tarkastusten ristiriitaisuuksien vuoksi kohteen sijainti on epävarma.
2021: Vuonna 2008 tarkastetun sorakuopan länsipuolella on kolme kumpua. Ne ovat todennäköisesti hiilimiiluja, joita ei ole avattu ja purettu. Aiemmin ne on tulkittu tervahaudoiksi (ks. alakohteet). Tarkastuksen aikana ei tarkistettu vanhan sorakuopan aluetta, ja hiilimiilujen läheisyydestä ei tavattu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kohteesta noin 4 km etelään sijaitsee Myllyrannan rautaruukki (1000005551). |
| metsakeskus.785010032 |
785 |
Vintteri A |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27000 |
490112.00000000 |
7164170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 3,4 km pohjoiseen, Yläjärven lounaisrannalla, soraharjun päässä olevan pienen sorakuopan luona, Vinterin talosta noin 60 m lounaaseen, pellon reunan ja kylätien välillä. Hiekanottopaikan länsireunalla on vuoden 1969 mukaan "maakumpu, vanha tervahauta". Kuvauksen mukainen kohde on paikannettu 2008 noin 60 m länteen ilmoitetusta kohdasta ja asuinpaikkalöydöt lienevät näiltä paikoin, eivät Vintterin piha-alueelta. Sorakuopan siajinniksi ilmoitetetaan 2008 noin p = 7167177, i = 3490220.
Inventoinnnissa 2017 todetaan paikalla olevan uusia rakennuksia, vanhaa sorakuoppaa ja "tervahautaa" ei tuolloin havaittu. Kohteen tarkastusten ristiriitaisuuksien vuoksi kohteen sijainti on epävarma.
2021: Vuonna 2008 tarkastetun sorakuopan länsipuolella on kolme kumpua. Ne ovat todennäköisesti hiilimiiluja, joita ei ole avattu ja purettu. Aiemmin ne on tulkittu tervahaudoiksi (ks. alakohteet). Tarkastuksen aikana ei tarkistettu vanhan sorakuopan aluetta, ja hiilimiilujen läheisyydestä ei tavattu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kohteesta noin 4 km etelään sijaitsee Myllyrannan rautaruukki (1000005551). |
| metsakeskus.785010032 |
785 |
Vintteri A |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
490112.00000000 |
7164170.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 3,4 km pohjoiseen, Yläjärven lounaisrannalla, soraharjun päässä olevan pienen sorakuopan luona, Vinterin talosta noin 60 m lounaaseen, pellon reunan ja kylätien välillä. Hiekanottopaikan länsireunalla on vuoden 1969 mukaan "maakumpu, vanha tervahauta". Kuvauksen mukainen kohde on paikannettu 2008 noin 60 m länteen ilmoitetusta kohdasta ja asuinpaikkalöydöt lienevät näiltä paikoin, eivät Vintterin piha-alueelta. Sorakuopan siajinniksi ilmoitetetaan 2008 noin p = 7167177, i = 3490220.
Inventoinnnissa 2017 todetaan paikalla olevan uusia rakennuksia, vanhaa sorakuoppaa ja "tervahautaa" ei tuolloin havaittu. Kohteen tarkastusten ristiriitaisuuksien vuoksi kohteen sijainti on epävarma.
2021: Vuonna 2008 tarkastetun sorakuopan länsipuolella on kolme kumpua. Ne ovat todennäköisesti hiilimiiluja, joita ei ole avattu ja purettu. Aiemmin ne on tulkittu tervahaudoiksi (ks. alakohteet). Tarkastuksen aikana ei tarkistettu vanhan sorakuopan aluetta, ja hiilimiilujen läheisyydestä ei tavattu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kohteesta noin 4 km etelään sijaitsee Myllyrannan rautaruukki (1000005551). |
| metsakeskus.785010033 |
785 |
Järvelä A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490942.11800000 |
7164200.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 4 km pohjoiskoilliseen, Yläjärven kaakkoisrannalla, Järvelän talon ympärillä olevilla pelloilla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltotöiden yhteydessä päärakennuksen länsi-, lounais- ja koillispuolelta.
Inventointi 2017: Löytöalue oli pakettipeltoa ja pihanurmea. |
| metsakeskus.785010034 |
785 |
Järvelä B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490532.28500000 |
7164000.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 3 km pohjoiskoilliseen (Inv. 1969 kohde 101), Järvelän talosta 450 m lounaaseen, Yläjärven ja Alajärven välillä olevalla harjulla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille harjun päällä kulkevan tien kohdalta. Löytöjä länteen laskevalta rinteeltä. Kohteesta noin 200 metriä luoteeseen olevan hiekkakuopan alueelta on tietoja mahdollisesta tuhoutuneesta kalmistosta (Inv. 1969, kohde 102),
Inventointi 2017: Löytöalueen pinta oli osittain kuorittu. Paikalle tehdyistä koepistoista ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.785010035 |
785 |
Lepistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490812.17100000 |
7163860.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 3 km pohjoiskoilliseen, Yläjärven, Keskijärven ja Alajärven välisellä niemellä Lepikko-nimisestä tilasta länteen olevalla pellolla. Asuinpaikalta tiedetään tulleen esille kiviesineitä, mutta niitä ei ole toimitettu museon kokoelmiin.
Inventointi 2017: Kohdetta ei paikallistettu, alue on ojitettua rämettä. |
| metsakeskus.785010036 |
785 |
Kankaanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490892.13800000 |
7163660.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 3 km pohjoiskoilliseen, Keskijärven ja Alajärven välisen Kankaanjoen pohjoisrannalla. Asuinpaikka-alue on pelto- ja metsämaata. Vuoden 1969 havainnot hiekkaiselta polulta harjun lounaisrinteestä sekä pienen hiekanottopaikan laitamilta.
Inventointi 2017: Kohdetta ei paikallistettu, alueella on rantasuota ja rämettä. |
| metsakeskus.785010037 |
785 |
Rintelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491132.04400000 |
7163700.69900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 3 km pohjoiskoilliseen, Keskijärven ja Alajärven välisen Kankaanjoen pohjoisrannalla, tilan päärakennuksesta 60-120 m kaakkoon olevan pellon alueella. Paikalta on useita kiviesineitä.
Inventointi 2017: Löytöalue oli heinällä. |
| metsakeskus.785010038 |
785 |
Poukamo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490812.18600000 |
7159322.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 2 km kaakkoon, Vaalanlammen länsipuolella, sen ja Jylhämälle vievän tien välissä. Asuinpaikka-alue on viljelysmaata. Löydöt ovat tulleet esille peltotöiden yhdessä tai ne on poimittu pellon pinnalta.
Inventointi 2017: Alue oli heinällä, osa rantakaistaleesta oli sinne tehtyjen veneenlaskupaikan ja laiturin takia tasoitettu, paikalle on myös tie ja kääntöpaikka. |
| metsakeskus.785010039 |
785 |
Hovila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
505506.33900000 |
7141199.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 25 km kaakkoon, Manamansalon pohjoisosassa, Kaaresjärven ja Martinlahden välisellä kannaksella, Hovilan talon ympärillä olevan pellon alueella.
Inventointi 2017: Talo on enää vapaa-ajan käytössä, piha-alue ja lähipellot ovat pusikoituneet tai korkean heinän peittämiä. Paikalla ei tehty uusia havaintoja. |
| metsakeskus.785010040 |
785 |
Kaares |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
505556.31100000 |
7141649.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010040 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 25 km kaakkoon, Manamansalon pohjoisosassa, Kaaresjärven ja Martinlahden välisellä kannaksella, talon pohjoispuolisella peltoalueella.
Inventointi 2017: Löytöalueen pellot olivat kesannolla, uusia havaintoja ei tehty. |
| metsakeskus.785010041 |
785 |
Muinaiskirkko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
506795.80900000 |
7143308.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 24 km kaakkoon, Manamansalon pohjoisosassa, muinaiskirkon muistomerkin luona. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille lähinnä sortuvasta rantatörmästä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa.
Inventointi 2017: Törmää tarkastettiin n. 100 m pohjoiseen ja etelään. Alue oli aluskasvillisuuden peittämä, eikä uusia havaintoja tehty. Kyseessä on neoliittinen - varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka liittyy vaiheeseen, jolloin Rusilanlahti oli vielä järvi. |
| metsakeskus.785010041 |
785 |
Muinaiskirkko |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27012 |
506795.80900000 |
7143308.95700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Jylhämän voimalaitoksesta noin 24 km kaakkoon, Manamansalon pohjoisosassa, muinaiskirkon muistomerkin luona. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille lähinnä sortuvasta rantatörmästä. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa.
Inventointi 2017: Törmää tarkastettiin n. 100 m pohjoiseen ja etelään. Alue oli aluskasvillisuuden peittämä, eikä uusia havaintoja tehty. Kyseessä on neoliittinen - varhaismetallikautinen asuinpaikka, joka liittyy vaiheeseen, jolloin Rusilanlahti oli vielä järvi. |
| metsakeskus.785010042 |
785 |
Kekkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508947.00000000 |
7153610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010042 |
Jylhämän voimalaitoksesta noin 21 km itäkaakkoon, Oulujärven Jaalanganlahden suun itäpuolella, luode-kaakko -suuntaisen Kekkolanniemen pohjoislaidalla olevalla peltoalueella. Asuinpaikka-aluetta lienee yhtenäisenä vyöhykkeenä niemen ympäri.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. Pelto oli inventointihetkellä heinällä. |
| metsakeskus.785010043 |
785 |
Harju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508794.97100000 |
7153554.83600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Oulujärven Jaalanganlahden suun itäpuolella, Kekkolanniemen etelälaidalla olevalla lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Rinne päättyy jyrkkään töyrääseen, jonka juurella alkaa rantakivikko. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltomaasta.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. Pellot olivat inventointihetkellä heinällä. |
| metsakeskus.785010044 |
785 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500828.15900000 |
7158942.64600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Oulujärven Kankarinlahteen laskevan Pouhunpuron suupuolen länsipuolella, maantiestä etelään, Jokelan tilan asuinrakennuksesta noin 100 m etelään olevalla alueella. Asuinpaikalta kerrotaan löytyneen useita kiviesineitä, mutta niitä ei ole toimitettu museon kokoelmiin.
Inventointi 2017: Löytöalue oli osittain pakettipeltoa ja osittain metsittynyttä peltoa. |
| metsakeskus.785010045 |
785 |
Pöppölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508395.00000000 |
7162591.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaihlasen järven lounaispuolella, Pöppölän talosta luoteeseen olevalla pellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltotöiden yhteydessä.
Inventointi 2017: Pellot olivat heinällä. Löytötietojen ja paikalle ilmestyneen naapuritilan omistajan antamien tietojen perusteella asuinpaikka-alue on todennäköisesti laaja ja muodostaa yhtenäisen nauhamaisen vyöhykkeen kohteen 37 Kuikkamäki kanssa. |
| metsakeskus.785010046 |
785 |
Kuikkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507705.38200000 |
7163041.01700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010046 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaihlasen järven luoteispään lounaispuolella, Kuikkamäen talon pelloilla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltotöiden yhteydessä.
Inventointi 2017: Löytöalue on metsittynyt ja pusikoitunut. Asuinpaikka-alue on todennäköisesti laaja ja muodostaa yhtenäisen nauhamaisen vyöhykkeen kohteen 36 Pöppölä kanssa (ks. kohteen 36 kuvaus). |
| metsakeskus.785010047 |
785 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500648.18800000 |
7171697.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010047 |
Asuinpaikka sijaitsee Otermajärven Isonselän länsirannalla, Anttilan tilan Harjupellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta. Pellot ulottuvat rantaan saakka. Alavat ja kosteat rantapellot erottaa pieni töyräs korkeammalla olevasta Harjupellosta. Asuinpaikka on ilmeisesti tällä ylemmällä terassilla pihan itäreunalla.
Inventoinnissa 2017 talon todettiin olevan vapaa-ajankäytössä ja alueen nurmea ja puutarha-aluetta. |
| metsakeskus.785010048 |
785 |
Keski-Uonua |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511353.92800000 |
7158942.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Keski-Uonua ja Ala-Uonua järvien välisellä kannaksella, Keski-Uonua järven etelärannan hiekkarannalla. Järven kannas on asuinpaikan kohdalla 620 m:n levyinen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantahiekasta ja matalasta vedestä.
Ala-Uonuan pohjoisrannalta on lyödetty tasataltta KM 3862:18. Sen tarkka löytöpaikka ei ole tiedossa
Inventointi 2017: Alue on nykyään vapaa-ajan asunnon piha-aluetta. |
| metsakeskus.785010049 |
785 |
Kaivosoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
505926.16800000 |
7140849.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010049 |
Asuinpaikka sijaitsee Oulujärven rannalla, Manamansalon itäosaan pistävän Martinlahden länsirannalla, Kaivosojan suun pohjoispuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille rantatörmässä olevan hiekkakuopan reunasta ja rantaan tulevan tien varresta.
Inventoinnissa 2017 ei sorakuopan reunasta tehty uusia havaintoja asuinpaikasta, mutta koekuopissa esiintyi paikoitellen punertavaa maata. Metsätien pinta oli sammalen, neulasten ja lehtien peittämä, mikä vaikutti havaintojen tekemiseen. |
| metsakeskus.785010050 |
785 |
Lapinsalmi |
10002 |
12016 |
13161 |
11004 |
27000 |
500948.07700000 |
7170048.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010050 |
Lapinpato on Otermajärven Lapinsalmen yli johtavan Vaala-Puokio -maantiesillan koillispuolella. Salmen kapeimmalla kohdalla on kaksi kivistä tehtyä kivirakennelmaa kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Rakennelman korkeus on noin 0,5 m ja leveys 1,5-2,5 m. |
| metsakeskus.785010050 |
785 |
Lapinsalmi |
10002 |
12016 |
13161 |
11006 |
27000 |
500948.07700000 |
7170048.18000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010050 |
Lapinpato on Otermajärven Lapinsalmen yli johtavan Vaala-Puokio -maantiesillan koillispuolella. Salmen kapeimmalla kohdalla on kaksi kivistä tehtyä kivirakennelmaa kahden metrin etäisyydellä toisistaan. Rakennelman korkeus on noin 0,5 m ja leveys 1,5-2,5 m. |
| metsakeskus.785010051 |
785 |
Martinkanta |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
506585.90000000 |
7141769.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010051 |
Martinkannan pyyntikuopat sijaitsevat Manamansalon Martinlahden ja Rusilanlahden välisen Martinkannan ja Martinkannanluhdan länsipuolella, pääosin tasaisen hiekkakankaan alueelle olevan muinaisen rantatörmän reunaa kiertäen. Pyyntikuopat ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan suurimmillaan noin 6,5 m ja syvyydeltään noin 1,5 m. Kuoppia on noin 1,7 km:n pituisella matkalla. Alueella on lisäksi kaksi erittäin hyvin säilynyttä ja edustavaa tervahautaa, joista toinen on noin 20 m ja toinen noin 10 m halkaisijaltaan.
Vuoden 1988 raportin mukaan alueella on 64 pyyntikuoppaa, joiden lisäksi alueen pohjoisosasta mainitaan joitain epämääräisiä kuoppia. Ainakin osa viimeksi mainituista todettiin vuoden 2017 inventoinnissa pyyntikuoppia nuoremmiksi kuopiksi, jotka tulkittiin kesähaudoiksi ja erotettiin omaksi kohteekseen. Vuonna 2017 paikannettiin 50 pyyntikuoppaa. Kun näiden lisäksi alueella on vinovalovarjosteen perusteella kymmenkunta kuoppaa, on pyyntikuoppien lukumäärä noin 60.
Alue oli ennallaan, eteläpäässä on opastaulu sekä ’kivikautiseen tyyliin’ rakennettu peuranpyytäjien kylä (peruskartalle merkitty muinaisjäännökseksi). Eteläpäästä johtaa merkitty polku muinaiskirkolle asti.
V. 2017 inventointiraportissa on koordinaatit v. 2017 kartoitetusta 50 pyyntikuopasta. Kuoppajärjestelmän keskipiste: P: 7142422, I: 506743 |
| metsakeskus.785010051 |
785 |
Martinkanta |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
506585.90000000 |
7141769.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010051 |
Martinkannan pyyntikuopat sijaitsevat Manamansalon Martinlahden ja Rusilanlahden välisen Martinkannan ja Martinkannanluhdan länsipuolella, pääosin tasaisen hiekkakankaan alueelle olevan muinaisen rantatörmän reunaa kiertäen. Pyyntikuopat ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan suurimmillaan noin 6,5 m ja syvyydeltään noin 1,5 m. Kuoppia on noin 1,7 km:n pituisella matkalla. Alueella on lisäksi kaksi erittäin hyvin säilynyttä ja edustavaa tervahautaa, joista toinen on noin 20 m ja toinen noin 10 m halkaisijaltaan.
Vuoden 1988 raportin mukaan alueella on 64 pyyntikuoppaa, joiden lisäksi alueen pohjoisosasta mainitaan joitain epämääräisiä kuoppia. Ainakin osa viimeksi mainituista todettiin vuoden 2017 inventoinnissa pyyntikuoppia nuoremmiksi kuopiksi, jotka tulkittiin kesähaudoiksi ja erotettiin omaksi kohteekseen. Vuonna 2017 paikannettiin 50 pyyntikuoppaa. Kun näiden lisäksi alueella on vinovalovarjosteen perusteella kymmenkunta kuoppaa, on pyyntikuoppien lukumäärä noin 60.
Alue oli ennallaan, eteläpäässä on opastaulu sekä ’kivikautiseen tyyliin’ rakennettu peuranpyytäjien kylä (peruskartalle merkitty muinaisjäännökseksi). Eteläpäästä johtaa merkitty polku muinaiskirkolle asti.
V. 2017 inventointiraportissa on koordinaatit v. 2017 kartoitetusta 50 pyyntikuopasta. Kuoppajärjestelmän keskipiste: P: 7142422, I: 506743 |
| metsakeskus.785010051 |
785 |
Martinkanta |
10002 |
12016 |
13175 |
11004 |
27000 |
506585.90000000 |
7141769.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010051 |
Martinkannan pyyntikuopat sijaitsevat Manamansalon Martinlahden ja Rusilanlahden välisen Martinkannan ja Martinkannanluhdan länsipuolella, pääosin tasaisen hiekkakankaan alueelle olevan muinaisen rantatörmän reunaa kiertäen. Pyyntikuopat ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan suurimmillaan noin 6,5 m ja syvyydeltään noin 1,5 m. Kuoppia on noin 1,7 km:n pituisella matkalla. Alueella on lisäksi kaksi erittäin hyvin säilynyttä ja edustavaa tervahautaa, joista toinen on noin 20 m ja toinen noin 10 m halkaisijaltaan.
Vuoden 1988 raportin mukaan alueella on 64 pyyntikuoppaa, joiden lisäksi alueen pohjoisosasta mainitaan joitain epämääräisiä kuoppia. Ainakin osa viimeksi mainituista todettiin vuoden 2017 inventoinnissa pyyntikuoppia nuoremmiksi kuopiksi, jotka tulkittiin kesähaudoiksi ja erotettiin omaksi kohteekseen. Vuonna 2017 paikannettiin 50 pyyntikuoppaa. Kun näiden lisäksi alueella on vinovalovarjosteen perusteella kymmenkunta kuoppaa, on pyyntikuoppien lukumäärä noin 60.
Alue oli ennallaan, eteläpäässä on opastaulu sekä ’kivikautiseen tyyliin’ rakennettu peuranpyytäjien kylä (peruskartalle merkitty muinaisjäännökseksi). Eteläpäästä johtaa merkitty polku muinaiskirkolle asti.
V. 2017 inventointiraportissa on koordinaatit v. 2017 kartoitetusta 50 pyyntikuopasta. Kuoppajärjestelmän keskipiste: P: 7142422, I: 506743 |
| metsakeskus.785010051 |
785 |
Martinkanta |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
506585.90000000 |
7141769.57300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010051 |
Martinkannan pyyntikuopat sijaitsevat Manamansalon Martinlahden ja Rusilanlahden välisen Martinkannan ja Martinkannanluhdan länsipuolella, pääosin tasaisen hiekkakankaan alueelle olevan muinaisen rantatörmän reunaa kiertäen. Pyyntikuopat ovat muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan suurimmillaan noin 6,5 m ja syvyydeltään noin 1,5 m. Kuoppia on noin 1,7 km:n pituisella matkalla. Alueella on lisäksi kaksi erittäin hyvin säilynyttä ja edustavaa tervahautaa, joista toinen on noin 20 m ja toinen noin 10 m halkaisijaltaan.
Vuoden 1988 raportin mukaan alueella on 64 pyyntikuoppaa, joiden lisäksi alueen pohjoisosasta mainitaan joitain epämääräisiä kuoppia. Ainakin osa viimeksi mainituista todettiin vuoden 2017 inventoinnissa pyyntikuoppia nuoremmiksi kuopiksi, jotka tulkittiin kesähaudoiksi ja erotettiin omaksi kohteekseen. Vuonna 2017 paikannettiin 50 pyyntikuoppaa. Kun näiden lisäksi alueella on vinovalovarjosteen perusteella kymmenkunta kuoppaa, on pyyntikuoppien lukumäärä noin 60.
Alue oli ennallaan, eteläpäässä on opastaulu sekä ’kivikautiseen tyyliin’ rakennettu peuranpyytäjien kylä (peruskartalle merkitty muinaisjäännökseksi). Eteläpäästä johtaa merkitty polku muinaiskirkolle asti.
V. 2017 inventointiraportissa on koordinaatit v. 2017 kartoitetusta 50 pyyntikuopasta. Kuoppajärjestelmän keskipiste: P: 7142422, I: 506743 |
| metsakeskus.785010052 |
785 |
Manamansalon Vanha hautausmaa |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
506696.84700000 |
7143368.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010052 |
Manamansalon Muinaiskirkon paikka ja Vanha hautausmaa sijaitsevat Oulujärvessä olevan suuren Manamansalon saaren koillisosassa. Alue on kaunista mäntykangasta. Vanhan hautausmaan kohdalla on tehty arkeologisia tutkimuksia vuosina 1989 ja 1991. Kaikkiaan tutkimuksissa tuli esille 9 hautaa, joista yksi oli joukkohauta. Lisäksi tutkitulta alueelta havaittiin 25 hautauksen kuviot.
Asiakirjalähteiden perusteella Kainuun ensimmäinen kirkko on rakennettu Manamansaloon 1550-luvun lopussa tai seuraavan vuosikymmenen alussa ja se poltettiin rappasotien aikana ilmeisesti vuonna 1578. Tutkimusalueen hautojen suuri tiheys viittaa kuitenkin siihen, että hautausmaa on ollut käytössä ennen kuin kirkko on rakennettu tai sitä on käytetty vielä kirkon tuhoutumisen jälkeenkin. Manamansalon hautausmaa on Kainuun vanhin tunnettu kristillinen hautausmaa.
Inventointi 2017: Kohde oli ennallaan. Kohde rajattiin V. Laulumaan vuoden 1991 kaivausraportin perusteella. Alueen itäreunalla on 5 kesähautakuoppaa, joiden pituus on 0,8 – 1,7 m. |
| metsakeskus.785010053 |
785 |
Kiviojankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
489832.56700000 |
7162521.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010053 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Kutujokeen laskevan kaakko-luode -suuntaisen Kiviojan lounaispuolella, ojasta nousevan korkean rinteen päällä olevalla tasanteella. Eteläosassa aluetta rajoittaa tasanteella kulkeva Jylhämän ja Järvikylän välinen tie. Kohteen keskivaiheilla tie katkaisee kohteen kahtia ja jatkuu Kiviojan yli pohjoiseen. Kohteen pohjoisosan yli kulkee sähkölinja.
Pyyntikuopat ovat törmän reunaa seuraavana ketjuna. Lähellä kumpaakin päätä on törmän reunaa vastaan kohtisuorat kuopparivit.
Kuoppia on inventoitu vuosina 1990, 2013, 2015 ja 2021. Alakohteiden numerointi perustuu vuoden 1990 inventointiin, jossa kuopille ei ole annettu koordinaatteja. Tällöin alueella todettiin olevan 34 kuoppaa.
Vuoden 2013 voimalinjainventoinnissa alueen pohjoisosan kuopille mitattiin GPS-laitteella koordinaatteja, jolloin alueelta löydettiin myös lisää kuoppia (9 uutta kuoppaa, yhteensä 18 mitattiin). Raportissa oleva kuoppanumerointi ei vastaa vuoden 1990 numerointia. Pohjoisosan uudet kuopat ovat alakohteissa numeroin 35-43.
Vuoden 2015 inventoinnissa pyyntikuoppia (33 kpl) on mitattu gps-paikantimella, mutta raportissa ei ole yksittäisten kuoppien sijaintitietoja. Kuopat on merkitty raportissa olevalle kartalle. Kuoppia ei ole numeroitu.
Alueen eteläosa tarkastettiin vuonna 2021, jolloin alueen eteläosan tunnetut pyyntikuopat mitattiin GPS-laitteella. Tämän yhteydessä alueelta löydettiin lisää pyyntikuoppia (8kpl, yhteensä 26 mitattiin). Samalla voimalinjan kohdalta alueen pohjoisosasta löydettiin yksi uusi kuoppa (alakohde Kuoppa 52). Nämä uudet pyyntikuopat on alakohteissa numeroilla 44-52.
Kohteen rajaus perustuu pohjoisosalta vuoden 2013 havaintoihin ja eteläosaltaan vuoden 2015 ja 2021 havaintoihin. Tarkastusten ja lidarin tarkastelun jälkeen vuoden 1990 raportin mukaisten kolmen kuopan (nro 2, 9 ja 27) koordinaatit eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.785010054 |
785 |
Ylitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503347.00000000 |
7172217.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010054 |
Asuinpaikka sijaitsee Otermanjärven pohjoisrannalla, Oterman kylässä. Ylitalo on Oterman kyläaukean itäisin talo. Pellot eivät ulotu rantaan asti, välissä on hieman suoperäistä metsää. Maasto nousee loivasti järven rannasta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille noin 50 m talosta lounaaseen olevan pellon kohdalta rantapellosta.
Inventointi 2017: Löytöalueen pellot olivat heinällä. |
| metsakeskus.785010055 |
785 |
Haapaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503986.84300000 |
7174316.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Paatinjärven etelärannalla, Haapaniemen talon ja rannan välissä. Alue on vanhaa peltoa, nykyisin talo on kesänviettopaikkana ja pello viljelemättä pienehköjä kasvimaita lukuun ottamatta. Järven rannassa on kivikkoinen törmä ja rantavedessä pikkukiviä. Asuinpaikkalöydöt ovat talon luoteispuolella olevan perunapellon kaakkoisosasta, noin 80 m talosta, kohdasta, jossa rannasta nouseva hyvin loiva rinne päättyy.
Inventointi 2017: Löytöalue oli tiheän aluskasvillisuuden peittämä. |
| metsakeskus.785500002 |
785 |
Rusilanlahti Raatosaari |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
507984.33300000 |
7142223.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.785500002 |
Raatosaareen on perimätiedon mukaan jätetty vihovenäläisiä kuolemaan isonvihan aikaan. |
| metsakeskus.831000001 |
831 |
Riutanniemi |
10001 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
552698.73900000 |
6780435.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831000001 |
Pekka Kivikkään 1998 ilmoittama epäselvä (U-kirjainta muistuttava) "maalaus", joka sijaitsee matalassa seinämässä (ei aivan rannassa). Kivikkään mukaan (suull.tied.anto 6.7.1998) kyse on tuskin edes värjäytymästä. |
| metsakeskus.831000005 |
831 |
Pilkkahiekka |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
558826.23300000 |
6788501.97400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831000005 |
Asuinpaikka sijaitsee Saimaanrannan lomakylän hotellista n 200-700 m kaakkoon, Suur-Saimaan Ahoselän rannalla, Pilkkahiekalla.
Nallemajat-nimisille lomamökeille johtavan tien ja viereisen mökkitien välisellä alueella on pari mahdollista asumuspainannetta ja tästä 300 m itäkaakkoon, tenniskentälle johtavalta tieltä itään sijaitsevalla rantavallilla on useita (6-8 kpl) asumuspainanteita. Kolmas painannealue sijaitsee tenniskentältä n 300 itäkaakkoon. Painanteet ovat kooltaan n. 6 x 8 metriä ja näkyvät osin laserkeilausaineistossa.
Kohteen löytyessä vuonna 1999 läntisimmän alueen painanteisiin tehdyissä koekuopissa oli havaittavissa mahdollista likamaata, mutta ei löytöjä. Vuoden 2020 tarkastuksessa löytyi kampakeramiikkaa n 50 metriä tenniskentältä kaakkoon, teiden risteyksestä, tieleikkauksesta sekä kvartsi-iskoksia tuulenkaadosta keskimmäisen painannealueen itäpäästä. |
| metsakeskus.831000006 |
831 |
Huosiaispaununlahti |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
551754.05800000 |
6793737.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831000006 |
Hyvin säilynyt tervahauta n. 100 m Saimaan Munaluodonselän Huosiaispaununlahdesta lounaaseen. Myös tervan valutuakanava (halssi) näkyvissä ja hautaa on sen pohjan metalliesineistön perusteella käytetty myöhemmin mahdollisesti viinanpolttoon. Tervahaudan läheisyydessä kaakossa on hiiliesiintymä, ilmeisesti sysivarasto. Tervahaudan ohi kulkee mökkitie, jonka suunnitteilla oleva parantaminen voi uhata muinaisjäännöstä, jonka iäksi siiä kasvavan puun perusteella voitiin tarkastuksessa määrittää vähintään 70 vuotta. Mahdollisesti tervahauta on tätä huomattavastikin vanhempi. |
| metsakeskus.831000007 |
831 |
Ahtiaisensuo |
10001 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
563504.40300000 |
6777456.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831000007 |
Tiedot tarkastettava. |
| metsakeskus.831000008 |
831 |
Hovi |
10001 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
560125.73900000 |
6782784.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831000008 |
Tiedot tarkastettava. |
| metsakeskus.831000009 |
831 |
Uitonniemi |
10001 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
560655.52400000 |
6783174.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831000009 |
|
| metsakeskus.831010001 |
831 |
Erikanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547011.02600000 |
6782414.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Erikanniemen tyvellä. Löydöt hiekkaisen pellon yläosasta. Löydöt taltta, kvartsia. |
| metsakeskus.831010002 |
831 |
Riviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547310.89900000 |
6782834.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Niivansalmen Ikävistenlahden pohjoisrannalla, raivaamattoman hiekkaharjanteen kaakkoispäässä. |
| metsakeskus.831010003 |
831 |
Heinoinsaari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
547790.71100000 |
6781334.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Heinoinsaaren etelärannalla, Kannuskylän ja Mielakansaaren välillä. Alue on hienohiekkaista mäntyä kasvavaa rantatörmää, jonka keskivaiheilla on ilmeinen asuinpainanne. Löydöt kampa- ja asbestikeramiikkaa ym. |
| metsakeskus.831010004 |
831 |
Rentola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551489.19500000 |
6787892.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Maaveden Suolahden luoteisrannalla, loivan hiekkaisen peltorinteen yläosassa. Löydöt asbestikeramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.831010005 |
831 |
Konstunkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
557785.00000000 |
6778227.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010005 |
Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä Taipalsaaren kirkosta etelään, Saimaanharjun länsiosassa. Konstunhiekan uimaranta on noin 100 metriä asuinpaikasta etelään. Uimarannalle johtava tie jatkuu uimarannan ohitse ja kulkee kivikautisen asuinpaikan halki. Alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. Asuinpaikan kohdalla on kallioinen niemeke.
Kohteen löysi Timo Miettinen vuonna 1975 ja Timo Jussila havaitsi vuonna 1992 ensimmäisen asuinpainanteen. Petro Pesonen löysi vuonna 1999 paikalta tyypillistä kampakeramiikkaa tien leikkauksesta. Vuonna 2016 kohteessa tehtiin tarkkuusinventointi asemakaavan muutoksen johdosta. Tarkkuusinventoinnissa asuinpaikan laajuus tutkittiin koekuopittamalla. Samassa yhteydessä havaittiin toinen asumuspainanne.
Asumuspainanteet ovat halkaisijaltaan noin 13–14 metriä ja puolisen metriä syviä. Painanteet ovat kallioisen harjanteen molemmin puolin, toinen etelä ja toinen pohjoispuolella. Painanteiden kohdalta jatkuu hieman rantaa kohti viettävä alue päättyen selvään rantatörmään. Löytöjä on myös tältä alueelta. Kohde on rajattu koekaivauksen ja havaittujen painanteiden perusteella.
Painanteiden itäpuolella on toisen maailmansodan aikaisien parakkien pohjia, jotka erottuvat maastossa pengerrettyinä suorakaiteen muotoisina alueina. |
| metsakeskus.831010006 |
831 |
Vaateranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
559506.01300000 |
6777936.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010006 |
Kivikautinen asuinpaikka ja kivikautisia punamultahautoja käsittävä kalmisto sijaitsee Kirjamoinsalmen pohjoisrannalla, Saimaanharjun asuntoalueen eteläpuolella. Asuinpaikan alaraja on suunnilleen 79 m:n korkeudella. Sitä alemmaksi tehdyistä koekuopista ei ole löytöjä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseessä on poikkeuksellisen runsaslöytöinen ja erittäin arvokas asuinpaikka. Paikalla on asuttu kivikaudella (tyypillistä kampakeramiikkaa, orgaanissekoitteista kivikauden lopun keramiikkaa, Pöljän asbestisekoitteista keramiikkaa, mahdollisesti nuorakeramiikkaa) ja varhaismetallikaudella (tekstiilikeramiikkaa, Luukonsaaren keramiikkaa). Alueella on myös useita tyypillisen kampakeramiikan punamultahautoja sisältänyt kalmisto. Osa hautauksista oli esineellisiä, ja osassa hautauksia luuaines oli osin säilynyt. Erikoisuutena yksi kivikautinen polttohautaus.
Löydöiltään runsain käyttövaihe ajoittuu n. 4000-2800 eKr. Löytöaineisto on runsas ja monipuolinen: saviastianpaloja, savikuvioita, runsaasti piitä ja hyvälaatuisia kvartseja (vuorikristalli ja savukvartsi), meripihka- ja liuskekoruja, kivestä valmistettuja työkaluja, piisirppi ym. |
| metsakeskus.831010006 |
831 |
Vaateranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
559506.01300000 |
6777936.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010006 |
Kivikautinen asuinpaikka ja kivikautisia punamultahautoja käsittävä kalmisto sijaitsee Kirjamoinsalmen pohjoisrannalla, Saimaanharjun asuntoalueen eteläpuolella. Asuinpaikan alaraja on suunnilleen 79 m:n korkeudella. Sitä alemmaksi tehdyistä koekuopista ei ole löytöjä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseessä on poikkeuksellisen runsaslöytöinen ja erittäin arvokas asuinpaikka. Paikalla on asuttu kivikaudella (tyypillistä kampakeramiikkaa, orgaanissekoitteista kivikauden lopun keramiikkaa, Pöljän asbestisekoitteista keramiikkaa, mahdollisesti nuorakeramiikkaa) ja varhaismetallikaudella (tekstiilikeramiikkaa, Luukonsaaren keramiikkaa). Alueella on myös useita tyypillisen kampakeramiikan punamultahautoja sisältänyt kalmisto. Osa hautauksista oli esineellisiä, ja osassa hautauksia luuaines oli osin säilynyt. Erikoisuutena yksi kivikautinen polttohautaus.
Löydöiltään runsain käyttövaihe ajoittuu n. 4000-2800 eKr. Löytöaineisto on runsas ja monipuolinen: saviastianpaloja, savikuvioita, runsaasti piitä ja hyvälaatuisia kvartseja (vuorikristalli ja savukvartsi), meripihka- ja liuskekoruja, kivestä valmistettuja työkaluja, piisirppi ym. |
| metsakeskus.831010006 |
831 |
Vaateranta |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
559506.01300000 |
6777936.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010006 |
Kivikautinen asuinpaikka ja kivikautisia punamultahautoja käsittävä kalmisto sijaitsee Kirjamoinsalmen pohjoisrannalla, Saimaanharjun asuntoalueen eteläpuolella. Asuinpaikan alaraja on suunnilleen 79 m:n korkeudella. Sitä alemmaksi tehdyistä koekuopista ei ole löytöjä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseessä on poikkeuksellisen runsaslöytöinen ja erittäin arvokas asuinpaikka. Paikalla on asuttu kivikaudella (tyypillistä kampakeramiikkaa, orgaanissekoitteista kivikauden lopun keramiikkaa, Pöljän asbestisekoitteista keramiikkaa, mahdollisesti nuorakeramiikkaa) ja varhaismetallikaudella (tekstiilikeramiikkaa, Luukonsaaren keramiikkaa). Alueella on myös useita tyypillisen kampakeramiikan punamultahautoja sisältänyt kalmisto. Osa hautauksista oli esineellisiä, ja osassa hautauksia luuaines oli osin säilynyt. Erikoisuutena yksi kivikautinen polttohautaus.
Löydöiltään runsain käyttövaihe ajoittuu n. 4000-2800 eKr. Löytöaineisto on runsas ja monipuolinen: saviastianpaloja, savikuvioita, runsaasti piitä ja hyvälaatuisia kvartseja (vuorikristalli ja savukvartsi), meripihka- ja liuskekoruja, kivestä valmistettuja työkaluja, piisirppi ym. |
| metsakeskus.831010006 |
831 |
Vaateranta |
10002 |
12002 |
13216 |
11040 |
27000 |
559506.01300000 |
6777936.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010006 |
Kivikautinen asuinpaikka ja kivikautisia punamultahautoja käsittävä kalmisto sijaitsee Kirjamoinsalmen pohjoisrannalla, Saimaanharjun asuntoalueen eteläpuolella. Asuinpaikan alaraja on suunnilleen 79 m:n korkeudella. Sitä alemmaksi tehdyistä koekuopista ei ole löytöjä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseessä on poikkeuksellisen runsaslöytöinen ja erittäin arvokas asuinpaikka. Paikalla on asuttu kivikaudella (tyypillistä kampakeramiikkaa, orgaanissekoitteista kivikauden lopun keramiikkaa, Pöljän asbestisekoitteista keramiikkaa, mahdollisesti nuorakeramiikkaa) ja varhaismetallikaudella (tekstiilikeramiikkaa, Luukonsaaren keramiikkaa). Alueella on myös useita tyypillisen kampakeramiikan punamultahautoja sisältänyt kalmisto. Osa hautauksista oli esineellisiä, ja osassa hautauksia luuaines oli osin säilynyt. Erikoisuutena yksi kivikautinen polttohautaus.
Löydöiltään runsain käyttövaihe ajoittuu n. 4000-2800 eKr. Löytöaineisto on runsas ja monipuolinen: saviastianpaloja, savikuvioita, runsaasti piitä ja hyvälaatuisia kvartseja (vuorikristalli ja savukvartsi), meripihka- ja liuskekoruja, kivestä valmistettuja työkaluja, piisirppi ym. |
| metsakeskus.831010007 |
831 |
Pinnakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
558164.00000000 |
6780419.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010007 |
Asuinpaikka sijaitsee kaakkoon viettävän hiekkaisen rantatörmän päällä ja sen yli kulkee Jauhialaan vievä maantie. Kyseinen Mankaselän ja Syvälahden välinen kapeikko, Pinnakka, jonka länsireunassa asuinpaikka on, on ollut Suur-Saimaan aikana salmena.
Paikalta on löytynyt saviastianpaloja ja kvartsi-iskos, minkä lisäksi paikalla on havaittu paksu kulttuurikerros. Todennäköisesti suurin osa asuinpaikasta on jäänyt maantien alle. Tien eteläpuolella on säilynyt pieni osa asuinpaikkaa rakentamatta. |
| metsakeskus.831010008 |
831 |
Taipaleenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
558986.20600000 |
6781224.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Mankaselän ja Ukkorannanlahden välisellä kannaksella, Käkeläntaipaleella. Piha-alueelta talon länsi- ja luoteispuolelta on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, tyypillistä kampakeramiikkaa ja kvartsia. Siitä noin 100 metriä etelään, Harjumaahan tehdyn tien ojanpenkasta on löytynyt varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa, ks. kohde Taipaleenranta 2 |
| metsakeskus.831010008 |
831 |
Taipaleenranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
558986.20600000 |
6781224.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Mankaselän ja Ukkorannanlahden välisellä kannaksella, Käkeläntaipaleella. Piha-alueelta talon länsi- ja luoteispuolelta on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, tyypillistä kampakeramiikkaa ja kvartsia. Siitä noin 100 metriä etelään, Harjumaahan tehdyn tien ojanpenkasta on löytynyt varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa, ks. kohde Taipaleenranta 2 |
| metsakeskus.831010009 |
831 |
Kujansuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
559310.00000000 |
6786853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kolinlahden pohjukasta noin 300 m koilliseen. Ensimmäiset löydöt saatu hiekkapellolta Syrjälään vievän tien länsipuolelta, mutta sittemmin asuinpaikka-alueen on todettu ulottuvan laajalle alueelle tien itäpuolelle. Kaivauksissa on löytynyt runsaasti erityisesti tyypillistä kampakeramiikka, mutta myös Pöljänkeramiikkaa (luusekoitteista) ja mahdollisesti varhaismetallikautista keramiikkaa. Löytöihin kuuluu myös piikarhu sekä savi-idolien katkelmia. Pinta-alaltaan laaja ja kronologialtaan lavea asuinpaikka, jonka ajoitus on noin 3900–1200 calBC.
Siitepölyanalyysi asuinpaikan itäpuolelta (ks. Vuorela 1995).
Koordinaattitietoja muutettu muinaisjäännöksen rajojen tarkistamisen yhteydessä (2016). Muinaisjäännösaluetta laajennettu kaakkoon uusien tarkastuslöytöjen perusteella vuonna 2020. |
| metsakeskus.831010009 |
831 |
Kujansuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
559310.00000000 |
6786853.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kolinlahden pohjukasta noin 300 m koilliseen. Ensimmäiset löydöt saatu hiekkapellolta Syrjälään vievän tien länsipuolelta, mutta sittemmin asuinpaikka-alueen on todettu ulottuvan laajalle alueelle tien itäpuolelle. Kaivauksissa on löytynyt runsaasti erityisesti tyypillistä kampakeramiikka, mutta myös Pöljänkeramiikkaa (luusekoitteista) ja mahdollisesti varhaismetallikautista keramiikkaa. Löytöihin kuuluu myös piikarhu sekä savi-idolien katkelmia. Pinta-alaltaan laaja ja kronologialtaan lavea asuinpaikka, jonka ajoitus on noin 3900–1200 calBC.
Siitepölyanalyysi asuinpaikan itäpuolelta (ks. Vuorela 1995).
Koordinaattitietoja muutettu muinaisjäännöksen rajojen tarkistamisen yhteydessä (2016). Muinaisjäännösaluetta laajennettu kaakkoon uusien tarkastuslöytöjen perusteella vuonna 2020. |
| metsakeskus.831010010 |
831 |
Syrjälä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
559505.97200000 |
6787042.57100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010010 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Laukniemen kylässä, Syrjälän tilalla, luoteeseen pistävän muinaislahden lounaisrannalla. Kohde on Syrjälän talon pihamaalla ja siitä kaakkoon 150 m:n matkalla. Löydöt ovat pääasiassa koilliseen viettävän pellon yläosasta. Asuinpaikka jatkunee myös koskemattomassa maassa talon lounais- ja eteläpuolella. Löytöjen joukossa on mm. tyypillistä kampakeramiikkaa.
Todennäköisesti säilynyt osin koskemattomana. |
| metsakeskus.831010011 |
831 |
Ketvele |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
571601.12300000 |
6781784.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kattelussaaren Ketveleenlammen ja Kylänlahden välisellä kannaksella, hiekkaisen mäntyä kasvavan Mustamäen länsi- ja etelärinteen alaosassa. Kivikaudella asuinpaikka on ollut Ketveleenlammen ja Kylälahden yhdistäneen salmen rannalla.
Vuoden 1975 inventoinnissa löytöjä todettiin kahdelta hiekkaniemekkeeltä metsän ja pellon rajoilta Mustamäen länsireunalta. Inventoinnissa alueelle oli osoitettu kaksi löytöaluetta: pohjoisempi päätien varressa, eteläisempi siitä noin 100 metrin päässä ladon ympäristössä. Vuosien 2015 ja 2022 tarkastuksissa asuinpaikan todettiin jatkuvan parisataa metriä itäkaakkoon aiemmin todetusta. Todennäköisesti kyseessä on yhtenäinen, laaja asuinpaikka-alue.
Löytöinä asuinpaikalta on todettu kampa- ja asbestikeramiikkaa, iskettyä kvartsia, palanutta luut sekä kuumuuden rapauttamia kiviä. |
| metsakeskus.831010011 |
831 |
Ketvele |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
571601.12300000 |
6781784.73900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kattelussaaren Ketveleenlammen ja Kylänlahden välisellä kannaksella, hiekkaisen mäntyä kasvavan Mustamäen länsi- ja etelärinteen alaosassa. Kivikaudella asuinpaikka on ollut Ketveleenlammen ja Kylälahden yhdistäneen salmen rannalla.
Vuoden 1975 inventoinnissa löytöjä todettiin kahdelta hiekkaniemekkeeltä metsän ja pellon rajoilta Mustamäen länsireunalta. Inventoinnissa alueelle oli osoitettu kaksi löytöaluetta: pohjoisempi päätien varressa, eteläisempi siitä noin 100 metrin päässä ladon ympäristössä. Vuosien 2015 ja 2022 tarkastuksissa asuinpaikan todettiin jatkuvan parisataa metriä itäkaakkoon aiemmin todetusta. Todennäköisesti kyseessä on yhtenäinen, laaja asuinpaikka-alue.
Löytöinä asuinpaikalta on todettu kampa- ja asbestikeramiikkaa, iskettyä kvartsia, palanutta luut sekä kuumuuden rapauttamia kiviä. |
| metsakeskus.831010012 |
831 |
Valkeisaari |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
549030.22200000 |
6779685.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010012 |
Kalliomaalaus sijaitsee Pien-Saimaan Valkeisaaren länsilaidalla Lampuvuoren pystysuorassa seinämässä. Maalausaiheina on kaksi päällekkäistä venekuviota ja ihmiskuvioita (?). Seinämän juurella olevalta terassilta on löytynyt tekstiilipainanteista epineoliittista keramiikkaa ja piitä (KM 17040).
Huom. Pekka Kivikkään antaman tiedon mukaan maalauksen alaraja olisi 86,68 m, yläterassin korkeus 84,93 m ja alaterassin (josta saviastianpalat) 79,37 m. Mahdollisesti kämmenkuvio (81,10 m). Suull. tiedonanto P. Uinolle 1998.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.831010012 |
831 |
Valkeisaari |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
549030.22200000 |
6779685.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010012 |
Kalliomaalaus sijaitsee Pien-Saimaan Valkeisaaren länsilaidalla Lampuvuoren pystysuorassa seinämässä. Maalausaiheina on kaksi päällekkäistä venekuviota ja ihmiskuvioita (?). Seinämän juurella olevalta terassilta on löytynyt tekstiilipainanteista epineoliittista keramiikkaa ja piitä (KM 17040).
Huom. Pekka Kivikkään antaman tiedon mukaan maalauksen alaraja olisi 86,68 m, yläterassin korkeus 84,93 m ja alaterassin (josta saviastianpalat) 79,37 m. Mahdollisesti kämmenkuvio (81,10 m). Suull. tiedonanto P. Uinolle 1998.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.831010013 |
831 |
Ruusin Turasalo |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
557406.86100000 |
6776626.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010013 |
Kalliomaalaus sijaitsee Pien-Saimaalla, Turasalon eteläpään länsilaidalla. Pystysuorassa seinämässä on hirvikuvio ja epävarma ihmiskuvio sekä näistä kauempana n. 2 m päässä oikealla toinen pahoin tuhoutunut ihmiskuvio.
Maalauksen päälle on raaputettu suuret nimikirjaimet EK. Tietojen mukaan ilkivalta on tapahtunut jo ennen kohteen löytymistä (1975).
Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin, että maalausten edustalla vielä viime vuosina ollut muinaisjäännöskyltti oli kadonnut. |
| metsakeskus.831010013 |
831 |
Ruusin Turasalo |
10002 |
12013 |
13128 |
11028 |
27000 |
557406.86100000 |
6776626.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010013 |
Kalliomaalaus sijaitsee Pien-Saimaalla, Turasalon eteläpään länsilaidalla. Pystysuorassa seinämässä on hirvikuvio ja epävarma ihmiskuvio sekä näistä kauempana n. 2 m päässä oikealla toinen pahoin tuhoutunut ihmiskuvio.
Maalauksen päälle on raaputettu suuret nimikirjaimet EK. Tietojen mukaan ilkivalta on tapahtunut jo ennen kohteen löytymistä (1975).
Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin, että maalausten edustalla vielä viime vuosina ollut muinaisjäännöskyltti oli kadonnut. |
| metsakeskus.831010014 |
831 |
Vammonniemi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
554228.09700000 |
6786212.88100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010014 |
Hautapaikka sijaitsee pienellä kallioniemekkeellä Halilanlahden kaakkoispuolella. Ensimmäiset löydöt tehtiin vuonna 1972 niemen eteläreunalta, aivan veden ääreltä, kallion kiviä käännettäessä. Myöhemmin alueelta on tehty useita rautakautisia esinelöytöjä Vammonkallion eteläpuolelta. Löytöinä alueelta on saatu mm. palanutta luuta keihäänkärki, soikea kupurasolki, kulkunen, helmiä ym. |
| metsakeskus.831010015 |
831 |
Mammonniemi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
554358.06700000 |
6781444.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010015 |
Hautapaikka sijaitsee Haikkaanlahden pohjoisrannalla pienessä niemessä, jossa on kesämökkejä. Alueelta on purettu kiviröykkiö, joka on ollut ehkä hauta. Löytöjä on tullut muualtakin, joten hautoja on voinut olla enemmänkin. Löydöt kirves, solki, helmiä. |
| metsakeskus.831010016 |
831 |
Kannuksen Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
548130.56900000 |
6782154.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010016 |
Linnavuori sijaitsee Niivansalmen eteläpään itärannalla. Jyrkkärinteinen kallio, kaakossa loivempaa ja siellä hajonneen vallin perustuksia 20 m matkalla. Linnavuoren järvenpuoleisella sivulla on kalliomaalaus (TAIPALSAARI 831 01 0037). |
| metsakeskus.831010017 |
831 |
Turasalon Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
557007.02100000 |
6776956.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010017 |
Linnavuori sijaitsee Ruusin Turasalo -nimisessä saaressa. Muinaisjäännös on saaren lounaaseen pistävässä kallioisessa niemekkeessä. Siellä kalliorannat nousevat Saimaasta loivasti, ja alin korkeus muinaislinnalla on noin 90 m mpy. Laki sijaitsee korkeimmillaan yli 100 m mpy, ja monin kohdin ympäri kalliota on pystysuoria seinämiä. Loivin ja suhteellisen leveä kohta, josta on helpointa nousta linnavuorelle, sijaitsee niemekkeen lounaisosassa. Kyseisessä paikassa on pääosin sortunutta muurirakennetta, jota on myös toisessa kohdassa kallion päällä pohjoisen seinän tuntumassa. - Tutkimuksissa muinaislinnalta ei ole löytynyt esineitä. |
| metsakeskus.831010018 |
831 |
Kuivaketveleen Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27018 |
560065.79500000 |
6775537.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010018 |
Linnavuori sijaitsee Kuivaketveleen saaren koillisosassa, Linnalahden ja Savilahden välillä.
Linnavuoren laki on laajahko metsäinen kallio, jonka lounais- ja pohjoisreunat ovat jyrkät. Loivan kaakkoisosan poikki kulkee 30–40 metrin matkalla kivivallin jäännöksiä, ja rakenne jatkuu siitä vielä itään noin 30 metrin matkan matalana maavallina. Kyseessä on Etelä-Karjalan näyttävin muinaislinna, jolta avautuu komea näköala. |
| metsakeskus.831010019 |
831 |
Kirjamoinniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
558806.29400000 |
6777226.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010019 |
Lapinraunio-tyyppinen röykkiö sijaitsee Jakaraselän pohjoisrannalla, niemen länsilaidassa olevalla kalliolla. Röykkiön koko 7 x 9 m. Kyseessä on suhteellisen hyvin säilynyt ja näyttävä tyyppinsä edustaja. |
| metsakeskus.831010019 |
831 |
Kirjamoinniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
558806.29400000 |
6777226.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010019 |
Lapinraunio-tyyppinen röykkiö sijaitsee Jakaraselän pohjoisrannalla, niemen länsilaidassa olevalla kalliolla. Röykkiön koko 7 x 9 m. Kyseessä on suhteellisen hyvin säilynyt ja näyttävä tyyppinsä edustaja. |
| metsakeskus.831010020 |
831 |
Jokelansaari |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
558526.41500000 |
6775817.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010020 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat saaren luoteisosassa. Sarkamon tarkastuskertomuksessa (1956) mainitaan paikalla sijaitsevan noin 20 kiviröykkiötä, joista hän kuvaili 15 kpl tarkemmin.
Vuoden 2021 inventoinnissa alueella todettiin vain kolme selvää kiviröykkiötä. Alueelle on tehty useita kesämökkejä vuoden 1956 tarkastuksen jälkeen. Valtaosa röykkiöistä lienee mökkien rakentamisen ja mökkitonttien raivausten yhteydessä tuhoutunut.
Röykkiöiden epäsäännöllisen muodon, topografisen sijainnin sekä maaperän perusteella kyseessä ovat mitä ilmeisimmin kaskiröykkiöt. |
| metsakeskus.831010021 |
831 |
Kurenniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
557760.00000000 |
6784011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010021 |
Kurenniemen alueella on metsässä yli 100 kiviröykkiötä. Suurin osa lienee viljelyraunioita, mutta Mustasuon ympärillä kallioilla olevat säännölliset röykkiöt voivat olla jopa hautoja. |
| metsakeskus.831010022 |
831 |
Kokkosaari |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
556627.13700000 |
6784753.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010022 |
Saaren keskiosassa on noin 30 kiviröykkiötä, jotka lienevät viljelyraunioita. |
| metsakeskus.831010023 |
831 |
Hirviniemi Penvuori |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
556747.09300000 |
6783953.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010023 |
Röykkiöt sijaitsevat Maaveteen pistävän Hirviniemen päässä, Penvuoren koillis- ja itärinteellä. Röykkiöitä on n. 20-30 kpl, halkaisija 2-5 m. Mahdollisesti kyse on viljelyraunioista. Paikalla on myös kiviaitaa. |
| metsakeskus.831010024 |
831 |
Hirviniemi Hiekkaharju |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
556927.02800000 |
6782954.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010024 |
Röykkiöt sijaitsevat Hirviniemen eteläosassa. Tien itäpuolella on runsaasti röykkiötä (yli 20 kpl), jotka ovat oletettavasti viljelyraunioita. Osa röykkiöistä on selkeitä kumpumaisia kiviröykkiöitä, osa matalia lähes maantasaisia, osa kasattu suuren maakiven viereen. Alueen luoteisosassa röykkiöitä on kasattu alueelle, joka on ilmeisesti luonnostaankin varsin kivinen.
Lisäksi tien länsipuolella, sähkölinjan alla kulkee vanha kiviaita pohjoiskoillisesta etelälounaaseen. Kiviaidan korkeus on n 0,3 m ja leveys n 0,5 m. Vastaava vanha kiviaita kulkee myös pellon viertä itä-länsi-suunnassa kallioalueen eteläpuolella. Käyntiajankohtana vuonna 2020 aidasta oli jäljellä myös puisen riukuaidan jäännöksiä. Muukkolan kylän alueella on monin paikoin vanhoja matalia kiviaitoja peltojen reunoilla.
Alueen itäosassa röykkiöt ovat osin vahingoittuneet metsätöissä. Puustosta arvioituna metsätyö on tapahtunut vuosituhannen vaihteen tienoilla. Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin, että osa kohteen röykkiöistä oli jälleen vaurioitunut hakkuiden yhteydessä. |
| metsakeskus.831010025 |
831 |
Kirveskylä |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
566193.30100000 |
6780835.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010025 |
Röykkiöt sijaitsevat kapean Kirveslahden luoteisrannalla, moreenimäen päällä ja rinteillä. Vuoden 2015 inventoinnin ja vuoden 2016 tarkemman tutkimuksen perusteella alueella on ollut lähes 50 kiviröykkiötä. Vuoden 2016 kaivaustutkimuksen perusteella röykkiöt ovat kaskiraunioita. |
| metsakeskus.831010026 |
831 |
Rasila |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
565153.71000000 |
6784153.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010026 |
Kivirakennelma sijaitsee metsässä pienellä kalliolla. Puoliympyrän muotoinen kivilatomus, halkaisija on noin 2 m. |
| metsakeskus.831010027 |
831 |
Jänniemi |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
572320.83600000 |
6781454.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010027 |
Kaskirauniot sijaitsevat Kattelussaaren eteläosassa olevan Jänniemen itärannalla, kuusimetsikössä. Vuoden 1975 inventoinnin raportin mukaan alueella on kymmenkunta röykkiötä. Vuoden 2012 inventoinnissa paikalla havaittiin yhteensä 52 kaskirauniota.
Rauniot olivat muodoltaan pyöreitä, soikeita tai vallimaisia. Pyöreiden raunioiden läpimitta vaihtelee 1–2 metriin, soikeiden tai vallimaisten raunioiden koko on pääsääntöisesti noin 2 x 3 metriä. Rauniot olivat korkeudeltaan 0,3–1 metriä. Osa raunioista oli kasattu yhden tai useamman suuremman maakiven yhteyteen. Alueella oli myös havaittavissa pieniä irtokiviä, joita oli yksittäisinä nosteltu suurempien kivien päälle. Raunioiden sijainti veden äärellä, niiden luonne ja ympäristö (kuusimetsä) viittaavat vahvasti siihen, että kyseessä ovat kaskirauniot. |
| metsakeskus.831010028 |
831 |
Leukasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
551109.39400000 |
6777056.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010028 |
Röykkiö sijaitsee Kuivaniemen länsipuolella olevassa pienessä Leukasaaressa, lounaislaidalla olevan kalliojyrkänteen reunalla. Röykkiön koko on 5-6 x 11 m. |
| metsakeskus.831010029 |
831 |
Taipaleenranta 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
558975.00000000 |
6781102.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Ukkolahdenrannan länsipuolella, Rehulaan vievän tien varressa, metsäisellä rinteellä. Tien rakentaminen on tuhonnut osan asuinpaikasta. Näkyvissä yksi asumuspainanne. Liittyy ehkä kohteeseen Taipaleenranta. Löydöt kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.831010030 |
831 |
Syrjälä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
559725.88200000 |
6786972.59400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Laukniemen kylässä, Suur-Saimaan Kolhonlahden ja Pikku-Saimaan Kolinlahden välisen kannaksen pohjoisrannalla, Suur-Saimaan puolella. Kohde on Kolinlahden pohjukassa, rannasta noin 60 metriä länteen ja Syrjälän talosta 200 metriä itäkaakkoon, länteen menevän tien pohjoispuolella.
Paikalla on matala ja loivarantainen muinainen niemeke, joka on vanhaa peltoaluetta. Tältä niemekkeeltä on löydetty kvartsinen levykaavin. Siitä 100 metriä etelään, etelään menevän tien varrelta, on löydetty myös kvartsi-iskoksia.
Paikalla arvellaan olleen laaja ja pitkäaikainen esihistoriallinen asuinpaikkakompleksi. |
| metsakeskus.831010031 |
831 |
Nisola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
553658.00000000 |
6786643.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010031 |
Asuinpaikka (?) sijaitsee Maaveden Halilanlahden länsirannalla, Piispalanniemessä kallioisella mäellä, Nisolan päärakennuksen kaakkoispuolella. Löydöt keramiikkaa ym.
Koordinaattit korjattu vastaamaan raportin paikkatietoja - peruskarttapohjaan jäi merkintä rautakautisesta asuinpaikasta 1 km itään. |
| metsakeskus.831010032 |
831 |
Marjala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
554368.04600000 |
6784833.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Maaveden Karhunpäänsalmen lounaisrannalla. Toinen löytökohta (A) päärakennuksen luoteispuoleisella pellolla, toinen (B) siitä 150 m koilliseen olevalla pellolla. Löydöt kehäsolki (löytökohta A), keramiikkaa ym. |
| metsakeskus.831010032 |
831 |
Marjala |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
554368.04600000 |
6784833.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Maaveden Karhunpäänsalmen lounaisrannalla. Toinen löytökohta (A) päärakennuksen luoteispuoleisella pellolla, toinen (B) siitä 150 m koilliseen olevalla pellolla. Löydöt kehäsolki (löytökohta A), keramiikkaa ym. |
| metsakeskus.831010034 |
831 |
Kirkkosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
557246.90300000 |
6782354.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010034 |
Paikka sijaitsee Mankaselän Muukkolanlahden suulla, Hirviniemen eteläpuolella. Saaren keskellä olevalla tasanteella useita erikokoisia maansekaisia kiviröykkiöitä (hautoja?). Suurin 8 x 5 m, pienimpien halkaisija 2 m. Saari on rauhoitettu luonnonsuojelualueena. |
| metsakeskus.831010035 |
831 |
Ruusin Turasalo 2 |
10002 |
12004 |
13047 |
11002 |
27000 |
557533.00000000 |
6777033.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010035 |
Kivipöytä sijaitsee Ruusin Turasalon saaren itäosassa korkeimmalla kalliotasanteella. Paaden koko on n. 130 x 90 (toinen sivu 130 cm) cm, paksuus n. 30 cm. Paasi lepää sen kulmien alle muutamien päällekkäin asetettujen pienehköjen kivien (koko n. 20 x 20 cm) päällä. Jaloista kaksi on ehjää, kolmas jalka on sortunut; neljännestä jalasta ei ole merkkejä vaan paasi tukeutuu sillä kohtaa kallioon. Kivipaaden päällä ja jalkojen ulkopinnoilla kasvaa sammalta ja jäkälää, sisäpinnat ovat paljaat. Paaden alapuolista tilaa mahtuu ketunkokoinen eläin pitämään suojaisana makuupaikkana.
alliotasanteella ja vähän alempana rinteellä on pienempiä kivilohkareita, myös toinen pienen kivipöydän tapainen (n. 25 m isosta kivipöydästä pohjoiseen). Kalliossa on paikoin yhdensuuntaisia lohkeamia ja juonteita ja se näyttää lohkeilevan suorakaiteisesti.
Saman saaren länsiosassa on Turasalon Linnavuori ja siitä jonkin matkaa etelään Ruusin Turasalon kalliomaalaus. Siinä mielessä kivipöytä saattaisi liittyä esihistorialliseen (ehkä pronssikautiseen) ja Länsi-Suomesta tunnettuun kulttitraditioon. Kivipöydän pronssikautisuus ja tulkinta kulttikiveksi on kuitenkin vain arvelua. On myös otettava huomioon se mahdollisuus, että kallion laella on historiallisena aikana louhittu kiviä ja asetettu niitä jalkojen päälle odottamaan talvella tapahtuvaa kuljetusta.
Vuoden 2021 inventoinnissa havaittiin samantyyppinen, mutta pienempi, oletettavasti kivenottoon liittyvä kivipöytä satakunta metriä suuremmasta kaakkoon. |
| metsakeskus.831010036 |
831 |
Kyläniemi-Tyrsyvänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
562385.00000000 |
6798344.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010036 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kyläniemen luoteiskärjessä, sen etelärannalla olevan Tyrsyvänlahden pohjoisrannalla tien molemmin puolin. Paikka on laikutettua hiekkaista laikutettua metsämaata. Alueelta on löytynyt kampakeramiikkaa (Ka2:2 - Ka3:1) ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.831010037 |
831 |
Kannuksen linnavuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
548070.59200000 |
6782194.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010037 |
Kannuksen linnavuoren (831 01 0016) kyljessä, järveen ulkonevassa kallioseinämässä sijaitsee kalliomaalaus. Nuolimaisia ihmiskuvioita(?) kädet ylös kohotettuina. Ehkä ihminen ja eläin (Pekka Kivikäs 8.4.1998). Maalaus katsoo länteen. |
| metsakeskus.831010038 |
831 |
Lintuinvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
546171.36100000 |
6782544.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010038 |
Maalaus sijaitsee Taipalsaaren luoteisosassa, Pien-Saimaan Koneenselän koillisrannalla, korkeimmillaan n. 35 m järvenpinnasta kohoavan Lintuinvuoren lounaisessa, jyrkässä, pystysuoraan yli 10 m putoavassa kohdassa. Kuvakenttä on jokseenkin horisontaalinen ja ainakin 150 cm leveä. Alin korkeus järvenpinnasta on 395 cm, ylimmillään 480 cm (30.6.1999). Oikealla kuvakentässä erottuu pysty kuvio, mahdollisesti ihmishahmo (kork. n. 30 cm), joka on pahoin haalistunut. Seinämässä saattaa olla eriaikaisia päällekkäisiä maalauksia (venekuvio? Pekka Kivikkään mukaan). Graniittikalliossa on myös paikoin luontaista punaista väriä. |
| metsakeskus.831010039 |
831 |
Tokeinniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
548730.31800000 |
6784183.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010039 |
Lapinraunio sijaitsee Tokeinsalmen etelärannalla Tokeinniemen länsireunalla luode-kaakko -suuntaisen kallioharjanteen luoteispäässä. Röykkiö on pyöreä ja sen halkaisija on noin 7 m. Kivet, jotka näyttävät olevan yhdessä kerroksessa, ovat enimmäkseen sammalen peittämiä. Länsipuolella kallio laskee loivasti veteen. |
| metsakeskus.831010040 |
831 |
Hirviniemi Hiekkaharju |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
556847.06200000 |
6782954.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010040 |
Mahdollinen jatulintarha sijaitsee Hirviniemen eteläosassa, kalliopohjalla, röykkiöalueen (831-01-0024) länsipäässä, tien vieressä. Jatulintarhan halkaisija on 4,5 m, erotettavissa on 5 kivikehää. Suurin osa kivistä on kokonaan sammalen alla, vain suurimmat kivet ovat yläosaltaan näkyvissä. Osa kivikehistä on katkonaisia. Kallio viettää loivasti luoteeseen, ja kiviä on saattanut vieriä alas kalliolta. Jatulintarhan muotoa on vaikea sammalen alta päätellä, mutta se lienee spiraalimainen. Sisäänkäynti on tarhan itäpäässä. |
| metsakeskus.831010041 |
831 |
Hiidenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
556027.38700000 |
6782854.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010041 |
Alueella sijaitsevat raivausröykkiöt vaihtelevat suuresti sekä kooltaan että muodoltaan. Jotkin niistä on kasattu maakivien päälle. Maaperä röykkiöiden kohdalla on pääasiassa kivikkoista moreenia, joskin osa kaakkoisimmista röykkiöistä ja kivivallilista rajautuu röykkiöalueen keskiosan kaakkoislaidalla melko tasaiseen kosteapoh-jaiseen savimaahan. Maaperästä päätellen suurimmassa osassa on kyse kas-kiröykkiöistä. Keskiosan kaakkoislaidalla olevat röykkiöt ja kivivalli saattavat liittyä peltoviljelyyn.
Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin, että tien länsipuolella röykkiöitä on runsaasti sähkölinjasta lounaaseen olevan mäen alaosassa, rinteillä ja sen harjalla. Viisi röykkiötä on lisäksi sähkölinjan koillispuolella olevan mäen lakialueella. Kaksi röykkiötä todettiin tien koillispuolisella, pihapiirin aitauksen kaakkoispuolisella alueella. Hiidenmäen kahta Hirvilahden rannalla sijaitsevaa röykkiötä ei voitu tarkastaa, sillä ne sijaitsevat aidatussa pihapiirissä. Pihapiiri on hiljattain muokattu – pintaosat maata on poistettu tieltä koilliseen katsoen ainakin tiestä mäen laelle asti. |
| metsakeskus.831010042 |
831 |
Paakkola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
559246.09100000 |
6783703.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010042 |
Maakivessä on 12 uhrikuppia ja kaksi epämääräisempää kuoppaa. Maakivi on osa pellon ja pihapiirin rajalla kulkevaa kiviaitaa. Kiviaitaa varjostaa iäkäs kuusiaita. Kivi on hyvin säilynyt lajinsa edustaja luonteenomaisessa ympäristössä. |
| metsakeskus.831010042 |
831 |
Paakkola |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
559246.09100000 |
6783703.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010042 |
Maakivessä on 12 uhrikuppia ja kaksi epämääräisempää kuoppaa. Maakivi on osa pellon ja pihapiirin rajalla kulkevaa kiviaitaa. Kiviaitaa varjostaa iäkäs kuusiaita. Kivi on hyvin säilynyt lajinsa edustaja luonteenomaisessa ympäristössä. |
| metsakeskus.831010043 |
831 |
Simolinna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
547410.87100000 |
6781054.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010043 |
Vedenalainen mesoliittinen asuinpaikka, joka löytyi 1998 vedenalaisessa inventoinnissa Syväsalmi-nimisen salmen etelärannalta. Kohteen rantaviivasta löytyi kvartsi-iskoksia ja esineitä. Kesällä 1999 vedenalaisessa imuroinnissa ja koekuopan teon yhteydessä löytyi kanto ja mahdollisesti työstetty puunkappale. Koekuopan pohjassa oli palaneita kiviä ja hiiltä. Tutkitun alueen laajuus oli n 3 m2. Kvartsit löytyivät aivan rantaviivan tuntumasta. |
| metsakeskus.831010044 |
831 |
Lahdenranta |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
555887.40600000 |
6791340.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010044 |
Asuinpaikka sijaitsee teiden 14802 ja 14785 risteyksestä pohjoiseen ja etelään/kaakkooon. Asuinpaikkahavaintoja on noin 400 metrin matkalta. Paikalla on havaittu viisi asumuspainannetta ja löytöinä on saatu tyypillistä kampakeramiikkaa, palanutta luuta ja iskettyä kvartsia.
Vuonna 1999 löydettiin Muinais-Saimaan terassilla toisistaan erillään sijaitsevat kolme n. 5-6-metristä soikeahkoa painannetta, pituussuunta terassin suunta (SE-NW). Painanteet ovat matalia, syvyydeltään ½ m luokkaa. Kaksi eteläisintä ovat n. 50-60 m välein, kolmas keskimmäisestä n. 120 m luoteeseen. Koekuopitusta ei ole tehty. Kaikki lienevät suhteellisen samanaikaisia kivikautisia asumuspainanteita. On mahdollista, että painanteiden välialueetkin ovat asuinpaikkaa.
Vuoden 2020 tarkastuksessa asuinpaikan havaittiin jatkuvan pohjoiseen. Teiden 14802 ja 14785 risteyksestä n 50 m ja 75 m lounaaseen, sähkölinjan molemmin puolin, on kaksi aiemmin raportoimatonta asumuspainannetta. Pohjoisemman painanteen länsipuolelle pystytyn sähkötolpan vierestä löytyi tyypillistä kampakeramiikkaa. Lisäksi tien 14802 ojaleikkauksesta, risteyksestä pohjoiseen, löytyi keramiikkaa, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia n 50 m matkalta. Vuoden 1999 kahden eteläisimmän painanteen yli on ajanut metsäkone, jonka seurauksena painanteet ovat deformoituneet.
Vuoden 2021 inventoinnissa asuinpaikka-alueen todettiin jatkuvan n 10 m pohjoiseen ja tien itäpuolelta todettiin kvartseja koekuopista. Lisäksi asuinpaikan itä- ja pohjoispuolelta löytyi yhteensä kolme matalaa hiilihautaa. |
| metsakeskus.831010045 |
831 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
548830.27800000 |
6785073.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010045 |
Kohde sijaitsee n. 20 m Haikolasta Taipalsaaren kirkolle johtavasta Haikolantiestä itään. Rautakaudentyypin keramiikkaa löytynyt kahden kallion väliseltä pieneltä pellolta. |
| metsakeskus.831010045 |
831 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
548830.27800000 |
6785073.31500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010045 |
Kohde sijaitsee n. 20 m Haikolasta Taipalsaaren kirkolle johtavasta Haikolantiestä itään. Rautakaudentyypin keramiikkaa löytynyt kahden kallion väliseltä pieneltä pellolta. |
| metsakeskus.831010046 |
831 |
Ylä-Tapanala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
553728.31900000 |
6782514.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010046 |
Kohde sijaitsee laajan viljelyaukion keskellä. Paikalta on löytynyt hevosenkenkäsolki, palanutta savea ja rautakaudentyypin keramiikkaa sekä 1600-1700-luvun aineistoa. |
| metsakeskus.831010047 |
831 |
Mäntymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
559406.01400000 |
6785733.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010047 |
Kohde sijaitsee Maaveteen loivasti viettävällä peltoalueella. Peltopoiminnassa paikalta on löytynyt rautakaudentyypin keramiikkaa, palanutta savea sekä historiallisen ajan materiaalia. Alueella esiintyy tummaa tulikukkaa. |
| metsakeskus.831010047 |
831 |
Mäntymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
559406.01400000 |
6785733.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010047 |
Kohde sijaitsee Maaveteen loivasti viettävällä peltoalueella. Peltopoiminnassa paikalta on löytynyt rautakaudentyypin keramiikkaa, palanutta savea sekä historiallisen ajan materiaalia. Alueella esiintyy tummaa tulikukkaa. |
| metsakeskus.831010048 |
831 |
Rantakallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
545461.60500000 |
6791170.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010048 |
Kohde sijaitsee Rantakallion tilalla n. 50 m:n päässä Solkeinlahden rannasta. Entisellä pellolla on noin 10 maansekaista röykkiötä ja viereiseltä pellolta löytyi pintapoiminnassa palanutta ja palamatonta luuta sekä palanutta savea ja historiallisen ajan aineistoa. Vuonna 2020 pellolta löytynyt metallinetsinnässä rautakautinen riipus (alakohde, Ilppari ILM 1741). Alueella kasvaa tummaa tulikukkaa. |
| metsakeskus.831010048 |
831 |
Rantakallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
545461.60500000 |
6791170.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010048 |
Kohde sijaitsee Rantakallion tilalla n. 50 m:n päässä Solkeinlahden rannasta. Entisellä pellolla on noin 10 maansekaista röykkiötä ja viereiseltä pellolta löytyi pintapoiminnassa palanutta ja palamatonta luuta sekä palanutta savea ja historiallisen ajan aineistoa. Vuonna 2020 pellolta löytynyt metallinetsinnässä rautakautinen riipus (alakohde, Ilppari ILM 1741). Alueella kasvaa tummaa tulikukkaa. |
| metsakeskus.831010048 |
831 |
Rantakallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
545461.60500000 |
6791170.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010048 |
Kohde sijaitsee Rantakallion tilalla n. 50 m:n päässä Solkeinlahden rannasta. Entisellä pellolla on noin 10 maansekaista röykkiötä ja viereiseltä pellolta löytyi pintapoiminnassa palanutta ja palamatonta luuta sekä palanutta savea ja historiallisen ajan aineistoa. Vuonna 2020 pellolta löytynyt metallinetsinnässä rautakautinen riipus (alakohde, Ilppari ILM 1741). Alueella kasvaa tummaa tulikukkaa. |
| metsakeskus.831010048 |
831 |
Rantakallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
545461.60500000 |
6791170.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010048 |
Kohde sijaitsee Rantakallion tilalla n. 50 m:n päässä Solkeinlahden rannasta. Entisellä pellolla on noin 10 maansekaista röykkiötä ja viereiseltä pellolta löytyi pintapoiminnassa palanutta ja palamatonta luuta sekä palanutta savea ja historiallisen ajan aineistoa. Vuonna 2020 pellolta löytynyt metallinetsinnässä rautakautinen riipus (alakohde, Ilppari ILM 1741). Alueella kasvaa tummaa tulikukkaa. |
| metsakeskus.831010049 |
831 |
Valkeinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
548870.27100000 |
6783933.77400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010049 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee n. 400 m Tokeinniemen kärjestä kaakkoon aukeavalla terassilla, loivasti kaakkoon viettävällä rinteellä. Kohde on osittain hiekkakuopan tuhoama. Löydöt saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsi, liuske-esineen katkelma. |
| metsakeskus.831010050 |
831 |
Putronniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
554907.82600000 |
6785253.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010050 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Putronniemessä kapealla etelä-pohjoissuuntaisella niemellä Saimaan Maaveden rannalla. Löydöt saviastianpaloja, saviesineen katkelma. kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.831010050 |
831 |
Putronniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
554907.82600000 |
6785253.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010050 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Putronniemessä kapealla etelä-pohjoissuuntaisella niemellä Saimaan Maaveden rannalla. Löydöt saviastianpaloja, saviesineen katkelma. kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.831010051 |
831 |
Karhunpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
555007.78900000 |
6785353.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010051 |
Kohde sijaitsee Karhunpään niemessä Maaveden Karhunpääsalmen rantaan etelän suuntaan viettävällä peltoalueella. Alueelta löytyi pintapoiminnassa sekä kivikaudelle (kampakeramiikkaa), rautakaudelle (rautakaudentyypin keramiikkaa) että historialliselle ajalle ajoittuvaa löytöaineistoa. |
| metsakeskus.831010051 |
831 |
Karhunpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
555007.78900000 |
6785353.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010051 |
Kohde sijaitsee Karhunpään niemessä Maaveden Karhunpääsalmen rantaan etelän suuntaan viettävällä peltoalueella. Alueelta löytyi pintapoiminnassa sekä kivikaudelle (kampakeramiikkaa), rautakaudelle (rautakaudentyypin keramiikkaa) että historialliselle ajalle ajoittuvaa löytöaineistoa. |
| metsakeskus.831010052 |
831 |
Ruotsila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
553468.40300000 |
6786992.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010052 |
Kohde sijaitsee Maaveden pohjoisrannalla sijaitsevan Piispalanniemen pohjoispuolella, peltoalueella n. 300 m rannasta. Paikalta löytyi peltopoiminnassa pii-iskos ja rautakaudentyypin keramiikkaa. |
| metsakeskus.831010052 |
831 |
Ruotsila |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
553468.40300000 |
6786992.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010052 |
Kohde sijaitsee Maaveden pohjoisrannalla sijaitsevan Piispalanniemen pohjoispuolella, peltoalueella n. 300 m rannasta. Paikalta löytyi peltopoiminnassa pii-iskos ja rautakaudentyypin keramiikkaa. |
| metsakeskus.831010053 |
831 |
Somerniemi Tammäki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
566503.17900000 |
6780905.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010053 |
Kohde sijaitsee Somerniemen kärjessä olevalla metsäisellä tasanteella, 250 m koilliseen Vehkataipaleen kanavasta. Maaperä alueella on hiekkaa. Niemeen vievän mökkitien länsipuolella on kaksi mahdollista asumuspainannetta. Lounaisempi on kooltaan 10 x 8 m ja suorakaiteen muotoinen. Koillinen painanne on pienempi ja pyöreämpi. Koepistot olivat löydöttömiä. Siksi kyseessä on epävarma muinaismuistokohde. |
| metsakeskus.831010055 |
831 |
Kutveleen kanava W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
571491.08600000 |
6799507.59700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.831010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyläniemen tyven pohjoisrannalla, Kutveleen lossilta 450 m länteen, enimmältä osin tien pohjoispuolella, osin tien eteläpuolella. Paikalla on muinainen Saimaan rantatörmä, jonka laella asuinpaikka on. Koekuopituksen mukaan se ulottuu tien eteläpuolelta sähkölinjan eteläreunalta (30 m tiestä) tielle ja edelleen 60 m pohjoisluoteeseen tieltä. Luoteessa asuinpaikka rajoittuu kohtaan, jossa maaperä muuttuu lohkareiseksi ja soraisemmaksi. Tie on tuhonnut osan asuinpaikkaa. Maaperä alueella on hiekkaa. Löydöt saviastianpaloja (varhaista asbestikeramiikkaa), kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.832010001 |
832 |
Huttu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
584369.22600000 |
7263222.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010001 |
Tyräjärven itärannan Hutunniemellä. Talon lounaispuoliselta pellolta on tavattu asuinpaikan merkkeinä muutamia kvartseja, ei kuitenkaan kvartsiesineitä. Alueelta on löydetty liuskekärki.
Noin 250 metriä etelään Kallioniemen kaakkoispuolisen erillisen peltoalueen lounaispuolella (x=726530, y=444564, z=230) olevan rinteen noin 15 metriä pitkässä ja 4-5 metriä leveässä mukulakivikossa oli majanpohjaksi korjattu kivikehä, jonka alkuperäisestä muodosta ei voi sanoa mitään varmaa. Tämän kaakkoispuolella sijaitsi mahdollinen epämääräinen rakkakuopan tai purnun sija. |
| metsakeskus.832010007 |
832 |
Saarela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542670.93800000 |
7287071.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010007 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 20 km luoteeseen Kortejärven pohjoisrannalla soiden ympäröimän kangassaarekkeen kaakkoisosassa. Taloon johtavalta ajouralta ja sen viereltä on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Näiden löytöpaikasta n. 200 m länteen on suo-ojaa kaivettaessa tavattu reikäkivi.
Löydöt: reikäkivi(?)
Tark. 1970 A. Sarvas
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.832010010 |
832 |
Kovio-Tyräjärvi Salmi |
10002 |
12016 |
13161 |
11004 |
27000 |
585068.93900000 |
7263436.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010010 |
Tyräjärven ja Koviojärven välisessä Hutunsalmessa. Salmen ylittävästä sillasta n. 250 m itäkaakkoon on kivistä koottu vedenalainen pato, ns."lappalaisten pato". Sen pituus on n. 15 m ja leveys hieman yli metrin. Aukkoja padossa ei havaittu. |
| metsakeskus.832010011 |
832 |
Kirkkosaari |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
571313.46900000 |
7265442.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010011 |
Hautausmaa sijaitsee Iijoen niskassa olevalla Jokijärven Kirkkosaarella. Saaren itäosassa on viimeistään 1760-luvulla käyttöön otettu kalmisto. Nuorimmat hautaukset ovat 1900-luvun alusta. Paikalla on puolisensataa hautakuoppaa, joukossa ainakin kolme alaltaan n. 3-4 x 3-4 m painaumaa, jotka lienevät kammiohautojen jäänteitä.
Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin, että hautausmaalla käydään edelleen. Joillain haudoilla oli tuoreita merkkejä käynneistä. Nuorimmat havaitut hautamuistomerkit ovat 1920 -luvulta. Hautausmaalla on lisäksi katos, johon on kerätty puisia hautaristejä. Ne ovat pääosin 1800 -luvun lopulta ja 1900 -luvun alusta. Katoksessa on parisenkymmentä muistomerkkiä. Lisäksi saaren itäpään tuntumassa on pari-kolme metriä korkea puuristi, joka on valettu betonialustalle. Ristin kunto oli tarkastushetkellä jo melko huono. Itäpään hautakuopissa oli tuoreita mäyrän kaivuukuoppia. |
| metsakeskus.832010014 |
832 |
Levälä (Hoikkala) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
571426.42400000 |
7265788.86300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010014 |
Jokijärven länsirannalla Iijoen niskan pohjoispuolisella kankaalla. Paikalla olevan mökin luota, rannasta sen molemmilta puolilta on tavattu kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Alueelta on ilmeisesti tavattu myös kiviesineitä, joita ei ole saatu kokoelmiin, ks. inv 1999. |
| metsakeskus.832010018 |
832 |
Juurikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575541.00000000 |
7262285.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010018 |
Tyräjärven länsiosan Niskaselän pohjoisrannalla. Juurikkaniemellä on kaksi mökkiä. Kaakkoisen mökin pihamaalta luota on havaittu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia, luoteisen mökin paikalta on löydetty kivitaltta (alakohde). |
| metsakeskus.832010019 |
832 |
Tyrämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
575731.70300000 |
7262391.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010019 |
Tyräjärven läntisen Niskaselän pohjoisrannalla olevan Juurikkaniemen tyvessä. Moilasen talon ja rannan välissä rantapolulla on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. Paikalta on löydetty myös soikea reikäkivi. Vuoden 1999 tarkastuksessa kiviesineen löytökohdan kaakkoispuolella on todettu tervahauta. Maastokartalle on merkitty tervahauta myös löytökohdasta vajaat 40 metriä luoteeseen. Molemmat tervahaudat erottuvat myös vinovalovarjosteessa. |
| metsakeskus.832010019 |
832 |
Tyrämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
575731.70300000 |
7262391.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010019 |
Tyräjärven läntisen Niskaselän pohjoisrannalla olevan Juurikkaniemen tyvessä. Moilasen talon ja rannan välissä rantapolulla on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. Paikalta on löydetty myös soikea reikäkivi. Vuoden 1999 tarkastuksessa kiviesineen löytökohdan kaakkoispuolella on todettu tervahauta. Maastokartalle on merkitty tervahauta myös löytökohdasta vajaat 40 metriä luoteeseen. Molemmat tervahaudat erottuvat myös vinovalovarjosteessa. |
| metsakeskus.832010019 |
832 |
Tyrämäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11019 |
27000 |
575731.70300000 |
7262391.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010019 |
Tyräjärven läntisen Niskaselän pohjoisrannalla olevan Juurikkaniemen tyvessä. Moilasen talon ja rannan välissä rantapolulla on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. Paikalta on löydetty myös soikea reikäkivi. Vuoden 1999 tarkastuksessa kiviesineen löytökohdan kaakkoispuolella on todettu tervahauta. Maastokartalle on merkitty tervahauta myös löytökohdasta vajaat 40 metriä luoteeseen. Molemmat tervahaudat erottuvat myös vinovalovarjosteessa. |
| metsakeskus.832010019 |
832 |
Tyrämäki |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
575731.70300000 |
7262391.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010019 |
Tyräjärven läntisen Niskaselän pohjoisrannalla olevan Juurikkaniemen tyvessä. Moilasen talon ja rannan välissä rantapolulla on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia. Paikalta on löydetty myös soikea reikäkivi. Vuoden 1999 tarkastuksessa kiviesineen löytökohdan kaakkoispuolella on todettu tervahauta. Maastokartalle on merkitty tervahauta myös löytökohdasta vajaat 40 metriä luoteeseen. Molemmat tervahaudat erottuvat myös vinovalovarjosteessa. |
| metsakeskus.832010020 |
832 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557205.13100000 |
7272197.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010020 |
Kohde sijaitsee Iijoen ja Pesiölammen välisellä harjun länsipäässä. Maasto harjun lakialueella on loivasti etelään nousevaa. Harjun etelärinne on jyrkkä. Länsipäässä ja varsinkin pohjoisessa rinne laskee loivemmin. Harjun laki on ollut peltona, mutta nykyisin se on Jokelan talon ja useiden loma-asuntojen tonttimaina. Maasto on suurelta osin pihanurmikkoa ja muutenkin peitteistä. Jyrkemmillä rinteillä kasvaa mäntymetsää. jokelan talon länsipuolisesta pellosta ja pihan pohjoisreunasta on tavattu kvartsiesine ja-iskoksia. Paikalta on löydetty myös kiviesine jota ei ole saatu kokoelmiin.
Jokelan talon päärakennuksen länsipuolelta on 1930-luvulla löytynyt silloiselta viljelysmaalta kivitaltta, joka joutui hukkaan sota-aikana. Vuoden 1982 inventoinnissa löytyi kvartsikaavin KM 21804:1 niemen länsirannalla olevalle rantasaunalle pohjoisesta tulevan tien varrelta (N 7272197 E 557204) ja kvartsi-iskoksia KM21804:2 piha-alueen pohjoisreunalta (N 7272237 E 557254). Vuoden 1999 inventoinnissa havaintomahdollisuudet olivat huonot, eikä asuinpaikasta saatu uusia havaintoja. Maanomistaja oli tällöin kertonut, että päärakennuksen länsipuolella olevaa Jokelanniemen Iijoen törmää oli käytetty väliaikaisena hautapaikkana ennen Taivalkosken kirkon rakentamista
2013 inventointi: Maasto oli kokonaan kasvipeitteistä, eikä asuinpaikasta saatu uusia havaintoja. Jokelan talonväeltä saadun tiedon mukaan 1930-luvulla löytyneen kiviesineen löytöpaikka olisi N 7272185 E 557246. |
| metsakeskus.832010021 |
832 |
Turvakonalusta |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
553925.00000000 |
7273262.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010021 |
Kiviröykkiöalue sijaitsee Iijoen ja Kostonjoen yhtymäkohdasta n. 700 m länteen, laajan suvannon pohjoispuolisella kankaalla. Alueella on kartoitettu 36 kivirauniota, joiden halkaisija on n. 1,3 - 3,7 ja korkeus 20 - 70 cm. Raunioiden etelä ja-länsipuolella on havaittu matalaa kiviaitaa. Raunioiden alueella on peltokerrosta. Röykkiöt ovat todennäköisesti viljelysraunioita.
Vuonna 2013 alueella suoritettiin maastotarkastus ranta-asemaakaavaan liittyen. Gps-mittausten perusteella voitiin hahmoittaa 80 x 60 metriä laajuinen alue jolla todettiin 18 selvästi havaittavaa röykkiötä /kiveystä sekä näiden alareunalla (etelä) lähes parikymmentä metriä pitkä, 60-80 cm leveä ja 30-40 cm korkea rinteensuuntainen aitamainen kiveys.
Tästä pääalueesta noin 80 metriä länsilounaaseen havaittiin kaksi kiviröykkiötä, joiden viereen tehdyissä koepistoissa oli havaittavissa ohut peltokerros.
Alue poikkeaa kasvillisuudeltaan ympäröivästä alueesta. Katajaa kasvaa runsaasti, alueen ohut pintakerros ja sen päällä oleva maannos viittaa kaskeamiseen. Muutoin alue on mäntymetsää.
Paikallisen perimätiedon mukaan Turvakonalustaa on pidetty lappalaisten hautausmaana. Vuonna 2013 alueelta etsittiin Pormestarinniemen alueelta kahta haudaksi mainittua kiviröykkiötä, lähempää niemeä, niitä kuitenkaan löytämättä. Inventoijan mukaan kyseesä on varhaisen historiallisen ajan viljeysalue joka on myöhemmin selitetty hautapaikaksi. |
| metsakeskus.832010023 |
832 |
Atsinki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545719.75300000 |
7272227.19300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010023 |
Iijokeen luoteesta laskevan Loukusanjoen suun eteläpuolella Iijoen länsirannalla. Alue on tasaista mäntyä kasvavaa sorakangasta. Rantatörmän yläosasta on löydetty kvartsiesine ja -iskoksia sekä palanutta luuta. Myös törmän yläpuoliselta kankaalta on tavattu palanutta kiveä ja likamaata. |
| metsakeskus.832010024 |
832 |
Koitijärvi NE |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
565820.00000000 |
7281143.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010024 |
Koitijärven koillisrannan pitkän itä-länsi- suuntaisen Harjaniemen tyvessä. Kuusamontien itäpuolelta hiekkakuopan eteläreunalta on tavattu kvartsi-iskoksia. Harjanteen laella heti tien länsipuolella on kolme maakuoppaa ja näistä n. 80 m länteen vielä kaksi maakuoppaa. Kuoppien halkaisija on n. 1-1,5 m ja syvyys n. 30-40 cm. |
| metsakeskus.832010025 |
832 |
Koitijärvi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
564062.34400000 |
7281333.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010025 |
Koitijärven pohjoisrannalla. Korkeaniemen hiekkaiselta vesijätöltä on löydetty palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Näiden yläpuolella mäen laella on kuoppa jonka halkaisija on n. 3 m ja syvyys n. 50 cm. |
| metsakeskus.832010026 |
832 |
Koitijärvi, Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565371.81900000 |
7281153.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010026 |
Koitijärven koillisrannan pitkän itä-länsi- suuntaisen Harjaniemen länsiosassa. Niemen kärjestä on löydetty kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä palanutta luuta. Näistä itään on puolenkymmentä kuoppaa, joiden halkaisija on n. 1-1,5 m ja syvyys 30-50 cm. Myös niemen kärjestä n. 150 m itään on tavattu kvartsi-iskos ja pari kuoppaa. |
| metsakeskus.832010027 |
832 |
Peuraniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557804.89000000 |
7272207.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010027 |
Iijoen itäpuolisen Pesiölammen kaakkoisrannalla olevalla niemellä. Paikalta on vuoden 1982 inventoinnissa löytynyt kiviesine ”tuuranmuotoinen kivi kahtena katkelmana”, iskujälkinen diabaasikappale ja kvartsiitti-iskoksia. Näiden vieressä niemen korkeimmalla kohdalla on kolme maakuoppaa, joiden halkaisija on n. 1 m ja syvyys n. 50 cm.
2013: Kohde näyttää säilyneen samanlaisena kuin Torvisen ja Sarkkisen inventointien aikaan. |
| metsakeskus.832010028 |
832 |
Myllypudas |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
568150.74600000 |
7265559.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010028 |
Jokijärvestä länteen laskevan Iijoen Alasaaren länsipuolella joen pohjoisrannalla. Pitkän ja kapean, länsipäästään soraksi ajetun harjanteen itäosassa on toistakymmentä maakuoppaa, joista osa epämääräisiä. Kuoppien halkaisija on 2-3 m ja syvyys 20-40 cm. Paikalta on tavattu myös kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.832010028 |
832 |
Myllypudas |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
568150.74600000 |
7265559.94400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010028 |
Jokijärvestä länteen laskevan Iijoen Alasaaren länsipuolella joen pohjoisrannalla. Pitkän ja kapean, länsipäästään soraksi ajetun harjanteen itäosassa on toistakymmentä maakuoppaa, joista osa epämääräisiä. Kuoppien halkaisija on 2-3 m ja syvyys 20-40 cm. Paikalta on tavattu myös kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.832010029 |
832 |
Väliperä NE |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
572242.00000000 |
7268129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010029 |
Jokijärven Väliperän pohjukassa olevalla kapealla niemellä, niemen kärjen ja maantien välissä noin 350 metrin matkalla on kaikkiaan kymmenen maakuoppaa niemen kärjen ja maantien välisellä alueella. Auinpaikkaan viittaavia merkkejä on todettu niemen tyvessä ja niemessä (1999). Asuinpaikkalöytöjä on runsaammin niemen kärjessä olevassa törmässä (2020: kvartsia, palaneita luunsiruja ja palaneita kiviä - ei otettu talteen). Viimeksi mainittu asuinpaikkapinta ja kuopat alakohteina, joiden tunnus noudattaa vuoden 2020 inventointikertomusta. Kyse mahdollisesti eri-ikäisistä asuinpaikasta ja kuopista, jotka todennäköisesti pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.832010029 |
832 |
Väliperä NE |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
572242.00000000 |
7268129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010029 |
Jokijärven Väliperän pohjukassa olevalla kapealla niemellä, niemen kärjen ja maantien välissä noin 350 metrin matkalla on kaikkiaan kymmenen maakuoppaa niemen kärjen ja maantien välisellä alueella. Auinpaikkaan viittaavia merkkejä on todettu niemen tyvessä ja niemessä (1999). Asuinpaikkalöytöjä on runsaammin niemen kärjessä olevassa törmässä (2020: kvartsia, palaneita luunsiruja ja palaneita kiviä - ei otettu talteen). Viimeksi mainittu asuinpaikkapinta ja kuopat alakohteina, joiden tunnus noudattaa vuoden 2020 inventointikertomusta. Kyse mahdollisesti eri-ikäisistä asuinpaikasta ja kuopista, jotka todennäköisesti pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.832010029 |
832 |
Väliperä NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
572242.00000000 |
7268129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010029 |
Jokijärven Väliperän pohjukassa olevalla kapealla niemellä, niemen kärjen ja maantien välissä noin 350 metrin matkalla on kaikkiaan kymmenen maakuoppaa niemen kärjen ja maantien välisellä alueella. Auinpaikkaan viittaavia merkkejä on todettu niemen tyvessä ja niemessä (1999). Asuinpaikkalöytöjä on runsaammin niemen kärjessä olevassa törmässä (2020: kvartsia, palaneita luunsiruja ja palaneita kiviä - ei otettu talteen). Viimeksi mainittu asuinpaikkapinta ja kuopat alakohteina, joiden tunnus noudattaa vuoden 2020 inventointikertomusta. Kyse mahdollisesti eri-ikäisistä asuinpaikasta ja kuopista, jotka todennäköisesti pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.832010029 |
832 |
Väliperä NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
572242.00000000 |
7268129.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010029 |
Jokijärven Väliperän pohjukassa olevalla kapealla niemellä, niemen kärjen ja maantien välissä noin 350 metrin matkalla on kaikkiaan kymmenen maakuoppaa niemen kärjen ja maantien välisellä alueella. Auinpaikkaan viittaavia merkkejä on todettu niemen tyvessä ja niemessä (1999). Asuinpaikkalöytöjä on runsaammin niemen kärjessä olevassa törmässä (2020: kvartsia, palaneita luunsiruja ja palaneita kiviä - ei otettu talteen). Viimeksi mainittu asuinpaikkapinta ja kuopat alakohteina, joiden tunnus noudattaa vuoden 2020 inventointikertomusta. Kyse mahdollisesti eri-ikäisistä asuinpaikasta ja kuopista, jotka todennäköisesti pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.832010030 |
832 |
Villisaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
571735.29900000 |
7266233.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010030 |
Jokijärven Väliperän Mannisensalmessa olevalla Villisaarella. Saaren laelta on kartoitettu yhdeksän matalaa kuopannetta/painannetta, joista yhtä on tutkittu kaivauksin. Osa painaumista on sortunut. Paikalta on löydetty myös liuskekappale ja kvartsi- ja kavrtsiitti-iskoksia. |
| metsakeskus.832010031 |
832 |
Autiosuvanto |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
564562.19200000 |
7265140.09600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010031 |
Kivirakenne sijaitsee Hepokankaan kämpästä n. 300 m itään, Iijoen pohjoisrannalla. Rantavietteen partaalla on kiviraunio, ilmeiseti historiallisen ajan kiuas, jonka koko on 2.5 x 3 m ja korkeus 60-80 cm. Tämän kohdalta rantatörmän alapuolelta vesirajasta on tavattu muutama asuinpaikkaan viittaava kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.832010033 |
832 |
Atsinki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
545529.83100000 |
7271447.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010033 |
Iijoen ja Loukusanjoen yhtymäkohdasta n. 800 m etelälounaaseen Iijoen länsirannalla. Tasaisella rantaterassilla on asuinpaikka, jota on tutkittu kaivauksin vuosina 1988-1989. Sekä löytöjen että saatujen radiohiiliajoitusten mukaan paikkaa on asutettu useampaan otteeseen mesoliittiselta kivikaudelta alkaen aina varhaismetallikauteen saakka. Jokitörmän kulumisen seurauksena asuinpaikkaa on tuhoutunut aikojen kuluessa. Asuinpaikkaa alempaa on Harjunpään tilalta myös erillinen kivitalttalöytö (KM 15324:1). Paikan tarkastuksissa 1975 ja 1982 ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Löytöpaikka on talosta 50-60 m joelle ja likimain 100 m Atsingin asuinpaikan eteläpuolella. |
| metsakeskus.832010033 |
832 |
Atsinki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
545529.83100000 |
7271447.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010033 |
Iijoen ja Loukusanjoen yhtymäkohdasta n. 800 m etelälounaaseen Iijoen länsirannalla. Tasaisella rantaterassilla on asuinpaikka, jota on tutkittu kaivauksin vuosina 1988-1989. Sekä löytöjen että saatujen radiohiiliajoitusten mukaan paikkaa on asutettu useampaan otteeseen mesoliittiselta kivikaudelta alkaen aina varhaismetallikauteen saakka. Jokitörmän kulumisen seurauksena asuinpaikkaa on tuhoutunut aikojen kuluessa. Asuinpaikkaa alempaa on Harjunpään tilalta myös erillinen kivitalttalöytö (KM 15324:1). Paikan tarkastuksissa 1975 ja 1982 ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Löytöpaikka on talosta 50-60 m joelle ja likimain 100 m Atsingin asuinpaikan eteläpuolella. |
| metsakeskus.832010033 |
832 |
Atsinki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
545529.83100000 |
7271447.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010033 |
Iijoen ja Loukusanjoen yhtymäkohdasta n. 800 m etelälounaaseen Iijoen länsirannalla. Tasaisella rantaterassilla on asuinpaikka, jota on tutkittu kaivauksin vuosina 1988-1989. Sekä löytöjen että saatujen radiohiiliajoitusten mukaan paikkaa on asutettu useampaan otteeseen mesoliittiselta kivikaudelta alkaen aina varhaismetallikauteen saakka. Jokitörmän kulumisen seurauksena asuinpaikkaa on tuhoutunut aikojen kuluessa. Asuinpaikkaa alempaa on Harjunpään tilalta myös erillinen kivitalttalöytö (KM 15324:1). Paikan tarkastuksissa 1975 ja 1982 ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. Löytöpaikka on talosta 50-60 m joelle ja likimain 100 m Atsingin asuinpaikan eteläpuolella. |
| metsakeskus.832010036 |
832 |
Riitainharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
570340.86900000 |
7264635.32000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010036 |
Kaakosta Iijokeen laskevan Tyräjoen länsirannalla, joen suusta n. 600 m kaakkoon. Paikalla on pitkä hiekkasoraharjanne, jolla on kahdeksan kuoppaa. Kuuden pyöreän kuopan halkaisija on n. 2,5-4 m ja syvyys 50-100 cm. Kaksi soikeaa kuoppaa on alaltaan n. 3 x 5 ja n. 2,5 x 4 m. Syvyyttä niillä on n. 80-100 cm. |
| metsakeskus.832010037 |
832 |
Tervaniemi, Ahola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592415.00000000 |
7273565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010037 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka ja maakuoppia sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 35 km itään, Ala-Irnin pohjoisrannalla Kaihlasaaresta luoteeseen. Sekä alueen eteläosassa olevalla saarella (B-alue) että siitä n. 250 m luoteeseen korkeammalla rannanosalla (A-alue) on asuinpaikka ja maakuoppia. Asuinpaikan jälkiä on tavattu pitkin niemenä olevan vesijätön rantoja (kvartsihaivainnot alakohteissa kohta 4 ja kohta 5). Kohteesta on ajoitukset sekä kivi- että varhaiselle metallikaudelle. A-alue on tutkittu kaivauksin. Vuoden 2016 inventoinnissa alueelta C todettiin asuinpaikka ja asuinpaikkaan viittavia havaintoja on myös alueelta D.
Löydöt: KM 24831, 25436:1-4, 28899:1-1026 |
| metsakeskus.832010037 |
832 |
Tervaniemi, Ahola |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
592415.00000000 |
7273565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010037 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka ja maakuoppia sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 35 km itään, Ala-Irnin pohjoisrannalla Kaihlasaaresta luoteeseen. Sekä alueen eteläosassa olevalla saarella (B-alue) että siitä n. 250 m luoteeseen korkeammalla rannanosalla (A-alue) on asuinpaikka ja maakuoppia. Asuinpaikan jälkiä on tavattu pitkin niemenä olevan vesijätön rantoja (kvartsihaivainnot alakohteissa kohta 4 ja kohta 5). Kohteesta on ajoitukset sekä kivi- että varhaiselle metallikaudelle. A-alue on tutkittu kaivauksin. Vuoden 2016 inventoinnissa alueelta C todettiin asuinpaikka ja asuinpaikkaan viittavia havaintoja on myös alueelta D.
Löydöt: KM 24831, 25436:1-4, 28899:1-1026 |
| metsakeskus.832010037 |
832 |
Tervaniemi, Ahola |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
592415.00000000 |
7273565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010037 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka ja maakuoppia sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 35 km itään, Ala-Irnin pohjoisrannalla Kaihlasaaresta luoteeseen. Sekä alueen eteläosassa olevalla saarella (B-alue) että siitä n. 250 m luoteeseen korkeammalla rannanosalla (A-alue) on asuinpaikka ja maakuoppia. Asuinpaikan jälkiä on tavattu pitkin niemenä olevan vesijätön rantoja (kvartsihaivainnot alakohteissa kohta 4 ja kohta 5). Kohteesta on ajoitukset sekä kivi- että varhaiselle metallikaudelle. A-alue on tutkittu kaivauksin. Vuoden 2016 inventoinnissa alueelta C todettiin asuinpaikka ja asuinpaikkaan viittavia havaintoja on myös alueelta D.
Löydöt: KM 24831, 25436:1-4, 28899:1-1026 |
| metsakeskus.832010037 |
832 |
Tervaniemi, Ahola |
10002 |
12009 |
13094 |
11028 |
27000 |
592415.00000000 |
7273565.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010037 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka ja maakuoppia sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 35 km itään, Ala-Irnin pohjoisrannalla Kaihlasaaresta luoteeseen. Sekä alueen eteläosassa olevalla saarella (B-alue) että siitä n. 250 m luoteeseen korkeammalla rannanosalla (A-alue) on asuinpaikka ja maakuoppia. Asuinpaikan jälkiä on tavattu pitkin niemenä olevan vesijätön rantoja (kvartsihaivainnot alakohteissa kohta 4 ja kohta 5). Kohteesta on ajoitukset sekä kivi- että varhaiselle metallikaudelle. A-alue on tutkittu kaivauksin. Vuoden 2016 inventoinnissa alueelta C todettiin asuinpaikka ja asuinpaikkaan viittavia havaintoja on myös alueelta D.
Löydöt: KM 24831, 25436:1-4, 28899:1-1026 |
| metsakeskus.832010039 |
832 |
Tölppäreenhauta NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592906.00000000 |
7274165.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010039 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 35 km itään, Tervaniemestä koilliseen Ala-Irnin pohjoisrannalla olevalla alavalla hiekkarannalla. Koordinaattien rajaamalta alueelta on havaittu pesäkkeellisesti erilaisia kivikautisten asuinpaikkojen jälkiä viidestä kohdasta (alakohdat A-E). Löytöinä alueilta on kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä palanutta luuta.
x = 727595 - 727612, y = 445453 - 445482,
z = n. 236,5 - 237,5
Löydöt: KM 32025
Tark. 1993 J. Saukkonen, T. Salminen ja T. Pärssinen |
| metsakeskus.832010040 |
832 |
Tölppäreenniemi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593234.00000000 |
7274221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010040 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 36 km itään Tervaniemestä koilliseen, Ala-Irnin pohjoisrannalla. Tölppäreenniemestä pohjoisluoteeseen olevan hiekkasaarekkeen kaakkoisrannan noin puolimetrisestä törmästä ja sen yläpuoliselta kankaalta on tavattu asuinpaikan merkkeinä kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä, mm. ainakin yksi selvä liesi.
Löydöt: KM 32026
Tark. 1993 J. Saukkonen ja T. Pärssinen |
| metsakeskus.832010041 |
832 |
Paloniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593423.55000000 |
7274193.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010041 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 36 km itään, Ala-Irnin pohjoisrannalla, Tölppäreenniemestä pohjoiskoilliseen olevalla hiekkasaarekkeella. Saarekkeen päältä ja rantahietikolla sekä sen länsi- ja luoteispuolella on tavattu kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta kiveä n. 60 - 70 m matkalla. Saarekkeen päällä on yksi maakuoppa, jonka halkaisija on n. 1,5 - 2 m.
Löydöt: KM 32027
Tark. 1993 J. Saukkonen ja T. Pärssinen |
| metsakeskus.832010042 |
832 |
Tölppäreenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
593364.00000000 |
7274016.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010042 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 36 km itään, Tervaniemestä koilliseen Ala-Irnin pohjoisrannalla olevan etelään pistävän niemen kärjessä. Käytännössä säännöstelyn tuhoamalla paikalla on tavattu asuinpaikan jäänteinä kvartsia ja palanutta kiveä.
Löydöt: KM 32028
Tark. 1993 J. Saukkonen ja T. Pärssinen |
| metsakeskus.832010043 |
832 |
Ojanniemi, Ojala |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
593964.00000000 |
7273385.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010043 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 37 km itään, Ala-Irnin itärannalla Kaihlasaaresta itään olevalla niemellä, Ala-Irniin laskevan Katosojan suusta n. 300 m pohjoiseen. Talon etelä- ja länsipuolella aivan pihamaan tuntumassa on kaksi pyyntikuoppaa muistuttavaa maakuoppaa noin 40 metrin päässä toisistaan. Asuinpaikasta kertovia löytöjä ei paikalta ole tehty.
Tark. 1993 J. Saukkonen ja T. Pärssinen |
| metsakeskus.832010044 |
832 |
Kaihlasaari E |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
593152.66000000 |
7273149.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010044 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka, maakuoppia sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 36 km itään Ala-Irnin Kaihlasaaren itärannalla. Saaren poikki kulkevan harjanteen laella on n. 200 m matkalla viisi kuoppaa. Kolmen halkaisija on 1,5 - 4 m ja syvyys 40 - 70 cm. Kaksi kuopista on kooltaan 1 - 2 x 3 m ja syvyydeltään n. 30 cm. Harjanteen sortuneen pään itäpuoliselta rantahiekalta on tavattu kvartsia.
Löydöt: KM 32029
Tark. 1993 J. Saukkonen ja T. Pärssinen |
| metsakeskus.832010044 |
832 |
Kaihlasaari E |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
593152.66000000 |
7273149.95500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010044 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka, maakuoppia sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 36 km itään Ala-Irnin Kaihlasaaren itärannalla. Saaren poikki kulkevan harjanteen laella on n. 200 m matkalla viisi kuoppaa. Kolmen halkaisija on 1,5 - 4 m ja syvyys 40 - 70 cm. Kaksi kuopista on kooltaan 1 - 2 x 3 m ja syvyydeltään n. 30 cm. Harjanteen sortuneen pään itäpuoliselta rantahiekalta on tavattu kvartsia.
Löydöt: KM 32029
Tark. 1993 J. Saukkonen ja T. Pärssinen |
| metsakeskus.832010045 |
832 |
Kaihlasaari |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27000 |
592735.00000000 |
7273220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010045 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 36 km itään Ala-Irnin Kaihlasaaren länsiosassa. Saaren korkeimman kohdan luoteisrannalta on asuinpaikkaan viittavia havaintoja,mm. palanutta kiveä, kahdesta kohdasta (A ja B). Kankaan pohjoisreunalla on kaksi kuoppaa ja eteläreunalla yhteensä neljä kuoppaa kahdella alueella. Näiden koko on 2 - 3 m ja syvyys 50 - 70 cm. Saaren pohjoiskärjen kumpareella on useita pieniä kuoppia. Saaren rannoilta kerrotaan löydetyn rautakuonaa.
Tark. 1993 J. Saukkonen ja T. Pärssinen |
| metsakeskus.832010045 |
832 |
Kaihlasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
592735.00000000 |
7273220.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010045 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 36 km itään Ala-Irnin Kaihlasaaren länsiosassa. Saaren korkeimman kohdan luoteisrannalta on asuinpaikkaan viittavia havaintoja,mm. palanutta kiveä, kahdesta kohdasta (A ja B). Kankaan pohjoisreunalla on kaksi kuoppaa ja eteläreunalla yhteensä neljä kuoppaa kahdella alueella. Näiden koko on 2 - 3 m ja syvyys 50 - 70 cm. Saaren pohjoiskärjen kumpareella on useita pieniä kuoppia. Saaren rannoilta kerrotaan löydetyn rautakuonaa.
Tark. 1993 J. Saukkonen ja T. Pärssinen |
| metsakeskus.832010046 |
832 |
Pajusalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586940.00000000 |
7276036.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010046 |
Iso Pajuluoman ja Pikku Pajuluoman välisellä kannaksella Pajusalmen molemmin puolin. Pikku Pajuluoman etelärannalla, paikalla olevan katoksen pohjoispuolelta, on vuonna 1993 tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-löytöjä sekä löytökohdalta kankaan päältä kolme kuoppaa, joiden halkaisija on n. 2-3 m , syvyys n. 50 cm. Kuopat ovat polun varrella em. katoksesta lounaaseen. Näistä noin 60 m koilliseen ja katoksesta koilliseen on kuoppa, jonka luonne on epäselvä. Lisäksi salmen itäpuolella on yksi hieman syvempi kuoppa 4 (alakohde), jonka halkaisija on n. 2-2,5 m.
Vuoden 2010 inventoinnissa asuinpaikkaan viittaavia löytöjä ei havaittu.
2022 tarkastuksessa todettiin, että alueen puusto on kaatunut miltei kokonaisuudessaan vuoden 2021 Paula-myrskyn aikana. Alueella liikkuminen oli haastavaa puiden kaatumisen vuoksi. Painanteiden vierustoilta oli kaatunut puita, mutta itse painanteet olivat säilyneet melko ehyinä. Katoksen lounaispuoleta tavattiin painanteet 1-3, salmen toisella puolella oleva kuoppa on kuoppa 4 ja katoksen pohjoispuolella oleva kuoppa on kuoppa 5. Tarkemmat tiedot kuopista ks. alakohteet. |
| metsakeskus.832010047 |
832 |
Poroperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570788.78400000 |
7292362.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010047 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 24 km koilliseen, Koston-järven Poroperän kivikkoisella etelärannalla. Alavalta rannankohdalta on tavattu asuinpaikan merkkejä. Tästä n. 200 m kaakkoon on esineen löytöpaikka ja n. 100 - 150 m luoteeseen on loiva lahdelma, joiden yhteydessä on todettu säännöstelyn tuhoamat asuinpaikat.
Löydöt: KM 27914 (kvartsiittiveitsi), 28757
Vuoden 2010 tarkastuksen yhteydessä havaittiin rantavedessä paljon pyöreitä kvartseja. Kohdetta tarkastettaessa paikalta löytyi vain yksi teräväsärmäinen kvartsinkappale. Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan paikalta on löydetty asuinpaikkalöytöjä sekä tästä pisteestä n. 200 m kaakkoon on löydetty kvartsiittiveitsi ja n. 100-150 m luoteeseen olevasta loivasta lahdelmasta on löytynyt veden säännöstelyssä tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka. Näillä kahdella paikalla sijaitsee nykyään mökkejä. |
| metsakeskus.832010048 |
832 |
Virkkunen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542920.85500000 |
7281563.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010048 |
Virkkusenjärven etelärannan Isoniemellä, talosta n. 100-150 m pohjoiskoilliseen. Loivasti kohti järveä laskevalta pellolta on löydetty kivikirves. Paikalla on tavattu myös kvartsi-iskoksia ja -lohelmia sekä kivilajilohelma. |
| metsakeskus.832010049 |
832 |
Kaipinmutka E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
567111.11000000 |
7283852.57400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010049 |
Kuusamontien ja Kostonjoen välissä, Kaupinmutkan itärannalla. Paikalla on vanha sorakuoppa, jonka reunoilta, rantaan johtavalta tieltä ja viereiseltä kankaalta on tavattu kvartsiesine ja -iskoksia. Alueella on myös talonpohja ja tervahauta. |
| metsakeskus.832010050 |
832 |
Hiisiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576383.47000000 |
7251653.56200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Korvuanjärven länsirannalta itäkaakkoon pistävällä mäntyä kasvavalla niemellä.
Korkean soraharjanneselänteen kärjestä n. 20-25 m matkalla on havaittu kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Asuinpaikka on loivasti lounaaseen viettävällä tasanteella.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että järven pintaa on edellisen inventoinnin jälkeen nostettu noin puoli metriä, joten kivikautinen asuinpaikka on jäänyt lähes kokonaan veden alle. Nykyiseen rantaan on myös ruopattu pohjasta mutaa, mikä vaikeuttaaa asuinpaikan havainnointia. Kohde rajautuu nykyisen niemen kärkeen noin 50 neliömetrin alueelle. |
| metsakeskus.832010051 |
832 |
Loukonlahti |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
575243.92700000 |
7252670.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010051 |
Korvuanjärven länsirannan Loukonlahden laavusta etelään. Lähteestä n. 50 m päässä, kankaalle nousevan polun vieressä on yksi kuoppa, jonka halkaisija on n. 2,5 m ja syvyys 50-60 cm. Tästä n. 50 m kaakkoon olevalla tasanteella on yksi kuoppa, jonka halkaisija on 3,5 m ja syvyys n. 50 cm sekä kaksi pienempää kuoppaa.
Vuoden 2009 inventoinnissa löydettiin lähteestä 50 m päässä oleva kuoppa, mutta kolmea muuta kuoppaa ei havaittu. |
| metsakeskus.832010052 |
832 |
Valkki E |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
573952.44700000 |
7252173.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010052 |
Korvuanjärvestä länteen valkin ja Ala-loukon välisen kapean ja korkean kannaksen itäpäässä. Kannasta kulkevan tien molemmin puolin on kohdakkain kaksi kuoppaa, joiden ala on n. 1,5 x 3 m ja syvyys n. 80 cm. Eteläisemmästä noin 30 m itään olevan laakean kuopan halkaisija on noin 3 m ja syvyys 40-50 cm.
Vuoden 2009 inventoinnissa molempien kuoppien kooksi todettiin 1,5 x 3 m ja syvyydeksi 80 cm. Kuopat sijaitsevat noin 10 m päässä tiestä ja ne näkyvät tielle. Kuopat saattavat olla syntyneet tien teossa hiekanoton yhteydessä. |
| metsakeskus.832010053 |
832 |
Nuusalanniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
540761.79000000 |
7256673.43900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010053 |
Maakuoppa-alue sijaitsee Iijoen länsirannan Nuusalan- eli Autioniemen tyvessä. Alueella on ainakin 10 maakuoppaa, jotka inventointihavaintojen perusteella ovat osin eri-ikäisiä ja eri tarkoitukseen aikoinaan tehtyjä. Kuoppien halkaisija on 2,5 - 4 m ja syvyys enimmillään n. 100 cm. |
| metsakeskus.832010054 |
832 |
Saunakari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
557575.00000000 |
7267329.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010054 |
Iijoen etelärannalla Oudonjoen suusta n 200 m itään, jokien väliin jäävällä niemimäisellä kankaalla. Niemen Iijoen puoleisen rantatörmän päällä kulkevalta ajouralta ja sen vierestä, törmän reunasta n. 3-5 m päästä on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartseja ja palanutta kiveä. |
| metsakeskus.832010055 |
832 |
Honkaojan suu E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570421.73300000 |
7299205.40700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010055 |
Kohde, mahdollinen kivikautinen asuinpaikka siajitsee Taivalkosken kirkolta n. 29 km pohjoiskoilliseen Kostonjärven koilliskulman itärannalla, Honkaojan suun itäpuolisella alavalla rantakaistaleella. Rannan mökeistä lähimpänä tietä olevan kohdalta on rantavedestä tavattu kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä n. 40 - 50 m matkalla.
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.832010056 |
832 |
Kellolahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
568784.39000000 |
7301064.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010056 |
Kohde, mahdollinen kivikautinen asuinpaikka sijaitse Taivalkosken kirkolta n. 30 km pohjoiskoilliseen, Kostonjärven itäosan pohjoisrannan Kellolahden rannalla. Rannassa olevalle mökille johtavan tien kohdalla on kaksi vähäkivistä venepoukamaa, joiden vesijätöltä on rantavedessä havaittu parikymmentä kvartsi-iskosta sekä palaneita kiviä. Havainnot tehtiin noin 10 x 10 metrin kokoiselta alueelta. Muuten ranta oli murakon peittämä eikä käytännössä tuhoutuneen kohteen laajuudesta saatu tarkempaa selkoa. Ylempää rannalta ei havaintoja tehty. |
| metsakeskus.832010057 |
832 |
Ukonlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566571.28000000 |
7301425.50100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010057 |
Kostonjärven pohjoisen Kemiperän suupuolen itärannalla. Lahden eteläreunalla on asuinpaikan merkkejä tavattu pesäkkeellisesti n. 200 m matkalla pääasiassa vesirajasta, alueen eteläosassa myös ylempää kankaalta. Lisäksi pohjoisrannalla on tavattu muutamia kvartsi-iskoksia pieneltä alalta. |
| metsakeskus.832010058 |
832 |
Inkeenjärvi N -ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
572060.09500000 |
7291307.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010058 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 28 km koilliseen Inkeen-järven pohjoisrannalla. Rannassa ja rantatörmän päällä on tavattu suhteellisen runsaasti kvartsi-iskoksia, jotka jätettiin paikoilleen. Kvartsihavaintoja tehtiin rannan korkeimmalta osalta n. 10 m leveydeltä ja 25 m pitkälti rannansuunnassa. Paikalla on lisäksi pari matalaa kuopannetta, jotka voivat olla luontaisiakin. |
| metsakeskus.832010059 |
832 |
Myllykangas, Väliperä |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
572348.04300000 |
7268504.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010059 |
Jokijärven Väliperän pohjoispuolella Myllykankaan eteläreunalla. Paikalla on ainakin kolme maakuoppaa, joiden halkaisija on n. 3-4 m ja syvyys n. 40-60 cm. Ne sijaitsevan kankaan reunaa kulkevan ajouran molemmin puolin. |
| metsakeskus.832010060 |
832 |
Alasaari, N-ranta |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
568980.40700000 |
7265678.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010060 |
Iijoen niskan Alasaaren länsiosassa. Harjanteen pohjoispuolisella tasanteella suon reunalla, rajapyykistä n. 20 metriä koilliseen, on pitkänomainen maakuoppa jonka halkaisija on n. 3 x 5 m ja syvyys n. 50 cm. Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin ennestään tuntematon kuopparakenne kohteesta noin 30-40 metriä länteen (notkon keskivaiheilla). Kuopparakenteen halkaisija on kaksi metriä ja syvyys 0,6 metriä (ks. alakohde). |
| metsakeskus.832010061 |
832 |
Alasaaren Lahti NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569267.29900000 |
7265571.93500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010061 |
Iijoen Alasaaren länsiosassa olevan niemen itärannalla, keskikapeikon länsipään vesirajasta on tavattu kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Harjanteen laella on kolme kuoppaa, joista kaksi sijaitsee noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. Itäisempi on polun pohjoispuolella rinteen taitteessa (havaittiin vuoden 2021 tarkastuksessa). Sen halkaisija on kaksi metriä ja syvyys 0,4 metriä. Läntisempi on polun eteläreunassa. Sen koko on n. 1,5 x 2,5 m ja syvyys 20-40 cm. Näistä noin 200 metriä länteen sijaitsee kolmas kuoppa polun varressa. Kuopan mitat ovat noin 1,5 x 2,5 metriä ja syvyys noin 0,4 m. Ks. erilliskohteet. |
| metsakeskus.832010062 |
832 |
Kurtinlampi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
569676.13100000 |
7265355.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010062 |
Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa. Saaren keskikapeikon itätyven eteläpuolella. Laajan niemen länsirannan rantatörmällä ja vesirajassa on tavattu kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Maaperä paikalla on hiekkaa ja rantatörmä varsin korkea, n.2-3 m. |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27011 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12001 |
13001 |
11033 |
27018 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27018 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27011 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12016 |
13172 |
11040 |
27000 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27018 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010063 |
832 |
Lummelampi W |
10002 |
12016 |
13172 |
11019 |
27012 |
569951.02300000 |
7265258.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen niskan Alasaaren keskiosassa, jossa on suhteellisen laaja kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka. Alueella on vähintään kuusi asuinpainannetta, joista tutkitut ajoittuvat varhaismetallikaudelle. Kolmen pienimmän koko on n. 3 x 4 m ja syvyys n. 20 cm. Itärannan isompien painanteiden ala on n. 6 x 7 m ja syvyys 40-50 cm.
Kahdesta tutkitusta raudansulatusuunista saatujen radiohiiliajoitusten perusteella ne ajoittuvat varhaismetallikauteen 170 BC- 70 AD (ylempi uuni) ja rautakauteen 890-1050 AD (alempi uuni). Lisäksi kohteelta on kartoitettu viisi pyyntikuoppaa, joista kaivettu ajoittuu todennäköisesti kivikaudelle |
| metsakeskus.832010064 |
832 |
Lummelampi N, harjanne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
570185.92800000 |
7265369.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010064 |
Iijoen niskan Alasaaren länsiosassa. Lakkasaaresta suoraan pohjoiseen on harjanteen laelta tavattu kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä. Asuinpaikasta n. 100 m itään on pari maakuoppaa. Kuoppien halkaisija on n. 1,5-2,5 m ja syvyys 20-30 cm.
Vuoden 2021 tarkastuksessa havaittiin kvartsi-iskoksia kahdessa paikassa noin 30 metrin etäisyydellä toisistaan (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.832010066 |
832 |
Myllykangas N, Pisto |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
593366.60500000 |
7261940.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010066 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 38 km itäkaakkoon, Pistojärvestä n. 900 m pohjoiseen Lauttapuron itärannalla. Paikalla on kaksi laakeaa kuoppaa, joista toista joskus kaiveltu. Kuopan halkaisija on n. 4 m ja alkuperäinen syvyys 30 - 40 cm. Tämän eteläpuolella oleva kuoppa on halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään 30 - 40 cm.
Inv. 1999 M. Sarkkinen |
| metsakeskus.832010067 |
832 |
Myllykangas S, Pisto |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
593547.53000000 |
7261508.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010067 |
Kohde,aakuoppa/painanne, asuinpaikka(?) sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 38 km itäkaakkoon, Pistojärvestä n. 450 m pohjoiskoilliseen, Lauttapuron itäpuolisella kankaalla. Heti sorakuopalle johtavan tien eteläpuolella, tien puolimaissa, on pyöreä maakuoppa/painanne (halkaisija n. 7 m, syvyys 60 - 70 cm, ympärillä vallia). Kuopan vierestä tieltä on tavattu kvartsia. Tästä länteen sorakuopan itäreunalla on toinen kuoppa (halkaisija n. 2 m, syvyys n. 40 cm).
Löydöt: KM 31727:1-2 |
| metsakeskus.832010068 |
832 |
Kenttäniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
580864.60800000 |
7272201.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010068 |
Kylmäluoman Kotoselän pohjoisrannan niemellä. Niemen itäkärjessä on pitkän kumpareen laella kuoppa, jonka ala on 1,5-2 x 4-5 m ja syvyys 60-80 cm. Tästä kaakkoon on kuopanne, jonka ala on n. 2 x 3 m ja syvyys n. 40 cm. Niemen länsikärjessä oleva kuoppa 3 (alakohde) sijaitsee kuopista 1-2 noin 400 metriä länteen harjanteen laen reunalla. Sen ala on n. 2 x 3 m ja syvyys n. 1 m. |
| metsakeskus.832010069 |
832 |
Pitkäniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
578553.00000000 |
7272487.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010069 |
Kylmäluoman etelärannalla Pitkäniemen laavusta n. 250-300 m luoteeseen. Alueella on tavattu kaksi kuoppaa n. 100 m etäisyydellä toisistaan. Pohjoisemman, lähellä niemen kärkeä olevan kuopan ala on n. 1,5-2 m ja syvyys n. 50 cm. Eteläisemmän kuopan ala on n. 1,5 x 3 m ja syvyys 30-40 cm. |
| metsakeskus.832010070 |
832 |
Loukusanharju, Pyöreäniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
546329.45900000 |
7289470.26100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010070 |
Loukusanjärven ja Uudentalonjärven välisen Loukusaharjun kaakkoispäässä. Pyöreäniemen itäisimmällä kuivalla harjannetasanteella on matala asuinpainanne, jonka ala on n. 4-5 x 5-6 m ja syvyys 15-20 cm, ja josta on löydetty kvartsia ja palanutta kiveä. Muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä on tavattu vain painanteen etelä- ja pohjoispuoleiselta rantatörmän alta vesirajasta. |
| metsakeskus.832010071 |
832 |
Latvajoen suun E-puolinen salmi |
10002 |
12016 |
13152 |
11004 |
27000 |
546029.58400000 |
7289270.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010071 |
Loukusajärven kaakkoispäässä, Loukusanharjun ja Latvavaaranahon välisessä salmessa. Paikalla on matalan salmen poikki ulottuva vedenalainen n. 100 m pitkä puuaita, ilmeisesti jonkinlainen pyydyslaite. Se on tehty pohjaan vieriviereen pystyyn upotetuista neljännespuolikkaista tai puolikkaista mäntypuista. |
| metsakeskus.832010072 |
832 |
Loukusanharju, Hautalahti |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
544530.18100000 |
7290569.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010072 |
Loukusanjärven Hautalahden etelärannalla olevalla kannaksella on kaksi matalana painumana erottuvaa tulisijaa (n. 2 x 3 - 3,5 m ja syvyys 20-40 cm). Lahden pohjukan koillisrinteen ja hieman kauempana rannasta olevan notkon kivikoissa on kolme vallin ympäröimää rakkakuoppaa (n. 2 x 3 - 3 x 4 m). |
| metsakeskus.832010074 |
832 |
Lamminniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
594332.18300000 |
7274447.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010074 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 37 km länteen Irnijärven ja Ala-Irnin välisen Hietasalmen pohjoispuolisella Lamminniemellä. Niemen pohjoisrannalla on tavattu kaksi maakuoppaa (a), joiden koko on n. 2 - 3 x 3,5 - 4 m ja syvyys 30 - 50 cm. Lisäksi etelärannalta, n. 30 m rannasta, on tavattu yksi kuoppa (b). Sen halkaisija on n. 2,5 - 3 m ja syvyys n. 30 cm.
a) x = 7276 34, y = 4456 13, z = 237,5 - 240
b) x = 7276 25, y = 4456 05, z = 237,5 - 240
Inventointi 2011:
Muinaisjäännösrekisterissä paikkatietona oli 3 kuopan välinen keskipiste, joka sijaitsee niemen keskikohdassa. Hakkuussa ja maanmuokkauksessa tämä alue oli säästetty, mutta kuoppien varsinaiset sijaintipaikat oli aurattu. Etelärannan kuoppia ei enää havaittu, pohjoisrannan kuoppa löytyi, mutta sen läpi meni äestysjälki. Mitat ovat n. 2,2 x 1,8 m ja syvyys 0,5 m, pohjassa on ohuen huuhtoutumiskerroksen alla n. 10 cm vahva nokimaakerros. Raportissa nimellä Harjunokka 1. |
| metsakeskus.832010075 |
832 |
Otsaojan suu W |
10002 |
12016 |
13178 |
11004 |
27000 |
549208.34700000 |
7274396.33600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010075 |
Iijokeen pohjoisesta laskevan Otsaojan suusta n. 100 m länteen Iijoen pohjoisrannalla. Rantaa seuraavan polun pohjoispuolella on tavattu turpeen alla runsaasti palanutt akiveä, jota on lähes neliön laajuudella. Tulisijan yhteydestä on tavattu vain epämääräinen kvartsilohelma, eikä kohteen ikää tai luonnetta voitu tarkemmin määrittää. |
| metsakeskus.832010076 |
832 |
Kangaslampi NW |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
538930.00000000 |
7293823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.832010076 |
Kohde sijaitsee Taivalkosken kirkolta n. 27 km luoteeseen, Kylmäläntien koillispuolella Kangaslammen ja sen luoteispuolisen Julmalammen välisen kannaksen korkeimmalla kohdalla. Paikalla on neliömäinen maakuoppa, jonka koko on n. 5 x 5 m ja syvyys n. 1,5 m. Kuopan kerrotaan olevan ison tai pikku vihan aikainen piilopirtti.
Vuoden 2010 inventoinnissa paikalla havaittiin pyöreä maakuoppa, läpimitta 5 m ja syvyys 1,9 m; kuoppaa ympäröi säännöllinen n. 0,3 m korkea ja 1-,3 m leveä maavalli (läpimitta 7,5 m). Humuksen paksuus 2 cm, ei huuhtoutumiskerrosta, maapinta on osittain kulunut (ilmeisesti porojen takia), ja kuoppa jonkun verran sortunut, mahdollisesti se oli alunperin neliömäinen (ks. inventointiraportti M. Sarkkinen). Kuopasta ei havaittu tukirakenteita.
2024: Kohdetta on siirretty noin 8 metriä eteläkaakkoon 5p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.833000001 |
833 |
Vähäniemi |
10001 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
204525.02900000 |
6719957.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.833000001 |
Kohde, kolme röykkiöryhmää sijaitsee kallioisessa metsässä Tumaraistenaukon itärannalla. Alueelle johtaa kallioiden yli pohjois-eteläsuuntainen mökkitie.
Loivasti etelään viettävällä kalliolla matala, soikion muotoinen ja itä-länsisuuntainen kiviröykkiö, joka näyttäisi koostuvan kahdesta rinnakkaisesta röykkiöstä. Niistä idänpuoleinen on kooltaan 4,2 x 4,8 m. Koko pituus on 9 -9,9 m. Pohjalla kallion pinnalla on hiekan sekaista maata. Kivirakennelmassa on kiviä ainakin 2-3 kerroksessa. Kiviä on heitetty myös ympäristöön.
Eri kohdekorteilla kaksi muuta mahdollista muinaisjäännöstä |
| metsakeskus.833000002 |
833 |
Keräsaari |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
211663.13500000 |
6725162.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.833000002 |
Matalan kalliokumpareen lounaispäässä, kallionkorkeimmalla kohdalla on pieni kiviladelma, joka on selvästi ihmisen tekemä. Kiviä on siinä hajallaan 2,5x2,8 m alueella, mutta ladelmassa on erotettavissa suorakaiteen muotoinen rakennelma, jonka laajuus on 1,3x1,8 m. Ladelma on osin sammalen ja jäkälän peitossa. Noin 35 m päässä edellisestä on toinen ihmisen tekemä pieni mutta pyöreä röykkiö tai ladelma, jonka halkaisija on 1,3 m. Kivet ovat pään kokoisia ja sitä suurempia.
Käräjäkiviksi oletetut kivet osoittautuivat tarkastuksessa luonnonkiviksi. |
| metsakeskus.833500001 |
833 |
Järppilän kartano |
10002 |
12001 |
13003 |
11006 |
27005 |
199900.83000000 |
6730783.50000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.833500001 |
Ensimmäiset maininnat Järppilästä ovat 1480-luvulta. Kartanon synty liittyy rannikon keskiaikaiseen ruotsalaisimmigraatioon. Juhana Herttuan hoviin kuulunut tallimestari Bertil Iivarinpoika Grön, joka käytti Tott-suvun vaakunakilpeä, sai Järppilän haltuunsa vuonna 1567, jolloin tilaan liitettiin useita tiloja Taivassalosta, Lokalahdelta ja Vehmaalta. Vuodesta 1570 eteenpäin tunnetaan kartanon kaikki haltijat; omistajasukuja ovat olleet mm. Hornit ja Flemingit.
Järppilän kartanoalueen pihapiirissä on vieläkin 1600-1700 -luvun rakennuskantaa. Nykyisen kartanon päärakennuksen alla olevat kellarit lienevät 1600-luvulta.
Järppilän kivilinna on yksi Suomen harvoja 1500-luvulla rakennettuja kivisiä kartanolinnoja. Aikoinaan kolmikerroksisesta kartanolinnasta on jäljellä kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla sijaitsevat tynnyriholvikellareiden jäännökset. Kellarinraunioiden vieressä on kunnostettu viljamakasiini 1700-luvun lopulta, jossa myös tynnyriholvattu, luonnonkivinen kellari.
Rauniolta kaakkoon on ainakin yksi mahdollinen kellaripainanne, jossa on kaksi tilaa. Muutaman metrin päässä kaksi rakennuksen perustuksen/kellarin jäännöstä vierekkäin. Alkuperäisen kartanolinnan pihan pohjoisosassa, n. 10 m viljamakasiinilta luoteeseen, on kivirakenteen perustus ja kartanon nykyiselle päärakennukselle johtavan polun vieressä 1800-luvulle ajoittuva kiven louhintapaikka. |
| metsakeskus.833500002 |
833 |
Tuomaraistenaukko Kalma |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
207976.63200000 |
6722085.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.833500002 |
Marjuksenrannan itäpuolella olevan Kalma-nimisen saaren hiekkaisessa maaperässä kerrotaan nähdyn hautoja muistuttavia kumpuja, joiden on epäilty olevan mustan surman aikaisia tai pakanoiden hautoja. |
| metsakeskus.834010001 |
834 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329342.78100000 |
6741046.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010001 |
Asuinpaikka sijaitsee kesämökille johtavan tien länsipenkassa, noin 70 m Määrlammin rannasta. Löytökohta on tasaista hieta-, hiekkamaata, josta maasto laskee loivasti pohjoiseen järvelle päin. Idässä rinne nousee jyrkästi, eteläpuolella on painauma ja länsipuolella pieni kumpare. Löytöpaikka muodostaa tasaisen ja suojaisen maastokohdan, joka on aikanaan soveltunut hyvin asuinpaikaksi.
Vuoden 2006 inventoinnissa havaittiin, että lähelle vanhaa löytöpaikkaa oli rakennettu uusi omakotitalo. Itse tienleikkaus, josta aiemmat löydöt on kerätty, oli tarkastushetkellä umpeen kasvanut, sen viereen pienelle tasanteelle tehtiin muutama löydötön koekuoppa. Kohteen länsipuolella olevaa hiekkaista oraspeltoa tarkasteltiin myös, mutta tuloksetta. |
| metsakeskus.834010003 |
834 |
Seppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
327541.47800000 |
6747625.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010003 |
Mahdollinen asuinpaikka tai hauta sijaitsee Myllykylästä Tammelan kirkolle johtavan tien pohjoispuolella, em. tien ja valtatien 10 risteyksestä noin 600 m lounaaseen. Paikka, josta löydökset (vasarakirves, nuorakeramiikkaa ym.) ovat, on peltotöyräs ja maaperältään hienoa hiesua. Sama töyräs jatkuu löytökohdasta myös naapuritilan puolelle. Alunperin löydökset on tehty linja-auto pysäkin luota tietöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.834010005 |
834 |
Lepokallio |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27016 |
323606.07100000 |
6745613.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010005 |
Kalmisto sijaitsee kirkonkylässä Kauko Kareen kesähuvilan kuistin ja huvilan lounaiskulman huoneen alla ja siitä länteen jatkuen ainakin kiinteistöjen rajalla sijatsevalle vanhalle riihelle asti.
Vuonna 1965 kuistin perustuksia kaivettaessa löysivät työmiehet kalliossa olevasta kolosta noin 0,5 m syvältä, läheltä toisiaan putkikeihäänkärjet ja vähän myöhemmin angon. Toista metriä syvä kolo oli täynnä mustaa maata. Löytöpaikkaa ei kaivettu enempää, vaan jätettiin sellaiseksi kuistin alle. Löydöt ajoittuvat kansainvaellusaikaan.
Vuoden 2014 keväällä paikalla tehtiin koekaivauksia, ja kalmiston sijainti paikalla varmistui. Kalmisto on oletettua laajempi, ja se ulottuu ainakin naapurikiinteistön rajalle saakka lännessä. Elokuussa 2014 kalmiston tutkimista jatkettiin kaivamalla asuinrakennuksen alla jäljellä olleet kalmiston rippeet pois. Keväällä otetuista näytteistä saatujen ajoitustulosten mukaan paikka on ollut käytössä ainakin kansainvaellus- ja merovingiajalla, mahdollisesti pidempään (luukamman katkelma). Kesän 2015 kaivausojasta löydettiin pihamullan alta kalmistokerrokseksi tulkittu nokinen lika- ja multamaa, josta löytyi jonkin verran palanutta luuta sekä yksittäisiä esinelöytöjä. Maanäytteistä löytyi muun muassa yksi ohranjyvä, joka on radiohiiliajoitettu kansainvaellusaikaiseksi. Lisäksi on yksi kerroksesta otettu hiilinäyte ajoitettu myöhäisviikinkiaikaiseksi. Kaivaustulosten perusteella Lepokallion hautapaikka on kansainvaellusajalta myöhäisviikinkiaikaan ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuonna 2014 löytyi noin 275 metriä kalmistosta kaakkoon irtolöytönä emalikoristeisen hevosenkenkäsoljen katkelma KM 40136, ks. Tammela (Tammela Kyrkiby) 1000005350). |
| metsakeskus.834010005 |
834 |
Lepokallio |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
323606.07100000 |
6745613.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010005 |
Kalmisto sijaitsee kirkonkylässä Kauko Kareen kesähuvilan kuistin ja huvilan lounaiskulman huoneen alla ja siitä länteen jatkuen ainakin kiinteistöjen rajalla sijatsevalle vanhalle riihelle asti.
Vuonna 1965 kuistin perustuksia kaivettaessa löysivät työmiehet kalliossa olevasta kolosta noin 0,5 m syvältä, läheltä toisiaan putkikeihäänkärjet ja vähän myöhemmin angon. Toista metriä syvä kolo oli täynnä mustaa maata. Löytöpaikkaa ei kaivettu enempää, vaan jätettiin sellaiseksi kuistin alle. Löydöt ajoittuvat kansainvaellusaikaan.
Vuoden 2014 keväällä paikalla tehtiin koekaivauksia, ja kalmiston sijainti paikalla varmistui. Kalmisto on oletettua laajempi, ja se ulottuu ainakin naapurikiinteistön rajalle saakka lännessä. Elokuussa 2014 kalmiston tutkimista jatkettiin kaivamalla asuinrakennuksen alla jäljellä olleet kalmiston rippeet pois. Keväällä otetuista näytteistä saatujen ajoitustulosten mukaan paikka on ollut käytössä ainakin kansainvaellus- ja merovingiajalla, mahdollisesti pidempään (luukamman katkelma). Kesän 2015 kaivausojasta löydettiin pihamullan alta kalmistokerrokseksi tulkittu nokinen lika- ja multamaa, josta löytyi jonkin verran palanutta luuta sekä yksittäisiä esinelöytöjä. Maanäytteistä löytyi muun muassa yksi ohranjyvä, joka on radiohiiliajoitettu kansainvaellusaikaiseksi. Lisäksi on yksi kerroksesta otettu hiilinäyte ajoitettu myöhäisviikinkiaikaiseksi. Kaivaustulosten perusteella Lepokallion hautapaikka on kansainvaellusajalta myöhäisviikinkiaikaan ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuonna 2014 löytyi noin 275 metriä kalmistosta kaakkoon irtolöytönä emalikoristeisen hevosenkenkäsoljen katkelma KM 40136, ks. Tammela (Tammela Kyrkiby) 1000005350). |
| metsakeskus.834010005 |
834 |
Lepokallio |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
323606.07100000 |
6745613.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010005 |
Kalmisto sijaitsee kirkonkylässä Kauko Kareen kesähuvilan kuistin ja huvilan lounaiskulman huoneen alla ja siitä länteen jatkuen ainakin kiinteistöjen rajalla sijatsevalle vanhalle riihelle asti.
Vuonna 1965 kuistin perustuksia kaivettaessa löysivät työmiehet kalliossa olevasta kolosta noin 0,5 m syvältä, läheltä toisiaan putkikeihäänkärjet ja vähän myöhemmin angon. Toista metriä syvä kolo oli täynnä mustaa maata. Löytöpaikkaa ei kaivettu enempää, vaan jätettiin sellaiseksi kuistin alle. Löydöt ajoittuvat kansainvaellusaikaan.
Vuoden 2014 keväällä paikalla tehtiin koekaivauksia, ja kalmiston sijainti paikalla varmistui. Kalmisto on oletettua laajempi, ja se ulottuu ainakin naapurikiinteistön rajalle saakka lännessä. Elokuussa 2014 kalmiston tutkimista jatkettiin kaivamalla asuinrakennuksen alla jäljellä olleet kalmiston rippeet pois. Keväällä otetuista näytteistä saatujen ajoitustulosten mukaan paikka on ollut käytössä ainakin kansainvaellus- ja merovingiajalla, mahdollisesti pidempään (luukamman katkelma). Kesän 2015 kaivausojasta löydettiin pihamullan alta kalmistokerrokseksi tulkittu nokinen lika- ja multamaa, josta löytyi jonkin verran palanutta luuta sekä yksittäisiä esinelöytöjä. Maanäytteistä löytyi muun muassa yksi ohranjyvä, joka on radiohiiliajoitettu kansainvaellusaikaiseksi. Lisäksi on yksi kerroksesta otettu hiilinäyte ajoitettu myöhäisviikinkiaikaiseksi. Kaivaustulosten perusteella Lepokallion hautapaikka on kansainvaellusajalta myöhäisviikinkiaikaan ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuonna 2014 löytyi noin 275 metriä kalmistosta kaakkoon irtolöytönä emalikoristeisen hevosenkenkäsoljen katkelma KM 40136, ks. Tammela (Tammela Kyrkiby) 1000005350). |
| metsakeskus.834010006 |
834 |
Vuorinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329772.66300000 |
6730746.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Liesjärven pohjoisrannalla Pirttiniemessä kesämökkitontin rannassa. Alueen itäpuolella kohoaa Pirttiniemenmäki, pohjois- ja länsipuolella on Soukonsuo. Asuinpaikkaan liittyvät löydökset (keramiikka ja kvartsi-iskokset) on löydetty rantaan kaivetuista koekuopista ja rantavedestä.
Mökki sijaitsee Liesjärven ylemmällä terassilla, noin neljä metriä järven pintaa ylempänä ja löytöalue on alemmalla terassilla, noin 1,5 metriä järven pintaa ylempänä. Paikka on havumetsää kasvava moreenikumpare. Todennäköisesti asuinpaikka jatkuu ainakin itään, naapurimökkien puolelle. Myös lännessä kapea tasanne jatkuu, tosin jokseenkin kivisenä, mutta asuinpaikan jatkuminen myös tähän suuntaan on mahdollista. |
| metsakeskus.834010007 |
834 |
Kankainen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
327123.65900000 |
6744841.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010007 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuivajärven luoteispuolella, Kankaisten kartanon päärakennuksesta noin 300 m kaakkoon. Alue on metsitettyä entistä niittyä. Röykkiöt ovat erikokoisia ja -muotoisia, osa niistä on rakennettu isompien maakivien varaan. Paikkaa on pidetty kalmistona, mutta siellä suoritettujen tutkimusten perusteella näyttäisi, että röykkiöt eivät ole hautaröykkiöitä. Osa röykkiöistä on todennäköisesti viljelysröykkiöitä, osa kiukaita tai muita tulisijoja ja osa mahdollisesti rakennusjäännöksiä.
Osa röykkiöistä on esihistoriallisia, 1970-luvun alussa paikalta tulivat ensimmäiset löydöt (rautakauden yleiskeramiikkaa) yhteen röykkiöön kaivetusta kuopasta. Tutkituista kahdesta röykkiöstä saatiin löytöinä pääasiassa rautakauden yleiskeramiikkaa. Röykkiö 1 keramiikan karstasta tehty C-14 ajoitus on 1315 +_ 150. Röykkiöissä ja niiden ympäristössä on pitkännajan kuluessa tapahtuneen toiminnan merkkejä. Kesällä 1999 suoritetuissa kaivauksissa löytyi mm. kupariraha (ruotsalainen 1/4 äyri), joka on lyöty aikavälillä 1633-1654.
Vuonna 2014 talletettiin kokoelmiin rajatun alueen pohjoispuolelta löytynyt koristehela KM 40169 ja kääntöveitsen kahva KM 40190, ks. alakohde. Röykkiöalueen länsipuolelta Kirkkotien ja nykyisen tien väliseltä pellolta löytynyttä metalliesinettä (niitti tai leimasin) ei talletettu (verifikaatti ja valokuva). Tämän löytöpaikan koordinaatti on p=6744720, i=326721. |
| metsakeskus.834010007 |
834 |
Kankainen |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
327123.65900000 |
6744841.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010007 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuivajärven luoteispuolella, Kankaisten kartanon päärakennuksesta noin 300 m kaakkoon. Alue on metsitettyä entistä niittyä. Röykkiöt ovat erikokoisia ja -muotoisia, osa niistä on rakennettu isompien maakivien varaan. Paikkaa on pidetty kalmistona, mutta siellä suoritettujen tutkimusten perusteella näyttäisi, että röykkiöt eivät ole hautaröykkiöitä. Osa röykkiöistä on todennäköisesti viljelysröykkiöitä, osa kiukaita tai muita tulisijoja ja osa mahdollisesti rakennusjäännöksiä.
Osa röykkiöistä on esihistoriallisia, 1970-luvun alussa paikalta tulivat ensimmäiset löydöt (rautakauden yleiskeramiikkaa) yhteen röykkiöön kaivetusta kuopasta. Tutkituista kahdesta röykkiöstä saatiin löytöinä pääasiassa rautakauden yleiskeramiikkaa. Röykkiö 1 keramiikan karstasta tehty C-14 ajoitus on 1315 +_ 150. Röykkiöissä ja niiden ympäristössä on pitkännajan kuluessa tapahtuneen toiminnan merkkejä. Kesällä 1999 suoritetuissa kaivauksissa löytyi mm. kupariraha (ruotsalainen 1/4 äyri), joka on lyöty aikavälillä 1633-1654.
Vuonna 2014 talletettiin kokoelmiin rajatun alueen pohjoispuolelta löytynyt koristehela KM 40169 ja kääntöveitsen kahva KM 40190, ks. alakohde. Röykkiöalueen länsipuolelta Kirkkotien ja nykyisen tien väliseltä pellolta löytynyttä metalliesinettä (niitti tai leimasin) ei talletettu (verifikaatti ja valokuva). Tämän löytöpaikan koordinaatti on p=6744720, i=326721. |
| metsakeskus.834010008 |
834 |
Myllysyrjä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
320266.44500000 |
6738955.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010008 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Myllysyrjän harjulla, sen poikki kulkien. Osa kuopista on Kalliontien pohjoispuolella, osa eteläpuolella. Vuoden 2006 inventoinnissa löydettiin enää kolme kuoppaa, kun niitä vuonna 1982 oli ollut vieä 6 kpl (halkaisijat olivat 2 x 3 m, 3 m, 2 x 1,5 m, vain 1 m, koska jäänyt osittain tien alle, 3 m ja 3,5 x 2 m, metrin molemmin puolin).
Vuonna 2006 Torronsuon puolella olevat kaksi kuoppaa olivat hyvin selväpiirteisiä. Molempiin kuoppiin tehtiin kairaus, joissa näkyi ruskea sora heti pintahumuksen alla. Huomioon on kuitenkin otettava, ettei muuallakaan harjun rinteellä ole podsolia näkyvissä. Kuopat sijaitsevat soraisessa rinteessä ja ovat hyvin maatuneet. Tien pohjoispuolella, lähes välittömästi sorakuopan reunalla oleva kuoppa oli selvästi näkyvissä. Tien leikkaamana saattaa myös olla myös muita kuoppia, jotka eivät erotu enää. Myös ladolle vievä tie on saattanut tuhota jonkun kuopista.
Vuoden 1982 inventoinnin yhteydessä oli kerrottu kuoppien liittyvän maaperätutkimukseen, joka tehtiin joskus viime vuosisadan alkupuolella ratalinjasuunnitelman vuoksi. |
| metsakeskus.834010009 |
834 |
Mustasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
318039.35300000 |
6736627.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Torronsuolla Mustasaari -nimisessä suosaarekkeessa. Toinen röykkiö on saaren keskustassa kallion korkeimmalla kohdalla. Tästä noin 70 m koilliseen on toinen kiveys. Röykkiöt ovat 3 - 4 m halkaisijaltaan ja noin 50 cm korkeita. Toinen on pyöreä ja toinen pitkulainen muodoltaan. Toista röykkiötä on tutkittu kaivauksin, mutta varmuudella sitä ei sitä ei pystytty ajoittamaan, kyseessä on kiuas, ilmeisesti historialliselta ajalta. Toista röykkiötä on arveltu rajamerkiksi, mutta sellainen se valokuvan ja sijaintinsa perusteella voi olla. |
| metsakeskus.834010010 |
834 |
Liesjärven puisto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
330251.47300000 |
6729370.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010010 |
Röykkiö sijaitsee Liesjärven kansallispuiston alueella, Korteniemen talosta noin 1150 m pohjoisluoteeseen, paikassa, josta järven rantaan on noin 150 m. Röykkiö on polun varressa, kivikkoisella metsäkumpareella. Kiveys on pyöreä, halkaisijaltaan noin 3 m, korkeutta sillä on 40 cm. Keskeltä röykkiötä on pengottu.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa, mutta röykkiötä ei löytynyt. Alueella on paljon tuulenkaatoja ja näkymää peittävää kasvillisuutta. |
| metsakeskus.834010011 |
834 |
Torajärvi SW |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
330658.17400000 |
6757598.35700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010011 |
Kuoppa sijaitsee Torajärven eteläpäästä noin 300 m lounaaseen. Paikka on ollut aikaisemmin Kalvolan kuntaa. Kuoppa on kumpareisessa harjumaastossa, kahden sorakuopan välisellä alueella, noin 10 m läntisemmän kuopan itäreunasta. Pyyntikuopan halkaisija on noin 4 m ja syvyys 1,5 m. Se on vahvan turpeen peitossa. |
| metsakeskus.834010012 |
834 |
Pernunmäen tieraunio |
10002 |
12005 |
13071 |
11006 |
27000 |
336641.86100000 |
6739341.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010012 |
Tieraunio on historiallisen Hämeen Härkätien osa, joka on ollut käytössä viimeistään vuodesta 1556 vuoteen 1932. Turun seudun ja Vanajan Hämeen välinen maaliikennereitti syntyi jo viikinkiajalla, 800-luvulla jKr.
Vanha tielinja kulkee vajaan kilometrin (n. 850 m) mittaisena maantien 2824 pohjoispuolella Santastenlammin ja Mustalammin välisessä maastossa Tammelan Portaan kylässä, ja noin puolet siitä on muinaisjäännöstä. Osittain raunioituneesta sorapintaisesta tielinjasta suuri osa on ajokelpoista. Tielinjan länsiosa on yleisestä käytöstä poistunutta tietä, ja se on puomilla suljettu. Tierauniosta osa toimii mökkitienä ja siinä on 1 - 2 metrin korkuiset selkeät pengerrykset, jotka ovat lähes suorassa kulmassa maan pintaan nähden. Tien länsipää on metsittynyt ja loppupäästään soranoton tuhoamaa. Tielinjan itäosa on nimeltään Santastentie, ja sen lähellä on maa-aineksenottoalue. |
| metsakeskus.834010013 |
834 |
Isomäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
318773.07300000 |
6732089.55500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010013 |
Rajamerkki on Tammelan ja Someron pitäjien välinen rajamerkki. Se sijaitsee Hämeen härkätien (mt 2802) eteläpuolella, avokalliolla. Se on edelleen käytössä rajamerkkinä. Ladottuun, noin 1,5 x 1,5 m suuruiseen neliöön on pystytetty noin 1,5 m korkea kivipaasi, jossa ei ole hakkauksia. |
| metsakeskus.834010014 |
834 |
Pernunnummi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
339144.85000000 |
6739550.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010014 |
Rajamerkki sijaitsee Portaasta Voijakkalaan johtavan maantien 2824 eli Hämeen härkätien varressa Tammelan ja Lopen rajalla. Sama kuin Loppi 433010030.
Rajamerkki on pienehkö, tien vieressä pystyssä oleva siirtolohkare, jossa ei ole kaiverruksia tai hakkauksia, mutta kenties hieman antropomorfisia muotoja. |
| metsakeskus.834010015 |
834 |
Silmäkallio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
319795.66000000 |
6733240.10100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010015 |
Rajakivi, joka käsittää kiviröykkiön ja kivipaaden, on kylän rajakivi, ja se sijaitsee Hämeen Härkätien (seututie 2824) eteläpuolella. Noin 1,5 m tien penkereestä olevaan kiviröykkiöön on pystytetty 0,5 m korkea paasi. Paateen vuorostaan on hakattu pohjoissivulle ja maantien puolelle vuosiluku 1786 ja sen alapuolelle kirjaimet, joita ei voi tunnistaa. Vuoden 2006 inventoinnin perusteella, paasi on kaatunut. |
| metsakeskus.834010016 |
834 |
Letkun koulu |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
320977.18300000 |
6733477.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010016 |
Kuppikivi sijaitsee noin 200 m Härkätiestä kaakkoon, tieltä Letkun koululle johtavan tien koillisreunassa, koulun tontin rajakivessä. Rajamerkissä on hyvin näkyvä pystykivi ja sen alla irtokiviä, joista yhden laakealla pinnalla on kolme kuppimaista syvennystä. Mahdollisesti kuppeja voi olla sammalen ja heinikon alla enemmänkin.
Kuppikallio sijaitsee koulun pihalla olevan eteläisemmän kalliokohouman läntisen osan yläreunassa, jossa kiertää kuppien jono. Kalliossa on ainakin 12 selvää kuppia, kaksi porausreikää ym. muita mahdollisia hakkauksia. Itäisen osan päällä on ainakin yhdet nimikirjaimet. Kallion kivi on pehmeää, joten on mahdollista, että koulun lapset olisivat tehneet kallioon kuppeja läheisen rajakiven kuppien innoittamina. Kallio on hyvin uurteikas. |
| metsakeskus.834010017 |
834 |
Jättiläisen hauta |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
319015.98500000 |
6730498.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010017 |
Kivi sijaitsee lähellä Someron rajaa, Myllykulman alueella kalliomaastossa. Kallion nimi on peruskartalla Paitamäki. Kyseessä on melko säännöllisen suorakaiteen muotoinen arkkumainen kivi, joka on 4,9 m pitkä, 1,1 m leveä ja lähes samankorkuinen. Kiven päälipinnalle on hakattu kuppi, jonka sisäpinta on hiottu sileäksi. Kupin halkaisija on noin 9 cm ja sysvyys noin 4 cm. Kiven länsipäässä on lisäksi noin 25 cm välein kolme pientä kuoppaa, jotka saattavat olla porausreikiä.
Kiveen sisältyy perimätietoa. Ulkoisen muodon mukaan sitä sanotaan jättiläisen haudaksi. Muita käytettyjä nimityksiä ovat Kuminakivi, Kolistuskivi, Kolkutuskivi ja Aarnikivi. |
| metsakeskus.834010018 |
834 |
Korteniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330565.35600000 |
6728163.19100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Liesjärven lounaisrannalla, Liesjärven kansallispuistossa Korteniemen tilan alueella. Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä on tullut aiemmin rantahiekasta Ahonnokan kaakkoiskärjestä aina Taipaleensuon kaakkoisrannalle saakka eli lähes kilometrin matkalta. Osa löydöistä on 20 cm syvyydeltä vedestä. Järven pinta oli esineiden löytöhetkellä 50 - 70 cm tavallista alempana. Esineet olivat hajallaan pitkin rantaa. Vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä kvartsia ja piisäle löydettiin tilan peltoalueelta sekä läheltä selvästi erottuvaa vanhaa rantatörmää että myös kauempaa rannasta, liki 50 metriä nykyisestä rannasta. Todennäköisesti alueella on laaja kivikautinen asuinpaikka, joka ulottunee myös ehjälle mäntykankaalle tilan koillispuolella.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Vesi oli melko korkealla ja kapealta syksyisten puun lehtien peittämältä rantahiekkakaistalta ei havaittu löytöjä. Korteniemen tilan pelloilta ei myöskään löytynyt mitään, tosin ne olivat pääosin ummessa. Asuinpaikkaa voi olla säilyneenä vielä paikoittain tilan alueella, mutta säilyneisyyden ja laajuuden selvittäminen vaatisi koekaivauksen.
Paikalta on toimitettu lisää löytöjä vuonna 2015. Kvartsit KM 40635:1-3 ovat löytyneet peltotöissä elokuussa 2014 pintalöytöinä noin 70 metriä tilan päärakennuksesta kaakkoon. Karttaan on merkitty kaksi löytökohtaa vierekkäin. p=6728191, i=3305533, z=110 löytäjän ilmoittama (löytöalue 2). Löytöpaikka on pitkään viljelyksessä ollut pelto.
Vuonna 2016 kohteelta noin 150 metriä luoteeseen on löytynyt muokatun pellon pinnalta tarkemmin ajoittamaton hiomakivi (KM42836:1, ks. alakohde). |
| metsakeskus.834500001 |
834 |
Torajärvi Saarnakivi |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
331140.98200000 |
6757816.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.834500001 |
Iso maakivi sijaitsee maantien 283 koillispuolella ja paikallistien 2846 itäpuolella Lautaportaassa Torajärven rannalla. Kivi tunnetaan nimellä Saarnakivi, ja siihen on liitetty tarinoita, ja sen luona pidetään yhä joka kesä kirkonmenot. |
| metsakeskus.835000001 |
710 |
Nyängsberget |
10002 |
12009 |
13000 |
11006 |
27000 |
319684.00000000 |
6655408.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835000001 |
Kohde sijaitsee kahden kalliopaljastuman välisessä kurussa Snabbmossenia kohti loivasti pohjoiseen laskevan rinteen puolitiessä. Kysymyksessä on avonaisessa kangasmaastossa selvästi näkyvä painanne. Painanteen reunoista turvetta pengottaessa esille tuli paljon hiiltä.
Kohteen koordinaatteja muutettu kuvauksen ja sopivan lidar-havainnon perusteella 2024. |
| metsakeskus.835000002 |
710 |
Nyäng |
10001 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
319790.05100000 |
6655504.34500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835000002 |
Lounaaseen antavalla loivalla moreenirinteellä vanhan pellon koillispuolella on kymmenen matalan röykkiön ryhmä. Röykkiöiden takana (pohjoispuolella) on jyrkähkö avokallio, jonka rinteen juurella on runsaasti irtokiviä. Röykkiöiden edustalla oleva pelto kasvaa nuorta koivikkoa ja röykkiöt ovat pelto-ojasta ja sitä myötäilevästä polusta noin 10-20 m etäisyydellä ylärinteessä jonomaisessa länsiluode-itäkaakko-suuntaisessa ryhmässä. Maaperä röykkiöiden kohdalla on multavaa. |
| metsakeskus.835000003 |
710 |
Jeppans Bykärr |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
320764.66000000 |
6655140.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835000003 |
Sk. varggrop, ca 2 m djup med en diameter om 4,2 m. formen konisk. Mossbevuxen. Gropen är belägen mellan Slätmossen och Bykärret benämnda åkrar, på en mestadels granbevuxen sandmo i dess västra del på en liten kulle. |
| metsakeskus.835000004 |
710 |
Svenskby |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
289603.00000000 |
6669495.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835000004 |
Tv stycken fångstgropar, sk. varggropar, belägna 5 m från varandra och 10 m W om vägrenen på stamväg 52 mellan Salo och Ekenäs.
Den nordligare gropen har en regelbunden, konisk form. Kring gropen kan en låg vall skönjas. Mossbevuxen. Tvärsnitt N-S 5,3 m och E-W 5,2 m. Djup 2,25 m. Bottnen mäter 0,6 x 0,8 m.
den sydligare gropen har varit utsatt för åverkan. Ca 1/3 av gropen är regelbunden med brant lutning, övriga delar har utjämnats. Två granar växer i gropen. Rostiga plåtburkar och skräp i bottnen. Kring gropen en vall. Mått 10 x 8 m. Djup ca 2,2 m.
Platsen är en del av en rätt omfattande sandmo som vägen mellan Salo och Ekenäs skär igenom. Den gamla Salo-ekenäs vägen är ett tiotal meter E om groparna, som alltså ligger ungefär mitt emellan den nya och den gamla vägen. Talll- och granskog.
Kuopat tarkastettiin 2025 ja todettiin kuvauksen mukaiseksi. Kohteita ei ole merkitty historiallisiin karttoihin, mutta seudullta on kuvauksia sudenmetsästyksestä. Tenala och Bromarf socknars historia -teoksessa (Oscar Nikula) kerrotaan, että Mailissa n. 2 km:n päässä kuopista on 1700-luvulla ammuttu kaksi sutta. Paikallishistoria sisältää myös muita kuvauksia 1700-luvun sudenmetsästyksestä lähiseuduilla. |
| metsakeskus.835000005 |
710 |
Julö |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
302365.13200000 |
6640311.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835000005 |
En patrull från Jussarö sjöbevakningsstation rapporterade 1972 om en stenkonstruktion, påminnande om en skeppssättning på Julö.
Mått N-S 15 m, E-W 6-8 m.
Ortsbon Gösta Stenlund har berättat att hans förfäder i början av 1800-talet flyttat till ön och stället i tiden skulle ha kallats Kyrkviken.
Vid provgrävningen av stenkonstruktionen år 2002 hittades ett mynt från 1600-talet. |
| metsakeskus.835000006 |
710 |
Grönalund |
10001 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
280758.72600000 |
6657293.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835000006 |
Kohde sijaitsee Kägra med Pålarvin kylässä, Bromarv-Tenhola tiestä noin 50 m pohjoiseen, Grönalundin talon piha-aluetta ympäröivän kiviaidan itäpuolella.
Röykkiö on maapohjalla, ovaalin muotoinen, kooltaan 2,5x5 m. Korkeus on 0,5 m. Kehän kivet ovat isompia ja osa voi olla maakiviä.
Alueella havaittiin useita kiveyksiä, joista suurin osa on luultavasti resenttejä tai luonnonmuodostelmia. |
| metsakeskus.835000007 |
710 |
Österrödjeberget 2 |
10001 |
12004 |
13049 |
11028 |
27000 |
273444.69200000 |
6652111.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835000007 |
Österrödjebergetin pirunpellosta noin 200 m kaakkoon on kalliolla keskuskiven ympärille tuomarinympyrän tavoin kehään asetettuja kiviä. Yhden kehäkiven varaan on kivilohkareista koottu arkku (noin 1,5 x 2,5 m). Mitään perimätietoa paikkaan ei liity. |
| metsakeskus.835000009 |
710 |
Horsbäck |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
308531.57200000 |
6655795.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835000009 |
I arkivet finns en handritad karta med färdbeskrivning till en fyrkantig stensättning, som mäter 9 x 9 m.
Vuoden 2013 inventoinnissa koordinaattipisteen ympäristöä tarkastettiin noin 70 metrin säteellä, mutta kohdetta ei löytynyt. |
| metsakeskus.835000011 |
710 |
Granudden |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
302571.98500000 |
6652652.40100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835000011 |
Rösena är belägna på Granudden som mitt emot Ormnäs småbåtshamn skjuter ut i havet, i NW riktning. Fornlämningarna är belägna ca 800 m SW om Skåldö landsvägs brofäste på Gammelboda sidan och ca 140 m N om vägen som leder ut mot Djupvik. Högsta delen av Granudden bildar en platå, där röse a är beläget. Därifrån är det fri sikt, förutom över Ormnäs, även ända ut över Stadsfjärden. N och W delen av platån slutar som ett stup som faller ca 15-20 m. I NW hörnet faller berget mindre brant och på den udde som bildar Granuddens nordligaste del är röset b beläget.
a: röset är beläget ca 30 m NW om den absolut högsta punkten på Granudden, i E kanten av en jämn bergsplatå. Vid rösets N kant stupar berget brant. Röset har troligtvis blivit omrört och det är i dag rätt strukturlöst. Man kan närmast definiera dess form som rund/oval. Dess E ända var dock vid granskningsögonblicket svår att begränsa då det var kraftigt övervuxet av mossa och björk.mått N-S 10,5 m, E-W 7,8 m, h. 0,4-0,5 m. Stenarnas diameter 0,1-0,5 m. |
| metsakeskus.835010001 |
710 |
Bovik |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
280088.96000000 |
6664344.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010001 |
Kohde sijaitsee Trollshofdan kylässä Degernäsuddenin länsireunalla n. 50 m rannasta. Alue on korkea kallioniemi, joka työntyy mereen kohti lounasta. Niemi on jyrkkäreunainen ja paikalta on avara näköala moneen suuntaan. Avokallio putoaa jyrkästi suoraan mereen aivan röykkiön länsipuolella. Paikalla kasvaa mäntymetsää.
Röykkiö on rakennettu teräväsärmäisistä, kalliosta luultavasti luonnollisesti lohkeilleista, laakeista kivistä. Se on pahoin tuhoutunut, kiviä on n. 10 x 4 metrin alueella. Röykkiöstä on otettu kiviä vieressä sijaitsevaan rajamerkkiin. Röykkiön mitat ovat:
Halkaisija = 6,10 m
Korkeus = 0,30 m
Kivien halkaisija = 0,20-0,40 m
Muodoltaan ja sijainniltaan kyseessä on todennäköisesti pronssikautinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.835010002 |
710 |
Skaravik |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
280359.85200000 |
6664446.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010002 |
Kohde sijaitsee Degernäsuddenin koillisosassa, Skanvikin tilan päärakennuksesta n. 70 m kaakkoon. (Kohteesta Bovik n. 320 m koilliseen.)
Kiviröykkiö sijaitsee maapohjalla ja se on muodoltaan hieman pitkänomainen. Mitat ovat N-S 11 m, E-W 9 m ja korkeutta röykkiöllä on 1,5 m. Röykkiön keskellä on iso kraatteri, jonka halkaisija on 3-4 m. Röykkiön kivien läpimitta vaihtelee 0,3 - 1,0 m välillä. Paikka on luontaisesti hyvin kivinen ja röykkiön vieressä on kiviaita, johon Nordmanin (inv. 1936) mukaan on otettu kiviä röykkiöstä. Rantaan kaakossa on matkaa 120 m ja sinne on parhaat näkymät.
Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010003 |
710 |
Sandviken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
281313.47000000 |
6664072.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010003 |
Kohde sijaitsee Trollhofdan kylässä, Sandvikenin koillisrannalla, Sandvikenin tilan
päärakennuksesta n. 160 m kaakkoon. Sandvikenin lahden itäpäässä on itä-länsi -suuntainen avokalliopainotteinen mäki ja kohde sijaitsee tämän kallioisen mäen laella.
Röykkiö on kalliopohjalla ja sen mitat ovat N-S 10,5 m ja E-W 8 m, korkeutta sillä on 1,4 m. Röykkiön keskellä on kraatteri, jonka halkaisija on n. 3 m. Röykkiön kivien halkaisija on 0,2-0,8 m. Kiviä on heitelty röykkiön ympärille. Paikalla kasvaa mäntymetsää.
Nordman kertoo (inv. 1936), että eräs torppari Ekholm oli nuoruudessaan ollut "hajottamassa" röykkiötä ja siitä oli löytynyt sarvea ja ehkä luuta. Paikalta on näköala länteen lahdelle. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010004 |
710 |
Edesberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
281032.58400000 |
6663604.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010004 |
Kohde sijaitsee Trollhofdan kylässä, Sandvikenin etelärannalla, Edesholmenista n. 300
m kaakkoon. Sandvikenin tilan päärakennuksesta kohde on 650 m etelään, n. 70 m rannasta kallioisen mäen laella.
Röykkiö sijaitsee kalliopohjalla ja muodoltaan se on pyöreä. Halkaisija on n. 15 m ja korkeus 3,5 m. Röykkiö on komea, kekomainen ja sen keskellä on syvä kraatteri, jonka halkaisija on n. 5 m ja syvyys 2,5 m. Röykkiö on sammalen peittämä ja paikalla kasvaa havumetsää. Koska röykkiö sijaitsee kallion laella, maasto laskee joka suuntaan. Parhaimmat näkymät on kuitenkin pohjoisen ja lännen välille Sandvikenin lahdelle. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010005 |
710 |
Ärmdalsberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
280481.80700000 |
6663399.96800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010005 |
Kohde sijaitsee Trollshofdan kylässä, Stornäsetin länsiosassa. Se on Edesholmenin lounaiskärjestä n. 400 m lounaaseen, Stornäsetin korkeimmalla kohdalla.
Röykkiö on pyöreä ja sen halkaisija on 8 m ja korkeus 1,5 metriä. Röykkiön keskellä on kraatteri, jonka halkaisija on 1,5 - 2 m. Röykkiö on rakennettu särmikkäistä kivistä, jotka ovat läpimitaltaan 0,3 - 1,0 metriä. Reunassa on näkyvissä kylmämuurattua kehää. Röykkiön länsipuolella on röykkiön kivistä myöhemmin rakennettu matala U-kirjaimen muotoinen kivivalli, joka voisi Nordmanin mukaan olla paimenpoikien tekemä (Nordman inventoinut 1936). Paikalta on näkymät lounaaseen ja luoteeseen. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010006 |
710 |
Kvarnviken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
286660.31600000 |
6665411.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010006 |
Kohde sijaitsee Hölklötin kylässä, Östergårdin tilan päärakennuksesta n. 420 m koilliseen, Hölklötfjärdenin pohjoisrannalla. Kohde sijaitsee Kvarnvikenin koillispuolella, rannasta n. 80 m pohjoiseen, kallioisen mäen korkeimmalla kohdalla.
Röykkiö on kalliopohjainen, hieman soikea ja sen mitat ovat N-S 6,5 m ja E-W 5,5 m. Korkeutta röykkiöllä on 1 metri. Röykkiö on rakennettu särmikkäistä kivistä ja sen keskellä on kraatteri.
Hölklötin selän etelärannalla on toinen hautaraunio. Kohde muistuttaa alueen muita hautaraunioita. Tarkempin ajoitus vaatisi kuitenkin lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.835010007 |
710 |
Rödhäll |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
287357.03300000 |
6665320.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010007 |
Kohde sijaitsee Hölklötin kylässä, Rödhällin tilan päärakennuksesta n. 220 m itään.
Röykkiö on Hölklötfjärdenin pohjoisrannalla, rannasta n. 40 m pohjoiseen, kallioisen
kukkulan korkeimmalla kohdalla. Kohteen pohjoispuolella kohoaa suurempi kallioalue, jota pirstovat ojitetut alavammat kohdat. Röykkiö sijaitsee kalliopohjalla ja sen mitat ovat N-S 9 m, E-W 8 m ja korkeus on 1,6 metriä. Röykkiö on kasattu kivistä, jotka ovat läpimitaltaan noin 0,3-0,6 m. Röykkiö on suurelta osin hajotettu ja reunakehää on näkyvissä pohjoissivulla. Röykkiössä olleita kiviä on pohjoiseen viettävällä rinteellä. Röykkiö on osittain kuusenoksien peittämä ja sen ympärillä kasvaa katajia. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010008 |
710 |
Jättekasten 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
286940.20600000 |
6664517.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010008 |
Röykkiöt sijaitsevat Bergbyssä Bastholmin tilan päärakennuksesta n. 800 m länteen, Hölklötfjärdenin etelärannalla, rannasta n. 240 m etelään, Jättekasten -nimisen kallioisen mäen länsireunalla, mäen korkeimmalla kohdalla. Röykkiöstä B. n. 50 m etelään on luontainen pirunpelto. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010009 |
710 |
Stocksudden |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
290659.00000000 |
6664535.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Olsbölen kylässä Stockuddenin talosta 260 m itä-kaakkoon, kallioisen mäen lounaiskulmassa. Röykkiöt on rakennettu pirunpeltoon, kalliopohjalle. Pohjoisemman röykkiön halkaisija on 11-12 m, ja korkeus 0,7 m. Siinä on kaksi matalaa kraatteria.
Edellisen eteläpuolella on toinen röykkiö. Sen halkaisija on 12 m, ja korkeus 0,7 m. Siinä on yksi, matala kraatteri. Röykkiöistä 40 m koilliseen on kivilouhos. Sen koko on 2x2 m ja syvyys 0,5 m.
Jussila 2015: Kalliomäen lounaiskulmassa, jyrkän kalliorinteen äärellä on kaksi isoa röykkiötä aivan kiinni toisissaan. Pohjoispuoleisesta röykkiöstä lähtee pohjoiseen leveä kivilatomus (n. 5 x 20 m) joka on tehty saman kokoisista ja hieman isommista kivistä kuin röykkiöt. Kivivalli on selvästi ihmistekoinen ja liittyy röykkiöihin. |
| metsakeskus.835010010 |
710 |
Näset |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
297910.79600000 |
6665285.30100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010010 |
Kohteet sijaitsevat Kullan kylässä Bonäsbåsetin pohjoisrannalla, jyrkkäreunaisen kallioisen mäen laella, kalliopohjalla. Paikalla on röykkiö ja toisen röykkiön jäännökset. Nordmanin mukaan (inv. 1936) kansakoulun opettajatar neiti Nyström oli kaivellut kasaa (röykkiö B.) ja löytänyt keramiikkapaloja ja hiiltä kiven alta. Neiti oli itse kertonut tämän. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010011 |
710 |
Hjälmäng 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
298736.45800000 |
6665454.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010011 |
Kohde sijaitsee Svedjekullan kylässä, Bonäsbåsetin itäpäässä sen pohjoisrannalla,
kallioisen kukkulan kaakkoisrinteellä. Maasto laskee pääsääntöisesti etelään. Röykkiö
sijaitsee Hjälmängin päärakennuksesta n. 240 m länsilounaaseen. Kohteen itäpuolella avautuvat pellot.
Röykkiö sijaitsee kalliopohjalla ja se on osittain tuhottu. Sen mitat ovat N-S 10 m, E-W 12 m ja korkeus on 0,8 metriä. Röykkiön keskellä on kraatteri (halk. 1,5 m). Pohjoispuoliskossa on maakivi "silmäkivenä". Kivien läpimitta on 0,3-1 m. Röykkiön ympärillä kasvaa katajia.
Paikalta on hyvät näkymät etelään Bonäsbåsetille ja kaakkoon. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010012 |
710 |
Hjälmäng 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
299037.33500000 |
6665470.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010012 |
Kohde sijaitsee Svedjekullan kylässä, Hjälmängin tilan päärakennuksesta n. 70 m
kaakkoon maantien itäpuolella. Kohde sijaitsee muinaislahden itäperukasta koilliseen
kohoavalla rinteellä. Kohteesta länteen sijaitsee nykyään peltoja ja itäkaakossa alkaa suoniitty.
Röykkiö on kalliopohjainen, sammalen peittämä ja sen keskellä on kraatteri (halk. 3 m). Röykkiö on pyöreä, läpimitta on 15 m, korkeutta sillä on 1,8 m. Röykkiötä ympäröi tiheä kuusimetsä. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia.
|
| metsakeskus.835010013 |
710 |
Norrudd |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
298989.35800000 |
6665282.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010013 |
Kohde sijaitsee Rörsbyn kylässä, Bonäsbåsetin itäpäästä noin 180 metriä itään ja Hjälmängenin tilan päärakennuksesta n. 240 m etelään, kallioisen mäen luoteisosan
korkeimmalla kohdalla. Röykkiöstä n. 7 m itään on rajapyykki. Maasto laskee pääasiassa
pohjoiseen ja luoteeseen.
Röykkiö on maapohjainen, sen mitat ovat N-S 10 m, E-W 11,5 m ja korkeutta sillä on 1
metri. Röykkiön keskellä on kraatteri (halkaisija. 3 m). Kivien halkaisija on 0,3-0,7 metriä.
Paikalla kasvaa havumetsää.
Paikalta hyvät näkymät pohjoiseen ja luoteeseen kohteen rakennusaikaisen vesistön
suuntaan. Röykkiö muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010014 |
710 |
Kasberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
297731.87800000 |
6663387.06800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010014 |
Röykkiöt sijaitsevat Rådsbyn kylässä, Rådsbyn tilan päärakennuksesta n. 760 m kaakkoon, kallioisen Kasbergetin (Råbyberget) korkeimmalla kohdalla. Tämä avokalliovaltainen ylänkö sijaitsee Skomakarträsketin eteläpuolella n. 200 m sen rannasta
etelään. Ympäristössä kasvaa mäntymetsää. Paikalla on kaksi kalliopohjalle rakennettua röykkiötä. Tiedot niistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta
tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010015 |
710 |
Svartvik |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
292344.08900000 |
6652946.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010015 |
Röykkiö sijaitsee Björknäsfjärdenin länsirannalla, kallioisen mäen lounaiskulmassa, kalliojyrkänteen eteläpäässä. Röykkiö on kalliopohjalla, pahoin tuhottu. Sen koko on 10 x 4 x 1 metriä. Pohjoisosassa on iso kraatteri. Röykkiöstä kaakkoon 25 metriä sijaitsee kivirykelmä (röykkiön jäännös?). Sen halkaisija on 3 metriä ja korkeus 0,5 metriä. |
| metsakeskus.835010016 |
710 |
Harpar Storträsket |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
294229.34100000 |
6651679.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010016 |
Pronssikautinen röykkiö runsas 200 m Harpar Storträsketin soistuneen muinaisjärven luoteisrannasta luoteeseen, peltoalueen itäpuolella sijaitsevan kallioisen mäen lounaiskulman korkeimmalla kohdalla. Röykkiö on kalliopohjalla ja sen keskellä on kolmimetrinen kraateri. Halkaisija on 15 m ja korkeus 1 m. Röykkiö on ollut tiedossa J.E.Wefvarin inventoinnista lähtien 1879. |
| metsakeskus.835010017 |
710 |
Ekstockudden |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
294317.30800000 |
6651494.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010017 |
Kohde sijaitsee kallioisen mäen koilliskärjessä kuivatun Harpar Storträsket-järven luoteispuolella. Röykkiöalue on ollut tiedossa aina Wefvarin inventoinnista lähtien vuonna 1879. Ella Kivikoski tutki röykkiöistä kolme vuonna 1940 (röykkiöt b-d). Ne olivat pitkänomaisia ja pyöreitä ja niiden koko vaihteleva (c:n halk. 6 m, d:n halk. 8 m). Kivikosken ja Nordmanin inventoinnin (1936) mukaan alueella on ollut neljä röykkiötä. Vuoden 1994 inventoinnissa havaittiin 7 röykkiötä (a-g, e-g epävarmoja). Röykkiöt b ja d ennallistettin alkuperäisen paikkansa viereen. Tutkituissa röykkiöissä ei ollut esineistöä, mutta d:ssä oli palaneita luita keskittymänä kivien alla hiekassa. Röykkiö b oli pitkänomainen ja rakenteeton, c oli reunakehällinen ja sen alla oli maatunut turvekerros. Myös röykkiö d oli rakenteeton. Vuonna 1949 löytyi tietöissä yhdestä puusta tehty ruuhi muinaisen järven luoteiskulmasta. Löytöpaikka on maantien kaakkoispuolella ja röykkiöistä kaakkoon. Ruuhi jätettiin paikoilleen.
Vuoden 2007 inventoinnissa mitattiin gps-koordinaatit neljästä röykkiöstä, jotka tunnistettiin Kivikosken kuvien ja kartan perusteella. Röykkiön 17d vieressä oli tosin toinen kiveys, jonka olisi voinut tulkita röykkiöksi. Röykkiötä ei ole kuitenkaan merkitty Kivikosken karttaan, joten kyseessä voi olla kasa purkukiviä (Laurénin röykkiö e). Alue oli alkanut kasvaa Laurénin mainitseman hakkuun jäljiltä jälleen umpeen eikä hänen havaintojaan muista epävarmoista röykkiöistä voitu vahvistaa. |
| metsakeskus.835010018 |
710 |
Levisträsket |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
291680.34900000 |
6655573.16900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010018 |
Kohde sijaitsee avohakkuualueen itäreunan kallioulokkeella, joka työntyy luoteeseen kohti Levisträsketiä. Alueen kasvillisuus koostuu lähinnä sekametsästä ja varvikosta. Paikalla on kaksi röykkiötä (N-S suunnassa), jotka sijaitsevat kiinni toisissaan. Luultavasti alunperin paikalle on tehty kaksi erillistä röykkiötä, jotka ovat yhdistyneet myöhemmän kaivamisen tuloksena. Kiveyksen kokonaispituus pohjois-etelä -suunnassa on 17,8 m ja sen välinotkelma sijaitsee 7,2 m kiveyksen eteläkärjestä. Kyseessä ovat esihistorialliset, mahdollisesti pronssikauteen ajoittuvat hautaröykkiöt. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010019 |
710 |
Nybacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
291975.23000000 |
6655679.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010019 |
Kohde sijaitsee Krokbyn kylässä, Levisträsketin koillispuolella, lammen rannasta noin 240
m, Nybackan tilan päärakennuksesta n. 50 m. Paikalla olevan avokalliomäen laella kasvillisuus on avointa, mutta mäen ympärillä kasvaa havupuita. Kohde sijaitsee Krokbyn ja Smedseden kylien rajalla. Kohteen lounaisreunan läheisyydessä kallio putoaa jyrkästi ja paikalta avautuu näkymä kohti salmea.
Pitkänomainen röykkiö on rakennettu kalliopohjalle ja se on myöhemmin osittain hajotettu. Röykkiö on kooltaan n. 8 (N-S) x 4,5 metriä ja korkeudeltaan n. 0,7 m. Kyseessä on hautaraunio, joka sijaintinsa ja luonteensa perusteella voidaan ajoittaa pronssikaudelle. |
| metsakeskus.835010020 |
710 |
Dansanberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
292124.00000000 |
6655966.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010020 |
Kohde sijaitsee n. 360 m Levisträsketistä itäkoilliseen, peltojen väliin jäävän Dansanberget -nimisen kallioisen kannaksen korkeimmalla kohdalla. Kalliolta on hieno näkymä itään ja länteen. Röykkiöt sijaitsevat Nybackan tilan päärakennuksesta noin 320 m pohjoiskoilliseen.
Kyseessä ovat hautarauniot, jotka ajoittuvat sijaintinsa ja luonteensa perusteella
pronssikaudelle. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010021 |
710 |
Mälsarbyunkeln 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
287604.97000000 |
6657539.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010021 |
Kohde sijaitsee Mälsarbyssä, Heimlax -nimisen lahden länsirannalla. Kohteelle on matkaa
rannasta n. 280 m ja Hasselbon tilan päärakennuksesta n. 440 m luoteeseen. Röykkiö on rakennettu Mälsarbyunkeln -nimisen kallioisen mäen länsirinteellä olevaan pirunpeltoon. Mäen rinteellä kasvaa havumetsää.
Röykkiö rajaaminen on hankalaa, koska se sijaitsee luonnonmuodostelmassa. Arvion
mukaan röykkiön halkaisija on n. 18 m ja korkeus 1,8 m. Se eteläosa on muuta osaa korkeampi. Röykkiö on laaja-alainen, muodoltaan pyöreä ja pinnaltaan epätasainen. Röykkiössä on kolme suurempaa kuoppaa, joista pohjoisin on halkaisijaltaan 5 m ja kaksi pienempää noin 2,5 m. Kivet ovat kooltaan 20-50 cm ja pyöristyneitä. Röykkiössä on saattanut olla rakenteita. Röykkiö on joka puolelta paksun sammalen peittämä, mutta sen reunat ovat kuitenkin havaittavissa. Paikalta avautuu näkymä etelään ja länteen.
Kyseessä on todennäköisesti hautaraunio, jonka ajoitus voi olla pronssi- tai rautakautinen. Muodoltaan se muistuttaa alueen muita pronssikautisia hautoja. |
| metsakeskus.835010021 |
710 |
Mälsarbyunkeln 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
287604.97000000 |
6657539.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010021 |
Kohde sijaitsee Mälsarbyssä, Heimlax -nimisen lahden länsirannalla. Kohteelle on matkaa
rannasta n. 280 m ja Hasselbon tilan päärakennuksesta n. 440 m luoteeseen. Röykkiö on rakennettu Mälsarbyunkeln -nimisen kallioisen mäen länsirinteellä olevaan pirunpeltoon. Mäen rinteellä kasvaa havumetsää.
Röykkiö rajaaminen on hankalaa, koska se sijaitsee luonnonmuodostelmassa. Arvion
mukaan röykkiön halkaisija on n. 18 m ja korkeus 1,8 m. Se eteläosa on muuta osaa korkeampi. Röykkiö on laaja-alainen, muodoltaan pyöreä ja pinnaltaan epätasainen. Röykkiössä on kolme suurempaa kuoppaa, joista pohjoisin on halkaisijaltaan 5 m ja kaksi pienempää noin 2,5 m. Kivet ovat kooltaan 20-50 cm ja pyöristyneitä. Röykkiössä on saattanut olla rakenteita. Röykkiö on joka puolelta paksun sammalen peittämä, mutta sen reunat ovat kuitenkin havaittavissa. Paikalta avautuu näkymä etelään ja länteen.
Kyseessä on todennäköisesti hautaraunio, jonka ajoitus voi olla pronssi- tai rautakautinen. Muodoltaan se muistuttaa alueen muita pronssikautisia hautoja. |
| metsakeskus.835010022 |
710 |
Mälsarbyunkeln 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
287767.90800000 |
6657592.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010022 |
Kohde sijaitsee Mälsarbyssä Heimlaxin länsirannalla, rannasta n. 120 m länteen ja
Hasselbon tilan päärakennuksesta n. 550 m koilliseen Mälsarbyunkeln -nimisen
kallioisen mäen kaakkoisrinteellä. Mäen rinteellä kasvaa havumetsää. Maasto laskee
kaakkoon kohti merenlahtea. Paikalla on kolme röykkiötä, joilta on hyvä näkymä lahdelle kaakkoon sekä pellon suuntaan etelään. Kyseessä ovat todennäköisesti hautarauniot, jotka ajoittuvat pronssi- tai rautakauteen. Muodoltaan ne muistuttavat alueen muita pronssikautisia raunioita, mutta ilman lisätutkimuksia ei voida olla varmoja niiden luonteesta. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010022 |
710 |
Mälsarbyunkeln 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
287767.90800000 |
6657592.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010022 |
Kohde sijaitsee Mälsarbyssä Heimlaxin länsirannalla, rannasta n. 120 m länteen ja
Hasselbon tilan päärakennuksesta n. 550 m koilliseen Mälsarbyunkeln -nimisen
kallioisen mäen kaakkoisrinteellä. Mäen rinteellä kasvaa havumetsää. Maasto laskee
kaakkoon kohti merenlahtea. Paikalla on kolme röykkiötä, joilta on hyvä näkymä lahdelle kaakkoon sekä pellon suuntaan etelään. Kyseessä ovat todennäköisesti hautarauniot, jotka ajoittuvat pronssi- tai rautakauteen. Muodoltaan ne muistuttavat alueen muita pronssikautisia raunioita, mutta ilman lisätutkimuksia ei voida olla varmoja niiden luonteesta. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010023 |
710 |
Storgård (Mälsarby) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
287618.96200000 |
6658080.14500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010023 |
Kohde sijaitsee Mälsarbyn kylässä, Heimlaxin länsipuolella, Storgårdin tilan päärakennuksesta n. 560 m lounaaseen, peltojen ympäröimän metsäisen mäen kaakkoisrinteellä. Kohteelle on rannasta matkaa n. 340 m. Röykkiö on rakennettu kalliopohjalleja se on osittain sammalen peitossa. Muodoltaan röykkiö on soikeahko ja epätasainen. Sen länsipäässä on kraatteri, josta kiviä on heitelty runsaimmin kallion kaakkoisrinteelle. Röykkiön mitat ovat N-S 7 m, E-W 11 m ja korkeutta sillä on 0,6 m. Kivien halkaisija on 0,3-0,7 m ja ne ovat luonnon muovaamia ja pyöreitä. Kyseessä on mahdollisesti useampien röykkiöiden muodostama kokonaisuus.
Kyseessä on todennäköisesti hautaraunio, jonka ajoitus voi olla pronssikautinen tai
rautakautinen. Muodoltaan se muistuttaa alueen muita pronssikautisia hautoja. J.E.Wefvar on maininnut, että röykkiön lähistöllä on pienempiä kivikasoja, jotka ovat ilmeisesti
peltokivikasoja (inv. 1879: 65-66). Myös Nordman mainitsee nämä 1936 inventointiraportissaan. |
| metsakeskus.835010024 |
710 |
Lindsbacken |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
287366.06300000 |
6658011.17500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010024 |
Kohde sijaitsee Mälsarbyssä, Gamsböle-Storgård -tien länsipuolella, Nordmanin (1936 inv.)
mukaan "inemot 100 m NO om det sk. Nyrödjeberget, en bergsklack mitt i den odlade
marken" Kyseessä on ilmeisesti Spångångsbergetin kallioalueen kaakkoispäässä sijaitsevalla peltoalueelle työntyvällä niemellä sijaitseva kohde.
Kohdetta ei kyetty paikantamaan 1994 inventoinnissa. Mahdollisesti Nordman oli merkinnyt röykkiön väärin kartalle. Nordmanin mukaan paikalla on n. 7 m halkaisijaltaan oleva rakenne, jota reunustaa kivikehä.
Inventoinnissa 2002 Erko Mikkola tarkasti alueen uudestaan ja tulkitsi kohteen pirunpelloksi. Rinteessä on sammalen peittämä kivikko, jonka ylärinteessä on rakkaa. Kohteen muoto ja koko ovat hyvin epämääräiset, ympäristössä on runsaasti kiviä. Matkaa
pellon reunaan on noin 10 m etelään. Kyseessä on luultavasti osa pirunpeltoa tai matala peltoraunio. |
| metsakeskus.835010025 |
710 |
Bonäsholmen |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
297612.90700000 |
6665394.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010025 |
Kohde sijaitsee Bonäsbåsetin (Bånästräsk) luoteisosassa sijaitsevalla Bonäsholmenilla, jyrkkäreunaisella kallioisella, pääasiassa havupuuta kasvavalla mäellä. Bonäsholmen on ollut järven ainoa saari, mutta nykyään sinne on maayhteys koillisesta kapean kannaksen kautta. Hackmanin ja Nordmanin mukaan linnavuoren kaakkoissivulla on 27 m pitkä, 2,5 m leveä kivivalli, jossa on kapea aukko. Valli on rakennettu mukulakivistä kahden kallionnyppylän väliin jäävään painanteeseen. Vallin jäännöksiä on myös mäen länsisivulla, jossa mäen huipulle vievä kapea, loivasti viettävä sola on suljettu mukulakivistä rakennetulla vallilla.
Vuoden 1994 inventoinnissa ei valli(t) näyttänyt yhtä selkeältä kuin mitä aiemmissa
kuvauksissa on annettu ymmärtää. Saman havainnon teki myös J.P. Taavitsainen, joka arvelee, ettei kyseessä olisikaan muurinpohja, vaan että muuri olisi syntynyt kaskialaa raivattaessa. Taavitsaisen mukaan "muuri" on epämääräinen, eikä paikan nimi anna aihetta olettaa, että kyseessä olisi muinaislinna.
Inventoinnissa 2002 havaittiin, että kalliomäen eteläosassa on mahdollisesti jonkinlaisen kiveyksen pohja, mutta ei mitään Hackmanin ja Nordmanin kuvailua vastaavaa vallia. Kohde vaatisi jatkotutkimuksia sen luonteen selvittämiseksi. |
| metsakeskus.835010025 |
710 |
Bonäsholmen |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
297612.90700000 |
6665394.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010025 |
Kohde sijaitsee Bonäsbåsetin (Bånästräsk) luoteisosassa sijaitsevalla Bonäsholmenilla, jyrkkäreunaisella kallioisella, pääasiassa havupuuta kasvavalla mäellä. Bonäsholmen on ollut järven ainoa saari, mutta nykyään sinne on maayhteys koillisesta kapean kannaksen kautta. Hackmanin ja Nordmanin mukaan linnavuoren kaakkoissivulla on 27 m pitkä, 2,5 m leveä kivivalli, jossa on kapea aukko. Valli on rakennettu mukulakivistä kahden kallionnyppylän väliin jäävään painanteeseen. Vallin jäännöksiä on myös mäen länsisivulla, jossa mäen huipulle vievä kapea, loivasti viettävä sola on suljettu mukulakivistä rakennetulla vallilla.
Vuoden 1994 inventoinnissa ei valli(t) näyttänyt yhtä selkeältä kuin mitä aiemmissa
kuvauksissa on annettu ymmärtää. Saman havainnon teki myös J.P. Taavitsainen, joka arvelee, ettei kyseessä olisikaan muurinpohja, vaan että muuri olisi syntynyt kaskialaa raivattaessa. Taavitsaisen mukaan "muuri" on epämääräinen, eikä paikan nimi anna aihetta olettaa, että kyseessä olisi muinaislinna.
Inventoinnissa 2002 havaittiin, että kalliomäen eteläosassa on mahdollisesti jonkinlaisen kiveyksen pohja, mutta ei mitään Hackmanin ja Nordmanin kuvailua vastaavaa vallia. Kohde vaatisi jatkotutkimuksia sen luonteen selvittämiseksi. |
| metsakeskus.835010026 |
710 |
Brännberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
297830.82300000 |
6664904.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010026 |
Röykkiö sijaitsee Brännbergetin kallioalueen luoteiskulmassa. Röykkiön sijaintipaikalta kallio viettää jyrkästi länteen ja luoteeseen, jonne aukeaa peltomaisema. Idässä ja etelässä kallio kohoaa edelleen ja jatkuu kauempana kumpuilevana.
Röykkiön mitat ovat NS -suunnassa 9 m, E-W -suunnassa 11 m ja korkeutta sillä on 1,5 m. Röykkiön keskellä on kraatteri (halkaisija 3 m). Röykkiön kivien halkaisija vaihtelee noin 30-60 cm välillä.
Paikalta on upeat näkymät Bonäsbåsetille luoteeseen ja pohjoiseen. Bonäsbåsetin pohjoispuolisilla kallioilla on useampia vastaavantyyppisiä röykkiöitä. |
| metsakeskus.835010028 |
710 |
Västergård |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
294956.98200000 |
6665555.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010028 |
Kohde sijaitsee Fastarbyn kylän Fastarbyn tilan lounaispuolella olevalla etelään laskevalla rinteellä, Västergårdin tilan päärakennuksesta n. 100 m lounaaseen. Tilan riihen paikalta on löytynyt miekka ja pari keihäänkärkeä ja Alfred Hackman tutki kohdetta kaivauksin 1928-29. Tuolloin paikalta löytyi tulisija, joka on mahdollisesti kuulunut rautakautiseen asumukseen. Alueelta löytyi myös savitiivistettä. Asuinpaikkaan viittaavien löytöjen lisäksi paikalla havaittiin merkkejä polttokalmistosta. Kaivauksissa saatiin talteen runsaasti löytöjä, mm. saviastianpaloja, pronssispiraaleja ja -sormuksia, sirpin teräkatkelma, lasihelmiä jne. Kohde on mahdollisesti tuhoutunut peltoviljelyn ja kaivausten vaikutuksesta.
Kohteen eteläpuolella on pronssikaudella ollut muinaislahti. Rautakaudella paikka on muodostanut suojaisan rinteen niittyineen.
Kohteella käytiin 2002 inventoinnissa, mutta alueelle ei kaivettu koekuoppia. Kohdetta voidaan pitää pahasti tuhoutuneena, mutta mahdollisten säilyneiden osien löytämiseksi tulisi sen ympäristössä vielä tehdä jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010028 |
710 |
Västergård |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
294956.98200000 |
6665555.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010028 |
Kohde sijaitsee Fastarbyn kylän Fastarbyn tilan lounaispuolella olevalla etelään laskevalla rinteellä, Västergårdin tilan päärakennuksesta n. 100 m lounaaseen. Tilan riihen paikalta on löytynyt miekka ja pari keihäänkärkeä ja Alfred Hackman tutki kohdetta kaivauksin 1928-29. Tuolloin paikalta löytyi tulisija, joka on mahdollisesti kuulunut rautakautiseen asumukseen. Alueelta löytyi myös savitiivistettä. Asuinpaikkaan viittaavien löytöjen lisäksi paikalla havaittiin merkkejä polttokalmistosta. Kaivauksissa saatiin talteen runsaasti löytöjä, mm. saviastianpaloja, pronssispiraaleja ja -sormuksia, sirpin teräkatkelma, lasihelmiä jne. Kohde on mahdollisesti tuhoutunut peltoviljelyn ja kaivausten vaikutuksesta.
Kohteen eteläpuolella on pronssikaudella ollut muinaislahti. Rautakaudella paikka on muodostanut suojaisan rinteen niittyineen.
Kohteella käytiin 2002 inventoinnissa, mutta alueelle ei kaivettu koekuoppia. Kohdetta voidaan pitää pahasti tuhoutuneena, mutta mahdollisten säilyneiden osien löytämiseksi tulisi sen ympäristössä vielä tehdä jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010029 |
710 |
Lillmalmsbacken |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
296627.30500000 |
6665245.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010029 |
Mäen laella sijainnut kivilatomus (5,8 x 4 m), löytynyt myös miehen hauta. Latomus todennäköisesti ollut keskiaikainen kiukaanpohja, paikalla ilmeisesti myös rautakautinen kalmisto. |
| metsakeskus.835010029 |
710 |
Lillmalmsbacken |
10002 |
12004 |
13049 |
11010 |
27000 |
296627.30500000 |
6665245.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010029 |
Mäen laella sijainnut kivilatomus (5,8 x 4 m), löytynyt myös miehen hauta. Latomus todennäköisesti ollut keskiaikainen kiukaanpohja, paikalla ilmeisesti myös rautakautinen kalmisto. |
| metsakeskus.835010029 |
710 |
Lillmalmsbacken |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
296627.30500000 |
6665245.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010029 |
Mäen laella sijainnut kivilatomus (5,8 x 4 m), löytynyt myös miehen hauta. Latomus todennäköisesti ollut keskiaikainen kiukaanpohja, paikalla ilmeisesti myös rautakautinen kalmisto. |
| metsakeskus.835010029 |
710 |
Lillmalmsbacken |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
296627.30500000 |
6665245.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010029 |
Mäen laella sijainnut kivilatomus (5,8 x 4 m), löytynyt myös miehen hauta. Latomus todennäköisesti ollut keskiaikainen kiukaanpohja, paikalla ilmeisesti myös rautakautinen kalmisto. |
| metsakeskus.835010030 |
710 |
Björkvik |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
283836.49000000 |
6657837.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010030 |
Norrnäsetin koillisosassa kallionyppylällä, Lindövikenin etelärannalla. Halk. 4 m. |
| metsakeskus.835010031 |
710 |
Lunkankulla |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
296403.39800000 |
6664955.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010031 |
Kohde, joka käsittää kalmiston ja asuinpaikan sijaitsee Grindin kylässä, Grindin tilan päärakennuksesta noin 250 m koilliseen, peltojen ympäröimällä viljelemättömällä Lunkankulla -nimisellä sorakummulla.
Paikalla on ollut luultavasti kaksi polttohautaa ja kolme asumuksenpohjiksi tulkittua kivilatomusta.
Paikan on aikanaan löytänyt silloinen maanomistaja. Hän löysi kumpareen eteläpäästä haudan, jossa oli 1,75x0,75-1 m laajuisella alueella palaneita luita, joiden päällä oli kaksi keihäänkärkeä ja veitsi. Toisessa haudassa oli kilvenkupura, keihäänkärki ja kaksi veitseä.
Vuoden 1928 kaivauksissa paikalta löytyi kolme kivilatomusta, jotka on tulkittu asumuksen pohjiksi. Niistä löydettiin keramiikkaa, tuluskivi ja hiukan palaneita luita.
Inventointi 2022:
Kohde sijaistee metsäisellä kumpareella pellon harjanteella, noin 70 metriä Bonäsintiestä länteen, inventoitavasta voimajohtolinjasta n. 80 metriä koilliseen. Kumpareen eteläosassa on ollut hiekanottoalue 1900-luvun alussa ja paikalla on noin 2 metriä syviä kuopanteita. Saarekkeen luoteiskulmassa on havaittavissa kaksi pyöreähköä kuoppaa (halk. n. 2 m, syvyys n. 60 cm), joiden funktio ei inventoinnissa selvinnyt. Saarekkeen pohjoispuoli on säästynyt hiekanotolta ja maanpinta on pääosin kajoamattoman oloista. Pohjoisosassa voi olla säilyneitä rautakautisia kulttuurikerroksia ja kohteelle tehtiin aluerajaus maastohavaintojen perusteella.
Kohteen säilyneisyyden ja rajauksen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia, kuten koekuoppien kaivamista. |
| metsakeskus.835010031 |
710 |
Lunkankulla |
10002 |
12004 |
13049 |
11033 |
27000 |
296403.39800000 |
6664955.43000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010031 |
Kohde, joka käsittää kalmiston ja asuinpaikan sijaitsee Grindin kylässä, Grindin tilan päärakennuksesta noin 250 m koilliseen, peltojen ympäröimällä viljelemättömällä Lunkankulla -nimisellä sorakummulla.
Paikalla on ollut luultavasti kaksi polttohautaa ja kolme asumuksenpohjiksi tulkittua kivilatomusta.
Paikan on aikanaan löytänyt silloinen maanomistaja. Hän löysi kumpareen eteläpäästä haudan, jossa oli 1,75x0,75-1 m laajuisella alueella palaneita luita, joiden päällä oli kaksi keihäänkärkeä ja veitsi. Toisessa haudassa oli kilvenkupura, keihäänkärki ja kaksi veitseä.
Vuoden 1928 kaivauksissa paikalta löytyi kolme kivilatomusta, jotka on tulkittu asumuksen pohjiksi. Niistä löydettiin keramiikkaa, tuluskivi ja hiukan palaneita luita.
Inventointi 2022:
Kohde sijaistee metsäisellä kumpareella pellon harjanteella, noin 70 metriä Bonäsintiestä länteen, inventoitavasta voimajohtolinjasta n. 80 metriä koilliseen. Kumpareen eteläosassa on ollut hiekanottoalue 1900-luvun alussa ja paikalla on noin 2 metriä syviä kuopanteita. Saarekkeen luoteiskulmassa on havaittavissa kaksi pyöreähköä kuoppaa (halk. n. 2 m, syvyys n. 60 cm), joiden funktio ei inventoinnissa selvinnyt. Saarekkeen pohjoispuoli on säästynyt hiekanotolta ja maanpinta on pääosin kajoamattoman oloista. Pohjoisosassa voi olla säilyneitä rautakautisia kulttuurikerroksia ja kohteelle tehtiin aluerajaus maastohavaintojen perusteella.
Kohteen säilyneisyyden ja rajauksen selvittäminen vaatii lisätutkimuksia, kuten koekuoppien kaivamista. |
| metsakeskus.835010032 |
710 |
Backa |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27018 |
295006.96700000 |
6663291.09100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010032 |
Kohde sijaitsee Germundbyn kylässä, Backa -nimisen tilan päärakennuksen läheisyydessä. Alkuperäinen latomus on sijainnut n. 15 m päärakennuksesta pohjoiseen. Paikalta tehtiin ensimmäisen löydöt 1911, kun alueelle kaivettiin uutta vesijohtoa. Sen jälkeen löytöjä tehtiin lisää vuonna 1925. Kalmistoa ovat kaivaneet C.A. Nordman vuonna 1928 ja C.F. Meinander vuonna 1951. Latomuksen alapuolelta on löytynyt kolme keihäänkärkeä, jotka ajoittuvat 800-luvulle. Myös muita rauta- ja pronssiesineita tiedetään löydetyn, mutta ne ovat kuitenkin kadonneet. Meinanderin kaivauksia ei ole raportoitu; keihäänkärjen katkelman ja sormuksen paloja tiedetään löytyneen kaivauksilla. Inventoinnissa 1994 alueella erottui ainoastaan epämääräinen rykelmä kiviä n. 3 x 1,5 m alalla, joiden päällä oli maata.
Inventoinnissa 2002 paikalla havaittiin entistä vähemmän rakenteita. Alue, joka sijaitsee kummun pohjoispuolella, oli täynnä maatalouskoneita ja muuta käytöstä poistettua tavaraa. Alueella oli useita maapeitteisiä kivirykelmiä, joiden liittyminen muinaisjäännökseen jäi epäselväksi. Kohde sijaitsee nykyään puron varrella, joka on todennäköisesti rautakaudella ollut huomattavasti vuolaampi. Kohde lienee melko tuhoutunut. |
| metsakeskus.835010033 |
710 |
Gamsskog |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
286881.26900000 |
6657208.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010033 |
Röykkiöt sijaitsevat Blåbackan kylässä, Prästkullan kartanon päärakennuksesta 2,4 km länteen, peltoalueitten ympäröimällä kallioisella ja kivikkoisella metsäalueella.
Paikalla on 54 erisuuruista röykkiötä tai latomusta ja suurimpien röykkiöiden halkaisijat ovat yli 10 m, pienimpien, matalien latomusten 2-3 m.
Tarkastukset 2024:
Alueelle tehtiin vuoden alussa metsänkäyttöön liittyvä tarkastus, jonka yhteydessä paikannettiin gps-paikantimella osa alueella olevista röykkiöistä. Tarkastusajankohdan olosuhteet eivät ohuen lumipeitteen vuoksi olleet hyvät, joten alueelle tehtiin toukokuussa 2024 uusi tarkastuskäynti. Tarkastuksen tuloksena alakohteita saatiin kartoitettua lisää ja aluerajausta muutettiin. |
| metsakeskus.835010034 |
710 |
Svinberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
278631.53200000 |
6666243.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010034 |
Röykkiö sijaitsee Rådalssjön länsipuolella, Svinbergetin korkeimmalla huipulla, "kalliokorokkeella".
Röykkiössä keskellä kraatteri, kiviä on heitelty alas.
Röykkiön halkaisija on 5-6 m, ja korkeus 0,7 m. |
| metsakeskus.835010035 |
710 |
Näset (Olsböle) |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
289214.29000000 |
6665416.20400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010035 |
Kohde sijaitsee Olsbölen kylässä, Timmerflotten -nimisen lahden pohjoispuolella, noin 200 m rannasta pohjoiseen, Näsetin kallioisen laen etelään laskevalla reunalla. Pohjoisessa kallioaluetta rajaa palto. Paikalla on kaksi röykkiötä ja yksi mahdollinen hajotetun röykkiön pohja. Tiedot niistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010036 |
710 |
Stockholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
289825.04900000 |
6664630.52300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010036 |
Röykkiö sijaitsee Västervikissä Stockholmenin etelärannalla.
Sen halkaisija on 8 m, ja korkeus 0,5 m. Röykkiön keskellä on kraateri, halkaisijaltaan 2 m ja syvyydeltään 0,4 m. |
| metsakeskus.835010037 |
710 |
Rånäsudden |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
277803.85200000 |
6668796.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010037 |
Kohde sijaitsee Tammisaaren luoteiskulmassa aivan Perniön rajan tuntumassa. Alue on niemeke, joka työntyy mereen kohti länttä ja koostuu suurimmaksi osaksi jyrkkärinteisistä avokalliomaista. Alueen kasvillisuus koostuu sekametsästä, joka on osin umpeen kasvanutta.
C.O. Nordman on ilmoittanut alueelta röykkiön 1930-luvulla. Inventoinnissa 2002 mitään selkeää röykkiön jäännöstä ei löytynyt. Joitakin kivikeskittymiä alueelta löytyi, mutta niiden luonne jäi epävarmaksi. Kohde vaikuttaa tuhoutuneen tai sitten sen sijainti on väärä. |
| metsakeskus.835010037 |
710 |
Rånäsudden |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
277803.85200000 |
6668796.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010037 |
Kohde sijaitsee Tammisaaren luoteiskulmassa aivan Perniön rajan tuntumassa. Alue on niemeke, joka työntyy mereen kohti länttä ja koostuu suurimmaksi osaksi jyrkkärinteisistä avokalliomaista. Alueen kasvillisuus koostuu sekametsästä, joka on osin umpeen kasvanutta.
C.O. Nordman on ilmoittanut alueelta röykkiön 1930-luvulla. Inventoinnissa 2002 mitään selkeää röykkiön jäännöstä ei löytynyt. Joitakin kivikeskittymiä alueelta löytyi, mutta niiden luonne jäi epävarmaksi. Kohde vaikuttaa tuhoutuneen tai sitten sen sijainti on väärä. |
| metsakeskus.835010038 |
710 |
Degerbacka |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
296757.24900000 |
6665954.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010038 |
Kohde sijaitsee Fastarbyssä, Fastarbyn ja Bonäsin rajalla, niin että suurin osa röykkiöstä on
Fastarbyn puolella, Degerbackan tilan päärakennuksesta n. 320 m pohjoiskoilliseen,
kallioisen mäen laella. Röykkiö on kalliopohjalla. Sen mitat ovat N-S 7 m, E-W 7,5 m ja sen
korkeus on 1 metri. Röykkiö on rakennettu särmikkäistä lohkokivistä, kivien hakaisija on 0,3-0,9 metriä. Paikalla kasvaa mäntymetsää.
Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisia hautaraunioita, mutta tarkempi ajoittaminen
vaatisi lisätutkimuksia. |
| metsakeskus.835010039 |
710 |
Svartkärr |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
298744.45100000 |
6666671.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Svedjekullan kylässä, Kvarnträsket-järvestä länteen, Östergårdin tilan päärakennuksesta 460 m etekä-kaakkoon, Svartkärr-suon luoteispuolella olevan mäen etelärinteellä.
Löydöt paikalta ovat mm. kampakeramiikkaa, kiviesineiden kappaleita, kvartsia ja palanutta savea. |
| metsakeskus.835010040 |
710 |
Storberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
285931.64800000 |
6656570.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010040 |
Röykkiöt sijaitsevat Brutubölen kylässä, Gundbyträsketin länsipuolella olevan Storbergetin korkeimmalla kohdalla, kalliopohjalla.
Pohjoisempi röykkiö A on halkaisijaltaan 4-6 metriä, korkeus on 0,8 metriä. Röykkiöitä on hajotettu ja siinä on näkyvissä iso laakakivi. Röykkiö B sijaitsee edellisestä 12 metriä kaakkoon. Sen halkaisija on 6 metriä ja korkeus 0,8 metriä. Keskellä on 2 metriä halkaisijaltaan oleva kraatteri. Röykkiön ulkopuolella on iso laakakivi. Röykkiöiden välissä matala kivikasa. |
| metsakeskus.835010042 |
710 |
Kvarnträsket |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
292614.98300000 |
6652831.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Norråkersträsketin ja Kvarnträsketin välissä.
Röykkiö A:n on läntisin röykkiöistä. Sen koko on 5,5x4,8 metriä, ja korkeus 0,3 metriä. Se on kalliopohjalla. Röykkiön keskellä on kuoppa, jonka koko on 0,9x1 metriä ja syvyys on 0,45 metriä.
Röykkiö B sijaitsee edellisestä 30 metriä koilliseen. Sen halkaisija on 4 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Sitä on hajotettu.
Inventoinnissa vuonna 2002 löytyi kolmas röykkiö noin 80 metriä idempää metsäautotien itäpuolella sijaitsevalta korkeammalta kalliolta, noin 40 metriä järvenrannasta länteen (Kvarnträsket 2). Se on kooltaan 6x4,1x0,4 metriä, matala, pyöreähkö ja reunoiltaan sammalen peitossa. |
| metsakeskus.835010042 |
710 |
Kvarnträsket |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
292614.98300000 |
6652831.27900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010042 |
Röykkiöt sijaitsevat Norråkersträsketin ja Kvarnträsketin välissä.
Röykkiö A:n on läntisin röykkiöistä. Sen koko on 5,5x4,8 metriä, ja korkeus 0,3 metriä. Se on kalliopohjalla. Röykkiön keskellä on kuoppa, jonka koko on 0,9x1 metriä ja syvyys on 0,45 metriä.
Röykkiö B sijaitsee edellisestä 30 metriä koilliseen. Sen halkaisija on 4 metriä ja korkeus 0,3 metriä. Sitä on hajotettu.
Inventoinnissa vuonna 2002 löytyi kolmas röykkiö noin 80 metriä idempää metsäautotien itäpuolella sijaitsevalta korkeammalta kalliolta, noin 40 metriä järvenrannasta länteen (Kvarnträsket 2). Se on kooltaan 6x4,1x0,4 metriä, matala, pyöreähkö ja reunoiltaan sammalen peitossa. |
| metsakeskus.835010043 |
710 |
Fastarby gård |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
295352.82200000 |
6665457.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010043 |
Kohde sijaitsee Fastarbyn kylässä, Fastarbyn tilan päärakennuksesta noin 240 metriä
kaakkoon, Fastarbyn nykyisen suuren maatalousrakennuksen kohdalla. Paikalla on polttokalmisto ja asuinpaikka. Ella Kivikoski suoritti paikalla koekaivauksen vuonna 1940. Paikalta löytyi tummaa maata, jossa oli keramiikkaa, rautaniitti ja sulanutta pronssia, joiden alta paljastui hiekkakiviliuska. Kivikoski tulkitsi ne palopilkkuhaudan (palokuoppahaudan) jäännöksiksi. Löytöinä paikalta saatiin talteen miekka, keihäänkärki, ango, saviastianpaloja, solki, palanutta luuta ym.
Inventointiraportissaan Laurén (1994 Tammisaari/Tenhola) totesi, että alue on suurelta osin tuhoutunut riihen rakentamisen yhteydessä. Fastarbyn tilan lounaispuolella olevalla etelään laskevalla rinteellä, Västergårdin tilan päärakennuksesta 100 m lounaaseen on sijainnut rautakautinen asuinpaikka. Riihen sijainnista ei ole nykyään enää tarkkaa tietoa. Ennen tutkimuksia paikalta löytyi miekka ja pari keihäänkärkeä. Hackman tutki kohdetta 1928-29 ja tuolloin paikalta löytyi tulisija, joka on mahdollisesti kuulunut rautakautiseen asumukseen. Paikalta löytyi myös savitiivistettä. Kohteella käytiin 2002 inventoinnissa, mutta ei tehty toimenpiteitä. Kohdetta voidaan pitää pahasti tuhoutuneena, mutta mahdollisten säilyneiden osien löytämiseksi kannattaisi vielä ympäristössä tehdä jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010043 |
710 |
Fastarby gård |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
295352.82200000 |
6665457.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010043 |
Kohde sijaitsee Fastarbyn kylässä, Fastarbyn tilan päärakennuksesta noin 240 metriä
kaakkoon, Fastarbyn nykyisen suuren maatalousrakennuksen kohdalla. Paikalla on polttokalmisto ja asuinpaikka. Ella Kivikoski suoritti paikalla koekaivauksen vuonna 1940. Paikalta löytyi tummaa maata, jossa oli keramiikkaa, rautaniitti ja sulanutta pronssia, joiden alta paljastui hiekkakiviliuska. Kivikoski tulkitsi ne palopilkkuhaudan (palokuoppahaudan) jäännöksiksi. Löytöinä paikalta saatiin talteen miekka, keihäänkärki, ango, saviastianpaloja, solki, palanutta luuta ym.
Inventointiraportissaan Laurén (1994 Tammisaari/Tenhola) totesi, että alue on suurelta osin tuhoutunut riihen rakentamisen yhteydessä. Fastarbyn tilan lounaispuolella olevalla etelään laskevalla rinteellä, Västergårdin tilan päärakennuksesta 100 m lounaaseen on sijainnut rautakautinen asuinpaikka. Riihen sijainnista ei ole nykyään enää tarkkaa tietoa. Ennen tutkimuksia paikalta löytyi miekka ja pari keihäänkärkeä. Hackman tutki kohdetta 1928-29 ja tuolloin paikalta löytyi tulisija, joka on mahdollisesti kuulunut rautakautiseen asumukseen. Paikalta löytyi myös savitiivistettä. Kohteella käytiin 2002 inventoinnissa, mutta ei tehty toimenpiteitä. Kohdetta voidaan pitää pahasti tuhoutuneena, mutta mahdollisten säilyneiden osien löytämiseksi kannattaisi vielä ympäristössä tehdä jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010044 |
710 |
Björknäs |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
292468.04000000 |
6653291.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010044 |
Röykkiöt sijaitsevat Björknäsfjärdenin itärannalla, jyrkkäreunaisen kallion pohjoispäässä, Björknäsin niemen eteläisessä tyvessä, kalliopohjalla.
Toisessa röykkiössä on silmäkivi. Röykkiön koko on 11,4x8 metriä. Sen korkeus on 0,5 metriä. Röykkiön keskellä olevan kuopan koko on 2,5x2,5 metriä ja syvyys 1,3 metriä.
Toisen röykkiön koko 5,5x6,2 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Keskellä oleva kuopan koko on 1,2x1 metriä ja syvyys 0,3 metriä. |
| metsakeskus.835010044 |
710 |
Björknäs |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
292468.04000000 |
6653291.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010044 |
Röykkiöt sijaitsevat Björknäsfjärdenin itärannalla, jyrkkäreunaisen kallion pohjoispäässä, Björknäsin niemen eteläisessä tyvessä, kalliopohjalla.
Toisessa röykkiössä on silmäkivi. Röykkiön koko on 11,4x8 metriä. Sen korkeus on 0,5 metriä. Röykkiön keskellä olevan kuopan koko on 2,5x2,5 metriä ja syvyys 1,3 metriä.
Toisen röykkiön koko 5,5x6,2 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Keskellä oleva kuopan koko on 1,2x1 metriä ja syvyys 0,3 metriä. |
| metsakeskus.835010045 |
710 |
Jättekasten |
10002 |
12004 |
13047 |
11002 |
27000 |
287287.06700000 |
6664201.68400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010045 |
Kivipöytä sijaitsee Bergbyssä, Jättekasten -nimisellä kallioisella mäellä, kallioalueen
kaakkoislaidalla. Maasto laskee loivasti kaakkoon kohti peltoaukeaa. Laakakivi on
nelisivuinen, jonka sivujen pituudet ovat 2,2 x 2 x 0,9 x 1,2 m ja paksuus n. 10-20 cm. Laakakivi on tuettu kivillä sen eteläpuolelta siten, että se on saatu vaakasuoraan asentoon etelään viettävällä rinteellä. Kivipöydän ympäriltä on kalliosta lohkottu laakoja, jotka on kasattu pöydän pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.835010046 |
710 |
Böleträsket |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
293843.49700000 |
6651609.77600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010046 |
Kohde sijaitsee Spjutsbölen kylässä, kallionnyppylällä Böleträsketistä 200 m kaakkoon. Se sijaitsee Östergårdin tilan päärakennuksesta n. 450 m kaakkoon ja maantiestä n. 80 m
itään. Kyseessä on avokallion läikittämä metsäalue, jonka itäpuolella on suuri suoalue
nimeltä Harpar Storträsket. Röykkiön kohdalla maasto laskee loivasti pohjoiseen.
Avokalliolle rakennettu röykkiö on hajotettu. Reunakehän jäännöksistä päätellen se on ollut muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan n. 5-6 m. Kivet ovat nykyään röykkiön itäsektorissa 5 x 4 metrin alueella. Röykkiön korkeus on n. 0,8 m ja kivien halkaisija 0,2-0,8 m. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia.
Inventointi 2022:
Röykkiö sijaitsee voimajohtolinjan hakkuuaukean reunasta n. 50 m kaakkoon, avokallion yläreunalla. Röykkiö on suurin piirtein ennallaan aikaisempiin havaintoihin nähden, vaikkakin korkeus on vain noin 60 cm ja kiviä on levinneenä röykkiön ympäristöön. Pyöreähkö/ soikea muoto oli havaittavissa. |
| metsakeskus.835010047 |
710 |
Skepparviken |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
293162.75700000 |
6654043.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010047 |
Kohde sijaitsee Dalin kylässä, Rödjeträsketin pohjoiskärjestä n. 350 m länsiluoteeseen
ja Dalin tilan päärakennuksesta n. 1 km lounaaseen. Röykkiö sijaitsee Skepparvikenin rannasta n. 180 m itään, jyrkkäreunaisen kallioisen mäen länsireunalla. Kallio laskee jyrkästi länteen kohti vesistöä. Kohde sijaitsee kallion länsireunalla olevasta rajamerkistä 40 m pohjoiseen. Röykkiön itäpuolella kallioalue jatkuu vaihdellen kosteikosta avokallioihin.
Röykkiö on pahoin tuhottu ja siitä on jäljellä vain yksi kivikerros, jonka halkaisija on 6 m
ja korkeus on 0,3 m. Röykkiön kivien halkaisija on 0,2-0,4 metriä. Röykkiön länsipuolella kasvaa mänty.
Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta
tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010047 |
710 |
Skepparviken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
293162.75700000 |
6654043.79200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010047 |
Kohde sijaitsee Dalin kylässä, Rödjeträsketin pohjoiskärjestä n. 350 m länsiluoteeseen
ja Dalin tilan päärakennuksesta n. 1 km lounaaseen. Röykkiö sijaitsee Skepparvikenin rannasta n. 180 m itään, jyrkkäreunaisen kallioisen mäen länsireunalla. Kallio laskee jyrkästi länteen kohti vesistöä. Kohde sijaitsee kallion länsireunalla olevasta rajamerkistä 40 m pohjoiseen. Röykkiön itäpuolella kallioalue jatkuu vaihdellen kosteikosta avokallioihin.
Röykkiö on pahoin tuhottu ja siitä on jäljellä vain yksi kivikerros, jonka halkaisija on 6 m
ja korkeus on 0,3 m. Röykkiön kivien halkaisija on 0,2-0,4 metriä. Röykkiön länsipuolella kasvaa mänty.
Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta
tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010048 |
710 |
Bonäsbåset |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
298481.56400000 |
6665345.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010048 |
Kohde sijaitsee Svedjekullan kylässä, Bonäsbåsetin pohjoisrannalla, Björkåsin tilan päärakennuksesta n. 340 m lounaaseen, Svedjekullan ja Kullan kylien rajalla. Röykkiö sijaitsee kallion laen reunalla, joka viettää jyrkästi etelään Bonäsbåsetiin. Osaa röykkiön kivistä on käytetty rajamerkin rakentamiseen ja röykkiö on pahoin tuhottu. Se on kalliopohjalla. Röykkiö on muodoltaan hieman soikea ja sen koko on n. 6 x 5 m,
korkeutta sillä on n. 0,5 m. Alkuperäistä röykkiötä on jäljellä enää rajan itäpuolella. Paikalta on hyvät näkymät järvelle etelään.
Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta
tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010049 |
710 |
Stagsundet |
10002 |
12005 |
13070 |
11006 |
27000 |
287845.92400000 |
6648894.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010049 |
Gennarbyvikenin padon kohdalla veden alla. Kivillä täytettyjä hirsiarkkuja, koko 5 x 3 m. Ulottuivat n. 10-15 m välein salmen poikki. Mahdollisesti venäläisten rakentamia 1714. |
| metsakeskus.835010050 |
710 |
Kuivaston Isosuo |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
280552.75700000 |
6667978.13700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010050 |
Laajan suoalueen pohjoispuolella, kallioisen alueen lounaiskärjessä sijaitsevassa laajassa jyrkkärinteisessä syvennyksessä on kivirakenteita: kiviaita (pituus 4 m, korkeus 1 m), kivipöytä (2 m x 1,2 m) ja kaksi tuolia. Kallioon on myös kaiverrettu hirvikuvio ja henkilöiden nimiä. |
| metsakeskus.835010051 |
710 |
Hjälmäng 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
298915.38500000 |
6665646.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010051 |
Kohde sijaitsee Svedjekullan kylässä, Hjälmängin tilan päärakennuksesta n. 100 m
luoteeseen sijaitsevalla kallioisella, peltojen ympäröimällä saarekkeella. Paikalla on kaksi röykkiötä, jotka muistuttavat alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
|
| metsakeskus.835010052 |
710 |
Domars 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
285426.84500000 |
6657869.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010052 |
Kohde sijaitsee Pargasin kylässä, n. 200 m Laxtorpin tilan päärakennuksesta pohjoisluoteeseen Strömshagenin tilalle haarautuvan maantien eteläpuolella. Kohteesta pohjoiseen sijaitsee suurempi kallioalue ja itäkaakossa avautuu peltonäkymä. Maasto laskee pääsääntöisesti etelään kohti pientä puroa. Tämän metsäisen niemekkeen eteläreuna on jyrkkä. Röykkiön itäpuolella on pieni maastosta korkeammalle kohoava mäki. (Kohde sijaitse Laurenin inventoinnin kohteesta 1994/69 Tenhola noin 240
metriä kaakkoon.)
Röykkiö on maapohjainen, sammalen peittämä ja osittain hajotettu. Röykkiön halkaisija on 6 m ja korkeutta sillä on 0,6 m. Kivet ovat kooltaan 20-40 cm. Röykkiön pohjoissivulla on suuria maakiviä, joiden halkaisija on 1-1,4 metriä. Röykkiön länsipuolella on isoista kivistä länteen avautuva puolikehä. Paikalta on avoimemman maaston vallitessa näkymä kaakkoon pellolle. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010052 |
710 |
Domars 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
285426.84500000 |
6657869.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010052 |
Kohde sijaitsee Pargasin kylässä, n. 200 m Laxtorpin tilan päärakennuksesta pohjoisluoteeseen Strömshagenin tilalle haarautuvan maantien eteläpuolella. Kohteesta pohjoiseen sijaitsee suurempi kallioalue ja itäkaakossa avautuu peltonäkymä. Maasto laskee pääsääntöisesti etelään kohti pientä puroa. Tämän metsäisen niemekkeen eteläreuna on jyrkkä. Röykkiön itäpuolella on pieni maastosta korkeammalle kohoava mäki. (Kohde sijaitse Laurenin inventoinnin kohteesta 1994/69 Tenhola noin 240
metriä kaakkoon.)
Röykkiö on maapohjainen, sammalen peittämä ja osittain hajotettu. Röykkiön halkaisija on 6 m ja korkeutta sillä on 0,6 m. Kivet ovat kooltaan 20-40 cm. Röykkiön pohjoissivulla on suuria maakiviä, joiden halkaisija on 1-1,4 metriä. Röykkiön länsipuolella on isoista kivistä länteen avautuva puolikehä. Paikalta on avoimemman maaston vallitessa näkymä kaakkoon pellolle. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010053 |
710 |
Järnö Bastuholmen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
294318.33300000 |
6647029.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010053 |
Kohde sijaitsee Bastuholmenin koillisosassa, kallion korkeimmalla kohdalla. Paikalla on röykkiö, jonka halkaisija on 3-5 metriä ja korkeus 0,4-0,5 metriä. Röykkiön keskellä kuoppa. Röykkiön pohjoispuolelle on heitetty kiviä kasaksi. |
| metsakeskus.835010053 |
710 |
Järnö Bastuholmen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
294318.33300000 |
6647029.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010053 |
Kohde sijaitsee Bastuholmenin koillisosassa, kallion korkeimmalla kohdalla. Paikalla on röykkiö, jonka halkaisija on 3-5 metriä ja korkeus 0,4-0,5 metriä. Röykkiön keskellä kuoppa. Röykkiön pohjoispuolelle on heitetty kiviä kasaksi. |
| metsakeskus.835010054 |
710 |
Järnö |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
293688.58200000 |
6646828.70300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010054 |
Kohde sijaitsee kallionyppylällä Järnön keskiosassa. Paikalla on suorakaiteen muotoinen latomus, jonka pitkät sivut kaartuvat ulospäin. Latomuksen toinen pää on kulmikas. Kooltaan latomus on 9 x 4,5 metriä. |
| metsakeskus.835010055 |
710 |
Järnö Tallholmen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
294322.33200000 |
6647119.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010055 |
Kohde sijaitsee Järnön koillisimmassa niemessä, Tallholmenin lounaisrannalla, kalliorinteellä. Kohde on maakiven itäpuolelle kasattu kiveys, joka on kooltaan 2 x 2 x 0,5 metriä. |
| metsakeskus.835010056 |
710 |
Järnö Bastuholmen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
294319.32600000 |
6647049.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010056 |
Kohde sijaitsee Bastuholmenin luoteispäässä kallionyppylällä. Kohteella on kaksi röykkiötä. Röykkiö A on kooltaan 4 x 3 x 0,3-0,4 metriä. Röykkiö B pyöreä, ja sen halkaisija on 2,5 metriä. |
| metsakeskus.835010057 |
710 |
Järnö Bastuholmen 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
294078.42600000 |
6647040.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010057 |
Kohde sijaitsee Järnön ja bastuholmenin välissä olevan lahden rannalla, Bastuholmenin luoteispäässä. Maasto paikalla laskee luoteeseen. Röykkiöiltä on matkaa rantaan noin 10 metriä. Röykkiöt ovat sammalen peittämiä ja sijaitsevat vain kolmen metrin päässä toisistaan. Röykkiöiden välissä on kiveystä. Molemmat röykkiöt ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan noin 3 metriä. Korkeutta röykkiöillä on 0,3 - 0,4 metriä. |
| metsakeskus.835010058 |
710 |
Järnö Bastuholmen 4 |
10002 |
12016 |
13162 |
11002 |
27000 |
294044.44200000 |
6646952.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010058 |
Kohde sijaitsee Järnön ja Bastuholmenin välissä olevan matalan, järviruokoa kasvavan kannaksen itäpuolella, rantaterassin päällä. Paikalla on kivistä rakennettu linnustajan suoja. Kohteen länsipuolella on edelleen kostea alanko, joka on hyvinkin saattanut olla suojaisa paikka linnuille. Suoja on rakennettu kalliopohjalle kivistä ja se on muodoltaan pitkänomainen. Rakenteen pituus on 4,5 metriä, leveys 2,5 metriä ja korkeus 0,5 - 0,6 metriä. |
| metsakeskus.835010059 |
710 |
Järnö 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
293928.48800000 |
6647037.61800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010059 |
Kohde sijaitsee Järnön-saaren koilliskulmassa olevassa niemessä. Paikalla maasto laskee pohjoiskoilliseen. Röykkiöt sijaitsevat ympäristöään hieman korkeammalle kohoavan alueen pohjoispuolella, avokallion ja metsän rajamailla.
Röykkiö A sijaitsee niemen itärannassa veteen työntyvästä kallionkielekkeestä 15 metriä etelään, kalliopohjalla. Röykkiö on pyöreä ja kooltaan 2 x 2 metriä ja korkeudeltaan 0,3-0,4 metriä. Röykkiö B sijaitsee A:sta noin 18 metriä lounaaseen. Röykkiö on pyöreä ja kooltaan 1,5 x 1,5 x 0,2-0,3 metriä. |
| metsakeskus.835010060 |
710 |
Järnö 3 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
293544.64000000 |
6646734.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010060 |
Kohde sijaitsee Järnön saaren keskiosassa lähellä saaren korkeinta kohtaa. Kivilatomus on saaren lakialueen lounaislaidalla, avokallion lounaispäässä olevassa notkelmassa. Kivilaaoista tehdyn latomuksen koko on 2 x 1,5 metriä, ja korkeus 0,2-0,3 metriä. |
| metsakeskus.835010061 |
710 |
Järnö Bastuholmen 5 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
294326.32300000 |
6646989.63800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010061 |
Kohde sijaitsee Järnön saaren itäosassa sijaitsevan Bastuholmenin itäpäässä, kaakkoon viettävällä rinteellä. Kohteessa on kuusi (A - F) ryssänuunia tai röykkiötä, jotka sijaitsevat pitkänomaisena ryhmänä kuusia kasvavalla rinteellä. Röykkiöiden pituus vaihtelee 2-8 metriin, leveys 2-4 metriin ja korkeus 0,5-0,7 metriin. |
| metsakeskus.835010062 |
710 |
Borgberg |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
296176.48900000 |
6665520.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010062 |
Kohde sijaitsee Bonäsin kylässä, Saloon johtavan tien (n:o 111) pohjoispuolella, Nykullan
talosta n. 300 m luoteeseen sijaitsevalla mäellä. Mäennyppylä sijaitsee keskellä kylän
peltoaukeaa. Mäki on merkitty Borgberg -nimisenä 1700-luvun kartalla. Mäen kaakkoisrinteellä on kivillä kantattu tie, jonka itäpuolella on todennäköisesti myöhäisen rakennuksen kiviperusta. Rinnettä on myös pengerretty tällä alueella. Mäellä ei ole jäänteitä muureista, joten Borgberg ei varmaankaan ole muinaislinna tai sitten kaikki maanpinnale näkyvät rakenteet ovat tuhoutuneet. Mäki on toisaalta myös suhteellisen loivarinteinen ja matala, joka myös puhuu muinaislinnan tulkintaa vastaan. |
| metsakeskus.835010065 |
710 |
Milkärret |
10007 |
12012 |
13122 |
11006 |
27000 |
292150.18800000 |
6649981.41900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010065 |
Kohde sijaitsee Tammisaaren Harparskogissa, linnoitusvyöhykkeen alueella, Visjön –nimisestä järvestä noin 400 metriä etelään. Kohteen vierestä kulkee puomilla suljettu metsäautotie. Maasto on paikoin kallioista, moreeni/hiekkapohjaista kangasmaastoa, kosteammilla alueilla kasvillisuus on kuusivaltaista sekametsää.
Kohteessa on kymmenkunta eri kokoista kuoppaa. Laurenin mukaan kyseessä on tervahaudat tai miilut, hänkään ei ole varma kuoppien tarkoituksesta. Kuopista ei kuitenkaan näytekairauksissa tullut esiin mitään tervanpolttoon tai hiilien valmistukseen liittyvää, joten kaikkein todennäköisintä on, että kuopat ovat syntyneet vuosien 1940 ja 1941 linnoitusvaiheessa. Kuoppien tarkoituksesta on vaikea sanoa mitään varmaa, ne eivät kuitenkaan ole korsunpohjia, tykkiasemia tai juoksuhautoja. Todennäköisintä lienee, että ne ovat syntyneet muun kaivelun tuloksena esim. maa-aineksen otossa. |
| metsakeskus.835010067 |
710 |
Skvallran |
10007 |
12011 |
13114 |
11042 |
27000 |
293256.73500000 |
6650789.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010067 |
Kohde sijaitsee Tammisaaren Harparskogissa, linnoitusvyöhykkeen alueella, Harpar Storträsketin luonnonsuojelualueen länsipuolella. Parikymmentä metriä kohteen pohjoispuolella kulkee noin itä-länsi –suuntainen metsäautotie. Maaperä on hiekkaa, jossa kasvaa heinää ja nuorta sekametsää. Kohteen etelälaidassa maasto muuttuu kosteammaksi täyskasvuiseksi sekametsäksi.
Kohteessa on kahdeksan kuoppaa halkaisijaltaan noin kolmenkymmenen metrin alueella. Laurénin mukaan kuopat ovat mahdollisesti miiluja, mutta koekairauksessa ei maannoksessa näkynyt mitään siihen viittaavaa, vaan maannos vaikutti normaalilta. Kuopat ovat hieman erikokoisia, yleensä pyöreitä tai hieman pitkulaisia, halkaisija on 2-3 metriä ja kuopissa on selvät reunavallit. Kuoppiin johtaa myös kapea käytävä, pituudeltaan 2 – 4 metriä. Todennäköistä on, että kuopat ovat syntyneet linnoitusvaiheessa vuosina 1940 ja 1941 ja lähinnä niistä tulee mieleen taistelijan potero. |
| metsakeskus.835010068 |
710 |
Lembacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
287465.02800000 |
6657546.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010068 |
Kohde sijaitsee Mälsarbyssä, Mälsarbyunkeln -nimisestä kallioisesta mäestä n. 100 m lounaaseen. Alue on peltojen ympäröimä kalliosaareke, jonka itärinteellä on röykkiö.
Mäkeä halkoo pelto ja voimalinja sekä tie, joka kulkee Hasselbosta pohjoiskoilliseen. Alueella kasvaa sekametsää.
Röykkiö on rakennettu kalliopohjalle. Se on muodoltaan nelikulmainen, matala ja pinnaltaan epätasainen. Sen mitat ovat 6 m (N-S) x 5 m, korkeus. 0,5 m; kivet 30-60 cm.
Koillisosassa on näkyvissä vähäistä reunakehää. Röykkiö on sammalen peitossa, mutta sillä on selvät rajat. Maisema avautuu pohjoisesta itään.
Kyseessä on mahdollinen hautaraunio, jonka ajoitus voi olla pronssi- tai rautakautinen. Muodoltaan röykkiö muistuttaa alueen muita pronssikautisia hautoja. |
| metsakeskus.835010068 |
710 |
Lembacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
287465.02800000 |
6657546.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010068 |
Kohde sijaitsee Mälsarbyssä, Mälsarbyunkeln -nimisestä kallioisesta mäestä n. 100 m lounaaseen. Alue on peltojen ympäröimä kalliosaareke, jonka itärinteellä on röykkiö.
Mäkeä halkoo pelto ja voimalinja sekä tie, joka kulkee Hasselbosta pohjoiskoilliseen. Alueella kasvaa sekametsää.
Röykkiö on rakennettu kalliopohjalle. Se on muodoltaan nelikulmainen, matala ja pinnaltaan epätasainen. Sen mitat ovat 6 m (N-S) x 5 m, korkeus. 0,5 m; kivet 30-60 cm.
Koillisosassa on näkyvissä vähäistä reunakehää. Röykkiö on sammalen peitossa, mutta sillä on selvät rajat. Maisema avautuu pohjoisesta itään.
Kyseessä on mahdollinen hautaraunio, jonka ajoitus voi olla pronssi- tai rautakautinen. Muodoltaan röykkiö muistuttaa alueen muita pronssikautisia hautoja. |
| metsakeskus.835010069 |
710 |
Domars 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
285212.93000000 |
6657999.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010069 |
Kohde sijaitsee Pargasin kylässä. Paikalla on kaksi röykkiötä, jotka sijaitsevat Laxtorpin tilan päärakennuksesta n. 400 m luoteeseen, kallioisen mäen länsipäässä. Paikka on Pargasvikenistä n. 400 m itään. Kohteen lounaispuolella avautuu peltomaisema ja luoteessa siintää Johannesviken. T. Scwindt tutki röykkiötä B. vuonna 1887. Tuolloin hän löysi röykkiön alta palanutta luuta kellertävän ruskean hiekan alta. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. Tiedot röykkiöistä on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010070 |
710 |
Framnäs N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
282946.83600000 |
6659022.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010070 |
Kohde sijaitsee Björkholmenilla, Mådervikenin eteläpäässä, lahteen työntyvän kallioisen
niemen korkeimmalla kohdalla. Rantaan idässä on matkaa 100 m. Alueella kasvaa rehevää lehtometsää, jossa pääpuulajina on tammi.
Röykkiö sijaitsee kalliopohjalla ja sen keskellä on kraatteri (halkaisija. 3 m), jota
kaivettaessa on kiviä heitelty ympäriinsä. Röykkiö on pyöreä ja sen halkaisija on 7 m ja
korkeutta sillä on 0,7 m. Röykkiön kivien halkaisija on 0,2-0,6 metriä. Paikalta on näkymä
itään ja koilliseen vesialueelle. Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia.
Inventointi 2021: Säännöllisen pyöreä hautaraunio kuperalla tasaisella graniittisella kallionpinnalla. Etupäässä pyöristyneitä. Tasakokoisia kiviä ja lohkareita 1-50 kg. SE-sektorissa kolme riviin asetettua suurta lohkaretta. Keskellä kraateri, jonka pohjalla mm.
särmikäs laaka. Läpimitta 6.5 m, korkeus 0.5 m. Kiviä valunut rinnettä alas. |
| metsakeskus.835010071 |
710 |
Framnäs |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
282877.86800000 |
6658652.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010071 |
Röykkiö sijaitsee Mådervikenin ja sen lounaispuolella olevan lammen väliin jäävällä kannaksella, huvilasta 80 m luoteeseen, piha-alueeella.
Röykkiö on maapohjalla. Kiveys on laaja, sen halkaisija on 10 m ja korkeus metrin. Keskellä on kraateri.
Aiemmat paikan kohdekuvaukset ovat kohdassa lisätiedot.
Inventointi 2021: Suurikokoinen hautaraunio. Sammaleen ja sananjalkojen peitossa, mutta näkyvissä olevat kivet ovat pääosin pyöristyneitä ja melko tasakokoisia, koko ainakin 200 kg:aan asti. Keskellä suuri kraateri. Läpimitta noin 18 m, korkeus yli 1 m. Theodor Schvindt tutki haudan vuonna 1887. Hän löysi röykkiöstä ainoastaan hiiltä. HUOM! 2021 inventoinnin koordinaatit röykkiölle P 6659022 I 282965. |
| metsakeskus.835010071 |
710 |
Framnäs |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
282877.86800000 |
6658652.89100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010071 |
Röykkiö sijaitsee Mådervikenin ja sen lounaispuolella olevan lammen väliin jäävällä kannaksella, huvilasta 80 m luoteeseen, piha-alueeella.
Röykkiö on maapohjalla. Kiveys on laaja, sen halkaisija on 10 m ja korkeus metrin. Keskellä on kraateri.
Aiemmat paikan kohdekuvaukset ovat kohdassa lisätiedot.
Inventointi 2021: Suurikokoinen hautaraunio. Sammaleen ja sananjalkojen peitossa, mutta näkyvissä olevat kivet ovat pääosin pyöristyneitä ja melko tasakokoisia, koko ainakin 200 kg:aan asti. Keskellä suuri kraateri. Läpimitta noin 18 m, korkeus yli 1 m. Theodor Schvindt tutki haudan vuonna 1887. Hän löysi röykkiöstä ainoastaan hiiltä. HUOM! 2021 inventoinnin koordinaatit röykkiölle P 6659022 I 282965. |
| metsakeskus.835010072 |
710 |
Framnäs S |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
283021.81200000 |
6658497.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010072 |
Kohde sijaitsee 40 m etelään Bromarv-Tenholan tiestä. Alue on kapeaa kannasta, joka on osa koillis-lounas -suuntaista harjumuodostelmaa, joka yhdistää kapeilla kannaksilla kolme isoa saareketta pitkäksi niemeksi. Viimeisellä kannaksella sijaitsee Bromarvin kylä. Paikalla oleva röykkiö sijaitsee harjumuodostelmassa olevan niemekkeen lounaispäässä, sen korkeimmalla kohdalla. Alue on esihistoriallisella ajalla ollut kapea salmi, jonka läheisyydestä tunnetaan useita pronssikautisia hautaröykkiöitä. Alueen kaikki röykkiöt sijaitsevat tämän salmen molemmin puolin. Röykkiöstä n. 40 m alarinteeseen on kiviuuni, joka muistuttaa saaristossa ja rannikolla esiintyviä ryssänuuneja ja veneenvetopaikka. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010072 |
710 |
Framnäs S |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
283021.81200000 |
6658497.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010072 |
Kohde sijaitsee 40 m etelään Bromarv-Tenholan tiestä. Alue on kapeaa kannasta, joka on osa koillis-lounas -suuntaista harjumuodostelmaa, joka yhdistää kapeilla kannaksilla kolme isoa saareketta pitkäksi niemeksi. Viimeisellä kannaksella sijaitsee Bromarvin kylä. Paikalla oleva röykkiö sijaitsee harjumuodostelmassa olevan niemekkeen lounaispäässä, sen korkeimmalla kohdalla. Alue on esihistoriallisella ajalla ollut kapea salmi, jonka läheisyydestä tunnetaan useita pronssikautisia hautaröykkiöitä. Alueen kaikki röykkiöt sijaitsevat tämän salmen molemmin puolin. Röykkiöstä n. 40 m alarinteeseen on kiviuuni, joka muistuttaa saaristossa ja rannikolla esiintyviä ryssänuuneja ja veneenvetopaikka. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010072 |
710 |
Framnäs S |
10002 |
12004 |
13053 |
11028 |
27000 |
283021.81200000 |
6658497.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010072 |
Kohde sijaitsee 40 m etelään Bromarv-Tenholan tiestä. Alue on kapeaa kannasta, joka on osa koillis-lounas -suuntaista harjumuodostelmaa, joka yhdistää kapeilla kannaksilla kolme isoa saareketta pitkäksi niemeksi. Viimeisellä kannaksella sijaitsee Bromarvin kylä. Paikalla oleva röykkiö sijaitsee harjumuodostelmassa olevan niemekkeen lounaispäässä, sen korkeimmalla kohdalla. Alue on esihistoriallisella ajalla ollut kapea salmi, jonka läheisyydestä tunnetaan useita pronssikautisia hautaröykkiöitä. Alueen kaikki röykkiöt sijaitsevat tämän salmen molemmin puolin. Röykkiöstä n. 40 m alarinteeseen on kiviuuni, joka muistuttaa saaristossa ja rannikolla esiintyviä ryssänuuneja ja veneenvetopaikka. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010072 |
710 |
Framnäs S |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
283021.81200000 |
6658497.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010072 |
Kohde sijaitsee 40 m etelään Bromarv-Tenholan tiestä. Alue on kapeaa kannasta, joka on osa koillis-lounas -suuntaista harjumuodostelmaa, joka yhdistää kapeilla kannaksilla kolme isoa saareketta pitkäksi niemeksi. Viimeisellä kannaksella sijaitsee Bromarvin kylä. Paikalla oleva röykkiö sijaitsee harjumuodostelmassa olevan niemekkeen lounaispäässä, sen korkeimmalla kohdalla. Alue on esihistoriallisella ajalla ollut kapea salmi, jonka läheisyydestä tunnetaan useita pronssikautisia hautaröykkiöitä. Alueen kaikki röykkiöt sijaitsevat tämän salmen molemmin puolin. Röykkiöstä n. 40 m alarinteeseen on kiviuuni, joka muistuttaa saaristossa ja rannikolla esiintyviä ryssänuuneja ja veneenvetopaikka. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010072 |
710 |
Framnäs S |
10002 |
12005 |
13073 |
11028 |
27000 |
283021.81200000 |
6658497.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010072 |
Kohde sijaitsee 40 m etelään Bromarv-Tenholan tiestä. Alue on kapeaa kannasta, joka on osa koillis-lounas -suuntaista harjumuodostelmaa, joka yhdistää kapeilla kannaksilla kolme isoa saareketta pitkäksi niemeksi. Viimeisellä kannaksella sijaitsee Bromarvin kylä. Paikalla oleva röykkiö sijaitsee harjumuodostelmassa olevan niemekkeen lounaispäässä, sen korkeimmalla kohdalla. Alue on esihistoriallisella ajalla ollut kapea salmi, jonka läheisyydestä tunnetaan useita pronssikautisia hautaröykkiöitä. Alueen kaikki röykkiöt sijaitsevat tämän salmen molemmin puolin. Röykkiöstä n. 40 m alarinteeseen on kiviuuni, joka muistuttaa saaristossa ja rannikolla esiintyviä ryssänuuneja ja veneenvetopaikka. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010072 |
710 |
Framnäs S |
10002 |
12005 |
13073 |
11006 |
27000 |
283021.81200000 |
6658497.95900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010072 |
Kohde sijaitsee 40 m etelään Bromarv-Tenholan tiestä. Alue on kapeaa kannasta, joka on osa koillis-lounas -suuntaista harjumuodostelmaa, joka yhdistää kapeilla kannaksilla kolme isoa saareketta pitkäksi niemeksi. Viimeisellä kannaksella sijaitsee Bromarvin kylä. Paikalla oleva röykkiö sijaitsee harjumuodostelmassa olevan niemekkeen lounaispäässä, sen korkeimmalla kohdalla. Alue on esihistoriallisella ajalla ollut kapea salmi, jonka läheisyydestä tunnetaan useita pronssikautisia hautaröykkiöitä. Alueen kaikki röykkiöt sijaitsevat tämän salmen molemmin puolin. Röykkiöstä n. 40 m alarinteeseen on kiviuuni, joka muistuttaa saaristossa ja rannikolla esiintyviä ryssänuuneja ja veneenvetopaikka. Tiedot kohteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle. |
| metsakeskus.835010073 |
710 |
Nytorp |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
277690.97400000 |
6653523.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010073 |
Kohde sijaitsee Kansjärven kylässä, Kansjärven tilan päärakennuksesta n. 500 m
kaakkoon peltoalueen itäpuolella sijaitsevan kallion laella ja sen kaakkoispuolella olevassa metsikössä. Kalliota ympäröi pelto muualta paitsi idän suunnalta, missä jatkuu alavammat kosteikot. Paikalla on kaksi kiviröykkiötä ja kuoppia, joista ainakin osa on tervahautoja. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
|
| metsakeskus.835010073 |
710 |
Nytorp |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
277690.97400000 |
6653523.92200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010073 |
Kohde sijaitsee Kansjärven kylässä, Kansjärven tilan päärakennuksesta n. 500 m
kaakkoon peltoalueen itäpuolella sijaitsevan kallion laella ja sen kaakkoispuolella olevassa metsikössä. Kalliota ympäröi pelto muualta paitsi idän suunnalta, missä jatkuu alavammat kosteikot. Paikalla on kaksi kiviröykkiötä ja kuoppia, joista ainakin osa on tervahautoja. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet -välilehdelle.
|
| metsakeskus.835010075 |
710 |
Östergård |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
277850.92400000 |
6651701.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010075 |
Nordman: Låg bergsklack nedanför högre berg. Runt omkring på tre sidor sank mark. Granskog. Rösets diameter 6 m, höjd 1 m. Mest rullsten. Djup grop i mitten. Stenar utslängda.
Laurén: Strandvikenin koillisrannalla, kallioisen mäen laella, kalliopohjalla. Soikiomainen, koko 5 x 10 m, muoto muistuttaa nykyään laivalatomusta, ollut aiemmin korkeampi. |
| metsakeskus.835010076 |
710 |
Kulla |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
298349.61200000 |
6665321.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010076 |
Kohde sijaitsee Kullan kylässä Bonäsbåsetin pohjoisrannalla jyrkkäreunaisella kallionnyppylällä, Björkåsin tilan päärakennuksesta n. 440 m lounaaseen. Maasto laskee jyrkästi etelään, pohjoisen suunnalla rinne jatkaa loivaa nousuaan.
Paikalla on hyvin säilynyt röykkiö, jonka keskellä on kraatteri. Kraatterista on heitetty kiviä
röykkiön pohjoispuolelle. Röykkiö on halkaisijaltaan 12-14 m ja korkeutta sillä on 2 m. Kivien halkaisija on 0,3-0,7 m. Paikalla kasvaa havumetsää. Kohteelta on hyvät näkymät
etelään järvelle.
Kohde muistuttaa alueen muita pronssikautisiksi luonnehdittuja hautaraunioita, mutta
tarkemman ajoituksen saaminen vaatisi jatkotutkimuksia. |
| metsakeskus.835010077 |
710 |
Lillnäset |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
299494.25600000 |
6645484.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010077 |
Cirkelformat röse med en diameter om 7 m och en höjd om 70-80 cm. Stenarna ofta ca 30-30 cm eller större. Stenar uppkastats från rösets mitt så att rösets sidor nu ger ett valliknande intryck. Enligt senare granskningar har röset åtminstone omformats under andra världskriget och fungerat som ett maskingevärs näste. |
| metsakeskus.835010078 |
710 |
Langansböle 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
306423.42100000 |
6655638.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010078 |
Kohteessa on yhteensä 10 kivirakennetta. Arkeologian harrastaja Göran Baarman ja
maanomistaja Rabbe Cajander näyttivät aiemmin tunnetun röykkiön lisäksi maastossa havaitsemiaan röykkiöitä. Tarkastuksessa Tammisaaren museon tutkija Peter Sjöstrand löysi vielä yhden röykkiön.
Röykkiö 1 on sammalen ja varpujen peittämä. Sen halkaisija on noin 3 metriä korkeus
alarinteeseen noin 1 metri.
Röykkiö? 2 on epämääräinen matala kivinen kohouma sammalen alla. Sen halkaisija on noin 2,5 metriä ja korkeus noin 40 cm.
Röykkiö 3 on aiemmin tunnettu. Se on melko hyvin näkyvissä vaikkakin sammalen ja heinän peittämä. Röykkiön halkaisija on noin 4,5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Sen keskellä on kuopanne.
Röykkiö 4 on metsäkoneen hajottama, itä-länsi -suuntainen ja pitkulainen. Sen länsipäässä on suuri kivi ja reunassa näkyvissä jonkinlainen kiveys. Röykkiö on kooltaan noin 3 x 8 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä.
Röykkiö 5:stä on luonaispuoli hajonnut metsätyössä. Sen halkaisija on noin 3 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä.
Röykkiö 6 on pitkulainen kaakko-luode suuntainen. Sen koko on 3 x 8 metriä ja korkeus 0,5 - 1 metriä. alarinteen puolella on mahdollisesti näkyvissä jonkinlaista kylmämuurausta. Röykkiö on hajonnut melko pahasti metsäkoneen alla.
Röykkiö? 7 on myös hajonnut pahoin, sen halkaisija on noin 2 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiö 8 on soikeahko hajonnut rakenne, jonka kiviä on noin halkaisijaltaan 4 metrin alueella.
Röykkiöt? 9 ja 10 ovat kaksi kivikkoa, jotka voivat olla metsäkoneen täysin hajottamia röykkiöitä.
Röykkiöiden ympäristöä koekuopitettiin tuloksetta. |
| metsakeskus.835010079 |
710 |
Langansböle 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
306455.41100000 |
6655269.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010079 |
Fyrsidigt röse, 4 x 3,8 , höjd 0,5 m. Stenarnas storlek , diam. 0,3-0,6 m. Röset delvis täckt av mossa. I mitten syns en stor stenhäll. Röset är grävt. röset ligger på berggrund.
|
| metsakeskus.835010079 |
710 |
Langansböle 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
306455.41100000 |
6655269.36800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010079 |
Fyrsidigt röse, 4 x 3,8 , höjd 0,5 m. Stenarnas storlek , diam. 0,3-0,6 m. Röset delvis täckt av mossa. I mitten syns en stor stenhäll. Röset är grävt. röset ligger på berggrund.
|
| metsakeskus.835010080 |
710 |
Langansböle 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
306646.33000000 |
6655070.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010080 |
Röykkiön halkaisija 7,5 m, korkeus n. 1 m, keskellä kraatteri (4x1,5 m). Kivien halkaisija on 0,3-0,9 m. Röykkiö on kalliopohjalla ja siitä on heitelty kiviä alas rinteelle. |
| metsakeskus.835010081 |
710 |
Söderskär |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
316390.00000000 |
6644389.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010081 |
Inventointi 2024: Muodoltaan pyöreähkö röykkiö on kauniisti sammalen peittämä. Röykkiön halkaisija on noin 9 metriä ja korkeus noin 0,8 metriä. Röykkiön keskellä on kuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 2 metriä ja syvyydeltään alle puoli metriä. Röykkiö on kasattu kalliopaljastuman koillispuolelle, röykkiön vierustat ovat varvikon peitossa, joten röykkiö ei ole kallion päällä, vaan maaperä tällä kohtaa on kivistä moreenia. Noin 15 metriä röykkiön pohjoispuolella on lomarakennus.
Kokonsa, sijaintinsa ja ulkonäkönsä perusteella kyseessä on hautaröykkiö. Röykkiö on sijaintikorkeutensa 9,5 metriä mpy. rautakautinen, todennäköisimmin keski- tai myöhäisrautakautinen 500–1000 jaa. |
| metsakeskus.835010082 |
710 |
Verkvik |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
322492.96900000 |
6653740.06400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010082 |
Kallion korkeimmalla kohdalla sijaitseva turvettunut 18 x 3 m röykkiö, matala (alle 0,5 m). Ladottu kaakko-luoteissuuntaiseksi. sijaittsee kallion pohjoispuolitse kulkevalta metsätieltä n. 50 m etelään. Inventontiraportissaan v:lta 1999 H. Jansson nimeää kohteeen Maren 1:ksi. Sen mukaan kyse on enemmän latomuksesta, jonka luonne ja ajoitus ovat epäselvät. Se sijoittuu kahdelle matalalle kohoumalle ja niiden väliseen maaston matalampaan painaumaan. Sen itäpuolella n. 80-90 m ja noin 5-10 m alemmalla korkeustasolla on Marenin pellon länsireunassa kaksi röykkiötä sekä kivivallia, jotka todennäköisesti ovat peltoraunioita. |
| metsakeskus.835010083 |
710 |
Båtdrag 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
322651.91200000 |
6653013.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010083 |
Matala, epämääräinen ja hajoitettu röykkiö. Mitat n 3,5 x 4 m. Sijaitsee meren lähettyvillä VTKK:n saunan takana olevalla avokalliolla. Koottu suurehkoista kivistä, kivet ovat turvettuneita. Mahdollisesti muinaisjäännös. |
| metsakeskus.835010084 |
710 |
Stora Lökholmen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
300706.79500000 |
6641313.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010084 |
Regelbundet runt-ovalt röse. Stenarna strandslipade, i genomsnitt stora som en huvudskalle. Mossbelupet. Orört. Tall i kanten. Mått ca 3 x 6 m, höjd ca 0,6 m. Längdaxel NW - SE. Röset befinner sig i öns nordvästra del, i en sluttning som vätter mot sydväst, ned mot den gamla åkern.
Den troliga fyndplatsen för tidigare fynd (vikingatida spjutspets NM 8591) samt brynen, lerklining och kolbitar (NM 8308:1-3; 9388) är belägen ca 40 m sydväst om detta röse. Enligt inventeringsrapport fr. år 1999 anses det ovannämnda röset som en naturlig formation (Objekt Lökholmen 4). I stället hittades 9 st. rösen av ringa storlek (varier. mellan 1-3 i diameter). Datering av dessa är osäker och endast utgrävningarna kan bekräfta eventuell samband mellan fynden och rösen.
Vid provgrävningen av rösen år 2002 hittades inga fynd. |
| metsakeskus.835010085 |
710 |
Kråkmalmen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292634.89900000 |
6668820.85200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010085 |
Drygt 1 km från Finby bycentrum mot SE ligger ett område kallat Kråkmalmen, som mot W sluttar rätt brant ner i en dalgång, slagar sluttning mot S. Blandad tall- och granskog. Mot SE terassbildning.
Boplats vid sandgrop som mäter uppskattningsvis ca 40 x 60 m med längdaxel i E-W. Fynden gjordes på ett ca 30 m brett område mitt på sandgropens norra kant.
Vägen från Finby centrum till det sk. Hultmans löper 10-15 m norrom sandgropen. På området mellan sandgropen och vägen växer ung granskog. På samma område finns grunda gropar, som kunde tyda på sandtäkt. Själva boplatsen kan alltså vara rätt illa åtgången. |
| metsakeskus.835010086 |
710 |
Jeppans |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
320911.60100000 |
6654843.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010086 |
Röset ligger ca 150 m NW om Jeppansmanbyggnad, på en åkeromsluten landtung i vars NW-ända berget är i dagen. Ett på 1940-talet uppfört torkhus finn 20 m NW om röset.
Delvis mosstäckt, ovalt röse med längdaxel i riktning SE-NW. SE-ändan något utspridd, i övrigt regelbundet, inga gropar. Översta stenlagret består av mestadels av små, knytnävsstora stenar. På sidorna är stenarna större. längd 9 m, bredd 4 m, höjd ca 0,5 m. Ej nödvändigtvis förhistoriskt |
| metsakeskus.835010087 |
710 |
Vesterkulla |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
310949.58500000 |
6659229.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010087 |
Sandgropen/boplatsen är på en sandmo som löper tvärs över Åsenbyvägen. I öster avgränsas sandmon av en däld, i väster dels av ett litet berg, dels av en liten mosse (Lammansmossen). På sandmon växer tall, i dälden gran och enstakak lövträd. Följer man 25 m:s kurvan på grundkartan ser man att dälden utgjort ett ca 500 m långt sund som löpt i riktning NNE-SSW.
sandgropen ligger i sandmons norra ända vid det lilla bergets södra/sydostliga sluttning. Gropen har en diamteter på 20-25 m och är uppskattningsvis drygt 2 m djup. |
| metsakeskus.835010088 |
710 |
Hasselholm |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
295938.71000000 |
6641249.95000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010088 |
Markägaren grävt en grop i ett röse, i vilket fanns kol, som C14-daterats till 700+-55 år BP (Su-2232). |
| metsakeskus.835010089 |
710 |
Timmerkärr |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
297734.85600000 |
6667157.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010089 |
Boplats vid sandgrop. Boplatsen skyddas i norr av en brant backe vid vars topp berggrunden träder i dagen. Under tidig kamkeramisk tid låg boplatsen på fastlandet på en sandstrand vid mynningen till en liten vik. Numera är bopltsen belägen i skogsmiljö. Söder om boplatsen, vid den forna havsviken, finns en däld med snakmark. I den förhållandevis branta boplatssluttningen växer huvudsakligen gran och tall, i gläntorna och vid skogsbilvägen växer enstaka björkar. |
| metsakeskus.835010090 |
710 |
Näseberget |
10002 |
12012 |
13124 |
11006 |
27000 |
277583.00300000 |
6656768.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010090 |
Kohde sijaitsee Bromarvin kylän länsipuolella olevan Kyrkvikenin länsirannalla, kylää vastapäätä. Alue on osa pohjoiseen työntyvää niemeä. Paikalla on kivilouhos, joka sijaitsee Näsebergetin lounaisosassa, n. 100 m Näseuddenin länsirannasta. Bromarv rusthålletin läheisiltä pelloilta, jotka sijaitsevat kohteen lounaispuolella, on matkaa 60 m. Paikalla olevaa kallioreunamaa on louhittu poraamalla ja sen eteen kallioterassille on kasattu noin 10 m pitkä (N-S) kivivalli kulmikkaista kivistä. Koko Näsebergetin ja Näseuddenin alueelta löytyy tämän vallin lisäksi useita pienempiä louhoksia. Yhtään Nordmanin mainitsemaa röykkiötä tai latomusta ei löytynyt alueelta 1994 ja 2002 inventoinneissa. Toisaalta mahdolliset röykkiöt voivat sijaita lähempänä peltoja ja olla peltoröykkiöitä tai talonpohjia. Louhoksen ajoitus on luultavasti suhteellisen nuori ja niitä löytyy Uudeltamaalta useita ja ne ovat olleet käytössä eri syistä. |
| metsakeskus.835010091 |
710 |
Domars 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
285358.87800000 |
6657848.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010091 |
På en liten kulle. Kumlets höjd är obetydlig, dess diameter 7 m. Mindre och större kullerstenar, i kanten några jordfasta. Ingen tydlig uppbyggnad. |
| metsakeskus.835010091 |
710 |
Domars 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
285358.87800000 |
6657848.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010091 |
På en liten kulle. Kumlets höjd är obetydlig, dess diameter 7 m. Mindre och större kullerstenar, i kanten några jordfasta. Ingen tydlig uppbyggnad. |
| metsakeskus.835010092 |
710 |
Rullarsböle Kasberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
313006.75400000 |
6659125.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010092 |
Två rösen och synbarligen bottnen av ett tredje är belägna på Kasbergets högsta krön, som är nästan kalt. Utsikten från krönet är mycket vacker.
Röse 1 har en diameter om ca 28 m, höjden är svår att fastställa. Röset är anlagt på kalberget. Stenarna är för det mesta större än en mansbörda och vackert runda. Några flata stenar förekommer också, vilket ändå inte betyder att det skulle ha funnits en kistkonstruktion i röset. Röset är rört i mitten. Gropen når dock inte ända ner i botten.
Röse 2 är beläget 8 m WSW från föregående. Det har en diameter om ca 12 m och är 1,6 m högt. Röstets västsida skadad. Röset har en grop i mitten.
Stensättning 3 är belägen 23 m NE om röse 1. Den utgör möjligen bottnen av ett röse och mäter 5 m i diameter och består av huvudstora stenar utbredda på en bergknopp.
Vuonna 2020 tarkastuksessa havaittiin, että itäiseen röykkiöön on kohdistunut kaivelua. |
| metsakeskus.835010093 |
710 |
Rullarsböle Kasberget 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
313081.72700000 |
6659012.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010093 |
Detta röse på Rullarsböle Kasberg är beläget 126 m SE om röset 1, fornlämning 835-01-0092. Röset har en diameter av 13 m, höjd 1,3 m. I röset kan spåras resterna av en hällkista. Röset grävt i mitten. |
| metsakeskus.835010094 |
710 |
Kastalekasen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
309032.00000000 |
6655561.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010094 |
Röset är beläget på en bergsklack ca 400 m W om Kastalet benämnda torp, men på Magnäs sidan av byarån. Röset är byggt på berggrund på Kastalberget ca 100 m från stranden. Röset mäter ca 20 m i diameter, höjden är ca 2,5 m. I röset finns gropar, som dock inte når ner till botten. |
| metsakeskus.835010095 |
710 |
Kastalekasen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
308986.00000000 |
6655532.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010095 |
Röset är beläget ca 40 m S om röset 835 01 0094, men på Kärrby sidan av byarån. Det är anlagt på en bergterass. röset mäter ca 10 m i diameter. Röset består av ett understa lager kantiga stenar samt därovanpå 2 à 3 lager runda stenar. en tydlig kantsättning kan iakttas. Röset har troligen tidigare varit uppbrutet och därpå återigen fyllt.
Röset undersöktes 6-8.6.1936 av Nylands Nations förening för hembygdsforskning. arbetetleddes av C.F. Meinander. Inga fynd hittades vid utgrävningen.
tradition: Från röset brukar uppstiga skatteldar. När småbrukaren Fagerholm 5.6. 1936 gick med slagruta över röset gavs utslag i nordvästra delen av röset.
Laulumaa 2013: Kohde tarkastettiin vuoden 2013 inventoinnissa. Röykkiö on muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaisessa kunnossa. |
| metsakeskus.835010096 |
710 |
Norrby Björnholm |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
308692.51000000 |
6654990.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010096 |
Rösena är anlagda på en bergsklint med utsikt över den tidigare farleden mot N. Det ena röset mäter 13 m i diameter och har en kantsättning av större stenar. Från röset har bortförts sten för byggnadsändamål.
Det andra röset är beläget ca 100 m WSW invid ett bergstup mot sjön. Av röset återstår endast en halvmånformig del längst från stupet. diametern förefaller ha varit 13 m. Röset består av större runda stenar. |
| metsakeskus.835010097 |
710 |
Totalgård |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
309882.03000000 |
6655554.27600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010097 |
Röset befinner sig på en bergsklack som stiger upp ur moränåsen. Det mäter ca 11 m i diameter och dess höjd i mitten är åtminstone 1,5 m. Stenarna är runda och jämnstora. Röset har tre igenmossade gropar, som inte når botten. |
| metsakeskus.835010098 |
710 |
Storgård |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
309715.10200000 |
6655401.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010098 |
Röset är beläget på en brant bergsknall 100 m från närmaste odling i E, 185 m SW om röse 835 01 0097. Röset har troligen mätt 8 m i diameter och åtminstone 0,5 m i höjd. Röset är anlagt mellan tre bergsknoppar och mellanrummen mellan dessa är utfyllda med stora stenar. en kantbildning uppstår sålunda. |
| metsakeskus.835010099 |
710 |
Grönvik I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
305053.98000000 |
6653326.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010099 |
Två rösen på bergsluttningen ca 100 m sydost om Dragsviksfjärdens sydstrand. De är belegen i Norrby (förra Snappertuna kommun) i närheten av bygränsen mot Skräddarböle i väst. C.F. Meinander har redan år 1936 angivit två rösen belägna på Skinnaräng hemmans marker i Norrby. Enligt inventeringen 2005 är det större röset (1) ca 9 m i diameter och består av större stenar i 2-3 lager. Röset 2 är ca 5 m i diameter och 25 m ostsydost om det större röset. Båda är moss- eller höbevuxna och svårt att definiera exakt. På grundkartan finns ett karttecken av fornlämning, som nära motsvarar röset 1. |
| metsakeskus.835010100 |
710 |
Stenbacka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298346.67100000 |
6654175.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835010100 |
Fyndlokalen är belägen vid vägen mellan Trollböle och Prästkulla ca 0.5 km SW från Hangövägens korsning på vägens sydsida. Fynden gjordes på ett område mellan landsvägen och skogskanten. Tvärs över detta område gick i riktning NW-SE en brant, eventuellt en forntida strandformation. Alla fynd gjordes ovanom branten. |
| metsakeskus.835040004 |
710 |
Ladugårdsbacken |
10001 |
12001 |
13003 |
11033 |
27000 |
308195.72800000 |
6652137.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835040004 |
Hästskoformat spänne påträffat i en åker. Fyndplatsen är mot syd-sydväst vättande åkersluttning.
Fyndstället är leråker strax söder om en liten kulle bestående dels av morän och i dess norra del kalberg. I kullens södra del finns en större jordkällare nedgrävd. Marken strax norr och öster om denna har använts som avskrädesplats. Vid grävandet av källaren har flera stora stenar, dia. 0,5 m, placerats runta denna i terrängen.
Senare har påträffat på platsen också sk. slavisk keramik och fragment av ett spänne från korstågstiden.
Vuoden 2005 arkistoinventoinnissa nimellä Söderby. Kartano, taloluku vuonna 1560 3. fr -1405, kartano -1554-, säteri 1600-l. Peruutettu Ingolf Djäkniltä 1405 (4,5 mk). Lydik Pålsson -1554-. |
| metsakeskus.835040004 |
710 |
Ladugårdsbacken |
10001 |
12001 |
13003 |
11006 |
27000 |
308195.72800000 |
6652137.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835040004 |
Hästskoformat spänne påträffat i en åker. Fyndplatsen är mot syd-sydväst vättande åkersluttning.
Fyndstället är leråker strax söder om en liten kulle bestående dels av morän och i dess norra del kalberg. I kullens södra del finns en större jordkällare nedgrävd. Marken strax norr och öster om denna har använts som avskrädesplats. Vid grävandet av källaren har flera stora stenar, dia. 0,5 m, placerats runta denna i terrängen.
Senare har påträffat på platsen också sk. slavisk keramik och fragment av ett spänne från korstågstiden.
Vuoden 2005 arkistoinventoinnissa nimellä Söderby. Kartano, taloluku vuonna 1560 3. fr -1405, kartano -1554-, säteri 1600-l. Peruutettu Ingolf Djäkniltä 1405 (4,5 mk). Lydik Pålsson -1554-. |
| metsakeskus.835500001 |
710 |
Prästkulla tingsväg |
10001 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
289315.29000000 |
6657103.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835500001 |
Prästkullan lähellä on kaksi hakkauksin varustettua kiveä 1-2 km päässä toisistaan. Suuremmassa kivessä on teksti: JRT 1783 (Johan Reinhold Taube - Prästkullan omistaja) ja pienemmässä: 1898 H:TAKA (Härjantakan kartano?). Kyseessä ovat ilmeisesti tieosuuksien rajamerkit. |
| metsakeskus.835500003 |
710 |
Horsbäck Kastalet |
10001 |
12011 |
13107 |
11006 |
27000 |
308883.43400000 |
6655730.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835500003 |
Kohde sijaitsee Kastalet nimisen talon lähellä, Gropfjärdenin (Totalfladan) pohjoisrannalla, n. 1 km itäkaakkoon Horsbäckin kartanosta, jyrkähköllä etelärinteellä, etelään ja länteen kolmesta suuresta pronssikautisesta röykkiöstä. Paikalla n. 5 m x 3 m kalkkilaastilla lohkokivistä muurattu perustus. Sisällä on kaksi kuoppaa, joita erottaa kivestä, tiilestä ja maasta koostuva kumpare. Ylärinteessä itä-länsi -suuntainen tuettu polkutie ja eteläpuolella kivillä tuettu terassi. Tie päättyy rantaan 50 m päähän perustuksesta itään. Kohde saattaa olla peruskartalle merkityn muinaisjäännösmerkin kohdalla. Ks. myös kohde Sjöskogen.
Vuoden 2013 inventoinnissa muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukaista rakennetta etsittiin alueelta mutta sitä ei löytynyt. Kohteeseen liittyvät raportit puuttuvat arkistosta. Nykyinen muinaisjäännösrekisterin koordinaattipiste osoittaa jostain syystä taloa, ei muinaisjäännöstä, ja on näin ollen harhaanjohtava. |
| metsakeskus.835500006 |
710 |
Raaseporin linna |
10002 |
12011 |
13101 |
11010 |
27000 |
313205.70000000 |
6655214.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.835500006 |
Raaseporin linna sijaitsee Tammisaaren keskustasta n. 15 km itään, pienellä rantakalliosaarella, joka on nykyisin kuroutunut mantereeseen. Linna rakennettiin Bo Joninpoika Gripin johdolla ilmeisesti 1370-luvulla. Korkeille silokallioille vaiheittain pystytetyn linnan kehämuuri on muodoltaan hevosenkenkämäinen, ja varsinaiseen päälinnaan liittyy kaksi esilinnaa. Suuren pyöreän tornin, rondellin rakentaminen ajoittuu 1400-luvun jälkipuolelle. Linnasaarta ympäröi paaluvarustus.
Linnan ensimmäinen vouti oli ritari Tord Röriksson Bonde. Tunnetuin linnaherra on kuitenkin hänen pojanpoikansa Ruotsin kuninkaana kolme kertaa toiminut Karl Knutsson Bonde. Raasepori oli Länsi-Uudenmaan maallisen hallinnon keskus. Linnalla oli merkittävä rooli Suomenlahden historiassa ja sillä oli tiiviit yhteydet Tallinnan kaupunkiin.
Linnan vieressä on keskiajalla ollut Tunan kauppapaikka, joka siirrettiin myöhemmin kirkonkylän maille. Raaseporin linna jäi käytöstä 1550-luvulla, jonka jälkeen se rappeutui. Entistämistyöt käynnistyivät 1800-luvun lopulla ja jatkuivat 1980-luvun lopulle asti.
Linnan muinaisjäännösrajaus on tarkistettava. |
| metsakeskus.837010001 |
837 |
Pispa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324212.46500000 |
6823605.80500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010001 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee 200 m pohjoiseen Pyhäjärven rannasta, Uittotunnelin länsipuolella olevalla etelään viettävällä, hiekkapohjaisella entisellä peltoalueella. Kohde on rakentamisen ympäröimää ja osittain tuhoamaa. Löydöt paikalta ovat kourutaltta ja kvartsi-iskoksia.
Kesällä 2010 paikalla suoritettiin koekaivauksia liittyen puiston leikkikentän uudistamiseen. Kivikautisen asutuksen merkkejä – palaneita luita ja iskoksia – tuli esiin lähes jokaisesta koekuopasta.
Vuoden 2022 koekaivauksissa ei havaittu muinaisjäännökseen kuuluvia selkeitä rakenteita tai kulttuurikerrosta. Koekaivauksessa löydetyn palaneen luun perusteella alueella on ollut kivikautista toimintaa, jonka jäänteet on todennäköisesti sekoittuneet nuoremman maankäytön tuloksena peltokerrokseen. Verrattaessa vuoden 2010 ja 2022 kaivaustuloksia huomataan, että kivikauden löydöt keskittyvät alueen itä- ja eteläosaan. Havaintojen perusteella on mahdollista, että asuinpaikasta saattaa olla säilynyt vähäisiä osia alueen itäosassa leikkipuiston alueella entisen peltokerroksen alapuolella. Sen sijaan entisen neuvolan tontin alueella vanhat kerrostumat ovat todennäköisesti pitkälti tuhoutuneet. |
| metsakeskus.837010002 |
837 |
Tapparamäki |
10001 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
320494.95700000 |
6822876.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010002 |
Nokialle johtavan tien pohjoispuolella, lähellä tien reunaa, metsäharjanteella on kekomainen kiviröykkiö. Sen koko on 27,5 x 23,5 x 4,5 m. Komean muodon vuoksi röykkiötä kutsutaan myös kuningashaudaksi, ja siihen liittyy tarinoita. Vuonna 1961 röykkiöön on tehty koekuoppia. Niiden perusteella röykkiötä on pidetty luonnonmuodostumana. |
| metsakeskus.837010003 |
837 |
Reuharinniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
326114.69300000 |
6825769.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010003 |
Lapinrauniot sijaitsevat Lentävänniemen itäosassa olevan Reuharinniemen eteläkärjessä. Röykkiöt ovat kalliopaljastuman pohjoisrannalla noin 30 m päässä Näsijärven rannasta. Itäisempi, kaivauksin tutkittu ja huolellisesti ennallistettu lapinraunio on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 8 x 8 m. Korkeus on 0,5 m. Sen kivet ovat pääasiassa halkaisijaltaan noin 30 cm, mutta joukossa on suurempiakin. Osa kivistä vaikuttaa lohkotuilta. Röykkiötä on pengottu. Läntisempi röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, vaikka myös nelikulmaisuutta hahmottuu, ja kooltaan noin 6 x 6 m ja matala. Sen kivet ovat keskimäärin 20-30 cm halkaisijaltaan. Röykkiöiden ympäristö on koskematon. Erittäin edustava kohde.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajat on sovittu vuonna 2003 Tampereen kaupungin ja Museoviraston kesken. |
| metsakeskus.837010003 |
837 |
Reuharinniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11019 |
27012 |
326114.69300000 |
6825769.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010003 |
Lapinrauniot sijaitsevat Lentävänniemen itäosassa olevan Reuharinniemen eteläkärjessä. Röykkiöt ovat kalliopaljastuman pohjoisrannalla noin 30 m päässä Näsijärven rannasta. Itäisempi, kaivauksin tutkittu ja huolellisesti ennallistettu lapinraunio on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 8 x 8 m. Korkeus on 0,5 m. Sen kivet ovat pääasiassa halkaisijaltaan noin 30 cm, mutta joukossa on suurempiakin. Osa kivistä vaikuttaa lohkotuilta. Röykkiötä on pengottu. Läntisempi röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, vaikka myös nelikulmaisuutta hahmottuu, ja kooltaan noin 6 x 6 m ja matala. Sen kivet ovat keskimäärin 20-30 cm halkaisijaltaan. Röykkiöiden ympäristö on koskematon. Erittäin edustava kohde.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajat on sovittu vuonna 2003 Tampereen kaupungin ja Museoviraston kesken. |
| metsakeskus.837010003 |
837 |
Reuharinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
326114.69300000 |
6825769.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010003 |
Lapinrauniot sijaitsevat Lentävänniemen itäosassa olevan Reuharinniemen eteläkärjessä. Röykkiöt ovat kalliopaljastuman pohjoisrannalla noin 30 m päässä Näsijärven rannasta. Itäisempi, kaivauksin tutkittu ja huolellisesti ennallistettu lapinraunio on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 8 x 8 m. Korkeus on 0,5 m. Sen kivet ovat pääasiassa halkaisijaltaan noin 30 cm, mutta joukossa on suurempiakin. Osa kivistä vaikuttaa lohkotuilta. Röykkiötä on pengottu. Läntisempi röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, vaikka myös nelikulmaisuutta hahmottuu, ja kooltaan noin 6 x 6 m ja matala. Sen kivet ovat keskimäärin 20-30 cm halkaisijaltaan. Röykkiöiden ympäristö on koskematon. Erittäin edustava kohde.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajat on sovittu vuonna 2003 Tampereen kaupungin ja Museoviraston kesken. |
| metsakeskus.837010003 |
837 |
Reuharinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
326114.69300000 |
6825769.94000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010003 |
Lapinrauniot sijaitsevat Lentävänniemen itäosassa olevan Reuharinniemen eteläkärjessä. Röykkiöt ovat kalliopaljastuman pohjoisrannalla noin 30 m päässä Näsijärven rannasta. Itäisempi, kaivauksin tutkittu ja huolellisesti ennallistettu lapinraunio on muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 8 x 8 m. Korkeus on 0,5 m. Sen kivet ovat pääasiassa halkaisijaltaan noin 30 cm, mutta joukossa on suurempiakin. Osa kivistä vaikuttaa lohkotuilta. Röykkiötä on pengottu. Läntisempi röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, vaikka myös nelikulmaisuutta hahmottuu, ja kooltaan noin 6 x 6 m ja matala. Sen kivet ovat keskimäärin 20-30 cm halkaisijaltaan. Röykkiöiden ympäristö on koskematon. Erittäin edustava kohde.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajat on sovittu vuonna 2003 Tampereen kaupungin ja Museoviraston kesken. |
| metsakeskus.837010004 |
837 |
Lentävänniemi 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
325556.91700000 |
6825836.91600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010004 |
Kiviröykkiö sijaitsee puistoalueella, lehtometsässä. Se on matala, osittain turpeen peittämä, kooltaan 6 x 4 m. Röykkiö ei erotu selvästi ympäristöstään. Sen lähellä on rivitalokortteli, urheilukenttä ja ulkoilutie. Kohde 3 Reuharinniemi on noin 500 m päässä itäkaakossa. |
| metsakeskus.837010009 |
837 |
Tahmelan lähde |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
324930.17600000 |
6823102.00600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010009 |
Lähde sijaitsee Pyhäjärven Hyhkynlahden rannasta 150 m koilliseen, Pispalanharjun rinteessä, rehevässä lehdossa. Lähde on sameavetinen, mitoiltaan 50x30 m. Kohde on perimätiedon mukaan uhrilähde, jonka lounaispuolella on myöhemmin sijainnut vesimylly. Lähteen pohjoiskoillisreunalle on rakennettu kevyen liikenteen väylä, ja länsipuolella on yleinen uimaranta. |
| metsakeskus.837010014 |
837 |
Kokinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
330842.81400000 |
6820847.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Iidesjärven rannasta 200 m itään, Vuohenojan eteläpuolella, noin 50 m länteen Vuohenojankatu 18:n rivitalosta. Paikka on etelään kaartuvalla hiekkaharjanteella, luonnonsuojelualueella. Löydöt kohteesta ovat nuorakeramiikkaa, kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä sädekiviliuskeisen oikokirveen kappale; lisäksi viikinkiaikainen rannerengas (HM 2764:21). |
| metsakeskus.837010014 |
837 |
Kokinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
330842.81400000 |
6820847.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Iidesjärven rannasta 200 m itään, Vuohenojan eteläpuolella, noin 50 m länteen Vuohenojankatu 18:n rivitalosta. Paikka on etelään kaartuvalla hiekkaharjanteella, luonnonsuojelualueella. Löydöt kohteesta ovat nuorakeramiikkaa, kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä sädekiviliuskeisen oikokirveen kappale; lisäksi viikinkiaikainen rannerengas (HM 2764:21). |
| metsakeskus.837010016 |
837 |
Pappinen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333210.85600000 |
6822290.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Takahuhdin vanhainkodin päärakennuksesta kaakkoon, peltoalueella etelänpuolisella rinteellä, Pappisen tien eteläpuolella. Maaperä paikalla on savea. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja pii-iskos. |
| metsakeskus.837010018 |
837 |
Linna |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
332633.08500000 |
6821686.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010018 |
Röykkiöt, 3 kiven- ja maansekaista röykkiötä sijaitsevat entisen Linnan talon maalla, nykyisin kolmen kerrostalon pihassa Takahuhdinkatu 75:ssä.
Paikalla on ollut viisi rakenteeltaan erilaista kiveystä ja röykkiötä. Niistä on kaivettu funktioltaan epäselvät röykkiöt I, IV ja V, jotka ovat ainakin osittain rautakautisia, ja liittyvät asuinpaikkakerrostumaan. Röykkiön I viereen on rakennettu As. Oy Haukkakartanon C-talo, jonka rakennustyöt ovat rikkoneet röykkiön II nurkkaa. Röykkiöistä IV ja V ei ole enää näkynyt merkkejä vuoden 1972 tarkastuksessa.
Vuonna 1994 ovat röykkiöt I ja II olleet hyväkuntoisia, samoin röykkiö III B- ja C- talojen välissä nurmikolla.
Vuonna 2020 talotekniikkakaivuun valvonnan aikana ei tehty havaintoja rautakautisista muinaisjäännöksistä. Talojen väliseltä piha-alueelta tehdystä kaapelikaivannosta löytyi tiilirakenne, mikä liittyy aivan ilmeisesti paikalta 1970-luvun alussa purettuun Linnan taloon. Samoin valvonta-alueen eteläpuolelta sattumalta esiin tullut kellarirakenne liittyy Linnan talon talousrakennuksiin. |
| metsakeskus.837010020 |
837 |
Kukkojenkivenmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
332844.00200000 |
6821496.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010020 |
Kalmisto sijaitsee omakotialueella Pappilan kaupunginosassa Huunalankatu 9 a ja 11 a ja b:n tonteilla.
Vuonna 1913 Huunalankatu 9:ssä talon nurkan alta paljastunutta merovingiaikaista kalmistoa on mahdollisesti jäljellä puutarhassa ja talon alla. Tutkitusta röykkiöstä A näkyy kaksi isoa kiveä. Kiviryhmä B on A:n lähellä, ja sen kolmen maakiven keskelle on tuotu täytemultaa niin, että kohde muodostaa kummun. Kiveys C näkyy hieman maan pinnalle Huunalankatu 11:n talon takana. Sen sijaan paikalla aikaisemmin ollut iso "kukkoinkivi" on räjäytetty eikä siitä ole mitään jäljellä. |
| metsakeskus.837010021 |
837 |
Pappulanmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
332998.94300000 |
6821148.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010021 |
Kalmisto sijaitsee mäkialueella Isonmäenkatu 11:n itäpuolella. Kohde on osittain tuhoutunut polttokenttäkalmisto. Paksun ruohoturpeen alla on tunnistettavissa joitakin isoja kiviä. Mäen päällä olevan kallionpaljastuman kuopat ovat luontaisia ts. kyseessä ei ole rautakautinen kuppikivi.
Paikalla suoritettiin kesällä 2010 koekaivauksia, joissa todettiin rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, saviastianpaloja, palanutta savea, rauta- ja savikuonaa.
Vuoden 2020 alueella sijaitsevan rakennuksen salaojaputkien asennuksen valvonnassa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.837010021 |
837 |
Pappulanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
332998.94300000 |
6821148.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010021 |
Kalmisto sijaitsee mäkialueella Isonmäenkatu 11:n itäpuolella. Kohde on osittain tuhoutunut polttokenttäkalmisto. Paksun ruohoturpeen alla on tunnistettavissa joitakin isoja kiviä. Mäen päällä olevan kallionpaljastuman kuopat ovat luontaisia ts. kyseessä ei ole rautakautinen kuppikivi.
Paikalla suoritettiin kesällä 2010 koekaivauksia, joissa todettiin rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, saviastianpaloja, palanutta savea, rauta- ja savikuonaa.
Vuoden 2020 alueella sijaitsevan rakennuksen salaojaputkien asennuksen valvonnassa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.837010022 |
837 |
Veijankuja |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
333309.81400000 |
6821164.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010022 |
Pääasiassa viikinkiaikainen polttokenttäkalmisto sijaitsee piha-alueella Veijankujan, Aitolahdentien ja Veijanmäenkadun ympäristössä. Tutkimusten mukaan ei kalmisto välttämättä ole yhtenäinen, ja siihen kuuluvia osia saattaa löytyä laajemaltakin alueelta. Veijanmäenkadun pohjoispuoliset alueet kuuluvat luokkaan I, eteläpuoliset luokkaan II. Veijanmäenkadun pohjoispuolella on paikoitellen näkyvissä kalmistoon kuuluvia kiviä, samoin Veijanmäenkadun ja Ala-Heikkkilänkadun kulmassa sekä Kässälän talon kaakkoispuolella. Lähialueelle on rakennettu runsaasti.
Ensimmäiset löydöt, mm. kaksi miekkaa, keihäänkärki, miekanlappeen osa, lasihelmi, kaksi rannerengasta, alueelta ovat 1880-90-luvuilta. |
| metsakeskus.837010024 |
837 |
Sikosuonmäki |
10001 |
12006 |
13086 |
11033 |
27000 |
333487.74600000 |
6821776.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010024 |
Lehto sijaitsee Sikosuontien varressa. Paikka on hiekkakumpu, jonka paljaalla laella on pyöreähkö kivi, koko 1 x 1 x 1 m, jota Jouko Räty on kutsunut aurinkokiveksi. Kummulla on viimeaikoina poltettu nuotiota, ja turvekerroksessa onkin hiiltä. Lähellä on epämääräinen röykkiö, joka ilmeisesti on luonnonkivikkoa. "Seitakivi" on "aurinkokivestä" vähän lounaaseen oleva erikoismallinen, luonnollisesti haljennut kivi. Koekuopituksen perusteella paikalla ei ole kalmistoa. |
| metsakeskus.837010030 |
837 |
Keso I-II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333691.64300000 |
6826842.54800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010030 |
Kivikautinen asuinpaikka-alue sijaitsee Teiskon Kilunpohjan lahden rannalla, Uusi-Keson rakennusten etelä-ja lounaispuolella, savipohjaisilla pelloilla. Paikalta on löydetty sädekiviliuskeinen kivikirves ja kvartsia.
Talvella 2017 suoritetussa vesihuoltohankkeen kaivuutyön valvonnassa ei havaittu merkkejä kulttuurikerroksista. |
| metsakeskus.837010036 |
837 |
Paksula 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
331328.48500000 |
6849834.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Pöllölänselän pohjoispuolen hiekkamaassa. Vuoden 1975 inventoinnin jälkeen on asuinpaikaksi merkitylle kohdalle rakennettu huvila, ulkovarasto sekä tenniskenttä. Asuinpaikkaa on kuitenkin jäljellä uuden inventoinnin mukaan pohjoisempana, kauempana rannasta Myyrysniementien ja metsäautotien risteyksen tuntumassa ainakin 20 matkalla 100 m korkeuskäyrän tuntumassa ja alapuolella.
Vuonna 2023 kohteella suoritettiin valokuitukaapelointiin liittyen koekuopitus Myyrysniementien laidalla. Noin 14 metrin matkalta viidestä koekuopasta havaittiin merkkejä asuinpaikasta, mm kivikautinen liesi, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.837010042 |
837 |
Lentävänniemi 2 |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
325921.76800000 |
6826379.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010042 |
Lapinraunio sijaitsee Lentävänniemen koilliskärjen tuntumassa, 20 m rannasta, mäntymetsässä kalliopohjalla. Röykkiö on itä-länsi -suuntainen, kooltaan 7 x 9 m. Röykkiön keskellä on syvennyksiä ja penkomisen jälkiä, ja luoteispuolelle on kasattu röykkiösta kaivettuja kiviä. Keskellä kasvaa puita. |
| metsakeskus.837010042 |
837 |
Lentävänniemi 2 |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
325921.76800000 |
6826379.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010042 |
Lapinraunio sijaitsee Lentävänniemen koilliskärjen tuntumassa, 20 m rannasta, mäntymetsässä kalliopohjalla. Röykkiö on itä-länsi -suuntainen, kooltaan 7 x 9 m. Röykkiön keskellä on syvennyksiä ja penkomisen jälkiä, ja luoteispuolelle on kasattu röykkiösta kaivettuja kiviä. Keskellä kasvaa puita. |
| metsakeskus.837010043 |
837 |
Lentävänniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326027.72000000 |
6826074.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010043 |
Asuinpaikka sijaitsee Lentävänniemen kaakkoisrannan tuntumassa kallioisesta rantaniemekkeestä länteen kangasmetsässä. Paikka on siirtokivilohkareiden suojassa, noin 20 m päässä Näsijärven rannasta. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.837010044 |
837 |
Kapeenniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
332696.89900000 |
6858242.92100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010044 |
Lapinrauniot sijaitsevat Näsijärven rannalla kivikkoisen niemen kärjessä ja lounaisrannalla. Lapinraunio A on kalliopohjalla (halk. 10 m), sitä on hieman pengottu keskeltä, ilmeisesti kiviä on kannettu niemenkärjen kummeliin sekä rajapyykkiin kahden metrin päähän. Röykkiö B on rinteeseessä kalliolla (halk. 10 ja korkeus 0,5 m), ja siinä on keskellä painaumia, penkomisjälkiä. Lapinraunioilla on reunakehät, jotka on tehty korkeiksi ja muurimaisiksi. Perimätiedon mukaan lapinraunioita olisi penkonut paikallinen opettaja.
Niemen keskellä, harjun korkeinta kohtaa pitkin kulkee hiekkatie, jonka päässä on parkkialue. |
| metsakeskus.837010045 |
837 |
Koljonsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
330002.04600000 |
6843228.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010045 |
Lapinraunio sijaitsee Näsijärven saaren lounaisosan korkeimmalla kohdalla, kalliolla. Reunakehällisen, lapinraunion koko on 10 x 11 m, korkeus 0,5 m. Keskiosa on reunaa matalampi. Muinaisjäännöstä on hieman pengottu reunoilta, ja röykkiössä kasvaa mänty. Saaren itäosaan on rakennettu kesämökki. |
| metsakeskus.837010045 |
837 |
Koljonsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
330002.04600000 |
6843228.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010045 |
Lapinraunio sijaitsee Näsijärven saaren lounaisosan korkeimmalla kohdalla, kalliolla. Reunakehällisen, lapinraunion koko on 10 x 11 m, korkeus 0,5 m. Keskiosa on reunaa matalampi. Muinaisjäännöstä on hieman pengottu reunoilta, ja röykkiössä kasvaa mänty. Saaren itäosaan on rakennettu kesämökki. |
| metsakeskus.837010046 |
837 |
Kontusaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
331031.61300000 |
6848606.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010046 |
Röykkiö sijaitsee Näsijärven saaren lounaisrannan kalliolla, 100 m mökistä lounaaseen. Lapinraunio on kooltaan 5 x 9,5 m, itä-länsi -suuntainen. Rauniossa on kaksi pitkää, peräkkäistä painannetta keskellä. Röykkiötä on pengottu hieman, ja eteläreunalla on paikaltaan valahtaneita kiviä. Röykkiö on sammaloitunut. |
| metsakeskus.837010046 |
837 |
Kontusaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
331031.61300000 |
6848606.79100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010046 |
Röykkiö sijaitsee Näsijärven saaren lounaisrannan kalliolla, 100 m mökistä lounaaseen. Lapinraunio on kooltaan 5 x 9,5 m, itä-länsi -suuntainen. Rauniossa on kaksi pitkää, peräkkäistä painannetta keskellä. Röykkiötä on pengottu hieman, ja eteläreunalla on paikaltaan valahtaneita kiviä. Röykkiö on sammaloitunut. |
| metsakeskus.837010047 |
837 |
Metsisianmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
340727.69400000 |
6853744.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010047 |
Röykkiö sijaitsee Vehkajärvestä 300 m lounaaseen, kallioisen mäen länsirinteellä.
Röykkiö on sammaloitunut, muodoltaan pyöreähkö ja sen leikkaus on epämääräinen. Se on kasattu pelkistä kivistä, lohkareista, jotka ovat sekä särmikkäitä että pyöreitä. Röykkiön mitat ovat 4,9 x 4 x 0,6 m |
| metsakeskus.837010048 |
837 |
Myyrysniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
329609.17000000 |
6850984.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010048 |
Röykkiö(t) sijaitsee Näsijärven Myyrysselän itärannalla olevan Myyrysniemen eteläosassa. Tontilla on kaksi kesämökkiä ja röykkiö on lähempänä rantaa olevasta rakennuksesta noin 30 m lounaaseen. Röykkiö on kasattu kalliopohjalle. Siinä on joko kaksi röykkiötä yhdessä tai sitten kysymyksessä on yksi pitkänomainen latomus. Isomman röykkiön koko on 5 x 3 m ja pienemmän kiveyksen halkaisija on noin 1,5 m. Latomuksessa on isompia kiviä yhdellä reunalla muodostaen kehän tapaista. Kivet ovat eri kokoisia. Röykkiö on jäkälöitynyt ja erittäin hyvin säilynyt. Röykkiöstä noin 15 m laiturille päin on purettua ? kiveystä, joka saattaa myös olla peräisin röykkiöstä. |
| metsakeskus.837010048 |
837 |
Myyrysniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
329609.17000000 |
6850984.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010048 |
Röykkiö(t) sijaitsee Näsijärven Myyrysselän itärannalla olevan Myyrysniemen eteläosassa. Tontilla on kaksi kesämökkiä ja röykkiö on lähempänä rantaa olevasta rakennuksesta noin 30 m lounaaseen. Röykkiö on kasattu kalliopohjalle. Siinä on joko kaksi röykkiötä yhdessä tai sitten kysymyksessä on yksi pitkänomainen latomus. Isomman röykkiön koko on 5 x 3 m ja pienemmän kiveyksen halkaisija on noin 1,5 m. Latomuksessa on isompia kiviä yhdellä reunalla muodostaen kehän tapaista. Kivet ovat eri kokoisia. Röykkiö on jäkälöitynyt ja erittäin hyvin säilynyt. Röykkiöstä noin 15 m laiturille päin on purettua ? kiveystä, joka saattaa myös olla peräisin röykkiöstä. |
| metsakeskus.837010049 |
837 |
Kirvessaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
329325.27700000 |
6852850.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010049 |
Lapinraunio sijaitsee Näsijärven Myyrysselällä olevan saaren keskiosan korkeimmalla kohdalla.
Se on sammaloitunut, 5,5 x 5,5 x 0,4 m kooltaan oleva kiviröykkiö, jonka keskellä on kaksi kuopannetta. Kivien läpimitta on keskimäärin 20-40 cm. Röykkiössä ei näy rakenteita. |
| metsakeskus.837010049 |
837 |
Kirvessaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
329325.27700000 |
6852850.06900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010049 |
Lapinraunio sijaitsee Näsijärven Myyrysselällä olevan saaren keskiosan korkeimmalla kohdalla.
Se on sammaloitunut, 5,5 x 5,5 x 0,4 m kooltaan oleva kiviröykkiö, jonka keskellä on kaksi kuopannetta. Kivien läpimitta on keskimäärin 20-40 cm. Röykkiössä ei näy rakenteita. |
| metsakeskus.837010050 |
837 |
Pyhällönpolku |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
324805.21400000 |
6826481.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010050 |
Röykkiöt sijaitsevat puistoalueella, kävelytien varrella, rinteessä. Paikalla on kuusi- ja koivuvaltaista sekametsää. Röykkiö 1 on pyöreä, halkaisijaltaan 3,4 m ja korkeudeltaan 0,4 m. Röykkiö 2 on pyöreä, halkaisiltaan 3 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Röykkiö 3 koko on 5 x 4,5 x 0,3 m. Röykkiöt on kasattu 10-50 cm kokoisista kivistä ja ovat osittain sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.837010051 |
837 |
Rimminlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
331222.52300000 |
6850589.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.837010051 |
Kohde sijaitsee Pohjois-Tampereella, Rimminlahden poukaman itäpuolella ja Rimminnevan suoalueesta pohjoiskoilliseen. Kiinteä muinaisjäännös sijaitsee Rimminlahdentien varrella ja tiellä olevan kääntöpaikan itäpuolella metsikössä. Alueella kulkee oja ja metsäalueen koillisosaan kuljettaessa maanpinta kohoaa loivaksi rinteeksi. Maasto myös muuttuu kivisemmäksi kohti itää ja koillista mentäessä.
Paikalta löydetty keramiikkaa, kuoppaliesi, kvartsia ja palanutta luuta. Vuonna 2023 suoritettiin sähkön maakaapelointiin liittyen tienvarressa arkeologinen koekuopitus. Kohteesta ei saatu havaittu merkkejä tien länsi-lounaispuolella |
| metsakeskus.838010001 |
423 |
Mustassuo |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
265825.40600000 |
6721378.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.838010001 |
Pieni laakea kiviröykkiö, mahdollinen hautaröykkiö, länteen viettävässä metsässä lähellä lännenpuoleista pellon reunaa (Mustaväljä). Röykkiön lähellä on lähde ja vajaan 100 m etäisyydellä etelässä on kivikautinen asuinpaikka (Mesilä), joka myös tunnettu yhtenä kolmesta muinaisjäännöskohteesta nimellä Mustassuo. |
| metsakeskus.838010002 |
423 |
Mesilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265792.41600000 |
6721354.61300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.838010002 |
Kivikatinen asuinpaikka pellon/heinäniityn reunassa. Tunnettu aiemmin yhtenä kolmesta kohteesta nimellä Mustassuo. Samalla Mesilän tilalla likimain 100 m pohjoiskoilliseen on mahdollinen hautaröykkiö lähellä pellen reunaa (Mustassuo). |
| metsakeskus.838010003 |
423 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265704.44800000 |
6721717.47000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.838010003 |
Kivikautinen asuinpaikka kuusta kasvavassa hiekkaperäisessä niitynreunusmetsässä. Jokelan talo sijaitsee heti luoteen suunnassa. Lounais-koillissuuntaisen peltoalueen halki virtaa Mustassuonoja.
Kohteen laajuus ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.838010004 |
423 |
Nummela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
268368.37900000 |
6722288.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.838010004 |
Kivikautinen asuinpaikka loivasti länteen ja luoteeseen viettävässä hiekkaperäisessä rinteessä. Paikka on Nummelan talon piha-, puutarha- ja viljelysmaata. Paimionjoen uoma on n. 200 m koilliseen. Turun ja Hämeenlinann välinen valtatie 10 ohittaa asuinpaikan metsässä n. 300 m kakkoon asuinpaikasta. |
| metsakeskus.838010005 |
423 |
Euran kansakoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
267227.83000000 |
6723411.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.838010005 |
Kivikautinen asuinpaikka Euran kylän koulunmäen hiekkaperäisella etelärinteellä. Paikka on piha-, puutarha- ja viljelysmaata. Paimionjoki on asuinpaikalta vajaa 200 m etelään ja muodostaa asuinpaikan kohdalle kosken, jonka putouskorkeus on toistakymmentä metriä. Mahdollisesti asuinpaikka on kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.838010006 |
423 |
Kerppola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
265688.44400000 |
6724784.23000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.838010006 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee loivasti etelään viettävällä hiekkaperäisellä pelto- ja niittymaalla kahden metsäalueen välissä, Tarvasjoelta Liedonperään vievän paikallistien pohjoispuolella. |
| metsakeskus.841010007 |
859 |
Perkkauksenkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
432475.61800000 |
7169918.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.841010007 |
Röykkiö sijaitseen Temmesjoesta länteen n. 1,5 km, Ojakylän tien ja Paavolan tien risteyksestä n. 550 m pohjoisluoteeseen. Alue on ojitettujen suometsien ympäröimää matalaa mäntykangasta. Sen laella on keskuskuopallinen röykkiö. Kaivellun röykkiön halkaisija on n. 3,5 m ja korkeus n. 30 - 40 cm. |
| metsakeskus.841010013 |
859 |
Lotimonsalmi |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
438623.14100000 |
7170000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.841010013 |
Matalan kankaan länsipäässä, sorakuopan länsipuolella on keskuskuopaton röykkiö, jonka halkaisija on noin 4 m ja korkeus noin 0,3 m. Sen lisäksi kankaalla on epämääräisiä pieniä kuopanteita, joiden halkaisija on noin 1 m ja syvyys puolisen metriä. Limingan Linnamaan jätinkirkko on noin 1,2 km itäkaakkoon paikalta. Tarkastuksessa 2012 tarkennettiin kohteen sijaintia ja samalla sorakuopan reunalla röykkiöstä itään todettiin kvartsia ja palanutta kiveä. Aiemmin paikalta mainittujen kuoppien luonne on epäselvä, kyseessä voivat olla luontaiset kuopanteet. |
| metsakeskus.841010013 |
859 |
Lotimonsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
438623.14100000 |
7170000.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.841010013 |
Matalan kankaan länsipäässä, sorakuopan länsipuolella on keskuskuopaton röykkiö, jonka halkaisija on noin 4 m ja korkeus noin 0,3 m. Sen lisäksi kankaalla on epämääräisiä pieniä kuopanteita, joiden halkaisija on noin 1 m ja syvyys puolisen metriä. Limingan Linnamaan jätinkirkko on noin 1,2 km itäkaakkoon paikalta. Tarkastuksessa 2012 tarkennettiin kohteen sijaintia ja samalla sorakuopan reunalla röykkiöstä itään todettiin kvartsia ja palanutta kiveä. Aiemmin paikalta mainittujen kuoppien luonne on epäselvä, kyseessä voivat olla luontaiset kuopanteet. |
| metsakeskus.841010015 |
859 |
Linnamaa 27:39 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
438315.00000000 |
7169695.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.841010015 |
Röykkiö sijaitsee Linnamaan jätinkirkosta n. 1,3 km länsiluoteeseen ja Limingan rajasta n. 200 m luoteeseen, Linnamaan länsipään korkeimmalla kohdalla olevan kivikon luoteisreunalla. Paikalla on halkaisijaltaan n. 6 - 7 m oleva kehämäinen röykkiö, jonka keskellä on laaja kuoppa. Lotimonsalmen asuinpaikka ja Lotimonsalmi S:n röykkiö sekä kuopanteet ovat röykkiöstä noin 300-450 m koilliseen. |
| metsakeskus.841010019 |
859 |
Palokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433505.20500000 |
7168198.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.841010019 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka?, sijaitsee Temmesjokeen lännestä laskevan Jouttenoisenojan pohjoisrannalla viljelysmaalla ja pihapiirissä. Palokankaan talon pihapiiristä on löydetty kovikirves, joka on lahjoitettu 1997 paikallismuseoon (Temmeksen museo nro:tta). Talon pihapiiristä n. 100 m itään erottuu viljelysmaassa ympäristöään hieman korkeampi hiekka-alue, jossa vuoden 1997 inventoinnissa havaittiin 2 - 3 kvartsia, jotka jätettiin paikalleen. Maastollisesti tässä voisi sijaita asuinpaikka, jonka laajuutta tai luonnetta ei kuitenkaan voitu tarkemmin määrittää. |
| metsakeskus.841010020 |
859 |
Lotimonsalmi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
438533.18000000 |
7169978.00300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.841010020 |
Kohde on entisen Temmeksen kunnan alueella, Limingan Linnamaan jätinkirkosta n. 1,3 km länsiluoteeseen ja Limingan rajasta n. 300 m luoteeseen. Asuinpaikkaan viittaavia löytöjä on kahdesta paikasta: koillisemmalta kvartsi-iskoksia ja mahdollisia -esineitä sekä palaneita kiviä. Löytöalue on suppea, kooltaan noin 15 x 10 m. Tästä 60 - 80 m lounaaseen on löydetty kvartsinen iskukivi (alakohde). |
| metsakeskus.841010021 |
859 |
Kolehmainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
431925.81800000 |
7174766.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.841010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Temmesjoesta noin 200 metriä länteen ja Kolehmaisen talosta saman verran lounaaseen. Alue on matalan hiekkakankaan reunaa. Paikalta on löydetty kvartsia ja palaneita kiviä molemmin puolin tietä tieleikkauksesta ja metsätieltä kohdalta, joka tieleikkauksessa erottuu lähimaastoa korkeampana ja hiekkaisempana kohtana. Kyseessä on osittain tuhoutunut asuinpaikka.
Vounna 2009 löytöjä havaittiin vain metsätien risteyksen itäpuolella. Asuinpaikasta lienee osa ehjänä maantien eteläpuolella. Rajaus on aiemmin tehtyihin löytöihin ja topografiaan perustuva arvio. |
| metsakeskus.841010022 |
859 |
Rapinkoski W |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
430396.42400000 |
7177674.88400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.841010022 |
Mahdolliset pyyntikuopat, puolenkymmentä kpl, ova Temmesjoen Rapinkosken länsirannalla tien ja joen välissä kankaalla. Kuoppien halkaisija on n. 2 m ja syvyys n. 40 cm. Erillinen painanne erottuu alueen korkeimman kohdan koillisreunassa olevan hiekkakuopan kaakkoispuolella. |
| metsakeskus.844010001 |
844 |
Mäntyranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
487370.00000000 |
6980545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010001 |
Kohde sijaitsee Vesannolle vievän maantien molemmin puolin. Asuinpaikka on teiden ja rakentamisen rikkomaa. Löytöjä on tien eteläpuolelta ainakin Laituritien ja urheilukentän tasalle asti. Vuoden 2010 koekuopituksessa maantien eteläpuolelta havaittiin mahdollinen asumuspainanne. Maantien pohjoispuolen koekuopissa suurin löytöryhmä oli keramiikka, jossa tyypillistä kampakeramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.844010001 |
844 |
Mäntyranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
487370.00000000 |
6980545.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010001 |
Kohde sijaitsee Vesannolle vievän maantien molemmin puolin. Asuinpaikka on teiden ja rakentamisen rikkomaa. Löytöjä on tien eteläpuolelta ainakin Laituritien ja urheilukentän tasalle asti. Vuoden 2010 koekuopituksessa maantien eteläpuolelta havaittiin mahdollinen asumuspainanne. Maantien pohjoispuolen koekuopissa suurin löytöryhmä oli keramiikka, jossa tyypillistä kampakeramiikkaa ja mahdollisesti varhaismetallikautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.844010002 |
844 |
Keskikoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487554.12900000 |
6980174.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010002 |
Kohde sijaitsee Tervonsalmen ja Riitlammen-Pohjalammen välisellä hiekkaharjulla. Alue, jolla sijaitsevat myös Tervon kirkot, hautausmaat ja koulualue, näyttää olleen jo esihistoriallisella ajalla lähes kokonaan asuttua. Rakentaminen, tiet ym. ovat hävittäneet aluetta, mutta tutkimuskelpoista aluetta on yhä jäljellä. Asuinpaikkalöydöt ovat pääasiassa kivikautisia. Vuoden 2010 koekuopituksessa tien länsipuolelta havaittiin muinaisjäännösaluetta 12 metrin matkalla. Kohteen laajuutta suunnittelualueen ulkopuolella ei selvitetty. |
| metsakeskus.844010002 |
844 |
Keskikoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
487554.12900000 |
6980174.52100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010002 |
Kohde sijaitsee Tervonsalmen ja Riitlammen-Pohjalammen välisellä hiekkaharjulla. Alue, jolla sijaitsevat myös Tervon kirkot, hautausmaat ja koulualue, näyttää olleen jo esihistoriallisella ajalla lähes kokonaan asuttua. Rakentaminen, tiet ym. ovat hävittäneet aluetta, mutta tutkimuskelpoista aluetta on yhä jäljellä. Asuinpaikkalöydöt ovat pääasiassa kivikautisia. Vuoden 2010 koekuopituksessa tien länsipuolelta havaittiin muinaisjäännösaluetta 12 metrin matkalla. Kohteen laajuutta suunnittelualueen ulkopuolella ei selvitetty. |
| metsakeskus.844010003 |
844 |
Hiidenmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
483875.65300000 |
6969558.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Niiniveden Hiidenlahden pohjukan koillisrannalla, pihamaa- ja puutarha-alueella. Hiidenmaan talosta noin 1 km kaakkoon olevan Hiidenlammen molemmista päistä on suosta löydetty kivikautisten verkkojen kaarnakohoja ja kiveksiä. |
| metsakeskus.844010004 |
844 |
Haukisenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
487094.27100000 |
6991290.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010004 |
Kohde sijaitsee Hemmolantien varressa, Haukilammen pohjoispuolella olevalla hiekkakankaalla, joka rajoittuu lounaassa suomaahan, entiseen jokiuomaan. Nykyään paikalla on hiekkakuoppa. Asuinpaikka on tuhoutunut osittain hiekanoton seurauksena. Asuinpaikka ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen, aikaan noin 7500 eKr. Alueella on muutamia kuopanteita, joista yksi on tutkittu koekaivauksin ja tulkittu pyyntikuopaksi.
Pyyntikuoppaa tutkittiin lisää sen jouduttua soranottokuopan profiiliin. Pyyntikuopan pohjalla, noin kahden metrin syvyydessä oli palamaton puurakenne. Rakenteesta teetettiin dentrokronologinen analyysi (Zetterberg 2007). Radiohiilimenetelmällä ajoitettiin yksi rakenteen puista, 1950+-110 Bp (Hel-2452). Kalibroituna tämä ikä on noin 100 eKr. |
| metsakeskus.844010004 |
844 |
Haukisenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
487094.27100000 |
6991290.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010004 |
Kohde sijaitsee Hemmolantien varressa, Haukilammen pohjoispuolella olevalla hiekkakankaalla, joka rajoittuu lounaassa suomaahan, entiseen jokiuomaan. Nykyään paikalla on hiekkakuoppa. Asuinpaikka on tuhoutunut osittain hiekanoton seurauksena. Asuinpaikka ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen, aikaan noin 7500 eKr. Alueella on muutamia kuopanteita, joista yksi on tutkittu koekaivauksin ja tulkittu pyyntikuopaksi.
Pyyntikuoppaa tutkittiin lisää sen jouduttua soranottokuopan profiiliin. Pyyntikuopan pohjalla, noin kahden metrin syvyydessä oli palamaton puurakenne. Rakenteesta teetettiin dentrokronologinen analyysi (Zetterberg 2007). Radiohiilimenetelmällä ajoitettiin yksi rakenteen puista, 1950+-110 Bp (Hel-2452). Kalibroituna tämä ikä on noin 100 eKr. |
| metsakeskus.844010004 |
844 |
Haukisenkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27011 |
487094.27100000 |
6991290.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010004 |
Kohde sijaitsee Hemmolantien varressa, Haukilammen pohjoispuolella olevalla hiekkakankaalla, joka rajoittuu lounaassa suomaahan, entiseen jokiuomaan. Nykyään paikalla on hiekkakuoppa. Asuinpaikka on tuhoutunut osittain hiekanoton seurauksena. Asuinpaikka ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen, aikaan noin 7500 eKr. Alueella on muutamia kuopanteita, joista yksi on tutkittu koekaivauksin ja tulkittu pyyntikuopaksi.
Pyyntikuoppaa tutkittiin lisää sen jouduttua soranottokuopan profiiliin. Pyyntikuopan pohjalla, noin kahden metrin syvyydessä oli palamaton puurakenne. Rakenteesta teetettiin dentrokronologinen analyysi (Zetterberg 2007). Radiohiilimenetelmällä ajoitettiin yksi rakenteen puista, 1950+-110 Bp (Hel-2452). Kalibroituna tämä ikä on noin 100 eKr. |
| metsakeskus.844010004 |
844 |
Haukisenkangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
487094.27100000 |
6991290.05000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010004 |
Kohde sijaitsee Hemmolantien varressa, Haukilammen pohjoispuolella olevalla hiekkakankaalla, joka rajoittuu lounaassa suomaahan, entiseen jokiuomaan. Nykyään paikalla on hiekkakuoppa. Asuinpaikka on tuhoutunut osittain hiekanoton seurauksena. Asuinpaikka ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen, aikaan noin 7500 eKr. Alueella on muutamia kuopanteita, joista yksi on tutkittu koekaivauksin ja tulkittu pyyntikuopaksi.
Pyyntikuoppaa tutkittiin lisää sen jouduttua soranottokuopan profiiliin. Pyyntikuopan pohjalla, noin kahden metrin syvyydessä oli palamaton puurakenne. Rakenteesta teetettiin dentrokronologinen analyysi (Zetterberg 2007). Radiohiilimenetelmällä ajoitettiin yksi rakenteen puista, 1950+-110 Bp (Hel-2452). Kalibroituna tämä ikä on noin 100 eKr. |
| metsakeskus.844010005 |
844 |
Hiekkaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494531.35600000 |
6971038.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Linnonsaaren itäosassa Linnonsalmen rannassa olevan Hiekkaniemen tyvellä, Rantalan talosta noin 400 m kaakkoon. Asuinpaikka-aluetta on tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.844010006 |
844 |
Hynnisensaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
489533.34100000 |
6978375.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Tervonsalmen kaakkoispäässä, pienellä harjusaarella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille harjusaaren korkeimmalta kohdalta, piha-alueelta. |
| metsakeskus.844010007 |
844 |
Päiväranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
482176.27200000 |
6985432.38800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Pienen Nilakan itärannalla, lahden pohjukassa. Asuinpaikka-alue on heinittynyttä puutarhaa. Löydöt ovat tulleet esille puutarhatöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.844010008 |
844 |
Syväsalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491342.59900000 |
6981484.00800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Koivujärven ja Ahvenisen välillä olevan Ahvensalmen kaakkoispäässä, Syväsalmen kapeikon länsipuolella olevassa niemessä. Maaperä alueella on hiekkapohjaista, kivikkoista metsämaata. Alueella on maatuneita, vanhoja hiekkakuoppia. |
| metsakeskus.844010009 |
844 |
Huttula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487734.06000000 |
6979894.64000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Tervonsalmen länsirannalla, Huttulan talon pohjoispuolella olevalla tasaisella peltoalueella. Maaperaä alueella on hienoa, hiesumaista hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltomullasta. Tarkastushetkellä 2014 Lukkarintien ja rannan välinen alue oli kokonaan rakennettua pientalokorttelia, joskin tontit ovat melko avaria, ja rakentamatonta aluettakin on jäljellä. Rannalla olevat tontit ovat suurelta osin hoidettua pihanurmikkoa. |
| metsakeskus.844010010 |
844 |
Jakosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490612.90800000 |
6977535.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Rasvangin järven koillislaidalla olevassa Jakosaaressa. Asuinpaikka käsittää saaren laen, jossa on kesämökki ja istutuksia. Saaren lounaisosassaon kivikkoisella alueella pyöreä kiviraunio, jonka halkaisija on noin 6 m. Raunion keskellä on painauma. |
| metsakeskus.844010011 |
844 |
Kolunlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
485954.76700000 |
6981893.82600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010011 |
Asuinpaikka sijaitsee kirkonkylästä Äyskoskelle vievän tien ja siitä Hautolahdelle erkanevan tien haaran luoteispuolella, Kolunlahden talosta länteen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille vanhan hiekkakuopan reunamilta. |
| metsakeskus.844010012 |
844 |
Piiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494531.35200000 |
6972017.83300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Rasvangin ja Virmasveden välisen Linnonsalmen itäpuolella olevassa Piiniemessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille luoteisosan itäreunalta metsäautotien leikkauksesta. Asuinpaikka-aluetta on tuhoutunut metsätien kohdalta. |
| metsakeskus.844010013 |
844 |
Katiskakaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494051.51600000 |
6980194.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Soinlahden kylässä, Hirvijärven ja Ahvenisen välillä olevan Hirvisalmen pohjoisrannalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille aivan Karttulasta Pielavedelle vievän maantien itäpuolella olevan hiekansekaisen peltokumpareen päältä. Paikalle v. 2005 tehtyjen lapionpistojen perusteella kiinteitä asuinpaikkakerrostumia ei paikalla ole säilynyt. Kohteen nimi tulee paikalta noin 300 m luoteeseen olevan lammen mukaan. |
| metsakeskus.844010014 |
844 |
Loukkuviita |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
486704.42400000 |
6991849.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Pirttijärven Etelälahden rannalla olevasta Viitaharjun talosta noin 200 m lounaaseen, aivan Pielaveden kunnan rajalla. Asuinpaikka-alue on hiekkaista metsäkumparetta, josta on otettu hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt on poimittu vanhan hiekkakuopan reunamilta. |
| metsakeskus.844010015 |
844 |
Uitin |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
490632.88600000 |
6982753.49500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Koivujärven ja Ahvenisen välillä olevan Ahvensalmen luoteispään itärannalla, sillasta noin 200 m pohjoiskoilliseen. Asuinpaikka-alue on hiesuista rantapeltoa. |
| metsakeskus.844010016 |
844 |
Hirvisalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
493231.84600000 |
6980994.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Ahveniseen pistävässä Haapaniemessä. Asuinpaikka-alue on hiekkaista, vanhaa peltoa, johon on istutettu koivua. |
| metsakeskus.844010017 |
844 |
Kurikkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498319.77800000 |
6984842.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Tallusjärvessä olevassa Kurikkasaaressa. Asuinpaikkalöyödöt ovat tulleet esille Kurikan talon pohjoispuolella olevasta vanhasta pellosta. Maaperä alueella on hiekkaista. |
| metsakeskus.844010018 |
844 |
Pitkäharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496090.67600000 |
6985872.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Tallusjärven länsipuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Pitkäharju-nimisen talon luona olevasta puutarhasta. |
| metsakeskus.844010019 |
844 |
Kanavanmökki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495450.93100000 |
6985732.31700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Tallusjärven ja Rakkineensalmen välisen Talluskanavan länsipään pohjoisrannalla. Asuinpaikan sijaintia ei ole määritetty tai selvitetty aivan täsmällisesti. |
| metsakeskus.844010020 |
844 |
Harinka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492199.00000000 |
6978172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Tervo-Karttula -maantien itäpuolella olevalla savikkoisella pellolla. |
| metsakeskus.844010021 |
844 |
Pirtinkaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
482396.18500000 |
6984472.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Nilakkaan pistävän Manginniemen päässä olevan Pirtinkaarteen rannasta koilliseen suuntautuvan Koluniemen luoteispuoleisella rantahietikolla.
Kapean kannaksen kaakkoisrannalta, rantahiekalta, löytyi rombimainen reikäkivi (KM 41351). Koko kannas voidaan katsoa kuuluvan samaan asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.844010023 |
844 |
Suontaus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491812.42500000 |
6977455.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Ahveninen-järven Rasvankiin olevan lasku-uoman kohdalla Harinkalla, Haringanlammen yhteydessä. Suontauksen pellot sijaitsevat lammen länsipuolella. Siitä länteen maasto laskee Rasvankiin. Maaperä alueella on kivistä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon ja järven väliseltä kaistaleelta, aavistuksen muuta ympäristöä korkeammalta terassilta 100 metrin korkeuskäyrän tuntumasta metsänäestysjäljistä. Asuinpaikka lienee maaperän kivisyydestä johtuen pienialainen.
Koordinaattipisteen välittömässä läheisyydessä on kaksi peräkkäin olevaa kivettyä kellarikuoppaa, mahdollisesti nauriskuoppia sekä muita historiallisen ajan peltoviljelyyn liittyviä kivirakenteita. |
| metsakeskus.844010024 |
844 |
Salmenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
491432.56800000 |
6981613.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010024 |
Kohde sijaitsee Ahvensalmen itäpuolella olevassa Salmenniemessä, kivikkoisen rannan äärellä olevan kumpareen päällä. Asuinpaikka lienee pienialainen. Isohkon maakiven vierestä on löytynyt Pöljän keramiikkaa. Maaperä on kivikkoa, hiekkaa tai soraa on niukasti. |
| metsakeskus.844010025 |
844 |
Riitniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
488533.74600000 |
6977915.43600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010025 |
Kohde sijaitsee Tervon keskustan eteläpuolella, Rasvanki-järveen pistävässä Riitniemessä, niemen lounaissivulla, tasaisella kankaalla. Maaperä paikalla on hiekkaa. Metsälaikutusjäljistä on poimittu talteen keramiikkaa ja kvartsia. Asuinpaikka lienee suppea-alainen. |
| metsakeskus.844010026 |
844 |
Jokiharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499599.25400000 |
6988971.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010026 |
Kohde sijaitsee Liesjoen eteläpuolella, Liesjokea kohti viettävällä rinteellä, Syväharjuntien pohjoispuolella, koivutaimikkoalueella. Asuinpaikkalöydöt on poimittu laikutusjäljistä. |
| metsakeskus.844010027 |
844 |
Rakkineensalmi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495570.88400000 |
6985772.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010027 |
Kohde sijaitsee Talluskanavan pohjoispuolella, kanavan suussa olevalla hakkuuaukealla. Metsäaurausjäljistä on poimittu talteen kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.844010028 |
844 |
Rakkineensalmi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
495730.81600000 |
6985912.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010028 |
Kohde sijaitsee Talluskanavan pohjoispuolella, hakkuuaukealla. Maaperä on kivistä. Asuinpaikkalöydöt on poimittu metsäkoneen tekemistä jäljistä. |
| metsakeskus.844010029 |
844 |
Rakkineensalmi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
495330.97600000 |
6986072.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010029 |
Kohde sijaitsee Rakkineensalmen itäreunalla, Päivärannan talon eteläpuolisella hakkuuaukealla, kivisessä rinteessä. Asuinpaikka ulottunee myös entiselle peltoalueelle. Paikalta on löytynyt kampakeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.844010030 |
844 |
Siltosuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
498749.59900000 |
6987671.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.844010030 |
Kohde sijaitsee Siltosuon lasku-uoman itäreunassa, kosteikon äärellä, kivisellä metsämaalla, hakkuuaukealla. Metsäaurausvaoista on poimittu talteen kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.845000044 |
845 |
Törmävaara 44 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397369.25100000 |
7334111.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845000044 |
Kohde (Tervola 44:2) sijaitsee Tervolan kirkosta noin 4,5 kilometriä luoteeseen Törmävaaran itäreunalla, Haapalehdon talosta noin 400 metriä etelään. Muinaisjäännös on voimajohdon eteläpuolella kaakkoon viettävässä rinteessä, jonka alapuolella alkaa pitkälle itään jatkuva Köyryaapa.
Asuinpaikan kohdalla maasto on kosteaa ja hieman suomaista. Paikalla kasvaa mäntyjä ja koivuja, ja maaperä on saven- ja soransekaista, joka ylempänä rinteessä muuttuu kuivemmaksi ja kivikkoisemmaksi karkeaksi soraksi. Pääosin metsäaurauksen tuhoamalta alavalta rinteeltä on tavattu asuinpaikasta kertovia löytöjä. |
| metsakeskus.845010006 |
845 |
Pajarinvaara |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
398572.00000000 |
7324764.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010006 |
Kemijoen itärannan tuntumassa, läntisellä Pajarinvaaran rinteellä. Epämääräinen maan- ja kivensekainen valli, noin 4-5 m pitkä ja 3 m leveä. |
| metsakeskus.845010007 |
845 |
Känttyrälehto |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
413656.72900000 |
7324665.74200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010007 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 14,5 kilometriä itäkaakkoon Kalhuaavan pohjoislaidalla. Kalhulammesta noin 1,8 kilometriä luoteeseen on laajan suoalueen saarekkeessa soikeahko, maan- ja kivensekaisen valli pitkulaisen kuopan ympärillä. |
| metsakeskus.845010020 |
845 |
Huhtaniska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422319.20700000 |
7340811.26900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010020 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä Kemijoen itärannalla olevan Huhtaniskan talon vaiheilla. Löydöt: kaksi tuuraa. |
| metsakeskus.845010022 |
845 |
Koivuperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416496.55800000 |
7337506.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010022 |
Ossauskosken itäpuolisella peltotörmällä oleva löytöpaikka. Löydöt taltta ja kvartsia. Tasataltta (KM 4450:7), joka on toimitettu vuonna 1904 valtion kokoelmiin, on "Löydetty Kuoppapellon laitaa kuokittaessa Koivukylän Koivuperän torpan maalla". Kvartsikaavin, -uurrin ja -iskokset (KM 14017:1-3) ovat 1950-luvun inventoinnista päärakennuksen
pohjoispuoliselta peltotörmältä. Koivuperän talo on Kemijoen itäpuolella olevan korkean, hiekkaperäisen törmän laella, aivan Kemi-Rovaniemi -tien kupeessa. Nyttemmin noin 100 m Koivuperästä koilliseen ollut asuinrakennus on purettu. Löytöpaikka lienee siis noin 100 m ilmoitetuista koordinaateista koilliseen. |
| metsakeskus.845010023 |
845 |
Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418145.88200000 |
7339769.67900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010023 |
Kemijoen pohjoisrannalla oleva niittyalue rautatien pohjoispuolella. Löydöt liuskekärki ja tuura. |
| metsakeskus.845010026 |
845 |
Törmävaara 26 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
396832.46200000 |
7336107.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010026 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 6,5 kilometriä luoteeseen ja Varejoen koulusta noin 180 metriä etelään Törmävaaran koilliskulmalla. Entisen terveystalon koillispuolella on todettu asuinpaikkalöydöksiä ja urheilukentän itäpuolella viisi asuinpainannetta. Kohteen pohjois- ja luoteispuolelta on myös vähäisiä asuinpaikkahavaintoja.
Vuoden 2003 tarkastuksessa oletettujen asumuspainanteita tutkittiin pistoin, ja viidestä oletetusta kaksi osoittautui luontaiseksi, |
| metsakeskus.845010028 |
845 |
Törmävaara 28 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397459.21100000 |
7334531.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010028 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta vajaat viisi kilometriä luoteeseen Törmävaaran itälaidalla. Haapalehdon tilan itäpuolisella piha- ja peltomaalta on tehty kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, kuusi kivikirvestä sekä mahdollisesti kvartsia. |
| metsakeskus.845010029 |
845 |
Saraoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419449.36500000 |
7338977.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010029 |
Kemijoen eteläisellä peltotörmällä oleva löytöala. Löydöt taltta, hioimen katkelma, kvartsia. |
| metsakeskus.845010030 |
845 |
Törmävaara 30 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396607.55100000 |
7336218.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010030 |
Varejoen koulusta n. 250 m länsiluonaaseen. Terassimainen ja laaja asuinpaikka, jonka pääosa on tuhoutunut laajaan hiekkakuoppaan. Laajoja tutkimuksia. |
| metsakeskus.845010034 |
845 |
Mäkipeura |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415839.81300000 |
7340154.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010034 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 18 kilometriä itäkoilliseen Kemijoen Ossauskosken pohjoispuolella, Raemäen lounaiskulmassa. Joesta noin 600 - 900 metriä pohjoiseen on kaksiosainen (a ja b) asuinpaikka, jonka eteläinen alue (a) on tuhoutunut.
Länsirinteessä pohjoisempana (asuinpaikka b) on neljä asumuspainannetta, joissa kolmessa oli havaittavissa palaneita kiviä turpeen alla. Löytöinä alueelta on saatu muun muassa tuuria 4 kappaletta, kirves, taltta, hioimia, esineen katkelma, liusketta ja kvartsia. |
| metsakeskus.845010035 |
845 |
Illinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
422918.96700000 |
7340381.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010035 |
Suukosken entisen koulun ympäristössä oleva kohde. Koulusta noin 100 m itään on yksi maastoon merkitty asuinkuoppa ja pari muuta kankaalla. |
| metsakeskus.845010036 |
845 |
Rahkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421017.73500000 |
7339141.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010036 |
Kemijoen eteläisellä rantapellolla. |
| metsakeskus.845010040 |
845 |
Törmävaara 40 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396503.59600000 |
7336123.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010040 |
Varejoen koulusta n. 250 m länsiluonaaseen. Terassimainen ja laaja asuinpaikka, jonka pääosa on tuhoutunut laajaan hiekkakuoppaan. Laajoja tutkimuksia. |
| metsakeskus.845010041 |
845 |
Törmävaara 41 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396714.51200000 |
7336153.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010041 |
Varejoen koulusta n. 250 m länsiluonaaseen. Terassimainen ja laaja asuinpaikka, jonka pääosa on tuhoutunut laajaan hiekkakuoppaan. Laajoja tutkimuksia. |
| metsakeskus.845010042 |
845 |
Törmävaara 42 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
396808.47200000 |
7336229.04600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010042 |
= Tervola 24, 27, 37, 38, 39. Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 6,5 kilometriä luoteeseen ja Varejoen koulusta noin 100 metriä lounaaseen Törmävaaran koilliskulmalla. Urheilukentän länsipuolisella ja ortodoksisen kappelin kaakkoispuolisella terassilla on noin 14 asuinpainannetta, joista viisi on tutkittu. Alueen pohjoispäässä on hiekkakuoppa ja alueen halki kulkee valaistu latu.
Löydöt paikalta käsittävät muun muassa eläinpääkoristeisen tikarin, kiviesineitä, liusketta ja kvartsia. |
| metsakeskus.845010043 |
845 |
Aula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419957.15800000 |
7339185.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010043 |
Kivkautinen asuinpaikka sijaitsee noin 4,5 kilometriä itään Ossauskosken padosta, Kemijoen itärannalla olevalla Aulan tilan peltorinteellä. Pelto on mullansekaista hiekkamaata, ja viettää loivasti jokeen. Pellosta on löydetty kvartsi-iskoksia ja -kaavin sekä mahdollisesti "Aulan talon takalosta" saatu tuura (KM 2571:7). Asuinpaikan löytöihin lukeutuu myös toinen tuura, jota ei ilmeisesti ole toimitettu museoon. |
| metsakeskus.845010045 |
845 |
Törmävaara 45 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397259.29200000 |
7334301.82100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010045 |
Kohde on Tervolan kirkosta noin 4,6 kilometriä luoteeseen Törmävaaran itärinteen juurella. Asuinpaikka sijaitsee Haapalehdon talosta noin 300 metriä etelälounaaseen suon reunassa Törmävaaran kaakkoisrinteen juuressa. Havaintoja on noin 150 metrin matkalta. |
| metsakeskus.845010046 |
845 |
Törmävaara 46 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397418.22900000 |
7335011.53900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010046 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 5,2 kilometriä luoteeseen Törmävaaran itäreunalla. Asuinpaikkalöydöt ovat Haapalehdon talosta noin 500 metriä pohjoiseen olevasta metsäojasta. Löytöjä esiintyi kuusikkorinteessä noin 200 metrin matkalla vajaat 100 metriä tiestä länteen. Löydöt koostuvat tuurasta, kvartsista, liuskeesta sekä kvartsiitti-iskoksesta. |
| metsakeskus.845010047 |
845 |
Törmävaara 47 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
396294.67500000 |
7336153.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010047 |
Varejoen koulusta n. 600 m länsilounaaseen. Vasta rakennetun valaistun latu-uran ja hiekkakuopan osittain tuhoama noin 42 asuinkuopan ryhmittymä suohon rajautuvan rinteen alaosassa.
Kohde on osa Törmävaaran (Törmävaara 47-50) valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin luettua laajaa kivikautista asuinpaikkaa (Maiseman muisti 2001).
Törmävaaran kivikautinen asuinpaikka-alue sijaitsee Kemijoen pohjoispuoleisen vaaran rinteillä muinaisessa jokisuun saaressa. Se on arvioitu pohjoismaiden laajimmaksi kivikautiseksi asuinpaikaksi. Merkittävin alue (Törmävaara 47-50) on saaren pohjoisrinteellä 55-65 m korkeudessa merenpinnasta. Täällä on lähes yhtenäinen 2,7 km pituinen asuinpaikkavyöhyke, jossa on erotettu 315 asumuspainannetta. Pohjoisrinteen itäpää on tuhoutunut soranotossa. Törmävaarassa toteutettiin laajoja kaivauksia 1970- ja 1980-luvulla. Alueen käyttö asuinpaikkana ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan ajasta kivikauden lopulle, noin 3500 – 2000 eKr. |
| metsakeskus.845010048 |
845 |
Törmävaara 48 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
394707.31800000 |
7335829.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010048 |
Varejoen koulusta n. 1,9 - 2,4 km länsilounaaseen. Noin 95 asumuspainannetta ja lukuisia pieniä kuopanteita terassimaisella Törmävaaran pohjoisrinteellä.
Kohde on osa Törmävaaran (Törmävaara 47-50) valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin luettua laajaa kivikautista asuinpaikkaa (Maiseman muisti 2001).
Törmävaaran kivikautinen asuinpaikka-alue sijaitsee Kemijoen pohjoispuoleisen vaaran rinteillä muinaisessa jokisuun saaressa. Se on arvioitu pohjoismaiden laajimmaksi kivikautiseksi asuinpaikaksi. Merkittävin alue (Törmävaara 47-50) on saaren pohjoisrinteellä 55-65 m korkeudessa merenpinnasta. Täällä on lähes yhtenäinen 2,7 km pituinen asuinpaikkavyöhyke, jossa on erotettu 315 asumuspainannetta. Pohjoisrinteen itäpää on tuhoutunut soranotossa. Törmävaarassa toteutettiin laajoja kaivauksia 1970- ja 1980-luvulla. Alueen käyttö asuinpaikkana ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan ajasta kivikauden lopulle, noin 3500 – 2000 eKr.
HUOMIO! Kohteiden 48 ja 50 välinen raja on vedetty aikoinaan muinaisjäännösrekisterissä eri purolinjaan, kuin tutkimusraporteissa (Heikkinen 1985–1986, Vaara ja Kotivuori 1997). Syynä todennäköisesti se, ettei nykyisessä peruskarttapohjassa ole kuvattuna raporttien käyttämää puroa, jota raporteissa on käytetty kohteiden rajana.
Tämän seurauksena muinaisjäännösrekisterin kohteiden 48 ja 50 välinen raja on noin 200 m liikaa lännessä raportteihin verrattuna, muinaisjäännösrekisterissä ja raporteissa esitetyt asumuspainanteiden määrät poikkeavat toisistaan ja 2000-luvun puolella tehdyt raportit ja lausunnot seuraavat muinaisjäännösrekisterin esittämää kohderajausta. |
| metsakeskus.845010049 |
845 |
Törmävaara 49 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
395839.86100000 |
7336065.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010049 |
= Tervola 44:1. Varejoen koulusta n. 0,8-1,2 km länsilounaaseen. Alueella on 27 ehjää asuinkuoppaa ja 13 aurauksen tuhoamaa asuinkuoppaa. Terassimainen suonreunusrinne.
Kohde on osa Törmävaaran (Törmävaara 47-50) valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin luettua laajaa kivikautista asuinpaikkaa (Maiseman muisti 2001).
Törmävaaran kivikautinen asuinpaikka-alue sijaitsee Kemijoen pohjoispuoleisen vaaran rinteillä muinaisessa jokisuun saaressa. Se on arvioitu pohjoismaiden laajimmaksi kivikautiseksi asuinpaikaksi. Merkittävin alue (Törmävaara 47-50) on saaren pohjoisrinteellä 55-65 m korkeudessa merenpinnasta. Täällä on lähes yhtenäinen 2,7 km pituinen asuinpaikkavyöhyke, jossa on erotettu 315 asumuspainannetta. Pohjoisrinteen itäpää on tuhoutunut soranotossa. Törmävaarassa toteutettiin laajoja kaivauksia 1970- ja 1980-luvulla. Alueen käyttö asuinpaikkana ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan ajasta kivikauden lopulle, noin 3500 – 2000 eKr. |
| metsakeskus.845010050 |
845 |
Törmävaara 50 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
395261.09400000 |
7335882.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010050 |
Varejoen koulusta n. 1,6 km länsilounaaseen. Noin 93 asuinkuoppaa ja lukuisia pieniä kuopanteita terassimaisella Törmävaaran pohjoisrinteellä. Eheää männikkökangasta.
Kohde on osa Törmävaaran (Törmävaara 47-50) valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin luettua laajaa kivikautista asuinpaikkaa (Maiseman muisti 2001).
Törmävaaran kivikautinen asuinpaikka-alue sijaitsee Kemijoen pohjoispuoleisen vaaran rinteillä muinaisessa jokisuun saaressa. Se on arvioitu pohjoismaiden laajimmaksi kivikautiseksi asuinpaikaksi. Merkittävin alue (Törmävaara 47-50) on saaren pohjoisrinteellä 55-65 m korkeudessa merenpinnasta. Täällä on lähes yhtenäinen 2,7 km pituinen asuinpaikkavyöhyke, jossa on erotettu 315 asumuspainannetta. Pohjoisrinteen itäpää on tuhoutunut soranotossa. Törmävaarassa toteutettiin laajoja kaivauksia 1970- ja 1980-luvulla. Alueen käyttö asuinpaikkana ajoittuu tyypillisen kampakeramiikan ajasta kivikauden lopulle, noin 3500 – 2000 eKr.
HUOMIO! Kohteiden 48 ja 50 välinen raja on vedetty aikoinaan muinaisjäännösrekisterissä eri purolinjaan, kuin tutkimusraporteissa (Heikkinen 1985–1986, Vaara ja Kotivuori 1997). Syynä todennäköisesti se, ettei nykyisessä peruskarttapohjassa ole kuvattuna raporttien käyttämää puroa, jota raporteissa on käytetty kohteiden rajana.
Tämän seurauksena muinaisjäännösrekisterin kohteiden 48 ja 50 välinen raja on noin 200 m liikaa lännessä raportteihin verrattuna, muinaisjäännösrekisterissä ja raporteissa esitetyt asumuspainanteiden määrät poikkeavat toisistaan ja 2000-luvun puolella tehdyt raportit ja lausunnot seuraavat muinaisjäännösrekisterin esittämää kohderajausta.
Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin asuinpaikkaa tuhotun päätöshakkuiden yhteydessä asuinpaikan länsiosassa noin 400 m pituisella linjalla. Vuoden 2021 syyskuussa paikalla tehdyssä tarkastuksessa havaitut vaurioituneet painanteet on merkitty alakohteina (1-7). |
| metsakeskus.845010051 |
845 |
Törmävaara 51 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397047.38400000 |
7333475.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010051 |
Kivikautinen asuinpaikka, joka on suurelta osalta tuhoutunut metsäaurauksessa 1980-luvun alussa. Aurausojien väliin on jäänyt melko paljon ehjää maata ja kulttuurikerrosta. Ehjää asuinpaikka-aluetta jatkuu aurausojista länteen vähintään 40 m kivettömällä alueella.
Alueella on tehty koekaivausta ja pintakartoitusta 1983 ja -84. Aurausalueen länsiosassa oli noin 60 m leveä ja 80 m pitkä runsaslöytöinen alue. tilan 3:67 (sittemmin 51;2 ?) länsiosassa. Eniten löytöjä tehtiin läntisimmistä aurausojista. Kaikki tuurat ja tuuran teelmät löytyivät kolmesta reunimmaisesta ojasta, joissa oli myös eniten palaneita kiviä ja särkyneitä tulisijoja. Merkillepantavaa on, että palanutta luuta ei löydetty. Kvartsiesineitä ja -iskoksia oli runsaasti, eikä kaikkia otettu talteen. Vuoden 1984 tutkimuksissa asuinpaikan ei todettu jatkuvan etelän puoleiselle kostealle alueella.
Asuinpaikka sijaitsee noin 200 m itään metsätieltä, joka johtaa Törmävaaran itärinteen yli Varejoen kylästä Kokonnummen ja Kokonjängän ohi valtatielle nro 4 ja sitä kautta kirkonkylään (ensimmäinen tie, jota pitkin Varejoelta päästiin sodan jälkeen kirkolle). Asuinpaikasta noin 400 m pohjoiseen metsätien ylittää suurjännitelinja sekä vajaan 2 km:n päässä vaaran huipulla olevalle Yleisradion mastolle johtava tie. Asuinpaikasta noin 600 m lounaaseen on Elijärvi. |
| metsakeskus.845010052 |
845 |
Törmävaara 52 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397131.35100000 |
7332940.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010052 |
Vähälöytöinen, metsänaurauksessa 1980-luvun alussa osin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka Ruonanojan pohjoispuolella, Törmävaaran kaakkoisreunan metsäisessä niemekkeessä.
Törmävaara 52 sijaitsee noin 500 m asuinpaikasta Törmävaara 51 etelään. Lähes kaikki kvartsilöydöt ovat peräisin alueella olevan mäen pohjoisrinteen koekuopista tai juurakoista. Näiden välialueelta on ainoan koekuoppalinjan yhdestä koekuopasta hyvälaatuinen kvartsi-iskos osoittaen asuinpaikkojen välialueen kivikautista toimintaa, ehkä erillistä asuinpaikkaa paikassa, jota ei ole enemmän tutkittu.
Kaivausraportin perusteella lienee kohteen aluerajaus rekisterissä liikaa etelässä. |
| metsakeskus.845010053 |
845 |
Törmävaara 53 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397315.26700000 |
7335303.42800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010053 |
Varejoen koulusta n. 1050 m eteläkaakkoon. Löytöalue on Varejoen tien länsireunassa, vesijohtokaivannon vaiheilla. Alueelta on löydetty tuura, liusketta sekä kvartsia. |
| metsakeskus.845010056 |
845 |
Törmävaara 56 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397389.24100000 |
7333911.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010056 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 4,5 km luoteeseen Törmävaaran itäreunalla, Haapalehdon talosta noin 600 metriä etelään. Muinaisjäännös on voimajohdon eteläpuolella kaakkoon viettävässä rinteessä, jonka alapuolella alkaa pitkälle itään jatkuva Köyryaapa.
Asuinpaikan kohdalla maasto on kosteaa ja hieman suomaista. Paikalla kasvaa mäntyjä ja koivuja, ja maaperä on saven- ja soransekaista, joka ylempänä rinteessä muuttuu kuivemmaksi ja kivikkoisemmaksi karkeaksi soraksi. Pääosin metsäaurauksen tuhoamalta alavalta rinteeltä on tavattu asuinpaikasta kertovia löytöjä. |
| metsakeskus.845010057 |
845 |
Aula Louepalo 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
409795.23800000 |
7341991.76300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010057 |
Louepalon eteläreunassa olevan metsätien laidoilla oleva asuinpaikka. Paikalla on pieniä sorakuoppia, joista suuremman luoteis- ja itäreunassa on kaksi asumuspainannetta. Alueelta on runsaasti löytöjä sorakuoppien reunoilta sekä tieuralta. Löytöalueen pituus länsi-itäsuunnassa on 100 m luokkaa. Kohteen aluerajaus on tehty 1985 yleiskarttaluonnoksen perusteella 2012. |
| metsakeskus.845010058 |
845 |
Hetekorpi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396849.44000000 |
7341149.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010058 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 10,7 kilometriä pohjoisluoteeseen, Sihtuunan vanhan kylän itäpuolella olevan Petäjämaa -nimisen mäntykankaan kaakkoiskulmassa. Hetekorven tila on muinaisen niemekkeen kärjessä, noin 5 kilometriä Varejoen kansakoulusta pohjoiseen.
Tilan piharakennusten etelä- ja itäpuolella on loivasti viettävä, suosta raivattu pelto. Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavat löydöt (tuuria, liuske- ja kvartsi-iskoksia, liuske-esineen teelmä) ovat aivan tilan rakennusten taustalla olevasta pellonosasta, jonka pohjamaa on hienoa hiekkaa. |
| metsakeskus.845010060 |
845 |
Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396329.64500000 |
7342106.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010060 |
Petäjämaan länsireunassa olevan Toivolan tilan alueella, talon länsipuolella, on kankaalla asuinkuoppa. Alavahkoa, suosta raivattua peltoa.
Toivolan tila on Petäjämaan mäntykankaan itäreunalla , no in 1 ,6 km Sihtuunan keskusristeyksestä koilliseen ja Hetekorven tilasta (s. 72) noin 1,2 km luoteeseen. Loivasti ja aaltoillen laskeva mäntykangas viettää koilliseen ja yhtyy talon pohjoispuolella samaan suuntaan viettävään peltoon. Metsän reunaan kaivetun kaivon ja sen seurauksena syntyneen murroksen vaiheilla on hienossa hiekassa yhden tuhoutuneen lieden vähäisiä rippeitä. Paikalta löytyi inventoinnissa 1985 myös kolme kvartsi-iskosta, mutta laajemmasta oleskelusta ei voitu todeta merkkejä. Etäämmällä metsikössä on asuinkuopaksi luokiteltavissa oleva, noin 4 x 3 x 0,5 m laaja painanne ja sen kupeessa "säilytyskuopan" kaltainen painanne.
Mahdollisesti näillä havainnoilla on yhteyttä rombikirveen (KM 19060) löytymiseen pellon reunasta, ilmeisesti vain noin 30 m tuhoutuneesta liedestä itään. Tämän sanotaan löytyneen 1,5 m syvyydestä, mutta todellinen löytösyvyys epäilyttää, sillä esine lienee joutunut ojan pohjalle sortuneesta pengermästä. Pelto viettää terassimaisesti koilliseen ja Toivolan isännän mukaan pelto-ojissa oli todettu liesiksi oletettuja kivikasoja ojia kaivettaessa. Kirveslöytö on ajoitettu pronssikautiseksi, mutta mikäli löytöpaikka täsmää ja löytö liittyy rannanmyötäisiin asuinpaikkalöytöihin, on kyse varhaisemmasta ajoituksesta, ja myös hieman pronssikautta varhaisempaa ajoitusta on esitetty. Muoto sinänsä lienee kotoperäinen. Kenties tämä kulttiesine? onkin muihin löytöihin nähden irtolöytö myöhäisernmästä vaiheesta, mutta merenpintatasoon nähden paikalla on oleskeltu
ehkä jo vuoden 2550 eKr. tuntumassa. |
| metsakeskus.845010060 |
845 |
Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
396329.64500000 |
7342106.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010060 |
Petäjämaan länsireunassa olevan Toivolan tilan alueella, talon länsipuolella, on kankaalla asuinkuoppa. Alavahkoa, suosta raivattua peltoa.
Toivolan tila on Petäjämaan mäntykankaan itäreunalla , no in 1 ,6 km Sihtuunan keskusristeyksestä koilliseen ja Hetekorven tilasta (s. 72) noin 1,2 km luoteeseen. Loivasti ja aaltoillen laskeva mäntykangas viettää koilliseen ja yhtyy talon pohjoispuolella samaan suuntaan viettävään peltoon. Metsän reunaan kaivetun kaivon ja sen seurauksena syntyneen murroksen vaiheilla on hienossa hiekassa yhden tuhoutuneen lieden vähäisiä rippeitä. Paikalta löytyi inventoinnissa 1985 myös kolme kvartsi-iskosta, mutta laajemmasta oleskelusta ei voitu todeta merkkejä. Etäämmällä metsikössä on asuinkuopaksi luokiteltavissa oleva, noin 4 x 3 x 0,5 m laaja painanne ja sen kupeessa "säilytyskuopan" kaltainen painanne.
Mahdollisesti näillä havainnoilla on yhteyttä rombikirveen (KM 19060) löytymiseen pellon reunasta, ilmeisesti vain noin 30 m tuhoutuneesta liedestä itään. Tämän sanotaan löytyneen 1,5 m syvyydestä, mutta todellinen löytösyvyys epäilyttää, sillä esine lienee joutunut ojan pohjalle sortuneesta pengermästä. Pelto viettää terassimaisesti koilliseen ja Toivolan isännän mukaan pelto-ojissa oli todettu liesiksi oletettuja kivikasoja ojia kaivettaessa. Kirveslöytö on ajoitettu pronssikautiseksi, mutta mikäli löytöpaikka täsmää ja löytö liittyy rannanmyötäisiin asuinpaikkalöytöihin, on kyse varhaisemmasta ajoituksesta, ja myös hieman pronssikautta varhaisempaa ajoitusta on esitetty. Muoto sinänsä lienee kotoperäinen. Kenties tämä kulttiesine? onkin muihin löytöihin nähden irtolöytö myöhäisernmästä vaiheesta, mutta merenpintatasoon nähden paikalla on oleskeltu
ehkä jo vuoden 2550 eKr. tuntumassa. |
| metsakeskus.845010060 |
845 |
Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
396329.64500000 |
7342106.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010060 |
Petäjämaan länsireunassa olevan Toivolan tilan alueella, talon länsipuolella, on kankaalla asuinkuoppa. Alavahkoa, suosta raivattua peltoa.
Toivolan tila on Petäjämaan mäntykankaan itäreunalla , no in 1 ,6 km Sihtuunan keskusristeyksestä koilliseen ja Hetekorven tilasta (s. 72) noin 1,2 km luoteeseen. Loivasti ja aaltoillen laskeva mäntykangas viettää koilliseen ja yhtyy talon pohjoispuolella samaan suuntaan viettävään peltoon. Metsän reunaan kaivetun kaivon ja sen seurauksena syntyneen murroksen vaiheilla on hienossa hiekassa yhden tuhoutuneen lieden vähäisiä rippeitä. Paikalta löytyi inventoinnissa 1985 myös kolme kvartsi-iskosta, mutta laajemmasta oleskelusta ei voitu todeta merkkejä. Etäämmällä metsikössä on asuinkuopaksi luokiteltavissa oleva, noin 4 x 3 x 0,5 m laaja painanne ja sen kupeessa "säilytyskuopan" kaltainen painanne.
Mahdollisesti näillä havainnoilla on yhteyttä rombikirveen (KM 19060) löytymiseen pellon reunasta, ilmeisesti vain noin 30 m tuhoutuneesta liedestä itään. Tämän sanotaan löytyneen 1,5 m syvyydestä, mutta todellinen löytösyvyys epäilyttää, sillä esine lienee joutunut ojan pohjalle sortuneesta pengermästä. Pelto viettää terassimaisesti koilliseen ja Toivolan isännän mukaan pelto-ojissa oli todettu liesiksi oletettuja kivikasoja ojia kaivettaessa. Kirveslöytö on ajoitettu pronssikautiseksi, mutta mikäli löytöpaikka täsmää ja löytö liittyy rannanmyötäisiin asuinpaikkalöytöihin, on kyse varhaisemmasta ajoituksesta, ja myös hieman pronssikautta varhaisempaa ajoitusta on esitetty. Muoto sinänsä lienee kotoperäinen. Kenties tämä kulttiesine? onkin muihin löytöihin nähden irtolöytö myöhäisernmästä vaiheesta, mutta merenpintatasoon nähden paikalla on oleskeltu
ehkä jo vuoden 2550 eKr. tuntumassa. |
| metsakeskus.845010060 |
845 |
Toivola |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
396329.64500000 |
7342106.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010060 |
Petäjämaan länsireunassa olevan Toivolan tilan alueella, talon länsipuolella, on kankaalla asuinkuoppa. Alavahkoa, suosta raivattua peltoa.
Toivolan tila on Petäjämaan mäntykankaan itäreunalla , no in 1 ,6 km Sihtuunan keskusristeyksestä koilliseen ja Hetekorven tilasta (s. 72) noin 1,2 km luoteeseen. Loivasti ja aaltoillen laskeva mäntykangas viettää koilliseen ja yhtyy talon pohjoispuolella samaan suuntaan viettävään peltoon. Metsän reunaan kaivetun kaivon ja sen seurauksena syntyneen murroksen vaiheilla on hienossa hiekassa yhden tuhoutuneen lieden vähäisiä rippeitä. Paikalta löytyi inventoinnissa 1985 myös kolme kvartsi-iskosta, mutta laajemmasta oleskelusta ei voitu todeta merkkejä. Etäämmällä metsikössä on asuinkuopaksi luokiteltavissa oleva, noin 4 x 3 x 0,5 m laaja painanne ja sen kupeessa "säilytyskuopan" kaltainen painanne.
Mahdollisesti näillä havainnoilla on yhteyttä rombikirveen (KM 19060) löytymiseen pellon reunasta, ilmeisesti vain noin 30 m tuhoutuneesta liedestä itään. Tämän sanotaan löytyneen 1,5 m syvyydestä, mutta todellinen löytösyvyys epäilyttää, sillä esine lienee joutunut ojan pohjalle sortuneesta pengermästä. Pelto viettää terassimaisesti koilliseen ja Toivolan isännän mukaan pelto-ojissa oli todettu liesiksi oletettuja kivikasoja ojia kaivettaessa. Kirveslöytö on ajoitettu pronssikautiseksi, mutta mikäli löytöpaikka täsmää ja löytö liittyy rannanmyötäisiin asuinpaikkalöytöihin, on kyse varhaisemmasta ajoituksesta, ja myös hieman pronssikautta varhaisempaa ajoitusta on esitetty. Muoto sinänsä lienee kotoperäinen. Kenties tämä kulttiesine? onkin muihin löytöihin nähden irtolöytö myöhäisernmästä vaiheesta, mutta merenpintatasoon nähden paikalla on oleskeltu
ehkä jo vuoden 2550 eKr. tuntumassa. |
| metsakeskus.845010060 |
845 |
Toivola |
10002 |
12008 |
13090 |
11028 |
27000 |
396329.64500000 |
7342106.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010060 |
Petäjämaan länsireunassa olevan Toivolan tilan alueella, talon länsipuolella, on kankaalla asuinkuoppa. Alavahkoa, suosta raivattua peltoa.
Toivolan tila on Petäjämaan mäntykankaan itäreunalla , no in 1 ,6 km Sihtuunan keskusristeyksestä koilliseen ja Hetekorven tilasta (s. 72) noin 1,2 km luoteeseen. Loivasti ja aaltoillen laskeva mäntykangas viettää koilliseen ja yhtyy talon pohjoispuolella samaan suuntaan viettävään peltoon. Metsän reunaan kaivetun kaivon ja sen seurauksena syntyneen murroksen vaiheilla on hienossa hiekassa yhden tuhoutuneen lieden vähäisiä rippeitä. Paikalta löytyi inventoinnissa 1985 myös kolme kvartsi-iskosta, mutta laajemmasta oleskelusta ei voitu todeta merkkejä. Etäämmällä metsikössä on asuinkuopaksi luokiteltavissa oleva, noin 4 x 3 x 0,5 m laaja painanne ja sen kupeessa "säilytyskuopan" kaltainen painanne.
Mahdollisesti näillä havainnoilla on yhteyttä rombikirveen (KM 19060) löytymiseen pellon reunasta, ilmeisesti vain noin 30 m tuhoutuneesta liedestä itään. Tämän sanotaan löytyneen 1,5 m syvyydestä, mutta todellinen löytösyvyys epäilyttää, sillä esine lienee joutunut ojan pohjalle sortuneesta pengermästä. Pelto viettää terassimaisesti koilliseen ja Toivolan isännän mukaan pelto-ojissa oli todettu liesiksi oletettuja kivikasoja ojia kaivettaessa. Kirveslöytö on ajoitettu pronssikautiseksi, mutta mikäli löytöpaikka täsmää ja löytö liittyy rannanmyötäisiin asuinpaikkalöytöihin, on kyse varhaisemmasta ajoituksesta, ja myös hieman pronssikautta varhaisempaa ajoitusta on esitetty. Muoto sinänsä lienee kotoperäinen. Kenties tämä kulttiesine? onkin muihin löytöihin nähden irtolöytö myöhäisernmästä vaiheesta, mutta merenpintatasoon nähden paikalla on oleskeltu
ehkä jo vuoden 2550 eKr. tuntumassa. |
| metsakeskus.845010060 |
845 |
Toivola |
10002 |
12008 |
13090 |
11040 |
27000 |
396329.64500000 |
7342106.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010060 |
Petäjämaan länsireunassa olevan Toivolan tilan alueella, talon länsipuolella, on kankaalla asuinkuoppa. Alavahkoa, suosta raivattua peltoa.
Toivolan tila on Petäjämaan mäntykankaan itäreunalla , no in 1 ,6 km Sihtuunan keskusristeyksestä koilliseen ja Hetekorven tilasta (s. 72) noin 1,2 km luoteeseen. Loivasti ja aaltoillen laskeva mäntykangas viettää koilliseen ja yhtyy talon pohjoispuolella samaan suuntaan viettävään peltoon. Metsän reunaan kaivetun kaivon ja sen seurauksena syntyneen murroksen vaiheilla on hienossa hiekassa yhden tuhoutuneen lieden vähäisiä rippeitä. Paikalta löytyi inventoinnissa 1985 myös kolme kvartsi-iskosta, mutta laajemmasta oleskelusta ei voitu todeta merkkejä. Etäämmällä metsikössä on asuinkuopaksi luokiteltavissa oleva, noin 4 x 3 x 0,5 m laaja painanne ja sen kupeessa "säilytyskuopan" kaltainen painanne.
Mahdollisesti näillä havainnoilla on yhteyttä rombikirveen (KM 19060) löytymiseen pellon reunasta, ilmeisesti vain noin 30 m tuhoutuneesta liedestä itään. Tämän sanotaan löytyneen 1,5 m syvyydestä, mutta todellinen löytösyvyys epäilyttää, sillä esine lienee joutunut ojan pohjalle sortuneesta pengermästä. Pelto viettää terassimaisesti koilliseen ja Toivolan isännän mukaan pelto-ojissa oli todettu liesiksi oletettuja kivikasoja ojia kaivettaessa. Kirveslöytö on ajoitettu pronssikautiseksi, mutta mikäli löytöpaikka täsmää ja löytö liittyy rannanmyötäisiin asuinpaikkalöytöihin, on kyse varhaisemmasta ajoituksesta, ja myös hieman pronssikautta varhaisempaa ajoitusta on esitetty. Muoto sinänsä lienee kotoperäinen. Kenties tämä kulttiesine? onkin muihin löytöihin nähden irtolöytö myöhäisernmästä vaiheesta, mutta merenpintatasoon nähden paikalla on oleskeltu
ehkä jo vuoden 2550 eKr. tuntumassa. |
| metsakeskus.845010061 |
845 |
Hetekorpi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396500.58500000 |
7341121.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010061 |
Kohde sijaitsee Petäjämaan mäntykankaan eteläosassa olevan kilometrin mittaisen, itä - länsisuuntaisen suopoukaman pohjoisrannalla, Hetekorven talosta noin 400 metriä länteen olevalla metsärinteellä. Hetekorpi 2 on noin 500 metriä pitkä alue, jonka keskeisin löytötihentymä on alueella olevan hiekkakuopan vaiheilla. Kuopan ja sille johtavan hiekkatien väliin jää noin 15 x 100 metrin kokoinen rinnekaista, jonka vaiheilta on löydetty runsaasti kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Etelään avautuva suon reunusrinne on laajan hiekkakuoppan vuoksi suurelta osalta tuhoutunut.
Hiekkakuopan itäreunassa oli vuoden 1984 inventoinnin aikaan havaittavissa paikoin selvä, noin 10 - 25 senttimetrin vahvuinen kulttuurikerros. Hiekkatiellä, kuopanteiden reunamilla, kannokoissa ja hiekkakuopan alueella oli palaneita kiviä yli 20 kohdassa. Hiekkakuopan itäpuolella on varhaisemmin hyödynnetty pienempi hiekkakuoppa, jonka reunassa oli joitakin kvartsi-iskoksia. Hiekkakuoppien välisellä rinteellä on kaksi matalaa, noin 3 x 4 metrin laajuista painannetta, jotka lienevät jonkilaisen kotarakenteen pohjiksi luotuja laakioita muuten melko jyrkässä törmässä.
Näiden länsipuolella on noin 10 x 20 metrin kokoinen perunamaa, josta löydettiin palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia. Törmän alla kulkee polku, joka jatkuu satoja metrejä länteen suon reunaa seuraten. Polun alkupäässä oli muutamia liesikiveyksiä ja paljon kvartsi-iskoksia. Iskoksia löytyi vielä hajanaisesti lännempääkin, jossa maasto muuttuu hieman jyrkemmäksi ja kasvillisuus haittasi havaintojen tekemistä.
Muinaisjäännösalueen äärikoordinaatit ovat:
länsipää p: 7344273, i: 3396394
itäpää p: 7344221, i: 3396871 |
| metsakeskus.845010062 |
845 |
Vaarakantola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396099.74400000 |
7341267.02300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010062 |
Hetekorvan talosta Petäjämaalla n. 800 m länteen olevan suopoukaman pohjoislaidalla. Alueella on ainakin yksi asuinkuoppa. |
| metsakeskus.845010063 |
845 |
Vedenottamo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
396356.64200000 |
7341404.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010063 |
Petäjämaan länsilaidalla olevalla törmällä. Vedenottamo tehty hiekkakuoppaan, jonka pohjoispuolella on asuinkuoppa. |
| metsakeskus.845010065 |
845 |
Loanmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
388241.00000000 |
7338604.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010065 |
Inventointi 1985: Vain noin 1,1, km Tornion ja Tervolan väliseltä rajalta itään on noin 1,5 x 0,5 km laaja ja huipultaan 67,14 m mpy oleva, pitkänomainen soraharjanne. Sihtuunan tieltä pohjoiseen 1,6 km, tämän Kuusikko-Loanmaan itäreunaa pitkin kulkevaa soratietä ajettaessa tullaan kapean, männikkömäisen ja hiekkaperäisen niemekkeen kärkeen. Metsätien länsireunassa olevalla matalalla töyräällä kulkevan polun pinnassa on paikoin palaneita kiviä ja hajanaisesti myös kvartseja (löytökohta a). Muutaman sadan merin päässä on kaksi muuta löytökohtaa, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.845010066 |
845 |
Louepalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
408830.62500000 |
7342117.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010066 |
Kivikautinen asuinpaikka Louepalon metsäalueen lounaiskulmassa, etelään ja lounaaseen viettävän rinteen alaosassa, suon reunaan rajoittuen. Alueen halkaisevalta metsätietä on paikannettu kvartsi-iskoksia, jotka osoittavat kivikautista asuinpaikkaa. Metsätieltä n. 10 m lounaaseen on kaksi n. 2,5 m laajaa ja ½ m syvää turvettunutta kuoppaa, mahdollisia pyyntikuoppia (ks. myös alakohde). Löytöalueelta n. 40-50 m kaakkoon on todettu auratun, erittäin kivikkoisen rinteen reunassa ainakin kaksi kohtaa, jossa lienee ollut tuhoutunut liesikiveys.
Louepalo 1 alueelle sijoittuvat Louepalo 2:n alakohteet 1-5, jotka ovat kivilouhoksia. Kyseessä on laaja, länsi-itä-suuntainen louhosalue. |
| metsakeskus.845010067 |
845 |
Leinonen Louepalo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409501.35800000 |
7341905.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010067 |
Louepalon metsäalueen etelärinteessä. Kätkävaaran maantieltä Louepalon eteläreunaa itään kulkevan metsätien pohjoisreunassa, noin 350 m maantieltä, oli 1985 inventoinnin aikaan hiljattain avattu pieni hiekkakuoppa. Sen reunamilla sekä tieuralla todettiin palaneita kiviä sekä kvartsi-iskoksia. Paikalla on pienehkö vahvahumuksinen töyräs, jossa tien molemmilla reunoilla on selvä asumuspainanne, minkä lisäksi kaksi mahdollista asumuspainannetta on tien eteläpuolella. Aluerajaus 2012 perustuu 1985 yleiskarttaluonnokseen ja tarkastukseen 2012. |
| metsakeskus.845010068 |
845 |
Veikkola Louepalo 6 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
410024.14800000 |
7341960.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010068 |
Louepalon suohon rajautuvan eteläreunan kohdalla on ainakin kahdeksan laakeaa asuinkuoppaa sekä pienempiä kuopanteita. Maastossa havaintoja palaneista kivistä ja kvartsi-iskoksista.
Kohteen aluerajaus on tehty vuoden 1985 inventoinnin yleiskartan perusteella 2012. |
| metsakeskus.845010069 |
845 |
Veikkola Louepalo 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410071.12400000 |
7342098.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010069 |
Louepalon metsäalueen eteläreunassa on Kätkävaaran maantieltä noin kilometrin verran metsätien vaiheilla kivikautinen asuinpaikka, josta inevntoinnissa 1985 todettiin löytöinä kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Löytökohdalla on pieni hiekanottokuoppa ja löytöjä on metsätieltä. Kohteen aluerajaus (v. 2012) perustuu inventoinnin karttaluonnokseen. |
| metsakeskus.845010070 |
845 |
Asutus Leinonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
410247.05400000 |
7342009.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010070 |
Louepalon metsäalueen etelärinteessä. Alue on ensi kerran tarkastettaessa 1985 ollut osittain metsäaurattu. Tällöin alueen pohjoisosasta metsätien vaiheilta löydettiin kvartseja ja tästä satakunta metriä etelään rikalöytöinen asuinpaikka-alue, jossa kvartsi- ja liuskeaineiston ja palaneiden kivien lisäksi todettiin asbestisekoitteista keramiikkaa.
Vuoden 2012 tarkastuksessa havaintoja asuinpaikasta tehtiin matalahkolla niemekkeellä, kohteelle annetusta rikkaan löytöalueen keskikoordinaattipisteestä 65 - 105 m pohjoiseen. Tämä alue oli hiljattain aukkohakattu ja äestetty. Löytöjä, hyvälaatuisia kvartsi-iskoksia, havaittiin noin 40 m matkalla 42,5 m korkeuskäyrän vaiheilla ja noin 15 - 20 m leveydellä. Tämä alue sijoittuu siten aiempien löytöalueiden väliin, vaikka niiden väliin jää myös löydötön matalampi alue.
Kohteen aluerajaus on tehty pohjoisen (keskimmäisen) löytöalueen osalta vuoden 2012 pintahavaintojen perusteella, aiemman löytöalueen osalta samassa yhteydessä vuoden 1985 inventoinnin yleiskartan tulkinnan perusteella. |
| metsakeskus.845010071 |
845 |
Honka 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417752.04900000 |
7338901.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010071 |
Kohde sijaitsee Kemijoen Ossauskosken patoaltaan etelärannalla, voimalasta noin 2,2 km etäisyydellä olevan Honkasenkankaan keskivaiheilta. Alue on kauttaaltaan laajojen sora- ja hiekkakuoppien pirstomaa mäntykangasta. Noin 150 m Kemi -Rovaniemi -tieltä pohjoiseen ja noin 100 m Kemijoen rantatörmästä etelään on kuitenkin säilynyt noin 100 x 200 m laaja, koskematon alue. Tämän hienohiekkaisen kankaan halki kulkevan, kapean tieuran vaiheilla on noin 80 metrin matkalla vuoden 1985 invntoinnissa havaittu paikoin runsaita kvartsi-iskoskeskittymiä ja ainakin viisi liesikiveystä. Iskokset ovat selvästi palaneiden kivien tuntumassa. Myös tien laitamaastossa olevissa kannokoissa on harvakseltaan iskoksia, mutta selvää kulttuurikerrosta ei ole syntynyt. Sijaintikorkeutensa perusteella asuinpaikka ajoittuu kolmannen vuosituhannen loppupuolelle ennen ajanlaskun alkua.
Myös Honkasenkankaan itäosassa olevalla tieuralla, noin 700 m idempää, havaittiin kolme kasaumaa palaneita kiviä, mutta vuoden 1987 inventoinnissa paikalla todettiin myös kvartsi-iskoksia (kohde Honka 2). |
| metsakeskus.845010072 |
845 |
Laajamaa 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
420813.82400000 |
7335929.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010072 |
Kohde sijaitsee Mutkan ja Aulanperän välisen paikallistien varressa tien molemmin puolin Laajamaa nimisen laajan ja metsäisen soiden ympäröimän saarekemaisen kumpareen itälaidassa.
Terassimaiselta ja osittain metsäaurauksessa tuhoutuneelta törmältä löytyi vuonna 1988 kaivauksessa muun muassa kolme punamultahautaa, jotka olivat ainakin löytöaikanaan toistaiseksi ainoat punamultahaudat Lapista. Lisäksi kaivauksessa löytyi kampakeramiikkaa (tyyppiä Ka II:2).
Tarkastuksessa vuonna 2009 havaittiin kankaan itäreunaa kohti etelää johtavan tien leikkauksessa kvartseja. Ossauskoskelta johtavan tien pohjoispuoleisen ja muinoin auratun ja pensaikkoa kasvaneen kankaan pohjoisreunassa havaittiin myös mahdollinen asumuspainanne (ks. alakohteet).
Kohteen aluerajaus perustuu kaivaus- ja maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.845010072 |
845 |
Laajamaa 1 |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
420813.82400000 |
7335929.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010072 |
Kohde sijaitsee Mutkan ja Aulanperän välisen paikallistien varressa tien molemmin puolin Laajamaa nimisen laajan ja metsäisen soiden ympäröimän saarekemaisen kumpareen itälaidassa.
Terassimaiselta ja osittain metsäaurauksessa tuhoutuneelta törmältä löytyi vuonna 1988 kaivauksessa muun muassa kolme punamultahautaa, jotka olivat ainakin löytöaikanaan toistaiseksi ainoat punamultahaudat Lapista. Lisäksi kaivauksessa löytyi kampakeramiikkaa (tyyppiä Ka II:2).
Tarkastuksessa vuonna 2009 havaittiin kankaan itäreunaa kohti etelää johtavan tien leikkauksessa kvartseja. Ossauskoskelta johtavan tien pohjoispuoleisen ja muinoin auratun ja pensaikkoa kasvaneen kankaan pohjoisreunassa havaittiin myös mahdollinen asumuspainanne (ks. alakohteet).
Kohteen aluerajaus perustuu kaivaus- ja maastohavaintoihin. |
| metsakeskus.845010073 |
845 |
Laajamaa 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
420309.02700000 |
7336087.17200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010073 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 20,5 kilometriä itäkoilliseen ja Kemijoen Ossauskoskesta vajaat 5,5 kilometriä itäkaakkoon. Soiden ympäröimän Laajamaan länsireunalla olevan asuinpaikan noin 25 asuinpainanteesta 14 on pahoin tuhoutunut 1980-luvun aurauksessa. Kankaan reunaa myötäilevän kaarevan alueen ala on noin 300 x 60 - 100 metriä.
Asuinpaikka-alueen äärikoordinaateiksi mitattu 1980-90-luvulla:
kaakkoispää p: 7339004, i: 3420472
koillispää p: 7339300, i: 3420576
Tarkastuksessa kesäkuun alussa 2016 asuinpaikka todettiin laajalti äestetyksi pohjois- sekä kaakkoisosiltaan. Alueella todettiin melko runsaasti kvartsilöytöjä. Pohjoisella äestysalueella erotettiin vain yksi asumuspainanne, vaikka näitä on täällä ollut useampia. |
| metsakeskus.845010074 |
845 |
Rantala (Sirkonkangas) |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
421180.67300000 |
7335895.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010074 |
Kohde (Rantala,Sirkonkeskijänkä t. Sirkonkangas sijaitsee Tervolan kirkosta noin 21 kilometriä itäkoilliseen ja Kemijoen Ossauskoskesta vajaat 6,5 kilometriä itäkaakkoon. Asuinpaikka on Vähäjoelle vievän tien pohjoispuolella, Sirkonkankaan lounaiskulmalla. Kangasniemekkeen reunaa kiertävällä alueella on ainakin 38 asumuspainannetta sekä näiden lisäksi pienempiä kuopanteita.
Asuinpaikka jakautuu painanteiden sijainnin ja niiden väliin jäävän paikoin kivikkoisen, noin 50-100 m levyisen alueen perusteella kahteen osaan, 1985 ensin paikannettuun länsiosaan (a) ja kaakkoisosaan (b), joka todettiin v. 2000. Soranotto ja sorakuopalle vievä tie ovat tuhonneet a-aluetta ja yksi asumuspainanne on jäänyt tien alle. Tällä alueella maaperä on varsin kivinen alaosissaan soistunut ja täällä noin 18 painanteesta osa erottuu varsin heikosti. Painanteiden on arvioitu ryhmittyvän viiteen korkeustasoon, jolla voi olla kronologista merkitystä. Osa on lähes suorakaiteisia, jotkut melkein pyöreitä.
B-alue oli vuonna 2000 koskematon. Parikymmetä painannetta ryhmittyvät neljään-viiteen korkeustasoon. Osa painanteista on varsin heikosti hahmottuvia. Luoteisosa alueesta on varsin kivikkoista, mutta pääosa rakentaista sijoittuu hienohiekkaisille muinaistörmille. Humuskerros on hyvin ohut ja palaneita kiviä erottuu maanpintaan saakka. Yhden painanteen (n:o 3) keskellä todettiin liesikiveystä, liusketta ja kvartsi-iskoksia heti turpeen alla.
Sekä a- että b-alue ajoittunee tyypillisen kampakeramiikan jälkeiseen aikaan ja paikan käytön ikäarvioksi on esitetty noin 120-180 vuotta alkaen 3250 eKr.
Asuinpaikka-alueen äärikoordinaatit (yhtenäiskoordinaatit) ovat:
koillispää p: 7339019, i: 3421423
kaakkoispää p: 7338828, i: 3421444 |
| metsakeskus.845010075 |
845 |
Saari |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
421408.58000000 |
7336231.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010075 |
Ilmeisen pienialainen kivikautinen asuinpaikka Rantalan asuinpaikan pohjoispuolella, n. 450 m Ossauskosken ja Vähäjoen väliseltä tieltä koilliseen. Kohde sijaitsee Sirkonkeskijängän muinaispoukaman (n. 65 m mpy.) alapuolella, terassimaisella hienohiekkaisella kankaalla, jonka halki laskee puro lännenpuoleiseen Sirkonjänkään (60 m mpy.). Jo kuivuneen purouoman pohjoisreunassa on inventoinnissa 1985 havaittu ryhmä asumuspainanteeksi tulkittuja painanteita. Kaksi selvempää on kooltaan 10 x 7 x 0,5 ja 8 x 6 x 0,5 m. Toisen keskellä havaittiin murroksessa hiekassa liuskeiskos. Vieressä on 2,5-metrinen ja 0,8 m syvä säilytys- ym. kuoppa. Uuden kuivatusojan reunassa todettiin myös palaneita kiviä sekä kvartsi-iskoksia. Tulkinnan mukaan asuinpaikka on pienialainen ja jossa selkeitä kulttuurikerroksia ei myöskään arvioitu muodostuneen. Asuinpaikka ajoittunee tyypilliseen kampakeramiikkaan. |
| metsakeskus.845010076 |
845 |
Minilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
421403.58600000 |
7336751.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010076 |
Kohde sijaitsee Sirkko-nimisen harjun länsireunassa olevan laajan aurausalueen keskivaiheilla. Pahoin aurattu asuinpaikka on ollut ilmeisesti yli sata metriä laaja, mutta säilynyt osa suon laidassa, kooltaan noin 25 x 25 metriä, on siitä vain pieni osa.
Varsinkin alemmissa aurausurissa oli vuoden 1985 inventoinnin aikaan havaittavissa paljon palaneita kiviä ja melko runsaasti kvartsi-iskoksia, paikoin myös palanutta luuta ja liuskeiskoksia, joukossa myös mahdollinen liukeveitsi. Löydöt kohteelta käsittävät myös taltan ja hioimen. Asuinpaikka ajoittunee tyypillisen kampakeramiikan loppupuolelle. |
| metsakeskus.845010079 |
845 |
Pihlajamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416295.64300000 |
7334994.60100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010079 |
Pihlajamaan (Anttilankangas 1) kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ossauskosken eteläpuolisen, noin 3 km pituisen Anttilankankaan harjanteen länsirinteellä, Sompujärventien lounaispuolelta, hiekkaterassilta. Kankaan lounaaasta luoteeseen leikkaavan voimalinjan luoteisreunassa on paikan löytämisaikaan (1985) ollut tuulenkaatojen pystyyn nostamia kannokoita ja muita murroskohtia, joissa havaittiin palaneita kiviä sekä kvartsi-iskoksia ja myös liuske-esineitä. Ilmeisesti paikka ei ole kovin rikaslöytöinen, eikä selkeää värjäytynyttä kulttuurikerrosta ollut havaittavissa. Asuinpaikan laajuus lienee noin 75 x 50 m. Se sijoittuu 45 m korkeuteen merenpinnasta ja ajoittunee myöhempään kivikauteen, likimain 2000 eKr.
Löydöt koostuvat liusketaltasta, paksuselkäisen ja pääosin hiotun hakun katkelmasta sekä kvartsi-iskoksista. |
| metsakeskus.845010080 |
845 |
Kaatopaikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416989.36500000 |
7333810.07800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010080 |
Ossauskoskelta vajaat 5 kilometriä eteläkaakkoon on Anttilankankaalla Sompujärvelle johtavan tien ja sen itäpuolisen vanhaan hiekkakuoppaan muodostuneen kaatopaikan välisellä lounaisrinteellä kivikautinen asuinpaikka (Anttilankangas 2 kaatopaikka). Kuopan länsipuolella paljastuneella 10 x 15 m laajuisella kivennäismaalla todettiin viidessä kohtaa palaneita kiviä. Kuopan länsipuolitse kulkee kapea metsätie, joka yhtyy isompaan soratiehen hieman pohjoisempana. Terassimaisesti lounaaseen laskevassa maastossa on hajanaisesti todettu kvartsi-iskoksia, muttei merkkejä kovin voimakkaasta asutuksesta. Osa asuinpaikkaa lienee tuhoutunut hiekkakuoppaa kaivettaessa, mutta säilynyttä aluetta lienee ainakin noin 40 x 30 metrin laajuisella tasanteella.
Elokuussa 2012 tehdyssä tarkastuksessa ei havaittu maanpäällisiä merkkejä asuinpaikasta. |
| metsakeskus.845010081 |
845 |
Alatolonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417837.02300000 |
7333319.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010081 |
Kivikautinen asuinpaikka (Anttilankangas 3 Alatolonen) sijaitsee Ossauskosken eteläpuolella Anttilankankaan itäosassa olevalla Runkausjoen koillispuoleisella jokitörmällä. Löytöalue on pääosin säilynyt laajalti huolimatta 1980-luvun ns. maurimyrskyn jälkeen tehdyistä aurauksista. Runsaimmin löytöjä havaittiin noin 100 m Sompujärven tieltä erkanevalta metsätieltä etelään, kahden mäentöyrään väliin jäävällä noin 120 x 60 m laajuisella tasanteella. Paikka rajautuu idän ja koillisen puolella pieneen suoaltaaseen ja lännen puolella jyrkkään Runkausjoen uomaan laskevaan rinteeseen. Joen puolella olevalla terassilla havaittiin tuulenkaatojen alueella, mutta muutoin säilyneessä hiekkamaassa ainakin 7 liesikiveysten kohtaa ja niiden vaiheilla runsaasti kvartsi-iskoksia. Suon reunalla oli auratulla alueella noin 14 liesikiveyksen osin tuhoutuneita kohtia aivan suonpinnan tason hiekkakaistalla. Löytöjä täällä oli runsaasti, myös palanutta luuta parissa kohdin. Myös näiden alueiden ulkopuolella havaittiin merkkejä liesistä sekä kvartsi-iskoksia. Kiinteämpi asutus on keskittynyt mainittuihin pariin alueeseen. |
| metsakeskus.845010082 |
845 |
Jokimaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418618.71900000 |
7331880.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010082 |
Ollakanojanperällä oleva Jokimaa on noin 700 x 200 m laaja harjanne Runkausojan
eteläpuolella. Pääosin mäntykankaisen harjun eteläosan halki kulkee Rakkaviidassa
olevalle Louhimon tilalle päättyvä öljysoratie. Tien pohjoispuolella on laaja sora- ja hiekkakuoppa, eteläpuolella hienohiekkainen ja vetinen, metsäaurattu töyräs. Hiekkaterassin itäreunassa ja tien reunapenkereillä on inventoinnissa 1985 havaittu noin 14 kohtaa, joissa on palaneita kiviä hajonneista liesistä. Aurauksesta oli tuolloin kulunut jo vuosia ja ojat olivat jo osittain turvettuneet. Mahdollisesti paikalla on työstetty kiviesineistöä tavanomaista vähemmän, sillä löytöjä ei juuri paikalla ole poimittavissa. Osa asuinpaikasta lienee tuhoutunut tien pohjoispuolelle kaivetun sorakuopan mukana, mutta terassia on myös säilynyt kuopan itäpuolella olevassa metsikössä.
Löydöt kivilaji- ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.845010083 |
845 |
Jarmo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415667.90700000 |
7330871.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010083 |
Mikonahon pohjoispuolella oleva löytökohta talon etelänpuoleisella niityllä. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.845010084 |
845 |
Rihko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
414866.22500000 |
7330639.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010084 |
Mikonahon länsipuolella on laajan sorakuopan rikkoma mäki Sompujärventien luoteislaidassa. Mäkeä kutsutaan nimellä "Ylimmäinen Venekumottu". Alueesta kuroutuu kohti länttä kapea ja noin 300 m pitkä niemeke. Tämän eteläpuolelle muodostuu muinaispoukama, jonka reunamaa pitkin kulkee niemekkeeseen Rihkon tilalta alkava, nurmettunut peltotie. Sammalpeitettä nostaen tien pinnasta paljastui hienohiekkaisesta maaperästä 15 liesikiveystä noin 120 m:n matkalla.
Kvartsi-iskokset ovat pääosin luoteisimpien liesikiveysten vaiheilta. Tässä paikassa maaperä on varsin kivikkoista. Kuusikkoisessa, matalassa rinteessä oleva kapea asuinpaikkakannas liene säilynyt melko alkuperäisenä, sillä soranotto ei ole sitä tuhonnut. Topografisin
perustein kyse on Mikonahon asuinpaikkoja hieman nuoremmasta asutusvaiheesta. Rihkon tila oli vuoden 1985 inventoinnin aikoihin autiona. |
| metsakeskus.845010085 |
845 |
Mikonaho 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
415282.06300000 |
7330233.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010085 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 14,5 kilometriä itään Rakkaviidan länsipuolella. Mikonahon pohjoisosan länsireunassa, Jorman talosta etelään on Mikonahon talon molemmin puolin noin 400 metriä pitkä asuinpaikka, jolla on noin 30 asuinpainannetta. Löydöt paikalta käsittävät liuske-esineen katkelmia, kvartsia ja liusketta.
Lounaisimmat asuinpaikkaan viittaavat havainnot ovat kohdasta p: 7332990, i: 3415280. Koillisimmat havainnot puolestaan ovat kohdasta p: 7333492, i: 3415572.
Vuoden 2016 tarkastuksen perusteella kohteen Mikonaho 3 aluerajaus tulee hyvin lähelle pohjoispuoleista Mikonaho 3 rajausta. |
| metsakeskus.845010086 |
845 |
Mikonaho 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
415645.91400000 |
7330465.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010086 |
Kohde on Tervolan kirkosta noin 15 kilometriä itään Rakkaviidan länsipuolella. Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Mikonahon pohjoiskärjessä kolmella alueella.
Keskeisin alue, kooltaan noin 250 x 150 metriä, on Jorman talosta itään kankaan itälaidalla. Tämän molemmin puolin on kaksi pienempää asuinpaikkaa. Osittain hiekanotossa ja metsäaurauksessa tuhoutuneella asuinpaikka-alueella on ollut noin 14 asuinpainannetta. Löydöt paikalta käsittävät liuske-esineen, liuskeerenkaan, kvartsia ja liusketta. |
| metsakeskus.845010087 |
845 |
Arto |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
412989.98400000 |
7329297.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010087 |
Perämaan luoteiskulmassa sijaitseva kivikautinen asuinpaikka, jota on 1980-luvulla metsäaurattu. Asuinpaikka sijaitsee mäen lounaisrinteen tyvessä, jossa on ainakin kuuden painanteen ryhmä. Näistä yksi on selvästi pyyntikuopaksi luettava kaivanne. hyvin heikosti erottuvia tasannemaisia aloja, joita voi epäillä asumusten pohjiksi. Ainakin 5 mahdollista asumuspainanetta on havaittu. Löytöinä on todettu kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä liesikiviä
Mäen laella on säännöllisen muotoinen kiveys (68,4 m mpy.), laajuus noin 4 m ja korkeus noin 0 ,4 m. Sen kivet näyttävät tarkoituksella kootuilta ja se muistuttaa ns. lapinrauniota.
Raunio ei ole erityisen näkyvällä paikalla, mutta kuitenkin lakiosalla. Rakenteen ajoituksesta
ja funktiosta ei ole mitään varmuutta. Alueella on myös pari rakkaan kaivettua purnua (ns . rakkakuoppaa). |
| metsakeskus.845010088 |
845 |
Hyväri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412914.01900000 |
7328751.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010088 |
Perämaan länsireunassa. Osin tuhoutunut aurauksessa, mahdollinen asumuspainanne, joka on vaurioitunut äestyksessä 2010-luvulla. Löydöt kvartsia ja palaneita kiviä. Aluerajaus vuoden 1985 tarkastuksen kartan sekä 2017 tarkastuksen perusteella. |
| metsakeskus.845010089 |
845 |
Hervo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413392.82200000 |
7328708.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010089 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 13 kilometriä itään Lehmikummun ja Runkauksen puolimaissa. Perämaan koillislaidalta, sorakuopan koillisreunassa on tavattu asuinpaikkaan viittaavia löytöjä vajaan kahdensadan metrin matkalta. Löydöt paikalta käsittävät kvartsia ja liusketta.
Hiekkakuopan eteläosien laajennusta koskevan lupahakemuksen johosta kesäkuussa 2019 tehdyn tarkastuksen yhteydessä Hervon alue todettiin olevan oton suhteen ennallaan. Alue oli muuten umpeenkasvanut, eikä enempiä löytöjä havaittu. Mahdolisesti vielä säilyneen muinaisjäännöksen rajojen määritys edellyttää koekuopitusta.
Naapuritilalla, noin 200 m Hervon koordinaattipisteesta kaakkoon, havaittiin 2019 tarkastuksen yhteydessä ainakin kaksi mahdollista pyyntikuoppa- ym. rakennetta, halkaisijaltaan noin 2,5 m ja syvyys noin 30 sekä 40 cm. Niiden kuopitukseen maannoksen havaitsemisesksi ei ollut mahdollisuutta tarkastuksessa. |
| metsakeskus.845010090 |
845 |
Laitala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403941.62600000 |
7329481.78300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010090 |
Anttilankummun länsikärjessä, aivan Lehmikumpuun vievän tien etelälaidassa oleva
kivikautinen asuinpaikka. Kohde on paikannettu inventoinnissa 1985, jolloin noin 350 m pitkän aurausalueen kulmassa, kivien kattamassa, hienohiekkaisessa maaperässä. Lännenpuolelta soiseen maastoon liittyvällä töyräällä havaittiin noin 20 x 40 m:n
alalla runsaasti palaneita kiviä ja jonkinverran kvartsi-iskoksia. Kivikautinen asuinpaikka jatkuu ilmeisesti myös paikan sekä eteläpuoleiseen suuntaan että sen ja tien pohjoispuoliseen osaan muinaisrantaa. Todennäköisesti hieman varhaisempi, pienialainen asuinpaikka, Vuolukanaho (Anttilankumpu 2), sijaitsee tien vastapuolella ja noin 350 m itään mentäessä. Alhaisen löytökorkeutensa vuoksi asuinpaikka voidaan ajoittaa myöhäiskivikauteen, noin vajaat 2000 eKr.
2022: Asuinpaikka on nykyisin metsää kasvavaa kangasmaastoa. Mitään asuinpaikkaan viittaavaa paikalla ei nykyisin ole maan pinnalla havaittavissa. Vuoden 1985 inventointikertomuksessa on karttaluonnos (s. 139), jonka perusteella kohteen nykyinen rajaus kattaa keskeisen löytöalueen. Karttaluonnokseen on merkitty kysymysmerkkien kanssa muutamia löytökohtia myös nykyisen muinaisjäännösrajauksen lounaispuolelle ja tien pohjoispuolelle. Näilläkään alueilla ei nykyisin ole metsämaastossa havaittavissa mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa. |
| metsakeskus.845010091 |
845 |
Vuolukanaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404190.52600000 |
7329459.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010091 |
Anttilankummun pohjoissivulla. Lehmikumpuun vievän tien pohjoispuolella. Vuonna 1985 alue oli hakkuuaukeaa. Paikka on noin 350 m itään Anttilankummun länsipäässä olevasta Laitalan asuinpaikasta. Tien reunassa on pieni, vesakon peittämä sorakuoppa, jonka tuntumassa on ollut muinoin pohjoiseen aukeneva lahdelma. Noin 50 m sorakuopasta koilliseen, havaittiin suppea-alaisella hiekkamaalla muutamista tuulenkaadoista asuinpaikkalöytöjä, kiviesineen katkelma, kvartsia, ja liusketta. Paikalla erotettiin myös ainakin yhden lieden palaneita kiviä. Oleskelu poukaman rannalla ajoittunee pian noin 2000 eKr. jälkeen. Koillispuolella todettiin kivikkoinen aurausalue.
2022: Asuinpaikka on nykyisin metsää kasvavaa kangasmaastoa. Mitään asuinpaikkaan
viittaavaa paikalla ei nykyisin ole maan pinnalla havaittavissa. |
| metsakeskus.845010092 |
845 |
Kokonkumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
397277.29100000 |
7332432.57500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010092 |
Törmävaaran kaakkoispuolella sijaitsevan Kokonkummun luoteiskulmassa on pienialainen kivikautinen kohde, ilmeisesti leiripaikka. Paikalla on pieni hienohiekkainen niementörmä, jossa Viidanmaalle johtavan metsätien eteläpuolella on kaksi pientä hiekkakuoppaa. Tiellä on havaittu kaksi, hiekkakuoppien reunoilla kolme kohtaa, jossa on palaneita kiviä sekä harvakseltaan joitakin kvartsi-iskoksia.
Hiekkakuoppien länsipuolella on nurmettunut, noin 2 x 1,5 x 0,4 m laajuinen painanne. Tien koillispuolella on n. 7 m päässä tiestä noin 4 x 3 x 0,5 m laajuinen, turpeen kattama painanne, mahdollisesti kodanpohja. Edelleen alueella on pari pientä painannetta, jotka voivat kuulua kivikautiseen vaiheeseen, tai Törmävaaran kakkoiskulman asuinpaikkalöytöihin. Kodansija ja pieniä hiekkakuoppia. Löytöjen (KM 230091-2) joukossa on myös hioinkivi. |
| metsakeskus.845010093 |
845 |
Ampumarata |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
402583.18200000 |
7325142.52000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010093 |
Kivikautinen asuinpaikka-alue Kauvonkankaan länsi- /luoteisreunan rinteessä, joka on aikanaan muodostanut noin 500 m pitkän asumuspainannealueen. Kohde on todettu 1985 inventoinnissa ja laajentunut myöhemmissä tarkastuksissa (1986 ja 1997). Nykyisin rinteen
halkoo noin 3 km Kemi-Rovaniemi -tieltä itään johtava soratie. Tie puolittaa paikalla olevan, noin 200 x 200 m laajan hiekkakuopan, joka on pääosin syntynyt vuoden 1960 jälkeen.
Kuopan pohjoispuoleiseen osaan on soranoton loputtua rakennettu ampumarata laitteistoineen. Myös tien eteläpuolen sorakuopan rinteet on loivennettu ja maisemoitu taimikolla, joten soraa ei tiettävästi enää 1980-luvun lopun jälkeen ole otettu.
Kuopan länsireunaa pitkin kulkee kapea tieväylä metsästysseuran majalle sekä etelämmäs Kauvonkankaalle. Tien reunassa on korkeuspiste (48.72 m mpy.). Tämän tien tuntumassa on paikoin palaneita kiviä ja kvartsi-iskoksia ja harvakseltaan metsäauratussa rinteessä joitakin asumuspainanteita (kohdealue a). Kuusi asumuspainannetta on todettu tarkastuksessa (1997) etelään johtavan tieuran ja läheiselle metsästysmajalle siitä länteen johtavan tien lounaispuoleisella alueella. Näistä pohjoisten kahden-kolmen painanteen kohta (painanteet 1-3) todettiin myös 2016 tarkastuksessa.
Ampumaratakuopan pohjoisreunassa on puolikas paksun humuksen peittämää asumuspainannetta sekä tämän pohjoispuolella olevassa rinteessä kymmenkunta eheänä säilynyttä, noin 6-8 m laajaa asumuspainannetta (kohdealue b) 50 m:n korkeuskäyrän tuntumassa. Muutamia asumuspainanteita lienee tuhoutunut soranoton yhteydessä.
Pohjoisen hiekkakuopan löytöalueen itäpuolella noin 250 m ja mainitun länsi-itä -suuntaisen maantien pohjoispuolella noin 100 m on kolmas löytö- ja painannealue (kohdealue c) pohjoiseen loivasti viettävässä rinteessä, joka havaintohetkellä (1986) oli aurattua. Alueen kooksi kahdella tilalla (3:72 ja 74) arvioitiin noin 100x40 m. Täällä hienohiekkaisissa kohdissa todettiin liusketuura, kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä ja ympäristöstään metrin verran kohoavalla kohdalla pari asumuspainanteeksi tulkittavaa painaumaa, joita lienee myös tuhoutunut aurauksessa. Tämän alueen tarkastuksessa 2016 havaittiin kaksi mahdollista asumus- tai muuta painannetta sekä 2-metrinen kuoppajäännös. Mahdollisesti aiemman aurauksen jäljiltä alueen maanpinta oli varsin epätasainen ja tarkempien havaintojen tekemisen edellytys ovat tarkemmat koetutkimukset.
Kohteen aiempaa (2005) aluerajausta on laajennettu lounaaseen ja tarkistettu kohdealueen c osalta koillisessa (11.11.2015). |
| metsakeskus.845010094 |
845 |
Siirtola |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
404446.00000000 |
7325447.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010094 |
Kauvonkankaan pohjoissivustalla on kilometrin mittainen asumuspainannealue. Alueella on neljä laajempaa ryhmää, joissa on yhteensä ainakin 225 asumuspainannetta sekä lisäksi muita pienempiä kuopanteita. Vuoden 1998 kaivauksissa löydettiin vallin kohdalta Pöljäntyypin keramiikkaa. |
| metsakeskus.845010098 |
845 |
Kankaanjänkä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
402913.05100000 |
7324306.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010098 |
Kauvonkankaan länsireunassa on Kankaanjängän (a ja b) kaikkiaan ainakin 60 asumispainanteen alue, joka sijoittuu kahteen-kolmeen ryhmään. Lisäksi alueella on ainakin kaksi pyyntikuoppaa joista eteläisempi on jo 1980-luvun alussa metsäauratulla alueella, jolla on havaittu kvartseja ja palaneita kiviä. Vuosina 1995-96 Lapin maakuntamuseo on kaivanut asumuspainanteet 6 ja 15 sekä tehnyt koeojan painanteeseen 4 sekä muita koealueita. Asuinpaikka sijoittuu nykyisen suon rantaan ja sen on todettu ulottuvan myös soistuneelle alueelle. Eteläisestä vedenottamosta 120-130 m lounaaseen on melko myöhäinen rakennuksenpohja.
Alueelta on useampi karttaluonnos, mutta niiden sitominen peruskarttaan on eteläosassaan osittain ongelmallista. Kankaanjänkä on yksi Kauvonkankaan monista asumuspainanne- ja asuinpaikkakohteista. |
| metsakeskus.845010099 |
845 |
Kaakkurilampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
402542.19700000 |
7323243.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010099 |
Kauvonkankaan lounaiskulmassa oleva n. 7 asumuspainanteen ryhmä Kaakkurilammen koillispuolella olevan kämpän vaiheilla. Asumuspainanteiden ja löytöjen perusteella alueen laajuudeksi on arvioitu noin 200 x 50 m. |
| metsakeskus.845010100 |
845 |
Kolopetäjä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
393341.85500000 |
7339697.64700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010100 |
Kivikautinen asuinpaikka Sihtuunan entisestä koulusta n. 2,1 km lounaaseen, Kolopetäjän metsäalueen koilliskulmassa olleella 1980-luvulla metsäauratulla ja -ojitetulla alueella. Tarkastuksessa 1985 todettiin puolikaaren muotoisen hiekkarinteen alaosassa jängänlaidassa, osin jängässä n. 15-20 metrin levyinen ja n. 200 metrin pituinen löytövyöhyke. Alue oli tuolloin hakattua ja metsäaurattua aluetta. Löytöinä havaittiin tuuran katkelma, hioin, kvartsia, liuksetta ja palanutta luut ja palaneita kiviä. Erään nuotiopaikan läheltä löytyi vierekkäin tuuran terä KM 23395:1 ja hioinkivi KM 23395. |
| metsakeskus.845010102 |
845 |
Sirkonkangas 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
421608.49700000 |
7337315.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010102 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 22 kilometriä itäkoilliseen ja Kemijoen Ossauskoskesta runsaat 6 kilometriä itäkaakkoon. Sirkon länsireunassa on laaja pohjois-eteläsuuntainen asuinpaikka (noin 350 x 80 metriä), jolla on ainakin 22 asuinpainannetta. Löydöt paikalta käsittävät tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä, kvartsia, palanutta luuta ja liusketta. |
| metsakeskus.845010103 |
845 |
Honkastenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
417496.15200000 |
7338993.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010103 |
Kaksi asuinpaikkaa sisältävä kohde sijaitsee noin 2 kilometriä itään Ossauskosken padosta, Kemijoen etelärannalla. Lännempänä sijaitseva kohde on hiekkakankaalla aivan jyrkän jokitörmän partaalla. Mäntyä kasvavalla terassilla on neljä painannetta, jotka ovat mahdollisesti asumuspainanteita. Tuulenkaadoissa ja lapionpistoissa havaittiin painanteissa olevan palaneita kiviä.
Edellisestä noin 100 metriä itään sijaitsee samanlaisella mäntykankaalla kuusi isoa ja kaksi pienempää painannetta. Isojen painanteiden koko on noin 8 x 5 metriä ja pienempien 3 x 3 metriä. Isot painanteet ovat kahdessa kolmen kuopan ketjussa kiinni toisissaan. Painanteissa oli havaittavissa palaneita kiviä. Yksi painanteista on ilmeisesti puoliksi sortunut alas törmältä. |
| metsakeskus.845010104 |
845 |
Tauriaisenperä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
398236.92600000 |
7326352.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010104 |
Vaaran pohjoissivustalla olevan hiekkakuopan itäpuolella. Kolme asuinkuoppaa? Löydöt kvartsia.
2024: Tarkastuksessa ei havaittu alueella asuinkuoppia. |
| metsakeskus.845010105 |
845 |
Kujala |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
408974.59600000 |
7331122.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010105 |
Ala-Kirvesmaan pohjoisreunassa. Tuhoutunut osin aurauksessa. Kaksi asuinkuoppaa. Löydöt: rombimainen kirves, kiviesineen katkelmia, liusketta, kvartsia. Runsaan liuskeiskosten määrän takia kohdetta on pidetty louhoksena. |
| metsakeskus.845010105 |
845 |
Kujala |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
408974.59600000 |
7331122.13200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010105 |
Ala-Kirvesmaan pohjoisreunassa. Tuhoutunut osin aurauksessa. Kaksi asuinkuoppaa. Löydöt: rombimainen kirves, kiviesineen katkelmia, liusketta, kvartsia. Runsaan liuskeiskosten määrän takia kohdetta on pidetty louhoksena. |
| metsakeskus.845010106 |
845 |
Ketola |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
408620.74000000 |
7331059.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010106 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 8,5 kilometriä itään Lapinjängän kaakkoispuolella, Ala-Kirvesmaan luoteislaidalla. Paikalla on asuinpaikka, jolla on ainakin 10 asuinpainannetta. Kohde liittyy idässä kohteeseen Tervola 105 Kujala 845010105. |
| metsakeskus.845010107 |
845 |
Kuokkamaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
408769.67700000 |
7330444.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010107 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 9 kilometriä itään Lapinjängän kaakkoispuolella. Ala-Kirvesmaan länsiosassa on osin aurattu laaja asuinpaikka (noin 100 - 250 x 600 metriä), jonka alueella on ainakin kolme asuinpainannetta. Alue rajoittuu etelässä metsätiehen. Löydöt paikalta käsittävät kvartsia, liusketta ja palanutta luuta.
Asuinpaikka-alueen lounaispään koordinaatit ovat p: 7333385, i: 3408618, ja koillispään p: 7333805, i: 3409039.
Tarkastuksissa vuonna 2015 todettiin, että asuinpaikkarajauksen läntisimmällä osalla oleva metsätila (845-402-14-167), hiekkainen rinne, oli laikutettu puun istutusta varten tiheästi täyteen kuoppia, jotka ulottuivat 30-40 m syvyyteen kivennäismaahan. Merkit asuinpaikasta rajoittuivat muutamiin kvartsi-iskoksiin, joiden perusteella asuinpaikan rajausta tällä alueella muokattiin. 1980-luvulla Aiemmin tällä alueella havaittuja mahdollisia asumuspainanteita ei pystytty havaitsemaan, mahdollisesti maanmuokkauksesta johtuen. vajaa 200 m luoteeseen samalla tilalla on myös kivikaudella asuttua aluetta (uusi kohde, Kuokkamaa luode) |
| metsakeskus.845010108 |
845 |
Pirttipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409458.40200000 |
7330768.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010108 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä Ala-Kirvesmaan pohjoissivustalla, metsäautotien laidassa. Metsätien länsiluoteen puoleisella ojanteella oli yksittäinen kvartsikeskittymä puhtaassa hiekassa, varsin tasaisella maalla. Noin 50 m tästä kohdasta koilliseen löytyi terältä murtuneen mahdollisen liusketuuran kappale. Näistä löydöksistä päätellen tälläkin paikalla voi olla enemmän löydöksiä ja mahdollisesti pieni asuinala. Löydöt: KM 24579:1-7 |
| metsakeskus.845010109 |
845 |
Karsimanoja |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
410444.00000000 |
7330985.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010109 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 9,8 kilometriä itään, Lapinjängän kaakkoispuolella.
Yli-Kirvesmaan soiden saartaman metsäkankaan pohjoisluoteessa olevalla rinteellä on sankkaa kuusimetsää, jossa inventoinnin aikaan 1988 on tuulenkaadoissa ollut pieniä hiekkapaljastumia. Niistä paljastui vähän löydöksiä ja viitteitä muinaisasuinpaikasta, lähinnä kahdesta kohdasta.
Karsimanojan kaakkoispuoleiseen reunaan rajoittuvassa tieleikkauksessa oli (1988) muutamia kvartseja (a), palaneita kiviä ja tulen punertamaa hiekkaa noin 15 m:n matkalla, suosta loivasti nousevalla rinteellä. Ojan koillispuolella on hienossa, kivensekaisessa hiekkamaassa
painanne, jonka keskellä on palaneita kiviä humuksen alla. Se on siten ilmeinen asumuspainanne. Kvartsit ja palaneet kivet olivat esillä myös tieltä noin 180 m itään olevassa metsärinteen avokohdassa. Etäisyys suohon oli noin 100 m ja korkeusero
noin 5 m. Tässä umpimetsässä piillee muinainen asuinpaikka.
Kirvesmaan metsätien parannuksen takia tehdyssä tarkastuksessa 2015 keväällä edellä mainittua mahdollista asumuspainanetta ei pystytty paikantamaan. Tieleikkauksessa havaittiin hieman kvartseja. Tämä tien reuna-alue on varsin kivinen, eikä vaikuta kovin otolliselta pitempiaikaiselle asuinpaikalle. Sen sijaan tieltä noin 100-180 m itään, aiemman löytökohdan vaiheilla, todettiin äestetyn metsärinteen alaosassa varsin runsaasti kvartsi-iskoksia, palaneita kiviä sekä erittäin paljon liuskemateriaalia. Kohteella olleen alakohteen pistekoordinaatti on osoittanut tätä löytöaluetta 100 m idemmäs. Tienreunan sekä äestysalueen välinen alue oli kasvullista tuoretta ja kosteaa metsää, jonne koepistoja ei tehty. |
| metsakeskus.845010110 |
845 |
Veittonen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
408959.00000000 |
7330996.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010110 |
Ala-Kirvesmaan pohjoisreunassa. Puolittain aurauksessa tuhoutunut 17 asumuspainanteen ryhmä. Löydöt: kaksi tuuraa, taltta, teelmiä, kvartsia.
Alueen länsiosa on säilynyt hyvin vuoden 2015 tarkastuksen perusteella, jolloin täällä paikannettiin 8 asumuspainannetta. Itäosassa on tilojen rajalinjalta lähtien 1980-luvun syväaurauksen jäljiltä vaikea erottaa painanteita tilojen rajalinjalta itään. Vuonna 2015 täällä hahmotettiin seitsemän painannetta. |
| metsakeskus.845010112 |
845 |
Hattuvaara |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
398163.97200000 |
7320694.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010112 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 10,5 kilometriä etelään ja Kemijoesta noin 1,3 kilometriä itään, Hattuvaaran pohjois- ja koillispäässä. Alueella on asumuspainanteita sekä asuinpaikkalöytöjä kahdelta erilliseltä paikalta (a ja b).
Kohteen rajaus seutukaavaliiton luettelossa poikkeaa oleellisesti alkuperäisessä inventoinnissa tehdystä karttaluonnoksesta (havainto 5.8.2014).
2022: Asuinpaikka-alue a:n pohjoispuolella jää sen ja Kummujärventien väliin kapea kiilamainen alue ehjää metsämaata. Tällä kohdalla, Kummujärventien kaakkoisreunalla olevan ojan leikkauksessa, havaittiin palanutta kiveä ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.845010113 |
845 |
Keskikilpelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415484.95300000 |
7340638.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010113 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 17,5 kilometriä koilliseen ja noin 2 kilometriä Ossauskosken voimalasta pohjoiseen. Heinijänkään laskevan Keskipalon länsirinteessä on 1980-luvun aurauksessa pahoin tuhoutunut asuinpaikka, jonka alueella on useita löytökohtia.
Asuinpaikan laajuus on noin 50 x 100 metriä. Paikalla on muutamia aurausojanteita, joista on pyörtynyt esiin palaneita kiviä, kvartseja, liuskeiskoksia ja -kappaleita. Pieni murena palanutta luutakin löytyi, mutta likamaata ei ollut nähtävissä. Ilmeisesti lyhytaikainen, tilapäistä oleskelua edustava asuinpaikka lounaaseen avautuvan suon läheisyydessä. |
| metsakeskus.845010114 |
845 |
Alapalo Hannunpelto |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
415385.00000000 |
7340938.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010114 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 18 kilometriä koilliseen ja Ossauskosken voimalasta noin 2,5 kilometriä pohjoiseen. Länteen laskevassa metsärinteessä on Heinijängän rämettyneeseen reunaan rajautuva aurauksen osin tuhoama asuinpaikka, jolla on toistakymmentä asumuspainannetta.
Keskeinen alue on lounas-luode -suuuntaisen tilanrajan (tilojen 845-401-4-54 sekä 845-401-4-72) vaiheilla. Alue oli kohteen löytymisvaiheessa 1985 osittain metsäaurattuna.
Rajalinjan vaiheilla on pari selvästi erottuvaa asumuspainannetta, viisi todennäköistä kotasijaa ja pari pienempää kuoppaa. Rinteestä on otettu hieman maa-aineksia ja sen halki kulkee polku pohjoisesta etelään. Likimain 40 m ylempänä polun varrella on ainakin yksi osin kaiveltu asumuspainanne ja pari ilmeistä kotasijaa.
Rajalinjalta itään noin 20 m metriä on aurausalueen törmällä ollut ainakin pari asumuspainannetta. Täällä todettiin runsaasti kvartseja ja liuskeainesta sekä liesiä osoittavia palaneiden kivien keskittymiä. Myös joitakin kiviesineitä kuten tuura ja talttoja lojui ojanteissa. Maapohja on varsin kivistä, mutta osin myös hienohiekkaista.
Selviä tai mahdollisia asumuspainanteita on edellisillä alueilla havaittu 12 kpl.
Myös vetisen notkelman takana koillisessa on ylemmillä törmillä havaittu varsin laajalla alueella hajallaan löydöksiä ja liesiä.
Inventointitietojen perusteella kohteen aluerajaaminen on vaikeaa. Seutukaavaliiton suiojelukohdeluettelossa (1992) sen on todettu sijoittuneen tilojen Hannunpelto 4:45, Uusilampela 4:52 ja Kumpula 4:54 alueille. Asuinpaikka-alueen äärikoordinaatteja:
eteläkulma p: 7343956, i: 3415553
koilliskulma p: 7344104, i: 3415600
Lokakussa 2018 tilan 845-401-3-34 metsänkäyttöilmoituksen takia tehdyssä tarkstuksessa ei metsänkäytön muokkauksen todettu kohdistuvan havaittavaan muinaisjäännökseen (rakenteisiin). 1980-luvulla paikannettu painannealue (ainakin neljä asumuspainannetta skeä maakuoppa) havaittiin luoteisten kahden tilanrajan vaiheilla (845-401-4-54 sekä 845-401-4-72, ks. edellä) sekä kaksi mahdollista asumuspainannetta jälkimmäisellä tilalla, 1980-luvulla havaitun pohjoisemman pienen kotitarve hiekkakuopan vaiheilla. |
| metsakeskus.845010115 |
845 |
Kannikko |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
415057.12300000 |
7341508.97000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010115 |
Ossauskosken voimalasta n. 3 km pohjoiseen oleva metsärinne. Metsänkäsittely 1980-luvulla on vaurioittanut kohdetta ja yhtä varmana pidettävää sekä yhtä mahdollista asumuspainanetta. Näistä noin 30 m pohjoiseen on metsän puolella todettu säilyneenä kaksi asumuspainannetta. Löytöhavainnot koostuvat kvartsista, liuskeesta ja liuske-esineiden teelmistä. Palaneita kiviä on myös todettu merkkinä rikkoutuneista liesistä. Suon reunasta löytöalueelle on noin 100 m.
Maaperän käsittely alueella on ollut harvasarkaista, joten myös säilynyttä asuinpaikkaa on varsin laajalti. |
| metsakeskus.845010116 |
845 |
Myllyaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398481.82500000 |
7326659.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010116 |
Vaaran eteläreunassa olevan pienen hiekkakuopan reunassa. Löydöt kvartsi-iskos, palanutta luuta. |
| metsakeskus.845010117 |
845 |
Tynnyripäri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425816.79300000 |
7343846.06300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010117 |
Tynnyripärin länsirinteessä, suon reunassa oleva törmä. Metsäautotie hajottanut keskeisen osan asuinpaikkaa. Löydöt retusoitu pii-iskos, kvartsia. |
| metsakeskus.845010118 |
845 |
Alakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417851.01100000 |
7335361.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010118 |
Alakankaan asuinpaikkakohde sijaitsee Kemijoen Ossauskoskesta kolmisen kilometriä kaakkoon. Asuinpaikka on soiden ympäröimän Viitamaan metsäsaarekkeen länsilaidalla, Anttilankankaan koillispuolella. Paikalta on saatu löytöinä kvartsia, liuskeiskos sekä palanutta luuta.
Soiden saartama alava metsäsaareke kohosi muinoin saarena Litorinamerestä (46,5 - 52,6
m mpy.)· Länsipäässä on loivasti suohon viettävä rinne, jonka kivensekaiseen hiekkamaahan kaivetusta koekuopasta keskeltä koskematonta metsämaata löytyi palaneiden kivien lomasta palanutta luuta ja kvartsia (tarkastus 1988). Alueelle tehtiin vain tämä yksi koekuoppa metsälinjasta noin 10 m pohjoiseen ja noin 30 m suon reunasta itään.
Monissa tuulenkaadoissa näkyi kuitenkin myös palaneita kiviä. Tämän perusteella voi arvioida paikalla olevan kivikautisen asuinpaikan.
Löytökohdassa oli liesi noin 20 cm syvällä punaruskeassa hiekassa, yli 10 cm:n huuhtoutumiskerroksen alla. Asumuspainanteita tai muita kuoppia ei todettu, joten kohde lienee tilapäisen siirtymä- tai pyyntileirin sija.
Viitamaalla on muitakin kivikautisen asuinpaikan kannalta soveliaita kohtia, mutta metsämaaston vuoksi niissä ei lähempiä havaintoja maanpinnalta voitu tehdä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa löydettiin kaksi raaka-ainekiveä (kvartsi ja kvartsiitti), joiden molempien pinnoissa on jälkiä kiviaineksen iskemisestä. Raaka-ainekivet merkitty alakohteina. |
| metsakeskus.845010118 |
845 |
Alakangas |
10002 |
12012 |
13000 |
11019 |
27000 |
417851.01100000 |
7335361.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010118 |
Alakankaan asuinpaikkakohde sijaitsee Kemijoen Ossauskoskesta kolmisen kilometriä kaakkoon. Asuinpaikka on soiden ympäröimän Viitamaan metsäsaarekkeen länsilaidalla, Anttilankankaan koillispuolella. Paikalta on saatu löytöinä kvartsia, liuskeiskos sekä palanutta luuta.
Soiden saartama alava metsäsaareke kohosi muinoin saarena Litorinamerestä (46,5 - 52,6
m mpy.)· Länsipäässä on loivasti suohon viettävä rinne, jonka kivensekaiseen hiekkamaahan kaivetusta koekuopasta keskeltä koskematonta metsämaata löytyi palaneiden kivien lomasta palanutta luuta ja kvartsia (tarkastus 1988). Alueelle tehtiin vain tämä yksi koekuoppa metsälinjasta noin 10 m pohjoiseen ja noin 30 m suon reunasta itään.
Monissa tuulenkaadoissa näkyi kuitenkin myös palaneita kiviä. Tämän perusteella voi arvioida paikalla olevan kivikautisen asuinpaikan.
Löytökohdassa oli liesi noin 20 cm syvällä punaruskeassa hiekassa, yli 10 cm:n huuhtoutumiskerroksen alla. Asumuspainanteita tai muita kuoppia ei todettu, joten kohde lienee tilapäisen siirtymä- tai pyyntileirin sija.
Viitamaalla on muitakin kivikautisen asuinpaikan kannalta soveliaita kohtia, mutta metsämaaston vuoksi niissä ei lähempiä havaintoja maanpinnalta voitu tehdä.
Vuoden 2020 tarkastuksessa löydettiin kaksi raaka-ainekiveä (kvartsi ja kvartsiitti), joiden molempien pinnoissa on jälkiä kiviaineksen iskemisestä. Raaka-ainekivet merkitty alakohteina. |
| metsakeskus.845010119 |
845 |
Eresmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
425000.12600000 |
7342884.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010119 |
Kivikautinen asuinpaikka n. 950 m Kemijoen rannasta etelään, suon reunassa. Löydöt kvartsia. |
| metsakeskus.845010120 |
845 |
Hietala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
405886.78900000 |
7349184.86800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010120 |
Kätkävaaran luoteissivustalla olevan suon reunustamalla olevan alimman törmän päällä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Alue on noin 1 m suosta kohoavaa hienohiekkaista tasannetta, joka on 1950-luvulla raivattu asumis- ja vilelyalueeksi. Löytöalue on Hietalan talosta n. 50 m länsilounaaseen olevalla pellolla. Tuolloin paikalla oli havaittu syvä ja laakea painanne, mahdollinen asumuspainanne, joka täytettiin traktorin kulun helpottamiseksi. Kiviesineet (mahdollinen tuura, teelmä ja liuskekappale) ovat talosta n. 30 m länsilounaaseen oelvan peltotörmän kohdalta, jossa oli myö todettu punertavaa hiekkaa ja kvartsi-iskoksia. Vuoden 1988 tarkastukseessa todettiin vain joitakin palaneita kiviä. Löytökorkeus viittaisi kampakeramiikan alkuun.
Törmän alle suopeltoa raivattaessa löytyi v. 1957 ojakohdalta puinen mela (KM 24265) talosta noin 80 m pohjoiseen ja törmän reunasta 50 m pohjoiskoilliseen. Sittemmin suo on metsittynyt. |
| metsakeskus.845010122 |
845 |
Sirkonkangas 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
421879.38900000 |
7337689.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010122 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 22 kilometriä itäkoilliseen ja Kemijoen Ossauskoskesta noin 6 kilometriä itään. Kohde Sirkon luoteislaidalla oleva asuinpaikka, jolla on pituutta noin 700 metriä. Alueella on kaksi laajaa asumuspainannekeskittymää, joista lounaisessa on noin 41 ja koillisessa noin 24 painannetta. Löydöt paikalta ovat kvartsia, liusketta.
Alueen pohjoisosassa on erikoinen, viisikulmaiselta perustalta vaikuttava, yhdeltä sivultaan kivirivillä rajattu ala. Se erottuu ympäristöstään varsin hyvin. Rakenteen funktiosta ei ole varmuutta, mutta se saattaa olla kodansija. Rakenteen sisähalkaisija on noin 7,5 metriä. |
| metsakeskus.845010123 |
845 |
Korpela |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
422381.18700000 |
7337979.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010123 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta runsaat 22,5 kilometriä koilliseen ja Kemijoen Ossauskoskesta noin 6,5 kilometriä itään. Asuinpaikka on Sirkon pohjoisosan länsilaidalla. Alueella on ainakin 24-26 asumuspainannetta. Löydöt paikalta käsittävät Ka II -keramiikkaa, kvartsia, liusketta ja piitä.
Asuinpaikka-alueen etelä- ja pohjoispään koordinaatit ovat:
eteläpää p: 7340933, i: 3422436
pohjoispää p: 7341168, i: 3422548 |
| metsakeskus.845010125 |
845 |
Korkia-aho |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
408181.94700000 |
7319159.94100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010125 |
Kohde sijaitsee Tervolan kirkosta noin 14,0 kilometriä kaakkoon. Paikalla on kivirakka, jonka pohjoispäässä on korkeimmalla kohdalla, itään avautuvan rinteen reunassa kaksi vierekkäistä kivirauniota. Harjulta avautuu näköala koilliseen, Suuripää-nimiselle suoalueelle.
Metsäisen ahon topografiaa hallitsevat Litorinameren kasaamat kivivallit. Pyöreähköt rauniot saattavat siten olla luontaisiakin, mutta niiden sijoittuminen rakan korkeimmalle reunakohdalle viittaa ihmisen toimintaan. Ahon pohjoispäässä on pieni kuopanne, joka saattaa olla myös ihmisen toiminnan tulosta. Rakan ylärinteen kivikkoon on lisäksi tehty ainakin yksi säilytyspurnuksi määriteltävä kuoppa.
Vuoden 2012 inventoinnissa rakkakuoppien lisäksi löytyi kahdeksan metriä halkaisijaltaan oleva pyöreä röykkiö, joka on noin 1.5 metriä korkea. Röykkiötä on vaikea havaita ja sen muotoja on vaikea tulkita, koska sen päällä kasvaa puita ja aluskasvillisuutta. On mahdollista että röykkiön kaakkoisreunaa on kaiveltu. |
| metsakeskus.845010127 |
845 |
Kattilankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
416687.47400000 |
7338579.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010127 |
Ossauskosken itärannan alavalla peltoaukealla, patovallin eteläsivulla. Hienoa hiekkamaata. Löydöt kvartsia, liusketta. |
| metsakeskus.845010128 |
845 |
Pieskanaapa NW |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402828.02200000 |
7348000.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010128 |
Vähäisiä löytökohtia Luppovaaran itäpäässä olevan Pieskanaavan reunassa. |
| metsakeskus.845010129 |
845 |
Rakkaviita |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
416172.70400000 |
7330390.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010129 |
Mikonahon ja sen lähialueen kivikautisten asuinpaikkojen itäpuolella on Rakkaviita-niminen laaja kallioalue. Se muodostuu ainakin läntisimmän ulokkeensa osalta kokonaan emäksisestä
tuffiitista, jota arkeologisessa kirjallisuudessa on jo varhain nimitetty sädekiviliuskeeksi.
Rakkaviidan esiintymä on välittömästi kivikautisella asuinpaikalla oleva, länsipäästään noin 60 x 30m laaja j a noin 7,5 m korkea, rosoinen liuskepaljastuma. Siinä on runsaasti tarkoituksellisen louhinnan ja/tai luontaisen rapautumisen aiheuttamia murroksia. Kalliosta irtoaa kankimaisia kappaleita, joista saattoi tehdä mm. tuuria. Kallion reunamat ovat
kokonaisuudessaan irronneiden liuske kappaleiden peitossa, joten valinnan varaa kivikauden miehellä oli määrättömästi.
Kallioalueen länsipään pohjoisreunalta on otettu liusketta useasta kohdasta noin 400 metrin matkalla (Kotivuori 1991: Alueet A-C; Mökkönen 2020: Havainnot 1-7). |
| metsakeskus.845010130 |
845 |
Hirsikangas |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27012 |
417515.13700000 |
7340033.57200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010130 |
Ossauskosken ja E75-tien (ent. E4) pohjoispuolella, aivan tien pohjoireunassa, on Yli-Peuran ja Hakalan talojen välisellä noin 1,6 kilometriä pitkällä osalla harjavia liuskekalliopaljastumia. Ne kuuluvat Tikanmaan muodostumaan, joka saa alkunsa Kivalon länsireunasta jatkuen Ylitornion ja Tervolan rajamaille.
Kalliopaljastuma on vain osittain maan pinnalla. Muodostuma on selvästi kivikautisen louhostoiminnan keskeisin tyyssija Peräpohjolassa ja samalla Tervolan Kivisepäntyön materiaalin alkulähde. Tuffiitin (sädekiviliuskeen) ottoalueita on vuoden 1991 tarkastuksessa arvioitu sijoittuvan viidelle alueelle.
Tulevaisuudessa kalliota uhkaa nelostien oikaisuhanke, joka alkanee tältä kohdalta.
Liuskekkalliopalajastuman äärikoordinaatit ovat:
koillispää p: 7343268, i: 3418423
lounaispää p: 7342841, i: 3416881 |
| metsakeskus.845010131 |
845 |
Louepalo 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11002 |
27000 |
409580.00000000 |
7342050.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.845010131 |
Kohde sijaitsee Kemijoesta noin 5 kilometriä pohjoiseen. Louepalon pääosin kivikkoisen ja laajan metsäkankaan etelälaidan harjalla kulkee yksi emäksisen tuffiittimuodostuman (ns. sädekiviliuskeen) eli Tikanmaan muodostuman jaksoista. Alueen irtokiviaines ja kalliopaljastumat ovat yksi Tervolan kivikauden työkaluaineksen saantipaikoista. Kalliojuonteissa on myös kvartsia, jota paikoitellen näyttäisi rikotun, joten alueella on ilmeisiä kvartsilouhosmerkkejäkin. Tarkastuksessa on todettu 11 louhospaikkaa ja -aluetta (ks. alakohteet, jotka osoittavat kukin laajempien louhosalueiden kohtia).
Louepalon eteläreunaa kulkee hienohiekkainen maasto lännestä luodetta kohti kaartuen. Lähes jokainen sovelias maastokohta on myös kivikautinen asuinpaikka. Tälläkin seudulla asujat ovat saaneet kivitarpeensa välittömästi asuinpaikan tuntumasta. Tämä seikka lienee myös yksi asuinpaikan valintakriteeri. (kohteet Tervola 57, 66-70).
Liuskekivipaljastuman äärikoordinaatit ovat:
länsipää p: 7345122, i: 3408981
itäpää p: 7345167, i: 3410134
Louepalo 2:n alakohteet 1-5 sijoittuvat kiinteän muinaisjäännöksen Louepalo 1 alueelle. Tämä tieto on lisätty myös alakohteiden yhteyteen. |
| metsakeskus.846010001 |
846 |
Pettumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
224852.88300000 |
6936121.18600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Komsinkankaan luoteispuolella, kivikkoisen, avokallioisen soraharjanteen pohjoiskoillisreunassa. Maasto viettää paikalla itään ja koilliseen. Paikka on soranottoaluetta; viljelystie sivuaa asuinpaikkaa itäpuolelta.
Paikalta on saatu kivikautisia löytöjä useaan eri otteeseen; ensimmäiset löydöt tulivat esiin vuonna 1918 soranotossa. Alueella on tehty kaivauksia vuonna 1919. Kaivauksissa on löytynyt keramiikkaa (Uskelaa ja hiukan nuorakeramiikkaa), kvartsia, pari Jäkärlän tyypin kirvestä ym.
Soranotto lienee tuhonnut suuren osan asuinpaikasta. Ehjää lienee jäljellä kuopan itäpuolella viljeystien alueella sekä metsäkaistaleessa tien ja Kortesviita-viljelysalueen välissä.
Pettumäen ja Kortesviidan (846 01 0002) asuinpaikat muodostanevat yhtenäisen laajan noin 300 x 400 metrin kokoisen kivikautisen asuinpaikan. |
| metsakeskus.846010002 |
846 |
Kortesviita |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
224943.84600000 |
6936022.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010002 |
Paikka on loivasti pohjoiseen viettävää hiekkaista viljelysmaata, Pettumäen itäpuolella. Ensimmäiset löydöt tulivat suoturpeen alta hiekasta aluetta viljelysmaaksi raivattaessa vuonna 1918. Inventoinnissa 1983 alueella oli havaitavissa kvartsi-iskoksia laajalla alueella viljelysmaan eteläreunasta alkaen 60 metrin käyrän tuntumasta. Eniten löytöjä tuli noin 55 metrin korkeuskäyrällä, jossa maastossa erottuu heikosti terassi. Asuinpaikan laajuus on ainakin 250 x 200 m.
Löytöinä ei ole saatu keramiikkaa, mutta sen sijaan mm. meripihkahelmi, pohjalainen kirves, reikäkiviä, tasatalttoja ym. Keramiikan puute voi johtua siitä, että kaivauksia ei ole tehty.
Kortesviidan ja Pettumäen (846 01 0001) asuinpaikat muodostanevat yhtenäisen laajan noin 300 x 400 metrin kokoisen kivikautisen asuinpaikan.
|
| metsakeskus.846010004 |
846 |
Pappilankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
226281.31600000 |
6934952.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010004 |
Kampakeraamisen vaiheen asuinpaikka, jolta on löytynyt myös vasarakirveskulttuurin asutusvaiheeseen viittaavia löytöjä.
Kohde sijaitsee Pappilankankaan hiekkaharjun itäreunassa. Maasto viettää koilliseen ja itään. Maaperä on hiekkaa ja soraa. Alue on suurelta osin soranoton turmelemaa.
Ensimmäiset löydöt Pappilankankaalta saatiin 1918. Paikalla on tehty kaivauksia 1953, 1962 ja 1963; tarkastuksia paikalle on tehty ainakin 1919, 1924 ja 1968. Inventoinnin 1983 perusteella asuinpaikan laajuus on noin 250 x 100 metriä. Asuinpaikkalöytöjä on varsin laajalta alueelta sorakuoppa-alueelta. |
| metsakeskus.846010005 |
846 |
Lautamäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
229315.00000000 |
6930134.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010005 |
Kohde sijaitsee Suksen Lautamäen laakeahkolla vierinkiviharjulla, Teuvan ja Karijoen rajan läheisyydessä. Kohde löytyi vuonna 1958 hiekanotossa. Vuosina 1958 ja 1959 tehdyissä kaivauksissa paikalla osoittautui olevan ristiretkiajan rikaslöytöinen ruumishauta, johon on esinelöytöjen perusteella haudattu päällekkäin vähintään kaksi vainajaa, mies ja nainen. Kaivauksissa tutkittiin myös mahdollinen toinen hauta, joka oli löydötön. Lautamäki on Töysän Niku-Pennalan lisäksi ainoa arkeologisin menetelmin tutkittu myöhäisrautakautinen ruumishauta Etelä-Pohjanmaalla. Hautapaikan kohdalla on muistomerkkinä pieni kivikeko.
Inventointi 2023:
Vuosien 1958-59 tutkimusalue on melko hyvin hahmotettavissa varsinkin kaivausalueen länsilaidalla olevan kaivauksissa syntyneen maavallin sekä kaivausalueen pohjoislaidalla olevan muistomerkin perusteella. Kaivauksissa on tutkittu noin 130 m2 aluetta. Muistomerkki on noin neliömetrin laajuinen ja noin puolen metrin korkuinen kivilatomus. Se on rakennettu vuonna 1959 edellisenä vuonna Paloniemen tutkiman esineellisen haudan kohdalle. Vuonna 1959 tutkitun esineettömän haudan kohdalle rakennettiin samantapainen, mutta pienempi kivikeko. Sitä ei vuoden 2023 inventoinnissa löydetty. Alueella saattaa edelleen olla tutkimattomia hautoja.
Alueellisen vastuumuseon huomautus 2025: Kohteen säilyneisyyden ja laajuuden selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Kaavoituksen yhteydessä harkittava riittävä suoja-alue, v. 2023 inventoinnissa ehdotettu alue vaikuttaa liian suppealta. |
| metsakeskus.846010007 |
846 |
Koppelomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
228399.37600000 |
6956480.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010007 |
Kohde sijaitsee kunnan luoteisosassa, Horonkyän maantieltä 1 km luoteeseen. Paikka on loivaa luoteeseen ja länteen viettävää rinnettä. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 8 m ja hajoitettu ilmeisesti hakkuissa 1970-luvun alussa. Röykkiön alkuperäinen korkeus on ollut 50-100 cm. Puretuista kivistä on tehty jäljellä olevan kivikehän sisälle tornimainen rakennelma. |
| metsakeskus.846010007 |
846 |
Koppelomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
228399.37600000 |
6956480.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010007 |
Kohde sijaitsee kunnan luoteisosassa, Horonkyän maantieltä 1 km luoteeseen. Paikka on loivaa luoteeseen ja länteen viettävää rinnettä. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 8 m ja hajoitettu ilmeisesti hakkuissa 1970-luvun alussa. Röykkiön alkuperäinen korkeus on ollut 50-100 cm. Puretuista kivistä on tehty jäljellä olevan kivikehän sisälle tornimainen rakennelma. |
| metsakeskus.846010008 |
846 |
Pappilankangas NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
226100.39100000 |
6935271.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010008 |
Kohde sijaitsee Pappilankangas -hiekkaharjun koillisrinteellä. Paikalla on laaja sorakuoppa. Inventoinnissa 1983 löytyi kivikautisia asuinpaikkalöytöjä sorakuopan reunoilta. Asuinpaikan laajuudeksi on arvioitu noin 100 x 50 metriä.
Löytöinä mm. Jäkärlän kirves, kampakeramiikkaa ja kvartsi-iskoksia.
Soranotto näyttää tuhonneen suuren osan asuinpaikasta. Ehjää asuinpaikkaa on mahdollisesti löydettävissä kapealla piennaralueella metsätien ja kuopan SW-reunan välissä sekä tiealueella ja kuopan SE-puolella, jossa pian kvartsien löytökohdan alapuolella erottuu rinteessä terassi. |
| metsakeskus.846010009 |
846 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
226171.35600000 |
6935385.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010009 |
Kohde sijaitsee Pappilankankaan koillisreunassa, viljelysmaalla metsän reunassa. Maaperä on hienoa hiekkaa, aikaisemmin suoturpeen peittämää. Maasto viettää loivasti koilliseen.
Alueelta on vuonna 1912 löytynyt reikäkivi (KM 6673:1) pellon ojasta. Inventoinnissa 1983 löytyi kvartsi-iskoksia viljelysmaan lounaisreunan suunnassa noin 160 metrin matkalla ja 30-40 m leveällä vyöhykkeellä. Paikalta kerrotaan myös löytyneen kivitaltta, jonka myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa. |
| metsakeskus.846010015 |
846 |
Kankaanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
219042.00000000 |
6933342.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010015 |
Kohde sijaitsee Kankaanmäki -soraharjun laella, mäen korkeimmalta kohdalta 150-250 m koilliseen. Maaperä on karkeahkoa harjusoraa, paikoin kivikkoista.
Inventoinnissa 1983 havaittiin löytöjä paikalla olevan sorakuopan pohjois- ja eteläprofiileissa. Enemmän löytöjä tuli kuopan eteläreunasta. Soranotto on tuhonnut huomattavan osan asuinpaikasta. Paikalta on myös Satakunnan museossa säilytettävä tasataltta (SatM 8202).
Museovirasto on tutkinut kohdetta koekaivauksella vuonna 2009. Koekaivauksessa löytyi hieman koristelematonta esihistoriallista keramiikkaa ja palanutta luuta. Koekuopissa havaittiin myös palaneita kiviä ja punertavaksi palanutta hiekkaa, sekä mahdollisesti lämmön vaikutuksesta rapautunutta kvartsia. Tutkitun alueen eteläosassa on muinaisten rantavallien muodostuma, jonka yhtä vallia tutkittiin koekuopan avulla. Valli oli muodostunut palaneista, osittain teräsärmäisistä kivistä. Vastaavia palaneita kiviä ja punertavia maa-alueita havaittiin samalta 53–54 metrin korkeudelta Kristiinankaupungin Rävåsenin kaivauksilla vuonna 1994. |
| metsakeskus.846010023 |
846 |
Horonkylän nuorisoseuran talo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
224445.98200000 |
6951804.88800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010023 |
Kohde sijaitsee Teuva-Ylimarkku -maantien varressa tien lounaispuolella. Maaperä alueella on hienohkoa, mutta kivistä hiekkaa. Rinne viettää kaakkoon.
Inventoinnissa 1983 löytyi nuorisotalon tontin eteläpuolella olevan ison sorakuopan pohjoisreunalta kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä ja palanutta maata noin 50 metrin matkalla alkaen talon lounaispään kohdalta.
Soranotto näyttää tuhonneen suuren osan asuinpaikkaa. Ehjää asuinpaikkaa löytynee nuorisotalon tontin länsipuoliselta alueelta. |
| metsakeskus.846010036 |
846 |
Lintuneva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244492.94000000 |
6951713.00500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010036 |
Kohde sijaitsee Kainasto-Jurva maantien varressa, tien länsipuolella. Paikalla on yhteensä 4 röykkiötä kahden röykkiön ryhmässä. Lähempänä tietä olevat röykkiöt ovat soikeita, kooltaan 1,5 x 4-5 m. Yksi röykkiöistä on kasattu kahden maakiven ympärille ja viereen. Sen halkaisija on 4,5 m. Tästä noin 20 m pohjoiseen on 3-4 samankeskeistä kivikehää, läpimitaltaan 10 m (luontaisia?). Maaperä on kivikkoista.
Huomautus 2022: Holthoerin dokumentoimat soikeat röykkiöt vaikuttavat rajan suuntaa osoittavilta rajamerkeiltä. Paikalta kulkee pitäjänraja, nykyisin Kurikan ja Teuvan välinen. |
| metsakeskus.846010037 |
846 |
Lintusaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
244596.00000000 |
6951131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010037 |
Kohde sijaitsee Teuvan Norista Jurvaan vievän tien (tie nro 685) varressa, sen itäpuolella. Lintusaari on soiden saartama metsäsaareke Lintunevassa Lintulampien itäpuolella. Vuoden 1962 tarkastuksen mukaan paikalla on kaksi röykkiötä, joista toinen on pyöreä läpimitaltaan 5 m, ja korkeudeltaan 0,5 m. Toinen röykkiö on soikea, noin 10 m pitkä, 5 m leveä ja 0,5 m korkea. Maaperä on kivikkoista soraa.
Inventoinnissa 1983 röykkiöitä ei löytynyt; ilmeisesti tuhoutuneet soranotossa. |
| metsakeskus.846010038 |
846 |
Kukunkallio E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
237792.00000000 |
6937277.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010038 |
Kohde sijaitsee Kukunkallion koillisrinteellä, soranottoalueella, viljelysmaalla ja viljelysmaan ja metsätien välisessä metsikössä. Inventoinnissa 1983 löytyi Laurilan talosta noin 220 m luoteeseen olevan sorakuopan koillisprofiilista sekä tästä 40-80 m luoteeseen viljelysmaan yläreunasta kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Maaperä on kivistä hiekkamaata. Löytövyöhyke on noin 80-100 m kaakkoisluoteissuunnassa ja leveydeltään noin 20 m. |
| metsakeskus.846010044 |
846 |
Komsinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
224880.87700000 |
6934912.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010044 |
Kohde sijaitsee Komsinkankaan lounaispäässä, kuivatun Komsinjärven länsi-/luoteispuolella. Paikka on hiekkainen, metsittynyt rinne, jossa on vanhoja sorakuoppia.
Kohde on tutkittu osaksi 1914. Keramiikkalöydöt edustavat ns. Jäkärlän keramiikkaa. Rannansiirtymiskronologian mukaan asuinpaikka on ollut käytössä noin 4000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Asuinpaikkaa lienee jäljellä vielä hiekkakuopan pohjois- ja itäpuolisella alueella.
Inventoinnissa 1989 paikalle kaivetuista koekuopista saatiin löytöinä saviastianpaloja (Jäkärlän keramiikkaa) ja iskoksia. Koekuopituksen perusteella asuinpaikan laajuus on noin 80 x 40 metriä. Asutus näyttää keskittyneen muinaisen salmen länsirannalle kapeana pohjois-eteläsuuntaisena kaistaleena. Maaperä asuinpaikalla on hienoa hiekkaa.
Huomautus 2022:
Vuoden 1989 inventoinnissa "löytynyt" kohde Komsinkangas 3 on sama kuin Tallgrenin 1914 kaivama Komsinkankaan asuinpaikka. Erehdys johtuu vuoden 1983 inventoinnissa tehdystä virheellisestä karttamerkinnästä, jonka vuoksi Tallgrenin tutkiman asuinpaikan on vuoden 1989 inventoinnissa luultu sijaitsevan sata metriä etelämpänä. Ks. Lisätiedot-välilehti. |
| metsakeskus.846010045 |
846 |
Rehunmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
224720.00000000 |
6934911.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010045 |
Kohde sijaitsee Komsinkankaalla, Rehunmäen pohjoispäässä sen kaakkoisrinteellä, Komsinkangas 3 asuinpaikasta noin 120 m länsi-luoteeseen, hiekkatörmän suojassa. Inventoinnissa 1989 saatiin löytöjä noin 20 x 30 metrin suuruiselta alueelta (koekuopitus). Löytöinä kvartsiesineitä ja -iskoksia.
Löytöjen perusteella asuttu alue on ollut muinaisen salmen rannalla vastapäätä Komsinkangas 3 asuinpaikkaa. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.846010046 |
846 |
Karvahuulenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
226522.22300000 |
6933443.26500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010046 |
Kohde sijaitsee Karvahuulenmäen loivasti itään viettävällä rinteellä. Inventoinnissa 1989 löytöjä saatiin sekä metsäojista että alueelle kaivetuista koekuopista. Koekuopista saatujen löytöjen perusteella asuinpaikka on laajuudeltaan ainakin 150 x 80 m. Maaperä alueella on hiekkaa. Paikoitellen maa oli ojaleikkauksissa voimakkaan punaista (luontaisesti rautapitoista). Koekuopissa ei voitu havaita selkeää kulttuurimaata. Löytöinä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia sekä liusketaltta.
Näiltä main (puoli kilometriä Varsalan talosta etelään, Paskoon pellosta) on löytynyt myös kivikirves KM 6673:2 (ks. Teuvan inventointi 1983, raportin kohde 12). |
| metsakeskus.846010047 |
846 |
Komsinkangas 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
224847.89100000 |
6935749.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.846010047 |
Kohde sijaitsee Komsinkankaalla, kuivatusta Komsinjärvestä noin 950 m pohjoisluoteeseen. Loivasti länteen viettävältä rinteeltä löytyi inventoinnissa 1989 kaksi kvartsi-iskosta. Ne löytyivät tuulen kaataman puun juurakosta. Epävarma asuinpaikka; maasto ja sijainnin puolesta soveltuu kivikautiseksi asuinpaikaksi.
Löytöpaikasta noin 250 m pohjoiseen on Teuva 2 Kortesviita ja noin 400 m etelään asuinpaikat Teuva 44 Komsinkangas 3 ja Teuva 45 Rehunmäki. |
| metsakeskus.847010001 |
287 |
Tjöck-Lund |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211041.00000000 |
6921632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010001 |
Pohjois-eteläsuuntainen louhikkoinen kallioharjanne, jolla kasvaa mäntyä; aluskasvillisuutena sammalta ja varvikkoa.
Päänkokoisista ja isommista kivistä koottu pitkänomainen röykkiö. Koko 9,5x7,5x1,4 m. Röykkiön pohjoisosassa on painanne.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan röykkiö on noin 70 m idempänä aikasemmin esitetystä kohdasta. Röykkiö on kallioharjanteen eteläpäässä. Tämä röykkiö vastaa kooltaan aikaisempaa kuvausta, ja sen pohjoisosassa on kuvauksen mukainen painanne. Myös vuoden 1975 inventointikertomuksen valokuvien perusteella kyseessä näyttää olevan sama röykkiö. |
| metsakeskus.847010001 |
287 |
Tjöck-Lund |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211041.00000000 |
6921632.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010001 |
Pohjois-eteläsuuntainen louhikkoinen kallioharjanne, jolla kasvaa mäntyä; aluskasvillisuutena sammalta ja varvikkoa.
Päänkokoisista ja isommista kivistä koottu pitkänomainen röykkiö. Koko 9,5x7,5x1,4 m. Röykkiön pohjoisosassa on painanne.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan röykkiö on noin 70 m idempänä aikasemmin esitetystä kohdasta. Röykkiö on kallioharjanteen eteläpäässä. Tämä röykkiö vastaa kooltaan aikaisempaa kuvausta, ja sen pohjoisosassa on kuvauksen mukainen painanne. Myös vuoden 1975 inventointikertomuksen valokuvien perusteella kyseessä näyttää olevan sama röykkiö. |
| metsakeskus.847010002 |
287 |
Tjöck-Nyåkern |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211022.49900000 |
6921717.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010002 |
Kohde sijaitsee Kristiinankaupungin koillispuolella, noin 1,2 km valtatie 8:sta länteen. Röykkiö on louhikkoisella kallioharjanteella, sen pohjoispäässä. Maasto on paikoin kallioista mäntykangasta.
Röykkiö on halkaisijaltaan noin 9 metriä ja korkeudeltaan lähes 2 metriä. Röykkiön keskellä on iso kuoppa, jossa kasvaa mänty ja koivu. |
| metsakeskus.847010002 |
287 |
Tjöck-Nyåkern |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211022.49900000 |
6921717.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010002 |
Kohde sijaitsee Kristiinankaupungin koillispuolella, noin 1,2 km valtatie 8:sta länteen. Röykkiö on louhikkoisella kallioharjanteella, sen pohjoispäässä. Maasto on paikoin kallioista mäntykangasta.
Röykkiö on halkaisijaltaan noin 9 metriä ja korkeudeltaan lähes 2 metriä. Röykkiön keskellä on iso kuoppa, jossa kasvaa mänty ja koivu. |
| metsakeskus.847010003 |
287 |
Tjöck-Pellfolk 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211135.45400000 |
6922064.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010003 |
Kohde sijaitsee kallioharjanteella n. 900 metriä valtatie 8:sta länteen. Parisataa metriä kohteen itäpuolelle johtaa metsäautotie. Maasto on kallio/moreenipohjaista, louhikkoista sekametsää.
Kallioharjanteen sen etelärinteellä noin 50 metrin matkalla on neljä röykkiötä. Suurin röykkiöistä on halkaisijaltaan n. 15 m ja korkeudeltaan lähes kaksi metriä. Röykkiössä on kolme ryöstökuoppaa. Röykkiö 2 on halkaisijaltaan n. 2,5 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m, röykkiön 3 läpimitta on n. 7 m ja korkeus n. 0,7 m ja röykkiö 4 on halkaisijaltaan n. 6 m. |
| metsakeskus.847010003 |
287 |
Tjöck-Pellfolk 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211135.45400000 |
6922064.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010003 |
Kohde sijaitsee kallioharjanteella n. 900 metriä valtatie 8:sta länteen. Parisataa metriä kohteen itäpuolelle johtaa metsäautotie. Maasto on kallio/moreenipohjaista, louhikkoista sekametsää.
Kallioharjanteen sen etelärinteellä noin 50 metrin matkalla on neljä röykkiötä. Suurin röykkiöistä on halkaisijaltaan n. 15 m ja korkeudeltaan lähes kaksi metriä. Röykkiössä on kolme ryöstökuoppaa. Röykkiö 2 on halkaisijaltaan n. 2,5 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m, röykkiön 3 läpimitta on n. 7 m ja korkeus n. 0,7 m ja röykkiö 4 on halkaisijaltaan n. 6 m. |
| metsakeskus.847010004 |
287 |
Tjöck-Pellfolk 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211189.42700000 |
6921937.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010004 |
Kohde sijaitsee Pellfolk 1:stä n. 150m kaakkoon jäkälä/sammalpohjaisella kallioisella kankaalla.
Kaksi kalliokumpareen päälle kasattua hieman kranssimaista röykkiötä. Röykkiö 1 on kooltaan n. 4x6 metriä, matala ja hieman purkaantunut ilmeisesti penkomisen johdosta. Röykkiö 2 on edellisestä n. 20 metriä pohjoiseen. Se on kasattu kallion koloon ja kallion päälle, koko on n. 5x7 metriä. Röykkiön länsisivulla avautuu aukko aivan kuin sisäänkäyntinä kallion ja ison lohkareen välissä. |
| metsakeskus.847010005 |
287 |
Tjöck-Björkrotsmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213170.61900000 |
6924683.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010005 |
Kohde sijaitsee Tiukan pohjoisosassa, Långåsmossenin pohjoispuolella, Björkrotsmossenista kaakkoon. Maasto on kosteahkoa nuorta sekametsää.
Kaksi matalaa ja laakeaa röykkiötä. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 7 metriä ja korkeudeltaan n. 0,5 m. Röykkiötä on pengottu. Tästä reilut 30 metriä pohjoiskoilliseen on röykkiö 2, joka on sammalen peittämä halkaisijaltaan n. 9 metriä hieman korkeampi kuin edellinen.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan röykkiöt ovat säilyneet siinä kunnossa, jossa ne ovat olleet vuoden 2006 inventoinnissa. Kummankin röykkiön läpi on ajettu useita äestysvakoja metsänuudistuksen yhteydessä. Tämä on kuitenkin selvästi tapahtunut jo ennen vuotta 2006, sillä ympärillä kasvaa hyvin tiheää nuorta metsää, jossa ei ole enää siihen aikaankaan voinut liikkua työkoneella. |
| metsakeskus.847010006 |
287 |
Tjöck-Trindmossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217850.73300000 |
6926533.00100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010006 |
Kohde sijaitsee Myrkyn kylästä pari kilometriä etelään, pohjois-eteläsuuntaisen harjun pohjoislaidalla. Maanpinta on epätasainen ja sammalen peittämä.
Selväpiirteinen pienehköistä kivistä koottu röykkiö, halkaisija n. 3 metriä, röykkiö on avattu. Röykkiöstä etelään kivilatomuksia ja kuopanteita. Paikoin otettu mahdollisesti soraa. Alueen laajuus n. 50x50 metriä. Kohde ainakin osin luonnon muovaama.
|
| metsakeskus.847010007 |
287 |
Tjöck-Fräkenliden/Länsimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
217369.93900000 |
6923423.24600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010007 |
Kohde sijaitsee Kasskiftmossenin itäpuolella, Tiukan joesta n. 780 metriä itään. Röykkiö on koillisen viettävässä rinteessä, alue kasvaa tiheää kuusikkoa.
Röykkiö on päänkokoisista ja pienemmistä kivistä ladottu, halkaisijaltaan noin kolme metriä ja sammalen peittämä.
|
| metsakeskus.847010008 |
287 |
Tjöck-Gilleråsbacken |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
214994.89800000 |
6921985.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010008 |
Gillåkersbackenin laki on täynnä epämääräisiä valleja, ”röykkiöitä” ja kuoppia. Alue tulisi tarkastaa ja koekaivaa, jotta selviäisi onko kohteessa muinaisjäännös vai ovatko rakenteet syntyneet myöhemmän toiminnan tuloksena, esim. maa-aineksen oton yhteydessä. |
| metsakeskus.847010009 |
287 |
Tjöck-Kilberget 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
214131.24300000 |
6924038.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010009 |
Kohde sijaitsee Tiukasta n. 4 km pohjoiskoilliseen, Kilbergetin laella, sen koillisosassa. Maasto on kallioista ja louhikkoista. Kasvillisuus on sammalta/jäkälää sekä kituliasta männikköä.
Kohteessa on muutaman kymmenen metrin säteellä useita röykkiöitä sekä kivivalleja. Röykkiöiden läpimitta on 3,5-6m ja vallien korkeus 0,4-0,7m. Useimmat röykkiöistä ovat kranssimaisia. Ks Rurik Nylundin tekemä kartta. Aspelin hajoitti yhden röykkiöistä, muttei löytänyt mitään.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan kohteessa on vajaan hehtaarin alueella ainakin 11 erillistä röykkiötä (joista 2 epämääräisiä) sekä kolme muutaman kymmenen metrin mittaista kivivallia, jotka mahdollisesti koostuvat kivivallien yhdistämistä kraatterillisista röykkiöistä. Lisäksi yhden vallin päällä on kolme vajaan metrin korkuista pystykiveä, joista yksi on kaa-tunut ja toinen kallistunut. Röykkiöiden läpimitat ovat 2 ja 9 m:n välillä, korkeus parista kymmenestä sentistä hieman runsaaseen metriin. Kivivallit ovat 2 -4 m:n levyisiä ja korkeudeltaan 40- 80 cm. Vaikka kohde on osittain tärveltynyt, on kyseessä erikoinen ja näyttävä pronssi- tai varhaisrautakautinen muinaisjäännöskokonaisuus. Ks. alakohteet |
| metsakeskus.847010009 |
287 |
Tjöck-Kilberget 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
214131.24300000 |
6924038.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010009 |
Kohde sijaitsee Tiukasta n. 4 km pohjoiskoilliseen, Kilbergetin laella, sen koillisosassa. Maasto on kallioista ja louhikkoista. Kasvillisuus on sammalta/jäkälää sekä kituliasta männikköä.
Kohteessa on muutaman kymmenen metrin säteellä useita röykkiöitä sekä kivivalleja. Röykkiöiden läpimitta on 3,5-6m ja vallien korkeus 0,4-0,7m. Useimmat röykkiöistä ovat kranssimaisia. Ks Rurik Nylundin tekemä kartta. Aspelin hajoitti yhden röykkiöistä, muttei löytänyt mitään.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan kohteessa on vajaan hehtaarin alueella ainakin 11 erillistä röykkiötä (joista 2 epämääräisiä) sekä kolme muutaman kymmenen metrin mittaista kivivallia, jotka mahdollisesti koostuvat kivivallien yhdistämistä kraatterillisista röykkiöistä. Lisäksi yhden vallin päällä on kolme vajaan metrin korkuista pystykiveä, joista yksi on kaa-tunut ja toinen kallistunut. Röykkiöiden läpimitat ovat 2 ja 9 m:n välillä, korkeus parista kymmenestä sentistä hieman runsaaseen metriin. Kivivallit ovat 2 -4 m:n levyisiä ja korkeudeltaan 40- 80 cm. Vaikka kohde on osittain tärveltynyt, on kyseessä erikoinen ja näyttävä pronssi- tai varhaisrautakautinen muinaisjäännöskokonaisuus. Ks. alakohteet |
| metsakeskus.847010009 |
287 |
Tjöck-Kilberget 1 |
10002 |
12004 |
13048 |
11028 |
27000 |
214131.24300000 |
6924038.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010009 |
Kohde sijaitsee Tiukasta n. 4 km pohjoiskoilliseen, Kilbergetin laella, sen koillisosassa. Maasto on kallioista ja louhikkoista. Kasvillisuus on sammalta/jäkälää sekä kituliasta männikköä.
Kohteessa on muutaman kymmenen metrin säteellä useita röykkiöitä sekä kivivalleja. Röykkiöiden läpimitta on 3,5-6m ja vallien korkeus 0,4-0,7m. Useimmat röykkiöistä ovat kranssimaisia. Ks Rurik Nylundin tekemä kartta. Aspelin hajoitti yhden röykkiöistä, muttei löytänyt mitään.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan kohteessa on vajaan hehtaarin alueella ainakin 11 erillistä röykkiötä (joista 2 epämääräisiä) sekä kolme muutaman kymmenen metrin mittaista kivivallia, jotka mahdollisesti koostuvat kivivallien yhdistämistä kraatterillisista röykkiöistä. Lisäksi yhden vallin päällä on kolme vajaan metrin korkuista pystykiveä, joista yksi on kaa-tunut ja toinen kallistunut. Röykkiöiden läpimitat ovat 2 ja 9 m:n välillä, korkeus parista kymmenestä sentistä hieman runsaaseen metriin. Kivivallit ovat 2 -4 m:n levyisiä ja korkeudeltaan 40- 80 cm. Vaikka kohde on osittain tärveltynyt, on kyseessä erikoinen ja näyttävä pronssi- tai varhaisrautakautinen muinaisjäännöskokonaisuus. Ks. alakohteet |
| metsakeskus.847010009 |
287 |
Tjöck-Kilberget 1 |
10002 |
12004 |
13048 |
11040 |
27000 |
214131.24300000 |
6924038.98600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010009 |
Kohde sijaitsee Tiukasta n. 4 km pohjoiskoilliseen, Kilbergetin laella, sen koillisosassa. Maasto on kallioista ja louhikkoista. Kasvillisuus on sammalta/jäkälää sekä kituliasta männikköä.
Kohteessa on muutaman kymmenen metrin säteellä useita röykkiöitä sekä kivivalleja. Röykkiöiden läpimitta on 3,5-6m ja vallien korkeus 0,4-0,7m. Useimmat röykkiöistä ovat kranssimaisia. Ks Rurik Nylundin tekemä kartta. Aspelin hajoitti yhden röykkiöistä, muttei löytänyt mitään.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan kohteessa on vajaan hehtaarin alueella ainakin 11 erillistä röykkiötä (joista 2 epämääräisiä) sekä kolme muutaman kymmenen metrin mittaista kivivallia, jotka mahdollisesti koostuvat kivivallien yhdistämistä kraatterillisista röykkiöistä. Lisäksi yhden vallin päällä on kolme vajaan metrin korkuista pystykiveä, joista yksi on kaa-tunut ja toinen kallistunut. Röykkiöiden läpimitat ovat 2 ja 9 m:n välillä, korkeus parista kymmenestä sentistä hieman runsaaseen metriin. Kivivallit ovat 2 -4 m:n levyisiä ja korkeudeltaan 40- 80 cm. Vaikka kohde on osittain tärveltynyt, on kyseessä erikoinen ja näyttävä pronssi- tai varhaisrautakautinen muinaisjäännöskokonaisuus. Ks. alakohteet |
| metsakeskus.847010010 |
287 |
Tjöck-Kilberget 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
214415.00000000 |
6923900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010010 |
Kohde sijaitsee Kilberget 1:stä noin 350 metriä itäkaakkoon sijaitsevalla kallioharjanteella, sen pohjoispäässä. Kallioisella alueella kasvaa havupuita, aluskasvillisuus on sammalta ja kanervaa.
Kohteessa on kaksi röykkiötä. Röykkiö 1, kooltaan 3x4 metriä, on kiintokallion kupeessa ja koottu päänkokoisista sekä hieman pienemmistä kivistä. Keskellä röykkiötä on kuoppa. Röykkiöstä 1 12 metriä itään on pieni sammalen peittämä röykkiö, halkaisijaltaan n. 2 metriä.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan röykkiöt ovat ilmeisesti säilyneet siinä kunnossa, jossa ne ovat olleet vuoden 1975 inventoinnissa. Röykkiö 1 on helposti havaittavissa ja kuvauksen mukainen. Sanonta ”kiintokallion kupeessa” tosin vaikuttaa hieman harhaanjohtavalta, sillä röykkiö on länteen laskevan kallioportaan päällä, aivan sen reunalla. Toisaalta aivan röykkiön vieressä pohjois- ja eteläpuolella on pieniä kalliokumpareita ja -harjanteita sekä ir-tokiviä, jotka ovat lähes yhtä korkeita kuin röykkiön kiveys, eikä röykkiö siten erityisesti nouse esiin kalliomaastosta. Itäinen röykkiö on hyvin vähäinen, eikä sitä nykyisen kasvillisuuden vallitessa olisi helppo löytää, ellei paikkaa olisi määritelty suhteessa röykkiöön 1. Kiveys on täysin varvikon peitossa, joten siitä ei ole kuvia.
Muutamia kymmeniä metrejä röykkiöistä pohjoiseen ja luoteeseen, kallioiden alla, havaittiin inventoinnissa topografialtaan asuinpaikaksi sopiva tasanne. Paikka on ollut Molnån laaksossa sijainneen lahden suulla vedenpinnan tason ollessa 30-34 m mpy. Tasanteelle kaivettiin muutamia koekuoppia, mutta mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa ei havaittu. |
| metsakeskus.847010011 |
287 |
Tjöck-Söderberg |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
214637.00000000 |
6923832.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010011 |
Kohde sijaitsee Kilberget II:sta n. 250 metriä itään, rautatien ja Molnån välissä. Röykkiö on nuorta mäntyä (huom. v. 1975!) kasvavassa lounaisrinteessä kalliopohjalla.
Röykkiö on koottu melko isoista kivistä, halkaisija on n. 5 metriä ja korkeus n. 0,6 metriä. Röykkiö on osittain sammalen peittämä ja sen keskellä on kuoppa.
Vuoden 2013 inventoinnissa mitattu ja muinaisjäännösrekisterissä ilmoitettu sijainti eroavat lähes 30 metrillä. Kohteen rajausta ehdotetaan laajennettavaksi jonkin verran länteen niin, että nyt mitattu pistekin sisältyy siihen. Röykkiö on vuoden 1975 kuvauksen mukainen. Se sijaitsee loivassa moreenirinteessä olevalla pienellä kalliokumpareella, jonka laen se kokonaan peittää. Röykkiö on paksun sammaleen peittämä, toisin kuin vuoden 1975 raportin valokuvassa. Ympärillä kasvava mäntyvaltainen metsä on nykyisin jo melko vanhaa ja harvaa. Maaperä röykkiön lähiympäristössä on melko kivistä hiekkamoreenia.
Röykkiön luoteispuolella ja sitä hieman alempana rinteessä, 30 m mpy korkeuskäyrän muodostamassa niemekkeen tienoilla ja sen luoteispuolella, havaittiin paikoin kivetöntä hiekkamaata, joka kohosi loivasti kosteapohjaisesta notkosta. Paikka on ollut Molnån laaksossa sijainneen lahden suulla, rannalla tai rannan läheisyydessä, vedenpinnan tason ollessa tasolla 25-30 m mpy. Koska alue on tällöin ollut topografialtaan ja maaperältään varsin sopiva asuinpaikaksi, alueelle kaivettiin muutamia koekuoppia, Mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa ei kuitenkaan havaittu. |
| metsakeskus.847010012 |
287 |
Tjöck-Brändåsen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
214422.11300000 |
6927053.77700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010012 |
Kohde sijaitsee Kristiinankaupungin ja Närpiön rajasta 550 metriä kaakkoon, Brändåsmossenin itäpuolella olevalla harjanteella. Maasto on havupuuvaltaista sekametsää, maaperä on moreenia.
Inventoinnissa 2006 ei löydetty aiemmissa tutkimuksissa havaittuja matalia sammalen peittämiä röykkiöitä.
Vuoden 2013 inventoinnin mukaan vuonna 1975 dokumentoituja kivirakenteita ei kuvauksen, ilmoitettujen mittojen ja ympäristön perusteella ole syytä pitää varhaismetallikautisina hautoina. Rurik Nylundin alueesta tekemissä kartoissa vuodelta 1984 on vain kuoppia, jotka on nimetty asumuspainanteiksi (”hyddbottnar”). Kartalle on yksi jäännös tekstillä ”Forngrav”. Alueella olevat asumuspainanteet ovat osittain varsin syviä, ja ne on kaivettu melko kiviseen hiekkamoreeniin, joten niiden ympärillä on tavallista näyttävämpiä ja ainakin pinnalta kiviseksi huuhtoutuneita valleja ja maakasoja. Näyttääkin ilmeiseltä, että vuonna 1975 dokumentoidut ”röykkiöt” ovat itse asiassa asumuspainanteiden reunoilla olevia valleja tai mahdollisesti osittain muita asuinpaikkaan liittyviä rakenteita. Ks. kohde 847010026. |
| metsakeskus.847010013 |
287 |
Tjöck-Brammarås |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
214511.09100000 |
6922402.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010013 |
Kohde sijaitsee Påskmarkista pohjoiseen Branmyråsenilla. Röykkiö sijaitsee havumetsää kasvavan louhikkoisen harjanteen lounaispäässä.
Röykkiö on koottu sorapohjalle sekakokoisista vierinkivistä, halkaisija on n. 7 metriä. Röykkiö on avattu kahdesta kohdasta. Välittömästi röykkiön länsipuolella on jyrkkäreunainen kuoppa, kooltaan 3x4 metriä ja 90cm syvä.
|
| metsakeskus.847010014 |
287 |
Tjöck-Slätåsen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
215075.87000000 |
6921175.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010014 |
Kohde sijaitsee kallioharjanteella Påskmarkin Slätåsenilla, n. 300 metriä Tiukanjoesta luoteeseen. Alue on kituliasta sekametsää, aluskasvillisuus kanervaa ja sammalta.
Kohteessa on viisi röykkiötä. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan n. 4 metriä ja korkeudeltaan n. 1 metri. Röykkiön 2 koko on 3x4x0,5m; röykkiö (latomus) 3 14x2x0,5 metriä; röykkiö 4 7x2x0,5 metriä; röykkiö 5 7x6 metriä.
|
| metsakeskus.847010015 |
287 |
Tjöck-Ormberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
215481.71400000 |
6920734.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010015 |
Kohde sijaitsee Tiukanjoesta n. 300 metriä etelään Ormbergetin pohjoispäässä, kallioharjanteella.
Röykkiö on pitkänomainen, kooltaan 8x5x1m ja osittain hajoitettu. Itä- ja länsipäässä selvät kuopat.
|
| metsakeskus.847010015 |
287 |
Tjöck-Ormberget |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
215481.71400000 |
6920734.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010015 |
Kohde sijaitsee Tiukanjoesta n. 300 metriä etelään Ormbergetin pohjoispäässä, kallioharjanteella.
Röykkiö on pitkänomainen, kooltaan 8x5x1m ja osittain hajoitettu. Itä- ja länsipäässä selvät kuopat.
|
| metsakeskus.847010016 |
287 |
Tjöck-Russmossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217806.78000000 |
6920447.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010016 |
Kohde sijaitsee Russmossenin lounaispuolella n. 300 metriä Tiukka-Peninkylä tistä etelään, lähellä Tiukan ja Lapväärtin kylien rajaa. Röykkiö on kallioharjanteen pohjoislaidalla, puusto on mäntyä ja kuusta.
Röykkiö on halkaisijaltaan 3m ja korkeudeltaan 0,5m. Se on koottu kalliosta esiinpistävän 6x5 metriä kokoisen ”hyllyn” päälle. Röykkiö on suhteellisen ehyt
|
| metsakeskus.847010017 |
287 |
Tjöck-Högbergsåsen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
214845.97400000 |
6919296.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010017 |
Kohde sijaitsee Högbergåsenin koillispäässä n. 360m Tiukka-Peninkylä tiestä etelään. Harju on sora harju ja kasvoi nuorta kuusikko Torvisen inventoinnin aikana v. 1975.
Röykkiö on kranssimainen, halkaisijaltaan n. 16m ja korkeudeltaan 0,8-1,1m. Röykkiöstä on Rurik Nylundin tekemä piirros Torvisen kertomuksen liitteenä.
|
| metsakeskus.847010018 |
287 |
Tjöck-Rajavuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
217470.91900000 |
6919976.63100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010018 |
Kohde sijaitsee kallioharjanteen pohjoisosassa Tiukan ja Lapväärtin kylien rajalla, Kackorsjön lammesta 560 metriä koilliseen. Saman harjanteen eteläosassa on Lapväärtin puolelle sijoittuva kohde Kristiinankaupunki Lappfjärd Kakursjön mj. rek. nro 409010005
Kallionkoloon melko kookkaista lohko- ja vierinkivistä kasattu sammalen peittämä röykkiö, halkaisija n. 7m. Röykkiön koillis- ja itälaidassa on kuoppa.
|
| metsakeskus.847010019 |
287 |
Tjöck-Lidåsen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
219569.06200000 |
6921891.86900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010019 |
Kohde sijaitsee Lidåsenin pohjoispuolella havumetsää kasvavalla kivikkoisella kallioharjulla.
Kohteessa kuusi röykkiötä/latomusta. 1-2) pohjois-eteläsuuntainen pitkä kivilatomus, 15x2x0,7m, jonka molemmissa päissä n. 4m halkaisijaltaan olevat röykkiöt, molemmat röykkiöt hajotettu. 3) edellisestä 19 metriä koilliseen on röykkiö, jonka halkaisijal on n. 3m. 4) röykkiöstä 3 eteläkaakkoon n. 6 metriä on kokonaan sammalen peittämä röykkiö, halkaisijaltaan n. 3 metriä. 5) edellisestä n 15 metriä eteläkaakkoon on pitkänomainen,10x3x0,6m, latomus. 6) edellisestä koilliseen n. 11 metriä on täysin sammalen peittämä pieni röykkiö.
|
| metsakeskus.847010020 |
287 |
Tjöck-Lidåsen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
219690.01800000 |
6921679.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010020 |
Lidåsen 2 sijaitsee Lidåsen 1:stä n. 250 metriä kaakkoon
Röykkiö on kranssimainen, sammalen peittämä ja sen halkaisija on n. 7 metriä.
|
| metsakeskus.847010021 |
287 |
Tjöck-Lidåsen 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
219413.13100000 |
6921303.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010021 |
Kohde sijaitsee Lidåsenin länsilaidalla, Lidåsen 2:sta 450 metriä lounaaseen.
Kallionkoloon kasattu pitkänomainen röykkiö, koko 6x2 metriä, osittain hajotettu.
|
| metsakeskus.847010022 |
287 |
Tjöck-Björndal |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
212799.78100000 |
6922098.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010022 |
Kohde sijaitsee n. 550 metriä valtatie 8:n itäpuolella, Bjåndalenista luoteeseen kallioisen harjanteen lounaisrinteessä.
Torvisen mukaaan alueella on ainakin 15 pientä röykkiötä. Vuoden 2006 inventoinnissa löytyi 13 röykkiötä. Röykkiöt ovat pieniä halkaisija 2-4 metriä. Jotkin röykkiöt ovat hyvin matalia ja hädin tuskin erottuvat maastosta, osa on hieman korkeampia n. puoli metriä. Muutamat röykkiöt on kasattu silmäkiven ympärille. Olisi syytä vielä varmistaa kaivauksin, että kyseessä on hautaröykkiöt eikä esim. kaskirauniot. |
| metsakeskus.847010023 |
287 |
Tjöck-Krokängen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
216339.36000000 |
6922171.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010023 |
Krokängen koillispuoleisen soraharjun eteläosassa.
Kohteessa kaksi röykkiötä: 1) läpimitta 4 m, korkeus 0,5 m. sammalen peittämä. 2) edellisestä n. 40 metriä pohjoiseen on sammaloitunut, pitkänomainen röykkiö, pituus 7 m ja leveys 3 m.
|
| metsakeskus.847010024 |
287 |
Tjöck-Lämnaskärret |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
216325.36500000 |
6922344.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010024 |
Krokängen koillispuoleisen soraharjun huipulla.
Kohteessa neljä röykkiötä: 1) iso, kranssimainen, sammalen peittämä röykkiö, halkaisija n. 11 metriä, korkeus 0,7 m. 2) edellisestä 15 m itäkoilliseen pitkänomainen, lähes maantasainen sammalen peittämä röykkiö, kooltaan n. 10x8 m. 3) röykkiöstä 1 n. 17 metriä länsiluoteeseen pienehköistä kivistä kasattu matala, sammalen peittämä röykkiö, halkaisijaltaan n. 7 metriä. Röykkiön koillisosassa on kuoppa. 4) röykkiöstä 1 20 metriä lounaaseen on sekakokoisista kivistä koosttu röykkiö, kooltaan 5x3 metriä. Röykkiö on hajonnut. |
| metsakeskus.847010024 |
287 |
Tjöck-Lämnaskärret |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
216325.36500000 |
6922344.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010024 |
Krokängen koillispuoleisen soraharjun huipulla.
Kohteessa neljä röykkiötä: 1) iso, kranssimainen, sammalen peittämä röykkiö, halkaisija n. 11 metriä, korkeus 0,7 m. 2) edellisestä 15 m itäkoilliseen pitkänomainen, lähes maantasainen sammalen peittämä röykkiö, kooltaan n. 10x8 m. 3) röykkiöstä 1 n. 17 metriä länsiluoteeseen pienehköistä kivistä kasattu matala, sammalen peittämä röykkiö, halkaisijaltaan n. 7 metriä. Röykkiön koillisosassa on kuoppa. 4) röykkiöstä 1 20 metriä lounaaseen on sekakokoisista kivistä koosttu röykkiö, kooltaan 5x3 metriä. Röykkiö on hajonnut. |
| metsakeskus.847010026 |
287 |
Tjöck-Brändåsen 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
214411.11600000 |
6927044.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.847010026 |
Kohde sijaitsee Kristiinankaupungin ja Närpiön rajasta 550 metriä kaakkoon, Brändåsmossenin itäpuolella olevalla harjanteella. Maasto on havupuuvaltaista sekametsää, maaperä on moreenia.
Mirja Miettisen mukaan Brändåsenin itäkärjessä, metsässä itärinteellä n 55 m korkeuskäyrän yläpuolella on 12 laakeaa asumuspainanteen tapaista muodostumaa n 350 m matkalla. Koekuopista kvartsia. Inventoinnissa 2006 painanteita havaittiin kyseisellä alueella, osa painanteista oli kuitenkin tervahautoja. On mahdollista, että kivikautisia asuinpainanteita on muokattu uudelleen tervahaudoiksi. Alue jäi tarkemmin tutkimatta ja kartoittamatta rankan sateen vuoksi, vain kuudesta painanteesta otettiin gps lukema.
Vuoden 2013 inventoinnissa mitattiin 27 painanteen koordinaatit. Nämä ovat osittain samoja, kuin vuoden 2006 inventoinnissa ja vuonna 1984 kartoitetut (harrastaja-arkeologi Rurik Nylund), mutta osa on uusia. Alakohteissa on lueteltu ja kuvattu vuonna 2013 mitatut painanteet ja esitetty arvio siitä, mitä aiemmin dokumentoituja painanteita ne vastaavat. Numerointi vastaa ensimmäisen kuuden osalta muinaisjäännösrekisterin alakohteita. |
| metsakeskus.848010001 |
848 |
Haapaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
659675.06800000 |
6917210.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Tikkalassa, Säkkijärven koillisosassa olevan Haapaniemen etelärannalla, lähellä lahden pohjukkaa. Asuinpaikka-alue on korkean törmän päällä. Maaperä on hiekkaa. Asuinpaikka-aluetta on noin 200 m pitkällä matkalla. Alueella on kesämökkejä. Vuoden 2004 inventoinnissa todettiin, että löytöalueen tuntumaan on rakennettu omakotitalo. Rakentamistöiden yhteydessä teitä on levennetty ja piha-alue kasvoi nurmea. |
| metsakeskus.848010002 |
848 |
Väinölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
659884.98200000 |
6917100.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Särkijärven itärannalla, Haapaniemen tyvessä. Alue on mäntyä kasvavaa soratasannetta, jota tie leikkaa pohjoisessa ja lännessä. Kaakossa on korkea kukkula. Asuinpaikan tarkka sijainti ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.848010003 |
848 |
Ruunanurmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
671605.00000000 |
6900757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Tohmajärven luoteispäähän laskevan Leviänjoen pohjoispuolella Ruuna- eli Ukonnurmi -nimisellä paikalla. Asuinpaikka-alue on niittyaluetta, josta on tullut esille kivitaltta, keramiikkaa sekä ristiretkiaikainen rautakirves. Ruunanurmi on vanhaa peltoa, joka on sittemmin kasvanut umpeen. Vielä 1975 paineussa peruskartassa paikalla on talo ja pihapiiri, jota ympäröi pelto. Löydöt ja löytökohdassa todettu maanalainen kivirakenne kulttuurikerroksineen on peltoalueen lounaiskulman kohouman länsireunalla. Kohteen sijaintitieto ei ole tarkka, sillä 1992-94 raportissa olevat koordinaatit ovat virheellisiä. Muinaisjäännösalueen laajuus on arvio.
Jokiniemen topografinen sijainti Luosojoen suulla on todennäköisesti ollut edullinen niin pyyntiväestölle kuin maata viljelevänkin väestön tarpeisiin. Kemien kylä, josta varhaisimmat tiedot maataviljelevästä kyläasutuksesta on 1400-luvulta, sijaitsee noin 4 kilometriä Jokiniemestä koilliseen. |
| metsakeskus.848010003 |
848 |
Ruunanurmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
671605.00000000 |
6900757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Tohmajärven luoteispäähän laskevan Leviänjoen pohjoispuolella Ruuna- eli Ukonnurmi -nimisellä paikalla. Asuinpaikka-alue on niittyaluetta, josta on tullut esille kivitaltta, keramiikkaa sekä ristiretkiaikainen rautakirves. Ruunanurmi on vanhaa peltoa, joka on sittemmin kasvanut umpeen. Vielä 1975 paineussa peruskartassa paikalla on talo ja pihapiiri, jota ympäröi pelto. Löydöt ja löytökohdassa todettu maanalainen kivirakenne kulttuurikerroksineen on peltoalueen lounaiskulman kohouman länsireunalla. Kohteen sijaintitieto ei ole tarkka, sillä 1992-94 raportissa olevat koordinaatit ovat virheellisiä. Muinaisjäännösalueen laajuus on arvio.
Jokiniemen topografinen sijainti Luosojoen suulla on todennäköisesti ollut edullinen niin pyyntiväestölle kuin maata viljelevänkin väestön tarpeisiin. Kemien kylä, josta varhaisimmat tiedot maataviljelevästä kyläasutuksesta on 1400-luvulta, sijaitsee noin 4 kilometriä Jokiniemestä koilliseen. |
| metsakeskus.848010003 |
848 |
Ruunanurmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
671605.00000000 |
6900757.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Tohmajärven luoteispäähän laskevan Leviänjoen pohjoispuolella Ruuna- eli Ukonnurmi -nimisellä paikalla. Asuinpaikka-alue on niittyaluetta, josta on tullut esille kivitaltta, keramiikkaa sekä ristiretkiaikainen rautakirves. Ruunanurmi on vanhaa peltoa, joka on sittemmin kasvanut umpeen. Vielä 1975 paineussa peruskartassa paikalla on talo ja pihapiiri, jota ympäröi pelto. Löydöt ja löytökohdassa todettu maanalainen kivirakenne kulttuurikerroksineen on peltoalueen lounaiskulman kohouman länsireunalla. Kohteen sijaintitieto ei ole tarkka, sillä 1992-94 raportissa olevat koordinaatit ovat virheellisiä. Muinaisjäännösalueen laajuus on arvio.
Jokiniemen topografinen sijainti Luosojoen suulla on todennäköisesti ollut edullinen niin pyyntiväestölle kuin maata viljelevänkin väestön tarpeisiin. Kemien kylä, josta varhaisimmat tiedot maataviljelevästä kyläasutuksesta on 1400-luvulta, sijaitsee noin 4 kilometriä Jokiniemestä koilliseen. |
| metsakeskus.848010004 |
848 |
Rantakoto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
659921.97300000 |
6916860.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Tikkalassa, Särkijärven itärannalla, lahden pohjukasta noin 0,3 km etelään, hiekkaisella rinteellä. Asuinpaikkalöydöt (kvartsia ja palanutta luuta) ovat tulleet esille kesähuvilan pihamaalta. Löytökohta on 5–6 metriä järven pintaa korkeammalla kesämökin ja sen ulkorakennuksen välissä, ulkorakennuksen rannanpuoleisella seinustalla. Maanpinta on paikalla kulunut, maaperä on hienoa hiekkaa. Ympäristö on kuivaa mäntykangasta. |
| metsakeskus.848010005 |
848 |
Pesonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
660155.87700000 |
6916581.80700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Tikkalassa, Särkijärven itärannalla olevan Haapaniemen eteläpuolella, lahden pohjukasta noin 0,6 km etelään. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille rantavallin päältä. |
| metsakeskus.848010006 |
848 |
Järventaus Kirkkorinne |
10001 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
674931.01800000 |
6892190.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010006 |
Ortodoksikalmisto sijaitsee Kirkkorinne-nimisellä paikalla, peltojen välisellä alueella. Kalmisto on osittain tuhoutunut peltotöissä. Kohteen ominaisuuksia ei ole kyetty selvittämään myöhemmissä inventoinneissa. |
| metsakeskus.848010007 |
848 |
Peijonniemi Varola |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
677467.96600000 |
6900067.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010007 |
Ortodoksikalmisto sijaitsee Riihikallio-nimisen pellon luona, alueella joka on kuulunut 1840-1850 -luvuilla kappalaisen pappilaan. Peltotöitä tehtäessä esille on tullut hautoja, viimeisin hauta on viime sotien ajalta. |
| metsakeskus.848010008 |
848 |
Pitkälampi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
680835.58100000 |
6906899.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Saariossa, Kiihtelysvaarasta Uskaliin vievän tien molemmin puolin, Pitkä- ja Pyörälammen itäpuolisella peltoalueella, lammen rannasta 50-150 m päässä. Alue on maaperältään hiesu-/hietapitoista lounaaseen viettävää peltoa.
Peltoalueella on kolme löytökeskittymää:
(1): pkoo: 6909870, ikoo: 3680810, z= 82.5
(2): pkoo: 6909735, ikoo: 3680955, z= 80-82.5
(3): pkoo: 6909800, ikoo: 3681090, z= 85
Kohteelta on löytynyt karjalaista keramiikkaa, piitä, liitupiipunkatkelmia, savitiivistettä ja pronssifragmentteja. |
| metsakeskus.848010009 |
848 |
Peijonniemi Niemelä |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
677313.02600000 |
6900179.48200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010009 |
Kohde sijaitsee Tohmajärven itärannalla, Peijonniemessä, järven rannasta 200-250 m päässä, etelään ja lounaaseen viettävällä viljelyspellolla. Vastapäisellä niemellä Kirkkoniemessä on kirkko. Maaperä alueella on hiesupitoista. Osa löydöistä tuli esille kohdasta, jossa oli havaittavissa melko selvärajainen nokimaa-alue. |
| metsakeskus.848010010 |
848 |
Peijonniemi Valopelto |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
677638.89600000 |
6899624.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Tohmajärven itärannalla, Peijonniemessä, paikoin melko jyrkästikin etelään ja kaakkoon, kohti pientä puroa viettävällä pellolla, noin 100-150 m:n päässä järvenrannasta. Maaperä alueella on hiesupitoista. Kohteelta on löytynyt historiallisen ajan karjalaista keramiikka ja pii-iskos. |
| metsakeskus.848010011 |
848 |
Piilolahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
657351.04300000 |
6908413.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Jouhkolan Hasossa, Suuri-Onkamon Hasonselän muinaisella etelärannalla, Piransärkät-nimisen harjumaisen muodostuman länsipuolella, Piilolahden talosta noin 200 m pohjoiseen. Piilolahden asuinpaikka avautuu luoteeseen tasaisena mäntykankaana, jota suojaa välittömästi kaakkoispuolella nouseva harjun rinne. Asuinpaikalla on kahdeksan suurta, kooltaan noin 5-8 x 10 m olevaa asumuspainannetta sekä neljä pienempää, halkaisijaltaan 3-4 m olevaa painannetta.
Vuoden 2004 inventoinnin yhteydessä havaittiin paikalla tehdyn metsätöitä, jolloin painanteiden 3,5 ja 11 yli on ajettu raskailla koneilla ja erityisesti painanne 11 on vaurioitunut. |
| metsakeskus.848010011 |
848 |
Piilolahti |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27000 |
657351.04300000 |
6908413.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Jouhkolan Hasossa, Suuri-Onkamon Hasonselän muinaisella etelärannalla, Piransärkät-nimisen harjumaisen muodostuman länsipuolella, Piilolahden talosta noin 200 m pohjoiseen. Piilolahden asuinpaikka avautuu luoteeseen tasaisena mäntykankaana, jota suojaa välittömästi kaakkoispuolella nouseva harjun rinne. Asuinpaikalla on kahdeksan suurta, kooltaan noin 5-8 x 10 m olevaa asumuspainannetta sekä neljä pienempää, halkaisijaltaan 3-4 m olevaa painannetta.
Vuoden 2004 inventoinnin yhteydessä havaittiin paikalla tehdyn metsätöitä, jolloin painanteiden 3,5 ja 11 yli on ajettu raskailla koneilla ja erityisesti painanne 11 on vaurioitunut. |
| metsakeskus.848010011 |
848 |
Piilolahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11019 |
27012 |
657351.04300000 |
6908413.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Jouhkolan Hasossa, Suuri-Onkamon Hasonselän muinaisella etelärannalla, Piransärkät-nimisen harjumaisen muodostuman länsipuolella, Piilolahden talosta noin 200 m pohjoiseen. Piilolahden asuinpaikka avautuu luoteeseen tasaisena mäntykankaana, jota suojaa välittömästi kaakkoispuolella nouseva harjun rinne. Asuinpaikalla on kahdeksan suurta, kooltaan noin 5-8 x 10 m olevaa asumuspainannetta sekä neljä pienempää, halkaisijaltaan 3-4 m olevaa painannetta.
Vuoden 2004 inventoinnin yhteydessä havaittiin paikalla tehdyn metsätöitä, jolloin painanteiden 3,5 ja 11 yli on ajettu raskailla koneilla ja erityisesti painanne 11 on vaurioitunut. |
| metsakeskus.848010011 |
848 |
Piilolahti |
10002 |
12016 |
13151 |
11006 |
27000 |
657351.04300000 |
6908413.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Jouhkolan Hasossa, Suuri-Onkamon Hasonselän muinaisella etelärannalla, Piransärkät-nimisen harjumaisen muodostuman länsipuolella, Piilolahden talosta noin 200 m pohjoiseen. Piilolahden asuinpaikka avautuu luoteeseen tasaisena mäntykankaana, jota suojaa välittömästi kaakkoispuolella nouseva harjun rinne. Asuinpaikalla on kahdeksan suurta, kooltaan noin 5-8 x 10 m olevaa asumuspainannetta sekä neljä pienempää, halkaisijaltaan 3-4 m olevaa painannetta.
Vuoden 2004 inventoinnin yhteydessä havaittiin paikalla tehdyn metsätöitä, jolloin painanteiden 3,5 ja 11 yli on ajettu raskailla koneilla ja erityisesti painanne 11 on vaurioitunut. |
| metsakeskus.848010012 |
848 |
Lietunniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
657261.07200000 |
6909069.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.848010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Jouhkolan Hasossa, Suuri-Onkamon Hasonselän muinaisella etelärannalla, Piransärkät-nimisen harjumaisen muodostuman pohjoisosassa. Asuinpaikka-alue on särkän länsipuolella kohdassa, jossa särkkä laajenee tasaiseksi deltaksi ennen työntymistään kapeana harjanteena Suuri-Onkamo -järveen. Maaperä alueella on hiekkaa ja osin lohkareikkoa. Noin 82-83 mmpy korkeudella olevan rantatörmän päällä on metsänäestyksen osittain tuhoama asumupainanne. Asuinpaikkalöydöistä suurin osa on tullut esille tuhoutuneen asumuspainanteen kohdalla olevista äestysjäljistä.
Alue on laakea tasanne, noin 100 metriä leveä, ja sen takana kaakossa rinne nousee jyrkästi yli 85 metrin. Kaikki asuinpainanteet tavattiin lähempänä tätä rinnettä kuin
muinaisrantaa, joten vaikuttaa selvältä, että asumukset eivät ole sijainneet aikanaan aivan välittömästi rannassa. |
| metsakeskus.849010001 |
849 |
Sykäräisten kansakoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371686.43300000 |
7057094.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.849010001 |
Paikka sijaitsee Lestijoen yläjuoksulla, sen pohjoispuolella, Toholammin kaakkoisosassa, Lestijärven rajalta runsaat 3 km luoteeseen.
Löytöjä inventoinnissa Sykäräisten koulun länsi- ja lounaispuolelta hiekkamaasta tieleikkauksista sillalta alkaen. Rikkain löytöalue on sillalta noin 40 m päässä, tieleikkauksessa koulun lounaispuolella. Alueelta on löydetty reikäkivi (Yksityiskokoelmassa), lisäksi on tietoja esineistä, joita on löytynyt koulun tontilta ja lähistöltä (KM 5798:4-6, esineitä ilmeisesti myös koululla). Koulusta koilliseen noin 200 m on soraharju, josta on löytynyt liuskekeihäänkärki KM 14124 ja harjun juurelta liuskehioin KM 19335.
Paikalla tehtiin koekaivaus vuonna 1984 tielinjalla koulun itäpuolella, mutta muinaisjäännöksen koko laajuutta tai säilymisastetta ei selvitetty. Alue on osaksi tuhoutunut tie- ja muissa rakennustöissä. |
| metsakeskus.849010002 |
849 |
Pajapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
367872.92800000 |
7069655.09300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.849010002 |
Paikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella, Kleemolan mäellä nk. Pajapellossa, Kumpulan maalla. Paikalta on saatu loivalta etelärinteeltä, viljelysmaalta kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (kvartsia, tuuran teelmä). Kleemolan mailta on vuosisadan alussa löytynyt useampia esineitä, joiden tarkkaa löytöpaikkaa ei tunneta. Mahdollinen löytöalue on viljelty etelärinne. Maaperä on hiesua. |
| metsakeskus.849010003 |
849 |
Särkimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
367366.11600000 |
7072931.77500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.849010003 |
Paikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella, tieltä noin 200 m, loivan mäen lounaisrinteellä. Päärakennuksen lounaispuolelta on pellosta ja puutarhasta löytynyt runsaasti kivilaji-iskoksia ja kvartsia. Talon perustuksia 1930-luvulla tehtäessä paikalta on löytynyt kolme talttaa (Toholammin kirkonkylän kansakoulun kokoelmat). Mäki on moreenia, ympäröivät pellot savea.
Koekaivauksissa 1997 ei pihapiirissä rakennuksen laajennuksen alueella ja lähistöllä havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Asuinpaikka, jollainen mäellä on ollut ilmeisesti noin 6000 vuotta sitten, mesoliittisen kivikauden lopulla, lienee pääosin tuhoutunut ja sekoittunut rakennus- ja viljelytöissä jo aiempina vuosikymmeninä. |
| metsakeskus.849010004 |
849 |
Linnala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
366102.61700000 |
7074606.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.849010004 |
Paikka sijaitsee Lestijoen itäpuolella, Linnalan maalla, päärakennuksesta lounaaseen olevalla loivalla, jokeen laskevalla peltorinteellä. Alueelta on löytynyt kiviesineitä KM 9517:1-3 ja inventoinnissa vuonna 1973 kvartsia. Rinne on viljelty, maaperä on hiekkaa/hiesua.
Inventoinnin 2007 aikana pelto oli nurmella, eikä siitä saatu lisähavaintoja. |
| metsakeskus.849010005 |
849 |
Ahomäki/Porkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365592.82600000 |
7075069.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.849010005 |
Paikka sijaitsee Lestijärven pohjoispuolella, Toholampi-Sievi -tien varrella, noin 250 metriä tieltä kaakkoon, Lestijokilaaksoon etelään laskevalla pellolla.
Hiesumaalta, loivalta lounaisrinteeltä löydettiin vuonna 1973 vähän kvartsia (p=7078121, i=3365563, x=707528, y=251350). Paikalta on myös tieto kivikirveestä, joka on kuitenkin hukassa.
Vuonna 1993 tielinjan tarkastuksessa löytyi noin 50 metriä vuoden 1973 inventoinnissa todetusta asuinpaikasta koilliseen pellosta kiviesineitä, kvartsia ja palaneita kiviä noin 100 metrin matkalta (p=7078017 - 7078052, i=3365659 - 3365760, x=707518 - 707522, y=251360 - 251370). Pellossa on havaittavissa rantaterassi, jolla asuinpaikka on sijainnut.
Vuoden 2004 tarkastuksen yhteydessä todettiin vuonna 1973 havaitussa kohdassa mahdollisesti sijainneen asuinpaikan olevan ainakin pääosin tuhoutunut. Vuoden 1993 tarkastuksen yhteydessä todettu asuinpaikan osa soveltuu maastollisesti ja maaperältään ensiksi mainittua alueen osaa paremmin asuinpaikaksi.
Inventoinnin 2007 aikana alueen pellot olivat nurmella, eikä paikasta saatu lisähavaintoja. |
| metsakeskus.849010006 |
849 |
Kangastalo |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
358082.83400000 |
7084552.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.849010006 |
Paikka sijaitsee Lestijoen länsirannalla, Riuttasessa, koululta noin 340 m, Kangasahon maalla. Navettarakennuksen eteläpuolella on kankaalla noin 60 m pitkä kiviaita lähes pohjois-eteläsuunnassa. Aidan ikä on tarkemmin tuntematon, mutta se liittynee viljelyasutuksen alkuun historiallisella ajalla (1700-1800-luvulle).
Vuoden 2012 inventoinnissa kysytään, että voisiko olla Suomen sotaan 1808-9 liittyvä rintavarustus? |
| metsakeskus.849010007 |
849 |
Ojatalo |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
358061.81300000 |
7084099.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.849010007 |
Kohde sijaitsee Riuttasessa, Lestijoen länsipuolella, Riuttasen koulusta noin 700 m etelään. Toholampi-Kannus tien varressa, noin 20 m tieltä, on kivikkoisella metsäsaarekkeella noin 100 m pitkä, NE-SW suuntainen kiviaita. Aita on hyvin tehty, paikoin hiukan purettu, mutta muuten hyväkuntoinen. Sen leveys juuresta on noin 1 m, päältä noin 70 cm. Kohteesta ei ole perimätietoa. Se liittynee historialliseen ajan asutukseen.
Vuoden 2012 inventointikertomuksen mukaan kysymyksessä on samankaltainen aita kuin kohteessa 849010006. Paikka on kivikkoinen, mutta hiekkamaaperäinen matala kumpare vanhan tien länsipuolella. Aita kulkee mäen keskellä. Sen ympäristössä on runsaasti maan kaivamisen merkkejä. Aita on huolellisesti ladottu. Siinä on lyhyitä matalampia kohtia. Karjanhoidon tai viljelyn kannalta aita on väärässä paikassa. Olisiko Suomen sotaan 1808-9 liittyvä rintavarustus?
Latomus on merkitty peruskartalle. |
| metsakeskus.849010008 |
849 |
Kerttula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363322.73700000 |
7075082.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.849010008 |
Paikka sijaitsee Lestijoen länsipuolella, Toholampi-Kannus tien varrella, Kerttulan mäellä. Löytöalue on uuden ja vanhan tien välissä; asuinpaikan kohdalla välittömästi vanhan soratien koillispuolella on Toholammin urheilukenttä. Löydöt ovat viljellyltä etelärinteeltä, hiesumaalta, rinteen puolivälistä alemmalta terassilta noin 85 metrin käyrän päältä, suppealta alalta soratien puoleiselta rinteeltä. Isännän mukaan alueelta on peltotöissä tullut hiiltä, nokea ja palanutta kuonaa. Taltta KM 3627:19 on mahdollisesti tilan maalta.
Inventoinnissa 2007 pelto oli nurmella, eikä paikalta saatu lisähavaintoja.
Kohde tarkastettiin vuoden 2021 inventoinnissa. Pelto oli heinällä, eikä paikalta saatu lisähavaintoja muinaisjäännöksestä. Kohde vaikuttaa olevan ennallaan. |
| metsakeskus.849010009 |
849 |
Nurmela/Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365062.04100000 |
7073740.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.849010009 |
Paikka sijaitsee Lestijoen länsipuolella, Toholampi-Lestijärvi tien varrella, loivalla kaakkoisrinteellä. Löytöjä on pelloista laajalta alueelta kolmen tilan maalta; uusi tieoikaisu kulkee alueen yli. Vuonna 1961 paikalta on löytynyt liedensija, palomaata ja tasataltta (Toholammin kotiseutuyhdistyksen kokoelmat no 39). Aiemmin ennen tieoikaisua on maanomistaja löytänyt alueelta peltotöissä useita esineitä (Toholammin kirkonkylän kansakoulun kokoelmat). Löydöt sijoittuvat 92-95 metrien korkeuskäyrien väliin. Vuosien 1973 ja 2007 inventoinneissa pelto oli nurmella, eikä havaintoja mahdollisesta asuinpaikasta voitu tehdä. |
| metsakeskus.849010013 |
849 |
Väinölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365013.06000000 |
7074156.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.849010013 |
Paikka sijaitsee Lestijoen länsipuolella, joen ja kantatien välillä, loivalla pohjois-koillisrinteellä. Viljelysmaasta kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, palanutta kiveä ja iskoksia (KM 27763:1-12). Vuoden 2007 inventoinnissa havaittiin kynnetyssä pellossa kvartseja selkeästi rajautuvalla alueella.
Noin 30 m paikalta on vuoden 1973 inventoinnissa löytynyt tasataltta, inventointinumero 35 (x= 7074 32, y=2513 60, z= 90). Löytö kuulunee tähän asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.850010001 |
850 |
Salmenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454187.91500000 |
6890720.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.850010001 |
Asuinpaikka sijaitsee viljelysmaalla, muinaisen salmen länsirannalla.
Löydöt paikalta ovat kvartsia ja palanutta luuta.
Kohteen laajuus ja ikä tarkemmin tuntemattomia. |
| metsakeskus.850010002 |
850 |
Kioski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454317.86300000 |
6890880.31600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.850010002 |
Paikka sijaitsee Huikon kylässä Maunosenjärven itärannalla, levähdyspaikan, kioskin ja Huikontien eteläpuolella, hiekkapellolla.
Asuinpaikan laajuus on tarkemmin tutkimatta, osa siitä on jäänyt tien alle ja osa on tuhoutunut peltotöissä.
Tarkastushetkellä huhtikuussa 2003 peltoa ei oltu aurattu, ja pellon pinnalla oli laonneita heinäkasveja, joten pintapoiminta ei ollut mahdollista. Pellon pohjoisreunalla näkyi hiekkaa. Vuoden 1992 inventoinnin yhteydessä tehdyt löydöt ovat pii- ja kvartsi-iskoksia sekä palaneita luunkappaleita.
|
| metsakeskus.850010003 |
850 |
Ruuhijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454857.62000000 |
6896807.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.850010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruuhijärven pohjoisrannalla, pienen puron itäpuolella.
Maasto on louhikkoista ja kivistä. Löytöpaikka on 20x20 m laajuinen, vähäkivinen tasanne, josta tie on lohkaissut osan pois. Löydöt paikalta ovat palanutta luuta. |
| metsakeskus.851010002 |
851 |
Rakanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
378973.72700000 |
7303632.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851010002 |
Rakanmäki sijaitsee Kemi - Tornio -rautatien pohjoispuolella n. 1 km Pasasen pysäkistä pohjoiseen ja on sijainnut hietikkoniemellä, joka on etelästä pistänyt sittemmin kuivattuun Laivajärveen.
Mäen rakkaisella laella erottuu 8 laakeaa röykkiötä ja niistä etelään on rakkaan kaivettu pystyseinäinen ja tasapohjainen viisikulmion muotoinen "susihauta". Asuinpaikka sijaitsee mäen hakatussa ja sittemmin äestetyssä koillisrinteessä. Asuinpaikka on kooltaan n. 150 x 300 m. Kaivauksissa asuinpaikalta löydettiin merkkejä metallin valannasta.
Löydöt ajoittavat asuinpaikan ja röykkiöt vanhemmalle tai keskiselle rautakaudelle (n. 200-600 jKr), viisikulmainen "susihauta" on ajoittamatta.
Paikalta on löytöinä mm. liesikiveyksiä, ns. norrlantilainen ns. lapioharkko (rautaharkko), kaularenkaan katkelmia, soikeita tuluskiviä, rautainen nuolenkärki, pronssispiraaleja, kuonaa, tiivistettä, upokkaiden paloja ym. Vuoden 1987 kaivauksissa tutkittiin yksi hautaröykkiö myös asuinpaikka-alueelta (palsta 851-418-30-8).
Rakanmäki luetaan valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.851010002 |
851 |
Rakanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
378973.72700000 |
7303632.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851010002 |
Rakanmäki sijaitsee Kemi - Tornio -rautatien pohjoispuolella n. 1 km Pasasen pysäkistä pohjoiseen ja on sijainnut hietikkoniemellä, joka on etelästä pistänyt sittemmin kuivattuun Laivajärveen.
Mäen rakkaisella laella erottuu 8 laakeaa röykkiötä ja niistä etelään on rakkaan kaivettu pystyseinäinen ja tasapohjainen viisikulmion muotoinen "susihauta". Asuinpaikka sijaitsee mäen hakatussa ja sittemmin äestetyssä koillisrinteessä. Asuinpaikka on kooltaan n. 150 x 300 m. Kaivauksissa asuinpaikalta löydettiin merkkejä metallin valannasta.
Löydöt ajoittavat asuinpaikan ja röykkiöt vanhemmalle tai keskiselle rautakaudelle (n. 200-600 jKr), viisikulmainen "susihauta" on ajoittamatta.
Paikalta on löytöinä mm. liesikiveyksiä, ns. norrlantilainen ns. lapioharkko (rautaharkko), kaularenkaan katkelmia, soikeita tuluskiviä, rautainen nuolenkärki, pronssispiraaleja, kuonaa, tiivistettä, upokkaiden paloja ym. Vuoden 1987 kaivauksissa tutkittiin yksi hautaröykkiö myös asuinpaikka-alueelta (palsta 851-418-30-8).
Rakanmäki luetaan valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.851010002 |
851 |
Rakanmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
378973.72700000 |
7303632.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851010002 |
Rakanmäki sijaitsee Kemi - Tornio -rautatien pohjoispuolella n. 1 km Pasasen pysäkistä pohjoiseen ja on sijainnut hietikkoniemellä, joka on etelästä pistänyt sittemmin kuivattuun Laivajärveen.
Mäen rakkaisella laella erottuu 8 laakeaa röykkiötä ja niistä etelään on rakkaan kaivettu pystyseinäinen ja tasapohjainen viisikulmion muotoinen "susihauta". Asuinpaikka sijaitsee mäen hakatussa ja sittemmin äestetyssä koillisrinteessä. Asuinpaikka on kooltaan n. 150 x 300 m. Kaivauksissa asuinpaikalta löydettiin merkkejä metallin valannasta.
Löydöt ajoittavat asuinpaikan ja röykkiöt vanhemmalle tai keskiselle rautakaudelle (n. 200-600 jKr), viisikulmainen "susihauta" on ajoittamatta.
Paikalta on löytöinä mm. liesikiveyksiä, ns. norrlantilainen ns. lapioharkko (rautaharkko), kaularenkaan katkelmia, soikeita tuluskiviä, rautainen nuolenkärki, pronssispiraaleja, kuonaa, tiivistettä, upokkaiden paloja ym. Vuoden 1987 kaivauksissa tutkittiin yksi hautaröykkiö myös asuinpaikka-alueelta (palsta 851-418-30-8).
Rakanmäki luetaan valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.851010002 |
851 |
Rakanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
378973.72700000 |
7303632.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851010002 |
Rakanmäki sijaitsee Kemi - Tornio -rautatien pohjoispuolella n. 1 km Pasasen pysäkistä pohjoiseen ja on sijainnut hietikkoniemellä, joka on etelästä pistänyt sittemmin kuivattuun Laivajärveen.
Mäen rakkaisella laella erottuu 8 laakeaa röykkiötä ja niistä etelään on rakkaan kaivettu pystyseinäinen ja tasapohjainen viisikulmion muotoinen "susihauta". Asuinpaikka sijaitsee mäen hakatussa ja sittemmin äestetyssä koillisrinteessä. Asuinpaikka on kooltaan n. 150 x 300 m. Kaivauksissa asuinpaikalta löydettiin merkkejä metallin valannasta.
Löydöt ajoittavat asuinpaikan ja röykkiöt vanhemmalle tai keskiselle rautakaudelle (n. 200-600 jKr), viisikulmainen "susihauta" on ajoittamatta.
Paikalta on löytöinä mm. liesikiveyksiä, ns. norrlantilainen ns. lapioharkko (rautaharkko), kaularenkaan katkelmia, soikeita tuluskiviä, rautainen nuolenkärki, pronssispiraaleja, kuonaa, tiivistettä, upokkaiden paloja ym. Vuoden 1987 kaivauksissa tutkittiin yksi hautaröykkiö myös asuinpaikka-alueelta (palsta 851-418-30-8).
Rakanmäki luetaan valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.851010002 |
851 |
Rakanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
378973.72700000 |
7303632.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851010002 |
Rakanmäki sijaitsee Kemi - Tornio -rautatien pohjoispuolella n. 1 km Pasasen pysäkistä pohjoiseen ja on sijainnut hietikkoniemellä, joka on etelästä pistänyt sittemmin kuivattuun Laivajärveen.
Mäen rakkaisella laella erottuu 8 laakeaa röykkiötä ja niistä etelään on rakkaan kaivettu pystyseinäinen ja tasapohjainen viisikulmion muotoinen "susihauta". Asuinpaikka sijaitsee mäen hakatussa ja sittemmin äestetyssä koillisrinteessä. Asuinpaikka on kooltaan n. 150 x 300 m. Kaivauksissa asuinpaikalta löydettiin merkkejä metallin valannasta.
Löydöt ajoittavat asuinpaikan ja röykkiöt vanhemmalle tai keskiselle rautakaudelle (n. 200-600 jKr), viisikulmainen "susihauta" on ajoittamatta.
Paikalta on löytöinä mm. liesikiveyksiä, ns. norrlantilainen ns. lapioharkko (rautaharkko), kaularenkaan katkelmia, soikeita tuluskiviä, rautainen nuolenkärki, pronssispiraaleja, kuonaa, tiivistettä, upokkaiden paloja ym. Vuoden 1987 kaivauksissa tutkittiin yksi hautaröykkiö myös asuinpaikka-alueelta (palsta 851-418-30-8).
Rakanmäki luetaan valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.851010002 |
851 |
Rakanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
378973.72700000 |
7303632.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851010002 |
Rakanmäki sijaitsee Kemi - Tornio -rautatien pohjoispuolella n. 1 km Pasasen pysäkistä pohjoiseen ja on sijainnut hietikkoniemellä, joka on etelästä pistänyt sittemmin kuivattuun Laivajärveen.
Mäen rakkaisella laella erottuu 8 laakeaa röykkiötä ja niistä etelään on rakkaan kaivettu pystyseinäinen ja tasapohjainen viisikulmion muotoinen "susihauta". Asuinpaikka sijaitsee mäen hakatussa ja sittemmin äestetyssä koillisrinteessä. Asuinpaikka on kooltaan n. 150 x 300 m. Kaivauksissa asuinpaikalta löydettiin merkkejä metallin valannasta.
Löydöt ajoittavat asuinpaikan ja röykkiöt vanhemmalle tai keskiselle rautakaudelle (n. 200-600 jKr), viisikulmainen "susihauta" on ajoittamatta.
Paikalta on löytöinä mm. liesikiveyksiä, ns. norrlantilainen ns. lapioharkko (rautaharkko), kaularenkaan katkelmia, soikeita tuluskiviä, rautainen nuolenkärki, pronssispiraaleja, kuonaa, tiivistettä, upokkaiden paloja ym. Vuoden 1987 kaivauksissa tutkittiin yksi hautaröykkiö myös asuinpaikka-alueelta (palsta 851-418-30-8).
Rakanmäki luetaan valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.851010002 |
851 |
Rakanmäki |
10002 |
12004 |
13048 |
11033 |
27000 |
378973.72700000 |
7303632.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851010002 |
Rakanmäki sijaitsee Kemi - Tornio -rautatien pohjoispuolella n. 1 km Pasasen pysäkistä pohjoiseen ja on sijainnut hietikkoniemellä, joka on etelästä pistänyt sittemmin kuivattuun Laivajärveen.
Mäen rakkaisella laella erottuu 8 laakeaa röykkiötä ja niistä etelään on rakkaan kaivettu pystyseinäinen ja tasapohjainen viisikulmion muotoinen "susihauta". Asuinpaikka sijaitsee mäen hakatussa ja sittemmin äestetyssä koillisrinteessä. Asuinpaikka on kooltaan n. 150 x 300 m. Kaivauksissa asuinpaikalta löydettiin merkkejä metallin valannasta.
Löydöt ajoittavat asuinpaikan ja röykkiöt vanhemmalle tai keskiselle rautakaudelle (n. 200-600 jKr), viisikulmainen "susihauta" on ajoittamatta.
Paikalta on löytöinä mm. liesikiveyksiä, ns. norrlantilainen ns. lapioharkko (rautaharkko), kaularenkaan katkelmia, soikeita tuluskiviä, rautainen nuolenkärki, pronssispiraaleja, kuonaa, tiivistettä, upokkaiden paloja ym. Vuoden 1987 kaivauksissa tutkittiin yksi hautaröykkiö myös asuinpaikka-alueelta (palsta 851-418-30-8).
Rakanmäki luetaan valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.851010002 |
851 |
Rakanmäki |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
378973.72700000 |
7303632.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851010002 |
Rakanmäki sijaitsee Kemi - Tornio -rautatien pohjoispuolella n. 1 km Pasasen pysäkistä pohjoiseen ja on sijainnut hietikkoniemellä, joka on etelästä pistänyt sittemmin kuivattuun Laivajärveen.
Mäen rakkaisella laella erottuu 8 laakeaa röykkiötä ja niistä etelään on rakkaan kaivettu pystyseinäinen ja tasapohjainen viisikulmion muotoinen "susihauta". Asuinpaikka sijaitsee mäen hakatussa ja sittemmin äestetyssä koillisrinteessä. Asuinpaikka on kooltaan n. 150 x 300 m. Kaivauksissa asuinpaikalta löydettiin merkkejä metallin valannasta.
Löydöt ajoittavat asuinpaikan ja röykkiöt vanhemmalle tai keskiselle rautakaudelle (n. 200-600 jKr), viisikulmainen "susihauta" on ajoittamatta.
Paikalta on löytöinä mm. liesikiveyksiä, ns. norrlantilainen ns. lapioharkko (rautaharkko), kaularenkaan katkelmia, soikeita tuluskiviä, rautainen nuolenkärki, pronssispiraaleja, kuonaa, tiivistettä, upokkaiden paloja ym. Vuoden 1987 kaivauksissa tutkittiin yksi hautaröykkiö myös asuinpaikka-alueelta (palsta 851-418-30-8).
Rakanmäki luetaan valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.851010002 |
851 |
Rakanmäki |
10002 |
12004 |
13048 |
11040 |
27000 |
378973.72700000 |
7303632.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851010002 |
Rakanmäki sijaitsee Kemi - Tornio -rautatien pohjoispuolella n. 1 km Pasasen pysäkistä pohjoiseen ja on sijainnut hietikkoniemellä, joka on etelästä pistänyt sittemmin kuivattuun Laivajärveen.
Mäen rakkaisella laella erottuu 8 laakeaa röykkiötä ja niistä etelään on rakkaan kaivettu pystyseinäinen ja tasapohjainen viisikulmion muotoinen "susihauta". Asuinpaikka sijaitsee mäen hakatussa ja sittemmin äestetyssä koillisrinteessä. Asuinpaikka on kooltaan n. 150 x 300 m. Kaivauksissa asuinpaikalta löydettiin merkkejä metallin valannasta.
Löydöt ajoittavat asuinpaikan ja röykkiöt vanhemmalle tai keskiselle rautakaudelle (n. 200-600 jKr), viisikulmainen "susihauta" on ajoittamatta.
Paikalta on löytöinä mm. liesikiveyksiä, ns. norrlantilainen ns. lapioharkko (rautaharkko), kaularenkaan katkelmia, soikeita tuluskiviä, rautainen nuolenkärki, pronssispiraaleja, kuonaa, tiivistettä, upokkaiden paloja ym. Vuoden 1987 kaivauksissa tutkittiin yksi hautaröykkiö myös asuinpaikka-alueelta (palsta 851-418-30-8).
Rakanmäki luetaan valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.851010073 |
851 |
Korkearova |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
369667.00000000 |
7333534.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851010073 |
Korkearova sijaitsee n. 2 km Aapajärven länsipäästä luoteeseen ja kuuluu kalliopohjaiseen moreenialueeseen. Rovan korkein alue on n. 300 m pitkä itä - länsi -suuntainen harjanne. Pohjoispuolinen, yli 200 m pitkä rakka-alue on miltei kokonaisuudessaan kaivettu pois. Rakan äärimmäiset päät ovat säilyneet (v. 2000).
Poiskaivetun rakan itäpäässä on halkaisijaltaan 3 x 2 m:n kokoinen ja 80 cm syvä soikea kuoppa, jonka ympärillä erottuu valli.
Paikalle haettiin maa-aineksen ottamislupaa 29.5.2000. Museovirasto on antanut asiassa puoltavan lausunnon 18.8.2000 koska jäännös on siinä määrin vähämerkityksellinen ja usein esiintyvä, että kohteen enempi säilyttäminen tässä tapauksessa on vähemmän tarkoituksenmukaista, semminkin kun kohteen inv. luokitus (1993) on III.
Tarkastuksessa 2015 todettiin alueella kuitenkin ainakin 4 rakkakuoppa säilyneenä Korkearovan laen ja pohjoisrinteen ottoalueen itäpuolella (ks. alakohteet). Näistä ylin, erillinen ja läntisin, voi olla sama, joka on todettu 1990-luvun inventoinnissa, eikä näin olisi tuhoutunut. Sen läheisyydessä on tuulimittaustorni. Muut kolme kuoppaa sijaitsevat koillisrinteen kivisellä alemmalla terassilla, edellisestä 70-125 m itään. Ne ovat kooltaan noin 3-metrisiä, yksi laajempi, noin 5 x 3 m. Kohdetta on näiden rakenteiden perusteella pitää rauhoitettuna muinaisjäännöksenä. Aiempien soranottoalueiden laajennusta tähän suuntaan ei tiedetä olevan suunnitteilla. |
| metsakeskus.851010117 |
851 |
Piispankivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11010 |
27000 |
375119.32000000 |
7288322.24700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851010117 |
Piispankivi, suuri rajapyykki, sijaitsee Iso-Huituri -saaren pohjoisosassa kolmiomittauspisteen vieressä saaren korkeimmalla kohdalla (5-7,5 m mpy.).
Pyykin seinämät on ladottu kookkaista kivenjärkäleistä. Pohja-ala on nelikulmio. Suurin sivun pituus on noin 6 metriä ja korkeutta pyykillä on nykyisellään yli 2,5 metriä. Pyykki on sortunut yläosastaan ja pohjoislaidaltaan.
Pyykkiä on pidetty Uppsalan ja Turun piispojen hiippakuntien rajamerkkinä, joka lienee rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Rakenne on koko Perämeren kansallispuiston muinaisjäännöksistä historiallisesti merkittävin.
Pyykkiä on käytetty myös merimerkkinä. Muistitiedon mukaan sen länsisivu on ollut maalattu valkoiseksi ja sen päälle on pystytetty puinen merimerkki.
Kolmiomittauspisteen sijainti on merkitty alakohteena. Samoin alakohteina on merkitty pyykin läheisyydessä olevat kaksi kuoppaa sekä 4 röykkiötä, joista kolme lienevät merimerkin tukirakenteita.
Saaren pohjoispäässä on rannan tuntumassa kivirakenteita. Eteläosan rakennuksenpohjat ja muita kivirakenteet ovat erillinen muinaisjäännöskohde (Kemi Iso-Huituri).
Kohteen aluerajaus perustuu maastossa havaittaviin jäännöksiin. |
| metsakeskus.851500004 |
851 |
Oravaisensaari |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
368850.77300000 |
7312624.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851500004 |
Kohde sijaitsee Tornion kirkosta 7 km pohjoiseen Tornionjoen Oravaisensaaressa. Saaren eteläosasta on tavattu 1400-luvun hopearahakätkö (n. 600 rahaa). Alueen kaivaustutkimuksissa paikalta tavattiin rakennuskantaa, joka ajoittuu viimeistään 1500-luvulle. Kyseessä on keskiaikaan ja historiallisen ajan alkuun ajoittuva kohde
Kohde on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä ja tekstillä "hist. ajan asuinp.". |
| metsakeskus.851500004 |
851 |
Oravaisensaari |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
368850.77300000 |
7312624.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851500004 |
Kohde sijaitsee Tornion kirkosta 7 km pohjoiseen Tornionjoen Oravaisensaaressa. Saaren eteläosasta on tavattu 1400-luvun hopearahakätkö (n. 600 rahaa). Alueen kaivaustutkimuksissa paikalta tavattiin rakennuskantaa, joka ajoittuu viimeistään 1500-luvulle. Kyseessä on keskiaikaan ja historiallisen ajan alkuun ajoittuva kohde
Kohde on merkitty peruskarttaan muinaisjäännösmerkillä ja tekstillä "hist. ajan asuinp.". |
| metsakeskus.851500005 |
851 |
Tornion aseman muistomerkki |
10007 |
12013 |
13131 |
11042 |
27000 |
372212.42200000 |
7310459.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851500005 |
Kohde on muistomerkki v. 1918 sisällissotaan liittyneessä Tornion taistelussa kaatuneille (mm. jääkärien johtajat Jakobson ja Juvonen). Tornion asema-alueen raiteilla käytiin 6.2.1918 taistelu kapteeni M.F. Jakobsonin johtamien suojeluskuntalaisten ja vetäytymässä olleen venäläisosaston välillä.
Tornioon perustettiin suojeluskunta 15.1.1918. Kaupunkiin saapui 1.2. jääkäreitä Ruotsista, jotka ottivat suojeluskunnan johtoonsa. Suojeluskunta torjui Kemin punakaartilaisten hyökkäyksen 2.2. Tornion valtaus, joka oli samalla viimeinen pohjoisen taisteluista, käytiin 6.2. Kaupungissa olleet venäläiset sotilaat antautuivat taistelun jälkeen. Oletettavasti koko taistelu syntyi muutamia vahingonlaukauksia seuranneesta ammuskelusta, sillä venäläiset olivat ehtineet jo vakuuttaa Tervolasta Tornioon matkalla olleille valkoisille olevansa tekemättä vastarintaa. Tornion punakaarti (n. 200 miestä) pysyi sivussa taistelusta ja antautui samana päivänä. |
| metsakeskus.851500009 |
851 |
Kiviranta Virkamaa |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27008 |
372212.42200000 |
7310459.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851500009 |
Kivirannan Särkinärän ja Liakan välillä olevalla hietikkokankaalla on Suomen sodan (v. 1808-09) aikainen hautausmaa. Haudoilla on kiviä, ja keskellä kangasta on iso kivi, jossa on kaiverruksia. Kohde on Kotiseutuyhdistyksen hoidossa. Kohteella sijaitsevat kaksi muistomerkkiä on merkitty alakohteina.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohdetta rajaavien kivien kulmapisteet paikannettiin (gsp, mittaustarkkuus ± 3–4 m), ja vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteina. |
| metsakeskus.851500009 |
851 |
Kiviranta Virkamaa |
10002 |
12013 |
13131 |
11006 |
27008 |
372212.42200000 |
7310459.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851500009 |
Kivirannan Särkinärän ja Liakan välillä olevalla hietikkokankaalla on Suomen sodan (v. 1808-09) aikainen hautausmaa. Haudoilla on kiviä, ja keskellä kangasta on iso kivi, jossa on kaiverruksia. Kohde on Kotiseutuyhdistyksen hoidossa. Kohteella sijaitsevat kaksi muistomerkkiä on merkitty alakohteina.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kohdetta rajaavien kivien kulmapisteet paikannettiin (gsp, mittaustarkkuus ± 3–4 m), ja vietiin muinaisjäännösrekisteriin alakohteina. |
| metsakeskus.851500010 |
851 |
Tornionjoki Kukkolankoski |
10001 |
12005 |
13058 |
11006 |
27000 |
365682.02700000 |
7318887.93400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.851500010 |
Kukkolankosken reunamilla on monin paikoin isoissa kivissä rautarenkaita uittopuomeja ja veneita varten. Uitto on loppunut v. 1973.
|
| metsakeskus.853000001 |
853 |
Honkaistenranta |
10007 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
238330.52000000 |
6707624.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853000001 |
Yksinkertainen ristikuvio tehty urien avulla ja sen sisäpuolelle muodostuneeseen tilaan hakattu ristin poikkipuun kohdalle nähtävästi nimi, joka joidenkin kirjainten osalta hieman vaikealukuinen: "CMLF?DLBLEJ" (Sukunimi lienee Federlej, onko oikein luettu? MSL:n kommentti). Sen alla kirjain "F", jonka alla vuosiluku 18-11, jonka alapuolella risti. Alinna suuren ristikuvion sisäpuolella vuosiluku 18-33, sekä viivan molemmin puolin kuolinpäivä, ehkä 8.7.
Paikka sijaitsee Pitkäsalmen rannalla, loivasti mereenviettävällä silokalliolla. Veteen matkaa noin 8 metriä. |
| metsakeskus.853000004 |
853 |
Huilu |
10001 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
243941.22200000 |
6715599.82000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853000004 |
Mahdollinen kuppikallio sijaitsee Maarian altaan kaakkoispuolella, pienen kumpareen luoteispuolisella alarinteellä pienellä kalliopaljastumalla. Paikalla on yksi epävarma kuppi.
Vuoden 2008 inventoinnissa ei kohdetta löytynyt. Paikalle on ajettu maa-aineksia. Metsäsaarekkeessa, pellon laidalla on kaksi kiviröykkiötä. Toinen liittynee tien tekoon ja toinen voisi olla peltoraunio. |
| metsakeskus.853000006 |
853 |
Keskitalo |
10007 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
242086.98000000 |
6713549.63500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853000006 |
Rakennuksen perustuksen (kivijalan) jäänteet piha-alueen reunassa nurmikolla. Liittynee nykyisen Ritzinkujan itäpuolella sijainneeseen nyt tuhoutuneeseen Hamarin kylätonttii, jonka nuorin talo Keskitalon oli. |
| metsakeskus.853000007 |
853 |
Ratsumiehenpuisto |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
239445.00000000 |
6707329.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853000007 |
Lähes kokonaan tuhoutuneet röykkiön jäännökset sijaitsevat kalliokumpareella kerrostaloasutuksen keskellä.
Hajotettu hautaröykkiö. Kuitenkin noin 20 m2 laajuisella alueella kallioalueen korkeimmalla kohdalla jäljellä lähes yhtenäinen yksinkertainen kivikerros. Kiviä nakeltu myös alarinteeseen. |
| metsakeskus.853010001 |
853 |
Koroistenniemi |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27002 |
241048.40200000 |
6712629.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010001 |
Koroistenniemi sijaitsee Aurajoen ja Vähäjoen yhtymäkohdassa. Se on peltojen ympäröimä alue, n. 9-10 m merenpinnan yläpuolella. Niemen erottaa mantereesta n. 100 m pitkä maavalli, jonka sisään jäävä alue on n. 85 x 65 m suuruinen. Alue jakaantuu tasaiseen kenttään, jolla sijaitsevat kirkonrauniot; jyrkkiin rinteisiin, joilla sijaitsevat puolustustornin, hypokaustiuunin ja kivitalon rauniot. Niemen katkaisee mantereesta kuiva vallihauta.
Piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin 1229 jälkeen. Paikalle rakennettiin puukirkko ja rantaan ensimmäiset piispan rakennukset. Puolustustorni rakennettiin 1200-luvun lopulla, viimeistään 1300-luvun alkuun mennessä. Piispan ensimmäinen residenssi oli todennäköisestin kakskerroksinen puutalo, jota lämmitettiin hypokaustiuunilla. 1300-luvun toisella puoliskolla sen tilalle rakennettiin tiilestä kivitalo. Rannan rakennukset olivat käytössä 1400-luvun alkuun saakka. Niemi jäi pois käytöstä rantapenkan romahdettua jokeen.
Toinen, entistä suurempi puukirkko rakennettiin 1340-luvulla. Kivikirkon rakennustyöt käynnistyivät 1300-luvun lopulla (kapea kuori tai runkohuoneen itäpää), mutta rantapenkan romahdus johti siihen, että kirkkoa ei rakennettu valmiiksi.
Vallin ulkopuolella on rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka ja kalmisto. Piispan tilan alueella rakennettiin keskiajalla myös kivitalo.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) |
| metsakeskus.853010001 |
853 |
Koroistenniemi |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27019 |
241048.40200000 |
6712629.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010001 |
Koroistenniemi sijaitsee Aurajoen ja Vähäjoen yhtymäkohdassa. Se on peltojen ympäröimä alue, n. 9-10 m merenpinnan yläpuolella. Niemen erottaa mantereesta n. 100 m pitkä maavalli, jonka sisään jäävä alue on n. 85 x 65 m suuruinen. Alue jakaantuu tasaiseen kenttään, jolla sijaitsevat kirkonrauniot; jyrkkiin rinteisiin, joilla sijaitsevat puolustustornin, hypokaustiuunin ja kivitalon rauniot. Niemen katkaisee mantereesta kuiva vallihauta.
Piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin 1229 jälkeen. Paikalle rakennettiin puukirkko ja rantaan ensimmäiset piispan rakennukset. Puolustustorni rakennettiin 1200-luvun lopulla, viimeistään 1300-luvun alkuun mennessä. Piispan ensimmäinen residenssi oli todennäköisestin kakskerroksinen puutalo, jota lämmitettiin hypokaustiuunilla. 1300-luvun toisella puoliskolla sen tilalle rakennettiin tiilestä kivitalo. Rannan rakennukset olivat käytössä 1400-luvun alkuun saakka. Niemi jäi pois käytöstä rantapenkan romahdettua jokeen.
Toinen, entistä suurempi puukirkko rakennettiin 1340-luvulla. Kivikirkon rakennustyöt käynnistyivät 1300-luvun lopulla (kapea kuori tai runkohuoneen itäpää), mutta rantapenkan romahdus johti siihen, että kirkkoa ei rakennettu valmiiksi.
Vallin ulkopuolella on rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka ja kalmisto. Piispan tilan alueella rakennettiin keskiajalla myös kivitalo.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) |
| metsakeskus.853010001 |
853 |
Koroistenniemi |
10002 |
12001 |
13009 |
11010 |
27002 |
241048.40200000 |
6712629.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010001 |
Koroistenniemi sijaitsee Aurajoen ja Vähäjoen yhtymäkohdassa. Se on peltojen ympäröimä alue, n. 9-10 m merenpinnan yläpuolella. Niemen erottaa mantereesta n. 100 m pitkä maavalli, jonka sisään jäävä alue on n. 85 x 65 m suuruinen. Alue jakaantuu tasaiseen kenttään, jolla sijaitsevat kirkonrauniot; jyrkkiin rinteisiin, joilla sijaitsevat puolustustornin, hypokaustiuunin ja kivitalon rauniot. Niemen katkaisee mantereesta kuiva vallihauta.
Piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin 1229 jälkeen. Paikalle rakennettiin puukirkko ja rantaan ensimmäiset piispan rakennukset. Puolustustorni rakennettiin 1200-luvun lopulla, viimeistään 1300-luvun alkuun mennessä. Piispan ensimmäinen residenssi oli todennäköisestin kakskerroksinen puutalo, jota lämmitettiin hypokaustiuunilla. 1300-luvun toisella puoliskolla sen tilalle rakennettiin tiilestä kivitalo. Rannan rakennukset olivat käytössä 1400-luvun alkuun saakka. Niemi jäi pois käytöstä rantapenkan romahdettua jokeen.
Toinen, entistä suurempi puukirkko rakennettiin 1340-luvulla. Kivikirkon rakennustyöt käynnistyivät 1300-luvun lopulla (kapea kuori tai runkohuoneen itäpää), mutta rantapenkan romahdus johti siihen, että kirkkoa ei rakennettu valmiiksi.
Vallin ulkopuolella on rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka ja kalmisto. Piispan tilan alueella rakennettiin keskiajalla myös kivitalo.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) |
| metsakeskus.853010001 |
853 |
Koroistenniemi |
10002 |
12001 |
13009 |
11033 |
27019 |
241048.40200000 |
6712629.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010001 |
Koroistenniemi sijaitsee Aurajoen ja Vähäjoen yhtymäkohdassa. Se on peltojen ympäröimä alue, n. 9-10 m merenpinnan yläpuolella. Niemen erottaa mantereesta n. 100 m pitkä maavalli, jonka sisään jäävä alue on n. 85 x 65 m suuruinen. Alue jakaantuu tasaiseen kenttään, jolla sijaitsevat kirkonrauniot; jyrkkiin rinteisiin, joilla sijaitsevat puolustustornin, hypokaustiuunin ja kivitalon rauniot. Niemen katkaisee mantereesta kuiva vallihauta.
Piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin 1229 jälkeen. Paikalle rakennettiin puukirkko ja rantaan ensimmäiset piispan rakennukset. Puolustustorni rakennettiin 1200-luvun lopulla, viimeistään 1300-luvun alkuun mennessä. Piispan ensimmäinen residenssi oli todennäköisestin kakskerroksinen puutalo, jota lämmitettiin hypokaustiuunilla. 1300-luvun toisella puoliskolla sen tilalle rakennettiin tiilestä kivitalo. Rannan rakennukset olivat käytössä 1400-luvun alkuun saakka. Niemi jäi pois käytöstä rantapenkan romahdettua jokeen.
Toinen, entistä suurempi puukirkko rakennettiin 1340-luvulla. Kivikirkon rakennustyöt käynnistyivät 1300-luvun lopulla (kapea kuori tai runkohuoneen itäpää), mutta rantapenkan romahdus johti siihen, että kirkkoa ei rakennettu valmiiksi.
Vallin ulkopuolella on rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka ja kalmisto. Piispan tilan alueella rakennettiin keskiajalla myös kivitalo.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) |
| metsakeskus.853010001 |
853 |
Koroistenniemi |
10002 |
12002 |
13021 |
11010 |
27002 |
241048.40200000 |
6712629.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010001 |
Koroistenniemi sijaitsee Aurajoen ja Vähäjoen yhtymäkohdassa. Se on peltojen ympäröimä alue, n. 9-10 m merenpinnan yläpuolella. Niemen erottaa mantereesta n. 100 m pitkä maavalli, jonka sisään jäävä alue on n. 85 x 65 m suuruinen. Alue jakaantuu tasaiseen kenttään, jolla sijaitsevat kirkonrauniot; jyrkkiin rinteisiin, joilla sijaitsevat puolustustornin, hypokaustiuunin ja kivitalon rauniot. Niemen katkaisee mantereesta kuiva vallihauta.
Piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin 1229 jälkeen. Paikalle rakennettiin puukirkko ja rantaan ensimmäiset piispan rakennukset. Puolustustorni rakennettiin 1200-luvun lopulla, viimeistään 1300-luvun alkuun mennessä. Piispan ensimmäinen residenssi oli todennäköisestin kakskerroksinen puutalo, jota lämmitettiin hypokaustiuunilla. 1300-luvun toisella puoliskolla sen tilalle rakennettiin tiilestä kivitalo. Rannan rakennukset olivat käytössä 1400-luvun alkuun saakka. Niemi jäi pois käytöstä rantapenkan romahdettua jokeen.
Toinen, entistä suurempi puukirkko rakennettiin 1340-luvulla. Kivikirkon rakennustyöt käynnistyivät 1300-luvun lopulla (kapea kuori tai runkohuoneen itäpää), mutta rantapenkan romahdus johti siihen, että kirkkoa ei rakennettu valmiiksi.
Vallin ulkopuolella on rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka ja kalmisto. Piispan tilan alueella rakennettiin keskiajalla myös kivitalo.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) |
| metsakeskus.853010001 |
853 |
Koroistenniemi |
10002 |
12002 |
13021 |
11033 |
27019 |
241048.40200000 |
6712629.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010001 |
Koroistenniemi sijaitsee Aurajoen ja Vähäjoen yhtymäkohdassa. Se on peltojen ympäröimä alue, n. 9-10 m merenpinnan yläpuolella. Niemen erottaa mantereesta n. 100 m pitkä maavalli, jonka sisään jäävä alue on n. 85 x 65 m suuruinen. Alue jakaantuu tasaiseen kenttään, jolla sijaitsevat kirkonrauniot; jyrkkiin rinteisiin, joilla sijaitsevat puolustustornin, hypokaustiuunin ja kivitalon rauniot. Niemen katkaisee mantereesta kuiva vallihauta.
Piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroisiin 1229 jälkeen. Paikalle rakennettiin puukirkko ja rantaan ensimmäiset piispan rakennukset. Puolustustorni rakennettiin 1200-luvun lopulla, viimeistään 1300-luvun alkuun mennessä. Piispan ensimmäinen residenssi oli todennäköisestin kakskerroksinen puutalo, jota lämmitettiin hypokaustiuunilla. 1300-luvun toisella puoliskolla sen tilalle rakennettiin tiilestä kivitalo. Rannan rakennukset olivat käytössä 1400-luvun alkuun saakka. Niemi jäi pois käytöstä rantapenkan romahdettua jokeen.
Toinen, entistä suurempi puukirkko rakennettiin 1340-luvulla. Kivikirkon rakennustyöt käynnistyivät 1300-luvun lopulla (kapea kuori tai runkohuoneen itäpää), mutta rantapenkan romahdus johti siihen, että kirkkoa ei rakennettu valmiiksi.
Vallin ulkopuolella on rautakautinen ja varhaiskeskiaikainen asuinpaikka ja kalmisto. Piispan tilan alueella rakennettiin keskiajalla myös kivitalo.
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) |
| metsakeskus.853010002 |
853 |
Nunnavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
238681.40500000 |
6702449.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010002 |
Nunnavuoren röykkiö sijaitsee Kakskerran saarella korkean kallion laella Kakskerranjärven koillispuolella, käyttämättömällä avokalliolla. Röykkiön koko on 12 x 9,5 x 1,5 m ja sen muoto on säännöllisen pyöreästi kaartuva. Raunion W- ja E-reunoilta on vierinyt kiviä kallionrinnettä alas ja sen keskelle on kaivettu vajaan metrin syvyinen onkalo. Nunnavuoren röykkiö on yksi Turun seudun kookkaimmista. Alueelle johtaa Hiidenkiukaan tieltä vihreäpäisin puupaaluin merkitty polku.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet SU-640 (Turku, osa-alue 02) |
| metsakeskus.853010003 |
853 |
Linnasmäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
241940.00000000 |
6714130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010003 |
Kohde sijaitsee aivan Turun kristillisen opiston pohjoispuolella ja välittömästi vanhan Tampereentien kaakkoispuolella. Vähäjoki sijaitsee kohteesta n. 200 m länteen. Linnavuoren itä- ja länsirinteillä näkyy paikoitellen kivistä, vallimaista rakennelmaa, joka on romahtanut mutta kuitenkin selvästi havaittavissa, erityisesti mäen etelä-kaakkoispuolella. Vallituksen kaakkoiskulmassa on n. 2 m:n levyinen aukko, joka saattaa olla vanha porttiaukko. Vallin sisälle jää n. 2000 m2 kokoinen alue. Mäen pohjoisrinne on jyrkkä ja kallioinen, eikä siellä ole vallia. Kasvillisuuskartoituksessa vuoren lounaisrinteeltä tavattiin syylälinnunhernettä, jonka levinneisyydellä on yhtäläisyyksiä maamme rautakautisen asutuksen kanssa. Linnavuoren pohjoisosassa on liikkuminen kielletty, koska se on puolustusvoimien omistuksessa. Hj. Appelgren on tehnyt muinaislinnasta tarkastusmatkallaan v. 1899 karttapiirroksen, josta mäen muoto ja vallit ovat hyvin erotettavissa. V. 1986 mäen eteläpuoleisella rinteellä Turun kristilisen opiston laajennuksen yhteydessä paljastui pari tulisijaa sekä mm. kivikautista keramiikkaa. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut ennen vähäisiä tutkimuksia.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet SU:2-alue 431 (Turku, osa-alue 05) |
| metsakeskus.853010003 |
853 |
Linnasmäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
241940.00000000 |
6714130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010003 |
Kohde sijaitsee aivan Turun kristillisen opiston pohjoispuolella ja välittömästi vanhan Tampereentien kaakkoispuolella. Vähäjoki sijaitsee kohteesta n. 200 m länteen. Linnavuoren itä- ja länsirinteillä näkyy paikoitellen kivistä, vallimaista rakennelmaa, joka on romahtanut mutta kuitenkin selvästi havaittavissa, erityisesti mäen etelä-kaakkoispuolella. Vallituksen kaakkoiskulmassa on n. 2 m:n levyinen aukko, joka saattaa olla vanha porttiaukko. Vallin sisälle jää n. 2000 m2 kokoinen alue. Mäen pohjoisrinne on jyrkkä ja kallioinen, eikä siellä ole vallia. Kasvillisuuskartoituksessa vuoren lounaisrinteeltä tavattiin syylälinnunhernettä, jonka levinneisyydellä on yhtäläisyyksiä maamme rautakautisen asutuksen kanssa. Linnavuoren pohjoisosassa on liikkuminen kielletty, koska se on puolustusvoimien omistuksessa. Hj. Appelgren on tehnyt muinaislinnasta tarkastusmatkallaan v. 1899 karttapiirroksen, josta mäen muoto ja vallit ovat hyvin erotettavissa. V. 1986 mäen eteläpuoleisella rinteellä Turun kristilisen opiston laajennuksen yhteydessä paljastui pari tulisijaa sekä mm. kivikautista keramiikkaa. Asuinpaikka lienee suurimmaksi osaksi tuhoutunut ennen vähäisiä tutkimuksia.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet SU:2-alue 431 (Turku, osa-alue 05) |
| metsakeskus.853010004 |
853 |
Ristimäki I-II |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
243411.00000000 |
6712258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010004 |
Kohde sijaitsee Aurajoen eteläpuolella Ristimäen koulun tontilla ja sen länsipuolella olevalla omakotiasutusalueella. Ristimäen merkittävästä muinaisjäännösryhmästä on tutkittu polttokenttäkalmistoa, talonpohjia sekä ruumishautoja.
Koulun edustalta, Ristimäki I, tutkitusta polttokenttäkalmistosta on löytynyt mm. 8 miekkaa, 31 veistä, 19 keihäänkärkeä, rapusolkia, hevosenkenkäsolkia ja venehautaukseen viittaavat 529 niittinaulaa.
Noin 120 m lounaaseen ensin mainitusta polttokenttäkalmistosta, Ristimäki II, on tutkittu yhteensä neljä rakennuksenpohjaa, polttokenttäkalmistoa ja 12 varmaa ja yksi mahdollinen ruumishauta. Ruumishaudoista on löytynyt mm. tinattu ristiriipus, kaksi hevosenkenkäsolkea, ja talonpohjista savitiivistettä sekä rautakauden keramiikkaa.
Keväällä 2010 kaivettiin viemäriä Ristimäen koulutontin eteläreunalle Rasintien kohdalle. Tässä yhteydessä havaittiin koulun portin ja alakansakoulurakennuksen välillä kaivannossa tummaa, polttokalmistokerrostumaa muistuttavaa maata. Paikan luonne jäi selvittämättä. |
| metsakeskus.853010004 |
853 |
Ristimäki I-II |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
243411.00000000 |
6712258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010004 |
Kohde sijaitsee Aurajoen eteläpuolella Ristimäen koulun tontilla ja sen länsipuolella olevalla omakotiasutusalueella. Ristimäen merkittävästä muinaisjäännösryhmästä on tutkittu polttokenttäkalmistoa, talonpohjia sekä ruumishautoja.
Koulun edustalta, Ristimäki I, tutkitusta polttokenttäkalmistosta on löytynyt mm. 8 miekkaa, 31 veistä, 19 keihäänkärkeä, rapusolkia, hevosenkenkäsolkia ja venehautaukseen viittaavat 529 niittinaulaa.
Noin 120 m lounaaseen ensin mainitusta polttokenttäkalmistosta, Ristimäki II, on tutkittu yhteensä neljä rakennuksenpohjaa, polttokenttäkalmistoa ja 12 varmaa ja yksi mahdollinen ruumishauta. Ruumishaudoista on löytynyt mm. tinattu ristiriipus, kaksi hevosenkenkäsolkea, ja talonpohjista savitiivistettä sekä rautakauden keramiikkaa.
Keväällä 2010 kaivettiin viemäriä Ristimäen koulutontin eteläreunalle Rasintien kohdalle. Tässä yhteydessä havaittiin koulun portin ja alakansakoulurakennuksen välillä kaivannossa tummaa, polttokalmistokerrostumaa muistuttavaa maata. Paikan luonne jäi selvittämättä. |
| metsakeskus.853010004 |
853 |
Ristimäki I-II |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27000 |
243411.00000000 |
6712258.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010004 |
Kohde sijaitsee Aurajoen eteläpuolella Ristimäen koulun tontilla ja sen länsipuolella olevalla omakotiasutusalueella. Ristimäen merkittävästä muinaisjäännösryhmästä on tutkittu polttokenttäkalmistoa, talonpohjia sekä ruumishautoja.
Koulun edustalta, Ristimäki I, tutkitusta polttokenttäkalmistosta on löytynyt mm. 8 miekkaa, 31 veistä, 19 keihäänkärkeä, rapusolkia, hevosenkenkäsolkia ja venehautaukseen viittaavat 529 niittinaulaa.
Noin 120 m lounaaseen ensin mainitusta polttokenttäkalmistosta, Ristimäki II, on tutkittu yhteensä neljä rakennuksenpohjaa, polttokenttäkalmistoa ja 12 varmaa ja yksi mahdollinen ruumishauta. Ruumishaudoista on löytynyt mm. tinattu ristiriipus, kaksi hevosenkenkäsolkea, ja talonpohjista savitiivistettä sekä rautakauden keramiikkaa.
Keväällä 2010 kaivettiin viemäriä Ristimäen koulutontin eteläreunalle Rasintien kohdalle. Tässä yhteydessä havaittiin koulun portin ja alakansakoulurakennuksen välillä kaivannossa tummaa, polttokalmistokerrostumaa muistuttavaa maata. Paikan luonne jäi selvittämättä. |
| metsakeskus.853010005 |
853 |
Kirkkomäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
241314.00000000 |
6712281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010005 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Koroistenniemen muinaisjäännösaluetta vastapäätä Aurajoen eteläpuolella, mäen pohjois-itärinteellä, Inspehtorinkadun ja Kuikkalankadun välissä.
Kohteessa on tutkittu useaan eri otteeseen ruumishautoja ja viimeisimmissä tutkimuksissa on löytynyt viitteitä myös asuinpaikasta. Tunnettujen hautojen lukumäärä on noin 35, joista kaikkia ei ole tutkittu. Osa vainajista on haudattu puuarkkuun, niistä ainakin kaksi on ruuhiarkkuja. Löytöinä miesten haudoista on miekkoja ja niiden osia, rahalöytöjä, työkaluja (keritsimiä, työkirveitä) ja lisäksi kolme puuastiaa. Löytöjen perusteella on voitu rekonstruoida mm. Kaarinan muinaispuku. |
| metsakeskus.853010005 |
853 |
Kirkkomäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
241314.00000000 |
6712281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010005 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Koroistenniemen muinaisjäännösaluetta vastapäätä Aurajoen eteläpuolella, mäen pohjois-itärinteellä, Inspehtorinkadun ja Kuikkalankadun välissä.
Kohteessa on tutkittu useaan eri otteeseen ruumishautoja ja viimeisimmissä tutkimuksissa on löytynyt viitteitä myös asuinpaikasta. Tunnettujen hautojen lukumäärä on noin 35, joista kaikkia ei ole tutkittu. Osa vainajista on haudattu puuarkkuun, niistä ainakin kaksi on ruuhiarkkuja. Löytöinä miesten haudoista on miekkoja ja niiden osia, rahalöytöjä, työkaluja (keritsimiä, työkirveitä) ja lisäksi kolme puuastiaa. Löytöjen perusteella on voitu rekonstruoida mm. Kaarinan muinaispuku. |
| metsakeskus.853010005 |
853 |
Kirkkomäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27018 |
241314.00000000 |
6712281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010005 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Koroistenniemen muinaisjäännösaluetta vastapäätä Aurajoen eteläpuolella, mäen pohjois-itärinteellä, Inspehtorinkadun ja Kuikkalankadun välissä.
Kohteessa on tutkittu useaan eri otteeseen ruumishautoja ja viimeisimmissä tutkimuksissa on löytynyt viitteitä myös asuinpaikasta. Tunnettujen hautojen lukumäärä on noin 35, joista kaikkia ei ole tutkittu. Osa vainajista on haudattu puuarkkuun, niistä ainakin kaksi on ruuhiarkkuja. Löytöinä miesten haudoista on miekkoja ja niiden osia, rahalöytöjä, työkaluja (keritsimiä, työkirveitä) ja lisäksi kolme puuastiaa. Löytöjen perusteella on voitu rekonstruoida mm. Kaarinan muinaispuku. |
| metsakeskus.853010005 |
853 |
Kirkkomäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11033 |
27019 |
241314.00000000 |
6712281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010005 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Koroistenniemen muinaisjäännösaluetta vastapäätä Aurajoen eteläpuolella, mäen pohjois-itärinteellä, Inspehtorinkadun ja Kuikkalankadun välissä.
Kohteessa on tutkittu useaan eri otteeseen ruumishautoja ja viimeisimmissä tutkimuksissa on löytynyt viitteitä myös asuinpaikasta. Tunnettujen hautojen lukumäärä on noin 35, joista kaikkia ei ole tutkittu. Osa vainajista on haudattu puuarkkuun, niistä ainakin kaksi on ruuhiarkkuja. Löytöinä miesten haudoista on miekkoja ja niiden osia, rahalöytöjä, työkaluja (keritsimiä, työkirveitä) ja lisäksi kolme puuastiaa. Löytöjen perusteella on voitu rekonstruoida mm. Kaarinan muinaispuku. |
| metsakeskus.853010005 |
853 |
Kirkkomäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
241314.00000000 |
6712281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010005 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Koroistenniemen muinaisjäännösaluetta vastapäätä Aurajoen eteläpuolella, mäen pohjois-itärinteellä, Inspehtorinkadun ja Kuikkalankadun välissä.
Kohteessa on tutkittu useaan eri otteeseen ruumishautoja ja viimeisimmissä tutkimuksissa on löytynyt viitteitä myös asuinpaikasta. Tunnettujen hautojen lukumäärä on noin 35, joista kaikkia ei ole tutkittu. Osa vainajista on haudattu puuarkkuun, niistä ainakin kaksi on ruuhiarkkuja. Löytöinä miesten haudoista on miekkoja ja niiden osia, rahalöytöjä, työkaluja (keritsimiä, työkirveitä) ja lisäksi kolme puuastiaa. Löytöjen perusteella on voitu rekonstruoida mm. Kaarinan muinaispuku. |
| metsakeskus.853010005 |
853 |
Kirkkomäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
241314.00000000 |
6712281.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010005 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Koroistenniemen muinaisjäännösaluetta vastapäätä Aurajoen eteläpuolella, mäen pohjois-itärinteellä, Inspehtorinkadun ja Kuikkalankadun välissä.
Kohteessa on tutkittu useaan eri otteeseen ruumishautoja ja viimeisimmissä tutkimuksissa on löytynyt viitteitä myös asuinpaikasta. Tunnettujen hautojen lukumäärä on noin 35, joista kaikkia ei ole tutkittu. Osa vainajista on haudattu puuarkkuun, niistä ainakin kaksi on ruuhiarkkuja. Löytöinä miesten haudoista on miekkoja ja niiden osia, rahalöytöjä, työkaluja (keritsimiä, työkirveitä) ja lisäksi kolme puuastiaa. Löytöjen perusteella on voitu rekonstruoida mm. Kaarinan muinaispuku. |
| metsakeskus.853010006 |
853 |
Komonen 1 |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
242790.70100000 |
6712240.16500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010006 |
Kohde sijaitsee 850 m Halisten koskesta itään, Vanhan Ravattulantien ja Aurajoen välissä, välittömästi Aurajoen pohjoisrannalla olevalla pienellä mäntysaarekkeella. Kummuista kaakkoon Aurajoen vastakkaisella puolella sijaitsee Ristimäen muinaisjäännösalue. Kummuista on löytynyt koekupoista rautakautista keramiikkaa ja palanutta luuta. Itäisemmän kumpareen laella on selvästi havaittava, matala kumpu, n. 4 m2, jonka koko alalta pintatutkimus tuotti nokimaata. Kummut erottuvat ympäristöstään mäntyä kasvavina saarekkeina. |
| metsakeskus.853010007 |
853 |
Koroisten tila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
241186.00000000 |
6712586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010007 |
Koroistenniemen itäpuolella sijaitseva Koroisten tila (entinen piispantila) muodostaa laaja-alaisen ja monipuolisen muinaisjäännösalueen. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat lähinnä vuosina 1974 ja 1977 tehtyihin koetutkimuksiin, joissa voitiin todeta, että alueella on ollut myöhäisrautakautista/keskiaikaista aktiviteettia. Kokonaisuudessaan tutkimukset paljastivat merkkejä varhaisesta asutuksesta noin kolmen hehtaarin alueella.
Vuoden 1974 tutkimuksissa paljastui piispantilan päärakennusten kaakkoispuolisella Aurajoen rantakaistaleella laaja metallikäsityöalue (ns. Laurilanpelto tai Pietari Kalmin puisto).
Vuoden 1977 tutkimuksissa Koroisten talon lounaispuolella olevan kellarin eteläpuolella paljastui keskiaikaisen muuratun rakennuksen lounaisnurkka. Rakennuksen sisäpuolella oli jäänteitä kellarista, jossa oli vähintään kaksi lattiatasoa, sisäpuolinen palokerros ja sen päällinen kulttuurikerros 1600-luvulta. Lisäksi lattiatasosta löytyi keskiaikaista keramiikkaa. Pentti Koivusen mukaan kaivauksissa hahmotetun rakennuksen koko on noin 15 x 20 metriä. On mahdollista, että edelleen käytössä oleva Koroisten kellari liittyy nyt kaivettuun rakennuksen osaan ja että rakennuksesta vielä pääosa on esille kaivamatta.
Koroisten vanhan puimalan luota löydettiin inventoinnissa 1961 merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ja vuoden 1977 koetutkimuksissa ko. paikalla todettiin myöhäisrautakautisen ruumishautojen jäännöksiä. Esihistoriallisia löytöjä on saatu myös Koroisten puutarhasta, josta on aikoinaan löytynyt hopeinen miekankahva ja putkellinen keihäänkärki.
Koroisten saunan länsipuolisesta pellosta paljastui vuonna 1977 varhaiskeskiaikaisen hajonneen rakennuksen ja siihen liittyneen kiuaskiveyksen jäännöksiä ilman selviä rakenteita.
Lisäksi rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu tilan itäreunassa sijaitsevan kuusiaidan itäpuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.853010007 |
853 |
Koroisten tila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
241186.00000000 |
6712586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010007 |
Koroistenniemen itäpuolella sijaitseva Koroisten tila (entinen piispantila) muodostaa laaja-alaisen ja monipuolisen muinaisjäännösalueen. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat lähinnä vuosina 1974 ja 1977 tehtyihin koetutkimuksiin, joissa voitiin todeta, että alueella on ollut myöhäisrautakautista/keskiaikaista aktiviteettia. Kokonaisuudessaan tutkimukset paljastivat merkkejä varhaisesta asutuksesta noin kolmen hehtaarin alueella.
Vuoden 1974 tutkimuksissa paljastui piispantilan päärakennusten kaakkoispuolisella Aurajoen rantakaistaleella laaja metallikäsityöalue (ns. Laurilanpelto tai Pietari Kalmin puisto).
Vuoden 1977 tutkimuksissa Koroisten talon lounaispuolella olevan kellarin eteläpuolella paljastui keskiaikaisen muuratun rakennuksen lounaisnurkka. Rakennuksen sisäpuolella oli jäänteitä kellarista, jossa oli vähintään kaksi lattiatasoa, sisäpuolinen palokerros ja sen päällinen kulttuurikerros 1600-luvulta. Lisäksi lattiatasosta löytyi keskiaikaista keramiikkaa. Pentti Koivusen mukaan kaivauksissa hahmotetun rakennuksen koko on noin 15 x 20 metriä. On mahdollista, että edelleen käytössä oleva Koroisten kellari liittyy nyt kaivettuun rakennuksen osaan ja että rakennuksesta vielä pääosa on esille kaivamatta.
Koroisten vanhan puimalan luota löydettiin inventoinnissa 1961 merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ja vuoden 1977 koetutkimuksissa ko. paikalla todettiin myöhäisrautakautisen ruumishautojen jäännöksiä. Esihistoriallisia löytöjä on saatu myös Koroisten puutarhasta, josta on aikoinaan löytynyt hopeinen miekankahva ja putkellinen keihäänkärki.
Koroisten saunan länsipuolisesta pellosta paljastui vuonna 1977 varhaiskeskiaikaisen hajonneen rakennuksen ja siihen liittyneen kiuaskiveyksen jäännöksiä ilman selviä rakenteita.
Lisäksi rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu tilan itäreunassa sijaitsevan kuusiaidan itäpuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.853010007 |
853 |
Koroisten tila |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
241186.00000000 |
6712586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010007 |
Koroistenniemen itäpuolella sijaitseva Koroisten tila (entinen piispantila) muodostaa laaja-alaisen ja monipuolisen muinaisjäännösalueen. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat lähinnä vuosina 1974 ja 1977 tehtyihin koetutkimuksiin, joissa voitiin todeta, että alueella on ollut myöhäisrautakautista/keskiaikaista aktiviteettia. Kokonaisuudessaan tutkimukset paljastivat merkkejä varhaisesta asutuksesta noin kolmen hehtaarin alueella.
Vuoden 1974 tutkimuksissa paljastui piispantilan päärakennusten kaakkoispuolisella Aurajoen rantakaistaleella laaja metallikäsityöalue (ns. Laurilanpelto tai Pietari Kalmin puisto).
Vuoden 1977 tutkimuksissa Koroisten talon lounaispuolella olevan kellarin eteläpuolella paljastui keskiaikaisen muuratun rakennuksen lounaisnurkka. Rakennuksen sisäpuolella oli jäänteitä kellarista, jossa oli vähintään kaksi lattiatasoa, sisäpuolinen palokerros ja sen päällinen kulttuurikerros 1600-luvulta. Lisäksi lattiatasosta löytyi keskiaikaista keramiikkaa. Pentti Koivusen mukaan kaivauksissa hahmotetun rakennuksen koko on noin 15 x 20 metriä. On mahdollista, että edelleen käytössä oleva Koroisten kellari liittyy nyt kaivettuun rakennuksen osaan ja että rakennuksesta vielä pääosa on esille kaivamatta.
Koroisten vanhan puimalan luota löydettiin inventoinnissa 1961 merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ja vuoden 1977 koetutkimuksissa ko. paikalla todettiin myöhäisrautakautisen ruumishautojen jäännöksiä. Esihistoriallisia löytöjä on saatu myös Koroisten puutarhasta, josta on aikoinaan löytynyt hopeinen miekankahva ja putkellinen keihäänkärki.
Koroisten saunan länsipuolisesta pellosta paljastui vuonna 1977 varhaiskeskiaikaisen hajonneen rakennuksen ja siihen liittyneen kiuaskiveyksen jäännöksiä ilman selviä rakenteita.
Lisäksi rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu tilan itäreunassa sijaitsevan kuusiaidan itäpuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.853010007 |
853 |
Koroisten tila |
10002 |
12001 |
13015 |
11006 |
27000 |
241186.00000000 |
6712586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010007 |
Koroistenniemen itäpuolella sijaitseva Koroisten tila (entinen piispantila) muodostaa laaja-alaisen ja monipuolisen muinaisjäännösalueen. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat lähinnä vuosina 1974 ja 1977 tehtyihin koetutkimuksiin, joissa voitiin todeta, että alueella on ollut myöhäisrautakautista/keskiaikaista aktiviteettia. Kokonaisuudessaan tutkimukset paljastivat merkkejä varhaisesta asutuksesta noin kolmen hehtaarin alueella.
Vuoden 1974 tutkimuksissa paljastui piispantilan päärakennusten kaakkoispuolisella Aurajoen rantakaistaleella laaja metallikäsityöalue (ns. Laurilanpelto tai Pietari Kalmin puisto).
Vuoden 1977 tutkimuksissa Koroisten talon lounaispuolella olevan kellarin eteläpuolella paljastui keskiaikaisen muuratun rakennuksen lounaisnurkka. Rakennuksen sisäpuolella oli jäänteitä kellarista, jossa oli vähintään kaksi lattiatasoa, sisäpuolinen palokerros ja sen päällinen kulttuurikerros 1600-luvulta. Lisäksi lattiatasosta löytyi keskiaikaista keramiikkaa. Pentti Koivusen mukaan kaivauksissa hahmotetun rakennuksen koko on noin 15 x 20 metriä. On mahdollista, että edelleen käytössä oleva Koroisten kellari liittyy nyt kaivettuun rakennuksen osaan ja että rakennuksesta vielä pääosa on esille kaivamatta.
Koroisten vanhan puimalan luota löydettiin inventoinnissa 1961 merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ja vuoden 1977 koetutkimuksissa ko. paikalla todettiin myöhäisrautakautisen ruumishautojen jäännöksiä. Esihistoriallisia löytöjä on saatu myös Koroisten puutarhasta, josta on aikoinaan löytynyt hopeinen miekankahva ja putkellinen keihäänkärki.
Koroisten saunan länsipuolisesta pellosta paljastui vuonna 1977 varhaiskeskiaikaisen hajonneen rakennuksen ja siihen liittyneen kiuaskiveyksen jäännöksiä ilman selviä rakenteita.
Lisäksi rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu tilan itäreunassa sijaitsevan kuusiaidan itäpuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.853010007 |
853 |
Koroisten tila |
10002 |
12001 |
13015 |
11033 |
27000 |
241186.00000000 |
6712586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010007 |
Koroistenniemen itäpuolella sijaitseva Koroisten tila (entinen piispantila) muodostaa laaja-alaisen ja monipuolisen muinaisjäännösalueen. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat lähinnä vuosina 1974 ja 1977 tehtyihin koetutkimuksiin, joissa voitiin todeta, että alueella on ollut myöhäisrautakautista/keskiaikaista aktiviteettia. Kokonaisuudessaan tutkimukset paljastivat merkkejä varhaisesta asutuksesta noin kolmen hehtaarin alueella.
Vuoden 1974 tutkimuksissa paljastui piispantilan päärakennusten kaakkoispuolisella Aurajoen rantakaistaleella laaja metallikäsityöalue (ns. Laurilanpelto tai Pietari Kalmin puisto).
Vuoden 1977 tutkimuksissa Koroisten talon lounaispuolella olevan kellarin eteläpuolella paljastui keskiaikaisen muuratun rakennuksen lounaisnurkka. Rakennuksen sisäpuolella oli jäänteitä kellarista, jossa oli vähintään kaksi lattiatasoa, sisäpuolinen palokerros ja sen päällinen kulttuurikerros 1600-luvulta. Lisäksi lattiatasosta löytyi keskiaikaista keramiikkaa. Pentti Koivusen mukaan kaivauksissa hahmotetun rakennuksen koko on noin 15 x 20 metriä. On mahdollista, että edelleen käytössä oleva Koroisten kellari liittyy nyt kaivettuun rakennuksen osaan ja että rakennuksesta vielä pääosa on esille kaivamatta.
Koroisten vanhan puimalan luota löydettiin inventoinnissa 1961 merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ja vuoden 1977 koetutkimuksissa ko. paikalla todettiin myöhäisrautakautisen ruumishautojen jäännöksiä. Esihistoriallisia löytöjä on saatu myös Koroisten puutarhasta, josta on aikoinaan löytynyt hopeinen miekankahva ja putkellinen keihäänkärki.
Koroisten saunan länsipuolisesta pellosta paljastui vuonna 1977 varhaiskeskiaikaisen hajonneen rakennuksen ja siihen liittyneen kiuaskiveyksen jäännöksiä ilman selviä rakenteita.
Lisäksi rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu tilan itäreunassa sijaitsevan kuusiaidan itäpuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.853010007 |
853 |
Koroisten tila |
10002 |
12001 |
13015 |
11010 |
27000 |
241186.00000000 |
6712586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010007 |
Koroistenniemen itäpuolella sijaitseva Koroisten tila (entinen piispantila) muodostaa laaja-alaisen ja monipuolisen muinaisjäännösalueen. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat lähinnä vuosina 1974 ja 1977 tehtyihin koetutkimuksiin, joissa voitiin todeta, että alueella on ollut myöhäisrautakautista/keskiaikaista aktiviteettia. Kokonaisuudessaan tutkimukset paljastivat merkkejä varhaisesta asutuksesta noin kolmen hehtaarin alueella.
Vuoden 1974 tutkimuksissa paljastui piispantilan päärakennusten kaakkoispuolisella Aurajoen rantakaistaleella laaja metallikäsityöalue (ns. Laurilanpelto tai Pietari Kalmin puisto).
Vuoden 1977 tutkimuksissa Koroisten talon lounaispuolella olevan kellarin eteläpuolella paljastui keskiaikaisen muuratun rakennuksen lounaisnurkka. Rakennuksen sisäpuolella oli jäänteitä kellarista, jossa oli vähintään kaksi lattiatasoa, sisäpuolinen palokerros ja sen päällinen kulttuurikerros 1600-luvulta. Lisäksi lattiatasosta löytyi keskiaikaista keramiikkaa. Pentti Koivusen mukaan kaivauksissa hahmotetun rakennuksen koko on noin 15 x 20 metriä. On mahdollista, että edelleen käytössä oleva Koroisten kellari liittyy nyt kaivettuun rakennuksen osaan ja että rakennuksesta vielä pääosa on esille kaivamatta.
Koroisten vanhan puimalan luota löydettiin inventoinnissa 1961 merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ja vuoden 1977 koetutkimuksissa ko. paikalla todettiin myöhäisrautakautisen ruumishautojen jäännöksiä. Esihistoriallisia löytöjä on saatu myös Koroisten puutarhasta, josta on aikoinaan löytynyt hopeinen miekankahva ja putkellinen keihäänkärki.
Koroisten saunan länsipuolisesta pellosta paljastui vuonna 1977 varhaiskeskiaikaisen hajonneen rakennuksen ja siihen liittyneen kiuaskiveyksen jäännöksiä ilman selviä rakenteita.
Lisäksi rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu tilan itäreunassa sijaitsevan kuusiaidan itäpuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.853010007 |
853 |
Koroisten tila |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
241186.00000000 |
6712586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010007 |
Koroistenniemen itäpuolella sijaitseva Koroisten tila (entinen piispantila) muodostaa laaja-alaisen ja monipuolisen muinaisjäännösalueen. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat lähinnä vuosina 1974 ja 1977 tehtyihin koetutkimuksiin, joissa voitiin todeta, että alueella on ollut myöhäisrautakautista/keskiaikaista aktiviteettia. Kokonaisuudessaan tutkimukset paljastivat merkkejä varhaisesta asutuksesta noin kolmen hehtaarin alueella.
Vuoden 1974 tutkimuksissa paljastui piispantilan päärakennusten kaakkoispuolisella Aurajoen rantakaistaleella laaja metallikäsityöalue (ns. Laurilanpelto tai Pietari Kalmin puisto).
Vuoden 1977 tutkimuksissa Koroisten talon lounaispuolella olevan kellarin eteläpuolella paljastui keskiaikaisen muuratun rakennuksen lounaisnurkka. Rakennuksen sisäpuolella oli jäänteitä kellarista, jossa oli vähintään kaksi lattiatasoa, sisäpuolinen palokerros ja sen päällinen kulttuurikerros 1600-luvulta. Lisäksi lattiatasosta löytyi keskiaikaista keramiikkaa. Pentti Koivusen mukaan kaivauksissa hahmotetun rakennuksen koko on noin 15 x 20 metriä. On mahdollista, että edelleen käytössä oleva Koroisten kellari liittyy nyt kaivettuun rakennuksen osaan ja että rakennuksesta vielä pääosa on esille kaivamatta.
Koroisten vanhan puimalan luota löydettiin inventoinnissa 1961 merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ja vuoden 1977 koetutkimuksissa ko. paikalla todettiin myöhäisrautakautisen ruumishautojen jäännöksiä. Esihistoriallisia löytöjä on saatu myös Koroisten puutarhasta, josta on aikoinaan löytynyt hopeinen miekankahva ja putkellinen keihäänkärki.
Koroisten saunan länsipuolisesta pellosta paljastui vuonna 1977 varhaiskeskiaikaisen hajonneen rakennuksen ja siihen liittyneen kiuaskiveyksen jäännöksiä ilman selviä rakenteita.
Lisäksi rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu tilan itäreunassa sijaitsevan kuusiaidan itäpuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.853010007 |
853 |
Koroisten tila |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
241186.00000000 |
6712586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010007 |
Koroistenniemen itäpuolella sijaitseva Koroisten tila (entinen piispantila) muodostaa laaja-alaisen ja monipuolisen muinaisjäännösalueen. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat lähinnä vuosina 1974 ja 1977 tehtyihin koetutkimuksiin, joissa voitiin todeta, että alueella on ollut myöhäisrautakautista/keskiaikaista aktiviteettia. Kokonaisuudessaan tutkimukset paljastivat merkkejä varhaisesta asutuksesta noin kolmen hehtaarin alueella.
Vuoden 1974 tutkimuksissa paljastui piispantilan päärakennusten kaakkoispuolisella Aurajoen rantakaistaleella laaja metallikäsityöalue (ns. Laurilanpelto tai Pietari Kalmin puisto).
Vuoden 1977 tutkimuksissa Koroisten talon lounaispuolella olevan kellarin eteläpuolella paljastui keskiaikaisen muuratun rakennuksen lounaisnurkka. Rakennuksen sisäpuolella oli jäänteitä kellarista, jossa oli vähintään kaksi lattiatasoa, sisäpuolinen palokerros ja sen päällinen kulttuurikerros 1600-luvulta. Lisäksi lattiatasosta löytyi keskiaikaista keramiikkaa. Pentti Koivusen mukaan kaivauksissa hahmotetun rakennuksen koko on noin 15 x 20 metriä. On mahdollista, että edelleen käytössä oleva Koroisten kellari liittyy nyt kaivettuun rakennuksen osaan ja että rakennuksesta vielä pääosa on esille kaivamatta.
Koroisten vanhan puimalan luota löydettiin inventoinnissa 1961 merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ja vuoden 1977 koetutkimuksissa ko. paikalla todettiin myöhäisrautakautisen ruumishautojen jäännöksiä. Esihistoriallisia löytöjä on saatu myös Koroisten puutarhasta, josta on aikoinaan löytynyt hopeinen miekankahva ja putkellinen keihäänkärki.
Koroisten saunan länsipuolisesta pellosta paljastui vuonna 1977 varhaiskeskiaikaisen hajonneen rakennuksen ja siihen liittyneen kiuaskiveyksen jäännöksiä ilman selviä rakenteita.
Lisäksi rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu tilan itäreunassa sijaitsevan kuusiaidan itäpuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.853010007 |
853 |
Koroisten tila |
10002 |
12002 |
13032 |
11010 |
27000 |
241186.00000000 |
6712586.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010007 |
Koroistenniemen itäpuolella sijaitseva Koroisten tila (entinen piispantila) muodostaa laaja-alaisen ja monipuolisen muinaisjäännösalueen. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat lähinnä vuosina 1974 ja 1977 tehtyihin koetutkimuksiin, joissa voitiin todeta, että alueella on ollut myöhäisrautakautista/keskiaikaista aktiviteettia. Kokonaisuudessaan tutkimukset paljastivat merkkejä varhaisesta asutuksesta noin kolmen hehtaarin alueella.
Vuoden 1974 tutkimuksissa paljastui piispantilan päärakennusten kaakkoispuolisella Aurajoen rantakaistaleella laaja metallikäsityöalue (ns. Laurilanpelto tai Pietari Kalmin puisto).
Vuoden 1977 tutkimuksissa Koroisten talon lounaispuolella olevan kellarin eteläpuolella paljastui keskiaikaisen muuratun rakennuksen lounaisnurkka. Rakennuksen sisäpuolella oli jäänteitä kellarista, jossa oli vähintään kaksi lattiatasoa, sisäpuolinen palokerros ja sen päällinen kulttuurikerros 1600-luvulta. Lisäksi lattiatasosta löytyi keskiaikaista keramiikkaa. Pentti Koivusen mukaan kaivauksissa hahmotetun rakennuksen koko on noin 15 x 20 metriä. On mahdollista, että edelleen käytössä oleva Koroisten kellari liittyy nyt kaivettuun rakennuksen osaan ja että rakennuksesta vielä pääosa on esille kaivamatta.
Koroisten vanhan puimalan luota löydettiin inventoinnissa 1961 merkkejä esihistoriallisesta toiminnasta ja vuoden 1977 koetutkimuksissa ko. paikalla todettiin myöhäisrautakautisen ruumishautojen jäännöksiä. Esihistoriallisia löytöjä on saatu myös Koroisten puutarhasta, josta on aikoinaan löytynyt hopeinen miekankahva ja putkellinen keihäänkärki.
Koroisten saunan länsipuolisesta pellosta paljastui vuonna 1977 varhaiskeskiaikaisen hajonneen rakennuksen ja siihen liittyneen kiuaskiveyksen jäännöksiä ilman selviä rakenteita.
Lisäksi rautakautisia asuinpaikkalöytöjä on saatu tilan itäreunassa sijaitsevan kuusiaidan itäpuoliselta pellolta. |
| metsakeskus.853010008 |
853 |
Riihivainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
242440.00000000 |
6713630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Niuskalan jätteenpolttolaitokselta 200 m lounaaseen, Aurajoen ja Vähäjoen välisessä maastossa, Topinojan laakson pohjoisrinteessä, itä-länsi -suuntaisen mäkialueen loivalla etelärinteellä. Kivikaudella alue oli matalana niemekkeenä. Nykyisin mäkialue on useimmilta suunnilta asutusalueiden ympäröimä, mutta aikaisemmin se rajoittui lähes joka suunnalta jokilaaksojen peltoalueisiin. Löytöinä Kiukaisten tyypin keramiikan lisäksi varhaismetallikautista Morbyn keramiikkaa. Kohteessa ei ole maan päälle näkyviä rakenteita, mutta tutkimuksissa on paljastunut ainakin kolme tulisijan jäännöstä ja viitteitä ristiin kynnetystä muinaispellosta.
Riihivainion asuinpaikalta 50 m pohjoiseen on tutkittu Orhikarsinan nimellä kulkevaa epineoliittista asuinpaikkaa, joka kuulunee samaan asuinpaikkavyöhykkeeseen kuin Riihivainio. Alue liitettiin vuonna 2013 osaksi Riihivainion muinaisjäännösaluetta, mutta se näkyy edelleen omana alakohteenaan.
Vuoden 2012 kaivauksissa alueelta paljastui esihistoriallinen pelto, keramiikan perusteella aikaväliltä 2500 ekr – 0 jkr. Kaivaushavaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että auraus on muuta kulttuurikerrosta myöhäisempi ilmiö. Selvää ristiin kyntöä ei tavattu, vaan vanhat auranjäljet leikkaisivat toisiaan eri kulmissa.
Vuoden 2017 kaivaushavainnot tukevat vuonna 2012 tehtyjä tulkintoja. Muinaisjäännösalueen rajausta on tarkastettu uusien kenttähavaintojen ja kajoamisluvan kattavan alueen osalta. |
| metsakeskus.853010008 |
853 |
Riihivainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
242440.00000000 |
6713630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Niuskalan jätteenpolttolaitokselta 200 m lounaaseen, Aurajoen ja Vähäjoen välisessä maastossa, Topinojan laakson pohjoisrinteessä, itä-länsi -suuntaisen mäkialueen loivalla etelärinteellä. Kivikaudella alue oli matalana niemekkeenä. Nykyisin mäkialue on useimmilta suunnilta asutusalueiden ympäröimä, mutta aikaisemmin se rajoittui lähes joka suunnalta jokilaaksojen peltoalueisiin. Löytöinä Kiukaisten tyypin keramiikan lisäksi varhaismetallikautista Morbyn keramiikkaa. Kohteessa ei ole maan päälle näkyviä rakenteita, mutta tutkimuksissa on paljastunut ainakin kolme tulisijan jäännöstä ja viitteitä ristiin kynnetystä muinaispellosta.
Riihivainion asuinpaikalta 50 m pohjoiseen on tutkittu Orhikarsinan nimellä kulkevaa epineoliittista asuinpaikkaa, joka kuulunee samaan asuinpaikkavyöhykkeeseen kuin Riihivainio. Alue liitettiin vuonna 2013 osaksi Riihivainion muinaisjäännösaluetta, mutta se näkyy edelleen omana alakohteenaan.
Vuoden 2012 kaivauksissa alueelta paljastui esihistoriallinen pelto, keramiikan perusteella aikaväliltä 2500 ekr – 0 jkr. Kaivaushavaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että auraus on muuta kulttuurikerrosta myöhäisempi ilmiö. Selvää ristiin kyntöä ei tavattu, vaan vanhat auranjäljet leikkaisivat toisiaan eri kulmissa.
Vuoden 2017 kaivaushavainnot tukevat vuonna 2012 tehtyjä tulkintoja. Muinaisjäännösalueen rajausta on tarkastettu uusien kenttähavaintojen ja kajoamisluvan kattavan alueen osalta. |
| metsakeskus.853010008 |
853 |
Riihivainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
242440.00000000 |
6713630.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Niuskalan jätteenpolttolaitokselta 200 m lounaaseen, Aurajoen ja Vähäjoen välisessä maastossa, Topinojan laakson pohjoisrinteessä, itä-länsi -suuntaisen mäkialueen loivalla etelärinteellä. Kivikaudella alue oli matalana niemekkeenä. Nykyisin mäkialue on useimmilta suunnilta asutusalueiden ympäröimä, mutta aikaisemmin se rajoittui lähes joka suunnalta jokilaaksojen peltoalueisiin. Löytöinä Kiukaisten tyypin keramiikan lisäksi varhaismetallikautista Morbyn keramiikkaa. Kohteessa ei ole maan päälle näkyviä rakenteita, mutta tutkimuksissa on paljastunut ainakin kolme tulisijan jäännöstä ja viitteitä ristiin kynnetystä muinaispellosta.
Riihivainion asuinpaikalta 50 m pohjoiseen on tutkittu Orhikarsinan nimellä kulkevaa epineoliittista asuinpaikkaa, joka kuulunee samaan asuinpaikkavyöhykkeeseen kuin Riihivainio. Alue liitettiin vuonna 2013 osaksi Riihivainion muinaisjäännösaluetta, mutta se näkyy edelleen omana alakohteenaan.
Vuoden 2012 kaivauksissa alueelta paljastui esihistoriallinen pelto, keramiikan perusteella aikaväliltä 2500 ekr – 0 jkr. Kaivaushavaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että auraus on muuta kulttuurikerrosta myöhäisempi ilmiö. Selvää ristiin kyntöä ei tavattu, vaan vanhat auranjäljet leikkaisivat toisiaan eri kulmissa.
Vuoden 2017 kaivaushavainnot tukevat vuonna 2012 tehtyjä tulkintoja. Muinaisjäännösalueen rajausta on tarkastettu uusien kenttähavaintojen ja kajoamisluvan kattavan alueen osalta. |
| metsakeskus.853010009 |
853 |
Yrjönmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
243159.00000000 |
6715430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010009 |
Muinaisjäännös sijaitsee Vähäjoen pohjoispuolella, Yrjönmäen eteläpäässä, jossa jyrkän kalliorinteen jälkeen alkaa loivempi lasku pelloille. Varsinaiselta kalmistoalueelta on löytynyt rautaveitsi, palaneen luun siruja, saviastianpaloja ja 4 simpukankuorenpalaa. Kaakkoon kalmistolöydöistä hiekkakuopan reunoilta löytyi 60 palaa savitiivistettä. Merkityn röykkiön lounaispuolella sijaitsee kaksi mahdollista, läpimitoiltaan 4 m ja 3,30 m olevaa röykkiötä ja näiden etelänpuoleiselta pellolta on löytynyt asuinpaikkaan viittaavia esineitä.
Kuppikallio sijaitsee korkealla kalliohuipulla, josta on hieno näköala Vähäjokilaaksoon. Kuppeja on kuusi ja ne on tulkittu varmoiksi uhrikuopiksi. |
| metsakeskus.853010009 |
853 |
Yrjönmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
243159.00000000 |
6715430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010009 |
Muinaisjäännös sijaitsee Vähäjoen pohjoispuolella, Yrjönmäen eteläpäässä, jossa jyrkän kalliorinteen jälkeen alkaa loivempi lasku pelloille. Varsinaiselta kalmistoalueelta on löytynyt rautaveitsi, palaneen luun siruja, saviastianpaloja ja 4 simpukankuorenpalaa. Kaakkoon kalmistolöydöistä hiekkakuopan reunoilta löytyi 60 palaa savitiivistettä. Merkityn röykkiön lounaispuolella sijaitsee kaksi mahdollista, läpimitoiltaan 4 m ja 3,30 m olevaa röykkiötä ja näiden etelänpuoleiselta pellolta on löytynyt asuinpaikkaan viittaavia esineitä.
Kuppikallio sijaitsee korkealla kalliohuipulla, josta on hieno näköala Vähäjokilaaksoon. Kuppeja on kuusi ja ne on tulkittu varmoiksi uhrikuopiksi. |
| metsakeskus.853010009 |
853 |
Yrjönmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
243159.00000000 |
6715430.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010009 |
Muinaisjäännös sijaitsee Vähäjoen pohjoispuolella, Yrjönmäen eteläpäässä, jossa jyrkän kalliorinteen jälkeen alkaa loivempi lasku pelloille. Varsinaiselta kalmistoalueelta on löytynyt rautaveitsi, palaneen luun siruja, saviastianpaloja ja 4 simpukankuorenpalaa. Kaakkoon kalmistolöydöistä hiekkakuopan reunoilta löytyi 60 palaa savitiivistettä. Merkityn röykkiön lounaispuolella sijaitsee kaksi mahdollista, läpimitoiltaan 4 m ja 3,30 m olevaa röykkiötä ja näiden etelänpuoleiselta pellolta on löytynyt asuinpaikkaan viittaavia esineitä.
Kuppikallio sijaitsee korkealla kalliohuipulla, josta on hieno näköala Vähäjokilaaksoon. Kuppeja on kuusi ja ne on tulkittu varmoiksi uhrikuopiksi. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27018 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27017 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27014 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11010 |
27000 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27014 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11006 |
27000 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27014 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010010 |
853 |
Kuralan Kylämäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11006 |
27000 |
243680.00000000 |
6711940.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010010 |
Kylämäki sijaitsee Aurajoen ja Hämeentien eteläpuolella, peltoalueen keskellä olevalla mäellä. Asutustoiminta mäellä on jatkunut katkeamattomana rautakaudelta nykyaikaan. Merkkejä rautakautisesta asutuksesta eri puolilta mäkeä, mm. saviastianpaloja, rautakuonaa ja savistiivistettä sekä mahdollinen pieni yhden kupin uhrikivi mäen lounaisrinteestä. Luultavasti kivi ei ole enää alkuperäisellä paikallaan.
Arkeologisen aineiston lisäksi Kuralasta on tietoja keskiaikaisista asiakirjoista 1300-luvulta. Se oli 1400-luvulla neljän talon muodostama kyläyhteisö, joka autioitui lähes kokonaan 1600-luvun nälkävuosien aikana, mutta 1700-luvulla, isojaon myötä alkoi taas kukoistaa.
Kuralan polttokenttäkalmistoalueet sijaitsevat mäen itäosassa. Hyvin säilynyt ja laaja-alainen kalmisto metsikössä Jaaninojan partaalla on merovingiajalta (550–800 jaa.). Nuorempi, paljolti tuhoutunut kalmisto 1940-luvun omakotitalon pohjoispuolella mäen päällä sekä etelärinteessä esineistön perusteella ajoitettu 1000-luvulle. Kalmistojen välissä, mäntymetsäisen mäen päällä on kiviröykkiö jota ei ole tutkittu/identifioitu arkeologisesti. |
| metsakeskus.853010011 |
853 |
Virnamäki 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
242727.00000000 |
6712494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010011 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee 700-800 m Halisten koskesta itäkoilliseen, Aurajoen pohjoisrannalla, 150 m:n päässä joenrannasta, itään ja etelään viettävän metsäsaarekkeen rinteellä. Mäki on suhteellisen tasainen metsäinen moreenirinne. Muinaisjäännösryhmän muodostaa polttokenttäkalmisto, asuinpaikka ja lisäksi yksi hauta- tai polttokenttäkalmistoon liittyvä, epävarmana uhriröykkiönä pidetty kiviröykkiö. Löytöalue on ainakin n. 250 m pitkä vyöhyke, joka muodostaa asuinpaikka-alueen. Koekuopituksessa on löytynyt mm. palaneen luun siruja, palanutta savea, saviastianpaloja ja pronssinen vyöhelan välirengas. |
| metsakeskus.853010011 |
853 |
Virnamäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
242727.00000000 |
6712494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010011 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee 700-800 m Halisten koskesta itäkoilliseen, Aurajoen pohjoisrannalla, 150 m:n päässä joenrannasta, itään ja etelään viettävän metsäsaarekkeen rinteellä. Mäki on suhteellisen tasainen metsäinen moreenirinne. Muinaisjäännösryhmän muodostaa polttokenttäkalmisto, asuinpaikka ja lisäksi yksi hauta- tai polttokenttäkalmistoon liittyvä, epävarmana uhriröykkiönä pidetty kiviröykkiö. Löytöalue on ainakin n. 250 m pitkä vyöhyke, joka muodostaa asuinpaikka-alueen. Koekuopituksessa on löytynyt mm. palaneen luun siruja, palanutta savea, saviastianpaloja ja pronssinen vyöhelan välirengas. |
| metsakeskus.853010011 |
853 |
Virnamäki 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
242727.00000000 |
6712494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010011 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee 700-800 m Halisten koskesta itäkoilliseen, Aurajoen pohjoisrannalla, 150 m:n päässä joenrannasta, itään ja etelään viettävän metsäsaarekkeen rinteellä. Mäki on suhteellisen tasainen metsäinen moreenirinne. Muinaisjäännösryhmän muodostaa polttokenttäkalmisto, asuinpaikka ja lisäksi yksi hauta- tai polttokenttäkalmistoon liittyvä, epävarmana uhriröykkiönä pidetty kiviröykkiö. Löytöalue on ainakin n. 250 m pitkä vyöhyke, joka muodostaa asuinpaikka-alueen. Koekuopituksessa on löytynyt mm. palaneen luun siruja, palanutta savea, saviastianpaloja ja pronssinen vyöhelan välirengas. |
| metsakeskus.853010012 |
853 |
Hallinkorvan puistikko |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
241850.00000000 |
6712140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010012 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee 90 m Halisten voimalaitoksesta lounaaseen Ylioppilaskylän itäpuolella asutuksen keskellä. Uhrikallio on n. 30 x 90 m laajuinen ja pohjois-etelä -suuntainen. Kupit ovat kallion pohjoispäässä, kallion tasanteella ja kallion länsiluoteeseen viettävässä seinässä. Kallion tasaisella pinnalla on kuppeja kahdessa ryhmässä, ryhmä B sijaitsee n. 10 m A:sat koilliseen. Ryhmässä B on parijonossa 8 varmaa kuppia, ryhmässä A on 63 varmaa ja 5 epävarmaa kuppia. Syvät kuopat ovat rivissä. Uhrikalliosta n. 120 m etelään, myös kalliolla, sijaitsee polttokenttäkalmisto, josta osa on tutkittu ennen kallion räjäytystä.
Vuonna 2020 muinaisjäännöksen ympäristössä tehtiin kaavoitukseen liittyen koetutkimuksia (koeojat ja koekuopitus). Koetutkimusten perusteella Hallinkorvan puistikon muinaisjäännös rajoittuu kallioalueelle. |
| metsakeskus.853010012 |
853 |
Hallinkorvan puistikko |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
241850.00000000 |
6712140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010012 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee 90 m Halisten voimalaitoksesta lounaaseen Ylioppilaskylän itäpuolella asutuksen keskellä. Uhrikallio on n. 30 x 90 m laajuinen ja pohjois-etelä -suuntainen. Kupit ovat kallion pohjoispäässä, kallion tasanteella ja kallion länsiluoteeseen viettävässä seinässä. Kallion tasaisella pinnalla on kuppeja kahdessa ryhmässä, ryhmä B sijaitsee n. 10 m A:sat koilliseen. Ryhmässä B on parijonossa 8 varmaa kuppia, ryhmässä A on 63 varmaa ja 5 epävarmaa kuppia. Syvät kuopat ovat rivissä. Uhrikalliosta n. 120 m etelään, myös kalliolla, sijaitsee polttokenttäkalmisto, josta osa on tutkittu ennen kallion räjäytystä.
Vuonna 2020 muinaisjäännöksen ympäristössä tehtiin kaavoitukseen liittyen koetutkimuksia (koeojat ja koekuopitus). Koetutkimusten perusteella Hallinkorvan puistikon muinaisjäännös rajoittuu kallioalueelle. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27017 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12002 |
13030 |
11006 |
27000 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27017 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27018 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27019 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010013 |
853 |
Taskula |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
240580.00000000 |
6713380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010013 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, Aura- ja Vähäjoen yhtymäkohdasta 900 m luoteeseen. teollisuus- ja asutulla alueella. Ruumiskalmisto löytyi viemäriojaa kaivettaessa ja osa muinaisjäännöksestä oli jo tällöin tuhoutunut. Kaivauksin on tutkittu ainakin 19 hautaa ja yksi epävarma. Kahta lukuun ottamatta haudoissa oli viitteitä arkusta, nauloja ja/tai puun jäänteitä. Löydöt ovat mm. hevosenkenkäsoljet, hansavati, neljä ristiriipusta ja rahoja. Ruumiskalmiston ulkopuolella on myös todettu merovingi- ja viikinkiajalle ajoittuva polttokenttäkalmisto.
Vuosina 2019 ja 2024 kalmiston ympäristöstä ei havaittu merkkejä jäljelle jääneistä hautauksista. Vuoden 1938 kaivausalueen tuntumassa on historiallisen ajan asuinpaikkarakenteita. Kohteen aluerajaus sisältää myös alueen, jolla yksittäisten ruumishautojen esiintymistä ei koetutkimuksissa voitu täysin poissulkea. |
| metsakeskus.853010014 |
853 |
Virusmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
240781.50700000 |
6712784.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010014 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen länsipuolella mäen harjanteen itäisessä ja kaakkoisessa rinteessä vastapäätä Koroisten niemeä. Mäki viettää kohti Aurajokea kaakkoon. Polttokenttäkalmisto, jossa todettiin myös kolme ruumishautautaa, on osittain tutkittu.
Kalmiston säilyneisyydestä tai olemassaolosta ei ole tietoa nyt muinaisjäännösalueeksi merkityllä alueella. |
| metsakeskus.853010015 |
853 |
Kärsämäki Radanvierusta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
241606.00000000 |
6714610.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010015 |
Kohde sijaitsee Kärsämäen kylässä Vähäjoen varrella, Hipantien ja Turku-Tampere radan välisellä kolmionmuotoisella alueella n. 130 m joesta länteen. Rautatie leikkaa muinaisjäännösalueen länsipuolta, joka on tuhoutunut rautatietä rakennettaessa. Radanvierusta on rautakautinen asuinpaikka, joka muodostuu kahdesta kumparemaisesta muodostelmasta. Kohteesta on löytynyt rautakautista keramiikkaa, palanutta savea, metallikuonaa, hiekkakivilaa´an palasia ja viitteitä kiinteistä, mahdollisista esihistoriallisista rakenteista. Eteläisemmän kumpareen eteläreunassa on aikaisemmin ollut navettarakennus, jonka kivijalka on edelleen näkyvissä. |
| metsakeskus.853010016 |
853 |
Kaerla Mulli |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
240690.54000000 |
6713657.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010016 |
Kohde sijaitsee Kaerlan kaupunginosassa Vähäjoen länsipuolella etelään, kaakkoon ja itään viettävällä rinteellä. Kohteen eteläpuolitse kulkee Markulantie ja muilta osin alue rajoittuu pientaloasutukseen. Paikalta on löytynyt eri tutkimuksissa sekä asuinpaikkaan että mahdollisesti kalmistoon viittaavia merkkejä, josta kertovat niitti- ja lasihelmilöydöt. Paikalta on myös löytynyt runsas saviastiamateriaali, jonka ajoitus on nuoremmalta kivikaudelta aina rautakaudelle asti. N. 80 m etelään kalmistosta Markulantien pohjoispuolella sijaitsee röykkiö, jonka mitat ovat 9,7 x 7 m (TYARKTIKA). Runsas 100 m etelämpää Mullintien ja Markkulantien risteyksen pohjoisosassa tutkittiin tienteon takia vuonna 1964 rautakautisen röykkiön jäännöstä, josta löydettiin rautaveitsi, pronssirengas, saviastianpaloja sekä palanutta savea ja rautakuonaa. Röykkiössä oli myös palanutta luuta ja nokimaata, muttei kiveyksen lisäksi selviä rakenteellisia yksityiskohtia. Ns. Tuomen-Lehtosen-muonamiestalojen ja Kaerlan myllyn kalmistoalue on heti alueen koillispuolella. |
| metsakeskus.853010016 |
853 |
Kaerla Mulli |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
240690.54000000 |
6713657.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010016 |
Kohde sijaitsee Kaerlan kaupunginosassa Vähäjoen länsipuolella etelään, kaakkoon ja itään viettävällä rinteellä. Kohteen eteläpuolitse kulkee Markulantie ja muilta osin alue rajoittuu pientaloasutukseen. Paikalta on löytynyt eri tutkimuksissa sekä asuinpaikkaan että mahdollisesti kalmistoon viittaavia merkkejä, josta kertovat niitti- ja lasihelmilöydöt. Paikalta on myös löytynyt runsas saviastiamateriaali, jonka ajoitus on nuoremmalta kivikaudelta aina rautakaudelle asti. N. 80 m etelään kalmistosta Markulantien pohjoispuolella sijaitsee röykkiö, jonka mitat ovat 9,7 x 7 m (TYARKTIKA). Runsas 100 m etelämpää Mullintien ja Markkulantien risteyksen pohjoisosassa tutkittiin tienteon takia vuonna 1964 rautakautisen röykkiön jäännöstä, josta löydettiin rautaveitsi, pronssirengas, saviastianpaloja sekä palanutta savea ja rautakuonaa. Röykkiössä oli myös palanutta luuta ja nokimaata, muttei kiveyksen lisäksi selviä rakenteellisia yksityiskohtia. Ns. Tuomen-Lehtosen-muonamiestalojen ja Kaerlan myllyn kalmistoalue on heti alueen koillispuolella. |
| metsakeskus.853010016 |
853 |
Kaerla Mulli |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
240690.54000000 |
6713657.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010016 |
Kohde sijaitsee Kaerlan kaupunginosassa Vähäjoen länsipuolella etelään, kaakkoon ja itään viettävällä rinteellä. Kohteen eteläpuolitse kulkee Markulantie ja muilta osin alue rajoittuu pientaloasutukseen. Paikalta on löytynyt eri tutkimuksissa sekä asuinpaikkaan että mahdollisesti kalmistoon viittaavia merkkejä, josta kertovat niitti- ja lasihelmilöydöt. Paikalta on myös löytynyt runsas saviastiamateriaali, jonka ajoitus on nuoremmalta kivikaudelta aina rautakaudelle asti. N. 80 m etelään kalmistosta Markulantien pohjoispuolella sijaitsee röykkiö, jonka mitat ovat 9,7 x 7 m (TYARKTIKA). Runsas 100 m etelämpää Mullintien ja Markkulantien risteyksen pohjoisosassa tutkittiin tienteon takia vuonna 1964 rautakautisen röykkiön jäännöstä, josta löydettiin rautaveitsi, pronssirengas, saviastianpaloja sekä palanutta savea ja rautakuonaa. Röykkiössä oli myös palanutta luuta ja nokimaata, muttei kiveyksen lisäksi selviä rakenteellisia yksityiskohtia. Ns. Tuomen-Lehtosen-muonamiestalojen ja Kaerlan myllyn kalmistoalue on heti alueen koillispuolella. |
| metsakeskus.853010016 |
853 |
Kaerla Mulli |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
240690.54000000 |
6713657.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010016 |
Kohde sijaitsee Kaerlan kaupunginosassa Vähäjoen länsipuolella etelään, kaakkoon ja itään viettävällä rinteellä. Kohteen eteläpuolitse kulkee Markulantie ja muilta osin alue rajoittuu pientaloasutukseen. Paikalta on löytynyt eri tutkimuksissa sekä asuinpaikkaan että mahdollisesti kalmistoon viittaavia merkkejä, josta kertovat niitti- ja lasihelmilöydöt. Paikalta on myös löytynyt runsas saviastiamateriaali, jonka ajoitus on nuoremmalta kivikaudelta aina rautakaudelle asti. N. 80 m etelään kalmistosta Markulantien pohjoispuolella sijaitsee röykkiö, jonka mitat ovat 9,7 x 7 m (TYARKTIKA). Runsas 100 m etelämpää Mullintien ja Markkulantien risteyksen pohjoisosassa tutkittiin tienteon takia vuonna 1964 rautakautisen röykkiön jäännöstä, josta löydettiin rautaveitsi, pronssirengas, saviastianpaloja sekä palanutta savea ja rautakuonaa. Röykkiössä oli myös palanutta luuta ja nokimaata, muttei kiveyksen lisäksi selviä rakenteellisia yksityiskohtia. Ns. Tuomen-Lehtosen-muonamiestalojen ja Kaerlan myllyn kalmistoalue on heti alueen koillispuolella. |
| metsakeskus.853010016 |
853 |
Kaerla Mulli |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
240690.54000000 |
6713657.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010016 |
Kohde sijaitsee Kaerlan kaupunginosassa Vähäjoen länsipuolella etelään, kaakkoon ja itään viettävällä rinteellä. Kohteen eteläpuolitse kulkee Markulantie ja muilta osin alue rajoittuu pientaloasutukseen. Paikalta on löytynyt eri tutkimuksissa sekä asuinpaikkaan että mahdollisesti kalmistoon viittaavia merkkejä, josta kertovat niitti- ja lasihelmilöydöt. Paikalta on myös löytynyt runsas saviastiamateriaali, jonka ajoitus on nuoremmalta kivikaudelta aina rautakaudelle asti. N. 80 m etelään kalmistosta Markulantien pohjoispuolella sijaitsee röykkiö, jonka mitat ovat 9,7 x 7 m (TYARKTIKA). Runsas 100 m etelämpää Mullintien ja Markkulantien risteyksen pohjoisosassa tutkittiin tienteon takia vuonna 1964 rautakautisen röykkiön jäännöstä, josta löydettiin rautaveitsi, pronssirengas, saviastianpaloja sekä palanutta savea ja rautakuonaa. Röykkiössä oli myös palanutta luuta ja nokimaata, muttei kiveyksen lisäksi selviä rakenteellisia yksityiskohtia. Ns. Tuomen-Lehtosen-muonamiestalojen ja Kaerlan myllyn kalmistoalue on heti alueen koillispuolella. |
| metsakeskus.853010016 |
853 |
Kaerla Mulli |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
240690.54000000 |
6713657.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010016 |
Kohde sijaitsee Kaerlan kaupunginosassa Vähäjoen länsipuolella etelään, kaakkoon ja itään viettävällä rinteellä. Kohteen eteläpuolitse kulkee Markulantie ja muilta osin alue rajoittuu pientaloasutukseen. Paikalta on löytynyt eri tutkimuksissa sekä asuinpaikkaan että mahdollisesti kalmistoon viittaavia merkkejä, josta kertovat niitti- ja lasihelmilöydöt. Paikalta on myös löytynyt runsas saviastiamateriaali, jonka ajoitus on nuoremmalta kivikaudelta aina rautakaudelle asti. N. 80 m etelään kalmistosta Markulantien pohjoispuolella sijaitsee röykkiö, jonka mitat ovat 9,7 x 7 m (TYARKTIKA). Runsas 100 m etelämpää Mullintien ja Markkulantien risteyksen pohjoisosassa tutkittiin tienteon takia vuonna 1964 rautakautisen röykkiön jäännöstä, josta löydettiin rautaveitsi, pronssirengas, saviastianpaloja sekä palanutta savea ja rautakuonaa. Röykkiössä oli myös palanutta luuta ja nokimaata, muttei kiveyksen lisäksi selviä rakenteellisia yksityiskohtia. Ns. Tuomen-Lehtosen-muonamiestalojen ja Kaerlan myllyn kalmistoalue on heti alueen koillispuolella. |
| metsakeskus.853010017 |
853 |
Hellberg-Tuominen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
240755.00000000 |
6713433.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010017 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joesta 300 m länteen. Nykyisin alue on rakennettua ja useaan eri otteeseen tutkittu kalmisto saattaa olla tuhoutunut pääosin. Tuomisen tontilta on löytynyt hyvin säilynyt luuranko, joka ei luultavasti ole esihistoriallinen. Muut löydöt alueelta ovat saviastianpalat, kilvenkupura, savikiekon palanen ja palaneen luun sirut. Vuonna 2002 rakennettavan kauppakeskuksen takia tehdyissä koekaivauksissa tontin Mullin puiston vastaisella rajalla havaittiin edelleen rautakautista kulttuurikerrosta, kiveystä sekä keramiikkalöytöjä. Niin ikään löydettiin kaksi itä-länsisuuntaista ruumishautausta, joissa puuarkkuihin haudattujen kahden vainajan luurangot olivat hyvin säilyneet ja hautaanpannut ilman hauta-antimia. Vainajat määritettiin nuoriksi miehiksi. Puuarkut olivat liitoksistaan naulatut. Hautaukset lienevät rautakautista kerrostumaa nuorempia. Vielä yhden hautauksen merkkinä havaittiin luita sekä hautakuopan tummaa savimaahan ulottuvaa kohtaa rakennustöiden yhteydessä keväällä 2003, ilmeisesti aivan v. 1963 tutkitun haudan vieressä ja sen suuntaisena. V:n 2002 luunäytteestä tehty radiohiiliajoitus osoitti hautausten olevan vasta uudelta ajalta (Hel-4642: modern). |
| metsakeskus.853010018 |
853 |
Tuomi-Lehtonen-Muonamiestalot |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
240743.51900000 |
6713692.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010018 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joesta n. 1 km länteen. Nykyään alue on rakennettu, mutta alueelta on saatu runsaasti rautakautisia löytöjä. 1900-luvun alussa on löytyi ns. Tuomen tontilta rautakautinen miekka ja Tallgren teki paikalla kaivauksen v. 1910, muttei havainnut kalmistoon viittaavaa ja arveli paikalla voivan olla asuinpaikan. Inventoinnissa todettiin mahdollisesti kalmistoa olevan jäljellä rakennusten välissä vaikka samalla todettiin, että kalmisto on mahdollisesti tuhoutunut kokonaan. Tallgren kaivoi v. 1913 Lehtosen talon ja ns. muonamiesrivin kohdalla. Kaerlan myllyn tontilta ensimmäiset löydöt havaittiin v. 1961 ja siellä tutkittiin kaivausaluein (A-D) sekä koekuopin teollisuushallien rakentamisen takia hyvin kivikkoista rinnettä v. 1982. Kaivausalue oli lähimmillään Tallgrenin 1913 muonamiesrivin-Lehtosen kaivausalueesta vain runsas 5 m (kaivausalue D) pohjoiskoilliseen ja Tuomen kaivausalueesta runsas 50 m kaakkoon. Löytöinä oli mm. keihäänkärki, veitsi, pronssiriipuksia, savikiekon katkelmia, niittejä ja rautakuonaa sekä erityisen runsaasti saviastianpaloja ja palanutta savea, mutta vähän palanutta luuta. Nokisen kulttuurikerroksen paksuus oli suurimmillaan runsaan metrin. Kaivausalueen A koillispuolella arvioitiin olevan edelleen 250 neliömetriä tutkimatonta muinaisjäännöstä. Paikka ajoittuuu merovingi-viikinkiaikaan ja tulkittiin lähinnä kalmistoalueeksi, vaikka palaneita luita löydettiin vain nimeksi.
Alueella tehtiin 2018 koetutkimuksia rakentamissuunnitelmien yhteydessä. Koekaivausten perusteella muinaisjäännöskohteella Kaerlan Mylly on vuoden 1982 kaivauksen ulkopuolelle jääneellä alueella edelleen jäljellä kalmistoon liittyviä kerroksia, jotka vaativat arkeologisen kaivaustutkimuksen, mikäli rakennussuunnitelmat toteutuvat. Sen sijaan osittain jo aiemmin raskaan rakentamisen alaisena olleesta rakennussuunnitelma-alueen pohjoisosasta ei tehty lainkaan havaintoja 1900-lukua vanhemmista kerrostumista.
Kohde tutkittiin rakennushankkeen takia kesällä 2022 (tontit Kairialankatu 3 ja 5). |
| metsakeskus.853010018 |
853 |
Tuomi-Lehtonen-Muonamiestalot |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
240743.51900000 |
6713692.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010018 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joesta n. 1 km länteen. Nykyään alue on rakennettu, mutta alueelta on saatu runsaasti rautakautisia löytöjä. 1900-luvun alussa on löytyi ns. Tuomen tontilta rautakautinen miekka ja Tallgren teki paikalla kaivauksen v. 1910, muttei havainnut kalmistoon viittaavaa ja arveli paikalla voivan olla asuinpaikan. Inventoinnissa todettiin mahdollisesti kalmistoa olevan jäljellä rakennusten välissä vaikka samalla todettiin, että kalmisto on mahdollisesti tuhoutunut kokonaan. Tallgren kaivoi v. 1913 Lehtosen talon ja ns. muonamiesrivin kohdalla. Kaerlan myllyn tontilta ensimmäiset löydöt havaittiin v. 1961 ja siellä tutkittiin kaivausaluein (A-D) sekä koekuopin teollisuushallien rakentamisen takia hyvin kivikkoista rinnettä v. 1982. Kaivausalue oli lähimmillään Tallgrenin 1913 muonamiesrivin-Lehtosen kaivausalueesta vain runsas 5 m (kaivausalue D) pohjoiskoilliseen ja Tuomen kaivausalueesta runsas 50 m kaakkoon. Löytöinä oli mm. keihäänkärki, veitsi, pronssiriipuksia, savikiekon katkelmia, niittejä ja rautakuonaa sekä erityisen runsaasti saviastianpaloja ja palanutta savea, mutta vähän palanutta luuta. Nokisen kulttuurikerroksen paksuus oli suurimmillaan runsaan metrin. Kaivausalueen A koillispuolella arvioitiin olevan edelleen 250 neliömetriä tutkimatonta muinaisjäännöstä. Paikka ajoittuuu merovingi-viikinkiaikaan ja tulkittiin lähinnä kalmistoalueeksi, vaikka palaneita luita löydettiin vain nimeksi.
Alueella tehtiin 2018 koetutkimuksia rakentamissuunnitelmien yhteydessä. Koekaivausten perusteella muinaisjäännöskohteella Kaerlan Mylly on vuoden 1982 kaivauksen ulkopuolelle jääneellä alueella edelleen jäljellä kalmistoon liittyviä kerroksia, jotka vaativat arkeologisen kaivaustutkimuksen, mikäli rakennussuunnitelmat toteutuvat. Sen sijaan osittain jo aiemmin raskaan rakentamisen alaisena olleesta rakennussuunnitelma-alueen pohjoisosasta ei tehty lainkaan havaintoja 1900-lukua vanhemmista kerrostumista.
Kohde tutkittiin rakennushankkeen takia kesällä 2022 (tontit Kairialankatu 3 ja 5). |
| metsakeskus.853010018 |
853 |
Tuomi-Lehtonen-Muonamiestalot |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
240743.51900000 |
6713692.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010018 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joesta n. 1 km länteen. Nykyään alue on rakennettu, mutta alueelta on saatu runsaasti rautakautisia löytöjä. 1900-luvun alussa on löytyi ns. Tuomen tontilta rautakautinen miekka ja Tallgren teki paikalla kaivauksen v. 1910, muttei havainnut kalmistoon viittaavaa ja arveli paikalla voivan olla asuinpaikan. Inventoinnissa todettiin mahdollisesti kalmistoa olevan jäljellä rakennusten välissä vaikka samalla todettiin, että kalmisto on mahdollisesti tuhoutunut kokonaan. Tallgren kaivoi v. 1913 Lehtosen talon ja ns. muonamiesrivin kohdalla. Kaerlan myllyn tontilta ensimmäiset löydöt havaittiin v. 1961 ja siellä tutkittiin kaivausaluein (A-D) sekä koekuopin teollisuushallien rakentamisen takia hyvin kivikkoista rinnettä v. 1982. Kaivausalue oli lähimmillään Tallgrenin 1913 muonamiesrivin-Lehtosen kaivausalueesta vain runsas 5 m (kaivausalue D) pohjoiskoilliseen ja Tuomen kaivausalueesta runsas 50 m kaakkoon. Löytöinä oli mm. keihäänkärki, veitsi, pronssiriipuksia, savikiekon katkelmia, niittejä ja rautakuonaa sekä erityisen runsaasti saviastianpaloja ja palanutta savea, mutta vähän palanutta luuta. Nokisen kulttuurikerroksen paksuus oli suurimmillaan runsaan metrin. Kaivausalueen A koillispuolella arvioitiin olevan edelleen 250 neliömetriä tutkimatonta muinaisjäännöstä. Paikka ajoittuuu merovingi-viikinkiaikaan ja tulkittiin lähinnä kalmistoalueeksi, vaikka palaneita luita löydettiin vain nimeksi.
Alueella tehtiin 2018 koetutkimuksia rakentamissuunnitelmien yhteydessä. Koekaivausten perusteella muinaisjäännöskohteella Kaerlan Mylly on vuoden 1982 kaivauksen ulkopuolelle jääneellä alueella edelleen jäljellä kalmistoon liittyviä kerroksia, jotka vaativat arkeologisen kaivaustutkimuksen, mikäli rakennussuunnitelmat toteutuvat. Sen sijaan osittain jo aiemmin raskaan rakentamisen alaisena olleesta rakennussuunnitelma-alueen pohjoisosasta ei tehty lainkaan havaintoja 1900-lukua vanhemmista kerrostumista.
Kohde tutkittiin rakennushankkeen takia kesällä 2022 (tontit Kairialankatu 3 ja 5). |
| metsakeskus.853010018 |
853 |
Tuomi-Lehtonen-Muonamiestalot |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
240743.51900000 |
6713692.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010018 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joesta n. 1 km länteen. Nykyään alue on rakennettu, mutta alueelta on saatu runsaasti rautakautisia löytöjä. 1900-luvun alussa on löytyi ns. Tuomen tontilta rautakautinen miekka ja Tallgren teki paikalla kaivauksen v. 1910, muttei havainnut kalmistoon viittaavaa ja arveli paikalla voivan olla asuinpaikan. Inventoinnissa todettiin mahdollisesti kalmistoa olevan jäljellä rakennusten välissä vaikka samalla todettiin, että kalmisto on mahdollisesti tuhoutunut kokonaan. Tallgren kaivoi v. 1913 Lehtosen talon ja ns. muonamiesrivin kohdalla. Kaerlan myllyn tontilta ensimmäiset löydöt havaittiin v. 1961 ja siellä tutkittiin kaivausaluein (A-D) sekä koekuopin teollisuushallien rakentamisen takia hyvin kivikkoista rinnettä v. 1982. Kaivausalue oli lähimmillään Tallgrenin 1913 muonamiesrivin-Lehtosen kaivausalueesta vain runsas 5 m (kaivausalue D) pohjoiskoilliseen ja Tuomen kaivausalueesta runsas 50 m kaakkoon. Löytöinä oli mm. keihäänkärki, veitsi, pronssiriipuksia, savikiekon katkelmia, niittejä ja rautakuonaa sekä erityisen runsaasti saviastianpaloja ja palanutta savea, mutta vähän palanutta luuta. Nokisen kulttuurikerroksen paksuus oli suurimmillaan runsaan metrin. Kaivausalueen A koillispuolella arvioitiin olevan edelleen 250 neliömetriä tutkimatonta muinaisjäännöstä. Paikka ajoittuuu merovingi-viikinkiaikaan ja tulkittiin lähinnä kalmistoalueeksi, vaikka palaneita luita löydettiin vain nimeksi.
Alueella tehtiin 2018 koetutkimuksia rakentamissuunnitelmien yhteydessä. Koekaivausten perusteella muinaisjäännöskohteella Kaerlan Mylly on vuoden 1982 kaivauksen ulkopuolelle jääneellä alueella edelleen jäljellä kalmistoon liittyviä kerroksia, jotka vaativat arkeologisen kaivaustutkimuksen, mikäli rakennussuunnitelmat toteutuvat. Sen sijaan osittain jo aiemmin raskaan rakentamisen alaisena olleesta rakennussuunnitelma-alueen pohjoisosasta ei tehty lainkaan havaintoja 1900-lukua vanhemmista kerrostumista.
Kohde tutkittiin rakennushankkeen takia kesällä 2022 (tontit Kairialankatu 3 ja 5). |
| metsakeskus.853010019 |
853 |
Maaria Kärsämäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11019 |
27012 |
241188.00000000 |
6714311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010019 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joenrannan terassilla, Turku-Toijala radan ja Tampereen tieltä Turun keskustaan vievän tien välissä. Maa viettää itään ja etelään ja nousee huomattavasti länteen. Paikalla on tutkittu varmuudella 75 haudaksi tulkittua rakennetta. Haudat olivat sekä ruumis- että polttohautoja. Polttohautaukset on jaettu neljään eri ryhmään, sen mukaan, miten palaneet luut ja hauta-antimet on aseteltu. Ainakin kolme polttohautaa on keskellä pyöreää, tummaa kehää, jossa keskushautauksen lisäksi voi olla kiveystä. Ruumishaudat olivat soikeita, osittain monikerroksisia kiviladelmia. Löytöjä ovat mm. keihäänkärjet, kilvenkupurat, helmet, saviastiat, vyönsoljet, luukamman katkelma, keritsimet ja soljet. Vaikka kalmisto on ajoitettu varhaiselle rautakaudelle kuuluvaksi, osa haudoista löytyi samalta korkeudelta, mistä löytyi kivikautisia ja pronssikautisia asuinpaikkalöytöjä. Suurin osa kalmistosta on tutkitu, mutta 2017 ja 2022 tutkimusten perusteella jo tutkitulla alueella ja sen reunoilla on säilynyt tutkimattomia rakenteita.
Vuonna 2022 tehdyissä koetutkimuksissa todettiin säilyneen kivikautista asuinpaikkaa kiinteistön 853-84-106-2 pohjois- ja länsireunalla. Lisäksi jo aiemmin tutkitulta alueelta havaittiin yksi kivikaudelle ajoittuva kuoppailmiö, josta löytöunä saatiin keramiikkaa. Nyt tehty aluerajaus perustuu koetutkimuksen havaintoihin sekä oletukseen, että muinaisjäännöstä on säilyneenä myös viereisen asuintalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.853010019 |
853 |
Maaria Kärsämäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
241188.00000000 |
6714311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010019 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joenrannan terassilla, Turku-Toijala radan ja Tampereen tieltä Turun keskustaan vievän tien välissä. Maa viettää itään ja etelään ja nousee huomattavasti länteen. Paikalla on tutkittu varmuudella 75 haudaksi tulkittua rakennetta. Haudat olivat sekä ruumis- että polttohautoja. Polttohautaukset on jaettu neljään eri ryhmään, sen mukaan, miten palaneet luut ja hauta-antimet on aseteltu. Ainakin kolme polttohautaa on keskellä pyöreää, tummaa kehää, jossa keskushautauksen lisäksi voi olla kiveystä. Ruumishaudat olivat soikeita, osittain monikerroksisia kiviladelmia. Löytöjä ovat mm. keihäänkärjet, kilvenkupurat, helmet, saviastiat, vyönsoljet, luukamman katkelma, keritsimet ja soljet. Vaikka kalmisto on ajoitettu varhaiselle rautakaudelle kuuluvaksi, osa haudoista löytyi samalta korkeudelta, mistä löytyi kivikautisia ja pronssikautisia asuinpaikkalöytöjä. Suurin osa kalmistosta on tutkitu, mutta 2017 ja 2022 tutkimusten perusteella jo tutkitulla alueella ja sen reunoilla on säilynyt tutkimattomia rakenteita.
Vuonna 2022 tehdyissä koetutkimuksissa todettiin säilyneen kivikautista asuinpaikkaa kiinteistön 853-84-106-2 pohjois- ja länsireunalla. Lisäksi jo aiemmin tutkitulta alueelta havaittiin yksi kivikaudelle ajoittuva kuoppailmiö, josta löytöunä saatiin keramiikkaa. Nyt tehty aluerajaus perustuu koetutkimuksen havaintoihin sekä oletukseen, että muinaisjäännöstä on säilyneenä myös viereisen asuintalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.853010019 |
853 |
Maaria Kärsämäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11028 |
27000 |
241188.00000000 |
6714311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010019 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joenrannan terassilla, Turku-Toijala radan ja Tampereen tieltä Turun keskustaan vievän tien välissä. Maa viettää itään ja etelään ja nousee huomattavasti länteen. Paikalla on tutkittu varmuudella 75 haudaksi tulkittua rakennetta. Haudat olivat sekä ruumis- että polttohautoja. Polttohautaukset on jaettu neljään eri ryhmään, sen mukaan, miten palaneet luut ja hauta-antimet on aseteltu. Ainakin kolme polttohautaa on keskellä pyöreää, tummaa kehää, jossa keskushautauksen lisäksi voi olla kiveystä. Ruumishaudat olivat soikeita, osittain monikerroksisia kiviladelmia. Löytöjä ovat mm. keihäänkärjet, kilvenkupurat, helmet, saviastiat, vyönsoljet, luukamman katkelma, keritsimet ja soljet. Vaikka kalmisto on ajoitettu varhaiselle rautakaudelle kuuluvaksi, osa haudoista löytyi samalta korkeudelta, mistä löytyi kivikautisia ja pronssikautisia asuinpaikkalöytöjä. Suurin osa kalmistosta on tutkitu, mutta 2017 ja 2022 tutkimusten perusteella jo tutkitulla alueella ja sen reunoilla on säilynyt tutkimattomia rakenteita.
Vuonna 2022 tehdyissä koetutkimuksissa todettiin säilyneen kivikautista asuinpaikkaa kiinteistön 853-84-106-2 pohjois- ja länsireunalla. Lisäksi jo aiemmin tutkitulta alueelta havaittiin yksi kivikaudelle ajoittuva kuoppailmiö, josta löytöunä saatiin keramiikkaa. Nyt tehty aluerajaus perustuu koetutkimuksen havaintoihin sekä oletukseen, että muinaisjäännöstä on säilyneenä myös viereisen asuintalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.853010019 |
853 |
Maaria Kärsämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11019 |
27012 |
241188.00000000 |
6714311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010019 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joenrannan terassilla, Turku-Toijala radan ja Tampereen tieltä Turun keskustaan vievän tien välissä. Maa viettää itään ja etelään ja nousee huomattavasti länteen. Paikalla on tutkittu varmuudella 75 haudaksi tulkittua rakennetta. Haudat olivat sekä ruumis- että polttohautoja. Polttohautaukset on jaettu neljään eri ryhmään, sen mukaan, miten palaneet luut ja hauta-antimet on aseteltu. Ainakin kolme polttohautaa on keskellä pyöreää, tummaa kehää, jossa keskushautauksen lisäksi voi olla kiveystä. Ruumishaudat olivat soikeita, osittain monikerroksisia kiviladelmia. Löytöjä ovat mm. keihäänkärjet, kilvenkupurat, helmet, saviastiat, vyönsoljet, luukamman katkelma, keritsimet ja soljet. Vaikka kalmisto on ajoitettu varhaiselle rautakaudelle kuuluvaksi, osa haudoista löytyi samalta korkeudelta, mistä löytyi kivikautisia ja pronssikautisia asuinpaikkalöytöjä. Suurin osa kalmistosta on tutkitu, mutta 2017 ja 2022 tutkimusten perusteella jo tutkitulla alueella ja sen reunoilla on säilynyt tutkimattomia rakenteita.
Vuonna 2022 tehdyissä koetutkimuksissa todettiin säilyneen kivikautista asuinpaikkaa kiinteistön 853-84-106-2 pohjois- ja länsireunalla. Lisäksi jo aiemmin tutkitulta alueelta havaittiin yksi kivikaudelle ajoittuva kuoppailmiö, josta löytöunä saatiin keramiikkaa. Nyt tehty aluerajaus perustuu koetutkimuksen havaintoihin sekä oletukseen, että muinaisjäännöstä on säilyneenä myös viereisen asuintalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.853010019 |
853 |
Maaria Kärsämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
241188.00000000 |
6714311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010019 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joenrannan terassilla, Turku-Toijala radan ja Tampereen tieltä Turun keskustaan vievän tien välissä. Maa viettää itään ja etelään ja nousee huomattavasti länteen. Paikalla on tutkittu varmuudella 75 haudaksi tulkittua rakennetta. Haudat olivat sekä ruumis- että polttohautoja. Polttohautaukset on jaettu neljään eri ryhmään, sen mukaan, miten palaneet luut ja hauta-antimet on aseteltu. Ainakin kolme polttohautaa on keskellä pyöreää, tummaa kehää, jossa keskushautauksen lisäksi voi olla kiveystä. Ruumishaudat olivat soikeita, osittain monikerroksisia kiviladelmia. Löytöjä ovat mm. keihäänkärjet, kilvenkupurat, helmet, saviastiat, vyönsoljet, luukamman katkelma, keritsimet ja soljet. Vaikka kalmisto on ajoitettu varhaiselle rautakaudelle kuuluvaksi, osa haudoista löytyi samalta korkeudelta, mistä löytyi kivikautisia ja pronssikautisia asuinpaikkalöytöjä. Suurin osa kalmistosta on tutkitu, mutta 2017 ja 2022 tutkimusten perusteella jo tutkitulla alueella ja sen reunoilla on säilynyt tutkimattomia rakenteita.
Vuonna 2022 tehdyissä koetutkimuksissa todettiin säilyneen kivikautista asuinpaikkaa kiinteistön 853-84-106-2 pohjois- ja länsireunalla. Lisäksi jo aiemmin tutkitulta alueelta havaittiin yksi kivikaudelle ajoittuva kuoppailmiö, josta löytöunä saatiin keramiikkaa. Nyt tehty aluerajaus perustuu koetutkimuksen havaintoihin sekä oletukseen, että muinaisjäännöstä on säilyneenä myös viereisen asuintalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.853010019 |
853 |
Maaria Kärsämäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11028 |
27000 |
241188.00000000 |
6714311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010019 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joenrannan terassilla, Turku-Toijala radan ja Tampereen tieltä Turun keskustaan vievän tien välissä. Maa viettää itään ja etelään ja nousee huomattavasti länteen. Paikalla on tutkittu varmuudella 75 haudaksi tulkittua rakennetta. Haudat olivat sekä ruumis- että polttohautoja. Polttohautaukset on jaettu neljään eri ryhmään, sen mukaan, miten palaneet luut ja hauta-antimet on aseteltu. Ainakin kolme polttohautaa on keskellä pyöreää, tummaa kehää, jossa keskushautauksen lisäksi voi olla kiveystä. Ruumishaudat olivat soikeita, osittain monikerroksisia kiviladelmia. Löytöjä ovat mm. keihäänkärjet, kilvenkupurat, helmet, saviastiat, vyönsoljet, luukamman katkelma, keritsimet ja soljet. Vaikka kalmisto on ajoitettu varhaiselle rautakaudelle kuuluvaksi, osa haudoista löytyi samalta korkeudelta, mistä löytyi kivikautisia ja pronssikautisia asuinpaikkalöytöjä. Suurin osa kalmistosta on tutkitu, mutta 2017 ja 2022 tutkimusten perusteella jo tutkitulla alueella ja sen reunoilla on säilynyt tutkimattomia rakenteita.
Vuonna 2022 tehdyissä koetutkimuksissa todettiin säilyneen kivikautista asuinpaikkaa kiinteistön 853-84-106-2 pohjois- ja länsireunalla. Lisäksi jo aiemmin tutkitulta alueelta havaittiin yksi kivikaudelle ajoittuva kuoppailmiö, josta löytöunä saatiin keramiikkaa. Nyt tehty aluerajaus perustuu koetutkimuksen havaintoihin sekä oletukseen, että muinaisjäännöstä on säilyneenä myös viereisen asuintalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.853010019 |
853 |
Maaria Kärsämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
241188.00000000 |
6714311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010019 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joenrannan terassilla, Turku-Toijala radan ja Tampereen tieltä Turun keskustaan vievän tien välissä. Maa viettää itään ja etelään ja nousee huomattavasti länteen. Paikalla on tutkittu varmuudella 75 haudaksi tulkittua rakennetta. Haudat olivat sekä ruumis- että polttohautoja. Polttohautaukset on jaettu neljään eri ryhmään, sen mukaan, miten palaneet luut ja hauta-antimet on aseteltu. Ainakin kolme polttohautaa on keskellä pyöreää, tummaa kehää, jossa keskushautauksen lisäksi voi olla kiveystä. Ruumishaudat olivat soikeita, osittain monikerroksisia kiviladelmia. Löytöjä ovat mm. keihäänkärjet, kilvenkupurat, helmet, saviastiat, vyönsoljet, luukamman katkelma, keritsimet ja soljet. Vaikka kalmisto on ajoitettu varhaiselle rautakaudelle kuuluvaksi, osa haudoista löytyi samalta korkeudelta, mistä löytyi kivikautisia ja pronssikautisia asuinpaikkalöytöjä. Suurin osa kalmistosta on tutkitu, mutta 2017 ja 2022 tutkimusten perusteella jo tutkitulla alueella ja sen reunoilla on säilynyt tutkimattomia rakenteita.
Vuonna 2022 tehdyissä koetutkimuksissa todettiin säilyneen kivikautista asuinpaikkaa kiinteistön 853-84-106-2 pohjois- ja länsireunalla. Lisäksi jo aiemmin tutkitulta alueelta havaittiin yksi kivikaudelle ajoittuva kuoppailmiö, josta löytöunä saatiin keramiikkaa. Nyt tehty aluerajaus perustuu koetutkimuksen havaintoihin sekä oletukseen, että muinaisjäännöstä on säilyneenä myös viereisen asuintalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.853010019 |
853 |
Maaria Kärsämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
241188.00000000 |
6714311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010019 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joenrannan terassilla, Turku-Toijala radan ja Tampereen tieltä Turun keskustaan vievän tien välissä. Maa viettää itään ja etelään ja nousee huomattavasti länteen. Paikalla on tutkittu varmuudella 75 haudaksi tulkittua rakennetta. Haudat olivat sekä ruumis- että polttohautoja. Polttohautaukset on jaettu neljään eri ryhmään, sen mukaan, miten palaneet luut ja hauta-antimet on aseteltu. Ainakin kolme polttohautaa on keskellä pyöreää, tummaa kehää, jossa keskushautauksen lisäksi voi olla kiveystä. Ruumishaudat olivat soikeita, osittain monikerroksisia kiviladelmia. Löytöjä ovat mm. keihäänkärjet, kilvenkupurat, helmet, saviastiat, vyönsoljet, luukamman katkelma, keritsimet ja soljet. Vaikka kalmisto on ajoitettu varhaiselle rautakaudelle kuuluvaksi, osa haudoista löytyi samalta korkeudelta, mistä löytyi kivikautisia ja pronssikautisia asuinpaikkalöytöjä. Suurin osa kalmistosta on tutkitu, mutta 2017 ja 2022 tutkimusten perusteella jo tutkitulla alueella ja sen reunoilla on säilynyt tutkimattomia rakenteita.
Vuonna 2022 tehdyissä koetutkimuksissa todettiin säilyneen kivikautista asuinpaikkaa kiinteistön 853-84-106-2 pohjois- ja länsireunalla. Lisäksi jo aiemmin tutkitulta alueelta havaittiin yksi kivikaudelle ajoittuva kuoppailmiö, josta löytöunä saatiin keramiikkaa. Nyt tehty aluerajaus perustuu koetutkimuksen havaintoihin sekä oletukseen, että muinaisjäännöstä on säilyneenä myös viereisen asuintalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.853010019 |
853 |
Maaria Kärsämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
241188.00000000 |
6714311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010019 |
Kohde sijaitsee Vähäjoen länsipuolella, joenrannan terassilla, Turku-Toijala radan ja Tampereen tieltä Turun keskustaan vievän tien välissä. Maa viettää itään ja etelään ja nousee huomattavasti länteen. Paikalla on tutkittu varmuudella 75 haudaksi tulkittua rakennetta. Haudat olivat sekä ruumis- että polttohautoja. Polttohautaukset on jaettu neljään eri ryhmään, sen mukaan, miten palaneet luut ja hauta-antimet on aseteltu. Ainakin kolme polttohautaa on keskellä pyöreää, tummaa kehää, jossa keskushautauksen lisäksi voi olla kiveystä. Ruumishaudat olivat soikeita, osittain monikerroksisia kiviladelmia. Löytöjä ovat mm. keihäänkärjet, kilvenkupurat, helmet, saviastiat, vyönsoljet, luukamman katkelma, keritsimet ja soljet. Vaikka kalmisto on ajoitettu varhaiselle rautakaudelle kuuluvaksi, osa haudoista löytyi samalta korkeudelta, mistä löytyi kivikautisia ja pronssikautisia asuinpaikkalöytöjä. Suurin osa kalmistosta on tutkitu, mutta 2017 ja 2022 tutkimusten perusteella jo tutkitulla alueella ja sen reunoilla on säilynyt tutkimattomia rakenteita.
Vuonna 2022 tehdyissä koetutkimuksissa todettiin säilyneen kivikautista asuinpaikkaa kiinteistön 853-84-106-2 pohjois- ja länsireunalla. Lisäksi jo aiemmin tutkitulta alueelta havaittiin yksi kivikaudelle ajoittuva kuoppailmiö, josta löytöunä saatiin keramiikkaa. Nyt tehty aluerajaus perustuu koetutkimuksen havaintoihin sekä oletukseen, että muinaisjäännöstä on säilyneenä myös viereisen asuintalon pihapiirissä. |
| metsakeskus.853010021 |
853 |
Kalmasvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
238617.37400000 |
6713404.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010021 |
Kaksi röykkiön pohjaa kallion huipulla, josta on komea näköala yli Turun kaupungin. Eteläisimmän röykkiön koko on 8,4 x 5,7 m. |
| metsakeskus.853010022 |
853 |
Kotirinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
243094.56800000 |
6713809.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Topinojan ja Vähäjoen välissä sijaitsevan Korkiakallion kaakkoispäässä, itään viettävässä rinteessä. Alueella kasvaa kangasmetsätyyppistä kasvillisuutta, sen pohjoisosassa on avointa heinikkoista kenttää ja asuinpaikan kaakkoisosassa on erittäin kostea pajukko. Asuinpaikka on noin hehtaarin laajuinen ja ajoittuu pääasiassa Kiukaisten kulttuurin aikaan, mutta paikalta on myös esiroomalaiseen aikaa osoittava C14 ajoitus. Asuinpaikalta on löytynyt Suomen vanhimmat tunnetut ohranjyvät. Kohteessa ei ole maanpäälle näkyviä rakenteita, mutta sen miljöö kuvaa poikkeuksellisen hyvin kivikautista asuinpaikkaa. Asuinpaikka on ollut kivikauden lopussa sisäsaaristossa ja sen edessä ovat auenneet merenlahdet. |
| metsakeskus.853010022 |
853 |
Kotirinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
243094.56800000 |
6713809.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Topinojan ja Vähäjoen välissä sijaitsevan Korkiakallion kaakkoispäässä, itään viettävässä rinteessä. Alueella kasvaa kangasmetsätyyppistä kasvillisuutta, sen pohjoisosassa on avointa heinikkoista kenttää ja asuinpaikan kaakkoisosassa on erittäin kostea pajukko. Asuinpaikka on noin hehtaarin laajuinen ja ajoittuu pääasiassa Kiukaisten kulttuurin aikaan, mutta paikalta on myös esiroomalaiseen aikaa osoittava C14 ajoitus. Asuinpaikalta on löytynyt Suomen vanhimmat tunnetut ohranjyvät. Kohteessa ei ole maanpäälle näkyviä rakenteita, mutta sen miljöö kuvaa poikkeuksellisen hyvin kivikautista asuinpaikkaa. Asuinpaikka on ollut kivikauden lopussa sisäsaaristossa ja sen edessä ovat auenneet merenlahdet. |
| metsakeskus.853010023 |
853 |
Komonen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
242822.00000000 |
6712823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010023 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 900 m Halisten koskesta itäkoilliseen, vanhan Ravattulantien pohjoispuolella n. 70 m tiestä. Asuinpaikka sijaitsee omakotitaloasutuksen keskellä, entisellä pellolla, metsässä olevalla terassilla. Asuinpaikan eteläosassa, pienen peltosaarekkeen pohjoislaidalla on pieni avokalliopaljastuma, jossa on neljä varmaa ja kaksi epävarma uhrikuoppa, neljä kupeista on jonossa. Asuinpaikan loppuosa sijaitsee loivasti etelään ja lounaaseen viettävällä metsärinteellä, joka päättyy peltoon. Löydöt ovat saviastianpaloja, palanutta savea ja kuonaa. |
| metsakeskus.853010023 |
853 |
Komonen 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
242822.00000000 |
6712823.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010023 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, noin 900 m Halisten koskesta itäkoilliseen, vanhan Ravattulantien pohjoispuolella n. 70 m tiestä. Asuinpaikka sijaitsee omakotitaloasutuksen keskellä, entisellä pellolla, metsässä olevalla terassilla. Asuinpaikan eteläosassa, pienen peltosaarekkeen pohjoislaidalla on pieni avokalliopaljastuma, jossa on neljä varmaa ja kaksi epävarma uhrikuoppa, neljä kupeista on jonossa. Asuinpaikan loppuosa sijaitsee loivasti etelään ja lounaaseen viettävällä metsärinteellä, joka päättyy peltoon. Löydöt ovat saviastianpaloja, palanutta savea ja kuonaa. |
| metsakeskus.853010024 |
853 |
Kaupunkitätilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
243318.48800000 |
6713075.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Halisten kylän keskiosan pohjoispuolella Vanhalta Ravattulantieltä Häämäelle kulkevan traktoritien länsipuolella, laajahkon kalliomäen itärinteellä sorakuopan reunalla. Siitä on osa tuhoutunut jo 1900-luvun alkupuolella, kun kuopasta on otettu soraa. Kohde vaikuttaisi ajoittuvan kivikauden loppuun ja varhaismetallikaudelle. |
| metsakeskus.853010024 |
853 |
Kaupunkitätilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243318.48800000 |
6713075.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Halisten kylän keskiosan pohjoispuolella Vanhalta Ravattulantieltä Häämäelle kulkevan traktoritien länsipuolella, laajahkon kalliomäen itärinteellä sorakuopan reunalla. Siitä on osa tuhoutunut jo 1900-luvun alkupuolella, kun kuopasta on otettu soraa. Kohde vaikuttaisi ajoittuvan kivikauden loppuun ja varhaismetallikaudelle. |
| metsakeskus.853010024 |
853 |
Kaupunkitätilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
243318.48800000 |
6713075.82300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, Halisten kylän keskiosan pohjoispuolella Vanhalta Ravattulantieltä Häämäelle kulkevan traktoritien länsipuolella, laajahkon kalliomäen itärinteellä sorakuopan reunalla. Siitä on osa tuhoutunut jo 1900-luvun alkupuolella, kun kuopasta on otettu soraa. Kohde vaikuttaisi ajoittuvan kivikauden loppuun ja varhaismetallikaudelle. |
| metsakeskus.853010025 |
853 |
Sipipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
243023.00000000 |
6712568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen ja Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella. Paikka on etelään viettävä hiekkarinne. Asuinpaikan laajuudeksi havaittiin vuonna 1988 noin 2700 m2. Asuinpaikka on koostunut esihistoriallisesta sekä kahdesta myöhäisrautakautisesta ja/tai keskiaikaisesta osasta. Kohteen pohjoisosa vaikuttaa tuhoutuneen rakennustöissä. Kulttuurikerroksen paksuus on noin 40 cm. |
| metsakeskus.853010025 |
853 |
Sipipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243023.00000000 |
6712568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen ja Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella. Paikka on etelään viettävä hiekkarinne. Asuinpaikan laajuudeksi havaittiin vuonna 1988 noin 2700 m2. Asuinpaikka on koostunut esihistoriallisesta sekä kahdesta myöhäisrautakautisesta ja/tai keskiaikaisesta osasta. Kohteen pohjoisosa vaikuttaa tuhoutuneen rakennustöissä. Kulttuurikerroksen paksuus on noin 40 cm. |
| metsakeskus.853010025 |
853 |
Sipipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
243023.00000000 |
6712568.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010025 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen ja Vanhan Ravattulantien pohjoispuolella. Paikka on etelään viettävä hiekkarinne. Asuinpaikan laajuudeksi havaittiin vuonna 1988 noin 2700 m2. Asuinpaikka on koostunut esihistoriallisesta sekä kahdesta myöhäisrautakautisesta ja/tai keskiaikaisesta osasta. Kohteen pohjoisosa vaikuttaa tuhoutuneen rakennustöissä. Kulttuurikerroksen paksuus on noin 40 cm. |
| metsakeskus.853010026 |
853 |
Etuperkko |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
242678.74200000 |
6713103.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010026 |
Uhrikivi sijaitsee peltosaarekkeen lounaiskulmassa Topinojan kaakkoispuolella. Kiven mitat ovat 2,20 x 0,70 x 1,40 m ja korkeus 0,5 m. Kupit ovat kiven ohuimmassa koillisosassa. Varmoja kuppeja on 13 kpl, kuppeja voi olla enemmänkin, koska kivi on rapakiveä eikä kaikkia kuppeja voi varmuudella määrittää ihmisen tekemiksi. Kuppien koko vaihtelee 10 x 5 cm - 11 x 8 cm ja kuppien syvyys on 1 - 1,2 cm. Kaikkiaan kuppeja on 15. |
| metsakeskus.853010027 |
853 |
Halinen Uhrikallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
243541.00000000 |
6713431.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010027 |
Uhrikallio sijaitsee Halisten kylän koillisosassa sijaitsevalla peltoniemekkeellä, sen pohjoispäässä, Topinojan kaakkoispuolella. Aivan niemekkeen pohjoiskärjessä on pieni, noin 2 x 1,5 m laajuinen avokallio, jossa kupit sijaitsevat. Kalliopaljastuma on matalan kallioharjanteen pohjoiskärki. Harjanne jatkuu maapeitteisenä etelään niemekkeen keskiosissa. Harjanteen itäpuoli on kivikkoista ja paikoin kallio tulee näkyviin maapeitteen alta. Länsipuoli on tasaisempaa maastoa ja maapeitettä on siellä enemmän. Muutaman metrin päässä muualla paitsi etelän suunnassa kuppikalliota ympäröi heinällä oleva pelto.
Kuppikivi on löytynyt vuonna 1987 Halisten inventoinnin aikana yleisöilmoituksen perusteella. Vuonna 1988 niemekkeelle, jonka pohjoispäässä kuppikallio sijaitsee, tehtiin muutama koepisto. Niissä ei havaittu merkkejä asuinpaikasta tai kalmistosta.
Kupit ovat peruskalliossa, joka pistää laakeana alustana esiin sammaleen alta. Ne ovat melko kaltevalla lounaaseen viettävällä pinnalla, noin 1,45 (N-S) x 0,95 metrin laajuisella alalla. Inventoinnissa 2012 varmoja kuppeja laskettiin 90 kappaletta ja epävarmoja 19, yhteensä siis 109 (vuonna 1991 laskettiin varmoiksi 74 ja yhteismääräksi 83 kpl). Kupit ovat keskimäärin läpimitaltaan 5 cm ja syvyydeltään 1-2 cm. Suurin osa kupeista on kalliopaljastuman kaakkoisosassa ja täällä ne saattavat jatkua maapeitteen alle. Tästä keskittymästä muutama kymmenen senttiä pohjoiseen on toinen pienempi ryhmä. Kupit muodostavat kaksi selkeämpää ja kaksi epäselvempää parijonoa, joiden kaikkien suunta on sama lounainen – koillinen. Yksittäiset kupit muodostavat parissa kohtaa luode – kaakko – suuntaisia lyhyempiä jonoja.
Vuonna 2012 niemekettä tutkittiin tekemällä kolme koekuoppaa, lukuisia kairauksia sekä etsintöjä metallinpaljastimella. Mitään asuinpaikkaan tai kalmistoon viittaavaa ei tullut esiin. Metallipaljastinlöydöistä todettakoon, että paikan aiemman käytön jäljiltä siellä on runsaasti viinapullon korkkeja. |
| metsakeskus.853010028 |
853 |
Frantsi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
242970.00000000 |
6713360.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010028 |
Mahdollinen hautaröykkiö sijaitsee 80 x 50 m:n kokoisella peltosaarekkeella Topinojan kaakkoispuolella. Saarekkeen korkein kohta kohoaa 3 m ympäristöstään ja sillä on erittäin runsaasti irtokiviä. Röykkiön kohdalla maa viettää jyrkästi pohjoiseen. Röykkiö on 9,40 x 6,60-4,40 x 0,40 m:n kokoinen ja epämääräisen muotoinen. Röykkiötä on saatettu penkoa läheistä sähkölinjaa rakennettaessa ja sen päälle oli kasattu kiviä. |
| metsakeskus.853010030 |
853 |
Jäkärlä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
245316.65100000 |
6719432.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010030 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Maarian tekoaltaan itäpuolella tiilitehtaan ja suurten sorakuoppien etelä-, itä- ja kaakkoispuolella hiekkanummella. Alueella on pitkä tutkimushistoria ja sen löytöaineisto on runsas. Asuinpaikkakerrostumien lisäksi alueelta on tutkittu mahdollinen punamultahauta. Asuinpaikan osat sijaitsevat Niuskalan ja Metsämäen kylissä. Asuinpaikkaa on todennäköisimmin jäljellä Karhunojantien etelä- ja pohjoispuolella sorakuoppaan syntyneestä lammesta 300 m kaakkoon, muinaisjäännösmerkistä itään.
Kohteelle on tehty ohjeellinen aluerajaus vuonna 2021, jonka itäosaa on tarkennettu 1980- ja 1990-lukujen tutkimusten perusteella vuonna 2024. Kohteen tarkka laajuus ei ole tiedossa. Kohteella on tehty tutkimuksia vuosina 2021-2024. |
| metsakeskus.853010030 |
853 |
Jäkärlä |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
245316.65100000 |
6719432.28500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010030 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Maarian tekoaltaan itäpuolella tiilitehtaan ja suurten sorakuoppien etelä-, itä- ja kaakkoispuolella hiekkanummella. Alueella on pitkä tutkimushistoria ja sen löytöaineisto on runsas. Asuinpaikkakerrostumien lisäksi alueelta on tutkittu mahdollinen punamultahauta. Asuinpaikan osat sijaitsevat Niuskalan ja Metsämäen kylissä. Asuinpaikkaa on todennäköisimmin jäljellä Karhunojantien etelä- ja pohjoispuolella sorakuoppaan syntyneestä lammesta 300 m kaakkoon, muinaisjäännösmerkistä itään.
Kohteelle on tehty ohjeellinen aluerajaus vuonna 2021, jonka itäosaa on tarkennettu 1980- ja 1990-lukujen tutkimusten perusteella vuonna 2024. Kohteen tarkka laajuus ei ole tiedossa. Kohteella on tehty tutkimuksia vuosina 2021-2024. |
| metsakeskus.853010031 |
853 |
Saramäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
243363.45600000 |
6715763.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010031 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen pohjoispuolella, Marttilan talon tonttialueella, pihamaalla ja on suurimmaksi osaksi tutkittu. Muinaisjäännöksestä ei ole maanpäällisiä merkkejä. Kohteesta on myös tutkittu viikinki- ja ristiretkiaikaisia ruumishautoja, joita oli yhteensä neljä. Haudoista on löytynyt helmiä, kupurasolkia, tulusrauta, miekka, sirppi, solkia, viikatteen rahakukkaro punnuksineen ja arabialaisine rahoineen sekä hevosenkenkäsolkia. Kalmistoksi sopivaa aluetta on jäljellä vain mäen lounais-länsirinteessä, joka on jo osittain tutkittu ja päärakennuksen kaakkoispuolella ja länsirinteessä. |
| metsakeskus.853010031 |
853 |
Saramäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27019 |
243363.45600000 |
6715763.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010031 |
Kalmisto sijaitsee Vähäjoen pohjoispuolella, Marttilan talon tonttialueella, pihamaalla ja on suurimmaksi osaksi tutkittu. Muinaisjäännöksestä ei ole maanpäällisiä merkkejä. Kohteesta on myös tutkittu viikinki- ja ristiretkiaikaisia ruumishautoja, joita oli yhteensä neljä. Haudoista on löytynyt helmiä, kupurasolkia, tulusrauta, miekka, sirppi, solkia, viikatteen rahakukkaro punnuksineen ja arabialaisine rahoineen sekä hevosenkenkäsolkia. Kalmistoksi sopivaa aluetta on jäljellä vain mäen lounais-länsirinteessä, joka on jo osittain tutkittu ja päärakennuksen kaakkoispuolella ja länsirinteessä. |
| metsakeskus.853010032 |
853 |
Marttilan vasikkahaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243390.00000000 |
6715960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Maarian altaan eteläpään länsipuolella Marttilanmäen ja Saramäen välissä, rautakautinen mahdollinen asuinpaikka on matala kumpare, joka viettää länteen ja kivikautiseksi määritelty löytöpaikka muodostaa kapean kannaksen em. mäkien väliin, kivikaudella kohde on ollut salmen rannalla oleva niemeke. |
| metsakeskus.853010032 |
853 |
Marttilan vasikkahaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
243390.00000000 |
6715960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Maarian altaan eteläpään länsipuolella Marttilanmäen ja Saramäen välissä, rautakautinen mahdollinen asuinpaikka on matala kumpare, joka viettää länteen ja kivikautiseksi määritelty löytöpaikka muodostaa kapean kannaksen em. mäkien väliin, kivikaudella kohde on ollut salmen rannalla oleva niemeke. |
| metsakeskus.853010032 |
853 |
Marttilan vasikkahaka |
10002 |
12008 |
13090 |
11019 |
27000 |
243390.00000000 |
6715960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Maarian altaan eteläpään länsipuolella Marttilanmäen ja Saramäen välissä, rautakautinen mahdollinen asuinpaikka on matala kumpare, joka viettää länteen ja kivikautiseksi määritelty löytöpaikka muodostaa kapean kannaksen em. mäkien väliin, kivikaudella kohde on ollut salmen rannalla oleva niemeke. |
| metsakeskus.853010032 |
853 |
Marttilan vasikkahaka |
10002 |
12008 |
13090 |
11033 |
27000 |
243390.00000000 |
6715960.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Maarian altaan eteläpään länsipuolella Marttilanmäen ja Saramäen välissä, rautakautinen mahdollinen asuinpaikka on matala kumpare, joka viettää länteen ja kivikautiseksi määritelty löytöpaikka muodostaa kapean kannaksen em. mäkien väliin, kivikaudella kohde on ollut salmen rannalla oleva niemeke. |
| metsakeskus.853010034 |
853 |
Rikattulan mäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
243704.00000000 |
6715136.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010034 |
Röykkiöt sijaitsevat Vähäjoen itäpuolella Pappilanmäki -nimisen korkean kallion eteläpuolelle viettävällä moreeniharjulla peräkkän pohjois-eteläsuunnassa. Kyseessä on kolme silmäkivellistä röykkiötä ja kivirivi, joka kalliopaljastuman kanssa muodostaa suorakulmaisen kehän. Pohjoisin röykkiöistä on ulkokehällinen, pyöreä, läpimitaltaan 9,5 m, silmäkiven läpimitan ollessa 2,8 m. Keskimmäinen röykkiöistä on soikea tai pyöreä, läpimitaltaan 10,5 m silmäkiven läpimitan ollessa 3,5 m. Eteläisin röykkiöistä on pyöreä, maansekainen, matala, sen kehä on korkeammalla kuin keskusta, sen läpimitta on 12,5 m. Pohjoisimman ja eteläisimmän röykkiön etäisyys toisistaan on n. 36 m. Kivirivi sijaitsee pohjoisimmasta röykkiöstä 15 m luoteeseen.
Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-kohde 637 (Turku, osa-alue 05) |
| metsakeskus.853010035 |
853 |
Hankkismäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
244340.00000000 |
6716850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010035 |
Kohde sijaitsee Maarian altaan länsipuolella, altaan ja Paattisille vievän tien välissä, peltojen keskellä olevalla matalalla kallioisella moreenimäellä. Mäen maaperä on hiekkaa. Kalmisto sijaitsee ilmeisesti mäen etelärinteen yläosassa ja osittain mäen päällä, asuinpaikka näyttää todennäköisesti olevan kalmistoalueen ulkopuolella, mäen etelärinteen loivassa alaosassa kalliopaljastuman kupeessa ja loivassa koillisrinteessä. Kuppikallio sijaitsee mäen matalassa, heinittyneessä lounaisosassa. Kupit ovat tasaisella kalliopinnalla erillään. Kuppeja on 8, joista varmana pidetään 5. Kallio sijaitsee keskellä Hankkismäelle johtavaa traktoritietä. |
| metsakeskus.853010035 |
853 |
Hankkismäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
244340.00000000 |
6716850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010035 |
Kohde sijaitsee Maarian altaan länsipuolella, altaan ja Paattisille vievän tien välissä, peltojen keskellä olevalla matalalla kallioisella moreenimäellä. Mäen maaperä on hiekkaa. Kalmisto sijaitsee ilmeisesti mäen etelärinteen yläosassa ja osittain mäen päällä, asuinpaikka näyttää todennäköisesti olevan kalmistoalueen ulkopuolella, mäen etelärinteen loivassa alaosassa kalliopaljastuman kupeessa ja loivassa koillisrinteessä. Kuppikallio sijaitsee mäen matalassa, heinittyneessä lounaisosassa. Kupit ovat tasaisella kalliopinnalla erillään. Kuppeja on 8, joista varmana pidetään 5. Kallio sijaitsee keskellä Hankkismäelle johtavaa traktoritietä. |
| metsakeskus.853010035 |
853 |
Hankkismäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
244340.00000000 |
6716850.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010035 |
Kohde sijaitsee Maarian altaan länsipuolella, altaan ja Paattisille vievän tien välissä, peltojen keskellä olevalla matalalla kallioisella moreenimäellä. Mäen maaperä on hiekkaa. Kalmisto sijaitsee ilmeisesti mäen etelärinteen yläosassa ja osittain mäen päällä, asuinpaikka näyttää todennäköisesti olevan kalmistoalueen ulkopuolella, mäen etelärinteen loivassa alaosassa kalliopaljastuman kupeessa ja loivassa koillisrinteessä. Kuppikallio sijaitsee mäen matalassa, heinittyneessä lounaisosassa. Kupit ovat tasaisella kalliopinnalla erillään. Kuppeja on 8, joista varmana pidetään 5. Kallio sijaitsee keskellä Hankkismäelle johtavaa traktoritietä. |
| metsakeskus.853010036 |
853 |
Räntämäki Katajamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
241220.00000000 |
6713870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010036 |
Kalmisto sijaitsee Maarian keskisen hautausmaan ja Vähäjoen välissä. Kohde on ollut jyrkästä rantatörmästä nouseva matalahko kumpu, joka on nykyisin melkein kokonaan hiekkakuoppana. Löydöt on tehty etelärinteestä. Tuhoutunut hiekanotossa, länsi-luoteispuolella saattaisi olla säilynyt osa kalmistoa. Kalmistopaikan lounais- ja eteläpuolella, Vähäjoen ja Vanhan Tampereentien välissä on koetutkimuksissa havaittu esihistoriallisen ihmisen toiminnasta aiheutuneita merkkejä. Toinen löytöalue, Pappilanpelto, sijaitsee runsas 250 m SSW, Vähäjoen koillisen rantatörmän päällä, 2 joenmutkaa alavirtaan Katajamäestä (peruskoordinaatit x=6707 86; y=1571 05).
1990 koekaivauksessa hiekkakuopan lounaisreunalle tehtiin kolme koekuoppaa, muuten koekaivauksessa tutkittiin ympäröiviä peltoalueita. |
| metsakeskus.853010037 |
853 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
243408.42700000 |
6717568.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010037 |
Asuinpaikka sijaitsee sijaitsee Maarian altaan länsipuolella, Kuuselan talon pihamaalla, pellolla ja hiekkakuoppa-alueella. Talon pohjoispuolella on laaja, kallioinen mäki. Huiskulan talon kohdalla on virtaavan veden aiheuttaman jarrutuksen aikoinaan kerrostama hiekkasärkkä joka n. 20-30 m:n pässä keskellä nykyistä peltoa. Tältä särkältä ja ylempää rinteestä on löytynyt kaksi oikokirvestä, kivilaji-iskos ja saviastianpaloja.
Vuonna 2016 tehdyssä inventoinnissa todettiin, että kohteella sijaitsee vanhoja käytöstä poistettuja kasvihuoneitten jäännöksiä, joiden perustusten teon yhteydessä kohde vaikuttaisi silmänvaraisesti tarkasteltuna tuhoutuneen käytännössä kokonaan. |
| metsakeskus.853010038 |
853 |
Hillamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
244600.00000000 |
6717860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010038 |
Asuinpaikka sijaitsee peltojen keskellä hiekkapohjaisella, kivikkoisella mäellä Maarian tekoaltaan länsipuolella, altaasta 150 m länteen. Kaivauksissa on löydetty nuoremman roomalaisajan keramiikkaa. Sitä on nyt yhteensä yli 30 kg noin 12 m²:n alueelta. Mitään rautakautista metalliesineistöä ei ole löydetty. Erikoisena löytönä voidaan pitää kulttuurikerroksesta löytynyttä vihertävää malmikiveä. Alueen käyttötarkoitusta ei voitu ratkaista, sillä tavanomaisia rautakautisen asuinpaikan toiminnan jäänteitä ja esineistöä ei ollut. Ehkä alueen ympäristön tutkiminen toisi valaistusta asiaan. |
| metsakeskus.853010038 |
853 |
Hillamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
244600.00000000 |
6717860.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010038 |
Asuinpaikka sijaitsee peltojen keskellä hiekkapohjaisella, kivikkoisella mäellä Maarian tekoaltaan länsipuolella, altaasta 150 m länteen. Kaivauksissa on löydetty nuoremman roomalaisajan keramiikkaa. Sitä on nyt yhteensä yli 30 kg noin 12 m²:n alueelta. Mitään rautakautista metalliesineistöä ei ole löydetty. Erikoisena löytönä voidaan pitää kulttuurikerroksesta löytynyttä vihertävää malmikiveä. Alueen käyttötarkoitusta ei voitu ratkaista, sillä tavanomaisia rautakautisen asuinpaikan toiminnan jäänteitä ja esineistöä ei ollut. Ehkä alueen ympäristön tutkiminen toisi valaistusta asiaan. |
| metsakeskus.853010039 |
853 |
Sipilänhaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
245316.65900000 |
6717894.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Maarian tekoaltaan itäpuolella, altaaseen on matkaa 100 m. Kohde sijaitsee metsän ja kalliomäkien välissä hiekkapohjaisella kumpareella.
Vanhat hiekkakuopat ovat metsittyneet.
Yksi myöhäiskamakeramiikan vaiheista, Sipilänhaan tyyli on saanut nimensä paikan mukaan. |
| metsakeskus.853010040 |
853 |
Kansakoulunmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244810.00000000 |
6718520.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010040 |
Asuinpaikka tai sen rippeet sijaitsevat Maarian tekoaltaan länsipuolella, altaan vieressä olevalla Kukonmäellä, jossa on koulu. Asuinpaikka on saattanut sijaita koulun urheilukentän kohdalla ja ainakin osittain tuhoutunut sitä rakennettaessa. |
| metsakeskus.853010041 |
853 |
Tastonranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
245179.70900000 |
6718811.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Maarian tekoaltaan itäpuolella, altaasta n. 100 m:n päässä ja n. 400 m etelään Jäkärlän laajasta kivikautisesta asuinpaikasta hiekkakankaalla. Inventoinnissa 1961 paikalla oli neljä pienehköä sorakuoppaa, joiden reunoilla oli ainakin viiden tulisijan jäänteet, löytyi Jäkärlän keramiikkaa ja kivilaji-iskoksia. Kohde oli sorakuoppia lukuunottamatta rikkoontumaton inventoinnin aikana.
Vuoden 2008 tarkastuksessa todettiin, että kohde on ennallaan paitsi, että se on sammaloitunut. Paikan eteläpuolelle on kaivettu osa, jonka maaperä oli savista.
Vuoden 2018 koekaivauksissa havaittiin alueella kaksi asuinpaikkaa. Läntiseltä alueelta löydettiin naarmupintaista, karkeasekoitteista keramiikkaa, kvartsiesineitä, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Idempää hiekkakuoppien ympäristöstä löydettiin Jäkärlän keramiikkaa, palanutta savea, kvartsiesineitä, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Paikalla on paksut kulttuurikerrokset. Pohjoisempaa kärrypolun leikkauksesta löytyi hiotun kiviesineen katkelma. Paikalla on siis kaksi hieman eriaikaista asuinpaikkakeskittymää ja mahdollisesti pohjoisempana kolmas. |
| metsakeskus.853010041 |
853 |
Tastonranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
245179.70900000 |
6718811.53100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Maarian tekoaltaan itäpuolella, altaasta n. 100 m:n päässä ja n. 400 m etelään Jäkärlän laajasta kivikautisesta asuinpaikasta hiekkakankaalla. Inventoinnissa 1961 paikalla oli neljä pienehköä sorakuoppaa, joiden reunoilla oli ainakin viiden tulisijan jäänteet, löytyi Jäkärlän keramiikkaa ja kivilaji-iskoksia. Kohde oli sorakuoppia lukuunottamatta rikkoontumaton inventoinnin aikana.
Vuoden 2008 tarkastuksessa todettiin, että kohde on ennallaan paitsi, että se on sammaloitunut. Paikan eteläpuolelle on kaivettu osa, jonka maaperä oli savista.
Vuoden 2018 koekaivauksissa havaittiin alueella kaksi asuinpaikkaa. Läntiseltä alueelta löydettiin naarmupintaista, karkeasekoitteista keramiikkaa, kvartsiesineitä, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Idempää hiekkakuoppien ympäristöstä löydettiin Jäkärlän keramiikkaa, palanutta savea, kvartsiesineitä, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Paikalla on paksut kulttuurikerrokset. Pohjoisempaa kärrypolun leikkauksesta löytyi hiotun kiviesineen katkelma. Paikalla on siis kaksi hieman eriaikaista asuinpaikkakeskittymää ja mahdollisesti pohjoisempana kolmas. |
| metsakeskus.853010042 |
853 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
244070.00000000 |
6720450.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010042 |
Asuinpaikka sijaitsee Mäntylän talon lounaispuolella, osittain kalliopohjaisella mäellä. Kohde on ehkä suurimmaksi osaksi tuhoutunut rakennus- ja maanmuokkaustoimenpiteissä.
Kohteen itäpuolella sijaitsevalla kiinteistöllä tehdyssä tarkastuksessa kivikautisen asuinpaikan ei todettu jatkuvan sen alueella. |
| metsakeskus.853010043 |
853 |
Auvaisten nummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
243323.42700000 |
6724176.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010043 |
Kivikautinen laaja ja hiekanotossa suureksi osaksi tuhoutunut asuinpaikka-alue sekä ilmeisiä kivikautisia hautalöytöjä Auvaisten kylän länsiosassa, Auvaisten nummen alueella, noin 900-1000 m matkalla itä-länsi -suunnassa Alueella on useampia löytökohtia, joista läntinen hiekkakuoppa (a) on Yli-Alhon maalla. Sieltä lienee peräisin vasarakirves (KM 9498), joka lienee hautauksesta, koska inventoinnissa löytöjä ei havaittu hiekkakuopan alueella. Siitä noin 350-550 m itään, suuren hiekkakuopan keskivaiheilla, on lähinnä Ylitalon maalla kuopan pohjoisosassa laajin löytöalue (b), loivasti pohjoiseen viettävässä kivikkoisessa hiekkamaassa, muinaisen rantatörmän yläpuolella. Alueella tehtiin kaivauksia vuonna 1965. Löydöt koostuvat varhaisesta kampakeramiikasta, kvartseista ja kivilajista. Myös tämän kuopan eteläreunasta on yksittäinen kvartsilöytö. Noin 350-400 m itäkaakkoon lienee peräisin v. 1909 löydetty vasarakirves (KM 15804) pienemmän hiekkakuopan kohdasta, joka on Alitalon maalla. Sekin lienee hautalöytö ja tiedon mukaan 2 m syvyydeltä hienohiekkaisesta paikasta yhdessä useiden kivilöytöjen kanssa. On ilmeistä, että Auvaisten nummen alueella on edelleenkin eriaikaisia kivikautisia asutusmuistoja, joiden selvittäminen edellyttää tutkimuksia. Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-kohde 630 (Turku, osa-alue 10) |
| metsakeskus.853010043 |
853 |
Auvaisten nummi |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
243323.42700000 |
6724176.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010043 |
Kivikautinen laaja ja hiekanotossa suureksi osaksi tuhoutunut asuinpaikka-alue sekä ilmeisiä kivikautisia hautalöytöjä Auvaisten kylän länsiosassa, Auvaisten nummen alueella, noin 900-1000 m matkalla itä-länsi -suunnassa Alueella on useampia löytökohtia, joista läntinen hiekkakuoppa (a) on Yli-Alhon maalla. Sieltä lienee peräisin vasarakirves (KM 9498), joka lienee hautauksesta, koska inventoinnissa löytöjä ei havaittu hiekkakuopan alueella. Siitä noin 350-550 m itään, suuren hiekkakuopan keskivaiheilla, on lähinnä Ylitalon maalla kuopan pohjoisosassa laajin löytöalue (b), loivasti pohjoiseen viettävässä kivikkoisessa hiekkamaassa, muinaisen rantatörmän yläpuolella. Alueella tehtiin kaivauksia vuonna 1965. Löydöt koostuvat varhaisesta kampakeramiikasta, kvartseista ja kivilajista. Myös tämän kuopan eteläreunasta on yksittäinen kvartsilöytö. Noin 350-400 m itäkaakkoon lienee peräisin v. 1909 löydetty vasarakirves (KM 15804) pienemmän hiekkakuopan kohdasta, joka on Alitalon maalla. Sekin lienee hautalöytö ja tiedon mukaan 2 m syvyydeltä hienohiekkaisesta paikasta yhdessä useiden kivilöytöjen kanssa. On ilmeistä, että Auvaisten nummen alueella on edelleenkin eriaikaisia kivikautisia asutusmuistoja, joiden selvittäminen edellyttää tutkimuksia. Varsinais-Suomen suojelualueet ja kohteet, SU-kohde 630 (Turku, osa-alue 10) |
| metsakeskus.853010045 |
853 |
Kerola-Kankare |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
246479.15400000 |
6725752.75100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010045 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Turun-Paattistentien ja Paattistenjoen länsipuolella. Asuinpaikan pohjois- ja luoteispuolella on korkeahko mäki. Löydöt, keramiikka, pii- ja kvartsiesineet ja -iskokset sekä kivilajiesineet kuuluvat kuuluvat pääasiassa varhaiskampakeramiikan aikaan, mutta maantien eteläpuoleiselta alueelta on myös nuorakeramiikkaa.
Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. Vuoden 1982 kaivauksissa kohteen todettiin jatkuvan ainakin kaivetun alueen pohjoispuolelle. |
| metsakeskus.853010046 |
853 |
Mäenpää |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
243422.43400000 |
6715085.01600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010046 |
Röykkiö sijaitsee Vähäjoen eteläpuolella, samoin Tampereentien eteläpuolella kallioisen mäen jyrkällä länsilaidalla, lähellä tietä. Röykkiö on matala, maan ja kivensekainen, läpimitaltaan n. 6 m ja vailla selkeitä rajoja ympäristöönsä. Röykkiö sisältää polttohautauksen. Koekuopasta löytyi rautaveitsi, saviastianpaloja ja palaneita luunkappaleita. |
| metsakeskus.853010047 |
853 |
Pähkinämäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
243450.00000000 |
6712660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010047 |
Pähkinämäen (Pompon, Mattilan kotimetsän) röykkiö sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella n. 300 m joesta ja 1,7 km Halisten koskesta itäkoilliseen metsässä lähellä peltoa. Röykkiön eteläpuolella (n. 75 m) kulkee joen suuntaisesti vanha Ravattulantie. Röykkiö on koottu isoista kivistä, matala ja kooltaan 11,5 x 8 x 0,4 m. Röykkiön kaksi erillistä miehen asehautaa kansainvaellusjalta sijoittuivat sen keskelle ja lounaisosaan. Löytöinä oli koruja, pinsetit, miekankatkelmia, keihäänkärkiä, veitsiä, luukamman osia sekä runsaasti palaneita luita. Röykkiön koillisreunalta löytyi viikinkiaikainen sekundäärihautaukseksi tai uhrilöydöiksi tulkitut miekan ponsi ja väistin. Röykkiö on 1980-luvun lopulle saakka Kaarinaan kuuluneella Ravattulan alueella ja muinaisjäänmnös hoitokohteena 1990-luvulla. Ravattulantien eteläpuolella on sijainnut toinen kansainvaellusajan polttohaudan sisältänyt röykkiö Kankareen palstatilalla, n. 100 m edellisestä etelään. Cleve tutki vajan rakennustöissä tuhoutuneet jäänteet v. 1947. Röykkiö lienee ollut halkaisijaltaan n. 4 m, eikä siitä liene enää mitään havaittavissa. |
| metsakeskus.853010047 |
853 |
Pähkinämäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
243450.00000000 |
6712660.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010047 |
Pähkinämäen (Pompon, Mattilan kotimetsän) röykkiö sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella n. 300 m joesta ja 1,7 km Halisten koskesta itäkoilliseen metsässä lähellä peltoa. Röykkiön eteläpuolella (n. 75 m) kulkee joen suuntaisesti vanha Ravattulantie. Röykkiö on koottu isoista kivistä, matala ja kooltaan 11,5 x 8 x 0,4 m. Röykkiön kaksi erillistä miehen asehautaa kansainvaellusjalta sijoittuivat sen keskelle ja lounaisosaan. Löytöinä oli koruja, pinsetit, miekankatkelmia, keihäänkärkiä, veitsiä, luukamman osia sekä runsaasti palaneita luita. Röykkiön koillisreunalta löytyi viikinkiaikainen sekundäärihautaukseksi tai uhrilöydöiksi tulkitut miekan ponsi ja väistin. Röykkiö on 1980-luvun lopulle saakka Kaarinaan kuuluneella Ravattulan alueella ja muinaisjäänmnös hoitokohteena 1990-luvulla. Ravattulantien eteläpuolella on sijainnut toinen kansainvaellusajan polttohaudan sisältänyt röykkiö Kankareen palstatilalla, n. 100 m edellisestä etelään. Cleve tutki vajan rakennustöissä tuhoutuneet jäänteet v. 1947. Röykkiö lienee ollut halkaisijaltaan n. 4 m, eikä siitä liene enää mitään havaittavissa. |
| metsakeskus.853010048 |
853 |
Niuskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
242798.00000000 |
6713659.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Topinojan laakson pohjoisrinteessä, kaakkoa kohti viettävässä rinteessä ja se on kauttaaltaan entistä peltomaata, jota ei kuitenkaan ole viljelty vuosiin. Asuinpaikan vieressä oli sorakuoppia, jotka ovat saattaneet lohkaista osan asuinpaikkaa. Niuskala on osa kivikautisen saaren etelärinteellä olevaa laajaa asuinpaikkavyöhykettä, joista kaivaustutkimuksia on tehty Kotirinne- ja Riihivainio -nimisillä asuinpaikoilla. |
| metsakeskus.853010049 |
853 |
Kettukallio A-B |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
233704.00000000 |
6699434.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010049 |
Röykkiöt sijaitsevat Kakskerran saaren lounaisosassa, Raustvuoren Kettukallio -nimiselä kalliokukkulalla, A kalliopaljastuman huipulla, B kalliokukkulan itäpään pohjoislaidalla. Röykkiötä B ei ole pidetty aivan varmana hautaröykkiönä. Röykkiö A on 6 x 5,5 x 0,5 m:n kokoinen. Röykkiöstä on nostettu kiviä ja se on huonokuntoinen. Röykkiöltä avautuu hieno merinäköala Airistolle. Röykkiö B on läpimitaltaan n. 2 m korkeuden ollessa n. 1 m. Sen alaosa on tehty muutamasta suurehkosta luonnonkivestä, päällä on pieniä lohkokiviä. |
| metsakeskus.853010050 |
853 |
Kotokallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236692.20700000 |
6701676.37000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010050 |
Röykkiö sijaitsee Kakskerranjärven pohjoispuolella loivamuotoisen kalliopaljastuman päällä, n. 30 m koilliseen kallion korkeimmasta kohdasta. Röykkiö on kokoonsa, 13 x 11 m, nähden matala, keskeltä n. 1 m korkea. Sen muoto on pyöreän kaartuva. Röykkiö on yhtä, reunassa sijaitsevaa kuoppaa lukuun ottamatta, hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.853010051 |
853 |
Haavisto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
238150.00000000 |
6701380.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010051 |
Pitkänomaiselta vaikuttava. 5 x 3,5 x 0,4 m:n kokoinen röykkiö sijaitsee Kakskerran järven etelärannalla, mäenkumpareen etelärinteellä sekametsässä. Kyseessä on epämääräinen röykkiö, joka voi olla myös kaskiraunio, mutta hautaraunionkaan mahdollisuus ei ole poissuljettu. |
| metsakeskus.853010052 |
853 |
Nikkilä |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
233030.00000000 |
6703160.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010052 |
Kohde sijaitsee Satavassa, Nikkilänlahden eteläpuolella. Viisi kiviuunia sijaitsee kalliopaljastuman kaakkoisrinteellä. Ne ovat pienikokoisia, kalliolle lohkareista ja kivistä ladottuja suorakaiteenmuotoisia rakennelmia, jotka ovat pituudeltaan 1,3 - 1,6 metriä ja leveydeltään 1 - 1,5 m. Korkeus on niissä uuneissa, joista sen voi mitata 0,7 - 0,8 m. Uunit ajoittuvat 1700-1800 -luvuille ja ne tulkitaan Ruotsin ja Venäjän armeijoiden ja laivastojen 1700-ja 1800-luvuilla käyttämiin satamapaikkoihin ja sotilasleireihin. Aluetta kiertää hoitoryhmän ylläpitämä polku. Polku ei ole kovin selkeä, mutta puupaalut ohjaavat kulkua uunilta uunille. |
| metsakeskus.853010053 |
853 |
Huhko |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
243738.32600000 |
6711289.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010053 |
Röykkiö sijaitsee Kohmon kaupunginosassa Jaaninojan laakson peltoaukeaman itäreunalla, Huhkonvuoren juurella, n. 9,5 m:n päässä pellon reunasta. Röykkiö on silmäkivellinen, matala ladelma, jonka läpimitta on 4 m ja siinä näyttäisi olevan yksi tai korkeintaan kaksi kivikertaa. Silmäkivi nousee 0,5 m muun kiveyksen yläpuolelle ja erottuu siten selvästi. Röykkiön päällä oli sammalta ja kariketta. |
| metsakeskus.853010054 |
853 |
Perno IV |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
233039.62100000 |
6711945.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010054 |
Kohde on kalliolla Pernon telakan länsipuolella, Raisionlahteen on matkaa 1,1 km länteen. Jyrkkärinteisen kalliopaljastuman laella sijaitsee hautaraunio, jonka vieressä on kaksi epämääräisempää, mahdollista hautarauniota. Kalliopaljastuman länsirinne on äkkijyrkkä. Hautaraunio on muodoltaan säännöllisen pyöreä, läpimitta on 8,5 m. Se on ladottu kivistä ja on osittain maansekainen. Rauniota kiertää reunakehä ja siinä on keskellä silmäkivenä maakivi, jonka läpimitta on n. 1,5 m.
Hautaraunion länsipuolella viiden metrin päässä on toinen, pyöreähkö, läpimitaltaan 5 m oleva harvakiveyksinen mahdollinen hautaraunio.
Ensiksi kuvatun hautaraunion luoteispuolella n. 9 metrin päässä sijaitsee kolmas, pitkänomainen, 4 x 3-3,5 x 0,5 m:n kokoinen mahdollinen hautaraunio, jonka lounaisreunassa voi erottaa selvärajaisen reunakiveyksen. |
| metsakeskus.853010055 |
853 |
Perno |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
233202.55000000 |
6712192.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010055 |
Kohde sijaitsee peltojen keskellä kalliolla, matkaa Raisionlahdelle länteen on 1, 3 km. Röykkiö sijaitsee melko jyrkkärinteisen kalliopaljastuman länteen viettävän rinteen yläosassa, lähellä lakea. Se on epämääräisen pitkänomainen hautaraunio, jonka koko on 7,5-8,5 x 4,5-5 x 0,5 m. Raunio on profiililtaan tasalakinen latomus. |
| metsakeskus.853010056 |
853 |
Hyrköinen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
234161.16800000 |
6712124.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010056 |
Kohde on asutuksen keskellä kalliolla Pernon telakalle menevän rautatien eteläpuolella. Jyrkkärinteisen kalliopaljastuman länteen viettävän rinteen yläosassa, lähellä lakea, sijaitsee muodoltaan soikea, epämääräinen hautaraunio, jonka koko on 5 x 2,5 m. Rauniota reunustaa kuuden muita suuremman kiven muodostama kehä, joka on avoin ylärinteen puolelle, aivan raunion itäpäästä suuret kivet puuttuvat. |
| metsakeskus.853010057 |
853 |
Ilpoinen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
240088.80600000 |
6707845.91100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010057 |
Röykkiö sijaitsee lounaaseen viettävän kalliopaljastuman terassilla Luolavuoren eteläpuolella. Kyseessä on matala, ilmeinen hautaraunio tai latomus, kiviä on ainakin 1-3 kerroksessa. Röykkiön koko on n. 4,5 x 4,5 . Ainakin rakennelman lounaisosissa on epäselvää kehärakennelmaa, muodoltaan röykkiö on lähinnä kulmistaan pyöristynyt neliö. |
| metsakeskus.853010059 |
853 |
Kankaristo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
243067.56900000 |
6716262.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010059 |
Kohde sijaitsee Saramäen kylän länsilaidalla, sen länsipuolella avautuvan savikon reunassa, Luontolaan vievän tien vasemmalla puolella. Asuinpaikan katsotaan olevan muinaisella rantaterassilla, josta on aikaisemmin löytynyt kivikirves ja saviastian palanen. |
| metsakeskus.853010061 |
853 |
Korppolaismäki |
10002 |
12011 |
13117 |
11006 |
27000 |
237656.78300000 |
6709042.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010061 |
Kohde sijaitsee lounais-koillissuuntaisena, kolmen ympäristöään selvästi korkeamman kalliopohjaisen mäenkukkulan muodostamana mäkialueena Aurajoen suun kaakkoisrannalla, Turun linnaa vastapäätä, vanhan omakotiasuinalueen tuntumassa. Mäenharjanteiden välissä on suoperäinen notkelma.
Korppolaismäki on ollut Aurajoen suualueen puolustuksessa merkittävä alue useiden vuosisatojen ajan. Yhdessä Turun linnan kanssa Korppolaismäelle sijoitetut tykit ovat muodostaneet sulun joen yläjuoksuun nähden. Lisäksi historiallisella ajalla aluetta on käytetty hautausmaana: hautausmaa sijaitsee suoalueen itäpuolella kohoavassa rinteessä, osin Maununtyttärenkadun pohjoispuolella olevan läntisimmän omakotitontin alueella, osin rinteessä telakka-alueelle johtavan ajotien kohdalla. Alueelta on löydetty ihmisten luurankoja ja pääkalloja. On ajateltu, että kyseessä saattaisi olla vuoden 1703 ruttoepidemian aikana käytetty kalmisto.
kts. tarkemmin lisätiedot
Korppolaismäellä on myös esihistorialliselle ajalle liittyviä merkkejä. Mäeltä on löytynyt n. 500-luvun paikkeille ajoitettu hopeinen rengaskoristeinen kaarisolki, rautakauden alkupuolelle ajoittuva pronssinen rannerengas ja pari keihäänärkeä.
Historiallisen ajan löydöiksi luokiteltuja: tikari ja lyijykuula
2000-luvulla joenpuoleisia kalliomäen reunoja louhittu huomattavasti. 1980-luvun inventoinnissa mäeltä havaittu nurmikauraa ja savitiiviisteen palanen. |
| metsakeskus.853010061 |
853 |
Korppolaismäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
237656.78300000 |
6709042.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010061 |
Kohde sijaitsee lounais-koillissuuntaisena, kolmen ympäristöään selvästi korkeamman kalliopohjaisen mäenkukkulan muodostamana mäkialueena Aurajoen suun kaakkoisrannalla, Turun linnaa vastapäätä, vanhan omakotiasuinalueen tuntumassa. Mäenharjanteiden välissä on suoperäinen notkelma.
Korppolaismäki on ollut Aurajoen suualueen puolustuksessa merkittävä alue useiden vuosisatojen ajan. Yhdessä Turun linnan kanssa Korppolaismäelle sijoitetut tykit ovat muodostaneet sulun joen yläjuoksuun nähden. Lisäksi historiallisella ajalla aluetta on käytetty hautausmaana: hautausmaa sijaitsee suoalueen itäpuolella kohoavassa rinteessä, osin Maununtyttärenkadun pohjoispuolella olevan läntisimmän omakotitontin alueella, osin rinteessä telakka-alueelle johtavan ajotien kohdalla. Alueelta on löydetty ihmisten luurankoja ja pääkalloja. On ajateltu, että kyseessä saattaisi olla vuoden 1703 ruttoepidemian aikana käytetty kalmisto.
kts. tarkemmin lisätiedot
Korppolaismäellä on myös esihistorialliselle ajalle liittyviä merkkejä. Mäeltä on löytynyt n. 500-luvun paikkeille ajoitettu hopeinen rengaskoristeinen kaarisolki, rautakauden alkupuolelle ajoittuva pronssinen rannerengas ja pari keihäänärkeä.
Historiallisen ajan löydöiksi luokiteltuja: tikari ja lyijykuula
2000-luvulla joenpuoleisia kalliomäen reunoja louhittu huomattavasti. 1980-luvun inventoinnissa mäeltä havaittu nurmikauraa ja savitiiviisteen palanen. |
| metsakeskus.853010062 |
853 |
Vähätalon pelto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
242437.83200000 |
6715085.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010062 |
Uhrikallio sijaitsee Vähäjoen pohjoispuolella, Turun ohitustien lounaispuolisella pellolla. Savipellon keskivaiheilla on matala heinittynyt pieni kalliopaljastuma, josta pellon pintapoiminnan yhteydessä löytyi uhrikuoppia. Loivasti koilliseen viettävällä kalliopinnalla on 48 varmaa uhrikuoppaa. 28 kuoppaa muodostaa selvän parijonon. Inventoinnin yhteydessä v. 1989 kalliota ympäröivältä pellolta löytyi rautakautisia saviastianpaloja sekä kaksi lasihelmeä. |
| metsakeskus.853010063 |
853 |
Haaga |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
245494.00000000 |
6714305.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010063 |
Asuinpaikat sijaitsevat Haagan kartanon alueella, rautakautiseksi tulkittu kohde kartanosta koilliseen, Liedon Vanhallelinnalle päin 200-300 m. Se on pellon keskellä lähellä Aurajoen länsirantaa sijaitseva kalliokumpare. Kallioytimisen mäen koko on n. 50 x 30 m. Kohteesta on modernin tavaran lisäksi löytynyt rautakautinen saviastianpala, savitiivisteen paloja, palanutta savea ja palaneita luunpaloja. Läheisiltä pelloilta on saatu rautakautisia ja historiallisia metallinetsinlöytöjä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.853010064 |
853 |
Vähätalon mäki/Ihamuotilan kylätontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
242719.71200000 |
6715309.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010064 |
Uhrikallio sijaitsee Vähäjoen luoteispuolella, peltojen keskellä olevan mäen lounaisosassa. Kuppeja on kaksi, joista toista pidetään varmana uhrikuoppana. V. 2003 inventoinnissa löytyi kuppikallion itäpuoleiselta pellolta mahdolliseen myöhäiskivikautiseen ja/tai myöhempään asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, piitä, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, palanutta savea. Osa löydöistä voi olla vasta historialliseltakin ajalta. Löytöalueeksi arvioitiin n. 80x100 m, palanut savi keskittyi noin 15x15 metrin alalle. Tämä löytöalue on vain 100 m verran kuppikalliosta sijaitsevan luettu samaan muinaisjäännösalueeseen.
Mäellä on ollut Ihamuotilan kylän yksinäistalo Ylistalo. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1540. Kysymyksessä on yksinäistalo, joka on jakautunut kahtia. Ylistalon rakennukset on siirretty 1900-luvun alussa Ruskonojalle, kun tila siirtyi yhdysviljelykseen Piipanojan kanssa.
Tarkastuksessa keväällä 2015 todettiin, että mäen lakialueella on tehty voimakkaita maansiirtotöitä ja muokkausta. Mäen korkeimmalle lakialueelle on tuotu usean metrin korkeudelta maamassoja. Mäen puustoa kasvavassa lounaisosassa (jossa myös kuppikallio sijaitsee) on vielä jäljellä alkuperäistä maanpintaa. Täällä on myös runsaasti ilmeisesti rakennusten kivijaloista peräisin olevia irrallisia kiviä. Kiviä oli osin siellä täällä ja osin niitä oli työnnetty rinnettä pitkin kasoihin. Varsinaisia kivijalkoja ei kasvillisuuden alta pystytty hahmottamaan. Aivan mäen lounaispäässä, lähellä pellon reunaa on maakellarin jäännökset. |
| metsakeskus.853010064 |
853 |
Vähätalon mäki/Ihamuotilan kylätontti |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
242719.71200000 |
6715309.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010064 |
Uhrikallio sijaitsee Vähäjoen luoteispuolella, peltojen keskellä olevan mäen lounaisosassa. Kuppeja on kaksi, joista toista pidetään varmana uhrikuoppana. V. 2003 inventoinnissa löytyi kuppikallion itäpuoleiselta pellolta mahdolliseen myöhäiskivikautiseen ja/tai myöhempään asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, piitä, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, palanutta savea. Osa löydöistä voi olla vasta historialliseltakin ajalta. Löytöalueeksi arvioitiin n. 80x100 m, palanut savi keskittyi noin 15x15 metrin alalle. Tämä löytöalue on vain 100 m verran kuppikalliosta sijaitsevan luettu samaan muinaisjäännösalueeseen.
Mäellä on ollut Ihamuotilan kylän yksinäistalo Ylistalo. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1540. Kysymyksessä on yksinäistalo, joka on jakautunut kahtia. Ylistalon rakennukset on siirretty 1900-luvun alussa Ruskonojalle, kun tila siirtyi yhdysviljelykseen Piipanojan kanssa.
Tarkastuksessa keväällä 2015 todettiin, että mäen lakialueella on tehty voimakkaita maansiirtotöitä ja muokkausta. Mäen korkeimmalle lakialueelle on tuotu usean metrin korkeudelta maamassoja. Mäen puustoa kasvavassa lounaisosassa (jossa myös kuppikallio sijaitsee) on vielä jäljellä alkuperäistä maanpintaa. Täällä on myös runsaasti ilmeisesti rakennusten kivijaloista peräisin olevia irrallisia kiviä. Kiviä oli osin siellä täällä ja osin niitä oli työnnetty rinnettä pitkin kasoihin. Varsinaisia kivijalkoja ei kasvillisuuden alta pystytty hahmottamaan. Aivan mäen lounaispäässä, lähellä pellon reunaa on maakellarin jäännökset. |
| metsakeskus.853010064 |
853 |
Vähätalon mäki/Ihamuotilan kylätontti |
10002 |
12006 |
13221 |
11006 |
27000 |
242719.71200000 |
6715309.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010064 |
Uhrikallio sijaitsee Vähäjoen luoteispuolella, peltojen keskellä olevan mäen lounaisosassa. Kuppeja on kaksi, joista toista pidetään varmana uhrikuoppana. V. 2003 inventoinnissa löytyi kuppikallion itäpuoleiselta pellolta mahdolliseen myöhäiskivikautiseen ja/tai myöhempään asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, piitä, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, palanutta savea. Osa löydöistä voi olla vasta historialliseltakin ajalta. Löytöalueeksi arvioitiin n. 80x100 m, palanut savi keskittyi noin 15x15 metrin alalle. Tämä löytöalue on vain 100 m verran kuppikalliosta sijaitsevan luettu samaan muinaisjäännösalueeseen.
Mäellä on ollut Ihamuotilan kylän yksinäistalo Ylistalo. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1540. Kysymyksessä on yksinäistalo, joka on jakautunut kahtia. Ylistalon rakennukset on siirretty 1900-luvun alussa Ruskonojalle, kun tila siirtyi yhdysviljelykseen Piipanojan kanssa.
Tarkastuksessa keväällä 2015 todettiin, että mäen lakialueella on tehty voimakkaita maansiirtotöitä ja muokkausta. Mäen korkeimmalle lakialueelle on tuotu usean metrin korkeudelta maamassoja. Mäen puustoa kasvavassa lounaisosassa (jossa myös kuppikallio sijaitsee) on vielä jäljellä alkuperäistä maanpintaa. Täällä on myös runsaasti ilmeisesti rakennusten kivijaloista peräisin olevia irrallisia kiviä. Kiviä oli osin siellä täällä ja osin niitä oli työnnetty rinnettä pitkin kasoihin. Varsinaisia kivijalkoja ei kasvillisuuden alta pystytty hahmottamaan. Aivan mäen lounaispäässä, lähellä pellon reunaa on maakellarin jäännökset. |
| metsakeskus.853010064 |
853 |
Vähätalon mäki/Ihamuotilan kylätontti |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
242719.71200000 |
6715309.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010064 |
Uhrikallio sijaitsee Vähäjoen luoteispuolella, peltojen keskellä olevan mäen lounaisosassa. Kuppeja on kaksi, joista toista pidetään varmana uhrikuoppana. V. 2003 inventoinnissa löytyi kuppikallion itäpuoleiselta pellolta mahdolliseen myöhäiskivikautiseen ja/tai myöhempään asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, piitä, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, palanutta savea. Osa löydöistä voi olla vasta historialliseltakin ajalta. Löytöalueeksi arvioitiin n. 80x100 m, palanut savi keskittyi noin 15x15 metrin alalle. Tämä löytöalue on vain 100 m verran kuppikalliosta sijaitsevan luettu samaan muinaisjäännösalueeseen.
Mäellä on ollut Ihamuotilan kylän yksinäistalo Ylistalo. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1540. Kysymyksessä on yksinäistalo, joka on jakautunut kahtia. Ylistalon rakennukset on siirretty 1900-luvun alussa Ruskonojalle, kun tila siirtyi yhdysviljelykseen Piipanojan kanssa.
Tarkastuksessa keväällä 2015 todettiin, että mäen lakialueella on tehty voimakkaita maansiirtotöitä ja muokkausta. Mäen korkeimmalle lakialueelle on tuotu usean metrin korkeudelta maamassoja. Mäen puustoa kasvavassa lounaisosassa (jossa myös kuppikallio sijaitsee) on vielä jäljellä alkuperäistä maanpintaa. Täällä on myös runsaasti ilmeisesti rakennusten kivijaloista peräisin olevia irrallisia kiviä. Kiviä oli osin siellä täällä ja osin niitä oli työnnetty rinnettä pitkin kasoihin. Varsinaisia kivijalkoja ei kasvillisuuden alta pystytty hahmottamaan. Aivan mäen lounaispäässä, lähellä pellon reunaa on maakellarin jäännökset. |
| metsakeskus.853010065 |
853 |
Myllymäki A-B |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
242645.75000000 |
6713619.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010065 |
Mahdolliset esihistorialliset röykkiöt sijaitsevat Myllymäen etelärinteessä n. 10 m Niuskalasta Kotirinteeseen menevän tien pohjoispuolella. Raunioitten etäisyys toisistaan on n. 18 m itä-länsi -suunnassa. Länsipuolinen röykkiö A on maapeitteinen, mutta turpeen alla on runsaasti kiviä, jotka eivät näyttäneet muodostavan kuitenkaan selvää kehää tai muuta säännönmukaista järjestelmää, koko on 3 x 3 x 0,5 m. Itäisemmässä röykkiössä B, koko 2,5 x 3,5 m, kiviä oli aivan maanpinnasta lähtien, mutta nämäkään kivet eivät olleet säännönmukaisessa järjestyksessä.
Turun kaupungin paikkatietojärjestelmässä koordinaatit: P=6713530, I=242610. |
| metsakeskus.853010066 |
853 |
Alfa II |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
240853.00000000 |
6712539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen rannalla, rautatien ja joen välissä. Kohteessa on suoritettu koetutkimuksia, jossa on löytynyt mm. veitsi, saviastianpaloja, kangaspuun painon katkelmia ja palanutta savea mutta ei kiinteitä rakenteita. Virusmäen kalmisto sijaitsee asuinpaikasta n. 200 m luoteeseen.
Vuonna 2021 tehdyssä valvonnassa Alfa II:n alueelta havaittiin vielä 1980-luvulla viljelyksessä ollutta peltokerrosta, sekä ulkoilureitin soratiehen liittyviä täyttökerroksia. Kulttuurikerroksia tai rakenteita ei havaittu, mutta viljelykerroksessa oli sekaisin historiallisen ajan ja muutamia mahdollisia esihistoriallisen ajan löytöjä. |
| metsakeskus.853010066 |
853 |
Alfa II |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
240853.00000000 |
6712539.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Aurajoen rannalla, rautatien ja joen välissä. Kohteessa on suoritettu koetutkimuksia, jossa on löytynyt mm. veitsi, saviastianpaloja, kangaspuun painon katkelmia ja palanutta savea mutta ei kiinteitä rakenteita. Virusmäen kalmisto sijaitsee asuinpaikasta n. 200 m luoteeseen.
Vuonna 2021 tehdyssä valvonnassa Alfa II:n alueelta havaittiin vielä 1980-luvulla viljelyksessä ollutta peltokerrosta, sekä ulkoilureitin soratiehen liittyviä täyttökerroksia. Kulttuurikerroksia tai rakenteita ei havaittu, mutta viljelykerroksessa oli sekaisin historiallisen ajan ja muutamia mahdollisia esihistoriallisen ajan löytöjä. |
| metsakeskus.853010067 |
853 |
Taskulan ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
241040.00000000 |
6713200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Turku-Toijala radan ja Vähäjoen väliin jäävällä pellolla. Vanhan Tampereentien sillasta kohteeseen on matkaa 175 m. Paikan välittömässä läheisyydessä ei ole muita muinaisjäännöksiä. Alueen pintapoiminnassa löytyi yhteensä 5889 esinettä. Löydöt olivat mm. saviastianpaloja, kangaspuun painon katkelmia ja piitä. Paikalla oli myös tavallista tummempaa maata ja kiviä.
Paikalla vuonna 2008 suoritetuissa koekaivauksissa todettiin että kyntökerroksen alla on säilynyt kulttuurikerrosta ja mahdollisesti rakenteitakin.
Vuonna 2017 todettiin joenpenkasta, sortuneesta kohdasta mm. kangaspuiden painon katkelmia, keramiikkaa ja kuonaa. |
| metsakeskus.853010067 |
853 |
Taskulan ranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
241040.00000000 |
6713200.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Turku-Toijala radan ja Vähäjoen väliin jäävällä pellolla. Vanhan Tampereentien sillasta kohteeseen on matkaa 175 m. Paikan välittömässä läheisyydessä ei ole muita muinaisjäännöksiä. Alueen pintapoiminnassa löytyi yhteensä 5889 esinettä. Löydöt olivat mm. saviastianpaloja, kangaspuun painon katkelmia ja piitä. Paikalla oli myös tavallista tummempaa maata ja kiviä.
Paikalla vuonna 2008 suoritetuissa koekaivauksissa todettiin että kyntökerroksen alla on säilynyt kulttuurikerrosta ja mahdollisesti rakenteitakin.
Vuonna 2017 todettiin joenpenkasta, sortuneesta kohdasta mm. kangaspuiden painon katkelmia, keramiikkaa ja kuonaa. |
| metsakeskus.853010068 |
853 |
Myllyoja |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
244866.00000000 |
6718198.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010068 |
Uhrikallio sijaitsee Maarian altaan tuntumassa, kohdassa missä Myllyoja laskee altaaseen. Kupit ovat heinittyneellä kallioisella rinteellä. Kuppeja on kolme, joista 1 on varma. Kupit ovat kolmiomaisessa muodostelmassa, keskimmäisestä, varmasta kupista pohjoiseen kuppiin on matkaa 23 cm, läntiseen 18 cm. Läheisyydestä rautakautisia metallinilmaisinlöytöjä: KM 41350 (ks. alakohde). |
| metsakeskus.853010069 |
853 |
Luostarinmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
240300.71100000 |
6710498.84300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010069 |
Kalliossa olevat uhrikuopat, joista yksi on tulkittu varmaksi uhrikuopaksi ja kolme epävarmaksi, sijaitsevat loivasti länsilounaaseen viettävällä rinteellä kalliopaljastumalla. Kallio on nykyään keskellä Luostarimäen museoalueen katua. Kivessä havaittu myös kaiverruksia / kalliohakkauksia. Museoalueella toteutettiin vuonna 1987 koekaivaus, joka ei kuitenkaan tuottanut esihistoriallista tai muuten suoraan kuoppiin yhdistettävää löytömateriaalia. |
| metsakeskus.853010070 |
853 |
Virnamäki 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
242473.00000000 |
6712187.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010070 |
Virnamäen ympäristöstä tunnetaan kaikkiaan kolme kuppikalliota ja yksi kuppikivi. Näistä eteläisimmässä kuppikalliossa on yksi varmaksi tulkittu uhrikuoppa loivasti lounaaseen viettävällä kalliopinnalla. |
| metsakeskus.853010071 |
853 |
Virnamäenpuisto |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
242442.83800000 |
6712392.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010071 |
Uhrikivi sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella, korkealla paljaalla kalliolla olevassa irtokivessä. Kiven keskikohdalla on 4 kuoppaa rivissä, kiven länsireunalla on vielä yksi varmaksi tulkittu ja yksi epävarmana pidetty uhrikuoppa. |
| metsakeskus.853010072 |
853 |
Sipinharju |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
242907.00000000 |
6712549.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010072 |
Uhrikivi, jossa on yksi varmaksi tulkittu uhrikuoppa, sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella ja Vanhan Ravattulantien eteläpuolella. Kohde on teiden ja peltojen ympäröimä kumpare, jonka koillispuolella nousee metsäinen rinne. |
| metsakeskus.853010073 |
853 |
Tätilä 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
242293.90300000 |
6712305.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010073 |
Kuppikallio sijaitsee etelään laskevalla ruohottuneella rinteellä, jonka länsi-, etelä- ja itäpuolella on entinen peltoalue. Peltoalueen eteläpuolella virtaa Aurajoki. Kalliolla on yksi varmaksi uhrikuopaksi tulkittu kuppi. |
| metsakeskus.853010074 |
853 |
Niuskalan kuppikallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
242371.00000000 |
6713341.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010074 |
Kuppikallio sijaitsee Topinojan pohjoispuolella, kallionyppylän ruohottuneen rinteen eteläosassa, jossa kasvaa muutamia koivuja ja mäntyjä. Paikkaa rajaa länsi- ja eteläpuolelta Topinojaan laskevat pellot. Kalliossa on kaksi ryhmää kuppeja. Läntisessä ryhmässä A on 5 varmaksi ja 3 epävarmaksi uhrikuopaksi tulkittua kuppia. Toinen, ryhmä B sijaitsee edellisestä 2,5 m itään. Siinä on kuusi varmaksi tulkittua uhrikuppia parijonossa. Kuopparyhmän B keskelle on upotettu rautaputki, joka lienee korkeuskiintopiste. |
| metsakeskus.853010075 |
853 |
Halistentie |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
241988.00000000 |
6711857.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010075 |
Kohde sijaitsee rakennetulla alueella, hoidetun nurmikon ympäröimän Aurajoen ja vesilaitoksen eteläpuolella. Kupit sijaitsevat matalan mäen koillislaidalla, laajalla kalliopaljastumalla. Kupit ovat kolmessa ryhmässä, A-C.
A) 12 varmaksi ja 1 epävarmaksi tulkittua uhrikuoppaa parijonossa.
B) 6,5 m itään A:sta 6 varmaksi ja 1 epävarmaksi tulkittua uhrikuoppaa
C) yksi varmana uhrikuoppana pidetty kuppi 6,5 m ryhmästä A itä-kaakkoon. |
| metsakeskus.853010076 |
853 |
Paaskunta |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
242459.83200000 |
6712011.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010076 |
Kallio, jossa yksi epävarma ja yksi varmaksi uhrikuopaksi tulkittu kuppi sijaitsevat, on Aurajoen eteläpuolella pienellä heinittyneellä kumpareella jota ympäröivät pellot viettävät jokeen. Kohde sijaitsee asemakaavan mukaisessa puistossa. |
| metsakeskus.853010077 |
853 |
Laukkavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
240123.00000000 |
6706509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010077 |
Kivistä kasattu matala hautaraunio sijaitsee Laukkavuoren laella.
Röykkiöstä noin 60 m lounaaseen rinneterassilla, pystysuorassa kallioseinässä on kalliohakkauksia (yhteensä noin 23 kpl), jotka ovat 1700-1800 -luvuilla eläneiden henkilöiden nimiä ja nimikirjaimia. Kaiverruksia on löydetty kaikkiaan 7 eri maastonkohdasta, mutta sammaleen ja karikkeen alla niitä voi olla enemmänkin. Kaiverrukset ovat mitä ilmeisimmin pääosin 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Ne sijaitsevat Laukkavuoren korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevassa kallioisessa ja melko vaikeakulkuisessa maastossa, useimmat lähestulkoon pystysuorissa kallioseinämissä ja –pinnoissa. Pääosa kaiverruksista sijaitsee noin 20 x 16 metrin laajuisella alueella yhden kaiverruksen ollen niistä hieman erillään, noin vajaan parinkymmen metrin päässä.
Nimikirjoitukset ovat Suomen talousseuran ja Turun Akatemian piirissä toimineita ja Suomen talousseuran sihteerin Carl Christian Böckerin (1786-1841) liikemiestoimintaan vaikuttaneita henkilöitä. Talousseuran sihteerinä Böcker toimi vuosina 1813-1833. Kalliokirjoituksista laajin on ns. Böckerin suvun ”sukuselvitys”, jossa kaiverruksia on noin 2 x 2,7 metrin laajuisella alueella. |
| metsakeskus.853010077 |
853 |
Laukkavuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27008 |
240123.00000000 |
6706509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010077 |
Kivistä kasattu matala hautaraunio sijaitsee Laukkavuoren laella.
Röykkiöstä noin 60 m lounaaseen rinneterassilla, pystysuorassa kallioseinässä on kalliohakkauksia (yhteensä noin 23 kpl), jotka ovat 1700-1800 -luvuilla eläneiden henkilöiden nimiä ja nimikirjaimia. Kaiverruksia on löydetty kaikkiaan 7 eri maastonkohdasta, mutta sammaleen ja karikkeen alla niitä voi olla enemmänkin. Kaiverrukset ovat mitä ilmeisimmin pääosin 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Ne sijaitsevat Laukkavuoren korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevassa kallioisessa ja melko vaikeakulkuisessa maastossa, useimmat lähestulkoon pystysuorissa kallioseinämissä ja –pinnoissa. Pääosa kaiverruksista sijaitsee noin 20 x 16 metrin laajuisella alueella yhden kaiverruksen ollen niistä hieman erillään, noin vajaan parinkymmen metrin päässä.
Nimikirjoitukset ovat Suomen talousseuran ja Turun Akatemian piirissä toimineita ja Suomen talousseuran sihteerin Carl Christian Böckerin (1786-1841) liikemiestoimintaan vaikuttaneita henkilöitä. Talousseuran sihteerinä Böcker toimi vuosina 1813-1833. Kalliokirjoituksista laajin on ns. Böckerin suvun ”sukuselvitys”, jossa kaiverruksia on noin 2 x 2,7 metrin laajuisella alueella. |
| metsakeskus.853010077 |
853 |
Laukkavuori |
10002 |
12013 |
13126 |
11028 |
27000 |
240123.00000000 |
6706509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010077 |
Kivistä kasattu matala hautaraunio sijaitsee Laukkavuoren laella.
Röykkiöstä noin 60 m lounaaseen rinneterassilla, pystysuorassa kallioseinässä on kalliohakkauksia (yhteensä noin 23 kpl), jotka ovat 1700-1800 -luvuilla eläneiden henkilöiden nimiä ja nimikirjaimia. Kaiverruksia on löydetty kaikkiaan 7 eri maastonkohdasta, mutta sammaleen ja karikkeen alla niitä voi olla enemmänkin. Kaiverrukset ovat mitä ilmeisimmin pääosin 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Ne sijaitsevat Laukkavuoren korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevassa kallioisessa ja melko vaikeakulkuisessa maastossa, useimmat lähestulkoon pystysuorissa kallioseinämissä ja –pinnoissa. Pääosa kaiverruksista sijaitsee noin 20 x 16 metrin laajuisella alueella yhden kaiverruksen ollen niistä hieman erillään, noin vajaan parinkymmen metrin päässä.
Nimikirjoitukset ovat Suomen talousseuran ja Turun Akatemian piirissä toimineita ja Suomen talousseuran sihteerin Carl Christian Böckerin (1786-1841) liikemiestoimintaan vaikuttaneita henkilöitä. Talousseuran sihteerinä Böcker toimi vuosina 1813-1833. Kalliokirjoituksista laajin on ns. Böckerin suvun ”sukuselvitys”, jossa kaiverruksia on noin 2 x 2,7 metrin laajuisella alueella. |
| metsakeskus.853010077 |
853 |
Laukkavuori |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27008 |
240123.00000000 |
6706509.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010077 |
Kivistä kasattu matala hautaraunio sijaitsee Laukkavuoren laella.
Röykkiöstä noin 60 m lounaaseen rinneterassilla, pystysuorassa kallioseinässä on kalliohakkauksia (yhteensä noin 23 kpl), jotka ovat 1700-1800 -luvuilla eläneiden henkilöiden nimiä ja nimikirjaimia. Kaiverruksia on löydetty kaikkiaan 7 eri maastonkohdasta, mutta sammaleen ja karikkeen alla niitä voi olla enemmänkin. Kaiverrukset ovat mitä ilmeisimmin pääosin 1800-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Ne sijaitsevat Laukkavuoren korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevassa kallioisessa ja melko vaikeakulkuisessa maastossa, useimmat lähestulkoon pystysuorissa kallioseinämissä ja –pinnoissa. Pääosa kaiverruksista sijaitsee noin 20 x 16 metrin laajuisella alueella yhden kaiverruksen ollen niistä hieman erillään, noin vajaan parinkymmen metrin päässä.
Nimikirjoitukset ovat Suomen talousseuran ja Turun Akatemian piirissä toimineita ja Suomen talousseuran sihteerin Carl Christian Böckerin (1786-1841) liikemiestoimintaan vaikuttaneita henkilöitä. Talousseuran sihteerinä Böcker toimi vuosina 1813-1833. Kalliokirjoituksista laajin on ns. Böckerin suvun ”sukuselvitys”, jossa kaiverruksia on noin 2 x 2,7 metrin laajuisella alueella. |
| metsakeskus.853010078 |
853 |
Kuntoilureitti |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
239840.00000000 |
6707104.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010078 |
Hautaraunion jäännös ja mahdollinen toisen jäännös ensin mainitusta 60 m itään sijaitsevat puistoalueella, kalliokukkulan lakialueella, kumpikin omalla kalliokumpareellaan. |
| metsakeskus.853010079 |
853 |
Kulho Linnavuori |
10002 |
12011 |
13106 |
11004 |
27000 |
239725.97700000 |
6703770.54300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853010079 |
Kulhon saaren koillispäässä merenrannalla sijaitsee terävälakinen kalliopaljastuma, jonka rinteet lounaisrinnettä lukuunottamatta ovat äkkijyrkkiä. Luoteis- ja koillisrinteillä on useita terasseja. Varhaisin maininta Kulhon Linnavuoresta on asiakirjassa vuodelta 1699, jolloin vuoren juurella sijaitsi iso niitty nimeltä Linnanniittu. Aulis Oja on katsonut linnavuoren palautuvan esihistorialliseksi.
Mäeltä on koekuopasta löytynyt nokista maata, mutta varustuksia tai muuta linnavuoreen viittaavaa ei ole havaittu. Mäellä on kuitenkin huomattava strateginen sijainti: sieltä käsin on voinut valvoa Haarlansalmesta ja Lemunselältä Pitkäsalmen kautta Aurajoen suuhun suuntautuvaa vesiliikennettä. |
| metsakeskus.853500004 |
853 |
Turun kaupungin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11010 |
27002 |
240225.00000000 |
6710991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853500004 |
Turku perustettiin luultavasti aivan 1300-luvun alussa tuomiokirkon ja Rettiginrinteen väliselle alueelle Aurajoen itärannalle. Tuomiokirkon ja suurtorin läheisyydessä oli 1200-luvun toisella puoliskolla peltoja. Merkkejä samanaikaisesta asutuksesta on löydetty nykyisen Aboa Vetus & Ars Nova -museon alueelta ja nykyisen raatihuoneen takaa. Varhaisimmat asutuksen (kylä/talo/maaseutumaista) merkit ajoittuvat 1100-luvun lopulle -1200-luvun alkuun ja ne ovat löytyneet Vartiovuoren juurelta ja Suurtorin väliseltä alueelta.
Raatihuone ja vanhin tori, suurtori, rakennettiin todennäköisesti 1300-luvun alussa. Kaupunki laajeni merkittävästi 1300-luvun puolivälistä lähtien. Silta Aurajoen yli rakennettiin 1414. Tuomiokirkon kaakkoispuolella oli toinen tori 1400-luvulla.
Piispankirkko siirrettiin Koroisista nykyiselle paikalleen n. vuonna 1300. Kirkko rakennettiin tiilestä viimeistään 1400-luvun alkuun mennessä. Kirkolla oli ympärysmuuri, johon liittyi rakennuksia, kuten Katedraalikoulu, piispantalo ja tuomiokapituli.
Keskiajalla kaupunki paloi ainakin vuosina 1318, 1429, 1443, 1458, 1491, 1509 ja 1522, ja uudella ajalla paloja oli peräti 22.
Kaupunkialueella on tehty satoja arkeologisia havaintoja ja dokumentointeja sekä kymmenkunta suurta arkeologista kaivausta.
Tarve kaupunkiarkeologiselle inventoinnille on huutava. Nykyinen rajaus on paikoin vanhentunut.
Muinaisjäännökseen lukeutuu ennen Engelin asemakaavaa 1828 muodostunut kaupunkialue kulttuurikerroksineen. Käytännössä rajana on Turun palo 1827. |
| metsakeskus.853500004 |
853 |
Turun kaupungin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13004 |
11033 |
27019 |
240225.00000000 |
6710991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853500004 |
Turku perustettiin luultavasti aivan 1300-luvun alussa tuomiokirkon ja Rettiginrinteen väliselle alueelle Aurajoen itärannalle. Tuomiokirkon ja suurtorin läheisyydessä oli 1200-luvun toisella puoliskolla peltoja. Merkkejä samanaikaisesta asutuksesta on löydetty nykyisen Aboa Vetus & Ars Nova -museon alueelta ja nykyisen raatihuoneen takaa. Varhaisimmat asutuksen (kylä/talo/maaseutumaista) merkit ajoittuvat 1100-luvun lopulle -1200-luvun alkuun ja ne ovat löytyneet Vartiovuoren juurelta ja Suurtorin väliseltä alueelta.
Raatihuone ja vanhin tori, suurtori, rakennettiin todennäköisesti 1300-luvun alussa. Kaupunki laajeni merkittävästi 1300-luvun puolivälistä lähtien. Silta Aurajoen yli rakennettiin 1414. Tuomiokirkon kaakkoispuolella oli toinen tori 1400-luvulla.
Piispankirkko siirrettiin Koroisista nykyiselle paikalleen n. vuonna 1300. Kirkko rakennettiin tiilestä viimeistään 1400-luvun alkuun mennessä. Kirkolla oli ympärysmuuri, johon liittyi rakennuksia, kuten Katedraalikoulu, piispantalo ja tuomiokapituli.
Keskiajalla kaupunki paloi ainakin vuosina 1318, 1429, 1443, 1458, 1491, 1509 ja 1522, ja uudella ajalla paloja oli peräti 22.
Kaupunkialueella on tehty satoja arkeologisia havaintoja ja dokumentointeja sekä kymmenkunta suurta arkeologista kaivausta.
Tarve kaupunkiarkeologiselle inventoinnille on huutava. Nykyinen rajaus on paikoin vanhentunut.
Muinaisjäännökseen lukeutuu ennen Engelin asemakaavaa 1828 muodostunut kaupunkialue kulttuurikerroksineen. Käytännössä rajana on Turun palo 1827. |
| metsakeskus.853500004 |
853 |
Turun kaupungin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27002 |
240225.00000000 |
6710991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853500004 |
Turku perustettiin luultavasti aivan 1300-luvun alussa tuomiokirkon ja Rettiginrinteen väliselle alueelle Aurajoen itärannalle. Tuomiokirkon ja suurtorin läheisyydessä oli 1200-luvun toisella puoliskolla peltoja. Merkkejä samanaikaisesta asutuksesta on löydetty nykyisen Aboa Vetus & Ars Nova -museon alueelta ja nykyisen raatihuoneen takaa. Varhaisimmat asutuksen (kylä/talo/maaseutumaista) merkit ajoittuvat 1100-luvun lopulle -1200-luvun alkuun ja ne ovat löytyneet Vartiovuoren juurelta ja Suurtorin väliseltä alueelta.
Raatihuone ja vanhin tori, suurtori, rakennettiin todennäköisesti 1300-luvun alussa. Kaupunki laajeni merkittävästi 1300-luvun puolivälistä lähtien. Silta Aurajoen yli rakennettiin 1414. Tuomiokirkon kaakkoispuolella oli toinen tori 1400-luvulla.
Piispankirkko siirrettiin Koroisista nykyiselle paikalleen n. vuonna 1300. Kirkko rakennettiin tiilestä viimeistään 1400-luvun alkuun mennessä. Kirkolla oli ympärysmuuri, johon liittyi rakennuksia, kuten Katedraalikoulu, piispantalo ja tuomiokapituli.
Keskiajalla kaupunki paloi ainakin vuosina 1318, 1429, 1443, 1458, 1491, 1509 ja 1522, ja uudella ajalla paloja oli peräti 22.
Kaupunkialueella on tehty satoja arkeologisia havaintoja ja dokumentointeja sekä kymmenkunta suurta arkeologista kaivausta.
Tarve kaupunkiarkeologiselle inventoinnille on huutava. Nykyinen rajaus on paikoin vanhentunut.
Muinaisjäännökseen lukeutuu ennen Engelin asemakaavaa 1828 muodostunut kaupunkialue kulttuurikerroksineen. Käytännössä rajana on Turun palo 1827. |
| metsakeskus.853500004 |
853 |
Turun kaupungin vanha asemakaava-alue |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27019 |
240225.00000000 |
6710991.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.853500004 |
Turku perustettiin luultavasti aivan 1300-luvun alussa tuomiokirkon ja Rettiginrinteen väliselle alueelle Aurajoen itärannalle. Tuomiokirkon ja suurtorin läheisyydessä oli 1200-luvun toisella puoliskolla peltoja. Merkkejä samanaikaisesta asutuksesta on löydetty nykyisen Aboa Vetus & Ars Nova -museon alueelta ja nykyisen raatihuoneen takaa. Varhaisimmat asutuksen (kylä/talo/maaseutumaista) merkit ajoittuvat 1100-luvun lopulle -1200-luvun alkuun ja ne ovat löytyneet Vartiovuoren juurelta ja Suurtorin väliseltä alueelta.
Raatihuone ja vanhin tori, suurtori, rakennettiin todennäköisesti 1300-luvun alussa. Kaupunki laajeni merkittävästi 1300-luvun puolivälistä lähtien. Silta Aurajoen yli rakennettiin 1414. Tuomiokirkon kaakkoispuolella oli toinen tori 1400-luvulla.
Piispankirkko siirrettiin Koroisista nykyiselle paikalleen n. vuonna 1300. Kirkko rakennettiin tiilestä viimeistään 1400-luvun alkuun mennessä. Kirkolla oli ympärysmuuri, johon liittyi rakennuksia, kuten Katedraalikoulu, piispantalo ja tuomiokapituli.
Keskiajalla kaupunki paloi ainakin vuosina 1318, 1429, 1443, 1458, 1491, 1509 ja 1522, ja uudella ajalla paloja oli peräti 22.
Kaupunkialueella on tehty satoja arkeologisia havaintoja ja dokumentointeja sekä kymmenkunta suurta arkeologista kaivausta.
Tarve kaupunkiarkeologiselle inventoinnille on huutava. Nykyinen rajaus on paikoin vanhentunut.
Muinaisjäännökseen lukeutuu ennen Engelin asemakaavaa 1828 muodostunut kaupunkialue kulttuurikerroksineen. Käytännössä rajana on Turun palo 1827. |
| metsakeskus.854010002 |
854 |
Tieva 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385804.74800000 |
7396169.92700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010002 |
Miekojärven Honkasaarenselän itärannalla Tievan tilan (854-406-15-9) raivatulla pellolla ja talon pihapiirissä on 1880-luvulta alkaen löydetty kiviesine tuura (KM 2270:3) sekä kivitaltta (KM m13549) ja kvartsia. Taltta on Tievan asuinrakennuksesta noin 20 m itäkaakkoon, noin 30 m Miekojärven rannasta.
Vuonna 2016 Tievan lähialueella, pohjoisemmalla tilalla (854-406-15-10) tehtiin sähkölinjan pylväiden uusimiseen liittyviä kaivutöitä, joiden takia valvottiin kahden pylvään perustuskaivantojen kaivutyöt, mutta muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä
ei todettu. |
| metsakeskus.854010003 |
854 |
Tievanrinne |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
385923.69900000 |
7396143.94200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010003 |
"Lapinhauta" Parpalan talosta n. 150 m itäkaakkoon Tievanvaaran jyrkässä männikkörinteessä. Kaivauksissa negatiivinen tulos. Kohde on entisöity. |
| metsakeskus.854010004 |
854 |
Korkeaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385555.84000000 |
7399744.49800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010004 |
Lankojärven eteläosassa harjanteella, jossa sijaitsevat Korkeaniemen tilan rakennukset, viljelysmaalla. Löydöt tuuria, talttoja, kirveitä, teelmiä. |
| metsakeskus.854010006 |
854 |
Alajoen saajo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390955.66400000 |
7399625.55200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010006 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittavia löytöjä Lampsijärven kaakkoispään koillisrannan läheisyydessä, Alaperänlahteen laskevan Alajoen suun itäpuolelle muodostuvassa niemekkeessä. Kiviesineet KM 9335:1-5 ovat löytyneet vuonna 1930 Lampsijärven
Alajoen Saajosta peltoa tehtäessä. Esineet (pohj.poikkikirves, kourutaltta, kolme pohjalaisen taltan teelmää) löytyivät kaikki n. 1 m:n säteeltä; n. 100 metrin päästä rannasta, järveen loivasti viettävästä viljelemättömästä savimultamaasta. Tornionjokilaakson
maakuntamuseoon tallennetun tuuran katkelman löytöpaikka (löytö 1931) ollut tuntematon. Vuoden 1984 inventoinnin aikana tavoitettiin jälkimmäisen löydön 85-vuotias löytäjä Lampsijärvellä. Hän tiesi em. esineiden löytöpaikan jo pitkään autiona olleen kotitalonsa lounaispuolella sijaitsevat pensoittuneet peltosarat. Löytöpaikka lienee mökistä n. 30 m lounaaseen. Paikalla on n. 20 cm peltomaata, alla hiesu. Etenkin törmän alla suojänkän reunassa oli sammalkerroksen alla turpeessa erittäin vahva nokikerros
(kenttäranta ?). Löytäjä kertoi isänsä raivatessa peltoja alueelta nousseen hiiliä n. 40 cm:n syvyydestä. Edelleen olisi kolmas henkilö löytänyt Alajokisuulta nykyisistä tyypeistä poikkeavan silmällisen rautakirveen, joka kertojan mukaan olisi toimitettu
Oulun museoon. Tällaista esinettä ei maakuntamuseon kokoelmissa kuitenkaan ole (enää). Inventoinnissa havaintojen tekoa vaikeutti alueen pensoittuminen. Rinne nousee itään kangasharjanteeksi.
Mainittua rakennusta ei ole enää pystyssä, ja vain koillis-lounais -suuntaiset vanhat viljelysalueen reunaojat on merkitty per2010-luvun peruskartalle. |
| metsakeskus.854010008 |
854 |
Hannunranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
369173.40500000 |
7407279.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010008 |
Pellojärven länsirannalla Lahden asuinrakennuksesta n. 60 m luoteeseen viljelysmaassa. Löydöt kirves, taltta, teelmä, kvartsia ja hiiltä.
On mahdollista, että myös Hannun talon uudispellolta löytynyt kiviesine (KM 3840:4) on peräisin juuri Hannunrannasta. |
| metsakeskus.854010011 |
854 |
Pikkutaivaankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
365282.00000000 |
7410221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010011 |
Kohde sijaitsee Pikkutaivaankangas-nimisen vaaran itärinteessä. Paikalta on todettu 24 kivirauniota viljelys- ja metsämaassa. Perimätieto liittää rauniot hautauksiin, mutta 1984 tehtyjen kaivausten perusteella kysymys on historiallisen ajan viljelysröykkiöistä. Kohteen ympäristö on nykyisin asuntoalueena. Vuoden 1984 tutkimukset sijoittuivat tuolloin rakennettavalla alueella Sällintien molemmin puolin. Nykyisin tie on Muinaispellontie ja entinen Sepäntie on Petäjätie.
Vuoden 2009 tarkastuksessa latomuksia ei havaittu aiemmin korjattujen koordinaattien ja mm. Lapin seutukaavaliiton suojelukohdejulkaisussa ilmoitetulla paikalla. Aiemmin ilmoitetut kaivauksen karttaliitteeseen perustuvat koordinaatit lienevät oikeat tai tarkemmat, mutta tätä aluetta ei tarkastettu 2009.
Muinaispellontien molemmat puolet tarkastettiin vuonna 2020. Tuolloin paikannettiin 14 pyöreää ja 3 pitkulaista, aitamaista, viljelysröykkiötä. Kohteelle tehtiin aluerajaus GPS-paikannettujen rakenteiden pohjalta. |
| metsakeskus.854010011 |
854 |
Pikkutaivaankangas |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
365282.00000000 |
7410221.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010011 |
Kohde sijaitsee Pikkutaivaankangas-nimisen vaaran itärinteessä. Paikalta on todettu 24 kivirauniota viljelys- ja metsämaassa. Perimätieto liittää rauniot hautauksiin, mutta 1984 tehtyjen kaivausten perusteella kysymys on historiallisen ajan viljelysröykkiöistä. Kohteen ympäristö on nykyisin asuntoalueena. Vuoden 1984 tutkimukset sijoittuivat tuolloin rakennettavalla alueella Sällintien molemmin puolin. Nykyisin tie on Muinaispellontie ja entinen Sepäntie on Petäjätie.
Vuoden 2009 tarkastuksessa latomuksia ei havaittu aiemmin korjattujen koordinaattien ja mm. Lapin seutukaavaliiton suojelukohdejulkaisussa ilmoitetulla paikalla. Aiemmin ilmoitetut kaivauksen karttaliitteeseen perustuvat koordinaatit lienevät oikeat tai tarkemmat, mutta tätä aluetta ei tarkastettu 2009.
Muinaispellontien molemmat puolet tarkastettiin vuonna 2020. Tuolloin paikannettiin 14 pyöreää ja 3 pitkulaista, aitamaista, viljelysröykkiötä. Kohteelle tehtiin aluerajaus GPS-paikannettujen rakenteiden pohjalta. |
| metsakeskus.854010012 |
854 |
Kolhonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385538.83200000 |
7402708.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010012 |
Lankojärven itärannalla, rantaan viettävällä hiekkaharjanteella, Mäntyrannan asuinrakennuksen luona. Löydöt taltta, teelmä, kvartsi- ja kivilaji-iskos. |
| metsakeskus.854010014 |
854 |
Mäki ja Eerola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361962.32700000 |
7394934.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010014 |
Kohde sijaitsee Turtolan kylässä, Tornionjoen ja siihen laskevan Kurkkiojoen suun risteyskohdan eteläpuolella, luoteeseen työntyvässä niemessä. Maantien itäreunassa sijaitsevan Mäen tilalta sekä maantien länsipuolisilta, Tornionjokeen rajautuvilta koulun tontilta sekä Eerolan ja Eskon tiloilta on otettu talteen lukuisia kivikautiseen tai sitä myöhempään esihistorialliseen asuinpaikkaan kuuluvia esinelöytöjä.
Turtolan koulun tontilla tehdyissä koekaivauksissa 1990 on todettu jäännöksiä (perustuksia, tulisijoja) historiallisen ajan asutuksesta (Westolan talo), joka on radiohiiliajoitusten perusteella ajoitettu 1400-1600-luvuille. Ajoituksen perusteella paikalla voi olla myös rautakauden lopun asutusta, mutta sitä ei ole arkeologisesti varmuudella todennettu.
Esihistoriallisina löytöinä on otettu talteen kirveitä, tuuria, hioin, kvartsia, savitiivistettä ja palanutta luuta. Historiallisen ajan löydöt ovat pääasiassa porsliinia, rautanauloja, tiiltä, tuluspiitä ja lasia. Alueella on asuttu vuosisatoja ja muinaisjäännös on ilmeisesti ainakin pintaosistaan tuhoutunut pitkään jatkuneessa maankäytössä.
Maantien länsipuolelta löytöjä on koulun tontin lisäksi saatu talteen Eerolan ja mahdollisesti myös Eskon tilojen alueelta. Eerolan peltolohko on tarkastettu rakennuslupahakemuksen takia vuonna 2008, mutta koekuopituksessa ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
Kohde sisältää myös Pellon sisäisen järjestysnumeroinnin mukaisen kohteen 46.
Muinaisjäännösalueelle tehtiin tarkkuusinventointi suunnitelluille sähkökaapelilinjojen alueille koekuopittamalla vuonna 2023. Koekuoppien perusteella kaapelilinjojen alueen mahdolliset kiinteät muinaisjäännökset ja kulttuurikerros ovat tuhoutuneet pitkäkestoisen maanmuokkaustoiminnan yhteydessä. Talteen otettiin kivikautista sekä historiallisen ajan esinelöytöaineistoa. |
| metsakeskus.854010014 |
854 |
Mäki ja Eerola |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
361962.32700000 |
7394934.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010014 |
Kohde sijaitsee Turtolan kylässä, Tornionjoen ja siihen laskevan Kurkkiojoen suun risteyskohdan eteläpuolella, luoteeseen työntyvässä niemessä. Maantien itäreunassa sijaitsevan Mäen tilalta sekä maantien länsipuolisilta, Tornionjokeen rajautuvilta koulun tontilta sekä Eerolan ja Eskon tiloilta on otettu talteen lukuisia kivikautiseen tai sitä myöhempään esihistorialliseen asuinpaikkaan kuuluvia esinelöytöjä.
Turtolan koulun tontilla tehdyissä koekaivauksissa 1990 on todettu jäännöksiä (perustuksia, tulisijoja) historiallisen ajan asutuksesta (Westolan talo), joka on radiohiiliajoitusten perusteella ajoitettu 1400-1600-luvuille. Ajoituksen perusteella paikalla voi olla myös rautakauden lopun asutusta, mutta sitä ei ole arkeologisesti varmuudella todennettu.
Esihistoriallisina löytöinä on otettu talteen kirveitä, tuuria, hioin, kvartsia, savitiivistettä ja palanutta luuta. Historiallisen ajan löydöt ovat pääasiassa porsliinia, rautanauloja, tiiltä, tuluspiitä ja lasia. Alueella on asuttu vuosisatoja ja muinaisjäännös on ilmeisesti ainakin pintaosistaan tuhoutunut pitkään jatkuneessa maankäytössä.
Maantien länsipuolelta löytöjä on koulun tontin lisäksi saatu talteen Eerolan ja mahdollisesti myös Eskon tilojen alueelta. Eerolan peltolohko on tarkastettu rakennuslupahakemuksen takia vuonna 2008, mutta koekuopituksessa ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
Kohde sisältää myös Pellon sisäisen järjestysnumeroinnin mukaisen kohteen 46.
Muinaisjäännösalueelle tehtiin tarkkuusinventointi suunnitelluille sähkökaapelilinjojen alueille koekuopittamalla vuonna 2023. Koekuoppien perusteella kaapelilinjojen alueen mahdolliset kiinteät muinaisjäännökset ja kulttuurikerros ovat tuhoutuneet pitkäkestoisen maanmuokkaustoiminnan yhteydessä. Talteen otettiin kivikautista sekä historiallisen ajan esinelöytöaineistoa. |
| metsakeskus.854010014 |
854 |
Mäki ja Eerola |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27004 |
361962.32700000 |
7394934.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010014 |
Kohde sijaitsee Turtolan kylässä, Tornionjoen ja siihen laskevan Kurkkiojoen suun risteyskohdan eteläpuolella, luoteeseen työntyvässä niemessä. Maantien itäreunassa sijaitsevan Mäen tilalta sekä maantien länsipuolisilta, Tornionjokeen rajautuvilta koulun tontilta sekä Eerolan ja Eskon tiloilta on otettu talteen lukuisia kivikautiseen tai sitä myöhempään esihistorialliseen asuinpaikkaan kuuluvia esinelöytöjä.
Turtolan koulun tontilla tehdyissä koekaivauksissa 1990 on todettu jäännöksiä (perustuksia, tulisijoja) historiallisen ajan asutuksesta (Westolan talo), joka on radiohiiliajoitusten perusteella ajoitettu 1400-1600-luvuille. Ajoituksen perusteella paikalla voi olla myös rautakauden lopun asutusta, mutta sitä ei ole arkeologisesti varmuudella todennettu.
Esihistoriallisina löytöinä on otettu talteen kirveitä, tuuria, hioin, kvartsia, savitiivistettä ja palanutta luuta. Historiallisen ajan löydöt ovat pääasiassa porsliinia, rautanauloja, tiiltä, tuluspiitä ja lasia. Alueella on asuttu vuosisatoja ja muinaisjäännös on ilmeisesti ainakin pintaosistaan tuhoutunut pitkään jatkuneessa maankäytössä.
Maantien länsipuolelta löytöjä on koulun tontin lisäksi saatu talteen Eerolan ja mahdollisesti myös Eskon tilojen alueelta. Eerolan peltolohko on tarkastettu rakennuslupahakemuksen takia vuonna 2008, mutta koekuopituksessa ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
Kohde sisältää myös Pellon sisäisen järjestysnumeroinnin mukaisen kohteen 46.
Muinaisjäännösalueelle tehtiin tarkkuusinventointi suunnitelluille sähkökaapelilinjojen alueille koekuopittamalla vuonna 2023. Koekuoppien perusteella kaapelilinjojen alueen mahdolliset kiinteät muinaisjäännökset ja kulttuurikerros ovat tuhoutuneet pitkäkestoisen maanmuokkaustoiminnan yhteydessä. Talteen otettiin kivikautista sekä historiallisen ajan esinelöytöaineistoa. |
| metsakeskus.854010014 |
854 |
Mäki ja Eerola |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27005 |
361962.32700000 |
7394934.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010014 |
Kohde sijaitsee Turtolan kylässä, Tornionjoen ja siihen laskevan Kurkkiojoen suun risteyskohdan eteläpuolella, luoteeseen työntyvässä niemessä. Maantien itäreunassa sijaitsevan Mäen tilalta sekä maantien länsipuolisilta, Tornionjokeen rajautuvilta koulun tontilta sekä Eerolan ja Eskon tiloilta on otettu talteen lukuisia kivikautiseen tai sitä myöhempään esihistorialliseen asuinpaikkaan kuuluvia esinelöytöjä.
Turtolan koulun tontilla tehdyissä koekaivauksissa 1990 on todettu jäännöksiä (perustuksia, tulisijoja) historiallisen ajan asutuksesta (Westolan talo), joka on radiohiiliajoitusten perusteella ajoitettu 1400-1600-luvuille. Ajoituksen perusteella paikalla voi olla myös rautakauden lopun asutusta, mutta sitä ei ole arkeologisesti varmuudella todennettu.
Esihistoriallisina löytöinä on otettu talteen kirveitä, tuuria, hioin, kvartsia, savitiivistettä ja palanutta luuta. Historiallisen ajan löydöt ovat pääasiassa porsliinia, rautanauloja, tiiltä, tuluspiitä ja lasia. Alueella on asuttu vuosisatoja ja muinaisjäännös on ilmeisesti ainakin pintaosistaan tuhoutunut pitkään jatkuneessa maankäytössä.
Maantien länsipuolelta löytöjä on koulun tontin lisäksi saatu talteen Eerolan ja mahdollisesti myös Eskon tilojen alueelta. Eerolan peltolohko on tarkastettu rakennuslupahakemuksen takia vuonna 2008, mutta koekuopituksessa ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
Kohde sisältää myös Pellon sisäisen järjestysnumeroinnin mukaisen kohteen 46.
Muinaisjäännösalueelle tehtiin tarkkuusinventointi suunnitelluille sähkökaapelilinjojen alueille koekuopittamalla vuonna 2023. Koekuoppien perusteella kaapelilinjojen alueen mahdolliset kiinteät muinaisjäännökset ja kulttuurikerros ovat tuhoutuneet pitkäkestoisen maanmuokkaustoiminnan yhteydessä. Talteen otettiin kivikautista sekä historiallisen ajan esinelöytöaineistoa. |
| metsakeskus.854010014 |
854 |
Mäki ja Eerola |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27006 |
361962.32700000 |
7394934.37400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010014 |
Kohde sijaitsee Turtolan kylässä, Tornionjoen ja siihen laskevan Kurkkiojoen suun risteyskohdan eteläpuolella, luoteeseen työntyvässä niemessä. Maantien itäreunassa sijaitsevan Mäen tilalta sekä maantien länsipuolisilta, Tornionjokeen rajautuvilta koulun tontilta sekä Eerolan ja Eskon tiloilta on otettu talteen lukuisia kivikautiseen tai sitä myöhempään esihistorialliseen asuinpaikkaan kuuluvia esinelöytöjä.
Turtolan koulun tontilla tehdyissä koekaivauksissa 1990 on todettu jäännöksiä (perustuksia, tulisijoja) historiallisen ajan asutuksesta (Westolan talo), joka on radiohiiliajoitusten perusteella ajoitettu 1400-1600-luvuille. Ajoituksen perusteella paikalla voi olla myös rautakauden lopun asutusta, mutta sitä ei ole arkeologisesti varmuudella todennettu.
Esihistoriallisina löytöinä on otettu talteen kirveitä, tuuria, hioin, kvartsia, savitiivistettä ja palanutta luuta. Historiallisen ajan löydöt ovat pääasiassa porsliinia, rautanauloja, tiiltä, tuluspiitä ja lasia. Alueella on asuttu vuosisatoja ja muinaisjäännös on ilmeisesti ainakin pintaosistaan tuhoutunut pitkään jatkuneessa maankäytössä.
Maantien länsipuolelta löytöjä on koulun tontin lisäksi saatu talteen Eerolan ja mahdollisesti myös Eskon tilojen alueelta. Eerolan peltolohko on tarkastettu rakennuslupahakemuksen takia vuonna 2008, mutta koekuopituksessa ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä.
Kohde sisältää myös Pellon sisäisen järjestysnumeroinnin mukaisen kohteen 46.
Muinaisjäännösalueelle tehtiin tarkkuusinventointi suunnitelluille sähkökaapelilinjojen alueille koekuopittamalla vuonna 2023. Koekuoppien perusteella kaapelilinjojen alueen mahdolliset kiinteät muinaisjäännökset ja kulttuurikerros ovat tuhoutuneet pitkäkestoisen maanmuokkaustoiminnan yhteydessä. Talteen otettiin kivikautista sekä historiallisen ajan esinelöytöaineistoa. |
| metsakeskus.854010015 |
854 |
Orankikoski 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
366468.44200000 |
7428630.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010015 |
Alavalla jängästä raivatulla niityllä. Löydöt tuuria, kirves, teelmä.
KM 11743 löytyi syksyllä 1939 maata kuokittaessa n. 10 cm:n syvyydestä turpeesta Naamijoen rannalta n. 20 m itään ja Ojansuun nykyisistä rakennuksista n . 50-60 m pohjoiseen. Alue on alavaa suojänkästä raivattua niittyä, joka alueen itäpuolella nousee
muutamia metrejä kuivemmaksi kankaaksi. Pohjoispuolella kosken
niskalla, rakennuksesta n. 250 m pohjoiseen, sen sijaan maasto nousee peräti n. 15 m Orankiharjun hiekkaiseksi kangasharjanteeksi. Löytäjän muistelun mukaan edellisestä löytöpaikasta pohjoiseen kosken rannalla sijaitsevasta perunamaasta löytyi
rikkoutunut (?) kivikirves 1943. Esine on voinut olla myös tuura. Löytöpaikka on Orankiharjun alla Syväniemen vanhojen rakennusten luoteispuolella (nykyisestä asuinrakennuksesta n. 250 m pohjoiseen). Harjanteen kohdalla tienpohjan profiilissa (joen rannasta n . 20 m itään) oli punaisenruskean ja harmaan sannan muodostama
n. 5-10 cm paksu likamaakerros, alla ruskea savihiekkaa.
Alueelta löytynyt kolmas kiviesine, taltta on tummaa sädekiviliusketta. Mahdollisesti tämä on alun perin kaksoistaltaksi valmistettu esine.
Esinelöytöjen valossa näyttää mahdolliselta, että alueella on sijainnut koskenranta-asuinpaikka. Orankiharjun pyyntihaudat ovat paikallistetuista löytöpaikoista n. 200-300 m koilliseen (ks. Orankikoski 2). Orankiharjun pyyntikuoppien seutua on mainittu lappalaisten asuinpaikaksi. |
| metsakeskus.854010017 |
854 |
Kieksiäisniemi 2 |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
363292.71500000 |
7428793.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010017 |
Tornionjoen rannalla, n. 1,5 km Naamijoen suusta pohjoiseen, vt 21:n molemmilla puolilla on 12 pyyntikuopan ryhmä. Vuoden 2008 tarkastuksessa havaittiin kaikkiaan yhdeksän kuoppaa tai painannetta dyynien harjalla, kuusi tien länsipuolella, kolme sen itäpuolella. Yhtä enemmän (30 - 40 m) sisämaassa pohjoisessa olevaa (n:o 6) lukuun ottamatta ne ovat yhdessä rivissä. Valtaosa on pitkänomaisia ja soikeita ja oikeastaan "kaksoispainanteita" muodostuen kahdesta matalamman väliharjanteen jakamasta osasta. Kuopasta 1 tällaista väliharjannetta ei havaittu. Tien itäpuolen kuopista (1, 7 ja 9) n:o 7 kauimpana idässä on suurin ja valleilta mitaten 15 x 7 m ja 1 m syvyinen. Muut ovat kooltaan noin 7 - 9 x 3 - 4 m ja 60 - 70 cm syviä. Kuopista kaksi (8 ja 9) ovat molemmin puolin tietä sen osin leikkaamina. Mahdollisesti nekin ovat alun perin olleet pitkänomaisia. Tarkastuksen yhteydessä koepistoja ei tehty, eikä pintalöytöjä havaittu idästä länteen kulkevilla kankaan tieurilla. Todennäköisesti ainakaan kaikki kuopat tai painanteet eivät ole pyyntikuoppia.
Vuoden 1984 inventoinnin kartan perusteella myös vuoden 2008 tarkastukseen pohjautuvan aluerajauksen ulkopuolella luoteessa ja idässä voi olla 2-3 painannetta.
Maantien länsireunassa sijainneen kuopanteen pohjalta lienee löytynyt pienikokoinen tuura (KM 12259, ns. Turunvuopion löydön tiedot, mahdollisesti esine kuitenkin Kieksiäisniemestä). |
| metsakeskus.854010019 |
854 |
Korpivuoma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363374.75700000 |
7398080.11300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010019 |
Korpivuoman tilalla pelloksi raivatun suoalueen pohjoislaidalla. Löydöt tuura, talttoja, kvartsia. Sama kohde kuin Pello 44! |
| metsakeskus.854010020 |
854 |
Kentänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
406562.34900000 |
7416949.63000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010020 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Rattosjärven itärannalla, Kentänniemellä olevassa viljelysmaassa. Kentänniemi on aukeaksi raivattu matalaksi kummuksi kohoava niemeke. Paikalla ei asuttu 1984. Kentänniemessä aiemmin asunut maanviljelijä oli perunamaata raivatessaan syksyllä 1950 löytynyt tasataltan (KM 13052) "vanhasta kalakentästä,
n. 10-15 cm:n paksuisesta suomukerroksesta". Löytöpaikka on niemen eteläpuolella sijaitsevan ladon seutuvilla n. 5 m järven rannasta. Löytöpaikan korkeus järven pinnan tasosta on n. 1 m. Vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä koepistolla tarkistettaessa paikan maaperää oli turpeessa kvartsi-iskoksia. Noen mustaksi värjäämä paikoin suomuja sisältävä peltokerros ulottui n. 10-20 cm:n syvyyteen. Syvemmällä oli vastassa hiekka. Niemekkeen
pohjoislaidalta matalasta rantavedestä löytyi kärjestään murtunut, vihreästä sädekiviliuskeesta tehty mahdollinen oikokirveen teelmä.
Niemekkeen itäpuolella (n. 25m asuinrakennuksesta itään), kosteamman lehtimetsän reunassa, todettiin kymmenkunta epämääräisen muotoista ja kokoista painumaa. Kuopanteet olivat n. 40 cm:n syvyisiä ja osa kivillä täytettyjä. Ne lienevät kuoppiin haudattujen pellonraivauskivien kuoppia. Inventoinnissa saadun tiedon mukaan Ylitornion Väystäjässä asunut henkilö kertoi löytäneensä lähistön metsästä ison kiven päältä jäkäläkerroksen alta rautaisen, ruostuneen sirpin.
Paikalla tehtiin kartoitusta sekä 4 koekuoppaa v. 2000. Niemeen oli vuonna 1995 rakennettu kesähuvila, jonka lupamenettelyssä muinaisjäännöstä ei ollut otettu huomioon. Kumpareen eteläpuolella todettiin kaksi painannetta, joista suuremmassa todettiin kaksoismaannosta, ja se arvioitiin asumuksen pohjaksi. Löydöistä talletettiin yksi ? kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.854010022 |
854 |
Revonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385718.00000000 |
7395377.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010022 |
Asuinpaikka on niemellä Miekojärven pohjoisosassa, peltoaukealla ja männikkökankaalla. Pohjalaisen kirveen sekä liuskeveitsen löytöpaikka pellonojan kaivussa noin 5 m päässä toisistaan (vuonna 1951) sijaitsee pellon länsilaidassa, metsän reunassa sijaitsevasta hirsisestä loma-asunnosta etelälounaaseen ja järven rannasta 60-70 m päässä. Tällä alueella oli kynnettäessä havaittu tuhkaa ja palanutta savea. Maaperä on yleensä punaista hiekkaa.
Toinen kivikautinen löytökohta on järvenrannassa, pellonreunan löydöistä noin 100 m lounaaseen, ent. Niemen kesämökistä 15 m. lounaaseen, josta 1984 inventoinnissa löytyi oikokirves sekä kvartseja ja myöhempään asutukseen liittyviä löytöjä. revonniemestä itää sijaitsevan Lylymaan alarinteessä on havaittu myös mahdollisia pyyntikuoppia, joita ei kuitenkaan paikannettu inventoinnissa.
Pellonreunan löytöpaikasta n. 100-200 m pohjoisluoteeseen on todettu myös hiilimiiluja ja potaskan keittopaikka ("Revonniemi 2"). Vuoden 1984 inventoinnin perusteella miiluhaudoilla on etäisyyttä toisistaan n. 40 m. Pohjoisempi sijaitsee n. 15 m eteläkaakkoon kesämökistä. Sen kehän halkaisija on n. 14 m. Kehän kulmissa" on neljä maatunutta pyöreätä tai soikeata kuoppaa, joiden halkaisija on 3-4 m, leveys 2,5-3 m ja syvyys n. 0.5-1 m. Kehän keskiosa on 50 cm ympäröivää maastoa korkeammalla. Miilun keskellä on pystytettynä vanhempi sähköpylväs (ks. alakohteet).
Eteläisemmän miilun halkaisija on kuoppien sisäreunasta mitattuna n. 13 m. Edellisestä poiketen myös kehän keskellä on pyöreä maatunut kuoppa halkaisijaltaan 1.80 m, syvyys
n. 0.5 m. Kuoppia lukuun ottamatta keskustassa on sammalen ja paksun neulaskerroksen alla vähintään 40 cm hiilensekaista nokimaata. Kyseisen miilun koillislaidalla on ilmeinen potaskan keittokiveys n. 4.5 m pitkän ja 40 cm korkean hiekkakumpareen päällä. Pyöreähkön kiveyksen halkaisija on n. 140 cm ja korkeus n. 40 cm. Voimakkaasti sammalen peittämä liesikiveys on rakennettu luonnonkivistä joiden halkaisija on 50-80 cm. Rakennelman keskustassa on pään kokoisia tulen rapauttamia kiviä. Paikasta kaakkoon on vanha riihen pohja kiuaskiveyksineen.
Nämä historiallisen ajan rakenteet lienevät Kaaraneksen masuunin tarpeisiin poltetut hiilimiilut 1800-luvun alusta, johon Revonniemi on kuulunut. Myös kiviesineiden kohdalla on rannassa mahdollinen tervahauta tai tiilentekopaikka.
Vuonna 2016 viiden sähköpylvään perustusten kaivun arkeologisssa valvonnassa ei alueen etäläosassa sijaitsevan kuopan 2 kahta epävarmaa kvartsi-iskosta lukuun ottamatta todettu muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.854010024 |
854 |
Kaaranes 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
386211.58900000 |
7394218.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010024 |
Kaaranes 1 (Kaaraneskoski 1) kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Miekojärven ja Vähä-Vietosen välisellä hiekkaisella männikkökannaksella, entisen Kaaraneskosken uoman eteläpuolella. Kosken yläpuolinen Vähä-Vietonen on nykyään padottuna voimalaitosaltaana. Runsaslöytöinen asuinpaikka sijoittuu hiekkakuopan ympärille ja on suurelta osin hiekanoton ja voimalaitoksen rakentamisen tuhoama. Asuinpaikalla on tehty laajahkoja kaivauksia 1997-98. Se sijoittuu muinaisen merivaiheen vähitellen laskeneelle rannalle noin 83 - 90 m korkeudelle merenpinnasta ja sen laajuuden on arvioitu olleen vähintään hehtaarin luokkaa. Asuinpaikan alaraja muodostuu sorakuopan länsipuolen peltoalueen reunaan ja etelässä asuinpaikka ulottuu noin 30 m sorakuopan eteläreunan eteläpuolelle. Yläraja on sorakuopan itäpuoleisen hiekkarinteen yläreunassa. Sen alkuperäinen pohjoisreuna on ulottunut voimalaitoksen kohdalle, ilmeisesti sen pohjoispuolellekin, jossa nykyistä edeltänyt koskiuoma on sijainnut (vrt. inv. 1984, Kaaranes 2 Koski).
Löytöjen levinneisyyden perusteella asuttuja rantavyöhykkeitä on ollut useampia. Asuinpaikka näyttää hylätyn Miekojärven kurouduttua merestä, jolloin rantavyöhyke muuttui matalaksi savipohjaiseksi kosteikoksi. Löydöt koostuvat liuske-, kivilaji- ja kvartsiaineistosta ja palaneesta luusta, joka yleensä voitiin määrittää kalojen luuksi. Paikoittain asuinpaikalla esiintyi kuitenkin myös hylkeen- ja hirvenluuta.
Kivikautinen asutusvaihe sijoittuu myöhäismesoliittiselle kivikaudelle. Myöhempään asutusvaiheeseen viittaavia keramiikkalöytöjä ei ole. Asuinpaikalta on hiiliajoitus (Hela-323, 6310 +- 85 BP).
Lännempänä, Saunalahden itärannan läheisyydessä, asuinrakennuksen länsipuolella on (ollut 1987) kaksi maan ja kiven sekaista kumparetta harjanteen reunassa, n. 50 m vanhan koskiuoman eteläpuolella. Nämä ovat noin 4 m halkaisijaltaan sekä 1 m korkeita. Toisen pinnalla on kiviä mahdollisesti kehämäisesti aseteltuina. Edelleen lahden kaakkoispohjukan lähellä on kivirakenne, mahdollisesti 1800-luvun puolimaissa käytetty ruumiskellari. Vuonna 1987 se oli katoton, suurehkoista seinäkivistä muodostunut ja noin 5 m laajuinen kivirakenne.
Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010025 |
854 |
Kaaranes 4 Lohilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
386517.46000000 |
7393923.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010025 |
Kohde sijaitsee Kaarneskosken niskan kohdalla Vähä-Vietosen säännöstellyn järven Lohilahden etelärannalla, männikkökankaalla. Tieleikkaus ja hiekanotto ovat tuhonneet osan kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikkalöytöinä on otettu talteen kirves, tuura, esineiden katkelmia ja kvartsia. Paikalla on tienristeyksen länsipuolella todettu inventoinnissa 1984 ojaleikkauksesta liesi, joka on radiohiiliajoituksen perusteella ajoitettu rautakaudelle. Alueella olevan hiekkakuopan paikalla lienee sijainnut pääosa pyyntikuoppajärjestelmästä, josta 1984 inventoinnissa havaittiin vielä ainakin 18 kuoppaa. Sittemmin alueella olevan kesämökkirakentamisen yhteydessä 1990-luvun alussa on tuhoutunut pääosa kuopista. Vain 3-4 kuoppaa oli koskematta 1997, kun alueella tutkittiin yksi osin peitetty pyyntikuoppa. Sen pintakerroksen pohjalla heti karikkeen alla oli myöhemmin tehty liesikiveys. Varsinainen pyyntikuoppa ajoittui radiohiiliajoituksen perusteella kivikautiseksi ja liesi rautakautiseksi.
Myös kaksi pyyntikuoppaa (toinen mahdollisesti varastokuoppa) sijoittuu Kaaraneskoskentien länsipuolelle, Kaaraneksen tilalle länteen johtavan eteläisemmän pistotien pohjoispuolelle, melko kivikkoiselle kankaan osalle.
Muinaisjäännösalueella olevan asuinrakennuksen ympäristöön on 2000-luvun peruskarttojen perusteella edelleen rakennettu useita pieniä ulkorakennuksia, joiden vaikutukset muinaisjäännökseen eivät ole tiedossa.
Myös Lohilahden (kosken) saaressa, aiemman kosken rannalla on kaksi kumparetta, sekä kosken pohjoisrannalla yksi kumpare.
Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010025 |
854 |
Kaaranes 4 Lohilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
386517.46000000 |
7393923.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010025 |
Kohde sijaitsee Kaarneskosken niskan kohdalla Vähä-Vietosen säännöstellyn järven Lohilahden etelärannalla, männikkökankaalla. Tieleikkaus ja hiekanotto ovat tuhonneet osan kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikkalöytöinä on otettu talteen kirves, tuura, esineiden katkelmia ja kvartsia. Paikalla on tienristeyksen länsipuolella todettu inventoinnissa 1984 ojaleikkauksesta liesi, joka on radiohiiliajoituksen perusteella ajoitettu rautakaudelle. Alueella olevan hiekkakuopan paikalla lienee sijainnut pääosa pyyntikuoppajärjestelmästä, josta 1984 inventoinnissa havaittiin vielä ainakin 18 kuoppaa. Sittemmin alueella olevan kesämökkirakentamisen yhteydessä 1990-luvun alussa on tuhoutunut pääosa kuopista. Vain 3-4 kuoppaa oli koskematta 1997, kun alueella tutkittiin yksi osin peitetty pyyntikuoppa. Sen pintakerroksen pohjalla heti karikkeen alla oli myöhemmin tehty liesikiveys. Varsinainen pyyntikuoppa ajoittui radiohiiliajoituksen perusteella kivikautiseksi ja liesi rautakautiseksi.
Myös kaksi pyyntikuoppaa (toinen mahdollisesti varastokuoppa) sijoittuu Kaaraneskoskentien länsipuolelle, Kaaraneksen tilalle länteen johtavan eteläisemmän pistotien pohjoispuolelle, melko kivikkoiselle kankaan osalle.
Muinaisjäännösalueella olevan asuinrakennuksen ympäristöön on 2000-luvun peruskarttojen perusteella edelleen rakennettu useita pieniä ulkorakennuksia, joiden vaikutukset muinaisjäännökseen eivät ole tiedossa.
Myös Lohilahden (kosken) saaressa, aiemman kosken rannalla on kaksi kumparetta, sekä kosken pohjoisrannalla yksi kumpare.
Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010025 |
854 |
Kaaranes 4 Lohilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
386517.46000000 |
7393923.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010025 |
Kohde sijaitsee Kaarneskosken niskan kohdalla Vähä-Vietosen säännöstellyn järven Lohilahden etelärannalla, männikkökankaalla. Tieleikkaus ja hiekanotto ovat tuhonneet osan kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikkalöytöinä on otettu talteen kirves, tuura, esineiden katkelmia ja kvartsia. Paikalla on tienristeyksen länsipuolella todettu inventoinnissa 1984 ojaleikkauksesta liesi, joka on radiohiiliajoituksen perusteella ajoitettu rautakaudelle. Alueella olevan hiekkakuopan paikalla lienee sijainnut pääosa pyyntikuoppajärjestelmästä, josta 1984 inventoinnissa havaittiin vielä ainakin 18 kuoppaa. Sittemmin alueella olevan kesämökkirakentamisen yhteydessä 1990-luvun alussa on tuhoutunut pääosa kuopista. Vain 3-4 kuoppaa oli koskematta 1997, kun alueella tutkittiin yksi osin peitetty pyyntikuoppa. Sen pintakerroksen pohjalla heti karikkeen alla oli myöhemmin tehty liesikiveys. Varsinainen pyyntikuoppa ajoittui radiohiiliajoituksen perusteella kivikautiseksi ja liesi rautakautiseksi.
Myös kaksi pyyntikuoppaa (toinen mahdollisesti varastokuoppa) sijoittuu Kaaraneskoskentien länsipuolelle, Kaaraneksen tilalle länteen johtavan eteläisemmän pistotien pohjoispuolelle, melko kivikkoiselle kankaan osalle.
Muinaisjäännösalueella olevan asuinrakennuksen ympäristöön on 2000-luvun peruskarttojen perusteella edelleen rakennettu useita pieniä ulkorakennuksia, joiden vaikutukset muinaisjäännökseen eivät ole tiedossa.
Myös Lohilahden (kosken) saaressa, aiemman kosken rannalla on kaksi kumparetta, sekä kosken pohjoisrannalla yksi kumpare.
Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010025 |
854 |
Kaaranes 4 Lohilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27016 |
386517.46000000 |
7393923.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010025 |
Kohde sijaitsee Kaarneskosken niskan kohdalla Vähä-Vietosen säännöstellyn järven Lohilahden etelärannalla, männikkökankaalla. Tieleikkaus ja hiekanotto ovat tuhonneet osan kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikkalöytöinä on otettu talteen kirves, tuura, esineiden katkelmia ja kvartsia. Paikalla on tienristeyksen länsipuolella todettu inventoinnissa 1984 ojaleikkauksesta liesi, joka on radiohiiliajoituksen perusteella ajoitettu rautakaudelle. Alueella olevan hiekkakuopan paikalla lienee sijainnut pääosa pyyntikuoppajärjestelmästä, josta 1984 inventoinnissa havaittiin vielä ainakin 18 kuoppaa. Sittemmin alueella olevan kesämökkirakentamisen yhteydessä 1990-luvun alussa on tuhoutunut pääosa kuopista. Vain 3-4 kuoppaa oli koskematta 1997, kun alueella tutkittiin yksi osin peitetty pyyntikuoppa. Sen pintakerroksen pohjalla heti karikkeen alla oli myöhemmin tehty liesikiveys. Varsinainen pyyntikuoppa ajoittui radiohiiliajoituksen perusteella kivikautiseksi ja liesi rautakautiseksi.
Myös kaksi pyyntikuoppaa (toinen mahdollisesti varastokuoppa) sijoittuu Kaaraneskoskentien länsipuolelle, Kaaraneksen tilalle länteen johtavan eteläisemmän pistotien pohjoispuolelle, melko kivikkoiselle kankaan osalle.
Muinaisjäännösalueella olevan asuinrakennuksen ympäristöön on 2000-luvun peruskarttojen perusteella edelleen rakennettu useita pieniä ulkorakennuksia, joiden vaikutukset muinaisjäännökseen eivät ole tiedossa.
Myös Lohilahden (kosken) saaressa, aiemman kosken rannalla on kaksi kumparetta, sekä kosken pohjoisrannalla yksi kumpare.
Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010025 |
854 |
Kaaranes 4 Lohilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
386517.46000000 |
7393923.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010025 |
Kohde sijaitsee Kaarneskosken niskan kohdalla Vähä-Vietosen säännöstellyn järven Lohilahden etelärannalla, männikkökankaalla. Tieleikkaus ja hiekanotto ovat tuhonneet osan kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikkalöytöinä on otettu talteen kirves, tuura, esineiden katkelmia ja kvartsia. Paikalla on tienristeyksen länsipuolella todettu inventoinnissa 1984 ojaleikkauksesta liesi, joka on radiohiiliajoituksen perusteella ajoitettu rautakaudelle. Alueella olevan hiekkakuopan paikalla lienee sijainnut pääosa pyyntikuoppajärjestelmästä, josta 1984 inventoinnissa havaittiin vielä ainakin 18 kuoppaa. Sittemmin alueella olevan kesämökkirakentamisen yhteydessä 1990-luvun alussa on tuhoutunut pääosa kuopista. Vain 3-4 kuoppaa oli koskematta 1997, kun alueella tutkittiin yksi osin peitetty pyyntikuoppa. Sen pintakerroksen pohjalla heti karikkeen alla oli myöhemmin tehty liesikiveys. Varsinainen pyyntikuoppa ajoittui radiohiiliajoituksen perusteella kivikautiseksi ja liesi rautakautiseksi.
Myös kaksi pyyntikuoppaa (toinen mahdollisesti varastokuoppa) sijoittuu Kaaraneskoskentien länsipuolelle, Kaaraneksen tilalle länteen johtavan eteläisemmän pistotien pohjoispuolelle, melko kivikkoiselle kankaan osalle.
Muinaisjäännösalueella olevan asuinrakennuksen ympäristöön on 2000-luvun peruskarttojen perusteella edelleen rakennettu useita pieniä ulkorakennuksia, joiden vaikutukset muinaisjäännökseen eivät ole tiedossa.
Myös Lohilahden (kosken) saaressa, aiemman kosken rannalla on kaksi kumparetta, sekä kosken pohjoisrannalla yksi kumpare.
Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010025 |
854 |
Kaaranes 4 Lohilahti |
10002 |
12016 |
13170 |
11033 |
27017 |
386517.46000000 |
7393923.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010025 |
Kohde sijaitsee Kaarneskosken niskan kohdalla Vähä-Vietosen säännöstellyn järven Lohilahden etelärannalla, männikkökankaalla. Tieleikkaus ja hiekanotto ovat tuhonneet osan kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikkalöytöinä on otettu talteen kirves, tuura, esineiden katkelmia ja kvartsia. Paikalla on tienristeyksen länsipuolella todettu inventoinnissa 1984 ojaleikkauksesta liesi, joka on radiohiiliajoituksen perusteella ajoitettu rautakaudelle. Alueella olevan hiekkakuopan paikalla lienee sijainnut pääosa pyyntikuoppajärjestelmästä, josta 1984 inventoinnissa havaittiin vielä ainakin 18 kuoppaa. Sittemmin alueella olevan kesämökkirakentamisen yhteydessä 1990-luvun alussa on tuhoutunut pääosa kuopista. Vain 3-4 kuoppaa oli koskematta 1997, kun alueella tutkittiin yksi osin peitetty pyyntikuoppa. Sen pintakerroksen pohjalla heti karikkeen alla oli myöhemmin tehty liesikiveys. Varsinainen pyyntikuoppa ajoittui radiohiiliajoituksen perusteella kivikautiseksi ja liesi rautakautiseksi.
Myös kaksi pyyntikuoppaa (toinen mahdollisesti varastokuoppa) sijoittuu Kaaraneskoskentien länsipuolelle, Kaaraneksen tilalle länteen johtavan eteläisemmän pistotien pohjoispuolelle, melko kivikkoiselle kankaan osalle.
Muinaisjäännösalueella olevan asuinrakennuksen ympäristöön on 2000-luvun peruskarttojen perusteella edelleen rakennettu useita pieniä ulkorakennuksia, joiden vaikutukset muinaisjäännökseen eivät ole tiedossa.
Myös Lohilahden (kosken) saaressa, aiemman kosken rannalla on kaksi kumparetta, sekä kosken pohjoisrannalla yksi kumpare.
Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010025 |
854 |
Kaaranes 4 Lohilahti |
10002 |
12001 |
13200 |
11033 |
27016 |
386517.46000000 |
7393923.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010025 |
Kohde sijaitsee Kaarneskosken niskan kohdalla Vähä-Vietosen säännöstellyn järven Lohilahden etelärannalla, männikkökankaalla. Tieleikkaus ja hiekanotto ovat tuhonneet osan kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikkalöytöinä on otettu talteen kirves, tuura, esineiden katkelmia ja kvartsia. Paikalla on tienristeyksen länsipuolella todettu inventoinnissa 1984 ojaleikkauksesta liesi, joka on radiohiiliajoituksen perusteella ajoitettu rautakaudelle. Alueella olevan hiekkakuopan paikalla lienee sijainnut pääosa pyyntikuoppajärjestelmästä, josta 1984 inventoinnissa havaittiin vielä ainakin 18 kuoppaa. Sittemmin alueella olevan kesämökkirakentamisen yhteydessä 1990-luvun alussa on tuhoutunut pääosa kuopista. Vain 3-4 kuoppaa oli koskematta 1997, kun alueella tutkittiin yksi osin peitetty pyyntikuoppa. Sen pintakerroksen pohjalla heti karikkeen alla oli myöhemmin tehty liesikiveys. Varsinainen pyyntikuoppa ajoittui radiohiiliajoituksen perusteella kivikautiseksi ja liesi rautakautiseksi.
Myös kaksi pyyntikuoppaa (toinen mahdollisesti varastokuoppa) sijoittuu Kaaraneskoskentien länsipuolelle, Kaaraneksen tilalle länteen johtavan eteläisemmän pistotien pohjoispuolelle, melko kivikkoiselle kankaan osalle.
Muinaisjäännösalueella olevan asuinrakennuksen ympäristöön on 2000-luvun peruskarttojen perusteella edelleen rakennettu useita pieniä ulkorakennuksia, joiden vaikutukset muinaisjäännökseen eivät ole tiedossa.
Myös Lohilahden (kosken) saaressa, aiemman kosken rannalla on kaksi kumparetta, sekä kosken pohjoisrannalla yksi kumpare.
Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010025 |
854 |
Kaaranes 4 Lohilahti |
10002 |
12001 |
13200 |
11019 |
27012 |
386517.46000000 |
7393923.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010025 |
Kohde sijaitsee Kaarneskosken niskan kohdalla Vähä-Vietosen säännöstellyn järven Lohilahden etelärannalla, männikkökankaalla. Tieleikkaus ja hiekanotto ovat tuhonneet osan kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikkalöytöinä on otettu talteen kirves, tuura, esineiden katkelmia ja kvartsia. Paikalla on tienristeyksen länsipuolella todettu inventoinnissa 1984 ojaleikkauksesta liesi, joka on radiohiiliajoituksen perusteella ajoitettu rautakaudelle. Alueella olevan hiekkakuopan paikalla lienee sijainnut pääosa pyyntikuoppajärjestelmästä, josta 1984 inventoinnissa havaittiin vielä ainakin 18 kuoppaa. Sittemmin alueella olevan kesämökkirakentamisen yhteydessä 1990-luvun alussa on tuhoutunut pääosa kuopista. Vain 3-4 kuoppaa oli koskematta 1997, kun alueella tutkittiin yksi osin peitetty pyyntikuoppa. Sen pintakerroksen pohjalla heti karikkeen alla oli myöhemmin tehty liesikiveys. Varsinainen pyyntikuoppa ajoittui radiohiiliajoituksen perusteella kivikautiseksi ja liesi rautakautiseksi.
Myös kaksi pyyntikuoppaa (toinen mahdollisesti varastokuoppa) sijoittuu Kaaraneskoskentien länsipuolelle, Kaaraneksen tilalle länteen johtavan eteläisemmän pistotien pohjoispuolelle, melko kivikkoiselle kankaan osalle.
Muinaisjäännösalueella olevan asuinrakennuksen ympäristöön on 2000-luvun peruskarttojen perusteella edelleen rakennettu useita pieniä ulkorakennuksia, joiden vaikutukset muinaisjäännökseen eivät ole tiedossa.
Myös Lohilahden (kosken) saaressa, aiemman kosken rannalla on kaksi kumparetta, sekä kosken pohjoisrannalla yksi kumpare.
Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010025 |
854 |
Kaaranes 4 Lohilahti |
10002 |
12001 |
13200 |
11033 |
27017 |
386517.46000000 |
7393923.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010025 |
Kohde sijaitsee Kaarneskosken niskan kohdalla Vähä-Vietosen säännöstellyn järven Lohilahden etelärannalla, männikkökankaalla. Tieleikkaus ja hiekanotto ovat tuhonneet osan kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikkalöytöinä on otettu talteen kirves, tuura, esineiden katkelmia ja kvartsia. Paikalla on tienristeyksen länsipuolella todettu inventoinnissa 1984 ojaleikkauksesta liesi, joka on radiohiiliajoituksen perusteella ajoitettu rautakaudelle. Alueella olevan hiekkakuopan paikalla lienee sijainnut pääosa pyyntikuoppajärjestelmästä, josta 1984 inventoinnissa havaittiin vielä ainakin 18 kuoppaa. Sittemmin alueella olevan kesämökkirakentamisen yhteydessä 1990-luvun alussa on tuhoutunut pääosa kuopista. Vain 3-4 kuoppaa oli koskematta 1997, kun alueella tutkittiin yksi osin peitetty pyyntikuoppa. Sen pintakerroksen pohjalla heti karikkeen alla oli myöhemmin tehty liesikiveys. Varsinainen pyyntikuoppa ajoittui radiohiiliajoituksen perusteella kivikautiseksi ja liesi rautakautiseksi.
Myös kaksi pyyntikuoppaa (toinen mahdollisesti varastokuoppa) sijoittuu Kaaraneskoskentien länsipuolelle, Kaaraneksen tilalle länteen johtavan eteläisemmän pistotien pohjoispuolelle, melko kivikkoiselle kankaan osalle.
Muinaisjäännösalueella olevan asuinrakennuksen ympäristöön on 2000-luvun peruskarttojen perusteella edelleen rakennettu useita pieniä ulkorakennuksia, joiden vaikutukset muinaisjäännökseen eivät ole tiedossa.
Myös Lohilahden (kosken) saaressa, aiemman kosken rannalla on kaksi kumparetta, sekä kosken pohjoisrannalla yksi kumpare.
Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010026 |
854 |
Kaaranes 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
386450.00000000 |
7394196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010026 |
Kaaranes 3 -nimellä tunnettu muinaisjäännöskokonaisuus sijaitsee Kaaraneskosken eteläpuolisella kangasharjanteella, kohteiden Kaaranes 1 ja Kaaranes 4 välimaastossa. Kankaalle rakennetun Kallijärven talon ympäristöstä tunnetaan useita jäännöksiä ja löytöpaikkoja. Talon koillispuolella, liiterin takana on ollut röykkiö (pohjan halk. 5-6 m, kork. 1,5 m), joka on hajotettu paikalle suunnitellun navetan takia 1960-luvulla. Röykkiöstä on tuolloin löytynyt tasataltta (KM 25696) sekä toinenkin kiviesine (ei kokoelmissa?). On mahdollista, että kyseessä on 1957 mainittu ja ilmeisesti tuolloin osittain avattu röykkiö (kuvauksen mukaan ”Kaaraneskoksen vanhan pohjan vieressä lapinhauta, pieni n. 3 m halkaisijaltaan).
Kallijärven asuinrakennuksesta noin 15 metriä luoteeseen sijaitsee vallien (lev. 80 cm, kork. 10–20 cm) reunustama rakennuksenpohja (5-7 m), jonka luoteiskulmassa on isoista kivistä (halk. 40–50 cm) koottu uunikiveys (2 x 2 x 1 m). Rakennelmasta on löytynyt ruodollinen, rautainen keihäänkärki (25–30 cm). Esine (karhukeihäs?) on ilmeisesti hävinnyt. Rakennuksenpohjan länsipuolella on syvennys (3 x 4 x 0,6 m), joka on tulkittu kellarikuopaksi. Rakennusten alkuperä ei ole tiedossa, mutta niitä on arveltu Kaaraneksen masuunin (muinaisjäännöstunnus 1000011796) aikaisiksi (1805–1807).
Kallijärven talosta 45 m länsiluoteen, tieleikkauksesta harjanteen päältä, on löydetty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kvartsi-iskoksia, palanut luunpala sekä nokisia kiviä. Talosta noin 100 m kaakkoon, tieleikkauksessa sijaitsee toinen kivikautinen löytöpaikka sekä liesikiveys, jotka liittyvät tien kaakkoispuolella sijaitsevaan laajaan kohteeseen Kaaranes 4 Lohilahti (muinaisjääännöstunnus 854010025). Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010026 |
854 |
Kaaranes 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
386450.00000000 |
7394196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010026 |
Kaaranes 3 -nimellä tunnettu muinaisjäännöskokonaisuus sijaitsee Kaaraneskosken eteläpuolisella kangasharjanteella, kohteiden Kaaranes 1 ja Kaaranes 4 välimaastossa. Kankaalle rakennetun Kallijärven talon ympäristöstä tunnetaan useita jäännöksiä ja löytöpaikkoja. Talon koillispuolella, liiterin takana on ollut röykkiö (pohjan halk. 5-6 m, kork. 1,5 m), joka on hajotettu paikalle suunnitellun navetan takia 1960-luvulla. Röykkiöstä on tuolloin löytynyt tasataltta (KM 25696) sekä toinenkin kiviesine (ei kokoelmissa?). On mahdollista, että kyseessä on 1957 mainittu ja ilmeisesti tuolloin osittain avattu röykkiö (kuvauksen mukaan ”Kaaraneskoksen vanhan pohjan vieressä lapinhauta, pieni n. 3 m halkaisijaltaan).
Kallijärven asuinrakennuksesta noin 15 metriä luoteeseen sijaitsee vallien (lev. 80 cm, kork. 10–20 cm) reunustama rakennuksenpohja (5-7 m), jonka luoteiskulmassa on isoista kivistä (halk. 40–50 cm) koottu uunikiveys (2 x 2 x 1 m). Rakennelmasta on löytynyt ruodollinen, rautainen keihäänkärki (25–30 cm). Esine (karhukeihäs?) on ilmeisesti hävinnyt. Rakennuksenpohjan länsipuolella on syvennys (3 x 4 x 0,6 m), joka on tulkittu kellarikuopaksi. Rakennusten alkuperä ei ole tiedossa, mutta niitä on arveltu Kaaraneksen masuunin (muinaisjäännöstunnus 1000011796) aikaisiksi (1805–1807).
Kallijärven talosta 45 m länsiluoteen, tieleikkauksesta harjanteen päältä, on löydetty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kvartsi-iskoksia, palanut luunpala sekä nokisia kiviä. Talosta noin 100 m kaakkoon, tieleikkauksessa sijaitsee toinen kivikautinen löytöpaikka sekä liesikiveys, jotka liittyvät tien kaakkoispuolella sijaitsevaan laajaan kohteeseen Kaaranes 4 Lohilahti (muinaisjääännöstunnus 854010025). Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010026 |
854 |
Kaaranes 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
386450.00000000 |
7394196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010026 |
Kaaranes 3 -nimellä tunnettu muinaisjäännöskokonaisuus sijaitsee Kaaraneskosken eteläpuolisella kangasharjanteella, kohteiden Kaaranes 1 ja Kaaranes 4 välimaastossa. Kankaalle rakennetun Kallijärven talon ympäristöstä tunnetaan useita jäännöksiä ja löytöpaikkoja. Talon koillispuolella, liiterin takana on ollut röykkiö (pohjan halk. 5-6 m, kork. 1,5 m), joka on hajotettu paikalle suunnitellun navetan takia 1960-luvulla. Röykkiöstä on tuolloin löytynyt tasataltta (KM 25696) sekä toinenkin kiviesine (ei kokoelmissa?). On mahdollista, että kyseessä on 1957 mainittu ja ilmeisesti tuolloin osittain avattu röykkiö (kuvauksen mukaan ”Kaaraneskoksen vanhan pohjan vieressä lapinhauta, pieni n. 3 m halkaisijaltaan).
Kallijärven asuinrakennuksesta noin 15 metriä luoteeseen sijaitsee vallien (lev. 80 cm, kork. 10–20 cm) reunustama rakennuksenpohja (5-7 m), jonka luoteiskulmassa on isoista kivistä (halk. 40–50 cm) koottu uunikiveys (2 x 2 x 1 m). Rakennelmasta on löytynyt ruodollinen, rautainen keihäänkärki (25–30 cm). Esine (karhukeihäs?) on ilmeisesti hävinnyt. Rakennuksenpohjan länsipuolella on syvennys (3 x 4 x 0,6 m), joka on tulkittu kellarikuopaksi. Rakennusten alkuperä ei ole tiedossa, mutta niitä on arveltu Kaaraneksen masuunin (muinaisjäännöstunnus 1000011796) aikaisiksi (1805–1807).
Kallijärven talosta 45 m länsiluoteen, tieleikkauksesta harjanteen päältä, on löydetty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kvartsi-iskoksia, palanut luunpala sekä nokisia kiviä. Talosta noin 100 m kaakkoon, tieleikkauksessa sijaitsee toinen kivikautinen löytöpaikka sekä liesikiveys, jotka liittyvät tien kaakkoispuolella sijaitsevaan laajaan kohteeseen Kaaranes 4 Lohilahti (muinaisjääännöstunnus 854010025). Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010026 |
854 |
Kaaranes 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
386450.00000000 |
7394196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010026 |
Kaaranes 3 -nimellä tunnettu muinaisjäännöskokonaisuus sijaitsee Kaaraneskosken eteläpuolisella kangasharjanteella, kohteiden Kaaranes 1 ja Kaaranes 4 välimaastossa. Kankaalle rakennetun Kallijärven talon ympäristöstä tunnetaan useita jäännöksiä ja löytöpaikkoja. Talon koillispuolella, liiterin takana on ollut röykkiö (pohjan halk. 5-6 m, kork. 1,5 m), joka on hajotettu paikalle suunnitellun navetan takia 1960-luvulla. Röykkiöstä on tuolloin löytynyt tasataltta (KM 25696) sekä toinenkin kiviesine (ei kokoelmissa?). On mahdollista, että kyseessä on 1957 mainittu ja ilmeisesti tuolloin osittain avattu röykkiö (kuvauksen mukaan ”Kaaraneskoksen vanhan pohjan vieressä lapinhauta, pieni n. 3 m halkaisijaltaan).
Kallijärven asuinrakennuksesta noin 15 metriä luoteeseen sijaitsee vallien (lev. 80 cm, kork. 10–20 cm) reunustama rakennuksenpohja (5-7 m), jonka luoteiskulmassa on isoista kivistä (halk. 40–50 cm) koottu uunikiveys (2 x 2 x 1 m). Rakennelmasta on löytynyt ruodollinen, rautainen keihäänkärki (25–30 cm). Esine (karhukeihäs?) on ilmeisesti hävinnyt. Rakennuksenpohjan länsipuolella on syvennys (3 x 4 x 0,6 m), joka on tulkittu kellarikuopaksi. Rakennusten alkuperä ei ole tiedossa, mutta niitä on arveltu Kaaraneksen masuunin (muinaisjäännöstunnus 1000011796) aikaisiksi (1805–1807).
Kallijärven talosta 45 m länsiluoteen, tieleikkauksesta harjanteen päältä, on löydetty kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, kvartsi-iskoksia, palanut luunpala sekä nokisia kiviä. Talosta noin 100 m kaakkoon, tieleikkauksessa sijaitsee toinen kivikautinen löytöpaikka sekä liesikiveys, jotka liittyvät tien kaakkoispuolella sijaitsevaan laajaan kohteeseen Kaaranes 4 Lohilahti (muinaisjääännöstunnus 854010025). Kaaraneskosken etelärannalla on laaja pesäkkeinen muinaisjäännösalue (Kaaranes 1-4), jonka eri kohteiden välisiä rajoja on vaikea määritellä.
Vuonna 2016 Kaaraneskosken munaisjäännösalueella tehtiin arkeologisia tutkimuksia sähkönsiirron kaapelointihankkeen sekä sähköaseman rakentamisen takia: elokuussa 2016 kaapelointilinjojen koekuopitusta noin 500 m matkalla, jonka havaintojen perusteella lokakuussa kaapelointityön valvontaa n. 155 m2 alalta sekä pienehköjä ja pieniä aluekaivauksia, yht. 40,25 m2 ala. Tutkimukset kattoivat Kaaranes 1-2, 3 sekä 4 Lohilahti alueita. |
| metsakeskus.854010028 |
854 |
Lehtilaki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364562.32300000 |
7378633.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010028 |
Ratasjärven kaakkoispuolella viljelysmaan alimmalla rinneterassilla, jängän reunassa.
Vuonna 1959 Kansallismuseoon lähetetty poikkikirves (KM 14643) löytyi Lehtilaen tilalta peltoa kuokittaessa n. 40 cm:n syvyydestä törmän rinteestä. Löytöpaikka oli "kuivan maan reunassa, n . 100 m joesta" (Vuomajoki). Paikka on pelloksi raivatun rinteen alaosassa, alimmalla "terassilla" lähellä jänkän reunaa (nyt jo pensoittuneella saralla); n . 300m itäkoilliseen Lehtilaen rakennuksista. Maaperä paikalla on hieta, alla savi ja hiesu. Löytäjä osoitti paikan 1959 tarkastuksessa (1964).
Vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä ei kirveen löytöpaikalla rinteen alaosassa havaittu kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä oja-aurauksista. Sitä vastoin ylempää rinteestä (Z= 90 m, po. 110 m mpy?) havaittiin rikkoutuneessa pellon pinnassa nokista hiekkaa, hiiltä ja joitakin vuorikristalli-iskoksia. Paikka on Lehtilaen talon alapuolella maantien laidassa, muuntajapylväästä n. 10 m kaakkoon. Löydöt viittaavat kivikautiseen asuinpaikkaan. Kirveen löytöpaikalle tästä on matkaa n. 200 m. Talon isäntäväki ei muistanut alueelta tulleen muita muinaislöytöjä.
Lehtilaen kohde käsittää siten merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, sekä rinteen alaosassa että sen yläosassa. Kohteen luonteen selvittäminen edellyttäisi koekuopitusta. |
| metsakeskus.854010029 |
854 |
Pukinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410133.93700000 |
7407369.48700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010029 |
Kivikautinen asuinpaikka Nuasjärven itärannan länteen pistävän niemen eteläreunalla viljelysmaalla, vastapäätä salmen länsipuolella sijaitsevaa Säikkäränniemen Teeriniemi--
nimistä löytöpaikkaa. Vuonna 1957 löytyi keskentekoinen kirves KM 14759:1 maata raivattaessa vuokratontin pihamaalla Pukinniemen etelälaidalla. Esine löytyi perunapeliosta 50 cm:n syvyydestä (savimaasta?), n. 6 m saunan lounaisnurkasta rantaan
päin. Löytöpaikka on n. 1,5 m järven pinnan yläpuolella. Kvartsi-iskoksen (KM 14759:2) löysi Aarni Erä-Esko tarkastusmatkallaan 1959 kirveen löytökohdalta Nuasjärven rantahietikosta.
Inventoinnin 1984 aikana saatiin tieto myös paikalta löytyneestä kapeasta hioinkivestä, liipasta (n. 30 cm x 5 cm) sekä kuvailusta päätellen mahdollisesti myös jauhinkäsikivestä. Maata käännettäessä alueelta oli paljastunut myös useita "asutulta vaikuttaneita paikkoja"; vanhojen nuotionsijojen jäännöksiä. Niemen kärjessäkin oli ollut nuotiokiveys, joka voi kuitenkin olla myöhempinä aikoina poromiesten paikalle jättämä. 1984 inventoinnissa todettiin löytöpaikan yläpuolella, Sitomaniemen tilalle johtavan tien leikkauksen profiilissa, Pukinniemen etelään laskeutuvassa rinteessä myös n. 20 cm:n syvyyteen ulottuva noen värjäämän hiekan häiriö. Tulen rapauttamaa kiveä oli lähellä maan pintaa. Maaperä paikalla on ruskeaa hiekkaa. Niemen kärjen rantahietikosta poimittiin myös muutamia ilmeisen luontaisesti rikkoutuneita kvartseja, jotka saattoivat olla sekundäärisiäkin alueelle rakennetun tien vuoksi. |
| metsakeskus.854010030 |
854 |
Teeriniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
409598.00000000 |
7407474.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010030 |
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä Nuasjärveen pohjoisesta pistävällä Säikkäräniemellä, mäntykankaasta raivatulla viljelysmaalla. Niemi on järven pinnasta enintään 4 m kohoavaa loivasti viettävää kangasmaastoa. Peltoa raivattaessa 1940-luvulla tuli punertavasta multamaasta 50-60 cm syvyydestä yhdessä kasassa hioinlaakoja (teelmiä) sekä kivikirves. Löytöpaikka on Vierelän aittarakennuksesta 25-30 m kaakkoon, noin 2 m järven pintaa ylempänä. Maaperä on hiekkaa ja hiesua. Uusia löytöjä ei sittemmin ole tiedossa. Vuoden 1959 tarkastuksessa on kartta sekä kuva löytöpaikasta.
Vuoden 1984 inventoinnissa paikka arvioitiin sopivaksi kivikautisen asuinpaikan sijaksi. Tarkastuksessa 2010 ei asuinpaikkaan viittaavaa havaittu, mutta koekuoppia ei kaivettu löytökohtaa lukuun ottamatta. Aiemmin kirjattujen löytötietojen ja muistitiedon perusteella löytöpaikan sijainti arvioitiin annettujen koordinaattien osoittamalle paikalle. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut erityisen sopivalta kivikautiseksi asuinpaikaksi. Kohteen luonteen selvittäminen edellyttää enemmän maastotöitä. Tämän hetkisen arvion perusteella on mahdollista, että kyse olisi ennemminkin lyhytaikaiseksi leiri- ja työskentelypaikasta tai kätköstä. Koekuopan kohdalla kuitenkaan ole ollut peltoa, joten tarkka löytökohta on edelleen epäselvä. |
| metsakeskus.854010032 |
854 |
Kotkanpesä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
372995.82700000 |
7423881.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010032 |
Orajärven luoteisrannalla vt 21:n ja rannan välissä Kotkanpesän tilalla. Löydöt hioinlaaka, kirves, tuura, kvartsia. |
| metsakeskus.854010033 |
854 |
Salmenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384378.29400000 |
7405206.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010033 |
Lankojärven pohjoisosan itärannalla, Salmenrovan alarinteessä viljelysmaassa. Löydöt tuura, kvartsiesineitä, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.854010035 |
854 |
Vanharanta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365053.02100000 |
7422533.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010035 |
Kivikautinen asuinpaikka Tornionjoen varrella, Vanharannan tilan päärakennuksesta 100 m kaakkoon viljelysmaalla. Löydöt kirves, taltta.
Vanharannan löytöpaikka sijaitsee Tornionjoen rannalla, n . 400 m Teikojoen suusta (Joensuu) pohjoiseen. Alue on tasaista peltomaata, joka n. 200 m:n päässä joenrannasta nousee loivasti lounaaseen viettäväksi pensoittuneeksi rinteeksi. Alueelta oin peräisin pohjalaisen kirves (KM 15404:1), noin 100m vanharannan asuinrakennuksesta kaakkoon, tasaiselta peltomaalta. Kourutaltta (KM 15404:2) puolestaan löydettiin v. 1959 pellolta, asuinrakennuksesta n. 30 m kaakkoon. Alueella on peltokerroksen alla hiekkamaa.
Asuinrakennuksen pohjoispuolisilla peltosaroilla oli runsaasti hiiltä, mikä todennäköisimmin on peräisin paikalla olevasta (olleesta?) tervahaudasta. Muita esineitä ei vuoden 1984 inventoinnissa saadun tiedon perusteella tiedetä paikalta löytyneen.
Vanharannan rakennuksista n. 100 m eteläkaakkoon sijaitsee kesämökki, jonka kohdalla rantatörmän reunassa on maakellari. Sen pohjaa kaivettaessa kertoi omistaja noin 1 metrin
syvyydestä paljastuneen tulisijan jäännökse0t; hiiltä ja liesikiveys, jonka halkaisija oli ollut n. 50 cm. Hiekka kiveyksen kohdalla oli oranssin väriseksi palanutta. Myöskin mökin
eteläpuolisilla peltosaroilla havaittiin inventoinnissa hiiltä. Löytöjensä ja sijaintinsa perusteella Vanharannan löytöpaikka vaikuttaa mahdolliselta kivikautiselta asuinpaikalta. |
| metsakeskus.854010036 |
854 |
Teikojokisuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365298.92300000 |
7422230.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010036 |
Todennäköinen kivikautinen asuinpaikka Tornionjoen varressa, Teikoniemessä, Teikojoen pohjoispuolen viljelysmaalla. Löydöt koostuvat liesikiveyksestä, kivikirveestä ja palaneesta luusta. Teikoniemi on tasaista hiukan länsilounaaseen viettävää peltoaukeaa. Noin 200 m:n päässä rannasta maasto nousee jyrkemmin hiekkakankaaksi. Puromaisen Teikojoen pohjoispuolella teranssimaisesti kumpuileva, rantaan viettävä peltoaukea jatkuu aina 400 m:n päässä sijaitsevaan Vanharannan löytöpaikkaan asti. Teikojokisuussa on erotettavissa pienet hiukan ylempäristöään korkeammalle kohoavat kumpareet.
A. Erä-Eskon 1961 tarkastusmatkallaan tallentama tuura (KM 15304) oli löydetty samana vuonna Jokisuun tilalta. Esine löytyi kynnettäessä ruokamullasta tasaiselta peltomaalta. Löytöpaikka on talon navettarakennuksesta n. 30 m itään; n. 80 m: n päässä Torniojoen rannasta ja n. 3 m joenpinnan tasoa korkeammalla.
Molemmin puolin Teikojokisuun rantatörmässä havaittiin 1961 tarkastuksessa hiiltä, jota todettiin myös rantatörmästä, navetan länsipäädyn kohdalta palaneiden kivien ja palaneen luunsirpaleen ohella. Löydöt viittaavat liesikiveyksen jäännöksiin. Noin 30 m etelämpää, vanhan asuinrakennuksen rannanpuoleisesta päädystä, oli talon mukaan maata kaivettaessa vuonna 1969 n. 30-50 cm:n syvyydestä paljastunut nokista maata sekä pyöreä liesikiveys, halkaisijaltaan n. 0.5 m. Kiveys oli jätetty koskemattomaksi ja peitetty jälleen maalla. Paikka on törmän reunalla, n. 20 m:n päässä joesta.
Teikojokisuun löytöpaikka vaikuttaa löytöjensä ja sijaintinsa perusteella kivikautiselta asuinpaikalta. |
| metsakeskus.854010040 |
854 |
Kieksiäisniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
362949.85500000 |
7428740.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010040 |
Tornionjoen rannalla n. 1,5 km Naamijoen suusta pohjoiseen, viljelysmaassa ja joen rantatörmässä. Löydöt taltta, kivilajiesineen katkelmia, kvartsiesine, iskoksia, pajakuona.
Yksi kiviesine (KM 16398) on noin 260-280 m idempää, ojitetulta peltoalueelta. |
| metsakeskus.854010041 |
854 |
Ihannehiekka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
384391.31500000 |
7396757.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010041 |
Miekojärven pohjoisrannalla, Kumpulan, Uusimäen ja Vuopion huviloiden välisellä rannalla. Löydöt tuuran kärkiosa, suurkirves, keihäänkärki, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.854010043 |
854 |
Hopearanta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385846.71800000 |
7401422.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010043 |
Lankojärven keskiosan itärannalla, hiekkakummulla Riskun huvilan ympäristössä. Löydöt kiviesineitä ja iskoksia. |
| metsakeskus.854010047 |
854 |
Mellanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360646.88300000 |
7383606.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010047 |
Ratasjoen ja -järven välisessä niemekkeessä, soranottoalueen kaakkoisreunassa. Hiekanotto on tuhonnut suuren osan asuinpaikasta. Ilmeisesti hiekkakuopasta tiedetään löydetyn ainakin yksi, mahdollisesti useampiakin kiviesineitä. Vuoden 1984 inventoinnissa hiekkakuopan kaakkoiskulmalta löytyi runsaasti kvartsi-iskoksia sekä myös säekiviliusketta. Hiekkamontun profiilissa harjanteen reunassa oli iskosten ohella nokimaahäiriöitä. Kyseisen hiekan otolta säilyneen harjanteen päällä oli pyyntikuoppaa muistuttava soikea painuma kooltaan n. 2,5 m x 1,5 m x 0,5 m.
Löytöalueen korkeus joen pinnasta on n. 10 m ja etäisyys joesta n . 100 m. Kaakkoispuolella rinne laskeutuu alavaksi suojänkäksi, joka lienee Ratasjärven entistä nyt jo maatunutta vesialuetta. Ilmeisestikin tämän muilta osin jo tuhoutuneen harjanteen kaakkoisosassa
on ollut kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.854010056 |
854 |
Pitkäniemi 1-2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
406980.18900000 |
7413986.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010056 |
Rattosjärven itärannalla, Pitkäniemen kohdalla, on Vinsatvaaran alarinteessä hiekkainen kangas. Kangas laskee loivasti kohti Pitkäniemeä muodostaen terasseja, joilla on pyyntikuoppia sekä lukuisia muita epämääräisiä kaivantoja. Puusto kankaalla on mäntyvaltaista, aluskasvillisuus pääasiassa puolukkaa ja kangasrouskuja. Matkaa Rattosjärven rantaan on hieman toistasataa metriä. Maantie kulkee lähes välittömästi pyyntikuoppien itäpuolella. Rattosjärven rannan ja kankaan erottaa toisistaan hiekkatie, joka johtaa rantaan Niemelän tilalle, asetussuojellulle Niemelän entiselle virkatalolle ja saunalle pihapiireineen.
Vuoden 1984 inventoinnin mukaan metsänvartijan puustellin yläpuolella, n. 40 m länteen Korpilompoloon johtavasta tiestä, on törmän reunassa mäntykangasmaatossa 4 hautakuoppaa. Yksi kuopista on soikea; kooltaan n. 1 m x 2 m. Muut kolme ovat pyöreitä halkaisijaltaan n. 3m, 3 m ja 4 m. Kuoppien syvyydet ovat 50-60 cm. Läpimitaltaan suurin kuopista voisi olla kodanpohja (tai osittain täytetty tervahauta). Kyseisen kuopan reunoilla on n. 80 cm leveä, 5-20 cm korkea valli. Kuopan sisällä on männynkanto (v. 1984 halkaisijaltaan n. 40 cm). Kangashumuksen alla kuoppien pohjalla on 10 cm:n kerros harmaata noen likaamaa hiekkaa. Tervahaudoille tyypillistä hiilikerrosta ei esiinny.
Em. paikasta n. 120 m itään, ylempänä Vinsat-vaaran mäntykangasrinteessä,
on yksinäinen soikea hautakuoppa kooltaan 2,60 m x 1,80 m x 0,60 m. Muodoltaan ja kooltaan tämä vaikuttaa tyypilliseltä pyyntihaudalta. Kyseisestä haudasta edelleen n. 30 m
itäkoilliseen on pieni miiluhaudan pohja (ks. erilliskohde Pitkäniemi 2). Peurojen reitin voisi ajatella kulkeneen Vinsatvaaran rinnettä Pitkäniemen nokkaan, josta järven ylin. 500 m:n päässä sijaitsevaan vastakkaiseen niemeen. Tästä n. 5 km lounaaseen sijaitsee Peuravaara -niminen vaaramaa.
Kohde tarkastettiin myös vuoden 2011 metsien kulttuuriperintöinventoinnissa. Sijainti olisi pyyntikuopille mitä sopivin, sillä paikalla on hiekkainen laskeva kangas. Alueella on runsaasti erilaisia kuoppia ja kaivantoja, joista ainakin osa lienee soranoton testikuoppia. Kuopat ovat peitteisiä, joten aivan tuoreita ne eivät ole. Tämän inventoinnin tiedot kuopista gps-koordinaatteineen on lisätty rekisterin alakohteet -välilehdelle. Kohde on merkitty myös peruskartalle. |
| metsakeskus.854010056 |
854 |
Pitkäniemi 1-2 |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
406980.18900000 |
7413986.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010056 |
Rattosjärven itärannalla, Pitkäniemen kohdalla, on Vinsatvaaran alarinteessä hiekkainen kangas. Kangas laskee loivasti kohti Pitkäniemeä muodostaen terasseja, joilla on pyyntikuoppia sekä lukuisia muita epämääräisiä kaivantoja. Puusto kankaalla on mäntyvaltaista, aluskasvillisuus pääasiassa puolukkaa ja kangasrouskuja. Matkaa Rattosjärven rantaan on hieman toistasataa metriä. Maantie kulkee lähes välittömästi pyyntikuoppien itäpuolella. Rattosjärven rannan ja kankaan erottaa toisistaan hiekkatie, joka johtaa rantaan Niemelän tilalle, asetussuojellulle Niemelän entiselle virkatalolle ja saunalle pihapiireineen.
Vuoden 1984 inventoinnin mukaan metsänvartijan puustellin yläpuolella, n. 40 m länteen Korpilompoloon johtavasta tiestä, on törmän reunassa mäntykangasmaatossa 4 hautakuoppaa. Yksi kuopista on soikea; kooltaan n. 1 m x 2 m. Muut kolme ovat pyöreitä halkaisijaltaan n. 3m, 3 m ja 4 m. Kuoppien syvyydet ovat 50-60 cm. Läpimitaltaan suurin kuopista voisi olla kodanpohja (tai osittain täytetty tervahauta). Kyseisen kuopan reunoilla on n. 80 cm leveä, 5-20 cm korkea valli. Kuopan sisällä on männynkanto (v. 1984 halkaisijaltaan n. 40 cm). Kangashumuksen alla kuoppien pohjalla on 10 cm:n kerros harmaata noen likaamaa hiekkaa. Tervahaudoille tyypillistä hiilikerrosta ei esiinny.
Em. paikasta n. 120 m itään, ylempänä Vinsat-vaaran mäntykangasrinteessä,
on yksinäinen soikea hautakuoppa kooltaan 2,60 m x 1,80 m x 0,60 m. Muodoltaan ja kooltaan tämä vaikuttaa tyypilliseltä pyyntihaudalta. Kyseisestä haudasta edelleen n. 30 m
itäkoilliseen on pieni miiluhaudan pohja (ks. erilliskohde Pitkäniemi 2). Peurojen reitin voisi ajatella kulkeneen Vinsatvaaran rinnettä Pitkäniemen nokkaan, josta järven ylin. 500 m:n päässä sijaitsevaan vastakkaiseen niemeen. Tästä n. 5 km lounaaseen sijaitsee Peuravaara -niminen vaaramaa.
Kohde tarkastettiin myös vuoden 2011 metsien kulttuuriperintöinventoinnissa. Sijainti olisi pyyntikuopille mitä sopivin, sillä paikalla on hiekkainen laskeva kangas. Alueella on runsaasti erilaisia kuoppia ja kaivantoja, joista ainakin osa lienee soranoton testikuoppia. Kuopat ovat peitteisiä, joten aivan tuoreita ne eivät ole. Tämän inventoinnin tiedot kuopista gps-koordinaatteineen on lisätty rekisterin alakohteet -välilehdelle. Kohde on merkitty myös peruskartalle. |
| metsakeskus.854010060 |
854 |
Kotavaara 1 Nokka |
10002 |
12008 |
13090 |
11002 |
27000 |
407214.09400000 |
7416967.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010060 |
Kaksi pyyntikuoppaa Kotavaaran luoteiskärjessä, hiekkakankaalla, molemmin puolin Pello-Meltaus-maantietä. Paikka on Kotavaaran alla, sen luoteiskärjessä, jossa paikan leikkaa Pello-Meltaus maantie. Maasto on hiekkakangasta, joka tien länsipuolella laskee suojänkästä raivatuksi niityksi. Mahdollisesti alavan suoalueen paikalla on sijainnut muinoin vesialue.
Maantien länsipuolella, n. 20 m tiestä, niitylle johtavan pistotien molemmin puolin on kuopat, joita paikallinen perinne pitää lapinhautoina. Kuoppien koot ovat n. 2m x 2m ja 3,5 m x 2,5 m, syvyys osittaisesta täyttämisestä huolimatta n. 50 cm. Kuoppien välinen etäisyys on 10 m. Maaperä paikalla on hiekkamaata. Ilmeisesti kysessä on kaksi jäljelle jäänyttä kuoppaa pyyntihautajärjestelmästä, joka ehkä muilta osin tuhoutui Kotavaaran nokalta 1930-luvulla maantietä rakennettaessa.
Ruuhijärvellä asuva henkilö kertoi 1984 inventoinnin yhteydessä löytäneensä tietyön yhteydessä 1937 Kotavaaran nokalta tien itäpuolelle kaivetusta hiekkamontusta kivikirveen, jota hän ei kuitenkaan ollut ottanut talteen. Kirveessä oli ollut ura, mahdollisesti kiinnitystä varten. Tieleikkauksen profiilissa todennäköisen löytöpaikan tienoilla havaitsin n. 20 cm syvyyteen ulottuvan nokihäiriön.
Raivatessaan niityksi jänkkää pyyntihautojen alapuolella 1950-luvulla, kerrottiin myös löydetyn suksi ojaa kaivettaessa n. 70 cm:n syvyydestä. Tämän löytöpaikka on n. 50 m itään (länteen?) maantiestä. Suksi oli löytäjiensä muistelun mukaan ollut kömpelöä tekoa, vajaat 2 m pitkä ja n. 15 cm leveä. Esine oli jäänyt toiselle löytäjistä, jolla se ei kuitenkaan ollut enää tallessa. |
| metsakeskus.854010060 |
854 |
Kotavaara 1 Nokka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
407214.09400000 |
7416967.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010060 |
Kaksi pyyntikuoppaa Kotavaaran luoteiskärjessä, hiekkakankaalla, molemmin puolin Pello-Meltaus-maantietä. Paikka on Kotavaaran alla, sen luoteiskärjessä, jossa paikan leikkaa Pello-Meltaus maantie. Maasto on hiekkakangasta, joka tien länsipuolella laskee suojänkästä raivatuksi niityksi. Mahdollisesti alavan suoalueen paikalla on sijainnut muinoin vesialue.
Maantien länsipuolella, n. 20 m tiestä, niitylle johtavan pistotien molemmin puolin on kuopat, joita paikallinen perinne pitää lapinhautoina. Kuoppien koot ovat n. 2m x 2m ja 3,5 m x 2,5 m, syvyys osittaisesta täyttämisestä huolimatta n. 50 cm. Kuoppien välinen etäisyys on 10 m. Maaperä paikalla on hiekkamaata. Ilmeisesti kysessä on kaksi jäljelle jäänyttä kuoppaa pyyntihautajärjestelmästä, joka ehkä muilta osin tuhoutui Kotavaaran nokalta 1930-luvulla maantietä rakennettaessa.
Ruuhijärvellä asuva henkilö kertoi 1984 inventoinnin yhteydessä löytäneensä tietyön yhteydessä 1937 Kotavaaran nokalta tien itäpuolelle kaivetusta hiekkamontusta kivikirveen, jota hän ei kuitenkaan ollut ottanut talteen. Kirveessä oli ollut ura, mahdollisesti kiinnitystä varten. Tieleikkauksen profiilissa todennäköisen löytöpaikan tienoilla havaitsin n. 20 cm syvyyteen ulottuvan nokihäiriön.
Raivatessaan niityksi jänkkää pyyntihautojen alapuolella 1950-luvulla, kerrottiin myös löydetyn suksi ojaa kaivettaessa n. 70 cm:n syvyydestä. Tämän löytöpaikka on n. 50 m itään (länteen?) maantiestä. Suksi oli löytäjiensä muistelun mukaan ollut kömpelöä tekoa, vajaat 2 m pitkä ja n. 15 cm leveä. Esine oli jäänyt toiselle löytäjistä, jolla se ei kuitenkaan ollut enää tallessa. |
| metsakeskus.854010071 |
854 |
Metelinvaaran Nivanniska 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385324.89100000 |
7414479.56800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010071 |
Asuinpaikka Konttajärven etelärannalla, Konttanivan suussa olevalla rantahietikolla ja -törmässä. Osittain hiekanoton tuhoama. Löydöt kvartsikaavin, kivilajiesineen kappale, iskoksia, luuta. |
| metsakeskus.854010072 |
854 |
Metelinvaaran Nivanniska 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
385356.87900000 |
7414527.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010072 |
Välittömästi Metelinvaara Nivanniska 1 -asuinpaikan itäpuolella, Metelinvaaran länsikärjessä on 14 pyyntihaudan ketju vajaan 200 m:n matkalla. |
| metsakeskus.854010073 |
854 |
Tervajängän kivi |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
386803.30100000 |
7414217.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010073 |
Seitakivi Konttajärven eteläpuolella, Metelinvaaran ja Tervajärven välisessä maastossa ja niityn reunassa. Paikalla on arkkumainen, n. 3,5 x 0,95 x 0,7 m:n kokoinen kivi kolmen noin pään kokoisen kiven varassa, maakivilohkareen päällä. |
| metsakeskus.854010079 |
854 |
Konttaköngäs 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381998.24100000 |
7411486.76800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010079 |
Konttaköngäs on koski Peuralompelosta Lankojärveen laskevassa Konttajoessa.
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavat löydökset, kvartsi-iskoksia ja sirpale palanutta luuta, ovat Konttakönkään itärannalta kosken rikkomasta rantatörmästä. Löytöpaikka on noin 250 m kosken niskalla sijaitsevasta sillasta alavirtaan Taivirovain joensuuntaisesti viettävässä kangasrinteessä. Noin 50 m löytöpaikasta alaspäin rinne laskeutuu alavammaksi pensaikoksi. Törmän profiilissa löytöpaikan tienoilla näkyi 5-10 cm paksu noen värjäämän hiekan kerros, jossa oli joitakin tulen rapaamia kiviä. Luunpalasen huomioonottaen kyseessä on mahdollisesti lieden jäänne. Huomiota herättävää alueella on könkään länsirannan, ilmeisestikin entisen joenuoman erittäin rehevä lehtomainen kasvillisuus. Könkään uoma näyttää liikkuvan itään rikkoen ja kuluttaen kosken hiekkaista itätörmää. Vanhan koskenuoman paikalla länsirannalla on uittorännin jäännöksiä.
Alueen lappalaisperinteen ja -nimistön huomioonottaen joen kaakkoispuolella sijaitseva
"Talvirovat" nimitys voi viitata vanhaan talvikylän paikkaan Konttakönkään ja Peurajärven välisessä kankaassa.nimistönsä suhteen alue on ilmeistä metsäpeurojen talvibiotooppia. (Vrt. Montonen 1974, s. 41, 91) Lappalaisia kerrotaan asuneen könkään länsipuolella vielä varsin myöhäänkin (ks. Konttaköngäs 2). |
| metsakeskus.854010094 |
854 |
Talo-Jaivaara |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
370033.00900000 |
7429479.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010094 |
Kangasselänteellä ja Jaivaaran kaakkoiskärjessä. N. 400 x 100 m:n alalla on noin 100 erimuotoista kivirauniota, rakennuksenpohjia ja kuoppia. Osa lienee suorakaiteen muotoisia liesiä. |
| metsakeskus.854010094 |
854 |
Talo-Jaivaara |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
370033.00900000 |
7429479.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010094 |
Kangasselänteellä ja Jaivaaran kaakkoiskärjessä. N. 400 x 100 m:n alalla on noin 100 erimuotoista kivirauniota, rakennuksenpohjia ja kuoppia. Osa lienee suorakaiteen muotoisia liesiä. |
| metsakeskus.854010094 |
854 |
Talo-Jaivaara |
10002 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
370033.00900000 |
7429479.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010094 |
Kangasselänteellä ja Jaivaaran kaakkoiskärjessä. N. 400 x 100 m:n alalla on noin 100 erimuotoista kivirauniota, rakennuksenpohjia ja kuoppia. Osa lienee suorakaiteen muotoisia liesiä. |
| metsakeskus.854010094 |
854 |
Talo-Jaivaara |
10002 |
12016 |
13154 |
11006 |
27000 |
370033.00900000 |
7429479.50900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010094 |
Kangasselänteellä ja Jaivaaran kaakkoiskärjessä. N. 400 x 100 m:n alalla on noin 100 erimuotoista kivirauniota, rakennuksenpohjia ja kuoppia. Osa lienee suorakaiteen muotoisia liesiä. |
| metsakeskus.854010097 |
854 |
Kielisenvaara |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364794.11100000 |
7429201.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010097 |
Kivikautinen asuinpaikka noin 40 m länteen Kielisenjärven länsipäästä, törmän päällä metsätiellä ja sen molemmin puolin n. 30 m:n matkalla. Paikalla on tulenpidon jälkiä, kvartsia, kivilaji-iskoksia ja luuta.
Kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavat löydökset (v. 1984 inventointi) ovat rinteeseen auratusta n. 15 cm syvästä tieurasta. Löytökohtaan on hiekkamontun pohjoisreunalta matkaa n. 65rn. Paikka on n. 40 m länteen Kielisenjärven länsipäästä; törmän päällä n. 7 m järven pinnan tasoa korkeammalla. Em. tieurassa oli n. 30 m:n matkalla runsaasti kvartsi-iskoksia, joukossa mahdollinen nuolenkärjen katkelma (n. 20 mm x 15 mm x 2 mm,
n:o 13:1). Lisäksi paikalla oli ilmeisiä kivilaji-iskoksia ja palauutta luuta. Hiekassa näkyi lukuisia nokimaaläiskiä, jotka yhdessä palaneen luun sirpaleiden kanssa viittaavat lieden jäännöksiin. Punertavan ruskeaksi palaneen (?) hiekan esiintymät ulottuivat n. 15-20 cm:n syvyyteen. Likaantuneen hiekan kerros ulottui yleensä n. 5-10 cm:n syvyyteen. Myös paikasta n. 65 m etelään hiekkamontun profiilissa oli palauutta kiveä.
Kielisenvaaran löytöpaikka muistuttaa maastonsa ja kvartsilöytöjensä suhteen paikasta n. 18 km kaakkoon sijaitsevaa Ritavalkean asuinpaikkaa Valkeajärven rannalla. Kyseessä voi olla suhteellisen myöhäinen saamelaisten asuinpaikka. Kielisenvaaran löytöpaikkaa uhkasi v. 1984 hiekanotto, mikä on jo tuhonnut täysin järven eteläpuolen. Kielisenvaaran päällä ja etelärinteessä sijaitsevat varsin tuoreet, säännöllisen muotoiset, matalat "haudat"
ovat maanlaadun tarkistuskuoppia hiekanoton alkuvaiheesta. |
| metsakeskus.854010099 |
854 |
Orankikoski 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
366547.40600000 |
7428816.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010099 |
Naamijoen Orankikosken niskan itäpuolella on Orankiharjun länsipäässä vuoden 1984 inventoinnin mukaan viisi pyyntikuoppaa. Tarkastuksessa 2011 havaittiin kaikkiaan seitsemän kuoppaa noin 500 m matkalla (ks. alakohteet).
Läntisimmät kolme kuoppaa peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla ovat lähekkäin länsipään laella, suuren harjun keskelle jäävän supan reunan lähellä. Niistä kaksi on suuria soikeita kuoppia, kooltaan 6 x 3 m luokkaa. Koillisin näistä on pyöreä, noin 3-metrinen kuoppa. Lännestä laskien neljäs kuoppa pyöreä, halkaisijaltaan noin 4 m. Se on supan luoteisreunalla, edellisistä 50 m koilliseen. Kaksi seuraavaa pientä kuoppaa on supan itäpuolella, sorakuopan reunan läheisyydessä. Ylempi harjun laella on alle 2-metrinen, alempi harjun etelärinteessä on alle 10 m päässä ja halkaisijaltaan noin 2 m. Seitsemäs kuopista on noin 250 m pituisen sorakuopan itäpuolella, harjun laen pohjoisreunalla. Se on soikeahko, kooltaan noin 3 x 4 m. On varsin todennäköistä, että kuoppia on tuhoutunut soranotossa.
Idempänä Orankiharjulla on useampia sorakuoppia, eikä näitä alueita tarkastettu 2011. Sen sijaan Naamijoen länsipuoleista aluetta (Kielisenharjua) tarkastettiin. Harjun lakialueella kuoppia ei havaittu. Myös tällä puolella on suuri suppamainen muodostuma, joka kuitenkin on avoin itään kohti Orankikoskea. Vuoden 1984 inventoinnissa todettiin, että sokkeloisessa harjussa on runsaasti luonnonmuovaamia kapeikkoja edullisiksi pyyntihaudanpaikoiksi, ja eräässä tällaisessa vajoamien reunustamassa poikittaiskannaksessa Kielisenharjussa. Tuolloin havaittiin n. 300 m Orankikoskesta länteen yksittäinen aivan ilmeinen pyyntihauta. Se oli kooltaan n. 3m x 2m x 0,4 m, ja sen reunoilla oli n. 10-20 cm korkea valli. Kuopan sijainti on epäselvä.
Paikkakunnalla olleen tiedon mukaan Orankiharjun pyyntihautojen seutua on mainittu lappalaisten asuinpaikaksi. Lappalaisperäistä on alueen nimistökin. Orankikosken
kivikautiset löytöpaikat ovat pyyntihaudoista n. 200-300 m eteläkaakkoon. |
| metsakeskus.854010104 |
854 |
Ritavalkea 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373256.00000000 |
7412740.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010104 |
Valkeajärven saivojärven koillisrannalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka, jonka vuoden 1984 inventoinnissa on suureksi osaksi todettu tuhoutuneen hiekanoton seurauksena. Säilynynyt kangaskumpareena löytöalue arvioitiin alaltaan n. 30 x 12 m laajuiseksi ja vain noin metrin järvenpintaa ylemmäksi. Paikalla havaittiin löytöinä kvartsikaavin ja runsaasti kvartsi-iskoksia, sekä palaneita kiviä ja kulttuurikerosta, jonka vahvuudeksi mitattiin noin 8 cm. Asuinpaikasta itään noin 200 m sijiatsee pyyntikuoppajärjestelmä (Ritavalkea 2).
Kohde tarkastettiin Ritavaaran asemakaavan arkeologisessa inventoinmissa 2017. Sen mukaan maastossa on havaittavissa ympäristöstään erottuva metsäinen kangassaareke. Saareke on päältä tasainen ja puuton alye, jonka reunoilla kasvaa mäntyjä. Saareke rajoittuu idässä hiekanottokuoppaan, pohjoisessa maasto madaltuu soistumaksi ja lännessä Valkeajärveen. Saarekkeen eteläpuolella maasto on epätasaista, mäntyvaltaista kangasmetsää. Kangassaarekkeen päältä pohjakasvillisuus on kulunutta, mutta siitä ei havaittu asuinpaikkajäännöksiä.
Kangassaarekkeen eteläpuolelle tehtiin 8 koekuoppaa, kooltaan noin 20x30 cm. Koekuopasta (1) lähimpänä kangassaareketta löytyi kvartsikaavin, joka jätettiin paikalleen. Kuopassa oli noin 10 cm humuskerroksen alla 5 cm nokikerros, 10-15 cm huuhtoutumiskerros, rikastumiskerros sekä lopulta pohjamaa. Myös koekuopasta 4 havaittiin kvartsikiveä, kuitenkin ilman ollut työstön jälkiä. Koekuopissa 7 ja 8 grillikatoksen luona ei ollut jälkiä esihistoriallisesta toiminnasta.
Havaintojen perusteella kohteelle esitettiin aluerajaus. |
| metsakeskus.854010105 |
854 |
Ritavalkea 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
373622.00000000 |
7412817.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010105 |
Makkaravaaran ja Mellajavaaran välisessä hiekkakankaassa, Valkeajärven koillispuolella on sijainnut peurakuoppien pyyntijärjestelmä. Samuli Paulaharju on todennut paikalla maatuneita peruranhautoja. Vuodesta 1926 aluetta on käytetty hiekanottoon, ja vain kolme itäisintä kuoppaa oli jäljellä inventoinnin aikaan vuonna 1984. Ne ovat ns. Makkaranvaarankaulassa, noin 80 m itäkaakkoon Kulosen asuinrakennuksesta. Ne ovat samansuuntaiset (pohjois-etelä), itäkaakko-länsiluode -suuntaisessa linjassa ja 4 sekä 7 m päässä toisistaan. Kuopat ovat soikeita, kooltaan noin 2,2 - 3,3 m ja ½ m syviä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2017 Ritavaaran kaavainventoinnissa. Pyyntikuopat sijaitsevat tasaisella mäntykankaalla, joka viettää hieman pohjoiseen. Kohde sijaitsee noin 45 metriä etelään muinaisjäännösrekisterin osoittamasta koordinaattipisteestä. Pyyntikuopat sijaitsevat noin 100 metriä etelään maantie numero 83:sta ja noin 30 metrin päässä pururadasta itään. Mäntykankaalla on kolme soikeaa, matalahkoa kuoppaa, jotka sijaitsevat linjassa. Kuoppa 1:n mitat ovat 260x270x35 cm. Kuoppa 2:n mitat ovat 280x200x45 cm. Kuoppa 3:n mitat ovat 230X170X40 cm.
Vuoden 2017 inventoinnissa havaittiin noin 50 metriä lounaaseen yksi maakuoppa sekä toisaalta runsaat 200 metriä länsiluoteeseen useampia maakuoppia, jotka kuitenkin yhtä mahdollista pyyntikuoppaa (Valkeajärvi koillinen 3) lukuun ottamatta arvioitiin myöhäisiksi rakenteiksi. |
| metsakeskus.854010123 |
854 |
Ratasjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361068.71500000 |
7383836.83100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010123 |
Ratasjoen pohjoisrannalta on useita kivikautiseen asunpaikkaan viittaavia löytöjä Turtolan museossa, tuura, kirves sekä muu teräesine. Ne on löydetty 1960-luvun alussa Välimaan tilan pellolta. Kyseinen peltoalue on Ratasjokeen laskevan ojan polvekkeessa; avointa tasaista ilmeisesti kangasmaasta raivattua peltomaata, joka kohoaa n. 3 m joen pinnan
tasosta. Esineet löytyivät peltoaukean lounaislaidalta n. 5-10 m
törmän reunasta. Peltomaakerroksen alla on hiekka.
Edelleen edellisten löytöpaikalta pohjoiseen n. 20 m törmän reunasta on 1977 auratessa löytynyt vieritysten kaksi pyöreäteräistä lähes identtistä kirvestä (KM 25675:1-2).
Kuvauksesta päätellen paikalta on tullut myös liesikiveyksen
jäännökset. Peltomaassa saattoi havaita nokea myös 1984 inventoinnissa ja auraamattomalla
alueella törmän reunassa nokimaahäiriö ulottui n. 20 cm:n syvyyteen.
Löytöjensä ja sijaintinsa perusteella paikalla on kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.854010127 |
854 |
Essan pirtti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361802.42600000 |
7381608.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010127 |
Ratasjärven länsirannalla, Ratasvaaran alarinteellä olevan Törmän tilan viljelysmaassa. Löydöt liuskekärki, kirveistä, tuuria, kvartsia, luuta ja historiallisen ajan löytöjä. |
| metsakeskus.854010132 |
854 |
Jyppyrä 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
363107.90000000 |
7382948.18900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010132 |
Jyppyrän vaaran länsirinteellä, Maansaaren tilalla kuusikkomaastossa olevan törmän reunassa. Ainakin 8 kuoppaa 50 m:n matkalla, lisäksi 4 matalampaa kuoppaa sekä maakumpare.
2024: Ympäristö on isoa kuusikkoa ja paikoin nuorempaa sekametsää ja maa on paksun sammalkasvuston peitossa. Rinne on paikoin sammalikon alla kivikkoista. Alueella, jossa kuoppajäännökset sijaitsevat on ojitettu 1970-80 vaihteessa. Havainnointi maastossa oli haastavaa paksun sammalpeitteen ja kumpuilevan maan vuoksi. Tarkastuksen yhteydessä löydettiin kaksi mahdollista kuoppajäännöstä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.854010141 |
854 |
Kolhonniemi 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
385657.79200000 |
7402903.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010141 |
Lankojärven itärannalla Kolhonniemen kivikautisen asuinpaikan (nro 7) yläpuolen rinteessä. Paikalla on laakea, kehävallin reunustama painauma, kodanpohja, (halk. n. 5 m), tästä n. 15 m kaakkoon ja luoteeseen asutuksen ja tien osin tuhoama pyyntikuoppajärjestelmä. |
| metsakeskus.854010141 |
854 |
Kolhonniemi 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
385657.79200000 |
7402903.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010141 |
Lankojärven itärannalla Kolhonniemen kivikautisen asuinpaikan (nro 7) yläpuolen rinteessä. Paikalla on laakea, kehävallin reunustama painauma, kodanpohja, (halk. n. 5 m), tästä n. 15 m kaakkoon ja luoteeseen asutuksen ja tien osin tuhoama pyyntikuoppajärjestelmä. |
| metsakeskus.854010151 |
854 |
Välitalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
389966.05800000 |
7400694.12400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010151 |
Asuinpaikkaan viittavia merkkejä Lampsijärven pohjoisrannalla, Puolamavaaran alarinteessä olevan kesämökkipalstan perunamaassa. Löydöt taltan terä ja kvartsia. |
| metsakeskus.854010154 |
854 |
Puolamavaara 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
389693.16600000 |
7402098.56100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010154 |
Puolamavaaran länsikärjessä, Aihkinenän hiekanottopaikan luoteisreunassa. Hiekanotto on tuhonnut suuren osan asuinpaikasta. Paikalla havaittiin liesikiveys ja kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.854010158 |
854 |
Aittatieva |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
394200.34100000 |
7407209.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010158 |
Ympäristön kuvaus
Matalajoen ja sen itäpuolisen Ylisenlaen välisessä rinteessä on pyyntikuoppajärjestelmä. Tällä kohdalla Matalajoki sijaitsee hieman yli 100 m mpy, Ylisenlaki kohoaa lähes 200 m mpy. Alimmat kuopat sijaitsevat 150 metriä itään joesta (115 m mpy). Ylimmät kuopat ovat tästä nelisen sataa metriä itäkoilliseen (165 m mpy). Pyyntikuoppajärjestelmän kohdalla harjussa on korkeuskäyrinäkin erottuva laskeva terassi. Terassin alue on hienoa hiekkaa ja siinä on useita selkeitä tasanteita. Aluskasvillisuus on niukkaa, puusto nuorehkoa kasvatusmännikköä. Pyyntikuoppa-alueen pohjois- ja eteläpuolella maasto on jonkin verran kosteampaa eikä selviä terasseja erotu. Välittömästi järjestelmän yläpuolella on sorakuoppa, jonka alapuolisilla terasseilla on joitakin ilmeisesti pyyntikuopiksi tulkittuja sorakuoppia. Ne eroavat pyyntikuopista epämääräisemmän muodon ja reunojen tuoreuden perusteella. Jokirannassa pyyntikuoppajärjestelmän länsipuolella on ylen siisti metsästysmaja.
Kohteen kuvaus
Pyyntikuoppajärjestelmä käsittää noin 16 kuoppaa, ilmeisesti. Pyyntikuopat ovat lähes soikeita halkaisijan vaihdellessa 2.5 - 3.5 metrin välillä. Kuopat erottuvat hienojakoisessa maaperässä paikoin erittäinkin hyvin, vaikka monet niistä ovat vain 30-40 cm syviä. Syvin kuopista on 80 cm. Osassa kuopista voi havaita epämääräistä reunavallia, joka on useimmiten vain muutaman sentin korkuinen, mutta paikoin kolmekin metriä leveä. Kaikissa kuopissa ei reunavallia ole havaittavissa. Kuopat muodostavat selkeän järjestelmän rinteessä, ja useimmiten niiden etäisyys toisistaan vaihtelee 20 - 50 metrin välillä. Kuopat on todennäköisesti rakennettu järjestelmäksi yhdellä kertaa. Tätä käsitystä tukee myös yksittäisten kuoppien säilymisen samankaltaisuus. On mahdollista, että jokunen kuoppa on jäänyt harjun rinnettä halkovan tien alle. Tien länsipuoliset kuopat (4 kpl) ovat yksityismaan puolella, loput 12 kuoppaa ovat valtion maalla. Pyyntikuoppajärjestelmä on rajattu aluemaisena kokonaisuutena. |
| metsakeskus.854010160 |
854 |
Joona 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
394286.00000000 |
7405069.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.854010160 |
Palovaaran länteen Matalajokilaaksoon laskevan harjanteen nokassa, Viian tien ja Matalajoen välisessä maastossa. Kivikauteen viittaavan löytöpaikan ja tien alapuolella harjanteen nokassa on n. 180 m:n matkalla näkyvissä yhdeksän pyyntihautaa. Kuopat ovat soikeita, allasmaisia, reunoillaan matalat vallit, tai pyöreitä; pituus (halkaisija) 2,1-4 m, leveys 1,4-2,7 rn, syvyys 40-120 cm. Kuopat ovat varsin harvassa n. 60 m leveässä kankaassa, lähinnä poikittain harjanteeseen nähden. Tihentymä on aivan kankaan -
nokassa, jossa maasto laskee jyrkästi Matalajokeen. Paikalla on edelleen porojen tai hirvien polkuja.
Ylimmästä kuopasta (kuoppa 8) edelleen noin 95 m itään on ylempänä rinteessä, maantien itäreunan leikkauksessa, havaittu myös merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta (kohde Joona 1).
Kartalla paikan nimi on Aittatieva, mutta Aittatievan nimellä tunnetut pyyntihaudat sijaitsevat paikasta n. 2200 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.855010001 |
109 |
Ojala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
382066.43100000 |
6774633.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.855010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Pannujärven eteläpäästä noin kilometrin kaakkoon, Vt:n 10 kaakkoispuolella, Ojalan päärakennuksesta 500 m länteen.
Paikalta on löydetty vasarakirves ja nuorakeramiikkaa. Löytöpaikka on lounais-koillissuuntainen, noin 35 x 25 m laajuinen ja metrin korkuinen peltokumpare. Maaperä on hienoa hiekkaa. Löytöpaikan koillispuolella on vanha rantatörmä. |
| metsakeskus.855010002 |
109 |
Linnakallio |
10002 |
12011 |
13106 |
11002 |
27000 |
382805.10200000 |
6780915.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.855010002 |
Paikka, jonka nimi on peruskartalla Linnakallio, mutta josta aiemmin on käytetty nimiä Linnamäki ja Kestinpäänkallio, sijaitsee Suolijärvestä vajaat 800 m koilliseen. Mäki on luode-kaakkosuuntainen. Muut paitsi koillis-, kaakkois- ja eteläpuoli ovat erittäin jyrkkiä. Mäen kaakkoispäässä on kivivallia, mutta ei ole täyttä varmuutta, onko se luonnon vai ihmisen työtä. Paikkaa pidetään mahdollisena linnamäkenä, ja sen laajuus on 180 x 80 m. |
| metsakeskus.855010003 |
109 |
Eerola 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
381556.60300000 |
6781183.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.855010003 |
Rautakautinen hautaröykkiö sijaitsee Eerolan talosta 450 m luoteeseen ja Suolijärvestä 110 m pohjoiseen. Se on ollut alunperin suurista ja pienistä kivistä maakiven ympärille kasattu röykkiö. Löydöt (ango, saviastinapaloja, luita) ovat löytyneet kivikasaa pellolta purettaessa. Paikkaa ei kuitenkaan ole tasattu pelloksi, vaan esineiden löytöpaikalla on yhä kiveystä jäljellä. |
| metsakeskus.855010004 |
109 |
Eerola 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
381527.61300000 |
6781204.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.855010004 |
Mahdollinen rautakautinen hautaröykkiö siajitsee 450 m luoteeseen Eerolan talosta ja 110 m pohjoiseen Suolijärvestä. Röykkiöstä on vuonna 1939 löydetty pääkallo ja muita luurangon osia, jotka eivät kuitenkaan ole tallessa. Esineitä röykkiöstä ei ole löydetty. Paikalla on edelleenkin kiviröykkiö, josta ainakin osa on alkuperäistä kiveystä. Sen läheisyydestä, pellon pinnalta löydettiin inventoinnissa toukokuussa 1983 ihmisen pääkallon kappale. Se on mahdollisesti röykkiöstä peräisin. |
| metsakeskus.855010006 |
109 |
Toivonniemi 1 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
381255.72000000 |
6782477.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.855010006 |
Rautakautiseen kalmistoon viittaavat löydöt, rautakirves, kolme keihäänkärkeä ja rautaveitsi sekä kuufalainen raha (?) ovat löytyneet Toivonniemen talon pihapiiristä. Esineiden löytöpaikka sijainnee päärakennuksesta noin 100 m luoteeseen Ylisen ja Alisen Tuuloslammin välisellä kannaksella, Kylänjoesta runsaat 200m koilliseen. |
| metsakeskus.855010007 |
109 |
Toivonniemi 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
381294.70600000 |
6782445.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.855010007 |
Kumpumaiset röykkiöt sijaitsevat Toivonniemen tilan tiilisen viljamakasiinin lähellä. Yksi röykkiöstä on itälounaaseen makasiinista, korkean niemekkeen päässä, koivujen alla. Sen koko on 5,3 x 5 m. Siinä on isoja maakiviä reunoilla. Makasiinin länsisivulla on korkea kumpare, jonka päälle on ehkä kasattu maata makasiinin perustuksista. Makasiinin pohjoispuolella on tuhottu kumpu, jossa on kaivettuja kuoppia. Röykkiöiden luonne ja ajoitus eivät ole selvillä. Koekuopista löytyi hiiltä ja nokimaata, mutta ei selviä rakenteita. Toivonniemi 1 sijaitsee myös makasiinin alueella. |
| metsakeskus.855010008 |
109 |
Laurinkallio (Ristinaronkallio) |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
379527.41700000 |
6782767.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.855010008 |
Muinaislinna sijaitsee Pyhäjärven kaakkoiskulmassa, lähellä Lammille johtavaa vesireittiä. Linnavuori on luodekaakkosuuntainen mäki, jonka rinteet ovat suurimmaksi osaksi hyvin jyrkät. Mäen luoteispäässä on jäännöksiä varustuksista. Kivivalli on sammaloitunut ja kasvillisuuden peitossa, ja sitä on hajotettu. Vallissa on yksi porttiaukko. Linnamäestä noin 300 m lounaaseen on mahdollinen rautakautinen kalmisto. Linnamäen laajuus on 300 x 150 m.
Linnavuoren laella, kaakkoisosassa, on avoimeen kallioon hakattu vuosiluku 1865. |
| metsakeskus.855010009 |
109 |
Haaksivalkama |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
379235.53400000 |
6782510.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.855010009 |
Mahdollinen rautakautinen kalmisto sijaitsee Pyhäjärven itäperukassa. Kalmistoon viittaavien esineiden tarkkoja löytöpaikkoja ei tiedetä, mutta Haaksivalkamana on pidetty aluetta, joka sijaitsee läheisestä Etu-Laurilan talosta noin 420 m lounaaseen.
Esineitä (keihäänkärkiä, miekkoja, kirveitä, luita) on löytynyt rantahiekasta, kun vesi on ollut poikkeuksellisen alhaalla. Ranta on nykyisin hyvin alavaa ja tiheän kasvillisuuden peitossa. Osa esineistä (ei tiedetä mitkä) on löytynyt "lähellä sijainneesta Karhunpäänmäestä". Sen tarkka paikka ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.855010010 |
109 |
Rauniomäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379741.32100000 |
6784808.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.855010010 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee hiekkaperäisellä pellolla pienen Leheejärven länsipäästä 80 - 100 m luoteeseen. Alueelta on löydöksiä (kvartsi-iskoksia, hiotun kiviesineen kappale, palanutta luuta) kolmesta kohtaa. Löytöalueelta pelto laskee kohti järveä jyrkästi. Löydöt ovat rinteen loivahkolta ylätasanteelta. |
| metsakeskus.855010011 |
109 |
Rauniomäki 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
379778.30200000 |
6784957.58900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.855010011 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee hiekkaperäisellä pellolla pienen Leheejärven länsipäästä noin 130 m luoteeseen. Löytöpaikan kohdalla maa laskee loivasti kohti järveä. Löydöt paikalta ovat kvartsikaavin ja kvartsi-iskoksia. Löytöpaikan pohjoispuolella on hiekkakuoppa, jonka reunoista ei ole havaittu kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Rauniomäki 1 asuinpaikka sijaitsee noin 100 m etelään. Kohteiden väliseltä alueelta ei ole tavattu löytöjä, mutta on mahdollista, että paikat ovat samaa asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.855500001 |
109 |
Ryssämäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
384996.24800000 |
6776036.19800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.855500001 |
Kohde sijaitsee Pohjoisten kylässä pellolla valtatien 12 lounaiseteläpuolella, vajaat 100 m Pohjoistenjoesta etelälounaaseen, miltei Tuulosen kauppakeskusta vastapäätä. Vanha maantie kulkee Ryssämäen kaakkoispuolitse. Alue on melko tasaista peltoa, ja Ryssämäki käsittää pellon lounaisosan (pituus n. 140 m ja leveys muutamia kymmeniä metrejä). Ryssämäki ei erotu mäkenä maastossa, ja se rajautuu lounaassa jyrkkään törmään, jota pellon reuna noudattelee.
Paikalle on vanhojen tietojen mukaan haudattu venäläisiä sotilaita vanhojen Venäjän sotien aikana sekä vuonna 1918 kahdesta kolmeen paikkakuntalaista miestä. Yhden haudan sijainti on tiedossa, ja se sijaitsee alueen luoteispäässä olevan kesämökin ulkorakennuksen vieressä. Muuten tiedossa ei ole kuinka laajalla alueella tai kuinka monta hautoja on. Tarinan mukaan vuoden 1918 vainajat olisi kuljetettu pois ja haudattu uudelleen hautausmaalle. Pellolta ihmisluita ei ole löytynyt, sensijaan kylläkin alueen kaakkoispäässä sijaitsevan kuivurin kohdalta.
Aikaisemmin Ryssämäellä on ollut näkyvissä syvänteitä, mutta enää vuoden 2003 inventoinnin aikaan niitä ei näkynyt edellä mainittua tiedossa olevaa hautaa lukuun ottamatta. |
| metsakeskus.856010002 |
167 |
Kovero Posti |
10002 |
12006 |
13000 |
11033 |
27000 |
681641.00000000 |
6940423.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010002 |
Kuppikivi sijaitsee Koverosta Tuupovaaraan vievän maantien (nro 496) ja vanhan kylätien välillä. Päärakennuksen luoteispuolella entisessä haassa on pohjoiseen laskevassa rinteessä maakivi, jonka korkeimmalla kohdalla on yksi kuppi.
Kivi on muodoltaan kolmiomainen, sen sivut noin metrin mittaiset. Kuppi on laakea, halkaisijaltaan noin 9-10 cm, syvyys 2,5 cm. Kuppi on jäkälän peitossa. |
| metsakeskus.856010004 |
167 |
Savilahti Suvensaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27005 |
682933.63600000 |
6932204.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010004 |
Kohde sijaitsee Loitimojärven koilliskulmalla olevassa saaressa, jonne pääsee kapeaa kannasta pitkin lähes kuivin jaloin. Peruskartassa saaren nimenä on Sudensaari, ja kohde on merkitty muinaisjäännösmerkillä. Saari on täynnä hautamuistomerkkejä ja -rakenteita: rautaristejä, hautakiviä, puuristejä sekä painanteita ja kumpuja. Selkeästi ortodoksiseen hautaukseen viittaava jäännös on laho katosristin yläosa.
Konnunniemen kylään luetteloitiin v. 1500 kuuluvaksi kaksi taloa, sata vuotta myöhemmin taloja on ollut 14 ja vähän myöhemmin jo 23 - talot sijaitsivat Loitimojärven pohjoisrannalla. Vuonna 1651 kylässä asui yksi luterilainen talollinen, Ruptuurisodan jälkeen vuonna 1690 ortodoksitaloja oli enää kolme. Konnunniemi oli keskuskylä, jolla oli oma hautausmaansa. (Björn 1991:129.) Suvensaaren kalmistoa pidetään Pohjois-Karjalan vanhimpana karjalaiskalmistona (Pelkonen 1967:53). Myöhemmin 1600-1700 -luvulta lähtien saaren toiselle puolen haudattiin myös luterilaisia. Hautausmaa täyttyi jo 1850-luvulla, ja sitä laajennettiin koko saaren alueelle. Suvensaarelle haudattiin vainaja vielä vuonna 1867 ilmoittamatta siitä kirkkoherralle. (Björn 1991:409.) |
| metsakeskus.856010004 |
167 |
Savilahti Suvensaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27006 |
682933.63600000 |
6932204.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010004 |
Kohde sijaitsee Loitimojärven koilliskulmalla olevassa saaressa, jonne pääsee kapeaa kannasta pitkin lähes kuivin jaloin. Peruskartassa saaren nimenä on Sudensaari, ja kohde on merkitty muinaisjäännösmerkillä. Saari on täynnä hautamuistomerkkejä ja -rakenteita: rautaristejä, hautakiviä, puuristejä sekä painanteita ja kumpuja. Selkeästi ortodoksiseen hautaukseen viittaava jäännös on laho katosristin yläosa.
Konnunniemen kylään luetteloitiin v. 1500 kuuluvaksi kaksi taloa, sata vuotta myöhemmin taloja on ollut 14 ja vähän myöhemmin jo 23 - talot sijaitsivat Loitimojärven pohjoisrannalla. Vuonna 1651 kylässä asui yksi luterilainen talollinen, Ruptuurisodan jälkeen vuonna 1690 ortodoksitaloja oli enää kolme. Konnunniemi oli keskuskylä, jolla oli oma hautausmaansa. (Björn 1991:129.) Suvensaaren kalmistoa pidetään Pohjois-Karjalan vanhimpana karjalaiskalmistona (Pelkonen 1967:53). Myöhemmin 1600-1700 -luvulta lähtien saaren toiselle puolen haudattiin myös luterilaisia. Hautausmaa täyttyi jo 1850-luvulla, ja sitä laajennettiin koko saaren alueelle. Suvensaarelle haudattiin vainaja vielä vuonna 1867 ilmoittamatta siitä kirkkoherralle. (Björn 1991:409.) |
| metsakeskus.856010004 |
167 |
Savilahti Suvensaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27007 |
682933.63600000 |
6932204.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010004 |
Kohde sijaitsee Loitimojärven koilliskulmalla olevassa saaressa, jonne pääsee kapeaa kannasta pitkin lähes kuivin jaloin. Peruskartassa saaren nimenä on Sudensaari, ja kohde on merkitty muinaisjäännösmerkillä. Saari on täynnä hautamuistomerkkejä ja -rakenteita: rautaristejä, hautakiviä, puuristejä sekä painanteita ja kumpuja. Selkeästi ortodoksiseen hautaukseen viittaava jäännös on laho katosristin yläosa.
Konnunniemen kylään luetteloitiin v. 1500 kuuluvaksi kaksi taloa, sata vuotta myöhemmin taloja on ollut 14 ja vähän myöhemmin jo 23 - talot sijaitsivat Loitimojärven pohjoisrannalla. Vuonna 1651 kylässä asui yksi luterilainen talollinen, Ruptuurisodan jälkeen vuonna 1690 ortodoksitaloja oli enää kolme. Konnunniemi oli keskuskylä, jolla oli oma hautausmaansa. (Björn 1991:129.) Suvensaaren kalmistoa pidetään Pohjois-Karjalan vanhimpana karjalaiskalmistona (Pelkonen 1967:53). Myöhemmin 1600-1700 -luvulta lähtien saaren toiselle puolen haudattiin myös luterilaisia. Hautausmaa täyttyi jo 1850-luvulla, ja sitä laajennettiin koko saaren alueelle. Suvensaarelle haudattiin vainaja vielä vuonna 1867 ilmoittamatta siitä kirkkoherralle. (Björn 1991:409.) |
| metsakeskus.856010004 |
167 |
Savilahti Suvensaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27008 |
682933.63600000 |
6932204.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010004 |
Kohde sijaitsee Loitimojärven koilliskulmalla olevassa saaressa, jonne pääsee kapeaa kannasta pitkin lähes kuivin jaloin. Peruskartassa saaren nimenä on Sudensaari, ja kohde on merkitty muinaisjäännösmerkillä. Saari on täynnä hautamuistomerkkejä ja -rakenteita: rautaristejä, hautakiviä, puuristejä sekä painanteita ja kumpuja. Selkeästi ortodoksiseen hautaukseen viittaava jäännös on laho katosristin yläosa.
Konnunniemen kylään luetteloitiin v. 1500 kuuluvaksi kaksi taloa, sata vuotta myöhemmin taloja on ollut 14 ja vähän myöhemmin jo 23 - talot sijaitsivat Loitimojärven pohjoisrannalla. Vuonna 1651 kylässä asui yksi luterilainen talollinen, Ruptuurisodan jälkeen vuonna 1690 ortodoksitaloja oli enää kolme. Konnunniemi oli keskuskylä, jolla oli oma hautausmaansa. (Björn 1991:129.) Suvensaaren kalmistoa pidetään Pohjois-Karjalan vanhimpana karjalaiskalmistona (Pelkonen 1967:53). Myöhemmin 1600-1700 -luvulta lähtien saaren toiselle puolen haudattiin myös luterilaisia. Hautausmaa täyttyi jo 1850-luvulla, ja sitä laajennettiin koko saaren alueelle. Suvensaarelle haudattiin vainaja vielä vuonna 1867 ilmoittamatta siitä kirkkoherralle. (Björn 1991:409.) |
| metsakeskus.856010004 |
167 |
Savilahti Suvensaari |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27005 |
682933.63600000 |
6932204.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010004 |
Kohde sijaitsee Loitimojärven koilliskulmalla olevassa saaressa, jonne pääsee kapeaa kannasta pitkin lähes kuivin jaloin. Peruskartassa saaren nimenä on Sudensaari, ja kohde on merkitty muinaisjäännösmerkillä. Saari on täynnä hautamuistomerkkejä ja -rakenteita: rautaristejä, hautakiviä, puuristejä sekä painanteita ja kumpuja. Selkeästi ortodoksiseen hautaukseen viittaava jäännös on laho katosristin yläosa.
Konnunniemen kylään luetteloitiin v. 1500 kuuluvaksi kaksi taloa, sata vuotta myöhemmin taloja on ollut 14 ja vähän myöhemmin jo 23 - talot sijaitsivat Loitimojärven pohjoisrannalla. Vuonna 1651 kylässä asui yksi luterilainen talollinen, Ruptuurisodan jälkeen vuonna 1690 ortodoksitaloja oli enää kolme. Konnunniemi oli keskuskylä, jolla oli oma hautausmaansa. (Björn 1991:129.) Suvensaaren kalmistoa pidetään Pohjois-Karjalan vanhimpana karjalaiskalmistona (Pelkonen 1967:53). Myöhemmin 1600-1700 -luvulta lähtien saaren toiselle puolen haudattiin myös luterilaisia. Hautausmaa täyttyi jo 1850-luvulla, ja sitä laajennettiin koko saaren alueelle. Suvensaarelle haudattiin vainaja vielä vuonna 1867 ilmoittamatta siitä kirkkoherralle. (Björn 1991:409.) |
| metsakeskus.856010004 |
167 |
Savilahti Suvensaari |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27006 |
682933.63600000 |
6932204.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010004 |
Kohde sijaitsee Loitimojärven koilliskulmalla olevassa saaressa, jonne pääsee kapeaa kannasta pitkin lähes kuivin jaloin. Peruskartassa saaren nimenä on Sudensaari, ja kohde on merkitty muinaisjäännösmerkillä. Saari on täynnä hautamuistomerkkejä ja -rakenteita: rautaristejä, hautakiviä, puuristejä sekä painanteita ja kumpuja. Selkeästi ortodoksiseen hautaukseen viittaava jäännös on laho katosristin yläosa.
Konnunniemen kylään luetteloitiin v. 1500 kuuluvaksi kaksi taloa, sata vuotta myöhemmin taloja on ollut 14 ja vähän myöhemmin jo 23 - talot sijaitsivat Loitimojärven pohjoisrannalla. Vuonna 1651 kylässä asui yksi luterilainen talollinen, Ruptuurisodan jälkeen vuonna 1690 ortodoksitaloja oli enää kolme. Konnunniemi oli keskuskylä, jolla oli oma hautausmaansa. (Björn 1991:129.) Suvensaaren kalmistoa pidetään Pohjois-Karjalan vanhimpana karjalaiskalmistona (Pelkonen 1967:53). Myöhemmin 1600-1700 -luvulta lähtien saaren toiselle puolen haudattiin myös luterilaisia. Hautausmaa täyttyi jo 1850-luvulla, ja sitä laajennettiin koko saaren alueelle. Suvensaarelle haudattiin vainaja vielä vuonna 1867 ilmoittamatta siitä kirkkoherralle. (Björn 1991:409.) |
| metsakeskus.856010004 |
167 |
Savilahti Suvensaari |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27007 |
682933.63600000 |
6932204.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010004 |
Kohde sijaitsee Loitimojärven koilliskulmalla olevassa saaressa, jonne pääsee kapeaa kannasta pitkin lähes kuivin jaloin. Peruskartassa saaren nimenä on Sudensaari, ja kohde on merkitty muinaisjäännösmerkillä. Saari on täynnä hautamuistomerkkejä ja -rakenteita: rautaristejä, hautakiviä, puuristejä sekä painanteita ja kumpuja. Selkeästi ortodoksiseen hautaukseen viittaava jäännös on laho katosristin yläosa.
Konnunniemen kylään luetteloitiin v. 1500 kuuluvaksi kaksi taloa, sata vuotta myöhemmin taloja on ollut 14 ja vähän myöhemmin jo 23 - talot sijaitsivat Loitimojärven pohjoisrannalla. Vuonna 1651 kylässä asui yksi luterilainen talollinen, Ruptuurisodan jälkeen vuonna 1690 ortodoksitaloja oli enää kolme. Konnunniemi oli keskuskylä, jolla oli oma hautausmaansa. (Björn 1991:129.) Suvensaaren kalmistoa pidetään Pohjois-Karjalan vanhimpana karjalaiskalmistona (Pelkonen 1967:53). Myöhemmin 1600-1700 -luvulta lähtien saaren toiselle puolen haudattiin myös luterilaisia. Hautausmaa täyttyi jo 1850-luvulla, ja sitä laajennettiin koko saaren alueelle. Suvensaarelle haudattiin vainaja vielä vuonna 1867 ilmoittamatta siitä kirkkoherralle. (Björn 1991:409.) |
| metsakeskus.856010004 |
167 |
Savilahti Suvensaari |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27008 |
682933.63600000 |
6932204.59600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010004 |
Kohde sijaitsee Loitimojärven koilliskulmalla olevassa saaressa, jonne pääsee kapeaa kannasta pitkin lähes kuivin jaloin. Peruskartassa saaren nimenä on Sudensaari, ja kohde on merkitty muinaisjäännösmerkillä. Saari on täynnä hautamuistomerkkejä ja -rakenteita: rautaristejä, hautakiviä, puuristejä sekä painanteita ja kumpuja. Selkeästi ortodoksiseen hautaukseen viittaava jäännös on laho katosristin yläosa.
Konnunniemen kylään luetteloitiin v. 1500 kuuluvaksi kaksi taloa, sata vuotta myöhemmin taloja on ollut 14 ja vähän myöhemmin jo 23 - talot sijaitsivat Loitimojärven pohjoisrannalla. Vuonna 1651 kylässä asui yksi luterilainen talollinen, Ruptuurisodan jälkeen vuonna 1690 ortodoksitaloja oli enää kolme. Konnunniemi oli keskuskylä, jolla oli oma hautausmaansa. (Björn 1991:129.) Suvensaaren kalmistoa pidetään Pohjois-Karjalan vanhimpana karjalaiskalmistona (Pelkonen 1967:53). Myöhemmin 1600-1700 -luvulta lähtien saaren toiselle puolen haudattiin myös luterilaisia. Hautausmaa täyttyi jo 1850-luvulla, ja sitä laajennettiin koko saaren alueelle. Suvensaarelle haudattiin vainaja vielä vuonna 1867 ilmoittamatta siitä kirkkoherralle. (Björn 1991:409.) |
| metsakeskus.856010005 |
167 |
Öllölä Pörtsämö |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
697652.74000000 |
6922677.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010005 |
Kohde sijaitsee Öllölänjärven Luutalahden länsirannalla. Alue on aidattu ja sinne haudataan enää vain erikoistapauksissa. Pohjoisosa on vanhempi puoli, jossa on kumpuja ja lahonneita hautamuistomerkkejä. Kalmistossa on runonlaulaja Petri Shemeikan muistomerkki. Kohteen kuntoa voi luonnehtia erinomaiseksi.
Öllölä oli aluperin Suojärven kylä, joka liitettiin Ilomantsiin vuonna 1721. Ensimmäinen maininta kylästä on 1630-luvulta. (Björn 1991:131.) |
| metsakeskus.856010006 |
167 |
Öllölä Öllölänniemi |
10002 |
12002 |
13022 |
11006 |
27000 |
698166.54300000 |
6921099.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010006 |
Kohde sijaitsee perimätiedon mukaan Öllölänniemen kärjessä, Luutalahden suun länsipuolella. Paikalle kerrotaan haudatun Öllölän kahakassa kaatuneita vuonna 1742. Hautojen on mainittu merkityn kivillä ainakin osittain. Paikalle tehdyissä tarkastuskäynneissä hautausmaata ei sittemmin ole pystytty paikantamaan. Saattaa olla, että hautausmaa sijaitsee paikalle pystytetyn muistomerkin ympärillä niemen kärjen sijaan. |
| metsakeskus.856010007 |
167 |
Saaroinen Korpijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
701765.11300000 |
6915389.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpijärven lounaisrannalla Jormalan tilalla. Inventoinnissa pellon terassilta poimittiin 18 saviastian palaa. Koekaivauksessa löydettiin saunan itäpuolelta kivetyn lieden jäännökset kahden eri-ikäisen peltomultakerroksen alta. Löytöaineisto koostui modernin jätteen lisäksi myös karjalaiseen keramiikkaan luettavasta saviastian palasta ja kvartsi-iskoksista. Kahdessa koekuopassa todettiin myös fossiloitunut peltokerros. |
| metsakeskus.856010007 |
167 |
Saaroinen Korpijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
701765.11300000 |
6915389.45000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Korpijärven lounaisrannalla Jormalan tilalla. Inventoinnissa pellon terassilta poimittiin 18 saviastian palaa. Koekaivauksessa löydettiin saunan itäpuolelta kivetyn lieden jäännökset kahden eri-ikäisen peltomultakerroksen alta. Löytöaineisto koostui modernin jätteen lisäksi myös karjalaiseen keramiikkaan luettavasta saviastian palasta ja kvartsi-iskoksista. Kahdessa koekuopassa todettiin myös fossiloitunut peltokerros. |
| metsakeskus.856010008 |
167 |
Saaroinen Saaroisranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
701630.16300000 |
6915493.41100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010008 |
Kohde sijaitsee Korpijärven lounaisrannalla. Löydöt (karjalaista keramiikkaa) on poimittu vanhalla rantaterassilla olevalta kasvimaalta. Löytöpaikalta rantaan on noin 150 m. |
| metsakeskus.856010009 |
167 |
Konnunniemi Tuupala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
681166.34500000 |
6933624.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010009 |
Kohde sijaitsee Lotimojärven pohjoispuolella, järveen laskevan Jänisjoen itäpuolisella, hiesupitoisella peltorinteellä. Paikalta on löytynyt karjalaista keramiikkaa, lasihelmi, hioinlaa´an sekä liitupiipun katkelmia.
Konnunniemen kylästä luetteloitiin v. 1500 kaksi taloa ja 1600-luvulla 23 - talot olivat Loitimojärven pohjoisrannalla. Ruptuurisodan (1656 - 1661) jälkeen ortodokseja oli kolme talollista. Konnunniemellä oli keskuskylänä oma hautausmaa. |
| metsakeskus.856010009 |
167 |
Konnunniemi Tuupala |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
681166.34500000 |
6933624.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010009 |
Kohde sijaitsee Lotimojärven pohjoispuolella, järveen laskevan Jänisjoen itäpuolisella, hiesupitoisella peltorinteellä. Paikalta on löytynyt karjalaista keramiikkaa, lasihelmi, hioinlaa´an sekä liitupiipun katkelmia.
Konnunniemen kylästä luetteloitiin v. 1500 kaksi taloa ja 1600-luvulla 23 - talot olivat Loitimojärven pohjoisrannalla. Ruptuurisodan (1656 - 1661) jälkeen ortodokseja oli kolme talollista. Konnunniemellä oli keskuskylänä oma hautausmaa. |
| metsakeskus.856010010 |
167 |
Kirkkopelto 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
681696.00000000 |
6940223.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856010010 |
Kuppikivet sijaitsevat Koveron kylässä, Tuupovaaraan johtavalta tieltä noin 220 m koilliseen, Koveron kylälle vuonna 1996 tehdyn vesi- ja viemärikaivannnon vieressä, sen pohjoispuolella.
Kuppikivi 1 on matala maakivi vesi- ja viemärikaivannon tolpasta nro 110 noin 18 m pohjoiseen. Kivessä on yksi kuppi, jonka koko on noin 5 x 5 cm ja syvyys 1-1,5 cm.
Kuppikivi 2 on talon (koordinaatit: x= 6938 28, y= 4527 64) seinästä noin 10 m etelään, suuren koivun alla sijaitseva iso maakivi, joka on vesi- ja viemärikaivannosta noin 12 m itään. Maakivessä on yksi kuppi, joka on halkaisijaltaan noin 5 cm ja syvyydeltään noin 1 cm.
Inventoinnissa 2017 ei havaittu matalaa maakiveä; isossa maakivessä havaittiin yksi suurehko kuppi, joka on luontainen. |
| metsakeskus.856500002 |
167 |
Kovero Kirkkopelto |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27000 |
681565.15600000 |
6940153.38600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856500002 |
Kohde sijaitsee Koverojärveen viettävässä katajikkoa kasvavassa rinteessä Koverosta Tuupovaaran kirkolle vievän paikallistien 496 ja Koveron vanhan kylätien välillä, uudehkon valkotiilisen omakotitalon tontilla. Kalmiston ja maantien välissä on peltoaukea, jonka keskeltä kulkee ohut metsäsaareke ylärinteeseen kalmistolle saakka. Kohde on rajaamaton ja laaja-alainen, ja käsittää sekä kalmiston että mahdolliset tsasounan perustukset. Koveron postin takaisessa hevoshaassa on kaksi kuppikiveä (ks. kohde: Tuupovaara Kirkkopelto 2), ja vanhan tsasounan paikan lähellä on ristikivi - toinen löytyy Veikko Suo-ojan saunan takaa, kalmiston ylärinteestä.
Vuonna 1928 Museovirastoon tulleen kirjeen (Kareinen 1928) mukaan hautojen paikat näkyivät painaumina tuolloin viljelyksessä olleella alueella. Maan muokkauksen yhteydessä oli pellosta löytynyt rahoja. Kirjeessä mainitaan myös, että hautausmaan vierellä kerrotaan olleen kirkko. Kalmiston kohdalla on vielä 1967 ollut havaittavissa hautapainaumia. Kerrotaan, että hevonen on joskus kymmeniä vuosia sitten astunut hautaan uuden omakotitalon luoteispuolella, jolloin esiin tuli luita ja laudankappaleita. Vuonna 1996 vesijohtotöiden yhteydessä esille tuli neljä hautausta sekä yksi hautakivi, jossa on ortodoksiristi. Hautakivi löydettiin kohdasta: 3681809/6943062. Pisteestä 55 metriä itään, ylärinteeseen löytyi ihmisen pääkallo.
Kovero on Pohjois-Karjalan vanhimpia kyliä; Vatjan viidenneksen verokirjan mukaan siellä oli 9 taloa v. 1500. Sata vuotta myöhemmin taloja oli viisitoista, joista suurin osa autioitui 1650-luvun poismuuton vuoksi. Talot asutettiin pian uudelleen, ja ortodoksisuus kylässä säilyi. Koveron tsasounasta ja sen poltosta 1700-luvun puolivälissä on säilynyt sekä perimätietoa että asiakirjalähteitä. Uusi tsasouna rakennettiin v. 1765 ja oli pystyssä vielä v. 1858. Tsasouna poltettiin uudelleen vuonna 1870. (Björn 1991:383-384; Pelkonen 1967:127; Saloheimo 1982:293-294.) Kalmiston kerrotaan olleen karsikkohautausmaa, jonne haudattiin sekä ortodokseja että luterilaisia. |
| metsakeskus.856500004 |
167 |
Konnunniemi Surusärkkä |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
682475.81000000 |
6933903.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.856500004 |
Kohde sijaitsee Luostarinvaaran tien varrella. Paikalla on perimätiedon mukaan sodittu, ja vainajat on haudattu särkkään. |
| metsakeskus.857010001 |
857 |
Laukansalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576598.43700000 |
6941650.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Leppälammen talosta noin 400 m itään, Itälahteen vievän tien varressa, maantiestä noin 100 m päässä. Asuinpaikka-alue on hiekkaista metsämaata. Alueella on vanha, pieni hiekkakuoppa |
| metsakeskus.857010003 |
857 |
Multimäki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
582481.03200000 |
6950791.72000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Juojärven Kojanlahden pohjoisrannalla, Uudistalosta noin 1 km itään. Paikalla on kesämökkitontteja. Asuinpaikkalöydöt (siimanpaino, keramiikkaa, kvartsia, piitä, palanutta luuta) ovat tulleet esille kuluneesta ja murtuneesta rantatörmästä, mökin itäpuoleisen aittarakennuksen eteläpuolelta. Löytökohdasta noin 50 m itään on halkaisijaltaan noin 10 m oleva matala painanne, joka lienee asumuspainanne. Painanteen kohdalle tehdystä koekuopasta on löytynyt saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. Painateen ja löytökohdan välissä on toinenkin painanne, joka saattaa olla asumuspainanne. |
| metsakeskus.857010004 |
857 |
Mustonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
576825.25300000 |
6964798.05400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Mustonen-lammen pohjoisrannalla, metsätien varressa. Asuinpaikka-alue on mäntymetsää. Löytöjä on tullut esille omakotitalojen rakentamisen yhteydessä. Asuinpaikka-alueen yläosa on tuhoutunut teiden ja talojen rakentamisen yhteydessä. |
| metsakeskus.857010005 |
857 |
Ritoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
577168.12700000 |
6963453.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuusniemen kärkeen vievän metsätien eteläpuolella. Asuinpaikkal-alueella on näkyvissä muinainen rantaterassi. Asuinpaikkaöydöt ovat tulleet esille rantaterassin kohdalla kulkevan sähkölinjan kohdalta ja metsänäestysjäljistä. Paikka oli inventointihetkellä v. 2004 tiheän mäntytaimikon peitossa. |
| metsakeskus.857010006 |
857 |
Väliniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
579289.00000000 |
6953965.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010006 |
Röykkiö sijaitsee Juojärven Kojanniemen Väliniemessä, noin 15 m vesirajasta. Röykkiö sijaitsee kahden kesämökin välissä, avarapohjaisessa mäntyvaltaisessa metsässä, toisesta kesämökistä noin 28 m kaakkoon. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 3,6 m ja korkeudeltaan noin 0,6 m. Röykkiön päällä kasvaa isoja puita. Kivet ovat sammalen peittämiä. Paksun sammal- ja varpukerroksen peittämän röykkiön muotoa on vaikea hahmottaa mutta se on ehkä enemmän kulmikas kuin pyöreä. |
| metsakeskus.857010007 |
857 |
Älymäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
565202.90900000 |
6970978.52500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Vianveden kaakkoisimman pään, Koivulahden rannasta noin 500 m koilliseen, Älymäen tilan (Iskolan) pohjoispuolella olevalla peltoalueella. Asuinpaikka-aluetta ei ole tarkasti paikannettu. Iskolan talosta noin 300 metriä pohjoiseen on löytynyt KM 24219:1 (kaksoistallta) ja samaiselta alueelta KM 24219:3 (kiviesineen teelmä). KM 24219:2 (poikkiteräinen tasataltta) on löytynyt Iskolan talon länsipuolelta silloiselta kasvimaalta. Muut esineet ovat kyntökerroksesta. Kvartsi KM 24219:4 on löytynyt samalta alueelta kuin mj-rekisterin kohde Iskola 1000016710.
Vuosien 2000 ja 2021 inventoinneissa pelto on ollut kasvillisuuden peitossa eikä paikalta ole tehty havaintoja. Korkeustaso 95-100 viittaisi Saimaan korkeimman rannan päällä olevaan asuinpaikkaan. Topografian puolesta asuinpaikka sijoittua pellon eteläosan itälaitamille missä on matala harjanne. Metsän puolelta ja lähialueen metsän reunoilta ei inventoinneissa saatu havaintoja esihistoriasta. Maaperä tällä alueella on hienoaineksista moreenia. |
| metsakeskus.857010008 |
857 |
Juojärvi Laitosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
583865.48300000 |
6950076.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010008 |
Kalmistoalue sijaitsee Laitosaaren (paikalliset kutsuvat saarta Laitasaareksi) länsiosan korkeimmalla kohdalla. Kalmistossa on 15 kpl selvästi havaittavissa olevia hautoja ja joukko epämääräisiä painanteita, jotka myöskin voivat olla hautoja. Haudat erottuvat n. 2 m pitkinä painanteina, joiden syvyys on n. 40 cm. Ne ovat pohjois-etelä -suuntaisia, ja hautarivit kulkevat saaren pituussuunnan mukaisesti. Melkein kaikkia havaittuja hautoja on kaiveltu. |
| metsakeskus.857010009 |
857 |
Pyssynperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
587958.00000000 |
6963972.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiukoonniemen itäisimmässä niemekkeessä, Pyssynperä-lahden eteläpuolella, rannasta noin 25 m päässä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille alueella äestysjäljistä sekä koepistosta. |
| metsakeskus.857010010 |
857 |
Kiukoonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
588032.75100000 |
6963729.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Rikkaveteen pistävän Kiukoonniemen itäreunan niemekkeessä, rantakallioiden välisellä hiekkakankaalla, väylämerkin kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koepistosta. |
| metsakeskus.857010011 |
857 |
Emännänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
587487.96900000 |
6963594.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiukoonniemen Emännänniemessä, liki rantaan asti ulottuvan pellon reunassa, rantatörmän päällä. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille viljelyspellon kohdalta ja vielä pelloksi kääntämättömältä kaistaleelta rannan ja pellon väliltä. Maaperä alueella on hiekkaa ja hiesua. Paikalta löytynyt keramiikka on Luukonsaaren tyylin keramiikkaa. |
| metsakeskus.857010012 |
857 |
Isännänniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
587280.04900000 |
6963820.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Rikkaveteen työntyvän Kiukoonniemen lounaisosassa, Kiukoolan talosta noin 460 m kaakkoon, lounaaseen viettävällä metsäisellä rinteellä. Noin 40 m:n päässä rannasta on kaksi kumparetta, joista läntisimmän kohdalla on 8-9 m halkaisijaltaan oleva ja noin 50 cm syvä asumuspainanne. Painanteen itäosaan tehdystä koepistosta on tullut esille asbestisekoitteisia saviastian paloja (KM 31521:1-3). Asumuspainanteesta noin 30 m itään olevan toisen kumpareen kohdalta on tullut esille palaneen luun murusia ja kvartsi-iskos). |
| metsakeskus.857010013 |
857 |
Saunajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
581742.25400000 |
6971362.43200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaavinjärven kaakkoispuolella olevan pienen Saunajärven eteläpäässä, rannasta runsaat 100 m etelään. Asuinpaikka-aluetta on noin 100 m matkalla alkaen Tuusniemelle vievän maantien nro 572 ja Rantomäentien risteyksestä noin 100 m länteen. Rantomäentiestä etelään 10-30 m. Asuinpaikka on loivassa järveen laskevassa rinteessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.857010014 |
857 |
Riihijoensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
580535.73300000 |
6973206.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaavinjärven kaakkoispäässä olevan Haapaniemen eteläpuolella olevan Haapalahden eteläpäässä, siihen laskevan Riihijoen länsipuolella, järven rannasta 60-70 m etelään ja tien risteyksestä noin 50 m pohjoiseen. Asuinpaikka-aluetta on molemmin puolin rantaan vievää tietä. Asuinpaikka-alueella on kaksi asumuksenpohjaa. Asuinpaikka ulottunee rannan suunnassa purolaaksosta noin sata metriä aina lännessä olevaan jyrkkään rinteeseen saakka. |
| metsakeskus.857010014 |
857 |
Riihijoensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
580535.73300000 |
6973206.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaavinjärven kaakkoispäässä olevan Haapaniemen eteläpuolella olevan Haapalahden eteläpäässä, siihen laskevan Riihijoen länsipuolella, järven rannasta 60-70 m etelään ja tien risteyksestä noin 50 m pohjoiseen. Asuinpaikka-aluetta on molemmin puolin rantaan vievää tietä. Asuinpaikka-alueella on kaksi asumuksenpohjaa. Asuinpaikka ulottunee rannan suunnassa purolaaksosta noin sata metriä aina lännessä olevaan jyrkkään rinteeseen saakka. |
| metsakeskus.857010015 |
857 |
Honkakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
563913.42200000 |
6973497.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuopion ja Tuusniemen rajalla, Joensuuntien molemmin puolin, Ruunajoelle johtavan paikallistien risteyksen pohjois- ja itäpuolella. Laajalta kankaalta tunnetaan tällä hetkellä 14 asumuspainannetta, jotka ovat kooltaan 5-12 x 4-8 m. Painanteita on noin 400 m pitkällä matkalla ja ne näkyvät hyvin selvästi kangasmaastossa. Painanteista viisi sijaitsee Joensuuntien eteläpuolella. Paikalta on sekä tyypillistä kampakeramiikkaa että varhaista asbestikeramiikkaa.
Vuoden 2009 tarkastuksessa havaittiin asuinpaikan jatkuvan Ylimmäisen pellolle, joka tarkastushetkellä oli kynnettynä. Vuonna 2021 tehtiin keramiikkahavaintoja painanteista hieman itään, 100 metrin korkeuskäyrän yläpuolelta laikutetulta metsäalueelta.
Yhtenäisen asumuspainannealueen itäpuolella on alakohteena erillinen löytöalue, joka sijoittuu noin 100 m mpy ja josta löytöinä on varhaista asbestikeramiikkaa. Tältä alueelta on havaittu myös rikkoutunut liesikiveys. Kohde sijaitsee alueella, joka on hakattu ja jossa on tehty maanmuokkausta.
2021 inventoinnissa Joensuuntien eteläpuolelta havaittiin kolme uutta painanetta, joista löytöinä mm. keramiikkaa. |
| metsakeskus.857010016 |
857 |
Naavanen NW1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
566492.39300000 |
6971348.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Naavanen -järven luoteispuolella, rannasta noin 400 m, etelään purouomaan laskevan peltoharjanteen laella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon kohdalta.
Korkeuden ja löytömateriaalin perusteella kyseessä on mesoliittinen asuinpaikka. Vuoden 2021 inventoinnissa kohteesta ei uusia havaintoja. |
| metsakeskus.857010017 |
857 |
Naavanen NW2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566652.32500000 |
6971268.41000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Naavanen -järven luoteispuolella, rannasta noin 100 m.n päässä. Asuinpaikka sijoittuu etelään, purouoman suuntaan laskevan peltoharjanteen laella. Maaperä alueella on hiekkamaata. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille viljelyspellon kohdalta, paikalla olevasta rehusiilosta alkaen länteen päin.
Vuoden 2021 inventoinnissa ei uusia havaintoja. |
| metsakeskus.857010018 |
857 |
Koiralampi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566482.39400000 |
6972537.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuusjärven eteläpuolella, harjun pohjoispuolella olevan Koiralammen itäpuolella olevan suppakuopan koillisrannalla, teiden risteyksen tuntumassa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltomaasta, taimitarhalle vievän tien länsipuolelta. Asuinpaikka-aluetta ulottunee tien itäpuolellekin. Toinen löytöalue on saman peltoaukean luoteisreunalla, Tuusjärven lahdekkeen itäreunalla.
Vuoden 2021 inventoinnissa kohteesta ei uusia havaintoja. |
| metsakeskus.857010019 |
857 |
Naavanen N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
566952.20900000 |
6971258.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Naavanen -järven pohjoisrannalla, Naavanen -tilan asuinrakennuksesta 200 m itään, järven rannasta 30-50 m. Asuinpaikkalöydöt (palanutta luuta) ovat tulleet esille koekuopista.
Vuoden 2021 inventoinnissa alue todettiin olevan tiheä vesakon peittämää. |
| metsakeskus.857010020 |
857 |
Likolampi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
564390.00000000 |
6972284.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Vianveden koillispuolella olevan Likolammen eteläpään itäpuolella, Vianjoen suusta noin 600 m itäkoilliseen, mäen laen itäreunalla olevalla hiekkaisella kumpareella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä.
Paikalla suoritettiin kaivaus vuonna 2004. Löytöinä saatiin muun muassa kvartsi-iskoksia, -ytimiä ja -esineitä sekä palanutta luuta. Palaneesta luusta teetettiin luuanalyysi sekä radiohiiliajoitus. Radiohiilianalyysin mukainen ajoitus oli 7425+/-95 BP (HELA 919), joka kalibroituna (intcal98) on 6400-6210 BC.
Ajoituksen perusteella asuinpaikka ei ole voinut olla ranta-asuinpaikka. Se on sijainnut hyvin tunnetun Saimaan rannansiirtymiskronologian mukaan satojen metrien päässä rannasta ja noin 25 metriä järveä ylempänä nykyisen kaltaisessa maisemassa, josta järvi ei ole näkynyt.
Vuoden 2021 inventoinnissa 2004 kaivausalueen sijaintia ei enää pystynyt erottamaan ja paikka kasvoi tiheää nuorta metsää. |
| metsakeskus.857010021 |
857 |
Hietajärvi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
574779.06500000 |
6969629.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.857010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Hietajärven pohjoispään koillispuolella, Lammakko- nimisen lammen luoteispuolella, rannasta noin 100 m päässä, peltorinteen laella ja etelärinteessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltomullasta. |
| metsakeskus.858010001 |
858 |
Bormannin portti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
390910.20600000 |
6704735.90200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Sarsalanojan länsipuolella ja Ruskelasta Hyvinkäälle vievän tien pohjoispuolella Suopellon talosta n. 150 m lähes pohjoiseen jyrkähkösti itään viettävällä hiekkaisella pellolla. Löytöinä kvartsi-iskoksia ja kadoksissa oleva reikäkiven kappale. |
| metsakeskus.858010003 |
858 |
Koskenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
390623.35700000 |
6698004.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010003 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tuusulanjoen länsipuolella etelään laskevalla hiekkaisella pellolla ja pihamaalla. Alue on rajattu koekaivauksessa vuonna 2006. Asuinpaikan ydinosa sijoittuu Koskelantien länsipuolelle, jossa on omakotitaloja puutarhoineen. Koetutkimuksissa löydettiin kvartsia ja palanutta luuta.
Vuonna 2011 alueella on tehty tarkastus, jossa on löydetty karkeaa (rautakautista?) keramiikkaa. |
| metsakeskus.858010003 |
858 |
Koskenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
390623.35700000 |
6698004.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010003 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Tuusulanjoen länsipuolella etelään laskevalla hiekkaisella pellolla ja pihamaalla. Alue on rajattu koekaivauksessa vuonna 2006. Asuinpaikan ydinosa sijoittuu Koskelantien länsipuolelle, jossa on omakotitaloja puutarhoineen. Koetutkimuksissa löydettiin kvartsia ja palanutta luuta.
Vuonna 2011 alueella on tehty tarkastus, jossa on löydetty karkeaa (rautakautista?) keramiikkaa. |
| metsakeskus.858010004 |
858 |
Takapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
388975.05800000 |
6690373.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010004 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Tuusulan ja Vantaan rajaa Helsinki-Vantaan lentoaseman koillispuolella, koillisten laskeutumismajakoitten vieressä pellolla Foorkaski-nimisen suon pohjoispuolella. Asuinpaikka on loivasti kaakkoon viettävällä peltorinteellä alueella, jossa peltomullan seassa on hienoa hiekkaa. Löytöinä asuinpaikalta on saatu venekirveen teelmä, nuorakeramiikkaa, kivikirveitä, tasatalttoja, iskukiviä ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.858010004 |
858 |
Takapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
388975.05800000 |
6690373.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010004 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Tuusulan ja Vantaan rajaa Helsinki-Vantaan lentoaseman koillispuolella, koillisten laskeutumismajakoitten vieressä pellolla Foorkaski-nimisen suon pohjoispuolella. Asuinpaikka on loivasti kaakkoon viettävällä peltorinteellä alueella, jossa peltomullan seassa on hienoa hiekkaa. Löytöinä asuinpaikalta on saatu venekirveen teelmä, nuorakeramiikkaa, kivikirveitä, tasatalttoja, iskukiviä ja kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.858010006 |
858 |
Vähänummi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
395785.22000000 |
6709492.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010006 |
Kohteessa on neljä maahan kaivettua matalaa kuoppaa. Se sijaitsee noin 120 m pohjoiseen Kellokosken Malmarin tilan päärakennuksesta, jyrkähkösti laskeutuvan harjun rinteen juurella, kusimetsässä, pellon reunassa. Pellon laidasta 10 m etäisyyydellä on ollut matala maakumpu, jonka laidalla on ollut epämääräinen kiviröykkiö läpimitaltaan 2 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Rakenne on ollut todennäköisesti uunikiveys. Kohde on valokuvattu vuoden 1965 inventoinnin yhteydessä. Paikalla tehtiin tuolloin pienimuotoinen kaivaus, jossa löydettiin palaneita kiviä ja sekoittunutta maata.
Röykkiötä ei pystytty enää paikallistamaan maastossa vuoden 2021 tarkastuskäynnillä. Sen mahdollinen sijaintipaikka voi olla P= 6709423, I= 395826 (ETRS-TM35FIN). Kohdalla on kaksi soikeaa kuoppaa, joiden koko on 0,5 x 1 m ja syvyys 0,2 m. Kuoppien koillispuolella on kaareva n. 2,5 m pitkä oja, jonka leveys on 0,4 m ja syvyys 0,2 m. Paikalla otetuista kairausnäytteistä löytyi hiiltä ja ruskeaa hiekkaa.
Edellä mainitusta mahdollisesta röykkiön sijaintipaikasta 25 m pohjoiseen on maahan kaivettu soikea kuoppa, jonka koko on 0,7 x 1,8 m ja syvyys 0,2 m. Kuopan pohjalta otetuista kairausnäytteistä löytyi pintamullan alta ainoastaan ruskeaa hiekkaa. Mahdollisesta röykkiön sijaintipaikasta 25 m eteläkaakkoon on maahan kaivettu kuoppa, jonka koko on 1,5 x 2 m ja syvyys 0,3 m. Kuoppia ja mahdollista uunia on epäilty Nummenkylässä sijainneeseen kasarmi- ja leirialueeseen liittyviksi rakenteiksi.
Harjun kyljestä on otettu aikanaan hiekkaa ja 1980-luvulla Järvenpään kaupunki läjitti alueelle kivennäismaita. Tällöin on syntynyt edellä mainittujen kuoppien pohjoispuolelle rinteen alaosaan kaksi pyöreähköä, yläpinnaltaan tasaista, maasta ja kivestä muodostunutta terassia, joiden halkaisijat ovat 15 ja 10 m. Terassit ovat koillissivuiltaan 2,5 m ympäristöään korkeammalla. Terassien ympärillä on kasattu runsaasti kiviä, joista osa on tulkittu myöhemmin edellä mainituksi röykkiöksi. Maanotosta ja terassien muodostumisesta kertoi maanomistaja, joka esitti asiasta myös kirjallisia dokumentteja karttaliitteineen.
Vuoden 2021 tarkastuskäynnin perusteella, pienennettiin aikaisempaa muinaisjäännösalueen rajausta, jättämällä 1980-luvulla syntyneet täyttömaa-alueet siitä pois ja samalla muutettiin kohteen sijaintipaikan koordinaatteja. |
| metsakeskus.858010007 |
858 |
Kalliola |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
390654.30500000 |
6705572.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010007 |
Kohde sijaitsee Sointulan talosta 300 metriä luoteeseen kuusimetsän ympäröimän kalliosaarekkeen koillisreunassa olevalla pienellä porrasmaisella terassilla. Paikalla on osittain lahon ja palaneen kannon kohdalla kulmikkaan U:n muotoinen kiveys. Paikalla näkyy viisi limittäistä, halkaisijaltaan 30–40 cm kokoista kiveä, mutta kiviä tuntuu myös kalliolla kasvavan heinän alla. Kiveyksen keskellä tuntuu pienempiä kiviä. Latomus on vaikeasti havaittavissa ja sen aikaisemmat koordinaattitiedot (pkoo 6708384, ikoo 3390773) ovat osoittaneet kallion laelle, minkä vuoksi vuoden 2006 inventoinnissa latomuksen oletettiin tuhoutuneen.
Kiveys voi olla tuhoutunut hautaröykkiö tai uuninpohja, joka saattaisi liittyä vuonna 2009 inventoinnissa metsästä löytyneisiin hiilimiiluihin (Ruskela Isometsä). |
| metsakeskus.858010008 |
858 |
Kivimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
390614.32400000 |
6704452.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010008 |
Röykkiö sijaitsee Suopellon talosta 140 metriä luoteeseen tilustien ja Ruskelasta Hyvinkäälle vievän tien välissä. Röykkiö on suunnilleen itä-länsisuuntaisella sekametsän ympäröimällä ja siirtokivilohkareisella kallioselänteellä noin 5 metriä ylempänä taitekohtaa, josta rinne alkaa viettää jyrkemmin pohjoiseen. Röykkiön koko on 4 x 3 metriä. Korkeutta röykkiöllä on noin 0,5 metriä ja sen keskellä on suppilomainen painauma. |
| metsakeskus.858010010 |
858 |
Uudenpellonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
387974.40300000 |
6701712.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010010 |
Röykkiö sijaitsee Laurin talosta 400 metriä pohjoisluoteeseen ja Uudenpellon reunasta 20 metriä länteen kivisessä kuusimetsässä ja pellonreunassa. Röykkiö koostuu neljän maakiven varaan kasatuista lohkaremaisista ja pyöreistä kivistä. Röykkiötä on kaivettu ja kiviä siirretty. Röykkiö on mahdollisesti peltoraunio. |
| metsakeskus.858010015 |
858 |
Huhtari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
388609.19500000 |
6691884.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010015 |
Röykkiö sijaitsee Huhtariihen asuinalueen pohjoispuolella, Huhtariihestä Kratinkalliolle johtavan tien koillispuolella olevalla kalliopaljastumalla. Röykkiön koko on 3 x 3 x 1 metriä ja se on hyväkuntoinen ja koskematon. Röykkiön sisällä on aikanaan ollut näkyvissä osa arkkumaista latomusta. |
| metsakeskus.858010016 |
858 |
Huhtariihi II |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
388662.00000000 |
6691524.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010016 |
Kohde, joka alun perin on käsittänyt yhteensä neljä röykkiötä, sijaitsee Ruotsinkylän Huhtariihen tilan puimalarakennuksen välittömässä läheisyydessä, puimalan länsi- ja pohjoispuolella.
Vuoden 2023 inventoinnin mukaan alueella sijaitsee röykkiö, joka on noin 6 metriä pari metrisen jyrkänteen itäpuolella, jossa on matala notkelma jyrkänteen ja paljaan kallion välissä. Kallio kohoaa itään päin. Inventoinnissa ei havaittu röykkiöllä
olevan selkeää muotoa, havainnointia vaikeutti röykkiön päällä oleva puusto. Röykkiö on noin viisi metriä pitkä ja pari metriä leveä ja matala. Muutamia isompia kiviä näkyy selvästi ja pienempää kiveystä levittäytyy niiden ympärille.
Röykkiön kiveys näyttää hieman siltä, että ne on vieritetty notkelmaan ylempää kalliolta.
Peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla ei enää sijaitse muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.858010019 |
858 |
Vävars |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
388104.40400000 |
6690966.42500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010019 |
Röykkiöt sijaitsevat metsässä, vierekkäisillä kalliokumpareilla, Ruohosuon pohjoispuolella, suosta noin 140 m. Röykkiö a on halkaisijaltaan noin 2,5 m, korkeudeltaan hieman yli puoli metriä ja muodoltaan pyöreähkö. Siinä on kiviä kämmenen kokoisista lohkoista aina halkaisijaltaan noin 50 cm kokoisiin kiviin. Röykkiöstä kerrotaan löytyneen palanutta luuta ja rautaveitsi (ks. Leppäaho 1938), mutta tietoon on suhtauduttava varauksella. Röykkiö b on niin ikään ollut kooltaan noin 3 x 3 m kokoinen, mutta sittemmin tämä röykkiö on tuhoutunut metsänhakkuun yhteydessä. Röykkiö c (p = 6693776, i = 3388036) on kooltaan 3 x 4 m, alle puolen metrin korkuinen ja muodoltaan soikea röykkiö, joka koostuu hevosenpäänkokoisista ja tätä pienemmistä kivistä. Röykkiön keskellä on havaittavissa kuopanne. Röykkiö on heinittynyt ja sen itäkulmassa kasvaa mänty.
Vuoden 2023 inventoinnin tulokset: Röykkiö (röykkiö a) sijaitsee noin 80 metriä Ruohosuontien pohjoispuolella. Röykkiön länsipuolitse, noin 60 metrin päässä, kulkee tieura, joka on suljettu puomilla. Ympäröivä kallio on sammaleen ja jäkälän peittämä. Kallio on laakea ja metsittyy laidoilta laskiessaan.
Röykkiö on halkaisijaltaan noin 3,5–4 metriä ja se on sammaleen peittämä, mutta erottuu selvästi kallion päällä.
Röykkiö b sijaitsee peruskartan muinaisjäännösmerkin osoittamassa kohdassa. Röykkiö on kallion päällä, ympäristössä on tehty hakkuita joskus kauan aikaa sitten. Röykkiö näkyy hyvin. Se koostuu ”lampaanpään kokoisista” ja pienemmistä kivistä ja on kooltaan noin 4 x 5 metriä. Röykkiön eteläpäässä on isompi kivi tai mahdollisesti kallion nyppylä, jonka
viereen röykkiö on kasattu.
Röykkiö c sijaitsee röykkiöstä a 190 metriä länteen kalliolla. Röykkiö on matala mutta erottuu kalliolla selvästi. Se on hieman soikean muotoinen mitat noin 5x4 metriä. Röykkiössä ei havaittu kuopannetta, josta on maininta rekisterin kuvauksessa. |
| metsakeskus.858010021 |
858 |
Solhem |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
390553.41900000 |
6691044.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010021 |
Röykkiö sijaitsee kalliopohjaisella mäellä Korsoon vievästä tiestä 200 metriä etelään, Tuusulantien ja Korsoon vievän tien liittymästä 740 metriä itään. Röykkiö on ollut 3 x 3 metrin kokoinen. Nyttemmin kohdetta on hajotettu.
Vuoden 2023 inventoinnin mukaan röykkiön päällä on isompi kivi, halkaisija noin 60 cm ja sen ympärillä sammaleen peittämänä matalaa, ilmeisesti osittain hajotettua kiveystä. Röykkiö on matala ja vaikeasti havaittavissa, sen läpimitta on noin 4 metriä. Jaakko Sarkamo tarkasti röykkiön vuonna 1965 ja totesi, että se on hajotettu Jorma Leppäahon vuoden 1938 tarkastuksen jälkeen. Noin 6 metriä röykkiön länsipuolella on kivistä kasattu nuotionpaikka, johon on ilmeisesti käytetty röykkiön kiviä.
Inventoinnissa löydettiin röykkiön ympäristöstä muutamia pieniä palasia kuonaa, osin sintraantuneita. Aluerajausta on laajennettu kuonalöytöjen vuoksi. |
| metsakeskus.858010022 |
858 |
Maisala |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
390531.00000000 |
6691100.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010022 |
Röykkiö sijaitsi metsässä Korsoon vievän tien eteläpuolella n. 110 metriä ja Tuusulantien ja Korsoon vievän tien liittymästä 720 metriä itään. Röykkiön koko on ollut 3,30 x 1,30 metriä ja se on ollut suorakulmainen. Kohdetta ei pystytty paikallistamaan vuoden 1992 tarkastuksessa eikä vuoden 2006 inventoinnissa.
Röykkiö on laakean kallion eteläreunassa, kohdassa, jossa paljas kallio muuttuu kiviseksi moreeniksi. Alue on kuivahkoa kangasta, valtapuuna mänty. Röykkiön itäpuolitse kulkee polku kalliolle. Röykkiöstä on vaikea sanoa, onko se luonnonmuodostuma vai ihmisen kasaama. Se on kuitenkin syytä varmuuden vuoksi tutkia, jos alueelle kohdistuu rakentamista. Noin 60 metriä etelään on Solhemin röykkiökohde (mjtunnus
858010021). |
| metsakeskus.858010024 |
858 |
Päivärinne |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
396751.86900000 |
6702587.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858010024 |
Kohde sijaitsee noin 850 m itäkoilliseen Tuomalan Päivärinnan tilan päärakennuksesta ja noin 120 m länteen Lahden moottoritieltä. Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan raja kulkee noin 120 m:n päässä pohjoiseen. Röykkiö on metsässä kalliopaljastumalla, jonka ympäristö on mäntyvaltaista kangasmaastoa. Lähellä on tehty kallionräjäytys- ja maansiirtotöitä liittyen Lahden oikoradan rakentamiseen. Röykkiö on ihmisenpäänkokoisista ja tätä pienemmistä kivistä kasattu ja muodoltaan alun perin kekomainen. Sen halkaisja on noin 2 m ja korkeus puolisen metriä. |
| metsakeskus.858500002 |
858 |
Kirkonkylä 1. kirkko |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
391663.93000000 |
6699074.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.858500002 |
Tuusulan ensimmäinen kirkko sijaitsi nykyisen vuonna 1734 rakennetun kirkon pohjoispuolella ja kirkon kellotapuli sijaitsi nykyisen kellotapulin (v. 1767) paikalla. Nelinurkkainen, latomainen puurakennus rakennettiin vuonna 1643 nurkkakivien varaan ilman perustuksia. Kirkon itäosassa olivat alttari ja sakaristo ja länsipäässä ovi. Ikkunat olivat pieniruutuisia ja lyijypuitteisia. Kirkko maalattiin punamullalla ja paanukatto (noin v. 1666) oli tervattu. Lattian alla oli useita sukuhautoja, jotka jäivät kirkon purkamisen jälkeen merkkikummun alle. Joissakin haudoissa oli tiiliverhous. Kirkko rappeutui 1720-luvulla ja purettiin vuonna 1734. (Peltovuori 1975: 262–266.) |
| metsakeskus.859010004 |
859 |
Metelinkangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
447569.51700000 |
7179004.40800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.859010004 |
Kohde sijaitsee Tyrnävän kirkosta noin 6,2 km itäkaakkoon, Keskusojan itäpuolella noin 700 metriä Kukkolanvaaran laelta koilliseen, Metelinkankaan pohjoisreunalla. Kohteen kaakkoispuolinen kankaanosa on kaivettu sorakuopaksi. Luoteessa on vaaransuo, pohjoisessa ja idässä alkavat Muhokselle päin jatkuvat hiekkakaarrot , joita suokaistaleet erottavat toisistaan. Kohde jää sorakuopan ja kuopalle johtavan metsäautotien väliselle mäntyä kasvavalle kivikkoiselle kaistaleelle, jonka rakkaan on osin ilmeisesti luonnontyönä, osin raivattuna syntynyt suorakaiteen muotoinen vallimuodostelma. Jätinkirkon pohjois- ja eteläsivu ovat rannansuuntaista kivikkoa ja puskuvallia, itä- ja länsisivut raivauksen tuloksena syntynyttä kivivallia. Länsi- ja eteläsivuilla on kapeat aukot. Itäkoillinen-länsilounas -suuntaisen raivanteen ala on noin 25 x 10 metriä. Jätinkirkon keskiosa on jokseenkin kivikkoinen.
Soranajossa jätinkirkon pohjoispuolinen röykkiö on tuhoutunut. Sorakuopan reuna kulkee läheltä rakenteen etelälaitaa, mutta itse jätinkirkko on säilynyt ehjänä. Kahdella muinaisjäännöskyltillä merkitty kohde sijaitsee heti sorakuoppaan johtavan tiensuun länsipuolella. Vuoden 1997 inventoinnin aikana kohteen läheisyydestä ei löydetty mitään asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.859010005 |
859 |
Luolakangas |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
448169.29500000 |
7173076.78700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.859010005 |
Suutarinjärvestä n. 4 km pohjoiseen, Ängeslevänjoen itäpuolisella soiden ympäröimällä paikoin kallioisilla kivikkokankailla. Lauolakankaan rakenteet sijaitsevat sen itä- ja kaakkoisreunalla. Paikalla on ainakin 8 erilaista rakennetta: röykkiöitä, kivivalleja ja latomuksia. |
| metsakeskus.859010008 |
859 |
Haisunräme 2:22 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
448049.34500000 |
7171917.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.859010008 |
Ängeslevänjoen itäpuolella, Suutarinjärvestä vajaat 3 km pohjoiseen. haisunrämeen pohjoispuoleisen kankaan kaakkoisreunalla on keskuskuopallinen röykkiö, jonka halkaisija on n. 3 m ja korkeus n. 30 cm. Tästä n. 4-5 m länteen on toinen mahdollinen kiveys, jonka halkaisija on n. 2,5 - 3 m. |
| metsakeskus.859010009 |
859 |
Haisunräme E |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
449518.75500000 |
7171337.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.859010009 |
Haisunrämeen itäpuolella olevilla kivikkokankailla, lähellä Kempeleen ulkopalstan rajaa, Suutarinjärvestä n. 2,5 km pohjoiseen. Paikalla on muutamia epämääräisiä, osin kivettyjä kuopanteita, joita ympäröi heikko valli.Suurimman halkaisija on n. 4-4,5 m ja syvyys n. 60 cm. Tästä lounaaseen on 3-4 pienempää kuopannetta. |
| metsakeskus.859010010 |
859 |
Piilopirtinkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
448119.31300000 |
7172916.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.859010010 |
Kohde, kaksi röykkiötä, toinen hajoitettu, josta vain kivikehä jäljellä, toinen edellistä pienempi röykkiö tai latomus, sijaitsevat Limingan ja Tyrnävän rajalla Suutarinjärvestä n. 4 km pohjoiseen. Alue on soiden ympäröimää rikkonaista ja kivikkokankaista maastoa. Kohde sijaitsee Piilopirtinkankaan laella kalliolla. Siinä on halkaisijaltaan n. 5 m oleva hajoitettu röykkiö. Tästä 15 m lounaaseen on pienempi, halkaisijaltaan n. 3 m oleva röykkiö tai latomus. |
| metsakeskus.859500001 |
859 |
Ängeslevä Toppinen |
10001 |
12003 |
13037 |
11006 |
27000 |
437222.66200000 |
7185579.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.859500001 |
Toppisen talon maalla on 1600-luvun alussa mahdollisesti sijainnut kappelikirkko. 1960-luvulla näkyvissä oli vielä muutamia rauniokiviä. Vuoden 2010 inventoinnissa mahdollisen kirkon sijaintipaikka ei selvinnyt. |
| metsakeskus.863000001 |
10 |
Tohni Tohninmäki |
10007 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
336395.00300000 |
6956948.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.863000001 |
Paikka sijaitsee Tohninmäen laella, Ritolaan menevän paikallistien luoteispuolella. Ristiraunio on mainittu valtionarkeologi J. R. Aspelinin keräysmatkakertomuksessa vuonna 1868. Tällöin paikalla on muinoin kerrottu olleen miehen kokoinen ja muotoinen puuveistos, jolle on mahdollisesti uhrattu. Tarinoiden mukaan Lapuan nimismies on määrännyt ristiraunion hävitettäväksi 1700/1800-lukujen taitteen tietämillä, jolloin paikalta on löydetty osa puuveistosta. Veistoksen sisältä on löydetty hopearaha ja raunion pohjalta pieniä ristejä ja sormuksia. Kyseessä on ilmeisesti katoliselta ajalta periytyvä pyhimyspatsas tai puuristi, jolle on tuotu uhreja synkretistiselle kansanuskolle tyypillisesti. Tohninmäkeen liittyy suullista perimätietoa (Tohnille kerrotaan uhratun vielä myöhäisinä aikoina) ja mäellä sanotaan olleen kiviraunio, muotonsa puolesta ristiraunioksi kutsuttu. Raunionpaikalla tehtiin koekaivauksia vuonna 1908. Paikalla oli rakennuksenpohjaa ja kiukaan jäänteitä, muttei selviä ristiraunion merkkejä.
Vuoden 1992 inventoinnissa kiinteää muinaisjäännöstä ei todettu. Paikallistien luoteisreunassa havaittiin kiveystä, josta ainakin osa on rakennuksenpohjia. Ristiraunion paikka lienee noin 80 m Uusi-Tohnin talosta koilliseen.
Vuoden 2018 inventoinnissa todettiin, että Vuoden 1908 kaivauspaikan vieressä on Töysä-seuran vuosina 2004-2005 pystyttämä opastaulu sekä ristiraunion rekonstruktio. Rekonstruktio on noin 3 m leveä ja 1,5 m korkea kiviröykkiö, joka on muistomerkki ”siitä tarujen rauniosta, jonka rakenteesta ei ole varmaa tietoa” (lainaus paikalla olevasta opastaulusta). |
| metsakeskus.863010003 |
10 |
Kallioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339613.75200000 |
6945466.90000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.863010003 |
Paikka sijaitsee Hakojärven pohjoisrannalla niemellä, Haapamäki-Seinäjoki rautatien eteläpuolella. Alueelta on rinnepellosta löytynyt kivitaltta (Töysä-seuran kokoelmat) vuonna 1952 ja kivikirves vuonna 1987. Näiden löytöpaikkojen etäisyys on noin 30 metriä.
Inventoinnissa 1992 pellosta löytyi kvartseja (KM 27184) noin 110 x 40 m alueelta (itä-länsi x etelä-pohjoissuunnassa). Maaperä on lähinnä savi-hiesuperäinen. Muuta asuinpaikkaan viittaavaa ei havaittu ja löytöjä oli alueella harvakseltaan. Niemi on rinnepeltoa, joka ei muodosta selvää terassia. |
| metsakeskus.863010004 |
10 |
Hakomäki/Hannula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
337558.55200000 |
6952112.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.863010004 |
Paikka sijaitsee viljelysmaalla, Ponnenjärvestä noin kilometri pohjoiseen, järveen laskevasta Alajoesta 300-370 m länteen, Hakomäen itäpuolisella peltoterassilla. Löydöt (kvartsit) ovat kahdelta alueelta pellolta. Löydökset ovat suhteellisen vähäiset, mutta viitannevat asuinpaikkaan. Paikan korkeus viittaa mesoliittiseen aikaan. Asuinpaikan tarkka laajuus on määrittämättä.
Vuoden 2018 inventoinnin yhteydessä tehdyn arvion mukaan kohde käsittää kaksi asuinpaikkaa, joista vanhempi (pohjoinen löytökeskittymä) on noin viisi metriä korkeammalla. |
| metsakeskus.863010004 |
10 |
Hakomäki/Hannula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337558.55200000 |
6952112.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.863010004 |
Paikka sijaitsee viljelysmaalla, Ponnenjärvestä noin kilometri pohjoiseen, järveen laskevasta Alajoesta 300-370 m länteen, Hakomäen itäpuolisella peltoterassilla. Löydöt (kvartsit) ovat kahdelta alueelta pellolta. Löydökset ovat suhteellisen vähäiset, mutta viitannevat asuinpaikkaan. Paikan korkeus viittaa mesoliittiseen aikaan. Asuinpaikan tarkka laajuus on määrittämättä.
Vuoden 2018 inventoinnin yhteydessä tehdyn arvion mukaan kohde käsittää kaksi asuinpaikkaa, joista vanhempi (pohjoinen löytökeskittymä) on noin viisi metriä korkeammalla. |
| metsakeskus.863010005 |
10 |
Isorimmi/Kukkomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333407.25200000 |
6945444.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.863010005 |
Paikka sijaitsee Töysän Tuurilla, aseman ja taajaman itäpuolella, Tuurin koululta noin 330-400 m itään. Inventoinnissa 1992 löytyi kvartseja ja liuskeen kappale noin 80 x 40 metrin suuruiselta alueelta kuivatun Isonrimmin järven rantatörmältä, viljelysmaalta. Todennäköisemmin asuinpaikka liittyy muinaiseen järvenrantavaiheeseen, eikä niinkään ole liitettävissä merenrantakorkeuteen.
Kukkomäen tilan ympäristöstä on eri aikoina löytynyt kaksi reikäkiveä (KM 2442:170, KM 6505) ja tasataltta (Satakunnan museo 8469). Myös "Tiurin kylän Kukkolan talon pellosta" löytynyt reikäkivi KM 2907:6 lienee näiltä main. Lisäksi kvartsilöytöpaikasta noin 350 m pohjoiseen on löytynyt kaarnakoho (KM 22109), joka on radiohiiliajoituksella ajoitettu myöhäismesoliittiseksi. |
| metsakeskus.863010006 |
10 |
Peltomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
334231.90700000 |
6946828.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.863010006 |
Paikka sijaitsee Töysän Jokikylässä, Töysänjoen uomasta noin 430 m luoteeseen. Inventoinnissa 1992 löytyi kvartseja hiekkaiselta peltorinteeltä, maantien vierestä, tien suuntaisesti kaikkiaan noin 180 m matkalla. Paikka on hiekkaperäinen kaakkoon laskeva peltorinne Peltomäen talolle vievän tien kohdalla, joka löytöpaikalla muodostaa hieman terassimaista kohtaa. Ilmeisesti maantie on tuhonnut osan paikkaa.
Peltomäen tilalta pellolta on aiemmin löytynyt pyöreä reikäkivi (KM 2446:220), jonka tarkempi löytöpaikka ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.863010007 |
10 |
Autio-Pennala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337252.00000000 |
6948467.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.863010007 |
Paikka sijaitsee Pennalanmäen itäreunassa, Pennalankosken länsipuolella.
Löydöt ovat viljelysmaalta noin 140 x 80 m alueelta. Samalta alueelta on mahdollisesti aikaisemmin löytynyt tasataltta (KM 976) ja reikäkivi (Töysä-seuran kokoelmat). |
| metsakeskus.863010009 |
10 |
Tyrni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
339883.63800000 |
6946535.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.863010009 |
Paikka sijaitsee Alavudelta Ähtäriin vievän maantien 705 eteläpuolella, tien ja Mustapuron eli Mähösenjoen välillä. Joen perkauksessa on vuonna 1954 löytynyt primitiivinen kirves (KM 14106). Lisäksi Tyrnin talon pellosta on löytynyt pieni reikäkivi (Töysä-Seuran kokoelmat). Inventoinnissa 1992 löytyi Tyrnin kohdalla olevasta pellosta, maantien pohjoispuolelta, noin 90 m Tyrnin talosta etelälounaaseen sekä tien eteläpuolelta jokitörmältä kvartsia.
Paikan asuinpaikkaluonne on epävarma. |
| metsakeskus.863010010 |
10 |
Ponneranta/Rasinperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
337102.74200000 |
6950658.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.863010010 |
Paikka sijaitsee Ponnejärven länsirannalla, peltorinteellä, rannasta noin 200-400 metriä länteen, Lehtimäentien itäpuolella. Peltorinteellä on terasseja, joista kahdelta alimmalta sekä ylimmältä on löytynyt jonkin verran kvartseja. Maaperä on hiekkainen.
Asuinpaikka on korkeuden perusteella ehkä varhaismesoliittinen.
Vuoden 2020 tarkastuksen aikaan pelto oli kynnöksellä, ja asuinpaikan kohdalla sen pinnassa havaittiin muutama kvartsi-iskos. Asuinpaikan kulttuurikerrokset ovat todennäköisesti suurimmaksi osaksi tuhoutuneet pellonmuokkauksen vuoksi. |
| metsakeskus.864000001 |
20 |
Ellilä |
10001 |
12009 |
13000 |
11002 |
27000 |
334986.31400000 |
6784701.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864000001 |
Ellilän tilan pihapiirissä oleva kohde. "Hautakummut ja röykkiöt" näyttävät olevan luontaisia, kivisiä moreenikumpuja, joista suurimmmat ovat halkaisijaltaan 30 metrisiä, pienimmät noin kymmenmetrisiä. Ne ovat ulkomuodoltaan joskus erehdyttävästi rautakautisten (tai pikemminkin rannikon pronssikautisten) hautaröykkiöiden näköisiä, mutta koekuopat ja maaleikkausten tarkastelu eivät tuoneet esiin mitään esihistoriallista.
Ainoastaan yhdestä halkaisijaltaan 20-metrisen peltosaarekkeen laelle tehdystä koekuopasta tuli suhteellisen runsaasti hiiltä, likaista maata ja kiviä. Mutta siitä ei kuitenkaan löytynyt mitään kuten ei toisestakaan koekuopasta. Kyseessä saattaa olla historiallisen toiminnan jäänne, mihin viittaisi kumpareen laelle uudemmalla ajalla kaivettu suurempi kuoppa. |
| metsakeskus.864010001 |
20 |
Hallamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
331517.69500000 |
6786111.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010001 |
Kalmisto sijaitsee pohjoiseteläsuuntaisen mäen eteläpäässä Lontilanjoen lounaisrannalla, pihamaalla. Puolet rautakauden lopulle ajoittuvasta kalmistosta on hävitetty Hallamäki Oy:n rakennuttaessa kerrostalot paikalle. Ent. Järvelän tontilla sijainnut osa on kokonaan hävitetty tai jäänyt täytemaan alle. Paikalta on löydetty mm. putkikeihäänkärki, pyöreä kupurasolki, ketjuja, kaksi rannerengasta, sirppi, miekan säilä, palanutta luuta, kirves. Väreen tontilla sijainnut osa kalmistoa on siinä kunnossa, mihin se on jäänyt Rinteen tutkimusten jälkeen. Väreen tontilla on polttokenttäkalmistoon viittaavaa kiveystä jäljellä. Paikalla on rauhoitustaulu. |
| metsakeskus.864010002 |
20 |
Mainiemi |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
331764.60100000 |
6785820.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010002 |
Kalmisto sijaitsee Toijalan rautatieasemalta 400 m itään, Hämeentien varrella. Paikalla on alun perin ollut mahdollisesti nelisivuinen kivilatomus. Kalmisto on osittain tuhoutunut Mainiemen huvilan pihaa ja puutarhaa raivattaessa.
Osaksi Toijalan Kaidetehtaan alueella on laaja kivikumpare. Nykyisin osa mäestä on puistikkona, ja osa on jaettu omakotitalotonteiksi. Salosen torpan paikalla on omakotitalo Lehtosalontie 3:ssa. Paikalla 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa toimineen olutpanimon iso maakellari on yhä jäljellä. |
| metsakeskus.864010004 |
20 |
Hirsikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
329412.52800000 |
6788870.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Toivettulan talosta 400 m länsiluoteeseen. Paikka on metsäalueella kallioisten mäkien välisessä notkossa. Maaperä asuinpaikan kohdalla on hiekkaa, muuten savea. Paikalla on myös vanha hiekkakuoppa ja sen lounaispuolelta pintamaa on kuorittu. Alue on entistä peltoa. Paikalta on nuorakeramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.864010005 |
20 |
Metsikkö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332372.37400000 |
6782479.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Metsikön talosta 20 m lounaaseen ja 100 m Lontilanjoesta koilliseen.
Paikka on viljeltyä aluetta. Kohteesta on useita kiviesineitä ( mm. tasatalttoja, liuskekärjen katkelma, reikäkiven kaltelma). Ne on löydetty matalan törmän päältä pieneltä alueelta. |
| metsakeskus.864010006 |
20 |
Matinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
333334.96000000 |
6787329.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Terisjärven länsiosassa, Matinlahden etelärannalla. Lahden eteläpuolella olevan mäen pohjoisrinne laskee jyrkästi nykyiseen rantaan. Törmän päällä on muutamissa kohdissa pieniä tasanteita, joista itäisimmältä todettiin asuinpaikka. Paikalta on saviastian pala ja palanutta savea. |
| metsakeskus.864010007 |
20 |
Toivettula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330126.24600000 |
6788717.84900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010007 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee loivasti pohjoiseen Rätönjärveen eli Toivaslampeen laskevalla rinteellä.
Asuinpaikkaan liittyvät kvartsit on kerätty pellolta noin 25 m läpimittaiselta alueelta. Löytökeskittymä on rinteen alaosassa. |
| metsakeskus.864010008 |
20 |
Mäkienperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
330579.00000000 |
6789279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanajaveden eteläpuolella, noin 700 m Konhonvuolteesta etelään ja 300 m Lontilanjoesta itään. Paikka on tasaisesta suomaastosta kohoavalla matalalla hiekkaharjanteella.
Harjanteen eteläreunalla on pieni hiekkakuoppa. Kuoppa on umpeen kasvanut, mutta pohjoisreunalla on näkyvillä hiekkaa. Siitä on löytynyt saviastianpaloja. Noin 50 m hiekkakuopasta itään, harjanteen laella, on vierekkäin kaksi kuoppaa. Läntisempi on soikea, kooltaan noin 3 x 2 m ja matala. Aivan sen pohjoispään vieressä on pyöreä, suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 1,5 m ja syvyys puoli metriä. Kuopilla on matala reunavalli. Muotonsa ja sijaintinsa perusteella ne voisivat olla pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.864010008 |
20 |
Mäkienperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
330579.00000000 |
6789279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanajaveden eteläpuolella, noin 700 m Konhonvuolteesta etelään ja 300 m Lontilanjoesta itään. Paikka on tasaisesta suomaastosta kohoavalla matalalla hiekkaharjanteella.
Harjanteen eteläreunalla on pieni hiekkakuoppa. Kuoppa on umpeen kasvanut, mutta pohjoisreunalla on näkyvillä hiekkaa. Siitä on löytynyt saviastianpaloja. Noin 50 m hiekkakuopasta itään, harjanteen laella, on vierekkäin kaksi kuoppaa. Läntisempi on soikea, kooltaan noin 3 x 2 m ja matala. Aivan sen pohjoispään vieressä on pyöreä, suppilomainen kuoppa, jonka halkaisija on 1,5 m ja syvyys puoli metriä. Kuopilla on matala reunavalli. Muotonsa ja sijaintinsa perusteella ne voisivat olla pyyntikuoppia. |
| metsakeskus.864010009 |
20 |
Sitto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
332472.29900000 |
6789171.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010009 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kivi- tai pronssikautisen asuinpaikan sekä kaksi mahdollisesti varhaismetallikautista röykkiötä. Muinaisjäännökset sijaitsevat metsämaastossa Vanajaveden Makkaranselällä olevassa Sittosaaressa. Saari on pieni, itä-länsi-suunnassa noin 100 m pitkä ja 60–80 m leveä. Saaren sisäosa on lähes tasamaata, joka on noin 3 m järven pinnan yläpuolella.
Saaren lounaiskulmassa on noin 30 x 20 m kokoinen, muuta aluetta korkeampi kumpare. Sen laella on kiviröykkiö. Toinen röykkiö on tasamaalla, saaren keskellä. Koekuopista saatujen löytöjen (keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsia, piitä) perusteella paikalla on myös asuinpaikka. |
| metsakeskus.864010009 |
20 |
Sitto |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
332472.29900000 |
6789171.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010009 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kivi- tai pronssikautisen asuinpaikan sekä kaksi mahdollisesti varhaismetallikautista röykkiötä. Muinaisjäännökset sijaitsevat metsämaastossa Vanajaveden Makkaranselällä olevassa Sittosaaressa. Saari on pieni, itä-länsi-suunnassa noin 100 m pitkä ja 60–80 m leveä. Saaren sisäosa on lähes tasamaata, joka on noin 3 m järven pinnan yläpuolella.
Saaren lounaiskulmassa on noin 30 x 20 m kokoinen, muuta aluetta korkeampi kumpare. Sen laella on kiviröykkiö. Toinen röykkiö on tasamaalla, saaren keskellä. Koekuopista saatujen löytöjen (keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsia, piitä) perusteella paikalla on myös asuinpaikka. |
| metsakeskus.864010009 |
20 |
Sitto |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
332472.29900000 |
6789171.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010009 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kivi- tai pronssikautisen asuinpaikan sekä kaksi mahdollisesti varhaismetallikautista röykkiötä. Muinaisjäännökset sijaitsevat metsämaastossa Vanajaveden Makkaranselällä olevassa Sittosaaressa. Saari on pieni, itä-länsi-suunnassa noin 100 m pitkä ja 60–80 m leveä. Saaren sisäosa on lähes tasamaata, joka on noin 3 m järven pinnan yläpuolella.
Saaren lounaiskulmassa on noin 30 x 20 m kokoinen, muuta aluetta korkeampi kumpare. Sen laella on kiviröykkiö. Toinen röykkiö on tasamaalla, saaren keskellä. Koekuopista saatujen löytöjen (keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsia, piitä) perusteella paikalla on myös asuinpaikka. |
| metsakeskus.864010009 |
20 |
Sitto |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27000 |
332472.29900000 |
6789171.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010009 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kivi- tai pronssikautisen asuinpaikan sekä kaksi mahdollisesti varhaismetallikautista röykkiötä. Muinaisjäännökset sijaitsevat metsämaastossa Vanajaveden Makkaranselällä olevassa Sittosaaressa. Saari on pieni, itä-länsi-suunnassa noin 100 m pitkä ja 60–80 m leveä. Saaren sisäosa on lähes tasamaata, joka on noin 3 m järven pinnan yläpuolella.
Saaren lounaiskulmassa on noin 30 x 20 m kokoinen, muuta aluetta korkeampi kumpare. Sen laella on kiviröykkiö. Toinen röykkiö on tasamaalla, saaren keskellä. Koekuopista saatujen löytöjen (keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsia, piitä) perusteella paikalla on myös asuinpaikka. |
| metsakeskus.864010009 |
20 |
Sitto |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
332472.29900000 |
6789171.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010009 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kivi- tai pronssikautisen asuinpaikan sekä kaksi mahdollisesti varhaismetallikautista röykkiötä. Muinaisjäännökset sijaitsevat metsämaastossa Vanajaveden Makkaranselällä olevassa Sittosaaressa. Saari on pieni, itä-länsi-suunnassa noin 100 m pitkä ja 60–80 m leveä. Saaren sisäosa on lähes tasamaata, joka on noin 3 m järven pinnan yläpuolella.
Saaren lounaiskulmassa on noin 30 x 20 m kokoinen, muuta aluetta korkeampi kumpare. Sen laella on kiviröykkiö. Toinen röykkiö on tasamaalla, saaren keskellä. Koekuopista saatujen löytöjen (keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsia, piitä) perusteella paikalla on myös asuinpaikka. |
| metsakeskus.864010009 |
20 |
Sitto |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
332472.29900000 |
6789171.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010009 |
Muinaisjäännösryhmä käsittää kivi- tai pronssikautisen asuinpaikan sekä kaksi mahdollisesti varhaismetallikautista röykkiötä. Muinaisjäännökset sijaitsevat metsämaastossa Vanajaveden Makkaranselällä olevassa Sittosaaressa. Saari on pieni, itä-länsi-suunnassa noin 100 m pitkä ja 60–80 m leveä. Saaren sisäosa on lähes tasamaata, joka on noin 3 m järven pinnan yläpuolella.
Saaren lounaiskulmassa on noin 30 x 20 m kokoinen, muuta aluetta korkeampi kumpare. Sen laella on kiviröykkiö. Toinen röykkiö on tasamaalla, saaren keskellä. Koekuopista saatujen löytöjen (keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsia, piitä) perusteella paikalla on myös asuinpaikka. |
| metsakeskus.864010010 |
20 |
Kirjoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
332284.38000000 |
6788628.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanajaveden Makkaraselän etelärannalla, Kirjoniemen itäosassa. Ranta on paikalla kivinen, jyrkkä ja törmämäinen.
Törmän päällä on tasaista kangasmaata. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt (saviastianpalat ja kvartsi-iskokset) saatiin tasanteelta. Koekuoppien perusteella muinaisjäännösalue on 80 m pitkä. |
| metsakeskus.864010010 |
20 |
Kirjoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
332284.38000000 |
6788628.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanajaveden Makkaraselän etelärannalla, Kirjoniemen itäosassa. Ranta on paikalla kivinen, jyrkkä ja törmämäinen.
Törmän päällä on tasaista kangasmaata. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt (saviastianpalat ja kvartsi-iskokset) saatiin tasanteelta. Koekuoppien perusteella muinaisjäännösalue on 80 m pitkä. |
| metsakeskus.864010011 |
20 |
Taivallahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
331432.72300000 |
6789048.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanajaveden Makkaranselän etelärantaa seuraavalla harjulla, Taivallahden ja Vanajaveden välissä. Harju on asuinpaikan kohdalla 15–25 m leveä ja 2-3 m korkea.
Paikalla on harjun laella ja etelärinteessä painanne, johon kaivetusta koekuopasta on saatu löydöt (saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta).
Painanne on pyöreä. Sen halkaisija on 5 - 5,5 m. Pohja on 2 m mittaiselta alueelta tasainen. Parin metrin päässä painanteen reunasta luoteeseen, harjun laen pohjoisreunalla on pieni, pyöreä, suppilomainen, kehävallillinen kuoppa. Sen halkaisija on noin 1,5 m ja syvyys 40 cm. Ulkonäkönsä perusteella se voisi pieni pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.864010012 |
20 |
Pikkusuo |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
330753.99000000 |
6789309.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.864010012 |
Pyyntikuopat sijaitsevat harjulla, joka seurailee Vanajaveden Makkaranselän eteläreunaa. Taivallahdesta länteen harju kulkee sisämaassa, Pikkusuolla. Harju nousee suosta esiin vain parin sadan metrin pituisina pätkinä, joiden välissä on enemmän tai vähemmän soistunutta tasamaata.
Kuoppia on 11. Kymmenen niistä on länsiluoteesta itäkaakkoon suuntautuvalla 200 m pitkällä harjanteella. Yhdestoista kuoppa on näistä erillään, noin 70 m kaakkoon, seuraavalla harjanteella. Kymmenen läntistä kuoppaa on jonossa pitkin harjua. Kuoppien keskimääräinen välimatka on noin 20 m. Lyhin väli on 7 m ja pisin 35 m. Kuopat ovat yleensä pyöreitä, muutamat itäiset soikeita. Kuoppien halkaisija on 2,5 - 5 m, useimmilla kuopilla 3 - 4 m. Poikkileikkaukseltaan kuopat ovat yleensä suppilomaisia. Kuopilla on yleensä selvä, vaikka usein matala reunavalli. |
| metsakeskus.885000022 |
272 |
Aho |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346445.54600000 |
7067387.92900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885000022 |
Kohde sijaitsee Ullavanjoen länsi-/eteläpuolella, jokirannasta noin 60-80 m länteen, tonttimaalla, mäellä. Antti Saari on tehnyt löytöjä pellosta ja tonttimaalta. (Antti Saari käyttää paikasta nimeä Virrankoski, Aho). |
| metsakeskus.885000026 |
272 |
Uudenpaikankangas |
10001 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
341340.58300000 |
7070791.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885000026 |
Ullavan Alikylässä, Ullavanjoen pohjoispuolella, lähellä Kälviän rajaa on Vähälän viljelysaukean (jokivarressa) luoteispuolella metsämaastossa mäenkumpareita. Uudenpaikankangas on tällainen mäki, josta lautasäkeen jäljiltä on metsämaan pinnasta Antti Saari löytänyt kvartsia. Maaperä on soraa.
Paikalta noin 500-600 m länsilounaaseen on kohde Murhakangas (Ullava 9), jolta on asuinpaikkalöytöjä ja mahdollisia asumuksenpohjia. |
| metsakeskus.885000028 |
272 |
Haapala-Niemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352378.18900000 |
7060282.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885000028 |
Antti Saaren lähettämiä kvartseja pellosta Haapalan Niemen (?) maalta. Paikkaa ei ole tarkastettu. Asuinpaikaksi mahdollinen.
Kohde Niemi/Rahkonen (885 01 0012) sijaitsee samoilla korkeuksilla. |
| metsakeskus.885000029 |
272 |
Kiviharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
350909.00000000 |
7058388.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885000029 |
Paikka sijaitsee Ullavanjärven nykyisen lasku-uoman, Kylmäojan, eteläpuolella Peuranevankankaan jatkona olevalla kankaalla, Kaustinen - Toholampi kantatien molemmin puolin.
Antti Saari on ilmoittanut havaitsemistaan kuopanteista vuonna 1986. Ne on mainittu myös E. E. Takalan Pietarsaaren suomenkielisessä kihlakuntakertomuksessa vuodelta 1896 (s. 66 - 67).
Kuoppia on kolmella alueella. 1. Neljä pyöreähköä kuopannetta kangasmaastossa (läpimitta noin 2 - 3 m). 2. Kaksi kuopannetta (läpimitta 4 - 5 m ) harjanteella. Erottuvat selvästi, ja ovat noin 40 m päässä toisistaan. 3. kolme kuopannetta noin 15 m matkalla harjanteella. Suurin on 4 - 5 m läpimitaltaan.
Vuoden 2020 tarkastuksessa alueen 3 pyyntikuoppia ei voitu paikallistaa. Ne ovat todennäköisesti sijainneet Pokeharjuntien itäpuolisella harjanteella ja tuhoutuneet maankäytössä. Sen sijaan alueen 2, Pokeharjuntien länsipuoliset pyyntikuopat paikallistettiin (pääkohde ja alakohde 1). Kummankin läpimitta on n. 4m. Alueen 1 pyyntikuopista paikallistettiin kaksi (alakohteet 2-3). |
| metsakeskus.885010001 |
272 |
Herlevinharju |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
346252.00000000 |
7070799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010001 |
Pyyntikuoppia hiekkaharjulla, Herlevinharjun eteläosassa, metsätien risteyksen lähellä, kankaalla noin 100 metrin matkalla rivissä. Kuopanteista suurimmat ovat noin 3-4 m läpimitaltaan ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kuopanteiden pohjoispuolella on tervahauta ja siihen liittyviä kaivantoja. Inventoinnissa 1988 tehdyissä koepistoista ei tullut löytöjä; kuopissa oli podsolimaannos, joka ei kuitenkaan ollut yhtenäinen.
Kohde tarkastettiin vuonna 2022. Havaintojen tekoa ja tulkintaa vaikeutti se, että alueella on erilaisia ja eri aikoina syntyneitä kuoppia ja painanteita, joista osa liittynee moderniin hiekanottoon, osa tervanpolttoon ja osa on näitä vanhempia pyyntikuoppia. Pyyntikuopiksi tulkitut seitsemän kuoppaa muodostavat säännöllisen noin 110 metriä pitkän luode-kaakko suuntaisen jonon. Kuoppa 1 (pääkohde) on läpimitaltaan noin 2,5 metriä ja siinä havaittiin selkeä podsolimaannos ja paksu huuhtoutumiskerros, mikä viittaa siihen että kuoppa on melko vanha. Samanlainen havainto tehtiin kuopasta 5 (alakohde). |
| metsakeskus.885010001 |
272 |
Herlevinharju |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
346252.00000000 |
7070799.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010001 |
Pyyntikuoppia hiekkaharjulla, Herlevinharjun eteläosassa, metsätien risteyksen lähellä, kankaalla noin 100 metrin matkalla rivissä. Kuopanteista suurimmat ovat noin 3-4 m läpimitaltaan ja syvyydeltään noin 0,5 m. Kuopanteiden pohjoispuolella on tervahauta ja siihen liittyviä kaivantoja. Inventoinnissa 1988 tehdyissä koepistoista ei tullut löytöjä; kuopissa oli podsolimaannos, joka ei kuitenkaan ollut yhtenäinen.
Kohde tarkastettiin vuonna 2022. Havaintojen tekoa ja tulkintaa vaikeutti se, että alueella on erilaisia ja eri aikoina syntyneitä kuoppia ja painanteita, joista osa liittynee moderniin hiekanottoon, osa tervanpolttoon ja osa on näitä vanhempia pyyntikuoppia. Pyyntikuopiksi tulkitut seitsemän kuoppaa muodostavat säännöllisen noin 110 metriä pitkän luode-kaakko suuntaisen jonon. Kuoppa 1 (pääkohde) on läpimitaltaan noin 2,5 metriä ja siinä havaittiin selkeä podsolimaannos ja paksu huuhtoutumiskerros, mikä viittaa siihen että kuoppa on melko vanha. Samanlainen havainto tehtiin kuopasta 5 (alakohde). |
| metsakeskus.885010002 |
272 |
Peuranevankangas 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
350395.00000000 |
7060533.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010002 |
Kohde sijaitsee Haapalan Peuranevankankalla, Peuranevan itäpuolella. Paikalla on kuopanteita/pyyntikuoppia kankaalla. Pohjoisempi ryhmä sijaitsee Ullava-Korpi tieltä etelään vievän uuden metsäautotien risteysalueella, tien molemmin puolin. Eteläisempi ryhmä on tästä noin 600 m etelään, tien länsipuolella olevan uuden hiekkakuopan länsi- ja eteläpuolella. Inventoinnissa 1988 havaittiin toistakymmentä kuopannetta. Inventoinnin yhteydessä muutamaan kuoppaan kaivettiin koepisto, joista ei tullut löytöjä.
Kesällä tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että Pokeharjuntien ja Harpputien risteyksen itäpuolella, jossa valtaosa aiemmin havaituista kuopista sijaitsee, on laaja äestetty avohakkuu-alue, johon on hiljattain istutettu taimia. Aivan risteyksen itäpuolelta on lisäksi otettu hiekkaa, jonka seurauksena paikalle on syntynyt noin 50 x 100 m (noin 5300 m2) laaja hiekkakuoppa. Aikaisemmissa tarkastuksissa havaittujen kuoppien tarkat sijainnit eivät ole tiedossa, joten hiekkakuopan suhde pyyntikuoppiin on vaikeasti arvioitavissa.
-kohteella on ollut aiemmin virheellinen paikkatieto 8/2018 asti -
Nyt alueelta paikannettiin yhteensä 11 kuoppaa, jotka ulkonäön perusteella on tulkittu pyyntikuopiksi. Näistä 8 sijaitsee Pokeharjuntien itäpuolella ja 3 tien länsipuolella. Neljä pyyntikuoppaa (nro 4–6 ja 11) sijaitsee hakkuualueella ja ne ovat jossain määrin vaurioituneet äestyksen seurauksena. Pyyntikuopan nro 2 kohdalla kasvaa nuorta istutusmetsää ja muiden pyyntikuoppien kohdalla varttuneempaa mäntymetsää. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1,8–3,0 m laajoja ja 0,20–0,55 m syviä. Niiden ympärillä on useimmiten havaittavissa matala maavalli.
Tiainen 2021: syksyllä 2021 maastossa ei tarkistettu koko muinaisjäännösaluetta, koska sen itä- ja kaakkoisosat jäivät liki 400 m etäisyydelle inventoinnin kohteena olleesta suunnitellusta voimajohtolinjasta. Vuoden 2018 tarkistetuista ja kartoitetuista pyyntikuopista tarkastettiin kuopat nro 1-4. Kuoppia 5-11 ei tarkistettu. Tunnetun pyyntikuoppa-alueen länsipuolelta, Pokeharjuntien eteläpuolelta havaittiin yksi pyyntikuopaksi sopiva kuoppajäännös (kts. alakohteet, pyyntikuoppa 12). |
| metsakeskus.885010003 |
272 |
Peltokangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
339008.51500000 |
7072722.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010003 |
Kohde sijaitsee Ullavan ja Kälviän rajalla, osaksi Kälviän puolella, Haapasalonnevan pohjoispuolella. Paikalta on saatu kivikautisia asuinpaikkalöytöjä laajalta alueelta Peltokankaan tilan ympäristöstä pelloista, ojaleikkauksista ja kankaalta, jossa on myös laaja asumuspainanne. Asuinpaikan ala on noin 300 x 180 m, josta pääosa on Kälviän puolella (ks. kohde Kälviä 36 Päivärinta). |
| metsakeskus.885010004 |
272 |
Mäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346334.58500000 |
7067573.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Mäen talon pihapiirissä ja viljelysmaalla; mäenkumpareen yläosassa ja laella, Ullavanjoen eteläpuolella. Mäen talo sijaitsee pienellä kohoumalla, jonka ympäristöstä on eri aikoina löytynyt kvartseja. Maa on hienoa hiekkaa/hiesua. |
| metsakeskus.885010005 |
272 |
Myllyalanko |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346410.55300000 |
7069412.11800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010005 |
Kohde sijaitsee Tiaisenkankaan pohjoisosassa, hiekkakuopitetulla kankaalla, jonka pohjoispuolella virtaa Ullavanjoen sivujoki, Vanhajoki. Inventointilöydöt 1988 ovat uuden hiekkakuopan pohjoisosan luoteis- ja koillistörmästä, sekä metsätien eteläpuolelta kuopan itäreunasta. Eteläisten ja pohjoisten kvartsien löytöpaikkojen välinen etäisyys on noin 150 m. Ilmeisesti osa asuinpaikasta lienee tuhoutunut.
Vuonna 1998 saatiin löytöjä lisää kuopan pohjoisreunalta. Joen ja sorakuopan välissä on mahdollisesti asuinpaikkaa tallessa laajemminkin. |
| metsakeskus.885010006 |
272 |
Riu´unkaarat |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
347993.00000000 |
7066139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010006 |
Kohde sijaitsee Ullava-Korpi -tien lounaispuolella, hiekkamaalla, kankaalla eli kaaralla. Kangasmaastossa on ainakin 6 pyyntikuoppaa tai pientä asumuspainannetta muistuttavaa painannetta. Inventoinnissa 1988 tehdyissä koepistoissa tuli kuopanteista esiin hiiltä.
Osa kuopanteista sijaitsee korkeammalla selänteellä olevan tervahaudan ympärillä. |
| metsakeskus.885010006 |
272 |
Riu´unkaarat |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
347993.00000000 |
7066139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010006 |
Kohde sijaitsee Ullava-Korpi -tien lounaispuolella, hiekkamaalla, kankaalla eli kaaralla. Kangasmaastossa on ainakin 6 pyyntikuoppaa tai pientä asumuspainannetta muistuttavaa painannetta. Inventoinnissa 1988 tehdyissä koepistoissa tuli kuopanteista esiin hiiltä.
Osa kuopanteista sijaitsee korkeammalla selänteellä olevan tervahaudan ympärillä. |
| metsakeskus.885010006 |
272 |
Riu´unkaarat |
10002 |
12016 |
13175 |
11002 |
27000 |
347993.00000000 |
7066139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010006 |
Kohde sijaitsee Ullava-Korpi -tien lounaispuolella, hiekkamaalla, kankaalla eli kaaralla. Kangasmaastossa on ainakin 6 pyyntikuoppaa tai pientä asumuspainannetta muistuttavaa painannetta. Inventoinnissa 1988 tehdyissä koepistoissa tuli kuopanteista esiin hiiltä.
Osa kuopanteista sijaitsee korkeammalla selänteellä olevan tervahaudan ympärillä. |
| metsakeskus.885010006 |
272 |
Riu´unkaarat |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
347993.00000000 |
7066139.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010006 |
Kohde sijaitsee Ullava-Korpi -tien lounaispuolella, hiekkamaalla, kankaalla eli kaaralla. Kangasmaastossa on ainakin 6 pyyntikuoppaa tai pientä asumuspainannetta muistuttavaa painannetta. Inventoinnissa 1988 tehdyissä koepistoissa tuli kuopanteista esiin hiiltä.
Osa kuopanteista sijaitsee korkeammalla selänteellä olevan tervahaudan ympärillä. |
| metsakeskus.885010007 |
272 |
Arkangeli |
10002 |
12001 |
13001 |
11002 |
27000 |
338882.00000000 |
7069158.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010007 |
Kohde sijaitsee Ullavanjoen ja Ilvesnevan välillä, kivisellä moreenikankaalla, noin 400 m joesta länteen. Kuopanteista on ilmoittanut Antti Saari vuonna 1986. Inventoinnissa 1988 todettiin kaksi kuopannetta noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan pienen Arkangeli-nimisen kohouman kaakkoispäässä, vain pari metriä viereisen suon yläpuolelta. Näistä eteläisempi on suurempi, noin 6 m halkaisijaltaan ja syvyydeltään noin 50-70 cm. Pienempi kuopanne on pienempi ja epämääräisempi, halkaisijaltaan noin 3 m.
Kohde tarkastettiin vuonna 2023 ja sen todettiin olevan ennallaan. Kummassakin kuopanteessa on jälkiä vanhasta maan muokkauksesta, mutta ne ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Kuopanteet sijaitsevat kivikkoisessa nuorta männikköä kasvavassa mäenrinteessä. Isompi ja eteläisempi kuopanne on muodoltaan soikea ja raivattu rinteeseen. Välittömästi kuopanteen lounaispuolella kulkee vanha metsäkoneen ajoura. Tästä reilut 10 metriä pohjoiseen sijaitseva pienempi kuopanne (alakohde) on raivattu kivikkoon. Kuopanteen ympärillä on vahvaa kivivallia ja sen pohjakin koostuu kivistä.
Kohteen ajoituksesta ja funktiosta on vaikea sanoa mitään varmaa. Kyseessä saattaisi olla pyyntileirin jäänteet, jolloin isompi kuopanne olisi tilapäisasumuksen pohja ja pienempi jonkinlainen säilytyskuoppa.
Kohde tarkastettiin vuoden 2024 inventoinnin yhteydessä. Kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.885010008 |
272 |
Lähdeneva |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
352793.00000000 |
7056162.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010008 |
Kohde sijaitsee Rahkosenharjulla, kankaalla, ala-asteen koulurakennuksesta 600 m eteläkaakkoon. Paikalta on löydetty 2 kuopannetta etelään suuntautuvalta, osittain soistuvan maan ympäröivältä, matalalta harjuselänteeltä. Ne sijaitsevat kivettömällä kangasmaalla, noin 50-60 metrin etäisyydellä toisistaan. Kuopanteet ovat 2-3 metriä halkaisijaltaan ja noin 30-50 cm syviä erottuen selvästi maastossa. Antti Saaren ilmoituksen mukaan kuopanteita myös etelämpänä (noin 300 m).
Vuoden 2020 maastokatselmuksessa kohde tarkastettiin ja tehtiin ja sijaintikorjaus. Kuopanne 1 sijaitsee aivan harjanteen kaakkoispäässä harjanteen laella kulkevan polun itäpuolella ja kuopanne 2 tästä noin 70 luoteeseen polun toisella puolella (kts alakohde). |
| metsakeskus.885010009 |
272 |
Murhakangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
340868.76900000 |
7070553.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010009 |
Kohde sijaitsee Murhakankaanrämeen ja Haapasalonnevan välisessä kivikkoisessa maastossa. Alueella on kuopanteita (pyyntikuoppia/asumuspainanteita) laajalla, noin 500 x 800 metrin suuruisella alueella.
1) Murhakankaan itäpään korkeimmalla kohdalla Pikkurämeen länsipuolella, jyrkähkön rinteen päällä hyvin kivikkoisessa maastossa on ainakin kolme pyöreähköä kuopannetta, joista kaksi on selvää ja halkaisijaltaan noin 3,5-5 m.
2) Murhakankaan pohjoisosassa on mahdollisesti kuusi kuopannetta, joista osa on pyöreitä, osa soikeahkoja, noin 7-8 x 4 m suuruisia. Yhdessä koekuopassa oli luontaista kvartsia, mutta ei hiiltä tai kulttuurikerrosta.
3) Murhakankaan keski- ja länsiosassa on useita kuopanteita (ainakin 5 kpl), joista yksi sijaitsee harjanteen laella traktoritalvitien kohdalla. Se on halkaisijaltaan noin 8 m ja pohjaltaan kivinen.
4) Murhakankaan eteläosassa on aivan kivisen harjanteen korkeimmalla kohdalla, sen kaakkoisreunassa yksi pienehkö kuopanne, halkaisijaltaan noin 2,5-3 m.
Miettinen: Hiekka- ja moreenikankaalla kuopanteita/pyyntikuoppia, laakeita asumuspainanteita, joissa ympäröivä valli. Painanteet ovat pyöreitä ja myös pitkänomaisia. Metsämaalta äestysvaoista ja koepistoista asuinpaikkalöytöjä. Laaja alue. Pääosa alueella 3 Murhakankaan lounaisrinteessä, lisäksi kuopanteita erillisillä mäkisaarekkeilla pohjoisessa (2), idässä(1) ja etelässä (4). Mäet ovat kivisiä ja luontaisestikin kuopanteisia; myös luontaista kvartsia esiintyy. Silti kvartsin joukossa on työstettyä aineistoa. |
| metsakeskus.885010009 |
272 |
Murhakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
340868.76900000 |
7070553.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010009 |
Kohde sijaitsee Murhakankaanrämeen ja Haapasalonnevan välisessä kivikkoisessa maastossa. Alueella on kuopanteita (pyyntikuoppia/asumuspainanteita) laajalla, noin 500 x 800 metrin suuruisella alueella.
1) Murhakankaan itäpään korkeimmalla kohdalla Pikkurämeen länsipuolella, jyrkähkön rinteen päällä hyvin kivikkoisessa maastossa on ainakin kolme pyöreähköä kuopannetta, joista kaksi on selvää ja halkaisijaltaan noin 3,5-5 m.
2) Murhakankaan pohjoisosassa on mahdollisesti kuusi kuopannetta, joista osa on pyöreitä, osa soikeahkoja, noin 7-8 x 4 m suuruisia. Yhdessä koekuopassa oli luontaista kvartsia, mutta ei hiiltä tai kulttuurikerrosta.
3) Murhakankaan keski- ja länsiosassa on useita kuopanteita (ainakin 5 kpl), joista yksi sijaitsee harjanteen laella traktoritalvitien kohdalla. Se on halkaisijaltaan noin 8 m ja pohjaltaan kivinen.
4) Murhakankaan eteläosassa on aivan kivisen harjanteen korkeimmalla kohdalla, sen kaakkoisreunassa yksi pienehkö kuopanne, halkaisijaltaan noin 2,5-3 m.
Miettinen: Hiekka- ja moreenikankaalla kuopanteita/pyyntikuoppia, laakeita asumuspainanteita, joissa ympäröivä valli. Painanteet ovat pyöreitä ja myös pitkänomaisia. Metsämaalta äestysvaoista ja koepistoista asuinpaikkalöytöjä. Laaja alue. Pääosa alueella 3 Murhakankaan lounaisrinteessä, lisäksi kuopanteita erillisillä mäkisaarekkeilla pohjoisessa (2), idässä(1) ja etelässä (4). Mäet ovat kivisiä ja luontaisestikin kuopanteisia; myös luontaista kvartsia esiintyy. Silti kvartsin joukossa on työstettyä aineistoa. |
| metsakeskus.885010010 |
272 |
Peräkorvenharju/Pitkämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
340861.76800000 |
7071728.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010010 |
Kohde sijaitsee Ullava-Kälviä maantien lounaispuolella, osaksi Ullavan, osaksi Kälviän puolella (ks. kohde Kälviä 34). Pyyntikuopat/kuopanteet ovat Ullavan puolella rajaa, kvartsi-iskokset Kälviän puolelta sorakuopan reunasta. Paikka on jyrkähkön mäen kivistä itärinnettä. Noin 160 m lounaaseen ja noin 5 m alempana on pienen kärrytien länsipuolella kolme matalaa kuopannetta, joiden läpimitta on 3,5-4 m. Ne sijaitsevat vähäkivisellä paikalla muutoin kivisellä harjulla, jyrkähkön länsirinteen päällä noin 20 metrin matkalla etelä-pohjoissuunnassa. |
| metsakeskus.885010010 |
272 |
Peräkorvenharju/Pitkämäki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
340861.76800000 |
7071728.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010010 |
Kohde sijaitsee Ullava-Kälviä maantien lounaispuolella, osaksi Ullavan, osaksi Kälviän puolella (ks. kohde Kälviä 34). Pyyntikuopat/kuopanteet ovat Ullavan puolella rajaa, kvartsi-iskokset Kälviän puolelta sorakuopan reunasta. Paikka on jyrkähkön mäen kivistä itärinnettä. Noin 160 m lounaaseen ja noin 5 m alempana on pienen kärrytien länsipuolella kolme matalaa kuopannetta, joiden läpimitta on 3,5-4 m. Ne sijaitsevat vähäkivisellä paikalla muutoin kivisellä harjulla, jyrkähkön länsirinteen päällä noin 20 metrin matkalla etelä-pohjoissuunnassa. |
| metsakeskus.885010011 |
272 |
Viitasalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
356328.58600000 |
7062559.90900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010011 |
Kohde sijaitsee Ullavanjärven koillisrannalla, Viitasalon maalla, hiekkaisella rinnepellolla, rakennusten etelä-kaakkoispuolella, välittömästi vanhan tien yläpuolella, 120 metrin korkeuden alapuolella. Nykyrannasta noin 350 m. |
| metsakeskus.885010013 |
272 |
Haapasalo 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339002.51600000 |
7071311.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010013 |
Kohde sijaitsee Ullavan länsiosassa, Haapasalon kylässä, samannimisen talon länsilounaispuolella. Kvartsi-iskoksia on löytynyt viljelysmaalta, hiekka- ja moreenipellosta, loivalta rinteeltä. Paikalla on kaksi löytöaluetta noin 40 m toisistaan. Alueella 1 on selvä miilunpohja, pellossa myös palanutta savea ja kuonaa sekä liitupiipun paloja, lisäksi kvartsia. Alueella 2 on pellon pinnalta löytöinä samoin kvartsia. Ilmeisesti kysymyksessä on etelä- ja lounaisrinteellä sijaitseva asuinpaikka, jota myöhempi asutus on rikkonut. Asuinpaikkalöydöt ovat 65 m korkeuskäyrän tuntumasta. |
| metsakeskus.885010013 |
272 |
Haapasalo 1-2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
339002.51600000 |
7071311.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010013 |
Kohde sijaitsee Ullavan länsiosassa, Haapasalon kylässä, samannimisen talon länsilounaispuolella. Kvartsi-iskoksia on löytynyt viljelysmaalta, hiekka- ja moreenipellosta, loivalta rinteeltä. Paikalla on kaksi löytöaluetta noin 40 m toisistaan. Alueella 1 on selvä miilunpohja, pellossa myös palanutta savea ja kuonaa sekä liitupiipun paloja, lisäksi kvartsia. Alueella 2 on pellon pinnalta löytöinä samoin kvartsia. Ilmeisesti kysymyksessä on etelä- ja lounaisrinteellä sijaitseva asuinpaikka, jota myöhempi asutus on rikkonut. Asuinpaikkalöydöt ovat 65 m korkeuskäyrän tuntumasta. |
| metsakeskus.885010014 |
272 |
Etelänperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
354135.47200000 |
7063183.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010014 |
Kohde sijaitsee Ullavanjärven koillisrannalla, vanhan rantatörmän päällä, Etelänperän talon kaakkoispuolella. Paikka on hiekkapitoinen, luontaisesti kivisen kynnöspellon kaakkoisrinnettä. Paikalta kerrottiin löytyneen kiviesineen (mahdollisesti Toholammin museossa Häkkilässä; mainintaa MV arkistosta ei kuitenkaan löytynyt). Pellon pinnalta on kerätty kvartseja pariin otteeseen. |
| metsakeskus.885010015 |
272 |
Iso-Hiidenluoto |
10002 |
12009 |
13095 |
11002 |
27000 |
355148.07100000 |
7060643.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010015 |
Ullavanjärven saaressa, korkeimmalla lakitasanteella on näkyvissä noin 20 x 20 m alalla pensaikossa ainakin neljä, kooltaan noin 2-3 m x 1 metrin suuruista, pitkänomaista painannetta, jotka ovat pohjaltaan varsin kivisiä. Samalla tasanteella, kuopanteiden länsipuolella on matala, päältä tasainen kivi, jonka pinnassa on yksi ilmeisesti ihmisen tekemä kuoppa sekä kaksi luontaista kuopannetta.
Saaressa lienee ollut asutusta ja lampaita on laidunnettu vielä 1900-luvulla. |
| metsakeskus.885010015 |
272 |
Iso-Hiidenluoto |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
355148.07100000 |
7060643.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010015 |
Ullavanjärven saaressa, korkeimmalla lakitasanteella on näkyvissä noin 20 x 20 m alalla pensaikossa ainakin neljä, kooltaan noin 2-3 m x 1 metrin suuruista, pitkänomaista painannetta, jotka ovat pohjaltaan varsin kivisiä. Samalla tasanteella, kuopanteiden länsipuolella on matala, päältä tasainen kivi, jonka pinnassa on yksi ilmeisesti ihmisen tekemä kuoppa sekä kaksi luontaista kuopannetta.
Saaressa lienee ollut asutusta ja lampaita on laidunnettu vielä 1900-luvulla. |
| metsakeskus.885010016 |
272 |
Huhtapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338645.65900000 |
7072238.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Ullavan ja Kälviän rajan lähellä, rajalta noin 200 m Ullavan puolella, Haapasalon viljelysaukean eteläreunalla, tonttimaalla, mäenkumpareella. Löydöt ovat kynnetyistä rinne- ja lakipelloista talojen ympäriltä. Antti Saaren ilmoittama kohde. |
| metsakeskus.885010018 |
272 |
Lehmikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
342387.16300000 |
7071342.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010018 |
Kohde sijaitsee Ullavan luoteisosassa, Kälviä-Ullava tien pohjoispuolella, Alikylässä, pienen jokiuoman itäpuolella. Antti Saari on kerännyt uuden omakotitalon etelä-/alapuolelta kasvimaalta kvartseja. Tarkastuksen yhteydessä 1991 löytyi lisää kvartsia; löydöt KM 26976 ja 27871. Paikka on loivaa lounaisrinnettä. Mahdollinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.885010019 |
272 |
Norpanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
349494.30800000 |
7071349.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Ullavan pohjoisosassa, Norpanjärven eteläpuolella, Norpanmäen etelä-kaakkoisrinteellä. Rinnepellosta on saatu löytöinä kvartsia (Antti Saaren keräämiä, KM 26997). Asuinpaikan laajuutta ei kasvillisuuden vuoksi voitu tarkastuksessa 1991 todeta; saattaa jatkua muuallakin mäen rinteillä. |
| metsakeskus.885010020 |
272 |
Ylinorppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348911.54200000 |
7070875.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Ullavan pohjoisosassa, Ullavan Norpankylällä, noin 600 m Norpanjärvestä etelälounaaseen, Hongistonojan länsipuolella. Antti Saari on löytänyt kvartseja (KM 26999) Hongistonojan kosken ja Ojalan talon väliseltä pellolta.
Ojalan talon pihalla on samanlaista hienoa hiekkaa kuin tieleikkauksen avaamassa törmässä, josta asuinpaikkalöytöjä voitiin kerätä tarkastuksen yhteydessä. Leikkaus on tien pohjoispuolella (kohde Ojala 885 01 0024). Ilmeinen, ehkä verrattain pienialainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.885010021 |
272 |
Uusilampi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
347189.23300000 |
7071277.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Ullavan pohjoisosassa, Norpan kylältä noin 2 km länteen, Ullavan ja Kälviän rajalla, matalarantaisen Uusilampin (paikallinen taivutusmuoto!) länsirannalla, kapealla hiekka-moreeniharjanteella. Hienohiekkaisella niemekkeellä, loma-asunnon pihalla ja tien pinnassa (kankaalle syntynyt tie) kvartseja. Noin 220 m mökistä pohjoiseen samalla harjanteella on vierekkäin kaksi pyöreää noin 5-6 m läpimittaista painannetta ja niemekkeen kärjessä, edellä mainittujen pohjoispuolella kolmas samantyyppinen. Maasto loivaa harjanteen rinnettä, joka viettää kohti lampea.
Vuoden 2020 tarkastuksessa em. vierekkäisiä painanteita ei pystytty paikantamaan. On mahdollista että ne ovat jääneet järven rannassa olevan kesäasutuksen alle. Sen sijaan niemenkärjessä sijaitseva pohjoisin painanne on säilynyt. (kts. alakohteet).
Vuoden 2023 inventoinnissa vain pohjoinen alakohde kuului kartoitettavan alueen piiriin, joten vain siellä käytiin. Kohde vaikutti olevan ennallaan. |
| metsakeskus.885010023 |
272 |
Isomaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352577.09900000 |
7062395.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Ullavanjärven länsi-luoteisrannalla, noin 500 m Vanhajoen suulta pohjoispuoteeseen, ojan itäpuolella, länteen viettävällä peltorinteellä, jossa on noin 120 m käyrän vaiheilla erotettavissa selvä terassi. Sen vaiheilta Antti Saari on kerännyt kynnetyltä pellon pinnalta runsaasti kvartsia, joukossa useita hyvälaatuisia iskettyjä esineitä. Paikalta noin 300 m etelään on alavasta pellosta löytynyt kourutaltta (KM 23447). Paikasta on käytetty myös nimeä Riisimaa!
Vuoden 2024 tarkastuksessa todettiin, että asuinpaikan alue on nykyään vanhaa lehtipuulle metsittynyttä peltomaata. Aikaisemmassa tarkastuksessa havaittu terassi on silti yhä erotettavissa maastossa. |
| metsakeskus.885010024 |
272 |
Ojala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
349012.50000000 |
7070891.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.885010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Ullavan pohjoisosassa, Norpan kylän lounaisosassa, Hongistonojan yli vievän sillan itäpuolella, noin 600 m etelään Norpanjärvestä. Ylinorppaan vievän tien reunoja on leikattu tietä parannettaessa (vuonna 1993) ja tien pohjoispuolisessa, hienohiekkaisessa penkassa noin 50-60 m sillalta itään on punaruskeaa hiekkaa. Noin 20 metrin matkalla leikkauksessa olevasta isosta kivestä itään oli hiekassa kvartseja melko runsaasti. Yläpuolella olevasta pellosta ei voitu tehdä havaintoja; asuinpaikka saattaa jatkua pellon länsireunalla 100 m korkeuskäyrän mukaisesti. |
| metsakeskus.886000002 |
886 |
Uuperinsuo |
10001 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
229695.39600000 |
6831264.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886000002 |
Kohde sijaitsee Porin ja Ulvilan rajan tuntumassa, noin 300 kaakkoon läheisestä metsäautotiestä kallioiden ja pienten soiden pilkkomalla metsäalueella. Paikka on pitkänomaisen, luode-kaakko-suuntaisen metsämäen pohjoisrinteessä. Lakikallion kaakkoiskärjessä on suuri luonnonkivikko. Alueella on kolme pitkänomaista kivirakennetta. Yksi niistä kulkee rinnettä alas. Se levenee molemmista päistään röykkiömaiseksi. Rakennelman pituus on 15 x 4,5 m. Pohjoispään levennys on muodoltaan pyöreä ja kuperalakinen, kooltaan 5 x 4,6 m ja korkeudeltaan 80 cm. Edellisestä noin 70 m luoteeseen on rinteen suuntainen, 23,7 x 1,8 m oleva kiveys. Kummassakin päässä ja keskellä on röykkiömäiset levennykset. Kaakkoispään levennys on pyöreähkö ja kupera, kooltaan 5 x 4,8 m ja korkeudeltaan 70 cm. Keskilevennys on kooltaan 3,6 x 4 m. Luoteispään levennys on melko vähäinen. Edellisestä 30 m luoteeseen on kolmas pitkänomainen kivirakenne, jonka pituus on 8 m ja leveys 2,5 m ja korkeus 40 cm. Se on rinteen suuntainen ja sen molemmissa päissä on levennys. Kaakkoispään levennys on kooltaan 5 x 5 m ja korkeudeltaan 70 cm. Luoteispään levennys on kooltaan 5 x 5 m ja korkeudeltaan 80 cm. |
| metsakeskus.886000003 |
886 |
Mäkitalo |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
229630.41900000 |
6830989.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886000003 |
Röykkiöt sijaitsevat Mäkitalon tilan pihapiirin kaakkoispuolella metsässä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 2,7 - 3,7 m:iin ja muodoltaan ne ovat pyöreähköjä. Niissä ei ole selviä rakenteita näkyvissä. Pari röykkiöistä on rakennettu maakivien varaan. Röykkiöt ovat aluskasvillisuuden peitossa. Edellisistä noin 200 m kaakkoon on vielä yksi kivistä kasattu röykkiö. Se on muodoltaan epäsäännöllinen ja kooltaan 4 x 2,5 m. Röykkiö on kasattu suuren luonnonkiven lounaispuolelle. Röykkiö on kasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.886010001 |
886 |
Palojärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
233061.04500000 |
6831908.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010001 |
Röykkiö on Palojärven luoteispäässä järven lounaanpuoleisella rannalla. Järven rannassa on pitkänomainen, länsi-itäsuuntainen, rannan puolelta jyrkkärinteinen mäki. Tällä mäellä on metsästysseurojen maja. Röykkiö on majasta 35 m länsiluoteeseen, miltei tasaisella kohdalla rinteen yläosassa. Röykkiö on kasvillisuuden peittämä. Röykkiö on halkaisijaltaan noin 3 m. Kiviaines on pienikokoista ja osittain rapautuneen tuntuista. Kyseessä saattaa olla vanha kiukaanjäännös. |
| metsakeskus.886010002 |
886 |
Ulvilan kaupunginpaikka |
10002 |
12001 |
13004 |
11010 |
27000 |
227363.37400000 |
6822429.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010002 |
Ulvilan keskiaikaisen kaupungin paikka sijaitsee nykyisen kirkon eteläpuolella, Isokartanon talon tuntumassa tasaisella joenvarsipellolla. Paikalla on vuosina 1973-77 suoritettu kaivaustutkimuksia, joissa todettiin alueelta kulttuurikerrosta, toistakymmentä rakennuksenpohjaa ja esinelöytöjä. Tutkittu alue on 1371 neliömetriä. Alueella tehdyn fosfaattikartoituksen perusteella keskittymä olisi noin 80 x 300 m laajuisella alueella joen suuntaisesti jokeen päin laskevan harjanteen päällä. Keskeisin kaupunkialue on sijainnut Päkkiojan eteläpuolela. Kirkkojuovaksi muuttuneen merenlahden rannassa ovat sijainneet sataman laiturit. Vuonna 1999 tutkimuksia on jatkettu.
Ulvilan keskiaikainen kivikirkko on sijainnut kaupungin vieressä. Kaupungin eteläpuolella olevassa Liikistössä on myös ollut 1200-1400-luvuilla hautausmaa ja kirkko.
Ulvilassa on ollut kaupunkimaista asutusta viimeistään 1340-luvulla. Kaupunkioikeudet myönsi Albrekt Mecklenburgilainen 7.2.1365. Ulvila oli keskiajalla koko Ruotsin valtakunnan pohjoisin kaupunki ja tärkeä valtakunnalle nimenomaan Pohjanlahden kaupan kannalta. Merkityksellistä Ulvilan kaupungin synnylle oli myös sijainti kaupankäynnin kannalta edullisella paikalla Kokemäenjoen suulla, josta oli hyvät yhteydet myös sisämaahan. Ulvilan kaupunki lakkautettiin Helsingin perustamisen yhteydessä vuonna 1550. Vuonna 1558 porvarit saivat muuttaa takaisin mutta 7 km jokisuulle päin, jonne perustettiin Pori parempien satamaolosuhteiden äärelle.
Vuonna 2024 muinaisjäännösalueen lounaisosassa tehtiin koetutkimuksia Kellarimäen asemakaavahankkeen vuoksi. Kaava-alueella ei tutkimuksissa havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, joten alueen rajausta muutettiin tutkimustulosten mukaiseksi. |
| metsakeskus.886010002 |
886 |
Ulvilan kaupunginpaikka |
10002 |
12001 |
13004 |
11006 |
27005 |
227363.37400000 |
6822429.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010002 |
Ulvilan keskiaikaisen kaupungin paikka sijaitsee nykyisen kirkon eteläpuolella, Isokartanon talon tuntumassa tasaisella joenvarsipellolla. Paikalla on vuosina 1973-77 suoritettu kaivaustutkimuksia, joissa todettiin alueelta kulttuurikerrosta, toistakymmentä rakennuksenpohjaa ja esinelöytöjä. Tutkittu alue on 1371 neliömetriä. Alueella tehdyn fosfaattikartoituksen perusteella keskittymä olisi noin 80 x 300 m laajuisella alueella joen suuntaisesti jokeen päin laskevan harjanteen päällä. Keskeisin kaupunkialue on sijainnut Päkkiojan eteläpuolela. Kirkkojuovaksi muuttuneen merenlahden rannassa ovat sijainneet sataman laiturit. Vuonna 1999 tutkimuksia on jatkettu.
Ulvilan keskiaikainen kivikirkko on sijainnut kaupungin vieressä. Kaupungin eteläpuolella olevassa Liikistössä on myös ollut 1200-1400-luvuilla hautausmaa ja kirkko.
Ulvilassa on ollut kaupunkimaista asutusta viimeistään 1340-luvulla. Kaupunkioikeudet myönsi Albrekt Mecklenburgilainen 7.2.1365. Ulvila oli keskiajalla koko Ruotsin valtakunnan pohjoisin kaupunki ja tärkeä valtakunnalle nimenomaan Pohjanlahden kaupan kannalta. Merkityksellistä Ulvilan kaupungin synnylle oli myös sijainti kaupankäynnin kannalta edullisella paikalla Kokemäenjoen suulla, josta oli hyvät yhteydet myös sisämaahan. Ulvilan kaupunki lakkautettiin Helsingin perustamisen yhteydessä vuonna 1550. Vuonna 1558 porvarit saivat muuttaa takaisin mutta 7 km jokisuulle päin, jonne perustettiin Pori parempien satamaolosuhteiden äärelle.
Vuonna 2024 muinaisjäännösalueen lounaisosassa tehtiin koetutkimuksia Kellarimäen asemakaavahankkeen vuoksi. Kaava-alueella ei tutkimuksissa havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, joten alueen rajausta muutettiin tutkimustulosten mukaiseksi. |
| metsakeskus.886010003 |
886 |
Kellarimäki |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
227617.26900000 |
6822132.95300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010003 |
Kohde sijaitsee peltojen keskellä matalalla metsäisellä kumpareella, jonka laajuus on 160 x 180 m. Kellari, josta mäki on saanut nimensä sijaitsee metsikön kaakkoiskulmassa, noin 150 m keskiaikaisen Ulvilan kaupungin alueesta itään. Kellari on neliömäinen kuopanne, jonka laidoille on luotu maavallit. Rakennusjäänteen mitat ovat noin 13 x 13 m ja kuopanteen syvyys on 1,5 m. Vallit ovat korkeimmillaan kuopan pohjois-, itä- ja kaakkoispuolilla ja matalampia länsipuolella. Lounaispuolella valli mataloituu vähitellen ja katoaa. Kuopan rinteet viettävät suppilomaisesti sisäänpäin, siten, että pohjalla on tasaisen alan laajuus on enää 4,5 x 5,5 m. Kuopan lounaiskulmassa on säilynyt mahdollinen sisäänkäynti, maan tasalle johtava luiskamainen kohta. Vuoden 1996 inventoinnissa luiskan kohdalle tehtiin koekuoppa. Siinä pintaturpeen alta alkoi tiilimurskan ja laastin sekainen kerros, joka jatkui 70 cm syvyyteen.
Perimätieto väittää paikkaa vanhoiksi Ulvilan kaupungin tai Pyhän Gertrudin kiltatalon kellareiksi.
Vuonna 2015 kaavoitustyön pohjaksi laadittiin arkeologiseen ja historialliseen tutkimusaineistoon perustuva analyysi. Arkistotutkimuksia täydennettiin osaan aluetta tehdyllä tarkkuusinventoinnilla. Siinä metallinpaljastinkartoituksella ja siihen liittyvällä koekuopituksella kartoitettiin peltoalueen maakerroksia. Kaavoitettava alue on arvion perusteella ollut pitkään käytössä ollutta peltoa, jota on halkonut jokiuomaa seurannut tieura.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2023. Tarkastusajankohtana Kellarimäki näyttäytyi pahoin umpeenkasvaneena kohteena, jossa kellarin jäänteet olivat jääneet risujen sekä kaatuneiden puunrunkojen peittoon. Metsäsaarekkeessa risteili muutamia polkuja, mutta muinaisjäännöksen rakenteet olivat säilyneet ehjinä. |
| metsakeskus.886010004 |
886 |
Liikistö |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
227957.13500000 |
6821358.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010004 |
Muinaisjäännösalue on matala mäenkumpare, joka sijaitsee Vanhankylän taajamassa lähellä Ulvilan pappilaa. Mäki on laakea, kooltaan noin 160 x 160 m ja on noin 600 m:n päässä Kokemäenjoen nykyisestä uomasta, rantapeltojen takaisella rinteellä. Mäen kaakkoisosassa sijaitsee kivijalkaa, jota on arveltu keskiaikaiseen kirkkoon kuuluneeksi: kaksi suorassa kulmassa toisiinsa nähden sijaitsevaa 14 m:n pituista suurehkoista lohkareista muurattua matalaa kivivallia, joiden leveys on noin 70 cm. Kivijalan sisäpuolella on joitakin hajanaisia kivilohkareita. Kivijalka on kuitenkin luultavasti keskiaikaa nuorempi. Mäellä on silti täytynyt olla keskiajalla kirkko, todennäköisesti puinen. Kirkko on luultavasti jäänyt pois käytöstä 1340-luvun jälkeen Ulvilan kaupungin perustamisen jälkeen. Rahalöytöjä on kuitenkin vielä 1400-luvulta.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2023. Ei muutoksia tietoihin.
Hautausmaa on sijainnut kirkon itä-, kaakkois- ja eteläpuolella. Se ajoittuu 1200–1300-luvuille. Alueella on tutkittu 1930-luvulla lähes 300 hautaa.
Ns. käräjäkivet sijaitsevat mäen korkeimmalla kohdalla, noin 40 m päässä kirkonpaikasta. Kymmenisen suurehkoa lohkaretta muodostaa hajanaisen ympyrän, jonka halkaisija on noin 5 m. Mäen harjaa reunustaa myös kivi- ja maavalleja, jotka saattavat olla jäännöksiä jonkinlaisista puolustusvarustuksista. |
| metsakeskus.886010004 |
886 |
Liikistö |
10002 |
12002 |
13021 |
11010 |
27000 |
227957.13500000 |
6821358.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010004 |
Muinaisjäännösalue on matala mäenkumpare, joka sijaitsee Vanhankylän taajamassa lähellä Ulvilan pappilaa. Mäki on laakea, kooltaan noin 160 x 160 m ja on noin 600 m:n päässä Kokemäenjoen nykyisestä uomasta, rantapeltojen takaisella rinteellä. Mäen kaakkoisosassa sijaitsee kivijalkaa, jota on arveltu keskiaikaiseen kirkkoon kuuluneeksi: kaksi suorassa kulmassa toisiinsa nähden sijaitsevaa 14 m:n pituista suurehkoista lohkareista muurattua matalaa kivivallia, joiden leveys on noin 70 cm. Kivijalan sisäpuolella on joitakin hajanaisia kivilohkareita. Kivijalka on kuitenkin luultavasti keskiaikaa nuorempi. Mäellä on silti täytynyt olla keskiajalla kirkko, todennäköisesti puinen. Kirkko on luultavasti jäänyt pois käytöstä 1340-luvun jälkeen Ulvilan kaupungin perustamisen jälkeen. Rahalöytöjä on kuitenkin vielä 1400-luvulta.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2023. Ei muutoksia tietoihin.
Hautausmaa on sijainnut kirkon itä-, kaakkois- ja eteläpuolella. Se ajoittuu 1200–1300-luvuille. Alueella on tutkittu 1930-luvulla lähes 300 hautaa.
Ns. käräjäkivet sijaitsevat mäen korkeimmalla kohdalla, noin 40 m päässä kirkonpaikasta. Kymmenisen suurehkoa lohkaretta muodostaa hajanaisen ympyrän, jonka halkaisija on noin 5 m. Mäen harjaa reunustaa myös kivi- ja maavalleja, jotka saattavat olla jäännöksiä jonkinlaisista puolustusvarustuksista. |
| metsakeskus.886010004 |
886 |
Liikistö |
10002 |
12006 |
13078 |
11010 |
27000 |
227957.13500000 |
6821358.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010004 |
Muinaisjäännösalue on matala mäenkumpare, joka sijaitsee Vanhankylän taajamassa lähellä Ulvilan pappilaa. Mäki on laakea, kooltaan noin 160 x 160 m ja on noin 600 m:n päässä Kokemäenjoen nykyisestä uomasta, rantapeltojen takaisella rinteellä. Mäen kaakkoisosassa sijaitsee kivijalkaa, jota on arveltu keskiaikaiseen kirkkoon kuuluneeksi: kaksi suorassa kulmassa toisiinsa nähden sijaitsevaa 14 m:n pituista suurehkoista lohkareista muurattua matalaa kivivallia, joiden leveys on noin 70 cm. Kivijalan sisäpuolella on joitakin hajanaisia kivilohkareita. Kivijalka on kuitenkin luultavasti keskiaikaa nuorempi. Mäellä on silti täytynyt olla keskiajalla kirkko, todennäköisesti puinen. Kirkko on luultavasti jäänyt pois käytöstä 1340-luvun jälkeen Ulvilan kaupungin perustamisen jälkeen. Rahalöytöjä on kuitenkin vielä 1400-luvulta.
Kohde tarkastettiin inventoinnissa 2023. Ei muutoksia tietoihin.
Hautausmaa on sijainnut kirkon itä-, kaakkois- ja eteläpuolella. Se ajoittuu 1200–1300-luvuille. Alueella on tutkittu 1930-luvulla lähes 300 hautaa.
Ns. käräjäkivet sijaitsevat mäen korkeimmalla kohdalla, noin 40 m päässä kirkonpaikasta. Kymmenisen suurehkoa lohkaretta muodostaa hajanaisen ympyrän, jonka halkaisija on noin 5 m. Mäen harjaa reunustaa myös kivi- ja maavalleja, jotka saattavat olla jäännöksiä jonkinlaisista puolustusvarustuksista. |
| metsakeskus.886010005 |
886 |
Peltomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234856.37500000 |
6820339.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010005 |
Röykkiöt sijaitsevat metsäniemekkeessä Kovelinojan rantapeltojen laidassa, noin 200 m itään puron uomasta.
Pyöreä, halkaisijaltaan noin 10 m oleva röykkiö on Peltomäen talon ulkorakennusten tuntumassa itä-länsi -suuntaisen harjanteen eteläpuolella. Pitkänomainen 14 x 4 m:n suuruinen röykkiö sijaitsee edellisestä noin 80 m luoteeseen, pitkänomaisen harjanteen pohjoispuolella, matalalla mäellä. Kolmas röykkiö sijaitsee edellisestä 25 m koilliseen, mäen pohjoisrinteen reunalla, tasaisella paikalla. Röykkiön koko on 4,5 x 3,5 m, korkeus on 70 cm ja se on jyrkkäseinämäinen. Keskelle on kaivettu syvä kuoppa.
Pitkänomainen röykkiö tutkittiin vuonna 1978. Löytöjensä (pronssinappi, palanutta luuta ja keramiikkaa) perusteella hautaröykkiö on ajoitettu pronssi- ja rautakauden vaihteeseen.
Alueen laajuus on 100 x 100 m. |
| metsakeskus.886010005 |
886 |
Peltomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
234856.37500000 |
6820339.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010005 |
Röykkiöt sijaitsevat metsäniemekkeessä Kovelinojan rantapeltojen laidassa, noin 200 m itään puron uomasta.
Pyöreä, halkaisijaltaan noin 10 m oleva röykkiö on Peltomäen talon ulkorakennusten tuntumassa itä-länsi -suuntaisen harjanteen eteläpuolella. Pitkänomainen 14 x 4 m:n suuruinen röykkiö sijaitsee edellisestä noin 80 m luoteeseen, pitkänomaisen harjanteen pohjoispuolella, matalalla mäellä. Kolmas röykkiö sijaitsee edellisestä 25 m koilliseen, mäen pohjoisrinteen reunalla, tasaisella paikalla. Röykkiön koko on 4,5 x 3,5 m, korkeus on 70 cm ja se on jyrkkäseinämäinen. Keskelle on kaivettu syvä kuoppa.
Pitkänomainen röykkiö tutkittiin vuonna 1978. Löytöjensä (pronssinappi, palanutta luuta ja keramiikkaa) perusteella hautaröykkiö on ajoitettu pronssi- ja rautakauden vaihteeseen.
Alueen laajuus on 100 x 100 m. |
| metsakeskus.886010006 |
886 |
Mäkelä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236016.90900000 |
6819960.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010006 |
Röykkiö sijaitsee Mäkelän talosta 200 m itäkaakkoon, metsässä pienen jyrkkärinteisen mäen laen kaakkoiskulmassa.
Röykkiö on pyöreähkö muodoltaan. Sen koko on 7,5 x 7,2 m ja korkeutta sillä on 80 cm. Röykkiö on tutkittu vuonna 1978. Röykkiössä todettiin neljä polttohautausta. Löytöinä saatiin palanutta luuta. Se ajoitetaan sijaintikorkeutensa perusteella myöhäispronssikautiseksi. |
| metsakeskus.886010007 |
886 |
Kullaansuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
235740.01200000 |
6821865.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010007 |
Röykkiö 1 sijaitsee Kullaansuon itäpuolisella metsäalueella, 700 m eteläkaakkoon Mäen talosta ja Kaasmarkunjoesta. Paikka on luode-kaakko -suuntaisen metsäisen mäkiketjun luoteiskärjessä, kapealla noin 150 m pitkällä harjanteella. Röykkiö on 60 m:n päässä pellon ja metsän rajasta, rinteessä. Röykkiön koko on 8,5x7,9 m ja korkeutta sillä on 1 m. Se on muodoltaan soikea ja kiuasmainen. Kiviaines on halkaisijaltaan 20-40 cm:iin. Edellisestä 70 m etelälounaaseen mäennyppylällä metsäharjanteen korkeimmalla kohdalla on toinen röykkiö (röykkiö 2). Se on osittain hajotettu, joten tarkkaa kokoa ja muotoa ei voi sanoa. Se on kooltaan noin 6,5x7 m ja korkeudeltaan noin 50 cm. Siinä on yhdessä osassa halkaisijaltaan 1,5 m kuoppa. Röykkiö on sammaleen ja turpeen peittämä. |
| metsakeskus.886010008 |
886 |
Kolisuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
237134.45700000 |
6819988.85600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010008 |
Röykkiö sijaitsee Koliperästä Nakkilaan johtavan metsätien varressa, 350 m pohjoiseen Nakkilan rajasta. Röykkiö on noin 30 m metsätien länsipuolella. Maasto on louhikkoista kuusikkokorpea.
Röykkiö on etelänpuoleisessa rinteessä, ei aivan mäen korkeimmalla huipulla. Se on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 4,5 m ja noin 40 cm korkea ja sammaloitunut. Se koostuu pääasiassa maasta, joukossa on joitakin kivenlohkareita. Kohteen luonne on epämääräinen. Se saattaa olla luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.886010009 |
886 |
Sileenvuorenkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
233389.95600000 |
6822091.99600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010009 |
Röykkiö sijaitsee avokalliolla, jonka rinteet ovat seka- ja havumetsän peitossa. Kallion lounaissivulla kulkee sähkölinja. Röykkiö on kallion kerkeimmalta laelta 10 m itään ja noin 70 m koilliseen sähkölinjasta.
Röykkiön koko on 13 x 15 m. Se on muodoltaan soikeahko ja itä-länsi-suuntainen. Se on loivan kupera, melkein tasainen ja rinnettä myötäilevä. Pohjoispäästään röykkiö rajoittuu matalaan kalliotöyrääseen. Kiviaines on päänkokoista. Kivikerros on aikakin 80 cm paksuinen päätellen röykkiöön kaivetuista kolmesta kuopasta. Itäpäässä olevan koko on 2 x 1,5 m ja se on 60 cm syvä. Lounaisneljänneksessä olevan kuopan halkaisja 1,2 m ja se on 30 cm syvä. Kolmas kuoppa on länsipäässä. Se on suppilomainen, halkaisijaltaan 2,2 m ja 70 cm syvä. |
| metsakeskus.886010010 |
886 |
Suolisto |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
232757.20700000 |
6821902.07600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010010 |
Röykkiö sijaitsee 370 m pohjoiseen Leppälän talosta, luode-kaakko-suuntaisella metsäharjanteella, noin 40 m lounaaseen rinteen alla olevan peltoaukean kulmauksesta.
Röykkiö on vaikeasta havaittavissa vanhan sammal- ja turvepeitteen alta. Röykkiön koko on 15,5x11 m, korkeus on 70 cm. Röykkiön lounaispää on hajotettu, siinä on noin 3x1,5 m kokoinen "käytävä" röykkiön sisään, sekä valliksi kasattuja purkukiviä. Röykkiön keskellä on suuri maakivi. Kiviaineksen koko on erittäin vaihtelevaa. |
| metsakeskus.886010011 |
886 |
Pikatienvarsi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
236335.76300000 |
6823749.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Kaasmarkunjoen pohjoispuolella, 800 m joesta ja Porintien molemmin puolin noin 400x350 m laajuisella alueella. Tasaisen rantapellon jälkeen maasto muuttuu metsämaaksi. Röykkiöt sijaitsevat pääosin rinteen loivilla kohdilla, vain jokunen pienten mäkien harjoilla. Röykkiöiden halkaisijat ovat 2 - 7 m, joukossa on kolme isompaa röykkiötä. Niiden koot ovat 11,4 x 11m, 14,8 x 13 m ja 10,8 x 8,6 m. Osa on hyvin matalia, turpeen peittämiä epämääräisiä kiveyksiä. Röykkiö alueen laajuus on 400 x 350 m. Paikalla on vuoden 1996 inventointikertomuksen mukaan suoritettu metsänhoitotoimenpiteitä, istutuksia, mutta muinaisjäännöksille ei ole tapahtunut vahinkoa. Alueella on pakoin runsasta aluskasvillisuutta, jonka vuoksi kaikkia röykkiöitä ei voi havaita.
Vuoden 2010 inventoinnissa löydettiin ennestään tuntemattomia röykkiöitä.
Vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä röykkiöalueen länsi-luoteispuolelle voimajohtolinjan läheisyyteen tehtiin topografisesti soveliaille paikoille yhteensä 16 koekuoppaa. Merkkejä asuinpaikasta tai muusta muinaisjäännöksestä ei tavattu. |
| metsakeskus.886010012 |
886 |
Honkala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
234925.33300000 |
6822914.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010012 |
Röykkiö sijaitsee Honkalan talosta 320 m länsiluoteeseen metsäisellä mäennyppylällä, mäen länsilaen länsipäässä, tasaisella paikalla.
Röykkiön muoto on pyöreä ja halkaisija noin 7 m. Korkeus on 60 cm. Länsilaidasta keskelle ulottuu noin kahden metrin pituinen ja 70 cm:n levyinen kuoppa. Kivet ovat keskimäärin 30 cm halkaisijaltaan. Röykkiö on sammaloitunut.
Syksyllä 2009 tehdyn tarkastuksen mukaan röykkiön päällä kasvanut puu on kaatunut ja puun juurakko on noussut ylös ja rikkonut röykkiön keskiosan. |
| metsakeskus.886010013 |
886 |
Tuohimaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
233859.73500000 |
6829031.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010013 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 60 m länteen Tuohimaan tilan päärakennuksesta, matalalla, osittain pelloksi raivatulla mäellä pihan tuntumassa. Mäki on pyöreä, matala ja tasalakinen. Maa on hiekkapitoista.
Kohteesta on löydetty kiviesineitä. Vuoden 1996 inventoinnin yhteydessä ei tavattu merkkejä kulttuurimaasta, joitakin kvartseja havaittiin pellon pinnalla. Kohteen laajuus on 80 x 80 m. |
| metsakeskus.886010014 |
886 |
Haistila |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
229521.00000000 |
6817908.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010014 |
Röykkiö sijaitsee 200 m koilliseen kohdasta, missä Porin-Helsingin valtatie leikkaa Nakkilan ja Ulvilan kunnanrajan. Paikka on 240 m itäkaakkoon Hakanpään talosta, metsäisellä mäellä, polusta 25 m pohjoiseen. Röykkiö on matala ja melko huomaamaton. Sen halkaisija on 2,5 m ja korkeus 30 cm. Vahvan sammal- ja turvepeitteen vuoksi kohteen rakenteesta ei voi saada tarkkaa kuvaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurehkoja kivilohkareita on hajanaisena ympyränmuotoisena rakenteena ja keskelle on ladottu pienempiä kiviä. Röykkiön laen muoto on lähes tasainen.
Inventoinnissa 2023 havaittiin kuvaksen kaltaiseksi. Paikkatietoihin tehtiin korjaus. |
| metsakeskus.886010015 |
886 |
Keskikumpu |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
229832.38000000 |
6822721.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010015 |
Röykkiö 1 sijaitsee Vanhakylän ja Kaasmarkun kylän välisellä harjualueella Trumetarintien päästä lähtevästä polusta 20 m pohjoiseen mäen koillisrinteessä, avokalliolla.
Keskikummun pronssikautisen röykkiön läheisyydestä paikannettiin inventoinnissa 2023 useita muita kohteita, minkä vuoksi muinaisjäännösaluetta laajennettiin ja uudet kohteet nimetään alakohteiksi. Tunnetun röykkiön (alakohde röykkiö 1) lisäksi löytyi yksi rikkoutunut röykkiö (2), yksi ehjä röykkiö (3), kookas suorakaiteen muotoinen kaivanto (1) sekä seitsemän pientä, poteromaista suojakaivantoa (2-8).
Kuoppien ympäristöt ja pohjat olivat karkeaa soraa/moreenia, jossa kairaus ei onnistunut.
Pintaturvetta poistettiin paikoin kaivauslastalla, mutta hiiltä tai muuta orgaanista jätettä ei kuoppien pohjalta tullut vastaan.
Todennäköisesti kysymys on I ms aikaisista puolustusvarustuksista. |
| metsakeskus.886010015 |
886 |
Keskikumpu |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27009 |
229832.38000000 |
6822721.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010015 |
Röykkiö 1 sijaitsee Vanhakylän ja Kaasmarkun kylän välisellä harjualueella Trumetarintien päästä lähtevästä polusta 20 m pohjoiseen mäen koillisrinteessä, avokalliolla.
Keskikummun pronssikautisen röykkiön läheisyydestä paikannettiin inventoinnissa 2023 useita muita kohteita, minkä vuoksi muinaisjäännösaluetta laajennettiin ja uudet kohteet nimetään alakohteiksi. Tunnetun röykkiön (alakohde röykkiö 1) lisäksi löytyi yksi rikkoutunut röykkiö (2), yksi ehjä röykkiö (3), kookas suorakaiteen muotoinen kaivanto (1) sekä seitsemän pientä, poteromaista suojakaivantoa (2-8).
Kuoppien ympäristöt ja pohjat olivat karkeaa soraa/moreenia, jossa kairaus ei onnistunut.
Pintaturvetta poistettiin paikoin kaivauslastalla, mutta hiiltä tai muuta orgaanista jätettä ei kuoppien pohjalta tullut vastaan.
Todennäköisesti kysymys on I ms aikaisista puolustusvarustuksista. |
| metsakeskus.886010015 |
886 |
Keskikumpu |
10002 |
12011 |
13114 |
11028 |
27000 |
229832.38000000 |
6822721.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010015 |
Röykkiö 1 sijaitsee Vanhakylän ja Kaasmarkun kylän välisellä harjualueella Trumetarintien päästä lähtevästä polusta 20 m pohjoiseen mäen koillisrinteessä, avokalliolla.
Keskikummun pronssikautisen röykkiön läheisyydestä paikannettiin inventoinnissa 2023 useita muita kohteita, minkä vuoksi muinaisjäännösaluetta laajennettiin ja uudet kohteet nimetään alakohteiksi. Tunnetun röykkiön (alakohde röykkiö 1) lisäksi löytyi yksi rikkoutunut röykkiö (2), yksi ehjä röykkiö (3), kookas suorakaiteen muotoinen kaivanto (1) sekä seitsemän pientä, poteromaista suojakaivantoa (2-8).
Kuoppien ympäristöt ja pohjat olivat karkeaa soraa/moreenia, jossa kairaus ei onnistunut.
Pintaturvetta poistettiin paikoin kaivauslastalla, mutta hiiltä tai muuta orgaanista jätettä ei kuoppien pohjalta tullut vastaan.
Todennäköisesti kysymys on I ms aikaisista puolustusvarustuksista. |
| metsakeskus.886010015 |
886 |
Keskikumpu |
10002 |
12011 |
13114 |
11006 |
27009 |
229832.38000000 |
6822721.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010015 |
Röykkiö 1 sijaitsee Vanhakylän ja Kaasmarkun kylän välisellä harjualueella Trumetarintien päästä lähtevästä polusta 20 m pohjoiseen mäen koillisrinteessä, avokalliolla.
Keskikummun pronssikautisen röykkiön läheisyydestä paikannettiin inventoinnissa 2023 useita muita kohteita, minkä vuoksi muinaisjäännösaluetta laajennettiin ja uudet kohteet nimetään alakohteiksi. Tunnetun röykkiön (alakohde röykkiö 1) lisäksi löytyi yksi rikkoutunut röykkiö (2), yksi ehjä röykkiö (3), kookas suorakaiteen muotoinen kaivanto (1) sekä seitsemän pientä, poteromaista suojakaivantoa (2-8).
Kuoppien ympäristöt ja pohjat olivat karkeaa soraa/moreenia, jossa kairaus ei onnistunut.
Pintaturvetta poistettiin paikoin kaivauslastalla, mutta hiiltä tai muuta orgaanista jätettä ei kuoppien pohjalta tullut vastaan.
Todennäköisesti kysymys on I ms aikaisista puolustusvarustuksista. |
| metsakeskus.886010018 |
886 |
Karhukorpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
230486.10900000 |
6825243.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010018 |
Röykkiö sijaitsee noin 400 m pohjoiseen Pori-Tampere tiestä kalliotasanteella. Paikka on Harjunpäänjoen rantojen peltoaukeitten lounaislaidalla kohoava pitkänomainen mäki. Sen länsipuolella kulkee metsäautotie. Mäen rinteet ovat joka suuntaan jyrkät.
Kiviröykkiö on mäen pohjoispuoliskolla. Röykkiö on pyöreä ja matala. Sen koko on 3,2x3,4 m. Sen korkeus 30 cm. Reunakehä on osittain näkyvissä. Kivikertoja on 1-3 ja kivien koko on 20-55 cm. Röykkiötä on pengottu. Röykkiö voisi olla rautakautinen korkeuden perusteella. |
| metsakeskus.886010019 |
886 |
Sitkeänmäenkalliot |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
230068.24600000 |
6831813.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Porin ja Ulvilan rajan tuntumassa, 150 m länteen metsäautotieltä, avokallion eteläreunassa. Paikka on 60 m kaakkoon kallioiden korkeimmalta kohdalta. Rinne laskee etelään.
Röykkiöt ovat koskemattomia. Ne sijaitsevat vieretysten. Toinen röykkiöistä on muodoltaan soikea ja kooltaan 2,8x4 m. Korkeutta sillä on 75 cm. Laeltaan röykkiö on pyöreä, eikä selviä rakenteita ole näkyvissä. Toinen röykkiö on muodoltaan pyöreähkö, kooltaan 3,8x4,2 m. Korkeutta sillä on 55 cm. Röykkiön laella on kuopanne. Kivikerroksia röykkiössä on 2-3. |
| metsakeskus.886010021 |
886 |
Åkervall II |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
225833.00700000 |
6817936.62900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010021 |
Röykkiö sijaitsee moreenimäen yläosassa, loivasti pohjoiseen viettävässä rinteessä, tasaisella paikalla 100 m länteen etelä-pohjois-suuntaisesta sähkölinjasta, polun vieressä.
Röykkiö on kupera ja pyöreä. Sen halkaisija on 4,2 x 3,5 m ja korkeutta sillä on 40 cm. Keskellä on soikea, halkaisijaltaan 1,3-1,5 m laaja kuoppa, joka on noin 40 cm syvä. Kiviaines on pyöreää ja lohkonaista. Vieressä on laaja pirunpelto, jossa on luontaisia muodostelmia.
Inventoinnissa 2023 todettiin kuvauksen mukaiseksi. |
| metsakeskus.886010022 |
886 |
Juokseva |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
224900.38000000 |
6818522.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010022 |
Röykkiö sijaitsee 900 m eteläkaakkoon Spinkkilän tilan päärakennuksesta laajan mäen harjalla. Röykkiö on melko tasaisessa kohdassa, itä-länsi-suuntaisella pikku harjanteella. Pohjoispuolella on pieni suoalue. Röykkiön etelälaitaan on pystytetty suunnistusrasti.
Röykkiön koko on 6 x 5,5 m. Se on muodoltaan soikea ja pohjois-etelä-suuntainen. Sen korkeus on 45-50 cm. Kiviaines on enimmäkseen lohkonaista ja kooltaan vaihtelevaa. Päällä on hieman sammalta ja jäkälää. Röykkiön eteläpää on levinnyt ja myllätty, kun siihen on pystytetty suunnistusrasti. |
| metsakeskus.886010023 |
886 |
Palojärvi III |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
232849.00000000 |
6831936.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010023 |
Röykkiö sijaitsee Palojärven luoteispäässä, metsästysmajasta pohjoiseen olevalla pienellä luode-kaakko -suuntaisella metsäkukkulalla. Röykkiö on pohjoisrinteen laidalla, tasaisella paikalla melkein harjanteen päällä. Siitä 4 m pohjoiseen, alarinteessä on iso irtolohkare.
Röykkiö on muodoltaan soikea ja kooltaan 3x2 m. Korkeutta sillä on 50 cm. Reunamilla on suurempia kiviä. Röykkiö on sammaleen peitossa.
Kohde tarkastettiin v. 2025 metsänkäytön vuoksi. Paikkatietoa tarkennettiin. Todennäköisesti röykkiö liittyy alueen aikaisempaan asutus/viljelytoimintaan. |
| metsakeskus.886010024 |
886 |
Suonkalliot II |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
228851.73500000 |
6830287.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.886010024 |
Röykkiö sijaitsee metsäautotiestä lounaaseen noin 50 m jyrkkärinteisen kallionnyppylän laella lähellä Porin ja Ulvilan rajaa. Röykkiön koillis-lounaispuoliset rinteet laskevat jyrkästi.
Röykkiö on matala ja rakenteeltaan hajanainen, ilmeisesti osittain hajotettu. Sen koko on noin 4x4,4 m. Korkeutta sillä on 50 cm. Reunakivet ovat kooltaan 50-70 cm ja keskellä on pienempiä kiviä. Kivikerroksia on 2-4 ja röykkiön lounaisreunassa on näkyvissä hieman kehäkiveystä. Kivet ovat jäkälän ja turpeen peitossa. |
| metsakeskus.887010001 |
887 |
Nuutajärven linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
309054.79700000 |
6771496.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010001 |
Muinaislinna sijaitsee Nuutajärven etelärannalla. Se on mäki, jonka järvenpuoleinen, läntinen ja lounainen seinämä on hyvin jyrkkä. Etelärinteellä leviää tasainen terassi, jonka lounaisosassa on valli. Se on osittain tehty limittäin ladotuista litteistä kivistä. Pyöreistä kivistä tehty valli kulkee vuorostaan ketjuna loivalla kaakkois- ja itärinteellä järven rantaan asti. Kaakkoisrinteellä on vallin ulkopuolella pitkänomainen 2 x 0,5 m kokoinen kiviröykkiö sekä sen vieressä toinen, vähäisempi kiviröykkiö. Mäeltä kaakkoon johtavan polun varressa on 1 x 2 m kokoinen ja 0,5 m syvä kuoppa. Siitä jatkettaessa on polun eteläpuolella pyöreä maakumpare, jonka halkaisija on 3 ja korkeus 0,2 m. Kumpareen keskellä on matala syvennys. Siitä kaakkoon, polun pohjoispuolella on samankaltainen maakumpu (halk. 2 m). Luoteisen polun eteläpuolella on neliskulmainen (2 x 2 m) kiviröykkiö.
Mäen lakialueella ei havaittu 2013 inventoinnissa muinaisjäännökseen liittyviä rakenteita. Erään Hirviluodon (1954) havaitsemista puolustusvarustukseen liittyvistä kivilatomuksista tulkittiin olevan viljelyröykkiö (Väkkärä 2). Vaikka tutkimusalueella ei todettu rakenteita, jotka viittaisivat Linnavuoren käyttöön muinaislinnana, havainnot eivät toisaalta myöskään kumoa muinaislinnatulkintaa. |
| metsakeskus.887010002 |
887 |
Jokimaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
330121.33700000 |
6768768.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010002 |
Vasarakirveskulttuuriin kuuluva asuinpaikka tai hauta on talon pihapiirissä, joka on ympäristöstään loivasti nousevalla hiekkakumpareella rajoittuen etelä- ja lounaispuolella pelto- ja suomaihin. Löydöt paikalta ovat vasarakirves, kaksi oikokirvestä, iskukivi ja neljä koristeetonta saviastianpalaa. |
| metsakeskus.887010002 |
887 |
Jokimaa |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
330121.33700000 |
6768768.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010002 |
Vasarakirveskulttuuriin kuuluva asuinpaikka tai hauta on talon pihapiirissä, joka on ympäristöstään loivasti nousevalla hiekkakumpareella rajoittuen etelä- ja lounaispuolella pelto- ja suomaihin. Löydöt paikalta ovat vasarakirves, kaksi oikokirvestä, iskukivi ja neljä koristeetonta saviastianpalaa. |
| metsakeskus.887010003 |
887 |
Hannu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328784.88800000 |
6765807.05700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010003 |
Asuinpaikka sijatsee Uurtaanjärvestä 900 m etelään loivasti länteen viettävällä pellolla Hannun vanhasta päärakennuksesta 100 m lounaaseen. Paikka on perunamaan vieressä hiekkakuopan laidassa, rakennuksesta 20 luoteeseen sekä Ojapelto -nimisellä pellolla, 100 m etelään perunamaasta. |
| metsakeskus.887010004 |
887 |
Ojantausta |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
298993.81500000 |
6776742.51600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010004 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Valajärvestä noin 1,5 km länteen, Ojantaustan talosta 80 m kaakkoon metsässä, pellon reunassa.
Röykkiö 1 on muodoltaan soikea. Kiviä siinä on 2 - 3 kerrosta ja rakenne on säännöllinen. Röykkiön koko on 2,6 x 1,8 x 0,3 m. Röykkiö 2 on samanlainen kuin edellä mainittu. Sen koko on 2,5 x 2,3 x 0,2 m. Röykkiö 3 on aivan röykkiö 2:n vieressä. Se on 2 x 1,7 x 0,1 m kokoinen ladelma, jonka toista reunaa kehystävät litteät kivet. Nro 4 on isojen maakivien rajoittamalle alalle koottu kiven- ja maansekainen röykkiö, jonka koko on 2,7 x 2,45 x 0,4 m. Vuoden 1983 inventoinnissa röykkiöt 1 ja 4 olivat jääneet vesotun puuston alle, ja röykkiö 3 ei erottunut lainkaan. |
| metsakeskus.887010005 |
887 |
Kranni ja Sahala |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
301515.00000000 |
6775730.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Valajärven länsisivustalla, sahan lähellä, rantaa kiertävän tien molemmin puolin on ollut useita pyöreitä röykkiöitä. Vuonna 1989 on paikalta todettu vain kaksi röykkiötä. Valajärven tien länsipuolella on useita kymmeniä röykkiöitä tai niiden pohjia. Suurimmasta osasta on kivet ajettu pois. Röykkiötä on kolmella alueella, niitä ei ole kartoitettu tarkemmin (ks. karttaluonnos inv. 1989). |
| metsakeskus.887010006 |
887 |
Niemumäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
304570.58900000 |
6773053.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010006 |
Röykkiöt sijaitsevat Nuutajärven lasitehtaasta 3 km länteen, Niemumäen pohjoisrinteellä. Paikalla on alunperin ollut ainakin 6 röykkiötä, joista vuonna 1886 on ollut jäljellä 4, ja vuonna 1909 enää 3. Röykkiö 1:n koko on ollut 5 x 8 m, röykkiö 2:n 6,5 x 9 m, ja röykkiö 3:n 6 x 6 m. Röykkiö 3 on tutkittu. Vuonna 1954 on jäljellä ollut kaksi huonohkosti
säilynyttä kiven- ja maansekaista röykkiötä, joita ei enää vuonna 1983 voinut paikalla erottaa. |
| metsakeskus.887010007 |
887 |
Pajamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
307595.35600000 |
6777229.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010007 |
Kohde sijaitsee Rutajärven Naurismonlahdesta noin 400 m länteen vanhan Helsinki-Pori tien varressa ja Paasin huvilan luoteispään alla. Hautaröykkiö on osittain huvilan alla, sillä pensasaidan lomassa näkyi vuonna 1989 maan pintaan pistäviä kiviä aina parin metrin etäisyydelle rakennuksen ulkoseinästä. Ilmeisesti paikka on samaa kokonaisuutta Naurismon röykkiöiden kanssa. Löydöt paikalta ovat keihäänkärkiä ja veitsi. |
| metsakeskus.887010008 |
887 |
Naurismo 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
307615.34600000 |
6777218.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010008 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Paasin huvilan itäpuolella, vanhan Helsingin - Porin -valtatien pohjoispuolella. Raja-aidan takana oleva röykkiö 1 on luode-kaakko -suuntainen, kooltaan 10 x 2 x 0,4 m. Sen vieressä on röykkiö 2, joka on samanlainen ja -suuntainen. Röykkiöstä 3 on jäljellä noin kahden metrin ripe maaleikkauksessa. Röykkiön 3 läheltä tieleikkauksesta on vuoden 2011 inventoinnin yhteydessä havaittu rautakuonaa.
Röykkiöstä 3 itäkaakkoon on maantien vieressä epämääräistä kiveystä, joka voi olla samaa kiveystä em. röykkiöiden kanssa. Röykkiöiden pohjoispuolelta on ajettu pois maata, pohja tasattu, ja paikalle rakennettu vapaa-ajan asunto. Kohde todennäköisesti kuuluu yhteen edellisen muinaisjäännöksen kanssa. |
| metsakeskus.887010009 |
887 |
Naurismo 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
307572.36000000 |
6777370.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010009 |
Röykkiö sijaitsee Rutajärven Naurismonlahdesta 300 m luoteeseen, vanhasta Helsinki-Pori tiestä 100 m pohjoiseen ja Naurismon talosta 80-100 m länteen. Vuonna 1954 oli peltojen keskellä kohoavalla koivikkoisella kumpareella säännöllisen pyöreä, reunakivellinen röykkiö. Vuonna 1989 oli röykkiöstä jäljellä enää sekalaisia kiviä. Röykkiöstä on hävitetty vain pintaosat eikä ilmeisesti ole menty maanpintaa syvemmälle. Hävitetystä röykkiöstä 5 m länsiluoteeseen on maa- ja turvepeitteinen kumpu, jonja halkaisija on 1,5 m, korkeus noin 1 m. Lisäksi mäen keskikohdalla on sudenkuoppa. Paikkaa kutsutaankin Sudenkuopanmäeksi. |
| metsakeskus.887010009 |
887 |
Naurismo 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
307572.36000000 |
6777370.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010009 |
Röykkiö sijaitsee Rutajärven Naurismonlahdesta 300 m luoteeseen, vanhasta Helsinki-Pori tiestä 100 m pohjoiseen ja Naurismon talosta 80-100 m länteen. Vuonna 1954 oli peltojen keskellä kohoavalla koivikkoisella kumpareella säännöllisen pyöreä, reunakivellinen röykkiö. Vuonna 1989 oli röykkiöstä jäljellä enää sekalaisia kiviä. Röykkiöstä on hävitetty vain pintaosat eikä ilmeisesti ole menty maanpintaa syvemmälle. Hävitetystä röykkiöstä 5 m länsiluoteeseen on maa- ja turvepeitteinen kumpu, jonja halkaisija on 1,5 m, korkeus noin 1 m. Lisäksi mäen keskikohdalla on sudenkuoppa. Paikkaa kutsutaankin Sudenkuopanmäeksi. |
| metsakeskus.887010009 |
887 |
Naurismo 2 |
10002 |
12016 |
13174 |
11033 |
27000 |
307572.36000000 |
6777370.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010009 |
Röykkiö sijaitsee Rutajärven Naurismonlahdesta 300 m luoteeseen, vanhasta Helsinki-Pori tiestä 100 m pohjoiseen ja Naurismon talosta 80-100 m länteen. Vuonna 1954 oli peltojen keskellä kohoavalla koivikkoisella kumpareella säännöllisen pyöreä, reunakivellinen röykkiö. Vuonna 1989 oli röykkiöstä jäljellä enää sekalaisia kiviä. Röykkiöstä on hävitetty vain pintaosat eikä ilmeisesti ole menty maanpintaa syvemmälle. Hävitetystä röykkiöstä 5 m länsiluoteeseen on maa- ja turvepeitteinen kumpu, jonja halkaisija on 1,5 m, korkeus noin 1 m. Lisäksi mäen keskikohdalla on sudenkuoppa. Paikkaa kutsutaankin Sudenkuopanmäeksi. |
| metsakeskus.887010009 |
887 |
Naurismo 2 |
10002 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
307572.36000000 |
6777370.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010009 |
Röykkiö sijaitsee Rutajärven Naurismonlahdesta 300 m luoteeseen, vanhasta Helsinki-Pori tiestä 100 m pohjoiseen ja Naurismon talosta 80-100 m länteen. Vuonna 1954 oli peltojen keskellä kohoavalla koivikkoisella kumpareella säännöllisen pyöreä, reunakivellinen röykkiö. Vuonna 1989 oli röykkiöstä jäljellä enää sekalaisia kiviä. Röykkiöstä on hävitetty vain pintaosat eikä ilmeisesti ole menty maanpintaa syvemmälle. Hävitetystä röykkiöstä 5 m länsiluoteeseen on maa- ja turvepeitteinen kumpu, jonja halkaisija on 1,5 m, korkeus noin 1 m. Lisäksi mäen keskikohdalla on sudenkuoppa. Paikkaa kutsutaankin Sudenkuopanmäeksi. |
| metsakeskus.887010010 |
887 |
Sillanpää |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
309141.73400000 |
6777098.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010010 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Urjalanjoen länsirannalla viljelemättömällä erittäin kivikkoisella laitumella. Vuoden 1954 inventoinnissa todettiin kaksi röykkiötä sekä yksi mahdollisen peltoraunio. Vuoden 1989 inventoinnissa todettiin paikalta 16 erilaista röykkiötä, joiden kunto ja rakenne oli vaihteleva. Paikalla saattaa olla enemmänkin röykkiöitä. |
| metsakeskus.887010011 |
887 |
Lauha |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
309696.51300000 |
6776972.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010011 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt ja kiveykset sijaitsevat Rutajärven pohjoisrannan metsässä, Urjalanjoen suun itäpuolella Pappilanmäen etelärinteellä. Paikka on ollut viljeltynä ennen sotia, ja siellä on tehty rakennustöitä vuoden 1954 inventoinnin jälkeen. Osa röykkiöistä on muodoltaan pyöreitä, halkaisijaltaan 3 - 6 m ja korkeutta niillä on 0,5 - 1 m. Osa röykkiöistä on pitkulaisia kiveyksiä. Osa saattaa olla viljelysröykkiöitä.
Vuoden 2022 tarkastuksen perusteella voitiin täsmentää kohteen aluerajausta. Tarkastuksessa ei voitu paikantaa Pohjakallion röykkiöitä 1 ja 2, sen sijaan niiden oletetulta alueelta kartoitettiin röykkiöt A ja B. |
| metsakeskus.887010013 |
887 |
Uusi-Seppälä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
313575.95600000 |
6776213.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010013 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat kuivatun Vanhajärven länsipäässä loivalla kumpareella kylätien ja peltojen välissä.
Röykkiö 1 on välittömästi tien itäpuolella. Se on osittain turpeen peittämä, pyöreä; kiviympyrän sisään on ladottu sisäkkäisiin kehiin pienempiä kiviä. Koko 6,5 x 5,5 x 1,5 m. Röykkiö 2 haan koilliskulmassa on koottu isojen kivien rajaamalle alalle, koko 2,4 x 2,6 x 0,5 m. Röykkiö 3 haan keskustassa on puolipyöreä, sieltä täältä erottuu kiveystä turpeen alta. Röykkiö 4 tien länsipuolella on ladottu kivikarikkoon, koko 15 x 17 m. Rakennetta on vaikea arvioida paksun turpeen vuoksi. Röykkiöiden kunto ei päällisin puolin ole muuttunut inventointien välillä, mutta niiden läheisyyteen on rakennettu viljakuivaamo.
Vuoden 2008 inventoinnissa paikallistettiin röykkiöt 1 ja 4. Röykkiöiden 2 ja 3 kohdalla oli rehevää aluskasvillisuutta, joka on ne todennäköisesti peittänyt. |
| metsakeskus.887010014 |
887 |
Ali-Uotila |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
314112.74000000 |
6776359.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010014 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat kuivatun Vanhajärven pohjoisosan harjun etelärinteessä. Ali-Uotilan röykkiöt ovat osa Vanhajärven luoteispäässä sijainnutta rautakautista kalmistoa, joka on ollut noin 300 m pitkä, järven rantaa noudatteleva vyöhyke.
Vuonna 1954 tutkittiin Kuulaanmäellä hautaröykkiö 1. Vuonna 1960 Ali-Uotilan haasta löydettiin 21 röykkiötä, joista kolme eteläisintä oli hävitetty tilustietä levennettäessä. Vuonna 1960 tutkittiin tuhotun röykkiön 3. pohja, ja röykkiö entisöitiin. Vuonna 1961 tutkittiin hautaröykkiöt 20 ja 21 sekä röykkiö A vuonna 1962 tiehankkeen vuoksi. Röykkiön 21 vierestä löytynyt kuppikivi on siirretty tien pohjoislaitaan. Pylväskatajaa kasvava hautaröykkiö 2 on tutkittu lähes kokonaan ja entisöity vuonna 1989.
Kalmiston pohjoispuoliselle asuntoalueelle vievän tien linjausta on muutettu niin, että tie tulee lähes suoraan etelästä. Tietä on myös levennetty niin, että se rikkoo lähimpien röykkiöiden reunoja. Kohde Kunnalliskoti kuuluu samaan kalmistoon. |
| metsakeskus.887010014 |
887 |
Ali-Uotila |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27016 |
314112.74000000 |
6776359.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010014 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat kuivatun Vanhajärven pohjoisosan harjun etelärinteessä. Ali-Uotilan röykkiöt ovat osa Vanhajärven luoteispäässä sijainnutta rautakautista kalmistoa, joka on ollut noin 300 m pitkä, järven rantaa noudatteleva vyöhyke.
Vuonna 1954 tutkittiin Kuulaanmäellä hautaröykkiö 1. Vuonna 1960 Ali-Uotilan haasta löydettiin 21 röykkiötä, joista kolme eteläisintä oli hävitetty tilustietä levennettäessä. Vuonna 1960 tutkittiin tuhotun röykkiön 3. pohja, ja röykkiö entisöitiin. Vuonna 1961 tutkittiin hautaröykkiöt 20 ja 21 sekä röykkiö A vuonna 1962 tiehankkeen vuoksi. Röykkiön 21 vierestä löytynyt kuppikivi on siirretty tien pohjoislaitaan. Pylväskatajaa kasvava hautaröykkiö 2 on tutkittu lähes kokonaan ja entisöity vuonna 1989.
Kalmiston pohjoispuoliselle asuntoalueelle vievän tien linjausta on muutettu niin, että tie tulee lähes suoraan etelästä. Tietä on myös levennetty niin, että se rikkoo lähimpien röykkiöiden reunoja. Kohde Kunnalliskoti kuuluu samaan kalmistoon. |
| metsakeskus.887010014 |
887 |
Ali-Uotila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
314112.74000000 |
6776359.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010014 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat kuivatun Vanhajärven pohjoisosan harjun etelärinteessä. Ali-Uotilan röykkiöt ovat osa Vanhajärven luoteispäässä sijainnutta rautakautista kalmistoa, joka on ollut noin 300 m pitkä, järven rantaa noudatteleva vyöhyke.
Vuonna 1954 tutkittiin Kuulaanmäellä hautaröykkiö 1. Vuonna 1960 Ali-Uotilan haasta löydettiin 21 röykkiötä, joista kolme eteläisintä oli hävitetty tilustietä levennettäessä. Vuonna 1960 tutkittiin tuhotun röykkiön 3. pohja, ja röykkiö entisöitiin. Vuonna 1961 tutkittiin hautaröykkiöt 20 ja 21 sekä röykkiö A vuonna 1962 tiehankkeen vuoksi. Röykkiön 21 vierestä löytynyt kuppikivi on siirretty tien pohjoislaitaan. Pylväskatajaa kasvava hautaröykkiö 2 on tutkittu lähes kokonaan ja entisöity vuonna 1989.
Kalmiston pohjoispuoliselle asuntoalueelle vievän tien linjausta on muutettu niin, että tie tulee lähes suoraan etelästä. Tietä on myös levennetty niin, että se rikkoo lähimpien röykkiöiden reunoja. Kohde Kunnalliskoti kuuluu samaan kalmistoon. |
| metsakeskus.887010015 |
887 |
Kunnalliskoti |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
314312.66000000 |
6776360.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010015 |
Röykkiö sijaitsee Kunnalliskodin länsipuolella, pihamaalla.
Kohde on entistetty ja merkitty rauhoitustaululla. Keväällä 1953 kunnalliskodin rakennustöiden yhteydessä löytyi kaksi rautaista keihäänkärkeä, väkipuukko, paimensauvan muotoinen viitanneula, kilvenkupura jne. Esineet ajoitetaan 600 - 700-luvuille jKr. Kohde tutkittiin vuonna 1953. Muuten ympäristö on tasattu pihamaaksi ja teiksi niin, ettei röykkiön vieressä ollutta toista tutkittua röykkiötä enää ole. Samoin on tuhoutunut kunnalliskodin itäpuolinen luontainen kivikko, jossa oli matalahko kiviröykkiö sekä pyöreä kivikehä. Kunnalliskodin röykkiö sijaitsee samassa rinteessä kuin Ali-Uotilan röykkiöt ja kuuluvat ilmeisesti samaan kalmistoon.
Vuoden 2021 inventoinnissa todettiin kohteen olevan ennallaan. Vuonna 2022 tutkimuksessa kohteena oli lounaiskulmauksessa oleva rivitalon ympäristö. Piha-alueilta ei tavattu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.887010016 |
887 |
Jokinen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
315260.28200000 |
6775825.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010016 |
Kalmisto sijaitsee Kuivatun Vanhajärven pohjoisrannalla luode-kaakko -suuntaisella kivisellä kalliolla keskellä peltoa Urjalan asemalle vievän tien eteläpuolella.
Kivikko on noin 27 m pitkä ja 6 m leveä. Sen pohjoispäässä on vuonna 1954 ollut jäljellä kiviröykkiön pohja, jonka alla olevaan kalliosyvennykseen on tehty hautaus, joka on tutkittu vuonna 1954. Kaakkoispäässä on ollut pyöreä kivirakennelma. Jokisen navetasta 50 m etelään on ollut osaksi turpeen peittämä kiven- ja maansekainen röykkiö, jonka pohjoispäässä on erottunut suippo pystykivi. Vuonna 1983 ei muinaisjäännöksiä löytynyt. Kalliolla ja kivikossa on todennäköisesti edelleen jäljellä kalmistoa, joka ei näy maan pinnalle. |
| metsakeskus.887010017 |
887 |
Härmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
314700.50800000 |
6775091.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010017 |
Entisen Vanhajärven eteläpuolella Härmän talon ympäristössä on ollut useita muinaisjäännöksiä eri kohdissa. Talon eteläpuolinen röykkiö on hävitetty - paikalla on pelkkää peltoa. Vuoden 1954 inventointikertomuksessa mainituista viidestä röykkiöstä on jäljellä talon koillispuolen röykkiö 1, joka on keskellä kivikkoa. Osittain turpeen peittämä röykkiö on koottu kahden maakiven väliin. Röykkiön koko on 5,5 x 2,4 x 0,5 m. Sen lähellä on ollut röykkiö 2 samassa kivikossa. Röykkiö 3 on sijainnut riihen itäpuolella Härmän vuoren länsirinteen kivikossa, jonka vieressä on kaivettu vuonna 1909. Röykkiöt 4 ja 5 ovat olleet talon länsipuolen kalliolla lähekkäin. |
| metsakeskus.887010018 |
887 |
Neittenlinna |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
315426.21400000 |
6774888.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010018 |
Entisen Vanhajärven eteläpuolella on röykkiökalmisto metsässä ja Tarhamäki-nimisellä hakamaalla. Paikalla on alun perin ollut kahdeksan röykkiötä. Niistä on tutkittu kolme vuonna 1948 ja yhtä voidaan pitää varmuudella hautana. Siitä on löydetty mm. kaarisolki, keihäänkärki, veitsi ja palanutta luuta.
Vuoden1983 inventoinnissa alueelta todettiin vain yksi röykkiö, Neidenlinnan tienhaarasta 30 m länsiluoteeseen, aivan tien reunassa. Ko. röykkiö on mahdollisesti vuoden 1954 inventointikertomuksen röykkiö 1 tai 4. Vuoden 2008 inventoinnissa alueelta löydettiin neljä röykkiötä ja kiviaita.Konesuojan rakennustöiden seurauksena oli tuhoutunut osa muinaisjäännösalueesta ja ainakin yksi röykkiö (nro 3 eli eteläisin v. 2008 inventoitu röykkiö).
Vuoden 2017 koekaivausten yhteydessä kartoitettiin alueen röykkiöt uudelleen koska kohteen röykkiöiden löytymishistorian ja paikannettavuuden oli sekava. Koekaivauksessa tehdyt röykkiöhavainnot kirjaamaan ylös uusilla numeroilla, joka osittain (röykkiöiden 1 ja 4 osalta) vastaa vuoden 2008 havaintoja. Röykkiöt sekä muut aluetta koskevat havainnot on esitetty jäljessä kartalla (kuva 6) sekä sanallisesti. Kohteiden paikannus tehtiin Garmin GPSmap 62stc-gps-laitteella, jonka mittatarkkuus vaihtelee noin 2 – 10 m välillä
riippuen mitattavan alueen peitteisyydestä. Kohteen muinaisjäännösaluerajaus tarkistettiin
havaittujen uusien kohteiden sisällyttämiseksi rajaukseen. |
| metsakeskus.887010019 |
887 |
Vesaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
316377.83500000 |
6774664.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010019 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat kuivatun Vanhajärven entisellä rannalla, metsäsaarekkeessa, jonne johtaa tie etelästä.
Röykkiö 1 on pitkulainen, kooltaan 3,6 x 2,7 x 0,35 m. Sen reunoja kehystää säännöllinen kivirivi, ja keskustassa on pystykiviä. Röykkiö 2 on samankaltainen, sijaitsee edellisestä pari metriä pohjoiskoilliseen. Sen koko on 3,6 x 2 x 0,4 m. Molemmat olivat osaksi turpeen ja runsaan aluskasvillisuuden peitossa vuonan 1983.
Vuoden 2008 inventoinnissa röykkiöitä ei pystytty varmasti paikallistamaan. Paikalla oleva lato on mahdollisesti rakenenttu osittain toisen päälle. Tien itäpuolella on mahdollisesti myös jäljellä röykkiön jäänteitä.
Vesaniemen talon pihassa on sijainnut kivi, jonka pinnalla kerrotaan olleen kuoppia. Pirkanmaan maakuntamuseolle tulleen ilmoituksen mukaan kivi on työnnetty 1980-luvulla alkuperäiseltä paikaltaan maantien varteen joutomaalle. Vuoden 2017 tarkastuksen
yhteydessä havaittiin useita kuppikiven kokoisia kiviä, mutta yhdestäkään ei
tehty havaintoja kuopista. Kivet olivat niin isoja, että niitä ei voinut käsivoimin
kääntää, joten on mahdollista, että kuppikivi on yksi tarkastetuista kivistä, jos
sen aikaisempi pinta on nykyisin kiven alapuolella.
Tarkastusraportin yhteyteen on sisällytetty myös lyhyt dokumentaatio
kalliopiirroksesta, joka mainitaan alkuperäisessä tarkastusraportissa. Vesaniemen talon pihassa sijaitsevan kalliopiirroksia (numeroita). Talon nykyinen isäntä oli tietoinen piirroksista, jota tarkastuksen yhteydessä värjättiin valkoisella liidulla. Tarkastuksen yhteydessä kalliopinnassa havaittiin vuosiluku 1886 sekä muita merkintöjä, jotka tulkittiin
mahdollisesti päiväykseksi sekä nimikirjaimiksi tai puumerkeiksi. Vuosiluku
1886 saattaa viitata talon rakentamis- tai perustamisvuoteen. |
| metsakeskus.887010019 |
887 |
Vesaniemi |
10002 |
12006 |
13077 |
11004 |
27000 |
316377.83500000 |
6774664.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010019 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat kuivatun Vanhajärven entisellä rannalla, metsäsaarekkeessa, jonne johtaa tie etelästä.
Röykkiö 1 on pitkulainen, kooltaan 3,6 x 2,7 x 0,35 m. Sen reunoja kehystää säännöllinen kivirivi, ja keskustassa on pystykiviä. Röykkiö 2 on samankaltainen, sijaitsee edellisestä pari metriä pohjoiskoilliseen. Sen koko on 3,6 x 2 x 0,4 m. Molemmat olivat osaksi turpeen ja runsaan aluskasvillisuuden peitossa vuonan 1983.
Vuoden 2008 inventoinnissa röykkiöitä ei pystytty varmasti paikallistamaan. Paikalla oleva lato on mahdollisesti rakenenttu osittain toisen päälle. Tien itäpuolella on mahdollisesti myös jäljellä röykkiön jäänteitä.
Vesaniemen talon pihassa on sijainnut kivi, jonka pinnalla kerrotaan olleen kuoppia. Pirkanmaan maakuntamuseolle tulleen ilmoituksen mukaan kivi on työnnetty 1980-luvulla alkuperäiseltä paikaltaan maantien varteen joutomaalle. Vuoden 2017 tarkastuksen
yhteydessä havaittiin useita kuppikiven kokoisia kiviä, mutta yhdestäkään ei
tehty havaintoja kuopista. Kivet olivat niin isoja, että niitä ei voinut käsivoimin
kääntää, joten on mahdollista, että kuppikivi on yksi tarkastetuista kivistä, jos
sen aikaisempi pinta on nykyisin kiven alapuolella.
Tarkastusraportin yhteyteen on sisällytetty myös lyhyt dokumentaatio
kalliopiirroksesta, joka mainitaan alkuperäisessä tarkastusraportissa. Vesaniemen talon pihassa sijaitsevan kalliopiirroksia (numeroita). Talon nykyinen isäntä oli tietoinen piirroksista, jota tarkastuksen yhteydessä värjättiin valkoisella liidulla. Tarkastuksen yhteydessä kalliopinnassa havaittiin vuosiluku 1886 sekä muita merkintöjä, jotka tulkittiin
mahdollisesti päiväykseksi sekä nimikirjaimiksi tai puumerkeiksi. Vuosiluku
1886 saattaa viitata talon rakentamis- tai perustamisvuoteen. |
| metsakeskus.887010019 |
887 |
Vesaniemi |
10002 |
12013 |
13129 |
11004 |
27000 |
316377.83500000 |
6774664.43700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010019 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat kuivatun Vanhajärven entisellä rannalla, metsäsaarekkeessa, jonne johtaa tie etelästä.
Röykkiö 1 on pitkulainen, kooltaan 3,6 x 2,7 x 0,35 m. Sen reunoja kehystää säännöllinen kivirivi, ja keskustassa on pystykiviä. Röykkiö 2 on samankaltainen, sijaitsee edellisestä pari metriä pohjoiskoilliseen. Sen koko on 3,6 x 2 x 0,4 m. Molemmat olivat osaksi turpeen ja runsaan aluskasvillisuuden peitossa vuonan 1983.
Vuoden 2008 inventoinnissa röykkiöitä ei pystytty varmasti paikallistamaan. Paikalla oleva lato on mahdollisesti rakenenttu osittain toisen päälle. Tien itäpuolella on mahdollisesti myös jäljellä röykkiön jäänteitä.
Vesaniemen talon pihassa on sijainnut kivi, jonka pinnalla kerrotaan olleen kuoppia. Pirkanmaan maakuntamuseolle tulleen ilmoituksen mukaan kivi on työnnetty 1980-luvulla alkuperäiseltä paikaltaan maantien varteen joutomaalle. Vuoden 2017 tarkastuksen
yhteydessä havaittiin useita kuppikiven kokoisia kiviä, mutta yhdestäkään ei
tehty havaintoja kuopista. Kivet olivat niin isoja, että niitä ei voinut käsivoimin
kääntää, joten on mahdollista, että kuppikivi on yksi tarkastetuista kivistä, jos
sen aikaisempi pinta on nykyisin kiven alapuolella.
Tarkastusraportin yhteyteen on sisällytetty myös lyhyt dokumentaatio
kalliopiirroksesta, joka mainitaan alkuperäisessä tarkastusraportissa. Vesaniemen talon pihassa sijaitsevan kalliopiirroksia (numeroita). Talon nykyinen isäntä oli tietoinen piirroksista, jota tarkastuksen yhteydessä värjättiin valkoisella liidulla. Tarkastuksen yhteydessä kalliopinnassa havaittiin vuosiluku 1886 sekä muita merkintöjä, jotka tulkittiin
mahdollisesti päiväykseksi sekä nimikirjaimiksi tai puumerkeiksi. Vuosiluku
1886 saattaa viitata talon rakentamis- tai perustamisvuoteen. |
| metsakeskus.887010020 |
887 |
Toivola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
317030.57100000 |
6775154.24500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Urjalan asemasta 700 m luoteeseen ja kuivatun Vanhajärven koillispuolella piha-alueella.
Paikkaa on tasattu 1970-luvun alussa. Osa asuinpaikasta on hiekkakuopan alueella. Löydöt ajoituvat kampakeraamiseen vaiheeseen. Kohde on samalla muinaisrannalla kuin Palomäen (kohde 21) ja Santamäen (kohde 22) kivikautiset asuinpaikat. |
| metsakeskus.887010021 |
887 |
Palomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
317374.43400000 |
6775019.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010021 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Vanhajärven kaakkoispään harjulla ns. ratavartija Valosen puutarhassa/perunamaassa. Rinne viettää etelälounaaseen, ja asuinpaikka sijaitsee sen tasaisella terassilla
Paikalla suoritettiin tutkimuksia vuonna 1913. Tutkimuksissa kohteesta on todettu runsaasti varhaiskampakeramiikkaa ja kivilajiesineitä Suomusjärven kulttuurista alkaen. Paikalta todettiin myös kahden mahdollisen asumuksen jäännökset.
Tarkastuksessa vuonna 2000 voitiin todeta, että talot paikalla ovat autiona ja puutarha umpeenkasvaneena, mutta "perunamaan" paikan voi vielä helposti erottaa maastossa. Paikalle ei ole tullut mitään uutta rakentamista tai muutakaan maankäytöntoimenpiteitä. Kohde rajautuu etelässä sorakuoppaan, jonka reunoilta ei ole todettu muinaisjäännöstä. Pohjoisessa talon takana maasto lähtee nousemaan jyrkästi. |
| metsakeskus.887010021 |
887 |
Palomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
317374.43400000 |
6775019.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010021 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Vanhajärven kaakkoispään harjulla ns. ratavartija Valosen puutarhassa/perunamaassa. Rinne viettää etelälounaaseen, ja asuinpaikka sijaitsee sen tasaisella terassilla
Paikalla suoritettiin tutkimuksia vuonna 1913. Tutkimuksissa kohteesta on todettu runsaasti varhaiskampakeramiikkaa ja kivilajiesineitä Suomusjärven kulttuurista alkaen. Paikalta todettiin myös kahden mahdollisen asumuksen jäännökset.
Tarkastuksessa vuonna 2000 voitiin todeta, että talot paikalla ovat autiona ja puutarha umpeenkasvaneena, mutta "perunamaan" paikan voi vielä helposti erottaa maastossa. Paikalle ei ole tullut mitään uutta rakentamista tai muutakaan maankäytöntoimenpiteitä. Kohde rajautuu etelässä sorakuoppaan, jonka reunoilta ei ole todettu muinaisjäännöstä. Pohjoisessa talon takana maasto lähtee nousemaan jyrkästi. |
| metsakeskus.887010022 |
887 |
Santamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
317296.46500000 |
6774622.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokonjoen koillisella rantatörmällä, heti Härmänkulmalle johtavan tien kaakkoispuolella vanhalla rantaterassilla Peräpelto-nimisellä pellolla.
Nykyisin paikalla on jäähallin parkkipaikka ja osa kohteesta on tuhoutunut.
Löydöt ovat Suomusjärven kulttuurin aikaa. |
| metsakeskus.887010023 |
887 |
Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
312075.50900000 |
6787574.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Kehrosta Kylmäkoskelle johtavasta tiestä 1,1 km lounaaseen, koilliseen viettävässä hiekkapohjaisessa rinteessä Hakalan talon navetan kohdalla ja sen koillispuolella. Asuinpaikan kohta on pihamaalla nurmen peitossa, ja navetan takana vetistä, sotkeutunutta maata. Osa asuinpaikasta on ilmeisesti tuhoutunut raivaus- ja tasaustoimissa. Löydöt paikalta ovat vasarakirveskulttuurin aikaa. |
| metsakeskus.887010024 |
887 |
Hiidenkallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
315795.06000000 |
6776372.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010024 |
Kuppikivi sijaitsee kuivatun Vanhajärven rannalla, Hiidenkallion länsipuolitse kulkevan tien ja kallion välisellä kivisellä laitumella. Kyseessä on matala maakivi, jonka rapautuneessa pinnassa on mahdollisesti 13 kuppia.
Hiidenkalliolla on kuppikiven takana aikaisemmin todettu matala röykkiömäinen kiveys?, mutta myöhemmin sitä ei ole enää havaittu. Kuppikiven ympärille vuonna 2004 tehdyssä koekaivauksessa todettiin paikoin kulttuurikerrosta, jossa oli noki- ja likamaata sekä yksi kvartsiesineen katkelma. |
| metsakeskus.887010025 |
887 |
Kallio |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
317903.21100000 |
6776655.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010025 |
Kuppikivi sijaitsee kuivatusta Vanhajärvestä koilliseen Pertunkulmalla, Hiidenkallion kuppikivestä (kohde 24) 2,1 km itäkoilliseen, kivisellä laitumella. Kivi on 1,5 x 2 x 0,7 m kokoinen maakivi, jossa on yksi kuppi. Kuppikivestä 30 m länteen on kiven- ja maansekaisen röykkiö, jota kuitenkaan ei vuonna 1983 löytynyt aluskasvillisuuden seasta. |
| metsakeskus.887010026 |
887 |
Mansikkamäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
305724.16100000 |
6765232.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010026 |
Kuppikivi sijaitsee valtatien 9 suuntaisena kulkevan vanhan kylätien luoteispuolella, siitä noin 20 m päässä. Kivessä on kuusi kuppia, niiden halkaisijat vaihtelevat 3 - 7 cm. Kivi on maan tasalla, ja sen läheisyydessä on maatunut tulisija sekä maakivi.
Vuonna 2019 maastotarkastuksessa kohdetta ei pystytty paikantamaan. |
| metsakeskus.887010027 |
887 |
Korpisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
325752.10300000 |
6767557.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokonjärvestä noin kilometrin itään, Korpisaaren talon länsipuolella olevan pellon loivalla kumpareella.
Maaperä on hiekkaa. Löydöt paikalta ovat oikoteräinen kivikirves ja toisen teelmän katkelma sekä kaksi kivilaji-iskosta. Löydöt ovat vasarakirveskulttuurin ajalta. |
| metsakeskus.887010028 |
887 |
Hirvikangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
301609.77000000 |
6774841.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010028 |
Kiviröykkiö sijaitsee Valajärven lounaispuolella, 800 m rannasta, Jääskelän tilalle vievän tien pohjoispuolisella kalliolla. Röykkiö on kallion korkeimmalla kohdalla. Sen halkaisija on 6 m ja se on ladottu kallionpainanteeseen. Kiveystä on revitty ja levitetty, mutta kivet ovat jo ehtineet sammaloitua ja heinittyä uudelleen. |
| metsakeskus.887010029 |
887 |
Porttimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
315196.29500000 |
6778152.02800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010029 |
Kiviröykkiö sijaitsee Turun - Tampereen -tien itäpuolella, kallioisessa metsämaastossa pienellä kalliokumpareella.
Alunperin paikalla on voinut olla kaksi röykkiötä, joiden rajat ovat käyneet epäselviksi penkomisen vuoksi. Röykkiön halkaisija on 3 m, korkeus on alle 0,5 m. |
| metsakeskus.887010030 |
887 |
Mullikkamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
316011.98300000 |
6773899.73700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010030 |
Kiviröykkiö tai -röykkiöt sijaitsevat kuivatusta Vanhajärvestä kaakoon, Vesaniemen talosta 700 m lounaaseen kosteahkon metsän ympäröimän luodekaakko -suuntaisen kalliokumpareen luoteispäässä.
Vuoden 2008 inventoinnissa paikalta löydettiin 1 selkeä kiviröykkiö. Röykkiö oli pyöreämuotoinen ja täysin sammaleen peitossa. Halkaisijaltaan se on noin 1,5 - 2 m ja noin 0,5 m korkea. Tästä noin 10 m lounaaseen kallioharjanteen matalammalla osalla on epämääräisempi röykkiö, jossa kivet ovat hajallaan.
Tarkastusajankohtana sen päälle oli myös kaatunut puu, joka oli osittain levittänyt kiviä entisestään. Se vaikutti hieman pienemmältä kuin Pohjakallion kuvailema röykkiö, mutta vastaa sitä sijainniltaan koordinaatteja myöten. Alueen kasvillisuus oli varmasti rehevöitynyt vuodesta 1983 ja se vaikutti havainnointimahdollisuuksiin. |
| metsakeskus.887010031 |
887 |
Mäntylä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
308661.90900000 |
6781264.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010031 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Kortejärven pohjoispuolella, Mäntylän tilalla.
Yksi röykkiö, kooltaan 6,7 x 3,9 x 0,65 m on sijainnut Pappilan navetan länsisivustalta, hakamaalla. Ko. röykkiötä ei löytynyt vuoden 1983 inventoinnissa.
Päärakennuksesta 50 m luoteeseen ladon vieressä on 4 röykkiön ryhmä. Ladosta 10 m länteen on röykkiö 1. Sen koko on 6 x 5 x 1 m. Sitä on kaiveltu aikaa sitten, mutta se vahvan turpeen peitossa. Edellisestä 8 m etelään on röykkiö 2. Sen koko on 7 x 6 x 1 m. Se on rakennettu kallionpaljastuman päälle. Röykkiö on tutkittu kokonaan. Funktio on epäselvä. Löydöt ovat keramiikkaa, eläinten hampaiden kappaleita, palanutta luuta.
Edellisestä röykkiöstä 7 m itäkaakkoon ja 15 m ladosta etelään on röykkiö 3. Se on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan 4 m. Sen korkeus on 1 m. Edellisestä 4 m kaakkoon on röykkiö 4 isojen maakivien kupeessa. Sen halkaisija on 4 m, ja korkeus alle 1 m. Se on turpeen peittämä. |
| metsakeskus.887010032 |
887 |
Huvilamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
308500.97500000 |
6781261.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010032 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Kortejärvestä 100 m pohjoiseen, Honkolasta Tuoreenkulmalle johtavaan tiehen rajoittuvalla, pelloksi kyntämättömällä saarekkeella Huvilamäen länsipuolella.
Röykkiö 1 on ison maakiven kupeessa, halkaisijaltaan 3 m ja hyvin matala. Röykkiö 2 on kokonaan vadelmapensaiden peitossa. Röykkiön pinnalla on kiviä. Sen halkaisija on noin 3 m, matala ja itäreunassa on kuoppa. Röykkiö 3 on kiven- ja maansekainen, halkaisijaltaan 3,5 m. Se erottuu maastossa selvimmin. |
| metsakeskus.887010033 |
887 |
Häihälä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
309010.78100000 |
6777745.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010033 |
Rautakautinen polttokalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Kortejärvestä etelään, Valkeenkallion etelärinteellä kahden talon pihapiirissä, perunamaalla ja pellolla.
Pieni osa merovingiajan kalmistoa on tutkittu Kaukasen talon vieressä perunamaan tuntumassa sekä noin 10 m Liuhtosen talosta (asumaton v. 1989) kaakkoon Häihälän pellolla. Kaukasen perunapellon vieressä, ja talon paikalla on ollut jonkinlainen kiviröykkiö ennen kaivauksia kuten myös Liuhtosen talon koillisnurkalla. Häihälän pellolla on tutkittu mm. hautaröykkiön pohja. Paikalla todennäköisesti ollut myös asuinpaikka, jonka peltotyöt ja Kaukasen asunnon rakentaminen ovat tuhonneet. Vuoden 1989 inventoinnin aikana ei maan pinnalla ollut merkkejä muinaisjäännöksestä. Maat molempien rakennusten ympärillä ovat pitkään saaneet kasvaa vapaasti. Löydöt ajoittuvat pääasiassa merovingiaikaan. Kaukasen talon perunamaasta on 1000 luvun rannerengas. Lähellä on useita kuppikiviä, ks. kohdetta 35 Häihälä 2. |
| metsakeskus.887010033 |
887 |
Häihälä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
309010.78100000 |
6777745.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010033 |
Rautakautinen polttokalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Kortejärvestä etelään, Valkeenkallion etelärinteellä kahden talon pihapiirissä, perunamaalla ja pellolla.
Pieni osa merovingiajan kalmistoa on tutkittu Kaukasen talon vieressä perunamaan tuntumassa sekä noin 10 m Liuhtosen talosta (asumaton v. 1989) kaakkoon Häihälän pellolla. Kaukasen perunapellon vieressä, ja talon paikalla on ollut jonkinlainen kiviröykkiö ennen kaivauksia kuten myös Liuhtosen talon koillisnurkalla. Häihälän pellolla on tutkittu mm. hautaröykkiön pohja. Paikalla todennäköisesti ollut myös asuinpaikka, jonka peltotyöt ja Kaukasen asunnon rakentaminen ovat tuhonneet. Vuoden 1989 inventoinnin aikana ei maan pinnalla ollut merkkejä muinaisjäännöksestä. Maat molempien rakennusten ympärillä ovat pitkään saaneet kasvaa vapaasti. Löydöt ajoittuvat pääasiassa merovingiaikaan. Kaukasen talon perunamaasta on 1000 luvun rannerengas. Lähellä on useita kuppikiviä, ks. kohdetta 35 Häihälä 2. |
| metsakeskus.887010033 |
887 |
Häihälä 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
309010.78100000 |
6777745.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010033 |
Rautakautinen polttokalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Kortejärvestä etelään, Valkeenkallion etelärinteellä kahden talon pihapiirissä, perunamaalla ja pellolla.
Pieni osa merovingiajan kalmistoa on tutkittu Kaukasen talon vieressä perunamaan tuntumassa sekä noin 10 m Liuhtosen talosta (asumaton v. 1989) kaakkoon Häihälän pellolla. Kaukasen perunapellon vieressä, ja talon paikalla on ollut jonkinlainen kiviröykkiö ennen kaivauksia kuten myös Liuhtosen talon koillisnurkalla. Häihälän pellolla on tutkittu mm. hautaröykkiön pohja. Paikalla todennäköisesti ollut myös asuinpaikka, jonka peltotyöt ja Kaukasen asunnon rakentaminen ovat tuhonneet. Vuoden 1989 inventoinnin aikana ei maan pinnalla ollut merkkejä muinaisjäännöksestä. Maat molempien rakennusten ympärillä ovat pitkään saaneet kasvaa vapaasti. Löydöt ajoittuvat pääasiassa merovingiaikaan. Kaukasen talon perunamaasta on 1000 luvun rannerengas. Lähellä on useita kuppikiviä, ks. kohdetta 35 Häihälä 2. |
| metsakeskus.887010033 |
887 |
Häihälä 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
309010.78100000 |
6777745.15900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010033 |
Rautakautinen polttokalmisto ja asuinpaikka sijaitsevat Kortejärvestä etelään, Valkeenkallion etelärinteellä kahden talon pihapiirissä, perunamaalla ja pellolla.
Pieni osa merovingiajan kalmistoa on tutkittu Kaukasen talon vieressä perunamaan tuntumassa sekä noin 10 m Liuhtosen talosta (asumaton v. 1989) kaakkoon Häihälän pellolla. Kaukasen perunapellon vieressä, ja talon paikalla on ollut jonkinlainen kiviröykkiö ennen kaivauksia kuten myös Liuhtosen talon koillisnurkalla. Häihälän pellolla on tutkittu mm. hautaröykkiön pohja. Paikalla todennäköisesti ollut myös asuinpaikka, jonka peltotyöt ja Kaukasen asunnon rakentaminen ovat tuhonneet. Vuoden 1989 inventoinnin aikana ei maan pinnalla ollut merkkejä muinaisjäännöksestä. Maat molempien rakennusten ympärillä ovat pitkään saaneet kasvaa vapaasti. Löydöt ajoittuvat pääasiassa merovingiaikaan. Kaukasen talon perunamaasta on 1000 luvun rannerengas. Lähellä on useita kuppikiviä, ks. kohdetta 35 Häihälä 2. |
| metsakeskus.887010034 |
887 |
Kukkuramäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
309584.55500000 |
6777568.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010034 |
Kalmisto sijaitsee Vanhankylän maantiesillasta 240 m kaakkoon, Kukkuramäen länsipäässä, jossa kallioinen rinne laskee jyrkästi pellolle. Kalmisto on osittain tutkittu vuonna 1927. Löydöt ovat pääasiassa meronvingiajalta. Vuoden 1989 inventoinnissa oli paikka niin vatukon peitossa, ettei maaston tilasta voinut päätellä mitään. |
| metsakeskus.887010035 |
887 |
Häihälä 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
309068.76200000 |
6777702.17700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010035 |
Paikalta on tunnettu aiemmin kuusi kuppikiveä, mutta vuoden 2011 inventoinnissa niitä todettiin yhteensä 9 kpl. Ne sijaitsevat Urjalan keskiaikaisesta kappelista noin 300 - 400 m länteen, Häihälän kalmiston läheisyydessä.
Kuppikivi 1 on Peltolan (ent. Kaukasen) asuinrakennuksesta 30 m eteläkaakkoon, pellon reunassa. Se on maakivi, jossa on 1 kuppi. Kuppikivi 2 on pellon reunassa, 50 m edellisestä länteen. Se on iso, matala maakivi, jonka rautapitoisessa pinnassa on 25 varmaa, ja 10 epävarmaa kuppia. Kuppikivi 3 on peltojen keskellä olevalla viljelemättömällä saarekkeella 45 m kaakkoon kuppikivestä 1. Kivessä on 4 kuppia, kuppien halkaisija on 5 cm. Kiven 3 länsipuolella on toinen kuppikivi, nro 6. Siinä on 6-7 matalaa kuoppaa tasaisella pinnalla. Yksi kuopista on toisia isompi. Sen koko on 6 x 5 cm ja syvyys on noin1 cm. Kuppikivi 4 on kivestä 3 noin 25 m itään. Siinä on 1 kuppi. Kivi 5 on umpeenkasvaneen hiekkakuopan pohjalla. Kivessä on kaksi selvää kuppia ja muutama mahdollisesti keskeneräinen. |
| metsakeskus.887010036 |
887 |
Rutajärvi |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
311391.83600000 |
6774652.41500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010036 |
Linnavuori sijaitsee Rutajärven itärannalla, luonnonsuojelualueella. Vuoren laki suuntautuu luoteesta kaakkoon ja noin 30 x 15 m laaja. Vuoren itä- ja pohjoispuolet ovat jyrkät. Kaakkoispää ei ole jyrkkä, mutta sen sulkee kokonaan päänkokoisista ja suuremmista kivistä tehty noin 15 m pitkä, kolmisen metriä leveä ja 0,5-1 m korkea valli. |
| metsakeskus.887010037 |
887 |
Rekunen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
308486.98100000 |
6781172.78400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Kortejärven luoteisrannalla, Honkola-Vahonen maantien eteläpuolella, savipohjaisella pellolla.
Laajuus tuntematon. Löydöt paikalta ovat oikokirves ja saviastianpaloja. |
| metsakeskus.887010038 |
887 |
Jokinen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
315182.31200000 |
6775660.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010038 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Vanhajärven pohjoisrannalla, noin 150 m Jokisen talosta etelä-lounaaseen. Asuinpaikkalöytöjä on yli sadan metrin pituisella ja muutaman kymmenen metrin levyisellä kaistaleella, jota rajoittavat lännessä tilan 8:112 raja, idässä Härmänkulmalle menevä tie ja etelässä vanha rantatörmä. Keramiikkaa on saatu koko alueelta, mutta enimmäkseen pieninä ja kuluneina paloina.
Keramiikka näyttää lähinnä rautakautiselta, mutta joukossa voisi olla nuorakeramiikkaakin. Kvartsia oli varsinkin lähellä rantatörmää ja se ainakin viitannee siihen, että paikalla on asuttu ennen rautakautta. Maastollisesti se on hyvin sopiva pyyntipaikaksi. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Alue on peltona.
Jokisen rautakautinen kalmisto on asuinpaikalta noin 200 m pohjoiseen.
Vuonna 2024 Neitsytkalliontien itäpuoleisella pellolla tehtiin rautakautisia esinelöytöjä, jotka viittaavat hautapaikkaan. Kohde lisättiin muinaisjäännösrekisteriin nimellä Karhupelto (1000051859). |
| metsakeskus.887010038 |
887 |
Jokinen 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
315182.31200000 |
6775660.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887010038 |
Asuinpaikka sijaitsee kuivatun Vanhajärven pohjoisrannalla, noin 150 m Jokisen talosta etelä-lounaaseen. Asuinpaikkalöytöjä on yli sadan metrin pituisella ja muutaman kymmenen metrin levyisellä kaistaleella, jota rajoittavat lännessä tilan 8:112 raja, idässä Härmänkulmalle menevä tie ja etelässä vanha rantatörmä. Keramiikkaa on saatu koko alueelta, mutta enimmäkseen pieninä ja kuluneina paloina.
Keramiikka näyttää lähinnä rautakautiselta, mutta joukossa voisi olla nuorakeramiikkaakin. Kvartsia oli varsinkin lähellä rantatörmää ja se ainakin viitannee siihen, että paikalla on asuttu ennen rautakautta. Maastollisesti se on hyvin sopiva pyyntipaikaksi. Maaperä paikalla on hienoa hiekkaa. Alue on peltona.
Jokisen rautakautinen kalmisto on asuinpaikalta noin 200 m pohjoiseen.
Vuonna 2024 Neitsytkalliontien itäpuoleisella pellolla tehtiin rautakautisia esinelöytöjä, jotka viittaavat hautapaikkaan. Kohde lisättiin muinaisjäännösrekisteriin nimellä Karhupelto (1000051859). |
| metsakeskus.887500002 |
887 |
Menonen Ristikallio |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
310003.41500000 |
6770528.07200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.887500002 |
Maunulan talon takana Ristikalliossa on kämmenen kokoinen kolo "Kristuksen jalanjälki", jossa on vettä. Perimätiedon mukaan "jos heittää veteen kahta metallia (mieluummin rahaa) ja valelee vedellä kipeää kohtaa, niin se paranee". |
| metsakeskus.889010010 |
889 |
Honkalansaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
473767.00000000 |
7181478.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010010 |
Kohde sijaitsee Oulujoen Honkalansaaren kaakkoispäässa Utosjoen suun yläpuolella. Alueelta on löydetty useita kiviesineitä. Honkalansaaressa on luultavasti sijainnut kivikautinen asuinpaikka, johon viittaavat saaren itäpäästä sekä toisaalta sen luoteispäästä löydetyt kiviesinelöydöt. Vesivoimalatyön ja eroosion takia rantatörmät lienevät tuhoutuneet ja asuinpaikka on todennäköisesti tuhoutunut ainakin alemmilta osiltaan.
KM 3702:2 on löydetty saaren luoteispäästä ja KM 13597 saaren itäpäästä. Jälkimmäisen löytyi Oulujoen säännöstelyrakentamisen takia tehdyssä inventoinnissa 1954
saaren keskiosan koillisrannan vaiheilla olleen ”isonvihan aikaisen haudan” tarkastuksen yhteydessä. Samalla saarella havaittiin ”lapinhautoja” eli todennäköisesti pyyntikuoppia saaren keskivaiheilla.
Matti Huurteen inventointikertomuksessa olevan kartan perusteella voidaan arvioida, että esineen KM 13597 löytöpaikka sekä ”isonvihan aikainen hauta” ovat mahdollisesti tai todennäköisesti suistuneet Utajärven säännöstelyn myötä veteen. Sen sijaan saaren keskellä olevat pyyntikuopat (kohde Honkalansaari 2) ovat todennäköisesti säilyneet, vaikka niitä ei vuoden 2013 inventoinnin yhteydessä päästykään tarkastamaan. |
| metsakeskus.889010011 |
889 |
Honkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
473800.00000000 |
7181686.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010011 |
Honkalan talo sijaitsee Oulujoen itärannalla, vastapäätä Honkalansaarta. Ainakin esineiden KM 13595 (hioin) ja 13654 tarkemmat löytöpaikat ovat tuntemattomat, mutta KM 23745 (reikäkivi) on löydetty pellosta noin 60 metriä luoteeseen Ala-Honkalan talosta vuonna 1979. Aueelta ovat peräisin myös Kajaanin seminaarin kokoelmissa olevat (olleet?) kouru- ja tasataltta.
Asuinpaikan on aiemmin arveltu tuhoutuneen vedenpinnan vaihtelujen vuoksi, mutta vuoden 2013 inventoinnissa asuinpaikka paikallistettiin pellolta. Asuinpaikalla oli erotettavissa kaksi keskittymää, joista eteläisempi on KM 23745 löytöpaikan ympäristössä oleva 70 x 50 m alue ja pohjoisempi siitä 40 m luoteeseen oleva samankokoinen alue aivan joen rannalla. 2013 inventoinnin aikaan pelto oli lähes koko laajalla Honkalan peltoalueella kynnetty ja paikoin peltomullan alaista hienohiekkaista rikastumiskerrostakin oli kääntynyt näkyviin. Kynnöstä huolimatta eivät tarkastusolosuhteet olleet parhaat mahdolliset, ja löytöalueet voivat olla edellä todettuja laajemmat. Löytöpaikkojen välillä on kuitenkin matalampi ja kosteampi alue, joten todennäköisesti asuinpaikan jakautuminen kahteen osaan on todellinen ilmiö. Asuinpaikalta löytyi kvartsia ja palanutta luuta sekä muutama tuluspiin kappale historialliselta ajalta. |
| metsakeskus.889010047 |
889 |
Kivari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
472039.71600000 |
7167838.97100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010047 |
Kohde sijaitsee Ahmasjärven etelärannalla Puukkolanniemessä. Löytö KM 3045:12 on löytynyt peltoa kynnettäessä, tarkemmat löytötiedot puuttuvat. Löydöt KM 23557 (H. Taskinen, tark. 1986, saviastianpaloja, piitä ja palanutta luuta) ovat löytyneet kynnöspellosta noin 150 metriä länteen päärakennuksesta. Kivitaltta (KM 23731) on löytynyt kyntötöissä vuonna 1965 - 1970 päärakennuksen länsipuolella olevasta pellosta. Löytöpaikan maaperä on hiekkaista peltomultaa. Vuoden 1987 inventoinnissa ei havaittu merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta.
Nili: UTAJÄRVI 47 /1
Utajärvi, Ahmas, Puukkolanniemi.
Löydöt:
KM 3045: 12 tasataltta,
KM 23557:1-3 palanutta piitä,
KM 23731 taltta, |
| metsakeskus.889010049 |
889 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
475088.44200000 |
7180353.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010049 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Oulujoen itärannalla, Utasen voimalasta n. 1,2 km pohjoiseen. Alue on viljelysmaana olevaa rantatörmää, jolla sijaitsee kaksi taloryhmää. Paikalta on löydetty taltta (PPM 349 taltta), keihäänkärvi sekä kirves (KM 3045:18 ja 22) . Kirves oin löytynyt ilmeisesti pohjoisemman talon (Vimpari) perunakuoppaa kaivettaessa. Eteläisemmän Niemen (Niemelän) talon päärakennuksesta kaakkoon havaittiin inventoinnissa 1954 kvartsi-iskoksia sekä -kaavin sekä piitä, ilmeisesti myöhempää tuluspiitä (KM 13604:1-6). Myös pohjoisemman tilan maalta navetan pohjoispuolelta, asuinrakennuksesta itään, löytyi niin ikään kvartsikaavin sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia.
Vuoden 1987 inventointi ei sisällä lisätietoja kohteesta ja arvio asuinpaikan laajuudesta perustuu 1954 inventointikarttaan. Sen mukaan alueen voi arvioida olevan vähintään 150 m joen suuntaisesti.
Vuoden 2013 inventoinnissa asuinpaikkaa ei pystynyt tarkastamaan, sillä talojen ympärillä olevat pellot olivat ummessa. Maasto on loivasti jokeen viettävää hiekkapeltoa. Asuinpaikan pohjoispuolella olevalla olkipellolla oli hieman hiekkaista maata näkyvissä. Lyhyt tarkastelu tällä paikalla ei tuottanut tulosta. |
| metsakeskus.889010074 |
889 |
Lapinniemi |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
497129.48800000 |
7209902.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010074 |
Kohde, kaksi ns. lapinhautaa sijaitsee Kivijärven länsirannalla, Lapinniemen talosta n. 150 m luoteeseen. Kuopat ovat halkaisijaltaan n. 3 m. Lähistöllä erottuu myöhemmin kaivettuja kuoppia, jotka eivät ole muinaisjäännöksiä. |
| metsakeskus.889010078 |
889 |
Pyhänniska |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
463912.92000000 |
7186651.38400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010078 |
Kohde sijaitsee Oulujoen länsipuolella Pällin voimalasta n. 5 km eteläkaakkoon. Alue on tasaista, paikoin soistunutta, mäntyä kasvavaa hiekkakangasta. Kankaan poikki johtaa Pällin paikallistie, jonka länsipuolella kankaalla, matalalla harjanteella on pieniä vanhoja umpeenkasvaneita sorakuoppia. Harjanteen laajuus on 50x100 metriä ja se nousee vain noin metrin verran ympäröivästä suosta. Suo on ojitettu. Matkaa tien ja junanradan risteyksestä paikalle on noin 1,7 km pohjoisluoteeseen ja Oulujoen rannasta 250 metriä länteen. Hiekkakuopista on löydetty keramiikkaa (Sär 1) ja muita asuinpaikkalöytöjä, lähinnä kvartsia. C.F. Meinander tutki asuinpaikkaa vuonna 1947. Kaivauksesta ei ole yleiskarttaa, joten alueen paikallistaminen on vaikeaa. Kaivausalue on sijainnut jonkin hiekkakuopan eteläreunassa. Kaivausalueella tavattiin jälkiä mahdollisesta kodansijasta paalunjälkineen ja tulisija. Koekuopat hiekkakuoppien ympäristössä olivat löydöttömiä. Asuinpaikan korkeudeksi ilmoitetaan 75,5 m mpy mutta asuinpaikan alarajaa ei saatu määrittyä. Tutkitun alan laajuus oli 86 m². Ympäristön metsänojitussuunnitelmien takia paikka tarkastettiin vuonna 1975. Vanha kaivausalue ja kulttuurikerroksen jäännöksiä oli vielä näkyvissä. Ojitus ei kajonnut harjanteeseen, jolle asuinpaikka on rajattu. Vuoden 2007 tarkastuksessa paikan todettiin olevan ennallaan. Muutamat havaitut nelikulmaiset kuopat lienevät vuoden 1947 kaivausten jäljiltä. Sijaintikoordinaateissa havaittiin virhe ja uusi sijaintikoordinaatti ilmoittaa suurimman hiekkakuopan sijainnin. Asuinpaikan säilyneen osan laajuus on tuntematon ja rajaus perustuu arkistolähteisiin. Asuinpaikka saattaa olla tuhoutunut. Vuoden 2008 inventoinnissa ei havaittu koepistoista huolimatta mitään esihistoriallista. |
| metsakeskus.889010085 |
889 |
Roinila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
468061.26300000 |
7184272.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010085 |
Kohde sijaitsee Alakylässä Sotkajärven itäpuolella, Oulujoen etelärannalla sijaitsevan entisen vanhainkodin länsipuolella, nykyisellä piha- ja peltoalueella. Löytöpaikka on ympäristöstään kohoavan harjanteen itäpäätä. Harjanteen korkeus on 77,5 m mpy. Vanhainkodin päärakennuksesta noin 120 metriä luoteeseen sijaitsee Roinilan talo. Paikka lienee ollut jokisuun saari. Kohde on osittain tuhoutunut vanhainkodin rakennustöissä. Vanha Oulu-Kajaani –maantielinja kulkee mahdollisesti asuinpaikan läpi. Kohde on löytynyt vuoden 1954 inventoinnissa. Paikalta on kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, mm. keramiikkaa (Sär 1), kiviesineiden katkelmia ja kvartsia. Löytöalue on kartoitettu ja löydöt ovat peräisin harjanteen itäosan kattaneesta perunamaasta, pienestä harjanteen eteläreunan hiekkakuopasta, jonka reunassa on ollut lieden jäänteitä sekä parinkymmenen sentin vahvuinen kulttuurikerros sekä itäpään perunakellarista, jonka seinämässä on myös havaittu liesi. Löytöala oli ainakin 100 m x 30 m laajuinen. Perunamaassa on ollut aiemmin myös tervahauta. Vuonna 1954 kunnalliskoti sijaitsi vielä lähellä Roinilan talolle johtavaa puiden reunustamaa kujaa. Uusi rakennus oli suunnitteilla. Nykyisin paikalla oleva kivirakennus on tehty ilmeisesti juuri löytöalueelle harjanteen itäpäähän. Vuonna 1975 löytyi kivituura KM 29464 vanhainkodin eteläpuolelta, puutarhasta pellon ja pihan rajalta. Vuoden 2008 inventoinnin perusteella asuinpaikka ulottuu ainakin Roinilan pihamaan eteläreunaan. Asuinpaikan rajausta laajennettiin tälle alueelle. Asuinpaikan rajoja tai säilyneisyyttä ei ole kokonaisuudessaan määritelty. Laajuuden arviointi perustuu vuonna 1954 kartoitettuihin löytöihin ja vuoden 2008 vähäisempiin havaintoihin. Vuoden 2008 havaintojen mukaan löytöalue on laajempi kuin ennen on arveltu, pituudeltaan noin 250 metriä, tieltä kivirakennukselle asti.
2022: Alueella toteutettiin tarkkuusinventointi muinaisjäännöksen aluerajauksen määrittämiseksi. Alueelle tehtiin 40 koekuoppaa, joista seitsemästä löydettiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä (KM43851, kiviesineiden iskoksia ja katkelmia, kvartsia). Niiden perusteella harjanteella vaikuttaa olevan myöhemmän maankäytön osalta kaksi erilaista löytöaluetta. Ensimmäinen näistä on vanhan hiekkakuopan kohdalla ja lähiympäristössä. Toinen löytöalue sijaitsee vanhainkodin päärakennuksesta noin 20 – 60 m länteen ja länsilounaaseen, muinaisen rantatörmän tuntumassa ja siitä hieman pohjoiseen.
Vanhainkodin ja sen pihatien pohjoispuolisen alueen maakerrokset ovat sekoittuneet ja tuhoutuneet käytännössä kokonaan. Tutkimusalueen luoteisosassa todettiin valtaosin normaali muokkauskerros, josta ei tullut kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Roinilan muinaisjäännösalue rajattiin säilyneiden asuinpaikkakerrosten ja kivikautisten asuinpaikkalöytöjen perusteella. |
| metsakeskus.889010086 |
889 |
Alasuvannon leirikeskus |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
477697.41200000 |
7176215.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010086 |
Kohde (pääosin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen punamultahauta ja pyyntikuoppia) sijaitsee säännöstelyn johdosta syntyneen Oulujoen saaren eteläpäässä, Utasen voimalasta 4 km ylävirtaan. Alue on männikköistä hiekkamaata. Saaren eteläkärjessä on tutkittu kivikautista asuinpaikkaa, josta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia (1955, kaivausalue I). Tarkemmin ajoittavat löydöt puuttuvat. Kaivausalue sekä pääosa asuinpaikkaa on jäänyt veden alle. Saaren eteläkärjessä on säilynyt myös viisi ns. lapinhautaa. Myös mantereen puolelta, arviolta 150-200 m kaakon suuntaan vanhan tielinjan vaiheilta rinteestä on v. 1954 inventoinnissa löydetty kvartseja (1955, kaivausalue II).
Vuoden 2013 rantaosayleiskaavan inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin. Aivan saaren eteläkärjessä on jäljellä vanhan hiekkakuopan reunaa, jonka läheisyyteen kaivettiin joitakin koekuoppia. Kuopissa maa oli puhdasta hienoa hiekkaa. Kyse lienee samasta hiekkakuopasta, jonka tuntumassa oli vuoden 1955 kaivausalue I. Oulujoen veden korkeus on nykyisellään n. 86-87 mmpy, joten kaivausalue I on ainakin suurimmaksi osaksi jäänyt veden alle.
Mantereen puolella ollut kaivausalue II on korkeammalla, yli 88 m mpy. Tälle kohdalle on sittemmin rakennettu talo piharakennuksineen, eikä mahdollisesti säilynyttä asuinpaikan osaa pystytty tarkastamaan.
Vuonna 1954 havaittujen kahdeksan ”lapinhaudan” eli pyyntikuopan sijaan viiden kuopan on sittemmin todettu säilyneen (1987 ja 2013). Niistä yksi pohjoisessa on erillinen, ja alun perin havaitsematon. Kuoppia lienee ollut ainakin 9, joista lähimpänä ranta sijainneet ovat hävinneet.
Vuoden 2013 inventoinnissa pyyntikuopista on erillinen tarkastuskertomus nimellä Alasuvannon leirikeskus 2, mutta muinaisjäännösrekisterissä muinaisjäännös saaressa (käytännössä pyyntikuoppien alue) on yhtenä saaren kaakkoispään törmää myötäillevänä muinaisjäännösalueena. |
| metsakeskus.889010086 |
889 |
Alasuvannon leirikeskus |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
477697.41200000 |
7176215.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010086 |
Kohde (pääosin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen punamultahauta ja pyyntikuoppia) sijaitsee säännöstelyn johdosta syntyneen Oulujoen saaren eteläpäässä, Utasen voimalasta 4 km ylävirtaan. Alue on männikköistä hiekkamaata. Saaren eteläkärjessä on tutkittu kivikautista asuinpaikkaa, josta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia (1955, kaivausalue I). Tarkemmin ajoittavat löydöt puuttuvat. Kaivausalue sekä pääosa asuinpaikkaa on jäänyt veden alle. Saaren eteläkärjessä on säilynyt myös viisi ns. lapinhautaa. Myös mantereen puolelta, arviolta 150-200 m kaakon suuntaan vanhan tielinjan vaiheilta rinteestä on v. 1954 inventoinnissa löydetty kvartseja (1955, kaivausalue II).
Vuoden 2013 rantaosayleiskaavan inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin. Aivan saaren eteläkärjessä on jäljellä vanhan hiekkakuopan reunaa, jonka läheisyyteen kaivettiin joitakin koekuoppia. Kuopissa maa oli puhdasta hienoa hiekkaa. Kyse lienee samasta hiekkakuopasta, jonka tuntumassa oli vuoden 1955 kaivausalue I. Oulujoen veden korkeus on nykyisellään n. 86-87 mmpy, joten kaivausalue I on ainakin suurimmaksi osaksi jäänyt veden alle.
Mantereen puolella ollut kaivausalue II on korkeammalla, yli 88 m mpy. Tälle kohdalle on sittemmin rakennettu talo piharakennuksineen, eikä mahdollisesti säilynyttä asuinpaikan osaa pystytty tarkastamaan.
Vuonna 1954 havaittujen kahdeksan ”lapinhaudan” eli pyyntikuopan sijaan viiden kuopan on sittemmin todettu säilyneen (1987 ja 2013). Niistä yksi pohjoisessa on erillinen, ja alun perin havaitsematon. Kuoppia lienee ollut ainakin 9, joista lähimpänä ranta sijainneet ovat hävinneet.
Vuoden 2013 inventoinnissa pyyntikuopista on erillinen tarkastuskertomus nimellä Alasuvannon leirikeskus 2, mutta muinaisjäännösrekisterissä muinaisjäännös saaressa (käytännössä pyyntikuoppien alue) on yhtenä saaren kaakkoispään törmää myötäillevänä muinaisjäännösalueena. |
| metsakeskus.889010086 |
889 |
Alasuvannon leirikeskus |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
477697.41200000 |
7176215.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010086 |
Kohde (pääosin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen punamultahauta ja pyyntikuoppia) sijaitsee säännöstelyn johdosta syntyneen Oulujoen saaren eteläpäässä, Utasen voimalasta 4 km ylävirtaan. Alue on männikköistä hiekkamaata. Saaren eteläkärjessä on tutkittu kivikautista asuinpaikkaa, josta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia (1955, kaivausalue I). Tarkemmin ajoittavat löydöt puuttuvat. Kaivausalue sekä pääosa asuinpaikkaa on jäänyt veden alle. Saaren eteläkärjessä on säilynyt myös viisi ns. lapinhautaa. Myös mantereen puolelta, arviolta 150-200 m kaakon suuntaan vanhan tielinjan vaiheilta rinteestä on v. 1954 inventoinnissa löydetty kvartseja (1955, kaivausalue II).
Vuoden 2013 rantaosayleiskaavan inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin. Aivan saaren eteläkärjessä on jäljellä vanhan hiekkakuopan reunaa, jonka läheisyyteen kaivettiin joitakin koekuoppia. Kuopissa maa oli puhdasta hienoa hiekkaa. Kyse lienee samasta hiekkakuopasta, jonka tuntumassa oli vuoden 1955 kaivausalue I. Oulujoen veden korkeus on nykyisellään n. 86-87 mmpy, joten kaivausalue I on ainakin suurimmaksi osaksi jäänyt veden alle.
Mantereen puolella ollut kaivausalue II on korkeammalla, yli 88 m mpy. Tälle kohdalle on sittemmin rakennettu talo piharakennuksineen, eikä mahdollisesti säilynyttä asuinpaikan osaa pystytty tarkastamaan.
Vuonna 1954 havaittujen kahdeksan ”lapinhaudan” eli pyyntikuopan sijaan viiden kuopan on sittemmin todettu säilyneen (1987 ja 2013). Niistä yksi pohjoisessa on erillinen, ja alun perin havaitsematon. Kuoppia lienee ollut ainakin 9, joista lähimpänä ranta sijainneet ovat hävinneet.
Vuoden 2013 inventoinnissa pyyntikuopista on erillinen tarkastuskertomus nimellä Alasuvannon leirikeskus 2, mutta muinaisjäännösrekisterissä muinaisjäännös saaressa (käytännössä pyyntikuoppien alue) on yhtenä saaren kaakkoispään törmää myötäillevänä muinaisjäännösalueena. |
| metsakeskus.889010086 |
889 |
Alasuvannon leirikeskus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477697.41200000 |
7176215.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010086 |
Kohde (pääosin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen punamultahauta ja pyyntikuoppia) sijaitsee säännöstelyn johdosta syntyneen Oulujoen saaren eteläpäässä, Utasen voimalasta 4 km ylävirtaan. Alue on männikköistä hiekkamaata. Saaren eteläkärjessä on tutkittu kivikautista asuinpaikkaa, josta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia (1955, kaivausalue I). Tarkemmin ajoittavat löydöt puuttuvat. Kaivausalue sekä pääosa asuinpaikkaa on jäänyt veden alle. Saaren eteläkärjessä on säilynyt myös viisi ns. lapinhautaa. Myös mantereen puolelta, arviolta 150-200 m kaakon suuntaan vanhan tielinjan vaiheilta rinteestä on v. 1954 inventoinnissa löydetty kvartseja (1955, kaivausalue II).
Vuoden 2013 rantaosayleiskaavan inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin. Aivan saaren eteläkärjessä on jäljellä vanhan hiekkakuopan reunaa, jonka läheisyyteen kaivettiin joitakin koekuoppia. Kuopissa maa oli puhdasta hienoa hiekkaa. Kyse lienee samasta hiekkakuopasta, jonka tuntumassa oli vuoden 1955 kaivausalue I. Oulujoen veden korkeus on nykyisellään n. 86-87 mmpy, joten kaivausalue I on ainakin suurimmaksi osaksi jäänyt veden alle.
Mantereen puolella ollut kaivausalue II on korkeammalla, yli 88 m mpy. Tälle kohdalle on sittemmin rakennettu talo piharakennuksineen, eikä mahdollisesti säilynyttä asuinpaikan osaa pystytty tarkastamaan.
Vuonna 1954 havaittujen kahdeksan ”lapinhaudan” eli pyyntikuopan sijaan viiden kuopan on sittemmin todettu säilyneen (1987 ja 2013). Niistä yksi pohjoisessa on erillinen, ja alun perin havaitsematon. Kuoppia lienee ollut ainakin 9, joista lähimpänä ranta sijainneet ovat hävinneet.
Vuoden 2013 inventoinnissa pyyntikuopista on erillinen tarkastuskertomus nimellä Alasuvannon leirikeskus 2, mutta muinaisjäännösrekisterissä muinaisjäännös saaressa (käytännössä pyyntikuoppien alue) on yhtenä saaren kaakkoispään törmää myötäillevänä muinaisjäännösalueena. |
| metsakeskus.889010086 |
889 |
Alasuvannon leirikeskus |
10002 |
12002 |
13216 |
11004 |
27000 |
477697.41200000 |
7176215.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010086 |
Kohde (pääosin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen punamultahauta ja pyyntikuoppia) sijaitsee säännöstelyn johdosta syntyneen Oulujoen saaren eteläpäässä, Utasen voimalasta 4 km ylävirtaan. Alue on männikköistä hiekkamaata. Saaren eteläkärjessä on tutkittu kivikautista asuinpaikkaa, josta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia (1955, kaivausalue I). Tarkemmin ajoittavat löydöt puuttuvat. Kaivausalue sekä pääosa asuinpaikkaa on jäänyt veden alle. Saaren eteläkärjessä on säilynyt myös viisi ns. lapinhautaa. Myös mantereen puolelta, arviolta 150-200 m kaakon suuntaan vanhan tielinjan vaiheilta rinteestä on v. 1954 inventoinnissa löydetty kvartseja (1955, kaivausalue II).
Vuoden 2013 rantaosayleiskaavan inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin. Aivan saaren eteläkärjessä on jäljellä vanhan hiekkakuopan reunaa, jonka läheisyyteen kaivettiin joitakin koekuoppia. Kuopissa maa oli puhdasta hienoa hiekkaa. Kyse lienee samasta hiekkakuopasta, jonka tuntumassa oli vuoden 1955 kaivausalue I. Oulujoen veden korkeus on nykyisellään n. 86-87 mmpy, joten kaivausalue I on ainakin suurimmaksi osaksi jäänyt veden alle.
Mantereen puolella ollut kaivausalue II on korkeammalla, yli 88 m mpy. Tälle kohdalle on sittemmin rakennettu talo piharakennuksineen, eikä mahdollisesti säilynyttä asuinpaikan osaa pystytty tarkastamaan.
Vuonna 1954 havaittujen kahdeksan ”lapinhaudan” eli pyyntikuopan sijaan viiden kuopan on sittemmin todettu säilyneen (1987 ja 2013). Niistä yksi pohjoisessa on erillinen, ja alun perin havaitsematon. Kuoppia lienee ollut ainakin 9, joista lähimpänä ranta sijainneet ovat hävinneet.
Vuoden 2013 inventoinnissa pyyntikuopista on erillinen tarkastuskertomus nimellä Alasuvannon leirikeskus 2, mutta muinaisjäännösrekisterissä muinaisjäännös saaressa (käytännössä pyyntikuoppien alue) on yhtenä saaren kaakkoispään törmää myötäillevänä muinaisjäännösalueena. |
| metsakeskus.889010086 |
889 |
Alasuvannon leirikeskus |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27000 |
477697.41200000 |
7176215.62600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010086 |
Kohde (pääosin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka, mahdollinen punamultahauta ja pyyntikuoppia) sijaitsee säännöstelyn johdosta syntyneen Oulujoen saaren eteläpäässä, Utasen voimalasta 4 km ylävirtaan. Alue on männikköistä hiekkamaata. Saaren eteläkärjessä on tutkittu kivikautista asuinpaikkaa, josta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia (1955, kaivausalue I). Tarkemmin ajoittavat löydöt puuttuvat. Kaivausalue sekä pääosa asuinpaikkaa on jäänyt veden alle. Saaren eteläkärjessä on säilynyt myös viisi ns. lapinhautaa. Myös mantereen puolelta, arviolta 150-200 m kaakon suuntaan vanhan tielinjan vaiheilta rinteestä on v. 1954 inventoinnissa löydetty kvartseja (1955, kaivausalue II).
Vuoden 2013 rantaosayleiskaavan inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin. Aivan saaren eteläkärjessä on jäljellä vanhan hiekkakuopan reunaa, jonka läheisyyteen kaivettiin joitakin koekuoppia. Kuopissa maa oli puhdasta hienoa hiekkaa. Kyse lienee samasta hiekkakuopasta, jonka tuntumassa oli vuoden 1955 kaivausalue I. Oulujoen veden korkeus on nykyisellään n. 86-87 mmpy, joten kaivausalue I on ainakin suurimmaksi osaksi jäänyt veden alle.
Mantereen puolella ollut kaivausalue II on korkeammalla, yli 88 m mpy. Tälle kohdalle on sittemmin rakennettu talo piharakennuksineen, eikä mahdollisesti säilynyttä asuinpaikan osaa pystytty tarkastamaan.
Vuonna 1954 havaittujen kahdeksan ”lapinhaudan” eli pyyntikuopan sijaan viiden kuopan on sittemmin todettu säilyneen (1987 ja 2013). Niistä yksi pohjoisessa on erillinen, ja alun perin havaitsematon. Kuoppia lienee ollut ainakin 9, joista lähimpänä ranta sijainneet ovat hävinneet.
Vuoden 2013 inventoinnissa pyyntikuopista on erillinen tarkastuskertomus nimellä Alasuvannon leirikeskus 2, mutta muinaisjäännösrekisterissä muinaisjäännös saaressa (käytännössä pyyntikuoppien alue) on yhtenä saaren kaakkoispään törmää myötäillevänä muinaisjäännösalueena. |
| metsakeskus.889010092 |
889 |
Holappa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496369.81200000 |
7204024.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010092 |
Kohde sijaitsee Mätäsjärven pohjoisrannalla Perjankosken niskan koillisrannalla. Rantatörmän maantienleikkauksessa on havaittu kvartsia ja tulenpidon merkkejä. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut, mutta pelloista löytyneet kiviesineet (kohteet Utajärvi 100 ja 132) merkinnevät asuinpaikan jatkumista kohti itää. Alue on pääosin viljelysmaana olevaa rantatörmää.
Nili: UTAJÄRVI 92 /1
Kohde on paikannettu vain karkeasti.
Utajärvi, Juorkuna, Holapantörmä.
Pohjois-Pohjanmaan Museon esineissä ilmeisesti kaksoisnumerointia?
Löydöt:
KM 2508 kourutaltta,
PPM 423 kiviesine,
PPM 492 --,
PPM 496 --,
PPM 497 --,
PPM 1486 tasataltta,
PPM 1492 tasataltta,
PPM 1493 kivikirves,
PPM 1495 tuura,
PPM 6701 --,
PPM 6753 --, |
| metsakeskus.889010113 |
889 |
Iso Olvasjärvi, Seura |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
501877.54900000 |
7219978.09200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010113 |
Kohde sijaitsee Iso-Olvasjärven koillisrannalla, lähellä Pudasjärven rajaa. Alue on matalan Kokkomaan hiekkaista rantatörmää. Törmästä ja rantavedestä on asuinpaikkalöytöinä liuskekärki ja kolme ns. alkeellista kirvestä. Tarkastuksessa todettiin kvartseja noin 150 m matkalla, mutta varsinaisen asuinpaikan arvioitiin sijoittuvan tämän alueen keskivaiheille, jossa töyrään profiilissa erottui kulttuurimaata sekä ainakin yhden liesikiveyksen jäännökset. Osa asuinpaikasta on huuhtoutunut järveen. Kangas on rantatöyrään päällä tasainen ja noin 10 m reunasta on havaittu pari kuoppaa, kooltaan n. 3 x 2 m. Ne voivat liittyä asuinpaikkaan.
Rantatörmän päällinen on noin vuoden 2010 vaiheilta alkaen ollut avohakkuualueena ja todennäköisesti äestettyä aluetta.
Löydöt: KM 15469:1-4, kivikirves, kiviesine, sädekiviliusketta (KM 16389, KM 18226) |
| metsakeskus.889010120 |
889 |
Vesala (Juntunen) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487048.00000000 |
7192808.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010120 |
Kohde sijaitsee Sanginjärven itäpuolella Utajärveltä Puolagalle johtavan maantien varressa. Alue on Vesakankaan kaakkoisreunaa, joka viettää loivasti kohti suota. Vesalan talon päärakennuksen koillispuolen perunapellosta, maantien 837 kaakkoispuolelta, löytyi vuoden 1974 tarkastuksessa kvartsi-iskoksia. Samaan paikkaan liittynevät myöskin 1880 -luvulla talletetut kivitaltta ja kiviaseen katkelma (kohteet Utajärvi 35 ja 36). Korkeuden (noin 115 m mpy.) perusteella paikalla ilmeisesti oleva asuinpaikka ajoittuu vanhempaan kivikauteen. Vuoden 1987 kuntainventoinnissa paikalla ei kuitenkaan havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Muinaisjäännöksestä runsas 1,6 km länteen sijaitsevan Sanginjärven Sairastensaaren kerrotaan aikoinaan olleen hautapaikkana. Saaressa on hautakumpua muistuttava kivistä tehty kumpare, jonka päällä kasvaa muutama suuri mänty. |
| metsakeskus.889010123 |
889 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
472699.43800000 |
7169248.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010123 |
Laajahko kivikautinen asuinpaikka ja löytöalue Ahmasjärven pohjoisrannan keskivaiheilla, rantapelloilla. Paikalta on mm. kivitalttoja ja niiden katkelmia sekä myöhemmin hukkaantunut ilmeisesti kampakeramiikan pala. Löytöpaikassa Heikkilän maalla on inventoinnissa havaittu hiiliä ja tulen rapauttamia kiviä. Asuinpaikka ulottuu länteen Seppälän (Pelto-Seppälän ja Ranta-Seppälän, inventointikohteet Utajärvi 44 ja 60) maalle. Maaperä on hiekkaista peltomultaa. Asuinpaikka-alue lienee ainakin noin 300 m rannan suunnassa.
Inventointi 2011: Heikkilän talon itäpuolinen peltokaistale oli kynnetty juuri samana aamuna. Hiekkaisesta kynnöksestä löytyi kulunut asbestikeramiikan pala, pii-iskos, kvartsi-iskos ja hiotun kiviesineen kappale (KM 38864). Pellossa näkyi myös palanutta luuta, mutta osa kappaleista oli niin suuria että ne eivät todennäköisesti ole esihistoriallisia. Löytöalue on ilmeisesti sama kuin aikaisemmissa tutkimuksissa todettu (aikaisempien muinaisjäännösrekisterin koordinaattien perusteella). Löytöalueen koko oli noin 40x40 metriä, 20 – 40 metriä talosta itään. Koko laajaa asuinpaikkaa ei ole rajattu. Muutaman kymmenen metrin päästä Seppälän talosta rantaan päin löytyi mahdollinen hiotun kiviesineen teelmä KM 38864:1 (P: 7169139 I: 472502). Heikkilän löytöalueen ja tämän löydön välillä on noin 180 metriä. Samaisella rantapenkereellä oli myös noin kymmenen metrin alalla mustaa hiilen sekaista maata ja kuonaa sekä liitupiipun katkelmia (pajan paikka?). |
| metsakeskus.889010123 |
889 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
472699.43800000 |
7169248.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010123 |
Laajahko kivikautinen asuinpaikka ja löytöalue Ahmasjärven pohjoisrannan keskivaiheilla, rantapelloilla. Paikalta on mm. kivitalttoja ja niiden katkelmia sekä myöhemmin hukkaantunut ilmeisesti kampakeramiikan pala. Löytöpaikassa Heikkilän maalla on inventoinnissa havaittu hiiliä ja tulen rapauttamia kiviä. Asuinpaikka ulottuu länteen Seppälän (Pelto-Seppälän ja Ranta-Seppälän, inventointikohteet Utajärvi 44 ja 60) maalle. Maaperä on hiekkaista peltomultaa. Asuinpaikka-alue lienee ainakin noin 300 m rannan suunnassa.
Inventointi 2011: Heikkilän talon itäpuolinen peltokaistale oli kynnetty juuri samana aamuna. Hiekkaisesta kynnöksestä löytyi kulunut asbestikeramiikan pala, pii-iskos, kvartsi-iskos ja hiotun kiviesineen kappale (KM 38864). Pellossa näkyi myös palanutta luuta, mutta osa kappaleista oli niin suuria että ne eivät todennäköisesti ole esihistoriallisia. Löytöalue on ilmeisesti sama kuin aikaisemmissa tutkimuksissa todettu (aikaisempien muinaisjäännösrekisterin koordinaattien perusteella). Löytöalueen koko oli noin 40x40 metriä, 20 – 40 metriä talosta itään. Koko laajaa asuinpaikkaa ei ole rajattu. Muutaman kymmenen metrin päästä Seppälän talosta rantaan päin löytyi mahdollinen hiotun kiviesineen teelmä KM 38864:1 (P: 7169139 I: 472502). Heikkilän löytöalueen ja tämän löydön välillä on noin 180 metriä. Samaisella rantapenkereellä oli myös noin kymmenen metrin alalla mustaa hiilen sekaista maata ja kuonaa sekä liitupiipun katkelmia (pajan paikka?). |
| metsakeskus.889010130 |
889 |
Utanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
475618.23200000 |
7179334.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010130 |
Kivikautinen asuinpaikka-alue sijaitsee Utasen voimalasta n. 500 m koilliseen olevalla tasaisella hiekkakankaalla, joka luoteisreunassa rajoittuu muinaiseen kaartuvaan rantatörmään. Alueen pohjoisosassa metsä-äestetyllä alueella on inventoinnissa 1987 ja tarkastuksessa 1994 havaittu kvartsi-iskoksia ja tulen rapauttamia kiviä sekä likamaata. Myös alueen eteläosassa mainitun törmän suuntaa noin 10-20 m päässä myötäisevällä polulla sekä kankaan eteläpuoleisen maantien leikkauksessa havaittu kvartseja.
Tarkastuksessa 2011 havaittiin alueen eteläosassa mainitulla polulla yksittäisiä kvartsi-iskoksia paikoittain noin 50 m matkalla. Kankaanreunan keskivaiheilla havaittiin vanhan, vain runsaan 1 m syvyinen ja muutaman 10 m pituinen hiekkakuoppa pitkälle metsittyneenä. Pohjoisempana todettiin vuoden 2008 vaiheilla tehty uudisrakennus ulkorakennuksineen ja muokattuine piha-alueineen. Rakennustyöt mukaan lukien pohjoisen maantieltä talolle kankaan reunan suunnassa johtava pihatie on tuhonnut varsin suuren osan asuinpaikkan pohjoisosaa. Yksittäisiä löytöjä tavattiin talon eteläisen ulkorakennuksen eteläpuoleisessa ojaleikkauksessa sekä talolle johtavan tien läntisessä leikkauksessa. Alue on kaikkialla hiekkaa. Eteläinen osa asuinpaikkaa on säilynyt likimain koskemattomana.
Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ym. todettiin Utasen asuinpaikan pohjoisreunan vaiheilta (maantien reunasta) vajaa 300 m pohjoiseen, hieman matalammalla sijaitsevan, tasaisen kankaan reunan leikkauksessa, vanhassa hiekkakuopassa (kohde Utanen 2).
Vuoden 2013 inventoinnissa Utasen asuinpaikalla ei varsinaisesti käyty, mutta tieltä havainnoimalla voitiin todeta ettei tilanne ollut muuttunut sitten vuoden 2011 tarkastuksen.
Utasen voimalan sekä alueen teiden rakentaminen on 1950-luvulla muokannut aluetta voimakkaasti. Väänykän löytöpaikka on sijainnut 1900-luvun loppupuolella paikannetun Utasen asuinpaikan länsipäästä edelleen noin 150 m länteen kankaan kärjessä Oulujoen Utakosken rannalla. Kettulankankaana nykyään tunnettu, osin säilynyt pyyntikuoppajono on Utasen asuinpaikan eteläpuolella luode-kaakko-suunnassa. |
| metsakeskus.889010133 |
889 |
Pietonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504086.70100000 |
7205433.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010133 |
Kohde sijaitsee Hakojärven pohjoisosassa olevan matalan niemekkeen pohjoisrannalla. Rannan pelloista on löydetty useita kiviesineitä, mm. pallonuijia ja kaksi kirvestä. Maaperä on hiekkaa. |
| metsakeskus.889010142 |
889 |
Kettulankangas |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
475848.00000000 |
7178980.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010142 |
Lähes 900 metrin pituinen pyyntikuoppaketju sijaitsee Oulujoen itärannalla, Utasen voimalan itäpuoleisen Kettulankankaan männikkökankaan pohjoisreunalla. Kangas rajoittuu pohjoispuoleltaan Neuvostensuohon. Kankaan pohjoisreunalla on vuoden 1992 tarkastuksessa erotettu ainakin 34 kooltaan suuresti vaihtelevaa kuoppaa. Vuoden 2011 tarkastuksessa täällä havaittiin 32 kuoppaa, joista vain yhden alueen itäosassa todettiin vaurioituneen 1990-luvun äestyksessä. Kankaan eteläreunalla tavattiin lisäksi yhteensä neljä lähekkäistä kuoppaa, joista yksi osin puujätteen peittämänä ja yksi pienehkö. Nämä lienevät vuoden 1994 maastotarkastuksessa eteläreunalla havaitut kuopat, jolloin osa Kettulankankaan eteläosaa oli todettu äestetyksi.
Muinasijäännöskohteen aluerajaus perustuu vuoden 2011 tarkastuksessa havaituista kuopista tehtyihin gps-mittauksiin.
Maantie ja sen itäpuolella kankaan reunassa sijaitseva noin 100 m pituinen hiekkakuoppa katkaisevat kankaan pohjoisreunan kuoppaketjun. Ilmeisesti ainakin pari kuoppaa tällä alueella tuhoutui rakennustöissä. E. Sarasmo teki alueelle tarkastuksen 1950, kun useiden kuoppien ilmoitettiin tuhoutuneen ja yhdestä niistä löydettiin kourutaltta sekä tulisija. Löytöpaikan todetaan sijainneen "matalalla hietikkokankaalla loivasti etelään viettävällä maalla 300 m Utoskoskesta". Kuvauksen ja kartan perusteella tämä olisi sijainnut Kettulankankaan laskevassa eteläreunassa, maantien kohdassa, mutta merkkejä muinaisjäännöksestä ei enää 2000-luvulla ole havaittu. On mahdollista ellei todennäköistä, että löytöpaikka on kuitenkin sijainnut kankaan pohjoisreunassa, olevalla hiekanottoalueella.
Edelleen lännempää, noin 400 m leveän Neuvostensuon takana Utajärven kohdalla tuhoutuneita kuoppia olisi ollut kymmenkunta (ks. kohde Utanen 2). Kaikkiaan 1950 saadun tiedon mukaan kuoppia oli arvioitu olleen Utakosken alueella noin 100. Vuoden 1950 tietojen perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että alueella on edelleen tarkemmin paikantamattomia pyynti- ym. kuoppia.
Vuoden 2013 inventoinnissa tarkastettiin vanhaa äestysaluetta maantien itäpuolella, pyyntikuoppaketjun eteläpuolella olevalla etelään kohoavalla kankaalla. Tällä hiekkaisella,
kankaan pohjoisrannassa olevan särkän takaisella alueella havaittiin yksi selvä kvartsi-iskos kohdassa p= 7178924, i= 476119 lähes täysin umpeenkasvaneessa äestysvaossa. Löytöpaikan sijainti on aiemmin tehdyn muinaisjäännösrajauksen sisällä. Todennäköisesti alueella on pyyntikuoppien lisäksi myös kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.889010143 |
889 |
Lohilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
506025.92100000 |
7205014.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010143 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoessa olevan Kaihlanen -nimisen järven pohjoispäässä, sen länsirannalla. Maasto on kuusivaltaista rantaa, jolla on lomamökki ja vanha hiekkakuoppa. Paikalta on löydetty kiviesineen katkelma ja kvartsia, jotka ovat peräisin vesijättömaalta rantatasanteelta. |
| metsakeskus.889010145 |
889 |
Ylilamminkangas lounas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
505416.21300000 |
7190380.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.889010145 |
Ylilamminkangas on itä - länsi -suuntainen hiekkamoreenimuodostuma. Utosjoen uoma on n. 300 m:n päässä kankaan eteläpuolella laajahkon suoalueen keskellä.
Tarkastuksessa vuonna 2000 todetut asumuksen sijat, kolme asumuspainannetta ja pienempi kuoppajäänne sijaitsevat kankaan lounaisosassa loivassa etelärinteessä 100 m:n matkalla ja ovat suon reunasta 15 - 20 m:n etäisyydellä. Jäänteiden esihistoriallisuus todettiin kairaamalla. Painanteiden 1-3 koot ovat 6 x 4, 8 x 6 ja 12 x 6 m syvyyden ollessa 20 - 50 cm. Viimeksi mainittu asumuksen sija näyttää kaksijakoiselta "paritalolta". Kuoppajäänös on pyöreä, halkaisijaltaan pari metriä ja syvyydeltään 20 cm. Painanteista ja valleista löydettiin kvartsia ja palanutta luuta huuhtoutumiskerrosten ohella.
Edellisten lisäksi on inventoinnissa 2000 todettu vielä yksi samantyyppinen painanne sekä toinen laakeampi ja matalampi painanne, jotka sijoittuvat painanteiden 1 ja 2 välialueelle. Asuinpaikan on todettu jatkuvan painanteiden ulkopuolelle. Asumuspainannealueesta noin 180-200 m itäkaakkoon on alimmasta suon laidan äestysurasta havaittu kvartsilöytöjä ja palaneita kiviä noin 20 m matkalla (alue b). Myös alueiden väliltä on palaneiden kivien havaintoja kahdesta koekuopasta. Alueella lienee siis laaja-alainen osin pesäkkeinen asuinpaikka-alue.
Muinaisjäännöksen säilymistä voi uhata Ylilammin kankaan eteläpuolelle suunniteltu (v. 2000) tulva-allas, jonka maksimikorkeus tulvahuipun aikana tulee olemaan 141 m mpy. |
| metsakeskus.890010001 |
890 |
Ala-Jalve |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
526816.38500000 |
7774035.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010001 |
Kohde sijaitsee Tenojoen Alakönkään lounaisrannalla, Ala-Jalven talon pohjois- ja länsipuolisilla terasseilla, on erittäin runsaslöytöinen ja Utsjoen laajimpia esihistoriallisia asuinpaikkoja. Intensiivisin asutusvaihe ajoittuu vuosien 2200-800 eKr. välille, merkkejä myös mesoliittisen vaiheen lopun asutuksesta. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Löydöt: tasakantaisia nuolenkärkiä, liuskekärkiä, Sär-2 -keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsiittia ym. (KM 3898, 18898:1-15, 18899:1-24, 21749:1-11, 21836, 22488:1-3500, 22630:1-4, 22897:1-, 23306:1-2019, 23808:1-3230, 24394:1-7, 24807:1- , 25645:1-11, 23808:1- |
| metsakeskus.890010001 |
890 |
Ala-Jalve |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
526816.38500000 |
7774035.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010001 |
Kohde sijaitsee Tenojoen Alakönkään lounaisrannalla, Ala-Jalven talon pohjois- ja länsipuolisilla terasseilla, on erittäin runsaslöytöinen ja Utsjoen laajimpia esihistoriallisia asuinpaikkoja. Intensiivisin asutusvaihe ajoittuu vuosien 2200-800 eKr. välille, merkkejä myös mesoliittisen vaiheen lopun asutuksesta. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Löydöt: tasakantaisia nuolenkärkiä, liuskekärkiä, Sär-2 -keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsiittia ym. (KM 3898, 18898:1-15, 18899:1-24, 21749:1-11, 21836, 22488:1-3500, 22630:1-4, 22897:1-, 23306:1-2019, 23808:1-3230, 24394:1-7, 24807:1- , 25645:1-11, 23808:1- |
| metsakeskus.890010001 |
890 |
Ala-Jalve |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
526816.38500000 |
7774035.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010001 |
Kohde sijaitsee Tenojoen Alakönkään lounaisrannalla, Ala-Jalven talon pohjois- ja länsipuolisilla terasseilla, on erittäin runsaslöytöinen ja Utsjoen laajimpia esihistoriallisia asuinpaikkoja. Intensiivisin asutusvaihe ajoittuu vuosien 2200-800 eKr. välille, merkkejä myös mesoliittisen vaiheen lopun asutuksesta. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti).
Löydöt: tasakantaisia nuolenkärkiä, liuskekärkiä, Sär-2 -keramiikkaa, palanutta luuta, kvartsiittia ym. (KM 3898, 18898:1-15, 18899:1-24, 21749:1-11, 21836, 22488:1-3500, 22630:1-4, 22897:1-, 23306:1-2019, 23808:1-3230, 24394:1-7, 24807:1- , 25645:1-11, 23808:1- |
| metsakeskus.890010010 |
890 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
502991.69900000 |
7756260.51300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010010 |
Kohde sijaitsee Utsjoki-Nuorgam -maantien ja Tenon eteläpuolella olevan Kostejärven välissä, leirintäalueella, järvestä noin 60 metriä etelään, hiekkaharjanteiden rajaamalla tasanteella. Asuinpaikka on laajuudeltaan noin 150 x 200 metriä ja sijaitsee Karilan tilan alueella. Rajaus kartalle on tehtt Kankaanpään 1985 kartan perusteella.
Löydöt: poikkikirves, liusketikari, Sär-2 -keramiikkaa, kvartsia ja kvartsiittia, savikuonaa (KM 13289:1-10, 13963:1-2, 23073: 1-2, 24526:1-4).
Löydöt:
KM 13289
KM 13963 liuskeveitsi,
KM 14958
KM 23073
KM 24526 |
| metsakeskus.890010012 |
890 |
Jámežiid guolbba |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
499999.19800000 |
7757532.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010012 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 7 kilometriä pohjoiseen Tenojoen länsipuolella. Kalmisto on joen ja maantien välissä Vallen tilalle vievän tien kaakkoispuolella noin 70 metriä rakennuksista etelään. Tunturikoivua kasvavalla hiekkamoreeniterassilla on alle sata noin 1 x 2 metrin kokoista painannetta. Asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia on löytynyt puolestaan kalmiston eteläpuolelta, noin 60 metrin päästä polun varresta.
Paulaharjun mukaan Äimäjoen kirkolla oli oma hautausmaansa, pohjoissaameksi Jámežiid guolbba (suomeksi Kuolleitten kuolpuna). Hautausmaa liittyy siis Mantojärven kirkkoa edeltäneeseen Äimäjoen kirkkoon, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta. Hautausmaa oli aiemmin nimetty muinaisjäännösrekisteriin nimellä Kultala (Kultalan talon nimi).
Rakennussuunnitelmien takia alueella tehtiin koekaivauksia ja kartoitusta kesällä 2017. Hauta-alueen alapuolella tutkittiin painanne ja siinä ollut liesikiveys, todennäköinen pieni asumuksen pohja (hiiliajoitus kalibroituna noin 3400-3100 eaa.). Lisäksi todettiin muutamissa koekuopissa kvartsi- ja kivilajilöytöjä sekä palanutta luuta. Muinaisjäännösalue osin pieneni tutkimusten seurauksena ja suunniteltu tielinja sekä rakennusalue vapautettiin maankäytölle. Muinaisjäännösalue myös laajentui pohjoisen ja koillisen suuntaan, jossa todettiin löytöjä ja mm. suorakaiteinen kodanpohja. |
| metsakeskus.890010012 |
890 |
Jámežiid guolbba |
10002 |
12001 |
13001 |
11006 |
27006 |
499999.19800000 |
7757532.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010012 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 7 kilometriä pohjoiseen Tenojoen länsipuolella. Kalmisto on joen ja maantien välissä Vallen tilalle vievän tien kaakkoispuolella noin 70 metriä rakennuksista etelään. Tunturikoivua kasvavalla hiekkamoreeniterassilla on alle sata noin 1 x 2 metrin kokoista painannetta. Asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia on löytynyt puolestaan kalmiston eteläpuolelta, noin 60 metrin päästä polun varresta.
Paulaharjun mukaan Äimäjoen kirkolla oli oma hautausmaansa, pohjoissaameksi Jámežiid guolbba (suomeksi Kuolleitten kuolpuna). Hautausmaa liittyy siis Mantojärven kirkkoa edeltäneeseen Äimäjoen kirkkoon, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta. Hautausmaa oli aiemmin nimetty muinaisjäännösrekisteriin nimellä Kultala (Kultalan talon nimi).
Rakennussuunnitelmien takia alueella tehtiin koekaivauksia ja kartoitusta kesällä 2017. Hauta-alueen alapuolella tutkittiin painanne ja siinä ollut liesikiveys, todennäköinen pieni asumuksen pohja (hiiliajoitus kalibroituna noin 3400-3100 eaa.). Lisäksi todettiin muutamissa koekuopissa kvartsi- ja kivilajilöytöjä sekä palanutta luuta. Muinaisjäännösalue osin pieneni tutkimusten seurauksena ja suunniteltu tielinja sekä rakennusalue vapautettiin maankäytölle. Muinaisjäännösalue myös laajentui pohjoisen ja koillisen suuntaan, jossa todettiin löytöjä ja mm. suorakaiteinen kodanpohja. |
| metsakeskus.890010012 |
890 |
Jámežiid guolbba |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
499999.19800000 |
7757532.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010012 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 7 kilometriä pohjoiseen Tenojoen länsipuolella. Kalmisto on joen ja maantien välissä Vallen tilalle vievän tien kaakkoispuolella noin 70 metriä rakennuksista etelään. Tunturikoivua kasvavalla hiekkamoreeniterassilla on alle sata noin 1 x 2 metrin kokoista painannetta. Asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia on löytynyt puolestaan kalmiston eteläpuolelta, noin 60 metrin päästä polun varresta.
Paulaharjun mukaan Äimäjoen kirkolla oli oma hautausmaansa, pohjoissaameksi Jámežiid guolbba (suomeksi Kuolleitten kuolpuna). Hautausmaa liittyy siis Mantojärven kirkkoa edeltäneeseen Äimäjoen kirkkoon, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta. Hautausmaa oli aiemmin nimetty muinaisjäännösrekisteriin nimellä Kultala (Kultalan talon nimi).
Rakennussuunnitelmien takia alueella tehtiin koekaivauksia ja kartoitusta kesällä 2017. Hauta-alueen alapuolella tutkittiin painanne ja siinä ollut liesikiveys, todennäköinen pieni asumuksen pohja (hiiliajoitus kalibroituna noin 3400-3100 eaa.). Lisäksi todettiin muutamissa koekuopissa kvartsi- ja kivilajilöytöjä sekä palanutta luuta. Muinaisjäännösalue osin pieneni tutkimusten seurauksena ja suunniteltu tielinja sekä rakennusalue vapautettiin maankäytölle. Muinaisjäännösalue myös laajentui pohjoisen ja koillisen suuntaan, jossa todettiin löytöjä ja mm. suorakaiteinen kodanpohja. |
| metsakeskus.890010012 |
890 |
Jámežiid guolbba |
10002 |
12002 |
13032 |
11019 |
27012 |
499999.19800000 |
7757532.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010012 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 7 kilometriä pohjoiseen Tenojoen länsipuolella. Kalmisto on joen ja maantien välissä Vallen tilalle vievän tien kaakkoispuolella noin 70 metriä rakennuksista etelään. Tunturikoivua kasvavalla hiekkamoreeniterassilla on alle sata noin 1 x 2 metrin kokoista painannetta. Asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia on löytynyt puolestaan kalmiston eteläpuolelta, noin 60 metrin päästä polun varresta.
Paulaharjun mukaan Äimäjoen kirkolla oli oma hautausmaansa, pohjoissaameksi Jámežiid guolbba (suomeksi Kuolleitten kuolpuna). Hautausmaa liittyy siis Mantojärven kirkkoa edeltäneeseen Äimäjoen kirkkoon, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta. Hautausmaa oli aiemmin nimetty muinaisjäännösrekisteriin nimellä Kultala (Kultalan talon nimi).
Rakennussuunnitelmien takia alueella tehtiin koekaivauksia ja kartoitusta kesällä 2017. Hauta-alueen alapuolella tutkittiin painanne ja siinä ollut liesikiveys, todennäköinen pieni asumuksen pohja (hiiliajoitus kalibroituna noin 3400-3100 eaa.). Lisäksi todettiin muutamissa koekuopissa kvartsi- ja kivilajilöytöjä sekä palanutta luuta. Muinaisjäännösalue osin pieneni tutkimusten seurauksena ja suunniteltu tielinja sekä rakennusalue vapautettiin maankäytölle. Muinaisjäännösalue myös laajentui pohjoisen ja koillisen suuntaan, jossa todettiin löytöjä ja mm. suorakaiteinen kodanpohja. |
| metsakeskus.890010012 |
890 |
Jámežiid guolbba |
10002 |
12002 |
13032 |
11006 |
27006 |
499999.19800000 |
7757532.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010012 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 7 kilometriä pohjoiseen Tenojoen länsipuolella. Kalmisto on joen ja maantien välissä Vallen tilalle vievän tien kaakkoispuolella noin 70 metriä rakennuksista etelään. Tunturikoivua kasvavalla hiekkamoreeniterassilla on alle sata noin 1 x 2 metrin kokoista painannetta. Asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia on löytynyt puolestaan kalmiston eteläpuolelta, noin 60 metrin päästä polun varresta.
Paulaharjun mukaan Äimäjoen kirkolla oli oma hautausmaansa, pohjoissaameksi Jámežiid guolbba (suomeksi Kuolleitten kuolpuna). Hautausmaa liittyy siis Mantojärven kirkkoa edeltäneeseen Äimäjoen kirkkoon, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta. Hautausmaa oli aiemmin nimetty muinaisjäännösrekisteriin nimellä Kultala (Kultalan talon nimi).
Rakennussuunnitelmien takia alueella tehtiin koekaivauksia ja kartoitusta kesällä 2017. Hauta-alueen alapuolella tutkittiin painanne ja siinä ollut liesikiveys, todennäköinen pieni asumuksen pohja (hiiliajoitus kalibroituna noin 3400-3100 eaa.). Lisäksi todettiin muutamissa koekuopissa kvartsi- ja kivilajilöytöjä sekä palanutta luuta. Muinaisjäännösalue osin pieneni tutkimusten seurauksena ja suunniteltu tielinja sekä rakennusalue vapautettiin maankäytölle. Muinaisjäännösalue myös laajentui pohjoisen ja koillisen suuntaan, jossa todettiin löytöjä ja mm. suorakaiteinen kodanpohja. |
| metsakeskus.890010012 |
890 |
Jámežiid guolbba |
10002 |
12002 |
13032 |
11040 |
27000 |
499999.19800000 |
7757532.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010012 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 7 kilometriä pohjoiseen Tenojoen länsipuolella. Kalmisto on joen ja maantien välissä Vallen tilalle vievän tien kaakkoispuolella noin 70 metriä rakennuksista etelään. Tunturikoivua kasvavalla hiekkamoreeniterassilla on alle sata noin 1 x 2 metrin kokoista painannetta. Asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia on löytynyt puolestaan kalmiston eteläpuolelta, noin 60 metrin päästä polun varresta.
Paulaharjun mukaan Äimäjoen kirkolla oli oma hautausmaansa, pohjoissaameksi Jámežiid guolbba (suomeksi Kuolleitten kuolpuna). Hautausmaa liittyy siis Mantojärven kirkkoa edeltäneeseen Äimäjoen kirkkoon, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta. Hautausmaa oli aiemmin nimetty muinaisjäännösrekisteriin nimellä Kultala (Kultalan talon nimi).
Rakennussuunnitelmien takia alueella tehtiin koekaivauksia ja kartoitusta kesällä 2017. Hauta-alueen alapuolella tutkittiin painanne ja siinä ollut liesikiveys, todennäköinen pieni asumuksen pohja (hiiliajoitus kalibroituna noin 3400-3100 eaa.). Lisäksi todettiin muutamissa koekuopissa kvartsi- ja kivilajilöytöjä sekä palanutta luuta. Muinaisjäännösalue osin pieneni tutkimusten seurauksena ja suunniteltu tielinja sekä rakennusalue vapautettiin maankäytölle. Muinaisjäännösalue myös laajentui pohjoisen ja koillisen suuntaan, jossa todettiin löytöjä ja mm. suorakaiteinen kodanpohja. |
| metsakeskus.890010012 |
890 |
Jámežiid guolbba |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27012 |
499999.19800000 |
7757532.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010012 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 7 kilometriä pohjoiseen Tenojoen länsipuolella. Kalmisto on joen ja maantien välissä Vallen tilalle vievän tien kaakkoispuolella noin 70 metriä rakennuksista etelään. Tunturikoivua kasvavalla hiekkamoreeniterassilla on alle sata noin 1 x 2 metrin kokoista painannetta. Asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia on löytynyt puolestaan kalmiston eteläpuolelta, noin 60 metrin päästä polun varresta.
Paulaharjun mukaan Äimäjoen kirkolla oli oma hautausmaansa, pohjoissaameksi Jámežiid guolbba (suomeksi Kuolleitten kuolpuna). Hautausmaa liittyy siis Mantojärven kirkkoa edeltäneeseen Äimäjoen kirkkoon, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta. Hautausmaa oli aiemmin nimetty muinaisjäännösrekisteriin nimellä Kultala (Kultalan talon nimi).
Rakennussuunnitelmien takia alueella tehtiin koekaivauksia ja kartoitusta kesällä 2017. Hauta-alueen alapuolella tutkittiin painanne ja siinä ollut liesikiveys, todennäköinen pieni asumuksen pohja (hiiliajoitus kalibroituna noin 3400-3100 eaa.). Lisäksi todettiin muutamissa koekuopissa kvartsi- ja kivilajilöytöjä sekä palanutta luuta. Muinaisjäännösalue osin pieneni tutkimusten seurauksena ja suunniteltu tielinja sekä rakennusalue vapautettiin maankäytölle. Muinaisjäännösalue myös laajentui pohjoisen ja koillisen suuntaan, jossa todettiin löytöjä ja mm. suorakaiteinen kodanpohja. |
| metsakeskus.890010012 |
890 |
Jámežiid guolbba |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27006 |
499999.19800000 |
7757532.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010012 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 7 kilometriä pohjoiseen Tenojoen länsipuolella. Kalmisto on joen ja maantien välissä Vallen tilalle vievän tien kaakkoispuolella noin 70 metriä rakennuksista etelään. Tunturikoivua kasvavalla hiekkamoreeniterassilla on alle sata noin 1 x 2 metrin kokoista painannetta. Asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia on löytynyt puolestaan kalmiston eteläpuolelta, noin 60 metrin päästä polun varresta.
Paulaharjun mukaan Äimäjoen kirkolla oli oma hautausmaansa, pohjoissaameksi Jámežiid guolbba (suomeksi Kuolleitten kuolpuna). Hautausmaa liittyy siis Mantojärven kirkkoa edeltäneeseen Äimäjoen kirkkoon, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta. Hautausmaa oli aiemmin nimetty muinaisjäännösrekisteriin nimellä Kultala (Kultalan talon nimi).
Rakennussuunnitelmien takia alueella tehtiin koekaivauksia ja kartoitusta kesällä 2017. Hauta-alueen alapuolella tutkittiin painanne ja siinä ollut liesikiveys, todennäköinen pieni asumuksen pohja (hiiliajoitus kalibroituna noin 3400-3100 eaa.). Lisäksi todettiin muutamissa koekuopissa kvartsi- ja kivilajilöytöjä sekä palanutta luuta. Muinaisjäännösalue osin pieneni tutkimusten seurauksena ja suunniteltu tielinja sekä rakennusalue vapautettiin maankäytölle. Muinaisjäännösalue myös laajentui pohjoisen ja koillisen suuntaan, jossa todettiin löytöjä ja mm. suorakaiteinen kodanpohja. |
| metsakeskus.890010012 |
890 |
Jámežiid guolbba |
10002 |
12001 |
13005 |
11040 |
27000 |
499999.19800000 |
7757532.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010012 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta noin 7 kilometriä pohjoiseen Tenojoen länsipuolella. Kalmisto on joen ja maantien välissä Vallen tilalle vievän tien kaakkoispuolella noin 70 metriä rakennuksista etelään. Tunturikoivua kasvavalla hiekkamoreeniterassilla on alle sata noin 1 x 2 metrin kokoista painannetta. Asuinpaikkaan viittaavaa kvartsia on löytynyt puolestaan kalmiston eteläpuolelta, noin 60 metrin päästä polun varresta.
Paulaharjun mukaan Äimäjoen kirkolla oli oma hautausmaansa, pohjoissaameksi Jámežiid guolbba (suomeksi Kuolleitten kuolpuna). Hautausmaa liittyy siis Mantojärven kirkkoa edeltäneeseen Äimäjoen kirkkoon, jonka tarkkaa sijaintia ei tunneta. Hautausmaa oli aiemmin nimetty muinaisjäännösrekisteriin nimellä Kultala (Kultalan talon nimi).
Rakennussuunnitelmien takia alueella tehtiin koekaivauksia ja kartoitusta kesällä 2017. Hauta-alueen alapuolella tutkittiin painanne ja siinä ollut liesikiveys, todennäköinen pieni asumuksen pohja (hiiliajoitus kalibroituna noin 3400-3100 eaa.). Lisäksi todettiin muutamissa koekuopissa kvartsi- ja kivilajilöytöjä sekä palanutta luuta. Muinaisjäännösalue osin pieneni tutkimusten seurauksena ja suunniteltu tielinja sekä rakennusalue vapautettiin maankäytölle. Muinaisjäännösalue myös laajentui pohjoisen ja koillisen suuntaan, jossa todettiin löytöjä ja mm. suorakaiteinen kodanpohja. |
| metsakeskus.890010016 |
890 |
Sieiddegeađgi 2 |
10002 |
12006 |
13083 |
11006 |
27006 |
460023.31900000 |
7725774.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010016 |
Seitakivi sijaitsee Utsjoki-Karigasniemi -maantien itäpuolella, Seitaojan (Laitilan) talon kohdalla, n. 150 m tiestä. Seita on Sieiddenjunnin kivikkoisessa ja melko jyrkässä rinteessä. Kivi on pitkänomainen ja n. 5 x 3,5 x 2 m laaja. Lounaispäässä on lähes miehenmentävä onkalo. Vuonna 2008 koekaivettiin aluetta runsaat 10 m2 yli 500 m2 tutkimusalueella. |
| metsakeskus.890010016 |
890 |
Sieiddegeađgi 2 |
10002 |
12006 |
13083 |
11010 |
27001 |
460023.31900000 |
7725774.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010016 |
Seitakivi sijaitsee Utsjoki-Karigasniemi -maantien itäpuolella, Seitaojan (Laitilan) talon kohdalla, n. 150 m tiestä. Seita on Sieiddenjunnin kivikkoisessa ja melko jyrkässä rinteessä. Kivi on pitkänomainen ja n. 5 x 3,5 x 2 m laaja. Lounaispäässä on lähes miehenmentävä onkalo. Vuonna 2008 koekaivettiin aluetta runsaat 10 m2 yli 500 m2 tutkimusalueella. |
| metsakeskus.890010016 |
890 |
Sieiddegeađgi 2 |
10002 |
12006 |
13083 |
11033 |
27019 |
460023.31900000 |
7725774.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010016 |
Seitakivi sijaitsee Utsjoki-Karigasniemi -maantien itäpuolella, Seitaojan (Laitilan) talon kohdalla, n. 150 m tiestä. Seita on Sieiddenjunnin kivikkoisessa ja melko jyrkässä rinteessä. Kivi on pitkänomainen ja n. 5 x 3,5 x 2 m laaja. Lounaispäässä on lähes miehenmentävä onkalo. Vuonna 2008 koekaivettiin aluetta runsaat 10 m2 yli 500 m2 tutkimusalueella. |
| metsakeskus.890010018 |
890 |
Kostejärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502946.01300000 |
7756560.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010018 |
Kohde sijaitsee Tenojoen etelärannalla, Kostejärven tilan rakennuksista n. 80 m koilliseen ja n. 150 m itään olevalla rantapellolla. Alueella on ryhmä 4 - 6 m halkaisijaltaan olevia pyöreitä kuoppia ja nelikulmainen maavalli. Löydöt tuura, poikkikirves, kuonaa (KM 15205:1-3).
|
| metsakeskus.890010018 |
890 |
Kostejärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
502946.01300000 |
7756560.22000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010018 |
Kohde sijaitsee Tenojoen etelärannalla, Kostejärven tilan rakennuksista n. 80 m koilliseen ja n. 150 m itään olevalla rantapellolla. Alueella on ryhmä 4 - 6 m halkaisijaltaan olevia pyöreitä kuoppia ja nelikulmainen maavalli. Löydöt tuura, poikkikirves, kuonaa (KM 15205:1-3).
|
| metsakeskus.890010019 |
890 |
Onnela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
501762.48700000 |
7755642.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010019 |
Kohde sijaitsee Utsjoen suun länsipuolen kapealla rantakaistalla, Nuorgamin tien maantiesillan kohdalla. Noin 300 - 400 metriä pitkällä löytöalueella erottuu ainakin neljä asutusjaksoa, kivikausi, vanhempi metallikausi, saamelainen rautakausi, keskiaika ja uusi aika. Alueella on ryhmä 4-6 metriä halkaisijaltaan olevia pyöreitä kuoppia ja nelikulmainen maavalli.
Löydöt: käyrä liuskeveitsi, 3 uurrenuijaa, kvartsiveitsi, hohkakivihioin, piitä, palanutta savea, kvartsiittia, kvartsia, kuonaa, palanutta luuta.
Paikan ovat tarkastaneet 1970-luvulla A. Siiriäinen ja M. Torvinen (ei kertomuksia). |
| metsakeskus.890010019 |
890 |
Onnela |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
501762.48700000 |
7755642.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010019 |
Kohde sijaitsee Utsjoen suun länsipuolen kapealla rantakaistalla, Nuorgamin tien maantiesillan kohdalla. Noin 300 - 400 metriä pitkällä löytöalueella erottuu ainakin neljä asutusjaksoa, kivikausi, vanhempi metallikausi, saamelainen rautakausi, keskiaika ja uusi aika. Alueella on ryhmä 4-6 metriä halkaisijaltaan olevia pyöreitä kuoppia ja nelikulmainen maavalli.
Löydöt: käyrä liuskeveitsi, 3 uurrenuijaa, kvartsiveitsi, hohkakivihioin, piitä, palanutta savea, kvartsiittia, kvartsia, kuonaa, palanutta luuta.
Paikan ovat tarkastaneet 1970-luvulla A. Siiriäinen ja M. Torvinen (ei kertomuksia). |
| metsakeskus.890010019 |
890 |
Onnela |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
501762.48700000 |
7755642.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010019 |
Kohde sijaitsee Utsjoen suun länsipuolen kapealla rantakaistalla, Nuorgamin tien maantiesillan kohdalla. Noin 300 - 400 metriä pitkällä löytöalueella erottuu ainakin neljä asutusjaksoa, kivikausi, vanhempi metallikausi, saamelainen rautakausi, keskiaika ja uusi aika. Alueella on ryhmä 4-6 metriä halkaisijaltaan olevia pyöreitä kuoppia ja nelikulmainen maavalli.
Löydöt: käyrä liuskeveitsi, 3 uurrenuijaa, kvartsiveitsi, hohkakivihioin, piitä, palanutta savea, kvartsiittia, kvartsia, kuonaa, palanutta luuta.
Paikan ovat tarkastaneet 1970-luvulla A. Siiriäinen ja M. Torvinen (ei kertomuksia). |
| metsakeskus.890010025 |
890 |
Ravdojavri |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
506774.53900000 |
7704083.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010025 |
Kohde, "peuraseita", sijaitsee noin 2 km Petsikon laesta länteen olevan Ravdojavrin eteläpään pienessä saaressa. Paikalla on pyöreähkö, n. 1,5 m korkea ja 1 m leveä vaaleanharmaa kivi. Säytsjäyrillä, sittemmin Mierasjäyrillä asuneen Soavva-Piettarin (1789-1851) sanotaan kiveä palvoneen. Kohdetta ei ole tarkastettu.
Ks. Paulaharju (1932:32-33).
|
| metsakeskus.890010026 |
890 |
Áitečohkka |
10002 |
12006 |
13000 |
11002 |
27000 |
463881.75700000 |
7733501.45300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010026 |
Nili: UTSJOKI 26 /1
8.Áitečohkka (26)
Palvontapaikka, (I)
Utsjoki, Aittijoki
3914 01 + 3912 10 TUODDAR-MAVDNA
x = 7736 73, y = 464 04, z = n. 410
Utsjoen kirkosta n. 40 km lounaaseen.
Tenojoen rannalla olevista Aittijoen taloista n. 2 km lounaaseen olevan Áitečohkka laella on Paulaharjun mukaan tunturissa "uhrikolo".
Ks. Paulaharju (1932:30).
Tark. - |
| metsakeskus.890010027 |
890 |
Ládjogeaðgi |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
466890.53900000 |
7737169.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010027 |
Kohde, kalaseita, sijaitsee Talvadaksen kylästä n. 3,5 km lounaaseen, Tenojoen tulvarajan kohdalla. Kivi on kuutiomainen, kooltaan 2 x 2,5 x 2,7 m. Se muistuttaa tuolia tai suolasalkkaria, josta nimet "Stallun istuin" ja Salkkarikivi". Kirjallisuudessa kivestä on runsaasti mainintoja.
Kirj. Paulaharju 1932:23-24, 30, 32. |
| metsakeskus.890010031 |
890 |
Njuohkarggu |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
524577.31200000 |
7755532.66200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010031 |
Njuohkarjavrin koillispuolen järvi. Kannaksella olevalla poroerotuspaikalla on laakea vinoneliön muotoinen, n. 3 x2 m laaja ja 0,5 m korkea kivi. Sen vieressä on 1,5 x 1,1 m:n kokoinen kulmikas kvartsiittilohkare, joka on vyörytetty mainitun laakean kiven päältä. Ilmeisesti kysymyksessä on Paulaharjun mainitsema N:n palvoskivi.
Kirj. Paulaharju 1932:29. |
| metsakeskus.890010033 |
890 |
Sieiddegeađgi 1 |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
500737.90000000 |
7754775.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010033 |
Kohde, peuraseita, sijaitsee Utsjoen länsipuolen vesirajassa, terveystalon kohdalla, tunturikoivikkoisen jyrkän rantatörmän juurella. Kivi on 80 cm korkea, 90 cm leveä ja 140 cm pitkä. Siinä on rannan puolella 3 n. 10 cm leveää uurretta, yläjuoksun suunnalla on koloja. Ympäröivä kasvillisuus on rantapajukkoa. Seita on ehjä. |
| metsakeskus.890010034 |
890 |
Onnela |
10002 |
12006 |
13083 |
11002 |
27000 |
501770.48600000 |
7755610.60300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010034 |
Nili: UTSJOKI 34 /1
Utsjoen kirkosta n. 5 km pohjoiskoilliseen.
Utsjoen länsipuolen rantavedessä. Utsjoki-Nuorgam -maantien läheisyydessä. Utsjoen sillasta on kivelle matkaa n. 100 m ylävirtaan. Kivi on matala, rosoinen ja vaatimattoman näköinen. Poikittain yli kiven erottuu vyömäinen kohouma. Kiven koko on n. 1 x 0,5 m. Korkean veden aikana kivi on veden alla.
Ks. Paulaharju 1932:11, 14, 29, 31. |
| metsakeskus.890010037 |
890 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27006 |
500407.04400000 |
7750264.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010037 |
Kohde on Utsjoen siidan kirkkopaikka, hallinnollinen ja yhteisöllinen keskus, jossa saamelaiset ovat kokoontuneet ainakin 1600-luvun alkupuolelta nykypäivään saakka. Alueella sijaitsee vuonna 1853 valmistunut kivikirkko ja Pappila, Utsjoen sukujen markkinatuvat ja varhaisemmasta toiminnasta kertovat lukuisat asumustenjäänteet. Nykyinen kirkko jää E4-tien länsipuolelle, muiden rakennusten ja muinaisjäännösten sijainti on E4-tien ja Mantojärven välisellä alueella. Alueella on kaikenkaikkiaan kuusi pyöreää ja yksi nelikulmainen kamminpohja, kolme tuvanpohjaa ja erilaisia kuoppia, kivikasoja ja rakenteita, jotka liittyvät alueella sijainneisiin rakennuksiin. Alueella on myös vanha hautausmaa, sakasti, sekä alkuperäisen, vuonna 1701 rakennetun Pyhän Ulriikan kirkon pohja. Mantojärveen virtaavan Badjeseavttetin pohjoispuolella sijaitsee vanha kirkkokenttä‚ jonka kaakkoisosassa on hiekanotossa tuhoutunutta aluetta. Kenttä näyttää olleen käytössä Utsjoen puukirkon aikana, 1700-1850, ehkä vielä myöhemminkin v. 1853 valmistuneen nykyisen kivikirkon aikana.
Kirkkokenttä. I/III.
Ks. Paulaharju 1927:288-302; Fellman 1906. |
| metsakeskus.890010037 |
890 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27007 |
500407.04400000 |
7750264.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010037 |
Kohde on Utsjoen siidan kirkkopaikka, hallinnollinen ja yhteisöllinen keskus, jossa saamelaiset ovat kokoontuneet ainakin 1600-luvun alkupuolelta nykypäivään saakka. Alueella sijaitsee vuonna 1853 valmistunut kivikirkko ja Pappila, Utsjoen sukujen markkinatuvat ja varhaisemmasta toiminnasta kertovat lukuisat asumustenjäänteet. Nykyinen kirkko jää E4-tien länsipuolelle, muiden rakennusten ja muinaisjäännösten sijainti on E4-tien ja Mantojärven välisellä alueella. Alueella on kaikenkaikkiaan kuusi pyöreää ja yksi nelikulmainen kamminpohja, kolme tuvanpohjaa ja erilaisia kuoppia, kivikasoja ja rakenteita, jotka liittyvät alueella sijainneisiin rakennuksiin. Alueella on myös vanha hautausmaa, sakasti, sekä alkuperäisen, vuonna 1701 rakennetun Pyhän Ulriikan kirkon pohja. Mantojärveen virtaavan Badjeseavttetin pohjoispuolella sijaitsee vanha kirkkokenttä‚ jonka kaakkoisosassa on hiekanotossa tuhoutunutta aluetta. Kenttä näyttää olleen käytössä Utsjoen puukirkon aikana, 1700-1850, ehkä vielä myöhemminkin v. 1853 valmistuneen nykyisen kivikirkon aikana.
Kirkkokenttä. I/III.
Ks. Paulaharju 1927:288-302; Fellman 1906. |
| metsakeskus.890010037 |
890 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13209 |
11006 |
27006 |
500407.04400000 |
7750264.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010037 |
Kohde on Utsjoen siidan kirkkopaikka, hallinnollinen ja yhteisöllinen keskus, jossa saamelaiset ovat kokoontuneet ainakin 1600-luvun alkupuolelta nykypäivään saakka. Alueella sijaitsee vuonna 1853 valmistunut kivikirkko ja Pappila, Utsjoen sukujen markkinatuvat ja varhaisemmasta toiminnasta kertovat lukuisat asumustenjäänteet. Nykyinen kirkko jää E4-tien länsipuolelle, muiden rakennusten ja muinaisjäännösten sijainti on E4-tien ja Mantojärven välisellä alueella. Alueella on kaikenkaikkiaan kuusi pyöreää ja yksi nelikulmainen kamminpohja, kolme tuvanpohjaa ja erilaisia kuoppia, kivikasoja ja rakenteita, jotka liittyvät alueella sijainneisiin rakennuksiin. Alueella on myös vanha hautausmaa, sakasti, sekä alkuperäisen, vuonna 1701 rakennetun Pyhän Ulriikan kirkon pohja. Mantojärveen virtaavan Badjeseavttetin pohjoispuolella sijaitsee vanha kirkkokenttä‚ jonka kaakkoisosassa on hiekanotossa tuhoutunutta aluetta. Kenttä näyttää olleen käytössä Utsjoen puukirkon aikana, 1700-1850, ehkä vielä myöhemminkin v. 1853 valmistuneen nykyisen kivikirkon aikana.
Kirkkokenttä. I/III.
Ks. Paulaharju 1927:288-302; Fellman 1906. |
| metsakeskus.890010037 |
890 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13209 |
11006 |
27007 |
500407.04400000 |
7750264.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010037 |
Kohde on Utsjoen siidan kirkkopaikka, hallinnollinen ja yhteisöllinen keskus, jossa saamelaiset ovat kokoontuneet ainakin 1600-luvun alkupuolelta nykypäivään saakka. Alueella sijaitsee vuonna 1853 valmistunut kivikirkko ja Pappila, Utsjoen sukujen markkinatuvat ja varhaisemmasta toiminnasta kertovat lukuisat asumustenjäänteet. Nykyinen kirkko jää E4-tien länsipuolelle, muiden rakennusten ja muinaisjäännösten sijainti on E4-tien ja Mantojärven välisellä alueella. Alueella on kaikenkaikkiaan kuusi pyöreää ja yksi nelikulmainen kamminpohja, kolme tuvanpohjaa ja erilaisia kuoppia, kivikasoja ja rakenteita, jotka liittyvät alueella sijainneisiin rakennuksiin. Alueella on myös vanha hautausmaa, sakasti, sekä alkuperäisen, vuonna 1701 rakennetun Pyhän Ulriikan kirkon pohja. Mantojärveen virtaavan Badjeseavttetin pohjoispuolella sijaitsee vanha kirkkokenttä‚ jonka kaakkoisosassa on hiekanotossa tuhoutunutta aluetta. Kenttä näyttää olleen käytössä Utsjoen puukirkon aikana, 1700-1850, ehkä vielä myöhemminkin v. 1853 valmistuneen nykyisen kivikirkon aikana.
Kirkkokenttä. I/III.
Ks. Paulaharju 1927:288-302; Fellman 1906. |
| metsakeskus.890010037 |
890 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27006 |
500407.04400000 |
7750264.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010037 |
Kohde on Utsjoen siidan kirkkopaikka, hallinnollinen ja yhteisöllinen keskus, jossa saamelaiset ovat kokoontuneet ainakin 1600-luvun alkupuolelta nykypäivään saakka. Alueella sijaitsee vuonna 1853 valmistunut kivikirkko ja Pappila, Utsjoen sukujen markkinatuvat ja varhaisemmasta toiminnasta kertovat lukuisat asumustenjäänteet. Nykyinen kirkko jää E4-tien länsipuolelle, muiden rakennusten ja muinaisjäännösten sijainti on E4-tien ja Mantojärven välisellä alueella. Alueella on kaikenkaikkiaan kuusi pyöreää ja yksi nelikulmainen kamminpohja, kolme tuvanpohjaa ja erilaisia kuoppia, kivikasoja ja rakenteita, jotka liittyvät alueella sijainneisiin rakennuksiin. Alueella on myös vanha hautausmaa, sakasti, sekä alkuperäisen, vuonna 1701 rakennetun Pyhän Ulriikan kirkon pohja. Mantojärveen virtaavan Badjeseavttetin pohjoispuolella sijaitsee vanha kirkkokenttä‚ jonka kaakkoisosassa on hiekanotossa tuhoutunutta aluetta. Kenttä näyttää olleen käytössä Utsjoen puukirkon aikana, 1700-1850, ehkä vielä myöhemminkin v. 1853 valmistuneen nykyisen kivikirkon aikana.
Kirkkokenttä. I/III.
Ks. Paulaharju 1927:288-302; Fellman 1906. |
| metsakeskus.890010037 |
890 |
Pappila |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27007 |
500407.04400000 |
7750264.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010037 |
Kohde on Utsjoen siidan kirkkopaikka, hallinnollinen ja yhteisöllinen keskus, jossa saamelaiset ovat kokoontuneet ainakin 1600-luvun alkupuolelta nykypäivään saakka. Alueella sijaitsee vuonna 1853 valmistunut kivikirkko ja Pappila, Utsjoen sukujen markkinatuvat ja varhaisemmasta toiminnasta kertovat lukuisat asumustenjäänteet. Nykyinen kirkko jää E4-tien länsipuolelle, muiden rakennusten ja muinaisjäännösten sijainti on E4-tien ja Mantojärven välisellä alueella. Alueella on kaikenkaikkiaan kuusi pyöreää ja yksi nelikulmainen kamminpohja, kolme tuvanpohjaa ja erilaisia kuoppia, kivikasoja ja rakenteita, jotka liittyvät alueella sijainneisiin rakennuksiin. Alueella on myös vanha hautausmaa, sakasti, sekä alkuperäisen, vuonna 1701 rakennetun Pyhän Ulriikan kirkon pohja. Mantojärveen virtaavan Badjeseavttetin pohjoispuolella sijaitsee vanha kirkkokenttä‚ jonka kaakkoisosassa on hiekanotossa tuhoutunutta aluetta. Kenttä näyttää olleen käytössä Utsjoen puukirkon aikana, 1700-1850, ehkä vielä myöhemminkin v. 1853 valmistuneen nykyisen kivikirkon aikana.
Kirkkokenttä. I/III.
Ks. Paulaharju 1927:288-302; Fellman 1906. |
| metsakeskus.890010037 |
890 |
Pappila |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
500407.04400000 |
7750264.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010037 |
Kohde on Utsjoen siidan kirkkopaikka, hallinnollinen ja yhteisöllinen keskus, jossa saamelaiset ovat kokoontuneet ainakin 1600-luvun alkupuolelta nykypäivään saakka. Alueella sijaitsee vuonna 1853 valmistunut kivikirkko ja Pappila, Utsjoen sukujen markkinatuvat ja varhaisemmasta toiminnasta kertovat lukuisat asumustenjäänteet. Nykyinen kirkko jää E4-tien länsipuolelle, muiden rakennusten ja muinaisjäännösten sijainti on E4-tien ja Mantojärven välisellä alueella. Alueella on kaikenkaikkiaan kuusi pyöreää ja yksi nelikulmainen kamminpohja, kolme tuvanpohjaa ja erilaisia kuoppia, kivikasoja ja rakenteita, jotka liittyvät alueella sijainneisiin rakennuksiin. Alueella on myös vanha hautausmaa, sakasti, sekä alkuperäisen, vuonna 1701 rakennetun Pyhän Ulriikan kirkon pohja. Mantojärveen virtaavan Badjeseavttetin pohjoispuolella sijaitsee vanha kirkkokenttä‚ jonka kaakkoisosassa on hiekanotossa tuhoutunutta aluetta. Kenttä näyttää olleen käytössä Utsjoen puukirkon aikana, 1700-1850, ehkä vielä myöhemminkin v. 1853 valmistuneen nykyisen kivikirkon aikana.
Kirkkokenttä. I/III.
Ks. Paulaharju 1927:288-302; Fellman 1906. |
| metsakeskus.890010037 |
890 |
Pappila |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
500407.04400000 |
7750264.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010037 |
Kohde on Utsjoen siidan kirkkopaikka, hallinnollinen ja yhteisöllinen keskus, jossa saamelaiset ovat kokoontuneet ainakin 1600-luvun alkupuolelta nykypäivään saakka. Alueella sijaitsee vuonna 1853 valmistunut kivikirkko ja Pappila, Utsjoen sukujen markkinatuvat ja varhaisemmasta toiminnasta kertovat lukuisat asumustenjäänteet. Nykyinen kirkko jää E4-tien länsipuolelle, muiden rakennusten ja muinaisjäännösten sijainti on E4-tien ja Mantojärven välisellä alueella. Alueella on kaikenkaikkiaan kuusi pyöreää ja yksi nelikulmainen kamminpohja, kolme tuvanpohjaa ja erilaisia kuoppia, kivikasoja ja rakenteita, jotka liittyvät alueella sijainneisiin rakennuksiin. Alueella on myös vanha hautausmaa, sakasti, sekä alkuperäisen, vuonna 1701 rakennetun Pyhän Ulriikan kirkon pohja. Mantojärveen virtaavan Badjeseavttetin pohjoispuolella sijaitsee vanha kirkkokenttä‚ jonka kaakkoisosassa on hiekanotossa tuhoutunutta aluetta. Kenttä näyttää olleen käytössä Utsjoen puukirkon aikana, 1700-1850, ehkä vielä myöhemminkin v. 1853 valmistuneen nykyisen kivikirkon aikana.
Kirkkokenttä. I/III.
Ks. Paulaharju 1927:288-302; Fellman 1906. |
| metsakeskus.890010038 |
890 |
Kenesjärvi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
502476.22900000 |
7733831.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010038 |
Mahdollinen varhaismetallikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppa sijaitsevat Kenesjärven pohjoispään länsirannalla, vanhan Inari-Utsjoki-tien ja järven välissä. Kohde sijaitsee kapealla harjulla, joka jää Kenesjärven ja harjun länsipuolella sijaitsevan Ganešláttun väliin. Alue on vahvan aluskasvillisuuden peitossa, ja kasvaa tiheää tunturikoivikkoa.
Paikalla on erottunut vielä 1980-luvulla rakennuksen sija. Siitä noin 25 m lounaaseen on pyyntikuoppa. Rannasta on poimittu mm. tasakantainen nuolenkärki, kvartsia, kvartsiittia ja kivilaji-iskoksia. Vuoden 2012 tarkastuksessa paikalla voitiin havaita vain halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen, vallillinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.890010038 |
890 |
Kenesjärvi W |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
502476.22900000 |
7733831.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010038 |
Mahdollinen varhaismetallikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppa sijaitsevat Kenesjärven pohjoispään länsirannalla, vanhan Inari-Utsjoki-tien ja järven välissä. Kohde sijaitsee kapealla harjulla, joka jää Kenesjärven ja harjun länsipuolella sijaitsevan Ganešláttun väliin. Alue on vahvan aluskasvillisuuden peitossa, ja kasvaa tiheää tunturikoivikkoa.
Paikalla on erottunut vielä 1980-luvulla rakennuksen sija. Siitä noin 25 m lounaaseen on pyyntikuoppa. Rannasta on poimittu mm. tasakantainen nuolenkärki, kvartsia, kvartsiittia ja kivilaji-iskoksia. Vuoden 2012 tarkastuksessa paikalla voitiin havaita vain halkaisijaltaan noin 6 m kokoinen, vallillinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.890010039 |
890 |
Kenesjärvi W, Huvila |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
502876.07000000 |
7732571.87100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010039 |
Kohde sijaitsee Kenestuvasta 2,2 km pohjoisluoteeseen Kenesjärven länsirannalla niemessä, johon on rakennettu huvila. Merkkejä asuinpaikasta, iskoksia on havaittavissa erityisesti pihapiirissä huvilan ja saunarakennuksen eteläpuolisella alueella.
Löydöt: kvartsia, palanutta luuta (KM 22578, 24396:1-6) |
| metsakeskus.890010040 |
890 |
Tsieskuljohka N |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
501294.70200000 |
7737130.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010040 |
Kohde sijaitsee Kevojärven eteläosan itäpuolella, kivikkoisessa metsärinteessä. Kevojärven rannasta on paikalle matkaa 350 m. Noin 100 m:n päässä eteläpuolella virtaa alas rinnettä Tsieskuljohka. Paikalta on todettu kaksi samaan rakkaan tehtyä röykkiötä (halk. 2-4 m) noin 18 metrin etäisyydellä toisistaan. Toisessa on kaivettu kuoppa (halk. 2 m). Jäännökset on tulkittu aiemmin rakenteen perusteella hautaröykkiöiksi, mutta kyse saattaa 2004 inventoinnin perusteella olla myös muuhun tarkoitukseen kuten säilytykseen tehdyistä rakennelmista. |
| metsakeskus.890010041 |
890 |
Kenestupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
503161.35300000 |
7730345.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010041 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta n. 21 km eteläkaakkoon Kenesjärven eteläpäässä, soraharjujen reunustamalla tasanteella. Paikalla on ollut leirintäalue ja siihen kuuluvia rakennuksia mm. 1980-luvun inventoinnin aikaan. Kohde sijaitsee rantaosayleiskaavassa (vuosi 2019) matkailupalveluille kaavoitetulla alueella. Kohde on jatkuvan kulutuksen vaikutuksesta koko ajan tuhoutumassa ja mahdollisesti suurelta osin jo tuhoutunut.
Paikalla on maastohavaintojen perusteella varhaismetallikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia. Ensimmäiset kiviesinelöydöt ovat vuodelta 1972 leirintäalueen raivauksesta. Asuinpaikkaan viittaavien runsaiden löytöjen lisäksi paikalta havaittiin vuoden 1984 tarkastuksessa pyyntikuoppa noin 60 m tuvasta etelään. Vuonna 1986 havaittiin toinen, roskilla täytetty pyyntikuoppa leirintäalueen vastaanottokojun luona. Sittemmin on tietokahdesta muusta pyyntikuopasta keittokatoksen molemmin puolin. Vuoden 1988 inventoinnissa löytöjä havaittiin runsaasti kuluneella maanpinnalla eri puolilla aluetta.
Löytöihin kuuluu muun muassa ruodollisen kvartsiittinuolenkärjen teelmiä, kivilajiveitsi, kvartsiittia, kivilajikaapimia, piitä ja dolomiittia (KM 18974:1-26, 23310, 24397:1-5, 24809:1-8). |
| metsakeskus.890010041 |
890 |
Kenestupa |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
503161.35300000 |
7730345.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010041 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta n. 21 km eteläkaakkoon Kenesjärven eteläpäässä, soraharjujen reunustamalla tasanteella. Paikalla on ollut leirintäalue ja siihen kuuluvia rakennuksia mm. 1980-luvun inventoinnin aikaan. Kohde sijaitsee rantaosayleiskaavassa (vuosi 2019) matkailupalveluille kaavoitetulla alueella. Kohde on jatkuvan kulutuksen vaikutuksesta koko ajan tuhoutumassa ja mahdollisesti suurelta osin jo tuhoutunut.
Paikalla on maastohavaintojen perusteella varhaismetallikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia. Ensimmäiset kiviesinelöydöt ovat vuodelta 1972 leirintäalueen raivauksesta. Asuinpaikkaan viittaavien runsaiden löytöjen lisäksi paikalta havaittiin vuoden 1984 tarkastuksessa pyyntikuoppa noin 60 m tuvasta etelään. Vuonna 1986 havaittiin toinen, roskilla täytetty pyyntikuoppa leirintäalueen vastaanottokojun luona. Sittemmin on tietokahdesta muusta pyyntikuopasta keittokatoksen molemmin puolin. Vuoden 1988 inventoinnissa löytöjä havaittiin runsaasti kuluneella maanpinnalla eri puolilla aluetta.
Löytöihin kuuluu muun muassa ruodollisen kvartsiittinuolenkärjen teelmiä, kivilajiveitsi, kvartsiittia, kivilajikaapimia, piitä ja dolomiittia (KM 18974:1-26, 23310, 24397:1-5, 24809:1-8). |
| metsakeskus.890010041 |
890 |
Kenestupa |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
503161.35300000 |
7730345.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010041 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta n. 21 km eteläkaakkoon Kenesjärven eteläpäässä, soraharjujen reunustamalla tasanteella. Paikalla on ollut leirintäalue ja siihen kuuluvia rakennuksia mm. 1980-luvun inventoinnin aikaan. Kohde sijaitsee rantaosayleiskaavassa (vuosi 2019) matkailupalveluille kaavoitetulla alueella. Kohde on jatkuvan kulutuksen vaikutuksesta koko ajan tuhoutumassa ja mahdollisesti suurelta osin jo tuhoutunut.
Paikalla on maastohavaintojen perusteella varhaismetallikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia. Ensimmäiset kiviesinelöydöt ovat vuodelta 1972 leirintäalueen raivauksesta. Asuinpaikkaan viittaavien runsaiden löytöjen lisäksi paikalta havaittiin vuoden 1984 tarkastuksessa pyyntikuoppa noin 60 m tuvasta etelään. Vuonna 1986 havaittiin toinen, roskilla täytetty pyyntikuoppa leirintäalueen vastaanottokojun luona. Sittemmin on tietokahdesta muusta pyyntikuopasta keittokatoksen molemmin puolin. Vuoden 1988 inventoinnissa löytöjä havaittiin runsaasti kuluneella maanpinnalla eri puolilla aluetta.
Löytöihin kuuluu muun muassa ruodollisen kvartsiittinuolenkärjen teelmiä, kivilajiveitsi, kvartsiittia, kivilajikaapimia, piitä ja dolomiittia (KM 18974:1-26, 23310, 24397:1-5, 24809:1-8). |
| metsakeskus.890010041 |
890 |
Kenestupa |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
503161.35300000 |
7730345.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010041 |
Kohde sijaitsee Utsjoen kirkosta n. 21 km eteläkaakkoon Kenesjärven eteläpäässä, soraharjujen reunustamalla tasanteella. Paikalla on ollut leirintäalue ja siihen kuuluvia rakennuksia mm. 1980-luvun inventoinnin aikaan. Kohde sijaitsee rantaosayleiskaavassa (vuosi 2019) matkailupalveluille kaavoitetulla alueella. Kohde on jatkuvan kulutuksen vaikutuksesta koko ajan tuhoutumassa ja mahdollisesti suurelta osin jo tuhoutunut.
Paikalla on maastohavaintojen perusteella varhaismetallikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia. Ensimmäiset kiviesinelöydöt ovat vuodelta 1972 leirintäalueen raivauksesta. Asuinpaikkaan viittaavien runsaiden löytöjen lisäksi paikalta havaittiin vuoden 1984 tarkastuksessa pyyntikuoppa noin 60 m tuvasta etelään. Vuonna 1986 havaittiin toinen, roskilla täytetty pyyntikuoppa leirintäalueen vastaanottokojun luona. Sittemmin on tietokahdesta muusta pyyntikuopasta keittokatoksen molemmin puolin. Vuoden 1988 inventoinnissa löytöjä havaittiin runsaasti kuluneella maanpinnalla eri puolilla aluetta.
Löytöihin kuuluu muun muassa ruodollisen kvartsiittinuolenkärjen teelmiä, kivilajiveitsi, kvartsiittia, kivilajikaapimia, piitä ja dolomiittia (KM 18974:1-26, 23310, 24397:1-5, 24809:1-8). |
| metsakeskus.890010044 |
890 |
Mohkkarasskaidi |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
449077.78100000 |
7677743.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010044 |
Kohde, viisi matalaa kivilatomusta, sijaitsee Inarijokivarressa, joesta 300-400 m itään Angeli - Karigasniemi -polkutien itäpuolella pienen puron lounaispuolisella mäntykankaalla.. Neljä latomuksista on ryhmässä, viides niistä n. 150 m luoteeseen. Latomukset ovat kooltaan n. 1,5 - 2 x 0,8 - 1 m. Paikalla erottuu myös muita pienempiä latomuksia |
| metsakeskus.890010045 |
890 |
Koikkiniva |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
451226.89400000 |
7692747.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010045 |
Kohde sijaitsee Karigasniemestä n. 8 km ylävirtaan, Inarijoen ja Angeli-Karigasniemi -polkutien välissä. Joen mutkan kohdalla on kaksi matalaa terassia, jotka lienevät olleet niittyjä. Ylemmällä terassilla erottuu useita kodan- ja tuvanpohjia, kellarikuoppia yms., suhteellisen myöhäiseen asumiseen vittaavia jäänteitä.
Kirj. Paulaharju, A 1970. |
| metsakeskus.890010047 |
890 |
Karigasniemen Hautausmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
454415.60200000 |
7699984.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010047 |
Kohde sijaitsee Karigasniemen kylätaajamasta kilometrin verran pohjoiseen, Utsjoki-Karigasniemi -maantien itäreunassa. Paikka on hautausmaan länsiosassa ja sitä ympäröivällä männikköharjanteella. Asuinpaikkamerkkejä havaittiin maantien suunnassa vajaan 200 m:n matkalla. Löydöt kvartsia ja palanutta luuta (KM 23078, KM 24399, KM 28375, KM 34979). Alueella on tutkittu liesikiveys, josta ei ole löytöjä, eikä sitä ole ajoitettu. Vuoden 1994 tutkimuksissa myös Ylätenontien länsipuolelta, Terveystalon pohjoispuolelta, on havaittu liesi. Sitä ei kuitenkaan ole tällöin tutkittu.
Vuoden 2022 tarkastuksessa hautausmaan alueelta ei havaittu iskoksia tai muita merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kappelilta hautausmaalle kulkeva polku, jolla tutkittu liesi sijaitsi, on sorastettu. Hautausmaan pohjoispuolelle on äskettäin rakennettu rivitaloja. Samoin Ylätenontien länsipuolella vuoden 1994 tutkimuksissa havaittujen rakenteiden paikalle on rakennettu omakotitalo. Todennäköisesti rakennetuilla alueilla mahdollisesti olleet rakenteet ovat kaikki tuhoutuneet. |
| metsakeskus.890010048 |
890 |
Teäddsalagnjarga |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455305.23700000 |
7709181.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010048 |
Kohde, kivi/varhaismeytallikautinen asuinpaikka sijaitsee Karigasniemi - Utsjoki -maantien molemmin puolin, Erkkeroavvin länsirinteen tasanteella Karigasmienestä n. 10 km pohjoiseen. Tien rakentaminen on tuhonnut osan asuinpaikasta.
Löydöt: kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta
KM 23079
KM 24810 |
| metsakeskus.890010048 |
890 |
Teäddsalagnjarga |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
455305.23700000 |
7709181.22800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010048 |
Kohde, kivi/varhaismeytallikautinen asuinpaikka sijaitsee Karigasniemi - Utsjoki -maantien molemmin puolin, Erkkeroavvin länsirinteen tasanteella Karigasmienestä n. 10 km pohjoiseen. Tien rakentaminen on tuhonnut osan asuinpaikasta.
Löydöt: kvartsia, kvartsiittia, palanutta luuta
KM 23079
KM 24810 |
| metsakeskus.890010050 |
890 |
Nuvvus |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
470259.18100000 |
7742447.86000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010050 |
Kohde sijaitsee Tenojoen ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä, Nuvvuksen rukoushuoneen tontin kaakkoiskulmassa. Kohde on kivinen, tunturikoivikkoa kasvava, mutta laelta puuton mäki. Etelärinteessä erottuu epämääräisiä kuopanteita ja kiveyksiä. Paikkaa on perinteisesti pidetty kalmistona. Pohjoispuolella virtaava puro on nimeltään Ruumispuro.
Kalmisto? I/II.
Utsjoki, Nuvvus
Ks. Paulaharju 1927:289; Erä-Esko, inv. 1953 (maininta). |
| metsakeskus.890010051 |
890 |
Luossagoatneljávri |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
475117.21800000 |
7748645.37100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010051 |
Kohde sijaitsee Tenojoen ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä, Spárrasuoljávrin pohjoispään tasaisella katajikkokentällä. Paikalla erottuu kuoppia ja kymmenkunta pyöreää tai nelikulmaista rakennuksen sijaa, joista osa lienee myöhäisiä. Myöhempi maankäyttö on tuhonnut osan jäännöksistä. |
| metsakeskus.890010052 |
890 |
Goatnelveaijávri |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
477635.19900000 |
7752368.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010052 |
Kohde, kenttä ja pyyntikuopparyhmät, sijaitsee Tenojoen ja Goatnelveaijávrin välisellä, 100 - 150 m leveällä kannaksella. Kenttä on soramaata, avonainen ja pyöreä alue, jolla on polku. Sen yli on vedetty voimalinja. Paikalla erottuu yksi kaksiosainen talonpohja sekä nelikulmaisia ja pyöreitä kodanpohjia. Lisäksi paikalla on puolenkymmentä pyyntikuoppaa pahdessa ryhmässä. Paikkaa kutsutaan "Ismuksen kentäksi".
Nili: UTSJOKI 52 /2
Nili: UTSJOKI 52 /1
25. KOADNELVEIJAVRI (52)
Pyyntikuoppia. II.
Utsjoki, Paatus
3914 06 RODJANOAIVI
x = 7755 60, y = 477 78, z = 115-120
Utsjoen kirkosta n. 12 km länteen. |
| metsakeskus.890010052 |
890 |
Goatnelveaijávri |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
477635.19900000 |
7752368.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010052 |
Kohde, kenttä ja pyyntikuopparyhmät, sijaitsee Tenojoen ja Goatnelveaijávrin välisellä, 100 - 150 m leveällä kannaksella. Kenttä on soramaata, avonainen ja pyöreä alue, jolla on polku. Sen yli on vedetty voimalinja. Paikalla erottuu yksi kaksiosainen talonpohja sekä nelikulmaisia ja pyöreitä kodanpohjia. Lisäksi paikalla on puolenkymmentä pyyntikuoppaa pahdessa ryhmässä. Paikkaa kutsutaan "Ismuksen kentäksi".
Nili: UTSJOKI 52 /2
Nili: UTSJOKI 52 /1
25. KOADNELVEIJAVRI (52)
Pyyntikuoppia. II.
Utsjoki, Paatus
3914 06 RODJANOAIVI
x = 7755 60, y = 477 78, z = 115-120
Utsjoen kirkosta n. 12 km länteen. |
| metsakeskus.890010052 |
890 |
Goatnelveaijávri |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
477635.19900000 |
7752368.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010052 |
Kohde, kenttä ja pyyntikuopparyhmät, sijaitsee Tenojoen ja Goatnelveaijávrin välisellä, 100 - 150 m leveällä kannaksella. Kenttä on soramaata, avonainen ja pyöreä alue, jolla on polku. Sen yli on vedetty voimalinja. Paikalla erottuu yksi kaksiosainen talonpohja sekä nelikulmaisia ja pyöreitä kodanpohjia. Lisäksi paikalla on puolenkymmentä pyyntikuoppaa pahdessa ryhmässä. Paikkaa kutsutaan "Ismuksen kentäksi".
Nili: UTSJOKI 52 /2
Nili: UTSJOKI 52 /1
25. KOADNELVEIJAVRI (52)
Pyyntikuoppia. II.
Utsjoki, Paatus
3914 06 RODJANOAIVI
x = 7755 60, y = 477 78, z = 115-120
Utsjoen kirkosta n. 12 km länteen. |
| metsakeskus.890010052 |
890 |
Goatnelveaijávri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
477635.19900000 |
7752368.87800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010052 |
Kohde, kenttä ja pyyntikuopparyhmät, sijaitsee Tenojoen ja Goatnelveaijávrin välisellä, 100 - 150 m leveällä kannaksella. Kenttä on soramaata, avonainen ja pyöreä alue, jolla on polku. Sen yli on vedetty voimalinja. Paikalla erottuu yksi kaksiosainen talonpohja sekä nelikulmaisia ja pyöreitä kodanpohjia. Lisäksi paikalla on puolenkymmentä pyyntikuoppaa pahdessa ryhmässä. Paikkaa kutsutaan "Ismuksen kentäksi".
Nili: UTSJOKI 52 /2
Nili: UTSJOKI 52 /1
25. KOADNELVEIJAVRI (52)
Pyyntikuoppia. II.
Utsjoki, Paatus
3914 06 RODJANOAIVI
x = 7755 60, y = 477 78, z = 115-120
Utsjoen kirkosta n. 12 km länteen. |
| metsakeskus.890010053 |
890 |
Tanssijoki W |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
479530.43200000 |
7758946.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010053 |
Kohde, tarkemmin ajoittamaton kodanpohja, sijaitsee Tenojoen ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä, Tanssijoen rajavartioston tuvan pohjoispuolella. Nelikulmainen kodanpohja on koilliseen viettävällä rinteellä, hakkuuaukion länsilaidan koivupensaikossa. Se on kooltaan n. 3 x 3 m. |
| metsakeskus.890010054 |
890 |
Tanssijoki E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480035.22700000 |
7759261.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010054 |
Kohde sijaitsee Tenojoen rannalla, Tanssijoen suun molemmin puolin olevalla katajikkokentällä. Paikalla erottuu yksi pyyntikuoppa ja useita asumuksenpohjia, kodansijoja, kuoppia ja rinnekellareita. Loma-asutus on tuhonnut osan muinaisjäännöksestä. Kesämökeille johtavilla hiekkateillä on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, liesikiveyksiä, palaneita kiviä ja kvartseja. Hiekkatien ja Utsjoki - Karigasniemi -tien risteyksen pohjoispuolella on pyyntikuoppa.
|
| metsakeskus.890010054 |
890 |
Tanssijoki E |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
480035.22700000 |
7759261.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010054 |
Kohde sijaitsee Tenojoen rannalla, Tanssijoen suun molemmin puolin olevalla katajikkokentällä. Paikalla erottuu yksi pyyntikuoppa ja useita asumuksenpohjia, kodansijoja, kuoppia ja rinnekellareita. Loma-asutus on tuhonnut osan muinaisjäännöksestä. Kesämökeille johtavilla hiekkateillä on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, liesikiveyksiä, palaneita kiviä ja kvartseja. Hiekkatien ja Utsjoki - Karigasniemi -tien risteyksen pohjoispuolella on pyyntikuoppa.
|
| metsakeskus.890010054 |
890 |
Tanssijoki E |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27000 |
480035.22700000 |
7759261.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010054 |
Kohde sijaitsee Tenojoen rannalla, Tanssijoen suun molemmin puolin olevalla katajikkokentällä. Paikalla erottuu yksi pyyntikuoppa ja useita asumuksenpohjia, kodansijoja, kuoppia ja rinnekellareita. Loma-asutus on tuhonnut osan muinaisjäännöksestä. Kesämökeille johtavilla hiekkateillä on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, liesikiveyksiä, palaneita kiviä ja kvartseja. Hiekkatien ja Utsjoki - Karigasniemi -tien risteyksen pohjoispuolella on pyyntikuoppa.
|
| metsakeskus.890010054 |
890 |
Tanssijoki E |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
480035.22700000 |
7759261.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010054 |
Kohde sijaitsee Tenojoen rannalla, Tanssijoen suun molemmin puolin olevalla katajikkokentällä. Paikalla erottuu yksi pyyntikuoppa ja useita asumuksenpohjia, kodansijoja, kuoppia ja rinnekellareita. Loma-asutus on tuhonnut osan muinaisjäännöksestä. Kesämökeille johtavilla hiekkateillä on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, liesikiveyksiä, palaneita kiviä ja kvartseja. Hiekkatien ja Utsjoki - Karigasniemi -tien risteyksen pohjoispuolella on pyyntikuoppa.
|
| metsakeskus.890010054 |
890 |
Tanssijoki E |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
480035.22700000 |
7759261.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010054 |
Kohde sijaitsee Tenojoen rannalla, Tanssijoen suun molemmin puolin olevalla katajikkokentällä. Paikalla erottuu yksi pyyntikuoppa ja useita asumuksenpohjia, kodansijoja, kuoppia ja rinnekellareita. Loma-asutus on tuhonnut osan muinaisjäännöksestä. Kesämökeille johtavilla hiekkateillä on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, liesikiveyksiä, palaneita kiviä ja kvartseja. Hiekkatien ja Utsjoki - Karigasniemi -tien risteyksen pohjoispuolella on pyyntikuoppa.
|
| metsakeskus.890010054 |
890 |
Tanssijoki E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
480035.22700000 |
7759261.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010054 |
Kohde sijaitsee Tenojoen rannalla, Tanssijoen suun molemmin puolin olevalla katajikkokentällä. Paikalla erottuu yksi pyyntikuoppa ja useita asumuksenpohjia, kodansijoja, kuoppia ja rinnekellareita. Loma-asutus on tuhonnut osan muinaisjäännöksestä. Kesämökeille johtavilla hiekkateillä on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta, liesikiveyksiä, palaneita kiviä ja kvartseja. Hiekkatien ja Utsjoki - Karigasniemi -tien risteyksen pohjoispuolella on pyyntikuoppa.
|
| metsakeskus.890010055 |
890 |
Guošnjárga |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
487402.26200000 |
7761680.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010055 |
Kodanpohjat sijaitsevat Tenojoen törmän reunalla, joen ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä. Entisen rajavartiotuvan ("Yläköngäs 1983") pihapiirissä erottuu kolme nelikulmaista kodanpohjaa. Hieman ylemmällä terassilla, edellisistä kodanpohjista noin 100 m lounaaseen sijaitsee kolme nelikulmaista kodanpohjaa. Lisäksi vartiotuvalle vievän polun itäreunassa, tuvasta n. 170 m etelään erottuu pyöreä, noin 4 m halkaisijaltaan oleva kehävalli.
Vuonna 2012 tehdyssä tarkastuksessa ylemmältä terassilta löydettiin yhdeksän aiemmin havaitsematonta asumuspainannetta hiekkaiselta luoteis-koillissuuntaiselta hiekkaharjanteelta. Muinaisjäännökseen viittaavat havainnot rajoittuvat rantaan johtavan tien länsipuoliseen osaan harjannetta. |
| metsakeskus.890010056 |
890 |
Áibmejohka 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
498730.00000000 |
7757479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010056 |
Kohde sijaitsee Tenoon laskevasta Äimäjoesta 55 m pohjoiseen, Äimäjoelle vievän tieuran eteläpuolella, noin 50 m itään Äimäjoen entisen tilan niityltä. Äimäjoen pohjoispuolelta on havaittu vuoden 1985 inventoinnissa kaksi kodanpohjaa ja kvartsi-iskosten löytöpaikka kodanpohjan pohjoispuoliselta tieuralta.
Vuoden 2013 inventoinnissa alueelta paikannettiin yksi kodanpohja, jonka koko on noin 6 x 6 m. Sen keskellä on liesikiveys. Valli oli erotettavissa kodanpohjan kaakkois- ja lounaispuolella. Kodanpohjasta noin 65 m luoteeseen sijaitsee liesikiveys, jonka koko on 1 x 0,8 m ja korkeus 10-15 cm. Liesikiveyksestä noin 5 m länsiluoteeseen sijaitsee myös pyyntikuoppa, jonka koko on 3,5 x 2,5 m ja syvyys noin 40 cm. Kodanpohjasta noin 135 m itäkoilliseen löytyi tieuralta myös kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.890010056 |
890 |
Áibmejohka 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11004 |
27000 |
498730.00000000 |
7757479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010056 |
Kohde sijaitsee Tenoon laskevasta Äimäjoesta 55 m pohjoiseen, Äimäjoelle vievän tieuran eteläpuolella, noin 50 m itään Äimäjoen entisen tilan niityltä. Äimäjoen pohjoispuolelta on havaittu vuoden 1985 inventoinnissa kaksi kodanpohjaa ja kvartsi-iskosten löytöpaikka kodanpohjan pohjoispuoliselta tieuralta.
Vuoden 2013 inventoinnissa alueelta paikannettiin yksi kodanpohja, jonka koko on noin 6 x 6 m. Sen keskellä on liesikiveys. Valli oli erotettavissa kodanpohjan kaakkois- ja lounaispuolella. Kodanpohjasta noin 65 m luoteeseen sijaitsee liesikiveys, jonka koko on 1 x 0,8 m ja korkeus 10-15 cm. Liesikiveyksestä noin 5 m länsiluoteeseen sijaitsee myös pyyntikuoppa, jonka koko on 3,5 x 2,5 m ja syvyys noin 40 cm. Kodanpohjasta noin 135 m itäkoilliseen löytyi tieuralta myös kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.890010056 |
890 |
Áibmejohka 1 |
10002 |
12016 |
13178 |
11002 |
27000 |
498730.00000000 |
7757479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010056 |
Kohde sijaitsee Tenoon laskevasta Äimäjoesta 55 m pohjoiseen, Äimäjoelle vievän tieuran eteläpuolella, noin 50 m itään Äimäjoen entisen tilan niityltä. Äimäjoen pohjoispuolelta on havaittu vuoden 1985 inventoinnissa kaksi kodanpohjaa ja kvartsi-iskosten löytöpaikka kodanpohjan pohjoispuoliselta tieuralta.
Vuoden 2013 inventoinnissa alueelta paikannettiin yksi kodanpohja, jonka koko on noin 6 x 6 m. Sen keskellä on liesikiveys. Valli oli erotettavissa kodanpohjan kaakkois- ja lounaispuolella. Kodanpohjasta noin 65 m luoteeseen sijaitsee liesikiveys, jonka koko on 1 x 0,8 m ja korkeus 10-15 cm. Liesikiveyksestä noin 5 m länsiluoteeseen sijaitsee myös pyyntikuoppa, jonka koko on 3,5 x 2,5 m ja syvyys noin 40 cm. Kodanpohjasta noin 135 m itäkoilliseen löytyi tieuralta myös kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.890010056 |
890 |
Áibmejohka 1 |
10002 |
12016 |
13178 |
11004 |
27000 |
498730.00000000 |
7757479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010056 |
Kohde sijaitsee Tenoon laskevasta Äimäjoesta 55 m pohjoiseen, Äimäjoelle vievän tieuran eteläpuolella, noin 50 m itään Äimäjoen entisen tilan niityltä. Äimäjoen pohjoispuolelta on havaittu vuoden 1985 inventoinnissa kaksi kodanpohjaa ja kvartsi-iskosten löytöpaikka kodanpohjan pohjoispuoliselta tieuralta.
Vuoden 2013 inventoinnissa alueelta paikannettiin yksi kodanpohja, jonka koko on noin 6 x 6 m. Sen keskellä on liesikiveys. Valli oli erotettavissa kodanpohjan kaakkois- ja lounaispuolella. Kodanpohjasta noin 65 m luoteeseen sijaitsee liesikiveys, jonka koko on 1 x 0,8 m ja korkeus 10-15 cm. Liesikiveyksestä noin 5 m länsiluoteeseen sijaitsee myös pyyntikuoppa, jonka koko on 3,5 x 2,5 m ja syvyys noin 40 cm. Kodanpohjasta noin 135 m itäkoilliseen löytyi tieuralta myös kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.890010056 |
890 |
Áibmejohka 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
498730.00000000 |
7757479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010056 |
Kohde sijaitsee Tenoon laskevasta Äimäjoesta 55 m pohjoiseen, Äimäjoelle vievän tieuran eteläpuolella, noin 50 m itään Äimäjoen entisen tilan niityltä. Äimäjoen pohjoispuolelta on havaittu vuoden 1985 inventoinnissa kaksi kodanpohjaa ja kvartsi-iskosten löytöpaikka kodanpohjan pohjoispuoliselta tieuralta.
Vuoden 2013 inventoinnissa alueelta paikannettiin yksi kodanpohja, jonka koko on noin 6 x 6 m. Sen keskellä on liesikiveys. Valli oli erotettavissa kodanpohjan kaakkois- ja lounaispuolella. Kodanpohjasta noin 65 m luoteeseen sijaitsee liesikiveys, jonka koko on 1 x 0,8 m ja korkeus 10-15 cm. Liesikiveyksestä noin 5 m länsiluoteeseen sijaitsee myös pyyntikuoppa, jonka koko on 3,5 x 2,5 m ja syvyys noin 40 cm. Kodanpohjasta noin 135 m itäkoilliseen löytyi tieuralta myös kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.890010056 |
890 |
Áibmejohka 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
498730.00000000 |
7757479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010056 |
Kohde sijaitsee Tenoon laskevasta Äimäjoesta 55 m pohjoiseen, Äimäjoelle vievän tieuran eteläpuolella, noin 50 m itään Äimäjoen entisen tilan niityltä. Äimäjoen pohjoispuolelta on havaittu vuoden 1985 inventoinnissa kaksi kodanpohjaa ja kvartsi-iskosten löytöpaikka kodanpohjan pohjoispuoliselta tieuralta.
Vuoden 2013 inventoinnissa alueelta paikannettiin yksi kodanpohja, jonka koko on noin 6 x 6 m. Sen keskellä on liesikiveys. Valli oli erotettavissa kodanpohjan kaakkois- ja lounaispuolella. Kodanpohjasta noin 65 m luoteeseen sijaitsee liesikiveys, jonka koko on 1 x 0,8 m ja korkeus 10-15 cm. Liesikiveyksestä noin 5 m länsiluoteeseen sijaitsee myös pyyntikuoppa, jonka koko on 3,5 x 2,5 m ja syvyys noin 40 cm. Kodanpohjasta noin 135 m itäkoilliseen löytyi tieuralta myös kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.890010056 |
890 |
Áibmejohka 1 |
10002 |
12008 |
13000 |
11002 |
27000 |
498730.00000000 |
7757479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010056 |
Kohde sijaitsee Tenoon laskevasta Äimäjoesta 55 m pohjoiseen, Äimäjoelle vievän tieuran eteläpuolella, noin 50 m itään Äimäjoen entisen tilan niityltä. Äimäjoen pohjoispuolelta on havaittu vuoden 1985 inventoinnissa kaksi kodanpohjaa ja kvartsi-iskosten löytöpaikka kodanpohjan pohjoispuoliselta tieuralta.
Vuoden 2013 inventoinnissa alueelta paikannettiin yksi kodanpohja, jonka koko on noin 6 x 6 m. Sen keskellä on liesikiveys. Valli oli erotettavissa kodanpohjan kaakkois- ja lounaispuolella. Kodanpohjasta noin 65 m luoteeseen sijaitsee liesikiveys, jonka koko on 1 x 0,8 m ja korkeus 10-15 cm. Liesikiveyksestä noin 5 m länsiluoteeseen sijaitsee myös pyyntikuoppa, jonka koko on 3,5 x 2,5 m ja syvyys noin 40 cm. Kodanpohjasta noin 135 m itäkoilliseen löytyi tieuralta myös kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.890010056 |
890 |
Áibmejohka 1 |
10002 |
12008 |
13000 |
11004 |
27000 |
498730.00000000 |
7757479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010056 |
Kohde sijaitsee Tenoon laskevasta Äimäjoesta 55 m pohjoiseen, Äimäjoelle vievän tieuran eteläpuolella, noin 50 m itään Äimäjoen entisen tilan niityltä. Äimäjoen pohjoispuolelta on havaittu vuoden 1985 inventoinnissa kaksi kodanpohjaa ja kvartsi-iskosten löytöpaikka kodanpohjan pohjoispuoliselta tieuralta.
Vuoden 2013 inventoinnissa alueelta paikannettiin yksi kodanpohja, jonka koko on noin 6 x 6 m. Sen keskellä on liesikiveys. Valli oli erotettavissa kodanpohjan kaakkois- ja lounaispuolella. Kodanpohjasta noin 65 m luoteeseen sijaitsee liesikiveys, jonka koko on 1 x 0,8 m ja korkeus 10-15 cm. Liesikiveyksestä noin 5 m länsiluoteeseen sijaitsee myös pyyntikuoppa, jonka koko on 3,5 x 2,5 m ja syvyys noin 40 cm. Kodanpohjasta noin 135 m itäkoilliseen löytyi tieuralta myös kvartsi-iskoksia, joita ei otettu talteen. |
| metsakeskus.890010057 |
890 |
Áibmejohka 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
499714.00000000 |
7757410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010057 |
Muinaisjäännösryhmän muodostaa yksi kodanpohja ja pyyntikuoppa, jotka sijaitsevat Karigasniemi-Utsjoki -välisen seututien 970 eteläpuolella, loivasti Tenoon viettävällä, jäkäläpohjaisella, kuivalla hiekkakankaalla. Ylitalon tila sijatsee kohteesta noin 160 m kaakkoon.
Kodanpohjan halkaisija on noin 6 m ja sen keskellä erottuu liesikumpu. Kodansijasta noin 20 m itään on noin 6 x 4 m kokoinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.890010057 |
890 |
Áibmejohka 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
499714.00000000 |
7757410.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010057 |
Muinaisjäännösryhmän muodostaa yksi kodanpohja ja pyyntikuoppa, jotka sijaitsevat Karigasniemi-Utsjoki -välisen seututien 970 eteläpuolella, loivasti Tenoon viettävällä, jäkäläpohjaisella, kuivalla hiekkakankaalla. Ylitalon tila sijatsee kohteesta noin 160 m kaakkoon.
Kodanpohjan halkaisija on noin 6 m ja sen keskellä erottuu liesikumpu. Kodansijasta noin 20 m itään on noin 6 x 4 m kokoinen pyyntikuoppa. |
| metsakeskus.890010058 |
890 |
Äimäjoki III |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
500007.19700000 |
7757361.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010058 |
Kohde, suorakaiteen muotoinen asumuksenpohja, sijaitsee Tenojoen ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä, kapealla Tenoon viettävällä rantaterassilla. Tenon rannasta on paikalle matkaa n. 100 m ja Aittasuvannon talosta n. 50 m. Maapohja on tasanteella hiekkaa. Tunturikoivikossa erottuu n. 7 x 7 m:n kokoinen liesikummullinen asumuksenpohja.
Ks. Erä-Esko, inv. 1953 (maininta). |
| metsakeskus.890010059 |
890 |
Čoalgasbore 1 |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27006 |
500230.00000000 |
7756671.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010059 |
Kohde sijaitsee Äimäjoen ja Tenon välissä, noin 80 m Karigasniemi-Utsjoki -tien lounaispuolella, Kultalan talosta n. 100 m luoteeseen, välittömästi Kultalan tilaan kuuluvan niityn koillis- ja luoteisreunassa. Paikka on hienohiekkainen, tiheää tunturikoivikkoa kasvava laakso, missä kodanpohjat sijaitsevat noin 135 m pitkässä rivissä.
Kodanpohjat ovat neliön tai monikulmion muotoisia, niiden halkaisija on noin 6-7 m ja niiden ympärillä on vallit. Kaikissa erottuu liesikiveys keskellä kohoumana. Kodanpohjien luoteispuoleisella harjanteella on useita kuoppia, ja asuinpaikkalöytöjä on aikoinaan havaittu myös laakson pohjaa naudattavalla viljelystiellä. Kotakenttä liittyy Äimäjoen suulle 1600-luvulla tiettävästi rakennettuun kirkkoon.
Löydöt: riippulukko, avain, luunaskali, saviastian pala, piitä, kvartsia, palanutta ja palamatonta luuta (Hist. os. 53069:1-6, KM 23312:1-6). |
| metsakeskus.890010060 |
890 |
Entinen Rajavartiosto |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
501836.45800000 |
7755835.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010060 |
Kohde sijaitsee on Tenon ja Utsjoen yhtymäkohdassa, Utsjoensuun länsipuolella. Paikalla on kaksi kodanpohjaa ja ylempänä törmän päällä yksi pyyntikuoppa. Kodanpohjat (halkaisijaltaan noin 8 metriä ja 6 metriä) sijaitsevat Utsjoen ja Tenon rannalla kulkevan tien mutkassa, molemmin puolin tietä. Niissä erottuu heikosti keskellä liesikumpu.
Kodanpohjista noin 70 metriä lounaaseen, törmän päällä, entisen rajavartioston pihalla, on valleineen noin 4 metriä laaja ja noin 1,2 metriä syvä pyyntikuoppa. Piha-alueella on ollut muitakin pyyntikuoppia, jotka on sittemmin täytetty.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kodanpohjista otettiin koordinaatit ja todettiin, että pyyntikuoppaa oli täytetty puu- ja lehtiaineksella.
Katso Erä-Esko 1953 (maininta).
SKL luettelo 33 |
| metsakeskus.890010060 |
890 |
Entinen Rajavartiosto |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
501836.45800000 |
7755835.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010060 |
Kohde sijaitsee on Tenon ja Utsjoen yhtymäkohdassa, Utsjoensuun länsipuolella. Paikalla on kaksi kodanpohjaa ja ylempänä törmän päällä yksi pyyntikuoppa. Kodanpohjat (halkaisijaltaan noin 8 metriä ja 6 metriä) sijaitsevat Utsjoen ja Tenon rannalla kulkevan tien mutkassa, molemmin puolin tietä. Niissä erottuu heikosti keskellä liesikumpu.
Kodanpohjista noin 70 metriä lounaaseen, törmän päällä, entisen rajavartioston pihalla, on valleineen noin 4 metriä laaja ja noin 1,2 metriä syvä pyyntikuoppa. Piha-alueella on ollut muitakin pyyntikuoppia, jotka on sittemmin täytetty.
Vuoden 2020 tarkastuksessa kodanpohjista otettiin koordinaatit ja todettiin, että pyyntikuoppaa oli täytetty puu- ja lehtiaineksella.
Katso Erä-Esko 1953 (maininta).
SKL luettelo 33 |
| metsakeskus.890010061 |
890 |
Kirkonkylä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500746.90100000 |
7755142.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010061 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka, sijaitsee Utsjoen luoteisrannalla, vanhasta kunnantalosta n. 120 m lounaaseen. Paikka on pensaikkoinen tasanne rantatörmän laidassa. Törmä vyöryy vähitellen jokeen. Maaperä on hienorakeista soraa. Alueen kaakkoiskulmassa, törmän taitteessa on osittain jokeen vyörynyt mahdollinen kodanpohja.
Löydöt: kvartsia, kvartsiittia
(KM 23081:1-2).
Museoviraston lappuluettelossa koordinaatteina x=7758 38, y=3502 58, z=75-80. |
| metsakeskus.890010063 |
890 |
Lintula |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
511497.56300000 |
7762679.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010063 |
Kohde, kenttä, sijaitsee Poaresjohkan suun koillisrannalla, jokisuun ja Utsjoki-Nuorgam -maantien välissä. Rantatörmän reunalla, törmän suuntaisessa rivissä, on Lintulan tilan saunan molemmin puolin kuusi eri kokoista ja muotoista kodanpohjaa. Muutamissa erottuu liesikumpu, sekä kuoppia. Saunasta 50 metriä itään, ylemmällä terassilla, on yksi nelikulmainen kodanpohja ja pari kuoppaa. Myöhempi rakentaminen lienee tuhonnut osan kentästä. |
| metsakeskus.890010064 |
890 |
Kivelä |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
522018.31900000 |
7773295.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010064 |
Kohde, kodanpohja, sijaitsee Palokosken tilalta vajaat 2 km ylävirtaan. Tenon ja maantien välissä on kumpareisessa tunturikoivikossa, entisen viljelysmaan reunassa kuuden metrin laajuinen kodanpohja. Viljelysmaalla on jäänteitä hirsitalosta piisinraunioineen. Tästä itään on polun varressa kellarikuopallinen talonpohja. |
| metsakeskus.890010065 |
890 |
Välimaa |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27006 |
518839.60200000 |
7768197.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010065 |
Kohde, Välimaan museotila, sijaitsee Pajukosken tilan länsipuolella, Tenon ja maantien välissä, ruohottuneella ja pensaikoituneella rantaterassilla. Tilan rakennukset on entisöity kuvaamaan utsjokista, Tenon varren jokisaamelaistaloutta, jolle on ominaista kalastuksen ohella karjan ja lampaiden hoito.
Museotilan aitauksen sisäpuolisella alueella kartoitettiin vuonna 1990 kymmenkunta hirsirakennuksen, turvekodan tai kammin pohjaa ja rantakaistaleella kentän väilittömässä läheisyydessä ainakin kuusi kodansijaa. Jokitörmän läheisyydessä olleista rakenteista osa oli sortunut eroosion vaikutuksesta. Näiden lisäksi museoalueen aidan länsipuolelta havaittiin varpuja kasvavalla rantaterassilla useita kodansijoja, jotka kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Muutama kymmenen metriä aidasta länteen, "rasitetien" pohjoispuolella, vuonna 1990 havaittiin myös 6 x 6 m kokoinen tuvanpohja mahdollisine tulisijan jäännöksineen. Sen ympärillä oli myös jäännöksiä aitauksesta. Myös Utsjoki - Nuorgam maantien pohjoispuolelta, n. 10 m Välimaan aidan kaakkoiskulmasta ja muutama metri tieltä havaittiin suorakaiteinen rakennuksenpohja.
Kesäkuussa 2014 kohde kartoitettiin uudelleen Välimaan päärakennuksen kunnostuksen yhteydessä, jolloin vuoden 1990 kodanpohjien ja rakennusten pohjien numerointi uusittiin. Rekisteriin merkityt alakohteet noudattavat uutta numerointia. Vuoden 1990 karttaan merkittyjä kodanpohjia 10 ja 11 ei voitu enää paikallistaa. Kaikkiaan kentästä ja sen ympäristöstä löytyi 28 kodanpohjaa, kaksi rakennuksen pohjaa, vanhan vinttikaivon röykkiö sekä käymäläkuoppa.
Löydöt: rautakirves (KM 24400). Ks. 1985 Carpelan (muistio).
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) ja siirtynyt Museovirastolta Metsähallituksen hallintaan 2014. |
| metsakeskus.890010065 |
890 |
Välimaa |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27007 |
518839.60200000 |
7768197.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010065 |
Kohde, Välimaan museotila, sijaitsee Pajukosken tilan länsipuolella, Tenon ja maantien välissä, ruohottuneella ja pensaikoituneella rantaterassilla. Tilan rakennukset on entisöity kuvaamaan utsjokista, Tenon varren jokisaamelaistaloutta, jolle on ominaista kalastuksen ohella karjan ja lampaiden hoito.
Museotilan aitauksen sisäpuolisella alueella kartoitettiin vuonna 1990 kymmenkunta hirsirakennuksen, turvekodan tai kammin pohjaa ja rantakaistaleella kentän väilittömässä läheisyydessä ainakin kuusi kodansijaa. Jokitörmän läheisyydessä olleista rakenteista osa oli sortunut eroosion vaikutuksesta. Näiden lisäksi museoalueen aidan länsipuolelta havaittiin varpuja kasvavalla rantaterassilla useita kodansijoja, jotka kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Muutama kymmenen metriä aidasta länteen, "rasitetien" pohjoispuolella, vuonna 1990 havaittiin myös 6 x 6 m kokoinen tuvanpohja mahdollisine tulisijan jäännöksineen. Sen ympärillä oli myös jäännöksiä aitauksesta. Myös Utsjoki - Nuorgam maantien pohjoispuolelta, n. 10 m Välimaan aidan kaakkoiskulmasta ja muutama metri tieltä havaittiin suorakaiteinen rakennuksenpohja.
Kesäkuussa 2014 kohde kartoitettiin uudelleen Välimaan päärakennuksen kunnostuksen yhteydessä, jolloin vuoden 1990 kodanpohjien ja rakennusten pohjien numerointi uusittiin. Rekisteriin merkityt alakohteet noudattavat uutta numerointia. Vuoden 1990 karttaan merkittyjä kodanpohjia 10 ja 11 ei voitu enää paikallistaa. Kaikkiaan kentästä ja sen ympäristöstä löytyi 28 kodanpohjaa, kaksi rakennuksen pohjaa, vanhan vinttikaivon röykkiö sekä käymäläkuoppa.
Löydöt: rautakirves (KM 24400). Ks. 1985 Carpelan (muistio).
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) ja siirtynyt Museovirastolta Metsähallituksen hallintaan 2014. |
| metsakeskus.890010065 |
890 |
Välimaa |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27008 |
518839.60200000 |
7768197.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010065 |
Kohde, Välimaan museotila, sijaitsee Pajukosken tilan länsipuolella, Tenon ja maantien välissä, ruohottuneella ja pensaikoituneella rantaterassilla. Tilan rakennukset on entisöity kuvaamaan utsjokista, Tenon varren jokisaamelaistaloutta, jolle on ominaista kalastuksen ohella karjan ja lampaiden hoito.
Museotilan aitauksen sisäpuolisella alueella kartoitettiin vuonna 1990 kymmenkunta hirsirakennuksen, turvekodan tai kammin pohjaa ja rantakaistaleella kentän väilittömässä läheisyydessä ainakin kuusi kodansijaa. Jokitörmän läheisyydessä olleista rakenteista osa oli sortunut eroosion vaikutuksesta. Näiden lisäksi museoalueen aidan länsipuolelta havaittiin varpuja kasvavalla rantaterassilla useita kodansijoja, jotka kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Muutama kymmenen metriä aidasta länteen, "rasitetien" pohjoispuolella, vuonna 1990 havaittiin myös 6 x 6 m kokoinen tuvanpohja mahdollisine tulisijan jäännöksineen. Sen ympärillä oli myös jäännöksiä aitauksesta. Myös Utsjoki - Nuorgam maantien pohjoispuolelta, n. 10 m Välimaan aidan kaakkoiskulmasta ja muutama metri tieltä havaittiin suorakaiteinen rakennuksenpohja.
Kesäkuussa 2014 kohde kartoitettiin uudelleen Välimaan päärakennuksen kunnostuksen yhteydessä, jolloin vuoden 1990 kodanpohjien ja rakennusten pohjien numerointi uusittiin. Rekisteriin merkityt alakohteet noudattavat uutta numerointia. Vuoden 1990 karttaan merkittyjä kodanpohjia 10 ja 11 ei voitu enää paikallistaa. Kaikkiaan kentästä ja sen ympäristöstä löytyi 28 kodanpohjaa, kaksi rakennuksen pohjaa, vanhan vinttikaivon röykkiö sekä käymäläkuoppa.
Löydöt: rautakirves (KM 24400). Ks. 1985 Carpelan (muistio).
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) ja siirtynyt Museovirastolta Metsähallituksen hallintaan 2014. |
| metsakeskus.890010065 |
890 |
Välimaa |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27009 |
518839.60200000 |
7768197.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010065 |
Kohde, Välimaan museotila, sijaitsee Pajukosken tilan länsipuolella, Tenon ja maantien välissä, ruohottuneella ja pensaikoituneella rantaterassilla. Tilan rakennukset on entisöity kuvaamaan utsjokista, Tenon varren jokisaamelaistaloutta, jolle on ominaista kalastuksen ohella karjan ja lampaiden hoito.
Museotilan aitauksen sisäpuolisella alueella kartoitettiin vuonna 1990 kymmenkunta hirsirakennuksen, turvekodan tai kammin pohjaa ja rantakaistaleella kentän väilittömässä läheisyydessä ainakin kuusi kodansijaa. Jokitörmän läheisyydessä olleista rakenteista osa oli sortunut eroosion vaikutuksesta. Näiden lisäksi museoalueen aidan länsipuolelta havaittiin varpuja kasvavalla rantaterassilla useita kodansijoja, jotka kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Muutama kymmenen metriä aidasta länteen, "rasitetien" pohjoispuolella, vuonna 1990 havaittiin myös 6 x 6 m kokoinen tuvanpohja mahdollisine tulisijan jäännöksineen. Sen ympärillä oli myös jäännöksiä aitauksesta. Myös Utsjoki - Nuorgam maantien pohjoispuolelta, n. 10 m Välimaan aidan kaakkoiskulmasta ja muutama metri tieltä havaittiin suorakaiteinen rakennuksenpohja.
Kesäkuussa 2014 kohde kartoitettiin uudelleen Välimaan päärakennuksen kunnostuksen yhteydessä, jolloin vuoden 1990 kodanpohjien ja rakennusten pohjien numerointi uusittiin. Rekisteriin merkityt alakohteet noudattavat uutta numerointia. Vuoden 1990 karttaan merkittyjä kodanpohjia 10 ja 11 ei voitu enää paikallistaa. Kaikkiaan kentästä ja sen ympäristöstä löytyi 28 kodanpohjaa, kaksi rakennuksen pohjaa, vanhan vinttikaivon röykkiö sekä käymäläkuoppa.
Löydöt: rautakirves (KM 24400). Ks. 1985 Carpelan (muistio).
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) ja siirtynyt Museovirastolta Metsähallituksen hallintaan 2014. |
| metsakeskus.890010065 |
890 |
Välimaa |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27006 |
518839.60200000 |
7768197.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010065 |
Kohde, Välimaan museotila, sijaitsee Pajukosken tilan länsipuolella, Tenon ja maantien välissä, ruohottuneella ja pensaikoituneella rantaterassilla. Tilan rakennukset on entisöity kuvaamaan utsjokista, Tenon varren jokisaamelaistaloutta, jolle on ominaista kalastuksen ohella karjan ja lampaiden hoito.
Museotilan aitauksen sisäpuolisella alueella kartoitettiin vuonna 1990 kymmenkunta hirsirakennuksen, turvekodan tai kammin pohjaa ja rantakaistaleella kentän väilittömässä läheisyydessä ainakin kuusi kodansijaa. Jokitörmän läheisyydessä olleista rakenteista osa oli sortunut eroosion vaikutuksesta. Näiden lisäksi museoalueen aidan länsipuolelta havaittiin varpuja kasvavalla rantaterassilla useita kodansijoja, jotka kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Muutama kymmenen metriä aidasta länteen, "rasitetien" pohjoispuolella, vuonna 1990 havaittiin myös 6 x 6 m kokoinen tuvanpohja mahdollisine tulisijan jäännöksineen. Sen ympärillä oli myös jäännöksiä aitauksesta. Myös Utsjoki - Nuorgam maantien pohjoispuolelta, n. 10 m Välimaan aidan kaakkoiskulmasta ja muutama metri tieltä havaittiin suorakaiteinen rakennuksenpohja.
Kesäkuussa 2014 kohde kartoitettiin uudelleen Välimaan päärakennuksen kunnostuksen yhteydessä, jolloin vuoden 1990 kodanpohjien ja rakennusten pohjien numerointi uusittiin. Rekisteriin merkityt alakohteet noudattavat uutta numerointia. Vuoden 1990 karttaan merkittyjä kodanpohjia 10 ja 11 ei voitu enää paikallistaa. Kaikkiaan kentästä ja sen ympäristöstä löytyi 28 kodanpohjaa, kaksi rakennuksen pohjaa, vanhan vinttikaivon röykkiö sekä käymäläkuoppa.
Löydöt: rautakirves (KM 24400). Ks. 1985 Carpelan (muistio).
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) ja siirtynyt Museovirastolta Metsähallituksen hallintaan 2014. |
| metsakeskus.890010065 |
890 |
Välimaa |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27007 |
518839.60200000 |
7768197.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010065 |
Kohde, Välimaan museotila, sijaitsee Pajukosken tilan länsipuolella, Tenon ja maantien välissä, ruohottuneella ja pensaikoituneella rantaterassilla. Tilan rakennukset on entisöity kuvaamaan utsjokista, Tenon varren jokisaamelaistaloutta, jolle on ominaista kalastuksen ohella karjan ja lampaiden hoito.
Museotilan aitauksen sisäpuolisella alueella kartoitettiin vuonna 1990 kymmenkunta hirsirakennuksen, turvekodan tai kammin pohjaa ja rantakaistaleella kentän väilittömässä läheisyydessä ainakin kuusi kodansijaa. Jokitörmän läheisyydessä olleista rakenteista osa oli sortunut eroosion vaikutuksesta. Näiden lisäksi museoalueen aidan länsipuolelta havaittiin varpuja kasvavalla rantaterassilla useita kodansijoja, jotka kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Muutama kymmenen metriä aidasta länteen, "rasitetien" pohjoispuolella, vuonna 1990 havaittiin myös 6 x 6 m kokoinen tuvanpohja mahdollisine tulisijan jäännöksineen. Sen ympärillä oli myös jäännöksiä aitauksesta. Myös Utsjoki - Nuorgam maantien pohjoispuolelta, n. 10 m Välimaan aidan kaakkoiskulmasta ja muutama metri tieltä havaittiin suorakaiteinen rakennuksenpohja.
Kesäkuussa 2014 kohde kartoitettiin uudelleen Välimaan päärakennuksen kunnostuksen yhteydessä, jolloin vuoden 1990 kodanpohjien ja rakennusten pohjien numerointi uusittiin. Rekisteriin merkityt alakohteet noudattavat uutta numerointia. Vuoden 1990 karttaan merkittyjä kodanpohjia 10 ja 11 ei voitu enää paikallistaa. Kaikkiaan kentästä ja sen ympäristöstä löytyi 28 kodanpohjaa, kaksi rakennuksen pohjaa, vanhan vinttikaivon röykkiö sekä käymäläkuoppa.
Löydöt: rautakirves (KM 24400). Ks. 1985 Carpelan (muistio).
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) ja siirtynyt Museovirastolta Metsähallituksen hallintaan 2014. |
| metsakeskus.890010065 |
890 |
Välimaa |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27008 |
518839.60200000 |
7768197.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010065 |
Kohde, Välimaan museotila, sijaitsee Pajukosken tilan länsipuolella, Tenon ja maantien välissä, ruohottuneella ja pensaikoituneella rantaterassilla. Tilan rakennukset on entisöity kuvaamaan utsjokista, Tenon varren jokisaamelaistaloutta, jolle on ominaista kalastuksen ohella karjan ja lampaiden hoito.
Museotilan aitauksen sisäpuolisella alueella kartoitettiin vuonna 1990 kymmenkunta hirsirakennuksen, turvekodan tai kammin pohjaa ja rantakaistaleella kentän väilittömässä läheisyydessä ainakin kuusi kodansijaa. Jokitörmän läheisyydessä olleista rakenteista osa oli sortunut eroosion vaikutuksesta. Näiden lisäksi museoalueen aidan länsipuolelta havaittiin varpuja kasvavalla rantaterassilla useita kodansijoja, jotka kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Muutama kymmenen metriä aidasta länteen, "rasitetien" pohjoispuolella, vuonna 1990 havaittiin myös 6 x 6 m kokoinen tuvanpohja mahdollisine tulisijan jäännöksineen. Sen ympärillä oli myös jäännöksiä aitauksesta. Myös Utsjoki - Nuorgam maantien pohjoispuolelta, n. 10 m Välimaan aidan kaakkoiskulmasta ja muutama metri tieltä havaittiin suorakaiteinen rakennuksenpohja.
Kesäkuussa 2014 kohde kartoitettiin uudelleen Välimaan päärakennuksen kunnostuksen yhteydessä, jolloin vuoden 1990 kodanpohjien ja rakennusten pohjien numerointi uusittiin. Rekisteriin merkityt alakohteet noudattavat uutta numerointia. Vuoden 1990 karttaan merkittyjä kodanpohjia 10 ja 11 ei voitu enää paikallistaa. Kaikkiaan kentästä ja sen ympäristöstä löytyi 28 kodanpohjaa, kaksi rakennuksen pohjaa, vanhan vinttikaivon röykkiö sekä käymäläkuoppa.
Löydöt: rautakirves (KM 24400). Ks. 1985 Carpelan (muistio).
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) ja siirtynyt Museovirastolta Metsähallituksen hallintaan 2014. |
| metsakeskus.890010065 |
890 |
Välimaa |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27009 |
518839.60200000 |
7768197.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010065 |
Kohde, Välimaan museotila, sijaitsee Pajukosken tilan länsipuolella, Tenon ja maantien välissä, ruohottuneella ja pensaikoituneella rantaterassilla. Tilan rakennukset on entisöity kuvaamaan utsjokista, Tenon varren jokisaamelaistaloutta, jolle on ominaista kalastuksen ohella karjan ja lampaiden hoito.
Museotilan aitauksen sisäpuolisella alueella kartoitettiin vuonna 1990 kymmenkunta hirsirakennuksen, turvekodan tai kammin pohjaa ja rantakaistaleella kentän väilittömässä läheisyydessä ainakin kuusi kodansijaa. Jokitörmän läheisyydessä olleista rakenteista osa oli sortunut eroosion vaikutuksesta. Näiden lisäksi museoalueen aidan länsipuolelta havaittiin varpuja kasvavalla rantaterassilla useita kodansijoja, jotka kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Muutama kymmenen metriä aidasta länteen, "rasitetien" pohjoispuolella, vuonna 1990 havaittiin myös 6 x 6 m kokoinen tuvanpohja mahdollisine tulisijan jäännöksineen. Sen ympärillä oli myös jäännöksiä aitauksesta. Myös Utsjoki - Nuorgam maantien pohjoispuolelta, n. 10 m Välimaan aidan kaakkoiskulmasta ja muutama metri tieltä havaittiin suorakaiteinen rakennuksenpohja.
Kesäkuussa 2014 kohde kartoitettiin uudelleen Välimaan päärakennuksen kunnostuksen yhteydessä, jolloin vuoden 1990 kodanpohjien ja rakennusten pohjien numerointi uusittiin. Rekisteriin merkityt alakohteet noudattavat uutta numerointia. Vuoden 1990 karttaan merkittyjä kodanpohjia 10 ja 11 ei voitu enää paikallistaa. Kaikkiaan kentästä ja sen ympäristöstä löytyi 28 kodanpohjaa, kaksi rakennuksen pohjaa, vanhan vinttikaivon röykkiö sekä käymäläkuoppa.
Löydöt: rautakirves (KM 24400). Ks. 1985 Carpelan (muistio).
Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001) ja siirtynyt Museovirastolta Metsähallituksen hallintaan 2014. |
| metsakeskus.890010067 |
890 |
Vähä-Sarja |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
539491.30100000 |
7758901.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010067 |
Kohde, kenttä, sijaitsee Pulmankijärven eteläpäässä, hiekkaisella vanhalla rantavallilla, järven ja Pulmankijoen mutkan välisellä kannaksella. Kenttä kasvaa heinikkoa. Paikalla erottuu kolme suorakaiteisen rakennuksen pohjaa, sortunut kellarikuoppa ja kolme kodanpohjaa.
Kentän koko on n. 50 x 100 m ja ajoittunee 1800 - ja 1900 -luvuille. |
| metsakeskus.890010068 |
890 |
Keneskoski |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
502109.24700000 |
7735129.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010068 |
Kohde, pyyntikuopparyhmä, sijaitsee Kenesjärven ja Puksaljärven välissä, Keneskosken lounaisrannalla, joen ja jyrkän tunturinrinteen välissä. Paikalla on ollut ainakin 32 kuopan muodostama ryhmä n. 400 m:n matkalla. Tienparannustyö on tuhonnut suurimman osan kuopista. Yksi pyyntikuoppa sijaitsee E4-tien itäpuolella, |
| metsakeskus.890010069 |
890 |
Karigasniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
454185.70200000 |
7696906.16400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010069 |
Kohde, pyyntikuoppa, sijaitsee Karigasniemen tullista n. 2,3 km etelään, mäntykankaalla, Karigasniemi-Angeli -polkutien kaakkoisreunassa. Kuoppa on halkaisijaltaan kolmatta metriä, syvyydeltään yli puoli metriä. |
| metsakeskus.890010070 |
890 |
Kirkonkylä 2 |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
500743.00000000 |
7754343.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010070 |
Kohde, kodanpohjat ja laakea nelikulmainen kuoppa, sijaitsevat noin 1200 metriä Utsjoen uudesta kunnanvirastosta etelään, Utsjoen länsirannalla, joen ja Seitatien välisellä noin 30 metriä leveällä rantakaistaleella. Tunturikoivikossa erottuu laakea, kooltaan noin 4 x 4 metriä oleva kuoppa. Tästä 50 metriä etelälounaaseen on vuonna 1988 havaittu myöhemmän rakennuksen perustan ympärillä neljä mahdollista kodansijaa, joiden kaikkien keskellä erottuu liesikiveys.
Vuoden 2011 tarkastuksessa kesken jääneen rakennuksen perustan ympärillä erottui vain yksi selkeä kodanpohja ja kaksi liesikiveystä. |
| metsakeskus.890010071 |
890 |
Vuolit Jeagelveaijohka |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
520069.11100000 |
7768437.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010071 |
Kohde, n. 4 x 4 m:n kokoinen kuoppa, sijaitsee Tenon ja Utsjoki - Nuorgam -maantien välissä, Vuolit Jeagelveaijohkan pohjoisrannalla, tunturikoivikossa joen rantatörmän taitteessa. Kuopan reunaan on rakenettu lomamökki. |
| metsakeskus.890010075 |
890 |
Gamajohnjálmmeluoppal |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
492504.00000000 |
7720226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010075 |
Pyyntikuopista on ilmoittanut ilmoittanut H. Ormio vuonna 1986.
Kohde sijaitsee Kevojoen laaksossa joen kaakkoispuolella, vastapäätä Gamajohkan suuta, melko tasaisella, noin kolmensadan metrin mittaisella ja leveimrnillään noin sadan metrin levyisellä terassimaisella alueella, joka on noin kymmenen metriä joen pintaa korkeammalla, sekä samaisen terassin koillispäässä, loivasti kohti Suohpasjavria laskevalla rinteellä.
Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppakohde. Kevon retkeilyreitin polulla ja sen läheisyydessä havaittiin merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista noin kolmensadan metrin matkalla, muutamien kymmenien metrien levyisellä koillis-lounaissuuntaisella vyöhykkeellä. Lähimpänä Kevojokea tavatut löydöt havaittiin joen rantatörmän päältä, vastapäätä Gamajohkan suuta. Kohteen koillisosasta, suojaisesta notkelmasta, noin kaksikymmentä metriä Kevon retkeilyreitiltä kaakkoon, noin seitsemänkymmentä metriä Kevojoesta kaakkoon, noin kuusikymmentä metriä Suohpasjavrin etelärannasta lounaaseen, paikallistettiin kookas yksittäinen asumuspainanne. Asuinpaikalta löytyi myös mahdolliselta kuoppaliedeltä vaikuttava pienialaisempi kuopanne. Useimmat asuinpaikan löydöt olivat kvartsi-iskoksia, mutta kvartsilöytöjen lisäksi Kevon retkeilyreitin polulta tavattiin noin neliömetrin alueelta keskittymä kvartsiittilöytöjä, joiden
joukossa oli paitsi iskoksia, myös rikkoutuneita esineitä tai esineiden teelmiä. Kyseiset kvartsiittilöydöt sekä jonkin verran kvartsi-iskoksia asumuspainanteeseen kaivetusta lapioopistosta ja Kevojoen rantatörmän päältä vastapäätä Gamajohkan suuta tavatusta iskoskeskittymästä kerättiin talteen.
Pyyntikuoppaketjussa on yhdeksäntoista kookasta pyyntikuoppaa. Ne ovat kaivetut moreenimaahan, useimmat terassimaisen tasanteen kaakkoisreunaa seuraavalle vyöhykkeelle, missä maasto alkaa kohota jyrkemmin kohti kaakkoa. |
| metsakeskus.890010075 |
890 |
Gamajohnjálmmeluoppal |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
492504.00000000 |
7720226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010075 |
Pyyntikuopista on ilmoittanut ilmoittanut H. Ormio vuonna 1986.
Kohde sijaitsee Kevojoen laaksossa joen kaakkoispuolella, vastapäätä Gamajohkan suuta, melko tasaisella, noin kolmensadan metrin mittaisella ja leveimrnillään noin sadan metrin levyisellä terassimaisella alueella, joka on noin kymmenen metriä joen pintaa korkeammalla, sekä samaisen terassin koillispäässä, loivasti kohti Suohpasjavria laskevalla rinteellä.
Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppakohde. Kevon retkeilyreitin polulla ja sen läheisyydessä havaittiin merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista noin kolmensadan metrin matkalla, muutamien kymmenien metrien levyisellä koillis-lounaissuuntaisella vyöhykkeellä. Lähimpänä Kevojokea tavatut löydöt havaittiin joen rantatörmän päältä, vastapäätä Gamajohkan suuta. Kohteen koillisosasta, suojaisesta notkelmasta, noin kaksikymmentä metriä Kevon retkeilyreitiltä kaakkoon, noin seitsemänkymmentä metriä Kevojoesta kaakkoon, noin kuusikymmentä metriä Suohpasjavrin etelärannasta lounaaseen, paikallistettiin kookas yksittäinen asumuspainanne. Asuinpaikalta löytyi myös mahdolliselta kuoppaliedeltä vaikuttava pienialaisempi kuopanne. Useimmat asuinpaikan löydöt olivat kvartsi-iskoksia, mutta kvartsilöytöjen lisäksi Kevon retkeilyreitin polulta tavattiin noin neliömetrin alueelta keskittymä kvartsiittilöytöjä, joiden
joukossa oli paitsi iskoksia, myös rikkoutuneita esineitä tai esineiden teelmiä. Kyseiset kvartsiittilöydöt sekä jonkin verran kvartsi-iskoksia asumuspainanteeseen kaivetusta lapioopistosta ja Kevojoen rantatörmän päältä vastapäätä Gamajohkan suuta tavatusta iskoskeskittymästä kerättiin talteen.
Pyyntikuoppaketjussa on yhdeksäntoista kookasta pyyntikuoppaa. Ne ovat kaivetut moreenimaahan, useimmat terassimaisen tasanteen kaakkoisreunaa seuraavalle vyöhykkeelle, missä maasto alkaa kohota jyrkemmin kohti kaakkoa. |
| metsakeskus.890010075 |
890 |
Gamajohnjálmmeluoppal |
10002 |
12016 |
13170 |
11040 |
27000 |
492504.00000000 |
7720226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010075 |
Pyyntikuopista on ilmoittanut ilmoittanut H. Ormio vuonna 1986.
Kohde sijaitsee Kevojoen laaksossa joen kaakkoispuolella, vastapäätä Gamajohkan suuta, melko tasaisella, noin kolmensadan metrin mittaisella ja leveimrnillään noin sadan metrin levyisellä terassimaisella alueella, joka on noin kymmenen metriä joen pintaa korkeammalla, sekä samaisen terassin koillispäässä, loivasti kohti Suohpasjavria laskevalla rinteellä.
Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppakohde. Kevon retkeilyreitin polulla ja sen läheisyydessä havaittiin merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista noin kolmensadan metrin matkalla, muutamien kymmenien metrien levyisellä koillis-lounaissuuntaisella vyöhykkeellä. Lähimpänä Kevojokea tavatut löydöt havaittiin joen rantatörmän päältä, vastapäätä Gamajohkan suuta. Kohteen koillisosasta, suojaisesta notkelmasta, noin kaksikymmentä metriä Kevon retkeilyreitiltä kaakkoon, noin seitsemänkymmentä metriä Kevojoesta kaakkoon, noin kuusikymmentä metriä Suohpasjavrin etelärannasta lounaaseen, paikallistettiin kookas yksittäinen asumuspainanne. Asuinpaikalta löytyi myös mahdolliselta kuoppaliedeltä vaikuttava pienialaisempi kuopanne. Useimmat asuinpaikan löydöt olivat kvartsi-iskoksia, mutta kvartsilöytöjen lisäksi Kevon retkeilyreitin polulta tavattiin noin neliömetrin alueelta keskittymä kvartsiittilöytöjä, joiden
joukossa oli paitsi iskoksia, myös rikkoutuneita esineitä tai esineiden teelmiä. Kyseiset kvartsiittilöydöt sekä jonkin verran kvartsi-iskoksia asumuspainanteeseen kaivetusta lapioopistosta ja Kevojoen rantatörmän päältä vastapäätä Gamajohkan suuta tavatusta iskoskeskittymästä kerättiin talteen.
Pyyntikuoppaketjussa on yhdeksäntoista kookasta pyyntikuoppaa. Ne ovat kaivetut moreenimaahan, useimmat terassimaisen tasanteen kaakkoisreunaa seuraavalle vyöhykkeelle, missä maasto alkaa kohota jyrkemmin kohti kaakkoa. |
| metsakeskus.890010075 |
890 |
Gamajohnjálmmeluoppal |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
492504.00000000 |
7720226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010075 |
Pyyntikuopista on ilmoittanut ilmoittanut H. Ormio vuonna 1986.
Kohde sijaitsee Kevojoen laaksossa joen kaakkoispuolella, vastapäätä Gamajohkan suuta, melko tasaisella, noin kolmensadan metrin mittaisella ja leveimrnillään noin sadan metrin levyisellä terassimaisella alueella, joka on noin kymmenen metriä joen pintaa korkeammalla, sekä samaisen terassin koillispäässä, loivasti kohti Suohpasjavria laskevalla rinteellä.
Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppakohde. Kevon retkeilyreitin polulla ja sen läheisyydessä havaittiin merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista noin kolmensadan metrin matkalla, muutamien kymmenien metrien levyisellä koillis-lounaissuuntaisella vyöhykkeellä. Lähimpänä Kevojokea tavatut löydöt havaittiin joen rantatörmän päältä, vastapäätä Gamajohkan suuta. Kohteen koillisosasta, suojaisesta notkelmasta, noin kaksikymmentä metriä Kevon retkeilyreitiltä kaakkoon, noin seitsemänkymmentä metriä Kevojoesta kaakkoon, noin kuusikymmentä metriä Suohpasjavrin etelärannasta lounaaseen, paikallistettiin kookas yksittäinen asumuspainanne. Asuinpaikalta löytyi myös mahdolliselta kuoppaliedeltä vaikuttava pienialaisempi kuopanne. Useimmat asuinpaikan löydöt olivat kvartsi-iskoksia, mutta kvartsilöytöjen lisäksi Kevon retkeilyreitin polulta tavattiin noin neliömetrin alueelta keskittymä kvartsiittilöytöjä, joiden
joukossa oli paitsi iskoksia, myös rikkoutuneita esineitä tai esineiden teelmiä. Kyseiset kvartsiittilöydöt sekä jonkin verran kvartsi-iskoksia asumuspainanteeseen kaivetusta lapioopistosta ja Kevojoen rantatörmän päältä vastapäätä Gamajohkan suuta tavatusta iskoskeskittymästä kerättiin talteen.
Pyyntikuoppaketjussa on yhdeksäntoista kookasta pyyntikuoppaa. Ne ovat kaivetut moreenimaahan, useimmat terassimaisen tasanteen kaakkoisreunaa seuraavalle vyöhykkeelle, missä maasto alkaa kohota jyrkemmin kohti kaakkoa. |
| metsakeskus.890010075 |
890 |
Gamajohnjálmmeluoppal |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492504.00000000 |
7720226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010075 |
Pyyntikuopista on ilmoittanut ilmoittanut H. Ormio vuonna 1986.
Kohde sijaitsee Kevojoen laaksossa joen kaakkoispuolella, vastapäätä Gamajohkan suuta, melko tasaisella, noin kolmensadan metrin mittaisella ja leveimrnillään noin sadan metrin levyisellä terassimaisella alueella, joka on noin kymmenen metriä joen pintaa korkeammalla, sekä samaisen terassin koillispäässä, loivasti kohti Suohpasjavria laskevalla rinteellä.
Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppakohde. Kevon retkeilyreitin polulla ja sen läheisyydessä havaittiin merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista noin kolmensadan metrin matkalla, muutamien kymmenien metrien levyisellä koillis-lounaissuuntaisella vyöhykkeellä. Lähimpänä Kevojokea tavatut löydöt havaittiin joen rantatörmän päältä, vastapäätä Gamajohkan suuta. Kohteen koillisosasta, suojaisesta notkelmasta, noin kaksikymmentä metriä Kevon retkeilyreitiltä kaakkoon, noin seitsemänkymmentä metriä Kevojoesta kaakkoon, noin kuusikymmentä metriä Suohpasjavrin etelärannasta lounaaseen, paikallistettiin kookas yksittäinen asumuspainanne. Asuinpaikalta löytyi myös mahdolliselta kuoppaliedeltä vaikuttava pienialaisempi kuopanne. Useimmat asuinpaikan löydöt olivat kvartsi-iskoksia, mutta kvartsilöytöjen lisäksi Kevon retkeilyreitin polulta tavattiin noin neliömetrin alueelta keskittymä kvartsiittilöytöjä, joiden
joukossa oli paitsi iskoksia, myös rikkoutuneita esineitä tai esineiden teelmiä. Kyseiset kvartsiittilöydöt sekä jonkin verran kvartsi-iskoksia asumuspainanteeseen kaivetusta lapioopistosta ja Kevojoen rantatörmän päältä vastapäätä Gamajohkan suuta tavatusta iskoskeskittymästä kerättiin talteen.
Pyyntikuoppaketjussa on yhdeksäntoista kookasta pyyntikuoppaa. Ne ovat kaivetut moreenimaahan, useimmat terassimaisen tasanteen kaakkoisreunaa seuraavalle vyöhykkeelle, missä maasto alkaa kohota jyrkemmin kohti kaakkoa. |
| metsakeskus.890010075 |
890 |
Gamajohnjálmmeluoppal |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
492504.00000000 |
7720226.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010075 |
Pyyntikuopista on ilmoittanut ilmoittanut H. Ormio vuonna 1986.
Kohde sijaitsee Kevojoen laaksossa joen kaakkoispuolella, vastapäätä Gamajohkan suuta, melko tasaisella, noin kolmensadan metrin mittaisella ja leveimrnillään noin sadan metrin levyisellä terassimaisella alueella, joka on noin kymmenen metriä joen pintaa korkeammalla, sekä samaisen terassin koillispäässä, loivasti kohti Suohpasjavria laskevalla rinteellä.
Kohde on laaja-alainen ja luonteeltaan pesäkkeinen kivikautinen tai varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä pyyntikuoppakohde. Kevon retkeilyreitin polulla ja sen läheisyydessä havaittiin merkkejä esihistoriallisesta aktiviteetista noin kolmensadan metrin matkalla, muutamien kymmenien metrien levyisellä koillis-lounaissuuntaisella vyöhykkeellä. Lähimpänä Kevojokea tavatut löydöt havaittiin joen rantatörmän päältä, vastapäätä Gamajohkan suuta. Kohteen koillisosasta, suojaisesta notkelmasta, noin kaksikymmentä metriä Kevon retkeilyreitiltä kaakkoon, noin seitsemänkymmentä metriä Kevojoesta kaakkoon, noin kuusikymmentä metriä Suohpasjavrin etelärannasta lounaaseen, paikallistettiin kookas yksittäinen asumuspainanne. Asuinpaikalta löytyi myös mahdolliselta kuoppaliedeltä vaikuttava pienialaisempi kuopanne. Useimmat asuinpaikan löydöt olivat kvartsi-iskoksia, mutta kvartsilöytöjen lisäksi Kevon retkeilyreitin polulta tavattiin noin neliömetrin alueelta keskittymä kvartsiittilöytöjä, joiden
joukossa oli paitsi iskoksia, myös rikkoutuneita esineitä tai esineiden teelmiä. Kyseiset kvartsiittilöydöt sekä jonkin verran kvartsi-iskoksia asumuspainanteeseen kaivetusta lapioopistosta ja Kevojoen rantatörmän päältä vastapäätä Gamajohkan suuta tavatusta iskoskeskittymästä kerättiin talteen.
Pyyntikuoppaketjussa on yhdeksäntoista kookasta pyyntikuoppaa. Ne ovat kaivetut moreenimaahan, useimmat terassimaisen tasanteen kaakkoisreunaa seuraavalle vyöhykkeelle, missä maasto alkaa kohota jyrkemmin kohti kaakkoa. |
| metsakeskus.890010076 |
890 |
Ristenäsjavri 1 |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
474142.00000000 |
7705840.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010076 |
Kohteen on ilmoittanut H. Ormio vuonna 1986.
Kohde muodostuu kolmesta suorakaiteen muotoisesta kauttaaltaan kivetystä liesilatomuksesta, jotka ovat koillis-lounaissuuntaisia ja sijaitsevat luode-kaakkosuuntaisena rivinä noin kuuden metrin etäisyydellä toisistaan. Latomuksien reunakiveykset ovat ladotut kookkaammista kivistä kuin latomuksien keskiosat
Latomuksista luoteisin on aivan retkeilyreitin vierellä, polun luoteispuolella, kaksi muuta ovat polun kaakkoispuolella. Latomukset ovat hyvin jäkälöityneet, ja niiden yläpinta on viidestä kymmeneen senttimetriä latomuksia ympäröivää maanpintaa korkeammalla. 2011 inventoinnissa liesilatomuksille otettiin sijaintitieto. |
| metsakeskus.890010077 |
890 |
Báritvárri 1 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
517680.08200000 |
7759321.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010077 |
Kohde, purnu, sijaitsee Báritvárrin (tai Alla-Bárit) itäosan etelärinteessä. Báritjávrin pohjoispäästä noin 1 - 1,5 km länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.890010078 |
890 |
Báritvárri 2 |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
518259.85100000 |
7759441.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010078 |
Kohde, purnu, sijaitsee Báritvárrin (tai Alla-Bárit) itäosan etelärinteessä Báritjávrin pohjoispäästä n. 1 - 1,5 km länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.890010079 |
890 |
Geađgejohka |
10002 |
12016 |
13171 |
11002 |
27000 |
531194.62400000 |
7773925.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010079 |
Geađgejohkan varressa, joen länsipuolella, Utsjoki-Nuorgam -maantiestä n. 600 m etelään eli ylävirtaan sijaitsevakivistä rakennettu väijyntäpaikka sekä mahdollinen purnu.
Väijyntäpaikka on kivistä rakennettu puolikaari, jonka avoin sivu on jyrkkää puronuoman rinnettä vasten. Sen mitat ovat n. 1,5 x 3m ja sen etäisyys puron reunasta on n. 2 m. Vallissa on ainakin kaksi kivikerrosta; myös puolikaaren sisällä on kiviä, joten rakennelma lienee osittain romahtanut. Valli on korkeimmillaan n. 30 - 40 cm:n korkuinen ja paksun sammalpeitteen peitossa. Väijyntäpaikka on Tenonvarren poroaidan pohjoispuolella ja siltä on näkyvyys Tenolle (ks. kuva 1.), mutta etäisyys on niin pitkä, ettei vesilintujen ampuminen ole tullut kysymykseen. Todennäköisesti paikalta on seurattu peurojen liikkeitä.
Samassa yhteydessä löytyi poroaidasta n. 100 - 150 m. etelään saman puron länsirinteestä sammaloitunut kuoppa, joka on mahdollisesti toiminut säilytyskuoppana eli purnuna. Kuopan mitat ovat n. 50 x 80 cm, se on suorakaiteen muotoinen ja siitä nostetut kivet ovat
kasassa sen vieressä. |
| metsakeskus.890010079 |
890 |
Geađgejohka |
10002 |
12004 |
13050 |
11002 |
27000 |
531194.62400000 |
7773925.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010079 |
Geađgejohkan varressa, joen länsipuolella, Utsjoki-Nuorgam -maantiestä n. 600 m etelään eli ylävirtaan sijaitsevakivistä rakennettu väijyntäpaikka sekä mahdollinen purnu.
Väijyntäpaikka on kivistä rakennettu puolikaari, jonka avoin sivu on jyrkkää puronuoman rinnettä vasten. Sen mitat ovat n. 1,5 x 3m ja sen etäisyys puron reunasta on n. 2 m. Vallissa on ainakin kaksi kivikerrosta; myös puolikaaren sisällä on kiviä, joten rakennelma lienee osittain romahtanut. Valli on korkeimmillaan n. 30 - 40 cm:n korkuinen ja paksun sammalpeitteen peitossa. Väijyntäpaikka on Tenonvarren poroaidan pohjoispuolella ja siltä on näkyvyys Tenolle (ks. kuva 1.), mutta etäisyys on niin pitkä, ettei vesilintujen ampuminen ole tullut kysymykseen. Todennäköisesti paikalta on seurattu peurojen liikkeitä.
Samassa yhteydessä löytyi poroaidasta n. 100 - 150 m. etelään saman puron länsirinteestä sammaloitunut kuoppa, joka on mahdollisesti toiminut säilytyskuoppana eli purnuna. Kuopan mitat ovat n. 50 x 80 cm, se on suorakaiteen muotoinen ja siitä nostetut kivet ovat
kasassa sen vieressä. |
| metsakeskus.890010080 |
890 |
Boratbokcájohka itä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
528435.74000000 |
7772855.69000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010080 |
Ala-Jalven talosta n. 2 km kaakkoon Utsjoki-Nuorgam -tien eteläpuolen terassilla. Vuolib Porapoktsajohkan alemman suuhaaran itäpuolella. Paikalla on kolme kuoppaa, kaikki n. 2,5 m:n laajuisia. Toisessa kohdassa on yksi pyyntikuoppa, joka sijaitsee maantien yläpuolisella terassailla, muista vajaan km:n päässä länsiluoteeseen. |
| metsakeskus.890010084 |
890 |
Goržán |
10002 |
12001 |
13005 |
11006 |
27000 |
498437.82400000 |
7758781.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010084 |
Kotakenttä sijaitsee Tenon ja Utsjoki-Karigasniemi -maantien välissä, Goržánjávrin koillispuolella, Gorzánin (Kordsamin) tilalta 1,3 km itään, tunturikoivikkoa kasvavassa notkelmassa. Paikalla erottuu 5 - 12 kodansijaa, jotka ovat luode-kaakko suuntaisessa rivissä. Kodanpohjat ovat neliönmuotoisia ja niiden vallit muodostuvat kivistä. Vallien leveys on noin metrin. Suurissa kodanpohjissa on keskellä suorakaiteen muotoiset liedet, joiden koko on noin 1,5 m x 1 m.
Löydöt: kuparipellin pala, rautakappaleita (KM 23308:1-3).
Tark. 1986 Rankama.
Löydöt: KM 23308
Nili: UTSJOKI 84 /1
49. KORDSAM (84)
Kenttä. II.
Utsjoki, Kirkonkylä
3923 10 KOAHPPELOAIVI
x = 7762 02, y = 498 61, z = 80-85 |
| metsakeskus.890010085 |
890 |
Roavvepokaja |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
486012.86200000 |
7725394.74500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010085 |
Kohde, 8 suorakaiteen muotoista latomusta, sijaitsee Koddehvarrin koillispuolella, sen laelta n. 1,4 km itäkaakkoon, Roavvepokaja -puron varressa. Paikalla on tasainen koivikko- ja katajikkokenttä. Latomukset ovat kentällä kolmessa ryhmässä. Latokukset ovat kooltaan n. 1,5x1,2 m, yksi muita pienempi. Useimpien latomusten lounaispäässä on kookas pystykivi. |
| metsakeskus.890010086 |
890 |
Kenesjärvi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503125.97300000 |
7730872.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010086 |
Kohde, kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Kenesjärven eteläpään länsirannalla olevalla niemellä, Kenestuvasta n. 500 m pohjoiseen. Asuinpaikka on Utsjoelle vievän tien ja rannan välissä alkaen välittömästi tien reunasta. Tietyö on tuhonnut osan asuinpaikasta. Niemi on kivikkoista soraa, niemellä kasvaa männikköä. Niemen eteläkärjessä on pyyntikuoppa kohde Kenesjärvi S niemi.
Löydöt: tasakantainen nuolenkärki, niiden ja viistoteräisten? nuolenkärkien katkelmia, asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsia, kvartsiittia ja kivilaji-iskoksia (KM 23311, 24401:1-8, 25388:1-242). |
| metsakeskus.890010086 |
890 |
Kenesjärvi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
503125.97300000 |
7730872.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010086 |
Kohde, kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Kenesjärven eteläpään länsirannalla olevalla niemellä, Kenestuvasta n. 500 m pohjoiseen. Asuinpaikka on Utsjoelle vievän tien ja rannan välissä alkaen välittömästi tien reunasta. Tietyö on tuhonnut osan asuinpaikasta. Niemi on kivikkoista soraa, niemellä kasvaa männikköä. Niemen eteläkärjessä on pyyntikuoppa kohde Kenesjärvi S niemi.
Löydöt: tasakantainen nuolenkärki, niiden ja viistoteräisten? nuolenkärkien katkelmia, asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsia, kvartsiittia ja kivilaji-iskoksia (KM 23311, 24401:1-8, 25388:1-242). |
| metsakeskus.890010086 |
890 |
Kenesjärvi S |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
503125.97300000 |
7730872.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010086 |
Kohde, kivi-/varhaismetallikautinen asuinpaikka sijaitsee Kenesjärven eteläpään länsirannalla olevalla niemellä, Kenestuvasta n. 500 m pohjoiseen. Asuinpaikka on Utsjoelle vievän tien ja rannan välissä alkaen välittömästi tien reunasta. Tietyö on tuhonnut osan asuinpaikasta. Niemi on kivikkoista soraa, niemellä kasvaa männikköä. Niemen eteläkärjessä on pyyntikuoppa kohde Kenesjärvi S niemi.
Löydöt: tasakantainen nuolenkärki, niiden ja viistoteräisten? nuolenkärkien katkelmia, asbestisekoitteista keramiikkaa, kvartsia, kvartsiittia ja kivilaji-iskoksia (KM 23311, 24401:1-8, 25388:1-242). |
| metsakeskus.890010087 |
890 |
Kenesjärvi S niemi |
10002 |
12016 |
13000 |
11002 |
27000 |
503152.00000000 |
7730824.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010087 |
Suurehko pyyntikuoppa Kenesjärven eteläpään länsirannalla olevalla kapealla niemellä. Kenestuvasta n. 500 m pohjoiseen niemen kärjessä. Liittyy läheisesti kohteeseen Utsjoki 86. |
| metsakeskus.890010088 |
890 |
Puvrrasjavri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
497082.00000000 |
7728789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010088 |
Kevojoen kaakkoisrannalla, joen ja kalliopahdan välisellä tasanteella, retkeilypolun varressa. Joesta on kuopille matkaa n. 350 m. Yhdeksän kuoppaa koillis-lounaissuuntaisessa rivissä. Kuopat ovat soikeita ja vallin ympäröimiä, 6 - 50 m:n päässä toisistaan.
Kohde on tarkastettu vuonna 2011 tehdyssä inventoinnissa. Alakohteissa on esitetty inventoinnin raportissa esitety paikkatiedot ja kuvaukset kustakin pyyntikuopasta. Inventoinnissa havaittiin myös S-kirjaimen muotoinen kaivanto, jonka ajoitus ja tarkoitus ovat tuntemattomia. |
| metsakeskus.890010089 |
890 |
Njaggaljavri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
496811.00000000 |
7727314.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010089 |
Kevon laaksossa, joen länsirannalla, n. 7 km Kenestuvasta lounaaseen. Kalliopahdan ja jyrkkätörmäisen jokiuoman välisellä selänteellä on tunturikoivikossa kaksi pyyntikuoppaa n. 30 m:n päässä toisistaan. Kuopat ovat kooltaan 4 x 5 m ja 3,5 x 3 m. Niiden ympärillä erottuu valli.
2011 inventoinnissa paikalta löydettiin vielä kaksi uutta pyyntikuoppaa. Ilmeisesti aiemmin havaitut pyyntikuopat ovat 2011 inventoinnin kuopat 2 ja 4. |
| metsakeskus.890010095 |
890 |
Mierastörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507185.15800000 |
7711137.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010095 |
Kohteet, kivikautinen asuinpaikka, kodanpohjat ja pyyntikuopat, sijaitsevat Mierasjärven eteläosassa, Mierasjärven talon ympäristössä ja pihapiirissä sekä Mierastörmän talon pohjoispuolella erottuvilla kolmella hiekkaterassilla. Maapaljastumissa on useissa kohdissa merkkejä esihistoriallisesta asumisesta. Alueella erottuu ainakin kuusi kodansijaa ja viitisentoista pyyntikuoppaa. Löytöalueen koko on noin 580 x 220 metriä. |
| metsakeskus.890010095 |
890 |
Mierastörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11002 |
27000 |
507185.15800000 |
7711137.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010095 |
Kohteet, kivikautinen asuinpaikka, kodanpohjat ja pyyntikuopat, sijaitsevat Mierasjärven eteläosassa, Mierasjärven talon ympäristössä ja pihapiirissä sekä Mierastörmän talon pohjoispuolella erottuvilla kolmella hiekkaterassilla. Maapaljastumissa on useissa kohdissa merkkejä esihistoriallisesta asumisesta. Alueella erottuu ainakin kuusi kodansijaa ja viitisentoista pyyntikuoppaa. Löytöalueen koko on noin 580 x 220 metriä. |
| metsakeskus.890010095 |
890 |
Mierastörmä |
10002 |
12001 |
13005 |
11019 |
27000 |
507185.15800000 |
7711137.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010095 |
Kohteet, kivikautinen asuinpaikka, kodanpohjat ja pyyntikuopat, sijaitsevat Mierasjärven eteläosassa, Mierasjärven talon ympäristössä ja pihapiirissä sekä Mierastörmän talon pohjoispuolella erottuvilla kolmella hiekkaterassilla. Maapaljastumissa on useissa kohdissa merkkejä esihistoriallisesta asumisesta. Alueella erottuu ainakin kuusi kodansijaa ja viitisentoista pyyntikuoppaa. Löytöalueen koko on noin 580 x 220 metriä. |
| metsakeskus.890010095 |
890 |
Mierastörmä |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
507185.15800000 |
7711137.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010095 |
Kohteet, kivikautinen asuinpaikka, kodanpohjat ja pyyntikuopat, sijaitsevat Mierasjärven eteläosassa, Mierasjärven talon ympäristössä ja pihapiirissä sekä Mierastörmän talon pohjoispuolella erottuvilla kolmella hiekkaterassilla. Maapaljastumissa on useissa kohdissa merkkejä esihistoriallisesta asumisesta. Alueella erottuu ainakin kuusi kodansijaa ja viitisentoista pyyntikuoppaa. Löytöalueen koko on noin 580 x 220 metriä. |
| metsakeskus.890010095 |
890 |
Mierastörmä |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
507185.15800000 |
7711137.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010095 |
Kohteet, kivikautinen asuinpaikka, kodanpohjat ja pyyntikuopat, sijaitsevat Mierasjärven eteläosassa, Mierasjärven talon ympäristössä ja pihapiirissä sekä Mierastörmän talon pohjoispuolella erottuvilla kolmella hiekkaterassilla. Maapaljastumissa on useissa kohdissa merkkejä esihistoriallisesta asumisesta. Alueella erottuu ainakin kuusi kodansijaa ja viitisentoista pyyntikuoppaa. Löytöalueen koko on noin 580 x 220 metriä. |
| metsakeskus.890010095 |
890 |
Mierastörmä |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
507185.15800000 |
7711137.66100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010095 |
Kohteet, kivikautinen asuinpaikka, kodanpohjat ja pyyntikuopat, sijaitsevat Mierasjärven eteläosassa, Mierasjärven talon ympäristössä ja pihapiirissä sekä Mierastörmän talon pohjoispuolella erottuvilla kolmella hiekkaterassilla. Maapaljastumissa on useissa kohdissa merkkejä esihistoriallisesta asumisesta. Alueella erottuu ainakin kuusi kodansijaa ja viitisentoista pyyntikuoppaa. Löytöalueen koko on noin 580 x 220 metriä. |
| metsakeskus.890010096 |
890 |
Mierasjärvi W |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507224.34100000 |
7712080.12100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010096 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Mierasjärven eteläpäästä n. 1 km, järven länsirannalla olevan hiekkaisen niemen eteläsivulla. Jyrkkäreunaisen niemen vesirajassa erottuu asuinpaikkamerkkejä.
Löydöt: kvartsia ja palanutta luuta
(KM 23373:1-4). |
| metsakeskus.890010097 |
890 |
Guhkesnjárga |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
507974.04200000 |
7714809.02900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010097 |
Kohde, kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Mierasjärven länsirannalla, "saappaanmuotoisen" hienohiekkaisen niemen tyven pohjoisrannalla. Löydöksiä ja useita liesikiveyksiä on sortunut rantaveteen. Järven vastarannalla, 300 m kaakkoon, on kolme pyyntikuoppaa (Goahtenjárga). Löydöt liuskekeihäänkärjen katkelma, hioin, kivilaji-iskos, piitä, kvartsia ja kvartsiittia, palanutta luuta (KM 23374:1-13). |
| metsakeskus.890010098 |
890 |
Mierasjärvi E |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
508873.67200000 |
7717677.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010098 |
Kohde, 3-4 pyyntikuoppaa (?) sijaitsee Mierasjärven pohjoisosan itärannalla Kuktsejohkan suusta n. 800 m etelään. Paikalla on korkeatörmäisiä kapeita niemekkeitä, joiden laella on 3-4 painaumaa, ilmeisesti maatuneita pyyntikuoppia. Näistä n. 500 m lounaaseen olevan niemen etelärannan törmässä erottuu merkkejä esihistoriallisesta asumisesta.
Löydöt: kvartsia ja palanutta luuta (KM 23375:1-2) |
| metsakeskus.890010099 |
890 |
Korretoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504845.00000000 |
7723676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010099 |
Vuolit Cuokkajávrin koillisrannalla, Korretojan talon pihapiirissä on sijainnut kivikautinen asuinpaikka, kivilatomus ja laakea kodanpohja. Neliönmuotoinen kivilatomus sijaitsee polulla, talosta noin 50 m pohjoiseen. Kohde on tarkastettu vuonna 1986. Lisäksi NILI-tietokannassa on mainittu, että talolta noin 100 m kaakkoon sijaitsee pyyntikuoppia.
Kohde tarkastettiin vuonna 2012. Laakeaan kotasijaan on tehty kasvimaa. Kivilatomus on ilmeisesti tuhoutunut muutama vuosi sitten, kun Korretojan talosta noin 50 m pohjoiskoilliseen on tehty mökki. Kivikautisia asuinpaikkamerkkejä löytyi pääasiassa alemmalta terassilta, jonne oli myös rakennettu mökki. Nilissä mainitut pyyntikuopat kartoitettiin ja merkittiin rekisteriin nimellä Gorretat.
Löydöt: kvartsia, kvartsiittia (KM 23376:1-4). |
| metsakeskus.890010099 |
890 |
Korretoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
504845.00000000 |
7723676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010099 |
Vuolit Cuokkajávrin koillisrannalla, Korretojan talon pihapiirissä on sijainnut kivikautinen asuinpaikka, kivilatomus ja laakea kodanpohja. Neliönmuotoinen kivilatomus sijaitsee polulla, talosta noin 50 m pohjoiseen. Kohde on tarkastettu vuonna 1986. Lisäksi NILI-tietokannassa on mainittu, että talolta noin 100 m kaakkoon sijaitsee pyyntikuoppia.
Kohde tarkastettiin vuonna 2012. Laakeaan kotasijaan on tehty kasvimaa. Kivilatomus on ilmeisesti tuhoutunut muutama vuosi sitten, kun Korretojan talosta noin 50 m pohjoiskoilliseen on tehty mökki. Kivikautisia asuinpaikkamerkkejä löytyi pääasiassa alemmalta terassilta, jonne oli myös rakennettu mökki. Nilissä mainitut pyyntikuopat kartoitettiin ja merkittiin rekisteriin nimellä Gorretat.
Löydöt: kvartsia, kvartsiittia (KM 23376:1-4). |
| metsakeskus.890010099 |
890 |
Korretoja |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
504845.00000000 |
7723676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010099 |
Vuolit Cuokkajávrin koillisrannalla, Korretojan talon pihapiirissä on sijainnut kivikautinen asuinpaikka, kivilatomus ja laakea kodanpohja. Neliönmuotoinen kivilatomus sijaitsee polulla, talosta noin 50 m pohjoiseen. Kohde on tarkastettu vuonna 1986. Lisäksi NILI-tietokannassa on mainittu, että talolta noin 100 m kaakkoon sijaitsee pyyntikuoppia.
Kohde tarkastettiin vuonna 2012. Laakeaan kotasijaan on tehty kasvimaa. Kivilatomus on ilmeisesti tuhoutunut muutama vuosi sitten, kun Korretojan talosta noin 50 m pohjoiskoilliseen on tehty mökki. Kivikautisia asuinpaikkamerkkejä löytyi pääasiassa alemmalta terassilta, jonne oli myös rakennettu mökki. Nilissä mainitut pyyntikuopat kartoitettiin ja merkittiin rekisteriin nimellä Gorretat.
Löydöt: kvartsia, kvartsiittia (KM 23376:1-4). |
| metsakeskus.890010099 |
890 |
Korretoja |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
504845.00000000 |
7723676.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010099 |
Vuolit Cuokkajávrin koillisrannalla, Korretojan talon pihapiirissä on sijainnut kivikautinen asuinpaikka, kivilatomus ja laakea kodanpohja. Neliönmuotoinen kivilatomus sijaitsee polulla, talosta noin 50 m pohjoiseen. Kohde on tarkastettu vuonna 1986. Lisäksi NILI-tietokannassa on mainittu, että talolta noin 100 m kaakkoon sijaitsee pyyntikuoppia.
Kohde tarkastettiin vuonna 2012. Laakeaan kotasijaan on tehty kasvimaa. Kivilatomus on ilmeisesti tuhoutunut muutama vuosi sitten, kun Korretojan talosta noin 50 m pohjoiskoilliseen on tehty mökki. Kivikautisia asuinpaikkamerkkejä löytyi pääasiassa alemmalta terassilta, jonne oli myös rakennettu mökki. Nilissä mainitut pyyntikuopat kartoitettiin ja merkittiin rekisteriin nimellä Gorretat.
Löydöt: kvartsia, kvartsiittia (KM 23376:1-4). |
| metsakeskus.890010100 |
890 |
Bákteluoppal |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
503325.89800000 |
7726144.45700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010100 |
Kohde sijaitsee Inari - Utsjoki -maantien ja Utsjoen välisessä maastossa, rantaterassilla olevan huvilan pihapiirissä, jossa on kolme osittain täytettyä kuoppaa. Kuoppaketju jatkuu ylimmälle terassille. Kuoppia on ainakin 16, ja ne ovat halkaisijaltaan n. 3 m. Vuoden 2010 tarkastuksessa todettiin 16 kuoppaa, joista ainakin neljään todettiin haudatun säilyketölkkejä ym. rojua. Pohjoisin kuoppa oli lähes kokonaan jätekuoppana. Muuten hienoja ja hyväkuntoisia. Kuopat ovat suuria, jopa 4-5 m halkaisijaltaan ja 1,5 m syviä. Yksi eteläisistä ylempänä sijaitsevista kuopista on kuitenkin pienempi. Alue sijaitsee tien läheisyydessä jokivarressa, joten se on leiriytymiseen käytettyä aluetta. |
| metsakeskus.890010101 |
890 |
Gámahbelvárri |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
467750.24200000 |
7698355.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010101 |
Kohde sijaitsee Kaamanen-Karigasniemi -maantien pohjoispuolella, tien ja Gámahbelvárrin välisessä maastossa. Paikalla on pieniä tunturikoivua kasvavia hiekkaharjanteita. Harjanteilla on 10 - 20 m:n välein 22 pyyntikuopan muodostama ketju itä-länsisuunnassa. Näistä 100 m itään on lisäksi yksi kuoppa. Kuoppien koko on 1,2 - 3 m.
Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden puistomestari Petteri Polojärvi kartoitti alueelta 66 pyyntikuoppaa lisää kesällä 2012.
Kohteen kuvaus
Kaamanen-Karigasniemitien pohjoispuolella, Karigasniemestä noin 12 kilometriä itään on pitkä ainakin 88 pyyntikuopan jono. Pyyntijärjestelmä on tehty Gámahbelvárri-vaaran lounais- ja eteläpuolelle. Länsiosastaan kuoppajono on luoteis-kaakkosuuntainen ja itäosastaan lähes itä-länsisuuntainen.
Kohteen rajaus
Alue on rajattu muutama metri Polojärven ilmoittamista koordinaateista edemmäs.
Lisätietoja
Uusia pyyntikuoppia ei ole arkeologi tarkastanut. |
| metsakeskus.890010102 |
890 |
Tielaitos |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
501673.52800000 |
7755617.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010102 |
Kohde, röykkiö, sijaitsee Utsjoen matkailuhotellin ja Tielaitoksen varikon välisessä mättäikköisessä tunturikoivikossa. Latomus on kooltaan n. 2,7 x 1,5 m ja parisenkymmentä cm korkea. Latomus on kokonaan pintakasvuston peitossa lukuunottamatta päädyissä olevia isompia, n. 30 cm läpimittaisia kiviä. |
| metsakeskus.890010103 |
890 |
Varpula |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
500239.11800000 |
7745319.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010103 |
Kohde, seitsemän suorakaiteen muotoista latomusta, sijaitsee Kaamanen - Utsjoki -maantien ja Utsjoen laajentuman, Suohpajavrin, välisessä maastossa tien varren levähdyspaikasta n. 20 m itään. Paikalla on jyrkässä rinteessä tasanne, jolla latomukset ovat. Latomukset ovat soikeahkoja tai liki suorakaiteen muotoisia ja kooltaan n. 1,8 - 1,6 x 1,1 - 1,4 m. Reunakivet ovat muita kookkaampia. |
| metsakeskus.890010106 |
890 |
Kostejärvi Sw |
10002 |
12001 |
13005 |
11002 |
27000 |
502446.21100000 |
7756142.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010106 |
Kohde, kodansijat, sijaitsee Utsjoki-Nuorgam -maantien ja Tenon välisessä maastossa. Kostejärvestä n. 650 m lounaaseen. Sija on kuusikulmainen, läpimitaltaan 4,5 m. Se muodostuu matalasta kivivallista ja on kokonaan sammaleen peitossa. Tästä 4 m luoteeseen erottuu edellistä pienempi, epävarma kodansija. |
| metsakeskus.890010107 |
890 |
Korretojan Suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504853.00000000 |
7723821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010107 |
Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ja kaksi suorakaiteenmuotoista kivilatomusta sijaitsevat Kaamanen-Utsjoki -maantien ja Vuolit Cuokkajávrin välissä, järven koillisrannalla. Korretojan suusta on paikalle matkaa n. 100 m pohjoiskoilliseen.
Rannasta noin 20 m itään on pienellä kumpareella kaksi suorakaiteen muotoista laakeaa kivilatomusta. Toinen on 1,2 x 0,8 m laaja, toisen halkaisija on noin 1 m. Näistä noin 30 m pohjoiseen on ylempänä rinteessä, pienellä hiekkapohjaisella viljelysmaalla havaittu pienialainen asuinpaikka, jossa erottuu muutamia kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Niukkoja löytöjä ei tarkastuksessa poimittu talteen. Vuoden 2012 tarkastuksessa palanutta luuta havaittiin enää rantaan kulkevalta pistotieltä, sillä peltotilkku oli kasvanut umpeen.
Lisäksi vuoden 2012 tarkastuksessa rantavedestä poimitiin talteen kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.890010107 |
890 |
Korretojan Suu |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
504853.00000000 |
7723821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010107 |
Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ja kaksi suorakaiteenmuotoista kivilatomusta sijaitsevat Kaamanen-Utsjoki -maantien ja Vuolit Cuokkajávrin välissä, järven koillisrannalla. Korretojan suusta on paikalle matkaa n. 100 m pohjoiskoilliseen.
Rannasta noin 20 m itään on pienellä kumpareella kaksi suorakaiteen muotoista laakeaa kivilatomusta. Toinen on 1,2 x 0,8 m laaja, toisen halkaisija on noin 1 m. Näistä noin 30 m pohjoiseen on ylempänä rinteessä, pienellä hiekkapohjaisella viljelysmaalla havaittu pienialainen asuinpaikka, jossa erottuu muutamia kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Niukkoja löytöjä ei tarkastuksessa poimittu talteen. Vuoden 2012 tarkastuksessa palanutta luuta havaittiin enää rantaan kulkevalta pistotieltä, sillä peltotilkku oli kasvanut umpeen.
Lisäksi vuoden 2012 tarkastuksessa rantavedestä poimitiin talteen kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.890010107 |
890 |
Korretojan Suu |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27000 |
504853.00000000 |
7723821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010107 |
Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ja kaksi suorakaiteenmuotoista kivilatomusta sijaitsevat Kaamanen-Utsjoki -maantien ja Vuolit Cuokkajávrin välissä, järven koillisrannalla. Korretojan suusta on paikalle matkaa n. 100 m pohjoiskoilliseen.
Rannasta noin 20 m itään on pienellä kumpareella kaksi suorakaiteen muotoista laakeaa kivilatomusta. Toinen on 1,2 x 0,8 m laaja, toisen halkaisija on noin 1 m. Näistä noin 30 m pohjoiseen on ylempänä rinteessä, pienellä hiekkapohjaisella viljelysmaalla havaittu pienialainen asuinpaikka, jossa erottuu muutamia kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Niukkoja löytöjä ei tarkastuksessa poimittu talteen. Vuoden 2012 tarkastuksessa palanutta luuta havaittiin enää rantaan kulkevalta pistotieltä, sillä peltotilkku oli kasvanut umpeen.
Lisäksi vuoden 2012 tarkastuksessa rantavedestä poimitiin talteen kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.890010107 |
890 |
Korretojan Suu |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
504853.00000000 |
7723821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010107 |
Merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ja kaksi suorakaiteenmuotoista kivilatomusta sijaitsevat Kaamanen-Utsjoki -maantien ja Vuolit Cuokkajávrin välissä, järven koillisrannalla. Korretojan suusta on paikalle matkaa n. 100 m pohjoiskoilliseen.
Rannasta noin 20 m itään on pienellä kumpareella kaksi suorakaiteen muotoista laakeaa kivilatomusta. Toinen on 1,2 x 0,8 m laaja, toisen halkaisija on noin 1 m. Näistä noin 30 m pohjoiseen on ylempänä rinteessä, pienellä hiekkapohjaisella viljelysmaalla havaittu pienialainen asuinpaikka, jossa erottuu muutamia kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Niukkoja löytöjä ei tarkastuksessa poimittu talteen. Vuoden 2012 tarkastuksessa palanutta luuta havaittiin enää rantaan kulkevalta pistotieltä, sillä peltotilkku oli kasvanut umpeen.
Lisäksi vuoden 2012 tarkastuksessa rantavedestä poimitiin talteen kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.890010108 |
890 |
Kuktshjoki |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
509423.45500000 |
7719147.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010108 |
Kohde, pyyntikuoppa sijaitsee Kuktshjoen itäpuolella, joesta n. 50 m ja Kuktshjoen vanhasta maantiesillasta n. 350 m etelään. Paikka on tunturikoivikkoa kasvavaa, jäkälän peittämää hietikkoa voimalinjan alla. Pyyntikuoppa on hyvin säilynyt, laajuudeltaan n. 4 x 5 m ja syvyydeltään n. 1,3 m. |
| metsakeskus.890010110 |
890 |
Matkailuhotelli |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
501200.71200000 |
7755378.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010110 |
Kohde, kenttä sijaitsee matkailuhotellista n. 130 m länteen, Utsjoen pohjoisrannan jyrkän törmän alaisella tasanteella. Siinä kasvaa tiheästi tunturikoivua ja pajupensaita. Matalalla harjanteella, n. 15 m rannasta, on kaksi kodansijaa ja laajahko tasapohjainen kuoppa. Kodansijoista n. 10 m kaakkoon on rantatörmän taitteessa merkkejä (kivikautisesta ?) asuinpaikasta.
Löydöt: kvartsia (KM 24403). |
| metsakeskus.890010110 |
890 |
Matkailuhotelli |
10002 |
12001 |
13008 |
11004 |
27000 |
501200.71200000 |
7755378.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010110 |
Kohde, kenttä sijaitsee matkailuhotellista n. 130 m länteen, Utsjoen pohjoisrannan jyrkän törmän alaisella tasanteella. Siinä kasvaa tiheästi tunturikoivua ja pajupensaita. Matalalla harjanteella, n. 15 m rannasta, on kaksi kodansijaa ja laajahko tasapohjainen kuoppa. Kodansijoista n. 10 m kaakkoon on rantatörmän taitteessa merkkejä (kivikautisesta ?) asuinpaikasta.
Löydöt: kvartsia (KM 24403). |
| metsakeskus.890010112 |
890 |
Áitejohka |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
464261.59500000 |
7735400.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010112 |
Kohde, kivilatomus, kotakenttä ja pyyntikuopparyhmä sijaitsee Tenon ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä, Aittijoen suusta 80 - 230 m alavirtaan on laaja ja katajaa kasvava tasanne. Siinä on viisi pitkänomaista, kulmikkaan pyöreää tai pyöreää kodansijaa, kammin pohja, kivikasoja ja neljä pyyntikuoppaa. Tasanteella rantakoivikossa tulvarajan yläpuolella on lisäksi 2,5 x 2,5 m:n kokoinen kulmikkaista kivistä ladottu nelikulmainen kehä. Kentän laajuus on n. 180 x 120 m. |
| metsakeskus.890010112 |
890 |
Áitejohka |
10002 |
12001 |
13008 |
11002 |
27000 |
464261.59500000 |
7735400.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010112 |
Kohde, kivilatomus, kotakenttä ja pyyntikuopparyhmä sijaitsee Tenon ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä, Aittijoen suusta 80 - 230 m alavirtaan on laaja ja katajaa kasvava tasanne. Siinä on viisi pitkänomaista, kulmikkaan pyöreää tai pyöreää kodansijaa, kammin pohja, kivikasoja ja neljä pyyntikuoppaa. Tasanteella rantakoivikossa tulvarajan yläpuolella on lisäksi 2,5 x 2,5 m:n kokoinen kulmikkaista kivistä ladottu nelikulmainen kehä. Kentän laajuus on n. 180 x 120 m. |
| metsakeskus.890010112 |
890 |
Áitejohka |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
464261.59500000 |
7735400.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010112 |
Kohde, kivilatomus, kotakenttä ja pyyntikuopparyhmä sijaitsee Tenon ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä, Aittijoen suusta 80 - 230 m alavirtaan on laaja ja katajaa kasvava tasanne. Siinä on viisi pitkänomaista, kulmikkaan pyöreää tai pyöreää kodansijaa, kammin pohja, kivikasoja ja neljä pyyntikuoppaa. Tasanteella rantakoivikossa tulvarajan yläpuolella on lisäksi 2,5 x 2,5 m:n kokoinen kulmikkaista kivistä ladottu nelikulmainen kehä. Kentän laajuus on n. 180 x 120 m. |
| metsakeskus.890010112 |
890 |
Áitejohka |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
464261.59500000 |
7735400.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010112 |
Kohde, kivilatomus, kotakenttä ja pyyntikuopparyhmä sijaitsee Tenon ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä, Aittijoen suusta 80 - 230 m alavirtaan on laaja ja katajaa kasvava tasanne. Siinä on viisi pitkänomaista, kulmikkaan pyöreää tai pyöreää kodansijaa, kammin pohja, kivikasoja ja neljä pyyntikuoppaa. Tasanteella rantakoivikossa tulvarajan yläpuolella on lisäksi 2,5 x 2,5 m:n kokoinen kulmikkaista kivistä ladottu nelikulmainen kehä. Kentän laajuus on n. 180 x 120 m. |
| metsakeskus.890010112 |
890 |
Áitejohka |
10002 |
12016 |
13170 |
11006 |
27000 |
464261.59500000 |
7735400.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010112 |
Kohde, kivilatomus, kotakenttä ja pyyntikuopparyhmä sijaitsee Tenon ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä, Aittijoen suusta 80 - 230 m alavirtaan on laaja ja katajaa kasvava tasanne. Siinä on viisi pitkänomaista, kulmikkaan pyöreää tai pyöreää kodansijaa, kammin pohja, kivikasoja ja neljä pyyntikuoppaa. Tasanteella rantakoivikossa tulvarajan yläpuolella on lisäksi 2,5 x 2,5 m:n kokoinen kulmikkaista kivistä ladottu nelikulmainen kehä. Kentän laajuus on n. 180 x 120 m. |
| metsakeskus.890010112 |
890 |
Áitejohka |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
464261.59500000 |
7735400.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010112 |
Kohde, kivilatomus, kotakenttä ja pyyntikuopparyhmä sijaitsee Tenon ja Karigasniemi-Utsjoki -maantien välissä, Aittijoen suusta 80 - 230 m alavirtaan on laaja ja katajaa kasvava tasanne. Siinä on viisi pitkänomaista, kulmikkaan pyöreää tai pyöreää kodansijaa, kammin pohja, kivikasoja ja neljä pyyntikuoppaa. Tasanteella rantakoivikossa tulvarajan yläpuolella on lisäksi 2,5 x 2,5 m:n kokoinen kulmikkaista kivistä ladottu nelikulmainen kehä. Kentän laajuus on n. 180 x 120 m. |
| metsakeskus.890010113 |
890 |
Karigasniemen Koulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453915.80400000 |
7702184.03900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010113 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Karigasniemen koulun tontilla ja sen pohjoispuolisella alueella, kilometrin verran Tenon rannasta itään. Paikka on hiekkapohjaista männikköä ja koivikkoa. Koulun tontti rajoittuu pohjoisessa pieneen Meäddemvaraja-jokeen. Vastakkaisen rannan törmällä, tontin koilliskulman kohdalla, havaittiin merkkejä asuinpaikasta. Vastaavia löytöjä on tehty myös koulun tontilta.
Kohdetta tutkittiin koekuopittaen vuonna 1994. Tutkimuksissa selvisi, että asuinpaikka on laajuudeltaan noin 380 x 140 metriä ja rajoittuu lähes kokonaan loivalle hiekkakumpareelle 148 metrin korkeuskäyrän yläpuoliselle alueelle. Osa asuinpaikan todennäköisestä reuna-alueesta on mahdollisesti tuhoutunut Polvarinkagas I ja II -taloja rakennettaessa. Alueeseen kohdistuu myös voimakasta asuinpaikkaa erosoivaa toimintaa (kävely-, polkupyörä- ja mopoliikennettä). |
| metsakeskus.890010116 |
890 |
Elleguolbba |
10002 |
12001 |
13005 |
11004 |
27000 |
498697.72100000 |
7757861.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010116 |
Elleguolbban pyyntikuopat, liesilatomukset ja kodansijat, sijaitsevat Utsjoki-Karigasniemi -maantien länsipuolella. Kuolpuna on tasainen koivu-, mänty- ja jäkäläkangas 2,5 - 3 kilometriä Utsjoen kuntakeskuksesta Karigasniemelle päin. Kuolpunassa on noin 60 peurahautaa kaakko-luode-suuntaisessa jonossa alkaen Äimäjoelle kulkevan tien eteläreunalta. Lisäksi kankaan kaakkoispäässä on kolme poikkeuksellisen kookasta kodansijaa. Kuoppajonon pituus on runsas noin kilometri.
Muinaisjäännösalueen etelä/kaakkoispään koordinaatit ovat p: 7760749, i: 3499218, ja luoteispään p: 7761360, i: 3498620. |
| metsakeskus.890010116 |
890 |
Elleguolbba |
10002 |
12001 |
13199 |
11004 |
27000 |
498697.72100000 |
7757861.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010116 |
Elleguolbban pyyntikuopat, liesilatomukset ja kodansijat, sijaitsevat Utsjoki-Karigasniemi -maantien länsipuolella. Kuolpuna on tasainen koivu-, mänty- ja jäkäläkangas 2,5 - 3 kilometriä Utsjoen kuntakeskuksesta Karigasniemelle päin. Kuolpunassa on noin 60 peurahautaa kaakko-luode-suuntaisessa jonossa alkaen Äimäjoelle kulkevan tien eteläreunalta. Lisäksi kankaan kaakkoispäässä on kolme poikkeuksellisen kookasta kodansijaa. Kuoppajonon pituus on runsas noin kilometri.
Muinaisjäännösalueen etelä/kaakkoispään koordinaatit ovat p: 7760749, i: 3499218, ja luoteispään p: 7761360, i: 3498620. |
| metsakeskus.890010116 |
890 |
Elleguolbba |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
498697.72100000 |
7757861.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010116 |
Elleguolbban pyyntikuopat, liesilatomukset ja kodansijat, sijaitsevat Utsjoki-Karigasniemi -maantien länsipuolella. Kuolpuna on tasainen koivu-, mänty- ja jäkäläkangas 2,5 - 3 kilometriä Utsjoen kuntakeskuksesta Karigasniemelle päin. Kuolpunassa on noin 60 peurahautaa kaakko-luode-suuntaisessa jonossa alkaen Äimäjoelle kulkevan tien eteläreunalta. Lisäksi kankaan kaakkoispäässä on kolme poikkeuksellisen kookasta kodansijaa. Kuoppajonon pituus on runsas noin kilometri.
Muinaisjäännösalueen etelä/kaakkoispään koordinaatit ovat p: 7760749, i: 3499218, ja luoteispään p: 7761360, i: 3498620. |
| metsakeskus.890010120 |
890 |
Deatnumohkki |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
502016.38800000 |
7755902.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010120 |
Suorakaiteen muotoinen kivilatomus sijaitsee Utsjoen suun itäpuolella Utsjoen ja Tenon yhtymäkohdassa uudesta kunnanvirastosta n. 1 km itäkoilliseen. Paikka on kuiva, kivinen moreeniharjanne ja kasvaa tunturikoivikkoa. Paikalta oli vuonna 1988 havaittu kaksi kivilatomusta, joista kookkaampi oli noin 2,5 x 1, 4 m laaja ja noin 20 cm korkea.
Vuonna 2014 alueelta havaittiin yksi suorakaiteenmuotoinen latomus noin 3 m:n etäisyydellä Tenon törmästä sekä pyöreä, halkaisijaltaan noin 80 cm kokoinen liesikehä. Vuoden 2020 tarkastuksessa todettiin latomuksen 1 jääneen osittain uuden matkailurakennuksen alle, lisäksi liesikehä todettiin moderniksi. |
| metsakeskus.890010121 |
890 |
Riðonjarga 1 |
10002 |
12001 |
13008 |
11006 |
27000 |
510864.82200000 |
7763674.36400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.890010121 |
Kohde, viisi kodansijaa, sijaitsee Tenon kaakkoisrannalla, Vetsijoen suusta pari kilometriä alavirtaan, Utsjoki-Nuorgam -maantien ja Tenon välissä, 40 m rannasta. Maasto on Ridonjarga-niemen keskivaiheilla olevaa heinittynyttä rantatasannetta. Kodansijoja on viisi, ja ne sijaitsevat lähes pohjois-eteläsuuntaisessa kaarevassa rivistössä 50 m:n matkalla pienen kummun itälaidalla. |
| metsakeskus.891010001 |
580 |
Louhisaari |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
663188.88000000 |
6862156.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010001 |
Kalliomaalaus sijaitsee Pyhäjärven Suitsansaaren itäpuolella olevassa Louhisaaressa, sen länsirannan ruhjeisen kallioseinämäkohdan eteläpäässä (rajavyöhykkeen tuntumassa). Maalaus koostuu epämääräisestä verkkomaisesta kuvioryhmästä (koko n. 90 x 30 cm), jonka on tulkittu esittävän noin kahdeksaa päällekkäin pinottua hirveä. Punaväriä on myös kuvaryhmän ympärillä.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.891010002 |
580 |
Kuorevaara |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
653399.87900000 |
6848131.35800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010002 |
Kalliomaalaus sijaitsee Ylä-Kuorejärven itäpuolella, Timolahden tien itäreunalla olevassa suuressa siirtolohkareessa. Sen sisäänpäin viistossa länsiseinämässä, Ylä-Kuorejärven puolella olevan ylöspäin suippenevan ja teräväkärkisen lipan alla, on epäselviä erisävyisiä punaisia kuvioita. Kuva-aiheita ei voi tunnistaa. Selvimmin maalaukseksi tulkittavassa kohdassa esiintyy vinoja linjoja.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.891010003 |
580 |
Uukuniemi Papinniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27005 |
656764.49400000 |
6855364.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010003 |
Autioitunut kylä, jossa on myös kirkon paikka ja kalmisto, sijaitsee Pyhäjärveen työntyvällä niemellä. Ensimmäiset tiedot Kirkkokallion muinaisjäännöksistä saatiin talteen 1882 Kustaa Killisen luetteloidessa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Paikka "löytyi" uudestaan 1986, kun alueelta löytyi erilaista kirkolliseen toimintaan ja asumiseen liittyvää esineistöä sekä suuren raha-aarteen (yli 1000 ruotsalaista rahaa 1650-luvulta).
Asiakirjalähteiden ja arkeologisten löytöjen perusteella Kirkkokalliolla on ortodoksisen kirkon paikka ja kalmisto sekä asutusjäännöksiä, mahdollisesti jopa useiden talojen kylä. Arkeologiset löydöt ajoittavat kohteen 1400–1700-luvuille. Papinniemi näyttää autioituneen, kun ortodoksinen väestö pakeni seudulta 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Alueen muinaisjäännökset sijaitsevat noin puolen kilometrin pituisella ja 150 metriä leveällä luode-kaakkosuuntaisella harjanteella, sen Kirkkokalliolta loivasti kaakkoon laskevassa osassa.
Ylinnä, kallioiden eteläpään tasalla on oletettu kirkon paikka. Historiallisten lähteiden tuntema kirkonpaikka sijaitsee perimätiedon mukaan kalmiston yläpuolisen kallion laakeahkolla laella, sen korkeimmalla kohdalla, paikalla, jossa on kasvanut ns. Alttaripetäjä. Paikalta on löytynyt myös kirkkoon viittaavaa esineistöä. Alttaripetäjä räjäytettiin pois 1950-luvulla.
Kalmistoalueella on näkyvissä noin parisen kymmentä edelleen pystyssä olevaa, karkeasti muotoiltua hautakiveä. Kivien korkeus nykyisestä maanpinnasta on 10–40 senttimetriä. Varmoiksi tulkittuja hautakiviä on noin 35 x 21 metrin kokoisella alueella. Paikalla on havaittavissa myös useita itä-länsisuuntaisia, parimetrisiä hautapainanteita sekä muutamia kivikehiä. Kalmistoa on tutkittu kaivauksin vuosina 1998–2002, ja kaivausten yhteydessä tehtyjen ajoitusten perusteella kohde ajoittuu 1400- ja 1600-luvuille.
Parisensataa metriä kalmistoalueesta kaakkoon, etelään ja lounaaseen on useita talonpohjia, jotka liittyvät Papinniemen autioituneeseen ortodoksikylään. Alueella havaitut kymmenet kiviröykkiöt lienevät viljelysmaan raivauksen tulosta ja ainakin osaksi asutusjäänteitä nuorempia.
Huom! Muinaisjäännösrekisterissä erillisinä kohteina olleet Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kirkko ja Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kalmisto liitettiin heinäkuussa 2021 alakohteina muinaisjäännösrekisterin kohteeseen Papinniemi. |
| metsakeskus.891010003 |
580 |
Uukuniemi Papinniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27006 |
656764.49400000 |
6855364.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010003 |
Autioitunut kylä, jossa on myös kirkon paikka ja kalmisto, sijaitsee Pyhäjärveen työntyvällä niemellä. Ensimmäiset tiedot Kirkkokallion muinaisjäännöksistä saatiin talteen 1882 Kustaa Killisen luetteloidessa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Paikka "löytyi" uudestaan 1986, kun alueelta löytyi erilaista kirkolliseen toimintaan ja asumiseen liittyvää esineistöä sekä suuren raha-aarteen (yli 1000 ruotsalaista rahaa 1650-luvulta).
Asiakirjalähteiden ja arkeologisten löytöjen perusteella Kirkkokalliolla on ortodoksisen kirkon paikka ja kalmisto sekä asutusjäännöksiä, mahdollisesti jopa useiden talojen kylä. Arkeologiset löydöt ajoittavat kohteen 1400–1700-luvuille. Papinniemi näyttää autioituneen, kun ortodoksinen väestö pakeni seudulta 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Alueen muinaisjäännökset sijaitsevat noin puolen kilometrin pituisella ja 150 metriä leveällä luode-kaakkosuuntaisella harjanteella, sen Kirkkokalliolta loivasti kaakkoon laskevassa osassa.
Ylinnä, kallioiden eteläpään tasalla on oletettu kirkon paikka. Historiallisten lähteiden tuntema kirkonpaikka sijaitsee perimätiedon mukaan kalmiston yläpuolisen kallion laakeahkolla laella, sen korkeimmalla kohdalla, paikalla, jossa on kasvanut ns. Alttaripetäjä. Paikalta on löytynyt myös kirkkoon viittaavaa esineistöä. Alttaripetäjä räjäytettiin pois 1950-luvulla.
Kalmistoalueella on näkyvissä noin parisen kymmentä edelleen pystyssä olevaa, karkeasti muotoiltua hautakiveä. Kivien korkeus nykyisestä maanpinnasta on 10–40 senttimetriä. Varmoiksi tulkittuja hautakiviä on noin 35 x 21 metrin kokoisella alueella. Paikalla on havaittavissa myös useita itä-länsisuuntaisia, parimetrisiä hautapainanteita sekä muutamia kivikehiä. Kalmistoa on tutkittu kaivauksin vuosina 1998–2002, ja kaivausten yhteydessä tehtyjen ajoitusten perusteella kohde ajoittuu 1400- ja 1600-luvuille.
Parisensataa metriä kalmistoalueesta kaakkoon, etelään ja lounaaseen on useita talonpohjia, jotka liittyvät Papinniemen autioituneeseen ortodoksikylään. Alueella havaitut kymmenet kiviröykkiöt lienevät viljelysmaan raivauksen tulosta ja ainakin osaksi asutusjäänteitä nuorempia.
Huom! Muinaisjäännösrekisterissä erillisinä kohteina olleet Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kirkko ja Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kalmisto liitettiin heinäkuussa 2021 alakohteina muinaisjäännösrekisterin kohteeseen Papinniemi. |
| metsakeskus.891010003 |
580 |
Uukuniemi Papinniemi |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27004 |
656764.49400000 |
6855364.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010003 |
Autioitunut kylä, jossa on myös kirkon paikka ja kalmisto, sijaitsee Pyhäjärveen työntyvällä niemellä. Ensimmäiset tiedot Kirkkokallion muinaisjäännöksistä saatiin talteen 1882 Kustaa Killisen luetteloidessa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Paikka "löytyi" uudestaan 1986, kun alueelta löytyi erilaista kirkolliseen toimintaan ja asumiseen liittyvää esineistöä sekä suuren raha-aarteen (yli 1000 ruotsalaista rahaa 1650-luvulta).
Asiakirjalähteiden ja arkeologisten löytöjen perusteella Kirkkokalliolla on ortodoksisen kirkon paikka ja kalmisto sekä asutusjäännöksiä, mahdollisesti jopa useiden talojen kylä. Arkeologiset löydöt ajoittavat kohteen 1400–1700-luvuille. Papinniemi näyttää autioituneen, kun ortodoksinen väestö pakeni seudulta 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Alueen muinaisjäännökset sijaitsevat noin puolen kilometrin pituisella ja 150 metriä leveällä luode-kaakkosuuntaisella harjanteella, sen Kirkkokalliolta loivasti kaakkoon laskevassa osassa.
Ylinnä, kallioiden eteläpään tasalla on oletettu kirkon paikka. Historiallisten lähteiden tuntema kirkonpaikka sijaitsee perimätiedon mukaan kalmiston yläpuolisen kallion laakeahkolla laella, sen korkeimmalla kohdalla, paikalla, jossa on kasvanut ns. Alttaripetäjä. Paikalta on löytynyt myös kirkkoon viittaavaa esineistöä. Alttaripetäjä räjäytettiin pois 1950-luvulla.
Kalmistoalueella on näkyvissä noin parisen kymmentä edelleen pystyssä olevaa, karkeasti muotoiltua hautakiveä. Kivien korkeus nykyisestä maanpinnasta on 10–40 senttimetriä. Varmoiksi tulkittuja hautakiviä on noin 35 x 21 metrin kokoisella alueella. Paikalla on havaittavissa myös useita itä-länsisuuntaisia, parimetrisiä hautapainanteita sekä muutamia kivikehiä. Kalmistoa on tutkittu kaivauksin vuosina 1998–2002, ja kaivausten yhteydessä tehtyjen ajoitusten perusteella kohde ajoittuu 1400- ja 1600-luvuille.
Parisensataa metriä kalmistoalueesta kaakkoon, etelään ja lounaaseen on useita talonpohjia, jotka liittyvät Papinniemen autioituneeseen ortodoksikylään. Alueella havaitut kymmenet kiviröykkiöt lienevät viljelysmaan raivauksen tulosta ja ainakin osaksi asutusjäänteitä nuorempia.
Huom! Muinaisjäännösrekisterissä erillisinä kohteina olleet Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kirkko ja Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kalmisto liitettiin heinäkuussa 2021 alakohteina muinaisjäännösrekisterin kohteeseen Papinniemi. |
| metsakeskus.891010003 |
580 |
Uukuniemi Papinniemi |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27005 |
656764.49400000 |
6855364.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010003 |
Autioitunut kylä, jossa on myös kirkon paikka ja kalmisto, sijaitsee Pyhäjärveen työntyvällä niemellä. Ensimmäiset tiedot Kirkkokallion muinaisjäännöksistä saatiin talteen 1882 Kustaa Killisen luetteloidessa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Paikka "löytyi" uudestaan 1986, kun alueelta löytyi erilaista kirkolliseen toimintaan ja asumiseen liittyvää esineistöä sekä suuren raha-aarteen (yli 1000 ruotsalaista rahaa 1650-luvulta).
Asiakirjalähteiden ja arkeologisten löytöjen perusteella Kirkkokalliolla on ortodoksisen kirkon paikka ja kalmisto sekä asutusjäännöksiä, mahdollisesti jopa useiden talojen kylä. Arkeologiset löydöt ajoittavat kohteen 1400–1700-luvuille. Papinniemi näyttää autioituneen, kun ortodoksinen väestö pakeni seudulta 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Alueen muinaisjäännökset sijaitsevat noin puolen kilometrin pituisella ja 150 metriä leveällä luode-kaakkosuuntaisella harjanteella, sen Kirkkokalliolta loivasti kaakkoon laskevassa osassa.
Ylinnä, kallioiden eteläpään tasalla on oletettu kirkon paikka. Historiallisten lähteiden tuntema kirkonpaikka sijaitsee perimätiedon mukaan kalmiston yläpuolisen kallion laakeahkolla laella, sen korkeimmalla kohdalla, paikalla, jossa on kasvanut ns. Alttaripetäjä. Paikalta on löytynyt myös kirkkoon viittaavaa esineistöä. Alttaripetäjä räjäytettiin pois 1950-luvulla.
Kalmistoalueella on näkyvissä noin parisen kymmentä edelleen pystyssä olevaa, karkeasti muotoiltua hautakiveä. Kivien korkeus nykyisestä maanpinnasta on 10–40 senttimetriä. Varmoiksi tulkittuja hautakiviä on noin 35 x 21 metrin kokoisella alueella. Paikalla on havaittavissa myös useita itä-länsisuuntaisia, parimetrisiä hautapainanteita sekä muutamia kivikehiä. Kalmistoa on tutkittu kaivauksin vuosina 1998–2002, ja kaivausten yhteydessä tehtyjen ajoitusten perusteella kohde ajoittuu 1400- ja 1600-luvuille.
Parisensataa metriä kalmistoalueesta kaakkoon, etelään ja lounaaseen on useita talonpohjia, jotka liittyvät Papinniemen autioituneeseen ortodoksikylään. Alueella havaitut kymmenet kiviröykkiöt lienevät viljelysmaan raivauksen tulosta ja ainakin osaksi asutusjäänteitä nuorempia.
Huom! Muinaisjäännösrekisterissä erillisinä kohteina olleet Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kirkko ja Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kalmisto liitettiin heinäkuussa 2021 alakohteina muinaisjäännösrekisterin kohteeseen Papinniemi. |
| metsakeskus.891010003 |
580 |
Uukuniemi Papinniemi |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27006 |
656764.49400000 |
6855364.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010003 |
Autioitunut kylä, jossa on myös kirkon paikka ja kalmisto, sijaitsee Pyhäjärveen työntyvällä niemellä. Ensimmäiset tiedot Kirkkokallion muinaisjäännöksistä saatiin talteen 1882 Kustaa Killisen luetteloidessa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Paikka "löytyi" uudestaan 1986, kun alueelta löytyi erilaista kirkolliseen toimintaan ja asumiseen liittyvää esineistöä sekä suuren raha-aarteen (yli 1000 ruotsalaista rahaa 1650-luvulta).
Asiakirjalähteiden ja arkeologisten löytöjen perusteella Kirkkokalliolla on ortodoksisen kirkon paikka ja kalmisto sekä asutusjäännöksiä, mahdollisesti jopa useiden talojen kylä. Arkeologiset löydöt ajoittavat kohteen 1400–1700-luvuille. Papinniemi näyttää autioituneen, kun ortodoksinen väestö pakeni seudulta 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Alueen muinaisjäännökset sijaitsevat noin puolen kilometrin pituisella ja 150 metriä leveällä luode-kaakkosuuntaisella harjanteella, sen Kirkkokalliolta loivasti kaakkoon laskevassa osassa.
Ylinnä, kallioiden eteläpään tasalla on oletettu kirkon paikka. Historiallisten lähteiden tuntema kirkonpaikka sijaitsee perimätiedon mukaan kalmiston yläpuolisen kallion laakeahkolla laella, sen korkeimmalla kohdalla, paikalla, jossa on kasvanut ns. Alttaripetäjä. Paikalta on löytynyt myös kirkkoon viittaavaa esineistöä. Alttaripetäjä räjäytettiin pois 1950-luvulla.
Kalmistoalueella on näkyvissä noin parisen kymmentä edelleen pystyssä olevaa, karkeasti muotoiltua hautakiveä. Kivien korkeus nykyisestä maanpinnasta on 10–40 senttimetriä. Varmoiksi tulkittuja hautakiviä on noin 35 x 21 metrin kokoisella alueella. Paikalla on havaittavissa myös useita itä-länsisuuntaisia, parimetrisiä hautapainanteita sekä muutamia kivikehiä. Kalmistoa on tutkittu kaivauksin vuosina 1998–2002, ja kaivausten yhteydessä tehtyjen ajoitusten perusteella kohde ajoittuu 1400- ja 1600-luvuille.
Parisensataa metriä kalmistoalueesta kaakkoon, etelään ja lounaaseen on useita talonpohjia, jotka liittyvät Papinniemen autioituneeseen ortodoksikylään. Alueella havaitut kymmenet kiviröykkiöt lienevät viljelysmaan raivauksen tulosta ja ainakin osaksi asutusjäänteitä nuorempia.
Huom! Muinaisjäännösrekisterissä erillisinä kohteina olleet Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kirkko ja Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kalmisto liitettiin heinäkuussa 2021 alakohteina muinaisjäännösrekisterin kohteeseen Papinniemi. |
| metsakeskus.891010003 |
580 |
Uukuniemi Papinniemi |
10002 |
12002 |
13028 |
11010 |
27004 |
656764.49400000 |
6855364.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010003 |
Autioitunut kylä, jossa on myös kirkon paikka ja kalmisto, sijaitsee Pyhäjärveen työntyvällä niemellä. Ensimmäiset tiedot Kirkkokallion muinaisjäännöksistä saatiin talteen 1882 Kustaa Killisen luetteloidessa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Paikka "löytyi" uudestaan 1986, kun alueelta löytyi erilaista kirkolliseen toimintaan ja asumiseen liittyvää esineistöä sekä suuren raha-aarteen (yli 1000 ruotsalaista rahaa 1650-luvulta).
Asiakirjalähteiden ja arkeologisten löytöjen perusteella Kirkkokalliolla on ortodoksisen kirkon paikka ja kalmisto sekä asutusjäännöksiä, mahdollisesti jopa useiden talojen kylä. Arkeologiset löydöt ajoittavat kohteen 1400–1700-luvuille. Papinniemi näyttää autioituneen, kun ortodoksinen väestö pakeni seudulta 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Alueen muinaisjäännökset sijaitsevat noin puolen kilometrin pituisella ja 150 metriä leveällä luode-kaakkosuuntaisella harjanteella, sen Kirkkokalliolta loivasti kaakkoon laskevassa osassa.
Ylinnä, kallioiden eteläpään tasalla on oletettu kirkon paikka. Historiallisten lähteiden tuntema kirkonpaikka sijaitsee perimätiedon mukaan kalmiston yläpuolisen kallion laakeahkolla laella, sen korkeimmalla kohdalla, paikalla, jossa on kasvanut ns. Alttaripetäjä. Paikalta on löytynyt myös kirkkoon viittaavaa esineistöä. Alttaripetäjä räjäytettiin pois 1950-luvulla.
Kalmistoalueella on näkyvissä noin parisen kymmentä edelleen pystyssä olevaa, karkeasti muotoiltua hautakiveä. Kivien korkeus nykyisestä maanpinnasta on 10–40 senttimetriä. Varmoiksi tulkittuja hautakiviä on noin 35 x 21 metrin kokoisella alueella. Paikalla on havaittavissa myös useita itä-länsisuuntaisia, parimetrisiä hautapainanteita sekä muutamia kivikehiä. Kalmistoa on tutkittu kaivauksin vuosina 1998–2002, ja kaivausten yhteydessä tehtyjen ajoitusten perusteella kohde ajoittuu 1400- ja 1600-luvuille.
Parisensataa metriä kalmistoalueesta kaakkoon, etelään ja lounaaseen on useita talonpohjia, jotka liittyvät Papinniemen autioituneeseen ortodoksikylään. Alueella havaitut kymmenet kiviröykkiöt lienevät viljelysmaan raivauksen tulosta ja ainakin osaksi asutusjäänteitä nuorempia.
Huom! Muinaisjäännösrekisterissä erillisinä kohteina olleet Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kirkko ja Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kalmisto liitettiin heinäkuussa 2021 alakohteina muinaisjäännösrekisterin kohteeseen Papinniemi. |
| metsakeskus.891010003 |
580 |
Uukuniemi Papinniemi |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27005 |
656764.49400000 |
6855364.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010003 |
Autioitunut kylä, jossa on myös kirkon paikka ja kalmisto, sijaitsee Pyhäjärveen työntyvällä niemellä. Ensimmäiset tiedot Kirkkokallion muinaisjäännöksistä saatiin talteen 1882 Kustaa Killisen luetteloidessa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Paikka "löytyi" uudestaan 1986, kun alueelta löytyi erilaista kirkolliseen toimintaan ja asumiseen liittyvää esineistöä sekä suuren raha-aarteen (yli 1000 ruotsalaista rahaa 1650-luvulta).
Asiakirjalähteiden ja arkeologisten löytöjen perusteella Kirkkokalliolla on ortodoksisen kirkon paikka ja kalmisto sekä asutusjäännöksiä, mahdollisesti jopa useiden talojen kylä. Arkeologiset löydöt ajoittavat kohteen 1400–1700-luvuille. Papinniemi näyttää autioituneen, kun ortodoksinen väestö pakeni seudulta 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Alueen muinaisjäännökset sijaitsevat noin puolen kilometrin pituisella ja 150 metriä leveällä luode-kaakkosuuntaisella harjanteella, sen Kirkkokalliolta loivasti kaakkoon laskevassa osassa.
Ylinnä, kallioiden eteläpään tasalla on oletettu kirkon paikka. Historiallisten lähteiden tuntema kirkonpaikka sijaitsee perimätiedon mukaan kalmiston yläpuolisen kallion laakeahkolla laella, sen korkeimmalla kohdalla, paikalla, jossa on kasvanut ns. Alttaripetäjä. Paikalta on löytynyt myös kirkkoon viittaavaa esineistöä. Alttaripetäjä räjäytettiin pois 1950-luvulla.
Kalmistoalueella on näkyvissä noin parisen kymmentä edelleen pystyssä olevaa, karkeasti muotoiltua hautakiveä. Kivien korkeus nykyisestä maanpinnasta on 10–40 senttimetriä. Varmoiksi tulkittuja hautakiviä on noin 35 x 21 metrin kokoisella alueella. Paikalla on havaittavissa myös useita itä-länsisuuntaisia, parimetrisiä hautapainanteita sekä muutamia kivikehiä. Kalmistoa on tutkittu kaivauksin vuosina 1998–2002, ja kaivausten yhteydessä tehtyjen ajoitusten perusteella kohde ajoittuu 1400- ja 1600-luvuille.
Parisensataa metriä kalmistoalueesta kaakkoon, etelään ja lounaaseen on useita talonpohjia, jotka liittyvät Papinniemen autioituneeseen ortodoksikylään. Alueella havaitut kymmenet kiviröykkiöt lienevät viljelysmaan raivauksen tulosta ja ainakin osaksi asutusjäänteitä nuorempia.
Huom! Muinaisjäännösrekisterissä erillisinä kohteina olleet Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kirkko ja Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kalmisto liitettiin heinäkuussa 2021 alakohteina muinaisjäännösrekisterin kohteeseen Papinniemi. |
| metsakeskus.891010003 |
580 |
Uukuniemi Papinniemi |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
656764.49400000 |
6855364.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010003 |
Autioitunut kylä, jossa on myös kirkon paikka ja kalmisto, sijaitsee Pyhäjärveen työntyvällä niemellä. Ensimmäiset tiedot Kirkkokallion muinaisjäännöksistä saatiin talteen 1882 Kustaa Killisen luetteloidessa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Paikka "löytyi" uudestaan 1986, kun alueelta löytyi erilaista kirkolliseen toimintaan ja asumiseen liittyvää esineistöä sekä suuren raha-aarteen (yli 1000 ruotsalaista rahaa 1650-luvulta).
Asiakirjalähteiden ja arkeologisten löytöjen perusteella Kirkkokalliolla on ortodoksisen kirkon paikka ja kalmisto sekä asutusjäännöksiä, mahdollisesti jopa useiden talojen kylä. Arkeologiset löydöt ajoittavat kohteen 1400–1700-luvuille. Papinniemi näyttää autioituneen, kun ortodoksinen väestö pakeni seudulta 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Alueen muinaisjäännökset sijaitsevat noin puolen kilometrin pituisella ja 150 metriä leveällä luode-kaakkosuuntaisella harjanteella, sen Kirkkokalliolta loivasti kaakkoon laskevassa osassa.
Ylinnä, kallioiden eteläpään tasalla on oletettu kirkon paikka. Historiallisten lähteiden tuntema kirkonpaikka sijaitsee perimätiedon mukaan kalmiston yläpuolisen kallion laakeahkolla laella, sen korkeimmalla kohdalla, paikalla, jossa on kasvanut ns. Alttaripetäjä. Paikalta on löytynyt myös kirkkoon viittaavaa esineistöä. Alttaripetäjä räjäytettiin pois 1950-luvulla.
Kalmistoalueella on näkyvissä noin parisen kymmentä edelleen pystyssä olevaa, karkeasti muotoiltua hautakiveä. Kivien korkeus nykyisestä maanpinnasta on 10–40 senttimetriä. Varmoiksi tulkittuja hautakiviä on noin 35 x 21 metrin kokoisella alueella. Paikalla on havaittavissa myös useita itä-länsisuuntaisia, parimetrisiä hautapainanteita sekä muutamia kivikehiä. Kalmistoa on tutkittu kaivauksin vuosina 1998–2002, ja kaivausten yhteydessä tehtyjen ajoitusten perusteella kohde ajoittuu 1400- ja 1600-luvuille.
Parisensataa metriä kalmistoalueesta kaakkoon, etelään ja lounaaseen on useita talonpohjia, jotka liittyvät Papinniemen autioituneeseen ortodoksikylään. Alueella havaitut kymmenet kiviröykkiöt lienevät viljelysmaan raivauksen tulosta ja ainakin osaksi asutusjäänteitä nuorempia.
Huom! Muinaisjäännösrekisterissä erillisinä kohteina olleet Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kirkko ja Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kalmisto liitettiin heinäkuussa 2021 alakohteina muinaisjäännösrekisterin kohteeseen Papinniemi. |
| metsakeskus.891010003 |
580 |
Uukuniemi Papinniemi |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27004 |
656764.49400000 |
6855364.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010003 |
Autioitunut kylä, jossa on myös kirkon paikka ja kalmisto, sijaitsee Pyhäjärveen työntyvällä niemellä. Ensimmäiset tiedot Kirkkokallion muinaisjäännöksistä saatiin talteen 1882 Kustaa Killisen luetteloidessa Sortavalan kihlakunnan muinaisjäännöksiä. Paikka "löytyi" uudestaan 1986, kun alueelta löytyi erilaista kirkolliseen toimintaan ja asumiseen liittyvää esineistöä sekä suuren raha-aarteen (yli 1000 ruotsalaista rahaa 1650-luvulta).
Asiakirjalähteiden ja arkeologisten löytöjen perusteella Kirkkokalliolla on ortodoksisen kirkon paikka ja kalmisto sekä asutusjäännöksiä, mahdollisesti jopa useiden talojen kylä. Arkeologiset löydöt ajoittavat kohteen 1400–1700-luvuille. Papinniemi näyttää autioituneen, kun ortodoksinen väestö pakeni seudulta 1600-luvun puolivälin jälkeen.
Alueen muinaisjäännökset sijaitsevat noin puolen kilometrin pituisella ja 150 metriä leveällä luode-kaakkosuuntaisella harjanteella, sen Kirkkokalliolta loivasti kaakkoon laskevassa osassa.
Ylinnä, kallioiden eteläpään tasalla on oletettu kirkon paikka. Historiallisten lähteiden tuntema kirkonpaikka sijaitsee perimätiedon mukaan kalmiston yläpuolisen kallion laakeahkolla laella, sen korkeimmalla kohdalla, paikalla, jossa on kasvanut ns. Alttaripetäjä. Paikalta on löytynyt myös kirkkoon viittaavaa esineistöä. Alttaripetäjä räjäytettiin pois 1950-luvulla.
Kalmistoalueella on näkyvissä noin parisen kymmentä edelleen pystyssä olevaa, karkeasti muotoiltua hautakiveä. Kivien korkeus nykyisestä maanpinnasta on 10–40 senttimetriä. Varmoiksi tulkittuja hautakiviä on noin 35 x 21 metrin kokoisella alueella. Paikalla on havaittavissa myös useita itä-länsisuuntaisia, parimetrisiä hautapainanteita sekä muutamia kivikehiä. Kalmistoa on tutkittu kaivauksin vuosina 1998–2002, ja kaivausten yhteydessä tehtyjen ajoitusten perusteella kohde ajoittuu 1400- ja 1600-luvuille.
Parisensataa metriä kalmistoalueesta kaakkoon, etelään ja lounaaseen on useita talonpohjia, jotka liittyvät Papinniemen autioituneeseen ortodoksikylään. Alueella havaitut kymmenet kiviröykkiöt lienevät viljelysmaan raivauksen tulosta ja ainakin osaksi asutusjäänteitä nuorempia.
Huom! Muinaisjäännösrekisterissä erillisinä kohteina olleet Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kirkko ja Uukuniemi Papinniemi Kirkkokallion kalmisto liitettiin heinäkuussa 2021 alakohteina muinaisjäännösrekisterin kohteeseen Papinniemi. |
| metsakeskus.891010004 |
580 |
Papinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
656022.78500000 |
6856462.01900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Pyhäjärven rannalla, luoteeseen pistävän Papinniemen kärkiosassa. Kyseessä on hiekkainen tasanne mäen ja kumpareen välissä. Paikalta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja liesi.
Alueelta on löytynyt myös erilaista historialliselle ajalle kuuluvaa pienesineistöä. Se on otettava huomioon muiden löytöjen tulkinnassa. On esimerkiksi mahdollista, että em. liesi viittaa kivikautta myöhempään oleskeluun paikalla.
Vuoden 2012 inventoinnissa ei tullut esille kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia havaintoja. Kohteen laajuus arvioitiin topografian perusteella. |
| metsakeskus.891010005 |
580 |
Kiviniemi |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
653413.00000000 |
6849319.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010005 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Ala-Kuorejärven länsirannalla, hiekkaisella harjanteella, kaakkoon pistävällä niemekkeellä. Pyöreät kuopat (3 kpl) ovat erillisillä pienialaisilla kumpareilla, ks. alakohteet. Kuoppien 1 ja 2 väliin on rakennettu mökkitie.
Kuoppa 1: halkaisija 2 metriä, syvyys noin 0,5 m.
Kuoppa 2: halkaisija 2,5 metriä, syvyys noin 1 m.
Kuoppa 3: halkaisija 2 metriä, syvyys noin 1 m. |
| metsakeskus.891010006 |
580 |
Hullerinmäki |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
658070.97000000 |
6853513.21100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010006 |
Hiilimiilut sijaitsevat Kirkkolammen itärannalla, Hullerinmäen länsirinteellä, tasaisella hiekkakankaalla rantaan laskevan notkon reunalla. Kuopat (5–6 kpl) ovat jonossa notkon länsireunan päällä. Pohjoisin kuoppa on muista erillään; muut 4–5 kuoppaa sijaitsevat noin 20 m:n matkalla. Kuoppien halkaisija on 2–3 m ja syvyys noin 0,5 m.
Kuopat on aiemmin tulkittu pyyntikuopiksi. Vuoden 2012 inventoinnissa turpeen alla erottui 40 cm paksuinen hiilikerros, ja kohteet määriteltiin hiilimiiluiksi. |
| metsakeskus.891010007 |
260 |
Hannonranta 1 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
656529.57800000 |
6858056.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010007 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Sarvisalon eteläpäässä olevan Otrapääniemen eteläkärjestä n. 300 m pohjoiseen, laajan hiekkaharjanteen päässä. Kolme pyyntikuoppaa sijaitsevat 30 m matkalla. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan n. 2 m ja muutaman kymmenen cm:n syvyisiä.
Keskimmäinen kuopista sijaitsee aivan pohjoisesta rinnettä laskeutuvan tien vieressä sen itäpuolella. Se on metsän reunassa ja ehjä. Idässä ja etelässä on hakkuualuetta. Itäisin kuopista sijaitsi vuoden 1996 havaintojen mukaan noin 10 m tien laidassa olevasta
kuopasta itään tai itäkoilliseen ja aivan jyrkän rinteen reunalla. Rinteellä ja sen alla
oleva hakkuu ulottuu rinteen reunan päälle 5-10 m päähän reunasta. Hakkuualueella
maa on voimakkaasti muokattu äestämällä. Pyyntikuoppa on tässä maanmuokkauksessa
hävinnyt niin, ettei sitä pysty enää varmasti erottamaan maastossa. Läntisin kuoppa sijaitsee tien länsipuolella. Se on nyt aivan hakkuualueen reunassa, mutta metsän puolella. |
| metsakeskus.891010008 |
260 |
Hannonranta 2 |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
656964.40100000 |
6858421.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010008 |
Pyyntikuopat sijaitsevat Sarvisalon eteläpäässä olevan Otrapäänniemen eteläkärjestä 700 m koilliseen, loivasti rantaan laskevalla hiekkakankaalla, törmän reunalla. Paikalta on todettu 1996 inventoinnissa kolme pyöreähköä, pyyntikuopaksi tulkittua jäännöstä (2 x 2 x 0,5 m), jotka sijaitsevat järven laskua edeltävän rannan rantatörmän päällä, kesämökille johtavan tien ja törmän välissä. Kaksi kuopista sijaitsee koillisessa lähellä kesämökkiä noin 20 metrin päässä toisistaan ja yksi edellisistä 90 m lounaaseen. |
| metsakeskus.891010010 |
580 |
Mustikkalampi |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
656255.72000000 |
6850336.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010010 |
Raudanvalmistuspaikka sijaitsee 100 m Mustikkalammesta etelään, Koirasuolle laskevan suonotkon keskellä olevan harjumaisen hiekkakumpareen itäpäässä. Paikalla on todettu sulatusuuni ja hiilihauta. Paikka on pahasti tuhoutunut kaivinkoneella tehdyn kaivelun vuoksi.
Vuoden 2012 inventoinnissa löydettiin myös 7 x 2 metrin laajuinen tervaränni, ks. alakohteet. |
| metsakeskus.891010011 |
580 |
Uukuniemi Lintunen |
10002 |
12001 |
13016 |
11006 |
27000 |
657627.15100000 |
6854013.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010011 |
Asuinpaikka sijaitsee mäellä Kirkkolammen länsirannalla. Alue on enimmäkseen metsitettyä peltoa. Isojakokarttojen mukaan mäen päällä on ollut tontti (pappilan torppa), jonka ympärillä on ollut peltoja. 1930-luvun pitäjänkartassa paikalla ei ole asutusta. Nykyisin mäen itärinteen juurella on kesämökkejä, mutta mäen laki on edelleen rakentamaton.
Paikalta on löydetty metallinilmaisimella runsaasti metalliesineitä ja rahoja sekä pintapoiminnassa karjalaista keramiikkaa ja lasitettua punasavikeramiikkaa (KM 97017, KM 88078). Vanhin ajoitettava löytö on venäläinen Iivana Julman (1533–1584) aikainen tipparaha.
Vuoden 2012 inventoinnissa asuinpaikan pohjoispuolelle tehtiin inventoinnissa useita koekuoppia, mutta uusia havaintoja ei saatu. Potetiaalinen muinaisjännösalue on arvioitu topografian perusteella. |
| metsakeskus.891010012 |
580 |
Tiittala |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
659408.44100000 |
6851642.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokonlahden pohjassa, Tiittalan talon eteläpuolella, eteläkaakkoon pistävällä peltona olevalla hiekkaharjanteella. Paikalta on löytynyt keramiikkaa, 1700-luvun venäläinen raha ym. esineistöä.
Vuoden 2012 aikana pellot olivat kasvipeiteisiä, eikä asuinpaikan laajuudesta saatu uusia havaintoja. Todennäköinen muinaisjäännösalue on arvioitu topografian perusteella. |
| metsakeskus.891040013 |
580 |
Uukuniemi Uitunlahti |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
658240.90100000 |
6854668.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891040013 |
Kohde sijaitsee Kirkkolammen Uitunlahden koillisrannalla. Maasto on melko tasaista, hiekkaista peltoa. Vuodelta 1805 peräisin olevassa, ns. Steinheilin kartassa paikalle on merkitty kolme taloa.
Vuosina 1996–1999 tehdyissä pintapoiminnoissa ja metallinilmaisimella tehdyissä tarkastuksissa paikalta on löytynyt mm. 1500-luvun lopun tipparahoja, 1600- ja 1700-luvun rahoja, pronssi- ja rautaesineiden katkelmia, puna- ja valkosavikeramiikkaa, karjalaista keramiikkaa, tiiltä ja palanutta savea. Vanhimmat löydöt keskittyvät voimakkaasti nykyisen pellon lounaiskulmaan. Pellon luoteis- ja keskiosassa on havaittavissa runsaasti palanutta kiveä ja savea; paikalla on saattanut olla uuninjäännös, josta suurimmat kivet on raivattu pois pellon muokkauksen yhteydessä.
Asuinpaikan laajuuden selvittäminen edellyttää koekaivauksia. |
| metsakeskus.891500002 |
580 |
Suitsansaari Ristikallio |
10002 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
661048.74600000 |
6861018.19600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.891500002 |
Kallionyppylälle on hakattu merkkejä n. 1 m2 alalle. Kyseessä on Uudenkaupungin rauhan (v. 1721) rajamerkki. Länsipuolella on Ruotsin kruunu ja F-kirjain, itäpuolella on tasasivuinen Venäjän risti, jonka läntisen sakaran päällä on mahdollisesti kirjaimet KLL ja itäisen JLV. |
| metsakeskus.892010001 |
892 |
Heikkilänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411184.05200000 |
6927997.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.892010001 |
Paikka sijaitsee Kyynämöisen länsirannalla, Saunajoen suusta noin 190 m luoteeseen ja Majalammen rannasta noin 220 m kaakkoon sekä Höytiälle johtavalta tieltä noin 50 itään olevalla harjutörmällä ja sen juurella.
Maasto on kulunutta, ja löytöpaikat (kvartsia) sijaitsevat rantaan johtavan polun molemmin puolin. |
| metsakeskus.892010003 |
892 |
Purnukangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412771.42200000 |
6926852.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.892010003 |
Paikka sijaitsee Kyynämöisen luonaisrannalla, Iso-Valkeisen etelärannasta noin 250 m itään ja Kallioteltti-nimisestä luodosta noin 250 m länteen.
Maasto on hiekkakankaan tasannetta, ja asuinpaikka on vuoden 1992 inventoinnin aikaan ollut täysin ehjä ja hyväkuntoinen, likamaakerros oli vahva.
Asuinpaikka ulottuu idässä tontin ulkopuolelle. Jyrkkä harjanne rajaa asuinpaikan lännessä ja lounaassa, mutta kaakkoisraja on epäselvä. Paikka on täysin ehjä. |
| metsakeskus.892010004 |
892 |
Tervaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
411636.86900000 |
6928476.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.892010004 |
Paikka sijaitsee maantiesta 627 noin 500 m itäkaakkoon, Kyynämöisen länsirannalla, Tervaniemen rantatöyräällä.
Asuinpaikkaa on vuonna 1992 ainakin 100 metrin rantakaistalla, loivan lahdelman pohjukassa hiekkakankaalla ollut melko hyvin säilyneenät mökeistä mökkiteistä ja venevalkamasta huolimatta.
Vuoden 2017 tutkimushavaintojen ja vuoden 1992 inventointilöytöjen perusteella voidaan todeta, että Tervaniemen etelärannan rantavallin kohdalta on merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Alueella ei ole tehty laajempia arkeologisia kaivauksia, joilla kivikautisen asuinpaikan laajuus ja säilyneisyys olisi todettu. |
| metsakeskus.892010005 |
892 |
Kuikkalahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
419172.85600000 |
6924413.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.892010005 |
Paikka sijaitsee Pieni-Uurainen-nimisen järven etelärannalla, Kuikkalahden ja Takalahden välissä olevan pienen niemen tyvessä, tasanteella jyrkässä rinteessä.
Asuinpaikka on pienikokoinen ja hyvin säilynyt (vuonna 1992). Paikalla on vahva likamaa ja siinä paljon pieniä luun murusia. |
| metsakeskus.892010006 |
892 |
Nauttiainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
421005.12700000 |
6923348.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.892010006 |
Paikka sijaitsee Nauttiaisen etelärannalla, maantieltä 630 noin 600 m lounaaseen, suon ja järven välissä.
Maasto on hiekkakangasta. Asuinpaikka on vuonna 1992 ollut täysin koskematon, mutta sen laajuutta ei tunneta. |
| metsakeskus.892010007 |
892 |
Majalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
411138.06700000 |
6928528.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.892010007 |
Paikka sijaitsee Kyynämöisen Heikkilänlahden ja Majalammen välisellä kannaksella ja Heikkilänlahteen laskevan joen suussa, Höytiälle johtavan tien alla ja vieressä.
Mäntykangasmaasto on sopiva pyyntiasuinpaikalle, josta vuonna 1933 tietöiden yhteydessä on löydetty "laatikollinen ison eläimen luita" (KM 9697) ja neljä tulisijaa sekä mahdollinen kodanpohja, muurin jätteitä ym. Vuoden 1969 ja 1992 inventoinneissa paikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Vuoden 1996 tarkastuksissa paikalla havaittiin röykkiö, joka lienee rautakauden lopun tai sitä nuorempi kiuas, ja muita asuinpaikan merkkejä. Vuoden 1933 luulöydöt ja asuinpaikan merkitovat ilmeisesti sijainneet satakunta metriä etelään, ja se osa asuinpaikasta on jäänyt tien alle. |
| metsakeskus.892010007 |
892 |
Majalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
411138.06700000 |
6928528.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.892010007 |
Paikka sijaitsee Kyynämöisen Heikkilänlahden ja Majalammen välisellä kannaksella ja Heikkilänlahteen laskevan joen suussa, Höytiälle johtavan tien alla ja vieressä.
Mäntykangasmaasto on sopiva pyyntiasuinpaikalle, josta vuonna 1933 tietöiden yhteydessä on löydetty "laatikollinen ison eläimen luita" (KM 9697) ja neljä tulisijaa sekä mahdollinen kodanpohja, muurin jätteitä ym. Vuoden 1969 ja 1992 inventoinneissa paikalla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.
Vuoden 1996 tarkastuksissa paikalla havaittiin röykkiö, joka lienee rautakauden lopun tai sitä nuorempi kiuas, ja muita asuinpaikan merkkejä. Vuoden 1933 luulöydöt ja asuinpaikan merkitovat ilmeisesti sijainneet satakunta metriä etelään, ja se osa asuinpaikasta on jäänyt tien alle. |
| metsakeskus.892500001 |
892 |
Kyynämöinen Kuoliosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
412514.00000000 |
6928407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.892500001 |
Kyynämöisen järvessä sijaitseva Kuoliosaari koostuu kahdesta kapean ja matalan kannaksen erottamasta saaresta, joista muodostuu nykyinen Iso- ja Pieni-Kuoliosaari. Todennäköisestii ennen 1800-luvulla tapahtunutta järvenlaskua vain saaren eteläisempi osa eli nykyinen Iso-Kuoliosaari on ollut selvästi veden pinnan yläpuolella. Juuri tätä eteläistä osaa on käytetty hautauksiin, ja se on alkuperäinen Kuoliosaari.
Hautaukseen käytetty, saaren lounaisosassa sijainnut alue erottuu ympäristöstään pyöreähkönä, noin 45 x 30 metrin laajuisena kumpareena. Vuoden 2007 inventoinnissa alueelta kartoitettiin kaikkiaan lähes 40 hautapainannetta. Painanteilla ei ole yhtenäistä ilmansuuntaa ja ne sijaitsevat sekä kumpareen laella että sen rinteillä. Hautapainanteiden pituus vaihtelee 1,5 - 3 m ja leveys 0,5 - 1,5 m. Osa painenteista vaikuttaa selväsi myöhemmin avatuilta, osa taas erottuu maastossa hyvin heikkoina syvänteinä. Vuoden 2007 inventoinnin yhteydessä tehdystä koekuopasta löytyi ihmisluita.
Kyynämöisten Kuoliosaari muodostaa tutkimuksellisesti arvokkaan kohteen. Kyseessä on pysyviä hautauksia sisältävä historiallisen ajan hautausmaa. Saari on kokonaisuudessaan rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. |
| metsakeskus.893000017 |
893 |
Kelttusbacka |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
281176.84600000 |
7043562.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893000017 |
Moreenimäillä on röykkiöitä kahdessa kohdassa sekä kuopanne (kuoppaliesi tai pyyntikuoppa?)
Tiedot tarkistettava. |
| metsakeskus.893010001 |
893 |
Slätmossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
280380.14900000 |
7047924.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010001 |
Kyrkoby, uusjakoalue.
2023: Sijaitsee mahdollisesti yhteismaalla eli rekisteripisteestä länteen oleva tila 893-878-8-0 (övriga samfällda). |
| metsakeskus.893010002 |
893 |
Helgabacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27014 |
286532.66900000 |
7052301.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010002 |
Ryhmä röykkiöitä, matalia, niukat löydöt vanhemmalta rautakaudelta. Yhdestä röykkiöstä roomalainen pronssiraha (Hadrianus 117-138 j Kr), toisesta pronssinen rannerengas, pronssinappi, rautainen nuolenkärki, keihäänkärjen katkelma ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.893010002 |
893 |
Helgabacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27015 |
286532.66900000 |
7052301.77800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010002 |
Ryhmä röykkiöitä, matalia, niukat löydöt vanhemmalta rautakaudelta. Yhdestä röykkiöstä roomalainen pronssiraha (Hadrianus 117-138 j Kr), toisesta pronssinen rannerengas, pronssinappi, rautainen nuolenkärki, keihäänkärjen katkelma ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.893010004 |
893 |
Hemskogen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
276967.51700000 |
7049026.05900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010004 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyynjoen länsipuolella, joesta vajaat 500 metriä. |
| metsakeskus.893010006 |
893 |
Jättehuvudet |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
291520.67300000 |
7050225.62500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010006 |
Kohde sijaitsee Uudenkaarlepyyn koillisosassa, Pedersören kunnan rajasta vajaat 300 metriä, Seinäjoki-Kokkola rautatiestä noin 5,7 km itään. |
| metsakeskus.893010008 |
893 |
Norrgård |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
287263.37200000 |
7051667.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010008 |
Kohde sijaitsee Kovjoen asemalta noin 1,5 km koilliseen. Röykkiöryhmä, jossa on viisi matalaa röykkiötä, läpimitaltaan 2,5 -3 metriä. Röykkiöt ovat 3-5 metrin päässä toisistaan.
Röykkiöryhmästä noin 75 m luoteeseen on kaksi laajaa (läpimitta noin 8 m) ja syvää (noin 2 m) kuoppaa, mahdollisesti tervahautoja tai sysimiiluja? |
| metsakeskus.893010008 |
893 |
Norrgård |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
287263.37200000 |
7051667.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010008 |
Kohde sijaitsee Kovjoen asemalta noin 1,5 km koilliseen. Röykkiöryhmä, jossa on viisi matalaa röykkiötä, läpimitaltaan 2,5 -3 metriä. Röykkiöt ovat 3-5 metrin päässä toisistaan.
Röykkiöryhmästä noin 75 m luoteeseen on kaksi laajaa (läpimitta noin 8 m) ja syvää (noin 2 m) kuoppaa, mahdollisesti tervahautoja tai sysimiiluja? |
| metsakeskus.893010009 |
893 |
Liljelund |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
284359.52900000 |
7054646.82500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010009 |
Pitkänomainen, kaareva kivilatomus kivisessä rinteessä, muodostelman pituus on noin 5-6 metriä.
Inventoinnissa 1980 annettu sijainti on virheellinen ja osoittaa ojitettuun tasamaata olevaan kosteikkoon. Kohde saattaa olla jonkun läheisen mäen rinteessä. |
| metsakeskus.893010010 |
893 |
Höjkärrsbacka 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
280608.05400000 |
7048955.09500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010010 |
Kivikkoisella mäellä, Uudestakaarlepyystä Marbyhyn vievän tien eteläpuolella, tieltä runsaat 100 metriä etelään, harvassa taimikossa on ainakin 5 matalaa ja maantasaista kiviröykkiötä, joiden ikä on tuntematon. |
| metsakeskus.893010011 |
893 |
Höjkärrsbacka 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
280457.11400000 |
7048922.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010011 |
Uudestakaarlepyystä Marbyhyn vievän tien eteläpuolella, tilustien länsipuolella, kohteesta Höjkärrsbacka 1 (893 01 0010) noin 140 metriä länsilounaaseen. Kivikkoisella mäellä on metsässä matalia, pieniä (läpimitta 2-4 m) röykkiöitä, joista osa on vaikeasti havaittavissa. Noin 5-10 röykkiötä havaittavissa tarkastusajankohtana. |
| metsakeskus.893010011 |
893 |
Höjkärrsbacka 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
280457.11400000 |
7048922.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010011 |
Uudestakaarlepyystä Marbyhyn vievän tien eteläpuolella, tilustien länsipuolella, kohteesta Höjkärrsbacka 1 (893 01 0010) noin 140 metriä länsilounaaseen. Kivikkoisella mäellä on metsässä matalia, pieniä (läpimitta 2-4 m) röykkiöitä, joista osa on vaikeasti havaittavissa. Noin 5-10 röykkiötä havaittavissa tarkastusajankohtana. |
| metsakeskus.893010012 |
893 |
Rävanäsbacka W |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
280175.23400000 |
7048685.20000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010012 |
Lapuanjoen itäpuolella, Markbyhyn vievän tien eteläpuolella noin 400-600 m. Kivikkoisen mäen länsirinteessä, metsässä, pienen viljelysaukean eteläpuolella, tieltä noin 200 m etelään. Röykkiö on noin 3-4 metrin läpimittainen, matala, verrattain selvärajainen. |
| metsakeskus.893010013 |
893 |
Rävanäsbacka S |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
280364.15900000 |
7048025.46400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010013 |
Lapuanjoen itäpuolella, Marbyhyn vievältä tieltä etelään noin 1 km. Rävanäs-mäen eteläpuolella, rinteessä, kivikossa on useita röykkiön tapaisia muodostelmia, osa selviä, osa epävarmoja. Lukumäärä ei ole täsmällinen. |
| metsakeskus.893010014 |
893 |
Bleikmossbacka 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
282174.44400000 |
7044776.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010014 |
Kohde sijaitsee valtatie 8:n ja Seinäjoki-Oulu rautatien välissä. Kivikkoisella mäenkumpareella, taimikossa on matalia pieniä röykkiöitä (ainakin 10 kpl). Lisäksi alueella on kuopanteita, jotka ovat ihmisen tekemiä. Röykkiöiden ja kuopanteiden tarkoitus ja ikä ovat tuntemattomia. |
| metsakeskus.893010015 |
893 |
Bleikmossbacka 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
282080.00000000 |
7044590.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010015 |
Kohde sijaitsee Valtatie 8:n ja Seinäjoki-Oulu rautatien välissä, Pääskjärven pohjoispuolella. Maasto on kivikkoinen mäkialue, metsää.
Tarkastus 1994: Kivikkoisilla mäenkumpareilla kaikkiaan noin 300 x 100m alueella on ryhminä röykkiöitä, jotka pääosaksi ovat pieniä ja matalia, kasvillisuuden peittämiä. Röykkiöiden lisäksi on alueella kuopanteita, joista osassa on Dahlskogin mukaan maasondilla todettu palaneita kiviä ja hiiltä kuopan keskellä ("matberednings-kokgropar/ fångstgropar"). Muutamassa kuopassa on matala valli ympärillä. Röykkiöiden tarkka lukumäärä ei ole tiedossa, koska aluetta ei ole tarkasti kartoitettu. Kysymys lienee ainakin parista kymmenestä röykkiöstä, luultavasti useammastakin. Läpimitta vaihtelee 1,5 m - 3 m.
Nykarleby hembygdsförening on laatinut Heimer Dahlskogin johdolla Pääskjärven ympäristöä kiertävän luonto-muinaispolun opastuksineen ja kohdemerkintöineen. Bleikmossenin kohteet 1 ja 2 kuuluvat tähän kierrokseen.
Inv. 2021: Varmistettiin ettei muinaisjäännösalueen ja suunnitellun uuden voimajohtolinjauksen välissä sijaitse arkeologisia kohteita, itse muinaisjäännösaluetta ei inventoitu. Kohteen eteläpuolella on sijainnut peltoja vielä 1980-luvulla. Aiemman kuvauksen perusteella ja lähialueilta tunnettujen samantyyppisten kohteiden perusteella pohdittiin mahdollisuutta, voisiko kysymyksessä olla kaskeamisen seurauksena syntynyt historialliseen aikaan ajoittuva kohde. |
| metsakeskus.893010016 |
893 |
Pääskjärvbacka e |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
282103.47300000 |
7044119.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010016 |
Valtatie 8:n ja Seinäjoki-Oulu rautatien välissä, Pääskjärven länsipuolella, itärinteen alaosassa, tien molemmin puolin on ainakin 10 matalaa ja pientä röykkiötä. Lisäksi rinteessä on joitakin tasaisia kohtia, jotka ovat voineet olla aikaisemmin viljeltyjä.
Inv. 2021: Alueella oli tehty avohakkuu ja metsänauraus. Jotkut röykkiöt olivat hakkujätteiden peitossa ja huonosti havaittavissa. Noin 120 m pohjoiseen havaittiin ainakin kolme röykkiötä lisää ja vajaa 100 m länteen yksi n. 4 m halkaisijaltaan oleva röykkiö, jonka keskellä n. 1,5 metrin kokoinen kuoppa. Lisäksi heti metsätien länsireunassa on ilmeisesti tuhoutuneita röykkiöitä. Aurausurista havaittiin hiiltä laajalta alueelta, mikä viittaa kaskeamiseen. Kohteen itä- ja koillispuolella oli myöhemmin peltoja, jotka on merkitty vuoden 1972 peruskartalle. Inventoinnissa varmistettiin kohteen rajat ja kaikkia kauempana suunnitellusta voimajohtolinjauksesta etelään olevia röykkiöitä ei mitattu. |
| metsakeskus.893010018 |
893 |
Starrängsbacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
281466.73600000 |
7043348.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010018 |
Kohde sijaitsee Lapuanjoen itäpuolella, Jepuan ja Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan vanhan rajan tuntumassa. Metsäisellä mäellä on röykkiöitä, lukumäärä on epätarkka. Osa on mahdollisesti esihistoriallisia, osa ehkä historiallisen ajan viljelysröykkiöitä? |
| metsakeskus.893010029 |
893 |
Blekmossen 1-2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
281680.64900000 |
7043628.23900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010029 |
Kohde sijaitsee Heikfolkdiket-nimisen puronuoman länsipuolella, rautatien ja Lapuanjoen välisessä maastossa. Pieniä, matalia röykkiöitä kahdella erillisellä mäenkumpareella peltoalueiden lomassa, röykkiöiden läpimitta on 2-5 m.
1) Röykkiöt läntisemmällä mäellä noin 25 m korkeuskäyrän yläpuolella, noin 100 x 200 metrin alueella, nuoressa taimikossa. 28 röykkiötä erottuu selvemmin, todellinen lukumäärä lienee jonkin verran suurempi. Mäen pohjoisreunassa on vanha kellarikuoppa.
2) Itäisemmällä mäellä on vain kaksi pientä ladelmaa.
Röykkiöiden tarkempi luonne on tuntematon. |
| metsakeskus.893010034 |
893 |
Munsala-Svartören 1 |
10002 |
12016 |
13152 |
11006 |
27000 |
257509.34000000 |
7046723.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893010034 |
Svartörenin saaren länsiosassa, Kummelbergenin itäpuolella, on pystykivien rivejä. Kussakin "yksikössä" on kolme kiviriviä. Rakenteet on tehty kalanpyydysten kuivaamistelineiden tueksi ja ne liittyvät ulkosaariston kalastukseen. Rakenteet edustavat historiallista aikaa. Kivirivit ovat sammaloituneita ja ne sijaitsevat luontaisessa kivikkomaastossa ja ovat siten vaikeasti havaittavissa. |
| metsakeskus.893500001 |
893 |
Kyrkoby Stor-Alören |
10001 |
12013 |
13126 |
11006 |
27000 |
273369.93200000 |
7058343.29700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893500001 |
Hällristningar från förra delen av 1800-talet. Bl.a. har Z.Topelius ristat en del av de förekommande namnschiffren. |
| metsakeskus.893500014 |
893 |
Kyrkoby Leppo |
10001 |
12011 |
13107 |
11006 |
27000 |
276783.57100000 |
7055783.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.893500014 |
Försvarsvallar från det sk. Krimkriget. Annläggningar benämns även "kanon-vallar".
Tiedot tarkastettava. |
| metsakeskus.895000002 |
895 |
Metsäpirtti |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
208516.00000000 |
6750867.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895000002 |
Röykkiöt sijaitsevat Kalannista Vehmaalle johtavan maantien länsipuolella, noin 800 m maantiestä metsäautotietä pitkin. Paikka on luode-kaakkosuuntaisen, metsää kasvavan mäkialueen kaakkoisosassa. Toisen mäen päällä sijaitsevan röykkiön halkaisija on 5 m. Edellisestä noin 40 m kaakkoon, alempana rinteellä on toinen edellistä pienempi kiviröykkiö. Aikaisempien tietojen mukaan edellisistä 30-50 m lounaaseen ja länteen pitäisi olla kolmas? röykkiö, joka on kooltaan 12,3 x 6,7 x 0,5 m. Röykkiö on merkitty peruskartalle.
Inventointi 2017: Mäen lakialue oli pääosin hakattu, joidenkin isojen puiden lisäksi oli taimikkoa. Rinteet on muutama vuosi sitten avohakattu ja muokattu. Ainoa ehjä röykkiö, jonka havaittiin rajatulla alueella, oli suunnilleen koordinaattipisteen kohdalla. Kaakkoisrinteellä oli mahdollisesti työkoneen hajottama röykkiö. |
| metsakeskus.895000008 |
895 |
Pyhällön pelto |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
211750.00000000 |
6748998.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895000008 |
Seitsemän todennäköisesti peltorauniota, jotka sijaitsevat n. 20 vuotta vanhan mäntytaimikon keskellä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 1,5-2 m.
Inventointi 2017: Alueella on 5,5 x 5 m mittainen kiviperustus, sen itänurkassa on uuni, jonka holvi on sortunut. Päällyskivien välissä on vielä jonkun verran hiekkaa ja silttiä, holvin alaosassa on nokista hiekkaa ja suuaukon edessä humuskerroksen alla nokista maata. Perustuksen sisällä oleva tila on miltei kivetön, maa humuksen alla on sekoittunut. Tämä viittaa siihen, että rakennuksessa on ollut maalattia. Rakenne on sammaleen ja tiheän heinikon peittämä. Kyseessä on ilmeisesti savupirtti. Vastaavia löydöksiä on viime vuosina tullut Koillismaalta ja Kainuusta, osa näistä on voitu ajoittaa 1600-luvulle. Paikalle ei ole merkitty rakennusta 1700-luvun lopun tai nuoremmille kartoille. Kohteen lähellä on muutama melko nuori peltoröykkiö. |
| metsakeskus.895010001 |
895 |
Lupanvuori |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
186717.95500000 |
6765354.56000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010001 |
Kohde sijaitsee Edväisten lounaisosassa länteen pistävällä kallioisella mäntyä kasvavalla niemellä, Lupanvuorella. Niemen eteläpuolella ovat Vintrin- ja Suutinraumat, joiden kautta pääsee vesiteitse mantereelle. Seudun folkloren mukaan "Ison Ryssän" aikana venäläinen vahtilaivasto olisi maannut Lupanraumassa.
Uunit ovat keskimäärin 2 x 2 m kokoisia ja n. 50 cm korkeita. Ne on kasattu laattamaisista lohkareista kalliopohjalle. Uunit esiintyvät alueella useimmiten parittain, mutta myös on yksittäisiä sekä yksi kolmen uuni ryhmä. Vaikka suurin osa uuneista on sortunut, muutamissa on vielä suuaukko selkeästi havaittavissa.
Vuoden 1964 inventoinnissa alueelta mainitaan ainakin 14 uunia 200 x 400 m alalla kahtena 7 uunin ryhmänä. Vuoden 2021 tarkastuksen aikaan rekisteröitiin 16 selkeää uunin jäännettä sekä näiden lisäksi muutamia mahdollisia uunin pohjia tai rikottuja uunirakenteita, joiden paikkatietoja ei kirjattu. Uunien levinnässä ei voitu havaita jakoa kahteen ryhmään, vaan ne sijaitsevat niemellä tasaisesti 10 m korkeuskäyrän tuntumassa tai sen yläpuolella. On mahdollista, että alueella on vielä lisää kartoittamattomia uuneja. |
| metsakeskus.895010002 |
895 |
Piitorauma |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
200261.00000000 |
6760042.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010002 |
Röykkiö sijaitsee Sirppu- eli Männäistenjoen länsirannalla Piitorauman talosta 170 m lounaasen mäen korkeimmalla kohdalla. Röykiön halkaisija on n. 6 m ja se on epämääräisen muotoinen. Mäen koillisrinteessä röykkiöstä 10 m on luoteis-koillissuuntainen kuoppa, 5 x 1,5 x 0,5 m. Röykkiön itäpuolella on kiviä täynnä olevia kuoppia.
Inventointi 2017: Kohde oli heinän peittämä, ja sen päällä on runsaasti puun oksia. |
| metsakeskus.895010003 |
895 |
Jaakola |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
195847.00000000 |
6759779.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010003 |
Röykkiö sijaitsee Jaakolan talosta n. 300 m länsilounaaseen korkeohkolla mäntyä kasvavalla avokalliolla Nättilän vainiossa. Röykkiön halkaisija on 7 m ja sen keskellä on kuoppa. Röykkiön itälaidalta on otettu kiviä , länsilaidan korkein kohta on lähes 1 m.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010004 |
895 |
Kiilinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
199166.00000000 |
6756063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010004 |
Röykkiö sijaitsee Vähä-Heikon talosta n. 330 m luoteeseen Kiilinmäen länsilaidalla kuivatun Kiilinjärven vieressä. Röykkiö sijaitsee metsärinteessä. Sen halkaisija on 6 m ja sen keskellä on laaja, matala kuoppa. N. 20 m kaakkoon röykkiöstä kalliolla on hajallaan kiviä. Siinä kohdassa on ehkä ollut toinen röykkiö.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Hajallaan olevat kivet n. 20-30 m kaakkoon lienevät luonnollisia. Röykkiön sijainti painaumassa kahden kallion välissä on poikkeava. |
| metsakeskus.895010005 |
895 |
Vasusaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
201124.00000000 |
6756063.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010005 |
Röykkiöt sijaitsevat Viisolan talosta n. 460 m pohjoiskoilliseen peltojen keskellä olevalla n. 1,5 km pitkällä itä-länsisuuntaisella metsäsaarekkeella. Saarekkeen kapea itäpää kuuluu Viisolan talolle. Röykkiöt ovat maapohjalla. Röykiöitten välissä kulkee metsäautotie. Maapohjalle kasattujen röykkiöitten halkaisija on keskimäärin 3 m ja muodoltaan yksi on kehämäinen, sen keskikohta on matalampi kuin reunat, kaksi on pyöreitä, yksi on soikeahko ja kaksi on hajonnutta. |
| metsakeskus.895010006 |
895 |
Pihlava |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
204825.00000000 |
6756786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010006 |
Röykkiö sijaitsee Pihlavan talosta n. 400 m eteläkaakkoon metsässä kalliolla. Röykkiön halkaisija on 7 m ja se on pyöreä. Röykkiötä on pengottu vaikka siinä ei ole kuoppaa.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Röykkiön lounaispuolella on pieni röykkiö (halkaisija noin 2 m) ja noin 30 m etelään on vanha rajamerkki ja viisarikivet (kohde 92, Pihlava 3). |
| metsakeskus.895010006 |
895 |
Pihlava |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
204825.00000000 |
6756786.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010006 |
Röykkiö sijaitsee Pihlavan talosta n. 400 m eteläkaakkoon metsässä kalliolla. Röykkiön halkaisija on 7 m ja se on pyöreä. Röykkiötä on pengottu vaikka siinä ei ole kuoppaa.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Röykkiön lounaispuolella on pieni röykkiö (halkaisija noin 2 m) ja noin 30 m etelään on vanha rajamerkki ja viisarikivet (kohde 92, Pihlava 3). |
| metsakeskus.895010007 |
895 |
Takametsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
205578.00000000 |
6757131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010007 |
Röykkiöt sijaitsevat Pihlavan talosta noin 800 m itään pienen Rahkajärven koillispuolella kalliolla. Kallion länsilaidalla on pitkänomainen, noin 9 x 4 x 0,5 metrin kokoinen kivikko. Edellisestä noin 100 m etelään on kallion laella pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 metriä oleva röykkiö, jota on pengottu, vaikka siinä ei ole kuoppaa.
Inventointi 2017: Kallion pohjoislaidalla oleva pitkä röykkiö on mitaltaan 12 x 5 m, sen kaakkoisosassa on kuoppa, halkaisija n. metri. Edelliseltä 60 m kaakkoon, kallion koillislaidalla on pyöreähkö pienempi röykkiö, halkaisija n. 3,5 m ja korkeus 0,5 m. Kallion korkeimmalla kohdalla, pitkästä röykkiöstä 90 m etelään, on pyöreähkö röykkiö, mitat 7 x 6 m ja korkeus 0,6 m, sen vieressä on kaksi noin metrin mittaista röykkiötä. Kallion itälaita ja pohjoispuolella ollut metsikkö on avohakattu, röykkiöt eivät ole vahingoittuneet hakkuussa. |
| metsakeskus.895010007 |
895 |
Takametsä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
205578.00000000 |
6757131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010007 |
Röykkiöt sijaitsevat Pihlavan talosta noin 800 m itään pienen Rahkajärven koillispuolella kalliolla. Kallion länsilaidalla on pitkänomainen, noin 9 x 4 x 0,5 metrin kokoinen kivikko. Edellisestä noin 100 m etelään on kallion laella pyöreä, halkaisijaltaan noin 6 metriä oleva röykkiö, jota on pengottu, vaikka siinä ei ole kuoppaa.
Inventointi 2017: Kallion pohjoislaidalla oleva pitkä röykkiö on mitaltaan 12 x 5 m, sen kaakkoisosassa on kuoppa, halkaisija n. metri. Edelliseltä 60 m kaakkoon, kallion koillislaidalla on pyöreähkö pienempi röykkiö, halkaisija n. 3,5 m ja korkeus 0,5 m. Kallion korkeimmalla kohdalla, pitkästä röykkiöstä 90 m etelään, on pyöreähkö röykkiö, mitat 7 x 6 m ja korkeus 0,6 m, sen vieressä on kaksi noin metrin mittaista röykkiötä. Kallion itälaita ja pohjoispuolella ollut metsikkö on avohakattu, röykkiöt eivät ole vahingoittuneet hakkuussa. |
| metsakeskus.895010008 |
895 |
Suutila |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
207485.00000000 |
6754029.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010008 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat peltojen ympäröimällä havumetsäisellä mäellä n. 1 km pohjoiskoilliseen Sirppujoen ylittävältä sillalta. Mäen pohjois- ja itäpuolella pellon reunassa kulkee metsätie. Osa kiviröykkiösta voi olla luontaista kivikkoa. Paikalla on myös yksi kuoppa. Kiviröykkiöistä kaksi on kehämäistä, niiden keskikohdat ovat matalammalla kuin reunat ja halkaisijat ovat 2,5 m ja 3 m. Yksi kiviröykkiö on pyöreä ja sen halkaisija on 3 m.
Inventointi 2017: Suurin osa röykkiöstä on kasattu ison maakiven kylkeen. Röykkiöt ovat ilmeisesti viljely- kaskiröykkiöitä. Kivinen maasto on raivattu röykkiöalueella, maannos ja kasvillisuus viittaavat vanhaan kaskiviljelykseen. |
| metsakeskus.895010009 |
895 |
Levonniitunmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
207457.00000000 |
6753680.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010009 |
Röykkiöalue sijaitsee n. 700 m pohjoiskoilliseen Sirppujoen ylittävältä sillalta Levonniitunmäen eteläpuolella olevalla metsäisellä peltoalueelle työntyvällä niemekkeellä. Mäellä on ainakin 28 erilaista kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan pienehköjä, n. 2-4 m ja ne sijaitsevat niin alavalla maalla, etteivät voi olla pronssikautisia.
Vuosina 1996-97 alueella kartoittiin kaikkiaan 35 röykkiötä noin 1,5 hehtaarin alueella, tehtiin fosfaattikuopitus sekä tutkittiin röykkiöt 35 sekä 23. Röykkiöt todettiin ihmisen tekemiksi, mutta niiden funktio ja ajoitus eivät selvinneet. Korkeat fosfaattiarvot alueella keskittyyivät röykkiöihin.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan, alueella kasvaa taimikkoa. Inventoinnissa kartoitettiin suurin osa röykkiöistä ja alue rajattiin. Pohjoisimman röykkiön länsipuolella tilan rajalla on n. 10 m pitkä kiviaita. |
| metsakeskus.895010010 |
895 |
Taipaleenvainio |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
200639.00000000 |
6753365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010010 |
Röykkiöt sijaitsevat peltojen ympäröimällä luoteis-kaakkoissuuntaisella metsämäellä n. 100 m länteen Kauniston tilan päärakennuksesta. Röykkiöitten halkaisijat ovat keskimäärin 2-3,5 m suurimman röykkiön halkaisijan ollessa 10 m. Suurimman röykkiön keskellä on kuoppa ja useita muita röykkiöitä on hajotettu tai pengottu.
Inventointi 2017: Röykkiöalueella maa oli raivattu ja humuksen alla tummanharmaan kerros, joka viittaa kaskiviljelykseen, kuten alueella kasvava puustokin. Yhteensä kartoitettiin 10 röykkiötä, halkaisija 2 – 4 m. Yllä mainitun suuren röykkiön luonne on epävarmaa. |
| metsakeskus.895010011 |
895 |
Luhtamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
200797.00000000 |
6753381.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Kauniston talon pihapiirissä ja kummallakin puolella tietä, joka erkanee Kivimäkeen vievästä tiestä. Suurimman röykkiön koko on 5 x 4 x 0,5 m ja siinä on keskellä kuoppa. Kahdessa epämääräisen muotoisessa röykkiössä vahva hiilikerros ja toisessa lisäksi punaisia hiekkakivilaakoja.
Kiinteistölle 895-436-2-15 johtavaa tietä rakennettaessa useampi röykkiö on saattanut tuhoutua, tien eteläpäätä reunastavasta kiveyksestä osa mahdollisesti röykkiöistä peräisin.
Vuoden 2017 inventoinnin aikaan alueelle oli hiljattain rakennettu uusia taloja ja pihat niiden ympärillä on tasoitettu. Inventoinnissa havaittiin ainoastaan 8 selvää röykkiötä ja suuri osa v. 1964 ja 1999 kartoitetuista röykkiöistä vaikutti tuhoutuneen. Vuonna 2024 tehdyssä tarkastuksessa alueen kaakkoisosasta rekisteröitiin kaksi maantasaista, sammaloituneista kivistä koostuvaa röykkiötä ja koillisesta yksi. Kohteella saattaa olla vielä muitakin pieniä kiveyksiä jäljellä aluskasvillisuuden seassa. |
| metsakeskus.895010012 |
895 |
Härkähaankallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
204049.00000000 |
6752919.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Niinijärvestä pohjoiseen laskevan Härkähaanojan länsipuolella metsäisen kallion itäreunalla. Matkaa Niinijärven pohjoisrannalta Härkähaanojan suulta on 260 m länsiluoteeseen. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan 2,5 - 3 m ja muodoltaan soikeahkoja, epämääräisiä ja yksi on lähes nelikulmainen.
Inventointi 2017: Kallion laella on 2 selkeä kiviröykkiötä, halkaisija 4 – 4,5 m. Havainnot ovat ristiriidassa v. 1964 inventointikertomuksen kanssa (7 epämääräistä röykkiötä kallion itäreunalla), syy tähän jäi epäselväksi. |
| metsakeskus.895010013 |
895 |
Koivuranta II |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
204033.00000000 |
6753006.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010013 |
Röykkiöt sijaitsevat Niinijärvestä pohjoiseen virtaavan Härkähaanojan itäpuolella mäntymetsää kasvavan kallion länsireunalla n. 100 m kohteesta 12 pohjoiseen. Röykkiöiden halkaisija keskimäärin 4 m. Röykkiö 1. kivet ovat hajallaan ja sen muoto en määrittelemätön. Röykkiöt 2-3 ovat pyöreitä eikä niitä ole pengottu.
Inventointi 2017: Alueelta löytyi vain yksi röykkiö, halkaisija n. 3,5 m. Alue oli paikoitellen tiheän kuusitaimikon peittämä, mikä huononsi havaintomahdollisuuksia huomattavasti. |
| metsakeskus.895010014 |
895 |
Työväentalon kallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
203205.00000000 |
6748364.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010014 |
Röykkiöt sijaitsevat Kytämäelle vievän maantien eteläpuolella maantien ja Velluanjoen yhtymäkohdasta 360 m lounaaseen laakealla kallioalueella. Röykkiöitten halkaisijat ovat 2-4 m. Kiveyksissä oli nokea ja hiiltä kuten muuallakin kallionkoloissa.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan, keskimmäisestä röykkiöstä n 50 m itään on L-muotoinen kivilatomus ja mahdollisesti hajotettu pieni röykkiö. |
| metsakeskus.895010016 |
895 |
Mattila |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
208941.00000000 |
6750196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010016 |
Vuoden 1964 inventoinnin mukaan röykkiöt (7 kpl) sijaitsevat korkeahkolla metsäisellä harjanteella n. 260 m etelälounaaseen Vehmaalle vievän ja Sairisiin vievän tien risteyksestä sähkölinjan lounaispuolella. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan n. 2-4 m.
Inventointi 2017: paikalle on rakennettu toinen 110 kv johto edellisen johdon lounaispuolelle, kaikki havaitut röykkiöt ovat sähkölinjojen alla. Kohteelta tunnistettiin enää 2 selkeää röykkiötä, koko 6 x 4 m ja 4 x 4 m. Vielä näkyvien raskaiden koneiden jäljet kielivät sitä, että loput röykkiöistä mahdollisesti tuhoutuivat rakentamisvaiheessa.
Vuoden 2022 inventoinnissa paikalla on yhä tunnistettavissa 6 röykkiötä, joista yksi sijaitsee aikaisemman rajauksen ulkopuolella. Kohteen tarkempi kartoittaminen edellyttäisi perusteellisempia tutkimuksia, koska kivikkoisella alueella röykkiöiden
muodon tarkka määrittäminen on hankalaa, mikä osin johtuu siitä, että alueella on
edelleen havaittavissa työkoneiden jälkiä. |
| metsakeskus.895010017 |
895 |
Materonkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
208815.00000000 |
6749027.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010017 |
Röykkiö sijaitsee Materon talosta 140 m pohjoiseen kapealla kaakkois-luoteissuuntaisella kallioharjanteella, kallion päällä. Röykkiön koko on 9 x 10 x 0,5 m ja sen kiveys on melko hajanainen. Röykkiön keskellä on kaksi kivikehää ja siellä on ollut myös hiiltä.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010018 |
895 |
Korvenmetsä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
210415.53100000 |
6747311.91900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Kalanti-Vehmaa maantien länsipuolella tien ja Alhonrannan taloon vievän peltotien risteyksestä 400 m länsilounaaseen kivikkoisessa metsässä. Röykkiöitten halkaisijat ovat keskimäärin 3 - 5 m.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan; kankaan länsipää on avohakattu, röykkiöt eivät ole vahingoittuneet. Alueella on havaittu 8 selkeää röykkiötä, joiden koko vaihtelee 3 – 6 m. Suurin röykkiö on korkeimmalla kohdalla, halkaisija 6 m, keskellä on kuoppa. Länsilaidalla on pitkulainen matala röykkiö, pituus 4,5 m ja leveys n. 2 m. Alueella saattaa olla muita röykkiöitä, niiden luonteen selvittäminen vaatisi pintakasvillisuuden poistoa. Röykkiöt on merkattu keltaisilla puupaaluilla. |
| metsakeskus.895010019 |
895 |
Vähäniityntausta |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
211160.00000000 |
6746116.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010019 |
Vuoden 1964 inventointitietojen mukaan Kalanti-Vehmaa maantien itäpuolella metsänreunassa sijaitsee kaksi röykkiötä, toinen n. 300 m Vapolan talosta pohjoiseen ja toinen talosta n. 250 m itään. Pohjoisempi röykkiö on 8 x 6 m:n kokoinen ja sen keskellä on kuoppa. Toisen röykkiön koko on 2 x 3 m.
Inventoinnissa vuonna 2017 alueella havaittu vain yksi, pohjoisempi röykkiö. Sen mitat ovat 7 x 5 m, korkeus 0,5 m ja keskellä on pieni kuoppa. Rakenne on heinän ja paksun sammalkerroksen peittämä. |
| metsakeskus.895010020 |
895 |
Raunio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
211395.00000000 |
6745250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010020 |
Röykkiö sijaitsee Kalanti-Vehmaa maantien länsipuolella Rajamäki -nimisen kallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiön halkaisija on 8 m ja sitä on ilmeisesti kasattu korkeammaksi, korkeus on n. 1 m ja sen keskelle on pystytetty korkea kivi rajasampaaksi. Röykkiö on ehkä voitu valita rajamerkiksi soveltuvan sijaintinsa takia.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Röykkiön päällä on tehty neliskulmainen kivijalka, sen keskellä on pystykivi , röykkiöstä n. 4 m koilliseen ja länteen on kasattu pienet viisariröykkiöt. |
| metsakeskus.895010020 |
895 |
Raunio |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
211395.00000000 |
6745250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010020 |
Röykkiö sijaitsee Kalanti-Vehmaa maantien länsipuolella Rajamäki -nimisen kallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiön halkaisija on 8 m ja sitä on ilmeisesti kasattu korkeammaksi, korkeus on n. 1 m ja sen keskelle on pystytetty korkea kivi rajasampaaksi. Röykkiö on ehkä voitu valita rajamerkiksi soveltuvan sijaintinsa takia.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Röykkiön päällä on tehty neliskulmainen kivijalka, sen keskellä on pystykivi , röykkiöstä n. 4 m koilliseen ja länteen on kasattu pienet viisariröykkiöt. |
| metsakeskus.895010020 |
895 |
Raunio |
10002 |
12004 |
13051 |
11028 |
27000 |
211395.00000000 |
6745250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010020 |
Röykkiö sijaitsee Kalanti-Vehmaa maantien länsipuolella Rajamäki -nimisen kallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiön halkaisija on 8 m ja sitä on ilmeisesti kasattu korkeammaksi, korkeus on n. 1 m ja sen keskelle on pystytetty korkea kivi rajasampaaksi. Röykkiö on ehkä voitu valita rajamerkiksi soveltuvan sijaintinsa takia.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Röykkiön päällä on tehty neliskulmainen kivijalka, sen keskellä on pystykivi , röykkiöstä n. 4 m koilliseen ja länteen on kasattu pienet viisariröykkiöt. |
| metsakeskus.895010020 |
895 |
Raunio |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
211395.00000000 |
6745250.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010020 |
Röykkiö sijaitsee Kalanti-Vehmaa maantien länsipuolella Rajamäki -nimisen kallion korkeimmalla kohdalla. Röykkiön halkaisija on 8 m ja sitä on ilmeisesti kasattu korkeammaksi, korkeus on n. 1 m ja sen keskelle on pystytetty korkea kivi rajasampaaksi. Röykkiö on ehkä voitu valita rajamerkiksi soveltuvan sijaintinsa takia.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Röykkiön päällä on tehty neliskulmainen kivijalka, sen keskellä on pystykivi , röykkiöstä n. 4 m koilliseen ja länteen on kasattu pienet viisariröykkiöt. |
| metsakeskus.895010021 |
895 |
Pietilän Myllymäki ja Lakiapelto |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
211199.21300000 |
6748727.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010021 |
Röykkiöt sijaitsevat Kalanti-Vehmaa maantien itäpuolella, entisestä Pietilän talosta ja kaupasta n. 250 m koilliseen. Paikka on kallioinen laidunmäki, jolla on sijainnut tuulimylly. Kallioon on hakattu vuosiluku 1871.
Röykkiö 1 on 10,8 x 10,4 x 0,7 m kokoinen, se on pyöreä ja siinä on isojen kivien muodostama kehä. Röykkiö 2 on kooltaan 13,9 x 13,6 x 0,8 m ja siinäkin on paikoin erotettavissa reunakiveystä. Röykkiö 2 on purettu osittain. Röykkiön 2 reunaan vuoden 1964 inventoinnin yhteydessä tehdystä koekuopasta löytyi pieniä saviastianpaloja (KM 16516). Lisäksi v. 1964 inventoinnin mukaan mäellä on kaksi epävarmaa halkaisijaltaan 2 m ja 7 m hautarauniota.
Röykkiöistä n. 50 m etelään röykkiöitten ja Pehdon kylätien välistä kuopan reunasta on löytynyt palanutta savea ja rautakautisen saviastian pala. Löytökohdan luonne on epävarma, kyseessä on mahdollisesti asuinpaikka.
Vuoden 2017 inventoinnissa muinaisjäännöksen sijainti oli merkitty virheellisesti n. 200 m lounaaseen, paikalle jossa maanpinta on tasoitettu ja täytetty varastoalueeksi, ja tulkittu kohteen tuhoutuneen.
Vuonna 2021 tehdyn tarkastuksen yhteydessä kohteen sijaintitieto korjattu vastaamaan v. 1964 inventoinnin tilannetta. Kallioisella mäellä edelleen havaittavissa jäänteitä kahdesta röykkiöstä jotka osittain kasvillisuuden peittämiä. |
| metsakeskus.895010022 |
895 |
Osinkaisten kallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
211999.00000000 |
6748049.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010022 |
Röykkiöt sijaitsevat Kalanti-Vehmaa maantien itäpuolella, n. 1 km itään siitä kohdasta mistä erkanee tie Kuuvantakaan. Kallio on korkeahko ja pitkä lounais-koillissuuntainen kallioharjanne jonka länsipäässä röykkiöt sijaitsevat. Sen eteläpuolella on peltoalue, jonne kallion länsipuolitse vie tilustie. Läntisempi röykkiö on halkaisijaltaan 6 m ja sen keskellä on kuoppa. Toinen röykkiö on halkaisijaltaan n. 7 m ja siinä on kaksi matalaa kuoppaa.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010023 |
895 |
Korphallonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
212557.00000000 |
6749571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010023 |
Röykkiöt sijaitsevat korkealla ja kapealla luoteis-kaakkoissuuntaisella kallioharjanteella, jonne on n. 600 m kaakkoon Tammistosta Pehtsaloon ja Tammistosta Koverolle vievien teitten haarasta. Kallio on n. 150 m maantiestä lounaaseen.Kaikissa röykkiöissä on kuoppa ja niissä olleita kiviä on vieritetty ympäristöön. Röykkiöitten halkaisijat ovat 7 - 9 m ja korkeus 1 m, paitsi kaikista huonoimmin säilyneessä röykkiössä korkeus on määrittelemätön.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Röykkiöiden halkaisijat ovat 6 -9 m, isomman röykkiön luoteispuolella sen kyljessä on matala noin 3 m pitkä ja 1,4 m leveä kiveys. |
| metsakeskus.895010023 |
895 |
Korphallonmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
212557.00000000 |
6749571.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010023 |
Röykkiöt sijaitsevat korkealla ja kapealla luoteis-kaakkoissuuntaisella kallioharjanteella, jonne on n. 600 m kaakkoon Tammistosta Pehtsaloon ja Tammistosta Koverolle vievien teitten haarasta. Kallio on n. 150 m maantiestä lounaaseen.Kaikissa röykkiöissä on kuoppa ja niissä olleita kiviä on vieritetty ympäristöön. Röykkiöitten halkaisijat ovat 7 - 9 m ja korkeus 1 m, paitsi kaikista huonoimmin säilyneessä röykkiössä korkeus on määrittelemätön.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Röykkiöiden halkaisijat ovat 6 -9 m, isomman röykkiön luoteispuolella sen kyljessä on matala noin 3 m pitkä ja 1,4 m leveä kiveys. |
| metsakeskus.895010024 |
895 |
Lallan Isomaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
212696.00000000 |
6749793.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010024 |
Röykkiö sijaitsee pienellä kallionyppylällä Tammistosta Pehtsaloon vievän tien koillispuolella, n. 600 m kaakkoon tietä pitkin siitä kohdasta, mistä tie erkanee Koverolle, tiestä n. 70 m itäkoilliseen. Röykkiö on sammaloitunut ja sen halkaisija on n. 6 m.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan, se sijaitsee noin 5 m korkean kalliojyrkänteen yläpuolella. Röykkiö on soikea, mitat n. 7 x 5 m. |
| metsakeskus.895010025 |
895 |
Uotilan Isomaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212911.00000000 |
6749466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010025 |
Röykkiöt sijaitsevat lähes pohjois-eteläsuuntaisen kapean ja korkean metsäisen kivikkoharjanteen päällä. Röykkiö 1 on Tammistosta Pehtsaloon vievän tien pohjoispuolella 880 m etelään Koverolle vievän tien risteyksestä, tien vieressä. Röykkiö 2 sijaitsee tien eteläpuolella, n. 30 m tiestä harjanteen päällä. Kumpaakin röykkiötä on kaivettu. Röykkiön 1 halkaisija on 8 m ja korkeus koillisreunassa 1,5 m, lounaisreunan korkeus on vajaa metri. Röykkiön 2 halkaisija on 6 m ja korkeus 1 m.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010025 |
895 |
Uotilan Isomaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
212911.00000000 |
6749466.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010025 |
Röykkiöt sijaitsevat lähes pohjois-eteläsuuntaisen kapean ja korkean metsäisen kivikkoharjanteen päällä. Röykkiö 1 on Tammistosta Pehtsaloon vievän tien pohjoispuolella 880 m etelään Koverolle vievän tien risteyksestä, tien vieressä. Röykkiö 2 sijaitsee tien eteläpuolella, n. 30 m tiestä harjanteen päällä. Kumpaakin röykkiötä on kaivettu. Röykkiön 1 halkaisija on 8 m ja korkeus koillisreunassa 1,5 m, lounaisreunan korkeus on vajaa metri. Röykkiön 2 halkaisija on 6 m ja korkeus 1 m.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010026 |
895 |
Rikkaitten haudat |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
213256.37900000 |
6749252.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010026 |
Röykkiöt sijaitsevat Männistön talosta 330 m länsiluoteeseen metsämäellä Vehmaalle vievän maantien itäpuolella, tiestä itään n. 40 m. Röykkiön 1 halkaisija oli 7 m, korkeus 0,5 m ja sen keskellä on matala kuoppa. Röykkiön 2 halkaisija on 14 m, korkeus 2 m ja sen keskellä on laaja kuoppa, joka ei kuitenkaan ulotu pohjaan saakka. Röykkiön 3 halkaisija on 16 m, korkeus 1 m ja sen keskellä on laaja kuoppa, joka ei ulotu pohjaan. Röykkiön 4 halkaisija on 8 m, korkeus n. 1 m ja sen keskellä on matala kuoppa.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Röykkiöiden 2 ja 3 halkaisijat ovat 12 ja 13 m.
Tien vieressä olevasta opastaulusta on vain kehys jäljellä. |
| metsakeskus.895010030 |
895 |
Nohkola |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
207957.48800000 |
6753918.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010030 |
Röykkiö sijaitsee Sorrinniitun pohjoispuolella Otiaistensaaret nimisellä peltojen ympäröimällä metsäisellä mäellä Sirppujoen mutkassa peltotien itäpuolella. Röykkiön halkaisija on n. 2 m. |
| metsakeskus.895010031 |
895 |
Palppa I |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
207798.00000000 |
6756326.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010031 |
Kalmisto sijaitsee Palpan tilan päärakennuksesta 320 m itään heinää kasvavalla kivikkoharjanteella Uusikaupunki-Laitila maantien ja Sirppujoen välissä peltojen ympäröimänä. Harjanteella on kolme kuoppaa, kooltaan 1 x 2 m ja halkaisijaltaan 1 m, joista yhteen kaivetusta koekuopasta löytyi 30 cm:n syvyydestä hiilensiruja.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010032 |
895 |
Klupumäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
207753.00000000 |
6756247.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010032 |
Kalmisto sijaitsee Palpan tilan päärakennuksesta n. 340 m itään peltojen ympäröimällä kivikkomäellä Laitila-Uusikaupunki maantien ja Sirppujoen välissä. Mäellä on 16 keskimäärin 1 x 2 m:n kokoisia kuoppia joissa on kiveystä. Paikalla oli myös kivien muodostama kehä, jonka halkaisija on 3 m ja sen keskellä on kivikkoa. Kuopan n:o 8 koekuopasta löytyi palaneen luun siruja ja pieneen kiveen takertunutta pronssihometta. Muita löytöjä ovat saviastianpalat ja pronssi- ja rautaesineitten katkelmat.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan.
Kesällä 2019 ilmoitettu viereisestä metsiköstä (vanhaa peltoa?) metallinetsinnässä löytynyt viikinkiaikaisen koruneulan katkelma (ks. alakohde). |
| metsakeskus.895010035 |
895 |
Patraistenmäki (Palppa V) |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
207612.00000000 |
6756238.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010035 |
Kalmisto sijaitsee Palpan tilan päärakennuksesta n. 200 m kaakkoon aivan Laitila-Uusikaupunki maantien länsipuolella, maantien vieressä kivikkoisella mäellä. Maantien teossa mäen kaakkoisosaa on leikattu. Löytöinä paikalta on mm. sininen lasihelmi, pronssinen hevosenkenkäsolki, spiraalisormus, rautaveitsen teräkatkelma, hioimen pala, saviastianpaloja, savitiivistettä ja palanutta ja palamatonta luuta.
Inventointi 2017: Kohteen sijainti jäi hieman epävarmaksi, koska kohteiden numerointi oli erilainen v. 1964, 1968 ja 1977 raporteissa. Mj-rekisterin entiset koordinaatit sijaitsevat Palpan talosta n. 600 m pohjoisluoteeseen (ilmeisesti lyöntivirhe). Kohteen sijainti on joko Palppa VI:n koillispuolella (karttamerkintä Lehtosalo-Hilanderin raportin 1968 mukaan ja on Palppa VI:n rajauksen sisällä) tai Palppa VI:n lounaispuolella. |
| metsakeskus.895010036 |
895 |
Palppa VI |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27000 |
207572.00000000 |
6756197.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010036 |
Kohde sijaitsee Palpan tilan päärakennuksesta n. 200 m eteläkaakkoon Patraistenmäen lounaispuolella suurehkolla, korkealla mäellä Laitila-Uusikaupunki maantien länsipuolella. Tämä asuinpaikka on kauempana maantiestä eikä ole kärsinyt tietyöstä. Mäellä oli erilaisten perunakuoppien ja kellareitten lisäksi neljä pienehköä ja matalaa "hautakuoppaa". Kohteen tutkitusta osasta on kaivauksissa löytynyt 11 x 5 m:n kokoinen rakennuksenpohja, jossa on keskellä tulisija. Löytöjä ovat mm. kolme rautaveistä, rannerenkaan kappale, spiraalikoristeen katkelma, neljä kuutiokiveä, seitsemän lasihelmeä, saviastianpalat ja savitiiviste.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Talonpohjan kaivausalueen lounaispuolella on röykkiö, jolla ei ole mj-numeroa, mahdollisesti kyseessä on kohde Patraistenmäki (Palppa V) (nykyään merkitty 70 m ed. koilliseen). |
| metsakeskus.895010037 |
895 |
Kömpänmäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
207472.00000000 |
6756140.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010037 |
Kalmisto sijaitsee Palpan tilan päärakennuksesta n. 200 m etelään Laitila-Uusikaupunki maantien länsipuolella n. 20 m tiestä kivikkoisella mäellä. Mäki sijaitsee maantiestä luoteeseen Langonsuolle ja Umpuriin vievän tien eteläpuolella. Löytöinä on mm. keihäänkärki, rautainen paimensauvaneula, rautainen vyönsolki, tulusrauta ja puukonhela.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010038 |
895 |
Ahtelan Myllymäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
207300.00000000 |
6756089.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010038 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Laitila-Uusikaupunki maantien ja vanhan maantien välissä kivikkoisella mäellä. Aikaisemmin paikalla on sijainnut tuulimylly. Mäeltä on löytynyt palaneen luun siru.
Inventointi 2017: Alue on nykyään omakotitalon piha-aluetta. Tarkka sijainti ja säilyneisyys ovat selviämättä. |
| metsakeskus.895010039 |
895 |
Pere |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
207044.84400000 |
6755911.44800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010039 |
Kalmisto sijaitsee uuden ja vanhan Laitila-Uusikaupunki liittymästä n. 60 m lähes pohjoiseen peltojen välissä olevalla sekametsää kasvavalle kivikkoisella harjanteella. Harjanteen kaakkoisosasta, koekuopasta löytyi saviastianpaloja, samoin löytöpaikasta 30 m länsilounaaseen olevan kiviraunion luota ja vielä näiden paikkojen välistä. Raunio sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010040 |
895 |
Uusikartano I |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
207225.00000000 |
6755922.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010040 |
Röykkiö sijaitsee Laitila-Uusikaupunki maantien koillispuolella, n. 100 m etelään Kallelan-Hallun tien risteyksestä. Röykkiö on ollut 9 x 7 m:n kokoinen, selvästi rajautuva soikeahko, kiven ja maan sekainen muinaisjäännös. Röykkiöstä on löytynyt saviastianpaloja ja eläimen hampaita ja luita. Tien rakennus on tuhonnut suurimman osan röykkiöstä.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010041 |
895 |
Uusikartano II |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
207283.00000000 |
6755904.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010041 |
Kohde sijaitsee Uudenkaupungin-Laitilan maantien (kantatie 43) ja Kallelaan ja Halluun vievän tien risteyksessä, kt 43:n kaakkoispuolella. Röykkiö on kiven ja maansekainen viljelemätön matala kivikkokumpare. Sen laajuus on noin 10 x 9 metriä ja suurin korkeus noin 1,1 m. Röykkiöstä on löytynyt vuoden 1964 inventoinnin yhteydessä hieman keramiikkaa. |
| metsakeskus.895010042 |
895 |
Samppamaa |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
207452.00000000 |
6755846.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010042 |
Kohde sijaitsee Ahtelan tilan päärakennuksesta 60 m itään Kylähiidestä Halluun ja Kallelaan menevän tien pohjoispuolella kapealla luoteis-kaakkoissuuntaisella pensaikkoa kasvavalla viljelemättömällä alueella. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpinnalle selviä merkkejä. Kalmistoon kaivetuissa koekuopissa on ollut mustaa maata ja saviastianpaloja.
Inventointi 2017: Kohteen tarkka sijainti ja kunto ei selvinnyt. Talon lounaispuolella on säilynyt pienellä alueella alkuperäistä maanpintaa, muut alueet ovat rakennettua tai tasoitettua. |
| metsakeskus.895010043 |
895 |
Ahtela |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
207494.00000000 |
6755760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010043 |
Kalmisto sijaitsee Kylähiiden ja Hallun välisen maantiestä 40 m pohjoiseen, Pietilän tilan päärakennuksesta 170 m luoteeseen ja siitä kohdasta 300 m luoteeseen, missä maantie ylittää Sirppujoen. Kalmisto on pyöreähkö kivikkokumpare jonka halkaisija on 15 m. Kumpareesta on löytynyt saviastian muru ja palanutta savea sekä koekuopassa maa on ollut mustaa.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010044 |
895 |
Karinpäällystänmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
207436.00000000 |
6755665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010044 |
Muinaisjäännös sijaitsee Kylähiisi-Kallela maantien eteläpuolella n. 300 m länteen Sirppujoen ylittävältä sillalta. Karin talon alla on sijainnut tutkittu röykkiö, josta löytöinä mm. pronssinen kiertojalkasolki, rautainen kaarisolki, rautaveitsi, väkäsellinen keihäänkärki, lasihelmi, kilvenkupuran pala, saviastia ja palaneita luita.
Karin tilan päärakennuksesta n. 40 m länteen, laidunalueella loivassa rinteessä, matala hautaröykkiö, jonka puolikaaren muotoinen harvahko reunakiveys on koottu isommista kivistä. Röykkiöstä n. 20 m länteen sijaitsee ojan penkan päällä kuppikivi. N. 160 x 180 cm kokoisen irtolohkareen suipossa luoteispäässä 13 kuppia, osa hyvin selkeitä ja syviä. Kiven vieressä ollut aikoinaan lähde.
Inventointi 2017: Laidunalueena olevalla kohteella ei päästy lähemmin käymään, mutta pihalta ja tieltä katsottuna kohde näytti olevan ennallaan.
V. 2021 kohde edelleen laitumena ja pysynyt melko hyväkuntoisena. |
| metsakeskus.895010044 |
895 |
Karinpäällystänmäki |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
207436.00000000 |
6755665.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010044 |
Muinaisjäännös sijaitsee Kylähiisi-Kallela maantien eteläpuolella n. 300 m länteen Sirppujoen ylittävältä sillalta. Karin talon alla on sijainnut tutkittu röykkiö, josta löytöinä mm. pronssinen kiertojalkasolki, rautainen kaarisolki, rautaveitsi, väkäsellinen keihäänkärki, lasihelmi, kilvenkupuran pala, saviastia ja palaneita luita.
Karin tilan päärakennuksesta n. 40 m länteen, laidunalueella loivassa rinteessä, matala hautaröykkiö, jonka puolikaaren muotoinen harvahko reunakiveys on koottu isommista kivistä. Röykkiöstä n. 20 m länteen sijaitsee ojan penkan päällä kuppikivi. N. 160 x 180 cm kokoisen irtolohkareen suipossa luoteispäässä 13 kuppia, osa hyvin selkeitä ja syviä. Kiven vieressä ollut aikoinaan lähde.
Inventointi 2017: Laidunalueena olevalla kohteella ei päästy lähemmin käymään, mutta pihalta ja tieltä katsottuna kohde näytti olevan ennallaan.
V. 2021 kohde edelleen laitumena ja pysynyt melko hyväkuntoisena. |
| metsakeskus.895010045 |
895 |
Pietilä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
207571.00000000 |
6755708.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010045 |
Suurimmaksi osaksi tuhoutunut kalmisto sijaitsee Pietilän talon pihapiirissä ja pihamaalla Sirppujoen länsipuolella Kylähiisi-Hallu maantien pohjoispuolella n. 160 m Sirppujoen ylittävältä sillalta länteen. Esinelöytöjä ovat mm. rautamiekat, keihäänkärjet, spiraalirannerenkaat, pronssikulkunen, kupurasoljet, kaularenkaat, spiraalisormus, niittinaulat, särmänuppinen hevosenkenkäsolki ja pronssineula, jonka toiseen päähän on kuvattu ihmiskasvot.
Inventointi 2017: M. Bergströmin kaivausraporttiin 1984 merkitty mahdollinen säilynyt kalmistoalue on nykyään uuden talousrakennuksen ja tasoitetun piha-alueen kohdalla. Todennäköisesti kohde on kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.895010046 |
895 |
Pietilä II |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
207397.00000000 |
6755705.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010046 |
Kohde sijaitsee Pietilän tilasta n. 100 m länteen Kylähiisi-Hallu maantien ja Karin taloon vievän tien välisellä Pietilän taloon kuuluvalla kielekkeellä maata, jonka luoteispäässä on kivikkoinen alue. Kylätien ojanleikkauksessa näkyi nokimaata ja esinelöytöinä tuli saviastianpaloja ja palanutta savea. |
| metsakeskus.895010047 |
895 |
Nohkola 1 |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
207946.00000000 |
6755429.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010047 |
Kalmisto on sijainnut Sirppujoen mutkassa joen pohjoispuolella Kylähiisi-Kallela maantien sillalta 300 m kaakkoon Nohkolan tilan päärakennuksen itäpuolella ja pohjoispuolella piha-alueella ja päärakennuksen länsi- ja eteläpuolella olevassa puistossa. Esinelöytöinä mm. keihäänkärki, veitsiä, kupurasolkia, sirppi, rannerenkaita, saviastianpala ja palanutta luuta.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Kynnetystä pellosta ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä. Kaivauskertomuksen K: Katiskoski 1985 mukaan ei ole selvillä, paljonko muinaisjäännöksestä on säilynyt, suurin osa tuhoutui todennäköisesti aikaisempien kaivausten seurauksena. |
| metsakeskus.895010048 |
895 |
Maunu |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
208553.24100000 |
6755270.71600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010048 |
Kalmisto sijaitsee Sirppujoen mutkan koillispuolella, Kallela-Hallu tien varrella Maunun talon pihapiirissä. Löytöinä puukko, hioimia ja saviastianpaloja. Muinaisjäännöksestä ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Maunun talosta n. 200 m koilliseen pellolta on löytynyt irtolöytönä kaksi soljen puolikasta. Maunun tilan tulevan uuden päärakennuksen pohjoispuolella hvaittiin koekuopan pohjalla mahdollisen säilyneen rautakautisen kalmiston kiveystä. Vemärikaivannon seurannasa (Turun maakuntamuseo) ei rautakautiseen muinaisjäännökseen viittaavia löytöjä havaittu, mutta vahva historiallisen ajan sekoittunut kulttuurikerros. Kerrokset voivat olla entisen kylätontin jäänteitä lähellä paikalllisteiden risteystä. V. 2005 tehdyn tarkastuksen koepistoissa n. 120 m uudesta päärakennuksesta itäkoilliseen ja itäkaakkoon ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa pellossa ja suuren maakiven ympärille koottujen peltokivien länsireunassa.
Inventointi 2017: Muinaisjäännösalue on todennäköisesti kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.895010049 |
895 |
Retkenkallio |
10002 |
12008 |
13000 |
11033 |
27000 |
208674.18900000 |
6755158.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010049 |
Lehtimäen talo sijaitsee Sirppujoen jyrkän mutkan itäpuolella Kylähiisi-Kallela tien varressa tien koillispuolella korkean Retkenkallion juurella. Lehtimäen talon pihalta on löytynyt kaksi litteää ristiriipusta ketjuineen, litteä pronssiriipus ketjuineen ja kaksi karhunhammasriipusta. Talosta koilliseen kallion päällä tasanteella on kiven- ja maansekainen kumpare, jonka laidassa on n. 0,5 m korkea kivi. Kysymyksessä on ehkä hautakunpare. Kumpareesta on löydetty hiiltä.
Inventointi 2017: Alue talon koillispuolella ja kallioilla oli aidattua laidunta. |
| metsakeskus.895010049 |
895 |
Retkenkallio |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
208674.18900000 |
6755158.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010049 |
Lehtimäen talo sijaitsee Sirppujoen jyrkän mutkan itäpuolella Kylähiisi-Kallela tien varressa tien koillispuolella korkean Retkenkallion juurella. Lehtimäen talon pihalta on löytynyt kaksi litteää ristiriipusta ketjuineen, litteä pronssiriipus ketjuineen ja kaksi karhunhammasriipusta. Talosta koilliseen kallion päällä tasanteella on kiven- ja maansekainen kumpare, jonka laidassa on n. 0,5 m korkea kivi. Kysymyksessä on ehkä hautakunpare. Kumpareesta on löydetty hiiltä.
Inventointi 2017: Alue talon koillispuolella ja kallioilla oli aidattua laidunta. |
| metsakeskus.895010050 |
895 |
Kaunisto |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
209015.05500000 |
6754825.89500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010050 |
Kalmisto sijaitsee Hallu-Kallelan tien koillispuolella, tiestä n. 120 m itään koulun kohdalta mitattuna, talon pihapiirissä. Kohteessa saattaa olla vielä koskematonta kalmistoa jäljellä. Löytöjä ovat mm. kupurasolki, hevosenkenkäsolki, kaularenkaan katkelmat ja skandinaavisen soljen katkelma. Osa löydöistä on Uudenkaupungin museossa, nro:t 1649-1652.
Inventointi 2017: Kohdetta ei pystytty paikallistamaan, entiset pellot ovat osittain metsittyneet, kuten talon pihakin. Alue on melko tasainen ja maaperä kosteaa. |
| metsakeskus.895010051 |
895 |
Koivumäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
208836.13000000 |
6754189.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010051 |
Kohde sijaitsee Koivumäen tilan päärakennuksesta n. 300 m pohjoiseen Hallun ja Kallelan kylien rajalla, Sirppujoen ja Kylähiisi-Hallu tien välissä joesta 440 m itään ja tiestä 440 m länteen kivikkoisella mäellä. Muinaisjäännös ei näy maanpinnalle. Koekuopasta löytyi saviastian siruja ja maa oli mustaa. Kyseessä voi olla joko asuinpaikka tai kalmisto.
Inventointi 2017: Alue on ennallaan. Mäki on melko kivinen ja epätasainen, eikä se vaikuta sopivalta asuinpaikalle. Mäen koillislaidalla törmän yläpuolella on alue, jossa on tasainen kivikko, kivien välistä tuli kairauksessa nokimaata. Kyseessä saattaa olla polttokenttäkalmisto. |
| metsakeskus.895010052 |
895 |
Piispa eli Pietilä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
209506.00000000 |
6753642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010052 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Vilon tilan pihapiirissä eikä muinaisjäännöksestä ole maanpäällisiä merkkejä. Löytöjä ovat keihäänkärki, veitsi ja hioin.
Inventointi 2017: Tarkka sijainti jäi epäselväksi, pisteen kohdalla on uudempi rakennus. |
| metsakeskus.895010053 |
895 |
Vilon Myllymäki |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
209308.00000000 |
6753626.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010053 |
Oletettu kalmisto sijaitsee Kylähiisi-Hallu tiestä etelään erkanevan tien eteläpuolella n. 340 m teitten risteyksestä. Tien eteläpuolella kuopan reunassa näkyi paikoin nokimaata ja löytyi palanutta savea. Tien pohjoisreunan leikkauksessa näkyi myös paikoin nokea ja löytyi palanutta savea, palamatonta luuta ja rautanaulan katkelma. Kiven- ja maansekaisia kumpuja oli runsaasti laitumella.
Inventointi 2017: Alue on ennallaan, edelleen hevoslaitumena. Etelärinteellä olevia kumpareita ei päästy tarkastamaan, koska siellä oli eläimiä. |
| metsakeskus.895010054 |
895 |
Hellä |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
210048.00000000 |
6753737.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010054 |
Kalmisto sijaitsee Hellän tilan lounaispuolella mistä on löydetty melko paljon löytöjä. Hellän talo sijaitsee kivikkoisella mäellä Kylähiisi-Hallu tiestä 400 m koilliseen Kallelan tienristeyksestä. Talon etelä- ja kaakkoispuolella on 16 kumpareitta, joista osa on hautoja, osa jotain muuta. Alue oli laitumena. Löytöjä ovat mm. kilvenkupura, miekka, keihäänkärkiä, rannerengas, veitsi, sirppi ja muutama saviastianpala.
Inventointi 2017: Alue missä kumpareet olivat, on joskus tasoitettu, talon lounaispuolella on nurmea, etelä- ja kaakkoispuolella peltoa. Pellon kaakkoisreunalla on iso kivivalli, johon raivatut kivet on kasattu. Pellon pinnalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Ei ole selvillä, paljonko muinaisjäännöksestä on säilynyt. Talon emäntä ei tiennyt kumpareista mitään, ei myöskään, että paikalla on muinaisjäännösalue. |
| metsakeskus.895010055 |
895 |
Pilpola |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
209790.75300000 |
6753097.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010055 |
Kalmisto sijaitsee Pilpulan tilan päärakennuksesta 100 m länteen Kylähiisi-Hallu maantien lounaispuolella heinikkomäellä. Toinen kumpare on 5 x 3 m:n kokoinen ja sen päälle on kasattu peltokiviä. Koekuopassa näkyi nokimaata ja löytyi saviastian siru.100 m pohjoiseen edellisestä kummusta sijaitsee matala raivaamaton laidunmäki, jossa on suuria siirtolohkareita. Koekuopassa näkyi mustaa maata ja löytyi saviastian muruja.
Inventointi 2017: Kohde on suunnilleen ennallaan; molemmille kumpareille on kasattu jonkun verran lisää peltokiviä. |
| metsakeskus.895010056 |
895 |
Kalmumäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
209851.00000000 |
6752989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010056 |
Polttokalmisto sijaitsee matalalla, kallioisella, loivarinteisellä kumpareella jota ympäröivät alavat pellot. Alue sijaitsee Kylähiisi-Hallu maantien länsipuolella Pilpulan tilan päärakennuksesta 170 m lounaaseen ja Kallelan sahasta 50 m luoteeseen. Kalmiston länsilaidalla on kaksi kallioon hakattua uhrikuopparyhmää. Kuopparyhmä 1 sijaitsee n. 55 m länsiluoteeseen saharakennuksesta kallion pintaan hakattuna. Kuoppia on seitsemän. Kuopparyhmä 2 sijaitsee muuntajan vieressä myös kallioon hakattuna. Kuoppia on seitsemän. Kalmistolöytöjä ovat mm. lasimassa- ja pronssihelmet, miekka ja miekkojen osia, karhunhammasriipus, keihäänkärkiä, hevosenkenkäsolkia, pronssispiraaleja, kuolaimet, pronssisormukset, kupurasoljet, keritsimet, hopearaha, niittinaulat, rautanaulat, palanut luu, tulusrauta ja saviastianpalat.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Viimeisen mj-hoidon jälkeen heinän valtaama, uhrikallio on sammaleen peittämä. |
| metsakeskus.895010056 |
895 |
Kalmumäki |
10002 |
12006 |
13221 |
11033 |
27000 |
209851.00000000 |
6752989.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010056 |
Polttokalmisto sijaitsee matalalla, kallioisella, loivarinteisellä kumpareella jota ympäröivät alavat pellot. Alue sijaitsee Kylähiisi-Hallu maantien länsipuolella Pilpulan tilan päärakennuksesta 170 m lounaaseen ja Kallelan sahasta 50 m luoteeseen. Kalmiston länsilaidalla on kaksi kallioon hakattua uhrikuopparyhmää. Kuopparyhmä 1 sijaitsee n. 55 m länsiluoteeseen saharakennuksesta kallion pintaan hakattuna. Kuoppia on seitsemän. Kuopparyhmä 2 sijaitsee muuntajan vieressä myös kallioon hakattuna. Kuoppia on seitsemän. Kalmistolöytöjä ovat mm. lasimassa- ja pronssihelmet, miekka ja miekkojen osia, karhunhammasriipus, keihäänkärkiä, hevosenkenkäsolkia, pronssispiraaleja, kuolaimet, pronssisormukset, kupurasoljet, keritsimet, hopearaha, niittinaulat, rautanaulat, palanut luu, tulusrauta ja saviastianpalat.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Viimeisen mj-hoidon jälkeen heinän valtaama, uhrikallio on sammaleen peittämä. |
| metsakeskus.895010057 |
895 |
Hiidenvainio |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
210091.63000000 |
6753089.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010057 |
Kohde sijaitsee Kallelan ja Varhelan tienhaarasta 300 m pohjoiseen Hasun tilan päärakennuksesta 100 m kaakkoon (alueen keskusta). Hiidenvainio on loivahkoa etelään ja kaakkoon ja itään viettävää pelto- ja laidunmaata. Vainion keskellä on raivaamattomia kivikkokumpareita, joista osasta on löytynyt saviastianmuruja ja niissä on mustaa maata ja/tai hiilimaata. Kumpujen koot vaihtelivat 2 x 1 metristä halkaisijaltaan 20 m oleviin.
Kohdetta on vaurioitettu pellonraivauksen yhteydessä syksyllä 2009. Yksi röykkiö on tuhoutunut kokonaan. Osan reunat ovat vaurioituneet ja osan päälle on kasattu kiviä.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan, kumpareita ei voitu tarkastaa lähempää, koska varhaisperuna oli juuri kylvetty. |
| metsakeskus.895010058 |
895 |
Kotovainio |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
210250.57000000 |
6752954.65400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010058 |
Kalmistoalue sijaitsee Luottio-ojan ja Varhelaan vievän tien välissä laidunalueella Uudenkartanon tilan päärakennuksen lounaispuolella. Laitumen keskellä on laaja 50 x 20 x 1,5 m:n kokoinen kivikkokumpu jonka lounaispäästä löytyi saviastianpaloja vuoden 1964 inventoinnin yhteydessä. Myös Luottionoajan varressa pieniä kumpareita, samoin kuin laidunalueen itäosassa. Nämä kumpareet ovat keskimäärin 2 m halkaisijaltaan. |
| metsakeskus.895010059 |
895 |
Korkeapyörtäneenmäki |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
210198.59300000 |
6752828.70500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010059 |
Kalmisto sijaitsee Kallelasta varhelaan vievän tien ja Lukkionojan välissä niityllä n. 10-130 m matkalla tien vieressä. Neljäs röykkiö sijaitsee pellon keskellä olevassa laajassa mäenkummussa. Varhelaan vievän tien rakentaminen on tuhonnut osittain kummut 1-3. Röykkiöstä 1 on löytynyt mm. kilvenkupura, kuolaimet kaksi miekanterää, sormus, rautaneula, palanutta luuta ja saviastianpaloja. Röykkiössä 4 oli mustaa maata ja siitä löytyi saviastianmuru. |
| metsakeskus.895010061 |
895 |
Mäkilä peltotie |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
210412.00000000 |
6752789.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010061 |
Röykkiöt sijaitsevat Varhelaan vievän tien ja Lukkionojan välissä Virtalan talosta etelään lähtevän peltotien kummallakin puolella. Röykkiöstä 1 on puolet tuhoutunut tienteossa. N. 100 m Varhelan tiestä on leikkaus (röykkiö 1), jossa näkyi saviastianpaloja. Röykkiöstä 1 50 m etelään tien itäpuolella matalahko kumpare, josta löytyi saviastianpaloja.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010062 |
895 |
Mäkilä laidun |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
210524.00000000 |
6752271.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010062 |
Kalmistoalue sijaitseen Varhelaan vievän tien ja Lukkionojan välissäVarhelantieltä Eskolan tilalle vievän tien länsipuolella laitumella. Suurin röykkiö, röykkiö 1 (20 x 10 m) sijaitsee 80 m etelään Varhelan tieltä ja 50 m länteen Eskolan tilalle vievältä tieltä. Röykkiöitten halkaisija on keskimäärin 10-5 m ja yhdestä löytyi saviastianpaloja. Röykkiöistä kaksi voi olla moderneja.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010063 |
895 |
Eskola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
210561.00000000 |
6752767.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010063 |
Eskolan tilan päärakennuksesta 30 - 100 m etäisyydellä, pohjoisluoteesta lounaaseen sijaitsevalla sektorilla kiven ja maansekaisia kumpareita, joissa hyvin tummaa maata sekä keramiikan siruja. Muinaisjäännösalueen keskellä N-S suuntainen peltokaistale, jota muokatessa on voitu puskea rikki siinä sijainneita rakenteita. Vaihtoehtoisesti pellolle on saattanut kulkeutua arkeologista materiaalia ympäröiviltä pieniltä harjanteilta joille röykkiöt aikoinaan kasattu. Vuoden 1964 inventoinnissa paikalta havaittu kaikkiaan 8 erillistä kiven ja maansekaista röykkiötä. Lisäksi päärakennuksesta n. 70 m länteen mahdollinen röykkiön jäänne. 1900-luvun maankäyttö lienee tuhonnut isohkon osan mäellä aikoinaan sijainneista hautauksista. |
| metsakeskus.895010064 |
895 |
Vuola Myllymäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
210969.00000000 |
6752774.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010064 |
Kalmisto sijaitsee Hallu-Varhela tien eteläpuolella ja Luokkionjoen pohjoispuolella Myllymäki nimisen laajahkon kivisen mäen keskikohdassa peltotien itäpuolella. Paikalle kaivettu hiekkakuoppa ja suulin rakentaminen ovat tuhonneet kalmistoa. Esinelöydöt kalmistosta ovat rapusolki, saviastianpalat ja palanut luu.
Inventointi 2017: Ei tehty muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja, kohde on todennäköisesti kokonaan tuhoutunut. |
| metsakeskus.895010065 |
895 |
Vestilä |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
211085.00000000 |
6752859.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010065 |
Kalmisto sijaitsee Kallela-Varhela tien ja Lukkionjoen välissä Vuolan Myllymäestä n. 160 m koilliseen. Vestilän riihi sijaitsee talosta n. 150 m eteläkaakkoon laajalla kumpareella. Kumpareen eteläpään edustalta on löytynyt palanutta luuta. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010066 |
895 |
Kotivainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
211126.00000000 |
6752893.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010066 |
Muinaisjäännös sijaitsee (kuten kohde 65) Kallela-Varhela tien ja Lukkionjoen välissä Vuolan Myllymäestä 180 m koilliseen laidunalueen keskellä pienellä harjanteella, jonka päällä on isoja kiviä. Koekuopasta löytyi saviastianpalasia. |
| metsakeskus.895010067 |
895 |
Vähänvainionmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
211282.00000000 |
6752886.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010067 |
Muinaisjäännöskohde sijaitsee kivikkoisella mäellä Raulan talon pihamaalla ja Varhelasta Mudaisiin menevän maantien sekä itä- että länsipuolella. Kohteesta on löytynyt mm. miekkoja, keihäänkärkiä, veitsiä, kilvenkupura, paimensauvaneuloja, hopeinen rannerengas ja kupurasoljen kappale. Kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä ja se on suurimmaksi osaksi tuhoutunut.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010068 |
895 |
Rintala |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27000 |
209482.00000000 |
6749046.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010068 |
Kohde sijaitsee Kalanti-Vehmaa maantiestä erkanevan Sairaisiin vievän tien itäpuolella n. 1,5 km etelään em. teiden risteyksestä. Paikalla on punaisista hiekkakivistä tehtyjä ladelmia, joista osa on tuhoutunut, osa näytti jatkuvan saunan alle ja viereen. Paikalta on löytynyt esineitä, mm. pronssinen torvipäinen kaularengas, kaksinkerroin taitettu miekka ja joitakin solkia, jotka ovat kadonneet.
Inventointi 2017: Inventointikertomuksessa M. Huurre 1964 mainitut rakennukset on purettu, paikalla on iso konehalli, ja ympäristö on tasoitettu. Ainakin osa kohteesta on siten tuhoutunut. Kallion korkeimmalla kohdalla on kiviröykkiö, halkaisija 4 m ja korkeus 0,5 m, sen ympäristössä maanpinta on pääosin ehjä. Rajaus on ehjän alueen perusteella. |
| metsakeskus.895010069 |
895 |
Kirkonloukas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
210875.00000000 |
6749367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010069 |
Kohteessa on kiviröykkiöitä ja kuopanteita, joita on kutsuttu "ryssänhaudoiksi". Kohde sijaitsee Kalanti-Vehmaa maantien lounaispuolella, n. 200 m länteen Koverolle menevän tien risteyksestä kivikkoisella mäellä, missä kasvaa pähkinäpensasta. Röykkiöitten keskimääräinen halkaisija on 3-6 m. Löydöt ovat saviastian muruja ja kuonaksi palanutta ainetta. Mäen laella ja etelärinteellä on myös 14 selvää kuoppaa. Kuopat sijaitsevat n. 50 metrin pituisella matkalla mäen rinteessä, suurin osa kutakuinkin mäen korkeuskäyrää vastaan. Vain yksi kuoppa sijaitsee toisista hieman erillään, mäkialueen luoteisosassa. Kuoppien pituus vaihtelee 2 - 5 m:n välillä, leveys 0.6 - 1.5 m:n ja syvyys 0.2 - 0.9 m:n välillä.
Yksi kuoppa tutkittiin vuonna 2000. Osoittautui, että se oli kaivettu vanhemman muinaisjäännöksen päälle, joka on kiveys, jonka funktio ei selivnnyt tutkimuksissa. Löydetty keramiikka ja kuonaa viittaa varhaismetallikautiseen toimintaan.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010069 |
895 |
Kirkonloukas |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
210875.00000000 |
6749367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010069 |
Kohteessa on kiviröykkiöitä ja kuopanteita, joita on kutsuttu "ryssänhaudoiksi". Kohde sijaitsee Kalanti-Vehmaa maantien lounaispuolella, n. 200 m länteen Koverolle menevän tien risteyksestä kivikkoisella mäellä, missä kasvaa pähkinäpensasta. Röykkiöitten keskimääräinen halkaisija on 3-6 m. Löydöt ovat saviastian muruja ja kuonaksi palanutta ainetta. Mäen laella ja etelärinteellä on myös 14 selvää kuoppaa. Kuopat sijaitsevat n. 50 metrin pituisella matkalla mäen rinteessä, suurin osa kutakuinkin mäen korkeuskäyrää vastaan. Vain yksi kuoppa sijaitsee toisista hieman erillään, mäkialueen luoteisosassa. Kuoppien pituus vaihtelee 2 - 5 m:n välillä, leveys 0.6 - 1.5 m:n ja syvyys 0.2 - 0.9 m:n välillä.
Yksi kuoppa tutkittiin vuonna 2000. Osoittautui, että se oli kaivettu vanhemman muinaisjäännöksen päälle, joka on kiveys, jonka funktio ei selivnnyt tutkimuksissa. Löydetty keramiikka ja kuonaa viittaa varhaismetallikautiseen toimintaan.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010069 |
895 |
Kirkonloukas |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
210875.00000000 |
6749367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010069 |
Kohteessa on kiviröykkiöitä ja kuopanteita, joita on kutsuttu "ryssänhaudoiksi". Kohde sijaitsee Kalanti-Vehmaa maantien lounaispuolella, n. 200 m länteen Koverolle menevän tien risteyksestä kivikkoisella mäellä, missä kasvaa pähkinäpensasta. Röykkiöitten keskimääräinen halkaisija on 3-6 m. Löydöt ovat saviastian muruja ja kuonaksi palanutta ainetta. Mäen laella ja etelärinteellä on myös 14 selvää kuoppaa. Kuopat sijaitsevat n. 50 metrin pituisella matkalla mäen rinteessä, suurin osa kutakuinkin mäen korkeuskäyrää vastaan. Vain yksi kuoppa sijaitsee toisista hieman erillään, mäkialueen luoteisosassa. Kuoppien pituus vaihtelee 2 - 5 m:n välillä, leveys 0.6 - 1.5 m:n ja syvyys 0.2 - 0.9 m:n välillä.
Yksi kuoppa tutkittiin vuonna 2000. Osoittautui, että se oli kaivettu vanhemman muinaisjäännöksen päälle, joka on kiveys, jonka funktio ei selivnnyt tutkimuksissa. Löydetty keramiikka ja kuonaa viittaa varhaismetallikautiseen toimintaan.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010069 |
895 |
Kirkonloukas |
10002 |
12009 |
13094 |
11040 |
27000 |
210875.00000000 |
6749367.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010069 |
Kohteessa on kiviröykkiöitä ja kuopanteita, joita on kutsuttu "ryssänhaudoiksi". Kohde sijaitsee Kalanti-Vehmaa maantien lounaispuolella, n. 200 m länteen Koverolle menevän tien risteyksestä kivikkoisella mäellä, missä kasvaa pähkinäpensasta. Röykkiöitten keskimääräinen halkaisija on 3-6 m. Löydöt ovat saviastian muruja ja kuonaksi palanutta ainetta. Mäen laella ja etelärinteellä on myös 14 selvää kuoppaa. Kuopat sijaitsevat n. 50 metrin pituisella matkalla mäen rinteessä, suurin osa kutakuinkin mäen korkeuskäyrää vastaan. Vain yksi kuoppa sijaitsee toisista hieman erillään, mäkialueen luoteisosassa. Kuoppien pituus vaihtelee 2 - 5 m:n välillä, leveys 0.6 - 1.5 m:n ja syvyys 0.2 - 0.9 m:n välillä.
Yksi kuoppa tutkittiin vuonna 2000. Osoittautui, että se oli kaivettu vanhemman muinaisjäännöksen päälle, joka on kiveys, jonka funktio ei selivnnyt tutkimuksissa. Löydetty keramiikka ja kuonaa viittaa varhaismetallikautiseen toimintaan.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. |
| metsakeskus.895010070 |
895 |
Iskala |
10002 |
12006 |
13000 |
11004 |
27000 |
208140.00000000 |
6755070.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010070 |
Hallun kohdalla Sirppujoki tekee jyrkän mutkan. Iskalan talo sijaitsee joen muodostamassa niemekkeessä ja kuppikallio sijaitsee tilan päärakennuksesta 80 m luoteeseen paljaalla matalalla kalliolla. Kallion koko on n. 6 x 3 m ja siinä on 16 kuoppaa, joista 5 on epävarmoja ollakseen esihistoriallisia. Uhrikallion ympärillä on useita maan- ja kivensekaisia kumpareita, jotka voivat olla myös peltoraunioita.
Inventointi 2017: Kallio oli peitetty ojasta nostetuilla kivillä. Kallion itäpuolella alue on tasoitettu ja sinne on viety jättömaata ja romuja, länsi- ja itäpuolella on aidattu hevoshaka. Muinaisjäännöksen kuntoa ei voitu tarkistaa. |
| metsakeskus.895010071 |
895 |
Vähä-Kuuanvuori |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
204954.00000000 |
6750224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010071 |
Vähä-Kuuanvuori on Lahden, Velluan ja Kuantaan kylien rajalla sijaitseva kallio. N. 300 m Vähä-Kuuanvuoresta koilliseen kulkee tie Korven kylästä Kuantaan.Tien itäpuolella, 500 m koilliseen Vähä-Kuuanvuoresta nousee Kuuanvuori n. 50 m merenpinnan yläpuolelle. Kivivallit sijaitsevat paljaalla kalliolla. Vähä-Kuuanvuoren pohjoispuoli on jyrkkä, mutta muutoin kallio ja siitä eteläkaakkoon jatkuva mäki ovat loivia. Kivivalli on rakennettu yhtenäiseksi vuoren koillisreunalle, lounais- ja luoteisreunalle. Muuri oli ladottu osittain kaksinkertaiseksi alueen kaakkoisosassa. Vallien pituus yhteensä on n. 190 m ja leveys 1,5-2 m. Vallien kaakkoispäädyn väliin jää 30 m:n kokoinen kivetön alue. Kohteesta on löytönä pronssikautinen kivikirves paljaalta kalliolta.
Inventointi 2017: Kohde on pääosin ennallaan, pieniä osia kivivallista etelä- ja länsiosassa on vaurioitunut metsänhakkuussa (alueella on nyt noin 2 m korkea taimikko). Rakenteen funktio ja tarkempi ajoitus ovat epäselviä. |
| metsakeskus.895010071 |
895 |
Vähä-Kuuanvuori |
10002 |
12004 |
13048 |
11028 |
27000 |
204954.00000000 |
6750224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010071 |
Vähä-Kuuanvuori on Lahden, Velluan ja Kuantaan kylien rajalla sijaitseva kallio. N. 300 m Vähä-Kuuanvuoresta koilliseen kulkee tie Korven kylästä Kuantaan.Tien itäpuolella, 500 m koilliseen Vähä-Kuuanvuoresta nousee Kuuanvuori n. 50 m merenpinnan yläpuolelle. Kivivallit sijaitsevat paljaalla kalliolla. Vähä-Kuuanvuoren pohjoispuoli on jyrkkä, mutta muutoin kallio ja siitä eteläkaakkoon jatkuva mäki ovat loivia. Kivivalli on rakennettu yhtenäiseksi vuoren koillisreunalle, lounais- ja luoteisreunalle. Muuri oli ladottu osittain kaksinkertaiseksi alueen kaakkoisosassa. Vallien pituus yhteensä on n. 190 m ja leveys 1,5-2 m. Vallien kaakkoispäädyn väliin jää 30 m:n kokoinen kivetön alue. Kohteesta on löytönä pronssikautinen kivikirves paljaalta kalliolta.
Inventointi 2017: Kohde on pääosin ennallaan, pieniä osia kivivallista etelä- ja länsiosassa on vaurioitunut metsänhakkuussa (alueella on nyt noin 2 m korkea taimikko). Rakenteen funktio ja tarkempi ajoitus ovat epäselviä. |
| metsakeskus.895010071 |
895 |
Vähä-Kuuanvuori |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
204954.00000000 |
6750224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010071 |
Vähä-Kuuanvuori on Lahden, Velluan ja Kuantaan kylien rajalla sijaitseva kallio. N. 300 m Vähä-Kuuanvuoresta koilliseen kulkee tie Korven kylästä Kuantaan.Tien itäpuolella, 500 m koilliseen Vähä-Kuuanvuoresta nousee Kuuanvuori n. 50 m merenpinnan yläpuolelle. Kivivallit sijaitsevat paljaalla kalliolla. Vähä-Kuuanvuoren pohjoispuoli on jyrkkä, mutta muutoin kallio ja siitä eteläkaakkoon jatkuva mäki ovat loivia. Kivivalli on rakennettu yhtenäiseksi vuoren koillisreunalle, lounais- ja luoteisreunalle. Muuri oli ladottu osittain kaksinkertaiseksi alueen kaakkoisosassa. Vallien pituus yhteensä on n. 190 m ja leveys 1,5-2 m. Vallien kaakkoispäädyn väliin jää 30 m:n kokoinen kivetön alue. Kohteesta on löytönä pronssikautinen kivikirves paljaalta kalliolta.
Inventointi 2017: Kohde on pääosin ennallaan, pieniä osia kivivallista etelä- ja länsiosassa on vaurioitunut metsänhakkuussa (alueella on nyt noin 2 m korkea taimikko). Rakenteen funktio ja tarkempi ajoitus ovat epäselviä. |
| metsakeskus.895010071 |
895 |
Vähä-Kuuanvuori |
10002 |
12008 |
13000 |
11028 |
27000 |
204954.00000000 |
6750224.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010071 |
Vähä-Kuuanvuori on Lahden, Velluan ja Kuantaan kylien rajalla sijaitseva kallio. N. 300 m Vähä-Kuuanvuoresta koilliseen kulkee tie Korven kylästä Kuantaan.Tien itäpuolella, 500 m koilliseen Vähä-Kuuanvuoresta nousee Kuuanvuori n. 50 m merenpinnan yläpuolelle. Kivivallit sijaitsevat paljaalla kalliolla. Vähä-Kuuanvuoren pohjoispuoli on jyrkkä, mutta muutoin kallio ja siitä eteläkaakkoon jatkuva mäki ovat loivia. Kivivalli on rakennettu yhtenäiseksi vuoren koillisreunalle, lounais- ja luoteisreunalle. Muuri oli ladottu osittain kaksinkertaiseksi alueen kaakkoisosassa. Vallien pituus yhteensä on n. 190 m ja leveys 1,5-2 m. Vallien kaakkoispäädyn väliin jää 30 m:n kokoinen kivetön alue. Kohteesta on löytönä pronssikautinen kivikirves paljaalta kalliolta.
Inventointi 2017: Kohde on pääosin ennallaan, pieniä osia kivivallista etelä- ja länsiosassa on vaurioitunut metsänhakkuussa (alueella on nyt noin 2 m korkea taimikko). Rakenteen funktio ja tarkempi ajoitus ovat epäselviä. |
| metsakeskus.895010072 |
895 |
Puonti |
10002 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
208792.00000000 |
6754358.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010072 |
Ryssänhaudat sijaitsevat n. 350 m etelään Puontin tilan päärakennuksesta Kylähiisi-Kallelan tien ja Sirppujoen välissä. Peltojen keskellä on kapea ja pitkä koillis-lounaissuuntainen mäkiharjanne, jossa on 7 kuoppaa. Kuoppien koko vaihteli 2 x 1 m - 4 x 1,5 m ja syvyys 0,50 - 0,75 m.
Inventointi 2017: Kohde on ennallaan. Tiheän heinän takia ei kaikkia kuoppia havaittu, selvimmät kuopat olivat itäpäässä. |
| metsakeskus.895010073 |
895 |
Iso Lehmämaa 1 |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
190563.54400000 |
6738359.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010073 |
Entisen Lokalahden pitäjän Vartsaaren kylän Ison Lehmämaan saaren kaakkoisrannan läheisyydessä on loivasti rantaan laskeutuvalla kalliolla n. 80 m rannasta katkonainen soikeahko kivikehä. Sen halkaisija etelä-pohjoissuunnassa on n. 40 m ja n. 20 m länestä itään. Kehä on pohjoispäässään selvin jossa on isoistakin kivistä muodotuva suorakulma. Länsipuolella on meren suunnassa aukko, jonka eteläpuolella kiveys päättyy ryssänuuniin. Lounaassa on isompikin aukko kiveyksessä. Kehän itäpuoli alkaa eteläpäässä pirunpellosta. V. 1971 inventoinnissa havaittu rakennelma ei vastannut Killisen kertomuksessa v. 1885 piirrettyä kivikehää.
Killisen (1885:204) mukaan saaren eteläpäässä olisi (ollut) myös nunnarinki (jatulintarha), mutta inventoinnissa v. 1971 ei tällaista löydetty tai saatu tietoa. |
| metsakeskus.895010074 |
895 |
Iso Lehmämaa 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11006 |
27000 |
190425.59600000 |
6738613.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010074 |
Kymmenen hyväkuntoisen ryssänuunin jo sijaitsee ent. Lokalahden kunnan Vartsaaren kylän Ison Lehmämaan saaren lounaisrannalla kalliosessa metsämaastossa. Loivan kaaren muotoinen uunijono on yläpäässään n. 60 m rannasta, alapäässään vajaa 100 m merenrannasta. Uunit (A-J) ovat:
A, halkaisija n. 3 m, aukko kaakkoon, katto on pudonnut,
B, halkasija n. 2 m, aukoton neliömäinen rakenne, edellisestä 30 m etelään
C, halkaisija n. 2 m, umpinainenl edell. 35 m SW-S
D, halkaisija n. 3 m, kattoa jäljellä, aukko pohjoiseen, edell. n. 20 m kaakkoon
E, halkaisiaj n. 1 m, edellisestä n. 5 m etelään
F, halkaisija n. 1 m, edellisestä n. 1 m etelään,
G, halkaisija n. 2 m, täysin ehjä katto, aukko itään, edellisestä n. 10 m kaakkoon,
H, halkaisija n. 2 m, kattoa osaksi jäljellä, edell. n. 20 m kaakkoon,
I, halkaisija n. 2 m, neliömäinen rakenne, katto pudonnut, edellisestö n. 25 m etelään, sekä
J, halkaisija n. 2 m, katto pudonnut, aukko lounaaseen, edell. n. 90 m kaakkoon.
K. Killinen (1885:204) mainitsee ryssänuunit, mutta ne on virheellisesti merkitty saaren eteläkärkeen. Uunijonon kaakkoispäästä n. 200 m kaakko-etelään viereisessä niemessä on osaksi hajonnut kivikehä/-aitaus Iso Lehmämaa 1, jossa niin ikään on yksi ryssänuuni. |
| metsakeskus.895010075 |
895 |
Kolkanniemi |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
194783.85800000 |
6736827.05200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.895010075 |
Hieno ehjä jatulintarha ent. Lokalahden pitäjän Ruissaren kylän Salorannan tilan Kolkanniemessä, joka on laajan Ruissaarenaukon lahden pohjoisrannalla. Tarha on kaakko-luodesuuntaisen kallioniemen kaakkoispäässä. Se on tasaisella loivasti itään viettävällä puutomalla kalliolla, joka päättyy vesirajan jyrkkään portaaseen. Tarha on n. 20 m vesirajasta. Se on halkaisijaltaan n. 9 m ja koottu pienistä kivistä ja muodostaa 8 kehää. Suuaukon ja ja keskipisteen välissä on suuri (luonnon)kivi. Suuaukko on luoteeseen. Ei ole läpikuljettavaa tyyppiä l. keskipisteestä on palattava tuloreittiä. Itäosassa kolmannen ja seitsemännen kehän välillä on katkos. |
| metsakeskus.905010001 |
905 |
Djupkärrsbacken |
10002 |
12001 |
13013 |
11040 |
27000 |
223155.30600000 |
7000782.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.905010001 |
Paikka sijaitsee Översundomissa metsäisen ja kivikkoisen mäen päällä, lähellä metsäautoteiden risteystä, Skravelstenarna-nimisen moreeniharjanteen länsipäässä.
Etelään viettävällä rinteellä on soikea vallimuodostuma, jonka keskusta on tasainen. Paikalta paljastui vuoden 1989 koekaivauksessa nelisivuinen kivikehä (paikoin yli 60 cm korkea) ja keskeltä rakennuksen pohjaa halkaisijaltaan noin metrin kokoinen pyöreä tulisija. Asumuksen oviaukko on ollut kaakossa. Vuonna 1994 kaivauksia jatkettiin. Radiohiiliajoituksen perusteella paikka ajoittuu esiroomalaiselle rautakaudelle. |
| metsakeskus.905010001 |
905 |
Djupkärrsbacken |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27013 |
223155.30600000 |
7000782.22200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.905010001 |
Paikka sijaitsee Översundomissa metsäisen ja kivikkoisen mäen päällä, lähellä metsäautoteiden risteystä, Skravelstenarna-nimisen moreeniharjanteen länsipäässä.
Etelään viettävällä rinteellä on soikea vallimuodostuma, jonka keskusta on tasainen. Paikalta paljastui vuoden 1989 koekaivauksessa nelisivuinen kivikehä (paikoin yli 60 cm korkea) ja keskeltä rakennuksen pohjaa halkaisijaltaan noin metrin kokoinen pyöreä tulisija. Asumuksen oviaukko on ollut kaakossa. Vuonna 1994 kaivauksia jatkettiin. Radiohiiliajoituksen perusteella paikka ajoittuu esiroomalaiselle rautakaudelle. |
| metsakeskus.905010003 |
905 |
Sundom-Öjen |
10002 |
12013 |
13130 |
11006 |
27000 |
225264.44600000 |
7004634.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.905010003 |
Vaasaan kuuluvassa Sundomin Öjenissä, Vaskiluoto-Öjen tien länsipuolella kalliolla on kolme kompassiruusua. Niistä kaksi suurempaa on paljaalla kalliolla, pienimmässä on useampia kivikerroksia ja keskustassa kivikasa. Rakennelmat on tehty pyöristyneistä, jäkälöityneistä luonnonkivistä, ja ne ovat kooltaan seuraavat (mitat pohjois-etelä ja itä-länsi-suunnassa): a) 2,7 x 2,9 m, b) 2,3 x 2,3 m, c) 1,4 x 1,75 m. |
| metsakeskus.905010004 |
905 |
Västervik Morisberg |
10002 |
12013 |
13130 |
11002 |
27000 |
225699.23100000 |
7015165.45100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.905010004 |
Kohde sijaitsee Vaasan Västervikissä, Morisbergin kallioalueen luoteisosassa, Svartholmsvikenin rannasta noin 500 m itään.
Kalliopohjalla on ristikkäiset kivirivit pää- ja väli-ilmansuunnissa. Rakennelma on täysin turvettunut, jäkälän ja sammalen peittämä, sen eteläpuolella on selvä kallioleikkaus. Kompassiruusun keskimmäinen kivi on nostettu pystyyn. Koko: pohjois-eteläsuunta 2 m, väli-ilmansuunnat noin 2,4 m ja itä-länsisuunta noin 2 m. |
| metsakeskus.906000001 |
704 |
Kolovuori |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
242333.81500000 |
6725922.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.906000001 |
Kolovuori on Kierikkalan eteläosassa, lähellä Ruskon rajaa, Motonummen itäpuolella. Tämän vuoren kaakkoislaidalla, Saarelmaan ja Sainiston tilojen rajamailla, on muutamia kiviraunioita, jotka mahdollisesti ovat ihmisten tekemiä. Paikalta on ajettu kiviä ja aarteenetsijät ovat hajoittaneet kasoja, jotka kertoman mukaan ovat aikaisemmin olleet selvempiä. Yhdestä rauniosta kerrotaan löytyneen kivikirves. Maasto on yleensäkin kivikkoista ja on mahdollsta, että kysymyksessä on vain luontainen kivikko. Joka tapauksessa paikalla saattoi erottaa viisi erillistä kivikasaa, joista yksi on Saarelmaan puolella, toiset Sainiston maalla. |
| metsakeskus.906000001 |
704 |
Kolovuori |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
242333.81500000 |
6725922.65900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.906000001 |
Kolovuori on Kierikkalan eteläosassa, lähellä Ruskon rajaa, Motonummen itäpuolella. Tämän vuoren kaakkoislaidalla, Saarelmaan ja Sainiston tilojen rajamailla, on muutamia kiviraunioita, jotka mahdollisesti ovat ihmisten tekemiä. Paikalta on ajettu kiviä ja aarteenetsijät ovat hajoittaneet kasoja, jotka kertoman mukaan ovat aikaisemmin olleet selvempiä. Yhdestä rauniosta kerrotaan löytyneen kivikirves. Maasto on yleensäkin kivikkoista ja on mahdollsta, että kysymyksessä on vain luontainen kivikko. Joka tapauksessa paikalla saattoi erottaa viisi erillistä kivikasaa, joista yksi on Saarelmaan puolella, toiset Sainiston maalla. |
| metsakeskus.906000002 |
704 |
Linnankappelinmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
242972.54700000 |
6728285.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.906000002 |
Turkuun menevan maantien laidassa n. 300 m Vahdon kirkosta lounaaseen, sen kaakkoispuolella on tasaisen peltoalueen keskellä korkeahko, jyrkkärinteinen mäki, nimeltään Linnamäki tai Linnankappelinmäki. Se on kivikkoinen ja kalloinen mäki, jonka itäpuolella on Vähämäen talo, lounaispuolella taas Yli-Vahdon riihi.
Mäen laella näkyi koekuopissa palaneita kiviä ja nokea, mutta mitään rakennusten jälkiä ei siellä näkynyt. tiettävästi ei paikalta ole tehty mitään löytöjä eikä siitä kerrottu mitään tarinoitakaan.
Varsinais-Suomen seutakaavaliiton suojelukohteiden luettelossa arvellaan että kohde olisi rautakautinen asuinpaikka. Anna-Liisa Hirviluoto kutsuu kohdetta tarkastuskertomukseessaan vuodelta 1990 "mahdollinen kirkonpaikka". |
| metsakeskus.906000002 |
704 |
Linnankappelinmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
242972.54700000 |
6728285.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.906000002 |
Turkuun menevan maantien laidassa n. 300 m Vahdon kirkosta lounaaseen, sen kaakkoispuolella on tasaisen peltoalueen keskellä korkeahko, jyrkkärinteinen mäki, nimeltään Linnamäki tai Linnankappelinmäki. Se on kivikkoinen ja kalloinen mäki, jonka itäpuolella on Vähämäen talo, lounaispuolella taas Yli-Vahdon riihi.
Mäen laella näkyi koekuopissa palaneita kiviä ja nokea, mutta mitään rakennusten jälkiä ei siellä näkynyt. tiettävästi ei paikalta ole tehty mitään löytöjä eikä siitä kerrottu mitään tarinoitakaan.
Varsinais-Suomen seutakaavaliiton suojelukohteiden luettelossa arvellaan että kohde olisi rautakautinen asuinpaikka. Anna-Liisa Hirviluoto kutsuu kohdetta tarkastuskertomukseessaan vuodelta 1990 "mahdollinen kirkonpaikka". |
| metsakeskus.906010001 |
704 |
Motonummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
241928.98200000 |
6726100.58600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.906010001 |
Vahdonjoen itäpuolella, lähellä Ruskon rajaa on hiekkanummi, josta on ajettu paljon hiekkaa. Nummen pohjoisosassa on Saarelmaan maalla hiekkakuoppa, jonka reunoilta löytyi kivikautisen asuinpaikan merkkejä. Paikka on Saarelmaan talosta noin 1,6 km etelälounaaseen, Kierikkalan kylästä etelään vievän kylätien länsipuolella, tieltä Lehtimäen taloon vievän kylätien länsipuolella, hiekkakuoppa-alueen halki johtavan polun pohjoispuolella.
Paikka on koilliseen viettävää etupäässä männikköä kasvavaa hiekkakangasta. Kuopan ympäristössä on maan pintaa kuorittu, vain sen pohjoispuolella on koskematonta metsämaata. Hiekkakuopan reunoista löytyi kvartsi-iskoksia, joiden joukossa on pari esinettä.
Vuoden 2007 inventoinnissa havaittiin Kolovuoren seudun kautta kulkevan Haapavuorentien leikanneen yhtenäistä löytöaluetta, jossa iskoksia oli paikoin kohtalaisen tiheässä. Tämä iskosten löytöalue sijaitsee etelään teiden Y-kirjaimen muotoisesta risteyksestä, josta yksi soratie menee asfaltoidulle tielle 2012 ja yksi Haapavuoren ja Teerimäen talojen suuntaan. Löytöalue oli loivalla tasaisella mäen länsirinteellä pienessä männikössä. Matalia laakeita kalliopaljastumia oli löytöalueen lähettyvillä ainakin kaksi. Maalaji oli karkeaa hiekkaa. |
| metsakeskus.906010002 |
704 |
Seurantalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
243229.44100000 |
6729337.29300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.906010002 |
Vahdon Seurantalo sijaitsee Vahdon kirkolta Silvolaan ja Valpeeriin vievän maantien pohjoispuolella, sen varressa noin 700 m Vahdon tienhaarasta. Se on mäntyä kasvavan kankaan lounaislaidassa, lännessä ja lounaassa avautuu laaja pelto- ja niittyalue, itäpuolella kohoaa kallio. Pohjoisessa on hiekkakuoppia. Niistä lähin on aivan Seurantalon luona ja se on uima-altaana. Noin 400 m pohjoiseen on urheilukenttä (ks. 906 01 0003), jonne Seurantalolta vie polku.
Mainitun polun reunasta, talon koillispuolelta löytyi hiottu sirpale sädekiviliuskeisesta aseesta ja kvartsi-iskos. Pihalla on maapinta hyvin kulunutta ja kivistä. |
| metsakeskus.906010003 |
704 |
Urheilukenttä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243273.41800000 |
6729694.15200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.906010003 |
Vahdon urheilukenttä sijaitsee mäntykankaalla Lassinvuorenkupeella. Sen etelä- ja lounaispuolella on laaja suroakuoppa, joka ei enää ole käytössä. Maaperä on soraa ja heikkaa. Länsipuolella on kalliota, maasto viettää loivana etelään ja pohjoiseen.
Hiekka kuopan länsireunasta on löydetty muutamia kvartsi-iskoksia. Selvää kulttuurikerrosta ei ole näkyvissä, ei myöskään liedenpaikkoja tms.
Vuoden 2007 inventoinnissa tilanne ei ole muuttunut aikaisemmasta. Paikalta löydettiin yksi kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.906010004 |
704 |
Kuusikorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
243677.25300000 |
6730500.83400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.906010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Lassinkallion kallioalueista muutamia satoja metrejä pohjoiseen, kohdassa, jossa Vahdonjoen uoma itä–länsi-suuntaisena katkaisee pohjois–etelä-suuntaisen harjujakson. Paikka on hiekkanummi, josta on ajettu suuria määriä hiekkaa ja soraa. Nummen eteläisin hiekkakuoppa on etelään pistävässä niemekkessä, jonka itä-etelä ja länsipuolella on niittyjä. Kuopan länsi- ja lounaispuolella ovat Korvensuun ja Puistolan talot.
Hiekkakuopasta on löytynyt vasarakirves, tyyppiä I (KM 12512) 2 metrin syvyydestä, joten se ehkä on haudasta. Korvensuun pihalta on löytynyt oikokirves. Kuopan itä- ja eteläosasta on löytynyt kvartsi- ym. iskoksia. Löytöalue näyttää jatkuvan kuoppien väliselle paikoin leveällekin kaivamattomalle kangasmaan kaistaleelle. |
| metsakeskus.906010005 |
704 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
243379.37200000 |
6730648.76700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.906010005 |
Asuinpaikka sijaitsee kohdassa, jossa Vahdonjoen uoma itä–länsi-suuntaisena katkaisee pohjois–etelä-suuntaisen harjujaksonhiekkakankaan. Eteläreunassa pistää Mäntylän pellosta kankaan reunaan pieni peltokieleke. Se on hiekanajotien länsipuolella Mäntylän talosta noin 700 m pohjoiskoilliseen. Paikka on lounaaseen viettävää peltorinnettä, sen länsipuolella maasto on soistunutta. Paikalta on löydetty muutamia asuinpaikaan viittaavia iskoksia.
Vuoden 2007 inventoinnissa todettiin, että metsää oli raivattu pelloksi vainion pohjois- ja länsilaidasta. Pellossa oli paikoin kohtalaisen tiheässä iskoksia ja iskentäytimiä. Niistä on otettu muutamia näytteitä talteen sekä myös yksi hiekkakivihioin. Mitään värjäytyneitä kohtia ei vainiolla havaittu. Sen laidassa olevan uuden raivion laitaan laskee puro, Limppukoski. Metsä tämän puron ympärillä on kuusivaltaista. Maaperä metsässä ja pellolla on hiekkaa, paikoin hiekka on vainiolla oikeinkin hienojakoista. Vainion pohjoisreunan luokse on kellaria varten joskus tehty syvä muutaman metrin läpimittainen kaivanto, josta ulottuu pienempi ojamainen kaivanto etelään päin. |
| metsakeskus.906010006 |
704 |
Köykänmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
241742.03200000 |
6730648.75900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.906010006 |
Köykänmäki on Silvolan kylässä, Vahdolta Valpperiin vievän tien itäpuolella. Paikka on metsäistä rinnettä joenvartta kulkevan asfalttitien vierellä. Mäki on melko korkea ja kallioinen mäntymäki.
a) Ojarannan talon läheltä tien itäpuolella on Arvolan ja Hevosmäen tilojen rajalla vanha metsittynyt hiekkakuoppa. Sen syvemmän osan reunoissa näkyi 0,2-0,3 m:n vahvuinen hyvin tumma kulttuurikerros, josta tuli kampakeramiikkaa, kvartsia jne. Siinä oli näkyvissä myös hiilialue, joka kuitenkin lienee nuorempi. Myös tien länsipuolella, Ojarannan pellolla, oli kvartsia, joten tie kulkee asuinpaikan ylitse. Pelto viettää länteen päin ojaan, joka virtaa tässä miltei etelään ja lopuksi laskee Vahdonjokeen. Pellolta, tien ja ojan puolivälistä ja n. 50 m asuinrakennuksesta etelään, on vuonna 2007 saatu kokoelmiin paksu kivikirves.
c) Tämän ojan toiseltakin puolelta, Ojarannan pellolta (peruskarttalehti 1044 08, koord. p = 6733505, i = 3241666), löytyi jokunen iskos, jotka viittaavat siihen, että asuinpaikka ulottuisi myös ojan länsirannanlle. Pohjoiseen päin näytti asuinpaikka ulottuvan mäen länsilaidalla Ojarannan talon kohdalta mäen yli Hevosmäen taloon vievän polun vaiheille asti.
b) Samalta polulta löytyi kvartsi-iskos myös mäen itärinteeltä. Maasto on kivikkoista (löytöpaikan koordinaatit p = 6733481, i = 3241965. |
| metsakeskus.908000003 |
908 |
Löyttynkallio |
10002 |
12004 |
13049 |
11006 |
27000 |
337176.38300000 |
6794450.57900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908000003 |
Mahdollisesti venevalkamaan liittyvä kivilatomus sijaitsee Vanajaveteen työntyvän Kärjenniemen Löyttynkallio -nimisellä kukkulalla. Latomus on 15,5 m pitkä ja se kulkee rantaan nähden itä-länsi -suuntaisesti. Latomuksen muodostama seinä jatkuu molemmissa päissä luonnonkalliona. |
| metsakeskus.908000004 |
908 |
Eerola |
10007 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
340754.92700000 |
6798499.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908000004 |
Kellari sijaitsee Eerolantien eteläpuolella, Säterin saunan ja Savottatien risteyksen välissä etelään kulkevan metsäautotien varressa.
Rakennelma on tehty suorakaiteenmuotoiseen 4,8 x 3,8 m maakumpuun, jonka keskellä on noin 40 cm syvä, kooltaan 2,7 x 3,8 m oleva kuoppa. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12001 |
13013 |
11033 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12001 |
13013 |
11010 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12006 |
13077 |
11010 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010001 |
908 |
Rapola |
10002 |
12016 |
13164 |
11010 |
27000 |
341872.52500000 |
6789269.68800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010001 |
Rapolan muinaisjäännösalueella, johon Voipaalan alue olennaisesti liittyy, on parin neliökilometrin alueella useita muinaisjäännöksiä: linnamäki ja sen länsi- ja lounaisrinteillä yli 100 röykkiöitä, Rupakallion, Voipaalan, Hirvikallion ja Matomäen kalmistot, muinaispelto sekä asuinpaikkoja ja kolme kuppikiveä. Siirtymisestä esihistoriallisesta ajasta keskiaikaan kertoo 1500-luvun alussa rakennettu harmaakivikirkko. Rapola ja Voipaala mainitaan kylän niminä jo 1300-luvun kirjallisissa lähteissä, tiloina ne tunnettiin 1500-luvulta lähtien.
Alueella on myös kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on osa jääkauden aikana syntynyttä selänneharjua, jota luonnehtivat monipuolinen kasvillisuus ja kaksi jääkauden aikana syntynyttä harjuhautaa, suppaa. Toinen on Vanajaveden rannassa oleva tervalepikkö.
Osa Rapolan muinaisjäännösalueesta siirtyi valtion omistukseen vuonna 1993. Vuodesta 2014 lähtien sitä hallinnoi Metsähallitus. |
| metsakeskus.908010002 |
908 |
Kiiliä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27017 |
343438.89500000 |
6788496.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010002 |
Kalmisto sijaitsee Kelhivuoren etelärinteessä, Sääksmäki-Ritavala tien kohdalla, pihalla ja viljelemättömällä kentällä.
Ensimmäiset kalmistolöydöt paikalta ovat vuodelta 1908, kun talon perustusta tehtiin. Nykyisen tien alta on vuonna 1913 tutkittu polttokalmistoa ja ruumiskalmistoa vuonna 1935. Kalmiston ajoitus on 500-1100 jKr. |
| metsakeskus.908010002 |
908 |
Kiiliä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
343438.89500000 |
6788496.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010002 |
Kalmisto sijaitsee Kelhivuoren etelärinteessä, Sääksmäki-Ritavala tien kohdalla, pihalla ja viljelemättömällä kentällä.
Ensimmäiset kalmistolöydöt paikalta ovat vuodelta 1908, kun talon perustusta tehtiin. Nykyisen tien alta on vuonna 1913 tutkittu polttokalmistoa ja ruumiskalmistoa vuonna 1935. Kalmiston ajoitus on 500-1100 jKr. |
| metsakeskus.908010002 |
908 |
Kiiliä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
343438.89500000 |
6788496.99900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010002 |
Kalmisto sijaitsee Kelhivuoren etelärinteessä, Sääksmäki-Ritavala tien kohdalla, pihalla ja viljelemättömällä kentällä.
Ensimmäiset kalmistolöydöt paikalta ovat vuodelta 1908, kun talon perustusta tehtiin. Nykyisen tien alta on vuonna 1913 tutkittu polttokalmistoa ja ruumiskalmistoa vuonna 1935. Kalmiston ajoitus on 500-1100 jKr. |
| metsakeskus.908010003 |
908 |
Toppolanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
345889.91500000 |
6786723.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010003 |
Kalmisto sijaitsee Vanajaveden ja Vähäjärven välisellä kannaksella, pohjoiseen viettävässä rinteessä.
Osa ristiretkiaikaisesta kalmistosta, ehkä kymmenkunta hautaa, on tuhotunut soranotossa vuonna 1937. Vuonna 1937 paikalta kartoitettiin 23 hautasyvennystä, joista tutkittiin kaivauksin 8. Haudoista on löytöinä mm. hopeakoristeinen tappara, hopeasolki, kuparisormus, hevosenkenkäsolkia.
Osa haudoista osoittautui luonnonmuodostumiksi. Vuonna 1951 kaivettiin 5 löydötöntä hautaa. Vuonna 2017 tutkittiin uudelleen Sakari Pälsin vuonna 1937 tutkima hauta nro 3 ja vuonna 2018 Jorma Leppäahon vuonna 1936 kaivama hauta nro 2. |
| metsakeskus.908010004 |
908 |
Moijanen |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
346755.57300000 |
6786843.68000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010004 |
Kalmisto sijaitsee Ritvalassa, Vähäjärven eteläpäästä 480 m itään, mäellä Moijasen eli Kaistin talon puutarhassa, parin metrin korkuisen kallioisen mäen eteläpuolella hiekkaisessa maaperässä.
Kalmisto todettiin vuonna 1933, kun puutarhasta oli edellisvuonna löydetty keihäs, kirves ja pääkallo. Ristiretkiaisesta kalmistosta ei ole näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Vuonna 1945 oli Esko Sarasmolle kerrottu, että kasvitarhasta oli Nils Cleven tarkastuksen jälkeen löydetty 2 - 3 keihäänkärkeä ja kivinen vasarakirves, jotka olivat sittemmin joutuneet hukkaan.
Noin 55 m länteen tuolloin todetun kalmiston paikasta tehtiin vuonna 2016 konehallin rakennuspaikalla koekaivaus. Tutkitulla rakennuspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole kiinteää muinaisjäännöstä eikä niin ollen enää tutkimustarvetta. Sen sijaan kalmiston toteaminen Moijasen päärakennuksen eteläpuolella puutarhassa vaatii koekaivauksia. |
| metsakeskus.908010005 |
908 |
Limppusaari-Kalliosaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
341066.85400000 |
6786994.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010005 |
Lapinraunio sijaitsee Sääksmäen sillalta 360 m länteen, Rauttunselän Kalliosaaren kaakkoispään korkeimmalla kohdalla, kalliolla.
Röykkiö on sammaloitunut. Sen koko on 15 x 11,5 m? ja korkeus noin 0,5 m. Maatäytettä ei ole. Keskiosaa on kaiveltu. |
| metsakeskus.908010005 |
908 |
Limppusaari-Kalliosaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
341066.85400000 |
6786994.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010005 |
Lapinraunio sijaitsee Sääksmäen sillalta 360 m länteen, Rauttunselän Kalliosaaren kaakkoispään korkeimmalla kohdalla, kalliolla.
Röykkiö on sammaloitunut. Sen koko on 15 x 11,5 m? ja korkeus noin 0,5 m. Maatäytettä ei ole. Keskiosaa on kaiveltu. |
| metsakeskus.908010006 |
908 |
Jylhänkärki |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
341821.55700000 |
6785959.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010006 |
Lapinraunio sijaitsee Sääksmäen sillalta noin kilometrin kaakkoon, metsäisellä Jylhänniemekkeellä 170 m päässä sen koillisrannasta, kalliopohjalla.
Röykkiön koko on 5 x 5 m, korkeus 0,4 m. Siinä on neljä kivikerrosta, keskellä isompia kiviä. Keskelle on kaivettu kuoppa. |
| metsakeskus.908010006 |
908 |
Jylhänkärki |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
341821.55700000 |
6785959.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010006 |
Lapinraunio sijaitsee Sääksmäen sillalta noin kilometrin kaakkoon, metsäisellä Jylhänniemekkeellä 170 m päässä sen koillisrannasta, kalliopohjalla.
Röykkiön koko on 5 x 5 m, korkeus 0,4 m. Siinä on neljä kivikerrosta, keskellä isompia kiviä. Keskelle on kaivettu kuoppa. |
| metsakeskus.908010007 |
908 |
Visavuori |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
339749.39200000 |
6785964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010007 |
Lapinrauniot sijaitsevat Vanajaveden Rautunselän rannalla, Saarioisjärven lasku-uoman suulla Lovenkärjen luoteeseen viettävällä kalliolla ateljeerakennuksen läheisyydessä.
Röykkiö 1 on ateljeerakennuksen ja asuinrakennuksen välissä tasaisella kallion laella. Röykkiön koko on 10 x 11 m, ja siitä 18 m luoteeseen on hajanainen röykkiö 2, jossa on vain yksi kivikerros. Sen koko on 5 x 5 m. |
| metsakeskus.908010007 |
908 |
Visavuori |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
339749.39200000 |
6785964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010007 |
Lapinrauniot sijaitsevat Vanajaveden Rautunselän rannalla, Saarioisjärven lasku-uoman suulla Lovenkärjen luoteeseen viettävällä kalliolla ateljeerakennuksen läheisyydessä.
Röykkiö 1 on ateljeerakennuksen ja asuinrakennuksen välissä tasaisella kallion laella. Röykkiön koko on 10 x 11 m, ja siitä 18 m luoteeseen on hajanainen röykkiö 2, jossa on vain yksi kivikerros. Sen koko on 5 x 5 m. |
| metsakeskus.908010007 |
908 |
Visavuori |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
339749.39200000 |
6785964.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010007 |
Lapinrauniot sijaitsevat Vanajaveden Rautunselän rannalla, Saarioisjärven lasku-uoman suulla Lovenkärjen luoteeseen viettävällä kalliolla ateljeerakennuksen läheisyydessä.
Röykkiö 1 on ateljeerakennuksen ja asuinrakennuksen välissä tasaisella kallion laella. Röykkiön koko on 10 x 11 m, ja siitä 18 m luoteeseen on hajanainen röykkiö 2, jossa on vain yksi kivikerros. Sen koko on 5 x 5 m. |
| metsakeskus.908010008 |
908 |
Hiittiänmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27015 |
339538.48000000 |
6785073.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010008 |
Kalmisto sijaitsee Rautunselän etelärannalla, Uittamon virran länsipuolella, Toijalan-tien pohjoispuolella, Hiittiänmäen lounais- ja etelärinteellä, rantaan johtavan mökkitien molemmin puolin.
Paikalla on ollut 42 röykkiötä, joista osa on rakennettu kivistä, osa on kiven- ja maansekaisia. Kohteesta on tutkittu vuonna 1960 röykkiöt 1-4 ja 6-10 ja vuonna 1980 röykkiö 15 ja sen yhteydestä löydettyä polttokenttä(?)kalmistoa. Vuonna 1989 on paikalla tehty koekuopitusta. Tässä yhteydessä otettiin koekuopassa olleesta tulisijasta hiilinäyte(Hel-2883), jonka ajoitus on 1750 +- 100 BP.
Tutkimusten mukaan paikka on ollut käytössä 200-luvun lopulta viikinkiajalle.
Vuonna 2006 suoritettiin muinaisjäännösalueen pohjoispuolella koekaivauksia tienparannustöiden ja puutarhasuunnitelmien vuoksi. Alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Vuonna 2020 alueella suoritettiin tarkistuskartoitus, jossa todettiin alueelta 56 erilaista kiviröykkiötä sekä yksi maarakenne, joka tulkittiin mahdolliseksi hiilihaudaksi. Osa röykkiöistä on helposti havaittavissa (34 kpl) ja selkeitä, osa puolestaan hyvin epämääräisiä ja vaikeasti havaittavia (22 kpl). |
| metsakeskus.908010008 |
908 |
Hiittiänmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
339538.48000000 |
6785073.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010008 |
Kalmisto sijaitsee Rautunselän etelärannalla, Uittamon virran länsipuolella, Toijalan-tien pohjoispuolella, Hiittiänmäen lounais- ja etelärinteellä, rantaan johtavan mökkitien molemmin puolin.
Paikalla on ollut 42 röykkiötä, joista osa on rakennettu kivistä, osa on kiven- ja maansekaisia. Kohteesta on tutkittu vuonna 1960 röykkiöt 1-4 ja 6-10 ja vuonna 1980 röykkiö 15 ja sen yhteydestä löydettyä polttokenttä(?)kalmistoa. Vuonna 1989 on paikalla tehty koekuopitusta. Tässä yhteydessä otettiin koekuopassa olleesta tulisijasta hiilinäyte(Hel-2883), jonka ajoitus on 1750 +- 100 BP.
Tutkimusten mukaan paikka on ollut käytössä 200-luvun lopulta viikinkiajalle.
Vuonna 2006 suoritettiin muinaisjäännösalueen pohjoispuolella koekaivauksia tienparannustöiden ja puutarhasuunnitelmien vuoksi. Alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Vuonna 2020 alueella suoritettiin tarkistuskartoitus, jossa todettiin alueelta 56 erilaista kiviröykkiötä sekä yksi maarakenne, joka tulkittiin mahdolliseksi hiilihaudaksi. Osa röykkiöistä on helposti havaittavissa (34 kpl) ja selkeitä, osa puolestaan hyvin epämääräisiä ja vaikeasti havaittavia (22 kpl). |
| metsakeskus.908010008 |
908 |
Hiittiänmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
339538.48000000 |
6785073.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010008 |
Kalmisto sijaitsee Rautunselän etelärannalla, Uittamon virran länsipuolella, Toijalan-tien pohjoispuolella, Hiittiänmäen lounais- ja etelärinteellä, rantaan johtavan mökkitien molemmin puolin.
Paikalla on ollut 42 röykkiötä, joista osa on rakennettu kivistä, osa on kiven- ja maansekaisia. Kohteesta on tutkittu vuonna 1960 röykkiöt 1-4 ja 6-10 ja vuonna 1980 röykkiö 15 ja sen yhteydestä löydettyä polttokenttä(?)kalmistoa. Vuonna 1989 on paikalla tehty koekuopitusta. Tässä yhteydessä otettiin koekuopassa olleesta tulisijasta hiilinäyte(Hel-2883), jonka ajoitus on 1750 +- 100 BP.
Tutkimusten mukaan paikka on ollut käytössä 200-luvun lopulta viikinkiajalle.
Vuonna 2006 suoritettiin muinaisjäännösalueen pohjoispuolella koekaivauksia tienparannustöiden ja puutarhasuunnitelmien vuoksi. Alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Vuonna 2020 alueella suoritettiin tarkistuskartoitus, jossa todettiin alueelta 56 erilaista kiviröykkiötä sekä yksi maarakenne, joka tulkittiin mahdolliseksi hiilihaudaksi. Osa röykkiöistä on helposti havaittavissa (34 kpl) ja selkeitä, osa puolestaan hyvin epämääräisiä ja vaikeasti havaittavia (22 kpl). |
| metsakeskus.908010008 |
908 |
Hiittiänmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
339538.48000000 |
6785073.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010008 |
Kalmisto sijaitsee Rautunselän etelärannalla, Uittamon virran länsipuolella, Toijalan-tien pohjoispuolella, Hiittiänmäen lounais- ja etelärinteellä, rantaan johtavan mökkitien molemmin puolin.
Paikalla on ollut 42 röykkiötä, joista osa on rakennettu kivistä, osa on kiven- ja maansekaisia. Kohteesta on tutkittu vuonna 1960 röykkiöt 1-4 ja 6-10 ja vuonna 1980 röykkiö 15 ja sen yhteydestä löydettyä polttokenttä(?)kalmistoa. Vuonna 1989 on paikalla tehty koekuopitusta. Tässä yhteydessä otettiin koekuopassa olleesta tulisijasta hiilinäyte(Hel-2883), jonka ajoitus on 1750 +- 100 BP.
Tutkimusten mukaan paikka on ollut käytössä 200-luvun lopulta viikinkiajalle.
Vuonna 2006 suoritettiin muinaisjäännösalueen pohjoispuolella koekaivauksia tienparannustöiden ja puutarhasuunnitelmien vuoksi. Alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Vuonna 2020 alueella suoritettiin tarkistuskartoitus, jossa todettiin alueelta 56 erilaista kiviröykkiötä sekä yksi maarakenne, joka tulkittiin mahdolliseksi hiilihaudaksi. Osa röykkiöistä on helposti havaittavissa (34 kpl) ja selkeitä, osa puolestaan hyvin epämääräisiä ja vaikeasti havaittavia (22 kpl). |
| metsakeskus.908010008 |
908 |
Hiittiänmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27015 |
339538.48000000 |
6785073.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010008 |
Kalmisto sijaitsee Rautunselän etelärannalla, Uittamon virran länsipuolella, Toijalan-tien pohjoispuolella, Hiittiänmäen lounais- ja etelärinteellä, rantaan johtavan mökkitien molemmin puolin.
Paikalla on ollut 42 röykkiötä, joista osa on rakennettu kivistä, osa on kiven- ja maansekaisia. Kohteesta on tutkittu vuonna 1960 röykkiöt 1-4 ja 6-10 ja vuonna 1980 röykkiö 15 ja sen yhteydestä löydettyä polttokenttä(?)kalmistoa. Vuonna 1989 on paikalla tehty koekuopitusta. Tässä yhteydessä otettiin koekuopassa olleesta tulisijasta hiilinäyte(Hel-2883), jonka ajoitus on 1750 +- 100 BP.
Tutkimusten mukaan paikka on ollut käytössä 200-luvun lopulta viikinkiajalle.
Vuonna 2006 suoritettiin muinaisjäännösalueen pohjoispuolella koekaivauksia tienparannustöiden ja puutarhasuunnitelmien vuoksi. Alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Vuonna 2020 alueella suoritettiin tarkistuskartoitus, jossa todettiin alueelta 56 erilaista kiviröykkiötä sekä yksi maarakenne, joka tulkittiin mahdolliseksi hiilihaudaksi. Osa röykkiöistä on helposti havaittavissa (34 kpl) ja selkeitä, osa puolestaan hyvin epämääräisiä ja vaikeasti havaittavia (22 kpl). |
| metsakeskus.908010008 |
908 |
Hiittiänmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27016 |
339538.48000000 |
6785073.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010008 |
Kalmisto sijaitsee Rautunselän etelärannalla, Uittamon virran länsipuolella, Toijalan-tien pohjoispuolella, Hiittiänmäen lounais- ja etelärinteellä, rantaan johtavan mökkitien molemmin puolin.
Paikalla on ollut 42 röykkiötä, joista osa on rakennettu kivistä, osa on kiven- ja maansekaisia. Kohteesta on tutkittu vuonna 1960 röykkiöt 1-4 ja 6-10 ja vuonna 1980 röykkiö 15 ja sen yhteydestä löydettyä polttokenttä(?)kalmistoa. Vuonna 1989 on paikalla tehty koekuopitusta. Tässä yhteydessä otettiin koekuopassa olleesta tulisijasta hiilinäyte(Hel-2883), jonka ajoitus on 1750 +- 100 BP.
Tutkimusten mukaan paikka on ollut käytössä 200-luvun lopulta viikinkiajalle.
Vuonna 2006 suoritettiin muinaisjäännösalueen pohjoispuolella koekaivauksia tienparannustöiden ja puutarhasuunnitelmien vuoksi. Alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Vuonna 2020 alueella suoritettiin tarkistuskartoitus, jossa todettiin alueelta 56 erilaista kiviröykkiötä sekä yksi maarakenne, joka tulkittiin mahdolliseksi hiilihaudaksi. Osa röykkiöistä on helposti havaittavissa (34 kpl) ja selkeitä, osa puolestaan hyvin epämääräisiä ja vaikeasti havaittavia (22 kpl). |
| metsakeskus.908010008 |
908 |
Hiittiänmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
339538.48000000 |
6785073.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010008 |
Kalmisto sijaitsee Rautunselän etelärannalla, Uittamon virran länsipuolella, Toijalan-tien pohjoispuolella, Hiittiänmäen lounais- ja etelärinteellä, rantaan johtavan mökkitien molemmin puolin.
Paikalla on ollut 42 röykkiötä, joista osa on rakennettu kivistä, osa on kiven- ja maansekaisia. Kohteesta on tutkittu vuonna 1960 röykkiöt 1-4 ja 6-10 ja vuonna 1980 röykkiö 15 ja sen yhteydestä löydettyä polttokenttä(?)kalmistoa. Vuonna 1989 on paikalla tehty koekuopitusta. Tässä yhteydessä otettiin koekuopassa olleesta tulisijasta hiilinäyte(Hel-2883), jonka ajoitus on 1750 +- 100 BP.
Tutkimusten mukaan paikka on ollut käytössä 200-luvun lopulta viikinkiajalle.
Vuonna 2006 suoritettiin muinaisjäännösalueen pohjoispuolella koekaivauksia tienparannustöiden ja puutarhasuunnitelmien vuoksi. Alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Vuonna 2020 alueella suoritettiin tarkistuskartoitus, jossa todettiin alueelta 56 erilaista kiviröykkiötä sekä yksi maarakenne, joka tulkittiin mahdolliseksi hiilihaudaksi. Osa röykkiöistä on helposti havaittavissa (34 kpl) ja selkeitä, osa puolestaan hyvin epämääräisiä ja vaikeasti havaittavia (22 kpl). |
| metsakeskus.908010008 |
908 |
Hiittiänmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27017 |
339538.48000000 |
6785073.36300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010008 |
Kalmisto sijaitsee Rautunselän etelärannalla, Uittamon virran länsipuolella, Toijalan-tien pohjoispuolella, Hiittiänmäen lounais- ja etelärinteellä, rantaan johtavan mökkitien molemmin puolin.
Paikalla on ollut 42 röykkiötä, joista osa on rakennettu kivistä, osa on kiven- ja maansekaisia. Kohteesta on tutkittu vuonna 1960 röykkiöt 1-4 ja 6-10 ja vuonna 1980 röykkiö 15 ja sen yhteydestä löydettyä polttokenttä(?)kalmistoa. Vuonna 1989 on paikalla tehty koekuopitusta. Tässä yhteydessä otettiin koekuopassa olleesta tulisijasta hiilinäyte(Hel-2883), jonka ajoitus on 1750 +- 100 BP.
Tutkimusten mukaan paikka on ollut käytössä 200-luvun lopulta viikinkiajalle.
Vuonna 2006 suoritettiin muinaisjäännösalueen pohjoispuolella koekaivauksia tienparannustöiden ja puutarhasuunnitelmien vuoksi. Alueelta ei löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Vuonna 2020 alueella suoritettiin tarkistuskartoitus, jossa todettiin alueelta 56 erilaista kiviröykkiötä sekä yksi maarakenne, joka tulkittiin mahdolliseksi hiilihaudaksi. Osa röykkiöistä on helposti havaittavissa (34 kpl) ja selkeitä, osa puolestaan hyvin epämääräisiä ja vaikeasti havaittavia (22 kpl). |
| metsakeskus.908010009 |
908 |
Taka-Saari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
339656.43100000 |
6784607.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010009 |
Kalmisto sijaitsee Saarioisjärven länsipuolella, noin 400 m tieltä 303 etelään, peltojen keskellä kohoavalla kumpareella. Mäki on nimensä mukaiseti ennen ollut saari. Kalmistossa on ollut noin 24 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja 6 kuppikiveä. |
| metsakeskus.908010009 |
908 |
Taka-Saari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
339656.43100000 |
6784607.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010009 |
Kalmisto sijaitsee Saarioisjärven länsipuolella, noin 400 m tieltä 303 etelään, peltojen keskellä kohoavalla kumpareella. Mäki on nimensä mukaiseti ennen ollut saari. Kalmistossa on ollut noin 24 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja 6 kuppikiveä. |
| metsakeskus.908010009 |
908 |
Taka-Saari |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
339656.43100000 |
6784607.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010009 |
Kalmisto sijaitsee Saarioisjärven länsipuolella, noin 400 m tieltä 303 etelään, peltojen keskellä kohoavalla kumpareella. Mäki on nimensä mukaiseti ennen ollut saari. Kalmistossa on ollut noin 24 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja 6 kuppikiveä. |
| metsakeskus.908010009 |
908 |
Taka-Saari |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
339656.43100000 |
6784607.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010009 |
Kalmisto sijaitsee Saarioisjärven länsipuolella, noin 400 m tieltä 303 etelään, peltojen keskellä kohoavalla kumpareella. Mäki on nimensä mukaiseti ennen ollut saari. Kalmistossa on ollut noin 24 kiven- ja maansekaista röykkiötä ja 6 kuppikiveä. |
| metsakeskus.908010010 |
908 |
Etu-Saari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
339538.48200000 |
6784652.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010010 |
Kohde sijaitsee tiestä 303 noin 300 m etelään, korkeahkolla mäellä erilaisten talousrakennusten seassa, ja siihen kuuluu 17 kiven- ja maansekaista, osittain silmäkivellistä röykkiötä ja yksi kuppikivi.
Paikalla on suoritettu useita tutkimuksia. Vuoden 1945 inventoinnissa röykkiöön 35 tehtiin koekuoppa, ja tämän kaksiosaisen röykkiön tutkimista jatkettiin vuonna 1947. Röykkiö ajoittuu esineistön perusteella merovingi- ja viikinkiaikaan. Vuonna 1950 tutkittiin röykkiö 39 ja vuonna 1973 jo osittain tuhoutunut röykkiö 40 sekä vuonna 1975 röykkiö 41, vuonna 1977 tutkitun röykkiön numero ei ole tiedossa. Viimeksi mainituissa tutkimuksissa löydöt olivat pääasissa keramiikkaa ja palanutta luuta sekä kuonaa. |
| metsakeskus.908010010 |
908 |
Etu-Saari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
339538.48200000 |
6784652.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010010 |
Kohde sijaitsee tiestä 303 noin 300 m etelään, korkeahkolla mäellä erilaisten talousrakennusten seassa, ja siihen kuuluu 17 kiven- ja maansekaista, osittain silmäkivellistä röykkiötä ja yksi kuppikivi.
Paikalla on suoritettu useita tutkimuksia. Vuoden 1945 inventoinnissa röykkiöön 35 tehtiin koekuoppa, ja tämän kaksiosaisen röykkiön tutkimista jatkettiin vuonna 1947. Röykkiö ajoittuu esineistön perusteella merovingi- ja viikinkiaikaan. Vuonna 1950 tutkittiin röykkiö 39 ja vuonna 1973 jo osittain tuhoutunut röykkiö 40 sekä vuonna 1975 röykkiö 41, vuonna 1977 tutkitun röykkiön numero ei ole tiedossa. Viimeksi mainituissa tutkimuksissa löydöt olivat pääasissa keramiikkaa ja palanutta luuta sekä kuonaa. |
| metsakeskus.908010010 |
908 |
Etu-Saari |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
339538.48200000 |
6784652.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010010 |
Kohde sijaitsee tiestä 303 noin 300 m etelään, korkeahkolla mäellä erilaisten talousrakennusten seassa, ja siihen kuuluu 17 kiven- ja maansekaista, osittain silmäkivellistä röykkiötä ja yksi kuppikivi.
Paikalla on suoritettu useita tutkimuksia. Vuoden 1945 inventoinnissa röykkiöön 35 tehtiin koekuoppa, ja tämän kaksiosaisen röykkiön tutkimista jatkettiin vuonna 1947. Röykkiö ajoittuu esineistön perusteella merovingi- ja viikinkiaikaan. Vuonna 1950 tutkittiin röykkiö 39 ja vuonna 1973 jo osittain tuhoutunut röykkiö 40 sekä vuonna 1975 röykkiö 41, vuonna 1977 tutkitun röykkiön numero ei ole tiedossa. Viimeksi mainituissa tutkimuksissa löydöt olivat pääasissa keramiikkaa ja palanutta luuta sekä kuonaa. |
| metsakeskus.908010010 |
908 |
Etu-Saari |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
339538.48200000 |
6784652.52600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010010 |
Kohde sijaitsee tiestä 303 noin 300 m etelään, korkeahkolla mäellä erilaisten talousrakennusten seassa, ja siihen kuuluu 17 kiven- ja maansekaista, osittain silmäkivellistä röykkiötä ja yksi kuppikivi.
Paikalla on suoritettu useita tutkimuksia. Vuoden 1945 inventoinnissa röykkiöön 35 tehtiin koekuoppa, ja tämän kaksiosaisen röykkiön tutkimista jatkettiin vuonna 1947. Röykkiö ajoittuu esineistön perusteella merovingi- ja viikinkiaikaan. Vuonna 1950 tutkittiin röykkiö 39 ja vuonna 1973 jo osittain tuhoutunut röykkiö 40 sekä vuonna 1975 röykkiö 41, vuonna 1977 tutkitun röykkiön numero ei ole tiedossa. Viimeksi mainituissa tutkimuksissa löydöt olivat pääasissa keramiikkaa ja palanutta luuta sekä kuonaa. |
| metsakeskus.908010011 |
908 |
Päivölä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
339610.45100000 |
6784258.68500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010011 |
Kuppikivi sijaitsee Saarioisjärven länsipuolella, Päivölän kansanopiston päärakennuksesta 50 m koilliseen, pihamaalla, mäenrinteessä.
Maakivi on 3 x 3,3 m kokoinen, harjava, pinta rapautunut. Kupit, joita 9 ovat erikokoisia. Osa niistä on keskusharjanteella. |
| metsakeskus.908010012 |
908 |
Päivölän puutarha |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
339622.45000000 |
6784077.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010012 |
Kuppikivi sijaitsee Saarioisjärven länsipuolella, Päivölän kansanopistosta 140 m kaakkoon, kivikkoisella kumpareella.
Se on 3x4 m kokoinen maakivi, jossa on 17 kuppia. |
| metsakeskus.908010013 |
908 |
Itko |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
341631.65900000 |
6780042.39400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010013 |
Kohde sijaitsee Kuurilan asemalta noin 2 km koilliseen, siellä olevan Itkontien itäpuolella olevassa osittain säilyneestä hiekkakummussa. Aikaisemmin löydetty vasarakirveskulttuurin hauta on ollut tien länsipuolella olevan talon pihalla, tämä kohta on tuhoutunut. Nykyisin tien itäpuolella on jäljellä samaa hiekkakumpua josta tuhoutunut hauta on löydetty. Hiekkakummun ympärillä on savisia peltoja. Hiekkakummussa on useita painanteita, jotka ovat todennäköisesti historiallisen ajalta.
Vuoden 2007 inventoinnissa säilyneelle hiekkakummulle tehtiin neljä koekuoppaa, josta korkeimmalla kohdalla olevasta löytyi saviastianpala, se on koristelematon, mutta todennäköisesti nuorakeraaminen. Koekuopassa ei ollut huuhtoutumiskerrosta, pala tuli turpeen/mullan ja hiekkakerroksen välistä. Säilyneessä hiekkakummussa on kohdetta vielä jäljellä, mahdollisesti asuinpaikkaa. |
| metsakeskus.908010014 |
908 |
Linnosaari |
10002 |
12011 |
13110 |
11040 |
27000 |
341391.68500000 |
6796438.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010014 |
Kohde käsittää keskiaikaisia puolustusvarustuksia Mallasveteen kuuluvassa Apianlahdessa Valkeakosken keskustan tuntumassa sekä kolme kiven- ja maansekaista röykkiötä korkealla, kivikkoisella koivikkosaarella. Muinaislinna sijaitsee järven kapeikossa, jossa on runsaasti virtauksia. Röykkiöt ovat saaren korkeimmalla kohdalla. Röykkiö 1 on pengottu pohjia myöten.
Muiinaislinnan laella havaitut röykkiöt osoittautuivat uunirakenteiksi, jotka ovat liittyneet hirsirakennukseen (koko 3,5 x 8,5 m). Kaivausalueet on aikoinaan jätetty auki, ja ne olivat vuonna 1987 osittain peittyneet sammaleeseen koeojia lukuunottamatta. Alueella on tehty metsänhoitoa vuonna 1987 tarkastuksen jälkeen, ja pystytetty rauhoitustaulu eteläisen vallikaivannon pohjoispuoliselle tutkitulle alueelle sekä toinen taulu saaren pohjoispuolelle yhteen koekuopista. |
| metsakeskus.908010014 |
908 |
Linnosaari |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
341391.68500000 |
6796438.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010014 |
Kohde käsittää keskiaikaisia puolustusvarustuksia Mallasveteen kuuluvassa Apianlahdessa Valkeakosken keskustan tuntumassa sekä kolme kiven- ja maansekaista röykkiötä korkealla, kivikkoisella koivikkosaarella. Muinaislinna sijaitsee järven kapeikossa, jossa on runsaasti virtauksia. Röykkiöt ovat saaren korkeimmalla kohdalla. Röykkiö 1 on pengottu pohjia myöten.
Muiinaislinnan laella havaitut röykkiöt osoittautuivat uunirakenteiksi, jotka ovat liittyneet hirsirakennukseen (koko 3,5 x 8,5 m). Kaivausalueet on aikoinaan jätetty auki, ja ne olivat vuonna 1987 osittain peittyneet sammaleeseen koeojia lukuunottamatta. Alueella on tehty metsänhoitoa vuonna 1987 tarkastuksen jälkeen, ja pystytetty rauhoitustaulu eteläisen vallikaivannon pohjoispuoliselle tutkitulle alueelle sekä toinen taulu saaren pohjoispuolelle yhteen koekuopista. |
| metsakeskus.908010014 |
908 |
Linnosaari |
10002 |
12004 |
13044 |
11040 |
27000 |
341391.68500000 |
6796438.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010014 |
Kohde käsittää keskiaikaisia puolustusvarustuksia Mallasveteen kuuluvassa Apianlahdessa Valkeakosken keskustan tuntumassa sekä kolme kiven- ja maansekaista röykkiötä korkealla, kivikkoisella koivikkosaarella. Muinaislinna sijaitsee järven kapeikossa, jossa on runsaasti virtauksia. Röykkiöt ovat saaren korkeimmalla kohdalla. Röykkiö 1 on pengottu pohjia myöten.
Muiinaislinnan laella havaitut röykkiöt osoittautuivat uunirakenteiksi, jotka ovat liittyneet hirsirakennukseen (koko 3,5 x 8,5 m). Kaivausalueet on aikoinaan jätetty auki, ja ne olivat vuonna 1987 osittain peittyneet sammaleeseen koeojia lukuunottamatta. Alueella on tehty metsänhoitoa vuonna 1987 tarkastuksen jälkeen, ja pystytetty rauhoitustaulu eteläisen vallikaivannon pohjoispuoliselle tutkitulle alueelle sekä toinen taulu saaren pohjoispuolelle yhteen koekuopista. |
| metsakeskus.908010014 |
908 |
Linnosaari |
10002 |
12004 |
13044 |
11010 |
27000 |
341391.68500000 |
6796438.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010014 |
Kohde käsittää keskiaikaisia puolustusvarustuksia Mallasveteen kuuluvassa Apianlahdessa Valkeakosken keskustan tuntumassa sekä kolme kiven- ja maansekaista röykkiötä korkealla, kivikkoisella koivikkosaarella. Muinaislinna sijaitsee järven kapeikossa, jossa on runsaasti virtauksia. Röykkiöt ovat saaren korkeimmalla kohdalla. Röykkiö 1 on pengottu pohjia myöten.
Muiinaislinnan laella havaitut röykkiöt osoittautuivat uunirakenteiksi, jotka ovat liittyneet hirsirakennukseen (koko 3,5 x 8,5 m). Kaivausalueet on aikoinaan jätetty auki, ja ne olivat vuonna 1987 osittain peittyneet sammaleeseen koeojia lukuunottamatta. Alueella on tehty metsänhoitoa vuonna 1987 tarkastuksen jälkeen, ja pystytetty rauhoitustaulu eteläisen vallikaivannon pohjoispuoliselle tutkitulle alueelle sekä toinen taulu saaren pohjoispuolelle yhteen koekuopista. |
| metsakeskus.908010015 |
908 |
Heritynniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
343503.82700000 |
6798633.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010015 |
Kaksi kiven- ja maansekaista röykkiötä sijaitseva Heritynniemen pienessä etelään työntyvässä kivikkoisessa ja metsäisessä niemekkeessä, Herittyn talosta 600 m koilliseen.
Toinen röykkiö sijaitsee niemen koillispuolella, rannasta noin 10 m päässä mäen rinteessä. Röykkiö on osittain hajotettu. Sen koko on 9,7 x 9,1 m. Keskellä on silmäkivi, jonka ympärillä on pienempiä kiviä kuin reunoilla.
Toinen röykkiö sijaitsee edellisestä noin 60 m lounaaseen, niemen eteläkärjessä, noin 5 m päässä rannasta. Röykkiön koko on 9 x 9,1 m. Kivet ovat maakerroksen peittämiä, isoimmat näkyvissä. |
| metsakeskus.908010016 |
908 |
Illaankivi |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
353089.01800000 |
6787803.32300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010016 |
Kivi sijaitsee Vanajaveden Uskilanlahden suulla, noin 30 m vesirajasta, rantalehdossa. Mantereen puolella on vanhoja, umpeenkasvaneita peltoja ja ketoalueita.
Illaankiveksi ja Näkkäkiveksi kutsutun suuren (noin 6 x 9 x 3 m) kiintolohkareen pinnassa on 16 kuppia. |
| metsakeskus.908010017 |
908 |
Peltomaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
342555.00000000 |
6801805.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Painonjärven rannalla luonnontilassa olevalla niityllä Suvannon talosta 100 m lounaaseen. Paikalla on aiemmin todettu kaksi löytöaluetta, toinen niityn, entisen pellon lounaisreunasta ja toinen lännempää kumpareelta. Alueelta on löydetty lähinnä kvartsi-iskoksia. Maaperä on savea. Tarkka laajuus ja sijainti on tuntematon. |
| metsakeskus.908010018 |
908 |
Paino Jarmunen |
10002 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
343342.87000000 |
6801654.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010018 |
Valkeakoski-Kangasala -tien ja Painojärvelle vievän tien risteyksestä noin 30 m luoteeseen on 22 m pitkä lounas-koillinen -suuntainen kivirivi. Kivet ovat enimmäkseen maan sisään painuneita, vaikeasti havaittavia, mutta rivissä on 5-10 välein isompia kiviä, jotka erottuvat hyvin. Kivet ovat sammalen peitossa. Rakenteen korkeus on n. 40-60 cm. Perimätiedon mukaan paikalla on kirkonraunio.
|
| metsakeskus.908010019 |
908 |
Ruotsinkallion lähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11033 |
27000 |
346586.64400000 |
6785991.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010019 |
Sammaslähteenä pidetty lähde sijaitsee Ritvalassa Vanajanselän rannalla, Helkavuoresta lounaaseen, järven rantakalliossa.
Lähde on 25 x 10 cm läpimittainen soikeahko kallionkolo. |
| metsakeskus.908010019 |
908 |
Ruotsinkallion lähde |
10002 |
12006 |
13079 |
11010 |
27000 |
346586.64400000 |
6785991.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010019 |
Sammaslähteenä pidetty lähde sijaitsee Ritvalassa Vanajanselän rannalla, Helkavuoresta lounaaseen, järven rantakalliossa.
Lähde on 25 x 10 cm läpimittainen soikeahko kallionkolo. |
| metsakeskus.908010021 |
908 |
Linnaistenkallio |
10002 |
12006 |
13079 |
11033 |
27000 |
340136.26300000 |
6780661.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010021 |
Linnaistenkallio sijaitsee Saarioisjärvestä noin 2,5 km etelälounaaseen, Oikolanjoen länsipuolella. Kallion koillis- ja pohjoissivut ovat pystyjyrkkiä, kaakkoispuolella on louhikkoista, muut rinteet ovat loivia. Paikkaa on joskus arveltu myös linnavuoreksi, mutta mitään todisteita siitä ei ole. Vuoden 1945 Sääksmäen inventointikertomuksen mukaan "mäki on huonosti soveltunut linnaksi".
Kallion korkeimmalla kohdalla on sammaslähteenä pidetty lähde pohjoiseen viettävän laen kolossa. |
| metsakeskus.908010021 |
908 |
Linnaistenkallio |
10002 |
12006 |
13079 |
11010 |
27000 |
340136.26300000 |
6780661.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010021 |
Linnaistenkallio sijaitsee Saarioisjärvestä noin 2,5 km etelälounaaseen, Oikolanjoen länsipuolella. Kallion koillis- ja pohjoissivut ovat pystyjyrkkiä, kaakkoispuolella on louhikkoista, muut rinteet ovat loivia. Paikkaa on joskus arveltu myös linnavuoreksi, mutta mitään todisteita siitä ei ole. Vuoden 1945 Sääksmäen inventointikertomuksen mukaan "mäki on huonosti soveltunut linnaksi".
Kallion korkeimmalla kohdalla on sammaslähteenä pidetty lähde pohjoiseen viettävän laen kolossa. |
| metsakeskus.908010022 |
908 |
Uittamon Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
340203.00000000 |
6785289.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010022 |
Asuinpaikka sijaitsee 3:s tieltä Toijaalaan johtavan tien pohjoispuolella, Uittamon talosta 200 m pohjoiskoilliseen.
Kohde löytyi vuonna 1935 soranotossa, jolloin Jutikkala kävi tarkastamassa paikan. Keramiikan perusteella asuinpaikka ajoittuu ehkä 1200 - 1400 -luvuille. Kohde on kokonaan tuhoutunut.
Kohteella olevalta peltoalueelta on löytynyt vuonna 2015(?) metallinetsinnässä kolme veistä sekä pronssiesineen reunapala (KM 41062: 1-4).
Vuoden 2020 tarkastuksen jälkeen samalta alueelta, tien toiselta puolelta, ilmoitettiin lisää löytöjä, joista ainakin osa on rautakautisia. |
| metsakeskus.908010024 |
908 |
Sampaankallio |
10002 |
12006 |
13079 |
11033 |
27000 |
340209.18400000 |
6791187.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010024 |
Sammaslähteenä pidetty lähde sijaitsee 3:s tien itäpuolella, Annilanlahdesta pohjoiskoilliseen ja Lähteenmäen talosta 400 m kaakkoon.
Paikka on tasaisessa kalliossa. Lähde on 10 x 12 cm kokoinen kolo. |
| metsakeskus.908010024 |
908 |
Sampaankallio |
10002 |
12006 |
13079 |
11010 |
27000 |
340209.18400000 |
6791187.90800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010024 |
Sammaslähteenä pidetty lähde sijaitsee 3:s tien itäpuolella, Annilanlahdesta pohjoiskoilliseen ja Lähteenmäen talosta 400 m kaakkoon.
Paikka on tasaisessa kalliossa. Lähde on 10 x 12 cm kokoinen kolo. |
| metsakeskus.908010025 |
908 |
Sassinmäki |
10001 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
342531.26100000 |
6788778.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010025 |
Mahdollinen hautapaikka sijaitsee Kelhivuoren länsipäässä. Maasto on etelään viettävää sorarinnettä. Paikalta on löytynyt keihäänkärki ja kirves matalasta kiviladelmasta. Kohdetta on pidetty röykkiöhautana. Paikan vuonna 1918 tarkastanut Julius Ailio totesi kivisessä rinteessä useampia pyöreitä tai pikäkkäitä röykkiöitä.
Paikalla tehtiin syksyllä 2009 koekaivauksia, joilla ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa, kuten ei vuotta myöhemminkään tehdyssä tarkastuksessakaan. |
| metsakeskus.908010026 |
908 |
Sillantaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
339004.69400000 |
6784797.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010026 |
Kohde sijaitsee tien 303 pohjoispuolella, Sillantaan talosta kaakkoon, tasaisella laidunmaalla. Paikalla on 23 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä keskiaikainen asuinpaikka. Vuoden 1960 tarkemmin paikantamattomien tutkimusten mukaan sieltä oli löydetty keskiaikaisen rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.908010026 |
908 |
Sillantaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
339004.69400000 |
6784797.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010026 |
Kohde sijaitsee tien 303 pohjoispuolella, Sillantaan talosta kaakkoon, tasaisella laidunmaalla. Paikalla on 23 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä keskiaikainen asuinpaikka. Vuoden 1960 tarkemmin paikantamattomien tutkimusten mukaan sieltä oli löydetty keskiaikaisen rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.908010026 |
908 |
Sillantaka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
339004.69400000 |
6784797.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010026 |
Kohde sijaitsee tien 303 pohjoispuolella, Sillantaan talosta kaakkoon, tasaisella laidunmaalla. Paikalla on 23 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä keskiaikainen asuinpaikka. Vuoden 1960 tarkemmin paikantamattomien tutkimusten mukaan sieltä oli löydetty keskiaikaisen rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.908010026 |
908 |
Sillantaka |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
339004.69400000 |
6784797.46800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010026 |
Kohde sijaitsee tien 303 pohjoispuolella, Sillantaan talosta kaakkoon, tasaisella laidunmaalla. Paikalla on 23 kiven- ja maansekaista röykkiötä sekä keskiaikainen asuinpaikka. Vuoden 1960 tarkemmin paikantamattomien tutkimusten mukaan sieltä oli löydetty keskiaikaisen rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.908010027 |
908 |
Saviniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
339128.62300000 |
6790106.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010027 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Rapolanlahdesta 1,1 km länteen, Savilahden rannalla kumpuilevalla laidunmaalla.
Kolmeen röykkiöön tehdyn koekuopan perusteella röykkiöt ovat rautakautisia hautoja. |
| metsakeskus.908010028 |
908 |
Kantala |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
340832.96300000 |
6784332.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010028 |
Kiven- ja maansekaista röykkiöt sijaitsevat valtatie 3:n länsipuolella laidunmaalla, Íso-Kantalan talosta 400 m itään.
Itäisimmät röykkiöt ovat tien laidassa, läntisimmät 200 m Saarioisjärven rannasta. Röykkiöt ovat tarkemmin ajoittamattomia, joukossa on mahdollisesti uuni sekä peltoraunioita. Röykkiöihin on kaivettu koekuopat. Lisäksi Iso-Kantalan tilasta 220 m länsilounaaseen on mäenkumpare, joka koekuopituksen perusteella on ilmeisesti palaneen, tällä vuosisadalla käytössä olleen rakennuksen pohja. |
| metsakeskus.908010029 |
908 |
Muuntajamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
341403.73600000 |
6783196.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010029 |
Kalmiston läntisin osa sijaitsee valtatie 3:n länsipuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 300 m itään, viljelemättömällä katajaisella peltosaarekkeella. Paikalla on ollut muuntaja, ja sitä ennen Jutikkalan mylly. Kumpareen laella on näkyvissä isoja irtokiviä. Koekuopituksessa osoittautui, että mäen laella on koskematon polttokenttäkalmisto.
Muinaisjäännösalueen itäosa on myös katajainen peltosaareke, jossa on vuoden 1990 tutkimusten mukaan polttokenttäkalmisto. Alueella on myös röykkiöitä, ja mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.908010029 |
908 |
Muuntajamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
341403.73600000 |
6783196.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010029 |
Kalmiston läntisin osa sijaitsee valtatie 3:n länsipuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 300 m itään, viljelemättömällä katajaisella peltosaarekkeella. Paikalla on ollut muuntaja, ja sitä ennen Jutikkalan mylly. Kumpareen laella on näkyvissä isoja irtokiviä. Koekuopituksessa osoittautui, että mäen laella on koskematon polttokenttäkalmisto.
Muinaisjäännösalueen itäosa on myös katajainen peltosaareke, jossa on vuoden 1990 tutkimusten mukaan polttokenttäkalmisto. Alueella on myös röykkiöitä, ja mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.908010029 |
908 |
Muuntajamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27017 |
341403.73600000 |
6783196.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010029 |
Kalmiston läntisin osa sijaitsee valtatie 3:n länsipuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 300 m itään, viljelemättömällä katajaisella peltosaarekkeella. Paikalla on ollut muuntaja, ja sitä ennen Jutikkalan mylly. Kumpareen laella on näkyvissä isoja irtokiviä. Koekuopituksessa osoittautui, että mäen laella on koskematon polttokenttäkalmisto.
Muinaisjäännösalueen itäosa on myös katajainen peltosaareke, jossa on vuoden 1990 tutkimusten mukaan polttokenttäkalmisto. Alueella on myös röykkiöitä, ja mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.908010029 |
908 |
Muuntajamäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27018 |
341403.73600000 |
6783196.12700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010029 |
Kalmiston läntisin osa sijaitsee valtatie 3:n länsipuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 300 m itään, viljelemättömällä katajaisella peltosaarekkeella. Paikalla on ollut muuntaja, ja sitä ennen Jutikkalan mylly. Kumpareen laella on näkyvissä isoja irtokiviä. Koekuopituksessa osoittautui, että mäen laella on koskematon polttokenttäkalmisto.
Muinaisjäännösalueen itäosa on myös katajainen peltosaareke, jossa on vuoden 1990 tutkimusten mukaan polttokenttäkalmisto. Alueella on myös röykkiöitä, ja mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.908010030 |
908 |
Jutikkala |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
341504.69300000 |
6783441.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010030 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt siajitsevat valtatie 3:sta 100 m itään, ja Jutikkalan kartanosta 500 m itäkoilliseen, sorapohjaisen mäen etelärinteellä metsän ja pellon tuntumassa. Röykkiö 1 on idempänä. Se on kekomainen, turpeen peittämä, ja koekuopan perusteella saattaa olla kiuas. Röykkiö 2 on 11,5 m päässä, ja edellisen kaltainen. |
| metsakeskus.908010031 |
908 |
Viidennumero |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
341522.67100000 |
6786873.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010031 |
Lapinrauniot sijaitsevat valtatie 3:n itäpuolella, Silta-kahvilasta 400 m itäkoilliseen, Sääksmäen sillan koillispuolella olevalla rantakalliolla, noin 60 metrin päässä toisistaan.
Niiden koot ovat 5,5x5,5 m ja 7x5 m. |
| metsakeskus.908010031 |
908 |
Viidennumero |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
341522.67100000 |
6786873.64100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010031 |
Lapinrauniot sijaitsevat valtatie 3:n itäpuolella, Silta-kahvilasta 400 m itäkoilliseen, Sääksmäen sillan koillispuolella olevalla rantakalliolla, noin 60 metrin päässä toisistaan.
Niiden koot ovat 5,5x5,5 m ja 7x5 m. |
| metsakeskus.908010032 |
908 |
Kylä-Seppälä |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
351894.50400000 |
6787578.40600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010032 |
Kuppikivi sijaitsee Mälkiäisissä, peltoalueella, noin 70 m lounaaseen Kylä-Seppälän tilan päärakennuksesta.
Kivi on kooltaan 2,5 x 2 x 0,7 m ja sen päällä on yksi kuppi, jonka halkaisija on 5 cm ja syvyys 3-4 cm. |
| metsakeskus.908010033 |
908 |
Nerooniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
353310.93300000 |
6787463.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010033 |
Mälkiäisten koillispäässä, Vanajaveden Kuhanselkään pistävällä pohjoisluode-eteläkaakko -suuntaisessa Nerooniemessä on 59 kiviröykkiötä. Röykkiöt sijaitsevat osaksi metsämaalla, osaksi kesämökkien pihoilla. Niemen halki kulkee yksityiskäytössä oleva mökkitie.
Röykkiöt 1, 3-25 ja 27-31 sijaitsevat tilan RN:o 2:34 alueella, röykkiöt 2, 26 ja 45-59 tilan RN:o 2:33 alueella ja röykkiöt 32-44 Sjelvgrenin omistamalla tontilla. Röykkiöt 45-59 sijaitsevat niemen kärjessä Voipion kesämökin itä- ja kaakkoispuolella, röykkiöt 26-31 tien lounaispuolella, muut tien koillispuolella. Tien koillispuolella on röykkiöiden lisäksi NE-SW- ja NW-SE -suuntaisia, n. 25-40 x 2-5 x 0,5-1 m kokoisia, paikoin hyvin maatuneita vallimaisia kiveyksiä, mahdollisesti rauenneiden kiviaitojen jäännöksiä. Tien lounaispuolisen n. 1 m leveän ja 0,5 m korkean kiviaidan päät ovat samoin rauenneet.
Röykkiöalueen reuna-alueella tehtiin kesällä 2003 koekaivauksia. Niissä ei todettu esihistorialliseen aikaan liittyviä löytöjä tai muita merkkejä.
Röykkiöiden pohjoispuolelta sähköpylväiden kuoppien kaivamisen yhteydessä löydettiin kesällä 2004 yhden pylväspaikan kohdalta merkkejä mahdollisesta rautakautisesta asuinpaikasta. Koekuopasta löydettiin kiveystä, keramiikkaa ja palanutta savea.
Vuosina 2020 ja -21 valvottiin uuden kesäasunnon kesämökin perustuskaivannon kaivutyöt sekä koekuopitettiin kesämökin piha- ja tiealueita ja vesiputkilinjauksia. Tutkimuksissa ei havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai kulttuurikerrosta nokimaata lukuunottamatta, jonka tulkittiin liittyvän alueen kaskeamiseen. |
| metsakeskus.908010034 |
908 |
Annilanniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
340379.11800000 |
6789669.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010034 |
Röykkiö sijaitsee Annilan Niemenkärjessä. Se on ladottu ison, halkaisijaltaan 6,3 m olevan maakiven varaan.
Röykkiöön tehdystä koekuopasta on löydetty rautakautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.908010035 |
908 |
Annilanniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
340445.09900000 |
6789575.55800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010035 |
Röykkiö sijaitsee Annilan Niemenkärjessä. Se on ladottu ison olevan maakiven varaan.
Röykkiöön tehdystä koekuopasta on löydetty rautakautista keramiikkaa. |
| metsakeskus.908010036 |
908 |
Vanha-Annila |
10002 |
12001 |
13007 |
11033 |
27000 |
340295.15200000 |
6789782.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010036 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Rapolanharjusta kaksi kilometriä länteen, Rapolanlahden ja Vaissinlahden väliin jäävässä Annilan Niemenkärjessä peltojen keskellä olevassa laidunsaarekkeessa.
Kohde käsittää kiven-ja maasekaisia röykkiöitä ja vanhan kylänpaikan. Paikalla on erotettavissa ruoho- ja katajakasvuston peittämiä kumpareita, jotka koepistoissa on todettu kiven- ja maansekaisiksi röykkiöiksi. Löydöt ovat mm. palanutta savea.
Kumpareista osa on historiallisen ajan uunikumpuja ja peltoraunioita, osa mahdollisesti rautakautisia röykkiöitä. Schroderuksen vuoden 1640 kartassa on paikalle merkitty "gamla tomtställe". Kylässä on maakirjatietojen mukaan ollut 1560-luvulla kaksi taloa. Kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.908010036 |
908 |
Vanha-Annila |
10002 |
12001 |
13007 |
11010 |
27000 |
340295.15200000 |
6789782.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010036 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Rapolanharjusta kaksi kilometriä länteen, Rapolanlahden ja Vaissinlahden väliin jäävässä Annilan Niemenkärjessä peltojen keskellä olevassa laidunsaarekkeessa.
Kohde käsittää kiven-ja maasekaisia röykkiöitä ja vanhan kylänpaikan. Paikalla on erotettavissa ruoho- ja katajakasvuston peittämiä kumpareita, jotka koepistoissa on todettu kiven- ja maansekaisiksi röykkiöiksi. Löydöt ovat mm. palanutta savea.
Kumpareista osa on historiallisen ajan uunikumpuja ja peltoraunioita, osa mahdollisesti rautakautisia röykkiöitä. Schroderuksen vuoden 1640 kartassa on paikalle merkitty "gamla tomtställe". Kylässä on maakirjatietojen mukaan ollut 1560-luvulla kaksi taloa. Kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.908010036 |
908 |
Vanha-Annila |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
340295.15200000 |
6789782.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010036 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Rapolanharjusta kaksi kilometriä länteen, Rapolanlahden ja Vaissinlahden väliin jäävässä Annilan Niemenkärjessä peltojen keskellä olevassa laidunsaarekkeessa.
Kohde käsittää kiven-ja maasekaisia röykkiöitä ja vanhan kylänpaikan. Paikalla on erotettavissa ruoho- ja katajakasvuston peittämiä kumpareita, jotka koepistoissa on todettu kiven- ja maansekaisiksi röykkiöiksi. Löydöt ovat mm. palanutta savea.
Kumpareista osa on historiallisen ajan uunikumpuja ja peltoraunioita, osa mahdollisesti rautakautisia röykkiöitä. Schroderuksen vuoden 1640 kartassa on paikalle merkitty "gamla tomtställe". Kylässä on maakirjatietojen mukaan ollut 1560-luvulla kaksi taloa. Kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.908010036 |
908 |
Vanha-Annila |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
340295.15200000 |
6789782.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010036 |
Muinaisjäännösryhmä sijaitsee Rapolanharjusta kaksi kilometriä länteen, Rapolanlahden ja Vaissinlahden väliin jäävässä Annilan Niemenkärjessä peltojen keskellä olevassa laidunsaarekkeessa.
Kohde käsittää kiven-ja maasekaisia röykkiöitä ja vanhan kylänpaikan. Paikalla on erotettavissa ruoho- ja katajakasvuston peittämiä kumpareita, jotka koepistoissa on todettu kiven- ja maansekaisiksi röykkiöiksi. Löydöt ovat mm. palanutta savea.
Kumpareista osa on historiallisen ajan uunikumpuja ja peltoraunioita, osa mahdollisesti rautakautisia röykkiöitä. Schroderuksen vuoden 1640 kartassa on paikalle merkitty "gamla tomtställe". Kylässä on maakirjatietojen mukaan ollut 1560-luvulla kaksi taloa. Kohde on hyvin säilynyt. |
| metsakeskus.908010037 |
908 |
Tiihala Lumikuninkaan kivi |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27006 |
344400.54600000 |
6780518.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010037 |
Rajakivi sijaitsee moottoritiestä 200 m itään, nykyisen Kalvolan kunnan rajalla, Pyhäsuon reunalla, metsässä, lounaaseen viettävässä rinteessä. Kivi on 3,4 x 2 m suuruinen. Siihen on kaiverrettu teksti " 2, WR, 1610". Kivi tunnetaan myös nimellä "Lumikuninkaan kivi".
|
| metsakeskus.908010038 |
908 |
Kokkomäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
340923.93000000 |
6783428.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010038 |
Kalmisto sijaitsee vanhan kolmostien länsipuolella ja Saarioisjärven kaakkoispuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 200 m luoteeseen. Jutikkalan tonttimaan luoteispuolella ns. Niemipellon luoteislaidalla, lähellä Saarioisjärven rantaa sijaitsee itä-länsisuuntainen tasalakinen harjanne. Tämä noin 3 m vieressä olevaa peltoa korkeammalle ulottuva harjanne hallitsee ympäristönsä maisemaa. Nimensä mäki on saanut siitä , että sillä on perinteisesti pidetty juhannuskokkoa.
Harjanteelle tehdyistä koekuopista löydettiin palanutta luuta ja keramiikkaa. Hiilensekainen kiveys kattaa koko Kokkomäen laen eli noin 35 x 7 m suuruisen alueen. Karttamateriaalin ja muistitiedon mukaan harjanteella ei ole sijainnut rakennuksia. Kysymyksessä on todennäköisesti lähes koskematon kalmisto. Kohteella on myös huomattava maisemallinen arvo.
Kesällä 2014 havaittiin kalmistossa ja sen välittömässä läheisyydessä kaivelun merkkejä (ks. tarkemmin seurantakohta). |
| metsakeskus.908010038 |
908 |
Kokkomäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
340923.93000000 |
6783428.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010038 |
Kalmisto sijaitsee vanhan kolmostien länsipuolella ja Saarioisjärven kaakkoispuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 200 m luoteeseen. Jutikkalan tonttimaan luoteispuolella ns. Niemipellon luoteislaidalla, lähellä Saarioisjärven rantaa sijaitsee itä-länsisuuntainen tasalakinen harjanne. Tämä noin 3 m vieressä olevaa peltoa korkeammalle ulottuva harjanne hallitsee ympäristönsä maisemaa. Nimensä mäki on saanut siitä , että sillä on perinteisesti pidetty juhannuskokkoa.
Harjanteelle tehdyistä koekuopista löydettiin palanutta luuta ja keramiikkaa. Hiilensekainen kiveys kattaa koko Kokkomäen laen eli noin 35 x 7 m suuruisen alueen. Karttamateriaalin ja muistitiedon mukaan harjanteella ei ole sijainnut rakennuksia. Kysymyksessä on todennäköisesti lähes koskematon kalmisto. Kohteella on myös huomattava maisemallinen arvo.
Kesällä 2014 havaittiin kalmistossa ja sen välittömässä läheisyydessä kaivelun merkkejä (ks. tarkemmin seurantakohta). |
| metsakeskus.908010038 |
908 |
Kokkomäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
340923.93000000 |
6783428.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010038 |
Kalmisto sijaitsee vanhan kolmostien länsipuolella ja Saarioisjärven kaakkoispuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 200 m luoteeseen. Jutikkalan tonttimaan luoteispuolella ns. Niemipellon luoteislaidalla, lähellä Saarioisjärven rantaa sijaitsee itä-länsisuuntainen tasalakinen harjanne. Tämä noin 3 m vieressä olevaa peltoa korkeammalle ulottuva harjanne hallitsee ympäristönsä maisemaa. Nimensä mäki on saanut siitä , että sillä on perinteisesti pidetty juhannuskokkoa.
Harjanteelle tehdyistä koekuopista löydettiin palanutta luuta ja keramiikkaa. Hiilensekainen kiveys kattaa koko Kokkomäen laen eli noin 35 x 7 m suuruisen alueen. Karttamateriaalin ja muistitiedon mukaan harjanteella ei ole sijainnut rakennuksia. Kysymyksessä on todennäköisesti lähes koskematon kalmisto. Kohteella on myös huomattava maisemallinen arvo.
Kesällä 2014 havaittiin kalmistossa ja sen välittömässä läheisyydessä kaivelun merkkejä (ks. tarkemmin seurantakohta). |
| metsakeskus.908010038 |
908 |
Kokkomäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
340923.93000000 |
6783428.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010038 |
Kalmisto sijaitsee vanhan kolmostien länsipuolella ja Saarioisjärven kaakkoispuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 200 m luoteeseen. Jutikkalan tonttimaan luoteispuolella ns. Niemipellon luoteislaidalla, lähellä Saarioisjärven rantaa sijaitsee itä-länsisuuntainen tasalakinen harjanne. Tämä noin 3 m vieressä olevaa peltoa korkeammalle ulottuva harjanne hallitsee ympäristönsä maisemaa. Nimensä mäki on saanut siitä , että sillä on perinteisesti pidetty juhannuskokkoa.
Harjanteelle tehdyistä koekuopista löydettiin palanutta luuta ja keramiikkaa. Hiilensekainen kiveys kattaa koko Kokkomäen laen eli noin 35 x 7 m suuruisen alueen. Karttamateriaalin ja muistitiedon mukaan harjanteella ei ole sijainnut rakennuksia. Kysymyksessä on todennäköisesti lähes koskematon kalmisto. Kohteella on myös huomattava maisemallinen arvo.
Kesällä 2014 havaittiin kalmistossa ja sen välittömässä läheisyydessä kaivelun merkkejä (ks. tarkemmin seurantakohta). |
| metsakeskus.908010038 |
908 |
Kokkomäki |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27018 |
340923.93000000 |
6783428.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010038 |
Kalmisto sijaitsee vanhan kolmostien länsipuolella ja Saarioisjärven kaakkoispuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 200 m luoteeseen. Jutikkalan tonttimaan luoteispuolella ns. Niemipellon luoteislaidalla, lähellä Saarioisjärven rantaa sijaitsee itä-länsisuuntainen tasalakinen harjanne. Tämä noin 3 m vieressä olevaa peltoa korkeammalle ulottuva harjanne hallitsee ympäristönsä maisemaa. Nimensä mäki on saanut siitä , että sillä on perinteisesti pidetty juhannuskokkoa.
Harjanteelle tehdyistä koekuopista löydettiin palanutta luuta ja keramiikkaa. Hiilensekainen kiveys kattaa koko Kokkomäen laen eli noin 35 x 7 m suuruisen alueen. Karttamateriaalin ja muistitiedon mukaan harjanteella ei ole sijainnut rakennuksia. Kysymyksessä on todennäköisesti lähes koskematon kalmisto. Kohteella on myös huomattava maisemallinen arvo.
Kesällä 2014 havaittiin kalmistossa ja sen välittömässä läheisyydessä kaivelun merkkejä (ks. tarkemmin seurantakohta). |
| metsakeskus.908010038 |
908 |
Kokkomäki |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27016 |
340923.93000000 |
6783428.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010038 |
Kalmisto sijaitsee vanhan kolmostien länsipuolella ja Saarioisjärven kaakkoispuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 200 m luoteeseen. Jutikkalan tonttimaan luoteispuolella ns. Niemipellon luoteislaidalla, lähellä Saarioisjärven rantaa sijaitsee itä-länsisuuntainen tasalakinen harjanne. Tämä noin 3 m vieressä olevaa peltoa korkeammalle ulottuva harjanne hallitsee ympäristönsä maisemaa. Nimensä mäki on saanut siitä , että sillä on perinteisesti pidetty juhannuskokkoa.
Harjanteelle tehdyistä koekuopista löydettiin palanutta luuta ja keramiikkaa. Hiilensekainen kiveys kattaa koko Kokkomäen laen eli noin 35 x 7 m suuruisen alueen. Karttamateriaalin ja muistitiedon mukaan harjanteella ei ole sijainnut rakennuksia. Kysymyksessä on todennäköisesti lähes koskematon kalmisto. Kohteella on myös huomattava maisemallinen arvo.
Kesällä 2014 havaittiin kalmistossa ja sen välittömässä läheisyydessä kaivelun merkkejä (ks. tarkemmin seurantakohta). |
| metsakeskus.908010038 |
908 |
Kokkomäki |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27017 |
340923.93000000 |
6783428.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010038 |
Kalmisto sijaitsee vanhan kolmostien länsipuolella ja Saarioisjärven kaakkoispuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 200 m luoteeseen. Jutikkalan tonttimaan luoteispuolella ns. Niemipellon luoteislaidalla, lähellä Saarioisjärven rantaa sijaitsee itä-länsisuuntainen tasalakinen harjanne. Tämä noin 3 m vieressä olevaa peltoa korkeammalle ulottuva harjanne hallitsee ympäristönsä maisemaa. Nimensä mäki on saanut siitä , että sillä on perinteisesti pidetty juhannuskokkoa.
Harjanteelle tehdyistä koekuopista löydettiin palanutta luuta ja keramiikkaa. Hiilensekainen kiveys kattaa koko Kokkomäen laen eli noin 35 x 7 m suuruisen alueen. Karttamateriaalin ja muistitiedon mukaan harjanteella ei ole sijainnut rakennuksia. Kysymyksessä on todennäköisesti lähes koskematon kalmisto. Kohteella on myös huomattava maisemallinen arvo.
Kesällä 2014 havaittiin kalmistossa ja sen välittömässä läheisyydessä kaivelun merkkejä (ks. tarkemmin seurantakohta). |
| metsakeskus.908010038 |
908 |
Kokkomäki |
10002 |
12002 |
13218 |
11033 |
27017 |
340923.93000000 |
6783428.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010038 |
Kalmisto sijaitsee vanhan kolmostien länsipuolella ja Saarioisjärven kaakkoispuolella, Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 200 m luoteeseen. Jutikkalan tonttimaan luoteispuolella ns. Niemipellon luoteislaidalla, lähellä Saarioisjärven rantaa sijaitsee itä-länsisuuntainen tasalakinen harjanne. Tämä noin 3 m vieressä olevaa peltoa korkeammalle ulottuva harjanne hallitsee ympäristönsä maisemaa. Nimensä mäki on saanut siitä , että sillä on perinteisesti pidetty juhannuskokkoa.
Harjanteelle tehdyistä koekuopista löydettiin palanutta luuta ja keramiikkaa. Hiilensekainen kiveys kattaa koko Kokkomäen laen eli noin 35 x 7 m suuruisen alueen. Karttamateriaalin ja muistitiedon mukaan harjanteella ei ole sijainnut rakennuksia. Kysymyksessä on todennäköisesti lähes koskematon kalmisto. Kohteella on myös huomattava maisemallinen arvo.
Kesällä 2014 havaittiin kalmistossa ja sen välittömässä läheisyydessä kaivelun merkkejä (ks. tarkemmin seurantakohta). |
| metsakeskus.908010039 |
908 |
Tiilisalinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
341026.89100000 |
6783493.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010039 |
Röykkiö sijaitsee vanhan kolmostien länsipuolella, Jutikkalan päärakennuksesta 200 m pohjoiseen peltoaukeaa rajaavalla itä-länsisuuntaisella harjulla. Samalla harjulla röykkiöstä itään on 1900-luvun alussa sijainnut tiiliuuni.
Röykkiön koko on 2,3 x 2,8 m ja se nousee noin 50 cm ympäröivän maanpinnan yläpuolelle. Röykkiössä on isommis´ta kivistä tehty reunakiveys. Röykkiö on maan- ja kivensekainen.
Röykkiö sijaitsee harjanteen länsipäässä paikassa, jossa Kanganrinnan peltoon kuuluva nyttemmin umpeenkasvanut pieni kieleke on aikaisemmin ulottunut harjanteen pohjoispuolelle. Umpeenkasvaneen peltokielekkeen länsipuolella harjanne jatkuu kohti Saarioisjärveä, jonne se työntyy Lapinnokaksi kutsuttuna niemenä. |
| metsakeskus.908010040 |
908 |
Jutikkalan kartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
341075.87300000 |
6783241.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010040 |
Jutikkalan kartanon pihamaalla on näkyvissä vuoden 1838 tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten jäänteitä. Nykyinen heti kyseisen tulipalon jälkeen rakennettu päärakennus on pystytetty samoille perustuksille kuin edeltäjänsäkin. Pihamaan koekaivauksissa selvisi, että paikalla on asuttu rautakauden lopulta läpi keskiajan ja sen jälkeisten vuosisatojen aina nytkypäivään asti. Merkittävimpiä löytöjä olivat rautakauden loppuun ajoittuvat saviastianpalat, sisämaassa harvinaiset saksalaiset 1300-1400-luvuille ajoittuvien keramiikka-astioiden palaset, 1500-1600-luvun ikkunalasien palaset sekä vuoteen 1573/1574 ajoittuva ruotasalainen raha. Jutikkalasta on verrattuna muihin sisämaan maaseutuasuinpaikkoihin 1500-1600-lukujen punasavikeramiikkaa paljon. Niistä vanhimmat ajoittuvat mahdollisesti jopa 1400-luvulle.
Kartanon pihapiirin Syytinkirakennuksen länsipuolisen kasvitarhan vadelmapensaikosta on 1970-luvulla löydetty ristiretkiaikainen ortodoksiristiriipus (KM 31580). Risti on Suomessa ainoalaatuaan ja ajoittuu lähinnä 1200-luvulle ja on todennäköisesti peräisin nykyisen Latvian alueelta.
Vuoden 2000 tutkimuksissa varmistui, että Jutikkalan kartanon mäellä on sijainnut rautakauden asuinpaikka. Se on kuitenkin pahoin tuhoutunut, säilynyttä kulttuurikerrosta ei löytynyt kuin pieneltä alueelta. Lisäksi selvisi, että kartanonmäki on ollut alkujaan nykyistä pienempi. 1790-luvulla uuden päärakennuksen rakentamisen yhteydessä laajennettiin mäkeä tuomalla paikalle uutta maata. Osa tarvitusta täyttömaasta saatiin myös mäen lakea tasaamalla.
Vuoden 2018 pihamaalle asennetun sähkömaakaapelin valvonnassa havaittiin linjalla merkkejä sekoittuneesta ja melko nuorista kulttuurikerroksista. . |
| metsakeskus.908010040 |
908 |
Jutikkalan kartano |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
341075.87300000 |
6783241.10700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010040 |
Jutikkalan kartanon pihamaalla on näkyvissä vuoden 1838 tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten jäänteitä. Nykyinen heti kyseisen tulipalon jälkeen rakennettu päärakennus on pystytetty samoille perustuksille kuin edeltäjänsäkin. Pihamaan koekaivauksissa selvisi, että paikalla on asuttu rautakauden lopulta läpi keskiajan ja sen jälkeisten vuosisatojen aina nytkypäivään asti. Merkittävimpiä löytöjä olivat rautakauden loppuun ajoittuvat saviastianpalat, sisämaassa harvinaiset saksalaiset 1300-1400-luvuille ajoittuvien keramiikka-astioiden palaset, 1500-1600-luvun ikkunalasien palaset sekä vuoteen 1573/1574 ajoittuva ruotasalainen raha. Jutikkalasta on verrattuna muihin sisämaan maaseutuasuinpaikkoihin 1500-1600-lukujen punasavikeramiikkaa paljon. Niistä vanhimmat ajoittuvat mahdollisesti jopa 1400-luvulle.
Kartanon pihapiirin Syytinkirakennuksen länsipuolisen kasvitarhan vadelmapensaikosta on 1970-luvulla löydetty ristiretkiaikainen ortodoksiristiriipus (KM 31580). Risti on Suomessa ainoalaatuaan ja ajoittuu lähinnä 1200-luvulle ja on todennäköisesti peräisin nykyisen Latvian alueelta.
Vuoden 2000 tutkimuksissa varmistui, että Jutikkalan kartanon mäellä on sijainnut rautakauden asuinpaikka. Se on kuitenkin pahoin tuhoutunut, säilynyttä kulttuurikerrosta ei löytynyt kuin pieneltä alueelta. Lisäksi selvisi, että kartanonmäki on ollut alkujaan nykyistä pienempi. 1790-luvulla uuden päärakennuksen rakentamisen yhteydessä laajennettiin mäkeä tuomalla paikalle uutta maata. Osa tarvitusta täyttömaasta saatiin myös mäen lakea tasaamalla.
Vuoden 2018 pihamaalle asennetun sähkömaakaapelin valvonnassa havaittiin linjalla merkkejä sekoittuneesta ja melko nuorista kulttuurikerroksista. . |
| metsakeskus.908010041 |
908 |
Venevalkama |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336581.62700000 |
6794238.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Liuttulahden rannalla, Kärjenniemen eteläpuolella, kesämökkitontilla. Kohde on osittain veden alla. Niemen kaakkoispuolella on vedessä havaittu kvartsi-iskoksia. Maaperä rannalla on punertavaa hiekkaa ja siitä on myös todettu kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka sijaitsee noin 5 m rannasta maalle, jossa se rajautuu kivikkoon. |
| metsakeskus.908010042 |
908 |
Juusonranta 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338640.00000000 |
6796920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010042 |
Asuinpaikka sijaitsee veden alla Lotilanjärven luoteispäässä, Juusonrannan asuinalueen eteläpuolella. Asuinpaikan kohdalla Lotilanjärvi kapenee luoteeseen työntyväksi kärjeksi, johon Korentioja laskee. Asuinpaikalla on ohut hiekkakerros saven päällä. Tältä alueelta poimittiin kvartsi-iskoksia rantavedestä. Rannalle tehdyistä koekuopista ei todettu kiinteää muinaisjäännöstä, joten kohde on kokonaan veden alla. |
| metsakeskus.908010043 |
908 |
Juusonranta 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
338453.85900000 |
6797124.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010043 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla noin 340 m etelään Patruunantien ja Lempääläntien risteyksestä.
Paikka sijaitsee Patruunantien länsipuolella kohdassa, jossa pelto laskee luoteeseen kohti Korentiojan tekemää mutkaa. Löytöjä, kvartsi-iskoksia on todettu 20 x 60 m laajuiselta alueelta luoteeseen laskevalta rinteeltä. Paikka on melko korkealla ja kyseessä saattaakin olla mesoliittisen ajan asuinpaikka, jolloin se olisi sijainnut rannalla.
Asuinpaikasta noin 80 m kaakkoon on peltosaarekkeessa useita viljelysröykkiöitä. |
| metsakeskus.908010044 |
908 |
Kirjaslampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
341485.64400000 |
6796754.67000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010044 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Valkeakosken keskustaa, Kirjaslammen ulkoilualueella, lammen pohjoisrannalla, vastapäätä Kirjaslammen uimalaa, luoteeseen viettävän rinteen tasanteella.
Tasanteen keskivaiheilta koekuopasta löytyi epineoliittista keramiikkaa ja palanutta luuta. Asuinpaikka on aikanaan sijainnut mahdollisesti saaressa. Asuinpaikan ympäristössä on havaittavissa matalia painanteita, jotka saattavat liittyä asumuksenpohjiin. |
| metsakeskus.908010045 |
908 |
Kirsikkamäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
341049.87900000 |
6783342.06000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010045 |
Kohde sijaitsee Jutikkalan kartanon päärakennuksesta 140 m pohjoiseen, navetan länsipuolella Kirsikkamäeksi eli Lampolanmäeksi kutsutulla mäennyppylällä. Mäki on lounais-koillissuuntainen ja sen harjalla on 10 m pitkä ja 4 m leveä tasanne. Tasanteen lounaispäässä maan pintaan pilkottaa peruskallio tai suuri maakivi. Paikalle on kaivettu koekuoppia, joista mäen lounaispäähän tehdystä todettiin mm. tiivistä kiveystä ja rautakauden keramiikkaa ja palanutta luuta sekä pieni pronssihelan katkelma ja veitsenterä. Koekuoppien, yhteensä 6 perusteella voidaan todeta, että polttokenttäkalmisto kattaa koko mäen laen ja on suuruudeltaan 10 x 4 m.
Kirsikkamäki on sijainnut vanhan Niemipellon keskellä. Saman pellon luoteispuolella on Kokkomäen kalmisto ja kaakkoispuolella Jutikkalan kartanon tonttimaa. |
| metsakeskus.908010046 |
908 |
Porila |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
339602.47200000 |
6781676.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010046 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuurilantien koillispuolella, hevoslaitumella, tilan päärakennuksen itä- ja kaakkoispuolella olevan matalan mäen kaakkoisrinteellä.
Paikalla on neljä kiven- ja maansekaista pyöreää/soikeaa röykkiötä ja kulmikas kiven- ja maasekainen rakenne. Osasta röykkiöitä on löydetty rautakauden keramiikkaa ja hieman palanutta luuta. Joukossa on myös historiallisen ajan materiaalia. |
| metsakeskus.908010046 |
908 |
Porila |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
339602.47200000 |
6781676.72100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.908010046 |
Röykkiöt sijaitsevat Kuurilantien koillispuolella, hevoslaitumella, tilan päärakennuksen itä- ja kaakkoispuolella olevan matalan mäen kaakkoisrinteellä.
Paikalla on neljä kiven- ja maansekaista pyöreää/soikeaa röykkiötä ja kulmikas kiven- ja maasekainen rakenne. Osasta röykkiöitä on löydetty rautakauden keramiikkaa ja hieman palanutta luuta. Joukossa on myös historiallisen ajan materiaalia. |
| metsakeskus.909000001 |
286 |
Toukolahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
492123.25800000 |
6752046.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909000001 |
Kohde sijaitsee Haukkajärven länsirannalla notkelmassa Maarikanvuoren pohjoispuolella. Maanomistaja on raivannut siitä kantoja ja istuttanut uutta taimikkoa. Erkki Järvinen oli kantoja raivatessaan löytänyt pintamaan alta ympäristöstään poikkeavan punaiseksi värjäytyneen alueen (n. 1,5X2m) ja "järvimalmia". Paikka oli tullut esiin kun mökkityömaalle (Maarikantie 206) oli tehty väliaikaista tietä. Löytöpaikka sijaitsee mökkitontin ja Maarikantien välissä. Paikalta kasatusta maasta seulottiin esiin kaksi koristeetonta keramiikanpalaa ja mahdollinen kvartsiesineen katkelma. Kasoissa oli myös järvimalmiksi esiteltyjä ruostehiekkamöykkyjä. Koristeeton karkea keramiikka ei vaikuta kivikautiselta, ennemminkin pronssi- tai rautakautiselta. Maarikantie leikkaa tällä kohdin matalan pienialaisen metsäkumpareen, joka on ainoa rakentamiselta säilynyt kohta notkelmassa. On mahdollista että kumpareella on ollut asuinpaikka, mutta se on suurimmaksi osaksi tuhoutunut ja osittain peitetty täytemaalla. Mahdollisen asuinpaikan laajuutta ei ole määritelty |
| metsakeskus.909000001 |
286 |
Toukolahti |
10001 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
492123.25800000 |
6752046.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909000001 |
Kohde sijaitsee Haukkajärven länsirannalla notkelmassa Maarikanvuoren pohjoispuolella. Maanomistaja on raivannut siitä kantoja ja istuttanut uutta taimikkoa. Erkki Järvinen oli kantoja raivatessaan löytänyt pintamaan alta ympäristöstään poikkeavan punaiseksi värjäytyneen alueen (n. 1,5X2m) ja "järvimalmia". Paikka oli tullut esiin kun mökkityömaalle (Maarikantie 206) oli tehty väliaikaista tietä. Löytöpaikka sijaitsee mökkitontin ja Maarikantien välissä. Paikalta kasatusta maasta seulottiin esiin kaksi koristeetonta keramiikanpalaa ja mahdollinen kvartsiesineen katkelma. Kasoissa oli myös järvimalmiksi esiteltyjä ruostehiekkamöykkyjä. Koristeeton karkea keramiikka ei vaikuta kivikautiselta, ennemminkin pronssi- tai rautakautiselta. Maarikantie leikkaa tällä kohdin matalan pienialaisen metsäkumpareen, joka on ainoa rakentamiselta säilynyt kohta notkelmassa. On mahdollista että kumpareella on ollut asuinpaikka, mutta se on suurimmaksi osaksi tuhoutunut ja osittain peitetty täytemaalla. Mahdollisen asuinpaikan laajuutta ei ole määritelty |
| metsakeskus.909000002 |
286 |
Maari |
10001 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
491793.39000000 |
6752226.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909000002 |
Röykkiö sijaitsee pitkänomaisella harjanteella Karhulanjärven ja Haukkajärven välissä. Kohde on matala ehkä hajotettu kiviröykkiö mäen itärinteen reunalla. Se ei sijaitse mäen korkeimmalla paljaalla kohdalla vaan siitä hieman alempana, kuitenkin selvästi mäen päällä. Se ei todennäköisesti liity mäen juurella olevaan metsittyneeseen peltoon, korkeusero on selvä. Röykkiö muodostuu suurehkoista lohkeilleista ja rapautuneista kivistä, joiden päällä on ohut sammal- ja jäkäläkerros. Alla tuntuu olevan kalliopohja. Röykkiö erottuu keskiosiltaan selvästi , mutta sen reunat katoavat heinikkoon. Maanomistaja ilmoitti röykkiöstä. Mäellä ei näkynyt muita kiveyksiä. Kyseessä voi olla hautaröykkiö. |
| metsakeskus.909000003 |
286 |
Hottinkoski |
10001 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
478158.85100000 |
6758543.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909000003 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kymijoen rannassa paikassa, jossa Hovinsaari jakaa Kymijoen kahtia lähellä Kuusankosken rajaa. Paikalla on rantapeltoa, jossa erottuu korkeampi kohta pellon etelälaidalla. Rantapellosta löytyi muutamia epämääräisiä kvartseja pääasiassa pellon korkeimmalta kohdalta. Pellossa oli myös paljon uudempaa löytömateriaalia (luuta, lasia ja tiiltä), joten paikan esihistoriallisuus on kyseenalainen. Myöhempään asutukseen on useita viitteitä. Kartanon eteläpuolinen niemi tunnetaan myös nimellä Vanhankylänpelto. Siellä kasvaa nurmilaukkaa ja kivikasojakin siellä mainitaan olevan. Kohteen kunto, ajoitus ja laajuus on toistaiseksi tuntematon. |
| metsakeskus.909010001 |
286 |
Verla |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27012 |
480379.89800000 |
6769921.09800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010001 |
Kalliomaalaukset sijaitsevat Verlan padotun kosken yläpuolella, keskellä Verlan pientä tehdasyhdyskuntaa, noin 150 metriä sillasta länteen suoraan vedestä kohoavassa ja ylhäältä ulospäin kaltevassa kallioseinämässä. Punavärillä tehtyjä maalauksia on 6 metrin levyisellä ja 1,6 metriä korkealla alueella, noin 50 cm vesirajasta.
Maalauksissa on kuvattu ainakin kahdeksan hirveä, kolme ihmishahmoa, kulmaviivakuvio ja tunnistamattomiksi tuhoutuneita kuvioita. Maalaus on paikoin jäämässä jäkälän peittoon.
Kyseessä on Kymenlaakson merkittävin kalliomaalaus, joka sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävän historiallisen tehdasmiljöön vieressä. -- Kalliomaalauskentän oikealla puolella lienee vielä yksi ihmiskuvio. Ks. Lisätiedot.
Vuonna 2018 tarkastettiin 50 m Verlan kalliomaalauksen pohjoispuolella kalliopaljastumassa sijaitseva mahdollinen ihmisfiguuri. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.909010002 |
286 |
Löppösen luola |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
491293.44900000 |
6782344.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010002 |
Repoveden kaakkoislaidalla olevan Ruskiansalmen itärannalla on Löppösen luolaksi kutsuttu kallion suojainen painauma. Kalliossa onkalon vasemmalla puolella on jäänteitä punavärillä tehdyistä maalauksista, jossa on kuvattu ainakin kämmenen jälki. Lisäksi on esitetty arvelu hirvestä. Kallion antropomorfinen muoto kiinnittää huomiota. Kalliossa on myös myöhäisiä kaiverruksia.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.909010003 |
286 |
Voikoski |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
487864.79300000 |
6791510.44400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010003 |
Kalliomaalaus sijaitsee Sarkaveden eteläpäässä kohoavan Kasakkaharjun eteläisimmässä, Voikosken niskan kohdalla padon yläpuolella sijaitsevassa seinämässä, jossa virran itärannalla on pieni soistunut lahdeke (majavanpesä ja majavan jättämiä kantoja). Maalaukset sijaitsevat kallion alaosassa ja näkyvät huonosti. Kuvioina erottuu ainakin kaksi ihmishahmoa (toinen alhaalla varvikon korkeudella) ja vene.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.909010004 |
286 |
Jyrkkävuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
492323.16300000 |
6755205.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010004 |
Kalliomaalaus sijaitsee Rapojärven lounaisrannalla Jyrkkävuoren alareunassa, joka ei putoa suoraan veteen vaan seinämän alapuolella on kapea rantakaistale. Maalauksessa erottuu ainakin kolme ihmishahmoa ja kaksi hirveä. Maalauksen kaakkoisreunassa on laaja punavärialue. Värikentän pituus on kokonaisuudessaan 11 m, mutta kuvat paikantuvat 7 m:n alueelle. Maalaus katsoo itäkaakkoon.
Vuoden 2014 inventoinnissa todettiin kalliomaalauksen olevan melko rapautunut sekä osittain jäkälän peittämä.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.909010005 |
286 |
Lakiasuonvuori |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
496471.48500000 |
6756134.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010005 |
Kalliomaalaus sijaitsee Lakiasuohon putoavan Lakiasuonvuoren (Lakiasuonmäen) koillisreunassa Koipiasta Kepsunjärveen virtaavan Vetelojan varressa. Maalauksessa erottuu ainakin hirvi ja ihmishahmo, lisäksi tunnistamattomaksi tuhoutuneita kuvioita.
Ks. Lisätiedot. |
| metsakeskus.909010006 |
286 |
Käyrälampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
487984.93000000 |
6751306.62400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Käyrälammen koillisrannalla länteen työntyvän moreeniharjanteen yläreunassa. Pohjoisesta tuleva viljelystie haarautuu harjanteen laella löytöalueen sijoittuessa tienhaarojen väliselle alueelle n. 80 m rannasta. Asuinpaikka on kaksiosainen läntisen osan ollessa n. 20 m, itäisen n. 35 m tienhaarasta. Asuinpaikka-alueen laajuus on n. 30 x 60 m. Länsipäässä on pieni käytöstä jäänyt hiekkakuoppa, maasto muuten ehjää. Löydöt kvartsia, palanutta luuta.
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.909010007 |
286 |
Olhavanlampi |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
491283.45000000 |
6783503.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010007 |
Kalliomaalaus sijaitsee Olhavanlammen itärannalla, Olhavanvuoren suoraan veteen laskevan kallionseinämän kulmassa. Samassa kalliossa maalauskohdan eteläpuolella on kalliokiipeilyyn käytetty paikka, jonka alapuolella on kallioluoto. Tästä parikymmentä metriä pohjoiseen on kalliossa jyrkkä kulma sisäänpäin. Seinämässä on havaittavissa punaväriläiskä noin kahden metrin korkeudella, joka saattaa olla tuhoutunut vasemman kämmenen kuva.
Saman kalliojyrkänteen kaakkoispäässä, noin 80 metrin etäisyydellä kalliomaalauksesta on havaittu mahdollinen maalauskuvio tasaisella pohjoisluode-eteläkaakkosuuntaisella kalliopinnalla, noin kaksi metriä vedenpinnan yläpuolella (ks. alakohde). Se on halkaisijaltaan noin metrin kokoinen punavärikuvio, joka tuo mieleen aurinkomotiivin (puolikas). Pyöreästä keskustasta lähtee luoteeseen päin lyhyitä ”ulokkeita”, jotka muistuttavat auringonsäteitä. ”Aurinkokuvion” lisäksi sen luoteispuolella, samalla kalliopinnalla, on havaittavissa kahdessa kohden punaväriä ja -laikkuja, jotka eivät kuitenkaan hahmottuneet miksikään tunnistettavaksi kuvioksi tai maalausmotiiviksi.
Mahdollisen maalauskuvion sijaintipaikka erottuu jyrkän graniittikallion alaosassa selvästi muuta kalliota vaaleampisävyisenä osiona. Aivan kohteen kaakkoispuolella kallioseinämän raossa kasvaa nuori koivu.
ks. myös lisätiedot |
| metsakeskus.909010008 |
286 |
Revonkärki |
10002 |
12013 |
13128 |
11019 |
27000 |
493152.82200000 |
6755874.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010008 |
Revonkärjen etelärannalla kalliossa on vaakasuora lohkeamasta muodostunut komero, 1x2 m lippamainen syvennys, jonka sisäseinät ovat voimakkaan punaiset. Erityisesti vasen lyhyt seinä on selvästi maalattu. Timo Miettisen mukaan maalattu seinämä on todennäköisesti esihistoriallinen ja liittyy Jyrkkävuoren kalliomaalaukseen lähes vastarannalla. Maalaus sijaitsee kallion seinämässä sillä kohdin missä tasanne päättyy kallion kulman takana eikä reunaa pysty enää kulkemaan. Sen jälkeen kallio laskee veteen. |
| metsakeskus.909010009 |
286 |
Jaakonniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
495192.00800000 |
6755045.15800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010009 |
Jaakonniemi sijaitsee Miettulan kylässä. Se on pitkä harjumainen niemi, joka erottaa Tarhajärven Kepsunjärvestä. Niemen tyvi on korkeaa hiekkaharjannetta, joka laskee kärkeä kohti, niemen keskivaiheilla on myös korkeampi kallio. Asuinpaikka sijoittuu näiden harjanteiden väliin niemen poikki ulottuvalle tasanteelle pääosin n. 65 m korkeudelle. Niemen matalilla törmän selvästi erottamilla rannoilla on muutamia mökkejä, mutta ne eivät ole asuinpaikan alueella. Alue on laaja: mäkien väliin jäävä tasanne (n. 100x200 m). Muutama kvartsi on löytynyt vielä suhteellisen ylhäältäkin rinteestä kaatuneen puun juurakosta (pohjoinen äärikoordinaatti) yli 70 m korkeudesta, mutta myös alhaalta niemen koillissyrjältä. Kannaksen laella kulkevan mökkitien reunoilta on löytynyt kvartsia kalliokumpareelle asti (eteläinen äärikoordinaatti). Runsaimmin löytöjä oli tasanteen laella mökkiteiden muodostamassa kolmiossa. Mökkiteiden muodostaman kolmion eteläiseen kärkeen kaatuneen puun kohdalle on tehty pieni koekuoppa, josta löytyi runsaasti asuinpaikkalöytöjä: KM 33434: kvartsia, keramiikkaa ja palanutta luuta. Kulttuurikerros oli paksuudeltaan 25-30 cm. Keramiikassa on koristeena kampaleimoja. |
| metsakeskus.909010010 |
286 |
Heikkilänranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
491353.56700000 |
6751606.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010010 |
Asuinpaikka sijaitsee rantaterassilla Lahdenpohjan pohjoisrannalla. Alue on etelään viettävää peltoa. Kohde löytyi tarkastettaessa rautaisen keihäänkärjen löytöpaikkaa KM 20330. Pintapoiminnassa ei näkynyt merkkejä rautakaudesta, sen sijaan pellosta löytyi kvartsikaavin ja palanutta luuta sekä piikiven kappale (tuluspii?). Löytöjä näkyi lähinnä navetan tienoilla sekä ylempänä pellossa peltosaarekkeiden lähistöllä. Maantieteellisesti paikka on sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi, esim. muut Karhulanjärven rannat ovat alavampia.
Vuoden 2014 inventoinnissa kohteen todettiin olevan ennallaan. |
| metsakeskus.909010011 |
286 |
Toikankärki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
492962.91000000 |
6755015.16300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010011 |
Toikankärki sijaitsee Rapojärven eteläpäässä. Niemi on maastoltaan sopiva kivikautiseksi asuinpaikaksi. Maaperä on hiekkaa ja rantatörmä suuntautuu etelään, kasvillisuutena kangasmetsää. Rikkoutuneen maaperän ja koekuoppien perusteella asuinpaikka ulottuu ainakin törmän jyrkästä pohjoisreunasta kahden niemen rantaan menevän mökkitien väliin, koko niemen eteläreuna on kuitenkin mahdollista asuinpaikka-aluetta. Törmän läpi rantaan johtavalla tiellä (viimeinen tienhaara niemessä) ja rakenteilla olleen mökin alta kuoritusta rantahiekasta on löytynyt kvartsia. Ympäristöön tehdyt koekuopat olivat löydöttömiä. Ilmeisesti varsinainen asuinpaikka ei ole ulottunut alas rantaan, maaperä oli puhtaaksi huuhtoutunutta hiekkaa ja märkä notkelma erottaa tämän "särkän" varsinaisesta rantatörmästä. Ylhäällä törmän päällä kulkee tie (Toikankärjenkuja), joka on rikkonut törmän reunustaa. Irtohiekasta on löytynyt lisää kvartsia ja palanutta luuta, kuten myös alas rantaan johtavan tien reunoilta. Metsän puolella aivan törmän jyrkän pohjoislaidan vieressä on kaksi pitkänomaista matalaa painannetta halk. 5x7 m. Niissä oli heikkoja merkkejä likamaasta. Asuinpaikan laajuus on toistaiseksi tuntematon. |
| metsakeskus.909010012 |
286 |
Hansaarenmäki |
10002 |
12004 |
13047 |
11006 |
27000 |
485535.87600000 |
6759673.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010012 |
Kivipöytä Hautalanlammen pohjoispuolella kalliojyrkänteen päällä. Se sijaitsee metsässä itään suuntautuvan kalliojyrkänteen reunalla. Kivipöytä on n. 30 cm paksu ja 2 x 1,5 m kivilaaka, joka on nostettu jyrkänteen reunan puolelta kahden päänkokoisen kiven päälle. Sitä peittää paksu sammal. |
| metsakeskus.909010013 |
286 |
Ahola |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
496441.48800000 |
6758963.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909010013 |
Tuhotun kiviröykkiön pohja Aholanjärven etelärannalla, mahdollisesti jäljellä muita röykkiöitä. Röykkiö on sijainnut mäen päällä Aholan tilan uudesta talosta n. 30 m. länteen, pellolla kivikellarin lähellä. Mäennyppylä sijaitsee Aholanjärven eteläpuolella rannassa.
Nykyinen omistaja oli työntänyt pellon keskellä sijainneen röykkiön pois puskutraktorilla. Siitä oli näkyvissä vielä sorainen kohta pellossa. Kerrotaan kolmen raunion olleen asumattomalla mäellä koivumetsässä, kun talo siirrettiin kylästä mäelle ja pellot raivattiin 1800-luvin lopulla. |
| metsakeskus.909500002 |
286 |
Valkeala Kustaan kivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
488924.52100000 |
6757744.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909500002 |
Kivi sijaitsee Multamäentien (368) varressa länsipuolella Tupakkamäentien risteyksessä. Peruskartassa kiven nimi on Kuninkaankivi. Kivessä on muistolaatta, jossa lukee: "Kuninkaankivi 1790. Perimätiedon mukaan Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III seurasi tämän kiven suojasta ruotsalaisten ja venäläisten taistelua, joka käytiin Valkealan kirkonkylässä 30.4.1790". |
| metsakeskus.909500003 |
286 |
Vuohijärvi Mäntysaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11019 |
27000 |
487325.04500000 |
6784073.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909500003 |
Vuohijärvessä on Mäntysaari -niminen kalmistosaari, jossa sijaitsee myös kappeli. Saaren hautausmaa on yhä käytössä. Pienillä kareilla, jotka yhdistävät Mäntysaaren sen länsipuolella olevaan Kinansaareen, on karsikkopuita.
Perimätiedon mukaan Mäntysaari "Lienee vanhin hautauspaikka Valkealassa"
Vuoden 2006 inventoinnissa hautausmaalla tehtiin pintapoimintaa, jossa löydettiin pii-iskos ja palanutta luuta. Paikka sopii topografisesti kivikautiseksi asuinpaikaksi |
| metsakeskus.909500003 |
286 |
Vuohijärvi Mäntysaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
487325.04500000 |
6784073.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909500003 |
Vuohijärvessä on Mäntysaari -niminen kalmistosaari, jossa sijaitsee myös kappeli. Saaren hautausmaa on yhä käytössä. Pienillä kareilla, jotka yhdistävät Mäntysaaren sen länsipuolella olevaan Kinansaareen, on karsikkopuita.
Perimätiedon mukaan Mäntysaari "Lienee vanhin hautauspaikka Valkealassa"
Vuoden 2006 inventoinnissa hautausmaalla tehtiin pintapoimintaa, jossa löydettiin pii-iskos ja palanutta luuta. Paikka sopii topografisesti kivikautiseksi asuinpaikaksi |
| metsakeskus.909500003 |
286 |
Vuohijärvi Mäntysaari |
10002 |
12008 |
13000 |
11019 |
27000 |
487325.04500000 |
6784073.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909500003 |
Vuohijärvessä on Mäntysaari -niminen kalmistosaari, jossa sijaitsee myös kappeli. Saaren hautausmaa on yhä käytössä. Pienillä kareilla, jotka yhdistävät Mäntysaaren sen länsipuolella olevaan Kinansaareen, on karsikkopuita.
Perimätiedon mukaan Mäntysaari "Lienee vanhin hautauspaikka Valkealassa"
Vuoden 2006 inventoinnissa hautausmaalla tehtiin pintapoimintaa, jossa löydettiin pii-iskos ja palanutta luuta. Paikka sopii topografisesti kivikautiseksi asuinpaikaksi |
| metsakeskus.909500003 |
286 |
Vuohijärvi Mäntysaari |
10002 |
12008 |
13000 |
11006 |
27000 |
487325.04500000 |
6784073.44200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.909500003 |
Vuohijärvessä on Mäntysaari -niminen kalmistosaari, jossa sijaitsee myös kappeli. Saaren hautausmaa on yhä käytössä. Pienillä kareilla, jotka yhdistävät Mäntysaaren sen länsipuolella olevaan Kinansaareen, on karsikkopuita.
Perimätiedon mukaan Mäntysaari "Lienee vanhin hautauspaikka Valkealassa"
Vuoden 2006 inventoinnissa hautausmaalla tehtiin pintapoimintaa, jossa löydettiin pii-iskos ja palanutta luuta. Paikka sopii topografisesti kivikautiseksi asuinpaikaksi |
| metsakeskus.911010001 |
541 |
Syvälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595680.33200000 |
7053770.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.911010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Karhujärveen pistävän Pitkäniemen tyvellä, kylätiestä noin 150 metriä luoteeseen. Niemi on kapea ja korkea hiekkaharju, jolla kasvaa mäntymetsää. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet lakea pitkin kulkevan polun kohdalta.
Vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä todettiin, että kyseinen polku on sittemmin pinnaltaan kovettunut, ja sen päälle on ajettu sepeliä ilmeisesti niemen nokkaan rakennetun mökin rakentamisen yhteydessä. Kohteesta löydettiin myös 2006 vähäinen määrä iskoksia, joita ei kuitenkaan otettu talteen. Kohde ei todennäköisesti ole kivikautinen vaan tätä nuorempi. |
| metsakeskus.911010002 |
541 |
Pitkäniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595379.45400000 |
7054015.19500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.911010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Karhujärveen kaakosta pistävällä Pitkäniemellä, kylätiestä noin 500 m luoteeseen. Löydöt on poimittu harjun laella kulkevan polun kohdalta. |
| metsakeskus.911010004 |
541 |
Tuupankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
586694.91200000 |
7066082.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.911010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Tuupanlammen tilalla, viljelyspellon länsipuolella hiekkaiseksi törmäksi nousevalla kohdalla. Törmän reunaa kulkevalta peltotieltä ja metsänaurausvaoista poimittu kvartsia. Noin 100 m päästä savipohjaiselta maalta on löydetty kivitaltta (KM 28372). |
| metsakeskus.911010005 |
541 |
Levälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
595166.53800000 |
7055121.75200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.911010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Karhujärven pohjoisrannalla, lounaaseen viettävällä peltorinteellä vanhan Valtimon kirkolle johtavan maantein länsipuolella. |
| metsakeskus.911010006 |
541 |
Kylänlahti Kalmanniemi |
10002 |
12002 |
13021 |
11006 |
27000 |
590255.49200000 |
7061876.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.911010006 |
Haapajärven itärannalla, hyvin pienellä ja korkealla niemellä, joka tunnetaan Kalmanniemenä, on kalmisto. Kumpare on halkaisijaltaan parikymmentä metriä. Perimätiedon ja kertomusten mukaan paikalta on löytynyt runsaastikin ihmisen luita sekä rautakuonaa. Luiden kerrottiin tulleen esille veden syövyttämästä rantapenkereestä. Joidenkin tietojen mukaan paikalla olisi ollut myös kivikasoja ja ylennyksiä kuin hautapenkkejä. Kohteeseen liittyy myös venäläisiin ja lappalaisiin liittyvää perimätietoa.
Alue on ollut viljelyksessä ja niittynä, lukuun ottamatta kumpareen päällystä, jossa on ollut metsikkö ja siinä lato. Inventoinnissa haastateltu maanomistaja (syntynyt 1900-luvun alussa) ei ollut havainnut luulöytöjä viljelytoimissaan.
Inventoinnissa tehdyissä koekuopissa ei havaittu hautauksia, mutta kylläkin paikallistettiin kumpareen päällä ollut pajan paikka ja siihen liittyvä laaja ja paksu hiilensekainen maakerros (40–60 cm). Löytöinä saatiin palanutta savea, palaneita kiviä ja runsaasti rautakuonaa. Kaivauksissa (Damstén 1888) on löydetty ainoastaan rautakuonaa.
Mikäli tieto siitä, että järven pinta on vaihdellut vuotuisella tasolla jopa 3 m pitää paikkansa, on kalmisto saattanut suurelta osin sortua järveen. Asiain tilan selvittäminen vaatii koekuoppia laajempia tutkimuksia. |
| metsakeskus.911010007 |
541 |
Autiojärvi Kalmosaari |
10002 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
598463.12300000 |
7079735.85500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.911010007 |
Autiojärven eteläosassa sijaitsevassa Kalmosaaressa on ortodoksikalmisto. Kalmosaari on pitkänomainen ja tasainen, mäntyä kasvava n. 140 x 50 m kooltaan oleva saari. Sen keskivaiheilla on pitkänomaisia painanteita ja kumpareita, jotka ovat ilmeisesti hautoja. |
| metsakeskus.911010008 |
541 |
Vastaskankaan kalmisto |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
599659.00000000 |
7076883.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.911010008 |
Ortodoksinen kalmisto sijaitsee Sivakkajärven itäpuolella olevalla mäkialueella, metsämaastossa Yläpiha -nimisentalon eteläpuolella, suhteellisen tasalakisen mäen päällä. Paikalla on tasalakinen turpeen peittämä kivi, Itkukivi. Kiven viereen on pystytetty muistoristi. Kiven ympäristö on mäntymetsää, alue on kivikkoista ja epätasaista. Perimätiedon mukaan paikalla on kalmisto, joskin tietoa on pidettävä epävarmana. |
| metsakeskus.911500003 |
541 |
Karhunpää Toripelto |
10001 |
12016 |
13163 |
11006 |
27000 |
592408.64200000 |
7056535.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.911500003 |
Karhunpää -joen itärannalla, Niskalan talon pellolla on tarinan mukaan ollut kauppapaikka. Lähettyvillä on myös Torila -niminen talo. |
| metsakeskus.911500004 |
541 |
Murtovaara |
10002 |
12006 |
13076 |
11006 |
27008 |
594076.90000000 |
7075798.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.911500004 |
Murtovaaran talomuseon päärakennuksesta noin 100 m kaakkoon, polun varressa, on suuri petäjä, jonka kyljessä on useita vuosilukuja ja nimikirjaimia. Karsikkopuu sijaitsee museoalueen aidatun pihan ulkopuolella, havupuuvaltaisen metsikön puolella. |
| metsakeskus.911500007 |
541 |
Koppelojärvi Kalmasaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
580592.36800000 |
7064896.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.911500007 |
Kalmasaarelle kerrotaan haudatun venäläisiä. Keskellä saarta on aukea paikka, jossa on näkyvissä painanteita. |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13036 |
11010 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13036 |
11033 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13036 |
11006 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12004 |
13043 |
11010 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12004 |
13043 |
11033 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12004 |
13043 |
11006 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13035 |
11010 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13035 |
11033 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12003 |
13035 |
11006 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12002 |
13215 |
11010 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12002 |
13215 |
11033 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912000001 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko |
10002 |
12002 |
13215 |
11006 |
27000 |
283022.08400000 |
6808923.51800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912000001 |
Pyhän Olavin kirkko on rakennettu noin vuosien 1490-1550 välillä. Arkkitehtuuriltaan se kuuluu keskiajan satakuntalaiseen kirkkotyyppiin, jonka luonnonkivestä rakennetut seinät on päätykolmioissa korotettu tiilimuurauksella koristekomeroineen. Kirkko paloi syksyllä 1997, minkä jälkeen sen sisätilat ja katto on uusittu.
Kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen laella sijainnut kellotapuli purettiin jo 1800-luvulla, samoin ovat kirkkotarhassa sijainneet hautakappelit hävinneet. Kellotapulin paikka on todettu v. 2011 tarkkuusinventoinnissa ja erottuu maastosta. Sen kaakkosipuolella, Vanhankirkonniemeen kulkevan mökkitien pohjoispuolella on kaksi raunioitunutta kivikellaria, joiden seinät oli kylmämuurattu luonnon- ja lohkokivistä ilman porauksen jälkiä (inv. 1995 ja 2019).
Vanhan kirkon lattian alta on löydetty merkkejä myöhäisen rautakauden kalmistosta ja muutamia esineitä 1200-luvulta. Palanutta luuta on löydetty v. 1995 sekä kirkkomaan lounais- että koillispuolelta. Kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta sekä kirkkomaan itäpuoleisen kalliopohjaisen mäen pohjois- ja itärinteiltä on tehty löytöjä mahdollisesti rautakautisesta tai varhaiskeskiaikaisesta asuinpaikasta (palanutta savea, vähän keramiikkaa, kuonaa). Tapulinpaikan ja kellariraunioiden välissä, kalliolla on v. 2011 inventoinnissa todettu lisäksi matala kiven- ja maansakeinen röykkiö, mahdollisesti rautakautinen hauta.
Keväällä 2010 kaivettiin kirkotarhassa kaapeliojaa kirkon koillis- ja itäpäässä. Täytettyjen kaapelilinjojen täytemaasta löydettiin jonkin verran palanutta savea, tiilenpaloja, muutamia putkiluiden katkelmia sekä kaksi rautanaulaa.
Kirkon ja ympäristön muinaisjäännösalue on rajattu VARK-inventoinnissa (2019). |
| metsakeskus.912010001 |
790 |
Tuomisto |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
281652.64100000 |
6806563.45900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010001 |
Kohde sijaitsee Turuntien/Itsenäisyydentien länsipuolella, Liekoveden Roismalanlahdesta 300 m kaakkoon olevalla Vainionmäellä. Paikka on aikaisemmin kuulunut Tuomiston taloon.
Paikka on sekametsää ja katajia kasvava kivikkoinen mäki. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia. Kohde on hoidettu muinaisjäännös. |
| metsakeskus.912010002 |
790 |
Roismalan Ristimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27015 |
280403.14200000 |
6806628.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010002 |
Ristimäki sijaitsee Liekoveden Roismalanlahden etelärannalla. Röykkiöt sijaitsevat kahdessa ryhmässä kylätien molemmin puolin asuinrakennusten ja peltojen ympäröimässä, nykyisin jo metsittyneessä haassa. Itäisessä ryhmässä on noin 60 ja läntisessä noin 10-15 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Vuonna 1903 on tutkittu osittain tuhoutunut kansainvaellusajan röykkiö ja vuonna 1904 on alue kartoitettu. Vuonna 1980 on tutkittu ja entistetty Nuutilan tilan (kalmiston pohjoisosan) röykkiö, joka sisälsi 400-luvulle ajoittuvan ruumishautauksen sekä kansainvaellusajan löytöjä. Vuosina 1987-88 on tutkittu ja ennallistettu tarkemmin ajoittamaton, kylätien teossa vaurioitunut rautakautinen hautaröykkiö. Röykkiökartoitusta päivitettiin v. 2005 inventoinnissa. |
| metsakeskus.912010002 |
790 |
Roismalan Ristimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27016 |
280403.14200000 |
6806628.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010002 |
Ristimäki sijaitsee Liekoveden Roismalanlahden etelärannalla. Röykkiöt sijaitsevat kahdessa ryhmässä kylätien molemmin puolin asuinrakennusten ja peltojen ympäröimässä, nykyisin jo metsittyneessä haassa. Itäisessä ryhmässä on noin 60 ja läntisessä noin 10-15 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Vuonna 1903 on tutkittu osittain tuhoutunut kansainvaellusajan röykkiö ja vuonna 1904 on alue kartoitettu. Vuonna 1980 on tutkittu ja entistetty Nuutilan tilan (kalmiston pohjoisosan) röykkiö, joka sisälsi 400-luvulle ajoittuvan ruumishautauksen sekä kansainvaellusajan löytöjä. Vuosina 1987-88 on tutkittu ja ennallistettu tarkemmin ajoittamaton, kylätien teossa vaurioitunut rautakautinen hautaröykkiö. Röykkiökartoitusta päivitettiin v. 2005 inventoinnissa. |
| metsakeskus.912010002 |
790 |
Roismalan Ristimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27017 |
280403.14200000 |
6806628.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010002 |
Ristimäki sijaitsee Liekoveden Roismalanlahden etelärannalla. Röykkiöt sijaitsevat kahdessa ryhmässä kylätien molemmin puolin asuinrakennusten ja peltojen ympäröimässä, nykyisin jo metsittyneessä haassa. Itäisessä ryhmässä on noin 60 ja läntisessä noin 10-15 kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Vuonna 1903 on tutkittu osittain tuhoutunut kansainvaellusajan röykkiö ja vuonna 1904 on alue kartoitettu. Vuonna 1980 on tutkittu ja entistetty Nuutilan tilan (kalmiston pohjoisosan) röykkiö, joka sisälsi 400-luvulle ajoittuvan ruumishautauksen sekä kansainvaellusajan löytöjä. Vuosina 1987-88 on tutkittu ja ennallistettu tarkemmin ajoittamaton, kylätien teossa vaurioitunut rautakautinen hautaröykkiö. Röykkiökartoitusta päivitettiin v. 2005 inventoinnissa. |
| metsakeskus.912010003 |
790 |
Torra-Maijala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
280160.23500000 |
6807123.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010003 |
Kalmisto sijaitsee Liekoveteen pistävällä Torranniemellä, Roismalan vanhalla kylätontilla. Paikka on edelleen asuttu.
Kalmiston jäljellä oleva osa sijaitsee alueen itäosassa, entisellä Maijalan puolella, kivikkoisella harjanteella, joka kasvaa sekametsää ja katajaa. Paikalta todettiin vuoden 2005 inventoinnissa kaksi röykkiötä. Lisäksi harjanteen pohjoispäästä, kesämökin edessä olevasta leikkauksesta on löydetty palanutta luuta.
Torran alueella muinaisjäännös on ollut pihamaalla, ja tuhoutunut täysin. Vuoden 2005 inventoinnissa löydettiin päärakennuksen koillis- ja luoteispuolelta koekuopista rautakautisia löytöjä, mutta ei kiinteitä rakenteita tai kulttuurikerroksia. Torran pihamaalla ja ympäristössä on tehty koekuopitusta myös jo 1980-luvulla.
Löydöt paikalta ovat viisi keihäänkärkeä, pronssi- ja rautaesineiden katkelmia, palanutta savea, keramiikkaa, kuonaa ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.912010004 |
790 |
Rautajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
284171.61700000 |
6809531.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010004 |
Polttokenttäkalmisto sijaitsee kartanon kaakkoispuolella olevan mäen korkeimmalla kohdalla ja kaakkoonlaskevalla rinteellä, noin 60 m päärakennuksesta kaakkoon.
Löydöt paikalta ovat pronssisolkien katkelmia, lasimassahelmiä ja palanutta luuta. Kalmistomäen luoteispäässä on löytöjen perusteella rautakautista asuinpaikka-aluetta. Kalmistomäen länsipuolella, noin 60 m kartanon päärakennuksesta etelään, pelto-saarekkeella sijaitsee osin hajotettu kiven- ja maansekainen hautaröykkiö.
Inventoinnissa 1995 todettiin lisäksi, että Rautajoen kartanon länsipuolella peltosaarekkeissa sijaitsevat muinaishautoina aikaisemman inventoinnin perusteella pidetyt kumpareet eivät ole muinaisjäännöksiä vaan luonnonmuodostumia.
2020 tehdyssä tarkastuksessa kohteessa ei todettu muutoksia. |
| metsakeskus.912010004 |
790 |
Rautajoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
284171.61700000 |
6809531.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010004 |
Polttokenttäkalmisto sijaitsee kartanon kaakkoispuolella olevan mäen korkeimmalla kohdalla ja kaakkoonlaskevalla rinteellä, noin 60 m päärakennuksesta kaakkoon.
Löydöt paikalta ovat pronssisolkien katkelmia, lasimassahelmiä ja palanutta luuta. Kalmistomäen luoteispäässä on löytöjen perusteella rautakautista asuinpaikka-aluetta. Kalmistomäen länsipuolella, noin 60 m kartanon päärakennuksesta etelään, pelto-saarekkeella sijaitsee osin hajotettu kiven- ja maansekainen hautaröykkiö.
Inventoinnissa 1995 todettiin lisäksi, että Rautajoen kartanon länsipuolella peltosaarekkeissa sijaitsevat muinaishautoina aikaisemman inventoinnin perusteella pidetyt kumpareet eivät ole muinaisjäännöksiä vaan luonnonmuodostumia.
2020 tehdyssä tarkastuksessa kohteessa ei todettu muutoksia. |
| metsakeskus.912010004 |
790 |
Rautajoki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
284171.61700000 |
6809531.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010004 |
Polttokenttäkalmisto sijaitsee kartanon kaakkoispuolella olevan mäen korkeimmalla kohdalla ja kaakkoonlaskevalla rinteellä, noin 60 m päärakennuksesta kaakkoon.
Löydöt paikalta ovat pronssisolkien katkelmia, lasimassahelmiä ja palanutta luuta. Kalmistomäen luoteispäässä on löytöjen perusteella rautakautista asuinpaikka-aluetta. Kalmistomäen länsipuolella, noin 60 m kartanon päärakennuksesta etelään, pelto-saarekkeella sijaitsee osin hajotettu kiven- ja maansekainen hautaröykkiö.
Inventoinnissa 1995 todettiin lisäksi, että Rautajoen kartanon länsipuolella peltosaarekkeissa sijaitsevat muinaishautoina aikaisemman inventoinnin perusteella pidetyt kumpareet eivät ole muinaisjäännöksiä vaan luonnonmuodostumia.
2020 tehdyssä tarkastuksessa kohteessa ei todettu muutoksia. |
| metsakeskus.912010004 |
790 |
Rautajoki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
284171.61700000 |
6809531.27800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010004 |
Polttokenttäkalmisto sijaitsee kartanon kaakkoispuolella olevan mäen korkeimmalla kohdalla ja kaakkoonlaskevalla rinteellä, noin 60 m päärakennuksesta kaakkoon.
Löydöt paikalta ovat pronssisolkien katkelmia, lasimassahelmiä ja palanutta luuta. Kalmistomäen luoteispäässä on löytöjen perusteella rautakautista asuinpaikka-aluetta. Kalmistomäen länsipuolella, noin 60 m kartanon päärakennuksesta etelään, pelto-saarekkeella sijaitsee osin hajotettu kiven- ja maansekainen hautaröykkiö.
Inventoinnissa 1995 todettiin lisäksi, että Rautajoen kartanon länsipuolella peltosaarekkeissa sijaitsevat muinaishautoina aikaisemman inventoinnin perusteella pidetyt kumpareet eivät ole muinaisjäännöksiä vaan luonnonmuodostumia.
2020 tehdyssä tarkastuksessa kohteessa ei todettu muutoksia. |
| metsakeskus.912010005 |
790 |
Alanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
285245.18100000 |
6810452.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010005 |
Kohde sijaitsee Rautaveden pohjoisrannalla, kaakkois-luode -suuntaisen kallion ja sikalan välillä, pellolla. Kohteen itäpuolella, pihapiirissä tutkittua paikkaa on arveltu mahdolliseksi rautakautiseksi kalmistoksi, mutta tutkimuksissa ei ole tavattu mitään rautakauteen viittaavaa. Vanhastaan tunnettu röykkiö liittynee kyläasutukseen. Tilakeskuksen piha-alueella on sijainnut isojakokartan aikaan toinen Hätilän kylän talotonteista. Sitä ei kuitenkaan ole vielä merkitty 1600-luvun maakirjakarttaan, vaan talo sijaitsi nykyisen Ylisen talon alueella. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä muinaisjäännösalueelta, sikalasta noin 100 m länsiluoteeseen olevalta pellolta, sen eteläosasta löydettiin kvartsi- ja pii-iskoksia, kvartsiydin, isompi piin kappale, kivihioin, veitsenterä (KM 31531:1-6), palanutta savea/tiiltä, liitupiipun paloja. |
| metsakeskus.912010005 |
790 |
Alanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
285245.18100000 |
6810452.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010005 |
Kohde sijaitsee Rautaveden pohjoisrannalla, kaakkois-luode -suuntaisen kallion ja sikalan välillä, pellolla. Kohteen itäpuolella, pihapiirissä tutkittua paikkaa on arveltu mahdolliseksi rautakautiseksi kalmistoksi, mutta tutkimuksissa ei ole tavattu mitään rautakauteen viittaavaa. Vanhastaan tunnettu röykkiö liittynee kyläasutukseen. Tilakeskuksen piha-alueella on sijainnut isojakokartan aikaan toinen Hätilän kylän talotonteista. Sitä ei kuitenkaan ole vielä merkitty 1600-luvun maakirjakarttaan, vaan talo sijaitsi nykyisen Ylisen talon alueella. Vuoden 1999 inventoinnin yhteydessä muinaisjäännösalueelta, sikalasta noin 100 m länsiluoteeseen olevalta pellolta, sen eteläosasta löydettiin kvartsi- ja pii-iskoksia, kvartsiydin, isompi piin kappale, kivihioin, veitsenterä (KM 31531:1-6), palanutta savea/tiiltä, liitupiipun paloja. |
| metsakeskus.912010006 |
790 |
Vehmaanniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
284222.60300000 |
6807166.22700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010006 |
Rautaveteen sen etelärannalta pistävällä kapealla, lähes kilometrin pituisella Vehmaanniemellä on useissa kohdissa kiven- ja maansekaisia röykkiöitä sekä kiviröykkiöitä, joista osa on selvästi peltoraunioita. Röykkiö 1 sijaitsee tilan RN:o 1:74 alueella, muut Maailman luonnonsäätiön (WWF) Suomen rahaston omistamalla suojelualueella (tila RN:o 1:65). Niemen rantaa pitkin kulkee vuonna 1982 valmistunut luontopolku. |
| metsakeskus.912010007 |
790 |
Rantavainionmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
286510.68100000 |
6808151.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010007 |
Kalmisto sijaitsee Rautaveden itärannalla noin 150 m rannasta, uimarantaan vievän tien molemmin puolin osaksi kalliopohjaisessa haassa.
Paikalla todetuista 15 kiven- ja maansekaisesta röykkiöstä sijaitsevat nrot 3 - 5 tien pohjoispuolella, muut sen eteläpuolella. Polttokenttäkalmisto, josta ei näy merkkejä maanpinnalle, sijaitsee tien pohjoispuolella.
Vuonna 1981 on tutkittu röykkiö 5 ja osa siihen liittynyttä polttokenttäkalmistoa. Kalmistosta on löydetty mm. keihäänkärkiä, runsaasti erilaisia korujen kalkelmia sekä erittäin paljon palanutta luuta.
Vuoden 2009 inventoinnissa paikalla ei ollut havaittavissa kuin yksi röykkiö, jonka kupeessa on muinaisjäännöskyltti. Siitä lounaaseen, kallioharjanteen länsipäässä on pieni ja epämääräinen raunio, joka vaikuttaa historialliseslta. Kauempana lounaassa, vanhan pellon tai hakamaan alueella on nelisivuisen rakennuksen perusta ja pieni kiviraunio sen koillispuolella. |
| metsakeskus.912010008 |
790 |
Pulkki-Maijan kallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
286355.74000000 |
6808562.67500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautaveden Riihilahden itärannalla, pääosin lieterannalla ja rantavedessä.
Ylin osa asuinpaikkaa on pohjoisen kallion vieressä huuhtoutumattomalla hiekkamaalla. Asuinpaikka on pitkään ollut veden kulutukselle alttiina, sillä Rautaveden pinta on noussut kivikauden asutusvaiheen jälkeen nykyistä normaaliveden rajaa korkeammalle, ja laskenut taas 1700-luvun lopulla Vammaskosken perkauksen seurauksena.
Paikalta on löydetty mm. sädekiviliuskeesta valmistettu tasataltta, useita sädekiviliuskeisia hiottujen kiviesineiden kappaleita ja -iskoksia, piikaavin, hioimen kappaleita ja kvartsi-iskoksia.
Vastapäätä olevassa Ekosaaressa on kivikautinen asuinpaikka kohde 9 Ekosaari. |
| metsakeskus.912010009 |
790 |
Ekosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285934.91000000 |
6808478.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautaveden itäosassa sijaitsevan Ekosaaren kaakkoislaidalla. Paikka on käytöstä poistetun pellon etelä- ja lounaisnurkassa sen korkeimmalla kohdalla.
Löydöt ovat kvartsi-iskoksia. Alue on savimaata. Pellon eteläpuolella rannassa on runsaasti kesämökkejä. Vastapäätä mantereella sijaitsee kohde 8 Pulkki-Maijan kallio. |
| metsakeskus.912010010 |
790 |
Kalliala |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
282574.25800000 |
6808983.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010010 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Rautavedestä 80-130 m länsiluoteeseen, Hämeentien vieressä ja hakamaalla. Röykkiöiltä avautuu upea näköala Tyrvään vanhalle kirkolle.
Röykkiöiden koko, muoto ja rakenne vaihtelevat. Yksi röykkiöistä on Hämeentien pohjoispuolella, muut tien eteläpuolella. Tien eteläpuoliset röykkiöt ovat kahtena omana ryhmänään. Osaan röykkiöistä tehdyistä koekuopista on rautakautista keramiikkaa ja palanutta savea. Yksi tarkemmin ajoittamaton röykkiö on tutkittu vuonna 1974. Löydöt olivat keramiikkaa, palanutta luuta, palanutta savea ja rautakuonaa. Röykkiön eteläpuolella on tehty koekaivauksia vuonna 2006. Paikalta todettiin mahdollisesti asuinpaikkaan liittyvää kulttuurikerrosta. Löydöt olivat palanutta luuta, kuonaa, keramiikkaa ja savitiivistettä. Röykkiön pohjoispuolelta löydettiin rautakautista keramiikkaa, mutta ei kiinteää muinaisjäännöstä.
Hämeentien eteläpuoliselta alueelta on löydetty vuonna 1920-luvulla keihäänkärkiä, joista ainakin yksi on tallella (HM 1197:9).
Syksyllä 2014 muinaisjäännösalueelta löytyi kaksi miekankatkelmaa ja muitakin pieniä kaivelun jälkiä havaittiin. Myöhemmässä tarkastuksessa jälkiä ei enää voitu havaita. |
| metsakeskus.912010010 |
790 |
Kalliala |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
282574.25800000 |
6808983.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010010 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Rautavedestä 80-130 m länsiluoteeseen, Hämeentien vieressä ja hakamaalla. Röykkiöiltä avautuu upea näköala Tyrvään vanhalle kirkolle.
Röykkiöiden koko, muoto ja rakenne vaihtelevat. Yksi röykkiöistä on Hämeentien pohjoispuolella, muut tien eteläpuolella. Tien eteläpuoliset röykkiöt ovat kahtena omana ryhmänään. Osaan röykkiöistä tehdyistä koekuopista on rautakautista keramiikkaa ja palanutta savea. Yksi tarkemmin ajoittamaton röykkiö on tutkittu vuonna 1974. Löydöt olivat keramiikkaa, palanutta luuta, palanutta savea ja rautakuonaa. Röykkiön eteläpuolella on tehty koekaivauksia vuonna 2006. Paikalta todettiin mahdollisesti asuinpaikkaan liittyvää kulttuurikerrosta. Löydöt olivat palanutta luuta, kuonaa, keramiikkaa ja savitiivistettä. Röykkiön pohjoispuolelta löydettiin rautakautista keramiikkaa, mutta ei kiinteää muinaisjäännöstä.
Hämeentien eteläpuoliselta alueelta on löydetty vuonna 1920-luvulla keihäänkärkiä, joista ainakin yksi on tallella (HM 1197:9).
Syksyllä 2014 muinaisjäännösalueelta löytyi kaksi miekankatkelmaa ja muitakin pieniä kaivelun jälkiä havaittiin. Myöhemmässä tarkastuksessa jälkiä ei enää voitu havaita. |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27019 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27018 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010016 |
790 |
Kaukola |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
277798.19100000 |
6806854.32200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010016 |
Muinaisjäännösalue sijaitsee Kokemäenjoen Hartolankosken ja Liekoveden rannoilla. Röykkiöt ovat joko jokeen tai järveen viettävillä rannoilla. Joen pohjoispuolella, Kaukolan kylässä röykkiöitä on 800 m pitkällä ja 400 m leveällä alueella, Kaukolan vanhasta koulusta Hartolankoskelle. Joen eteläpuolella Tyrväänkylässä röykkiöitä on 600 m pitkällä ja 650 m leveällä matkalla, Hiidenmäeltä Pukin talon takaisille rinteille. Röykkiöt sijaitsevat ryhmittäin. Kylien vanhat talot sijaitsevat röykkiöiden keskellä. Röykkiötä on kaikkiaan yhteensä liki 400. Ne muodostavat Kokemäenjoen vesistöalueen laajimman rautakautisen kalmiston. Vanhimmat röykkiöt ajoittuvat nuoremmalle roomalaisajalle ja nuorimmat löydöt Tyrväänkylässä ovat viikinkiajalta ja Kaukolassa 1000-luvulta. Liekosaaren (erillinen muinaisjäännös) tutkitut röykkiöt ovat kansainvaellusaikaa. Röykkiöitä on tutkittu yli viisikymmentä, ja ne on rakennettu maasta ja kivestä tai lähes yksinomaan kivestä.
Röykkiöistä vain osa voidaan ajoittaa löytöjen perusteella. Kaukolassa vanhin hauta on ns. kuningatarhauta nuoremmalta roomalaisajalta. Siitä on viisi solkea, kaksi kaularengasta, spiraalisormus, veitsi, luukampa ja tuluskivi. Nuorimmat haudat ovat viikinki- ja ristiretkiajan hautoja. Haudat muodostavat Myllyvainion, Juvelan, Ala-Knaapin ja Kaukolan vanhan koulun ryhmittymät, jotka merkinnevät neljää samanaikaista taloa.
Tyrväänkylän vanhimmat haudat ovat nuoremmalta roomalaisajalta. Kansainvaellusaikaan ajoittuvia hautoja on Hiidenmäen alueelta ja merovingiajan hautauksia Hiidenmäestä ja voimalaitoksen alueen röykkiöistä. Hautaröykkiöiden ryhmityksen perusteella Tyrväänkylässä olisi ollut rautakaudella kolme, neljä taloa.
Kalmisto löydettiin 1900-luvun alkupuolella, ja paikalla on suoritettu useita tutkimuksia, erityisesti vuosina 1946 - 1948 voimalaitoksen alueella sekä 2000-luvulla.
Kesällä 2007 tehtiin vesijohtohankkeen yhteydessä havaintoja muinaisjäännöksistä 14 kohteessa, jotka sijaitsevat Tyrväänkylän vanhalla tonttimaalla. Rautakautinen polttohauta löydettiin Pakilantien risteyksen alta, muut havainnot olivat keskiajalta historialliselle ajalle, niidenkin joukossa myös jonkin verran esihistorillisia löytöjä. Vuoden 2016 koekaivausalueella on viitteitä rautakautisesta asuinpaikkasta. Tutkittavan kiinteistön yhdeksästä röykkiöstä kaksi jää osittain suunnitellun pihatien alle.
2018-9 tutkittiin maakaapeloinnin yhteydessä 4 aluetta koetutkimuksin ja kaksi inventoimalla. Merkkejä muinaisjäännöksistä todettiin Vänniän ja Ala-Knaapin tilan pihapiireissä. Em. paikalla todettiin todennäköinen hautaröykkiö sekä rautakautista kulttuurikerrosta ja siihen liittyvää kivirakennetta – mahdollisesti hautaröykkiön jäännöksiä. Vm. vierestä tuli esiin myös historiallisen ajan rakennukseen viittaavaa kivirakennetta.
Tieteellisessä mielessä työn huomattavimpana tuloksena voidaan pitää Kaukolan kylätonttiin liittyvien kulttuurikerrosten ja rakenteiden löytymistä Ala-Knaapin tilan pihapiiristä |
| metsakeskus.912010017 |
790 |
Hiukkasaari |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
278075.07800000 |
6806938.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010017 |
Kohde sijaitsee kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi ja on aikaisemmin ollut koski, noin 500 m voimalan yläpuolella. Kohde käsittää röykkiöitä, mahdollisesti polttokenttäkalmiston kiveystä sekä matalan, vallimaisen kivirakenteen, joka kiertää saaren pohjois-, itä- ja eteläpuoliskoa rannassa. Vallimaisen rakenteen ikää tai funktiota ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Sitä on pidetty ainakin osittain ihmisen tekemänä, mahdollisena puolustusvarustuksena, mutta myös koskien perkauksen tuloksena syntyneenä kivivallina. 1700-luvun isojakokartan mukaan saaressa on lisäksi sijainnut rakennus, mahdollisesti torppa. Tutkimuksissa on löytöjä neoliittiselta kivikaudelta rautakaudelle ja historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.912010017 |
790 |
Hiukkasaari |
10002 |
12011 |
13110 |
11019 |
27012 |
278075.07800000 |
6806938.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010017 |
Kohde sijaitsee kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi ja on aikaisemmin ollut koski, noin 500 m voimalan yläpuolella. Kohde käsittää röykkiöitä, mahdollisesti polttokenttäkalmiston kiveystä sekä matalan, vallimaisen kivirakenteen, joka kiertää saaren pohjois-, itä- ja eteläpuoliskoa rannassa. Vallimaisen rakenteen ikää tai funktiota ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Sitä on pidetty ainakin osittain ihmisen tekemänä, mahdollisena puolustusvarustuksena, mutta myös koskien perkauksen tuloksena syntyneenä kivivallina. 1700-luvun isojakokartan mukaan saaressa on lisäksi sijainnut rakennus, mahdollisesti torppa. Tutkimuksissa on löytöjä neoliittiselta kivikaudelta rautakaudelle ja historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.912010017 |
790 |
Hiukkasaari |
10002 |
12011 |
13110 |
11040 |
27000 |
278075.07800000 |
6806938.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010017 |
Kohde sijaitsee kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi ja on aikaisemmin ollut koski, noin 500 m voimalan yläpuolella. Kohde käsittää röykkiöitä, mahdollisesti polttokenttäkalmiston kiveystä sekä matalan, vallimaisen kivirakenteen, joka kiertää saaren pohjois-, itä- ja eteläpuoliskoa rannassa. Vallimaisen rakenteen ikää tai funktiota ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Sitä on pidetty ainakin osittain ihmisen tekemänä, mahdollisena puolustusvarustuksena, mutta myös koskien perkauksen tuloksena syntyneenä kivivallina. 1700-luvun isojakokartan mukaan saaressa on lisäksi sijainnut rakennus, mahdollisesti torppa. Tutkimuksissa on löytöjä neoliittiselta kivikaudelta rautakaudelle ja historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.912010017 |
790 |
Hiukkasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
278075.07800000 |
6806938.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010017 |
Kohde sijaitsee kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi ja on aikaisemmin ollut koski, noin 500 m voimalan yläpuolella. Kohde käsittää röykkiöitä, mahdollisesti polttokenttäkalmiston kiveystä sekä matalan, vallimaisen kivirakenteen, joka kiertää saaren pohjois-, itä- ja eteläpuoliskoa rannassa. Vallimaisen rakenteen ikää tai funktiota ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Sitä on pidetty ainakin osittain ihmisen tekemänä, mahdollisena puolustusvarustuksena, mutta myös koskien perkauksen tuloksena syntyneenä kivivallina. 1700-luvun isojakokartan mukaan saaressa on lisäksi sijainnut rakennus, mahdollisesti torppa. Tutkimuksissa on löytöjä neoliittiselta kivikaudelta rautakaudelle ja historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.912010017 |
790 |
Hiukkasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
278075.07800000 |
6806938.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010017 |
Kohde sijaitsee kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi ja on aikaisemmin ollut koski, noin 500 m voimalan yläpuolella. Kohde käsittää röykkiöitä, mahdollisesti polttokenttäkalmiston kiveystä sekä matalan, vallimaisen kivirakenteen, joka kiertää saaren pohjois-, itä- ja eteläpuoliskoa rannassa. Vallimaisen rakenteen ikää tai funktiota ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Sitä on pidetty ainakin osittain ihmisen tekemänä, mahdollisena puolustusvarustuksena, mutta myös koskien perkauksen tuloksena syntyneenä kivivallina. 1700-luvun isojakokartan mukaan saaressa on lisäksi sijainnut rakennus, mahdollisesti torppa. Tutkimuksissa on löytöjä neoliittiselta kivikaudelta rautakaudelle ja historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.912010017 |
790 |
Hiukkasaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
278075.07800000 |
6806938.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010017 |
Kohde sijaitsee kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi ja on aikaisemmin ollut koski, noin 500 m voimalan yläpuolella. Kohde käsittää röykkiöitä, mahdollisesti polttokenttäkalmiston kiveystä sekä matalan, vallimaisen kivirakenteen, joka kiertää saaren pohjois-, itä- ja eteläpuoliskoa rannassa. Vallimaisen rakenteen ikää tai funktiota ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Sitä on pidetty ainakin osittain ihmisen tekemänä, mahdollisena puolustusvarustuksena, mutta myös koskien perkauksen tuloksena syntyneenä kivivallina. 1700-luvun isojakokartan mukaan saaressa on lisäksi sijainnut rakennus, mahdollisesti torppa. Tutkimuksissa on löytöjä neoliittiselta kivikaudelta rautakaudelle ja historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.912010017 |
790 |
Hiukkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
278075.07800000 |
6806938.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010017 |
Kohde sijaitsee kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi ja on aikaisemmin ollut koski, noin 500 m voimalan yläpuolella. Kohde käsittää röykkiöitä, mahdollisesti polttokenttäkalmiston kiveystä sekä matalan, vallimaisen kivirakenteen, joka kiertää saaren pohjois-, itä- ja eteläpuoliskoa rannassa. Vallimaisen rakenteen ikää tai funktiota ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Sitä on pidetty ainakin osittain ihmisen tekemänä, mahdollisena puolustusvarustuksena, mutta myös koskien perkauksen tuloksena syntyneenä kivivallina. 1700-luvun isojakokartan mukaan saaressa on lisäksi sijainnut rakennus, mahdollisesti torppa. Tutkimuksissa on löytöjä neoliittiselta kivikaudelta rautakaudelle ja historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.912010017 |
790 |
Hiukkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
278075.07800000 |
6806938.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010017 |
Kohde sijaitsee kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi ja on aikaisemmin ollut koski, noin 500 m voimalan yläpuolella. Kohde käsittää röykkiöitä, mahdollisesti polttokenttäkalmiston kiveystä sekä matalan, vallimaisen kivirakenteen, joka kiertää saaren pohjois-, itä- ja eteläpuoliskoa rannassa. Vallimaisen rakenteen ikää tai funktiota ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Sitä on pidetty ainakin osittain ihmisen tekemänä, mahdollisena puolustusvarustuksena, mutta myös koskien perkauksen tuloksena syntyneenä kivivallina. 1700-luvun isojakokartan mukaan saaressa on lisäksi sijainnut rakennus, mahdollisesti torppa. Tutkimuksissa on löytöjä neoliittiselta kivikaudelta rautakaudelle ja historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.912010017 |
790 |
Hiukkasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
278075.07800000 |
6806938.28800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010017 |
Kohde sijaitsee kohdassa, jossa Liekovesi kapenee Kokemäenjoeksi ja on aikaisemmin ollut koski, noin 500 m voimalan yläpuolella. Kohde käsittää röykkiöitä, mahdollisesti polttokenttäkalmiston kiveystä sekä matalan, vallimaisen kivirakenteen, joka kiertää saaren pohjois-, itä- ja eteläpuoliskoa rannassa. Vallimaisen rakenteen ikää tai funktiota ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Sitä on pidetty ainakin osittain ihmisen tekemänä, mahdollisena puolustusvarustuksena, mutta myös koskien perkauksen tuloksena syntyneenä kivivallina. 1700-luvun isojakokartan mukaan saaressa on lisäksi sijainnut rakennus, mahdollisesti torppa. Tutkimuksissa on löytöjä neoliittiselta kivikaudelta rautakaudelle ja historialliselle ajalle. |
| metsakeskus.912010018 |
790 |
Liekosaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
278586.86900000 |
6807635.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Liekosaaren länsiosassa, sorapohjaisella kumpareella, joka on heinikoitunutta entistä hakamaata. Paikalla on vuonna 1946 tehdyn kartoituksen mukaan 21 kivi- sekä kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Röykkiöt erottuvat selvästi, vaikka niissä kasvaa koivuja ja ympärillä katajaa. Korkeimmalla kohdalla olevaa suurinta röykkiötä on hieman kaiveltu, ja sen päällä on poltettu nuotiota. Röykkiöt 1, 2, 4, 5, 11 ja 20 on tutkittu. Rakenteensa puolesta röykkiöt kuuluvat samaan yhteyteen Kaukolan kalmiston kanssa (Mj.nro 16).
Löydöt, joista mainittakoon mm. pronssinen kaularengas, kaarisoljen yläosa, keihäänkärkiä, palanutta luuta, palamatonta luuta, eläinten hampaita ja saviastianpaloja, ajoittavat kalmiston vanhemmalle rautakaudelle. Hautojen samankaltaisuuden perusteella Liekosaari näyttää saaneen asutuksensa Tyrväänkylästä. Kansainvaellusaikaan ajoittuvat röykkiöt kuulunevat vain yhdelle talolle. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001). |
| metsakeskus.912010019 |
790 |
Vallinmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
275770.97400000 |
6813892.48600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010019 |
Kolme kiven- ja maansekaista röykkiötä sijaitsevat Kotajärvelle johtavan tien länsipuolella, Kuusirannan talosta 200 m kaakkoon Vallinmaa-nimisellä pelto- ja laidunmaalla, laidunmaan puolella.
Laitumen pohjoisnurkassa on pyöreä röykkiö 1, jonka halkaisija on 9 m, korkeus 0,8 m. Laitumen keskiosassa on soikea röykkiö 2, jonka halkaisija on 9 m, korkeus 1,2 m. Lähellä metsää on soikea, silmäkivellinen röykkiö 3. Sen koko on 14x12 m, korkeus 1,6 m. |
| metsakeskus.912010020 |
790 |
Pyhäniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
281155.88300000 |
6798066.86600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Ylistenjärven pohjoisrannalla, metsämaastossa.
Eteläisempi röykkiö 1 on Pyhäniemen kärjessä, 11 m itään kesämökistä. Röykkiö on kumparemainen, kasvaa sammalta ja mäntyä, sen halkaisija on 4 m.
Röykkiö 2 sijaitsee 560 m luoteeseen edellisestä. Se on saman kaltainen, paitsi että siinä on kaksi kaivantoa.
Koordinaatit pohjoinen röykkiö p= 6801 430 i=3281 175, z=92,5
|
| metsakeskus.912010021 |
790 |
Houhajärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285589.08100000 |
6802257.20200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Houhajärven koillisrannalla, rannasta noin 10 m päässä ja storminkyläläisten metsästysmajasta 80 m pohjoiseen.
Lähellä on kaksi soranottokuoppaa. |
| metsakeskus.912010022 |
790 |
Haapakallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
282133.00000000 |
6808365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapakallion niemellä, Rautaveden pohjoisrannalla, noin 1,2 km Vammaskosken niskasta itään.
Kalliolla sijaitseva asuinpaikka on alusta asti ollut järvenranta-asuinpaikka, ja käytössä lähes koko kivikauden. Paikalta on varhaiskampakeramiikkaa, tyypillistä kampakeramiikkaa ja Uskelan keramiikkaa. Keramiikan lisäksi löytömateriaaliin kuuluu kvartsi-iskoksia, sädekiviliuskeen kappaleita ja piitä.
Vuoden 2017 inventoinnissa asuinpaikan kulttuurikerrosta todettiin olevan vielä jäljellä. |
| metsakeskus.912010023 |
790 |
Seppä |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
277316.37300000 |
6808734.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010023 |
Suunnilleen 7 kiviröykkiötä on metsäisessä mäenrinteessä. Röykkiöiden halkaisijat vaihtelevat 2 - 5 m, ja röykkiöt ovat matalia. Niitä kaikkia ei löydetty vuoden 2011 inventoinnissa.
Paikan itäpuolella on sijainnut Liuhalan vanha kylätontti.
Kohde tarkastettiin vain pikaisesti 2018 inventoinnissa. Muinaisjäännökseksi rajatun alueen eteläosassa on havaittavissa rakennuksen kivijalkaa, siirreltyjä kiviä ja purkujätettä. Alueen itälaidalla on kiviaita. Röykkiöitä paikalla ei havaittu, mutta muinaisjäännösalueen pohjoisinta reunaa ei tarkasti käyty läpi. |
| metsakeskus.912010024 |
790 |
Vinkkilän saha |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
277530.28800000 |
6808384.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010024 |
Vinkkilän myllyn länsipuolella ja sahan eteläpuolella olevassa havumetsikössä, mäenkukkulalla on viisi kiven- ja maansekaista röykkiötä.
Vuoden 2011 inventoinnissa todettiin paikan olevan ennallaan. |
| metsakeskus.912010025 |
790 |
Sastamalan vanha kirkko I |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
286383.71400000 |
6811701.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010025 |
Kohde sijaitsee Rautavettä kohti viettävän pellon keskellä, kivikkoisella ja kuusia kasvavalla Kirkkovainionmäellä ja sen ympärillä pellolla. Asuinpaikaksi tulkitun muinaisjäännösalueen keskellä, peltosaarekkeen länsiosassa oleva röykkiö on matala, laajuudeltaan 6 x 7 m. Se on rakennettu kallion ja maakivien varaan ilman säännöllisiä rakenteita. Tarkemmin ajoittamatton röykkiö liittyy asuinpaikan tai pajan toimintaan. Kohde on kokonaan tutkittu ja ennallistettu. Kaivaustutkimuksisa löytyi mm. keramiikkaa, paljon kuonaa ja palanutta savea, palanutta ja palamatonta luuta, savikiekon katkelmia ja kvartsi-iskoksia. Röykkiön radiohiiliajoitukseksi on saatu 1400±90 BP (Hel-1883), minkä mukaan se olisi rakennettu kansainvaellusajalla tai merovingiajalla. Luut on todettu vuohen tai lampaan luiksi.
Vuoden 1997 inventoinnissa tehtiin pintapoimintaa Kirkkovainionmäen peltosaarekkeen ympäristössä ja löydettiin rautakautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kuten palanutta savea, kuonaa, keramiikkaa sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.912010025 |
790 |
Sastamalan vanha kirkko I |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
286383.71400000 |
6811701.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010025 |
Kohde sijaitsee Rautavettä kohti viettävän pellon keskellä, kivikkoisella ja kuusia kasvavalla Kirkkovainionmäellä ja sen ympärillä pellolla. Asuinpaikaksi tulkitun muinaisjäännösalueen keskellä, peltosaarekkeen länsiosassa oleva röykkiö on matala, laajuudeltaan 6 x 7 m. Se on rakennettu kallion ja maakivien varaan ilman säännöllisiä rakenteita. Tarkemmin ajoittamatton röykkiö liittyy asuinpaikan tai pajan toimintaan. Kohde on kokonaan tutkittu ja ennallistettu. Kaivaustutkimuksisa löytyi mm. keramiikkaa, paljon kuonaa ja palanutta savea, palanutta ja palamatonta luuta, savikiekon katkelmia ja kvartsi-iskoksia. Röykkiön radiohiiliajoitukseksi on saatu 1400±90 BP (Hel-1883), minkä mukaan se olisi rakennettu kansainvaellusajalla tai merovingiajalla. Luut on todettu vuohen tai lampaan luiksi.
Vuoden 1997 inventoinnissa tehtiin pintapoimintaa Kirkkovainionmäen peltosaarekkeen ympäristössä ja löydettiin rautakautiseen asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kuten palanutta savea, kuonaa, keramiikkaa sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.912010026 |
790 |
Sastamalan vanha kirkko II |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
286538.00000000 |
6811837.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010026 |
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee tapulista 40 m koilliseen rantaterassilla, vanhan pellon reunassa, Rautaveden rannasta 20 m, kalliopaljastuman vieressä.
Kumpu on muodoltaan soikeahko. Kiviä on näkyvissä länsirinteessä. Kalliopaljastuma on lähellä maanpintaa. Röykkiön koko on 12,2 x 9,7 m ja korkeus on 0,5 m. Vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä tehtiin röykkiöön kaksi koekuoppaa. Toisesta kuopasta löydettiin mm. palanutta luuta ja keramiikkaa. |
| metsakeskus.912010027 |
790 |
Kirkkovainio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
289342.53000000 |
6811585.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010027 |
Röykkiöt ovat sijainneet Viekkalanselän pohjoisrannalla, peltojen saartamilla, viljelemättömillä kaistaleilla. Polttokenttäkalmistoa on todettu ns. Kirkkovainiolla Arven päärakennuksesta 50 m lounaaseen, ja röykkiöitä sekä riihen länsi- että luoteispuolella, ja naapuritilan Huikarin mailla.
Arven tilan kahdeksan röykkiötä on kaikki tutkittu. Ne olivat rakenteettomia ja maansekaisia. Löydöt olivat lähinnä viikinkiaikaisia, mm. hevosenkenkäsolki, eläinkoristeinen pyöreä kupurasolki jne. Lisäksi paikalta on tehty havaintoja mahdollisesta asuinpaikasta.
Kesällä 1998 tutkittiin vanhaa peltoaluetta Viekkalan selälle viettävässä rinteessä. Tältä kohdalta ei todettu kiinteää muinaisjäännöstä. Tarkempaa tutkimusta alueella kaipaa puretun riihen ympäristö ja sen ajoramppi, johon on ilmeisestikin kasattu maata juuri röykkiöiden kohdalta riiheä rakennettaessa vuonna 1902.
Kesällä 2017 alueella suoritettiin sähkön maakaapeloinnin konekaivuun valvontaa. |
| metsakeskus.912010028 |
790 |
Karkun Ristimäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
289295.54400000 |
6811859.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010028 |
Kohde sijaitsee Viekkalanselältä 330 m pohjoiseen olevalla vanhalla niityllä, jota lännen ja pohjoisen puolelta ympäröi kivikkoinen metsä. Itäpuolella on uudehko omakotitalo. Vuoden 1905 tarkastuksen mukaan (J. Rinne) paikalla on neljä matalaa, noin 0,2-0,3 m korkeaa kiven- ja maansekaisia röykkiötä. Rinteen kartoittama röykkiöalue paikantuu melko tarkasti v. 1905 kartan, v. 1925 Hulkarin tiluskartan ja vanhojen peruskarttojen avulla. Vuoden 1999 inventoinnissa kohdetta ei pystytty paikantamaan. Alueesta noin 60 m itään haivaittiin yksi mahdollinen, epämääräinen röykkiö, johon kaivetusta koekuopasta ei kuitenkaan havaittu muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.912010029 |
790 |
Vannelan lato |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
286030.85100000 |
6813525.67600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010029 |
Kohteesen on kuulunut alunperin kaksi kiven- ja maansekaista röykkiötä Rautaveden länsirannalla, Aarikanvuoren itärinteessä, tien molemmin puolin.
Toinen röykkiö on Vannelan ladon koillispuolella. Sen halkaisija on 4,8 m, ja korkeus 0,5 m. Lounaispuoli on tuhotunut tietä rakennettaessa. Ladosta 8 m luoteeseen on ollut toinen vastaavanlainen röykkiö. Sitä ei löydetty vuoden 1999 inventoinnissa. |
| metsakeskus.912010030 |
790 |
Jokipohja |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
286825.52200000 |
6814785.18200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010030 |
Kohde sijaitsee Lammentaustanlahdesta noin 0,6 km koilliseen, Jokipohjan talosta n. 180 m koilliseen, kuusimetsässä, länteen loivasti viettävän rinteen juurella. Rakenteen luoteispäästä n. 2 m NW ja eteläpäästä n. 6 m länteen kulkee pieni polku.
Muinaisjäännökseen kuuluvat L-kirjaimen muotoinen, sammaloitunut kivivalli, sen länsireunaa pitkin kulkeva matala oja ja ojan toisella puolella oleva epämääräinen, matala maavalli. Kivivallin sisäseinät ovat suhteellisen suorat, ulkolaita (itäreuna) liittyy loivasti maastoon. Rakenne on n. 30 m pitkä, n. 2 m leveä ja noin 0,5-1 m korkea (sisäpuolelta mitattuna). Se koostuu 2-3 kerroksesta 0,3-0,6 m halkaisijaltaan olevista kivistä. Vallin S-osan pituus on n. 15-18 m, NW-osa on n. 11-15 m pitkä. Kivirakenteen pinta nousee maaston mukaisesti luoteissuunnassa. Rakenteen päällä kasvaa sammalta, mustikkaa ja vesakkoa.
Kivivallin sisä- eli länsipuolella kulkee 0,5-0,7 m leveä ja 0,2-0,3 m syvä ojanne, jonka toisella puolella on epämääräinen, matala (n. 0,3 m korkea) ja 1,5-3 m leveä maavalli. Maavalli on ilmeisesti muodostunut ojaa kaivettaessa. Eteläsuunnassa ojanne ja maavalli jatkuvat vähän pidemmälle kuin kivivalli.
V. 1999 inventoinnissa alueelle tehtiin neljä koekuoppaa, joista ei tullut löytöjä. |
| metsakeskus.912010031 |
790 |
Tulonen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
289137.57800000 |
6818492.70100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010031 |
Kalmisto sijaitsee Karkun asemalta 250 m lounaaseen, Alituskadun itäpuolella, pihamaalla.
Kohde on runsaslöytöinen viikinkiajan polttokenttäkalmisto. Lounaispuolella, viereisellä entisen sahatyömiesten asunnon alueella, noin 50 m Tulosesta etelään on 3 kiven- ja maansekaista röykkiötä. Niihin on kaikkiin aikanaan kaivettu kellarit. Röykkiö a on mahdollisesti kokonaan tuhoutunut siihen rakennetun kellarin vuoksi.
Röykkiöihin b ja c kaivettiin vuoden 1995 inventoinnissa koekuoppia. Niissä todettiin olevan kulttuurikerrosta jäljellä. Lisäksi löydettiin röykkiöiden yhteydestä merkkejä asuinpaikasta.
Vuoden 2018 koekaivauksissa suunnitellulta viemärilinjalta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.912010032 |
790 |
Louhilinna-Kotiranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
289641.38000000 |
6818519.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010032 |
Rautakautinen polttokalmisto ja asuinpaikka Rautaveden Palvianlahden ja Seikunlammen äärellä sorapohjaisella mäentöyräällä, Louhilinnan pihassa sekä haassa. Vanhat rakennukset ja tiet (v. 1909 kartalla) ovat maastossa nähtävissä. Pihapiirin muinaisjäännöksistä on vähän jäljellä, kun taas peltoalueen röykkiöt ovat säilyneet lähes koskemattomina. Hackmanin ja Europaeuksen karttaan merkitty hautaraunio on katajaa ja heinää kasvava kiven- ja maansekainen röykkiö. Röykkiö d on ennallaan ketokasvillisuuden peitossa. Röykkiö h Väinölän pohjoispuolella todettiin v. 1993 koekuopituksessa kiven- ja maansekaiseksi rautakautiseksi röykkiöksi. Sen sijaan röykkiö f on tuhoutunut 1950-luvulla Väinölän rakentamisen yhteydessä, samoin todennäköisesti röykkiöt c ja g. Pihapiirien pohjoispuolella, pohjoisen röykkiöalueen lounais- ja koillispuolella on lisäksi todettu kaksi löytöaluetta peltojen pintapoiminnassa (1996). |
| metsakeskus.912010032 |
790 |
Louhilinna-Kotiranta |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
289641.38000000 |
6818519.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010032 |
Rautakautinen polttokalmisto ja asuinpaikka Rautaveden Palvianlahden ja Seikunlammen äärellä sorapohjaisella mäentöyräällä, Louhilinnan pihassa sekä haassa. Vanhat rakennukset ja tiet (v. 1909 kartalla) ovat maastossa nähtävissä. Pihapiirin muinaisjäännöksistä on vähän jäljellä, kun taas peltoalueen röykkiöt ovat säilyneet lähes koskemattomina. Hackmanin ja Europaeuksen karttaan merkitty hautaraunio on katajaa ja heinää kasvava kiven- ja maansekainen röykkiö. Röykkiö d on ennallaan ketokasvillisuuden peitossa. Röykkiö h Väinölän pohjoispuolella todettiin v. 1993 koekuopituksessa kiven- ja maansekaiseksi rautakautiseksi röykkiöksi. Sen sijaan röykkiö f on tuhoutunut 1950-luvulla Väinölän rakentamisen yhteydessä, samoin todennäköisesti röykkiöt c ja g. Pihapiirien pohjoispuolella, pohjoisen röykkiöalueen lounais- ja koillispuolella on lisäksi todettu kaksi löytöaluetta peltojen pintapoiminnassa (1996). |
| metsakeskus.912010032 |
790 |
Louhilinna-Kotiranta |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
289641.38000000 |
6818519.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010032 |
Rautakautinen polttokalmisto ja asuinpaikka Rautaveden Palvianlahden ja Seikunlammen äärellä sorapohjaisella mäentöyräällä, Louhilinnan pihassa sekä haassa. Vanhat rakennukset ja tiet (v. 1909 kartalla) ovat maastossa nähtävissä. Pihapiirin muinaisjäännöksistä on vähän jäljellä, kun taas peltoalueen röykkiöt ovat säilyneet lähes koskemattomina. Hackmanin ja Europaeuksen karttaan merkitty hautaraunio on katajaa ja heinää kasvava kiven- ja maansekainen röykkiö. Röykkiö d on ennallaan ketokasvillisuuden peitossa. Röykkiö h Väinölän pohjoispuolella todettiin v. 1993 koekuopituksessa kiven- ja maansekaiseksi rautakautiseksi röykkiöksi. Sen sijaan röykkiö f on tuhoutunut 1950-luvulla Väinölän rakentamisen yhteydessä, samoin todennäköisesti röykkiöt c ja g. Pihapiirien pohjoispuolella, pohjoisen röykkiöalueen lounais- ja koillispuolella on lisäksi todettu kaksi löytöaluetta peltojen pintapoiminnassa (1996). |
| metsakeskus.912010033 |
790 |
Ikossaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
289223.55700000 |
6816406.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010033 |
Röykkiöt sijaitsevat Rautaveden pohjoisosassa olevalla pienellä, 100 m halkaisijaltaan oleva Ikossaaren kallioilla.
Röykkiöt ovat rakenteeltaan soikeita ja pitkänomaisia ja kooltaan erilaisia. Saaren keskellä on kaksi pitkää vallimaista röykkiötä. |
| metsakeskus.912010033 |
790 |
Ikossaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
289223.55700000 |
6816406.53200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010033 |
Röykkiöt sijaitsevat Rautaveden pohjoisosassa olevalla pienellä, 100 m halkaisijaltaan oleva Ikossaaren kallioilla.
Röykkiöt ovat rakenteeltaan soikeita ja pitkänomaisia ja kooltaan erilaisia. Saaren keskellä on kaksi pitkää vallimaista röykkiötä. |
| metsakeskus.912010034 |
790 |
Kuutin Selkäsaari 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
289238.54900000 |
6815449.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautaveden Selkäsaaren pohjoisrannan hietikolla kahden pienen niemen väliin jäävässä lahdessa.
Vuoden 1949 inventoinnissa on paikalta löydetty saviastinpaloja ja kvartsi-iskoksia. Vesi on kuluttanut alavalla sijaitsevaa asuinpaikkaa. Asuinpaikkaa on voinut jäädä myös veden alle. Ranta-alue on savimaata. 1800-luvulla saarelta on löydetty vasarakirveen teelmä KM2525:273.
Noin 100 m lounaaseen on kohde 47 Kuutin Selkäsaari 2. |
| metsakeskus.912010035 |
790 |
Parisaaret |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
289946.00000000 |
6815415.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010035 |
Parisaariksi nimitetään kahta pientä saarta noin 300 metriä Kiuralan Isosaaren luoteispuolella. Saariryhmän nimi on nykyään Vähät Selkäsaaret. Saaret ovat kivikkoisia ja niissä kasvaa pääosin havupuita. Saaret erottaa toistaan kaislikoitunut salmi, joka inventoinnin aikaan oli lähes kuivaa maata. Esihistoriallisen aikana tässä on ollut maakannas.
Parisaarten länsiosassa asuinpaikka (kvartsilöytöpaikka) on kahden kallion välissä savisella maalla, ja osittain veden kuluttama. Kaakkoisosan paikka on samankaltainen, muttei yhtä suojaisa. Kvartsit ovat löytyneet veden ollessa alhaalla. Löytöinä yhdeksän kvartsi-iskosta, alueen laajuus tuntematon. |
| metsakeskus.912010036 |
790 |
Palosen hiekkakuoppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290059.23700000 |
6813264.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010036 |
Asuinpaikka sijaitsee kylätien vieressä, pellolla loivassa itärinteessä. Paikka rajautuu pohjoisessa avokallioon ja etelässä savimaahan. Kohde on todennäköisesti lähes kokonaan tuhoutunut hiekanotossa ja viljelyssä. Vuoden 1998 inventoinnissa ei alueelta todettu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Kohteesta on aikaisemmin (1949) löydetty tulisijasta muutamia pieniä saviastianpaloja ja palaneen luun siruja. |
| metsakeskus.912010037 |
790 |
Hiilennokka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
291190.77000000 |
6815215.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010037 |
Röykkiö sijaitsee Kiuralan kylässä, Iiposen talosta 200 m länsiluoteeseen, Kylälahden eteläpuolella olevan niemen kallioisessa kärjessä, rannasta 20 m päässä. Röykkiö on ollut kiven- ja maansekainen.
Paikalle on rakennettu useita kesämökkejä ja vuoden 1998 inventoinnin mukaan on paikkaa tasoitettu, mutta Hiilenkallion reunassa on teräväsärmäisten kivien alue, jonka keskellä kasvaa mänty. Kysymyksessä saattaa olla röykkiön jäännös. |
| metsakeskus.912010038 |
790 |
Koirakallio |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
291271.73500000 |
6815881.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010038 |
Kalmisto sijaitsee tai on sijainnut Kiuralan kylässä, Kylälahdesta 350 m pohjoisluoteeseen, kallion alarinteessä ja tien reunassa, lohkareisella nurmikaistaleella. Tien levennystöissä ja arkeologisissa kaivauksissa on löydetty rautakautisia kalmistolöytöjä sekä hiotun kiviesineenkatkelma. Kohde on siis osittain tutkittu (1901) ja myöhemmin mahdollisesti kokonaan tietöissä tuhoutunut.
Vuonna 2014 alue vaikutti olleen ennallaan. Tuolloin kalmiston eteläpuoliselta pellolta löydettiin pintapoiminnalla mm. tuluspiitä, punasavikeramiikkaa, posliinia, lasia ja hevosenkenkä, mutta mitään keskittymiä löydöt eivät muodostaneet. Pellolla ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Vuoden 2015 tutkimuksissa Kutalantien länsireunasta ei löydetty mitään merkkejä kalmistosta. |
| metsakeskus.912010039 |
790 |
Hulttisen lossi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
292650.00000000 |
6815900.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010039 |
Asuinpaikka sijaitsee Kutalansaaressa Hulttisenvuolteen itärannalla, tien eteläpuolella olevalla savipohjaisella pellolla, mäen loivassa lounaisrinteessä.
Löydöt paikalta ovat kvartseja. |
| metsakeskus.912010041 |
790 |
Hiidenvainio |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
294008.63900000 |
6815535.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010041 |
Paikka on kivikkoinen viljelemätön saareke Kutalansaaren itäpuolella, Kutalanvuolteesta lounaaseen. Mäelle on kaivettu koekuoppia, mutta niistä ei ole todettu kiinteää muinaisjäännöstä tai esihistoriallisia löytöjä. Maan pinnalle näkyy isoja, puoliksi maahan hautautuneita kiviä. |
| metsakeskus.912010042 |
790 |
Levonlahti |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
291480.67000000 |
6810841.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010042 |
Mahdollinen hautakumpu sijaitsee Kärppälänlahden länsipuolella sijaitsevassa niemekkeessä.
Paikka on pellon korkeimmalla kohdalla oleva, ilmeisesti sorasta koostuva kumpare. Sen halkaisija on noin 10 m, ja korkeus 1,5 m.
Kummun päälle kaivetuista koekuopista on löydetty saviastianpaloja, palanutta savea, kuonaa, palanutta luuta. Maa-aines koekuopissa oli nokista mullan ja hiekan sekaista maata, jossa oli seassa erikokoisia kiviä. |
| metsakeskus.912010043 |
790 |
Karkun Hiidenmäki |
10002 |
12002 |
13018 |
11033 |
27000 |
291283.74100000 |
6812364.17100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010043 |
Hauta sijaitsee Kuloveden Rikastenselän pohjoisrannnalla, noin 70 m rannasta sijaitsevan mäen keskellä.
Kumpu koostuu osittain näkyvien matalien kivien muodostamasta kehästä ja siitä itään lähtevästä kahdesta kivirivistä. Kehä sisäpuoli on kiven- ja maaansekainen ja saman korkuinen kuin reunakivet. Ehjä kivikehä on halkaisijaltaan noin 4 m ja korkeudeltaan noin 30 cm.
Vuoden 1999 inventoinnissa kehän keskelle kaivetusta koekuopasta löydettiin palanutta luuta ja nokimaata. Luusta tehdyn analyysin mukaan osa niistä on ihmisen kallosta. |
| metsakeskus.912010044 |
790 |
Pentti |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
293048.04200000 |
6812076.29800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010044 |
Muinaislinna on kalliopohjainen mäki Kuloveden Kojolanselän itärannalla.
Linnavuoren pohjois-, ja länsisivut ovat äkkijyrkkiä ja kulkukelvottomia. Sen sijaan loivemmilla itä- ja eteläsivuilla on havaittavissa muinaisten vallitusten tukikiveyksiä, joiden pituudet ovat 30 ja 16 metriä, leveys 1-3 m ja korkeus noin 1 m. Linnavuoren valleissa on nykyisin nähtävissä kaksi porttia, joista toisen l. lounaanpuoleisen on Appelgrenin mukaan raivannut Pentin tilan vanha torppari eläinten kulkutieksi. Idänpuoleinen portti on todennäköisesti alkuperäinen. Kiveykset rajaavat noin 4500 m2 laajuisen alueen, jonka sisäpuolella on Appelgrenin mukaan "linnapiha", jossa on puolestaan havaittavissa neljä suorakulmaista, kooltaan noin 3x9 metriä olevaa kivilatomusta. Näiden lisäksi lännenpuoleisissa kalliokoloissa on kaksi tarhaa. |
| metsakeskus.912010045 |
790 |
Runkka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293848.68900000 |
6817495.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Tyrisevän kylässä, noin 400 m Muurassaaren länsikärjestä pohjoiseen. Alue on ensistä peltoa, joka on metsitetty koivulle 1990-luvulla.
Alueelle on rakennettu kesämökki. Maaperä paikalla on savea. |
| metsakeskus.912010047 |
790 |
Kuutin Selkäsaari 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
289175.57500000 |
6815367.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010047 |
Rautaveden Selkäsaaren lounaisosassa on viisi tarkemmin ajoittamatonta, pyöreätä, matalaa kiviröykkiötä.
Röykkiö 1 sijaitsee kesämökin eteläkulmasta 40 m lounaasen, aivan rannassa. Se on kivikasa isomman kiven juuressa. Kysymyksessä on todennäköisesti luonnon muodostuma. Röykkiö 2 sijaitsee mökin eteläkulman vieressä. Se on puhdistettu sammalista. Sen halkaisija on 2 m ja korkeus noin 50 cm. Röykkiö 3 on edellisen vieressä. Se on sammalista puhdistettu. Halkaisija on 2 m ja korkeus 50 cm. Röykkiöt 4 ja 5 sijaitsevat mökin itäkulmasta noin 20 m itäkoilliseen. Ne ovat suurien maakivien päällä. Niiden halkaisijat ovat 2 m.
Noin 100 m koilliseen sijaitsee kohde 34 Kuutin Selkäsaari 1. |
| metsakeskus.912010048 |
790 |
Ohriniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
293874.69200000 |
6815242.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010048 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Kuloveden Kutalan saaren itärannalla, Pipon talosta koilliseen, kivikkoisessa Ohriniemessä.
Röykkiöt ovat matalilla kallionpaljastumilla, ja röykkiöiden 1 ja 2 välissä on pelto. Vuonna 1953 tutkittu ja tuhoutunut kansainvaellusajan röykkiö on sijainnut noin 60 m itään. Röykkiöt 1, 2 ja 3 sekä niihin liittyneet kiveykset on tutkittu ja ennallistettu. Hautaröykkiöt 1 ja 3 ajoittuvat kansainvaellus- ja merovingiajalle. Röykkiö 2 on tarkemmin ajoittamaton ja funktioltaan epäselvä. Kiveyksissä oli merovingi- ja viikinkiaikaisia hautauksia.
Noin 800 m lounaaseen on kohde 40 Vanhamoisio. |
| metsakeskus.912010048 |
790 |
Ohriniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
293874.69200000 |
6815242.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010048 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Kuloveden Kutalan saaren itärannalla, Pipon talosta koilliseen, kivikkoisessa Ohriniemessä.
Röykkiöt ovat matalilla kallionpaljastumilla, ja röykkiöiden 1 ja 2 välissä on pelto. Vuonna 1953 tutkittu ja tuhoutunut kansainvaellusajan röykkiö on sijainnut noin 60 m itään. Röykkiöt 1, 2 ja 3 sekä niihin liittyneet kiveykset on tutkittu ja ennallistettu. Hautaröykkiöt 1 ja 3 ajoittuvat kansainvaellus- ja merovingiajalle. Röykkiö 2 on tarkemmin ajoittamaton ja funktioltaan epäselvä. Kiveyksissä oli merovingi- ja viikinkiaikaisia hautauksia.
Noin 800 m lounaaseen on kohde 40 Vanhamoisio. |
| metsakeskus.912010048 |
790 |
Ohriniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
293874.69200000 |
6815242.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010048 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Kuloveden Kutalan saaren itärannalla, Pipon talosta koilliseen, kivikkoisessa Ohriniemessä.
Röykkiöt ovat matalilla kallionpaljastumilla, ja röykkiöiden 1 ja 2 välissä on pelto. Vuonna 1953 tutkittu ja tuhoutunut kansainvaellusajan röykkiö on sijainnut noin 60 m itään. Röykkiöt 1, 2 ja 3 sekä niihin liittyneet kiveykset on tutkittu ja ennallistettu. Hautaröykkiöt 1 ja 3 ajoittuvat kansainvaellus- ja merovingiajalle. Röykkiö 2 on tarkemmin ajoittamaton ja funktioltaan epäselvä. Kiveyksissä oli merovingi- ja viikinkiaikaisia hautauksia.
Noin 800 m lounaaseen on kohde 40 Vanhamoisio. |
| metsakeskus.912010049 |
790 |
Tyrvään vanha kirkko 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
283041.07100000 |
6808882.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010049 |
Esihistoriallinen (rautakautinen?) asuinpaikka sijaitsee kirkon kiviaidan etelä- ja kaakkoispuolelta. Alue on etelään ja lounaaseen avautuvalla kalliopohjaisella terassilla.
Paikalta todettiin vuoden 1995 inventoinnissa kulttuurikerrosta, josta talteen saadut löydöt viittaavat lähinnä asuinpaikkaan. Löydöt koekuopista ovat mm. rautaniitti, saviastianpaloja, palanutta savea, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta. |
| metsakeskus.912010050 |
790 |
Tuomisto 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
289222.54600000 |
6818348.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010050 |
Röykkiö sijaitsee Rautaveteen työntyvän niemen tyvessä. Samalla niemellä on aikaisemmin sijainnut Karkun höyrysaha.
Kumpare on soikeahko kooltaan noin 18,5 x 10-11 x 1 m. Luoteessa kumpareessa on uloke. Kyseessä on luontainen moreenikumpare, jonka päälle on kasattu kiven- ja maansekainen röykkiö. Kumpareeseen kaivetuista koekuopista mahdolliset rautakautiset löydöt ovat raudan kappaleita, saviastianpaloja, palanutta savea, kuonaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.912010051 |
790 |
Lautatarha |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
289449.45100000 |
6818498.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Tampere-Pori rautatien kaakkoispuolella olevalla savipohjaisella pellolla, joka rajautuu kaakossa Rautaveteen laskevaan puroon ja lounaassa Lasitehtaantiehen.
Asuinpaikan arvioitu koko on noin 30-40 x 20 m. Asuinpaikka ilmeisesti on tuhoutunut suurimmaksi osaksi pellonmuokkauksessa. |
| metsakeskus.912010052 |
790 |
Rautatiealue 1 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
289310.51000000 |
6818525.68700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010052 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Karkun asemasta 60 m lounaaseen, ja radasta noin 15-20 m pohjoisluoteeseen kalliopohjaisen mäen lounaisrinteellä.
Paikalle kaivetuista koekuopista on löydetty mm. kiveystä ja nokimaata ja rautakautisia saviastianpaloja, palanutta savea, palanutta luuta sekä kvartsia. |
| metsakeskus.912010053 |
790 |
Rautatiealue 2 |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
289508.43400000 |
6818686.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010053 |
Mahdollinen kalmisto/asuinpaikka sijaitsee Karkun asemasta 140 m koilliseen. Kohde sijaitsee kalliopohjalla, mäen korkeimmalla kohdalla.
Paikalle kaivetuista koekuopista on löydetty kulttuurimaata ja rautakautisia saviastianpaloja, palanutta savea, kuonaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.912010054 |
790 |
Rautatiealue 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
289590.39500000 |
6818722.60400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010054 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karkun asemasta 220 m koilliseen, kalliopohjaisella mäellä noin 20x14 m suuruisella alueella.
Paikalle kaivetuista koekuopista on vähän keramiikan muruja, palanutta savea, kvartsia ja kuonaa. |
| metsakeskus.912010055 |
790 |
Parisaaret E |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
290036.23200000 |
6815387.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010055 |
Röykkiö sijaitsee Rautaveden koillisosassa saaressa, joka on itäisempi Vähistä Selkäsaarista. Kohde on saaren kapeassa luoteispäässä. Röykkiön koko on 4 x 4 m ja korkeutta sillä on 70 cm. Röykkiö on kasattu kivistä. Sen keskellä on maanpinnan tasoon kaivettu kuoppa. Röykkiö on sammaloitunut ja heinittynyt. Lähistöllä (nykyisin veden alla) on kivikautinen asuinpaikka (kvartsien löytöpaikka) kohde no 35. |
| metsakeskus.912010055 |
790 |
Parisaaret E |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
290036.23200000 |
6815387.95200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010055 |
Röykkiö sijaitsee Rautaveden koillisosassa saaressa, joka on itäisempi Vähistä Selkäsaarista. Kohde on saaren kapeassa luoteispäässä. Röykkiön koko on 4 x 4 m ja korkeutta sillä on 70 cm. Röykkiö on kasattu kivistä. Sen keskellä on maanpinnan tasoon kaivettu kuoppa. Röykkiö on sammaloitunut ja heinittynyt. Lähistöllä (nykyisin veden alla) on kivikautinen asuinpaikka (kvartsien löytöpaikka) kohde no 35. |
| metsakeskus.912010056 |
790 |
Sastamalan vanha kirkko III |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
286470.68500000 |
6811858.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010056 |
Kiven ja maansekainen röykkiö sijaitsee kirkon kirkkoaidan ja tien välissä, aidasta noin 4 m itään. Paikka on suuri kalliopohjainen kiven- ja maansekainen kumpare, joka on muodoltaan soikeahko. Sen koko on 18,1 x 13,8 m ja korkeus on 1,7 m. Itä- ja pohjoisreunassa on näkyvissä peruskallio, joka laskeutuu jyrkästi tielle. Röykkiön pinnalla näkyy erikokoisia kiviä ja tiiliä.
Inventoinnin yhteydessä vuonna 1997 kohteeseen tehtiin kolme koekuoppaa. Kuopissa oli näkyvissä kiveystä, kuonaa, palanutta savea ja rautakautista keramiikkaa. Kumpareen pinnalla olleet tiilet kuuluvat todennäköisesti viljamakasiiniin, joka on sijainnut kummun päällä tai sen pohjoisreunalla vanhojen karttojen mukaan. |
| metsakeskus.912010057 |
790 |
Tapulinmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
286518.66400000 |
6811805.37600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010057 |
Polttokalmisto sijaitsee tapulimäen rinteissä, Rautaveden rannasta noin 45 m, pellon ja tien välisellä alueella. Paikka on kalliopohjainen, halkaisijaltaan noin 35 m, ja korkeudeltaan noin 2,5 m mäki. Sen laella, avokalliolla sijaitsee kellotapuli. Inventoinnin yhteydessä vuonna 1997 mäelle tehtiin koekuoppia, joista tuli kalmistoon viittaavia löytöjä (palanutta luuta ja keramiikkaa). Koekuopassa tapulin pohjoispuolella oli havaittavissa kiveystä ja nokimaakerros, joka oli osittain koskematonta. |
| metsakeskus.912010058 |
790 |
Kankaanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
286190.79200000 |
6811620.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Kankaanmäen peltosaarekkeen etelä- ja kaakkoispuolella, etelään viettävällä rinteellä.
Löytöalue on savi-/hiesupeltoa. Maasto viettää etelään, notkoon, joka on ilmeisesti entinen Rautaveden lahti. Löytöalueen laajuus on 250 x 40 m. Pintapoiminnassa löytyi tasataltta, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.912010059 |
790 |
Karila |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
286105.82900000 |
6812405.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010059 |
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee Karilan tilan pohjoislaidalla, tilusrajalta noin kymmenen metriä, 20 x 10 m kokoisen peltosaarekkeen länsiosassa, Rautaveden rannalta noin 170 m luoteeseen. Röykkiö on kalliopohjalla. Sen koko on 11,4 x 9,1 m. Vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä röykkiöön tehtiin koekuoppa. Nokipitoisesta kiven- ja maansekaisesta kulttuurikerroksesta saatiin palanuta luuta, palanutta savea ja kvartsi-iskoksia.
Röykkiön koillispuolella, kiinteistönrajan ja Luonsuuntien välissä sijaitsee n. 70 x 25 m laaja kivikko, joka kasvaa katajia ja on muodostunut osaksi todennäköisesti pellonraivauskivistä, osaksi ehkä rakennusten perustuksista. Kivikosta n. 50 m SE sijaitsivat v. 1644 kartan mukaan Luonsin kylän talot (3 kpl). Suullisen tiedon mukaan talojen paikalla oli vielä 1900-luvulla isoja kiviä, jotka on raivattu pois). Kivikkoon v. 1997 tehdyistä koekuopista tuli palanutta savea, kvartsi-iskoksia, tiilenpaloja ja kupariesine sekä 30 cm paksu tiilenpaloja ja hiiltä sisältänyt kivikerros, mahdollisesti uunin pohja. |
| metsakeskus.912010059 |
790 |
Karila |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
286105.82900000 |
6812405.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010059 |
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee Karilan tilan pohjoislaidalla, tilusrajalta noin kymmenen metriä, 20 x 10 m kokoisen peltosaarekkeen länsiosassa, Rautaveden rannalta noin 170 m luoteeseen. Röykkiö on kalliopohjalla. Sen koko on 11,4 x 9,1 m. Vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä röykkiöön tehtiin koekuoppa. Nokipitoisesta kiven- ja maansekaisesta kulttuurikerroksesta saatiin palanuta luuta, palanutta savea ja kvartsi-iskoksia.
Röykkiön koillispuolella, kiinteistönrajan ja Luonsuuntien välissä sijaitsee n. 70 x 25 m laaja kivikko, joka kasvaa katajia ja on muodostunut osaksi todennäköisesti pellonraivauskivistä, osaksi ehkä rakennusten perustuksista. Kivikosta n. 50 m SE sijaitsivat v. 1644 kartan mukaan Luonsin kylän talot (3 kpl). Suullisen tiedon mukaan talojen paikalla oli vielä 1900-luvulla isoja kiviä, jotka on raivattu pois). Kivikkoon v. 1997 tehdyistä koekuopista tuli palanutta savea, kvartsi-iskoksia, tiilenpaloja ja kupariesine sekä 30 cm paksu tiilenpaloja ja hiiltä sisältänyt kivikerros, mahdollisesti uunin pohja. |
| metsakeskus.912010059 |
790 |
Karila |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
286105.82900000 |
6812405.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010059 |
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee Karilan tilan pohjoislaidalla, tilusrajalta noin kymmenen metriä, 20 x 10 m kokoisen peltosaarekkeen länsiosassa, Rautaveden rannalta noin 170 m luoteeseen. Röykkiö on kalliopohjalla. Sen koko on 11,4 x 9,1 m. Vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä röykkiöön tehtiin koekuoppa. Nokipitoisesta kiven- ja maansekaisesta kulttuurikerroksesta saatiin palanuta luuta, palanutta savea ja kvartsi-iskoksia.
Röykkiön koillispuolella, kiinteistönrajan ja Luonsuuntien välissä sijaitsee n. 70 x 25 m laaja kivikko, joka kasvaa katajia ja on muodostunut osaksi todennäköisesti pellonraivauskivistä, osaksi ehkä rakennusten perustuksista. Kivikosta n. 50 m SE sijaitsivat v. 1644 kartan mukaan Luonsin kylän talot (3 kpl). Suullisen tiedon mukaan talojen paikalla oli vielä 1900-luvulla isoja kiviä, jotka on raivattu pois). Kivikkoon v. 1997 tehdyistä koekuopista tuli palanutta savea, kvartsi-iskoksia, tiilenpaloja ja kupariesine sekä 30 cm paksu tiilenpaloja ja hiiltä sisältänyt kivikerros, mahdollisesti uunin pohja. |
| metsakeskus.912010059 |
790 |
Karila |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
286105.82900000 |
6812405.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010059 |
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee Karilan tilan pohjoislaidalla, tilusrajalta noin kymmenen metriä, 20 x 10 m kokoisen peltosaarekkeen länsiosassa, Rautaveden rannalta noin 170 m luoteeseen. Röykkiö on kalliopohjalla. Sen koko on 11,4 x 9,1 m. Vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä röykkiöön tehtiin koekuoppa. Nokipitoisesta kiven- ja maansekaisesta kulttuurikerroksesta saatiin palanuta luuta, palanutta savea ja kvartsi-iskoksia.
Röykkiön koillispuolella, kiinteistönrajan ja Luonsuuntien välissä sijaitsee n. 70 x 25 m laaja kivikko, joka kasvaa katajia ja on muodostunut osaksi todennäköisesti pellonraivauskivistä, osaksi ehkä rakennusten perustuksista. Kivikosta n. 50 m SE sijaitsivat v. 1644 kartan mukaan Luonsin kylän talot (3 kpl). Suullisen tiedon mukaan talojen paikalla oli vielä 1900-luvulla isoja kiviä, jotka on raivattu pois). Kivikkoon v. 1997 tehdyistä koekuopista tuli palanutta savea, kvartsi-iskoksia, tiilenpaloja ja kupariesine sekä 30 cm paksu tiilenpaloja ja hiiltä sisältänyt kivikerros, mahdollisesti uunin pohja. |
| metsakeskus.912010060 |
790 |
Kuutinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290675.97200000 |
6816640.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010060 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kuutinlahden pohjukassa, Vähistä Selkäsaarista noin 1,5 km koilliseen. Paikka on etelään viettävä suojainen rinne, joka on osaksi peltoa ja osaksi metsää. Maaperä on savikkoa. Paikka löytyi vuoden 1998 inventoinnissa, jolloin paikalle tehdyistä koekuopista löydettiin kvartsi-iskoksia. Voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä vedenpinta on noussut jopa 1,5 m 1950-luvulla. |
| metsakeskus.912010061 |
790 |
Vohtiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290583.00900000 |
6815933.73000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010061 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Haukkavuoren Rautaveteen viettävässä lounaisrinteessä Vatilansaaresta 600 m itään.
Paikalle on rakennettu paljon kesämökkejä. Rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut suurimman osan asuinpaikasta.
Paikalta on kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.912010062 |
790 |
Iso-Hisso |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294201.00000000 |
6815620.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010062 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Kutalan saaressa, välittömästi Kutalansaaren halkaisevan päätien pohjoispuolella. Paikalla on luontainen terassi, joka on vanhaa peltoa, perunamaata. Vanhan pellon ympärillä on peltokiviröykkiöitä. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia. Asuinpaikka on pienialainen ja löytökerrokseltaan ohut. |
| metsakeskus.912010063 |
790 |
Katajisto |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
293850.71000000 |
6813841.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010063 |
Kiven- ja maansekainen röykkiö sijaitsee noin 650 m Toronsaaresta itään. Paikka on katajaa ja mäntyä kasvava kumpareinen peltosaareke. Röykkiön koko on 5 x 5 m ja korkeus 70 cm. Röykkiöön kaivetuista koekuopista saatiin palanutta savea, rautakuonaa ja mahdollisesti keramiikan pala. |
| metsakeskus.912010064 |
790 |
Uuramo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
289157.60600000 |
6811724.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Salonsaaren etelärannalla Rautaveden ja Kuloveden välisen kapean salmen rannalla savisella rantapellolla Uuramontien pohjoispuolella.
Asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia ja palaneita luita poimittiin mm. pellon itäreunalta. Kohteen laajuudeksi on arveltu noin 0,4 hehtaaria. |
| metsakeskus.912010065 |
790 |
Koivula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
288536.85500000 |
6811938.33200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Salonsaaren etelärannalla Rautaveden ja Kuloveden välisen salmen Rautaveden puolella savipellolla. Pellot ovat rantatasanteen päällä.
Asuinpaikkaan viittaavat kvartsi-iskokset ovat tien eteläpuoleisilta pelloilta. Kohteen laajuus on noin 1 hehtaari. |
| metsakeskus.912010066 |
790 |
Myllyvainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
290129.18900000 |
6817597.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Rautaveden itärannalla, Toijalanniemestä koilliseen rantapellolla.
Pellon eteläkulmalta, noin 175 m päässä rannasta, korkeuskäyrän 64 m mpy tuntumasta ja yläpuolelta löydettiin kvartsi- ja pii-iskoksia, kiviä, joissa on hionnon jälkiä, palanutta luuta ja palaneen saven kappale. Maaperä on pääasiassa savea, mutta siellä täällä on näkyvissä hiekkaisempia kohtia. Kohteen laajuus on noin 1300 neliömetriä. |
| metsakeskus.912010067 |
790 |
Rauhala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
291798.55100000 |
6810141.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010067 |
Asuinpaikka sijaitsee Kärppälänlahden pohjukasta 550 m kaakkoon metsäisen mäen pohjoisrinteellä olevalla pellolla.
Savipellon hiekkaisesta kohdasta löydettiin kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja kuonaa sekä piitä. Kohteen laajuus on noin 0,4 ha. Pellon etelä- ja länsipuolella olevalla mäellä havaittiin joitakin painanteita, joide halkaisijat vaihtelivat kahdesta neljään metriin.
Vuoden 2009 inventoinnin aikaan alue oli nurmella ollutta peltoa, josta ei voinut tehdä havaintoja. Sen sijaan tien itäpuolinen pelto ole kynnetty, ja siellä havaintomahdollisuudet olivat hyvät, mutta merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta ei löydetty, ei myöskään tien länsilaidalta. |
| metsakeskus.912010068 |
790 |
Hikimoisio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
285376.22100000 |
6791103.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010068 |
Asuinpaikka sijaitsee Sammaljoen eli Illonjoen etelärannalla olevan pellon laidalla, Hietalahden talosta 150 m kaakkoon. Paikalta on löydetty poikkikirves sekä pelto-ojassa havaittu merkkejä kahdesta kuoppaliedestä ja kulttuurikerrosta n. 30 m matkalla joesta ylöspäin 15-25 cm humuskerroksen alla. Laserkeilausaineiston mukaan paikalla on pieni, n. 60 x 20 m kokoinen rannan suuntainen harjanne, jonka läpi kulkee jokeen laskeva oja. |
| metsakeskus.912010069 |
790 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
284628.51800000 |
6791388.56600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010069 |
ent. Äetsä 11
Asuinpaikka sijaitsee Sammaljoen eli Illonjoen pohjoisrannalla Jokelan talon pohjoispuolella pihamaalla pienellä hiekkakumpareella. Paikalla on suoritettu arkeologinen koekaivaus ja kohde kuuluu nuorakeraamiseen kulttuuriin. Paikalta on löydetty kaksi oikokirvestä. |
| metsakeskus.912010070 |
790 |
Torstinmäentie |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
290653.97400000 |
6817798.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.912010070 |
Röykkiöt sijaitsevat Rautaveden itäpuolella Nohkuanlammin itäpuolella Kutalan ja Karkun välisen maantientuntumassa nykyisen päärakennuksen eteläpuolella olevassa peltosaarekkeessa. Sammaloituneiden röykkiöiden muoto ja sijainti vanhassa kuusimetsässä viittaa kaskiraunioihin. 1600-luvun maakirjakartassa alueella ei ole mitään merkintöjä.
Röykkiöiden koot:
1) 3,9 x 3,4 m ja korkeus noin 40 cm
2) 4,2 x 2,5 m, korkeus 50 cm
3) 3,4 x 3,2 m, korkeus 40 cm. |
| metsakeskus.913000001 |
102 |
Vehka-alho |
10001 |
12016 |
13174 |
11006 |
27000 |
265777.13200000 |
6781180.58300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.913000001 |
Sudenkuoppa sijaitsee Vehka-alhoon vievän tien varrella Turku -Tampere -tien länsipuolella. Kuoppa on ollut käytössä 1800 -luvulla. Kuoppa on halkaisijaltaan noin 2 m. Vuoden 1997 inventoinnissa ei käyty paikalla. |
| metsakeskus.913000002 |
102 |
Tamaren kirkonpaikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27006 |
268073.25200000 |
6773164.80900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.913000002 |
Vampula sai kappelin oikeudet vuonna 1650, mutta jo vuonna 1590 neljä talonpoikaa oli rakentanut "kappelin", jossa Huittisten papit kävivät pitämässä jumalanpalveluksia. Vampulan kahden ensimmäisen kirkon sijaintipaikka oli Tamareen kylässä Paunun talon maalla. Paikka on Loimijoen pohjoispuolella, aivan Kiltajärven tuntumassa. Kohteella on nykyään näkyvissä vain kiviä noin 15 x 15 m alalla. Paikka on ympäröity aidalla. |
| metsakeskus.913010001 |
102 |
Pietilä I |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
271942.70800000 |
6771075.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.913010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Loimijoen pohjoispuolella noin 120 m joesta. Pietilän tilan asuinrakennuksesta paikka on noin 500 m luoteeseen. Paikka on maaperältään hiekkaisella lounaaseen viettävällä peltorinteellä. Pellon pohjoispuolella on korkea Hoopinkallio. Paikalta on löydetty talttoja kolme keihäänkärjen katkelmaa ja vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä pellolta kerättiin mm. kvartsi-iskosia. Asuinpaikan laajuus on noin 60 x 140 m. |
| metsakeskus.913010002 |
102 |
Pietilä II |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272297.56800000 |
6770738.80800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.913010002 |
Asuinpaikka sijaitsee entisen Vampulan kunnan puolella Loimijoen pohjoispuolella noin 150 m joesta. Pietilän tilan rakennukset ovat aivan paikan koillispuolella. Paikka on lounaaseen viettävällä maaperältään savisella peltorinteellä. Paikan pohjoispuolella on jyrkkärinteinen kallio. Asuinpaikan laajuus on noin 40 x 120 m. Se perustuu aiempiin havaintoihin, sillä vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä pellot olivat laitumena, joten niitä ei voitu tarkastaa. Paikalta on löydetty kourutaltta, keihäänkärki ja reikäkivi. |
| metsakeskus.913010003 |
102 |
Ruohola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272951.30300000 |
6770052.08000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.913010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Loimijoen pohjoispuolella, noin 200 m joesta ja aivan Ruoholan tilan rakennusten eteläpuolella. Paikka on lounaaseen päin vietävällä hiekansekaisea peltorinteellä. Paikan pohjoispuoellla on jyrkkärinteinen kallio. Kohteesta on aikaisemmin löydetty talltoja ja kvartsia. Vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä pellolta kerättiin kvartsia, mutta laajemmalta alueelta kuin aikaisemmin. Paikan laajuudeksi on arvioitu 100 x 150 m. |
| metsakeskus.913010004 |
102 |
Leppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270858.14200000 |
6771004.69600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.913010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Loimijoen eteläpuolella, noin 280 m joesta ja Vähä-Hanhen tilan asuinrakennuksista paikka on 100 m koilliseen. Kohde on savisella jokeen viettävällä peltorinteellä. Paikan länsipuolella on matala Vuohenkallio. Asuinpaikan laajuudeksi on arvioitu 120 x 80 m. Löydöt paikalta ovat pääasiassa kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.913010005 |
102 |
Närä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270116.44500000 |
6770998.69300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.913010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Loimijoen eteläpuolella noin 150 m joesta ja Närän tilan asuinrakennuksesta noin 200 m itään. paikka on peltokumpareella, joka on maaperältään hienoa hiekkaa. Asuinpaikan laajuudeksi on arvioitu 40 x 40 m. Paikalta on kvartsia. |
| metsakeskus.913010006 |
102 |
Metsola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263795.95400000 |
6775964.66500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.913010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Matkusjoen pohjoispuolella, noin 200 m joesta. Metsolan tilan asuinrakennuksesta paikka on noin 150 m länteen. Paikka on lounaaseen viettävällä maaperältään hiekkaisella rinteellä, joka on osittain peltoa ja osittain metsää. Pohjoispuolella on korkea mäki. Löydöt paikalta ovat kaksi kivikirvestä ja kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuus on 100 x 200 m. |
| metsakeskus.913010007 |
102 |
Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
272507.48200000 |
6770728.81100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.913010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Loimijoen pohjoispuolella, noin 320 m joesta. Paikka on lounaaseen viettävällä pellolla, jonka maaperä on hiekkaa. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuus on noin 40 x 40 m. Vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä asuinpaikkaa ei voitu tarkastaa, koska pelto kasvoi korkeaa heinää. |
| metsakeskus.913010008 |
102 |
Hanhi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
271832.75600000 |
6769558.28000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.913010008 |
Asuinpaikka sijaitsee aivan Vampulan ja Alastaron kuntien rajalla. Paikka on Loimijoen eteläpuolella, noin 900 m joesta. Läheisen Rajalan tilan asuinrakennuksesta paikka sijaitsee noin 500 m lounaaaseen. Asuinpaikka jatkuu Alastaron puolelle Mälläisten Rajalan ns. Körrinpellon puolelle, jossa suoritettiin kaivauksia vuosina 1896 ja 1903. Asuinpaikan Vampulan puoleinen osa sijaitsee koilliseen viettävällä maaperältään hiekkaisella rinteellä, joka kasvaa sekametsää. Asuinpaikan laajuus on noin 60 x 40 m. Vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä havaintomahdollisuudet olivat heikot rehevän aluskasvillisuuden vuoksi. |
| metsakeskus.913010009 |
102 |
Haapasalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273099.24600000 |
6769891.14900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.913010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Loimijoen pohjoispuolella noin 160 m joesta ja Haapasalon tilan asuinrakennuksesta noin 100 m länteen. Paikka on lounaaseen viettävällä peltorinteellä, jonka maaperä on hiekansekaista savea. Paikan pohjoispuolella on jyrkkärinteinen Jokelankallio. Pellolla oli runsaasti kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan laajuus on löytöjen levinnän perusteella koillis-lounaissuunnassa noin 60 m ja luoteis-kaakkoissuunnassa noin 100 m. Asuinpaikka ei näyttäisi jatkuvan pohjoiseen metsäään päin. |
| metsakeskus.915010001 |
915 |
Kopolanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
549373.00000000 |
6910710.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.915010001 |
Kohde sijaitsee Haijanselällä olevalta Haijan kanavalta noin 0,5 km itäkoilliseen, Kopolanniemen länsiosan hietapellolla. Maa viettää lounaaseen kohti järveä. Peltoaukeaman läpi kulkevalta rantatiestä noin 40 m luoteeseen olevan kumpareen päältä, pellon pinnalta, on poimittu talteen kvartsia.
Vuonna 2024 toteutetussa inventoinnissa kohteen rajausta pystyttiin tarkentamaan. Uuden muinaisjäännösaluerajauksen sisäpuolelta havaittiin kolmessa kohdin pellon pinnanlla pieniä paloja palanutta luuta. Alueelle tehdyistä kairauksista ja koekuopista ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai esineitä tms. |
| metsakeskus.916010001 |
402 |
Metsäpirtti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
546510.25000000 |
7021178.24400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruokosjärven länsipuolella, Metsäpirtti-nimisen tilan peltoalueella. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille kolmesta eri kohtaa. Keihäänkärki, iskukivi ja särkynyt ja sittemmin kadonnut piirtokoristeinen uurrenuija (KM 19573) ovat löytyneet asuinrakennuksesta noin 140 m luoteeseen, etelään viettävältä peltorinteeltä. Kivikirves (KM 24218) on tullut esille Viulukallio-nimisen pellon kohdalta, noin 150 m:n päässä edellä kuvatuista löydöistä pohjoiseen. Kolmas löytöalue, jolta on tullut esille kvartsi-iskoksia (KM 29078) sijoittuu asuinrakennuksesta noin 50 m lounaseen olevalle pellolle. |
| metsakeskus.916010002 |
402 |
Hanhikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
547749.71400000 |
7031973.90400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Atronjoen pohjoispuolella Purunniemellä, paikallistiestä nro 16374 noin 100 m etelään olevan vanhan hiekkakuopan reunamilla. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Hiekkakuoppa on nykyisin vesakoitunut. Vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä löydettiin muutama kvartsi-iskos harjanteen laelta, kaakkoispäästä, harjanteen säilyneestä osasta. Suurin osa asuinpaikasta lienee tuhoutunut hiekanotossa. |
| metsakeskus.916010003 |
402 |
Siikamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545710.53200000 |
7032243.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Atronjoen pohjoispuolella, jokisuusta noin 1200 m itäkoilliseen, loivasti etelälounaaseen viettävällä peltorinteellä. Maaperä alueella on hiekan ja saven sekaista multaa. paikalla on havaittavissa muinaisrantatörmä. peltosaarekkeen alueelta, törmän reunamilta on löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.916010004 |
402 |
Mäntylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545870.42500000 |
7042809.53500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Sälevä-järven kaakkoispuolella ja Matomäki-Vehmasjärvi -maantien länsipuolella, Mäntylä nimisen tilan asuinrakennuksesta noin 100 m länteen olevalla viljelyspellolla. Maaperä alueella on hiekka-hiesupohjaista, paikoitellen myös soramaista. |
| metsakeskus.916010005 |
402 |
Sahiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
551548.17400000 |
7034472.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Itälammen ja Tiilikanjoen itäpuolella, Sahiniemen tilan asuinrakennuksesta noin 500 m kaakkoon, jokeen viettävällä peltorinteellä, noin 250 m:n päässä joesta. Maaperä alueella on hiesupitoista. |
| metsakeskus.916010006 |
402 |
Hiekkaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545410.60700000 |
7043499.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Sälevän ja Korpisenjärvet yhdistävän Reposlammin vesiuoman eteläpuolella, Savilammen rannasta noin 200 m kaakkon ja Hiekkaharju-nimisen tilan asuinrakennuksesta noin 250 m pohjoiseen olevalla viljelyspellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltomullasta. |
| metsakeskus.916010007 |
402 |
Salinniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545310.69800000 |
7030644.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Syvärinjärven pohjoisosan Kärsämäenselän koillisrannalla olevan Salinniemen pohjoisosan keskikohdan laella, niemeen menevän tien itäpuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille suppealta alalta aivan rinteen laelta, muinaisen rantatörmän ääreltä, metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.916010008 |
402 |
Salinniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545190.74600000 |
7030424.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Syvärinjärven pohjoisosan Kärsämäenselän koillisrannalla olevan Salinniemen lounaisrannan eteläosassa, kallionyppylän ala- ja länsipuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.916010009 |
402 |
Salinniemi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545090.79000000 |
7030484.49300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Syvärinjärven pohjoisosan Kärsämäenselän koillisrannalla olevan Salinniemen lounaisrannan pohjoisosassa, kallionyppylän ala- ja itäpuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille suppealta alueelta metsänäestysjäljistä. |
| metsakeskus.916010010 |
402 |
Salinniemi 4 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545050.80200000 |
7030614.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Syvärinjärven pohjoisosan Kärsämäenselän koillisrannalla olevan Salinniemen lounaiskärjessä, rinteen juurella, kallion pohjoispuolisella tasanteella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille suppealta alueelta metsänäestysjäljistä rinteen juurella olevan tasanteen kohdalta. |
| metsakeskus.916010011 |
402 |
Jousilahti N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545320.70000000 |
7028825.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Syvärinjärven pohjoisosan Kärsämäenselän etelärannalla olevan Jouhiniemen keskiosan länsirannalla, Jousilahden pohjoispuolella rannassa olevasta kalliopaljastumasta 40 m itään olevalla tasantella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopasta. |
| metsakeskus.916500003 |
402 |
Varpaisjärvi Kuoliosaari |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
538163.58800000 |
7026406.10600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.916500003 |
Kuoliosaari sijaitsee heti kirkonkylän pohjoispuolella aivan hautausmaan kohdalla Varpaisjärvessä. Saari on jäänyt järvenlaskun takia niemeksi. Saareen kerrotaan haudatun kuolleita mustansurman aikaan. Haudat ovat olleet kiviröykkiöitä ja kumpuja. Toisen kertojan mukaan saarella on tapettu ihmisiä vainojen aikana tai sitä on käytetty kesäkalmistona. |
| metsakeskus.917000001 |
75 |
Kärmevuori |
10001 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
508346.86900000 |
6721238.83200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917000001 |
Kärmevuoren pohjoisrinteessä maantien eteläpuolella on useita kymmeniä "asuinkuopiksi" arveltuja kuoppia yhdessä tai kahdessa korkeuskäyrien suuntaisessa rivissä. Kuoppien koko on 1,5 x 3 m ja syvyys 0,5-0,8 m.
Kuopista on tutkittu yksi. Koekaivauksen perusteella kyseessä voisi olla naurishauta, sotatoimien seurauksena syntynyt jäännös tai pyyntikuoppa. Maannosprofiilin perusteella kuoppa on kaivettu muutaman viimeisen sadan vuoden aikana. Huolimatta ulkoisesta samankaltaisuudestaan kuopilla voi olla eri funktioita. |
| metsakeskus.917000002 |
75 |
Jaskala 2 |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
511205.66700000 |
6732094.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917000002 |
Kohde on törmän päällä sijaitseva, loivasti itään viettävä hiekansekainen pelto. Löytöjen perusteella paikkaa on arveltu Suomusjärven kulttuurin asuinpaikaksi. Löydöt eivät kuitenkaan liene aitoja kivikautisia esineitä. |
| metsakeskus.917010001 |
75 |
Talviapajanvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
501729.58600000 |
6711242.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010001 |
Korkealla vuorella Hevossaaren länsiosassa sijaitsee kolme hiidenkiuasta (a–c) ja 1 laivalatomus (d). Paikalta on näköala Salminlahdelle.
Röykkiö a: vuoren laella, keskellä suuri kuoppa, röykkiön halkaisija noin 7 m. Röykkiö a on merkitty peruskarttaan ja paikalla on rauhoituskilpi.
Röykkiön b jäännös sijaitsee edellisestä noin 10 m länsiluoteeseen.
Röykkiö c sijaitsee alemmalla tasanteella röykkiöstä a länteen, koko 3 x 4 m.
Laivalatomus d, joka lienee Kymenlaakson rannikon komein, sijaitsee alemmalla tasanteella röykkiöstä c 20 m lounaaseen, koko 4 x 12 m. Tutkittu (ei löytöjä) ja entisöity. Merkitty peruskarttaan ja varustettu rauhoituskilvellä. |
| metsakeskus.917010002 |
75 |
Ruunanpohjanvuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
501689.59800000 |
6711462.72900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010002 |
Hevossaaren pohjoisosassa olevan Ruunanpohjanvuoren metsäisellä etelärinteellä sijaitsee hiidenkiuas, joka on kooltaan 7 x 8 m. Röykkiötä on kaiveltu. Kohde on varustettu rauhoituskilvellä. |
| metsakeskus.917010003 |
75 |
Lappalaisenniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
502389.31600000 |
6712402.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010003 |
Hiidenkiuas sijaitsee Neuvottomanlahden Lappalaisenniemessä, pienellä kalliolla metsässä. Röykkiö on pahoin hajoitettu, suurin osa kivistä on vieritetty alas. Kohde on varustettu rauhoituskilvellä. |
| metsakeskus.917010004 |
75 |
Korvenharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
503898.69700000 |
6713441.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010004 |
Röykkiö sijaitsee korkealla soraharjulla suuren hiekkakuopan itäpuolella. Kooltaan hiidenkiuas on 8 x 10 m. Kaivauksissa röykkiöstä löytyi palanutta luuta. Tarinan mukaan kyseessä olisi Vehkalahden ensimmäisen kirkon paikka. Kohde on entisöity ja varustettu rauhoituskilvellä. |
| metsakeskus.917010004 |
75 |
Korvenharju |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
503898.69700000 |
6713441.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010004 |
Röykkiö sijaitsee korkealla soraharjulla suuren hiekkakuopan itäpuolella. Kooltaan hiidenkiuas on 8 x 10 m. Kaivauksissa röykkiöstä löytyi palanutta luuta. Tarinan mukaan kyseessä olisi Vehkalahden ensimmäisen kirkon paikka. Kohde on entisöity ja varustettu rauhoituskilvellä. |
| metsakeskus.917010005 |
75 |
Pässkärri |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
506077.81800000 |
6714081.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010005 |
Röykkiö sijaitsee pienellä kalliolla peltoalueen itäpuolella metsässä (ent. Vehkalahden kunta). Hiidenkiukaan koko on 2 x 4 m. Tutkittu kaivauksin (ei löytöjä), entisöity ja varustettu rauhoituskilvellä. |
| metsakeskus.917010005 |
75 |
Pässkärri |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
506077.81800000 |
6714081.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010005 |
Röykkiö sijaitsee pienellä kalliolla peltoalueen itäpuolella metsässä (ent. Vehkalahden kunta). Hiidenkiukaan koko on 2 x 4 m. Tutkittu kaivauksin (ei löytöjä), entisöity ja varustettu rauhoituskilvellä. |
| metsakeskus.917010007 |
75 |
Kellokoski |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
505907.87600000 |
6717220.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010007 |
Röykkiö sijaitsee Summanjoen länsirannalla louhikkoisella metsäharjanteella. Hiidenkiukaan halkaisija on noin 7 m. Röykkiötä on pengottu. Kohde on varustettu rauhoituskilvellä. |
| metsakeskus.917010007 |
75 |
Kellokoski |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
505907.87600000 |
6717220.43800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010007 |
Röykkiö sijaitsee Summanjoen länsirannalla louhikkoisella metsäharjanteella. Hiidenkiukaan halkaisija on noin 7 m. Röykkiötä on pengottu. Kohde on varustettu rauhoituskilvellä. |
| metsakeskus.917010008 |
75 |
Kylänpää |
10002 |
12002 |
13218 |
11019 |
27012 |
504878.27900000 |
6718749.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010008 |
Kohde on vasarakirveskulttuurin aikainen hautapaikka viljelyksessä olevassa pellossa. Kaivaustutkimuksissa (28 neliömetriä) todettiin kolme hautaa, joihin liittyi maanalaisia kivirakenteita. Löytöinä saatiin mm. suippohamarainen reikäkirves. |
| metsakeskus.917010010 |
75 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
506377.67100000 |
6720439.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010010 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee hiekkaisella peltorinteellä ja mäntymetsässä. Kohde muodostaa läheisen Rantalan asuinpaikan kanssa todennäköisesti yhtenäisen ja kahta pientä hiekkakuoppaa sekä metsäautoteitä lukuun ottamatta ehjän asuinpaikkavyöhykkeen Tupatöyrynmäen lounaissivulle. Asuinpaikan pohjoispuolella mäntykankaalla on painanne, mutta se on maannoksen perusteella myöhemmän hiekanoton tuotosta. Tupatöyrynmäen laella on pienien historiallisen ajan hiilimiilujen muodostama ketju (ks. Tupatöyrynmäki). |
| metsakeskus.917010011 |
75 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
506227.72500000 |
6720609.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010011 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee metsäisellä rinteellä; kvartsilöydöt on saatu mäntykankaaseen kaivetun hiekkakuopan etelälaidasta. Kohde muodostaa läheisen Mäkelän asuinpaikan kanssa todennäköisesti yhtenäisen ja kahta pientä hiekkakuoppaa sekä metsäautoteitä lukuun ottamatta ehjän asuinpaikkavyöhykkeen Tupatöyrynmäen lounaissivulle. Tupatöyrynmäen laella on pienien historiallisen ajan hiilimiilujen muodostama ketju (ks. Tupatöyrynmäki).
(Huom. Huurteen (1967) määrittelemät koordinaatit eivät osoita hiekkakuopan eteläosaa, jonka hän mainitsee kvartsien löytöpaikaksi, vaan n. 100 m tästä kaakkoon.) |
| metsakeskus.917010012 |
75 |
Välttikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
505150.00000000 |
6722335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010012 |
Kampakeraamisen ajan asuinpaikka, joka vuoden 1967 inventointikertomuksen mukaan sijaitsee maantien (Metsäkyläntien) halkaisemalla hiekkaisella kankaalla, jonkin matkaa maantien länsipuolella. Löytöinä on talletettu keramiikkaa. Vuoden 2006 inventoinnissa kohdetta yritettiin paikallistaa tuloksetta. Maasto ei myöskään vastannut vuoden 1967 inventointikertomuksen kuvausta (ks. alakohde Välttikangas A).
Vuonna 2010 ko. alueen läheisyydestä, Metsänkyläntien itäpuolelta löydettiin luuta, kvartsia sekä kivilaji-iskoksia. Löytöpaikka on hiekkaista tasannetta. Paikalle tehdyssä tarkastuksessa löydettiin lisää kvartsi-iskoksia. Lähistöllä havaittiin myös pieniä epämääräisiä painanteita, jotka ovat kooltaan 1–2 m. Korkeutensa ja löytöjen perusteella asuinpaikka on mesoliittiselta kivikaudelta (alakohde Välttikangas B).
Vuoden 2018 inventoinnissa havaittiin kaksi kivistä tehtyä rajamerkkiä (ks. alakohde). Avoimen heinittyneen alueen ja metsänrajassa on rajamerkki 1, joka oli kuusi metriä asvaltin reunasta (mittaus keskellä olevaan kiveen). Se muodostuu keskuskivestä, johon on hakattu numero 9 sekä sen ympärillä olevista neljästä viisarikivestä. Tästä rajamerkistä 1 kaksi metriä tielle päin on pyöreä kivi keskellä suorakaiteen muotoista matalaa kivilatomusta. Tämä rajamerkki 2 on aivan ojan reunassa ja kyseessä on ehkä tiealueen lunastuksen yhteydessä käytöstä jäänyt vanhempi rajamerkki. |
| metsakeskus.917010012 |
75 |
Välttikangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
505150.00000000 |
6722335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010012 |
Kampakeraamisen ajan asuinpaikka, joka vuoden 1967 inventointikertomuksen mukaan sijaitsee maantien (Metsäkyläntien) halkaisemalla hiekkaisella kankaalla, jonkin matkaa maantien länsipuolella. Löytöinä on talletettu keramiikkaa. Vuoden 2006 inventoinnissa kohdetta yritettiin paikallistaa tuloksetta. Maasto ei myöskään vastannut vuoden 1967 inventointikertomuksen kuvausta (ks. alakohde Välttikangas A).
Vuonna 2010 ko. alueen läheisyydestä, Metsänkyläntien itäpuolelta löydettiin luuta, kvartsia sekä kivilaji-iskoksia. Löytöpaikka on hiekkaista tasannetta. Paikalle tehdyssä tarkastuksessa löydettiin lisää kvartsi-iskoksia. Lähistöllä havaittiin myös pieniä epämääräisiä painanteita, jotka ovat kooltaan 1–2 m. Korkeutensa ja löytöjen perusteella asuinpaikka on mesoliittiselta kivikaudelta (alakohde Välttikangas B).
Vuoden 2018 inventoinnissa havaittiin kaksi kivistä tehtyä rajamerkkiä (ks. alakohde). Avoimen heinittyneen alueen ja metsänrajassa on rajamerkki 1, joka oli kuusi metriä asvaltin reunasta (mittaus keskellä olevaan kiveen). Se muodostuu keskuskivestä, johon on hakattu numero 9 sekä sen ympärillä olevista neljästä viisarikivestä. Tästä rajamerkistä 1 kaksi metriä tielle päin on pyöreä kivi keskellä suorakaiteen muotoista matalaa kivilatomusta. Tämä rajamerkki 2 on aivan ojan reunassa ja kyseessä on ehkä tiealueen lunastuksen yhteydessä käytöstä jäänyt vanhempi rajamerkki. |
| metsakeskus.917010012 |
75 |
Välttikangas |
10002 |
12004 |
13051 |
11019 |
27011 |
505150.00000000 |
6722335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010012 |
Kampakeraamisen ajan asuinpaikka, joka vuoden 1967 inventointikertomuksen mukaan sijaitsee maantien (Metsäkyläntien) halkaisemalla hiekkaisella kankaalla, jonkin matkaa maantien länsipuolella. Löytöinä on talletettu keramiikkaa. Vuoden 2006 inventoinnissa kohdetta yritettiin paikallistaa tuloksetta. Maasto ei myöskään vastannut vuoden 1967 inventointikertomuksen kuvausta (ks. alakohde Välttikangas A).
Vuonna 2010 ko. alueen läheisyydestä, Metsänkyläntien itäpuolelta löydettiin luuta, kvartsia sekä kivilaji-iskoksia. Löytöpaikka on hiekkaista tasannetta. Paikalle tehdyssä tarkastuksessa löydettiin lisää kvartsi-iskoksia. Lähistöllä havaittiin myös pieniä epämääräisiä painanteita, jotka ovat kooltaan 1–2 m. Korkeutensa ja löytöjen perusteella asuinpaikka on mesoliittiselta kivikaudelta (alakohde Välttikangas B).
Vuoden 2018 inventoinnissa havaittiin kaksi kivistä tehtyä rajamerkkiä (ks. alakohde). Avoimen heinittyneen alueen ja metsänrajassa on rajamerkki 1, joka oli kuusi metriä asvaltin reunasta (mittaus keskellä olevaan kiveen). Se muodostuu keskuskivestä, johon on hakattu numero 9 sekä sen ympärillä olevista neljästä viisarikivestä. Tästä rajamerkistä 1 kaksi metriä tielle päin on pyöreä kivi keskellä suorakaiteen muotoista matalaa kivilatomusta. Tämä rajamerkki 2 on aivan ojan reunassa ja kyseessä on ehkä tiealueen lunastuksen yhteydessä käytöstä jäänyt vanhempi rajamerkki. |
| metsakeskus.917010012 |
75 |
Välttikangas |
10002 |
12004 |
13051 |
11019 |
27012 |
505150.00000000 |
6722335.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010012 |
Kampakeraamisen ajan asuinpaikka, joka vuoden 1967 inventointikertomuksen mukaan sijaitsee maantien (Metsäkyläntien) halkaisemalla hiekkaisella kankaalla, jonkin matkaa maantien länsipuolella. Löytöinä on talletettu keramiikkaa. Vuoden 2006 inventoinnissa kohdetta yritettiin paikallistaa tuloksetta. Maasto ei myöskään vastannut vuoden 1967 inventointikertomuksen kuvausta (ks. alakohde Välttikangas A).
Vuonna 2010 ko. alueen läheisyydestä, Metsänkyläntien itäpuolelta löydettiin luuta, kvartsia sekä kivilaji-iskoksia. Löytöpaikka on hiekkaista tasannetta. Paikalle tehdyssä tarkastuksessa löydettiin lisää kvartsi-iskoksia. Lähistöllä havaittiin myös pieniä epämääräisiä painanteita, jotka ovat kooltaan 1–2 m. Korkeutensa ja löytöjen perusteella asuinpaikka on mesoliittiselta kivikaudelta (alakohde Välttikangas B).
Vuoden 2018 inventoinnissa havaittiin kaksi kivistä tehtyä rajamerkkiä (ks. alakohde). Avoimen heinittyneen alueen ja metsänrajassa on rajamerkki 1, joka oli kuusi metriä asvaltin reunasta (mittaus keskellä olevaan kiveen). Se muodostuu keskuskivestä, johon on hakattu numero 9 sekä sen ympärillä olevista neljästä viisarikivestä. Tästä rajamerkistä 1 kaksi metriä tielle päin on pyöreä kivi keskellä suorakaiteen muotoista matalaa kivilatomusta. Tämä rajamerkki 2 on aivan ojan reunassa ja kyseessä on ehkä tiealueen lunastuksen yhteydessä käytöstä jäänyt vanhempi rajamerkki. |
| metsakeskus.917010013 |
75 |
Hietojanvuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
505078.18000000 |
6722668.23800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010013 |
Kampakeraamisen ajan asuinpaikka hiekkakankaalla, jyrkkäpiirteisen Hietojanvuoren länsilaidalla. Maantie leikkaa muinaisjäännöstä. Inventointilöydöt edustavat myöhäistä kampakeramiikkaa. |
| metsakeskus.917010014 |
75 |
Santamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
504658.35200000 |
6722678.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010014 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka soraharjulla Suurijärven pohjoispuolella. Rautatien rakentamisessa syntynyt laaja sorakuoppa on hävittänyt suuren osan harjua ja samalla muinaisjäännöstä. Löydöt edustavat tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa. Asuinpaikka saattaa jatkua myös harjun itäosaan sekä sen itäpuolella olevalle peltoalueelle. |
| metsakeskus.917010015 |
75 |
Kelkkamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504688.33300000 |
6723347.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010015 |
Kivikautinen asuinpaikka maantien halkaisemalla hiekkakankaalla, Kelkkamäki-nimisen kalliokohouman kupeessa. Inventointilöydöt, kvartsit, on talletettu tienleikkauksesta.
Kelkkamäessä on todennäköisesti ehjää kivikautista kulttuurikerrosta ojan ja kallion
välisellä alueella. |
| metsakeskus.917010016 |
75 |
Klemolan seisake |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
504140.00000000 |
6723870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010016 |
Kohde on laaja kivikautinen asuinpaikka-alue muinaisen merenlahden pohjukassa Summanjoen itärannalla, entisen Klemolan seisakkeen vaiheilla. Muinaisjäännösalue ulottuu Koivulan pihamaalta (vanhan maantien varrelta) Rapatin talon kohdalla olevaan rautatien kallioleikkaukseen. Alueen laajuus on noin 100-150 x 450 m, ja se on pahasti maanteiden, rautateiden ja rakennusten tuhoama. Muinaisjäännös on mahdollisesti osa suurempaa asuinpaikkakompleksia, johon kuuluisivat myös Houvanmäki 1:n, Gyllingin kaupan sekä Kivimaan asuinpaikat.
Asuinpaikkaa on tutkittu kaivauksin vuosina 1994 ja 1995. Poikkeuksellisen rikas ja pitkän ajanjakson kattava löytömateriaali käsittää mm. varhaista ja tyypillistä kampakeramiikkaa, kuoppakeramiikkaa, Kaunissaaren keramiikkaa, nuorakeramiikkaa, liuske- ja meripihkariipuksia sekä savi-idolien katkelmia. Asuinpaikan tuhoutuminen jatkuu hiekkaisen rinteen sortumisen myötä. |
| metsakeskus.917010017 |
75 |
Kuusisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
503928.64000000 |
6723927.72400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010017 |
Kohde on laaja kivikautinen asuinpaikka Summanjoen länsirannalla, vastapäätä Klemolan seisakkeen asuinpaikkaa. Asuinpaikka-alue ulottuu maantien varresta Kuusiston talon luota noin 400 metriä pohjoiseen myötäillen joen rantaterassia, joka on suurimmaksi osaksi peltona. Pohjoisessa muinaisjäännöksen yli kulkee vanha rautatie. Alueen eteläosassa on vanha sorakuoppa, jonka reunoilta tulleiden löytöjen myötä asuinpaikka löytyi v. 1952. Asuinpaikalla suoritetuissa kaivauksissa seuraavana vuonna löytyi mm. tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa, mahdollinen karhunpääkirves sekä pii-, kvartsi- ja kiviesineitä. |
| metsakeskus.917010018 |
75 |
Klemolan peltokumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503678.73700000 |
6724297.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010018 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka peltokumpareella rautatien ja Summanjoen välillä. Muinaisjäännös sijaitsee noin 200 metriä luoteeseen Kuusiston asuinpaikasta, ja kohteet ovatkin mahdollisesti muodostaneet yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen Summanjoen länsirannalle. Rautatien rakentaminen on myöhemmin tuhonnut osan kompleksista. Inventointilöytöinä on talletettu hioin ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.917010019 |
75 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
502899.04500000 |
6724957.30000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010019 |
Kohde on Matti Huurteen (1967) löytämä kivikautinen asuinpaikka peltoharjanteella, Summanjoen länsirannalla. Inventointilöytöinä talletettiin tuolloin kvartsia pienen hiekkakuopan reunoilta. Vuonna 2006 tehdyn tarkastuksen yhteydessä myös hiekkakuopan eteläpuolella olevalta peltoalueelta löytyi runsaasti kvartsia sekä palanutta luuta. Löydöt keskittyivät viljellyssä olleen savipellon osan hiekkaiselle alueelle, joka rajautuu maantiehen ja terassin reunaan. Löytöjen ja topografian perusteella paikalla on todennäköisesti yhtenäinen asuinpaikka-alue noin 100 metrin vyöhykkeenä luode-kaakko -suuntaisen terassin päällä. Muinaisjäännös voi korkeutensa puolesta olla mesoliittinen. |
| metsakeskus.917010020 |
75 |
Gyllingin kauppa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504228.51300000 |
6724207.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010020 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee aivan maantien vieressä, Summanjoen itärannalla. Asuinpaikka-alue on maantien itäpuolella rakennusten ja teiden rikkomaa. Maantien länsipuolella muinaisjäännöstä saattaa olla vielä säilyneenä. Inventointilöytöinä asuinpaikalta on talletettu kvartsia. Muinaisjäännös on mahdollisesti osa suurempaa asuinpaikkakompleksia, johon kuuluisivat myös Klemolan seisakkeen, Houvanmäki 1:n sekä Kivimaan asuinpaikat. |
| metsakeskus.917010021 |
75 |
Houvanmäki 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504078.57500000 |
6724427.52800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010021 |
Kivikautinen asuinpaikka Houvanmäen hiekkaisella lounaisrinteellä, Summanjoen itärannalla. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kivilaji-iskoksia maantien leikkauksesta noin 100 metrin matkalta. Muinaisjäännös on mahdollisesti osa suurempaa asuinpaikkakompleksia, johon kuuluisivat myös Klemolan seisakkeen, Gyllingin kaupan sekä Kivimaan asuinpaikat |
| metsakeskus.917010022 |
75 |
Houvanmäki 2 |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
504058.58400000 |
6724637.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010022 |
Houvanmäen jyrkällä lounaislaidalla rapakivikalliossa on noin 2 metriä leveä ja yli 20 metriä pitkä juonne maasälpäporfyyriä eli paikkakuntalaisittain "maksakiveä". Kiveä on louhittu vielä historiallisella ajalla saunankiukaisiin, mutta koska sitä esiintyy yleisesti alueen kivikautisilla asuinpaikoilla raaka-aineena, on esiintymä mahdollisesti ollut käytössä jo esihistoriallisella ajalla.
Vuoden 2015 tarkastuksessa louhitun porfyyrijuonen havaittiin jatkuvan huomattavasti aiempia tietoja laajemmalle alueelle. Louhittu juoni jatkuu aiemmin raportoidusta puisteestä noin 100 metrin päähän pohjoiseen mäen päälle ja noin 200 metrin päähän etelään jyrkänteen reunan alaosaa. |
| metsakeskus.917010023 |
75 |
Kivimaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503798.68800000 |
6724697.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010023 |
Kivikautinen asuinpaikka teitten ja rakennusten rikkomalla metsärinteellä ja tonttimaalla, Summanjoen itärannalla. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu pikkutaltta ja kvartsia. Muinaisjäännös on mahdollisesti osa suurempaa asuinpaikkakompleksia, johon kuuluisivat myös Klemolan seisakkeen, Gyllingin kaupan sekä Houvanmäki 1:n asuinpaikat. |
| metsakeskus.917010024 |
75 |
Sartonen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
503048.97900000 |
6725796.96500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010024 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka hiekkaisella metsikkö- ja peltorinteellä, Summanjoen itärannalla. Inventointilöytöinä on talletettu kvartsia. Muinaisjäännös voi korkeutensa puolesta olla mesoliittinen. |
| metsakeskus.917010025 |
75 |
Koskela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
501599.58100000 |
6723277.97600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010025 |
Kohde on ehjä kivikautinen asuinpaikka peltorinteellä, pienen Summanjokeen laskevan Peringinojan pohjoispuolella. Kohteeseen liittyy irtolöytöjä; inventointilöytöinä paikalta on talletettu talttoja sekä kvartsia. Muinaisjäännös voi korkeutensa puolesta olla mesoliittinen. |
| metsakeskus.917010026 |
75 |
Lännenmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
508586.76700000 |
6723208.04100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010026 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka länteen viettävällä hiekkaisella peltorinteellä, Kirkkovuori -nimisen kalliokohouman länsipuolella, muinaisen merenlahden pohjukassa. Paikalta on talletettu inventointilöytöinä varhaista ja tyypillistä kampakeramiikkaa ym. asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.917010027 |
75 |
Haralinmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
511485.63500000 |
6716360.80400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010027 |
Kirkkojärven itärannalla kohoavan Haralinmäen luoteisrinteellä, kuusta kasvavassa kivikkoisessa kalliomaastossa on ainakin kolme suorakaiteen muotoista kivilatomusta. Röykkiö a on suorakaiteen muotoinen ja kooltaan noin 3 x 4,5 metriä. Röykkiö b on saman muotoinen, mutta hajotettu ja kooltaan noin 3 x 5 metriä. Röykkiö (tai latomus) c sijaitsee röykkiöstä b noin 10 m luoteseen, ja sen koko on noin 1 x 2 metriä. Alueella saattaa olla enemmänkin röykkiöitä, mutta myös luonnonkivikkoa.
Perimätiedon mukaan kyseessä olisivat rannikolle kalastamaan saapuneiden eränkävijöiden kalasaunojen pohjat. Röykkiöt a ja b on tutkittu kaivauksin, jolloin molemmissa havaittiin suuremmista kivistä ladottu reunakehä ja toisessa raunion keskellä pystyyn tuettu laakakivi. Löytöinä saatiin ainoastaan hiiltä. Kaivaushavaintojen perusteella kyseessä ovat ennemminkin hautaröykkiöt kuin rakennustenpohjat. |
| metsakeskus.917010028 |
75 |
Ilkanpyöli |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
514924.24400000 |
6716370.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010028 |
Kirkkokallio-nimisen kalliokohouman lounaislaidalla, pienellä kalliolla tien varressa on röykkiö, jonka koko on 4 x 8 metriä. Hiidenkiuas on hajanainen; paikalla on ehkä alkujaan ollut kaksi röykkiötä rinnatusten. |
| metsakeskus.917010028 |
75 |
Ilkanpyöli |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
514924.24400000 |
6716370.81900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010028 |
Kirkkokallio-nimisen kalliokohouman lounaislaidalla, pienellä kalliolla tien varressa on röykkiö, jonka koko on 4 x 8 metriä. Hiidenkiuas on hajanainen; paikalla on ehkä alkujaan ollut kaksi röykkiötä rinnatusten. |
| metsakeskus.917010030 |
75 |
Saunaniemi |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
510615.97100000 |
6717650.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010030 |
Kirkkojärven pohjoispuolisella Saunaniemellä, Variskalliolla on epämääräisiä kivikoita. Latomukset ovat pieniä kivikasoja, joiden halkaisija on noin 1,5 m. Kyseessä ovat todennäköisimmin esihistoriallisia röykkiöitä myöhäisemmät jäännökset tai luonnonkivikko. |
| metsakeskus.917010032 |
75 |
Rutakorpi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
515623.95800000 |
6718030.15400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010032 |
Röykkiöt sijaitsevat Mäntyjoen pohjoispuolella, pienellä Takaharju-nimisellä mäellä noin 3 metrin päässä toisistaan. Suhteellisen ehjien hiidenkiukaitten halkaisijat ovat 5 ja 6 metriä. |
| metsakeskus.917010033 |
75 |
Rännärinoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510625.95200000 |
6722408.36900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010033 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka metsäisellä rinteellä Puustellinharjun asuinpaikkaa vastapäätä, Rännärinojan eteläpuolella, Vehkjärven ja Vähäjärven välisellä kannaksella. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsia maantien leikkauksesta noin 20 metrin matkalta. |
| metsakeskus.917010034 |
75 |
Puustellinharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510575.96900000 |
6722498.33300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010034 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka Puustellinharjun länsirinteellä pellolla, Vehkjärven ja Vähäjärven välisellä kannaksella, Rännärinojan pohjoispuolella Rännärinojan asuinpaikkaa vastapäätä. Maantie leikkaa asuinpaikka-alueen yläosaa. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kiviesineen sirpale sekä kvartsia. |
| metsakeskus.917010035 |
75 |
Ahola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510515.99100000 |
6722788.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010035 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka Vehkjärven luoteisrannan peltorinteellä maantien ja Vehkjärven välillä. Paikalta on inventointilöytöinä talletettu kvartsia. Kohde muodostaa todennäköisesti yhtenäisen asuinpaikka-alueen noin 140 m koilliseen olevan Mokkalan asuinpaikan kanssa. |
| metsakeskus.917010036 |
75 |
Mokkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510565.97300000 |
6722918.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010036 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka Vehkjärven luoteisrannan peltorinteellä maantien ja Vehkjärven välillä. Paikalta on inventointilöytöinä talletettu kvartsia. Kohde muodostaa todennäköisesti yhtenäisen asuinpaikka-alueen noin 140 m lounaaseen olevan Aholan asuinpaikan kanssa. |
| metsakeskus.917010037 |
75 |
Jaskala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510675.92400000 |
6722788.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010037 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka peltorinteellä ja piha-alueella Vehkjärven luoteispuolella, Rännärinpohja -nimisen soistuvan lahdelman pohjoisrannalla. Asuinpaikka-alue on osaksi rakennusten rikkoma. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu vain kvartsia, mutta Matti Huurteen (1967) inventointikertomuksessa mainitaan, että paikalta olisi joskus löytynyt myös keramiikkaa. Kivikautinen muinaisjäännös sijaitsee osittain Vehkjärven vanhalla kylätontilla. |
| metsakeskus.917010038 |
75 |
Lautamies-Uski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
511125.74400000 |
6722978.14300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010038 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka pihamaalla ja pellolla Vehkjärven pohjoisrannalla. Asuinpaikka on osaksi rakennusten hävittämä. Irtolöytöinä on talletettu kiviesineitä ja varhaiskampakeramiikkaa. Lintulahden eli Lautamies-Uskin talon isännän, Ahti Uskin, löytämä keramiikka on ilmeisesti peräisin hänen talonsa länsipuolella olevasta pellosta. Rantakallion tilan kaakkoispuolelle hiekkaiseen peltoon v. 1995 tehdyissä kahdessa ristikkäisessä koeojassa (pituudet 30 ja 15 m) ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Kohde sijaitsee osittain Vehkjärven vanhalla kylätontilla. |
| metsakeskus.917010039 |
75 |
Tonttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
511125.74100000 |
6723562.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010039 |
Vehkjärven pohjoispuolelle levittäytyvä laaja kivikautinen asuinpaikkavyöhyke, jonka leveys on noin 50 m ja pituus noin 800 m. Asuinpaikka sijaitsee Vehkjärven kylätien eteläpuolisilla pelto- ja metsärinteillä ulottuen idästä Kivelän talon kohdalta länteen voimajohtolinjan kohdalle. Alue on osaksi rakennusten ja voimajohtolinjojen rikkomaa. Asuinpaikka-alueen länsiosa maantien itäpuolella on parhaiten säilynyt. Löydöt käsittävät varhaista ja tyypillistä kampakeramiikkaa, asbestikeramiikkaa, kvartsia ym. Ylin osa alueen länsipäässä on todennäköisesti ollut asuttu jo esikeraamisella ajalla. |
| metsakeskus.917010039 |
75 |
Tonttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
511125.74100000 |
6723562.90100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010039 |
Vehkjärven pohjoispuolelle levittäytyvä laaja kivikautinen asuinpaikkavyöhyke, jonka leveys on noin 50 m ja pituus noin 800 m. Asuinpaikka sijaitsee Vehkjärven kylätien eteläpuolisilla pelto- ja metsärinteillä ulottuen idästä Kivelän talon kohdalta länteen voimajohtolinjan kohdalle. Alue on osaksi rakennusten ja voimajohtolinjojen rikkomaa. Asuinpaikka-alueen länsiosa maantien itäpuolella on parhaiten säilynyt. Löydöt käsittävät varhaista ja tyypillistä kampakeramiikkaa, asbestikeramiikkaa, kvartsia ym. Ylin osa alueen länsipäässä on todennäköisesti ollut asuttu jo esikeraamisella ajalla. |
| metsakeskus.917010040 |
75 |
Lempiö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
510825.86200000 |
6724317.59900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010040 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka pelto- ja metsärinteellä. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsia. |
| metsakeskus.917010041 |
75 |
Männistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512545.17000000 |
6722708.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010041 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka Vehkjärven itäpuolella, peltorinteellä Männistön talosta noin 270 m kaakkoon. Paikalta on talletettu inventointilöytöinä kvartsia. |
| metsakeskus.917010042 |
75 |
Ahola/Punamultapelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512865.04000000 |
6723357.99500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010042 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka peltorinteellä Vehkajoen pohjoispuolella, uuden ja vanhan maantien välillä. Pellossa on ollut näkyvissä selkeä voimakkaan punainen alue pellon etelärinteessä hiekkaisella alueella. Värjäytyneen alueen pinnasta on löytynyt kvartsi-iskoksia.
Peltoalueen nimi on Punamultapelto, jota on syytä käyttää myös kohteen nimenä, jotta se ei sotkeudu toiseen Ahola-nimiseen asuinpaikkaan Vehkajärven länsipuolella. |
| metsakeskus.917010043 |
75 |
Kuorikka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512305.26800000 |
6723517.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010043 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka pelto- ja metsärinteellä, Paijärvestä Vehkajärveen virtaavan Vehkajoen pohjoispuolella. Paikalta on inventointilöytöinä talletettu kvartsia. Muinaisjäännös muodostaa mahdollisesti Hanisuonkankaan ja Hanisuon asuinpaikkojen kanssa yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen Sikoliininmäen itäpuoliselle metsä- ja peltorinteelle Vehkajokeen laskevan pienen ojan länsirannalle. |
| metsakeskus.917010044 |
75 |
Hanisuonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
512275.27300000 |
6723957.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010044 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka mäntykankaalla, Paijärvestä Vehkajärveen virtaavan Vehkajoen pohjoispuolella. Paikalta on inventointilöytöinä talletettu kvartsia pienen hiekkakuopan reunoilta. Muinaisjäännöksestä noin 200 m pohjoiseen, samalla terassilla, on iso hiekkakuoppa, mutta maasto on muuten ehyttä lukuun ottamatta metsäautoteitä. Asuinpaikka voi korkeutensa puolesta olla mesoliittinen. Muinaisjäännös muodostaa mahdollisesti Hanisuon ja Kuorikan asuinpaikkojen kanssa yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen Sikoliininmäen itäpuoliselle metsä- ja peltorinteelle Vehkajokeen laskevan pienen ojan länsirannalle. |
| metsakeskus.917010045 |
75 |
Hanisuo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512415.22400000 |
6724027.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010045 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka hiekkaisen mäntykankaan ja pellon rajalla, Paijärvestä Vehkajärveen virtaavan Vehkajoen pohjoispuolella. Paikalta on talletettu irtolöytönä lahjoitettu kourutaltta sekä inventointilöytöinä kvartsia. Muinaisjäännöksestä noin 200 m luoteeseen, on iso hiekkakuoppa, mutta maasto on muuten ehyttä lukuun ottamatta metsäautoteitä ja paria pienempää hiekkakuoppaa. Muinaisjäännös muodostaa mahdollisesti Hanisuonkankaan ja Kuorikan asuinpaikkojen kanssa yhtenäisen asuinpaikkavyöhykkeen Sikoliininmäen itäpuoliselle metsä- ja peltorinteelle Vehkajokeen laskevan pienen ojan länsirannalle. |
| metsakeskus.917010046 |
75 |
Harjula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
514384.43100000 |
6723018.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010046 |
Kohde on vasarakirveskulttuurin asuinpaikka peltorinteellä, Paijärven kaakkoispuolella. Paikalta on inventointilöytöinä talletettu kvartsia ja olkakirves. |
| metsakeskus.917010047 |
75 |
Rinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
514454.40000000 |
6723467.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010047 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka etelään viettävällä peltorinteellä, Paijärven itäpuolella. Paikalta on talletettu inventointilöytöinä kvartsia. Muinaisjäännös voi korkeutensa puolesta olla mesoliittinen. |
| metsakeskus.917010048 |
75 |
Töyrylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
514324.45000000 |
6723907.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010048 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka etelään viettävällä peltorinteellä, Paijärven koillispuolella. Paikalta on talletettu inventointilöytöinä kvartsia. |
| metsakeskus.917010050 |
75 |
Lamminmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
523820.61000000 |
6727466.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010050 |
Kohde on vasarakirveskulttuurin asuinpaikka peltoalueella, soistuneen Lamminjärven itäpuolella ja Onkamaanjoen pohjoisrannalla. Paikalta on talletettu nuorakeramiikkaa ym. asuinpaikkalöytöjä irto-, inventointi- ja kaivauslöytöinä. |
| metsakeskus.917010051 |
75 |
Hitonharjun Pirunpesä |
10002 |
12012 |
13124 |
11019 |
27000 |
520691.80800000 |
6740745.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010051 |
Kohde on mahdollisesti jo kivikaudella käytössä ollut kvartsilouhos aivan Haminan pohjoisosassa. Hitonharjunmäen kaakkoisrinteen kalliopaljastumassa on koverrettu luolamainen onkalo tasaisessa rapakivikalliossa kvartsijuonteen kohdalla. Onkalon suuaukko on kooltaan noin 40 x 50 cm ja laajenee syvemmällä luolaksi, johon mahtuu 4–5 miestä. Luolan syvyys on noin 1,5 m. Louhosluolan välittömässä läheisyydessä, samassa kalliorinteessä, on kolme kovertumaa kvartsisuonien kohdalla. Paikalta on talletettu inventointilöytöinä mahdollinen iskukivi sekä kvartsinäytteitä. Kohde on myös luonnonsuojelulain rauhoittama. Rauhoituskilpi on rikottu. |
| metsakeskus.917010052 |
75 |
Heinsuo 1 |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
502149.39100000 |
6716150.84600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010052 |
Haminan länsiosassa, alavan suopellon keskellä on suuri rapakivinen siirtolohkare, jonka koko on noin 4 x 6 m, ja korkeus 1,5 - 1,8 m. Kiven lounaisen viiston pinnan itäosassa on pyöreä kuoppa, jonka halkaisija on 10 cm ja syvyys 5 cm. Kiven vieressä kasvavan suuren kuusen oksat peittävät kuppia. |
| metsakeskus.917010053 |
75 |
Heinsuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
502049.42900000 |
6715741.00700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010053 |
Kohde on kivikautinen asuinpaikka Haminan länsiosassa, Heinsuon pellon eteläpuolella sorarinteessä, laajan sorakuopan itäpuolella. Alue on ilmeisesti kivikaudella ollut aivan mantereen yhteydessä oleva iso saari. Inventointi- ja tarkastuslöytöinä paikalta on talletettu kivikirves ja kvartsia. |
| metsakeskus.917010054 |
75 |
Savilahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
522453.00000000 |
6701642.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010054 |
Kohde käsittää röykkiön ja laivalatomuksen, jotka sijaitsevat noin 50 m etäisyydellä toisistaan kaakkoon työntyvien kallioselänteiden kärjessä lähellä Savilahden rantaa, Kuorsalon saaren kaakkoisreunassa. Kallioharjanteiden välissä on soistunut uoma, joka johtaa Vanhankylänlahteen, jonka rannalla Kuorsalon vanha kylätontti on sijainnut.
Itäisemmän röykkiön 1 halkaisija on noin 8 m ja korkeus vajaa metri. Se on purettu keskeltä miltei pohjaan saakka, ja kivet on kasattu puolikaaren muotoon röykkiön itäsivulle. Kaivaustutkimuksissa laivalatomukseksi osoittautuneen läntisemmän "röykkiö 2:n" koko on 5,8 x 3,6 metriä, ja se on tehty harvemmasta kiveyksestä kuin röykkiö 1. Kaivauslöytöinä talletettiin hioimen katkelmia, kolme piikaavinta, kaksi rautaista nuolenkärkeä, nauloja ja niittejä (laivalatomuksesta), palanutta luuta sekä hiiltä. Radiohiiliajoitusten mukaan röykkiö kuuluu viikinkiaikaan, 800-900-luvuille jKr. |
| metsakeskus.917010055 |
75 |
Houtere |
10002 |
12004 |
13048 |
11006 |
27000 |
519392.00000000 |
6701946.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010055 |
Houteren saaren pohjoispäässä sijaitsevan kallion laella olevaan pirunpeltoon on muokattu monimutkainen valleista ja kumpareista muodostuva järjestelmä, jossa erottuu selvimmin kaarevia valleja. Alue, jossa kivikkoa on muokattu, on laajuudeltaan noin 15 x 40 m, ja sen suunta on kaakosta luoteeseen. Vallien korkeus on keskimäärin 1,5 m. Rakenne saattaa liittyä esim. Pietarin 1700-luvun kivikauppaan. |
| metsakeskus.917010056 |
75 |
Iiviikinvuori |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
520422.09000000 |
6704105.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010056 |
Ryssänuuni sijaitsee Kuorsalon saaren luoteispäässä olevan Iiviikinvuoren koillisreunassa, kuusikkoisessa kallionotkossa. Se on rakennettu suurehkon maakiven länsipuolelle niin, että kiven kylki muodostaa uunin itäreunan. Uunin pituus on noin 3 m ja leveys 2 m. Uunin katto on romahtanut. |
| metsakeskus.917010057 |
75 |
Lokapää 1 & 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
501989.48200000 |
6711382.76400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010057 |
Hiidenkiuas ja laivalatomusta muistuttava röykkiö sijaitsevat Hevossaaren läpi kulkevan tien länsipuolella, Ruunanpohjanvuoren kaakkoisreunalla, pientä mäntyä kasvavassa metsikössä kalliopohjalla. Röykkiöt ovat noin 80 metrin etäisyydellä toisistaan. Röykkiö 1 on halkaisijaltaan noin 4 metriä ja keskeltä pengottu, mutta selkeästi erottuva. Laivalatomusta muistuttava röykkiö 2 on epämääräisempi, matala (1-2 kivikerrosta) ja ilmeisesti länsipuoleltaan hajonnut. |
| metsakeskus.917010058 |
75 |
Pörstinki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
521751.57000000 |
6700997.04300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010058 |
Kohde sijaitsee Kuorsalon saaren eteläpuolella olevan pienen Pörstingin saaren korkeimmalla kohdalla, saaren pohjoisreunalla, moreenipohjalla. Paikalta löytyi tavallista suuremmista kivistä tehty, epätavallisen korkea ja epäsymmetrinen röykkiö vuonna 1992 paikallisen ilmoituksen perusteella.
Kaivaustutkimuksissa vuonna 1994 kävi ilmi, että halkaisijaltaan noin 6 metriä olevan röykkiön ympärillä oli laajahko noin 9 metriä halkaisijaltaan oleva yksikerroksinen, pyöreähkö kiveys, jossa havaittiin kehämäisiä rakenteita. Röykkiön pintakiveystä poistettaessa esiin tuli huolellisesti kylmämuurattu, kooltaan noin 3,5 x 4,5 metriä oleva neliömäinen kiveys, jonka pinta kallistui viistosti etelään. Rakenne osoittautui väylämerkiksi eli kummeliksi, minkä varmistivat myös vanhan öljymaalin jäljet muutamissa kivissä.
Kummelin alla oleva kehämäinen kiveys tulkittiin muinaishaudan pohjakiveykseksi, jossa erottui halkaisijaltaan noin 4,5 metriä oleva reunakehä sekä keskellä hieman hiilensekaista hiekkamoreenia. Korkeutensa perusteella mahdollinen muinaishauta olisi tehty aikaisintaan aivan rautakauden lopussa.
Muinaisjäännöstä entisöitäessä pyrittiin havainnollistamaan molemmat ajalliset kerrostumat. Muinaishaudan pohja jätettiin esiin ja sen päällä ollut epämääräinen täytekiveys kasattiin röykkiön kaakkoispuolelle. Kummelirakennelma ladottiin selkeämmäksi niin, että syntyi etelään viettävä pintarakenne. Saaren länsirannan kalliolla on myös vanha kummeli (pkoo:6703775, ikoo:3521910).
|
| metsakeskus.917010059 |
75 |
Västäri |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
521851.55400000 |
6696648.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010059 |
Kaksi esineistön perusteella viikinkiaikaisiksi ajoitettua hautaröykkiötä sijaitsevat rantakalliolla, Västärin saaren kaakkoispäässä olevan niemen itäreunalla. Ylempi röykkiö (1) sijaitsee kallion tasaisella lakialueella saaren eteläosan korkeimmalla kohdalla, noin 45 metrin päässä rantaviivasta. Alempi röykkiö (2) sijaitsee kalliotasanteen reunalla, röykkiöön 1 nähden noin 1,5 metriä alempana ja noin 35 metrin etäisyydellä rannasta.
Miltei ehjän, pyöreän röykkiön 1 halkaisija on noin 5 metriä ja korkeus noin 0,4 m. Röykkiön reunoilla havaittiin kaivaustutkimuksissa vuosina 1993 ja 1994 neljä kivistä ladottua sakaramaista ulkonemaa, jotka noudattavat likipitäen pääilmansuuntia. Röykkiön 1 löytöjä olivat mm. viikinkiaikaisen palaneen luukamman ja pronssikorujen katkelmat, ontot pronssihelmet, rautaveitsen katkelma sekä palanut luu. Röykkiössä oli merkkejä vahvasta tulenpidosta, pintakallio oli paikoin lohkeillut kuumuudessa. Röykkiöstä 1 löytyneestä hiilestä tehty radiohiiliajoitus osui 1300-luvulle. On mahdollista, että hautakiveyksen päällä on pidetty tulta joskus keskiajalla, ja hiiltä on varissut kivien väliin.
Röykkiö 2 paljastui vuoden 1994 kaivauksissa 5,7 metrin pituiseksi ja 3,5 metrin levyiseksi, pitkänomaiseksi rakenteeksi, joka levenee hieman koillispäästään. Röykkiön morfologiset piirteet viittaavat siten laivalatomukseen. Ainoana löytönä röykkiöstä 2 saatiin pronssivartaan katkelma.
|
| metsakeskus.917010060 |
75 |
Kipanaisenniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
522311.36900000 |
6696838.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010060 |
Tammion saaren Kipanaisenniemen kallioisen luoteiskärjen laella on röykkiö ja laivalatomus. Röykkiö, jonka halkaisija on 9 metriä ja korkeus 1,5 metriä, sijaitsee laen korkeimmalla kohdalla kivikkoisessa männikössä. Sitä on kaiveltu melko pahasti. Laivalatomuksen tyyppinen, pitkänomainen rakenne on kooltaan noin 4 x 2,5 metriä ja sijaitsee röykkiöstä noin 10 m eteläkaakkoon. Latomuksen pohjoispää on purettu.
Laivalatomuksesta noin 15 m eteläkaakkoon, suurehkon maakiven kyljessä on ryssänuuniksi nimitetty kivirakenne, joka on kooltaan 1 x 1,5 metriä. Kyseessä saattaa olla konekivääripesäke suojapoteroineen. |
| metsakeskus.917010061 |
75 |
Suurivuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
506347.69100000 |
6717930.14700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.917010061 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Suurivuoren ja Luoperinvuoren välissä, pienellä lounaaseen viettävällä tasanteella noin 300 m Suurivuoren läpäisevän rautatietunnelin läntisestä suuaukosta kaakkoon. Maasto on loivasti lounaaseen Summajokeen päin viettävää kuusi- ja mäntymetsää. Paikka on osittain tuhoutunut hiekanoton ja eroosion takia. Asuinpaikan säilynyt osa rajoittuu ilmeisesti koillisessa ja kaakossa sorateihin ja luoteessa Suurivuoren jyrkähköön kaakkoisrinteeseen. Inventointilöytöinä on talletettu tyypillistä kampakeramiikkaa sekä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.918000001 |
918 |
Peräniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
209357.99700000 |
6738775.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918000001 |
Kohde sijaitsee 200 m etelään Uudenkaupungin tiestä ja 400 m itään Rautilann johtavasta tiestä. Paikka on peltojen keskellä, ent. pappilan itä-koillispuolella oleva kallioinen saareke. Kohde käsittää kuppikiven, matalan röykkiön sekä asuinpaikan. |
| metsakeskus.918000001 |
918 |
Peräniitty |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27000 |
209357.99700000 |
6738775.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918000001 |
Kohde sijaitsee 200 m etelään Uudenkaupungin tiestä ja 400 m itään Rautilann johtavasta tiestä. Paikka on peltojen keskellä, ent. pappilan itä-koillispuolella oleva kallioinen saareke. Kohde käsittää kuppikiven, matalan röykkiön sekä asuinpaikan. |
| metsakeskus.918000001 |
918 |
Peräniitty |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209357.99700000 |
6738775.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918000001 |
Kohde sijaitsee 200 m etelään Uudenkaupungin tiestä ja 400 m itään Rautilann johtavasta tiestä. Paikka on peltojen keskellä, ent. pappilan itä-koillispuolella oleva kallioinen saareke. Kohde käsittää kuppikiven, matalan röykkiön sekä asuinpaikan. |
| metsakeskus.918000002 |
918 |
Hiivistenmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
215049.72300000 |
6736391.32400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918000002 |
Kohde sijaitsee Hiivistenmäen koillispuolella olevan matalamman reunamoreenimuodostuman länsipuolella. Alue on hyvin kivikkoista. Länteen viettävässä rinteessä Huukaisten kylän rajalinjan tuntumassa (joka merkitty maastoon osan matkaa kivirivillä) on v. 1999-2000 havaittu 2-3 kiviröykkiötä (röykkiöt 18 ja 19), jotka voivat myös olla alueella esiintyvään reunamoreenikivikkoon liittyviä luonnonmuodostumia.
Noin 100-220 m kaakkoon on v. 2004 inventoinnissa paikallistettu 17 röykkiötä, joista osa epävarmoja, mahdollisesti luonnollista kivikkoa. Kaakkoiset röykkiöt ovat halkaisijaltaan enintään n. 5-6 m, pienin vain n. 2-metrinen. Korkeus on yleensä vajaasta puolesta metristä noin metriin. Ne ovat usein pengottuja. Röykkiöt sijaitsevat osittain Mannerkaistin kylän, osin Saarikkalan kylän puolella ja rajalinjallakin. Röykkiöalueen itäosassa on lisäksi laakea 1,4x1,6 m kokoinen ja 0,4 m paksu kivi, jonka alle asetettu kivikiila. Inventoinnin yhteydessä alueelle tehtin pieniä koepistoja, joista ei tullut löytöjä, mutta parista koekuopasta tehtiin kulttuurikerrokselta vaikuttavia havaintoja, myös hiiltä ja nokimaata. |
| metsakeskus.918010001 |
918 |
Amberla |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
210140.67100000 |
6740585.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010001 |
Metsäharjanteella on ainakin 3 vaatimatonta kiviröykkiötä, joista 2 tilan 7:15 puolella ja yksi sen eteläpuolella metsätieuran erottamana tilan 1:54 puolella. Röykkiö 1 on soikea suunnassa SW-NE, pituudeltaan n. 6 m ja leveydeltään n. 3 m ja sammalen peitossa. Se on ajouran N-puolella tilan 7:15 puolella. Röykkiö 2 on edellisestä 10 m länteen ja ilmeisesti hajotettu. Röykkiö 3 sijoittuu edellisestä 6 m SE tilan 1:54 puolelle ja n. 3 m rajasta. Se on ison maakiven eteläpuolella, halkaisijaltaan n. 5 m ja koottu päänkokoisista kivistä. Röykkiöt ovat matalalla metsäharjanteella, joka luoteeseen jatkuessaan muuttuu kalliopaljastumaksi. Vinkkilästä Rahkmalaan johtava tie on n. 200 m itäpuolella. Vinkkilän risteyksestä kohteelle johtavan polun varteen on n. 1,7 km. Muita kiviröykkiöitä on n. 0,8 - 1,2 km päässä luoteen suunnalla. |
| metsakeskus.918010002 |
918 |
Pankkio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209486.93700000 |
6741017.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010002 |
Metsäisen kalliokumpareen lakialueella on ainakin 3-5 kivistä kasattua röykkiötä.
1. Kumpareen korkeimmalla kohdalla halkaisijaltaan 8-metrinen röykkiö. Kiviä on useammassa kerroksessa. Osittain sammalen peitossa ja puita kasvava. Paikka onmäen E-NE-reunaa.
2. Edellisestä NW n. 16 m, kalliopohjalla. Pieni ladelma, halkaisijaltaan n. 2,5 m mäen lakialueen N-reunassa.
3. Edellisestä n. 6 m W on mäen länsireunalla kalliopohjalla pyörehkö röykkiö, jonka halkaisija n. 6 m. Päällys kasvaa lehtipuita.
4-5. Mäen lakialueen E-NE-reunalla on kivikkoa, joka sisältää ilm. hautaröykkiöitä tai kiviladelmia. Kivikosta länteen on ilm. luonnonkivikkoa. |
| metsakeskus.918010003 |
918 |
Pullila I |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209448.95100000 |
6741583.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010003 |
Kaksi röykkiötä kallioalueen länsiosassa, jonka alapuolella lännessä suhteellisen jyrkän rinteen juurella on peltoalue ja Mustanjärvenoja n. 100 m etäisyydellä. Rahkmalaan johtavalta tieltä on matkaa n. 1,5 km. Röykkiöistä alempi ja lännempänä oleva on lounaaseen viettävän kallioterassin lounaisosassa. Se on luode-kaakkosuuntaisesti soikea ja n. 5,5 m pitkä leveyden ollessa n. 4 m. Röykkiön päissä on isot maakivet ja se on avattu keskeltä. Röykkiö on koottu päänkokoisista ja sitä suuremmista kivistä. Ympäristö on mäntyä kasvavaa. Toinen röykkiöistä on idempänä ja ylempänä kalliolla. Se on likimain nelikulmainen ja kooltaan n. 4 x 4 m. Isommat kivet sijoittuvat sen reunoille ja keskellä on päänkokoisia ja sitä suurempia kiviä. Tämäkin röykkiö on avattu keskeltä aina pohjaan saakka. Tämän ympärillä on luonnonkiviä. Kohde on sijainniltaan näyttävä. Röykkiökohteet Pullila 2-3 sijaitsevat 150-300 m idän suunnassa. |
| metsakeskus.918010004 |
918 |
Pullila 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209734.83200000 |
6741527.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010004 |
Röykkiö sijaitsee keskiosissa kalliokukkulaista metsäaluetta, kalliokumpareen lakialueella, n. 900 m Rahkmalan tiestä länteen. Mustanjärvenoja on n. 350 m etäisyydellä länsilounaassa ja peltoalue n. 100 m etelän suunnalla. Vaatimaton röykkiö on ilmeisesti vain osittain säilynyt: Siitä on jäljellä kolme suurempaa kiveä rivissä ja näiden ymåpärillä joukko pienempiä kiviä. Röykkiö on matala, kooltaan n. 3x4 m, etelä-pohjoissuunnan ollessa suurempi..Ympäristö on harvaa männikköä kasvava. Röykkiökohteet Pullila 1 ja 3 sijaitsevat samalla kallioalueella, n. 150-300 m länteen. |
| metsakeskus.918010004 |
918 |
Pullila 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209734.83200000 |
6741527.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010004 |
Röykkiö sijaitsee keskiosissa kalliokukkulaista metsäaluetta, kalliokumpareen lakialueella, n. 900 m Rahkmalan tiestä länteen. Mustanjärvenoja on n. 350 m etäisyydellä länsilounaassa ja peltoalue n. 100 m etelän suunnalla. Vaatimaton röykkiö on ilmeisesti vain osittain säilynyt: Siitä on jäljellä kolme suurempaa kiveä rivissä ja näiden ymåpärillä joukko pienempiä kiviä. Röykkiö on matala, kooltaan n. 3x4 m, etelä-pohjoissuunnan ollessa suurempi..Ympäristö on harvaa männikköä kasvava. Röykkiökohteet Pullila 1 ja 3 sijaitsevat samalla kallioalueella, n. 150-300 m länteen. |
| metsakeskus.918010005 |
918 |
Pullila 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
209590.89000000 |
6741490.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010005 |
Samalla metsäisellä kallioalueella, jossa ovat kohteet röykkiökohteet Pullila 1-2, on kalliokukkulan etelärinteen puolivälissä kalliopaljastuma-alueen eteläreunalla kallioiden välissä etelääntyöntyvä kieleke, jossa on pieni pyöreä kiviröykkiö, n. 35 m halkaisijaltaan. Röykkiökiviä on heitelty tai vierinyt alemmas rinteeseen. Röykkiöstä n. 55-60 m pohjoiseen mäen lakialueella on toinen röykkiö, halkaisijaltaan n. 3 m. Tämän kivet ovat päänkokoisia ja suurempia ja ne ovat osittain sammalen peitossa. Viimeksi mainittu röykkiö on lakialueen itäreunassa, jonka pohjoispuolella on jyrkähkö kallioalue. Eteläpuolella olevaan peltoalueeseen on matkaa n. 100 m ja lounaan puolella olevaan Mustanjärvenojaan n. 200 m. Alue on n. 1 km päässä Rahkamalan tiestä länteen. Röykkiökohde Pullilla 1 on n. 150 m länteen ja Pullila 2 n. 150 m itään. |
| metsakeskus.918010005 |
918 |
Pullila 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
209590.89000000 |
6741490.25000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010005 |
Samalla metsäisellä kallioalueella, jossa ovat kohteet röykkiökohteet Pullila 1-2, on kalliokukkulan etelärinteen puolivälissä kalliopaljastuma-alueen eteläreunalla kallioiden välissä etelääntyöntyvä kieleke, jossa on pieni pyöreä kiviröykkiö, n. 35 m halkaisijaltaan. Röykkiökiviä on heitelty tai vierinyt alemmas rinteeseen. Röykkiöstä n. 55-60 m pohjoiseen mäen lakialueella on toinen röykkiö, halkaisijaltaan n. 3 m. Tämän kivet ovat päänkokoisia ja suurempia ja ne ovat osittain sammalen peitossa. Viimeksi mainittu röykkiö on lakialueen itäreunassa, jonka pohjoispuolella on jyrkähkö kallioalue. Eteläpuolella olevaan peltoalueeseen on matkaa n. 100 m ja lounaan puolella olevaan Mustanjärvenojaan n. 200 m. Alue on n. 1 km päässä Rahkamalan tiestä länteen. Röykkiökohde Pullilla 1 on n. 150 m länteen ja Pullila 2 n. 150 m itään. |
| metsakeskus.918010006 |
918 |
Lallinen |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
209013.16500000 |
6733202.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010006 |
Kohde sijaitsee pitkän Mynälahdelta luoteeseen suuntautuvan merenlahden Vehmassalmen koillisrannalla, n. 600 m Rautilan maatalousoppilaitoksen luoteispuolella. Väylä on vielä rautakaudella ollut kulkukelpoinen suuret maa-alueet halkaiseva sisäsaaristoreitti Mynälahden ja Lokalahden välillä.
Vain vuoren lounaissivu on pystysuora kalliosivu. Luoteeessa, koillisessa ja kaakossa linnavuori rajautuu n. ½ m korkeaan ja leveään kivivalliin, joka jyrkänteen lisäksi muodostaa n. 30x40 m suuruisen melko säännöllisen suljetun lakialueen. Pääasiassa tämä on kalliota, osin myös irtainta maa-ainesta. Koillisessa vallin suunta on kaakko-luode ja valli on ladottu matalan kalliojyrkänteen reunaan siten, että valli ulkopuolta mitattuna muodostaa 1,5-2 korkean rakenteen. Tämän pituus on n. 30-40 m. Luoteessa vallin pituus on vain n. 20 m kallion jyrkentyessä lounaassa nopeasti. Kaakkoisen vallin pituus on 20-30 m ja se on ladottu lounaispuolella olevaan korkeampaan kallioon kiinni. |
| metsakeskus.918010006 |
918 |
Lallinen |
10002 |
12011 |
13110 |
11010 |
27000 |
209013.16500000 |
6733202.57800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010006 |
Kohde sijaitsee pitkän Mynälahdelta luoteeseen suuntautuvan merenlahden Vehmassalmen koillisrannalla, n. 600 m Rautilan maatalousoppilaitoksen luoteispuolella. Väylä on vielä rautakaudella ollut kulkukelpoinen suuret maa-alueet halkaiseva sisäsaaristoreitti Mynälahden ja Lokalahden välillä.
Vain vuoren lounaissivu on pystysuora kalliosivu. Luoteeessa, koillisessa ja kaakossa linnavuori rajautuu n. ½ m korkeaan ja leveään kivivalliin, joka jyrkänteen lisäksi muodostaa n. 30x40 m suuruisen melko säännöllisen suljetun lakialueen. Pääasiassa tämä on kalliota, osin myös irtainta maa-ainesta. Koillisessa vallin suunta on kaakko-luode ja valli on ladottu matalan kalliojyrkänteen reunaan siten, että valli ulkopuolta mitattuna muodostaa 1,5-2 korkean rakenteen. Tämän pituus on n. 30-40 m. Luoteessa vallin pituus on vain n. 20 m kallion jyrkentyessä lounaassa nopeasti. Kaakkoisen vallin pituus on 20-30 m ja se on ladottu lounaispuolella olevaan korkeampaan kallioon kiinni. |
| metsakeskus.918010007 |
918 |
Linnavuori |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
212198.86300000 |
6738035.64900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010007 |
Linnavuori, jonka Kustaa Killinen mainitsee 1885 ilman rakennejäänteitä, mutta Appelgren Suomen muinaislinnoissaan (1891) mainitsee vallinjäännökset vuoren eteläreunassa. Linnavuori sijaitsee länsi-, etelä- ja itäsuunnassa peltojen, Killisen mainitseman Haukanniitun, ympäröivällä kapealla kaakko-luode-suuntaisella metsäisellä kallioharjanteella, joka pohjoisen suuntaan jatkuu metsäalueena. Pohjoisesta Vinkkilän taajaman suunnasta laskee linnavuoren länsipuolitse pieni Puttanjoki etelään Mynämäenlahteen, jonne on vuorelta matkaa linnuntietä runsas 6 km. Linnavuori kohoaa ympäröivästä alavasta peltoaukesta (n. 7,5-10 m mpy.) enimmillään n. 15 m. Jyrkimmillään se on lännensuunnassa sekä eteläss ollen muualta noustavissa. Vain eteläreunalla on selvemmin erotettavia hajonneita vallinjäänteitä, jotka muodostuvat suurista metrin kokoisista kivenjärkäleistä. Vielä rautakauden loppupuolella matala merenlahti on ulottunut linnavuoren vaiheille saakka. |
| metsakeskus.918010008 |
918 |
Mastovuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
205267.64600000 |
6736630.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010008 |
Kolme varhaiseen rautakauteen ajoittuvaa hautaröykkiötä, jotka tutkittiin v. 1959 ja tutkimusten jälkeen ennallistettiin. Ne sijaitsevat Piiloisten yksinäistilan maalla kapean kaakosta luoteeseen pistävän maatuvan merenlahden Vehmassalmen kallioisella ja karulla koillisrannalla ja erottuvat edelleenkin lahdelta käsin n. 25 m ylempänä kalliopinnalla. Ennen tutkimuksia röykkiö 1 oli osittain ja röykkiö 2 pahoin hajotettu.
Röykkiöt ovat pitkänomaisia, n. 6 m pitkiä ja n. 3,5-5 m leveitä ja koottu pääosin pienemmistä kivistä suurten, yli ½-metristen, kivien ympärille.
Röykkiö 1 sijaitsee kallion korkeimmalla kohdalla, röykkiö 2 tästä n. 7 m luoteeseen ja 3. edelleen 6 m pohjoiseen. Selviä (kivi)rakenteita ei tutkittaessa havaittu, mutta jotkin kivilaaoista voivat olla alun perin pystyjä bautakiviä. Kivikerroksia on ollut 1-2 kpl ja ne ovat kattaneet kallion päällä olleen maakerroksen, joka röykkiöiden keskiosassa on ollut noki- ja hiilipitoista.
Röykkiön 1 keskellä oli löytönä rautapuukko, röykkiöstä 2 ennen tutkimuksia löytynyt rannerengas lienee ollut jäännöksen keskellä. Myös röykkiössä 3 löytöjä oli keskiosassa, jossa maakerros sisälsi palaneiden luiden alueen sekä niiden vierellä ruostuneita raudankappaleita, mm. puukonterän tai nuolenkärjen.
Mahdolisesti rautaesineet eivät ole olleet polttohautaustoimituksessa mukana. |
| metsakeskus.918010009 |
918 |
Huruinen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
204471.95600000 |
6738924.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010009 |
Epämääräisiä kiviröykkiöiden jäännöksiä kalliopohjaisella koillis-lounas -suuntaisella harjanteella, runsas 100 metriä Iso-Hermulaan vievän tien länsipuolella ja runsas 200 m Himostenperän rannasta merenlahden itäpuolella. Röykkiö tai röykkiöt ovat pahasti hajoitetut eikä niiden lukumääräkään ole varma (inv. 1960). Harjanteen koillispäästä lukien on pyöreä metrin laajuinen kivikasa, jossa päänkokoiset ja sitä pienemmät kivet ovat yhdessä kerroksessa. Tästä metri länteen on 2-2,5 m läpimittainen epäsäännöllinen röykkiö, mahdollinen hautaröykkiö, jonka keskellä on kallioon asti ulottuva kuoppa. Kiviä on usemmassa kerroksessa, päänkokoisia ja suurempia. Tästä peräisin voivat olla edelleen länteen ja etelään päin sijaitsevat kaksi pientä kivikasaa. Röykkiön lounaispuolella oleva päänkokoisista ja suuremmista kivistä koostuva metrin pitkä kivikko lienee luontainen. Inventoija, Ilkka Mäntylä, piti kivikasoja varmoina ihmiskäden tekeminä. Sijaintinsa puolesta ne vastaavat noin 2,5 km eteläkaakkoon sijaitsevia varmasti rautakautisia Piiloisten röykkiöitä kallion päällä. Huruisen röykkiöt ovat olleet paikkakunnalla vanhastaan tunnettuja.
Vuoden 2004 inventoinnin mukaan pieniä röykkiöitä on 7 kpl. Inventoinnissa mitatut röykkiöiden koot vaihtelevat pienimmästä (1,1x1,1x0,2 m, röykkiö 6) aina 11,6x4,6x0,5 m suuruiseen (röykkiö 3). Röykkiöalueen gps-koordinaatit osoittavat ainakin 20-30 m peruskarttamerkkiä idemmäs (p=6741 735-755/i=3204 540-560). Röykkiöiden kaakkoispuolella on pirunpeltoa, jonka reunaan tehtiin kaksi keokuoppaa. |
| metsakeskus.918010010 |
918 |
Kiimkallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
207726.62400000 |
6743620.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.918010010 |
Soikea, länsi-itä-suunnassa n. 10-metrinen ja etelästä pohjoiseen n. 5 metrinen matala kiviröykkiö Kaarnajärven pohkoisrannasta runsas 100 m pohjoiseen ja heti Kaarnaan vievän maantien pohjoispuolella. Sen molemmissa päissä on pystyt kivilaaat. Röykkiö on koottu keskiosistaan pienemmistä kivistä ja reunoiltaan suuremmista. Siinä on runsaasti punaisia hiekkakivi ? laakoja. Röykkiötä on kaiveskeltu reunoilta, mutta keskeltä se on ollut ehjä inventoitaessa v. 1960. |
| metsakeskus.919000001 |
297 |
Ritoniemi SW |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
546530.46100000 |
6963031.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919000001 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Nurmisaaren ja Ritoniemen välisen salmen lounaaseen suuntautuvalla hiekkaharjun rinteellä, mäntykankaalla, kesämökeille johtavan tien pohjoispuolella, rantatörmällä. Paikalla on havaittu olevan noin 6 m halkaisijaltaan oleva painanne, mahdollinen asumuspainanne. Se sijaitsee noin 30 m rannasta itään. Paikalle tehdyistä kahdesta koekuopasta ei ole tullut löytöjä, mutta maa on ollut värjääntynyttä. Paikka on kivikautiselle asuinpaikalle sopiva. |
| metsakeskus.919010001 |
297 |
Roikanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
558045.81800000 |
6965320.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Roikanniemen Roikanmäen länsipuolella, Roikanlammesta noin 100 m etelään. Asuinpaikka-alueelta on otettu soraa ja sen kohdalla on tie. Osa asuinpaikasta on tuhoutunut hiekanoton ja tien johdosta. |
| metsakeskus.919010002 |
297 |
Mustikka |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
544831.16500000 |
6958583.44000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010002 |
Lapinraunio sijaitsee Mustikka-nimisen saaren keskellä olevan kalliokohouman kaakkoispäässä. Perusmuodoltaan raunio on lähinnä pyöreä, kivikerroksia on 1-3. Raunion halkaisija on noin 5 m ja se on sammalen peittämä. Rauniota on joskus pengottu pahasti, yhdessä kohdin aivan kallioon saakka. |
| metsakeskus.919010003 |
297 |
Korkea-Varpanen |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
545570.84800000 |
6963081.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010003 |
Korkea-Varpanen -saari sijaitsee Kallavedessä, Ritoniemen länsipuolella. Se on kooltaan vain noin 140 x 140 m. Lapinraunio on saaren kaikkein korkeimmalla kohdalla. Se on halkaisijalaan noin 6 m. Raunioon on kaivettu joskus kolme lähelle kalliopintaa ulottuvaa kuoppaa. Raunio on sammaloitunut. |
| metsakeskus.919010004 |
297 |
Jouhisaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
568721.60600000 |
6941490.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010004 |
Lapinraunio sijaitsee Suvasveden Jouhisaaressa, saaren luoteispäässä. Raunio on kallioharjanteella, noin 10 m rannasta ja 4-5 m vedenpinnasta. Raunio on tehty kalliopohjalle ja sen kiveys on levitetty laakealle paikalle niin, että keskustassa on kalliopohjaa näkyvissä kivien välissä ja reunoillakaan ei ole kiviä jäljellä kuin halkaisijaltaan noin 5 m:n kehänä. Raunio on kauttaaltaan sammaloitunut. |
| metsakeskus.919010005 |
297 |
Lamminniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
546560.44600000 |
6964191.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010005 |
Lamminniemi on Kallaveteen työntyvän Ritoniemen pohjoisosan itäisempi niemenkärki. Niemen luoteiskärjessä, noin 20 m vesirajasta on 5-6 m pitkä, noin 4 m leveä ja noin 30 cm korkea raunio. Toinen niemen lapinraunioista sijaitsee noin 100 m edellä mainitusta rauniosta itään, rinteen alaosassa, kohdassa P 6964230 I546619. Se on kooltaan noin 9 x 3,5 ja korkeudeltaan noin 0,5 m. Tämä raunio on osittain sammalen ja kasvillisuuden peittämä. |
| metsakeskus.919010006 |
297 |
Koirankuotolainen |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
560984.68000000 |
6953175.67200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010006 |
Lapinraunio sijaitsee Jänissalon länsipuolella olevan Koirankuotolainen-saaren kallioisella länsireunalla. Se on muodoltaan pyöreä ja halkaisijaltaan noin 6 m. Raunion korkeus on noin 40 cm. Raunio on tehty aivan kalliokielekkeelle ja siltä avautuu luomoavan kaunis järvimaisema. Se on nähtävissä myös hyvin järveltä päin. Raunio on sammaloituntu ja sen päällä kasvaa kaksi mäntyä. |
| metsakeskus.919010007 |
297 |
Ruutana |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
563533.67300000 |
6947447.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010007 |
Lapinraunio sijaitsee Ruutana-saaren kapeassa pohjoisosassa, länteen avautuvalla kalliolla, noin 5 m vedenpinnasta. |
| metsakeskus.919010008 |
297 |
Louhisaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
563223.79100000 |
6950556.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010008 |
Lapinraunio sijaitsee Hevonniemen edustalla olevan kallioisen ja louhikkoisen Louhisaaren
luoteispäässä. Raunioita on purettu ja kaiveltu. Saareen liittyy myös aarretarinoita. |
| metsakeskus.919010010 |
297 |
Syrjäkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
554387.31900000 |
6958293.58800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Saahkari-järven pohjoisrannalla, rannasta 40-60 m päässä, Syrjäkankaan talosta 120 m kaakkoon, Lempiälänniementiestä 130 etelään ja metsäautotiestä noin 50 m lounaaseen.
Asuinpaikka sijoittuu samalle harjujaksolle, joka kulkee Vehmersalmen kirkonkylän läpi. Asuinpaikan kohdalla harju mataloituu kaakkoon mentäessä ja sen kohdalla on muinainen niemeke ja lahdenpoukama. Asuinpaikka-alueella on ainakin kaksi asumuspainannetta vierekkäin lounainen-koillinen -suuntaisen vallin takana, muinaisen korkeamman rantatörmän alapuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille toiseen asumuspainanteeseen tehdystä koekuopasta. |
| metsakeskus.919010011 |
297 |
Horkanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
556066.64500000 |
6957214.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Lempiälänniemen lounaisosassa, Lempiälänniemeen vievän tiestä 30 m koilliseen, Horkanlahden rannasta noin 80 m päässä. Paikan yli kulkee sähkölinja, rannalle on rakennettu kesämökkejä. Asuinpaikkaan viittaavia merkkejä on havaittu vanhan metsätien kääntöpaikan luoteispuoleisen tienhaaran alkupäästä noin 0,2 km matkalla kaakkoon. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja (Pöljän tai Jysmän keramiikkaa). |
| metsakeskus.919010012 |
297 |
Korholankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
553841.53300000 |
6958583.47500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Vehmersalmen kirkonkylän läpi kulkealla harjulla, Korholankankaan eteläosassa, Saahkari-järven luoteispuolella, järven luoteispohjukasta noin 0,2 km päässä, Luuniemeen vievän tien luoteispuolella. Harjun päällä kulkevan metsätien pinnasta on löytynyt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.919010013 |
297 |
Horkanlahti N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
554937.09700000 |
6957963.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Lempiälänniementien varrella, Horkanlahden talosta 260 m luoteeseen, kivisen harjanteen eteläpuolisella tasanteella. Paikalta on löytynyt keramiikkaa (varhaista asbestikeramiikkaa) ja kvartsia. |
| metsakeskus.919010014 |
297 |
Pitkäniemi |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
557126.22200000 |
6956444.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919010014 |
Kohde sijaitsee Lempiälänniemen länsikärjessä olevassa Pitkäniemessä, niemen koillisrannalla, mäen itäreunalla. Maaperä paikalla on kivistä, mutta hiekka- tai sorapohjaista. Muinaisen niemen kärjessä on sammalen peittämä kivilatomus, joka on kooltaan noin 3,5 x 3 m. Kivet ovat irrallisia ja lonksuvat niiden päällä kaveltäessä. Kyseessä saattaa olla lapinraunio. |
| metsakeskus.919500001 |
420 |
Suvasvesi Hulkko |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
556713.42500000 |
6947569.92000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.919500001 |
Saarelta on löydetty pääkalloja ja luita, joita vesi on huuhtonut esiin. Hautausten ajankohdasta ei ole tietoa. Ylempänä on syvennyksiä. |
| metsakeskus.921010001 |
921 |
Itäsaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
470571.02900000 |
6962201.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010001 |
Lapinraunio sijaitsee Pohjois-Konnevedessä, Vesannon ja Konneveden välisestä rajasta vain noin 500 m pohjoiseen, Närhinsaaren itäpuolella olevista kolmesta Itäsaaresta itäisimmän alueella. Saari on kooltaan vain noin 160 x 80 m. Lapinraunio on saaren korkeimmalla kohdalla, sen pohjoisrannalla. Raunion koko on 9,5 x 8,5 m ja korkeus noin 0,6 m. Raunion on tehty kalliopohjalle ja sen keskellä on melkein pohjaan asti ulottuva kuoppa. |
| metsakeskus.921010002 |
921 |
Lääminginmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466672.59100000 |
6965360.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010002 |
Kohde sijaitsee Närhilässä, urheilukentän ja Lääminkijoen sekä vanhan ja uuden maantien välissä, hiekkakuopan äärellä. Hiekkakuopan luota on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta sekä liuskekeihäänkärki.
Inventoinnissa 2012 todettiin, että vanha maantie on nyt osin pusikoituneena hiekkakuoppana. Sen länsipuolella on vanhaa ja jo täysin metsittynyttä hiekkakuoppaa. Paikalla on pohjoiseen laskeva rantatörmä kapeassa muinaisessa salmessa, jonka pohjalla nyt pieni joki. Vanhan tien ja hiekkakuopan itäpuolelle tehtiin törmälle joitain koekuoppia ja katsottiin tuulenkaatoja, mutta mitään havaintoja esihistoriasta ei saatu. Paikan länsipuolella, tien 659 länsipuolella oli metsä hakattu ja laikutettu ja siellä havaintomahdollisuudet melko hyvät, mutta mitään havaintoja esihistoriasta ei sieltäkään saatu. Asuinpaikkaa voi olla jäljellä kapealla kaistalla tien 659 itäpuolella. Havaintoja asuinpaikasta ei saatu. |
| metsakeskus.921010003 |
921 |
Korpinen |
10002 |
12002 |
13000 |
11040 |
27000 |
469681.38100000 |
6964750.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010003 |
Korpinen-saari sijaitsee Pohjois-Konnevedessä. Sen luoteisosassa on pienellä kallionyppylällä, kalliopohjalla on 3-4 m halkaisijaltaan oleva lapinraunio. Raunio on sammalen ja muun kasvillisuuden peittämä. |
| metsakeskus.921010004 |
921 |
Iso-Runkkuu |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
471160.78600000 |
6963960.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010004 |
Iso-Runkkuu -saari sijaitsee Pohjois-Konnevedessä, Närhinsaaren itäpuolella, Vesannon ja Konneveden välisestä rajasta noin 1,5 km luoteeseen. Saaren luoteispäässä on kalliopohjalla sammalen peittämä, noin 3 m halkaisijaltaan oleva raunio. Toinen lapinraunio sijaitsee saaren lounaisosassa, kalliotasanteella. Rauniokiviä on kasattu rannan suuntaiseksi seinämäksi. Tämän rakennelman luoteispäässä on sammalen peittämää kiveystä. |
| metsakeskus.921010005 |
921 |
Pieni-Runkkuu |
10002 |
12002 |
13000 |
11040 |
27000 |
470820.92500000 |
6963631.11500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010005 |
Lapinraunio sijaitsee Pohjois-Konnevedessä, Vesannon ja Konneveden välisestä rajasta noin 1,5 km luoteeseen, Närhinsaaren itäpuolella olevassa Pieni-Runkkuu -saaressa. Saari on kooltaan vain 400 x 120 m. Lapinrauniot sijaitsevat saaren kallioisella länsirannalla. Raunio 1 saaren keskivaiheilla, noin 15 m rannasta. Tästä noin 10 m etelään on raunio 2 ja siitä edelleen noin 4 m etelään on raunio 3. Rauniot ovat halkaisijaltaan 3-4 m ja matalia. Rauniot 2-3 ovat suurelta osin sammalen peittämiä. |
| metsakeskus.921010006 |
921 |
Vihtanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
470481.05900000 |
6964600.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010006 |
Kohde sijaitsee Pohjois-Konnevedellä, Pieni-Vihtanen -nimisessä saaressa, kesämökin pihapiirissä lähellä rantaa. Maaperä paikalla on hiekkaa. Paikalta on löytynyt saviastianpaloja kesämökin rakennustöiden yhteydessä. |
| metsakeskus.921010007 |
921 |
Joensuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
480517.01600000 |
6965800.27700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Sonkari-järven Joensuunlahteen loivasti viettävällä peltorinteellä, Joensuu nimisen tilan päärakennuksesta noin 100 m länteen. Mansikkamaan kohdalta on löytynyt kivikirves ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.921010008 |
921 |
Luntiainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478997.61300000 |
6969188.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010008 |
Kohde sijaitsee Sonkarin Luntiaisvuoren lounaisrinteellä, muinaisella rantaterassilla, Nurmirannan talosta noin 40 m koilliseen. Kvartsi-iskoksia on poimittu talteen tien pinnasta. Paikalta on löytynyt myös reikäkivi.
Pekka Vepsäläinen on löytänyt kivikirveen kappaleen kasvimaata tehdessään Luntiaisen asuinrakennuksen itäpäädystä noin 15 metriä itäkoilliseen. Löytöpaikka on hiekkainen kasvimaa runsaat kolme metriä nykyisen järvenrannan yläpuolella. Kvartsi-iskokset ovat löytyneet 10-15 metriä ylempää muinaisrannan hietikosta (KM 40156:1-3). Paikalla näkyy kvartsia paljaalla hiekan pinnalla. Kvartsia löytyy myös tästä löytöpaikasta 500 metriä luoteeseen samanlaisesta muinaisrantahietikosta (KM 40156:4). Kivikirveen löytöpaikan koordinaatit, arvoitu verifikaatin kartasta p=6969183, i=478977, z=102,5. |
| metsakeskus.921010009 |
921 |
Hiekkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463103.98000000 |
6976965.72300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010009 |
Kohde sijaitsee Iso- ja Pieni-Ahvenisen välissä, Hiekkalan talon maalla. Maaperä paikalla on savea asuinrakennuksen kohtaa lukuunottamatta, jossa maaperä on hiekkaisempaa. Paikalta on löytynyt kiviesineitä. |
| metsakeskus.921010010 |
921 |
Halla-aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
455007.23500000 |
6977175.60500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010010 |
Kohde sijaitsee Halla-ahon tilan pihapiirissä, hiekkaisella kumpareella, joka laskee loivasti itään ja pohjoiseen ja jyrkemmin länteen ja etelään. Navettarakennuksen pohjoispäädystä 5-10 m pohjoiseen on maata kaivettaessa löytynyt runsaasti tuohia noin 1 m syvyydestä. Asuinrakennuksen etelä- ja pohjoispuolella olevilta perunapelloilta on löytynyt kvartsi-iskoksia. Aluuelta on löytynyt lisäksi kourutaltta (KM 3368) ja tasataltan katkelma (KM 3644:7). Kyseessä lienee esikeraamisen ajan asuinpaikka, joka sijaitsee pihapiirin ja navettarakennuksen takana kulkevan maantien alla.
Inventoinnissa 2012 taloa ympäröivät pellot olivat nurmella eikä paikasta voinut saada tarkempia havaintoja tai rajata muinaisjäännöstä. Topografisesti paikka voi sijaita Muinais-Päijänteen korkeimman rantatason ja törmän päällä. |
| metsakeskus.921010013 |
921 |
Levänlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
479347.47900000 |
6968899.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Luntiaisentien länsipuolella, Levänlahden tienhaaran kohdalla hiekkakankaalla, muinaistörmän päällä. Paikalla on länteen laskeva rantaterassi. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koepistoista. |
| metsakeskus.921010014 |
921 |
Uimaranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
478237.91800000 |
6970168.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Patoveden rannalla, Sonkarin (Tiitilänkylän) uimarannan kohdalla. Asuinpaikka-alue on kohti järveä viettävässä rinteessä, hiekkatasanteen kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille noin neljä metriä vedenpinnan yläpuolellta olevalta kohdalta rinnettä ja tasannetta, josta maanpinta on ollut hiukan rikkoontunut. Asuinpaikka jatkuu topografian perusteella mahdollisesti ainakin pohjoiseen. |
| metsakeskus.921010015 |
921 |
Päähinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477158.34900000 |
6971797.85400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Päähisen itäpuolen rantatasanteella, niemennokkaan johtavasta tiestä noin 15 m luoteeseen. Asuinpaikka-alueella on kaksi heikosti erottuvaa painannetta (asumuspainanteita ?). Maaperä alueella on hiekkaa. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koepistoista.
Alue oli 2016 koneellisesti harvennettu, maan pintaan ei ole kuitenkaan jäänyt tästä paljon jälkiä. Törmän yläpuolella olevaan terassin pohjois- ja eteläpäähän tehtiin koepistoja (30 x 30 cm) ja muutama koekuoppa (50 x 50 cm) muinaisjäännöksen rajausta varten. Pohjoispäässä oli paikoitellen heikkoa likamaata, rajaus on sijoitettu siihen, missä maaperä muuttuu kiviseksi. Eteläpäässä hiekka oli voimakkaammin värjäytynyt, koekuopissa havaittiin muutama palanut kivi ja kvartsisiruja, joita ei otettu talteen. Eteläisen matalamman törmän alapuolella maaperä muuttuu hietamoreeniksi. Painanteet vaikuttivat luonnollisilta. |
| metsakeskus.921010016 |
921 |
Kutemainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
477418.24700000 |
6971268.06700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Kutemainen-järven länsipuolella, hiekkamaalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koepistoista, jotka on tehty muinaiselle rantatörmälle ja -tasanteelle. |
| metsakeskus.921500005 |
921 |
Koskenkylä Papinlähe |
10002 |
12006 |
13079 |
11006 |
27000 |
468629.74600000 |
6980240.42600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.921500005 |
Lehtomaisessa maastossa, alaspäin viettävässä rinteessä sijaitseva luonnonlähde, jossa perimätiedon mukaan pappi on kastanut lapsia ollessaan Mustaa surmaa, isoa vihaa ym. sotia paossa. |
| metsakeskus.922000001 |
922 |
Narvan maalinnoitus |
10002 |
12011 |
13107 |
11006 |
27009 |
313271.97200000 |
6799913.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922000001 |
Narvan kylän lähellä on venäläisten v. 1914-15 rakennuttama puolustusvarustus. Venäjän pääkaupungin Pietarin suojavarustuksiin kuuluva linnoitus on rakennettu louhimalla kallioon taistelu- ja yhdyshautoja miehistö- ja kalustosuojineen. Narvan kylän lähellä olevien Poukan tilan (Narvajoen suu), Hurskasvuoren ja Ihkamäki-Hakahuhdanvuoren maalinnoitusten tarkoituksena oli kontrolloida Pyhäjärven eteläpuoleista maaliikennettä. Vuoden 1918 kansalaissodassa linnoitus toimi punaisten tukikohtana. Vuonna 1985 pioneerikomppania rekonstruoi osia Hurskasvuoren linnoitusrakenteista. |
| metsakeskus.922000002 |
922 |
Suonola |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
302797.16300000 |
6802016.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922000002 |
Muutamia pienehköäjä kivikasoja kuusikossa. Röykkiöt ovat syntyneet siten, että metsätietä tehtäessä suuria kiviä on kammettu metsätien puolelle, jo ennestään paikalla sijainneiden maakivien päälle. Havaitun perusteella tältä alueelta ei löydetty mitään esihistoriaan viittaavaa. Alue on kallioista kuusikkoa Suonojärven keskiosan länsirannalla. Kivikasat, jotka havaittiin eivät sijaitse kalliolla, vaan notkossa. |
| metsakeskus.922010001 |
922 |
Karholannokka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
313719.78300000 |
6801163.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010001 |
Röykkiökalmisto sijaitsee Karholannokan itäisessä kärjessä, koilliseen viettävässä rinteessä, pääasiassa niemen halki länsi-itä -suunnassa kulkevan tien pohjoispuolella. Paikalta on kartoitettu 29 röykkiöitä vuonna 1930. Kohteesta on tutkittu 600- ja 300-luvuille jKr. ajoittuvat hautaröykkiöt 1 ja 2.
Vuoden 1995 inventoinnissa voitiin todeta ainakin röykkiöt 4-8, 10-17, 22-29. Tarkastusta haittasi erittäin voimakas kasvillisuus.
|
| metsakeskus.922010001 |
922 |
Karholannokka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
313719.78300000 |
6801163.77000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010001 |
Röykkiökalmisto sijaitsee Karholannokan itäisessä kärjessä, koilliseen viettävässä rinteessä, pääasiassa niemen halki länsi-itä -suunnassa kulkevan tien pohjoispuolella. Paikalta on kartoitettu 29 röykkiöitä vuonna 1930. Kohteesta on tutkittu 600- ja 300-luvuille jKr. ajoittuvat hautaröykkiöt 1 ja 2.
Vuoden 1995 inventoinnissa voitiin todeta ainakin röykkiöt 4-8, 10-17, 22-29. Tarkastusta haittasi erittäin voimakas kasvillisuus.
|
| metsakeskus.922010002 |
922 |
Peruskoulu |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
312796.15300000 |
6800875.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010002 |
Röykkiökalmisto on sijainnut Narvan kylän keskustassa, itä-länsisuuntaisen, 1,5 km pitkän harjanteen kaakkoisrinteessä, Aihonselän lahden itärannalla, koulun vieressä. Röykkiöt ovat olleet kiven- ja maansekaisia. Ne on hävitetty rakennustöissä. Yhdestä tuhotusta röykkiöstä on löydetty neljä meronvingi- ja viikinkiaikaan ajoittuvaa keihäänkärkeä. Paikkaan liittyy kansantarinoita. Vuoden 1995 inventoinnissa alueelta löytyi pari epävarmaa röykkiötä. Nykyisen kartan mukaan paikalle on rakennettu uusi rakennus. |
| metsakeskus.922010002 |
922 |
Peruskoulu |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
312796.15300000 |
6800875.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010002 |
Röykkiökalmisto on sijainnut Narvan kylän keskustassa, itä-länsisuuntaisen, 1,5 km pitkän harjanteen kaakkoisrinteessä, Aihonselän lahden itärannalla, koulun vieressä. Röykkiöt ovat olleet kiven- ja maansekaisia. Ne on hävitetty rakennustöissä. Yhdestä tuhotusta röykkiöstä on löydetty neljä meronvingi- ja viikinkiaikaan ajoittuvaa keihäänkärkeä. Paikkaan liittyy kansantarinoita. Vuoden 1995 inventoinnissa alueelta löytyi pari epävarmaa röykkiötä. Nykyisen kartan mukaan paikalle on rakennettu uusi rakennus. |
| metsakeskus.922010004 |
922 |
Hiidennokka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
314553.45000000 |
6800125.19400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Alhonselän lahdessa, kapeassa ja korkeassa niemessä, joutomaalla. Niemen halki kulkee mökkitie, jonka lounaispuolella loivassa rinteessä, katajikossa röykkiöt ovat. Ne ovat kiven- ja maansekaisia. Niiden halkaisijat on 6-7 m.
Kohteesta on tutkittu suorakaiteenmuotoiset röykkiöt I ja II. Löydöt ovat mm. kuolainrengas, veitsi ja keihäänkärki.
Paikkaan liittyy kansantarinoita. Vuoden 1995 inventoinnissa voitiin todeta alueella ainakin 3 röykkiötä, joista yksi on epävarma. |
| metsakeskus.922010005 |
922 |
Suomela |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
317718.18000000 |
6799929.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010005 |
Kalmisto sijaitsee Alhonselän itä-kaakkoispäässä Suomelanlahden pohjoisrannalla Suomelan talon pihamaalla. Talo on poltettu vuonna 1918 ja rakennettu uuteen paikkaan. Löytöjä, mm. keihäänkärkiä, kirveitä, jalustin, luukamman kappale, miekan kappaleita ja hevosenkenkäsolki sekä palanutta luuta on tehty 1800-luvun lopulla silloisen päärakennuksen eteläpuolelta tietä raivattaessa ja maitohuoneen luoteiskulmasta. Kalmisto on ajoitettu viikinki- ja ristiretkiaikaan. Alueella on tehty koekaivauksia 2012 maakaapelin takia. Kaapelilinjauksella ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.922010005 |
922 |
Suomela |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
317718.18000000 |
6799929.29200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010005 |
Kalmisto sijaitsee Alhonselän itä-kaakkoispäässä Suomelanlahden pohjoisrannalla Suomelan talon pihamaalla. Talo on poltettu vuonna 1918 ja rakennettu uuteen paikkaan. Löytöjä, mm. keihäänkärkiä, kirveitä, jalustin, luukamman kappale, miekan kappaleita ja hevosenkenkäsolki sekä palanutta luuta on tehty 1800-luvun lopulla silloisen päärakennuksen eteläpuolelta tietä raivattaessa ja maitohuoneen luoteiskulmasta. Kalmisto on ajoitettu viikinki- ja ristiretkiaikaan. Alueella on tehty koekaivauksia 2012 maakaapelin takia. Kaapelilinjauksella ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.922010006 |
922 |
Rautiala |
10002 |
12004 |
13048 |
11033 |
27016 |
316483.67000000 |
6801387.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010006 |
Kohde sijaitsee Alhonselän rannasta 300 m itään, peltojen ympäröimällä moreenisaarekkeella, osittain ent. kappalaisen virkatalon puutarhassa.
Paikalla on ollut kymmenen matalaa röykkiötä ja kivikehää, jotka kartoitettiin vuonna 1910. Vuonna 1909 oli virkatalon pääportaiden edustalta löydetty yhdestä kasasta joukko muinaisesineitä, mm. piiskanvarsi, miekan katkelma, keihäänkärki, putkikirves.
Vuonna 1916 kaivettiin röykkiöt 5, 8 ja 10. Kaivaja piti niitä myöhäisaikuisina rakennuksenpohjina. Puutarhaa on muokattu voimakkaasti kaivausten jälkeen eikä vuoden 1939 inventoinnin aikana röykkiöistä näkynyt mitään. Nurmikon alla saattaa olla muinaisjäännöstä jäljellä. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä löydettiin päärakennuksen takaa pururadan vieressä olevasta suuresta kivestä yksi mahdollinen kuppi. Alueella on tehty 2012 koekaivauksia maakaapelin takia. Kaapeliuralla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Tarkemmin tuntemattomasta paikasta, mutta todennäköisesti Vesilahden Rautialan alueelta ovat löytyneet myös merovingiaikaiset löydöt KM 42914:1-17. |
| metsakeskus.922010006 |
922 |
Rautiala |
10002 |
12004 |
13048 |
11033 |
27017 |
316483.67000000 |
6801387.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010006 |
Kohde sijaitsee Alhonselän rannasta 300 m itään, peltojen ympäröimällä moreenisaarekkeella, osittain ent. kappalaisen virkatalon puutarhassa.
Paikalla on ollut kymmenen matalaa röykkiötä ja kivikehää, jotka kartoitettiin vuonna 1910. Vuonna 1909 oli virkatalon pääportaiden edustalta löydetty yhdestä kasasta joukko muinaisesineitä, mm. piiskanvarsi, miekan katkelma, keihäänkärki, putkikirves.
Vuonna 1916 kaivettiin röykkiöt 5, 8 ja 10. Kaivaja piti niitä myöhäisaikuisina rakennuksenpohjina. Puutarhaa on muokattu voimakkaasti kaivausten jälkeen eikä vuoden 1939 inventoinnin aikana röykkiöistä näkynyt mitään. Nurmikon alla saattaa olla muinaisjäännöstä jäljellä. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä löydettiin päärakennuksen takaa pururadan vieressä olevasta suuresta kivestä yksi mahdollinen kuppi. Alueella on tehty 2012 koekaivauksia maakaapelin takia. Kaapeliuralla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Tarkemmin tuntemattomasta paikasta, mutta todennäköisesti Vesilahden Rautialan alueelta ovat löytyneet myös merovingiaikaiset löydöt KM 42914:1-17. |
| metsakeskus.922010006 |
922 |
Rautiala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27016 |
316483.67000000 |
6801387.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010006 |
Kohde sijaitsee Alhonselän rannasta 300 m itään, peltojen ympäröimällä moreenisaarekkeella, osittain ent. kappalaisen virkatalon puutarhassa.
Paikalla on ollut kymmenen matalaa röykkiötä ja kivikehää, jotka kartoitettiin vuonna 1910. Vuonna 1909 oli virkatalon pääportaiden edustalta löydetty yhdestä kasasta joukko muinaisesineitä, mm. piiskanvarsi, miekan katkelma, keihäänkärki, putkikirves.
Vuonna 1916 kaivettiin röykkiöt 5, 8 ja 10. Kaivaja piti niitä myöhäisaikuisina rakennuksenpohjina. Puutarhaa on muokattu voimakkaasti kaivausten jälkeen eikä vuoden 1939 inventoinnin aikana röykkiöistä näkynyt mitään. Nurmikon alla saattaa olla muinaisjäännöstä jäljellä. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä löydettiin päärakennuksen takaa pururadan vieressä olevasta suuresta kivestä yksi mahdollinen kuppi. Alueella on tehty 2012 koekaivauksia maakaapelin takia. Kaapeliuralla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Tarkemmin tuntemattomasta paikasta, mutta todennäköisesti Vesilahden Rautialan alueelta ovat löytyneet myös merovingiaikaiset löydöt KM 42914:1-17. |
| metsakeskus.922010006 |
922 |
Rautiala |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27017 |
316483.67000000 |
6801387.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010006 |
Kohde sijaitsee Alhonselän rannasta 300 m itään, peltojen ympäröimällä moreenisaarekkeella, osittain ent. kappalaisen virkatalon puutarhassa.
Paikalla on ollut kymmenen matalaa röykkiötä ja kivikehää, jotka kartoitettiin vuonna 1910. Vuonna 1909 oli virkatalon pääportaiden edustalta löydetty yhdestä kasasta joukko muinaisesineitä, mm. piiskanvarsi, miekan katkelma, keihäänkärki, putkikirves.
Vuonna 1916 kaivettiin röykkiöt 5, 8 ja 10. Kaivaja piti niitä myöhäisaikuisina rakennuksenpohjina. Puutarhaa on muokattu voimakkaasti kaivausten jälkeen eikä vuoden 1939 inventoinnin aikana röykkiöistä näkynyt mitään. Nurmikon alla saattaa olla muinaisjäännöstä jäljellä. Vuoden 1995 inventoinnin yhteydessä löydettiin päärakennuksen takaa pururadan vieressä olevasta suuresta kivestä yksi mahdollinen kuppi. Alueella on tehty 2012 koekaivauksia maakaapelin takia. Kaapeliuralla ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä.
Tarkemmin tuntemattomasta paikasta, mutta todennäköisesti Vesilahden Rautialan alueelta ovat löytyneet myös merovingiaikaiset löydöt KM 42914:1-17. |
| metsakeskus.922010007 |
922 |
Linnamäki |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27018 |
315919.93400000 |
6793925.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010007 |
Muinaislinna sijaitsee Lamminjärvestä eli Linnalammesta 200 m itään ja Hirvijärvestä 500 m etelään. Kalliopohjaisella, loivarinteisellä mäellä on vallituksia. Erityisesti portin suojalaitteet ovat selvästi havaittavissa. Laella on ainakin 9 röykkiötä, joista suurimman halkaisija on 2-3 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiöiden funktio on epäselvä.
Muinaislinna löydettiin vuonna 1935 tai 1936, jolloin paikka kartoitettiin. Vuonna 1951 aluetta kartoitettiin ja mäen laella suoritettiin kaivauksia.
Kaivauksissa löydettiin nuoremman rautakauden esineitä (nuolenkärki ja katkelma, veisti, arabialainen raha, saviastianpaloja, rautakuonaa ja palanutta luuta). Lisäksi paikalla todettiin kaksi mahdollista asunnonpohjaa.
Vuoden 1995 inventoinnissa havaittiin vallien olevan melko rauenneita, mutta laen röykkiöt olivat selvästi näkyvissä. |
| metsakeskus.922010008 |
922 |
Isohaka |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
317481.27200000 |
6801541.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010008 |
Röykkiöt sijaitsevat Sakoistenlahdesta 400 m etelään, Vesilahden kirkolle vievän tien eteläpuolella, havumetsässä lounaaseen viettävällä rinteellä.
Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia. Niiden halkaisijat ovat 6 - 11 m, ja jotkut niistä ovat silmäkivellisiä. Kahteen röykkiöön on kaivettu koekuopat, joista havaittiin ladottua kiveystä ja nokea. Osa röykkiöistä on vaurioitunut tienteossa, ja muutamia on pengottu useaan eri otteeseen. Alueella on tehty arkeologista valvontaa maakaapelin rakentamisen takia. Kaapelin kohdalla ei todettu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. |
| metsakeskus.922010009 |
922 |
Pajalahdenranta ja Riihimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
312589.21900000 |
6804659.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010009 |
Kohde sijaitsee Vesilahti-Tottijärvi tien, ns. Klaus Kurjen tien itäpuolella ja Laukonselän pohjoisrannalla, Laukon kartanon päärakennuksesta länteen.
Riihimäen kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat noin 600 m länsilounaaseen kartanosta, pienillä kivikkoisilla kumapareilla Pajalahden etelärannalla. Röykkiöiden koot ovat 2,5 x 2,5 m-11 x 11 m. Paikalla on ollut 30 röykkiötä, joista suurin osa on tuhoutunut 1800-luvun lopun pellonraivauksessa.
Vuoden 1995 inventoinnissa paikalla todettiin viisi varmaa röykkiötä ja kaksi epämääräistä kiveystä, jotka voivat olla röykkiön jäännöksiä. Paikalla on suoritettu kaivauksia jo 1850-luvulla, jolloin silloinen Laukon isäntä kaivautti kaksi-kolme kumpua. Löydöt ovat pääasiassa merovingiajalta.
Edellä mainituista röykkiöistä 250 m länteen, lähellä Pajalahden rantaa mäenkumpareella on kolmen kiven- ja maansekaisen röykkiönryhmä. Röykkiöihin tehdyistä koekuoppista saatujen löytöjen perusteella ainakin osaa röykkiöistä voi pitää hautoina. Röykkiöiden koot vaihtelevat 5-8 m x 10-12 m x 0,5-1m. Niiden lisäksi kumpareella on muitakin kiveyksiä/kivikasoja - mahdollisesti pellolta raivattuja kiviä tai asutusjäänteitä. |
| metsakeskus.922010009 |
922 |
Pajalahdenranta ja Riihimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
312589.21900000 |
6804659.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010009 |
Kohde sijaitsee Vesilahti-Tottijärvi tien, ns. Klaus Kurjen tien itäpuolella ja Laukonselän pohjoisrannalla, Laukon kartanon päärakennuksesta länteen.
Riihimäen kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat noin 600 m länsilounaaseen kartanosta, pienillä kivikkoisilla kumapareilla Pajalahden etelärannalla. Röykkiöiden koot ovat 2,5 x 2,5 m-11 x 11 m. Paikalla on ollut 30 röykkiötä, joista suurin osa on tuhoutunut 1800-luvun lopun pellonraivauksessa.
Vuoden 1995 inventoinnissa paikalla todettiin viisi varmaa röykkiötä ja kaksi epämääräistä kiveystä, jotka voivat olla röykkiön jäännöksiä. Paikalla on suoritettu kaivauksia jo 1850-luvulla, jolloin silloinen Laukon isäntä kaivautti kaksi-kolme kumpua. Löydöt ovat pääasiassa merovingiajalta.
Edellä mainituista röykkiöistä 250 m länteen, lähellä Pajalahden rantaa mäenkumpareella on kolmen kiven- ja maansekaisen röykkiönryhmä. Röykkiöihin tehdyistä koekuoppista saatujen löytöjen perusteella ainakin osaa röykkiöistä voi pitää hautoina. Röykkiöiden koot vaihtelevat 5-8 m x 10-12 m x 0,5-1m. Niiden lisäksi kumpareella on muitakin kiveyksiä/kivikasoja - mahdollisesti pellolta raivattuja kiviä tai asutusjäänteitä. |
| metsakeskus.922010009 |
922 |
Pajalahdenranta ja Riihimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
312589.21900000 |
6804659.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010009 |
Kohde sijaitsee Vesilahti-Tottijärvi tien, ns. Klaus Kurjen tien itäpuolella ja Laukonselän pohjoisrannalla, Laukon kartanon päärakennuksesta länteen.
Riihimäen kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat noin 600 m länsilounaaseen kartanosta, pienillä kivikkoisilla kumapareilla Pajalahden etelärannalla. Röykkiöiden koot ovat 2,5 x 2,5 m-11 x 11 m. Paikalla on ollut 30 röykkiötä, joista suurin osa on tuhoutunut 1800-luvun lopun pellonraivauksessa.
Vuoden 1995 inventoinnissa paikalla todettiin viisi varmaa röykkiötä ja kaksi epämääräistä kiveystä, jotka voivat olla röykkiön jäännöksiä. Paikalla on suoritettu kaivauksia jo 1850-luvulla, jolloin silloinen Laukon isäntä kaivautti kaksi-kolme kumpua. Löydöt ovat pääasiassa merovingiajalta.
Edellä mainituista röykkiöistä 250 m länteen, lähellä Pajalahden rantaa mäenkumpareella on kolmen kiven- ja maansekaisen röykkiönryhmä. Röykkiöihin tehdyistä koekuoppista saatujen löytöjen perusteella ainakin osaa röykkiöistä voi pitää hautoina. Röykkiöiden koot vaihtelevat 5-8 m x 10-12 m x 0,5-1m. Niiden lisäksi kumpareella on muitakin kiveyksiä/kivikasoja - mahdollisesti pellolta raivattuja kiviä tai asutusjäänteitä. |
| metsakeskus.922010009 |
922 |
Pajalahdenranta ja Riihimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27019 |
312589.21900000 |
6804659.36000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010009 |
Kohde sijaitsee Vesilahti-Tottijärvi tien, ns. Klaus Kurjen tien itäpuolella ja Laukonselän pohjoisrannalla, Laukon kartanon päärakennuksesta länteen.
Riihimäen kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat noin 600 m länsilounaaseen kartanosta, pienillä kivikkoisilla kumapareilla Pajalahden etelärannalla. Röykkiöiden koot ovat 2,5 x 2,5 m-11 x 11 m. Paikalla on ollut 30 röykkiötä, joista suurin osa on tuhoutunut 1800-luvun lopun pellonraivauksessa.
Vuoden 1995 inventoinnissa paikalla todettiin viisi varmaa röykkiötä ja kaksi epämääräistä kiveystä, jotka voivat olla röykkiön jäännöksiä. Paikalla on suoritettu kaivauksia jo 1850-luvulla, jolloin silloinen Laukon isäntä kaivautti kaksi-kolme kumpua. Löydöt ovat pääasiassa merovingiajalta.
Edellä mainituista röykkiöistä 250 m länteen, lähellä Pajalahden rantaa mäenkumpareella on kolmen kiven- ja maansekaisen röykkiönryhmä. Röykkiöihin tehdyistä koekuoppista saatujen löytöjen perusteella ainakin osaa röykkiöistä voi pitää hautoina. Röykkiöiden koot vaihtelevat 5-8 m x 10-12 m x 0,5-1m. Niiden lisäksi kumpareella on muitakin kiveyksiä/kivikasoja - mahdollisesti pellolta raivattuja kiviä tai asutusjäänteitä. |
| metsakeskus.922010010 |
922 |
Laukon puisto |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
313372.90700000 |
6804714.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010010 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Laukon kartanon päärakennuksesta 100 m lounaaseen, puistossa loivasti kaakkoon kallistuvalla rinteellä. Paikalta on löydetty vuonna 1938 ojankaivussa keihäänkärki ja palanutta luuta noensekaisesta maasta isojen kivien välistä. Myöhemmin samalta paikalta löydettiin raudanpalasia ja palanutta luuta lisää. Kyseessä voi olla polttokenttäkalmisto tai matalat, kiven- ja maansekaiset röykkiöt. Ainakin osa kalmistosta on tuhoutunut nurmikon tasoituksessa sekä kaapeleita kaivettaessa. Löytöjä säilytetään Laukon kartanossa.
Vuoden 2014 inventoinnin yhteydessä tarkastettiin puutarhatöiden yhteydessä talteen otettuja esineitä, joista voitiin tunnistaa myöhäisrautakaudelle ajoittuvan rannerenkaan ja kaulakorun katkelmat. Niiden löytöpaikka sijaitsi aiemmin tunnetun kalmistoalueen pohjoispuolella, jonne kalmiston rajausta laajennettiin.
Puistotien eteläpuolella sijaitseva löytöpaikka ympäristöineen on todennäköisesti suurelta osin rakennettu 1800- ja 1900-lukujen aikana. Tällä alueella mahdollisesti sijainneesta osasta kalmistoa ei todennäköisesti ole säilynyt kuin katkelmallisia osia tai irtolöytöjä. Sen sijaan puistotien pohjoispuolella puistossa on ollut melko vähän rakentamista ja nurmikerroksen alla voidaan olettaa säilyneen kalmiston osia.
Puistotien pohjoispuolelta olevalta nurmirinteeltä on (v. 2015?) löytynyt metallinetsinnässä rautakautista esineistöä (KM 40912: 1-6): mm. pronssipunnus, silmäkirves, rengaskuolaimet, veitsi ja tulusrautoja. Esineet löytyivät pienen kivirykelmän laidalta noin 15 cm syvyydestä.
Kesän 2015 tutkimuksissa kalmistoalueen eteläosassa havaittiin merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Paikalta saatiin talteen rautakautisia saviastian paloja, palanutta savea ja luuta. Lisäksi yhdessä koekuopassa oli kulttuurimaata ja kiveys noin 35 cm syvyydessä. |
| metsakeskus.922010011 |
922 |
Laukonhaka |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
314095.61700000 |
6804750.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010011 |
Lapinrauniot sijaitsevat päärakennuksesta 800 m itään ns. Laukon haassa, etelään laskeutuvalla kalliopohjaisella jyrkällä törmällä Laukonselän partaalla vuoden 1939 inventointikertomuksen mukaan. Kysymyksessä on pieni, suppea-alainen ryhmä. Röykkiöiden halkaisijat olivat 3-5 m:iin. Ainakin kahta röykkiöitä oli kaiveltu. Paikkaan liittyy uskomuksia lappalaisista.
Vuoden 1995 inventoinnissa ja tarkastuksessa ei röykkiöitä löydetty vuoden 1939 inventointikertomuksen mukaiselta paikalta, eikä myöskään muilta tarkastetuilta ympäristön alueilta.
Vuoden 2017 maastotarkastuksessa havaittiin viisi matalaa kiveystä joista yksi on epävarma. Maasto on vaikeakulkuista joten röykkiötä voi olla enemmänkin. Röykkiöt ovat selvästi ihmisen tekemiä, mahdollisesti hautaröykkiöitä. Näistä noin 150 metriä länteen on myös matalia röykkiöitä, jotka on sisällýtetty muinaisjäännösalueeseen.
Vuoden 2023 maastotarkastuksessa varmistettiin jo aiemmin havaittujen kiviröykkiöiden sijainti ja lukumäärä sekä tutkittiin myös muinaisjäännösaluerajauksen itäpuolta. Muinaisjäännösalueen keskiosista havaittiin yhteensä kymmenen kiviröykkiötä, joista viisi oli jo entuudestaan tunnettuja. Muinaisjäännösalueen itäpuolella ei havaittu tarkastuksen aikana rakenteita.
Vuoden 2023 tarkastuksessa havaitut röykkiöt:
Röykkiö 1
N: 6804697 E: 314128
Röykkiö 2
N: 6804716 E: 314135
Röykkiö 3
N: 6804729 E: 314142
Röykkiö 4
N: 6804735 E: 314150
Röykkiö 5
N: 6804721 E: 314137
Röykkiö 6
N: 6804720 E: 314128
Röykkiö 7
N: 6804717 E: 314127
Röykkiö 8
N: 6804725 E: 314122
Röykkiö 9
N: 6804722 E: 314109
Röykkiö 10
N: 6804717 E: 314157 |
| metsakeskus.922010012 |
922 |
Haihulannokka |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
315313.13500000 |
6803142.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Hinsalansaaren lounaiskulmassa, Laukonselän partaalla sijaitsevassa niemessä. Osa röykkiöistä on rannan tuntumassa kesämökin pihassa, osa harjanteella laidun alueella ja sekametsässä, etelään viettävällä rinteellä ja mäen laella.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 3-8 m, ja osa on silmäkivellisiä. |
| metsakeskus.922010013 |
922 |
Harmaa |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
316162.78700000 |
6803123.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010013 |
Röykkiöt sijaitsevat Hinsalansaaren kaakkoispäässä metsäisellä, loivasti itään Sakaselälle viettävällä moreenirinteellä, 100-200 m rannasta.
Röykkiöt ovat matalia, halkaisijaltaan 2-12 m. Vuonna 1984 tutkittiin yksi röykkiöistä (nro IX), joka sisälsi yhden kansainvaellusaikaisen hautauksen. Röykkiöiden läheisyydessä on nykyisin kesämökkejä. Paikkaan liittyy uskomuksia lappalaisista ja jättiläisistä. Röykkiöitä tunnettiin vuoden 1939 inventointikertomuksen mukaan yhdeksän , mutta hoitotöiden yhteydessä alueelta on löydetty yksi röykkiö lisää (röykkiö X). |
| metsakeskus.922010014 |
922 |
Sauvalanniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
315920.88100000 |
6803965.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010014 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Laukonselän itärannalla, kesämökin pihapiirissä ja joutomaalla.
Palaneiden luunsirujen perusteella niistä ainakin osaa voidaan pitää hautoina. Neljä röykkiöistä sijaitsee niemen kärjessä ja 5 niemen tyvessä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 3- 16 m. Kesämökki on ilmeisesti rakennettu röykkiön I päälle ja röykkiö II on mökin pihassa. Mökille vievä tie on raivattu röykkiöiden VII ja VIII kaakkoispuolelta. Paikkaan liittyy uskomuksia lappalaisista. |
| metsakeskus.922010015 |
922 |
Tonttimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
316655.59000000 |
6803831.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010015 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Sakaselän pohjoisrannalla, Hinsalansalmen itäpuolella, Riihimäki-nimisen metsäisen harjanteen kaakkois-eteläpäässä, osittain myös pellonpientareella, Hopun talosta koilliseen.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 6-10 m, korkeudet 0,5-1,5 m. Vuonna 1986-87 tutkittiin kansainvaellus- ja merovinkiaikainen röykkiö (nro III).
Vuoden 1995 inventoinnissa havaittiin, että röykkiö VII oli ilmeisesti peitetty isoilla kivillä tai sitten se on tuhottu.
Vuonna 2018 tonttimäen muinaisjäännösalueen koekaivausten yhteydessä saatiin viitteitä, muttei varmoja merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Kaksiosaisen muinaisjäännösalueen läntisemmän osan kaakkoisosaan tehdyistä koekuopista havaittiin kuonan ja palaneen saven paloja. Lisäksi paikalta löydettiin mahdollisesti rautakauteen ajoittuva tulusrauta. |
| metsakeskus.922010015 |
922 |
Tonttimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
316655.59000000 |
6803831.71200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010015 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Sakaselän pohjoisrannalla, Hinsalansalmen itäpuolella, Riihimäki-nimisen metsäisen harjanteen kaakkois-eteläpäässä, osittain myös pellonpientareella, Hopun talosta koilliseen.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 6-10 m, korkeudet 0,5-1,5 m. Vuonna 1986-87 tutkittiin kansainvaellus- ja merovinkiaikainen röykkiö (nro III).
Vuoden 1995 inventoinnissa havaittiin, että röykkiö VII oli ilmeisesti peitetty isoilla kivillä tai sitten se on tuhottu.
Vuonna 2018 tonttimäen muinaisjäännösalueen koekaivausten yhteydessä saatiin viitteitä, muttei varmoja merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Kaksiosaisen muinaisjäännösalueen läntisemmän osan kaakkoisosaan tehdyistä koekuopista havaittiin kuonan ja palaneen saven paloja. Lisäksi paikalta löydettiin mahdollisesti rautakauteen ajoittuva tulusrauta. |
| metsakeskus.922010016 |
922 |
Siikosaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11040 |
27000 |
315755.93500000 |
6806685.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010016 |
Röykkiöt sijaitsevat Säijänselällä, isomman Salonsaaren luoteispuolella olevalla saarella. Kaksi röykkiöistä on kapeassa länsikärjessä ja kolmas sijaitsee itäpään korkealla kalliolla. Röykkiöiden halkaisijat ovat 8-15 m. Röykkiöitä on pengottu. Ranoilla on kesämökkejä.
Paikkaan liittyy uskomuksia lappalaisista. |
| metsakeskus.922010018 |
922 |
Hukari-Rantavainio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
317160.39500000 |
6801957.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Sakaveden etelärannalla, Sakoistenlahden rantatörmällä, noin 50 m rannasta olevalla kivikkoisella maalla. Röykkiöt ovat rannansuuntaisena jonona.
Osa röykkiöistä on silmäkivellisiä ja osa reunakehällisiä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 3-11,5 m. Kaksi maan- ja kivensekaisista röykkiöistä on tutkittu osittain. Ainakin toista röykkiötä (nro I) voidaan pitää hautana palaneen luun ja löytöjen perusteella.
Rantavainiolta on löydetty runsaasti rautakautisia, viikinki-ristiretkiaikaisia irtolöytöjä, mm. kaksi kirvestä, miekka, kolme keihäänkärkeä, kupurasolki, vaa´an osia, hevosenkenkäsolki, bysanttilainen raha.
Vuoden 1995 inventoinnissa havaittiin tietojen yhdistämisen aikaisempiin kartoituksiin melko vaikeaksi. Aikaisemmin alueelta tunnettiin 7 röykkiötä, vuoden 1995 inventoinnissa löydettiin 6 röykkiötä. |
| metsakeskus.922010018 |
922 |
Hukari-Rantavainio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27019 |
317160.39500000 |
6801957.46900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Sakaveden etelärannalla, Sakoistenlahden rantatörmällä, noin 50 m rannasta olevalla kivikkoisella maalla. Röykkiöt ovat rannansuuntaisena jonona.
Osa röykkiöistä on silmäkivellisiä ja osa reunakehällisiä. Röykkiöiden halkaisijat ovat 3-11,5 m. Kaksi maan- ja kivensekaisista röykkiöistä on tutkittu osittain. Ainakin toista röykkiötä (nro I) voidaan pitää hautana palaneen luun ja löytöjen perusteella.
Rantavainiolta on löydetty runsaasti rautakautisia, viikinki-ristiretkiaikaisia irtolöytöjä, mm. kaksi kirvestä, miekka, kolme keihäänkärkeä, kupurasolki, vaa´an osia, hevosenkenkäsolki, bysanttilainen raha.
Vuoden 1995 inventoinnissa havaittiin tietojen yhdistämisen aikaisempiin kartoituksiin melko vaikeaksi. Aikaisemmin alueelta tunnettiin 7 röykkiötä, vuoden 1995 inventoinnissa löydettiin 6 röykkiötä. |
| metsakeskus.922010019 |
922 |
Rahoinen |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
317214.38400000 |
6800303.13500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010019 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Alhonselän Suomelanlahden itärannalla, palaneen päärakennuksen, nyttemmin kesämökin pihamaalla.
Röykkiö 1 on osittain vaurioitunut länsireunastaan. Röykkiön koko on 5x5x0,6 m. Röykkiö 2 on tien vieressä, sen koko on 6x5x1m. Röykkiöt ovat nurmettuneet.
Vuoiden 1995 inventoinnissa poimittiin talon pellolta pari hioimen? palaa ja palanutta savea. Vuoden 2011 inventoinnissa röykkiöitä ei havaittu muinaisjäännösrekisteriin merkityllä alueella. Sijaintitieto on mahdollisesti virheellinen. |
| metsakeskus.922010020 |
922 |
Kirmukarmu |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
319355.51200000 |
6801595.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010020 |
Kalmisto on sijannut Kirkkolahden rannasta 300 m itään, peltojen ympäröimällä mäellä nykyisen Seurojentalon pihamaalla.
Polttokenttäkalmistoa on käytetty merovingi- ja viikinkiaikana, mutta sieltä löydetty raha viittaa nuorempaankin käyttöön. Löydöistä mainittakoon mm. kullattu eläimenmuotoinen miekanponsi, lukuisia erityyppisiä keihäänkärkiä, angoja, permiläisiä vyönheloja, rannerenkaita, tasavartisia solkia, ketjuja jne.
Kalmisto on todennäköisesti kokonaan tutkittu tai hävitetty. |
| metsakeskus.922010020 |
922 |
Kirmukarmu |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
319355.51200000 |
6801595.62100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010020 |
Kalmisto on sijannut Kirkkolahden rannasta 300 m itään, peltojen ympäröimällä mäellä nykyisen Seurojentalon pihamaalla.
Polttokenttäkalmistoa on käytetty merovingi- ja viikinkiaikana, mutta sieltä löydetty raha viittaa nuorempaankin käyttöön. Löydöistä mainittakoon mm. kullattu eläimenmuotoinen miekanponsi, lukuisia erityyppisiä keihäänkärkiä, angoja, permiläisiä vyönheloja, rannerenkaita, tasavartisia solkia, ketjuja jne.
Kalmisto on todennäköisesti kokonaan tutkittu tai hävitetty. |
| metsakeskus.922010021 |
922 |
Peltosaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
324243.56900000 |
6797717.20500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010021 |
Kohde sijaitsee Mantereenjärveen pistävän pohjois-eteläsuuntaisen niemen pohjoisrannalla. A.O. Heikelin kertomuksen (1882) mukaan Peltosaaressa oli ennen ollut kiviraunioita, joita pois raivattaessa oli löytynyt useita muinaisesineitä. Näistä hän sai talteen yhden keihäänkärjen (KM 1006:78). Vuoden 1939 inventoinnin aikaan röykkiöitä ei enää löytynyt. Vuoden 1995 inventoinnissa alueelta todettiin kaksi mahdollisesti pellonraivaukseen liittyvää röykkiötä. Niiden vierestä pellolta on löydetty palanutta savea ja kuonanpala. |
| metsakeskus.922010022 |
922 |
Köpinsaari |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27018 |
324311.54600000 |
6797464.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010022 |
Röykkiökalmisto sijaitsee Mantereenjärven ja Sauvonselän välisessä niemessä, loivalla itärinteellä metsässä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia ja halkaisijaltaan 2,5 - 12 m. Vuonna 1939 kartoitettiin seitsemän varmaa röykkiötä. Osa epävarmoiksi merkityistä röykkiöistä ehti tuhoutua tienteossa lähes kokonaan. Niistä ehdittiin kuitenkin tutkia yksi röykkiö vuosina 1964 - 1966, joka osoittautui haudaksi. Löydöt olivat mm. miekan terä, keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea. Vuonna 1992 kartoitettin 19 röykkiötä, ja seuraavan vuoden inventoinnissa niitä todettiin olevan 33 kpl. Aikaisemmin tiedoissa ollutta Lapinkaivo -nimistä, kalmiston lounaisosassa vallin ympäröimää, mahdollista uhrilähdettä ei löydetty. Paikkaan liittyy uskomuksia lappalaisista.
Vuoden 2014 koekaivauksessa maakaapelilinjalle ja uuden muuntajan paikalle kaivetuista koekuopista ei paljastunut mitään selviä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, rakenteesta tai kulttuurikerroksesta. Viitteitä kulttuuriperäisistä anomalioista alueelta kuitenkin havaittiin. Tutkimusalueen ympäristöä tarkastettaessa löydettiin kuppikivi röykkiöalueen pohjoislaidalta, kun aukkohakkuun jäljiltä kiven reuna oli paljastunut ja siinä näkyi mahdollinen kaksoiskuppi. Kun kiven pinta paljastettiin kokonaan, siinä näkyi useita selviä kuppeja. Kuppikiven kivilaji on liuskeista ja siinä oli havaittavissa selviä rapautumisen merkkejä. Kivessä on 14 varmaa kuppia, jotka keskittyvät kiven tasaisen pinnan keskiosaan. Varmoista kupeista muodostuu kaksi kaksoiskuppia, joista toinen on joko rapautunut matalaksi tai jäänyt valmistushetkellä aihioksi. Suurimman kupin leveys on noin 8 cm ja syvyys hieman yli 2 cm. Vuoden 2015 valvonnassa ei itse muinaisjäännösalueella tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. Valvotun alueen lounaispuolelta havaittiin kuitenkin "Lappalaisten kaivo" (ks. Lapinkaivo yllä) sekä mahdollinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.922010022 |
922 |
Köpinsaari |
10002 |
12006 |
13077 |
11033 |
27018 |
324311.54600000 |
6797464.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010022 |
Röykkiökalmisto sijaitsee Mantereenjärven ja Sauvonselän välisessä niemessä, loivalla itärinteellä metsässä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia ja halkaisijaltaan 2,5 - 12 m. Vuonna 1939 kartoitettiin seitsemän varmaa röykkiötä. Osa epävarmoiksi merkityistä röykkiöistä ehti tuhoutua tienteossa lähes kokonaan. Niistä ehdittiin kuitenkin tutkia yksi röykkiö vuosina 1964 - 1966, joka osoittautui haudaksi. Löydöt olivat mm. miekan terä, keramiikkaa, palanutta luuta ja palanutta savea. Vuonna 1992 kartoitettin 19 röykkiötä, ja seuraavan vuoden inventoinnissa niitä todettiin olevan 33 kpl. Aikaisemmin tiedoissa ollutta Lapinkaivo -nimistä, kalmiston lounaisosassa vallin ympäröimää, mahdollista uhrilähdettä ei löydetty. Paikkaan liittyy uskomuksia lappalaisista.
Vuoden 2014 koekaivauksessa maakaapelilinjalle ja uuden muuntajan paikalle kaivetuista koekuopista ei paljastunut mitään selviä merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, rakenteesta tai kulttuurikerroksesta. Viitteitä kulttuuriperäisistä anomalioista alueelta kuitenkin havaittiin. Tutkimusalueen ympäristöä tarkastettaessa löydettiin kuppikivi röykkiöalueen pohjoislaidalta, kun aukkohakkuun jäljiltä kiven reuna oli paljastunut ja siinä näkyi mahdollinen kaksoiskuppi. Kun kiven pinta paljastettiin kokonaan, siinä näkyi useita selviä kuppeja. Kuppikiven kivilaji on liuskeista ja siinä oli havaittavissa selviä rapautumisen merkkejä. Kivessä on 14 varmaa kuppia, jotka keskittyvät kiven tasaisen pinnan keskiosaan. Varmoista kupeista muodostuu kaksi kaksoiskuppia, joista toinen on joko rapautunut matalaksi tai jäänyt valmistushetkellä aihioksi. Suurimman kupin leveys on noin 8 cm ja syvyys hieman yli 2 cm. Vuoden 2015 valvonnassa ei itse muinaisjäännösalueella tehty havaintoja kiinteästä muinaisjäännöksestä. Valvotun alueen lounaispuolelta havaittiin kuitenkin "Lappalaisten kaivo" (ks. Lapinkaivo yllä) sekä mahdollinen hautaröykkiö. |
| metsakeskus.922010023 |
922 |
Sassinsaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
323034.06100000 |
6796902.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010023 |
Kohde sijaitsee Mantereenjärven etelärannasta 200-300 m pohjoiseen olevalla kivikkoisella harjanteella ja pellolla. Alue on soiden ja vetisten peltojen ympäröimä alue, joka lienne aikanaan ollut saari.
Sassinsaaren 1930-luvulla pelloksi raivatulta itäsivulta löydettiin useita viikinki- ja ristiretkiaikaisia löytöjä, mm. kuusi miekkaa ja yhden katkelma. Esineet löydettiin heti turpeen alta, saven päältä.
Paikalla suoritettiin pieni kaivaus vuonna 1936. Kaivauksissa ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä. Paikkaa on pidetty joko kätkönä tai kalmistona. Paikkaan liittyy tarinoita lappalaisista.
Toukokuussa 2020 ilmoitettiin metallinetsintälöytöjä kohteen läheisyydestä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.922010023 |
922 |
Sassinsaari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
323034.06100000 |
6796902.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010023 |
Kohde sijaitsee Mantereenjärven etelärannasta 200-300 m pohjoiseen olevalla kivikkoisella harjanteella ja pellolla. Alue on soiden ja vetisten peltojen ympäröimä alue, joka lienne aikanaan ollut saari.
Sassinsaaren 1930-luvulla pelloksi raivatulta itäsivulta löydettiin useita viikinki- ja ristiretkiaikaisia löytöjä, mm. kuusi miekkaa ja yhden katkelma. Esineet löydettiin heti turpeen alta, saven päältä.
Paikalla suoritettiin pieni kaivaus vuonna 1936. Kaivauksissa ei havaittu kiinteää muinaisjäännöstä. Paikkaa on pidetty joko kätkönä tai kalmistona. Paikkaan liittyy tarinoita lappalaisista.
Toukokuussa 2020 ilmoitettiin metallinetsintälöytöjä kohteen läheisyydestä (ks. alakohteet). |
| metsakeskus.922010024 |
922 |
Linnankallio |
10002 |
12011 |
13110 |
11033 |
27000 |
319414.48600000 |
6803735.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010024 |
Linnavuori sijaitsee Pyhäjärveen pistävällä niemellä Toutosenselän rannalla. Rannansuuntainen koillispuoli on äkkijyrkkää, kielekkeistä kalliota, samoin kaakkoispää. Lounaissivu on verraten loivaa. Laki on kooltaan noin 190 x 20 m. Lounaissivulta alkaa katkeileva ja kaartuva kivivalli, jonka pituus on 90 m. Luoteispäässä ei sen loivuudesta huolimatta ole vallia.
Linnavuoren pohjois- ja luoteispuolelle on rakennettu kesämökkejä 1970-luvulla. |
| metsakeskus.922010025 |
922 |
Kieliö |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319105.64500000 |
6795940.89800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010025 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Koskenkylästä luoteeseen olevalla Valkkisten alueella, Koskenjoen kaakkoispuolella, kuivatun järven rannalla, Kieliön peltolohkon lounaispuolella. Alue on luoteeseen viettävää, kumpuilevaa peltomaata.
Paikalta on vuonna 1948 löydetty kourutaltta. Vuoden 1995 inventoinnissa alueelta löydettiin kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä pii-iskos.
Vuoden 2011 inventoinnissa tunnetun löytöalueen pohjoisosassa lähempänä jokea havaittiin pellon pinnalla suhteellisen runsaasti kvartsi-iskoksia. Niiden ja aiempien havaintojen perusteella kyseessä on selvä kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikan laajuuteen ei tarkastuksen perusteella kuitenkaan tullut muutoksia. |
| metsakeskus.922010026 |
922 |
Mustiainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318847.73800000 |
6797294.35300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010026 |
Laaja-alainen asuinpaikka, jossa on useita keskittymiä. Alkuperäinen löytöalue sijaitsee Kehrontien molemmilla puolilla, pellolla, loivasti lounaaseen viettävällä rinteellä. Paikalla on todennäköisesti ollut järvi, jonka pohjoisrannalla kohde on sijainnut. Maaperä paikalla on savea. Paikalta on löydetty pohjalainen taltta sekä kartsi-iskoksia ja palanutta savea. Vuonna 2011 löydettiin tästä löytöalueesta noin 100 metriä kaakkoon tien eteläpuolella Kvartsi-iskoksia suhteellisen runsaasti ja suhteellisen laajalta alueelta, jotka muodostavat kaksi keskittymää. |
| metsakeskus.922010029 |
922 |
Kallioinen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
319638.40000000 |
6802514.25400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010029 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Kirkkolahden pohjoisrannasta 150-200 m pohjoiseen sijaitsen kallion loivalla kaakkoisrinteellä noin neljän metrin päässä toisistaan maapohjalla.
Pienempi röykkiöistä on suorakaiteen muotoinen ja sen mitat ovat 3x2 m. Suuremman koko on 4x2 m. Jälkimmäisen muoto on epämääräisempi. Röykkiöissä on 1-2 kivikerrosta. |
| metsakeskus.922010030 |
922 |
Honkiniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
302099.42700000 |
6805772.87000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.922010030 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Suonojärveen pistävällä niemellä, noin 150-200 m rannasta, loivasti etelään viettävällä kuusikkorinteellä. Paikalla on todennäköisesti ollut pelto.
Röykkiöiden halkaisijat ovat 3-3,5 m ja korkeudet 20-65 cm. Ne voisivat olla peltoröykkiöitä.
Honkiniemen alueelta on löydetty tasataltta ns. Saunapallosta. Vuoden 1995 inventoinnissa löydettiin kolme epävarmaa kvartsi-iskosta ( ei otettu talteen) talon Rantapellosta, jossa röykkiötkin sijaitsevat. Koekuopissa ei havaittu mitään kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavaa. |
| metsakeskus.923000001 |
322 |
Gammelmorskärret |
10001 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
255147.98600000 |
6663715.71400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923000001 |
Röykkiö sijaitsee Västanfjärdin keskustasta Sirnäsiin vievän tien pohjoispuolella länteen loivasti laskeutuvalla mäen päällyksellä. Alempana rinteessä mäki laskeutuu jyrkemmin.
Paikalla on maapohjalla sijaitseva röykkiö, jonka koko on noin 4,5 x 8 metriä. Röykkiön tiiviimmän osan pohja-alan muoto on lähinnä suorakaide, pituussuunnan ollessa pohjoiskoillis-etelälounaissuuntainen. Röykkiön korkeus on noin puoli metriä. Röykkiössä ei ole purkamisjälkiä.
I en sandig backe strax norr om vägen mellan Sirnäs och Lammala en rektangulär stensättning som mäter 5 x 8 m. |
| metsakeskus.923000002 |
322 |
Lapphagen |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
257067.18900000 |
6668945.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923000002 |
Röykkiön sijaintia ei tunneta; se ei ole yllä esitettyjen koordinaattien mukainen, jotka ovat peräisin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen röykkiötutkimusprojektista (Tyarktika). Inventoinnissa 2011 todettiin, että koordinaattien osoittamassa paikassa on tasaista viljelysmaata, eikä ko. röykkiötä löydetty. Tiedot röykkiön koosta (halkaisija 9,5 metriä, korkeus 9,6 metriä) ovat todennäköisesti Volter Högmanilta (1886), jonka mukaan yksi röykkiö on sijainnut vuonna 1886 Frömbärssvidenillä Södergårdille kuuluvan pellon luona.
Enligt Tyarktika ett röse som mäter 9,5 m i diameter och är 0,6 m högt. Koordinaterna anger dock en punkt i åkern, som är mindre trolig. |
| metsakeskus.923000002 |
322 |
Lapphagen |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
257067.18900000 |
6668945.61900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923000002 |
Röykkiön sijaintia ei tunneta; se ei ole yllä esitettyjen koordinaattien mukainen, jotka ovat peräisin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen röykkiötutkimusprojektista (Tyarktika). Inventoinnissa 2011 todettiin, että koordinaattien osoittamassa paikassa on tasaista viljelysmaata, eikä ko. röykkiötä löydetty. Tiedot röykkiön koosta (halkaisija 9,5 metriä, korkeus 9,6 metriä) ovat todennäköisesti Volter Högmanilta (1886), jonka mukaan yksi röykkiö on sijainnut vuonna 1886 Frömbärssvidenillä Södergårdille kuuluvan pellon luona.
Enligt Tyarktika ett röse som mäter 9,5 m i diameter och är 0,6 m högt. Koordinaterna anger dock en punkt i åkern, som är mindre trolig. |
| metsakeskus.923000003 |
322 |
Bofallsmossen |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
252005.23000000 |
6665960.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923000003 |
Kohde sijaitsee metsässä noin 100 metriä pohjoiseen Bofallsmossenin suon eteläpuolella olevasta ajotien mutkasta, joka on voimalinjan alla.
Paikalta on vuonna 1988 löytynyt iskoksia sekä pari mahdollista hiointa tai hiotun kiviesineen kappaletta metsämaahan tehdyistä tuoreista aurausjäljistä ja paikalle kaivetuista koekuopista. Muinaisjäännöksestä ei ole löydetty värjäytynyttä maata, palaneita kiviä tai muuta, mikä olisi osoituksena pitkäaikaisesta tai aktiivisesti käytetystä asuinpaikasta.
Sepänmaa 2013: Paikka on nykyisin runsaan 20 vuoden ikäistä istutusmännikköä. Osa alueesta on puutonta paljasta kalliota, kallioiden välissä ja ulkopuolella olevat alueet ovat hyvin kivikkoista moreenimaata. Alueelle tehtiin seitsemän koekuoppaa muinaisjäännöksen varmistamiseksi sekä sen laajuuden arvioimiseksi. Lisäksi alueen pohjoislaidalla oli tuulenkaato. Kaikissa koekuopissa ja tuulenkaadossa maa oli hyvin tiivistä kivikkoa eikä mitään merkkejä muinaisjäännöksestä tavattu. On hyvin todennäköistä, että paikalla tapahtunut asuminen / leiriytyminen on sijainnut mieluummin tasaisilla kalliopinnoilla kuin niiden viereisillä teräväsärmäisillä kivikoilla. Tällöin ei kulttuurikerroksia tietenkään ole voinut syntyä. Inventoijan tulkinnan mukaan kyseessä on lyhytaikainen asuinpaikka. |
| metsakeskus.923000004 |
322 |
Farfarskärret |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
253653.57000000 |
6666967.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923000004 |
Kohde sijaitsee jyrkästi etelään laskeutuvalla metsäisellä rinteellä. Lähellä on tienhaara, jossa etelään vievä metsätie haarautuu Galtarbystä länteen vievästä soratiestä.
Paikalta on yhdestä koekuopasta löytynyt 25 pientä kvartsi-iskosta lapionpiston levyiseltä alalta. Lisäksi mäenrinteessä, koekuopan läheisyydessä havaittiin 10 X 10 metrin laajuinen terassimainen alue, jonka alareunaa on sitomassa paikoilleen joitakin suuria kiviä. Terassimaisen alueen kohdalle tehdystä koepistosta ei löytynyt iskoksia; löytyneet iskokset saatiin kaikki yhdestä koekuopasta vain muutaman metrin päästä terassimaisesta alueesta. Sijaintikorkeutensa perusteella kohde saattaa olla myöhäiskampakeraaminen.
Norr om vägen till Farfarskärret finns en brant sluttning, i vilken i en liten provgrop påträffats 25 kvartsavslag (TYA 477:9). Strax norrom denna finns i sluttningen en 10 x 10 m stor jämn terrass, som kan vara konstruerad. Andra indikationer på boplats har inte hittills påträffats. Jordmånen är sandmorän. |
| metsakeskus.923000005 |
322 |
Olofsgård 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
252577.00600000 |
6664874.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923000005 |
Löytöpaikka on etelään laskeutuvassa jyrkässä metsäisessä mäenrinteessä. Paikalta on vuonna 1988 löydetty koekuopista kvartsi-iskoksia. Rinteessä on ainakin kaksi terassimaista maastonkohtaa. Kohteen mahdollinen laajuus ei ole tiedossa. Sijaintikorkeus viittaisi kampakeramiikan aikaan.
Norr om vägen mellan Nivelax och Dalsbruk i en svag sydsluttning har påträffats ett antal kvartsavslag (TYA 477:11-14). Terrängmässigt trolig boplats. |
| metsakeskus.923000006 |
322 |
Prästgårdsgruvorna |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
260846.68000000 |
6666170.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923000006 |
Kohde sijaitsee Norrlammalan kylässä, metsässä, lähellä suuria käytöstä pois jääneitä avolouhoksia. Paikalla on pahoin hajallaan oleva mahdollinen röykkiön pohja tasaisella avokalliolla.
Samalla mäellä, mahdollisesta röykkiön pohjan jäännöksestä noin 100 metriä itään, sijaitsee viiden kiviryhmän jono, jossa jokaisessa kiviryhmässä keskimmäisenä on rajapyykin näköinen harmaakivi tuettuna pienemmillä kivillä. Kivissä ei ole numeroita. Erikoista on, että viisi rajamerkin näköistä kiveä sijaitsee aivan vieretysten niin, että jonon ulommaisten kiviryhmien etäisyys toisistaan on vain 7,9 metriä. Lisäksi näistä hieman yli 100 metriä idempänä Jerikontien itäpuolella on kalliolla kivilatomuksia, jotka tuovat mieleen vanhojen rajamerkkien rakenteita. Ne eivät kuitenkaan sijaitse millään tunnetulla rajalinjalla. Tasaisen kallion tien puoleisella nokalla on muutaman metrin välein kaksi pientä kiviryhmää, jotka kooltaan ja kivikooltaan muistuttavat rajamerkkeihin usein liitettyjä viisarikivien ryhmiä.
Bergig skogsterräng i norra Norrlammala, ca 1.5 km N om vägen till Kimito. Det möjliga röset är beläget mellan vägen till Nygård och skogsvägen som från den går mot NW ca 80 m från vägskälet. Röset ligger på en bergsklack som skjuter ut åt söder. Det är anspråkslöst och demolerat så när som på bottenstensättningen. Röset är byggt av huvudstora och större stenar, som numerä är spridda över ett 3 m brett och 12 steg långt område i riktning NE-SW. Möjligt är att det ursprungligen är ett röse med en diameter om 3 m.
Söder om vägen, 200 m från röset i ENE riktning finns en stensättning med en diameter om 2 m och W om denn två mindre stenanhopningar 4 och 9 m från föregående. Det kan vara fråga om ett gammalt råmärke och dess visare. |
| metsakeskus.923000006 |
322 |
Prästgårdsgruvorna |
10001 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
260846.68000000 |
6666170.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923000006 |
Kohde sijaitsee Norrlammalan kylässä, metsässä, lähellä suuria käytöstä pois jääneitä avolouhoksia. Paikalla on pahoin hajallaan oleva mahdollinen röykkiön pohja tasaisella avokalliolla.
Samalla mäellä, mahdollisesta röykkiön pohjan jäännöksestä noin 100 metriä itään, sijaitsee viiden kiviryhmän jono, jossa jokaisessa kiviryhmässä keskimmäisenä on rajapyykin näköinen harmaakivi tuettuna pienemmillä kivillä. Kivissä ei ole numeroita. Erikoista on, että viisi rajamerkin näköistä kiveä sijaitsee aivan vieretysten niin, että jonon ulommaisten kiviryhmien etäisyys toisistaan on vain 7,9 metriä. Lisäksi näistä hieman yli 100 metriä idempänä Jerikontien itäpuolella on kalliolla kivilatomuksia, jotka tuovat mieleen vanhojen rajamerkkien rakenteita. Ne eivät kuitenkaan sijaitse millään tunnetulla rajalinjalla. Tasaisen kallion tien puoleisella nokalla on muutaman metrin välein kaksi pientä kiviryhmää, jotka kooltaan ja kivikooltaan muistuttavat rajamerkkeihin usein liitettyjä viisarikivien ryhmiä.
Bergig skogsterräng i norra Norrlammala, ca 1.5 km N om vägen till Kimito. Det möjliga röset är beläget mellan vägen till Nygård och skogsvägen som från den går mot NW ca 80 m från vägskälet. Röset ligger på en bergsklack som skjuter ut åt söder. Det är anspråkslöst och demolerat så när som på bottenstensättningen. Röset är byggt av huvudstora och större stenar, som numerä är spridda över ett 3 m brett och 12 steg långt område i riktning NE-SW. Möjligt är att det ursprungligen är ett röse med en diameter om 3 m.
Söder om vägen, 200 m från röset i ENE riktning finns en stensättning med en diameter om 2 m och W om denn två mindre stenanhopningar 4 och 9 m från föregående. Det kan vara fråga om ett gammalt råmärke och dess visare. |
| metsakeskus.923010001 |
322 |
Söderviken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
255446.86400000 |
6662811.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010001 |
Länteen laskeutuvalla melko tasaisella kallioalueella on kuusi - kahdeksan kivirakennetta noin 40 x 110 metrin suuruisella alueella. Röykkiöiden täsmällistä lukumäärää on vaikea määrittää, koska joissakin kohdin ne sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan ja osittain niitä on ilmeisesti hajoitettu ja koottu uudelleen.
Yksi röykkiöistä on tutkittu kaivauksin vuonna 1886 ja koottu säännöllisen näköiseksi. Röykkiöstä ei tullut esiin löytöjä, mutta sen päällä kalliopohjalla oli hiiltä. Yhden rakenteen keskikohdalla on pieni notkelma, muutoin ne näyttävät ehjiltä lukuun ottamatta sitä, että monien reunaosat ovat hieman levinneet kalliolle. Yksi rakenteista on kallion syvänteeseen kasattu kivikko; muut ovat kiviröykkiöitä ja -latomuksia, ja niiden koko ja muoto vaihtelevat ryhmän sisällä. Osa rakenteista on pitkänomaisia lähes vallimaisia. Pitkäomaisissakin on kuitenkin nähtävissä rakenteellisuutta, mm. mahdollisia rakennetta jakavia poikkikiviä ja reunakiveystä. |
| metsakeskus.923010002 |
322 |
Norra Mågsholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
256172.59000000 |
6660925.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010002 |
Kohde sijaitsee Västanfjärdin taajamasta noin 4,5 km lounaaseen, Norra Mågsholm -nimisen suurehkon saaren pohjoisosassa, sähkölinjan itäpuolella.
Paikalla on kalliopohjalla sijaitseva röykkiö, joka on kooltaan noin 7,6 x 4,9 metriä, ja korkeudeltaan 0,9 metriä. Röykkiön pohja-alan muoto on monikulmio ja sen pituusakselin suunta on länsi–itä. Röykkiössä on purkamisjälkiä ja siinä on kraaterimainen syvennys.
Kohde tunnetaan myös nimellä Pörtsnäs.
Rektangulär stensättnng som mäter 7.6 x 4.9 m och är 0.9 m hög. |
| metsakeskus.923010002 |
322 |
Norra Mågsholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
256172.59000000 |
6660925.84100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010002 |
Kohde sijaitsee Västanfjärdin taajamasta noin 4,5 km lounaaseen, Norra Mågsholm -nimisen suurehkon saaren pohjoisosassa, sähkölinjan itäpuolella.
Paikalla on kalliopohjalla sijaitseva röykkiö, joka on kooltaan noin 7,6 x 4,9 metriä, ja korkeudeltaan 0,9 metriä. Röykkiön pohja-alan muoto on monikulmio ja sen pituusakselin suunta on länsi–itä. Röykkiössä on purkamisjälkiä ja siinä on kraaterimainen syvennys.
Kohde tunnetaan myös nimellä Pörtsnäs.
Rektangulär stensättnng som mäter 7.6 x 4.9 m och är 0.9 m hög. |
| metsakeskus.923010003 |
322 |
Mellangård |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
257171.15100000 |
6667699.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010003 |
Kohde sijaitsee Östanån kylässä, Östanånbäcken -nimisen joenuoman kaakkoispuolella. Paikalla on huonokuntoinen kiviröykkiö suuren silmäkiven ympärillä, kapealla kalliokaistaleella, kalliojyrkänteen ja golfkentän lähellä.
Röykkiön läpimitta on pohjois–etelä-suunnassa noin 10-11 metriä; silmäkivi on noin 1,3 metrin korkuinen, muutoin röykkiön korkeus on noin 60 cm. Röykkiö on ehkä alunperin ollut pyöreä, mutta sitä on purettu sen eteläisestä puoliskosta. Röykkiön sisällä on iso kataja.
Aiemmin tätä kohdetta on nimitetty toiseksi Östanån röykkiöistä (Hildur Planting 1933).
Delvis demolerat röse uppe på ett ber. Röset mäter 10.6 x 7.6 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.923010003 |
322 |
Mellangård |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
257171.15100000 |
6667699.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010003 |
Kohde sijaitsee Östanån kylässä, Östanånbäcken -nimisen joenuoman kaakkoispuolella. Paikalla on huonokuntoinen kiviröykkiö suuren silmäkiven ympärillä, kapealla kalliokaistaleella, kalliojyrkänteen ja golfkentän lähellä.
Röykkiön läpimitta on pohjois–etelä-suunnassa noin 10-11 metriä; silmäkivi on noin 1,3 metrin korkuinen, muutoin röykkiön korkeus on noin 60 cm. Röykkiö on ehkä alunperin ollut pyöreä, mutta sitä on purettu sen eteläisestä puoliskosta. Röykkiön sisällä on iso kataja.
Aiemmin tätä kohdetta on nimitetty toiseksi Östanån röykkiöistä (Hildur Planting 1933).
Delvis demolerat röse uppe på ett ber. Röset mäter 10.6 x 7.6 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.923010004 |
322 |
Jarlsgård |
10002 |
12006 |
13075 |
11006 |
27000 |
257797.91100000 |
6665110.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010004 |
Laajan kallioisen mäen päällä on lohkarepeltoa ja sen lähettyvillä kaksi sokkelolatomusta, joista toinen on laaja-alainen ja ehjä, toinen on pieni ja osaksi hajallaan. Latomuksista pienempi sijaitsee aivan lohkarepellon vieressä, suurempi latomus tästä vain noin 10 metriä etelään.
Suuremman latomuksen käytävät erottuvat selkeinä. Käytävien sijoittelu on sellainen, että latomuksen keskeltä käytävä johtaa ulos ilman, että se kiertäisi sokkelon kaikkien osien lävitse. Käytävä haarautuu ainakin yhdessä kohdassa. Nämä seikat eivät kuulu perinteisen jatulintarhan rakenteeseen.
Pienemmän latomuksen muotoa on vaikeata hahmottaa, sillä se on pahasti hajallaan. Sen kivet ovat pieniä ja pyöristyneitä. Lisäksi sen alkuperäiseen rakenteeseen lienee kuulunut kaarimaisia osia.
Ks. myös erilliskohteet. |
| metsakeskus.923010005 |
322 |
Lammala |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
259412.26600000 |
6664363.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010005 |
Kohde sijaitsee Västanfjärdin keskustassa pihamaiden välisellä avokallioalueella Klockarpottsberget-nimisen kallioisen mäen etelärinteellä. Paikalla on kaksi tutkittua ja ennallistettua röykkiötä etelään laskeutuvalla kallioalueella, noin 25 metrin etäisyydellä toisistaan. Halkaisijaltaan röykkiöt ovat 7-8- metriä ja ne on tutkittu vuonna 1886. Röykkiöiltä näkyy merenlahdelle.
Två rösen på sydsidan av ett berg. Det ena mäter 8 m i diameter och är 0,9 m högt. Det andra mäter 7,5 x 3 m och är 0,6 m högt. |
| metsakeskus.923010005 |
322 |
Lammala |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
259412.26600000 |
6664363.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010005 |
Kohde sijaitsee Västanfjärdin keskustassa pihamaiden välisellä avokallioalueella Klockarpottsberget-nimisen kallioisen mäen etelärinteellä. Paikalla on kaksi tutkittua ja ennallistettua röykkiötä etelään laskeutuvalla kallioalueella, noin 25 metrin etäisyydellä toisistaan. Halkaisijaltaan röykkiöt ovat 7-8- metriä ja ne on tutkittu vuonna 1886. Röykkiöiltä näkyy merenlahdelle.
Två rösen på sydsidan av ett berg. Det ena mäter 8 m i diameter och är 0,9 m högt. Det andra mäter 7,5 x 3 m och är 0,6 m högt. |
| metsakeskus.923010006 |
322 |
Kvirvon |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258282.70000000 |
6668359.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010006 |
Kohde sijaitsee Lyckeberget-nimisen laajahkon kallioisen mäen kaakkoisosassa. Paikalla on nelikulmainen kiviröykkiö metsässä etelään laskeutuvalla kallioisella mäenrinteellä. Röykkiön koko on noin 5,3 x 4,2 x 0,3 metriä. Röykkiössä on särmikkäitä, suurimmalta läpimitaltaan 0,2-0,5 metrin läpimittaisia kiviä, ja niitä on vain 1–2 kerroksessa. Röykkiö on säilynyt suhteellisen ehjänä.
Ett röse som mäter 5,3 x 4,2 m och är 0,3 m högt. |
| metsakeskus.923010007 |
322 |
Kilskullen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
259148.00000000 |
6668479.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010007 |
Röykkiöryhmä sijaitsee Kilskullen-nimisellä laajahkolla mäkialueella, loivasti länteen laskevalla rinteellä, metsässä. Paikalla on aiempien tietojen mukaan ollut kolme suhteellisen kookasta röykkiötä (halkaisijaltaan 11, 7,5 ja 9 metriä), mutta inventoinnissa 2011 tällaisia röykkiöitä ei nyt kysymyksessä olevalta mäeltä löydetty. Aiemmat tiedot kolmesta röykkiöstä ovat Volter Högmanin inventointikertomuksesta vuodelta 1886.
Inventoinnissa 2011 noin 100 metriä länteen maastonkohdasta, jossa kolmen röykkiön piti sijaita, todettiin ainakin 9-10 matalaa röykkiöitä noin 30 X 70 metrin laajuisella alueella. Kooltaan röykkiöt ovat pieniä, halkaisijaltaan vain noin 1,5-5 metriä. Röykkiöt sijaitsevat osaksi maapohjalla ja osaksi pienialaisten tasaisten kalliopaljastumien tuntumassa tai päällä. Metsää oli hakattu niin, että toiset röykkiöistä olivat hakatulla ja toiset hakkaamattomalla alueella. |
| metsakeskus.923010008 |
322 |
Nivelax |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
257390.04800000 |
6669651.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010008 |
Röykkiöt sijaitsevat metsässä lähellä kohtaa, jossa Nivelaxin ja Tappon kylien raja kulkee pitkin metsän ja pellon rajakohtaa. Paikalla on neljä röykkiötä havumetsässä; kolme niistä on tiiviinä ryhmänä matalalla loivarinteisellä kumpareella, yksi on toisista erillään.
Röykkiö A on silmäkivellinen, kalliopohjalle ladottu, kooltaan noin 9 x 8 metriä ja muodoltaan pyöreä. Röykkiö B (läntisin) on kooltaan noin 6 x 5 metriä ja muodoltaan pyöreä. Röykkiö C sijaitsee vain muutaman metrin päässä röykkiö A:sta, sen koko on noin 11 x 10 metriä.
Lisäksi inventoinnissa 2011 havaittiin alueella vielä yksi ennestään rekisteröimätön röykkiö (D), joka sijaitsee röykkiö C:sta noin 59 metriä etelään. Röykkiö D sijaitsee kuperalla kallionkohoumalla ja on kooltaan noin 8,5 x 8,7 metriä.
Tre rösen i skogen. Ett är beläget på kalberget, två på mineraljord. Ett mäter 7.3 x 7.0 m och är 0.6 m högt. Det andra mäter 11.0 x 10.4 m och är 0.8 m högt. Det tredje mäter 9.9 x 9.3 m och är 0.9 m högt. |
| metsakeskus.923010009 |
322 |
Storgård-Östergård |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258402.64600000 |
6669685.32800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010009 |
Kaksi röykkiötä, joiden sijaintia ei tunneta; ne eivät ole yllä olevien koordinaattien mukaisia. Koordinaatit ovat peräisin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen röykkiötutkimusprojektista (Tyarktika). Inventoinnissa 2011 koordinaattien osoittamassa paikassa oli tasamaata suurehkon vajan vierustalla. Tiedot kahdesta röykkiöstä ovat peräisin Volter Högmanilta (1886), jonka mukaan röykkiöistä toinen oli Tappossa Ånkärrsbärgenillä Södergårdin maalla. Se sijaitsi korkealla vuorella, josta oli näköala peltojen ja niittyjen ylitse. Kooltaan se oli 6,5 x 5 metriä. Toinen röykkiö oli vuoden 1886 tietojen mukaan sijainnut Tappossa tasaisella niittykukkulalla siten, että Södergårdin ja Gropiksen talojen raja oli kulkenut juuri röykkiön yli. Sen koko oli 9,5 x 8,5 metriä.
Två rösen i skogen. Det ena är 6 m i diameter och 0.4 m högt. Det andra mäter 9.5 x 8.5 m och är 0.8 m högt. |
| metsakeskus.923010010 |
322 |
Södergård |
10001 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258772.49700000 |
6669017.60600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010010 |
Röykkiötä, jonka sijaintia ei tunneta; se ei ole yllä olevien koordinaattien mukainen. Koordinaatit ovat peräisin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen röykkiötutkimusprojektista (Tyarktika). Inventoinnissa 2011 todettiin, että koordinaattien osoittamassa paikassa on kallioista mäkialuetta, mutta mitään röykkiötä ei löydetty. Volter Högman on vuonna 1886 maininnut Tappon kylän Södergårdin talon maalta röykkiön, joka oli korkealla Ånkärrsbärgenin vuorella, josta oli näkyvyyttä laajalti yli peltojen ja niittyjen. Sen koko oli 6,5 x 5 metriä.
Ett röse i skogen som mäter 6.5 x 5.0 m och är 0.7 m högt. |
| metsakeskus.923010011 |
322 |
Backas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
258429.00000000 |
6667899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010011 |
Paikalla on kolme kiviröykkiötä metsässä, mäen laen ja pohjoiseen laskeutuvan jyrkän rinteen taitteessa. Yksi röykkiöistä voi olla toisesta röykkiöstä purettua kivikkoa. Läntisimmät kaksi röykkiötä ovat niin lähellä Backasin talon pihapiiriä, että niiltä näkyi osa pihan rakennuksista.
Röykkiö A on rakennettu kalliopohjalle ja sen koko on noin 7,9 x 5,6 x 0,4 metriä. On mahdollista, että viereinen röykkiö B koostuu A:sta puretuista kivistä. B:n reunan etäisyys A:n reunasta on noin 4,5 metriä. Röykkiö B on rakennettu maapohjalle ja kooltaan 3,8 x 2,5 metriä.
Kolmas röykkiö C on tasaisella kalliolla noin 53 metrin päässä itään kahdesta edellisestä. Röykkiön koko on noin 7,2 x 4,2 metriä. |
| metsakeskus.923010011 |
322 |
Backas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
258429.00000000 |
6667899.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010011 |
Paikalla on kolme kiviröykkiötä metsässä, mäen laen ja pohjoiseen laskeutuvan jyrkän rinteen taitteessa. Yksi röykkiöistä voi olla toisesta röykkiöstä purettua kivikkoa. Läntisimmät kaksi röykkiötä ovat niin lähellä Backasin talon pihapiiriä, että niiltä näkyi osa pihan rakennuksista.
Röykkiö A on rakennettu kalliopohjalle ja sen koko on noin 7,9 x 5,6 x 0,4 metriä. On mahdollista, että viereinen röykkiö B koostuu A:sta puretuista kivistä. B:n reunan etäisyys A:n reunasta on noin 4,5 metriä. Röykkiö B on rakennettu maapohjalle ja kooltaan 3,8 x 2,5 metriä.
Kolmas röykkiö C on tasaisella kalliolla noin 53 metrin päässä itään kahdesta edellisestä. Röykkiön koko on noin 7,2 x 4,2 metriä. |
| metsakeskus.923010012 |
322 |
Råberget |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
251303.00000000 |
6665407.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010012 |
Boplatsen ligger i nere i en rätt brant sluttning norr om vägen som går till bofallsmossen. Terrängen är granskog och valet av stället kan vara beroende av att sluttningens nedre del är sandgrund.
Kohde sijaitsee Råbergenin vanhalta kunnanrajapisteeltä 400 metriä itäkaakkoon, etelään laskevan metsäisen mäenrinteen alaosassa soratien varrella.
Kohteen löysi opettaja Hans Myhrman vuonna 1986. Ensimmäisiin löytöihin on kuulunut tarkastuskertomuksen mukaan kvartsi-iskoksia, kaksi hiotun kiviesineen sirpaletta ja keramiikan muru. Kesällä 1986 alueella tehtiin pienimuotoiset koekaivaukset (Kimito medborgarinstitut). Tällöin kaivauslöytöinä saatiin vain kvartsia. Kaivausten perusteella Råbergetin muinaisjäännöksen laajuus on päätelty suppeaksi. Ilmeisesti tienrakentaminen on tuhonnut muinaisjäännöstä osittain.
Kaivausten yhteydessä on myös pohdittu ajatusta, että Råbergetin muinaisjäännös olisi ollut tilapäinen kvartsin louhimisen yhteydessä käytössä ollut leiri. Råbergetin muinaisjäännöksen läheltä on huomattu paikkoja, joilla on lohkottu kvartsia kalliosta. Kaivauskertomuksen mukaan niiltä löytyneen kvartsin on kuitenkin huomattu olevan toisentyyppistä kuin Råbergetin muinaisjäännöksestä löydetty. Kvartsin louhiminen onkin saattanut liittyä myöhempään rautateollisuuteen; masuuneihin on ollut tapana rautamalmin joukkoon lisätä kvartsia.
Inventointi 2013: Ympäristössä tuskin on tapahtunut muutoksia 1980-luvun lopun jälkeen. Tien laidat ja maasto muutenkin oli nyt kasvillisuuden peitossa, eikä paikalla näkynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. 1980-luvun löytökohta on kuitenkin tien mutkan ja kallioiden perusteella paikannettavissa muutaman metrin tarkkuudella. Topografian perusteella on selvää, että asuinpaikaksi sopiva ala pohjoispuolisen jyrkän rinteen ja etelässä olevien kallioiden ja niiden itäpuolella olevan suopohjaisen notkelman välissä on hyvin rajattu. Tien mutkan kohdalla on tasanne, joka sopii asuinpaikaksi, mutta tie peittää siitä suurimman osan. Tien mutkasta itään, 20–30 m matkalla rinteen alla suon reunassa on tien mutkan tasoa 1-2 m ylempänä oleva melko loivapintainen niemeke, jossa on myös voitu oleskella. Alueella kasvaa kuusimetsää. Muinaisjäännökseksi rajattu alue ulottuu idässä suunnilleen ämän niemekkeen alalle tai jopa vähän sen itäpuolelle. Niemekkeeseen on kaivettu koekuoppia vuonna 1987, eikä niistä ole löytynyt mitään. Tien mutkasta länteen tie laskee etelän kallioiden länsipuolella olevaan notkoon. Tie on osittain leikattu rinteeseen, eikä alueella ainakaan enää ole jäljellä mitään asumiskelpoista tasannetta. Muinaisjäännösrajauksen länsipää ulottuu mutkasta pitkälle länteen tien pohjoisreunalla, mutta läntisin alue ei ole asuinpaikaksi sopivaa maastoa, vaan hyvin jyrkkää moreenirinnettä. |
| metsakeskus.923010013 |
322 |
Olofsgård 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
253463.64600000 |
6666766.47800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010013 |
Kohteesta tunnetaan hiekanoton tuhoamaa asuinpaikka-aluetta ja sen tuntumassa olevia iskosten ja ruukunpalojen löytöpaikkoja. Löytöpaikkojen välistä kulkee ajotie, jonka vierelle on kaivettu hiekkakuoppa. Asuinpaikan koko laajuutta ei toistaiseksi tunneta.
Kohteen on löytänyt arkeologiaa harrastava opettaja Hans Myhrman. Vuonna 1988 Kimitobygdens medborgarinstitutin arkeologiakurssi järjesti paikalla kaivauksen.
Koekuoppia tehtiin hiekkakuopan koillislaitaa sivuavalle yhtenäiselle alueelle. Joistakin koekuopista tavattiin iskoksia, ja yhdestä kolme keramiikan palaa. Hiekkakuopassa olleesta hiekanotossa liikutellusta maasta tavattiin runsaammin löytöjä. Ilmeisesti kohde on hiekanotossa osin tuhoutunut.
Inventoinnissa 2011 tarkasteltiin hiekkakuopan reunoja, joista ei havaittu mitään merkkejä muinaisjäännöksestä. Kuopan vieressä kulkevan ajotien reunaleikkauksesta löytyi yksi kvartsi-iskos (ojan kaakonpuoleisessa reunaleikkauksessa metsän puolella). Kauempana havaittiin lisäksi kaksi kvartsi-iskosta, jotka olivat lähes rinnakkain tieojan reunaleikkauksessa noin 90 metriä tunnetulta asuinpaikka-alueelta lounaaseen (ojan kaakonpuoleisessa reunaleikkauksessa metsän puolella nekin).
Boplatsen är belägen norr om och inom ett litet sandtag invid den skogsväg, som från ett område kallat Farfarskärret viker av mot Stubb- och Bålkärret. Platsen ligger ca 2 km väster om själva byn. |
| metsakeskus.923010014 |
322 |
Västeräng |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
257417.04200000 |
6669800.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Tappon kylässä, aivan Tappon ja Nivelaxin kylien rajalla, laajan hiekanottoalueen pohjoisreunan tuntumassa. Ensimmäiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1989 Kimitobygdens medborgarinstitut toimesta. Tuolloin kaivettiin hiekkakuopan reunalta noin 7 neliömetriä. Löytöihin kuului epineoliittista keramiikkaa, runsaasti savitiivistettä, kaksi kvartsi-iskosta ja kuutiokiviä. Museovirasto jatkoi kaivauksia vuonna 1994, jolloin kaivettiin yhteensä 30 neliömetriä. Inventoinnissa 2011 hiekkakuopan reunaleikkauksessa oli näkyvillä pieniä palaneen saven muruja. Hiekkakuoppien reunojen sijainti ei ollut olennaisesti muuttunut vuoden 1994 kaivausten jälkeen.
Boplatsen finns vid ett sandtag, som ligger väster om byn vid en liten kulle i skogsbrynet alldeles intill rån mellan Tappo och Nivleax. Kullen sträcker sig i NE-SW riktning och dess sluttningar är svaga. Den östra sluttningen är längre och svagare än den västra. På kullen växer gles skog. Egentligen finns där två sandtag, ett större som är utmärkt på grundkartan och ett mindre, från vilket alla fynd härrör. Sanden är fin, men större stenar har sållats bort. Vid sandgropens kant fanns en eldstad synlig samt ett mörkt kulturlager med brända stenar 1988. Boplatsen har utgrävts 1989 och 1994. |
| metsakeskus.923010014 |
322 |
Västeräng |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
257417.04200000 |
6669800.28300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.923010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Tappon kylässä, aivan Tappon ja Nivelaxin kylien rajalla, laajan hiekanottoalueen pohjoisreunan tuntumassa. Ensimmäiset kaivaukset paikalla tehtiin vuonna 1989 Kimitobygdens medborgarinstitut toimesta. Tuolloin kaivettiin hiekkakuopan reunalta noin 7 neliömetriä. Löytöihin kuului epineoliittista keramiikkaa, runsaasti savitiivistettä, kaksi kvartsi-iskosta ja kuutiokiviä. Museovirasto jatkoi kaivauksia vuonna 1994, jolloin kaivettiin yhteensä 30 neliömetriä. Inventoinnissa 2011 hiekkakuopan reunaleikkauksessa oli näkyvillä pieniä palaneen saven muruja. Hiekkakuoppien reunojen sijainti ei ollut olennaisesti muuttunut vuoden 1994 kaivausten jälkeen.
Boplatsen finns vid ett sandtag, som ligger väster om byn vid en liten kulle i skogsbrynet alldeles intill rån mellan Tappo och Nivleax. Kullen sträcker sig i NE-SW riktning och dess sluttningar är svaga. Den östra sluttningen är längre och svagare än den västra. På kullen växer gles skog. Egentligen finns där två sandtag, ett större som är utmärkt på grundkartan och ett mindre, från vilket alla fynd härrör. Sanden är fin, men större stenar har sållats bort. Vid sandgropens kant fanns en eldstad synlig samt ett mörkt kulturlager med brända stenar 1988. Boplatsen har utgrävts 1989 och 1994. |
| metsakeskus.924010001 |
924 |
Taipale |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344918.31800000 |
7023296.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010001 |
Kohde sijaitsee Vetelin eteläosassa, Patananjärven länsirannalla, pellolla. Kysymyksessä on hiekkaperäinen, Patananjärvenrannan suuntainen hiekkaselänne, joka on Patananjärven ja Kruunupyynjoen (Perhonjoen vesistöä) välisellä vedenjakajalla. Pellosta on vuonna 1951 löytynyt taltan katkelma. Vuoden 1971 ja 1990 inventoinneissa paikalta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.924010003 |
924 |
Koskipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339565.40400000 |
7041084.47300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010003 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen alemmalla rantaterassilla, Koskipellon talon pohjoispuolella.
Paikalta on aikanaan löytynyt kaksi tasatalttaa "Laasasen talon pellosta Karjalankoskella Ylivetelissä, ylioppilas E. Aspelinin SMY:lle antamia 1871". Paikalta ei ole myöhemmin kasvillisuuden vuoksi tehty havaintoja asuinpaikasta. |
| metsakeskus.924010004 |
924 |
Hovila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339283.51400000 |
7041037.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010004 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen Karjalankosken länsipuolella. Paikalta on vuonna 1905 löytynyt kirves ja kirveen lohjennut teräpuoli. Löytötiedot ovat hieman epävarmat; lähetysverifikaatin mukaan löytö olisi Torpan kylän Hovilan talon maalta, talosta 1,5 km itään, joen rannalla. Katiskosken mukaan todennäköinen etäisyys Hovilan talosta on kuitenkin 150 metriä. Kynnettäessä paikalla on tullut esiin nokiläiskiä. |
| metsakeskus.924010005 |
924 |
Kainu/Klemola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
341535.60700000 |
7041673.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010005 |
Kohde sijaitsee laajan peltoalueen koillisreunassa metsän reunassa. Paikka on tarkastettu vuonna 1971 paikallisten oppaiden kanssa. Ahvenlammen mukaan löytöpaikka sijaitsee Klemolan talosta noin 400 metriä itään ladon luona hiekkaisessa multamaassa, noin 1,5 km Perhonjoesta. Vuonna 1990 alueet olivat kyntämättä eikä niitä tarkastettu. |
| metsakeskus.924010006 |
924 |
Siponkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
341281.73400000 |
7036259.42300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010006 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen ja Halsuanjoen yhtymäkohdan leventymässä, Perhonjoen itärannalla, Vetelin ja Räyringin kylien rajalla. Siponkosken Savimaa-nimiseltä pellolta tunnetaan kivikautisia esineitä vuosisadan alusta lähtien. Suurimman osan niistä löytänyt Arvi Siponkoski. Hänen mukaansa joen partaalla on ollut suuria nokiläiskiä. Kiviesineet ovat tulleet ylempää, noin 30 metriä joesta. Koko noin 0,5 ha alueelta on tavattu kvartsia, joita Arvi Siponkoskella oli vuonna 1971 hallussaan kaksi ämpärillistä. Savimaa on 1980-luvulla myyty Haapalassa asuvalle Heikki Kaunistolle. 1980-luvun salaojituksessa tai sen jälkeisissä peltotöissä ei Kaunisto tiennyt löytyneen mitään. Vuoden 1990 inventoinnissa peltoalue oli kyntämättä, joten havaintomahdollisuudet olivat olemattomat. |
| metsakeskus.924010007 |
924 |
Isokylä-Saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339160.59800000 |
7031584.29400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010007 |
Kohde sijatsee Räyringinjärven lounaispuolella, noin 150 metriä Saaren talosta länteen, vanhan Evijärven maantien länsipuolella, noin 100 metriä tiestä. Vuonna 1945 paikalta on löytynyt noin puolen metrin syvyydestä kourutaltta (KM 11660). Löytöpaikan tarkastuksessa vuonna 1971 ei löytynyt mitään erityistä. Uuden Evijärven tien oikaisun yhteydessä vuonna 1987 paikan tarkastivat Jukka Moisanen ja Petri Halinen. Tie oli tarkastushetkellä jo rakennettu, eikä läheisestä pellosta löytynyt mitään asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. Sen sijaan löytöpaikasta noin 300 metriä itäkaakkoon oli tieleikkauksessa kolme kvartsi-iskosta (KM 24162). Inventoinnissa vuonna 1990 todettiin samalta paikalta lisää kvartsia; kourutaltan löytöpaikan läheisyydessä ei sen sijaan havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.924010008 |
924 |
Hautaketo/Emäntäkoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
338587.78700000 |
7044574.06500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010008 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen itärannan hiekkatörmällä Keski-Pohjanmaan emäntäkoulun päärakennuksen kohdalla ja puutarhassa, sen länsi- ja lounaispuolella. Paikkaa on tutkittu vuonna 1946. Puutarhassa tehdyissä kaivauksissa löytyi liesikiveys sekä Ka I:2 keramiikan pala, savi-idolin katkelma, kirveen katkelma sekä kivilaji- ja kvartsi-iskoksia.
Vuoden 1990 inventoinnissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Törmän reunalla noin 100-150 metriä kaivauspaikalta pohjoiseen oli kaksi painannetta, jotka eivät todennäköisesti liity asuinpaikkaan, sekä selvästi myöhempiä hiekanoton jälkiä hieman kauempana törmästä.
Tarkkuusinventoinnissa syksyllä 2017 säilyneitä kulttuurikerroksia todettiin laajalla alueella.
Jokitörmän yläreunassa luonnonsuojelualueen rajalla on opastaulu, jossa selostetaan vuoden 1946 kaivauksista. |
| metsakeskus.924010009 |
924 |
Kantola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338705.73300000 |
7045378.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010009 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen itärannalla, korkealla hiekkatörmällä. Paikalta noin 800 metriä etelälounaaseen on Hautakedon/Emäntäkoulun asuinpaikka samalla korkeustasolla.
Omakotitalon perustusten kaivuussa on löytynyt taltta nokisesta maakerroksesta noin metrin syvyydestä hiekkamaasta. Asuinpaikkamerkkejä ei pinnalla näkyvissä. Pääosa hiekkaisesta harjualueesta tien itäpuolella ja Kantolan eteläpuolella on nykyisin omakotiasutusta. |
| metsakeskus.924010010 |
924 |
Mieskotiteollisuuskoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339640.37000000 |
7042902.74800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010010 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen itäpuolella, joesta noin 700 metriä, kaakko-luode-suuntaisen harjun alaosassa, kirkolle vievän tien pohjoispuolella. Entisen mieskotiteollisuuskoulun (nykyisin kunnan virastoja) ympäristöstä on löydetty kvartsia (kvartsipuikko, kvartsiesine ja -iskos) eri aikoina. Vuoden 1990 inventoinnissa kvartsia löytyi rakennuksesta noin 50-60 metriä pohjoiseen sekä tästä edelleen noin 120 metriä pohjoisluoteeseen, kynnetyn pellon yläosasta. Paikka on asutuksen osaksi rikkomaa piha- ja viljelysmaata. |
| metsakeskus.924010011 |
924 |
Hautakangas/Palokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337625.16700000 |
7045379.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010011 |
Löytöpaikka sijaitsee Perhonjoen länsipuolella, joesta noin 900 metriä, Palokankaan pohjoisosassa pellolla. Heikki Tunkkarin uudispellosta Palokankaasta on löytynyt tasataltta noin 700 metriä Tunkkarin sillasta lounaaseen. Vuoden 1990 inventoinnissa ei asuinpaikkahavaintoja voitu kasvillisuuden vuoksi tehdä. |
| metsakeskus.924010012 |
924 |
Kiikkuniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
338796.70100000 |
7043903.34200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010012 |
Kohde sijaitsee Vetelin keskustaajaman pohjoispuolella, valtatie 13:n lounaispuolella, Perhonjoen uomasta noin 300-400 metriä itään kangasmetsässä ja pellolla. Kysymyksessä on laaja, Perhonjokilaaksoon idästä pistävä alue, Kiikkuniemi. Löytöjä (hiotun liuske-esineen katkelma, kvartsiesineitä ja -iskoksia, palanutta luuta) tuli useasta kohdasta runsaan 300 metrin pituiselta matkalta pääosin samoilta korkeuksilta (noin 75 mmpy) hiekkamaasta pelloilta, tieurilta ja maaleikkauksista. Ylempää valtatien pohjoispuolelta saatiin muutamia kvartsilöytöjä 85 metrin tasolta, mutta ei muita asuinpaikkamerkkejä.
Kiikkuniemen laajalta löytöalueelta noin 1 km pohjoisluoteeseen sijaitsee Hautakedon/Emäntäkoulun asuinpaikka. |
| metsakeskus.924010013 |
924 |
Heikkilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
339925.25900000 |
7040216.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010013 |
Löytöpaikka sijaitsee Perhonjoesta noin 400 metriä itään, Heikkilän asutussaarekkeen itäreunan pelloilla. Vuoden 1990 inventoinnissa paikalta löytyi noin 12 x 15 metrin alalta parikymmentä kvartsi-iskosta. Löytökohta sijaitsee kylänmäeltä itään Kylmäkylää kohti vievän paikallistien pohjoispuolella sijaitsevalla pellolla. Asuinpaikka jatkunee viereisille inventointiaikana kyntämättömille pelloille tien eteläpuolella.
Heikkilänmäen luoteispuoliset pellot Saviluoman puron varrella olivat vuonna 1990 löydöttömiä. |
| metsakeskus.924010014 |
924 |
Kuitusenkangas/Joki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336639.61000000 |
7032903.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010014 |
Löytöpaikka sijaitsee Räyringin Isostakylästä Evijärvelle vievän maantien 744:n Porasenjoen yli kulkevasta sillasta noin 200-300 metriä pohjoiseen, Porasenjoen itäpuolella. 1970-luvulla löytyi Joen talosta noin 300 metrin etäisyydellä piikärjen katkelma; tällöin löytötiedoista puuttui kuitenkin löytökohdan suunta talosta.
Vuoden 1990 inventoinnissa Joen talon luoteispuoleiselta pieneltä hiekkaperäiseltä rinnepellolta löytyi terassimaisesta maastokohdasta kvartseja (löytöalue a). Tästä runsas 100 metriä eteenpäin jokivarsitien idänpuoleisesta hiekkaisesta maaleikkauksesta tuli lisää löytöjä (kvartsiesine, kvartsia, palanutta luuta) noin 30 metrin pituiselta matkalta (löytöalue b). Löytökohtien välialueelta löytöjä ei tehty.
|
| metsakeskus.924010015 |
924 |
Sianseljänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336317.73900000 |
7033308.58500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010015 |
Löytöpaikka sijaitsee Räyringin Isostakylästä Evijärvelle vievän maantien pohjoispuolella, Porasenjoen yli vievästä sillasta noin 650 m pohjoisluoteeseen, Porasenjoen itäpuolella kulkevan paikallis-/tilustien leikkauksessa. Vuoden 1990 inventoinissa löytyi paikalta kvartseja tieleikkauksesta hiekkamaasta noin 100 metrin matkalta. Kvartseja lukuunottamatta muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä ei havaittu.
Paikka on samaa Porasenjoen itärantaa ja suunnilleen samaa korkeutta kuin noin 500 m kaakkoon oleva asuinpaikka Kuitusenkangas/Joki (924 01 0014). |
| metsakeskus.924010016 |
924 |
Korkiakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
342431.27800000 |
7034137.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010016 |
Kohde sijaitsee Räyringin Haapajärven itärannalla, Korkiakankaan järveä kohti laskevassa länsirinteessä. Alueella on viljelysmaalla havaittu 1950-luvulta lähtien palaneita kiviä ja palanutta maata. Vuoden 1990 inventoinnissa kynnöksestä löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Hiekkaperäisen pellon yläosassa oli siellä täällä punertavanruskeita läiskiä, jotka kuitenkin saattavat olla luontaisia. Mahdollinen asuinpaikka saattaa jatkua mäen etelä- ja kaakkoisosaan. |
| metsakeskus.924010016 |
924 |
Korkiakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
342431.27800000 |
7034137.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010016 |
Kohde sijaitsee Räyringin Haapajärven itärannalla, Korkiakankaan järveä kohti laskevassa länsirinteessä. Alueella on viljelysmaalla havaittu 1950-luvulta lähtien palaneita kiviä ja palanutta maata. Vuoden 1990 inventoinnissa kynnöksestä löytyi muutamia kvartsi-iskoksia. Hiekkaperäisen pellon yläosassa oli siellä täällä punertavanruskeita läiskiä, jotka kuitenkin saattavat olla luontaisia. Mahdollinen asuinpaikka saattaa jatkua mäen etelä- ja kaakkoisosaan. |
| metsakeskus.924010017 |
924 |
Varesharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344935.28900000 |
7028991.35400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010017 |
Kohde sijaitsee Perhonjoen eteläpuolella Vetelin yläosissa, Pulkkisen kylään vievän maantien (nro 7502) Patananjoen ylittävältä sillalta noin 270 m länteen Varesharjun hiekkakankaan itäreunassa. Vuoden 1990 inventoinnissa löytyi Piilolan taloon vievältä kärrytieuralta hiekkakankaan rikkoutuneista kohdista kvartsi-iskoksia noin 20 metrin matkalta terassimaisen maastokohdan päältä. Pulkkisen tieltä on löytökohtaan matkaa noin 30 metriä. Muuta asuinpaikkaan viittaavaa ei löytynyt. Lähellä tien varressa sijaitsevat laajat soranottopaikat olivat löydöttömiä. |
| metsakeskus.924010018 |
924 |
Harju-Patana |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344627.42800000 |
7025421.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010018 |
Kohde sijaitsee Patanajärven länsirannalla, lähellä järven pohjoispäätä, maantien ja järven välisillä rantapelloilla. Vuoden 1990 inventoinnissa löytyi Patananjärveä kohti viettävän pellon alaosasta, noin 20-30 metriä järven rannasta, hiekkamaalta muutamia kvartseja.
Vuoden 1897 kihlakuntakertomuksen (SMYA XVII Esa-Eetu Takala) mukaan olisi Harju-Patanan pellosta tien vierestä löytynyt 1880-luvun puolella sittemmin hukkaan joutunut lohjennut taltta. |
| metsakeskus.924010019 |
924 |
Mustikkaharju |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
336692.55900000 |
7041079.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010019 |
Kohde sijaitsee Vetelin Torpasta Teerijärven Småböndersiin vievän paikallistien (18041) luoteispuolella, Mustikkaharjun luoteisrinteellä metsässä. Aarne Äyräpää on tarkastanut kohteen vuonna 1933. Kysymyksessä oli kooltaan noin 5 x 4,6 m kokoinen kivikehän ympäröimä kuoppa. Kehän korkeus oli noin 40-45 cm, keskuskuopan syvyys oli noin 110-120 cm. Alarinteen puolella kivikehässä oli kuoppaan johtava käytävän tapainen painanne, jonka ulkolaidassa oli keskuskuopan syvyinen kuoppa. Äyräpää havaitsi kuopassa hiukan hiiltä, mutta ei pitänyt muodostelmaa tervahautana. Hän arveli rakennelmaa jonkinlaiseksi säilytyspurnun jäännökseksi.
Vuoden 1990 inventoinnissa kivikehä oli Äyräpään tarkastusajasta metsittynyt ja paksun sammaleen ja muun aluskasvillisuuden peitossa, mutta koskematon. Todennäköisesti kysymyksessä on historiallisen ajan jäännös, mahdollisesti Äyräpään esittämä säilytyspurnu. |
| metsakeskus.924010020 |
924 |
Alaspää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338283.93700000 |
7035518.71000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010020 |
Löytöpaikka sijaitsee Räyringinjörven pohjoispäässä, Alaspään talon pohjoispuolisilla pelloilla, paikallistien pohjoispuolella. Paikalta kerrotaan löytyneen peltotöissä vuoden 1948 vaiheilla reikäkivi, reikäkiven katkelma, taltta ja kaksi nappien valinmuottia. Löytöpaikka sijaitsee talon pohjoispuoleisella pellolla. Esineiden nykyinen sijoituspaikka on tuntematon.
Inventoinnissa vuonna 1990 pelto oli kyntämättä ja kasvillisuuden peitossa; pienestä perunamaasta löytyi yksittäinen kvartsiesine. |
| metsakeskus.924010023 |
924 |
Isoharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338565.84200000 |
7031291.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010023 |
Löytöpaikka sijaitsee noin 1200 metriä Räyringinjärven lounaisrannasta, Räyrinki-Evijärvi maantieltä (no 744) lounaaseen haarautuvan paikallistien länsipuolella. Vuoden 1990 inventoinnissa löytyi soranottoalueen itä- ja koillisosassa kvartseja usean kymmenen metrin matkalla. Maalaji paikalla on varsin karkeaa ja paikalla voitiin havaita myös muita murskattuja/murskaantuneita kivilajeja. Paikkaa lienee käytetty soramurskevarastona, minkä vuoksi sen kivikautisuus on epävarma. Löydöissä oli kuitenkin havaittavissa kvartsi-iskoksia ja mm. retusointia yhdessä iskoksessa. |
| metsakeskus.924010023 |
924 |
Isoharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
338565.84200000 |
7031291.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010023 |
Löytöpaikka sijaitsee noin 1200 metriä Räyringinjärven lounaisrannasta, Räyrinki-Evijärvi maantieltä (no 744) lounaaseen haarautuvan paikallistien länsipuolella. Vuoden 1990 inventoinnissa löytyi soranottoalueen itä- ja koillisosassa kvartseja usean kymmenen metrin matkalla. Maalaji paikalla on varsin karkeaa ja paikalla voitiin havaita myös muita murskattuja/murskaantuneita kivilajeja. Paikkaa lienee käytetty soramurskevarastona, minkä vuoksi sen kivikautisuus on epävarma. Löydöissä oli kuitenkin havaittavissa kvartsi-iskoksia ja mm. retusointia yhdessä iskoksessa. |
| metsakeskus.924010024 |
924 |
Papinkallio |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
339349.48100000 |
7044798.97900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924010024 |
Kallionyppylän itäpuolella mäntykankaalla jonossa 10 kpl kuopanteita, joiden läpimitta on 3-4 metriä. Kairatessa todettiin kuopissa olevan likamaata ja nokea, jota ulkopuolella ei ole. Kuoppien välit 7-24 metriä. Pyyntikuoppajono.
.
Inventointi 2018: Kohde on ennallaan. Noin 120 m pitkä pyyntikuoppajono, jossa 9 kuoppaa, sijaitsee Papinkallion itäpuolella kahden soiden välisellä kannaksella. Kairauksissa havaittiin kuoppien yläreunassa ja joissakin matalissa vallissa yli 5 cm paksu huuhtoutumiskerros. Huuhtoutumiskerroksen perusteella kohde on esihistoriallinen. |
| metsakeskus.924500002 |
924 |
Räyrinki Hautasaari |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
342813.13100000 |
7031874.18700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924500002 |
Osittain kuivatun Haapajärven eteläpuolella, n. 200 m Perhonjoen rannasta pohjoiseen on peltojen ympäröimä kumpare, Hautasaari. Kumpareella on vanha tervahauta, jonka halkaisija on n. 10 m. Haudan halssikuoppa ja äärivallit erottuvat hyvin. |
| metsakeskus.924500003 |
924 |
Haapajärvi Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
342730.16100000 |
7033734.44500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.924500003 |
Osin kuivatun Haapajärven itärannalla on Ruumissaari. Perhonjoki virtaa Haapajärven läpi, ja Ruumissaari on toiminut väliaikaisena hautapaikkana ja kesäkalmistona matkalla Perhonjokea Kaarlelan hautausmaalle. Vainajia on haudattu saarelle esimerkiksi veden ollessa niin matalalla, ettei matkaa voinut jatkaa. Saarta on käytetty hautapaikkana ilmeisesti viimeksi v. 1808-09 Suomen sodan aikaan. Talon perustuksia kaivettaessa 1940-luvulla löytyi ihmisen pääkallo ja luita. |
| metsakeskus.925010002 |
925 |
Koivumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
489043.13300000 |
7090320.20900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.925010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Iisalmi - Kärsämäki valtatien nro 19 länsipuolella, Luvejoen itäpuolella, jokeen viettävällä peltorinteellä, Koivumäen tilan asuinrakennuksesta noin 70 m pohjoiseen. Maaperä alueella on savihiesua. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pääasiassa peltotöiden yhteydessä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2009 inventoinnissa, mutta pellot kasvoivat heinää ja lisätietoa kohteesta ei saatu. Kohteen alurajaus on tehty aiempien löytöjen ja topografian perusteella.
Löytöjen ja korkeuden perusteella asuinpaikka on sijainnut Ancylusjärven rannalla. |
| metsakeskus.925010003 |
925 |
Peltoniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
512163.89900000 |
7069988.47700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.925010003 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 600 m luoteeseen Pyöree -järvestä, Vetelännotkon länsipuolella , noin 500 m luoteeseen Peltoniemen tilan asuinrakennuksesta, pohjoista ja itää kohti viettävällä peltorinteellä, pienen kumpareen vieressä. Maaperä alueella on savensekaista peltomaata.
Asuinpaikasta noin 450 m kaakkoon on tullut esille reikäkivi (KuM 6172). |
| metsakeskus.925010004 |
925 |
Honkalampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
496500.17500000 |
7077355.45400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.925010004 |
Kohde sijaitsee Salahminjärvestä noin 1,6 kilometriä eteläkaakkoon, Honkalammen eteläpuolella. Lampea ympäröivät hiekkapohjaiset kuivahkot mäntyä kasvavat kankaat. Lammen itä- ja kaakkoispuolella on hiekkakuoppa.
Vuonna 1995 Jari-Pekka Vimpari löysi Honkalammen eteläpuolelta hiekkarinteestä reikäkiven (KM 28946), jonka löytöpaikan tarkasti Jouko Aroalho Kuopion museosta 28.6.1995. Hän löysi kvartsi-iskoksia polulta ja sorakuopan leikkauksesta lammen eteläpuolella. Aroalhon mukaan asuinpaikka on osaksi tuhoutunut soranotossa, mutta törmän päällä voi olla säilynyttä asuinpaikan osaa.
Vuoden 2009 inventoinnissa kohde tarkastettiin, mutta Aroalhon löytöpaikat olivat turvettuneet. Pintapuolisessa tarkastelussa alueen laajuudesta ei saatu lisätietoa, lukuunottamatta topografisia tekijöitä. Aluerajaus perustuu aiempiin löytötietoihin ja topografiaan. |
| metsakeskus.925010005 |
925 |
Rahkasuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
503367.45700000 |
7063561.03100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.925010005 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 250 metriä Valkeiskylän tien itäpuolella ja noin 400 metriä Hetteensuosta etelään. Vieremänjoki virtaa noin 900 metriä kohteen itäpuolella. Alue on hiekkapohjaista kuivahkoa kangasta joka kasvaa lähinnä mäntyä, kenttäkasvusto on varvukkoa.
Jouko Aroalho löysi alueelta kvartsi-iskoksia ja keramiikkaa vuonna 1999. Löydöt olivat metsäaurauksen rikkomassa maassa. Löytöjä oli kohteen poikki itä-länsi -suunnassa kulkevan metsätien pohjoispuolella aina Rahkasuon reunaa saakka. Löytöjä tuli hieman erikorkeuksilta, joten alueella on mahdollisesti eri-ikäisiä kivikautisia asuinpaikkoja. Aroalhon mukaan kohde on noin aarin kokoinen mutta saattaa jatkua idän suuntaan. Tätä puoltaakin se, että samassa yhteydessä löytyi asuinpaikan merkkejä myös noin 120 metriä itään olevan Rahkasuo 2 asuinpaikan ja Hetteenrinteen kohdalta, joka sijaitsee suon toisella puolella noin 130 metriä pohjoiseen.
Vuoden 2009 inventoinnissa todettiin, että aurauksen jäljet ovat kasvaneet umpeen ja parista koepistosta ei tullut löytöjä. Asuinpaikan olemassaolo lienee kuitenkin selvä aiempien löytöjen perusteella. Todennäköisesti asuinpaikkavyöhyke jatkuu Rahkasuo 2:n ja Hetteenmäen asuinpaikkoille asti, joten kysymys on yhdestä pesäkkeisestä kivikautisesta asuinpaikka-alueesta, jossa on todennäköisesti ajallisesti eri vaiheita. Aluerajaus perustuu aiempiin löytöihin, inventoinnissa tehtyihin havaintoihin ja topografiaan. Rajaus kattaa yhtenäisenä vyöhykkeenä Rahkasuo 1, Rahkasuo 2 ja Hetteenmäki -nimiset kohteet. Kohteet säilytettiin vielä omina kohteinaan muinaisjäännösrekisterissä. |
| metsakeskus.925010006 |
925 |
Rahkasuo 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503477.41600000 |
7063621.01200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.925010006 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 380 metriä Valkeiskylän tien itäpuolella ja noin 320 metriä Hetteensuosta etelään, Rahkasuon itäpuolella. Alue on hiekka/moreenipohjaista kuivahkoa kangasta joka kasvaa nuorta mäntytaimikkoa.
Jouko Aroalho löysi alueelta kvartsi-iskoksia vuonna 1999. Löydöt olivat metsäautouralla, jota oli ilmeisesti tasoitettu kevyesti. Löytöjä oli näkyvissä noin 25 metrin matkalla..
Vuoden 2009 inventoinissa poimittiin kvartsi-iskoksia edellä mainitulta tieuralta. Kohde rajautuu tällä kohtaa lännessä Rahkasuohon, mutta todennäköisesti asuinpaikkavyöhyke kiertää suon sekä etelä- ja pohjoispuolelle ja siihen kuuluvat myös Rahkasuo 1 ja Hetteenmäki -nimiset asuinpaikat, jotka Aroalho löysi samassa yhteydessä vuonna 1999. Kysymyksessä lienee yksi pesäkkeinen kivikautinen asuinpaikka-alue, johon liittyy todennäköisesti eri vaiheita. Idässä asuinpaikka rajautunee harjanteeseen, joka muuttuu kivikkoisemmaksi. Harjanteen länsilaidalla noin 20 metriä metsäautourasta länteen havaittiin matala halkaisijaltaan noin viisi metriä oleva painanne. Mahdollisesti kyseessä on asumuspainanne, mutta painanteeseen tehdyt kaksi koepistoa olivat löydöttömiä. Painanne vaatii kuitenkin tarkempaa tutkimusta sen laadun toteamiseksi.
Aluerajaus perustuu aiempiin löytöihin, inventoinnissa tehtyihin löytöihin ja havaintoihin ja topografiaan. Rajaus kattaa yhtenäisenä vyöhykkeenä Rahkasuo 1, Rahkasuo 2 ja Hetteenmäki -nimiset kohteet. Kohteet säilytettiin vielä omina kohteinaan muinaisjäännösrekisterissä. |
| metsakeskus.925010007 |
925 |
Hetteenrinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503387.45500000 |
7063700.97700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.925010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Valkeiskyläntieltä noin 300 metriä itään, Rahkasuon pohjoispuolella, Hetteensuon ja Hetteenrinteen eteläreunassa hiekka/moreenikumpareella. Jouko Aroalho Kuopion museosta löysi vuonna 1999 alueelta kvartsi-iskoksia metsäaurauksen rikkomasta maanpinnasta. Vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä alue kasvoi tiheää nuorta mäntytaimikkoa eikä kohteesta saatu lisätietoa. Aroalhon mukaan asuinpaikkalöytöjä on tullut esille kumpareen laelta ja rinteen etelään ja itään viettäviltä rinteiltä metsänäestysjäljistä, kahdelta eri korkeustasolta.
Kohde liittyy Rahkasuon kiertävään asuinpaikkavyöhykkeeseen, johon kuuluvat lisäksi Rahkasuo 1 ja Rahkasuo 2 -nimiset kohteet. |
| metsakeskus.925010008 |
925 |
Liistelampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
503807.28300000 |
7063621.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.925010008 |
Kohde sijaitsee Valkeiskyläntiestä 750 metriä itään ja Vieremäjoesta 500 metriä länteen olevan Pukinmäen länteenpäin laskevalla rinteellä Liistelammen länsipuolella. Maaperä alueella on hiekkaa. Jouko Aroalho Kuopion museosta löysi kvartsi-iskoksia inventoidessaa aluetta vuonn 1999. Löydöt tulivat esiin metsänäestyksessä rikkoutuneesta maanpinnasta. Vuoden 2009 inventoinnissa alue kasvoi tiheää nuorta mäntytaimikkoa ja kohteesta ei saatu lisätietoja.
Asuinpaikan aluerajaus perustuu aiempiin löytötietoihin ja topografiaan. |
| metsakeskus.925500001 |
925 |
Rotimo Selkäsaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
494598.88500000 |
7093278.04500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.925500001 |
Rotimojärvessä olevaan Selkäsaareen kerrotaan joskus haudatun ihmisiä. Tarinan mukaan "Ukko Pappila" oli viettänyt öitä saarella ja herännyt ääneen: "mee pois minun luijen peältä, että minä soan nukkua". |
| metsakeskus.926010002 |
678 |
Viianlinna (-kujelma) |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
399064.10200000 |
7152987.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010002 |
Kohde sijaitsee Myllyperältä noin 2 km pohjoiseen, soiden ympäröimällä moreenikankaalla. Kankaan lounaisosan kivikossa on kolme pyöreää kuoppaa, joiden halkaisija on 3,5–7 m ja syvyys 70–120 cm, suorakaiteenmuotoisen kuopan ala on noin 7 x 2,5 m ja syvyys noin 1 m. Rakenteissa on joitakin myöhemmän kaivelun merkkejä. Rakan itöpuolella on epämääräisiä kvartsihavaintoja. |
| metsakeskus.926010003 |
678 |
Kukkonen Matinhalme |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400731.42700000 |
7155430.73100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010003 |
Asuinpaikka on Rantasenjärven luoteisrannalla, Kukkosen talosta noin 150 m koilliseen Läntisrannantien kaakkoispuolella järveen viettävällä pellolla. Kankaan reunaa noudattavan tien leikkauksesta on löydetty kvartsia, pellolta kaksi kivikirvestä ja hioin. |
| metsakeskus.926010004 |
678 |
Kukkonen Navetta-Alankopelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400518.50600000 |
7155380.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010004 |
Asuinpaikka on Kukonkankaan koillisreunalla välittömästi Kukkosen pihapiirin länsipuolella pohjoiseen viettävällä viljelysmaalla. Paikalta on löydetty kiviesineitä, mm. taltan ja muiden kiviesineiden katkelmia ja kvartsia. |
| metsakeskus.926010005 |
678 |
Aartokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
401758.01100000 |
7155341.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010005 |
Kohde sijaitsee (kuivatun) Rantasenjärven itärannan ja Raaheen vievän tien välisellä viljelysmaalla. Asuinpaikkahavaintoja on runsaimmin nykyisen Aartokankaan talon läheisyydestä. Alueelta on löydetty useita erilaisia kiviesineitä, mm. talttoja, kirveitä ja veitsiä, kvartsia, piitä ja keramiikkaa Sär 1, KA I:1, II:1 ja II:2 |
| metsakeskus.926010006 |
678 |
Tilus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402239.82200000 |
7154749.01400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010006 |
Kohde sijaitsee (kuivatusta) Rantasenjärvestä 300–400 m itään Raaheen vievän tien varressa tien länsipuolisella viljelysmaalla. Asuinpaikkahavainnot ovat pesäkkeellisiä. Niitä on tehty noin 400 m:n matkalla muinaisen rannan suuntaisella vyöhykkeellä. Paikalta on tasataltta, kiviesineiden teelmiä ja kvartsi- ja kivilaji-iskoksia.
|
| metsakeskus.926010007 |
678 |
Vaitisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401871.97200000 |
7154429.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010007 |
Kohde sijaitsee (kuivattujen) Saarelanjärven ja Rantasenjärven välisellä metsäsaarekkeella Uturinteen hiihtokeskukseen johtavan tien varressa. Mäen eteläpäätä reunustavat vanhat pellot. Paikalta on tasataltta ja kvartsia.
Mahdollisesti Vihannin museon kokoelmissa oleva löytö 2526 on paikalta. |
| metsakeskus.926010008 |
678 |
Ylä-Vuolujärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399850.00000000 |
7159300.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010008 |
Kohde sijaitsee Raaheen vievän tien pohjoispuolella Ylä-Vuolujärven kaakkoispään itärannalla Mäntyahonkankaan länsireunaa Koivulammelle johtavalta metsätieltä on löydetty paikka paikoin kvartsi-iskoksia noin 150 m:n matkalta. Samalta paikalta on rantatörmästä löydetty kivitaltta. |
| metsakeskus.926010009 |
678 |
Petäjäniemenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
405232.64200000 |
7147971.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Vihanninjoesta noin 700 koilliseen Oulaistentien ja kaivokselle johtavan radan risteyksen lounais- ja eteläpuolisella kankaalla, jonka laki on kaivettu hiekkakuopaksi. Asuinpaikka sijaitsee suohon viettävän kankaan länsireunalla. Alueelta on löydetty kiviesineitä ja keramiikkaa (Ka II:1). Paikalla erottuu useita asumuspainanteita.
Asuinpaikka ulottuu pohjoiseen myös karttalehden 2434 03 VIHANTI alueelle. |
| metsakeskus.926010010 |
678 |
Pitkäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
404633.87700000 |
7148220.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010010 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 150 m koilliseen Vihanninjoesta olevalla matalalla hiekkakankaalla, joen ja rautatien puolivälissä Aution Pitkäsaaren talon alueella. Kohde on tuhoutunut osittain hiekanotossa. Kohteesta on löytynyt mm. kivikirveitä ja -talttoja, T-muotoinen kvartsiesine, kvartsia, piitä, meripihkaa ja saviastianpaloja (Ka I:2 ja II:1).
Kohde on merkitty peruskartalle muinaishautana. |
| metsakeskus.926010012 |
678 |
Rantanen Navettakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
401996.91600000 |
7155330.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasenjärvestä 300–400 m itään Raahentien koillispuolella olevan Navettakankaan länsireunalla. Kankaan laen länsipuolella metsäteiden risteyksestä on löydetty kvartsi-iskoksia ja siinä on myös mahdollinen asuinpainanne. Risteyksestä noin 200 m pohjoiseen sijaitsee toinen asuinpainanne, jonka koko on noin 7 x 2,5 x 0,4 m. Löytöinä kvartsi-iskoksia, kaksi tasatalttaa ja kivikirves. |
| metsakeskus.926010013 |
678 |
Yli-Similä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401517.10700000 |
7156394.34600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasenjärvestä noin kilomteri pohjoiseen olevan hiekkakankaan lounaispäässä, Raaheen johtavan tien molemmilla puolilla. Löytöjä on Tasalan talon eteläpuoliselta pellolta ja Hautalan talon luoteispuoleiselta pellolta sekä teiden ojanpenkoista. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.926010014 |
678 |
Yli-Similä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400935.34200000 |
7156582.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010014 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Rantasenjärvestä noin 1,2 km pohjoiseen Raahentien ja Jussinojan välisellä alavien peltojen ympäröimällä mäellä. Yli-Similän päärakennuksen länsi- ja koillispuoleisilta pelloilta on löydetty kvartsi-iskoksia. Alueelta on löydetty tarkemmin määrittämättömältä paikalta myös tasataltta (kohde 65). |
| metsakeskus.926010015 |
678 |
Haapala 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400586.48000000 |
7155968.51700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasenjärvestä noin 700 m luoteeseen ja Särkijärvestä noin 600 m itään olevalla kivikkoisella harjanteella. Haapalan talon itäpuoleisen pellon yläosasta on kapeahko kaista kasvimaana ja perunapeltona. Maan pinnalla havaittiin kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Aikaisemmin on löytynyt kvartsi-iskoksia ja piikaavin. |
| metsakeskus.926010016 |
678 |
Haapala 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400458.53600000 |
7156024.49700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapalan tilan länsipuoleisilla pelloilla. Noin 60–70 m Haapalan talosta länteen Särkijärvelle johtavan tien reunoilta on löydetty kvartseja. Löytökohta on länteen laskeutuvan peltoaukean yläosassa. Löydöt kvartsi-iskoksia ja kvartsikaavin. |
| metsakeskus.926010017 |
678 |
Mäkelä 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400532.50400000 |
7155743.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010017 |
Mahdollinen asuinpaikka, kvartsilöytöpaikka sijaitsee Rantasenjärvestä noin 450 m luoteeseen ja Särkijärvestä noin 800 m itäkaakkoon olevalla pienellä kumpareella Jussilanojaan laskevan ojan pohjoispuolella. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia ja palaneen luun pala. |
| metsakeskus.926010018 |
678 |
Isokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400627.46400000 |
7155135.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Raahentieltä Länsirantaan vievän tien itäpuolella ja Rantasenjärven länsirannalla. Löytöpaikka on Isokankaan talon eteläpuolella pellolla. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.926010019 |
678 |
Kumpu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400841.37900000 |
7154794.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010019 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Vihannin kirkosta noin 3,3 km luoteeseen, Rantasenjärven länsirannan Riihikangas nimisellä harjanteella. Harjanteen laki on kivikkoista moreenia, jonne on raivattu kolme peltotilkkua. Harjanteen itäpäässä on Kummun tilan rakennusryhmä. Mäen pohjoisreuna on jyrkkä, muut rinteet laskevat loivemmin.
Vuoden 1964 inventoinnissa löydettiin kvartsia talon pihapiiristä ja lounaisrinteen perunapellosta. Vuonna 1994 järvien vesityssuunnitelman johdosta tehdyn inventoinnin yhteydessä pihapiirin alueelta ei tehty havaintoja muinaisjäännöksestä, mutta harjanteen lounaisrinteen kyntöpellosta tavattiin kvartsia noin 100 metrin matkalla 85 metrin korkeuskäyrän tuntumassa. Myös tämä pelto oli jo tuolloin osin kasvillisuuden perittämä. Kvartsit jätettiin paikoilleen. Asuinpaikka voi jatkua harjanteen eteläpuolisillekin pelloille, mutta tarkastuksen aikana ne olivat nurmella.
Vihannin kunnan vuoden 1997 inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin uudelleen. Talon länsipuolisen perunapellon pintamaasta havaittiin useita kvartsi-iskoksia, -lastuja ja -lohkoja. Pohjoispuolisessa muokatussa pellossa kasvoi vain ohut kasvillisuus ja pinnasta pystyi havaitsemaan useita kvartseja. Harjun korkeimmalta alueelta länteen laskevalle rinteelle päin on suoritettu metsäaurausta. Auraurista havaittiin kvartsia sekä korkeimmalla kohdalla että alempana rinteessä.
85 metrin muinaisrantavaiheessa alue on ollut merenlahden saarena, halkaisijaltaan noin 250 m. Lahden länsiranta on ollut vain muutamien kymmenien metrien etäisyydellä. Sittemmin alueen muinaismaisema on muuttunut oleellisesti meren pinnan laskiessa ja altaan kurouduttua järveksi.
Yleisenä huomiona kohteen tarkastuksista sekä 2000-luvun karttoihin perustuen on, että havaintoja asuinpaikasta on useista kohdin saaren itä, lounais- länsi ja pohjoisreunalta sekä laelta. Kohde on näiden tietojen perusteella arvioitavissa toistaiseksi arvioitua aluerajausta laajemmaksi.
Alueelle on vuoden 1997 jälkeen tehty uusi tie lännen suunnalta saaren eteläreunaa leikaten, mutta muinaisjäännöstä ei ole rakentamisen yhteydessä otettu huomioon rakentamisessa, vaikka tie kulkee muinaisjäännösalueen poikki. Myös vesityssuunnitelmaan liittyviä ojia on sittemmin kaivettu. Kun kyseessä on pääosin järvenrantaan liittyvä asuinpaikka, on myös otetava huomioon, että rantavyöhykkeessä voi olla säilyneenä muinaisjäännökseen liittyviä jäännöksiä.
Varhain keväällä 2014 paikalle tehtiin tarkastus vanhan rakennuksen paikalle suunnitellun uudisrakennussuunnitelman takia. Talon ympäristö sekä aiemmat viljelykset todettiin umpeen kasvaneiksi, eikä merkkejä kivikautisesta kohteesta ollut havaittaessa. Rakennuksen takana on metsittynyt kumpu, mahdollisesti vanhemman rakennuksen kivijalka.
Minkään tarkastuksen yhteydessä ei todeta tehdyn koekuoppia. |
| metsakeskus.926010020 |
678 |
Hilappa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402844.57700000 |
7153979.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010020 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee aivan Raahentien varrella. Alueelta on kivikautiseen asuinpaikkaan viittaavia havaintoja kahdesta kohtaa. Kvartsi -iskoksia on löydetty Hilapan talon kohdalta, Raahentien ja vanhan maantien välisestä metsiköstä (KM 16452:1-2). Hilapan päärakennuksesta noin 60-70 metriä suoraan etelään pellon kulmalta on havaittu kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.926010021 |
678 |
Ranta-aho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
403296.40400000 |
7153167.65100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Vihannin keskustassa Vanhalta Raahentieltä kääntyvällä Eskolantiellä ensimmäisenä oikealla olevalla tontilla. Löytöinä iskukivi, kvartsi- ja liuskeiskoksia. |
| metsakeskus.926010022 |
678 |
Takalo-Junttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402249.82200000 |
7153257.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Saarelan ja Kirkkojärven välisellä mäellä Saarelantien pohjoispuolella. Alue on länteen ja pohjoiseen olevaa Saarelanjärveä kohti laskevaa vanhaa peltoa. Junttilan talon luoteis- ja pohjoispuolisista pelloista on löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.926010023 |
678 |
Myllylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
399383.98200000 |
7150860.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Vihanninjokeen lännestä laskevan Ahmasojan kaakkoispuolella, Jalkalammesta 150–200 m kaakkoon. Myllylän talosta 50 m koilliseenolevalla loivasti etelään viettävän pellon länsipäästä on löydetty kvartsi-iskoksia sekä yksi pii-iskos, joka lienee myöhempää tuluspiitä. |
| metsakeskus.926010024 |
678 |
Mäkelä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
398930.00000000 |
7147365.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010024 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Peuranevan lounaispuolisella kankaalla kunnanrajan tuntumassa Pyhäjoentien kaakkoispuolella kallioisen mäen kaakkoon laskevalla rinteellä. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia maantien ja siltä Mäkelään johtavan tien varrella olevien hiekkakuoppien sekä Mäkelän talon eteläpuoliselta pellolta.
Vuoden 2011 tuulipuistoalueen inventoinnissa ei lisähavaintoja kohteesta saatu tuulipuiston hankealueen osalta, mutta peltoja ja 2011 hankealueen ulkopuolelle sijoittuvaa asuinpaikan osaa ei inventoitu.
Kohteen sijaintia korjattu vuoden 2015 tarkastuksen perusteella. |
| metsakeskus.926010025 |
678 |
Ristola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405663.50200000 |
7137603.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010025 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vihannin keskustasta eteläkaakkoon Kilpualta 3 km itään Piipsanjoen eteläpuolella. Joen ylittävältä sillalta noin 150 m itään jokirannasta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.926010026 |
678 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404654.89200000 |
7141043.53400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Vihanninjoesta noin 900 m länteen, Oulaisiin johtavan tien itäpuolella, Korvenkylän koulusta noin 100 m koilliseen. Kuuselan talon itäpuolella olevalta pohjoiseen viettävältä pellolta ja Kuuselan kaakkoispuolelta pellolta on löydetty kvartsi-iskoksia. Alueelta on löydetty myös kivitaltta. |
| metsakeskus.926010027 |
678 |
Törmäpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402656.71100000 |
7137305.02500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Piipsjärvestä noin 3 km pohjoiskoilliseen, Piipsanjoen länsipuolella, siihen laskevan Kilpuanjoen etelärannalla. Maantien luoteispuoleiselta pellolta on löydetty kvartsi- ja pii-iskoksia. |
| metsakeskus.926010028 |
678 |
Siimes |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
410110.67300000 |
7149343.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuusiratin kylän keskustassa Pulkkila–Vihanti-tien eteläpuolella sen ja Lampinsaaren tien risteyksestä 400 m kaakkoon. Siimeksen talon pohjoispuoliselta loivasti itään viettävältä pellolta on löydetty kvartsi-iskoksia ja kiviesine. |
| metsakeskus.926010029 |
678 |
Jussila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412559.70200000 |
7145674.69800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Alpuan kylän Paakkupäässä Paakkulantien eteläpuolella. Löytöalue on etelään viettävä peltoaukeama Jussilan talon länsipuolella. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia, pii-iskos, liuskeiskoksia, hiotun liuske-esineen katkelma, kivikirves ja tuuran kärkikatkelma.
Kohteesta löydöt KM 20092 (= Vihannin museo 2309) ja KM 20099 (= Vihannin museo 2534?). |
| metsakeskus.926010030 |
678 |
Jussila 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412431.74900000 |
7145730.66800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Alpuan kylän Paakkupäässä Jussilan talon pohjoispuolisessa talolle päin loivasti laskevassa mäntymetsikössä. Löytöpaikalta jatkuu tie Paakkupäähän johtavan tien pohjoispuolelle. Tien pohjoispuolelle jatkuvaa metsätietä noin 35 m on kohta, jossa maan pintaa oli auki ja näkyvissä oli punertavanruskeaa maata ja ojanpenkassa oli muutamia kvartseja noin 80 m:n matkalla. |
| metsakeskus.926010031 |
678 |
Jussila 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
412604.68200000 |
7145782.65000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Alpuan kylässä Paakkupäässä ennen Jussilan taloa olevan tienristeyksen alueella. Risteyksestä kääntyy tie hiihtomajalle, länteen Patosaareen ja länsilounaaseen Jussilan talolle. Alue on tasaista mäntykangasta. 20 m risteyksestä länteen Patosaareen johtavaa tietä heti tien pohjoispuolella on noin 5 x 2,5 x 0,4 m:n kokoinen mahdollinen asumuspainanne. Löydöt liuske-iskos ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.926010032 |
678 |
Vesijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417625.68000000 |
7141281.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Alpuassa Pulkkilaan johtavan tien eteläpuolella Lumijärven koillisrannalla. Asuinpaikkahavaintoja on tehty Vesijärven talon lounais- ja Lumijärven talon länsi- ja eteläpuoleisilta pelloilta. Löytöinä tuuran- ja taltan katkelmat, hiotun kivilajiesineen katkelma ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.926010033 |
678 |
Mikkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415086.71100000 |
7138799.46700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010033 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee noin 2,5 km Lumijärvestä lounaaseen, Lumiojasta noin 600 m länteen ja Lumimetsän koulusta noin 600 m pohjoiseen Oulaisiin johtavan tien itäpuolella pellolla. Kvartsi-iskokset on löydetty päärakennuksen itä- ja länsipuolelta. |
| metsakeskus.926010038 |
678 |
Isokangas E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400710.43600000 |
7155211.81800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010038 |
Asuinpaikka sijaitsee Länsirantaan johtavan tien kaakkoispuolella. Isokankaan talosta noin 100 m itään on löytynyt basalttitaltta rinnepellon koillispuolelta suon reunaan raivatun alankopellon reunasta. Muut löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.926010040 |
678 |
Myllyperä Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
399536.91500000 |
7151544.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010040 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vihanninjokeen lännestä laskevasta Ahmasojasta 400–500 m pohjoiseen. Pienen kankaan kaakkoisreunalla, kaakkoon laskevalta pellolta, Kuuselan talosta noin 80 m itään on löydetty tasakantainen kvartsinuolenkärki ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.926010044 |
678 |
Rantanen Ylä-Rantanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401358.17200000 |
7155360.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010044 |
Asuinpaikka sijaitsee Länsirannantien eteläpuolella ja Ylä-Rantasen tilan etelään Rantasenjärvelle päin laskevalla pellolla. Ylä-Rantasen tilan vanhasta päärakennuksesta koilliseen olevilta pelloilta on löydetty reikäkiven kappale ja kaksi talttaa. |
| metsakeskus.926010045 |
678 |
Kukkonen Kuokospelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400586.48200000 |
7155537.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010045 |
Asuinpaikka sijaitsee Läntisrannantien ja Rantasenjärven luoteispuolella pienellä metsien ympäröimällä pellolla noin 150 m pohjoiseen Kukkosen tilan päärakennuksesta. Kohteesta on löytynyt mm. tuura, kolme tasatalttaa ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.926010054 |
678 |
Klemetti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415049.69600000 |
7146697.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010054 |
Asuinpaikka-alue sijaitsee Alpuan keskustasta noin 1,5 km pohjoiseen, Alpuanjärvestä pohjoiseen laskevan Harojan ja Alpuasta Paavolaan vievän Luohuantien itäpuolisella mäellä. Klemetin tilarakennukset sijaitsevat halkaisijaltaan noin 200 m olevalla mäellä. Löytökohteet sijaitsevat tilan vanhasta päärakennuksesta etelään, länteen ja koilliseen. Löytöinä taltta, kivikirves, piikärki, liuske-esine ja kvartsi-iskoksia.
Klemetin (54) asuinpaikka-alue koostuu kohteista Klemetti 54–57. |
| metsakeskus.926010069 |
678 |
Lattula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
405713.00000000 |
7138734.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010069 |
Asuinpaikka sijaitsee Kilpualta noin 3 km itäkoilliseen Vihanninjoen ja Piipsanjoen yhtymäkohdasta noin 500 m luoteeseen olevan mäen etelärinteellä. Lattulan pihan etelään viettävän pellon yläosasta ja aivan pihan tuntumasta sekä taloon johtavan tien varrelta on löydetty kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Kohteesta on löytynyt lisäksi tasataltta. |
| metsakeskus.926010078 |
678 |
Mäntyniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
413880.19200000 |
7140377.83000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010078 |
Asuinpaikka sijaitsee Alpuan Mäntyperällä kuivatun Alpuanjärven etelärannalla. Mäntyniemi sijaitsee maantien pohjoispuolella ja Koivukankaan taloon johtavan tien itäpuolella Kuuhkamonnevasta noin 800 m koilliseen. Kohteesta on löytynyt kvartsi-, kvartsiitti- ja kivilaji-iskoksia ja tasataltta. |
| metsakeskus.926010087 |
678 |
Tavaskanlamminsaari (Kuoppasaari) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
403727.24500000 |
7148533.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010087 |
Asuinpaikka sijaitsee Vihanninjoesta noin 200 m koilliseen olevalla pienellä kumpumaisella hiekkaisella suosaarekkeella. Saarekkeen laki on suurelta osin tuhoutunut hiekkaa otettaessa. Paikalla olevien pienten hiekkakuoppien välissä on säilynyt jäänteitä asuinpaikasta. Alueen tutkimuksissa paikalta on kiviesineiden lisäksi löydetty keramiikkaa (Ka II:1). Kokoelmiin toimitetuista löydöistä pääosa on väärennettyjä. |
| metsakeskus.926010092 |
678 |
Kesälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
418521.34200000 |
7135654.74300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010092 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Karhukankaalle johtavan tien eteläpuolella, Piipsanjoen pohjoisrannalla. Kesälän taloa ympäröivät tasaiset vanhat pellot. Talon itä- ja länsipuolelta on löydetty kaksi tasatalttaa (KM 20093, KM 20096). |
| metsakeskus.926010096 |
678 |
Uutela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415040.73200000 |
7137820.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010096 |
Asuinpaikka sijaitsee Lumijärvestä noin 3 km etelälounaaseen, Lumiojasta 600 m länteen ja Lumimetsän koulusta noin 350 m etelään. Uutelan vanhan päärakennuksen itäpuolella, sen ja Oulaisiin johtavan tien väliseltä pellolta on löydetty kvartsi-iskoksia ja tasataltta. |
| metsakeskus.926010097 |
678 |
Lumijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
417753.62500000 |
7141235.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010097 |
Asuinpaikka sijaitsee Pulkkilaan johtavan tien eteläpuolella Lumijärven koillisrannalla. Löytöalue sijaitsee Lumijärven talon länsi- ja eteläpuolisella järvelle viettävällä pellolla. Löytöinä mm. kaksoistaltta, tasataltta ja kvartsi-iskokset. |
| metsakeskus.926010099 |
678 |
Lampela (Tikkala) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
404350.01500000 |
7140948.57000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010099 |
Asuinpaikka sijaitsee Vihannin keskustasta eteläkaakkoon Ilveskorvessa Vihannista Oulaisiin johtavan maantien länsipuolella ja noin 300 m ennen itään Alpuaan kääntyvää maantienhaaraa. Tikkalan vanha talo ulkorakennuksineen sijaitsee mäenreunalla, josta maasto laskee melko nopeasti länteen ja loivemmin luoteeseen. Talon luoteispuolelta pellolta löytyi muutamia kvartsi-iskoksia ja tasataltta. |
| metsakeskus.926010100 |
678 |
Karjanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400069.68700000 |
7155622.65500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010100 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasenjärvestä noin 900 m länsiluoteeseen, Säekijärvestä n. 500 m kaakkoon Särkikankaan ja Kukonkankaan välisessä notkelmassa. Alueen halki kulkevan ojan pohjoispuoliselta pellolta on löydetty kvartsiesineitä, kvartsi- ja kivilaji-iskoksia, kiviesine. Lisäksi kohteesta noin 200 m etelään on löydetty kourutaltta. |
| metsakeskus.926010103 |
678 |
Alapere Pere |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
401599.07100000 |
7155799.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010103 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasenjärvestä noin 500 m pohjoiskoilliseen, Rantasenjärven pohjoispuolisen kankaan koillispuolella. Raahentien itäpuolisilla pelloilta, Alapereen talon pohjoispuolelta on löytynyt mahdollisia kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.926010104 |
678 |
Ala-Rantanen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402082.88700000 |
7155026.90500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010104 |
Asuinpaikka sijaitsee Rantasenjärven itäpuolella aivan Raahentien länsipuolella rämeelle viettävällä pellolla. Kohteesta on löytynyt kivitaltta ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.926010108 |
678 |
Haapala NE |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
400692.43900000 |
7156093.46600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010108 |
Asuinpaikka sijaitsee Vihannin keskustasta noin 4,4 km luoteeseen, Haapalan tilarakennuksista koilliseen olevalla rinnepeltoalueella ja Rantasenjärveen virtaavan Vihanninjoen jatko-ojan eteläpuolella. Maasto laskee pelloilta ojalle päin. Kohteesta on löytynyt kourutaltta ja epävarmoina kaksi kivikirvestä. |
| metsakeskus.926010111 |
678 |
Tihilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
415725.41900000 |
7149778.05800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010111 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Alpuasta Paavolaan johtavan Louhuan maantien varrella noin 100 m ennen Ruukin ja Vihannin kunnan rajaa. Tihilän talon itä- ja pohjoispuolella olevien peltojen reunalta on löydetty kvartsi-iskoksia ja -lohkoja. Alueelta on löytynyt myös tasataltta. |
| metsakeskus.926010113 |
678 |
Ranta-Junttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
402303.80400000 |
7153134.66300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.926010113 |
Asuinpaikka sijaitsee Vihannin keskustan länsipuolella olevan Kirkkojärven rannalla, Kirkkojärvien ja Saarelanjärven väliin jäävällä kannaksella Saarelantien varrella. Maasto laskee paikalta kaakkoon ja etelään järvelle päin. Haapalan talon etelä-, kaakkois- ja koillispuoleisten peltojen yläosasta on löytynyt useita kvartsi- ja liuskeiskoksia, jotka on jätetty paikoilleen. |
| metsakeskus.927010001 |
927 |
Lautta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347090.80800000 |
6708195.29900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Karjaanjoen itäpuolta kulkevan maantien varressa Lautan talosta 200 m pohjoiseen pellolla. Löydöt kvartsi-iskoksia, kaavin ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.927010002 |
927 |
Vaahteramäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347255.75200000 |
6706106.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Karjaanjoen itäpuolella Vanjoen kartanosta luoteeseen vievän peltotien koillispuolella. Vanjoen kartanosta asuinpaikalle on matkaa 800 m. Löydöt kvartsikaapimia ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010003 |
927 |
Itämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347012.85000000 |
6705596.34800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Karjaanjoen länsipuolella Jokikunnasta Karkkilaan vievän tien itäpuolella, Jokikunnasta Pusulaan vievän tien risteyksestä 2,8 km pohjoiseen itäkaakkoon viettävällä pellolla. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010004 |
927 |
Kuuskallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346722.98000000 |
6703628.13800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Kuuskallion talosta itäkoilliseen, talosta Vanjärveä kohti vievän peltotien pohjoispuolella Karjaanjokea kohti viettävällä peltorinteellä. Jokikunnasta Pusulaan vievän tien risteyksestä paikalle on 1 km. Löydöt piin kappale, palanutta luuta, kvartsiesineitä ja -iskoksia, kuonaa ja simpukan kuoren kappale. |
| metsakeskus.927010005 |
927 |
Päivölä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
349268.96000000 |
6702390.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010005 |
Asuinpaikka sijaitsee metsäisen ja kallioisen harjanteen eteläkärjessä. Talon pellot, joista löydöt on tehty, ovat etelään ja itään viettävillä pelloilla. Löydöt kourutaltta ja kappale mustaa liusketta. |
| metsakeskus.927010006 |
927 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347641.60800000 |
6703806.07100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Niemen kartanon päärakennuksesta 450 m pohjoiseen Vanjärveen pistävän niemekkeen viljellyillä etelään ja kaakkoon viettävillä peltorinteillä. Löytöinä kiviesine, kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010007 |
927 |
Ryönä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344969.68900000 |
6702947.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Jokikunnasta Nummelle menevän tien ja Karjaanjoen välissä 1 km:n päässä Nummen ja Pusulan tien risteyksestä. Kohde sijaitsee 100-150 m Ryönän talon rakennuksista kaakkoon keskellä peltoa olevan viljelemättömän saarekkeen lounaislaidalla. Löytöinä taltan kärkikatkelma, piiesine ja -iskos ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.927010008 |
927 |
Jokisuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
343675.22400000 |
6700003.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010008 |
Varhaiskampakeraaminen asuinpaikka sijaitsee aivan Vanjoen suussa joen länsirannalla olevilla pelloilla n. 140 m pohjoiseen Kuninkaansuoni-nimisen Hiidenveden lahden pohjukasta. Löytöinä kaksoiskirves, tasataltta, levykirves, hioimen kappale, saviastianpala, kivilaji-iskoksia, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010008 |
927 |
Jokisuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
343675.22400000 |
6700003.58000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010008 |
Varhaiskampakeraaminen asuinpaikka sijaitsee aivan Vanjoen suussa joen länsirannalla olevilla pelloilla n. 140 m pohjoiseen Kuninkaansuoni-nimisen Hiidenveden lahden pohjukasta. Löytöinä kaksoiskirves, tasataltta, levykirves, hioimen kappale, saviastianpala, kivilaji-iskoksia, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010009 |
927 |
Kolkka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
353424.29000000 |
6703082.38500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Kolkan rakennuksista 200 m etelään lähellä Kirjavan järven entistä rantaviivaa, nykyisin Olkkalanjoen eteläpuolella loivasti kaakkoon viettävällä peltorinteellä. Löytöinä liuskesineen katkelma ja kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.927010010 |
927 |
Myllysilta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
353059.43700000 |
6702998.41800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Porin-Helsingin tien länsipuolella 100 m pohjoiseen paikasta, missä tie ylittää Olkkalanjoen loivasti lounaiseen kohti kuivattua Kirjavaa viettävillä pelloilla. Löytöinä reikäkirveen kanta, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010011 |
927 |
Purhaanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352533.65300000 |
6702441.64200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010011 |
Asuinpaikka sijaitsee koillis-lounaissuuntaisen kallioselänteen lounaiskärjessä loivasti etelään kohti kuivattua Kirjavaa viettävillä pelloilla 140 m Purhaanmäen talosta etelään. Nykyään asuinpaikka on jäänyt ainakin osaksi uuden maantien alle. Löytöinä kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010012 |
927 |
Sipilä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
352328.73600000 |
6701451.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Olkkalanjoen pohjoispuolella Nummelaan vievän maantien ja joen yhtymäkohdasta 300 m itään loivasti etelään viettävällä pellolla. Löytöinä kvartsiesine ja -iskoksia.
2024: asuinpaikalle tehty aluerajaus vuoden 1966 raportin perusteella. Asuinpaikka voi topografian perusteella ulottua myös pellon pohjoispuolella kulkevan tien pohjoispuolelle. Rajaus vaatii tarkastamista maastossa. |
| metsakeskus.927010013 |
927 |
Ratila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
350799.36500000 |
6698637.16200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Oravalammen ja Hiidenveden Tarttilansalmen välisellä kannaksella Tarttilansalmeen viettävällä peltorinteellä. Asuinpaikasta itään on jyrkkä kallio ja lännessä syvässä uomassa virtaava Oravalammen laskujoki. Löytöinä liuskenuolenkärjen katkelma, kolme kvartsiesinettä ja kvartsi-iskoksia ja savitiivistettä. |
| metsakeskus.927010014 |
927 |
Veikkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
351073.27400000 |
6694981.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010014 |
Kohde sijaitsee loivasti kaakkoon viettävällä rantapellolla Oinasjoen suun länsipuolella Ali-Kaukolan talosta 400 m länteen ja Hiidenveden lahden pohjukasta 100 m pohjoiseen. Löytöinä taltan katkelma, palanutta luuta, kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010015 |
927 |
Fästi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
348193.43800000 |
6693732.11900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010015 |
Hautakummut sijaitsevat Nummelasta Vesikansaan johtavan tien varrella, 6 km:n päässä Nummelasta, Fästin talon pihapiirissä, talon pohjoispuolella mäen rinteessä. Kumpujen halkaisija on 2 m ja korkeus 40-50 cm. Kummut ovat kiven- ja maansekaisia. Löydöt savitiivisteen paloja ja palaneita luita. |
| metsakeskus.927010016 |
927 |
Reuna |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
347477.72100000 |
6694724.71300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010016 |
Kivivallit sijaitsevat Nummelasta Vesikansaan johtavan tien pohjoispuolella 7,5 km:n päässä Nummelasta ja 300 m Reunan päärakennuksesta länsilounaaseen melko tasaisella harvaa männikköä kasvavalla kallioselänteellä. |
| metsakeskus.927010017 |
927 |
Hovi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
355667.39600000 |
6700477.44700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010017 |
Röykkiöryhmä sijaitsee Hovin päärakennuksesta 500 m eteläkaakkoon etelään viettävällä metsäisellä rinteellä jyrkän kallioseinämän alapuolella. Röykkiöitten halkaisija on 2 m ja korkeus noin 0,5 m. Kolme röykkiöistä on tutkittu mutta niistä ei ole löytöjä. |
| metsakeskus.927010018 |
927 |
Holma |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
360244.59400000 |
6694184.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010018 |
Röykkiöt sijaitsevat Holman rakennuksen eri puolilla Poikkipuoliaisen itärannalla järveen pistävällä niemellä. Ensimmäinen matala kumpu sijaitsee huvilan kaakkoisnurkasta 10 m etelään, kooltaan 4 x 2 m. Toinen röykkiö sijaitsee huvilan länsinurkasta 10 m pohjoiseen ja on halkaisijaltaan 2,5 m, kolmas sijaitsee edellisestä 4 m luoteeseen. Kolmannesta röykkiöstä kivet on otettu huvilan perustuksiin niin että jäljellä on pohjakiveys. Neljäs röykkiö sijaitsee halkovajasta 11 m etelään ja sen pinnalle on heitetty kiviä myöhemmin.
2022 inventointihavainnot:
Paikalla sijaitsee huvilarakennus hoidettuine & aidattuine pihoineen. Pihapiirissä ei havaittu selkeitä röykkiöitä, mutta siellä on useita kivillä reunustettuja kukkapenkkejä, joihin on voitu käyttää paikalla olleiden röykkiöiden kiviä. Talon pohjoispuolella olleen halkovajan ympäristö tarkastettiin myös, mutta mitään havaintoja röykkiöistä ei tehty. Halkovajan ja muiden pienien ulkorakennusten reunustoille on kasattu kiviä.
Vuoden 1958 peruskartalla paikka on metsäaluetta, jonka itäpuolella on pelto. Paikalta aiemmin havaitut röykkiöt sijoittuvat metsän puolelle. Kohteen tarkemman muinaisjäännösstatuksen selvittäminen vaatisi kohdennettua tutkimusta, kuten tarkkuusinventointia. |
| metsakeskus.927010019 |
927 |
Haudanniemi |
10007 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
359968.70500000 |
6692955.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010019 |
Kohde sijaitsee Vihdin Nummelassa Poikkipuoliainen järven itäpuolella Järventaustan tien varressa 3,5 km Ojakkalan tien risteyksestä pohjoiseen noin 50 m länteen Haudanniemen rakennuksista. Paikka on löytynyt Itkosen 1966 inventoinnissa. Itkonen toteaa paikalla olevan kivimuodostelmia, joista osa on rakennuksen pohjia. Vuoden 2007 inventoinnissa paikalla havaittiin vanhoja rakennusten pohjia.
Haudanniemen torpan pellosta tiedetään löydetyn ainakin kaksi kiviesinettä.
Kohde voisi olla myös löytöpaikka tai kivikautinen asuinpaikka, mutta sen selvittäminen vaatisi lisätutkimuksia.
Vuoden 2022 inventointi:
Muinaisjäännösrekisteriin merkitty paikkatietopiste sijaitsee heinittyneen peltoalueen keskellä, missä ei tehty mitään havaintoja rakennusten pohjista tai röykkiöistä. Vuoden 1958 peruskartalla kohta on peltoa. Lähempänä Haudanniemen vanhaa taloa (rekisterin pisteestä itäkaakkoon), peltoalueelta itään nousevan mäen rinteessä oli havaittavissa joitain kiviä heinikon seassa, mutta selkeitä röykkiöitä ei havaittu. Havaintomahdollisuudet olivat haastavat korkean heinikon takia. Haudanniemen talon luoteispuolella, noin 15 metrin päässä talosta oli uunin raunio ja paikalla ollut pieni rakennus näkyy vielä vuoden 1958 peruskartalla. Uunin rauniosta noin 35 metriä luoteeseen ja 10 metriä Pihlajalahdentiestä lounaaseen on betoninen, mutta sammaloitunut rakennuksen kivijalka. Mikään alueella havaituista rakenteista ei vaikuta kovin vanhalta. Vuoden 1948 ilmakuvassa Haudanniemen talon länsipuolella näkyy rakennuksia ja todennäköisesti puutarhan tai perunamaan aluetta. Alueella havaitut rakenteet voisivat mahdollisesti liittyä ilmakuvassa näkyvään puutarha- tai viljelytoimintaan. |
| metsakeskus.927010020 |
927 |
Pinolahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
342975.50700000 |
6698934.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010020 |
Entistä Lohjan maalaiskuntaa. Pinolahden niemen lueelta on erotettu 1945 (Luho) ja 1996 (Pesonen) tutkimuksissa seitsemän erillistä löytökohdetta (A-G), joista Pinolahti 1 käsittää alueet E ja G. Niemekkeen etelä- ja pohjoispuolille sijoittuvilla E- ja G-alueilla on tehty koekuopitusta (1996) ja alueella G vuonna 2019 koekaivaukset jätevesijärjestelmän uusimisen vuoksi, jolloin alue laajeni itään ja osa Luhon alun perin löytämästä alueesta tutkittiin pois viemärin alta. Osa-alueiden rajaus perustuu koekuopituksiin ja topografiaan, ja ne saattavat olla saman laajemman alueen osia.
Eteläisemmällä alueella E on havaittu nuorakeramiikkaa, mahdollista kampakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Alueelta G on löytynyt kvartsia ja likamaata. |
| metsakeskus.927010020 |
927 |
Pinolahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
342975.50700000 |
6698934.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010020 |
Entistä Lohjan maalaiskuntaa. Pinolahden niemen lueelta on erotettu 1945 (Luho) ja 1996 (Pesonen) tutkimuksissa seitsemän erillistä löytökohdetta (A-G), joista Pinolahti 1 käsittää alueet E ja G. Niemekkeen etelä- ja pohjoispuolille sijoittuvilla E- ja G-alueilla on tehty koekuopitusta (1996) ja alueella G vuonna 2019 koekaivaukset jätevesijärjestelmän uusimisen vuoksi, jolloin alue laajeni itään ja osa Luhon alun perin löytämästä alueesta tutkittiin pois viemärin alta. Osa-alueiden rajaus perustuu koekuopituksiin ja topografiaan, ja ne saattavat olla saman laajemman alueen osia.
Eteläisemmällä alueella E on havaittu nuorakeramiikkaa, mahdollista kampakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Alueelta G on löytynyt kvartsia ja likamaata. |
| metsakeskus.927010020 |
927 |
Pinolahti 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
342975.50700000 |
6698934.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010020 |
Entistä Lohjan maalaiskuntaa. Pinolahden niemen lueelta on erotettu 1945 (Luho) ja 1996 (Pesonen) tutkimuksissa seitsemän erillistä löytökohdetta (A-G), joista Pinolahti 1 käsittää alueet E ja G. Niemekkeen etelä- ja pohjoispuolille sijoittuvilla E- ja G-alueilla on tehty koekuopitusta (1996) ja alueella G vuonna 2019 koekaivaukset jätevesijärjestelmän uusimisen vuoksi, jolloin alue laajeni itään ja osa Luhon alun perin löytämästä alueesta tutkittiin pois viemärin alta. Osa-alueiden rajaus perustuu koekuopituksiin ja topografiaan, ja ne saattavat olla saman laajemman alueen osia.
Eteläisemmällä alueella E on havaittu nuorakeramiikkaa, mahdollista kampakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Alueelta G on löytynyt kvartsia ja likamaata. |
| metsakeskus.927010021 |
927 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346473.05400000 |
6708473.18800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010021 |
Asuinpaikka sijaitsee 100 m Karkkilan rajalta etelään Karkkilan-Vihdin maantien itäpuolella pellolla. Löydöt kvartsi-iskoksia ja epämääräistä savitiivistettä. |
| metsakeskus.927010022 |
927 |
Soiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346691.97400000 |
6707562.55600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Karkkilan ja Jokikunnan välisen maantien itäpuolella, noin 200 m Ikkalan tienhaarasta etelään Vanjoen länsirannalla pellolla. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.927010023 |
927 |
Kivimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346759.94300000 |
6707289.66400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjoen ja Karkkilan-Jokikunnaan maantien välissä niemimäisen, jyrkkärinteisen mäen päällä tasanteella. Kohde sijaitsee noin 550 m etelään Pusulantien risteyksestä. Löydöt kiviesineen katkelma, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010024 |
927 |
Kavasto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347040.82900000 |
6707536.56300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010024 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjoen ja Karkkilan–Vanjärven tien välissä noin 100 m lounaaseen tilan päärakennuksesta. Löytönä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.927010025 |
927 |
Närepelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347220.76000000 |
6707518.57700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010025 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla Vanjoen ja Karkkilan–Vanjoen maantien välissä, aivan maantien vieressä noin 550 etelään Vanjoen ylittävältä sillalta. Löydöt kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010026 |
927 |
Hakaniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347394.69800000 |
6706739.88200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjoen ja Karkkilan–Vanjärven maantien välissä pellolla Hakaniityn talosta 100 m länsilounaaseen. Löydöt kiviesineen katkelma, diabaasi-iskos, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010027 |
927 |
Rantamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347488.65900000 |
6706595.94800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjoen ja Karkkilan–Vanjärven maantien välissä pellon alarinteessä noin 90 m Rantamäen talosta koilliseen. Löytöinä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.927010028 |
927 |
Hätösenmäki |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347253.75600000 |
6706266.07400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010028 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Vanjoen itärannalla Tuomistonmäen tilaa vastapäätä pellolla, kalliojyrkänteen länsipuolella. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.927010029 |
927 |
Vaahteramäenpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347311.73000000 |
6706013.17800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjoen itäpuolella Vanjärven kartanon päärakennuksesta 600 m lounaaseen etelään viettävällä pellolla. Löydöt kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.927010030 |
927 |
Petäjämäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347482.66000000 |
6705815.26300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjoen itäpuolella joesta noin 150 m ja Vanjärven kartanon päärakennuksesta 400 m luoteeseen, lounaiseen viettävällä pellolla. Löydöt kvartsikaavin ja -iskos. |
| metsakeskus.927010031 |
927 |
Tuomistonmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347051.83200000 |
6706235.08800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjoen länsirannalla ja Karkkilan–Jokikunnaan maantien itäpuolella Tuomistonmäen talosta 40 m itään etelään viettävällä pellolla. Löydöt kvartsikaavin ja -iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.927010032 |
927 |
Koulumäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347301.74000000 |
6704922.61700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjärven lounaisrannalla Rantakummun talosta 120 m koilliseen muinaisen saaren kaakkoisrannalla, nykyisellä peltorinteellä. Löydöt kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010033 |
927 |
Pitkänen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348076.42800000 |
6704787.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjärven koillisrannalla Pitkäsen talosta 100 m etelään ja 800 m kaakkoon Vanjärven kartanosta länteen viettävällä pellolla. Löydöt kvartsikaavin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010034 |
927 |
Vuohenoja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348463.27900000 |
6704048.97300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjärven rannalla 1,6 km Vanjärven kartanosta kaakkoon loivasti länteen viettävällä pellolla. Löydöt pii-iskos, palanutta luuta, kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010035 |
927 |
Sillankorva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
346139.21300000 |
6703134.33000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010035 |
Asuinpaikka sijaitsee 100 m Ikkalaan vievän tien itäpuolella ja 60 m pohjoiseen Vanjoesta tasaisella pellolla, rantatörmällä. Löydöt pii-iskos, kvartsiesine ja -iskos. |
| metsakeskus.927010036 |
927 |
Harvoinkäytävä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344126.03000000 |
6701783.86400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjoen länsirannalla joen suusta 2 km pohjoiseen pellolla korkean, jyrkän rinteen juurella jokilaaksossa. Löydöt kvartsikaavin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.927010037 |
927 |
Kuninkaanlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
343682.22300000 |
6699722.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010037 |
Asuinpaikka sijaitsee Vanjoen suusta 100 m etelään, Hiidenveden Kuninkaanlahden pohjukan itärannalla, jyrkästi järveen viettävällä rinteellä. Löydöt kvartsi-iskoksia ja kuonanpala. |
| metsakeskus.927010038 |
927 |
Jerusaleminmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
351961.96300000 |
6686143.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927010038 |
Röykkiö sijaitsee Jerusaleminmäen kaakkoisrinteen terassilla. Röykkiö on matala ja turvepintainen, kooltaan 3,5 x 3 x 0,4 m. Sen keskellä on kuoppa. Koottu särmikkäistä, miehennostettavista kivistä kalliopohjalle. |
| metsakeskus.927500003 |
927 |
Vihtijärvi Mäntysaari |
10001 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
369119.93800000 |
6712003.87700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927500003 |
Vihtijärven keskiosassa sijaitsevaa Mäntysaarta on nimitetty myös Pyhäsaareksi. Saaren eteläkärkeen, n. 5 m rannasta on haudattu 2 laukkuryssää: "Mirri ja Matti". Kalle Haaff Nokkalan torpasta on kertonut laukkuryssien kuolleen ilmeisesti spitaaliin noin v. 1750, jolloin hänen isoisänsä hautasi vainajat saareen, koska Vihdin kirkkomaahan hautaamiseen ei ollut varaa. Nykyisin saarella on huvila. |
| metsakeskus.927500004 |
927 |
Kourlan kartanon hautakammio |
10002 |
12002 |
13017 |
11006 |
27000 |
354441.88100000 |
6703351.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.927500004 |
Kourlan kartanon mailla on tiilistä tehty hautakammio, johon on haudattu 7 vainajaa. Haudalla on rautaportti ja ruosteinen laatta, jossa on ruotsinkielinen teksti (kertojan suomentama): "Tämän hautakammion alla makaa kunink. majesteetin uskottu palvelija ja majuri kuninkaallisen miekkaritariston ritari jalosukuinen Herra Carl Frid: Tall Kourlan ja Olsbölen herra. Syntynyt Siperiassa syyskuun 27 p:nä 1718 kuollut Olsbölen ...?... lokakuun 26 p:nä 1784. Hautakammion pystytti ja kiven piirrätti v. 1785 hellä ja sureva puoliso Catherine Charlotte Svedenmark, joka hänkin odottaa kuolemansa jälkeen löytävänsä täältä leposiansa. Mene kanssani kamariin ja sulje ovet jälkeesi piilottaudu hetkiseksi kunnes viha käy yli. Jes. 26.1.V:20.11".
Tarinan mukaan viimeisen hautauksen jälkeen avain heitettiin hautakammioon tai 1800-luvun alussa Ruotsiin muuttanut Tall-suvun neiti vei sen mukanaan. Portti on murrettu auki ja mahdolliset kalleudet (mm. tarujen mukainen kultakahvainen miekka) on ryöstetty.
Oulun yliopiston tutkijat tekivät hautakammiossa tutkimusta ja dokumentointia vuonna 2020. Hautakammiosta löydettiin varmuudella yhdeksän vainajaa kahdeksasta arkusta, vainajista 8 oli aikuisia. Arkut olivat säilyneet pääosin hyvin. Vainajista viisi tulkittiin naisiksi ja kolme miehiksi. Hautauksen 5 vainaja tunnistettiin Carl Fredrik Tolliksi. Suuri osa hautatekstiileistä on ajan mittaan hajonnut. Pääasiallisesti säilyneet tekstiilit ovat silkkiä. |
| metsakeskus.928010001 |
20 |
Vuollesaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
329151.62900000 |
6790834.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.928010001 |
Vuollesaari sijaitsee Vanajaveden Konhonselän ja Jumusen välisessä Jumusensalmessa. Asuinpaikan etäisyys Kohnonselän rannasta on noin 20–25 m. Saaren luoteisosassa on kaksi huvilaa ja useita talousrakennuksia. Asuinpaikan etäisyys vanhemmasta asuinrakennuksesta on noin 25 m. Paikka on vanhaa huvilan puutarhaa Vuollesaaren keskiosassa. Maasto viettää loivasti kohti Kohnonselkää. Asuinpaikan koko on noin 30 x 30 m. Sen läpi kulkee kahden tilan raja.
Paikalta on löydetty 1920- ja 1930 -luvuilla tasa- ja kourutaltta. Alueella suoritettiin rakennushankeen vuoksi koekaivaus vuonna 2006. Tutkimuksessa paikalta löydettiin varhaismetallikauteen ajoittuvaa keramiikkaa, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palanutta savea.
Kiinteän muinaisjäännöksen alueelle suunnitellun maakaapelin kohdalle 2023 tehdyn
koekaivauksen aikana ei saatu havaintoja muinaisjäännöksestä. Paikalla vuonna 2006 tehdyn koekaivauksen ja alueen topografian perusteella vaikuttaisi siltä, että nykyinen muinaisjäännösalue sijoittuu liiaksi itään. Todennäköisemmin esihistoriallinen asuinpaikka sijoittuu niemen korkeammalle alueelle, osaksi nykyisen mj-alueen pohjois-, luoteis- ja länsipuolille. |
| metsakeskus.928010001 |
20 |
Vuollesaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
329151.62900000 |
6790834.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.928010001 |
Vuollesaari sijaitsee Vanajaveden Konhonselän ja Jumusen välisessä Jumusensalmessa. Asuinpaikan etäisyys Kohnonselän rannasta on noin 20–25 m. Saaren luoteisosassa on kaksi huvilaa ja useita talousrakennuksia. Asuinpaikan etäisyys vanhemmasta asuinrakennuksesta on noin 25 m. Paikka on vanhaa huvilan puutarhaa Vuollesaaren keskiosassa. Maasto viettää loivasti kohti Kohnonselkää. Asuinpaikan koko on noin 30 x 30 m. Sen läpi kulkee kahden tilan raja.
Paikalta on löydetty 1920- ja 1930 -luvuilla tasa- ja kourutaltta. Alueella suoritettiin rakennushankeen vuoksi koekaivaus vuonna 2006. Tutkimuksessa paikalta löydettiin varhaismetallikauteen ajoittuvaa keramiikkaa, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palanutta savea.
Kiinteän muinaisjäännöksen alueelle suunnitellun maakaapelin kohdalle 2023 tehdyn
koekaivauksen aikana ei saatu havaintoja muinaisjäännöksestä. Paikalla vuonna 2006 tehdyn koekaivauksen ja alueen topografian perusteella vaikuttaisi siltä, että nykyinen muinaisjäännösalue sijoittuu liiaksi itään. Todennäköisemmin esihistoriallinen asuinpaikka sijoittuu niemen korkeammalle alueelle, osaksi nykyisen mj-alueen pohjois-, luoteis- ja länsipuolille. |
| metsakeskus.928010001 |
20 |
Vuollesaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
329151.62900000 |
6790834.99800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.928010001 |
Vuollesaari sijaitsee Vanajaveden Konhonselän ja Jumusen välisessä Jumusensalmessa. Asuinpaikan etäisyys Kohnonselän rannasta on noin 20–25 m. Saaren luoteisosassa on kaksi huvilaa ja useita talousrakennuksia. Asuinpaikan etäisyys vanhemmasta asuinrakennuksesta on noin 25 m. Paikka on vanhaa huvilan puutarhaa Vuollesaaren keskiosassa. Maasto viettää loivasti kohti Kohnonselkää. Asuinpaikan koko on noin 30 x 30 m. Sen läpi kulkee kahden tilan raja.
Paikalta on löydetty 1920- ja 1930 -luvuilla tasa- ja kourutaltta. Alueella suoritettiin rakennushankeen vuoksi koekaivaus vuonna 2006. Tutkimuksessa paikalta löydettiin varhaismetallikauteen ajoittuvaa keramiikkaa, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja palanutta savea.
Kiinteän muinaisjäännöksen alueelle suunnitellun maakaapelin kohdalle 2023 tehdyn
koekaivauksen aikana ei saatu havaintoja muinaisjäännöksestä. Paikalla vuonna 2006 tehdyn koekaivauksen ja alueen topografian perusteella vaikuttaisi siltä, että nykyinen muinaisjäännösalue sijoittuu liiaksi itään. Todennäköisemmin esihistoriallinen asuinpaikka sijoittuu niemen korkeammalle alueelle, osaksi nykyisen mj-alueen pohjois-, luoteis- ja länsipuolille. |
| metsakeskus.928010002 |
20 |
Pyhältö Ristikivi |
10002 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
327628.24700000 |
6789042.71100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.928010002 |
Pohjois-etelä -suuntaisesta Etuhaantiestä noin 75 m länteen, pellon eteläreunassa, metsän rajassa on 2 x 1 m kokoinen maakivi, johon on hakattu 2 - 3 cm syvä ja noin 25 x 25 cm kokoinen risti. Perimätiedon mukaan Pyhällön kylä on saanut nimensä kiveen hakatusta rististä. Läheisestä pellosta on löydetty piilukirves, joka on kadoksissa. |
| metsakeskus.928010003 |
20 |
Mustila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327498.29400000 |
6790130.27200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.928010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Jumusen Siukonlahden rannasta noin 120 m eteläkaakkoon. Paikka on noin 90 x 25-40 m laajuinen peltoniemeke suon koillisreunalla, loivalla etelälounaisrinteellä.
Maaperä on savea (alueen eteläosa) ja hietaa (pohjoisosa). Löydöt paikalta ovat tasataltta, kvartsikaavin ja kvartsi-iskoksia sekä palanutta savea ? |
| metsakeskus.928010006 |
20 |
Siukola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327076.46200000 |
6790109.27400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.928010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Jumusen Siukonlahden lounaisrannasta noin 180 m lounaaseen ja Tarpianjoen Haihunkoskesta 120 m itään. Lännessä löytöaluetta rajoittaa pohjois-etelä -suuntainen Keskuskatu, etelässä Siukolan talon asuinrakennus ja piha-alue, pohjoisessa Rantakujan omakotitaloalue. Kohde on savi-hiesupohjaisella pellolla, terassilla. Löytöalueen koko on 100 x 50 m. Löydöt ovat pääasiassa kvartsia. |
| metsakeskus.928010007 |
20 |
Haihunkoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326938.52200000 |
6790376.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.928010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Tarpianjokeen sen itärannasta pistävällä nimekkeellä Haihunkoskesta noin 90 m pohjoiseen, joen suussa sijaitsevan Ripasaaren eteläpäästä noin 20 m kaakkoon, Kanavatien ja rannan välisellä puistoalueella. Asuinpaikan koko on noin 40 x 20 m. Maasto viettää loivasti jokeen. Löydöt ovat kvartsia. |
| metsakeskus.928010008 |
20 |
Vakkistenmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326958.50700000 |
6791235.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.928010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Jumusen rannasta noin 220 m lounaaseen. Peltotie on noin 80 m asuinpaikasta etelään. Asuinpaikka on tasaista peltoa Vakkistenmäen itäpuolella. Maaperä on ruskeanmustaa multaa (todennäköisesti entistä rantasuota). Löytöalueen koko on noin 130 x 40-50 m ja se on keskellä peltoa. Löydöt ovat kvartsia. |
| metsakeskus.928010009 |
20 |
Kellokivi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326741.00000000 |
6792172.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.928010009 |
Asuinpaikka sijaitsee noin 100 m länteen Alkkulanlammesta (Pikkujärvestä). Paikka on Alkkulanlampea ympäröivän suon ja kivikkoisen metsikön välinen kostea niitty, Kellokivi -nimisen kallion lounaispuolella. Maaperä paikalla on savea/hiesua. Asuinpaikan koko on noin 150 x 15–20 m. Löydöt ovat kvartsia. |
| metsakeskus.928010010 |
20 |
Kellokivi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326821.00000000 |
6791930.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.928010010 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee 320 m länteen Jumusen rannasta. Kohteesta noin 100 m itään on Jumuntaantie. Paikka on kosteahko niitty (vanha pelto) tasaisella maalla Alkkulanlammen Jumuseen yhdistävän ojan koillispuolella. Maaperä on hiesua. Löytöalueen pituus on noin 70 x 25-30 m. Löydöt ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.928010011 |
20 |
Hinkka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326458.69800000 |
6792560.28700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.928010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Alkkulanlammesta noin 400 m pohjoiseen. Paikka on savista peltoa Tolvilantien kaakkoispuolella, suon pohjoisrannalla, Hinkan talosta noin 220 m koilliseen. Pellon keskellä on iso maakivi, jonka lähiympäristöstä on pintapoimittu asuinpaikkaan viittaavat kvartsit. |
| metsakeskus.931010001 |
931 |
Hiekanpää A |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
426578.59100000 |
6997577.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010001 |
Röykkiöt sijatsevat lähekkäin Muuruejärven rantakalliolla (avokalliota), jyrkähköllä länsirinteellä, pienellä tasanteella metsässä.
Röykkiöiden mitat ovat: a) halkaisija noin 3 m, b) halkaisija noin 1 m. Molemmat ovat matalia. |
| metsakeskus.931010001 |
931 |
Hiekanpää A |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
426578.59100000 |
6997577.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010001 |
Röykkiöt sijatsevat lähekkäin Muuruejärven rantakalliolla (avokalliota), jyrkähköllä länsirinteellä, pienellä tasanteella metsässä.
Röykkiöiden mitat ovat: a) halkaisija noin 3 m, b) halkaisija noin 1 m. Molemmat ovat matalia. |
| metsakeskus.931010002 |
931 |
Hiekanpää B |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
426617.57600000 |
6997667.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Muuruejärven rantakalliolla, jyrkähkön länsirinteen tasanteella, metsässä ja piha-alueella.
Röykkiöit b ja c ovat hajoitettuja, röykkiön a läpimitta on noin 7 metriä.
Vuoden 2005 inventoinnissa löytyi mökin vierestä uusi, osin hajoitettu röykkiö (d), jonka koko on 7 x 3,5 metriä (ks. erilliskohde). |
| metsakeskus.931010002 |
931 |
Hiekanpää B |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
426617.57600000 |
6997667.25500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Muuruejärven rantakalliolla, jyrkähkön länsirinteen tasanteella, metsässä ja piha-alueella.
Röykkiöit b ja c ovat hajoitettuja, röykkiön a läpimitta on noin 7 metriä.
Vuoden 2005 inventoinnissa löytyi mökin vierestä uusi, osin hajoitettu röykkiö (d), jonka koko on 7 x 3,5 metriä (ks. erilliskohde). |
| metsakeskus.931010003 |
931 |
Rantala A |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
426978.42800000 |
6998157.06100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Muuruejärven itärannalla, Keihärinkoskesta noin 900 m lounaaseen, metsässä pienen peltotilkun takana, jyrkähköä rinnettä ylempänä. Röykkiöt ovat osittain kasvillisuuden ja sammalen peitossa.
Vuoden 2005 inventoinnissa paikalla havaittiin useita peltoraunioita. Selviä rautakautisia röykkiöitä paikalla ei ollut näkyvissä (aikasemmin paikalla on sanottu olevan yksi pronssi- tai rautakautinen hautaröykkiö). |
| metsakeskus.931010004 |
931 |
Rantala B |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27015 |
426928.44600000 |
6998316.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010004 |
Lapinraunio sijaitsee Muuruejärven itärannalla, Keihärinkoskesta noin 800 m lounaaseen rantakalliolla, rantasaunan yläpuolella.
Koska yhdestä rauniosta (a) oli vuonna 1926 löydetty rautakautisia esineitä (KM 8739:1-3, rautainen putkikirves, pronssinen rannerengas ja lasihelmi), tutki ja julkaisi Äyräpää sen vuonna 1927.
Alueella on ollut pari muutakin kiveystä, joista toinen oli pahoin pengottu. Äyräpään tutkimusten mukaan kivikot olivat todennäköisesti luontaisia. |
| metsakeskus.931010005 |
931 |
Solisniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
435644.94500000 |
6996387.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010005 |
Röykkiö sijaitsee Keihärinkosken kylässä, korkean Räystösvuoren koillisrinteella, 20-30 m Keiteleen rannasta, jyrkän kallioisen rantatörmän päällä, metsässä.
Röykkiön koko on 10 x 11 m, ja korkeus on 0,5 m.
Röykkiötä on osaksi hajoitettu. |
| metsakeskus.931010005 |
931 |
Solisniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
435644.94500000 |
6996387.80100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010005 |
Röykkiö sijaitsee Keihärinkosken kylässä, korkean Räystösvuoren koillisrinteella, 20-30 m Keiteleen rannasta, jyrkän kallioisen rantatörmän päällä, metsässä.
Röykkiön koko on 10 x 11 m, ja korkeus on 0,5 m.
Röykkiötä on osaksi hajoitettu. |
| metsakeskus.931010006 |
931 |
Myllylahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
437184.31800000 |
7000406.19000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Myllylahden pohjukan länsiluoteispuolella, Jokelan talosta (ent. Myllylän torppa) kaakoon. Paikka on loiva itärinne. Maaperä paikalla on savikkoa. Löydöt ovat taltta sekä kvartsi-iskoksia ja -esineitä sekä piitä. |
| metsakeskus.931010007 |
931 |
Lammimpää A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442092.40400000 |
6984822.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilmolahden kylässä, Lamminpään talosta 150 m lounaaseen.
Paikka on metsässä, loivalla itärinteellä ja mäen laella. Löydöt paikalta ovat kvartseja. |
| metsakeskus.931010008 |
931 |
Lammimpää B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442172.37000000 |
6984982.41200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Ilmolahden kylässä, Lamminpään talosta 30 m itään olevalla pellolla. Paikka on moreeniharjanteen koillisrinne. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja vuonna 1940 tai 1941 löytynyt suppiloreikäinen reikäkiven puolikas. |
| metsakeskus.931010009 |
931 |
Kulmavuori |
10002 |
12002 |
13000 |
11028 |
27000 |
442954.02000000 |
6993872.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanhassa Kirkkosaaressa, kallioisen länsirinteen tasanteella.
Toisen röykkiön halkaisija on noin 2 m. Se on matala ja kulmikkaista lohkareista kasattu.
Toinen on edellisestä noin 30 m etelään. Sen halkaisja on 1,5 m. Sekin on matala ja kulmikkaista lohkareista tehty. |
| metsakeskus.931010009 |
931 |
Kulmavuori |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
442954.02000000 |
6993872.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Vanhassa Kirkkosaaressa, kallioisen länsirinteen tasanteella.
Toisen röykkiön halkaisija on noin 2 m. Se on matala ja kulmikkaista lohkareista kasattu.
Toinen on edellisestä noin 30 m etelään. Sen halkaisja on 1,5 m. Sekin on matala ja kulmikkaista lohkareista tehty. |
| metsakeskus.931010010 |
931 |
Keitaanniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
444011.61100000 |
6988329.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010010 |
Lapinraunio sijaitsee Suovanselän Keitaanniemen kärjessä, metsässä, kalliolla.
Kiviröykkiön läpimitta on noin 8 m. |
| metsakeskus.931010010 |
931 |
Keitaanniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
444011.61100000 |
6988329.07900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010010 |
Lapinraunio sijaitsee Suovanselän Keitaanniemen kärjessä, metsässä, kalliolla.
Kiviröykkiön läpimitta on noin 8 m. |
| metsakeskus.931010011 |
931 |
Järvilinna |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
440123.14200000 |
6998387.02100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010011 |
Paikka sijaitsee Taimolahden pohjukassa peltoalueen lounaisrinteessä. Osa asuinpaikkaa jäänyt on ilmeisesti jo aikoinaan 4-tien alle.
Tiejärjestelyjen takia paikalla tehtiin koekaivaus vuonna 1994, jolloin löytyi soikea kulttuurimaa-alue. Löydöt keskittyivät siihen.
Kysymyksessä oli mahdollisesti asumuksenpohjan jäännös, jonka ylemmät osat olivat viljelyn rikkomia. Löytöinä paikalta on tyypillistä kampakeramiikkaa, piitä ja kvartsia. |
| metsakeskus.931010012 |
931 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
441252.67400000 |
7001785.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Muikunlahden Taivallahden itärannalla, loivalla etelärinteellä, hietapellolla.
Löydöt paikalta ovat reikäkivi ja kvartseja. |
| metsakeskus.931010013 |
931 |
Ruuppo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
444371.42300000 |
7000965.99000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Ruuponlahdesta 1,1 km pohjoiseen Pitkäjärvestä Vermatlampeen laskevan ojan itäpuolella, jyrkän törmän yläpuolella luoteisrinneessä.
Asuinpaikkalöydöt, kvartsit, ovat pääasiassa hiekkakuopan eteläreunasta. |
| metsakeskus.931010015 |
931 |
Jussila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442492.18900000 |
6999166.71500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Vermatsaaren länsirannalla, Saikaansalmen itärannalla, noin 80 Vermatsaaren talosta lounaaseen.
Paikka on aikaisemmin ollut hietainen pelto tasanteella jyrkän kalliorannan yläpuolella.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja tasataltta.
Vuoden 2005 inventoinnissa pelto todettiin metsitetyksi. |
| metsakeskus.931010016 |
931 |
Mattila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456256.70500000 |
6984852.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Ressulahden pohjoisrannalla, Mattilan talosta etelään olevan moreniharjanteen loivalla länsirinteellä, pellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartseja (ei luetteloitu). |
| metsakeskus.931010017 |
931 |
Jaakkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
453777.64400000 |
7000826.09000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Pieni-Toulat järven etelärannalla, Kymönkosken kylässä.
Paikka on loiva pohjoisrinne, joka on ollut hakamaana. Löydöt paikalta ovat kvartseja, joita vuoden 1969 inventoinnissa ei kuitenkaan otettu talteen sekä aikaisemmin löytynyt kivikirves (KM 3559:21).
Syksyllä 2013 pelto oli viljelyksessä. Läheinen Jaakkolan talo vaikutti asumattomalta, mutta joitain korjaustöitä lähiympäristössä oli tehty. Jaakkolan talon takana on käytöstä jäänyt sorakuoppa sekä metsäpolkuja, joiden profiileja maastotöiden yhteydessä tarkastettiin. |
| metsakeskus.931010019 |
931 |
Kennää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432196.27000000 |
7014870.35500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Löytänä järven koillisrannalla Koliman kylässä. Paikka on loiva luoteeseen viettävä rinne, ja se on matalalla, mutta jyrkähköllä rantatörmällä. Maaperä on hiesua ja hietaa.
Löydöt ovat kourutaltta, kvartsikaavin ja kvartsi-iskokset "riihen edestä" pellolta. |
| metsakeskus.931010020 |
931 |
Jämsänmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432506.14300000 |
7014140.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010020 |
Asuinpaikka sijaitsee Löytänäjärven itä-koillisrannalla, Jämsänniemen itäpuolella pellolla. Paikka on loiva länsirinne matalan jyrkähkön penkereen, rantatörmän päällä.
Maaperä paikalla on hiesu-hietaa. Löydöt ovat kvartseja. |
| metsakeskus.931010021 |
931 |
Lapinniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432216.28100000 |
7009232.62200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Löytänäjärven Lahnalahden itärannalla, Keiteleenpohjan kylässä, Lapinniemen länsirannalla, Lapinniemen talosta 100 m lounaaseen.
Paikka on loiva länsirinne, jossa kivisen pellon eteläosa on savea ja pohjoisosa hiesua ja hietaa. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja kivikirves.
Paikallisten harrastaja-arkeologien ilmoituksen (2008) mukaan paikka on mätästämällä osittain tuhottu. |
| metsakeskus.931010022 |
931 |
Kohiseva |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432556.13500000 |
7011421.74400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010022 |
Asuinpaikka sijaitsee Löytänäjärven itärannalla, Keitelepohjan kylässä Kohisevan talosta noin 100 m etelään, entisellä Riihipellolla. Paikka on loiva länsirinne, hiesu-hietapeltoa. Löydöt sieltä ovat kvartseja ja tasataltta. |
| metsakeskus.931010023 |
931 |
Seläntaus |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442861.99400000 |
7010102.31100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010023 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Koliman kylän Kolima järven Aution lahden länsirannalla, Selänteen talosta 300 m kaakkoon. Paikka on koillisrinne hiesupeltolla. Löydöt paikalta ovat kvartseja (ei ole otettu talteen) sekä mahdollisesti aikaisempi löytö, tasataltta. Viimeksi mainittu on löydetty "Autio-Seläntauksen maalta, läheltä Kolimajärveä". |
| metsakeskus.931010024 |
931 |
Luotolansaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
430147.16100000 |
6996987.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010024 |
Röykkiö sijaitsee Keihärinkosken kylässä Ylä-Keiteleen Luotolansaaren eteläosassa Kuistarinvuoren rinteessä avokalliolla.
Röykkiön läpimitta on noin 9 m. Röykkiö tutkittiin vuonna 1993. Röykkiön keskellä olleen kuopan pohjamaasta löytyi kolme palaa palanutta luuta. Niitä ei pystytty määrittelemään luuanalyysissa. Röykkiö on ennallistettu tutkimusten jälkeen. |
| metsakeskus.931010024 |
931 |
Luotolansaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
430147.16100000 |
6996987.54600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010024 |
Röykkiö sijaitsee Keihärinkosken kylässä Ylä-Keiteleen Luotolansaaren eteläosassa Kuistarinvuoren rinteessä avokalliolla.
Röykkiön läpimitta on noin 9 m. Röykkiö tutkittiin vuonna 1993. Röykkiön keskellä olleen kuopan pohjamaasta löytyi kolme palaa palanutta luuta. Niitä ei pystytty määrittelemään luuanalyysissa. Röykkiö on ennallistettu tutkimusten jälkeen. |
| metsakeskus.931010025 |
931 |
Lamminpää E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442492.24300000 |
6984982.41400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010025 |
Paikka sijaitsee Ilmolahden perukasta noin 500 m länteen. Asuinpaikkalöytöjä on metsämaalta (tieltä). Koska Lamminpää A ja B -nimiset asuinpaikat ovat noin 300 - 400 m päässä, saattavat kaikki kolme olla samaa asuinpaikkaryhmää.
Vuoden 2005 asuinpaikan alue havaitiin hakatuksi ja laikutetuksi. Pinnan kulttuurikerrokset ovat tuhoutuneet laikutuskohdissa. |
| metsakeskus.931010026 |
931 |
Lähteenrinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
440962.80600000 |
6998726.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapaniemen kylän Lampilan tilan maalla, Lähteenrinne-nimisellä pellolla.
Paikka raivattiin pelloksi vuosina 1982 - 1984. Löydöt, pienoistaltta, kivilaji-iskos ja kvartsi-iskos on löydetty pellon ylärinteestä hiekkamaasta. |
| metsakeskus.931010028 |
931 |
Pyykkisaari 2 |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27000 |
444421.45500000 |
6987871.26000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010028 |
Vanha rajaröykkiö sijaitsee Pyykkisaaren lounaisosassa, saaren korkeimmalla kohdalla.
Tarkastus 2021: kohdetta ei varmuudella löydetty. Mahdollisesti tuhoutunut. |
| metsakeskus.931010050 |
931 |
Rakaja Pohjoinen |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
446220.65200000 |
7008542.95400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010050 |
Asuinpaikka sijaitsee Koliman eteläosassa, Rakajan saaren pohjoiskärjessä, länsirannalla.
Inventoinnissa paikalta on havaittu kolme erillistä löytökohtaa, joista yhdessä on oletettavasti asumuspainanne.
Koekaivauksessa vuonna 1999 ei todettu ehjiä tulisijoja eikä kulttuurimaakerrostumia. Muinaiset asuinpaikkakerrostumat ovat luultavasti joutuneet voimakkaiden rantavoimien vaikutuksen alaisiksi. Asuinpaikkajäännökset ovat itä-länsi suuntaisella rantaterassilla 113-114 m korkeudella merenpinnasta. Löytöinä paikalta on hiukan keramiikkaa, liuskeriipuksen katkelma, kynsitaltta, kvartsia ja kvartsiesineitä, palanutta luuta. Yhdestä koekuopasta tavattujen puujäänteiden (rakenteiden jäänteitä) iäksi saatu radiohiiliajoituksella 4370 +-8+ BP/Hel-4404.
Koekaivaustulosten perusteella asutus on kivikauden lopulta. |
| metsakeskus.931010051 |
931 |
Rakaja Keski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
446500.54000000 |
7008113.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Koliman eteläosassa, Rakajan saaren keskiosan länsirannalla, jyrkähköllä rinteellä ja tasanteella. Länsirannan korkea törmä loivenee mäkkitonttien kohdalla, törmän alaosa on kulunut. Maastossa on näkyvissä useita rantavalleja. Yläpuolella on suuri suppakuoppa. Rantavyöhyke kasvaa sekametsää, ylempänä on kangasmetsää.
Koekaivauksissa todettiin kulttuurimaan mahdollisesti ainakin osaksi huuhtoutuneen pois. Ehjiä liesiä ei tavattu. Löytöjä on rinteessä 111- 119 m välillä, alimmat lähellä nykyistä vesirajaa. Kvartsiaineisto ajoittuu ilmeisesti esikeraamiselta ajalta ainakin kivikauden lopulle. Toisaalta asbestikeramiikkaa löytyi täältä noin 4 m korkeammalta kuin Rakaja Pohjoinen- asuinpaikalta (50). |
| metsakeskus.931010051 |
931 |
Rakaja Keski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
446500.54000000 |
7008113.13000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010051 |
Asuinpaikka sijaitsee Koliman eteläosassa, Rakajan saaren keskiosan länsirannalla, jyrkähköllä rinteellä ja tasanteella. Länsirannan korkea törmä loivenee mäkkitonttien kohdalla, törmän alaosa on kulunut. Maastossa on näkyvissä useita rantavalleja. Yläpuolella on suuri suppakuoppa. Rantavyöhyke kasvaa sekametsää, ylempänä on kangasmetsää.
Koekaivauksissa todettiin kulttuurimaan mahdollisesti ainakin osaksi huuhtoutuneen pois. Ehjiä liesiä ei tavattu. Löytöjä on rinteessä 111- 119 m välillä, alimmat lähellä nykyistä vesirajaa. Kvartsiaineisto ajoittuu ilmeisesti esikeraamiselta ajalta ainakin kivikauden lopulle. Toisaalta asbestikeramiikkaa löytyi täältä noin 4 m korkeammalta kuin Rakaja Pohjoinen- asuinpaikalta (50). |
| metsakeskus.931010052 |
931 |
Rakaja Lintuniemi 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
447550.12200000 |
7007193.50300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010052 |
Kohde jakaantuu kolmelle eri korkeudella olevalle rantaterassille.
Kohde A sijaitsee Koliman eteläosassa Rakajan saaren eteläkärjen länsipuolella. Paikka on hiekkapohjaista mäntykangasta. Kohdeon ehjä.
Kohde B sijaitsee Koliman eteläosassa, Rakajan eteläkärjessä. Kankaalla on ehjä asumuspainanne.
Kohde C sijaitsee Koliman eteläosassa, Rakajan keskivaiheilla. Rantatörmällä on ehjä painanne. |
| metsakeskus.931010053 |
931 |
Rakaja Etelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
447899.98000000 |
7007063.55700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010053 |
Asuinpaikka sijaitsee Koliman eteläosassa, Rakajan saaren kaakkoiskärjen hietikolla ja rantatörmällä, niemen kärjessä.
Kohde on ehjä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskos ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.931010054 |
931 |
Kattilaniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
443291.82200000 |
7010852.01300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010054 |
Asuinpaikka sijaitsee Koliman rannalla, Järkiniemen länsiosassa olevassa Kattilaniemessä mäntykankaalla, muinaisella rantatörmällä.
Asuinpaikkaan liittyviä havaintoja on kolmesta kohdasta. 1. mökkitieltä niemen pohjoisrannalta, 2. niemen etelärannalta ja 3. isosta asumuspainanteesta korkeimman törmän kohdalta.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskoksia, palanutta luuta ja reikäkivi. |
| metsakeskus.931010055 |
931 |
Kokkolanniemi |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
449279.43200000 |
7005874.03800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010055 |
Asuinpaikka sijaitsee Kolima-järven kaakkoisosassa, Kokkolanniemen kärjen lounaisrannalla. Niemen keskellä on itälänsisuuntainen harju, joka laskee niemen kärkiä kohti. Kokkolanniemi on ollut muinoin kaksiosaisena saarena, ja nykyisin osa niemestä on sortunut veteen. Maastossa erottuu kaksi rantamuodostumaa.
Asumuspainanteita on niemen etelärannalla hiekkaisella mäntykankaalla. Toinen painanne on ylimmän muinaisrantatörmän päällä ja toinen nykyrannalla.
Paikalla on suoritettu koekaivauksia rakennushankkeitten vuoksi, ja paikalta on löydetty saviastianpaloja, kivilaji-, kvartsi- ja piiesineitä sekä -iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.931010056 |
931 |
Kokkolanniemen kärki |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
449539.32800000 |
7005724.10500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010056 |
Asumuspainanteet sijaitsevat Kolimanjärven länsirannalla olevan niemen etelärannalla, Kärnän itäpuolella olevan niemen kapeassa kärjessä, nykyisen vedenpinnan tasossa.
Ehjä paikka, josta asumuspainanteisiin tehdyistä koekuopista on löydetty kvartsi-iskos ja palanutta luuta.
Paikalle tehty koekaivaus. |
| metsakeskus.931010057 |
931 |
Kärnä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446570.52300000 |
7004924.41300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010057 |
Asuinpaikka sijaitsee Kärnän koskisaaren eteläosassa, Siniseltä tieltä 80 m kaakoon harjanteen laella.
Paikka on kivikkoinen hiekkamoreenimaa. Löydöt, kvartsit ovat metsä-äestyksen vaoista. |
| metsakeskus.931010058 |
931 |
Kärnäjärvi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446310.62800000 |
7004464.59100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010058 |
Asuinpaikka sijaitsee Kärnäkosken suulta 260 m lounaaseen, Siniseltä tieltä 180 m kaakkoon, muinaisen uoman itäpuolella.
Paikka on kivikkoinen mäntyvaltainen hiekkamaa. Kohde on ehjä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.931010059 |
931 |
Kärnäjärvi 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446160.69200000 |
7004194.70800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010059 |
Asumuspainanne sijaitsee Kärnäjärven länsirannalla, Sinisestä tiestä 140 m koilliseen, muinaisesta uomasta, jonka pohjalla nyt on puro 70 m etelään.
Paikka on kivikkoinen hiekkamaa mäntyvaltaisessa sekämetsässä.
Kivikkoon on raivattu painanne. Se on ehjä.
Löydöt paikalta ovat kaksi kvartsikaavinta, -iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.931010060 |
931 |
Kärnäjärvi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446220.67000000 |
7003924.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010060 |
A:Asuinpaikka sijaitsee Kärnäjärven länsirantalla, metsässä, kivikkoisella hiekkamaalla. Paikka on tasanteella, jossa on jyrkkä törmä länteen ja loiva etelään. Kohde on ehjä.
B:Edellisestä 100 m etelään Kärnäjärven länsirantalla on toinen asuinpaikka. Paikka on loivalla kaakkoisrinteellä, hiekkamaalla.
C: edellisen kohteen eteläpuolella Kärnäjärven länsirannalla on pyyntikuoppajono. Aluksi paikalla huomattiin 12 pyyntikuoppaa melko tasaisin välein rannan suuntaisesti. Vuoden 2005 inventointikertomuksen mukaan paikalla on 16 pyyntikuoppaa. Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin kolme uutta pyyntikuoppaa aikaisemmin tunnettujen lisäksi jolloin kuoppien lukumäärä nousi yhdeksääntoista. 18 kuoppaa sijaitsee 280 m pituisessa, suunnilleen pohjois-etelä -suuntaisessa rivissä. Kuopat ovat kehävallillisia. Näiden kuoppien löytymisen myötä kohteen aluerajausta muutettiin niin että asuinpaikka ja kuopat muodostavat yhden kokonaisuuden. |
| metsakeskus.931010060 |
931 |
Kärnäjärvi 3 |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27000 |
446220.67000000 |
7003924.81500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010060 |
A:Asuinpaikka sijaitsee Kärnäjärven länsirantalla, metsässä, kivikkoisella hiekkamaalla. Paikka on tasanteella, jossa on jyrkkä törmä länteen ja loiva etelään. Kohde on ehjä.
B:Edellisestä 100 m etelään Kärnäjärven länsirantalla on toinen asuinpaikka. Paikka on loivalla kaakkoisrinteellä, hiekkamaalla.
C: edellisen kohteen eteläpuolella Kärnäjärven länsirannalla on pyyntikuoppajono. Aluksi paikalla huomattiin 12 pyyntikuoppaa melko tasaisin välein rannan suuntaisesti. Vuoden 2005 inventointikertomuksen mukaan paikalla on 16 pyyntikuoppaa. Vuoden 2024 inventoinnissa havaittiin kolme uutta pyyntikuoppaa aikaisemmin tunnettujen lisäksi jolloin kuoppien lukumäärä nousi yhdeksääntoista. 18 kuoppaa sijaitsee 280 m pituisessa, suunnilleen pohjois-etelä -suuntaisessa rivissä. Kuopat ovat kehävallillisia. Näiden kuoppien löytymisen myötä kohteen aluerajausta muutettiin niin että asuinpaikka ja kuopat muodostavat yhden kokonaisuuden. |
| metsakeskus.931010061 |
931 |
Myllylahti 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
437374.23400000 |
7000366.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010061 |
Asuinpaikka sijaitsee Myllylahden pohjukan itärannalla, Naistenlahteen johtavasta tiestä 90 m etelään.
Paikka on kivikkoinen, metsä-äestetty hiesumoreeni. Löydöt paikalta ovat kampaleimakoristeisia saviastianpaloja ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.931010062 |
931 |
Kohisevankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
432636.10300000 |
7010921.95100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010062 |
Asuinpaikka sijaitsee Löytänän itärannalla, Kohisevanpuron suulta 680 m etelään, avoimien rantakallioiden eteläpuolella.
Paikka on hiekkamoreenimaata. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.931010063 |
931 |
Heinäsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
431036.80300000 |
6996017.93700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010063 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylä-keiteleen länsiosassa, Heinäsaaren keskivaiheilla, saaren laella.
Paikka on mäntyvaltainen sekametsä hiekkamaalla. Kohde on ehjä. Koekuopista on todettu vahva kulttuurikerros. Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja, pii-iskos, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.931010064 |
931 |
Keitaankaarre |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
446950.48400000 |
6975876.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010064 |
Asuinpaikka sijaitsee Emosniemen pohjoispuolella olevalla kapean kankaan länsireunalla, kääntöpaikasta 100 m etelään.
Paikka on kivikkoinen hiekkamoreenimaa. Metsä on laikutettu. Löydöt, kvartsi-iskokset ovat laikutusvaoista. |
| metsakeskus.931010065 |
931 |
Emosniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
447060.43600000 |
6975356.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010065 |
Asuinpaikka sijaitsee Emosniemen eteläkärjessä, kapean kannaksen pohjoispäässä.
Paikka on hiekkamoreenimaa hakkuuaukean laidassa. Kohde on ehjä.
Löydöt paikalta ovat kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.931010066 |
931 |
Emosniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
447150.40600000 |
6975206.36600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931010066 |
Asuinpaikka sijaitsee Emosniemen aivan eteläisimmässä, hyvin kapeassa kärjessä.
Paikka on korkeimmalla kohdalla hiekkamoreenimaalla. Paikalta on koekuopista todettu vahva kulttuurikerros. Löydöt paikalta ovat kvartsiytimiä ja palanutta luuta.
|
| metsakeskus.931500003 |
931 |
Keitele Mustasaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
427513.17100000 |
7007986.11000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931500003 |
Mustasaari on toiminut perimätiedon mukaan tilapäisenä hautapaikkana 1700-luvulla, kelirikon aikaan vainajia Rautalammille vietäessä. Saarella on havaittavissa pienehköjä painanteita, ja sen keskellä on matala. |
| metsakeskus.931500004 |
931 |
Kolima Multasaari |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
445681.85100000 |
7012108.51400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931500004 |
Paikkakunnalla elää sitkeä tarina siitä, että Multasaareen olisi haudattu ryssiä (ja että siellä kummittelee). |
| metsakeskus.931500005 |
931 |
Kolima Rakaja |
10001 |
12002 |
13031 |
11006 |
27000 |
446733.44900000 |
7008162.11200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931500005 |
Kolimajärven kaakkoisosassa sijaitsevalle Rakajan saarelle kerrotaan haudatun ruttoon kuolleita. Saaressa on useita kivikautisia asuinpaikkoja. |
| metsakeskus.931500006 |
931 |
Muuruejärvi Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
423912.65500000 |
6999900.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.931500006 |
Viitasaaren länsilaidalla olevassa Muuruejärvessä, lähellä Kauppilan talon rantaa on Ruumissaari. Saareen on 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja ehkä myöhemminkin haudattu tilapäisesti rospuuttoaikaan. Vainajat vietiin Viitasaareen keväällä veneellä ja syksyllä järven jäädyttyä jäätä pitkin. Saareen on perimätiedon mukaan haudattu "syviin hautoihin kotitekoisissa arkuissa".
|
| metsakeskus.932010001 |
980 |
Kuussalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
306153.64400000 |
6841416.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010001 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Kyröskoskelle johtavan tien länsipuolella, Kuussalon talosta noin 200 m lounaaseen, matalalla kalliolla pellon reunassa. Röykkiöt ovat pyöreitä, toinen on matala ja toinen kupera muodoltaan. Kysymyksessä voivat olla peltoröykkiöt. |
| metsakeskus.932010002 |
980 |
Grönlund |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27018 |
303038.86100000 |
6849408.33900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010002 |
Mahdollinen kalmisto sijaitsee Kyrösjärven Viljakkalanselän pohjoispuolella, Inkulansalmesta 600 m koilliseen etelään viettävässä rinteessä ent. Mäki-Heiskalan palstalla. Paikka on maantien ja talon välinen alue, joka on osittain peltoa osittain pihamaata. Kalmistosta ei näy maan pinnalle mitään. Paikalta on löydetty kupurasolki. Kohteessa on suoritettu pienialaisia kaivaustutkimuksia. Paikalta on todettu nauloja, palanutta kiveystä ja tulisijan paikka. |
| metsakeskus.932010003 |
980 |
Marttila |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
303304.74500000 |
6851047.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Parkanoon johtavan tien länsipuolella, Inkulansalmesta 2 km koilliseen.
Röykkiöt ovat kahtena ryhmäna. Röykkiö a sijaitsee kalliopohjalla, rinteessä. Toinen ryhmä b käsittää 4 kiviröykkiötä, jotka sijaitsevat lähekkäin toisiaan metsässä pienen pellon läheisyydessä. |
| metsakeskus.932010004 |
980 |
Manninsaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
300024.09400000 |
6843530.69200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven Kyröskosken länsipuolella, lähellä rantaa sijaitsevan saaren kaakkoisrannalla, noin 2-4 m nykyisen vedenpinnan yläpuolella. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia, liuskekeihäänkärjen katkelma sekä kvartsikaavin ja keramiikkaa. Vuoden 2013 inventointihavaintojen perusteella mj-alueen rajausta tarkennettiin. |
| metsakeskus.932010005 |
980 |
Mäkelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
301831.36300000 |
6845169.03600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010005 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven Humalahiedanlahden pohjukasta 250 m kaakkoon, Mäkelän talosta 600 m itäkoilliseen terassimaisella peltorinteellä. Maaperä paikalla on savea.
Löydöt paikalta ovat kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.932010006 |
980 |
Särkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
301299.57600000 |
6844042.48900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kyrösjärven Pohjaslahdesta lounaaseen ja Hietaniemen (Särkän?) talosta 200 m länteen olevalla pellolla.
Paikalta on löydetty kvartsikaavin ja -iskoksia. |
| metsakeskus.932010007 |
980 |
Ahrikkala |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
302980.88900000 |
6847299.18300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010007 |
Kalmisto sijaitsee Kyrösjärven Kirkkojärven eteläpuolella, Ahrikkalan talosta 400 m itään, länteen viettävällä peltorinteellä.
Paikalta on mm. kirkkomaata laajennettaessa löytynyt pronssinen ketjunkantaja. Alueella on suoritettu kaivaustutkimus vuonna 1914. Palaneiden kivien ja hiilen lisäksi löydettiin mm. saviastianpaloja, poltettu luu ja palamatonta luuta sekä jäännöksiä mahdollisesta puuarkusta, jossa oli päissä ja eteläreunalla "kivilaidat".
Alakohteeksi merkitty noin 100 metriä muinaisjäännösalueen rajauksesta luoteeseen löytynyt ns. massiivisen rannerenkaan katkelma (metallinetsintälöytö, huhtikuu 2020). |
| metsakeskus.932010008 |
980 |
Hirvikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
305861.74300000 |
6845063.10200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylöjärvelle johtavasta tiestä 400 m itään, Hirvikosken talosta 200 m kaakkoon itään, Hirvijärveen viettävän pellon terassilla. Löydöt paikalta ovat kouru- ja tasataltat, vasarakirves ja kvartsia. |
| metsakeskus.932010009 |
980 |
Ihantola |
10002 |
12002 |
13019 |
11004 |
27000 |
301735.39500000 |
6845907.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010009 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Kyrösjärven Humalahiedanlahdesta 200 m koilliseen sekametsässä.
Röykkiöistä ei ole muuta kuvausta kuin, että ne ovat hautaröykkiöitä. |
| metsakeskus.932010010 |
980 |
Riihikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
312147.18300000 |
6852422.16700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010010 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Lopenkulmalla, Kolmiloppijärvestä lounaaseen, Riihikosken talon etelä-, kaakkoispuolella olevan pellon lounaisrinteellä. Paikalta on löydetty reikäkiven teelmä ja monisärmäisen hioimen teelmä. Maaperä on hiekansekaista multaa. |
| metsakeskus.932010011 |
980 |
Vilpeenharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
301615.45300000 |
6843296.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010011 |
Röykkiö sijaitsee Kyrösjärven rannasta 450 m itään, ja Hämeenkyrön - Viljakkalan -tiestä 60 m länteen, Kyrösjärveen laskeutuvalla sorapohjaisella mäntykankaalla. Lapinrauniota muistuttava röykkiö on pyöreä, halkaisijaltaan 5 m. Se on matala ja täysin ehjä. |
| metsakeskus.932010012 |
980 |
Ahvenusjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
305049.08000000 |
6841557.50500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.932010012 |
Kiviröykkiö sijaitsee Kyröskoskelta Lavajärvelle vievästä tiestä 1 km etelään, Ahvenusjärvestä 150 m itään, soiden keskellä, kangasmaalla. Ajoitukseltaan epämääräinen röykkiö on kekomainen, pyöreä ja halkaisijaltaan 3 m. Korkeutta sillä on 1 m. Se on sammaloitunut ja jäkälöitynyt. |
| metsakeskus.933010001 |
508 |
Uittosalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
367575.74600000 |
6888866.76100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Ukonselän eteläpuolella Uittosalmi-Kolho -tien pohjoispuolella, Uittosalmen sillasta noin 120 m itään.
Etäisyys rannasta on 50-90 m. Kohteen itäpuolella kulkee Ruokosenniementie. Asuinpaikan kaakkoispuolella on omakotiasutusta.
Niemi, jolla asuinpaikka sijaitsee on ehkä ollut esihistoriallisena aikana saarena. Paikalta löydetyt kiviesineet, kourutaltta ja tasataltta ovat tien pohjoispuolelta, tienojan kohdalta. Lisäksi alueelta on kaksi kvartsi-iskosta. Kohteen laajuudeksi on arvioitu noin 180 x 40 m. |
| metsakeskus.933010002 |
508 |
Nuijanniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
349875.86700000 |
6888154.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010002 |
Lapinraunio sijaitsee Tarjanneveden itärannalta pistävän Nuijanniemen luoteisniemekkeessä, Makkoskyläntieltä 1,4 km länteen. Niemekkeelle vie Nuijaniementie.
Röykkiö on kalliolla noin 30 m rannasta. Röykkiö on sammaloitunut, kooltaan 5 x 3 m. Röykkiö on tutkittu ja entisöity vuonna 1970. Röykkiöstä on löytöinä rannerengas ja kierresormus, nuolenkärjen ruoto ?, rautaesineen muruja, saviastianmuruja, hiiltä ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.933010003 |
508 |
Sirola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
348866.25700000 |
6892286.31000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Pohjaslahden länsirannalla, nyk. aution Sirolan talon umpeenkasvaneella peltorinteellä.
Pellon lounaisosa on melko tasaista. Pellon keskiosassa maasto alkaa laskea koilliseen. Löydöt paikalta ovat kivitaltta, hiottu liuskeenpala ja 2 kvartsi-iskosta.
Vanhan pellon luoteisreunaa pitkin kulkee sammaloitunut kiviaita. Se on noin metrin levyinen ja 60-70 cm korkea. Pellon itäpuolella on kolme peltoröykkiöitä. |
| metsakeskus.933010005 |
508 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
350249.00000000 |
6896678.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Majajärven ja Taivaljärven välisellä kannaksella hiekkapellolla Niemelän talon pohjoispuolella. Löydöt paikalta ovat kiviesineen kantakappale ja 4 kvartsi-iskosta. Vuoden 1999 inventoinnissa kaivettiin koekuoppia ja löydettiin yksi kvartsin siru. |
| metsakeskus.933010006 |
508 |
Kirkkosalmi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
368097.00000000 |
6878235.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010006 |
Asuinpaikka sijaitsee ns. Vilppulanreitin varrella, Kirkkosalmen pohjoisrannalla.
Kohteeseen kuuluu itäinen ja läntinen alue. Itäinen alue on salmeen työtyvällä niemellä rantatasanteen päällä. Kirkko sijaitsee niemen keskiosassa. Kirkosta noin 100 m luoteeseen on huoltorakennus. Sen pohjois-luoteispuoleiselta terassilta on läntinen löytöalue. Siitä löydettiin vuoden 1999 inventoinnissa kvartsiesine, -iskoksia ja palanutta luuta.
Vuoden 2010 inventoinnissa löydettiin kaksi kvartsin kappaletta itäisen ja läntisen alueen välistä, jyrkästä törmästä valuneesta hiekasta. |
| metsakeskus.933010007 |
508 |
Poukantie |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
367675.75200000 |
6878923.76200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Ajosjärven ja Huutoselän välisellä kannaksella, pienen ojan itärannalla, Poukanniemen molemmin puolin. Maasto on tasaista ja laskee loivasti lounaaseen. Perunamaa, josta on löydetty tasataltta sijaitsee Tukian talon kaakkoispuolella. Perunamaalta ja talon lounaispuolelta löydettiin vuoden 1999 inventoinnissa kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Myös tien kaakkoispuoen pellolta löydettiin kvartsi-iskoksia. Asuinpaikan kulttuurikerros on osittain tuhotunut peltotöissä. |
| metsakeskus.933010008 |
508 |
Lampisenniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370519.60900000 |
6878302.02200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Lampisenniemen lounaisrannalla, Konisalmen luoteispuolella.
Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsi-iskokset löytyivät rantahietikolta, kahden pienen, kivikkoisen niemekkeen välistä, vedenrajasta ja veden alta. Asuinpaikkaa on myös rantaterassilla ja -rinteellä noin 70 m pituisella alueella, jonka yläraja on 20 m etäisyydella rannasta. Maaperä paikalla on hietaa/hiesua. |
| metsakeskus.933010009 |
508 |
Lampisenniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
370793.50000000 |
6878179.07500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Lampisenniemen etelärannan keskiosassa, pienellä niemekkeellä sen molemmin puolin, Konisalmen koillispuolella.
Inventoinnissa poimittiin noin 200 m matkalta kvartsi-iskoksia vedenrajasta ja veden alta. Asuinpaikka jatkuu rantaterassilla ja -rinteellä, noin 30 m etäisyydellä rannasta. Maasto laskee loivasti järveen muodostaen paikoin rantatörmän. Asuinpaikan länsirajana on melko korkea ja jyrkkä järveen viettävä rinne. |
| metsakeskus.933010010 |
508 |
Keskikoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
371477.22300000 |
6878456.96000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Kotaselän pohjoisrannalla, Keskikosken alapuolella, Koskenahon talosta 220 m etelälounaaseen . Asuinpaikkalöytöjä, kvartsikaavin ja -iskoksia poimittiin vedenrajasta ja veden alta, mutta asuinpaikka jatkuu rantaterassilla ja -rinteellä. Sen laajuus on 130 x 25-30 m. Alue kasvaa sekametsää. |
| metsakeskus.933010011 |
508 |
Kiviniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373004.62400000 |
6875783.04900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Kivilahden ja Heposelän välissä, Kiviniemen talon lounaispuolella olevalla etelään niemenä työntyvällä harjanteella ja toisella pienemmällä, talon kaakkoispuolella olevalla niemekkeellä. Kohteiden laajuus on 220 x 60 m ja 120 x 40-60 m. Pintapoiminnassa alueelta löydettiin kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Löytöjä tuli koko niemen alueelta.Samalta alueelta on aikaisemmin löydetty kaksi kivitalttaa. |
| metsakeskus.933010012 |
508 |
Valkama |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
365568.59200000 |
6881202.82900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Ajosjärven länsirannalla, Valkaman talosta 400 m kaakkoon pellolla sekä pellon ja rannan välisellä alueella. Kohteen laajuus on 100 x 50 m. Inventoinnissa pellon itäreunalta poimittiin kvartsi-iskoksia. Löytöalueen eteläpuolella on jyrkähkö etelärinne. Maaperä on hiesua, paikoin savea ja löytöalueen eteläosassa hiekkaa. Paikalta on aikaisemmin löydetty reikäkivi, joka on joutunut hukkaan. |
| metsakeskus.933010013 |
508 |
Uustalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
364435.04400000 |
6881785.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010013 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla, loivasti etelään ja lounaaseen viettävällä hiekkarinteellä, Uustalosta 100 m kaakkoon ja Koivujärventiestä 150 m kaakkoon. Kvartsi-iskoksia on löydetty 100 x 20 m laajuiselta alueelta. Samalta alueelta on mahdollisesti löydetty aikaisemmin reikäkivi (KM 10764). |
| metsakeskus.933010014 |
508 |
Toivila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
363943.26100000 |
6877004.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Soilunvuolteen länsirannalla, Toivilan talon itä-kaakkoispuolella olevalla pellolla.
Talosta noin 160 m itään rantasaunan eteläpuolella olevalta pellolta on löydetty poikkikirves (KM 13188). Asuinpaikkaan liittyvät kvartsi-iskokset löytyivät 20-50 m leveältä rantaviivaa pitkin kulkevalta vyöhykkeeltä 270 m matkalta. Asuinpaikan eteläosassa on korkea mäki, josta myös löydettiin asuinpaikkaan liittyviä kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.933010015 |
508 |
Ruissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
361910.07400000 |
6878699.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010015 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Hongonselän ja Kasilanselän välisen salmen itäpuolella olevan Ruissaaren lounaisrannalla.
Asuinpaikka sijaitsee saaren lounaisrannalla, kalliopohjaisella mäellä. Sen laajuus on 55 x 15 m. Alue kasvaa harvaa mäntymetsää. Löydöt paikalta olivat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Lapinraunio sijaitsee asuinpaikan länsireunalla. Röykkiön koko on 6 x 5 x 0,3 m. Se on muodoltaan soikeahko ja sammaloitunut. |
| metsakeskus.933010015 |
508 |
Ruissaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
361910.07400000 |
6878699.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010015 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Hongonselän ja Kasilanselän välisen salmen itäpuolella olevan Ruissaaren lounaisrannalla.
Asuinpaikka sijaitsee saaren lounaisrannalla, kalliopohjaisella mäellä. Sen laajuus on 55 x 15 m. Alue kasvaa harvaa mäntymetsää. Löydöt paikalta olivat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Lapinraunio sijaitsee asuinpaikan länsireunalla. Röykkiön koko on 6 x 5 x 0,3 m. Se on muodoltaan soikeahko ja sammaloitunut. |
| metsakeskus.933010015 |
508 |
Ruissaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11019 |
27000 |
361910.07400000 |
6878699.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010015 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Hongonselän ja Kasilanselän välisen salmen itäpuolella olevan Ruissaaren lounaisrannalla.
Asuinpaikka sijaitsee saaren lounaisrannalla, kalliopohjaisella mäellä. Sen laajuus on 55 x 15 m. Alue kasvaa harvaa mäntymetsää. Löydöt paikalta olivat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Lapinraunio sijaitsee asuinpaikan länsireunalla. Röykkiön koko on 6 x 5 x 0,3 m. Se on muodoltaan soikeahko ja sammaloitunut. |
| metsakeskus.933010015 |
508 |
Ruissaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
361910.07400000 |
6878699.82700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010015 |
Muinaisjäännökset sijaitsevat Hongonselän ja Kasilanselän välisen salmen itäpuolella olevan Ruissaaren lounaisrannalla.
Asuinpaikka sijaitsee saaren lounaisrannalla, kalliopohjaisella mäellä. Sen laajuus on 55 x 15 m. Alue kasvaa harvaa mäntymetsää. Löydöt paikalta olivat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Lapinraunio sijaitsee asuinpaikan länsireunalla. Röykkiön koko on 6 x 5 x 0,3 m. Se on muodoltaan soikeahko ja sammaloitunut. |
| metsakeskus.933010016 |
508 |
Vanhakylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
360995.43700000 |
6878391.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933010016 |
Asuinpaikka sijaitsee pellolla, Hongonniemen länsirannalla, pitkällä pohjoisetelä-suuntaisella harjanteella, niemen kapeimmalla kohdalla, Huopionlahden ja Kasilanselän välisellä noin 300 m leveällä kannaksella. Maasto viettää länteen ja itään.
Kvartsi-iskoksia löydettiin noin 340 x 80 m laajuiselta alueelta. Asuinpaikan länsirajana on tie ja itärajana oja. |
| metsakeskus.933500001 |
508 |
Tarjanne Arkkusaari |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
347063.98500000 |
6892051.39300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933500001 |
Liettyänniemen länsipuolella Tarjannejärvessä on Arkkusaari, jota ei käytetty hautausmaana, vaan tilapäisenä arkkujen säilytyspaikkana - tai toisen kertojan mukaan - levähdyspaikkana kuljetettaessa vainajaa kirkkomaahan Pirkkalan kirkolle haudattavaksi. Tämä tapahtui ennenkuin Ruoveden seurakunta perustettiin joskus 1400-, 1500-luvuilla. |
| metsakeskus.933500002 |
508 |
Pohjaslahti Kinnarinnotko |
10001 |
12016 |
13171 |
11006 |
27000 |
350306.67900000 |
6891230.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.933500002 |
Tarjannejärven ja Vehkajärven välinen kannas on kertojan mukaan ollut peurojen kulkureitti ja pyyntipaikka. Tarjanteessa Kinnarinnotkon edustalla ovat myös Peurasaari ja Pikkupeurasaari -nimiset saaret.
|
| metsakeskus.934010001 |
934 |
Rintaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337394.41000000 |
7005610.71900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Lappajärven itärannalla, Pokelanniemellä, Rintaniemen tilan maalla, Kotkaniemen talon itä-koillispuolella, viljelysmaalla. Löydöt (kvartsi-iskoksia) on poimittu Kotkaniemen talosta noin 50-80 metriä itäkoilliseen kynnöspellosta. Löytökohta on noin 40-60 metriä Lappajärven rannasta. Asuinpaikka saattaa jatkua kaakkoon kohti Riihelän talon peltoja; kohde Riihelä 934 01 0002 sijaitsee Rintaniemestä noin 200 metriä kaakkoon.
Lisäksi Pokelan talon pellosta on 1800-luvun alussa löytynyt liuske-esine KM 2442:135, joka on vailla tarkempia löytötietoja. |
| metsakeskus.934010002 |
934 |
Riihelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337579.33400000 |
7005501.76900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010002 |
Paikka sijaitsee Lappajärven itärannalla, Pokelanniemellä, Riihelän talosta 150-200 m pohjoisluoteeseen. Löydöt (kvartsiydin ja -iskoksia) ovat kynnöspellosta, pellon poikki kulkevan sähkölinjan läheisyydestä. Riihelän talosta noin 50 metriä itäkoilliseen on pellossa paikkakuntalaisten "Pirkkalaiskiveksi" nimittämä maakivi, jonka luota on mahdollisesti rautainen keihäänkärki KM 11806 (ks. inventointikertomus 1989, kohde Vimpeli 17). |
| metsakeskus.934010003 |
934 |
Pässiniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337377.42200000 |
7004610.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010003 |
Kohde sijaitsee Lappajärven itärannalla, Aikkalan talosta noin 500-600 metriä etelälounaaseen. Paikalla on kaksi löytökohtaa noin 150 m toisistaan. Löydöt (kvatsiydin ja -iskoksia) on poimittu Aikkalan talosta etelään olevan peltokaistaleen eteläosista: a) pellon korkeimmilta kohdilta ja b) saman peltokaistaleen etelään Lappajärveä kohti viettävältä matalammalta kohdalta runsaan sadan metrin päästä hiekkaperäisestä kynnöspellosta. Alemmat löydöt ovat noin 50 m Lappajärven rannasta. Löytöpaikat sijaitsevat metsäsaarekkeiden välissä.
Pässiniemeltä tunnetaan aiemmin kourutaltta KM 8243 ja myös tietoja hukkaan joutuneista esineistä. |
| metsakeskus.934010004 |
934 |
Kataja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337628.31700000 |
7004618.12200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010004 |
Kohde sijaitsee Lappajärven itärannalla, Pokelanniemellä. Paikalla on kaksi erillistä löytökohtaa runsaan 100 metrin päässä toisistaan. Löytökohta 1) on Katajan talosta noin 60-100 m länsiluonaaseen oleva, luoteeseen viettävä hiekkaperäinen kynnöspelto ja sillä oleva joutomaa-alue. Löytökohta 2) on edellisestä noin 140 metriä etelälounaaseen sekä Katajamäen tallirakennuksesta noin 60-80 metriä etelälounaaseen oleva kohti etelää ja kaakkoa viettävä pelto. Löydöt ovat kvartsiesineitä, -ytimiä, ja -iskoksia).
Lisäksi Pokelan talon pellosta on 1800-luvun alussa löytynyt liuske-esine KM 2442:135, mutta se on vailla tarkempia löytötietoja. Nykyinen Pokelan talo sijaitsee noin 170 metriä Katajan talon pohjoispuolella, joten esine lienee lähialueelta. |
| metsakeskus.934010005 |
934 |
Nahkalanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
338095.13700000 |
7003044.75600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010005 |
Kohde sijaitsee Lappajärveen idästä pistävässä Nahkalanniemessä. Löytöjä on kahdesta kohtaa. Löytökohta 1) on Nahkalanniemen eteläosassa vesirajassa ja hiekkarannalla. Paikalta löytyi inventoinnissa 1989 kvartsia. Samalta paikalta on 1960- ja 1970-lukujen taitteessa löytynyt tasataltta (KM 24880). Löytökohta 2) on Nahkalanniemeen vievän tien pohjoispuolella, tien ja ulkorakennuksen välillä, perunapellossa. Kvartsien löytöpaikkojen väliltä on tieto hukkaan joutuneesta kiviesineestä. Lisäksi mahdollisesti Nahkalanniemen pohjoispuoleiselta ranta-alueelta on vuonna 1951 löytynyt kivikirves (KM 12843). |
| metsakeskus.934010006 |
934 |
Rintamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
337567.36000000 |
7001167.50800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010006 |
Kohde sijaitsee Lappajärven itä-kaakkoisrannalla. Inventoinnissa 1989 poimittiin Pyhälahden Rintamäen tilan pohjoiskoillispuoleisesta, loivasti lounaaseen viettävästä pellosta kvartseja. Löytökohta sijaitsee noin 120 m Lappajärven rannasta ja 70-100 m rakennuksesta itään. Maaperä on ainakin osittain hiekkaa. Kvartsien lisäksi paikalta ei saatu muita asuinpaikkaan viittaavia merkkejä. |
| metsakeskus.934010007 |
934 |
Lahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
336966.60400000 |
7000094.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010007 |
Kohde sijaitsee Lappajärven Pyhälahden eteläpuolella, Pyhälahdesta Isoniemeen vievän paikallistien pohjoispuolella 20-30 m, Pyhälahden talosta 140 m länsilounaaseen.
Inventoinnissa 1989 saadut löydöt (kvartsiesineitä, -ydin, -iskoksia) ovat pellon itäreunalla olevalta hiekkaperäiseltä kumpareelta. Löytöpaikan itä- ja länsipuolelta tunnetaan noin 1 kilometrin säteellä useita kivikautisia irtolöytöjä (KM 2442:166, KM 24881, Pohjanmaan historiallinen museo 3491, Silenin kokoelmat nro 42). Kohteesta noin 500 metriä itäkaakkoon sijaitsee Metsäpellon kivikautinen asuinpaikka (934 01 0011). |
| metsakeskus.934010008 |
934 |
Talvikinlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
347170.00000000 |
7015030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010008 |
Vimpelin Sääksjärven itärannalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka.
Tarkastus 1989:
Kohde sijaitsee Vimpelin Sääksjärvellä, Sääksjärven kylästä Veteliin vievän tien varrella, Sääksjärven itärannalla. Löydöt ovat maantien ja Sääksjärven Talvikinlahden välisestä rantapellosta, hiekkamaasta. Pellolla on terassi, jonka päältä ja alta löydöt ovat noin 30 x 60 m alalta. Osa kohteesta on mahdollisesti maantien alla.
Inventointi 2020:
Peltorinne, jolla asuinpaikka sijaitsee, on maaperältään hiekkaa ja soraa. Inventointiajankohtana pelto oli nuorella idulla, joten sen pinnalla ei voitu kävellä, mutta ulkoreunalta käsin voitiin hyvin tarkastella pintalöytöjä. Kvartsi-iskoksia oli havaittavissa melko runsaasti eri korkeuksilla koko peltoalueella. Alemmalla, n. 120 m tasolla pellon reunassa on jyrkkä, muutaman metrin pudotus vesijättömaahan. Kvartsi-iskoksia havaittiin melko runsaasti myös pellon korkeimmalla kohdalla, noin 123 m tasolla olevalla tasaisella alueella. Välittömästi peltoalueen kaakkoispuolella on jyrkkä mäntyä kasvava rinne, jonka maaperä on hyvin kivinen eikä siis kovin sopiva kivikautisten asuinpaikkojen kannalta. Samoin peltoalueen ja maantien koillispuolella oleva metsäalue on kivikkoista. Tien koillispuolella maasto on osittain Sääksjärven laskujen vesijättömaata tai maaperältään mudansekaista, mutta joillakin kohdin pellon laidoilla oli lajittunutta hiekkaa. Kohteen pohjoispuolelta, pellonreunasta, löytyi yksittäinen kvartsi-iskos (ks. kohde Talvikinlahti 2).
Koekaivaus 2022:
Muinaisjäännöksen kohdalle avattiin kaivinkoneella kolme koeojaa. Tutkimuksessa havaittiin, että pellon muokkaus ja myöhempi käyttö on sekoittanut ja tuhonnut suurimman osan asuinpaikasta. Havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että pellolla on ollut mahdollisesti kaksi eri aikaista asuinpaikkaa. Löydöt (kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta) ja muut havainnot (kivillä täytetty kuoppa, hiili/likamaaläikät) peltokerroksen alta jäivät kuitenkin varsin vähäisiksi lukuun ottamatta ojassa 3 ollutta mahdollista tulisijan jäännöstä, jonka ikä on kuitenkin epäselvä.
Kyntökerroksesta löytyi kvartsikaavin ja -iskoksia, hioimen katkelma ja palanutta luuta, mutta myös luontaisesti maaperässä esiintyvää ja otaksuttavasti pellonmuokkauksessa lohkeillutta kvartsia. Koetutkimusten perusteella kohteelle on tehty uusi aluerajaus. |
| metsakeskus.934010010 |
934 |
Vinninkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
345317.19400000 |
7012997.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010010 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Sääksjärven lounaisrannalla, Vinni-Veteli maantien itäpuolella. Ympäristö on hiekkakuoppa-aluetta.
Tarkastus 1989:
Löydöt ovat tieleikkauksesta maantien ja kuopan väliltä, muutaman neliön alalta. Hiekkakuopan reunalta ei ole löytöjä.
Inventointi 2020:
Alue kokonaisuudessaan, molemmin puolin maantietä, on vanhaa hiekkakuoppa-aluetta. Pieniä kaistaleita alkuperäistä maanpintaa on säilynyt maantien kaakkoispuolen ja vanhan hiekkakuopan luoteispuolisen leikkauksen välillä, leveydeltään 2–10 m ja pituudeltaan n. 100 m matkalla. Leikkaukset ovat kasvaneet umpeen, joten niistä ei saatu uusia havaintoja. Muinaisjäännöspisteen tienoille ei tehty koekuoppia, mutta yli 30 metrin etäisyydellä siitä tehdyissä koekuopissa havaittiin, että paikoin maanpinnalla oli ehjä podsolimaannos, paikoin maanpinta oli kymmeniä vuosia sitten kuorittu. Löytöjä tai kulttuurikerrosta ei koekuopissa ollut. Noin 100 m muinaisjäännöspisteestä etelään otetaan edelleen hiekkaa muutaman kymmenen metrin matkalla. Tällä alueella maannos on ehjä. Hiekkakuopan leikkaus tarkastettiin ja sen päälle tehtiin koekuoppia. Merkkejä muinaisjäännöksistä ei tavattu. Vuoden 1989 tarkastuslöydöt (kvartsi-iskoksia ja -ydin) olivat maantien alle menevässä leikkauksessa, millä perusteella tien alla voi olla säilynyttä kulttuurikerrosta. Muinaisjäännös on siis lähes täysin tuhoutunut, mutta jäännöksiä siitä saattaa vielä olla jäljellä kapealla alalla tien reunalla. |
| metsakeskus.934010011 |
934 |
Metsäpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
337439.41200000 |
7000162.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010011 |
Paikka sijaitsee Pyhälahdesta Höykkylään vievän tien itäpuolella, Metsäpellon talon eteläpuolisella pellolla. Paikalta on poimittu kvartseja noin 80 x 40 metrin alueelta kynnöspellosta; aikaisemmin alueelta on saatu piisirppi KM 24881. Lisäksi lähialueilta on useita irtolöytöjä. Lahden asuinpaikka (934 01 0007) sijaitsee noin 500 metrin päässä. |
| metsakeskus.934010011 |
934 |
Metsäpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
337439.41200000 |
7000162.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010011 |
Paikka sijaitsee Pyhälahdesta Höykkylään vievän tien itäpuolella, Metsäpellon talon eteläpuolisella pellolla. Paikalta on poimittu kvartseja noin 80 x 40 metrin alueelta kynnöspellosta; aikaisemmin alueelta on saatu piisirppi KM 24881. Lisäksi lähialueilta on useita irtolöytöjä. Lahden asuinpaikka (934 01 0007) sijaitsee noin 500 metrin päässä. |
| metsakeskus.934010018 |
934 |
Uusikytö |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
338304.00000000 |
7000608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010018 |
Kohde sijaitsee noin 800 metriä Lappajärven rannasta itään. Paikalla on viisi suppilomaista kuoppaa, joiden halkaisija on 3-4 metriä ja syvyys noin 1 metriä. Yhteen kuoppaan tehdyssä koepistossa oli pohjalla hieman hiiltä. Kuopat ovat etelä-pohjoissuuntaisessa rivissä muutaman kymmenen metrin matkalla hiekkakankaassa. Paikka on hiekanottoaluetta. Lisäksi paikalla on mainittu olevan 7 kumparetta, joista inventoinnissa 1989 löytyi yksi läntisimpien kuoppien itäpuolelta.
Tarkastus 2025:
Kuopat paikannettiin maastossa ja niiden sijainti mitattiin gps:llä. Kuopat sijaitsevat n. 40 metriä v. 1989 annetusta sijainnista länteen ja vastaavat ulkomuodoltaan vuoden 1989 inventoinnin kuvausta. Kuoppaketjun pituus on vain noin 40 metriä, vierekkäisten kuoppien välinen etäisyys on alle kymmenen metriä. Kaksi eteläisintä kuoppaa ovat aivan ajouran reunassa, toinen etelä- ja toinen pohjoisreunassa. Kuoppien pohjille ja reunoille tehtiin kairauksia maanäytekairalla maannosten ja kulttuurikerroksen selvittämiseksi. Neljässä viidestä kuopasta erottuu selkeä reunavalli, jossa on kairauksen perusteella kaksoismaannos eli kaksinkertainen podsolimaannos. Podsolimaannos on alkuperäisessä maanpinnassa ja sen päälle kuopasta läjitetyn hiekan pintakerroksessa, kangasturpeen alla. Kuopista neljässä todettiin pohjalta kairatussa maanäytteessä hiilensekainen maakerros. Kuoppien muodon ja koon sekä topografian perusteella kyseessä voi olla alun perin viiden kuopan muodostama pyyntikuoppaketju, mutta hiilensekaiset maakerrokset voivat liittyä sekundaariseen(?) sysien tai tervan hautapolttoon. Eteläisimmästä kuopasta n. 60 m lounaaseen on peruskarttaan merkitty ja korkeusmallissa erottuva laskukuopallinen tervahauta. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.934010018 |
934 |
Uusikytö |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
338304.00000000 |
7000608.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010018 |
Kohde sijaitsee noin 800 metriä Lappajärven rannasta itään. Paikalla on viisi suppilomaista kuoppaa, joiden halkaisija on 3-4 metriä ja syvyys noin 1 metriä. Yhteen kuoppaan tehdyssä koepistossa oli pohjalla hieman hiiltä. Kuopat ovat etelä-pohjoissuuntaisessa rivissä muutaman kymmenen metrin matkalla hiekkakankaassa. Paikka on hiekanottoaluetta. Lisäksi paikalla on mainittu olevan 7 kumparetta, joista inventoinnissa 1989 löytyi yksi läntisimpien kuoppien itäpuolelta.
Tarkastus 2025:
Kuopat paikannettiin maastossa ja niiden sijainti mitattiin gps:llä. Kuopat sijaitsevat n. 40 metriä v. 1989 annetusta sijainnista länteen ja vastaavat ulkomuodoltaan vuoden 1989 inventoinnin kuvausta. Kuoppaketjun pituus on vain noin 40 metriä, vierekkäisten kuoppien välinen etäisyys on alle kymmenen metriä. Kaksi eteläisintä kuoppaa ovat aivan ajouran reunassa, toinen etelä- ja toinen pohjoisreunassa. Kuoppien pohjille ja reunoille tehtiin kairauksia maanäytekairalla maannosten ja kulttuurikerroksen selvittämiseksi. Neljässä viidestä kuopasta erottuu selkeä reunavalli, jossa on kairauksen perusteella kaksoismaannos eli kaksinkertainen podsolimaannos. Podsolimaannos on alkuperäisessä maanpinnassa ja sen päälle kuopasta läjitetyn hiekan pintakerroksessa, kangasturpeen alla. Kuopista neljässä todettiin pohjalta kairatussa maanäytteessä hiilensekainen maakerros. Kuoppien muodon ja koon sekä topografian perusteella kyseessä voi olla alun perin viiden kuopan muodostama pyyntikuoppaketju, mutta hiilensekaiset maakerrokset voivat liittyä sekundaariseen(?) sysien tai tervan hautapolttoon. Eteläisimmästä kuopasta n. 60 m lounaaseen on peruskarttaan merkitty ja korkeusmallissa erottuva laskukuopallinen tervahauta. Ks. alakohteet. |
| metsakeskus.934010019 |
934 |
Keskitalo |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
347956.13400000 |
7013564.56400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010019 |
Kohde sijaitsee Sääksjärven itäpuolella, Perhoon vievän tienristeyksen eteläpuolella. Viljelysten keskellä olevassa metsäsaarekkeessa on kiviröykkiö, joka on heikosti erottuva ja matala. Pohjois-eteläsuunnassa röykkiön läpimitta on noin 5 m. Röykkiön päällä on mm. rautaromua; rakenteita ei ole näkyvissä. Röykkiöstä ei ole perimätietoa.
Kyseessä on todennäköisesti pitkän ajan kuluessa syntynyt viljelyröykkiö. Metsäsaarekkeessa on laajalla alalla erikokoisia kiviä. Varsinaista röykkiötä on kaiveltu, siitä on tiettävästi haettu rakennuskiviä vielä 1960-luvulla. Röykkiössä ei erotu selkeitä rakenteita, vaan se koostuu sekalaisista kivistä, joita on läjätty kasaan. Vuoden 1995 tarkastuksessa metsäsaarekkeen viereisen pellon pinnasta ei löytynyt mitään esihistorialliseen asutukseen viittaavaa. |
| metsakeskus.934010020 |
934 |
Samulinkangas |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
352784.19000000 |
7015120.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010020 |
Vimpelin Sääksjärven itäpuolella, Perhon rajan lähellä, Patanan tekoaltaan eteläpuolella on Samulinkankaan länsirinteessä kymmenkunta matalaa kivikasaa. Niiden läpimitta on noin 2 - 3 m ja ne ovat turvettuneita ja matalia, pääosaksi pyöreitä. Kivet on koottu kasoiksi eikä kiveys ole tiiviisti asettunutta. Kivien koko vaihtelee. Kasat on tehty aikanaan turvepinnalle. Maanpinta kasojen ympärillä raivattu kivistä, kun muu osa mäkeä on kivistä. Raivattua maanpintaa ei ole muokattu. Mäen itäpuolella on ollut talo.
Mahdollisesti kivikasat liittyvät pieneen viljelysalaan, jonka raivaus ja käyttö olisivat jääneet puolitiehen. |
| metsakeskus.934010021 |
934 |
Tuurpekinkytö |
10002 |
12001 |
13013 |
11006 |
27000 |
351702.61600000 |
7016833.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010021 |
Talonpohjat sijaitsevat Vimpelin itäosassa, Patanan tekojärven eteläpäässä, Tuurpenkinkydöllä, aivan järven rannassa. Nelikulmainen rakennuksen perustus on rinteessä. Näkyvissä tulisijan perusta. Lähellä on toinen samanlainen rakennuksenpohja, jossa hiekkavalli (multapenkki) ja tulisijan pohja kivistä. Lisäksi lähellä on pieni tervahauta.
Rannan mökkirakentaminen on uhkana kohteille. |
| metsakeskus.934010021 |
934 |
Tuurpekinkytö |
10002 |
12016 |
13175 |
11006 |
27000 |
351702.61600000 |
7016833.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934010021 |
Talonpohjat sijaitsevat Vimpelin itäosassa, Patanan tekojärven eteläpäässä, Tuurpenkinkydöllä, aivan järven rannassa. Nelikulmainen rakennuksen perustus on rinteessä. Näkyvissä tulisijan perusta. Lähellä on toinen samanlainen rakennuksenpohja, jossa hiekkavalli (multapenkki) ja tulisijan pohja kivistä. Lisäksi lähellä on pieni tervahauta.
Rannan mökkirakentaminen on uhkana kohteille. |
| metsakeskus.934500007 |
5 |
Pyhävuori Siankärsäkivi |
10002 |
12006 |
13085 |
11006 |
27000 |
335116.00000000 |
6998640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.934500007 |
Pyhävuorella kerrotaan olevan "lappalaisten kivisen uhrialttarin". Se on suuri kivi, joka seisoo pienten kivien päällä kuin kivijalalla. |
| metsakeskus.935010001 |
935 |
Lintanniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
524820.28000000 |
6711982.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010001 |
Kohde on peltorinteellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Pellon yläosassa kulkevan tien varresta on löydetty kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.935010002 |
935 |
Tompuri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
523393.86700000 |
6710041.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010002 |
Kohde on peltorinteellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Paikalta on löydetty keramiikkaa ym. asuinpaikkalöytöjä. Muinaisjäännös ajoittuu ilmeisesti kampakeraamiselle ajalle. |
| metsakeskus.935010003 |
935 |
Kujansuu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523920.64500000 |
6712282.51200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010003 |
Kohde on hiekkamäellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Paikalla olevasta hiekkakuopasta on talletettu löytöinä hioimia ja kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.935010004 |
935 |
Kattelus 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
521901.44400000 |
6714281.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010004 |
Kohde on maantien varrella olevan hiekkakuopan reunoilla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Inventointi- ja kaivauslöytöinä paikalta on talletettu keramiikkaa (suurimmaksi osaksi epineoliittista), piitä, kvartsia ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.935010004 |
935 |
Kattelus 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
521901.44400000 |
6714281.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010004 |
Kohde on maantien varrella olevan hiekkakuopan reunoilla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Inventointi- ja kaivauslöytöinä paikalta on talletettu keramiikkaa (suurimmaksi osaksi epineoliittista), piitä, kvartsia ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.935010004 |
935 |
Kattelus 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
521901.44400000 |
6714281.69500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010004 |
Kohde on maantien varrella olevan hiekkakuopan reunoilla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Inventointi- ja kaivauslöytöinä paikalta on talletettu keramiikkaa (suurimmaksi osaksi epineoliittista), piitä, kvartsia ja kivilaji-iskoksia. |
| metsakeskus.935010005 |
935 |
Kattelus 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521981.41900000 |
6714121.75300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010005 |
Kohde on pellolla ja puutarhamaalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä paikalta on talletettu kiviesineitä, kvartsi-iskoksia ym. asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.935010006 |
935 |
Vuorilampi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521461.62100000 |
6715281.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010006 |
Kohde on peltorinteellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä paikalta on talletettu piitä ja kvartsia. |
| metsakeskus.935010007 |
935 |
Vuorilampi 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521581.57500000 |
6715161.34000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010007 |
Kohde on metsärinteessä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä paikalta on talletettu kvartsi-iskoksia tienleikkauksesta. Kohdetta on vaikea tarkoin paikantaa tieleikkauksesta. Tietä on ilmeisesti levennetty ja parannettu sitten 1960-luvun ja korkea idänpuolinen tienpenkka on muualta tuodun soran peitossa. |
| metsakeskus.935010008 |
935 |
Harju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529658.33600000 |
6711342.91200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010008 |
Kohde on peltorinteessä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.935010009 |
935 |
Lanu 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
529258.49500000 |
6711722.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010009 |
Kohde on metsämaastossa sijaitseva varhaiskampakeramiikan ajan asuinpaikka. Paikalla on hiekkakuoppa. Inventointilöytöinä on talletettu keramiikkaa ym. muita asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.935010010 |
935 |
Lanu 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529378.44900000 |
6711622.80200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010010 |
Kohde on peltorinteellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä paikalta on talletettu kvartsia |
| metsakeskus.935010011 |
935 |
Lanu 3 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529478.40600000 |
6711382.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010011 |
Kohde on hiekkaisella mäellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä paikalta on talletettu kvartsia. |
| metsakeskus.935010012 |
935 |
Puntti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
529258.49400000 |
6712082.61200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010012 |
Kohde on pellolla, metsässä ja pihamaalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka-alue on rakennusten ja hiekkakuoppien pirstoma. Löytöinä paikalta on talletettu kiviesineitä. |
| metsakeskus.935010013 |
935 |
Pyölinpohja A |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
526704.53700000 |
6708873.89700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010013 |
Pyölinpohjaan johtavan tien länsipuolella, kallioisella metsämaalla on seitsemän matalaa röykkiötä. Näistä röykkiöt b-e ovat pareittain ja muodostavat a:n kanssa Pyölinpohja A-nimisen muinaisjäännöksen. Kaksi noin 400 metrin päässä olevaa röykkiötä on erotettu omaksi kokonaisuudekseen vuonna 2005 (Pyölinpohja B). Pohjoisinta lukuun ottamatta röykkiöt ovat parittain.
Röykkiö a: pohjoisin, pahasti hajotettu, halkaisija 5 metriä.
Röykkiö b: noin 100 metriä röykkiöstä a etelään, halkaisija 5 metriä.
Röykkiö c: 2 metriä röykkiöstä b, koko 5 x 7 metriä.
Röykkiö d: 20 metriä röykkiöstä c itään, halkaisija 5 metriä.
Röykkiö e: 2 metriä länteen röykkiöstä d, pahasti hajotettu.
Näistä noin 400 metriä kaakkoon, korkeammalla kalliolla on kaksi pengottua röykkiötä (f-g), joiden halkaisija on 6-7 metriä. |
| metsakeskus.935010014 |
935 |
Jokrannanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525250.11500000 |
6711262.92500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010014 |
Kohde on pellolla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka-alueen laajuus on epäselvä. Löytöinä paikalta on talletettu kivikirves ja kvartsia. |
| metsakeskus.935010015 |
935 |
Suurikorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528498.79800000 |
6713262.13300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010015 |
Kohde on loivalla peltorinteellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä paikalta on talletettu kvartsia. |
| metsakeskus.935010016 |
935 |
Koso |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
528918.62500000 |
6713382.08400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010016 |
Kohde on Koson taloa ympäröivällä pellolla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikan sijainti on epävarma, samoin tulkinta asuinpaikaksi. Löytöinä paikalta on talletettu kiviesineitä. |
| metsakeskus.935010017 |
935 |
Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
525999.79100000 |
6715341.29000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010017 |
Kohde on peltorinteessä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä paikalta on talletettu kvartsia. |
| metsakeskus.935010018 |
935 |
Niemistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
532157.33800000 |
6710323.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010018 |
Kohde on metsärinteessä sijaitseva varhaismetallikautinen asuinpaikka. Tie leikkaa muinaisjäännöksen alaosaa, mutta muuten maasto on ehyttä. Löytöinä paikalta on talletettu mm. naarmupintaista keramiikkaa (varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa) sekä kvartsia. |
| metsakeskus.935010018 |
935 |
Niemistö |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
532157.33800000 |
6710323.33100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010018 |
Kohde on metsärinteessä sijaitseva varhaismetallikautinen asuinpaikka. Tie leikkaa muinaisjäännöksen alaosaa, mutta muuten maasto on ehyttä. Löytöinä paikalta on talletettu mm. naarmupintaista keramiikkaa (varhaismetallikautista tekstiilikeramiikkaa) sekä kvartsia. |
| metsakeskus.935010019 |
935 |
Viipurin portti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
531257.69400000 |
6710763.15100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010019 |
Kohde on pellolla/laidunmaalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka-alue on osaksi tien tuhoama. Löytöinä paikalta on talletettu keramiikkaa ym. asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.935010020 |
935 |
Hietsilanmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
530897.84400000 |
6710383.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010020 |
Kohde on vanhan maantien kohdalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia on löydetty paikalla olevan hiekkakuopan reunoilta.. |
| metsakeskus.935010021 |
935 |
Ylä-Pihlajan nuorisoseura |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
532237.29300000 |
6712562.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010021 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Pihlajanjoen itäpuolella Ylä-Pihlajan nuorisoseurantalon eteläpuolella hiekkatasanteella ja osin rinteessaä. Osa alueesta on tasoitettu urheilukentäksi. Asuinpaikkalöydöt (myöhäiskampakeramiikkaa ym.) on talletettu suuren hiekkakuopan reunoilta.
Kohteen ympäristöstä löytyi vuonna 2007 historiallisen ajan löytöjä. |
| metsakeskus.935010022 |
935 |
Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545691.85900000 |
6716640.85700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010022 |
Kohde on rajavyöhykkeellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännös on hiekkakankaalla, jota tie leikkaa. Löytöinä paikalta on talletettu piitä ja kvartsia. |
| metsakeskus.935010023 |
935 |
Elokorpi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
545351.99600000 |
6716880.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010023 |
Kohde on mäntykankaalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka-alue on osin hiekkakuoppien tuhoama. Paikalta on talletettu löytöinä kvartsia. |
| metsakeskus.935010024 |
935 |
Himankangas 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
543912.57100000 |
6717280.58700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010024 |
Kohde on vasarakirveskulttuurin asuinpaikka hiekkakankaalla. Muinaisjäännös on suureksi osaksi tuhoutunut hiekanotossa. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu nuorakeramiikkaa ja kvartsia. |
| metsakeskus.935010025 |
935 |
Vaalimaan VPK |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
544192.44800000 |
6718979.90300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010025 |
Kohde on Vaalimaanjoen itäpuolella, joen ja Kotolantien välisellä hiekkaisella peltorinteellä. Löytöalue on pellon yläosassa ja jatkuu osittain tien itäpuolelle metsään. Asuinpaikka-alue on pääosin sopiva rauhoitusluokkaan 1. Irto- ja inventointilöytöinä paikalta on talletettu varhaista ja tyypillistä kampakeramiikkaa ym. asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.935010026 |
935 |
Häkälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
543552.70100000 |
6719339.75800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010026 |
Kohde on Vaalimaanjoen itäpuolella olevalla peltorinteellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännöksen laajuus on epäselvä. Löytöinä paikalta on talletettu tyypillistä kampakeramiikkaa ym. asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.935010027 |
935 |
Kokkola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
543472.73400000 |
6719579.66600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010027 |
Kohde on ampumahautojen ja tankkiesteiden pirstomalla metsärinteellä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka-alueen laajuus on tuntematon. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa ym. asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.935010028 |
935 |
Kolarinpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
542753.01600000 |
6720839.15300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010028 |
Kohde on Vaalimaanjoen pohjoispuolella peltorinteessä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Tie leikkaa asuinpaikka-aluetta. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu tyypillistä kampakeramiikkaa ym. asuinpaikkalöytöjä.
Kohteen aluerajaus perustuu inventoinnin 1967 tietoihin sekä lidar-aineistossa näkyvään vanhaan peltoalueeseen. |
| metsakeskus.935010029 |
935 |
Ylä-Kotola 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
541713.44000000 |
6720979.09400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010029 |
Kohde on peltorinteessä ja pienillä metsäsaarekkeilla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu tyypillistä kampakeramiikkaa ym. asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.935010030 |
935 |
Ylä-Kotola 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
541693.44100000 |
6721278.97200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010030 |
Kohde on peltorinteessä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Alueen laajuus ja asuinpaikkaluonne on epäselvä. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kvartsia. |
| metsakeskus.935010031 |
935 |
Mattilan VPK |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
541593.49000000 |
6720299.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010031 |
Kohde on osin urheilukentäksi tasoitetulla hiekkakankaalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka-alueen laajuus on epäselvä. Kaivaus- ja inventointilöytöinä paikalta on talletettu tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa, asbestikeramiikkaa, piistä tehty ihmiskuvio ym. asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.935010031 |
935 |
Mattilan VPK |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
541593.49000000 |
6720299.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010031 |
Kohde on osin urheilukentäksi tasoitetulla hiekkakankaalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka-alueen laajuus on epäselvä. Kaivaus- ja inventointilöytöinä paikalta on talletettu tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa, asbestikeramiikkaa, piistä tehty ihmiskuvio ym. asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.935010031 |
935 |
Mattilan VPK |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
541593.49000000 |
6720299.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010031 |
Kohde on osin urheilukentäksi tasoitetulla hiekkakankaalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka-alueen laajuus on epäselvä. Kaivaus- ja inventointilöytöinä paikalta on talletettu tyypillistä ja myöhäistä kampakeramiikkaa, asbestikeramiikkaa, piistä tehty ihmiskuvio ym. asuinpaikkalöytöjä. |
| metsakeskus.935010032 |
935 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
541713.44300000 |
6720259.37900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010032 |
Peltorinteessä sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Se sijaitsee Mattilan VPK:n talon ohi kulkevan maantien itäpuolella. Muinaisjäännös saattaa muodostaa Mattilan VPK:n kivikautisen asuinpaikan kanssa laajemman asuinpaikkavyöhykkeen. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kampakeramiikkaa. Kampakeraamisen astian palasia on löytynyt myös Kotolan seurantalon viereisestä hiekkakuopasta (KM 39805). |
| metsakeskus.935010033 |
935 |
Värri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542513.12100000 |
6720339.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010033 |
Kohde on pellolla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikan laajuus on epäselvä. Paikalta on talletettu irtolöytöinä kiviesineitä. |
| metsakeskus.935010034 |
935 |
Vuorilampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
521331.67300000 |
6715461.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010034 |
Kohde on Kattilaisista Nopalaan vievän tien kohdalla, noin 1,2 km Haminan maantiestä, Vuorilammen itäpuolella sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka-alue on hiekkaisella mäellä, jota halkoo tie. Inventointilöytöinä on tienleikkauksesta talletettu piitä ja kvartsia. |
| metsakeskus.935010035 |
935 |
Mustavuori |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
522561.15200000 |
6720019.39100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010035 |
Mäkelän talosta noin 1,4 km länteen, Vehkalahden rajasta noin 300 metriä, Mustavuoren eteläreunan loivassa rinteessä on kuoppa, jonka halkaisija on noin 3,5 metriä ja syvyys 1,5 metriä. Kyseessä on mahdollisesti pyyntikuoppa. Tarkastushetkellä (1976) metsä oli alueelta hakattu. |
| metsakeskus.935010036 |
935 |
Lehtola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
534916.17800000 |
6719639.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010036 |
Virojoen länsirannalla joenmutkan kohdalla, Lehtolan talosta noin 150 metriä luoteeseen, peltorinteessä on kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä hiesupellon yläosasta on talletettu palanutta luuta ja kvartsia. Rinne jatkuu ylempänä sekametsänä ja kuusikkona, jossa on ampumahautoja. |
| metsakeskus.935010037 |
935 |
Kotaniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
534036.51400000 |
6723957.85000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010037 |
Säkäjärven itärannalla, noin 200 metriä Miehikkälän rajasta on havumetsää kasvava kallioinen mäki, jonka lounaisrinteessä olevalla tasanteella, maapohjalla on sammaloitunut kivikasa. Alueella on myös siirtolohkareita. Röykkiön halkaisija on noin 3 metriä. Paikalle tehdystä koekuopasta löytyi hiiltä ja kvartsia. Kyseessä on mahdollisesti hautaröykkiö. |
| metsakeskus.935010038 |
935 |
Perämetsä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
542813.00100000 |
6719179.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010038 |
Kohde on itään ja etelään viettävällä mäntykankaalla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. |
| metsakeskus.935010039 |
935 |
Vähä-Harvajanniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
523390.89900000 |
6703735.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010039 |
Vähä-Harvajanniemen vaikuttava hiidenkiuaskalmisto on rakennettu laakean merenkallion, silloisen saaren laelle. Neljä hiidenkiuasta sijaitsee kallioselänteen korkeimmalla kohdalla sen kaakkoispäässä. Kaksi suurinta röykkiötä on kallion huipulla, harvan kiveyksen yhdistäminä. Pohjoisimman röykkiön halkaisija on noin 10 metriä ja eteläisimmän noin 6 metriä. Molempia röykkiöitä on kaiveltu.
Näistä länteen sijaitsee pienempi soikeahko röykkiö, jonka halkaisija on noin 10 metriä. Isosta röykkiöstä lounaaseen sijaitsee alueen pienin röykkiö, jonka halkaisija on noin 3 metriä. Samalla kallioselänteellä on ilmeisesti viidennen, joskin lähestulkoon tuhoutuneen röykkiön jäännökset (halkaisija ollut ehkä 3 metriä). Röykkiö on hiukan alempana kuin muut, 10–15 metrin korkeudella.
2023: Kohteessa ei ole todettu muutoksia edelliseen tarkastukseen. |
| metsakeskus.935010039 |
935 |
Vähä-Harvajanniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
523390.89900000 |
6703735.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010039 |
Vähä-Harvajanniemen vaikuttava hiidenkiuaskalmisto on rakennettu laakean merenkallion, silloisen saaren laelle. Neljä hiidenkiuasta sijaitsee kallioselänteen korkeimmalla kohdalla sen kaakkoispäässä. Kaksi suurinta röykkiötä on kallion huipulla, harvan kiveyksen yhdistäminä. Pohjoisimman röykkiön halkaisija on noin 10 metriä ja eteläisimmän noin 6 metriä. Molempia röykkiöitä on kaiveltu.
Näistä länteen sijaitsee pienempi soikeahko röykkiö, jonka halkaisija on noin 10 metriä. Isosta röykkiöstä lounaaseen sijaitsee alueen pienin röykkiö, jonka halkaisija on noin 3 metriä. Samalla kallioselänteellä on ilmeisesti viidennen, joskin lähestulkoon tuhoutuneen röykkiön jäännökset (halkaisija ollut ehkä 3 metriä). Röykkiö on hiukan alempana kuin muut, 10–15 metrin korkeudella.
2023: Kohteessa ei ole todettu muutoksia edelliseen tarkastukseen. |
| metsakeskus.935010040 |
935 |
Sydänkylä |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
521888.48000000 |
6708383.07000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010040 |
Kohde on Sydänkylän länsipuolella, Suuresta rantatiestä noin 90 metriä etelään, pienen kalliopaljastuman päällä mäntymetsässä sijaitseva matala, soikeahko röykkiö. Röykkiön kivien seassa on lasia, metalliromua sekä pieniä särmikkäitä kiviä. Sen vieressä on kattohuopaa ja maatunutta puuta. Röykkiötä on kaiveltu pahasti. |
| metsakeskus.935010041 |
935 |
Kurkisuo 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
541783.42200000 |
6718700.01100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010041 |
Kohde on metsämaastossa sijaitseva kivikautinen asunpaikka. Inventointilöytöinä paikalta on talletettu kampakeramiikkaa, kvartsia ja palanutta luuta. Muinaisjäännöksestä noin 400 metriä itään on toinen kivikautinen asuinpaikka: Kurkisuo 2. |
| metsakeskus.935010042 |
935 |
Riihikorvenkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
538964.54900000 |
6719389.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010042 |
Kohde on mäntykankaan reunassa olevalla hiekkaisella pellolla sijaitseva kivikautinen asuinpaikka. Löytöinä paikalta on talletettu kvartsi-iskoksia. Vuoden 2005 inventoinnissa kvartsi-iskoksia havaittiin myös kahdassa kohdassa pellon vieressä kulkevalla hiekkatiellä. Ensimmäinen löytökohta oli noin 100 metriä peltolöytöpaikasta länteen ja toinen löytökohta oli noin 100 metriä peltolöytöpaikasta koilliseen. |
| metsakeskus.935010043 |
935 |
Rajamäki |
10002 |
12004 |
13051 |
11002 |
27000 |
538264.83100000 |
6720359.32600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010043 |
Röykkiö sijaitsee Rajamäen kaakkoispäässä, itään työntyvän pienen kalliotasanteen korkeimmalla kohdalla. Sen koko on noin 3 x 5 metriä ja korkeus noin 0,5 metriä. Röykkiön keskellä on pystyssä oleva laakakivi. Röykkiö on ehjä. Kyseessä on joko röykkiöhauta (pronssi-tai rautakautinen) tai rajaröykkiö, mihin paikannimikin viittaa. |
| metsakeskus.935010044 |
935 |
Harvajanniemi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
526685.57800000 |
6702960.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010044 |
Kohde sijaitsee Harvajanniemellä noin 200 metriä pohjoiseen Villunpohjasta. Paikalla on osittain hajotettu, halkaisijaltaan noin 7 metrin röykkiö, jonka ympärillä on kolme pienempää röykkiötä.
Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä kohteen havaittiin olevan aiemmissa tarkastuskertomuksissa esitettyjä tietoja vastaavassa kunnossa. |
| metsakeskus.935010044 |
935 |
Harvajanniemi 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
526685.57800000 |
6702960.27500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010044 |
Kohde sijaitsee Harvajanniemellä noin 200 metriä pohjoiseen Villunpohjasta. Paikalla on osittain hajotettu, halkaisijaltaan noin 7 metrin röykkiö, jonka ympärillä on kolme pienempää röykkiötä.
Vuoden 2023 inventoinnin yhteydessä kohteen havaittiin olevan aiemmissa tarkastuskertomuksissa esitettyjä tietoja vastaavassa kunnossa. |
| metsakeskus.935010045 |
935 |
Harvajanniemi 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
526319.72200000 |
6703036.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010045 |
Kohde on kalliopohjalla sijaitseva, osaksi hajotettu röykkiö, jonka halkaisija on noin 5 metriä. Röykkiön ympärillä on harvakseltaan kivikasoja ja kehiä, joiden kivet ovat todennäköisesti peräisin röykkiöstä. Kohde sijaitsee Harvajanniemellä, Harvajanniemi 1:n röykkiöalueesta noin 400 metriä länteen. |
| metsakeskus.935010045 |
935 |
Harvajanniemi 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
526319.72200000 |
6703036.24000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010045 |
Kohde on kalliopohjalla sijaitseva, osaksi hajotettu röykkiö, jonka halkaisija on noin 5 metriä. Röykkiön ympärillä on harvakseltaan kivikasoja ja kehiä, joiden kivet ovat todennäköisesti peräisin röykkiöstä. Kohde sijaitsee Harvajanniemellä, Harvajanniemi 1:n röykkiöalueesta noin 400 metriä länteen. |
| metsakeskus.935010046 |
935 |
Lakakallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
537185.33700000 |
6705735.20300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010046 |
Kohde on kalliopaljastuman reunan alapuolella sijaitseva pienikokoisista kivistä koottu röykkiö. Kivet on mahdollisesti otettu läheisestä pirunpellosta. Röykkiön halkaisija on noin 6 metriä ja korkeus noin 1,8 metriä. Jäännös on osin vaurioitunut sähkölinjaa vedettäessä. Peruskartalla kohteen nimi on Leveäkallio.
2023: Kohteen koordinaatteja korjattiin parikymmentä metriä luoteeseen. Kivikumpu sijaitsee moreenipohjalla kallion lounaislaidalla. Kohde sijaitsee aivan kallion vieressä, mutta ei kuitenkaan kalliopohjalla. Kohde on kumpumainen mukulakivikasa. Edellä mainituista syistä, kohde ei vaikuta esihistorialliselta hautaröykkiöltä. Kyseessä voi kuitenkin olla sijainniltaan ja rakenteeltaan poikkeava hautaröykkiö. Kohde on ison kaskiröykkiön kaltainen, mutta lähiympäristö ei vaikuta kaskeamiseen sopivalta |
| metsakeskus.935010047 |
935 |
Suuri Lakasaari 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
537202.33500000 |
6704546.68900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010047 |
Kohde sijaitsee Suuren Lakasaaren kaakkoisosassa olevan kalliopaljastuman pohjoispuolella, noin 120 m saaren itärannasta. Paikalla on noin 600 x 500 metriä laajalla alueella 7 kivilatomusta. Latomuksista noin 70 metriä luoteeseen on toinen röykkiöalue, Suuri Lakasaari 2. Paikallinen harrastaja Eino Raunio oli syksyllä 1967 ilmoittanut Museovirastolle saaressa olevista aitamaisista kivirakennelmista. Raunion näkemyksen mukaan rakenteet on tehty v. 1914, jolloin louhostoiminta loppui maailmansodan takia ja työttömäksi jääneet kivimiehet kasasivat hiidenkiukaita pinoihin tarkoituksenaan myydä ne Pietariin laivattaviksi. Raunio jopa spekuloi asialla olleen Savolainen -nimisen miehen. Raunion mukaan saarella olevia kivipinoja on myöhemmin vielä pengottu (Raunio 1971:169).
Timo Miettinen tarkasti kohteen 1991 ja Raunion tapaan totesi, että kyseessä eivät ole pronssikautiset haudat, vaan myöhemmän historiallisella ajalla tapahtuneen toiminnan jäännökset. Latomusten ajoitusta ja funktiota on mahdoton määritellä ilman kaivaustutkimuksia. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että suurin osa latomuksista ei eroa millään tavalla rakenteeltaan tai sijoittumiseltaan muualla Kymenlaakson rannikolla tavattavista pronssikautisista hautaröykkiöistä ja laivalatomuksista. On myös mahdollista, että kyseessä on hiidenkiuas-/laivalatomusalue, johon kuuluvia hautoja on myöhemmin kaiveltu, hajotettu ja pinottu uudelleen.
Latomusten kuvaukset ks. erilliskohteet. |
| metsakeskus.935010048 |
935 |
Parunranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
530248.12000000 |
6706974.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Tinkasen kylästä itään Ravijoki-Siikasaari tielle vievän hiekkatien pohjoispuolella, kuivalla mäntykankaalla. Kohteen pohjoispuolella on kivikkoinen Muuraussuonvuori eli Parunvuori. Kohteen eteläpuolella on Parunpohja-niminen lahti. Paikalla on todettu kaksi päällekkäistä ja puhtaan hiekkakerroksen välistä hiilensekaista kulttuurikerrosta. Löydöt palanutta luuta, kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskos ja pieniä saviastian paloja.
Löytökohdasta itään, niinikään hiekkatien pohjoispuolella, noin 100 metrin päässä havaittiin vuoden 2005 inventoinnissa kaksi kuopannetta, joiden koot olivat noin 1,5 x 0,3 metriä ja 2 x 0,3 metriä. Läntisemmän kuopanteen vallista havaittiin kairauksessa kaksoispodsoli ja sisäpuolelta hiilensekaista maata.
Korkeutensa mukaan asuinpaikka ajoittuu ajanlaskun taitteen tienoille. |
| metsakeskus.935010048 |
935 |
Parunranta |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
530248.12000000 |
6706974.67400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.935010048 |
Asuinpaikka sijaitsee Tinkasen kylästä itään Ravijoki-Siikasaari tielle vievän hiekkatien pohjoispuolella, kuivalla mäntykankaalla. Kohteen pohjoispuolella on kivikkoinen Muuraussuonvuori eli Parunvuori. Kohteen eteläpuolella on Parunpohja-niminen lahti. Paikalla on todettu kaksi päällekkäistä ja puhtaan hiekkakerroksen välistä hiilensekaista kulttuurikerrosta. Löydöt palanutta luuta, kvartsi-iskoksia, kivilaji-iskos ja pieniä saviastian paloja.
Löytökohdasta itään, niinikään hiekkatien pohjoispuolella, noin 100 metrin päässä havaittiin vuoden 2005 inventoinnissa kaksi kuopannetta, joiden koot olivat noin 1,5 x 0,3 metriä ja 2 x 0,3 metriä. Läntisemmän kuopanteen vallista havaittiin kairauksessa kaksoispodsoli ja sisäpuolelta hiilensekaista maata.
Korkeutensa mukaan asuinpaikka ajoittuu ajanlaskun taitteen tienoille. |
| metsakeskus.936010001 |
936 |
Routtusaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
331824.09700000 |
6894316.41600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010001 |
Kiviröykkiön jäännökset sijaitsevat Vaskiveden Oikanselän itäosassa Oraniemen länsipuolalla pienen korkean kallioluodon huipulla. Paikalla on jäljellä röykkiön pohja. |
| metsakeskus.936010002 |
936 |
Oraniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
331927.05800000 |
6894382.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Vaskiveden itärannalla, yhtenä rivinä Oraniemen pohjoisosasta kohti etelää.
Suurin röykkiöistä näkyy Oikanselälle. Se on rannasta noin 50 m, avoimella paikalla. Röykkiö on pyöreähkö halkaisijaltaan 10 m ka korkeudeltaan noin metrin. Keskellä röykkiötä on suuri silmäkivi sekä pari muuta kiveä, joiden ympärille se on rakennettu. "Hiidenkiuasmaista" röykkiötä on hajotettu useista paikoista. Edellisen röykkiön pohjoispuolella on noin 4 m pitkä ja 1,4-1,7 m leveä kehämäinen latomus, jonka keskus on kivetön. Kehäkivet ovat kookkaita. Kehän suunta on pohjois-etelä. Etelän puolelta latomus on avoin. Oraniemen kallion päässä, edellisestä noin 20 m pohjoiseen on hiukan epämääräinen kehänmuotoinen kiveys. Sen halkaisija on 5 m. Kiveys on koottu erikokoisista kivistä. Ensin mainitusta, isoimmasta röykkiöstä noin 40 m etelään on alempana matala kehämäinen kiveys. Se on muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on 5 m ja korkeus 30-40 cm. Edellisen viressä hiukan ylempänä on matala röykkiö. Sen rajat ovat epämääräiset, mutta halkaisija on noin 4 m. Kaikkia on pengottu jonkin verran. Edellisestä 10 m etelään on epämääräistä kiveystä, jonka tarkkaa luonnetta ei voi sanoa. |
| metsakeskus.936010002 |
936 |
Oraniemi |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
331927.05800000 |
6894382.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Vaskiveden itärannalla, yhtenä rivinä Oraniemen pohjoisosasta kohti etelää.
Suurin röykkiöistä näkyy Oikanselälle. Se on rannasta noin 50 m, avoimella paikalla. Röykkiö on pyöreähkö halkaisijaltaan 10 m ka korkeudeltaan noin metrin. Keskellä röykkiötä on suuri silmäkivi sekä pari muuta kiveä, joiden ympärille se on rakennettu. "Hiidenkiuasmaista" röykkiötä on hajotettu useista paikoista. Edellisen röykkiön pohjoispuolella on noin 4 m pitkä ja 1,4-1,7 m leveä kehämäinen latomus, jonka keskus on kivetön. Kehäkivet ovat kookkaita. Kehän suunta on pohjois-etelä. Etelän puolelta latomus on avoin. Oraniemen kallion päässä, edellisestä noin 20 m pohjoiseen on hiukan epämääräinen kehänmuotoinen kiveys. Sen halkaisija on 5 m. Kiveys on koottu erikokoisista kivistä. Ensin mainitusta, isoimmasta röykkiöstä noin 40 m etelään on alempana matala kehämäinen kiveys. Se on muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on 5 m ja korkeus 30-40 cm. Edellisen viressä hiukan ylempänä on matala röykkiö. Sen rajat ovat epämääräiset, mutta halkaisija on noin 4 m. Kaikkia on pengottu jonkin verran. Edellisestä 10 m etelään on epämääräistä kiveystä, jonka tarkkaa luonnetta ei voi sanoa. |
| metsakeskus.936010002 |
936 |
Oraniemi |
10002 |
12002 |
13024 |
11028 |
27000 |
331927.05800000 |
6894382.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Vaskiveden itärannalla, yhtenä rivinä Oraniemen pohjoisosasta kohti etelää.
Suurin röykkiöistä näkyy Oikanselälle. Se on rannasta noin 50 m, avoimella paikalla. Röykkiö on pyöreähkö halkaisijaltaan 10 m ka korkeudeltaan noin metrin. Keskellä röykkiötä on suuri silmäkivi sekä pari muuta kiveä, joiden ympärille se on rakennettu. "Hiidenkiuasmaista" röykkiötä on hajotettu useista paikoista. Edellisen röykkiön pohjoispuolella on noin 4 m pitkä ja 1,4-1,7 m leveä kehämäinen latomus, jonka keskus on kivetön. Kehäkivet ovat kookkaita. Kehän suunta on pohjois-etelä. Etelän puolelta latomus on avoin. Oraniemen kallion päässä, edellisestä noin 20 m pohjoiseen on hiukan epämääräinen kehänmuotoinen kiveys. Sen halkaisija on 5 m. Kiveys on koottu erikokoisista kivistä. Ensin mainitusta, isoimmasta röykkiöstä noin 40 m etelään on alempana matala kehämäinen kiveys. Se on muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on 5 m ja korkeus 30-40 cm. Edellisen viressä hiukan ylempänä on matala röykkiö. Sen rajat ovat epämääräiset, mutta halkaisija on noin 4 m. Kaikkia on pengottu jonkin verran. Edellisestä 10 m etelään on epämääräistä kiveystä, jonka tarkkaa luonnetta ei voi sanoa. |
| metsakeskus.936010002 |
936 |
Oraniemi |
10002 |
12002 |
13024 |
11040 |
27000 |
331927.05800000 |
6894382.39500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Vaskiveden itärannalla, yhtenä rivinä Oraniemen pohjoisosasta kohti etelää.
Suurin röykkiöistä näkyy Oikanselälle. Se on rannasta noin 50 m, avoimella paikalla. Röykkiö on pyöreähkö halkaisijaltaan 10 m ka korkeudeltaan noin metrin. Keskellä röykkiötä on suuri silmäkivi sekä pari muuta kiveä, joiden ympärille se on rakennettu. "Hiidenkiuasmaista" röykkiötä on hajotettu useista paikoista. Edellisen röykkiön pohjoispuolella on noin 4 m pitkä ja 1,4-1,7 m leveä kehämäinen latomus, jonka keskus on kivetön. Kehäkivet ovat kookkaita. Kehän suunta on pohjois-etelä. Etelän puolelta latomus on avoin. Oraniemen kallion päässä, edellisestä noin 20 m pohjoiseen on hiukan epämääräinen kehänmuotoinen kiveys. Sen halkaisija on 5 m. Kiveys on koottu erikokoisista kivistä. Ensin mainitusta, isoimmasta röykkiöstä noin 40 m etelään on alempana matala kehämäinen kiveys. Se on muodoltaan pyöreä. Sen halkaisija on 5 m ja korkeus 30-40 cm. Edellisen viressä hiukan ylempänä on matala röykkiö. Sen rajat ovat epämääräiset, mutta halkaisija on noin 4 m. Kaikkia on pengottu jonkin verran. Edellisestä 10 m etelään on epämääräistä kiveystä, jonka tarkkaa luonnetta ei voi sanoa. |
| metsakeskus.936010003 |
936 |
Haapasalmi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
330033.00000000 |
6897030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010003 |
Hautaröykkiö sijaitsee Vaskiveden Saviselän itärannalla tasaisella kalliolla jyrkänteen yläpuolella, lähellä rantaa.
Röykkiön halkaisija on 8 m ja korkeus 0,70 m. Keskellä on laaja kuoppa, joka ulottuu pohjaan asti. |
| metsakeskus.936010003 |
936 |
Haapasalmi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
330033.00000000 |
6897030.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010003 |
Hautaröykkiö sijaitsee Vaskiveden Saviselän itärannalla tasaisella kalliolla jyrkänteen yläpuolella, lähellä rantaa.
Röykkiön halkaisija on 8 m ja korkeus 0,70 m. Keskellä on laaja kuoppa, joka ulottuu pohjaan asti. |
| metsakeskus.936010004 |
936 |
Hakala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327171.92000000 |
6904963.12500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaskiveden Härkäselän Härkösenlahdesta 600 m lounaaseen ja Hakalan talosta 200 m kaakkoon loivalla lounaisrinteellä, osittain pellolla, ja osittain metsässä. Vuoden 2009 inventoinnin mukaan paikka on metsittynyttä peltoa. |
| metsakeskus.936010005 |
936 |
Yli-Tulijoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327205.83900000 |
6920577.84500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Toisveden Liedenpohjan Syvälahden länsirannalla loivalla etelärinteellä metsässä.
Paikka on Yli-Tulijoen talosta 300 - 400 m kaakkoon. Löydöt paikalta ovat keramiikan pala ja 6 kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.936010007 |
936 |
Pöykkysaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
344424.04200000 |
6891891.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010007 |
Hautarauniot sijaitsevat Tarjanteessa olevassa pienessä, eteläpäästään jyrkkärantaisessa kalliosaaressa Ruoveden ja Virtain rajalla. Saarta Topelius nimittää Maamme-kirjassa Munkholmaksi.
Röykkiö a on saaren korkeimmalla kohdalla, ja sen pohjoisosaan on pystytetty pitäjien rajapyykki. Röykkiön koko on 10 x 15 m. Edellisestä 5 m pohjoiseen on ollut osittain hävitetty röykkiö b, halkaisijaltaan 10 m. Sen kivet on tutkimusten jälkeen jätetty kehäksi entisen röykkiön paikalle. Röykkiö c on saaren luoteispäässä alemmalla kalliolla, 150 m luoteeseen rajapyykistä. Röykkiötä c on kaiveltu useista kohdin kuopalle, halkaisija on nykyisin 15 m. Röykkiöt b ja c sijaitsevat Virtain puolella. Kohde a on Ruoveden puolella, nro 32. |
| metsakeskus.936010007 |
936 |
Pöykkysaari |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
344424.04200000 |
6891891.44900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010007 |
Hautarauniot sijaitsevat Tarjanteessa olevassa pienessä, eteläpäästään jyrkkärantaisessa kalliosaaressa Ruoveden ja Virtain rajalla. Saarta Topelius nimittää Maamme-kirjassa Munkholmaksi.
Röykkiö a on saaren korkeimmalla kohdalla, ja sen pohjoisosaan on pystytetty pitäjien rajapyykki. Röykkiön koko on 10 x 15 m. Edellisestä 5 m pohjoiseen on ollut osittain hävitetty röykkiö b, halkaisijaltaan 10 m. Sen kivet on tutkimusten jälkeen jätetty kehäksi entisen röykkiön paikalle. Röykkiö c on saaren luoteispäässä alemmalla kalliolla, 150 m luoteeseen rajapyykistä. Röykkiötä c on kaiveltu useista kohdin kuopalle, halkaisija on nykyisin 15 m. Röykkiöt b ja c sijaitsevat Virtain puolella. Kohde a on Ruoveden puolella, nro 32. |
| metsakeskus.936010008 |
936 |
Majakallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
345217.70700000 |
6896058.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010008 |
Röykkiö sijaitsee Tarjanneveden Monoslahden suun itärannalla, Majakalliolla, 30 m rannasta.
Röykkiön halkaisija on 3,5 m ja siinä on reunakehä. |
| metsakeskus.936010008 |
936 |
Majakallio |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
345217.70700000 |
6896058.77200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010008 |
Röykkiö sijaitsee Tarjanneveden Monoslahden suun itärannalla, Majakalliolla, 30 m rannasta.
Röykkiön halkaisija on 3,5 m ja siinä on reunakehä. |
| metsakeskus.936010009 |
936 |
Mämminsaari |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
343606.36300000 |
6893459.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010009 |
Kiven- ja maansekaiset röykkiöt sijaitsevat Tarjanteen pohjoisrannalla sijaitsevan metsäisen luodon etelärinteellä, kivikkoisella maalla. Suurin röykkiöistä on kumpumainen, pyöreä. Sen halkaisija on 4-5 m ja korkeus 50-80 cm. Muut röykkiöt ovat lähellä rantaa, pieniä, lähes nelikulmaisia, mahdollisesti kiukaita. Röykkiöiden lähellä on vielä vuonna 1930 erottunut kalasaunan pohja. Mämminsaari, tunnettu myös nimellä Ruununkari, on vielä 1600-luvulla ollut Laukon kartanoon kuuluva kalastuspaikka (Kärki, Hist. Aikakauskirja 1920, s. 90). |
| metsakeskus.936010010 |
936 |
Heinäaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
330987.37400000 |
6907259.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Toisveden lounaisrannalla, Herraskosken kanavasta 800 m kaakkoon, Heinäahon talosta kaakkoon lounaaseen viettävällä hiekkamoreenipellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. Inventoinneissa 2003, 2009 ja 2011 ei ole havaittu uusia löytöjä. |
| metsakeskus.936010011 |
936 |
Niemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327423.75200000 |
6920737.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Toisveden Liedenpohjan Syvälahden koillispuoella, Niemen talosta 200 m länteen hiekkakuopan reunoilla ja osin naapuritontilla.
Löydöt paikalta ovat luun siruja ja kvartseja. |
| metsakeskus.936010012 |
936 |
Syvälahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
327094.88600000 |
6920615.82800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Toisveden Liedenpohjan Killinniemen pohjoisosassa, Syvälahdesta länteen. Kohde on laaja-alainen asuinpaikka kaakkoon viettävällä, hiekkapohjaisella rantatörmällä. Paikalla syksyllä 2004 suoritetussa koekaivauksessa todettiin asuinpaikkaa kolmella eri tasolla: 108 m korkeudella olevalla tasanteella, sen alapuolella olevalla 105 m terassilla sekä 103 m terassilla.
Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja, palanutta luuta, kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.936010013 |
936 |
Keskinen A |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327747.62200000 |
6921242.58200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Toisveden Liedenpohjan lahden itärannalla Keskisen talon hiekkapohjaisen pellon terassilla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.936010014 |
936 |
Keskinen B |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327785.60500000 |
6921421.51100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010014 |
Asuinpaikka sijaitsee Toisveden Liedenpohjan itärannalla Keskisen tilan itään viettävän hiekkapohjaisen pellon terassilla.
Löydöt paikalta ovat kvartseja ja luun siruja. |
| metsakeskus.936010015 |
936 |
Keskinen C |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327778.60700000 |
6921491.47900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Toisveden Liedenpohjan lahden länsirannalla Keskisen talon itään viettävän pellon terassilla, hiekkamaalla. Kohde 14 Keskinen B sijaitsee 80 m etelään. |
| metsakeskus.936010016 |
936 |
Ala-Purra |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
326302.30900000 |
6895913.75700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaskiveden Antianlahdesta länteen Ala-Purran talosta koilliseen olevalla itään viettävällä moreeni- ja hiekkamaalla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.936010017 |
936 |
Telasto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
328408.47000000 |
6894908.17000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010017 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaskiveden Riihiniemessä Telaston talon itäpuolella olevalla lounaaseen viettävällä hiekkapohjaisella pellolla.
Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia. |
| metsakeskus.936010018 |
936 |
Kangas-Heikkilä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
335341.65800000 |
6899819.21900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010018 |
Asuinpaikka sijaitsee Orivedeltä Virroille johtavan tien länsipuolella Majajärvestä itään entisellä viljelysmaalla, metsittyneessä hiekkapohjaisessa rinteessä. Kangas-Heikkilä 1 on sijainnut tästä paikasta 100 m pohjoiseen. Esineet paikalta ovat 2 kvartsikaavinta, pii-iskos ja kvartsi-iskoksia.
Kohteen rajaus on arvio. |
| metsakeskus.936010019 |
936 |
Majaniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11028 |
27000 |
340973.42100000 |
6894318.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Tarjanneveden Joutsenselän luoteisosassa lähellä niemenkärkeä, kalliopohjalla.
Lapinraunio 1 on pyöreä, halkaisijaltaan 4 m. Sen keskeltä on kaatunut kaksi puuta, mikä on nostanut kiveystä paikaltaan. Raunion 2 halkaisija on 5 m, keskellä on pyöreä, halkaisijaltaan 2 m oleva kuoppa. Osa niemestä on kaavoitettu loma-asunnoille. |
| metsakeskus.936010019 |
936 |
Majaniemi |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
340973.42100000 |
6894318.45500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Tarjanneveden Joutsenselän luoteisosassa lähellä niemenkärkeä, kalliopohjalla.
Lapinraunio 1 on pyöreä, halkaisijaltaan 4 m. Sen keskeltä on kaatunut kaksi puuta, mikä on nostanut kiveystä paikaltaan. Raunion 2 halkaisija on 5 m, keskellä on pyöreä, halkaisijaltaan 2 m oleva kuoppa. Osa niemestä on kaavoitettu loma-asunnoille. |
| metsakeskus.936010020 |
936 |
Herraskylä |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
330352.62400000 |
6908799.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010020 |
Lapinraunio sijaitsee Toisveden Harmaanlahdessa, kallion päällä.
Röykkiö on muodoltaan soikea ja kooltaan 6 x 10 m. Sitä on joskus purettu, ja kiviä levitelty ympärille. Röykkiön pohjoispää on matalampi kuin eteläpää, jossa on korkeampi kivikasa. Röykkiön reunakivet ovat näkyvissä. Kysymyksessä voisi olla myös rakennuksen perusta. |
| metsakeskus.936010021 |
936 |
Uurainen Ruokosjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
343277.42000000 |
6911843.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010021 |
Kiviröykkiöt sijaitsevat Kotalasta Kuusijärvenperälle johtavasta tiestä 150 m itä- koilliseen, Ruokosjärvestä 400 m itään tiuhassa kuusimetsässä ja heinittyneellä hakkuualueella. Röykkiöt ovat hyvin erikokoisia ja -muotoisia. Joukossa on kaksi pitkulaista kivikehää. Osa jäännöksistä voi olla peräisin historiallisen ajan rakennuksista, osa voi olla peltoraunioita. |
| metsakeskus.936010022 |
936 |
Lahdenkylä |
10001 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
333461.32600000 |
6920777.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010022 |
Särmikkäistä kivistä koottu röykkiö sijaitsee noin 350 metriä länteen Virtain Toisvedestä, järven länsirannalla, itään viettävällä kuusikkoisella rinteellä.
Röykkiön koko on 5 x 16 x 0,4 - 2,0 m. Paikalle tehty metsäautotie on sivunnut rauniota läheltä. Kyseessä voi olla historialliselle ajalle ajoittuva peltoraunio. |
| metsakeskus.936010022 |
936 |
Lahdenkylä |
10001 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
333461.32600000 |
6920777.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010022 |
Särmikkäistä kivistä koottu röykkiö sijaitsee noin 350 metriä länteen Virtain Toisvedestä, järven länsirannalla, itään viettävällä kuusikkoisella rinteellä.
Röykkiön koko on 5 x 16 x 0,4 - 2,0 m. Paikalle tehty metsäautotie on sivunnut rauniota läheltä. Kyseessä voi olla historialliselle ajalle ajoittuva peltoraunio. |
| metsakeskus.936010023 |
936 |
Majasaari 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
332857.00000000 |
6893443.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010023 |
Kiviröykkiö sijaitsee Vaskiveden Oikanselän kaakkoisosassa Majasaaren rehevässä länsiosassa, 20 m Vaskiveden rannasta. Röykkiö on kekomainen, halkaisijaltaan 3 m ja korkeudeltaan 1,5 m. Röykkiön kivet ovat hieman irtonaisia sammaleen alla. Röykkiö sijaitsee ympäristöään hieman tasaisemmalla ja vähäkivisemmällä, osin hiekkapeitteisellä kalliopohjalla. Ympäristöön tehdyistä koekuopista ei havaittu kulttuurikerrosta.
Röykkiön koillispuolella noin 2 metriä on iso kivi jossa on tulenpidon aiheuttamaa rapautumista.
Tarkemmin ajoittamaton röykkiö on todennäköisesti eräpirtin kiuas. |
| metsakeskus.936010024 |
936 |
Majasaari 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
333052.61000000 |
6893198.87500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010024 |
Kiviröykkiö sijaitsee Vaskiveden Oikanselän kaakkoisosassa olevan Majasaaren länsiosassa, 20 m Vaskiveden rannasta, ja 160 m kaakkoon kesämökistä, veteen viettävässä rinteessä. Kyseessä on ns. kraateriröykkiö. Sen halkaisija on 4,5 m. Kohteesta 50 m kaakkoon on kivistä koottu vanha rajakivi. |
| metsakeskus.936010025 |
936 |
Majasaari 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
333087.59600000 |
6893076.92600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010025 |
Röykkiöt sijaitsevat Vaskiveden Oikanselän kaakkoisosassa Majasaaren lounaisosassa, kaakkoon viettävän rinteen laella, 60 m rannasta. Röykkiöt sijaitsevat samassa linjassa noin 5 m etäisyydellä toisistaan. Röykkiöiden 1 ja 2 halkaisija on 3,5 m ja korkeus 0,5 m. Kolmas röykkiö on epämääräisempi. Röykkiöitä peittää paksu turve. Ne ovat tarkemmin ajoittamattomia, ja liittyvät mahdollisesti rakennuksiin. |
| metsakeskus.936010026 |
936 |
Majasaari 4 |
10002 |
12002 |
13027 |
11033 |
27000 |
332950.64900000 |
6893363.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010026 |
Röykkiö sijaitsee Vaskiveden Oikanselän kaakkoisosassa olevan Majasaaren länsiosassa, peruskallion päällä. röykkiön halkaisija on 4 m ja korkeus 0,3 m. Röykkiö on tehty halkaisijoiltaan 20 - 80 cm kokoisista kivistä. Jäkälöityneen röykkiön pohjoisreunassa kasvaa läpimitaltaan 40 cm. mänty.
Sijainnin ja rakenteensa perusteella kyseessä on esihistoriallinen, todennäköisesti keskisen ja nuoremman rautakauden hautaröykkiö, lapinraunio. |
| metsakeskus.936010027 |
936 |
Riistaniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324682.91300000 |
6907628.04400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Vermasjärveen pistävän niemen länsiosassa, Riistaniemen talosta 175 m luoteeseen rantaa kohti myöntyvällä tasanteella.
Löydöt paikalta ovat palanutta luuta ja kvartsia. |
| metsakeskus.936500002 |
936 |
Toisvesi Ruumissaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
334072.09900000 |
6916650.45200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936500002 |
Toisveden pohjoispäässä, Enonkoskelle (?) menevän laivareitin varrella on Ruumissaari, jonne on haudattu 2 vainajaa (n. 30- ja 18-vuotiaat) ilmeisesti 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla. Lapualta oli lähdetty tuomaan ruumiita Pirkkalaan, mutta huono keli yllätti. Hautojen painaumien kerrotaan näkyvän saarella edelleen. |
| metsakeskus.936500003 |
936 |
Vaskivesi Raatosaari |
10001 |
12002 |
13020 |
11006 |
27000 |
329128.12800000 |
6905790.80000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.936500003 |
Vaskivedessä on Raatosaari, johon on perimätiedon mukaan haudattu "varhaisasutuksen aikaan". |
| metsakeskus.937010001 |
593 |
Pellosniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
518761.95900000 |
6883013.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.937010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven keskivaiheilla olevan Pellosniemen lounaislaidalla. Asuinpaikka-alue on hiekkaista kangasmaata. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. Alue on ympäristöltään edustava ja ehyt. |
| metsakeskus.937010002 |
593 |
Noronniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
518901.90100000 |
6883313.62800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.937010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärven keskivaiheilla olevan pitkän ja kapean Noronniemen kärjessä olevalla tasanteella. Asuinpaikkalöytöjä on tullut esille koekuopista Noronniemen kärjestä, moreeniharjanteen korkeimmalta kohdalta sekä tästä paikasta noin 100 m itään, harjanteen päältä. Asuinpaikka-alue on ympäristöltään hyvin edustava. |
| metsakeskus.937010003 |
593 |
Ankeleenjoki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
519841.52300000 |
6882763.85800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.937010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Haapajärvestä Ankeleenjärveen laskevan Ankeleenjoen niskan itärannalla. Asuinpaikka-alue on hiekkasita kangaskumparetta. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille koekuopista. |
| metsakeskus.937010004 |
593 |
Ojinniemi |
10001 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
523679.95100000 |
6889711.07700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.937010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Längelmäenjärven Markkuunselkään pistävän kaakko - luode -suuntaisen Ojinniemen lounaisrannalla, noin 5 m järven pintaa ylempänä olevan ja noin 20 m leveän terassin kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille kuluneen metsätien pinnalta.
Inventoinnissa 2013 kaivetuissa kuudessa koepistossa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Tien leikkauksesta löytyi palanutta luuta. Vuoden 2020 inventoinnissa ei uusia havaintoja. |
| metsakeskus.937500001 |
593 |
Virmasjärvi Kirkkosaari |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
529307.71100000 |
6884192.31900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.937500001 |
Tarinan mukaan saarelle on haudattu vainajia jonkin sodan aikaan: "ehkä isonvihan ajalta" (1700-21) tai Suomen sodan (1808-09), jolloin suomalaiset purkivat peräytyessään Virtasalmen luona olevan sillan, jolloin Pieksämäelle ei päässyt hautaamaan.
Sotilasmaastotiedustelukartassa (1779–1780, ev.ltn. Carl H. Klerck, Kunglika krigsarkivet i Stockholm, Finska rekognosceringsverket, karta U008-414) "Kirkosarit". |
| metsakeskus.940010001 |
205 |
Nurmela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
508095.37900000 |
7113890.79500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Vimpelinjoesta noin 130 m itään, Rasipellon tilalle Vaala-Kajaani -maantieltä eroavassa risteyksessä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta, maantiestä pohjoisluoteeseen.
Paikalla oli maantien oikaisun aikaan peltoraunio, joka jouduttiin purkamaan osaksi, osin rauniota näyttää olevan vielä jäljellä. Paikan tarkastuksessa löysin viereisen kynnöspellon pinnalta kvartsiesineitä ja -iskoksia, jotka osoittavat paikalla olevan asuinpaikan. Runsaimmin niitä esiintyi taloon vievän tien NNW puoleisella saarekkeella, maantien laidassa. Ilmeisesti asuinpaikka on osin maantien teossa tuhoutunut. Muutama kvartsi löytyi saarekkeen yläosasta läheltä Rasipellon taloa.
Inventointi 2023: Tarkastushetkellä kohde oli runsaan kasvillisuuden peittämä. Ei
uutta huomioitavaa. |
| metsakeskus.940010002 |
205 |
Nurkkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
504736.71400000 |
7120188.25100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Huuskonniemen koillispuolella olevalla pellolla, noin 50 m:n päässä Oulujärvestä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta ja ojankaivuutöiden yhteydessä.
Inventointi 2023: Tarkastushetkellä kohde oli runsaan kasvillisuuden peittämä. Ei
uusia huomioita. Kohteelle on määritetty rajaus Matiskaisen vuoden 1982 inventointikertomuksen peruskarttaliitteeseen (Matiskainen 1982, s. 66) merkityn löytöalueen mukaisesti. |
| metsakeskus.940010003 |
205 |
Kytökoski |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500668.39000000 |
7109242.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010003 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuolijoen Kytökosken etelärannalla, Kajaani-Kokkola -maantien eteläpuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet asuinrakennuksen ympärillä olevilta pelloilta. |
| metsakeskus.940010004 |
205 |
Päivärinne |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499678.76100000 |
7117199.43300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuolijoen itäpuolella joesta kohoavalla peltorinteellä. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille Päivärinne-nimisen tilan pellosta, talosta noin 200 m lounaaseen. Pelto on 1950-luvulla kuokittu metsästä pelloksi.
Asuinpaikka-alue jatkuu todennäköisesti pellon luoteispuolelle metsään. |
| metsakeskus.940010005 |
205 |
Jokipelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
515372.46400000 |
7111201.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Mainuanjoen koillisrannalla, koskesta noin 100 m:n päässä, Ounakseen menevästä maantiestä noin 30 m koilliseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta.
Inventointi 2023: Tarkastushetkellä kohde oli runsaan kasvillisuuden peittämä. Ei uusia huomioita. Kohteelle on määritetty rajaus Matiskaisen vuoden 1982 inventointikertomuksen peruskarttaliitteeseen (Matiskainen 1982, s. 64) merkityn löytöalueen mukaisesti. |
| metsakeskus.940010006 |
205 |
Ryynänen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
506226.16800000 |
7103444.99100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Ryynänen -järven luoteisrannalla, järven pohjukassa olevasta lomakeskusksesta noin 600 m kaakkoon. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkarannalta vuoden 1982 inventoinnissa. Maasto on mäntyä ja koivuja kasvava alue metsäautotien ja järven välissä. Paljon pusikkoa, aluskasvillisuus heinää ja sammalta. |
| metsakeskus.940010007 |
205 |
Niskan tammi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
494210.99300000 |
7106103.87900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010007 |
Asuinpaikka sijaitsee saaresjärven luoteisrannalla, Saaresjoen niskassa olevan padosta noin 50 m pohjoiseen. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille hiekkasärkältä ja rantavedestä. |
| metsakeskus.940010008 |
205 |
Katajamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499808.70700000 |
7117789.20100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Vaala - Kajaani -ohitustien lounaispuolella, Katajamäki-nimisen tilan asuinrakennuksesta noin 10 m lounaaseen. Tila on perustettu ympäristöään hieman ylempänä olevalle moreenikummulle. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille puutarhasta.
Paikalta löytyi myös pala tuluspiitä ja mahdollinen yksinkertainen tulusrauta. |
| metsakeskus.940010009 |
205 |
Haapala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499818.70600000 |
7116419.74900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010009 |
Asuinpaikka sijaitsee Vuolijoen lounaispuolelta Kytökoskelle menevän maantien kaakkoispuolella. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille tien laidassa olevalta pellolta, Haapalan tilan asuinrakennuksesta noin 20 m luoteeseen. |
| metsakeskus.940010010 |
205 |
Peltola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
500468.44600000 |
7116689.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Peltola-nimisen tilan navettarakennuksen koillispuolella olevalla pellolla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille pellon pinnalta. |
| metsakeskus.940010011 |
205 |
Jataharjunnokka |
10002 |
12002 |
13027 |
11040 |
27000 |
501235.00000000 |
7127688.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010011 |
Lapinraunio sijaitsee Käkisaaren pohjoisemmassa kärjessä, Jataharjunniemen luoteiskärjessä, noin 20 m rannalla olevasta väylämerkistä itään. Lapinraunio on muodoltaan pitkänomainen, pituudeltaan noin 5 m ja korkeudeltaan noin 30 cm. Raunion päällä kasvaa mustikkaa, puolukkaa ja suopursua sekä muutamia pieniä katajia. Raunion päälle on kasattu oksia.
Inventointi 2023: Lapinraunio tarkastettu maastossa. Ei muuta lisättävää aiempiin. |
| metsakeskus.940010012 |
205 |
Jataharjun torni |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
501607.95200000 |
7126875.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010012 |
Jataharjun tornin mahdollinen röykkiö sijaitsee Käkisaaren pohjoisosassa olevan Jataharjun korkeimmalla kohdalla, entisen kolmiomittaustornin alla. Mahdollista röykkiökiveystä on tuhottu kolmionmittaustornia tehtäessä.
Alueella on laaja muinaisrantakivikkö ja röykkiöksi tulkittu rakennelman on määritetty olevan halkaisijaltaan 8-10 m. Sen keskellä on kraaterimainen syvennys.
Paikakkaa nimiterään seutukunnalla "Eerikin haudaksi" ja sen kohdalla kerrotaan aina olleen paljon käärmeitä. |
| metsakeskus.940010013 |
205 |
Mustikkakangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
514402.86000000 |
7108423.01500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010013 |
Röykkiöt sijaitsevat Kajaani - Pulkkila -maantiestä noin 1 km etelään ja Otanmäen pistorautatiestä noin 400 m pohjoiseen. Mustikkakangas on soiden ympäröimä kivikkoinen ja kallioinen moreeniharjanne. Otanmäelle johtava pistoraide kulkee kankaan eteläosan halki. Maaperä on moreenia ja harjanteen laki sekä lounaisrinne on kivikkoisia.
Alueella olevat yksitoista röykkiötä sijaitsevat Mustikkakankaan länsilaidan loivassa rinteessä. Röykkiö A sijaitsee noin 75 m etelämpänä kuin muut röykkiöt (B1-10). Röykkiöt ovat matalia ja ne ovat kokonaan tai osittain paksun turpeen peitossa, mistä syystä niitä on vaikea havaita. Röykkiöiden halkaisija on 1,0 - 5,0 m.
Kohde on tarkastettu 2022, minkä perusteella on tehty aluerajaus. |
| metsakeskus.940010014 |
205 |
Lapinniemi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
515762.26900000 |
7122917.18500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010014 |
Röykkiöt sijaitsevat Oulujärveen pistävässä Lapinniemessä. Kolme röykkiöistä on noin 300 m Lapinniemen tilan asuinrakennuksesta luoteeseen ja yksi röykkiö noin 80 m asuinrakennuksesta lounaaseen, rantasaunan vieressä.
Inventointi 2023: Lapinniemen röykkiökohteessa on kaksi erillistä aluetta, kolme lähekkäin sijaitsevaa röykkiötä Lapinniemen talosta noin 300 m luoteeseen ja yhden röykkiön talosta noin sata metriä lounaaseen Kotalahden rannalla.
Inventoinnissa tarkastettiin luoteisen röykkiöryhmän ilmoitettua paikkaa ja sen ympäristöä. Alue on Lapinniemen keskiosassa olevan mäen koilliseen laskevan rinteen alaosaa, joka paikan tienoilla muuttuu tasamaaksi. Alueella kasvaa vanhaa, harvaa mäntymetsää. Maasto on pinnalta melko kivistä moreenia. Maanpinta on paksun sammalen ja korkean varvikon peitossa, alhaalla tasamaalla maa on lievästi soistunutta. Tasamaalla entisen pellon reuna ulottuu muutaman kymmenen metrin päähän kaakossa. Pellolla ja sen reunojen lähellä metsä on lehtipuuvaltaista ja pensaikkoista. Aluetta tarkastettiin laajalti, mutta lapinraunioilta vaikuttavia tai mitään muitakaan röykkiöitä ei havaittu. Kasvillisuus alueella on täysin muuttunut maanviljelyn ja erityisesti metsälaidunnuksen loppumisen vuoksi.
Kotalahden rannalla olevan röykkiö sijaitsee rantasaunan pohjoispuolella. Kyseessä on mitä ilmeisimmin sama röykkiö kuin vuoden 1982 inventoinnissa. Muita kiviröykkiöitä kivettömästä hiekasta muodostuneella rantavallilla ei ole. Röykkiö on soikea, pitempi rannan suunnassa, mitoiltaan noin 4 m x 3 m ja 20–30 cm korkea. Kivet ovat pyöristyneitä, halkaisijaltaan 10–20 cm. Isommista kivistä muodostuvaa reunakehää on vaikea hahmottaa. Ulkonäkönsä ja sijaintinsa perusteella röykkiö voisi hyvin olla lapinraunio. ks. alakohteet. |
| metsakeskus.940010015 |
205 |
Lehtolankangas |
10002 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
501078.23300000 |
7106543.72600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010015 |
Raudansulatuspaikka sijaitsee Ryynäsenjoen lounaispuolella, Lehtolan tilan asuinrakennuksesta noin 300 m länsilounaaseen. Paikalla on havaittavissa sysihauta, kuonakasa ja "hytinpiippu".
Kohteelle on tehty aluerajaus Lidarin ja maastokarttamerkintöjen perusteella. Aluerajaus on arvio. |
| metsakeskus.940010016 |
205 |
Autioniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
499828.68100000 |
7122417.33800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.940010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Oulujärveen pistävän Käkisaaren lounaisosassa, Pullonperä -nimisen lahden itärannalla, Metsäpirtti -nimisen tilan asuinrakennuksesta noin 25 m länsiluoteeseen olevan hiekkapohjaisen pellon kohdalla. Asuinpaikkalöydöt ovat tulleet esille peltotöiden yhteydessä tai ne on poimittu pellon pinnalta.
Inventointi 2023: Juha Lauren on tarkastanut paikan vuonna 1994 maanomistajan
löydettyä taltan. Tarkastuksessa ovat löytyneet muut päänumeroon KM 28762 sisältyvät löydöt. Myöhemmin on vielä toimitettu löydöt KM 29282. Syksyllä 2023 kohteen
länsiosa on paikoin korkean heinikon ja osin hoidetun nurmikon peittämää. Kohteen itäosa sijaitsee läheisen asuinrakennuksen pihamaalla ja kasvaa nurmikkoa. Jututimme talon asukkaita, jotka kertoivat, että uusia löytöjä tai muutakaan arkeologisesti merkittävää ei ole havaittu edellisen tarkastuksen jälkeen. Tarkastimme maanpinnan pihamaan alueella niiltä osin kuin havainnointimahdollisuudet sallivat. Emme havainneet merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Asuinpaikalle on muodostettu rajaus Laurenin tarkastuskertomuksen sanallisen kuvauksen ja peruskarttaliitteen merkintöjen mukaan. Nämä eivät ole aivan yhtäpitävät, sillä kartalle merkitty löytöalue näyttää olevan jonkin verran suppeampi kuin sanallisesti ilmoitettu laajuus 2400 neliömetriä. |
| metsakeskus.942010001 |
905 |
Palomäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
253168.00000000 |
7005607.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010001 |
Kohde sijaitsee Hyyriän kylän takamailla, Kyrönjoesta noin 3 km pohjoiseen, kallioisilla, metsäisillä mäillä, Nisunevan viljelystilkkujen reunoilla. Noin 250x300 metrin alueella on kuusi röykkiötä. Neljä niistä on metsäautotien tuntumassa ja kaksi peltoaukean eteläpuoleisessa metsässä. Röykkiöt ovat suuria, läpimitaltaan 10-20 metrin välillä, joissain on iso keskuskivi, muutamissa on reunakehää näkyvissä. Vuonna 1939 tutkittiin kaksi hautaa, joissa molemmissa oli keskellä iso silmäkivi. Hautaukset olivat kansainvaellusaikaa. Useita tutkimattomia on pengottu.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Pääkoordinaatit korjattiin osoittamaan läntisintä röykkiötä, joka on tutkittu vuonna 1939. Röykkiön on halkaisijaltaan noin 12 metriä, se on matala, mutta erottuu kuitenkin selvästi. Röykkiö on kasattu silmäkiven ympärille. Kohteen muut röykkiöt paikannettiin ja ne on kuvailtu alakohteissa. Alueen röykkiöt muodostavat hienon kokonaisuuden.
Aiemmin samaan muinaisjäännöskohteeseen kuuluneet Pahamäen röykkiöt ja Riihikydönmäen röykkiö irrotettin omaksi kohteekseen, Pahamäki ja Riihikydönmäki. Kyseiset röykkiöt sijaitsevat selvästi erillään Palomäen röykkiöistä. |
| metsakeskus.942010002 |
905 |
Ainmaa-Palolakso |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
251838.00000000 |
7004821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010002 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen pohjoispuolella noin 2,7 km joesta, mäenkumpareilla ja metsässä, Orko-nimisen kapean peltonotkon kummallakin puolella. Notkon poikki kulkee kivirivi, "jättiläisten tie", joka on tehty poikittaisille hirsille. Tämä silta tai kivetty tie on mahdollisesti rautakautinen.
Röykkiöistä kolme on tutkittu, kaksi notkon itäpuolella (Toivo Vuorela 1937 ja Esko Sarasmo 1938) ja yksi länsipuolella (T. Vuorela 1937). Tutkituista röykkiöistä kahdessa oli iso silmäkivi. Hautaukset ovat kansainvaellusajalle ajoitettuja. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 10-18 metrin välillä. Inventoinnissa 2012 kohteen röykkiöt tarkastettiin ja niiden sijainti mitattiin gps-laitteella. Lisäksi röykkiöiden läheisyyteen tehtiin useita koepistoja asuinpaikkajäännösten löytämiseksi. Ainoastaan muinaisjäännösryhmän itäreunalla olevan röykkiön edustalla olevalta pieneltä peltotilkulta löytyi mahdolliseen rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, savitiivistettä, joissa osassa paloista on hirsi- ja oksapainanteita. Savitiivisteiden löytöpaikka on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle samoin kuin röykkiöiden tiedot. |
| metsakeskus.942010002 |
905 |
Ainmaa-Palolakso |
10002 |
12005 |
13071 |
11033 |
27016 |
251838.00000000 |
7004821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010002 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen pohjoispuolella noin 2,7 km joesta, mäenkumpareilla ja metsässä, Orko-nimisen kapean peltonotkon kummallakin puolella. Notkon poikki kulkee kivirivi, "jättiläisten tie", joka on tehty poikittaisille hirsille. Tämä silta tai kivetty tie on mahdollisesti rautakautinen.
Röykkiöistä kolme on tutkittu, kaksi notkon itäpuolella (Toivo Vuorela 1937 ja Esko Sarasmo 1938) ja yksi länsipuolella (T. Vuorela 1937). Tutkituista röykkiöistä kahdessa oli iso silmäkivi. Hautaukset ovat kansainvaellusajalle ajoitettuja. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 10-18 metrin välillä. Inventoinnissa 2012 kohteen röykkiöt tarkastettiin ja niiden sijainti mitattiin gps-laitteella. Lisäksi röykkiöiden läheisyyteen tehtiin useita koepistoja asuinpaikkajäännösten löytämiseksi. Ainoastaan muinaisjäännösryhmän itäreunalla olevan röykkiön edustalla olevalta pieneltä peltotilkulta löytyi mahdolliseen rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, savitiivistettä, joissa osassa paloista on hirsi- ja oksapainanteita. Savitiivisteiden löytöpaikka on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle samoin kuin röykkiöiden tiedot. |
| metsakeskus.942010002 |
905 |
Ainmaa-Palolakso |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
251838.00000000 |
7004821.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010002 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen pohjoispuolella noin 2,7 km joesta, mäenkumpareilla ja metsässä, Orko-nimisen kapean peltonotkon kummallakin puolella. Notkon poikki kulkee kivirivi, "jättiläisten tie", joka on tehty poikittaisille hirsille. Tämä silta tai kivetty tie on mahdollisesti rautakautinen.
Röykkiöistä kolme on tutkittu, kaksi notkon itäpuolella (Toivo Vuorela 1937 ja Esko Sarasmo 1938) ja yksi länsipuolella (T. Vuorela 1937). Tutkituista röykkiöistä kahdessa oli iso silmäkivi. Hautaukset ovat kansainvaellusajalle ajoitettuja. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 10-18 metrin välillä. Inventoinnissa 2012 kohteen röykkiöt tarkastettiin ja niiden sijainti mitattiin gps-laitteella. Lisäksi röykkiöiden läheisyyteen tehtiin useita koepistoja asuinpaikkajäännösten löytämiseksi. Ainoastaan muinaisjäännösryhmän itäreunalla olevan röykkiön edustalla olevalta pieneltä peltotilkulta löytyi mahdolliseen rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä, savitiivistettä, joissa osassa paloista on hirsi- ja oksapainanteita. Savitiivisteiden löytöpaikka on liitetty rekisterin alakohteet-välilehdelle samoin kuin röykkiöiden tiedot. |
| metsakeskus.942010004 |
905 |
Housulanmäki |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27017 |
253115.28400000 |
7000428.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010004 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella, Housulanmäellä, seurantalon pohjoispuolella. Paikalta löytyi vuonna 1939 Haanpään talon vierestä hopearahoja. Löytöhetkellä rahat olivat kallion päällä, mutta paikalla on pari metriä syvä kallionkolo, mihin rahat on todennäköisesti kätketty. Vuonna 1950 Meinander tutki paikkaa tarkemmin ja löysi rahoja vielä lisää. Paikalta on nyt saatu talteen kaikkiaan 20 arabialaista rahaa, joista vanhimmat 700-luvulta (vuosi 757), nuorin on lyöty vuonna 842/3.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Se sijaitse talojen tuntumassa kallioisella, heinää ja katajaa kasvavalla mäenkumpareella. |
| metsakeskus.942010004 |
905 |
Housulanmäki |
10002 |
12008 |
13091 |
11033 |
27018 |
253115.28400000 |
7000428.48000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010004 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsipuolella, Housulanmäellä, seurantalon pohjoispuolella. Paikalta löytyi vuonna 1939 Haanpään talon vierestä hopearahoja. Löytöhetkellä rahat olivat kallion päällä, mutta paikalla on pari metriä syvä kallionkolo, mihin rahat on todennäköisesti kätketty. Vuonna 1950 Meinander tutki paikkaa tarkemmin ja löysi rahoja vielä lisää. Paikalta on nyt saatu talteen kaikkiaan 20 arabialaista rahaa, joista vanhimmat 700-luvulta (vuosi 757), nuorin on lyöty vuonna 842/3.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Se sijaitse talojen tuntumassa kallioisella, heinää ja katajaa kasvavalla mäenkumpareella. |
| metsakeskus.942010005 |
905 |
Kotsalonmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
252349.58700000 |
7000942.26800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010005 |
Kotsalonmäki on pohjois-eteläsuuntainen moreenimäki, joka sijaitsee Kyrönjoesta noin 750 metriä lounaaseen. Mäeltä on jo 1800-luvun lopulla saatu useammasta kohdasta rautakautisia esineitä Kansallismuseoon. Paikalla ei ole tehty kaivauksia.
Löytöjä on mäen pohjoisosasta entisen Kotsalon torpan maalta Tönkkäpellosta, mäen länsirinteeltä sekä mäen eteläosasta ns. Turjantönkältä, josta on myös mahdollisia asumusten jäänteitä. Mäen pohjoisosassa sijaitsevalla Tönkkäpellolla ja mäen länsirinteellä on polttokenttäkalmistot.
Kalmistojen ja asuinpaikan laajuus ja nykyinen säilymisaste ovat tuntemattomia; luultavasti ne ovat myöhemmän asutuksen hävittämiä ja mäki on nykyisinkin rakennettua ympäristöä taloineen ja piharakennuksineen. Kalmisto on merovinkiajan lopulta (700-luvun loppu) ja noin vuoden 800 vaiheilta. |
| metsakeskus.942010006 |
905 |
Vallinmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27016 |
256201.00000000 |
7001689.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010006 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella, kirkonkylän mutkasta koilliseen, metsäisellä saarekkeella, maantien pohjoispuolella, kallio- ja metsämaastossa. Entisen kirkkoherran virkatalon maalla on 10 röykkiötä, joista kaksi on tutkittu vuonna 1938. Tutkituista haudoista toinen ajoittui kansainvaellusajalle, 500-luvulle ja siinä oli kaksi erillistä hautausta. Tutkituista röykkiöistä toista ei pystytty ajoittamaan. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 6-13 metrin välillä, joissain on keskuskivi ja reunakehää.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Alueelta havaittiin kahdeksan selvää röykkiötä noin 450 x 250 metrin kokoisella alueella. Yhtä röykkiötä lukuunottamatta, röykkiöt ovat maantien pohjoispuolella. Röykkiöt on kuvailtu alakohdetiedoissa. Kohteen pääkoordinaatit ovat tietä lähimpänä olevasta röykkiöstä. Se on heti tien pohjoispuolella pienellä kumpareella tiheässä kuusikossa. Röykkiö on sammaleen peitossa, mutta erottuu selvästi. |
| metsakeskus.942010007 |
905 |
Laskumäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
254962.54000000 |
7000094.61500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010007 |
Aiempien rekisteritietojen mukaan kohteessa pitäisi olla: "Pienen mäenkumpareen koillisreunalla on vierekkäin neljä hautaröykkiötä kalliopohjalla. Röykkiöt ovat kaikki tutkimattomia. Röykkiöistä kolme on isoja, läpimitaltaan 18 x 15, 10 x 10 ja 12 x 5 metriä, neljäs on pieni noin 3 x 3 metriä. Röykkiöitä on pengottu."
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Alueelta ei löytynyt yhtään röykkiöksi tulkittavaa rakennetta, vaan näkyvissä oli jonkin verran hajanaista kivikkoa. On kuitenkin mahdollista, että alueella on hautaröykkiöiden pohjakiveyksiä ja hautojen esiin saaminen vaatisi kasvillisuuden ja turpeen poistoa. Vastaavia röykkiön pohjia on mm. pari kilometriä etelään Pääkköönmäen ja Mäkihaan alueella.
Kasvillisuus on varttunutta sekametsää. |
| metsakeskus.942010008 |
905 |
Ristimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
254812.00000000 |
6999476.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010008 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella, Ristimäki -nimisen mäkialueen pohjoiskärjessä, viljelysaukean itälaidalla. Matalalla mäentöyräällä on tutkimaton hautaröykkiö, jonka koko on noin 18 x 18 metriä. Sen keskellä on iso maakivi, jonka korkeus on noin 1 metri. Haudasta noin 10 metrin päässä sijaitsevan hiekkakuopan reunasta on löytynyt vuosisadan (1800/1900) vaihteessa muinaisesineitä (KM 3996, 4074), mahdollisesti tuhoutuneesta haudasta. Esineet ovat merovinkiajan keskivaiheilta.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Röykkiö on matala ja laaja, jotakuinkin em. mittojen kokoinen, sitä on kaiveltu ja siitä on ilmeisesti otettu useasta kohdin kiviä. Röykkiö ympärillä näkyy sen molemmin puolin sammaloituneet hiekkakuopan reunat. Kuoppa on ollut matala kotitarvekuoppa. Nyt alue kasvaa varttunutta kuusikkoa. Röykkiön eteläpuolitse kulkee kunnostettu ulkoilureitti ja sen vieressä on penkit ja pöytä sekä muinaishauta-kyltti.
Inv. 2022: Aikaisempien kuvausten mukainen.
Inv. 2024: Ennallaan. |
| metsakeskus.942010009 |
905 |
Mahlaistentönkkä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
254326.79400000 |
6999953.67700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010009 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itärannalla, Selkämäen ja Perkiön välillä, viljelysten ympäröimällä matalalla mäenkumpareella, jolla on myös asutusta. Mäen länsi- ja pohjoisosissa on 9 hautaröykkiötä ja polttokenttäkalmistoa noin 300 x 400 metrin alueella. Yhtä lukuun ottamatta hautaröykkiöt on tutkittu. Niitä tutkivat U. T. Sirelius (1903, 1906) ja Alfred Hackman (1907, 1908). Röykkiöt ovat isoja, useat keskuskivellisiä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Röykkiöitä yritettiin paikallistaa, mutta niitä ei ole enää säilynyt. Ainoat merkit röykkiöstä löytyivät Lakean eteläpuolella olevan muinaisjäännösmerkin luota. Paikalla on kasvillisuuden peittämää hajanaista kiveystä.
Lisäksi Kaunismäen eteläpuoleisen tönkän kohdalla olevan mjmerkin kohdalla on epämääräistä kiveystä. Alue kasvaa melko tiheää sekametsää ja pensaikkoa. Kyseiselle tönkälle, erityisesti sen laidoille on kasattu paljon kiviä pelloilta. Kohteen muinaisjäännösluonne jäi epävarmaksi. |
| metsakeskus.942010010 |
905 |
Kirstinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
254222.00000000 |
6999700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010010 |
Kyrönjoen itäpuolella, Perkiön viljelysten ja Pääkköönmäen pohjoispuolella, erillisellä tönkällä, Kirstintönkällä, on ollut kaikkiaan viisi hautaröykkiötä. Röykkiöt on kaikki tutkittu; nykyisin jäljellä on vain yksi, ja se on merkitty peruskarttaan. Tutkimukset on tehty vuosina 1903 ja 1905. Vuonna 1903 tutkittua hautaa (Meinander 1950, n:o 151) oli pengottu kenties jo 1700-luvulla; löytöjensä puolesta se on eteläisen Pohjanmaan rikkaimpia. Mäeltä on lisäksi löytynyt merovingiajan esineitä (KM 4096:22, 4302:22, 11913:1-5), jotka viittaavat polttokalmistoon, jota ei kuitenkaan ole tutkittu. Myöhemmin saunan perustusten kaivuussa noin 200 m haudoista itään löytyi sirppi, puukko, taltta ja savikiekko (KM 11913:1-5).
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Paikalla ei ole enää yhtään säilynyttä röykkiötä. Peruskarttaan merkityn muinaisjäännöksen kohdalla olevassa metsikössä on rakennuksen jäänteet ja epämääräistä kivikkoa.
Inv. 2022. Kuten edellä 2012 (entistetyn röykkiön kohdalle rakennettu riihi, johon rakennusjäännökset todennäköisesti liittyvät). |
| metsakeskus.942010010 |
905 |
Kirstinmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
254222.00000000 |
6999700.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010010 |
Kyrönjoen itäpuolella, Perkiön viljelysten ja Pääkköönmäen pohjoispuolella, erillisellä tönkällä, Kirstintönkällä, on ollut kaikkiaan viisi hautaröykkiötä. Röykkiöt on kaikki tutkittu; nykyisin jäljellä on vain yksi, ja se on merkitty peruskarttaan. Tutkimukset on tehty vuosina 1903 ja 1905. Vuonna 1903 tutkittua hautaa (Meinander 1950, n:o 151) oli pengottu kenties jo 1700-luvulla; löytöjensä puolesta se on eteläisen Pohjanmaan rikkaimpia. Mäeltä on lisäksi löytynyt merovingiajan esineitä (KM 4096:22, 4302:22, 11913:1-5), jotka viittaavat polttokalmistoon, jota ei kuitenkaan ole tutkittu. Myöhemmin saunan perustusten kaivuussa noin 200 m haudoista itään löytyi sirppi, puukko, taltta ja savikiekko (KM 11913:1-5).
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Paikalla ei ole enää yhtään säilynyttä röykkiötä. Peruskarttaan merkityn muinaisjäännöksen kohdalla olevassa metsikössä on rakennuksen jäänteet ja epämääräistä kivikkoa.
Inv. 2022. Kuten edellä 2012 (entistetyn röykkiön kohdalle rakennettu riihi, johon rakennusjäännökset todennäköisesti liittyvät). |
| metsakeskus.942010011 |
905 |
Pääkköönmäki-Vuorenmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27014 |
254141.00000000 |
6998649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010011 |
Kyrönjoen itäpuolella, Perkiön kylässä, jokivarren viljelysaukean itäpuolella on metsäinen ja kallioinen kylämäki, Pääkköönmäki, jolla on noin 300 x 450 metrin alalla 13 hautaröykkiötä ja mahdollinen polttokalmisto. Mäeltä runsaat 100 metriä koilliseen erillisellä matalalla mäenkumpareella on yksi röykkiö, Vuorenmaa. Pääkköönmäen haudoista on tutkittu kuusi vuosina 1906, 1916, 1929. Löydöt ovat noin 300-500-luvuilta jKr ja harvinaisimpana löytönä on Etelä-Italian Capuassa ensimmäisellä vuosisadalla valmistettu pronssinen viinikauha.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Alueella ei havaittu yhtään selkeää röykkiötä, todennäköisesti röykkiöiden kivet on aikojen kuluessa käytetty rakentamiseen. Kahdessa peruskartan osoittamassa muinaisjäännösmerkin kohdassa havaittiin mahdollista röykkiön pohjakiveystä (nrot 132 ja 133). Pääkköönmäen muinaisjäännösalueen aluerajaus on laaja, koska alueella on todennäköisesti myös rautakautinen asuinpaikka. Alueella olisi syytä tehdä tarkkuusinventointi asuinpaikan ja hautaröykkiöiden tarkkojen rajojen ja lukumäärän selvittämiseksi. |
| metsakeskus.942010011 |
905 |
Pääkköönmäki-Vuorenmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27015 |
254141.00000000 |
6998649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010011 |
Kyrönjoen itäpuolella, Perkiön kylässä, jokivarren viljelysaukean itäpuolella on metsäinen ja kallioinen kylämäki, Pääkköönmäki, jolla on noin 300 x 450 metrin alalla 13 hautaröykkiötä ja mahdollinen polttokalmisto. Mäeltä runsaat 100 metriä koilliseen erillisellä matalalla mäenkumpareella on yksi röykkiö, Vuorenmaa. Pääkköönmäen haudoista on tutkittu kuusi vuosina 1906, 1916, 1929. Löydöt ovat noin 300-500-luvuilta jKr ja harvinaisimpana löytönä on Etelä-Italian Capuassa ensimmäisellä vuosisadalla valmistettu pronssinen viinikauha.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Alueella ei havaittu yhtään selkeää röykkiötä, todennäköisesti röykkiöiden kivet on aikojen kuluessa käytetty rakentamiseen. Kahdessa peruskartan osoittamassa muinaisjäännösmerkin kohdassa havaittiin mahdollista röykkiön pohjakiveystä (nrot 132 ja 133). Pääkköönmäen muinaisjäännösalueen aluerajaus on laaja, koska alueella on todennäköisesti myös rautakautinen asuinpaikka. Alueella olisi syytä tehdä tarkkuusinventointi asuinpaikan ja hautaröykkiöiden tarkkojen rajojen ja lukumäärän selvittämiseksi. |
| metsakeskus.942010011 |
905 |
Pääkköönmäki-Vuorenmaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27016 |
254141.00000000 |
6998649.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010011 |
Kyrönjoen itäpuolella, Perkiön kylässä, jokivarren viljelysaukean itäpuolella on metsäinen ja kallioinen kylämäki, Pääkköönmäki, jolla on noin 300 x 450 metrin alalla 13 hautaröykkiötä ja mahdollinen polttokalmisto. Mäeltä runsaat 100 metriä koilliseen erillisellä matalalla mäenkumpareella on yksi röykkiö, Vuorenmaa. Pääkköönmäen haudoista on tutkittu kuusi vuosina 1906, 1916, 1929. Löydöt ovat noin 300-500-luvuilta jKr ja harvinaisimpana löytönä on Etelä-Italian Capuassa ensimmäisellä vuosisadalla valmistettu pronssinen viinikauha.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Alueella ei havaittu yhtään selkeää röykkiötä, todennäköisesti röykkiöiden kivet on aikojen kuluessa käytetty rakentamiseen. Kahdessa peruskartan osoittamassa muinaisjäännösmerkin kohdassa havaittiin mahdollista röykkiön pohjakiveystä (nrot 132 ja 133). Pääkköönmäen muinaisjäännösalueen aluerajaus on laaja, koska alueella on todennäköisesti myös rautakautinen asuinpaikka. Alueella olisi syytä tehdä tarkkuusinventointi asuinpaikan ja hautaröykkiöiden tarkkojen rajojen ja lukumäärän selvittämiseksi. |
| metsakeskus.942010012 |
905 |
Esantönkkä-Kurkunmäki-Mäkihaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
254688.00000000 |
6997931.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010012 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella, Kalsilan viljelysaukean reunassa, kolmella mäenkumpareella, tönkällä, kapean, metsän sisällä olevan peltotilkun ympärillä.
Kohteesta tunnetaan röykkiöitä, jotka ovat suurin osa on vaikeasti havaittavissa, ja rautakautinen asuinpaikka-alue.
Esantönkkä ja Mäkihaka tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja Kurkunmäki tarkastettiin vuonna 2007, jolloin äestetyltä alueelta löytyi laaja asuinpaikka. Asuinpaikkoihin liittyvää aineistoa löydettiin kolmesta eri kohdasta. Löytöinä saatiin runsaasti keramiikkaa, savitiivistettä ja rautakuonaa. Mäeltä on löytynyt vuonna 1890 Korkeavuoren rinteeltä, ison maakiven halkeamasta C-tyypin rautakirves ja vuonna 1933 samanlainen kirves sekä pronssinen rannerengas pellosta (KM 9955:1-5).
Mäkihaan röykkiöissä ei erotu kasattuja kiveyksiä, vaan lähinnä epämääräiseltä näyttävää kivikkoa, joka on jäänteenä röykkiön pohjakiveyksestä. Ne olivat hankalasti havaittavissa jo vuonna 1939 tutkimuksia tehtäessä. Röykkiöt on merkitty peruskarttaan. Röykkiöistä vain yksi, luoteisimman ryhmän Mäkihaan röykkiö 130a, on tutkittu vuonna 1939. Se on kooltaan noin 18 x 12 m, siinä on iso silmäkivi ja reunakehää muistuttavaa latomusta; esineistö on 400-luvulta, ilmeisesti useita hautauksia.
Esantönkän röykkiöitä yritettiin paikallistaa vuoden 2012 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan haudat ovat matalia ja kooltaan 15 x 15 m ja 12 x 12 m. Peruskarttamerkkien kohdalta ei löydetty mitään merkkejä haudoista, sen sijaan kaksi mahdollista hautaröykkiötä löytyi peruskarttaan merkityistä haudoista pohjoiseen olevien kahden 20 metrin korkeuskäyrän kumpareen itäreunoilta. Itäisempi röykkiöistä on lähellä peltoa. Molemmat röykkiöt ovat melko matalia, niiden kokoa on vaikea määritellä. |
| metsakeskus.942010012 |
905 |
Esantönkkä-Kurkunmäki-Mäkihaka |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
254688.00000000 |
6997931.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010012 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella, Kalsilan viljelysaukean reunassa, kolmella mäenkumpareella, tönkällä, kapean, metsän sisällä olevan peltotilkun ympärillä.
Kohteesta tunnetaan röykkiöitä, jotka ovat suurin osa on vaikeasti havaittavissa, ja rautakautinen asuinpaikka-alue.
Esantönkkä ja Mäkihaka tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja Kurkunmäki tarkastettiin vuonna 2007, jolloin äestetyltä alueelta löytyi laaja asuinpaikka. Asuinpaikkoihin liittyvää aineistoa löydettiin kolmesta eri kohdasta. Löytöinä saatiin runsaasti keramiikkaa, savitiivistettä ja rautakuonaa. Mäeltä on löytynyt vuonna 1890 Korkeavuoren rinteeltä, ison maakiven halkeamasta C-tyypin rautakirves ja vuonna 1933 samanlainen kirves sekä pronssinen rannerengas pellosta (KM 9955:1-5).
Mäkihaan röykkiöissä ei erotu kasattuja kiveyksiä, vaan lähinnä epämääräiseltä näyttävää kivikkoa, joka on jäänteenä röykkiön pohjakiveyksestä. Ne olivat hankalasti havaittavissa jo vuonna 1939 tutkimuksia tehtäessä. Röykkiöt on merkitty peruskarttaan. Röykkiöistä vain yksi, luoteisimman ryhmän Mäkihaan röykkiö 130a, on tutkittu vuonna 1939. Se on kooltaan noin 18 x 12 m, siinä on iso silmäkivi ja reunakehää muistuttavaa latomusta; esineistö on 400-luvulta, ilmeisesti useita hautauksia.
Esantönkän röykkiöitä yritettiin paikallistaa vuoden 2012 inventoinnissa. Aiempien tietojen mukaan haudat ovat matalia ja kooltaan 15 x 15 m ja 12 x 12 m. Peruskarttamerkkien kohdalta ei löydetty mitään merkkejä haudoista, sen sijaan kaksi mahdollista hautaröykkiötä löytyi peruskarttaan merkityistä haudoista pohjoiseen olevien kahden 20 metrin korkeuskäyrän kumpareen itäreunoilta. Itäisempi röykkiöistä on lähellä peltoa. Molemmat röykkiöt ovat melko matalia, niiden kokoa on vaikea määritellä. |
| metsakeskus.942010013 |
905 |
Ojamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
254197.00000000 |
6996963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010013 |
Ojamäen röykkiökalmisto sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella, Hiirikosken pohjoispuolella, noin 800 m pohjoiseen koskesta, viljelysten keskellä olevalla mäellä. Ojamäellä, Vuolteen talon pihapiirissä on kaksi röykkiötä, jotka on tutkittu vuosina 1937 ja 1938. Haudat ovat kooltaan noin 13 x 14 metriä ja 9 x 9 metriä, molemmissa on keskellä iso silmäkivi ja isommista kivistä tehty reunakehä. Molemmista on myös otettu kiviä aikoinaan muihin tarkoituksiin. Hauta I ajoittuu kansainvaellusaikaan, hauta II merovingiaikaan.
Kohde tarkastettiin vuoden 2007 inventoinnissa. Pihapiirissä olevasta suremmasta röykkiöstä näkyi vielä silmäkivi. Toinen röykkiöistä on noin 50 metriä rakennuksista itäkoilliseen, melko tarkalleen peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla. |
| metsakeskus.942010013 |
905 |
Ojamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
254197.00000000 |
6996963.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010013 |
Ojamäen röykkiökalmisto sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella, Hiirikosken pohjoispuolella, noin 800 m pohjoiseen koskesta, viljelysten keskellä olevalla mäellä. Ojamäellä, Vuolteen talon pihapiirissä on kaksi röykkiötä, jotka on tutkittu vuosina 1937 ja 1938. Haudat ovat kooltaan noin 13 x 14 metriä ja 9 x 9 metriä, molemmissa on keskellä iso silmäkivi ja isommista kivistä tehty reunakehä. Molemmista on myös otettu kiviä aikoinaan muihin tarkoituksiin. Hauta I ajoittuu kansainvaellusaikaan, hauta II merovingiaikaan.
Kohde tarkastettiin vuoden 2007 inventoinnissa. Pihapiirissä olevasta suremmasta röykkiöstä näkyi vielä silmäkivi. Toinen röykkiöistä on noin 50 metriä rakennuksista itäkoilliseen, melko tarkalleen peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla. |
| metsakeskus.942010014 |
905 |
Kullahanmäki-Heikinluhdanmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
252155.00000000 |
6996234.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010014 |
Paikka on Kyrönjoesta noin 1 km länteen, Kuuttilan kylän länsipuolella, viljelysten reunalla. Kahdella vierekkäisellä moreenimäellä on hautoja: Kullahanmäellä 4 ja Heikinluhdanmäellä 7 röykkiöhautaa, joista viimeksi mainitulla olevista yksi (no 20) on tutkittu vuonna 1939.
Tutkittu hauta oli kooltaan 12 x 11 metriä, vain pohjakivet olivat paikoillaan, esineistö on 300-luvulta jKr. Tutkimattomien hautojen läpimitta vaihtelee 13-8 metrin välillä.
Vuonna 2007 Tervajoen osayleiskaava-alueen inventoinnin yhteydessä paikalle tehtiin muutamia koepistoja, mutta kuopista ei löytynyt mitään. Paikoin maaperä vaikutti kuitenkin olevan mahdollisesti värjäytynyttä. Inventoijan mukaan potentiaalisinta aluetta olisi Kullahanmäen länsisyrjä, jossa on sopivia tasanteita. |
| metsakeskus.942010015 |
905 |
Linnanpelto |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
249897.00000000 |
6996299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010015 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsi-lounaispuolella, lähellä Laihian rajaa, Linnainpellot -viljelysalueen länsipuolella, tien pohjoispuolella mäen rinteessä. Osa röykkiöistä on sorakuopan partaalla ja osaksi sortuneita. Pääosa ryhmän haudoista on Rekilän kylän maalla, muutama Kuuttilan maalla. Yksi hauta on tutkittu (no 8) ja yksi on Pukinmäen etelärinteellä (Pukinmäki I). Edellinen on kansainvaellusaikainen, jälkimmäinen mahdollisesti merovingiaikaa. Tutkimattomat haudat ovat läpimitaltaan 6-16 metrin välillä, useissa on iso silmäkivi. Useimpia on pengottu.
Vuonna 2007 Tervajoen osayleiskaava-alueen inventoinnin yhteydessä löytyi alueelta koekuopista myös asuinpaikkalöytöjä; tummanharmaata likamaakerrosta sekä palanutta luuta ja savea. Mitä ilmeisemmin paikalla on asuinpaikka ainakin röykkiöiden 8 ja 9 välisellä alueella, tasanteella. |
| metsakeskus.942010015 |
905 |
Linnanpelto |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
249897.00000000 |
6996299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010015 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsi-lounaispuolella, lähellä Laihian rajaa, Linnainpellot -viljelysalueen länsipuolella, tien pohjoispuolella mäen rinteessä. Osa röykkiöistä on sorakuopan partaalla ja osaksi sortuneita. Pääosa ryhmän haudoista on Rekilän kylän maalla, muutama Kuuttilan maalla. Yksi hauta on tutkittu (no 8) ja yksi on Pukinmäen etelärinteellä (Pukinmäki I). Edellinen on kansainvaellusaikainen, jälkimmäinen mahdollisesti merovingiaikaa. Tutkimattomat haudat ovat läpimitaltaan 6-16 metrin välillä, useissa on iso silmäkivi. Useimpia on pengottu.
Vuonna 2007 Tervajoen osayleiskaava-alueen inventoinnin yhteydessä löytyi alueelta koekuopista myös asuinpaikkalöytöjä; tummanharmaata likamaakerrosta sekä palanutta luuta ja savea. Mitä ilmeisemmin paikalla on asuinpaikka ainakin röykkiöiden 8 ja 9 välisellä alueella, tasanteella. |
| metsakeskus.942010015 |
905 |
Linnanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
249897.00000000 |
6996299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010015 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsi-lounaispuolella, lähellä Laihian rajaa, Linnainpellot -viljelysalueen länsipuolella, tien pohjoispuolella mäen rinteessä. Osa röykkiöistä on sorakuopan partaalla ja osaksi sortuneita. Pääosa ryhmän haudoista on Rekilän kylän maalla, muutama Kuuttilan maalla. Yksi hauta on tutkittu (no 8) ja yksi on Pukinmäen etelärinteellä (Pukinmäki I). Edellinen on kansainvaellusaikainen, jälkimmäinen mahdollisesti merovingiaikaa. Tutkimattomat haudat ovat läpimitaltaan 6-16 metrin välillä, useissa on iso silmäkivi. Useimpia on pengottu.
Vuonna 2007 Tervajoen osayleiskaava-alueen inventoinnin yhteydessä löytyi alueelta koekuopista myös asuinpaikkalöytöjä; tummanharmaata likamaakerrosta sekä palanutta luuta ja savea. Mitä ilmeisemmin paikalla on asuinpaikka ainakin röykkiöiden 8 ja 9 välisellä alueella, tasanteella. |
| metsakeskus.942010015 |
905 |
Linnanpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
249897.00000000 |
6996299.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010015 |
Kohde sijaitsee Kyrönjoen länsi-lounaispuolella, lähellä Laihian rajaa, Linnainpellot -viljelysalueen länsipuolella, tien pohjoispuolella mäen rinteessä. Osa röykkiöistä on sorakuopan partaalla ja osaksi sortuneita. Pääosa ryhmän haudoista on Rekilän kylän maalla, muutama Kuuttilan maalla. Yksi hauta on tutkittu (no 8) ja yksi on Pukinmäen etelärinteellä (Pukinmäki I). Edellinen on kansainvaellusaikainen, jälkimmäinen mahdollisesti merovingiaikaa. Tutkimattomat haudat ovat läpimitaltaan 6-16 metrin välillä, useissa on iso silmäkivi. Useimpia on pengottu.
Vuonna 2007 Tervajoen osayleiskaava-alueen inventoinnin yhteydessä löytyi alueelta koekuopista myös asuinpaikkalöytöjä; tummanharmaata likamaakerrosta sekä palanutta luuta ja savea. Mitä ilmeisemmin paikalla on asuinpaikka ainakin röykkiöiden 8 ja 9 välisellä alueella, tasanteella. |
| metsakeskus.942010016 |
905 |
Alhonmäki-Pahamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
250000.00000000 |
6998230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010016 |
Kohde sijaitsee Rekilän ja Savilahden/kirkonkylän mailla, luode-kaakkosuuntaisen Alho-nimisen viljelysaukean itäreunalla, loivalla länsi-lounaisrinteellä, kivikkoisen matalan mäenlaen alapuolella. Alueelta tunnetaan 12 hautaröykkiöitä sekä asuinpaikkajäänteitä neljästä kohdasta röykkiöiden lähialueilta (inventointi 1997, tielinjasuunnitelmaan liittyen). Hautaröykkiöistä on tutkittu kaksi vuonna 1939 ja rippeet yhdestä haudasta vuonna 1917. Löydöt ovat kansainvaellus- ja merovinkiaikaa. Hiekanotossa on välialueista osa tuhoutunut; yksittäin löytyneet esineet, mm. B-tyypin miekka ja pyöreälakinen kilvenkupura viitannevat myöhäismerovinkiaikaiseen hautaan/polttokalmistoon.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja kohteen röykkiöiden kuvaukset ja paikkatiedot on lisätty alakohteisiin. Pääkoordinaatti osoittaa vuonna 1904 Hackmanin tutkimaa röykkiötä alueen keskiosassa. |
| metsakeskus.942010016 |
905 |
Alhonmäki-Pahamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
250000.00000000 |
6998230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010016 |
Kohde sijaitsee Rekilän ja Savilahden/kirkonkylän mailla, luode-kaakkosuuntaisen Alho-nimisen viljelysaukean itäreunalla, loivalla länsi-lounaisrinteellä, kivikkoisen matalan mäenlaen alapuolella. Alueelta tunnetaan 12 hautaröykkiöitä sekä asuinpaikkajäänteitä neljästä kohdasta röykkiöiden lähialueilta (inventointi 1997, tielinjasuunnitelmaan liittyen). Hautaröykkiöistä on tutkittu kaksi vuonna 1939 ja rippeet yhdestä haudasta vuonna 1917. Löydöt ovat kansainvaellus- ja merovinkiaikaa. Hiekanotossa on välialueista osa tuhoutunut; yksittäin löytyneet esineet, mm. B-tyypin miekka ja pyöreälakinen kilvenkupura viitannevat myöhäismerovinkiaikaiseen hautaan/polttokalmistoon.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja kohteen röykkiöiden kuvaukset ja paikkatiedot on lisätty alakohteisiin. Pääkoordinaatti osoittaa vuonna 1904 Hackmanin tutkimaa röykkiötä alueen keskiosassa. |
| metsakeskus.942010016 |
905 |
Alhonmäki-Pahamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
250000.00000000 |
6998230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010016 |
Kohde sijaitsee Rekilän ja Savilahden/kirkonkylän mailla, luode-kaakkosuuntaisen Alho-nimisen viljelysaukean itäreunalla, loivalla länsi-lounaisrinteellä, kivikkoisen matalan mäenlaen alapuolella. Alueelta tunnetaan 12 hautaröykkiöitä sekä asuinpaikkajäänteitä neljästä kohdasta röykkiöiden lähialueilta (inventointi 1997, tielinjasuunnitelmaan liittyen). Hautaröykkiöistä on tutkittu kaksi vuonna 1939 ja rippeet yhdestä haudasta vuonna 1917. Löydöt ovat kansainvaellus- ja merovinkiaikaa. Hiekanotossa on välialueista osa tuhoutunut; yksittäin löytyneet esineet, mm. B-tyypin miekka ja pyöreälakinen kilvenkupura viitannevat myöhäismerovinkiaikaiseen hautaan/polttokalmistoon.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja kohteen röykkiöiden kuvaukset ja paikkatiedot on lisätty alakohteisiin. Pääkoordinaatti osoittaa vuonna 1904 Hackmanin tutkimaa röykkiötä alueen keskiosassa. |
| metsakeskus.942010016 |
905 |
Alhonmäki-Pahamäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
250000.00000000 |
6998230.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010016 |
Kohde sijaitsee Rekilän ja Savilahden/kirkonkylän mailla, luode-kaakkosuuntaisen Alho-nimisen viljelysaukean itäreunalla, loivalla länsi-lounaisrinteellä, kivikkoisen matalan mäenlaen alapuolella. Alueelta tunnetaan 12 hautaröykkiöitä sekä asuinpaikkajäänteitä neljästä kohdasta röykkiöiden lähialueilta (inventointi 1997, tielinjasuunnitelmaan liittyen). Hautaröykkiöistä on tutkittu kaksi vuonna 1939 ja rippeet yhdestä haudasta vuonna 1917. Löydöt ovat kansainvaellus- ja merovinkiaikaa. Hiekanotossa on välialueista osa tuhoutunut; yksittäin löytyneet esineet, mm. B-tyypin miekka ja pyöreälakinen kilvenkupura viitannevat myöhäismerovinkiaikaiseen hautaan/polttokalmistoon.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja kohteen röykkiöiden kuvaukset ja paikkatiedot on lisätty alakohteisiin. Pääkoordinaatti osoittaa vuonna 1904 Hackmanin tutkimaa röykkiötä alueen keskiosassa. |
| metsakeskus.942010021 |
905 |
Tervajoen ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27014 |
253322.22500000 |
6994159.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010021 |
Laajalla alueella mäillä ja rinteillä, tonttimailla asutuksen keskellä on ainakin 103 rautakautista hautaröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on selvärajaisia, suuria ja maastossa helposti havaittavia, osa on myöhemmän asutuksen rikkomia. Osa röykkiöistä on pieniä, matalia ja metsän ja muun kasvillisuuden vuoksi vaikeasti havaittavia. Röykkiöiden välialueilta on todettu useita rautakautisia asuinpaikkoja. Kohteella on 10 erilliskohdetta (ks. erilliskohteet lista), röykkiöitä on seuraavilla paikoilla: Aittomäki, Karpinmäki, Koppelonmäki, Laukkamäki, Höysälänmäki, Peltoisenmäki, Pajuperkiönmäki ja Uikonmäki. Röykkiöistä 29 on tutkittu 1900-luvun alussa, eniten tutkittu on Pajuperkiönmäki. Hautaröykkiöt ajoittuvat vanhemmalta roomalaiselta rautakaudelta kansainvaellusaikaan.
Museoviraston koekaivausryhmä kartoitti Tervajoen ryhmän röykkiöt vuonna 2002. Vuoden 2007 Petro Pesonen löysi kaavainventoinnissa merkkejä asuinpaikoista. Röykkiöt on listattu alakohteisiin koekaivausryhmän merkintöjen mukaisesti, niissä on myös viittaukset vuoden 1896 Aspelinin numerointiin. |
| metsakeskus.942010021 |
905 |
Tervajoen ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27015 |
253322.22500000 |
6994159.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010021 |
Laajalla alueella mäillä ja rinteillä, tonttimailla asutuksen keskellä on ainakin 103 rautakautista hautaröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on selvärajaisia, suuria ja maastossa helposti havaittavia, osa on myöhemmän asutuksen rikkomia. Osa röykkiöistä on pieniä, matalia ja metsän ja muun kasvillisuuden vuoksi vaikeasti havaittavia. Röykkiöiden välialueilta on todettu useita rautakautisia asuinpaikkoja. Kohteella on 10 erilliskohdetta (ks. erilliskohteet lista), röykkiöitä on seuraavilla paikoilla: Aittomäki, Karpinmäki, Koppelonmäki, Laukkamäki, Höysälänmäki, Peltoisenmäki, Pajuperkiönmäki ja Uikonmäki. Röykkiöistä 29 on tutkittu 1900-luvun alussa, eniten tutkittu on Pajuperkiönmäki. Hautaröykkiöt ajoittuvat vanhemmalta roomalaiselta rautakaudelta kansainvaellusaikaan.
Museoviraston koekaivausryhmä kartoitti Tervajoen ryhmän röykkiöt vuonna 2002. Vuoden 2007 Petro Pesonen löysi kaavainventoinnissa merkkejä asuinpaikoista. Röykkiöt on listattu alakohteisiin koekaivausryhmän merkintöjen mukaisesti, niissä on myös viittaukset vuoden 1896 Aspelinin numerointiin. |
| metsakeskus.942010021 |
905 |
Tervajoen ryhmä |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
253322.22500000 |
6994159.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010021 |
Laajalla alueella mäillä ja rinteillä, tonttimailla asutuksen keskellä on ainakin 103 rautakautista hautaröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on selvärajaisia, suuria ja maastossa helposti havaittavia, osa on myöhemmän asutuksen rikkomia. Osa röykkiöistä on pieniä, matalia ja metsän ja muun kasvillisuuden vuoksi vaikeasti havaittavia. Röykkiöiden välialueilta on todettu useita rautakautisia asuinpaikkoja. Kohteella on 10 erilliskohdetta (ks. erilliskohteet lista), röykkiöitä on seuraavilla paikoilla: Aittomäki, Karpinmäki, Koppelonmäki, Laukkamäki, Höysälänmäki, Peltoisenmäki, Pajuperkiönmäki ja Uikonmäki. Röykkiöistä 29 on tutkittu 1900-luvun alussa, eniten tutkittu on Pajuperkiönmäki. Hautaröykkiöt ajoittuvat vanhemmalta roomalaiselta rautakaudelta kansainvaellusaikaan.
Museoviraston koekaivausryhmä kartoitti Tervajoen ryhmän röykkiöt vuonna 2002. Vuoden 2007 Petro Pesonen löysi kaavainventoinnissa merkkejä asuinpaikoista. Röykkiöt on listattu alakohteisiin koekaivausryhmän merkintöjen mukaisesti, niissä on myös viittaukset vuoden 1896 Aspelinin numerointiin. |
| metsakeskus.942010021 |
905 |
Tervajoen ryhmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27014 |
253322.22500000 |
6994159.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010021 |
Laajalla alueella mäillä ja rinteillä, tonttimailla asutuksen keskellä on ainakin 103 rautakautista hautaröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on selvärajaisia, suuria ja maastossa helposti havaittavia, osa on myöhemmän asutuksen rikkomia. Osa röykkiöistä on pieniä, matalia ja metsän ja muun kasvillisuuden vuoksi vaikeasti havaittavia. Röykkiöiden välialueilta on todettu useita rautakautisia asuinpaikkoja. Kohteella on 10 erilliskohdetta (ks. erilliskohteet lista), röykkiöitä on seuraavilla paikoilla: Aittomäki, Karpinmäki, Koppelonmäki, Laukkamäki, Höysälänmäki, Peltoisenmäki, Pajuperkiönmäki ja Uikonmäki. Röykkiöistä 29 on tutkittu 1900-luvun alussa, eniten tutkittu on Pajuperkiönmäki. Hautaröykkiöt ajoittuvat vanhemmalta roomalaiselta rautakaudelta kansainvaellusaikaan.
Museoviraston koekaivausryhmä kartoitti Tervajoen ryhmän röykkiöt vuonna 2002. Vuoden 2007 Petro Pesonen löysi kaavainventoinnissa merkkejä asuinpaikoista. Röykkiöt on listattu alakohteisiin koekaivausryhmän merkintöjen mukaisesti, niissä on myös viittaukset vuoden 1896 Aspelinin numerointiin. |
| metsakeskus.942010021 |
905 |
Tervajoen ryhmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27015 |
253322.22500000 |
6994159.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010021 |
Laajalla alueella mäillä ja rinteillä, tonttimailla asutuksen keskellä on ainakin 103 rautakautista hautaröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on selvärajaisia, suuria ja maastossa helposti havaittavia, osa on myöhemmän asutuksen rikkomia. Osa röykkiöistä on pieniä, matalia ja metsän ja muun kasvillisuuden vuoksi vaikeasti havaittavia. Röykkiöiden välialueilta on todettu useita rautakautisia asuinpaikkoja. Kohteella on 10 erilliskohdetta (ks. erilliskohteet lista), röykkiöitä on seuraavilla paikoilla: Aittomäki, Karpinmäki, Koppelonmäki, Laukkamäki, Höysälänmäki, Peltoisenmäki, Pajuperkiönmäki ja Uikonmäki. Röykkiöistä 29 on tutkittu 1900-luvun alussa, eniten tutkittu on Pajuperkiönmäki. Hautaröykkiöt ajoittuvat vanhemmalta roomalaiselta rautakaudelta kansainvaellusaikaan.
Museoviraston koekaivausryhmä kartoitti Tervajoen ryhmän röykkiöt vuonna 2002. Vuoden 2007 Petro Pesonen löysi kaavainventoinnissa merkkejä asuinpaikoista. Röykkiöt on listattu alakohteisiin koekaivausryhmän merkintöjen mukaisesti, niissä on myös viittaukset vuoden 1896 Aspelinin numerointiin. |
| metsakeskus.942010021 |
905 |
Tervajoen ryhmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
253322.22500000 |
6994159.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010021 |
Laajalla alueella mäillä ja rinteillä, tonttimailla asutuksen keskellä on ainakin 103 rautakautista hautaröykkiötä. Suurin osa röykkiöistä on selvärajaisia, suuria ja maastossa helposti havaittavia, osa on myöhemmän asutuksen rikkomia. Osa röykkiöistä on pieniä, matalia ja metsän ja muun kasvillisuuden vuoksi vaikeasti havaittavia. Röykkiöiden välialueilta on todettu useita rautakautisia asuinpaikkoja. Kohteella on 10 erilliskohdetta (ks. erilliskohteet lista), röykkiöitä on seuraavilla paikoilla: Aittomäki, Karpinmäki, Koppelonmäki, Laukkamäki, Höysälänmäki, Peltoisenmäki, Pajuperkiönmäki ja Uikonmäki. Röykkiöistä 29 on tutkittu 1900-luvun alussa, eniten tutkittu on Pajuperkiönmäki. Hautaröykkiöt ajoittuvat vanhemmalta roomalaiselta rautakaudelta kansainvaellusaikaan.
Museoviraston koekaivausryhmä kartoitti Tervajoen ryhmän röykkiöt vuonna 2002. Vuoden 2007 Petro Pesonen löysi kaavainventoinnissa merkkejä asuinpaikoista. Röykkiöt on listattu alakohteisiin koekaivausryhmän merkintöjen mukaisesti, niissä on myös viittaukset vuoden 1896 Aspelinin numerointiin. |
| metsakeskus.942010022 |
905 |
Kellomäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
254197.87000000 |
6994177.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010022 |
Kellomäen röykkiöalue sijaitsee Tervajoen ryhmänä tunnetun laajan röykkiö- ja asuinpaikka-alueen itäpuolella, Kellomäen pohjoisosassa. Alueella on todettu epälukuinen määrä kiviröykkiöitä, joista Aspelinin luettelossa ovat numerot 121-124. Sittemmin Jacob Tegengren havaitsi yhden röykkiön lisää. Vuoden 2003 kartoituksessa ja 2004-2005 kartoituksissa mäellä on havaittu muutamia epämääräisiä röykkiöitä lisää. Samoin vuoden 2007 inventoinnissa todettiin yksi ennestään tuntematon mahdollinen kiviröykkiö. Lisäksi mäellä havaittiin merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta röykkiöiden välisellä alueella. |
| metsakeskus.942010022 |
905 |
Kellomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
254197.87000000 |
6994177.99300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010022 |
Kellomäen röykkiöalue sijaitsee Tervajoen ryhmänä tunnetun laajan röykkiö- ja asuinpaikka-alueen itäpuolella, Kellomäen pohjoisosassa. Alueella on todettu epälukuinen määrä kiviröykkiöitä, joista Aspelinin luettelossa ovat numerot 121-124. Sittemmin Jacob Tegengren havaitsi yhden röykkiön lisää. Vuoden 2003 kartoituksessa ja 2004-2005 kartoituksissa mäellä on havaittu muutamia epämääräisiä röykkiöitä lisää. Samoin vuoden 2007 inventoinnissa todettiin yksi ennestään tuntematon mahdollinen kiviröykkiö. Lisäksi mäellä havaittiin merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta röykkiöiden välisellä alueella. |
| metsakeskus.942010023 |
905 |
Linnanpelto S |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
249807.00000000 |
6996131.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010023 |
Vähänkyrön lounaisosassa, Laihian rajan tuntumassa, Linnanpellon röykkiöistä (942 01 0015) noin 150 m etelään, pitkänomaisella mäellä on kolme tutkimatonta, suurta hautaröykkiötä, läpimitaltaan noin 10 metriä. Kaikkia kolmea on pengottu. Nämä röykkiöt ovat jo Aspelinin vuoden 1896 inventoinnissa mukana (nrot 1-3).
Näistä noin 200 metriä länteen on yksi noin 8 x 10 metrin laajuinen röykkiö, joka on tutkimaton ja pengottu (röykkiö 3a). Tästä röykkiöstä noin 30 metriä länteen lähellä tietä on yksi pienempi röykkiö (röykkiö 3b) ja tien pohjoispuolella vielä yksi röykkiö, jossa on isoja kiviä ja se on muodoltaa epäselvä (röykkiö 3c). Näitä ei ole mainittu Aspelinin inventoinnissa.
Alueen maaperä on moreenia ja harjanteet ovat melko lohkareisia. Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa jolloin alue kasvoi varttunutta kuusikkoa. Röykkiöt olivat paikoin puuston, pensaikon ja ruohikon peitossa. Linnanpellon ja Linnanpelto S muodostavat kuitenkin hienon kokonaisuuden ja sopisi hyvin käyntikohteeksi. Vuoden 2012 inventoinnissa röykkiöt paikannettiin gps-laitteella ja ne lisättiin alakohteiksi. |
| metsakeskus.942010024 |
905 |
Sikainmäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
254666.65500000 |
7000363.50700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010024 |
Kohde sijaitsee Selkämäen kylässä, Kyrönjoen itärannalla, vastapäätä kirkonkylää, Kirstinmäen SKL 9 röykkiöalueen koillispuolella ja Laskumäen SKL 7 röykkiöalueen luoteispuolella. Pellolla olevan viljelemättömän saarekkeen koilliskärjessä on kalliolla kolme pientä röykkiötä.
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Paikka kasvaa tiheää sekametsää ja on melko kostea maaperältään. Yhtään röykkiötä kohteesta ei löytynyt, kuvaus vastaa läheisen Laskumäen kohteen kuvausta. Kyseessä on mahdollisesti virheellinen tieto Laskumäen ja Sikamäen kohteet on viety kahteen kertaan kartalle eri paikkoihin. |
| metsakeskus.942010025 |
905 |
Vihalaismäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
254672.68800000 |
6992807.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010025 |
Pieniä röykkiöitä kahdessa eri ryhmässä metsäisellä mäellä. Röykkiöt ovat maastossa varsin vaikeasti havaittavia. |
| metsakeskus.942010026 |
905 |
Juustokydönmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
254238.85400000 |
6993441.29100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010026 |
Matalalla metsäisellä mäellä on noin 180 x 120 m alalla, tilustien molemmin puolin, pieniä ja keskikokoisia röykkiöitä, joiden läpimitta on noin 2-5 metriä.
Vuonna 2007 Tervajoen osayleiskaava-alueen inventoinnin yhteydessä paikalle tehtiin muutamia koepistoja, joista ei kuitenkaan löytynyt mitään. Röykkiöiden välillä oleva tasanne on kuitenkin potentiaalinen rautakautiselle asuinpaikalle. |
| metsakeskus.942010028 |
905 |
Haavistonmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
251868.78000000 |
7000746.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010028 |
Haavistonmäellä - Keteisenmäen eteläosassa on 1800-luvulla löytynyt eri yhteyksissä pelloista rautakautisia löytöjä. Tarkemmat löytöpaikat eivät ole tiedossa, mahdollisesti kysymys on ollut harvakivisestä polttokenttäkalmistosta. Mäen eteläreunassa tien sivussa on havaittu palaneita luunsiruja ja palanutta maata. Paikalla ei ole tehty tutkimuksia. Esineistö on merovinki- ja viikinkiajan taitteesta. |
| metsakeskus.942010028 |
905 |
Haavistonmäki |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27018 |
251868.78000000 |
7000746.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010028 |
Haavistonmäellä - Keteisenmäen eteläosassa on 1800-luvulla löytynyt eri yhteyksissä pelloista rautakautisia löytöjä. Tarkemmat löytöpaikat eivät ole tiedossa, mahdollisesti kysymys on ollut harvakivisestä polttokenttäkalmistosta. Mäen eteläreunassa tien sivussa on havaittu palaneita luunsiruja ja palanutta maata. Paikalla ei ole tehty tutkimuksia. Esineistö on merovinki- ja viikinkiajan taitteesta. |
| metsakeskus.942010029 |
905 |
Muurivuori |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
247843.00000000 |
7006264.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010029 |
Kyrönjoen pohjoispuolella, Muurivuoren luoteispäässä, tienristeyksen eteläpuolella, soranottoalueen sisällä, vesoittuneiden kuoppien vieressä, ison maakiven länsi-lounaispuolella on matala hajoitettu röykkiön jäännös, jossa on näkyvillä myös punaisia hiekkakivilaattoja. Niitä kerrotaan viedyn paikalta talojen pihoille. Röykkiön läpimitta nykyisellään on noin 5-6 metriä; se on kaivettu keskeltä pohjasoraan asti.
Kohde tarkastettin vuoden 2012 inventoinnissa, mutta sitä ei voitu lohkareisessa maastossa tunnistaa. Selviä röykkiörakenteita ei kuitenkaan havaittu.
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan mäen korkeimmalla kohdalla on suorakulmainen painanne, jonka koko on noin 3 x 2 metriä. Painanteen reunoilla sijaitsee muita kiviä suuremmat reunakivet ja sen koillispuolella sijaitsee suurehko maakivi. Painanteen koko mahdolliset ympärysvallit mukaan luettuna on maksimissaan 6 x 5 m. Painanteen päällä kasvaa sammalta eikä siinä havaittu hiekkakiviä. Tämä painanne on mahdollisesti ihmisentekemä, mutta selkeänä rakenteena sitä ei voida pitää. Koordinaattien (GPS mittaus) N = 7 006 267 ja E = 247 840 kohdalla on havaittavissa varhaismetallikautiselta vaikuttava raunio, joka sopii Miettisen (1985) kuvaukseen. Matkaa tilustielle kohteelta on noin 50 m ja Kotkankalliontielle noin 50 m. Röykkiö sijaitsee kallion päällä ja sen koko on 5 m (itä – länsi) x 3 m (pohjoinen - etelä). Röykkiö sijaitsee yhden maakiven eteläpuolella ja toisen kaakkois- ja itäpuolella. Paikalla maasto viettää kohti etelää.
Nykyisin kohteen lähistöllä sijainneet entiset hiekanottoalueet ovat kasvaneet umpeen. |
| metsakeskus.942010030 |
905 |
Mänty-Kaitaja |
10007 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
251542.00000000 |
7008613.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010030 |
Kohde sijaitsee kunnan luoteisosassa, Mullolan kyläryhmästä runsas 1 km itään, Kaitajanojan/Mullosbäckenin pohjoispuolella. Aiempien tietojen mukaan "metsäsaarekkeessa, pohjois-eteläsuuntaisen pitkän viljelyaukean länsireunalla on kolme kiviröykkiötä. Röykkiöiden koot ovat 11 x 7 m, 12 x 7 m ja 11 x 7,5 m. Ei tutkittu."
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa. Röykkiöiden todettiin olevan todennäköisesti raivausröykkiöitä, joiden kivet ovat peräisin viereisiltä pelloilta. Tähän viittaa myös röykkiöiden melko alhainen sijainti, 12 metriä merenpinnan yläpuolella. Röykkiöt ovat melko epämääräisiä kooltaan ja sijaitsevat noin 70 metrin matkalla pellon laidalla tai sen tuntumassa. |
| metsakeskus.942010031 |
905 |
Köhkerö |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
254383.00000000 |
6992196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.942010031 |
Kohde sijaitsee noin kolme kilometriä Tervajoelta etelään, Pihlajamäen itäosassa, Köhkerö -nimisen peltoalueen eteläpuoleisella mäenharjanteella. Aiempien tietojen mukaan alueella on 12 pientä röykkiötä, joista osa on koottu isojen kivien viereen. (Miettinen 1997).
Kohde tarkastettiin vuoden 2012 inventoinnissa ja kohteesta löytyi kaksi pientä, mutta selvää röykkiötä ja joitakin epämääräisiä kiveyksiä. Alueella voi olla niitä muutama enemmänkin. Todennäköisesti kysymys on historiallisen ajan raivausröykkiöistä. |
| metsakeskus.943010001 |
848 |
Lösönlahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
687258.00500000 |
6903380.23400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.943010001 |
Asuinpaikka sijaitsee Sääperijärven länsipuolella, Sallilan tilan lounaispuolella olevalla pellolla, Lösönlahden rannasta noin 500 m päässä. Vuoden 2004 inventoinnissa pelto oli nurmella, joten havaintoja maaperästä tai muinaisjäännöksestä ei voitu tehdä.
Kaikki Sääperin ympäristön tunnetut muinaisjäännökset sijaitsevat 70–75 m korkeudella meren pinnasta. On aivan ilmeistä, että Sääperin pinta on kivikautisen asutuksen aikana ollut 5–10 metriä nykyistä korkeammalla. |
| metsakeskus.943010002 |
848 |
Patsola Kalmanloso |
10002 |
12002 |
13028 |
11006 |
27000 |
684660.06300000 |
6901501.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.943010002 |
Ortodoksinen kalmisto ja tsasounan paikka sijaitsevat Peijonniemi-Patsola -maantien varrella, tien pohjoispuolella, Jänisjoesta noin 150 m pohjoiseen, Patsolankosken kohdalla. Viljelysmaalla on kaksi saareketta, joista toisessa on perimätiedon mukaan ollut kalmisto ja toisessa tsasouna. Kesän 2004 inventoinnissa kohde paikallistettiin suunnilleen koordinaattien perusteella. Maastossa havaittavia merkkejä ei kohteessa ole havaittavissa. Ilmeisesti kalmiston päälle on istutettu kuusikkoa. |
| metsakeskus.943010003 |
848 |
Uusikylä Seppälä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
687946.74500000 |
6899701.71800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.943010003 |
Mahdollinen historiallisen ajan asuinpaikka sijaitsee Jänisjoen mutkassa, viljelyspellolla, joesta noin 50 - 100 m päässä. Jänisjoen penkat ovat monin paikoin jyrkät, mutta asuinpaikka-alueella pelto viettää loivasti etelään ja kaakkoon jokea kohti. Kohteelta on löytynyt karjalaista keramiikkaa. Paikalta on löytynyt myös pyyntikulttuurin asuinpaikkaan viittava löytö, kvartsi-iskos. |
| metsakeskus.943010004 |
848 |
Kenraalin hauta |
10002 |
12006 |
13000 |
11006 |
27000 |
693680.38500000 |
6912922.41700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.943010004 |
Kenraalin hautana tunnettu kohde sijaitsee Ison ja Pienen Lökölammen välisellä kapealla kannakkeelle, Pienen Lökölammen luoteispuolella, lammelle melko jyrkästi viettävän rinteen yläosassa. Viistossa rinteessä on 6 m pitkä ja 3,3 m leveä rivirakennelma, jonka keskellä on pitkänomainen 1,5 m pitkä ja noin 0,5 m syvä kuopanne. Alueella on lisäksi 2,8 x 1,25 x 0,25 m sekä 1,5 x 1,5 x 0,3 m kooltaan olevat pitkänomaiset kiviröykkiöt.
Ensiksi mainittu kiviröykkiöistä sijaitsee Kenraalin hautana tunnetusta kohteesta rinteessä muutama metri alempana ja viimeksi mainittu noin 2 m päässä samalla korkeudella rinnettä. Lampien välisellä kannaksella vanhimmat havupuut ovat kaksisataa vuotta vanhoja. Alueella kasvaa poikkeuksellisesti myös jaloja lehtipuita ja villiruusua. Kannaksen korkeimmalla kohdalla on vanha polun pohja. Kenraalin haudasta kerrotaan Värtsilän Kenraalinkylän saaneen nimensä.
Perimätiedon mukaan kivikummun kohdalle on haudattu ruotsalaisten ja venäläisten välisessä taistelussa kuolettavasti haavoittunut venäläinen kenraali. Kiviröykkiön keskelle kaivetun pitkänomaisen kuopanteen kerrotaan syntyneen viime vuosikymmenten aikana siitä, kun jotkut ovat kaivaneet hautaa löytääkseen venäläiselle kenraalille mahdollisesti kuuluneita kultahampaita. Alueella kasvavien jalojen lehtipuiden ja ruusujen kerrotaan olevan peräisin haudalle aikoinaan muistoksi tuoduista istutuksista. |
| metsakeskus.944000001 |
946 |
Storberget |
10001 |
12016 |
13172 |
11006 |
27000 |
261719.80700000 |
7005730.37800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944000001 |
Rejpeltin Storbergetin luoteisreunalla, kalliorinteen alapuolella, suunnilleen viljelysten tasossa, kivikossa on suurehkon maakiven vieressä pienempiä kiviä, joiden on sanottu muodostavan uunin. Lehtien alla oli näkyvissä isohkoja kappaleita kuonaa. |
| metsakeskus.944010001 |
946 |
Brännisudd |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
265331.36900000 |
7001394.14000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010001 |
Brännesudd on jyrkkärinteinen, metsäinen kalliomäki Vöyrin ja Isonkyrön rajalla, Långvikmossen-suon itälaidalla. Rajasta noin 30 metriä luoteeseen, kallion laella Vöyrin puolella on röykkiö. Röykkiön mitat ovat 12x10 metriä, korkeus on 0,5 metriä. Röykkiötä on kaiveskeltu ja sen päällä kasvaa puita. Kalliolta on laaja näköala Långviksmossenin yli. |
| metsakeskus.944010002 |
946 |
Kråkholmshällan |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
265494.00000000 |
7002064.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010002 |
Röykkiö sijaitsee Vöyrin eteläosassa, Isonkyrön rajan lähellä. Kråkholmshällorna on jyrkkärinteinen kalliopaljastuma Lehmäjoki-Rekipelto kylätien lounaispuolella, lähellä kuntarajaa. Korkeimman kohdan lounaispuolella, länsirinteen päällä tasaisella kalliolla on röykkiön jäännökset: noin 4 metrin läpimittainen kivikehä, jonka keskusta on kivetön. Kivet on ilmeisesti heitelty keskeltä pois. Paikallisten kertoman mukaan läheiseltä Rösbackenilta on ennen sotia hävitetty kolme isoa kivikasaa.
Inv. 2022: Röykkiön todettiin olevan aiemman kuvauksen mukainen (1966). Röykkiö sijaitsee tasalakisen kalliopaljastuman päällä paikallisesti korkeimmalla maaston kohdalla, mutta sen lähiympäristössä on saman korkuisia kalliokumpareita ja harjanteita. Rösbackenilla hävitetyt isot kivikasat ovat mahdollisesti vuoden 1845 pitäjänkarttaan merkitty ”Jätte graf” kohteesta 100–150 m pohjoiseen. |
| metsakeskus.944010003 |
946 |
Navikmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
263911.93400000 |
7003454.30900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Vöyrin eteläosassa, Lehmäjoki-Rekipelto -tien lounaispuolella, jossa on korkeahko, tasalakinen kallio tieltä noin 50 metriä yli peltoaukean. Lakitasanteen koillisosassa on kolme selvästi erottuvaa röykkiötä.
a) pahasti hajoitettu, alkuperäinen läpimitta on noin 10 m. Jäljellä oleva osa on pieni ja matala.
b) a:sta noin 10 metrin päässä, hajoitettu.
c) a:sta noin 40 metrin päässä, loivalla itärinteellä. Röykkiö on hajoitettu, nykyinen läpimitta on 13 metriä ja korkeus 0,5 metriä. Keskustan raivatusta kuopasta näkyy, että ylimpänä on ohut kerros kiviä, alinna kalliopohjaan asti soraa.
Paikka tunnetaan myös nimellä Navettamäki. |
| metsakeskus.944010004 |
946 |
Ehrs |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
262461.52000000 |
7001643.02600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010004 |
Röykkiöt sijaitsevat Isonkyrön ja Vöyrin välisen maantien länsipuolella, Tulsarmuren-nimisen kallion itäkaakkoispuolella. Paikka on metsäinen moreeniselänne, jolla on Stenmans-niminen talo. Talosta noin 100-150 metriä kaakkoon metsikössä, sen lounaisreunassa on iso kivilatomus ja pieni röykkiö.
A) on monenkokoisista kivistä koottu ison siirtolohkareen kupeeseen. Tegengren on kuvannut ja kartoittanut latomuksen vuonna 1939. Löytönä oli pala rautakuonaa.
B) latomuksesta 40 m itäkaakkoon on louhikossa vaikeasti erottuva matala ja pieni röykkiö, muodoltaan pitkulainen tai nelikulmainen, 5x3,5 metriä. |
| metsakeskus.944010005 |
946 |
Höjsalträsk |
10002 |
12004 |
13041 |
11002 |
27000 |
269825.00000000 |
7006355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010005 |
Jätinkirkko sijaitsee Vöyrin kaakkoisosassa, Kaurajärvmossen-suon länsipuolella, Höjsalträsketistä noin 200 m etelään, laakean kalliopaljastuman laen itäreunalla harvassa metsässä. Kivilatomus muodostuu noin 6 metriä leveästä ja 0,5 m korkeasta kivivallista, tarhasta, jonka kokonaispituus noin 38 m ja leveys 20 m. Valli on koillis-lounais-suuntainen. Valleilla kasvaa mäntyä ja koivua. Maa keskellä on vähäkivistä hiekkaa, valleissa on paikoin hiukan kaivelujen jälkiä.
Samalla kalliolla jätinkirkosta noin 50 metriä etelään on myös hakkauksia kalliossa (Träskishällor 944010071).
Kallioon hakattujen riimujen löytymisen jälkeen myös jätinkirkkoa pengottiin ja ilmeisesti useita kertoja ja kajoaminen uutisoitiin.
Inv. 2022: Jätinkirkko oli 1966 tarkastukseen perustuvan aiemman kuvauksen mukainen, mutta sen sijaintia ja aluerajausta tarkennettiin. Vuoden 1969 peruskartassa (1333 12 - 2311 03) mäen laen jätinkirkko on merkitty vielä vierinkivikkona "Jättekast". |
| metsakeskus.944010006 |
946 |
Slögs/Nyhagabacken |
10007 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
259333.73300000 |
7013680.17600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010006 |
Röykkiöt ja kivikko sijaitsevat Vöyrin Lotlahden viljelysaukean itälaidalla, Lotlaxbäckenin itäpuolella, ahon ja metsän reunassa, louhikkomaastossa. Slögsin tilan asuinrakennuksesta 200 m luoteeseen on louhikossa 25 x 25 m laaja kivikko, luontainen "pirunpelto". Kivikossa on kaivelujen jälkiä ja röykkiöitä muistuttavia kivikasoja. Tegengren arvellut kivikkoa kalmistoksi, Hackman taas luonnonkivikoksi. Kivikon eteläpuolella on pari erillistä pientä kivikasaa, jotka Hackman tutki 1923. Kasat olivat löydöttömiä. |
| metsakeskus.944010007 |
946 |
Vörsträsket S |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
266723.00000000 |
7011725.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010007 |
Röykkiöt sijaitsevat Kalapääträsketin länsipuolella, kuivatun Vörsträsketin itärannalla, matalalla kalliokohoumalla tiestä noin 80 metriä pohjoiseen. Paikalla on kaksi röykkiötä 30 metrin päässä toisistaan.
A) täysin hajoitettu, kalliolla on jäljellä vain länsireunan lohkareita, muut kivet ovat kallion juurella. Röykkiönpohjan keskellä kasvaa puita.
B) noin 30 metrin päässä edellisestä hiukan ylempänä omalla kalliokohoumalla. Röykkiön läpimitta on 10 m ja korkeus 0,5 m, hyväkuntoinen. Röykkiön itäpuolella on isoja lohkareita, jotka eivät kuulu siihen. Kohde on nykytilassaan kivikkoon kasattu yöpymissuoja (viittauksella yöpymissuojaan tarkoitetaan ilmeisesti kuitenkin röykkiötä A, joka koostuisi näin 2021 inventoinnin rakenteista 3 ja 4).
Inv. 2021: Aiemmissa tiedoissa kuvattujen rakenteiden välissä on vielä yksi röykkiö (rakenne 2), jonka läpimitta on n. n. 10 m ja korkeus 0,5 m, päällä kasvaa kaksi mäntyä, kysymys lienee aiemmissa tiedoissa kuvatusta pohjoisemmasta röykkiöstä. Sen itäpuolelta mainitut isot lohkareet ja yöpymissuoja (rakenne 3) sijaitsevat röykkiöstä n. 50 m pohjoiseen. Kalliokoloon rakennetussa suojassa kasvaa vanha kuusi. Rakenteen yläpuolella kalliolla on kiviä, mahdollisesti peräisin hajotetusta röykkiöstä. Yöpymissuojan kaakkoispuolella on matala n. 3,5 m halkaisijaltaan oleva epämääräisempi röykkiö (rakenne 4). Itäpuolella kasvaa tiheää mäntytaimikkoa, kallioiden alueella röykkiöiden läheisyydessä kasvaa harvakseltaan varttuneitakin mäntyjä. |
| metsakeskus.944010008 |
946 |
Vörsträsket N |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266714.00000000 |
7012550.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010008 |
Röykkiöt sijaitsevat kuivatun Vörsträsketin eli Vörsmossenin itärannalla, ojitetun suon itäreunalla, Eiden-nimisen metsäalueen reunassa. Paikalla on kalliomaaston länsirinteellä olevalla tasanteella kaksi röykkiötä noin 20 metrin etäisyydellä toisistaan.
A) matala röykkiö, läpimitaltaan noin 8 m, itäreunalla on isoja kiviä, hyväkuntoinen.
B) 20 metrin päässä edellisestä, hiukan alempana rinteessä, läpimitta on 10 m, korkeus 0,5 m. Röykkiötä on keskeltä hiukan kaiveltu.
Noin 900 m etelään sijaitsee Vörsträsket S (944010007).
Inv. 2021: Kohde oli ennallaan. Röykkiöiden päällä kasvaa jonkin verran nuorta puustoa. Lähiympäristössä kasvaa eri rakenteista metsää, länsipuolella entisen järven alueella on hakkuuaukko. Röykkiöt sijaitsevat maastokartalle merkittyjen muinaisjäännösmerkkien kohdilla. |
| metsakeskus.944010009 |
946 |
Viskusbacken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
257354.53700000 |
7010720.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Latjinen peltoaukean pohjoispuolella, viljelysten ympäröimällä moreeniharjanteella, Lågpeltkankaalta Vöyrille veivän kylätien luoteispuolella. Mäellä on kaikkiaan 10 röykkiötä 350 metrin mittaisella matkalla. Osa on hyvin suuria, niiden läpimitta on jopa 18 metriä, pienimmät ovat läpimitaltaan noin 7-9 metriä. Röykkiöt sijaitsevat osaksi vaikeapääsyisessä vesaikossa ja useita on kaiveltu aikojen kuluessa. Kuusi röykkiötä on merkitty peruskarttaan, kolme mäen pohjoispäähän ja kolme eteläpäähän.
Alueen röykkiöistä on Jakob Tegengren tutkinut neljä vuosina 1929-1931. Ajoitettavat löydöt ovat kansainvaellusajan lopulta ja merovinkiajan alusta.
Röykkiöalueen eteläpäästä noin 90 metriä etelään sijaistee kohde Viskusbacken 2 (944010036), yksittäinen röykkiö. |
| metsakeskus.944010009 |
946 |
Viskusbacken 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
257354.53700000 |
7010720.35900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Latjinen peltoaukean pohjoispuolella, viljelysten ympäröimällä moreeniharjanteella, Lågpeltkankaalta Vöyrille veivän kylätien luoteispuolella. Mäellä on kaikkiaan 10 röykkiötä 350 metrin mittaisella matkalla. Osa on hyvin suuria, niiden läpimitta on jopa 18 metriä, pienimmät ovat läpimitaltaan noin 7-9 metriä. Röykkiöt sijaitsevat osaksi vaikeapääsyisessä vesaikossa ja useita on kaiveltu aikojen kuluessa. Kuusi röykkiötä on merkitty peruskarttaan, kolme mäen pohjoispäähän ja kolme eteläpäähän.
Alueen röykkiöistä on Jakob Tegengren tutkinut neljä vuosina 1929-1931. Ajoitettavat löydöt ovat kansainvaellusajan lopulta ja merovinkiajan alusta.
Röykkiöalueen eteläpäästä noin 90 metriä etelään sijaistee kohde Viskusbacken 2 (944010036), yksittäinen röykkiö. |
| metsakeskus.944010010 |
946 |
Kärknemossen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
257077.64800000 |
7010867.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010010 |
Röykkiö sijaitsee Latjinen peltoaukean (Kråkhagan) luoteisosan länsireunassa, Viskusbackenilta 200 metriä luoteeseen. Sekametsässä matalan louhikkomäen pohjoisrinteellä on röykkiö, joka on ison siirtolohkareen ympärille koottu. Sen kokonaisläpimitta on 10-11 m. Röykkiö on matala, keskuskiven eteläpuolelta hiukan kaiveltu. Sen päällä on vesaikkoa ja risuja, joten sitä on vaikea erottaa maastossa.
150 metriä koilliseen samalla rinteellä sijaitsee kaksi muuta röykkiötä, Kärknemossen 3 (944010011). |
| metsakeskus.944010011 |
946 |
Kärknemossen 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
257184.60900000 |
7010937.27100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010011 |
Röykkiöt sijaitsevat Latjinen viljelysaukean luoteisnurkassa, Kråkhagan länsireunalla, peltolahdekkeen pohjoissivulla, saarekkeella. Maasto on itäreunaltaan jyrkkärinteinen sekametsää kasvava moreenimäki, jonka etelärinteellä röykkiöt ovat. Paikalla on kaksi röykkiötä kylki kyljessä.
A) on koottu tasalakisen siirtolohkareen ympärille, läpimitta on 14 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiötä on kaiveltu jonkin verran, sen päällä kasvaa puita.
B) on edellisen eteläreunassa kiinni, läpimitta on 6 m, koottu lohkareista ja matala. Röykkiö on kasvillisuuden ja puiden peitossa. Röykkiötä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.944010012 |
946 |
Prästkulla |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
257463.49200000 |
7011132.19900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010012 |
Röykkiöt sijaitsevat Krokhagan eli Latjine-peltoaukean koillisreunalla, Käldamäen peltoalueelle vievän tien koillispuolella. Jyrkähkössä sorarinteessä on hiekkakuoppa, jonka kaakkoispuolella loivalla rinteellä on kolme röykkiötä. Maasto on harvaa sekametsää.
A) tasamaalla sorakuopan itäreunalla, läpimitaltaan 12 m, korkeudeltaan 0,5 m. Röykkiötä on keskeltä kaiveltu ja sen päällä kasvaa puita.
B) mäen juurella, peltojen tasossa. Matala röykkiö, jonka läpimitta on 12 m. Sitä on keskeltä kaiveltu ja se on kasvillisuuden peittämä.
C) mäen laella jyrkän etelärinteen yläpuolella, läpimitaltaan 14 m, korkeudeltaan 0,5-1 m. Röykkiö on keskeltä ja länsipuoliskosta syvälle kaivettu. Sen päällä kasvaa puita. Röykkiöitä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.944010013 |
946 |
Käldamäki |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
257143.61700000 |
7011712.96700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010013 |
Västerbacken ja Grötkärrshällorna -mäkien välisestä solasta, pitkänomaisen ja kapean peltoaukean itälaidalta löytyi vuonna 1935 ojitettaessa savikerroksesta ihmisluita, jotka kuuluvat ilmeisesti rautakautiseen uhripaikkaan tai suokalmistoon. Löytöjä oli valtaojan ja sen länsireunassa olevan ison kiven väliltä, maanviljelystien länsipuolelta. Paikalla tehtiin ojituksen yhteydessä pienialainen tutkimus. Ihmisluiden lisäksi löytyi ohut pronssirengas (ei ajoitettavissa) ja liistekatiskan jäänteitä. Vastaavanlainen löytö on tunnettu Isokyrön Leväluhdan uhrilähde tai suokalmisto. |
| metsakeskus.944010014 |
946 |
Brinkhällorna 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
257176.59600000 |
7014779.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010014 |
Lotlahden viljelysaukean länsipuolella olevan Brinkhällorna-kallioalueen eteläreunassa, loivalla etelärinteellä, voimalinjan kaakkoispuolella on noin 100 x 200 m kokoinen luonnonkivikko eli pirunpelto, joka on sammalen peittämä. Kivikon pinta on epätasainen ja siellä täällä on matalia kohoumia. Kentän eteläosassa on kuitenkin selvästi ladottu pitkä röykkiö (a) ja kolme muuta kiviladelmaa. Peruskartalla on kolme merkkiä, mahdollisesti röykkiöt a-c.
A) matala, mitoiltaan 20 x 4 m. Sen molemmissa päissä on isompi maakivi. Röykkiötä on sieltä täältä kaiveskeltu, pinta on sammaloitunut.
Röykkiöstä a noin 100 m itäkaakkoon suojaisessa kallioiden ympäröimässä maastokohdassa on kaksi tai kolme kivilatomusta.
B) ison lohkareen ympärillä on matala röykkiö, jonka läpimitta on 7 m.
C) edellisestä noin 20 m koilliseen on 12 x 8 m kokoinen laaja matala röykkiö.
D) c:sta 30-35 m etelään ison lohkareen ympärillä on pieniä kiviä maantasaisena ladelmana noin 2 m säteellä. Mahdollisesti röykkiö?
Inv. 2024:
Kroksbackenin alueella Brinkhällorna-nimisen kalliokohouman eteläpuolisella rinteellä laajalla kivirakka-alueella sijaitseva röykkiöalue. Kohde kasvaa nuorta mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on vahvaa varpukasvustoa ja sammalta.
Kohteelta tunnetaan yksi n. 20x4 metrin kokoinen pitkä röykkiö, sekä kolme matalaa latomusta. Tämän lisäksi maastokartalle on merkitty muinaisjäännöskohde alueen länsipäähän, josta ei etsinnöistä huolimatta havaittu ihmisen toimintaan viittavia rakenteita.
Pitkä röykkiö on maastosta selkeästi erottuva rakenne. Röykkiöön on kaivettu muutamia kuopanteita. Todennäköisesti nämä ovat myöhemmin rakennettuja rakkakuoppia. Kohteen todettiin olevan ennallaan.
Pitkästä röykkiöstä noin 100 metriä itäkaakkoon Siiriäisen (1966) kuvauksen mukaiselta paikalta havaittiin yksi hyvin laakea, halkaisijaltaan noin 8 metrinen ja vain noin 20 senttimetriä ympäristönsä yläpuolelle kohoava latomus. Latomuksella on selkeä keskuspainanne. Kyseessä voi olla mahdollisesti myös rakkakuoppa. Kohteen todettiin olevan ennallaan, mutta kahta muuta vuoden 1966 tarkastuksessa dokumentoitua kivirakennetta ei havaittu.
Huomioitavaa: Sijaintikorkeuden perusteella hautaröykkiöksi tulkitun kohteen ajoitus voi olla pronssikautinen, mutta pitkänmallinen kiviröykkiökohde voi olla käyttötarkoitukseltaan myös muu kuin muinaishauta ja ajoitukseltaan mahdollisesti moniperiodinen. Kohteen luonteen selvittäminen saattaa vaatia kaivaustutkimuksia. |
| metsakeskus.944010014 |
946 |
Brinkhällorna 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
257176.59600000 |
7014779.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010014 |
Lotlahden viljelysaukean länsipuolella olevan Brinkhällorna-kallioalueen eteläreunassa, loivalla etelärinteellä, voimalinjan kaakkoispuolella on noin 100 x 200 m kokoinen luonnonkivikko eli pirunpelto, joka on sammalen peittämä. Kivikon pinta on epätasainen ja siellä täällä on matalia kohoumia. Kentän eteläosassa on kuitenkin selvästi ladottu pitkä röykkiö (a) ja kolme muuta kiviladelmaa. Peruskartalla on kolme merkkiä, mahdollisesti röykkiöt a-c.
A) matala, mitoiltaan 20 x 4 m. Sen molemmissa päissä on isompi maakivi. Röykkiötä on sieltä täältä kaiveskeltu, pinta on sammaloitunut.
Röykkiöstä a noin 100 m itäkaakkoon suojaisessa kallioiden ympäröimässä maastokohdassa on kaksi tai kolme kivilatomusta.
B) ison lohkareen ympärillä on matala röykkiö, jonka läpimitta on 7 m.
C) edellisestä noin 20 m koilliseen on 12 x 8 m kokoinen laaja matala röykkiö.
D) c:sta 30-35 m etelään ison lohkareen ympärillä on pieniä kiviä maantasaisena ladelmana noin 2 m säteellä. Mahdollisesti röykkiö?
Inv. 2024:
Kroksbackenin alueella Brinkhällorna-nimisen kalliokohouman eteläpuolisella rinteellä laajalla kivirakka-alueella sijaitseva röykkiöalue. Kohde kasvaa nuorta mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on vahvaa varpukasvustoa ja sammalta.
Kohteelta tunnetaan yksi n. 20x4 metrin kokoinen pitkä röykkiö, sekä kolme matalaa latomusta. Tämän lisäksi maastokartalle on merkitty muinaisjäännöskohde alueen länsipäähän, josta ei etsinnöistä huolimatta havaittu ihmisen toimintaan viittavia rakenteita.
Pitkä röykkiö on maastosta selkeästi erottuva rakenne. Röykkiöön on kaivettu muutamia kuopanteita. Todennäköisesti nämä ovat myöhemmin rakennettuja rakkakuoppia. Kohteen todettiin olevan ennallaan.
Pitkästä röykkiöstä noin 100 metriä itäkaakkoon Siiriäisen (1966) kuvauksen mukaiselta paikalta havaittiin yksi hyvin laakea, halkaisijaltaan noin 8 metrinen ja vain noin 20 senttimetriä ympäristönsä yläpuolelle kohoava latomus. Latomuksella on selkeä keskuspainanne. Kyseessä voi olla mahdollisesti myös rakkakuoppa. Kohteen todettiin olevan ennallaan, mutta kahta muuta vuoden 1966 tarkastuksessa dokumentoitua kivirakennetta ei havaittu.
Huomioitavaa: Sijaintikorkeuden perusteella hautaröykkiöksi tulkitun kohteen ajoitus voi olla pronssikautinen, mutta pitkänmallinen kiviröykkiökohde voi olla käyttötarkoitukseltaan myös muu kuin muinaishauta ja ajoitukseltaan mahdollisesti moniperiodinen. Kohteen luonteen selvittäminen saattaa vaatia kaivaustutkimuksia. |
| metsakeskus.944010014 |
946 |
Brinkhällorna 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11028 |
27000 |
257176.59600000 |
7014779.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010014 |
Lotlahden viljelysaukean länsipuolella olevan Brinkhällorna-kallioalueen eteläreunassa, loivalla etelärinteellä, voimalinjan kaakkoispuolella on noin 100 x 200 m kokoinen luonnonkivikko eli pirunpelto, joka on sammalen peittämä. Kivikon pinta on epätasainen ja siellä täällä on matalia kohoumia. Kentän eteläosassa on kuitenkin selvästi ladottu pitkä röykkiö (a) ja kolme muuta kiviladelmaa. Peruskartalla on kolme merkkiä, mahdollisesti röykkiöt a-c.
A) matala, mitoiltaan 20 x 4 m. Sen molemmissa päissä on isompi maakivi. Röykkiötä on sieltä täältä kaiveskeltu, pinta on sammaloitunut.
Röykkiöstä a noin 100 m itäkaakkoon suojaisessa kallioiden ympäröimässä maastokohdassa on kaksi tai kolme kivilatomusta.
B) ison lohkareen ympärillä on matala röykkiö, jonka läpimitta on 7 m.
C) edellisestä noin 20 m koilliseen on 12 x 8 m kokoinen laaja matala röykkiö.
D) c:sta 30-35 m etelään ison lohkareen ympärillä on pieniä kiviä maantasaisena ladelmana noin 2 m säteellä. Mahdollisesti röykkiö?
Inv. 2024:
Kroksbackenin alueella Brinkhällorna-nimisen kalliokohouman eteläpuolisella rinteellä laajalla kivirakka-alueella sijaitseva röykkiöalue. Kohde kasvaa nuorta mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on vahvaa varpukasvustoa ja sammalta.
Kohteelta tunnetaan yksi n. 20x4 metrin kokoinen pitkä röykkiö, sekä kolme matalaa latomusta. Tämän lisäksi maastokartalle on merkitty muinaisjäännöskohde alueen länsipäähän, josta ei etsinnöistä huolimatta havaittu ihmisen toimintaan viittavia rakenteita.
Pitkä röykkiö on maastosta selkeästi erottuva rakenne. Röykkiöön on kaivettu muutamia kuopanteita. Todennäköisesti nämä ovat myöhemmin rakennettuja rakkakuoppia. Kohteen todettiin olevan ennallaan.
Pitkästä röykkiöstä noin 100 metriä itäkaakkoon Siiriäisen (1966) kuvauksen mukaiselta paikalta havaittiin yksi hyvin laakea, halkaisijaltaan noin 8 metrinen ja vain noin 20 senttimetriä ympäristönsä yläpuolelle kohoava latomus. Latomuksella on selkeä keskuspainanne. Kyseessä voi olla mahdollisesti myös rakkakuoppa. Kohteen todettiin olevan ennallaan, mutta kahta muuta vuoden 1966 tarkastuksessa dokumentoitua kivirakennetta ei havaittu.
Huomioitavaa: Sijaintikorkeuden perusteella hautaröykkiöksi tulkitun kohteen ajoitus voi olla pronssikautinen, mutta pitkänmallinen kiviröykkiökohde voi olla käyttötarkoitukseltaan myös muu kuin muinaishauta ja ajoitukseltaan mahdollisesti moniperiodinen. Kohteen luonteen selvittäminen saattaa vaatia kaivaustutkimuksia. |
| metsakeskus.944010014 |
946 |
Brinkhällorna 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
257176.59600000 |
7014779.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010014 |
Lotlahden viljelysaukean länsipuolella olevan Brinkhällorna-kallioalueen eteläreunassa, loivalla etelärinteellä, voimalinjan kaakkoispuolella on noin 100 x 200 m kokoinen luonnonkivikko eli pirunpelto, joka on sammalen peittämä. Kivikon pinta on epätasainen ja siellä täällä on matalia kohoumia. Kentän eteläosassa on kuitenkin selvästi ladottu pitkä röykkiö (a) ja kolme muuta kiviladelmaa. Peruskartalla on kolme merkkiä, mahdollisesti röykkiöt a-c.
A) matala, mitoiltaan 20 x 4 m. Sen molemmissa päissä on isompi maakivi. Röykkiötä on sieltä täältä kaiveskeltu, pinta on sammaloitunut.
Röykkiöstä a noin 100 m itäkaakkoon suojaisessa kallioiden ympäröimässä maastokohdassa on kaksi tai kolme kivilatomusta.
B) ison lohkareen ympärillä on matala röykkiö, jonka läpimitta on 7 m.
C) edellisestä noin 20 m koilliseen on 12 x 8 m kokoinen laaja matala röykkiö.
D) c:sta 30-35 m etelään ison lohkareen ympärillä on pieniä kiviä maantasaisena ladelmana noin 2 m säteellä. Mahdollisesti röykkiö?
Inv. 2024:
Kroksbackenin alueella Brinkhällorna-nimisen kalliokohouman eteläpuolisella rinteellä laajalla kivirakka-alueella sijaitseva röykkiöalue. Kohde kasvaa nuorta mäntymetsää ja aluskasvillisuutena on vahvaa varpukasvustoa ja sammalta.
Kohteelta tunnetaan yksi n. 20x4 metrin kokoinen pitkä röykkiö, sekä kolme matalaa latomusta. Tämän lisäksi maastokartalle on merkitty muinaisjäännöskohde alueen länsipäähän, josta ei etsinnöistä huolimatta havaittu ihmisen toimintaan viittavia rakenteita.
Pitkä röykkiö on maastosta selkeästi erottuva rakenne. Röykkiöön on kaivettu muutamia kuopanteita. Todennäköisesti nämä ovat myöhemmin rakennettuja rakkakuoppia. Kohteen todettiin olevan ennallaan.
Pitkästä röykkiöstä noin 100 metriä itäkaakkoon Siiriäisen (1966) kuvauksen mukaiselta paikalta havaittiin yksi hyvin laakea, halkaisijaltaan noin 8 metrinen ja vain noin 20 senttimetriä ympäristönsä yläpuolelle kohoava latomus. Latomuksella on selkeä keskuspainanne. Kyseessä voi olla mahdollisesti myös rakkakuoppa. Kohteen todettiin olevan ennallaan, mutta kahta muuta vuoden 1966 tarkastuksessa dokumentoitua kivirakennetta ei havaittu.
Huomioitavaa: Sijaintikorkeuden perusteella hautaröykkiöksi tulkitun kohteen ajoitus voi olla pronssikautinen, mutta pitkänmallinen kiviröykkiökohde voi olla käyttötarkoitukseltaan myös muu kuin muinaishauta ja ajoitukseltaan mahdollisesti moniperiodinen. Kohteen luonteen selvittäminen saattaa vaatia kaivaustutkimuksia. |
| metsakeskus.944010015 |
946 |
Källbacka |
10007 |
12004 |
13000 |
11006 |
27000 |
257729.00000000 |
7015361.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010015 |
Röykkiöt sijaitsevat Lotlaxin Storträsketin eteläpuolella, sekametsässä voimalinjan kaakkoispuolella, matalan louhikkorinteen loivalla kaakkoisrinteellä. Röykkiöt ovat Jakob Tegengrenin mainitsemia ja röykkiöitä oli hänen tietojensa mukaan 51 kpl neljän hehtaarin alueella. Hän mainitsee myös kaksi ryssänuunia ja tuomarinympyrän. Näitä ei kuitenkaan löytynyt vuoden 1966 tarkastuksessa. Paikalta löytyi vain 10 pientä ja matalaa kivikasaa, joista kaksi on epävarmaa ladelmaa. Kivikasojen alapuolella maasto on soista, mahdollisesti vanhaa peltoa. Kivikasat voivat olla myös viljelysraunioita. Röykkiöiden läpimitta on 7-1 metrin välillä. Aluetta ei ole tarkasti kartoitettu. Peruskartalla on yksi muinaisjäännösmerkki.
Inv. 2024: Kroksbackenilla voimalinjan ja Krooksin vanhan talotontin välisellä alueella etelään viettävällä kivikkoisella soiseen maastoon rajautuvalla rinteellä sijaitsevia kivirakenteita. Vuoden 1966 tarkastuksen perusteella rinteellä olisi kymmenkunta matalaa pyöreää ja pitkänomaista kiviladelmaa, joita oli jo tuolloin epäilty peltoraunioiksi.
Maastokartalle ja muinaisjäännösrekisteriin merkityltä (7015408 / 257724) alueelta ei kuitenkaan löydetty 2024 mitään kivilatomuksiin viittaavaa. Alue oli lohkareista ja vaikeakulkuista rinnettä ja täysin soveltumatonta niin röykkiölle kuin viljelysmaaksikin. Alempaa rinteen juurelta havaittiin noin 15 metrin mittainen siististi ladottu kiviaita, joka rajasi vanhan viljelysmaan muokkaamattomasta metsämaasta. Kiviaidan lounaispuolella viljelymaalla todettiin lisäksi yksi selkeä vanha noin 6x2 metrin kokoinen ja noin 80 senttimetriä korkea peltokiviraunio. Löydetyt rakenteet kuuluvat ehkä vuonna 1966 havaittuihin jäänteisiin. Tarkastuksessa ei havaittu enempää rakenteita, mutta niitä on saatettu viime vuosikymmeninä hävittää, sillä viereinen talo on edelleen asuttu asuttu.
Vuonna 1966 todetut rakenteet liittyvät todennäköisesti Krooksin talon asutustoimintaan. Talo on merkitty vuoden 1945 pitäjänkarttaan (1845b), missä kohteen alueelle on merkitty puronvarren niittyä (aukea ja sen läheisiä aiempia ulkorakennuksia näkyy myös vuoden 1945 ilmakuvassa). Vuoden 1911 uusjakokartassa (Stenius 1911), alue ja sen eteläpuolella oleva suo on merkitty niittypalstoiksi. |
| metsakeskus.944010017 |
946 |
Svartkärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
256195.00000000 |
7013781.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010017 |
Röykkiöt sijaitsevat Svartkärr-nimisen laajan peltoaukean kaakkoispuolella, Storkärret- peltoaukean itälaidalla, pelloille johtavalta maanviljelystieltä erkanevan kärrytien päässä. Maasto on sekametsää matalan kalliopaljastuman laella, jossa on neljä röykkiötä tai sellaisen pohjaa.
A) Röykkiö näkyy kärrytielle. Sen läpimitta on 12 m ja kork 0,5 m. Sen päällä kasvaa puita ja sitä on kaiveltu.
B) läpimitta 6 m, matala. Lohkareista ladottu ja kuusen peitossa.
C) kuten B
D) vain reunakiviä jäljellä, alkuperäinen läpimitta on ollut 7 m. Röykkiön päällä kasvaa puita.
Inv. 2021: Vain pohjoisin röykkiö1 on jäljellä, ja se oli ennallaan edelliseen inventointiin nähden. Muista röykkiöistä ei ole jäljellä selkeästi hahmotettavia rakenteita. Säilyneen röykkiön keskustassa kasvaa varttuneita puita, muutoin puusto on poistettu alueelta, katajaa on jonkin verran, tuhoutuneiden rakenteiden päällä on runsas heinäkasvusto.
Muuta: Aluerajaus kattaa tuhoutuneiden röykkiöiden 2-4 alueen. |
| metsakeskus.944010019 |
946 |
Kvivlainträsket N |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
254276.77100000 |
7012717.55300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Maksamaan rajalta noin 1,2 km kaakkoon, Kvivlainträsketistä 270 m luoteeseen, metsässä matalalla moreenimäellä, sen etelärinteessä. Paikalla on 5 pientä kivikasaa, joiden läpimitta on 5-2 m. Ne ovat matalia, osa on isojen maakivien vierellä ja välissä. Tegengren mainitsee todennäköisesti samalta paikalta 16 hautaröykkiötä, mutta vuoden 1966 tarkastuksessa löytyi vain 5 epämääräistä kivikasaa.
2019: Kvivlainsträsketistä 290 m luoteeseen kivikkoisen kankaan etelälaidalla. Alueen puusto on tiheää nuorta talousmetsää. Röykkiö 1 koostuu toisiinsa n. 90° kulmassa olevista n. 5 m pitkistä ja yli 1 metrin levyisistä ”aitamaisista” röykkiöstä, kompakti rakenne sijaitsee kahden kookkaan maakiven vieressä. Röykkiö 2 on n. 2 m halkaisijaltaan, n. 30 cm korkea ja muodoltaan pyöreähkö. Röykkiö 3 sijaitsee isojen maakivien vieressä, se on n. 2 m halkaisijaltaan, n. 40 cm korkea, muodoltaan rakenne on epämääräinen ja kivet eivät vaikuta huolellisesti ladotulta. Jokaisen rakenteen pintaa peittää sammal ja varpukasvillisuus. Lähiympäristön maaperää on metsätöissä muokattu voimakkaasti, joten rakenteita on voinut tuhoutua. Nuoren tiheän puuston ja lähihistoriassa tapahtuneen maanmuokkauksen takia kaikkia muodostelmia ei mahdollisesti havaittu. |
| metsakeskus.944010020 |
946 |
Kvivlainträsket S |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
254154.81500000 |
7012276.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010020 |
Röykkiöt sijaitsevat Kvivlainträsketin länsipuolella, noin 100 m länteen järven rannalta, louhikkoisen itärinteen yläosassa. Maasto on ryteikköistä sekametsää.
A) hajoitettu, alkuperäinen läpimitta on ollut 6-8 m, iso matala silmäkivi.
B) a:sta noin 20 m päässä. Röykkiön läpimitta on 4 m ja korkeus 0,5 m. Sen eteläreunassa on iso matala lohkare, joka voi olla rikotun röykkiön alkuperäinen silmäkivi.
Tarkastuksessa vuonna 1981 nähtiin paremmin säilyneen röykkiön A kivien joukossa jonkinverran punaisia hiekkakivilaakoja. Jommasta kummasta röykkiöstä on mahdollisesti peräisin pronssisormus KM 7892:1.
2019:
A. Aiemmissa tiedoissa mainitun röykkiö A:n kohdalta tai sen lähiympäristöstä ei löytynyt merkkejä hajonneesta röykkiöstä. Myös A:n kohdekoordinaatit sijaitsevat vuoden 1970 peruskartalle merkityllä rajalinjalla sekä nykyisellä rajalla. Vid röse A och i dess närhet hittades inga tecken på ett skingrat röse. Även objektkoordinaterna för A ligger på rålinjen på grundkartan från 1970 och den nuvarande gränsen.
B? Kvivlainträsketin länsipuolella, noin 60 m länteen lammesta, louhikkoisen itärinteen yläosassa. Maasto on ryteikköistä sekametsää. Paikalla havaittiin yksi röykkiö. Se sijaitsee muinaisjäännösrekisterin kohdekoordinaateista n. 70 m etelään. Röykkiö on n. 5 x 2,5 metrin kokoinen ja 50 cm korkea, keskellä on iso kuoppa. Röykkiö sijaitsee vuoden 1970 peruskartalle merkittyjen rajalinjojen risteämiskohdassa sekä nykyisellä kiinteistörajalla. Röykkiön pohjoispäässä on nykyisinkin vanha rajakivi. Mahdollisesti nyt havaittu röykkiö on aiempien tietojen röykkiö B. |
| metsakeskus.944010021 |
946 |
Vörsholmen S |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266810.74900000 |
7009673.81600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010021 |
Röykkiöt sijaitsevat Vöyrin itäosassa, Vöyri-Alahärmä tien pohjoispuolella 300 metriä Vörsmossenin lounaisosassa, moreenisaarekkeella. Paikalla on havaittu tarkastuksessa 1966 vain kaksi röykkiötä, vaikka Tegengrenin ilmoituksen mukaan niitä pitäisi olla kahdeksan.
A) kehämäinen, läpimitaltaan noin 10 m, ison lohkareen länsipuolella. Röykkiö on pohjaan kaiveltu ja sen päällä kasvaa puita.
B) saman harjanteen itäpäässä, 20 metriä röykkiö a:sta. Röykkiö on pitkänomainen, mitoiltaan 7 x 4 m ja matala. Sitäkin on keskeltä kaiveltu. |
| metsakeskus.944010022 |
946 |
Kiviloomi |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
265451.29500000 |
7008676.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010022 |
Röykkiö sijaitsee Vöyri-Alahärmä tien eteläpuolella, Staversån valtaojan tai puron uoman eteläpuolella, peltoaukean itäreunalla. Maasto on moreenimaata matalan kalliopaljastuman länsirinteellä, noin 2 m pellon pintaa ylempänä. Paikalla on röykkiö, jonka läpimitta on 12 m, korkeus n 0,5 m ja keskellä on iso lohkare. Röykkiötä on kaiveltu. |
| metsakeskus.944010023 |
946 |
Zakris |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267012.00000000 |
7008825.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010023 |
Röykkiöt sijaitsevat Vöyri-Alahärmä tien eteläpuolella 270 metriä, viljelysaukean itäreunalla ja Kråkbergetin itärinteellä. Niiden alapuolella on suota. Paikalla on kallioalueen itäreunalla kaksi röykkiötä, jotka Anna-Liisa Hirviluoto on tarkastanut vuonna 1964.
Kysymyksessä on Jakob Tegengrenin mainitsema ryhmä (Tegengrenin luettelossa Lomby n:ot 153-156), jonka röykkiöistä hän tutki vuonna 1934 kaksi (nrot 153 ja 156).
Inv. 2022: Paikalla havaittiin kolme röykkiötä. On mahdollista, että Hirviluodon vuoden 1964 tarkastuksen numerointi ei tarkoita samoja maastokohteita kuin numeron 1 osalta. Hirviluodon numerot 2 ja 3 saattavat tarkoittaa tässä yhdeksi röykkiöksi tulkittua röykkiötä 3, ja tässä numerolla 2 esitetty todennäköisesti puuttuu Hirviluodolta.
Huomioitavaa: Tegengren ei suorittanut vuoden 1934 tutkimuksia tällä paikalla, vaan kohteella 944010024 Kylkis, jonne Tegengrenin valokuvat ovat paikallistettavissa. |
| metsakeskus.944010024 |
946 |
Kylkis |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267312.00000000 |
7008625.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010024 |
Röykkiöt sijaitsevat Vöyri-Alahärmä tien eteläpuolella noin 300 m, pienen louhikkomäen koillisrinteen päällä. Maasto on tiheää sekametsää. Mäellä on kaksi röykkiötä noin 15 m päässä toisistaan.
A) siirtolohkareen pohjoispuolella, läpimitaltaan noin 10 m ja matala. Keskeltä hiukan kaiveltu ja vahvan sammaleen peitossa.
B) ylempänä rinteen päällä, läpimitaltaan noin 5 m ja matala, kivien joukossa on pari isoa lohkaretta.
Inv. 2022. Kallioharjanteen alueella todettiin neljä kiviröykkiötä, joille annetiin tunnukset a – d etelästä alkaen. Röykkiöt sijaitsevat mäen luoteispäässä ja koillisrinteellä. Mäen laen lounaisreunalle havaittiin pienellä alueella hyvää hiekkamaata. Koska paikka olisi sopiva asuinpaikaksi, tehtiin sinne kolme koekuoppaa. Mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa niissä ei havaittu. 1966 havaittu röykkiö A on tulkittu kahdeksi erilliseksi röykkiöksi c ja d. Röykkiö B on todennäköisesti röykkiö a, mutta röykkiö b on jäänyt havaitsematta vuonna 1966.
Muuta: Kohteen 944010023 Zakris tarkastuksessa havaittiin, että tieto Tegengrenin siellä vuonna 1934 suorittamista kaivauksista ei pidä paikkaansa (röykkiöt 153-156), vaan kaivauskertomuksen kuvien todettiin esittävän kohteen Kylkis röykkiötä d (kaivettu röykkiö 153) ja röykkiötä a (156). Röykkiö c on ilmeisesti vuoden 1934 röykkiö 154, koska Tegengren ilmoitti sen sijaitsevan röykkiön 153 vieressä. |
| metsakeskus.944010025 |
946 |
Storäng |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266896.00000000 |
7007577.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010025 |
Röykkiö sijaitsee Vöyri-Härmä tien eteläpuolella, noin 1,5 km tieltä, pohjois-etelä-suuntaisen viljelysaukean itäreunalla, Lillvörsån itäpuolella louhikkomäen huipulla. Mäellä on sekametsässä röykkiö, jonka läpimitta on 12 m. Röykkiö on matala, ison siirtolohkareen reunassa ja toinen lohkare röykkiön silmäkivenä. Röykkiötä on keskeltä hiukan kaiveltu.
Inv. 2022: Muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen kivirykelmä moreenimäen korkeimmalla kohdalla. Suurimpien, läpimitaltaan n. 2-metristen lohkareiden lisäksi rakenteessa on useita noin 1 m läpimittaisia lohkareita. Näiden lisäksi runsaasti 10–50 cm läpimittaisia kiviä. Rakenne ei ole tasalakinen tai kumpumainen – esim. suurimman lohkareen kyljessä on noin metrin syvyinen kuopanne. On todennäköistä, että kyseessä ei ole ihmisen tekemä rakenne, vaan jäiden mäen laelle muinoin puskema kivikko.
Huomioitavaa: 2022 tarkastuksen perusteella ei ehkä muinaisjäännös. |
| metsakeskus.944010026 |
946 |
Lillhagabacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
263771.98000000 |
7006402.12000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010026 |
Röykkiö sijaitsee Lillhagabackenilla Rekipellon kylästä noin 1 km koilliseen ja Vöyrinjoesta noin 200 m pohjoiseen. Mäellä maantien pohjoispuolella, 100 m tieltä, loivassa pohjoisrinteessä on hautaröykkiö. Röykkiön koko on 8 x 6 m ja se on matala. Mäessä on on käytöstä jäänyt sorakuoppa, jonka eteläreunalla röykkiö on. Maasto on tiheää sekametsää. |
| metsakeskus.944010028 |
946 |
Sarhaga |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
256332.95200000 |
7009074.02000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010028 |
Röykkiöt sijaitsevat Vöyrinjoen viljelysaukean länsiosassa, Hirvsalin vainioiden länsipuolella, Sarhaga-nimisen kallioalueen itäpuolella noin 30 m pellon reunasta. Maasto on sekametsää kaakkoon viettävällä harjanteen kaakkoisrinteellä.
a) pohjoisempi röykkiö on pitkänomainen, isoista lohkareista tehty. Sen lounaisreunassa on kiviaidan tapainen rakennelma. Röykkiön koko on 18 x 14 m ja korkeus n 1-1,5 m. Röykiötä on keskeltä kaiveltu useasta kohdasta.
b) eteläisempi sijaitsee erillisellä kohoumalla edellisestä 50 m kaakkoon. Röykkiö on pyöreä, läpimitaltaan 16 m ja korkeudeltaan 0,5-1 m. Röykkiö on sammaloitunut ja risujen peitossa. Sitäkin on kaiveltu keskeltä. |
| metsakeskus.944010029 |
946 |
Sandbacka-Lågpeld |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
256773.77900000 |
7009348.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010029 |
Röykkiöt sijaitsevat Lågpeltin viljelysaukean länsiosassa matalalla luode-kaakko suuntaisella soraharjanteella liittyen samaan hietakankaaseen, jolla on myös Lågpeltkankaan kalmisto. Maantien ja sen koillispuolella olevan sorakuopan välillä on kolme röykkiötä. Ne sijaitsevat metsikössä, sorakuopan eteläreunalla osaksi kuoppaan sortuneena. Röykkiöt on tutkittu 1919, jolloin paikalla jo oli sorakuoppa.
50 metriä röykkiöiden itäpuolella, tien ja kuopan välillä on avoin kumpare, jolla Tegengren tutki myös ympyränmuotoisia kivilatomuksia, mahdollisia asunnonpohjia. Kumpareen mitat ovat 14x12 metriä. Kumpare kasvaa ruohoa, pinnalle näkyy joitakin kiviä. |
| metsakeskus.944010030 |
946 |
Hirvsal-Sarsviden |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
256351.94700000 |
7009347.91300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010030 |
Röykkiöt sijaitsevat Lågpeltin peltoaukean länsireunalla, metsässä kallioisella moreenimäellä. Mäellä on runsaan 100 m matkalla neljä komeaa hautaröykkiötä. Kaikki röykkiöt ovat metsässä vesakossa risujen ja kasvillisuuden peitossa. Röykkiötä ei ole tutkittu.
A) eteläisin, läpimitta on 12 m ja korkeus on 1 m, keskellä on iso silmäkivi.
B) pyöreä, läpimitta on 17 m ja korkeus on 1-1,5 m. Röykkiö on rakennettu isommista kivistä kuin röykkiö A.
C) mäen korkeimmalla kohdalla, läpimitaltaan 14 m ja korkeudeltaan 0,5-1 m. Koottu ison siirtolohkareen ympärille.
D) pyöreä, läpimitaltaan 14 m ja korkeudeltaan 0,5-1 m, keskeltä kuopalla. |
| metsakeskus.944010031 |
946 |
Lågpeltkangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
256575.85400000 |
7009587.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010031 |
Röykkiöt sijaitsevat Lågpeltin viljelysaukean länsireunalla, Vaasa-Vöyri tien eteläpuolella, aivan tien vierellä, kangasmetsäsaarekkeessa viljelysten keskellä. Saareke on Högbergetin korkean moreenimäen kaakkoispää. Tasaisella alueella kankaan laella harvassa männikössä on 5 röykkiötä ja ainakin 25 matalaa latomusta, mahdollisesti myös polttokenttäkalmisto. Ympäröivillä peltorinteillä on runsaasti savitiivistettä, mikä viitannee asuinpaikkaan.
Latomuksista ja röykkiöistä pääosa on tutkittu vuosina 1920-1941, vain neljä niistä ja latomusten väliset alueet on tutkimatta. Latomukset on entistetty ja alue on varustettu info-taululla. Kalmisto ajoittuu kansainvaellus- ja merovingiaikaan |
| metsakeskus.944010031 |
946 |
Lågpeltkangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
256575.85400000 |
7009587.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010031 |
Röykkiöt sijaitsevat Lågpeltin viljelysaukean länsireunalla, Vaasa-Vöyri tien eteläpuolella, aivan tien vierellä, kangasmetsäsaarekkeessa viljelysten keskellä. Saareke on Högbergetin korkean moreenimäen kaakkoispää. Tasaisella alueella kankaan laella harvassa männikössä on 5 röykkiötä ja ainakin 25 matalaa latomusta, mahdollisesti myös polttokenttäkalmisto. Ympäröivillä peltorinteillä on runsaasti savitiivistettä, mikä viitannee asuinpaikkaan.
Latomuksista ja röykkiöistä pääosa on tutkittu vuosina 1920-1941, vain neljä niistä ja latomusten väliset alueet on tutkimatta. Latomukset on entistetty ja alue on varustettu info-taululla. Kalmisto ajoittuu kansainvaellus- ja merovingiaikaan |
| metsakeskus.944010031 |
946 |
Lågpeltkangas |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
256575.85400000 |
7009587.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010031 |
Röykkiöt sijaitsevat Lågpeltin viljelysaukean länsireunalla, Vaasa-Vöyri tien eteläpuolella, aivan tien vierellä, kangasmetsäsaarekkeessa viljelysten keskellä. Saareke on Högbergetin korkean moreenimäen kaakkoispää. Tasaisella alueella kankaan laella harvassa männikössä on 5 röykkiötä ja ainakin 25 matalaa latomusta, mahdollisesti myös polttokenttäkalmisto. Ympäröivillä peltorinteillä on runsaasti savitiivistettä, mikä viitannee asuinpaikkaan.
Latomuksista ja röykkiöistä pääosa on tutkittu vuosina 1920-1941, vain neljä niistä ja latomusten väliset alueet on tutkimatta. Latomukset on entistetty ja alue on varustettu info-taululla. Kalmisto ajoittuu kansainvaellus- ja merovingiaikaan |
| metsakeskus.944010031 |
946 |
Lågpeltkangas |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
256575.85400000 |
7009587.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010031 |
Röykkiöt sijaitsevat Lågpeltin viljelysaukean länsireunalla, Vaasa-Vöyri tien eteläpuolella, aivan tien vierellä, kangasmetsäsaarekkeessa viljelysten keskellä. Saareke on Högbergetin korkean moreenimäen kaakkoispää. Tasaisella alueella kankaan laella harvassa männikössä on 5 röykkiötä ja ainakin 25 matalaa latomusta, mahdollisesti myös polttokenttäkalmisto. Ympäröivillä peltorinteillä on runsaasti savitiivistettä, mikä viitannee asuinpaikkaan.
Latomuksista ja röykkiöistä pääosa on tutkittu vuosina 1920-1941, vain neljä niistä ja latomusten väliset alueet on tutkimatta. Latomukset on entistetty ja alue on varustettu info-taululla. Kalmisto ajoittuu kansainvaellus- ja merovingiaikaan |
| metsakeskus.944010031 |
946 |
Lågpeltkangas |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27016 |
256575.85400000 |
7009587.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010031 |
Röykkiöt sijaitsevat Lågpeltin viljelysaukean länsireunalla, Vaasa-Vöyri tien eteläpuolella, aivan tien vierellä, kangasmetsäsaarekkeessa viljelysten keskellä. Saareke on Högbergetin korkean moreenimäen kaakkoispää. Tasaisella alueella kankaan laella harvassa männikössä on 5 röykkiötä ja ainakin 25 matalaa latomusta, mahdollisesti myös polttokenttäkalmisto. Ympäröivillä peltorinteillä on runsaasti savitiivistettä, mikä viitannee asuinpaikkaan.
Latomuksista ja röykkiöistä pääosa on tutkittu vuosina 1920-1941, vain neljä niistä ja latomusten väliset alueet on tutkimatta. Latomukset on entistetty ja alue on varustettu info-taululla. Kalmisto ajoittuu kansainvaellus- ja merovingiaikaan |
| metsakeskus.944010031 |
946 |
Lågpeltkangas |
10002 |
12002 |
13024 |
11033 |
27017 |
256575.85400000 |
7009587.81200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010031 |
Röykkiöt sijaitsevat Lågpeltin viljelysaukean länsireunalla, Vaasa-Vöyri tien eteläpuolella, aivan tien vierellä, kangasmetsäsaarekkeessa viljelysten keskellä. Saareke on Högbergetin korkean moreenimäen kaakkoispää. Tasaisella alueella kankaan laella harvassa männikössä on 5 röykkiötä ja ainakin 25 matalaa latomusta, mahdollisesti myös polttokenttäkalmisto. Ympäröivillä peltorinteillä on runsaasti savitiivistettä, mikä viitannee asuinpaikkaan.
Latomuksista ja röykkiöistä pääosa on tutkittu vuosina 1920-1941, vain neljä niistä ja latomusten väliset alueet on tutkimatta. Latomukset on entistetty ja alue on varustettu info-taululla. Kalmisto ajoittuu kansainvaellus- ja merovingiaikaan |
| metsakeskus.944010032 |
946 |
Vörsberg |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
256569.85800000 |
7009849.70700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010032 |
Röykkiö sijaitsee Latjinelidenille Lågpeltkankaalta Vaasa-Vöyri -tieltä koilliseen vievän kylätien länsipuolella matalalla moreenikumpareella. Tehtäessä mäen ylittävää metsäautotietä 1970-luvulla osa isosta hautaröykkiöstä on rikkoutunut. Jäljellä oleva osa on tutkittu vuonna 1979. Röykkiö lienee alkujaan ollut pyöreä, sen läpimitta on noin 8 m ja korkeus noin 0,5 m.
2019: Paikalla on epämääräistä kiveystä, minkä päällä kasvaa tiheää nuorta kuusikkoa, kohdalle on myös myöhemmin nosteltu isoja kiviä. Röykkiö lienee tuhoutunut. På platsen finns obestämda stenläggningar på vilka det växer ung tät granskog, vid objektet har även senare lagts stora stenar. Röset är sannolikt förstört. |
| metsakeskus.944010033 |
946 |
Latjineliden |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
256706.80300000 |
7009917.68600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010033 |
Röykkiöt sijaitsevat Latjinen viljelysaukean länsireunassa, Lågpeltkankaalta koilliseen. Lantjineliden on matala, tiheätä sekametsää kasvava moreenimäki Vöyrin kirkolle erkenevan kylätien länsipuolella, tien vieressä. Vuoden 1966 tarkastuksessa on todettu 14 röykkiötä. Tegengrenin mukaan röykkiötä olisi 19 mäen laella ja etelärinteellä. Röykkiöistä kuusi tutkittu. Röykkiöt ovat kasvillisuuden tiheästi peittämiä ja vaikeita havaita. Niiden läpimitta vaihtelee 14-6 metrin välillä, useissa on iso siirtolohkare keskellä.
Peruskartalla on yksi merkki. Erillinen röykkiö alueen pohjoispääsä on erotettu omaksi kohteekseen, Trekant (944010070). |
| metsakeskus.944010034 |
946 |
Norrbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
256815.75800000 |
7010439.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010034 |
Röykkiöt sijaitsevat moreeniharjanteella Latjinen viljelysaukean länsireunalla, vastapäätä Flackkullania. Mäen etelärinteen päällä on kaksi röykkiötä vierekkäin.
a) läpimitaltaan noin 12 m, keskellä on iso siirtolohkare.
b) edellisen pohjoisreunassa, läpimitaltaan 8 m ja matala. Röykkiö on täysin kasvillisuuden peitossa. |
| metsakeskus.944010035 |
946 |
Flackkullan |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
256999.68000000 |
7010251.54900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010035 |
Flackkullan on matala moreenisaareke Latjinen peltoaukean pohjoisosassa, Viskusbackenin eteläpuolella. Mäen loivalla etelärinteellä talon pihamaalla on ollut röykkiö, jonka päälle on kasattu maata ja tehty tasanne ja oleskeluterassi. Silmäkiveen on kiinnitetty lipputanko. Reunat on hävitetty ja eteläreunalla on kiviportaat. Röykkiön läpimitta ollut noin 10 m ja korkeus noin 2 m. Röykkiötä ei ole merkitty enää peruskarttaan. |
| metsakeskus.944010036 |
946 |
Viskusbacken 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
257206.59600000 |
7010533.44100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010036 |
Röykkiö sijaitsee Latjinen peltoaukean länsireunalla Viskusbackenilla, joka on louhikkoinen peltojen ympäröimä moreeniselänne. Selänteellä on paikoin näkyvissä avokalliota. Kyseessä on yksittäinen röykkiö on mäen eteläosassa, kalliopaljastuman itäreunalla metsässä. Röykkiö on 18 m läpimitaltaan ja 0,5-1 m korkea. Sen keskellä on useita isompia lohkareita. Röykkiön päällä kasvaa puita.
Mäen pohjoisosan röykkiöt (9 kpl) on lueteltu kohteessa Viskusbacken 1 (944010009). Välimatkaa näillä kahdella kohteella on noin 90 metriä.
|
| metsakeskus.944010037 |
946 |
Maggängskullen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
257405.52300000 |
7010294.53300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010037 |
Röykkiöt sijaitsevat Latjinen peltoaukean länsireunalla, aukean pohjoisosassa, Mustamäen länsipuolella. Peltojen keskellä olevan kolmiomaisen moreenimäen (Maggängskullen) kussakin kulmassa on röykkiö. Mäen länsireunan kaksi röykkiötä ovat kohde Maggängskullen 1.
a: röykkiö sijaitsee tasaisella kalliohyllyllä, ison siirtolohkareen ympärillä. Sen läpimitta on 12 m ja korkeus 0,5 m. Itä- ja eteläosan kivistä on tehty kiviaitaa.
b: röykkiö sijaitsee mäen luoteisnurkassa, rinteen päällä. Röykkiö on pyöreä, läpimitaltaan 16 m ja korkeultaan 2-2,5 m. Sen keskelltä on syvä kuoppa ja pinta on sammaloitunut.
Itäisin röykkiö on karttalehden 133309 puolella, kohde Maggängskullen 2 (944010040).
|
| metsakeskus.944010039 |
946 |
Mustamäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
257677.41100000 |
7009987.65700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010039 |
Paikka sijaitsee Latjinen peltoaukean koillispuolella, mäkisessä, louhikkoisessa ja pienien suopainanteiden kirjavoimassa maastossa, laajahkolla mäkialueella.
Noin 260x 280 m laajuisella alueella on 16 pääosaksi hyvin isoa hautaröykkiötä louhikoissa ja metsässä olevilla mäenkumpareilla. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee 18:sta kuuteen metriin. Osa niistä on selkeitä ja korkeita, osa tiheässä vesakossa vaikeasti nähtävissä, osa on vuorostaan isojen siirtolohkareiden vierellä. Yksi röykkiöistä on tutkittu, Hackman 1920 (K).
Komea röykkiöryhmä, joka ympäristön hoitotoimien jälkeen sopisi valtakunnalliseksi muinaisjäännöskohteeksi ja nähtävyydeksi. Sikala on rakennettu kalmiston välittömään läheisyyteen pyytämättä asiasta lausuntoa Museovirastolta (ks. Pentti Rislan tarkastuskertomus vuodelta 2004). |
| metsakeskus.944010040 |
946 |
Maggängskullen 2 |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
257532.46500000 |
7010362.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010040 |
Röykkiö sijaitsee Latjinen peltoaukean pohjoisosassa, kolmiomaisen Maggängskullenin itäisessä kärjessä. Saman mäen länsireunalla olevat röykkiöt on lueteltu toiseksi kohteeksi. Maggängskullen 2 röykkiö on metsäsaarekkeen koilliskärjessä. Sen läpimitta on 14 metriä ja korkeus 0,5-1 metriä. Röykkiön keskellä ja länsireunassa on isoja kiviä. Röykkiötä on kaiveltu jonkin verran ja sen päällä on puustoa.
Kohde Maggängskullen 1 sijaitsee noin 70 metriä länteen tästä röykkiöstä peruskarttalehden 133306 puolella (944010037).
|
| metsakeskus.944010041 |
946 |
Mustamäki N |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
257699.40200000 |
7010427.48100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010041 |
Röykkiö sijaitsee Latjinen ja Låtnen viljelysaukeiden välillä olevan Mustamäen moreenisaarekkeen luoteiskulmassa. Mustamäellä on suuri röykkiöryhmä mäen eteläosassa, joka on luokiteltu eri kohteeksi (944010039). Sen pohjoisimmasta röykkiöstä noin 600 m pohjoiseen sijaitsee yksittäinen hautaröykkiö matalalla louhikkoharjanteella. Röykkiön mitat ovat 10 x 12 m, korkeus 1-2 m, muodoltaan se on kekomainen. Se sijaitsee noin 3 m peltoa korkeammalla. Röykkiötä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.944010042 |
946 |
Kangas |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
257711.39800000 |
7009060.02700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010042 |
Latjinen peltoaukean ja Vöyri-Vaasa tien eteläpuolella on matala, louhikkoinen moreenin osaksi peittämä kalliopaljastuma, jonka länsi- ja pohjoisuolella metsässä on 6 hautaröykkiötä. Niiden läpimitta vaihtelee 12-8 metrin välillä ja useissa on soja maakiviä keskellä tai reunassa. Useimpia on myös kaiveltu. Röykkiöitä ei ole tutkittu. Paikasta on käytetty myös nimiä Kalmans- tai Stalmansberget. |
| metsakeskus.944010043 |
946 |
Nybo |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
258987.89000000 |
7009784.74700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010043 |
Röykkiö sijaitsee Mustamäeltä itään, Vaasan tien pohjoispuolella, pienen peltojen ympäröimän metsäalueen länsilaidalla, Miemoisten kylätien eteläpuolella noin 25 m tiestä. Hautaröykkiön läpimitta on 14 m ja korkeus on 0,5 m. Röykkitä on keskeltä kaiveltu ja kiviä on ladottu röykkiön päälle kiviaidan tapaiseksi rakennelmaksi. Röykkiötä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.944010044 |
946 |
Soldat-Stomparen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
257856.34600000 |
7008232.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010044 |
Bergby-Koskeby kylätien eteläpuolella, noin 1200 metriä Gulldyntistä (944010045) länsilounaaseen, peltoaukean pohjoisreunalla on ollut matala, maantasainen kiveys tai polttokenttäkalmisto. Maasto on loivaa etelärinnettä metsikkön eteläreunassa peltokohoumalla. Noin 10 x 5,5 metrin laajuinen kiveys on tutkittu vuonna 1939. Kalmiston kokonaislaajuus ei ole tiedossa, eikä sekään onko peltoalueella mahdollisesti tutkimattomia rippeitä jäljellä. Löytöjen perusteella paikalle on haudattu ehkä 2-3 sukupolven aikana kansainvaellusajan lopulla ja merovinkiajan alussa. Lähistöltä pellosta on löytynyt myös rautakuonaa ja savitiivistettä, jotka viitannevat rautakautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.944010044 |
946 |
Soldat-Stomparen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
257856.34600000 |
7008232.36100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010044 |
Bergby-Koskeby kylätien eteläpuolella, noin 1200 metriä Gulldyntistä (944010045) länsilounaaseen, peltoaukean pohjoisreunalla on ollut matala, maantasainen kiveys tai polttokenttäkalmisto. Maasto on loivaa etelärinnettä metsikkön eteläreunassa peltokohoumalla. Noin 10 x 5,5 metrin laajuinen kiveys on tutkittu vuonna 1939. Kalmiston kokonaislaajuus ei ole tiedossa, eikä sekään onko peltoalueella mahdollisesti tutkimattomia rippeitä jäljellä. Löytöjen perusteella paikalle on haudattu ehkä 2-3 sukupolven aikana kansainvaellusajan lopulla ja merovinkiajan alussa. Lähistöltä pellosta on löytynyt myös rautakuonaa ja savitiivistettä, jotka viitannevat rautakautiseen asuinpaikkaan. |
| metsakeskus.944010045 |
946 |
Gulldynt |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27016 |
259244.78600000 |
7008273.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010045 |
Kalmisto sijaitsee Vöyri-Vähäkyrö maantien pohjoispuolella, noin 1300 m Vöyrinjoesta länteen, matalahkolla viljelysten ympäröimällä moreenimäellä, jonka laella on louhikkoa. Nykyisin mäki ja siinä olevat vanhat soranottokuopat ovat puuston ja katajien peittämiä. Mäen laella on vuonna 1927 tutkittu hautaröykkiö ja polttokenttäkalmiston jäänteitä. Lisäksi on todettu asuinpaikkajäänteitä viljelysmaalla mäen länsi-luoteisreunalla.
Tutkimushistoriallisesti ja löytöjensä puolesta kyseessä on yksi Pohjanmaan merkittävimmistä kohteista. Nykyisessä kunnossaan vanhojen sorakuoppien rikkomana ja vesakoituneena kohteella ei kuitenkaan ole nähtävyysarvoa. Asuinpaikkajäänteiden laajuutta ei ole selvitetty, ja mäellä on mahdollisesti vähäisiä kalmiston rippeitä jäljellä. Varhaisimmat löydöt mäeltä ovat peräisin jo vuodelta 1849. Löydöissä on myös useita loistoesineitä, esimerkiksi germaanisella eläinornamentiikalla (tyyli I) koristettuja esineitä, pari kultasormusta ja bysanttilainen kultaraha. Löydöt kattavat ajan 500-luvulta 700-luvun alkuun. |
| metsakeskus.944010045 |
946 |
Gulldynt |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
259244.78600000 |
7008273.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010045 |
Kalmisto sijaitsee Vöyri-Vähäkyrö maantien pohjoispuolella, noin 1300 m Vöyrinjoesta länteen, matalahkolla viljelysten ympäröimällä moreenimäellä, jonka laella on louhikkoa. Nykyisin mäki ja siinä olevat vanhat soranottokuopat ovat puuston ja katajien peittämiä. Mäen laella on vuonna 1927 tutkittu hautaröykkiö ja polttokenttäkalmiston jäänteitä. Lisäksi on todettu asuinpaikkajäänteitä viljelysmaalla mäen länsi-luoteisreunalla.
Tutkimushistoriallisesti ja löytöjensä puolesta kyseessä on yksi Pohjanmaan merkittävimmistä kohteista. Nykyisessä kunnossaan vanhojen sorakuoppien rikkomana ja vesakoituneena kohteella ei kuitenkaan ole nähtävyysarvoa. Asuinpaikkajäänteiden laajuutta ei ole selvitetty, ja mäellä on mahdollisesti vähäisiä kalmiston rippeitä jäljellä. Varhaisimmat löydöt mäeltä ovat peräisin jo vuodelta 1849. Löydöissä on myös useita loistoesineitä, esimerkiksi germaanisella eläinornamentiikalla (tyyli I) koristettuja esineitä, pari kultasormusta ja bysanttilainen kultaraha. Löydöt kattavat ajan 500-luvulta 700-luvun alkuun. |
| metsakeskus.944010045 |
946 |
Gulldynt |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27016 |
259244.78600000 |
7008273.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010045 |
Kalmisto sijaitsee Vöyri-Vähäkyrö maantien pohjoispuolella, noin 1300 m Vöyrinjoesta länteen, matalahkolla viljelysten ympäröimällä moreenimäellä, jonka laella on louhikkoa. Nykyisin mäki ja siinä olevat vanhat soranottokuopat ovat puuston ja katajien peittämiä. Mäen laella on vuonna 1927 tutkittu hautaröykkiö ja polttokenttäkalmiston jäänteitä. Lisäksi on todettu asuinpaikkajäänteitä viljelysmaalla mäen länsi-luoteisreunalla.
Tutkimushistoriallisesti ja löytöjensä puolesta kyseessä on yksi Pohjanmaan merkittävimmistä kohteista. Nykyisessä kunnossaan vanhojen sorakuoppien rikkomana ja vesakoituneena kohteella ei kuitenkaan ole nähtävyysarvoa. Asuinpaikkajäänteiden laajuutta ei ole selvitetty, ja mäellä on mahdollisesti vähäisiä kalmiston rippeitä jäljellä. Varhaisimmat löydöt mäeltä ovat peräisin jo vuodelta 1849. Löydöissä on myös useita loistoesineitä, esimerkiksi germaanisella eläinornamentiikalla (tyyli I) koristettuja esineitä, pari kultasormusta ja bysanttilainen kultaraha. Löydöt kattavat ajan 500-luvulta 700-luvun alkuun. |
| metsakeskus.944010045 |
946 |
Gulldynt |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27017 |
259244.78600000 |
7008273.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010045 |
Kalmisto sijaitsee Vöyri-Vähäkyrö maantien pohjoispuolella, noin 1300 m Vöyrinjoesta länteen, matalahkolla viljelysten ympäröimällä moreenimäellä, jonka laella on louhikkoa. Nykyisin mäki ja siinä olevat vanhat soranottokuopat ovat puuston ja katajien peittämiä. Mäen laella on vuonna 1927 tutkittu hautaröykkiö ja polttokenttäkalmiston jäänteitä. Lisäksi on todettu asuinpaikkajäänteitä viljelysmaalla mäen länsi-luoteisreunalla.
Tutkimushistoriallisesti ja löytöjensä puolesta kyseessä on yksi Pohjanmaan merkittävimmistä kohteista. Nykyisessä kunnossaan vanhojen sorakuoppien rikkomana ja vesakoituneena kohteella ei kuitenkaan ole nähtävyysarvoa. Asuinpaikkajäänteiden laajuutta ei ole selvitetty, ja mäellä on mahdollisesti vähäisiä kalmiston rippeitä jäljellä. Varhaisimmat löydöt mäeltä ovat peräisin jo vuodelta 1849. Löydöissä on myös useita loistoesineitä, esimerkiksi germaanisella eläinornamentiikalla (tyyli I) koristettuja esineitä, pari kultasormusta ja bysanttilainen kultaraha. Löydöt kattavat ajan 500-luvulta 700-luvun alkuun. |
| metsakeskus.944010045 |
946 |
Gulldynt |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27016 |
259244.78600000 |
7008273.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010045 |
Kalmisto sijaitsee Vöyri-Vähäkyrö maantien pohjoispuolella, noin 1300 m Vöyrinjoesta länteen, matalahkolla viljelysten ympäröimällä moreenimäellä, jonka laella on louhikkoa. Nykyisin mäki ja siinä olevat vanhat soranottokuopat ovat puuston ja katajien peittämiä. Mäen laella on vuonna 1927 tutkittu hautaröykkiö ja polttokenttäkalmiston jäänteitä. Lisäksi on todettu asuinpaikkajäänteitä viljelysmaalla mäen länsi-luoteisreunalla.
Tutkimushistoriallisesti ja löytöjensä puolesta kyseessä on yksi Pohjanmaan merkittävimmistä kohteista. Nykyisessä kunnossaan vanhojen sorakuoppien rikkomana ja vesakoituneena kohteella ei kuitenkaan ole nähtävyysarvoa. Asuinpaikkajäänteiden laajuutta ei ole selvitetty, ja mäellä on mahdollisesti vähäisiä kalmiston rippeitä jäljellä. Varhaisimmat löydöt mäeltä ovat peräisin jo vuodelta 1849. Löydöissä on myös useita loistoesineitä, esimerkiksi germaanisella eläinornamentiikalla (tyyli I) koristettuja esineitä, pari kultasormusta ja bysanttilainen kultaraha. Löydöt kattavat ajan 500-luvulta 700-luvun alkuun. |
| metsakeskus.944010045 |
946 |
Gulldynt |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
259244.78600000 |
7008273.34900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010045 |
Kalmisto sijaitsee Vöyri-Vähäkyrö maantien pohjoispuolella, noin 1300 m Vöyrinjoesta länteen, matalahkolla viljelysten ympäröimällä moreenimäellä, jonka laella on louhikkoa. Nykyisin mäki ja siinä olevat vanhat soranottokuopat ovat puuston ja katajien peittämiä. Mäen laella on vuonna 1927 tutkittu hautaröykkiö ja polttokenttäkalmiston jäänteitä. Lisäksi on todettu asuinpaikkajäänteitä viljelysmaalla mäen länsi-luoteisreunalla.
Tutkimushistoriallisesti ja löytöjensä puolesta kyseessä on yksi Pohjanmaan merkittävimmistä kohteista. Nykyisessä kunnossaan vanhojen sorakuoppien rikkomana ja vesakoituneena kohteella ei kuitenkaan ole nähtävyysarvoa. Asuinpaikkajäänteiden laajuutta ei ole selvitetty, ja mäellä on mahdollisesti vähäisiä kalmiston rippeitä jäljellä. Varhaisimmat löydöt mäeltä ovat peräisin jo vuodelta 1849. Löydöissä on myös useita loistoesineitä, esimerkiksi germaanisella eläinornamentiikalla (tyyli I) koristettuja esineitä, pari kultasormusta ja bysanttilainen kultaraha. Löydöt kattavat ajan 500-luvulta 700-luvun alkuun. |
| metsakeskus.944010046 |
946 |
Pörnullbacken |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
261686.81400000 |
7006328.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010046 |
Kohde sijaitsee Vöyrinjoen keskivaiheilla, joen länsipuolella olevalla kalliolla ja moreenimäkellä, jonka pohjoisosa on nimeltään Pörnullbacken/Pörnullkullen. Alue on kivikkoista, paikoin kallioista mäkeä, jossa on rautakautisen asuinpaikan merkkejä sekä ilmeisesti polttokenttäkalmisto ja mahdollisesti myös hävitetty hautaröykkiö. Röykkiöstä lienevät peräisin vuoden 1922 ja 1924 talon pihalta talteen saadut löydöt. Mäki on ollut pitkään asuttu historiallisella ajalla.
Vuosina 1995-1999 mäellä on tehty laajoja kaivauksia, joissa todettu mm. rautakautinen asuinpaikka tai talonpohjia ja kalmiston rippeitä. Historiallisen ajan asutus ja viljely ovat tuhonneet huomattavan osan rautakautisista muinaisjäännöksistä. Muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu koekuopittamalla.
Peter Holmbladin mukaan (sähköposti 9.6.2009) koko mäki on täynnä fossiilisia viljelyjäännöksiä ja raivanteita, joten koko alue pitäisi kartoittaa. |
| metsakeskus.944010046 |
946 |
Pörnullbacken |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
261686.81400000 |
7006328.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010046 |
Kohde sijaitsee Vöyrinjoen keskivaiheilla, joen länsipuolella olevalla kalliolla ja moreenimäkellä, jonka pohjoisosa on nimeltään Pörnullbacken/Pörnullkullen. Alue on kivikkoista, paikoin kallioista mäkeä, jossa on rautakautisen asuinpaikan merkkejä sekä ilmeisesti polttokenttäkalmisto ja mahdollisesti myös hävitetty hautaröykkiö. Röykkiöstä lienevät peräisin vuoden 1922 ja 1924 talon pihalta talteen saadut löydöt. Mäki on ollut pitkään asuttu historiallisella ajalla.
Vuosina 1995-1999 mäellä on tehty laajoja kaivauksia, joissa todettu mm. rautakautinen asuinpaikka tai talonpohjia ja kalmiston rippeitä. Historiallisen ajan asutus ja viljely ovat tuhonneet huomattavan osan rautakautisista muinaisjäännöksistä. Muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu koekuopittamalla.
Peter Holmbladin mukaan (sähköposti 9.6.2009) koko mäki on täynnä fossiilisia viljelyjäännöksiä ja raivanteita, joten koko alue pitäisi kartoittaa. |
| metsakeskus.944010046 |
946 |
Pörnullbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
261686.81400000 |
7006328.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010046 |
Kohde sijaitsee Vöyrinjoen keskivaiheilla, joen länsipuolella olevalla kalliolla ja moreenimäkellä, jonka pohjoisosa on nimeltään Pörnullbacken/Pörnullkullen. Alue on kivikkoista, paikoin kallioista mäkeä, jossa on rautakautisen asuinpaikan merkkejä sekä ilmeisesti polttokenttäkalmisto ja mahdollisesti myös hävitetty hautaröykkiö. Röykkiöstä lienevät peräisin vuoden 1922 ja 1924 talon pihalta talteen saadut löydöt. Mäki on ollut pitkään asuttu historiallisella ajalla.
Vuosina 1995-1999 mäellä on tehty laajoja kaivauksia, joissa todettu mm. rautakautinen asuinpaikka tai talonpohjia ja kalmiston rippeitä. Historiallisen ajan asutus ja viljely ovat tuhonneet huomattavan osan rautakautisista muinaisjäännöksistä. Muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu koekuopittamalla.
Peter Holmbladin mukaan (sähköposti 9.6.2009) koko mäki on täynnä fossiilisia viljelyjäännöksiä ja raivanteita, joten koko alue pitäisi kartoittaa. |
| metsakeskus.944010047 |
946 |
Kaparkullen |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
261808.76400000 |
7006089.23600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010047 |
Kohde sijaitsee Vöyrinjoen keskivaiheilla, viljelysten keskellä olevalla moreeni- ja kalliomäellä, mäen eteläosassa, jota kutsutaan Kaparkulleniksi. Mäellä on sijainnut Rejpeltin vanha kylä, joka on uusjaossa hajoitettu 1900-luvun puolivälissä. Paikalla on koulurakennuksia. Vuonna 1834 löydettiin Rejpeltin Kaparåkernin pellosta muinaiesineitä (KM 15), joista osa saatiin Kansallismuseoon. 1893 löydettiin rautakautisia esineitä koulurakennuksen kohdalta rakennustöissä. Paikalla on merovinkiajan alun hautoja, ilmeisesti polttokenttäkalmisto tai matalia maantasaisia latomuksia. Kaivauksia ei ole tehty eikä muinaisjäännöksen rajaus ole tiedossa. |
| metsakeskus.944010048 |
946 |
Mossalbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27000 |
260362.35100000 |
7006038.24900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010048 |
Röykkiö sijaitsee Andialan kylässä, Vöyrinjoen viljelysaukean eteläosassa, joesta noin 1 km länteen. Paikalla on jyrkkärinteisen metsäisen louhikkoharjanteen huipulla siirtolohkareiden väliin ladottu matala röykkiö. Röykkiön läpimitta on 16 m. Röykkiötä on kaiveltu monesta kohdasta. |
| metsakeskus.944010049 |
946 |
Tunis |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27000 |
261262.97700000 |
7008787.14800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010049 |
Kalmisto sijaitsee Tunisin mäellä Vöyrin keskustan itäreunalla, 150 m Vöyri-Härmä tien pohjoispuolella ja Vöyrinjoesta noin 700 m itään. Mäellä on asutusta, nykyisin koko laajuudella. Tunisin sotilasvirkatalon maalla loivalla länsi-luoteisrinteellä on osaksi tutkittu polttokenttäkalmisto. Kalmisto on osaksi puutarhan täyttömaan ja istutusten peitossa. Tegengrenin kaivauskertomuksesta päätellen kalmisto jatkuu kaivausalueelta pohjoiseen, läntisen ulkorakennuksen itäpuolelle pihalle. |
| metsakeskus.944010050 |
946 |
Grannasberget |
10007 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
261171.01000000 |
7009097.02400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010050 |
Grannasberget on jyrkkärinteinen, laelta pääosaksi avokalliota oleva mäki Vöyrin keskustan itäpuolella. Mitään jäänteitä rakennetuista vallituksista ei ole. Vuoden 1681 kartalla Tunisin länsipuolisen peltoaukean nimi on Linnapelto, Linapelt ja sen pohjoispuolella on kartalla nimi Linnamäki, joka tarkoittaa nykyistä Grannasbergetiä. Mäki on sopiva pakopaikaksi ja piirteiltään muistuttaa eteläsuomalaisia linnavuoria. Korkeimmalla kohdalla kalliossa on kaksi rapautumisen tuloksena syntynyttä soikeaa kuoppaa.
Lähellä vuoren länsiosan antennitornia on havaittu kalliopiirros. Kuvio koostuu suorakulmaisesta neliöstä, jonka läpi on hakattu risti. Suorakulman mitat ovat noin 10 x 10 cm. Kysymys voi olla suhteellisen myöhäisestä maanmittarin merkistä, mutta koska piirroksen pinta oli syöpynyt niin paljon, että se pinnan koostumukseltaan sulautui ympäröivään kallioon, voisi tämä viitata myös varsin korkeaan ikään. Peter Holmbladin tiedonanto sähköpostitse 11.11.2008. |
| metsakeskus.944010054 |
946 |
Rexbacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
268200.15900000 |
7016133.22600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010054 |
Röykkiö sijaitsee Vöyrin koillisosassa, Kalapääbäckenin länsipuolella, Rödslan viljelysaukean länsipuolella, metsässä Bennsin tilalta 400 meträ länteen. Röykkiön läpimitta on 16 m, korkeus on paikoin noin 1 m. Keskellä on kaksi kuoppaa, joista toisesta on "käytävä" itään. Röykkiön keskellä kasvaa puita. Röykkiön länsipuolella aivan sen vieressä on ilmeisesti toinen pieni röykkiö, jota on myös kaiveltu.
Inv. 2021: Kohde oli ennallaan, mutta puusto röykkiön päältä on poistettu. Ympäristön puusto on harvaa mäntymetsää. Röykkiön rakentamiseen on käytetty paljon kivimassaa, röykkiö on näyttävä. Lähistöllä tehtiin metallinetsintää, mutta ilman tuloksia.
Muuta: Sijainti aiemman tiedon mukainen. |
| metsakeskus.944010055 |
946 |
Tronttilamossen |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
270144.38000000 |
7016192.21400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010055 |
Röykkiö sijaitsee Vöyrin koillisosassa, Isomäkikärret-viljelysaukean länsipuolella, Tronttilamossenin itäpuolella ja kallioharjanteen pohjoispäässä. Röykkiö on kalliopohjalla metsässä. Sen läpimitta on 5 m ja korkeus alle 1 m. Röykkiö on kasattu päänkokoisista ja isommista kivistä. Sen keskellä on kuoppa, röykkiötä on jonkin verran hajoitettu. |
| metsakeskus.944010056 |
946 |
Kiljane |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
272083.59700000 |
7016843.95800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010056 |
Kivirakenteet sijiatsevat Vöyrin koillisosassa, Röukasträsketistä länteen, Kiljanemossenin pohjoispuolella, Kiljane-nimisten viljelysten länsipuolella, metsärinteellä.
Vuoden 1976 inventointikertomuksen mainitsemaa "jätinkirkkotyyppistä" vallia ei paikalla ole, sen sijaan luontaisessa rakkakivikossa on kaksi noin 2 m läpimittaista ja noin 1 m syvää kuoppaa, jotka ovat ihmisen aikaansaamia. |
| metsakeskus.944010057 |
946 |
Korpviken |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
267465.00000000 |
7016123.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010057 |
Röykkiöt sijaitsevat Vöyrin koillisosassa, Påmossenin ja Vitmossenin välimaastossa, Korpvikenin kallioalueen kaakkoislaidalla. Paikalla on kaksi röykkiötä neljän metrin päässä toisistaan.
Röykkiö 1: kalliopohjalla, laakea ja keskeltä hajoitettu röykkiö, jonka läpimitta on 9 m. Röykkiö on rakennettu päänkokoisista ja isommista kivistä.
Röykkiö 2: edellisen vieressä noin 4 metrin etäisyydellä, röykkiö, jonka läpimitta on 8 m. Sen keskellä on kuoppa.
Inv. 2021: Kohde oli ennallaan. |
| metsakeskus.944010058 |
946 |
Söderbacka |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
267902.00000000 |
7016097.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010058 |
Röykkiöt sijaitsevat Påmossenin kaakkoispuolella ja Påmosskanalenin itäpuolella. Maasto on metsää ja suota, jossa on pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella kaksi röykkiöryhmää noin 50 m päässä toisistaan.
Ryhmään a) kuuluu yksi erillinen röykkiö kalliopohjalla, läpimitaltaan 7 m, korkeudeltaan noin 0,5 m, röykkiön keskellä on kuoppa.
Ryhmä b) sisältää kolme kivirakennetta viiden ja kymmenen metrin päässä toisistaan. Röykkiön halkaisija on 6,5 metriä. Kaksi muuta kivirakennetta ovat epämääräinen pitkänomainen kiveys sekä kivireunusteinen kuoppa. Niiden mitat ovat 13 metriä ja 8x4 metriä. Röykkiötä on kaiveltu ja ne ovat aluskasvillisuuden peitossa. Röykkiöt on merkitty peruskartalle.
Inv. 2021: Aiemmin havaittujen rakenteiden lisäksi havaittiin neljä muuta röykkiötä ja kaksi kivikkoon kaivettua pientä epämääräistä kuoppaa, jotka eivät kuitenkaan vaikuta moderneilta tai tuulenkaatojen aiheuttamilta, yksi röykkiö sijaitsee aiemmin havaittujen röykkiöryhmien välissä maastokartalle merkityn muinaisjäännösmerkin itäpuolella. Rakenteiden pinnalla kasvaa puolukkaa, sammalia ja jäkäliä. |
| metsakeskus.944010059 |
946 |
Vitmossen 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
266897.00000000 |
7015598.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010059 |
Röykkiöt sijaitsevat Påmossenin ja Korpvikenin lounaispuolella, Vitmossenin länsilaidalla suohon pistävän metsäisen niemekkeen koillispäässä. Paikalla on kaksi kiviröykkiötä kuuden metrin päässä toisistaan.
a: röykkiön halkaisija on 8 metriä ja korkeus noin 1 m, röykkiössä on kaksi kuopannetta.
b: laakea röykkiö, jonka läpimitta on 5 m.
Inv. 2021: Alueella kasvaa varttunutta kuusi-mäntymetsää. Röykkiöt sijaitsevat ilmoitetuista koordinaateista n. 35-45 m lounaaseen-etelälounaaseen, pohjoisempi pienempi röykkiö sijaitsee heti vieressä kulkevan Vitmossenin muinaisaluetta kiertävän polun eteläpuolella. Isomman röykkiön päällä kasvaa useita kuusia. |
| metsakeskus.944010060 |
946 |
Påmossen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
268010.00000000 |
7017130.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010060 |
Röykkiö sijaitsee Påmossenin koillispuolella, luoteeseen viettävän rinteen päällä, kalliolla. Paikalla on epämääräinen matala ja kiilamainen röykkiö, jonka läpimitta on 5 m ja korkeus 0,5 m. Röykkiö on kasvillisuuden peitossa.
Röykkiöstä 70 metriä länteen sijaitsee toinen röykkiö Påmossen 2 (944010108).
Inv. 2021: Molemmat aiemmissa tiedoissa mainitut röykkiöt löytyivät. Itäisempi röykkiö (Påmossen 1) sijaitsee vanhalla ja nykyisellä tilarajalla, mahdollisesti kiilamainen muoto johtuu siitä, että sen päältä on ajettu joskus metsäkoneella. Läntisemmän röykkiön ympäristössä on tehty avohakkuu ja myös röykkiön päältä on kaadettu isohko mänty, röykkiö on kuitenkin säilynyt vaurioitta, joitakin reunakiviä on hieman liikkunut kuitenkin paikoiltaan. |
| metsakeskus.944010062 |
946 |
Mörkkärr |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
275679.17600000 |
7012981.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010062 |
Asuinpaikka sijaitsee Vöyrin ja Oravaisten rajalla, Keskis- ja Röukasträsketin itäpuolella, peltoaukean koillispäässä metsän reunassa. Löydöt ovat peräisin metsän ja pellon rajalta viljelemättömältä kaistalta. Noin 50 metriä koilliseen paikalta on metsässä vanha hiekkakuoppa, josta varsarakirves ja nuorakeramiikka ovat löytyneet. Paikalla on mahdollisesti sekä asuinpaikka että hauta, jotka ajoittuvat vasarakirveskulttuurin aikaan. Asuinpaikan laajutta ei ole määritelty. Se saattaa jatkua pellon yläpuolelle metsään. |
| metsakeskus.944010062 |
946 |
Mörkkärr |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27012 |
275679.17600000 |
7012981.51900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010062 |
Asuinpaikka sijaitsee Vöyrin ja Oravaisten rajalla, Keskis- ja Röukasträsketin itäpuolella, peltoaukean koillispäässä metsän reunassa. Löydöt ovat peräisin metsän ja pellon rajalta viljelemättömältä kaistalta. Noin 50 metriä koilliseen paikalta on metsässä vanha hiekkakuoppa, josta varsarakirves ja nuorakeramiikka ovat löytyneet. Paikalla on mahdollisesti sekä asuinpaikka että hauta, jotka ajoittuvat vasarakirveskulttuurin aikaan. Asuinpaikan laajutta ei ole määritelty. Se saattaa jatkua pellon yläpuolelle metsään. |
| metsakeskus.944010063 |
946 |
Istankangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273811.95400000 |
7004958.73800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010063 |
Asuinpaikka sijaitsee Kaurajärven postista n 1900 m etelään, Vöyri-Härmä tien eteläpuolella, Istankankaan hiekanottoalueella. Löydöt ovat peräisin soranottoalueiden reunoilta ja kankaalta tien varresta kaikkiaan 200 metrin matkalta. Maaperä löytöalueella on hienoa vaaleaa hiekkaa, ei havaintoja kulttuurikerroksesta. Paikalla on tehty pieni koekaivaus vuonna 1978 asuinpaikan rippeiden tutkimiseksi. Asuinpaikka on ilmeisesti kokonaan tuhoutunut.
Poikkikirves KM 10447:1 on mahdollisesti peräisin Istankankaan sora-alueelta. Esine on löytynyt Rejpeltin yhteismaalta sorakasasta.
24.9.2024. Museoviraston saaman yleisöpalautteen perusteella Lehmäjoentien itäpuolella sijaitsevasta vanhasta maa-aineskuopasta noin 30 metriä itään on mahdollisesti 2 asuinpainannetta. Paikka sijaitsee Istankankaan rekisterikoordinaatista noin 310 metriä itään. Havainto voi olla merkittävä (1978 koekaivauksen yhteydessä on arveltu varsinaisen asuinpaikan sijainneen idempänä). |
| metsakeskus.944010064 |
946 |
Sandbackhällorna |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
260692.00000000 |
7014074.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010064 |
Röykkiö sijaitsee metsäisessä ja kallioisessa mäkimaastossa Vöyrinjoen ja Lolaxbäckenin viljelysaukeiden välillä, Storsved-nimisen pitkänomaisen peltoalueen koillispuolella. Kivikkoisella kallioharjanteella on suuri sammalen ja kanervan peittämä röykkiö, jonka halkaisija on 12 m ja kork enintään metrin. Röykkiöstä 50 metriä etelälounaaseen on pirunpelto.
Vuoden 2014 inventoinnin mukaan röykkiötä muistuttava rakenne on luontainen ja siitä 15-50 m etelään jatkuvassa luonnonkivikossa on ainakin 9 kuoppaa. Ne ovat muodoltaan pääasiassa pyöreitä, halkaisijaltaan noin 1,2–1,5 m ja 0,5 m syviä. Kyseessä ovat mitä ilmeisemmin säilytyskuopat. |
| metsakeskus.944010065 |
946 |
Holmäng |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
262749.37100000 |
7010331.53700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010065 |
Röykkiö sijaitsee Vöyrin keskustan itäpuolella, Rökiöbäckenin kaakkoispuolella, Pytarbackenilta itään. Mäntymetsää kasvavan mäen eteläpäässä on röykkiö. Se on laakea, koottu päänkokoisista kivistä ja sen läpimitta on 9-10 m, länsikulmassa on kuoppa. |
| metsakeskus.944010066 |
946 |
Gullberghällorna |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
265826.00000000 |
7016640.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010066 |
Röykkiöt sijaitsevat Tukkur-Kimo maantieltä 300 m etelään, Gullberghällorna kallioalueen lounaiskärjessä. Kallioharjanteen kaakkoislaidalla metsässä on viisi röykkiöitä. Suuri päänkokoisista kivistä kasattu röykkiö, jonka halkaisija on 16 metriä ja keskellä on iso laakea kuoppa. Tästä 10 metrin päässä on pitkänomainen röykkiö, jonka pohjoispäässä on maakivi ja kuopanne. Tästä 10 metrin päässä on pieni, neljä metriä halkaisijaltaan oleva röykkiö. Tästä edelleen 9 metrin päässä on vallimainen röykkiö, jonka halkaisija on 9 metriä. Tämän röykkiön kyljessä on vielä kiinni pitkänomainen röykkiö, jonka pituus on 14 metriä ja leveys 5 metriä. Muuta: Alueen kokonaislaajuutta ei ole ilmoitettu.
Inv. 2021: Nykyisellä maastokartalla kallioiden nimi on Gullberg. Laajan kallioalueen länsilaidalta avokallioilta löytyi yksi n. 8 x 4 metrin kokoinen matala röykkiö, röykkiössä on yksi kivikerta. Kivien pinnassa kasvaa jäkäliä. Kohteen voi hahmottaa myös kahtena n. 4 m halkaisijaltaan olevana pyöreähkön muotoisena röykkiönä. Länteen laskeva rinne on kivikkoista ja kasvaa metsäaurauksen jäljiltä nuorta mäntytaimikkoa. Itäpuolella on suonotkelma. Eteläpuolella on tehty avohakkuu ja voimaperäinen metsäauraus, myös sieltä yritettiin löytää merkkejä muista röykkiöistä, mutta niitä ei havaittu. Kohteen eteläpuolella, jotakuinkin aiemmin ilmoitettujen kohdekoordinaattien kohdalla, on rajalinjalla linjakiviä. Avoimeksi jäi, onko aiempi kohdekuvaus tältä paikalta vai ovatko muut röykkiöt tuhoutuneet. |
| metsakeskus.944010067 |
946 |
Högbacken |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
259594.65700000 |
7007074.83700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010067 |
Kivirakenne sijaitsee Vöyrin keskustan lounaispuolella, Rasmusbackenin louhikkoisella ja metsäisellä mäellä, mäen lounaispäässä. Paikalla on siirtolohkareen kyljessä kivikehä, jonka läpimitta on 4 m. Kehä on keskeltä kuopalla, jonka syvyys on 0,6 m. Ajaltaan ja tarkoitukseltaan epämääräinen. Myös sijaintitiedossa saattaa olla virhe. |
| metsakeskus.944010069 |
946 |
Öidishagen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
259103.84500000 |
7007412.69700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010069 |
Kivilatomukset sijaitsevat Perkoksen metsän luoteispäässä, Buddsin tilan kaakkoispuolella, louhikkoharjanteen luoteispäässä. Harjanteella on noin 5 m pitkä kivilatomus, sekä useita hyvin epämääräisiä röykkiöitä. Röykkiöitä on kaiveltu ja niistä on kertoman mukaan löytynyt hiiltä. Lukumäärä ja alueen rajaus on tuntematon. |
| metsakeskus.944010070 |
946 |
Trekant |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
256773.77700000 |
7009991.65300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010070 |
Paikka sijaitsee Latjinelidenin kalmistosta (kohde 33) noin 50 m koilliseen, ja on selvästi erillinen röykkiö talvitien ja metsäojan välissä. Isojen maakivien väliin on koottu röykkiö, jonka läpimitta on noin 18 m. Iso maakivi toimii silmäkivenä.
Vuoden 2004 tarkastuksessa todettiin, että röykkiö on ilmeisesti jäänyt paikalle rakennetun sikalan eteläpuolisen pihamaan alle.
2024. Ilmakuvia mm. 1950 ja 1934 kartoitusta vertaamalla (1934, nr 19, lågt, 12x12m) kohdetta saattaa edelleen olla jäljellä osoitetulla kohdalla . |
| metsakeskus.944010071 |
946 |
Träskishällor |
10002 |
12013 |
13126 |
11002 |
27000 |
269762.00000000 |
7006339.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010071 |
Vöyrin itäosassa, Höjsalträsketin eteläpuolella olevalla Träskishällor-nimisellä kallioalueella, sen länsiosassa, metsäautotieltä itään noin 500 m on kalliossa pienessä matala- ja pystyseinäisessä nurkkauksessa pystyssä seinämässä hakkauksia. Kiveen on hakattu alkeellinen laivankuva ja riimuja. Hakkauksen ikä ja tarkoitus ovat tuntemattomia, todennäköisesti historiallista aikaa, enintään ehkä 100-200 vuoden ikäisiä. Kallion edustaa on tutkittu kaivauksin.
Noin 40-50 m paikalta pohjoiseen-pohjoiskoilliseen on suurehko jätinkirkko, kohde 944010005 Höjsalträsk.
3.11.2016 todettu tulenpidon jälkiä kirjoituksesta oikealle kallionurkkauksessa ja kaksi viimeistä riimua olivat nokeentuneet.
Inv. 2022: Kunto aiemman mukainen. Koordinaatti korjattu, koska se osoitti tosiasiassa jätinkirkon. |
| metsakeskus.944010072 |
946 |
Jånbacken |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
262689.40400000 |
7007930.50200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010072 |
Kiviaita sijaitsee Andiala-Långfors tien eteläpuolella, noin 120 m tieltä. Kiviaita on 30-35 m pitkä. Se sijoittuu pääasiassa kalliolle ylittäen kallion selän koillinen-lounainen suunnassa. Sen päissä ja keskellä on isoja kiviä. Aita on sammaloitunut. |
| metsakeskus.944010073 |
946 |
Källberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
265039.45900000 |
7008142.42400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010073 |
Röykkiö sijaitsee 500 metriä Vöyri-Ylihärmä tien eteläpuolella ja Vöyrinjoesta noin 200 m itään. Kallion länsirinteellä on hajoitetu kiviröykkiö, joka on tehty tasakokoisista kivistä. Röykkiön pohjoispäässä on useita isoja kiviä näkyvissä, nämä ovat mahdollisesti reunakehän jäännös. Röykkiön läpimitta on 5-6 m, keskellä on kaksi isoa kuoppaa. |
| metsakeskus.944010074 |
946 |
Rödselbackkärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
265431.00000000 |
7012080.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010074 |
Röykkiö sijaitseen Vitmossenin eteläpuolella ja Rödselbackärretin peltoalueen itäpuolella, metsäisellä kalliorinteellä. Röykkiön läpimitta on 7 m. Röykkiötä on pengottu, sen keskellä on kaksi kuoppaa ja kasvaa kuusia. Röykkiö sijaitsee tilanrajan vierellä.
Inv. 2021: Kohde oli ennallaan, mainitaan lisäksi, että röykkiön pohjoisreuna rajautuu kahteen n. 1,5-2 metrin kokoiseen maakiveen. Röykkiön päällä ja reunoilla kasvaa joitakin varttuneitakin mäntyjä. Mäellä ja sen ympärillä oli tehty jokin aika sitten hakkuita. |
| metsakeskus.944010075 |
946 |
Båtholmen |
10002 |
12013 |
13126 |
11002 |
27000 |
266508.00000000 |
7004763.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010075 |
Suosaarella, Härtull Rödselmossenin lounaisreunalla, kivikkoisen, matalan saarekkeen itä-koillisosassa, suurehkossa maakivessä on hakkauksia. Kuvioina ovat tasavartinen ristikuvio sekä riimukirjaimia, joiden tulkinta on kiistanalainen. Hakkausten ikä ja tarkoitus on tuntematon, mahdollisesti ne ovat historialliselta ajalta.
Paikalla tehty koekaivaus ei tuonut esille merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Saarekkeen luoteisreunalla suon reunassa on ollut ladon paikka.
Inv. 2022: Paikan todettiin inventoinnissa olevan aikaisempien kuvausten mukai-nen. Hakkaukset ovat kiven pinnassa hyvin nähtävissä. Kiven päälle on rakennettu puujalkojen varassa seisova katos. Paikalle tulevan polun päässä kiven edustalla on pieni puuton aukio. Sillä on hyvin nähtävissä kiven vieressä oleva kivikko, jota pai-kalliset harrastajat epäilivät vuonna 1981 hautaröykkiöksi. Se tutkittiin syyskuussa 1982 riimujen tultua tutkijoiden tietoon ja todettiin luontaiseksi kivikoksi. (Miettinen 1982) Kivestä runsaat kymmenen metriä etelään, polun itäpuolella on myös tunnis-tettavissa kivikossa kohta, jossa 1984 tehtiin pienialainen kaivaus. Harrastajat ilmoit-tivat, että paikalta oli metallinilmaisimella löydetty rautaveitsi. Kaivauksessa selvisi, että veitsi ja muut paikalla olleet löydöt ja palanut luu (KM 22620) olivat tuoreen tur-vekerroksen päälle äskettäin tuodussa hiekassa, eikä kyseessä siten ollut hauta tai muukaan muinaisjäännös. (Miettinen 1984) Kaivauspaikka on kiven edustalla olevan aukion ulkopuolella, nykyisen paksun sammalen ja varvikon peitossa. |
| metsakeskus.944010076 |
946 |
Härtullrösselmossen |
10002 |
12013 |
13126 |
11002 |
27000 |
267007.00000000 |
7004797.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010076 |
Kohde sijaitsee Vöyrin Rejpeltin kylässä laajan Härtullmossenin suolaueen eteläpuolella, kallioisen ja louhikkoisen rinteen alaosassa, suurten maakivien muodostamassa louhikossa. Kahden suuren kiven välissä olevassa pystykivessä on hakkauksia, heikosti erotettavia riimuiksi tulkittuja piirtoja viidessä rivissä. Kirjoituspinta on kooltaan 60x90 cm. Kirjoitusta ei ole pystytty varmuudella ajoittamaan esihistorialliseksi.
Inv. 2022: Hakkaukset sisältävä pystykivi sijaitsee suon lähellä noin sadan metrin läpimittaisen vaikeakulkuisen louhikkomäen koillisreunalla sen ylärinteessä. Rinne laskee paikalta jyrkästi pohjoisessa olevan suon laitaan, muihin suuntiin mäki on loivempi. Kohouma jatkuu kapeana louhikkoharjanteena länsilounaaseen. Kohteen lähiympäristössä kasvaa vanhaa mäntymetsää. Idän puolella on muutaman kymmenen metrin päässä metsittyvää hakkuualuetta. Paikka sijaitsee Rejpeltin kylän kantatilan numero 6, nimeltään Peth, maalla. Noin kilometri länteen on metsäautotien varrelta lähtevällä polulla viitta nimellä Pethskiftesrunan, mutta paikalle ei kuitenkaan johda enää selvää polkua. Pystykiven suojaksi on rakennettu katos, joka näkyy kauas ja helpottaa kohteen löytämistä. Kiven todettiin olevan samanlaisessa kunnossa kuin valokuvissa 1983. Kiven pohjoissivulle tehdyt riimut näkyvät heikosti. |
| metsakeskus.944010077 |
946 |
Lövbacken |
10002 |
12002 |
13030 |
11033 |
27017 |
260632.24700000 |
7004847.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010077 |
Kalmisto sijaitsee Vöyrin eteläosassa, Vähänkyröön vievän maantien varrella, pienellä mäenkumpareella, jonka länsiosan läpi on tehty tie vuonna 1937 sekä tien levitys 1960-1970-luvuilla. Jostain lähialueilta on löytynyt aikanaan keihäänkärki kannon alta (KM 10482), katso kohde 944040004. Esine on mahdollisesti peräisin tästä kalmistosta, josta pääosa on tuhoutunut tienteossa. Vuosina 1984 ja 1985 tutkittiin kalmiston rippeitä. Löytöaineisto on merovingiaikaista, melko runsasta, mutta vaurioitunutta ja kalmistokiveyksen itäosa on pahasti sekoittunutta. Palanutta luuta löytyi runsaasti. Kysymyksessä on ilmeinen polttokenttäkalmisto. Kalmisto on kokonaan tutkittu. |
| metsakeskus.944010078 |
946 |
Kvarnbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267382.00000000 |
7017920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010078 |
Röykkiöryhmä sijaitsee Vöyrin keskustasta Kimoon vievältä tieltä ja Pirkärrbacknilta itään, mäen eteläreunalla. Mäen eteläpuolella olevan kapeikon kautta virtaa Påmosskanalen-niminen oja Pirkärr-suohon. Röykkiöistä osa on vuoden 1985 hakkuuaukean reunassa ja osa metsässä. Suurin röykkiö on mitoiltaan 11,5 x 8 m ja korkeudeltaan 1 m. Sitä on kaivettu keskeltä laajalti. Hakkuuaukean länsireunassa on 9,5 m läpimittainen röykkiö, joka on muodoltaan kraaterimainen. Sen itäpuolella on neljä pienempää röykkiötä, jotka ovat luonteeltaan epävarmoja ja vaikeita hahmottaa paikalle kaiveltujen kuoppien johdosta. Mäellä on luontaista kiveystä, johon röykkiöryhmä rakentuu. Kasvillisuuden peitossa saattaa röykkiöitä olla enemmänkin.
Inv. 2021: Alueelta löytyi seitsemän röykkiötä mäen laen avokallioiden kaakkoispuolelta, kolme eteläisintä röykkiötä rajautuvat myös pieneen kallioon. Röykkiöt sijaitsevat jokseenkin rivissä pohjois-eteläsuunnassa ja ne ovat selvästi hahmotettavissa. Pienemmät röykkiöt ovat n. 2,5-5 m halkaisijoiltaan ja n. 40-60 cm korkeita, yhdessä on iso kuoppa keskellä. Alueella kasvaa tiheää kuusivaltaista, pääosin varttunutta metsää. Kohteen pohjoispuolella kasvaa tiheää nuorta mäntytaimikkoa kivikkoisella maapohjalla, mutta sieltä ei havaittu röykkiöitä. Avokallioiden korkeimman kohdan lounaisreunalla nykyisen rajalinjan tuntumassa on vanhoja linjakiviä, joita ei nuoren ikänsä puolesta katsottu arkeologiseksi kohteeksi. |
| metsakeskus.944010078 |
946 |
Kvarnbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
267382.00000000 |
7017920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010078 |
Röykkiöryhmä sijaitsee Vöyrin keskustasta Kimoon vievältä tieltä ja Pirkärrbacknilta itään, mäen eteläreunalla. Mäen eteläpuolella olevan kapeikon kautta virtaa Påmosskanalen-niminen oja Pirkärr-suohon. Röykkiöistä osa on vuoden 1985 hakkuuaukean reunassa ja osa metsässä. Suurin röykkiö on mitoiltaan 11,5 x 8 m ja korkeudeltaan 1 m. Sitä on kaivettu keskeltä laajalti. Hakkuuaukean länsireunassa on 9,5 m läpimittainen röykkiö, joka on muodoltaan kraaterimainen. Sen itäpuolella on neljä pienempää röykkiötä, jotka ovat luonteeltaan epävarmoja ja vaikeita hahmottaa paikalle kaiveltujen kuoppien johdosta. Mäellä on luontaista kiveystä, johon röykkiöryhmä rakentuu. Kasvillisuuden peitossa saattaa röykkiöitä olla enemmänkin.
Inv. 2021: Alueelta löytyi seitsemän röykkiötä mäen laen avokallioiden kaakkoispuolelta, kolme eteläisintä röykkiötä rajautuvat myös pieneen kallioon. Röykkiöt sijaitsevat jokseenkin rivissä pohjois-eteläsuunnassa ja ne ovat selvästi hahmotettavissa. Pienemmät röykkiöt ovat n. 2,5-5 m halkaisijoiltaan ja n. 40-60 cm korkeita, yhdessä on iso kuoppa keskellä. Alueella kasvaa tiheää kuusivaltaista, pääosin varttunutta metsää. Kohteen pohjoispuolella kasvaa tiheää nuorta mäntytaimikkoa kivikkoisella maapohjalla, mutta sieltä ei havaittu röykkiöitä. Avokallioiden korkeimman kohdan lounaisreunalla nykyisen rajalinjan tuntumassa on vanhoja linjakiviä, joita ei nuoren ikänsä puolesta katsottu arkeologiseksi kohteeksi. |
| metsakeskus.944010080 |
946 |
Långträsk |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266877.00000000 |
7015405.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010080 |
Röykkiö on noin 500 m itään pienestä soistuvasta Långträsk-järvestä, pyöreämuotoisen kalliosaarekkeen koillisreunalla, Vitmossenin länsipuolella. Osin turvettunut ja jäkälöitynyt röykkiö on kooltaan 4x3x0,3 m, kalliopohjalla ja lähellä kielekkeen reunaa. Raunio on osaksi hajonnut. Sen pohjoispuolella on ollut mahdollisesti toinen raunio.
Inv. 2021: Kalliosaarekkeella ja sen ympäristössä kasvaa tiheää mäntytaimikkoa. Paikalla on kaksi samaa kokoluokkaa olevaa röykkiötä muutaman metrin etäisyydellä toisistaan. Alueella kasvaa varttunutta kuusi-mäntymetsää, itse röykkiöiden päällä ei kasva puustoa. |
| metsakeskus.944010081 |
946 |
Brändskog |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
267753.00000000 |
7015212.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010081 |
Röykkiö sijaitsee metsämaastossa Vitmossenin reunalla, kohteesta Långträsk (944010080) noin 850 m itään. Noin 300 metrin päässä idässä on lähin metsäautotie. 75 metriä röykkiöstä länteen virtaa oja. Matala ja hajanainen kiveys on kalliokielekkeellä vain noin metrin suon pintaa ylempänä. Röykkiö on pahoin hajonnut ja osaksi turvettunut. Sen koko on 5,5 x 3,5 x 0,3 m.
Inv.2021: Ilmoitetut koordinaatit osuvat ojitetulle tasaiselle suolle, raportin karttamerkintä ja kuvaus tarkoittavat etelämpänä olevaa kangasta. Paikka on matala kivikkoisen kankaan pohjoiskärki rämeen reunalla, nykyisestä metsäautotiestä n. 160 m luoteeseen. Paikalta löytyi aiempaan kuvaukseen sopiva muodostelma. Kohde ei vaikuta selkeästi ihmisen rakentamalta eikä esihistorialliselta röykkiöltä. Röykkiön päällä ei kasva puustoa, pintaa peittää sammal, jäkälät ja varvut. Lähiympäristössä kasvaa eri rakenteista metsää. Kohdekoordinaatit on muutettu. |
| metsakeskus.944010082 |
946 |
Vitmossen 2 Åkers |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266846.70800000 |
7014992.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010082 |
Röykkiöt sijaitsevat Vitmossenin eteläpuolella, noin 500 m länsi-lounaaseen olevalta metsätieltä, metsäniemekkeellä. Paikalla on kolme röykkiötä noin 50 merin etäisyydellä toistaan. Katso alakohteet a-c. Röykkiöitä ei ole tutkittu, mutta kartoitus on tehty 1986. |
| metsakeskus.944010083 |
946 |
Vitmossen 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
267035.63100000 |
7014964.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010083 |
Kivirakenteet sijaitsevat metsäisellä kivikkomäellä Vitmossenin eteläpuolella, jyrkähköllä mäellä noin 50 x 50 metrin alueella. Mäki rajoittuu jyrkästi noin 7 metriä alempana olevasta suosta, joka erottaa sen länsi- ja itäpuolella olevista läheisistä muinaisjäännöskohteista (Vitmossen 2 ja 4). Mäellä on 13 ihmisen muinoin raivaamaa ja kivien reunustamaa tasannetta, joista saatiin koekaivauksissa asuinpaikkalöytöjä, mm. keramiikkaa. Ainakin selkeimmät raivatut alueet vertautuvat asumuspainanteisiin. Lisäksi mäellä on kaksi isompaa ja pari pientä röykkiötä. Löytöjen ja paikan korkeuden perusteella asutus ajoittuu kivikauden ja pronssikauden taitteeseen ja pronssikaudelle.
Kohde on asuinpaikkatyyppinä erikoinen, ilmeisesti kiviselle Pohjanmaan rannikolle ominainen. Kohde on valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luettelossa Maiseman muisti -kirjassa.
Alueella on Museoviraston pystyttämä opastaulu (2001). |
| metsakeskus.944010083 |
946 |
Vitmossen 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
267035.63100000 |
7014964.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010083 |
Kivirakenteet sijaitsevat metsäisellä kivikkomäellä Vitmossenin eteläpuolella, jyrkähköllä mäellä noin 50 x 50 metrin alueella. Mäki rajoittuu jyrkästi noin 7 metriä alempana olevasta suosta, joka erottaa sen länsi- ja itäpuolella olevista läheisistä muinaisjäännöskohteista (Vitmossen 2 ja 4). Mäellä on 13 ihmisen muinoin raivaamaa ja kivien reunustamaa tasannetta, joista saatiin koekaivauksissa asuinpaikkalöytöjä, mm. keramiikkaa. Ainakin selkeimmät raivatut alueet vertautuvat asumuspainanteisiin. Lisäksi mäellä on kaksi isompaa ja pari pientä röykkiötä. Löytöjen ja paikan korkeuden perusteella asutus ajoittuu kivikauden ja pronssikauden taitteeseen ja pronssikaudelle.
Kohde on asuinpaikkatyyppinä erikoinen, ilmeisesti kiviselle Pohjanmaan rannikolle ominainen. Kohde on valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luettelossa Maiseman muisti -kirjassa.
Alueella on Museoviraston pystyttämä opastaulu (2001). |
| metsakeskus.944010083 |
946 |
Vitmossen 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11019 |
27012 |
267035.63100000 |
7014964.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010083 |
Kivirakenteet sijaitsevat metsäisellä kivikkomäellä Vitmossenin eteläpuolella, jyrkähköllä mäellä noin 50 x 50 metrin alueella. Mäki rajoittuu jyrkästi noin 7 metriä alempana olevasta suosta, joka erottaa sen länsi- ja itäpuolella olevista läheisistä muinaisjäännöskohteista (Vitmossen 2 ja 4). Mäellä on 13 ihmisen muinoin raivaamaa ja kivien reunustamaa tasannetta, joista saatiin koekaivauksissa asuinpaikkalöytöjä, mm. keramiikkaa. Ainakin selkeimmät raivatut alueet vertautuvat asumuspainanteisiin. Lisäksi mäellä on kaksi isompaa ja pari pientä röykkiötä. Löytöjen ja paikan korkeuden perusteella asutus ajoittuu kivikauden ja pronssikauden taitteeseen ja pronssikaudelle.
Kohde on asuinpaikkatyyppinä erikoinen, ilmeisesti kiviselle Pohjanmaan rannikolle ominainen. Kohde on valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luettelossa Maiseman muisti -kirjassa.
Alueella on Museoviraston pystyttämä opastaulu (2001). |
| metsakeskus.944010083 |
946 |
Vitmossen 3 |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
267035.63100000 |
7014964.69400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010083 |
Kivirakenteet sijaitsevat metsäisellä kivikkomäellä Vitmossenin eteläpuolella, jyrkähköllä mäellä noin 50 x 50 metrin alueella. Mäki rajoittuu jyrkästi noin 7 metriä alempana olevasta suosta, joka erottaa sen länsi- ja itäpuolella olevista läheisistä muinaisjäännöskohteista (Vitmossen 2 ja 4). Mäellä on 13 ihmisen muinoin raivaamaa ja kivien reunustamaa tasannetta, joista saatiin koekaivauksissa asuinpaikkalöytöjä, mm. keramiikkaa. Ainakin selkeimmät raivatut alueet vertautuvat asumuspainanteisiin. Lisäksi mäellä on kaksi isompaa ja pari pientä röykkiötä. Löytöjen ja paikan korkeuden perusteella asutus ajoittuu kivikauden ja pronssikauden taitteeseen ja pronssikaudelle.
Kohde on asuinpaikkatyyppinä erikoinen, ilmeisesti kiviselle Pohjanmaan rannikolle ominainen. Kohde on valtakunnallisesti merkittävien kohteiden luettelossa Maiseman muisti -kirjassa.
Alueella on Museoviraston pystyttämä opastaulu (2001). |
| metsakeskus.944010084 |
946 |
Vitmossen 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267221.55600000 |
7015031.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010084 |
Vitmossenin suon eteläreunalla, laajahkolla suosaarella on yhdeksän röykkiötä noin 100 x 60 m alalla. Suosaareke on mäkinen, kivikkoinen ja vaikeakulkuinen. Rauniot ovat aukealla hajallaan, ohuen sammalkerroksen peittämiä, mutta näyttävät säilyneen metsänhakkuista huolimatta hyvin. Läpimitat ovat 2-6 metriä, useat ovat ison maakiven vieressä, kaikissa on keskellä kuopanne tai laajempi kraatteri. Röykkiötä ei ole tutkittu mutta ne on kartoitettu vuonna 1986 kohteen Vitmossen 3 kaivauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.944010084 |
946 |
Vitmossen 4 |
10002 |
12002 |
13019 |
11019 |
27012 |
267221.55600000 |
7015031.67300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010084 |
Vitmossenin suon eteläreunalla, laajahkolla suosaarella on yhdeksän röykkiötä noin 100 x 60 m alalla. Suosaareke on mäkinen, kivikkoinen ja vaikeakulkuinen. Rauniot ovat aukealla hajallaan, ohuen sammalkerroksen peittämiä, mutta näyttävät säilyneen metsänhakkuista huolimatta hyvin. Läpimitat ovat 2-6 metriä, useat ovat ison maakiven vieressä, kaikissa on keskellä kuopanne tai laajempi kraatteri. Röykkiötä ei ole tutkittu mutta ne on kartoitettu vuonna 1986 kohteen Vitmossen 3 kaivauksen yhteydessä. |
| metsakeskus.944010085 |
946 |
Vörsmosslyckan |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267342.51300000 |
7014789.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010085 |
Röykkiöt sijaitsevat Vitmossenin eteläosassa, pienellä noin 100 x 75 metrin kokoisella suosaarella, noin 250 m kohteesta Vitmossen 4 etelään. Kivikkoisella saarekkeella on itäpäässä röykkiö a ja siitä noin 60 m länteen mäen vastakkaisella sivulla röykkiö b. Röykkiöitä ei ole tutkittu.
Inv. 2021: Aiemman kuvauksen mukaista kohdetta ei todettu. Sijaitsee mahdollisesti jollain läheisellä suosaarekkeella. Vitmossenin vaellusreitin kohde 5 suuri siirtolohkare tästä länteen ja 1985 raportissa mainittu tämä Kluvensten suluissa kohdenimen yhteydessä. |
| metsakeskus.944010086 |
946 |
Björnknöusen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
268733.00000000 |
7015453.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010086 |
Röykkiöt sijaitsevat Vöyrin ja Oravaisten rajalla olevasta Kuckus-nimisestä asutuksesta 2,5 km etelään, pienten suoalueiden välissä olevan kallioisen harvaa mäntyä kasvavan mäen lounaisreunalla. Paikalla on kaksi röykkiötä noin 70 m pääässä toisistaan.
a: noin 10 x 3 m ja 0,4 m korkea, osaksi jäkälöitynyt pitkä latomus. Sijaitsee kallion reunalla.
b: röykkiö edellisestä kaakkoon (inventointikertomuksessa ilmansuunnaksi on mainittu lounas, mikä ei vastaa annettuja koordinaatteja eikä karttaluonnosta), jonka pohjoispäässä on suuri maakivi. Röykkiökiveys on sen vieressä kalliolla. Röykkiön koko on 5 x 3 x 0,3 m, kaiveltu kuopille.
Inv. 2023: Röykkiöt löytyivät n. 100-130 m ilmoitetuista koordinaateista etelään-eteläkaakkoon. Röykkiöt olivat ennallaan. Pohjoisemman röykkiön päällä ja reunoilla kasvaa muutama varttunut mänty. Noin 20 m eteläisemmästä röykkiöstä lounaaseen kallion reunalla havaittiin n. 5 x 3 m kokoisella alueella hajanaisesti n. 20-40 cm halkaisijoiltaan olevia kiviä, pohjoispäässä ja länsireunalla on joitakin isompia n. 0,7-1 m halkaisijaltaan olevia kiviä, osa kivistä on liikkunut ja sijaitsee pintakasvillisuuden päällä; kivet ovat liikkuneet ainakin, kun puustoa poistettu. Kyseessä on mahdollinen tuhoutuneen röykkiön jäännös, kivimassa on kuitenkin vähäinen esihistorialliselle hautaröykkiölle ja selvät rakenteelliset piirteet puuttuvat. Kiveys sijaitsee myös vuoden 1972 peruskartan tilarajalla ja nykyisellä tilarajalla. Noin 40 m edellisestä kaakkoon havaittiin vielä kallioiden kaakkoislaidalla n. 2,5 m halkaisijaltaan oleva 40 cm korkea röykkiö, muoto on kulmikas, pinta on jäkälien, sammaleen ja varpujen peitossa. Tämäkin muodostelma on epämääräisempi ja sen tulkinta ihmisen tekemäksi on epävarmaa. Paikan nimi on merkitty vanhimmalle peruskartalle ja nykyiselle maastokartalle muotoon Björnknösen. |
| metsakeskus.944010087 |
946 |
Vörsmossen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267461.48000000 |
7010617.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010087 |
Röykkiö sijaitsee Vörsmossenin itälaidalla suosaarekkeella, joka on alava ja kivikkoinen. Röykkiö on metsikön kaakkoiskulmassa, rinteen reunassa. Röykkiön koko on 8 m läpimitaten ja kehämäisen vallin korkeus on 0,8 m. Röykkiö on pahoin keskeltä kaiveltu ja alkuperäinen koko on ollut nykyistä vähäsempi. Pohjoisreunassa on yksi isompi kivi. |
| metsakeskus.944010088 |
946 |
Vörsmossen 2 |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
267522.00000000 |
7010311.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010088 |
Kivirauniot sijaitsevat Vöyri-Ylihärmä tien pohjoispuolella Vörsmossenin suoalueen itälaidalla, suosaaressa, noin 270 m kohteesta Vörsmossen 1 eteläkaakkoon. Paikalla on matalan kivikkoisen mäen länsipäässä kaksi mahdollista hautaröykkiötä. Läntisempi kiveys on mitoiltaan 2,5 x 2,5 x 0,4 m, sammalpeitteinen. Siitä noin 25 m koilliseen sijaitsee kuusikossa ladelma b, jonka mitat ovat 3,5x3,5x0,4 m. Alueen lukuisiin selviin röykkiöihin verrattuina nämä ovat varauksin pronssikautisia hautaröykkiöitä.
Kiveys b sijaitsee peruskartan 133409 Vörå puolella. |
| metsakeskus.944010089 |
946 |
Fallet |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
264698.00000000 |
7011897.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010089 |
Röykkiöt sijaitsevat Kalapäähän vievän tien pohjoispuolella, Degermossbäckenin uoman itäpuolella mäellä, kärrytieltä noin 50 metriä itään matalalla harjanteella. Mäen laella on kaksi hautaröykkiötä.
itäinen b: on mitoiltaan 6,6 x 6,0 x 0,8 m, keskellä on laajahko painuma, turvettunut.
läntinen a: on noin 20 m lounaaseen b:sta, kooltaan 3,5 x 3 x 0,5 m, pohjoisreunalla on maakivi.
Inv.2021: Kohde oli ennallaan, sitä ympäröi avohakkuun jäljiltä tiheä mäntytaimikko. |
| metsakeskus.944010090 |
946 |
Hackspiken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
263755.96100000 |
7011808.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010090 |
Röykkiö sijaitsee Rökiön metsämailla, pienialaisella avokalliolla, Kalapäähän vievän tien pohjoispuolella. Maasto on korkea ja pienialainen avokallio, jolla kasvaa harvaa mäntymetsää. Kallion itäpuolella olevan kielekkeen päällä on matala hajanainen latomus noin 100 m päässä idässä olevasta Hackspicken-nimisestä pellosta. Röykkiön läpimitta on 5 m. Osa kivistä on ilmeisesti otettu läheiseen rajaröykkiöön. Noin 10 m röykkiöstä etelään on turpeen peitossa kivikkoa 2 x 3 m alalla, mahdollisesti paikalla olleen toisen röykkiön jäänteet. |
| metsakeskus.944010091 |
946 |
Messkärr |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266045.05400000 |
7009755.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010091 |
Röykkiö sijaitsee noin 700 m Vöyri-Ylihärmä tieltä pohjoiseen, Vörsmossenin länsilaidalla, 150 x 100 m kokoisella suosaarella. Mäen eteläreunalla kallionkielekkeellä on turvettunut ja hyväkuntoinen röykkiö. Röykkiön läpimitta on 5 m ja korkeus on 0,5 m. |
| metsakeskus.944010092 |
946 |
Tavoma 1 |
10002 |
12004 |
13041 |
11002 |
27000 |
271370.91200000 |
7011171.23500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010092 |
Jätinkirkko sijaitsee Keskisträsketin länsipuolella, vaikeakulkuisella Tavoman metsä- ja suoalueella, Vöyri-Ylihärmä-tieltä pohjoiseen. Kalliolla noin 75 m metsäautotieltä länteen on suunnilleen itä-länsi suuntainen soikea kivivalli, jonka ulkomitat ovat noin 34 x 20 m. Sisäosa on tasainen ja noin 20 m pitkä ja 7 m leveä. Vallin korkeus on keskimäärin 1 m, rakenne on säännöllinen. Vallin pohjoissivulla on kolme laajempaa kuopannetta ja yksi pienempi painauma, eteläsivulla kaksi ja länsipäässä yksi. Sisääntuloaukkoa tai röykkiöitä ympäristössä ei näkyvissä. |
| metsakeskus.944010093 |
946 |
Tavoma 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
271090.02600000 |
7010739.40900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010093 |
Röykkiö sijaitsee Keskisträsketin länsipuolella, metsäisellä suo- kallio- ja kivikkoalueella, noin 50 m metsäautotieltä länteen. Paikalla on kehämäinen röykkiö, joka on ison siirtolohkareen vierellä. Vallin koko on 7,5 x 7 m ja korkeus 0,5 m, keskellä on 5 x 2 x 1,2 m syvennys, joka lienee aarteenkaivajien jäljiltä. Siirtokiven alla on luontainen onkalo (1 x 0,4 x 1 m). Röykkiö on jäkälöitynyt. |
| metsakeskus.944010094 |
946 |
Kråkberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
266855.73300000 |
7008976.09700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010094 |
Kråkberget on pieni kallionen mäki aivan Vöyri-Ylihärmä tien eteläpuolella ja joesta 300 metriä itään. Mäen länsireunassa on hajonnut röykkiö, jonka koko on 5 x 3,5 x 0,3 m. Röykkiössä on kaksi metrin levyistä kuopannetta ja muutama isompi kivi eteläreunassa. Aikaisemmin tunnettu röykkiökohde Zakris on noin 250 m kaakkoon paikalta.
Inv. 2022: Vuoden 1985 kuvauksen mukaista röykkiötä ei pystytty paikantamaan. Todennäköisesti matala röykkiö on nykyisin niin peittynyt, että sitä ei erota pinnaltaan muutenkin melko epätasaisessa rinteessä. Lähimaastossa oletetun sijainnin ympärillä ei havaittu mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa.
Huomioitavaa: Suoja-alueella ei ole havaittu röykkiötä, vaan se rajaa noin 1985 sijaintitiedon ja 2022 etsintäalueen jolta röykkiön voisi olettaa löytyvän. |
| metsakeskus.944010095 |
946 |
Kalomskogen |
10001 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
269609.62800000 |
7008575.26700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010095 |
Kivilatomukset sijaitsevat Vöyri-Ylihärmä-tieltä lounaaseen noin 75 m Kalomskogenin luoteispuolella, korkean paikoin avokallioisen töyrään reunalla. Kiveykset ovat pieniä ja matalia, muodoltaan hajanaisia. Ne sijaitsevat kallion notkelmissa ja saattavat olla luontaisia, mutta yksi hajonnut kiveys voi olla alkujaan hautaröykkiökin. Kiveyksissä olevissa kuopissa on näkyvissä luontainen maannos. |
| metsakeskus.944010096 |
946 |
Kivilommossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
268404.00000000 |
7006600.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010096 |
Röykkiöt sijaitsevat Höysälässä Vöyri-Ylihärmä-tieltä noin 2350 m etelään, Kivilommossen-suoalueen eteläpuolella. Länteen pistävässä kallioniemessä korkeimmalla kohdalla on kaksi pienehköä röykkiötä 3 metrin päässä toisistaan. Eteläisempi röykkiö on mitoiltaan 4,5 x 2 x 0,8 m ja pohjoisempi 3,5 x 2,5 x 0,7 m. Eteläisempään on nostettu takaisin joitain sortuneita kiviä, pohjoisempaan on koottu lisää kiviä. Latomukset ovat olleet jäkälöityneitä.
Inv. 2022: Röykkiöt ympäristöineen olivat hyväkuntoisia – merkkejä ainakaan viime vuosikymmenten aikana tapahtuneesta kajoamisesta ei ollut havaittavissa.
Ympäristö on vähäkivistä avointa kalliopohjaista maastoa, melko harvapuustoista mäntymetsää. |
| metsakeskus.944010097 |
946 |
Storvörsoholmen |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267878.31600000 |
7009492.89200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010097 |
Röykkiöt sijaitsevat Vöyri-Ylihärmä tieltä n 450 m pohjoiseen, Vörsmossenin kaakkoispäässä, suon reunalla metsäisellä ja kallioisella suosaarella. Mäellä on seitsemän helposti havaittavaa röykkiötä. Kohde on edustava hautaröykkiökokonaisuus. Röykkiöitä ei ole tutkittu.
Röykkiö 1: mäen kivikkoisella kaakkoiskulmalla, pyöreähkö röykkiö, jonka mitat ovat 4 x 3,7 x 0,5 m.
Röykkiö 2: mäen lounaispuolella, rauniokivistä ja pystykivestä muodostuva rajakivikasa, jonka kivet ovat peräisin hajonneen röykkiön kivistä.
Röykkiö 3: mäen korkeimmalla kohdalla, pitkänomainen röykkiö, jonka mitat ovat 5,5 x 3,5 x 0,7 m, keskellä kaivanne.
Röykkiö 4: Edellisestä noin 60 metriä luoteeseen, suosaaren luoteisreunalla, neliömäinen sammaloitunut röykkiö, jonka mitat ovat 4 x 4 x 0,4 m, länsipuolella ulokemainen kiveys ja kaakkoiskulmassa isompi kivi.
Röykkiö 5: edellisestä 40 metriä itäkaakkon, suosaaren koillisreunalla, pieni röykkiö, jonka mitat ovat 4 x 2,5 x 0,4 m, turvettunut.
Röykkiö 6: kallion laella, pitkänomainen röykkiö, jonka mitat ovat 5,6 x 3 x 0,6 m, muoto on suiponsoikea, reunustettu selkeästi keskuskiveyksestä erottuvin isommin kivin.
Röykkiö 7: edellisestä noin 50 metriä itään, aivan suon reunalla, pitkänomainen turvettunut röykkiö, jonka mitat ovat 3,8 x 2,7 x 0,6 m, päättyy pohjoispäässä isoon maakiveen, suon puoleinen itäreuna on koottu selkeäksi reunaksi.
Jakob Tegengren käynyt paikalla 1922, mutta kokonaisuutta ei silloin ole riittävästi rekisteröity ja paikannettu. |
| metsakeskus.944010098 |
946 |
Södra-Vörsmossen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267696.38900000 |
7009690.81700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010098 |
Röykkiöt sijaitsevat Vöyri-Ylihärmä tien pohjoispuolella noin 650 m, Vörsmossenin suosaarelta 100 m luoteeseen, pienellä ja matalalla kalliopohjaisella suosaarekkeella. Paikalla on kaksi röykkiötä: itäisempi, jonka mitat ovat 4 x 3 x 0,3 m, ja läntisempi, jonka mitat ovat 6 x 5,7 x 0,5 m. Röykkiön muoto on epäselvä, koska keskellä on vanha kaivelukuoppa, joka ulottuu kalliopohjaan asti. Molemmat röykkiöt ovat jäkälöityneitä. Röykkiöt ovat vain vajaan metrin suon pintaa korkeammalla. Röykkiöt sijaitsevat noin 10 metrin etäisyydellä toisistaan. |
| metsakeskus.944010099 |
946 |
Södra-Vörsmossen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267653.40400000 |
7009891.73200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010099 |
Röykkiö sijaitsee Vöyri-Ylihärmä-tieltä pohjoiseen noin 850 m, suosaarella, kohteesta Södra-Vörsmossen 1 noin 200 m luoteeseen. Pienellä suosaarella on yksittäinen röykkiö, jonka mitat ovat 4,0 x 4,2 x 0,4 m. Laajan ja hajonneen röykkiön reunassa on latomuksen kivistä myöhemmin tehty rajakivikasa. Röykkiö on jäkälöitynyt. Korkeuseroa suon pinnasta on vain noin 1 m. Mahdollisesti kyseessä on hautaröykkiö. |
| metsakeskus.944010100 |
946 |
Långfors |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
264442.70900000 |
7007343.75000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010100 |
Röykkiö sijaitsee 1,5 km Vöyri-Ylihärmä-tieltä etelään, Långfors-nimisen peltoalueen, entisen merenlahdenpohjan itärannalla, loivassa länsirinteessä. Pienellä kalliokielekkeellä noin 50 m pellosta kaakkoon on sekametsässä turvettunut, kallion reunalla oleva röykkiö. Röykkiö on pyöreä, läpimitaltaan 5 m ja korkeudeltaan 0,5 m. Röykkiö on koottu tasasuurista kivistä ja vaikuttaa hyvin säilyneeltä. Pohjoispuolella erillään on ryhmä siirtolohkareita. |
| metsakeskus.944010101 |
946 |
Kolstobban |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
253159.21300000 |
7013224.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010101 |
Kohteet sijaitsevat entisellä Vöyrin ja Maksamaan rajalla, hienohiekkaisella Kolstobban-nimisellä mäntykankaalla, jolla on suuria hiekkakuoppia. Muinaisjäännösalueen läpi kulkee pieni metsätie hiekkakuopille. Kankaan eteläpäässä on ainakin 31 pyyntikuopiksi luokiteltua kuopannetta suon reunalla, muinaisella rantaterassilla ja kivikkoisen kalliotöyrään reunoilla. Painanteet ovat pyöreähköjä, niiden läpimitta on 1-2 m ja syvyys 0,5 m. Kuopat ovat mahdollisesti esihistoriallisia, paikan korkeuden perusteella aikaisintaan varhaisrautakautisia. Näiden lisäksi Kulmajärvi nimiselle suolle vievän tienriesteyksen kaakkoispuolella on kolme laajaa noin 15 m läpimittaista ja 1 m korkeaa, pyöreää miilutöyrännettä, jotka ovat ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta, koska paikalta on löytynyt 1748 ja 1826 vuosien rahoja paikallistamisen yhteydessä. Miilujen vieressä oleva turvettunut kiviuuni lienee samaa aikaa. |
| metsakeskus.944010101 |
946 |
Kolstobban |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
253159.21300000 |
7013224.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010101 |
Kohteet sijaitsevat entisellä Vöyrin ja Maksamaan rajalla, hienohiekkaisella Kolstobban-nimisellä mäntykankaalla, jolla on suuria hiekkakuoppia. Muinaisjäännösalueen läpi kulkee pieni metsätie hiekkakuopille. Kankaan eteläpäässä on ainakin 31 pyyntikuopiksi luokiteltua kuopannetta suon reunalla, muinaisella rantaterassilla ja kivikkoisen kalliotöyrään reunoilla. Painanteet ovat pyöreähköjä, niiden läpimitta on 1-2 m ja syvyys 0,5 m. Kuopat ovat mahdollisesti esihistoriallisia, paikan korkeuden perusteella aikaisintaan varhaisrautakautisia. Näiden lisäksi Kulmajärvi nimiselle suolle vievän tienriesteyksen kaakkoispuolella on kolme laajaa noin 15 m läpimittaista ja 1 m korkeaa, pyöreää miilutöyrännettä, jotka ovat ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta, koska paikalta on löytynyt 1748 ja 1826 vuosien rahoja paikallistamisen yhteydessä. Miilujen vieressä oleva turvettunut kiviuuni lienee samaa aikaa. |
| metsakeskus.944010101 |
946 |
Kolstobban |
10002 |
12016 |
13151 |
11002 |
27000 |
253159.21300000 |
7013224.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010101 |
Kohteet sijaitsevat entisellä Vöyrin ja Maksamaan rajalla, hienohiekkaisella Kolstobban-nimisellä mäntykankaalla, jolla on suuria hiekkakuoppia. Muinaisjäännösalueen läpi kulkee pieni metsätie hiekkakuopille. Kankaan eteläpäässä on ainakin 31 pyyntikuopiksi luokiteltua kuopannetta suon reunalla, muinaisella rantaterassilla ja kivikkoisen kalliotöyrään reunoilla. Painanteet ovat pyöreähköjä, niiden läpimitta on 1-2 m ja syvyys 0,5 m. Kuopat ovat mahdollisesti esihistoriallisia, paikan korkeuden perusteella aikaisintaan varhaisrautakautisia. Näiden lisäksi Kulmajärvi nimiselle suolle vievän tienriesteyksen kaakkoispuolella on kolme laajaa noin 15 m läpimittaista ja 1 m korkeaa, pyöreää miilutöyrännettä, jotka ovat ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta, koska paikalta on löytynyt 1748 ja 1826 vuosien rahoja paikallistamisen yhteydessä. Miilujen vieressä oleva turvettunut kiviuuni lienee samaa aikaa. |
| metsakeskus.944010101 |
946 |
Kolstobban |
10002 |
12016 |
13151 |
11004 |
27000 |
253159.21300000 |
7013224.34100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010101 |
Kohteet sijaitsevat entisellä Vöyrin ja Maksamaan rajalla, hienohiekkaisella Kolstobban-nimisellä mäntykankaalla, jolla on suuria hiekkakuoppia. Muinaisjäännösalueen läpi kulkee pieni metsätie hiekkakuopille. Kankaan eteläpäässä on ainakin 31 pyyntikuopiksi luokiteltua kuopannetta suon reunalla, muinaisella rantaterassilla ja kivikkoisen kalliotöyrään reunoilla. Painanteet ovat pyöreähköjä, niiden läpimitta on 1-2 m ja syvyys 0,5 m. Kuopat ovat mahdollisesti esihistoriallisia, paikan korkeuden perusteella aikaisintaan varhaisrautakautisia. Näiden lisäksi Kulmajärvi nimiselle suolle vievän tienriesteyksen kaakkoispuolella on kolme laajaa noin 15 m läpimittaista ja 1 m korkeaa, pyöreää miilutöyrännettä, jotka ovat ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta, koska paikalta on löytynyt 1748 ja 1826 vuosien rahoja paikallistamisen yhteydessä. Miilujen vieressä oleva turvettunut kiviuuni lienee samaa aikaa. |
| metsakeskus.944010102 |
946 |
Lampen |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
256506.86300000 |
7015429.46300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010102 |
Latomukset sijaitsevat entisen Maksamaan ja Vöyrin rajan lähellä, Abborträsk-nimisen pikkujärven koillispuolella, pienen Lampen-nimisen suopoukaman pohjoispuolisella kivikkoisella mäenkumpareella. Mäen koko on noin 100 x 75 metriä. Mäellä on useita isoja maakiviä ja ainakin 16 kiviröykkiötä, useat isojen kivien vierelle koottuja. Osa latomuksista on 3 m laajoja ja matalia, eräissä on keskellä laajahkoja kuopanteita. Maaperä on kauttaaltaan kivistä, eikä latomusten lukumäärää tai muotoa voi tarkasti määrittää. Osa niistä on todennäköisesti hautaröykkiöitä. Muutamat ovat vaurioituneet hakkuutöiden yhteydessä.
Vuoden 2013 tarkastuksen mukaan Lampenin suopoukamaan laskevan
rinteen osalta kivikkoa on mahdollisesti raivattu ja kasattu. Mäen kaakkoisreunassa kiviaines on luonnonpyöreää. Kivikko on tiivistymätön, joka on routivalla maapohjalla yleensä merkki rakenteen nuoresta iästä.
yässä kohden ei metsänkorjuussa ollut ajettu kivien yli. Kyseessä voisi olla ennemmin lähihistoriassa raivauksen tuloksena syntynyt kivikko kuin muinaishaudat. |
| metsakeskus.944010103 |
946 |
Röukas |
10002 |
12004 |
13054 |
11006 |
27000 |
272862.29200000 |
7014862.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010103 |
Kivirakenteet sijaitsevat Röukas träsketin länsipuolella, noin 500 metriä rannasta ja Kyttlandetin pohjoispuolella. Metsäautotien linjauksella on todettu noin 10 x 13 m alalla viisi matalaa, epäsäännöllistä kivikasaa ja niiden pohjoispuolella noin 26 m pituinen kiviaita. Lisäksi tästä noin 155 m kaakkoon sijaitsee toinen kiviaita, jonka pituus on noin 40 m. Kivilatomukset ovat matalia, 1-2 kivikerrosta käsittäviä, vahvasti sammaloituneita ja muodoltaan epäsäännöllisiä. Koekaivauksessa ei todettu rakenteita tai löytöjä. Latomuksia on arveltu kaskiraunioiksi. |
| metsakeskus.944010103 |
946 |
Röukas |
10002 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
272862.29200000 |
7014862.75400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010103 |
Kivirakenteet sijaitsevat Röukas träsketin länsipuolella, noin 500 metriä rannasta ja Kyttlandetin pohjoispuolella. Metsäautotien linjauksella on todettu noin 10 x 13 m alalla viisi matalaa, epäsäännöllistä kivikasaa ja niiden pohjoispuolella noin 26 m pituinen kiviaita. Lisäksi tästä noin 155 m kaakkoon sijaitsee toinen kiviaita, jonka pituus on noin 40 m. Kivilatomukset ovat matalia, 1-2 kivikerrosta käsittäviä, vahvasti sammaloituneita ja muodoltaan epäsäännöllisiä. Koekaivauksessa ei todettu rakenteita tai löytöjä. Latomuksia on arveltu kaskiraunioiksi. |
| metsakeskus.944010104 |
946 |
Krankrösselmossen 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
267003.00000000 |
7019915.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010104 |
Röykkiöt sijaitsevat soisella ja kallioisella metsäalueella pienestä Långträsketistä noin kilometrin etelään. Alueelle kulkee polku itäpuolella olevalta Högsbergsängeniltä. Noin 50 metriä polulta etelään kalliokielekkeen päällä on kuusi kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat noin 50 x 50 m alalla.
Röykkiö 1: noin 3,5m korkean kielekkeen reunalla oleva, noin 3 metriä laaja ja noin 0,3 metriä korkea, osin sammaloitunut, pari kivikerrosta käsittävä röykkiö kalliopohjalla.
Röykkiö 2: edellisestä noin 20 metriä lounaaseen oleva, sammaleen ja ruohikon peittämä, arviolta noin 5 metriä laaja ja 0,4 metriä korkea raunio kalliopohjalla, vieressä 2 x 2 m laaja kivi.
Röykkiö 3: edellisestä noin 10 metriä lounaaseen oleva, selvästi erottuva, noin 3 metriä laaja ja 0,4 metriä korkea röykkiö kalliopohjalla.
Röykkiö 5: edellisestä noin 4 metriä länteen, aivan kolmimetrisen kielekkeen reunassa oleva noin 4 metriä laaja ja 0,4 metriä korkea röykkiö, osin näkyvissä sammalpeitteen alta.
Röykkiö 6: isojen kivien välissä oleva kiveys, pohjoiskulmassa noin 50 cm korkea kivi, maantasainen, noin 3 metriä laaja raunio. Rakenteeton ja epämääräinen ja sijaitsee muista noin 50 metriä luoteeseen.
Röykkiö 4: mahdollinen luonnonmuodostuma. |
| metsakeskus.944010105 |
946 |
Krankrösselmossen 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
267238.00000000 |
7019935.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010105 |
Röykkiöt sijaitsevat kallio- ja suomaastossa, Pirkärr-nimisestä suokaistasta 2 km pohjoiseen. Maasto on sekametsää, jossa on luode-kaakko suuntaisessa rivissä soramaalla - oletetun muinaispoukaman rannalla - puuston ja vahvan humuksen peittäminä 9 kiviröykkiötä. Röykkiöt ovat matalia, niiden läpimitta vaihtelee 3 ja 6 m välillä. Röykkiöt ovat erittäin vaikeita erottaa kasvillisuuden joukosta. Neljä röykkiöistä on selkeitä ja hautaröykkiöiksi luokiteltavia, lisäksi viisi muuta epämääräistä, mahdollista röykkiötä. Tyypin ja paikan korkeuden perusteella ne ovat mahdollisesti varhaiselta metallikaudelta. Röykkiötä on noin sadan metrin matkalla alkaen aivan polun eteläreunasta maastoa seuraten luoteeseen.
2013. Todettu kivikko aiemman rauhoitusalueen luoteispäässä. Rauhoitusalue on kulkenut tästä kaakkkoon n.100 m polun eteläpuolelle 25 m korkeuskäyrää seuraten. Muita "röykkiöitä" ei todettu. |
| metsakeskus.944010106 |
946 |
Brännlandet |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
268642.97100000 |
7019246.98000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010106 |
Röykkiö sijaitsee 550 metriä Vöyriltä Oravaisten Kimoon vievän tien pohjoispuolella, avokalliolla, Högbergsängen- nimisen peltoaukean kaakkoispuolella. Kallion pohjoisreunasta 30 m etelään on laajahko, kooltaan noin 7 x 6 m suuruinen röykkiö, joka on koottu pääosaksi isoista kivistä. Röykkiön rakenne on hajonnut lounaissivulta. Keskellä olevasta laajasta kuopanteesta nostellut kivet muodostavat mahdollisesti noin neljä metriä pitkän ulokkeen. Röykkiö on jäkälöitynyt.
Samalla kallioalueella, Oravaisten puolella on kaksi vastaavantyyppistä, pronssikautista röykkiötä (559010009). |
| metsakeskus.944010107 |
946 |
Pirkärrbacken |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
266606.79900000 |
7017760.56900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010107 |
Kivilatomus sijaitsee Pirkärr-nimisen pitkänomaisen suoalueen luoteiskulmassa olevalla kivikkoisella mäellä, mäen lounaispäässä olevalla laajalla hakkuuaukealla suuresta siirtolohkareesta noin 50 m lounaaseen. Paikalla on metsäkoneen yliajama matala kivilatomus, jonka läpimitta on 3 m ja korkeus 0,6 m. Luontaiseksi kivikoksi muodostelma on liian säännöllinen. Kivet ovat kolmen noin 1 m korkean lohkareen välissä. Muita röykkiöitä ei paikalla havaittu. Mäen päällä luontaisessa kivikossa mainitaan olleen aarteenetsijöiden kuoppia.
Inv. 2021: Kohdekoordinaattien kohdalla on kolmen ison maakiven vieressä matala kivikko, joka koostuu n. 30-40 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä, kohta tulkittiin luontaiseksi. Alueen maaperä on hyvin kivikkoista, ja lähistöllä havaittiin muitakin luontaisia röykkiömäisiä kivikoita. Alueella kasvaa kuusivaltaista metsää.
Muuta: Luontainen vai muinaisjäännös? |
| metsakeskus.944010108 |
946 |
Påmossen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267934.00000000 |
7017163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010108 |
Röykkiö sijaitsee Påmossen-nimisen suoalueen koillispuolella suosaarekkeella. Mäen pohjoispäässä on todettu aikaisemmin röykkiö 944010060, Påmossen 1. Tästä noin 90 m länteen, vähän alempana kalliolla, kuusimetsässä on röykkiö, joka on sammaloitunut ja jonka päällä kasvaa kuusi. Tämä röykkiö on noin 5 m läpimitaltaan ja 0,4 m korkea. Se on rakennettu lähes tasakokoisista kivistä ja sijaitsee noin 4 m suon pintaa korkeammalla olevalla kalliotöyräällä.
Inv. 2021: Molemmat aiemmissa tiedoissa mainitut röykkiöt löytyivät. Itäisempi röykkiö sijaitsee vanhalla ja nykyisellä tilarajalla, mahdollisesti kiilamainen muoto johtuu siitä, että sen päältä on ajettu joskus metsäkoneella. Läntisemmän röykkiön (Påmossen 2) ympäristössä on tehty avohakkuu ja myös röykkiön päältä on kaadettu isohko mänty, röykkiö on kuitenkin säilynyt vaurioitta, joitakin reunakiviä on hieman liikkunut kuitenkin paikoiltaan. |
| metsakeskus.944010108 |
946 |
Påmossen 2 |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
267934.00000000 |
7017163.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010108 |
Röykkiö sijaitsee Påmossen-nimisen suoalueen koillispuolella suosaarekkeella. Mäen pohjoispäässä on todettu aikaisemmin röykkiö 944010060, Påmossen 1. Tästä noin 90 m länteen, vähän alempana kalliolla, kuusimetsässä on röykkiö, joka on sammaloitunut ja jonka päällä kasvaa kuusi. Tämä röykkiö on noin 5 m läpimitaltaan ja 0,4 m korkea. Se on rakennettu lähes tasakokoisista kivistä ja sijaitsee noin 4 m suon pintaa korkeammalla olevalla kalliotöyräällä.
Inv. 2021: Molemmat aiemmissa tiedoissa mainitut röykkiöt löytyivät. Itäisempi röykkiö sijaitsee vanhalla ja nykyisellä tilarajalla, mahdollisesti kiilamainen muoto johtuu siitä, että sen päältä on ajettu joskus metsäkoneella. Läntisemmän röykkiön (Påmossen 2) ympäristössä on tehty avohakkuu ja myös röykkiön päältä on kaadettu isohko mänty, röykkiö on kuitenkin säilynyt vaurioitta, joitakin reunakiviä on hieman liikkunut kuitenkin paikoiltaan. |
| metsakeskus.944010109 |
946 |
Södra-Vörsmossen 3 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
267886.31200000 |
7010115.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010109 |
Röykkiöt sijaitsevat Vöyri-Ylihärmä-tieltä noin 1,1 km pohjoiseen, Kalapääträsketistä runsas km eteläkaakkoon, Vörsmossen nimisen suon koillisreunalla, jossa on 200 x 150 laaja mäkialue. Mäen laella on melko tasaista maata ja maaperä on kivetöntä hiekkaa korkeinta lakea lukuunotamatta. Laen reunalla on sammaloitunut noin 6 m laaja ja 0,7 m korkea, osaksi hajonneelta vaikuttava röykkiö, jonka keskellä kasvaa suurehko kuusi. Röykkiöstä muutaman kymmenen metriä pohjoiskoilliseen on nelisivuinen, sammaloitunut kiviraunio, jonka mitat ovat 8,5 x 6,5 m. Säännöllinen rakennelma saattaisi olla rakennuksen perustus. Lounaissivu on hajanainen ja siellä kasvaa iso koivu. Merkkejä myöhäisestä historiallisesta asutuksesta ei ole eikä tunneta. Nelisivuinen raunio voi olla hautaröykkiö tai rakennuksenpohja. |
| metsakeskus.944010110 |
946 |
Storvörsån 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
268383.00000000 |
7008809.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010110 |
Röykkiö sijaitsee Vöyri-Ylihärmä tieltä noin 175 m etelään ja 800 m ennen Höysälään (Höjsal) kääntyvää tienhaaraa kivikkoisella mäkialueella, jonka itä- ja länsipuolella on peltoa. Mäkialueen kaakkoisimmalla töyräällä on pitkänomainen, matala röykkiö, joka on kooltaan 7 x 4,8 m ja korkeudeltaan n 0,4 m. Sen länsipäähän on vastikään koottu kivikasa röykkiön kivistä, ilmeisesti rajamerkiksi. Röykkiö on suota noin 5 m korkeammalla.
Lähimmät muut röykkiöt ovat 900 m itään, vuonna 1985 tarkastettuja (944010097).
Inv. 2022: Aiemman kuvauksen mukainen matala röykkiö, jonka länsipäässä on rajamerkiltä näyttävä kivirakenne. Pystykivessä ei havaittu merkintöjä. Röykkiön tasalla sen pohjois- ja koillispuolella on parin aarin kivettömämpi tasanne. Kivillä tuetun pystykiven mukaista rajaa ei ole 1800-luvun puolivälin pitäjänkartalla tai sitä nuoremmilla kartoilla. Jos tukikivien sammaleettomuus tarkastushetkellä 1986 johtui siitä, että rajamerkki oli puhdistettu tutkittavaksi, voisi se olla myös oletettua vanhempi. |
| metsakeskus.944010111 |
946 |
Kullas |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
269562.63200000 |
7011596.05500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010111 |
Röykkiö sijaitsee asumattomalla metsäalueella, Kalapääträsketin itäpuolella, Teinimossenin suoalueen lounaispuolella. Paikalla on kalliopohjaisen mäenkumpareen eteläpäässä kiviröykkiö. Röykkiö on rakennettu tasasuurista kivistä. Se on 3,5 m laaja ja 0,4 m korkea, muodoltaan pyöreä. Sen keskellä on pari isompaa kiveä. Noin 5 m röykkiöstä pohjoiseen on myös matalaa kiveystä 1,5-2 m alalla. Lähistöllä, noin 400 metriä koilliseen, on mainittu olevan kiviperustuksia, mutta niitä ei ole tarkastuksessa löydetty. |
| metsakeskus.944010112 |
946 |
Tränukurun |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
271694.78400000 |
7009055.08200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010112 |
Röykkiö sijaitsee Keskisträsketistä noin 2 km lounaaseen, Vöyri-Ylihärmä-tieltä 1,3 km koilliseen, Kolomossenin suoalueen pohjoispuolella, pienellä kallioisella metsäsaarekkeella, joka on kartalle merkitty nimellä Tränukurun. Tämän noin 250 x 100 m laajan sekametsäisen saarekkeen luoteiskulmassa on kalliokieleke, jonka reunalla noin 4 m suon pinnasta, on kiviröykkiö. Röykkiön mitat ovat 5,7 x 4 x 0, 4 metriä. Röykkiö on osittain kuusten peitossa. |
| metsakeskus.944010113 |
946 |
Abborträskhällorna |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
256734.00000000 |
7014918.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010113 |
Röykkiöt sijaitsevat entisen Vöyrin ja Maksamaan rajan lähellä, pienen Abborträsk-järven itäpuolella olevalla laajalla kallioalueella. Kallion laella, erillisellä tasanteella on useita kymmeniä röykkiöitä; niitä laskettiin tarkastuksessa 1988 ainakin 40. Paikallisten mukaan niitä olisi jopa 52. Röykkiöt ovat matalia ja pieniä. Niiden läpimitta on 1,5-3 m, muodoltaan ne ovat pyöreitä. Osa on selvärajaisia, osa isojen kivien viereen koottuja. Yksi röykkiö on pitkänomainen. Röykkiöt sijaitsevat tasanteella varsin tiheässä. Maaperä ei ole viljelykseen sopiva ja tyypiltään muodostelmat kuuluvat rannikon röykkiöihin. Röykkiöaluetta ei ole tarkemmin kartoitettu.
Inv. 2024: Kroksbackenin alueella voimalinjan luoteispuolella Aborrträskhällorna-nimisen laajan silokallion kaakkoisreunalla olevassa luonnonkivikossa sijaitseva laaja rakkakuoppa-kohde. Alueella kasvaa mäntymetsää ja maasto on vaikeakulkuista louhikkoa. Aluskasvillisuus on varpukasveja, sammalta ja jäkälikköä.
Kohde sijaitsee noin 150–200 metriä kaakkoon muinaisjäännösrekisteriin aiemmin merkityn silokallion laelta, josta ei havaittu merkkejä kivirakenteista lukuun ottamatta kahta nuorta historiallisen ajan rajamerkkiä. Kallioalueen ympäristö on mainittua luonnonkivikkoa lukuun ottamatta voimakaspiirteitä kallio- ja kivilohkaremaastoa, joten kivikko kuopparakenteineen on ainoa mahdollinen paikka aiemmissa raporteissa mainitulle kohteelle. Aiemmin tulkittujen kymmenien röykkiöiden sijaan havaittiin 26 pääosin pienikokoista matalaa rakkakuoppaa, jotka sijaitsevat itä-länsi-suuntaisessa luonnonkivikossa kahtena tiiviinä keskittymänä. Tarkastuksessa havaittiin vain yksi pieni latomus (kts. alakohde). Kivikon itälaidalla on lisäksi yksi muista poikkeava suurempi ovaalin muotoinen kuoppa (3x6 m), jonka kivet on kasattu pääosin kuopan koillisreunalle alarinteen puolelle. |
| metsakeskus.944010114 |
946 |
Brinkhällorna 2 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
257316.53700000 |
7015119.60000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010114 |
Röykkiöt sijaitsevat Lotlaxin viljelysaukean länsipuolisessa maastossa, Kroksbackeniin kuuluvalla Brinkhällorna-kallioalueella, voimalinjan vierellä. Kallioalueen koillisrinteen päällä on kaksi röykkiötä, joiden koko on noin 4-5 m. Röykkiöt ovat matalia, osaksi vaurioituneita ja kasvillisuuden ja risujen peittämiä. Laajalla alueella voimalinjan ympäristössä on on muitakin kivimuodostumia, joista osa voi olla ihmisen kokoamia röykkiöitä. Esimerkiksi linjan luoteispuolella on muutamia epävarmoja kiveyksiä (koordinaatti 7018171/3257339). Paikallistus on hieman epävarma. Kartalle merkityt röykkiöt ovat kartoittajien paikallistamia.
Inv. 2024: Kroksbackenin alueella Brinkhällorna-nimisen kalliokohouman koillisosan laella on voimalinjan alla pieni kuoppia sisältävä luonnonkivikko. Kohde sijaitsee avohakatulla johtoaukealla. Aluskasvillisuutena on sammalta, jäkälikköä ja katajaa.
Kivikossa havaittiin neljä rakkakuoppaa tiiviinä ryppäänä johtoaukean kaakkoislaidalla, mutta paikalla aiemmin tulkittuja röykkiöitä ei tunnistettu. Kuoppien halkaisija on noin 2 metriä ja syvyys vaihtelee 50–70 senttimetrin välillä. |
| metsakeskus.944010115 |
946 |
Bertby-Svens |
10007 |
12004 |
13045 |
11006 |
27000 |
260666.17400000 |
7019572.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010115 |
Bertbyssä, vt 8:n ja Vöyrin kirkolle vievän tien risteyksen lähellä sijaitsee metsikössä kivivalli tai kiviaita. Aita on Svensin talosta noin 130 m lounaaseen. Se ajoittunee historialliseen aikaan. |
| metsakeskus.944010117 |
946 |
Vikperä Kålax |
10002 |
12016 |
13182 |
11006 |
27000 |
259498.63600000 |
7021691.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010117 |
Valtatie 8:n luoteispuolella, Kålaxin Vikperällä, pienten viljelysten länsiluoteispuolella on metsässä parikymmentä röykkiöitä ja latomusta ryhmissä.
Ryhmistä suurin sijaitsee viljelysten pohjoisreunalla metsikössä. Näistä lounaaseen on samoin viljelysten lähellä kaksi latomusta. Kolmas niistä on noin 100 m päässä. |
| metsakeskus.944010118 |
946 |
Kroksbacken |
10002 |
12016 |
13182 |
11002 |
27000 |
259996.48200000 |
7009427.89300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010118 |
Röykkiöt sijaitsevat Vöyrinjoen länsipuolella, Kroksbackenin-Nikusbackenin mäen lounaisreunalla, viljelyksiltä muutamia kymmeniä metrejä itään, metsikössä. Paikalla on muutamia pienehköjä, epämääräisen muotoisia kivikasoja, jotka ovat ihmisen tekemiä. Tarkkoja havaintoja on vaikea tehdä vesaikolta ja kasvullisuudelta. Mahdollisesti ne liittyvät paikan viljelykseen. |
| metsakeskus.944010119 |
946 |
Nikusbacken |
10001 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
260275.37600000 |
7009190.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010119 |
Löytöpaikka sijaitsee Vöyrin keskustan länsireunalla, Nikusbackenin mäkiasutuksen eteläreunassa, jossa on ollut tieleikkauksessa näkyvissä savitiivistettä ja rautakuonaa. Paikalla on mahdollisesti rautakautinen asuinpaikka tai sellaisen rippeitä. Löytöpaikkaa ei ole tarkemmin tutkittu. |
| metsakeskus.944010120 |
946 |
Lågpelt-Söderbacken 1 |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
256362.94700000 |
7008503.24800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010120 |
Ryssänuuni sijaitsee Vöyrin länsiosassa, Lågpeltkankaan kalmistosta noin kilometrin etelään, metsäpalstojen rajalla. Uuni on kivistä ladottu tai kylmämuurattu ja puolipallomainen. Uunin takaosan katossa on selvä savuaukko. Suuosan katto on osin romahtanut. Uunin sisäosa on noin metrin syvyinen. Uunin suuaukko on lounaaseen. Uuni on turpeen peittämä. |
| metsakeskus.944010122 |
946 |
Bertby Kålax Klubbskatan |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
259118.78000000 |
7023314.31200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010122 |
Ryssänuuni sijaitsee rannikolla, kesämökkitontilla lohkareisen rantaterassin reunassa. Uuni on hyväkuntoinen. Sen suuaukko on etelään. Savuaukko sijaitsee uunin peräosassa. Uunin sisäosan syvyys on 138 cm, korkeus 35 - 50 cm ja leveys 47 - 60 cm. Sisäosa on lähinnä suorakaiteen muotoinen. Uunin katto on tiivis ja suuaukon katteena on 70 x 44 cm kokoinen kivilaaka, muu kivikate on pienempää luonnonkiveä. |
| metsakeskus.944010123 |
946 |
Lomby Storvörsån 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
267888.00000000 |
7009011.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010123 |
Kiviuuni sijaitsee Vöyri - Ylihärmä tien varrella, noin 15 m maantiestä etelään, peltosaarekkeessa.
Uuni on tehty käyttäen hyväksi suuria maakiviä. Uunin molemmille puolille on rakennettu kivivallia, jolloin uunin eteen on muodostunut noin neljän neliömetrin kokoinen suojainen alue. Suuaukko on etelään ja perällä on savuaukko. Suuaukon kattona on kivilaaka (noin 200 x 85 x 65 cm). Uunin sisäosan syvyys on 130 cm ja korkeus suuaukosta perälle 37 - 70 cm, uunin leveys suuaukolta perälle kohti savuaukkoa on 45 - 60 cm. Uunin sisäosan muoto muistuttaa lähinnä katkaistua kartiota. Uunin katto on tiivis ja sisäosa hyvin säilynyt.
Inv. 2022: Uuni on aiemman kuvauksen mukainen ja sijaitsee maantien eteläpuolella olevassa, peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa. Saareke on enimmäkseen tasamaata, mutta siinä on kaksi pienialaista kumparetta, yksi saarekkeen keskellä ja toinen sen luoteiskulmassa, aivan maantien reunassa. Saarekkeen länsilaidalla on latoja tai muita talousrakennuksia. Niille menee tilustie maantieltä saarekkeen koilliskulmasta edellä mainittujen kumpareiden välistä lounaaseen suuntautuen. Uuni on tilustien luoteispuolella, saarekkeen luoteiskulmassa olevan kumpareen laella. |
| metsakeskus.944010124 |
946 |
Rejpelt Kivine |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
268558.00000000 |
7005218.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010124 |
Kiviuuni sijaitsee Vöyrin itäosassa, Kivine-nimisellä suo- ja kallioalueella, uuden metsäautotien varressa. Alueen maasto on louhikkoista. Uuni on romahtanut. Sen kattona on ollut noin metrin levyinen kivilaaka. Savuaukkoa ei voi paikallistaa. Suuaukko on ollut lounaaseen. Sisäosan syvyys on ollut noin metri, josta nykyisessä kunnossa näkyvissä puolet. Sisäosan korkeus noin 40 cm ja leveys 35 cm.
Inv. 2022: Aiemman kuvauksen mukainen, kunto varsin hyvä, kyltitetty. |
| metsakeskus.944010125 |
946 |
Lomby Kalomskogen 2 |
10002 |
12004 |
13055 |
11006 |
27000 |
269796.00000000 |
7008196.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010125 |
Kiviuuni sijaitsee Vöyrin itäosassa, Vöyri-Ylihärmä tien varressa, tieltä noin 300 m etelään. Uuni on kumpumainen ja kivistä kasattu. Sen ulkomitat ovat 2 x 1 m. Savuaukko uunin perällä on neliömäinen ja noin 40 - 45 cm läpimitaltaan. Uunin suuaukko on koilliseen eli alarinteelle päin. Uuni osaksi romahtanut, sisäsyvyys on 60 - 95 cm, leveys noin 35 cm ja sisäkorkeus suuaukolta alkaen noin 35 cm. Uunin kattona oleva laakakivi on haljennut. Uunin edessä on soikea kuopanne, jonka läpimitta on noin 80 cm ja pituus 120 cm.
Inv. 2022: Muinaisjäännösrekisterin kuvauksen mukainen uunirakenne. Rakenne on hyväkuntoinen. Sen päälle on pystytetty muinaisjäännöskyltti. Alue on kalliosta moreenimaastoa. Puusto nuorta kuusitaimikkoa, jossa runsaasti nuorta koivua ja muuta lehtipuuta.
Muuta: Kohdekoordinaatti on inventoijan kartalle piirtämä sijainti. Annettu koordinaatti osoitti aiemman rekisterisijainnin eli noin 30 m liikaa pohjoiseen naapuritilalle. |
| metsakeskus.944010126 |
946 |
Miemoisby Teinimossbacken |
10002 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
270862.11400000 |
7011745.00400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010126 |
Ryssänuuni sijaitsee Vöyrin itäosassa, Röukasträsketin ja Teinimossenin välisellä metsä- ja suoalueella, metsäautotien päästä noin 200 m länteen. Suosaarekkeella, jossa on myös hiilimiilun pohjia, on kivistä ladottu uuni soikean, noin 1, 5 m leveän ja 60 cm syvän kuopanteen luoteispäässä. Uunin sisäosan leveys on noin 45 cm ja uuniosan syvyys 61 cm. Uunin sisäkorkeus on 35 cm. Suuaukko on kaakkoon. Kattona oleva laakakivi on molemmilta puolilta parin reunakiven varassa. |
| metsakeskus.944010127 |
946 |
Munjama |
10007 |
12004 |
13053 |
11006 |
27000 |
256059.06900000 |
7006973.86100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944010127 |
Ryssänuuni sijaitsee Vöyrin länsiosassa, Lågpeltin paikallistien ja Vaasa-Vöyri-tien risteyksestä vajaat 3 km etelään, viljelysaukean länsipuolella metsämaastossa, Skrivarsbäckenin puron varressa olevan Långrödslan-viljelysaukean länsipuolella 100 m pellolta. Rinteessä on kivistä ladottu uuni ja sen lähellä tervahauta. Uuni on suuren maakiven vieressä ja se on kasattu muutamasta kivestä, päällä on laakakivi. Katto ei ole tiivis eikä selvää savuaukkoa ole. Sisäosa on 1 m syvä, 40 cm korkea ja 33 cm leveä, suuaukko on pohjoiseen. Lähellä oleva tervahauta on noin 8 m läpimittainen. Sen eteläpuolella on vanhaa rantakivikkoa. |
| metsakeskus.944090001 |
946 |
Kärkinehällorna 1 |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
255310.35600000 |
7011735.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944090001 |
Kärkinehällorna kallioalueella, kallioilla ja rinteiden koloissa on useita pirunpeltoja, jotka tarkastettiin vuoden 1979 täydennyskartoituksessa. Peruskartalla (1983) on kallioalueen keskellä, korkeimmalta kohdalta etelään nimi Jätterösan. Se on paikallinen nimitys ja tarkoittaa laajoja kivikoita, jotka siis ovat pirunpeltoja. Katso alakohteet a-c. Noin 1,5 km a:sta kaakkoon sijitseva kohde c on tarkastettu myös vuonna 2005. Kohteessa on ajoittamattomia, mutta ihmisen tekemiä kuoppia ja peruskartassa on sen kohdalla muinaisjäännösmerkki.
2019 inventoinnin perusteella:
Alakohde a (inventoinnissa paikka on nimeltään Kärkinehällorna 3). Kärkinehällornan korkeimman alueen luoteisosassa rakassa, mistä maasto laskee loivasti ympäröiville avokallioille. Rakka muodostuu suureksi osaksi isoista yli 40 cm halkaisijoiltaan olevista kivistä. Kohteessa on vierekkäin 3 selvää pyöreähköä noin 2 m halkaisijaltaan olevaa ja 0,5 m syvyistä rakkakuoppaa ja lisäksi rakassa on muutamia epämääräisempiä kuoppia. Rakenteet sopisivat väliaikaissuojien pohjiksi, mutta ajoitus on avoin. I ett blockhav på den nordvästra delen av det högsta området av Kärkinehällorna, där terrängen sluttar lågt mot de omgivande berghällarna. Blockhavet består till största delen av stora stenar med en diameter på över 40 cm. I objektet finns 3 tydliga runda, med en diameter ca 2 m och 0,5 m djupa gropar i klapper bredvid varandra och dessutom några obestämda gropar. Anläggningarna är eventuellt golv till tillfälliga skydd, men tidsbestämningen är öppen.
Alakohde b on erotettu omaksi kohteekseen siitä inventoinnissa käytetyllä nimellä Kärkinehällorna 2 ja se sisältää aimakin 15 ihmisen tekemää kuoppaa kivikossa. |
| metsakeskus.944090003 |
946 |
Isomäki |
10002 |
12004 |
13052 |
11002 |
27000 |
271717.74900000 |
7017008.88900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.944090003 |
Pirunpelto sijaitsee Vöyrin koillisosassa, Oravaisen rajan lähellä, Röykasjärven luoteispuolella. Paikalla on pohjois-eteläsuuntainen harjanne, jonka laella on 40 x 60 m pirunpelto. Sen korkeimmalla kohdalla on kaksi vierekkäistä kuoppaa, toinen suhteellisen uudeksi todettu tarkastuksen aikaan vuonna 1976.
23.5.2023. Luontainen kivikko, jossa on vallirakenne ja kuoppa (todettu pengotuksi 1976). Näiden vieressä hahmottuu lisäksi pienempi kehärakenne. |
| metsakeskus.972010000 |
564 |
Koskitörmä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
451247.79400000 |
7259042.23100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010000 |
Kohde sijaitsee Siuruanjoen länsirannalla, männikkökankaalla, Palosten talon pihapiirissä ja siitä etelään. Kvartsia on havaittu talosta 20-30 m etelään, polulta joen törmältä. Paikalla on myös palaneita kiviä. Törmän taitteessa erottuu painanne, jonka koko on noin 11 x 7 m. Tästä 20-30 m pohjoiseen erottuu toinen painanne, kooltaan noin 10 x 8 m. Lisäksi taimikkokankaalla, polun lounaispuolella, erottuu ainakin 2 pientä painannetta, halkaisijaltaan noin 1,5 m. |
| metsakeskus.972010002 |
564 |
Metelinkirkko, Huhinmaa |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
440585.00000000 |
7249692.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010002 |
Iijoen Kälkäjänsuvannosta noin 2,3 km pohjoiseen, läntisen Kälkäjänojan ja itäisen Kullassuon välisellä moreeniharjanteella. Kohde sijaitsee harjanteen pohjoisrinteen
reunalla heti harjanteen korkeimman kohdan itäpuolella. Vuoden 1998 Yli-iin perusinventoinnin mukaan palsta on hakattu 1980-luvun alussa ja kasvoi tuolloin tiheää nuorta mäntyä. länsipuoleinen palsta vankkaa tiheää kuusikkoa. Paikalle johtaa metsätie kaakosta Kaarron talon luota.
Paikalla on jokseenkin luode-kaakko -suuntainen kaksinkertaisen vallin muodostama likimain suorakaiteen muotoinen jätinkirkko, jonka pituus on noin 38 x 29 metriä, joka levenee hieman kaakkoa kohti. Ns. porttiaukkoja on rakenteen nurkissa. Jätinkirkon vallit ovat vaurioituneet mainitun hakkuun jälkeen tehdyn äestyksen yhteydessä. Kun vielä tiheä männikkö peitti osan rakenteesta, sen hahmottaminen oli hankalaa. Jätinkirkon rinteenpuoleisen vallin päällä sijaitsi 1990-luvun lopulla hirvitorni.
Julius Ailio teki Sakari Pälsin kanssa tarkastuksen paikalle 1920 ja myös geologina piti Metelinkirkkoa luontaisena rantavallimuodostumana, jota ihminen on hieman muokannut. 2010-luvun laserkeilausaineistojen perusteella kohde ei edes perusmuodoltaan mitenkään voi olla luontainen, vaan melkein suorakaiteisena täysin eroaa luonnon rantavoimien aikaansaamista maastonmuodoista.
Paikan varhempia tutkimuksia ovat myös J.W. Calamnius, "Muinais- tiedustuksia
Pohjanperiltä", Suomi II:7, 1868, s . 215-220 ja A.H. Snellman, SMYA 1887, s. 70 - 76 ja myös Hj. Appelgren kuvaa jätinkirkkoa väitöskirjassaan (ss. 213-218).
Edelleen jätinkirkosta eteläkaakkoon noin 100-130 m on lakialueen eteläosassa 2-3 mahdollista asumuspainanetta (ks. alakohde) ja kauempana Huhinmaan kaakkoispäässä muita mahdollisia asumuspainanteita (kohde Huhinmaa kaakko). |
| metsakeskus.972010004 |
564 |
Konttikangas |
10002 |
12004 |
13049 |
11004 |
27000 |
441051.88900000 |
7262250.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010004 |
Kohde (Konttikangas tai Konttikangas NE) sijaitsee Konttikankaan koillisosassa, vedenottamon pohjoispuolella. Kankaan laen reunalla olevalla kivikkoisella harjanteella on noin 150 matkalla ainakin 7 kiveystä tai latomusta ja 7-8 kuoppaa. Rakkakuopista kolme on myös tulkittu ns. asuinpaikkavalleiksi. Rakenteiden koko, muoto ja keskinäinen etäisyys vaihtelevat.
Rakkakuopista länteen on kankaan reunalla matala harjanne suolahdelman kaakkoisrannalla. Sen alueella on ainakin neljä maakuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan 1-2 m ja syvyydeltään 30-50 cm. Niiden luonne on epäselvä ja mahdollisesti yksi on luontainenkin. Niiden läheisyydessä ei tavattu asuinpaikkaan viittaavaa. Myös enemmän lounaassa on epämääräinen röykkiön ja kivikkokuopan sekamuoto, joka voi olla luontainenkin. Etelämpänä suunnitellulle maa-ainesten ottoalueelle koneellisesti tehdyissä tarkistuskuopissa ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.972010004 |
564 |
Konttikangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
441051.88900000 |
7262250.90600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010004 |
Kohde (Konttikangas tai Konttikangas NE) sijaitsee Konttikankaan koillisosassa, vedenottamon pohjoispuolella. Kankaan laen reunalla olevalla kivikkoisella harjanteella on noin 150 matkalla ainakin 7 kiveystä tai latomusta ja 7-8 kuoppaa. Rakkakuopista kolme on myös tulkittu ns. asuinpaikkavalleiksi. Rakenteiden koko, muoto ja keskinäinen etäisyys vaihtelevat.
Rakkakuopista länteen on kankaan reunalla matala harjanne suolahdelman kaakkoisrannalla. Sen alueella on ainakin neljä maakuoppaa, jotka ovat halkaisijaltaan 1-2 m ja syvyydeltään 30-50 cm. Niiden luonne on epäselvä ja mahdollisesti yksi on luontainenkin. Niiden läheisyydessä ei tavattu asuinpaikkaan viittaavaa. Myös enemmän lounaassa on epämääräinen röykkiön ja kivikkokuopan sekamuoto, joka voi olla luontainenkin. Etelämpänä suunnitellulle maa-ainesten ottoalueelle koneellisesti tehdyissä tarkistuskuopissa ei todettu merkkejä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.972010005 |
564 |
Hangaslamminkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
440015.00000000 |
7254958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010005 |
Kivirakenteita sekä kivikautinen asuinpaikka Halajärven ja Hangaslammen välisellä kankaalla, näiden puolimaissa, noin 700 metriä Halajärvestä länsiluoteeseen. Kivirakenteet on todettu aiemmissa tarkastuksissa, kivikautiseen asuinpaikan löydöt ja asumuspainanteet vuoden 1998 inventoinnissa. Kankaan etelälaidalla on Iin Vuornoskankaan kautta tulevan metsäautotien pää, läpikulkua itäpuolisille teille ei ole. Hangaslammenkangas on kivikkoinen moreeniharjanne, joka on hakattu ja äestetty joitakin vuosia ennen Yli-Iin perus inventointia 1998. Kohde sijaitsee kankaan pohjoiseen kohti mainittujen vesistöjen välistä suota laskevan rinteen yläosassa.
Paikalla on todettu yhdeksän kivirakennetta, jotka sijaitsevat molemmin puolin kankaan halki kulkevaa järven ja lammen välistä polkua. Polun eteläpuolella on keskuskuopallinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 6 - 7 metriä. Tämän lounaispuolella on samaan kivikkoon röykkiöön ja toisiinsa liittyen peräkkäin kaksi vallien ympäröimää kuoppaa. Röykkiön itäpuolella on neljäs epämääräinen kiveys, josta kaakkoon matala kehämäinen kiveys, jonka halkaisija on noin 3 - 4 metriä. Polun pohjoispuolella on vielä kaksi rakennetta 5 muistuttavaa kivikehää (6, 7), matala noin 4,5 x 3,5 oleva kiveys (rakenteista pohjoisin, n:o 8) sekä yhdeksäntenä kivikkoon tehty "soikea kaksoiskuoppa", noin 5,5 x 2 , 5 metriä, joka on rakenteista itäisin. Inventoinnin aikana näistä aiemmin todetuista rakenteista havaittiin pohjoisimpien rakenteiden 6 ja 8 osin vaurioituneen ja tuhoutuneen äestyksen yhteydessä. Muut rakenteet olivat ennallaan.
Kivikkoon tehdyistä rakenteista noin 20 metriä lounaaseen, kääntöpaikalta lammelle johtavan polun länsipuolelta, lähes korkeimmalta kohdalta tavattiin kaksi vierekkäistä painaumaa, joiden keskinäinen etäisyys on 3 - 4 metriä. Toinen on kooltaan noin 3,5 x 4 m ja toinen, polusta kauempi, 5-6 x 4 m. Syvyyttä molemmilla on noin 40 cm. Molemmista tavattiin pari kvartsi-iskosta, jälkimmäisestä otettiin talteen kvartsikaapimia ja iskos. Kvartsien lisäksi havaittiin heikkoa värjäymää hiekassa, mutta mm. palanutta kiveä ei äestysurista löydetty. Painanteet lienevät asumuspainanteita.
Vuoden 2012 inventoinnissa ei saatu selkeitä havaintoja asumuspainanteista, alue oli tiheän taimikon peittämä. Kivirakenteista osa ehkä vaurioitui v. 2001 hakkuiden yhteydessä. Polun koillispuolisella rakka-alueella oli kolme selvää rakkakuoppaa:
1: läpimitta 2,0 m ja syvyys 0,3 m
2: läpimitta 1,1 m ja syvyys 0,8 m
3: läpimitta 2,8 m ja syvyys 0,6 m
Muuta havaitut kuopat olivat epämääräisiä. |
| metsakeskus.972010005 |
564 |
Hangaslamminkangas |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
440015.00000000 |
7254958.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010005 |
Kivirakenteita sekä kivikautinen asuinpaikka Halajärven ja Hangaslammen välisellä kankaalla, näiden puolimaissa, noin 700 metriä Halajärvestä länsiluoteeseen. Kivirakenteet on todettu aiemmissa tarkastuksissa, kivikautiseen asuinpaikan löydöt ja asumuspainanteet vuoden 1998 inventoinnissa. Kankaan etelälaidalla on Iin Vuornoskankaan kautta tulevan metsäautotien pää, läpikulkua itäpuolisille teille ei ole. Hangaslammenkangas on kivikkoinen moreeniharjanne, joka on hakattu ja äestetty joitakin vuosia ennen Yli-Iin perus inventointia 1998. Kohde sijaitsee kankaan pohjoiseen kohti mainittujen vesistöjen välistä suota laskevan rinteen yläosassa.
Paikalla on todettu yhdeksän kivirakennetta, jotka sijaitsevat molemmin puolin kankaan halki kulkevaa järven ja lammen välistä polkua. Polun eteläpuolella on keskuskuopallinen röykkiö, jonka halkaisija on noin 6 - 7 metriä. Tämän lounaispuolella on samaan kivikkoon röykkiöön ja toisiinsa liittyen peräkkäin kaksi vallien ympäröimää kuoppaa. Röykkiön itäpuolella on neljäs epämääräinen kiveys, josta kaakkoon matala kehämäinen kiveys, jonka halkaisija on noin 3 - 4 metriä. Polun pohjoispuolella on vielä kaksi rakennetta 5 muistuttavaa kivikehää (6, 7), matala noin 4,5 x 3,5 oleva kiveys (rakenteista pohjoisin, n:o 8) sekä yhdeksäntenä kivikkoon tehty "soikea kaksoiskuoppa", noin 5,5 x 2 , 5 metriä, joka on rakenteista itäisin. Inventoinnin aikana näistä aiemmin todetuista rakenteista havaittiin pohjoisimpien rakenteiden 6 ja 8 osin vaurioituneen ja tuhoutuneen äestyksen yhteydessä. Muut rakenteet olivat ennallaan.
Kivikkoon tehdyistä rakenteista noin 20 metriä lounaaseen, kääntöpaikalta lammelle johtavan polun länsipuolelta, lähes korkeimmalta kohdalta tavattiin kaksi vierekkäistä painaumaa, joiden keskinäinen etäisyys on 3 - 4 metriä. Toinen on kooltaan noin 3,5 x 4 m ja toinen, polusta kauempi, 5-6 x 4 m. Syvyyttä molemmilla on noin 40 cm. Molemmista tavattiin pari kvartsi-iskosta, jälkimmäisestä otettiin talteen kvartsikaapimia ja iskos. Kvartsien lisäksi havaittiin heikkoa värjäymää hiekassa, mutta mm. palanutta kiveä ei äestysurista löydetty. Painanteet lienevät asumuspainanteita.
Vuoden 2012 inventoinnissa ei saatu selkeitä havaintoja asumuspainanteista, alue oli tiheän taimikon peittämä. Kivirakenteista osa ehkä vaurioitui v. 2001 hakkuiden yhteydessä. Polun koillispuolisella rakka-alueella oli kolme selvää rakkakuoppaa:
1: läpimitta 2,0 m ja syvyys 0,3 m
2: läpimitta 1,1 m ja syvyys 0,8 m
3: läpimitta 2,8 m ja syvyys 0,6 m
Muuta havaitut kuopat olivat epämääräisiä. |
| metsakeskus.972010006 |
564 |
Hirvasselkä |
10002 |
12004 |
13048 |
11002 |
27000 |
448155.00000000 |
7265252.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010006 |
Kohde sijaitsee Tannilasta Yli-Olhavaan johtavaa tietä noin 5 km, kilometripylvään 15/5 länsipuolella olevalla kankaalla. Tien pohjoispuolella on kaarevien kivivallien muodostama rakenne. Vallia on noin 50 m matkalla tien suunnassa ja noin 20 m leveälti. Vallien korkeus on noin 0,5 m ja leveys 1 m.
Inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Matala kivinen kangas suoalueiden keskellä; rehevähkö havumetsä, suurimmaksi osaksi nuorta kasvatusmetsikköä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee tasanteella kankaan eteläosassa Tannilan - Olhavan maantien pohjoispuolella. Tietä rakentaessa noin kolmasosa kohteesta on tuhoutunut. Noin 60 m pitkä ja 20 m leveä rakenne koostuu 2 - 2,5 m leveistä ja 0,4-0,6 m korkeista kaarevista kivivalleista, jotka muodostavat kaksi toisensa leikkaavaa konsentrista kuviota. Kivien koko vaihtelee 20 cm:stä 60 cm:iin. Alueella ja kivivallien päällä kasvaa vanhoja mäntyjä ja kuusia; niiden iän perusteella rakenne on yli 150 vuotta vanha. Kohdalla on tien levennysalue, ja rakenteen eteläosassa nuotiopaikka.
2022: Kohteen päältä oli poistettu puusto, ja kivivallit olivat hyvin havaittavissa. |
| metsakeskus.972010009 |
564 |
Kierikkisaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
451017.92000000 |
7248706.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010009 |
Kohde sijaitsee Iijoen Kierikkisaaren länsipäässä. Paikalla kivikautinen asuinpaikka, joka käytännössä on jäänyt vedenpinnan alle. Mahdollisesti kohteen itäreuna on osin säilynyt. Asuinpaikan laajuus ei ole tiedossa. Paikalta on löytynyt mm. kourutaltta (KM 2508:1) sekä runsaasti kivikautiseen asuinpaikkaan liittyviä kaivauslöytöjä. |
| metsakeskus.972010010 |
564 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450218.24100000 |
7248966.28400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010010 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, Kierikin voimalasta noin 0,8 km itään. Paikalla ollut asuinpaikka on jäänyt veden alle. Osin tutkitun kohteen pohjoisreuna voi olla säilynyt. |
| metsakeskus.972010012 |
564 |
Purkajasuo |
10002 |
12016 |
13152 |
11019 |
27012 |
448358.98500000 |
7250135.80600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010012 |
Yli-Ii Purkajasuon alue (kohteet Purkajasuo 972010012, Purkajasuo, Korvala 972010038 ja Purkajasuo, Vuornos 972010055)
Purkajasuon alue sijaitsee Yli-Iin kirkonkylästä 2-3 km itään, Iijoen pohjoisrantaa myötäilevän maantien 854 molemmin puolin. Tien pohjoispuoleisen peltoalueen alla noin 1-2 m syvyydessä sijaitsee laaja kivikaudelle ajoittuva pyyntilaitteiden jäännösalue. Alue on peittynyt muinaisen Iijokisuun tulvahiekkakerroksin ja myöhempiin suoturvekerroksiin. Paikalla on tehty laajoja kaivauksia 1990-luvulla, jolloin paljastui runsaasti puuliisteistä valmistettuja kalapatoja ym. pyyntilaitteita. Puurakenteiden radiohiiliajoitukset osoittavat ajalle 3500–2700 calBC.
Purkajasuon etelä- ja lounaispuolella tien molemmin puolin on lisäksi laaja myöhäiskivikautinen asuinpaikka-alue (Purkajasuo Korvala ja Vuornos), jossa on kaikkiaan noin 75 asumuspainannetta sekä pienempiä maakuoppia ja asuinpaikka-aluetta. Näistä Korvalan alueen keski- ja itäosassa on rivitalomaisia useampihuoneisia asumuksenpohjia, pituudeltaan jopa noin 30 m. Näistä yksi neljän huoneen rivitalo on tutkittu.
Purkajasuon alue on merkittävä kivikautinen kokonaisuus, jossa ainutlaatuisen hyvin säilynyt pyyntilaitteiden alue yhdistyy viereiseen laajaan asuinpaikka-alueeseen asumuspainanteineen. Sekä pyyntilaitteissa että asuinpaikalla tehtyjen merkittävien arkeologisten tutkimusten lisäksi alueella on edelleen runsaasti tutkimusmahdollisuuksia. Alue on pääosin hyvin säilynyt, mutta suon kuivatuksen takia erittäin uhanalainen. Se on myös osa läheisen Kierikkikeskuksen opastettua esihistorian kierrosta Iijokivarressa alueella, jossa on yksi suurimmista kivikautisten asumuspainannekohteiden keskittymistä maassamme. |
| metsakeskus.972010014 |
564 |
Pahkakoski 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
455226.22400000 |
7248806.35600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010014 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoispuolella, Pahkakosken voimasta noin 200 m pohjoiseen. Asuinpaikka on osin tuhoutunut voimalan rakentamisen aikana. Kohdetta on tutkittu ennen rakentamista. Patosillantien länsipuolisella kankaalla on mahdollisesti säilynyt asuinpaikan rippeitä. Paikalta on löydetty mm. keramiikkaa: Sär 1, Ka I:1 ja Ka I:2; Ka II, varhaista asbestikeramiikkaa (KM 14983:1-126). |
| metsakeskus.972010025 |
564 |
Juutisenaho |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449248.62800000 |
7248826.33500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010025 |
Kohde sijaitsee Kierikin voiman lounaispuolella, vanhan joentörmän yläpuolisella pellolla, Iijoen etelärannalla. Kyseessä on osin tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka. Kohde Yli-Ii 26 Juutisenaho on yhdistetty tähän kohteeseen. Löydöt: KM 15665 (tuura), KM 15666:1-3, KM 16243:1-230, KM 27955 (tuura), 28944:1-4. |
| metsakeskus.972010027 |
564 |
Kierikin sorakuoppa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
451557.70100000 |
7248926.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010027 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, Kierikkisaaren kohdalla olevan sorakuopan eteläreunalla, Pahkalantien eteläpuolella. Paikalla on kolme erillistä asuinpaikkakohtaa (Kierikin sorakuoppa A-C). Osa kohteesta on tuhoutunut soranoton seurauksena. Maasto on loivasti joen suuntaan viettävää hiekkakangasta. Alueella A on viisi asumuksenpohjaa kaarevassa jonossa. Niiden alapuolella on mahdollisesti vielä yksi asumuspainanne. Niistä kaivauksin on tutkittu 2-3 asumuspainannetta, ja tutkimatta on vielä kolme painannetta. Asuinpaikkakohdan B alueella, noin 20-30 metriä sorakuopan reunasta itään sijaitsee kaksi pienehköä painannetta, jotka ovat mahdollisia asumuspainanteita. Asuinpaikkakohdan C tutkittu osa on jäänyt uuden tielinjauksen alle. Asuinpaikkakohta C ajoittuu radiohiiliajoituksen perusteella varhaismetallikauteen. |
| metsakeskus.972010027 |
564 |
Kierikin sorakuoppa |
10002 |
12001 |
13001 |
11028 |
27000 |
451557.70100000 |
7248926.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010027 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, Kierikkisaaren kohdalla olevan sorakuopan eteläreunalla, Pahkalantien eteläpuolella. Paikalla on kolme erillistä asuinpaikkakohtaa (Kierikin sorakuoppa A-C). Osa kohteesta on tuhoutunut soranoton seurauksena. Maasto on loivasti joen suuntaan viettävää hiekkakangasta. Alueella A on viisi asumuksenpohjaa kaarevassa jonossa. Niiden alapuolella on mahdollisesti vielä yksi asumuspainanne. Niistä kaivauksin on tutkittu 2-3 asumuspainannetta, ja tutkimatta on vielä kolme painannetta. Asuinpaikkakohdan B alueella, noin 20-30 metriä sorakuopan reunasta itään sijaitsee kaksi pienehköä painannetta, jotka ovat mahdollisia asumuspainanteita. Asuinpaikkakohdan C tutkittu osa on jäänyt uuden tielinjauksen alle. Asuinpaikkakohta C ajoittuu radiohiiliajoituksen perusteella varhaismetallikauteen. |
| metsakeskus.972010027 |
564 |
Kierikin sorakuoppa |
10002 |
12001 |
13001 |
11040 |
27000 |
451557.70100000 |
7248926.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010027 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, Kierikkisaaren kohdalla olevan sorakuopan eteläreunalla, Pahkalantien eteläpuolella. Paikalla on kolme erillistä asuinpaikkakohtaa (Kierikin sorakuoppa A-C). Osa kohteesta on tuhoutunut soranoton seurauksena. Maasto on loivasti joen suuntaan viettävää hiekkakangasta. Alueella A on viisi asumuksenpohjaa kaarevassa jonossa. Niiden alapuolella on mahdollisesti vielä yksi asumuspainanne. Niistä kaivauksin on tutkittu 2-3 asumuspainannetta, ja tutkimatta on vielä kolme painannetta. Asuinpaikkakohdan B alueella, noin 20-30 metriä sorakuopan reunasta itään sijaitsee kaksi pienehköä painannetta, jotka ovat mahdollisia asumuspainanteita. Asuinpaikkakohdan C tutkittu osa on jäänyt uuden tielinjauksen alle. Asuinpaikkakohta C ajoittuu radiohiiliajoituksen perusteella varhaismetallikauteen. |
| metsakeskus.972010028 |
564 |
Kierikinkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
451057.90600000 |
7249046.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010028 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, Pahkalantien molemmin puolin. Alueella on erotettavissa viisi erillistä asuinpaikkakohtaa (Kierikinkangas A-E). Hiekanoton osin tuhoamalla alueella on ainakin 40 asuinpainannetta ja muutama pieni maakuoppa. Alueella toimiva Kierikkikeskus on vuodesta 2006 alkaen järjestänyt Kierikinkankaan asuinpaikalla yleisökaivauksia, joissa vuodesta 2008 alkaen on keskitytty yhden asumuspainanteen tutkimiseen.
Radiohiiliajoitukset:
Hela-1707 4700±40 BP (ilmeisesti asumuksen seinärakenteisiin liittyneestä hiilensekaisesta läikästä, vuoden 2006 kaivausalueelta)
Hela-1956 4780±40 BP
(hiiltä punamultahaudan alta, vuoden 2008 kaivausalueelta)
Hela-1957 4715±40 BP
(saviastian koivuntuohitervasauma, vuoden 2008 kaivausalueelta)
Hela-3064 4580±38 BP (koivuntuohitervaa, KM 37797:433, asumuspainanteen lattia-alalta, vuoden 2008 kaivausalueelta) |
| metsakeskus.972010028 |
564 |
Kierikinkangas |
10002 |
12002 |
13216 |
11019 |
27012 |
451057.90600000 |
7249046.25300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010028 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, Pahkalantien molemmin puolin. Alueella on erotettavissa viisi erillistä asuinpaikkakohtaa (Kierikinkangas A-E). Hiekanoton osin tuhoamalla alueella on ainakin 40 asuinpainannetta ja muutama pieni maakuoppa. Alueella toimiva Kierikkikeskus on vuodesta 2006 alkaen järjestänyt Kierikinkankaan asuinpaikalla yleisökaivauksia, joissa vuodesta 2008 alkaen on keskitytty yhden asumuspainanteen tutkimiseen.
Radiohiiliajoitukset:
Hela-1707 4700±40 BP (ilmeisesti asumuksen seinärakenteisiin liittyneestä hiilensekaisesta läikästä, vuoden 2006 kaivausalueelta)
Hela-1956 4780±40 BP
(hiiltä punamultahaudan alta, vuoden 2008 kaivausalueelta)
Hela-1957 4715±40 BP
(saviastian koivuntuohitervasauma, vuoden 2008 kaivausalueelta)
Hela-3064 4580±38 BP (koivuntuohitervaa, KM 37797:433, asumuspainanteen lattia-alalta, vuoden 2008 kaivausalueelta) |
| metsakeskus.972010031 |
564 |
Karhula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
466561.67700000 |
7245787.60200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010031 |
Kohde sijaitsee Haapakosken voimalasta noin 3,6 km itään, Iijoen pohjoisrannalla, joen ja Kipinään johtavan tien välissä. Alueelta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia (KM 18228). |
| metsakeskus.972010032 |
564 |
Välitalo, Juutisentörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448548.91300000 |
7249246.16100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010032 |
Kohde sijaitsee Kierikin voimalasta noin 1,7 km länteen, Iijoen etelärannalla. Asuinpaikka on talon pihalla ja pihasta noin 60 m itään ja 20 m etelään, jokitörmän yläpuolella. Paikalta on löytynyt mm. hirvenpäätikari (KM 19600) ja muita asuinpaikkalöytöjä (KM 19660:1-23). |
| metsakeskus.972010033 |
564 |
Korkiamaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
452167.45100000 |
7249885.91000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010033 |
Kohde sijaitsee Iijoen Pirttisuvannosta noin 1,5 km pohjoiseen. Kankaalla olevan sorakuopan kaakkoispään reunalta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia (KM 19910:1-2). Kohde on suurelta osin tuhoutunut maa-aineksen oton yhteydessä. |
| metsakeskus.972010036 |
564 |
Ylitalo |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
451472.00000000 |
7263848.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010036 |
Kohde sijaitsee Porkanniemen pohjoisrinteellä, Ylitalon talosta noin 450 m koilliseen. Harjanteen korkeimman laen pohjoispuolella kivikkoisen ja jyrkän rinteen alapuolella kapealla terassilla itä-länsisuuntaisessa rivissä on kaksi kiviröykkiötä ja kehämäinen kiveys. Keskimmäisen rakenne on röykkiö, jonka ala on noin 2 x 3 metriä ja korkeus noin 60-70 cm. Röykkiön päällys on lähes tasainen. Tästä noin 4 metriä länteen olevan röykkiön (alakohde) ala on noin 2 x 3,5 metriä ja korkeus puolisen metriä. Itäinen rakenne on lähimmillään vain noin pari metriä keskimmäisestä. Se on hieman epämääräinen soikeahko kehärakenne (alakohde), jonka keskusosa on jokseenkin kivetön. Kehärakenteen koko on noin 2 x 3,5 metriä. Sammalen peittämät röykkiöt ovat selvärajaisia ja erottuvat kohtuullisesti. |
| metsakeskus.972010037 |
564 |
Kivijärvenkangas 1 |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
439592.49100000 |
7256723.12900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010037 |
Kohde sijaitsee Kivijärven eteläpäästä noin 450 m itään. Metsätiestä vajaat 200 m pohjoiseen olevassa kankaan laen kapeassa kivikossa on keskuskuopallinen röykkiö, jonka ala on noin 5 x 6 m ja korkeus 0,5 m. Tämän molemmin puolin on neljä isoa kuoppaa (halkaisija noin 1,5-3,5 m, syvyys 0,2-0,6 m) ja pari pienempää rakkakuoppaa.
Inventointi 2012:
Laen koillisreunalla kapealla rakkakaistaleella jyrkän rinteen yläpuolella on painanne tai kehäröykkiö sekä neljä rakkakuoppaa. Aiemmin kehäröykkiöksi tulkittu rakenne saattaa myös olla painanne, koska vallin sisäpuolinen kuoppa on aika laaja ja tasapohjainen.
1: Painanne (kehäröykkiö), mitat n5 x 4 m, sisätila 2,5 x 2 x 0,4 m
2: Kaksi pientä kuoppaa, läpimitta n. 1 m ja syvyys 0,3-0,5 m
3: kuoppa, läpimitta 1,3 m, syvyys 0,3 m
4: kuoppa, mitat 2,5 x 1,8 m ja syvyys 0,4 m. |
| metsakeskus.972010038 |
564 |
Purkajasuo, Korvala |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
448588.89000000 |
7249825.93000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010038 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, pääosin Pahkalantien (maantie 854) eteläpuolella. Kohde kuuluu laajaan Purkajasuon muinaisjäännösalueeseen. Korvalan asuinpaikalla on noin 60 asuinpainannetta ja ainakin 3 asuinpaikka-aluetta, missä painanteita ei esiinny. Alueen keski- ja itäosassa on rivitaloa muistuttavat asumuksenpohjat, joissa on erotettavissa 2 tai 3 "huonetta". Näiden asumusten pituus vaihtelee 18:sta 29:ään metriin. Alueen etelä- ja lounaisosista painanteet puuttuvat. Alueella on kaivettu mm. neljä huonetta käsittävä rivitalo. |
| metsakeskus.972010039 |
564 |
Konttikangas Kusisuo |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
440782.00000000 |
7261601.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010039 |
Kohde (myös nimellä Konttikangas S) sijaitsee Väli-Olhavaan johtavan tien eteläpuolella, kankaan laen itärinteellä. Laajassa kivikossa on kolme keskuskuopallista röykkiötä (halkaisija 4,5-8,0 m, korkeus 0,5-0,8 m) ja noin 30 osin vallin ympäröimää rakkakuoppaa. Kuoppia on lisäksi ison rakan pohjois- ja eteläpuolisissa kivikoissa.
Inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Itä-länsisuuntainen leveä harjujakso, jonka lakialue on hyvin kivinen, osittain huuhtoutunutta rakkakivikkoa, kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Itäisen ylärinteen kivirakassa on kolme isoa kehäröykkiötä ja 20 rakkakuoppaa, joissakin on heikohko valli. Isot kehäröykkiöt sijaitsevat rakkakivikon korkeimmassa kohdassa, niiden halkaisija on 4,5 - 8 m, vallin korkeus 0,3 - 0,7 m, kuopan halkaisija 2 -3,5 m ja syvyys 0,3 - 1,1 m. Muiden kuoppien koko on alle 2,5 m. Kuopat ovat n. 300 x 50 m kokoisella alueella, etelä- ja pohjoisosassa myös kivikossa rakka-alueen ulkopuolella. |
| metsakeskus.972010039 |
564 |
Konttikangas Kusisuo |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
440782.00000000 |
7261601.16800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010039 |
Kohde (myös nimellä Konttikangas S) sijaitsee Väli-Olhavaan johtavan tien eteläpuolella, kankaan laen itärinteellä. Laajassa kivikossa on kolme keskuskuopallista röykkiötä (halkaisija 4,5-8,0 m, korkeus 0,5-0,8 m) ja noin 30 osin vallin ympäröimää rakkakuoppaa. Kuoppia on lisäksi ison rakan pohjois- ja eteläpuolisissa kivikoissa.
Inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Itä-länsisuuntainen leveä harjujakso, jonka lakialue on hyvin kivinen, osittain huuhtoutunutta rakkakivikkoa, kuivaa mäntykangasta.
Kohteen kuvaus
Itäisen ylärinteen kivirakassa on kolme isoa kehäröykkiötä ja 20 rakkakuoppaa, joissakin on heikohko valli. Isot kehäröykkiöt sijaitsevat rakkakivikon korkeimmassa kohdassa, niiden halkaisija on 4,5 - 8 m, vallin korkeus 0,3 - 0,7 m, kuopan halkaisija 2 -3,5 m ja syvyys 0,3 - 1,1 m. Muiden kuoppien koko on alle 2,5 m. Kuopat ovat n. 300 x 50 m kokoisella alueella, etelä- ja pohjoisosassa myös kivikossa rakka-alueen ulkopuolella. |
| metsakeskus.972010040 |
564 |
Jyrkkäkallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
449088.66800000 |
7258542.42200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010040 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoispuolella, Vääränputaan koillisrannalla. Talosta noin 80 m luoteeseen, taloon johtavan tien koillis-puoliselta pellolta on löydetty reikäkiven puolikas. Lisäksi paikalta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartseja. Löydöt: KM 24930:1-2. |
| metsakeskus.972010041 |
139 |
Ylimmäinen Kortinkangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
437081.00000000 |
7236494.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010041 |
Kohde sijaitsee Ison Liesjärven itäpuolisella kankaalla. Kankaan korkeimman kohdan kaakkoispäässä on maakiven ympärille koottu röykkiö, jonka halkaisija on noin 7-8 m ja korkeus noin 0,6 m. Äestys on ilmeisesti tuhonnut röykkiöstä noin 150 m päässä luoteessa olleen kuopan, jonka ala on ollut 1,5 x 3 m.
2021: Kohde on ennallaan. Isosta röykkiöstä noin 25 m kaakkoon on havaittu toinen pienempi röykkiö, halkaisija 3 m, korkeus 0,6 m. Sijaintikoordinaatit on tarkennettu. |
| metsakeskus.972010042 |
564 |
Juutisenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
449608.48900000 |
7248526.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010042 |
Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla, Kierikin voimalasta noin 250-600 m eteläkaakkoon. Maasto on melko tasaista kangasmetsää, jossa erottuu useita muinaisia rantavalleja. Kankaan pohjoisosassa ja länsireunalla on ainakin 20 asuinpainannetta. Lisäksi sen eteläkaakkoon pistävässä osassa on ainakin 12 maakuoppaa.
Laserkeilauksen perusteella voidaan arvioida, että itäinen pääalue ulottuu lännemmäs kohti etelään suuntautuvien alueiden välillä olevaa suon reunaa (mahdollisia asumuspainanteita).
Vuoden 2017 voimalinjainventoinnissa havaittiin, että asuinpaikan eteläosaa on metsänkäytön yhteydessä muokattu 2016 tai 2017. |
| metsakeskus.972010042 |
564 |
Juutisenkangas |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27012 |
449608.48900000 |
7248526.45800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010042 |
Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla, Kierikin voimalasta noin 250-600 m eteläkaakkoon. Maasto on melko tasaista kangasmetsää, jossa erottuu useita muinaisia rantavalleja. Kankaan pohjoisosassa ja länsireunalla on ainakin 20 asuinpainannetta. Lisäksi sen eteläkaakkoon pistävässä osassa on ainakin 12 maakuoppaa.
Laserkeilauksen perusteella voidaan arvioida, että itäinen pääalue ulottuu lännemmäs kohti etelään suuntautuvien alueiden välillä olevaa suon reunaa (mahdollisia asumuspainanteita).
Vuoden 2017 voimalinjainventoinnissa havaittiin, että asuinpaikan eteläosaa on metsänkäytön yhteydessä muokattu 2016 tai 2017. |
| metsakeskus.972010043 |
564 |
Kuuselankangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
450438.15000000 |
7249066.23700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010043 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, maantien 854 ja joen välisellä hiekkakankaalla. Paikalla on noin 30 asuinpainannetta. Osa painanteista on kolmessa rannansuuntaisessa rivissä. Tien pohjoispuolella on myös pieniä kuopanteita pohjois-etelä -suuntaisessa jonossa. Kuopanteet saattavat olla pyyntikuoppia. Paikalla on tehty useita kaivauksia vuosina 1993-2000. Kohteessa on tutkittu kokonaan tai osittain kuusitoista asumuspainannetta. Nykyisin säilyneiden asumuspainanteiden lukumäärä ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.972010044 |
139 |
Mäntyselkä N 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
440212.29300000 |
7239080.22500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010044 |
Kohde sijaitsee Lavaojan lounaispuolisen pohjoisemman Mäntyselän kaakkoisosassa. Mäntyselkä on mäntyä kasvava moreeniharjanne, jonka alemmat reunaosat ovat hiekkaa. Alueelta on paikannettu pienempi suppilomainen kuopanne sekä isompi painanne. Rakenteilla on välimatkaa noin 170 metriä. Alemmalla hiekkakannaksella sijaitsee maakuoppa, joka on halkaisijaltaan noin 2,5 m ja noin ½ m syvä. On mahdollista, että kysessä on pyyntikuoppa. Pohjoisempana, korkeamman harjanteen kaakkoispäässä on muodoltaan epämääräinen painanne, jonka pituus on noin 10 - 11 m ja leveys 4 - 5 m sekä syvyys 70 - 100 cm. Koekuopasta paljastui palanutta kiveä ja likamaata. Kyse lienee asumuspainanteesta, joka on kankaan lakea kulkevan metsätien/polun eteläpuolella karkeassa moreenissa (Katso erilliskohteet). |
| metsakeskus.972010045 |
139 |
Mäntyselkä N 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
440562.15700000 |
7238780.35000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010045 |
Kohde sijaitsee Lavaojan lounaispuolisen eteläisemmän Mäntyselän pohjoisrinteen puolimaissa. Haukiputaan ja Yli-Iin kuntien rajasta noin 50 - 350 m päässä on ainakin neljä asumuspainannetta. Itäiset painanteet (kooltaan 4-9 x 9-16 m) ovat osin äestyksen tuhoamia. Läntisen painanteen ala on noin 10 - 12 x 23 - 25 m ja syvyys runsas metri. Siihen tehty koepisto paljasti palanutta kiveä ja likamaata. Painanteiden alueella on todettu kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä.
Vuoden 2004 tarkastuksessa havaittiin ennestään tuntematon suuri painanne läntisestä hyvin säilyneestä painanteesta (asuinpaikkavalli 4) noin 140 metriä länteen samalla korkeudella merenpinnasta. Vuoden 2010 tarkastuksen perusteella tämä pyöreähkö painanne on kankaan pohjoisrinteen dyynien välisessä luontaisessa painanteessa (alakohde 5). |
| metsakeskus.972010046 |
139 |
Haaramoukku N 1 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
439912.41400000 |
7238710.37300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010046 |
Kohde sijaitsee Haaramoukku-nimisen järven luoteisrannalla, Yli-Iin ja Haukiputaan kuntien rajasta noin 450 m luoteeseen. Kohteen paikantamisen yhteydessä 1995 on havaittu 18 asuinpainannetta, joiden koko ja muoto vaihtelevat. Pienin painanne on noin 3 x 6 m ja suurin noin 6 x 20 m. Painanteiden syvyys on 0,3-0,7 m. Osaa painanteista ympäröi matala valli. Lisäksi alueella on 4-5 pientä kuoppaa.
Tarkastuksessa vuonna 2010 aiemmin todetulla alueella paikannettiin 14 asumuspainannetta ja yksi pienempi kuopanne. Järvenrannan läheisistä painanteista sekä järven lasku-ojaa lähin todettiin soistuneessa maaperässä. Koillisen yhden painanteen itäosa on tien leikkaama. Erityisen hieno on eteläisin asumuspainanne pienellä järvenrannan ja soistuneiden alueiden välisellä saarekkeella. Se on kooltaan noin 14 x 7 m.
Lisäksi 2010 tarkastuksessa todettiin suurista asumuspainanteista noin 120 - 150 m etelään Haaramoukun länsirannan tuntumassa kaikkiaan viiden kuopan ryhmä ympäristöään runsaan metrin verran korkeammalla kaakko-luode-suuntaisella harjanteella, noin 15 x 40 m alueella. Kuopista pääosa on halkaisijaltaan 2,5 m vaiheilla ja suhteellisen syviä pyyntikuoppamaisia rakenteita. Pohjoisin näistä on suurempi pyöreähkö asumuspainannemainen kuopanne. Alueen todettiin olevan koskematon.
Vuonna 1995 on myös lännen suunnalla havaittu kaksi erillisenä pidettyä painannekohdetta (Haaramoukku N 2 ja 3). |
| metsakeskus.972010047 |
139 |
Haaramoukku N 2 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
439752.47600000 |
7238700.37200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010047 |
Kohde sijaitsee Haaramoukku-nimisestä järvestä noin 0,3-0,35 km länteen. Heti hiekkakankaan halki kulkevan polun eteläpuolella on asuinpainanne, jonka ala on noin 4 x 8 m ja syvyys noin 0,3 m. Painannetta ympäröi matala valli. |
| metsakeskus.972010048 |
139 |
Haaramoukku N 3 |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
439770.00000000 |
7238574.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010048 |
Yksittäinen asumuspainanne loivasti kumpuilevalla kuivalla kankaalla, Haaramuokku-nimisen lammen länsirannasta noin 240 m länteen, alueelle johtavalta metsätieltä 110 m kaakkoon. Asumuspainanteen kooksi arvioitiin noin 9 x 16 m ja syvyydeksi noin 0.6 - 0,7 m. Painannetta ympäröi matala valli. Tästä 150- m itäkoilliseen ja itäkaakkoon on laaja asumuspainanne ja kuoppakohde, kaksiosaiseksi todettu Haaramoukku N1. Pohjoisen suunnalla olevaa metsätien vaiheilla aiemmin paikannettua painannetta (Haaramoukku N 2) ei vuonna 2014 kuten ei aiemmissakaan yhteyksissä 2000-luvulla havaittu. |
| metsakeskus.972010049 |
139 |
Isokangas W 1 (Yli-Ii) |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
438465.00000000 |
7238481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010049 |
Kohde sijaitsee Isokankaan länsilaidan loivasti Hartikkasuohon laskevalla hiekkakankaalla. Paikan löytämisvaiheessa vuoden 1995 tarkastuksessa havaittiin yksittäinen asuinpainanne, jonka alaksi arvioitiin noin 5 x 10 m ja syvyydeksi 0,5 m. Vuoden 2011 tarkastuksessa asumuspainanteita paikantui kaksi, ilmeisesti aiemmin havaittu ja sen ilmoitetun koordinaatin läheisyydessä (asumuspainanne 1). Kooksi arvioitiin n. 8 x 5 m. Painanne 2 on edellisestä runsaat 30 m eteläkaakkoon ja kooltaan noin 7 x 4 m. Siitä on vain runsaat 110 m erillisenä pidetyn kohteen Isokangas W2 pohjoisimpaan painanteeseen. Kahden asumuspainanteen lisäksi havaittiin painanteesta 1 vajaa 50 m luoteeseen pienempi, noin 2-metrinen kuopanne. Tästä edelleen vajaa 30 m länsiluoteeseen on kivirakennelma. Kiinteistörajoja ei ole kohdealueella, eikä kyse liene ainakaan rajamerkistä. Kaikki sijoittuvat samalle noin 48-49 m korkeudelle merenpinnasta. Alue on (2011) harvapuustoista pohjaltaan muokkaamatonta metsää, valtapuuna mänty. |
| metsakeskus.972010049 |
139 |
Isokangas W 1 (Yli-Ii) |
10002 |
12004 |
13049 |
11019 |
27012 |
438465.00000000 |
7238481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010049 |
Kohde sijaitsee Isokankaan länsilaidan loivasti Hartikkasuohon laskevalla hiekkakankaalla. Paikan löytämisvaiheessa vuoden 1995 tarkastuksessa havaittiin yksittäinen asuinpainanne, jonka alaksi arvioitiin noin 5 x 10 m ja syvyydeksi 0,5 m. Vuoden 2011 tarkastuksessa asumuspainanteita paikantui kaksi, ilmeisesti aiemmin havaittu ja sen ilmoitetun koordinaatin läheisyydessä (asumuspainanne 1). Kooksi arvioitiin n. 8 x 5 m. Painanne 2 on edellisestä runsaat 30 m eteläkaakkoon ja kooltaan noin 7 x 4 m. Siitä on vain runsaat 110 m erillisenä pidetyn kohteen Isokangas W2 pohjoisimpaan painanteeseen. Kahden asumuspainanteen lisäksi havaittiin painanteesta 1 vajaa 50 m luoteeseen pienempi, noin 2-metrinen kuopanne. Tästä edelleen vajaa 30 m länsiluoteeseen on kivirakennelma. Kiinteistörajoja ei ole kohdealueella, eikä kyse liene ainakaan rajamerkistä. Kaikki sijoittuvat samalle noin 48-49 m korkeudelle merenpinnasta. Alue on (2011) harvapuustoista pohjaltaan muokkaamatonta metsää, valtapuuna mänty. |
| metsakeskus.972010049 |
139 |
Isokangas W 1 (Yli-Ii) |
10002 |
12009 |
13094 |
11019 |
27012 |
438465.00000000 |
7238481.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010049 |
Kohde sijaitsee Isokankaan länsilaidan loivasti Hartikkasuohon laskevalla hiekkakankaalla. Paikan löytämisvaiheessa vuoden 1995 tarkastuksessa havaittiin yksittäinen asuinpainanne, jonka alaksi arvioitiin noin 5 x 10 m ja syvyydeksi 0,5 m. Vuoden 2011 tarkastuksessa asumuspainanteita paikantui kaksi, ilmeisesti aiemmin havaittu ja sen ilmoitetun koordinaatin läheisyydessä (asumuspainanne 1). Kooksi arvioitiin n. 8 x 5 m. Painanne 2 on edellisestä runsaat 30 m eteläkaakkoon ja kooltaan noin 7 x 4 m. Siitä on vain runsaat 110 m erillisenä pidetyn kohteen Isokangas W2 pohjoisimpaan painanteeseen. Kahden asumuspainanteen lisäksi havaittiin painanteesta 1 vajaa 50 m luoteeseen pienempi, noin 2-metrinen kuopanne. Tästä edelleen vajaa 30 m länsiluoteeseen on kivirakennelma. Kiinteistörajoja ei ole kohdealueella, eikä kyse liene ainakaan rajamerkistä. Kaikki sijoittuvat samalle noin 48-49 m korkeudelle merenpinnasta. Alue on (2011) harvapuustoista pohjaltaan muokkaamatonta metsää, valtapuuna mänty. |
| metsakeskus.972010050 |
139 |
Isokangas W 2 (Yli-Ii) |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
438504.00000000 |
7238327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010050 |
Kohde sijaitsee Isokankaan länsilaidan loivasti Hartikkasuohon laskevalla hiekkakankaalla. Paikalla on todettu kolme asumuspainanteeksi tulkittavaa painannetta runsaan 20 m matkalla n. 50 m korkeuskäyrän suunnassa. Laitimmaiset on hahmotettu hieman neliömäisinä. Ne ovat kooltaan noin 3 x 3 ja 4 x 4-5 m. Keskimmäisen painanteen ala on noin 5-6 x 8-9 m ja syvyys noin 0,5 m. Pohjoisimmasta painanteesta edelleen 110- m pohjoisluoteeseen on toinen painanneryhmä Isokangas W1.
Vuonna 2011 alue oli pohjaltaan muokkaamatonta puustoltaan harvahkoa mäntyvaltaista metsää.
2024: Kohteet ennallaan. |
| metsakeskus.972010051 |
139 |
Isokangas itäkoillinen (Yli-Ii) |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
439412.61500000 |
7238451.47400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010051 |
Kohde sijaitsee Isokankaan itäosan pohjoisreunalla, voimalinjasta noin 0,2 km itään. Tasaisella kankaalla, noin 5 m päässä suon reunasta olevan asuinpainanteen ala on noin 5 x 16 ja syvyys noin 0,5 m. Tästä noin 70-80 m etelään on kaksi painannetta, joiden koot ovat 4 x 6 m, syvyys 0,2 m ja 5 x 7 m, syvyys 0,5 m.
Vuonna 2010 todettiin suuri pohjoinen asumuspainanne ympäristöineen äestetyksi (ks. lisätiedot, tutkimukset ja seuranta). |
| metsakeskus.972010052 |
139 |
Isokangas itä (Yli-Ii) |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
439622.52900000 |
7238290.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010052 |
Kohteessa Isokangas itä on havaittu ainakin 6 asumuspainannetta sekä ilmeisesti luontaisia painanteita. Se sijaitsee Isokankaan itäosan itäreunalla, voimalinjasta noin 0,4 km itään. Tasaisella kankaalla on rivissä kolme asuinpainannetta (1-3), alaltaan 4 - 6 x 6 - 9 m ja syvyydeltään 0,4 - 0,5 m. Näistä painanne 1 on kookkain ja selvästi erottuva, painanteet 2-3 välittömästi sen pohjoispuolella samalla korkeudella. Näiden vierellä on luontaiseksi tulkittu rannan suuntainen pitkä notkelma, josta kuitenkin vuonna 2008 tarkastuksen yhteydessä havaittiin parissa kohdassa palaneita kiviä. Edellisistä 25 - 30 m itään, alempana ja lähempänä suota, on lisäksi selvästi erottuva painanne (4), jonka ala on noin 6 x 8 m ja syvyys noin 0,4 m. Painanteesta 4 pohjoiseen noin 50 m on heikosti erottuva painanne. Sen halkaisija on noin 4 - 5 m ja syvyys 20 cm. Sen koepistossa tavattiin palaneita kiviä. Eteläisin painanne 6 on alaltaan noin 5 - 9 m, ja 0,2 m syvä. Asuinpaikkaan varsinaisten asumuspainanteiden ulkopuolella viittaavat mainitun laajan notkelman havainnot.
Muinaisjäännös todettiin kokonaisuudesssaan äestetyksi syksyllä 2010 tehdyssä katslemuksessa (ks. lisätiedot, tutkimukset ja seuranta). Pintapuolisessa yleistarkastuksessa havaittiin tässä yhteydessä vain yksittäinen kvartsilöytö. |
| metsakeskus.972010053 |
139 |
Isokangas SE (Yli-Ii) |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
439642.52800000 |
7237940.68300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010053 |
Kohde Isokankaan itäosan kaakkoisreunalla, voimalinjasta noin 0,5 km itään. Paikalla on asuinpainanne/kuoppa, jonka koko on noin 3 x 5 m ja syvyys noin 1 m. Tämän läheisyydessä on kaksi epämääräistä maakuoppaa. Asuinkuopan ympäristö hakattu ja äestetty. |
| metsakeskus.972010054 |
139 |
Haaramoukku NW |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
439688.00000000 |
7238928.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010054 |
Kivikautinen asuinpaikka-alue entisen Yli-Iin kunnan puolella, vanhasta Haukiputaan kunnan rajasta noin 800 metriä luoteeseen, Isokankaan ja Mäntyselkien välisen matalan kankaan pohjoisosassa, Haaramoukku nimisestä lammesta noin 500 metriä luoteeseen. Pohjoinen pääosa alueesta on saarekemaisella suon ympäröimällä niemellä, jonka kapeahko alava kannas yhdistää eteläpuoliseen kankaaseen. Mäntyä ja kuusta kasvavan alueen maaperä on moreenia.
Paikalla on vuoden 1995 tarkastuksessa havaittu kolmetoista asumuspainannetta ja ainakin muutama niihin liittyvä maakuoppa. Painanteiden ala on noin 2 x 7 - 7 x 12 metriä ja syvyys puolisen metriä. Saarekkeen keskellä on 5 - 6 painauman muodostama itäkaakko-länsiluode suuntainen rivitalomainen painannerivi, jonka erillisinä erottuvia painanteita erottavat vallimaiset palteet. Pituutta rivillä on yhteensä noin 50 - 70 metriä. Tämän luoteis-
ja kaakkoispuolella on molemmissa suunnissa kolmen asuinpainanteen
ryhmät, joiden yhteydessä on 1 - 2 maakuoppaa. Kohde on kokonaisuudessaan
säilynyt. Luoteen puoleinen kolmen-nejän painanteen rivi on edellisiin nähden poikittainen (noin lounas-koillis-suuntainen). Viimeksi mainittua ei paikanettu tarkastuksessa 2011, siihen mahdollisesti kuuluvaa yksittäistä painannetta lukuun ottamatta.
Edelleen luetaan samaan muinaisjäännöskohteeseen kuuluvaksi 2014 havaitut neljä asumuspainannetta. Ne ovat pohjoisosan kaakkoisimmasta painantesta noin 80 m lounaaseen ja eteläisestä erillisestä maakuopasta noin 100 m länteen. Nämä ovat nykyään kovapohjaisen maa-alueen ulkopuolella, matalan törmän alapuolella, soistuneella alueella rivimäisesti, lounais - koillissuuntaisesti, noin 50 m matkalla. Ne ovat koooltaan noin 6 -7 x 5 m. Koillisimman keskelle tehdyn koepiston pinnassa todettiin erittäin vahva (noin 30 cm, pääosin tiivis) turve- ja suohumuskerros ja sen alla paksu kostea huuhtoutumiskerros. Tässä oli muutamia kvartsi-iskoksia. Litteä puunkappale, jonka löytösyvyys lienee humuskerroksen pohjan ja kivennäismaan pinnan taitteessa, arvioitiin ihmisen muokkaamaksi, katkaistuksi, liistemäiseksi esineen katkelmaksi. Painanne oli näiden rakenteiden kuivin. Muut, erityisesti kaksi lounaisinta, olivat nykyään märkinä allikoina, eikä niiden luonnetta asumuspainanteina voituehdottamasti vahvistaa. Niiden muoto ja jonomainen asema kuitenkin viittaavat vahvasti siihen, että kyse on asumuspainanteista ja asuinpaikasta, joka kivikauden loppuvaiheen jälkeen on soistunut. Vielä myöhemmin 2014 tehdyssä tarkastuksessa ei enempiä mahdollisia muinaisia asumusrakenteita havaittu soistuneella alueella kauempana lännessä. |
| metsakeskus.972010055 |
564 |
Purkajasuo, Vuornos |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
447889.17500000 |
7250035.84200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010055 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, Pahkalantien (maantie 854) molemmin puolin, Leualanpellon lounaispuolella. Vuornos kuuluu Purkajasuon laajaan muinaisjäännösalueeseen. Alue on pihamaata, peltoa ja kangasmetsää. Maantien rakentaminen on osittain tuhonnut asuinpaikkaa. Alueella on ainakin 15 asuinpainannetta kahdessa ryhmässä, ja lisäksi paikalla useita pieniä maakuoppia. |
| metsakeskus.972010056 |
564 |
Voima-Kuusela |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
449434.00000000 |
7249597.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010056 |
Kohde sijaitsee Kierikin voimalasta noin 0,3-0,4 km pohjoiseen, Pahkalantien (maantie 854)molemmin puolin. Tien rakentaminen on tuhonnut osan asuinpaikasta. Paikalla on noin 40 asuinpainannetta jonoissa muinaisilla rantavalleilla, joiden ympäristö on soistunut. Painanteista seitsemän muodostaa yhdessä noin 9 x 64 m olevan asumuksenjäänteen.
Inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Muinaiset hiekkarantavallit, niiden välissä soistunutta aluetta, kuivaa mäntykangasta. Maantie halkaise alueen, ja voimalinja kulkee sen länsiosan yli.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee Kierikkikeskuksesta 1,1 km länsiluoteeseen. Paikalla on 41 asumuspainannetta viidessä rivissä eri rantavallilla. Metsätalouden hallitsemalla maalla tien koillispuolella on kolme asumuspainanneriviä, lounaisemmasta rivistä tie on tuhoutunut osan painanteista.
Seitsemän painannetta muodostaa yhtenäisen, käytävillä yhdistetty asumuksen jäänteen, ns. rivitalon, jonka mitat ovat 64 x 9 m. |
| metsakeskus.972010057 |
564 |
Porrassuo |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
451837.58700000 |
7248756.36500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010057 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, Pahkalantien (maantie 854) eteläpuolella. Tasaisella rantakankaalla on useita asuinpainanteita. Lisäksi metsätiellä on havaittu kvartsia ja palanutta kiveä n. 200 m matkalla. |
| metsakeskus.972010058 |
564 |
Välitalo S |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
448498.93100000 |
7249106.21500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010058 |
Kohde sijaitsee Kierikin voimalasta noin 0,9 km länteen, Iijoen etelärannalla. Asuinpaikka on mäntyä kasvavalla hiekkakankaalla. Osa muinaisjäännöksestä on tuhoutunut läjitysalueen ja soranoton vuoksi. Alueelta on tavattu asuinpaikan merkkejä (KM 30674:1-3) sorakuopan reunalta ja metsätieltä. Alueen lounaisosassa on kaksi maakuoppaa, joiden halkaisija on noin 2-3 metriä ja syvyys noin 30 cm. |
| metsakeskus.972010059 |
564 |
Kotikangas NE |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
451231.00000000 |
7248355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010059 |
Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla, Kierikkisaaren kohdalla. Rantavallilla on yli 1 km matkalla ainakin kuusi erillistä asuinpaikkakohtaa, joissa on yhteensä 12 asumuspainannetta. Lisäksi paikalla on pyyntikuoppia (yli 40 kpl) ja keittokuoppia (ainakin 3 kpl). Vuonna 2006 yhteen asumuspainanteeseen tehdystä koeojasta saatiin keramiikkaa, pääasiallisesti kampakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Painanteen keskeltä tavattiin tulisija sekä reunalta mahdollinen keramiikkauunin jäännös. Vuonna 2007 kaivettiin yhden asumuspainanteen eteläpuolelle koeoja. Vuonna 2008 yhteen asumuspainanteeseen sekä pyyntikuoppariviin tehtiin koeojia ja asuinpaikkaa koekuopitettiin.
Kohteen aluerajaus käsittää kaksi erillistä aluetta, joista läntinen todettiin metsänuudistuksessa muokatuksi vuonna 2011. Muinaisjäännösrekisterin aluerajaus ei tuolloin kattanut tätä läntistä aluetta. Painanteiden ulkopuolisten alueiden lisäksi tarkastuksessa 14.6.2011 todettiin kuusi asumuspainannetta, joiden vallit, osin keskiosa oli äestetty. Löytöjä oli paikoin havaittavissa sekä painanteissa että niiden ulkopuolisilla alueilla.
Vuoden 2012 inventoinnissa joen suuntaisella rantavallilla havaittiin 750 m:n matkalla 31 kuoppaa jonona. Rakenteen ja sijainnin perusteella suurin osa näistä on pyyntikuoppia, mutta ainakin itäisin niistä on keittokuoppa, jonka pohjassa on palaneita kiviä. (Alakohde: 1 Pyyntikuoppajärjestelmä.)
Tasanteella rantavallin eteläpuolella on pyöristyneen suorakaiteen muotoinen asumuspainanne. Painanteesta n. 10 m pohjoiseen on kuoppa. Metsätien reunalta havaittiin n. 10 m:n matkalla likamaata ja palaneita kiviä. (Alakohde: 2 Kivikautinen asuinpaikka.)
Hiekkaisella tasanteella, joka ulottuu rantavallista 150 m lounaaseen, on 13 asumuspainannetta ja 7 kuoppaa. (Alakohde: 3 Kivikautinen asuinpaikka.)
Hiekkaisella rantavallilla Iijoen etelärannan tuntumassa laajan suoalueen pohjoispuolella on vielä 5 painannetta/kuoppaa. (Alakohde: 4 Kivikautinen asuinpaikka.)
Tarkastuksessa 2014 todettiin asuinpaikan länsipäässä, suon reunaan ulottuvan painanealueen länsipuolella, noin 40 m soistuneen alueen erottamana lännessä sijaitsevalla kuivemmalla, ympäröivästä kosteikosta vain niukasti kohoavalla harjanteella yksi kuoppajäännös, halkaisijaltaan noin 2,5 m (alakohde). |
| metsakeskus.972010059 |
564 |
Kotikangas NE |
10002 |
12016 |
13155 |
11019 |
27012 |
451231.00000000 |
7248355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010059 |
Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla, Kierikkisaaren kohdalla. Rantavallilla on yli 1 km matkalla ainakin kuusi erillistä asuinpaikkakohtaa, joissa on yhteensä 12 asumuspainannetta. Lisäksi paikalla on pyyntikuoppia (yli 40 kpl) ja keittokuoppia (ainakin 3 kpl). Vuonna 2006 yhteen asumuspainanteeseen tehdystä koeojasta saatiin keramiikkaa, pääasiallisesti kampakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Painanteen keskeltä tavattiin tulisija sekä reunalta mahdollinen keramiikkauunin jäännös. Vuonna 2007 kaivettiin yhden asumuspainanteen eteläpuolelle koeoja. Vuonna 2008 yhteen asumuspainanteeseen sekä pyyntikuoppariviin tehtiin koeojia ja asuinpaikkaa koekuopitettiin.
Kohteen aluerajaus käsittää kaksi erillistä aluetta, joista läntinen todettiin metsänuudistuksessa muokatuksi vuonna 2011. Muinaisjäännösrekisterin aluerajaus ei tuolloin kattanut tätä läntistä aluetta. Painanteiden ulkopuolisten alueiden lisäksi tarkastuksessa 14.6.2011 todettiin kuusi asumuspainannetta, joiden vallit, osin keskiosa oli äestetty. Löytöjä oli paikoin havaittavissa sekä painanteissa että niiden ulkopuolisilla alueilla.
Vuoden 2012 inventoinnissa joen suuntaisella rantavallilla havaittiin 750 m:n matkalla 31 kuoppaa jonona. Rakenteen ja sijainnin perusteella suurin osa näistä on pyyntikuoppia, mutta ainakin itäisin niistä on keittokuoppa, jonka pohjassa on palaneita kiviä. (Alakohde: 1 Pyyntikuoppajärjestelmä.)
Tasanteella rantavallin eteläpuolella on pyöristyneen suorakaiteen muotoinen asumuspainanne. Painanteesta n. 10 m pohjoiseen on kuoppa. Metsätien reunalta havaittiin n. 10 m:n matkalla likamaata ja palaneita kiviä. (Alakohde: 2 Kivikautinen asuinpaikka.)
Hiekkaisella tasanteella, joka ulottuu rantavallista 150 m lounaaseen, on 13 asumuspainannetta ja 7 kuoppaa. (Alakohde: 3 Kivikautinen asuinpaikka.)
Hiekkaisella rantavallilla Iijoen etelärannan tuntumassa laajan suoalueen pohjoispuolella on vielä 5 painannetta/kuoppaa. (Alakohde: 4 Kivikautinen asuinpaikka.)
Tarkastuksessa 2014 todettiin asuinpaikan länsipäässä, suon reunaan ulottuvan painanealueen länsipuolella, noin 40 m soistuneen alueen erottamana lännessä sijaitsevalla kuivemmalla, ympäröivästä kosteikosta vain niukasti kohoavalla harjanteella yksi kuoppajäännös, halkaisijaltaan noin 2,5 m (alakohde). |
| metsakeskus.972010059 |
564 |
Kotikangas NE |
10002 |
12016 |
13170 |
11019 |
27012 |
451231.00000000 |
7248355.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010059 |
Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla, Kierikkisaaren kohdalla. Rantavallilla on yli 1 km matkalla ainakin kuusi erillistä asuinpaikkakohtaa, joissa on yhteensä 12 asumuspainannetta. Lisäksi paikalla on pyyntikuoppia (yli 40 kpl) ja keittokuoppia (ainakin 3 kpl). Vuonna 2006 yhteen asumuspainanteeseen tehdystä koeojasta saatiin keramiikkaa, pääasiallisesti kampakeramiikkaa, kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Painanteen keskeltä tavattiin tulisija sekä reunalta mahdollinen keramiikkauunin jäännös. Vuonna 2007 kaivettiin yhden asumuspainanteen eteläpuolelle koeoja. Vuonna 2008 yhteen asumuspainanteeseen sekä pyyntikuoppariviin tehtiin koeojia ja asuinpaikkaa koekuopitettiin.
Kohteen aluerajaus käsittää kaksi erillistä aluetta, joista läntinen todettiin metsänuudistuksessa muokatuksi vuonna 2011. Muinaisjäännösrekisterin aluerajaus ei tuolloin kattanut tätä läntistä aluetta. Painanteiden ulkopuolisten alueiden lisäksi tarkastuksessa 14.6.2011 todettiin kuusi asumuspainannetta, joiden vallit, osin keskiosa oli äestetty. Löytöjä oli paikoin havaittavissa sekä painanteissa että niiden ulkopuolisilla alueilla.
Vuoden 2012 inventoinnissa joen suuntaisella rantavallilla havaittiin 750 m:n matkalla 31 kuoppaa jonona. Rakenteen ja sijainnin perusteella suurin osa näistä on pyyntikuoppia, mutta ainakin itäisin niistä on keittokuoppa, jonka pohjassa on palaneita kiviä. (Alakohde: 1 Pyyntikuoppajärjestelmä.)
Tasanteella rantavallin eteläpuolella on pyöristyneen suorakaiteen muotoinen asumuspainanne. Painanteesta n. 10 m pohjoiseen on kuoppa. Metsätien reunalta havaittiin n. 10 m:n matkalla likamaata ja palaneita kiviä. (Alakohde: 2 Kivikautinen asuinpaikka.)
Hiekkaisella tasanteella, joka ulottuu rantavallista 150 m lounaaseen, on 13 asumuspainannetta ja 7 kuoppaa. (Alakohde: 3 Kivikautinen asuinpaikka.)
Hiekkaisella rantavallilla Iijoen etelärannan tuntumassa laajan suoalueen pohjoispuolella on vielä 5 painannetta/kuoppaa. (Alakohde: 4 Kivikautinen asuinpaikka.)
Tarkastuksessa 2014 todettiin asuinpaikan länsipäässä, suon reunaan ulottuvan painanealueen länsipuolella, noin 40 m soistuneen alueen erottamana lännessä sijaitsevalla kuivemmalla, ympäröivästä kosteikosta vain niukasti kohoavalla harjanteella yksi kuoppajäännös, halkaisijaltaan noin 2,5 m (alakohde). |
| metsakeskus.972010061 |
564 |
Järvikangas (Yli-Ii) |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
443201.04600000 |
7253914.26600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010061 |
Kohde sijaitsee Halajärven itäpään koillisrannalla, Halaojan niskan pohjoispuolisen kankaan etelä- ja länsirinteillä. Paikalla on ainakin 20 asuinpainannetta. Pääosin pyöreähköjen painanteiden halkaisija on noin 10 m ja syvyys lähes metrin. Lisäksi alueella on muutamia pienempiä maakuoppia sekä yksi kehäröykkiö. Alueelta on löydetty kvartsi- ja kivilajiesineitä ja -iskoksia (KM 31018:1-4). Alueen maaperä on karkeaa hiekkaa ja kivikkoa. Kohde on osin tuhoutunut laen ja kakkoisrínteen soranotossa sekä tien tekemisen yhteydessä. Suurin osapohjoisosaa on lisäksi ollut avohakattuna 200-luvun alussa ja on mahdollista, että näillä alueilla olevat painanteet on äestetty.
Lisäksi asumuspainannealueen koordinaattipisteestä noin 360 m pohjoisluoteeseen on metsäautotien länsipuolella todettu yksittäinen asumuspainanne (ks. erillinen kohde Järvikangas 3 mjrek. 1000020351)
Kohteen aluerajausta on laajennettu etelä- ja itäosiltaan Lidar-aineistojen perusteella 2015.
2024: Kohteen aluerajausta on laajennettu kauttaaltaan ja paikoin pienennetty 5p laserkeilausaineiston perusteella. |
| metsakeskus.972010062 |
564 |
Suittisuo N |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
452227.43400000 |
7247726.78500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010062 |
Kohde sijaitsee Iijoen etelärannalla, Kierikkisaaresta noin 1,3-1,5 km kaakkoon. Läntisellä alueella on ainakin 6-7 asumuspainannetta ja 7 maakuoppaa. Paikalla on tavattu myös kvartsia. Löytökohdan koordinaatit ovat: x= 725075, y= 345226, z= n. 62,5 m mpy. Itäiseltä alueelta on tavattu kvartsia, palaneita kiviä ja likamaata. Löytökohdan koordinaatit ovat: x= 725077, y= 345250, z= n. 62,5 m mpy. Tarkastuksessa alueen itäosan harjanteella ei mitään havaintoja löydöistä pienissä koepistoissa. Aukealta lähtien löytöaluetta. Asumuspainanteet sijaitsevat kankaan leikkaavan pienen puron länsi- ja länsilounaispuolella. Edelleen tämän ryhmän länsilounaispuolella todettiin 2 ennestään kartoittamatonta pyyntikuoppaa.
Inventoinnissa 2012 tarkastettiin vain valtion maalla sijaitsevat rakenteet, jotka ovat kaksi pyyntikuoppaa;
kuoppa 1: soikea, mitat 3,5 x 3 m, syvyys 0,6 m, valli
kuoppa 2: soikea, mitat 2 x 1,5 m, syvyys 0,5 m |
| metsakeskus.972010063 |
564 |
Veeliksinaitaus SW |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
453526.91200000 |
7248846.33400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010063 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoispuolella, juoksutusuomasta noin 0,7 km ja Pahkalantiestä noin 250-300 m pohjoiseen, voimalinjan alla ja heti sen pohjoispuolella. Alueen länsiosassa on tiheässä ryhmässä ainakin 5 asuinpainannetta ja 2 maakuoppaa. Linjan alta sorakuoppien reunoilta on tavattu kvartsia (KM 31075, KM 31374) ja palanutta kiveä. |
| metsakeskus.972010064 |
564 |
Isokangas SW (Yli-Ii Pahkakoski) |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
454056.70000000 |
7248816.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010064 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoispuolella, Pahkalan koulusta noin 0,5 km länteen ja Pahkalantiestä vajaat 0,1 km pohjoiseen. Kankaan etelärinteen päältä, koekuopista, on tavattu kvartsia (KM 31375) ja likamaata. Alueella on myös kaksi keittokuoppaa. |
| metsakeskus.972010065 |
564 |
Pahkakoski 6 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
453486.92600000 |
7248346.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010065 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoispuolella, Pahkalan tiestä noin 0,2 km etelään, Pahkalan ja Jaakolan talojen puolimaissa, tasaisella hiekkakankaalla. Paikalla on ainakin 3 mahdollista asuinpainannetta ja kaksi pientä kuoppaa. Asuinpaikan tarkka laajuus ja sijainti eivät ole tiedossa. |
| metsakeskus.972010066 |
139 |
Pikku Kiviharju |
10002 |
12004 |
13048 |
11004 |
27000 |
434380.00000000 |
7240870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010066 |
Kohde sijaitsee Ahvenkankaan pohjoisosan korkeimmalla kohdalla. Kankaan kivikkoisella laella, runsaan 100 m matkalla on neljä kehämäistä kivirakennetta, ns. asuinpaikkavallia, (kooltaan 4-6 x 5-7 m, korkeudeltaan 0,2 m, keskuskuopan syvyys 0,2-0,5 m) ja röykkiö (5 x 7 m, korkeus n. 0,3 m). Lisäksi alueella on muutamia rakkakuoppia.
2018: Inventoinnissa on kartoitettu 2 asumuksen pohjaa (suorakulmainen tai soikea muoto, sisäosassa raivattu alue, joka ympäröi kivivalli), 2 kehäröykkiötä, 8 rakkakuoppaa, yksi röykkiö ja yksi muu rakenne. Rakenteet ovat samantyyppisiä kuin lähellä, alueen kaakkoispuolella Mäntyselän jätinkirkkoon liittyvät rakenteet, että olettavasti niillä oli sama tarkoitus ja ajoitus kivikauden loppuvaiheeseen. |
| metsakeskus.972010066 |
139 |
Pikku Kiviharju |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
434380.00000000 |
7240870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010066 |
Kohde sijaitsee Ahvenkankaan pohjoisosan korkeimmalla kohdalla. Kankaan kivikkoisella laella, runsaan 100 m matkalla on neljä kehämäistä kivirakennetta, ns. asuinpaikkavallia, (kooltaan 4-6 x 5-7 m, korkeudeltaan 0,2 m, keskuskuopan syvyys 0,2-0,5 m) ja röykkiö (5 x 7 m, korkeus n. 0,3 m). Lisäksi alueella on muutamia rakkakuoppia.
2018: Inventoinnissa on kartoitettu 2 asumuksen pohjaa (suorakulmainen tai soikea muoto, sisäosassa raivattu alue, joka ympäröi kivivalli), 2 kehäröykkiötä, 8 rakkakuoppaa, yksi röykkiö ja yksi muu rakenne. Rakenteet ovat samantyyppisiä kuin lähellä, alueen kaakkoispuolella Mäntyselän jätinkirkkoon liittyvät rakenteet, että olettavasti niillä oli sama tarkoitus ja ajoitus kivikauden loppuvaiheeseen. |
| metsakeskus.972010066 |
139 |
Pikku Kiviharju |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
434380.00000000 |
7240870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010066 |
Kohde sijaitsee Ahvenkankaan pohjoisosan korkeimmalla kohdalla. Kankaan kivikkoisella laella, runsaan 100 m matkalla on neljä kehämäistä kivirakennetta, ns. asuinpaikkavallia, (kooltaan 4-6 x 5-7 m, korkeudeltaan 0,2 m, keskuskuopan syvyys 0,2-0,5 m) ja röykkiö (5 x 7 m, korkeus n. 0,3 m). Lisäksi alueella on muutamia rakkakuoppia.
2018: Inventoinnissa on kartoitettu 2 asumuksen pohjaa (suorakulmainen tai soikea muoto, sisäosassa raivattu alue, joka ympäröi kivivalli), 2 kehäröykkiötä, 8 rakkakuoppaa, yksi röykkiö ja yksi muu rakenne. Rakenteet ovat samantyyppisiä kuin lähellä, alueen kaakkoispuolella Mäntyselän jätinkirkkoon liittyvät rakenteet, että olettavasti niillä oli sama tarkoitus ja ajoitus kivikauden loppuvaiheeseen. |
| metsakeskus.972010066 |
139 |
Pikku Kiviharju |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
434380.00000000 |
7240870.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010066 |
Kohde sijaitsee Ahvenkankaan pohjoisosan korkeimmalla kohdalla. Kankaan kivikkoisella laella, runsaan 100 m matkalla on neljä kehämäistä kivirakennetta, ns. asuinpaikkavallia, (kooltaan 4-6 x 5-7 m, korkeudeltaan 0,2 m, keskuskuopan syvyys 0,2-0,5 m) ja röykkiö (5 x 7 m, korkeus n. 0,3 m). Lisäksi alueella on muutamia rakkakuoppia.
2018: Inventoinnissa on kartoitettu 2 asumuksen pohjaa (suorakulmainen tai soikea muoto, sisäosassa raivattu alue, joka ympäröi kivivalli), 2 kehäröykkiötä, 8 rakkakuoppaa, yksi röykkiö ja yksi muu rakenne. Rakenteet ovat samantyyppisiä kuin lähellä, alueen kaakkoispuolella Mäntyselän jätinkirkkoon liittyvät rakenteet, että olettavasti niillä oli sama tarkoitus ja ajoitus kivikauden loppuvaiheeseen. |
| metsakeskus.972010067 |
139 |
Iso Kiviharju |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
434465.00000000 |
7239760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010067 |
Kohde sijaitsee Iijoesta noin 3 km etelään, Ahvenkankaan itäreunan korkeimman kohdan kivikossa. Paikalla on kehämäinen kivirakenne, ns. asuinpaikkavalli, jonka ala on n. 5 x 7 m. Noin metrin levyisen vallin korkeus on 0,3 m. Alueella on myös muutama rakkakuoppa. Näistä kaksi on muita isompia, ja ne sijaitsevat kivikehästä 50-60 m luoteeseen ja 150 m kaakkoon. |
| metsakeskus.972010067 |
139 |
Iso Kiviharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
434465.00000000 |
7239760.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010067 |
Kohde sijaitsee Iijoesta noin 3 km etelään, Ahvenkankaan itäreunan korkeimman kohdan kivikossa. Paikalla on kehämäinen kivirakenne, ns. asuinpaikkavalli, jonka ala on n. 5 x 7 m. Noin metrin levyisen vallin korkeus on 0,3 m. Alueella on myös muutama rakkakuoppa. Näistä kaksi on muita isompia, ja ne sijaitsevat kivikehästä 50-60 m luoteeseen ja 150 m kaakkoon. |
| metsakeskus.972010068 |
139 |
Välioja S |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
435114.34400000 |
7237340.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010068 |
Kohde sijaitsee Ison Liesjärven luoteispäästä noin 650 m luoteeseen, Väliojan ja kunnanrajan puolimaissa, metsätiestä noin 40 m etelään. Paikalla on halkaisijaltaan noin 3 m oleva matala röykkiö, jonka korkeus on noin 20 cm. Tämän vieressä on kaksi mahdollista keittokuoppaa, joiden halkaisija on 2-2,5 m ja syvyys 0,2-0,4 m.
Matalan röykkiön ja kahden mahdollisen keittokuopan kaakkoispuolella noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä sijaitsee kaksihuoneinen historialliselle ajalle ajoittuva kellarinpohja/piilopirtin pohja. Rakenne on kaivettu hiekkamoreeniin. Sen ulkomitat ovat 10 x 6,5 metriä. Kellarihuoneiden ulkoreunaa ympäröi noin metrin levyinen ja 30–50 cm korkuinen maavalli.
Huoneilla on syvyyttä noin 1,5 metriä. Isompi huone on kooltaan noin 5 x5 metriä ja pienempi noin 3 x 3 metriä. Oviaukot näkyvät valleissa aukkoina. Isomman huoneen oviaukko on suoraan etelään ja pienemmän itään.
2024: Kohde on muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Muinaisjäännösalue on talonpohjan ympäristöä lukuun ottamatta avohakattu. Risut on viety muinaisjäännösalueelta pois ja muinaisjäännös on säilynyt ehjänä. |
| metsakeskus.972010068 |
139 |
Välioja S |
10002 |
12009 |
13094 |
11002 |
27000 |
435114.34400000 |
7237340.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010068 |
Kohde sijaitsee Ison Liesjärven luoteispäästä noin 650 m luoteeseen, Väliojan ja kunnanrajan puolimaissa, metsätiestä noin 40 m etelään. Paikalla on halkaisijaltaan noin 3 m oleva matala röykkiö, jonka korkeus on noin 20 cm. Tämän vieressä on kaksi mahdollista keittokuoppaa, joiden halkaisija on 2-2,5 m ja syvyys 0,2-0,4 m.
Matalan röykkiön ja kahden mahdollisen keittokuopan kaakkoispuolella noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä sijaitsee kaksihuoneinen historialliselle ajalle ajoittuva kellarinpohja/piilopirtin pohja. Rakenne on kaivettu hiekkamoreeniin. Sen ulkomitat ovat 10 x 6,5 metriä. Kellarihuoneiden ulkoreunaa ympäröi noin metrin levyinen ja 30–50 cm korkuinen maavalli.
Huoneilla on syvyyttä noin 1,5 metriä. Isompi huone on kooltaan noin 5 x5 metriä ja pienempi noin 3 x 3 metriä. Oviaukot näkyvät valleissa aukkoina. Isomman huoneen oviaukko on suoraan etelään ja pienemmän itään.
2024: Kohde on muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Muinaisjäännösalue on talonpohjan ympäristöä lukuun ottamatta avohakattu. Risut on viety muinaisjäännösalueelta pois ja muinaisjäännös on säilynyt ehjänä. |
| metsakeskus.972010068 |
139 |
Välioja S |
10002 |
12001 |
13013 |
11002 |
27000 |
435114.34400000 |
7237340.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010068 |
Kohde sijaitsee Ison Liesjärven luoteispäästä noin 650 m luoteeseen, Väliojan ja kunnanrajan puolimaissa, metsätiestä noin 40 m etelään. Paikalla on halkaisijaltaan noin 3 m oleva matala röykkiö, jonka korkeus on noin 20 cm. Tämän vieressä on kaksi mahdollista keittokuoppaa, joiden halkaisija on 2-2,5 m ja syvyys 0,2-0,4 m.
Matalan röykkiön ja kahden mahdollisen keittokuopan kaakkoispuolella noin neljänkymmenen metrin etäisyydellä sijaitsee kaksihuoneinen historialliselle ajalle ajoittuva kellarinpohja/piilopirtin pohja. Rakenne on kaivettu hiekkamoreeniin. Sen ulkomitat ovat 10 x 6,5 metriä. Kellarihuoneiden ulkoreunaa ympäröi noin metrin levyinen ja 30–50 cm korkuinen maavalli.
Huoneilla on syvyyttä noin 1,5 metriä. Isompi huone on kooltaan noin 5 x5 metriä ja pienempi noin 3 x 3 metriä. Oviaukot näkyvät valleissa aukkoina. Isomman huoneen oviaukko on suoraan etelään ja pienemmän itään.
2024: Kohde on muinaisjäännösrekisterissä kuvatussa kunnossa. Muinaisjäännösalue on talonpohjan ympäristöä lukuun ottamatta avohakattu. Risut on viety muinaisjäännösalueelta pois ja muinaisjäännös on säilynyt ehjänä. |
| metsakeskus.972010069 |
139 |
Kauniinlamminkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
433295.06600000 |
7241739.13600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010069 |
Kohde sijaitsee Kauniinlammen pohjoisimmasta lahdesta noin 350 m luoteeseen. Kankaan poikki kulkevalta metsätieltä on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsiesineitä ja -iskoksia (KM 31307:1-3) noin 120 m matkalta. Kvartsia havaittiin myös uuden ajouralla pohjoiseen. Löytöalueen kaakkoisosan kohdalla tien koillispuolella loivasti nousevalla kankaalla on kaksi pientä epämääräistä kuopannetta.
Kohde on voitu rajoittaa pintahavaintojen sekä törmän alapuolella ja ylärinteessä tehtyjen koepistojen avulla. Koepistot sijoitettiin merkityn muinaisjäännösalueen ulkopuolelle. |
| metsakeskus.972010070 |
139 |
Paskaharju |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
433454.99800000 |
7241839.10000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010070 |
Kohde sijaitsee Kauniinlammen pohjoisimmasta lahdesta noin 0,4 km pohjoiseen. Harjanteen pohjoisrinteen terassimaisella tasanteella on kymmenkunta maakuoppaa noin 200 m matkalla. Kuoppien halkaisija on 1,5-3,0 m ja syvyys 0,3-0,5 m. Kuoppien keskinäinen etäisyys vaihtelee.
2018: Inventoinnissa on havaittu 8 selkeää kuoppaa, joista kolme (alakohteet 1, 5 ja 9) olivat isompia, halkaisija noin 3,5 m, syvyys 0,4 – 0,5 m, yhdessä oli heikko valli ja kaikissa yli 5 cm huuhtoutumiskerros. Kahdessa kuopassa oli pohjassa 3 – 5 cm vahva hiilikerros, muissa kuopissa normaali maannos (ei huuhtoutumiskerros). Kuopat ovat selvästi eri ikäisiä, suurimat kuopat voisivat olla esihistoriallisia (pyyntikuoppia), muut ovat uudelta ajalta (joitakin resenttejä pieniä kuoppia ei kartoitettu). |
| metsakeskus.972010071 |
139 |
Hietakangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
437732.00000000 |
7239770.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010071 |
Kohde sijaitsee Palolammen ja Vähälammen välisen kankaan eteläreunan ylemmällä tasanteella, jyrkän törmän päällä, tilanrajalta noin 0,1 km länteen. Iin Hietakangas on vuonna 1998 löydetty ja 2011 uudelleen tarkastettu muinaisjäännöskohde, josta on kivikautisten asuinpaikkalöytöjen lisäksi raportoitu "epämääräisiä painanteita".
Vuonna 2024 paikalla vierailtiin 5p-LiDAR-aineiston visualisointien ohjaamana syksyllä 2024, jolloin maastosta voitiin todeta neljä pitkänomaista asumuspainannetta (painanteet 1-4) sekä yksi pienempi pyöreänsoikea painanne (painanne 5). Koska kyseessä on tunnettu muinaisjäännöskohde, ei alakohteita varmistettu koepistoin. Maaperä on alueen toponyymin mukaisesti hietaa. Johtuen alueen hienojakoisesta maalajista, asumuspainanteita voi olla alueella enemmänkin mutta niiden todentaminen vaatisi täsmäinventoinnin suorittamista.
Kohteessa on neljä noin 25-30 metristä matalaa painannetta, jotka vastaavat tyypiltään kivikauden lopun "pitkätaloja" ja vertautuvat muihin lähiympäristöstä tunnettuihin kohteisiin (esim. Ii Hietakangas pohjoinen). Niiden lisäksi alueella on yksittäinen, halkaisijaltaan noin 7-metrinen pyöreänsoikea painanne, joka silmämääräisesti tarkasteluna näyttäisi asumuspainanteelta (painanne 5).
Lisäksi painanteesta 4 noin 43 metriä luoteeseen sijaitsee vuonna 2011 havaittu
maakuoppa, joka on kooltaan noin 2x3 m. Se sijaitsee lähellä kankaan länsipäätä, kuitenkin noin 60 m suonreunasta itään. Tästä 40 m itään on maastossa kankaan pohjoisrinteen yläosassa painannemainen kohta, joka tarkastuksessa tulkittiin kuitenkin luontaiseksi.
Kohteiden tarkemmat koot on merkitty alakohteisiin. Painanteiden 1 ja 2 alueella tavattiin asumuspainanteita sekä asuinpaikkapintaa vähintään 60 m matkalla: Painanteista 1 ja 2 noin 40-45 m länteen on havainto palaneesta luusta. |
| metsakeskus.972010072 |
564 |
Härkkimenmaankangas |
10002 |
12004 |
13000 |
11004 |
27000 |
438972.74000000 |
7257792.70200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010072 |
Kohde sijaitsee Vuornoskankaasta kaakkoon, Iin ja Yli-Iin kuntien rajalla olevan Kivijärven pohjoispuolisella kankaalla. Härkkimenmaankangas on pitkä ja kapea pohjoinen-etelä -suuntainen moreeniharjanne, jonka eteläpäässä on luonnonrakka. Kivikossa on toistakymmentä rakkakuoppaa, joiden halkaisija on 1,5 - 3 m ja syvyys 0,2 - 0,4 m. Kuoppien luota on tavattu myös kvartsilohkoja. Iin kunnan puolella olevassa rakassa, noin 50 m rajasta, on halkaisijaltaan noin 2 m kekomainen röykkiö, jonka korkeus on 0,4-0,5 m. Lisäksi alueella on ainakin toistakymmentä rakkakuoppaa. |
| metsakeskus.972010073 |
564 |
Harjumaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
440342.20600000 |
7250275.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010073 |
Kohde sijaitsee Huhinmaan Metelinkirkosta noin 650 m pohjoisluoteeseen, Kälkäjän-ojan itäpuolella. Kankaan laki on otettu soraksi. Kankaan koillisreunaa kulkevan metsätien varrella on ainakin 9 asumuspainannetta ja 3 maakuoppaa. Painanteiden koko on 4 x 6 - 6 x 12 m ja syvyys 0,4-1,0 m. Alueelta on tavattu kvartsia.
Alue on kokonaisuudessaan hyvin säilynyt ja painanteet ehjiä. Niiden halki kulkeva metsätie mutkittelee painanteiden lomassa. Painanteet on tehty loivasti pohjoiseen viettävään rinteeseen ja niiden syvyys on ylärinteen puolella on toista reunaa suurempi. Painanteista
kolmeen tehtiin koepistot, jotka paljastivat palanutta kiveä ja likamaata. Painanteesta 8 tavattiin kvartsi-iskoksia, jotka otettiin talteen. Peitteiseltä teiltä ei tehty asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Sen sijaan kankaan pohjois-/koillispuolinen reuna on hakattu ja äestetty reunan suuntaisesti. Kankaanpuoleisimmasta äestysurasta tavattiin paikoilleen jätettyjä kvartsi-iskoksia ja palanutta kiveä pääasiassa asumuspainanteen 8 kohdalta ja tästä itään Siittanpaloon erkanevan tien kohdalta.
Lidar-aineiston perusteella on mahdollista, että myös alueen eteläpuolella Harjumaan laelle vievän tien lounaispuolella on erillinen asumuspainanne alempana rinteessä (ks. alakohde) |
| metsakeskus.972010074 |
564 |
Kullasmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
442571.31700000 |
7249146.18100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010074 |
Kohde sijaitsee Keskikylän koulusta noin 1,5 km pohjoisluoteeseen. Kankaan kivikkoiselta laelta noin 100 m itään, kankaan alavalla pohjoisreunalla on pieni suolahdelma, jonka kohdalla kangas on hakattu ja laikutettu. Kankaan reunalla on havaittu kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia sekä palanutta kiveä noin 50 m matkalla. |
| metsakeskus.972010075 |
564 |
Tuoremaa NE |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
443630.00000000 |
7250828.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010075 |
Kohde sijaitsee Iijoesta noin 1,4 km pohjoiseen, Pohjukkaojan länsipuolisen kankaan itäosassa, sen pohjoisrinteen partaalla, Keskikylän koulusta vajaat 3,5 km koilliseen, Männikön talosta noin 1,2 km pohjoiseen. Kyseessä on noin kilometrin pituinen kapeahko itä-länsi - suuntainen moreenikangas, jonka itäisin palsta kasvaa kuusta ja mäntyä. Tämän länsipuolinen palsta on vastikään hakattu ja äestetty. Hakatun ja hakkaamattoman
palstan rajalla, hieman rajan korkeimman kohdan pohjoispuolella, pohjoiseen viettävän rinteen yläosassa tavattiin asumuspainanne a). Tästä 50 metriä itäkaakkoon on toinen asumuspainanne b).
a) Rinteensuuntaisen painanteen ala on noin 6-7 x 17-18 metriä. Alarinteen puolella ja ilmeisesti myös painanteen länsipäässä on maapalttoa. Tämä mukaan lukien rakenteen ala on noin 11-12 x 20 metriä. Pohjoissivun maavalli on leveimmillään noin 4 metriä. Ylärinteessä ei vallia ole, vaan painauma on rinteeseen kaivettu. Painauman syvyys on noin 60 - 70 cm. Koekuopasta tavattiin likamaata, palanutta kiveä ja kvartsi-iskos, joka jätettiin paikoilleen. Äestys on hieman vaurioittanut rakenteen länsipäätä. Maaperä soraa.
b) Pienellä avoimella paikalla jokseenkin tasaisella, hiekkaisella kankaanosalla olevan NW-SE suuntaisen painauman ala on noin 4 x 8 metriä ja syvyys noin 40 cm. Etenkin vallin koillissivulla on havaittavissa noin 2 metriä leveä 20 cm korkea heikko maavalli. Myös
molemmissa päissä on vallin tapaista. Koko ala siis noin 10-11 x 6-7 metriä. Koekuopassa todettiin palanutta kiveä, likamaata ja paikalleen jätetty kvartsi-iskos. Painauman kaakkoispään pohjoispuolella on halkaisijaltaan noin 2 metrinen kuoppa, jolla on syvyyttä puolisen metriä.
Inventoinnin aikana 1998 ohut lumikerros hankaloitti havainnointia, eikä esim. äestetyllä
alueella havaittu löytöjä. Painanteen a) länsi-/luoteispuolella on hieman ylempänä kivikko, josta otettu kiviä/ soraa. |
| metsakeskus.972010076 |
564 |
Halajärvenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
442811.20300000 |
7253244.54100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010076 |
Kohde sijaitsee Halajärven itäpään etelärannalla, Halaojan niskasta noin 0,6 km lounaaseen. Kankaan länsiosassa on 1998 havaittu 10-12 asuinpainannetta. Näistä 7 on pyöreitä (halkaisija 5-8 m, syvyys 0,4-1,0 m) ja 3 suorakaiteen muotoisia (4-7 x 5-10 m, syvyys 0,5-1,0 m). Lisäksi alueella on useita pieniä maakuoppia sekä kvartsi- ja kvartsiitti-iskoksia. Myöhemmin on paikallistettu vielä neljä painannetta, kooltaan noin 4-5 x 5-7 m. Kaikkiaan alueelta tunnetaan 16 asumuspainannetta sekä muutama pienempi pyöreä kuopanne, halkaisijaltaan 1,5-2 m ja syvyydeltään ½-1 m.
Varsinaisen asumuspainannealueen ulkopuolella, 110-140 m kohteen peruspisteestä itään, ja järvenrantaan vievältä mökkitieltä 20-40 m länteen tervahauta ja siihen ilmeisesti liittyviä kuoppia (itäinen aluerajaus). Ne ovat tilalla 16:124, sen länsirajasta 50-75 m itäkoilliseen. |
| metsakeskus.972010077 |
564 |
Pikku Porkonmaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
444960.34900000 |
7251575.21700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010077 |
Yli-Iin kirkosta noin 1,7 km luqteeseen, Halaojasta noin 400 metriä länteen ja nykyisestä Siltamaan asuma-alueesta noin 700 metriä pohjoiseen. Siltamaalta lähtevän kuntoradan varrelta Navettamaalta johtaa metsätien uusi pohja yli suon Pikku Porkonmaan lounaislaidalle.
Kyseessä on kosteikkojen ympäröimä pienehkö kangas, jossa on itään pistävä korkeahko niemi ja luoteeseen kurottuva korkeampi kankaanosa. Mäntyä ja kuusta kasvavalla moreenikankaalla on asumuspainanteita kahdessa kohdin
a) keskiosassa harjanteiden välissä alavalla tasanteella itäisen suon reunalla ja
b) luoteisella laella.
a) Luoteeseen kulkevan polun länsipuolella on iso sammaloitunut moderni kuoppa. Tästä muutaman kymmenen metrin päässä aivan polun
vierellä, sen ja suon välissä on N-S suuntainen n. 6 x 17 metrinen
painanne 1, jolla syvyyttä puolisen metriä. Koekuopassa kvartsia ja
palanutta kiveä. Tämän pohjoispuolella 4 x 7 m, n . 50 cm syvä NE-SW
suuntainen painanne 2. Tämän pohjoispuolella halkaisijaltaan noin 2
metrinen 50- 70 cm syvä kuoppa. Tämän pohjoispuolella on vielä kaksi
samanlaista asuinpainannetta (3 ja 4) kuin painanne 2. Näistä pohjoisempi
painanne 4 aivan palstan rajalla. Näistä n. 150 m NE
b) Kankaan laen länsipään pohjoisreunalla on ainakin kuusi painaumaa, joiden pääsuunta on jokseenkin SE-NW ja syvyys enimmillään noin puoli metriä. Painanteista luoteisin (1) on alaltaan noin 4 x 7 metriä. Tästä noin 7 m etelään oleva painanne 2 on noin 3 x 5 metriä. Tästä kaakkoon oleva painanne 3 on noin 3 x 5(-7?) m. Tästä noin 4 metriä pohjoiseen ja samanverran itään olevat painaumat 4 ja 5 ovat halkaisijaltaan noin 3,5 - 4,5 metriä. Samaa luokkaa on painaumasta 4 itään ja painaumasta 5 pohjoiseen oleva painanne 6.
Näiden lisäksi kankaan laella on jokunen pienempi, halkaisijaltaan noin 2 metrin kokoa olevaa suhteessa syvempää kuoppaa.
Lidar-aineiston perusteella on paikan laen keskikoordinaatin eteläpuolella on mahdollisesti 3 asumuspainannetta ja pienempää kuoppaa, koordinaatista noin 50 metriä itäkoilliseen mahdollisesti myös pari painanetta. |
| metsakeskus.972010078 |
564 |
Kiimasuo NE |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
446129.86700000 |
7253964.25600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010078 |
Kohde sijaitsee Siuruanjokeen pohjoisesta laskevan Leuanjoen suusta noin 1,2 km länteen. Kankaan korkeimman kohdan loivassa kaakkoisrinteessä, molemmin puolin tilanrajaa, on ainakin viis asumuspainannetta sekä pienempi kuoppa. Painanteiden ala on 4-5 x 6-8 m ja syvyys 0,3-0,4 m. Painanteet 1-4 ovat koillisosassa aluetta ja noin 20-30 m alueella, painanne 5 on noin 30 m painanteesta 4 etelälounaaseen. Siihen tehdyssä koekuopassa havaittiin kvartsia ja palanutta kiveä. Noin 1,5 x 2 m laajuinen ja 0.6-0,7 m syvyinen kuoppa (6) sijaitsee edellisestä edelleen noin 10 m lounaaseen.
2022 LIDARK-hankkeeseen liittyvä maastotarkastus, jossa alueelta tarkastettiin 9 lidar-aineistossa hahmotettua asumuspainannetta. Aluerajausta laajennettu hieman alueen pohjois- ja kaakkoiosasta kattamaan kaikki asumuspainanteet. |
| metsakeskus.972010079 |
564 |
Rytilampi E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
444350.58400000 |
7255623.58400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010079 |
Kohde sijaitsee Halajärvestä noin 2 km koilliseen olevan Rytilammen itärannalla. Pienen kivikkoisen mäen pohjoispuoliselta äestetyltä hiekkakankaalta, noin 100 m matkalta, on tavattu kivitaltta, kvartsiesineitä ja -iskoksia, palanutta luuta sekä tarkemmin tunnistamattoman kampakeramiikan muruja (KM 31308:1-6). |
| metsakeskus.972010080 |
564 |
Kortinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
447789.19800000 |
7254414.08300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010080 |
Kohde sijaitsee Siuruanjoen pohjoisrannalla, Leuanojan suusta noin 0,5 km itäkoilliseen. Kankaan eteläosan korkeimman kohdan alueelta äestetyltä moreenikankaalta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia (KM 31309:1-2) ja palanutta kiveä. |
| metsakeskus.972010081 |
564 |
Tallimaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
447586.00000000 |
7250920.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010081 |
Kohde sijaitsee Siuruanjoen ylittävästä sillasta noin 1,3 km itään. Pienen ja suhteellisen matalan kankaan koillisreunalla on ainakin kaksi asuinpainannetta. Painanteen 1 ala on noin 4x7 metriä ja syvyys noin 40 cm. Painanteeen ympärillä on heikkoa valli. Tämän eteläpuolella olevan painanteen 2 (alakohde) ala on noin 4 x 5 metriä ja syvyys noin 40-50 cm. |
| metsakeskus.972010082 |
564 |
Rekiseljänmaa |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
442531.29700000 |
7260521.61000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010082 |
Kohde sijaitsee Rekiseljänmaan sorakuopasta noin 0,5-0,7 km kaakkoon. Kankaan koillisreunalla, kivikkoisen kapean harjanteen kaakkoispäässä, on röykkiömäinen keskus-kuopallinen kivirakenne, jonka halkaisija on noin 3 m. Tästä luoteeseen on harjanteen laella ainakin kuusi kuoppaa noin 200 m matkalla. |
| metsakeskus.972010083 |
564 |
Pankinaho, voimalinja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
459066.00000000 |
7248662.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010083 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoisrannalla, joen ylittävän voimalinjan alla, joen ja Kipinäntien välisessä rinteessä. Linjan alla on alaltaan noin 7 x 13 m ja syvyydeltään alle 0,5 m oleva hiekanottopaikka, jonka alueelta on tavattu kvartsi-iskoksia (KM 31310:1-2) ja palanutta kiveä. Rannan mökkiin johtavan tien leikkauksesta on tavattu yksi kivilajilohelma. Kohteesta noin 0,6 km länteen on historiallisen ajan tervahauta (kohde Pankinaho, inv. Eija Ojanlatva 2001).
Kohteessa tehtiin tarkkuusinventointia vuoden 2020 inventoinnin yhteydessä. Tarkkuusinventoinnin tavoitteena oli kohteen tarkempi rajaus. Kivikautinen asuinpaikka on sijainnut muinaisella rantaterassilla, joka erottuu edelleen maastossa. Terassin alaosa on käytetty maa-aineksen ottoon, tämä matala hiekkakuoppa, josta vuoden 1998 inventoinnissa havaittiin löytöjä, on jo umpeenkasvanut. Sen alapuolella maaperä muuttuu kivikkoisemmaksi. Yläosa asuinpaikasta on puolestaan tuhoutunut Pahkalantietä rakennettaessa, lisäksi tien joen puoleiselle reunalle on tehty kaapelikaivanto muutamia vuosia sitten, kaapelikaivannosta kaivetta hiekkaa oli edelleen nähtävissä ja siinä oli pari kvartsi-iskosta. Rantaterassi kiertää luoteeseen ja sen katkaisee tie.
Asuinpaikkaa hieman alempana rannassa on mökki, jonka tienleikkauksesta havaittiin löytöjä vuonna 1998, nyt siinä ei niitä näkynyt. Terassi jatkuu hieman mökkitien itäpuolelle, jonka jälkeen maa kohoaa hieman itää kohti. Rantaterassille tehtiin koepistoja voimalinjan kohdalla ja mökkitien itäpuolelle, yhdestä koepistosta löytyi kvartsi-iskos, lähellä vanhan hiekkakuopan reunaa. Asuinpaikka on rajattavissa melko luotettavasti vanhan hiekkakuopan ja tien väliselle alueelle. |
| metsakeskus.972010084 |
564 |
Kauhialampi N |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
455965.91400000 |
7252704.79300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010084 |
Kohde sijaitsee Pahkakoskelta Koutuanjärvelle johtavaa tietä 4 km pohjoiseen. Tien länsipuolelle jäävän Kauhialammen pohjoisrannalta on ajouralta, noin 35-40 m tieltä länteen, on inventoinnissa (1998) tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartsi-iskoksia (KM 31311). Vuonna 2008 lammen kaakkoisrannan läheisyydestä harjannetta noudattavan tieuran leventämisessä syntyneistä hienon hiekan puskukasoista löytyi niin ikään kvartseja, jotka osoittanevat myös täällä olevan kivikautista asuinpaikkaa. Peruskartalla tien ja lammen välissä on tällä kohtaa tervahauta. Vanha löytöalue vaikutti koskemattomalta.
Inventoinnissa 2012 lammen pohjoispuolinen alue vaikutti koskemattomalta, lammen kaakkoispuolelta ei havaittu asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, tieoja oli perattu ja havaintomahdollisuudet hyvät. |
| metsakeskus.972010085 |
564 |
Seljänmaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456305.78300000 |
7253364.53000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010085 |
Kohde sijaitsee Pahkakoskelta Koutuanjärvelle johtavaa tietä 5 km, Kauhialammesta noin 0,8 km pohjoiskoilliseen. Tien itäpuoliselta kankaalta, ojaleikkauksesta suon reunasta on tavattu asuinpaikan merkkeinä pieni tasataltta, kivilaji- ja kvartsi-iskoksia (KM 31312:1-2), palanutta kiveä sekä värjääntynyttä maata.
Vuonna 2012 ko. oja oli kasvanut umpeen, tien leikkauksessa ei tehty havaintoja.
Kohteessa tehtiin tarkkuusinventointia sen aluerajauksen tarkentamiseksi. Asuinpaikka oli aiemmin rajattu hyvin pienelle alueelle vuoden 1998 inventoinnissa havaittujen löytöjen perusteella. Vuoden 2020 alueelle tehtiin parikymmentä pientä 30x30 cm koekuoppaa, joista osa oli löydöllisiä. Löytöinä saatiin kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Koepistojen ja topografian perusteella asuinpaikka on rajattavissa kapealle vyöhykkeelle Seljänmaan itälaidalla. Idässä asuinpaikkaa rajaa suo ja lännessä Seljänmaantie. Koekuopissa esiintyi normaalia podsolimaannosta, alue on hiekkapohjaista mäntykangasta. |
| metsakeskus.972010086 |
564 |
Huhkajakangas SW |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
450459.00000000 |
7259279.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010086 |
Kohde sijaitsee Tannilan kylältä noin 4 km etelälounaaseen, Peltosaaresta noin 0,3 km pohjoiseen, Siuruanjoen länsi-rannalla. Tien ja joen välissä on kolme maakuoppaa. Niiden ala on 3 x 3-5 m ja syvyys 0,5-0,7 m. Yhteen kuoppaan tehdystä koepistosta on tavattu ohut huuhtoutumiskerros. Kuoppien eteläpuolella, noin 20 m rannasta, on kuoppia nuorempi tervahauta.
Kohteessa tehtiin tarkkuusinventointi vuonna 2020, jonka tarkoituksena oli selvittää liittyvätkö Huhkajakangas SW ja inventoidun voimajohtoreitin vastakkaisella puolella oleva Suvannonsuun kivikautinen asumuspainannekohde toisiinsa. Tietä lähimpänä oleva kuoppa on tiestä noin 8 metrin päässä, se on halkaisijaltaan noin 5 metriä, syvyys puolisen metriä. Kuoppaan tehdyssä koepistossa ei ollut löytöjä huuhtoutumiskerros erottui selvänä, joten kovin tuore kuoppa ei ole kyseessä. Sen koillispuolella kuuden metrin päässä on tuoreemman näköinen kuoppa, halkaisijaltaan kaksi metriä, syvyys noin metri. Toinen Sarkkisen mainitsemista kuoppajäännöksistä löytyi ensiharvennetusta taimikosta 20 metriä etelälounaaseen. Kuopan halkaisija on noin 4 metriä ja syvyys puolisen metriä. Sarkkisen mukaan tästä kuopasta 8 metriä kaakkoon pitäisi olla kolmas kuoppa, halkaisijaltaan noin 3 metriä, tätä kuoppaa ei kuitenkaan havaittu. Havaintojen teko oli vaikeaa kaadetun taimikon takia.
Kuoppien luonne jäi vielä selvittämättä. Vaikuttaisi, että ne eivät ole asumuspainanteita ja paikalla ei todennäköisesti ole kivikautista asuinpaikkaa, sillä Vääräputaantien varressa ja sen pohjoispuolella tällä kohtaa on paljon rikkoutunutta maanpintaa, josta ei havaittu asuinpaikkaan viittaavia löytöjä.
Tarkastuksessa 2009 havaittiin noin 120 m kuopista länteen pienehkö mahdollinen asumuspainanne hakkuualueen länsipuolella metsänreunassa. Kohde tarkastettiin vuonna 2020 ja siihen sekä ympäristöön tehtiin koepistoja. Koepistoissa todettiin olevan normaali podsolimaannos, löytöjä ei tullut esiin. Painanne on halkaisijaltaan noin 3,5 metriä ja asumuspainanteeksi se on melko pieni. Ennemminkin kyseessä voisi olla pyyntikuoppa tai muu kuopparakenne. On myös mahdollista, että kyseessä on luonnonmuodostuma. Edellä mainitusta painanteesta 50 metriä länteen on vastaavanlainen painanne, johon tehdyistä koepistoista ei myöskään tullut esiin löytöjä |
| metsakeskus.972010087 |
564 |
Kettukangas E |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
458915.00000000 |
7267756.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010087 |
Kohde sijaitsee Kynkäänlatva-suon turvealueen itäpuolella olevan Kettukankaan kaakkois-osassa, Vitmaojasta noin 0,7 km länteen. Alueella on ainakin 23 maakuoppaa runsaan 500 m matkalla. Mahdolliset pyyntikuopat sijaitsevat osin kankaan tasaisella itäreunalla, osin sen rinteessä ja osin rinteen päällä. Kuoppien halkaisija on 2-4 m ja syvyys 0,5-1,0 m. Äärikoordinaatit ovat: x= 727062 - 727110, y=345892 - 345914, z= 87,5 - 90 m mpy.
Inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntaisen laajan suoalueen halki kulkeva pitkä harjujakso, kuivaa mäntykangasta, varttunut kasvatusmetsä.
Kohteen kuvaus
Noin 750 m pitkä pyyntikuoppajärjestelmä sijaitsee harjun koillislaidalla laen ja suon välissä. Kuopista 20 sijaitsevat melko tiheässä jonossa pohjois- ja keskiosassa, kaakkoispäässä on erillinen kolmen kuopan ryhmä. Kuopat ovat enimmäkseen soikeita, pituus 2,7 - 4,8 m, leveys 2,5 - 4,3 m ja syvyys 0,4 - 0,8 m. Joillakin kuopilla on valli havaittavissa. |
| metsakeskus.972010088 |
564 |
Hepokankaankaisto S |
10002 |
12016 |
13170 |
11004 |
27000 |
458264.94300000 |
7270057.82200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010088 |
Kohde sijaitsee Siuruanjoesta noin 5 km pohjoiseen. Hepokankaan eteläkärjessä pienellä hiekkakankaalla on 5-6 maakuoppaa. Kankaan eteläosassa tien länsipuolella on kolmen kuopan ryhmä ja näistä pohjoiseen 2-3 kuoppaa. Kuoppien halkaisija on 2-4 m ja syvyys noin 0,5 m. Paikalla lienee ollut enemmänkin kuoppia, mutta tien rakentaminen on ilmeisesti tuhonnut osan kuopista.
Inventointi 2012:
Ympäristön kuvaus
Kaakko-luodesuuntaisen laajan suoalueen halki kulkeva pitkä harjujakso, kuivaa mäntykangasta, varttunut kasvatusmetsä.
Kohteen kuvaus
Kohde sijaitsee aivan harjujakson pohjoispäässä. Inventoinnissa 1998 on havaittu 5-6 maakuoppaa, vuonna 2012 löytyi kuitenkin vain 4 kuoppaa, kaikki tien länsipuolella:
kuoppa a: mitat 4 x 4 m, syvyys 0,4 m
kuoppa b: läpimitta 3,5 m, syvyys 0,4 m
kuoppa C mitat 3,5 x 2,8 m, syvyys 0,4 m
kuoppa d: mitat 2,8 x 2,2 m, syvyys 0,5 m |
| metsakeskus.972010089 |
564 |
Saarikoski |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
448738.81700000 |
7256163.38300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010089 |
Kohde sijaitsee Siuruanjoen itärannalla, Kotalan koulun molemmin puolin. Hiekkaisella kankaalla on ainakin 33 asuinpainannetta, lisäksi alueelta on löydetty keramiikkaa (Ka II), kivitaltta, kvartsia, purupihkaa ja palanutta luuta. Asuinpaikka sijoittuu muinaista rantatörmää noudattavalle vyöhykkeelle alkaen koulun pohjoispuolelta ja jatkuen koulusta aina runsaat 500 metriä etelään. Painanteet keskittyvät alueen pohjoisosaan. Alueen pohjoisosassa on myös pari tervahautaa.
Asuinpaikan kautta sen länsipuolelle suunnitellun vesijohtolinjan takia alue tarkastettiin syksyllä 2009 sopivan johtolinjauksen määrittämiseksi. Uudella itä-länsi -suuntaisella linjauksella ei todettu asumuspainanteita, mutta siitä arviolta noin 12-14 m pohjoiseen on yksittäinen mahdollinen asumuspainanne. Linjaukselle tehdyissä koepistoissa ei myöskään ollut merkkejä muinaisjäännöksestä, joten linjaus todettiin toteuttamiskelpoiseksi.
Tarkastuksessa havaittiin kuitenkin asuinpaikkamerkkejä aiemmin tiedossa ollutta etelämpää. Kankaan reunaa kulkevalla tieuralla oli kvartsi-iskoksia noin 20 m matkalla peruskartalle merkityn eteläisemmän länttä kohti johtavan tieuran risteyksen eteläpuolella. Lisäksi kankaalla tätä etelämpänä havaittiin pari mahdollista asumus- ym. painannetta. Vielä etelämpää kankaanreunaa noudattelevan tieuran mutkan vaiheilla oli yksittäisiä kvartseja, jotka osoittanevat pesäkkeisen asuinpaikan jatkumista tänne saakka. Tarkastuksen pohjalta Saarikosken muinaisjäännöksen aluerajausta tarkennettiin tältä osin syksyllä 2009. |
| metsakeskus.972010090 |
564 |
Mättäissuo E |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456214.00000000 |
7254401.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010090 |
Kohde sijaitsee Koutuanjärven eteläpäästä noin 0,5-0,6 km lounaaseen. Metsätien länsipuolisen hiekkakuopan itäreunalta (a) on tavattu kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Hiekkakuopasta noin 100 m luoteeseen, metsätieltä on tavattu kvartsi-iskos (b). Kohde on osin hiekanoton tuhoama. Löytökohtien koordinaatit: a) x = n. 7257 42, y = n. 3456 40, z = n. 90; b) x = n. 7257 60, y = n. 3456 16-20, z = n. 90.
Vuoden 2012 inventointi:
Etelä-pohjoissuuntainen noin 5 km pitkän soraharjanteen melko tasainen pohjoisosa; maaperä hiekkaa, harjanteen länsilaidalla on useita rantavalleja. Kuivaa mäntykangasta. Muinaisjäännösrekisterin aiempi rajaus sijaitsee keskellä vanhaa sorakuoppaa, sen reunoilla ja kvartsilöytöpaikalla ei tehty havaintoja. Todennäköisesti kyseessä on miltei kokonaan tuhoutunut kivikautinen asuinpaikka, jonka viimeiset rippeet havaittiin 1999. |
| metsakeskus.972010091 |
564 |
Huhkajakangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
450947.91700000 |
7259612.00200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010091 |
Kohde sijaitsee Siuruanjoen mutkaan jäävän Huhkajakankaan keskiosassa. Kankaalla kulkevalta metsäpolulta on tavattu asuinpaikkaan viittaavia kvartseja (KM 31832). Näistä itään korkeammalla kivikkoisella kankaanosalla on pari kivikkoon tehtyä kuoppaa. Näistä edelleen itään on 3-4 pientä maakuoppaa. Alueen pohjoisosa on sittemmin toteutettua maa-aineksen ottoaluetta, minkä perusteella tämä osa lienee tuhoutunut 2000-lluvun alussa. Eteläosa on avohakattua metsäaluetta, mahdollisesti soranottoalueeksi tarkoitettua aluetta. |
| metsakeskus.972010092 |
564 |
Pahkakoski 7 |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
452610.00000000 |
7248750.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010092 |
Kohde sijaitsee Iijoen pohjoispuolella, Pahkalan tiestä noin 200-250 m pohjoiseen, voimalinjan ja suon välisellä kankaalla. Harjanteen eteläreunalla on noin 18 asumuspainannetta kahtena ryhmänä. Kankaan luoteiskärjessä on kolmen peräkkäisen asumuspainanteen ryhmä, jotka ovat kukin kooltaan noin 10 x 8 m vallin sisäpuolelta mitaten. Heti näiden kaakkoispuolella on kolmen hieman pienemmän (noin 6 x 7 m) pienemmän painanteen rivi. Harjanteen etelään antavalla reunalla, noin 100 m itäkaakkoon on toinen painanneryhmä, jossa on noin 8 asumuspainannetta sekä pienempää pyöreää kuoppaa. Painanneryhmä on hyvin säilynyt kokonaisuus. Läntisemmän ryhmän kairausnäytteissä oli punamultaa ja palomaahavaintoja, likamaata sekä palaneita kiviä. |
| metsakeskus.972010093 |
564 |
Lehtisaari E |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
450128.27700000 |
7250165.79600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.972010093 |
Kohde sijaitsee Yli-Iin kirkosta n. 4,5 km itään, Kierikin voimalasta n. 1,5 km koilliseen, Kupsussuon ja Kierikkiojan välisellä kankaalla. Lehtisaaresta itään olevan peltoalueen itäpuolella on pieni korkeahko kangas, jonka päällä on useita maakuoppia ja painanteita, jotka ainakin päällisin puolin eroavat alueen asuinpainanteista.
Tark. 1999 OY/ark. lab. |
| metsakeskus.973010009 |
564 |
Marttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
460874.06600000 |
7211801.25700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010009 |
Marttilan kivikautinen todennäköinen asuinpaikka sijaitsee Mattilanharjun itäpäässä Kiiminkijoen eteläpuolella. Alue on viljelysmaata ja viettää loivasti jokirantaan, missä maaperä on hiekkaista peltomultaa. Marttilan- ja Jaakkolanpellon alueelta on löydetty useita kiviesineitä, lähinnä tasa- ja kourutalttoja, joten asuinpaikan olemassaolo Marttilanharjulla on todennäköinen. Jaakkolanpelto paikannettiin vuoden 2009 inventoinnissa pääteiden risteyksen eteläpiolelle aivan harjun kaakkoispäähän, osin teiden alle jääneen kumpareen etelään laskevalle sivustalle. Alueen ollessa inventointiaikaan heinällä, ei pintahavaintoja ollut mahdollista tehdä. Löydöt: Tasatalttoja (KM 2508:6-8), kourutaltta (KM 3487:1), poikkitaltta (KM 10197) sekä hukkaan joutunut kiviase.
Nili: YLIKIIMINKI 9 /1 |
| metsakeskus.973010025 |
564 |
Suutari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
462823.30000000 |
7206613.35100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010025 |
Kohde sijaitsee Vepsänjoen pohjoisrannalla, Vepsänkankaan eteläreunassa. Alue on hietikkoista mäntykangasta, joka on raivattu viljelysmaaksi. Raivaus- ja peltotöissä on löydetty useita kiviesineitä, lähinnä talttoja ja kirveitä, paikalta on myös kvartsia ja havaintoja likamaasta.
Nili: YLIKIIMINKI 25 /1 |
| metsakeskus.973010026 |
564 |
Suthovi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
463163.14400000 |
7212660.91400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010026 |
Kohde sijaitsee Suthovinlammen pohjoisrannalla, Suthovinkankaan luoteisosassa. Alue on viljelysmaata, maaperä kivistä hiekkamultaa. Paikalta on löydetty kolme kivikirvestä ja kvartsia.
Nili: YLIKIIMINKI 26 /1 |
| metsakeskus.973010028 |
564 |
Latokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
461523.78500000 |
7217678.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010028 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka on Kiiminkijoen pohjoispuolella, Nuorittajoen ja Kiiminkijoen yhtymäkohdasta noin 1.8 km länteen sijaitsevan Latokankaan länsilaidalla. Soranotossa osittain tuhoutunut, asuinpaikan kaakkoinen ja itäinen osa vapautunut rauhoituksesta tutkimusten jälkeen, paitsi pieni katkelmallisesti säilynyt alue. Kaivaustutkimuksia myös säilyneellä länsi- ja pohjoisosalla. Löytöinä on saatu talteen Sär 1 -, Ka I:1 -, VA -, Ka II -, Ka III -keramiikkaa, meripihkaa, erilaisia kivilajiesineitä, piitä, kvartsia ja palanutta luuta. Alueella on myös kahdeksan kuopan ryhmä. Kuopista tutkittu yksi. Se osoittautui varhaismetallikautiseksi keittokuopaksi. |
| metsakeskus.973010028 |
564 |
Latokangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11040 |
27000 |
461523.78500000 |
7217678.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010028 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka on Kiiminkijoen pohjoispuolella, Nuorittajoen ja Kiiminkijoen yhtymäkohdasta noin 1.8 km länteen sijaitsevan Latokankaan länsilaidalla. Soranotossa osittain tuhoutunut, asuinpaikan kaakkoinen ja itäinen osa vapautunut rauhoituksesta tutkimusten jälkeen, paitsi pieni katkelmallisesti säilynyt alue. Kaivaustutkimuksia myös säilyneellä länsi- ja pohjoisosalla. Löytöinä on saatu talteen Sär 1 -, Ka I:1 -, VA -, Ka II -, Ka III -keramiikkaa, meripihkaa, erilaisia kivilajiesineitä, piitä, kvartsia ja palanutta luuta. Alueella on myös kahdeksan kuopan ryhmä. Kuopista tutkittu yksi. Se osoittautui varhaismetallikautiseksi keittokuopaksi. |
| metsakeskus.973010028 |
564 |
Latokangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11019 |
27012 |
461523.78500000 |
7217678.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010028 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka on Kiiminkijoen pohjoispuolella, Nuorittajoen ja Kiiminkijoen yhtymäkohdasta noin 1.8 km länteen sijaitsevan Latokankaan länsilaidalla. Soranotossa osittain tuhoutunut, asuinpaikan kaakkoinen ja itäinen osa vapautunut rauhoituksesta tutkimusten jälkeen, paitsi pieni katkelmallisesti säilynyt alue. Kaivaustutkimuksia myös säilyneellä länsi- ja pohjoisosalla. Löytöinä on saatu talteen Sär 1 -, Ka I:1 -, VA -, Ka II -, Ka III -keramiikkaa, meripihkaa, erilaisia kivilajiesineitä, piitä, kvartsia ja palanutta luuta. Alueella on myös kahdeksan kuopan ryhmä. Kuopista tutkittu yksi. Se osoittautui varhaismetallikautiseksi keittokuopaksi. |
| metsakeskus.973010028 |
564 |
Latokangas |
10002 |
12016 |
13155 |
11040 |
27000 |
461523.78500000 |
7217678.89900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010028 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka on Kiiminkijoen pohjoispuolella, Nuorittajoen ja Kiiminkijoen yhtymäkohdasta noin 1.8 km länteen sijaitsevan Latokankaan länsilaidalla. Soranotossa osittain tuhoutunut, asuinpaikan kaakkoinen ja itäinen osa vapautunut rauhoituksesta tutkimusten jälkeen, paitsi pieni katkelmallisesti säilynyt alue. Kaivaustutkimuksia myös säilyneellä länsi- ja pohjoisosalla. Löytöinä on saatu talteen Sär 1 -, Ka I:1 -, VA -, Ka II -, Ka III -keramiikkaa, meripihkaa, erilaisia kivilajiesineitä, piitä, kvartsia ja palanutta luuta. Alueella on myös kahdeksan kuopan ryhmä. Kuopista tutkittu yksi. Se osoittautui varhaismetallikautiseksi keittokuopaksi. |
| metsakeskus.973010033 |
564 |
Keskimmäinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
456695.69900000 |
7225955.55000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010033 |
Kohde sijaitsee Keskimmäisenojan pohjoispuolella olevan kankaan etelärunalla Ylikiimingistä Mannilaan johtavan tien länsipuolella.Alue on viljelyksellä. Paikalta on löydetty pienoistaltta, piiesine ja kvartsia (KM 20191:1-4). Maaperä on kivetöntä hiekan ja hiesun sekaista peltomultaa.
Nili: YLIKIIMINKI 33 /1 |
| metsakeskus.973010034 |
564 |
Pikku-Jylmä |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
457405.43300000 |
7220457.76500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010034 |
Kohde sijaitsee Jylmänsuon pohjoispuolella, Pikku-Jylmä -nimisen metsäsaarekkeen kaakkoisosassa, kivikkoisella moreeniharjanteella. Paikalla on kaksi kehäröykkiötä, halkaisijaltaan 10 ja 12 m. Röykkiöt sijaitsevat noin 15 metrin etäisyydellä toisistaan. Pienempi röykkiöistä on metsäkoneen vaurioittama.
Suuremmasta röykkiöstä noin 60 m luoteeseen erottuu matala kivilatomus.
Nili: YLIKIIMINKI 34 /1 |
| metsakeskus.973010038 |
564 |
Keskimmäisenkangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11004 |
27000 |
456878.00000000 |
7226564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010038 |
Jätinkirkko ja rakkakuopat sijaitsevat Keskimmäisenkankaan pohjoisosassa, kankaan laen rakassa. Jätinkirkko on kooltaan 25 x 20/15 m, kaksoisvallin leveys vaihtelee 5–15 m välillä. Kaksoisvallien välissä on pohjoisreunalla selkeä ura, ja eteläreunalla vallin leveys laajenee liki 15 metriin. Leveimmällä kohdalla valliin on raivattuna kaksi asumuksen pohjaa.
Jätinkirkon keskellä on laakea painanne, jonka pohja syvimmillään 1 m vallien lakea alemmalla tasolla. Rakkakuopat sijaitsevat jätinkirkon länsipuolella avorakassa. |
| metsakeskus.973010038 |
564 |
Keskimmäisenkangas |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
456878.00000000 |
7226564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010038 |
Jätinkirkko ja rakkakuopat sijaitsevat Keskimmäisenkankaan pohjoisosassa, kankaan laen rakassa. Jätinkirkko on kooltaan 25 x 20/15 m, kaksoisvallin leveys vaihtelee 5–15 m välillä. Kaksoisvallien välissä on pohjoisreunalla selkeä ura, ja eteläreunalla vallin leveys laajenee liki 15 metriin. Leveimmällä kohdalla valliin on raivattuna kaksi asumuksen pohjaa.
Jätinkirkon keskellä on laakea painanne, jonka pohja syvimmillään 1 m vallien lakea alemmalla tasolla. Rakkakuopat sijaitsevat jätinkirkon länsipuolella avorakassa. |
| metsakeskus.973010038 |
564 |
Keskimmäisenkangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11004 |
27000 |
456878.00000000 |
7226564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010038 |
Jätinkirkko ja rakkakuopat sijaitsevat Keskimmäisenkankaan pohjoisosassa, kankaan laen rakassa. Jätinkirkko on kooltaan 25 x 20/15 m, kaksoisvallin leveys vaihtelee 5–15 m välillä. Kaksoisvallien välissä on pohjoisreunalla selkeä ura, ja eteläreunalla vallin leveys laajenee liki 15 metriin. Leveimmällä kohdalla valliin on raivattuna kaksi asumuksen pohjaa.
Jätinkirkon keskellä on laakea painanne, jonka pohja syvimmillään 1 m vallien lakea alemmalla tasolla. Rakkakuopat sijaitsevat jätinkirkon länsipuolella avorakassa. |
| metsakeskus.973010038 |
564 |
Keskimmäisenkangas |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27012 |
456878.00000000 |
7226564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010038 |
Jätinkirkko ja rakkakuopat sijaitsevat Keskimmäisenkankaan pohjoisosassa, kankaan laen rakassa. Jätinkirkko on kooltaan 25 x 20/15 m, kaksoisvallin leveys vaihtelee 5–15 m välillä. Kaksoisvallien välissä on pohjoisreunalla selkeä ura, ja eteläreunalla vallin leveys laajenee liki 15 metriin. Leveimmällä kohdalla valliin on raivattuna kaksi asumuksen pohjaa.
Jätinkirkon keskellä on laakea painanne, jonka pohja syvimmillään 1 m vallien lakea alemmalla tasolla. Rakkakuopat sijaitsevat jätinkirkon länsipuolella avorakassa. |
| metsakeskus.973010038 |
564 |
Keskimmäisenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
456878.00000000 |
7226564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010038 |
Jätinkirkko ja rakkakuopat sijaitsevat Keskimmäisenkankaan pohjoisosassa, kankaan laen rakassa. Jätinkirkko on kooltaan 25 x 20/15 m, kaksoisvallin leveys vaihtelee 5–15 m välillä. Kaksoisvallien välissä on pohjoisreunalla selkeä ura, ja eteläreunalla vallin leveys laajenee liki 15 metriin. Leveimmällä kohdalla valliin on raivattuna kaksi asumuksen pohjaa.
Jätinkirkon keskellä on laakea painanne, jonka pohja syvimmillään 1 m vallien lakea alemmalla tasolla. Rakkakuopat sijaitsevat jätinkirkon länsipuolella avorakassa. |
| metsakeskus.973010038 |
564 |
Keskimmäisenkangas |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
456878.00000000 |
7226564.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010038 |
Jätinkirkko ja rakkakuopat sijaitsevat Keskimmäisenkankaan pohjoisosassa, kankaan laen rakassa. Jätinkirkko on kooltaan 25 x 20/15 m, kaksoisvallin leveys vaihtelee 5–15 m välillä. Kaksoisvallien välissä on pohjoisreunalla selkeä ura, ja eteläreunalla vallin leveys laajenee liki 15 metriin. Leveimmällä kohdalla valliin on raivattuna kaksi asumuksen pohjaa.
Jätinkirkon keskellä on laakea painanne, jonka pohja syvimmillään 1 m vallien lakea alemmalla tasolla. Rakkakuopat sijaitsevat jätinkirkon länsipuolella avorakassa. |
| metsakeskus.973010039 |
564 |
Luola-Aho |
10002 |
12004 |
13052 |
11019 |
27012 |
454226.71600000 |
7218428.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010039 |
Jätinkirkko ja kaksi rakkauoppaa sijaitsevat Kalliojärvestä noin 2 km länteen, liki entisen Ylikiimingin ja Kiimingin rajaa Heinijärvestä puolisen kilometriä lounaaseen. Jätinkirkko on metsäisen saarekkeen laella. Kysymyksessä on osittain maatunut soikea ja matala soikeahko kivikehä, kooltaan noin 25-30 x 15 m. Kehävallin koillisosassa on paksu luonnonkivikko, jossa on kaksi kookasta rakkakkaan kaivettua kuoppaa (alakohteet a-b). Kookkaamman kuopan a koillisosassa olevien kivien joukossa on myös kvartsi- ja kvartsiittilohkareita. Toisen, pienemmän mutta syvemmän, kuopan b pohja oli sammalen peitossa. Koillisessa, jyrkästi laskevan rinteen partaalla, missä kuopat ovat, oli kehävalli selvä, samoin itä- ja eteläsivulla. Pohjoisessa ja luoteessa se hahmottui huonommin.
Kohde rajautuu selvästi eikä muita rakenteita sen lähettyviltä tavattu. Maasto laskee loivasti kohti etelää. Paksuinta kivikkoa lukuun ottamatta rakenteet ovat tiheän kasvillisuuden, matalaa katajaa ja sekapuustoa, peittämää.
Nili: YLIKIIMINKI 39 /2, Nili: YLIKIIMINKI 39 /1 |
| metsakeskus.973010039 |
564 |
Luola-Aho |
10002 |
12004 |
13041 |
11019 |
27012 |
454226.71600000 |
7218428.56700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010039 |
Jätinkirkko ja kaksi rakkauoppaa sijaitsevat Kalliojärvestä noin 2 km länteen, liki entisen Ylikiimingin ja Kiimingin rajaa Heinijärvestä puolisen kilometriä lounaaseen. Jätinkirkko on metsäisen saarekkeen laella. Kysymyksessä on osittain maatunut soikea ja matala soikeahko kivikehä, kooltaan noin 25-30 x 15 m. Kehävallin koillisosassa on paksu luonnonkivikko, jossa on kaksi kookasta rakkakkaan kaivettua kuoppaa (alakohteet a-b). Kookkaamman kuopan a koillisosassa olevien kivien joukossa on myös kvartsi- ja kvartsiittilohkareita. Toisen, pienemmän mutta syvemmän, kuopan b pohja oli sammalen peitossa. Koillisessa, jyrkästi laskevan rinteen partaalla, missä kuopat ovat, oli kehävalli selvä, samoin itä- ja eteläsivulla. Pohjoisessa ja luoteessa se hahmottui huonommin.
Kohde rajautuu selvästi eikä muita rakenteita sen lähettyviltä tavattu. Maasto laskee loivasti kohti etelää. Paksuinta kivikkoa lukuun ottamatta rakenteet ovat tiheän kasvillisuuden, matalaa katajaa ja sekapuustoa, peittämää.
Nili: YLIKIIMINKI 39 /2, Nili: YLIKIIMINKI 39 /1 |
| metsakeskus.973010040 |
564 |
Soronen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
459909.00000000 |
7218776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010040 |
Kohde (röykkiö alakohde 1 ja kiviaita alakohde 2) sijaitsee Sorosenjärven länsipuolella rakennetussa viljelysmaisemassa. Paikalla on Kalmoraunioksi nimetty pyöreä röykkiö, jonka halkaisija on 12 m ja korkeus noin 1 m. Paikallisen tarinan mukaan paikalla olisi poltettu ihmisiä. Tästä noin 270 m länteen on pellon reunalla pitkä, leveydeltään vaihteleva kiviaita, johon liittyy kertomuksia aarnivalkeasta.
Aiemmin samaan kohteeseen kuulunut, röykkiöstä noin 280 m länsilounaaseen oleva rakkakuoppakohde (alakohde Soronen 3) on erotettu 2017 omaksi kohteekseen Ojantaus (1000031200). |
| metsakeskus.973010040 |
564 |
Soronen |
10002 |
12004 |
13045 |
11002 |
27000 |
459909.00000000 |
7218776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010040 |
Kohde (röykkiö alakohde 1 ja kiviaita alakohde 2) sijaitsee Sorosenjärven länsipuolella rakennetussa viljelysmaisemassa. Paikalla on Kalmoraunioksi nimetty pyöreä röykkiö, jonka halkaisija on 12 m ja korkeus noin 1 m. Paikallisen tarinan mukaan paikalla olisi poltettu ihmisiä. Tästä noin 270 m länteen on pellon reunalla pitkä, leveydeltään vaihteleva kiviaita, johon liittyy kertomuksia aarnivalkeasta.
Aiemmin samaan kohteeseen kuulunut, röykkiöstä noin 280 m länsilounaaseen oleva rakkakuoppakohde (alakohde Soronen 3) on erotettu 2017 omaksi kohteekseen Ojantaus (1000031200). |
| metsakeskus.973010040 |
564 |
Soronen |
10002 |
12006 |
13084 |
11002 |
27000 |
459909.00000000 |
7218776.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010040 |
Kohde (röykkiö alakohde 1 ja kiviaita alakohde 2) sijaitsee Sorosenjärven länsipuolella rakennetussa viljelysmaisemassa. Paikalla on Kalmoraunioksi nimetty pyöreä röykkiö, jonka halkaisija on 12 m ja korkeus noin 1 m. Paikallisen tarinan mukaan paikalla olisi poltettu ihmisiä. Tästä noin 270 m länteen on pellon reunalla pitkä, leveydeltään vaihteleva kiviaita, johon liittyy kertomuksia aarnivalkeasta.
Aiemmin samaan kohteeseen kuulunut, röykkiöstä noin 280 m länsilounaaseen oleva rakkakuoppakohde (alakohde Soronen 3) on erotettu 2017 omaksi kohteekseen Ojantaus (1000031200). |
| metsakeskus.973010046 |
564 |
Vepsänkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
463303.10200000 |
7207632.94600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010046 |
Laaja kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Ylikiimingistä Sanginjoelle johtavan tien itäpuolella, noin 200 m päässä tiestä. Alue on kuivaa hiekkakangasta. Paikalla on vanha sorakuoppa, joka on tuhonnut osan asuinpaikasta. Jäljellä oleva osa asuinpaikasta sijaitsee hiekkakuopan ja sen itäpuolella olevan suon välissä ja jatkuu suon reunaa seuraten kaakkoon. Paikalta on löytöinä runsaasti Sär 1 -keramiikkaa, kiviesineiden katkelmia, kvartsia, piitä (serttiä), purupihkaa ja palanutta luuta.
Nili: YLIKIIMINKI 46 /1 |
| metsakeskus.973010047 |
564 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
463463.03600000 |
7206903.23300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010047 |
Kohde sijaitsee Ylikiimingin Jokelan koulusta noin 0,2 km itään, Kuuselan talon maalla olevan hiekkakuopan luona. Alue on hiekkaista mäntykangasta, joka rajoittuu pohjoisessa suohon. Hiekkakuopan itäpäästä on löytynyt mm. asbestisekoitteista keramiikkaa ja palanutta luuta (KM 25773) ja hiekkakuopan reunassa on erotettavissa 30-40 cm paksu kulttuurikerros.
Nili: YLIKIIMINKI 47 /1 |
| metsakeskus.973010048 |
564 |
Jäkälämaa |
10002 |
12001 |
13000 |
11004 |
27000 |
448509.03000000 |
7214120.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010048 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen Kynsisaaresta noin 1 km lounaaseen, männikköisen moreeniharjanteen laella. Joen ja harjanteen välissä on kankaiden reunustama suoalue. Röykkiö on halkaisijaltaan 7 m ja korkeudeltaan noin 0,6 m. Keskellä on nelikulmainen, kaakko-luode -suuntainen 4 x 1,5 m kokoinen kuoppa, jonka keskusta on kaivettu maanpinnan tasoon saakka. Kuopan syvyys on noin 0,4 m. Röykkiö on pääosin sammalen ja jäkälän peitossa. Se on tunnettu jo 1800-luvulta lähtien. Röykkiöstä itäkaakkoon havaittiin vuonna 2007 epämääräisempi ja pienempi röykkiö. Lisäksi asuinpaikkaan viittaava kvartsiesine löytyi polulta Jäkälämaan koillisrinteeltä, vanhastaan tunnetusta röykkiöstä noin 140 m luoteeseen. Paikka on asuinpaikaksi sopivaa loivempaa rinnettä. Muutamia epämääräisempi kuoppia on lisäksi tämän löytöpaikan ympäristössä. Edelleen vuonna 2009 havaittiin tarkastuksessa laen kivirakenteista runsaat 100 m kaakkoon ainakin kaksi asumuspainannetta ja muita kuoppia ja niiden ympäristöstä myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Nämä sijoittuvat 150-200 m matkalle kankaan alaosaan, osin suon reunaan ja niemimäiselle tasanteelle. |
| metsakeskus.973010048 |
564 |
Jäkälämaa |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
448509.03000000 |
7214120.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010048 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen Kynsisaaresta noin 1 km lounaaseen, männikköisen moreeniharjanteen laella. Joen ja harjanteen välissä on kankaiden reunustama suoalue. Röykkiö on halkaisijaltaan 7 m ja korkeudeltaan noin 0,6 m. Keskellä on nelikulmainen, kaakko-luode -suuntainen 4 x 1,5 m kokoinen kuoppa, jonka keskusta on kaivettu maanpinnan tasoon saakka. Kuopan syvyys on noin 0,4 m. Röykkiö on pääosin sammalen ja jäkälän peitossa. Se on tunnettu jo 1800-luvulta lähtien. Röykkiöstä itäkaakkoon havaittiin vuonna 2007 epämääräisempi ja pienempi röykkiö. Lisäksi asuinpaikkaan viittaava kvartsiesine löytyi polulta Jäkälämaan koillisrinteeltä, vanhastaan tunnetusta röykkiöstä noin 140 m luoteeseen. Paikka on asuinpaikaksi sopivaa loivempaa rinnettä. Muutamia epämääräisempi kuoppia on lisäksi tämän löytöpaikan ympäristössä. Edelleen vuonna 2009 havaittiin tarkastuksessa laen kivirakenteista runsaat 100 m kaakkoon ainakin kaksi asumuspainannetta ja muita kuoppia ja niiden ympäristöstä myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Nämä sijoittuvat 150-200 m matkalle kankaan alaosaan, osin suon reunaan ja niemimäiselle tasanteelle. |
| metsakeskus.973010048 |
564 |
Jäkälämaa |
10002 |
12001 |
13001 |
11004 |
27000 |
448509.03000000 |
7214120.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010048 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen Kynsisaaresta noin 1 km lounaaseen, männikköisen moreeniharjanteen laella. Joen ja harjanteen välissä on kankaiden reunustama suoalue. Röykkiö on halkaisijaltaan 7 m ja korkeudeltaan noin 0,6 m. Keskellä on nelikulmainen, kaakko-luode -suuntainen 4 x 1,5 m kokoinen kuoppa, jonka keskusta on kaivettu maanpinnan tasoon saakka. Kuopan syvyys on noin 0,4 m. Röykkiö on pääosin sammalen ja jäkälän peitossa. Se on tunnettu jo 1800-luvulta lähtien. Röykkiöstä itäkaakkoon havaittiin vuonna 2007 epämääräisempi ja pienempi röykkiö. Lisäksi asuinpaikkaan viittaava kvartsiesine löytyi polulta Jäkälämaan koillisrinteeltä, vanhastaan tunnetusta röykkiöstä noin 140 m luoteeseen. Paikka on asuinpaikaksi sopivaa loivempaa rinnettä. Muutamia epämääräisempi kuoppia on lisäksi tämän löytöpaikan ympäristössä. Edelleen vuonna 2009 havaittiin tarkastuksessa laen kivirakenteista runsaat 100 m kaakkoon ainakin kaksi asumuspainannetta ja muita kuoppia ja niiden ympäristöstä myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Nämä sijoittuvat 150-200 m matkalle kankaan alaosaan, osin suon reunaan ja niemimäiselle tasanteelle. |
| metsakeskus.973010048 |
564 |
Jäkälämaa |
10002 |
12009 |
13094 |
11004 |
27000 |
448509.03000000 |
7214120.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010048 |
Kohde sijaitsee Kiiminkijoen Kynsisaaresta noin 1 km lounaaseen, männikköisen moreeniharjanteen laella. Joen ja harjanteen välissä on kankaiden reunustama suoalue. Röykkiö on halkaisijaltaan 7 m ja korkeudeltaan noin 0,6 m. Keskellä on nelikulmainen, kaakko-luode -suuntainen 4 x 1,5 m kokoinen kuoppa, jonka keskusta on kaivettu maanpinnan tasoon saakka. Kuopan syvyys on noin 0,4 m. Röykkiö on pääosin sammalen ja jäkälän peitossa. Se on tunnettu jo 1800-luvulta lähtien. Röykkiöstä itäkaakkoon havaittiin vuonna 2007 epämääräisempi ja pienempi röykkiö. Lisäksi asuinpaikkaan viittaava kvartsiesine löytyi polulta Jäkälämaan koillisrinteeltä, vanhastaan tunnetusta röykkiöstä noin 140 m luoteeseen. Paikka on asuinpaikaksi sopivaa loivempaa rinnettä. Muutamia epämääräisempi kuoppia on lisäksi tämän löytöpaikan ympäristössä. Edelleen vuonna 2009 havaittiin tarkastuksessa laen kivirakenteista runsaat 100 m kaakkoon ainakin kaksi asumuspainannetta ja muita kuoppia ja niiden ympäristöstä myös kivikautisia asuinpaikkalöytöjä. Nämä sijoittuvat 150-200 m matkalle kankaan alaosaan, osin suon reunaan ja niemimäiselle tasanteelle. |
| metsakeskus.973010051 |
564 |
Rekikylä |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27012 |
451287.91800000 |
7212500.94500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.973010051 |
Rekikylän asuinpainannealue, yhteensä 137 asumuspainannetta, sijaitsee Kiiminkijoen eteläpuolella, joen ja Oulu-Ylikiiminki -maantien 833 välisessä maastossa, loivasti pohjoiseen viettävällä männikkökankaalla, joka rajautuu pohjoisessa kosteaan maahan. Asuinpaikan alarajalla, noin 62,5 m mpy -käyrän kohdalla, erottuu paikoin selkeä muinaisrantaterassi. Kuopat ryhmittyvät terassin päälle ja sen taitteesta etelään. Painanteet ovat kahdessa ryhmässä, enemmistö alueen itäosassa ja vain 6 painannetta 0,4-0,5 km päässä niistä länteen. Painanteet ovat kooltaan 4 x 4 m - 10 x 15 m.
Rekikylä on painanteiden lukumäärän perusteella Pohjois-Pohjanmaan suurin ja yksi suurimpia asumuspainannealueita koko Suomessa ja Skandinaviassa ja erittäin hyvin säilynyt huolimatta ympäristön paikoin runsaastakin maankäytöstä. Se kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).
Paikalta on löytynyt rombinmuotoinen reikäkivi (KM 31077). Kartoituksen yhteydessä paikalta on kerätty pintalöytöinä kvartsia, palanutta luuta ja Ka II: 1 -keramiikkaa ja piiesineitä (KM 31076, KM 34855). Löydöt ja paikan korkeus ajoittavat asuinpaikan tyypillisen kampakeramiikan aikaan.
Kohteelle tehtyä arvioitua aluerajausta laajennettiin edelleen luoteen suunnassa vuoden 2009 inventoinnissa polulta paikannetun kvartsilöydön takia |
| metsakeskus.974000001 |
545 |
Övermark- Aspholmen |
10001 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
208721.25600000 |
6962054.70600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974000001 |
Övermark Hembygdsföreningenin vuonna 1976 tekemän käynnin mukaan Hinjärven lounaispuolella olevilla Norrmossenin suosaarilla (Aspholmen ja viereinen saareke) on kaksi vaurioitunutta röykkiötä. Vuoden 2010 inventoinnissa röykkiöitä ei havaittu.
Lähin röykkiökohde on suon länsireunalla oleva saareke, Övermark Norrmossen (974010019), jossa on kuusi röykkiötä. |
| metsakeskus.974010001 |
545 |
Övermark-Källåsbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
218684.25300000 |
6962558.54400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010001 |
Röykkiöt sijaitsevat Närpiön pohjoisosassa, entisten Ylimarkun ja Pirttikylän pitäjien rajan lähellä, Västramossenin länsipuolella, metsäautotien itäpuolella olevan moreenimäen laella, joka on ympäristöstään kohoava ja maisemassa keskeinen paikka. Alue kasvaa melko tiheää metsää pääasiassa kuusia. Mäellä on kolme röykkiötä, jotka ovat suhteellisen hyväkuntoisia ja sammaleen peitossa.
1) röykkiön läpimitta on 8-10 m. Sen keskellä on laaja kuoppa ja reunoilla pienempiä kaivelujälkiä. Muodoltaan röykkiö on korkea, kekomainen.
2) röykkiö sijaitsee noin 30 metriä edellisestä kaakkoon. Sen läpimitta on 7-8 m. Sen luoteisreunassa on suuri maakivi.
3) röykkiö sijaitsee röykkiöstä 2 noin 15 metriä etelään mäen eteläreunalla. Sen läpimitta on 8 m. Röykkiössä on kaksi kaiveltua kuoppaa.
Röykkiöitä ei ole tutkittu. Övermarks Hembygdsförening on asettanut röykkiöön 1 rauhoituskyltin ja tien vieressä on opastaulu. Molemmat merkit ovat sään syömiä, ne on ilmeisesti laitettu paikalleen jo 1970-80 -lukujen vaihteessa. |
| metsakeskus.974010002 |
545 |
Övermark-Storberget |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
212435.73700000 |
6968460.15000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010002 |
Röykkiöt sijaitsevat Storberget nimisellä kallioisella moreeniharjanteella Korsnäsin ja Närpiön rajalla, Hinjärven koillispuolella. Frönäsvägen kulkee 120 m kohteen luoteispuolella. Harjanteen laki kasvaa paikoin tiheää mänty- ja kuusimetsää ja komea kohde vaatisi hieman hoitoa. Kohteessa on kaksi isoa ja yksi pienempi röykkiö.
Röykkiö 1 on pohjoisin. Sen halkaisija on noin 12 metriä ja korkeus noin metri. Röykkiö on kehämäinen tai kraaterimainen. Keskellä kasvoi tarkastus aikaan vuonna 2010 kaksi koivua. Röykkiöstä 1 noin 40 metriä eteläkaakkoon on röykkiö 2, toinen isoista röykkiöistä. Se on myös halkaisijaltaan noin 12 metriä ja ns. kranssimainen, keskiosan kuopan leveys on noin 4-5 metriä ja siinä kasvaa kuusia. Röykkiö 3 on edellisestä noin 10 metriä etelään. Se on matala, halkaisijaltaan 4-5 metriä ja sammaleen sekä varpukasvillisuuden peitossa.
Lisäksi näyttää siltä, että alueen rakkamaista kivikkoa on aikojen kuluessa pengottu ja siellä täällä näkyy epämääräisiä sammaleen peittämiä kiveyksiä ja kuopanteita. Harjanteella on aikoinaan sijainnut myös kolmiomittaustorni. |
| metsakeskus.974010003 |
545 |
Övermark-Södermossbacken |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
210662.48400000 |
6959797.62000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010003 |
Kohde sijaitsee Hinjärvestä noin kaksi kilometriä etelään, laajan suoalueen Riträskmossenin kaakkoispuolella kulkevan metsäautotien länsipuolella. Alue on länteen viettävää moreenipohjaista kangasta. joka vuoden 2010 inventoinnin aikaan kasvoi melko tiheää 10-20 vuotiasta taimikkoa, osa alueesta oli äskettäin hakattu, mutta röykkiöitä ei ollut hakatulla alueella.
Alueella on seitsemän röykkiötä, Övermark hembygdsföreninge oli havainnut alueella kahdeksan röykkiötä vuonna 1976, mutta vuoden 2010 inventoinnissa löytyi vain seitsemän. Tiheä taimikko tosin vaikeutti havaintojen tekoa. Suurin röykkiöistä on kasattu ison silmäkiven ympärille. Muut röykkiöt ovat pienempiä halkaisijaltaan noin 4-6 metriä ja joissakin niissä on kuoppa keskellä. Peruskartan muinaisjäännösmerkin kohdalla ei ole muinaisjäännöstä vaan lähin röykkiö sijaitsee siitä noin 20 metriä lounaaseen. |
| metsakeskus.974010004 |
545 |
Övermark-Alholm 1 |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
210940.36200000 |
6962149.67800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010004 |
Vuonna 1979 Övermark Hembygdsföreningiltä saadun tiedon mukaan on havaittu röykkiöitä Hinjärven kaakkoispuolella, Bodbackan kylästä maantietä noin 1 km etelään, Hinjärven rannasta 500 m ja maantieltä 70 m itään sekä Aspnäsin taloista 400 m koilliseen. Ilmeisesti röykkiöt ovat tuhoutuneet, sillä alueelle on rakennettu kettutarha ja röykkiöitä ei havaittu vuoden 2010 inventoinnissa. |
| metsakeskus.974010006 |
545 |
Övermark-Räfsåsen |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
217961.55600000 |
6959254.86700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010006 |
Kohde sijaitsee Närpiöjoen länsipuolella, Räfåsenin pohjoisosassa. Röykkiöt sijaitsevat rakkamaista kivikkoa olevalla harjanteella, jonka kasvillisuus on parikymmenvuotiasta männikköä. Röykkiöiden läpimitta on noin 3 - 4 metriä ja ne ovat melko matalia. Vuoden 2010 inventoinnissa röykkiöitä paikannettiin 10 kpl, aiempien tietojen mukaan niitä olisi parikymmentä. On mahdollista, että osia pengotusta rakkakivikosta on tulkittu röykkiöiksi. Paikallisten harrastajien 1970-luvun lopulla tekemien havaintojen mukaan edellä mainituista röykkiöistä noin 100 metriä itään on kymmenkunta matalaa pientä röykkiötä. Röykkiöitä ei havaittu vuoden 2010 inventoinnissa. |
| metsakeskus.974010008 |
545 |
Övermark-Frönäs udden |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
215085.67300000 |
6968542.12800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010008 |
Röykkiöt sijaitsevat Ylimarkun ja Pirttikylän vanhalla pitäjänrajalla, Velkmossenin ylittävän koillinen-lounainen suuntaisen voimalinjan alla, pienehköllä mäenkumpareella, joka kuuluu Frönäsbergetiltä kaakkoon pistävän metsäisen niemekkeen äärimmäiseen kärkeen. Paikka on soiden keskellä oleva kivikkoinen kumpare, jolla on kaksi hautaröykkiötä.
1) laakea röykkiö 10 x 12 metriä mitoiltaan, se sijaitsee suoraan voimalinjan alla. Röykkiön keskellä on useita penkomiskuoppia. Pinnalla on runsaasti punaisia hiekkakivilaakoja näkyvissä. Röykkiö on tutkittu vuosina 1979-1980 ja entistetty tutkimuksen jälkeen. Löytöinä oli pronssinen avoin rannerengas, rautaisen esineen katkelmia ja palanutta luuta (polttohautaus). Röykkiön pinta on ollut peitetty punaisilla hiekkakivilaatoilla. Röykkiö on ollut muodoltaan mahdollisesti alkujaan suorakulmainen. Röykkiö ajoittuu ajanlaskun vaihteeseen.
2) Isosta röykkiöstä noin 5 metriä kaakkoon, kumpareen rinteellä, voimalinja-aukean reunalla on pienempi röykkiö, jonka läpimitta on 5 m. Sitä on hiukan kaiveltu ja se on sammaloitunut. Röykkiötä ei ole tutkittu. |
| metsakeskus.974010009 |
545 |
Övermark-Norrmossbacken |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
214386.96600000 |
6965415.38000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010009 |
Röykkiöt sijaitsevat Hinjärven ja Bodbackan itäpuolella, kuivatusta Svartnästräsketistä runsas kilometri kaakkoon. Metsässä, pienellä mäenkumpareella on kolme selkeää röykkiötä ja kaksi pienempää ja epämääräisempää
Röykkiö 1, mitat 6x8 m, pitkänomainen, pienellä kumpareella.
Röykkiö 2 noin 10 m edellisestä etelään, siirtolohkareen juurella, mitat 4x3 metriä
Röykkiöt 3 ja 4 edellä mainitusta itään ja koilliseen noin 10-15 metriä, pieniä ja epämääräisempiä
Röykkiö 5, röykkiöstä 2 noin 10 etelään, läpimitta noin 4 m, sammaloitunut. |
| metsakeskus.974010010 |
545 |
Övermark-Sturikbackvägen |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
214723.82300000 |
6967484.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010010 |
Kohde Närpiön Svartnäsistä pohjoiseen soiden välisellä tasaisella metsämaalla, Sturikbackvägenin varrella. Tie on vanha yhdystie Pirttikylän ja Ylimarkun välillä ja tieura on nykyään kasvamassa umpeen. Vuoden 2010 inventoinnissa kohteessa havaittiin 27 röykkiötä, havainnot poikkeavat aiemmista vuonna 1976 vuonna tehdyistä havainnoista (ks. jäljempänä ja alakohteet). Suurin osa röykkiöistä sijaitsee Sturiksbackvägenin itäpuolella 3-4 vuotta vanhalla hakkuuaukealla ja sen itäpuoleisessa noin 15-20 vuotta vanhassa taimikossa. Röykkiöt ovat matalia, halkaisijaltaan 3-6 metriä ja osa on kasattu isojen kivien viereen. Osa hakkuuaukealla olevista röykkiöistä on metsäkoneiden vaurioittamia. Nämä 27 röykkiötä kuuluvat aiemman jaon mukaan ryhmään a. Ryhmään b, joka aiempien tietojen mukaan sijaitsee noin 300 metriä näistä röykkiöistä koilliseen, kuuluvia röykkiöitä ei vuoden 2010 inventoinnissa löydetty. Alue, jolla niiden pitäisi sijaita, kasvaa tiheää taimikkoa, vesakko ja heinää joten havaintojen teko oli hyvin vaikeaa. On myös mahdollista, että röykkiöt ovat tuhoutuneet tai pahoin vaurioituneet alueen metsänhoidollisissa toimenpiteissä.
Kohde on Övermark Hembygsföreningenin vuonna 1976 löytämä. Mirja Miettisen tarkastuksen yhteydessä samana vuonna kohteessa havaittiin 15 röykkiötä, jotka jaoteltiin kahteen alakohteeseen. Ryhmillä on välimatkaa noin 200 metriä. Metsämaalla on röykkiöitä kahdessa laajassa ryhmässä, yhteensä tarkastuksen yhteydessä laskettiin 15 matalaa, osaksi kasvillisuuden peittämää röykkiötä. Ryhmillä on välimatkaa noin 300 metriä. Katso alakohteet a ja b.
Kaikki röykkiöt eivät ehkä ole hautoja, vaan osa niistä voi mahdollisesti olla viljelyröykkiöitä. Röykkiöitä ei ole tutkittu. Pirttikylän puolella Kyrskogenissa olevan Kyrktorpetin ympärillä on samantyyppisiä röykkiöitä, joista osa vaikuttaa ilmeisiltä viljelyröykkiöiltä (605010014). |
| metsakeskus.974010011 |
545 |
Övermark-Norrskogen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
212575.68500000 |
6967604.49400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010011 |
Övermark Hembygsföreningenin 1970-luvun lopulla tehdyn inventoinnin mukaan alueella on kaksi röykkiöryhmää noin 700 metrin päässä toisistaan. Vuoden 2010 inventoinnissa röykkiöitä ei havaittu. Alue kasvoi enimmäkseen tiheää taimikkoa ja vesakkoa ja havaintojen teko oli hankalaa. Kohteessa olisi syytä tehdä vielä tarkastus keväällä kun kasvillisuus on vähäistä.
Aiempien tietojen mukaan röykkiöt sijaitsevat Hinjärven koillispuolella, Korsnäsin ja Närpiön rajan lähellä, Frönäsin ja Viitaniemen välillä. Röykkiöitä on alueella kahdessa ryhmässä 700 metrin päässä toisistaan. Ryhmä a on näistä eteläisempi ja sijaitsee aivan Körsnäsin rajalla. Siitä vain 200 metrin päässä lännessä, huomattavasti lähempänä kuin ryhmä b on röykkiöitä Korsnäsin puolella rajaa (280010001). |
| metsakeskus.974010012 |
545 |
Övermark-Jämnåsen 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
221350.21000000 |
6956534.96900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylimarkun koillisosassa 1,7 km valtatie 8:n itäpuolella, Jämnåsenin ylänkömaan eteläosassa, Högmossenin ja Trommossenin välissä olevalla pitkällä kapealla moreeniharjanteella Jämnåsenilta etelään vievän metsäautotien varrella. Vuoden 1979 tarkastuksen aikaan tieleikkauksessa oli vanha pieni hiekkakuoppa. Löydöt ovat peräisin kuopan reunoilta ja tieleikkauksesta noin 100 metrin matkalta. Tarkempi laajuus on tuntematon.
Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin, että tien länsipuolella on laaja, matala maa-aineksenottoalue, jonka pohjoispuolelle tehtiin kolme koekuoppaa, ne olivat löydöttömiä. Tien itäpuolella on mäntytaimikkoa kasvava, ojitettuun suohon laskeva, rinne. Vaikuttaa siltä, että kohde on täysin tuhoutunut. Aiempi aluerajaus on poistettu. |
| metsakeskus.974010013 |
545 |
Övermark-Högåsen 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
220561.53700000 |
6952384.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010013 |
Asuinpaikka sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella, Högåsenin itärinteen alaosassa, hiekanottoalueella Högåsenin koilliskulmassa. Alueella on soranottoa ja kotitarvekuoppia, jotka ovat rikkoneet asuinpaikkaa. Löytöjä on verrattain niukasti mutta laajalta alueelta, yleensä lähes värjääntymättömästä hiekasta. Koekaivauksissa vuonna 1993 on löytynyt mm. Pöljän tyypin asbestikeramiikkaa, kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä hioimen katkelma. Koekuopituksen perusteella kyseessä on ilmeisen pienialainen kausiluontoinen leiriasuinpaikka, jonka alimmat löydöt ovat 48 m mpy korkeudelta ja ylimmät 50 m korkeudelta. Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin, että kohde on jo aika lailla metsittynyt. |
| metsakeskus.974010014 |
545 |
Övermark- Högåsen 2 |
10002 |
12004 |
13000 |
11002 |
27000 |
220036.75100000 |
6952358.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010014 |
Kohde sijaitsee Närpiönjokilaakson itäreunalla, valtatie 8:n itäpuolella olevan Högåsenin mäen laella, kolmiomittauspisteen kaakkoispuolella. Rakkakivikossa on neljä kuoppaa, joiden ympärillä kaivelusta syntynyttä vallikiveystä, kuoppa-alueen halkaisija on noin seitsemän metriä. Kuoppien syntyajasta ja tarkoituksesta ei ole tarkempaa tietoa.
Kuopista noin 80 metriä etelään on kiviröykkiö, kooltaan noin 6x4x0,3 metriä. Röykkiö on sammalen peitossa. Alue on kangasmaastoa ja kasvaa parikymmenvuotiasta mäntymetsää. |
| metsakeskus.974010015 |
545 |
Övermark-Norrliden |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
223464.35900000 |
6956358.04800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Ylimarkun ja Pirttikylän rajan tuntumassa, vajaat 2 km rajalta lounaaseen, Valsbergetin huipulta luoteeseen 800-1000 m. Metsäautotien varrella on hiekkainen länteen viettävä rinne, josta on otettu tien reunoilta hiekkaa tienrakennukseen. Övermark Hembygdsföreningenin löytämät asuinpaikkalöydöt (kvartsia) 1970-80 -lukujen vaihteesta ovat tieleikkauksista ja tilustieltä kahdesta löytökohdasta 100 metrin päässä toisitaan.
a) pohjoisempi löytökohta: löydöt ovat hiekkakuopan reunasta ja tieleikkauksesta.
b) eteläisempi löytökohta: metsätieltä länteen viljelyksille vievän traktoritien leikkauksesta 120-140 metriä tienhaarasta länteen. Maaperä on hiekkaa. Sijainti 6959101/3223523.
Paikan laajuus on selvittämättä, mutta maastosta päätellen se saattaa olla laaja. Vuoden 2010 inventoinnissa havaittiin, että alueella on tehty hakkuita muutama vuosi sitten ja maapohjaa on ilmeisesti käsitelty. Asuinpaikan laajuutta on mahdotonta määritellä tarkasti ilman koekaivausta. Nykyinen aluerajaus perustuu 1970-80 -lukujen vaihteen havaintoihin. |
| metsakeskus.974010016 |
545 |
Övermark-Källåsbacken N |
10002 |
12004 |
13049 |
11002 |
27000 |
218826.19400000 |
6962939.39200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010016 |
Röykkiö sijaitsee noin 2,5 kilometriä Närpiöjoen länsipuolella, Smallmossenin koillispuolella metsäautotien tuntumassa, sen länsipuolella. Aiemman vuodelta 1978 kohdekuvauksen mukaan kohteessa on kaksi röykkiötä. Vuoden 2010 inventoinnissa alueelta löytyi yksi röykkiö. Matala röykkiö on kooltaan noin 6x3 metriä ja kasattu pienen kallioisen kummun eteläpuolelle. Röykkiö on tilojen rajalla, sen itäpuoleinen palsta on hakattu paljaaksi ja siellä on tehty kannonnosto, joka ei kuitenkaan ole vaurioittanut röykkiötä. Hakkuualuetta ja kantojen kuoppia tarkasteltiin, mutta merkkejä asuinpaikasta ei havaittu. Peruskartan muinaisjäännösmerkki osoittaan noin 40 metriä röykkiöstä etelään. |
| metsakeskus.974010017 |
545 |
Övermark-Aspnäs S |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
210829.41000000 |
6961388.98200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010017 |
Kohde sijaitsee Närpiön Övermarkin Aspnäsin alueella, Märimossenin länsipuolella, noin 0,8 kilometriä Hinjärvestä kaakkoon. Alue kasvaa melko tiheää havumetsää, pääasiassa kuusta, aluskasvillisuus on rehevää varvukkoa ja sammalta. Maaperä on pääosin moreenia, mutta paikoin varsinkin kohteen länsireunassa on nähtävissä hieman rakkamaista lohkareikkoa. Alueella on myös tiheää taimikkoa, jonka alueella havaintojen teko oli vaikeaa.
Aiempien tietojen perusteella kohteessa on parikymmentä matalaa vaikeasti havaittavaa röykkiötä, joista yksi lienee tutkittu vuonna 1939. Vuoden 2010 inventoinnissa löytyi kahdeksan röykkiötä. Ne ovat yleensä ison kiven ympärille kasattuja, halkaisijaltaan 3-6 metriä ja matalia. Röykkiöt ovat aluskasvillisuuden peitossa. Alueella voi olla useampiakin röykkiöitä.
Peruskartalla oleva muinaisjäännösmerkki osoittaa maastossa epämääräistä kivikkoa, joka ei todennäköisesti ole röykkiö. Myös parissa muussa paikassa oli nähtävissä rakkamaista kiveystä, joka oli sammaloitunut. Tällaisia kiveyksiä voidaan joskus erehtyä luulemaan ihmisen tekemiksi röykkiöiksi. |
| metsakeskus.974010019 |
545 |
Övermark-Norrmossen |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
208354.39800000 |
6962699.44600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010019 |
Röykkiöt sijaitsevat Korsnäsin ja Närpiön rajan lähellä, noin 20 m rajalta, Hinjärven lounaispuolella. Kuusta kasvavalla suosaarekkeella, suon länsiosassa 800 m Aspholmenin saarekkeista luoteeseen on kaikkiaan seitsemän röykkiötä. Saarekkeen pohjoispäässä aivan sen länsilaidalla on viisi röykkiötä rivissä etelä-pohjois -suuntaisesti, kaikissa on keskellä kuoppa. Alueen löydöt, keramiikkaa ja palanutta luuta ovat näiden röykkiöiden välistä. Röykkiöiden läpimitta on noin 5-6 metriä.
Aiempien tietojen mukaan mainituista viidestä röykkiöstä 50 metriä etelään on kaksi röykkiötä, joista toisessa keskellä kaatunut "bautakivi". Vuoden 2010 inventoinissa löytyi kuitenkin vain yksi röykkiö noin 50 metriä kaakkoon aiemmin mainituista röykkiöistä. Röykkiö on halkaisijaltaan noin viisi metriä, bautakiveä ei havaittu. On mahdollista, että lähistön saarekkeilla on samantyyppisiä röykkiöitä, mutta aluetta ei ehditty käymään läpi vuoden 2010 inventoinnissa. Aluerajaus on laajennettu käsittämään näkyvien rakennelmien lisäksi myös mahdollisen asuinpaikka-alueen. Tarkempi rajaus vaatii koekaivauksen. |
| metsakeskus.974010020 |
545 |
Övermark-Frönäs norra |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
213435.33000000 |
6969845.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010020 |
Inv. 2010: Kohde sijaitsee Närpiön Frönäsin peltoalueiden pohjoispuolella, soiden ympäröimällä matalalla metsäsaarekkeella. Frönäsvägen kulkee noin 300 metriä kohteen itäpuolitse. Alue on moreenipohjaista kangasta, jolla kasvaa lähes hakkuukypsä männikkö. Kohteessa havaittiin kolme röykkiötä vuoden 2010 inventoinnissa, aiempien tietojen mukaan alueella olisi pitänyt olla neljäskin röykkiö, mutta sitä ei havaittu.
Alueen pohjoisosassa on sammaleen peittämä matala röykkiö, halkaisijaltaan noin neljä metriä. Aiemmissa tiedoissa mainittua toista röykkiötä ei havaittu.
Alueen eteläosassa on kaksi röykkiötä. Pohjoisempi niistä on korkeampi, korkeus puolisen metriä, halkaisija 5 - 6 metriä. Tästä etelään noin 40 metriä on toinen hieman pienempi ja epämääräisempi röykkiö. Molemmat ovat kehämäisiä tai kraatterimaisia. Peruskartan muinaisjäännösmerkki osoittaa näiden röykkiöiden väliin.
Inv. 2024: Under inventeringen hittades två nära varandra liggande rösen i den nordligaste delen. Rösena är låga och delvis mosstäckta. I övrigt motsvarar rösena uppgifterna i fornminnesregistret. Båda verkar vara skadade av de skogsavverkningar som utförts nyligen. I det sydligare och mindre röset, som är mera otydligt i sin form, ser man spår av en skogsmaskin. Rösena liknar mer historiska än förhistoriska stenrösen. (I den ursprungliga granskningsrapporten från år 1987 hade datering till tidig metalålder skrivits med frågetäck och båda rösena var relativt svåra att upptäcka och det andra röset var speciellt söndrigt).
I den södra delen av fornminnesområdet hittades det stora och höga kransformade stenröset. Röset är oskadat och markerat i terrängen. Runt röset hade lämnats högstubbar. Formen av röset liknar förhistoriska gravrösen. Cirka 40 meter mot sydost från röset hittades en mindre mera tolkbar lämning, en ringformad stenläggning med en grop i mitten. Läggningen var täckt av mossa och var svår att identifiera. |
| metsakeskus.974010020 |
545 |
Övermark-Frönäs norra |
10002 |
12002 |
13019 |
11002 |
27000 |
213435.33000000 |
6969845.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010020 |
Inv. 2010: Kohde sijaitsee Närpiön Frönäsin peltoalueiden pohjoispuolella, soiden ympäröimällä matalalla metsäsaarekkeella. Frönäsvägen kulkee noin 300 metriä kohteen itäpuolitse. Alue on moreenipohjaista kangasta, jolla kasvaa lähes hakkuukypsä männikkö. Kohteessa havaittiin kolme röykkiötä vuoden 2010 inventoinnissa, aiempien tietojen mukaan alueella olisi pitänyt olla neljäskin röykkiö, mutta sitä ei havaittu.
Alueen pohjoisosassa on sammaleen peittämä matala röykkiö, halkaisijaltaan noin neljä metriä. Aiemmissa tiedoissa mainittua toista röykkiötä ei havaittu.
Alueen eteläosassa on kaksi röykkiötä. Pohjoisempi niistä on korkeampi, korkeus puolisen metriä, halkaisija 5 - 6 metriä. Tästä etelään noin 40 metriä on toinen hieman pienempi ja epämääräisempi röykkiö. Molemmat ovat kehämäisiä tai kraatterimaisia. Peruskartan muinaisjäännösmerkki osoittaa näiden röykkiöiden väliin.
Inv. 2024: Under inventeringen hittades två nära varandra liggande rösen i den nordligaste delen. Rösena är låga och delvis mosstäckta. I övrigt motsvarar rösena uppgifterna i fornminnesregistret. Båda verkar vara skadade av de skogsavverkningar som utförts nyligen. I det sydligare och mindre röset, som är mera otydligt i sin form, ser man spår av en skogsmaskin. Rösena liknar mer historiska än förhistoriska stenrösen. (I den ursprungliga granskningsrapporten från år 1987 hade datering till tidig metalålder skrivits med frågetäck och båda rösena var relativt svåra att upptäcka och det andra röset var speciellt söndrigt).
I den södra delen av fornminnesområdet hittades det stora och höga kransformade stenröset. Röset är oskadat och markerat i terrängen. Runt röset hade lämnats högstubbar. Formen av röset liknar förhistoriska gravrösen. Cirka 40 meter mot sydost från röset hittades en mindre mera tolkbar lämning, en ringformad stenläggning med en grop i mitten. Läggningen var täckt av mossa och var svår att identifiera. |
| metsakeskus.974010020 |
545 |
Övermark-Frönäs norra |
10002 |
12004 |
13054 |
11040 |
27000 |
213435.33000000 |
6969845.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010020 |
Inv. 2010: Kohde sijaitsee Närpiön Frönäsin peltoalueiden pohjoispuolella, soiden ympäröimällä matalalla metsäsaarekkeella. Frönäsvägen kulkee noin 300 metriä kohteen itäpuolitse. Alue on moreenipohjaista kangasta, jolla kasvaa lähes hakkuukypsä männikkö. Kohteessa havaittiin kolme röykkiötä vuoden 2010 inventoinnissa, aiempien tietojen mukaan alueella olisi pitänyt olla neljäskin röykkiö, mutta sitä ei havaittu.
Alueen pohjoisosassa on sammaleen peittämä matala röykkiö, halkaisijaltaan noin neljä metriä. Aiemmissa tiedoissa mainittua toista röykkiötä ei havaittu.
Alueen eteläosassa on kaksi röykkiötä. Pohjoisempi niistä on korkeampi, korkeus puolisen metriä, halkaisija 5 - 6 metriä. Tästä etelään noin 40 metriä on toinen hieman pienempi ja epämääräisempi röykkiö. Molemmat ovat kehämäisiä tai kraatterimaisia. Peruskartan muinaisjäännösmerkki osoittaa näiden röykkiöiden väliin.
Inv. 2024: Under inventeringen hittades två nära varandra liggande rösen i den nordligaste delen. Rösena är låga och delvis mosstäckta. I övrigt motsvarar rösena uppgifterna i fornminnesregistret. Båda verkar vara skadade av de skogsavverkningar som utförts nyligen. I det sydligare och mindre röset, som är mera otydligt i sin form, ser man spår av en skogsmaskin. Rösena liknar mer historiska än förhistoriska stenrösen. (I den ursprungliga granskningsrapporten från år 1987 hade datering till tidig metalålder skrivits med frågetäck och båda rösena var relativt svåra att upptäcka och det andra röset var speciellt söndrigt).
I den södra delen av fornminnesområdet hittades det stora och höga kransformade stenröset. Röset är oskadat och markerat i terrängen. Runt röset hade lämnats högstubbar. Formen av röset liknar förhistoriska gravrösen. Cirka 40 meter mot sydost från röset hittades en mindre mera tolkbar lämning, en ringformad stenläggning med en grop i mitten. Läggningen var täckt av mossa och var svår att identifiera. |
| metsakeskus.974010020 |
545 |
Övermark-Frönäs norra |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
213435.33000000 |
6969845.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010020 |
Inv. 2010: Kohde sijaitsee Närpiön Frönäsin peltoalueiden pohjoispuolella, soiden ympäröimällä matalalla metsäsaarekkeella. Frönäsvägen kulkee noin 300 metriä kohteen itäpuolitse. Alue on moreenipohjaista kangasta, jolla kasvaa lähes hakkuukypsä männikkö. Kohteessa havaittiin kolme röykkiötä vuoden 2010 inventoinnissa, aiempien tietojen mukaan alueella olisi pitänyt olla neljäskin röykkiö, mutta sitä ei havaittu.
Alueen pohjoisosassa on sammaleen peittämä matala röykkiö, halkaisijaltaan noin neljä metriä. Aiemmissa tiedoissa mainittua toista röykkiötä ei havaittu.
Alueen eteläosassa on kaksi röykkiötä. Pohjoisempi niistä on korkeampi, korkeus puolisen metriä, halkaisija 5 - 6 metriä. Tästä etelään noin 40 metriä on toinen hieman pienempi ja epämääräisempi röykkiö. Molemmat ovat kehämäisiä tai kraatterimaisia. Peruskartan muinaisjäännösmerkki osoittaa näiden röykkiöiden väliin.
Inv. 2024: Under inventeringen hittades två nära varandra liggande rösen i den nordligaste delen. Rösena är låga och delvis mosstäckta. I övrigt motsvarar rösena uppgifterna i fornminnesregistret. Båda verkar vara skadade av de skogsavverkningar som utförts nyligen. I det sydligare och mindre röset, som är mera otydligt i sin form, ser man spår av en skogsmaskin. Rösena liknar mer historiska än förhistoriska stenrösen. (I den ursprungliga granskningsrapporten från år 1987 hade datering till tidig metalålder skrivits med frågetäck och båda rösena var relativt svåra att upptäcka och det andra röset var speciellt söndrigt).
I den södra delen av fornminnesområdet hittades det stora och höga kransformade stenröset. Röset är oskadat och markerat i terrängen. Runt röset hade lämnats högstubbar. Formen av röset liknar förhistoriska gravrösen. Cirka 40 meter mot sydost från röset hittades en mindre mera tolkbar lämning, en ringformad stenläggning med en grop i mitten. Läggningen var täckt av mossa och var svår att identifiera. |
| metsakeskus.974010021 |
545 |
Övermark-Alholm 2 |
10002 |
12006 |
13077 |
11002 |
27000 |
210584.50700000 |
6961863.79000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010021 |
Kuppikivi sijaitsee Hinjärven itäpuolella Bodbackan Aspnäsissä, Runar Alholmin pihalla. Talon edustan nurmikolla on laakea matala maakivi, jossa yksi suhteellisen selvä, pyöreä kuoppa ja toinen epäselvempi syvennys. Kivessä lisäksi luontaisia syöpymiä sivulla ja muutamia epämuotoisia hakattuja kuoppia. Runar Alholm kertoi, että hänen lapsuudessaan (1920-1930-luvulla) oli syyliä parannettu panemalla syylän kohta luopassa olevaan veteen.
Vuoden 2010 inventoinnissa kivi oli kuvauksen mukaisessa kunnossa. Vaikutti, että talo ei ollut enää jatkuvasti asuttuna vaan ehkä kesäasuntona. |
| metsakeskus.974010022 |
545 |
Övermark-Smalmossen SE |
10002 |
12002 |
13019 |
11040 |
27000 |
212362.76300000 |
6969230.84000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.974010022 |
Kohde sijaitsee Närpiön Övermarkin Frönäsin länsiosassa, noin 800 metriä Storbergetistä pohjoiseen. Korsnäsin raja on noin 500 metriä luoteeseen. Kohteen itäpuolitse, noin 10 metrin päässä, kulkee lounas-koillis -suuntainen metsäautotie. Vuoden 2010 inventoinnin aikana alue kasvoi tiheää muutaman vuoden ikäistä taimikkoa ja vesakkoa. Paikalla on kaksi röykkiötä. Röykkiö 1 on pyöreä ja kraaterimainen, noin 4-5 metrin läpimittainen röykkiö. Silmämääräisen tarkastelun perusteella vaikuttaa, että kiveys on kasattu kahden isomman lohkareen väliin ja siinä on kehäkiveys, jonka sisäpuoli on täytetty pienemmillä kivillä.
Röykkiö 2 on edellisestä noin 10 metriä länteen. Sekin on kasattu isomman lohkareen viereen, mutta kiveys on epämääräisempi leviten 3-4 metrin alalle.
Havaintomahdollisuudet olivat tiheän kasvillisuuden takia huonot. |
| metsakeskus.975010001 |
743 |
Troihari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
280696.21600000 |
6996947.97800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010001 |
Kohde sijaitsee Ylistaron Heikkolassa, Troiharin kylässä, Troiharintien itäpuolella. Paikalla on kivikauden loppupuolella ollut pohjois-eteläsuuntainen, matala ja suojainen 50 m korkeuskäyrän muodostama lahti, jonka suulla asuinpaikka on sijainnut. Asuinpaikka sijaitsee nykyisin peltoalueen reunassa ja hiekkakankaalla, jolla on harjoitettu hiekanottoa.
Paikalta on löytynyt mm. vasarakirves (KM 7759), nuorakeramiikkaa ja
asbestisekoitteista keramiikkaa. Aarne Kopisto tarkasti kohteen vuonna 1954, ja
suoritti myöhemmin alueella koekaivauksen. Vuonna 1999 myös Erkki Salminen
koekuopitti aluetta. Asuinpaikka on tuhotunut osin hiekanoton yhteydessä.
Muinaisjäännös on tarkastettu aiemmin Kerttu Itkosen (1968) sekä Hannu
Kotivuoren ja Markku Heikkisen toimesta (1985). Vuonna 1999 on löytynyt pintalöytönä pellon reunasta kvartsia ja palanutta savea KM 40064:1-4. Löytökohta on muinaisjäännösalueen rajauksen sisällä, p=6996860, i=280790.
Vuonna 2010 tehdyssä tarkastuksessa tehtiin asuinpaikkalöytöjä peltoa
reunustavasta ojasta sekä itse pellosta. Alueella havaittiin noin 150 metrin matkalla
kvartsi-iskoksia. Löytöalueen luoteispäästä löytyi pelto-ojan reunassa olevasta
tuulenkaadosta (p=6 999 938 i=3 280 747) soikea reikäkivi (KM 38670:1) ja
samana vuonna kaivetusta uudesta pelto-ojasta (p=6 999 904 i=3 280 854) hiotun
kiviesineen kappale (KM 38670:2). Kun otetaan huomioon, että Hannu Kotivuori ja
Markku Heikkinen löysivät vuonna 1985 asuinpaikkalöytöjä (KM 22977:7–8)
pelto-ojasta myös Latva-Hirven tilan puolelta, tulee löytöalueelle pellonreunasta
tehtyjen havaintojen perusteella mittaa yhteensä noin 250 metriä. Alueen
maankäytöstä huolimatta hiekkakuoppien välissä, pellonreunassa sekä pellolla on
voinut säilyä kivikautisia kerrostumia.
Samaan kompleksiin kuuluu pyyntikuopparivi (Kupulakallio 975 01 0017) noin 300 metriä Troiharin asuinpaikasta lounaaseen ja Isosaaren kivikautinen asuinpaikka (975010016) noin 400 metriä Troiharista kaakkoon. Samalla alueella on hyväkuntoinen miilu kuopanteineen. |
| metsakeskus.975010002 |
743 |
Varesvuo/Saari |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
277968.36200000 |
6984839.83900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010002 |
Paikka sijaitsee Ylistaron Linnanloukossa, Viitalasta Varesvuohon vievän tien itäpuolella ja Linnanloukon tien koillispuolella, Saaren tilan ja Tuppimäen välisellä pellolla.
Asuinpaikka on löydetty vuonna 1968 ja tarkastettu inventoinnissa vuonna 1985. Löytöjä (kvartsiteriä, -ytimiä ja -iskoksia) on kerätty mäenrinteestä hiekkamaasta, mutta myös lännempää savimaalta. Aikaisemmin löytynyt tasataltta (KM 13662) on mahdollisesti täältä. Korkeuden perusteella asuinpaikka on pronssikautinen tai kivikauden lopulta.
Pohjanmaan museo on tutkinut muinaisjäännöstä arkeologisella koekaivauksella vuonna 1994. Tutkimuksen tarkoituksena oli koekuoppien avulla selvittää aiemmin irtolöytöjen avulla todetun asuinpaikan mahdollinen jatkuminen nykyisen peltoalueen itäpuolelle. Alueelle kaivettiin kuusi neliömetrin kokoista koeruutua. Koekuopat olivat löydöttömiä, eikä niissä ollut merkkejä kulttuurikerroksesta. Tutkijan arvion mukaan esihistoriallinen asuinpaikka on sijainnut nykyisin peltona/niittynä olevalla alueella, josta tutkimusten yhteydessä löydettiin muutama kvartsi sekä kivitaltan katkelma (KM 29158). |
| metsakeskus.975010003 |
743 |
Tuppikallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
278170.27700000 |
6984870.82400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010003 |
Paikka sijaitsee Kainaston Viitalankylän tieltä itään, Linnanloukkoon vievän tien koillispuolella, lounaisrinteiltään jyrkällä Tuppimäellä. Alueella on todettu vuonna 1985 kahdessa kohdassa röykkiö. Noin 450 metriä Saaren talosta koilliseen pellon reunassa metsikössä, Tuppimäen alarinteessä on matala röykkiö, jonka halkaisija on noin 5 metriä (ehkä turvettunut peltoraunio). Toinen röykkiö sijaitsee ylempänä kalliolla. Se on kooltaan melko pieni kiveys, läpimitaltaan noin 3-4 metriä. |
| metsakeskus.975010004 |
743 |
Kullahankallio |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
275178.45000000 |
6992419.77900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010004 |
Kullahankallio sijaitsee noin 3 km Vaasa-Lapua tieltä pohjoiseen, Ylihärmään vievän tien länsilaidalla. Paikalla todettiin vuonna 1968 kaksi latomusta.
Nykytilanne ei ole tiedossa. |
| metsakeskus.975010005 |
743 |
Visaharju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263515.21500000 |
6972209.85300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010005 |
Kohde sijaitsee Ylistaron ja Ilmajoen pitäjänrajalla, Ylistaron lounaisnurkassa, pohjois-eteläsuuntaisella harjulla, soratien länsipuolella olevan pienen soranottoalueen reunalla. Paikalta on hiekkakuopan reunalta löytynyt kvartsiesineitä ja -iskoksia, eniten hiekkakuopan pohjoisreunalta. Asuinpaikka on osaksi tuhoutunut. Laajuus tuntematon. |
| metsakeskus.975010006 |
743 |
Rukkistenmäki |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
262442.64800000 |
6972229.83500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010006 |
Kohde sijaitsee Ylistaron lounaiskärjessä, Ilmajoen rajalta noin 400 metriä pohjoiseen, Orismala-Huissi -tieltä runsas kilometri länteen. Metsäisellä mäellä, sen eteläreunalla on 4-5 röykkiötä, joista Chydeniuksella on vuodelta 1883 maininta (käsikirjoitus topografisessa arkistossa, s. 179-181).
Vuoden 1969 tarkastuksessa on todettu 5 röykkiötä, joiden läpimitta vaihtelee 5-10 metrin välillä. Röykkiöt ovat matalia ja hajoitettuja. Yhdessä on silmäkivi ja yhdessä on kaksi silmäkiveä; yhdessä on iso lohkare pohjoisreunassa. Pengottuja. |
| metsakeskus.975010007 |
743 |
Korpi |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
263502.21500000 |
6974240.03200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010007 |
Kohde sijaitsee Ylistaron lounaiskärjessä, Visaharjulla kulkevan pohjois-eteläsuuntaisen tien itäpuolella, noin 50 metriä tiestä ja tien länspuolella olevasta Korven talosta noin 150 metriä pohjoiskoilliseen. Kohde näkyy tielle. Maasto on moreenirinnettä, ei mäkeä; metsää.
Röykkiön läpimitta on noin 12 metriä, korkeus runsas 1 metri. Sen keskellä on kuoppa.
Röykkiön viereen on tehty vuonna 1969 soranottoa varten koekuoppa, johon sortunut kiviä. Asiasta on ilmoitettu tielaitokselle 1969. |
| metsakeskus.975010008 |
743 |
Perkiö 1/Latva-Marttila |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
263469.22400000 |
6974403.96400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010008 |
Paikka sijaitsee Huissi-Orisbergin tien varressa hiekkaharjulla, kangasmaastosssa.
Osaksi hiekanottoalueen rikkomalla kankaalla havaittiin vuonna 1969 useita asumuspainanteita. Vuoden 1969 kaivaus käsitti niistä muutamia, samoin pieniä alueita hiekkakuoppien reunoilla. Koska muita kaivauksia ei ole tehty, on pääosa jäljellä olleesta asuinpaikasta tuhoutunut.
Vuosina 1984 ja 1996 kuopan reunoilta ei pikaisesti katsottuna tehty löytöjä, mutta pintamaakasoissa niitä lienee. Ympäröiviltä pelloilta ei ole tiedossa merkkejä muinaisjäännöksestä, vaikka topografian perusteella asuinpaikka voisi jatkua sinne. |
| metsakeskus.975010009 |
743 |
Perkiö 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
263723.12200000 |
6975183.66000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010009 |
Kohde sijaitsee Ylistaron Ooperissa, Huissilta Orismalaan vievän tien varressa, piha- ja puutarhamaalla. Iisakki Koskelan maalta on löytynyt useita kiviesineitä (toimitettu Laihian museoon). Raivaustöissä on näkynyt aikanaan myös kivilatomuksia, joiden välissä on runsaasti hiilimurskaa ja punaisen hiomakiven kappaleita (ilmeisesti liesiä?). Lounaispuolisessa puutarhamaassa todettiin vuonna 1968 runsaasti kvartsia. |
| metsakeskus.975010010 |
743 |
Hautamäki/Kakunmäki |
10002 |
12016 |
13172 |
11002 |
27000 |
268907.99100000 |
6987657.66700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010010 |
Tarkastus 1968:
Mäki-Marttilasta erotettu Hautamäki sijaitsee Ylistarosta Orisbergiin johtavan tien varrella Vaasan - Jyväskylän tien ja rautatien välissä. Hautamäen idänpuolisena naapurina on Marttilan talo, jonka rakennukset ovat Kakunmäellä. Vain rakennusryhmään kuuluva kuivausriihi on Hautamäen puolella. Kuivausriihen ympäriltä on v. 1933 löytynyt savitiivistettä, kuonanpaloja ja hiilimaata. Aarne Äyräpää on paikalla käydessään todennut, että paikka tuskin on sama, josta solki KM 2536 ym. esineitä on löydetty. Marttilan talon vanhaisäntä kuitenkin kertoi, että solki olisi löydetty juuri saman kuivausriihen länsipuolelta. Hackmanin kuvaus v:lta 1907 paikannimineen ja mittoineen voisi jotenkuten soveltua tähän paikkaan.
Inventointi 2008:
Hautamäen eli nykyisen Mäntylän talon ympärillä havaittiin pellossa rautakuonakeskittymiä. Maanomistajan mukaan kuivausriihen edustalta on löytynyt "solki, hopearahoja ja taltta".
Inventointi 2022:
Vuoden 1968 tarkastuksessa tehty oletus kansainvaellusaikaisten esineiden (KM 2536:363, Statens historiska mus. 7504) löytymisestä Hautamäen eli nykyisen Mäntylän talon kuivausriihen luota ei pidä paikkaansa. Vaikka kyseiset esineet eivät olekaan löytyneet tästä kohteesta, viittaavat vuosien 1933, 1968 ja 2008 tarkastuksissa havaitut rautakuona ja savitiiviste siihen, että paikalla on muinaisjäännös. Löytöjen ajoitus on kuitenkin epäselvä. Lokakuussa 2022 kohteen ympäristön todettiin olevan aiempien kuvausten mukaisessa kunnossa. Tonttialue on suurelta osin rakennettua, varsinkin sen kaakkoispuolisko. Luoteispuoliskossa on vähemmän rakennuksia, mutta tontille tulevan tien koillispuolella on laajoja kaivantoja, jotka on osittain täytetty pellolta kerätyillä kivillä ja osittain ehkä maallakin. Ehjää aluetta tontilla on siis varsin vähän ja enimmäkseen sen reunoilla. Tontin pohjoiskulmassa olevan riihen lähiympäristö näyttää maastoltaan ehjältä. Mäntylän tontin reunoilla pellossa havaittiin myös syksyllä 2022 monissa kohdissa rautakuonaa siltä osin kuin pelto oli kynnettynä (tontin koillis-, kaakkois- ja lounaispuolilla).
Yhteenveto:
Hautamäen eli nykyisen Mäntylän vanhan kuivausriihen kohdalla on rautakautiseksi hautapaikaksi epäilty löytöpaikka, joka on vuoden 1968 tarkastuksessa sekoitettu noin kilometrin päässä länsiluoteessa olevaan kansainvaellusaikaisten esineiden (KM 2536:363, Statens historiska mus. 7504) löytöpaikkaan. Hautamäestä löytyneet savitiiviste ja rautakuona viittaavaat siihen, että paikalla on joko pasutettu rautamalmia tai pelkistetty rautaa. Paikalta kertoman mukaan löytyneet solki, taltta ja hopearahat eivät ole päätyneet Kansallismuseon kokoelmiin. Muinaisjäännöksen luonne, ajoitus ja säilyneisyys on selvitettävä arkeologisella koekaivauksella. |
| metsakeskus.975010011 |
743 |
Kupari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
282482.53300000 |
6988454.40200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010011 |
Paikka sijaitsee Hanhikosken kylässä Kyrönjoen pohjoisrannalla, Kuparin talosta 60 - 100 metriä länsiluoteeseen. Alue on viljelysmaalta ja maaperä karkeaa harjusoran sekaista multaa. Eniten kvartsia näkyi viljelysmaan kaakkoiskulmassa liki Kyrönjoen rantaa noudattelevaa maantietä. Mahdollisesti asuinpaikka on jatkunut tiealueen poikki Kuparin tilan rakennusten luo noudatellen 40 metrin korkeuskäyrää. |
| metsakeskus.975010013 |
743 |
Kangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
282406.00000000 |
6989480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010013 |
Kohde sijaitsee Kyrönjokivarressa, 1150 metriä Hanhikoskelta luoteeseen, Lapua-Vaasa -tielle vievän yhdystien varrella, tien itälaidalla olevalla peltoharjanteella. Tilustien pohjoisreunassa on hiekkakuoppa, jonka eteläreunalta on löytöjä. Asuinpaikkaa on ehkä jäljellä itäpuolella puutarhamaassa ja pellolla.
Paikan korkeus on noin 40 metriä merenpinnan yläpuolella, joka rannansiirtymisajoituksen mukaan ajoittuu noin 1700 eKr. eli Kiukaisten kulttuurin ja pronssikauden taitteeseen.
Läheinen Viinapränninlaakson asuinpaikka 975 01 0014 on samanikäinen. |
| metsakeskus.975010013 |
743 |
Kangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
282406.00000000 |
6989480.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010013 |
Kohde sijaitsee Kyrönjokivarressa, 1150 metriä Hanhikoskelta luoteeseen, Lapua-Vaasa -tielle vievän yhdystien varrella, tien itälaidalla olevalla peltoharjanteella. Tilustien pohjoisreunassa on hiekkakuoppa, jonka eteläreunalta on löytöjä. Asuinpaikkaa on ehkä jäljellä itäpuolella puutarhamaassa ja pellolla.
Paikan korkeus on noin 40 metriä merenpinnan yläpuolella, joka rannansiirtymisajoituksen mukaan ajoittuu noin 1700 eKr. eli Kiukaisten kulttuurin ja pronssikauden taitteeseen.
Läheinen Viinapränninlaakson asuinpaikka 975 01 0014 on samanikäinen. |
| metsakeskus.975010014 |
743 |
Viinapränninlaakso |
10002 |
12001 |
13001 |
11019 |
27000 |
281821.79800000 |
6989966.78800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010014 |
Kohde sijaitsee Vaasa-Lapua tieltä noin 1 km kaakkoon ja Kyrönjokivarresta olevasta Hanhikoskesta noin 2 km luoteeseen. Paikka on mäntykangasharjua ja hiekanottoaluetta. Soranotto on tuhonnut suurimman osan asuinpaikasta. Paikalla on tehty koekaivauksia vuosina 1986 ja 1987.
Löydöt ovat sorakuopan reunoilta; löytöaineisto on varsin runsas. Paikalla on todettu yksi kodanpohja, mutta niitä on saattanut olla useampiakin. Ajoitus myöhäiskivikausi. |
| metsakeskus.975010015 |
743 |
Pohjanlahti |
10002 |
12004 |
13054 |
11028 |
27000 |
282749.39400000 |
6996951.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010015 |
Inventointi 1985: Kohde sijaitsee mäenharjanteen pohjoisreunalla. Osaksi kalliolla on pahasti hajoitettu röykkiö, jonka läpimitta on nykyisellään noin 21 metriä. Keskellä on kolme isoa kuoppaa; röykkiön päällä kasvaa muutamia koivuja. Raunio on koottu halkaisijaltaan n. 40 cm paksuista kivistä. Paikalliset asukkaat tiesivät paikkakuntalaisten avustaman opiskelijan käyneen kaivelemassa röykkiötä ennen sotavuosia. Paikalta ei mainita mitään löytyneen.
Tarkastus 2020: Röykkiö sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla. Kyseessä vaikuttaa olevan alun perin luonnonvoimien muodostama kivikko, jota ihmiset ovat muotoilleet kaivelemalla ja kiviä kasaamalla. Röykkiö yhdistyy luontaiseen rinnekivikkoon saumattomasti, kivet ovat vain kookkaampia alempana rinteessä. |
| metsakeskus.975010015 |
743 |
Pohjanlahti |
10002 |
12002 |
13019 |
11028 |
27000 |
282749.39400000 |
6996951.98500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010015 |
Inventointi 1985: Kohde sijaitsee mäenharjanteen pohjoisreunalla. Osaksi kalliolla on pahasti hajoitettu röykkiö, jonka läpimitta on nykyisellään noin 21 metriä. Keskellä on kolme isoa kuoppaa; röykkiön päällä kasvaa muutamia koivuja. Raunio on koottu halkaisijaltaan n. 40 cm paksuista kivistä. Paikalliset asukkaat tiesivät paikkakuntalaisten avustaman opiskelijan käyneen kaivelemassa röykkiötä ennen sotavuosia. Paikalta ei mainita mitään löytyneen.
Tarkastus 2020: Röykkiö sijaitsee mäen korkeimmalla kohdalla. Kyseessä vaikuttaa olevan alun perin luonnonvoimien muodostama kivikko, jota ihmiset ovat muotoilleet kaivelemalla ja kiviä kasaamalla. Röykkiö yhdistyy luontaiseen rinnekivikkoon saumattomasti, kivet ovat vain kookkaampia alempana rinteessä. |
| metsakeskus.975010016 |
743 |
Isosaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
280917.00000000 |
6996327.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010016 |
Isosaaren asuinpaikka sijaitsee Troiharin kylässä, Troiharintien itäpuolella olevan peltoalueen länsilaidassa. Maasto laskee loivasti koilliseen ja itään. Alue on mäntykangasta ja maaperä paikalla on karkeaa hietaa, joka alempana peltoalueella
muuttuu saveksi ja liejusaveksi. Peltoalueen keskellä oleva oja on yhteydessä Untamalanluomaan, josta vedet laskevat Lehmäjoen kautta Kyröjokeen. Asuinpaikan taustalla, Troiharintien länsipuolella kohoaa Kupulakallio niminen kalliokumpare.
Asuinpaikka löytyi vuonna 1985 Kyröjoen yläosan vesistön säännöstelyyn liittyvän inventoinnin yhteydessä. Tällöin paikalla havaittiin kaksi löytöpaikkaa noin 200 metrin etäisyydellä toisistaan. Löytöalue a sijaitsi pellon reunassa, peltoon pistävässä, mäntyä kasvavassa metsäniemekkeessä. Löytöalue b (rekisterikohde Isosaari 2) sijaitsi edellisestä noin 200 metriä etelään, tien itälaidassa, Isosaaren autioituneen talon viereisessä vihannesmaassa. Löytöpaikoilta saatiin kvartsia, palanutta luuta ja keramiikkaa.
Vuosina 2008-2010 Museoviraston koekaivausryhmä suoritti paikalla (löytöalue a) kaivaustutkimukset, koska peltoon pistävä niemeke haluttiin raivata pelloksi. Tutkitun alueen kokonaispinta-ala oli noin 100 m². Kaivaustutkimusten perusteella todettiin, että paikalla on myös aiemmin sijainnut pelto. Tämän muokkauskerroksen alla oli kuitenkin säilynyt kulttuurikerrosta, rakenteita ja muita merkkejä kivikautisesta asutuksesta.
Kaivauksissa saatiin talteen rikas löytöaineisto, joka sisältää sekä nuorakeramiikkaa että nk. Pöljän asbestisekoitteista keramiikkaa. Löytöjen kokonaismäärä on 22768 kappaletta ja yhteispaino yli 38 kiloa. Suurimmat löytöryhmät muodostuivat kvartsin kappaleista, saviastian paloista ja palaneen luun kappaleista. Kohteen luumateriaalissa korostui merellisten resurssien hyödyntäminen; luuanalyysissä yleisin tunnistettu laji oli hauki. Historiallisessa viljelyssä sekoittuneesta pintakerroksesta löytyi myös palamaton naudan luu.
Löytöaineiston, rannansiirtymisen ja C14-ajoitusten perusteella asuinpaikan käyttö ajoittuu noin vuosien 3000–1900 eKr. välille. Kivikauden lopulla alueelle on muodostunut noin 40 x 20 km kokoinen suuri saari. Muinaisjäännös on sijainnut tämän saaren eteläpäässä. Asuinpaikan kohdalla on ollut pohjois-eteläsuuntainen, matala ja suojainen lahti, joka on maanpinnan kohotessa mahdollisesti kuroutunut osaksi omaa järviallasta. Isosaaren asuinpaikka on sijainnut tämän lahden länsirannalla.
Asuinpaikan laajuus on selvitetty koekaivauksella keväällä 2024. |
| metsakeskus.975010017 |
743 |
Kupulakallio |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
280688.22700000 |
6996381.20600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010017 |
Kupulakallio on noin 200-600 metrin kokoinen, suhteellisen tasalakinen, koillinen-lounais -suuntainen kallioinen mäki, jonka rinteillä on suurehkoja kiviä ja lohkareita.
Kupulakallion etelpuolella, hiekkakankaalla on noin 13 kuoppaa, jotka muodostavat 220 metrin pitkän jonon Kupulakallion rinteestä kohti koillista. Viimeinen kuoppa on aivan Troihariin vievän tien varressa. Ilmeisesti yksi kuoppa on tuhoutunut vesijohtolinjan kohdalla. Kuopat ovat pyöreitä, halkaisijaltaan 3-4 metriä ja syvyydeltään nykytilassa alle metrin. Kuoppien keskinäiset välit vaihtelevat 10 ja 24 metrin välillä.
Kohteen kuopista yksi on tutkittu vuonna 1998. Kuoppa oli muodoltaan suppilomainen, halkaisijaltaan noin 3 metriä ja syvyydeltään noin 2,5 metriä. Sen pohjalla oli paksu likamaakerros. Pohjalta otettiin talteen palanutta puuta ja hiiltä. Mitään rakenteita ei kuopassa voitu havaita.
Vuoden 2020 kartoituksessa paikannettiin 11 kuoppaa (kuopat 1 ja 4-13), joiden keskimääräinen syvyys on vain noin puoli metriä. Kuoppien pohjoispuolella kulkee vanha traktoriura.
Kuopat on tulkittu peurojen pyyntiin tarkoitetuksi kivikautiseksi ansakuoppariviksi, mutta kairaamalla tehdyt havainnot (osassa kuopista mm. podsolimaannoksen puute ja kuoppien mataluus) eivät tue tulkintaa. Viereiseltä Isosaaren kivikautiselta asuinpaikalta kaivauksissa kerätty palanut luuaineisto on peräisin lähinnä kaloista ja hylkeistä, joukossa ei ole suurten maanisäkkäiden luita. Kuopat voivatkin liittyä Kupulakallion pohjoisreunassa olleen torpan toimintaan, kuten lähellä oleva sysimiilu. Vuoden 1904 Ylistaroin pitäjänkartan mukaan torppa on sijainnut nykyisen pumppaamon pohjoispuolella olevan hiekkakuopan kohdalla. On myös mahdollista, että vanhempia pyyntikuoppia on uusiokäytetty tervan tai sysien poltossa. |
| metsakeskus.975010018 |
743 |
Yli-Lammi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
279012.88600000 |
6998848.21300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010018 |
Kohde sijaitsee Ylistaron pohjois-/koillisosassa, Untamalan kylässä, pitänomaisen peltoaukean pohjoislaidalla, Yli-Lammin talosta noin 50 metriä lounaaseen. Peltomaasta on löytynyt kvartsi-iskoksia ja palaneita kiviä. Maaperä on hienoa hiekkaa ja maasto viettää loivasti etelään. |
| metsakeskus.975010019 |
743 |
Kitinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
284729.64600000 |
6985765.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010019 |
Kohde sijaitsee noin 300 metriä Seinäjoelta Hanhikoskelle vievän päätien länsipuolella olevan Kitinkankaan metsäteiden risteyksen läheisyydessä. Paikalla on käytöstä pois jäänyt hiekanottopaikka, jonka halki vedetyn tien ojaleikkauksista on saatu löytöjä (mm. kvartsikaavin, keramiikkaa, iskoksia ja palanutta luuta). Myös palaneita liesikiviä on inventointihetkellä ollut näkyvissä. Alue on hienohiekkaista, loivasti lounaaseen viettävää metsärinnettä. |
| metsakeskus.975010019 |
743 |
Kitinkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
284729.64600000 |
6985765.48500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.975010019 |
Kohde sijaitsee noin 300 metriä Seinäjoelta Hanhikoskelle vievän päätien länsipuolella olevan Kitinkankaan metsäteiden risteyksen läheisyydessä. Paikalla on käytöstä pois jäänyt hiekanottopaikka, jonka halki vedetyn tien ojaleikkauksista on saatu löytöjä (mm. kvartsikaavin, keramiikkaa, iskoksia ja palanutta luuta). Myös palaneita liesikiviä on inventointihetkellä ollut näkyvissä. Alue on hienohiekkaista, loivasti lounaaseen viettävää metsärinnettä. |
| metsakeskus.976010002 |
976 |
Krunni |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381602.49200000 |
7373730.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.976010002 |
Kohde sijaitsee noin 34 km Ylitornion kirkosta koilliseen Tengeliöjoen länsirannalla ja Sirkkajärven etelärannalla hiekkapohjaisella niemekkeellä metsä- ja viljelysmaassa.
Löydöt: runsaasti kiviesineitä sekä pronssikirveen valinmuotti (KM 2160, 5863:1-10, 7598:23-26, 8326:11-15, 8807:4-6, 14, 9400:10-15, 20319:1-5).
Krunnin yhteydessä on myös viitattu Lohijärven Krunnin alueelta löytyneeseen rannerenkaaseen, jota säilytetään Kansallismuseossa. Samalla seudun perimätiedon mukaan rengas on peräisin ko. alueella sijainneelta lappalaiselta hautausmaalta, joka olisi tullut aikoinaan esiin eri maansiirtotöiden, mm. tienrakentamisen yhteydessä. Tämä hautausmaa sijaitsisi sadun arvion mukaan Krunnin länsipuoleisella peltoalueella. Lienee mahdollista, että tällä tarkoitetaan runsaat 1,1 km pohjoisempaa tienteossa löytyneisiin myöhäisrautakautisiin esineisiin, hopeiseen kaularenkaaseen ja hevosenkenkäsolkeen (KM 11707:1-2, kohde Lohijärvi Kenttäkuru 1000018121). |
| metsakeskus.976010002 |
976 |
Krunni |
10002 |
12001 |
13000 |
11028 |
27000 |
381602.49200000 |
7373730.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.976010002 |
Kohde sijaitsee noin 34 km Ylitornion kirkosta koilliseen Tengeliöjoen länsirannalla ja Sirkkajärven etelärannalla hiekkapohjaisella niemekkeellä metsä- ja viljelysmaassa.
Löydöt: runsaasti kiviesineitä sekä pronssikirveen valinmuotti (KM 2160, 5863:1-10, 7598:23-26, 8326:11-15, 8807:4-6, 14, 9400:10-15, 20319:1-5).
Krunnin yhteydessä on myös viitattu Lohijärven Krunnin alueelta löytyneeseen rannerenkaaseen, jota säilytetään Kansallismuseossa. Samalla seudun perimätiedon mukaan rengas on peräisin ko. alueella sijainneelta lappalaiselta hautausmaalta, joka olisi tullut aikoinaan esiin eri maansiirtotöiden, mm. tienrakentamisen yhteydessä. Tämä hautausmaa sijaitsisi sadun arvion mukaan Krunnin länsipuoleisella peltoalueella. Lienee mahdollista, että tällä tarkoitetaan runsaat 1,1 km pohjoisempaa tienteossa löytyneisiin myöhäisrautakautisiin esineisiin, hopeiseen kaularenkaaseen ja hevosenkenkäsolkeen (KM 11707:1-2, kohde Lohijärvi Kenttäkuru 1000018121). |
| metsakeskus.976010002 |
976 |
Krunni |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
381602.49200000 |
7373730.93900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.976010002 |
Kohde sijaitsee noin 34 km Ylitornion kirkosta koilliseen Tengeliöjoen länsirannalla ja Sirkkajärven etelärannalla hiekkapohjaisella niemekkeellä metsä- ja viljelysmaassa.
Löydöt: runsaasti kiviesineitä sekä pronssikirveen valinmuotti (KM 2160, 5863:1-10, 7598:23-26, 8326:11-15, 8807:4-6, 14, 9400:10-15, 20319:1-5).
Krunnin yhteydessä on myös viitattu Lohijärven Krunnin alueelta löytyneeseen rannerenkaaseen, jota säilytetään Kansallismuseossa. Samalla seudun perimätiedon mukaan rengas on peräisin ko. alueella sijainneelta lappalaiselta hautausmaalta, joka olisi tullut aikoinaan esiin eri maansiirtotöiden, mm. tienrakentamisen yhteydessä. Tämä hautausmaa sijaitsisi sadun arvion mukaan Krunnin länsipuoleisella peltoalueella. Lienee mahdollista, että tällä tarkoitetaan runsaat 1,1 km pohjoisempaa tienteossa löytyneisiin myöhäisrautakautisiin esineisiin, hopeiseen kaularenkaaseen ja hevosenkenkäsolkeen (KM 11707:1-2, kohde Lohijärvi Kenttäkuru 1000018121). |
| metsakeskus.976500001 |
976 |
Alposlahti Isonhiedanniemi |
10001 |
12004 |
13044 |
11006 |
27000 |
382990.90400000 |
7385287.30300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.976500001 |
Perttu Lanton uudistalon peltoa raivatessa löytyi 5 kiuasrauniota, joista 3 purettiin. Purkamisen yhteydessä löytyi hiomakivi, savifragmentti, pärepihdit ja kääntöveistä muistuttava esine. Raunoiden ympärillä oli salvettuja hirsiä. |
| metsakeskus.977010003 |
977 |
Huhmarvaara |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
387194.05300000 |
7100305.84700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.977010003 |
Kohde sijaitsee Huhmarmäen laskettelukeskuksen vieressä vaaran laella. Mäen laajan laen itäreunalla on rakkaan tehdyn kolmiomittaustornin jäänteitä. Rakka jää kahden maastoon raivatun latu-uran väliin. Säilyneen rakanosan eteläpäässä on pari pientä kiviladelmaa, joiden halkaisija on vajaa metri ja korkeus puolisen metriä. Kivikasojen merkitys jäi auki, mutta iältään ne eivät ole kovin vanhoja. Näiden pohjoispuolella viimeisimmän kolmiomittaustornin jalkojen tukikiveyksistä etelään on pari pienehköä röykkiömäistä kiveystä, jotka tuskin ovat luontaisia. Niiden halkaisija on 3–4 metriä ja korkeus puolisen metriä. Molemmat muistuttavat rannikolla yleensä alemmilla korkeuksilla olevissa luonnonkivikoissa esiintyviä röykkiöitä.
|
| metsakeskus.977010010 |
977 |
Korteperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
373569.47800000 |
7115417.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.977010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalajoen länsipuolella, joen ja siihen laskevan Korteojan välisellä niemekkeellä noin 200 m joesta. Alue on tasaista viljelysaukeaa, joka keskellä on pieni kumpare. Kumpareen eteläreunalta löydettiin vuoden 1984 inventoinnin yhteydessä kvartsi-iskoksia ja paikalla aiemmin sijainneesta pajasta peräisin olevaa kuonaa. Pellolta on löydetty myös tasataltta. |
| metsakeskus.977010013 |
977 |
Kortteenmetsä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
374410.13700000 |
7115418.72800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.977010013 |
Kohde sijaitsee Kalajoen koillisrannalla Ylivieskasta Alavieskaan johtavan tien länsipuolella. Alue on kalliokkoisen kankaan länsipuolella viljelysmaan rajalla. Inventoinnin yhteydessä paikalta löydettiin kvartsia. Aiemmin alueelta on löydetty tasataltta. |
| metsakeskus.977010016 |
977 |
Visuri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
385581.68000000 |
7104823.03000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.977010016 |
Kohde sijaitsee Kalajoen lounaisrannalla, noin 100 m joesta. Alue on loivasti kohti jokea viettävä peltorinnettä ja rakennettua piha-aluetta. Paikalta on löydetty kaksi tasatalttaa ja kourutaltta, sekä yksi kourutaltan teräkatkelma mutta tarkastuksen yhteydessä paikalta ei löydetty muita esihistorialliseen asuinpaikkaan viittaavia merkkejä, joten asuinpaikan olemassaolo ei ole varma.
Löydöt KM 3531:1 ja 3855:4-5
Vuoden 2015 inventointihavainnot: Kynnöksellä olleen pellon yläosa käytiin tarkasti läpi tanhuanpään eteläpuolelta Keskitalolle asti. Ainoat löydöt oli moderneja, märästä pellosta oli vaikeaa erottaa tummia esineitä/palaneita kiviä tai muita asuinpaikkamateriaaleja. Tarkastetun alueen eteläosassa geofakteja kvartseja. On mahdollista, että asuinpaikka on tuhoutunut myöhemmän maankäytön yhteydessä.
2025: Kohde on ollut muinaisjäännösrekisterissä kahtena erillisenä kohteena samassa koordinaatissa: Visuri 977010016 ja Sepän Torppa 977010018. Kohde Sepän torppa on poistettu muinaisjäännösrekisteristä. |
| metsakeskus.977010024 |
977 |
Jaatinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
375329.77400000 |
7114104.25800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.977010024 |
Kohde sijaitsee Kalajoen koillispuolella, Ylivieskasta Alavieskaan johtavan tien varrella, Palokankaan eteläpäässä. Alue on kankaan ja joenvarren viljelysmaiden rajaa, jota maantie halkoo. Alueelta on löydetty kaksi kiviesinettä (kaksoistaltta ja tasataltta), mutta inventoinnin yhteydessä paikalta ei löydetty muita asuinpaikan merkkejä. |
| metsakeskus.977010033 |
977 |
Kilpolankangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
377422.98200000 |
7098842.39700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.977010033 |
Kohde sijaitsee Ylivieskasta Sieviin johtavan maantien länsipuolella, Mällinevasta koilliseen. Aivan tien vierellä kankaan korkeimmalla kohdalla on kaksi kivistä koottua röykkiötä. Niistä toinen on kooltaan 6 x 3,5 m ja noin 1 m korkea. Toinen röykkiöistä on pyöreä, halkaisijaltaan noin 5 m. Molemmissa on keskellä kuopanne. Lähempänä tietä oleva röykkiö on osin vaurioitunut tieluiskaa tehtäessä.
|
| metsakeskus.977010037 |
977 |
Hannula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
381608.27000000 |
7107838.79900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.977010037 |
Kohde sijaitsee Kalajoen Hamarinkosken pohjoisrannalla Kiviojantien eteläpuolella. Paikalla on matala niemekemäinen harjanne, jonka korkeimmalla kohdalla on Hannulan talo ja rinteillä niittyä ja peltoa. Asuinpaikka sijaitsee osin talon pihapiirissä ja sen länsipuolisilla loivasti laskevilla rinnepelloilla. Alueelta on löydetty mm. kourutaltta ja kivikirves. Paikalla tehdyissä koekaivauksissa tavattiin kvartsia. |
| metsakeskus.977010041 |
977 |
Kaunisto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383413.54800000 |
7107040.12600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.977010041 |
Asuinpaikka sijaitsee Kalajoen koillisrannalla joen ja rautatien välissä. Loivasti etelään – kaakkoon viettävä viljelypeltoalue; maaperä on yläosassa hienoa hiekka, alaosassa lähellä jokea silttiä. Alueen yläosassa oli 1980-luvulla kotitarvehiekkakuoppa, jonka reunasta aikaisemmat löydöt saatiin. Hiekkakuoppa on nykyään täytetty ja peltorinne tasoitettu.
Löytöalue, jossa havaittiin kvartsi-iskoksia ja keskittymiä palaneita kiviä, on koillis-lounas
suuntainen ja n. 170 m pitkä ja 55 m leveä. Yläosassa on selvä klusteri, joka seuraa 65 m:n korkeuskäyrää; lähempänä jokea löytöhavainnot ovat hajanaisempia. Kyse on ilmeisesti ainakin kahden eri ikäisen asuinpaikan jäännöksistä. Inventointihetkellä pelto oli sängellä, paljasta maanpintaa oli kuitenkin sen verran näkyvissä, että havaintomahdollisuudet olivat kohtuulliset. |
| metsakeskus.977010042 |
977 |
Soukka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
383075.68300000 |
7107247.04200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.977010042 |
Kohde sijaitsee Kalajoen pohjoisrannalla Kiviojantien ja joen välissä. Alue on Soukan taloryhmän länsipuolella olevaa viljelysmaata. Koekaivauksissa tavatut löydöt tehtiin joentörmän taitteen yläpuolella olevan matalan harjanteen jokea kohti laskevilta rinteiltä. Paikalta löydettiin kvartsi-iskoksia ja -esineitä. |
| metsakeskus.977010043 |
977 |
Isokangas |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
380106.83800000 |
7118192.63700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.977010043 |
Kohde sijaitsee Alavieskan rajalta noin 300 m etelään laajan Isokankaan pohjoisosassa, Sakkoperän tien itäpuolella. Alue on kalliokkoista mäntykangasta. Paikalla olevan pienen kallionyppylän korkeimmalla kohdalla on kivistä koottu keskuskivellinen röykkiö, jonka halkaisija on 9–10 m ja korkeus noin 50 cm. Tästä noin 200 m pohjoisluoteeseen oleva kiviraunio on ilmeisesti luonnonkivikko. Röykkiöstä noin 200 m kaakkoon olevista vanhoista hiekkakuopasta lienee 1925 löydetty tasataltta KM 9157, joka vuoden 1984 inventoinnin mukaan Alavieskan sijaan on Ylivieskan puolelta löydetty. Tuolloin ei kallioalueiden itäreunassa, rämeiden keskellä sijaitsevista pienistä umpeen kasvaneista kuopista havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Korkeussijainti on sopiva kivikautisen asuinpaikan rantasijainnille. Hiekkakuoppien kkj-koordinaatit ovat x = 7118 /0, y 526 30 , z 67,5. |
| metsakeskus.977500001 |
977 |
Kalajoki Pappisaari |
10001 |
12006 |
13084 |
11006 |
27000 |
379409.15400000 |
7107839.78600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.977500001 |
Kalajoessa lähellä kirkkoa on Pappisaari, jossa venäläiset tarinan mukaan surmasivat isonvihan aikaan papin, joka haudattiin saareen. Useista tarinoista merkittävimmän mukaan venäläiset olisivat hirttäneet Ylistaron kappalaisen Antti Affrénin joulukuussa 1718 Pappisaarella, koska hän oli ollut mukana vastarintatoiminnassa. Tarinan todenperäisyyttä tukee Affrénin lesken v. 1723 laatima anomus sekä eri henkilöiden maininnat tapahtumasta. |
| metsakeskus.978010001 |
405 |
Rantala |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27019 |
560085.95600000 |
6738022.30700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.978010001 |
Pukalusjärven luoteispäässä, Myttylän kylään vievän tien pohjoispuolisella itä-länsi -suuntaisella kumpareella. Sähkötolpan kuoppaa kaivettaessa 1956 paikalta löytyi ristiretkiaikaiseen naisen hautaan viittaavia koruja (pronssisolkia ja -helmiä). Löydöt johtivat tarkastukseen 1958, jolloin ei kuitenkaan tavattu hautoihin viittaavaa. Vuosina 1984 ja 1985 (tarkastus) paikalta löytyi lisää pronssihelmiä.
Vuoden 2002 inventointikertomuksessa Nro 2. |
| metsakeskus.978010002 |
405 |
Harju |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
564717.06000000 |
6744837.59300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.978010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Villalaan ja Tervajoen vartta kaakkoon vievän tien risteyksestä etelään olevalla pellolla, jälkimmäisen tien tien ja ojan välillä, vanhan hiekkakuopan vaiheilla. Löydöt kvartsia. Mesoliittinen asuinpaikka?
Vuoden 2002 inventointikertomuksessa Nro 1. |
| metsakeskus.979000001 |
636 |
Vimpanmäki |
10001 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
252567.57000000 |
6754075.40400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979000001 |
Mahdollisesti varhaiskeskiaikainen kirkonpaikka Ortenojalle vievän tien varressa hiekkaisella mäellä, jonka laki vaikuttaa tasatulta. Pöytyän, Yläneen ja Oripään historian kirjoittaneen Aulikki Ylösen mukaan Kustaa Killisen tulkinta ja paikkakunnalla tunnettu tarina paikasta kirkonpaikkana olisi kuitenkin virheellinen. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton SU-kohde 662. |
| metsakeskus.979010001 |
636 |
Haannokka |
10002 |
12004 |
13054 |
11004 |
27000 |
244396.82400000 |
6759607.13900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010001 |
Elijärven pohjoisrannan ja pellon välissä metsäisellä niemimäisellä harjanteella on 13 matalaa irtonaisista kivistä ladottua röykkiötä. Röykkiöt ovat muodoltaan epämääräisiä, mutta selvästi erottuvia. Niiden halkaisija vaihtelee 3,3 - 5,8 m. Röykkiöt ovat joko varhaisrautakautisia hautaröykkiöitä tai viljelyyn liittyviä raivausröykkiöitä. Alue on kuusta ja pähkinäpensasta kasvava lehtomainen alue, jossa kasvaa runsaasti sinivuokkoa. |
| metsakeskus.979010002 |
636 |
Kallionokka |
10001 |
12011 |
13104 |
11002 |
27000 |
248823.03900000 |
6760767.70000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010002 |
Kallionokka on korkea ja jyrkkärinteinen mäntyä ja kuusta kasvava kalliomäki Pyhäjärveen pistävässä niemessä. Paikka on sinänsä sopiva vartiomäeksi, mutta kalliolta ei ole tiedossa varustusten jäännöksiä. Kalliolle nouseva polku kulkee kiviriutan poikki, joka osaksi on ihmisen tekemä, mutta tarkoitus ja tekoajankohta ei ole pääteltävissä. Paikan vanha nimi on Kallinnokka viitaten Kalli-nimiseen jättiläiseen. Paikkakunnalla tiedetään lisäksi kalliolla olevan viikinkihautoja, joiden sijainti on kuitenkin epäselvä. Kallionokan rannasta on löydetty kivikautinen kourutaltta (KM 23099) 1970-luvun puolivälissä. Skl:n SU-kohde 652. |
| metsakeskus.979010003 |
636 |
Ristinummi Uusi-Lukkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
249131.93300000 |
6757023.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010003 |
Kivikautinen asuinpaikka etelään viettävällä hiekkaperäisellä pellolla Yläneenjoen sivujoen Savonjoen luoteispuolella. Paikalta on löytöinä käyräselkäinen kourataltta ja oikokirves (KM 9586:4-5), jotka viittaavat eriaikaisiin kivikautisiin asutusvaiheisiin. Kohde on Koiviston nimellä tunnettu inventointikohde 3 sekä Varsinais-Suomen skl:n luettelon SU-kohde 653. |
| metsakeskus.979010003 |
636 |
Ristinummi Uusi-Lukkala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
249131.93300000 |
6757023.20800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010003 |
Kivikautinen asuinpaikka etelään viettävällä hiekkaperäisellä pellolla Yläneenjoen sivujoen Savonjoen luoteispuolella. Paikalta on löytöinä käyräselkäinen kourataltta ja oikokirves (KM 9586:4-5), jotka viittaavat eriaikaisiin kivikautisiin asutusvaiheisiin. Kohde on Koiviston nimellä tunnettu inventointikohde 3 sekä Varsinais-Suomen skl:n luettelon SU-kohde 653. |
| metsakeskus.979010004 |
636 |
Kapakka |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249780.67200000 |
6756983.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010004 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee länteen viettävällä peltorinteellä Kapakanmäen nokassa. Inventoinnissa 1972 löydettiin asuinpaikalta kvartsiesineitä ja -iskoksia. Asuinpaikalta tunnetaan myös pienoistaltta (Yläneen museossa). Asuinpaikka on Yläneenjoen sivujoen Savonjoen kaakkoisrannalla, Kapakan talosta n. 200 m koilliseen. Skl:n kohde 654. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27019 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27017 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27019 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11010 |
27000 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12004 |
13054 |
11033 |
27017 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27019 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12016 |
13164 |
11010 |
27000 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12016 |
13164 |
11033 |
27017 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27019 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12003 |
13037 |
11010 |
27000 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010005 |
636 |
Kappelniitty |
10002 |
12003 |
13037 |
11033 |
27017 |
251358.04200000 |
6757311.09900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010005 |
Kappelniityn (-niitun) laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Yläneenjoen itäpuolella Santaveräjä-nimisen mäen lounaisrinteessä ja osin pellon puolella. Kappelniityssä on rautakauden lopulle ja keskiajalle ajoittuva asuinpaikka vahvoine kulttuurikerroksineen, tähän liittyviä kivirakenteita, mm. röykkiöitä, laaja muinaispeltoalue peltoterasseineen. Pellosta voidaan erottaa eri-ikäisiä käyttövaiheita. Vuoden 1996 arkeologisissa tutkimuksissa paikalta otetut makrofossiilinäytteet on analysoitu osittain. Analyysissa esiin saatiin Triticun compactum -jyvä (1170 +-100) sekä kaksi Hordeum jyvää. Peltokiveykseen kuuluneesta savirakenteesta otettu hiilinäyte antoi sille iäksi (730+-100).
Alueen koillisosassa on kolmesta kivirivistä muodostuva neliönmuotoinen rakenne, jota on pidetty varhaisen kirkonperustana. Oletus kirkon sijainnista paikalla on syntynyt kohteen nimen perusteella, mutta sellaisen olemassaolosta ei ole mitään konkreettisia havaintoja. Kivirakenteen mitat sopivat varhaisten kirkkojen ympärille rakennettujen kirkkomaan aidan mittoihin. |
| metsakeskus.979010006 |
636 |
Anivehmaanmäki |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
251517.98000000 |
6756201.54200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010006 |
Viikinkiaikainen ruumiskalmisto, joka sijaitsee Yläneenjoen länsirannalla kohoavan metsäisen mäen itä-etelärinteessä kallion kupeessa sekä sahan tapulitarhan alueella. Kalmistosta on tutkittu vv. 1955-57 kaikkiaan 83 hautaa n. 850 m2 alalla. On mahdollista, että kalmisto ei ole kokonaisuudessaan tutkittu, vaikka sahan alueelle läntisimmistä haudoista edelleen länteen tehdyssä koekaivauksessa ei hautoja tavattukaan. Edelleen tehtiin koeojia tutkitun alueen koillisreunasta eteenpäin, muttei havaittu muinaisjäännöksen merkkejä. Sen sijaan mäen pohjoisrinteellä, yli 50 m kaivetusta alueesta pohjoiseen, oli maassa syvennys, johon tehdyssä koekuopassa oli mustaa maata n. 30 cm syvyydessä. Mahdollisesti kyseessä on hauta tai kyseessä on jonkin toisen, ehkä myöhemmän rakenteen jäännös.
V. 1990 löydettiin mäen pohjoispuolelta pelto-ojan syventämisen yhteydessä rautakautinen miekka (KM 26301). Löytöpaikka on runsas 100 m pohjoiseen (NNW) tutkitusta kalmistosta (koordin. x=6751 33; y=1577 45; z=50). Edelleen löytyi v. 2000 samoilta alueilta Harjulan tilan pellosta ja n. 100 m Yläneenjoesta länteen ruodollinen keihäänkärki (KM 32339). Nämä löydöt voivat viitata kalmiston ulottumiseen tänne saakka, tai mahdollista erillistä kalmiston tai asuinpaikan kohtaa. Miekan löytösyvyys (arviolta n. 60-70 cm) näyttäisi nimen omaan viittaavan ruumishautaan. Kohde on Varsinais-Suomen seutukaavaliiton SU-kohde Yläne 656. |
| metsakeskus.979010007 |
636 |
Haveri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
252109.75100000 |
6755644.77100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010007 |
Kivikautinen asuinpaikka lounaaseen, kohti Yläneenjokea viettävällä peltorinteellä, osittain metsässä. Maaperä on yläosissa hiekkaa, alempana savea. Peltoalue lienee nykyään metsitettynä. Asuinpaikka lienee Suomusjärven kulttuurin aikainen. Varsinais-Suomen seutukaavaliiton kohde 657. |
| metsakeskus.979010008 |
636 |
Umpiaita |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
253099.34500000 |
6755704.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010008 |
Kivikautinen mahdollinen asuinpaikka, josta n. 100 m Umpiaidan (Umpaidan) talosta länteen on Paavo Nummisto v. 1967 löytynyt liuskekeihäänkärjen katkelma. Samalta alueelta tuodusta maa-aineksesta on työmies Arvo Arvela löytänyt omalta palstaltaan (Mäntymäki) pienoistaltan ja liuske-esineen katkelman (KM 18396:1-2). Kohde ajoittuu Suomusjärven kullttuuriin. Skl:n SU-kohde 650. |
| metsakeskus.979010009 |
636 |
Puola |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
255007.54200000 |
6763363.68100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010009 |
Kivikautinen asuinpaikka, jossa kaksi löytökohtaa n. 100 m etäisyydellä toisistaan. Kourutaltan ja kirveen löytöpaikka ovat n. 150 m Puolan talosta luoteeseen kynnetystä pellosta (koordinaatit x=6758 70, y=1580 34, z=70). Kvartsi-iskokset lienevät metsästä n. 100 m edellisestä SSW (koordinatit x=6750 60, y=1558 30, z= 72,5-75). Maasto on melko tasaista hiekkapohjaista peltoa ja metsää. Edellinen löytökohta lienee ollut lähellä muinaista vesirajaa. Varsinais-Suomen skl:n SU-kohde 658 |
| metsakeskus.979010010 |
636 |
Pouru-Rantala |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
252107.75300000 |
6754419.26200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010010 |
Kivikautinen asuinpaikka-alue kahden tilan alueella (kattaa v:n 1972 inv.-kohteet 10 ja 11, skl:n SU-kohteet 659-660). Paikka on itään Yläneenjokeen viettävää hiekkaperäistä peltoa. Löytöinä on kvartsiesineitä ja -iskoksia sekä mahdollinen hioin ja kiviesineen teelmä. Löytöalue lienee n. 150 m korkeuskäyrien suunnassa. Ajoittunee Suomusjärven kullttuuriin. |
| metsakeskus.979010011 |
636 |
Ali-Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
252399.63600000 |
6754653.17300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010011 |
Asuinpaikka on länteen Yläneenjokeen viettävää peltoa Ali-Jokelan talon pohjoispuolella. Paikalta on tiedossa tasatalttoja ja kirveen katkelma, joita sieltä tiedetään löydetyn aiemminkin. Inventoinnissa v. 1972 asuinpaikalta löytyi kvartsiesineitä ja -iskoksia. Asuinpaikka ajoittuu Suomusjärven kullttuurin aikaiseksi. Kohde on skl:n SU-kohde 661. |
| metsakeskus.979010012 |
636 |
Kujanpää |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
252472.61200000 |
6753250.73600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010012 |
Kivikautinen asuinpaikka Yläneenjoen länsipuoleisella hiekkaperäisellä pellolla. Löytöinä on inventoinnissa havaittuja kvartsiesineitä ja -iskoksia. Asuinpaikka ajoittunee Suomusjärven kulttuurin aikaiseksi. |
| metsakeskus.979010013 |
636 |
Ylistalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
252747.50700000 |
6752632.98400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010013 |
Asuinpaikka sijaitsee hiekkapohjaisella itään ja kohti Yläneenjokea viettävällä pellolla. Joki sijaitsee n. 200 m asuinpaikan ilmeisestä alarajasta jyrkemmän törmän päältä itään. Löytöinä on inventoinnissa v. 1972 löytyneitä kvatsiesineitä ja -iskoksia sekä tarkastuksessa läheisen Kalliomäen kohteen koekaivauksen yhteydessä v. 1993 löytyneitä kvartseja. Asuinpaikka-alue on viimeksimainitun perusteella pituudeltaan n. 120 m rantalinjan suunnassa ja syvyydeltään n. 60 m mainitun terassinreunasta ylöspäin. Etelässä se rajoittuu kanjonimaiseen purouomaan, pohjoisessa metsään. Pellon eteläosassa havaittiin lisäksi pienellä alueella palaneita kiviä, ilmeisesti hajonneesta liedestä. Paikka ajoittuu Suomusjärven kulttuuriin. |
| metsakeskus.979010014 |
636 |
Kalliomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
252713.51600000 |
6752375.08900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010014 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee hiekkaperäisen pellon yläreunassa. Koekaivauksessa v. 1993 asuinpaikan kooksi määritettiin n. 50 x 25 m ala, mutta asuinpaikan todettiin jatkuvan länsipuolisen tien alle. Asuinpaikka ajoittuu mesoliittiseen kivikauteen. Siitä n. 200 m koilliseen sijaitsee toinen likimain samanaikainen asuinpaikka, Ylistalo (979-01-0013). Asuinpaikka on Varsinais-Suomen seutukaavaliiton SU-kohde 665. |
| metsakeskus.979010015 |
636 |
Koivula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
253707.12800000 |
6750616.79700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010015 |
Asuinpaikka sijaitsee peltorinteessä tai terassilla, n. 150 m Koivulan talosta pohjoiseen. Idän puolella pellon alareunassa virtaa Yläneenjoen sivu-uoma, Kreivilänoja, n. 150 m etäisyydellä. Paikalta tunnetaan kourutaltta (KM 13629) sekä kvartsiesineitä ja -iskoksia (KM 19037:1-3). Paikka on hiekan ja savensekainen rinne. Paikka tunnetaan myös Savila-nimisenä (inv.-kertomuksessa ja skl:n kohteena SU-666). |
| metsakeskus.979010016 |
636 |
Mojonen-Santanummi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
257018.76700000 |
6756980.26400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010016 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Yläneen itäosassa, Makkarkoskelle vievän tien eteläpuolella olevan hiekkakuopan laidoilla. Paikka on Yläneenjoen sivu-uoman, Kiimassuonojan eteläpuolella n. 150- m. Paikalta tunnetaan löytöinä käyräselkäiset kourutaltat (KM 8768 ja 8814), Korkeakosken kansakoulun kok. n:o 4 suppiloreikäinen pallonuija sekä kvatsi-iskoksia (KM 19040). Paikka ajoittuu esineistön ja korkeuden perusteella Suomusjärven kulttuuriin. Skl:n SU-kohde 667, inv. kohde 18. |
| metsakeskus.979010017 |
636 |
Airinkallio |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
256420.98900000 |
6761874.29500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010017 |
Kiviröykkiö, mahdollinen esihistoriallinen hautaröykkiö, sijaitsee Tourulan mutkan kohdalla Lellankalliolla aukean kallion länsireunassa Yläneenjoen mutkan sisäpuolella, josta joki on lähimmillään n. 100 m länteen. |
| metsakeskus.979010018 |
636 |
Kannistonpelto |
10002 |
12002 |
13000 |
11004 |
27000 |
246730.88300000 |
6760959.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010018 |
Muutamia pieniä mahdollisia hautaröykkiöitä kaakko-luode-suuntaisella kallioselänteellä, pari-kolme metriä korkeamman kallion lounaispuolella, jyrkemmän kallioreunan alapuolisella tasaisella alueella. Kasvillisuus on kuivaa kangasmetsää. Röykkiöiden sijainti on ainoastaan likimääräinen, mutta ne lienevät Kirkonkylän puolella alueella kulkevee Vimpan ja Kirkonkylän rajaa. Huvituksesta on matkaa n. 300 m ja Pyhäjärven lounaisrannasta n. 400 m lounaaseen. Huvituksen kaava-alueen inventoinnissa röykkiöitä ei paikannettu. |
| metsakeskus.979010019 |
636 |
Hatakkala Kapakankulma |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
249500.78600000 |
6756989.21600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010019 |
Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee etelään ja Savonjokea kohti viettävällä peltorinteellä, Pyhän Henrikin tiestä Hatakkalaan johtavan tienristeyksen tuntumassa, n. 40 m risteyksestä talon suuntaan. Asuinpaikka voi ulottua entiselle hakamaalle, joka on katajaa kasvava ja heinittynyt. |
| metsakeskus.979010020 |
636 |
Ali-Lento-Huovari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
251671.91500000 |
6756568.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010020 |
Joukolan tilan (ent. Ali-Lento) päärakennus sijaitsee matalalla kalliopohjaisella kumpareella Yläneenjoen itäpuolella. Kumpare kuuluu Vainionperän keskiaikaisen kylätontin alueeseen ja sillä on sekä rautakautista että kivikautista asuinpaikka-aluetta. Alueella on lisäksi mahdollisesti rautakautinen kalmisto, sillä Ali-Lennon talon pihamaalle tehdystä maadoituskaapeliojasta löytyi A- tai E-tyypin keihäänkärki sekä pari palaneen luun palaa ja savitiivistettä. Tarkastuksessa havaittiin myös tummaa maata sekä palaneita kiviä ja hiiltä. Huovarin alueella on historiallisen ajan asuinpaikka.
Sirkku Pihlmanin mukaan talon perunamaasta olisi 1970-luvun alussa löytynyt lisäksi mahdollinen hevosenkenkäsolki,mutta löytö on joutunut hukkaan. Talon nurkan alta on myös löytynyt eteläsuomalainen tasataltta (KM 26075), mahdollisesti sekundäärisellä paikalla. Vuonna 2001 löytyi kivikirves talosta n. 50 m pohjoisluoteeseen leveän pelto-ojan leikkauksesta (KM 32995:1). Pelto-ojan leikkauksessa havaittiin historiallisen ajan löytöjä, kvartsi-iskoksia sekä kulttuurikerrosta. Tästä löytöpaikasta lähes 100 metriä pohjoisluoteeseen löytyi niin ikään ojaleikkauksesta rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa (KM 32995:2-3, 6). Huovarin talon puutarhasta, n. 130 m Ali-Lennon talosta pohjoiseen, on kivikirveslöytö (KM 5390:5) ja Ali-Lennon talon maalta tasataltta (KM 5806). Muinaisjäännöksen luonteen ja rajautumisen selvittäminen edellyttää tarkempia koekaivauksia. |
| metsakeskus.979010020 |
636 |
Ali-Lento-Huovari |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
251671.91500000 |
6756568.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010020 |
Joukolan tilan (ent. Ali-Lento) päärakennus sijaitsee matalalla kalliopohjaisella kumpareella Yläneenjoen itäpuolella. Kumpare kuuluu Vainionperän keskiaikaisen kylätontin alueeseen ja sillä on sekä rautakautista että kivikautista asuinpaikka-aluetta. Alueella on lisäksi mahdollisesti rautakautinen kalmisto, sillä Ali-Lennon talon pihamaalle tehdystä maadoituskaapeliojasta löytyi A- tai E-tyypin keihäänkärki sekä pari palaneen luun palaa ja savitiivistettä. Tarkastuksessa havaittiin myös tummaa maata sekä palaneita kiviä ja hiiltä. Huovarin alueella on historiallisen ajan asuinpaikka.
Sirkku Pihlmanin mukaan talon perunamaasta olisi 1970-luvun alussa löytynyt lisäksi mahdollinen hevosenkenkäsolki,mutta löytö on joutunut hukkaan. Talon nurkan alta on myös löytynyt eteläsuomalainen tasataltta (KM 26075), mahdollisesti sekundäärisellä paikalla. Vuonna 2001 löytyi kivikirves talosta n. 50 m pohjoisluoteeseen leveän pelto-ojan leikkauksesta (KM 32995:1). Pelto-ojan leikkauksessa havaittiin historiallisen ajan löytöjä, kvartsi-iskoksia sekä kulttuurikerrosta. Tästä löytöpaikasta lähes 100 metriä pohjoisluoteeseen löytyi niin ikään ojaleikkauksesta rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa (KM 32995:2-3, 6). Huovarin talon puutarhasta, n. 130 m Ali-Lennon talosta pohjoiseen, on kivikirveslöytö (KM 5390:5) ja Ali-Lennon talon maalta tasataltta (KM 5806). Muinaisjäännöksen luonteen ja rajautumisen selvittäminen edellyttää tarkempia koekaivauksia. |
| metsakeskus.979010020 |
636 |
Ali-Lento-Huovari |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
251671.91500000 |
6756568.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010020 |
Joukolan tilan (ent. Ali-Lento) päärakennus sijaitsee matalalla kalliopohjaisella kumpareella Yläneenjoen itäpuolella. Kumpare kuuluu Vainionperän keskiaikaisen kylätontin alueeseen ja sillä on sekä rautakautista että kivikautista asuinpaikka-aluetta. Alueella on lisäksi mahdollisesti rautakautinen kalmisto, sillä Ali-Lennon talon pihamaalle tehdystä maadoituskaapeliojasta löytyi A- tai E-tyypin keihäänkärki sekä pari palaneen luun palaa ja savitiivistettä. Tarkastuksessa havaittiin myös tummaa maata sekä palaneita kiviä ja hiiltä. Huovarin alueella on historiallisen ajan asuinpaikka.
Sirkku Pihlmanin mukaan talon perunamaasta olisi 1970-luvun alussa löytynyt lisäksi mahdollinen hevosenkenkäsolki,mutta löytö on joutunut hukkaan. Talon nurkan alta on myös löytynyt eteläsuomalainen tasataltta (KM 26075), mahdollisesti sekundäärisellä paikalla. Vuonna 2001 löytyi kivikirves talosta n. 50 m pohjoisluoteeseen leveän pelto-ojan leikkauksesta (KM 32995:1). Pelto-ojan leikkauksessa havaittiin historiallisen ajan löytöjä, kvartsi-iskoksia sekä kulttuurikerrosta. Tästä löytöpaikasta lähes 100 metriä pohjoisluoteeseen löytyi niin ikään ojaleikkauksesta rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa (KM 32995:2-3, 6). Huovarin talon puutarhasta, n. 130 m Ali-Lennon talosta pohjoiseen, on kivikirveslöytö (KM 5390:5) ja Ali-Lennon talon maalta tasataltta (KM 5806). Muinaisjäännöksen luonteen ja rajautumisen selvittäminen edellyttää tarkempia koekaivauksia. |
| metsakeskus.979010020 |
636 |
Ali-Lento-Huovari |
10002 |
12002 |
13000 |
11019 |
27011 |
251671.91500000 |
6756568.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010020 |
Joukolan tilan (ent. Ali-Lento) päärakennus sijaitsee matalalla kalliopohjaisella kumpareella Yläneenjoen itäpuolella. Kumpare kuuluu Vainionperän keskiaikaisen kylätontin alueeseen ja sillä on sekä rautakautista että kivikautista asuinpaikka-aluetta. Alueella on lisäksi mahdollisesti rautakautinen kalmisto, sillä Ali-Lennon talon pihamaalle tehdystä maadoituskaapeliojasta löytyi A- tai E-tyypin keihäänkärki sekä pari palaneen luun palaa ja savitiivistettä. Tarkastuksessa havaittiin myös tummaa maata sekä palaneita kiviä ja hiiltä. Huovarin alueella on historiallisen ajan asuinpaikka.
Sirkku Pihlmanin mukaan talon perunamaasta olisi 1970-luvun alussa löytynyt lisäksi mahdollinen hevosenkenkäsolki,mutta löytö on joutunut hukkaan. Talon nurkan alta on myös löytynyt eteläsuomalainen tasataltta (KM 26075), mahdollisesti sekundäärisellä paikalla. Vuonna 2001 löytyi kivikirves talosta n. 50 m pohjoisluoteeseen leveän pelto-ojan leikkauksesta (KM 32995:1). Pelto-ojan leikkauksessa havaittiin historiallisen ajan löytöjä, kvartsi-iskoksia sekä kulttuurikerrosta. Tästä löytöpaikasta lähes 100 metriä pohjoisluoteeseen löytyi niin ikään ojaleikkauksesta rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa (KM 32995:2-3, 6). Huovarin talon puutarhasta, n. 130 m Ali-Lennon talosta pohjoiseen, on kivikirveslöytö (KM 5390:5) ja Ali-Lennon talon maalta tasataltta (KM 5806). Muinaisjäännöksen luonteen ja rajautumisen selvittäminen edellyttää tarkempia koekaivauksia. |
| metsakeskus.979010020 |
636 |
Ali-Lento-Huovari |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
251671.91500000 |
6756568.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010020 |
Joukolan tilan (ent. Ali-Lento) päärakennus sijaitsee matalalla kalliopohjaisella kumpareella Yläneenjoen itäpuolella. Kumpare kuuluu Vainionperän keskiaikaisen kylätontin alueeseen ja sillä on sekä rautakautista että kivikautista asuinpaikka-aluetta. Alueella on lisäksi mahdollisesti rautakautinen kalmisto, sillä Ali-Lennon talon pihamaalle tehdystä maadoituskaapeliojasta löytyi A- tai E-tyypin keihäänkärki sekä pari palaneen luun palaa ja savitiivistettä. Tarkastuksessa havaittiin myös tummaa maata sekä palaneita kiviä ja hiiltä. Huovarin alueella on historiallisen ajan asuinpaikka.
Sirkku Pihlmanin mukaan talon perunamaasta olisi 1970-luvun alussa löytynyt lisäksi mahdollinen hevosenkenkäsolki,mutta löytö on joutunut hukkaan. Talon nurkan alta on myös löytynyt eteläsuomalainen tasataltta (KM 26075), mahdollisesti sekundäärisellä paikalla. Vuonna 2001 löytyi kivikirves talosta n. 50 m pohjoisluoteeseen leveän pelto-ojan leikkauksesta (KM 32995:1). Pelto-ojan leikkauksessa havaittiin historiallisen ajan löytöjä, kvartsi-iskoksia sekä kulttuurikerrosta. Tästä löytöpaikasta lähes 100 metriä pohjoisluoteeseen löytyi niin ikään ojaleikkauksesta rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa (KM 32995:2-3, 6). Huovarin talon puutarhasta, n. 130 m Ali-Lennon talosta pohjoiseen, on kivikirveslöytö (KM 5390:5) ja Ali-Lennon talon maalta tasataltta (KM 5806). Muinaisjäännöksen luonteen ja rajautumisen selvittäminen edellyttää tarkempia koekaivauksia. |
| metsakeskus.979010020 |
636 |
Ali-Lento-Huovari |
10002 |
12002 |
13000 |
11010 |
27000 |
251671.91500000 |
6756568.39900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.979010020 |
Joukolan tilan (ent. Ali-Lento) päärakennus sijaitsee matalalla kalliopohjaisella kumpareella Yläneenjoen itäpuolella. Kumpare kuuluu Vainionperän keskiaikaisen kylätontin alueeseen ja sillä on sekä rautakautista että kivikautista asuinpaikka-aluetta. Alueella on lisäksi mahdollisesti rautakautinen kalmisto, sillä Ali-Lennon talon pihamaalle tehdystä maadoituskaapeliojasta löytyi A- tai E-tyypin keihäänkärki sekä pari palaneen luun palaa ja savitiivistettä. Tarkastuksessa havaittiin myös tummaa maata sekä palaneita kiviä ja hiiltä. Huovarin alueella on historiallisen ajan asuinpaikka.
Sirkku Pihlmanin mukaan talon perunamaasta olisi 1970-luvun alussa löytynyt lisäksi mahdollinen hevosenkenkäsolki,mutta löytö on joutunut hukkaan. Talon nurkan alta on myös löytynyt eteläsuomalainen tasataltta (KM 26075), mahdollisesti sekundäärisellä paikalla. Vuonna 2001 löytyi kivikirves talosta n. 50 m pohjoisluoteeseen leveän pelto-ojan leikkauksesta (KM 32995:1). Pelto-ojan leikkauksessa havaittiin historiallisen ajan löytöjä, kvartsi-iskoksia sekä kulttuurikerrosta. Tästä löytöpaikasta lähes 100 metriä pohjoisluoteeseen löytyi niin ikään ojaleikkauksesta rautakaudelle ajoittuvaa keramiikkaa (KM 32995:2-3, 6). Huovarin talon puutarhasta, n. 130 m Ali-Lennon talosta pohjoiseen, on kivikirveslöytö (KM 5390:5) ja Ali-Lennon talon maalta tasataltta (KM 5806). Muinaisjäännöksen luonteen ja rajautumisen selvittäminen edellyttää tarkempia koekaivauksia. |
| metsakeskus.980010001 |
980 |
Haaparanta |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320987.00000000 |
6848132.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010001 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Pengonpohjan lahden pohjoisrannalla, Myllylahden perukassa, siihen laskevan puron itäpuolella, kesämökkialueella. Paikka on Kyrönlahti-Länsi-Teisko -tien eteläpuolella, vanhalla kasvimaalla, joka on aikaisemmin ollut peltona. Kohteesta on löydetty kvartsi-iskoksia ja isketty kvartsinkappale. Vuoden 2000 inventoinnissa todettiin alueella kasvavan heinää ja marjapensaita. Muinaisjäännöksen laajuudeksi on arvioitu 25 x 20 m löytöjen levinnän ja topografian perusteella. |
| metsakeskus.980010002 |
980 |
Jokelantörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319061.42600000 |
6847588.14400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Pengonpohjan lahden pohjoisrannalla, Mikkolan talon luoteispuolella. Paikka on Kyrönlahti-Länsi-Teisko -tien luoteispuolella lounaaseen viettävän hiekkarinteen yläosassa, viljelysmaalla. Kohteen pohjois- ja koillispuolella on kalloinen mäki. Paikalta on löydetty kvartsiesineitä ja -iskoksia. |
| metsakeskus.980010004 |
980 |
Kankaantörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320315.92600000 |
6845760.88600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010004 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Pengonpohjan lahden etelärannalla, Kyrönlahdesta Kuljulle vievän Parmaniementien pohjoispuolella olevalla viljelysmaalla, Tyrkön talon pohjois- ja koillispuolella.
Asuinpaikka on kolmena pesäkkeenä. Laajin, keskimmäinen löytöalue on pellolla Tyrkön talosta noin 350 m koilliseen rannalle vievän Salmentien molemmin puolin. Paikalta on kvartseja ja palanutta luuta.
Itäinen löytöalue sijaitsee Salmentien eteläpuolella olevalla metsäniemekkeellä ja sen lounaispuoleisella pellolla. Paikalla on havaittavissa vanhaa rantatörmää. Kohteesta on kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Läntinen löytöalue sijaitsee Salmentien luoteispuolella peltorinteellä ja -saarekkeessa, Tyrkön talosta noin 220 m pohjoiskoilliseen. Löytöinä paikalta on kvartsi-iskoksia, palanutta luuta ja kivilajiesineitä. Koekaivauksessa kohteessa on myös havaittu nokimaaläikkä ja punaokraläikkiä. Hiekanotto on tuhonnut muinaisjäännöstä. |
| metsakeskus.980010006 |
980 |
Kaskilahti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319171.41900000 |
6839774.28600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Kaskilahden etelärannalla, noin 50 m rannasta ja Kuruntieltä noin 200 m koilliseen entisellä viljelysmaalla. Paikka on nykyisin kesämökkialuetta.
Maasto viettää jyrkästi Kaskilahteen päin. Asuinpaikan pohjoisosa on tasaista ja matalaa. Maaperä on savea/hiesua. Kivikautiseen asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsikaapimet ja -iskokset sekä pii- ja liuskeiskokset on poimittu noin 130 x 50 m laajuiselta alueelta mökkitieltä lähtien luoteisen suuntaan lähelle peltoniemekkeen kärkeä. Vuoden 2000 inventoinnissa ei havaittu uusia löytöjä.
Vuoden 2023 valvonnassa kiinteän muinaisjäännöksen koillispuolelle kaivettiin koneellisesti tielinja ja pienehkö parkkialue. Valvonnan aikana ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. |
| metsakeskus.980010007 |
980 |
Jokipohja |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318478.71200000 |
6835591.95600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010007 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Vahantalahden rannalta ja Kuruntieltä 1,7 km länteen Vahantajokeen laskevan puron pohjoisrannalla viljelysmaalla. Paikka on muinaisen lahden luoteisrannalla.
Kohde on Jokipohjan talosta 80 m kaakkoon olevalla hiesu/savipellolla, vanhan peltotien itäpuolella. Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kvartsiesineitä ja -iskoksia on kerätty peltotieltä alkaen metsänreunaan asti. |
| metsakeskus.980010008 |
980 |
Pikkulampi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320185.02800000 |
6835913.83800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Vahantalahden luoteisperukassa olevan Pikkulahden pohjoisrannalla viljelysmaalla, Kuruntien itäpuolella. Paikka on pienen mäen järvenn viettävällä etelärinteellä. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsi-iskokset on poimittu noin 75 x 30 m laajuiselta alueelta rinteestä. |
| metsakeskus.980010010 |
980 |
Kuusela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320159.03900000 |
6835124.15500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010010 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Vahantalahden länsirannasta noin 80 m olevalla hiesu-savipellolla ja metsäniemekkeen reunalla Kuruntien länsipuolella. Paikka on muinaisen lahden pohjoisrannalla.
Peltoon on paikoin istutettu lehtipuuntaimia. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt on poimittu 50 x 50 m laajuiselta alueelta pellolta ja metsänreunasta. Vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä kaivettiin metsänreunaan koekuoppia, joissa todettiin säilynyttä kulttuurikerrosta. |
| metsakeskus.980010011 |
980 |
Simola Rantavainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318604.63400000 |
6841582.55100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010011 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Mutalanlahden luoteisrannalla, rannasta noin 50 - 60 m:n päässä ja Simolan talosta 60 m koilliseen pellolla Kuruntien koillispuolella.
Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsiesineet ja -iskokset on poimittu savipeltorinteeltä, pohjoi-etelä-suuntaisen peltotien itäpuolelta 100 x 15 - 20 m:n laajuiselta alueelta. |
| metsakeskus.980010013 |
980 |
Marttilanperä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322925.92400000 |
6835217.13100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010013 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Lempiäniemen kaakkoisrannalla, Runsaan talosta noin 600 m itäkoilliseen pellon kaakkoiskulmassa eteläkaakkoon viettävällä savi/hiesupellolla. Rantavyöhykkeeellä on kesämökkejä. Asuinpaikka rajoittuu idässä Hannanhaantiehen, etelässä kohteen rajana on pellonreuna. Asuinpaikkaan liittyvät löydökset, kvartsi-ja kivilaji-iskokset sekä kvartsiesineet on löydetty 60 x 25 m:n laajuiselta alueelta.
Vuoden 2018 viemärilinjan konekaivuun valvonnanyhteydessä ei havaittu merkkejä kiinteistä rakenteista. |
| metsakeskus.980010016 |
980 |
Petäjäniementörmä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321105.66000000 |
6834389.45600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010016 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Vahantalahteen laskevan ojan pohjoisrannalla, järvenrannasta 50 m loivalla. Paikka on pellon lounaisrinteellä Lahtelan talosta noin 500 m lounaaseen. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsi-iskokset on poimittu noin 50 x 30 m:n laajuiselta alueelta. Länsirajana on pellonreuna ja itärajana tie. |
| metsakeskus.980010019 |
980 |
Ollila Kotivainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
320406.97200000 |
6828996.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Keijärven itärannalla, pienen lahden pohjukassa, peltotien ja Eerolaan vievän tien välisellä pellon etelälounaisrinteellä, Ollilan talosta 350 m länsiluoteeseen. Paikka on talosta rantaan vievän peltotien pohjoispuolella. Maaperä on hietaa. Asuinpaikan laajuus on 90 x 30 m. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia, liusketaltan katkelma sekä keramiikan pala, joka saattaa olla nuorempi (rautakautinen). Jostakin Ollilan talon pellosta on löydetty myös poikkikirves. |
| metsakeskus.980010019 |
980 |
Ollila Kotivainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
320406.97200000 |
6828996.61600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010019 |
Asuinpaikka sijaitsee Keijärven itärannalla, pienen lahden pohjukassa, peltotien ja Eerolaan vievän tien välisellä pellon etelälounaisrinteellä, Ollilan talosta 350 m länsiluoteeseen. Paikka on talosta rantaan vievän peltotien pohjoispuolella. Maaperä on hietaa. Asuinpaikan laajuus on 90 x 30 m. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia, liusketaltan katkelma sekä keramiikan pala, joka saattaa olla nuorempi (rautakautinen). Jostakin Ollilan talon pellosta on löydetty myös poikkikirves. |
| metsakeskus.980010021 |
980 |
Törmävainio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
321104.66800000 |
6834139.55900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010021 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Vahantalahteen laskevan ojan itärannalla, Kuruntiestä 0,7 km itään. Paikka on terassilla, muinaisen lahden itärannalla vanhalla pellolla, nykyisestä rantaviivasta noin 80 m kaakkoon. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt on poimittu melko jyrkän rinteen läpi pituussuunnassa kulkevan tien itäpuolelta metsitetyllä pellolla, jossa maasto viettää loivasti länteen. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja 2 tasatalttaa. |
| metsakeskus.980010022 |
980 |
Lamminpelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
320360.96000000 |
6835604.96300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010022 |
Kohde sijaitsee Näsijärven Vahantalahden luoteispohjukan koillisrannalla, Kuruntiestä Lempiäniemeen vievästä tiestä 200 m lounaaseen. Paikka on rannasta noin 30 m päässä lounaaseen viettävällä rinteellä ja peltoalueella. Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsiesineet ja -iskokset ovat noin 30 x 30 m laajuiselta alueelta. Maaperä paikalla on hiesu/savea.
Asuinpaikasta noin 100 m kaakkoon on järven rannalla historiallisen ajan talon jäännöksiä. |
| metsakeskus.980010023 |
980 |
Vyhtyläisenniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322671.03200000 |
6834678.34300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010023 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Laakonselän koillisrannalla, Vyhtyläisenniemen keskiosassa vanhalla viljelysmaalla, joka on suurimmaksi osaksi metsitetty.
Asuinpaikan koko on 120 x 50 m. Sen eteläpuolella on jyrkkä rinne. Paikka on aikoinaan sijainnut niemen eteläkärjessä, kapean salmen rannalla. Nykyään alue on omakotitalon ja huvilan pihapiirissä. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palaneita luita. |
| metsakeskus.980010024 |
980 |
Mikkola |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27018 |
319296.41600000 |
6828586.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010024 |
Kalmisto sijaitsee Ylöjärven keskustassa, Tampere-Vaasa tiestä noin 50 m kaakkoon ja Keijärven rannasta 170 m lounaaseen, Mikkolantien varrella puutarhassa ja tiealueella. Kalmistosta ei ole maanpäällisiä merkkejä näkyvissä, ja siellä on ruumis- ja polttohautauksia. Ne ajoittuvat viikinki- ja ristiretkiaikaan. Kalmisto on suurimmaksi osaksi tutkittu, mutta muinaisjäännöstä on mahdollisesti vielä jäljellä Mikkolan talon pihapiirissä ja lähiympäristössä Vaasantien ja Mikkolantien välisellä alueella. |
| metsakeskus.980010024 |
980 |
Mikkola |
10002 |
12002 |
13032 |
11033 |
27019 |
319296.41600000 |
6828586.78200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010024 |
Kalmisto sijaitsee Ylöjärven keskustassa, Tampere-Vaasa tiestä noin 50 m kaakkoon ja Keijärven rannasta 170 m lounaaseen, Mikkolantien varrella puutarhassa ja tiealueella. Kalmistosta ei ole maanpäällisiä merkkejä näkyvissä, ja siellä on ruumis- ja polttohautauksia. Ne ajoittuvat viikinki- ja ristiretkiaikaan. Kalmisto on suurimmaksi osaksi tutkittu, mutta muinaisjäännöstä on mahdollisesti vielä jäljellä Mikkolan talon pihapiirissä ja lähiympäristössä Vaasantien ja Mikkolantien välisellä alueella. |
| metsakeskus.980010025 |
980 |
Pirunvuori |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
323172.82300000 |
6836446.63900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010025 |
Röykkiöt sijaitsevat Näsijärven Perttulanlahden luoteisperukasta noin 350 m luoteeseen ja Perttulan talosta noin 400 m pohjoiseen, jyrkkärinteisen Pirunvuoren länsijuurella. Röykkiöt ovat loivalla lounaisrinteellä metsäpolun molemmin puolin. Paikalla on erikokoisia ja -muotoisia kiviröykkiöitä. Osa röykkiöistä on mahdollisesti viljelysröykkiöitä ja yksi saattaa olla soranoton yhteydessä syntynyt kiveys. Röykkiöiden ajoitus on epävarma.
Inventointi 2009: isojakokartat eivät anna mitään viitettä jäänteiden funktiosta – röykkiöt sijaitsevat kahden kylän rajalla. |
| metsakeskus.980010026 |
980 |
Intti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319033.43900000 |
6847178.30500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010026 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Pengonpohjan lahden luoteisrannalla, kaakkoon pistävässä niemessä. Paikka on Kyrönlahti-Länsi-Teisko-tiestä ja Intin talosta noin 300 m kaakkoon. Asuinpaikan eteläpuolella on itä-länsi-suuntainen mökkitie ja koillispuolella on sekametsää kasvava mäki. Kohde on savi/hiesupellolla. Paikan laajuus on 150 x 70 m. Löydöt kohteesta ovat tasataltta, kvartsikaapimia ja -iskoksia. |
| metsakeskus.980010027 |
980 |
Hempura |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
318475.66700000 |
6846373.63200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010027 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Pengonpohjan Kyrönlahden itärannalla hiesupellolla, kaakkoon viettävällä rinteellä, Hempuran talosta 300 m länsilounaaseen. Paikka on aikoinaan sijainnut pienen lahden pohjoisrannalla. Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kvartsi-iskoksia tuli 70 x 60 m:n laajuiselta alueelta vesijätömaan ja hiesumaan rajalta etelässä ja kaakossa. |
| metsakeskus.980010028 |
980 |
Haapasaari |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
320830.72600000 |
6845793.87200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010028 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Pengonpohjan etelärannan vieressä olevan Haapasaaren etelärannalla, Väinölän talosta 50 m kaakkoon sekametsää kasvavalla rantaterassilla.
Kohteen laajuus on 50 x 20 m. Maasto paikalla on tasaista hiekkamaata. Alueella on vanhojen pelto-ojien jälkiä ja muutamia mahdollisia viljelysröykkiöitä. Asuinpaikan etelä- ja itärajana on terassinreuna, itäpuolella on vanha lato. Löydöt paikalta ovat saviastianpaloja, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.980010029 |
980 |
Anttila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322692.99200000 |
6842325.27000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010029 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Taivalpohjan Anttilanlahteen laskevan puron koillispuolella hiesupellolla suonotkoon viettävällä rinteellä. Paikka on rantaa pitkin kulkevan Ansaniementien länsipuolella, Anttilan talosta 230 m lounaaseen. Asuinpaikkaan liittyviä löytöjä, kvartsiesineitä ja -iskoksia on pellon alareunan ja 103 m korkeuskäyrän väliseltä alueelta. Asuinpaikan pohjoisosan laajuus on 250 m x 60 m ja kaakkoisosan 150 m x noin 50 m. |
| metsakeskus.980010030 |
980 |
Pohjankylä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319494.28300000 |
6841341.65600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010030 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Mutalanlahden rannalla, luoteis-kaakkois-suuntaisen harjanteen loivalla lounaisrinteellä olevalla hiesupellolla, Vesan ja Pietilän taloista ja kylätiestä noin 500 m etelään.
Löytörikkain, läntinen alue, josta on kvartsi-iskoksia, piitä ja palanutta luuta on laajuudeltaan 180 x 50 m. Sen lounais-luoteis-puolella kulkee mökkitie. Alueen itäreunasta noin noin 50 m itäkaakkoon olevalta pellolta on kvartsi-iskos ja -ydin. Ensin mainitulta alueelta 100 m itään pellon lounaisreunalta on kaksi kvartsi-iskosta. |
| metsakeskus.980010031 |
980 |
Kotikallio |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
316705.42500000 |
6836444.61100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010031 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Vahantalahden ja Hämeenkyrön Lavajärven välisellä ojannotkoon viettävällä etelä- ja eteläkaakkoisrinteellä, hiesupellolla. Paikka on Viljakkalan tiestä ja Tampere-Parkano -radasta 0,8 km koilliseen.
Asuinpaikkaan liittyvät löydöt, kvartsi-iskokset ja -kappaleet, ovat noin 70 x 50 m laajalta alueelta peltokielekkeen itäpuolelta, lännessä aina talolta asti. |
| metsakeskus.980010032 |
980 |
Veittijärvi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
319535.30300000 |
6832460.22300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010032 |
Asuinpaikka sijaitsee Veittijärven pohjoisrannalla, rantaa pitkin kulkevasta tiestä noin 15-20 m luoteeseen ja Veittolan talosta 140 m kaakkoon hiesupellolla, metsän laidassa loivalla kaakkoisrinteellä.
Asuinpaikkaan liityvät löydöt, kvartsikaavin ja -iskoksia tulivat peltosaarekkeen ja pellon koillisreunan väliseltä alueelta. Aikaisemmin paikalta on liuskekeihäänkärki. Asuinpaikan laajuus on noin 40 x 20 m. |
| metsakeskus.980010033 |
980 |
Otavanniemi |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324143.42800000 |
6836862.47200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010033 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärveen pistävän Otavanniemen etelärannalla, Otavannokanpolusta 50 m kaakkoon sekametsää kasvavalla rantaterassilla. Maaperä on hiekkaa. Terassin päälle on kaivettu mahdollisesti vesijohto. Suurin osa muinaisjäännöksestä on tässä yhteydessä tuhoutunut. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. Kohteen laajuus on 40 x 20 m. |
| metsakeskus.980010034 |
980 |
Runsas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
322124.25200000 |
6834983.21800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010034 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Laakonselän pohjoisrannalla, Lempiäniemen eteläpuolella talosta noin 200 m lounaaseen hiesupellolla, rantaterassilla.
Asuinpaikan länsipuolella rantavyöhykkeellä on kesämökkitontteja.
Löydöt paikalta ovat kvartsiesine ja -iskoksia. Kohteen laajuus on 120 x 40 m. |
| metsakeskus.980010035 |
980 |
Harvassalo |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
327444.11900000 |
6834638.38100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010035 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven Harvassalon saaren koillisosassa, loivalla etelärinteellä ja tasaisella maalla.
Alueella on mäntymetsää. Kohteen alaraja on terassinreuna. Paikan läpi kulkee polku. Asuinpaikan laajuus on 50 x 50 m. Löydöt paikalta ovat keramiikkaa, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta.
Saaren itäkärjessä, asuinpaikasta noin 80 m itään on navigointimerkki, joka on samalla Ylöjärven kunnan ja Tampereen kaupungin välinen rajamerkki. |
| metsakeskus.980010036 |
980 |
Teerimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
324322.37100000 |
6833590.78900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010036 |
Asuinpaikka sijaitsee Näsijärven länsirannan rantaterassilla, kesämökin pihapiirissä ja vanhalla kasvimaalla, Sovelontiestä noin 15 m. Kohteen laajuus on 45 x 25 m. Sen etelä- ja kaakkoisrajana on jyrkkä rantarinne. Osa muinaisjäännöksestä on jäänyt talon alle. Kohteen itäpuolella on rantasauna. Löydöt paikalta ovat kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Asuinpaikan vieressä on historiallisen ajan viljelysröykkiö ja kiviaita. |
| metsakeskus.980010038 |
980 |
Tanikarinjärvi |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
316640.40300000 |
6846307.64500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010038 |
Kiviröykkiö sijaitsee Näsijärveen laskevasta pienestä Tanikarinjärvestä 110 m itään metsässä, korkealla paikalla.
Röykkiö on soikeahko, kooltaan 4,5 x 3,4 x 0,4 m. Röykkiön keskellä on maakivi. Osa kivistä on siiretty alkuperäisiltä paikoiltaan. Röykkiö on sammaleen peitossa. |
| metsakeskus.980010039 |
980 |
Vasama |
10002 |
12004 |
13054 |
11002 |
27000 |
324279.41500000 |
6828967.64800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.980010039 |
Kiviröykkiö sijaitsee Näsijärven rannasta noin 360 m eteläkaakkoon omakotitalon Hiekkalantie 44 pihapiirissä, kalliolla. Röykkiö on osittain tuhoutunut. Sen koko on 3,7 x 3,3 x 0,5 m. Röykkiö on sammaloitunut. Sen keskellä on kuopanne. Kuopan ympärillä olevat isot kivet moudostavat kehän, jonka halkaisija on 2 metriä. Röykkiöön tehtiin vuoden 2000 inventoinnin yhteydessä koekuoppa. Mitään löytöjä ei saatu. |
| metsakeskus.981000001 |
981 |
Ypäjänkylä (Ypasby) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
294472.74200000 |
6753614.79400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981000001 |
Ypäjänkylän vanha kylätontti on sijainnut Loimijokeen pohjoisesta laskevan Ypäjoen länsirannalla, nykyisen Ypäjän kunnan pohjoisosassa. Vuoden 1540 maakirjaan on Loimaan hallintopitäjään kuuluneeseen Ypäjänkylään merkitty kahdeksan taloa. Suhteellisen suuri taloluku jo ensimmäisissä maakirjoissa antaa aihetta olettaa, että kylä on syntynyt viimeistään 1400-luvulla. (Huuhtanen 1978:17; Laakso 1986:55–56.)
Ypäjänkylän vanhalla kylätontilla on edelleen kylän vanhan kantatalon seuraajan, Lylyn talon rakennuksia sekä Ypäjänkylän koulu ja urheilukenttä. Osaksi tontti on peltoa. Piha- ja peltoalueilla on saattanut pienialaisesti säilyä vanhemman asutuskerroksen jäännöksiä. Loimaalle johtavan tien pohjoispuoliselta pellolta on löytynyt hioinliippa sekä liitupiipun ja tiilen paloja. |
| metsakeskus.981000002 |
981 |
Levonkosken myllynpaikka |
10007 |
12016 |
13180 |
11006 |
27000 |
296729.84600000 |
6750287.14100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981000002 |
Vesimyllyn paikka sijaitsee Äijälamminojan Levonkoskella, Kivimäen tilan päärakennuksesta 650 m koilliseen. Paikalla ei enää ollut havaittavia rakenteita jäljellä. Myllynpaikka on merkitty Kuninkaankartastoon. |
| metsakeskus.981000003 |
981 |
Manninen Jaakkola 2 |
10001 |
12009 |
13094 |
11006 |
27000 |
295168.48200000 |
6748315.92400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981000003 |
Kaksi halkaisijaltaan noin 7 - 8 metrin kuoppaa sijaitsee golf-kentällä olevalla metsäisellä niemekkeellä, golf-kentän ravintolarakennuksesta 450 m luoteeseen. Perimätiedon mukaan kuopat ovat susikuoppia. |
| metsakeskus.981000004 |
981 |
Manninen Pirttiniemennokka |
10002 |
12004 |
13051 |
11006 |
27007 |
290626.33100000 |
6743778.72700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981000004 |
Ypäjän Öksyssuolla, Pirttiniemen kärjessä on kolmen maakunnan (Häme, Varsinais-Suomi ja Satakunta) ja viiden kunnan (Ypäjä, Somero, Koski, Mellilä ja Loimaa) rajakivi. Kivi on merkitty Ruotsin Valtionarkiston kokoelmissa olevaan Olof Bergsonin piirtämään karttaan vuodelta 1774 (Huuhtanen 1978:19). |
| metsakeskus.981000005 |
981 |
Manninen Rähmänkangas N |
10002 |
12016 |
13170 |
11002 |
27000 |
301551.94800000 |
6743198.01000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981000005 |
Rähmänkankaalla valtatien 10 pohjoispuolella, noin 600 m Ypäjän risteyksestä itäkoilliseen, on kuoppia kahdessa ryhmässä hiekkaharjulla. Kohteessa on yhteensä kuusi kuoppaa, jotka ulkoisesti muistuttavat pyyntikuopia, mutta saattavat olla jotain muutakin. Harjulla on myös selvästi nuoria hiekanotto- ym. kuoppia. |
| metsakeskus.981010001 |
981 |
Etu-Jokela |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293850.03700000 |
6743340.91800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010001 |
Hiekkakuoppa metsäisellä etelärinteellä Kuusijoen rannalla, Ypäjältä Koskelle johtavalta tieltä n. 500 m luoteeseen. Asuinpaikan tarkka laajuus ei ole tiedossa, mutta paikalta on löydetty liuskekeihäänkärki ja kvartsi-iskos. Ancylus-järven ranta-asuinpaikka. Varsinais-Suomen skl:n SU-kohde 640. |
| metsakeskus.981010002 |
981 |
Heikkilänniemi 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
296123.09100000 |
6750144.19200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010002 |
Etelään suuntautuva peltoniemeke Äijälamminojan (Letkunoja) pohjoispuolella, Kivimäen tilan päärakennuksesta 400 m luoteeseen. Paikka on savipeltoa. Löytöinä paikalta on alkeellinen kirves ja kvartsia. |
| metsakeskus.981010003 |
981 |
Kurkku-Haveri |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
296005.15700000 |
6746906.49200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010003 |
Laaja-alainen asuinpaikka Loimijoen savisella etelärannan pellolla, Mannisen kylätontin ympärillä. Paikalta on löytynyt kvartsia. |
| metsakeskus.981010004 |
981 |
Kalliomäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
298635.11100000 |
6744212.59000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010004 |
Paikka on pohjoiskoilliseen, Loimijoen Suo-ojaan laskeva savinen peltorinne, Kalliomäen tilan päärakennuksesta 100 - 200 m itään oleva loiva törmä. Paikalta on löydetty kvartsia ja palanutta luuta. |
| metsakeskus.981010005 |
981 |
Peräniittu 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295725.26000000 |
6747579.22400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010005 |
Laaja-alainen asuinpaikka Loimijoen pohjoisrannalla golf-kentän ja pappilan välisellä alueella, Peräniitun talon rantapelloilla. Löytöinä hioin, kvartsia ja hiotun kivilajiesineen katkelma. |
| metsakeskus.981010006 |
981 |
Kurkku 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
295549.33900000 |
6747237.36200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010006 |
Savinen peltotörmä Loimijoen etelärannalla, Kurkun tilan päärakennuksesta 300 m pohjoisluoteeseen. Löytöinä kvartsia. |
| metsakeskus.981010007 |
981 |
Vanha-Laurila 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293966.94600000 |
6753115.98800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010007 |
Asuinpaikka hiekkaisella / hiesuisella peltotörmällä Ypäjokeen laskevan Korvenojan etelärannalla, Kallerinmäensyrjä-nimisellä pellolla, Vanha-Laurilan tilan luoteispuolella. Löytöinä reikäkivi, hioimia ja kvartsia. Ancylus-järven ranta-asuinpaikka. |
| metsakeskus.981010008 |
981 |
Viloila |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
299033.94000000 |
6745936.89400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010008 |
Paikka on Loimijoen pohjoisrannan savipeltoa Viloilan vanhan kylätontin (981010014) ala/eteläpuolella. Alueelta löytyi kvartseja vuoden 2001 inventoinnissa parinsadan metrin matkalta kynnetyltä ja kylvetyltä pellolta. Pellon itäpuolella oleva pelto oli tarkastushetkellä kyntämätön- todennäköisesti asuinpaikka jatkuu myös tämän pellon puolelle. |
| metsakeskus.981010009 |
981 |
Vellinginmäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
293891.01100000 |
6744900.28900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010009 |
Vellinginmäen luoteispäässä sjaitseva pieni peltoalue, jolta asuinpaikkalöytöjä, Jaakolan tilan päärakennuksesta 600 m luoteeseen. Löytöinä kvartsia. |
| metsakeskus.981010010 |
981 |
Myllykulma 1 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294105.92100000 |
6746091.81400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010010 |
Asuinpaikkalöytöjä savipellolla Kuusjoen itärannalla, kosken yläpuolella, Peltomäen tilalta 60-120 m luoteeseen. Löytöinä kvartsia. |
| metsakeskus.981010011 |
981 |
Myllykulma 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
294112.91600000 |
6746471.65800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010011 |
Asuinpaikkalöytöjä jyrkän törmän päällä Kuusjoen rannan savipellolla, Mäki-Uotilan tilalta 120-160 m etelälounaaseen, lähes maantien varressa. Löytöinä kvartsia. |
| metsakeskus.981010012 |
981 |
Perttula (Bertula) NE |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
296931.78600000 |
6746967.47600000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010012 |
Perttulan kylän vanha tonttimaa on sijainnut Perttulan kappelin länsipuolella Loimijoen pohjoisrannalla, Mannisten kylää vastapäätä. Kylän nimi viittaa kylässä olleeseen kappelikirkkoon, joka oli pyhitetty Pyhälle Perttilille, Sankt Bertilille eli Bartolomeukselle. Bartolomeus-pyhimyksen nimen kansanomainen muoto on Perttu. Vuoden 1539 maakirjaan on Perttulasta merkitty neljä isäntää. Vuonna 1703 kylässä oli jo kahdeksan taloa. (Alanen 2004:24–25.)
Varhaisin maininta Perttulan kylän nimestä on v. 1506, jolloin oleff nielisson bertula on ollut lautamiehenä. Todennäköisimmin kylän nimi on syntynyt viimeistään 1400-luvulla, mutta koska kylässä on ollut asutusta jo ennen kirkon rakentamista, on kylällä mahdollisesti aikaisemmin ollut jokin toinen nimi. On myös mahdollista, että Perttula ja Loimijoen etelärannalla sijainnut Mannisten kylä ovat alkujaan kuuluneet samaan kylään, joka on viimeistään 1400-luvun alussa jakaantunut kahdeksi osakyläksi, jotka on nimetty tuolloisten isäntien tai keskeisimpien talojen mukaan. (Alanen 2004:25.)
Perttulan kylä on ollut ainakin osittain autiona 1900-luvulla ennen uuden omakotitaloalueen rakentamista paikalle 1990-luvulla. Näkyvissä on ollut vanhan kylän jäännöksiä mm. kivijalkoja ja uuninraunioita. Uudisrakentaminen on tuhonnut suuren osan kylätontista, mutta talojen ja piha-alueiden välissä on vielä toistaiseksi rakentamattomia alueita, joilla on mitä suurimmalla todennäköisyydellä säilynyt myös vanhaan kylään liittyviä kerroksia ja rakenteita. Vuoden 2009 koekaivaus liittyi Ypäjän Pappilanmäki-Rauhalan asemakaava-alueen muutokseen, eikä paikalta löytynyt mitään varmasti keskiaikaan ajoittuvia löytöjä tai rakenteita.
Ks. myös Perttula (Bertula) SW. |
| metsakeskus.981010013 |
981 |
Manninen (Mannis) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
296161.09000000 |
6746808.52900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010013 |
Mannisten kylän vanha tonttimaa on sijainnut Loimijoen etelärannalla, peltojen ympäröimällä kumpareella Perttulan kylää vastapäätä. On mahdollista, että Manninen ja Loimijoen pohjoisrannalla sijainnut Perttulan kylä ovat alkujaan kuuluneet samaan kylään, joka on viimeistään 1400-luvun alussa jakaantunut kahdeksi osakyläksi, jotka on nimetty tuolloisten isäntien tai keskeisimpien talojen mukaan. (Alanen 2004:25.)
Mannisten kylän asukkaista on ensimmäinen maininta vasta Hämeen ensimmäisessä maakirjassa v. 1539, jolloin kylässä oli jo seitsemän taloa. Vuodelta 1489 on säilynyt rajatuomio, jossa määritellään Perttulan kylän takamaiden länsiraja ja luetellaan Loimijoen Mannisten kylän vastaiset rajamerkit (Alanen 2004:24). 1560-luvulla on kylässä veroluetteloiden perusteella ollut kahdeksan verotilaa ja kahdeksan veronmaksusta vapautettua tilaa (Huuhtanen 1978:17). Kyseessä on ollut siis huomattavan iso kylä.
Mannisten kylä siirtyi isojaon myötä lännemmäksi kohti Kuusjokea, ja vanha kylätontti autioitui 1800-luvun alussa. Kylänpaikalla on näkyvissä lukuisia kivirakenteita: uuninraunioita ja kivijalkoja sekä erilaisia kuopanteita. Keskelle kylätonttia on rakennettu v. 2001 kolme lomamökkiä ja tekolampi. Rakennustöissä oli rakennuttajan mukaan törmätty vanhoihin hirsiin (Pesonen 2001). Kylätontin kaakkoispuolella, metsäisessä rinteessä on niin ikään rakennusten jäännöksiä sekä puutarhakasvillisuutta. Kyseiselle alueelle, kylän kaakkoispuolelle on Kuninkaan kartastoon merkitty torppa.
Mannisen kylätontista n. 400 m lounaaseen, Haverin talon kupeessa olevassa kalliossa on perimätiedon mukaan Kuutiokuoppa –niminen syvennys, koska paikalta on joskus louhittu kiveä (NA Ypäjä, Hanna Romppanen 1980.) Kylätontin edustalla on myös kivikautinen asuinpaikka.
Vuonna 2014 talletettiin kokoelmiin rautakautinen koristehela KM 40170 kylänpaikan eteläpuolisesta pellosta. |
| metsakeskus.981010014 |
981 |
Vilola/Vilo (Viloij/Viloila) |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
299110.90800000 |
6746002.87300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981010014 |
Vilolan eli Vilon vanha kylätontti on sijainnut Loimijoen pohjoispuolella noin 600 m Kartanonkylän vanhasta kylätontista kaakkoon, peltojen ympäröimällä kumpareella, nykyisen Ypäjän Hevosopiston mailla.
Varhaisin maininta Vilolasta on vuoden 1547 sakkoluettelossa, jossa on mainittu Simon Tomason Viloila. Sama henkilö esiintyy jo vuoden 1539 maakirjassa Kartanon kylän isäntänä, joten Vilo on saattanut alkujaan olla yksi Kartanon kylän taloista, joka on siirretty uuteen paikkaan. Vilon kylässä oli 1540-luvulla vain yksi talo, joka 1550-luvulla jakaantui kahdeksi. Vuoden 1600 varallisuusluettelon mukaan kylässä oli ainakin yksi talo, jonka karjavarallisuus oli huomattavan suuri – 20 lehmää. Myöhemmin kylän asutus alkoi taantua, ja v. 1710 kartoituksessa Vilola ja Somiska on katsottu yhdeksi kyläksi, joka on myöhemmin liitetty naapurikylien Kartanon ja Varsanojan maihin. (Alanen 2004:37.)
Vilolan vanha kylätontti on nykyisin kokonaisuudessaan aidattuna hevoslaitumena, jonka halkaisee Ypäjän kirkonkylää kohden vievä hiekkatie. Laidunalueella on näkyvissä useita kivirakenteita. Mitä ilmeisimmin paikalla on säilynyt jäännöksiä ja rakenteita vanhasta Vilolan kylästä. Alueen nykyinen maankäyttö hevosten laidunalueena on sopusoinnussa muinaisjäännöksen suojelun ja hoidon kanssa.
Vuonna 2014 löytyi metallinilmaisimella hopeasormus KM 40330 kylätontin luoteispuoliselta laitumelta. |
| metsakeskus.981040016 |
981 |
Varsanoja (Warsanoia) Hokka |
10002 |
12001 |
13007 |
11006 |
27000 |
300570.31800000 |
6746707.59800000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981040016 |
Vuoden 1710 kartan perusteella Varsanojan kylä on sijainnut kahdella tontilla, Loimijokeen pohjoisesta laskevan pienen Varsanojan länsi- ja itärannalla, Kartanon ja Vilolan kylistä n. 1,5 km koilliseen. Varhaisin maininta kylän nimestä on v. 1506, jolloin mattis person warsanoia tuomittiin miestaposta. Vuoden 1539 maakirjaan Varsanojalta on merkitty viisi isäntää, ja 1700-luvun alussa kylässä oli kuusi taloa. (Alanen 2004:38.)
Varsanojan kylän vanhoista kantataloista on jäljellä ainoastaan Hokka, joka tosin on siirtynyt n. 200 m vanhalta kylätontilta koilliseen, Sikomäen kupeeseen. Kylätontilla sijaitsevat nykyisin Peltoniemen, Aholan, Ala-Kartanon ja Tammiston talot ulkorakennuksineen; osin tontti on peltona. Talojen välissä ja pihoilla on rakentamattomia alueita, joilla on saattanut säilyä aikaisempien asutuskerrosten jäännöksiä.
Historiallisen kartta-aineiston perusteella rajatun Varsanojan kylän pohjoisemmalta tontilta on löytynyt aikaisemmissa tutkimuksissa hioinliippa ym. historiallisen ajan löytöjä (Pesonen 2001) Paikalla vuoden 2006 inventoinnin yhteydessä suoritetussa pintapoiminnassa havaittiin yksi pala vihreää pullolasia.
Ks. myö Varsanoja (Warsanoia) W 1000 00 6433. |
| metsakeskus.981500001 |
981 |
Perttulan vanhan kirkon paikka |
10002 |
12003 |
13037 |
11006 |
27007 |
297571.52500000 |
6746632.60700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.981500001 |
Ypäjän nykyisen kirkon eteläpuolella, Loimijokeen viettävällä loivalla rinteellä on ollut puusta rakennettu pitkäkirkko vuosina 1798–1901. Kirkon molemmilla sivuilla, toisiaan vastapäätä sijaitsivat matalammat kylkiäiset. Kirkon pituus oli noin 23,7 m ja leveys noin 23 m. Noin 5 m päässä kirkon koillispuolella sijaitsi vuonna 1770 rakennettu puinen kellotapuli.
Kirkkoa korjattiin 1800-luvun lopulla, mutta se todettiin hengenvaaralliseksi, ja 1894 päätettiin vanha kirkko purkaa ja rakentaa uusi kirkko uudelle paikalle. Kirkon paikka vaihdettiin vanhan kirkon alla olleen lähteen vuoksi, joka oli aiheuttanut ongelmia jo pitkään. 1700-luvun lopulla täytyi sakariston kulmalta kaivaa oja, jotta kirkon alla oleviin hautoihin tulviva vesi saatiin johdettua pois. (Hirsjärvi 1926:1–17.)
Ypäjän Perttulassa on ollut kappeli ilmeisesti jo keskiajalla, sillä vuonna 1753 kirkkoherran katsauksessa mainitaan Perttulassa olevan käytössä jo kolmas kappeli, joka oli tuolloin 115-vuotias. Ensimmäisen kirkon kerrottiin palaneen ja toisen lahonneen.
Ensimmäiset maininnat Perttulan kappeliseurakunnasta ovat 1500-luvun kirkollisissa asiakirjoissa, joista käy myös ilmi, että Perttulassa oli kirkko. (Alanen 2004:11; Anttila 1991:28–29; Hirsjärvi 1926:1; Huuhtanen 1978:24; Rapola 1908:308.) Vuonna 1798 rakennetun kirkon edeltäjät ovat mahdollisesti sijainneet samalla paikalla.
Vanhan kirkon paikkaa ympäröi hautausmaa sen etelä- ja itäpuolella. Kirkon pohjapiirustus on merkitty matalin pensasaidoin, ja alttaritaulun paikalla on muistokivi. Seurakunnan suntion Maurits Hietamäen mukaan kirkon paikan välittömässä läheisyydessä olevia hautoja kaivettaessa on löydetty kivistä seinälinjaa/perustuksia sekä esineettömiä hautauksia. Paikalla on ilmeisesti säilynyt kirkon lattian alla olleita hautauksia sekä vuonna 1798 rakennettua kirkkoa edeltäneiden kirkkorakennusten jäännöksiä. |
| metsakeskus.988010001 |
790 |
Isonojan pelto |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27011 |
273986.73100000 |
6803910.48300000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010001 |
Asuinpaikka sijaitsee 400 m Kokemäenjoesta kaakkoon ja vanhasta Kiikka-Keikyä -tiestä 100 m kaakkoon, länteen laskevalla peltorinteellä, joka on istutettu metsälle, koivulle. Paikalta on runsaasti kiviesineitä mm. kaksi liuskekirvestä, talttoja, kvartisesineitä ja -iskoksia.
Kohteessa suoritetun koekaivauksen perusteella asuinpaikka sijoittuisi pellon pohjoispuolen kaakkoisosaan. Kulttuurikerrosta, joka oli paksuudeltaan 2-10 cm todettiin paikoin kyntökerroksen alla. Paikalta ei ole löydetty keramiikkaa. Suomusjärven kulttuurin esinemuotoihin voitaisiin lukea yksi alkeellinen kives. |
| metsakeskus.988010002 |
790 |
Rukkonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
276139.85300000 |
6806413.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoen etelärannalla, matalalla hiekkaharjulla, joka on hiekkakuoppa- ja peltoaluetta. Paikka on muinaisen saaren eteläranta.
Löydöt paikalta ovat kvartsia, saviastian reunapala, palanutta luuta ja palanutta savea sekä mahdollisesti myös tasataltta. |
| metsakeskus.988010002 |
790 |
Rukkonkangas |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
276139.85300000 |
6806413.49000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010002 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoen etelärannalla, matalalla hiekkaharjulla, joka on hiekkakuoppa- ja peltoaluetta. Paikka on muinaisen saaren eteläranta.
Löydöt paikalta ovat kvartsia, saviastian reunapala, palanutta luuta ja palanutta savea sekä mahdollisesti myös tasataltta. |
| metsakeskus.988010003 |
790 |
Koskenhaka |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
275680.04700000 |
6806033.64400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010003 |
Röykkiöt sijaitsevat Kokemäenjoen itärannalla Jaamalan talosta 500 m luoteeseen viljelemättömällä, pusikoituneella hakamaalla joen rannassa. Röykkiöiden rannan puolella on kesämökki.
Paikalla on kaksi kumpumaista röykkiöitä. Niiden halkaisijat ovat 6-8 m ja korkeutta niillä on 1-1,2 m. Toisen kummun laelle kaivetusta koekuopasta ilmeni, että röykkiö on kiven- ja maansekainen. Kohteesta ei ole löytöjä. |
| metsakeskus.988010004 |
790 |
Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
274173.65100000 |
6805485.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010004 |
Röykkiöt, joita on jäljellä 10, sijaitsevat Kiikan läpi Kaankaanpäähän johtavan kantatien eteläpuolella ja Kokemäenjoen pohjoisrannalla vanhalla hakamaalla. Kalmiston koillispuolelle kantatien viereen on rakennettu vuonna 1999 kevyen liikenteen väylä.
Vanhimmat löydöt (miekka ja keihäänkärki) ovat kiviröykkiöstä vuodelta 1881 kohdasta, jossa nykyisin on liike- ja uimahallirakennus. Tämän kaakkoispuolella puistikossa on kymmenkunta kumpumaista röykkiötä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia ja niiden halkaisijat ovat 3 - 5 m.
Vuosina 1984 - 1985 Turun yliopisto kaivoi yhden silmäkivellisen röykkiön ja sen ympäristöä. Röykkiöstä todettiin hautaukseen viittaavia merkkejä, mm. palanutta luuta. Paikalta on myös lähinnä asuinpaikkaan liittyviä merkkejä ja keskiaikaan ajoittuvia löytöjä, mm. brakteaatti ja lukon osa. Röykkiön hiilestä saatu radiohiiliajoitus 760+/-110 BP (Hel-2134) ulottuu kalibroituna 1000-luvulta 1300-ja 1400-luvun vaihteeseen.
1600-luvun maakirjakartan mukaan paikalla on sijannut myös Kiikan kylätontti. Osa kiveyksistä voi liittyä siihen. |
| metsakeskus.988010004 |
790 |
Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
274173.65100000 |
6805485.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010004 |
Röykkiöt, joita on jäljellä 10, sijaitsevat Kiikan läpi Kaankaanpäähän johtavan kantatien eteläpuolella ja Kokemäenjoen pohjoisrannalla vanhalla hakamaalla. Kalmiston koillispuolelle kantatien viereen on rakennettu vuonna 1999 kevyen liikenteen väylä.
Vanhimmat löydöt (miekka ja keihäänkärki) ovat kiviröykkiöstä vuodelta 1881 kohdasta, jossa nykyisin on liike- ja uimahallirakennus. Tämän kaakkoispuolella puistikossa on kymmenkunta kumpumaista röykkiötä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia ja niiden halkaisijat ovat 3 - 5 m.
Vuosina 1984 - 1985 Turun yliopisto kaivoi yhden silmäkivellisen röykkiön ja sen ympäristöä. Röykkiöstä todettiin hautaukseen viittaavia merkkejä, mm. palanutta luuta. Paikalta on myös lähinnä asuinpaikkaan liittyviä merkkejä ja keskiaikaan ajoittuvia löytöjä, mm. brakteaatti ja lukon osa. Röykkiön hiilestä saatu radiohiiliajoitus 760+/-110 BP (Hel-2134) ulottuu kalibroituna 1000-luvulta 1300-ja 1400-luvun vaihteeseen.
1600-luvun maakirjakartan mukaan paikalla on sijannut myös Kiikan kylätontti. Osa kiveyksistä voi liittyä siihen. |
| metsakeskus.988010004 |
790 |
Riihimäki |
10002 |
12001 |
13000 |
11010 |
27000 |
274173.65100000 |
6805485.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010004 |
Röykkiöt, joita on jäljellä 10, sijaitsevat Kiikan läpi Kaankaanpäähän johtavan kantatien eteläpuolella ja Kokemäenjoen pohjoisrannalla vanhalla hakamaalla. Kalmiston koillispuolelle kantatien viereen on rakennettu vuonna 1999 kevyen liikenteen väylä.
Vanhimmat löydöt (miekka ja keihäänkärki) ovat kiviröykkiöstä vuodelta 1881 kohdasta, jossa nykyisin on liike- ja uimahallirakennus. Tämän kaakkoispuolella puistikossa on kymmenkunta kumpumaista röykkiötä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia ja niiden halkaisijat ovat 3 - 5 m.
Vuosina 1984 - 1985 Turun yliopisto kaivoi yhden silmäkivellisen röykkiön ja sen ympäristöä. Röykkiöstä todettiin hautaukseen viittaavia merkkejä, mm. palanutta luuta. Paikalta on myös lähinnä asuinpaikkaan liittyviä merkkejä ja keskiaikaan ajoittuvia löytöjä, mm. brakteaatti ja lukon osa. Röykkiön hiilestä saatu radiohiiliajoitus 760+/-110 BP (Hel-2134) ulottuu kalibroituna 1000-luvulta 1300-ja 1400-luvun vaihteeseen.
1600-luvun maakirjakartan mukaan paikalla on sijannut myös Kiikan kylätontti. Osa kiveyksistä voi liittyä siihen. |
| metsakeskus.988010004 |
790 |
Riihimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11033 |
27000 |
274173.65100000 |
6805485.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010004 |
Röykkiöt, joita on jäljellä 10, sijaitsevat Kiikan läpi Kaankaanpäähän johtavan kantatien eteläpuolella ja Kokemäenjoen pohjoisrannalla vanhalla hakamaalla. Kalmiston koillispuolelle kantatien viereen on rakennettu vuonna 1999 kevyen liikenteen väylä.
Vanhimmat löydöt (miekka ja keihäänkärki) ovat kiviröykkiöstä vuodelta 1881 kohdasta, jossa nykyisin on liike- ja uimahallirakennus. Tämän kaakkoispuolella puistikossa on kymmenkunta kumpumaista röykkiötä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia ja niiden halkaisijat ovat 3 - 5 m.
Vuosina 1984 - 1985 Turun yliopisto kaivoi yhden silmäkivellisen röykkiön ja sen ympäristöä. Röykkiöstä todettiin hautaukseen viittaavia merkkejä, mm. palanutta luuta. Paikalta on myös lähinnä asuinpaikkaan liittyviä merkkejä ja keskiaikaan ajoittuvia löytöjä, mm. brakteaatti ja lukon osa. Röykkiön hiilestä saatu radiohiiliajoitus 760+/-110 BP (Hel-2134) ulottuu kalibroituna 1000-luvulta 1300-ja 1400-luvun vaihteeseen.
1600-luvun maakirjakartan mukaan paikalla on sijannut myös Kiikan kylätontti. Osa kiveyksistä voi liittyä siihen. |
| metsakeskus.988010004 |
790 |
Riihimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11006 |
27000 |
274173.65100000 |
6805485.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010004 |
Röykkiöt, joita on jäljellä 10, sijaitsevat Kiikan läpi Kaankaanpäähän johtavan kantatien eteläpuolella ja Kokemäenjoen pohjoisrannalla vanhalla hakamaalla. Kalmiston koillispuolelle kantatien viereen on rakennettu vuonna 1999 kevyen liikenteen väylä.
Vanhimmat löydöt (miekka ja keihäänkärki) ovat kiviröykkiöstä vuodelta 1881 kohdasta, jossa nykyisin on liike- ja uimahallirakennus. Tämän kaakkoispuolella puistikossa on kymmenkunta kumpumaista röykkiötä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia ja niiden halkaisijat ovat 3 - 5 m.
Vuosina 1984 - 1985 Turun yliopisto kaivoi yhden silmäkivellisen röykkiön ja sen ympäristöä. Röykkiöstä todettiin hautaukseen viittaavia merkkejä, mm. palanutta luuta. Paikalta on myös lähinnä asuinpaikkaan liittyviä merkkejä ja keskiaikaan ajoittuvia löytöjä, mm. brakteaatti ja lukon osa. Röykkiön hiilestä saatu radiohiiliajoitus 760+/-110 BP (Hel-2134) ulottuu kalibroituna 1000-luvulta 1300-ja 1400-luvun vaihteeseen.
1600-luvun maakirjakartan mukaan paikalla on sijannut myös Kiikan kylätontti. Osa kiveyksistä voi liittyä siihen. |
| metsakeskus.988010004 |
790 |
Riihimäki |
10002 |
12002 |
13019 |
11010 |
27000 |
274173.65100000 |
6805485.85100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010004 |
Röykkiöt, joita on jäljellä 10, sijaitsevat Kiikan läpi Kaankaanpäähän johtavan kantatien eteläpuolella ja Kokemäenjoen pohjoisrannalla vanhalla hakamaalla. Kalmiston koillispuolelle kantatien viereen on rakennettu vuonna 1999 kevyen liikenteen väylä.
Vanhimmat löydöt (miekka ja keihäänkärki) ovat kiviröykkiöstä vuodelta 1881 kohdasta, jossa nykyisin on liike- ja uimahallirakennus. Tämän kaakkoispuolella puistikossa on kymmenkunta kumpumaista röykkiötä. Röykkiöt ovat kiven- ja maansekaisia ja niiden halkaisijat ovat 3 - 5 m.
Vuosina 1984 - 1985 Turun yliopisto kaivoi yhden silmäkivellisen röykkiön ja sen ympäristöä. Röykkiöstä todettiin hautaukseen viittaavia merkkejä, mm. palanutta luuta. Paikalta on myös lähinnä asuinpaikkaan liittyviä merkkejä ja keskiaikaan ajoittuvia löytöjä, mm. brakteaatti ja lukon osa. Röykkiön hiilestä saatu radiohiiliajoitus 760+/-110 BP (Hel-2134) ulottuu kalibroituna 1000-luvulta 1300-ja 1400-luvun vaihteeseen.
1600-luvun maakirjakartan mukaan paikalla on sijannut myös Kiikan kylätontti. Osa kiveyksistä voi liittyä siihen. |
| metsakeskus.988010005 |
790 |
Koppalainen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27012 |
269002.68800000 |
6814170.34700000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010005 |
Asuinpaikka sijaitsee Kiimajärven koillisosassa, uuden Pohjanmaantien länsipuolella, Koppalaisen talosta 100 m etelään, vanhalla hiekanottoalueella. Kuopan pohja on nykyisin peltona. On mahdollista, että kohde on kokonaan tuhoutunut hiekanotossa.
Vuoden 1950 inventointikertomuksen mukaan hiekkakuopan reunoissa oli kulttuurikerrosta tulisijoineen näkyvissä. Vuoden 2004 inventoinnissa ei paikalta löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. On kuitenkin mahdollista, että asuinpaikkaa on jäljellä ladon kohdalla. Paikalta on aikaisemmin löydetty pari saviastianpalaa ja kvartsia. Talon alueelta on löydetty useita kiviesineitä, kirveitä ja talttoja. |
| metsakeskus.988010006 |
790 |
Teukkulan vuori |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273416.96800000 |
6803244.75500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010006 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta 400 m itään Teukkulan vuoren (peruskartassa Kukkulavuori) etelärinteellä piha-alueella ja perunamaassa. Viimeksi mainitusta on löydetty useita kiviesineitä, erityisesti hioimia, mutta myös esimerkiksi kivikirveen kappale. |
| metsakeskus.988010008 |
790 |
Mottinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
273839.79200000 |
6803688.58100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010008 |
Asuinpaikka sijaitsee Huittinen-Tampere -tiestä 400 m luoteeseen, Kokemäenjoesta etelään Haukkavuoren itäkaakkoispuolella olevalla pellolla, Ala-Pappilan talosta 400 m etelään. Maaperä rinteellä on kivikkoista savea.
Paikalta on löydetty mm. hiottujen kiviesineiden kappaleita ja hioimia sekä palanutta savea. Paikalla vuonna 1933 suoritetuissa tutkimuksissa kohdetta pidettiin esineiden valmistuspaikkana. |
| metsakeskus.988010009 |
790 |
Lammelan hautausmaa |
10002 |
12011 |
13106 |
11033 |
27000 |
274880.00000000 |
6800276.00000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010009 |
Kohde sijaitsee Huittinen-Tampere -tiestä 3 km ja Kaukosen talosta kilometrin eteläkaakkoon metsäisellä harjulla.
Paikalla on 80 m pitkä ja 30 m leveä valli. Se on paikoin lähes pari metriä korkea ja saman verran leveä. Eteläpäässä on aukko. Kansa nimittää paikkaa Lammelan hautausmaaksi.
Kiviaita havaittiin 2024 inventoinnissa Lämminjärvestä pohjoiseen laskevan pienen puron itäpuolella sijaitsevan harjun ympärillä. Aidatun alueen koko on lähemmäs 45 x 100 metriä. Aita on paikoitellen erittäin hyvin säilynyt ja siinä on 5–7 kivikerrosta. Parhaiten säilyneissä kohdissa aidan korkeus on noin 1,5 metriä. Itäosassa aita kulkee harjun yli ja on paikoin lähes maantasainen, paikoin muutaman kivikerran korkuinen. Leveimmillään aita on noin kaksi metriä leveä ja välillä kapeampi. Länsiosassa harjun kapeimmassa kohdassa on aitaamaton kohta eli ”kulkuaukko”. Suurin osa aitaan käytetyistä kivistä vaikuttaa luontaisilta, mutta osa on lohkottuja.
Pienen puron länsipuolella, metsätien pohjoispuolella on kolme sammaloitunutta röykkiöitä, halkaisijaltaan noin 5x4, 2x6 ja 6 m, korkeus metrin molemmin puolin. Niiden pohjoispuolella on suorakulmainen, 4x6 m kokoinen avoin kellarikuoppa(?) ja mahdollisen rakenteen kulmaus, jonka korkeus on noin 80 cm ja leveys noin 40-100 cm. Metsätien eteläpuolella kulkee lähes kiinteistörajan suuntainen kiviaita/valli, jonka pituus on noin 27 metriä, korkeus noin 50 cm ja leveys 1,5–2 metriä. Sen eteläpuolella on epämääräinen röykkiö, halkaisijaltaan noin 5 m. Kiviaitaa/-vallia on myös edellisten itäpuolella, tosin hyvin epämääräisenä. Puron varrella on myös moderneja kivikasoja.
Salmo (1955) on pitänyt paikkaa mahdollisena rautakautisena muinaislinnana. Samassa raportissa hän kuitenkin mainitsee kuulleensa aidan olevan paikallisen asukkaan isosedän, "Huittisten äijän", tekemä. Harjua ympäröivä kiviaita on paikoin niin hyvin säilynyt, ettei se vaikuta rautakautiselta puolustusvarustukselta. Vanhoilta kartoilta (1700–1900-luvut) ei myöskään löytynyt mitään, mikä suoraan selittäisi kivirakenteita. Rakenteiden pohjois- ja eteläpuolilla on peltoalueita, jotka on merkattu jo isojakokarttaan. Alueella havaitut rakenteet sijoittuvat Teukkulan kylän Hulttisten talon maille. Mitä todennäköisimmin rakenteet liittyvät elinkeinohistorialliseen toimintaan, kuten kaskeamiseen tai metsälaitumiin. |
| metsakeskus.988010012 |
790 |
Tervaportti |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
268033.14300000 |
6799230.34400000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010012 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoen pohjoisrannalla, Toperin talosta 150 m länteen olevan kallioisen mäen peltorinteellä. Paikka on mäen ja peltoteiden välisellä alueella. Maaperä on savea.
Paikalta on löydetty kvartsia ja tasataltta sekä reikäkivi.
Asuinpaikan itäpuolella on kallioisen kedon laella autioitunut Villilän/Aarikkalan kylätontti, jossa on ollut 1600-luvun maakirjakartan mukaan kolme taloa.
Mäen luoteiskulmassa on vanha kivilouhos. |
| metsakeskus.988010015 |
790 |
Voimalaitos 5 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
269405.58400000 |
6801319.51000000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010015 |
Asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta 100 m itään ja länteen ja voimalaitoksesta 125 m etelään olevalla vanhalla joentöyräspellolla, joen mutkassa.
Paikan luoteispuolella on kallio, josta maasto laskee länteen. Paikalta on löydetty kvartsiesine ja -iskoksia. |
| metsakeskus.988010016 |
790 |
Markkula |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270169.27700000 |
6800786.72500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010016 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoen eteläpuolella, joen poukamasta lähtevän puron itäpuolisella penkereella, pellolla. Kohteen itäpuolella on Pajamäki.
Maaperä paikalla on savea. Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia ja taltta, joka on joutunut hukkaan. |
| metsakeskus.988010017 |
790 |
Järä |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
270182.28100000 |
6800152.97500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010017 |
Mahdollinen asuinpaikka sijaitsee Kokemäenjoesta 700 m länteen Järän talon itä- ja kaakkoispuolella olevalla pusikoituneella pellolla ja metsässä.
Paikalta on löydetty muutamia kvartsi-iskoksia. Jostain tilan pelloilta on myös tasataltta. |
| metsakeskus.988010018 |
790 |
Korpinen |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
264414.56900000 |
6806015.59500000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010018 |
Asuinpaikka sijaitsee lähellä Huittisten rajaa, Tampereen rautatiestä 1,6 km pohjoiseen, Korpisen talon etelä/länsipuolella olevalla pellolla, korvessa. Lähellä ei ole mitään vesistöjä.
Paikalta on löydetty kvartsi-iskoksia. Jostain talon alueelta on myös kaksi tasatalttaa. |
| metsakeskus.988010019 |
790 |
Kikkelänmäki Selven |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
274532.50800000 |
6805899.69100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010019 |
Kalmisto sijaitsee Kikkelänjoen itäpuolella, rautatiestä hieman pohjoiseen, talon pihamaalla. Sen reunoilla on suuria kiviä, jotka muodostavat jonkinlaisen terassin. Pihamaan etelä-kaakkoispuolella maa viettää melko jyrkästi etelä-kaakkoon.
Alueelta on löydetty useita keihäänkärkiä ja miekanväistin. Paikalla vuonna 1986 suoritetussa tutkimuksessa löydetyt esineet, palaneet luut, pronssin kappaleet ja keramiikka viittaavat siihen, että pihamaalla olisi vielä jäljellä polttokalmistoa.
Vuoden 1644 maakirjakartan mukaan Kikkerlän kylätontti olisi sijainnut tämän paikan tuntumassa. |
| metsakeskus.988010020 |
790 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11033 |
27000 |
268927.78200000 |
6799629.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010020 |
Kohde sijaitsee Kokemäenjoen pohjoisrannalla, 800 m Keikyän sillasta lounaaseen talon pihamaalla.
Paikalle kaivetuista koekuopista on löydetty rautakautiseen muinaisjäännökseen, asuinpaikkaan tai kalmistoon liittyviä löytöjä, savaistianpaloja, palanutta luuta ja palanutta savea (löytöjä ei ole luetteloitu).
Vuoden 1646 maakirjakartan mukaan paikalla on ollut kahden talon kylätontti. |
| metsakeskus.988010020 |
790 |
Niemelä |
10002 |
12001 |
13000 |
11006 |
27000 |
268927.78200000 |
6799629.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010020 |
Kohde sijaitsee Kokemäenjoen pohjoisrannalla, 800 m Keikyän sillasta lounaaseen talon pihamaalla.
Paikalle kaivetuista koekuopista on löydetty rautakautiseen muinaisjäännökseen, asuinpaikkaan tai kalmistoon liittyviä löytöjä, savaistianpaloja, palanutta luuta ja palanutta savea (löytöjä ei ole luetteloitu).
Vuoden 1646 maakirjakartan mukaan paikalla on ollut kahden talon kylätontti. |
| metsakeskus.988010020 |
790 |
Niemelä |
10002 |
12002 |
13000 |
11033 |
27000 |
268927.78200000 |
6799629.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010020 |
Kohde sijaitsee Kokemäenjoen pohjoisrannalla, 800 m Keikyän sillasta lounaaseen talon pihamaalla.
Paikalle kaivetuista koekuopista on löydetty rautakautiseen muinaisjäännökseen, asuinpaikkaan tai kalmistoon liittyviä löytöjä, savaistianpaloja, palanutta luuta ja palanutta savea (löytöjä ei ole luetteloitu).
Vuoden 1646 maakirjakartan mukaan paikalla on ollut kahden talon kylätontti. |
| metsakeskus.988010020 |
790 |
Niemelä |
10002 |
12002 |
13000 |
11006 |
27000 |
268927.78200000 |
6799629.17900000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.988010020 |
Kohde sijaitsee Kokemäenjoen pohjoisrannalla, 800 m Keikyän sillasta lounaaseen talon pihamaalla.
Paikalle kaivetuista koekuopista on löydetty rautakautiseen muinaisjäännökseen, asuinpaikkaan tai kalmistoon liittyviä löytöjä, savaistianpaloja, palanutta luuta ja palanutta savea (löytöjä ei ole luetteloitu).
Vuoden 1646 maakirjakartan mukaan paikalla on ollut kahden talon kylätontti. |
| metsakeskus.989010001 |
989 |
Kotaniemi 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
343886.09500000 |
6930352.99200000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.989010001 |
Hiekkaiselta viljelysmaalta Vähä-Peränteen rannalta, Kotaniemen tyvestä löytynyt inventoinnissa 1981 kvartsia (3 kpl). Kvartsit löytyivät pellolta noin 30 metrin päästä rannasta. Kohteen asuinpaikkaluonne on epävarma. Laajuus ja säilymisaste tuntemattomia.
Poikkikirves KM 11924:1 on löytynyt vuonna 1946 Kotaniemestä; se saattaa olla peräisin tältä asuinpaikalta. Lähistöltä myös muita irtolöytöjä (KM 12338 kourutaltta, KM 11924:3 reikäkivi). Lähistöllä muita kivikautisia asuinpaikkoja (Pellonperä 2, Peränteen kansakoulu, Rautionlampi 1 ja 2). |
| metsakeskus.989010002 |
989 |
Pellonperä 2 |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344206.97000000 |
6930367.98100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.989010002 |
V. 1981 inventointi:
Kysymyksessä on Vähä-Perännejärven Niemenlahden itäisimmän perukan rannalla oleva rantapelto ja tieleikkaus. Kvartsi-iskoksia löytyi inventoinnissa noin 40 m Pellonperän pellon eteläpuolelta ja noin 20 m Niemenlahden itäperukasta. Pellolle on tehty tie, jolloin osa löytöaluetta mahdollisesti tuhoutunut. Löytöalueen pohjoispuolella saattaa olla tallella ehjää aluetta.
Reikäkiven (KM 11924:3) löytöpaikka on Pellonperän pellolla ja löytö saattaa kuulua samaan kokonaisuuteen/asuinpaikkaan kvartsilöydösten kanssa.
Tarkempi laajuus selvittämättä. |
| metsakeskus.989010003 |
989 |
Peränteen kansakoulu |
10002 |
12001 |
13000 |
11019 |
27000 |
344673.78300000 |
6930496.93100000 |
www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.989010003 |
Paikka sijaitsee Peränteen järven länsirannalla, noin 15 m rannasta, metsäisen harjanteen itäreunalla. Löydöt (kvartsit) ovat kärrytieltä, noin 180 m itäkaakkoon Peränteen kansakoululta.
Kohteen asuinpaikkaluonne on epävarma, laajuus selvittämättä. |